AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Honkarakenne Oyj

Annual / Quarterly Financial Statement Mar 20, 2025

3318_mda_2025-03-20_cba55877-6e5c-49a7-b8c8-1f04ff5604fa.pdf

Annual / Quarterly Financial Statement

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 24

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2024 3
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma 12
Konsernitase 13
Konsernin rahavirtalaskelma 14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 15
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26
Tunnusluvut 56
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma 59
Emoyhtiön tase 59
Emoyhtiön rahoituslaskelma 61
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 62
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 63
Voitonjakoehdotus 71
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitus
71
Tilintarkastuskertomus 72
Raportti ESEF-tilinpäätöksestä 76

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024

Honkarakenne-konsernin liikevaihto oli 36,7 miljoonaa euroa (2023: 46,3 milj. euroa ja vuonna 2022: 73,7 milj. euroa). Konsernin liiketulos oli -2,4 miljoonaa euroa (-0,1 milj. euroa; 4,2 milj. euroa), tulos ennen veroja oli -2,6 miljoonaa euroa (-0,3 milj. euroa; 3,6 milj. euroa) ja tulos per osake oli -0,37 euroa (-0,04 euroa; 0,47 euroa).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaeta pääoman palautusta (2023: 0,09 euroa osakkeelta).

Liiketoimintakatsaus

Edellisvuoteen nähden konsernin toimintaympäristö pysyi haasteellisena orastavasta piristymisestä huolimatta. Konsernin tilikauden liikevaihto jäi 21 prosenttia edellisvuodesta ja oli 36,7 miljoonaa euroa (46,3). Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon Suomen liikevaihto laski 18 prosenttia ja viennin 27 prosenttia. Viennin kokovuoden liikevaihdon lasku johtui pääosin Euroopan vientialueiden heikommasta liikevaihtokertymästä. Liikevaihdon osalta kasvua edelliseen vuoteen nähden tuli erityisesti Japanista sekä Keski-Aasian maista.

Konsernin tilauskanta kasvoi edellisen vuodenvaihteen tasosta 18 prosenttia ja oli 22,2 miljoonaa euroa (18,8).

Liikevaihdon jakauma 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Suomi 71 % 69 %
Vienti 29 % 31 %
Yhteensä 100 % 100 %
Liikevaihto (MEUR) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 % muutos
Suomi 26,2 31,8 -18 %
Vienti 10,5 14,5 -27 %
Yhteensä 36,7 46,3 -21 %

Suomi sisältää myös aihiomyynnin ja prosessissa syntyneiden sivutuotteiden myynnin kierrätykseen. Vienti sisältää kaikki muut maat paitsi Suomen.

Suomessa liikevaihto jäi edellisen vuoden vastaavan ajankohdan nähden 18 prosenttia pienemmäksi ja oli 26,2 miljoonaa euroa (31,8 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku on seurausta edellisvuoden heikosta tilauskertymästä, rakentamisen aloitusten siirtymisistä ja kotimaan pitkittyneestä matalasuhdanteesta. Tilikauden projektirakentamisen liikevaihto jäi vertailukautta pienemmäksi. Saadut uudet tilaukset kasvoivat kohtuullisen hyvin ja pääosa aluehanke- ja hoivarakentamisen uusista sopimuksista eteni loppukevään, kesän ja syksyn aikana toimituksiin sekä rakennuskohteiden luovutuksiin. Osa aiotuista rakentamisen aloituksista siirtyi vuoden 2025 toimituksiin heikomman varaustilanteen takia.

Kotimaan vallitsevaan markkinatilanteeseen sekä olemassa olevaan kysyntään vastaamaan Honka toi Rock & Star -malliston, joka käsittää vapaa-ajan huvila- ja mökkiasuntoja, saunoja sekä aittoja. Mallisto mahdollistaa kohtuuhintaisen rakentamisen vapaa-aikaan tehokkailla ja toimivilla neliöratkaisuilla. Rock & Star -mallisto otettiin erittäin hyvin vastaan ja ensimmäiset tilaukset etenivät tuotantoon sekä toimituksiin syksystä eteenpäin.

Liikevaihdollisesti vain Länsi-Suomen alue ylsi kuluttajaliiketoiminnan puolella edellistä vuotta korkeampaan liikevaihtotasoon, muiden alueiden jäädessä heikommalle tasolle edellisen vuoden huonon tilauskertymän ja alkuvuoden riittämättömän hitaamman tilauskertymän johdosta.

Koko vuoden osalta kuluttajaliiketoiminnan kysyntä oli suotuisassa kasvussa verrattuna edelliseen vuoteen ja hyvänä se toteutui Etelä-Suomen alueella. Kysynnän odotetaan tästä piristyvän ja kehittyvän maltillisesti parempaan suuntaan vuoden 2025 aikana. Mikäli suotuisampi käänne hidastuu ja epävarmuus kuluttajien taholta jälleen kasvaa, se saattaa vaikuttaa negatiivisesti sekä vapaa-ajan mutta erityisesti omakotitalorakentajien aloituspäätöksiin ja saattaa viivästyttää heidän tulevia rakentamisenpäätöksiään.

Viennissä liikevaihto jäi edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan nähden 27 prosenttia ja oli 10,5 miljoonaa euroa (14,5 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku on seurausta edellisvuoden heikosta tilauskertymästä sekä erityisesti Euroopan alueen pitkittyneestä sekä haasteellisesta markkinatilanteesta.

Tilikauden kysyntä piristyi edellisvuodesta hyvin vaihtelevasti eri vientialueiden osalta. Parhaiten kysyntä kasvoi Japanin markkinoilta. Alkuvuodesta lanseerattiin Japanin henkilöstölle sekä edustajille uusi strategia 2024–2026. Katsauskaudella tytäryhtiöön rekrytoitiin maajohtaja, markkinointipäällikkö sekä myynnin tukihenkilö, toteutettiin markkinasta syventävä asiakassegmenttitutkimus, panostettiin uuden malliston kehitykseen sekä edistettiin projektiliiketoiminnan myyntiä.

Kysyntää ja aihioita on erikokoisille hankkeille edellistä vuotta olennaisesti enemmän, mutta päätöksien tekoajat ovat edelleen pitkiä. Koko vuoden osalta kysyntä ei vielä johtanut saatujen tilausten osalta edellistä vuotta korkeammalle tasolle.

Viennin suurimmat yksittäiset projektitoimitukset kohdistuivat Aasian alueen vapaa-ajanviettokeskuksiin. Muun muassa Uzbekistanissa päästiin viettämään Joulupukin kylän avajaisia yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Kuluttajaliiketoiminnan merkittävimmät toimitukset tehtiin puolestaan Japaniin.

Tilikaudella Aasian projektiviennin kysyntä ja liikevaihto kehittyivät vientialueiden osalta edelleen positiivisesti. Euroopan kysyntä jäi vaisuksi. Kysyntään vaikuttavat edelleen toimintaympäristön haasteellinen markkinatilanne, asiakkaiden rahoituksen saatavuus sekä yleinen epävarmuus taloudellisesta tilanteesta.

Näiden lisäksi viennissä panostettiin uuden kansainvälisen malliston kehitykseen, vientialueiden uusasiakkuuksien hankintaan, asiakastapaamisiin sekä alueellisten maahantuoja- ja edustajatoiminnan tukemiseen. Tukholmaan avattiin Hongan uusi myyntitoimisto ja Kiinan edustusto suljettiin.

Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut

Konsernin tilikauden liiketulos oli -2,4 miljoonaa euroa (-0,1) ja tulos ennen veroja oli -2,6 miljoonaa euroa (0,3). Oikaistu liiketulos oli -2,3 miljoonaa euroa (+0,3) ja oikaistu tulos ennen veroja oli -2,6 miljoonaa euroa (+0,2).

Katsausvuoden kertaluontoiset oikaisuerät sisältävät Kiinan edustuston sulkemiseen kohdistuvia kulueriä 0,1 miljoonaa euroa. Vertailuvuonna kertaluontoisia kulueriä muodostui 0,5 miljoonaa euroa irtisanomisiin päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena.

Negatiiviseen tuloskehitykseen vaikuttivat vertailukautta merkittävästi pienempi liikevaihtokertymä. Katsauskauden aikana henkilöstökustannuksia on sopeutettu lomautuksilla.

Konsernin keskeisimmät tunnusluvut 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liikevaihto (MEUR) 36,7 46,3 73,7
Liikevoitto/-tappio (MEUR) -2,4 -0,1 4,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio (MEUR) -2,3 0,3 4,2
-2,6 -0,3 3,6
-2,6 0,2 3,6
157 183 190
153 174 183
-0,37 -0,04 0,47
-0,37 -0,04 0,47
59,7 64,3 66,6
-14,3 -1,4 15,8
2,32 2,79 3,10
-3,5 -18,2 -53,8

Honkarakenne noudattaa raportoinnissaan Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) suositusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista (APM). Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Tästä käytetään termiä "oikaistu". Oikaisueriksi yhtiö luokittelee sellaiset merkittävät liiketapahtumat, joiden katsotaan vaikuttavan eri raportointikausien väliseen vertailuun. Tällaisia ovat muun muassa merkittävät uudelleenjärjestelykulut, merkittävät arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot tai muut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat merkittävät tulot tai kulut.

Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentakaavat on esitetty liitetietojen kohdassa 33.

Tilauskanta

Konsernin tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 22,2 miljoonaa euroa (18,8). Tilauskanta kasvoi 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilauskanta tarkoittaa tilauksia, joiden toimituspäivämäärä on seuraavan 24 kuukauden sisällä. Osassa tilauksia on rahoitus- tai rakennuslupaehto.

Rahoitus ja maksuvalmius

Vuoden 2024 lopussa Honkarakenteen rahoitusasema oli hyvä. Konsernin omavaraisuusaste oli 59,7 prosenttia (64,3). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli negatiivinen ollen -3,5 prosenttia (-18,2). Konsernin nettorahoitusvelat olivat -0,5 miljoonaa euroa (-3,0), joten konsernin likvidit varat ylittivät rahoitusvelat. Konsernin likvidit varat sisältäen muut rahoitusvarat olivat 5,0 miljoonaa euroa (6,4).

Syyskuun lopulla emoyhtiö teki rahoitusjärjestelyn ja nosti painumattoman hirren tuotantolinjastoon liittyvän 1,7 miljoonan euron investointilainan sekä maksoi ennen aikaisesti viimeiset lainaerät vuonna 2019 nostetusta lainasta. Lisäksi konsernilla on 3,0 miljoonan euron (3,0) shekkitililimiitti, mikä ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2024 olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,8) ilman IFRS 16 -standardin mukaisia käyttöoikeusomaisuuseriä ja saatuja investointiavustuksia.

Katsausvuoden investoinnit kohdistuvat Karstulan tehtaan liimoittimen ja lamellihöylän korvausinvestoinnin käyttöönoton viimeistelytöihin sekä painumattoman hirren tuotantolinjaston korvausinvestointiin, joka käyttöönotetaan alkuvuodesta 2025. Investointiin saatiin 0,6 miljoonan euron investointitukipäätös Keski-Suomen ELY-keskukselta ja siitä saatiin keväällä ennakkomaksua 0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on käynnissä Asiakas 360 -hankkeen järjestelmäinvestointi. Järjestelmähanke valmistuu kokonaisuudessaan alkukeväästä 2025, jolloin käyttöönotetaan myös projektinseurantajärjestelmä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tilikaudella jatkettiin suuriin ja julkisiin rakennuksiin soveltuvien tuoteratkaisujen kehittämistä ja Honka MultiStorey™ hirsikerrostalomanuaalin viimeistelyä. Manuaali tarjoaa ohjeet ja konseptin siitä, miten tehdään turvallinen ja vähähiilinen hirsirakenteinen asuinkerrostalo. Ratkaisuja voidaan soveltaa asuinkerrostalojen lisäksi myös muihin rakennustyyppeihin kuten toimistoihin, kouluihin ja hotelleihin.

Lisäksi jatkokehitettiin ja optimoitiin tuoteratkaisuja ja -valikkoa kustannustehokkaiden mallistojen tarpeisiin. Katsauskaudella esiteltiin muun muassa vapaa-ajan rakentamiseen energiaa ja asumisen kustannuksia säästävä Honka Säästö -ratkaisu.

Hongan kehityshankkeiden tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Puu on uusiutuva raaka-aine ja puurakentaminen on osa metsien kestävää käyttöä.

Konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 0,5 miljoonaa euroa (0,6), mikä vastasi 1,5 prosenttia (1,3 %) liikevaihdosta.

Konserni ei ole tilikaudella aktivoinut kehitysmenoja.

Toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit

Honkarakenteen riskit ja epävarmuustekijät liittyvät konsernin ja sen asiakkaiden toimintaympäristön negatiivisiin muutoksiin, raaka-aineiden ja komponenttien kustannusten nousuun, näiden saatavuuteen ja kokonaistoimitusketjujen toimivuuteen. Mikäli toimintaympäristössä kysyntä vähenee nykytasosta ja kustannukset pysyvät korkealla tasolla, sillä voisi olla merkittäviä vaikutuksia konsernin tuloskehitykseen, rahoituksen kustannukseen sekä sen saatavuuteen.

Konsernin toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus heijastuu negatiivisesti yritysten ja kuluttajien luottamukseen. Taloudellisia riskejä lisäävät edelleen kuluttajien luottamus omaan talouteen ja huoli työllisyystilanteesta, inflaatio, korot sekä rahoituksen saatavuus.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan epävarmuuden kestoa ja kaikkia vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea arvioida. Venäjän ja Ukrainan markkina-alueelta menetetyn tilauskannan korvaaminen muilta vientimarkkinoilta voi pitkittyä tai olla epävarmaa nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Jos sota pitkittyy edelleen taikka laajenisi tai Lähi-Idän epävakaisuus leviäisi sodaksi laajemmalle, voisi näillä olla olennaisen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Taseessa olevien erien arvostus perustuu johdon tämän hetken arvioihin. Mikäli näihin arvioihin tulee muutoksia, saattaa sillä olla vaikutuksia yhtiön tulokseen.

Ympäristö

Ekologisuus, pitkäikäisyys ja energiatehokkuus ovat hirsitalorakentamisen vahvuuksia. Uusiutuva puu on rakennusmateriaalina ekologisesti kestävä valinta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, joka varastoituu massiivipuutalon seiniin vuosisadoiksi. Samalla uusi metsä kasvaessaan sitoo lisää hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Vastuullisille kuluttajille puun valinta talon materiaaliksi on itsestään selvä tapa ottaa huomioon tulevat sukupolvet.

Honkarakenteen ympäristön huomioiminen perustuu kestävän puuraaka-aineen tarkkaan hyödyntämiseen, energian säästöön sekä jätteiden lajitteluun, kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Honkarakenne on toimintapolitiikassaan sitoutunut puun alkuperäseurannan kautta (PEFC) kestävään metsätalouteen, eikä puuta osteta suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta.

Uudet tiukentuneet energiamääräykset vaativat myös uusia hirsituotteita, joita on kehitetty ja kehitetään edelleen Hongalla. Tehtaan toiminnoissa pyritään monin tavoin ympäristön kannalta parhaaseen lopputulokseen. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen mahdollistavat uusien ympäristöystävällisten tuotantotekniikoiden käyttöönoton. ETA-hyväksyntä ja sen myötä CE-merkintäoikeus ovat osa Honkarakenteen laadukkaan ja ympäristöystävällisen toiminnan varmistusta.

Ympäristönäkökohdat toteutuvat Honkarakenteella tehokkaana tuotannollisena toimintana. Raakaaineiden tarkka hyödyntäminen, energian säästö, sivutuotteiden hyödyntäminen ja jätteiden kierrätys hyötykäyttöön ovat osa vastuullista ympäristötoimintaa. Honkarakenne käyttää tuotannosta kertyviä vajaalaatuisia sahatavaroita pakkauksissaan ja puiset kierrätettävät pakkausmateriaalit leimataan EUstandardin mukaisesti. Osa katkaisuhukasta, kakkoslaadusta ja jätepuutavarasta käytetään haketettuna energian tuotantoon. Honkarakenteen kutterilastut toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi kuivikepuruksi maatalouden tarpeisiin ja tuotannossa syntyvistä ylijäävistä hirrenpätkistä jalostetaan lastuvillaa.

Honkarakenne lajittelee ja esikäsittelee pakkausmuovikalvot ja muovipohjaiset sidontavanteet. Kierrätysmateriaalit toimitetaan jatkojalostettaviksi. Muut jätteet lajitellaan tehtailla lajikkeittain ja toimitetaan kierrätykseen tai jälkivarastointiin. Jätteiden kuljetuksista on tehty sopimukset alueellisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa.

Osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy tuottaa kaiken Karstulan tehtaalla tarvittavan lämpöenergian. Se toimittaa lämpöenergiaa myös Karstulan kunnan lämpöverkostoon. Energialaitos käyttää polttoaineenaan Karstulan tehtaan sivutuotteita: kuorta, purua ja kuivahaketta. Honkarakenteen omistusosuus yhtiöstä on 25,9 %.

Strategia 2022–2024 ja vastuullisuus

Tilikauden 2024 loppuun ulottuvan strategian päämääränä oli vahvistaa Honkarakenne Oyj:n asemaa Suomen suurimpana puurakennusten viejänä maailmalle. Vientivetoisen strategian avulla konserni haki strategiakaudella liikevaihdon kasvua painopisteen ollessa kannattavuudessa. Kannattavuustavoitteiden taustalla oli prosessitehokkuus, jossa samalla parannettiin asiakas- ja työntekijäkokemusta.

Honkarakenteen strategiset tavoitteet vuosille 2022–2024 olivat seuraavat:

  • Viennin kasvattaminen fokusoimalla ja allokoiden resurssit valituille markkina-alueille
  • Asiakas- ja työntekijäkokemuksen kautta parempaan kannattavuuteen
  • Vastuullisin, terveys ja tulevaisuus edellä

Strategian toteuttamiseksi konsernissa oli käynnissä eri vaiheissa olevia strategian etenemistä tukevia kehityshankkeita. Päättyneen strategiakauden aikana yhtiö reagoi muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja kohdensi panostuksia myynnin kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Asiakaskokemuksella kannattavasti kasvuun -muutosohjelman myötä on pystytty takaamaan laadukkaampi asiakaskokemus ja kannattavampi liiketoiminta erityisesti kotimaan kuluttajaliiketoiminnassa. Viennin eri fokusmarkkinoilla on käynnissä yhteistyökumppaneiden ja jakelukanavien uudistamista koskevia hankkeita. Japanin osalta toteutettiin loppuvuodesta henkilöstön lisäresursoinnit. Osa kehityshankkeista siirrettiin toteutettavaksi tulevalle strategiakaudelle.

Honkarakenne toteaa, että se ei pidä pitkän aikavälin tavoitteita markkinaohjeistuksena millekään yksittäiselle strategiakauden vuodelle.

Vastuullinen liiketoiminta on keskeinen osa Honkarakenteen strategiaa. Konsernissa kehitetään jatkuvasti tuotantoa, palveluita ja mallistoa terveellisemmän, ekologisemman ja laadukkaamman asumisen mahdollistamiseksi. Valintoja ohjaa vastuu ihmisten ja luonnon elinvoimasta. Vastuullisuusohjelma "Rakennamme tulevaisuutta" pohjautuu tunnistettuihin toimintaympäristön muutoksiin, eettisiin periaatteisiin, henkilöstön ja muiden sidosryhmien tunnistettuihin odotuksiin ja asiakasymmärrykseen

konsernin päämarkkinoilla. Vastuulliset hankinnat ja ekologinen tuotanto ovat liiketoiminnan ytimessä, ja Honkarakenteella kehitetään jatkuvasti talojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Osana Honkarakenteen vastuullisuusohjelmaa emoyhtiö käyttää kaikissa omissa toimipisteissään 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua alkuperätakuin varmennettua sähköä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 0 g/kWh.

Lisäksi Honkarakenne edistää vastuullisuutta myös erilaisten tuoteratkaisujensa kautta. Tilikaudella lanseeratun Rock & Star -malliston yhteydessä tuotekehityksestä tuotiin markkinoille Honka Säästö -ratkaisu, joka mahdollistaa sekä veden että lämmön turvallisen katkaisemisen asuintiloista. Ratkaisulla mökki voi jäädä talvikaudeksi asuintilojen osalta kylmäksi ilman vaaraa vesiputkien jäätymisestä tai laitteiden vahingoittumisesta. Hirsi hengittävänä rakenteena mahdollistaa vastuullisen rakentamisen ja Honka säästö ratkaisulla myös sähkön säästämisen.

Honka-brändi

Honka-brändin ydin on pohjoisen läheisessä luontosuhteessa ja suomalaisessa onnellisuudessa. Hongan keltainen on toivon ja ilon väri. Honka auttaa jokaista asiakasta toteuttamaan juuri itselleen tärkeät unelmat, ja Hongalla on kunnia välittää pohjolan metsien elinvoimaa.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden päättyessä 157 (169; 191) henkilöä ja vuoden 2024 keskimääräinen henkilöstömäärä oli 157 (183; 190) henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna konsernissa oli vuoden aikana yhteensä 153 (174; 183) henkilöä.

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden päättyessä 148 (163; 186) henkilöä ja vuoden aikana keskimäärin 152 (177; 179) henkilöä.

Honkarakenne Oyj:n henkilöstöstä 77 % (78; 80) toimi Karstulan tehtaalla ja 23 % (22; 20) muissa toimipisteissä. Toimihenkilöiden ja työnjohdon osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 66 % (65; 63). Naisten osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 23 % (22; 23). Vuoden lopussa osa-aikaisia työntekijöitä oli 2 % (3; 2). Määräaikaisten osuus oli 1 % (1; 4).

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa tilikaudella 2024. Edellisenä vuonna ne olivat 8,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 ne olivat 10,6 miljoonaa euroa.

Vähäisen kysynnän, sekä alhaisten tuotanto- ja toimitusmäärien vuoksi emoyhtiö on yhtenä sopeutustoimenpiteenään joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Lisäksi yhtiö päätti sulkea Kiinan edustustonsa, joka johti yhden paikallisen työntekijän irtisanomiseen. Vertailukaudella muutosneuvottelut johtivat lomautusten lisäksi 22 henkilön irtisanomisiin. Näistä toimenpiteistä aiheutuneita kertaluonteisia kuluja kohdistui tulokseen 0,1 miljoonaa euroa (0,5).

Konsernin emoyhtiön hallitus päätti helmikuun kokouksessaan palkita henkilöstöä henkilöstörahaston sääntöjen puitteissa tilikaudella 2023 hyvin kehittyneen työturvallisuuden perusteella. Nämä palkkiot maksettiin henkilöstörahastoon rahaston piiriin kuuluville henkilöille yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa.

Maaliskuussa emoyhtiön hallitus päätti osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2024–2026 aloittamisesta. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiön tavoitteisiin ja luoda kannustimia osakkeenomistajien arvon kasvulle. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2024–2026 koostuu 3 vuoden ansaintajaksosta ja mittareina ovat liikevaihto ja liiketulos-%. Kannustinjärjestelmä 2024–2026 ohjelmaan osallistuu 5 henkilöä ja ohjelman palkkiot vastaavat yhteensä enintään 75 000 osaketta. Kannustinjärjestelmästä ei toteutunut tilikaudelle kohdistuvaa kuluerää.

Hongan toiminnan tärkeänä perustana on innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö, joka kokee työnsä merkitykselliseksi.

Työturvallisuuden kehittäminen on yksi keskeisiä painopistealueitamme ja tavoitteenamme on saada työtapaturmien määrä nollaan. Työturvallisuuden keskeisiä mittareita eli tapaturmataajuutta ja työtapaturmien määrää sekä turvallisuushavaintojen ja sairauspoissaolojen määrää seurataan säännöllisesti. Tilikaudella poissaoloihin johtaneita työtapaturmia toteutui yksi enemmän kuin edellisvuonna ja niitä oli 4 (3).

Henkilöstön työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä seurataan muun muassa vuosittain tehtävällä työhyvinvointikyselyllä. Edellisvuoden tapaan työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta ja saatujen vastausten määrä saavutti jälleen erinomaisen tason vastausprosentin ollessa 90 prosenttia (90). Vuoden 2024 osalta yritystason kehittämistavoitteeksi nostettu kokemus riittävän palautteen saamisesta esihenkilöiltä kehittyi parempaan suuntaan. eNPS laski edellisestä kyselystä ja oli 11,0 (28,0).

Yhtiöllä on johtamisjärjestelmä, jolle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit.

Hallitus ja yhtiön johto

Vuonna 2024 Honkarakenne Oyj:n hallituksen jäseniä ovat olleet: Arto Halonen, Timo Kohtamäki, Maria Ristola, Kari Saarelainen ja Antti Tiitola. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Kohtamäki ja varapuheenjohtajaksi Maria Ristola. Samassa kokouksessa hallitus päätti, että se ei perusta valiokuntia.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Osmo Valovirta, KHT.

Tilikaudella konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Marko Saarelainen, tuotantojohtaja Juha-Matti Hanhikoski (31.12.2024 asti), tuotejohtaja Eino Hekali, talousjohtaja Maarit Jylhä, Suomen liiketoimintajohtaja Petri Perttula ja vientijohtaja Maarit Taskinen (31.12.2024 asti).

Konsernirakenne

Honkarakenne-konsernin emoyhtiö on Honkarakenne Oyj ja sen kotipaikka on Karstula. Yhtiön tuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsee Karstulassa, ja yhtiöllä on asiakaspalvelukeskus ja näyttelyalue Tuusulassa sekä myyntikonttoreita eri puolilla Suomea. Yhtiöllä on ollut edustusto Pekingissä Kiinassa, joka on suljettu loppuvuonna 2024.

Honkarakenne-konsernin liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat emoyhtiö Honkarakenne Oyj (Suomi) ja tytäryhtiöt Honka Japan Inc. (Japani) ja Honka Blockhaus GmbH (Saksa) sekä osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy (25,9 %). Lisäksi konsernitilinpäätös sisältää tytäryhtiöt, Honkarakenne SARL (Ranska), Alajärven Hirsitalot Oy:n ja Honka-Kodit Oy:n. Honka Management on fuusioitu emoyhtiöön 30.11.2023.

Johdon kannustinjärjestelmät

Maaliskuussa emoyhtiön hallitus päätti osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2024–2026 aloittamisesta. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiön tavoitteisiin ja luoda kannustimia osakkeenomistajien arvon kasvulle. Osakepalkkio-ohjelma 2024–2026 koostuu 3 vuoden ansaintajaksosta ja mittareina ovat liikevaihto ja liiketulos-%. Kannustinjärjestelmä 2024–2026 ohjelmaan osallistuu 5 henkilöä ja ohjelman palkkiot vastaavat yhteensä enintään 75 000 osaketta. Kannustinjärjestelmästä ei toteutunut tilikaudelle kohdistuvaa kuluerää.

Eläkejärjestelmä on maksuperusteinen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-laji ja B-laji, joilla on erilainen oikeus osinkoon ja äänimäärä. B-lajin osakkeille maksetaan jaettavasta osingosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-lajin osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva osinko jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken. B-lajin osake tuottaa yhden (1) äänen ja A-lajin osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä.

Osake- ja äänimärät:

Osakkeet Äänimäärä
A-laji 300 096 6 001 920
B-laji 5 911 323 5 911 323
Yhteensä 6 211 419 11 913 243

Honkarakenteen osakepääoma on 9 897 936,00 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omat osakkeet

Honkarakenne ei ole hankkinut eikä luovuttanut tilikaudella omia osakkeitaan. Tilikauden lopussa konsernin hallussa on omia B-lajin osakkeita 321 052 kappaletta hankintahinnaltaan 1 186 556,34 euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 5,17 % ja kaikista äänistä 2,69 %. Omien osakkeiden hankintameno on konsernitilinpäätöksessä kirjattu vähentämään omaa pääomaa.

Kaupankäynti osakkeilla

Honkarakenteen B-lajin osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n Small Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella HONBS. Tilinpäätöspäivän päätöskurssi oli 2,32 euroa. Vuoden ylin kurssi oli 3,5 euroa ja alin kurssi oli 2,18 euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 13,7 miljoonaa euroa (noteeraamattoman A-lajin osakkeen arvona on käytetty B-lajin osakkeen arvoa). Noteeratun B-lajin osakkeiden vaihto oli 1,5 miljoonaa euroa ja vaihdon määrä 0,5 miljoonaa osaketta.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2024 2023 2022
Tulos/osake euro -0,37 -0,04 0,47
Osinko/osake *) euro 0,0 0,0 0,25
Osinko/tulos % - - 53,0
Pääoman palautus/
tulos % - 222,1 -
Efektiivinen
osinkotuotto % 0,0 0,0 5,8
Oma pääoma/osake euro 2,32 2,79 3,10
P/E -luku -6,3 -79,5 9,2
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
Vuoden ylin kurssi euro 3,50 4,98 7,72
Vuoden alin kurssi euro 2,18 2,85 3,72
Tilinpäätöspäivän kurssi euro 2,32 3,22 4,34
Osakekannan
markkina-arvo **) MEUR 13,7 19,0 25,5
Osakkeiden vaihto vaihdon arvo MEUR 1,5 2,9 7,7
vaihdon määrä, tuhatta kpl 523 758 1 483
%-osuus osakkeiden
kokonaismäärästä 8,9 12,9 25,2
OSAKKEIDEN OIKAISTU LUKUMÄÄRÄ
tilikauden lopussa, tuhatta kpl 5 890 5 890 5 887
keskimääräinen tilikaudella,
tuhatta kpl
5 890 5 888 5 880

*) Hallituksen esitys tilikaudelta 2024 **) A-lajin osakkeen arvona on käytetty B-lajin osakkeen arvoa

Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli yhteensä 5 005 osakkeenomistajaa, joista kahdeksan oli hallintarekisteröityjä. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 osakkeiden lukumäärän mukaan

Nimi A-laji B-laji Yht.
1 AKR-Invest Oy 1 054 036 1 054 036
2 Saarelainen Oy 136 275 509 190 645 465
3 Saarelainen Marko Tapani 25 470 353 000 378 470
4 Honkarakenne Oyj 321 052 321 052
5 Nordea Nordic Small Cap Fund 251 457 251 457
6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 222 812 222 812
7 Ristola Arimo Kalervo 20 000 124 165 144 165
8 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 81 000 81 000
9 Etola Markus Eeriki 80 000 80 000
10 Ruuska Pirjo Helena 5 950 71 817 77 767
11 Syrjänen Eva Annika Elisabeth 70 000 70 000
12 Valkila Erkka Ilpo Eerik 62 200 62 200
13 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ)
Helsingin Sivukonttori (Hallintarek.)
61 558 61 558
14 Saarelainen Erja Anneli 4 480 56 742 61 222
15 Pim Partners Ab 58 000 58 000
16 Ruponen Sonja Helena 54 500 54 500
17 Yli-Krekola Antti Veikko 53 277 53 277
18 Localbitcoins Holding Oy 52 631 52 631
19 Savolainen Paul-Petteri 44 939 44 939
20 Saarelainen Mauri Olavi 10 456 28 377 38 833
21 Karhulahti Veikko Kalevi 37 485 37 485
22 Saarelainen Hanna Miira Maria 6 971 28 029 35 000
23 Saarelainen Paula Sinikka 11 703 23 205 34 908
24 Ristola Kirsti Irma Tuulikki 10 000 23 383 33 383
25 Saarelainen Sirkka Liisa 31 900 31 900
26 Salmelin Simo Markku Juhani 30 806 30 806
27 Privatum Oy 29 000 29 000
28 Nieminen Jorma 25 000 25 000
29 Osuusasunnot Oy 25 000 25 000
30 Saarelainen Merja Anita 23 948 23 948

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt osakkeet 31.12.2024

Omistajia Osakkeiden
lukumäärä
%-osuus
osakemäärästä
Äänimäärä %-osuus
äänistä
Ulkomaiset yhteensä 14 5 902 0,10 % 45 448 0,38 %
Hallintarekisteröidyt
(ulkom.) yhteensä
4 28 146 0,45 % 28 146 0,24 %
Hallintarekisteröidyt
(kotim.) yhteensä
4 65 461 1,05 % 65 461 0,55 %
Yhteensä 22 99 509 1,60 % 139 055 1,17 %
Liikkeeseenlaskettu 6 211 419 100,00 % 11 913 243

Osakekannan jakauma suuruusluokittain 31.12.2024

Omistajia %-osuus
osakkaista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 2 658 53,1 101 702 1,6
101–500 1 526 30,5 384 383 6,2
501–1 000 423 8,5 326 489 5,3
1 001–5 000 313 6,3 680 496 11,0
5 001–10 000 36 0,7 274 943 4,4
10 001–50 000 31 0,6 710 353 11,4
50 001–100 000 11 0,2 712 155 11,5
100 001–500 000 5 0,1 1 317 956 21,2
Yli 500 001 2 0,0 1 699 501 27,4
Yhteensä 5 005 100,0 6 207 978 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 8 0,2 93 607 1,5
Odotusluettelolla 0 0 0
Yhteistilillä 3 441 0,01
Liikkeeseenlaskettu määrä 6 211 419 100,0

Osakekannan jakauma sektoreittain 31.12.2024

Omistajien
lukumäärä
%-osuus
osakkaista
Osakkeiden
määrä
%-osuus osak
keista
Yritykset 132 2,6 2 385 248 38,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 0,2 413 749 6,7
Julkisyhteisöt 1 0,0 222 812 3,6
Kotitaloudet 4 843 96,8 3 124 650 50,3
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt 7 0,1 27 471 0,4
Omistajien
lukumäärä
%-osuus
osakkaista
Osakkeiden
määrä
%-osuus osak
keista
Ulkomaat 14 0,3 34 048 0,5
Kaikki yhteensä 5 005 100,0 6 207 978 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 8 0,2 93 607 1,5
Odotusluettelolla 0 0 0,0
Yhteistilillä 3 441 0,1
Liikkeeseenlaskettu määrä 100,0 6 211 419 100,0

Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus 31.12.2024

A-laji B-laji Yht. Osuus
osakekannasta
Äänet Osuus
äänistä
Hallituksen
osakeomistus
5 950 21 758 27 708 0,45 % 140 758 1,18 %
Toimitusjohtajan
osakeomistus
25 470 353 000 378 470 6,09 % 862 400 7,24 %
Yhteensä 31 420 374 758 406 178 6,54 % 1 003 158 8,42 %

Omistajatiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Liputusilmoitukset

Tilikauden 2024 aikana ei ole vastaanotettu liputusilmoituksia.

Johdon liiketoimet

Honkarakenteen johdon yhtiön arvopapereita koskevat liiketoimet tilikauden ajalta on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat luettavissa Honkarakenteen Sijoittajat -verkkosivuilla.

Hallituksen valtuudet

Yhtiökokous päätti 18.4.2024, että hallitukselle myönnetään valtuutus hankkia omia B-osakkeita enintään 400 000 kappaletta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.

Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja/tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja B-osakkeita enintään yhteensä 1 500 000 kappaletta sisältäen myös ne osakkeet, jotka voidaan antaa erityisten oikeuksien nojalla.

Nämä molemmat valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Lunastuslauseke

Jos A-sarjan osake muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle, on siirrosta ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle. Hallituksella on 30 päivän kuluessa saatuaan siirrosta ilmoituksen oikeus lunastaa A-sarjan osakkeet yhtiölle osakkeen kirjanpitoarvosta viime tilinpäätöksen mukaan käyttämällä vararahastoa tai muita yli osakepääoman säästyneitä varoja. Ellei A-sarjan osakkeita lunasteta yhtiölle, antakoon hallitus sitten heti näistä seikoista tiedon yhtiön A-sarjan osakkeita omistaville osakkaille. A-sarjan osakkeen omistajilla on lunastusoikeus edellä sanotusta hinnasta 30 päivän kuluessa yllä mainitusta ilmoituksesta lukien. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, jaetaan lunastettavat A-sarjan osakkeet heidän kesken sen mukaan kuin he omistavat ennestään A-sarjan osakkeita yhtiössä tai, siltä osin kuin tämä ei käy päinsä, arvalla. Yhtiön B-sarjan osakkeet eivät ole lunastusoikeuden alaisia vaan ovat vapaasti luovutettavissa.

Osakassopimus

Saarelainen Oy ja eräät Honkarakenne Oyj:n Saarelaisen sukuun kuuluvat henkilöosakkaat ovat solmineet muutetun osakassopimuksen 17.2.2009. Sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että henkilöosakkaat pyrkivät yksimieliseen äänivaltansa käyttämiseen yhtiön yhtiökokouksissa. Jollei yksimielisyyteen päästä, henkilöosakkaat äänestävät sen kannan puolesta, jota Saarelainen Oy kannattaa. Valittaessa Honkarakenne Oyj:n hallitukseen Saarelaisen suvun edustajia, valinta tehdään sopimuksen mukaan henkilöosakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Ellei yksimielisyyteen päästä, päättää suvun edustajista Saarelainen Oy:n yhtiökokous kokouksessa annettujen äänten enemmistöllä.

Osakassopimuksen mukaan henkilöosakkaat sitoutuvat olemaan myymättä tai luovuttamatta omistamiaan Honkarakenne Oyj:n A-osakkeita kenellekään muulle kuin sopimuksen allekirjoittaneelle henkilöosakkaalle tai Saarelainen Oy:lle, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ilman että myytäviksi tai luovutettaviksi aiotut osakkeet tarjotaan ensin etuosto-oikeudella Saarelainen Oy:lle tai tämän määräämälle.

Sopimuksen piirissä on Saarelainen Oy:n lisäksi Saarelainen Sinikka, Saarelainen Erja, Saarelainen Mauri, Ruuska Pirjo, Saarelainen Anita, Saarelainen Kari, Saarelainen Paula, Ruponen Helena, Saarelainen Jukka, Saarelainen Sari ja Saarelainen Jari. Sopimuksen piiriin kuuluvien tahojen, yhteenlaskettu omistus on 178 275 kpl A-osaketta ja 779 729 kpl B-osaketta. Omistusosuus kaikista osakkeista on 15,42 % ja osuus kaikista äänistä 36,44 %.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä, yhtiön johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä. Tavaroiden ja palveluiden hinnoittelu lähipiiriin kuuluvien kanssa perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Tilikauden aikana on tehty tavanomaisia liiketoimia lähipiiriin kuuluvien kanssa seuraavasti: lähipiirille on myyty 0,2 miljoonalla eurolla (0,2) ja lähipiiriltä on ostettu 0,3 miljoonalla eurolla (0,4) tavaroita ja palveluita. Tilinpäätös sisältää lähipiiriin kuuluville velkaa 0,0 miljoonaa euroa (0,0) ja saatavia lähipiiriin kuuluvilta 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Emoyhtiöllä on tilinpäätöshetkellä saatavia tytäryhtiöiltä 1,7 miljoonaa euroa (1,8), ja velkaa tytäryhtiöille 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Lähipiiriin kuuluvista ei ole kirjattu luottotappioita vuonna 2024 tai vuonna 2023.

Hallinto

Vuonna 2024 Honkarakenne Oyj noudatti hallinnoinnissaan osakeyhtiölakia sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2025, huomioiden Hallinnointikoodin suosituksen 8 siirtymäsäännöksen. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 (CG-selvitys) annetaan tästä hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä.

Näkymä vuodelle 2025

Honkarakenteen näkemyksen mukaan vuonna 2025 konsernin liikevaihto on edellisvuoden tasoa tai hieman korkeampi ja on 38–45 miljoonaa euroa. Konsernin liiketulos on -2,6 – +0,0 miljoonaa euroa.

Näkymän perusteet

Yhtiön näkemys vuoden 2025 kehityksestä perustuu olemassa olevaan tilauskantaan sekä näkemykseen toimintaympäristön haasteista ja markkinan kehittymisestä. Kotimaan epävarmuus taloustilanteen kehittymisestä, korkotasot sekä rahoituksen saatavuus saattavat vaikuttaa kuluttaja- ja ammattirakentajien kysyntään sekä rakentamispäätösten tekemiseen negatiivisesti ja asettavat siten epävarmuutta uusien rakentamiskohteiden aloituksiin. Yhtiö näkee, että strategian mukaiset viennin markkina-alueet sisältävät potentiaalia ja tukevat kannattavaa kasvua.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Konsernin johtoryhmää ja sen vastuualueita muutettiin 1.1.2025 tukemaan Hongan päivitettyä strategiaa 2025–2028. Toimitusjohtaja Marko Saarelaisen lisäksi johtoryhmässä jatkavat tuotejohtaja Eino Hekali, talousjohtaja Maarit Jylhä, liiketoimintajohtaja Petri Perttula uutena vastuualueenaan B2B Global liiketoiminta. Johtoryhmän uutena jäsenenä aloitti Juhani Saukko vastuualueenaan Suomen kuluttajaliiketoiminta.

Hallitus hyväksyi 7.1.2025 pitämässään kokouksessa tilikauden lopulla valmistuneen päivitetyn strategian vuosille 2025–2028.

Hallituksen esitys tuloksen käytöstä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2024 mukaan on 13 865 237,54 euroa, joista voitonjakokelpoiset varat ovat 3 447 301,54 euroa. Emoyhtiön tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on -1 717 326,12 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaeta pääoman palautusta.

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous

Honkarakenne Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 11.4.2025 klo 14.00.

Tuusulassa 11. helmikuuta 2025

HALLITUS

Tämä toimintakertomus sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä yhtiön johdon tiedossa oleviin oletuksiin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi.

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liikevaihto 1, 2 36 713 46 289
Liiketoiminnan muut tuotot 3 545 552
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -685 -1 199
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -23 509 -30 719
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -7 635 -8 083
Poistot 6 -2 255 -2 220
Liiketoiminnan muut kulut 7 -5 549 -4 762
Liikevoitto / -tappio -2 375 -142
Rahoitustuotot 8 116 89
Rahoituskulut 8 -325 -250
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -65 17
Voitto / tappio ennen veroja -2 649 -286
Tuloverot 9 489 47
Tilikauden voitto / tappio -2 160 -239
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi:
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot -92 -63
Yritysjärjestelyiden vaikutus - 16
Tilikauden laaja tulos yhteensä -2 252 -285
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille -2 160 -239
Määräysvallattomille omistajille - -
-2 160 -239
LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille -2 252 -285
Määräysvallattomille omistajille - -
-2 252 -285
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta / tappiosta
laskettu osakekohtainen tulos:
10
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) -0,37 -0,04
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) -0,37 -0,04

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja B-sarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

Konsernitase (IFRS)

Varat

TEUR Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 11 692 12 208
Liikearvo 12 72 72
Muut aineettomat hyödykkeet 12 672 527
Osuudet osakkuusyhtiöissä 13 426 490
Saamiset 15, 25 184 266
Laskennalliset verosaamiset 16 1 493 1 067
Pitkäaikaiset varat yhteensä 14 539 14 632
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 17 4 551 5 276
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 2 515 3 760
Tuloverosaamiset 18 - 31
Muut rahoitusvarat 14 - 1 028
Rahavarat 19 4 970 5 323
Lyhytaikaiset varat yhteensä 12 036 15 417
VARAT YHTEENSÄ 26 575 30 048

Oma pääoma ja velat

TEUR Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 20 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 20 520 520
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 20 4 162 4 692
Omat osakkeet 20 -1 187 -1 187
Muuntoerot 20 -138 -46
Kertyneet voittovarat 413 2 573
Oma pääoma yhteensä 13 669 16 451
Määräysvallattomien osuus - -
Oma pääoma yhteensä 13 669 16 451
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 16 4 45
Varaukset 22 252 277
Rahoitusvelat 21, 25 3 672 2 541
Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 928 2 863
LYHYTAIKAISET VELAT
Ostovelat ja muut velat 23 8 156 9 915
Tilikauden verotettavan tuloon perustuvat
verovelat
23 1 -5
Varaukset 22 - 10
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 21, 25 821 812
Lyhytaikaiset velat yhteensä 8 978 10 732
Velat yhteensä 12 906 13 595
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 26 575 30 048

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tilikauden voitto/-tappio -2 160 -239
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 28 2 115 1 996
Rahoitustuotot ja -kulut 8 209 160
Pysyvien vastaavien luovutusvoitot -28 -8
Pysyvien vastaavien luovutustappiot - 10
Verot 9 -489 -47
Käyttöpääoman muutokset
Myynti- ja muiden saamisten muutos 1 224 81
Vaihto-omaisuuden muutos 725 1 229
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -1 914 -4 905
Muut käyttöpääoman oikaisut 39 -12
Maksetut korot -169 -130
Muut rahoituskulut -24 -96
Saadut korot 62 48
Osingot 14 1
Muut rahoituskulut 41 11
Maksetut verot - -419
Liiketoiminnan nettorahavirta -355 -2 319
TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin -797 -1 461
Saadut avustukset aineellisiin hyödykkeisiin 195 -
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -423 -162
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti 28 8
Investointien nettorahavirta -998 -1 614
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Pitkäaikaisten lainojen nostot 21 1 700
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 21 -600 -400
Vuokravelkojen maksut 21 -483 -450
Pääoman palautus -530 -
Osingonmaksu - -1 473
Rahoituksen nettorahavirta 87 -2 323
Rahavarojen muutos -1 265 -6 255
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
rahavaroihin -116 -386
Pörssikurssimuutosten vaikutus rahavaroihin - 361
Rahavarojen muutos -1 381 -6 280
Rahavarat tilikauden lopussa 14, 19 4 970 6 350
Rahavarat tilikauden alussa 14, 19 6 350 12 631
Rahavarojen muutos -1 381 -6 280

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
TEUR Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Omat
osakkeet
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallattomien osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 9 898 520 4 805 -1 221 17 4 193 18 211 - 18 211
LAAJA TULOS
Tilikauden tulos - - - - - -239 -239 - -239
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoero - - - - -62 -2 -63 - -63
Yritysjärjestelyjen vaikutus - - -113 - - 129 16 - 16
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ - - -113 - -62 -112 -285 - -285
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - -1 473 -1 473 - -1 473
Osakepalkkioiden vaikutus - - - 35 - -35 - - -
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - 35 - -1 507 -1 473 - -1 473
Oma pääoma 31.12.2023 9 898 520 4 692 -1 187 -46 2 573 16 451 - 16 451
Oma pääoma 1.1.2024 9 898 520 4 692 -1 187 -46 2 573 16 451 - 16 451
LAAJA TULOS
Tilikauden tulos - - - - - -2 160 -2160 - -2160
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoero - - - - -92 - -92 - -92
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ - - - - -92 -2 160 -2 252 - -2 252
Liiketoimet omistajien kanssa
Pääoman palautus - - -530 - - - -530 - -530
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - -530 - - - -530 - -530
Oma pääoma 31.12.2024 9 898 520 4 162 -1 187 -138 413 13 669 - 13 669

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS)

Konsernin perustiedot

Honkarakenne-konserni (Honkarakenne) valmistaa ja myy hirsi- ja massiivipuutalopaketteja sekä niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluita. Konsernin emoyhtiö on Honkarakenne Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Karstula ja sen rekisteröity osoite on Hongantie 41, 43500 Karstula, Suomi. Honkarakenne Oyj on julkinen osakeyhtiö ja Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Small Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella HONBS.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internet-osoitteesta www.honka.fi tai Honkarakenne Oyj:n pääkonttorista yllä olevasta osoitteesta. Honkarakenne Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Laadintaperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS/ IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Tilintarkastaja on varmentanut ja tilintarkastanut arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n mukaan julkistetun Euroopan komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laaditun vuoden 2024 ESEF-tilinpäätöksen.

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen kohdistuvat arviot ja oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset arviot ja oletukset osoittautuvat oikeiksi. On mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Konsernitilinpäätös

Konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Honkarakenne Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Emoyhtiöllä on määräysvalta yhtiössä, mikäli sillä on äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä on muutoin valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta tai talouden periaatteista. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lähtien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Honka Management Oy on fuusioitu emoyhtiöön 30.11.2023. Fuusiolla ei ole ollut vaikutusta konsernin vertailukauden tulokseen.

Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet. Nämä on arvostettu käypiin arvoihinsa. Liiketoimien yhdistämisestä välittömästi aiheutuneet kulut kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä niitä sisällytetä luovutettuun vastikkeeseen. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistymisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvosta kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, realisoitumattomat sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Taseessa määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy konsernin oman pääoman yhteismäärään.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on 20 prosenttia tai enemmän yhtiön äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta. Mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappio-osuuksia ei huomioida, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Honkarakenteella on kaksi maantieteellistä toimintasegmenttiä, jotka on yhdistelty yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Maantieteellisesti myynti jakautuu seuraavasti: Suomi ja Vienti. Johdon sisäinen raportointi vastaa IFRS-raportointia ja tästä syystä erillisiä täsmäytyksiä ei esitetä.

Arviot

IFRS-periaatteiden mukaisen konsernitilinpäätöksen laatiminen vaatii konsernin johtoa tekemään arvioita ja oletuksia sekä konsernin tilinpäätösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen tarkasteluhetkellä, toteutuneet tulokset voivat kuitenkin poiketa arvioiduista.

Merkittävimmät arviot liittyvät:

y asiakassopimuksiin

  • y tuloverojen määrän arviointiin
  • y myyntisaatavien arvostukseen ja epävarmojen myyntisaamisten kirjaamiseen
  • y aineettomien ja aineellisten pitkäaikaisten omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan
  • y aineettomista ja aineellisista pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä olevaan rahamäärän
  • y varausten todennäköisyyden ja määrän arviointiin
  • y ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty laajaan tuloslaskelmaan. Kurssivoitot ja -tappiot esitetään laajan tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien konserniyhtiöiden laajat tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muun laajan tulokseen erään muuntoerot. Kun tällainen tytäryhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan laajaan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi

Myyntituotot asiakassopimuksista

Liikevaihto

Liikevaihtona esitetään konsernin varsinaisen liiketoiminnan asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla ja annetuilla alennuksilla vähennettynä. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta arvioidaan myyntikohteena olevan tavaran tai palvelun alkaessa.

Myytävät tavarat ja palvelut

Konserni myy ja valmistaa hirsi- ja massiivipuutalopaketteja sekä niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluja. Talopakettien ja rakentamiseen liittyvien palveluiden lisäksi konserni myy hirsiaihioita ja tuotantoprosessin yhteydessä syntyneitä sivutuotteita. Nämä Honkarakenteen varsinaiseen toimintaan liittyvät myynnistä saadut tuotot esitetään liikevaihtona. Muiden tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot esitetään kohdassa liiketoiminnan muut tuotot.

Myyntituottojen tuloutushetki perustuu tavaran tai palvelun määräysvallan siirtymiseen asiakkaalle. Asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan, kun asiakas pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Honkarakenteella on sekä yhtenä hetkenä että ajan kuluessa tuloutettavia myyntituottoja.

Tuotot myytävistä tavaroista

Tuotot talopakettien, hirsiaihioiden ja sivutuotteiden myynnistä kirjataan, kun määräysvalta tavaroista siirtyy asiakkaalle. Honka Oula, Kellokoski

18

Pääsääntöisesti tuotot talopaketeista, hirsiaihioista ja sivutuotteiden myynnistä kirjataan yhtenä ajankohtana, mutta mikäli toimitus tapahtuu useana ajankohtana, niin tuotot kirjataan toimituksen mukaisesti silloin, kun määräysvalta kustakin toimituserästä siirtyy asiakkaalle.

Tuotot myytävistä palveluista

Tuotot palveluiden myynnistä kirjataan joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa riippuen palvelusta, sopimuksen ehdoista ja kestoajasta. Yhtenä ajankohtana kirjataan tuotot sellaisista palveluita sisältävästä asiakassopimuksista, joissa palvelu on lyhytkestoinen ja jossa määräysvalta siirtyy asiakkaalle tiettynä hetkenä. Ajan kuluessa kirjataan myyntituotot sellaisista asiakassopimuksista, joissa omaisuuserä on asiakkaan määräysvallassa samalla kun Honkarakenne luo tai parantaa sitä. Tällaiset asiakassopimukset voivat sisältää sekä materiaalia että palvelua tai vain palvelua.

Honkarakenne kirjaa ajan kuluessa tuloutettavien asiakassopimusten myyntituotot määrittämällä kunkin sopimuksen täyttymisasteen. Konserni katsoo täyttymisasteen kuvaavan koko suoritevelvoitteen täyttymistä eli sopimuksen mukaisen suoritteen määräysvallan siirtymistä. Konserni käyttää täyttymisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää, jossa syntyneitä menoja verrataan arvioituihin kokonaismenoihin (cost-based input method, percentage-of-completion method).

Jos täyttymisasteen määrittäminen ei jossakin tilanteessa ole mahdollista ja menot odotetaan saavan katetuiksi, kirjataan myyntituottoja vain siihen määrään asti kuin on syntyneitä menoja. Mikäli on todennäköistä, että kohteen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin hankkeen täyttymisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus sopimukseen perustuvana oikaisueränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin hankkeen täyttymisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus sopimukseen perustuvana velkana taseen lyhytaikaisissa veloissa Saadut ennakot -erässä.

Liikevaihdon erittely ja lisätietoja asiakassopimusten perustella kirjatuista tuotoista on esitetty liitetiedossa 2.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään pitkäaikaisten hyödykkeiden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen liiketoiminnan suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot sekä sellaiset julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyneistä menoista. Korvaukseksi syntyneistä menoista saadut julkiset avustukset tuloutetaan samalla kaudella kuin menot kirjataan kuluksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita velvoitteita tai maksuja.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä, jossa ansaintajakso on kalenterivuodet 2024–2026, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvän kulun kirjaaminen pohjautuu konsernin johdon arvioon toteutuvasta osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvioitua ansaittujen osakkeiden määrä päivitetään oikeuden syntymisajanjakson loppuun asti perustuen ansaintakriteerien täyttymiseen ja ansaittujen tulospalkkioiden määrään. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.

Tilinpäätöshetkellä 2024 ohjelmasta ei syntynyt kuluerää konsernin tulokseen.

Irtisanomisten yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on tehnyt päätöksen lopettaa työntekijän työsuhteen. Lisäksi kirjataan kuluksi etuudet, joita konserni on tarjonnut vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottavien henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi laajaan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehittämismenoja, jotka liittyvät uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusvelka

Honkarakenne arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä päivänä ole maksettu. Vuokrasopimusvelan arvoon sisällytettävät vuokrat koostuvat kohdeomaisuuserän käyttöoikeudesta vuokra-aikana suoritettavista maksuista, joita ei sopimuksen alkamisajankohtana ole suoritettu. Maksuihin sisällytetään kiinteät vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla ja muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella. Sopimuksiin saattaa liittyä myös vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvia sanktioita. Honkarakenne huomioi vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvan maksun osana vuokranmaksuja, jos se on ottanut vuokra-ajassa huomioon päättämisoption käyttämisen. Arvonlisäveroa ei sisällytetä vuokrasopimusvelan määrään.

Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on helposti määriteltävissä. Mikäli sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä voidaan käyttää lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralle ottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

Standardin käyttöönottohetkellä Honkarakenteen voimassaolleiden vuokrasopimusten sisäinen korko ei ollut helposti määriteltävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontattiin käyttäen arvioitua lisäluoton korkoa. Konserni arvioi lisäluoton koron kerran vuodessa tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä ja soveltaa tätä lisäluoton korkoa seuraavaan tilinpäätökseen asti.

Käyttöoikeusomaisuuserä

Honkarakenne kirjaa vuokrasopimuksesta aiheutuvan käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralle antaja antaa kohdeomaisuuserän Honkarakenteen käytettäväksi. Honkarakenne arvostaa käyttöomaisuuserän hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuksesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi Honkarakenne ottaa huomioon hankintamenossa mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Vähäarvoiset kohdeomaisuuserät ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset

Honkarakenne ei kirjaa IFRS 16 -standardin mukaisia vähäarvoisia kohdeomaisuuseriä sisältäviä sopimuksia taseeseen, vaan Honkarakenne kirjaa nämä vuokrasopimukset ajan kulumisen perusteella laajaan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi.

Honkarakenne ei kirjaa alle 12 kuukauden pituisia eli IFRS 16 -standardin määrittämiä lyhytaikaisia vuokrasopimuksia taseeseen. Honkarakenne kirjaa nämä vuokrasopimukset ajan kulumisen perusteella laajaan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi. Honkarakenteen arvioidessa täyttääkö sopimus lyhytaikaisen sopimuksen kriteerit, Honkarakenne arvioi sopimuksen pituuden samalla tavalla kuin muutkin sopimukset, eli huomioiden mahdolliset jatkamis- ja päättämisoptiot ja onko niiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Jos vuokrasopimus sisältää osto-option, Honkarakenne ei käsittele sitä lyhytaikaisena vuokrasopimuksena.

Merkittävät oletukset

Vuokralle ottajan on IFRS 16 -standardin mukaan määritettävä vuokra-aika siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen huomioon myös mahdolliset jatko- tai päättämisoptiot, jos niiden käyttäminen on arvioitu kohtuullisen varmaksi. Honkarakenne on arvioinut sopimuskohtaisesti jatko-optioiden huomioimisen osana vuokrakautta.

Honkarakenteella on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti toimitiloihin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen osalta vuokrakauden pituus perustuu Honkarakenteen johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys Honkarakenteen toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen saatavuuden. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita.

Liikevoitto

Liikevoitto muodostuu liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista, joista vähennetään tai lisätään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, lisätään valmistus omaan käyttöön ja vähennetään aineiden ja tarvikkeiden käyttö, työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.

Korko

Korkomenot on kirjattu kuluksi laajaan tuloslaskelmaan.

Tuloverot ja laskennalliset verot

Konsernin laajan tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan verokantojen perusteella.

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei kirjata, jos kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Todennäköisyyttä arvioitaessa käytetään arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Merkittävimmät jaksotuserot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, aineellisten hyödykkeiden taloudelliseen käyttöaikaan perustuvien ja verotuksellisten poistojen erotuksesta, rakentamiseen liittyvien hankkeiden tuloutuskäytännöstä, varauksista ja IFRS 16 -standardin mukaisesti käsitellyistä vuokrasopimuksista. Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähivuosina. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, jotka kohdistuvat aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden hankintaan, kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi ja avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyneistä menoista, tuloutetaan liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kulun vähennyksenä samalla kaudella kuin menot kirjataan kuluksi.

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan konsernin aineellisista hyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konsernin itse valmistamien hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit, välittömän työn ja muut välittömät menot, jotka johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserään hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa siitä alkaen, kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut aineellisten hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • y Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta
  • y Koneet ja kalusto 3–12 vuotta
  • y Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti laajaan tuloslaskelmaan. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan jäännösarvon erotuksena. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Mikäli tuotteen myyntihinta ei kata hyödykkeen jäljellä olevaa jäännösarvoa oikaistaan jäännösarvoa tekemällä arvonalennuskirjaus.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun tytäryhtiön yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomien hyödykkeiden hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Hankitut tietojärjestelmät ja lisenssit aktivoidaan hankintamenoon ja ohjelmien käyttöön saattamisesta aiheutuneiden menojen arvoon. Hankintameno poistetaan tasapoistoina tietojärjestelmien ja lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • y Tietojärjestelmät ja ohjelmistot 3–5 vuotta
  • y Muut aineettomat oikeudet 5–10 vuotta.

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan taseeseen vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan niiden syntymishetkellä.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserässä kerrytettävissä olevasta rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttokoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi laajaan tuloslaskelmaan ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa ja arviointiperusteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Kerrytettävissä olevan rahamäärän laskeminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Varaston aineiden ja tarvikkeiden arvon määrityksessä käytetään liukuvan keskihinnan laskentaa ja FIFO-menetelmää (first in, first out). Liukuva keskihinta sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.

Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuustonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, jos niitä oletetaan myytävän hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Vaihto-omaisuustonttien nettorealisointiarvo perustuu tontin markkinahintaan. Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon selvityspäivänä. Konserni luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloslaskelman erien kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin rahavirtoihin on lakannut ja kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Honkarakenne ei ole soveltanut suojauslaskentaa, eikä ole tehnyt päätöstä IFRS 9 mukaisen suojauslaskennan aloittamisesta. Vuonna 2024 konsernilla ei ole ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Konsernilla oli tilinpäätöspäivänä 0,0 (1,0) miljoonan euron edestä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joita pidetään hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämistä ja rahoitusvarojen myyntiä varten, ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tämä voisi sisältää konsernin lyhytaikaisia rahamarkkinasijoituksia. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta arvonalentumistappioita sekä efektiivisen koron menetelmällä kirjattuja korkotuottoja ja valuuttakurssieroja, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Tähän ryhmään sisältyvät myös konsernin oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin niiltä osin kuin näitä sijoituksia ei ole määritelty liiketoimintamallin perusteella kuuluvaksi johonkin toiseen ryhmään.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät myös konsernin taseen myyntisaamiset ja muut saamiset. Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiokuluilla ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvo alentuu.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Rahavarat kuuluvat ryhmään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin ja IFRS 15 mukaisiin asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin, jossa saatavat luokitellaan niiden erääntymisajankohdan mukaan ja oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää, ovat näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon selvityspäivinä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettyinä. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat kaikki ne johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Honkarakenne ei ole soveltanut suojauslaskentaa, eikä ole tehnyt päätöstä IFRS 9 mukaisen suojauslaskennan aloittamisesta.

Vuonna 2024 yhtiöllä ei ole ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia. Yhtiö on tilikaudella nostanut 1,7 miljoonan euron rahoituslainan, jonka viitekoroksi on laina-ajalle sovittu velan viitekorkoon liitetyllä korkoputkella kiinteä 2,57 %. Lainan koron marginaali on 1,5 prosenttiyksikköä, joten kokonaiskorko on kiinteä 4,07 %. Koronvaihtosopimuksen itsenäisellä käsittelyllä ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksen kannalta ja sopimuksen laskennallinen käypä arvo on vähäinen.

Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet.

Omat osakkeet

Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään konsernin omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset voivat liittyä takuusitoumuksiin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin, ympäristö- ja veroriskeihin tai toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Riitatapausvaraus kirjataan riitatapauksista ja oikeudenkäynneistä silloin kun konsernin johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja järjestelystä on tiedotettu niille tahoille, joita järjestely koskee ja siten annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta. Se esitetään tilinpäätöksessä liitetiedoissa.

Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että konsernin hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Osingot

Konsernin emoyhtiön hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen voittovaroihin ja osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous tekee päätöksen osingonjaosta.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään konsernin hallussa olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan osakekohtaisesta tuloksesta, johon on lisätty potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus tilikauden tulokseen ja osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.

Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

  1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.

    1. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta.
    1. Se on tytäryhtiö, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Lopetettujen toimintojen omaisuuserät ja niihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Konsernissa ei ole lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltuja eriä tällä hetkellä.

Uusien ja muuttuneiden IFRSstandardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Honkarakenne-konserni on soveltanut 1.1.2024 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia:

  • y Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset: Standardi tarkentaa vuokrasopimusvelan määrittelyvaatimuksia myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • y Muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen eikä vaikutusta konsernin raportointiin.

Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja muutokset

Konserni ottaa vuonna 2025 ja sen jälkeen käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit sekä tulkinnat.

Sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

y Muutokset standardiin IAS 21: Standardi sisältää ohjeita sen määrittämiseksi, milloin valuutta on vaihdettavissa ja miten määritetään vaihtokurssi silloin kun valuutta ei ole vaihdettavissa

Sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

y Muutokset standardiin IFRS 18, mikäli standardi hyväksytään käyttöön EU:ssa: Standardi käsittelee tilinpäätöksen esittämistapaa ja siinä esitettäviä tietoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

1. Segmentit

Honkarakenne-konsernilla on kaksi maantieteellistä toimintasegmenttiä, jotka on yhdistetty IFRS 8.12 mukaisesti yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Konserni seuraa myyntiä ja toimintaansa kahdella eri markkina-alueella, nämä ovat Suomi ja Vienti. Honkarakenne on yhdistänyt myyntialueet yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, koska kaikilla markkina-alueilla taloudelliset ominaispiirteet ja myytävät tuotteet ovat samankaltaiset. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Johdon sisäinen raportointi vastaa IFRS-laadintaperiaatteita ja tästä syystä erillisiä täsmäytyslaskelmia ei esitetä. Johdon sisäisellä raportoinnilla seurataan toiminnan kehitystä maantieteellisiin markkinoihin perustuvien liiketoiminta-alueiden perusteella. Sisäinen johdon raportointi palvelee tavoitteiden asettamista ja budjetin seurantaa ja on siten johtamisen väline eikä varsinainen ulkoinen taloudellinen mittari.

Maantieteellisesti konsernin myynti jakautuu seuraavasti: Suomi ja Vienti.

Suomi sisältää myös aihiomyynnin ja prosessissa syntyneen sivutuotteiden myynnin kierrätykseen. Vienti sisältää muut maat paitsi Suomen.

Liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat varojen sijainnin mukaan.

Maantieteellinen jako

Liikevaihdon jakauma (%) 2024 2023
Suomi 71 % 69 %
Vienti 29 % 31 %
Yhteensä 100 % 100 %
Liikevaihto teur 2024 2023 Muutos
Suomi 26 197 31 759 -18 %
Vienti 10 522 14 530 -28 %
Yhteensä 36 719 46 289 -21 %
Pitkäaikaiset varat teur 2024 2023
Suomi 13 046 13 190
Vienti 392 375
Yhteensä 13 438 13 564

2. Liikevaihto asiakassopimuksista

1.1.–31.12.2024

Liikevaihdon tuloutusajankohta tEUR Suomi Vienti Yhteensä
Yhtenä ajankohtana 26 016 10 522 36 538
Ajan kuluessa 181 - 181
Yhteensä 26 197 10 522 36 719

1.1.–31.12.2023

Liikevaihdon tuloutusajankohta tEUR Suomi Vienti Yhteensä
Yhtenä ajankohtana 30 872 14 530 45 402
Ajan kuluessa 887 - 887
Yhteensä 31 759 14 530 46 289

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat

Useimpien ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden myyntituotot on sidottu määriteltyihin fyysisen valmistusasteen mukaisiin vaiheisiin. Ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden myyntituotto kirjataan, kun kohteen valmistusaste kasvaa tai viimeistään, kun kohde valmistuu. Myynti tuloutetaan vain siihen määrään saakka, kuin Honkarakenteella on oikeus vastikkeeseen.

Tulosaamiset kirjataan myyntisaamisiksi, kun kohde edistyy ja saavuttaa sovitun fyysisen valmistumisen vaiheen, joka toimii laskutuksen perusteena. Vastaavasti saadut ennakkomaksut kirjataan, jos kohteen ajan kuluessa tuloutettavan kohteen laskutus ylittää kohteen edistymisen perusteella kirjatun liikevaihdon.

Ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen suhteellinen osuus kyseisen hankkeen arvioidusta kokonaismenosta. Tuottoja kirjataan valmistusastetta vastaava määrä.

Saadut ennakkomaksut kirjataan liikevaihdoksi, kun kohteen täyttymisaste kasvaa ja viimeistään, kun kohde valmistuu. Kohteiden valmistumisaika vaihtelee kohteen laajuuden mukaisesti.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

TEUR 2024 2023
Tuotoksi kirjattujen, mutta luovuttamattomien ajan kuluessa tuloutetta
vien kohteiden määrä yhteensä
Myyntisaamiset
181 887
Myyntisaamiset 1 602 2 265
Saamiset asiakassopimuksista, joissa täyttymisaste ylittää saadut
ennakkomaksut
- 8
Myyntisaamiset yhteensä 1 602 2 273
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät yhteensä 1 783 3 160

Sopimuksiin perustuvat velat

TEUR 2024 2023
Asiakassopimuksiin perustuvat saadut ennakot
Saadut ennakot 3 615 4 405
Saadut ennakkomaksut ajan kuluessa tuloutettavista kohteista
(brutto)
56 33
Asiakassopimuksiin perustuvat saadut ennakot yhteensä 3 671 4 439
Sopimuksiin perustuvat velat yhteensä 3 671 4 439

Asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen kirjatut myyntituotot

TEUR 2024 2023
Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyvät sopimuksiin perustuviin velkoihin
kauden alussa 56 33

Asiakassopimusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta

TEUR 1 vuoden
kuluessa
2 vuoden
kuluessa
100 % 0 %
Osaksi tai kokonaan täyttymättä oleville pitkäaikaisille asiakashankkei
den sopimuksille kohdistetun transaktiohinnan kokonaismäärä. 59 -

Taulukko kuvastaa myydyn tilauskannan määrää ja sen tuloutumista tulevina vuosina.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR 2024 2023
Vuokratuotot 42 42
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 28 8
Hyvitykset jälleenmyyjiltä - 155
Saadut työkorvaukset - 10
Saadut avustukset 123 76
Liiketoiminnan muut tuotot 351 260
Yhteensä 544 551

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

TEUR 2024 2023
Palkat 6 332 6 543
Osakepalkkiot - 16
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 1 128 1 256
Muut henkilösivukulut 175 268
Yhteensä 7 635 8 083
Konsernin henkilöstön määrä henkilötyövuosina keskimäärin 2024 2023
Toimihenkilöt 103 114
Työntekijät 51 60
Yhteensä 154 174
Konsernin henkilöstön määrä keskimäärin 2024 2023
Toimihenkilöt 105 118
Työntekijät 52 65
Yhteensä 157 183

5. Tutkimus- ja kehittämismenot

Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2024 yhteensä 533 (2023: 602) tuhatta euroa.

6. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot TEUR 2024 2023
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 242 237
Yhteensä 242 237
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Rakennukset ja rakennelmat 371 382
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus 481 455
Koneet ja kalusto 1 109 1 090
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus 18 23
Muut aineelliset hyödykkeet 35 33
Yhteensä 2 013 1 983
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 2 255 2 220

7. Liiketoiminnan muut kulut

TEUR 2024 2023
Vapaaehtoiset henkilöstökulut 330 436
Vuokrat 249 156
Luottotappiot -40 -85
Myynti- ja markkinointikulut 1 597 1 490
Asiantuntijapalvelut 771 490
Toimitilakulut 329 416
Tietohallintokulut 961 803
Vakuutukset 112 116
Muut liiketoiminnan kulut 1 239 940
Yhteensä 5 549 4 752
Tilintarkastajan palkkiot TEUR 2024 2023
Tilintarkastus 71 65
Muut palvelut 23 29
Yhteensä 94 93

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot TEUR 2024 2023
Muut korko- ja rahoitustuotot 76 61
Valuuttakurssivoitot 40 28
Yhteensä 116 89
Rahoituskulut TEUR 2024 2023
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoituslainoista
-85 -65
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista
rahoitusvaroista
-2 361
Muut rahoituskulut -5 -9
Valuuttakurssitappiot -156 -465
RAHOITUSKULUT, KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
Korkokulut -78 -72
Yhteensä -325 -250
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -209 -160

Kaikki korkomenot on kirjattu kuluksi laajaan tuloslaskelmaan.

9. Tuloverot

TEUR 2024 2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -1 -11
Edellisten tilikausien verot 1 -3
Muut välittömät verot - -1
Tilikauden laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 490 62
Yhteensä 489 47

Verokannan täsmäytys

TEUR 2024 2023
Tulos ennen veroja -2 649 -286
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla 530 57
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus -35 -38
Verovapaat tuotot 40 60
Vähennyskelvottomat kulut -1 -2
Laskennallisten verojen muutos -46 -45
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, verovaikutus -13 3
Verot aikaisemmilta tilikausilta -1 -3
Muut erät 16 16
Verot tuloslaskelmassa 490 47
Efektiivinen veroaste % 18,5 16,6

10. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

TEUR 2024 2023
Tilikauden voitto / tappio -2 160 -239
Vähemmistölle kuuluva osuus - -
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto / tappio -2 160 -239
Keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) 5 890 5 888
Laimennettu keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) 5 890 5 888
Laimentamaton tulos/osake (EPS), EUR -0,37 -0,04
Laimennettu tulos/osake (EPS), EUR -0,37 -0,04

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja B-sarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

11. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2024

TEUR Maa-
ja vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Rakennukset ja
rakennelmat, käyttöoikeus Koneet ja kalusto
Koneet ja kalusto,
käyttöoikeus
Muut aineelliset hyö
dykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 908 16 778 4 279 29 262 132 2 928 1 071 55 358
Muuntoerot (+/-) -0 -6 - -17 - 38 - 15
Lisäykset - - 1 105 110 50 - 895 2 160
Siirrot - - - 950 - - -950 -0
Vähennykset - - -623 -61 - - - -684
Hankintameno 31.12. 907 16 772 4 762 30 243 182 2 966 1 016 56 848
Kertyneet poistot 1.1. - -13 876 -1 795 -24 679 -124 -2 675 - -43 150
Muuntoerot (+/-) - 0 - 1 - -38 - -37
Vähennysten ja siirtojen ker
tyneet poistot - - - 40 - - - 40
Tilikauden poisto - -371 -481 -1 109 -18 -30 - -2 009
Kertyneet poistot 31.12. - -14 247 -2 276 -25 747 -142 -2 744 - -45 155
Kirjanpitoarvo 31.12. 907 2 525 2 486 4 495 40 222 1 016 11 692

Koneiden ja kaluston hankintamenon lisäyksiin on netotettu saatu kehittämisavustus 195 tuhatta euroa.

Aineelliset hyödykkeet 2023

TEUR Maa-
ja vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Rakennukset ja
rakennelmat, käyttöoikeus Koneet ja kalusto
Koneet ja kalusto, käyttö
oikeus
Muut aineelliset hyö
dykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 908 16 673 2 884 28 767 127 2 819 440 52 618
Muuntoerot (+/-) -0 -4 - -13 - - - -18
Lisäykset - 121 1 395 510 6 109 735 2 876
Siirrot - - - - - - - -
Vähennykset - -12 - -2 - - -104 -118
Hankintameno 31.12. 908 16 778 4 279 29 262 132 2 928 1 071 55 358
Kertyneet poistot 1.1. - -13 498 -1 340 -23 594 -101 -2 642 - -41 176
Muuntoerot (+/-) - 1 - 5 - - - 5
Vähennysten ja siirtojen ker
tyneet poistot
- 3 - 1 - - - 4
Tilikauden poisto - -382 -455 -1 090 -23 -33 - -1 983
Kertyneet poistot 31.12. - -13 876 -1 795 -24 679 -124 -2 675 - -43 150
Kirjanpitoarvo 31.12. 908 2 901 2 484 4 583 8 253 1 071 12 208

Vuokrasopimukset laajassa tuloslaskelmassa

TEUR 2024 2023
Käyttöoikeushyödykkeiden poistot -498 -478
Korkokulut vuokrasopimuksista -78 -72
Lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -250 -156
Yhteensä laajassa tuloslaskelmassa -826 -706

12. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet 2024

TEUR Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 72 6 174 2 240 8 485
Muuntoerot (+/-) - - -3 -3
Lisäykset - 19 359 377
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä - - - -
Hankintameno 31.12. 72 6 193 2 595 8 860
Kertyneet poistot 1.1. - -5 792 -2 094 -7 887
Muuntoerot (+/-) - - 3 3
Vähennysten kertyneet poistot - - - -
Tilikauden poisto - -238 -4 -242
Kertyneet poistot 31.12. - -6 030 -2 095 -8 125
Kirjanpitoarvo 31.12. 72 162 500 734

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet 2023

TEUR Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 72 6 004 2 101 8 177
Muuntoerot (+/-) - - -4 -4
Lisäykset - 170 142 312
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä - - - -
Hankintameno 31.12. 72 6 174 2 240 8 485
Kertyneet poistot 1.1. - -5 558 -2 094 -7 652
Muuntoerot (+/-) - - 4 4
Vähennysten kertyneet poistot - - - -
Tilikauden poisto - -234 -3 -237
Kertyneet poistot 31.12. - -5 792 -2 094 -7 886
Kirjanpitoarvo 31.12. 72 382 145 599

IAS 36 -standardin mukaisesti konserniliikearvosta ei tehdä poistoja, vaan konserniliikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo kohdistuu Honkarakenne Oyj:n vuonna 2003 ostamaan 10 %:n osuuteen Honka Blockhaus GmbH:sta. Liikearvosta ei ole tehty arvonalentumiskirjauksia vuosina 2006–2024.

Liikearvon arvonalentumistestaukset:

TEUR 2024 2023
Honka Blockhaus 72 72

Lasketut rahavirtaennusteet perustuvat johdon laatimiin ja hyväksymiin strategioihin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käytetty diskonttauskorko on testauksessa 6,8 % (6,8 % vuonna 2023), jonka herkkyyttä laskelmien lopputuloksiin on testattu eri vaihteluväleillä. Diskontatun rahavirran laskenta vaatii ennusteita ja olettamuksia mm. liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin ja volyymikehitykseen.

Honka Blockhaus Honka Blockhaus
Käytetyt ennusteparametrit 2024 2023
Diskonttauskorko (pre tax WACC) 6,8 % 6,8 %
Terminaalikasvu 2 % 2 %
Liiketoiminnan kiinteät kulut, kasvu keskimäärin
vuodessa 2 % 2 %

13. Osakkuusyhtiöt

Osuudet osakkuusyhtiöissä

TEUR 2024 2023
Tilikauden alussa 490 474
Osuus tilikauden tuloksesta -65 17
Vähennykset - -
Tilikauden lopussa 426 490

Osakkuusyhtiöt

TEUR 2024 2023
PUULAAKSON ENERGIA OY, KARSTULA
Omistusosuus (%) 25,9 25,9
Varat 2 203 2 449
Velat 705 639
Liikevaihto 1 418 1 417
Voitto / Tappio -249 64

14. Muut rahoitusvarat

TEUR 2024 2023
Muut arvopaperit: korkoinstrumentit - 1 028
Yhteensä - 1 028

Muut rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muut rahoitusvarat sisältävät pörssinoteerattuja rahastoja, jonka johdosta esitetty arvostus luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 1 mukaiseksi arvoksi.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

15. Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 2024

TEUR Pitkäaikaiset lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 266 - 266
Muuntoerot (+/-) -61 - -61
Lisäykset 60 - 60
Vähennykset - - -
Hankintameno 31.12. 265 - 265
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -81 - -81
Kumulatiiviset arvonalentumiset vähennyksistä - - -
Arvonalentuminen tilikaudella - - -
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -81 - -81
Kirjanpitoarvo 31.12. 184 - 184

Pitkäaikaiset saamiset 2023

TEUR Pitkäaikaiset lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 232 30 262
Muuntoerot (+/-) -15 - -15
Lisäykset 137 - 137
Vähennykset -6 -30 -36
Hankintameno 31.12. 347 - 347
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -81 - -81
Kumulatiiviset arvonalentumiset vähennyksistä - - -
Arvonalentuminen tilikaudella - - -
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -81 - -81
Kirjanpitoarvo 31.12. 266 - 266

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja se on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten erittely 2024

TEUR 1.1.2024 Kirjattu tulosvaikutteisesti Muuntoerot 31.12.2024
Vahvistetuista tappioista 84 706 - 790
Vuokrasopimusvelat 510 8 - 518
Laskennallisten verojen
netotus -510 -8 - -518
Hyllypoistot ja muut erät 982 -275 -4 703
Yhteensä 1 067 431 -4 1 493

Laskennallisten verosaamisten erittely 2023

TEUR 1.1.2023 Kirjattu tulosvaikutteisesti Muuntoerot 31.12.2023
Vahvistetuista tappioista 113 -29 - 84
Vuokrasopimusvelat 710 -200 - 510
Laskennallisten verojen
netotus -710 200 - -510
Hyllypoistot ja muut erät 903 82 -3 982
Yhteensä 1 016 53 -3 1 067

Väliaikaiset erot koostuvat pääasiassa emon hyllytetyistä poistoista ja vaihto-omaisuuden sisäisen katteen eliminoinnista syntyneistä verosaamisista. Tilinpäätöksen yhteydessä on tehty johdon huolellinen arviointi tappioista kirjattujen verosaatavien arvostamisesta. Kirjatut verosaamiset perustuvat johdon näkemykseen tulevaisuuden kehityksestä.

Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus.

Riskeistä on kerrottu lisää liitetiedossa 26 ja 29.

Vahvistetuista ja vahvistettavista tappioista kirjatut
verosaatavat TEUR
2024 2023
Vuonna 2033 - 195
Ei vanhenemispäivää 69 84
Yhteensä 69 279
Laskennalliset verosaamiset kohdistuvat TEUR 2024 2023
Emoyhtiö 1 384 935
Saksan tytäryhtiö 69 84
Japanin tytäryhtiö 40 48
Yhteensä 1 493 1 067

Olennaisimmat erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

TEUR 1.1.2024 31.12.2024
Emoyhtiössä tehdyt maa-alueiden alaskirjaukset 637 637
Yhteensä 637 637

Laskennallisten verovelkojen erittely 2024

TEUR 1.1.2024 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserät 510 8 518
Laskennallisten verojen
netotus -510 -8 -518
Väliaikaiset erot 45 -41 4
Yhteensä 45 -41 4

Laskennallisten verovelkojen erittely 2023

TEUR 1.1.2023 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserät 314 196 510
Laskennallisten verojen
netotus -314 -196 -510
Väliaikaiset erot 53 -8 45
Yhteensä 53 -8 45

Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska sijoitus on pysyvä.

17. Vaihto-omaisuus

TEUR 2024 2023
Keskeneräiset tuotteet 2 739 3 119
Valmiit tuotteet 739 938
Muu vaihto-omaisuus 1 072 1 218
Yhteensä 4 550 5 275

Raportointikauden aikana kirjattiin kuluksi 139 (2023: 233) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Muu vaihto-omaisuus koostuu lähinnä tonttivarannosta.

18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

TEUR 2024 2023
LAINA- JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset 1 350 1 971
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 5 48
Lainasaamiset 48 34
Muut saamiset 272 639
SIIRTOSAAMISET
Siirtosaamiset 840 1 067
Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat
verosaamiset
- -
Yhteensä 2 515 3 760

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin, jotka luokitellaan niiden erääntymisajan-kohdan mukaan. Oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin myyntisaamisiin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli

arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää voi olla näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on luokiteltu maksun erääntymisen perusteella.

TEUR Odotetut luottotappiot keskimäärin
Erääntymättömät 0 %
Erääntyneet alle 30 päivää 0 %
Erääntyneet 91–120 päivää 0 %
Erääntyneet 61–90 päivää 0 %
Erääntyneet 91–120 päivää 10 %
Erääntyneet 121–180 päivää 20 %
Erääntyneet 181–365 päivää 50 %
Erääntyneet yli 365 päivää 50 %
Bruttomääräinen kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 531
Odotettujen luottotappioiden vähennyserä -117
Kirjanpitoarvo vähennyserän jälkeen 31.12.2024 1 414

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja maksimi luottoriskin määrästä.

TEUR 2024 Arvonalentu
minen kirjattu
Netto 2024 2023 Arvonalentu
minen kirjattu
Netto 2023
Erääntymättömät 777 - 777 718 - 718
Erääntyneet alle 30 päivää 284 - 284 970 - 970
Erääntyneet 31–60 päivää 28 - 28 36 - 36
Erääntyneet 61–90 päivää 178 - 178 75 - 75
Erääntyneet 91–120 päivää 11 -1 10 16 -2 14
Erääntyneet 121–180 päivää 35 -7 28 6 -1 5
Erääntyneet 181–365 päivää 61 -31 31 48 -24 24
Erääntyneet yli 365 päivää 156 -78 78 254 -127 127
Yhteensä 1 531 -117 1 414 2 122 -154 1 968

Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu Suomessa ja Saksassa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

19. Rahavarat

TEUR 2024 2023
Pankkisaamiset 4 970 5 323
Yhteensä 4 970 5 323

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

Riskeistä on kerrottu lisää liitetiedossa 26 ja 29.

20. Oma pääoma

1 000 kpl A-osakkeiden lukumäärä B-osakkeiden lukumäärä Osakkeiden lukumäärä yhteensä
31.12.2022 300 5 911 6 211
31.12.2023 300 5 911 6 211
31.12.2024 300 5 911 6 211

Honkarakenne Oyj:n osakkeet jakautuvat A-lajin osakkeisiin ja B-lajin osakkeisiin siten, että A-lajin osakkeita on vähintään 300.000 kpl ja enintään 1.200.000 kpl ja B-lajin osakkeita on vähintään 2.700.000 kpl ja enintään 10.800.000 kpl.

Jokainen A-lajin osake tuottaa yhtiökokouksessa oikeuden äänestää 20 äänellä ja jokainen B-lajin osake yhdellä äänellä.

Osingonjaossa B-lajin osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-lajin osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Emoyhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 321.052 kpl (31.12.2023: 329.385 kpl) omia B-lajin osakkeita.

Konsernilla oli 31.12.2024 hallussaan 321.052 kpl (31.12.2023: 329.385 kpl) omia B-lajin osakkeita.

Ylikurssirahasto

Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978\734) aikana ja vuoden 2003 aikana tai jälkeen tehdyistä osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerorahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Johdon osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Maaliskuun 28. päivänä 2024 Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiön tavoitteisiin ja luoda kannustimia osakkeenomistajien arvon kasvulle.

Osakepalkkio-ohjelma koostuu ansaintajaksoista, joiden pituuden, asetettavissa olevien tavoitteiden, palkkiotasojen sekä ehtojen voimassaolon hallitus päättää kulloinkin uudestaan kunkin alkavan ansaintajakson osalta.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeita suoriutumisen ja Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeisiin kohdistuvan henkilökohtaisen sijoituksen perusteella.

Ohjelman ensimmäinen ansaintajakso on 3 vuoden mittainen 2024– 2026 ja mittareina ovat liikevaihto ja liiketulos-%. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.

Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 75 000 Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettava osuus. Kannustinjärjestelmä 2024–2026 ohjelmaan osallistuu tilinpäätöshetkellä 5 johtoon kuuluvaa henkilöä. Palkkiot maksetaan puolet Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeina ja puolet rahana. Palkkion kohteena olevat osakkeet maksetaan lähtökohtaisesti Honkarakenne Oyj:n hallussa olevilla omilla B-lajin osakkeilla. Osakkeina maksettavan palkkion lopullinen arvo määräytyy osallistujan arvo-osuustilille kirjattujen osakkeiden kirjauspäivän keskikurssin mukaan.

Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osallistuakseen ohjelmaan ja ollakseen oikeutettu mahdolliseen ansaintajakson perusteella muodostuvaan palkkioon, osallistujan on tehtävä alkusijoitus Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeisiin. Osallistujan tulee tehdä alkusijoitus vain kerran ja ne tulee olla osallistujan hallussa ansaintajaksolta mahdollisesti maksettavan palkkion maksun ajankohtana. Kannustinjärjestelmästä ei kohdistunut tilikaudelle kulueriä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä, jossa ansaintajakso on kalenterivuodet 2024–2026, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiojärjestelmään liittyvän kulun kirjaaminen pohjautuu konsernin johdon arvioon toteutuvasta osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvioitua ansaittujen osakkeiden määrä päivitetään oikeuden syntymisajanjakson loppuun asti perustuen ansaintakriteerien täyttymiseen ja ansaittujen tulospalkkioiden määrään. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Tilinpäätöshetkellä 2024 ohjelmasta ei syntynyt kuluerää konsernin tulokseen.

Ohjelma Osakekannustinjärjestelmä 2024–2026
Tyyppi Osake
Instrumentti Ansaintajakso 2024–2026
Osakkeiden maksimimäärä, kpl 75 000
Osinko-oikaistu EI
Alkuperäinen allokaatiopäivä 28.3.2024
Ansaintajakso alkaa, pvm 1.1.2024
Ansaintajakso päättyy, pvm 31.12.2026
Osakkeiden vapautuminen, pvm 31.5.2027
Oikeuden syntymäehdot Liikevaihto, liiketulos, osakeomistus ja työsuhde osak
keiden vapautumiseen asti
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 3,4
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä 5
Toteutustapa Käteinen ja Osake

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmä arvostetaan tilinpäätöshetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.

Vuoden 2023 kannustinjärjestelmän mukaisena palkkiona toimitusjohtajalle on tilinpäätöksessä 2023 kirjattu konsernin omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin 8 333 osakkeen luovutuksesta 34,8 tuhatta euroa.

21. Rahoitusvelat

TEUR 2024 2023
PITKÄAIKAINEN
Rahalaitoslainat 1 500 400
Vuokrasopimusvelat 2 172 2 141
Yhteensä 3 672 2 541
LYHYTAIKAINEN
Rahalaitoslainat 400 400
Vuokrasopimusvelat 420 412
Yhteensä 820 812

Pitkäaikaisiin rahalaitoslainoihin ei sisälly shekkitililuottoja.

Rahoitusvelkojen täsmäytys TEUR Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Vuokravelat Yhteensä
31.12.2022 400 800 1 625 2 825
Lainojen nostot / lisäykset - - 1 430 1 430
Lainojen takaisinmaksut -400 -400 -502 -1 302
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 400 - - 400
31.12.2023 400 400 2 553 3 353
Lainojen nostot / lisäykset - 1 700 1 155 2 855
Lainojen takaisinmaksut -400 -600 -493 -1 493
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 400 - -623 -223
31.12.2024 400 1 500 2 592 4 492

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korko-maksut että pääoman takaisinmaksut.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2024

TEUR Tasearvo Rahavirta *) 2025 2026 2027 2028 2029 2030+
Rahalaitoslainat 1 900 2 087 473 358 541 715 - -
Vuokrasopimusvelat 2 592 2 816 478 398 312 294 231 1 103
Ostovelat ja muut velat 4 486 4 486 4 486 - - - - -
Yhteensä 8 978 9 389 5 437 756 853 1 009 231 1 103

*) Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2023

TEUR Tasearvo Rahavirta *) 2024 2025 2026 2027 2028 2029+
Rahalaitoslainat 800 849 437 412 - - - -
Vuokrasopimusvelat 2 553 3 070 502 458 350 220 220 1 319
Ostovelat ja muut velat 5 471 5 471 5 471 - - - - -
Yhteensä 8 824 9 390 6 410 870 350 220 220 1 319

*) Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.

Konsernilla ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2024 tai 31.12.2023. Yhtiö on tilikaudella 2024 nostanut 1,7 miljoonan euron rahoituslainan, jonka viitekoroksi on laina-ajalle sovittu velan viitekorkoon liitetyllä korkoputkella kiinteä 2,57 %. Lainan koron marginaali on 1,5 prosenttiyksikköä, joten lainan kokonaiskorko on kiinteä 4,07 %.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2024 sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

Herkkyysanalyysi

MEUR 2024 2023
Tuloslaskelma Tuloslaskelma
Korkotason muutos +/- 1 % +/- 45 +/- 34

Korollisten velkojen korkokustannusten vaihteluvälit 31.12.2024

Rahoituslainojen korko 4,07–5,33 %. (2023: 5,63–6,669 %).

Konsernin rahoituslainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Keskimääräinen rahoituslainojen korkoprosentti on 4,203 % (2023: 6,1495 %). Vuokrasopimusvelat on diskontattu käyttäen korkokantaa 2,46–4,36 % (2023: 2,085–4,36 %).

22. Varaukset

TEUR Takuu
varaus
Riitatapauksista johtu
vat varaukset
Uudelleenjärjestely
varaus
Muut
varaukset
Yhteensä
31.12.2022 377 50 427
Varausten lisäykset - - - - -
Varausten vähennykset -99 -40 - - -139
31.12.2023 278 10 - - 288
Varausten lisäykset - - - - -
Varausten vähennykset -26 -10 - -36
31.12.2024 252 - - - 252

Takuuvaraus

Konserni antaa tuotteilleen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista.

23. Ostovelat ja muut velat

TEUR 2024 2023
LYHYTAIKAISET VELAT
Ostovelat 1 598 2 179
Muut velat 364 376
Saadut ennakot asiakkailta 3 671 4 439
Muut siirtovelat 2 522 2 922
Yhteensä 8 155 9 915

Velkojen kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa. Ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen korkojaksotuksista.

Konsernilla ei ollut voimassaolevia valuuttajohdannaisia tai koronvaihtosopimuksia 31.12.2024 tai 31.12.2023, mutta 31.12.2024 on ollut yhteen lainaan voimassaoleva koronvaihtosopimus.

TEUR 2024 2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat - -5

24. Valuuttamääräiset varat ja velat

Konsernin toimintavaluutta on euro. Merkittävät valuuttamääräiset varat ja velat ovat Japanin jenimääräisiä.

Konsernin Japanin jenimääräiset saamiset ja velat euroiksi muutettuna

TEUR 2024 2023
PITKÄAIKAISET VARAT
Lainat ja muut saamiset 325 360
LYHYTAIKAISET VARAT
Muut rahoitusvarat 4 014 5 176
Myyntisaamiset ja muut saamiset 168 275
LYHYTAIKAISET VELAT
Korottomat velat 1 546 1 076
VALUUTTAMÄÄRÄISET SAAMISET JA VELAT NETTO 2 961 4 735
VALUUTTARISKI NETTO 2 961 4 735

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Japanin jeniin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentin oletetaan olevan +/- 10 %. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän jenimääräisiin varoihin ja velkoihin ja siinä on huomioitu valuuttatermiinit, mutta ei muita ennakoituja eriä. Nettosijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin. Muutos olisi aiheutunut lähinnä jenimääräisten saamisten ja velkojen kurssimuutoksesta.

TEUR 2024 2023
Muutosprosentti + 10 % - 10 % + 10 % - 10 %
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 215 -263 344 -421

Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.

Rahoitusriskit on määritelty ja niistä on kerrottu rahoitusriskien hallinnassa liitetietojen kohdassa 26.

46

25. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin

31.12.2024

Arvostusryhmä (IFRS 9) TEUR Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Tasearvo Käypäarvo Liitetieto
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT
Pitkäaikaiset saamiset 184 - - 184 184 15
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVARAT
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2 574 - - 2 574 2 574 18
Muut rahoitusvarat - - - - - 14
Rahavarat 4 969 - - 4 969 4 969 19
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä 7 727 - - 7 727 7 727
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 3 672 3 672 3 672 21
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 821 821 821 21
Ostovelat ja muut velat - - 4 486 4 486 4 486 23
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä - - 8 979 8 979 8 979

31.12.2023

Arvostusryhmä (IFRS 9) TEUR Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Tasearvo Käypäarvo Liitetieto
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT
Pitkäaikaiset saamiset 266 - - 266 266 15
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVARAT
Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 760 - - 3 760 3 760 18
Muut rahoitusvarat - 1 028 - 1 028 1 028 14
Rahavarat 5 323 - - 5 323 5 323 19
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä 9 349 1 028 - 10 377 10 377
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 2 541 2 541 2 541 21
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 812 812 812 21
Ostovelat ja muut velat - - 5 471 5 471 5 471 23

26. Rahoitusriskit ja niiden hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski ja kovenanttiriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön. Emoyhtiön talousosasto vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttakurssien vaihtelut saattavat vaikuttaa epäedullisesti konsernin liiketoiminnan tulokseen.

Honkarakenne toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset tytäryrityksiin muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

Konserni suojautuu valuuttariskejä vastaan käyttämällä pääsääntöisesti euroa transaktiovaluuttana niin myynti- kuin ostotoiminnassa.

Konsernin merkittävin ulkomaanvaluutta on Japanin jeni. Vuonna 2024 jenimääräisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 7 %. Emoyhtiö voi suojata tilikauden arvioitua jenimääräisestä liikevaihtoaan 0–60 %.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 ei ole avoimia valuuttatermiinejä. Honkarakenne ei sovella suojauslaskentaa käyttämiinsä valuuttatermiineihin eikä ole tehnyt päätöstä suojauslaskennan aloittamisesta.

Vaikka Honkarakenne käyttää valuuttariskiensä hallintaan rahoitusinstrumentteja, on mahdollista, että valuuttakurssit tulevaisuudessa voivat vaikuttaa epäedullisesti konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Konsernin jenimääräiset saatavat ja velat sekä herkkyysanalyysi on esitetty tilinpäätöksen 31.12.2024 liitetietojen kohdassa 24.

Korkoriski

Korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoiminnan tulokseen.

Honkarakenne-konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja voi käyttää koronvaihtosopimuksia suojautumisessa korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Konsernin lainoihin kohdistuvaan korkoriskiin vaikuttaa myös rahoituslaitosten perimä viitekoron päälle laskettava korkomarginaali.

Korkotason olennainen nousu voi vaikuttaa yksityiseen kulutukseen negatiivisesti. Lisäksi korkotason nousu voi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti rahoituksen hintaan ja konsernin tämänhetkisiin rahoituskuluihin. Honkarakenne seuraa tiiviisti korkotason kehitystä ja pyrkii aktiivisesti hallitsemaan korkoriskiään. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen tällaista mahdollista kehitystä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.

Konsernin rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, joista tilikaudella nostettu 1,7 miljoonan euron rahoituslainan viitekoroksi on laina-ajalle sovittu velan viitekorkoon liitetyllä korkoputkella kiinteä 2,57 % korko. Lainan koron marginaali on 1,5 prosenttiyksikköä, joten kokonaiskorko on kiinteä 4,07 %.

Vuonna 2024 konsernilla ei ole ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Korkoprosenteista ja niiden vaihtelun vaikutuksesta on kerrottu liitetietojen kohdassa 21.

Luottoriski

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty tilinpäätöksen 31.12.2024 liitetietojen kohdassa 18.

Luottotappioriskiä hallitaan ennakkomaksuilla, pankkitakauksilla ja vientirembursseilla. Myyntialueet vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Mahdollisten maksuhäiriöiden osalta konserni pyrkii neuvottelemaan maksuohjelmista tai käyttää perintätoimistoa maksun saamiseksi. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa per 31.12.2024. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen luottoriskiä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardinmukainen rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin ja myyntisaatavat luokitellaan niiden erääntymisajankohdan mukaan ja oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin myyntisaamisiin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää voivat olla näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Johdannaissopimuksia tehdään vain pankkien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa taseessa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 konsernilla ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan.

Maksuvalmiusriski

Strategiansa toteuttamiseksi Honkarakenne tarvitsee positiivista kassavirtaa. Kassavirran kasvun on perustuttava nykyisten tuotteiden myynnin kasvuun ja Honkarakenteen onnistumiseen uusien tuotteiden sekä jakelukanavien lanseeraamisessa. Mikäli Honkarakenne ei kykene saamaan aikaan riittäviä kassavirtoja, taikka saamaan riittävää rahoitusta hyväksyttävillä sopimusehdoilla, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Honkarakenteella on lyhytaikaista käyttöpääomatarvetta varten käytössä 3,0 miljoonan euron pankkitililimiitti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 limiittiä ei ollut käytössä kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan. Pankilla on oikeus irtisanoa pankkitililimiitti lyhyellä ilmoitusajalla, mikäli Honkarakenteen maksukyky heikkenee oleellisesti tai muusta liiketoiminnallisesta syystä.

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia.

Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko on esitetty liitetietojen kohdassa 21. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

Konsernin omistamien osakkeiden hintariski

Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia noteeratuissa osakkeissa, joten näiden osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuva hintariski ei ole olennainen.

27. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet ja takaukset tEUR 2024 2023
Kiinteistökiinnitykset 6 000 6 000
Yrityskiinnitykset 2 186 -
Omasta puolesta annetut takaukset 3 055 2 062
Yhteensä 11 241 8 062

Kiinteistökiinnitykset on annettu rahalaitoslainojen vakuudeksi. Tämä laina erääntyy vuonna 2025. Omasta puolesta annetut takaukset ovat ennakkomaksujen ja rakennuttamiseen liittyviä vakuuksia.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia

TEUR 2024 2023
Rahalaitoslainat 1 900 800
Yhteensä 1 900 800

Muut vuokrasopimukset

TEUR 2024 2023
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät käyttöleasingmaksut 89 90
1–5 vuoden sisällä erääntyvät käyttöleasingmaksut 75 60
Yhteensä 164 150

Muut käyttöleasingsopimukset ovat IT-laitteiden ja autojen vuokrasopimuksia.

Rahoitusinstrumentit

Konsernilla ei ollut voimassa olevia valuuttajohdannaisia 31.12.2024 tai 31.12.2023, mutta 31.12.2024 on ollut yhteen lainaan voimassa oleva koronvaihtosopimus.

28. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa teur 2024 2023
Poistot 2 255 2 220
Varausten muutos -26 -135
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -65 -17
Osakeperusteiset palkkiot - 16
Yhteensä 2 165 2 085

29. Merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit ja niiden hallintakeinot

Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus.

Strategiset riskit

Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yhtiön, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.

Toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutoksiin liittyvä riski

Maailmanlaajuiset suhdannevaihtelut vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Kysynnän mahdollinen väheneminen nykytasosta voi vaikuttaa konsernin myyntiin ja kannattavuuteen. Tilanteeseen reagoidaan tehostamalla tavaravirtojen hallintaa, sopeuttamalla henkilöstön määrää ja markkinointitoimintoja, lakkauttamalla kannattamattomia toimipisteitä, hinnoittelumuutoksilla sekä tehostamalla yleisesti toimintaa. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen kustannuksia, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voivat vaikuttaa konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä osakkeen hintaan.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan epävarmuuden kestoa ja kaikkia vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea arvioida. Venäjän ja Ukrainan markkina-alueelta menetetyn tilauskannan korvaaminen muilta vientimarkkinoilta voi pitkittyä tai olla epävarmaa nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Jos sota pitkittyy edelleen taikka laajenisi tai Lähi-Idän epävakaisuus leviäisi sodaksi laajemmalle, voisi näillä olla olennaisen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Konsernin toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus heijastuu negatiivisesti yritysten ja kuluttajien luottamukseen. Lähiajan taloudellisia riskejä lisäävät inflaation vaihtelut sekä lainarahoituksen saatavuus ja yleisimpien lainojen tulevat korkotasot. Lisäksi raaka-aineiden ja rakentamiskustannusten hintavaihtelut aiheuttavat taloudellista epävarmuutta.

Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa lisäksi emoyhtiön hallussa olevien tonttien, osakkeiden ja kiinteistöjen arvoon. Emoyhtiö pyytää ulkopuoliselta arvioijalta arviokirjat kiinteistöistä pääsääntöisesti 3–7 vuoden välein.

Raaka-aineen hankintaan liittyvä riski

Raaka-aineiden hankinnassa kriittisissä raaka-aineissa ja alihankintatuotteissa on tavoitteena useamman toimittajan periaate, millä varmistetaan häiriötön toiminta ja myös minimoidaan häiriötilanteiden aiheuttamat raaka-aineen sekä tuotekomponenttien lisäkustannukset. Honkarakenne myös lisää puun riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan sekä huomioimalla sen asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Honkarakenne pyrkii hallitsemaan raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja tehokkaalla mutta vastuullisella ostotoiminnalla ja brändillä.

Lainsäädännöllisiin muutoksiin liittyvä riski

Honkarakenteen valmistamista puutaloista pääosa myydään Suomeen, Aasian ja Euroopan alueelle. Mikäli näillä markkinoilla säädetään uutta konsernille epäedullista lainsäädäntöä, taikka asetetaan odottamattomia veroja, tulleja, muita kyseisiltä markkinoilta saatavia tuloja koskevia maksuja tai rajoituksia, tällä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan.

Rakentamiseen liittyvät tulevat säädökset ja normit erityisesti energian kulutukseen ja paloturvallisuuteen liittyen saattavat vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Lainsäädännöllisiin riskeihin varaudutaan huolehtimalla tuotekehityksessä pitkäjänteisesti siitä, että Honkarakenteen tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Honkarakenne hankkii tuotteille tarvittavia tuotehyväksyntiä, joita käytetään kohdemaissa rakennuslupa-asioiden hoitamiseen. Erityisesti energiamääräysten kehittyminen ja niihin vastaaminen on tuotekehitystyön seurannassa.

Hallintomalliin ja raportointiperiaatteiden kestävyyteen liittyvä riski

Strategisten riskien alueeseen luetaan myös konsernin hallintomallin ja raportointiperiaatteiden kestävyys. Honkarakenne-konserni noudattaa Helsingin Pörssissä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa Corporate Governance -suositusta. Konserni uskoo, että Corporate Governance -suosituksen mukainen selkeä hallinnointimalli, jossa johtamisjärjestelmä sekä henkilöiden vastuut, oikeudet, velvollisuudet ja raportointisuhteet on määritelty selkeästi, ja jonka olennaisimmat piirteet ja periaatteet on selostettu myös julkisesti, on omiaan luomaan luottamusta Honkarakenne-konserniin ja sen johtamiseen.

Omistuksen keskittymiseen liittyvä riski

Saarelainen Oy ja eräät Honkarakenne Oyj:n Saarelaisen sukuun kuuluvat henkilöosakkaat ovat solmineet muutetun osakassopimuksen 17.2.2009. Osakassopimukseen sitoutuneiden tahojen omistusosuus konsernin emoyhtiön kaikista osakkeista on 15,42 % (15,63 %) ja osuus kaikista äänistä 36,44 % (37,24 %). Saarelainen Oy:llä yhdessä osakassopimukseen sitoutuneiden Saarelaisen sukuun kuuluvien henkilöomistajien kanssa on merkittävä osuus emoyhtiön äänivallasta. Omistuksen keskittyminen voi joissain tilanteissa vähentää muiden osakkaiden vaikutusvaltaa emoyhtiössä.

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit sisältävät sekä taloudellisia että operatiiviseen toimintaan liittyviä riskejä. Taloudelliset riskit liittyvät liikearvoon sekä aineettomiin oikeuksiin, laskennallisiin verosaamisiin, osingonmaksukykyyn ja verotukseen. Operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.

Liikearvoon, laskennallisiin verosaamisiin ja aineettomiin oikeuksiin liittyvät riskit

Konsernilla on konsernitaseen 31.12.2024 mukaan laskennallisia verosaamisia 1,5 (1,1) miljoonaa euroa, liikearvoa 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja muita aineettomia hyödykkeitä 0,7 (0,5) miljoonaa euroa. Markkinatilanteen muutokset voivat aiheuttaa myös laskennallisten verosaamisten, liikearvon ja aineettomien oikeuksien arvonalentumiseen liittyvää riskiä. Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyhtiö, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyhtiön hankintamenoon.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa sekä laskennallisten verosaamisten arvostusten arvioinnissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat konsernijohdon taloudellisiin ennusteisiin. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon ja laskennallisten verosaamisten arvonalennuksilla voi olla epäedullinen vaikutus konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernitaseen 31.12.2024 laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 0,7 (0,2) miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy käyttämättömiin verotuksessa vahvistettaviin tai vahvistettuihin tappioihin. Verotuksessa vahvistettujen tappioiden perusteella kirjatuissa laskennallisissa verosaamisissa on 0,1 (0,1) miljoonan euron suuruinen erä, jolla ei ole erääntymispäivää.

Konsernin näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen tulevaa arvioitua seuraavien vuosien verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin.

Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus. Tällä voi olla epäedullinen vaikutus konsernin liiketoiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Verotusriskit

Mikäli tulevaisuudessa tapahtuvissa verotarkastuksissa havaittaisiin poikkeamia, jotka johtaisivat veronoikaisuun mahdollisine korotusja sakkoseuraamuksineen, voi sillä olla olennainen epäedullinen vaikutus konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konserni toimii usealla eri markkina-alueella ja on usean eri maan verosääntelyn kohteena.

Tuotevastuuriskit

Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Tuotevastuuriskiltä on suojauduttu konsernitasolla vakuutuksella.

Toiminnalliset riskit ja prosessiriskit

Honkarakenteen toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tuotantolinjojen käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelukanavissa ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.

Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja. Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan konsernin ennakkomaksukäytännöillä, takauksilla ja remburssikauppaehdoilla.

Konsernin osaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat markkinointi, myynti, suunnittelu, tuotekehitys, tuotanto ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Osaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen on riski. Konserni pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla tarvittaessa osaavaa uutta henkilöstöä.

Vahinkoriskit

Konsernitasolla ohjataan keskitetysti käyttöomaisuuden vahinko- ja keskeytysvakuutuksia tavoitteena kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Lisäksi kaikilla kriittisillä tuotantolinjoilla on automaattinen sprinklausjärjestelmä tulipalojen varalta. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vaikka vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä hoitaa vakuuttamalla, vahinkoriskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen.

30. Pääoman hallinta

Honkarakenteen pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Pääomanhallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Konsernin pääomarakennetavoitteena on taloudellinen toimintaympäristö huomioiden omavaraisuusasteen pitäminen yli 35 prosentissa. Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, pääoman palautuksesta ja omien osakkeiden hankinnasta.

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

MEUR 2024 2023
Nettorahoitusvelat -0,5 -3,0
Oma pääoma yhteensä 13,7 16,5
Nettovelat ja pääoma yhteensä 13,2 13,5
Omavaraisuusaste (%) 59,7 64,9
Nettovelkaantumisaste (%) -3,5 -18,2

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Yhtiö Kotimaa Omistusosuus ja osuus äänivallasta (%)
Emoyhtiö Honkarakenne Oyj Suomi
Honka Blockhaus GmbH Saksa 100
Honka Japan Inc. Japani 100
Honkarakenne SARL Ranska 100
Alajärven Hirsitalot Oy Suomi 100
Honka-Kodit Oy Suomi 100

Osakkuusyhtiöt

Yhtiö Kotipaikka Omistusosuus (%)
Puulaakson Energia Oy Karstula 25,9

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

2024 TEUR Myynnit Ostot Saamiset Velat
Osakkuusyhtiöt 188 318 4 -
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt - - - -
Johtoon kuuluvien
avainhenkilöiden lähipiiri
- - - -
Muut lähipiiriin kuuluvat 10 30 0 -
Yhteensä 198 348 5 -
2023 TEUR Myynnit Ostot Saamiset Velat
Osakkuusyhtiöt 191 294 24 -
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt 4 - - -
Johtoon kuuluvien
avainhenkilöiden lähipiiri
- - - -
Muut lähipiiriin kuuluvat 32 72 1 -
Yhteensä 227 366 25 -

Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu osakkuusyhtiöiden kanssa perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Saamisista lähipiiriin kuuluville ei kirjattu luottotappioita vuonna 2024 tai vuonna 2023.

32. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet

TEUR 2024 2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 946 929
Työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritetut etuudet - -
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 194 250
Osakeperusteiset etuudet - 39
Yhteensä 1 140 1 218

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen eläkejärjestelyn kulut. Eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Erittely työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista

TEUR 2024 2023
LAKISÄÄTEISET ELÄKKEET
Toimitusjohtaja 44 51
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 88 84
Lakisääteiset eläkkeet yhteensä 132 135
LISÄELÄKETURVA
Toimitusjohtaja 20 42
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 42 73
Lisäeläketurva yhteensä 62 115
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä 194 250

Johdon palkat ja palkkiot

TEUR 2024 2023
Toimitusjohtaja 262 301
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 520 500
Hallituksen jäsenet 138 140
Yhteensä 920 941
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Timo Kohtamäki, puheenjohtaja 21.4.2023 lähtien 42 36
Kyösti Saarimäki, puheenjohtaja 20.4.2023 asti 14
Arto Halonen 24 24
Kari Saarelainen 24 24
Maria Ristola 24 24
Antti Tiitola 20.4.2023 lähtien 24 18
Yhteensä 138 140

Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikään ei ole tehty erityissopimuksia. Peruseläke on maksupohjainen, jonka lisäksi hänelle, niin kuin konsernin johtoryhmään kuuluville, on tehty maksupohjainen järjestely, jonka kulut on eritelty kohdassa työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk, minkä lisäksi hänelle maksetaan 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, mikäli toimisuhde päättyy yhtiön aloitteesta.

33. Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentaperiaatteet

Honkarakenne noudattaa raportoinnissaan Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) suositusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista (APM). Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suosituksen vuoksi aikaisemman ilmaisun "ilman kertaeriä" sijasta käytetään termiä "oikaistu". Oikaisueriksi konserni luokittelee sellaiset merkittävät liiketapahtumat, joiden katsotaan vaikuttavan eri raportointikausien väliseen liiketoiminnan vertailuun. Tällaisia ovat muun muassa merkittävät uudelleenjärjestelykulut, merkittävät pysyvien vastaavien arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot tai muut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat merkittävät tulot tai kulut.

Honkarakenteen näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää Honkarakennetta koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Honkarakenteen toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista ja ovat usein analyytikkojen, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämiä. Oman pääoman tuotto, omavaraisuusaste, nettorahoitusvelat ja nettovelkaantumisaste (gearing) esitetään täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita Honkarakenteen kyvystä saada rahoitusta ja maksaa velkojaan. Lisäksi bruttoinvestoinnit ja tutkimus- ja kehitysmenot antavat lisätietoja Honkarakenteen liiketoiminnan rahavirtaan liittyvistä tarpeista. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tunnuslukujen jälkeen.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto MEUR 36,70 46,29 73,70 69,65 52,90
Liikevoitto MEUR -2,38 -0,14 4,17 3,70 3,07
% liikevaihdosta -6,5 -0,3 5,7 5,3 5,8
Oikaistu liikevoitto MEUR -2,38 0,32 4,17 3,70 3,40
% liikevaihdosta -6,5 0,7 5,7 5,3 6,4
Tulos ennen veroja MEUR -2,7 -0,3 3,6 3,6 2,9
% liikevaihdosta -7,2 -0,7 4,9 5,2 5,5
Oikaistu tulos ennen veroja MEUR -2,65 0,17 3,59 3,60 3,24
% liikevaihdosta -7,2 0,4 4,9 5,2 6,1
Oman pääoman tuotto % -14,3 -1,4 15,8 21,0 20,7
Sijoitetun pääoman tuotto % -9,7 0,1 17,1 18,5 17,4
Omavaraisuusaste % 59,7 64,3 66,6 60,7 56,2
Nettorahoitusvelat MEUR -0,5 -3,0 -9,8 -8,7 -3,3
Nettovelkaantumisaste % -1,3 -18,2 -53,8 -51,3 -22,8
Bruttoinvestoinnit *) MEUR 1,4 1,8 1,0 1,3 4,1
% liikevaihdosta 3,8 3,9 1,4 1,9 7,7
Tutkimus- ja kehitysmenot MEUR 0,5 0,6 0,4 0,5 0,2
% liikevaihdosta 1,5 1,3 0,5 0,7 0,4
Tilauskanta MEUR 22,2 18,8 29,0 52,4 39,8
Henkilöstö keskimäärin 157 183 190 178 168
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tulos/osake euro -0,37 -0,04 0,47 0,56 0,48
Osinko/osake **) euro 0,00 0,0 0,3 0,0 0,0
Osinko/tulos % - - 53,0 0,0 0,0
Pääoman palautus/tulos % 0,0 222,0 0,0 44,4 37,5
Efektiivinen osinkotuotto % 0,0 0,0 5,8 0,0 0,0
Oma pääoma/osake euro 2,23 2,79 3,10 2,88 2,49
P/E -luku -6,3 -79,5 9,2 13,0 8,9
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
Vuoden ylin kurssi euro 3,50 4,98 7,72 8,48 4,43
Vuoden alin kurssi euro 2,18 2,85 3,72 4,11 2,32
Tilinpäätöspäivän kurssi euro 2,32 3,22 4,34 7,32 4,28
Osakekannan markkina-arvo ***) MEUR 13,7 19,0 25,5 43,0 25,1
Osakkeiden vaihto vaihdon arvo (MEUR) 1,5 2,9 7,7 25,1 10,5
vaihdon määrä (1000 kpl) 523 758 1 483 3 792 2 918
osuus osakkeiden kokonaismäärästä (%) 8,9 12,9 25,2 64,6 49,8
OSAKKEIDEN OIKAISTU LUKUMÄÄRÄ ****)
tilikauden lopussa (1000 kpl) 5 890 5 890 5 887 5 877 5 862
keskimääräinen tilikaudella (1000 kpl) 5 890 5 888 5 880 5 872 5 856

*) Bruttoinvestoinnit on esitetty ilman IFRS 16 -standardin mukaisia käyttöoikeusomaisuuseriä ja saatuja investointiavustuksia. Katsauskaudella investointeihin on kohdistunut avustuksia 0,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 ei ollut investointeihin kohdistuvia avustuksia.

**) Hallituksen esitys

***) A-osakkeen arvona on käytetty B-osakkeen kurssia

****) Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto-%

Tilikauden voitto / tappio x 100 Oma pääoma yhteensä, keskiarvo

Sijoitetun pääoma tuotto-%

Tilikauden voitto / tappio ennen veroja x 100 Oma pääoma + rahoitusvelat, keskiarvo

Nettovelkaantumisaste, % (gearing)

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat x 100 Oma pääoma yhteensä

Tulos/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto / tappio Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Osinko/tulos, %

Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos

x 100

Efektiivinen osinkotuotto-%

Osakekohtainen osinko Osakkeen viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

x 100

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Hinta/voittosuhde (P/E)

Osakkeen päätöskurssi

Tulos/osake

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettorahoitusvelat

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) Emoyhtiön tase (FAS)

TEUR 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO 36 301 46 126
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
(+) tai vähennys (-)
-1 228 -1 754
Liiketoiminnan muut tuotot 422 423
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -17 264 -21 972
Ulkopuoliset palvelut -6 405 -8 851
Henkilöstökulut -7 417 -7 934
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot -1 722 -1 710
Liiketoiminnan muut kulut -4 788 -4 303
Liikevoitto/-tappio -2 100 24
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 13 13
Muut korko- ja rahoitustuotot 88 88
Korkokulut ja muut rahoituskulut -245 -539
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 244 -414
TULOVEROT
Maksetut verot - -4
Laskennallisen verosaamisen muutos 527 195
Tilikauden voitto/tappio -1 717 -223
Vastaavaa TEUR 31.12.2024 31.12.2023
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 667 524
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 667 524
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet 928 928
Rakennukset ja rakennelmat 2 877 3 240
Koneet ja kalusto 4 418 4 484
Muut aineelliset hyödykkeet 220 253
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 016 1 071
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 9 458 9 975
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yhtiöissä 318 318
Osuudet osakkuusyhtiöissä 387 387
Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä 600 980
Sijoitukset yhteensä 1 304 1 684
Pysyvät vastaavat yhteensä 11 429 12 184
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet 2 559 2 881
Valmiit tuotteet / tavarat 967 1 873
Muu vaihto-omaisuus 816 816
Vaihto-omaisuus yhteensä 4 342 5 570
Vastaavaa TEUR 31.12.2024 31.12.2023
SAAMISET
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset 46 -
Laskennalliset verosaamiset 722 195
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 768 195
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 1 144 1 851
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä 1 124 559
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 6 48
Muut saamiset 253 624
Siirtosaamiset 792 1 031
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3 319 4 114
Rahoitusarvopaperit - 1 000
Rahat ja pankkisaamiset 4 014 4 122
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 12 443 15 001
VASTAAVAA YHTEENSÄ 23 872 27 185
Vastattavaa tEUR 31.12.2024 31.12.2023
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 520 520
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 162 4 692
Edellisten tilikausien voitto 1 002 1 226
Tilikauden voitto / tappio -1 717 -223
Oma pääoma yhteensä 13 865 16 113
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset 232 261
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 1 500 400
Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä 1 500 400
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 400 400
Saadut ennakot 3 298 4 614
Ostovelat 1 589 2 160
Velat saman konsernin yhtiöille 244 57
Muut velat 255 280
Siirtovelat 2 488 2 900
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 275 10 411
Vieras pääoma yhteensä 9 775 10 811
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 872 27 185

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

TEUR 2024 2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos -1 717 -223
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 1 722 1 710
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -29 -132
Rahoitustuotot ja -kulut 144 439
Muut oikaisut -593 -225
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -474 1 568
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 409 193
Vaihto-omaisuuden muutos 1 228 1 754
Lyhytaikaisten velkojen muutos -2 330 -5 638
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -1 166 -2 123
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista -117 -154
Saadut osingot liiketoiminnasta 13 0
Saadut korot liiketoiminnasta 30 101
Maksetut verot - -314
Liiketoiminnan rahavirta -1 240 -2 489
TEUR 2024 2023
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineell. ja aineett. hyödykkeisiin -1 128 -1 484
Saadut investointiavustukset 195 -
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutus 28 8
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 380 30
Investointien rahavirta -525 -1 484
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 700 -
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu -600 -400
Maksetut osingot - -1 544
Maksetut pääomanpalautukset (-) -530 -
Rahoituksen rahavirta 570 -1 944
Rahavarojen muutos -1 196 -5 917
Valuuttakurssimuutosten vaikutus rahavaroihin 88 -361
Fuusiossa siirtyneet rahavarat - 230
Rahavarojen muutos -1 108 -6 009
Rahavarat tilikauden lopussa 4 014 5 122
Rahavarat tilikauden alussa 5 122 11 131
Rahavarojen muutos 1 108 6 009

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Laadintaperiaatteet

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Rakennukset ja rakennelmat sisältävät aikaisemmin voimassa olleen kirjanpitolain mukaan kirjattuja arvonkorotuksia ja näiden arvonkorotusten perusteiden olemassaoloa arvioidaan vuosittain. Yhtiö pyytää ulkopuoliselta arvioijalta arviokirjat kiinteistöistä pääsääntöisesti 3–5 vuoden välein.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Koneet ja kalustot -ryhmässä tehtaiden uusien tuotantolinjojen poistoajat ovat 8 vuotta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta
Koneet ja kalusto 3–12 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuteen sisältyvät erät on arvostettu FIFO periaatteen mukaisesti liukuvaan keskihintaan, todennäköiseen jälleenhankintahintaan- tai luovutushintaan, mikäli se on alhaisempi.

Liikevaihto

Liikevaihtoon kirjataan varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero. Myyntituotot tuloutetaan toimituksiin perustuen.

Eläkejärjestelyt

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

1. Tuloslaskelman liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

1.1. Liikevaihto markkina-alueittain

TEUR 2024 2023
Suomi 26 197 31 759
Vienti 10 104 14 367
Yhteensä 36 301 46 126

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR 2024 2023
Vuokratuotot 42 42
Saadut avustukset 123 77
Muut liiketoiminnan muut tuotot 257 305
Yhteensä 422 423

1.3. Henkilöstöä ja johtoa koskevat liitetiedot

Henkilöstökulut TEUR 2024 2023
Palkat 6 138 6 385
Eläkekulut 1 128 1 320
Sosiaalikulut 151 229
Yhteensä 7 417 7 934
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
Työntekijät 100 112
Toimihenkilöt 52 65
Yhteensä 152 177
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA KESKIMÄÄRIN
Työntekijät 97 109
Toimihenkilöt 51 60
Yhteensä 148 169
Johdon palkat ja palkkiot TEUR 2024 2023
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet 400 441
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 262 301
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Saarimäki Kyösti, hallituksen puheenjohtaja 20.4.2023 asti 14
Kohtamäki Timo hallituksen jäsen, puheenjohtaja 20.4.2023 lähtien 42 36
Saarelainen Kari 24 24
Ristola Maria 24 24
Halonen Arto 24 24
Antti Tiitola jäsen 20.4.2023 lähtien 24 18
Yhteensä 138 140

1.4. Liiketoimet lähipiirin kanssa

Liiketoimet lähipiirin kanssa TEUR 2024 2023
Ostot lähipiiriin kuuluvilta 348 366
Myynnit lähipiiriin kuuluville 198 225
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta 5 25

Lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä ja osakkuusyrityksistä sekä johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä. Lähipiiritapahtumat ovat ehdoiltaan markkinaehtoisia tavanomaisia liiketapahtumia.

1.5. Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot TEUR 2024 2023
Aineettomat oikeudet 238 234
Rakennukset ja rakennelmat 363 376
Koneet ja kalusto 1 085 1 067
Muut aineelliset hyödykkeet 35 33
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 1 722 1 710

1.6. Tilintarkastajan palkkiot

TEUR 2024 2023
Tilintarkastuspalkkiot 69 65
Muut palkkiot 23 4
Yhteensä 92 69

1.7. Rahoitustuotot ja -kulut

TEUR 2024 2023
Osingot muilta 0 0
Osingot osakkuusyhtiöiltä 13 13
Korkotuotot 88 82
Korkokulut -85 -65
Muut rahoituskulut -5 -9
Kurssivoitot/-tappiot -156 -460
Yhteensä -144 -439

1.8. Tuloverot

TEUR 2024 2023
Maksetut verot - -4
Laskennallisen verosaamisen muutos 527 195
Yhteensä 527 191

2.Taseen liitetiedot

2.1. Aineettomat hyödykkeet

Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2024

TEUR Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 6 173 2 091 8 263
Lisäykset 19 - 19
Vähennykset - - -
Siirrot erien välillä - - -
Hankintameno 31.12. 6 191 2 091 8 282
Kertyneet poistot 1.1. -5 791 -2 091 -7 882
Vähennysten kertyneet poistot - - -
Tilikauden poistot -238 - -238
Arvonalentumiset - - -
Kertyneet poistot 31.12. -6 029 -2 091 -8 120
Kirjanpitoarvo 31.12. 162 - 162

Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2023

TEUR Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 6 003 2 091 8 094
Lisäykset 170 - 170
Vähennykset - - -
Siirrot erien välillä - - -
Hankintameno 31.12. 6 173 2 091 8 263
Kertyneet poistot 1.1. -5 557 -2 091 -7 647
Vähennysten kertyneet poistot - - -
Tilikauden poistot -234 - -234
Arvonalentumiset - - -
Kertyneet poistot 31.12. -5 791 -2 091 -7 882
Kirjanpitoarvo 31.12. 382 - 382

2.2. Aineelliset hyödykkeet

Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2024

TEUR Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 904 16 640 28 815 2 966 1 071 50 396
Lisäykset - - 91 - 895 986
Vähennykset - - -60 - - -60
Erien väliset siirrot - - 950 - -950 -
Hankintameno 31.12. 904 16 640 29 796 2 928 1 016 51 332
Kertyneet poistot 1.1. - -13 870 -24 331 -2 713 - -40 914
Vähennysten kertyneet poistot - - 38 - - 38
Tilikauden poistot - -363 -1 085 -35 - -1 483
Arvonalentumiset - - - - - -
Kertyneet poistot 31.12. - -14 233 -25 378 -2 710 - -42 360
Arvonkorotukset 24 470 - - - 494
Kirjanpitoarvo 31.12. 928 2 877 4 418 217 1 016 9 456

Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2023

TEUR Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 904 16 632 28 402 2 857 440 49 236
Lisäykset - 8 412 109 631 1 160
Vähennykset - - - - - -
Erien väliset siirrot - - - - - -
Hankintameno 31.12. 904 16 640 28 815 2 966 1 071 50 396
Kertyneet poistot 1.1. - -13 494 -23 264 -2 681 - -39 438
Vähennysten kertyneet poistot - - - - - -
Tilikauden poistot - -376 -1 067 -33 - -1 476
Arvonalentumiset - - - - - -
Kertyneet poistot 31.12. - -13 870 -24 331 -2 713 - -40 914
Arvonkorotukset 24 470 - - - 494
Kirjanpitoarvo 31.12. 928 3 240 4 484 253 1 071 9 975

2.3. Sijoitukset

Emoyhtiön sijoitukset 2024

TEUR Osuudet saman konsernin yhtiöissä Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1. 318 387 980 1 721
Lisäykset - - - -
Vähennykset - - -380 -380
Arvonalennusten palautukset - - - -
Hankintameno 31.12. 318 387 600 1 304
Kirjanpitoarvo 31.12. 318 387 600 1 304

Emoyhtiöllä on 31.12.2024 Saksan tytäryhtiöltä 600 tuhannen euron pitkäaikainen pääomalainasaaminen, joka on arvostettu hankintamenoon.

Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu käypään arvoon.

Emoyhtiön sijoitukset 2023

TEUR Osuudet saman konsernin yhtiöissä Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1. 354 387 980 1 721
Lisäykset - - - -
Vähennykset -36 - - -36
Arvonalennusten palautukset - - - -
Hankintameno 31.12. 318 387 980 1 684
Kirjanpitoarvo 31.12. 318 387 980 1 684

Emoyhtiöllä on 31.12.2023 Saksan tytäryhtiöltä 980 tuhannen euron pitkäaikainen pääomalainasaaminen, joka on arvostettu hankintamenoon.

Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu liiketoimintasuunnitelman tulevaisuuden kassavirtojen perusteella.

Honka Management Oy on sulautunut emoyhtiöön 30.11.2023.

2.4. Emoyhtiön omistamat tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet

Konserniyhtiöt Emoyhtiön ja konsernin omistus- ja äänivalta
Honka Blockhaus GmbH, Saksa 100 %
Honka Japan Inc., Japani 100 %
Honkarakenne SARL, Ranska 100 %
Alajärven Hirsitalot Oy, Alajärvi 100 %
Honka-Kodit Oy, Tuusula 100 %
Osakkuusyhtiöt Emoyhtiön ja konsernin omistus- ja äänivalta
Puulaakson Energia Oy, Karstula 25,9 %

2.5. Vaihto-omaisuus

Muu vaihto-omaisuus koostuu lomaosakkeista 84 (2023: 84) tuhatta euroa ja maa-alueista 733 (2023: 773) tuhatta euroa. Muu vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään markkina-arvoon.

2.6. Saamiset

2.6.1. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Olennaisimmat erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

TEUR 2024 2023
Vuosina 2010–2017 tehdyt maa-alueiden alaskirjaukset 637 637
Laskennalliset verosaamiset hyllypoistoista 627 669
Yhteensä 1 263 1 305

2.6.2. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yhtiöiltä tEUR 2024 2023
Myyntisaamiset 1 110 559
Muut saamiset 15 13
Yhteensä 1 124 572

2.6.3. Siirtosaamiset

TEUR 2024 2023
Jaksotetut myyntiprovisiot 661 767
Muut siirtosaamiset 131 264
Yhteensä 792 1 031

2.6.4. Muut rahoitusvarat

TEUR 2024 2023
Muut arvopaperit: korkoinstrumentit - 1 000
Yhteensä - 1 000

2.7. Oma pääoma

TEUR 2024 2023
Osakepääoma 1.1. 9 898 9 898
Osakepääoma 31.12. 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 1.1. 520 520
Ylikurssirahasto 31.12. 520 520
Sidottu oma pääoma yhteensä 10 418 10 418
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 4 692 4 692
Pääoman palautus -530 -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 4 162 4 692
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 1 002 3 614
Osingonjako - -1 544
Fuusiossa siirtyneet osakkeet - -844
Tilikauden voitto/tappio -1 717 -223
Voittovarat 31.12. -715 1 002
Vapaa oma pääoma 3 447 5 695
Oma pääoma yhteensä 13 865 16 113

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.

TEUR 2024 2023
Edellisten tilikausien voittovarat 1 002 1 226
Tilikauden voitto/tappio -1 717 -223
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 162 4 692
Yhteensä 3 447 5 695

Laskelma voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.

TEUR 2024 2023
Edellisten tilikausien voittovarat 1 002 1 226
Tilikauden voitto/tappio -1 717 -223
Yhteensä -715 1 002

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain seuraavasti:

Äänet Osakkeet
A-osakkeet yhteensä (20 ääntä/osake) 6 001 920 300 096
B-osakkeet yhteensä (1 ääni/osake) 5 911 323 5 911 323
A ja B -osakkeet yhteensä 11 913 243 6 211 419

2.8. Pakolliset varaukset

TEUR 2024 2023
Takuuvaraus 232 251
Riitatapauksista johtuvat varaukset - 10
Yhteensä 232 261

Takuuvaraus

Yhtiö antaa tuotteilleen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yhtiön kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista.

Riitatapauksista johtuvat varaukset

Yhtiöllä ei ole keskeneräisiä olennaisia riitatapauksia 31.12.2024.

2.9. Vieras pääoma

2.9.1. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yhtiöille TEUR 2024 2023
Muut velat 57 57
Yhteensä 57 57

2.9.2. Siirtovelat

Olennaisimmat siirtovelat TEUR 2024 2023
Palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen 1 567 1 503
Myyntiprovisiot - 248
Ostolaskujen jaksotukset 124 136
Jälkikulujaksotus 661 725
Muut kulujaksotukset 135 288
Yhteensä 2 487 2 900

3. Annetut vakuudet

Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöön, yrityskiinnityksiä ja pantattuja osakkeita

TEUR 2024 2023
Lainat rahoituslaitoksilta 1 900 800
Yhteensä 1 900 800

Edellisten vakuudeksi annetut

TEUR 2024 2023
Kiinteistökiinnitykset 6 000 6 000
Yrityskiinnitykset 2 186 -
Yhteensä 8 186 6 000

Annetut takaukset

TEUR 2024 2023
Omasta puolesta 3 055 2 062
Yhteensä 3 055 2 062

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

TEUR 2024 2023
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 145 116
Myöhemmin maksettavat 124 95
Yhteensä 269 211

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaeta pääoman palautusta (2023: 0,09 euroa osakkeelta).

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Tuusulassa 11. päivänä helmikuuta 2025

Timo Kohtamäki Hallituksen puheenjohtaja Antti Tiitola Hallituksen jäsen Kari Saarelainen Hallituksen jäsen

Arto Halonen Hallituksen jäsen Maria Ristola Hallituksen jäsen Marko Saarelainen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2025

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Osmo Valovirta KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Honkarakenne Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Honkarakenne Oyj:n (y-tunnus 0131529-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • y konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
  • y tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.

Konserni valmistaa ja myy hirsi- ja massiivipuutalopaketteja, niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluja sekä hirsiaihioita ja tuotantoprosessin yhteydessä syntyviä sivutuotteita. Myyntituotot tuotteista ja palveluista kirjataan, kun tuotteisiin tai palveluihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle joko ajan kuluessa tai yhtenä hetkenä.

Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle. Myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10.artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,

Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

  • y Arvioimme konsernin myyntituottojen kirjaamista koskevien laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta vertaamalla periaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin.
  • y Testasimme myyntituottojen kirjausperusteiden asianmukaisuutta vertaamalla myyntikirjauksia asiakassopimuksiin ja pankkitilitapahtumiin.
  • y Testasimme myyntituottojen kirjausajankohdan oikeellisuutta vertaamalla myyntikirjauksia rahtikirjoihin ja/tai asiakashyväksymisiin keskittyen tilinpäätöshetkeä edeltäviin ja sen jälkeisiin tapahtumiin ja
  • y Arvioimme myyntituottoja koskevien liitetietojen riittävyyttä.

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • y Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • y Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

  • y Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • y Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • y Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • y Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä

koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.4.2018 alkaen yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 11. helmikuuta 2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Osmo Valovirta

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Honkarakenne Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

hallitukselle

76Honkarakenne Oyj:n Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Honkarakenne Oyj:n (y-tunnus: 0131529-0) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 7437007POZXRBIWNJ629-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

  • y laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
  • y merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
  • y varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEFtilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

  • y onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
  • y onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
  • y ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Honkarakenne Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 7437007POZXRBIWNJ629-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Honkarakenne Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 11.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 19.3.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Osmo Valovirta

KHT

HONKARAKENNE Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024

78

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.