Olvi Oyj

Annual Report • Mar 21, 2025

Vuosikertomus

Sisällys

Olvi-konserni2
Olvi-konsernin vuosi 20243
Toimitusjohtajan katsaus4
Olvi-konsernin esittely5
Tuoteryhmät 9
Megatrendit	10
Strategia	11
Riskienhallinta 12
Vastuullisuus Olvi-konsernissa	13

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös20
Hallituksen toimintakertomus 21
Kestävyysraportti	34
Tilinpäätös	97

Olvi– Positiivisia nautinnon hetkiä

Olvi on kansainvälinen juoma-alan konserni, joka valmistaa kattavasti sekä alkoholillisia että alkoholittomia tuotteita. Konsernissamme työskentelee yli 2 400 juoma-alan ammattilaista, jotka keskittyvät tarjoamaan nautinnon hetkiä kuluttajille korkealaatuisen ja monipuolisen tuotevalikoimamme kautta.

Vuonna 2024 myyntivolyymimme oli ennätykselliset 989,7 miljoonaa litraa ja liikevaihtomme 656,9 miljoonaa euroa. Tavoitteemme on olla halutuin monipaikallinen juomatalo ja kasvaa kannattavasti sekä kestävästi. Tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaa strategiamme pitkäjänteinen toteutus, vahva arvopohjainen yrityskulttuuri sekä vastuullisuuden huomioiminen päivittäisessä toiminnassamme läpi arvoketjun.

Tämä raportti sisältää konsernimme vuoden 2024 esittelyn, hallituksen toimintakertomuksen, johon sisältyy kestävyysraportti, tilinpäätöksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkitsemisraportin.

Tämä PDF-raportti on vapaaehtoinen julkistus ja se ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja.

Olvi-konsernin vuosi 2024

43,7 Investoinnit, milj. euroa

24,2 % Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

2 425

Henkilöstömäärä

60,3 % Omavaraisuusaste 12,4 %

Oikaistu liiketulos liikevaihdosta

Vakaasti uuden strategian tiellä

Vuosi 2024 oli uudistetun strategiamme ensimmäinen vuosi. Keskityimme kannattavaan ja kestävään kasvuun sekä panostimme erityisesti ihmisiin, monipuolisen tuotevalikoimamme kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen. Suoriuduimme erinomaisesti haastavassa markkinassa: liikevaihtomme, liiketuloksemme ja myyntivolyymimme kasvoivat. Tarjosimme kuluttajien arkeen 7 miljoonaa nautinnon hetkeä, joka päivä.

Pystyimme ylläpitämään ja kasvattamaan vahvoja markkinaosuuksiamme sekä parantamaan kannattavuuttamme, kuluttajien heikosta ostovoimasta ja tiukentuneesta kilpailusta huolimatta. Strategiamme ensimmäinen vuosi osoitti, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Haluan kiittää jokaista olvilaista sekä kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hienon suorituksen mahdollistamisesta.

Vuonna 2024 panostimme osaaviin ihmisiimme uudistamalla organisaatiotamme ja vahvistamalla sitä uusilla rooleilla, lisäämällä koulutusta ja kehittämällä johtamista. Vahva perintömme ja ainutlaatuinen kulttuurimme ovat vahvuutemme, ja niiden vaaliminen on merkittävässä roolissa henkilöstön sitouttamisessa.

Panostimme datakyvykkyyksiimme kehittämällä ja harmonisoimalla järjestelmiämme ja prosessejamme, mikä mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen. Vahvistimme tuotanto- ja toimitusketjumme tehokkuutta, mikä näkyi konkreettisesti erityisesti Suomessa oluen ennätyskorkeana toimitusvarmuutena kesällä, huolimatta poikkeuksellisen lämpimästä säästä. Jatkoimme investointeja sekä Iisalmessa että paikallisesti muissa toimintamaissamme.

Keskityimme tuotevalikoimamme optimointiin ja kehittämiseen vastaamaan paikallisia asiakas- ja kuluttajatarpeita, ja reagoimme ketterästi toimintaympäristön muutoksiin. Panostimme tuotteidemme monikanavaiseen saatavuuteen ja kiinnostaviin tuotelanseerauksiin. Kasvatimme myös strategiamme mukaisesti alkoholittomien tuotteiden osuutta kokonaisvolyymistamme.

Vastuullisuus on olennainen osa kaikkea toimintaamme ja otimme useita merkittäviä askelia kohti tavoitteitamme. Kehitimme uusiutuvan energian hyödyntämistä, vähensimme vedenkäyttöä sekä panostimme ihmisoikeusvaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Tavoittelemme hiilineutraaliutta omassa toiminnassamme ja läpi arvoketjun. Pitkäjänteinen vastuullisuustyömme palkittiin arvostetun TIME-julkaisun toimesta: olimme mukana maailman 500 vastuullisimman kasvuyrityksen listalla, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa.

Tällä strategiajaksolla tavoittelemme kannattavaa kasvua ja yli 12 % EBIT-tasoa, jonka hienosti saavutimme vuonna 2024. Jatkamme määrätietoisesti kilpailukykymme vahvistamista ja parannamme perusliiketoiminnan kannattavuutta kehittämällä kyvykkyyksiämme sekä tuotevalikoimaamme. Etsimme aktiivisesti myös epäorgaanisia laajenemismahdollisuuksia vauhdittaaksemme kasvua. Haluamme kasvattaa omistaja-arvoa kestävästi ja tarjota yli 10 miljoonaa nautinnon hetkeä kuluttajien arkeen joka päivä.

Visiomme on olla halutuin monipaikallinen juomatalo. Vuonna 2025 jatkamme strategiamme suunnitelmallista toteuttamista sekä konsernitasolla että paikallisesti, arvojemme ohjaamina ja vahvojen yhteistyökumppanuuksien avulla – positiivisesti ja yhdessä.

Patrik Lundell Toimitusjohtaja Olvi Oyj

Olvi-konsernin esittely

Olvi perustettiin vuonna 1878. Olemme säilyneet itsenäisenä suomalaisena toimijana, joka on laajentunut panimosta kansainväliseksi juoma-alan konserniksi. Toimimme tytäryhtiöidemme kautta kuudessa eri maassa. Pääkonttorimme sijaitsee edelleen synnyinsijoillamme Iisalmessa.

Olemme saavuttaneet kokonaisuudessaan miljardin litran juomatuotannon, joka jakautuu eri tuoteryhmiin: oluisiin, virvoitusjuomiin, kivennäis- ja vitamiinivesiin, lonkeroihin, urheilu-, hyvinvointi- ja energiajuomiin, siidereihin ja mehuihin. Valikoimamme koostuu houkuttelevista omista brändeistämme, joita täydentävät vahvat valmistus- ja jakelukumppanuudet kansainvälisten ja tunnettujen brändien kanssa. Tunnemme paikalliset markkinat ja kuluttajamieltymykset, ja lanseeraamme vuosittain satoja uutuustuotteita. Vuonna 2024 tuotteitamme vietiin lähes 80 maahan.

Konsernimme toiminta on jaettu kolmeen segmenttiin yhtiöidemme toimintamaiden mukaan: Suomen, Itämeren alueen ja Valko-Venäjän segmenttiin.

Tavoitteemme on olla halutuin monipaikallinen juomatalo ja strategiamme ytimessä on kasvaa kannattavasti sekä kestävästi. Kasvun mahdollistavat osaavat ihmiset, ketterä ja kehittyvä toiminta, monipuolinen ja monikanavaisesti saatava tuotevalikoimamme sekä tehokas datan hyödyntäminen.

Arvomme – paikallinen, positiivinen, kunnioittava ja ketterä – ohjaavat toimintaamme arjessa sekä sitä, miten kohtaamme ja työskentelemme toistemme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.

Vastuullisuus näkyy toiminnassamme läpi arvoketjun. Panostamme henkilökuntamme turvallisuuteen, koulutukseen ja hyvinvointiin. Olemme sitoutuneet osaltamme torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa ja edistämme ihmisoikeuksien toteutumista. Haluamme edistää tuotteidemme vastuullista kuluttamista ja kasvattaa strategiamme mukaisesti myös alkoholittomien tuotteiden osuutta.

Myyntivolyymi tuoteryhmittäin

Myyntivolyymi, liikevaihto ja oikaistu liiketulos 2020–2024

Oikaistu liiketulos 81,4 milj. euroa 2024

Liiketoimintasegmentti: Suomi

Suomen liiketoimintasegmenttiimme kuuluvat vuonna 1878 perustettu emoyhtiömme Olvi Oyj, joka sijaitsee Iisalmessa, sekä Servaali Oy ja Helsingin tislaamo Oy, jotka toimivat Helsingissä. Olvi on Suomen kolmanneksi suurin panimo ja juomien valmistaja. Oluet ovat suurin tuoteryhmämme Suomessa ja olemme niissä markkinajohtaja.

Servaali Oy on juomien maahantuontiin ja jakeluun erikoistunut yhtiö, jolla on valikoimassaan useita tunnettuja, kansainvälisiä juomabrändejä. Helsingin tislaamo Oy on tunnettu valmistamistaan käsityötisleistä. Näitä ovat muun muassa kansainvälisesti palkittu gin, jota hyödynnetään myös Olvin tuotteissa sekä ympäri maailmaa tunnetut mallasviskit.

Vuonna 2024 säilytimme Suomessa vahvat markkinaosuutemme miedoissa alkoholijuomissa haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Onnistuimme parantamaan kannattavuuttamme muun muassa tuotevalikoimaoptimoinnin ja toiminnan tehostamisen kautta. Paransimme toimitusvarmuuttamme kesäkaudella merkittävästi. Reagoimme ketterästi myös lakimuutokseen, joka mahdollisti 5,5–8,0 tilavuusprosentin käymisteitse valmistettujen juomien myynnin vähittäiskaupoissa, ja tuotteemme olivat ensimmäisten joukossa saatavilla.

Sandels on ollut Suomen vahvin oluttuotemerkki jo vuodesta 2021 alkaen. OLVI Hard Seltzer jatkoi kategoriansa selvänä markkinajohtajana kiristyneestä kilpailusta huolimatta. Alkoholittomien tuotteiden suosio kasvoi varsinkin vesissä ja Olvi Vichy oli Suomen vähittäiskauppamarkkinan ostetuin vichyvesi. TEHO-

brändimme on markkinajohtaja maitopohjaisissa palautusjuomissa.

Investointimme Iisalmessa varastointi- ja logistiikkakapasiteetin parantamiseen ja uuteen keittämöön etenivät aikataulussa. Uuden keittämön on tarkoitus valmistua vuonna 2026, jonka myötä oluen valmistuksen kapasiteetti kasvaa. Varastointi- ja keräilykapasiteetin kehittäminen taas vahvistaa kilpailukykyämme ja parantaa palvelutasoamme.

Edistimme vastuullisuustyötä useilla hankkeilla, jotka tukevat valittuja painopisteitämme. Tuotteiden vastuullisuusarviointien kehittämiseksi osallistuimme Food Data Finland -hankkeeseen. Ruokaketjun vesivastuullisuuden parantamiseksi olimme mukana ELY-keskuksen Saaristomeri-ohjelman yritysyhteistyöhankkeessa.

OLVI • Iisalmi, Suomi • Perustettu: 1878 • Konsernin emoyhtiö

SERVAALI

• Helsinki, Suomi • Perustettu: 1995 • Olvi Oyj:n omistus: 100 %

THE HELSINKI DISTILLING

COMPANY • Helsinki, Suomi • Perustettu: 2014 • Olvi Oyj:n omistus: 100 % Myyntivolyymi 262,7 milj. litraa, -2.0 %

Liikevaihto 239,5 milj. euroa, +4,9 %

Oikaistu liiketulos 25,8 milj. euroa, +47,2 %

Liiketoimintasegmentti: Itämeren alue

Itämeren alueen liiketoimintasegmenttiimme kuuluvat Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa toimivat tytäryhtiöidemme panimot, jotka edustavat paikallista historiaa ja tarjoavat laajan valikoiman arvostettuja suosikkituotteita. Kaikki yhtiöt valmistavat alkoholillisten juomien lisäksi monipuolisesti myös alkoholittomia tuotteita, kuten vesiä ja virvoitusjuomia sekä matalaalkoholisia juomia, kuten kvassia.

Virossa toimiva tytäryhtiömme A. Le Coq tunnetaan erityisesti oluestaan, jossa se on maansa markkinajohtaja. Lisäksi mehut ovat merkittävä tuoteryhmä ja Virossa on oma mehutehdas.

Latviassa sijaitseva tytäryhtiömme Cēsu Alus on sekä maan vanhin että suurin panimo ja oluen markkinajohtaja, mutta lisäksi tunnettu myös muun muassa siidereistä ja juomasekoituksista. Yhtiö omistaa Latviassa myös tunnetun Piebalgas Alus -pienpanimon, joka on kuuluisa arvostetuista käsityöläisoluistaan.

Liettuan tytäryhtiömme Volfas Engelman on myös yksi maansa tunnetuimpia oluen valmistajia, mutta laajaan valikoimaan kuuluu myös vesien ja virvoitusjuomien lisäksi erilaisia juomasekoituksia, siidereitä ja energiajuomia. Lisäksi yhtiö omistaa Liettuassa lähdevesitehtaan, jossa valmistetaan Uniqa-brändin tuotteita.

Tanskan tytäryhtiömme Bryggeriet Vestfyenin valikoima poikkeaa muista, sillä suurin osa myydyistä tuotteita on alkoholittomia, joista suurin tuoteryhmä on virvoitusjuomat. Muun muassa Pohjoismaissa tunnettu klassikkosuosikki Jolly Cola kuuluu Vestfyenin tuotevalikoimaan.

Vuonna 2024 Itämeren alueella kuluttajakysynnän heikentyminen ja ostovoima näkyivät myyntivolyymin kehityksessä. Tanskan osalta vaikutusta oli myös tuotevalikoiman optimoinnilla, jolla parannettiin keskihintaa ja pitkän aikavälin kannattavuutta. Baltian maissa hintakilpailu kiristyi. Kannattavuus kuitenkin parani, mihin vaikuttivat kohdistettujen

hinnankorotusten lisäksi tuotannon tehostuminen ja kustannusten nousun pysähtyminen.

Itämeren alueen investointimme kohdistuivat vuonna 2024 tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen pääosin tuotantolinjoja uudistamalla.

Pitkäjänteinen vastuullisuustyömme sai tunnustusta, kun Cēsu Alus saavutti toista kertaa peräkkäin timanttitason Sustainability Index -arvioinnissa. Lisäksi A. Le Coq sai Vastuullisen liiketoiminnan kultaisen merkin Viron vastuullisen liiketoiminnan foorumilta.

A. LE COQ • Tartu, Viro • Perustettu: 1807 • Olvi Oyj:n omistus: 100 %

CĒSU ALUS • Cēsis, Latvia • Perustettu: 1590 • Olvi Oyj:n omistus: 99,9 %

VOLFAS ENGELMAN • Kaunas, Liettua • Perustettu: 1853 • Olvi Oyj:n omistus: 99,7 %

VESTFYEN • Assens, Tanska • Perustettu: 1885 • Olvi Oyj:n omistus: 100 % Myyntivolyymi 381,7 milj. litraa, -2,2 %

Liikevaihto 270,0 milj. euroa, +0,1 %

Oikaistu liiketulos 23,3 milj. euroa, +5,9 %

Liiketoimintasegmentti: Valko-Venäjä

Tytäryhtiömme Lidskoe Pivo on yksi Valko-Venäjän vanhimmista ja suurimmista panimoista. Se on tunnettu oluestaan ja on maansa markkinajohtaja energiajuomissa. Lisäksi yhtiö kuuluisa muun muassa kotikaljaa muistuttavasta kvassista ja virvoitusjuomista.

Vuonna 2024 myyntivolyymi kasvoi Valko-Venäjällä erityisesti alkoholittomissa tuotteissa, kuten vesissä, energiajuomissa ja virvoitusjuomissa. Tähän vaikuttivat kuluttajakysynnän kasvu, joka tuki kokonaismarkkinan kehitystä, sekä omien tuotemerkkien vahvistunut markkina-asema.

Ukrainan sota ja geopoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet merkittävästi Lidskoe Pivon toimintaan. Tytäryhtiö raportoidaan osana Olvi-konsernia, mutta se toimii itsenäisenä yksikkönä ja omalla tulorahoituksella. Olvi ei investoi Valko-Venäjälle, vaan tuotannon välttämättömät korvausinvestoinnit ja lainmukaiset muutokset rahoitetaan tytäryhtiön omalla kassavirralla. Vaikka panimon operatiivinen toiminta on eriytetty Olvi-konsernista, se toimii edelleen yhteisten ohjeiden, arvojen ja länsimaisten toimintatapojen mukaisesti sekä jatkaa vastuullisuustyötään.

Valko-Venäjän ruplan valuuttakurssin heikentyminen näkyi vuoden 2024 liiketuloksessa, mutta kannattavuus kuitenkin parani. Hyvä kannattavuustaso on edellytys yhtiön itsenäisen toiminnan säilyttämiselle. Vuonna 2024 osingonmaksuun liittyviin paikallisiin lakeihin asetettiin määräaikaisia säädöksiä enimmäismääristä. Olvin tytäryhtiön osakkeita koskeva myyntikielto säilyi yhä voimassa.

Vuonna 2024 Lidskoe Pivo järjesti Lidassa muovipullojen kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseksi kierrätysprojektin, mitä on tarkoitus laajentaa muihin kaupunkeihin seuraavina vuosina.

LIDSKOE PIVO • Lida, Valko-Venäjä • Perustettu: 1876 • Olvi Oyj:n omistus: 96,4 % Myyntivolyymi 351,3 milj. litraa, +9,4 %

Liikevaihto 151,5 milj. euroa, +12,2 %

Oikaistu liiketulos 33,4 milj. euroa, +15,7 %

Henkilöstömäärä 910 +5,7 %

Tuoteryhmät

Monipuolinen ja laaja tuotevalikoimamme sisältää tuhansia tuotteita. Vuonna 2024 lanseerasimme konsernissamme eri kategorioissa yhteensä 421 uutuutta, joita näkyy kuvissa. Tuotteitamme viedään lähes 80 maahan.

Megatrendit

Maailmanlaajuiset muutokset muokkaavat toimintaympäristöämme. Tunnistamme megatrendien vaikutukset liiketoimintaamme ja valmistaudumme tulevaisuuteen strategiaamme tukevilla, vastuullisilla valinnoilla.

	KESTÄVÄ KEHITYS JA VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	DIGITALISAATIO	GLOBALISAATIO JA MAAILMANTALOUS	KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN
T KSE U T U K VAI	• Vastuullisuuden merkitys liiketoiminnalle korostuu ja odotukset kasvavat: sidosryhmät odottavat läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta koko arvoketjussa, ja kuluttajia kiinnostaa tuotteiden hiilijalanjälki. • Sääntely ja raportointi lisääntyvät ja tiukentuvat, ja luonnonvarojen niukkuus edellyttää resurssitehokkuutta sekä ilmastonmuutoksen estämistä ja siihen sopeutumista. • Kiertotaloudesta tulee välttämättömyys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpeneminen, äärimmäiset sääilmiöt, vesivarojen muutokset ja luontokato, näkyvät yhä selvemmin. • Vastuullisten teknologioiden kehitys etenee.	• Tiedon määrän ja tarpeen lisääntyminen luovat datataloutta ja digitaalisia ekosysteemejä sekä mahdollistavat tiedon jakamista nopeammin ja laajemmin. Samalla tietoturvallisuuden merkitys korostuu. • Automaatio, robotiikka sekä tekoäly parantavat tehokkuutta. • Digitalisaatio nopeuttaa teknologian ja toiminnan muutosta, mikä korostaa jatkuvaa osaamisen kehittämisen tarvetta. • Digitalisaatio yhdessä sosiaalisen median kanssa vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen, ja kasvattaa vaatimuksia helppoudelle ja nopeudelle. Fyysinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät eri alustoilla läpi arvoketjun.	• Globaalit muutokset, kuten geopoliittiset jännitteet ja pitkien hankintaketjujen haavoittuvuus, vaikuttavat paikallisiin olosuhteisiin. • Paikallisten hankintojen määrä kasvaa, ja markkinat yhdentyvät trendien ja tuoteideoiden levitessä nopeasti. • Pandemiat, epidemiat ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja ihmisoikeusnäkökulmat korostuvat. • Väestö kasvaa ja ikääntyy, ja huoltosuhde heikkenee. • Pakolaisuus ja kaupungistuminen lisääntyvät ja taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa.	• Kuluttajavalinnoissa korostuvat luonnollisuus, terveellisyys, yksilöllisyys, vastuullisuus ja tuotteen alkuperä. • Tuotteiden elinikä lyhenee trendien nopean globalisoitumisen myötä. Kuluttajaryhmät polarisoituvat, ja kuluttaminen personoituu. • Yhden hengen kotitaloudet lisääntyvät, ja hybridiostamisen kasvu muuttaa fyysisen ja digitaalisen ostamisen suhdetta. • Ostopäätökset perustuvat yhä enemmän vertaisarviointeihin. • Inflaatio vähentää ostovoimaa ja vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen.
ME M KSE U VASTA	• Me huomioimme vastuullisuuden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja kehitämme toimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti läpi arvoketjun, yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. • Osallistumme aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen vähentämällä päästöjä ja edistämällä kiertotaloutta. • Investoimme kestävän kehityksen mukaisiin teknologioihin ja panostamme sosiaalisen vastuullisuuden sekä paikallisen elinvoimaisuuden edistämiseen.	• Digitalisaatio on keskeinen osa strategiaamme kilpailukyvyn ja muutoskyvykkyyden varmistamiseksi. • Panostamme datan hallintaan, tietoturvan parantamiseen ja ennakoivaan tiedolla johtamiseen. • Hyödynnämme monikanavaisuutta ja vuorovaikutusta kuluttajaviestinnässä sekä asiakaskokemuksen parantamisessa. • Varmistamme henkilöstön osaamisen ja integroimme digitaalisuuden osaksi arkeamme.	• Keskitymme valittuihin markkinoihin, erottuen paikallisuudella mutta vahvistaen samalla kansainvälistä toimintakykyämme. • Pyrimme hyödyntämään skenaariotyötä geopoliittisten muutosten tunnistamiseksi. • Reagoimme globaaleihin trendeihin ketterillä toimintamalleilla ja tuotekehityksellä. • Varmistamme materiaalien hintojen ja saatavuuden ennakoitavuutta, keskitymme toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja riskienhallintaan sekä kehitämme monimuotoisuuden johtamista.	• Panostamme kuluttajaymmärrykseen, markkinointiin, myyntiin ja brändin tunnettuuden lisäämiseen. • Kehitämme tuoteinnovaatioita ja uusia segmenttejä, huomioiden terveellisyyden ja hyvinvoinnin sekä makujen, raaka-aineiden ja pakkausten trendit. • Kiinnitämme huomiota uusien kuluttajaryhmien sekä pakkauskokojen mahdollisuuksiin. • Tuemme monikanavaista myyntiä ja hybridiostamista sekä kehitämme tuote- ja palvelukonsepteja eri hintakategorioissa. • Parannamme tuotanto- ja logistiikkaprosessien hallintaa tuotemäärien kasvaessa.

Strategia

Tarkoituksemme on tarjota nautinnon hetkiä ylpeydellä ja tavoitteemme on olla halutuin monipaikallinen juomatalo – kaikille sidosryhmillemme.

Meillä on laaja, monipuolinen ja kehittyvä tuotevalikoima, jonka kautta haluamme olla läsnä kuluttajien arjen hetkissä joka päivä. Olemme ylpeitä ainutlaatuisesta kulttuuristamme, pitkästä historiastamme ja vahvasta paikallisuudesta, mikä heijastuu kaikkeen tekemiseemme.

Haluamme vaikuttaa positiivisesti ympärillämme oleviin ihmisiin, yhteisöihin ja luontoon. Sitoutuneen omistuspohjamme myötä jatkamme vastuullista rooliamme lokaalisti ja globaalisti, kuten olemme tehneet lähes 150 vuoden ajan.

Monipaikallisuus on tapamme toimia ja olla läsnä paikallisesti, hyödyntäen samalla konsernimme mahdollistaman kehityksen ja yhtenäiset toimintamallit. Tavoitteenamme on jatkossakin tarjota houkuttelevimpia tuotteita kuluttajille, olla kiinnostava työnantaja ja halutuin kumppani asiakkaillemme ja tavarantoimittajillemme, tuottaa kestävää arvoa omistajillemme sekä olla toimialamme kiinnostavin sijoituskohde.

Riskienhallinta

Toimiva riskienhallinta on olennainen osa liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja seurantaa. Ennakoivalla toimintamallilla pyrimme hallitsemaan riskejä kokonaisvaltaisesti kaikilla organisaatiotasoilla sekä varmistamme toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen.

Riskienhallinta tukee strategiamme ja tavoitteidemme saavuttamista, ja auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintamme jatkuvuuteen ja menestykseen.

Systemaattisen riskienhallinnan avulla voimme tunnistaa sekä oman toimintamme että toimintaympäristömme strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja oikeudelliset riskit. Lisäksi toimiva riskienhallintaprosessi tukee myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja ohjaa kehitystyömme painopisteitä.

Ennakoivaa riskienhallintaa

Hyvin toteutettu riskienhallinta mahdollistaa ennakoivan toiminnan, auttaa optimoimaan resurssien käyttöä ja suojaa organisaatiota erilaisilta taloudellisilta, operatiivisilta ja oikeudellisilta riskeiltä. Riskienhallinta tukee päätöksentekoa, suojelee mainetta, parantaa turvallisuutta sekä varmistaa organisaation kyvyn varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, kuten erilaisiin markkinatilanteisiin, lainsäädännön muutoksiin sekä ulkoisiin tapahtumiin ja niiden vaikutuksiin.

Olvi-konsernin riskienhallinnassa pyritään toiminnan jatkuvaan ja ennakoivaan kehittämiseen, ja riskejä arvioidaan säännöllisellä riskianalyysilla. Prosessiin kuuluu mahdollisten riskien kartoittaminen ja tunnistaminen, niiden toteutumisen todennäköisyyden analysointi ja vaikutusten arviointi sekä varautumisen suunnittelu.

Riskit vuosikertomuksessa

Riskien tunnistaminen on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa ennakoivan varautumisen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisen ja nopean reagoinnin riskitilanteisiin osana liiketoimintaa.

Vuonna 2024 tunnistamamme merkittävimmät riskit liittyivät erityisesti geopoliittiseen tilanteeseen, yleiseen kustannustasoon, Valko-Venäjän tilanteeseen sekä kyberturvallisuuteen. Lisäksi vastuullisuuteen liittyvät riskit, kuten ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, ovat nousseet merkittäväksi osaksi riskienhallintaa.

Säännellyt tiedot merkittävistä riskeistä ja niihin varautumisesta löytyvät hallituksen toimintakertomuksesta. Hallinto- ja ohjausjärjestelmän selvitys sisältää kuvaukset siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Selvityksessä esitellään näiden järjestelmien pääpiirteet sekä miten varmistamme, että julkistamamme taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilanteesta.

Vastuullisuuteen liittyvät riskit on esitelty tarkemmin toimintakertomukseen sisältyvässä kestävyysraportissa.

VASTUULLISUUS OLVI-KONSERNISSA

Uusi kestävyysraportoinnin aikakausi

Kuluneen vuoden aikana kehitimme Olvi-konsernissa vastuullisuutta laaja-alaisesti. Keskeisessä roolissa oli valmistautuminen uudenlaiseen kestävyysraportointiin lainsäädännön muutosten myötä. Vastuullisuustyömme sai myös ulkopuolista tunnustusta.

Vuonna 2024 geopoliittiset jännitteet näkyivät edelleen laaja-alaisesti. Mittaushistorian lämpimin vuosi toi monia sään ääri-ilmiöitä eri puolilla maailmaa ja ilmastonmuutoksen nopean etenemisen pysäyttäminen edellyttää merkittäviä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Kestävyyttä edistetään globaalisti. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) järjesti maailman suurimman luontokokouksen Calissa, missä ei kuitenkaan päästy sopuun luontokadon torjunnan mittareista ja rahoituksesta kehittyville maille. Valtioiden tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, mutta monelta maalta puuttuu vielä kansalliset suunnitelmat tähän liittyen. YK:n ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin ilmastorahoitustavoitteesta kehittyville maille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Toimet ilmastonmuutoksen hillintään jäivät kuitenkin hyvin vähälle huomiolle.

Vuonna 2024 kehitimme vastuullisuustyötämme huomioiden viime vuoden alussa voimaan tulleet EU:n kestävyysraportoinnin direktiivin ja standardit. Tekemisemme painottuu olennaisiin vaikutuksiimme, riskeihimme ja mahdollisuuksiimme, ottaen huomioon ympäristön, ihmiset ja hallinnoinnin. Ensimmäinen kestävyysraporttimme on luettavissa osana hallituksen toimintakertomusta. Myös muut kestävän kehityksen lainsäädännöt, kuten EU:n taksonomia-asetus, direktiivi EU:n yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta sekä metsäkatoasetus, ohjaavat osaltaan toimintaamme ja sen kehittämistä.

Tarkensimme ilmastoskenaarioanalyysiamme ja teimme useita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat hyväksyttävänä Science Based Targets -aloitteella. Jatkoimme ilmastopäästöjen ja vedenkäytön CDP-raportointia, joista molemmissa saimme (B)-tuloksen (asteikko A - D). Kehitimme luonnon monimuotoisuuden suojelemisen suunnitelmaamme ja ihmisoikeusvaikutuksen arviointiprosessejamme.

Vuonna 2024 vastaanotimme TIME-julkaisun Maailman parhaimmat yritykset -tunnustuksen vastuullisesta kasvusta. Olvi-konserni oli yksi 500 vastuullisesta kasvuyrityksestä maailmanlaajuisesti, ja mukana olleesta yhdeksästä suomalaisyrityksistä sijoitumme toiseksi korkeimmalle. TIMEn ja Statistan tekemä listaus arvioi tuhansien yritysten liikevaihdon kasvua, taloudellista vakautta sekä ympäristövaikutuksia.

Osallistuimme ensi kertaa Ecovadiksen vastuullisuusarviointiin loppuvuonna 2024 ja saimme kultaluokituksen. Kultaluokitus tarkoittaa, että Olvi-konserni sijoittuu parhaan viiden prosentin joukkoon kaikista arvioiduista yrityksistä. Maailmanlaajuisesti tunnustettu Ecovadis arvioi kestävyyttä neljän avainkategorian perusteella: ympäristö, työ- ja ihmisoikeusstandardit, eettinen toimintatapa ja vastuulliset hankintakäytännöt.

Vastuullisuuden painopisteet

Vastuullisuus on osa arvojamme, strategiaamme ja jokapäiväistä toimintaamme. Haluamme kehittää koko juomateollisuuden toimintaa vastuullisemmaksi. Autamme kumppaneitamme, asiakkaitamme sekä kuluttajiamme tekemään vastuullisia valintoja.

Haluamme edistää vastuullista ja kestävää toimintaa omassa toiminnassamme ja koko arvoketjussa. Lisäämme positiivisia ja vähennämme negatiivisia vaikutuksia, jotta voimme osaltamme viedä eteenpäin kestävää kehitystä. Toimiva yhteistyö kumppaniverkoston kanssa on keskeisessä roolissa.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi huomioimme vastuullisuuden niin raaka-aineiden hankinnassa kuin tuotteiden hiilijalanjäljessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vähennämme koko arvoketjun päästöjä ja menemme kohti hiilineutraaliutta. Panostamme työntekijöiden työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin, myös arvoketjussa. Kehitämme konsernin yhteistä vastuullisuuskulttuuria.

Toimintamme taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset luovat arvoa sidosryhmillemme. Vastuullisten tuotteiden lisäksi haluamme varmistaa vastuullisen ja läpinäkyvän viestinnän kuluttajille. Arvomme toimivat pohjana eettiselle liiketoiminnalle. Eettinen ohjeistuksemme kokoaa toimintaperiaatteemme yhteen ja toimii ohjenuorana toiminnallemme ja yrityskulttuurillemme.

ESG-viitekehyksen vastuullisuuden osa-alueet (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) ovat vaikuttaneet taustalla, kun Olvi-konsernin vastuullisuus on jaettu kolmeen painopistealueeseen sekä kahteen näitä tukevaan teemaan. Näiden kautta johdamme vastuullisuustyötä. Vastuullisuusohjelman taustalla on vuonna 2023 uudistettu strategia ja tehty kaksoisolennaisuusarviointi.

Vastuullisuusohjelma ja päätavoitteet

Ihmiset etusijalla

• Nolla vakavaa tapaturmaa • Henkilöstötutkimuksen tulos AAA vuonna 2030

Kehitämme vastuullisuutta eettisiä toimintatapoja noudattaen, yhteistyössä kumppaneidemme kanssa

• Työntekijät ja toimittavat kumppanit sitoutuvat eettiseen ohjeistukseen
• Vaikuttavaa sidosryhmätyötä kunkin sidosryhmän kanssa

Vastuullisemmat tuotteet

• Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat muita tuoteryhmiä nopeammin
• Toimenpiteitä vastuullisen juomakulttuurin edistämiseksi kussakin tuoteryhmässä vuonna 2025
• Vastuullisuus huomioitu kokonaisvaltaisesti kaikissa tuotteissa vuonna 2030

Ympäristöä kunnioittaen

• Vuonna 2030:
• Hiilineutraalit tuotannot (Scope 1 & 2)
• Arvoketjun CO2e päästöt -40 % vs. vuosi 2021 (Scope 3)
• 100 % vihreää sähköä & 100 % uusiutuvaa lämpöenergiaa
• Vedenkäyttö <2,5 litraa valmistettua litraa kohden

Ihmiset etusijalla

Edistämme henkilöstön työhyvinvointia, työturvallisuutta ja osaamisen kehittymistä. Kiinnitämme huomiota johdonmukaiseen johtamiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Pyrimme varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen myös arvoketjussamme.

Tavoitteenamme on olla positiivinen, oikeudenmukainen ja turvallinen työpaikka. Haluamme edistää ihmisten hyvinvointia ja varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa. Olemme merkittävä paikallinen työllistäjä tuotantolaitoksien paikkakunnilla ja haluamme olla haluttu työpaikka niin nykyisten kuin mahdollisten uusien työntekijöiden silmissä. Haluamme varmistaa kykymme toimia yhdessä ja hyödyntää konsernin resursseja, osaamista ja kokemusta. Rohkaisemme työntekijöitä osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja esittämään kehitystoimenpiteitä.

Osa-alueisiimme kuuluu:

• Yrityskulttuuri: Yrityskulttuurin keskiössä ovat yhteiset arvot, asenteet sekä ajattelu- ja toimintatavat sekä työyhteisön henki, joka ohjaa toimintaa ja työnteon tapoja. Innostunut, kehittyvä ja motivoitunut henkilöstö tukee Olvi-konsernin menestystä sekä erinomaisen työilmapiirin luomista.
• Johtaminen, esihenkilötyö ja työyhteisötavat: Pyrimme ylläpitämään ja kehittämään johtajuutta, esihenkilötyötä ja työskentelytapoja. Nämä tukevat henkilöstömme työhyvinvointia, oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tiedon jakamista ja yhteistyötä.
• Osaamisen kehittäminen: Pyrimme mahdollistamaan työssä ja uralla kehittymisen. Haluamme tukea henkilöstöä suoriutumaan

työtehtävissään sekä hankkimaan uusia taitoja ja ammatillista osaamista.

• Työturvallisuus: Haluamme taata tapaturmattoman ja sujuvan työskentelyn. Teemme jatkuvaa työtä vaaratekijöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi sekä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi.

• Työterveys ja -hyvinvointi: Ylläpidämme työhyvinvointia ja henkilöstön työkykyisyyttä sekä kokemusta työn merkityksellisyydestä. Kehitämme jatkuvasti työtapoja ja työympäristöä sujuvan ja tuottavan työn edistämiseksi sekä terveysvaarojen ja -haittojen poistamiseksi.
• Yhdenvertaiset mahdollisuudet ja monimuotoisuus: Haluamme huomioida toiminnassamme monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion. Kohtelemme kaikkia työntekijöitämme tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, emmekä hyväksy syrjintää. Yhdenvertainen kohtelu näkyy muun muassa rekrytoinneissa ja etenemismahdollisuuksissa.

Vuoden 2024 vastuullisuustekoja

• Teimme ihmisoikeusriskien kartoitukset ja toimenpiteitä näiden pohjalta
• Järjestimme konsernitason koulutuskokonaisuuksia vastuullisuusosaamisen kasvattamiseksi
• Osallistuimme DEI-vertaisoppimisryhmään monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden kehittämiseksi

CASE Henkilöstötutkimuksen tulokset kehittyivät positiivisesti

PeoplePower-henkilöstötutkimus auttaa Olvi-konsernia kehittämään työyhteisöä ja seuraamaan henkilöstön hyvinvointia. Vuoden 2024 tutkimuksessa saavutimme AA+-luokan (2022: AA). Olvi-konsernin kokonaistulos ja vastausprosentti parantuivat edellisestä tutkimuksesta.

Henkilöstökokemus painottuu erityisesti innostuneisuuteen sekä omistautuneisuuteen, joka koostuu sitoutuneisuudesta, johtamisesta ja suorituskyvystä. Henkilöstötutkimuksen tulokset parantuivat usealla osa-alueella, kuten päätöksenteossa ja roolien selkeydessä, työmäärän kohtuullisuudessa ja henkilöstön sitoutuneisuudessa.

Ympäristöä kunnioittaen

Teemme jatkuvasti työtä pienentääksemme ympäristöjalanjälkeämme ja lisätäksemme resurssitehokkuutta. Oman toiminnan kehittämisen lisäksi pyrimme ohjaamaan arvoketjuamme kohti positiivisempaa vaikutusta.

Luonnon ja sen monimuotoisuuden suojeleminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen on tärkeää toimintaedellytyksiemme turvaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmaston lämpeneminen heijastuvat erityisesti maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantoon. Raakaaineiden saatavuutta varmistetaan tutkimusyhteistyöllä erityisesti uudistavan viljelyn kehittämiseksi sekä kehittämällä veden käyttöä kumppaneiden kanssa.

Konsernin omat ilmastopäästöt muodostuvat lähinnä höyry- ja lämmitysenergiasta sekä käytetystä sähköstä. Emoyhtiö Olvi ja Vestfyen käyttävät jo ainoastaan tai pääosin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa. Suurin osa konsernin ilmastopäästöistä tulee arvoketjusta. Pienennämme arvoketjun hiilijalanjälkeä kumppaniemme kanssa erityisesti materiaalien ja kuljetusten osalta. Lisätietoa ympäristöasioista löytyy myös kestävyysraportointia täydentävästä liitteestä.

Osa-alueisiimme kuuluu:

• Luonnon monimuotoisuus: Lisäämme ymmärrystä vaikutuksistamme luonnon monimuotoisuuteen ja kehitämme toimenpiteitä sen suojelemiseksi. Teemme yhteistyötä erityisesti uudistavan viljelyn edistämiseksi.
• Hiilijalanjäljen pienentäminen: Päästöjen vähentämiseksi lisäämme kierrätettyjen materiaalien käyttöä sekä vähennämme

pakkausmateriaalin määrää. Kuljetuksissa kasvatamme uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön käyttöä sekä optimoimme reittejä ja jakelua. Lisäämme uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokkuutta.

• Kestävä vedenkäyttö: Tehostamme vedenkäyttöämme optimoimalla veden käyttöä ja kehittämällä pesuratkaisuja. Etsimme tapoja lisätä veden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Panostamme jäteveden tehokkaaseen esikäsittelyyn jäteveden laadun parantamiseksi.
• Kiertotalouden edistäminen: Vähennämme materiaalin käyttöä, käytämme sitä uudelleen ja kierrätämme. Kasvatamme kiertotalouden roolia raaka-aineissa ja pakkausmateriaaleissa lisäämällä uusio- ja hävikkimateriaaleja. Kehitämme prosessien sivuja materiaalivirtojen uudelleenkäyttöä. Toimimme paikallisissa järjestöissä juomapakkausten kierrätysjärjestelmien kehittämiseksi.

Vuoden 2024 vastuullisuustekoja

• Osallistuimme UN Global Compact Suomen Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -koulutusohjelmaan
• Käytämme uusiutuvaa sähköä Suomen, Baltian ja Tanskan tuotantolaitoksissa
• Hyödynnämme tuotannon sivuvirtoina syntyvän mäskin ja ylijäämähiivan rehuna tai biokaasun valmistukseen
• Lisäsimme kierrätetyn muovin käyttöä muovipulloissa noin 100 000 kg

CASE Kohti vihreämpää logistiikkaa

Kuljetukset ovat toiseksi merkittävin ilmastopäästölähde Olvi-konsernissa. Päästöjä vähennetään päivittäisellä työllä, kuten kuljetusten suunnittelulla sekä uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämisellä. Kuljetuksista vastaavat pääosin logistiikkakumppanit ja toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan.

Vuonna 2024 Virossa lisättiin sähköisten kuljetusten osuutta erityisesti toisen sähkörekan käyttöönotolla. Liettuassa siirryttiin ajamaan kuljetuksia myös biokaasurekalla. Lisäksi Suomessa laajennettiin vuonna 2023 aloitettua biopolttoainepilottia lisäten käytetyn biopolttoaineen määrää huomattavasti.

Vastuullisemmat tuotteet

Olemme sitoutuneet vastuullisen kuluttajaviestinnän, vastuullisen juomakulttuurin ja kohtuukäytön edistämiseen kaikessa toiminnassamme. Huomioimme vastuullisuuden laaja-alaisesti tuotteidemme ja tuotevalikoimamme kehittämisessä.

Keskitymme maistuviin ja vastuullisesti tuotetuttuihin tuotteisiin, jotka vastaavat entistä paremmin kuluttajien monenlaisiin odotuksiin. Vastuullisuus on tärkeä osa tuotteidemme kehittämistä. Strategiamme mukaisesti lisäämme alkoholittomien tuotteiden määrää ja kehitämme tuotteiden terveellisyyttä.

Edistämme vastuullisten raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien käyttöä tuotteissamme. Innovatiivisten kumppaneiden kanssa olemme hyödyntäneet myös ylijäämämateriaaleja tuotteidemme raaka-aineina vuodesta 2021 lähtien.

Osa-alueisiimme kuuluu:

• Vastuulliset tuotekonseptit: Kehitämme vastuullisia tuotekonsepteja saadaksemme vastuullisuuden kattavasti osaksi kaikkia tuotteita. Vastuullisen tuotteen määritelmämme sisältävät kriteereitä tuotteelle, sen materiaaleille ja materiaalien toimittajille. Kriteereissä huomioidaan laaja-alaisesti ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu sekä kuluttajien terveyden tukeminen.
• Vastuullinen kuluttaminen: Tuemme kohtuukäyttöä kaikissa tuoteryhmissä. Lisäämme pienempiä pakkauskokoja ja järjestämme aktiviteetteja kohtuukäytön edistämiseksi. Lisäämme alkoholittomia tuotteita ja lanseeraamme sokerittomia tai vähäsokerisempia tuotteita. Viestimme kuluttajille tuotteidemme

vastuullisuudesta ja teemme toimenpiteitä vastuullisen juomakulttuurin edistämiseksi. • Tuoteturvallisuus: Tuotekehitys ja laadunvalvonta varmistavat tuotteidemme turvallisuuden, eli tuotteen sisällön ja pakkauksen turvallisuuden koko tuotteen elinkaaren ajan. Pakkausmerkintöjen avulla jokainen tuote on jäljitettävissä raaka-aineesta myymälään saakka. Tuotteiden täytyy vastata lakeja, asetuksia ja asetettuja laatustandardeja.

• Vastuullinen kuluttajatieto: Varmistamme selkeät ja riittävät tuotetiedot tuotteen etiketissä ja yhtiöiden verkkosivuilla. Vapaaehtoiset

varoitusmerkit löytyvät lähes kaikista konsernin alkoholipakkauksista ja käyttöohjeet energiajuomapakkauksista. Seuraamme eri kanavien kuluttajapalautteita tuotteistamme ja kehitämme toimintaamme niiden pohjalta.

• Vastuullinen markkinointi: Noudatamme virallisten markkinoinnin ja mainonnan ohjeiden ja säädösten lisäksi itsesääntelyä, joka on osin viranomaisten määräyksiä tiukempaa. Pyrimme siihen, että kaikki Olvi-konsernin markkinointi on vastuullisen toimintatavan mukaista ja erityisesti vastuullisia näkökohtia korostavan markkinoinnin määrä kasvaa suhteessa kaikkiin markkinointitoimiin.

Vuoden 2024 vastuullisuustekoja

• Lanseerasimme 22 alkoholitonta tuotetta oluisiin, siidereihin, lonkeroihin ja viineihin
• Vähensimme useissa eri tuoteryhmissä sokerin määrää ja etsimme luonnollisia vaihtoehtoja raaka-aineissa
• Päivitimme ja laajensimme tuotetietoja yhtiöiden nettisivuilla ja lisäsimme vapaaehtoisia pakkausmerkintöjä, kuten ravintosisältötietoja alkoholituotteissa

CASE Kampanjoita vastuullisen kuluttamisen edistämiseksi

Vuonna 2024 emoyhtiö Olvi järjesti Olvi Vichyn brändin valtakunnallisen We Vichy a Merry Christmas -kampanjan, joka kannusti valitsemaan alkoholittomia tuotteita vaihtoehtona joulun ajan juhlinnassa. Vastuullista juomakulttuuria nostettiin esiin "Otetaan joulu rauhassa" -sloganilla.

A. Le Coq, Cēsu Alus ja Volfas Engelman kampanjoivat rattijuopumusta vastaan. A. Le Coq ja Cēsu Alus olivat mukana kampanjoissa, jotka keskittyivät selvänä ajamiseen juhannuksena. Volfas Engelman järjesti kampanjan Aurum 1006 km -moottoriurheilutapahtuman aikana.

Eettinen toimintatapa

Rehellinen ja oikeudenmukainen tapa toimia on olennainen osa arvojamme ja liiketoimintaamme kaikilla markkina-alueilla. Vastuullinen toimintatapa on välttämätöntä luottamuksellisen toiminnan kannalta Olvi-konsernin ja sidosryhmien välillä.

Vastuullisen liiketoimintatavan turvaamiseksi on keskeistä, että meillä on ajantasainen eettinen ohjeistus ja eettiset toimintamallit. Konsernin toimintaperiaatteet tukevat ohjeistuksen noudattamista ja se toimii pohjana kumppaneille suunnattuun eettiseen ohjeistukseen. Konsernin eettisessä ohjeistuksessa olemme kuvanneet vastuullisen toimintamme perustan:

Kunnioitamme

• Nollatoleranssia lahjontaan ja korruptioon
• Tervettä ja tehokasta kilpailua ja liiketoimintaa
• Sovellettavia lakeja ja määräyksiä
• Yhtiön aineellista ja aineetonta omaisuutta
• Eturistiriitojen välttämistä yksityiselämän ja Olvi-konsernin tehtävien välillä
• Riippumattomuutta politiikasta
• Rehellisesti, huolellisesti ja kunnioittavasti viestimistä sidosryhmien kanssa
• Ajantasaisen ja luotettavan tiedon antamista sijoittajille

Välitämme

• Ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta
• Henkilöstömme terveydestä ja turvallisuudesta
• Ympäristöjalanjäljen pienentämisestä

Nostamme huolenaiheemme esille

• Epäeettiseen käyttäytymiseen puuttuvilla toimintamalleilla

Olvi-konsernissa on Whistleblowing-ilmoituskanava kaikille sidosryhmille. Sen avulla kuka tahansa, kuten työntekijä tai tavarantoimittaja, voi tuoda luottamuksellisesti ja anonyymisti yhtiön tietoon, mikäli he havaitsevat toimintaa, joka ei ole eettisten ohjeidemme ja arvojemme mukaista.

Vuoden 2024 vastuullisuustekoja

• Toteutimme konsernin Code of Conduct -verkkokoulutuksen

Olemme mukana YK:n Global Compact -aloitteessa ja sitoutuneet sen kymmeneen periaatteeseen. Olemme sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ja vastuullisuustyömme liittyy erityisesti kahdeksaan näistä tavoitteista (lisätietoa liitteessä).

Olemme sitoutuneet vähentämään ilmastopäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkien korkeintaan 1,5 °C keskilämpötilan nousuun. Science Based Targets (SBTi) -aloitteen mukaisesti asettamamme tieteeseen perustuvat ilmastopäästöjen vähennystavoitteet ovat hyväksyttävänä. Osallistumme kansainvälisiin raportointeihin, kuten CDP ja Ecovadis.

Noudatamme kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, työelämän yleissopimuksia sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Lisäksi olemme sitoutuneet kansallisten panimo- ja virvoitusjuomaliittojen sekä toimialajärjestöjen ohjeistuksiin, jotka liittyvät vastuulliseen markkinointiin ja kestävään kehitykseen.

Yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Haluamme tehdä vaikuttavaa ja kestävää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Toimintamme taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset heijastuvat toimintaympäristöömme muun muassa paikallisuuden ja työllistämisen kautta.

Haluamme tehdä sidosryhmiemme kanssa vuorovaikutteista yhteistyötä, joka heijastaa arvojamme sekä vastuullisuuden päätavoitteitamme ja päämääriämme. Yhdessä kumppaniemme kanssa voimme edesauttaa ja rakentaa toimialan johtavia vastuullisuuskäytäntöjä, missä uudet näkökulmat ja innovatiivisuus ovat keskeisessä roolissa. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen vastuullisuudesta vastavuoroisesti on tärkeä osa yhteistyötä.

Olvi-konsernin arvonluontimalli

Olvi-konsernin toiminnan ja arvoketjun tuloksena syntyy arvoa niin Olville kuin sen eri sidosryhmille. Taloudellinen kehitys, verojalanjälki sekä paikallisuus ja työllistäminen ovat osa Olvi-konsernin arvonluontimallia. Taloudellinen kehitys takaa resurssit tavoitteiden mukaiseen kasvuun, kehittymiseen ja arvonluontiin. Verojalanjälki kertoo verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisesta, mikä on isoimpia yhteiskuntavastuullisia panoksiamme. Vuonna 2024 Olvi-konserni maksoi veroja ja työnantajamaksuja 667,3 miljoonaa euroa, josta valmisteveron (alkoholi, virvoitusjuomat, pakkaukset) osuus oli 68,0 %.

Paikallisuus on yksi arvoistamme, ja olemme mukana paikkakuntiemme elinvoimaisuuden ja kestävyyden edistämisessä. Käymme vuoropuhelua ja teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa sekä

valitsemme mahdollisuuksien mukaan paikallisia yhteistyökumppaneita. Työllistämme suoraan ja välillisesti merkittävän joukon ihmisiä. Välillisesti työllistämme arvoketjussa erityisesti maanviljelyn sekä pakkaus-, kunnossapito-, logistiikka- ja ravintola-alan sekä kaupan toimijoita.

Olvi-konserni luo arvoa sidosryhmille myös toimimalla yhteiskuntavastuullisesti keskittymällä sponsorointiin ja hyväntekeväisyyteen. Konserniyhtiöt tukevat muun muassa liikunta- ja kulttuuritapahtumia sekä lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävää työtä erityisesti paikallisissa yhteisöissään.

Olvi-säätiö

• Olvin suurin omistaja
• Perustettu vuonna 1955
• Perustajat teollisuusneuvos E. W. Åberg ja Hedwig Åberg
• Avustaa lasten ja vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, tukee nuorten opintoja ja jatkoopintoja, avustaa kotiseututyötä sekä edistää luonnonvarojen käytön ja elintarviketeollisuuden kehittämistä
• Vuonna 2024 säätiö jakoi apurahoja yhteensä 2,45 miljoonaa euroa

CASE Esimerkkejä yhteistyöprojekteista

• Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kestävä viljantuotanto -projekti keskittyy viljelyn monimuotoistamisen edistämiseen
• Luken Plast-LIFE-hanke Suomessa tutkii biopohjaisten pakkausmateriaalien käyttöä fossiilisten muovien sijaan elintarvikepakkauksissa
• A. Le Coq ja Cēsu Alus ovat mukana Silver Strategies -hankkeessa parantamassa eläkeikää lähestyvien ja eläkeikäisten työmarkkinamahdollisuuksia sekä kehittämässä syrjinnän vastaisia toimenpiteitä yrityksille

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus	21
Kestävyysraportti 34
Tilinpäätös97

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys 22
Hallinnointi 24
Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta 26
Olvin osakkeet ja osakemarkkinat27
Lähiajan näkymät ja tilikauden jälkeiset tapahtumat 30
Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi 30

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2022–2024	31
Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2022–2024 32

Kestävyysraportti	34
-------------------	----

Hallituksen toimintakertomus

TALOUDELLINEN KEHITYS

	2024	2023	Muutos%
Myyntivolyymi, Mltr	989,7	975,8	1,4
Liikevaihto, MEUR	656,9	630,6	4,2
Bruttokate, MEUR	266,4	235,6	13,1
% liikevaihdosta	40,6	37,4
Oikaistu liiketulos, MEUR	81,4	67,1	21,3
% liikevaihdosta	12,4	10,6
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, MEUR	0,0	-12,2
Liiketulos, MEUR	81,4	54,9	48,2
% liikevaihdosta	12,4	8,7
Oikaistu tilikauden tulos, MEUR	62,4	50,7	23,2
% liikevaihdosta	9,5	8,0
Tilikauden tulos	62,4	38,5	62,3
% liikevaihdosta	9,5	6,1
Tulos/osake, EUR	2,98	1,85	61,2
Investoinnit, MEUR	43,7	24,9	75,0
Oma pääoma /osake, EUR	15,66	13,95	12,3
Omavaraisuusaste, %	60,3	59,0
Velkaantumisaste, %	-12,4	-8,5
Sijoitetun pääoman tuottoaste, % (ROCE)	24,2	18,5

Olvi esittää vaihtoehtoisina tunnuslukuina oikaistun liiketuloksen (Adjusted EBIT) ja oikaistun tilikauden tuloksen (Adjusted Profit for the period), joiden tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta.

Liiketoiminnan kehitys konsernissa ja emoyhtiössä

Myyntivolyymi kasvoi 1,4 prosenttia ja oli 989,7 (975,8) miljoonaa litraa. Kehitystä on rajoittanut kuluttajien heikko ostovoima Suomen ja Baltian markkinoilla, mutta myös tuotevalikoiman optimointitoimenpiteet koko konsernissa. Toisaalta Valko-Venäjän markkinalla myyntivolyymi on kasvanut markkinan kasvun kautta. Hintakilpailu kasvoi kuluttajien etsiessä edullisempia tuotteita. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta pystyttiin kasvattamaan niin vähittäismyynnin kuin hotelli- ja ravintolakanavan (HoReCa) myyntivolyymeja sekä ylläpitämään ja kasvattamaan markkinaosuuksia. Vienti ja satama- ja rajakauppa oli toisaalta edellisvuotta vähäisempää. Viennin osalta konsernin toimintamallia on uudistettu vuoden 2024 aikana ja kasvutavoitteet kohdistuvat tuleville vuosille. Hyvän kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen keskihinnan kehityksen ansiosta myös tammi–joulukuun liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia ja oli 656,9 (630,6) miljoonaa euroa.

Oikaistu liiketulos kasvoi 21,3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 81,4 (67,1) miljoonaa euroa. Kannattavuus on parantunut kaikilla raportointisegmenteillä tuotantokustannusten nousun pysähtymisen, valikoima- ja hintaoptimoinnin, kesäsesongin lämpimän sään ja oman toiminnan tehokkuuden parantumisen myötä. Suhteellinen liiketulos parantui merkittävästi edellisestä vuodesta ja oli 12,4 (10,6). Liiketulosprosentti on tavoitteen mukaisesti noussut yli 12 prosentin palauttaen kannattavuutta lähemmäs koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamaa kustannuskriisiä edeltänyttä tasoa.

Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 5,4 ja liikevoitto 45,4 prosenttia.

SUORIUTUMINEN LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

Suomi

Suomen liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia 239,5 (228,2) miljoonaan euroon, mutta myyntivolyymi laski 2,0 prosenttia 262,7 (268,1) miljoonaan litraan. Myyntivolyymin laskuun vaikuttivat erityisesti vähittäiskaupassa tehdyt tuotevalikoimamuutokset. Myyntiä tuki toisaalta edellisiä vuosia selvästi parempi toimitusvarmuus, kun prosesseja ja käytänteitä tarkennettiin sekä sesonkiin valmistava tuotteiden puskurointi että keräilykapasiteetin lisäys tehtiin onnistuneesti. Tuoteryhmien osalta vesien ja hard seltzereiden myynti kehittyi parhaiten. KevytOlo ja Olvi Vichy ovat kasvattaneet merkittävästi myyntiä ja vahvistaneet brändiasemaa. Hard seltzereissä Olvi on säilyttänyt selvän kategorian markkinajohtajuuden kiristyneestä kilpailusta huolimatta ja kasvattanut kokonaiskategoriaa. Oluissa tuoteportfoliota optimoitiin suunnitelmallisesti volyymin suhteen. Oluen markkinaosuus on säilynyt vahvana yli 50 prosentissa ja Sandels pysynyt Suomen suosituimpana oluena kasvattaen myyntiä.

Alkoholilainsäädännön muutoksen myötä vähittäiskaupat muuttivat valikoimiaan sisältämään 5,5–8,0 tilavuusprosentin käymisteitse valmistetut juomat. Tämä kasvatti selvästi näiden tuotteiden kokonaismyyntiä Alkon myynnin laskusta huolimatta. Kokonaisuutena nämä tuotteet eivät kuitenkaan edusta merkittävää osaa Suomen liiketoiminnan myyntivolyymista tai liikevaihdosta, mutta ovat ottaneet paikan osana vähittäiskaupan valikoimaa ja sitä kautta Olvin tuoteportfoliota.

Suomen liiketoimintojen liiketulos oli 25,8 (17,5) miljoonaa euroa. Liiketulos parani 47,2 prosenttia vertailukaudesta ennen kaikkea tuotannollisen tehokkuuden parantumisen, kustannusten nousun tasaantumisen, tuotevalikoimamuutosten ja hinnankorotusten ansiosta. Strategiatavoitteiden mukaisia toimenpiteitä jatketaan kannattavuuden parantamiseksi muun muassa kehittämällä tuotevalikoimaa ja kustannustehokkuutta.

Itämeren alue

Itämeren alueen myyntivolyymi laski 2,2 prosenttia 381,7 (390,4) miljoonaan litraan, ja liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla 270,0 (269,8) miljoonassa eurossa. Myyntivolyymin lasku tuli Tanskasta johtuen tuotevalikoimassa tapahtuneista muutoksista. Baltian maissa kuluttajien ostovoima kehittyi heikosti. Tämä vaikutti juomien kysynnän kehitykseen heikentävästi ja johti hintakilpailuun erityisesti toisella vuosipuoliskolla. Segmentin hotelli- ja ravintolakanavan (HoReCa) myynti kehittyi edellisvuotta paremmin, kun taas satama- ja rajakauppa sekä vienti jäivät edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Tuotekategorioista parhaiten myyntivolyymi kasvoi juomasekoituksissa, kun taas valikoiman tuoteoptimointi laski oluiden myyntivolyymia.

Itämeren alueen liiketulos parani vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta 5,9 prosenttia ja oli 23,3 (22,0) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat kustannusten nousun pysähtyminen, tuotannon tehostaminen sekä kohdennetut hinnankorotukset. Kannattavuuskehitys segmentin osalta tuli Baltian maista. Tanskan liiketoiminnan kehittämistoimenpiteet jatkuvat kannattavuuden parantamiseksi ja myynnin kasvattamiseksi.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä kuluttajakysyntä kasvoi ja tuki kokonaismarkkinan kehitystä. Segmentin myyntivolyymi kasvoi 9,4 prosenttia 351,3 (321,2) miljoonaan litraan. Myyntivolyymi kasvoi erityisesti alkoholittomissa tuotekategorioissa kuten vesissä, energiajuomissa ja virvoitusjuomissa ja kasvua tuli kaikkien myyntikanavien kautta. Kokonaiskysynnän kasvun lisäksi markkinaosuus kasvoi oluissa.

Valko-Venäjän segmentin liikevaihto kasvoi 12,2 prosenttia ja oli 151,5 (135,1) miljoonaa euroa. Valko-Venäjän ruplan valuuttakurssi heikentyi vertailukaudesta. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 21,0 prosenttia. Oikaistu liiketulos kasvoi 15,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 33,4 (28,9) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa oikaistu liiketulos parani 25,1 prosenttia. Valko-Venäjän liiketoiminta raportoidaan osana Olvi-konsernia, mutta se toimii omalla tulorahoituksella ja voitonjakoon emoyhtiölle liittyy joitakin rajoituksia.

Olvi-konsernin myynti, liikevaihto ja tulos vuonna 2024

MYYNNIN KEHITYS

Olvi-konsernin tammi–joulukuun myyntivolyymi kasvoi 1,4 prosenttia ja oli 989,7 (975,8) miljoonaa litraa.

Myyntivolyymi, miljoonaa litraa	2024	2023	Muutos%
Suomi	262,7	268,1	-2,0
Itämeren alue	381,7	390,4	-2,2
Valko-Venäjä	351,3	321,2	9,4
Eliminoinnit	-6,1	-3,9
Yhteensä	989,7	975,8	1,4

Konsernin tammi–joulukuun liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia ja oli 656,9 (630,6) miljoonaa euroa.

Liikevaihto, miljoonaa euroa	2024	2023	Muutos%
Suomi	239,5	228,2	4,9
Itämeren alue	270,0	269,8	0,1
Valko-Venäjä	151,5	135,1	12,2
Eliminoinnit	-4,1	-2,5
Yhteensä	656,9	630,6	4,2

Olvi-konserni on muuttanut 1.1.2024 alkaen segmenttien esitystapaa aiemmasta vastaamaan johdon seurantaa. Segmenttien myyntivolyymit ja liikevaihdot esitetään segmentin sisäisillä liiketapahtumilla eliminoituna. Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.

TULOSKEHITYS

Oikaistu tammi–joulukuun liiketulos kasvoi 21,3 prosenttia ja oli 81,4 (67,1) miljoonaa euroa. Oikaistun liiketuloksen parantumiseen vaikutti ennen kaikkea Suomen toimintojen kannattavuuden parantuminen vertailukaudesta. Tammi– joulukuun liiketulos kasvoi 48,2 prosenttia vertailukaudesta 81,4 (54,9) miljoonaan euroon. Vertailukauden liiketulosta rasitti Valko-Venäjän tytäryhtiölle asetettu sakko.

Oikaistu liiketulos, miljoonaa euroa	2024	2023	Muutos%
Suomi	25,8	17,5	47,2
Itämeren alue	23,3	22,0	5,9
Valko-Venäjä	33,4	28,9	15,7
Eliminoinnit	-1,1	-1,3
Yhteensä	81,4	67,1	21,3
Liiketulos, miljoonaa euroa	2024	2023	Muutos%
Suomi	25,8	17,5	47,2
Itämeren alue	23,3	22,0	5,9
Valko-Venäjä	33,4	16,7	100,1
Eliminoinnit	-1,1	-1,3

Konsernin vuoden 2024 tulos verojen jälkeen oli 62,4 (38,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos vuonna 2024 oli 2,98 (1,85) euroa.

Rahoitus ja investoinnit

Olvi-konsernin taseen loppusumma 31.12.2024 oli 539,6 (490,0) miljoonaa euroa. Taseen kasvu johtui pääasiassa oman pääoman ja pysyvien vastaavien kasvusta investointien myötä. Oma pääoma per osake oli 15,66 (13,95) euroa. Omavaraisuusaste oli 60,3 (59,0) prosenttia ja velkaantumisaste -12,4 (-8,5) prosenttia. Konsernin maksuvalmiutta kuvaava mittari, current ratio, parani ja oli 1,4 (1,3). Sijoitetun pääoman tuottoaste oli 24,2 (18,5) prosenttia. Korollisten velkojen määrä oli joulukuun lopussa 10,5 (7,0) miljoonaa euroa. Korollisista veloista lyhytaikaisten velkojen osuus oli 3,7 (2,9) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin tase ja rahoitusasema ovat vahvat. Yhtiö on nettovelaton, ja yhtiön kyky investoida pysyi hyvänä. Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 50,8 (31,5) miljoonaa euroa. Olvilla on käytössä likviditeetin hallintaan erilaisia lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja kuten luottolimiittejä. Liiketoiminnan rahavirta oli 86,1 (28,0) miljoonaa euroa. Sitä paransivat liiketuloksen kasvu ja käyttöpääoman muutos vertailukaudesta erityisesti myyntisaamisten osalta. Investointien rahavirta oli -38,6 (-27,7) miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta -27,4 (-27,5) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin laajennus- ja korvausinvestoinnit olivat tammi–joulukuussa 43,7 (24,9) miljoonaa euroa. Investoinneista 24,1 miljoonaa euroa kohdistui Suomeen ja 13,9 miljoonaa euroa Itämeren alueen tytäryhtiöihin. Iisalmen tehtaan varasto- ja logistiikkainvestointi on edennyt aikataulun mukaisesti, ja keittämöinvestointi on aloitettu. Itämeren alueella investoinnit ovat keskittyneet tuotantolinjojen uudistamiseen. Valko-Venäjällä tehtiin tytäryhtiön omalla tulorahoituksella tuotannon jatkuvuuden kannalta välttämättömiä korvausinvestointeja 5,7 miljoonalla eurolla. Olvi panostaa investoinneissaan kestävää kehitystä edistäviin ratkaisuihin sekä toiminnan kustannustehokkuuteen ja kapasiteetin kehittämiseen liiketoiminnan vaatimuksia vastaavaksi.

Konsernirakenteen muutokset vuonna 2024

Olvi Oyj:n tytäryhtiöomistuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tammi–joulukuussa 2024.

Tilikauden päättyessä Olvin omistusosuudet olivat:

	2024	2023	Muutos %-yks.
AS A. Le Coq, Viro	100,00	100,00	-
A/S Cēsu Alus, Latvia	99,88	99,88	-
AB Volfas Engelman, Liettua	99,67	99,67	-
OAO Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä	96,36	96,36	-
Servaali Oy, Suomi	100,00	100,00	-
Helsingin tislaamo Oy, Suomi	100,00	100,00	-
A/S Bryggeriet Vestfyen, Tanska	100,00	100,00	-

Olvi Oyj omistaa 50,0 prosenttia Arctic Silence Oy:stä. Yhtiöllä ei ole ollut operatiivista toimintaa vuoden 2024 aikana. Lisäksi Olvi Oyj:n tytäryhtiöillä on yhtiöomistuksia. Helsingin tislaamo Oy omistaa 100,0 prosenttia Helsingin tislaamoravintola Oy:stä. A. Le Coq -yhtiöllä on 49,0 prosentin omistusosuus AS Karme ja 20,0 prosentin osuus Verska Mineraalvee OÜ -yhtiöistä Virossa. A/S Cēsu Alus -yhtiöllä on 100 prosentin omistusosuus SIA Piebalgas Alus -yhtiön osakekannasta. AB Volfas Engelmanilla on 100 prosentin omistusosuus UAB Uniqasta ja UAB Alaus Pintasta. OAO Lidskoe Pivo omistaa 100-prosenttisesti Trade House Lidskoe Pivon. A/S Bryggeriet Vestfyen lunasti tilikauden aikana loput 4,19 prosenttia A/S Dansk Coladrik -yhtiön osakekannasta. Tilikauden lopussa A/S Dansk Coladrik fuusioitui A/S Bryggeriet Vestfyen -yhtiöön.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluvat prosessien, toimintatapojen, tuotteiden, raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien suunnittelu ja kehittäminen sekä jo olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Ne koostuvat palkoista, hallinnon

yleiskuluista sekä kehittämisprojektien kuluista. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

T&K-menot, miljoonaa euroa	2024	2023	2022
T&K menot	9,7	5,6	5,4
% liikevaihdosta	1,5	0,9	0,9

Vuoden 2024 aikana julkaistiin useita uutuustuotteita Suomessa sekä tytäryhtiöissä. Uutuustuotteet on esitelty kunkin yhtiön internetsivuilla.

Palkat ja palkkiot

Palkkaus, työsuhde-etuudet ja kannustimet perustuvat aina voimassa oleviin lakeihin ja sopimuksiin noudattaen maakohtaisia käytäntöjä. Näiden lisäksi palkkaus määräytyy työn vaativuuden, osaamisen, suorituskyvyn ja/tai tulosten mukaisesti hyvää paikallista käytäntöä noudattaen.

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat:

1 000 EUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	73 436	66 745

Hallinnointiperiaatteiden mukaan yhtiö antaa vuosittain erillisen Palkitsemisraportin, joka on laadittu EU:n osakkeenomistajien oikeuksia koskevan lainsäädännön sekä hallinnointikoodin 2025 palkitsemista koskevien suositusten mukaisesti. Raportti julkaistaan vuosikertomuksen liitteenä ja löytyy yhtiön internetsivuilta www.olvigroup.fi.

HALLINNOINTI

Hallinnointiperiaatteet

Olvi Oyj noudattaa vastuullista, korkeatasoista ja avointa hallinnointitapaa. Hyvä hallinnointitapa on kokonaisuus, joka muodostuu laeista ja niiden perusteella annetuista säännöksistä sekä itsesääntelystä ja käytännöistä. Avoin hallinnointitapa tukee yhtiön arvonmuodostusta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Olvi Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kulloinkin voimassa olevaa Corporate Governance -suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä poikkeamat selostaen. Toiminnassa ja raportoinnissa noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan tullutta Hallinnointikoodia.

Hallinnointiperiaatteiden toteutumisesta kerrotaan erillisessä selvityksessä hallinnosta ja ohjausjärjestelmästä, joka on vuosikertomuksen liitteenä ja löytyy yhtiön internetsivuilta www.olvigroup.fi.

Liiketoimintastrategia

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nautinnon hetkiä ylpeydellä. Visiona on olla halutuin monipaikallinen juomatalo.

Konsernitason strategia ohjaa kaikkien yhtiöiden toimintaa. Konserni hyväksyy myös paikallista joustavuutta strategian toteuttamisessa, sillä toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa on eroja. Liiketoiminta perustuu konsernin yhteisille arvoille, joita ovat paikallinen, positiivinen, kunnioittava ja ketterä.

Olvi-konserni tavoittelee kannattavaa kasvua ja kestävää omistaja-arvon kasvattamista vahvan monipaikallisen markkina-aseman ja paikallisiin tarpeisiin vastaavan, jatkuvasti kehittyvän tuotevalikoiman avulla. Kasvua haetaan lähinnä orgaanisesti, mutta myös kohdennetut yritysostot Euroopassa ovat mahdollisia kasvun nopeuttamiseksi.

• Vahvan perusliiketoiminnan myynnin arvoa kasvatetaan keskittymällä paikallisten asiakastarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen hinta- ja valikoimaoptimoinnin avulla. Lisäksi tuotantokapasiteetin käyttöä optimoidaan, toimintaa tehostetaan ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen investoidaan.
• Markkina-asemaa vahvistetaan kasvavissa juomakategorioissa, kuten alkoholittomissa juomissa ja viineissä. Lisäksi asemaa HoReCa-myyntikanavassa vahvistetaan kehittämällä tarjontaa vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja panostamalla asiakassuhteisiin.
• Tuotteiden vientiä kasvatetaan kohdennetusti. Paikallisia tuotevalikoimia vahvistetaan kansainvälisesti vahvoilla brändeillä kulutustottumusten muutoksia ja eri myyntikanavien kasvua tukevasti. Konsernitasoisia brändien kehittämiseen tullaan panostamaan erityisesti kasvavissa tuotekategorioissa.

Kannattavaa kasvua tuetaan hyödyntämällä konsernin synergiaa ja yhtenäisiä toimintamalleja liittyen vastuullisuuden, osaamisen ja datakyvykkyyksien kehittämiseen. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan, osaamista kehitetään ja tiedonkulkua konserniyhtiöiden välillä parannetaan. Tavoitteena on tehdä vaikuttavia vastuullisuustekoja ja kehittää vastuullisia tuotteita. Omaan hiilineutraaliin toimintaan investoidaan, kiertotalouspohjaisten materiaalien käyttöä lisätään sekä kestävään veden käyttöön panostetaan. Prosesseja, työkaluja ja kulttuuria kehitetään tukemaan tiedolla johdettua päätöksentekoa. Dataa hyödynnetään sisäisen tehokkuuden parantamisessa sekä asiakasrajapinnassa. Kilpailukykyä vahvistetaan investoimalla liiketoimintaa tukeviin järjestelmiin.

Olvin vahvuuksia markkinaympäristössä ovat:

• Vahva monipaikallinen asema, perinne ja läsnäolo kotimarkkinoilla
• Laaja, paikallisiin tarpeisiin vastaava tuotevalikoima, jota kehitetään muuttuvien kuluttajatarpeiden ja markkinadatan pohjalta
• Tehokas, ketterä ja dataohjautuva tuotantokoneisto
• Vahva jakeluverkosto
• Vahva osaaminen vähittäiskaupassa, vahvistuva asema HoReCa-kanavassa
• Vahvat kumppanuudet ja asiakassuhteet
• Kansainvälisen konsernin vahvuudet ja kyvykkyydet kehittää toimintaa
• Vastuullinen tapa toimia osa yhtiön perimää
• Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö
• Sitoutuneet omistajat: pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja investointikyky
• Kokenut ja osaava johto, joka on sitoutunut omistaja-arvon kasvattamiseen

Yllä mainitut vahvuudet ja aineettomat voimavarat yhdistettynä vahvaan taloudelliseen asemaan luovat Olvikonsernin kilpailuetua. Näitä ovat brändiportfolio, hinnoitteluvoima, asiakasuskollisuus ja melko suhdannevakaa lopputuotteiden kysyntä, korkeat paikalliset markkinaosuudet, todennettu uudistumiskyky kuluttajien muuttuviin tarpeisiin, laaja ja tehokas paikallinen jakelu sekä tuotannon tehokkuus. Nämä yhdessä mahdollistavat kannattavan kasvun ja kehittymisen myös tulevaisuudessa.

Hallitus ja tilintarkastaja

Yhtiökokouksesta lähtien hallituksessa on toiminut puheenjohtajana Nora Hortling ja varapuheenjohtajana Lasse Heinonen. Hallituksen jäseninä ovat olleet Tarmo Noop, Juho Nummela, Päivi Paltola ja Christian Ståhlberg.

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heidi Hyry.

Johto

Vuodesta 2024 alkaen johtoryhmärakennetta selkeytettiin erottamalla yhtiön Suomen ja konsernin johtoryhmävastuut. Tämän mukaisesti 1.1.2024 Olvi-konsernille perustettiin ja nimitettiin johtoryhmä, jolla vahvistettiin konsernitasoisen strategian toteutusta. Konsernin johtoryhmään ovat vuonna 2024 kuuluneet seuraavat vastuualueet ja henkilöt:

Toimitusjohtaja - Patrik Lundell Talous- ja tietohallintojohtaja - Tiina-Liisa Liukkonen Henkilöstö- ja viestintäjohtaja - Marjatta Rissanen Vastuullisuus- ja hankintajohtaja - Pia Hortling Liiketoiminnan kehitysjohtaja - Peep Akkel Lakiasiainjohtaja – Esa Hyttinen (29.2.2024 alkaen)

Emoyhtiö Olvi Oyj:n eli Suomen liiketoiminnan johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Patrik Lundell, markkinointijohtaja Antti Airaksinen, vastuullisuus- ja hankintajohtaja Pia Hortling, talous- ja tietohallintojohtaja Tiina-Liisa Liukkonen, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Marjatta Rissanen, kaupallinen johtaja Jouni Saarinen ja tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vuonna 2024 olivat:

AS A. Le Coq, Tartto, Viro – Jaanus Vihand A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia – Eva Sietiņsone AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua – Marius Horbačauskas OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä – Audrius Mikšys A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska – Jette Andersen Servaali Oy, Helsinki, Suomi – Anna Ekström (liiketoimintajohtaja) Helsingin tislaamo Oy, Helsinki, Suomi – Mikko Mykkänen.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Patrik Lundellille. Baltian, Valko-Venäjän ja Tanskan tytäryhtiöiden hallitukset muodostivat Patrik Lundell (puheenjohtaja), Pia Hortling, Tiina-Liisa Liukkonen sekä Marjatta Rissanen. Lisäksi Tanskan tytäryhtiön hallituksessa on kaksi henkilökunnan edustajaa. Suomalaisten tytäryhtiöiden hallitukset muodostuivat emoyhtiön johtohenkilöistä. Tytäryhtiöiden johtoryhmän muodostavat kunkin yhtiön toimitusjohtaja ja noin neljä vastuualuejohtajaa.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin päivittäistä liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista, toiminnan seurantaa sekä sisäistä valvontaa. Sillä varmistetaan strategian toteutuminen ja turvataan edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Riskienhallinnan tehtävänä on toimia ennakoivasti ja luoda toimintamalli, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta tukee tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia tapahtumia. Lisäksi riskienhallinta tunnistaa ja hyödyntää liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Riskit arvioidaan analysoimalla riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja riskien mahdollisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla taloudellisia, mutta myös vaikutuksia tieto- ja kyberturvaan, maineeseen, henkilöstöön, paikallisyhteisöön ja ympäristöön. Riskien arvioinnissa huomioidaan myös ympäristön, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden, vaikutukset liiketoimintaan sekä ihmisoikeudet niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa. Riskianalyysin perusteella tehdään vuosittain päivitettävä riskienhallinnan kehittämissuunnitelma, jonka avulla pyritään jatkuvaan ja ennakoivaan toiminnan kehittämiseen, sekä toiminnan jatkuvuussuunnitelmat. Riskianalyysi pienentää myös operatiivisen toiminnan riskejä. Olvi-konsernin riskit on jaettu strategisiin, liiketoiminnallisiin, taloudellisiin ja compliance-riskeihin.

Strategiset riskit ovat epävarmuuksia liittyen liiketoimintaympäristöön ja Olvi-konsernin kykyyn toimia siinä sekä varautua mahdollisiin muutoksiin. Tällaiset riskit voivat liittyä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, vastuullisuusvaatimuksiin, kilpailuasemaan, lainsäädäntöön tai teknologiseen kehitykseen ja vaikuttaa taloudellisiin tai toiminnallisiin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että strategia on linjassa konsernin riskinottohalun ja riskinsietokyvyn kanssa.

Operatiiviset riskit ovat olosuhteita tai tapahtumia, jotka voivat estää tai hidastaa tavoitteiden saavuttamista, tai voivat aiheuttaa vahinkoa ympäristölle, ihmisille, omaisuudelle, liiketoiminnalle, tiedolle tai muille Olvin toiminnoille.

Taloudelliset riskit liittyvät Olvi-konsernin taloudelliseen asemaan. Näitä voivat olla rahoituksen saatavuus tai hinta, valuuttakurssimuutokset ja investoinnit.

Compliance-riskit syntyvät, jos yhtiö ei noudata sen toimintaan sovellettuja sääntöjä ja lakeja tai sisäisiä toimintaperiaatteita. Näistä voi aiheutua oikeudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia, taloudellisia tappioita tai mainehaittoja. Toimialaspesifejä vaatimuksia Olvi-konsernilla liittyy muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja ympäristövaatimuksiin.

Hallitus vastaa Olvi-konsernin riskienhallinnasta sekä liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Tarkastusvaliokunta arvioi riskienhallinnan riittävyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä keskeisiä riskialueita. Operatiivinen johto on vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta konsernirakenteen mukaisesti.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liiketoiminnassa

Geopoliittinen tilanne vaikuttaa yhä Olvin toimintaympäristöön. Sota Ukrainassa on lisännyt merkittävästi liiketoiminnan riskejä. Koronapandemia aiheutti saatavuusongelmia sekä raaka-aineissa että pakkausmateriaaleissa ja sota vaikeutti entisestään materiaalien hankintaa. Materiaalien koronapandemian aikana alkanut kustannusten nousu jatkui vuoden 2023 aikana, mutta kasvu on kokonaisuutena tasaantunut vuoden 2024 alusta alkaen. Hintojen ja saatavuuden epävarmuus on kuitenkin jatkunut markkinoilla Ukrainan sodan, geopoliittisten jännitteiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vuoksi. Logistiikkakustannukset ovat jääneet korkealle tasolle. Lisäksi energian saatavuuteen, hintoihin tai toimitusvarmuuteen voi liittyä epävarmuuksia. Olvi vastaa kustannusten nousuun parantamalla toiminnan tuottavuutta sekä tarkastelemalla myyntihintoja ja -valikoimia kannattavuuden säilyttämiseksi.

Yleisen kustannustason nousun laantumisesta huolimatta, korkeat kuluttajahinnat ja kulutukseen liittyvät veronkorotukset heikentävät edelleen kuluttajien ostovoimaa ja vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen. Tämä muutos näkyy jo kulutuksen siirtymisenä edullisempiin tuotevaihtoehtoihin. Lisäksi kulutus voi kokonaisuudessaan laskea sekä premiumisaatiotrendi pysähtyä. Markkinakohtaisia eroja kuitenkin on. Olvi-konserni vastaa muutokseen kehittämällä tuoteportfoliota kulutuskysyntää vastaavasti ja huolehtimalla markkinaosuuksien ylläpitämisestä ja vahvistamisesta. Strategian onnistunut toteuttaminen tulee olemaan konsernin kannalta keskeinen menestystekijä.

Valko-Venäjän liiketoimintoihin ja taloudelliseen ennustamiseen liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Epävarmuus koskee muun muassa valuuttakurssien kehitystä, toimintaympäristön, paikallisen lainsäädännön ja verotuksen ennakoimattomuutta, kauppapakotteita ja länsimaihin suuntautuvan rahaliikenteen toimivuutta. Olvin tytäryhtiö toimii Valko-Venäjällä operatiivisesti itsenäisesti vastaten muun muassa hankinnoistaan. Lisäksi IT-toimintaympäristö on eriytetty. Tytäryhtiö rahoittaa toimintansa oman liiketoiminnan kassavirralla.

Lakimuutoksia on vuoden 2024 aikana tullut niin osinkojen maksuun kuin yhtiöiden myynnin estävään lainsäädäntöön. Länsimaalaisessa omistuksessa olevien yritysten osinkojen maksamista ulkomaille on rajoitettu vuosien 2024–2025 osalta asettamalla säädöksiä enimmäismääristä. Tämänhetkisen tulkinnan mukaan osinko, jonka Valko-Venäjän yhtiö voi lain mukaan emoyhtiölle maksaa on noin 1–3 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2024–2025. Johdon arvion mukaan Valko-Venäjän tytäryhtiön nyt tiedossa oleva väliaikainen osingonmaksun rajoitus ei heikennä emoyhtiön osingonmaksukykyä. Myyntikieltoa koskevista lainsäädännön muutoksista huolimatta Olvin tytäryhtiön osakkeita koskevat myyntirajoitukset ovat voimassa. Olvilla ei ole lupaa Valko-Venäjän tytäryhtiön osakkeiden

myyntiin. Lainsäädäntötilannetta seurataan sekä markkinassa toimimisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja arvioidaan aktiivisesti.

Kyberturvallisuusuhat ovat kasvaneet muun muassa maailmanlaajuisen geopoliittisen tilanteen kärjistymisen vuoksi. Olvi-konsernissa kasvaneisiin tietoturvauhkiin on varauduttu monenlaisilla tavoilla ja NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin edellyttämät uudet vaatimukset on saatu implementoitua aikataulun mukaisesti.

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus hyväksyttiin ja se tuli voimaan 11.2.2025 ja sitä sovelletaan 12.8.2026 alkaen. Lisäksi asetuksessa on lukuisia siirtymäsäännöksiä eri velvoitteiden alkamisajankohdille. Lähivuosina komissiolta tulee useita täytäntöönpano- ja delegoituja säädöksiä sekä ohjeita, joilla täsmennetään vaatimuksia ja niiden soveltamista. Tämänhetkisen arvion mukaan uusi asetus tulee vaikuttamaan nostavasti tuotteiden valmistuksen ja logistiikan energiankulutukseen ja sitä kautta ilmastopäästöihin, sekä veden käyttöön, millä on suora vaikutus Olvi-konsernin mahdollisuuksiin saavuttaa asetetut ympäristötavoitteet. Lisäksi se todennäköisesti aiheuttaa investointitarpeita uudelleen käytettäviin pulloihin ja kuljetuspakkauksiin, ja laitteistoihin tuotteiden täytössä ja käsittelyssä. Asetuksen käytäntöönpanon prosessia seurataan tiiviisti ja asetuksen soveltamisohjeisiin pyritään vaikuttamaan niin, että myös Olvi-konsernin toimintamaiden kestävyysnäkökohdat tulevat huomioiduksi.

Vastuullisuusriskejä kartoitetaan ihmisoikeus- ja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinneilla, jotka ovat osana yrityksen strategisia, liiketoiminnallisia, taloudellisia ja compliance-riskejä.

OLVIN OSAKKEET JA OSAKEMARKKINAT

Olvin osakepääoma joulukuun 2024 lopussa oli 20,8 miljoonaa euroa. Osakkeita oli yhteensä 20 722 232 osaketta, joista 16 989 976 eli 82,0 prosenttia oli julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat saman oikeuden osinkoon. Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin Pörssi) vuoden 2024 aikana yhteensä 1 623 387 (1 608 889) osaketta eli 9,6 (9,5) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 49,4 (48,1) miljoonaa euroa.

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2024

	Osakkeita	%	Ääniä	%
K-sarjan osakkeet, rekisteröity	3 732 256	18,0	74 645 120	81,5
A-sarja osakkeet, rekisteröity	16 989 976	82,0	16 989 976	18,5
Yhteensä	20 722 232	100,0	91 635 096	100,0

Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli vuoden 2024 lopussa 29,20 (28,05) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 33,80 (34,95) euroa ja alin 28,05 (26,80) euroa. Keskikurssi vuonna 2024 oli 30,44 (29,88) euroa.

Joulukuun 2024 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 495,5 (475,8) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 604,5 (580,5) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2024 lopussa 24 109 (23 025). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 17,5 (18,9) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 4,0 (4,3) prosenttia.

Omistusmääräjakauma 31.12.2024

Arvo-osuuksien lukumäärä	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo osuusmäärä	% arvo osuuksista	Äänimäärä	% äänistä
1 - 1 000	22 875	94,88	2 898 334	13,99	2 898 334	3,16
1 001 - 10 000	1 125	4,67	2 820 626	13,61	2 958 338	3,23
10 001 - 500 000	103	0,43	6 024 712	29,07	14 679 288	16,02
500 001 - 999 999 999 999	6	0,02	8 976 448	43,32	71 056 896	77,54
Odotusluettelolla			2 112	0,01	42 240	0,05
Yhteensä	24 109	100,00	20 722 232	100,00	91 635 096	100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2024

Arvo-osuuksien lukumäärä	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo osuusmäärä	% arvo osuuksista	Äänimäärä	% äänistä
Ulkomaiset yhteensä	71	0,29	39 131	0,19	39 131	0,04
Hallintarekisteröidyt (ulkom.) yhteensä	6	0,02	430 116	2,08	430 116	0,47
Hallintarekisteröidyt (kotim.) yhteensä	5	0,02	3 164 618	15,27	3 164 618	3,45
Yhteensä	82	0,33	3 633 865	17,54	3 633 865	3,97

Suurimmat omistajat 31.12.2024

	K-sarja	A-sarja	Yhteensä	%	Äänimäärä	%
1. Olvi-säätiö	2 363 904	990 613	3 354 517	16,19	48 268 693	52,67
2. Hortling Heikki kuolinpesä *)	903 488	103 280	1 006 768	4,86	18 173 040	19,83
3. Hortling Timo Einari	212 888	49 152	262 040	1,26	4 306 912	4,70
4. Hortling-Rinne Marit	149 064	14 234	163 298	0,79	2 995 514	3,27
5. Nordea Bank Abp, hall.rek.		1 729 570	1 729 570	8,35	1 729 570	1,89
6. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (publ), Helsingin sivukonttori, hall.rek.		1 368 690	1 368 690	6,60	1 368 690	1,49
7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		828 075	828 075	4,00	828 075	0,90
8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		692 348	692 348	3,34	692 348	0,76
9. Hortling Pia Johanna	23 388	28 894	52 282	0,25	496 654	0,54
10. Hortling Jens Einari	23 388	18 444	41 832	0,20	486 204	0,53
11. Rinne Ville Petteri	23 388	12 478	35 866	0,17	480 238	0,52
12. Rinne Valtteri Markunpoika	23 388	11 455	34 843	0,17	479 215	0,52
13. AC Invest Oy		464 000	464 000	2,24	464 000	0,51
14. OP-Suomi-sijoitusrahasto		418 503	418 503	2,02	418 503	0,46
15. Evli Finnish Small Cap Fund		389 204	389 204	1,88	389 204	0,42
16. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo		333 000	333 000	1,61	333 000	0,36
17. Citybank Europe Plc, hall.rek.		320 681	320 681	1,55	320 681	0,35
18. Sijoitusrahasto Aktia Capital		216 400	216 400	1,04	216 400	0,24
19. Laakkonen Hannu Markus		216 072	216 072	1,04	216 072	0,24
20. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas		200 245	200 245	0,97	200 245	0,22
Muut	9 360	8 584 638	8 593 998	41,47	8 771 838	9,58
Yhteensä	3 732 256	16 989 976	20 722 232	100,00	91 635 096	100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omassa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Sektorijakauma 31.12.2024

					Hallintarekisteröityjen
	Omistajien lukumäärä	% omistajista	Arvo osuusmäärä	% arvo osuuksista	arvo osuusmäärä	% arvo	osuuksista Äänimäärä	% äänistä
Yritykset	748	3,10	4 695 218	22,66			49 609 394	54,14
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	32	0,13	1 464 056	7,06	3 164 618	15,28	4 628 674	5,05
Julkisyhteisöt	11	0,05	2 112 560	10,20			2 112 560	2,30
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	118	0,49	336 660	1,62			336 660	0,37
Kotitaloudet	23 123	95,91	8 477 761	40,91			34 436 321	37,58
Ulkomaat	77	0,32	39 131	0,19	430 116	2,07	469 247	0,51
Odotusluettelolla			2 112	0,01			42 240	0,05
Yhteensä	24 109	100,00	17 127 498	82,65	3 594 734		17,35 91 635 096	100,00

Osakkeenomistus

Rekisteröity osakepääoma, 1 000 EUR 20 759.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 1,20 euroa/osake vuodelta 2023 (1,20 euroa/osake vuodelta 2022), yhteensä 24,8 (24,8) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,60 euroa osakkeelta maksettiin 18.4.2024. Toinen erä 0,60 euroa osakkeelta maksettiin 3.9.2024.

Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

SISÄPIIRI

Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton valmistelemat, listattujen yhtiöiden käyttöön tarkoitetut sisäpiiriohjeet otettiin käyttöön Olvi Oyj:ssä jo vuonna 2000. Suomessa 3.7.2016 tuli sovellettavaksi Markkinoiden väärinkäyttöasetus (EU) N:o 596/2014 (MAR), jota Olvi Oyj noudattaa sisäpiirihallinnossaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) tulkinnan mukaisesti.

Olvi Oyj:llä oli 31.12.2024 arvo-osuusjärjestelmässä 24 109 (23 025) osakkeenomistajaa, joista 11 (10) hallintarekisteröityjä.

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 45 535 A-osaketta, jotka edustavat 0,22 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,05 prosenttia äänimäärästä. Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Hallituksen valtuutukset

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 26.3.2024, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta, joka vastaa 2,4 prosenttia koko osakekannasta ja 0,6 prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Osakeantivaltuutuksen ehdotettiin olevan voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen osakeantivaltuutusta koskevasta päätöksestä lukien.

Osakepalkitseminen

Pitkän aikavälin palkitsemisen tavoitteena on Olvin strategian ja tavoitteiden saavuttaminen, omistaja-arvon lisääminen, kilpailukyvyn kasvattaminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Olvilla on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden ansaintajakso. Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää käytetään avaintyöntekijöiden sitouttamiseen. Palkkion edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen.

Suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päättyessä arvioidaan miten suorituskriteerit ovat toteutuneet ja mahdollinen maksettava palkkio riippuu onnistumisesta näissä asetetuissa tavoitteissa. Palkkiot suoritetaan Olvi Oyj:n A-sarjan osakkeina ansaintakauden päätymisen jälkeen sekä käteisosuutena, joka kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

SUORITEPERUSTEISET OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Oheisessa taulukossa tilikaudella päättyneet suoriteperusteiset (p) ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat. Vuodesta 2023 alkaen osakekannustimien tavoitteet ja mahdolliset palkkiot perustuvat konsernin Suomen ja Itämeren alueen liiketoimintasegmenttien tavoitteiden saavuttamiseen.

Ansaintajakso	Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2021–2023 (p)		13	10 000	6 319
2022–2024 (k)	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden myyntivolyymin kasvu (40 %), Arvoketjun CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	16	10 670	259
2023–2025 (k)		16	10 600
2023–2025 (k)	Oma sijoitus (50 %) ja TSR (50 %) *)	1	1 000
2024–2026 (k)	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	37	43 150

*) TSR on sidottu Olvin A-osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin 1.12.2024-31.1.2025 ja maksettuihin osinkoihin ohjelman käynnistymisestä 31.1.2025 saakka.

Oheisessa taulukossa tilikauden aikana päätetyt uudet suoriteperusteiset ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2025–2027	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	36	42 702

SITOUTTAVAT RAJOITETUT OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Tilikaudella päättyneet (p) ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2022–2023 (p)	Oma sijoitus ja työsuhde	10	2 000	400
2024–2025 (k)	Työsuhde	19	3 250

Tilikauden aikana päätetyt uudet ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä, Enimmäis henkilöä palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2025–2026	Työsuhde	16 2 750

Osakepalkkiot maksetaan kerralla ansaintakauden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Palkkion saaminen on sidottu työsuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Osakepalkkion lisäksi suoritetaan käteisosuus, joka kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Tilikaudella 2024 kirjattiin kyseisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kustannuksia yhteensä 983,1 tuhatta euroa. Osakelukumäärä ohjelmissa on yhteensä 63 079 kappaletta ja käyvän arvon painotettu keskiarvo on 29,31 euroa osakkeelta. Käyvän arvon määrittelyssä on huomioitu tulevaisuuden osingonjako. Olvi-konsernilla ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:llä oli tammikuun 2024 alussa hallussa 28 692 kappaletta omia A-osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti Olvi Oyj luovutti tilikauden aikana päättyneiden suoriteperusteisien osakejärjestelmien ja lisäosakejärjestelmän kohderyhmien henkilöille yhteensä 6 978 kappaletta omia A-osakkeitaan hankintahintaan 223,0 tuhatta euroa. Luovutettujen omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,03 prosenttia.

Olvi Oyj:llä on tilikauden lopussa hallussa yhteensä 21 714 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden hankintahinta on yhteensä 657,8 tuhatta euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista on 0,10 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,02 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä on 0,13 prosenttia.

Liputusilmoitukset

Olvi Oyj ei ole saanut vuoden 2024 aikana arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia liputusilmoituksia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöstiedotteessa 11.2.2025 Olvi antoi tulosohjauksen, jonka mukaan 2025 oikaistun liiketuloksen odotetaan olevan 82–90 miljoonaa euroa.

Suomen segmentin osalta vuoden 2024 merkittävä kannattavuuden parantuminen perustui tuotemerkkien markkinaasemien vahvistumisen, valikoimamuutosten, kustannustehokkuuden ja hinnankorotusten yhteisvaikutukseen. Vuonna 2025 keskitytään kannattavaan kasvuun muun muassa hinta- ja valikoimaoptimoinnin sekä toiminnan tehokkuuden parantamiseen asteittain ja pitkäjänteisesti.

Itämeren segmentissä vuoden 2024 osalta markkinaosuudet säilytettiin kiristyneestä kilpailusta huolimatta vahvojen paikallisten ja edustettujen kumppaneiden tuotemerkkien ansiosta. Liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavat kuluttajakysynnän muutokset ja hintakilpailun kiristyminen Baltian maissa sekä Tanskan kannattavuushaasteet. Vuonna 2025 panostetaan monikanavaisen myynnin vahvistamiseen ja tuotevalikoiman kehittämiseen.

Valko-Venäjän segmentin kuluttajakysynnän kehitys oli vuoden 2024 osalta poikkeuksellisen vahva. Epävarmuustekijät vuodelle 2025 liittyvät kotimaisen kuluttajakysynnän jatkuvuuteen sekä geopoliittisen tilanteen ja paikallisen valuuttakurssin kehitykseen.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 164,6 (146,7) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 42,7 (41,1) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

1) osinkona jaetaan 1,30 (1,20) euroa vuodelta 2024 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 26,9 (24,8) miljoonaa euroa. Osinko on 43,6 (64,9) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta ja 43,6 (49,2) prosenttia oikaistusta osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksetaan 30.4.2025 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 22.4.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksetaan 5.9.2025 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 29.8.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

2) emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 137,7 miljoonaa euroa.

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2022—2024

Toiminnan laajuus ja kannattavuus 1 000 EUR	2024	2023	2022
Liikevaihto	656 907	630 605	583 703
Muutos, %	4,2	8,0	26,3
Liiketulos	81 386	54 918	22 364
% liikevaihdosta	12,4	8,7	3,8
Rahoitustuotot ja -kulut	652	-646	-3 989
Voitto ennen veroja	82 038	54 918	18 374
% liikevaihdosta	12,5	8,7	3,1
Tilikauden voitto	62 425	38 473	7 526
% liikevaihdosta	9,5	6,1	1,3
Taseen loppusumma	539 602	490 000	489 674
Tulorahoitus-%	13,4	9,3	12,4
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	26,5	19,2	8,2
Sijoitetun pääoman tuottoaste-% (ROCE)	24,2	18,5	7,8
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	20,3	13,5	2,6
Omavaraisuusaste, %	60,3	59,0	57,5
Maksuvalmius (current ratio)	1,4	1,3	1,3
Velkaantumisaste (gearing), %	-12,4	-8,5	-20,3
Investoinnit käyttöomaisuuteen	43 667	24 947	37 071
% liikevaihdosta	6,6	4,0	6,4
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	42 715	23 845	35 834
% liikevaihdosta	6,5	3,8	6,1
Tutkimus- ja kehittämismenot	9 663	5 572	5 405
% liikevaihdosta	1,5	0,9	0,9
Palkat ja palkkiot	73 436	66 745	63 231
Henkilöstö keskimäärin:
Henkilöstö Suomessa	447	449	442
Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan
ja Valko-Venäjän henkilöstö	1 978	1 927	1 893
Henkilöstö yhteensä	2 425	2 376	2 335

Osakekohtaiset tunnusluvut	2024	2023	2022
Tulos/osake (EPS), euroa, laimentamaton	2,98	1,85	0,39
Tulos/osake (EPS), euroa, laimennettu	2,98	1,85	0,39
Oma pääoma/osake, euroa	15,66	13,95	13,49
*) Osinko/tulos, %	43,6	64,9	311,4
Hinta/voitto-suhde (P/E)	9,8	15,2	86,0

*) Vuoden 2024 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

EMOYHTIÖN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2022—2024

Toiminnan laajuus ja kannattavuus 1 000 EUR	2024	2023	2022
Liikevaihto	211 876	200 975	180 650
Muutos, %	5,4	11,3	6,8
Liikevoitto	25 427	17 492	18 137
% liikevaihdosta	12,0	8,7	10,0
Rahoitustuotot ja -kulut	25 347	28 771	28 565
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	50 774	46 263	46 702
% liikevaihdosta	24,0	23,0	25,9
Tilikauden voitto	42 663	41 065	41 735
% liikevaihdosta	20,1	20,4	23,1
Taseen loppusumma	357 354	339 509	336 496
Tulorahoitus-%	26,4	26,4	29,4
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	22,9	22,4	23,3
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	21,4	21,9	24,2
Omavaraisuusaste, %	61,3	59,2	54,8
Maksuvalmius (current ratio)	0,7	0,8	0,7
Velkaantumisaste (gearing), %	-0,9	1,7	-8,7
Investoinnit käyttöomaisuuteen	23 928	10 072	15 238
% liikevaihdosta	11,3	5,0	8,4
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	23 844	9 920	15 153
% liikevaihdosta	11,3	4,9	8,4
Tutkimus- ja kehittämismenot	3 401	1 884	1 523
% liikevaihdosta	1,6	0,9	0,8
Palkat ja palkkiot	28 411	20 840	19 722
Henkilöstö keskimäärin	409	396	392

Osakekohtaiset tunnusluvut	2024	2023	2022
Tulos/osake (EPS), euroa	2,17	2,04	2,06
Oma pääoma/osake, euroa	10,58	9,72	8,91
*) Nimellisosinko/osake, euroa	1,30	1,20	1,20
*) Efektiivinen osinkotuotto, %	4,45	4,28	3,62
*) Osinko/tulos, %	59,9	58,8	58,3
Hinta/voitto-suhde (P/E)	13,4	13,7	16,1
A-osakkeen kurssi
kauden lopussa, euroa	29,20	28,05	33,15
ylin kurssi, euroa	33,80	34,95	52,00
alin kurssi, euroa	28,05	26,80	29,40
keskikurssi, euroa	30,44	29,88	35,31
A-osakkeiden vaihto, kpl	1 623 387	1 608 889	2 351 044
A-osakekannasta, %	9,6	9,5	13,8
A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	495,5	475,8	562,2
K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	109,0	104,7	123,7
Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR	604,5	580,5	686,0
Osakkeiden lukumäärä
osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana **)	20 698 293	20 690 905	20 700 783
osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa **)	20 700 518	20 693 540	20 692 828

*) Vuoden 2024 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-% = 100 *	Liiketulos + poistot + rahoitustuotot ja -kulut + satunnaiset tuotot ja kulut - verot	Efektiivinen osinkotuotto, % =	100 *	Osakeantioikaistu osinko/osake
		Liikevaihto			Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) =	100 *	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	Hinta/voitto- suhde (P/E) =		Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)			Tulos/osake
Oman pääoman tuotto-% (ROE) =	100 *	Voitto ennen veroja – verot		100 *	Osakekohtainen osinko
		Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana)	Osinko/tulos, % =		Osakekohtainen tulos
		Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä	Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa =		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste, % = 100 *		Taseen loppusumma - saadut ennakot			Konserni esittää konsernin tuloslaskelmasta suoraan johdettavat tunnusluvut liikevaihto, liiketulos ja tilikauden
Maksuvalmius (current ratio) =		Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus		tulos ja näiden prosenttiosuudet liikevaihdosta sekä tulos/osake -tunnusluvun. (Tulos/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana).
		Lyhytaikainen vieras pääoma	Olvi Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan
Velkaantumisaste (gearing), % =	100 *	Korolliset velat + saadut ennakkomaksut - rahat ja muut likvidit varat	liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta.
		Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä	Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) 3.7.2016 voimaan tullutta
		12 kk rullaava liiketulos			ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista ja määrittänyt vaihtoehtoiset tunnusluvut alla esitetyn mukaisesti:
Sijoitetun pääoman tuottoaste, % (ROCE) =	100 *	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + korolliset velat	Liikevaihtoa tukevana vaihtoehtoisena tunnuslukuna konserni esittää myyntivolyymitiedot miljoonina litroina. Myyntivolyymi on tärkeä, yleisesti toimialalla käytetty, toiminnan laajuutta kuvaava mittari.
Tulos/osake (EPS) =		Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien osuus	Raportointikausien vertailtavuutta parantaakseen konserni esittää vaihtoehtoisina tunnuslukuina myös oikaistun
		Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä		liiketuloksen ja oikaistun tilikauden tuloksen. Oikaistu liiketulos lasketaan vähentämällä liiketuloksesta merkittävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (tilikaudella 2023 Valko-Venäjän yhtiölle asetettu sakko). Vastaavat erät on vähennetty tilikauden tuloksesta laskettaessa oikaistua tilikauden tulosta.
		Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä			Investoinnit koostuvat lisäyksistä pysyviin vastaaviin pois lukien IFRS 16 -standardin mukaiset lisäykset.
Oma pääoma/osake =		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot 35
ESRS 2 Yleiset tiedot 36
Kestävyysraportin laadintaperiaatteet36
Kestävyyden hallinto36
Kestävyyden strategia39
Sidosryhmien odotukset ja näkemykset42
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 43

Ympäristötiedot	51
EU-taksonomia 52
E1 Ilmastonmuutos56
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat 64
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 66

Sosiaalisen vastuun tiedot 69
S1 Oma työvoima70
S2 Arvoketjun työntekijät 79
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 82
Hallintotapatiedot86
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen87

Kestävyysraportin liitteet	89
----------------------------	----	--

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot	36
Kestävyysraportin laadintaperiaatteet	36
Kestävyyden hallinto	36
Kestävyyden strategia	39
Sidosryhmien odotukset ja näkemykset	42
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta	43

ESRS 2 Yleiset tiedot

KESTÄVYYSRAPORTIN LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperiaatteet

Olvi-konserni koostuu emoyhtiö Olvista ja kuudessa eri maassa toimivista tytäryhtiöistä. Kestävyysraportointi kattaa kaikki Olvi-konsernin yhtiöt, ja tiedot ovat konsolidoitu vastaavalla tavalla kuin tilinpäätöksessä. Osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä ei ole sisällytetty raportoituihin lukuihin. Raportointi kattaa myös olennaisen arvoketjun alku- ja loppupään tiedot, minkä laajuus on määritelty kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Arvoketjusta on kerrottu tarkemmin tämän osion kohdassa Liiketoimintamalli ja arvoketju. Raportointijakso on tilikausi 1.1.2024-31.12.2024, joka on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa.

Vuonna 2024 Olvi-konsernissa päivitettiin kestävyysraportoinnissa ja riskienhallinnassa käytettävät lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmät kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaiseksi. Arvoketjun päästöjen laskennassa on käytetty myös epäsuoriin lähteisiin perustuvaa estimointia. Arvoketjun päästöjen laskennasta on kerrottu tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuutos. Mahdolliset muutokset kestävyystietojen laatimisessa ja esittämisessä on esitetty aihestandardien yhteydessä. Vuonna 2024 Olvi-konserni ei ole havainnut aiemmilla kausilla tehtyjä olennaisia virheitä raportoinnissa.

KESTÄVYYDEN HALLINTO

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ja kestävyysseikkojen käsitteleminen

Kestävyysraporttiin sisällytettävien tietojen lisäksi hallintoon ja palkitsemiseen liittyvistä asioista on raportoitu vuosikertomuksen erillisissä osioissa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkitsemisraportti.

OLVI OYJ:N HALLITUS JA HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Olvi Oyj:n hallitus hyväksyy Olvi-konsernin strategiset vastuullisuuspainopisteet, tavoitteet ja niiden mittarit, kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä vuotuisen, varmennetun kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta. Hallitus seuraa strategian vastuullisuusosion mittareiden kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista, sekä tarkastelee vastuullisuuden tavoitteita suhteessa konsernin strategiaan ja sen tavoitteisiin kvartaaleittain. Hallitusta päivitetään vaikutuksiin, riskiin ja mahdollisuuksiin liittyvillä katsauksilla.

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta avustaa yhtiön hallitusta osallistumalla konsernin vastuullisuusstrategian ja -ohjelman valvontaan säännöllisesti. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta sekä hallituksen tarkastusvaliokunta osallistuvat vuotuisen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja kestävyysraportin valmisteluun. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu riskienhallinta, kuten asianmukaisen riskienhallintaprosessin varmistaminen ja riskien arviointitulosten seuraaminen. Tarkastusvaliokunta

käsittelee kestävyyteen liittyviä aiheita säännöllisesti sekä seuraa ja valvoo kestävyysraportointia ja sen raportointiprosessia ja varmentamista.

Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtaja raportoi valiokunnille vastuullisuuden strategian, tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumisesta ja kehittämisestä, toimintaympäristön olennaisista muutoksista sekä kestävään kehitykseen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Valiokunnat raportoivat hallitukselle. Hallitus raportoi osana hallituksen toimintakertomusta sekä osavuosikatsauksia vastuullisuuden tavoitteiden saavuttamisesta.

Vuonna 2024 hallitus ja sen valiokunnat käsittelivät muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä olennaisia aiheita:

• Kestävään kehitykseen liittyvät lainsäädäntömuutokset
• Kestävyys- ja EU:n taksonomiaraportointiin valmistautuminen, kuten lainsäädännön vaateiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen, konsernin toimintaperiaatteiden ja vastuullisuuden hallintomallin päivitys
• Vastuullisuuden lyhyen ja pitkän aikavälin mittareiden seuranta ja päätavoitteiden päivittäminen
• Olvi-konsernin strategian keskeiset vastuullisuuden projektit
• Riskiarviointien prosessit, niiden kehittäminen sekä arviointien tulokset (kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeusvaikutusten arviointi, ilmastoriskit, ilmastoskenaariot)

OLVI-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA JA OLVI-KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Olvi-konsernin toimitusjohtaja, yhdessä muun Olvi-konsernin johtoryhmän kanssa, vastaa kestävän kehityksen strategian, tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien yhteensovittamisesta konsernin strategian ja liiketoimintamallien kanssa. He myös hyväksyvät pidemmän tähtäimen vastuullisuuspainopisteet, tavoitteet ja niiden mittarit hallitukselle esitettäväksi, kuten myös riskikartoitusten ja kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näihin liittyvät tavoitteet ja mittarit. Olvikonsernin johtoryhmä seuraa vastuullisuusohjelman toteutumista ja vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien toimenpidesuunnitelmien toteutumista. Olvi-konsernin toimitusjohtaja hyväksyy konsernin toimintaperiaatteet. Hän raportoi hallitukselle vastuullisuudesta osana yhtiön strategian seurantaa.

Vuonna 2024 perustetun konsernin johtoryhmän toimintaa on kehitetty vuoden aikana ja vuodesta 2025 alkaen konsernin johtoryhmä seuraa vastuullisuusasioita vähintään kvartaaleittain. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmä käsitteli strategian mukaisten vastuullisuuspainopisteiden ja -tavoitteiden asettamista, kestävyysraportointiin liittyvien lainsäädäntöjen muutoksia ja vaatimuksia, kaksoisolennaisuusarvioinnin ja riskianalyysien tuloksia sekä toimenpidesuunnitelmaa ja tavoitteita vuodelle 2025. Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet käsittelivät muissa työryhmissä ja palavereissa kestävyyslainsäädäntöjen muutoksia ja vaikutuksia Olvi-konsernin toimintaan. Vastuullisuuteen liittyvistä aiheista Olvi-konsernin vastuullisuusja hankintajohtaja raportoi suoraan yhdessä toimitusjohtajan kanssa hallituksen valiokunnille.

OLVI OYJ:N TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUKSET JA TOIMITUSJOHTAJAT

Olvi Oyj:n tytäryhtiöiden hallitukset hyväksyvät vastuullisuuden strategiset tavoitteet ja mittarit osaksi tytäryhtiöiden toimintaa, seuraavat vastuullisuusohjelman toteutumista konserniyhtiöissä sekä edesauttavat vastuullisuusohjelman toimeenpanoa yhtiöihin yhdessä yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa kvartaaleittain.

KONSERNIN VASTUULLISUUDEN JOHTORYHMÄ

Konsernin vastuullisuuden johtoryhmän muodostavat vastuullisuusohjelman painopistealueiden ja eettisen toimintatavan vastuuhenkilöt, Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtaja sekä Olvi-konsernin vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimi. Vuonna 2024 perustettu konsernin vastuullisuuden johtoryhmä korvaa aiemmin toimineen vastuullisuuden ohjausryhmän.

Vastuullisuuden johtoryhmä vastaa konsernin vastuullisuusstrategian ja -ohjelman sekä kaikkien aikavälien tavoitteiden, mittareiden ja toimintasuunnitelmien määrittelystä, kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä. He myös vahvistavat lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet, mittarit ja toimintasuunnitelmat. Lisäksi heidän vastuullaan on vastuullisuustavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta sekä vastuullisuuden vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi toiminnan kehittämisessä. Konsernin vastuullisuuden johtoryhmä kokoontuu vähintään kvartaaleittain.

VASTUULLISUUDEN VASTUUHENKILÖT JA TYÖRYHMÄT OLVI-KONSERNISSA

Vastuullisuusohjelman jokaiselle painopistealueelle ja eettiselle toimintatavalle on määritetty oma vastuuhenkilö konsernitasolla. Vastuuhenkilö, vastuullisuuden erityisasiantuntija(t) ja konserniyhtiöiden edustajat muodostavat työryhmän jokaiselle vastuullisuuden painopistealueelle ja eettiselle toimintatavalle. Työryhmät varmistavat konsernin vastuullisuusstrategian toteutumisen, toimintaperiaatteiden, toimintasuunnitelmien, tavoitteiden, mittareiden ja datan seurannan ja kehittämisen sekä myös aihealueen vastuullisuuslainsäädännön seurannan huomioiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Tietoa hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpanosta ja kestävyysseikkojen asiantuntemuksesta

Yhtiöllä on tilikauden 2024 aikana ollut yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaiheet huomioiden riittävä määrä hallituksen jäseniä. Vuonna 2024 hallitukseen on kuulunut kuusi (6) jäsentä, joista 66,7 prosenttia on miehiä (4) ja 33,3 prosenttia naisia (2). Hallituksen jäsenten ikäjakauma on ollut 38–56 vuotta. Lisäksi hallituksella on kokonaisuutena ollut yhtiön tarpeiden ja sääntelyn edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus. Hallituksen jäsenten kansallisuudet, iät, ammatilliset taustat ja toimikausien pituudet ovat olleet yhtiön tarpeisiin nähden olleet kattavasti edustettuina.

Hallituksen 6 jäsenestä 83,3 prosenttia jäsenistä (5) on ollut riippumattomia yhtiöstä ja 66,7 prosenttia jäsenistä (4) on ollut riippumattomia yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksessa ei ole yhtiön toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä.

Vuonna 2024 hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet olivat Nora Hortling, Päivi Paltola ja Christian Ståhlberg. Vuonna 2024 hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenet olivat Lasse Heinonen, Juho Nummela ja Tarmo Noop. Konsernin hallituksen jäsenillä on laajaa liikkeenjohdollista kokemusta eri toimialoilta,

kuten juomista, tukkukaupasta, vähittäiskaupasta, kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden vähittäismyynnistä, kuitupohjaisista tuotteista ja uusiutuvista polttoaineista Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi heistä Päivi Paltolalla, Christian Ståhlbergilla ja Juho Nummelalla on erityistä operatiivista osaamista kestävään kehitykseen liittyvien lainsäädäntöjen, kuten CSRD:n, EU-taksonomian ja Green Claims -vaatimusten huomioimisesta liiketoiminnassa. Lisäksi heillä on myös erityistä kokemusta kestävyysraportointistandardien sisällön vaatimuksista vastuullisuusvaikutuksien, -riskien ja -mahdollisuuksien näkökulmasta myös Olvi-konsernille olennaisten standardien osalta.

Hallitus seuraa yhdessä johdon kanssa toimintaympäristön muutoksia ja regulaatioiden kehitystä kestävän kehitykseen liittyen, hyödyntäen myös ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta ja näkemyksiä. Hallitus saa säännöllistä koulutusta vastuullisuuteen sekä Olvi-konsernin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Hallitus järjestää seminaarikokouksia, joissa on ollut myös konsernin ulkopuolisia asiantuntijoita puhumassa kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä. Hallituksen jäsenet suorittavat myös Olvi-konsernin Code of Conduct -verkkokurssin joka toinen vuosi.

Jokaisella vastuullisuusohjelman painopistealueella sekä eettisellä toimintatavalla on vastuuhenkilö konsernin johtoryhmässä. Ihmiset-painopistealueesta vastaa konsernin henkilöstö- ja viestintäjohtaja, jolla on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta henkilöstöhallinnosta. Ympäristö-painopistealueesta vastaa konsernin tekninen kehityspäällikkö, jolla on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta konsernin yhtiöiden teknisistä, kestävän kehityksen ratkaisuista. Tuotteet-painopistealueesta vastaa konsernin myynti- ja markkinointiprosessin vastaava. He molemmat raportoivat konsernin liiketoiminnan

kehitysjohtajalle, ja heillä kaikilla on pitkä kokemus ja asiantuntemus liiketoiminnasta ja tuotteiden kehittämisestä. Eettisestä toimintatavasta vastaa konsernin lakiasianjohtaja, jolla on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta vaatimustenmukaisuudesta.

Konsernin vastuullisuudesta vastaavat saavat säännöllisesti koulutusta vastuullisuudesta sekä konsernin vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sisäisten ja ulkoisten koulutusten avulla. He myös osallistuvat yhdessä konsernin vastuullisuustiimin kanssa ulkopuolisten asiantuntijoiden tiimin kokouksiin. Tiimi arvioi vastuullisuusohjelmaa ja sen raportointia sekä antaa näkemyksiä ohjelman kehittämiseksi. Kokouksia järjestetään vähintään kerran vuodessa. Vastuullisuustyön säännölliseen arviointiin hyödynnetään myös konsernin ja yhtiötason ulkopuolisia arviointeja. Lisäksi hallituksella ja konsernin johtoryhmällä on käytettävissä Olvikonsernin vastuullisuus- ja hankintajohtajan sekä Olvi-konsernin vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimin asiantuntemus.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Olvi-konsernilla on kestävyysseikkoihin liittyviä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä. Sekä Olvi Oyj:n konsernin että yhtiöiden johdoilla on pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, jonka yhtenä ansaintakriteerinä on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi toisena vastuullisuuteen liittyvänä ansaintakriteerinä on alkoholittomien tuotteiden myynnin kasvu. Nämä molemmat kuuluvat konsernin vastuullisuuden päätavoitteisiin. Kannustinjärjestelmässä on määritelty ansaittavissa olevien osakkeiden enimmäismäärä.

Kestävyyteen liittyvää suoriutumista verrataan asetettuihin tavoitteisiin ja palkkion edellytyksenä on asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Pitkän aikavälin suoriteperusteisessa osakekannustinohjelmassa kestävyyteen liittyvät tavoitteet muodostavat yhteensä toimitusjohtajalla ja muulla johdolla puolet (50 prosenttia) kannustimen kokonaisansaintamahdollisuudesta, josta alkoholittomien tuotteiden myyntivolyymin painotus on 40 % ja koko arvoketjun CO2e-päästöjen vähentämisen painotus 10 %. Olvi Oyj:n hallitus ei ole kannustinjärjestelmien piirissä.

Olvi Oyj:n konsernin toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä sekä konserniyhtiöiden johdoilla on myös lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, jossa on vastuullisuuteen kuten ympäristöön ja henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien vastuullisuuteen liittyvä ansaintamahdollisuus vaihtelee tehtävittäin. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinohjelman palkkiossa

(lunastettavissa vuonna 2025) toimitusjohtajalla 10 % ja muulla johdolla 3 % liittyy henkilöstöön ja ESG-painopistealueisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen.

Olvi Oyj:n hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja johdon kannustin- ja palkitsemisjärjestelmistä.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi on kehitetty tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintojen ja arvoketjun negatiivisia vaikutuksia kestävyyteen. Prosessissa noudatetaan OECD:n ohjeita sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Merkittävät kestävyyteen liittyvät riskit ja vaikutukset raportoidaan vuosittain kestävyysraportissa, jossa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat kestävyysraportissa
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 Yleiset tiedot: • Kestävyyden hallinto • Kestävyyden strategia • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 Yleiset tiedot: • Sidosryhmien edut ja näkemykset • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Aihestandardit S1, S2, S4: Yhteydenpito vaikutuksista sidosryhmien kanssa
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 Yleiset tiedot: • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta • Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	Aihestandardit E1, E3, E5, S1, S2, S4: Toimenpiteet
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	Kestävyysraportin liitteet: Olvi-konsernin toimintaperiaatteet ja sitoumukset Aihestandardit E1, E3, E5, S1, S2, S4: Tavoitteet

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyysraportoinnin sisäisessä valvonnassa ja riskien tunnistamisessa hyödynnetään Olvikonsernin taloudellisen raportoinnin sisäisessä valvonnassa muodostuneita parhaita käytänteitä. Kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää muun muassa vastuullisuuden tunnuslukujen seurannan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Konsernin hallitus myös käsittelee kestävyysraportoinnin riskejä säännöllisesti vuosija osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä. Kestävyysraportoinnin osalta tärkeimmiksi riskeiksi on tunnistettu raportoitavien tietojen oikeellisuus ja tietojen täydellisyys. Erityisesti haasteena on tarvittavien tietojen hankkiminen arvoketjusta, minkä osalta voidaan joutua käyttämään arvioita.

Olvi-konsernin käyttöön ottama kestävyyden hallintomalli, jossa on määritelty kestävyysraportointiin liittyvät roolit ja vastuut, varmistaa kestävyysraportissa raportoitavien tietojen oikeellisuuden ja täydellisyyden.

Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa valvoa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan tehokkuutta myös kestävyysraportoinnin osalta. Konsernin taloushallinto vastaa sisäisen valvonnan koordinoinnista ja kehittämisestä taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin osalta. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta osana ohjaus- ja valvontajärjestelmän arviointia ja varmistusta.

Olvi-konsernin talous- ja tietohallintojohtaja vastaa hallituksen toimintakertomuksen toteutuksesta lukuun ottamatta kestävyysraporttia, josta vastaa Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtaja. Konsernin vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimi ohjeistaa kestävyysraportoinnin laadintaprosessia

sekä valvoo raportoitujen tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä. Paikallisyhtiöt vastaavat paikallisten raportointiprosessien toteuttamisesta, raportoitavien tietojen oikeellisuudesta ja tietojen täydellisyydestä.

Kestävyysraportoinnin laaja-alaisuuden vuoksi tietoa kerätään raportointia varten useasta eri lähteestä. Vuonna 2025 jatkuva konsernin prosessien ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen tukee myös kestävyysraportointia lisäämällä erityisesti tiedonkeruun automatisointia ja tarkkuustasoa sekä tehostamalla raportoinnin laatimista.

Taloudellisen raportoinnin tarkastaa vuosittain yhtiökokouksessa valittava riippumaton tilintarkastusyhteisö. Kestävyysraportissa esitetyt tiedot varmennetaan saman riippumattoman tilintarkastajan toimesta. Kaikki ulkoisen tilintarkastajan hallitukselle raportoimat havainnot käsitellään konsernin talousja tietohallintojohtajan koordinoimana konsernin liiketoimintavastaavien kanssa ja tarvittaville korjaaville toimenpiteille määritellään vastuut ja määräajat, joiden toteutumista seurataan ja tarkistetaan säännöllisesti. Muut mahdolliset sisäisen tarkastuksen tai sisäisen valvonnan tarkastustoimenpiteiden esille tuomat havainnot kestävyysraportoinnista raportoidaan hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

KESTÄVYYDEN STRATEGIA

Strategia ja johtaminen

Vastuullisuus on yksi Olvi-konsernin strategian painopisteistä. Keskeisessä osassa Olvi-konsernin strategiaa ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, alkoholittomien tuotteiden lisääminen ja ihmisoikeustyön edistäminen. Olvikonsernin vastuullisuusohjelma ja vastuullisuuden toimintaperiaate ohjaavat konsernin vastuullista liiketoimintaa ja kestävää kehitystä. Vastuullisuuden

toimintaperiaate kuvaa yleisellä tasolla Olvi-konsernin vastuullisuuden tavoitteita ja vastuullisuuden johtamista, minkä lisäksi se kertoo olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Vastuullisuuden päätavoitteet kattavat vastuullisuusohjelman painopistealueet ja näitä tukevat teemat.

PÄÄTAVOITTEET

Sosiaalisen vastuullisuuden päätavoitteet keskittyvät erinomaisen yrityskulttuurin edistämiseen ja vakavien työtapaturmien ehkäisemiseen. Ympäristövastuullisuuden päätavoitteet sisältävät hiilineutraalit tuotannot ja hiilineutraalin arvoketjun, kokonaan vihreällä sähköllä ja uusiutuvalla lämpöenergialla toimivan tuotannon sekä kestävän vedenkäytön. Kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden osalta Olvi-konserni kehittää vastuullisia tuotekonsepteja, edistää vastuullista juomakulttuuria ja lisää alkoholittomien tuotteiden osuutta valikoimassa.

Eettisten toimintatapojen noudattamiseen sitoutetaan niin henkilöstö kuin liiketoimintakumppanit ja muut kumppanit. Vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien kanssa tukee konsernin vastuullisuuden päämääriä. Vaikuttavaa sidosryhmätyötä tehdään läpi toimintojen ja arvoketjun. Olennaisten kestävyysseikkojen tavoitteet ja mittarit määritetään konsernin prosessien mukaisesti.

Sidosryhmien etuja ja näkemyksiä kuullaan olennaisuusanalyysiin liittyvien haastattelujen ja kyselyiden lisäksi muun yhteydenpidon ja yhteistyön kautta. Vuorovaikutuksesta keskeisimpien sidosryhmien kanssa on annettu tarkemmin tietoa osiossa Sidosryhmien odotukset ja näkemykset. Sidosryhmien edut ja näkemykset otetaan huomioon olennaisten kestävyysseikkojen tavoitteiden ja mittareiden määrittelyissä. Vastuullisuuden

päätavoitteet on kuvattu tarkemmin osiossa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN PANOSTUKSET

Olvi-konserni huomioi investoinneissaan vastuullisuuden ja panostaa ratkaisuihin, jotka edistävät vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi keskitytään ratkaisuihin, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, parantavat energiatehokkuutta, mahdollistavat kiertotalouden ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä suoraan.

Sosiaalisessa vastuussa panostetaan työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja tasa-arvon sekä tuoteturvallisuuden edistämiseen. Panostukset koulutukseen ja osaamiseen kehittämiseen tukevat myös näitä teemoja. Hyvää hallintotapaa tukevat investoinnit, joilla edistetään tietoturvaa ja digitalisaatiota sekä läpinäkyvää raportointia.

Investointien rahoittamiseen Olvi-konserni tulee käyttämään vihreää luottoa. Investointi on todettu vihreäksi rahoittajan Green Bond Frameworkin ja siinä olevien kriteerien perusteella, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Kyseisellä investoinnilla Olvi pystyy puolittamaan Iisalmen tehtaan keittämön lämmönkulutuksen ja investointi parantaa myös huomattavasti resurssitehokkuutta.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Olvi-konsernin toiminta jaetaan kolmeen liiketoimintasegmenttiin: Suomi, Itämeren alue ja Valko-Venäjä. Olvi-konserniin kuuluvat Suomessa emoyhtiö Olvi Oyj sekä tytäryhtiöt Servaali Oy ja Helsingin tislaamo Oy. Itämeren alueella on AS A. Le Coq Virossa, A/S Cēsu Alus Latviassa, AB Volfas Engelman Liettuassa ja A/S Bryggeriet Vestfyen Tanskassa. OAO Lidskoe Pivo toimii Valko-Venäjällä.

Yhtiöiden omien maiden markkinoiden lisäksi Olvikonsernilla oli vientiä lähes 80 maahan vuonna 2024. Suurin osa viennistä tapahtuu Eurooppaan. Olvi-konsernin asiakasryhmiä ovat yritysasiakkaat ja kuluttajat. Olvi-konsernissa oli 31.12.2024 yhteensä 2 459 työsuhteista työntekijää. Tarkempi jaottelu työntekijöistä maittain on esitetty osiossa S1 Oma työvoima.

Olvi-konsernin suurimmat tuoteryhmät ovat oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Olvi-konsernilla on miedoissa alkoholijuomissa vahvat markkinaosuudet, ja alkoholittomissa tuotteissa markkinaosuudet ovat kehittyneet positiivisesti. Strategian mukaisesti Olvikonserni keskittyy markkina-aseman vahvistamiseen kasvavissa tuoteryhmissä, kuten alkoholittomissa tuotteissa, ja HoReCa-myyntikanavassa.

Olvi-konserni kehittää tuotevalikoimaansa huomioiden kuluttajien odotukset lisäämällä erityisesti sokerittomia ja vähäsokerisia tuotteita sekä alkoholittomia tuotteita. Lisäksi tuotteiden osalta edistetään vastuullisten raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien käyttöä. Tuotepakkauksissa jatketaan kierrätysmateriaalien osuuden lisäämistä.

Olvi-konsernin arvoketju muodostuu seuraavasti:

• Tuotantoketjun alkupää: Viljely ja materiaalituotanto, raaka-aineiden ja pakkausten valmistus, ostotuotteet, materiaalien ja ostotuotteiden kuljetus ja varastointi
• Oma toiminta: Tuotantolaitokset
• Tuotantoketjun loppupää: Valmiiden tuotteiden kuljetus ja varastointi, asiakkaat (vähittäiskauppa ja anniskelu), kuluttajat ja loppukäyttäjät, kierrätys

Olvi-konsernin arvoketju alkaa alkutuotannosta ja maanviljelystä raaka-aineiden osalta. Tuotteita varten hankituista materiaaleista suurin osa on pakkausmateriaaleja. Vuoden 2024 lopussa Olvi-konsernilla oli 344 raakaaineiden ja pakkausmateriaalien toimittajaa. Lähes kaikki Olvi-konsernin logistiikka tapahtuu tiekuljetuksena, ja kuljetuksia ajetaan yhteistyössä logistiikkakumppaneiden kanssa.

Vuonna 2024 Olvi-konsernilla oli 11 457 yritysasiakasta. Tuotteet päätyvät kuluttajille eri myyntikanavien, kuten kauppojen ja HoReCa-toiminnan, kautta. Olvikonsernin tuotteiden käytetyt kuluttajapakkaukset menevät kierrätykseen, mikä mahdollistaa tuotteiden materiaalin käyttämisen uudelleen ja edistää kiertotaloutta. Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmät toimivat Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa. Valko-Venäjällä järjestelmän rakentaminen on selvityksessä.

Olvi-konsernin arvonluonti

Taulukossa kuvattu Olvi-konsernin tuotantopanoksia sekä tuotoksia ja tuloksia asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille vuonna 2024.

• Arvonlisäverot 158,5 miljoonaa euroa
• Muut verot 55,3 miljoonaa euroa

SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET JA NÄKEMYKSET

Olvi-konsernille on tärkeää kuulla ja ymmärtää keskeisten sidosryhmien odotuksia, näkemyksiä ja tarpeita vastuullisuuteen liittyen. Vuonna 2024 laaditun kaksoisolennaisuusarvioinnin taustatietoina huomiotiin Olvi-konsernin aiempien vuosien olennaisuusanalyysit, joiden kyselyihin ja haastatteluihin osallistui laajasti eri sidosryhmiä, sekä tehdyt vastuullisuuden sidosryhmätutkimukset.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksina syntyneet vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioidaan vuonna 2025 sidosryhmille tehtävissä kyselyissä ja haastatteluissa. Kaksoisolennaisuusarviointia päivitetään tarvittaessa näiden tulosten perusteella.

Aktiivinen keskustelu ja yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeää Olvi-konsernin strategian toteuttamiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Vaikuttavan sidosryhmätyön tekeminen eri sidosryhmien kanssa on yksi konsernin vastuullisuuden päätavoitteista. Olvikonserni haluaa tehdä vuorovaikutteista yhteistyötä, joka heijastaa konsernin arvoja sekä vastuullisuuden päätavoitteita ja päämääriä.

Sidosryhmien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa eri viesintäkanavien kautta osana jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi Whistleblowing -ilmoituskanava on kaikkien sidosryhmien käytössä. Sidosryhmien näkemyksiä ja heiltä saatua palautetta raportoidaan Olvi-konsernin johdolle, hallinnolle ja valvontaelimille osana säännöllistä vastuullisuuteen liittyvää raportointia.

	Keskeiset aiheet	Odotuksiin vastaaminen	Vuorovaikutuskanavia
Asiakkaat	• Innovatiiviset ja turvalliset tuotteet, hyvä asiakaspalvelu sekä toimitusvarmuus • Tuotteiden vastuullisuus kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla – erityisesti vastuullisen arvoketjun päästöjen vähentäminen • Arvoketjun yhteistyömallit ja kumppanuudet, vastuullisuustieto	• Jatkuvan ja vuorovaikutteisen dialogin ylläpitäminen sekä palautteen hyödyntäminen • Yhteistyö toiminnan ja tuotteiden kehittämiseksi • Digitaalisuus ja data	• Asiakastapaamiset ja -tapahtumat • Kyselyt • Yhteistyöprojektit
Tavarantoimittajat ja muut kumppanit	• Hyvämaineinen kumppani, joka tarjoaa kilpailukykyä tukevia palveluita ja ratkaisuja • Kestävän kehityksen mukainen toiminta, tuotteet ja vastuullisuustieto • Vastuullinen alkutuotanto, luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet läpi arvoketjun	• Yhteistyön kehittäminen vastuullisuuden edistämiseksi • Eettiseen ohjeistukseen sitoutumisen seuranta • Auditointien kehittäminen vastuullisuuden näkökulmasta	• Yleinen yhteydenpito • Eettinen ohjeistus • Tapaamiset ja tilaisuudet • Yhteistyöprojektit • Itsearvioinnit, kyselyt ja auditoinnit • Koulutukset
Kuluttajat	• Turvalliset tuotteet • Vastuulliset tuotteet ja vastuullinen toiminta sekä avoin, läpinäkyvä ja luotettava tieto tuotteista ja niiden vastuullisuudesta läpi arvoketjun • Kotimaisten tuotteiden tarjonta	• Kiertotalouden periaatteiden mukaisia raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja sisältävien tuotevalikoiman laajentaminen • Kuluttajien näkemysten kuuntelu ja huomioon ottaminen • Aktiivinen kommunikointi • Turvallisten ja korkealaatuisten tuotteiden varmistaminen	• Asiakaspalvelukanavat • Kyselytutkimukset • Verkkosivut ja sosiaalinen media • Pakkaukset
Työntekijät	• Työturvallisuuden takaaminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen • Osaamisen kehittyminen työtehtävien mukaisesti, myös vastuullisuusteemoissa • Ympäristöaiheiden merkityksen kasvu	• Jokapäiväinen vuorovaikutus sekä palautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi • Erilaiset havaintojärjestelmät (esimerkiksi turvallisuushavainnot) ja muut tavat osallistua toiminnan kehittämiseen • Koulutus • Henkilöstötutkimus ja pulssikyselyt ja näiden pohjalta tehtävät toimenpiteet	• Jokapäiväinen vuorovaikutus ja palaute • Palaverikäytännöt • Koulutukset • Tilaisuudet ja tapahtumat • Sisäiset viestinnän ja koulutuksen kanavat • Henkilöstötutkimus ja -kyselyt • Kehityskeskustelut
Sijoittajat ja osakkeenomistajat	• Kannattava kasvu ja riskien- ja maineenhallinta • Edistyksellinen toiminta vastuullisuusasioissa niin omassa toiminnassa, tuotevalikoimassa kuin arvoketjussa • Vastuullisuusteemat, erityisesti ihmisoikeudet, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos • Vakaa osingonmaksu ja osakekurssin kehitys	• Pidemmän aikavälin ilmastopäästöjen vähentämistavoitteet (SBTi), päästöjen vähentämisen toimenpiteet ja CDP-raportointi • Kattavampaa tietoa vastuullisuusarviointeja varten • Taloudellisen arvon luonti	• Verkkosivut ja sosiaalinen media • Yhtiökokous • Vuosi- ja osavuosikatsaukset (tiedotteet, videot) • Sijoittaja-arvioinnit • Muut sijoittajatapahtumat ja -tapaamiset
Yhteiskunta, viranomaiset ja media	• Yhteiskunta: Vastuullisen juomakulttuurin ja tuotevalikoiman edistäminen sekä taloudellisen arvon tuottaminen, hyvä veronmaksukyky ja yhteiskuntavastuun kantaminen • Viranomaiset: Lainsäädännön ja asetusten noudattaminen sekä toiminnan kestävä kehittäminen • Media: Läpinäkyvä ja luotettava tieto sekä nopea viestintä, pörssiyhtiön vaateiden mukaisesti	• Verojen maksu ja tuotevalikoiman kehittäminen • Vaikuttamista jäsenliittojen ja muiden toimialan järjestöjen kautta eri maissa • Vastuullisuuden lainsäädäntöön valmistautuminen ja kestävän kehityksen tutkimushankkeisiin osallistuminen • Aktiivinen kommunikointi median kanssa	• Jatkuva keskustelu ja tapaamiset • Yhteistyöprojektit • Yhteiskunnan sekä viranomaisten odotusten kehittymisen seuraaminen • Aktiivinen rooli jäsenliitoissa • Osallistuminen keskusteluun mediassa ja yhteistyön tekeminen
Toimialajärjestöt, muut järjestöt ja yhdistykset	• Vastuullinen toiminta läpi arvoketjun, sitoumuksien noudattaminen ja riskienhallinta • Toimialan kehittämisessä mukanaolo • Proaktiivinen rooli ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen hallinnassa	• Keskusteluihin osallistuminen jäsenliittojen ja muiden toimialan järjestöjen kanssa • Liittyminen sitoumuksiin vastuullisen toiminnan kehittämiseksi toimialalla, kuten UN Global Compact • Yhteistyö vastuullisuuden edistämiseksi	• Jatkuva keskustelu • Tapaamiset ja tapahtumat • Yhteistyöprojektit • Jäsenyydet ja yhteistyökumppanuudet
Paikalliset yhteisöt	• Oman toiminnan vaikutukset • Tuen antaminen ja yhteistyömahdollisuudet • Vastuullisen toiminnan kehittäminen	• Suora ja epäsuora työllistäminen • Paikallisen elinvoiman kehittäminen yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa • Yhteistyö kaupunkien ja oppilaitosten kanssa	• Jatkuva keskustelu • Tapaamiset ja tapahtumat • Hankkeet ja yhteistyöprojektit

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Tunnistaminen ja arviointi

Olvi-konsernissa tehdään vuosittain kaksoisolennaisuusarviointi, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisten aiheiden vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa arvioidaan ensin todellisia ja mahdollisia, kielteisiä ja positiivisia kestävyysvaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön, jonka jälkeen arvioidaan taloudellisia vaikutuksia eli riskejä ja mahdollisuuksia Olvi-konsernin kehitykseen, tulokseen ja taloudelliseen asemaan liittyen. Arvioinneissa huomioidaan Olvi-konsernin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

Olvi-konserni teki ensimmäistä kertaa kaksoisolennaisuusarvioinnin EU:n kestävyysraportointidirektiivin ESRS-standardien mukaisesti vuonna 2023, jota tarkennettiin 2024 aikana. Hallitus hyväksyi kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2024.

Kaksoisolennaisuuden arviointi tehtiin neljässä eri työpajassa, joiden aiheet olivat:

• 1) Arvoketjun ja vaikutusten kartoitus 2) Yksittäisten vaikutusten arviointi:
• Vaikutuksen olennaisuus
• 3) Yksittäisten vaikutusten arviointi: Taloudellisen vaikutuksen olennaisuus 4) Olennaisuuden tulosten vahvistaminen

Kaksoisolennaisuusarvioinnin työpajoihin osallistui asiantuntijoita kaikista konserniyhtiöistä ja eri toiminnoista konserni- ja yhtiötasolla. Heillä on syvällistä tietoa Olvi-konsernin päivittäisestä työstä ja näkemyksiä käsiteltävistä aiheista konsernin ja konserniyhtiöiden näkökulmasta. Työpajoihin osallistui seuraavia toimintoja: hankinta, myynti, markkinointi, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja muu hallinto, vastuullisuus, ympäristö ja energia, tuotanto ja logistiikka.

Olvi-konsernissa tehtävät vuosittaiset riskikartoitukset, sidosryhmien olennaisten asioiden kartoitukset ja megatrendien tunnistukset toimivat pohjana kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemisessä. Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu yleiseen riskienhallintaprosessiin soveltuvin osin.

Vastuullisuuden riskikartoituksissa arvioidaan ihmisoikeusvaikutuksia ja tunnistetaan ilmastoriskejä. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään resilienssianalyysia ja ilmastoskenaarioanalyysia, joiden toteuttamisesta ja tuloksista on kerrottu tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuutos. Kartoitukset ovat integroitu osaksi ERM-riskien ja mahdollisuuksien arviointia ja hallintaa. Vastuullisuuteen liittyviä riskejä liittyy myös strategisiin, liiketoiminnallisiin, taloudellisiin ja compliance-riskeihin, joita arvioidaan ERM-riskien prosessien mukaisesti.

Sidosryhmien odotuksien ja tarpeiden tunnistamiseksi keskeisiä sidosryhmiä otetaan mukaan pääsääntöisesti kyselyillä, haastatteluilla tai työpajoihin osallistumisella. Tämän lisäksi tehdään lainsäädäntöjen mukanaan tuomien riskien, mahdollisuuksien ja muutostarpeiden analysointi. Samalla tunnistetaan megatrendit, jotka vaikuttavat toimintaympäristöön sekä juomatoimialaan koko arvoketjun osalta.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessiin osallistui sekä sisäisiä että ulkoisia asiantuntijoita, minkä lisäksi edellisten vuosien sidosryhmäkyselyiden ja -haastatteluiden tuloksia hyödynnettiin arvoketjun kartoituksessa ja vaikutusten arviointiin keskittyvissä työpajoissa. Vuoden 2025 syksyllä Olvi-konsernissa tehtävä kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitys sisältää sidosryhmäkyselyitä ja -haastatteluja.

Arvoketjun ja vaikutusten kartoitus

Arvoketjun kartoituksen tavoitteena oli kuvata Olvikonsernin toiminta, tuotteet, palvelut ja liikesuhteet koko arvoketjun osalta/koko arvoketjussa. Tavoitteena oli ymmärtää kestävän kehityksen asiayhteydet ja sidosryhmät vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa todelliset ja mahdolliset vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset) sekä riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat tai joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan Olvi-konsernin taloudelliseen kehitykseen, tulokseen ja asemaan.

Konsernin arvoketju ja alakategoriat määriteltiin, ja niiden pohjalta tunnistettiin kullekin alakategorialle keskeiset kestävän kehityksen aiheet ja sidosryhmät, sekä mahdolliset ja todelliset myönteiset tai kielteiset vaikutukset. Olvi-konsernin arvoketju on kuvattu tarkemmin tämän osion kohdassa Kestävyyden strategia.

YKSITTÄISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: VAIKUTUKSEN OLENNAISUUS

Arvioinnissa on otettava huomioon yrityksen todelliset ja mahdolliset, kielteiset ja positiiviset vaikutukset sen omaan toimintaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän. Vaikutusten arviointi tulee tehdä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kattaen kaikki sidosryhmät, joihin yhtiö vaikuttaa.

Ensimmäisessä työpajassa muodostettua vaikutusten listaa käytettiin yksittäisten vaikutusten arvioimiseksi ja pisteyttämiseksi. Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli määriteltiin ESRS:n raportoinnin mukaisesti.

Vaikutukset arvioitiin vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Vakavuus koostuu mittakaavan, laajaalaisuuden ja korjattavuuden arvioinnista, joille kullekin oli määritelty pisteytysasteikot.

• Mittakaava: Kuinka vakava negatiivinen vaikutus on tai kuinka hyödyllinen positiivinen vaikutus on arvioitavalle aiheelle
• Laaja-alaisuus: Kuinka laajoja negatiiviset tai positiiviset vaikutukset ovat. Ympäristövaikutusten osalta laaja-alaisuus voidaan ymmärtää ympäristövahingon laajuudeksi tai maantieteelliseksi alueeksi.
• Korjattavuus: Voidaanko kielteisiä vaikutuksia korjata tai ennallistaa ja missä määrin. Korjattavuus määriteltiin vain kielteisten vaikutusten osalta.

Todennäköisyyden arvioinnissa käytettiin myös pisteytysasteikkoa sekä positiivisille että negatiivisille vaikutuksille. Vaikutusten kokonaispisteytykset muodostuivat vaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden yhteisarvosta. Mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa on huomioitava, että vakavat ihmisoikeusvaikutukset voivat aiheuttaa merkittävää haittaa, vaikka niiden todennäköisyys olisi alhainen ja tämän vuoksi ne tulee luokitella olennaiseksi vaikutukseksi kokonaispisteytyksestä riippumatta.

YKSITTÄISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

Arvioinnissa on otettava huomioon riskejä ja mahdollisuuksia aiheuttavat kestävyysseikat, jotka vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääomakustannuksiin. Nämä huomioidaan lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Kolmannessa työpajassa arvioitiin riskejä ja mahdollisuuksia kunkin kestävyysraportointistandardin käsittelemän kestävyysaiheen sekä yhtiökohtaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta taloudellisten vaikutusten tunnistamiseksi. Arvioinnissa käsiteltiin myös edellisessä työpajassa tunnistettujen kielteisten ja myönteisten vaikutusten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia Olvi-konsernin taloudelliselle toiminnalle. Riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin esiintymisen todennäköisyyden sekä arvioidun taloudellisen vaikutuksen suuruuden perusteella.

Esiintymisen todennäköisyyden sekä vaikutuksen suuruuden arvioinnissa käytettiin Olvi-konsernin riskienhallinnassa käytettävää asteikkoa, sekä sen kaksoisolennaisuusarvioinnin laadintahetkellä voimassa olevia aikahorisontteja (alle yksi kuukausi, 1–6 kuukautta, alle vuosi, yli vuosi).

Riskienhallintaprosessia on päivitetty vuoden 2024 loppupuolella, ja jatkossa riskienhallinnan sekä taloudellisen vaikutuksen arvioinnin aika-asteikot tulevat vastaamaan ESRS-raportoinnissa käytettäviä aikavälejä. Taloudellisten vaikutusten ominaisriskien kokonaispisteytykset muodostettiin todennäköisyyden ja suuruuden keskiarvona.

OLENNAISUUDEN TULOSTEN VAHVISTAMINEN

Yhteenvetoa vaikutuksien olennaisuudesta ja taloudellisesta olennaisuudesta tarkasteltiin ja kynnysarvot olennaisuudelle vahvistettiin. Yhteenvedossa kielteiset ja positiiviset vaikutukset asetettiin tärkeysjärjestykseen niiden suhteellisen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella ja riskit ja mahdollisuudet suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena tunnistettiin olennaisiksi aihekohtaisiksi raportointistandardeiksi E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat,

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Raportoinnin ulkopuolelle jäivät E2 Pilaantuminen, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

Vuonna 2024 tarkennettiin kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksia sekä listattiin olennaisten osa-aiheiden ja osaosa-aiheiden olennaiset tietopisteet. Vastuullisuus ja siihen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on keskeinen osa Olvi-konsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Erityisesti tietyt olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu strategisesti merkittäviksi ja nämä on huomioitu vastuullisuuden päätavoitteissa. Ilmastoon liittyen konsernin strategiasta ja liiketoimintamallista sekä resilienssianalyysista ja sen tuloksista on kerrottu tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuutos.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella tunnistetut olennaiset aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet käsiteltiin hallituksen valiokunnissa ja hyväksyttiin hallituksessa. Lisäksi on varmistettu, että hyväksytyt kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset perustuvat sidosryhmätyöskentelyssä tunnistettuihin kestävyysaiheisiin ja niihin yhdistettyihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka on kuvattu ja pisteytetty yksityiskohtaisesti.

Hallituksen hyväksymät olennaisuuden arvioinnin tulokset, eli Olvi-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, on kuvattu tarkemmin seuraavissa taulukoissa. Taulukot kertovat vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luonteen, kohdistuvatko ne omaan toimintaan vai arvoketjuun sekä aikahorisontit. Näiden jälkeen on esitelty Olvikonsernin vastuullisuuden päätavoitteet ja -mittarit, joilla vastataan tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin.

Kestävyysraportin lopussa olevissa liitteissä on taulukko, johon on listattu Olvi-konsernin toimintaperiaatteet ja sitoumukset sekä näiden olennaiset sidosryhmät ja saatavuus. Lisätietoa Olvi-konsernin kestävyyden olennaisten aiheiden vaikutuksista ja riskeistä, sekä toimenpiteistä näiden hallitsemiseksi, on luettavissa kestävyysraportin kunkin aihealueen standardista. Lisäksi kestävyysraportin lopussa olevissa liitteissä on taulukko Olvi-konsernin sertifioiduista johtamisjärjestelmistä, jotka auttavat hallitsemaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Vaikutuksen olennaisuus Vesi (E3) Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5) Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset (E5)	Työolot (S1) Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille (S1) Muut työhön liittyvät oikeudet (S1) Työolot (S2) Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (S4) Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus (S4) Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio (S4) Yrityskulttuuri (G1) Väärinkäytösten paljastajien suojelu (G1) Korruptio ja lahjonta (G1)	Kaksoisolennaisuus Ilmastonmuutoksen hillintä (E1) Energia (E1) Työolot: Työaika (S1)
Ei-olennainen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1) Ilman pilaantuminen (E2) Veden pilaantuminen (E2) Maaperän pilaantuminen (E2) Elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen (E2) Ongelma-aineet (E2) Erityistä huolta aiheuttavat aineet (E2) Mikromuovit (E2) Merten luonnonvarat (E3) Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (E4) Vaikutukset lajien tilaan (E4) Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan (E4) Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä (E4) Jäte (E5)	Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille (S2) Muut työhön liittyvät oikeudet (S2) Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (S3) Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet (S3) Alkuperäiskansojen oikeudet (S3) Eläinten hyvinvointi (G1) Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1) Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt (G1)	Taloudellinen olennaisuus

TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

	SIJAINTI ARVOKETJUSSA VAIKUTUS,		AIKAHORISONTTI
OLENNAINEN OSA-AIHE	RISKI VAI MAHDOLLISUUS	ALKUPÄÄ	OMAT TOIMINNOT	LOPPUPÄÄ	KUVAUS	LYHYT	KESKIPITKÄ	PITKÄ
E1 ILMASTONMUUTOS
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kasvihuonekaasupäästöt					Olvi-konsernin omassa toiminnassa, eli juomien valmistuksessa, vapautuu • omista tuotantolaitoksista Scope 1-kasvihuonekaasupäästöjä • ostetusta energiasta Scope 2-kasvihuonekaasupäästöjä
					Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Olvi-konserni on • jättänyt hyväksyttäväksi tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet • laatinut toimintasuunnitelmia päästöjen vähentämiseksi sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan • etenee kohti hiilineutraaliutta erityisesti lisäämällä uusiutuvan sähkön ja energian käyttöä
Kasvihuonekaasupäästöt					• Olvi-konsernin juomavalmistajana hankkimien materiaalien ja palveluiden valmistamisesta ja kuljettamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. • Myös tuotteiden toimitus asiakkaille, myyminen ja pakkausten loppukäsittely aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen taloudelliset vaikutukset					Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tarvitsee lisäinvestointeja.
Energia
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi)					Olvi-konsernilla on toimintasuunnitelmia energiankulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi positiivisen ympäristövaikutuksen luomiseksi: • energiakatselmukset tehdään säännöllisesti kaikissa toimintayksiköissä • lämmön talteenottojärjestelmiä kehitetään • automaattista lämmityksen/jäähdytyksen ohjausta sekä energian talteenottoa varastoissa kehitetään • siirrytään LED-valaistukseen kaikissa toimintayksiköissä Kaikille toimintayksiköille on investointisuunnitelmat uusiutuvan energian/sähkön käyttöön vuoteen 2030 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöt energian kulutuksen seurauksena					Juomavalmistajana Olvi-konserni käyttää päivittäin energiaa omassa toiminnassaan, millä on negatiivinen vaikutus energiankulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Olvi-konserni ei kuitenkaan toimi energiaintensiivisellä alalla. Energiaa on arvioitu kuten kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 & 2), koska se tuottaa suurimman osan omista kasvihuonekaasupäästöistä.
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi)					Olvi-konsernin tavoite hiilineutraalista arvoketjusta sisältää energian päästöjen vähentämisen. Eettinen ohjeistus kumppaneille painottaa energiankäytön vähentämistä ja siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön. Muutoksen etenemistä seurataan toimittajien arviointiprosessissa.
Kasvihuonekaasupäästöt energian kulutuksen seurauksena					Olvi-konsernin arvoketjun on käytettävä energiaa taloudellisissa/toiminnallisissa toiminnoissaan, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa negatiivisesti. Energiavaikutus on vain osa arvoketjun kasvihuonekaasupäästövaikutusta, ja se on myös helpommin korjattavissa.
Uusiutumattoman energian käytön taloudelliset vaikutukset					Fossiilisiin polttoaineisiin luottaminen voi altistaa kaikki yritykset ja arvoketjun energian hintavaihteluille ja toimitushäiriöille.

	SIJAINTI ARVOKETJUSSA VAIKUTUS,		AIKAHORISONTTI
OLENNAINEN OSA-AIHE	RISKI VAI MAHDOLLISUUS	ALKUPÄÄ	OMAT TOIMINNOT	LOPPUPÄÄ	KUVAUS		KESKIPITKÄ	PITKÄ
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesi
Vedenkulutuksen vaikutus vesivaroihin omassa toiminnassa					Olvi-konsernilla on tavoitteita vähentää vedenottoa tuotettua litraa kohden kaikissa konserniyhtiöissä vähentääkseen vaikutusta paikallisiin vesivaroihin. Tärkeimpiä vedenkulutuksen vähentämisen työkaluja ovat kiertopesujen kehittäminen ja tuotannonsuunnittelu.
Vedenkulutuksen vaikutus vesivaroihin omassa toiminnassa					• Juomavalmistajana Olvi-konserni käyttää paljon vettä tuotannossaan ja vaikuttaa paikallisiin vesivaroihin. • Olvi-konsernin toimipaikat eivät sijaitse vesipula-alueilla. Lupamääräykset määrittävät paljonko vettä saa ottaa, perustuen uuden veden muodostumiseen. Olvi-konsernin yhtiöt noudattavat näitä rajoituksia. • Vastuullisella vedenkäytöllä vähennetään negatiivista vaikutusta veteen näillä alueilla.
Vedenoton vaikutus vesivaroihin arvoketjussa					Olvi-konsernin kumppanit vaikuttavat paikallisiin vesivaroihin. Olvi-konsernin kumppaneiden toimintaohjeiden kautta velvoitetaan kumppaneita vähentämään ympäristövaikutuksia, myös veden osalta. Yksityiskohtaista tietoa arvoketjun vedenkäytöstä ei kuitenkaan ole vielä olemassa.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Kiertotalouden edistäminen omassa toiminnassa					Ylijäämämateriaalit lajitellaan ja kierrätetään materiaalifraktioina uudelleenkäyttöä varten. Sivutuotteet (mäskit ja ylijäämähiiva) myydään eläinten rehuksi tai biokaasun tuotantoon.
Kiertotalouden edistäminen arvoketjun loppupäässä					• Olvi-konsernin tuotteet myydään kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä pakkauksissa kuluttajille ja loppukäyttäjille. • Materiaalina kierrätettävien primääripakkausten, kuten tölkkien, kierrätysaste on korkea kaikissa konserniyhtiöissä lukuun ottamatta Valko-Venäjää, joka kehittää järjestelmäänsä. • Tuotteiden kuljetuspakkaukset, kuten lavat ja kennot, ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä. • Kulutetut juomat kierrätetään jäteveden käsittelyssä.
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Resurssien käyttö ja kierto omassa toiminnassa					Tärkeimpiä pakkausmateriaaleja ovat alumiinitölkit, muovi- ja lasipullot. Lisäksi käytetään jonkin verran aaltopahvia. Pääasialliset raaka-aineet ovat vesi, ohra ja sokeri. Lisäksi käytetään pieniä määriä erilaisia hedelmiä ja humalaa. Yhä suurempi osa pakkausmateriaaleista valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Jotkut primääripakkausmateriaalit ovat uudelleenkäytettäviä, ja kaikki pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä.
Resurssien käyttö ja kierto arvoketjun alkupäässä					Olvi-konsernin arvoketju kehittää kierrätysmateriaalien käyttöä, mutta käyttää myös neitseellisiä materiaaleja, mikä vaikuttaa ympäristöön. Suurin vaikutus tulee alumiinista, joka on siirtymässä vihreään alumiiniin. Yhä suurempi osa pakkausmateriaaleista valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Jotkut primääripakkausmateriaalit ovat uudelleenkäytettäviä, ja kaikki pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä.

	VAIKUTUS,	SIJAINTI ARVOKETJUSSA					AIKAHORISONTTI
OLENNAINEN OSA-AIHE	RISKI VAI MAHDOLLISUUS	ALKUPÄÄ	OMAT TOIMINNOT	LOPPUPÄÄ	KUVAUS	LYHYT	KESKIPITKÄ	PITKÄ
S1 Oma työvoima
Työolot
Työllisyysturva, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, Työehtosopimusneuvottelut, Työaika, Työ- ja yksityiselämän tasapaino					• Kaikissa työoloihin liittyvissä asioissa on pohjana paikalliset lainsäädännöt ja määräykset, mukaan lukien työehtosopimukset. Olvi-konserni tarjoaa työntekijöille turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta sekä varmuutta työstä ja toimeentulosta tekemällä pitkäjänteistä liiketoiminnan suunnittelua. Työntekijöitä tuetaan osallistumaan yhdistyksiin, yritysneuvostoihin ja neuvotteluihin kollektiivisesti. • Olvi-konserni keskittyy luomaan joustavaa työkulttuuria tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikamalleja sekä erilaisia työvuorojärjestelyjä ja -malleja.
Työaika					Olvi-konsernin toimenpiteet, kuten joustavan työkulttuurin edistäminen, auttavat luomaan parempaa työympäristöä työaikojen avulla, mikä rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa ja heijastuu uusien työntekijöiden saatavuuteen.
Terveys ja turvallisuus					Työskentelyolosuhteissa Olvi-konserni noudattaa paikallisia lainsäädäntöjä ja määräyksiä terveys- ja turvallisuusjärjestelmän osalta. Olvi-konserni tarjoaa terveyspalveluja työterveyshuollon kautta, joka koostuu ennaltaehkäisevästä ja reaktiivisesta terveydenhuollosta, terveyden tukemisesta ja hyvinvoinnista. Työpaikan terveys- ja turvallisuussäännöt, läheltä piti -ilmoitukset sekä ohjeiden, koulutusten, suojavaatteiden ja määräysten noudattaminen ehkäisevät onnettomuuksia.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä					Suurin osa Olvi-konsernin työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta heidän asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai muista vastaavista tekijöistä. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu näkyy muun muassa rekrytoinnissa, palkoissa ja urakehitysmahdollisuuksissa.
Moninaisuus					• Olvi-konsernissa on ohjeita syrjinnän ehkäisemiseksi. • Olvi-konserni varmistaa, että monimuotoisuus näkyy myös konserniyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä.
Koulutus ja taitojen kehittäminen					Olvi-konserni kannustaa ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen motivoidakseen, kehittääkseen taitoja ja tietoja sekä varmistaakseen, että strategia toteutuu ja tavoitteet saavutetaan.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi					Olvi-konsernissa on nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle. Kaikki rikkomukset ja sopimaton käytös käsitellään välittömästi.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys					Oman henkilöstön tietoihin ja dataan liittyvät vaikutukset hallitaan tarkasti. Olvi-konsernissa on olemassa yksityisyyden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi prosessit, joita noudatetaan muun muassa väärinkäytösten ilmoittamistapauksissa.
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot
Työllisyysturva					• Olvi-konsernin hankinta- ja myyntisopimukset luovat tietyn ajanjakson ajan tavarantoimittajille ja asiakkaille näkyvyyttä ja ennustettavuutta resurssointiin (kuten henkilöstö, kustannukset ja aika). • Olvi-konsernin kumppaneiden eettisesssä ohjeistuksessa edellytetään elämiseen riittävän palkan oikeuden kunnioittamista. Palkan tulee myös täyttää vähintään lain tai alan vähimmäisvaatimukset, eikä palkasta tehdä vähennyksiä kurinpitotoimenpiteenä. Lisäksi kirjallinen työsopimus on tarjottava. Tilannetta seurataan toimittajien arviointiprosessin yhteydessä.

	VAIKUTUS,	SIJAINTI ARVOKETJUSSA					AIKAHORISONTTI
OLENNAINEN OSA-AIHE	RISKI VAI MAHDOLLISUUS	ALKUPÄÄ	OMAT TOIMINNOT	LOPPUPÄÄ	KUVAUS		KESKIPITKÄ	PITKÄ
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Laadukkaiden tietojen saatavuus					Tuotepakkaukset ja konserniyhtiöiden verkkosivut tarjoavat kuluttajille selkeää tuotetietoa.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Terveys ja turvallisuus					• Alkoholiin ja lihavuuteen liittyvät sairaudet alkoholin ja sokeripitoisten tuotteiden väärinkäytön vuoksi • Tuotteiden, kuten energiajuomien, väärinkäyttö herkissä käyttäjäryhmissä (esimerkiksi nuoret ja raskaana olevat). • Onnettomuudet ja alkoholimyrkytykset alkoholin väärinkäytön vuoksi.
					• Tuotteen sisällön turvallisuus sekä tuotteen elinkaaren aikainen turvallisuus. Tuotteen tulee olla kuluttajalle kaikin puolin turvallinen • Terveellisemmät ja erityisruokavaliotuotteet (gluteenittomat, matala-alkoholiset ja alkoholittomat, vähemmän sokeria sisältävät, sokerittomat) vaikuttavat kuluttajien terveyteen. Terveellisempien juomien saatavuus on myös yksi kuluttajien odotuksista. • Alkoholittomat juomat ylläpitävät kuluttajan nesteytystä. • Kohtuullinen alkoholin kulutus voi tuoda terveys- ja sosiaalisia hyötyjä. • Kohtuullinen energiajuomien kulutus sopivissa tilanteissa voi parantaa esimerkiksi tarkkaavaisuutta.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio
Vastuulliset markkinointikäytännöt					• Vastuullisen juomakulttuurin edistäminen. • Vastuullinen kuluttajainformaatio: Tietoa kuluttajille, jotta he voivat tehdä tietoisempia valintoja. • Vastuullisemmat kulutustottumukset tuotteista annetun tiedon avulla
Tuotteiden ja palvelujen saanti					• Vastuullisen kuluttamisen edistämiseksi Olvi-konsernin tuotteissa on varoitusmerkinnät, jotka pyrkivät ehkäisemään alkoholin ja energiajuomien haitallista käyttöä
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri
Yrityskulttuurin edistäminen					Olvi-konsernilla on käytössä hyviä hallintokäytäntöjä, kuten toimintaperiaatteet ja ISO-standardit, jotka varmistavat hyvän yrityskulttuurin.
Korruptio ja lahjonta
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen					Olvi-konserni ohjeistaa työntekijöilleen ohjeita korruption ja lahjonnan estämisestä. Näitä asioita käsitellään korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa ja Whistleblowing-ohjeissa. Olvi-konserni tarjoaa koulutusta toimintaohjeiden sisällöstä.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
Väärinkäytösten paljastajien suojelu					• Olvi-konsernin Whistleblowing-ilmoituskanavan avulla työntekijät ja muut sidosryhmät voivat tehdä luottamuksellisen ilmoituksen, jos he havaitsevat konsernin eettisen ohjeistuksen tai arvojen vastaista toimintaa. Olvi-konserni tarjoaa tietoa ja koulutusta omille työntekijöille ilmoituskanavasta. • Olvi-konsernilla on menettelytavat ilmoitusten tutkimiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.

Päätavoitteet ja -mittarit

PAINOPISTEALUE	ESG	PIDEMMÄN AIKAVÄLIN TAVOITE	TAVOITE 2024	TULOS 2024	TAVOITE 2025	SDG
Hiilineutraali arvoketju	E	• 2030: Hiilineutraalit tuotannot (Scope 1 & 2) • 2030: Arvoketjun CO2e päästöt -40 % vs. vuosi 2021 (Scope 3) • 2040: Hiilineutraali arvoketju	• CO2e päästöt < 2023 (Scope 1 & 2) • Roadmapin luominen muille tuotannoille kuin Olvi sekä arvoketjulle • Koko arvoketjun CO2e päästöt -5,5 % vs. 2023 (Scope 1, 2, 3)	• Olvin oma tuotanto hiilineutraali, Scope 1 & 2 tot. -13,4 % • Roadmap luotiin muiden konserniyhtiöiden tuotannoille (Scope 1 & 2) ja konsernitasolla arvoketjulle (Scope 3) • Vuosi 2024 koko arvoketju tot. -1,3 %	• CO2e päästöt < 2024 (Scope 1 & 2) • Koko arvoketjun CO2e päästöt -5,5 % vs. 2024 (Scope 1 ,2, 3) • Roadmapin tarkentaminen konserniyhtiöittäin arvoketjun osalta (Scope 3)
Uusiutuvat energiat	E	• 2030: 100 % vihreää sähköä ja 100 % uusiutuvaa lämpöenergiaa	• 100 % vihreää sähköä (pl. Lidskoe Pivo) • Uusiutuvaa lämpöenergiaa > vuonna 2024 (46 %)	• Vihreä sähkö 100 % (pl. Lidskoe Pivo) • Uusiutuva lämpöenergia 45 %	• 100 % vihreää sähköä (pl. Lidskoe Pivo) • Uusiutuvaa lämpöenergiaa > vuonna 2024
Vesi	E	• 2030: Vedenkäyttö 2,5 litraa valmistettua litraa kohden	• Vedenkäyttö < vuonna 2023 (2,8 litraa / valmistettua litraa)	• Vedenkäyttö 2,79 litraa / valmistettua litraa	• Vedenkäyttö < vuonna 2024
Nollan tapaturman kulttuuri	S	• Jatkuva: Nolla vakavaa tapaturmaa	• Tapaturmien määrä -10 % vs. 2023 (31 kpl)	• 28 tapaturmaa (-9,7 %)	• Tapaturmien määrä -10 % vs. 2024 • Nolla vakavaa tapaturmaa
Omistautunut henkilöstö	S	• 2030: People Power -henkilöstötutkimuksen kokonaisluokitus AAA	• Tärkeimpien kehitystoimenpiteiden saavuttaminen vuoden 2024 People Power-henkilöstötutkimuksen tuloksien perusteella	• Tärkeimpien kehitystoimenpiteiden toteuttaminen aloitettu, erityisesti yhteistyöhön, esihenkilötyöhön ja johtamisen kehittämiseen liittyen	• Tärkeimpien kehitystoimenpiteiden saavuttaminen vuoden 2024 People Power-henkilöstötutkimuksen tuloksien perusteella, erityisesti yhteistyö, esihenkilötyö ja johtamisen kehittäminen
Vastuulliset tuotekonseptit	ES	• Vastuullisuus huomioitu kokonaisvaltaisesti kaikissa tuotteissa vuonna 2030	• Vastuullisen tuotteen kriteerien päivitys sisältämään voimaan astuvat vastuullisuuden lainsäädäntövaateet • Vastuullisten tuotekonseptien yhdistäminen tuoteryhmiin ja brändeihin	• Vastuullisen tuotteen kriteerien päivittäminen sisältämään vastuullisuuden lainsäädäntövaateet aloitettu • Vastuullisten tuotekonseptien yhdistäminen tuoteryhmiin ja brändeihin parhaillaan menossa	• Vastuullisen tuotteen kriteerien päivitys sisältämään voimaan astuvat vastuullisuuden lainsäädäntövaateet • Vastuullisten tuotekonseptien yhdistäminen tuoteryhmiin ja brändeihin
Vastuullisen juomakulttuurin edistäminen	ES	• 2025: Toimenpiteitä vastuullisen juomakulttuurin edistämiseksi kussakin tuoteryhmässä	• Vastuullisuusviestien tunnistaminen tuoteryhmittäin jokaisessa konserniyhtiössä (pl.Olvi, jossa on jo tehty)	• Vastuullisuusviestien tunnistaminen tuoteryhmittäin jokaisessa konserniyhtiössä parhaillaan menossa	• Vastuullisuusviestien tunnistaminen tuoteryhmittäin jokaisessa konserniyhtiössä tehty (pl.Olvi, jossa on jo tehty)
Alkoholittomien tuotteiden myynnin osuus	ES	• Jatkuva: Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat muita tuoteryhmiä nopeammin	• Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat muita tuoteryhmiä nopeammin	• Alkoholittomat tuotteet kasvoivat 5,1 % muita tuoteryhmiä nopeammin	• Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat muita tuoteryhmiä nopeammin
Eettisten toimintatapojen noudattaminen	G	• Jatkuva: 100 % työntekijöistä vahvistaa sitoutumisen Code of Conductin noudattamiseen vuosittain ja uusii koulutuksen joka 2. vuosi • Jatkuva: 100 % toimittavista kumppaneista sitoutuu eettisiin ohjeisiin	• 100 % työntekijöistä suorittanut Code of Conduct –koulutuksen • 100 % suorista toimittajista sitoutunut eettisiin ohjeisiin	• 79 % työntekijöistä suoritti Code of Conduct -koulutuksen • 84 % suorista toimittajista sitoutunut eettisiin ohjeisiin	• 100 % työntekijöistä vahvistanut sitoutumisen Code of Conductin noudattamiseen • 100 % toimittavista kumppaneista sitoutunut eettisiin ohjeisiin
Vaikuttavaa sidosryhmätyötä	ESG	• 2025: Vaikuttavaa sidosryhmätyötä kunkin sidosryhmän kanssa	• Tunnistettu kustakin sidosryhmästä tärkein kumppani ja luotu toimenpidesuunnitelma	• Tärkeimmät kumppanit tunnistettu, osaa toimenpidesuunnitelmista tullaan vielä täydentämään	• Tunnistettu kustakin sidosryhmästä tärkein kumppani ja luotu toimenpidesuunnitelma

Ympäristötiedot

EU-taksonomia 52
E1 Ilmastonmuutos56
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	64
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	66

EU-taksonomia Laatimisperiaatteet

EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Raportointivelvoitteen piiriin kuuluvien yhtiöiden tulee raportoida taloudellisten toimintojensa taksonomiakelpoinen osuus ja taksonomian mukaisuus. Taksonomiakelpoinen toiminto sisältyy EU:n taksonomia-asetuksessa määriteltyihin taloudellisiin toimintoihin ja taksonomian mukainen toiminto edistää merkittävästi vähintään yhtä EU-taksonomian kuudesta ympäristötavoitteesta, ei aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttää ihmisoikeuksia ja työnormeja koskevat vähimmäistason suojanormit.

Olvi Oyj on arvioinut liiketoimintojensa taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta EU-taksonomialainsäädännön edellyttämää taksonomiaraportointia varten. Toimintaa tarkasteltiin raportointihetkellä voimassa olevissa säädöksissä listattuja taloudellisia toimintoja vasten.

Vuoden 2024 lopussa elintarvike- ja juomateollisuudelle ei ollut vielä määritelty toimialaluokitusta ja mittareita EU-taksonomiassa. Olvi Oyj on juomakonserni ja sen liikevaihto muodostuu lähes täysin juomien tuotannosta, tuonnista ja myynnistä, joten Olvi Oyj:n pääliiketoiminta (C11 Juomien valmistus) ei ole taksonomiakelpoista. Näin ollen Olvi Oyj ei raportoi edellisvuoden tavoin taksonomiakelpoista eikä myöskään taksonomian mukaista liikevaihtoa vuoden 2024 osalta.

Vuoden 2024 aikana on tarkennettu taksonomiakelpoisten toimintojen tunnistamista. Pääomamenojen osalta Olvi-konsernin liiketoiminnasta on tunnistettu merkittävänä taksonomiakelpoisena taloudellisena toimintona 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen, johon liittyvät pääomamenot koostuivat vuonna 2024 kiinteistöjen vuokrasopimuksista taseeseen käyttöoikeusomaisuuserinä kirjatuista määristä. Taksonomian mukaisuuden osalta ei ole ollut mahdollista saada kaikkia vaadittuja tietoja mukaisuusarvioinnin toteuttamiseksi. Tämän syystä Olvi Oyj ei raportoi taksonomian mukaisia pääomamenoja vuonna 2024. Vuonna 2023 ei raportoitu taksonomiakelpoisia pääomamenoja.

Olvi-konsernissa ei ole taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon liittyviä eikä muita olennaiseksi tunnistettuja taksonomiakelpoisia toimintamenoja. Vuoden 2024 osalta ei siten edellisvuoden tavoin raportoida taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia toimintamenoja.

Olvi Oyj jatkaa vuonna 2025 taksonomian arvioinnin sekä raportoinnin kehittämistä etenkin mukaisuusvaatimusten osalta. Vähimmäistason suojatoimia kehitetään oman toiminnan ja arvoketjun ihmisoikeusvaikutusten arviointiprosessin avulla sekä sitouttamalla kumppaneita eettiseen liiketoimintaan. Lisäksi seurataan EU-taksonomialainsäädännön kehitystä sekä siihen liittyvää tulkintaa. Lainsäädännön osalta odotetaan edelleen elintarviketuotantoa ja juomateollisuutta kuvaavia mittareita erityisesti kiertotalouteen siirtymisen ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen osalta.

EU-taksonomian keskeiset tulosindikaattorit, liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot, on esitetty eri taulukoissa taksonomia-asetuksen mukaisesti. Kukin projekti ja toiminto on arvioitu erikseen ja raportoitu yhden EU-taksonomian määrittelemän taloudellisen toiminnon alle. Näin ollen, kaksoislaskentaa ei osoittajien osalta synny.

Kokonaisliikevaihtona, joka vuonna 2024 vastaa myös raportoitavan liikevaihdon osoittajaa, raportoidaan Olvi-konsernin kokonaismyynti, kuten on esitetty konsernin tuloslaskelmassa. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu juomien ja juomatuotteiden myynnistä ja pieni osa laitepalveluiden vuokratuotoista. Liikevaihdon laadintaperiaatteet ja tarkempi jaottelu on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Kokonaispääomamenoina raportoidaan Olvikonsernin investoinnit vuonna 2024, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

1. Aineettomat hyödykkeet sekä liitetiedossa 13. Aineelliset hyödykkeet rivillä Lisäykset (pois lukien liikearvo). Taksonomiakelpoisina pääomamenoina raportoidaan investoinnit, jotka liittyvät taloudellisten toimintojen omaisuuseriin tai prosesseihin ja vuonna 2024 sellaisiksi luokiteltiin taseeseen kirjatut kiinteistöjen vuokrasopimukset.

Toimintamenojen kokonaismäärä, joka vuonna 2024 vastaa myös raportoitavien toimintamenojen osoittajaa, raportoidaan taksonomialainsäädännön määritelmän mukaisesti ja se sisältää Olvi-konsernin pääomittamattomat tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset vuokrasopimuskulut. Kuluihin sisällytetään myös muita suoria menoja, jotka liittyvät kiinteistöjen, laitosten ja laitteiden päivittäiseen huoltoon, mutta niihin ei sisällytetä hankinnan ja valmistuksen kustannuksia. Lisätietoa Olvi-konsernin toimintamenoista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3-6.

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuoden 2024 tiedot

		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit					"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta 2024 (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	mäistason suojatoimet (17) Vähim	liikevaihdosta 2023 (18) kelpoisten (A.2.) osuus män mä mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel	Luokka mahdollistava toiminta (19)	mätoiminta (20) Luokka siirty
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0,00	0,00 %														0,00 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %	-
Josta siirtymätoiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %		-
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		0,00	0,00 %														0,00 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)		0,00	0,00 %														0,00 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		656,9	100 %
YHTEENSÄ		656,9	100 %

K = Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E = Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S = Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL = Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot

		2024		Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista 2024 (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	mäistason suojatoimet (17) Vähim	kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 män mä mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	mätoiminta (20) Luokka siirty
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0,00	0,00 %														0,00 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %	-
Josta siirtymätoiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %		-
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 7.7.	4,0	8,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,00 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		4,0	8,1 %														0,00 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		4,0	8,1 %														0,00 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		45,3	91,9 %
YHTEENSÄ		49,3	100,0 %

K = Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E = Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S = Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL = Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot

		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit					"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Toimintamenot (3)	toimintamenoista 2024 Osuus (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) Ympäristön pilaantu	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	mäistason suojatoimet (17) Vähim	toimintamenoista 2023 kelpoisten (A.2.) osuus män mä mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel	(18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	mätoiminta (20) Luokka siirty
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E		%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0,00	0,00 %														0,00 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %		-
Josta siirtymätoiminnat		0,00	0,00 %														0,00 %			-
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0,00	0,00 %														0,00 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		0,00	0,00 %														0,00 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		22,0	100 %
YHTEENSÄ		22,0	100 %

K = Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E = Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S = Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL = Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E1 Ilmastonmuutos

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Ilmastoriskit ja -mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattutarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Olennaisia vaikutuksia tai riskejä ovat ilmastonmuutoksen hillintä sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa ja tähän liittyen käytetyn energian tuottamisessa syntyvät ilmastopäästöt, uusiutuvan energian osuuden lisääminen sekä uusiutumattoman energian käytön taloudelliset vaikutukset, sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

Olvi-konsernin ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi tehdään kaikissa yhtiöissä vuosittain osana konsernin riski- ja mahdollisuuskartoituksien prosessia, joka on kuvattu osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien kartoituksessa hyödynnetään olemassa olevan yhtiökohtaisen tiedon lisäksi TCFD-raportointikehystä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) ja luonnon monimuotoisuuden osalta myös TNFD-kehystä (The Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) soveltuvin osin. Siirtymäriskit ja kaikki fyysiset riskit, huomioiden sekä lämpötilaan, tuuleen, veteen että maaperään ja maamassoihin liittyvät riskit, arvioidaan huomioiden mahdollinen taloudellinen vaikutus ja todennäköisyys lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

SKENAARIOANALYYSI

Ilmastoskenaariotyöpajoissa tarkasteltiin vuonna 2024 kolmea ilmaston lämpenemisen skenaariota, jotka perustuvat NGFS:n (The Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System) skenaariomalliin:

• Viivästynyt siirtymä: Päästövähenemää ei tapahdu lähivuosina, mikä johtaa voimakkaisiin sääntelytoimiin ja nopeaan päästöjen putoamiseen vuoden 2030 jälkeen, rajoittaen lämpenemisen alle 2°C.
• Nettonolla 2050: Siirtymä tapahtuu hallitusti, rajoittaen lämpenemisen alle 1,5°C ja saavuttaen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
• Nykyiset politiikat: Kehittymättömästä sääntelystä ja riittämättömistä toimista johtuen lämpötilan nousu voi ylittää 3°C, altistaen maapallon voimakkaille fyysisille riskeille.

Näiden skenaarioiden perusteella tunnistettiin ja arvioitiin riskejä toimialalle ja toiminta-alueille olennaisilta osin. Eri skenaarioissa vaikutukset ja kustannukset painottuvat eri ajanjaksoille, mutta osa vaikutuksista toistuu samankaltaisina kaikissa skenaarioissa. Epävarmuustekijöitä on erityisesti arvoketjun ja pidempien aikajänteiden osalta.

Siirtymäriskeistä tunnistettiin merkittävimpinä lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet, kuten materiaalien saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat vaateet sekä energiantuotannon sääntely, joka voi vaikuttaa sekä energian hintaan, saatavuuteen että energiantuotantoon liittyviin investointeihin ja tekniikoihin. Ennakointi ja toimien oikea-aikaisuus ovat merkittäviä riskien minimoimisessa. Siirtymäriskit

korostuvat varsinkin Viivästyneen siirtymän skenaariossa. Fyysiset riskit voivat vaikuttaa erityisesti materiaalien saatavuuteen, laatuun ja hintaan, varsinkin maatalousperäisten materiaalien osalta. Yhteistyö ja kumppanien tunteminen ovat tärkeitä toimitus- ja toimintavarmuuden varmistamiseksi. Toiminnan riippuvuus maatalousperäisistä materiaaleista korostaa fyysisten riskien merkitystä. Fyysiset riskit korostuvat erityisesti Nykyiset politiikat - skenaariossa. Riskinarviointien ja skenaarioanalyysin perusteella tunnistetut suurimmat riskit ja niiden minimoimiseksi tehtävät toimet on esitetty seuraavalla sivulla Ilmastoon liittyvät riskit -taulukossa.

RESILIENSSIANALYYSI

Vuonna 2024 skenaarioanalyysin, tunnistettujen ilmastoriskien, ilmastopäästöjen ja vesiriskien pohjalta tehdyssä resilienssianalyysissä vastuullisuuden asiantuntijatiimi ja vastuuhenkilöt tunnistivat sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä pienryhmissä. Arvioinnissa huomioitiin sekä oma toiminta että arvoketju ylä- ja alavirtaan, erityisesti ketjun lähimmät osat. Oman toiminnan osalta huomioitiin yhtenä osana käytetyn energian laatu ja määrä sekä tuotannon kasvuennusteet.

Ilmastoon liittyvät riskit

				Aikahorisontti
	Vaikutukset	Hallintakeinot	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä
Siirtymäriskit
Politiikka ja lainsäädäntö	• Lainsäädäntö ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi lisääntyy vaikuttaen varsinkin käytettyihin pakkauksiin, materiaaleihin ja materiaalien kierrätykseen sekä laitteistoihin. Nämä voivat lisätä käyttö- ja investointikustannuksia sekä verojen kaltaisia maksuja. • EU:n vaateet vihreälle siirtymälle voivat lisätä tai muuttaa energiamuotojen kustannuksia sekä vaikuttaa kuljetuskustannuksiin • Tulevaisuudessa arvoketjun kumppaneiden suoriutumisen valvonnan ja tiedonsaannin laiminlyöminen voi johtaa jopa seuraamusmaksuihin	• Lainsäädännön kehittymistä seurataan ja se huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja investoinneissa • Vähennetään päästöjä ja asetetaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet • Valmistaudutaan lisääntyvään raportointiin järjestelmäkehityksellä • Huolehditaan aktiivisesta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm. tavarantoimittajat, alan edunvalvontajärjestöt)
Teknologia	• Laitteistojen vanheneminen ennenaikaisesti teknologisen kehityksen vuoksi • Investoinnit ja kustannukset uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi	• Hyödynnetään uutta teknologiaa erityisesti toiminnan energiatehokkuuden parantamiseksi • Osallistutaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin • Seurataan teknologian kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia toimintaan, materiaaleihin ja käytettyihin laitteisiin tai laiteinvestointeihin • Varaudutaan uusien laitteiden investointeihin tulevaisuudessa
Markkinat	• Kuluttajien mieltymysten muutos voi näkyä vastuullisiksi koettujen tuotteiden suosimisena, mikä voi muuttaa tuotteiden kysyntää • Kuluttajien halukkuus maksaa vastuullisemmin tuotetuista tuotteista voi vaihdella • Uusiutuvan energian saatavuus voi olla heikko ja hinnat korkeat • Uusiutuvan pakkausmateriaalin saatavuus voi olla heikko ja hinnat korkeat	• Kehitetään vastuullisia tuotteita • Viestintä ja aktiivinen vuorovaikutus kuluttajien kanssa • Huolehditaan monipuolisesta tuoteportfoliosta • Seurataan uusiutuvan energian eri vaihtoehtoja, saatavuutta sekä hinnan kehitystä ja huomioidaan ne investoinneissa • Seurataan pakkausmateriaalien kehitystä, saatavuutta sekä hinnan kehitystä ja huomioidaan ne toiminnoissa
Maine	• Maineeseen voi kohdistua negatiivisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, jos sidosryhmien odotuksiin vastuullisille tuotteille ja vastuulliselle liiketoiminnalle ei vastata	• Huolehditaan aktiivisesta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm. tavarantoimittajat, alan edunvalvontajärjestöt) • Panostetaan ajantasaiseen, selkeään ja läpinäkyvään viestintään
Fyysiset riskit
Akuutti	• Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen voi vaikuttaa viljelykasvien, kuten ohran, satoon, laatuun ja hintaan • Tulvat, rankkasateet ja kuumuus voivat vaikuttaa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien saatavuuteen, laatuun ja hintaan • Tulvat ja myrskyt voivat aiheuttaa logistisia ongelmia • Myrskyt voivat vaikuttaa tuotantolaitosten sähkön saatavuuteen/ energiantuotantoon	• Pyritään valitsemaan vähemmän sääherkkiä maatalousperäisiä raaka-aineita • Tehdään yhteistyötä arvoketjun kanssa viljelyn kehittämiseksi ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi • Panostetaan hyviin tavarantoimittajasuhteisiin • Varaudutaan ennakoinnilla, kuten varastoinnilla • Tuotantolaitokset ja päähankinta-alueet eivät sijaitse alueilla, joilla sään ääri-ilmiöt kuten hurrikaanit, rankkasateet ja tulvat ovat yleisiä
Krooninen	• Keskilämpötilan nousun aiheuttama kuivuus ja kuumuus voivat pitkällä aikavälillä heikentää tiettyjen tuotteiden viljelyolosuhteita nykyisillä viljelyalueilla • Pidempiaikaiset muutokset sademäärissä ja lämpötilassa voivat vaikuttaa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien saatavuuteen, laatuun ja hintaan • Kuivuuden takia pohjaveden saatavuus voi heikentyä, kun taas rankkasateet tai muuttuneet valumat voivat heikentää pohjaveden laatua	• Tehdään yhteistyötä arvoketjun kanssa viljelyn kehittämiseksi ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi • Panostetaan hyviin tavarantoimittajasuhteisiin • Seurataan ja arvioidaan veden saatavuutta ja laatua • Kehitetään jatkuvasti veden ja muiden materiaalien käytön tehokkuutta

Resilienssianalyysissä arvioitiin mahdollisia ongelmakohtia, kuten fossiilisesta polttoaineesta luopumista erityisesti arvoketjussa sekä materiaalien ja kuljetusten ilmastovaikutusten pienentämistä. Analyysin liittyy epävarmuuksia varsinkin fyysisten riskien osalta. Epävarmuus maantieteellisistä vaikutuksista arvoketjussa voi vaikuttaa hintaan ja saatavuuteen erityisesti maatalouspohjaisten, mutta myös muiden materiaalien osalta. Kauempana arvoketjussa oleviin vaikutuksiin liittyy enemmän epävarmuuksia.

Omien toimintojen ja päähankinta-alueiden sijainti suojaa Olvi-konsernia jossain määrin nopealta fyysisten riskien realisoitumiselta.

• Nykyiset politiikat -skenaariossa raakaaineiden hintaan, laatuun ja saatavuuteen liittyvät haasteet voivat olla huomattavia Olvi-konsernin toiminnalle. Tältä pyritään suojautumaan erityisesti toimittajayhteistyötä kehittämällä sekä tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistumalla.
• Viivästynyt siirtymä -skenaariossa sääntelyn vaikutus energiantuotantoon ja hintaan voi aiheuttaa merkittäviä heijasteita Olvikonsernin toimintaan. Oman toiminnan ja arvoketjun hiilineutraaliustavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet parantavat konsernin sopeutumiskykyä tässä skenaariossa.
• Nettonolla 2050 -skenaarion vaikutukset ovat hallituimpia, sisältäen kuitenkin edellisiä lievempiä vaikutuksia sekä raaka-aineisiin että energiantuotantoon.

Myös kuluttajien ostovoimaan ja maksuhalukkuuteen vaikuttavat tekijät, kuten voimakas sääntely, voivat vaikuttaa konsernin toimintaan kaikissa skenaarioissa. Monipuolisen ja kuluttajia kiinnostavan tuoteportfolion kehittäminen ja ylläpitäminen takaavat toimintaedellytysten säilymisen kaikissa skenaarioissa.

Siirtymäsuunnitelma

Olvi-konserni pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussa. Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy arvoketjussa, jossa vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Konserni on asettanut parhaillaan hyväksyttävänä olevat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, joiden vaatimukset ovat vähintään Pariisin sopimuksen 1,5°C mukaisia. Lisäksi konsernin vastuullisuuden päätavoitteet, oman tuotannon hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä ja arvoketjun hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä, ovat Pariisin sopimusta kunnianhimoisempia. Ilmastoriskien arvioinnin, skenaarioanalyysien ja ilmastopäästölaskennan avulla on tunnistettu konsernin toiminnan ilmastovaikutukset ja vuonna 2024 luotiin näiden ja asetettujen tavoitteiden pohjalta siirtymäsuunnitelma hiilineutraaliin toimintaan arvoketjun osalta. Oman toiminnan siirtymäsuunnitelma on luotu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2023.

Siirtymäsuunnitelman mukaisesti oman tuotannon päästöjä vähennetään uusiutuvan sähkön ja uusiutuvien energianlähteiden käytöllä sekä energiatehokkuutta kehittämällä. Arvoketjun päästöjen vähentämisessä materiaalikehitys ja pakkausten uudelleensuunnittelu, tuoteportfolion kehittäminen sekä kuljetusten päästöjen vähentäminen ovat tärkeimpiä työkaluja. Päästöjen vähentäminen omassa toiminnassa tulee vaatimaan merkittäviä investointeja uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmönja höyryntuotantoon useilla tuotantolaitoksilla, mikäli markkinoille ei synny mahdollisuutta korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla nykyisiä laitteistoja hyödyntäen. Iisalmen tehtaalla käynnistynyt keittämöinvestointi tulee merkittävästi vähentämään käytetyn energian määrää, ja muita energiatehokkuutta lisääviä investointeja kartoitetaan

Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030 Scope 1 Scope 2 Scope 3 Ilmastopäästöt

Kunnianhimoinen skenaario; Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 CAT 1, CAT 4 and CAT 9, valitut merkittävät päästölähteet, 75% Scope 3 päästöistä 2021. FLAG-sektorin poistoja ei ole huomioitu. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain. Pakkausmateriaaliskenaariot A ja B ovat vaihtoehtoisia ja voivat toteutua myös osittain päällekkäin. *FLAG = metsä, maankäyttö ja maanviljelyssektorit

ja toteutetaan jatkuvasti eri tehtailla. Mahdollinen pakkauskehitys voi myöhemmin vaatia investointeja tuotantolinjoihin eri tuotantolaitoksissa.

Olemassa olevat omien tuotantolaitosten energiatuotantotavat (höyry, lämpö) tulevat tuottamaan ilmastopäästöjä, kunnes ne pystytään investointien tai teknisen kehityksen avulla korvaamaan uusiutuvaa energiaa käyttävillä energian tuotantomuodoilla viimeistään vuonna 2030. Tuotteiden käytöstä syntyy ilmastopäästöjä asiakkaiden myydessä tuotteita kuluttajille jäähdytettynä. Tämä ei kuitenkaan ole tuotteiden kannalta välttämätöntä, joten väistämättömiä eli lukkiutuneita ilmastopäästöjä ei tuotteiden käytöstä synny. Siirtymäsuunnitelman vaikutukset on huomioitu konsernin investointisuunnitelmassa ja sen vaatimassa rahoitussuunnitelmassa. Vastuullisuuden päämittarit on rakennettu tukemaan strategian mukaisesti toiminnan muuttamista vähempipäästöiseksi. Olvi-konsernin johtoryhmä ja hallitus ovat hyväksyneet tavoitteet ja he tulevat käsittelemään siirtymäsuunnitelman tarkentamisen vuoden 2025 aikana.

Olvi-konsernin oman toiminnan (Scope 1 ja Scope 2) osalta siirtymäsuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa on siirtymä uusiutuvaan sähköön sekä Iisalmen ja Tanskan tuotantolaitosten energiantuotannon päästöttömyys. Nämä ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2024 aikana on luotu konsernitason suunnitelma arvoketjun päästöjen vähentämiseen (kuva Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030) ja vuoden 2025 aikana alustavia yhtiökohtaisia suunnitelmia tarkennetaan. Päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia erityisesti ostettujen materiaalien ja kuljetusten osalta on jo tehty kaikissa yhtiöissä.

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan ympäristön toimintaperiaatteessa, jossa on huomioitu myös sidosryhmien osallistaminen. Olvi-konsernin kumppaneille suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa käsitellään ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä aiheita kumppanien kannalta. Lisäksi ympäristövastuullisuuden huomioiminen hankinnassa on kuvattu hankinnan toimintaperiaatteessa ja tuotteen ympäristövastuullisuuden huomioiminen tuotteen toimintaperiaatteessa. Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisen ylin vastuutaho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Ympäristön toimintaperiaate sisältää sitoutumisen Pariisin sopimuksen mukaiseen ilmastonmuutoksen hillintään sekä Tieteeseen perustuvat ilmastotavoittet - aloitteeseen. Siinä määritellään pyrkimys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ilmastopäästöjä vähentämällä, energiatehokkuutta kasvattamalla, energiankäyttöä vähentämällä sekä siirtymällä asteittain uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Lisäksi sitoudutaan hallitsemaan ilmastonmuutoksesta johtuvia siirtymäriskejä ja mukauttamaan toimintaa ilmastoon liittyvien fyysisten riskien vaikutuksiin sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa. Olvi-konsernia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen hillintä tukee Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän

kehityksen tavoitteista tavoitteita 7: Edullista ja puhdasta energiaa sekä 13: Ilmastotekoja.

Toimenpiteet

OMA TOIMINTA

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet kohdistuvat omassa toiminnassa lähinnä merkittäviin päästölähteisiin, joita ovat höyryn- ja lämmöntuotanto sekä käytetty sähkö. Siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin etenee. Olvin Suomen tehtaat sekä Tanskan tehdas käyttävät jo höyryn ja lämmön tuotantoon uusiutuvia energianlähteitä, kuten metsähaketta ja bioöljyä. Lisäksi A. Le Coqin ja Cēsu Aluksen tehtailla tuotetaan jätevedestä biokaasua, jolla korvataan osittain fossiilisia polttoaineita. Käytetyn fossiilisen polttoaineen korvaamiseksi on suunniteltu vuoteen 2030 mennessä joko investointeja uusiutuvaa energiaa käyttäviin lämpölaitoksiin tai mahdollisesti biopohjaiseen polttoaineeseen, jolla fossiilinen polttoaine voitaisiin korvata nykyisissä lämpölaitoksissa. Tuleva kehitys määrittää tarvittavien investointien suuruusluokkaa. Uusiutuva sähkö on käytössä kaikissa Suomen ja Itämeren alueen konserniyhtiöissä Tanskan tehtaan siirryttyä vuonna 2024 uusiutuvan sähkön käyttöön. Valko-Venäjällä mahdollisuutta ei toistaiseksi ole.

Energiankäyttöä pyritään jatkuvasti vähentämään erilaisin toimin, kuten lämmön talteenoton lisäämisellä, valaistuksen ja ilmastoinnin kehittämisellä sekä energia-auditointien tuloksena tunnistetuilla muilla tavoilla. Vuonna 2024 suoritettiin panimoprosessiin liittyvä energia-auditointi Latvian ja Liettuan tehtailla ja edistettiin lämmön talteenottoprojekteja useimmissa tehtaissa. Iisalmen tehtaalla on aloitettu vuonna 2026 käyttöön otettava keittämöinvestointi, joka tulee vähentämään huomattavasti käytetyn energian tarvetta. Investointi rahoitetaan rahoittajan Green Bond Frameworkin mukaisella vihreällä luotolla, jonka ehdot kytkeytyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Pienempiä muutoksia ja investointeja suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti kaikissa konserniyhtiöissä. Jatkuvalla kunnossapidolla ehkäistään laitteiden huonosta kunnosta johtuvaa energian lisäkäyttöä.

ARVOKETJU

Arvoketjun osalta ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään vuonna 2024 tehdyn siirtymäsuunnitelman mukaisesti kaikissa konserniyhtiöissä. Tärkeimmät toimet kohdistuvat materiaalien käyttöön ja kuljetuksiin. Materiaalien ilmastopäästöjä vähennetään pakkauksia keventämällä, uusiutuvien materiaalien käyttöä lisäämällä, hävikkiä vähentämällä sekä tuoteportfoliota kehittämällä. Materiaaleihin liittyviä toimia ja tavoitteita kuvataan tarkemmin osiossa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous. Kuljetusten päästöjä vähennetään päivittäisellä työllä, kuten kuljetusten suunnittelulla, sekä uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämisellä. Kuljetuksista vastaavat pääosin logistiikkakumppanit ja toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Vuonna 2024 Virossa lisättiin sähköistettyjä kuljetuksia ottamalla käyttöön toinen sähkörekka. Liettuassa siirryttiin ajamaan kuljetuksia biokaasurekalla. Lisäksi Suomessa laajennettiin vuonna 2023 aloitettua biopolttoainepilottia, mikä lisäsi käytetyn biopolttoaineen määrää huomattavasti.

MUUT TOIMET

Siirtymäsuunnitelman ulkopuolella tehdään koko konsernissa jatkuvasti pienempiä ilmastopäästöjä vähentäviä toimenpiteitä, kuten materiaalien lajittelua ja uudelleenkäyttöä, hävikin vähentämistä, sivuvirtojen hyödyntämistä ja kylmälaitteiden modernisointia. Pakkausten loppukäytön kehittämiseksi pyritään kannustamaan kuluttajia kierrättämään pakkauksia erilaisilla merkinnöillä ja kampanjoilla. Arvoketjun päästöjen vähentämiseksi kumppanien eettinen

ohjeistus, toimittaja-auditoinnit ja raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajien vuonna 2024 aloitettu itsearviointi sisältävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä teemoja. Vuoden 2025 aikana laajennetaan eettisen ohjeistuksen ja itsearvioinnin kattavuutta epäsuoriin toimittajiin vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tavoitteet

Olvi-konserni on asettanut parhaillaan hyväksyttävänä olevat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, joiden perusvuosi tulee olemaan 2021. Perusvuosi oli toiminnan osalta normaali, pois lukien koronapandemian aiheuttama työmatkustamisen vähäisyys, mikä ei vaikuta merkittävästi tavoitetasoon. Tavoitteet on asetettu toiminnan kehittämiseksi huomioiden varsinkin asiakkaiden ja sijoittajien mutta myös muiden sidosryhmien odotukset. Lisäksi konsernilla on yleisemmät vastuullisuuden päätavoitteet, oman tuotannon hiilineutraalius (Scope 1 ja Scope 2, markkinaperusteinen) vuoteen 2030 mennessä ja arvoketjun hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä. Osatavoitteina omassa toiminnassa ovat uusiutuvan energian osuuden lisääminen vuosittain sekä ainoastaan uusiutuvan sähkön käyttäminen, pois lukien Valko-Venäjä, missä uusiutuvaa sähköä ei ole tällä hetkellä saatavilla.

KOKONAISPÄÄSTÖT

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2024 olivat 422 566 t CO2e ja päästöintensiteetti 0,427 kg CO2e myytyä tuotelitraa kohti. Laskua edelliseen vuoteen on 2,1 prosenttia kokonaispäästöissä ja 3,5 prosenttia päästöintensiteetissä. Oman toiminnan osalta Scope 1 -päästöt laskivat 0,7 prosenttia olleen 11 460 t CO2e ja Scope 2 -päästöt laskivat 22,3 prosenttia olleen 12 726 t CO2e. Scope 1+2 päästöt laskivat yhteensä 13,4 prosenttia. Scope 1+2 päästöintensiteetti oli 0,024 kg CO2e myytyä tuotelitraa kohti, mikä on 14,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Arvoketjun Scope 3 kokonaispäästöt vuonna 2024 olivat 398 380 t CO2e, jossa oli laskua edelliseen vuoteen 1,3 prosenttia. Arvoketjun päästöjen päästöintensiteetti oli 0,403 kg CO2e myytyä litraa kohti, mikä on 2,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päästöt on kuvattu edellä osiossa kuvassa Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030 sekä tarkemmin osiossa Mittarit ja laatimisperiaatteet.

OMA TOIMINTA

Oman toiminnan osalta Olvin Iisalmen tuotantolaitos saavutti hiilineutraaliuden vuonna 2023, ja Tanskan tuotantolaitoksen oman toiminnan päästöt tulivat vuonna 2024 varavoimasta sekä biopolttoaineiden energiapoltossa syntyvästä metaanista ja dityppioksidista. Muissa tuotantolaitoksissa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen energiantuotannossa tulee pääosin tapahtumaan lähempänä tavoitevuotta 2030 ennakoidun teknologian ja markkinoiden kehittymisen myötä. Merkittävä lasku Scope 2 -päästöihin saatiin Tanskan panimon siirtyessä käyttämään vihreää sähköä.

Emoyhtiön Iisalmen tehtaan oman toiminnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on vuodelta 2024 kumottu 345 t CO2e ilmastopäästöjä biopolttoaineilla tuotetun energian typpi- ja metaanipäästöjen sekä käytetyn liikennepolttoaineen päästöjen kumoamiseksi ostamalla päästöhyvityksiä Puro- ja VCS- sertifioidusta puujätteen biohiilihankkeesta Boliviassa sekä VCS-sertifioidusta jäteveden biokaasuhankkeesta Thaimaassa. Kumottujen päästöjen osuus on kuusi prosenttia vältetyistä noin 5500 t CO2e päästöjä, jonka fossiilisen polttoaineen käyttö tuottaisi. Kumoamisesta 13 prosenttia on biohiilihankkeessa ja 87 prosenttia jätevedenkäsittelyhankkeessa. Päästöhyvitysten käyttöä jatketaan vuonna 2025, mutta ne eivät ole osa Olvi-konsernin hiilineutraaliustavoitteita.

ARVOKETJU

Suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy tuotteisiin hankituista materiaaleista ja kuljetuksista. Siksi tuotantomäärien kasvu vaikeuttaa varsinkin kokonaispäästöjen vähentämistä.

Vuonna 2024 logistiikan päästöt kasvoivat pitkälti tuotantovolyymin kasvun myötä, vaikka biopolttoaineiden käyttö vähensi päästöjä osittain. Hankittujen materiaalien päästöjä onnistuttiin pienentämään kasvaneesta volyymista huolimatta. Tuotteiden käyttöön liittyvät päästöt laskivat sekä laskennan tarkentuessa että käytäntöjen muuttuessa.

Siirtymäsuunnitelman mukaisen toiminnan odotetaan kääntävän arvoketjun päästöt laskuun. Arvoketjun päästöjen vähenemisen odotetaan nopeutuvan 2020 luvun loppupuolella arvoketjun uusiutuvan energian kasvun ja muiden kehitystoimien myötä.

Mittarit ja laatimisperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöt

Energian kulutus energialähteittäin

	2024
Fossiilinen, %	45,7
Ydinvoima, %	0,0
Uusiutuva, %	54,3

Energian kulutus

Fossiilinen	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh	0,0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh	895,2
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh	44 646,4
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh	0,0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus, MWh	49 890,3
Fossiilisen energian kokonaiskulutus, MWh	95 431,9
Ydinvoima
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus, MWh	0,0

Uusiutuva

Energian kokonaiskulutus, MWh	209 006,5
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus, MWh	113 574,5
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus, MWh	349,7
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus, MWh	61 413,4
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa, peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh	51 811,4

Energiaintensiteetti

	2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus	209 006,5
Energiaintensiteetti, MWh / milj. euroa	318,2

	Takautuva		Välitavoitteet ja tavoitevuodet
								Vuotuinen %-tavoite /
	Perusvuosi 2021	2023	2024	Muutos, %	2025	2030	(2050)	perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt, tCO2e	12 470	11 544	11 460	-0,7		0		*)
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus, %	0	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt, tCO2e	29 256	28 019	27 174	-3,0
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt, tCO2e	16 981	16 369	12 726	-22,3		0		*)
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt, tCO2e	389 373	403 601	398 380	-1,3		233 624		5,5
1 Ostetut tavarat ja palvelut	313 967	322 507	321 002	-0,5
2 Tuotantohyödykkeet	3 374	6 457	7 926	22,7
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	21 635	23 929	26 825	12,1
5 Toiminnassa muodostuva jäte	1 732	1 745	1 480	-15,2
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 582	1 472	1 399	-5,0
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 806	1 798	1 794	-0,2
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	17 050	19 156	20 104	4,9
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	19 193	19 232	9 748	-49,3
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	9 034	7 306	8 103	10,9
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO2e	431 099	443 164	437 013	-1,4
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset), tCO2e	418 824	431 514	422 566	-2,1

* Olvi-konsernilla on tavoitteena oman tuotannon hiilineutraalius 2030 mennessä. Päästöjen vähenemisellä ei ole vuotuista tavoiteprosenttia, koska valtaosa vähennyksistä tulee toteutumaan lähellä tavoitevuotta 2030 investointien tai markkinakehityksen myötä.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

	2024
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) liikevaihtoa kohti, tCO2e / milj. euroa	665,3
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) liikevaihtoa kohti, tCO2e / milj. euroa	643,3

Laatimisperiaatteet

Olvi-konsernin liiketoiminta (NACE 11 Juomien valmistus) kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin. Tämän vuoksi energiaintensiteetin määrittämisessä on käytetty konserninkokonaisliikevaihtoa, 656,9 milj. euroa, sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa.

Olvi-konsernin ilmastopäästöt lasketaan vuosittain kaikissa valmistuspaikoissa. Laskenta suoritetaan Greenhouse Gas –protokollan (GHG) mukaisesti. Lisäksi käytetään juoma-alan ohjeistusta Beverage Industry GHG Emissions Sector Guidance (v.4.3) sekä kuljetusten osalta GLEC-viitekehystä (GLEC Framework 3.1). Laskenta rajataan hallintaperiaatteen mukaisesti, jolloin huomioidaan täysimääräisesti päästöt osittain omistetuista mutta yhtiön hallussa olevista toiminnoista. Laskenta sisältää oman toiminnan päästöt (Scope 1), ostoenergian päästöt (Scope 2) sekä arvoketjun päästöt (Scope 3) merkittäviltä osin.

Scope 1

Scope 1 laskenta sisältää energiantuotannossa käytetyt polttoaineet sekä yhtiön omissa ja leasing-ajoneuvoissa käytetyt polttoaineet. Lisäksi on huomioitu energiapoltossa käytetyn biomassan metaani- ja dityppioksidin päästöt. Laskennassa käytetyt tiedot on kerätty kulutusja ostotietojen perusteella energialajeittain ja tuotantolaitoksittain, eikä näihin liity merkittäviä epävarmuuksia. Polttoaineiden päästökertoimet ovat pääosin Tilastokeskukselta ja niitä on erityisesti biopolttoaineiden osalta täydennetty Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen (BEIS) ylläpitämistä tietokannoista.

Scope 2

Scope 2 laskenta sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön. Laskennassa käytetyt tiedot on kerätty kulutus- ja ostotietojen perusteella energialajeittain ja tuotantolaitoksittain, eikä näihin liity merkittäviä epävarmuuksia. Uusiutuvan sähkön hankkimiseen käytetään sekä sähkön hankintasopimuksia että alkuperätakuita (Guarantees of Origin, GoO). Sähkön päästökertoimet ovat pääosin Association of Issuing Bodies (AIB) sekä Tilastokeskuksen tietokannoista. Markkinaperusteisten päästöjen laskennassa käytetään jäännöskertoimia, mikäli uusiutuvaa sähköä ei ole käytetty, vaikka sitä olisi käytettävissä. Sähkön päästöjen laskenta on tehty käyttämällä päästökertoimista liukuvaa kolmen vuoden keskiarvoa. Ostetun lämmön ja höyryn laskennassa käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia täydennettynä Tilastokeskuksen päästökertoimilla. Kokonaispäästöjä ja päästötavoitteita laskettaessa käytetään Scope 2 osalta markkinaperusteista laskentaa.

Scope 3

Arvoketjun laskenta kattaa kaikki merkittävät kategoriat. Tavarantoimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatujen primääridatan perusteella laskettujen päästöjen osuus on 60,6 prosenttia.

C1 Ostetut tavarat ja palvelut sisältää kaikki suorat hankinnat sekä merkittävät epäsuorat hankinnat. Päästöt on laskettu käyttäen omaa osto- ja tuotantotietoihin perustuvaa määrätietoa. Epäsuorien hankintojen osalta on joissain tapauksissa käytetty myös hankintamenoa. Päästökertoimina on ensisijaisesti käytetty luotettavia tavarantoimittajien päästökertoimia ja niitä on täydennetty kansainvälisistä tietokannoista, kuten EcoInvent, Agribalyse, Ademe ja BEIS.

C2 Tuotantohyödykkeet sisältää merkittävät pitkäaikaiset investoinnit ja hankinnat. Päästöt on laskettu käyttäen määrä- ja hankintakulutietoja. Päästökertoimet ovat pääosin julkisista tietokannoista, kuten EcoInvent, Ademe, International steinless steel (ISSF) ja BEIS.

C4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää Olvi-konsernin maksamat saapuvat ja lähtevät kuljetukset. Laskenta perustuu ensisijaisesti polttoaineen kulutukseen ja toissijaisesti ajettuihin kilometreihin tai tonnikilometreihin. Tiedot on kerätty toimittajilta, kulutuksen tai keskikulutuksen perusteella tai paikkatietojen perusteella. Päästökertoimet ovat julkisista tietokannoista GLEC Framework ja BEIS ja sisältävät polttoaineiden tuotannon päästöt (WTW). Biopolttoaineiden metaanija dityppioksidin päästöt sisältyvät. Osa päästötiedoista on yhteistyökumppaneilta.

C5 Toiminnassa muodostuva jäte sisältää kaikki kierrätykseen ja kaatopaikalle menevät materiaalijakeet, sivuvirrat sekä jäteveden. Päästöt on laskettu käyttäen omaa tuotantoja myyntitietoihin perustuvaa määrätietoa. Päästökertoimet ovat pääosin EPAn tietokannasta.

Jätevedenkäsittelyn metaani- ja dityppioksidin päästöt sisältyvät. Osa päästötiedoista on yhteistyökumppaneilta.

C6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää tehdyt työmatkat ja myyntiorganisaation ajot. Laskenta perustuu pääosin kilometritietoihin ja osa matkoista on arvioitu. Myös polttoainetietoja on käytetty. Päästökertoimet ovat BEIS:n tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden tuotannon päästöt (WTW) sekä lentomatkojen osalta RF päästöt. Polttoaineiden päästökertoimet ovat Tilastokeskuksen tietokannasta. Osa päästötiedoista on yhteistyökumppaneilta.

C7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden matkat. Laskenta perustuu pääosin kilometritietoihin ja osa matkoista sekä kulkutavoista on arvioitu. Päästökertoimet ovat BEIS:n tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden tuotannon päästöt (WTW).

C9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä sisältää kumppanien maksamat saapuvat ja lähtevät kuljetukset. Laskenta perustuu pääasiassa ajettuihin tonnikilometreihin, jotka on arvioitu määrä- ja paikkatietojen perusteella. Tietoihin sisältyy epävarmuuksia varsinkin vientituotteiden osalta. Päästökertoimet ovat GLEC Framework – tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden tuotannon päästöt (WTW).

C11 Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää tuotteiden jäähdytykseen käytetyn sähkön asiakkaiden tiloissa. Tuotteiden myyntiaika ja jäähdytettyjen

tuotteiden määrä on arvioitu tuoteryhmittäin ja sähkönkulutus yleisimpien laitteiden kulutuksen perusteella. Käytetyn sähkön päästökertoimet ovat pääosin Association of Issuing Bodies (AIB) sekä Tilastokeskuksen tietokannoista jäännöskertoimilla kolmen vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna. Kuluttajien kotona tapahtuvaa tuotteiden jäähdytystä ei ole huomioitu, koska luotettavaa arviota ei pystytä tekemään.

C12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa sisältää myytyjen tuotteiden pakkausten kierrätyksen käytön jälkeen. Laskenta perustuu määrätietoon ja sisältää sekä primääri- että sekundääripakkaukset. Pakkausten käsittelytavat perustuvat maakohtaiseen tietoon primääripakkausten kierrätyksestä sekä muiden materiaalien maakohtaisesta käsittelystä. Päästökertoimet ovat EPAn tietokannasta. Laskennassa on huomioitu oletettu kahdeksan prosentin hävikki myytyjen tuotteiden osalta.

Laskennan ulkopuolelle on toimintaan soveltumattomina jätetty kategoriat C8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, C10 Myytyjen tuotteiden jalostus, C13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, C14 Franchising ja C15 Investoinnit. C3 Polttoaineiseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly Scope 1 tai Scope 2 päästöihin) tullaan lisäämään laskentaan vuonna 2025 tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden myötä.

Laskennasta on rajattu pois konsernin sisäinen logistiikka ja ulkoistettujen terminaalien vaikutus, jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole merkittäviä. Laskennassa on huomioitu saatavilla olevien kerrointen mukaan vähintään hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöt silloin, kun muut päästöt eivät ole merkittäviä. Päästökertoimiin sisältyy epävarmuuksia, sillä primäärikertoimet voivat olla epätäydellisiä tai sisältää muihin kategorioihin sisällytettyjä päästöjä, kuten kuljetuksia. Liikenteeseen liittyviä päästöjä on luokiteltu uudelleen ja ostotuotteiden laskentaa tarkennettu vuonna 2024, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempiin lukuihin.

Biogeeniset ilmastopäästöt

Panimon käymisprosessissa, biomassaa käyttävässä omassa energiantuotannossa ja jäteveden puhdistusprosesseissa syntyy lisäksi biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä. Biogeenisten päästöjen määrä vuonna 2024 oli 35 258 t CO2e Scope 1, 12 848 t CO2e Scope 2 ja 3 164 t CO2e Scope 3. Arvoketjun osalta erillisiä tietoja biogeenisistä päästöistä ei ole toistaiseksi saatavilla

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti lasketaan jakamalla sijaintiperusteisten tai markkinaperusteisten bruttokasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä Olvikonsernin liikevaihdolla, 656,9 milj. euroa, sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Vesivaroja ja merten luonnonvaroja koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnnin perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Näitä olennaisia vaikutuksia ovat vedenotto ja vedenkulutus.

Vesiriskien arviointi

Juomanvalmistajana Olvi-konserni käyttää vettä tuotannossaan ja vaikuttaa paikallisiin vesivaroihin vedenotolla. Veden saatavuuteen ja laatuun liittyviä riskejä arvioidaan vuosittain pääasiallisesti WRI:n Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun avulla, ja vesiriskit huomioidaan riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti ympäristö- ja liiketoimintariskien arviointien yhteydessä. Olvi-konsernin toimipaikat eivät sijaitse vesiriskialueilla ja valmistavilla toimipaikoilla on ympäristötoimilupa, jonka pohjana on toiminnan ympäristövaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten minimointi. Lupa määrittää suurimman vedenoton määrän perustuen paikalliseen vedenkäyttöön ja veden muodostumiseen. Useimmissa maista lupaprosessi sisältää myös yleisen kuulemisen mahdollisista vaikutuksista paikalliseen yhteisöön. Kuulemisissa ei ole noussut esille merkittäviä seikkoja.

Oman toiminnan vedenkäyttö

Veteen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan osana ympäristön toimintaperiaatetta. Siinä käsitellään vedenottoon ja vedenkulutukseen liittyviä toimia,

joilla on positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia veden käyttöön ja laatuun omassa toiminnassa. Toimintaperiaatteen tavoitteena on vähentää vedenottoa ja jätevettä ohjaamalla vedenkäytön tehokkuuteen, vesiympäristön kuormituksen vähentämiseen sekä veden kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostamiseen. Toimintaperiaatteella halutaan varmistaa kestävä vedenkäyttö sekä suojella puhtaan veden varantoja ja niiden riittävyyttä toiminta-alueiden sidosryhmille. Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Arvoketjun vedenkäyttö

Arvoketjuun ja arvoketjun vedenkäyttöön liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan kumppaneille suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa (Code of Conduct for Partners), jonka pohjana toimii Olvi-konsernin eettinen ohjeistus. Ohjeistukseen sitouttamisessa on keskitytty erityisesti arvoketjun lähimpiin kumppaneihin. Kumppanien eettinen ohjeistus edellyttää vedenkäyttöön liittyvien negatiivisten vaikutusten ja riskien pienentämistä minimoimalla vedenottoa, jäteveden muodostumista ja jäteveden aiheuttamaa kuormitusta sekä varmistamalla veden kestävä käyttö. Ohjeistuksessa korostetaan erityisesti negatiivisten vaikutusten minimoimista korkean vesistressin alueilla sekä vaaditaan toimittajia ulottamaan huolellisuusvelvoite edelleen omaan arvoketjuunsa. Lisäksi edellytetään, että tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit sitoutuvat noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta.

TOIMENPITEET

Oma toiminta

Olvi-konsernin omassa toiminnassa vettä tarvitaan lähinnä tuotteisiin, pesuihin ja energiantuotantoon. Vedenottoa ja vedenkulutusta pyritään vähentämään kehittämällä vedenkäytön tehokkuutta. Tuotanto- ja pesuprosesseja kehitetään sekä pesuja optimoidaan jatkuvasti tuotannonsuunnittelun avulla. Tuotteiden suunnittelulla ei ole merkittävää vaikutusta vedenoton tai -kulutuksen määrään. Vuonna 2024 Latviassa ja Liettuassa tehtiin tuotantoyksiköissä teknisiä auditointeja, joissa energiansäästömahdollisuuksien lisäksi havaittiin mahdollisuuksia saavuttaa lähivuosina tuntuvia säästöjä vedenkäytössä.

Veden kierrätyksen ja uusiokäytön nykytilaa sekä mahdollisuuksia omassa toiminnassa kartoitettiin vuoden 2024 aikana. Vettä kierrätetään lähinnä tuotantoon liittyvissä suljetuissa pesujärjestelmissä ja uusiokäytetään huuhteluvesiä aiemmissa pesuvaiheissa. Kierrätyksellä ja uusiokäytöllä pyritään vähentämään vedenottoa, pienentämään jäteveden määrää ja minimoimaan sen kuormitusta. Ne eivät saa kuitenkaan vaarantaa elintarviketuotantoon käytettävän veden laatua ja hygieniatasoa.

Vedenkulutukseen liittyvää mittarointia ja seurantaa kehitettiin edelleen vuonna 2024 tarkentaen vedenoton ja jäteveden määrän seurantaa, parantaen tiedonhallintaa ja kehittäen hallintatyökaluja etenkin Baltian ja Valko-Venäjän konserniyhtiöissä. Kehitystyö jatkuu edelleen koko konsernissa. Vesi halutaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, joten vuonna 2024

selvitettiin myös mahdollisuutta hyödyntää jätevettä biokaasun tuotantoon entistä laajemmin.

Olvi-konsernissa on suunnitteilla erilaisia vedenkäytön kehittämiseen tähtääviä toimia. Iisalmen tehtaalla on aloitettu vuonna 2026 käyttöönotettava keittämöinvestointi, joka yhdessä Liettuassa menossa olevan pullonpesukoneen investoinnin kanssa tulee vähentämään käytetyn veden määrää. Muita eri suuruisia toimenpiteitä ja investointeja on selvityksessä tai toteutuksessa kaikissa konsernin tuotantolaitoksissa. Investointitarpeet on huomioitu konsernin investointisuunnitelmassa ja sen vaatimassa rahoitussuunnitelmassa.

Arvoketju

Olvi-konsernin kumppanit vaikuttavat paikallisiin vesivaroihin eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät vesivaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän. Raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajien itsearviointikäytäntö aloitettiin vuonna 2024 ja se kattoi vuoden lopussa kaikki raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajat. Arviointi sisältää myös veden ja samoin sen sisältävät riskipohjaiset toimittaja-auditoinnit. Auditointikäytäntö täydentää itsearviointia kumppaniverkon kyvykkyyden ja kehityksen arvioinnissa. Vuonna 2025 selvitetään tarkemmin arvoketjun merkittävimpien raaka-aineja pakkausmateriaalitoimittajien vedenkäyttöä kokonaisvaikutuksen tunnistamiseksi. Toimet tulevat merkittävästi parantamaan näkyvyyttä arvoketjun vedenkäyttöön.

Vesivaroista huolehtiminen tukee Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tavoitetta 6: Puhdas vesi ja sanitaatio.

TAVOITTEET

Olvi-konsernilla on vapaaehtoisena tavoitteena tehostaa vedenkäyttöään ja vähentää vedenottoa tuotettua litraa kohden kaikissa konserniyhtiöissä pienentääkseen vaikutusta paikallisiin vesivaroihin. Edellinen tavoite alle 2,8 litraa tuotantolitraa kohti saavutettiin vuonna 2023 ja nyt tavoitteena on pudottaa vedenotto konsernitasolla alle 2,5 litraa tuotantolitraa kohti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden asettamisprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Vedenotto omista kaivoista tai paikallisilta käyttöveden toimittajilta oli vuonna 2024 yhteensä 2 682 miljoonaa litraa. Vettä otettiin 2,79 litraa valmistuotelitraa kohti, mikä on 0,4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.

Yksi Olvi-konsernin vastuullisuuden vapaaehtoisista päätavoitteista on sitouttaa kaikki toimittajat heille suunnattuun eettiseen ohjeistukseen. Vuonna 2024 eettiseen ohjeistukseen on sitoutunut suorista toimittajista 84 prosenttia. Lisäksi osa epäsuorista toimittajista on sitoutunut ohjeistukseen. Vuoden

2025 aikana sisällytetään toimittajanhallintatyökaluun, ja sen kautta eettiseen ohjeistuksen piiriin, myös kaikki merkittävät epäsuorat toimittajat. Näitä ovat erityisesti logistiikka- ja kunnossapitokumppanit sekä erikseen määritellyt tärkeät epäsuorat toimittajat, kuten veden ja tuholaistorjunnan toimittajat. Tavoitteena on kattaa vuoden 2025 aikana 100 prosenttia tavarantoimittajista, joiden kanssa Olvikonsernilla on toistuvaa liiketoimintaa ja jotka ylittävät asetetun yhtiökohtaisen eurorajan. Seuraavina vuosina tavoitteena on laajentaa eettinen ohjeistus harvoin käytettyihin tavarantoimittajiin sekä ulottaa vaikutusten ja riskien tunnistamista ja ehkäisyä laajemmalle ja entistä enemmän myös asiakkaiden suuntaa.

Mittarina tullaan käyttämään eettiseen ohjeistukseen sitoutuneiden kumppanien määrää. Eettistä ohjeistusta tarkempia, toimiala- tai toimittajakohtaisia vaatimuksia ja tavoitteita voidaan asettaa yksipuolisesti tai yhdessä kumppanin kanssa, mikäli tarvetta ilmenee. Toimittajien itsearviointikäytäntöä tullaan laajentamaan vuoden 2025 aikana myös merkittäviin epäsuoriin kumppaneihin. Merkittävimpien kumppanien vastuullisuustoimintaa veden osalta tullaan arvioimaan myös ulkopuolisia arviointialustoja tai -käytäntöjä käyttäen, jotta toiminnan tasosta saadaan riittävä varmuus.

Laatimisperiaatteet

Laskennallinen vedenkulutus määritetään vähentämällä otetun veden määrästä syntyvä jätevesi. Suurimmaksi osaksi tämä kulutettu vesi on sitoutuneena valmistettuihin tuotteisiin. Vettä on myös sitoutuneena sivuvirroiksi ohjautuvassa mäskissä ja ylijäämähiivassa, ja sitä haihtuu jonkin verran valmistusprosessin aikana. Vedenkulutukseen sisältyvät myös sisäiseen myyntiin valmistetut tuotteet. Vesiintensiteetin tunnusluvun laskennassa on veden kokonaiskulutus suhteutettu konsernin kokonaisliikevaihtoon, sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöksessä.

Vedenoton määrää seurataan säännöllisesti kullakin tuotantopaikalla ja se raportoidaan KPIarvona kuukausittain. Vedenotto on keskeinen mittari vedenkäytön tehokkuuden tavoitteessa (vedenotto litroina / valmistuotelitra). Mittauksia ei ole validoitu erikseen.

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Vedenotto ja -kulutus

	2024
Vedenotto 1000 m3	2 682
Vedenotto l/l	2,79
Vedenkulutus 1000 m3	932
Vesi-intensiteetti (vedenkulutus/liikevaihto, m3/milj. euroa)	1 418

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Olvi-konserni käyttää valmistavana teollisuutena huomattavia määriä raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja. Kiertotalouteen ja materiaalien käyttöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot.

Olennaisiksi vaikutuksiksi on tunnistettu resurssien sisäänvirtaukset ja käyttö sekä resurssien ulosvirtaukset tuotteisiin ja palveluihin liittyen niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa. Arvioinnissa ovat olleet mukana kaikki konsernin tuotantoyksiköt sekä Servaali, joka ostaa ja välittää tuotteita. Liiketoimintayksiköistä vain Trade House Lidskoe Pivo sekä Helsingin tislaamoravintola Oy eivät liity resurssien käyttöön ja kiertotalouteen kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin, sillä niillä ei ole tuotannollista toimintaa.

Kiertotalouteen ja materiaalien käyttöön liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan ympäristön toimintaperiaatteessa sekä siihen liittyvissä tuotteen sekä hankinnan toimintaperiaatteissa. Ympäristön toimintaperiaatteessa käsitellään sekä materiaalien sisäänvirtaukseen että ulosvirtaukseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Siinä on linjattu sitoutuminen hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Tärkeänä osana näitä tavoitteita ovat materiaalien käytön

optimointi, siirtymä neitseellisistä materiaaleista kierrätettyihin tai uusiutuviin materiaaleihin, kiertotalouden periaatteiden mukainen toiminta sekä kestävä vedenkäyttö. Veteen liittyvät asiat on kuvattu osiossa E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat.

Myös tuotteen toimintaperiaatteessa käsitellään sekä materiaalien sisäänvirtaukseen että ulosvirtaukseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Siinä on kuvattu tuotteiden ympäristövaikutusten huomiointi, kuten pakkausmateriaalien valinta sekä pakkausten kierrätettävyyden varmistaminen. Lisäksi ympäristövastuullisuuden huomioiminen hankinnassa on kuvattu hankinnan toimintaperiaatteessa. Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Kaikilla valmistavilla toimipaikoilla on ympäristötoimilupa, jonka pohjana on toiminnan ympäristövaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten minimointi. Osassa maista lupaprosessi sisältää myös yleisen kuulemisen mahdollisista vaikutuksista paikalliseen yhteisöön. Kuulemisissa ei ole noussut esille merkittäviä seikkoja. Asiakkaat ja kuluttajat voivat olla yhteydessä materiaalien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvissä asioissa yhtiöiden palautekanavien välityksellä. Nämä kanavat on esitelty tarkemmin osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Asiakkaat voivat lisäksi olla yhteydessä suoraan paikalliseen myyntiorganisaatioon.

Merkittävä osa käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksesta syntyy kumppanien toiminnoissa tai määräytyy heidän valintojensa perusteella. Vaikutusta on myös asiakkaiden ja kuluttajien toimilla. Siksi ympäristön toimintaperiaatteessa on huomioitu sidosryhmien, kuten toimitusketjun, osallistaminen ja vastaavat tavoitteet on kuvattu kumppaneille suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa. Tavarantoimittajien ja yhteistyökumppanien edellytetään sitoutuvan noudattamaan noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta. Tuotteen toimintaperiaatteessa materiaalien ulosvirtauksen osalta merkittävästä positiivisesta ja/tai negatiivisesta vaikutuksesta on linjattu, että kuluttajille viestitään pakkausten kierrätettävyydestä ja kierrättämisestä.

TOIMENPITEET

Olvi-konsernin materiaalien käytöllä ja sen kehittämisellä on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä resurssien sisäänvirtaukseen ja käyttöön että tuotteisiin liittyvään resurssien ulosvirtaukseen. Olennaisia materiaaleja ovat raaka-aineet, kuten mallas, sokeri ja vesi, sekä pakkaustarvikkeet, kuten alumiinitölkit, lasi- ja muovipullot, kutistemuovit sekä kartonkipakkaukset. Lisäksi tarvitaan kuljetuspakkauksia, kuten lavoja, muovikennoja ja -koreja, kontteja ja kartonkipakkauksia sekä sisään tulevien että ulos lähtevien materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljettamiseen. Ulosvirtaus koostuu lähinnä valmiista tuotteista, joiden ympäristövaikutus määräytyy pakkausmateriaalien kierrätyksen ja loppukäytön perusteella.

Raaka-aineet

Sisään tulevien materiaalien määrä ja laatu riippuvat tuoteportfoliosta ja tuotantomääristä. Raakaaineiden osalta pyritään aina mahdollisimman tehokkaaseen materiaalien hyödyntämiseen ja hävikin välttämiseen tuotannonsuunnittelulla, sisällön tuotekehityksellä, hyödyntämällä samoja materiaaleja eri tuotteissa, optimoimalla tilauskokoja ja huolehtimalla asianmukaisesta varastonkierrosta. Kierrätysmateriaaleina hyödynnetään lähinnä ylijäämähedelmiä ja niiden kuoria juomien maustamisessa.

Pakkausmateriaalit

Pakkausmateriaalien määrää pyritään vähentämään erilaisilla optimointitoimilla, kuten primääri- ja sekundääripakkausten keventämisellä ja uudelleensuunnittelulla. Muovipullojen ja tölkkien osalta erilaisia keventämistoimia on tehty jo useita vuosia ja näillä on saavutettu konsernitasolla huomattavia materiaalivähennyksiä. Pakkauskehitystä jatketaan kaikissa konserniyhtiöissä yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa. Pakkauksen ensisijainen tehtävä on kuitenkin suojata tuotetta, joten kevennystoimia voi tehdä vain tuoteturvallisuuden ja laadun määrittämään rajaan saakka. Vuonna 2025 jatketaan erilaisten pakkausten ympäristövaikutusten selvittämistä, jotta voidaan ohjata tuoteportfoliota ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan valittujen pakkausmateriaalien kautta. Huomioon on kuitenkin otettava EU:n SUP-direktiivi (single use plastic) sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetus, jotka tulevat ohjaamaan alan pakkauskäytäntöjä vuoteen 2030 mennessä.

Neitseellisen, eli uuden, materiaalin käyttöä on vähennetty käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja sekä muovipulloissa että kartonkipakkauksissa. Valko-Venäjällä pyritään parhaillaan saamaan lainsäädäntöön muutos, joka sallisi kierrätysmuovin käytön primääripakkauksissa. EU-alueella kierrätetyn PETmateriaalin käyttöä pulloissa tullaan lisäämään vuoden 2025 aikana ja edelleen vuoteen 2030 asti. Myös lasija alumiinipakkauksissa on kierrätysmateriaalia osana tuotteeseen käytettyä materiaalia. Pahvipakkauksista jo suurin osa on tehty kierrätetystä kuidusta. Myös erilaisten kierrätysmuovien ja biopohjaisten muovien käyttömahdollisuuksia on selvitetty, samoin mahdollisuuksia värien käytön vähentämiseen ja ympäristöystävällisempien värien käyttöön pakkauksissa. Kierrätettyjen materiaalien käyttöä seurataan ja pyritään edelleen lisäämään kaikissa konsernin yhtiöissä.

Kuljetuspakkaukset

Sisään tulevien materiaalien kuljettamiseen käytetään erilaisia kuljetuspakkauksia ja -alustoja, kuten lavoja, kontteja ja kanistereita. Osa näistä pystytään hyödyntämään edelleen yhtiön sisällä, osa kerätään ja palautetaan toimittajille ja osa kierrätetään materiaalina. Lavoja myös korjataan ja myydään edelleen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2024 aikana on kehitetty kiertävien materiaalien seurantaa eri yhtiöissä ja kehitystyötä jatketaan vuoden 2025 aikana, jotta saadaan parempi kuva materiaalien kokonaiskäytöstä.

Tuotteisiin liittyvä resurssien ulosvirtaus ja sen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön kohdistuvat lähinnä valmiisiin tuotteisiin, jotka toimitetaan pääosin konsernimaihin. Tuotteiden sisältö kiertää uudelleen jätevedenkäsittelyn kautta. Materiaalien hyödyntämiseksi kaikki Olvikonsernissa käytetyt pakkaukset ovat materiaalina uudelleen kierrätettäviä. Primääripakkaukset

kierrätetään pääosin pakkausten panttijärjestelmien kautta ja monipakkausten materiaalit yleisten kierrätysjärjestelmien kautta. Valko-Venäjää lukuun ottamatta yhtiöt osallistuvat juomapakkausten panttijärjestelmän toimintaan ja pyrkivät lisäämään kuluttajien pakkausmateriaalien kierrättämistä. Valko-Venäjällä panttijärjestelmän luomista selvitetään. Toimien tehokkuutta seurataan maittain paikallisten palautusjärjestelmien ilmoittamien pullojen ja tölkkien palautusprosenttien avulla.

Uudelleen käytettävät juomapakaukset

Konsernin yhtiöissä on käytössä jonkin verran uudelleenkäytettäviä lasipulloja ja ravintola-astioita. Näiden käyttäminen vähentää neitseellisen materiaalin määrää, mutta muut ympäristövaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Uudelleenkäytettävien pakkausten käyttö vaihtelee maittain niin, että kiertävää lasipulloa on käytössä pääasiassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa, kun taas Suomessa, Tanskassa ja Valko-Venäjällä käytetään pelkästään tai lähes pelkästään materiaalina kierrätettävää lasipulloa. Uudelleenkäytettäviä ravintola-astioita on käytössä kaikissa maissa. Muut nykyiset primääripakkaukset eivät sovellu uudelleenkäytettäväksi. Uudelleenkäytettävän pullon käyttöä tullaan kehittämään EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen ja sen tulkintojen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Tämä voi vaatia huomattavia taloudellisia panostuksia lähinnä niissä yhtiöissä, jossa uudelleenkäytettävä pulloa ei tällä hetkellä ole käytössä. Mahdollisten investointien tarve ja suuruusluokka selviää, kun kansalliset tulkinnat lainsäädännöstä ja asiakkaiden toimenpiteet saadaan selville.

Arvoketjun materiaalivirrat

Koko arvoketjun kaikkiin materiaalivirtoihin Olvikonsernin yhtiöillä ei ole suoraa näkyvyyttä. Kumppanien eettinen ohjeistus vaatii kiertotalouden periaatteiden huomioimista materiaalivirroissa ja lisäksi toimittajien itsearviointi käsittelee jätteiden käsittelyä ja materiaalivirtoja. Vuoden 2025 aikana on tarkoitus syventää kokonaiskuvaa arvoketjun materiaalikäytöistä erityisesti toimittajasuuntaan. Kuluttajien ja asiakkaiden materiaalien kierrätystä ja loppukäsittelyä primääripakkausten palautusjärjestelmän ulkopuolella voidaan arvioida jossain määrin maakohtaisten kierrätystietojen perusteella.

Kiertotalous tukee Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tavoitetta 13: Ilmastotekoja.

TAVOITTEET

Yksi vastuullisuuden päätavoitteista on vastuullisen tuotteen kriteerien mukainen tuoteportfolio vuonna 2030. Ympäristöystävälliset pakkaukset ovat osa vastuullisen tuotteen kriteerejä ja konsernin tavoitteena onkin lisätä kierrätettyjen materiaalien käyttöä tuotepakkauksissa kaikissa konserniyhtiöissä. EU-alueella kierrätetyn PET-materiaalin käyttöä pulloissa tullaan lisäämään vuonna 2025 vähintään 25 prosenttiin muovisesta primääripakkausmateriaalista ja vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttiin. Vuonna 2024 kierrätysmuovin määrä primääripakkauksissa oli konsernin EU-alueella 5,7 prosenttia. Lisäksi seurataan EU:n SUP-direktiivin (single use plastics) mukaisesti muovimateriaalien käyttöä. Muiden pakkausmateriaalien kierrätysmateriaalien osuudelle ei ole asetettu numeerisia tavoitteita johtuen lasin ja alumiinin valmistusprosessin luonteesta. Kierrätysmateriaalien pitoisuuksia seurataan kuitenkin vuosittain kaikissa yhtiöissä sekä primääri- että sekundääripakkausten osalta ja niitä pyritään nostamaan yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa.

Sisään tulevien materiaalien määrä ja laatu riippuu tuoteportfoliosta ja tuotantomääristä. Tuotantomäärien muutosten vuoksi suorat määrälliset materiaalien vähennystavoitteet eivät ohjaa materiaalikäyttöä eikä niitä ole asetettu, vaikka materiaalien käyttöä pyritään vähentämään eri toimilla. Vuoden 2025 aikana kehitetään edelleen konsernitasolla materiaalivirtojen raportointia, mukaan lukien kiertävät kuljetuspakkaukset.

Materiaalien ulosvirtauksen osalta ylläpidetään kaikkien pakkausten kierrätettävyyttä sekä pakkausten kierrätysohjeita kuluttajia ja asiakkaita varten. Tavoitteita arvioidaan pakkausten panttijärjestelmien palautuslukujen avulla. Uusimmat luvut on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Lisäksi pyritään edelleen kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä, kuten löytämään uusia hyödyntämismahdollisuuksia mäskille ja ylijäämähiivalle. Yhtiöiden sisäisiä lajittelukäytäntöjä kehitetään edelleen ja etsitään käyttökohteita mahdollisesti hyödynnettäville jätemateriaaleille. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain materiaalijakeiden ja jätteiden määrillä.

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Resurssien sisäänvirtaukset

	2024
Käytetyt tuotteet ja materiaalit kokonaispaino, tn	2 954 723
Uudelleen käytetyt, kierrätetyt ja uusiomateriaalit (pakkausmateriaalit), tn	58 305
Uudelleen käytetyt, kierrätetyt ja uusiomateriaalit (pakkausmateriaalit), %	58,2
Kestävästi hankitut biologiset materiaalit, %	0

Resurssien ulosvirtaukset

	2024
Kierrätettävien ainesten osuus pakkauksissa, %	100

Kertapäällysteiden kierrätysjärjestelmä ja kierrätysasteet

	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Tanska
Muovipullo, %	90	89	92	89	91
Lasipullo, %	99	92	84	86	88
Tölkki, %	98	86	86	91	93

Laatimisperiaatteet

Olennaiset resurssien sisäänvirtaukset on kuvattu osiossa Toimenpiteet. Harvinaisia maametalleja ei käytetä, EU:n kriittisistä raaka-aineista alumiini tölkkipakkausten raaka-aineena on merkittävä.

Materiaalien sisäänvirtauslaskenta sisältää tuotteiden tuottamiseen käytetyt biologiset ja tekniset pakkausmateriaalit ja raaka-aineet, sisältäen veden, sekä kumppaneilta myytäväksi ostetut valmiit tuotteet raportointikaudelta. Tuotantotilojen ja laitteiden pesuun käytettävä vesi on huomioitu. Luvuissa ei ole huomioitu tuotteiden kuljetuspakkauksia, kuten lavoja ja kennoja, joiden tarkempaa seurantaa kehitetään edelleen. Kunnossapitoon tai rakentamiseen käytettyjä materiaaleja, markkinointimateriaaleja tai muita tuotteisiin liittymättömiä materiaaleja ei ole huomioitu.

Uusiutuva pakkausmateriaali on biologisista materiaaleista valmistettuja pakkauksia, kuten pahvia. Uusiomateriaali sisältää kierrätysmateriaalista valmistetun osan pakkauksista, kuten uusiomuovi ja kierrätetty lasi sekä alumiini. Uusiutuva ja uusiomateriaali on laskettu hankintamäärien mukaisesti. Uudelleenkäytetty materiaali sisältää sellaisenaan uudelleenkäytettävän primääripakkauskannan, joka on täytetty raportointivuoden aikana. Uusiutuva ja uusiomateriaali sisältävät osittain samoja materiaaleja, sillä osa uusiomateriaalista on myös uusiutuvaa (pahvi ja kartonki), mutta laskennassa ne on huomioitu vain kerran. Ostotuotteiden pakkausmateriaaleja ei ole huomioitu.

Biologisten raaka-aineiden osalta kestävää kehityksen mukaista hankintaa ei ole tehty, sillä sertifioinnit eivät käytetyissä raaka-aineissa ole yleisiä. Biologisten pakkausmateriaalien osalta sertifioituja materiaaleja ei ole hankittu, mutta Olvi-konserni on sitoutunut olemaan aiheuttamatta metsäkatoa toiminnallaan. Käyttöomaisuus ja sen lisäykset on raportoitu tilinpäätöksessä.

Laskenta perustuu toimittajan ilmoittamiin tai mitattuihin hankintapainoihin ja nestemäiset raaka-aineet on huomioitu märkäpainoina. Pientä epätarkkuutta voi aiheutua valmiiden ostotuotteiden netto- ja bruttopainotietojen epätarkkuudesta sekä muutamien materiaalikategorioiden pienistä netto- ja bruttopainoeroista, mutta näillä ei ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen.

Olvi-konsernin kaikki yhtiöt myyvät elintarvikkeita, jotka on pakattu kierrätettäviin ja osittain myös uudelleenkäytettäviin pakkauksiin. Suurin osa tuotteista valmistetaan konsernin tuotantolaitoksissa. Tuotteiden luonteen mukaisesti tuote on suunniteltu käytettäväksi kerran, pois lukien uudelleenkäytettävät pakkaukset. Kuljetuspakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä, kuten lavat, kennot ja korit, tai kierrätettäviä, kuten pakkausmuovit ja pahvilaatikot. Ostotuotteiden osalta brutto- ja nettopainotietojen epätarkkuus voi aiheuttaa pientä epätarkkuutta laskentaa, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen.

Sosiaalisen vastuun tiedot

S1 Oma työvoima70
S2 Arvoketjun työntekijät 79
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 82

S1 Oma työvoima

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Omia, työsuhteessa olevia työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella. Kaksoisolennaisuusarviointi ja sen kautta tunnistetut Olvi-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia muihin kuin työsuhteessa oleviin työntekijöihin tarkastellaan tarkemmin vuoden 2025 aikana.

Omia työntekijöitä koskevien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa on kuvattu erityisesti Olvi-konsernin henkilöstön toimintaperiaatteessa sekä työturvallisuuden, tietoturvan ja henkilötietojen tietosuojan toimintaperiaatteissa. Lisäksi Olvikonsernin eettisessä ohjeistuksessa ja vastuullisuuden toimintaperiaatteessa käsitellään omien työntekijöiden kannalta merkittäviä aiheita. Omien työntekijöiden edut on otettu huomioon heitä koskevia toimintaperiaatteita laadittaessa tarkastelemalla muun muassa kaksoisolennaisuusarvioinnin, henkilöstötutkimusten sekä henkilöstön foorumeiden tuloksia.

Sitoumukset

Eettisellä ohjeistuksella ja tätä täydentävillä toimintaperiaatteilla Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisesti tunnistettujen ihmisoikeuksien ja standardien kunnioittamiseen ja edistämiseen YK:n kansainvälisten perusasiakirjojen, kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien sekä OECD:n toimintaohjeiden moni kansallisille yrityksille mukaisesti. Eettinen ohjeistus ja henkilöstön toimintaperiaate linjaavat omaan työvoimaan liittyen, ettei Olvi-konserni salli pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä tai ihmiskauppaa.

Lisäksi Olvi-konserni on sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGPs). Konsernin ihmisoikeussitoumus kuvaa tarkemmin prosesseja tähän liittyen, huomioiden eri sidosryhmät. Olvi-konsernin tietoon ei ole tullut konsernin työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeustapauksia raportointikaudella.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Olvi-konsernissa on tehty vuonna 2024 työntekijöiden ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja vaikutusten riskienarviointi, jotka on toteutettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Olvi-konsernin merkittävimmät vaikutukset työntekijöihin liittyvät terveyteen, työelämän tasapainoon, tasa-arvoon ja syrjinnän vastaisuuteen sekä yksityisyyden suojaamiseen ja henkilötietojen tietosuojaan. Toimenpiteitä näiden vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on kuvattu tämän aihestandardin Toimenpiteet-osioissa.

Työntekijöille, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa Olvi-konserniin, mutta joihin on työnjohdollinen vastuu, on myös tehty ihmisoikeusvaikutusten arviointi yleisen tiedon avulla ja vaikutusten riskienarviointi. Näihin kuuluvat itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien osapuolten toimittamat henkilöt. Arviointeja syvennetään edelleen vuoden 2025 aikana. Työntekijöistä, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa, tarvitaan lisätietoa tarkempaa

riskienarviointia varten. Tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät työntekijäryhmät, kehittää prosesseja ja tarkastella mahdollisia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia näihin työntekijöihin liittyen. Tarkemman riskienarvioinnin perusteella päivitetään tarvittaessa kaksoisolennaisuusarviointia.

Henkilöstön toimintaperiaate

Henkilöstön toimintaperiaate kuvaa henkilöstökäytäntöjä tavoitteenaan tukea konsernin strategisia päämääriä, rakentaa positiivista ja innovatiivista yrityskulttuuria, tukea työntekijöiden suoriutumista työssä ja ylläpitää työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi pyritään työnantajamielikuvan ylläpitämiseen, konsernina toimimisen varmistamiseen ja konsernin resurssien, tietämyksen ja kokemuksen hyödyntämiseen toiminnan kehittämiseksi. Toimintaperiaatteessa tuodaan esiin myös työntekijöille suunnatut vuorovaikutuskanavat sekä ilmoituskanava huolenaiheiden ilmaisemiselle. Henkilöstön toimintaperiaatteen yhtenä päämääränä on positiivinen, innovatiivinen ja ketterä yrityskulttuuri, josta on kerrottu tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Henkilöstön toimintaperiaatteen päämäärät liittyen henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin sekä esihenkilötyöhön ja johtamiseen tukevat omien työntekijöiden olennaisten vaikutusten hallintaa.

Terveys ja turvallisuus

Työntekijöiden terveydellä ja turvallisuudella on positiivinen vaikutus, ja omien työntekijöiden työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen on yksi henkilöstön toimintaperiaatteen päämääristä. Työkyvyn ylläpitämiseksi työntekijöitä rohkaistaan avoimeen keskustelukulttuuriin ja työntekijöille tarjotaan terveyspalveluja työterveyden kautta. Toimintaperiaatteen mukaisesti Olvi-konserni keskittyy varmistamaan henkilöstön fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tarjoamaan päihteettömän työympäristön työntekijöille. Olvi-konsernin työturvallisuuden toimintaperiaatteen tarkoituksena on

taata, että jokainen konsernin yhtiöissä työskentelevä voi tehdä tehtävänsä turvallisesti eikä altistu vaaroille tai muille tekijöille, jotka vaarantaisivat heidän henkisen tai fyysisen turvallisuutensa.

Työturvallisuuden toimintaperiaatteen päämääränä on turvallisuuslähtöiseen ajattelutapaan ja turvallisuuskulttuuriin keskittyminen, missä keskeisessä roolissa on ohjeistus työturvallisuuden periaatteista. Johdon ja työntekijöiden aktiivinen rooli on myös yksi päämääristä. Henkilöstön työtuvallisuustietoisuuteen ja -koulutukseen panostetaan, ja heitä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja. Turvallisuuskäytäntöjen jatkuvan kehittämisen päämääränä on yhteisten toimintamallien ylläpitäminen ja jatkuva parantaminen. Konsernilla on yhteinen malli työtapaturmien ehkäisemiselle ja tutkinnalle.

Työturvallisuuden toimintaperiaatteessa kerrotaan myös konsernin johtamisjärjestelmistä. Kaikilla konserniyhtiöillä on omat työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmänsä toiminnan laadun ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, jotka täyttävät myös lakisääteiset vaatimukset. Lisäksi useimmilla konsernipanimoilla on sertifioidut työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät (ISO 45001 -standardi). Osassa yhtiöistä on käytössä psykologiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen keskittyvä ISO 45003 -standardi.

Työolot

Henkilöstön toimintaperiaatteen yhtenä päämääränä on työolojen takaaminen, minkä varmistamalla Olvi-konsernilla on positiivinen vaikutus omiin työntekijöihinsä. Toimintaperiaatteen mukaisesti työolojen osalta halutaan varmistaa riittävä palkka, työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino. Olvi-konserni luo työaikojen kautta parempaa työympäristöä erilaisilla toimenpiteillä, mikä rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa. Tämä vähentää

työntekijöiden vaihtuvuutta ja helpottaa uusien työntekijöiden saatavuutta, joilla on myös positiivista taloudellista vaikutusta.

Toimintaperiaatteessa kerrotaan myös muista työoloihin liittyvistä asioista, joita ovat työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo, työntekijöiden oikeudet tiedonsaantiin, kuulemiseen ja osallistumiseen ja työehtosopimusneuvottelut. Ammatillista yhdistymisvapautta, mukaan lukien oikeus liittyä ammattiliittoihin ja käyttää kollektiivista neuvotteluoikeutta, kunnioitetaan. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan säännöllisiin sosiaalisen vuoropuhelun foorumeihin. Kaikissa työoloihin liittyvissä asioissa noudatetaan paikallisia lakeja, määräyksiä ja sääntöjä. Henkilöstön toimintaperiaatteen mukaisesti myös työllisyysturvasta huolehditaan.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet

Varmistamalla moninaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä saman palkan toteutumisen Olvi-konsernin toiminnalla on positiivisia vaikutuksia omiin työntekijöihinsä. Yhtenä henkilöstön toimintaperiaatteen päämääränä on edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja moninaisuutta, mukaan lukien inklusiivisempaa toimintakulttuuria. Toimintaperiaatteen mukaisesti kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta iästä, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, etnisestä taustasta, rodusta, ihonväristä, sukupuolisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, poliittisista mielipiteistä, uskonnosta, kansallisesta tai yhteiskunnallisesta alkuperästä tai muusta vastaavasta seikasta. Olvi-konsernissa on ohjeita, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää.

Toimenpiteillä, joilla torjutaan työpaikalla esiintyvää mahdollista väkivaltaa ja häirintää, nähdään olevan positiivinen vaikutus omille työntekijöille.

Toimintaperiaate linjaa, että Olvi-konsernissa on nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle kaikissa olosuhteissa. Olvi-konsernissa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää, fyysistä, seksuaalista, sanallista tai psykologista häirintää, eikä minkäänlaista loukkaavaa käytöstä tai kiusaamista. Toimintaperiaatteen mukaisesti syrjintään, rikkomuksiin ja epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi näihin tilanteisiin suunniteltujen prosessien mukaisesti. Henkilöstön kouluttamisella ja taitojen kehittämisellä on positiivinen vaikutus, ja tämä on yhtenä päämääränä henkilöstön toimintaperiaatteessa.

Toimintaperiaatteen mukaisesti Olvi-konserni järjestää kehityskeskusteluja sekä kehittää henkilöstön osaamista yhtiö- ja konsernitason koulutuksilla.

Tietosuoja ja tietoturva

Oman työvoiman yksityisyyden toteutumisella on positiivinen vaikutus Olvi-konserniin. Tietosuojan toimintaperiaatteen tarkoituksena on vähentää ja hallita henkilötietojen käsittelyyn ja tietosuojaan liittyviä riskejä. Toimintaperiaatteen tärkeimpänä päämääränä on henkilötietojen suojauksen varmistaminen. Lisäksi päämääriin kuuluu henkilötietojen käsittely oikealla tavalla ja rekisteröityjen informointi kerättyjen henkilötietojen käyttötarkoituksesta.

Tietoturvan toimintaperiaatteen tavoitteena on vähentää ja hallita tietoturvaan liittyviä riskejä. Tietoturvallisuuden johtamisen tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja minimoida vahinkojen riski ehkäisemällä tietoturvapoikkeamia ja -loukkauksia sekä vähentämällä niiden mahdollisia vaikutuksia. Toimintaperiaatteen päämäärät keskittyvät tietojärjestelmien pääsynhallintaan, tiedon luokitteluun ja käsittelyyn, tilojen fyysiseen tietoturvaan, laitteiden turvallisuuteen, ja konsernin tietoverkon käyttöön. Päämääriä liittyy myös tietojärjestelmiä hallinnoiviin ja ylläpitäviin

avainkäyttäjiin ja käyttäjiin sekä tietojärjestelmien hankintaan, kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi toimintaperiaate pyrkii varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuuden ja tietoturvan.

Kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä. Omien työntekijöiden vaikutusten hallitsemiseksi Olvi-konserni seuraa ja arvioi toimintaperiaatteiden päämääriin liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta eri organisaatiotasoilla. Tarkemmat tiedot löytyvät osana hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolien kuvauksia osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Konsernin työntekijöille viestitään päämääriin liittyvien tavoitteiden edistymisestä ja näihin liittyvistä toimenpiteistä säännöllisesti eri sisäisten kanavien kautta.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Toimenpiteet

Olvi-konserni pyrkii saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia omiin työntekijöihin terveyteen ja turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä.

TYÖTERVEYS

Olvi-konserni kehittää jatkuvasti työtapoja ja työympäristöä sujuvan ja tuottavan työn edistämiseksi sekä terveysvaarojen ja -haittojen poistamiseksi. Kaikki konserniyhtiöt suunnittelevat työn, siinä käytettävät koneet ja laitteet sekä työympäristön ja työolosuhteet siten, ettei niistä aiheudu fyysisiä tai henkisiä terveyshaittoja tai -vaaroja työntekijöille.

Olvi-konserni toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä työntekijöiden työterveyden ja -hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikissa Olvi-konsernin tuotantolaitoksissa kartoitetaan säännöllisesti työterveyteen

liittyviä riskejä ja havaintojen perusteella tehdään toimenpiteitä, joiden vaikuttavuutta seurataan. Olvikonsernin kaikilla yhtiöillä on käytössään järjestelmät ja menettelytavat työperäisten terveysongelmien ilmoittamiselle. Koko konsernissa mahdolliset työkykyyn vaikuttavat seikat pyritään havaitsemaan jo varhaisessa vaiheessa, erityisesti kannustamalla avoimeen keskustelukulttuuriin.

Sairauspoissaolojen kohdalla työterveyshuollon avulla varmistetaan tehokas hoito ja toimenpiteet. Terveydenhuolto järjestetään kaikissa konserniyhtiöissä maan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Kaikki konserniyhtiöt panostavat työergonomiaan, -terveyteen ja -hyvinvointiin erilaisten toimenpiteiden, tapahtumien, tilaisuuksien ja luentojen avulla. Lisäksi Olvi-konsernissa toteutetaan työhyvinvointia tukevia ohjelmia ja tapahtumia jokaisessa yhtiössä. Koko konsernissa tuetaan myös vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa ja harrastuksia.

TYÖTURVALLISUUS

Olvi-konserni haluaa varmistaa tapaturmattoman ja sujuvan työskentelyn sekä omalle henkilöstölle että tiloissa työskenteleville ulkopuolisille työntekijöille. Työtapojen kehittämiseksi sekä vaaratekijöiden havaitsemiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Kaikissa Olvikonsernin tuotantolaitoksissa suoritetaan omien sekä ulkopuolisten työturvallisuusasiantuntijoiden toimesta turvallisuusriskien arviointeja ja auditointeja vuosittain, sekä toiminta- tai laitemuutosten yhteydessä. Näiden pohjalta määritetään toimenpiteitä, joiden vaikuttavuutta seurataan.

Konsernissa varmistetaan henkilöstön osaaminen turvallisuusasioissa perehdytyksen, turvallisuuskoulutuksien ja ajantasaisten ohjeistuksien avulla, jotka ovat saatavilla sekä yleisellä tasolla että tehtäväkohtaisesti. Olvi-konsernin tehtailla

työntekijöillä on asianmukaiset suojavälineet ja -vaatteet.

Työntekijöitä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja kaikissa konserniyhtiöissä tähän suunniteltujen järjestelmien ja sovellusten kautta. Jokainen turvallisuushavainto käsitellään ja niiden perusteella toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan. Konserniyhtiöissä kehitetään jatkuvasti toimintaa ja käytäntöjä turvallisuushavaintojen tekemiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyen.

Vuonna 2024 konserniyhtiöt ovat jatkaneet konsernin työturvallisuuden periaatteiden jalkauttamista, mikä jatkuu edelleen vuonna 2025. Periaatteisiin kuuluvat:

• Turvallisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa
• Siisteyteen ja järjestykseen huomioon kiinnittäminen
• Aktiivisesti turvallisuushavaintojen tekeminen
• Asianmukaisten suojavälineiden ja -vaatteiden käyttäminen
• Hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen

Olvi-konsernin kaikilla yhtiöillä on järjestelmät ja menettelytavat läheltä piti -tilanteiden ja onnettomuuksien seuraamiseen, raportoimiseen, tutkimiseen ja tilanteiden korjaamiseen. Vuonna 2025 konserniyhtiöt jatkavat konsernin työtapaturmien ehkäisemisen ja tutkinnan mallin kehittämistä. Lisäksi vuonna 2025 tehdään koko konsernin työntekijöille suunnattu työturvallisuuden verkkokoulutus.

Vuonna 2025 Olvi-konserniyhtiöt jakavat yhtiöiden työterveyden ja -turvallisuuden käytäntöjä toisilleen ja tarkastelevat, mikäli joitakin uusia yhteisiä toimenpiteitä tarvitaan.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvikonsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa työterveyden ja -kyvyn turvaamista sairauspoissaoloista johtuvilla poissaoloilla. Konsernin pysyvänä, pitkän ajan tavoitteena on saavuttaa 3,5 prosenttia sairauspoissaoloja kaikista omien työntekijöiden työtunneista. Vuonna 2024 konsernissa oli 4,3 prosenttia sairauspoissaoloja kaikista työtunneista, kun vuonna 2023 niitä oli 4,5 prosenttia. Työntekijöiden työterveyden tilannetta seurataan myös henkilöstökyselyllä. Tutkimustulosten perusteella asetetaan kullekin toiminnolle kehittämistavoitteet ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Työntekijät osallistuvat kehittämistavoitteiden asettamiseen.

Olvi-konserni mittaa turvallista työympäristöä tapaturmien kokonaismäärällä ja työtapaturmista johtuvilla poissaoloilla. Vuonna 2024 Olvi-konsernissa raportoitiin 28 tapaturmaa, mikä oli 3 tapaturmaa eli 9,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vertailuvuoden arvona on käytetty lukua, joka on muutettu vastaamaan 2024 käytettyä tapaturman määritelmää. Tapaturmien määrän vähenemistä selittää, että Olvi-konsernissa on kehitetty tapaa tunnistaa ja arvioida työpaikan vaaratekijöitä ja riskejä ja suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä riskien minimoimiseksi.

Vuoden 2024 loppuun Olvi-konsernin yksi vastuullisuuden päätavoitteista oli saavuttaa nolla tapaturmaa ja tapaturmasta johtuvaa poissaoloa. Vuodesta 2025 eteenpäin tämän korvaa jatkuva tavoite, joka on nolla vakavaa työtapaturmaa

vuosittain. Vakava onnettomuus on tapaturma, joka johtaa yli 30 päivän poissaoloon, murtumiin tai vakaviin vammoihin sekä kuolemantapauksiin. Vuonna 2024 vakavia tapaturmia oli kaksi, kun edellisenä vuonna sattui yksi vakava tapaturma. Turvallisuusasioista raportoidaan johdolle kuukausittain.

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHDENVERTAISET MAHDOLLISUUDET

Toimenpiteet

Olvi-konserni tekee monimuotoisuuteen liittyen toimenpiteitä, joilla se pyrkii saamaan aikaan omaan työvoimaansa kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Kaikille konsernin työntekijöille pakollinen Eettinen ohjeistus -verkkokurssi käsittelee yhtenä teemana monimuotoisuutta ja syrjinnän vastaisuutta.

MONIMUOTOISUUS

Konserniyhtiöillä on työkaluja ja ohjeita monimuotoisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Emoyhtiö Olvi on sitoutunut edistämään työyhteisön monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta FIBSyritysvastuuverkoston Monimuotoisuussitoumuksella. Vuonna 2024 Cēsu Alus liittyi Vahvuus monimuotoisuudessa -aloitteeseen, joka on Latvian hallinnon alaisen säätiön perustama. Cēsu Alus sai hopeatason osoituksena monimuotoisuuspolitiikan onnistuneesta toteuttamisesta ja työntekijöiden aktiivisesta osallistumisesta osallistavan työympäristön edistämiseen.

Vuonna 2024 Olvi-konserni aloitti DEIvertaisoppimisryhmässä, jonka järjestää UN Global Compact Suomi. Vertaisoppimisryhmässä tutustutaan monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden kehittämistä tukeviin työkaluihin sekä syvennetään konsernin tietoa ja osaamista teemoihin

liittyen. Vuonna 2025 kehitetään konsernin yhteisiä toimintatapoja monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden huomioimiseksi. Nykytila-analyysin avulla määritetään painopistealueet ja toimenpiteet. Lisäksi luodaan yleisiä monimuotoisuuden ohjeita sekä päivitetään ohjeita erityisesti rekrytointiin liittyen.

Konsernin sukupuolijakauma on pysynyt hyvin vakiintuneena. Vuonna 2024 konsernissa työskenteli 60 prosenttia miehiä ja 40 prosenttia naisia. Vuonna 2024 Olvi Oyj:n hallituksessa oli 67 prosenttia miehiä ja 33 prosenttia naisia. Konsernin ylimmän johdon, eli konsernin johtoryhmän, yhtiöiden johtoryhmien ja tytäryhtiöiden hallitusten jäsenistä 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. Sukupuolten tasa-arvoisuus toteutuu tällä hetkellä varsin hyvin koko Olvi-konsernissa, eikä erilisiä toimenpiteitä esimerkiksi rekrytointiin liittyen nähdä tarpeelliseksi. Sukupuolten tasa-arvoisuuden toteutumisen nykytilaa tarkastellaan tarkemmin osana monimuotoisuuden suunnitelmaa vuonna 2025.

TASA-ARVOINEN PALKKAUS

Olvi-konserni kehittää tasa-arvoiseen palkkaukseen liittyviä prosesseja, joilla arvioidaan samalla tavalla tehtävän vaativuutta. Kaikki konserniyhtiöt tekevät säännöllisesti palkkavertailuja, joilla varmistetaan tasa-arvoinen palkka. Vuonna 2024 Olvi-konsernissa tehtiin toimintamalli työtehtävän arvioimiseksi ja palkkakriteerien määrittämiseksi. Vuonna 2025 jatketaan yhtenäisten palkkauksen ja palkitsemisen käytänteiden kehittämistä, joilla varmistetaan palkitsemisen perustuminen tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen pätevyyteen, kokemukseen ja suoriutumiseen työssä.

HÄIRINNÄN TORJUMINEN

Olvi-konsernissa tehdään työpaikalla esiintyvän mahdollisen väkivallan ja häirinnän torjumiseksi toimenpiteitä, joilla on positiivinen vaikutus näiden

ehkäisemiseksi. Kaikille työntekijöille pakollinen Konsernin Eettinen ohjeistus -verkkokurssi käsittelee yhtenä teemana häirintää. Emoyhtiö Olvilla ja Volfas Engelmanilla on omat erilliset ohjeistukset häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintaan. Myös muilla konserniyhtiöillä on omia ohjeita ja koulutuksia, joiden yhtenä osana on häirinnän torjuminen. Vuonna 2025 varmistetaan, että kaikilla konserniyhtiöillä on tarvittavat ohjeet työntekijöille väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun torjumiseksi.

Työntekijöiden monimuotoisuuden edistämiseen ja syrjinnän vastaisuuteen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstötutkimuksessa olevalla kysymyksellä. Vuoden 2024 henkilöstötutkimuksen mukaan suurin osa konsernin työntekijöistä koki, että heitä kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti riippumatta asemasta, sukupuolesta ja iästä (3,5/4). Kysymyksen tulokselle ei ole määritelty tavoitetasoa. Kysymyksen tulos on pysynyt hyvällä tasolla; edellisessä vuoden 2022 henkilötutkimuksessa tulos oli 3,3/4.

Henkilöstötutkimuksen tuloksien perusteella asetetaan yhtiötasoisia kehittämistavoitteita. Olvikonserni asettaa uusia monimuotoisuuden tavoitteita ja mittareita, kun konsernin monimuotoisuuden suunnitelman toimenpidesuunnitelma on valmistunut vuonna 2025. Näitä henkilöstötutkimuksen kysymyksiä ja niihin liittyviä tavoitteita kehitetään yhdessä osan konsernin työntekijöistä kanssa.

Työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän osalta konsernin tavoitteena on nolla tapausta. Vuonna 2024 ilmoitettiin yksi tapaus Whisteblowing-ilmoituskanavan kautta. Vuonna 2025 Olvi-konserni kehittää konsernin yhteisiä prosesseja ja kanavia väkivallan ja häirinnän tapausten raportoimiseksi.

KOULUTUS JA TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Toimenpiteet

Olvi-konserni tekee koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyen monia toimenpiteitä, joilla se pyrkii saamaan aikaan omaan työvoimaansa kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Olvi-konserni tukee henkilöstön osaamista ja kehittymistä sekä yhteisen toimintakulttuurin rakentamista niin yhtiöettä konsernitason koulutuksilla kuin toiminnan kehittämisellä. Henkilöstöä koulutetaan monipuolisesti sekä perinteisillä koulutuksilla että verkkokoulutuksilla.

KOULUTUS

Konsernissa järjestetään koulutusta eettisestä ohjeistuksesta ja muista toimintaperiaatteista. Vuonna 2024 julkaistiin konsernin Eettinen ohjeistus -verkkokoulutus, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Lisäksi yhtiökohtaisia verkkokoulutuksia on tarjolla muun muassa työturvallisuudesta ja tietosuojasta.

Vuonna 2024 Olvi-konsernissa järjestettiin kaikille työntekijöille avoin vastuullisuuden webinaarisarja, jossa aiheet käsittelivät sosiaalista vastuullisuutta, ympäristövastuullisuutta, arvoketjua, eettisiä toimintatapoja, kestävien tuotteiden kehittämistä ja taloudellista vastuullisuutta. Vastuullisuuden webinaarisarjan lisäksi konsernissa keskityttiin laajasti vastuullisuustietoisuuden lisäämiseen myös muun koulutuksen kautta.

Uusille työntekijöille tarjotaan perehdytystä perinteisellä henkilökohtaisella perehdytyksellä, työnopastuksella ja yhteisellä koulutuksella. Perehdyttäjille järjestetään koulutusta. Perehdytyksestä kerätään myös palautetta toiminnan kehittämiseksi.

TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Työntekijöitä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja osaamisen aktiiviseen kehittämiseen. Konsernissa panostetaan urapolkukehykseen, eli miten työntekijä voi uran alusta kasvaa ja kehittyä vaativimpiin tehtäviin. Henkilöstön osaamista ja kehitystarpeita kartoitetaan vuosittaisilla kehityskeskusteluilla, jotka tehdään kaikissa konserniyhtiöissä. Keskusteluilla varmistetaan, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen työtehtäviensä suorittamiseen sekä selkeät kehitystavoitteet ja vastuualueet.

Vuonna 2025 aloitetaan kehityskeskustelujen prosessien ja mallien tarkastelu ja kehittäminen yhtiö- ja konsernitasolla, mikä jatkuu myös seuraavana vuonna. Lisäksi jatketaan strategiaa tukevilla koulutusteemoilla, jotka liittyvät johtamiseen. Vuonna 2025 julkaistaan konsernin vastuullisuuden, työturvallisuuden, tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutukset. Näiden lisäksi konsernissa järjestetään eri koulutuksia tietyille ryhmille työntekijöiden työtehtävät ja vastuualueet huomioiden.

Työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvikonsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 4: Hyvä koulutus.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa kehityskeskustelujen toteutumista henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Kehityskeskusteluissa työntekijät määrittelevät yhdessä esihenkilön kanssa henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Tavoitteena on, että 100 prosenttia kaikista vakinaisista työsuhteisista työntekijöistä käy kehityskeskustelun vuosittain. Vuonna 2024 78,1 prosenttia konsernin vakituisista työntekijöistä osallistui kehityskeskusteluihin. Vuonna 2025 kehityskeskustelukäytäntöjä ja raportointia tullaan tarkentamaan määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden osalta, jonka jälkeen määritellään myös tavoitteet vuosittain käytävien kehityskeskustelujen määrästä.

Olvi-konsernissa seurataan työntekijöiden käyttämää aikaa koulutukseen. Vuonna 2024 konsernin työntekijät käyttivät keskimäärin 44,8 tuntia koulutuksiin, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 7,1 tuntia. Raportoitujen koulutusten määrät ovat lisääntyneet, koska koulutuksia on järjestetty enemmän ja kirjauskäytäntöihin on kiinnitetty enemmän huomiota. Koulutukseen käytetylle ajalle ei ole määritelty tiettyä tavoitetasoa. Koulutusten suoritusten raportointikäytäntöjä kehitetään, jotta voidaan varmistaa koulutusmäärien ajantasainen seuranta painopistealueittain ja lainsäädännön vaatimalla tavalla. Tämän kehityksen jälkeen koulutuksen seurannalle asetetaan tavoitteita.

TYÖOLOT

Toimenpiteet

Työoloihin kuuluvat työllisyysturva, riittävä palkka, työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino. Näiden lisäksi niihin kuuluvat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-,

kuulemis- ja osallistumisoikeudet sekä työehtosopimusneuvottelut.

Yhtiöillä on paikallisten lakien noudattamisen lisäksi yhtiökohtaisia ohjeita, jotka huomioivat työntekijöiden turvallisuuden, työpaikan jatkuvuuden ja toimeentulon varmuuden. Näiden lisäksi konsernilla on käytössä pitkän aikavälin liiketoiminnan suunnittelu, joka heijastaa työntekijöiden tarpeita (määrä, asema, osaaminen) pitkällä aikavälillä. Suurin osa Olvi-konsernin työntekijöistä on vakituisissa työsuhteissa, mutta kausiluonteisuuden vuoksi myös kausityöntekijöitä tarvitaan.

Olvi-konsernin palkkaus perustuu aina voimassa oleviin lakeihin ja sopimuksiin noudattaen maakohtaisia käytäntöjä. Näiden lisäksi palkkaus määräytyy työn vaativuuden, osaamisen, suorituskyvyn ja tulosten mukaisesti. Olvi-konsernissa kehitetään yhtenäisiä prosesseja palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyen. Olvi-konsernin vuoden 2024 arviointien perusteella konsernissa ei ole yhtään työntekijää missään yhtiössä, jotka saisivat palkkaa alle sovellettavan riittävän palkkatason.

Työaikojen osalta Olvi-konsernissa noudatetaan paikallisia lainsäädäntöjä ja määräyksiä sekä ylityö- ja loma-ajan ohjeita ja seurantaa. Joustavan työkulttuurin mahdollistaminen vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainon säilyttämiseen. Työskentelyedellytyksiä ja työn joustavuutta kehitetään konserniyhtiöissä. Joustavia työaikamalleja, osa-aikatyötä sekä etä- ja hybridityötä pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan. Työhyvinvoinnin edistämiseksi kokeillaan erilaisia työvuorojärjestelyjä ja -malleja. Myös pidempi- ja lyhempiaikaisia vapaita mahdollistetaan muun muassa opintovapaan tai vuorotteluvapaan toteutumiseksi.

Kaikki konsernin työntekijät ovat työehtosopimusten piirissä. Työntekijöitä tuetaan osallistumaan yhdistysja yritysneuvostoihin. Työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet ovat voimassa kaikissa konserniyhtiöissä. Näissä voi olla vaihtelua maittain kulttuurista ja työntekijöiden kiinnostuksesta riippuen.

Olvi-konsernin henkilöstön ääni kuuluu yhteistoimintaohjausryhmien ja muiden yhteistoimintaelinten kautta. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan säännöllisiin sosiaalisen vuoropuhelun foorumeihin. Jäsennellyn työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla pyritään käsittelemään huolenaiheita, parantamaan työoloja ja ylläpitämään oikeudenmukaista ja osallistavaa työpaikkaa, joka tukee työntekijöiden työhyvinvointia.

Olvi-konserni suunnittelee työaikoihin liittyvän hyvinvoinnin toimintasuunnitelman laatimista lähivuosina. Toimintasuunnitelma kattaa eri työntekijäryhmät, kuten vuoro- ja toimistotyöntekijät. Olvi-konsernin yhtiöt tarkastelevat säännöllisesti, mikäli uusia toimenpiteitä tarvitaan työoloihin liittyen.

Työntekijöiden työolojen kehittämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Keskittymällä työolojen kehittämiseen Olvi-konserni voi vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Yksi konsernin vastuullisuuden päätavoitteista on omistautunut henkilöstö, jonka toteutumista mitataan henkilöstötutkimuksella. Henkilöstötutkimus keskittyy henkilöstökokemukseen, organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin.

Vuonna 2030 tavoitteena on, että People Powerhenkilöstötutkimuksen kokonaistulos on AAA.

Olvi-konsernin tulos oli AA+ vuoden 2024 henkilöstötutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten perusteella määritellään henkilöstön kanssa yhteisiä ja osastokohtaisia kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kehitetään oman työyhteisön toimintaa. Myös henkilöstötutkimuksen kysymyksien ja niihin liittyvien tavoitteiden kehittämiseen osallistuu ryhmä konsernin työntekijöitä.

MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET – YKSITYISYYS

Toimenpiteet

Olvi-konsernissa keskitytään takaamaan omien työntekijöiden yksityisyyden ja tietoturvan toteutuminen. Henkilötietojen suojaamiseksi arkaluonteisia henkilötietoja sisältävien tietokantojen pääsyoikeuksia hallinnoidaan tarkasti. Olvi-konsernissa varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja viestinnällä, että luottamuksellisia tietoja käyttävät työntekijät ovat tietoisia luottamuksellisten ja henkilökohtaisten arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevista säännöistä.

Tietoturva

Konserni on varautunut kasvaneisiin tietoturvauhkiin monenlaisilla tavoilla. Olvi-konsernin toiminta on riippuvainen sen IT-järjestelmien toimivuudesta. Niihin kohdistuvat, kyberturvauhkista johtuvat pitkittyneet toimintahäiriöt tai niiden sisään murtautuminen voivat tuoda tapahtuessaan merkittäviä ongelmia.

Olvi-konserni kehittää jatkuvasti IT-palveluidensa turvallisuutta. Olvi-konsernin tietojärjestelmiä suojataan säännöllisillä päivityksillä, varmuuskopioinnilla, palomuureilla, haittaohjelmien torjuntaohjelmilla, sisällönsuodattimilla ja uhkien tunnistusohjelmilla. Konsernin tietoturvapäivystys reagoi näiden tietoturvallisuusohjelmien havaitsemiin poikkeamiin ja hälytyksiin sekä tekee tarvittavat toimenpiteet. Henkilöstön koulutusta ja tiedotusta tietoturvariskeistä ja niiden välttymiseltä järjestetään säännöllisesti.

Vuonna 2024 Olvi-konserni kehitti omia toimintatapojaan varmistaakseen omien IT-palveluidensa päivittäisen toiminnan, parhaan mahdollisen suojauksen tietojen häviämiseltä sekä tietoturvallisuusuhkien seurannan ja niihin reagoinnin. Vuoden aikana ei ollut yhtään varmistettua tietoturvapoikkeamaa. Vuonna 2024 Olvi-konsernissa päivitettiin palautumissuunnitelma ja verkkokäyttöoikeuksien hallinta sekä uusittiin varmistusratkaisut ja palomuurit. Työntekijöiden tietoisuutta tietoturvauhista lisättiin viestinnällä ja koulutuksella, jossa erityisenä painopisteenä oli tietojenkalastelu. Tietoturvallisuuden resurssointia lisättiin ja prosesseja kehitettiin vastamaan alan muuttuneisiin säädöksiin, kuten uusimpana kyberturvallisuusdirektiivi.

Vuonna 2025 keskitytään parantamaan edelleen tietoturvan tasoa ja otetaan käyttöön edellistäkin tehostetumpi pääsynvalvonta. Lisäksi tehdään konsernin tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutukset.

Työntekijöiden yksityisyyteen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 4: Hyvä koulutus.

Tavoitteet

Olvi-konsernin tavoitteena on, ettei onnistuneita tietomurtoja tule. Lisäksi vuoden 2025 tavoitteena on, että konsernin työntekijät suorittavat uuden tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutuksen.

YHTEYDENPITO OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN KANSSA

Olvi-konserni on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa säännöllisesti eri kanavien kautta liittyen konsernin tosiallisiin ja mahdollisiin olennaisiin vaikutuksiin. Olvi-konserni ottaa mahdollisuuksien mukaan omien työntekijöiden näkökannat huomioon sen päätöksentekoprosesseissa. Omien työntekijöiden ääni tuodaan kuuluviin niin strategian päivityksen kuin toiminnan kehittämisen yhteydessä. Olvi-konsernin henkilöstö- ja viestintäjohtajalla on operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteydenpito omien työntekijöiden kanssa tapahtuu ja että yhteydenpidon tulokset otetaan huomioon konsernin toimintatavoissa.

Yhtenä kanavana työntekijöiden suuntaan toimii PeoplePower-henkilöstötutkimus, joka tehdään joka toinen vuosi. Se keskittyy henkilöstökokemukseen, organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin. Henkilöstökokemus painottuu erityisesti innostuneisuuteen sekä omistautuneisuuteen, joka koostuu sitoutuneisuudesta, johtamisesta ja suorituskyvystä. Tutkimuksen tulosten perusteella määritellään henkilöstön kanssa yhteisiä ja osastokohtaisia kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kehitetään oman työyhteisön toimintaa. Henkilöstötutkimuksen lisäksi järjestetään suppeampia Pulssi-kyselyitä vuosittain.

Olvi-konsernissa pidetään säännöllisesti yhteyttä työntekijöihin muun muassa intranet-sivujen, sähköpostien, uutiskirjeiden, tapaamisten ja infotilaisuuksien kautta. Olvi-konsernin yhtiöillä on myös erilaisia ohjelmia ja sovelluksia käytössä, joiden kautta työntekijät voivat tehdä havaintoja muun muassa turvallisuuteen liittyen.

Toimialan työehtosopimukset ovat yhtiökohtaisia, ja sopijapuolet uudistavat niitä säännöllisesti. Olvi-konserni pitää yhteyttä työntekijöihin ja työntekijöiden edustajiin paikallisten lakien ja sopimusten mukaisesti luottamushenkilöorganisaation kautta ja kannustamalla koko henkilöstöä osallistumaan yhteisiin tai oman osaston kokouksiin sekä vaikuttamaan henkilöstö- ja muiden kyselyiden kautta. Toimikunnissa, joissa on myös työntekijät edustettuna, tarkastellaan työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä asioita.

Vuonna 2025 Olvi-konserni määrittelee ja yhdenmukaistaa prosessit, joilla pidetään yhteyttä omaan henkilöstöön vaikutuksiin liittyen.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Olvi-konsernin yhtiöillä on useita kanavia työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Työntekijää kehotetaan kääntymään esihenkilön tai paikallisen henkilöstöosaston puoleen, jos työntekijän huoli liittyy henkilöstöjohtamiseen, kuten työllisyys- ja työyhteisöasioihin. Jos työntekijä kuitenkin kokee, ettei pysty keskustelemaan näistä asioista paikallisen henkilöstöosaston kanssa, hän voi ilmoittaa havainnoistaan ja huolenaiheistaan nimettömänä Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Ilmoituskanavaa ja ilmoitusten käsittelyprosessia on kuvattu tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen kohdassa Ilmoituskanava huolenaiheille.

Olvi-konsernin Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu ilmoituskanavasta ja sen prosesseista, minkä lisäksi ilmoituskanavasta on tietoa eettisessä ohjeistuksessa sekä korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa.

Konsernissa varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia kanavista huolenaiheiden esiin tuomiseksi viestinnällä ja koulutuksella. Kaikille konsernin työntekijöille pakollinen Eettinen ohjeistus -verkkokoulutus sisältää tietoa ilmoituskanavasta. Vuonna 2025 konsernin työntekijöitä tullaan kouluttamaan päivitetyistä Whistleblowing-ohjeista.

Työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan myös muita kanavia pitkin, kuten kehityskeskustelujen ja henkilöstötutkimuksen kautta. Näiden mukaisesti tehdään tarvittavia toimenpiteitä.

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Työntekijöiden määrä ja sukupuolijakauma

	Työntekijöiden määrä 2024 (henkilömäärä)
Naiset	977
Miehet	1 482
Työntekijöiden määrä yhteensä	2 459
Työntekijöiden määrä keskimäärin	2 425

Työntekijät maittain

	Työntekijöiden määrä 2024 (henkilömäärä)
Suomi	449
Viro	383
Latvia	289
Liettua	306
Tanska	95
Valko-Venäjä	937
Työntekijöiden määrä yhteensä	2 459

Työntekijöiden jakauma sopimustyypeittäin

	Naiset		Miehet Yhteensä
Vakinaiset työntekijät	946	1 434	2 380
Määräaikaiset työntekijät	24	31	55
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	7	17	24
Työntekijöiden määrä yhteensä	977	1 482	2 459

Työntekijöiden vaihtuvuus

	2024
Työntekijöiden vaihtuvuus, %	12,3
2024 aikana lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä, hlö	292

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

	Työehtosopimus neuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosa puolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työntekijät - ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 %
80-100 %	Suomi, Viro, Latvia, Liettua	Suomi, Viro, Latvia, Liettua

Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma	Hlö	%
Hallitus, naiset	2	33,3
Hallitus, miehet	4	66,7
Konsernin johtoryhmä, naiset	3	50,0
Konsernin johtoryhmä, miehet	3	50,0
Työntekijöiden ikäjakauma	Hlö	%
Alle 30-vuotiaat	459	18,7
30-50 vuotiaat	1 424	57,9
Yli 50 vuotiaat	576	23,4

Yhteensä 2 459 100,0

Koulutus ja taitojen kehittäminen

	2024
Osuus vakituisista työntekijöistä, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin, %	78,1
Keskimääräinen suoritettujen koulutustuntien määrä työntekijää kohden	44,8

Terveys ja turvallisuus

	2024
Omat työntekijät
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten määrä	0
Työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten määrä	0
Työtapaturmien määrä	28
Tapaturmataajuus	6,6
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus, %	100
Toimipaikoissa työskennelleet ulkopuoliset työntekijät
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten määrä	Ei tiedossa tällaisia tapauksia
Työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten määrä	Ei tiedossa tällaisia tapauksia

Ansiotuloa koskevat mittarit

	2024
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde, %	17,0
Kokonaisansiota koskeva suhdeluku	24,7

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

	2024
Ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä	1
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty omien työntekijöiden käytössä olevien kanavien kautta	1
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille	0
Ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, euroa	0
Omiiin työntekijöihin liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä	0
Omiin työntekijöihin liittyvät vakavat ihmisoikeustapaukset, joissa on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita	0
Omiin työntekijöihin liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, euroa	0

Laatimisperiaatteet

Laskelmissa esitetyt työntekijämäärät sisältävät koko Olvi-konsernin työntekijät ja taulukoissa esitetyt määrät ovat henkilömääriä raportointikauden lopussa 31.12.2024. Lisäksi on esitetty keskimääräinen työntekijöiden määrä (FTE), joka lasketaan työaikojen perusteella ja raportoidaan koko vuoden keskiarvona. Määrä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Työntekijöiden vaihtuvuuteen huomioidaan kaikki lähtösyyt vakituisten työntekijöiden osalta. Liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi työntekijöitä palkataan myös määräaikaisiin tehtäviin vastaamaan lisääntynyttä kysyntää. Määräaikaista työntekijöistä suurin osa ei ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan.

Johdon monimuotoisuuden mittareissa ylimmän johdon osalta on esitetty tiedot hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenistä toimitusjohtaja mukaan lukien. Sekä johdon että työntekijöiden sukupuolijakauman osalta tiedot on esitetty konserniyhtiöiden henkilöstöhallinnon järjestelmien tietojen mukaisesti, jotka perustuvat toimintamaiden kansallisten tunnistenumeroiden jaotteluun (nainen/mies).

Palkitsemisen luvut on laskettu aktiivisessa työsuhteessa olevan henkilöstön perusteella. Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde on laskettu vertaamalla miesten ja naisten keskimääräisiä bruttotuntiansioita koko henkilöstömäärässä prosentteina miesten keskimääräisestä palkkatasosta. Se sisältää

kaikki työntekijät vuoden lopussa ja otetaan huomioon henkilöstömäärässä, joka on jaettu joko nais- tai miespuoliseen sukupuoleen. Kokonaisansiota koskeva suhdeluku lasketaan vertaamalla korkeimmin palkatun työntekijän, konsernin toimitusjohtajan, vuotuista kokonaisansiota kaikkien muiden työntekijöiden mediaanivuosiansioihin vuoden lopussa.

Työntekijöiden määrä työsuhteittain sisältää kaikki aktiivisessa työsuhteessa 31.12.2024 olevat työntekijät. Vakinaiset työntekijät työskentelevät säännöllisesti joko osa-aikaisessa tai kokoaikaisessa työssä ilman määrättyä päättymispäivää, kun taas tilapäiset työntekijät työskentelevät säännöllisesti joko osaaikaisessa tai kokoaikaisessa työssä määrätyllä päättymispäivällä vuoden lopussa. Vaihtelevan työajan sopimuksella olevilla työntekijöillä ei ole takuuta vähimmäis- tai kiinteästä työajasta.

Työehtosopimusten kattavuudessa on huomioitu Olvi Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden allekirjoittamat sopimukset tai työntekijäjärjestön allekirjoittamat sopimukset, joiden jäsen Olvi Oyj tai sen tytäryhtiö on. Työntekijöiden edustajien kattavuusprosentti sisältää kaikki työntekijät, jotka ovat työntekijöiden edustajien kattamia. Soveltuvia edustajia ovat ammattiliittojen edustajat (valittu kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti) tai muut asianmukaisesti valitut edustajat, jotka työntekijät ovat vapaasti valinneet.

Työtapaturmat ja tapaturmataajuus sisältävät vain omat työntekijät. Toteutuneet työtapaturmat sisältävät kaikki työtapaturmat, joista on aiheutunut vähintään yksi poissaolopäivä.

Tapaturmataajuus on laskettu toteutuneiden työtapaturmien määränä miljoonaa työtuntia kohden.

Syrjintä- ja häirintätapausten kokonaismäärään sisällytetään kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavan, esihenkilöiden tai henkilöstöhallintoosastojen kautta tietoon tulleet syrjintätapaukset, mukaan lukien häirintä. Vakavaksi ihmisoikeusloukkaukseksi omia työntekijöitä kohtaan luokitellaan muun muassa moderni orjuus, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö, ja jotka raportoidaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) määritelmien mukaisesti.

S2 Arvoketjun työntekijät

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Olennaiseksi vaikutukseksi on tunnistettu työllisyysturva, joka kattaa erilaisia työsuhteen pysyvyyteen liittyviä toimia. Myös muihin teemoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettiin, mutta saatavilla olevan tiedon pohjalta ne eivät nousseet olennaisiksi. Kaksoisolennaisuusarvioinnin valmistumisen jälkeen on loppuvuonna 2024 tehty arvoketjun ihmisoikeusvaikutusten arviointi sekä vaikutusten riskienarviointi, jotka on toteutettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden (UNGPs) mukaisesti. Yksityiskohtaisempaa riskienarviointia varten tarvitaan lisätietoa konsernin arvoketjuista, joten arviointeja syvennetään edelleen vuoden 2025 aikana. Tarkemman riskienarvioinnin tulosten perusteella päivitetään tarvittaessa kaksoisolennaisuusarviointia.

Olvi-konsernin arvoketjuun kohdistuvia ihmisoikeusvaikutuksia on tunnistettu sekä materiaaleihin että alkuperämaihin liittyen käyttäen pohjana erityisesti YK:n ihmisoikeuksien neuvoston sekä Amnesty Internationalin julkaisemaa tietoa. Riskimateriaaleiksi tunnistettiin erityisesti maatalousperäisiä materiaaleja, kuten mehut, viinit, sekä sokeriruokopohjainen sokeri. Lisäksi pakkausmateriaaleista alumiinitölkkien monipolvisessa tuotantoketjussa tunnistettiin mahdollisia ihmisoikeusriskejä. Merkittäviä hankintamääriä riskimaista on ainoastaan Valko-Venäjällä eriytettynä toimivalla tytäryhtiöllä. Nykytilanteen vuoksi tämä tytäryhtiö hankkii suurimman osan materiaaleistaan riskimaiksi luokitelluista Valko-Venäjältä sekä osin Venäjältä. Muut konserniyhtiöt eivät tee hankintoja näistä maista. Riskimaista hankittavista riskimateriaaleista tunnistettiin tärkeimpinä edellisten maiden lisäksi Brasilia, Unkari, Turkki ja USA, joista hankitaan jonkin verran hedelmä- ja/tai marjamehuja. Mahdollisten vaikutusten vuoksi mehukategorian toimittajien ihmisoikeuksien toteutumista tullaan selvittämään tarkemmin vuoden 2025 aikana, vaikka hankintamäärät eivät ole konsernin mittakaavassa merkittäviä.

Eettinen ohjeistus

Arvoketjuun ja arvoketjun työntekijöihin liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan kumppaneille suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa (Code of Conduct for Partners), jonka pohjana toimii Olvikonsernin eettinen ohjeistus. Kumppanien eettinen ohjeistus käsittelee arvoketjun työntekijöiden kannalta positiivisia sekä mahdollisia negatiivisia työ- ja ihmisoikeuksiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä, kuten työllisyysturvaa. Ohjeistuksessa kumppaneita vaaditaan noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia, huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta sekä ulottamaan huolellisuusvelvoite omaan arvoketjuunsa ja ilmoittamaan mahdollisista rikkomuksista Olvi-konsernille. Ohjeistuksen mukaan kumppaneiden odotetaan noudattavan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Kumppanien

eettisessä ohjeistuksessa on yksiselitteisesti kielletty ihmisten salakuljetus, pakkotyö sekä lapsityövoiman käyttö.

Hankinta ja ihmisoikeudet

Hankinnan toimintaperiaatteessa on kuvattu työntekijöiden työllisyysturvaan positiivisesti vaikuttavia, kumppaneihin liittyviä toimintatapoja, kuten sopimuskäytäntöjä. Tavarantoimittajien ja yhteistyökumppanien edellytetään sitoutuvan noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta. Kumppaneiden eettisen ohjeistuksen sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyys‑ raportin liitteessä.

Eettisellä ohjeistuksella ja tätä täydentävillä toimintaperiaatteilla Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisesti tunnistettujen ihmisoikeuksien ja standardien kunnioittamiseen ja edistämiseen. Näihin kuuluvat YK:n kansainväliset perusasiakirjat ja ohjeet, kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, jotka sisältyvät myös kumppanien eettiseen ohjeistukseen. Lisäksi Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan sitoumuksiin ja aloitteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.

Konsernin ihmisoikeussitoumus kuvaa tarkemmin prosesseja tähän liittyen huomioiden eri sidosryhmät. Olvi-konsernin tietoon ei ole tullut, että sen kumppanista tai arvoketjuun kuuluvasta yrityksestä olisi tehty ilmoitus yllä mainittujen periaatteiden

vastaisesta toiminnasta tai periaatteiden vastaista toimintaa olisi tullut esille muuta kautta. Suunnitteilla on tarkempi seurantaprosessi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaateet sisältävien kumppanien eettisten ohjeiden noudattamiseen.

TYÖLLISYYSTURVA

Toimenpiteet

Olvi-konsernin sopimussuhteilla on positiivinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työllisyysturvaan arvoketjun lähimmissä osissa. Mitä pidemmälle arvoketjussa mennään ja mitä suuremmista kumppaniyrityksistä on kyse, sitä pienempi on konserniyhtiöiden vaikutusmahdollisuus. Konserni pyrkii auttamaan kumppaneitaan vakaassa työllistämisessä tekemällä reiluja ja pitkäkestoisia sopimuksia, jotka mahdollistavat kumppaneille kauaskantoista suunnittelua. Pohjana käytetään pääosin Olvi-konsernin hankintasopimusta, joka on päivitetty vuoden 2024 lopussa kattamaan entistä laajemmin myös arvoketjun työ- ja ihmisoikeudet sekä huolellisuusvelvoiteprosessin vaatimukset.

HANKINTA JA IHMISOIKEUDET

Pääosa hankinnoista tehdään pitkäaikaisilta kumppaneilta, joiden kanssa konsernilla on vakiintuneet hankintasuhteet. Raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajille hankintaennusteet jaetaan hyvissä ajoin etukäteen ja maksuajat sovitaan kohtuullisiksi. Toimintamalli mahdollistaa molemminpuolisen tietojenvaihdon ja kehittämisen sekä lisää toiminnan vakautta ja ennakoitavuutta.

Arvoketjun kaikkia ihmisoikeuksia pyritään varmistamaan sekä hankinnan toimintamalleilla että kumppaneille suunnatun eettisen ohjeistuksen avulla. Ohjeistus on päivitetty vuonna 2024 vastaamaan tämänhetkisiä vastuullisuuden vaateita ja se käsittelee työllisyysturvan lisäksi kaikkia muitakin merkittäviä

ihmisoikeusvaikutuksia. Hankintaprosessissa raakaaine- ja pakkausmateriaalitoimittajien peruskyvykkyys varmistetaan ennen hankintasopimuksen tekemistä osana asianmukaisen huolellisuuden prosessia. Näiden kumppanien kyvykkyyttä arvioidaan säännöllisellä itsearvioinnilla, joka kattaa myös sosiaalisen vastuullisuuden aiheita, kuten perusihmisoikeuksien kunnioittamisen, reilut työn tekemisen säännöt sekä työturvallisuuden. Itsearviointikäytäntö on aloitettu vuoden 2024 aikana ja se kattoi vuoden lopussa kaikki raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajat. Säännöllisesti toistuvan, kumppaneille suunnatun itsearvioinnin avulla arvioidaan kumppaniverkon kyvykkyyttä ja kehitystä.

Samat aiheet käsitellään riskipohjaisissa toimittajaauditoinneissa, joissa mahdollisuuksien mukaan keskustellaan sekä esihenkilöiden että työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista. Käyntien yhteydessä havainnoimalla pyritään poissulkemaan ihmisoikeusrikkomuksia. Auditoinneissa havaittujen puutteiden ja kehityskohteiden korjaamista seurataan auditointiohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa suoritetaan uudelleenarviointi. Auditointikäytäntö täydentää itsearviointia kumppaniverkon kyvykkyyden ja kehityksen arvioinnissa.

Nykyistä arviointiprosessia tukemaan Olvi-konserni ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana uusia työkaluja ja toimintamalleja, kuten amfori BSCI viitekehyksen, joilla varmistutaan, että tavarantoimittajat noudattavat kansainvälisiä standardeja työolosuhteiden ja ihmisoikeuksien suhteen. Huomioitavia teemoja ovat muun muassa työajat, palkanmaksu, turvallisuus ja terveellisten olosuhteiden huomioiminen. Olvi-konserni tulee jatkossa käyttämään myös toimittajien vastuullisuuden arvioinnissa tunnettuja vastuullisuusarviointeja, kuten EcoVadista, joka kattaa laajasti sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueita.

EETTINEN OHJEISTUS

Kaikkia raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajia edellytetään vastuullisuuden päätavoitteen mukaisesti sitoutumaan kumppaneille tarkoitettuun Olvi-konsernin eettiseen ohjeistukseen. Myös osa muista toimittajista, kuten logistiikka- ja ohjelmistotoimittajista, on jo sitoutunut ohjeistuksen noudattamiseen. Tehdyillä sopimuksilla pyritään luomaan hankintaan ja vaatimuksiin läpinäkyvyyttä, mikä yhdessä eettisen ohjeistuksen kanssa ohjaa kohti pysyvää ja reilua työllistämistä, kuten selkeitä työsuhteita ja sopimusten mukaisia työoloja.

Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Yksi Olvi-konsernin vastuullisuuden päätavoitteista on tehdä vaikuttavaa sidosryhmätyötä keskeisten sidosryhmien, kuten tavarantoimittajien, kanssa vuonna 2025. Tavoitteiden asettamisprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Tavarantoimittajissa keskitytään tärkeimpiin kumppaneihin ja yhteistyön kehittämiseen heidän kanssaan. Yhteistyön kehittämisen pääpainopiste on vastuullisuuteen liitännäisten toimintamallien ja dokumenttien kehittämisessä sekä vastuullisuustietoisuuden ja -tiedon lisäämisessä vastavuoroisesti.

HANKINTA JA IHMISOIKEUDET

Olvi-konsernissa on menossa hankintasopimusten päivitys. Sopimuspohjan päivityksellä pyritään varmistamaan muun muassa huolellisuusvelvoitteen täyttyminen arvoketjussa ihmisoikeuksien osalta, mukaan lukien työsuhteeseen liittyvät asiat. Sopimusten päivittäminen tapahtuu vaiheittain alkaen vuoden 2025 alusta.

Ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arviointiprosessissa on loppuvuodesta 2024 saatu uutta tietoa. Tämän pohjalta lähdetään tarkentamaan tilannetta ja kehittämään yhteistyötä haitallisten ihmisoikeusvaikutusten minimoiseksi raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien mahdollisten riskitoimijoiden kanssa. Tavoitteena on vuoden 2025 aikana syventää ymmärrystä ihmisoikeusvaikutuksista ja haitallisten vaikutusten estämisestä sekä positiivisten vaikutuksen edistämisestä riskikategorioissa. Samalla ulotetaan huolellisuusvelvoite pidemmälle toimitusketjuissa.

EETTINEN OHJEISTUS

Olvi-konsernin toinen vastuullisuuden päätavoite on sitouttaa kaikki toimittajat heille suunnattuun eettiseen ohjeistukseen. Vuoden 2025 aikana sisällytetään toimittajanhallintatyökaluun, ja sen kautta eettiseen ohjeistuksen piiriin, myös kaikki merkittävät epäsuorat toimittajat. Näitä ovat erityisesti logistiikka- ja kunnossapitokumppanit sekä erikseen määritellyt tärkeät epäsuorat toimittajat, kuten veden ja tuholaistorjunnan toimittajat. Tavoitteena on kattaa vuoden 2025 aikana 100 prosenttia tavarantoimittajista, joiden kanssa Olvi-konsernilla on toistuvaa liiketoimintaa ja jotka ylittävät asetetun yhtiökohtaisen eurorajan. Tavarantoimittajille tullaan myös tarjoamaan tietoa ihmisoikeuksiin liittyvistä vaatimuksista eettisen ohjeistuksen ymmärtämisen tueksi.

Seuraavina vuosina tavoitteena on laajentaa eettinen ohjeistus järjestelmän kautta harvoin käytettyihin tavarantoimittajiin, ulottaa vaikutusten ja riskien tunnistamista ja ehkäisyä laajemmalle ja entistä enemmän myös asiakkaiden suuntaan, sekä luoda prosessi vaikutusten arvioinnille. Vuoden 2024 lopussa hankintajärjestelmän kautta eettiseen ohjeistukseen oli sitoutunut suorista toimittajista 84 prosenttia. Lisäksi

epäsuoria toimittajia on sitoutunut, mutta kattavuuden arviointi ilman järjestelmän apua on haastavaa. Mittarina tullaan käyttämään eettiseen ohjeistukseen sitoutuneiden kumppanien määrää. Tarkempia, ala- tai toimijakohtaisia vaateita ja tavoitteita voidaan asettaa yksipuolisesti tai yhdessä kumppanin kanssa, mikäli tarvetta ilmenee. Toimittajien itsearviointikäytäntöä tullaan laajentamaan vuoden 2025 aikana myös merkittäviin epäsuoriin kumppaneihin. Merkittävimpien kumppanien vastuullisuustoimintaa tullaan arvioimaan myös ulkopuolisia arviointialustoja tai -käytäntöjä käyttäen, jotta toiminnan tasosta saadaan riittävä varmuus.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu tavarantoimittajien suuntaan pääasiassa osana säännöllistä hankintatoimintaa Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtajan alaisuudessa sekä laajemmin riskiperusteisesti tehtävien auditointien yhteydessä. Tavarantoimittajayhteistyötä tehdään laajimmin merkittävien raaka-aine- ja pakkaus materiaalitoimittajien kanssa, kuten mahdolliseksi riskikategoriaksi tunnistetussa tölkkikategoriassa. Kaikki Olvi-konsernin tölkkitavarantoimittajat ovat mukana vastuullista alumiinintuotantoa edistävässä Aluminium Stewardship –aloitteessa (ASI). Esiin tulevat mahdolliset ongelmat tai puuttumista vaativat asiat käsitellään ja tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti hankinta- ja vastuullisuusorganisaation toimesta.

Asiakkaiden suuntaan yhteydenpito tapahtuu kaupallisten johtajien alaisuudessa myynti organisaatioissa paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Konsernin myyntiorganisaatiot ovat säännöllisesti yhteydessä asiakkaiden työntekijöihin, ja monet heistä tuntevat asiakkaat jo pidemmältä ajalta. Konsernin yhteisiä käytäntöjä asiakkaiden sosiaalisen

vastuun toimien varmistamiseksi tullaan kehittämään lähivuosina vastaamaan tulevan huolellisuusvelvoitteen vaatimuksia.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Eettinen ohjeistus velvoittaa kumppaniyrityksiä olemaan välittömästi yhteydessä, mikäli rikkomuksia eettistä ohjeistusta vasten havaitaan. Kielteisten vaikutusten esille tuomiseksi yhteistyökumppanit ja heidän työntekijänsä voivat olla yhteydessä yhtiöihin kaikkien palautekanavien, eli verkkosivujen, viestien, kirjeiden tai puhelimen välityksellä. Lisäksi käytössä on myös suojattu, kolmannen osapuolen hallinnoima Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Whistleblowing-kanavaa on käsitelty tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Kanavat löytyvät Olvi-konsernin yhtiöiden verkkosivuilta ja tietoa niistä sopimusmateriaaleista, mutta arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta kanavista tai luottamusta niihin ei toistaiseksi ole erityisesti arvioitu.

Mikäli ihmisoikeusrikkomus tai laiminlyönti tulee esiin toimittajan itsearviointityökalun kautta tai paikan päällä tapahtuvassa auditoinnissa, vaaditaan toimijalta riittävät korjaavat toimenpiteet tapahtuneen korjaamiseksi sekä vastaavan tapahtuman estämiseksi jatkossa. Tiedon tullessa konsernin ulkopuolelta kumppaniin ollaan yhteydessä ja pyydetään selvitystä tapahtuneesta, korjaavista toimenpiteistä sekä tapahtuman toistumisen estämisestä. Ensisijaisesti pyritään yhteistyössä oikaisemaan kumppanin virheellinen toiminta ja vasta toissijaisesti päätetään kumppanussuhde, mikäli korjaavat toimet eivät ole keskusteluista huolimatta riittäviä. Toimintamalli mahdollistaa kumppanien toiminnan kehittymisen.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnnin perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Näitä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ovat terveys ja turvallisuus, tuotteiden ja palveluiden saanti, vastuulliset markkinointikäytännöt sekä laadukkaiden tietojen saatavuus.

Kuluttajiin, tuotteisiin ja kuluttajamarkkinointiin liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan sekä tuotteen että markkinoinnin toimintaperiaatteissa, joissa on huomioitu myös kuluttajiin kohdistuvat ihmisoikeusvaikutukset. Toimintaperiaatteissa tuodaan myös esiin vuorovaikutuskanavat kuluttajille palautteen antamiseksi sekä ilmoituskanava huolenaiheiden ilmaisemiselle. Lisäksi Olvi-konsernin eettisessä ohjeistuksessa ja vastuullisuuden, ympäristön sekä hankinnan toimintaperiaatteissa käsitellään kuluttajan kannalta merkittäviä aiheita. Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisen ylin vastuutaho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Tuotteen toimintaperiaate käsittelee kuluttajien terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin sekä vastuullisiin markkinointikäytäntöihin liittyviä aiheita. Tärkeimpiä tavoitteita ovat tuoteturvallisuuteen, kuluttajalle annettavaan tietoon sekä kuluttajamarkkinointiin liittyvät toimintatavat, jotka varmistavat kuluttajien turvallisuutta ja auttavat kuluttajaa tekemään itselleen ja tilanteeseen sopivia kulutusvalintoja. Toimintaperiaatteella pyritään vähentämään kuluttajiin mahdollisesti kohdistuvia haittoja esimerkiksi kehittämällä tuotteiden terveellisyyttä ja edistämällä vastuullista juomakulttuuria ja kuluttamista. Lisäksi toimintaperiaatteen aiheista esimerkiksi vastuullisten tuotteiden ja tuoteportfolion kehittäminen ja toiminnan ympäristövaikutusten minimointi vaikuttavat positiivisesti kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin.

Markkinoinnin toimintaperiaate käsittelee tuotteiden saatavuuteen, vastuullisiin markkinointikäytäntöihin ja laadukkaisiin tuotetietoihin liittyviä aiheita. Markkinoinnin toimintaperiaatteen tavoitteet keskittyvät vastuullisen juomakulttuurin edistämiseen, vastuulliseen kuluttajatietoon sekä mainonnan kohdeyleisön rajaamiseen, joilla pyritään ohjaamaan kuluttajia kohti terveellisempää ja turvallisempaa tuotteiden käyttöä. Lisäksi tavoitteena on eettinen, kunnioittava ja totuudenmukainen markkinointi, jolla estetään mahdollisia negatiivisia vaikutuksia kuluttajien hyvinvointiin.

Olvi-konserni noudattaa kunkin maan voimassa olevan lainsäädännön lisäksi itsesäätelyä sekä toimialan yhteisiä ohjeistuksia, kuten kansallisten Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliittojen, Euroopan panimoliiton Brewers of Europen, Euroopan virvoitusjuomateollisuusliiton UNESDA:n sekä Euroopan siideri ja hedelmäviinijärjestön AICV:n ohjeita. Markkinoinnin toimintaperiaate kuvaa minimivaatimukset ulkoiselle markkinoinnille koskien kaikkia konsernin brändejä

kattaen siten välillisesti kaikki kuluttajat ja loppukäyttäjät, myös lapset, nuoret ja muut haavoittuvassa asemassa olevat.

Sitoumukset

Eettisellä ohjeistuksella ja tätä täydentävillä toimintaperiaatteilla Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisesti tunnistettujen ihmisoikeuksien ja standardien kunnioittamiseen ja edistämiseen, kuten YK:n kansainväliset perusasiakirjat, kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Lisäksi Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan sitoumuksiin ja aloitteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UNGPs).

Konsernin ihmisoikeussitoumus kuvaa tarkemmin prosesseja tähän liittyen huomioiden eri sidosryhmät. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaateet sisältävien toimintaperiaatteiden ja eettisen ohjeistuksen noudattamista seurataan säännöllisesti esimerkiksi tuotteiden turvallisuutta, kuluttajalle annettavaa tietoa ja markkinoinnin eettisyyttä kuvaavilla mittareilla.

Olvi-konsernissa on tehty vuonna 2024 kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja vaikutusten riskienarviointi, jotka on toteutettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Olvi-konsernin merkittävimmät vaikutukset liittyvät kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen. Arviointeja syvennetään edelleen vuoden 2025 aikana ja tulosten perusteella päivitetään tarvittaessa kaksoisolennaisuusarviointia.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Toimenpiteet

Olvi-konsernin tuotteilla on suoria vaikutuksia kuluttajien terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Pääasiassa sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset kohdistuvat konsernimaiden kuluttajiin, mutta tuotteita viedään myös laajalti muihin maihin. Vaikutukset konsernimaiden ulkopuolella ovat kuitenkin varsin rajalliset, sillä vientimäärät eivät missään kohdemaassa ole kokonaismyynnistä merkittävä osa.

Tuotteet voivat vaikuttaa kuluttajien terveyteen sisällön tai pakkauksen tuoteturvallisuuden sekä tuotteen ravitsemuksellisten ominaisuuksien kautta. Tuoteturvallisuuden varmistaminen onkin kaikkien konserniyhtiöiden tärkeimpiä tehtäviä kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi. Tuotteiden kohtuukäytön edistämisellä ja tuotesisältöjen terveellisyyden kehittämisellä edistetään kuluttajien terveyttä sekä ehkäistään tuotteista mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Tuotteiden sisällön ja pakkauksen turvallisuus kuluttajalle koko elinkaaren ajan varmistetaan tuotekehityksen ja laadunvarmistuksen yhteistyönä kaikissa tuotantolaitoksissa. Tuotteiden turvallisuus ja lakien, viranomaismääräysten sekä yhtiökohtaisia sertifioituja laatustandardien vaateiden täyttyminen varmistetaan tuotekehitysprosessin aikana. Tuotteet valmistetaan tuotekohtaisten valmistusnormien mukaisesti ja käytetyillä raaka-aineilla ja pakkaustarvikkeilla on spesifikaatiot. Laadunvarmistus varmistaa käytettyjen materiaalien ja tuotteiden laadun aistinvaraisin, kemiallisin ja mikrobiologisin analyysein

eri tuotantovaiheissa. Tuotteiden eräkohtainen jäljitettävyys ja toimiva takaisinvetoprosessi varmistavat tuoteturvallisuuden ongelmatilanteissa.

Tuotelaatua valvotaan jatkuvasti ja toimien vaikuttavuutta mitataan seuraamalla erityisesti kuluttajapalautteen kehitystä ja mahdollisia takaisinvetoja sekä yhtiökohtaisesti että konsernitasolla. Tuoteturvallisuusriskien hallinta tapahtuu HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points) -järjestelmän ja omavalvonnan avulla. Suurimmalla osalla konsernin panimoista on lisäksi sertifioidut tuoteturvallisuusjärjestelmät (lisätietoja Kestävyysraportin liitteessä), joiden avulla tuoteturvallisuutta kehitetään yli lainsäädännön vaatimusten. Vuosittaiset ulkoiset auditoinnit toimivat tuoteturvallisuuskulttuurin kehittymisen seurannan mittareina.

Tuotteiden asianmukaisella käytöllä on yleisesti kuluttajan hyvinvointia tukevia vaikutuksia, kuten ravitsemus, nesteytys ja mielihyvä. Liiallinen alkoholia ja sokeria sisältävien tuotteiden käyttö voi kuitenkin näkyä terveysongelmina ja aiheuttaa häiriökäyttäytymistä. Olvi-konserni pyrkii vastuullisuuden päätavoitteiden mukaisesti jatkuvasti tukemaan vastuullisen juomakulttuurin kehittymistä ohjaamalla kuluttajia nauttimaan tuotteita kohtuudella ja tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja eri tarpeisiin ja käyttötilaisuuksiin. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia ei kuitenkaan sen ongelmallisuuden vuoksi tehdä erillisenä.

Jokaisen konserniyhtiön markkinointi pyrkii jatkuvasti tunnistamaan kehitystarpeita tuoteportfoliossa vastatakseen kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Tuotevalikoimaa kehitetään strategian ja vastuullisuuden päätavoitteiden mukaisesti esimerkiksi lisäämällä alkoholittomien ja vähäsokeristen sekä sokerittomien tuotteiden tarjontaa. Lisäksi kaikki konserniyhtiöt tarjoavat kohtuullisen kulutuksen

tukemiseksi vaihtoehtoisia pakkauskokoja tuotteista eri tarpeisiin. Vastuullisuuden päätavoitteiden mukaisesti konsernissa lanseerattiin vuonna 2024 421 uutuutta. Alkoholituoteryhmiin lanseerattiin yhteensä 22 alkoholitonta uutuutta oluissa, lonkeroissa, siidereissä ja viineissä. Sokerittomia tai vähäsokerisia tuotteita lanseerattiin sekä virvoitusjuomiin, vesikategoriaan, energiajuomiin että alkoholisekoituksiin. Kaikkiaan noin 70 uutuutta vastasi vuonna 2024 terveellisyyden megatrendiin.

Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia, ja 12: Vastuullista kuluttamista.

Tavoitteet

Tuoteturvallisuuden osalta konsernissa pyritään säilyttämään vähintään edellisvuosien erittäin hyvä taso kuluttajapalautteissa ja takaisinvedoissa sekä ylläpitämään nykyisiä tuoteturvallisuusstandardeja. Nämä mittarit käydään säännöllisen sisäisen seurannan lisäksi läpi tuoteturvallisuusjärjestelmien ulkoisissa auditoinneissa vuosittain. A. Le Coqin päätehtaalle sertifioidaan vuoden 2025 aikana tuoteturvallisuusjärjestelmä, jolloin kaikissa suurimmissa yksiköissä on vastaava sertifiointi.

Olvi-konsernin tavoitteena on vuosittain lisätä alkoholittomien (< 0,5 tilavuusprosenttia) tuotteiden myyntiosuutta alkoholituotteita enemmän, ohjaten siten tuotevalikoiman laajentamista kohti alkoholittomia vaihtoehtoja kuluttajien terveyden tukemiseksi. Vuonna 2024 alkoholittomien tuotteiden myynti kasvoi 5,1 prosenttia enemmän verrattuna alkoholituotteiden myyntiin. Vastuullisten tuotekonseptien kriteerit päivitetään vuoden 2025 aikana uutta lainsäädäntöä hyödyntäen. Vastuullisten tuotekonseptien tueksi uudeksi koko

konsernin kattavaksi tavoitteeksi on vuonna 2024 asetettu sokerittomien ja vähäsokeristen tuotteiden myyntiosuuden kasvattaminen vuosittain. Mittarina tullaan käyttämään tuotteiden sokeripitoisuuden kehitystä, mutta sen perustason asettaminen vaatii vielä laskennan kehittämistä. Laskentatapa ja perustaso tarkennetaan vuoden 2025 aikana konsernitasolla. Konserniyhtiöt jatkavat myös vaihtoehtoisten pakkauskokojen lanseeraamista eri tuoteryhmissä. Konsernin toimien vaikutusta kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin on kuitenkin erittäin vaikeaa mitata tai arvioida luotettavasti, joten vaikutusta arvioidaan seuraamalla tuoteryhmien myyntimäärien kehitystä. Tavoitteiden asettamisprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot.

TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN SAANTI

Toimenpiteet

Kaikki Olvi-konsernin tuotteet eivät sovi kaikille kuluttajille. Oikeellinen kuluttajainformaatio vaikuttaa positiivisesti kuluttajien kulutuskäyttäytymiseen, koska tietojen avulla kuluttajilla on mahdollisuus välttää heille sopimattomia tuotteita. Erityisen herkät kuluttajaryhmät huomioiden pakkauksissa on kaikissa toimintamaissa lisätietoa tuotteiden soveltuvuudesta, kuten alkoholituotteiden varoitusmerkinnät – ei raskaana oleville, ei autoileville, ei alaikäisille – sekä energiajuomien varoitusmerkinnät – ei suositella lapsille eikä raskaana oleville. Myös allergeenimerkinnät pakkauksissa auttavat kuluttajaa löytämään sopivat tuotteet. Merkintöjen kattavuutta pakkauksissa seurataan säännöllisesti sekä yhtiö- että konsernitasolla omien brändien osalta. Vientituotteissa toimitaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa toimintaa, kuten markkinointia, rajoitetaan kaikissa

konserniyhtiöissä vapaaehtoisesti mahdollisten haittojen estämiseksi esimerkiksi markkinointia kohdentamalla ja välttämällä lapsiin vetoavaa markkinointia alkoholituotteissa. Verkkosivuilla on käytössä ikärajat suojaamassa nuoria kuluttajia. Kuluttajiin kohdistuvien toimien vaikuttavuutta on kuitenkin varsin vaikea arvioida muusta toimintaympäristöstä erillisenä, joten Olvi-konserni keskittyy arvioimisen sijaan valitsemaan tehtävät toimet perustellusti.

Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 12: Vastuullista kuluttamista.

Tavoitteet

Eri tuoteryhmiä koskeva lainsäädäntö eroaa jonkin verran pakkausmerkintävaateiden osalta. Samoin toimintamaissa voi olla toisista eroavaa lainsäädäntöä tai sen tulkintoja. Jokaisessa maassa toimitaan paikallisen lainsäädännön puitteissa. Vuoden 2024 lopussa vapaaehtoiset varoitusmerkinnät löytyivät omien brändien alkoholipakkauksista Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Suomessa väkeviä alkoholituotteita ja maahantuotuja viinejä lukuun ottamatta varoitusmerkinnät löytyvät kaikista omien tuotemerkkien alkoholipakkauksista. Kaikkiin omiin tuotteisiin lisätään vapaaehtoiset varoitusmerkinnät alkoholin käytöstä lähivuosina kaikissa toimintamaissa. Lisäksi myytäviin kumppanien tuotteisiin pyritään saamaan vapaaehtoisia merkintöjä enenevissä määrin. Digitaalisilla alustoilla jaetaan lisätietoa myös kumppanien tuotteista. Saatavuuden rajoitukset vähentävät tutkitusti tuotteiden käyttöä, mutta vapaaehtoisten merkintöjen osalta vastaavaa tietoa ei ole saatavilla vaikutusten arvioinnin pohjaksi.

VASTUULLISET MARKKINOINTIKÄYTÄNNÖT

Toimenpiteet

Olvi-konserni on sitoutunut vastuulliseen tuotteiden mainontaan ja markkinointiin, joita määrittelevät kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten toimijoiden, kuten kansainvälisen kauppakamarin sekä Euroopan elintarvike- ja juomateollisuusjärjestön, ohjeistukset. Markkinointietiikkaa sovelletaan mainonnan ohella myös sponsoroinnissa. Markkinoinnin toimintaperiaatteen päivitys vuonna 2024 antoi entistä selkeämmät raamit vastuullisen markkinoinnin toimille, esimerkiksi koskien energiajuomien markkinointia nuorille. Markkinoinnin johto seuraa kaikissa konserniyhtiöissä säännöllisesti, että markkinointi säilyy etiikan mukaisena. Mittarina seurataan mahdollisten viranomaishuomautusten määrää konserniyhtiöittäin.

Vastuullisilla markkinointikäytännöillä on vaikutusta kuluttajien terveyteen. Sovituilla käytännöillä varmistetaan, että markkinointi pyrkii ohjamaan kuluttajia kohti kohtuullista kulutusta ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Siksi vuonna 2024 on määritelty vastuullisen markkinoinnin sisältöä ja jatkossa seurataan vuosittain kriteerien mukaisen markkinoinnin määrää yhtiöittäin tavoitellen vuosittaista kasvua. Vastuullisen kuluttamisen tukemiseksi selvitetään Suomea lukuun ottamatta kaikissa konsernimaissa kuluttajia kiinnostavia vastuullisuuteen liittyviä tietoja, jotta tuoteryhmien markkinointia pystytään kohdentamaan vaikuttavasti. Tutkimusta on Suomessa aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta valmisteltu konsernitasolla kuluvana vuonna, ja se toteutetaan vuonna 2025.

Konserniyhtiöt toimivat sekä omissa että alan yhteisissä kohtuullista kuluttamista ja päihteetöntä liikennettä tukevissa aloitteissa, kuten kohtuullisesti.fi ja Selge Grupijuhi, sekä tarjoavat koulutusmateriaaleja kouluille alkoholiriippuvuuden ehkäisemiseksi. Kuluttajiin kohdistuvan mainonnan ja markkinoinnin tehokkuutta on terveyden ja hyvinvoinnin osalta kuitenkin erittäin vaikea arvioida erillisenä muista yhteiskunnan muutoksista, joten Olvikonserni keskittyy toteuttamaan markkinoinnin tehokkuusmittausten perusteella kuluttajia tavoittaviksi arvioituja toimia. Markkinoinnin tehokkuutta mitataan muun muassa seuraamalla verkkomedian käyttöä, sosiaalisen median toimenpiteitä, hakukonemainonnan tehokkuutta ja mainonnan kustannustehokkuutta.

Kuluttajille ja yhteistyökumppaneille viestitään myös tuotteiden ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa. Valko-Venäjää lukuun ottamatta konserniyhtiöt osallistuvat juomapakkausten panttijärjestelmän toimintaan ja pyrkivät lisäämää kuluttajien pakkausmateriaalien kierrättämistä. Toimien tehokkuutta seurataan maittain paikallisten palautusjärjestelmien ilmoittamien pullojen ja tölkkien palautusprosenttien avulla.

Vastuullisiin markkinointikäytäntöihin tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 12: Vastuullista kuluttamista. Tuotteisiin liittyvä ympäristöviestintä tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 13: Ilmastotekoja.

Tavoitteet

Vastuullisen kuluttamisen päätavoitteen tukemiseksi vastuullisten markkinointitoimenpiteiden määrän seuranta systematisoidaan vuoden 2025 aikana tavoitteena lisätä vastuullisen markkinoinnin määrää ja kattavuutta vuosittain. Perustasoksi asetetaan vuoden 2024 vastuullisten markkinointitoimenpiteiden taso kohdentuen esimerkiksi alkoholittomiin oluisiin ja

kohtuukäyttöön. Vastuullisuusviestien kiinnostavuutta kuluttajille eri tuoteryhmissä selvitetään vuoden 2025 aikana emoyhtiön ulkopuolella ja tietoa käytetään jatkossa entistä vaikuttavamman vastuullisuusviestinnän kehittämiseen. Lisäksi seurataan mahdollisia viranomaishuomautuksia markkinoinnista konserniyhtiöittäin. Vuonna 2024 Olvi-konserni ei saanut viranomaisilta yhtään huomautusta tai rangaistusta markkinoinnista. Sisäistä tietoisuutta vastuullisesta markkinoinnista tullaan kasvattamaan vuoden 2025 aikana koko henkilöstön keskuudessa jakamalla tietoa erilaisista markkinointitoimista. Lisätoimia ja mahdollisia lisätavoitteita sekä seuranta- ja vaikuttavuudenarviointiprosessia tullaan käymään läpi vuoden 2025 aikana.

LAADUKKAIDEN TIETOJEN SAATAVUUS

Toimenpiteet

Jokainen Olvi-konsernin yhtiö pyrkii vaikuttamaan positiivisesti kuluttajien terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin selkeällä ja laadukkaalla kuluttajainformaatiolla. Oikeellinen ja riittävä informaatio turvaa kuluttajien mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä. Selkeät tuotetiedot tuotteen etiketissä ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla auttavat kuluttajia valitsemaan itselleen sopivia tuotteita. Sisältötiedon perusteella kuluttaja pystyy valitsemaan käyttötilanteeseensa sopivan tuotteen, kuten alkoholittoman vaihtoehdon, sekä tunnistamaan muun muassa mahdolliset allergeenit. Omissa tuotteissa merkintöjen oikeellisuus ja lainsäädännönmukaisuus varmistetaan tuotekehitysprosessin aikana. Pakkausten kuluttajainformaatiota tarkastellaan usein myös tuoteturvallisuusauditointien yhteydessä.

Lähes kaikissa omissa tuotteissa on esitetty vähintään ainesosaluettelo ja energiapitoisuus, mutta esimerkiksi viineissä on usein ilmoitettu vain lainsäädännön mukaisesti pakolliset tiedot, kuten allergeenit. Markkinointi seuraa ainesosa-, allergeeni- ja ravintosisältömerkintöjen kattavuutta pakkauksissa säännöllisesti konserniyhtiöittäin. Kaikissa pakkauksissa on myös kierrätysmerkit, joilla kuluttajaa ohjataan palauttamaan pakkausmateriaalit oikeisiin kierrätysjakeisiin ja uudelleenkäyttöön. Yksittäisen yhtiön toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi kuluttajapinnassa on hyvin haastavaa. Siksi Olvi-konserni ei tee erillistä vaikuttavuuden arviointia, vaan varmistaa kuluttajalle mahdollisuuden tietoon perustuviin valintoihin tavoitteiden mukaisella toiminnalla.

Riittävä ja avoin kuluttajatieto tukee Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia, 12: Vastuullista kuluttamista sekä 13: Ilmastotekoja.

Tavoitteet

Niissä tuoteryhmissä, joissa tiedot eivät ole pakollisia, kuten väkevät alkoholituotteet ja viinit, lisätään lähivuosina kaikissa konserniyhtiöissä ainesosa- ja ravintosisältötietoja omien tuotteiden pakkauksissa ja digitaalisilla alustoilla. Tavoitteena on, että vuoden 2026 loppuun mennessä kaikista omien tuotemerkkien tuotteista on saatavilla allergeenien lisäksi tieto ainesosista ja energiasisällöstä joko pakkauksessa tai digitaalisilla alustoilla. Vuoden 2024 lopussa allergeenitieto oli annettu kaikissa omissa tuotteissa, ainesosaluettelo oli saatavilla suurimmassa osassa tuotteista ja ravintosisältö, vähintään energiatieto, noin kolmessa tuotteessa neljästä. Lisäksi digitaalisilla alustoilla tuotteista jaetaan usein enemmän tuotetietoa ainesosista, ravintosisällöstä, raakaaineista ja valmistuksesta sekä alkoholittomista että alkoholituotteista.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA KULUTTAJIEN JA LOPPUKÄYTTÄJIEN KANSSA

Olvi-konserni on yhteydessä kuluttajiin sekä mainonnan että tuotteiden kautta välitettävän tiedon avulla. Mainontaa tehdään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, paperilehdissä, televisiossa ja myyntipaikoissa. Mainonnan keinoin kuluttajalle pyritään välittämään tietoa tuotteista ja yhtiöstä. Lisäksi tietoa tuotteista ja yhtiöstä jaetaan konserniyhtiöiden verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja muilla alustoilla. Näillä alustoilla tieto voi olla syvällisempää ja sisällöltään laajempaa esimerkiksi tuotesisältöihin tai ympäristövaikutuksiin liittyen. Säännöllisesti tehdään myös kuluttaja- ja sidosryhmätutkimuksia, joissa selvitetään kuluttajien toiveita ja tarpeita.

Olvi-konsernilla on kuluttajille useita erilaisia yhteydenpitokanavia, joita tyypillisesti hallinnoi ja yhteydenottoihin vastaa johtoryhmän jäsenen alaisuudessa asiakaspalvelu tai laadunvarmistus. Kuluttaja voi milloin vain kysyä tai antaa palautetta yhtiöiden tuotteisiin tai toimintaan liittyen verkkosivuilla sekä soittamalla tai kirjoittamalla yhtiölle. Myös suullista palautetta saadaan kuluttajilta erilaisissa kontakteissa, kuten messuilla ja kuluttajatapahtumissa. Koulutetut henkilöt huolehtivat tarvittavien selvitysten sisäisestä koordinoinnista, kuluttajille vastaamisesta sekä palautteiden sisäisestä jakamisesta jatkokäyttöön.

Kuluttajapalautteen määrää ja vastausaikoja seurataan kuukausittain. Palautteesta nousseita parannusehdotuksia ja kehitystoiveita viedään eteenpäin vastuutahojen toimesta esimerkiksi lanseeraamalla uusia makuja tai pakkauskokoja.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT KULUTTAJILLE JA LOPPUKÄYTTÄJILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Kielteisten vaikutusten esille tuomiseksi kuluttajat voivat olla yhteydessä konserniyhtiöihin kaikkien palautekanavien välityksellä, joita ovat verkkosivut, viestit, kirjeet tai puhelin. Yhteystiedot löytyvät kaikista tuotepakkauksista, jolloin kuluttajan on helppo olla yhteydessä yhtiöihin. Kuluttajien käytössä on myös suojattu, kolmannen osapuolen hallinnoima Whistleblowing-kanava, jonka kautta kuluttaja voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Whistleblowing-kanava on käsitelty tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Kuluttajilta tulevat kuluttajavalitukset käsitellään samoin kuin muukin kuluttajalta tuleva palaute, mikä on esitetty edellisessä kohdassa. Tarvittaessa tuotteille tai prosesseille suoritetaan tarkempi tutkimus ongelman syyn selvittämiseksi. Korjaavilla toimenpiteillä pyritään estämään vian tai ongelman toistuminen. Korjaavat toimenpiteet päättää ja suorittaa asianomainen osasto esihenkilön johdolla. Tarvittaessa voidaan suorittaa tuotteille takaisinveto, mikäli havaittaisiin kuluttajalle haitallinen tuotevirhe. Takaisinvetojen määrä on yksi säännöllisesti seurattavista laatumittareista.

Olvi-konserni pyrkii ehkäisemään tuotteiden kielteisiä vaikutuksia edistämällä vastuullista kuluttamista sekä tuotteiden, tuoteportfolion että markkinoinnin keinoin. Mainonnan vapaaehtoiset rajoitukset nuorille, päihteettömän liikenteen edistäminen sekä kohtuukäytön kampanjat ovat esimerkkejä kielteisten vaikutusten ehkäisystä. Osa toimista tehdään itsenäisesti konserniyhtiöissä, osa yhteistyössä toimialan tai muiden kumppanien kanssa.

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen................................87

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN JA YRITYSKULTTUURI – LÄHESTYMISTAPA JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella. Kaksoisolennaisuusarvioinnin ja sen kautta tunnistetut olennaiset vaikutukset liittyen yrityskulttuuriin ja liiketoimintaan, väärinkäytösten paljastajien suojeluun sekä korruption ja lahjonnan ehkäisyyn on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot.

Konsernin eettinen ohjeistus (Code Of Conduct) on keskeinen periaate Olvi-konsernin toiminnalle ja yrityskulttuurille, ja se määrittää vastuullisen toiminnan perustan. Eettinen ohjeistus sisältää Olvi-konsernin kaikki olennaiset eettiset toimintatavat. Olvi-konsernin toimittajat ja yhteistyökumppanit sitoutuvat noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta (Code of Conduct for Partners).

Eettisten toimintatapojen toteutuminen niin konsernissa kuin arvoketjussa on yksi vastuullisuuden päätavoitteista. Eettisen ohjeistuksen mukaisesti hallitus, johto ja henkilöstö kaikissa konserniyhtiöissä vahvistavat sitoutumisen eettisen ohjeistuksen noudattamiseen vuosittain ja uusivat Eettinen ohjeistus -verkkokoulutuksen joka toinen vuosi. Eettiset toimintatavat huomioidaan myös muussa viestinnässä ja koulutuksessa.

Vuonna 2024 hallitus sekä johto ja henkilöstö velvoitettiin suorittamaan verkkokoulutus, joka keskittyy erityisesti valikoituihin eettisiin toimintatapoihin. Vuonna 2025 järjestetään eettisen ohjeistuksen aiheisiin keskittyviä infotilaisuuksia.

Konsernin käytössä olevat toimintaperiaatteet tukevat eettisen ohjeistuksen noudattamista. Toimintaperiaatteet ohjaavat jokapäiväistä toimintaa ja sen kehittämistä, huomioiden olennaiset, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Toimintaperiaatteet ja niiden tavoitteet perustuvat kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin, joissa huomioidaan sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Olvi-konsernin työntekijöiden täytyy sitoutua noudattamaan toimintaperiaatteita, ja heille järjestetään koulutusta näihin liittyen. Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Vuonna 2024 päivitettiin suurin osa konsernin toimintaperiaatteista ja luotiin uusi ihmisoikeussitoumus. Vuonna 2025 prosesseja kehitetään ja yhdenmukaistetaan, jotta olennaisiin toimintaperiaatteisiin sitoutumista eri työtehtävien osalta voi seurata tarkemmin.

Olvi-konsernin korruption vastainen toimintaperiaate keskittyy ehkäisemään ja havaitsemaan petoksia, lahjontaa ja korruptiota Olvi-konsernissa. Toimintaperiaate linjaa nollatoleranssin minkälaisiin tahansa väärinkäytöksiin ja on korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen. Korruption ja lahjonnan vastaisuus on myös osa eettistä ohjeistusta. Olvi-konsernissa altteimpia korruptiolle ja lahjonnalle ovat hankinnan ja myynnin toiminnot niiden päätehtävistä johtuen.

Korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa ja sitä täydentävissä Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu Olvi-konsernin menettelytavat tutkinnalle ja toimenpiteille, mikäli liiketoiminnan harjoittamiseen liittyy väärinkäytösepäilyjä. Korruption vastaisesta toimintaperiaatteesta, Whistleblowing-ohjeista ja menettelytavoista kerrotaan tarkemmin tämän aihestandardin osiossa Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen. Näiden lisäksi korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa on ohjeistettu kolmansien osapuolten kanssa toimimisesta ja heihin liittyvistä due diligence -tarkastuksista.

Yrityskulttuuri

Toimiva yrityskulttuuri on Olvi-konsernin toiminnan ytimessä ja myös yksi henkilöstön toimintaperiaatteen osa-alueista. Innostunut, kehittyvä ja omistautunut henkilöstö on keskeisessä asemassa erinomaisen työilmapiirin luomisessa. Olvi-konsernin arvot, johtaminen ja esihenkilöosaamisen kehittäminen sekä yhteinen tapa tehdä töitä ovat tärkeitä asioita yrityskulttuurille. Yrityskulttuurin kehittymistä seurataan PeoplePower-henkilöstötutkimuksella sekä Pulssi-kyselyillä.

Joka toinen vuosi tehtävä Olvi-konsernin henkilöstötutkimus keskittyy henkilöstökokemukseen, organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin. Tutkimuksen tulosten perusteella määritellään henkilöstön kanssa yhteisiä ja osastokohtaisia kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kehitetään oman työyhteisön toimintaa.

Vastuullisen toiminnan ja yrityskulttuurin vahvistamiseksi vuoden 2025 aikana henkilöstötutkimukseen luodaan eettisen toimintatapaan keskittyvä osio. Konsernin yhtenä vastuullisuuden päätavoitteena on saada henkilöstötutkimuksen tuloksissa AAA-kokonaisluokitus vuonna 2030.

ILMOITUSKANAVA HUOLENAIHEILLE

Olvi-konsernin Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu Whistleblowing-ilmoituskanavasta ja sen prosesseista, minkä lisäksi siitä on tietoa eettisessä ohjeistuksessa sekä korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa. Whistleblowing-ilmoituskanava on käytössä kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Ilmoituskanavan avulla kuka tahansa, kuten työntekijä tai tavarantoimittaja, voi tuoda luottamuksellisesti ja anonyymisti yhtiön tietoon toiminnan tai asian, joka on laitonta tai vastoin Olvi-konsernin eettisiä ohjeita ja arvoja.

Laittomasta tai epäeettisestä toiminnasta, mukaan lukien korruptio ja lahjonta, ilmoitetaan ensisijaisesti esihenkilölle tai laki- tai henkilöstöosastolle. Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla konserniyhtiöiden ja konsernin verkkosivuilla. Vuoden 2024 alussa Olvi-konserni päivitti ilmoituskanavan työkalua, jonka myötä jokainen konserniyhtiö sai mahdollisuuden myös omaan kanavaan. Ilmoituskanavaa ylläpitää ulkopuolinen kumppani nimettömyyden varmistamiseksi.

Whistleblowing-ilmoituskanavan ilmoituksien käsittelemiseen on määritelty tietyt henkilöt, ja he saavat säännöllistä koulutusta tähän liittyen. Whistleblowing-kanavasta, vaihtoehtona laittoman tai epäeettiseen toiminnan ilmoittamiseksi, on kerrottu

työntekijöille Eettinen ohjeistus -verkkokoulutuksessa. Lisäksi ilmoituskanava on yhtenä sisäisen viestinnän aiheena vuonna 2025. Vuonna 2024 Olvi-konserni sai 4 ilmoitusta ilmoituskanavan kautta. Ilmoitukset ovat liittyneet tuotelaatuun, tietojenkalasteluun, henkilön käytökseen ja immateriaalioikeuksiin.

Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen määritellyistä prosesseista, ja ne kattavat myös väärinkäytöksen ilmoittajan suojelun mahdollisilta vastatoimilta. Ilmoitukset käsitellään huolellisesti ja luottamuksellisesti Olvi-konsernin vastuuhenkilöiden koordinoimana käyttäen tarvittaessa asian selvittämiseen tietoja ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä.

Tapaukseen mahdollisesti liittyvät henkilöt eivät itse saa tehtyjä ilmoituksia tietoonsa tutkinnan aikana. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä suojellaan. Jos se on tiedossa, sitä ei paljasteta. Tehdystä selvityksestä annetaan aina palaute ilmoituksen tekijälle ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Olvi-konsernilla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa. Tämä on sisällytetty eettiseen ohjeistukseen ja kumppaneille tarkoitettuun eettiseen ohjeistukseen. Tavarantoimittajilta edellytetään, että he sitoutuvat korruption ja lahjonnan vastaisiin periaatteisiin noudattamalla Olvi-konsernin eettistä ohjeistusta yhteistyökumppaneille. Tavarantoimittajien korruption ja lahjonnan vastaiset toimintatavat varmistetaan heille tehtävissä auditoinneissa. Olvikonserni on mukana YK:n Global Compact -aloitteessa

ja sitoutunut sen kymmeneen periaatteeseen, mukaan lukien korruption ehkäisy.

Korruptio ja lahjonta ovat osa hallintomekanismeja, kuten riskienhallinta ja -arviointiprosessia, ja näille on sisäiset kontrollijärjestelmät. Olvi-konsernin menettelytavat korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi on kuvattu korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa ja sitä täydentävissä Whistleblowing-ohjeissa. Korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa on kerrottu tarkemmin korruption ja lahjonnan eri luokista sekä niihin liittyen eri toimintaohjeista Olvi-konsernissa. Työntekijän täytyy raportoida välittömästi omalle esihenkilölleen tai konsernin lakiasianjohtajalle, jos hän havaitsee tai epäilee väärinkäytösepäilyjä. Myös Olvi-konsernin Whistleblowing-kanavaa on mahdollista käyttää.

Lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi tärkeässä roolissa on henkilöstön tietoisuuden varmistaminen korruption vastaisen toimintaperiaatteen ja tätä täydentävien Whistleblowing-ohjeiden sisällöstä. Tiedottamista tehdään kirjallisten ohjeiden, menettelytapojen, säännöllisen koulutuksen ja jatkuvan viestinnän avulla sisäisten kanavien kautta.

Vuonna 2024 hallitus, johto ja työntekijät velvoitettiin suorittamaan Eettinen ohjeistus -verkkokoulutus, joka sisältää korruption ja lahjonnan vastaisuuden aiheita. Riskitoiminnoissa työskenteleville järjestetään erillistä, pakollista koulutusta vuonna 2025. Ensi vuonna lahjonnan ja korruption vastaisuus tulee olemaan myös yhtenä aiheena kaikille työntekijöille suunnatuissa sisäisissä koulutustilaisuuksissa.

Korruption ja lahjonnan havaitsemiksi yhtiöiden johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa, että heidän vastuualueellaan toimintojen, tehtävien, vastuiden ja Eettinen ohjeistus -verkkokoulutuksen suoritustiedot ja Whistleblowing-ilmoituskanavan ilmoitukset

Eettinen ohjeistus -verkkokoulutus	2024
Koulutuksen suorittaneiden osuus kokonaishenkilöstöstä, %	79
Koulutuksen suorittaneiden osuus hallituksesta ja ylimmästä johdosta, %	100
Koulutuksen suorittaneiden osuus riskitoiminnoista, %	90
Ilmoituskanavan ilmoitukset	2024
Kaikki ilmoitukset, määrä	4

ohjeistuksien järjestämisellä mahdollisuus korruption tai lahjonnan tapahtumiselle eliminoidaan sekä mahdollisuus korruption tai lahjonnan havaitsemiselle toteutuu tehokkaasti. Näitä tukevat konsernin yhteiset ohjeet ja valvontakäytännöt, joiden kehittämisessä nämä teemat myös huomioidaan. Lisäksi yhtiöiden johto vastaa, että korruptioriskit ja riskialtteimmat toiminnot on tunnistettu vastuualueilta ja että kunkin riskin todennäköisyys ja vaikutukset on arvioitu.

Whistleblowing-ohjeet kertovat tarkemmin väärinkäytösepäilyihin, kuten korruptioon ja lahjontaan, liittyvien tapausten tutkintaprosessista, raportoinnista sekä toimenpiteistä. Ennen varsinaista tutkintaa tehdään tapaukselle vakavuuden arviointi ja alustava tutkinta erikseen nimettyjen henkilöiden toimesta.

Tutkinnan voi suorittaa konserniyhtiö, Olvi-konserni tai ulkopuolinen taho Olvi-konsernin valvonnassa. Tutkinnassa keskitytään keräämään eri tavoin riittävästi tietoa epäillystä teosta tai toiminnasta, olosuhteista sen tapahtuessa, osallisina olleista henkilöistä ja yhteisöistä, aiheutuneista vahingoista sekä riskeistä ja saavutetusta hyödystä.

Kaikki tutkintaan liittyvät tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja niihin on pääsy vain tutkintaan osallistuvilla henkilöillä. Olvi-konserni tai kyseinen yhtiö vastaa tietolähteen henkilöllisyyden suojaamisesta, luottamuksellisuudesta, vastatoimien estämisestä ja oikeusturvasta. Tutkinnassa ei saa olla osallisena henkilöitä, joita epäillään, jotka liittyvät tapaukseen, tai hallintoketjun osia, jotka osallistuvat päivittäiseen johtamiseen ja operatiivisiin tehtäviin, joilla pyritään estämään ja havaitsemaan tällainen toiminta.

Kaikki väärinkäytösepäilyt dokumentoidaan. Olvi-konsernin toimitusjohtaja saa kirjallisen raportin tutkinnan päättyessä. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaa tiedotetaan säännöllisesti väärinkäytösepäilyjen ja tutkintojen määristä, joista valiokunta raportoi hallitukselle. Olvi-konsernin toimitusjohtaja päättää tutkinnan tulosten perusteella mahdollisista jatkotoimenpiteistä henkilöstöosaston avustuksella. Olvi-konsernin liiketoiminnan periaatteita rikkovalle tai laittomaan tai epäeettiseen toimintaan syyllistyvälle työntekijälle tai yhteistyökumppanille voi aiheutua kielteisiä seuraamuksia.

Kestävyysraportin liitteet

Kestävyysraportin liitteet........................................... 90

Kestävyysraportin liitteet

Olvi-konsernin toimintaperiaatteet ja sitoumukset

Olvi-konsernin toimitusjohtaja on kaikkien toimintaperiaatteiden sekä ihmisoikeussitoumuksen hyväksyjä ja niiden toteuttamisesta vastaava ylin taho.

	SIDOSRYHMIEN KATTAVUUS	SAATAVUUS SIDOSRYHMILLE
Eettinen ohjeistus	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja verkkosivut
Eettinen ohjeistus kumppaneille	Koko arvoketju	Sopimukset ja verkkosivut
Korruption vastainen toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Ympäristön toimintaperiaate	Omat työntekijät, sopimustyöntekijät ja yrityksen tiloissa vierailijat	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja verkkosivut
Henkilöstön toimintaperiaate	Omat työntekijät ja sopimustyöntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Työturvallisuuden toimintaperiaate	Omat työntekijät, sopimustyöntekijät ja yrityksen tiloissa vierailijat	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Verotuksen toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Kustannusten hyväksynnän toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Tietoturvan toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Tietosuojan toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Hankinnan toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Tuotteen toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Markkinoinnin toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja verkkosivut
Viestinnän toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Vastuullisuuden toimintaperiaate	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat
Ihmisoikeussitoumus	Omat työntekijät	Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Olvi-konsernin sertifioidut johtamisjärjestelmät

			ELINTARVIKE TURVALLISUUS ISO 22000 /
YHTIÖ	LAATU ISO 9001	YMPÄRISTÖ ISO 14001	TYÖTURVALLISUUS ISO 45001	FSSC 22000 / IFS / BRC	ENERGIA ISO 50001
Olvi Oyj				IFS 8 / ISO 22000 (lähdevesi)
A. Le Coq				FSSC 22000 (mehut)
Cēsu Alus				BRC GC 9
Volfas Engelman				IFS 8
Lidskoe Pivo				FSSC 22000
Bryggeriet Vestfyen				IFS 8
Uniqa				IFS 8

Luettelo kestävyysraportissa huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista

Alla olevassa taulukossa on esitetty luettelo kestävyysraportin tiedonantovaatimuksista. Olennaisena esitettävät tiedot on määritelty konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena saatujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Kaksoisolennaisuuden arviontiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot / Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

STANDARDI		OSIO
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	Kestävyysraportin laadintaperiaatteet
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Kestävyysraportin laadintaperiaatteet
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Kestävyyden hallinto
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	Kestävyyden hallinto
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyyden hallinto
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Kestävyyden hallinto
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Kestävyyden hallinto
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Kestävyyden strategia
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien odotukset ja näkemykset
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	Kestävyysraportin liitteet
E1 Ilmastonmuutos
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	ESRS 2 Kestävyyden hallinto
E1-1	lmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
E1-2	lmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
E1-3	lmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Tavoitteet
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Mittarit ja laatimisperiaatteet
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Mittarit ja laatimisperiaatteet
E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	Tavoitteet

	OSIO
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	Tavoitteet
Vedenkulutus	Mittarit ja laatimisperiaatteet
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	Tavoitteet
Resurssien sisäänvirtaukset	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Resurssien ulosvirtaukset	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Sidosryhmien edut ja näkemykset	ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Terveys ja turvallisuus, Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, Koulutus ja osaamisen kehittäminen, Työolot, Muut työhön liittyvät oikeudet - Yksityisyys
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Terveys ja turvallisuus, Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, Koulutus ja osaamisen kehittäminen, Työolot, Muut työhön liittyvät oikeudet - Yksityisyys
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Monimuotoisuuden mittarit	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Riittävä palkka	Työolot
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Mittarit ja laatimisperiaatteet
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Mittarit ja laatimisperiaatteet

STANDARDI		OSIO
S2 Arvoketjun työntekijät
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Työllisyysturva
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Työllisyysturva
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Terveys ja turvallisuus, Tuotteiden ja palveluiden saanti, Vastuulliset markkinointikäytännöt, Laadukkaiden tietojen saatavuus
S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Terveys ja turvallisuus, Tuotteiden ja palveluiden saanti, Vastuulliset markkinointikäytännöt, Laadukkaiden tietojen saatavuus
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	ESRS 2 Kestävyyden hallinto
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri - Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johtuvista ESRS-standardien tietopisteistä

Alla olevassa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, jotka luetellaan ESRS 2:n lisäyksessä B. Taulukossa kerrotaan, mistä tietopisteet löytyvät kestävyysraportissa, mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia ja onko siirtymäsäännöstä sovellettu.

TIEDONANTO VAATIMUS	TIETOPISTE		VIITTAUS TIEDON ANTOVELVOITE ASETUKSEEN	VIITTAUS PILARIIN 3	VIITTAUS VERTAILUARVO ASETUKSEEN	VIITTAUS EU:N ILMASTOLAKIIN	OSIO
ESRS 2 GOV-1	21 d)	Hallituksen sukupuolijakauma					ESRS 2 Kestävyyden hallinto
ESRS 2 GOV-1	21 e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus					ESRS 2 Kestävyyden hallinto
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista					ESRS 2 Kestävyyden hallinto
ESRS 2 SBM-1	40 d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan					Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan					Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan					Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d) iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan					Epäolennainen
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä					E1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-1	16 g)	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset					E1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet					E1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, Tavoitteet
ESRS E1-5	38	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-5	40-43	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-6	53-55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset					E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS E1-9	66	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille					Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E1-9	66 a), 66 c)	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski					Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E1-9	67 c)	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain					Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa					Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E2-4	28	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa					Epäolennainen
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat					E3 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

TIEDONANTO VAATIMUS	TIETOPISTE		VIITTAUS TIEDON ANTOVELVOITE ASETUKSEEN	VIITTAUS PILARIIN 3	VIITTAUS VERTAILUARVO ASETUKSEEN	VIITTAUS EU:N ILMASTOLAKIIN	OSIO
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet					Epäolennainen
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys					Epäolennainen
ESRS E3-4	28 c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä					Epäolennainen
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna					E3 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS 2 - SBM-3 - E4	16 a) i	-					Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - E4	16 b)	-					Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - E4	16 c)	-					Epäolennainen
ESRS E4-2	24 b)	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet					Epäolennainen
ESRS E4-2	24 c)	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet					Epäolennainen
ESRS E4-2	24 d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet					Epäolennainen
ESRS E5-5	37 d)	Kierrättämätön jäte					Epäolennainen
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte					Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - S1	14 f)	Pakkotyötapausten riski					Epäolennainen
ESRS 2 - SBM-3 - S1	14 g)	Lapsityövoimatapausten riski					Epäolennainen
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset					S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt					S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet					S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä					S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S1-3	32 c)	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät					S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS S1-14	88 b), 88 c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus					S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS S1-14	88 e)	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä					Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS S1-16	97 a)	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero					S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS S1-16	97 b)	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka					S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS S1-17	103 a)	Syrjintätapaukset					S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS S1-17	104 a)	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen					S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet
ESRS 2 - SBM-3 - S2	11 b)	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa					Epäolennainen

TIEDONANTO VAATIMUS	TIETOPISTE		VIITTAUS TIEDON ANTOVELVOITE ASETUKSEEN	VIITTAUS PILARIIN 3	VIITTAUS VERTAILUARVO ASETUKSEEN	VIITTAUS EU:N ILMASTOLAKIIN	OSIO
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset					S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet					S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S2-1	19	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen					S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt					S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset					S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset					Epäolennainen
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen					Epäolennainen
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset					Epäolennainen
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet					S4 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S4-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen					S4 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset					Epäolennainen
ESRS G1-1	10 b)	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus					Epäolennainen
ESRS G1-1	10 d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelu					Epäolennainen
ESRS G1-4	24 a)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot					Epäolennainen
ESRS G1-4	24 b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit					Epäolennainen

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös (IFRS)98
Konsernin laaja tuloslaskelma 98
Konsernin tase 99
Konsernin rahavirtalaskelma	100
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 101
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	103

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)	125
Emoyhtiön tuloslaskelma	125
Emoyhtiön tase	125
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	126
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	126
Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi	133
Tilinpäätösmerkintä	134

Tilintarkastuskertomus	135
Kestävyysraportin varmennusraportti	138
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 26.3.2024 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen	140

Konsernitilinpäätös (IFRS)

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 EUR Liitetieto	2024	2023
Bruttotuotot	1 360 025	1 326 568
Valmisteverot ja muut vähennettävät erät	-703 118	-695 963
LIIKEVAIHTO 1 & 2	656 907	630 605
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-390 476	-394 977
BRUTTOKATE	266 431	235 628
Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin kulut 3	-136 998	-126 605
Hallinnon kulut 3	-49 235	-41 472
Liiketoiminnan muut tuotot 4	1 937	989
Liiketoiminnan muut kulut 4	-749	-13 622
LIIKETULOS	81 386	54 918
Rahoitustuotot 8	2 237	990
Rahoituskulut 8	-1 637	-1 682
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 22	52	45
VOITTO ENNEN VEROJA	82 038	54 271
Tuloverot 9	-19 613	-15 798
TILIKAUDEN VOITTO	62 425	38 473

1 000 EUR Liitetieto	2024	2023
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot	-1 363	-5 003
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-1 363	-5 003
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	61 062	33 470
Tilikauden voiton jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille	61 669	38 251
-määräysvallattomille omistajille	756	222
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille	60 356	33 430
-määräysvallattomille omistajille	706	40
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	2,98	1,85
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR)	2,98	1,85

KONSERNIN TASE

1 000 EUR	Liitetieto	2024	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	11	9 313	10 518
Liikearvo	11 & 12	22 204	22 204
Aineelliset hyödykkeet	13	235 669	213 182
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	22	1 012	1 032
Muut sijoitukset	14	893	1 042
Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset	14	6 023	5 544
Laskennalliset verosaamiset	9	4 429	4 370
Pitkäaikaiset varat yhteensä		279 543	257 892
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	76 247	74 190
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	131 495	125 815
Tuloverosaaminen		1 566	645
Rahavarat	16	50 751	31 458
Lyhytaikaiset varat yhteensä		260 059	232 108
VARAT YHTEENSÄ		539 602	490 000

1 000 EUR	Liitetieto	2024	2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	20 759	20 759
Käyvän arvon rahasto	17	295	295
Omat osakkeet	17	-658	-881
Muut rahastot	17	1 092	1 092
Muuntoerot		-58 081	-56 768
Kertyneet voittovarat		360 820	324 120
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		324 227	288 617
Määräysvallattomien omistajien osuus		1 335	721
Oma pääoma yhteensä		325 562	289 338
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	18	6 755	4 098
Muut velat	20	793	782
Laskennalliset verovelat	9	13 973	14 100
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	18	3 744	2 908
Ostovelat ja muut velat	20	187 116	178 751
Tuloverovelka		1 659	23
Velat yhteensä		214 040	200 662
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		539 602	490 000

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	Liitetieto	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		62 425	38 473
Oikaisut		44 009	36 557
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	14	-5 945	-20 279
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	15	-2 544	-6 377
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	20	4 484	-4 789
Maksetut korot	8	-479	-408
Saadut korot	8	1 707	531
Saadut osingot	8	6	10
Maksetut verot	9	-17 608	-15 764
Liiketoiminnan rahavirta (A)		86 055	27 954
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	13	-37 856	-23 687
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	11	-1 608	-1 863
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	13	836	591
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	22	0	-2 737
Saadut osingot	22	72	41
Investointien rahavirta (B)		-38 556	-27 655

1 000 EUR	Liitetieto	2024	2023
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	18	17 306	4 577
Lainojen takaisinmaksut	18	-19 783	-6 165
Omien osakkeiden hankinta	17	0	-604
Maksetut osingot	17	-24 907	-25 339
Rahoituksen rahavirta (C)		-27 384	-27 531
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		20 115	-27 232
Rahavarat 1.1.	16	31 458	61 207
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-822	-2 517
Rahavarat 31.12.	16	50 751	31 458

Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:

1 000 EUR	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut ennen käyttöpääoman muutosta:
Poistot ja arvonalentumiset	25 818	24 779
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot	-8	477
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-52	-45
Rahoitustuotot ja -kulut	-939	48
Tuloverot	19 614	15 798
Muut oikaisut	-424	-4 501
Yhteensä	44 009	36 557

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 EUR	A	B	C	D	E	F	G	H	I
Oma pääoma 1.1.2024	20 759	295	-881	1 092	-56 768	324 120	288 617	721	289 338
Laaja tulos
Tilikauden tulos						61 669	61 669	756	62 425
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					-1 313		-1 313	-50	-1 363
Muut laajan tuloksen erät yhteensä					-1 313		-1 313	-50	-1 363
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-1 313	61 669	60 356	706	61 062
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu						-24 834	-24 834	-70	-24 904
Osakepalkitseminen, työsuorituksen arvo						983	983		983
Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle			223			-381	-158		-158
Muut muutokset						-714	-714		-714
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			223			-24 946	-24 723	-70	-24 793
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta						-45	-45		-45
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos						22	22	-22	0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä						-23	-23	-22	-45
Oma pääoma 31.12.2024	20 759	295	-658	1 092	-58 081	360 820	324 227	1 335	325 562

A = Osakepääoma

B = Käyvän arvon rahasto

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muut rahastot

E = Muuntoerot

F = Voittovarat

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H = Määräysvallattomien omistajien osuus

I = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

1 000 EUR	A	B	C	D	E	F	G	H	I
Oma pääoma 1.1.2023	20 759	295	-1 079	1 092	-52 030	310 194	279 231	2 514	281 745
Laaja tulos
Tilikauden tulos						38 251	38 251	222	38 473
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					-4 821		-4 821	-182	-5 003
Muut laajan tuloksen erät yhteensä					-4 821		-4 821	-182	-5 003
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-4 821	38 251	33 430	40	33 470
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu						-24 817	-24 817	-557	-25 374
Osakepalkitseminen, työsuorituksen arvo						619	619		619
Omien osakkeiden hankinta			-604				-604		-604
Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle			802			-1 374	-572		-572
Muut muutokset					83	-7	76	-22	54
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			198		83	-25 579	-25 298	-579	-25 877
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos						1 254	1 254	-1 254	0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä						1 254	1 254	-1 254	0
Oma pääoma 31.12.2023	20 759	295	-881	1 092	-56 768	324 120	288 617	721	289 338

A = Osakepääoma

B = Käyvän arvon rahasto

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muut rahastot

E = Muuntoerot

F = Voittovarat

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H = Määräysvallattomien omistajien osuus

I = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä "konserni") valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia, viskiä sekä muita alkoholittomia ja alkoholillisia juomia. Olvi-konsernin toimintamaat ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Tanska ja Valko-Venäjä.

Olvi-konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318–9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi. Lisäksi OLVIsäätiö laatii konsernitilinpäätöksen, johon Olvi-konserni yhdistellään. Säätiön osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.olvigroup.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Olvi Oyj:n hallitus hyväksyi 20.3.2025 vuoden 2024 tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Olvi Oyj:n virallinen konsernitilinpäätös julkaistaan European Single Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten mukaisesti xHTML-muodossa sisältäen iXBRL-merkinnät. Lisäksi pdf-muodossa oleva versio konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.olvigroup.fi.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon laajan tuloksen kautta tai tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Olvi Oyj:n ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole muutoin sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Olvin yhteisjärjestely on yhteisyritys, joka yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Olvi-konsernin konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Tämä konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu konsernin raportointivaluutaksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät on muutettu raportointivaluuttaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset taseen monetaariset varat ja velat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja niistä valuuttamääräisistä eristä, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot sisältyvät omassa pääomassa esitettävään muuntoeroon.

LIIKETULOS

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään hankinnan ja valmistuksen kulut, liiketoiminnan kiinteät kulut mukaan lukien poistot sekä muut liiketoiminnan kulut.

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muissa tapauksissa ne on kirjattu rahoituseriin. Muiden tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty Tunnuslukujen laskentaperusteet -kohdassa.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa koskien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Arvioissa on huomioitu Ukrainan sodan ja geopoliittisen tilanteen vaikutus liiketoimintaan.

Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt harkintaa ja jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä on esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

• Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilö sekä osakeperusteiset maksut (liitetieto 5)

• Tuloverot (liitetieto 9)

• Aineettomat hyödykkeet (liitetieto 11)

• Arvonalentumiset ja liikearvon arvonalentumistestaus (liitetieto 12)
• Aineelliset hyödykkeet (liitetieto 13)
• Myyntisaamiset ja muut saamiset (liitetieto 14.3)
• Vaihto-omaisuus (liitetieto 15)

ILMASTOLIITÄNNÄISET SEIKAT KONSERNITILINPÄÄTÖKSESSÄ

Johto on ottanut huomioon tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemissään arvioissa ja harkintaan perustuvissa ratkaisuissa ilmastoriskien, mukaan lukien ilmastonmuutosskenaariot ja päästövähennystavoitteet, vaikutukset sekä niiden torjumiseksi toteutettujen tai toteutettavien toimenpiteiden vaikutukset. Ilmastoliitännäisiä seikkoja on arvioitu erityisesti seuraavien konsernitilinpäätöksen erien osalta:

• Liikearvo: Olvi-konsernin arvonalentumistestauksessa käytettävät keskeiset muuttujat perustuvat strategiaan pohjautuvaan toiminnan suunnitteluun, jossa huomioidaan vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat ja lainsäädännön muutosten vaatimat investoinnit sekä mahdolliset muutokset verojen kaltaisiin maksuihin, joihin voidaan vastata tuotteisiin ja tuoteportfolioon tehtävillä muutoksilla. (Liitetieto 11 ja 12)

• Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet: Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjaamiseen ja arvostamiseen. Ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut olennaista vaikutusta raportointikauden lopussa hyödykkeiden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan tai hyödykkeiden arvonalentumisiin. Olvi-konserni jatkaa investointeja muun muassa uusiutuvan energian käyttöön päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Olvi-konsernin ilmastoliitännäisistä tavoitteista kerrotaan tarkemmin toimintakertomuksen osana raportoivassa kestävyysraportissa. (Liitetieto 11 ja 13)
• Vaihto-omaisuus: Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa vaihto-omaisuuden arvostamiseen, mutta raportointikaudella ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut olennaista vaikutusta Olvi-konsernin vaihto-omaisuuden arvostukseen. (Liitetieto 15)
• Korolliset velat: Olvi Oyj on allekirjoittanut tilikauden aikana Green Bond Frameworkin mukaisen, 22 miljoonan euron luottosopimuksen, jonka kriteerit liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Laina tullaan nostamaan tilikauden 2025 aikana.
• Työsuhde-etuudet: Olvi-konsernilla on kestävyysseikkoihin liittyviä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä. Johdon pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmän yhtenä ansaintakriteerinä on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toisena ansaintakriteerinä on alkoholittomien tuotteiden myynnin kasvu. Nämä molemmat kuuluvat konsernin vastuullisuuden päätavoitteisiin. Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä sisältää myös vastuullisuuteen kuten ympäristöön ja henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien vastuullisuuteen liittyvä ansaintamahdollisuus vaihtelee tehtävittäin. (Liitetieto 5)
• Energiaan, materiaaleihin ja logistiikkaan liittyvät kustannukset: Ilmastoliitännäisillä seikoilla voi olla vaikutusta tuotantotoimitusketjuun tarvittavien materiaalien ja palveluiden saatavuuteen ja hintaan lisäten kustannuksia. (Liitetieto 3)

Vuonna 2024 ei havaittu merkittäviä ilmastonmuutoksesta johtuvia vaikutuksia taloudelliseen raportointiin liittyvissä arvioissa ja harkinnoissa edellä mainittujen seikkojen osalta. Tämän seurauksena omaisuuserien tai velkojen arvostukset eivät ole merkittävästi muuttuneet ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vuoksi.

UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

Olvi-konserni otti käyttöön vuonna 2024 seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit, joita on sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
• IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
• IFRS 16 Vuokrasopimukset
• IFRIC agendapäätökset koskien standardeja IAS 27 Erillistilinpäätös, IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat ja IFRS 8 Toimintasegmentit.

Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Lisäksi 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla on sovellettava muutoksia standardiin:

• IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
• IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements
• IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
• Vuosittaiset parannukset standardeihin: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä siihen liittyvä soveltamisohjeistus, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IAS 7 Rahavirtalaskelmat, IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit.

1. Segmentti-informaatio

RAPORTOINTISEGMENTIT

Konsernin toimintasegmentit on määritelty perustuen yhtiön johtamismalliin sekä sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi nimetty konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa. Konsernin ylin johto koostuu emoyhtiön toimitusjohtajasta ja hallituksesta.

Olvi-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat Suomi, Itämeren alue ja Valko-Venäjä. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Raportoitavien segmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien myynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua. Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Segmenttien välinen hinnoittelu on määritetty markkinaehtoisesti.

Segmentin varoihin ja velkoihin kuuluvat sellaiset liiketoiminnan erät, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmentin varat sisältävät myös mahdolliset tytäryhtiöosakkeiden hankintamenot. Kohdistamattomiin eriin kuuluvat rahoituserät sekä koko konsernille yhteiset erät. Mahdolliset ilman rahavirtavaikutusta tehdyt alaskirjaukset eivät kohdistu segmenteille, vaan sisältyvät eliminointeihin. Segmenttien investoinnit koostuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

SEGMENTTIEN TUOTOT, VARAT JA VELAT 2024 JA 2023:

2024
1 000 EUR/L	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Eliminoinnit	Konserni
Myyntivolyymi	262 717	381 729	351 317	-6 053	989 710
TUOTOT
Ulkoinen liikevaihto	238 793	266 596	151 518	0	656 907
Sisäinen liikevaihto	664	3 427	0	-4 091	0
Liikevaihto yhteensä	239 457	270 023	151 518	-4 091	656 907
TULOS
Segmentin liiketulos	25 783	23 285	33 377	-1 059	81 386
Rahoitustuotot					2 237
Rahoituskulut					-1 637
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		52			52
Tuloverot	-6 453	-3 753	-10 260	853	-19 613
Tilikauden voitto					62 425
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	340 601	247 404	83 238	-138 648	532 595
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	50	962			1 012
Kohdistamattomat varat					5 995
Konsernin varat yhteensä					539 602
Segmentin velat	123 096	56 205	14 773	-5 749	188 325
Kohdistamattomat velat					25 715
Konsernin velat yhteensä					214 040
Segmentin investoinnit	24 122	13 900	5 645		43 667
Poistot ja arvonalentumiset	11 664	13 385	0	769	25 818

Liikevaihto kohdemaittain 2024

2024	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Muut maat	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	235 743	239 879	150 533	30 752	656 907
Liikevaihto yhteensä	235 743	239 879	150 533	30 752	656 907

2023
1 000 EUR/L	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Eliminoinnit	Konserni
Myyntivolyymi	268 085	390 374	321 231	-3 940	975 750
TUOTOT
Ulkoinen liikevaihto	228 200	267 375	135 030	0	630 605
Sisäinen liikevaihto	34	2 432	0	-2 466	0
Liikevaihto yhteensä	228 234	269 807	135 030	-2 466	630 605
TULOS
Segmentin liiketulos	17 511	21 991	16 680	-1 264	54 918
Rahoitustuotot					990
Rahoituskulut					-1 682
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		45			45
Tuloverot	-4 238	-3 374	-9 366	1 180	-15 798
Tilikauden voitto					38 473
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	319 448	235 340	65 411	-136 247	483 952
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	50	982			1 032
Kohdistamattomat varat					5 016
Konsernin varat yhteensä					490 000
Segmentin velat	118 282	52 440	13 858	-6 792	177 788
Kohdistamattomat velat					22 874
Konsernin velat yhteensä					200 662
Segmentin investoinnit	10 072	12 874	2 001		24 947
Poistot ja arvonalentumiset	11 176	12 518	97	988	24 779

Liikevaihto kohdemaittain 2023

2023	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Muut maat	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	225 820	237 692	134 145	32 948	630 605
Liikevaihto yhteensä	225 820	237 692	134 145	32 948	630 605

Olvi-konserni on muuttanut 1.1.2024 alkaen segmenttien esitystapaa aiemmasta vastaamaan johdon seurantaa. Segmenttien myyntivolyymit ja liikevaihdot esitetään segmentin sisäisillä liiketapahtumilla eliminoituna. Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.

2. Liikevaihto

LAADINTAPERIAATTEET

Olvi soveltaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia. Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut vastikkeet käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

Suoritevelvoitteet

Juomamyynnin suoritevelvoite on juomatuotteiden toimittaminen asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Juomatoimitukseen mahdollisesti sisältyvä kuljetus ei ole erillinen suoritevelvoite. Asiakassopimuksiin ei sisälly tuotteita koskevia palveluita tai muita elementtejä tai suoritusvelvoitteita. Laitepalvelumyynnin osalta suoritevelvoite on kylmälaitteen tai muun vastaavan vuokralaitteen tarjoaminen asiakkaalle sopimuksen mukaiseksi ajaksi.

Myyntituottojen tuloutus

Juomien ja juomatuotteiden myynti tuloutetaan sillä ajan hetkellä, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakassopimuksen toimitusehtojen mukaiseen paikkaan ja tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle eikä Olvilla ole täyttämättömiä velvoitteita asiakasta kohtaan. Juomatoimituksiin ei sisälly palautusehtoja. Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppa-asiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Vuokrasopimusten laadintaperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 13. Aineelliset hyödykkeet.

Myyntituottojen määrä

Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan saatavan asiakkailta tuotteen tai palvelun luovuttamisen vastikkeena. Transaktiohinta määräytyy asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, ja siitä vähennetään myyntihetkellä sopimusehtojen mukaiset vuosialennukset sekä mahdolliset virheellisten tuotteiden palautukset. Olvi-konserni soveltaa IFRS 15.121a -standardin mukaista käytännön apukeinoa eikä siten ilmoita raportointikauden lopussa täyttämättä tai osittain täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää.

Liikevaihdon jaottelu

2024

1 000 EUR	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Konserni
TUOTOT
Juomamyynti	236 464	266 596	151 518	654 578
Laitepalvelut	2 329	0	0	2 329
Liikevaihto yhteensä	238 793	266 596	151 518	656 907

Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä	Konserni
225 991	267 375	135 030	628 396
2 209	0	0	2 209
228 200	267 375	135 030	630 605

Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat

	2024	2023
Myyntisaamiset	115 879	113 835
Asiakassopimuksiin perustuvat varat	6 862	4 447
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	2 841	3 066
Saadut ennakot	232	219
Yhteensä	125 814	121 567

Myyntisaamiset perustuvat asiakaslaskutukseen. Myyntisaamisista kirjattu luottotappiovaraus on esitetty liitetiedossa 14.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

3. Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin sekä hallinnon kulut

1 000 EUR	2024	2023
Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin kulut
Myyntirahdit	43 093	40 172
Muut logistiikan kulut	32 259	31 323
Myynnin ja markkinoinnin kulut	61 646	55 110
Hallinnon kulut	49 235	41 472
Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin sekä hallinnon kulut yhteensä	186 233	168 077

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

1 000 EUR	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	594	127
Vuokratuotot	239	203
Muut	1 104	659
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 937	989

Muut liiketoiminnan muut tuotot koostuvat muun muassa julkisista avustuksista sekä tuotannon sivutuotteiden myynnistä.

1 000 EUR	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	669	690
Muut liiketoiminnan kulut	80	12 932
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	749	13 622

Muihin liiketoiminnan kuluihin vuonna 2023 sisältyy Valko-Venäjän tytäryhtiön 12,2 miljoonan euron sakko.

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä osakeperusteiset maksut

LAADINTAPERIAATTEET

Palkkakulut

Henkilöstön palkkakulut jaksotetaan suoriteperiaatteen mukaisesti kuluksi tilikaudelle. Olvin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, mahdollisista lisistä, mahdollisista kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja kolmannelle osapuolelle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Olvin avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääoman ehtoisina instrumentteina sekä käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon perustuen Olvin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Käteisvaroina selvitettävät palkkiot maksetaan ainoastaan verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu odotettavissa olevat osingot. Koko osakepalkkion arvo, mukaan lukien rahaosuus, kirjataan omaan pääomaan ja myös rahaosuuden arvo perustuu Olvin osakkeen arvoon myöntämispäivänä.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset Olvin ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Henkilöstökulut

1 000 EUR	2024	2023
Palkat	73 436	66 745
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	5 030	4 620
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat etuudet	533	293
Käteisvaroina maksettavat etuudet	450	267
Muut henkilösivukulut	7 835	7 247
Yhteensä	87 284	79 172

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella	2024	2023
Suomi	447	449
Itämeren alue	1 068	1 066
Valko-Venäjä	910	861
Yhteensä	2 425	2 376

JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Johdon palkat ja palkkiot tilikausina 2024 ja 2023:

1 000 EUR	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	613	358
Yhteensä	613	358
1 000 EUR	2024	2023
Muu johtoryhmä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 315	1 039
Osakeperusteiset maksut	234	239

Hallituksen jäsenten palkkiot

1 000 EUR	2024	2023
Hortling Nora	101	77
Hakkarainen Pentti	0	16
Heinonen Lasse	60	46
Markula Elisa	0	7
Noop Tarmo	37	0
Nummela Juho	47	39
Paltola Päivi	52	40
Ståhlberg Christian	52	33
Yhteensä	349	258

SUORITEPERUSTEISET OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Oheisessa taulukossa tilikaudella päättyneet suoriteperusteiset (p) ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat. Vuodesta 2023 alkaen osakekannustimien tavoitteet ja mahdolliset palkkiot perustuvat konsernin Suomen ja Itämeren alueen liiketoimintasegmenttien tavoitteiden saavuttamiseen.

Ansaintajakso	Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2021–2023 (p)	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden	13	10 000	6 319
2022–2024 (k)	myyntivolyymin kasvu (40 %), Arvoketjun CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	16	10 670	259
2023–2025 (k)		16	10 600
2023–2025 (k)	Oma sijoitus (50 %) ja TSR (50 %) *)	1	1 000
2024–2026 (k)	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	37	43 150

*) TSR on sidottu Olvin A-osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin 1.12.2024-31.1.2025 ja maksettuihin osinkoihin ohjelman käynnistymisestä 31.1.2025 saakka.

Oheisessa taulukossa tilikauden aikana päätetyt uudet suoriteperusteiset ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2025–2027	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %),	36	42 702
	Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)

Sitouttavat rajoitetut osakekannustinjärjestelmät

Tilikaudella päättyneet (p) ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2022–2023 (p)	Oma sijoitus ja työsuhde	10	2 000	400
2024–2025 (k)	Työsuhde	19	3 250

Tilikauden aikana päätetyt uudet ohjelmat.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä, henkilöä	Enimmäis palkkio, kpl	Toteutunut palkkio, kpl
2025–2026	Työsuhde	16	2 750

Osakepalkkiot maksetaan kerralla ansaintakauden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Palkkion saaminen on sidottu työsuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Osakepalkkion lisäksi suoritetaan käteisosuus, joka kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Tilikaudella kirjattiin kyseisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kustannuksia yhteensä 983,1 tuhatta euroa. Kannustinjärjestelmiin liittyvien velkojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa on 1 206,3 tuhatta euroa. Osakelukumäärä ohjelmissa on yhteensä 63 079 kappaletta ja käyvän arvon painotettu keskiarvo on 29,31 euroa osakkeelta. Käyvän arvon määrittelyssä on huomioitu tulevaisuuden arvioitu osingonjako. Olvi-konsernilla ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

6. Tutkimus- ja tuotekehityskulut

LAADINTAPERIAATTEET

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja tuotekehityskuluja 9,7 miljoonaa euroa vuonna 2024 (5,6 miljoonaa euroa vuonna 2023), joka on 1,5 (0,9) prosenttia liikevaihdosta laskettuna.

7. Tilintarkastuskulut

1 000 EUR	2024	2023
Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastuspalkkiot	268	263
Veropalvelut	10	0
Muut palvelut	77	21
Yhteensä	355	284
Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	8	51
Tilintarkastuksen oheispalvelut	0	3
Muut palvelut	27	1
Yhteensä	36	55

8. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR	2024	2023
Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista	6	10
Korkotuotot pankkitalletuksista	1 584	413
Kurssierot	364	397
Muut korko- ja rahoitustuotot	283	170
Yhteensä	2 237	990

1 000 EUR	2024	2023
Korkokulut vuokrasopimuksista	336	173
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	480	408
Kurssierot	443	791
Muut rahoituskulut	378	310
Yhteensä	1 637	1 682

9. Tuloverot

LAADINTAPERIAATTEET

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. Konserni on arvioinut, ettei sillä ole 31.12.2024 epävarmoja veropositioita.

Tuloverot tuloslaskelmassa

1 000 EUR	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	18 630	13 042
Edellisten tilikausien verot	1 173	3 859
Laskennalliset verot	-190	-1 103
Yhteensä	19 613	15 798

Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla 20,0 % (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR	2024	2023
Tulos ennen veroja	82 038	54 271
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	16 408	10 854
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	375	-1 298
Verovapaat tuotot	-116	-118
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus	2 415	3 839
Tuloslaskelmaan sisältymätön verotettava tulo	0	-4
Tuloslaskelman ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut	-2 199	-2 981
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	1 205	1 210
Verot edelliseltä tilikaudelta	1 173	3 859
Muut verot ja oikaisut	352	437
Verot tuloslaskelmassa	19 613	15 798

Verot edelliseltä tilikaudelta sisältävät Valko-Venäjän tytäryhtiölle määrätyn lisäveron. Vähennyskelvottomien erien 2023 verovaikutukseen sisältyy Valko-Venäjän tytäryhtiölle asetettu 12,2 miljoonan euron sakko.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero paitsi silloin, kun konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista, oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä, vahvistetuista tappioista sekä suunnitellusta tuloksen jaosta. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa. Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Tuloverojen sekä laskennallisten verojen kirjaamiseen tilinpäätökseen sisältyy aina jonkun verran epävarmuutta. Laskennallisten verosaamisten määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallinen vero on kirjattu verotuksellisista tappioista verovuoteen 2024 saakka siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa. Kirjaamattoman laskennallisen verosaamisen määrä on 1 429 tuhatta euroa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2024

1 000 EUR	31.12.2023	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kurssierot	31.12.2024
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 712	892	0	2 604
Osakepalkitseminen	94	39	0	133
Vahvistetut tappiot	2 069	-397	0	1 672
Muut erät	495	-475	0	20
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	4 370	59	0	4 429

		Kirjattu
1 000 EUR	31.12.2023	tulosvaikutteisesti	Kurssierot	31.12.2024
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	9 928	-211	-5	9 712
Tuloksen jako	2 961	163	0	3 124
Muut erät	1 211	-74	0	1 137
Laskennalliset verovelat yhteensä	14 100	-122	-5	13 973

Konserniyhtiöillä on käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 14 937 tuhatta euroa, joista 458 tuhatta euroa vanhentuu vuosina 2027–2028. Muilta osin tappiolla ei ole vanhentumisaikaa. AS A. Le Coqin ja A/S Cēsu Aluksen suunnitellusta tilikauden tuloksen jaosta on kirjattu 3 124 tuhannen euron suuruinen laskennallinen verovelka tilinpäätökseen 2024. AS A. Le Coqin ja A/S Cēsu Aluksen jakamattomista voittovaroista 73 256 tuhatta euroa vuonna 2024 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä emoyrityksellä on määräysvalta siihen, milloin väliaikainen ero purkautuu ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Mikäli jakamattomista voittovaroista kirjattaisiin laskennallista veroa, sen vaikutus olisi 13 027 tuhatta euroa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2023

1 000 EUR	31.12.2022	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kurssierot	31.12.2023
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	306	1 413	-7	1 712
Osakepalkitseminen	290	-196	0	94
Vahvistetut tappiot	1 943	126	0	2 069
Muut erät	31	464	0	495
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 569	1 808	-7	4 370

1 000 EUR	31.12.2022	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kurssierot	31.12.2023
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	10 005	-7	-70	9 928
Tuloksen jako	2 783	178	0	2 961
Muut erät	678	533	0	1 211
Laskennalliset verovelat yhteensä	13 466	704	-70	14 100

10. Osakekohtainen tulos

LAADINTAPERIAATTEET

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 21 714 omaa A-osaketta.

OSAKEKOHTAINEN TULOS 2024 JA 2023:

	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR)	61 669	38 251
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	20 722	20 722
Omien osakkeiden vaikutus (1 000)	-24	-31
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000)	20 698	20 691
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	2,98	1,85

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetietojen kohdassa 17. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

Olvi-konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2023–2024 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.

11. Aineettomat hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintamaita. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Aiemmin kirjattuja liikearvon arvonalentumisia ei palauteta.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen hyödykkeen todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti. Olvikonsernissa on aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2024 yhteensä 85 tuhatta euroa (31.12.2023 40 tuhatta euroa).

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden arvostaminen sisältää aina jonkun verran epävarmuutta ja johdon harkintaa. Arvostuslaskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan ja kassavirtojen tulevasta kehityksestä.

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOAJAT

Kehittämismenot	6 vuotta
Asiakassuhteet	5–6 vuotta
Tavaramerkit	10 vuotta
Ohjelmistot	5 vuotta
Muut	5 vuotta

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUSINA 2024 JA 2023:

1 000 EUR	Liikearvot	Aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	31 226	46 352	77 578
Lisäykset	0	1 607	1 607
Siirrot erien välillä	0	-567	-567
Kurssierot	-10	-19	-29
Hankintameno 31.12.2024	31 216	47 373	78 589
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	9 022	35 834	44 856
Poistot	0	2 407	2 407
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	-168	-168
Kurssierot	-10	-13	-23
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	9 012	38 060	47 072
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	22 204	10 518	32 722
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	22 204	9 313	31 517

Aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä asiakkuuksista, tavaramerkeistä, ohjelmistoista ja maa-alueiden vuokraoikeuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy 1 017 tuhannen euron suuruinen rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan sisältävä aineeton oikeus, josta ei kirjata suunnitelman mukaisia poistoja.

1 000 EUR	Liikearvot	Aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	31 254	44 419	75 673
Lisäykset	0	1 863	1 863
Siirrot erien välillä	0	212	212
Kurssierot	-28	-142	-170
Hankintameno 31.12.2023	31 226	46 352	77 578
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	9 050	33 446	42 496
Poistot	0	2 494	2 494
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	-6	-6
Kurssierot	-28	-100	-128
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	9 022	35 834	44 856
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	22 204	10 972	33 176
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	22 204	10 518	32 722

12. Arvonalentumiset ja liikearvon arvonalentumistestaus

LAADINTAPERIAATTEET

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa. Tämän jälkeen vähennys on kohdistettu aineellisille hyödykkeille, joiden arvostukseen johto arvioi liittyvän eniten epävarmuutta. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät. Arvonalentumistestaus tehdään rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Itämeren alueen segmentistä annettavaan tietoon on yhdistetty Viron, Latvian, Liettuan ja Tanskan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tiedot. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liiketulos sekä käytetty WACC (Valko-Venäjä oman pääoman kustannus) sekä kasvuprosentti. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvojen testauslaskelmat sisältävät useita johdon arvioita sekä oletuksia ja ovat siksi alttiita muutoksille. Laskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan ja kassavirtojen tulevasta kehityksestä. Rahavirtojen nykyarvot on laskettu käyttäen testatuille rahavirtaa tuottaville yksiköille laskettuja pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) arvoja tai oman pääoman kustannusta. Arvonalentumistestit laaditaan vuosittain, tai kun on viitteitä olosuhteista, jotka saattaisivat aiheuttaa arvonalentumisia.

ARVONALENTUMISTESTAUKSEN MUUTTUJAT 2024

2024	Suomi	Itämeren alue	Valko-Venäjä
Liikearvo	11 075	11 128	0
Kasvuprosentti	2 %	2 %	n/a
WACC ennen veroja/Oman pääoman kustannus	7,53	5,95-8,67	33,24
2023
Liikearvo	11 075	11 128	0
Kasvuprosentti	2 %	2 %	n/a
WACC ennen veroja/Oman pääoman kustannus	8,82	8,55-9,09	27,09

Yllä olevassa taulukossa on siirrytty esittämään WACC ennen veroja (aiemmin verojen jälkeen) ja vuoden 2023 vertailuluvut on oikaistu vastaavasti. Itämeren alueen segmenttiin sisältyvän Liettuan rahavirtaa tuottavaan yksikköön on liikearvon lisäksi kohdistettu taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamaton aineeton oikeus, jonka kirjanpitoarvo on 1 017 tuhatta euroa.

SUOMI JA ITÄMEREN ALUE

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 5 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä. Arvonalentumistestaus vuonna 2024 osoitti, että testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärät ylittivät selvästi niille kohdistetun liikearvon ja muiden testattujen omaisuuserien tasearvot. Testauksen perusteella liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattoman aineettoman hyödykkeen arvonalentumisesta ei ole viitteitä.

VALKO-VENÄJÄ

Valko-Venäjän segmentin osalta on huomioitu liiketoimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vuoden 2022 alkaneen Ukrainan sodan takia. Valko-Venäjää kohtaan on asetettu sanktioita ja Valko-Venäjän valtio on asettanut vastasanktioita erityisesti EU-maita vastaan. Erilaisia liiketoimintaan ja omistajuuteen vaikuttavia lakeja on asetettu, jotka esimerkiksi rajoittavat länsimaalaisten omistajien oikeuksia. Lisäksi Valko-Venäjän valuuttakurssien kehityksen ennakoitavuus ja rahaliikenteen toimivuus ovat vaikeutuneet.

Edellä kuvatut toimintaympäristöön liittyvät epävarmuudet on huomioitu kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvonalentumistestaus on tehty käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla huomioiden seuraavan kahden vuoden euromääräiset osingot emoyhtiölle arvioidun nettotuloksen ja rahoituksellinen aseman perusteella. Jäännösarvona on käytetty ulkoisia markkinaehtoisia arvioita yhtiön arvosta. Kahden vuoden aikavälin osinkojen perusteella laskettu taloudellinen hyöty emoyhtiölle liittyy toimintaympäristön ennustettavuuden epävarmuuteen. Diskonttokorkona on käytetty oman pääoman kustannusta

33,24 prosenttia. Omaisuuserään liittyvää erityisriskiä on arvioitu ja otettu huomioon euromääräisissä rahavirtaarvioissa saatavien osinkojen sekä jäännösarvon osalta.

Tilinpäätökseen 31.12.2022 johto arvioi Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin kirjanpidollista arvoa muuttuneessa toimintaympäristössä. Tuolloin arvioinnin perusteella kirjattiin 35,0 miljoonan euron arvonalentuminen tilinpäätökseen 31.12.2022. Johdon tekemän arvion ja testauksen perusteella Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin tasearvostus 31.12.2024 on olennaisesti oikealla tasolla eikä tehtyä arvonalennusta ole tarvetta muuttaa. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin käypä arvo (hierarkiataso 3) 31.12.2024 oli 50,2 miljoonaa euroa. Käypään arvoon sisältyy merkittävää epävarmuutta. Arvio on tehty huolellisesti johdon harkintaa käyttäen ja parhaalla mahdollisella tiedolla vaikeutuneet toimintaedellytykset huomioiden. Varojen ja velkojen käypä arvo ei kuvaa yhtiön taloudellista arvoa normaalissa, nykyistä vakaammassa liiketoimintaympäristössä eikä liiketoiminnallista suoriutumista paikallisessa valuutassa.

HERKKYYSANALYYSI

Suomi ja Itämeren alue

Tehtyjen laskelmien arvonalentumisherkkyyttä testattiin kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta arvioimalla, paljonko yksi muuttuja voisi muuttua, jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä pysyisi samana kuin omaisuuserän tasearvo. Testattavien tase-erien testausajankohdan mukaiset varat olivat Suomen segmentissä 91,0 miljoonaa euroa ja Itämeren alueen segmentissä 176,3 miljoonaa euroa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä oli Suomen segmentissä 545,4 miljoonaa euroa ja Itämeren alueen segmentissä 563,3 miljoonaa euroa Herkkyysanalyysien perusteella johto arvioi, että kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla keskeisiin oletuksiin ei ole sellaista vaikutusta, että liikearvon ja testattujen omaisuuserien tasearvo ylittäisi käyvän arvon.

Valko-Venäjä

Herkkyysanalyysistä voidaan todeta, että lähes mikä tahansa muutos oletuksissa aiheuttaa muutoksen käypään arvoon, joka tilinpäätöshetkellä vastaa olennaisesti testattavien tase-erien kirjanpitoarvoa. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti Valko-Venäjän taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

13. Aineelliset hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Aineellisten hyödykkeiden kirjaaminen ja poistaminen

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen hyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä

olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Aineelliset hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään aineellisen hyödykkeen hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.

Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti niiden toteutumishetkellä.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN TALOUDELLISET VAIKUTUSAJAT

Rakennukset ja rakennelmat 10—40 vuotta Tehdaskoneet ja laitteet 15—20 vuotta Kierrätettävät päällysteet 5—20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten hyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimuksin hankittu omaisuuserä, pois lukien lyhytaikaiset ja vähäarvoiset sopimukset, merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vuokrasopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Konserni käyttää diskonttauskorkona pääsääntöisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli se ei ole määritettävissä, lisäluoton korkoa. Vuokrasopimusvelat sisältyvät taseen korollisiin rahoitusvelkoihin. Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin autoista, tuotannon vuokralaitteista sekä vuokratuista toimitiloista.

Vuokrakausi on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot huomioidaan, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseiset optiot käytetään tai jätetään käyttämättä. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on enintään 12 kuukautta, luokitellaan lyhytaikaisiksi vuokrasopimuksiksi. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasaerinä.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei tällä hetkellä ole rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana vaan kaikki juomien jakelu- ja kylmälaitevuokrasopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. Vuokralle annetut hyödykkeet ovat osa konsernin käyttöomaisuutta ja operatiivisten vuokrasopimusten vuokratuotto kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokralle annettuihin hyödykkeisiin liittyvää riskiä hallinnoidaan omaisuusvakuutuksin. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia ja siten purettavissa. Vuokrattavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo on 3,5 miljoonaa euroa (3,6 miljoonaa euroa vuonna 2023). Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on enintään 12 kuukautta, luokitellaan lyhytaikaisiksi vuokrasopimuksiksi. Näiden vuokrasopimusten määrä ei ole olennainen Olvi-konsernissa.

VUOKRASOPIMUKSISTA LÄHTEVÄ RAHAVIRTA

1 000 EUR	2024	2023
Vuokrasopimusvelkojen poismaksut	-1 694	-1 143
Korkokulut vuokrasopimuksista	-336	-173
Lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-5 714	-5 668
Yhteensä	-7 744	-6 984

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUSINA 2024 JA 2023:

1 000 EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Rakennukset, käyttöoikeusomaisuus	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus	Muut aineelliset hyödykkeet	Muut aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuus	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	2 297	159 391	3 194	386 865	4 141	42 583	4 680	5 789	608 942
Lisäykset	0	583	3 969	5 670	901	4 328	762	31 479	47 691
Vähennykset	-5	-17	-11	-2 024	-8	-1 215	-113	0	-3 394
Siirto erien välillä	0	1 046	0	7 157	-346	409	-609	-10 883	-3 226
Kurssierot	0	-358	-18	-1 068	0	-70	0	-92	-1 606
Hankintameno 31.12.2024	2 292	160 645	7 134	396 600	4 687	46 035	4 720	26 293	648 407
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	0	91 478	780	277 698	2 296	19 838	3 549	120	395 760
Poistot ja arvonalentumiset	0	3 961	548	14 144	672	3 458	700	6	23 489
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	-36	-1	-3 440	-336	-378	-718	0	-4 910
Kurssierot	0	-134	-12	-1 393	-0	-60	0	-3	-1 601
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	0	95 270	1 316	287 008	2 631	22 859	3 530	124	412 738
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	2 297	67 913	2 414	109 167	1 845	22 744	1 131	5 668	213 182
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	2 292	65 375	5 818	109 591	2 056	23 177	1 190	26 170	235 669

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa päällysteitä, autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

1 000 EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Rakennukset, käyttöoikeusomaisuus	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus	Muut aineelliset hyödykkeet	Muut aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuus	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	2 297	150 984	1 348	360 804	8 106	40 458	72	16 899	580 969
Lisäykset	0	1 275	1 951	4 713	760	4 021	848	13 074	26 642
Vähennykset	0	-8	0	-679	45	-1 173	-67	-18	-1 898
Siirto erien välillä	0	10 192	0	30 885	-4 769	-115	3 827	-24 044	15 976
Kurssierot	0	-3 052	-105	-8 858	-1	-608	0	-123	-12 748
Hankintameno 31.12.2023	2 297	159 391	3 194	386 865	4 141	42 583	4 680	5 789	608 942
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	0	82 653	736	263 609	5 622	20 111	72	0	372 804
Poistot ja arvonalentumiset	0	3 954	124	14 864	510	2 668	617	-29	22 709
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	5 824	0	10 193	-3 837	-2 452	2 860	178	12 767
Kurssierot	0	-953	-80	-10 969	0	-489	0	-29	-12 520
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	0	91 478	780	277 698	2 296	19 838	3 549	120	395 760
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	2 297	68 331	611	97 195	2 485	20 347	0	16 899	208 165
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	2 297	67 913	2 414	109 167	1 845	22 744	1 131	5 668	213 182

14. Rahoitusvarat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahoitusvarojen luokittelu, kirjaaminen ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin (lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset)
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin (johdannaiset), sekä
• käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin (muut sijoitukset).

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten kohdalla on tehty peruuttamaton valinta hankintahetkellä kirjata ne käypään arvoon laajan tuloksen kautta. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin kuluihin (myyntisaamisten arvonalentuminen).

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

1 000 EUR	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tuloksen kautta	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Taso	Käypä arvo
31.12.2024
Muut sijoitukset			893	3	893
Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset	6 023			3	6 023
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	131 495				131 495

1 000 EUR	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tuloksen kautta	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Taso	Käypä arvo
31.12.2023
Muut sijoitukset			1 042	3	1 042
Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset	5 544			3	5 544
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	125 815				125 815

14.1. MUUT SIJOITUKSET

Laadintaperiaatteet

Konsernin muut sijoitukset sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Hierarkiatason 3 arvostus on määritetty perustuen ulkopuolisen asiantuntijan arvonmääritykseen. Osakkeet on arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen kautta, sillä kyseiset omistukset eivät ole osa Olvin varsinaista ydinliiketoimintaa. Arvonmäärityksen virhemarginaali on +/- 2 prosenttia perustuen ulkopuolisen asiantuntijan arvioon.

1 000 EUR	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 042	1 046
Vähennykset	-149	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	893	1 042

14.2. LAINASAAMISET JA MUUT PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 EUR	2024	2023
Lainasaamiset	1 326	1 282
Muut pitkäaikaiset saamiset	4 697	4 262
Yhteensä	6 023	5 544

Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin laina- ja muut pitkäaikaiset saamiset. Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin vakuustalletuksista sekä asiakkaille myönnetyistä vuosihyvitysennakoista. Muiden pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

14.3. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat Olvi-konsernin tavanomaisen liiketoiminnan perusteella syntyneitä laskutettuja saamisia asiakkailta ja ne ovat lyhytaikaisia korottomia saamisia. Myyntisaamiset kirjataan alun perin arvoon, joka siitä uskotaan perittävän, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Olvi-konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua menettelyä, minkä mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Siirtosaamiset ovat menoennakkoja ja etukäteen maksettuja menoja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Odotettavissa olevan luottotappion määrän ja ennakoivan arvonalentumisvarauksen kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon tulevista luottotappiosta sekä aikaisempaan tietoon ja kokemukseen luottotappioista.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET 2024 JA 2023:

1 000 EUR	2024	2023
Myyntisaamiset	115 879	113 835
Siirtosaamiset	15 616	11 980
Muut saamiset	0	0
Yhteensä	131 495	125 815

Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin sisältyi 793 tuhannen euron suuruinen luottotappiovaraus (813 tuhatta euroa vuonna 2023). Konsernissa on kirjattu tilikauden aikana luottotappioita tuloslaskelmaan myyntisaamisista 327 tuhatta euroa (1 271 tuhatta euroa vuonna 2023). Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen.

	2024
1 000 EUR	Myyntisaamiset brutto	Varaus	Myyntisaamiset netto
Erääntymättömät	107 144	58	107 086
Erääntyneet
Alle 30 päivää	7 779	91	7 688
31-60 päivää	427	63	364
61-90 päivää	387	9	378
91-120 päivää	74	-3	77
Yli 120 päivää	861	575	286
Yhteensä	116 672	793	115 879

	2023
1 000 EUR	Myyntisaamiset brutto	Varaus	Myyntisaamiset netto
Erääntymättömät	103 734	146	103 588
Erääntyneet
Alle 30 päivää	9 180	81	9 099
31-60 päivää	261	17	243
61-90 päivää	326	150	176
91-120 päivää	133	10	124
Yli 120 päivää	1 014	409	605
Yhteensä	114 648	813	113 835

MYYNTISAAMISET VALUUTOITTAIN

1 000 EUR/VAL	2024		2023
	VAL	EUR	VAL	EUR
EUR	98 945	98 945	98 213	98 213
BYN	58 825	16 229	50 467	14 271
DKK	11 172	1 498	16 130	2 164

15. Vaihto-omaisuus

LAADINTAPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden sekä ostotuotteiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno perustuu standardikustannushintaan. Standardikustannushintaan luetaan raaka-aineet, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Hankintamenoa alempi todennäköinen luovutushinta on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Standardikustannushintaan arvostusmenetelmänä liittyy aina jonkun verran johdon arviota. Arviot liittyvät muun muassa kustannustason määrittämiseen sekä arvioituihin tuotannon valmistusmääriin ja myyntiennusteisiin. Vaihtoomaisuuden arvostus edellyttää johdolta huolellista arviointia myös mahdollisten epäkuranttiusvähennysten osalta.

VAIHTO-OMAISUUS 2024 JA 2023:

1 000 EUR	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	30 910	29 012
Keskeneräiset tuotteet	5 935	5 930
Valmiit tuotteet / tavarat	32 860	32 544
Muu vaihto-omaisuus	6 542	6 704
Yhteensä	76 247	74 190

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2024 on tehty 5 221 tuhatta euroa (3 621 tuhatta euroa vuonna 2023).

16. Rahavarat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käteisvarat ja pankkitilien rahavarat sekä talletukset ja korkosijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Luotollisten tilien mahdollisesti käytössä oleva osuus esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa.

RAHAVARAT 2024 JA 2023:

1 000 EUR	2024	2023
Käteinen raha ja pankkitilit	50 751	31 458
Yhteensä	50 751	31 458

Rahavaroista 17,9 miljoonaa euroa kohdistuu Valko-Venäjän segmenttiin (7,1 miljoona euroa vuonna 2023). Valko-Venäjän rahavarojen käyttöön maan ulkopuolella liittyy epävarmuutta.

17. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

LAADINTAPERIAATTEET

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi). Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen.

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

1 000 EUR	K-osakkeet (kpl)	A-osakkeet (kpl)	Osake pääoma EUR	Käyvän arvon rahasto EUR	Omat osakkeet EUR	Muut rahastot EUR	Yhteensä EUR
31.12.2023	3 732 256	16 961 284	20 759	295	-881	1 092	21 265
Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle		6 978			223		223
31.12.2024	3 732 256	16 968 262	20 759	295	-658	1 092	21 488

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2023). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. K- ja A-osakkeiden vähimmäismäärä on yhteensä 7,5 miljoonaa kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa yhden äänen ja K-osake 20 ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat saman oikeuden osinkoon. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2023) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOJEN KUVAUKSET

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää muiden sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:llä oli tammikuun 2024 alussa hallussa 28 692 kappaletta omia A-osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti Olvi Oyj luovutti tilikauden aikana päättyneiden suoriteperusteisien osakejärjestelmien ja lisäosakejärjestelmän kohderyhmien henkilöille yhteensä 6 978 kappaletta omia A-osakkeitaan hankintahintaan 223,0 tuhatta euroa. Luovutettujen omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,03 prosenttia.

Olvi Oyj:llä on tilikauden lopussa hallussa yhteensä 21 714 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden hankintahinta on yhteensä 657,8 tuhatta euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista on 0,10 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,02 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä on 0,13 prosenttia.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on muodostunut osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta. Osakkeella ei ole enää nimellisarvoa.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tähän tilinpäätökseen, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2024 osinkoa sekä K- että A-sarjan osakkeelle 1,30 euroa/osake, yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2023 maksettiin 1,20 euroa/osake, yhteensä 24,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 18.4.2024 ja 3.9.2024.

18. Rahoitusvelat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahoitusvelkojen kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

RAHOITUSVELAT 2024 JA 2023:

1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	120	105
Vuokrasopimusvelat	6 635	3 993
Yhteensä	6 755	4 098
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	1 245	1 547
Vuokrasopimusvelat	2 499	1 361
Yhteensä	3 744	2 908

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2024 koostuvat pääosin vuokrasopimusveloista ja vähäisestä määrästä muita rahoitusvelkoja. Rahoitusvelkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoa.

RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

2024
1 000 EUR	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	1 245	120	0
Vuokrasopimusvelat	2 499	5 950	685
Ostovelat	75 997	0	0
Yhteensä	79 741	6 070	685

2023

1 000 EUR	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	1 547	105	0
Vuokrasopimusvelat	1 361	3 234	759
Ostovelat	68 252	0	0
Yhteensä	71 160	3 339	759

Taulukon vuokrasopimusvelat sisältävät korkokomponentin.

RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

			Vuokrasopimus
1 000 EUR	1.1.2024	Rahavirrat	velkojen lisäys	Muut muutokset	31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta	1 652	-81		-206	1 365
Vuokrasopimusvelat	5 354	-2 030	5 810		9 134
Yhteensä	7 006	-2 111	5 810	-206	10 499

1 000 EUR	1.1.2023	Rahavirrat	Vuokrasopimus velkojen lisäys	Muut muutokset	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	1 147	505			1 652
Vuokrasopimusvelat	2 984	-1 316	3 686		5 354
Muut velat	16	-16			0
Yhteensä	4 147	-827	3 686	0	7 006

19. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin ja korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

I MARKKINARISKI

I 1. Valuuttariski

Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja sisäisistä lainasaamisista sekä tytäryhtiön tilinpäätöksen muuntamisesta euroiksi.

Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski syntyy Valko-Venäjän toiminnoista. Valko-Venäjän toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit syntyvät ulkomaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen rahavirroista sekä Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdystä sijoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä tytäryhtiön tuloslaskelman ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Valko-Venäjän valuutta on vaihdellut viime vuosina merkittävästi ja siihen liittyy myös tulevaisuudessa devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liiketulosta, tilikauden tulosta sekä omaa pääomaa.

Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen osalta konserni altistuu taseen muuntoriskille. Translaatiopositio 31.12.2024 oli 39,0 miljoonaa euroa, joka vastaa tytäryhtiön omaa pääomaa alaskirjauksen määrällä oikaistuna (21,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 ilman 35,0 miljoonan euron arvonalentumista). +/- 10 prosentin muutos valuuttakurssiin olisi vaikuttanut konsernin tilikauden tulokseen +2,2/-1,8 miljoonaa euroa ja omaan pääomaan noin +4,3/-3,5 miljoonaa euroa. Alaskirjauksen valuuttakurssimuutoksella oikaistu vaikutus 31.12.2024 on 28,7 miljoonaa euroa. Tilikauden oman pääoman muuntoero oli -1,4 miljoonaa euroa.

Konsernin muita valuuttakurssiriskejä voidaan pitää vähäisenä. Konsernin uusimman yrityshankinnan A/S Bryggeriet Vestfyenin toimintavaluutta on Tanskan kruunu, muiden ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Konsernilla on vähäisessä määrin ostoja ja myyntejä muissa valuutoissa. Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 364 tuhatta euroa (397 tuhatta euroa vuonna 2023) ja valuuttakurssitappioita 443 tuhatta euroa (791 tuhatta euroa vuonna 2023).

Olvi-konserni arvioi operatiiviseen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä valuuttakurssiriskejä säännöllisesti. Valuuttasuojausta voidaan käyttää, mikäli suojaus nähdään järkevänä. Valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat on esitetty liitetiedoissa 14.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 20. Ostovelat ja muut velat.

I 2. Korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu korollisista rahoitusveloista ja niihin liittyvistä korkokuluista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi. Konserni pyrkii toiminnallaan optimoimaan rahoituskulut ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 konsernilla ei ole voimassa olevia koronvaihtosopimuksia.

Konsernin korollinen vieras pääoma 31.12.2024 koostuu pääosin vuokrasopimusveloista sekä vähäisestä määrästä rahalaitoslainoja. Rahalaitosvelkojen määrä 31.12.2024 oli 1,4 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelkojen määrä 9,1 miljoonaa euroa (5,4 miljoonaa euroa vuonna 2023). Korkotason muutoksilla ei nykyisellä lainatasolla ole olennaista vaikutusta konsernin nettotulokseen ennen veroja.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat on esitetty liitetiedossa 18. Rahoitusvelat.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia. Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan säännöllisesti ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä. Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Olvi-konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua menettelyä, minkä mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevan luottotappion määrän ja ennakoivan arvonalentumisvarauksen kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon tulevista luottotappiosta sekä aikaisempaan tietoon ja kokemukseen luottotappioista. Myyntisaamisten arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää, kuitenkin huomioiden eri maiden yleinen maksukäyttäytyminen.

Liikevaihtoon suhteutettuna luottotappiot ovat edelleen alhaisella tasolla, vaikka luottotappiot ovat hieman kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat eri asiakkaille ja eri maantieteellisille alueille. Kaksi suurinta asiakasta, jotka kuuluvat Suomen segmenttiin, muodostavat 23,0 prosenttia (23,1 vuonna 2023) konsernin kokonaismyynnistä. Tilikauden 2024 aikana kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä oli 327 tuhatta euroa (1 271 tuhatta vuonna 2023). Tilinpäätöshetken taseen myyntisaamisiin sisältyi 793 tuhannen euron suuruinen luottotappiovaraus (813 tuhatta euroa vuonna 2023). Muihin pitkäaikaisiin saamisiin ei sisälly olennaista luottoriskiä.

Myyntisaamisten ja luottotappiovarauksen ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 14.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

III Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita eri pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.

Tilinpäätöshetkellä konsernissa oli yhteensä 32,7 miljoonan euron arvosta tililimiittejä, joista käytössä 31.12.2024 oli 1 231,8 tuhatta euroa. Lisäksi konsernilla on 5,0 miljoonaa euroa sitomatonta limiittiä, josta käytössä oli 1 325,6 tuhatta euroa sekä yhteensä 20,0 miljoonaa euroa sitovia limiittejä, jotka olivat 31.12.2024 kokonaan käyttämättä. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Kassanhallintaan liittyvissä sijoituksissa käytetään likvidejä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavia rahamarkkinainstrumentteja.

Emoyhtiö Olvi Oyj:llä on käytettävissä 50 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä ei ollut tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa. Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.

Konsernilla oli 31.12.2024 rahavaroja 50 751 tuhatta euroa (vuonna 2023 31 458 tuhatta euroa). Rahavaroista 17,9 miljoonaa euroa kohdistuu Valko-Venäjän segmenttiin (7,1 miljoonaa euroa 2023). Rahavarojen käyttöön maan ulkopuolella sisältyy epävarmuutta. Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2024 oli 1,4 (1,3 vuonna 2023).

Liitetiedossa 18. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen kuitenkin huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset ja yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan. Pääomarakennetta seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste 31.12.2024 oli 60,3 (59,0) prosenttia ja velkaantumisaste -12,4 (-8,5) prosenttia. Tällä hetkellä konsernissa ei ole olennaista ulkopuolista rahoitusta ja investoinnit sekä osingot on maksettu kassavirralla.

20. Ostovelat ja muut velat

1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot	232	219
Siirtovelat	561	563
Yhteensä	793	782
Lyhytaikaiset
Ostovelat	75 997	68 252
Siirtovelat	32 799	31 989
Muut velat	78 320	78 510
Yhteensä	187 116	178 751

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin sekä asiakkaiden käytössä oleviin kierrätettävien päällysteiden lunastusvelvollisuuteen. Muut velat sisältävät muun muassa välillisiin veroihin liittyviä jaksotuksia. Ostovelat ja muut velat erääntyvät 12 kuukauden kuluessa ja niiden käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoja.

OSTOVELAT VALUUTOITTAIN

1 000 EUR/VAL	2024		2023
	VAL	EUR	VAL	EUR
EUR	65 160	65 160	59 319	59 319
USD	87	84	97	88
BYN	25 687	7 087	21 855	6 180
GBP	26	31	14	16
RUB	93 565	823	46 512	472
CHF	0	0	71	77
DKK	20 968	2 812	15 655	2 100
SEK	4	0	4	0

21. Varaukset, vakuudet ja vastuusitoumukset

LAADINTAPERIAATTEET

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUT

1 000 EUR	2024	2023
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	998	1 300
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	482	1 254
Yhteensä	1 480	2 554

1 000 EUR	2024	2023
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta	3 170	3 268
Muut vastuut	67	567

EHDOLLISET VELAT

Vuoden 2024 tilinpäätökseen ei sisälly ehdollisia velkoja.

22. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset

OMISTUSOSUUDET 2024 JA 2023:

	Konsernin omistusosuus 2024 (%)	Konsernin omistusosuus 2023 (%)	Osuus äänivallasta 2024 (%)	Osuus äänivallasta 2023 (%)
Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	49,00	49,00	49,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	20,00	20,00	20,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,88	99,88	99,88	99,88
SIA Piebalgas Alus, Latvia	99,88	99,88	99,88	99,88
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,67	99,67	99,67	99,67
UAB Uniqa, Liettua	99,67	99,67	99,67	99,67
UAB Alaus Pinta, Liettua	99,67	99,67	99,67	99,67
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	96,36	96,36	96,36	96,36
Trade House Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä	96,36	96,36	96,36	96,36
Servaali Oy, Helsinki, Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Servaali Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100,00	100,00	100,00	100,00
Helsingin tislaamo Oy / Helsinki Distilling Company Ltd, Helsinki, Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Helsingin tislaamoravintola Oy, Helsinki, Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Arctic Silence Oy, Suomi	50,00	50,00	50,00	50,00
A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska	100,00	100,00	100,00	100,00
A/S Dansk Coladrik, Tanska	100,00	95,81	100,00	95,81

Osuus Arctic Silence Oy:ssä käsitellään yhteisyrityksenä, sillä toimijoilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

A/S Bryggeriet Vestfyen lunasti tilikauden aikana loput 4,19 prosenttia A/S Dansk Coladrik -yhtiön osakekannasta. Tilikauden lopussa A/S Dansk Coladrik fuusioitui A/S Bryggeriet Vestfyen -yhtiöön.

TIEDOT KONSERNIN OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISTÄ

1 000 EUR	2024	2023
Osakkuusyritykset
AS Karme, Karksi vald, Viro
Varat	131	117
Velat	23	18
Liikevaihto	97	82
Tilikauden voitto/tappio	75	64
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro
Varat	1 075	1 192
Velat	370	359
Liikevaihto	1 516	1 274
Tilikauden voitto/tappio	78	67
Yhteisyritykset
Arctic Silence Oy, Suomi
Varat	100	100
Velat	0	0
Liikevaihto	0	0
Tilikauden voitto/tappio	0	0

Olvi-konserni tekee myynti- ja valmistusyhteistyötä osakkuusyritysten kanssa.

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä	2024	2023
Hankintameno 1.1.	1 032	1 025
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksesta	52	45
Saadut osingot	-72	-38
Hankintameno 31.12.	1 012	1 032
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 032	1 025
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 012	1 032

23. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöinä hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja yrityskytköksensä.

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUNEET LIIKETOIMET SEKÄ LÄHIPIIRISAAMISET JA -VELAT

Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat tilikausina 2024 ja 2023 ovat seuraavat:

1 000 EUR	2024	2023
Myynnit	481	435
Ostot	1 454	1 260
Saamiset	71	35
Velat	167	112

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa ovat osa normaalia liiketoimintaa ja ne ovat tapahtuneet markkinaehtoisesti. Tarkemmat tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 22. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset.

Lisätietoa hallituksen sekä toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta löytyy liitetiedosta 5. Työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä osakeperusteiset maksut. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

24. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Raportointikauden päättymispäivän jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ole.

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR Liitetieto	2024	2023
Bruttotuotot	535 912 799,66	543 430 021,40
Valmisteverot ja muut vähennyserät	-324 036 570,39	-342 454 588,37
LIIKEVAIHTO 1	211 876 229,27	200 975 433,03
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys (-)	-525 893,49	1 669 652,12
Liiketoiminnan muut tuotot 2	6 111 993,17	6 142 772,33
Materiaalit ja palvelut 3	101 982 108,12	110 296 146,16
Henkilöstökulut 4	28 411 013,53	25 789 070,85
Poistot ja arvonalentumiset 8	10 927 038,02	10 870 334,92
Liiketoiminnan muut kulut 9	50 715 366,75	44 340 196,34
LIIKEVOITTO	25 426 802,53	17 492 109,21
Rahoitustuotot ja -kulut 10	25 347 471,28	28 770 961,72
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	50 774 273,81	46 263 070,93
Tilinpäätössiirrot 11	-2 286 028,52	-1 171 671,27
Tuloverot 12	-5 825 611,99	-4 026 752,12
TILIKAUDEN VOITTO	42 662 633,30	41 064 647,54

EMOYHTIÖN TASE

EUR	Liitetieto	2024	2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	13	3 440 455,68	3 315 385,65
Aineelliset hyödykkeet	13	105 124 615,14	92 332 901,01
Osuudet saman konsernin yrityksissä	14	109 004 478,70	100 914 559,42
Muut sijoitukset	14	501 147,08	651 049,54
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		218 070 696,60	197 213 895,62
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	16	11 641 548,64	12 163 823,58
Pitkäaikaiset saamiset	17	51 726 460,20	50 748 833,71
Lyhytaikaiset saamiset	17	58 411 890,82	64 226 620,54
Rahat ja pankkisaamiset		17 493 096,79	15 155 790,12
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		139 272 996,45	142 295 067,95
VASTAAVAA YHTEENSÄ		357 343 693,05	339 508 963,57
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		20 758 808,00	20 758 808,00
Ylikurssirahasto		856 975,83	856 975,83
Vararahasto		126 981,88	126 981,88
Edellisten tilikausien voitto		121 977 929,48	105 664 494,96
Tilikauden voitto		42 662 633,30	41 064 647,54
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	18	186 383 328,49	168 471 908,21
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	19	40 868 899,50	40 782 870,98
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma		12 617 496,22	15 617 496,22
Lyhytaikainen vieras pääoma		117 473 968,84	114 636 688,16
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	20	130 091 465,06	130 254 184,38
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		357 343 693,05	339 508 963,57

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

EUR	Liitetieto	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		42 662 633,30	41 064 647,54
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	8	10 927 038,02	10 870 334,92
Rahoitustuotot ja -kulut	10	-25 403 540,59	-29 154 978,56
Muut oikaisut		8 403 357,42	2 169 938,00
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		36 589 488,15	24 949 941,90
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) *)		5 810 929,67	-18 226 122,01
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		522 274,94	-1 141 330,51
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		-1 211 413,90	-6 928 538,30
Maksetut korot		-1 118 785,21	-1 066 993,21
Saadut korot		1 888 505,67	1 767 918,98
Saadut osingot		23 092 662,43	22 297 366,03
Maksetut verot		-6 100 840,51	-4 312 039,50
Liiketoiminnan rahavirta (A)		59 472 821,24	17 340 203,38
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-19 871 829,46	-10 079 636,02
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		50 194,96	47 430,87
Investoinnit muihin sijoituksiin		0,00	-2 736 691,00
Investointien rahavirta (B)		-19 821 634,50	-12 768 896,15
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut		-3 000 000,00	-4 000 000,00
Maksetut osingot		-24 840 125,05	-24 825 306,09
Omien osakkeiden hankinta (-)/myynti (+)		0,00	-470 348,36
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/ vähennys (+)		-9 473 755,02	1 284 314,00
Rahoituksen rahavirta (C)		-37 313 880,07	-28 011 340,45
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		2 337 306,67	-23 440 033,22
Rahavarat 1.1.		15 155 790,12	38 595 823,70
Rahavarat 31.12.		17 493 096,79	15 155 790,12
Rahavarojen muutos		2 337 306,67	-23 440 033,22

*) Käyttöpääomaa 2023 heikensi emoyhtiön vuoden 2023 alussa tekemä päätös siirtyä myyntisaamisten factoringrahoituksesta muihin lyhytaikaisen rahoituksen muotoihin.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Laadintaperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen sekä muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat käyttöomaisuushyödykkeiden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan.

Poistoajat ovat:
Kehittämismenot	6 vuotta
Tavaramerkit	10 vuotta
Muu aineeton käyttöomaisuus	5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	10–30 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15–20 vuotta
Kierrätettävät päällysteet	5–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 vuotta

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden sekä ostotuotteiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno perustuu standardikustannushintaan. Standardikustannushintaan luetaan raaka-aineet, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Hankintamenoa alempi todennäköinen luovutushinta on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

OMAT OSAKKEET

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut vastikkeet käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. Juomien ja juomatuotteiden myynti tuloutetaan sillä ajan hetkellä, kun Olvi on toimittanut tuotteet asiakkaalle asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan ja tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi.

ELÄKEKULUT

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELY

Olvi Oyj:llä on osakekannustinjärjestelyjä, joiden piirissä oleville henkilöille maksetaan palkkiot Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Osakepalkkiojärjestelmän osakkeiden vaikutus kirjataan voittovarojen vähennykseksi ja rahana maksettu osuus tuloksen kautta kannustinohjelman päättymishetkenä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä osakeperusteiset maksut on esitetty tarkemmin palkitsemisjärjestelmien periaatteet.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut on kirjattu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Jäljellä olevat vuokravastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen veron muutoksen.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET TAI -VELAT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Emoyhtiön mahdolliset johdannaissopimukset koostuvat koronvaihtosopimuksista ja hyödykejohdannaisista, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin sekä rahoituseriin.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto markkina-alueittain

EUR	2024	2023
Suomi	208 202 538,18	197 671 997,61
Venäjä	0,00	0,00
Viro	2 902 336,34	2 648 990,46
Muu vienti	771 354,75	654 444,96
Yhteensä	211 876 229,27	200 975 433,03

2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	2024	2023
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	134 711,13	7 694,79
Muut	5 977 282,04	6 135 077,54
Yhteensä	6 111 993,17	6 142 772,33

3. Materiaalit ja palvelut

EUR	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet (tavarat):
Ostot tilikauden aikana	101 964 801,46	110 824 467,77
Varaston muutos	17 306,66	-528 321,61
Yhteensä	101 982 108,12	110 296 146,16

4. Henkilöstökulut

EUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	23 626 129,52	21 316 846,63
Eläkekulut	4 031 178,52	3 553 693,27
Muut henkilösivukulut	753 705,49	918 530,95
Yhteensä	28 411 013,53	25 789 070,85

5. Johdon palkat ja palkkiot

EUR	2024	2023
Toimitusjohtaja	612 995,07	357 962,00
Hallituksen puheenjohtaja	100 650,00	92 500,00
Muut hallituksen jäsenet	248 250,00	165 400,00
Yhteensä	961 895,07	615 862,00

6. Henkilökunta keskimäärin tilikaudella

	2024	2023
Toimihenkilöt	219	208
Työntekijät	190	189
Yhteensä	409	397

7. Tilintarkastuskulut

EUR	2024	2023
Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastuspalkkiot	111 441,81	120 388,00
Muut palvelut	50 778,38	13 804,86
Yhteensä	162 220,19	134 192,86

8. Poistot ja arvonalentumiset

EUR	2024	2023
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	10 927 038,02	10 870 334,92
Yhteensä	10 927 038,02	10 870 334,92

9. Liiketoiminnan muut kulut

EUR	2024	2023
Myyntirahdit	18 287 264,42	16 531 991,75
Markkinoinnin ja myynnin kulut	8 039 453,45	6 331 812,02
Muut liiketoiminnan kulut	24 388 648,88	21 476 392,57
Yhteensä	50 715 366,75	44 340 196,34

10. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR	2024	2023
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	22 551 285,46	26 569 776,01
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	3 466,82	8 839,50
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 515 794,61	3 307 561,20
Muilta	535 335,97	367 390,12
Yhteensä	4 051 130,58	3 674 951,32
Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	26 605 882,86	30 253 566,83
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	774 404,02	801 530,46
Muille	484 007,56	681 074,65
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	1 258 411,58	1 482 605,11
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	25 347 471,28	28 770 961,72

11. Tilinpäätössiirrot

EUR	2024	2023
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	86 028,52	1 171 671,27
Annetut konserniavustukset	2 200 000,00	0,00
Yhteensä	2 286 028,52	1 171 671,27

12. Tuloverot

EUR	2024	2023
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	5 477 914,93	3 587 286,77
Edellisten tilikausien verot	0,00	5 555,18
Muut välittömät verot	352 496,53	437 077,80
Laskennallisen veron muutos	-4 799,47	-3 167,63
Yhteensä	5 825 611,99	4 026 752,12

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Yhteensä
29 521 645,42	156 120,00	29 677 765,42
856 437,87	446 298,07	1 302 735,94
550 388,07	-550 388,07	0,00
30 928 471,36	52 030,00	30 980 501,36
26 362 379,77	0,00	26 362 379,77
1 177 665,91	0,00	1 177 665,91
27 540 045,68	0,00	27 540 045,68
3 159 265,65	156 120,00	3 315 385,65
3 388 425,68	52 030,00	3 440 455,68

Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesialueet		Rakennukset Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1 245 802,85		57 361 062,68 173 993 899,99	12 201 041,72		376 946,81 245 178 754,05
Lisäykset	0,00	530 594,80	2 462 266,73	933 933,33	18 698 870,65	22 625 665,51
Vähennykset	0,00	-17 470,33	-81 101,64	-86 953,49	0,00	-185 525,46
Siirrot erien välillä	0,00	133 995,05	1 437 758,99	0,00	-1 571 754,04	0,00
Hankintameno 31.12.2024	1 245 802,85	58 008 182,20	177 812 824,07	13 048 021,56	17 504 063,42	267 618 894,10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	0,00	29 774 559,51	119 513 316,29	3 557 977,24		0,00 152 845 853,04
Poistot	0,00	1 496 174,17	7 634 879,57	618 318,37	0,00	9 749 372,11
Vähennysten kertyneet poistot	0,00	-8 164,80	-56 773,12	-36 008,27	0,00	-100 946,19
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	0,00	31 262 568,88	127 091 422,74	4 140 287,34		0,00 162 494 278,96
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 245 802,85	27 586 503,17	54 480 583,70	8 643 064,48	376 946,81	92 332 901,01
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 245 802,85	26 745 613,32	50 721 401,33	8 907 734,22	17 504 063,42	105 124 615,14
					31.12.2024	31.12.2023
Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden tasearvo				45 914 591,55	49 780 439,65

14. Sijoitukset

Osuudet konserniyrityksissä	Muut osuudet	Sijoitukset yhteensä
100 914 559,42	666 720,95	101 581 280,37
8 089 919,28	106 942,34	8 196 861,62
0,00	-256 844,80	-256 844,80
109 004 478,70	516 818,49	109 521 297,19
0,00	15 671,41	15 671,41
0,00	15 671,41	15 671,41
100 914 559,42	651 049,54	101 565 608,96
109 004 478,70	501 147,08	109 505 625,78

15. Tytäryhtiöt

	Emoyhtiön omistusosuus 2024 (%)	Emoyhtiön omistusosuus 2023 (%)
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	0,00	0,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	0,00	0,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,88	99,88
SIA Piebalgas Alus, Latvia	99,88	99,88
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,67	99,67
UAB Uniqa, Liettua	99,67	99,67
UAB Alaus Pinta, Liettua	99,67	99,67
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	96,36	96,36
Trade House Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä	96,36	96,36
Servaali Oy, Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Servaali Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100,00	100,00
Helsingin tislaamo Oy / Helsinki Distilling Company Ltd, Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Helsingin tislaamoravintola Oy, Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Arctic Silence Oy, Helsinki, Suomi	50,00	50,00
A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska	100,00	100,00
A/S Dansk Coladrik, Tanska	100,00	95,81

A/S Bryggeriet Vestfyen lunasti tilikauden aikana loput 4,19 prosenttia A/S Dansk Coladrik -yhtiön osakekannasta. Tilikauden lopussa A/S Dansk Coladrik fuusioitui A/S Bryggeriet Vestfyen -yhtiöön.

16. Vaihto-omaisuus

EUR	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	3 934 951,35	3 952 894,88
Keskeneräiset tuotteet	1 560 848,66	1 494 869,71
Valmiit tuotteet / tavarat	6 145 748,63	6 716 058,99
Yhteensä	11 641 548,64	12 163 823,58

17. Saamiset

EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	48 079 951,03	47 139 982,38
Lainasaamiset muilta kuin konserniyrityksiltä	399 999,92	300 000,00
Vakuudeksi annetut talletukset	226 098,08	100 659,68
Laskennalliset verosaamiset	11 285,01	6 485,54
Siirtosaamiset	3 009 126,16	3 201 706,11
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	51 726 460,20	50 748 833,71
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	941 953,24	2 251 567,13
Osinko- ja muut saamiset	1 003 015,84	1 535 695,73
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä	1 944 969,08	3 787 262,86
Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset	52 376 908,19	56 936 449,92
Muut saamiset	204 921,47	14 728,88
Siirtosaamiset	3 885 092,08	3 488 178,88
Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä yhteensä	56 466 921,74	60 439 357,68
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	58 411 890,82	64 226 620,54
Saamiset yhteensä	110 138 351,02	114 975 454,25

EUR	2024	2023
Siirtosaamiset
Tuloverosaaminen	440 503,98	170 074,93
Valmisteverosaaminen	527 216,16	988 174,49
Jälkihyvite-ennakot	453 755,07	266 007,32
Muut siirtosaamiset	2 463 616,87	2 063 922,14
Siirtosaamiset yhteensä	3 885 092,08	3 488 178,88
Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	6 485,54	14 093,91
Laskennallisen veron muutos	4 799,47	-7 608,37
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	11 285,01	6 485,54

Lainasaamiset konserniyhtiöiltä ovat vakuudettomia ja vuosittain uusittavia. Korkotaso määräytyy markkinaehtoisesti ulkopuolisen palveluntarjoaman tekemän luottoluokituksen perusteella.

18. Oma pääoma

EUR	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	20 758 808,00	20 758 808,00
Osakepääoma 31.12.	20 758 808,00	20 758 808,00
Ylikurssirahasto 1.1.	856 975,83	856 975,83
Ylikurssirahasto 31.12.	856 975,83	856 975,83
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	126 981,88	126 981,88
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	146 729 142,50	130 977 808,84
Osingonjako	-24 832 248,00	-24 818 454,00
Omien osakkeiden hankinta	0,00	-604 398,36
Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle	81 034,98	109 538,48
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	121 977 929,48	105 664 494,96
Tilikauden voitto	42 662 633,30	41 064 647,54
Oma pääoma yhteensä	186 383 328,49	168 471 908,21

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma	2024	2023
Edellisten tilikausien voitto	121 977 929,50	105 664 494,96
Tilikauden voitto	42 662 633,30	41 064 647,54
Yhteensä	164 640 562,80	146 729 142,50

Tilikauden lopussa Olvi Oyj:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 21 714 (28 692) ja niiden hankintahinta yhteensä 657 779,32 euroa (880 762,53 euroa).

OLVI OYJ:N OSAKEPÄÄOMA JAKAUTUU OSAKELAJEITTAIN SEURAAVASTI:

	2024		2023
	Kpl	EUR	Ääniä	Kpl	EUR	Ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake), rekisteröity	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
K-osakkeet yhteensä	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
A-sarja (1 ääni/osake), rekisteröity	16 989 976	17 026 552	16 989 976	16 989 976	17 026 552	16 989 976
A-osakkeet yhteensä	16 989 976	17 026 552	16 989 976	16 989 976	17 026 552	16 989 976
Yhteensä 31.12.	20 722 232	20 758 808	91 635 096	20 722 232	20 758 808	91 635 096

Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2024 oli yhteensä 20 758 808,00 euroa.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 1,20 euroa/osake vuodelta 2023 (1,20 euroa/osake vuodelta 2022), yhteensä 24,8 (24,8) miljoonaa euroa. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,60 euroa osakkeelta maksettiin 18.4.2024. Toinen erä 0,60 euroa osakkeelta maksettiin 3.9.2024. Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta sekä annetusta konserniavustuksesta.

20. Vieras pääoma

EUR	2024	2023
Pitkäaikainen vieras pääoma
Muut velat	44 544,22	44 544,22
Yhteensä	44 544,22	44 544,22
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat	12 572 952,00	15 572 952,00
Yhteensä	12 572 952,00	15 572 952,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	12 617 496,22	15 617 496,22
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	36 871 453,28	33 328 523,59
Siirtovelat	16 780 742,01	15 733 098,44
Muut velat	60 478 992,19	62 308 137,16
Yhteensä	114 131 187,48	111 369 759,19
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat	3 000 000,00	3 000 000,00
Ostovelat	342 781,36	266 928,97
Yhteensä	3 342 781,36	3 266 928,97
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	117 473 968,84	114 636 688,16
Vieras pääoma yhteensä	130 091 465,06	130 254 184,38
Siirtovelat Henkilöstökuluvaraukset	6 946 422,19	5 973 768,03
Tuloverovelka	0,00	0,00
Kiertävien juomapakkausten siirtovelat	7 341 372,83	7 056 857,88
Vuosihyvitevelat	651 001,16	1 457 640,56
Muut siirtovelat	1 841 945,78	1 244 831,97
Siirtovelat yhteensä	16 780 741,96	15 733 098,44
Korottomien velkojen määrä 31.12.	114 488 968,79	111 651 688,13
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:
Lainat rahoituslaitoksilta ja muut lainat	29 544,22	29 544,22

Muut siirtovelat koostuvat pääosin matkalla olevista ostolaskuista.

21. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

EUR	2024	2023
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin	1 345 503,00	1 336 170,00
Muut taseen ulkopuoliset vastuut
Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista	2 677 303,46	1 520 154,86
Muut vastuut	617 000,00	1 117 000,00
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä	4 639 806,46	3 973 324,86

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2 154 203,22 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2030.

Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli yhteensä 30,0 miljoonan euron tililimiitti, joka oli 31.12.2024 kokonaan käyttämättä. Lisäksi yhtiöllä on 5,0 miljoonaa euroa sitomatonta limiittiä, josta käytössä oli 1 325 636,83 euroa sekä yhteensä 20,0 miljoonaa euroa sitovia limiittejä, jotka olivat 31.12.2024 kokonaan käyttämättä.

Olvi Oyj:llä on käytettävissä 50,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Olvi Oyj:llä ei ollut tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa.

22. Leasingvastuut

EUR	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	385 715,49	225 093,62
Myöhemmin erääntyvät	420 095,82	193 848,89
Yhteensä	805 811,31	418 942,51

23. Johdannaissopimukset

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Olvi Oyj:ssä ei ole voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 164,6 (146,7) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 42,7 (41,1) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 1,30 (1,20) euroa vuodelta 2024 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 26,9 (24,8) miljoonaa euroa. Osinko on 43,6 (64,9) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta ja 43,6 (49,2) prosenttia oikaistusta osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksetaan 30.4.2025 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 22.4.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksetaan 5.9.2025 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 29.8.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 137,7 miljoonaa euroa.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Iisalmessa 20. päivänä maaliskuuta 2025

Nora Hortling Lasse Heinonen

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

Tarmo Noop Juho Nummela hallituksen jäsen hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Päivi Paltola Christian Ståhlberg

Patrik Lundell toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Oulussa 20. päivänä maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö

Heidi Hyry KHT

Tilintarkastuskertomus

Olvi Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Olvi Oyj:n (y-tunnus 170318-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen

ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT	KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Myyntituottojen tuloutus ja vuosialennukset (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2)

• Olvi Oyj -konsernin liikevaihto koostuu tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Konsernin tilikauden 2024 liikevaihto oli yhteensä 656,9 miljoonaa euroa.
• Juomien ja juomatuotteiden myyntituotot kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvalta toimitettuihin tuotteisiin ja riskit ovat siirtyneet asiakkaalle.
• Myyntitapahtumiin liittyy usein vuosialennuksia. Ne vähennetään myyntihetkellä kirjatusta myynnistä myyntisopimusehtojen mukaisesti. Myyntihetkellä myynnistä vähennetään myös arvioidut virheellisten tuotteiden palautukset.
• Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen tuloutushetken ja vuosialennusten ajoittumiseen liittyvästä virheellisyyden riskistä johtuen liikevaihdon tuloutus ja vuosialennukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
• Olemme muodostaneet käsityksen liikevaihdon kirjausperusteista ja käytännöistä sekä arvioineet konsernin tuloutusperiaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen tarkastuksessa olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä ja analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.
• Olemme suorittaneet analyyttisiä toimenpiteitä myyntituottoihin ja alennuksiin sekä tarkastaneet myyntituottoja saatuihin maksusuorituksiin. Tarkastukseen sisältyi myös ulkopuolisten vahvistusten hankkimista ja vuosialennusten kirjausten vertaamista myyntisopimusten mukaisiin ehtoihin.
• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla myyntilaskuja ja niiden toimitusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla tilikauden 2025 alun hyvityslaskuja.
• Lisäksi olemme arvioineet liikevaihdon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

toteutuneita rahavirtoja johdon laatimiin ennusteisiin.

• Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvon ja Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin sekä arvonalentumistestausta

niissä käytettyjä oletuksia.

koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

• Olemme arvioineet ja haastaneet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia suhteessa hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme verranneet

• Laskelmien arvioinnissa ovat olleet mukana KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijat, jotka ovat arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Lisäksi olemme arvioineet Valko-Venäjän liiketoimintojen arvonalentumistestauslaskelmia ja

Liikearvon ja Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11 ja 12)

• Liikearvon tasearvo, yhteensä 22,2 miljoonaa euroa, on 6,8 % suhteutettuna konsernin omaan pääomaan. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin käypä arvo oli yhteensä 50,2 miljoonaa euroa, segmenttiin ei kohdistu liikearvoa.
• Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla huomioiden seuraavan kahden vuoden osinkotuotot. Se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain.
• Liikearvon arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon harkintaa ja arvioita liittyen kannattavuuteen, pitkän aikavälin kasvutekijöihin ja diskonttauskorkoihin. Valko-Venäjän liiketoiminta segmentin arvonalentumistestaus edellyttää johdon harkintaa ja arvioita liittyen osinkotuottoihin, yhtiön markkinaehtoiseen arvoon ja diskonttauskorkoon.
• Arvonalentumistestauksissa käytettäviin ennusteisiin ja olettamuksiin liittyvän johdon harkinnan sekä Valko-Venäjän liiketoimintaympäristöön kohdistuvan riskin merkittävyyden takia liikearvon ja Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvostus ovat tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet muita tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.3.2024 alkaen yhtäjaksoisesti yhden vuoden.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen

käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Oulussa 20. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB

Heidi Hyry KHT

Kestävyysraportin varmennusraportti

OLVI OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Olvi Oyj:n (0170318-9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Olvi Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Olvi Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Olvi Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme Olvi Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
• Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
• Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
• EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
• Arvioimme ESRSkestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Oulussa 20. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Heidi Hyry KRT

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 26.3.2024 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen

Nora Hortling (s. 1986), Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023 alkaen, hallituksen varapuheenjohtaja 2016–2023, hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

KTM, Bachelor of Hotel, Restaurant and Tourism Management

Keskeinen työkokemus:

• 2/2025– Finnforel Oy, toimitusjohtaja
• 10/2019–01/2023 Kesko Oyj/Kespro, osto- ja myyntijohtaja Fresh
• 2018–2019 Kesko Oyj/Kespro, osto- ja myyntijohtaja (hedelmät ja vihannekset)
• 2016–2017 Kesko Oyj/Kespro, ostopäällikkö (HeVi ja maitotaloustuotteet)
• 2014–2015 Kesko Oyj/Kespro, tuotepäällikkö
• 2011–2013 Olvi Oyj, markkinointi
• 2005–2010 Useita esihenkilötehtäviä ravintola-alalla

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2024– DIF, Director's Institute Finland, hallituksen jäsen
• 2023–2024 Hailia Nordic Oy, hallituksen jäsen

Lasse Heinonen (s. 1968), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2023 alkaen KTM

Keskeinen työkokemus:

• 1/2024– Monere Oy, neuvonantaja
• 2018–12/2023 A. Ahlström Oy (aiemmin Ahlström Capital Oy), toimitusjohtaja
• 2011–2018 Tieto Oyj, talousjohtaja
• 2015–2016 Tieto Oyj, liiketoimintajohtaja Telecom, Media & Energy
• 2004–2011 Finnair Oyj, johdon rooleissa kuten EVP Cargo & Aviation Services, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja
• 1992–2004 Novartis Pharma ja Sandoz, talouden ja logistiikan johdon rooleissa Novartis Pharmalla ja Sandozilla Suomessa, Turkissa sekä Sveitsissä

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2024– Conficap Oy ja Are Oy, hallituksen jäsen
• 2022–2024 Ahlstrom Oy (2018–2022 Ahlstrom-Munksjö Oyj), hallituksen jäsen
• 2022– Munksjö AB, hallituksen jäsen
• 2022– GPV Group A/S, hallituksen jäsen
• 2020– Varma, hallintoneuvoston jäsen
• 2018–2021 Terveystalo Oyj, hallituksen jäsen

Tarmo Noop (s. 1968), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2024 alkaen Executive MBA (EMBA), Estonian Business School

Keskeinen työkokemus:

• 1998–2022 A. Le Coq, toimitusjohtaja
• 1994–1998 Coop Viro, elintarvikkeet, toimitusjohtaja
• 1992–1994 COO, Elva Coop (jälleenmyynti), varapuheenjohtaja
• 1991–1992 RAS Tarmeko, vientiosasto, asiantuntija

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2023– Meeat Oy, hallituksen jäsen
• 2005– OÜ Eesti Pandipakend, hallituksen puheenjohtaja
• 2002– AS Estiko Group (kiinteistöt/energia/ muovi), hallituksen jäsen
• 2013–2015 Tartto, Viro, kaupunginvaltuuston jäsen

Juho Nummela (s. 1977), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2021 alkaen Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus:

• 2008– Ponsse Oyj, toimitusjohtaja
• 2006–2008 Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja
• 2005–2006 Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja
• 2003–2005 Tampereen teknillinen yliopisto, tutkija
• 2002–2003 Ponsse Oyj, diplomityöntekijä

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2020– Olvi-säätiö, hallituksen jäsen
• 2018–2021 Ilmarinen, hallituksen jäsen
• 2014–2020 Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen
• 2008– Ponsse Oyj:n tytäryhtiöt, hallitusten varapuheenjohtaja
• 2019– Epec Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2011–2018 varapuheenjohtaja
• 2008– Einari Vidgren säätiö, hallituksen varapuheenjohtaja
• 2006–2008 VTT neuvottelukunta

Päivi Paltola (s. 1971), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 alkaen KTM

Keskeinen työkokemus:

• 2021– Ruohonjuuri Oy, toimitusjohtaja
• 2019– Circulove Oy, perustaja, hallituksen jäsen
• 2017–2019 Marimekko Oyj, markkinointijohtaja
• 2010–2017 Fiskars Group, liiketoimintajohtaja (Iittala, Royal Copenhagen, Arabia)
• 2004–2010 Lumene Group, brändijohtaja (Lumene, Cutrin)
• 1997–2004 Orion-Yhtymä Oyj NOIRO, tuoteryhmävastaava (ihonhoito)

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2024– Ympäristömerkintä Suomi, hallituksen jäsen
• 2024– Kaupan liitto, hallituksen jäsen
• 2023–2024 Kaupan liitto, vastuullisuusvaliokunnan jäsen
• 2019–2021 Suomalaisen työn liitto, johtokunnan jäsen
• 2016–2018 Designmuseon säätiö, hallituksen jäsen

Christian Ståhlberg (s. 1974), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2023 alkaen Oikeustieteen kandidaatti

Keskeinen työkokemus:

• 2025– Neste Oyj, SVP, lakiasiat ja compliance, lakiasiainjohtaja
• 2017–2025 Neste Oyj, lakiasiainjohtaja
• 2015–2017 Rettig Group Oy, lakiasiainjohtaja
• 2011–2014 Pohjola Pankki Oyj, lakimies
• 2007–2011 Neste Oil Oyj, lakimies
• 1998–2007 Roschier Asianajotoimisto Oy, lakimies
• 2006 Alston & Bird LLP, New York, USA, vieraileva lakimies

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2020– Suomen keskuskauppakamari, lakivaliokunnan jäsen
• 2018–2021 Nynas AB, Ruotsi, hallituksen jäsen
• 2001–2019 Hanken Svenska handelshögskolan, Helsinki, luennoitsija

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	143
Johdanto	143
I Yhtiökokous	144
II Hallitus	145
III Valiokunnat	146
IV Toimitusjohtaja ja muu johto	147
V Palkitseminen	147
VI Muu hallinnointi	147
Muut hallintoon liittyvät asiat	148

Olvi Oyj:n palkitsemisraportti 2024	150
1. Johdanto	150
2. Hallituksen palkitseminen	151
3. Toimitusjohtajan palkitseminen	151

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

JOHDANTO

Olvi Oyj:n hallinnointimalli

Olvi Oyj:llä on yksitasoinen hallintomalli. Lakisääteisiin elimiin kuuluvat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiössä ei ole hallintoneuvostoa.

Hallinnointimalli on tehokas ja joustava. Se pohjautuu vahvaa omistajaroolia tukevalle enemmistöperiaatteelle, jota tasapainottavat yhdenvertaisuusperiaate, määräenemmistövaatimukset ja vähemmistöomistajille annetut oikeudet sekä yhtiön toimielinten selkeä tehtävänjako.

Vastuualuejohtajien ja yhtiön palveluksessa olevan henkilöstön keskinäiset suhteet, vastuut, valtuudet, velvollisuudet ja toimintatavat ovat lain asettamissa puitteissa rakennettu ohjaamaan ja johtamaan liiketoimintaa ja hallintoa yhtiön omistusarvoa lisäävällä tavalla.

Olvi Oyj (jäljempänä Yhtiö) noudattaa vastuullista, korkeatasoista ja avointa hallinnointitapaa. Hyvä hallinnointitapa on kokonaisuus, joka muodostuu laeista ja niiden perusteella annetuista säännöksistä sekä itsesääntelystä ja käytännöistä. Avoin hallinnointitapa tukee Yhtiön arvonmuodostusta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Kunnioitus on yksi Yhtiön arvoista. Kunnioitamme toinen toistamme, asiakkaitamme, kumppaneitamme ja ympäristöä.

Tätä kautta vastuullisuus on luonnollinen osa Yhtiön jokapäiväistä toimintaa sekä keskeinen osa strategista ja operatiivista päätöksentekoa. Yhtiö haluaa vastata sidosryhmien odotuksiin kehittämällä juomateollisuutta yhä vastuullisempaan suuntaan, tekemällä vastuullisia valintoja sekä auttamalla kumppaneita ja kuluttajia tekemään samoin.

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kulloinkin voimassa olevaa Corporate Governance -suositusta listayhtiöiden hallinnointija ohjausjärjestelmistä poikkeamat selostaen. Suositusta on noudatettu Yhtiössä ohjeistuksen voimaantulovuodesta, eli vuodesta 2003 alkaen.

Yhtiö noudattaa toiminnassa ja raportoinnissa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan tullutta Hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilta > Hallinnointikoodi.

Yhtiön hallitus on käsitellyt tämän selvityksen. Se on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja julkaistaan osana vuosikertomusta. Kestävyyden hallinnointiin liittyvät tiedot on raportoitu hallinto-, johto- ja valvontaelinten osalta osana toimintakertomusta esitettävän kestävyysraportin osiossa Yleiset tiedot. Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta sen sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto on esitelty internetsivuilla: www.olvigroup.fi.

I YHTIÖKOKOUS

SUOSITUS 1

Yhtiökokouskutsu ja päätösehdotukset

Ylintä päätösvaltaa Olvi Oyj:ssä käyttää yhtiökokous. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajalla on puhe-, kysely- ja äänioikeus.

Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat osakeyhtiölain ja Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan:

• päättää yhtiöjärjestyksen ja osakepääoman muutoksista sekä vaihtovelkakirja- ja optiolainoista tai optioista,
• vahvistaa tuloslaskelman ja taseen,
• päättää voitonjaosta,
• päättää vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
• päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä,
• valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat,
• päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen kesäkuun loppua. Yhtiökokous voidaan pitää Iisalmessa, Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, sen mukaan kuin hallitus päättää.

Kokouskutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu pörssitiedotteella, ja hallituksen niin päättäessä, yhdessä laajalevikkisessä hallituksen määräämässä sanomalehdessä ja Yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään kahdeksan (8) päivää ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n

2 momentissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava Yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Lisäksi on otettava huomioon, mitä osakeyhtiölaissa on sanottu oikeudesta osallistua arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan yhtiön yhtiökokoukseen.

Muiden tiedonantojen toimittamistavasta osakkaille päättää hallitus kussakin tapauksessa erikseen.

Yhtiökokouskutsussa ilmoitetaan:

• ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi,
• hallituksen päätösehdotusten keskeinen sisältö, ja jos käsiteltävään asiaan liittyy muita asiakirjoja, maininta siitä, mikä on niiden nähtävilläpitoaika ja -paikka,
• maininta siitä, että osakkaalla on oikeus saada näistä asiakirjoista pyydettäessä jäljennökset,
• hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat,
• ehdotus hallituksen kokoonpanoksi,
• tieto mahdollisesta osakeyhtiölain 6:9 mukaisesta erityisestä hallitusten jäsenten asettamisjärjestyksestä,
• ehdotus hallituksen jäsenten palkkioiksi,
• ehdotus tilintarkastajiksi.

Mahdolliset hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita sekä tilintarkastajien valintaa koskevat osakkeenomistajien päätösehdotukset sisällytetään yhtiökokouskutsuun, mikäli päätösehdotuksen antaneilla osakkeenomistajilla:

• on vähintään 10 prosentin osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä,
• ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan,

• päätösehdotus on toimitettu yhtiölle siten, että päätösehdotus voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous vuonna 2024:

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Iisalmessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa oli edustettuna 135 osakkeenomistajaa, jotka edustivat yhteensä 79 367 535 ääntä. Edustettuina oli 3 722 608 K-osaketta (20 ääntä/osake) ja 4 909 615 A-osaketta (1 ääni/osake).

Yhtiökokouksen kaikki päätökset ovat nähtävissä 26.3.2024 julkistetussa pörssitiedotteessa. Yhtiökokouksen asiakirjat ovat saatavilla Yhtiökokous 2024 –sivulla.

SUOSITUS 2

Osakkeenomistajien aloitteet yhtiökokouksen käsiteltäviksi asioiksi

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yhtiö julkaisee tulevan vuoden taloustiedottamisen aikataulunsa ennen tilikauden päättymistä, ja sisällyttää siihen päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi tulee toimittaa Olvi Oyj:n hallitukselle. Osakeyhtiölain perusteella kyseinen päivämäärä ei voi olla aikaisempi kuin neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Osakkeenomistajan tehtävänä on huolehtia siitä, että käsiteltäväksi vaadittu asia on osakeyhtiölain mukainen ja riittävän täsmällinen, jotta se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun ja käsitellä yhtiökokouksessa. Asian käsittelyä vaatineen osakkeenomistajan tehtävänä on huolehtia myös siitä, että yhtiökokous saa käsiteltäväkseen päätösehdotuksen, joka mahdollistaa päätöksenteon asiassa.

Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vähintään 10 prosenttia omistavien osakkeenomistajien tekemät vastaavat ehdotukset on julkistettava erikseen.

Ennen yhtiökokousta Olvi Oyj julkaisee internetsivuillaan Olvin hallinto/yhtiökokous -osiossa:

• päivämäärätiedon, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia ja
• posti- ja/tai sähköpostiosoitteen, mihin vaatimus yhtiökokouksen esityslistalle otettavasta asiasta on lähetettävä,
• kutsun varsinaiseen yhtiökokoukseen,
• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat,
• päätösehdotukset yhtiökokoukselle,
• hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot,
• toimintaohjeita osakkeenomistajille ja
• linkin sähköiseen ilmoittautumiseen.

SUOSITUS 3

Läsnäolo yhtiökokouksessa

Toimitusjohtaja, Yhtiön hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja osallistuvat Olvi Oyj:n yhtiökokoukseen. Kun hallitukseen valitaan uusi jäsen, Yhtiö on erityisen tarkka siitä, että uusi ehdokas osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen. Tällöin hänet voidaan esitellä osakkeenomistajille.

Tilintarkastajan läsnäolo varsinaisessa yhtiökokouksessa mahdollistaa sen, että osakkeenomistajat voivat kysyä tilintarkastajalta tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa tilinpäätöksen tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.

Mikäli suosituksen mukainen läsnäolo ei toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle.

SUOSITUS 4

Yhtiökokousasiakirjojen arkisto

Kokouksen jälkeen Olvi Oyj julkaisee internetsivuillaan kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta yhtiökokouksen pöytäkirjan äänestystuloksineen ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä. Asiakirjat pidetään nähtävillä vähintään viisi (5) vuotta yhtiökokouksesta. Osakkeenomistajilla on mahdollisuus tutustua edellisten vuosien yhtiökokousmateriaaleihin.

Varsinaisten yhtiökokousten pöytäkirjat säilytetään Yhtiön koko olemassaoloajan Yhtiön pääkonttorissa.

II HALLITUS

SUOSITUS 5 JA 6 Hallituksen valinta ja toimikausi

Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen. Valinta tehdään vuosittain kaudeksi, joka on voimassa seuraavaan Yhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokouksessa 26.3.2024 hallituksen jäsenten valinta suoritettiin siten, että osakkeenomistajat ottivat kantaa yhtenä kokonaisuutena esitettyyn ehdotukseen.

SUOSITUS 7

Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu

Hallituksen valinta on keskeisimpiä yhtiökokouksessa tehtäviä päätöksiä. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotus valmistellaan merkittävien osakkeenomistajien toimesta. Yhtiö on ilmoittanut internetsivuillaan päivämäärätiedon, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava Yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi tekemänsä ehdotukset.

SUOSITUS 8 Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen kuuluu vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi kestää valintaa seuraavan yhtiökokouksen loppuun asti.

Hallitus valitsee varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, ellei varsinainen yhtiökokous ole asiasta päättänyt jo hallituksen valinnan yhteydessä.

Hallituksen jäseneksi ei voi valita oikeushenkilöä eikä alaikäistä tai sitä, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai määrätty liiketoimintakieltoon.

Varsinaisesta yhtiökokouksesta 29.3.2023 alkaen vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka hallitukseen kuului viisi (5) jäsentä: Lasse Heinonen, Nora Hortling, Juho Nummela, Päivi Paltola ja Christian Ståhlberg. Puheenjohtajaksi hallitus oli valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Nora Hortlingin ja varapuheenjohtajaksi Lasse Heinosen.

Varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen Lasse Heinosen, Nora Hortlingin, Juho Nummelan, Päivi Paltolan ja Christian Ståhlbergin. Uutena jäsenenä valittiin Tarmo Noop. Hallitus järjestäytyi 26.3.2024 ja valitsi puheenjohtajaksi keskuudestaan Nora Hortlingin ja varapuheenjohtajaksi Lasse Heinosen.

Hallituksen kokoontuminen 2024

Hortling Nora, puheenjohtaja	18/18
Heinonen Lasse, varapuheenjohtaja	18/18
Noop Tarmo, jäsen (26.3.2024 alkaen)	14/18
Nummela Juho, jäsen	12/18
Paltola Päivi, jäsen	18/18
Ståhlberg Christian	18/18

Hallituksen sihteerinä on toiminut 28.2.2024 saakka Olvi Oyj:n talous- ja tietohallintojohtaja Tiina-Liisa Liukkonen ja 1.3.2024 alkaen Olvi-konsernin lakiasianjohtaja Esa Hyttinen. Toimivaa johtoa hallituksen kokouksissa on edustanut toimitusjohtaja ja talous- ja tietohallintojohtaja.

SUOSITUS 9 Hallituksen monimuotoisuus

Hallituskokoonpanoa valmistellessa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja kehitysvaihe, jossa Yhtiö kulloinkin on. Hallituksen jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus edistää kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin sekä tukea ja haastaa Yhtiön toimivaa johtoa.

Olvi Oyj:n hallituksen työjärjestykseen kirjattujen monimuotoisuusperiaatteiden tarkoituksena on varmistaa, että hallituksessa on Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe huomioiden riittävä määrä jäseniä, ja että hallituksella on kokonaisuutena Yhtiön tarpeiden ja sääntelyn edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus.

Jäsenillä tulee Yhtiön liiketoiminnan parhaaksi ja omistaja-arvon kasvattamiseksi olla toisiaan täydentävää ja tukevaa osaamista, kuten

toimialakokemusta, talouden ja liikkeenjohdon kokemusta (mm. strategia, yritysjärjestelyt, riskienhallinta ja vastuullisuus) sekä työ- ja kansainvälistä kokemusta. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenten kansallisuudet, iät, sukupuolet, ammatilliset taustat ja toimikausien pituudet ovat Yhtiön tarpeisiin nähden kattavasti edustettuina ja täyttävät vähintään velvoittavan sääntelyn vaatimukset.

Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämän pätevyyden lisäksi korkea moraali ja riippumaton päätöksentekokyky sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen on tarkasteltava Yhtiön muuttuvia tarpeita ja toimintaympäristöä, ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin osaamisensa kehittämiseksi tai uudistamiseksi esimerkiksi koulutuksen avulla.

Yhtiöllä on tilikauden 2024 aikana ollut Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe huomioiden riittävä määrä jäseniä: ajalla 1.1.–25.3.2024 viisi jäsentä ja ajalla 26.3.–31.12.2024 kuusi jäsentä. Lisäksi hallituksella on kokonaisuutena ollut Yhtiön tarpeiden ja sääntelyn edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus. Hallituksen jäsenten kansallisuudet, iät, ammatilliset taustat ja toimikausien pituudet ovat Yhtiön tarpeisiin nähden olleet kattavasti edustettuina. Vähemmän edustettuja sukupuolia on ollut koko tilikauden tasapuolisesti edustettuna: ajalla 1.1.–25.3.2024 kaksi viidestä jäsenestä eli 40 % ja ajalla 26.3.–31.12.2024 kaksi kuudesta jäsenestä eli 33,3 %.

Hallituksen jäsenten työkokemus ja keskeiset jäsenyydet muissa yhtiöissä on selostettu Yhtiön internetsivuilla.

SUOSITUS 10

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain ja raportoi, ketkä hallituksen jäsenet se määrittelee riippumattomiksi Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

HALLITUKSEN JÄSENTEN RIIPPUMATTOMUUS VUONNA 2024

Kaikki hallituksen jäsenet paitsi Tarmo Noop ovat riippumattomia yhtiöstä. Tarmo Noop toimi konserniyhtiö A. Le Coq'n toimitusjohtajana vuoteen 2022 saakka. Lasse Heinonen, Tarmo Noop, Päivi Paltola ja Christian Ståhlberg ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Juho Nummela toimii Olvi-säätiön hallituksen jäsenenä eikä näin ollen ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Nora Hortling on osakkaana Heikki Hortlingin kuolinpesässä eikä näin ollen ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

SUOSITUS 11

Hallituksen työjärjestys

Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään mm. hallituksen tehtävät, päätöksentekomenettely ja kokouskäytäntö. Olvi Oyj:n hallituksen työjärjestys on julkaistu Yhtiön internetsivuilla.

SUOSITUS 12

Hallituksen tiedonsaanti ja hallituksen jäsenen perehdyttäminen

Hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä vastaa ensisijaisesti Olvi Oyj:n

toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden toiminnan, taloudellisen tilanteen ja muiden käsiteltävien asioiden arvioimiseksi.

Yhtiö varmistaa hallituksen jäsentensä tiedonsaannin raportoimalla säännöllisesti konsernin strategian toteuttamistoimenpiteistä, liiketoiminnasta, toimintaympäristöstä, markkinoista ja taloudellisesta asemasta sekä merkittävistä investoinneista, hankintatai muista sopimuksista.

Yhtiö perehdyttää uuden hallituksen jäsenen yksilöllisesti Yhtiön toimintaan. Kunkin jäsenen kohdalla perehdyttämisen tarve arvioidaan yksilöllisesti ja hallituksen jäsenen toiveita kuunnellaan.

SUOSITUS 13

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina. Arvioinnin tulokset kertovat hallituksen toiminnan tavoitteiden toteutumisen lisäksi hallitustyöskentelyn kehityskohteet.

Hallituksen jäsenet analysoivat hallituksen roolia mm. konsernin johtamisen ja valvojan roolin täyttymisen näkökulmasta. Arvioinnin kautta Yhtiö saa palautetta operatiivisen johdon raportoinnin sekä toimitusjohtajan esittelijän roolin onnistumisesta ja edelleen kehittämisestä.

Jäsenet arvioivat myös hallituksen puheenjohtajan työskentelyn ja tämän lisäksi oman suoriutumisensa ja tuomansa lisäarvon Yhtiölle. Koko Yhtiössä käytössä oleva oman työn ja tavoitteisiin pääsemisen arviointi toteutuu myös hallituksessa.

Tarvittaessa ja/tai hallituksen niin itse päättäessä on mahdollista käyttää myös ulkopuolista arvioijaa.

III VALIOKUNNAT

SUOSITUS 14

Valiokunnan perustaminen

Yhtiöllä on tarkastus- sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Valiokunnat ovat toimineet vuodesta 2018 lähtien.

Valiokunnilla on vuosittain päivitettävät työjärjestykset, joissa määritellään mm. valiokuntien keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt. Valiokuntien työjärjestykset on julkaistu Yhtiön internetsivuilla Tarkastusvaliokunnan työjärjestys ja Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan työjärjestys.

Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita, mutta eivät ole itsenäisesti päätösvaltaisia. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle säännöllisesti hallituksen kokousten yhteydessä.

SUOSITUS 15

Valiokunnan jäsenten valinta

Valiokunnat työskentelevät hallituksen apuna ja valmistelevat hallitukselle kuuluvia asioita. Valiokunnissa on kolme jäsentä, joista yksi toimii valiokunnan puheenjohtajana. Valiokuntien kokoonpanoissa on pyritty ottamaan huomioon jäsenten osaaminen, kokemus ja näkemysten monimuotoisuus. Hallitus on valinnut keskuudestaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat seuraavasti:

Tarkastusvaliokunta: 26.3.2024 saakka Lasse Heinonen (puheenjohtaja), Nora Hortling ja Juho Nummela, jonka jälkeen Lasse Heinonen (puheenjohtaja), Tarmo Noop ja Juho Nummela. Valiokunnan sihteerinä on toiminut talous- ja tietohallintojohtaja Tiina-Liisa Liukkonen.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Nora Hortling (puheenjohtaja), Päivi Paltola ja Christian Ståhlberg. Valiokunnan sihteerinä on toiminut henkilöstö- ja viestintäjohtaja Marjatta Rissanen.

Valiokunnat voivat kutsua kokouksiin Yhtiön edustajia sekä tarvittaessa valiokunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Valiokuntien kokoontumiset on raportoitu Yhtiön internetsivuilla Hallitus-osiossa.

SUOSITUS 16 Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo Yhtiön taloudellista raportointia ja kestävyysraportointia sekä niiden raportointiprosessia, seuraa lakisääteistä tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmentamista, arvioi tilintarkastajien työtä sekä seuraa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Valiokunnan tehtävät on kuvattu Yhtiön internetsivulla Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Tarkastusvaliokunnan jäsenistä Lasse Heinonen ja Juho Nummela ovat riippumattomia Yhtiöstä. Tarmo Noop toimi konserniyhtiö A. Le Coq'n toimitusjohtajana vuoteen 2022 saakka. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä Lasse Heinonen ja Tarmo Noop ovat riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Juho Nummela toimii Olvi-säätiön hallituksen jäsenenä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänkuva on laaja ja jäsenten monipuolinen asiantuntemus, pätevyys ja liiketoiminnan johtamiskokemus täydentävät toisiaan. Lainsäädännön edellyttämää asiantuntemusta laskentatoimesta on muun muassa pörssiyhtiön talousjohtajana toimineella jäsenellä. Valiokunnan jäsenten työkokemus on selostettu Yhtiön internetsivuilla osiossa Hallituksen jäsenet.

Tarkastusvaliokunnan kokoontuminen 2024

Heinonen Lasse, puheenjohtaja	6/6
Hortling Nora	6/6
Noop Tarmo (26.3.2024 alkaen)	5/6
Nummela Juho	4/6

SUOSITUS 17

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan sijaan yhtiössä toimii henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Valiokunta seuraa ja arvioi Yhtiön henkilöstö- ja vastuullisuusstrategian kehittämistä ja seurantaa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien kehittäminen, toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden etuisuuksien valmistelu, toimitusjohtajan ja johtoryhmään kuuluvien johtajien nimitysasioiden valmistelu ja ylimmän johdon ja avainhenkilöiden kannustin- ja palkitsemisjärjestelmien kehittäminen. Lisäksi valiokunta valmistelee konsernin vastuullisuusohjelman sekä valmistelee ja seuraa kestävyysraportoinnin etenemistä. Valiokunnan tehtävät on kuvattu Yhtiön internetsivulla Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat riippumattomia Yhtiöstä ja muut jäsenet paitsi Nora Hortling ovat riippumattomia Yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokoontuminen 2024

Hortling Nora, puheenjohtaja	6/6
Paltola Päivi	6/6
Ståhlberg Christian	6/6

SUOSITUKSET 18 JA 19 Nimitysvaliokunta ja Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Yhtiön hallitus ei ole perustanut nimitysvaliokuntaa eikä osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa hallituksen valinnan valmistelua varten. Hallitus hoitaa nimitysvaliokunnalle sekä osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle määritellyt tehtävät merkittävien osakkeenomistajien esityksestä.

IV TOIMITUSJOHTAJA JA MUU JOHTO

Yhtiön toimitusjohtajana 1.1.2023 alkaen on toiminut KTM Patrik Lundell. Toimitusjohtajan tehtävät, koulutus ja työkokemus on kuvattu Yhtiön internetsivuilla Konsernin johtoryhmä-osiossa.

Vuodesta 2024 alkaen johtoryhmärakennetta selkeytettiin erottamalla Yhtiön kotimaan ja konsernin johtoryhmävastuut. Tämän mukaisesti 1.1.2024 Olvikonsernille perustettiin ja nimitettiin johtoryhmä, jolla vahvistetaan konsernitasoisen strategian toteutusta. Maayhtiöt vastaavat paikallisista asiakassuhteista, kaupallisesta toiminnasta, tuotekehityksestä ja asiakasrajapinnasta. Jokaisella maayhtiöllä on oma johtoryhmänsä ja Olvi Oyj:n johtoryhmä vastaa Suomen liiketoiminnasta. Konsernin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2024 seuraavat vastuualueet ja henkilöt:

Toimitusjohtaja - Patrik Lundell

Talous- ja tietohallintojohtaja - Tiina-Liisa Liukkonen Henkilöstö- ja viestintäjohtaja - Marjatta Rissanen Vastuullisuus- ja hankintajohtaja - Pia Hortling Liiketoiminnan kehitysjohtaja - Peep Akkel Lakiasiainjohtaja - Esa Hyttinen (29.2.2024 alkaen)

Konsernin johtoryhmän kokoonpano sekä johtoryhmän jäsenten vastuualueet on kuvattu Yhtiön internetsivuilla Konsernin johtoryhmä -osiossa. Tiedot johtoryhmän jäsenten omistuksista on kerrottu Johdon omistukset -osiossa.

SUOSITUS 20

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtajasopimuksessa on määritelty myös toimisuhteen taloudelliset etuudet, erokorvaus ja muut mahdolliset korvaukset.

Toimitusjohtajasopimuksen mukaiset taloudelliset etuudet on selostettu Yhtiön julkaisemassa erillisessä palkitsemisraportissa, joka on julkaistu myös yhtiön internetsivuilta Palkkiot-osiossa.

SUOSITUS 21 Toimitusjohtajaa koskeva rajoitus

Olvi Oyj:n toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä.

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan roolit ja vastuualueet on jaettu selkeästi hallituksen työjärjestyksessä.

V PALKITSEMINEN

SUOSITUKSET 22 JA 23

Palkitsemista koskeva päätöksenteko sekä Hallituksen palkitseminen ja osakeomistus

Palkitsemista koskeva päätöksenteko ja hallituksen palkitseminen on kuvattu vuosittain julkaistavassa erillisessä palkitsemisraportissa, joka on julkaistu myös yhtiön internetsivuilta Palkkiot-osiossa.

VI MUU HALLINNOINTI

SUOSITUS 24 Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa Yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä, joilla varmistetaan riskien ennaltaehkäisy ja laadukas toiminta. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla Yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan sekä voi toteuttaa strategiaansa. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että johdon päätöksenteko perustuu oikeisiin, riittäviin ja luotettaviin tietoihin, toiminta on linjassa hallinnointiperiaatteiden ja toimintaperiaatteiden kanssa sekä perustuu lakeihin, viranomaisohjeisiin ja Yhtiön toimielinten päätöksiin. Sisäinen valvonta perustuu jatkuvaan toiminnan arviointiin ja poikkeamiin reagointiin.

Sisäinen valvonta ei ole erillinen toimintakokonaisuus, vaan osa päivittäistä johtamista ja kiinteä osa Yhtiön toimintaa. Se kattaa Olvi-konsernin kaikki toiminnot ja organisaatiotasot. Yhtiön hallitus vastaa riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä Olvi-konsernissa. Konsernin taloushallinto vastaa sisäisen valvonnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta osana ohjaus- ja valvontajärjestelmän arviointia ja varmistusta.

Olvi-konsernissa on vahvistettu käyttöön Sisäisen Valvonnan Periaatteet -ohje, joka määrittelee sisäisen valvonnan tavoitteita, hallinnointimallia, vastuita ja velvollisuuksia sekä ohjaa sisäisen valvonnan hoitamista. Kestävyysraportointiin liittyvä sisäinen valvonta on kuvattu Yhtiön toimintakertomukseen sisältyvässä kestävyysraportin osiossa Yleiset tiedot.

SUOSITUS 25 Riskienhallinta RISKIENHALLINNAN YLEISKUVAUS

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan tehtävänä on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla.

Hallitus vastaa Yhtiön ja sen muodostaman konsernin riskienhallinnasta sekä liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Hallitus käsittelee ja vahvistaa Yhtiön strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoimintaan ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit.

Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi muodostavat tärkeän osan johdon jokapäiväistä toimintaa liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi.

RISKIENHALLINTAPROSESSIN PÄÄPIIRTEET JA YHTEYS SISÄISEEN VALVONTAAN

Riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa vahvistetut tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän lisäksi riskienhallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Konsernin operatiivisia riskejä ovat muun muassa tuotantolaitoksiin ja tuotantoon liittyvät riskit, henkilöstöriskit ja tietoturvariskit. Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Omaisuusvahinkoihin

ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuutta tarkistetaan säännöllisesti. Henkilöriskien toteutumista ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä, työtehtävien kierrätyksellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle, minkä lisäksi kyberturvallisuus on tuotu osaksi konsernin riskienhallinnan viitekehystä. Olvi-konsernin tietohallintoa tarkastetaan osana tilintarkastusta tilintarkastajien tietoturva-asiantuntijoiden toimesta.

Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmissa. Tällä tavoin varmistetaan riskialueiden systemaattinen seuranta sekä nopea reagointi korjaavia toimenpiteitä edellyttäviin tilanteisiin.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää muun muassa toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut sekä ennusteiden laatimisen. Olvikonsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä. Kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta on kuvattu Yhtiön toimintakertomukseen sisältyvässä kestävyysraportin osiossa Yleiset tiedot.

Olvi-konsernissa on vahvistettu käyttöön riskienhallintapolitiikka sekä politiikkaa täsmentävä riskienhallintaohje. Näiden avulla määritellään konsernissa riskienhallinnan tarkoitusta, sisältöä, hallinnointimallia ja rooleja sekä ohjeistetaan vuosikellon mukaisesti käytännön prosessia.

SUOSITUS 26 Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus toimii objektiivisesti ja riippumattomasti hallituksen, toimitusjohtajan ja muun hallinnon tukena sisäisen valvonnan tason arvioimiseksi ja kehittämisen varmistamiseksi. Sisäinen tarkastus tuottaa riskienhallinta- ja valvontaprosessien riippumatonta ja objektiivista arviointi- sekä neuvontapalvelua organisaatiossa.

Sisäistä tarkastusta toteutetaan hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelman perusteella. Sisäinen tarkastus on toteutettu ostopalveluna vuonna 2024.

SUOSITUS 27 Lähipiiritoimet

LÄHIPIIRI

Olvi Oyj:n lähipiiriin kuuluvat Olvi Oyj:n johtohenkilöt: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, emoyhtiön ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen avio- tai avopuoliso ja muut samassa kotitaloudessa asuvat henkilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa.

LÄHIPIIRIREKISTERI

Olvi Oyj:n taloushallinto ylläpitää ajantasaista lähipiirirekisteriä, jossa on määritelty lähipiiriin kuuluvat henkilöt, heidän lähipiirinsä sekä lähipiiriin kuuluviat yhteisöt. Rekisteriin Olvi Oyj:n kannalta olennaiset tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä vuosittain. Rekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta.

Johdon ja lähipiirin liiketoimia koskeva tietosuojaseloste.

LÄHIPIIRILIIKETOIMIEN SEURANTA JA ARVIOINTI Lähipiiriliiketoimien seurannasta ja valvonnasta vastaa hallituksen toimeksiannosta Olvi Oyj:n

taloushallinto. Taloushallinto seuraa ja tarvittaessa raportoi olennaisista epätavanomaisin kaupallisin ehdoin tehdyistä sopimuksista tai liiketoimista lähipiirin kanssa. Lähipiiritapahtumista raportoidaan konsernitilinpäätöksessä sekä avainhenkilöiden palkitsemisen osalta osavuosikatsauksissa.

LÄHIPIIRIN LIIKETOIMET

Olvi Oyj:n velvollisuus on julkistaa yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoiminnan kannalta olennaiset liiketoimet. Yhtiö julkaisee johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimiilmoituksia Yhtiön internetsivuilla Tiedotteet ja julkaisut.

MUUT HALLINTOON LIITTYVÄT ASIAT

Sisäpiirihallinto

Olvi Oyj noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi Olvi Oyj:n hallitus on vahvistanut Yhtiölle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (Sisäpiiriohje pörssiyhtiöille). Ohje selkeyttää ja täydentää Yhtiön ja sisäpiiriläisten toimintatapoja ja toimii käytännön apuvälineenä sisäpiiriasioiden hoitamisessa. Jokainen sisäpiiriläinen vastaa aina itse siitä, että hänen toimintansa on laissa, Finanssivalvonnan standardeissa ja pörssin sisäpiiriohjeessa annetun sääntelyn mukaista.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MARsääntelyn seurauksena Yhtiöllä ei enää ole enää ns. julkista sisäpiiriä. Yhtiön ylläpitämä pysyvä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri työtehtävänsä tai asemansa perusteella sisäpiiritietoa saavista ja Yhtiön ylläpitämät hanke- ja tapahtumakohtaiset sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia.

JOHDON OMISTUS ((EU) N:O 596/2014, "MAR")

Olvi Oyj:ssä Johdon ilmoitusvelvolliset –ryhmään kuuluvat henkilöt ovat antaneet kirjallisen suostumuksen osakeomistustietojensa julkiseen esittämiseen yhtiön internetsivuilla Johdon omistukset.

HILJAINEN JAKSO

Olvi Oyj:n suljetun ikkunan pituus on 30+1 vuorokautta. Yhtiön rahoitusvälineillä ei saa käydä kauppaa ennen Yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy julkistamispäivää seuraavana päivänä. Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma kuitenkin edellyttää tiedottamista, Olvi Oyj julkistaa tiedon viipymättä tiedonantoa koskevien määräysten mukaisesti ja voi kommentoida kyseistä tapahtumaa.

Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Yhtiön osakkeilla tai niihin rinnastettavilla arvopapereilla sinä aikana, kun he kuuluvat hankkeen sisäpiiriin.

WHISTLEBLOWING

Olvi Oyj:ssä on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta Olvi-konsernin palveluksessa olevat henkilöt voivat ilmoittaa listayhtiön sisällä nimettömänä lakien, eettisten ohjeiden tai arvojen epäillystä rikkomisesta (whistleblowing). Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisina nimettyjen käsittelijöiden toimesta.

VALVONTA

Ohjeiden noudattamista valvotaan säännöllisesti Olvi Oyj:n hallituksen antamien ohjeiden mukaan.

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy seuraavan yhtiökokouksen päätyttyä.

Tilintarkastajan tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säädösten mukaisesti ja että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot Yhtiön sidosryhmille. Sisäisen valvonnan vaatimukset huomioidaan myös tilintarkastajien tarkastussuunnitelmissa.

Tilintarkastaja antaa vuosittain kertomuksensa Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle. Lisäksi tilintarkastaja raportoi hallitukselle vuosittaisen tilintarkastussuunnitelman pääkohdat sekä koko konsernia koskevan kirjallisen tilintarkastusraportin tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastaja osallistuu soveltuvin osin tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Tilintarkastaja osallistuu aina varsinaiseen yhtiökokoukseen, ja tämän lisäksi Olvi Oyj:n hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa.

Vuonna 2024 Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, joka on vastannut konsernin emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä Baltian ja Tanskan tytäryhtiöiden tilintarkastuksesta. Valko-Venäjällä sijaitsevan tytäryhtiön konsernitietojen tarkastajana on toiminut Kept, joka raportoi KPMG Oy Ab:lle. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut 26.3.2024 alkaen Heidi Hyry, KHT.

Vuonna 2024 Olvi-konsernin tilintarkastajille maksettiin palkkiota tilintarkastustehtävien hoitamisesta seuraavasti:

• Ernst & Young Oy 134 400,00 (263 500,00), muut neuvonta- ja konsultointipalvelut 39 300,00 (20 500,00) euroa.
• KPMG Oy Ab 134 100,00 (0,00), muut neuvonta- ja konsultointipalvelut 47 300,00 (0,00).

Olvi Oyj:n palkitsemisraportti 2024

1. JOHDANTO

Tämä palkitsemisraportti sisältää tiedot Olvi Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta tilikaudelta 1.1.2024 - 31.12.2024. Palkitsemisraportti on laadittu noudattaen Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodin 2025 suosituksia sekä arvopaperimarkkina- ja osakeyhtiölakien ja valtionvarainministeriön asetuksen vaatimuksia.

Yhtiön toimielinten, hallituksen ja toimitusjohtajan, palkitseminen tilikaudella 2024 on ollut palkitsemispolittikan mukaista. Tilikaudella 2024 ei ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta palkkioiden takaisinperintään tai oikaisuun.

Olvi Oyj:n palkitsemispolitiikka 2024–2027 on esitetty vuoden 2024 yhtiökokoukselle 26.3.2024. Yhtiökokous on hyväksynyt palkitsemispolitiikan neuvoa-antavasti.

Tässä palkitsemisraportissa esitetään hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemista ohjaavat periaatteet sekä tietoja palkitsemisjärjestelyiden toteutuksesta vuonna 2024. Raportissa esitetyt palkat ja tulospalkkiot on ansaittu ja maksettu vuoden 2024 aikana tai ne on ansaittu vuoden 2024 aikana ja maksetaan vuonna 2025.

Palkitsemisen tavoitteena on edistää Olvi Oyj:n tarkoituksen, strategian sekä arvojen mukaisen toiminnan ja tavoitteiden saavuttamista ylläpitämällä ja kehittämällä kilpailukykyisiä, oikeudenmukaisia, motivoivia ja hyvästä suorituksesta palkitsevia

järjestelmiä ja kompensaatiota. Olvi Oyj on luonut palkitsemiskäytännöt, jotka kannustavat edistämään yhtiön menestystä ja omistaja-arvon luomista pitkällä aikavälillä. Myös toimitusjohtajan palkitsemisen määrittäminen ja tarkistaminen perustuu näihin lähtökohtiin.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee palkitsemisjärjestelmät hallituksen päätettäväksi. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön palkitsemisjärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja niiden kehittämistä. Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.

Toimitusjohtajan palkitsemisen tavoitteena on kannustaa ja palkita liiketoimintastrategian toteuttamisesta ja operatiivisten, taloudellisten ja ESG-tavoitteiden saavuttamisesta sekä kasvu- ja kehityshankkeiden toteuttamisesta.

Merkittävä osa toimitusjohtajan palkitsemisesta perustuu muuttuviin palkanosiin eli lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimiin. Tavoitteena on, että muuttuvan palkitsemisen osuus kokonaisansainnasta on yli puolet, mikäli muuttuva palkitseminen toteutuu maksimiansainnan mukaan. Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin työntekijöiden keskimääräiseen palkkakehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta.

Palkitsemisen kehitys, EUR	2020	2021	2022	2023	2024
Hallituksen vuosipalkkiot	186 000	186 000	186 000	219 750	258 000
Hallituksen palkitseminen kokonaisuudessaan	246 150	244 900	244 550	257 900	348 900
Toimitusjohtajan palkitseminen	549 703	1 256 100	594 381	597 138	823 695
Keskimääräisen työntekijän palkkakehitys *)	24 084	24 478	27 080	28 092	30 283

*) Tilinpäätöksen mukaiset henkilöstökulut jaettuna keskimääräisellä työntekijöiden määrällä

Liikevaihto, Olvi-konserni

milj. euroa

Oikaistu liikevoitto, Olvi-konserni milj. euroa

Myyntivolyymi, Olvi-konserni milj. litraa

2. HALLITUKSEN PALKITSEMINEN TILIKAUDELLA 1.1.–31.12.2024

Hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio sekä kokouspalkkio. Palkkion suuruus vaihtelee roolin mukaan. Lisäksi hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkio valiokuntatyöstä.

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen vahvistamat palkkiot hallitustyöskentelystä vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka:

Kuukausipalkkio

Hallituksen puheenjohtaja	6 500 euroa
Hallituksen varapuheenjohtaja	3 750 euroa
Hallituksen jäsen	3 000 euroa

Kokouspalkkio
Hallituksen puheenjohtaja	950 euroa
Hallituksen jäsen	650 euroa

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Olvi Oyj:n hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita 1.1.–31.12.2024 seuraavasti:

Hallituksen jäsen	Vuosipalkkio, EUR		Kokouspalkkiot, EUR Valiokuntapalkkiot, EUR	Palkkiot yht. EUR
Hortling Nora (pj.)	78 000	16 150	6 500	100 650
Heinonen Lasse (varapj.)	45 000	11 050	3 900	59 950
Noop Tarmo (jäsen 3/2024 alkaen)	27 000	7 150	2 600	36 750
Nummela Juho (jäsen)	36 000	7 800	3 250	47 050
Paltola Päivi (jäsen)	36 000	11 050	5 200	52 250
Ståhlberg Christian (jäsen )	36 000	11 050	5 200	52 250
Yhteensä	258 000	64 250	26 650	348 900

3. TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN TILIKAUDELLA 1.1.–31.12.2024

Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus yhtiökokoukselle esitetyn toimielinten palkitsemispolitiikan puitteissa. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista (matkapuhelinetu), lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Toimitusjohtajalle ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.

Toimitusjohtajan kokonaisuudessaan ansaitsemat palkat ja palkkiot tilikaudella 1.1.–31.12.2024 olivat yhteensä 823 695 euroa. Summa sisältää vuosittaisen peruspalkan, tavanomaiset työsuhde-etuudet (puhelinetu) sekä lyhyen aikavälin kannustimet. Toimitusjohtajan muuttuvien palkanosien osuus oli 57,5 prosenttia tilikauden 2024 kokonaispalkitsemisesta.

Toimitusjohtajan palkitseminen	Maksut vuodelta 2024	Erääntyvät vuodelta 2024
Peruspalkka	373 579 EUR
Luontaisedut	240 EUR
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Ansaintajakso 2023	239 176 EUR
Ansaintajakso 2024		210 700 EUR
Yhteensä	612 995 EUR	210 700 EUR
Palkat ja palkkiot yhteensä	823 695 EUR

Eläke

Yhtiön toimitusjohtajan eläke määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Toimitusjohtaja kuuluu suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. Eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, tulospalkat ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaisesti.

Lyhyen aikavälin kannustimet (STI)

Lyhyen aikavälin palkitsemisen tavoitteena on kannustaa ja palkita lyhytaikaisen liiketoimintastrategian toteuttamista ja operatiivisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtiön tulospalkkiojärjestelmällä viestitään yhtiön tahtotila ja tavoitteet.

Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus vuosittain. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän seurantajaksona on enintään yksi tilikausi ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä.

Toimitusjohtajalle vuonna 2024 maksettu lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän palkkio perustui vuoden 2023 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään ja kyseiselle ansaintajaksolle hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden ja strategisten painopisteiden sekä henkilöstön johtamiseen ja ESG-painopistealueisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2023 palkkion enimmäismäärä oli 70 prosenttia perusvuosiansiosta ja toteuma 67,5 prosenttia perusvuosiansiosta. Palkkion kokonaismäärä oli 239 176 euroa.

Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella maksettavan palkkion enimmäismäärä on 70 prosenttia perusvuosiansiosta ja se perustuu kyseiselle ansaintajaksolle hallituksen asettamien taloudellisten ja strategisten tavoitteiden sekä henkilöstöön ja ESG-painopistealueisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän palkkion toteuma vuodelta 2024 on 57,5 prosenttia perusvuosiansiosta ja vuodelta 2024 erääntyvä palkkio on yhteensä 210 700 euroa.

Pitkän aikavälin kannustimet (LTI)

Pitkän aikavälin palkitsemisen tavoitteena on Yhtiön strategian ja tavoitteiden saavuttaminen, omistajaarvon lisääminen, kilpailukyvyn kasvattaminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Hallitus päättää Yhtiön pitkän aikavälin osakekannustinohjelmista ja toimitusjohtajan ansaintamahdollisuuksista.

Osakepohjaisissa kannustinjärjestelmissä on vähintään kahden vuoden ansaintajakso. Ansaintajakson päättyessä arvioidaan miten suorituskriteerit ovat toteutuneet ja mahdollinen maksettava palkkio riippuu onnistumisesta näissä asetetuissa tavoitteissa.

Toimitusjohtaja on mukana Olvi-konsernin avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä suoriteperusteisista osakeohjelmista, jolla kullakin on kolmen vuoden ansaintajakso.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä ansaintajaksolla 2023–2025 palkkiot perustuvat konsernin Itämeren ja Suomen segmenttien kumulatiiviseen euromääräiseen liiketulokseen (50 %) ja kumulatiiviseen alkoholittomien tuotteiden myyntivolyymiin (40 %) sekä koko arvoketjun CO2epäästöjen vähentämiseen (10 %) verrattuna vuoden 2021 tasoon.

Ansaintajaksoilla 2024–2026 ja 2025–2027 palkkiot perustuvat konsernin Itämeren ja Suomen segmenttien kumulatiiviseen euromääräiseen liiketulokseen (50 %) ja kumulatiiviseen alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvuun (40 %) sekä oman tuotannon CO2e-päästöjen vähentämiseen (10 %) verrattuna vuoden 2023 tasoon.

Toimitusjohtajalla on lisäksi suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä, jossa on yksi ansaintajakso, joka alkaa 1.12.2023 ja päätyy 31.1.2025 ja jonka kesto on yhteensä 14 kuukautta.

Ohjelman tavoitteena on tukea yhtiön tavoitteiden saavuttamista ja sitouttaa toimitusjohtajaa yhtiöön vahvistamalla omistajalähtöisyyttä ja tarjoamalla yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita 0,5 osaketta sitoutumisen ja jatkuvan osakeomistuksen perusteella ja 0,5 osaketta Olvin hallituksen asettaman ansaintakriteerin saavuttamisen perusteella. Hallitus on asettanut sitouttamisjaksolle ansaintakriteeriksi Olvi Oyj:n A-osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR). Sitouttamisjaksolta maksettava mahdollinen palkkio on yhteensä enintään 1 000 Olvi Oyj:n A-osaketta.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien tavoitteet ja palkkiot

Ansaintavuosi	Ansaintakriteeri	Painotus	Tulos, %	Tulos, %	Tulos, EUR
2023	Taloudelliset tavoitteet	30 % yks.	30 %
	Strategiset tavoitteet	30 % yks.	27,5 %	67,5 %	239 176 EUR
	ESG ja henkilöstötavoitteet	10 % yks.	10 %
2024	Taloudelliset tavoitteet	30 % yks.	30 %
	Strategiset tavoitteet	30 % yks.	17,5 %	57,5 %	210 700 EUR
	ESG ja henkilöstötavoitteet	10 % yks.	10 %

Yhteenveto toimitusjohtajan pitkän aikavälin osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä

Suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä Ansaintajakso		Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)	Ansaittavissa olevien osakkeiden enimmäismäärä, lkm.*
LTI 2023–2025	tammikuu 2023 –joulukuu 2025	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden myynnin kasvu (40 %), Arvoketjun CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	3 600
LTI 2024–2026	tammikuu 2024 –joulukuu 2026	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	5 750
LTI 2025–2027	tammikuu 2025 –joulukuu 2027	Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)	5 750

Suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä Ansaintajakso		Ansaintakriteerit	Ansaittavissa olevien osakkeiden enimmäismäärä, lkm.*
MS 2023–2025	joulukuu 2023– tammikuu 2025	oma sijoitus ja omistaminen, TSR	1 000

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ansaittavissa oleva Olvi Oyj:n A-osakkeiden enimmäismäärä on nettoosakemäärä, jonka lisäksi yhtiö suorittaa rahaosuuden kattamaan osakepalkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja

Palkkiot maksetaan kerralla ansaintakauden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Palkkion saaminen on sidottu toimitusjohtajan toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Jos toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Hallitus on asettanut palkkiokaton yhden kalenterivuoden aikana toimitusjohtajalle maksettavien bruttomääräisten palkkioiden kokonaismäärälle. Bruttopalkkiot voivat olla enintään 200 % bruttovuosipalkasta. Palkkiokatto koskee kaikkia pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella maksettavia bruttopalkkioita.

Toimitusjohtajan on omistettava vähintään puolet kannustinjärjestelmien perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen edellisen vuoden vuosipalkastaan. Tämä Olvi Oyj:n A-osakkeiden määrä toimitusjohtajan on omistettava niin kauan kuin toimisuhde jatkuu.

Kestävyysraportointia täydentävä liite

Tämä vapaaehtoinen liite antaa lisätietoja kestävyysraporttiin, joka on julkaistu osana hallituksen toimintakertomusta. Kestävyysraportti kattaa kaksoisolennaisuusarvioinnissa määritellyt olennaiset aiheet ja tähän liitteeseen on sisällytetty muun muassa lisätietoa sosiaalisista tiedoista sekä ei-olennaisiksi tunnistetuista aiheista, luonnon monimuotoisuudesta ja jätteistä. Liitteessä esitettyjä tietoja ei ole varmennettu.

Kestävyysraportointia täydentävä liite

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET VUOSILLE 2016–2030

Ohjelma tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Olvi-konsernin vastuullisuustyö liittyy erityisesti kahdeksaan tavoitteeseen.

Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille

• Edistämme tuotteiden vastuullista ja kohtuullista käyttöä sekä viestimme ja teemme aktiviteetteja vastuullisen alkoholinkäytön tukemiseksi
• Ylläpidämme monipuolista tuotevalikoimaa ja kasvatamme alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden osuutta
• Panostamme terveellisten ja luonnonmukaisten tuotteiden kehittämiseen ja valmistamiseen
• Käytämme valmistamissamme panimotuotteissa vapaaehtoisia varoitusmerkkejä – ei alaikäisille, ei raskaana oleville, ei autoa ajaville
• Huomioimme vastuullisen tuotteen kriteereissä tuotteen ympäristöjalanjäljen, kiertotalouden, sosiaalisen vastuun sekä kuluttajien terveyden tukemisen esimerkiksi sisällön koostumuksen osalta
• Varmistamme viestinnällä, että kuluttajat ovat tietoisia tuotteidemme vastuullisuudesta sekä jaamme tietoa kestävää kehitystä suosivista elämäntavoista

Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

• Huolehdimme ja tuemme henkilöstön osaamista ja kehittymistä yhtiö- että konsernitason koulutuksilla ja toiminnan kehittämisellä
• Kehitämme konsernin yhteistä vastuullisuuskulttuuria vahvistamalla vastuullisuustietoisuutta ja -osaamista
• Lisäämme kestävän kehityksen tietoisuutta ja osaamista sidosryhmissämme koulutuksien ja auditointien avulla

Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille

• Käytämme puhdasta vettä tehokkaasti vedenoton minimoimiseksi
• Huolehdimme alueellisesti puhtaan veden laadusta ja riittävyydestä yhdessä muiden toimijoiden kanssa
• Kehitämme jäteveden määrää, laatua ja hyödyntämistä yhteistyössä kumppanien kanssa

Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja

• Eettinen ohjeistus kokoaa toimintaperiaatteemme yhteen ja toimii ohjenuorana yrityskulttuurillemme
• Kehitämme toimintaamme ja käytäntöjämme työturvallisuuden parantamiseksi
• Turvaamme työkyvyn, työterveyden ja työhyvinvoinnin koko työuran ajaksi
• Huomioimme monimuotoisuuden ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti
• Vastuullinen ja oikeudenmukainen tapa toimia on olennainen osa arvojamme ja liiketoimintaamme kaikilla markkina-alueilla
• Eettisellä ohjeistuksella varmistamme, että niin omassa toiminnassamme kuin arvoketjussamme otetaan huomioon työoikeudet, ihmisoikeudet, korruption vastaisuus sekä ympäristö
• Tuemme kestävää taloudellista kasvua ja maksamme verot ja maksut paikallisen lainsäädännön mukaisesti kussakin toimintamaassa

Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen

• Kiertotalousajattelun mukaisesti käytämme uudelleen ja kierrätämme sekä vähennämme materiaalien käyttöä ja lisäämme sivutuotteiden hyötykäyttöä mahdollisuuksien mukaan
• Minimoimme pakkausmateriaalien käytön ja lisäämme kierrätettyjen pakkausmateriaalien käyttöä
• Panostamme aktiivisesti innovatiivisten kiertotalouskonseptien kehittämiseen, kuten hävikkituotteiden valmistamiseen

Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan

• Tunnistamme toimintamme vaikutuksia ilmastonmuutokseen
• Teemme toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä saavuttaaksemme oman toiminnan ja arvoketjun hiilineutraaliuden tavoitteet
• Olemme jättäneet tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet hyväksyttäväksi Science Based Target -aloitteelle
• Arvioimme säännöllisesti keskeisempiä ilmastoriskejä, kuten sään ääri-ilmiöitä, ja tunnistamme keinoja niiden hallintaan
• Kehitämme tulosten pohjalta toimintaamme yhdessä arvoketjumme kanssa

Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta

• Lisäämme ja kehitämme kestävän kehityksen edistämiseksi kumppanuuksia eri sidosryhmien kanssa laajemman vaikutuksen aikaan saamiseksi
• Teemme vuorovaikutteista yhteistyötä sidosryhmien kanssa, mikä heijastaa arvojamme sekä vastuullisuuden päämääriämme sekä edistää toimialan vastuullisuuskäytäntöjä

• Lisäämme uusiutuvan energian osuutta sähkössä ja lämpöenergiassa
• Vähennämme energian kulutusta resurssitehokkuutta edistävillä toimenpiteillä
• kestävyys

IHMISET

Yhdenvertaiset mahdollisuudet ja monimuotoisuus

Työyhteisömme tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille työntekijöillemme. Monimuotoisuuden huomioiminen on meille tärkeää, ja yhdenvertainen kohtelu on lähtökohtana kaikkien työntekijöiden toiminnalle. Pyrimme varmistamaan tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun myös arvoketjussamme.

Varmistamme, että monimuotoisuuden periaate toteutuu myös yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmän, yhtiöiden johtoryhmien ja tytäryhtiöiden hallituksien jäsenistä 49 % oli miehiä ja 51 % naisia. Vuoteen 2023 verrattuna naisten osuus on noussut konserniyhtiöiden johtoryhmissä ja tytäryhtiöiden hallituksissa uusien positioiden ja rekrytointien vuoksi.

Työhyvinvointi

Haluamme taata, että työntekijöillä on mahdollisuus tasapainottaa työelämä ja vapaa-aika. Tuemme vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa ja harrastuksia. Työntekijämme harrastavat aktiivisesti työporukalla erilaisia urheilulajeja, kuten sählyä ja koripalloa. Työsuhdepolkupyöriä on käytössä osassa konserniyhtiöitä ja kannustamme hyötyliikuntaan työmatkoilla. Kannustamme myös henkilöstöä osallistumaan erilaisiin urheilutapahtumiin.

Tarjoamme erilaisia kerhoja työntekijöillemme. Esimerkiksi emoyhtiö Olvilla on vapaa-ajan toiminnan Olvi-kerho ja Volfas Engelmanilla naisten urheilukerho. Emoyhtiö Olvilla, A. Le Coqilla ja Cēsu Alusilla on eläkeläiskerhot eläköityneille työntekijöilleen.

Takaamme työntekijöillemme lakisääteiset perhevapaat ja huomioimme työntekijöidemme perheitä erilaisin tavoin. Vuonna 2024 useat konserniyhtiöt järjestivät perheille erilaisia tapahtumia sekä tutustumisia yhtiöihin.

YMPÄRISTÖ

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on Olvi-konsernille elintärkeää, sillä tuotanto on riippuvainen puhtaasta vedestä ja maatalousperäisistä raaka-aineista. Osallistuimme YK:n Global Compact Suomen Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet (SBTN) –ohjelmaan, joka alkoi vuonna 2024. Ohjelma auttoi meitä hahmottamaan luontotyön rajaamista ja priorisoimaan toimia sekä arvioimaan luontopaineita, luonnontilaa ja riskejä.

Olemme tunnistaneet oman toimintamme suurimmiksi luontovaikutuksiksi ilmastonmuutokseen ja puhtaaseen veteen liittyvät vaikutukset, joita pyrimme minimoimaan. Uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuuden kehittäminen, materiaalien ja materiaalitehokkuuden kehittäminen sekä kestävä vedenkäyttö ovat tärkeimmät työkalut omien luontovaikutustemme vähentämiseen. Vedenkäytössä keskitymme vedenkäytön tehokkuuden parantamiseen vedenoton vähentämiseksi. Vähennämme jäteveden määrää ja jätevesikuormitusta, kuten biologisten materiaalien sekä fosforin ja typen määrää, sekä omalla toiminnalla että yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tavoitteenamme on käyttää hyödyksi kaikki syntyvä jätevesi.

Suurimmat luontovaikutukset tulevat arvoketjusta, kuten viljelyyn liittyvistä vaikutuksista. Pyrimme vähentämään vaikutuksiamme yhdessä tavarantoimittajien kanssa esimerkiksi uudistavan viljelyn ja vedenkäytön keinoin. Olemme mukana

erilaisissa luonnon monimuotoisuutta tukevissa hankkeissa, kuten Luken Kestävä viljantuotanto -projektissa, jonka tavoitteena on viljelyn monimuotoistaminen viljelykasvit, aika ja paikka huomioiden. Osallistumme myös Saaristomeriohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren maatalousperäistä ravinnekuormitusta erityisesti ravinnekiertoa parantavilla toimilla.

Materiaalien kierrätys

Haluamme toimia kiertotalousperiaatteiden mukaisesti eli mahdollisuuksien mukaan vähennämme materiaalin käyttöä, käytämme sitä uudelleen ja kierrätämme. Näin toimimme luonnon kantokyvyn rajoissa pitäen materiaalit ja tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään. Hukkamateriaalin hyötykäyttö voi tuoda jätemateriaalille täysin uutta käyttöä. Materiaalin kierrätys käsittää tuotannosta syntyvän materiaalin lajittelun ja kierrätyksen, sivuvirtojen hyötykäytön sekä lopputuotteen kierrättämisen.

Pyrimme kierrättämään kaikki tuotantoprosessissa syntyvät materiaalijakeet ja sivuvirrat ja kehittämään jakeiden lajittelua edelleen. Jokaisessa yhtiössä kerätään ja lajitellaan materiaaleja, kuten kartonkia, lasia, muovia ja vaarallisia aineita. Seuraamme syntyvien materiaalijakeiden määriä ja kokonaismäärää, joka vuonna 2024 oli 4 259 tonnia. Pitkäjänteisen lajittelun kehittämisen seurauksena kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn materiaalin määrä oli tästä 78 prosenttia ja energiakäyttöön meni 13 prosenttia materiaaleista. Vaarallista jätettä, lähinnä öljyjä ja akkujätettä, syntyi yksi prosentti materiaaleista, ja se toimitettiin käsiteltäväksi asianmukaisesti jätteenkäsittelylaitoksiin. Sekajätettä syntyi vielä 8 prosenttia materiaalista, sillä aivan kaikkea ei kyetä hyödyntämään.

Meille on tärkeää, että sivuvirrat menevät hyötykäyttöön, sillä niitä syntyy noin kaksikymmenkertaisesti lajiteltuun materiaalin verrattuna. Tuotannossa sivutuotteina syntyvät mäski ja ylijäämähiiva toimitetaan pääosin rehuksi tai biokaasun valmistukseen. Tutkimme koko ajan myös muita mahdollisuuksia mäskin ja ylijäämähiivan uudelleen käyttämiseen. Biovoimalassa syntyvää tuhkaa on käytetty metsälannoitteena. Haluamme hyödyntää jätevetemme entistä paremmin ja tutkimme erityisesti lisämahdollisuuksia lämmön talteenottoon tai biokaasun valmistamiseen.

Olvi Oyj PL 16 74101 IISALMI Suomi

olvigroup.fi