NoHo Partners Oyj

Annual Report • Mar 18, 2025

VUOSIKERTOMUS

SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS	3
NOHO PARTNERS PÄHKINÄNKUORESSA	3
VUOSI 2024 LUKUINA	4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS	5
STRATEGIA JA VISIO	7
LIIKETOIMINNAN KOHOKOHDAT	10
VASTUULLISUUS VUONNA 2024	11
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJALLE	12
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	13
KESTÄVYYSSELVITYS	25
HALLINNOINTI	89
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2024	90
PALKITSEMISRAPORTTI 2024	99
TILINPÄÄTÖS	102
KONSERNITILINPÄÄTÖS	104
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT	109
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	169
TILINTARKASTUSKERTOMUS	179

NOHO PARTNERS PÄHKINÄNKUORESSA

NoHo Partners Oyj on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. Konsernin yhtiöihin kuuluu noin 300 ravintolaa Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä. Tunnettuja ravintolakonsepteja ovat mm. Elite, Savoy, Teatteri, Sea Horse, Stefan's Steakhouse, Palace, Löyly, Friends & Brgrs, Campingen, Cock's & Cows ja Holy Cow!. NoHo Partners työllistää sesongista riippuen noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 430 miljoonaa euroa. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.

WWW.NOHO.FI

NORDIC HOSPITALITY PARTNERS

NORDIC

• Tulevaisuuden kasvumarkkinamme on Pohjois-Eurooppa, missä haluamme olla johtava ravintolatoimija kansainvälisen sijoitustoiminnan kautta
• Nimemme viestii pohjoismaisesta laadusta ja vastuullisuudesta

HOSPITALITY

• Haluamme laajentua myös perinteisen ravintolaliiketoiminnan ulkopuolelle ollen mukana ravintolaelämysten kaikissa vaiheissa
• Digitalisaatio mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisempien elämysten tarjoamisen

PARTNERS

• Partnerimalli on toimintamme kivijalka ja keskeisin kilpailuetumme se sitouttaa ravintoloidemme yrittäjiä ja auttaa luomaan merkityksellisiä brändejä
• Partnereidemme arvokas paikallistuntemus ja kokemus yhdistettynä suuren konsernin skaalaetuihin luovat edellytykset menestykselle eri kohdemarkkinoissa

Kaupunkeja 4 Kaupunkeja 13

VUOSI 2024 LUKUINA

* IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen.

** Hallituksen ehdotus 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

"Kaikkien aikojen paras viimeinen neljännes siivitti liikevaihdon ja liikevoiton ennätykseen."

Alkuun

Jarno Suominen, toimitusjohtaja

Vuoden 2024 viimeinen neljännes oli NoHon historian paras. Liikevaihto kasvoi 12 % ja kannattavuus oli erinomainen 12,6 %. Pidän myös haastavassa markkinaympäristössä saavutettua koko vuoden 9,7 %:n liikevoittomarginaalia loistavana suorituksena, ja olen tyytyväinen molempien liiketoimintasegmenttien kannattavuustasoihin. Kiitos onnistumisesta kuuluu koko ammattitaitoiselle ja sitoutuneelle henkilöstölle sekä ravintoloitsijoille. Partnerimallimme yhdistettynä suuren yhtiön skaalaetuihin, johtamismalliin ja operatiiviseen osaamiseen luo kestävää ja kannattavaa kasvua markkinoiden alavireisyydestä huolimatta.

Ravintolamarkkinaa jo pidempään piinanneet haasteet alkavat hiljalleen väistyä, ja varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Pitkällä aikavälillä erityisesti Suomen ravintolamarkkinaan sisältyy merkittävästi potentiaalia ravintolakulttuurin kehittyessä ja eurooppalaistuessa samalla, kun sukupolvien murros tuo ravintoloihin enemmän ja aktiivisempia asiakkaita.

" Vuoden 2024 viimeinen neljännes oli NoHon historian paras."

Vuoden viimeinen neljännes on perinteisesti kiireisin sesonki ja se näkyi myös hyvin sujuneessa yritys- ja tapahtumamyynnissä. Kuluttajien ostovoimaan kohdistuneet haasteet heijastuivat kuitenkin edelleen erityisesti yökerhojen liiketoimintaan. Katsauskauden aikana vahvistimme markkinaosuuttamme Suomessa hankkimalla enemmistön H5 Ravintolat Oy:stä, johon kuuluu kahdeksan ravintolaa Tampereella.

Myös vuosi 2025 on alkanut aktiivisesti. Katsauskauden jälkeen tiedotettiin yritysjärjestelystä, jossa ostamme Wanhan Sataman ravintolaliiketoiminnan Helsingissä. Tämä tukee yhtiön jo valmiiksi vahvaa tapahtumatalojen portfoliota tuoden siihen lisää kapasiteettia ja monipuolisuutta. Kuluvalle vuodelle on jo vahvistettu avauksia Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Lisäksi yhtiö tulee tekemään konseptiuudistuksia valikoiduissa kohteissa.

Premium-hampurilaismarkkinalla toimivan Better Burger Society -alakonsernin liikevaihto kasvoi 80 miljoonaan euroon kannattavuuden jatkaessa erinomaisella tasolla. Tammikuussa 2025 avatun Friends & Brgrs Jumbon lisäksi tavoitteena on avata Suomessa tänä vuonna viisi yksikköä. Sveitsissä avataan kuusi uutta Holy Cow! -ravintolaa tilikauden aikana. Uusien avauksien myötä ravintoloiden lukumäärä tulee nousemaan noin 60:een. BBS:n strategian mukaisesti kasvun vauhdittamista jatketaan nykyisissä toimintamaissa, ja tavoitteena on maantieteellinen laajentuminen lähitulevaisuudessa.

Alkuun

Tanskassa liiketoiminnan kannattavuus oli erinomaisella tasolla ja portfolio luo kestävän pohjan tulevaisuuden kasvulle. Tilikauden aikana hankittu pakkausmateriaalien toimittaja Triple Trading jatkoi kannattavaa kasvua ja on hyvä esimerkki strategian mukaisesta ydinliiketoimintaa tukevasta synergisestä sijoitustoiminnasta. Norjassa jäimme odotuksistamme yökerholiiketoiminnan haasteiden painaessa kannattavuutta katsauskaudella.

Viimeisellä neljänneksellä solmittu, koko konsernia koskeva uusi rahoitussopimus vapauttaa kevyemmän lyhennysohjelman myötä pääomaa kasvuinvestointeihin ja kasvavan osingon maksamiseen. Uuden rahoitussopimuksen ja laskevien viitekorkojen myötä yhtiön rahoituskulujen odotetaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi. Rahoitussopimus mahdollistaa myös velkaantuneisuudelle asetetun pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen, jonka mukaisesti yhtiön tavoitteena on laskea IFRS16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen.

Osinkopolitiikan ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti yhtiön tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,46 (2023: 0,43) euroa osakkeelta.

Lähdemme hyvistä asetelmista kohti strategiakaudelle 2025–2027 asettamiamme tavoitteita. Olemme määritelleet Suomen liiketoiminnalle selkeät numeeriset pitkän aikavälin tavoitteet, ja kansainvälisessä liiketoiminnassa tavoittelemme kannattavaa kasvua ja omistaja-arvon luomista. Tilikauden 2025 osalta ohjeistamme, että Suomen liiketoiminnan kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.

Jarno Suominen toimitusjohtaja

STRATEGIA JA VISIO

STRATEGIA VUOSILLE 2025–2027

Uudella strategiakaudella yhtiö jatkaa vahvaa ja kannattavaa kasvua Suomen ravintola- ja viihdemarkkinassa vauhdittaen samalla kansainvälistä kasvua aktiivisella sijoitustoiminnalla kansainväliseen ravintolamarkkinaan.

Alkuun

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2025

Yhtiö arvioi. että tilikaudella 2025 Suomen liiketoiminnan kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.

PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET 2025–2027

• Tavoitteena on saavuttaa Suomen liiketoiminnassa noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali
• Kansainvälisessä liiketoiminnassa yhtiön tavoitteena on kannattava kasvu ja omistaja-arvon luominen
• Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on laskea IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen
• Yhtiön tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa.

VISIOMME ON OLLA POHJOIS-EUROOPAN JOHTAVA RAVINTOLATOIMIJA

UNIIKKI TOIMINTAMALLI KILPAILUETUNA

NoHo Partnersin ainutlaatuisessa toimintamallissa paikalliset vahvat brändit ja konseptit yhdistyvät elämyksellisiin ruokailukokemuksiin. Mittavat skaalaedut, kymmenien vuosien kokemus, operatiivinen huippuosaaminen sekä vastuulliset toimintatavat luovat menestysreseptin tulevaisuuden kannattavalle kasvulle. Vastuullinen, yrittäjyyttä korostava partnerimalli ja yrityskulttuuri ovat yhtiön keskeisiä kilpailuetuja, myös kansainvälisillä markkinoilla.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

NoHo Partners on kasvuyhtiö, jolla on noin 300 monipuolista ravintolaa Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Sveitsissä. Vahvat brändit tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä arkeen ja juhlaan vuorokauden ympäri. Tarjonta kattaa koko ravintolakirjon fast foodista fine diningiin, saunaelämyksistä peliravintoloihin ja pubeista yökerhoihin. Lisäksi tapahtumaravintoloissa järjestyvät kokoukset, seminaarit, yksityisjuhlat ja muut tilaisuudet.

KONSERNIN LIIKEVAIHDON KEHITYS 2006-2024 LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2024

NoHo Partnersin liiketoiminta muodostuu kahdesta erikseen raportoitavasta liiketoimintasegmentistä, jotka jakautuvat edelleen liiketoiminta-alueisiin. Suomen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: ruoka-, viihde- ja fast food -ravintolat. Kansainväliseen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: Norja, Tanska ja Sveitsi.

Noin 300 ravintolan portfoliostamme löytyy lukuisia tunnettuja ravintolabrändejä, muun muassa

LIIKETOIMINNAN KOHOKOHDAT Q1-Q4 2024

Q1 2024

• Yhtiö luopui omistuksestaan Eezy Oyj:ssä
• Yhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström ilmoitti yhtiön hallitukselle jättävänsä tehtävänsä

Q2 2024

• Yhtiökokous vahvisti tilikaudelta 2023 maksettavan osingon määräksi 0,43 euroa osakkeelta
• Yhtiö esitteli strategiansa ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa strategiakaudelle 2025–2027 toukokuussa järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä
• Yhtiö hankki tanskalaisen pakkausmateriaalien toimittaja Triple Tradingin osana uuden strategian mukaista sijoitustoimintaa

Q3 2024

• Yhtiön hallitus nimitti Jarno Suomisen NoHo Partners Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen
• Yhtiö vahvisti johtoryhmänsä rakennetta vauhdittaakseen uuden strategian toteuttamista. Samalla yhtiön varatoimitusjohtajaksi nimitettiin liiketoimintajohtaja Maria Koivula.
• BBS-alakonserni uusi oman, muun yhtiön rahoituksesta erillisen rahoituskokonaisuutensa

Q4 2024

• Yhtiö solmi uuden pitkän aikavälin rahoitussopimuksen, joka tukee strategiakauden kasvutavoitteiden saavuttamista
• Yhtiö hankki enemmistön H5 Ravintolat Oy:stä (8 ravintolaa Tampereella)
• Yhtiö teki marraskuussa kaksi päivämyyntiennätystä ja rikkoi kuukausikohtaisen myyntiennätyksen, viimeinen neljännes kaikkien aikojen paras Q4

VASTUULLISUUS VUONNA 2024

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJALLE

TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN JA YHTIÖKOKOUS 2024

NoHo Partners Oyj julkistaa vuoden 2025 taloudelliset katsauksensa seuraavasti:

• osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025 tiistaina 6.5.2025
• puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025 tiistaina 5.8.2025
• osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025 tiistaina 4.11.2025

NoHo Partners Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 9.4.2025.

YHTIÖN HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOA KOSKEVAKSI TOIMENPITEEKSI

NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105 940 945,62 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on 11 224 968,82 euroa.

NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan 0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.

Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.

Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21 009 715.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

AVAINLUKUJA 2022 - 2024

milj. euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	427,1	372,4	312,8
Operatiivinen käyttökate	51,3	44,7	41,6
Liikevoitto	41,5	35,9	31,6
Liikevoitto, %	9,7	9,7	10,1
Tilikauden tulos	14,9	10,4	4,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen katsauskauden tulos, euroa	0,54	0,38	0,07
Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä kirjauksilla oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	0,60	0,73	0,56
Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 - vaikutusta	125,3	134,6	121,0
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 - vaikutusta, %	110,1	116,2	135,1
Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen ilman IFRS 16 - vaikutusta	2,4	3,0	2,9
Oikaistu omavaraisuusaste, %	28,2	29,7	29,1
Materiaalikate, %	74,8	75,2	75,3
Henkilöstökulu, %	32,3	32,5	33,2

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 168.

LIIKETOIMINTAMALLI

NoHo Partners Oyj on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. Konsernin yhtiöihin kuuluu noin 300 ravintolaa Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä. Tunnettuja ravintolakonsepteja ovat mm. Elite, Savoy, Teatteri, Sea Horse, Stefan's Steakhouse, Palace, Löyly, Friends & Brgrs, Campingen, Cock's & Cows ja Holy Cow!. NoHo Partners työllistää sesongista riippuen noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 430 miljoonaa euroa. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.

Yhtiön liiketoimintamallissa yhdistyvät kasvun ja koon tuomat mittakaavaedut sekä yrittäjävetoinen toimintamalli ja ajantasaiseen dataan perustuva toiminnan ohjaus.

MARKKINAYMPÄRISTÖ

Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymät olivat päättyneenä vuonna haastavat, mutta varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Yhtiö odottaa suhdannenäkymien paranemisen ja asiakkaiden ostovoiman elpymisen jatkuvan ulkopuolisten talousennusteiden mukaisesti vuoden 2025 aikana. Yhtiö jatkaa aktiivisia toimenpiteitä markkinatilanteen nopeisiinkin muutoksiin varautumiseksi seuraamalla operatiivista tehokkuutta ja hinnoittelua, keskittämällä hankintasopimuksia sekä käymällä säännöllistä vuoropuhelua tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Pitkällä aikavälillä ravintolamarkkinan odotetaan kehittyvän positiivisesti ja kasvun jatkuvan.

Ravintola-alalla tuloksen syntyminen painottuu normaalissa toimintaympäristössä kausiluonteisuudesta johtuen vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Ravintolapalveluiden kysyntä on yhtiön arvion mukaan vähemmän altis suhdanteille kuin muut palvelu- tai vähittäiskaupan toimialat. Yhtiön koko, yhdessä monipuolisen portfolion kanssa, suojaa sitä voimakkaimmilta suhdannevaihteluilta.

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Tilikaudella yhtiö keskittyi Suomessa ydinliiketoimintansa toteuttamiseen ja vahvisti markkinaosuuttaan hankkimalla enemmistön H5 Ravintolat Oy:stä Tampereella. Ravintolamarkkinaa jo pidempään piinanneet haasteet alkavat hiljalleen väistyä, ja varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Yhtiö arvioi suhdannenäkymien parantuvan ja asiakkaiden ostovoiman elpymisen jatkuvan ulkopuolisten talousennusteiden mukaisesti vuoden 2025 aikana, mikä tukee paluuta kasvu-uralle kohti strategiassa vuosille 2025–2027 määriteltyjä tavoitteita.

Euroopan kasvavalla premium-hampurilaismarkkinalla toimivan Better Burger Societyn kasvu jatkui, ja tammikuussa avatun Friends & Brgrs Jumbon lisäksi tavoitteena on avata Suomessa vuonna 2025 viisi yksikköä. Sveitsissä yhtiö tulee avaamaan kuusi uutta Holy Cow! -ravintolaa tilikauden aikana.

Osana kansainvälistä sijoitustoimintaa hankittu tanskalainen pakkausmateriaalien toimittaja Triple Trading jatkoi katsauskaudella kannattavaa kasvuaan. Ensimmäiset konsernitason synergiahyödyt toteutuvat vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

NoHo Partnersin hallitus nimitti Jarno Suomisen yhtiön toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen. Samalla yhtiö vahvisti johtoryhmänsä rakennetta. Johtoryhmän aiempaa laajempi kokoonpano tukee yhtiön kunnianhimoisia kasvutavoitteita ja toiminnan kehittämistä. Yhtiön varatoimitusjohtajaksi nimitettiin Maria Koivula.

NoHo Partners solmi katsauskaudella koko konsernia koskevan uuden rahoitussopimuksen, jonka aiempaa kevyempi lyhennysohjelma vapauttaa pääomaa kasvuinvestointeihin ja kasvavan osingon maksamiseen. Uuden rahoitussopimuksen ja laskevien viitekorkojen myötä yhtiön rahoituskulujen odotetaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi.

Konsernin rahoitussopimuksen lisäksi BBS-alakonserni uusi jo aiemmin tilikauden aikana oman, muun yhtiön rahoituksesta erillisen rahoituskokonaisuutensa, joka mahdollistaa BBSalakonsernin strategian mukaisten kasvutavoitteiden toteuttamisen nykymarkkinoilla Suomessa ja Sveitsissä. Samalla BBS-alakonserni kartoittaa mahdollisuuksia maantieteelliselle laajentumiselle lähitulevaisuudessa.

Strategiakaudella 2025–2027 konsernin tavoitteena on saavuttaa Suomen liiketoiminnassa noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali. Kansainvälisessä liiketoiminnassa yhtiön tavoitteena on kannattava kasvu ja omistaja-arvon luominen. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on laskea IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen ja jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa.

NoHo Partnersin 2025–2027 strategiakauden painopistealueet ovat:

• Kannattavuus kasvun moottorina
  • o Pääoman tehokas allokointi ja tuotto
  • o Kasvu kotimaassa sekä kansainvälinen kasvu sijoitustoiminnan kautta

Alkuun

• Taseen vahvistaminen
  • o Hallittu velkataso
    • o Rahoituskulujen pienentäminen
    • o Omavaraisuusasteen parantaminen
• Kasvava osinko

Yhtiön strategian ydin on kannattavassa kasvussa, joka asettaa myös yritysostokohteille selkeät raamit. Kasvua ei tavoitella liian aggressiivisesti kannattavuuden kustannuksella.

TILIKAUDEN MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Q1 2024

Yhtiö luopui omistuksestaan Eezy Oyj:ssä

NoHo Partners myi tammikuussa kaikki omistamansa Eezy Oyj:n osakkeet (5 052 856 kpl) hintaan 1,425 euroa osakkeelta. Myyntihinta poikkesi tilinpäätöshetken 31.12.2023 osakekohtaisesta kurssista (1,67) 0,245 euroa osakkeelta. Käyvän arvon muutoksesta aiheutunut 1,2 miljoonan euron suuruinen myyntitappio kirjattiin tuloslaskelman rahoituskuluihin tammikuussa 2024. Toteutuneen järjestelyn myötä yhtiön nettovelat pienentyivät 7,2 miljoonalla eurolla.

Suunnattu maksuton osakeanti yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän perusteella

28.2.2024 NoHo Partners tiedotti, että yhtiön hallitus on päättänyt suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta 31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun viivästetyn palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös tehtiin varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 21 009 715 osakkeeseen. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.3.2024. Uudet osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.

NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström jätti tehtävänsä

20.3.2024 NoHo Partners tiedotti, että yhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström oli ilmoittanut yhtiön hallitukselle jättävänsä tehtävänsä. Vikströmin tiedotettiin siirtyvän uusiin tehtäviin viimeistään 1.9.2024, ja siihen asti hänen tiedotettiin jatkavan roolissaan NoHo Partnersin toimitusjohtajana. Yhtiön hallitus aloitti Vikströmin seuraajan etsinnän.

Q2 2024

NoHo Partners Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

NoHo Partners Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2024 Tampereella. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2023. Lisäksi kokous vahvisti toimielinten palkitsemispolitiikan ja hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin neuvoa-antavilla päätöksillä. Yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 10.4.2024 ja ne ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osingon ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin 16.5.2024. Osingon toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin 15.8.2024 ja kolmas erä 0,15 euroa osakkeelta 14.11.2024.

NoHo Partnersin tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot

24.4.2024 NoHo Partners tiedotti yhtiön hallituksen päättäneen tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoista. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kai Seikku ja jäseniksi Petri Olkinuora ja Timo Mänty. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Timo Mänty ja jäseniksi Maarit Vannas ja Timo Laine.

NoHo Partners päivitti strategiansa ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa strategiakaudelle 2025–2027

21.5.2024 NoHo Partners tiedotti yhtiön hallituksen vahvistaneen yhtiön strategian ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2025–2027. Taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle ovat noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja nykyisen hyvän liikevoittomarginaalin ylläpitäminen Suomen liiketoiminnassa, kannattava kasvu ja omistaja arvon luominen kansainvälisessä liiketoiminnassa, vuosittain kasvavan osingon jakaminen sekä IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhteen operatiiviseen käyttökatteeseen laskeminen noin kahteen. Konsernin päivitetyn strategian painopisteet ovat kannattavuus kasvun moottorina, taseen vahvistaminen sekä kasvava osinko. NoHo Partners esitteli päivitetyn strategian ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet 22.5.2024 järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä.

Q3 2024

Jarno Suominen nimitettiin NoHo Partnersin toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen

6.8.2024 NoHo Partners tiedotti hallituksen nimittäneen Jarno Suomisen NoHo Partners Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen.

Muutoksia NoHo Partners Oyj:n johtoryhmässä

27.8.2024 NoHo Partners tiedotti vahvistaneensa johtoryhmänsä rakennetta vauhdittaakseen uuden strategian toteuttamista. Johtoryhmän aiempaa laajempi kokoonpano tukee yhtiön kunnianhimoisia kasvutavoitteita ja toiminnan kehittämistä. Samalla yhtiön varatoimitusjohtajaksi nimitettiin liiketoimintajohtaja Maria Koivula. Uuden rakenteen astuessa voimaan erillisen Suomen johtoryhmän toiminta lakkasi.

Alkuun

Muutosten myötä NoHo Partnersin johtoryhmän muodostavat 1.9.2024 alkaen:

Jarno Suominen, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja Maria Koivula, varatoimitusjohtaja Jarno Vilponen, talousjohtaja Anne Kokkonen, henkilöstöjohtaja Benjamin Gripenberg, liiketoimintajohtaja, kansainvälinen liiketoiminta Tanja Suominen, liiketoimintajohtaja, ruokaravintolat Paul Meli, liiketoimintajohtaja, viihderavintolat Rainer Lindqvist, kaupallinen johtaja Henri Virlander, myyntijohtaja Pauli Kouhia, hankintajohtaja

Q4 2024

NoHo Partners uusi rahoitussopimuksensa 11.10.2024

NoHo Partners solmi uuden pitkän aikavälin rahoitussopimuksen, jonka tavoitteena on tukea yhtiön 2025-2027 strategiakauden kasvutavoitteiden saavuttamista. Uusi sopimus tuli voimaan 11.10.2024

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä

Raportointikauden jälkeen NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä 1.1.2025–31.12.2028. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa yhteensä enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta hallituksen asettamien liiketoiminnan kannalta keskeisten kasvutavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10 henkilöä.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tammi–joulukuussa 2024 konsernin liikevaihto kasvoi 14,7 prosenttia 427,1 (372,4) miljoonaan euroon. Operatiivinen käyttökate oli 51,3 (44,7) miljoonaa euroa ja kasvoi 14,7 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta. Liikevoitto oli 41,5 (35,9) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 9,7 (9,7) prosenttia. Kauden tulos oli 14,9 (10,4) miljoonaa euroa. Vertailukaudella BBSjärjestelyn transaktiokuluilla oikaistu operatiivinen käyttökate oli 46,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 37,5 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 10,1 prosenttia. Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä kirjauksilla ja BBS-järjestelyn transaktiokuluilla oikaistu tulos oli 16,2 (19,3) miljoonaa euroa.

Yhtiö onnistui tasapainottamaan inflaation vaikutuksia liiketoimintaansa muun muassa keskitetyillä hankintasopimuksilla, eikä yleinen hinnannousu olennaisesti vaikuttanut materiaalikatteeseen. Tehokkaan operatiivisen ohjauksen ja liikevaihdon kasvun myötä henkilöstökulut ovat pysyneet kilpailukykyisellä tasolla.

RAPORTOITAVAT LIIKETOIMINTASEGMENTIT

NoHo Partnersin liiketoiminta muodostuu kahdesta erikseen raportoitavasta liiketoimintasegmentistä:

• Suomen liiketoiminta
• Kansainvälinen liiketoiminta

Liiketoimintasegmentit jakautuvat liiketoiminta-alueisiin, joista yhtiö raportoi liikevaihdon ja yksiköiden lukumäärän. Suomen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: ruoka-, viihde- ja fast food -ravintolat. Kansainväliseen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: Norja, Tanska ja Sveitsi. Ruotsissa sijaitsevan yhden yksikön liiketoimintaa johdetaan Tanskasta käsin ja se raportoidaan osana Tanskan liiketoiminta-aluetta.

SUOMEN LIIKETOIMINTA

milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	298,2	292,6
Operatiivinen käyttökate	35,3	35,6
Liikevoitto	30,4	30,7
Liikevoitto, %	10,2	10,5
Materiaalikate, %	76,2	75,5
Henkilöstökulu, %	32,6	32,7

Tammi–joulukuussa 2024 liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia 298,2 (292,6) miljoonaan euroon. Operatiivinen käyttökate oli 35,3 (35,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 30,4 (30,7) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 10,2 (10,5) prosenttia.

KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA

milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	128,9	79,7
Operatiivinen käyttökate	16,1	9,1
Liikevoitto	11,1	5,3
Liikevoitto, %	8,7	6,6
Materiaalikate, %	71,4	73,9
Henkilöstökulu, %	31,5	31,7

Tammi–joulukuussa 2024 liikevaihto kasvoi 61,6 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta 128,9 (79,7) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvusta 30,4 miljoonaa euroa selittyy Sveitsiin laajentumisella 1.9.2023 alkaen. Operatiivinen käyttökate oli 16,1 (9,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 11,1 (5,3) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 8,7 (6,6) prosenttia.

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

SUOMEN LIIKETOIMINTA	2024	2023
Ruokaravintolat
Liikevaihto, milj. euroa	140,2	133,9
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	32,8	36,0
Liikevaihdon muutos, %	4,7	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	105	106
Viihderavintolat
Liikevaihto, milj. euroa	103,8	109,1
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	24,3	29,3
Liikevaihdon muutos, %	-4,8	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	79	73
Fast food -ravintolat
Liikevaihto, milj. euroa	54,2	49,6
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	12,7	13,3
Liikevaihdon muutos, %	9,2	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	54	55
Yhteensä, milj. euroa	298,2	292,6
Yksiköt yhteensä, lukumäärä	238	234

KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA	2024	2023
Norja
Liikevaihto, milj. euroa	41,2	40,4
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	9,6	10,8
Liikevaihdon muutos, %	1,9	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	24	23
Tanska
Liikevaihto, milj. euroa	39,6	24,3
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	9,3	6,5
Liikevaihdon muutos, %	63,1	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	18	17
Sveitsi*
Liikevaihto, milj. euroa	48,1	15,1
Osuus kokonaisliikevaihdosta, %	11,3	4,0
Liikevaihdon muutos, %	219,1	-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä	17	16
Yhteensä, milj. euroa	128,9	79,7
Yksiköt yhteensä, lukumäärä	59	56

Alkuun

*Konsernin luvuissa 1.9.2023 alkaen

Tilikauden aikana avattiin 19 uutta ravintolaa ja suljettiin 12 ravintolaa.

RAHAVIRTA, INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa oli 75,0 (71,1) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta oli 100,2 miljoonaa euroa ja käyttöpääoman muutos 0,7 miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta tammi–joulukuussa oli -13,1 (-27,4) miljoonaa euroa sisältäen 7,2 miljoonaa euroa Eezy Oyj:n osakkeiden myynnistä saatua kassavirtaa. Tammi– joulukuun investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältävät tavanomaisten ylläpitoinvestointien lisäksi uusien ravintoloiden, muun muassa Helsinkiin avatun NoName Bar & Nightclubin, Jyväskylään avatun Pyynikin Brewhousen sekä Espoon, Kouvolan ja Porin uusien Friends & Brgrs -ravintoloiden avausinvestointien maksuja.

Rahoituksen nettorahavirta oli -58,4 (-37,5) miljoonaa euroa, mikä sisältää emoyhtiön sekä BBS-alakonsernin uusien rahoitussopimusten mukaisia lainojen nostoja 119,9 miljoonaa euroa ja vanhaan rahoitussopimukseen kuuluneiden lainojen takaisin maksuja ja muita lyhennyksiä 116,4 miljoonaa euroa. Yritystodistusohjelma erääntyi 2024 lopussa ja sen takaisinmaksuja rahavirtaan sisältyy 10 miljoonaa euroa. Rahavirtaan sisältyy myös 39,9 (34,2) miljoonaa euroa IFRS 16 mukaisia vuokravelkojen maksuja ja 10,2 (10,1) miljoonaa euroa maksettuja osinkoja ja muuta voitonjakoa.

Konsernin korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -velkojen vaikutusta laskivat tammi–joulukuun aikana 9,3 miljoonaa euroa ja olivat katsauskauden lopussa 125,3 miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -velkojen vaikutusta laski tilikauden alun 116,2 prosentista 110,1 prosenttiin.

Oikaistut nettorahoituskulut ilman Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyviä kirjauksia olivat tammi– joulukuussa 22,1 (17,0) miljoonaa euroa. Oikaistuihin nettorahoituskuluihin sisältyviä IFRS 16 -korkokuluja on tammi–joulukuulta kirjattu yhteensä 10,0 (8,7) miljoonaa euroa.

KONSERNIRAKENTEESSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET

Tilikauden aikana tapahtuneet merkittävät tytäryhtiö- ja liiketoimintahankinnat sekä -myynnit, ja muutokset vähemmistöosuuksissa on esitetty sivulla 125. Tilikauden aikana perustetut yritykset on esitetty sivulla 160.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

Yhtiö ei harjoita varsinaista tutkimustoimintaa. Yhtiön kehitystoiminta käsittää pääasiassa uusien ravintolakonseptien kehittämistä ja jo olemassa olevien konseptien edelleen kehittämistä.

HENKILÖSTÖ

Emoyhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut	2024	2023	2022
Keskimääräinen lukumäärä	172	200	158
Tilikauden palkat ja palkkiot, milj. euroa	9,7	11,0	8,0

Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut	2024	2023	2022
Keskimääräinen lukumäärä	2 060	2 041	1 891
Kokoaikaiset	1 373	1 380	1 211
Osa-aikaiset kokoaikaiseksi muunnettuna	687	661	680
Palkat ja palkkiot, milj. euroa	93,0	79,1	66,0

NoHo Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1 373 (1 380) kokoaikaista ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä 403 (396) vuokrattua työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna.

Sesongista riippuen konsernissa työskentelee yhtäaikaisesti normaaliolosuhteissa noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.

HALLINNOINTI

NoHo Partners Oyj noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lisätietoja yhtiön hallinnointiperiaatteista on saatavilla yhtiön vuoden 2024 hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä, joka julkaistaan osana tätä vuosikertomusta.

Varsinainen yhtiökokous 2024

NoHo Partners Oyj:n 10.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden johdolle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, että tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,43 euroa osaketta kohden.

Osinko maksettiin kolmessa erässä siten, että osingon ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.5.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 16.5.2024.

Toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.8.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 15.8.2024.

Alkuun

Kolmas erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.11.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 14.11.2024.

Yhtiökokous vahvisti nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi. Yhtiökokous päätti, että toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallituksen jäseniksi valitaan Timo Laine, Mika Niemi, Petri Olkinuora, Kai Seikku, Timo Mänty ja Maarit Vannas. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Laine ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Timo Mänty. Lisäksi kokous vahvisti toimielinten palkitsemispolitiikan ja hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin neuvoa-antavilla päätöksillä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 800 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 3,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutuksen nojalla voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään 3 000 000 osaketta, joka vastaa noin 14,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastaja

Vuonna 2024 NoHo Partners Oyj:n hallituksen jäseninä toimivat Timo Laine (puheenjohtaja), Petri Olkinuora, Mika Niemi, Kai Seikku, Maarit Vannas (10.4.2024 alkaen), Timo Mänty (varapuheenjohtaja 10.4.2024 alkaen), Mia Ahlström (10.4.2024 saakka) ja Yrjö Närhinen (10.4.2024 saakka).

Emoyhtiön ja konsernin tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Aku Vikström 31.8.2024 saakka ja Jarno Suominen 1.9.2024 alkaen. Vuoden 2024 lopussa toimitusjohtajan lisäksi konsernin johtoryhmään kuuluivat varatoimitusjohtaja Maria Koivula, talousjohtaja Jarno Vilponen, henkilöstöjohtaja Anne Kokkonen, kansainvälisen liiketoiminnan liiketoimintajohtaja Benjamin Gripenberg, ruokaravintoloiden liiketoimintajohtaja Tanja Suominen, viihderavintoloiden liiketoimintajohtaja Paul Meli, kaupallinen johtaja Rainer Lindqvist, myyntijohtaja Henri Virlander ja hankintajohtaja Pauli Kouhia.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

NoHo Partners Oyj:llä on yksi osakesarja, joilla kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Osake antaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

NoHo Partners Oyj:n osakepääoma oli tilikauden 2024 lopussa 150 000 (150 000) euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 21 009 715 (20 975 678) kappaletta. Yhtiöllä ei ollut hallussaan tilikauden päättyessä NoHo Partners Oyj:n osakkeita.

Yhtiön osakasluettelon mukaan yhtiöllä oli 31.12.2024 11 559 (10 953) osakkeenomistajaa.

Yhtiön kymmenen suurinta osakasta 31.12.2024

Osakkeenomistaja	Osakkeita (kpl)	%
Laine Capital Oy*	5 262 844	25,1
Niemi Mika Rainer	2 236 789	10,7
Veikko Laine Oy	2 131 433	10,1
Sr Evli Suomi Pienyhtiöt	901 000	4,3
Sr Evli Suomi Select	573 624	2,7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	471 500	2,2
Pimu Capital Oy	300 000	1,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	271 566	1,3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	271 566	1,3
JS-Resta Oy**	249 347	1,2
Yhteensä	12 669 669	60,4

* Hallituksen jäsenen Timo Laineen määräysvaltayhteisö

** Johtoryhmän jäsenen Jarno Suomisen määräysvaltayhteisö

31.12.2024 hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja konsernin johtoryhmään kuuluvat henkilöt sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat yhteensä 8 550 800 osaketta, joka vastaa 40,7 prosenttia yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista.

Osakkeiden omistusjakauma 31.12.2024

	Osakkeenomistajat		Osakkeet
Osakkeiden määrä	Määrä	%	Määrä	%
1 - 100	5 777	50,0	235 145	1,1
101 - 1 000	4 984	43,1	1 730 582	8,3
1 001 - 10 000	717	6,2	1 912 107	9,2
10 001 - 100 000	61	0,5	1 704 576	8,2
100 001 - 1 000 000	16	0,1	4 032 924	19,4
> 1 000 000	4	0,0	11 143 347	53,7
Yhteensä	11 559	100,0	20 758 681	98,8
Hallintarekisteröityjä yhteensä			251 034	1,2
Liikkeeseenlaskettu määrä			21 009 715	100,0

	Osakkeenomistajat		Osakkeet
Sektori	Määrä	%	Määrä	%
Yritykset	407	3,5	10 097 819	48,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	17	0,1	4 032 114	19,4
Kotitaloudet	11 127	96,3	6 517 795	31,4
Kotitalouksia palvelevat ei voittoa tavoittelevat yhteisöt	8	0,1	110 953	0,5
Yhteensä	11 559	100,0	20 758 681	98,8
Hallintarekisteröityjä yhteensä			251 034	1,2
Liikkeeseenlaskettu määrä			21 009 715	100,0

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Vuonna 2024 NoHo Partners -konsernin emoyhtiö NoHo Partners Oyj on antanut rahalainoja konserniin kuuluville yrityksille 93,4 (109,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön 12,0 (9,0) miljoonan euron suuruiseen vuokrien pankkitakauslimiittiin sisältyvät myös tytäryhtiöiden vuokrasopimusten takaukset. Konsernin lähipiiritapahtumat on esitetty sivulla 164.

ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Tässä osiossa kuvatut lähiajan riskit ja epävarmuustekijät voivat mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi NoHo Partnersin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukossa on kuvattu riskejä sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi.

Geopoliittinen tilanne	Epävarmalla geopoliittisella tilanteella voi olla vaikutusta yhtiön markkinaympäristöön. Toistaiseksi yhtiö ei kuitenkaan näe sillä olevan olennaista vaikutusta kysyntään sen toimintamaissa.
	Vallitsevan maailmantilanteen aiheuttama yleinen kustannustason nousu vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Vaikutusten lieventämiseksi yhtiö on varautunut raaka-ainehintojen nousuun muun muassa hankinta- ja ostosopimusten keskittämisellä sekä hinnankorotuksilla.
Yleinen taloudellinen tilanne ja asiakaskysynnän muutokset	Ravintolapalveluiden myyntiin ja kannattavuuteen vaikuttavat kotitalouksien taloudellinen tilanne sekä ostovoiman ja yritysmyynnin kehitys. Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymiä ja kuluttajien luottamusta ovat heikentäneet epävarma geopoliittinen tilanne sekä yleinen kustannus- ja korkotason nousu. Ravintolapalveluiden kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla.
	Inflaatio sekä kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen heikentyminen muodostavat riskin NoHo Partnersin liiketuloksen ja kassavirran kehitykselle. Operatiivisten kustannusten sopeuttaminen ja kyky vastata ketterästi asiakaskysynnän muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä, joilla yhtiö voi vaikuttaa liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen.
Maksuvalmiusriski	Yhtiön rahoitustarpeita katetaan käyttöpääoman optimoinnilla sekä ulkopuolisilla rahoitusjärjestelyillä, jotta yhtiöllä on jatkuvasti riittävästi likviditeettiä tai nostamattomia sitovia luottojärjestelyjä käytössään. Maksuvalmiusriskin operatiivinen seuranta ja hallinnointi tapahtuvat keskitetysti konsernin talousosastolla, missä rahoituksen riittävyyttä hallinnoidaan rullaavan ennusteen perusteella.
	Lainsäädännön yllättävät, yhtiön liiketoimintaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen.
Rahoitusriskit	Konsernissa pyritään arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain ravintoloiden käyttöastetta ja myynnin kehitystä, jotta konsernilla on tarpeeksi käyttöpääomaa ja likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Markkinakorkojen muutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin.
	Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen, rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin.
Lainsäädännön muutokset	Ravintolatoiminnan sääntelyn muuttuminen yhtiön eri markkina-alueilla voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Lainsäädännön muutokset koskien esimerkiksi alkoholi-, elintarvike- ja työlakia sekä arvonlisäverotusta saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Vuokratason kehitys	Toimitilakulut muodostavat merkittävän osan NoHo Partnersin liiketoiminnan kuluista. Yhtiön toimitilat ovat pääosin vuokratiloja, joten yleisen vuokratason kehityksellä on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Työmarkkinatilanne ja työvoiman saanti	Osaavan osa-aikaisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja viikonloppuisin voidaan nähdä epävarmuustekijänä, joka voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Liikearvon alaskirjausriski	Konsernilla on taseessaan merkittävä määrä liikearvoa, johon kohdistuu alaskirjausriski siinä tapauksessa, että konsernin kassavirran tulevaisuuden tuotto-odotukset laskevat pysyvästi ulkoisten tai sisäisten tekijöiden takia.

YHTIÖN HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOA KOSKEVAKSI TOIMENPITEEKSI

NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105 940 945,62 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on 11 224 968,82 euroa.

NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan 0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.

Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.

Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21 009 715.

TULOSOHJEISTUS 12.2.2025 ALKAEN

NoHo Partners arvioi, että tilikaudella 2025 Suomen liiketoiminnan kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.

STRATEGIAKAUDEN 2025–2027 TALOUDELLISET TAVOITTEET

Yhtiön pitkän aikavälin ohjeistus kuuluu seuraavasti:

Konsernin tavoitteena on saavuttaa Suomen liiketoiminnassa noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali. Kansainvälisessä liiketoiminnassa yhtiön tavoitteena on kannattava kasvu ja omistaja-arvon luominen. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on laskea IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen ja jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa.

TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTA

Emoyhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut (FAS)

milj. euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	40,2	44,8	41,9
Liikevoitto	7,4	5,2	0,6
% liikevaihdosta	18,4	11,7	1,4
Oman pääoman tuotto %	10,7	-4,7	2,6
Omavaraisuusaste %	39,3	37,7	42,9

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

milj. euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	427,1	372,4	312,8
Materiaalikate	309,7	279,9	235,5
% liikevaihdosta	74,8	75,2	75,3
Liikevoitto	41,5	35,9	31,6
% liikevaihdosta	9,7	9,7	10,1
Taseen loppusumma	582,9	576,4	453,2
Sijoitetun pääoman tuotto %	9,2	9,3	8,6
Oman pääoman tuotto %	14,2	11,0	6,5
Omavaraisuusaste %	17,7	18,6	18,2
Nettovelkaantumisaste %	331,1	326,4	353,1
Nettovelkaantumisaste % ilman IFRS16-vaikutusta	110,1	116,2	135,1
Henkilöstökulu %	32,3	32,5	33,2
Investointien nettorahavirta	13,1	27,4	16,4

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2024	2023	2022
Tulos/osake, laimentamaton, EUR	0,54	0,38	0,07
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, EUR	0,53	0,37	0,07
Oma pääoma/osake, EUR	3,82	3,72	3,61
Osinko/osake, EUR *	0,46	0,43	0,40
Osinko/osakekohtainen tulos, %	85,4	113,8	546,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,8	5,0	6,0
Hinta/voitto-suhde (P/E)	14,74	22,86	91,67
Osakkeen kurssi 31.12., EUR	7,94	8,64	6,71
Osakkeen keskikurssi, EUR	7,86	8,16	7,51
Osakkeen ylin kurssi tilikaudella, EUR	9,00	9,60	8,60
Osakkeen alin kurssi tilikaudella, EUR	6,92	6,57	5,70
Osakkeiden markkina-arvo, miljoonaa euroa	166,8	181,2	138,9
Osakkeiden vaihto tilikaudella	3 024 634	2 799 219	3 211 768
Osakkeen suhteellinen vaihto, %	14,4	13,4	15,8

milj. euroa	2024	2023	2022
Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin	21 006 879	20 864 459	20 297 862
Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12.	21 009 715	20 975 678	20 699 801

* Hallituksen ehdotus tilikaudelta 2024 9.4.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 168.

KESTÄVYYSSELVITYS

Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) on Euroopan Unionin säädös, joka astui voimaan 1.1.2024. Direktiivin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä eitaloudellisessa raportoinnissa ja tarjota eri sidosryhmille päätöksentekoa tukevaa tietoa yrityksen strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun keskeisistä tekijöistä, jotka liittyvät kestävyyteen tai vaikuttavat siihen. Kestävyysselvitys kuvaa, kuinka altis yritys on keskeisille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille. Kestävyysraportti tulee toteuttaa eurooppalaisen kestävän kehityksen standardikokoelman (ESRS) mukaisesti, ja siihen sovelletaan taloudellisen raportoinnin julkistamislaajuutta ja -aikataulua. NoHo Partners raportoi direktiivin mukaisesti ensimmäistä kertaa vuoden 2024 tilinpäätöksen yhteydessä.

1. YLEISET TIEDOT

1.1. Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet

Kestävyysselvitys on laadittu konsernitasolla. Se kattaa kaikki tytäryhtiöt, yksiköt ja toiminnot, ja on siten yhtenäinen konsernitilinpäätöksen kanssa. NoHo Partners toimii ravintola-alalla. Sen merkittäviä liiketoimintaryhmiä ovat ruokaravintolat, viihderavintolat ja pikaruokaravintolat. Raportointikauden aikana liiketoimintaryhmissä ei ole tapahtunut muutoksia. Yhtiön markkinat ja asiakasryhmät koostuvat kuluttajamarkkinoista sekä B2Bmyynnin asiakkaista Suomessa, Tanskassa, Norjassa, ja Sveitsissä. NoHo Partnersin palveluksessa työskentelee vuoden aikana keskimäärin 3 453 henkilöä jakautuen toimintamaittain seuraavasti:

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi	2 221
Norja	658
Tanska	284
Sveitsi	281

NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä maiden mukaan, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, jotka muodostavat vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

Kestävyysselvityksen tietoja on tarkasteltu yhtiön koko arvoketjun osalta sillä laajuudella, kun tietoa on ollut julkisesti tai NoHo Partnersin omista lähteistä saatavilla. Tämä lähestymistapa varmistaa, että selvitys heijastaa yhtiön koko toimintakenttää ja sen vaikutuksia. Sallittuja poikkeuksia tietojen poisjättämisessä on hyödynnetty, mikäli tietoja ei ole saatavissa, tiedon kerääminen on kesken tai aiheeseen liittyviä tietoja (esimerkiksi henkinen omaisuus, tietotaito, innovointi) ei ole mahdollista raportoida.

NoHo Partnersin arvoketju koostuu seuraavista toimijoista:

Kategoria	Toimijat
Kumppaniverkosto	Sopimuskumppanit (ruoka- ja juomatuotteet, kalusteet), kuljetusliikkeet, pakkausvalmistajat, vuokranantajat, energiayhtiöt, jäteyhtiöt, oppilaitokset
Työvoima	Oma työvoima, vuokratyövoima
Omistajat	Osakkeenomistajat, pääomistajat, partnerit
Asiakkaat ja kuluttajat	Take-away-tuotteiden myyntialustat, pakkausvalmistajat, kuljetusliikkeet, turismi, asiakkaat ja kuluttajat.

Arvoketjun alkupäässä keskeisiä toimijoita ovat sopimuskumppanit, ja loppupäässä asiakkaat ja kuluttajat. Yhtiö hyödyntää sekä sisäisiä että ulkoisia resursseja toimintansa kehittämiseen. Keskeisiä liikesuhteita ovat suhteet hankintakumppaneihin, henkilöstövuokrausyhtiöihin sekä vuokranantajiin. NoHo Partnersin tuotantopanokset koostuvat ruoka- ja juomatuotteista. Niiden keräämiseen, kehittämiseen ja turvaamiseen liittyvät toimintatavat perustuvat laajan hankintakumppanuusverkoston ja monipuolisen ravintolaportfolion ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Yhtiön tuotokset asiakkaille ovat monipuolisia ruoka- ja juomakokemuksia. Tulokset sijoittajille ja muille sidosryhmille perustuvat kannattavaan kasvuun.

Yhtiön strategiassa ei ole suoria kestävyysseikkoihin liittyviä tavoitteita tai viittauksia. Kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin, markkinoihin, asiakas- ja sidosryhmiin sekä maantieteellisiin alueisiin tullaan määrittelemään, kun dataa on kerätty vähintään kolmelta raportointivuodelta.

Sidosryhmien näkemykset ja intressit on otettu huomioon osana kestävyysseikkojen hallintaa ja analysointia. Osallistettuja sidosryhmiä olivat asiakkaat, hallitus, hankintakumppanit, henkilöstö, henkilöstövuokrausyhtiöt, sijoittajat, analyytikot, omistajat, oppilaitokset, toimialajärjestö sekä vuokranantajat. Kuuleminen suoritettiin verkkokyselyn avulla. Olennaisuuden arviointiprosessin aikana kerättyjä sidosryhmien kuulemisia ei ole käytetty strategian eikä liiketoimintamallin valmistelussa, mutta sidosryhmien näkemykset on tuotu hallituksen, johdon ja tarkastusvaliokunnan tietoon. Lisäksi yhtiö on tunnistanut ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja olennaisuusanalyysin tulokset ja tulee seuraavan kolmen raportointivuoden aikana tarkentamaan raportointia erityisesti strategian ja liiketoimintamallin osalta kuvaten, kuinka NoHo Partners vastaa näihin haasteisiin.

Yhtiön liiketoimintamallissa huomioidaan työvoiman, arvoketjun, asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä muiden keskeisten sidosryhmien edut, näkemykset ja oikeudet, jotka sisältävät myös ihmisoikeuksien kunnioittamisen. NoHo Partnersin eettiset ohjeet määrittelevät toimintatavat yhtiön sisällä sekä suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin, arvoketjuun ja yhteiskuntaan. Ohjeet perustuvat NoHon Partnersin arvoihin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin ja yrityksen toimintaan liittyviin lakeihin ja ohjeistuksiin.

NoHo Partners on vastannut Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) asettamiin vähimmäistiedonantovaatimuksiin perustuen saatavilla oleviin tietoihin toimintaperiaatteistaan, toimistaan, mittareistaan ja tavoitteistaan. Tällä lähestymistavalla yhtiö on varmistanut kattavan ja yhtenäisen raportoinnin, joka tarjoaa sidosryhmille selkeän kuvan kestävyyteen liittyvistä toimintaperiaatteista, niiden toteuttamisesta, vaikutuksista sekä tavoitteiden määrittämisestä ja seurannasta.

1.2. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Seuraavat määritelmät ja olosuhteet ovat vaikuttaneet kestävyysselvityksen laadintaan ja tuloksiin. Näiden huomioiminen auttaa arvioimaan raportoinnin luotettavuutta ja relevanssia.

Mittareihin liittyvät estimaatit ja tulosten tarkkuustaso

Kestävyysselvitys sisältää mittareita, jotka perustuvat osittain toimialakohtaisiin keskiarvotietoihin sekä yhteistyökumppaneiden käyttämiin metodologioihin. Estimaatit ja mittausepävarmuudet liittyvät erityisesti päästölaskennan kokonaistulokseen, hävikin laskentaan ja vuokratyövoimaa koskeviin mittareihin. Epävarmuutta hallitaan käyttämällä luotettavia julkisia lähteitä sekä toimimalla yhteistyössä hyvämaineisten kumppaneiden kanssa.

● Päästölaskennan kokonaistulos sisältää sekä arvioituja että epäsuoria lähteitä, ja käytetyt kertoimet ovat osittain keskiarvoja. Estimaatit ja kertoimet perustuvat yhteistyökumppanin metodologiaan. Mittausepävarmuus johtuu päästölaskennassa käytettyjen kertoimien tarkkuudesta sekä siitä, että laskenta on suoritettu otospohjaisesti. Laskennan pohjana käytettävää taustatietoa on kerätty sekä ravintolamäärältään että ajallisesti rajatusta otoksesta, ja otoksen tulokset on yleistetty ennalta määritellyn metodologian mukaan koko konserniin. Epävarmuutta vähentää se, että yhteistyökumppani on erikoistunut toimialan päästölaskentaan.

Alkuun

• Hävikinlaskennan estimaatit ja mittausepävarmuus: NoHo Partnersilla ei ole keskitettyä ja standardisoitua seurantaa hävikin määrästä painokiloina koko konsernin osalta, vaan hävikkiä seurataan ennen kaikkea talouden tunnuslukujen kautta, esimerkiksi myyntikatteena myyntiryhmittäin. Yhtiön tapahtumaravintoloilla on ekokompassi-sertifikaatti, joka edellyttää ruokahävikin seurantaa.
• Vuokratyövoimaa koskevista mittareista henkilölukumäärä on laskettu keskimääräisenä raportointikauden ajalta ja perustuu työaikajärjestelmään ja tuntiraportointiin. Työaikajärjestelmästä on laskettu kaikkien järjestelmään yksilöityjen vuokratyöntekijöiden lukumäärä kuukausittain ja raportoitu niiden keskiarvo vuoden aikana. Raportoidun lukumäärän arvionvaraisuus johtuu siitä, että kaikkia työntekijöitä ei ole yksilöity työaikajärjestelmän.

Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, muutoksia edellisiin kausiin ei voida arvioida. Ensimmäisen kahden raportointikauden aikana on tarkoitus saada kokemusta direktiivistä ja sen vaatimuksista. Tavoitteena on laatia suunnitelma ja kehittää prosesseja, jotka parantavat kestävyysselvityksen tarkkuutta ja luotettavuutta. Mittauksissa tehdyt oletukset ja päätökset dokumentoidaan tulevaa kehitystä varten. Mikäli selvityksessä havaitaan virheitä, niiden luonne ja korjaustoimenpiteet raportoidaan.

Lainsäädäntöön ja standardiin perustuvat tiedot

Selvityksessä ei poiketa ESRS-standardeista eikä sovelleta muita kestävyysraportointistandardeja tai lainsäädäntöä. NoHo Partners ei tule viittaamaan muihin virallisiin yritystietoihin.

Keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmät

Kestävyysselvityksessä noudatetaan ESRS 1:n mukaisia keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta) aikamääreitä. Arviot olennaisten kestävyysseikkojen vaikutuksista eri aikaväleillä on annettu vain silloin, kun vaikutukset on kohtuudella pystytty päättelemään.

1.3. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat monimuotoisesta joukosta ammattilaisia, joiden toiminta on keskeisessä roolissa kestävyysasioiden hallinnassa ja valvonnassa, ja joiden asiantuntemus ja kokemus yhtiön toimialoista, tuotteista ja maantieteellisistä markkinoista vastaavat yhtiön tarpeita. Konsernin toimintamaissa on pääosin omat johtoryhmänsä, joiden jäsenillä on oman maantieteellisen alueensa tuntemus.

Kokoonpanot ja hallintaprosessit

Konsernin johtoryhmän kokoonpano ja rakenne ovat muuttuneet raportointikauden aikana. Konsernin johtoryhmä laajeni 1.9.2024 neljästä jäsenestä kymmeneen. Uudessa johtoryhmässä on edustettuna sekä Suomen liiketoiminta että kansainvälinen liiketoiminta. Konsernin toimintamaissa toimii lisäksi paikallisia johtoryhmiä, joiden jäsenet tuntevat oman markkinansa erityispiirteet.

Hallitus koostuu kuudesta jäsenestä ja sen alaisuudessa toimii kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Konsernin johtoryhmän uudessa kokoonpanossa naisten osuus on 30 % (3/10) ja miesten osuus 70 % (7/10). Hallituksessa sukupuolijakauma on 17 % naisia (1/6) ja 83 % miehiä (5/6). Hallituksen jäsenistä 67 % (4/6) on riippumattomia. Konsernin valvontaelimissä ei ole työntekijöiden edustusta, mutta työntekijöiden edustajat ovat osana henkilöstön kehitysryhmää, jossa käsitellään henkilöstöä koskevat asiat ja päätökset.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenten tehtävän määrityksessä on otettu huomioon yksilön vastuu ja osaaminen ja jokainen yksilö on erikseen nimettynä. Hallituksen jäsenten vastuulla ei ole suoraan liikkeenjohtoon liittyviä tehtäviä. Tarkastusvaliokunnan vastuulla on muun muassa varmistaa, että tilinpäätös, mukaan lukien kestävyysselvitys, on laadittu lakien mukaisesti, ja kuulla säännöllisesti vastuullisuustyöryhmää olennaisten kestävyysseikkojen vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Kestävyystyön valvonta

Johtoryhmä määrittelee kestävyystyön tavoitteet, seuraa niiden toteutumista yhdessä tarkastusvaliokunnan kanssa, ja kehittää toimintaa. ESG-työryhmä (talous-, henkilöstö- ja hankintajohtaja) vastaa vastuullisuustyön kehittämisestä, toteuttamisesta ja kestävyysselvityksen laatimisesta. ESG-työryhmän johtaja raportoi sekä johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa hallituksen tarkastusvaliokunta työjärjestyksensä mukaisesti, mutta erityisiä valvontatoimia ei ole määritelty. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat (04/24 alkaen) Kai Seikku, Petri Olkinuora ja Timo Mänty. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvontaan liittyviä riskikohtia arvioidaan, ja tarvittaessa päätetään erityisten valvontatoimien täytäntöönpanosta.

Osaaminen ja kokemus

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten käytössä oleva asiantuntemus on merkittävässä roolissa kestävyysasioiden valvonnassa. Johtoryhmä on arvioinut vastuullisuusasioiden osaamisen tarpeet ja käyttänyt tarvittaessa erikoisasiantuntijoita. ESG-työryhmän johtaja on vahvistanut osaamistaan osallistumalla Kauppakamarin vastuullisuuskoulutukseen. Yrityksellä ei ole sisäistä erityisosaamista raportoinnin ja päästölaskennan osalta, joten johdon ja ESGtyöryhmän tukena päästölaskennassa, raportoinnissa sekä tapahtumayksiköiden ruokajätteen hallinnassa on käytetty ulkopuolisia vastuullisuusasiantuntijoita.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot

Hallinto-, johto ja valvontaelimien käsittelemät kestävyysseikat ovat nousseet raportointikauden aikana esille kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Näin on varmistettu, että kaikki keskeiset kestävyysnäkökohdat tullaan huomioimaan yhtiön strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa.

Tunnistamis- ja arviointiprosessi on hyväksytetty tarkastusvaliokunnassa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään johdonmukaisesti eri toimielinten kokouksissa, kuten johtoryhmässä, hallituksessa ja tarkastusvaliokunnassa. Näissä kokouksissa tehdään päätöksiä toimenpiteistä, joilla pyritään hallitsemaan tunnistettuja riskejä ja hyödyntämään tunnistettuja mahdollisuuksia. Tämän raportointikauden aikana hallinto-, johto ja valvontaelimet eivät ole harkinneet kompromisseja liittyen vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. ESG-ohjelmaan perustuva työkirja on henkilöstön saatavilla sisäisen viestinnän alustalla. Yhtiö ei ole tällä raportointikaudella sitoutunut erillisiin kolmansien osapuolten standardeihin tai aloitteisiin, eikä osallistanut sidosryhmiä toimintaperiaatteiden laadintaan. Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa yhtiön hallitus, joka toimii ylimpänä vastuullisena tahona kaikissa kestävyysasioissa. Muilta osin hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan kestävyysasioista tarpeen mukaan raportointikauden aikana. Tiedonjakamisen säännöllinen rytmi määritellään tarkemmin ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Tämä menettely varmistaa, että elinten jäsenet saavat ajankohtaista ja riittävää tietoa tehtäviensä suorittamiseksi.

Kestävyyteen liittyvät kannustin- ja palkitsemisjärjestelmät

NoHo Partnersilla ei ole kestävyysseikkoihin liittyviä kannustin- tai palkitsemisjärjestelmiä hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille, eikä niiden tuloksellisuutta arvioida suhteessa mihinkään kestävyystavoitteisiin. Yhtiö tarkistaa palkitsemisjärjestelmänsä säännöllisesti ja

varmistaa, että mahdolliset muutokset hyväksytään ja saatetaan ajan tasalle asianmukaisesti. Palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä vastaa palkitsemisvaliokunta.

1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta Due Diligence -prosessista

Yhtiön kestävyysselvityksen Due Diligence -prosessi on kehitysvaiheessa, eikä toimenpiteitä ole vakiinnutettu. Seuraavan kolmen raportointivuoden kuluessa tavoitteena on kuvata prosessin näkökohdat ja eri vaiheet kestävyysselvityksessä ja integroida ne osaksi yhtiön laajempaa Due Diligence -prosessia.

1.5. Riskien hallinta ja sisäinen valvonta kestävyysselvityksen osalta

Kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta perustuu jatkuvaan riskien kartoitukseen sekä arviointiin ja on osa liiketoiminnan turvaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. ESG-työryhmän arvion mukaan raportointiprosessiin liittyviä riskejä ovat riittävät resurssit ja riittävä osaaminen raportin toteuttamiseen sekä datan luotettavuuden ja oikeellisuuden varmistaminen. Yhtiö sisällyttää kestävyysselvityksen laatimiseen liittyvän riskien arvioinnin osaksi muita sisäisiä riskienhallinta- ja arviointiprosessejaan viimeistään kolmannen raportointikauden jälkeen vuonna 2027. Toimenpiteet riskien lieventämiseksi tullaan integroimaan osaksi yhtiön laajempaa riskienhallintajärjestelmää. Näin varmistetaan, että kaikki olennaiset toimenpiteet käsitellään yhdenmukaisesti muiden yhtiön sisäisten toimintojen ja prosessien kanssa.

Yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastustoiminnan prosessit ovat kuvattu vuosikertomuksessa. Vastuullisuusraportoinnin osalta prosessi etenee seuraavasti:

• ESG-työryhmä valmistelee raportoitavat tiedot ml. mahdollisen listauksen käytetyistä virallisista lähteistä.
• Taloushallinto vastaa kontrollien luomisesta tietojen luotettavuuden varmistamiseksi.
• Tarkastusvaliokunta valvoo prosessia.
• Hallitus hyväksyy raportin.

Tämä prosessi varmistaa, että raportoinnin kaikki vaiheet ovat läpinäkyviä ja valvottuja. Havainnot kestävyysraportoinnin laadintaan liittyvien mahdollisten riskien osalta raportoidaan säännöllisesti hallinto-, johto- ja valvontaelimille.

2. KAKSOISOLENNAISUUDEN ARVIOINTI

Olennaisuuden arviointi on keskeinen osa ESRS:n mukaista kestävyysraportointia. Sen tavoitteena on tunnistaa yritykselle merkitykselliset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointi on toteutettu kahdesta näkökulmasta: Miten yhtiön toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön, sekä millaisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia ESGteemat voivat aiheuttaa yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin. Arvioinnissa on huomioitu liiketoimintamallin, yhtiön omien toimintojen sekä erityisesti arvoketjun alku- ja loppupään vaikutukset eri ajanjaksoina. Kestävyysseikoissa on tunnistettu sekä systeemisiä että yksittäisiä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella NoHo Partners on valinnut ne kestävyysasiat, jotka ovat olennaisia ja yhtiö raportoi niistä ESRSstandardien mukaisesti.

Kestävyysseikkoja ei ole huomioitu yhtiön strategiassa. Vaikutuksia strategiaan ja liiketoimintamallin resilienssiä olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyen tullaan analysoimaan viimeistään kolmen raportointikauden jälkeen, kun dataa on kerätty riittävästi. Kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin, markkinoihin, asiakas- ja sidosryhmiin sekä maantieteellisiin alueisiin tullaan määrittelemään vuoteen 2027 mennessä.

Olennaisten kestävyysseikkojen tunnistamisessa on hyödynnetty ESRS:n* mukaista aiheluetteloa, johon on kattavasti listattu ESG-teemoja. Tunnistamisessa on lisäksi huomioitu muita toimiala- ja yrityskohtaisia aiheita silloin, kun ESRS ei niitä kata. Kaksi teemaa, toimialan veto- ja pitovoima sekä poliittinen vuoropuhelu, on lisätty aihelistaan. Muut olennaiset kestävyysseikat nousevat ESRS:n aiheluettelosta.

*ESRS:n aihekohtaiset standardit ovat E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E3 Vesi ja merten luonnonvarat, E4 Biodiversiteetti ja ekosysteemit E5 kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, G1 Liiketoiminta

Olennaisuuden arviointi liiketoiminnan harjoittamisen osalta

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liiketoiminnalle on tunnistettu seuraavien kriteerien perusteella:

• Sijainti: NoHo Partnersilla on toimipaikkoja useissa eri maissa; Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Ravintolat sijaitsevat eri kaupungeissa. Näiden sijaintien merkityksellisyys arvioidaan sen perusteella, minkälainen vaikutus niillä on paikallisiin yhteisöihin ja ympäristöön.
• Toiminta: Yhtiön toiminta keskittyy ravintola- ja viihdepalveluihin. Niillä on suora vaikutus asiakaskokemukseen ja paikalliseen talouteen. Yhtiö arvioi toimintansa vaikutuksia säännöllisesti ja pyrkii jatkuvasti parantamaan palveluitaan.

• Toimiala: Ravintola- ja viihdeala on altis erilaisille riskeille, kuten talouden suhdanteille ja muuttuville asiakasmieltymyksille. Yhtiö tunnistaa nämä riskit ja mahdollisuudet analysoimalla toimialan trendejä ja kilpailutilannetta.
• Liiketoiminnan rakenne: NoHo Partners koostuu useista tytäryhtiöistä, jotka toimivat itsenäisesti mutta yhteistyössä. Tämä rakenne mahdollistaa joustavan reagoinnin markkinassa tapahtuviin muutoksiin ja tehokkaan riskienhallinnan.

Arvoketjun vaikutus riskeihin ja mahdollisuuksiin kattaa kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta lopputuotteen toimitukseen asiakkaalle. Erilaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia voi ilmetä jokaisessa näistä vaiheista.

Raaka-aineiden hankinta voi altistaa yrityksen toimitusketjun häiriöille, kuten luonnonkatastrofeille tai poliittisille levottomuuksille. Tämä voi johtaa toimitusviiveisiin ja kustannusten nousuun. Toisaalta vastuulliset ja kestävät hankintakäytännöt voivat parantaa yrityksen mainetta ja vähentää riskejä.

Tuotantoprosesseissa voi esiintyä esimerkiksi laatuongelmia, työvoiman saatavuusongelmia tai ympäristövaikutuksia. Toisaalta esimerkiksi tehokkuuden parantaminen, innovaatiot ja uusien teknologioiden käyttöönotto voivat vähentää kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä.

Jakeluun ja logistiikkaan voi liittyä esimerkiksi kuljetusviiveitä, polttoaineen hinnan vaihteluita tai logistiikkakumppaneiden epäluotettavuutta. Samalla esimerkiksi jakelukanavien optimointi, yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa ja uusien markkinoiden avaaminen voivat luoda uusia mahdollisuuksia. Asiakaspalveluun liittyvät riskit koskevat esimerkiksi asiakastyytyväisyyden heikkenemistä tai brändin maineen vahingoittumista. Mahdollisuuksia voi syntyä asiakaskokemuksen parantamisesta, asiakasuskollisuuden lisäämisestä ja uusien palveluiden kehittämisestä.

2.1. Metodologia

Olennaisuuden arviointi on keskeinen osa ESRS:n mukaista kestävyysraportointia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida yrityksen toiminnan merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden olennaisuus kestävyysselvityksessä. Arvioinnin tulokset muodostavat pohjan raportoinnille, ja ne auttavat varmistamaan, että raportointi keskittyy olennaisiin kestävyysseikkoihin. Yrityksen arviointiprosessi noudattaa ESRS:n vaatimuksia ja toimii perustana kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksille.

Olennaisten kestävyysseikkojen arviointiprosessi perustuu nyt ensimmäistä kertaa ESRSstandardiin, eikä metodologiaan perustuvaa kaksoisolennaisuuden arviointia ole aikaisemmin tehty. Työskentelyprosessi itsessään on kuitenkin säilynyt ennallaan: Vastuullisuustyöryhmä arvioi säännöllisesti olennaisia kestävyysseikkoja kokouksissaan. Arviointi pohjautuu evidenssiin, liiketoiminnan operatiivisiin vaikutuksiin sekä taloudellisiin vaikutuksiin. Olennaisuuden arvioinnin tarkistus tehdään pääsääntöisesti liiketoiminnan strategiapäivitysten yhteydessä, mutta päivityksiä voidaan tehdä tarvittaessa myös muulloin. Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessit tullaan sisällyttämään osaksi kokonaisvaltaista riskienhallinta- ja johtamisprosessia. Tarkempi kuvaus arviointiprosessista ja sen toteutuksesta tullaan määrittelemään ensimmäisen kolmen raportointikauden jälkeen vuodelta 2027.

Kaksoisolennaisuuden arviointi on toteutettu noudattaen ESRS:n kolmivaiheista ohjeistusta. Arviointi kattaa yrityksen toiminnan, (ruoka-, viihde- ja fast food ravintolat) sekä maantieteelliset alueet (Suomi, Norja, Tanska, Sveitsi), liikesuhteet sekä sidosryhmien vaikutukset, ja sen tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida keskeiset kestävyysseikat raportoinnin perustaksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty toimiin ja liikesuhteisiin hankintakumppaneiden, henkilöstövuokrausyhtiöiden, sekä vuokranantajien kanssa, jotka muodostavat olennaisen osan yrityksen arvoketjusta.

• 1. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin NoHo Partnersin kestävyysraportoinnin laajuus, arvoketjun alku- ja loppupään tiedot sekä keskeiset liikesuhteet ja sidosryhmät. Tämä kuvaus toteutettiin vastuullisuustyöryhmän keskustelujen pohjalta.
• 1. Toisessa vaiheessa tunnistettiin yhtiön toiminnan tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä yritykseen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Tunnistaminen perustui ESRS:n mukaiseen aiheluetteloon, jota täydennettiin yhtiön omilla aihekohtaisilla teemoilla. Prosessi koostui vastuullisuustyöryhmän ja johdon keskusteluista, tutkimustiedon ja aiheisiin liittyvien artikkelien ja raporttien hyödyntämisestä sekä sidosryhmien kuulemisesta verkkokyselyiden avulla. Kuultuja sidosryhmiä olivat asiakkaat, hallitus, hankintakumppanit, henkilöstö, henkilöstövuokrausyhtiöt, sijoittajat, analyytikot, omistajat, oppilaitokset, toimialajärjestö sekä vuokranantajat. Päätelmiä muodostettaessa hyödynnettiin yleisiä ja yksityiskohtaisia tietolähteitä. Yleisiä tietolähteitä ovat muun muassa ESG-työryhmän suullinen arvio (kaksoisolennaisuuden arvioinnin työkokoukset), olennainen lainsäädäntö yleisellä tasolla, (esim. Elintarvikelainsäädännön vaatimukset tuote- ja toimialakohtaisesti, Työaikalaki) tai verkkosivuilta löytyvä tieto (esim. Ilmastopaneeli, Ruokavirasto, THL). Yksityiskohtainen taso viittaa nimettyyn dokumenttiin (esim. Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailu- ja ravintola-alan hiilitiekartta; UN, Guiding Principles on Business and Human Rights), tutkimukseen (esim. TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022; Finnwatch 2024, Päästöjä keittiöistä, Ravintola-alan suurten toimijoiden ilmastotyö) tai artikkeliin (esim. MaRa Ry., Työvoiman saatavuus matkailu- ja ravintola-alan kohtalonkysymys 13.2.2023). Tunnistamisen lopputulemana muodostettiin päätelmät liiketoiminnan vaikutuksista kestävyysseikkaan. Arviointia, priorisointia ja seurantaa tukeva kestävyysselvityksen

Due Diligence -prosessi on kehitysvaiheessa, ja tavoitteena on integroida se tulevaisuudessa osaksi yhtiön laajempaa Due Diligence -prosessia.

1. Kolmannessa vaiheessa pisteytettiin tunnistetut kestävyysseikat tärkeysjärjestykseen. ESRS:n mukaan yrityksen tulee käyttää määrällisiä ja/tai laadullisia kynnysarvoja määrittääkseen mitkä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yritys arvioi olennaisiksi.

Vaikutusten olennaisuuden arviointi ja pisteytys

Liiketoiminnan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin arvioitiin pisteyttämällä niiden vakavuus, joka riippuu kestävyysseikan mittakaavasta, laaja-alaisuudesta, ja korjattavuudesta. Mittakaava viittaa kestävyysseikan toteutuessa realisoituvien seurausten vakavuuteen. Laaja-alaisuus esittää kuinka laajalle vaikutukset mahdollisesti ulottuisivat. Korjaamaton luonne arvioi, voidaanko kielteiset vaikutukset korjata ja missä määrin, eli esimerkiksi ennallistaa ympäristö tai palauttaa vaikutusten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanne aikaisempaa vastaavaksi. Vakavuus on arvioitu pisteyttämällä mittakaava, laajaalaisuus ja korjaamaton luonne asteikolla nollasta viiteen (0–5). Kestävyysseikan vakavuus muodostuu näiden kolmen muuttujan kokonaispistemäärästä. Myönteisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin pisteyttämällä vaikutusten mittakaava ja laaja-alaisuus sekä todennäköisyys edellä esitetyn asteikon mukaisesti. Kielteisten ja myönteisten vaikutusten todennäköisyyttä arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen (1 ei todennäköinen- 5 todellinen).

Kynnysarvot

• Todellinen kielteinen/myönteinen kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen, kun sen vakavuus/vaikutus on kahdeksan (8) pistettä tai yli ja sen todennäköisyys on viisi (5) pistettä.
• Mahdollinen kielteinen/myönteinen kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen, kun sen vakavuus/vaikutus kahdeksan (8) pistettä tai yli ja sen todennäköisyys on neljä (4) pistettä.
• Mikäli yksittäinen muuttuja, mittakaava, laaja-alaisuus, tai korjattavuus, on pistemäärältään viisi (5), on kestävyysseikka olennainen riippumatta kokonaispistemäärästä.

Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja pisteytys

Työryhmä on keskusteluissaan arvioinut kestävyysseikkojen aiheuttamia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Kestävyysseikka on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu tai voidaan kohtuudella olettaa aiheutuvan taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisten olennaisuuksien määrittelyyn on myös vaikuttanut niiden olennaisuus taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta erityisesti silloin, kun on ollut syytä olettaa, että näiden tietojen poisjättäminen voisi vaikuttaa käyttäjien päätöksentekoon. Arviossa on kuvattu sanallisesti taloudellisten riskien ja/tai mahdollisuuksien luonnetta (esim. käyttökate, henkilöstökustannukset) sekä arvioitu pisteyttämällä riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja suuruutta asteikolla nollasta viiteen (0–5).

Alkuun

Kynnysarvot

• Taloudellinen riski tai mahdollisuus on olennainen, kun sen todennäköisyys on neljä (4) pistettä tai enemmän ja sen suuruus on neljä (4) pistettä tai enemmän.
• Riski tai mahdollisuus katsotaan todelliseksi, jos sen todennäköisyys on viisi (5), ja mahdolliseksi, jos sen todennäköisyys on neljä (4) pistettä.

Yhtiön toiminnan vaikutusten ja riippuvuuksien yhteyksiä mahdollisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin on tarkasteltu keskusteluissa vastuullisuustyöryhmän ja asiantuntijoiden välillä. Tarkastelussa on tunnistettu yhteyksiä keskeisiin resurssitarpeisiin, hankintaan, laatuun ja hinnoitteluun, sekä toiminnan kannalta hyväksyttäviin ehtoihin. Esimerkkejä yhtiön riippuvuuksista ja niiden merkityksestä:

• Energiaan liittyvistä päästöistä suurin osa johtuu kaukolämmön ja sähkön kulutuksesta. Koska ala tuottaa itse vain vähän energiaa, päästöjen määrä riippuu pääosin hankitun energian tuotantotavoista. Tämä tekee yhtiöstä vahvasti riippuvaisen toimintamaiden uusiutuvan energian tarjoamasta. Riskinä on, että uusiutuvien energiamuotojen tarjonta ei kasva riittävän nopeasti vastaamaan yhtiön tarpeita, mikä voi hidastaa sen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
• Kierrätyksen tehokkuus riippuu paikallisten jätehuoltopalveluiden laajuudesta ja laadusta. Alueilla, joissa kierrätysinfrastruktuuri on puutteellinen, yhtiön kyky vähentää jätteitä ja edistää kiertotaloutta voi kärsiä.
• Työlupien uusimisprosessin nopeus ja tehokkuus vaikuttaa suoraan yhtiön henkilöstön käytettävyyteen, mikä voi aiheuttaa henkilöstöriskejä erityisesti korkean kausivaihtelun aikana.

NoHo Partners pitää kestävyyteen liittyviä taloudellisia riskejä yhtä tärkeinä muiden taloudellisten riskien kanssa.

2.2. Olennaiset kestävyysseikat

Arvioinnin perusteella NoHo Partners on valinnut ne kestävyysasiat, jotka ovat olennaisia, ja yhtiö raportoi niistä ESRS-standardien mukaisesti. Tietoja työstetään edelleen ja puuttuvia tai muuttuvia tietoja täydennetään seuraavien raportointikausien aikana. Kestävyysseikkojen olennaisuus pisteytettiin ja kestävyysseikat asetettiin tärkeysjärjestykseen edellä kuvattuja kynnysarvoja hyödyntämällä. Metodologiaa on noudatettu kaikkien standardien osalta edellä kuvatun mukaisesti. Seuraavaksi esitetyt kestävyysseikat nousivat olennaisiksi vaikutuksiltaan, riskeiltään tai mahdollisuuksiltaan.

Ympäristöön liittyvät olennaiset kestävyysseikat

E1 Ilmastonmuutos

Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen

• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen: Ilmastonmuutos on seurausta kestämättömästä toiminnasta, ja sen aiheuttamat muutokset ovat vakavia koko ihmiskunnalle. Se tapahtuu kaikkialla ja koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii NoHo Partnersilta toimenpiteitä, kuten resilienssin vahvistamista sekä yhteistyötä hankintaketjun kanssa.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään (ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutukset): Valtaosa ravintoloiden päästöistä liittyy ruoan tuotannon päästöihin (Scope 3). Vakavimmillaan ruoka- ja juomaraaka-aineiden ilmastokuormitus voi kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ilmastovaikutukset koskevat yhtiön kaikkia toimintamaita ja toimipisteitä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii NoHo Partnersilta toimenpiteitä, kuten yhteistyötä hankintaketjun kanssa sekä ruoka- ja juomatarjooman suunnittelua.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään (energia): Suurin osa liiketoiminnan ilmastokuormituksesta syntyy energiankulutuksesta. Ala itse tuottaa vain vähän energiaa, joten päästöt riippuvat hankitun energian tuotantotavoista. Vakavimmillaan energiankulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta. Energiankulutuksen vaikutukset koskevat yhtiön kaikkia toimintamaita ja toimipisteitä. Vaikutusten korjattavuus on riippuvainen toimintamaiden energiasektorin päästöistä sekä vihreän siirtymän toteutumisesta. NoHo Partnersin tulee omassa toiminnassaan vähentää energiapäästöjään parantamalla energiatehokkuutta sekä käyttämällä uusiutuvaa energiaa.
• Energiankulutus on todellinen taloudellinen riski: Sähkömarkkinoiden jatkuvat hintavaihtelut ovat todellinen taloudellinen riski, jonka vaikutukset kattavat kaikki toimintamaat koko tilikauden ajalta. Absoluuttisesti energian hinta kasvaa lyhyellä

aikavälillä lisäten kustannuksia ja vaikuttaen liikevoittoon. Energian hintakehitys riippuu myös toimintamaiden vihreän siirtymän toteutumisesta. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin voi vaatia investointeja ja lisätä lyhyen ja keskipitkän aikavälin energiankulutuksen kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvat energiamuodot todennäköisesti yleistyvät ja energian hinnan voidaan olettaa laskevan. NoHo Partners kontrolloi sähkön hintavaihtelua suojaamalla sähkön hankintahintaa.

● Energiatehokkuus on taloudellinen mahdollisuus: Arjen toimintatapojen, kuten energian (lämmitys, jäähdytys, valaistus) ja veden säästämisen, tavaratilausten tehostamisen sekä kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa todellisen positiivisen muutoksen koko tilikauden aikana vähentäen kuluja ja parantaen liikevoittoa.

E5 Kiertotalous

Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn

• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ruokajätteen syntyyn: Ruokahävikki ja jätteiden heikko kierrätys tuottaa kasvihuonepäästöjä, kun jätettä muodostuu kaatopaikoille. Ruokahävikki koskee kaikkia ravintoloita. Vaikutukset vaativat yhteistyötä jäteyhtiöiden kanssa sekä kierrätyksen ja resurssitehokkuuden parantamista.
• Ruokajätteen tuottaminen on taloudellinen riski: Ruokahävikki aiheuttaa resurssien (ihmiset, energia) hukkaa erityisesti, kun ruokaraaka-aineiden tilaukset ja varasto-optimoinnit epäonnistuvat sekä silloin, kun ruoka-annos tuotetaan, tarjoillaan ja sitten heitetään pois. Kun hävikki kertautuu noin 300 ravintolassa koko tilikauden aikana on sen vaikutus käyttökatteeseen todellinen. Ruokajätettä syntyy koko arvoketjussa, mikä voi vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin sekä lisätä hankinnan ja jätehuollon kustannuksia. Suurin vaikutus on varastoihin muodostuvalla ruokajätteellä. Tilausketjun hyvällä hallinnalla yhtiö pystyy arvioimaan paremmin tarpeita, optimoimaan ostoja ja minimoimaan varastoihin muodostuvaa ruoka-ainejätettä.
• Kiertotalous ja resurssitehokkuus ovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle (kierrätyksen skaalaus): Materiaalivalinnat, kuten kalusteet ja keittiölaitteet lisäävät ympäristökuormitusta. Ravintolakalusteiden kierrätys ja keittiökalusteiden vuokraus lisää resurssitehokkuutta ja tuottaa säästöjä. Kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa merkittävän positiivisen muutoksen vähentäen kuluja ja parantaen liikevoittoa.

Sosiaalisiin teemoihin liittyvät kestävyysseikat

S1 Oma työvoima - työolot

Liiketoiminnan vaikutukset työntekijöiden työoloihin

• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työvoiman työllisyysturvaan: Ravintola-alalla työntekijöiden tulojen epävakaus ja työpaikkojen epävarmuus on yleistä. Osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja saattavat vaikuttaa työntekijöiden pitkäaikaiseen talouden suunnitteluun. Matkailusta riippuvaisilla alueilla kausiluontoinen työllistyminen on yleistä, mikä voi johtaa tulojen epävakauteen ja työpaikkojen epävarmuuteen. Henkilöstöyhtiöiden kautta palkatuilta työntekijöiltä voi puuttua työturvaa ja etuja. Taloudellinen taantuma näkyy ravintolapalveluiden käytön vähenemisessä, mikä voi johtaa irtisanomisiin ja työpaikkojen menetyksiin. NoHo Partnersilla on riittävästi työvoimaa ja työntekijöiden työllisyysturva on tällä hetkellä hyvä. Yhtiön liiketoiminta on kestävällä ja kannattavalla pohjalla, palkkaus on osin alan keskiarvoa parempi ja työaikasuunnitteluun sekä työolosuhteisiin panostetaan. NoHo Partners kehittää jatkuvasti toimintojaan työllisyysturvan ylläpitämiseksi.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus epäsäännöllisiin työaikoihin: Ravintolatyö on vuorotyötä, jota tehdään arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Epäsäännölliset työajat voivat aiheuttaa uupumusta ja vaikeuttaa henkilökohtaisen elämän suunnittelua. NoHo Partners tarjoaa työntekijöilleen kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelut sekä kouluttaa esihenkilöitä työvuorosuunnitteluun. Toimivia työaikakäytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työn ja muun elämän yhteensovittamiselle: Ravintolatyö on vuorotyötä, joka voi aiheuttaa epäsäännöllistä unirytmiä ja haasteita yhtenäisen päivittäisen rutiinin ylläpitämisessä. Työajat ovat epäsäännöllisiä, mikä voi häiritä työn ja yksityiselämän tasapainoa, mutta toisaalta tuoda vapautta työelämän suunnitteluun. Vakavimmillaan ravintolatyön epäsäännöllisyys voi aiheuttaa uupumusta ja johtaa työkyvyn menetykseen. NoHo Partnersilla on prosessit ja mittarit työvuorosuunnitteluun sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toimivia työaikakäytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työturvallisuuteen ja hyvinvointiin: Ravintolatyöntekijät altistuvat tapaturmille niin salissa kuin keittiössä. Liukastumiset, kaatumiset sekä palo- ja viiltovammat ovat mahdollisia. Toistuvat tehtävät, raskas nostaminen ja epämukavat asennot voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinvammoja. Korkeat lämpötilat ja meluisat ympäristöt voivat vaikuttaa terveyteen pitkällä aikavälillä. Työntekijät voivat kohdata sanallista tai fyysistä aggressiota asiakkailta tai työtovereilta. Työtapaturma tai

työpaikkakiusaaminen voi vakavimmillaan johtaa työkyvyn menetykseen. Vaikuttavuudet tunnistetaan ja toimivia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti.

S1 Oma työvoima - yhdenvertainen kohtelu

Liiketoiminnan vaikutukset työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun

• Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus palkkatasa-arvoon: Mikäli naiset kohtaavat esteitä uralla etenemisessä ja johtotehtäviin nousemisessa tai kokevat palkkauksen vuoksi epätasa-arvoa, on riskinä pula osaavasta työvoimasta. NoHo Partnersilla sukupuolijakauma on tasainen. Yhtiöllä on enemmän naisravintolapäälliköitä, kuin miehiä, mutta vastaavasti keittiön puolella miehiä on päällikkötehtävissä suhteessa enemmän. Palkkauksessa päällikkötasolla ei juuri ole eroavaisuuksia. Johtotasolla palkkaeroja on ollut historiassa, mutta linjauksia on muutettu ja korjausliike on tehty palkkatasa-arvon toteutumiseksi. Parhaimmillaan palkkatasa-arvo vahvistaa yhtiön veto- ja pitovoimaa.
• Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus koulutuksen houkuttelevuuteen ja osaamisen kehittämiseen: Alan koulutukseen hakeutuminen on laskussa, vaikka työllisyysnäkymät ovat hyvät. NoHo Partnersille voi tulla töihin myös ilman alan koulutusta. Lisäksi yhtiö tarjoaa harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja nuorille. Suurena toimijana NoHo Partners on mukana myös erilaisissa koulutuksen houkuttelevuutta lisäävissä ja osaamisen kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa. Tarjoamalla koulutuksen houkuttelevuutta lisääviä hankkeita (kesätyö, nuorten työllistäminen, oppilaitosyhteistyö, työ ilman koulutusta), yhtiö varmistaa myös ammattimaisen työvoiman saamisen. Kiinnostus kouluttautumiseen rakennetaan osittain työssä viihtymisen kautta, jossa korostuvat muun muassa kohtuulliset työajat ja työn turvallisuus, riittävä palkkaus, tasavertainen kohtelu, hyvä työnantajuus ja kivat työkaverit, kiinnostavat työtehtävät sekä oman osaamisen hyödyntäminen. Myös alan keskiarvoa parempi palkkaus voi varmistaa ammattimaisen työvoiman saamisen ja kiinnostuksen hakeutua alan koulutukseen. Yhteistyö oppilaitosten kanssa parantaa viestintää ja vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa.

• Työntekijöiden riittämätön koulutus on riski liiketoiminnalle: Ravintola-alan ammatillisen koulutuksen taso tai työntekijöiden ammatillinen pätevyys ei välttämättä riitä, mikä kasvattaa työpaikalla annettavan koulutuksen määrää ja lisää kustannuksia. NoHo Partners kouluttaa työntekijöitään varmistaakseen riittävät ammatilliset valmiudet eri tehtäviin. Työpaikalla tarjottu koulutus sekä koulutusalusta NoHo Akatemia lisäävät henkilöstökuluja. Riskin suuruus on keskinkertainen mutta jos trendi jatkuu, myös kustannukset voivat nousta.

• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työpaikan vetovoimaan ja pitovoimaan: Ravintola-ala on matalapalkka-ala, ja riskinä on työntekijöiden houkutteleminen ja pitäminen. Ala tarjoaa paljon osa-aikatyötä, joka mahdollistaa joustot, mutta ei välttämättä lisää houkuttelevuutta tai sitoutumista yritykseen. Ravintola-alan heikko veto- ja pitovoima vaarantaa työvoiman saatavuuden ja voi vakavimmillaan aiheuttaa ravintoloiden sulkemisen, jos henkilöstöä ei saada rekrytoitua. NoHo Partnersilla ei tätä vaaraa ole, mutta käytänteitä tulee kehittää jatkuvasti. Yhtiö tarjoaa joustavia työaikoja, koulutusta, etenemismahdollisuuksia ja työhyvinvointiin liittyviä etuja. Lisäksi yhtiöllä on erittäin houkutteleva ravintolaportfolio ja se maksaa osin keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä voi lisätä houkuttelevuutta. Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat työnantajamielikuvaan, joten NoHo Partnersin on huolehdittava siitä, että luvatut asiat toteutuvat myös työpaikan arjessa.

• Työpaikan heikko veto- ja pitovoima on riski liiketoiminnalle: Ravintola-ala on matalapalkka-ala, ja riskinä on työntekijöiden houkutteleminen ja pitäminen. Jos yritys ei onnistu palkkaamaan ammattimaista henkilökuntaa, tarvitaan yhden työn tekemiseen useampi henkilö. Lisäksi työntekijöiden nopea vaihtuvuus lisää henkilöstökuluja (rekrytointikulut, vaihtuvuuden kustannukset). NoHo Partners tarjoaa joustavia työaikoja, koulutusta, etenemismahdollisuuksia ja työhyvinvointiin liittyviä etuja. Lisäksi yhtiö maksaa osin keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä voi lisätä houkuttelevuutta. Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat työnantajamielikuvaan, joten yhtiön on huolehdittava siitä, että luvatut asiat toteutuvat myös työpaikan arjessa. Työpaikan vetovoimaa ja pitovoimaa vahvistavia käytänteitä kehitetään jatkuvasti. Riskin suuruus on keskinkertainen, mutta jos trendi jatkuu, niin mahdollisen toteutuvan riskin todennäköisyys kasvaa.
• Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työvoiman parissa esiintyvään kiusaamiseen ja häirintään: Jokainen syrjintä- tai häirintätapaus on toteutuessaan vakava. Ne voivat vaikuttaa työntekijän terveyteen, aiheuttaa vaihtuvuutta ja johtaa oikeudellisiin vastuisiin kuten sakkoihin ja rikossyytteisiin. Vakavuudeltaan eritasoista häirintää ja kiusaamista voi tapahtua kaikissa ravintoloissa. NoHo Partnersilla on nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän osalta. Jokainen tapaus tutkitaan. Yhtiöllä on prosessit kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi, kanavat viestinnän helpottamiseksi sekä työntekijöiden anonymiteettisuoja. Toimivia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti.
• Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus monimuotoisuuteen: Ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, kulttuurierot ja monimuotoisuus hyväksytään ravintola-alalla yleisesti, näin myös NoHo Partnersilla. Monimuotoisuudella on positiivinen vaikutus yhtiön veto- ja pitovoimaan, kun erilaiset ihmiset kokevat työpaikan omakseen. Monimuotoiset työyhteisöt ovat osa yhtiön arkea ja yrityskulttuuria. Monimuotoisuuden toteutumista seurataan hyvinvointikyselyn avulla ja toimivia käytänteitä kehitetään jatkuvasti.

S2 Arvoketjun työntekijät

Liiketoiminnan tuotantoketjun vaikutukset arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin

Alkuun

• Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin: NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita toimittajilta, jotka käyttävät lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muutoin rikkovat työhön liittyviä oikeuksia aiheuttaen vakavia ihmisoikeusrikkomuksia arvoketjun työntekijöitä kohtaan (esimerkiksi laittomat työajat, riittämätön palkkaus, puutteet työturvallisuudessa). Tiedossa on yksittäisiä tällaisia tapauksia. Yhtiö käyttää tunnettuja toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi niihin välittömästi.
• Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus lapsityövoimaan, pakkotyöhön, asianmukaisiin asuinoloihin ja yksityisyyteen: NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita toimittajilta, jotka käyttävät lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muutoin rikkovat työhön liittyviä oikeuksia (esimerkiksi vapauden riisto ottamalla passi pois, tai perimällä liian korkeita asumis- ja matkakuluja suhteessa palkkaan). Yhtiö käyttää tunnettuja toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi niihin välittömästi.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Liiketoiminnan vaikutukset kuluttajien ja asiakkaiden yksityisyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen

• Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden tietosuojaan: Mahdolliset tietosuojarikkomukset (esim. henkilötiedot ja maksutiedot) voivat vakavimmillaan aiheuttaa asiakkaan yksityisyyden vaarantumisen ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Tapaukset ovat erittäin harvinaisia. Tietosuojan turvaaminen varmistetaan noudattamalla GDPR-protokollaa. Yhtiöllä on myös nimetty tietosuojavaltuutettu.
• Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen (ruoan turvallinen käsittely): Mahdollinen ruoan puutteellinen käsittely voi johtaa elintarvikeperäisiin sairauksiin ja vaarantaa asiakkaiden terveyden. Tapaukset ovat yleisesti vakavuudeltaan vähäisiä, mutta yksittäinen tapaus voi olla terveydelle vaarallinen (esim. vakava allergiakohtaus). Vaikutus koskee kaikkia ravintoloita. Ruoan turvallinen käsittely varmistetaan omavalvontajärjestelmän avulla.

• Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen (alkoholinkäytön terveyshaitat): Ravintoloiden anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on 11 %, josta Noho Partnersin osuus on enintään 1 %. Yhtiön osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on niin pieni, ettei siitä arvioida olevan haittaa kansanterveydelle, mutta yksittäisen kuluttajan näkökulmasta alkoholin riskikäytöllä voi olla terveydellisiä vaikutuksia (tapaturmat, alkoholiperäiset sairaudet). On haastavaa arvioida tarkkaa lukua sille, kuinka moni henkilö altistuu alkoholinkäytöstä johtuville terveysriskeille erityisesti ravintoloiden takia. NoHo Partners huomioi kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä muuttuneet kuluttajatottumukset tarjoamalla monipuolisia ravintolakokemuksia.
• Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden turvallisuuteen (häirintä, humalainen häiriökäyttäytyminen): Alkoholin nauttiminen ravintolassa voi toisinaan johtaa häiriötilanteisiin, kuten häirintään, tappeluihin tai loukkaantumisiin. Tapaukset ovat yleisesti vakavuudeltaan vähäisiä, kuten häirintää ja huutelua, mutta yksittäinen tapaus voi olla vakavampi, esimerkiksi väkivaltarikos. Vaikutus koskee kaikkia ravintoloita, mutta korostuu viihderavintoloissa. Anniskelulaki kieltää alkoholin anniskelun päihtyneelle. Lisäksi asiakkaiden turvallisuus häirinnän osalta varmistetaan muun muassa asianmukaisten turvallisuusohjeiden ja koulutuksen, whistleblowing-kanavan ja häirintäpuhelimen avulla, sekä rakenteellisten ratkaisujen kuten valaistuksen kautta.

Hallinnollisiin teemoihin liittyvät kestävyysseikat

G1 Yrityskulttuuri

Liiketoiminnan vaikutukset yrityskulttuuriin

● Liiketoiminnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin: Yrityskulttuuri syntyy organisaation jokaisen jäsenen jatkuvan ja pitkäjänteisen tekemisen seurauksena, ja sen vahvistaminen tapahtuu joka päivä. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin toteutuminen. Vahva yrityskulttuuri houkuttelee ja sitouttaa työntekijät yritykseen ja on liiketoiminnan kasvun edellytys. Yhtiön kyky ennakoida yrityskulttuuriin kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, hallita ja ratkaista niiden vaikutuksia sekä seurata niihin liittyviä riskejä on osa hyvää liikkeenjohtotapaa. Työnantajamaineen, asiakastyytyväisyyden sekä hyvinvointikyselyn tulosten perusteella NoHo Partnersilla on positiivinen yrityskulttuuri.

Alkuun

● Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus korruptioon ja lahjontaan: Riski korruptiosta ja lahjonnasta voi liittyä hankintaketjuun. NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai palveluita toimittajilta, jotka rikkovat lakia korruptioon ja lahjontaan liittyen. Tapaukset voivat vakavimmillaan johtaa mainehaittaan tai oikeudellisiin vastuisiin, kuten sakkoihin tai rikossyytteisiin. Yhtiö käyttää tunnettuja toimittajia ja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa hankintakumppaneiden kanssa, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Tapaukset ovat harvinaisia. Mikäli yksittäisiä tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi välittömästi.

NEGATIIVINEN VAIKUTUS	Mittakaava	Laaja-alaisuus	Vaikutuksen korjaamaton luonne	Vakavuus	Todennäköisyys
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	4	5	3	12
Ilmastonmuutoksen hillintä (ruokaraaka-aineet)	4	5	3	12
Energian kulutus	4	5	3	12
Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen	5	5	2	12
Työturvallisuus ja hyvinvointi	5	5	2	12
Työpaikan veto- ja pitovoima	5	5	2	12
Kiusaaminen ja häirintä	5	5	2	12
Ruokajäte ja resurssitehokkuus	3	5	3	11
Työvoiman työllisyysturva	3	5	2	10
Epäsäännölliset työajat	3	5	2	10
Asiakkaiden terveys (ruoan turvallinen käsittely)	2	5	2	9	4
Asiakkaiden terveys (alkoholinkäytön terveyshaitat)	2	5	2	9	4
Asiakkaiden turvallisuus (häirintä, humalainen häiriökäyttäytyminen)	2	5	2	9	4
Tuotantoketjun työntekijöiden työolot	5	1	2	8	4
Tuotantoketjun työntekijöiden oikeudet	5	1	2	8	4
Asiakkaiden tietosuoja	5	1	2	8	4
Tuotantoketjun vaikutus korruptioon ja lahjontaan	5	1	2	8	4

POSITIIVINEN VAIKUTUS	Mittakaava	Laaja-alaisuus	Vaikutuksen korjaamaton luonne	Vaikutus	Todennäköisyys
Yrityskulttuuri	5	5		10
Koulutuksen houkuttelevuus ja osaamisen kehittäminen	5	3		8	4
Tasa-arvo	3	5		8	4
Monimuotoisuus	3	5		8	4

TALOUDELLINEN RISKI	Luonne	Suuruus	Todennäköisyys
Energian kulutus	Liikevoitto	5	5
Ruokajäte ja resurssitehokkuus	Käyttökate, ostot	5	5
Koulutuksen houkuttelevuus ja osaamisen kehittäminen	Liikevaihto, henkilöstökulut	3 - 4	5
Työpaikan veto- ja pitovoima	Liikevaihto, henkilöstökulut	3 - 4	5

TALOUDELLINEN MAHDOLLISUUS	Luonne	Suuruus	Todennäköisyys
Energian kulutus (arjen toimintatavat)	Liikevoitto	5	5
Ruokajäte ja resurssitehokkuus (kierrätyksen skaalaus)	Liikevoitto	5	5

EI RAPORTOITAVAT KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)	Mittakaava	Laaja-alaisuus	Vaikutuksen korjaamaton luonne	Vakavuus/Vaikutus	Todennäköisyys
Tuotantoketjun vaikutus pilaantumiseen	4	2	2	8	3
Tuotantoketjun vaikutus veden kulutukseen, vedenottoon ja päästöihin	4	2	2	8	3
Tuotantoketjun vaikutus merten luonnonvaroihin	4	2	2	8	3
Tuotantoketjun vaikutus biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin	4	2	2	8	3

EI RAPORTOITAVAT KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)	Mittakaava	Laaja-alaisuus	Vaikutuksen korjaamaton luonne	Mittakaava	Laaja-alaisuus
Tuotantoketjun vaikutus riittävän ruoan, puhtaan veden ja sanitaation turvaamiseen liiketoiminta aluella	4	2	2	8	3
Tuotantoketjun vaikutus eläinten hyvinvointiin	4	2	2	8	3
Ekosysteemit	4	2	2	8	2
Tavarantoimittajasuhteet	4	2	2	8	2
Laijen uhanalaisuus (ylikalastus)	3	1	3	7	4
Poliittinen vuorovaikutus	2	4		6	4
Tuotantoketjun vaikutus aavikoitumiseen	1	3	3	7
Riittävä palkkaus	3	3	1	7
Työvoiman yksityisyys	4	1	2	7
Laadukkaan tiedon mahdollistaminen	4	1	2	7
Työvoiman riittävät asuinolot	2	2	2	6
Yhteisöjen asianmukaiset asuinolot	2	2	2	6
Yhteisöjen asianmukainen turvallisuus	2	2	2	6
Ilmiantajien suojelu	4	1	1	6
Sosiaalinen dialogi	1	4	0	5
Lasten suojeleminen	3	1	1	5
Asiakkaiden yhteisöllisyys ja monimuotoisuus	2	1	1	4
Vastuulliset markkinointikäytänteet	2	1	1	4
Korruptio ja lahjonta	3	1	0	4

EI RAPORTOITAVAT KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)	Mittakaava	Laaja-alaisuus	Vaikutuksen korjaamaton luonne	Mittakaava	Laaja-alaisuus
Pilaantuminen	2	1	0	3
Tuotteiden ja palvelujen saavuttavuus asiakkaille	1	1	1	3
Vesivarannot ja veden laatu	2	0	0	2
Jätevesipäästöt	0	0	0	0
Valtameripäästöt	0	0	0	0
Haitalliset vieraslajit	0	0	0	0
Vammaisten työllistäminen ja osallistaminen	0	0	0	0
Lapsityövoima ja pakkotyö	0	0	0	0
Yhteisöjen maahan liittyvät vaikutukset	0	0	0	0
Yhteisöjen kansalais- ja poliittiset oikeudet (yritys ja tuotantoketju)	0	0	0	0
Asiakkaiden sananvapaus	0	0	0	0
Eläinten hyvinvointi	0	0	0	0

Olennaiset tiedot on raportoitu hyödyntämällä ESRS-standardien mukaisia tiedonantovaatimuksia ja niiden alla esitettyjä datapisteitä. Olennaiset kestävyysseikat on valittu kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella. Valinnassa on käytetty kynnysarvoja. Tiedonantovaatimuksia on tarkasteltu, ja niiden perusteella on päätetty, tukeeko esitetty tieto kestävyysseikan olennaisuutta. Lisäksi siirtymäsäännöksiä on sovellettu tilanteissa, joissa luotettavaa dataa ei ole ollut saatavilla. Kaikille olennaisille kestävyysseikoille on esitetty toimintaperiaatteet, mutta tavoitteita, tekoja ja mittareita ei ole raportoitu, koska niitä ei ole määritelty. Toimintaperiaatteiden kuvaamisessa on sovellettu vähimmäistiedonantovaatimuksia sekä aihekohtaisia vaatimuksia. Olennainen yhteisökohtainen kestävyysseikka, työpaikan vetovoima ja pitovoima, on huomioitu ja käsitelty samalla tavalla kuin muutkin teemat.

Kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet, teot ja tavoitteet

Yhtiön strategiaan ei sisälly suoria tavoitteita tai viittauksia kestävyysseikkoihin. Yhtiön strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyen tullaan analysoimaan kolmen raportointikauden jälkeen, kun dataa on kerätty riittävästi.

Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Toimintaperiaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa, ja niiden toimeenpanosta on vastuussa hallitus. NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Yhtiöllä ei ole käytössä erityistä tavoitteiden asettamisprosessia, eikä tavoitteiden edistymistä seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan vuosien 2025–2027 aikana.

3. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Olennaiset kestävyysseikat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energia sekä jäte ja kierrätys. Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Nämä toimintaperiaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa. Yhtiön hallitus on vastuussa toimintaperiaatteiden käytäntöönpanon toteutumisesta.

Vuoden 2024 raportoinnissa riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät ennakoidut taloudelliset vaikutukset liittyen ilmastoon ja kiertotalouteen jätetään siirtymäsäännöstä hyödyntäen

raportoimatta.

Ilmastoskenaarioita, huomioiden 1,5 celsiusasteen muutos, ei ole toteutettu. Yhtiön strategian tai liiketoimintamallin ilmastokestävyyttä ei ole kuvattu. Resilienssianalyysi tullaan toteuttamaan, kun dataa on kerätty vähintään kolmelta raportointikaudelta

EU-Taksonomia

EU-taksonomia, eli yhtenäinen kestävyyskriteeristö vihreiden investointien edistämiseksi, on luokitusjärjestelmä, joka muodostaa luettelon ympäristön kannalta kestävästä taloudellisesta toiminnasta. Taksonomia-asetuksessa ympäristöllinen kestävyys rakentuu kuuden ympäristötavoitteen varaan, joita ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Ympäristöllisesti kestäväksi, taksonomian mukaiseksi toiminnaksi luokitellaan sellainen toiminta, joka edistää merkittävästi ainakin yhden yllä luetellun tavoitteen toteuttamista eikä aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille tai riko esimerkiksi ihmisoikeuksia.

Yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten liiketoimintojen osuudesta liikevaihdosta, investoinneista ja operatiivisista kuluista. Toiminto raportoidaan, mikäli se on säädöksen piirissä.

NoHo Partnersin suorittaman arvion pohjalta konsernin tulkinta on se, ettei mikään sen liiketoiminnoista ole tällä hetkellä raportoitavien taksonomiatoimialojen piirissä.

	Yhteensä, MEUR	Taksonomian mukaista, %	Taksonomia kelpoista, %	Ei-taksonomia kelpoista, %
Liikevaihto*	427,1	0,0	0,0	100,0
Investoinnit **	44,0	0,0	0,0	100,0
Operatiiviset kulut ***	11,3	0,0	0,0	100,0

* Tilinpäätöksen liitetieto 2.1

• ** Pääomamenot sisältävät luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien (vuokrasopimukset) lisäykset tilikauden aikana (tilinpäätöksen liitetiedot 4.1, 4.2 ja 4.3)
• *** Toimintamenot sisältävät luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (tilinpäätöksen liitetieto 4.3) sekä käyttöomaisuushyödykkeiden kunnossapitoon ja korjauksiin liittyviä kuluja.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta vuonna 2024

Tilikausi 2024	2024		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Koodi Taloudelliset toiminnat (1) (2)	Liikevaihto (3) EUR	Osuus liikevaihdosta vuosi 2024 (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) %	Vesi (7) %	Ympäristön pilaantuminen (8) %	Kiertotalous (9) %	Biologinen monimuotoisuus (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä K/E	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (11) (12) (13) K/E	Vesi K/E	Ympäristön pilaantuminen (14) K/E	Kiertotalous (15) (16) K/E	Biologinen monimuotoisuus K/E	Vähimmäis tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjes telmäkelpoist en (A.2) osuus liikevaihdos ta 2023 (18) %	Luokka (mahdollis tava toiminta) (19) M	Luokka (siirtymä toiminta) (20) S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)	0,0	0
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)	0,0	0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)	0,0	0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto	427,1	100
Yhteensä	427,1	100

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista vuonna 2024

Tilikausi 2024	2024		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Koodi Taloudelliset toiminnat (1) (2)	Pääomamenot (3) EUR	Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) %	Vesi (7) %	Ympäristön pilaantuminen (8) %	Kiertotalous (9) %	Biologinen monimuotoisuus (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä K/E	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (11) (12) (13) K/E	Vesi K/E	Ympäristön pilaantuminen (14) K/E	Kiertotalous K/E	Biologinen monimuotoisuus (15) (16) K/E	Vähimmäis tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus pääomame noista 2023 (18) %	Luokka (mahdollis tava toiminta) (19) M	Luokka (siirtymä toiminta) (20) S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)	0,0	0
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)	0,0	0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)	0,0	0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot	44,0	100
Yhteensä	44,0	100

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista vuonna 2024

Tilikausi 2024		2024			Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Toimintamenot (3) EUR	Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) %	Vesi (7) %	Ympäristön pilaantuminen (8) %	Kiertotalous (9) %	Biologinen monimuotoisuus (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä K/E	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (11) (12) (13) K/E	Vesi K/E	Ympäristön pilaantuminen (14) K/E	Kiertotalous (15) (16) K/E	Biologinen monimuotoisuus K/E	Vähimmäis tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus toimintame noista 2023 (18) %	Luokka (mahdollis tava toiminta) (19) M	Luokka (siirtymä toiminta) (20) S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat - Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,0 0,0 Josta mahdollistavat toiminnat Josta siirtymätoiminnat A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat - Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 0,0 0 A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2) 0,0 ⁰ B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 11,3 100 Yhteensä 11,3 100

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

3.1. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Säätilan vaihtelut voivat aiheuttaa satokausituotteiden saatavuushaasteita arvoketjun alkupäässä. Saatavuushaasteet voivat puolestaan aiheuttaa hinnankorotuksia sekä arvoketjun alku- että loppupäässä. Lisäksi saatavuushaasteiden vaikutukset arvoketjun loppupäässä voivat näkyä rajoituksina ruoka- ja juomatarjoomassa. Fyysiset riskit voivat kohdistua sellaisiin ravintolakonsepteihin, joiden toiminta voi äkillisten säätilan muutosten takia häiriintyä. Tällaisia ovat esimerkiksi terassiravintolat.

Alkuun

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat fyysiset riskit ja siirtymäriskit

Liiketoimintaan vaikuttava fyysinen ilmastoriski on ensisijaisesti vakava säätilan muutos, joka voi olla luonteeltaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä akuutti (rankkasade, helleaalto), mutta pitkällä aikavälillä säätilan krooniset muutokset (esim. pysyvä lämpeneminen tai kuivuus) voivat yleistyä. (EU) 2021/2139) Säätilan vaihtelut voivat aiheuttaa satokausituotteiden saatavuushaasteita arvoketjun alkupäässä. Arvoketjun loppupäässä vaikutukset voivat liittyä ruoka- ja juomatarjooman rajoituksiin.

Siirtymäriskit liittyvät mahdollisiin muutoksiin lainsäädännössä sekä niiden vaikutuksiin asiakaskäyttäytymisessä. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen aiheuttamia siirtymäriskejä voivat olla uudet sääntelyvaatimukset, kuten hiilivero tai energiatehokkuusstandardit, jotka toteutuessaan lisäävät kustannuksia. Siirtymäriskit on tunnistettu, mutta niiden toteutumisen todennäköisyyttä, laajuutta tai mahdollista kestoa ei ole arvioitu. NoHo Partnersin liiketoiminta ei tällä hetkellä altistu näille siirtymäriskeille, mutta toteutuessaan hankintahinnat voivat niiden seurauksena nousta, mikä vastaavasti voi aiheuttaa myyntihintojen nousua ja sitä kautta asiakasvolyymien laskua sekä mahdollisesti liikevaihdon menetystä.

Riskien arvioinnin rajoitteet

Fyysisten riskien ja siirtymäriskien arviointiin liittyy seuraavia rajoitteita: Mahdollisia vaaroja liittyen päästöihin ei ole arvioitu. Ilmastoskenaarioita, kuten IPCC:n SSP5-8.5. skenaariota ei ole hyödynnetty, eikä altistumisen määrää, herkkyyttä, vaarojen todennäköisyyttä, laajuutta, tai kestoa ole arvioitu, eikä liiketoimintojen maantieteellistä sijaintia huomioitu. NoHo Partners ei ole määritellyt lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia osana strategista suunnittelua tai pääoman kohdentamissuunnittelua. Yhtiön liiketoiminnan ja varojen altistumista fyysisille tai siirtymäriskeille on arvioitu yleisellä tasolla: altistuu/ei altistu. Vaarojen ja siirtymäriskien sekä niiden liiketoimintavaikutusten arviointi on tehty tunnistamisen tasolla. Erittelyä vaikutuksista varoihin tai omaisuuserien odotettuun elinkaareen, strategiseen suunnitteluun tai kohdentamissuunnitelmiin eri ajanjaksoilla ei ole tehty. Yhtiö ei myöskään ole yksityiskohtaisesti eritellyt niitä liiketoiminnan osia, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa tai edellyttävät merkittäviä toimia saavuttaakseen yhteensopivuuden.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen erityisesti ruoka- ja juomaraaka-aineiden ilmastovaikutusten kautta. Ilmaston lämpeneminen ja säätilan muutokset vaikuttavat NoHo Partnersin liiketoimintaan ja sen arvoketjuun. Vaikutukset arvoketjun alku- ja loppupäässä kohdistuvat hankintakumppaniverkostoon ja asiakkaisiin. Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuumuus ja rankkasateet, voivat aiheuttaa ruoka- ja juomaraaka-aineiden saatavuushaasteita sekä häiritä sääolosuhteille alttiiden ravintoloiden toimintaa ja siten vaikuttaa asiakasvirtoihin. Kielteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen realisoituvat suoraan liiketoiminnasta sekä liikesuhteiden kautta.

NoHo Partners sopeutuu omassa toiminnassaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ensisijaisesti parantamalla sopeutumisvalmiuttaan sekä vähentämällä toimintansa ilmastovaikutuksia. Valmiutta vahvistetaan ennakoimalla hankintaketjun häiriöitä, hyödyntämällä monipuolista ravintolaportfoliota sekä panostamalla henkilökunnan osaamiseen.

Yhtiön liiketoimintamalli edellyttää monipuolisten ruoka- ja juomaraaka-aineiden hankintaa. Yhtiö on suuri ostaja, jolla on laaja ja monipuolinen hankintakumppaniverkosto. Ilmastonmuutoksesta johtuviin mahdollisiin toimitushäiriöihin ja raaka-ainepulan riskeihin varaudutaan hankkimalla tuotteita eri hankintakumppaneilta. NoHo Partnersin laaja ravintolaportfolio sekä konseptien ja sijaintien monipuolisuus auttavat sopeutumaan yllättäviin säätilan muutoksiin ja mahdollistavat monipuolisen ravintolatarjonnan kehittämisen kulutuskäyttäytymisen muutokset huomioiden. Lämpimällä säällä terassiravintolat houkuttelevat asiakkaita, kun taas huonommalla säällä kauppakeskusten ja sisätilojen ravintolat varmistavat palvelun jatkuvuuden.

Lyhyellä tähtäimellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole todettu. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat liittyä raaka-aineiden saatavuushaasteisiin ja ravintolaportfolion muutoksiin. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset, kuten kiinnostus uusiin ruoka- ja juomavaihtoehtoihin voivat vähentää joidenkin ravintoloiden houkuttelevuutta, mutta toisaalta tarjota liiketoiminnallisia mahdollisuuksia uusien ravintolakonseptien muodossa.

3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partners sopeutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ensisijaisesti parantamalla sopeutumisvalmiuttaan hankintaketjua hallitsemalla, hyödyntämällä monipuolista ravintolaportfoliota ja panostamalla henkilökunnan osaamiseen.

NoHo Partners on suuri ostaja, jolla on laaja hankintakumppaniverkosto. Mahdollisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin toimitushäiriöihin ja raaka-ainepulan riskeihin varaudutaan hajauttamalla hankintoja eri toimittajille, sekä painottamalla hankintaperiaatteissa vastuullisia kumppaneita ja ympäristöystävällisiä valintoja.

varmistaa asiakkaille ravintolakokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen tukee ravintolan sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Alkuun

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

3.3. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään

Yhtiön liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen keskittyvät erityisesti ruoka- ja juomaraaka-aineiden valmistuksen päästöihin sekä ravintolatoiminnassa käytettyyn energiaan. Osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia NoHo Partners on seulonut toimintansa ja suunnitelmansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset tulevat kasvihuonepäästöjen lähteet ja muiden ilmastoon liittyvien vaikutusten aiheuttajat omissa toiminnoissaan ja koko arvoketjussa. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt on arvioitu laskemalla ne GHG-protokollaan perustuen.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään (ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutukset)

NoHo Partnersin ympäristövaikutukset liittyvät ruoka- ja juomatuotteiden hankintoihin, toimitilojen energiankulutukseen, ruokahävikin syntyyn sekä jätteiden kierrätykseen. Ilmastonmuutoksen hillintä koskee koko liiketoimintaa ja arvoketjua. Vaikutukset arvoketjun alku- ja loppupäässä kohdistuvat hankintakumppaneihin ja asiakkaisiin. Kielteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen realisoituvat suoraan liiketoiminnasta sekä liikesuhteiden kautta. Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat ruokaraaka-aineiden kuten lihan, maitotuotteiden, juustojen, riisin ja kasvihuonekasvisten tuotannossa (Scope 3), kun taas pakkausten ja logistiikan rooli on vähäisempi. Vaikutukset kohdistuvat ympäristöön. Biodiversiteetin heikkeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena voi vaikeuttaa raakaaineiden saatavuutta ja nostaa hintoja. Lyhyellä tähtäimellä liiketoiminnan vaikutuksia ei ole vielä todettu, koska dataa ei ole vielä saatavilla ja päästölaskenta toteutetaan vuodelta 2024. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset arvioidaan, kun dataa on kerätty vähintään kolmelta raportointikaudelta.

NoHo Partnersin liiketoimintamalli perustuu monipuoliseen ravintolatarjontaan, mikä

Liiketoiminnalla on todellinen negatiivinen vaikutus energiankulutukseen

Ravintolaliiketoiminnan energiankulutus on yksi keskeinen ilmastoa kuormittava tekijä. Energiankulutuksen vaikutukset koskevat koko arvoketjua ja liiketoimintaa. Liikesuhteiden osalta päästöt määräytyvät ensisijaisesti hankitun energian tuotantotavoista. Liiketoiminnan energiankulutus vaikuttaa pääosin Scope 2 -päästöihin, eli ostettuun sähköön, lämpöön ja jäähdytykseen. Oman toiminnan näkökulmasta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy ruoanvalmistuksesta, lämmityksestä, jäähdytyksestä ja valaistuksen energiankulutuksesta. NoHo Partners vähentää hiilijalanjälkeään parantamalla energiatehokkuutta ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa. Ravintola-alan hiilijalanjäljen odotetaan laskevan, mikäli Suomen energiasektorin päästöt kehittyvät odotetusti vähähiilisempään suuntaan. NoHo Partners ei hanki tällä hetkellä energiaa, jolla olisi alkuperätakuu.

Energiankulutus on todellinen taloudellinen riski

Energian hinnan nousu lisää ruoanvalmistuksen, lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutuksia tasataan suojaamalla ostetun sähkön hinta ja hyödyntämällä laajaa hankintaverkostoa. Sähkömarkkina elää jatkuvassa muutoksessa. Absoluuttisesti energian hinta kasvaa lyhyellä aikavälillä lisäten kustannuksia. Euroopan Unionin toimet energian hinnannousun tasapainottamiseksi ovat osin toteutuneet. Energian hintakehitys riippuu myös Suomen vihreän siirtymän toteutumisesta. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin voi vaatia investointeja ja lisätä lyhyen ja keskipitkän aikavälin energiankulutuksen kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvat energiamuodot yleistyvät ja energian hinnan voidaan olettaa laskevan.

Energiankulutuksen tehostaminen arjen toiminnoissa on taloudellinen mahdollisuus liiketoiminnalle

Lyhyellä aikajänteellä henkilöstöä opastetaan hyödyntämällä NoHo Akatemian ESG-opasta, joka sisältää käytännön ohjeita energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä energian (lämmitys, jäähdytys, valaistus) ja veden säästämisen, tavaratilausten tehostamisen sekä kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa merkittävän positiivisen muutoksen päästöjen näkökulmasta, vähentää kuluja ja kasvattaa liikevoittoa. Uusia toimitiloja valittaessa ja vuokrasopimuksia uusittaessa on mahdollisuus vaikuttaa energiatehokkaiden ratkaisujen lisäämiseen.

3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutokseen hillintään liittyvänä toimintaperiaatteena on kehittää tuotteita ja palveluita, sekä lisätä energiatehokkuutta.

Tuote- ja palvelukehitys

Ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutuksia hallitaan tuote- ja palvelukehityksen kautta,

esimerkiksi painottamalla vähähiilisiä raaka-aineita ruokalistasuunnittelussa, optimoimalla annoskokoja sekä vähentämällä ruokahävikkiä. Asiakaskäyttäytymisen osalta ruoan ilmastokuormitusta hillitään varmistamalla, että ruokalistalla on aina tarjolla vaihtoehtoja, joiden ilmastokuormitus on pienempi.

Energiatehokkuuden lisääminen

Toimintaperiaatteena on varmistaa, että henkilöstöllä on tarvittava tieto ja taito energian käytön hallintaan arjessa, ja että laitehankinnoissa suositaan energiatehokkaita ratkaisuja. Uusiutuvan energian käytölle ei ole erillisiä toimintaperiaatteita, sillä yhtiö toimii vuokrakiinteistöissä, joissa sen vaikutusvalta energiaratkaisuihin on rajallinen.

NoHo Partnersilla ei ole vielä ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja vertailuarvojen (2025, 2026) määrittämisen jälkeen. Näiden tietojen pohjalta asetetaan tavoitteet kestävään talouteen siirtymiselle, ilmaston lämpenemisen rajoittamiselle 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on ottaa siirtymäsuunnitelma käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

3.5. Energiankulutus ja energialähteet

NoHo Partnersin energiankulutukseen liittyvät tiedot kerätään ja raportoidaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2024. Yhtiö raportoi energiankulutuksen ja käyttämänsä energialähteiden jakauman, sisältäen fossiiliset, uusiutuvat ja ydinenergialähteet.

Vuonna 2023, fossiilisten energialähteiden ja turpeen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 80,62 %, uusiutuvan energian osuus oli 5,34 % ja ydinvoiman osuus oli 14,04 %. Vuoden 2024 jäännösjakauma saadaan kesäkuussa 2025.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (MWh)	2024
(6) Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus	27 247,67
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	80,62 %
(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus	4 745,19
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	14,04 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologistaalkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uus iutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh	1 804,79
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	-
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	1 804,79
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	5,34 %
Energian kokonaiskulutus (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)	33 797,66

Tulokset on saatu keräämällä data otoksen yksiköiden energiankulutuksen osalta ja ekstrapoloimalla se liikevaihdon suhteessa vastaamaan koko konsernin energiankulutusta.

3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

NoHo Partners suorittaa kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ensimmäistä kertaa vuoden 2024 osalta. Laskenta kattaa bruttopäästöt eriteltynä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 päästöihin. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa noudatetaan GHG Protocol Standards -ohjeistusta. Laskenta perustuu erityisesti GHG Protocol Corporate Standard -ohjeisiin (A Corporate Accounting and Reporting Standard - Revised Edition) sekä GHG Protocol Scope 2 Guidance -suosituksiin. Lisäksi huomioidaan Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard sekä Technical Guidance for Calculating Scope 3 Emissions, jotka ohjaavat arvoketjun päästöjen arviointia. Laskenta on toteutettu yhteistyössä kumppanin kanssa, joka tarjoaa tieteeseen pohjautuvan laskentatyökalun elintarvikeyritysten päästöjen arviointiin. Työkalun lisäksi kumppani on tarjonnut asiantuntijapalveluita, joiden avulla datan keräämiseen on määritetty selkeät ohjeistukset ja työvaiheet. Tämä yhteistyö on varmistanut, että päästölaskenta on toteutettu järjestelmällisesti ja tavoitteiden mukaisesti. Vuosi 2024 toimii laskennan perusvuotena, jonka tuloksiin tulevien vuosien päästöjä verrataan.

	Takautuva							Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi (2024)	Vertailukelpoinen	Raportointivuosi (2024)	Muutos (%)	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite /perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2024	n/a	60,85	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	2024	n/a	np/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2024	n/a	1 284,31	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2024	n/a	18 754,33	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2024	n/a	70 242,75	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
1 Ostetut tavarat ja palvelut	2024	n/a	65 595,86	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
2 Tuotantohyödykkeet	2024	n/a	3 297,18	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)	2024	n/a	473,16	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	2024	n/a	190,73	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
5 Toiminnassa muodostuva jäte	2024	n/a	120,36	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi (2024)	Vertailukelpoinen	Raportointivuosi (2024)	Muutos (%)	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite /perusvuosi
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	2024	n/a	21,15	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	2024	n/a	544,31	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	2024	n/a	0	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	2024	n/a	0	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
10 Myytyjen tuotteiden jalostus	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
14 Franchising	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
15 Investoinnit	2024	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	2024	n/a	71 587,91	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2- ekv.)	2024	n/a	89 057,93	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a

Metodologia ja oletukset

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty otantaa niin laskentaan sisällytettävien NoHo Partnersin ravintoloiden ja ulkopuolisten lähteiden (toimittajaraportit) valinnassa kuin ajallisen kattavuudenkin osalta.

NoHo Partnersin ravintolaportfolio on luokiteltu laskentaa varten ravintolatyypeittäin yhdeksään eri kategoriaan, joista kustakin on valittu laskentaan 1–2 ravintolaa. Lisäksi laskenta on tehty erikseen Nokia Arenasta, Messukeskuksesta sekä BBS-alakonsernista. Luokitteluun liittyvä merkittävä oletus on, että kunkin kategorian sisällä ravintolat vastaavat tuotevalikoimaltaan ja siten myös päästöiltään olennaisin osin toisiaan, jolloin otokseen valitun yhden tai kahden ravintolan päästöt ovat ekstrapoloitavissa oman kategoriansa sisällä koko populaatioon.

Otantaa on hyödynnetty myös raaka-ainehankintoja koskevan datan lähteenä olevien toimittajien valinnassa. Laskentaa varten on valittu viisitoista keskeisintä raakaainetoimittajaa, jotka kattavat ravintolasta riippuen 48–100 % ravintolan ruoka- ja juomahankinnoista. Datan keruussa kattamatta jääneiltä toimittajilta tehtyjen hankintojen osuus kilogrammoissa on arvioitu suhteessa heiltä ostettuihin raaka-aineisiin euroissa mitattuna. Tämä arviointimenetelmä sisältää oletuksen, että datan keruussa kattamattomilta toimittajilta tehdyt raaka-ainehankinnat ovat jakaumaltaan olennaisin osin samanlaisia kuin hankinnat otokseen sisältyviltä toimittajilta.

Ajallisesti otantaa on hyödynnetty keräämällä dataa pääosin tammi-syyskuun alta ja ekstrapoloimalla tältä ajanjaksolta saatu data koko vuodelle 2024. Tällä tavalla saatu arvio koko vuodelta sisältää oletuksen, että päästöjakauma on olennaisin osin samanlainen tammi-syyskuussa ja loka-joulukuussa.

Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -laskenta on tehty konsernilaskentana. Konsolidoitu konsernitason laskenta kattaa kaikki NoHo Partnersin ravintolat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä sekä hallinnolliset toiminnot. NoHo Partners on arvioinut osakkuusyritysomistuksensa laskennan kannalta epäolennaisiksi, ja ne on jätetty kokonaan päästölaskennan ulkopuolelle. Yhtiöllä ei ole osakkuusyrityksissään operatiivista määräysvaltaa. Raportointi kattaa kuusi kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), typpioksiduuli (N₂O), fluorihiilivedyt (HFCs), perfluoratut yhdisteet (PFCs) ja rikkiheksafluoridi (SF₆).Yhtiö ei raportoi biogeenisiä päästöjä, koska niitä ei ole.

Lämmitysvaikutuksen (GWP) kertoimet perustuvat IPCC:n viimeisimpiin tietoihin 100 vuoden ajanjaksolta. Päästökertoimet on haettu tilastolähteistä, avoimista tietokannoista, tieteellisistä julkaisuista sekä alan raporteista ja julkaisuista. Päästökerroinvalinnat on tehty laskennan asiantuntijan toimesta parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella ja GHGprotokollan ohjeistuksia noudattaen. Merkittävät oletukset on eritelty sekä kategoria- että aktiviteettikohtaisesti.

Osa päästökategorioista rajataan laskennan ulkopuolelle niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Päästökategorioiden datan laadun vaatimus on määritetty priorisointiasteikolla high, medium, low. Mitä suurempi merkitys päästökategorialla on – joko taloudellisen merkityksen tai päästöintensiteetin perusteella – sitä korkeampi on vaadittu datan laadun taso.

Scope 1 -päästöjen raportointi

NoHo Partnersilla ei ole omaa energiantuotantoa eikä prosessilähteitä. Yhtiön omistuksessa olevien autojen määrä on vähäinen, minkä vuoksi ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. NoHo Partnersin raportoimat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät karkauspäästöt, jotka koostuvat ravintoloista pois kerätyistä kylmäaineista. Kylmäaineiden määrät on kerätty ajalta tammi-syyskuu 2024 ja ekstrapoloitu koko vuodelle 2024.

Scope 2 -päästöjen raportointi

Scope 2 -päästöjen laskentaan on sisällytetty konserniin ostettu sähkö, jonka määrä on arvioitu edellä esitetyn otospohjaisen metodologian mukaisesti. Scope 2 -päästöt on ilmoitettu sijainti- ja markkinaperusteisti. Jäännösjakauman päästökerrointa on käytetty markkinaperusteisen laskemiseen ja Suomen sähköntuotannon päästökerrointa sijaintiperusteiseen laskentaan. Yhtiö ei hyödynnä energiahankinnoissaan sertifikaatteja, ja laskenta on toteutettu Suomen jäännösjakauman mukaisesti.

Scope 3 -päästöjen raportointi

NoHo Partnersin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääosin arvoketjun ylävirran toiminnoista ja raaka-aineista. Yhtiö on kerännyt tiedot ylävirran päästöistä edellä esitetyn otospohjaisen metodologian mukaisesti siten, että otantaa on sovellettu sekä laskentaan sisällytettävien ravintoloiden ja raaka-ainetoimittajien valinnassa että tietojen keruun ajallisessa kattavuudessa. Merkitykselliset Scope 3 -luokat on yksilöity ja raportoitu arvioitujen päästöjen suuruuden perusteella.

Kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt on raportoitu käyttäen ESRS:n tiedonantovaatimuksissa esitettyjä laskentakaavoja. Laskenta kattaa Scope 1- ja Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt sekä merkittävät Scope 3 -päästöt, jotka esitetään eriteltyinä taulukkomuodossa. Kokonaispäästöt on saatu laskemalla yhteen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt, eriteltynä sijaintiperusteisella menetelmällä sekä markkinapohjaisella menetelmällä laskettuihin päästöihin.

Luettelo inventaarioon sisällytetyistä ja sen ulkopuolelle jätetyistä Scope 3 -kasvihuonepäästöluokista
Scope 3 -luokka	Raportoinnin rajaukset sekä perustelut poisjättämiselle)	Sisältyy inventaarioon (Ei/Kyllä)
1. Ostetut tavarat ja palvelut	Ruoka- ja juomahankintoja koskeva data on kerätty otospohjaisesti ennalta valituista ravintoloista ja toimittajilta ajalta tammi-syyskuu 2024 ja saatu data on ekstrapoloitu koko konserniin. Kesken tilikauden hankitun Triple Tradingin ostot on rajattu laskennan ulkopuolelle johtuen yhtiön	Kyllä	7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
	muusta konsernista poikkeavasta liiketoiminnasta ja vajaasta toimintakaudesta. Konsernin muista ostoista ja palveluista on huomioitu laskennassa euromääräisesti olennaiset erät.		8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
2. Tuotantohyödykkeet	Laskennassa on käytetty tammi-syyskuun euromääräisiä investointeja ravintolan kalusteisiin, koneisiin, laitteisiin sekä remontointiin, ja luvut on ekstrapoloitu koko vuodelle.	Kyllä	9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot	Sisältää Scope 2:ssa raportoidun sähkön ekstrapoloituna otoksen ravintoloista koko konserniin ja ajanjaksolta tammi syyskuu koko vuodelle 2024.	Kyllä	10. Myytyjen tuotteiden jalostus
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	Sisältää vain saatavilla olleet Keskon kuljetuksien päästötiedot ajalta tammi-syyskuu 2024, jotka ekstrapoloitu koko konserniin ja koko vuodelle otospohjaisen	Kyllä	11. Myytyjen tuotteiden käyttö
	metodologian mukaisesti.		12. Myytyjen tuotteiden käsittely
5. Toiminnassa muodostuva jäte	Hyödynnetty otospohjaista tiedonkeruuta niistä ravintoloista, joissa on erillinen jätehuolto (pääosin ravintoloiden jätteet	Kyllä	käyttöiän lopussa
	kerätään kiinteistökohtaisesti, jolloin yksittäisen ravintolan tuottamaa jätettä ei voida eritellä). Ekstrapoloitu otoksesta kerätty data koko konserniin. Tähän kategoriaan sisällytetään sekä ravintolatoiminnassa		13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
	syntyvä jäte että kuluttajan käytössä syntyvä hävikki (kategoria 12). Kuluttajan käytössä syntyvää hävikkiä ei kerätä erikseen eikä siksi voida erotella.
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	Sisältää vain hotelliyöpymisten päästöt. Matkustamisen määrä konsernitasolla vähäistä, minkä johdosta muut	Kyllä

päästölähteet rajattu laskennan ulkopuolelle.

Luettelo inventaarioon sisällytetyistä ja sen ulkopuolelle jätetyistä Scope 3 -kasvihuonepäästöluokista
Scope 3 -luokka	Raportoinnin rajaukset sekä perustelut poisjättämiselle)	Sisältyy inventaarioon (Ei/Kyllä)
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	Laskenta perustuu arvioon työntekijöiden ja työpäivien määrästä. Laskennassa käytetty Traficomin henkilöstöliikennetutkimuksen tietoja keskimääräisestä työmatkasta ja käytetyistä kulkuvälineistä.	Kyllä
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	Huomioidaan Scopeissa 1 ja 2 (operatiivinen kontrolli– rajauksen vuoksi GHG Protocol ohjeistuksen mukaan). Sisältää vuokrattujen tilojen energiankäytön.	Kyllä
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	Rajattu pois konsernitason laskennasta vähäisen merkityksen vuoksi. Tähän sisältyisivät kuljetuspalveluiden aiheuttamat päästöt (esim. Wolt).	Kyllä
10. Myytyjen tuotteiden jalostus	Rajattu pois, sillä ei ole relevantti NoHo Partnersin liiketoiminnalle.	Ei
11. Myytyjen tuotteiden käyttö	Rajattu pois, sillä ei ole relevantti NoHo Partnersin liiketoiminnalle.	Ei
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	Käytön aikana syntyvä hävikki huomioitu jätteiden raportoinnin yhteydessä.	Ei
13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	Rajattu pois, ei relevantti NoHo Partnersin liiketoiminnalle.	Ei
14. Franchising	Franchising-yksiköiden osuus ei ole liiketoiminnallisesti merkittävä. Rajattu pois laskennasta.	Ei
15. Investoinnit	Osakkuusyritysomistusten merkitys vähäinen. Rajattu pois laskennasta.	Ei

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Liikevaihtoon perustuvan kasvihuonekaasuintensiteetin raportoinnissa on käytetty laskentakaavaa, joka perustuu yhtiön kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin ja liikevaihtoon. Laskennassa on ilmoitettu kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja konsernin toteutunut kokonaisliikevaihto (427,1 miljoonaa euroa).

Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu sisällyttämällä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt osoittajaan ja kokonaisliikevaihto nimittäjään. Liikevaihto on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin tilinpäätöksessä

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	Vertailukelpoinen	Raportointivuosi (2024)	Muutos (%)
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€)	-	0,000167	-
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€)	-	0,000208	-

3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn ja resurssien hallintaan

Resurssien hallintaan ja jätteen syntyyn liittyvät vaikutukset, riskit, ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tuloksissa on huomioitu resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointiin on sisällytetty konsernin kaikki 297 ravintolaa, jotka liittyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden sekä sen tuottaman jätteen hallintaan. Lisäksi on kartoitettu yhtiön käyttämät olennaiset resurssit, joita ovat

1) Kiinteistöt ja tilat: NoHo Partnersin vuokraamat kiinteistöt, kuten ravintolat ja toimistotilat, ovat keskeisiä yhtiön liiketoiminnassa. Näiden tilojen kunnossapito ja kehittäminen ovat ensisijaisen tärkeitä yhtiön toiminnan jatkuvuuden ja asiakaskokemuksen kannalta.

2) Laitteet ja kalusto: Ravintoloiden ja muiden toimipisteiden käyttämät laitteet, kuten keittiövälineet, huonekalut ja IT-laitteet, ovat välttämättömiä päivittäisen toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi.

3) Varastot ja raaka-aineet: Raaka-aineet, kuten elintarvikkeet ja juomat, sekä muut varastoitavat tuotteet ovat olennaisia liiketoiminnan kannalta. Näiden saatavuus ja laatu vaikuttavat suoraan yhtiön palveluihin ja asiakastyytyväisyyteen.

4) Energia ja vesi: Energia ja vesi ovat keskeisiä tekijöitä NoHo Partnersin liiketoiminnassa, ja niillä on suora vaikutus yhtiön ympäristövaikutuksiin.

Resurssien tärkeysjärjestys perustuu niiden vaikutukseen NoHo Partnersin päivittäiseen toimintaan, asiakaskokemukseen ja kestävän kehityksen työhön. Kiertotalouteen siirtymisen liittyvät vaikutukset ja riskit sekä arvoketjun vaiheet, joihin resurssien käyttö, riskit ja kielteiset vaikutukset siirtymisen osalta keskittyvät arvioidaan, kun dataa on kerätty kolmelta raportointivuodelta.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ruokajätteen syntyyn. Liiketoiminnan seurauksena syntyvä ruokahävikki ja jätteiden heikko kierrätys tuottaa kasvihuonepäästöjä, kun jätettä muodostuu kaatopaikoille. Ruokahävikki aiheuttaa resurssien hukkaa, erityisesti jos tilaukset ja varasto-optimoinnit epäonnistuvat. Arvoketjun loppupäässä ruokajätettä syntyy silloin, kun ruoka-annos tuotetaan asiakkaalle, tarjoillaan ja sitten heitetään pois. Ruokajätteen syntyyn reagoidaan optimoimalla hankintoja, minimoimalla ruokahävikkiä, ja tehostamalla kierrätystä ja lajittelua. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä voidaan olettaa ruokajätteen hallinnan tehostuvan, kun prosessit ja käytänteet yleistyvät läpi organisaation.

Ruokajätteen tuottaminen on riski liiketoiminnalle. Ruokajätettä syntyy läpi koko arvoketjun ja kaikissa ravintoloissa koko tilikauden ajan, mikä voi vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin, kasvattaa hankintakustannuksia sekä lisätä jätehuollon kokonaiskuluja. Tilausketjun hallinnalla NoHo Partners pystyy paremmin arvioimaan tarpeita, optimoimaan ostoja ja minimoimaan varastoihin muodostuvaa ruoka-ainejätettä, jolla on suuri merkitys myös käyttökatteeseen. Vaikka ravintola-alan jätteiden kierrätyksessä on positiivisia piirteitä, kuten paisto-öljyn muuttaminen biopolttoaineeksi, on jätehuollossa ja kierrätyksessä yleisesti paljon parannettavaa. Liian suuri osa jätteestä poltetaan energiaksi ja liian vähän kierrätetään uudeksi materiaaliksi. Erityisesti biojätteen ja muovin kierrätystä raaka-aineiksi tulee tehostaa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kierrätysasteen nostamiseksi saatetaan kansallisella tasolla asettaa taloudellisia ohjauskeinoja. Niitä voisivat olla esimerkiksi jätteenpolton verotus tai muu maksu polttoon päätyvälle jätteelle. Nämä ohjauskeinot voivat lisätä ravintolaliiketoiminnan jätehuollon kustannuksia.

Resurssitehokkuus on mahdollisuus liiketoiminnalle. Materiaalivalinnat, kuten kalusteet ja keittiölaitteet, lisäävät ympäristökuormitusta. Ravintolakalusteiden kierrätys ja keittiölaitteiden vuokraaminen lisää resurssitehokkuutta ja tuottaa säästöjä. Kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa suuren positiivisen muutoksen, vähentää kuluja ja kasvattaa liikevoittoa. Kaluston osalta käytöstä poistetut käyttökelpoiset tuotteet varastoidaan, ja valitaan sopivilta osin uusiokäyttöön. Laitteiden osalta osakkuusyhtiömme kerää laitteet esimerkiksi suljetuista ravintoloistamme, arvioi elinkaaren vaiheen ja huoltaa sopivat laitteet uusiokäyttöön. Taloudellista vaikutusta seurataan

ainoastaan yhtiön sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa.

3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet

Ruokajätettä ehkäistään optimoimalla hankintoja, minimoimalla ruokahävikkiä (sisäänvirtaukset) ja tehostamalla kierrätystä ja lajittelua (ulosvirtaukset). Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia toimipaikkoja. Niiden toteutuksesta ja seurannasta vastaa konsernin johtoryhmä, joka valvoo periaatteiden toimeenpanoa ja kehittämistä. Hankinta- ja liiketoimintajohtaja vastaa hankintojen hallinnasta ja toteutuksesta. Elintarvikeja anniskelulaki toimii pohjana kaikelle toiminnalle. Lisäksi NoHo Partnersin tapahtumataloissa on otettu käyttöön Ekokompassi-sertifikaatti, jonka myötä tehdyt ympäristölupaukset edistävät hävikin hallintaa. Jätehierarkiaa ei hyödynnetä toimintaperiaatteissa.

Hankintojen optimointi

NoHo Partners on keskittänyt hankintansa 96-prosenttisesti, mikä tehostaa resurssien hallintaa ja käyttöä. Hankinnat määritellään ostosopimusten ja toimipaikan tarpeiden mukaan, ja ne perustuvat jokaisen toimipaikan liikeideaan ja taloudellisiin tavoitteisiin. Ostosopimukset ja -ohjeet ovat saatavilla sisäisen viestinnän kanavissa.

Ruokahävikin minimointi

NoHo Partnersin jokapäiväisessä toiminnassa ruokahävikkiä torjutaan systemaattisilla toimenpiteillä ja prosesseilla, jotka tukevat kestävää ja vastuullista ravintolatoimintaa. Ravintoloissa ruokahävikin hallinta on keskeinen osa toimintaa, kattaen tilaukset, annoskoot ja ruokalistasuunnittelun. Elintarvikelain mukaisesti kylmänä ja kuumana tarjottavien ruokien säilytysajat ja uudelleentarjoamisen mahdollisuudet ovat tarkoin säädeltyjä.

Kierrätys

NoHo Partners pyrkii lajittelemaan kaikki jätteet. Jätehuollon toimintaperiaatteet perustuvat jätelainsäädäntöön sekä taloudellisiin tavoitteisiin ja paikallisiin vaatimuksiin, jotka ohjaavat jätteen syntymisen ehkäisyä, kierrätyksen edistämistä ja vastuullista käsittelyä. Jokaisella toimipaikalla on vastuu noudattaa annettuja ohjeita ja säädöksiä, ja tulosvastuulliset varmistavat niiden toteutumisen käytännön toiminnassa.

Jätteiden hallinta kattaa koko organisaation, ja käytännöt mukautetaan paikallisiin jätehuoltomääräyksiin sekä saatavilla oleviin kierrätys- ja käsittelymahdollisuuksiin. Yhtiö on sitoutunut tehokkaaseen lajitteluun ja kierrätykseen, varmistaen jätehuollon toteutumisen vähintään paikallisten säädösten mukaisesti.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten

edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa mitattavissa olevien tuloslähtöisten tavoitteiden asettamiseksi resurssien sisäänvirtauksiin ml. resurssien käyttöön liittyen. Yhtiön päätoimiala on ruoka- ja juomatuotteiden myynti, joiden osalta ei ole mahdollista noudattaa kiertotalouden periaatteita. Kiertotalouden alle soveltuvat osa-alueet ovat liiketoiminnan sivuvirtoja, joiden kokoluokasta yhtiöllä ei ole riittävää tietoa tavoitteiden asettamiseksi.

3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partners edistää resurssitehokkuutta hyödyntämällä uudelleen laitteita, kalusteita ja muita kierrätettävissä olevia materiaaleja.

Uudelleenkäyttö

NoHo Partnersilla on käytössä primaari- ja sekundaariresursseja. Toimipaikoilla on aina mahdollisuus valita sekundaariresurssi, mutta sitä ei keskitetysti ohjata vaan valinnat tehdään liiketoiminnan tarpeen mukaan. NoHo Partnersin ydinliiketoimintaan kuuluu takeaway -pakkausten käyttö. Pakkausten osalta tavarantoimittajiemme valikoimissa on sekä primaari- että sekundaariraaka-aineista valmistettuja tuotteita ja näistä kukin toimipaikka valitsee käyttötarkoitukseen sopivimman vaihtoehdon. Käytöstä poistetut toimivat laitteet, kalusteet ja muut kierrätettävissä olevat tavarat varastoidaan ja hyödynnetään tarpeiden mukaan. NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa, siirtyä pois neitseellisten raaka-aineiden käytöstä. Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden käyttö on aina toissijainen vaihtoehto. Yhtiön toimipaikoissa suositaan uudelleen käytettäviä tuotteita.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa mitattavissa olevien tuloslähtöisten tavoitteiden asettamiseksi resurssien sisäänvirtauksiin ml. resurssien käyttöön liittyen. Yhtiön

päätoimiala on ruoka- ja juomatuotteiden myynti, joiden osalta ei ole mahdollista noudattaa kiertotalouden periaatteita. Kiertotalouden alle soveltuvat osa-alueet ovat liiketoiminnan sivuvirtoja, joiden kokoluokasta yhtiöllä ei ole riittävää tietoa tavoitteiden asettamiseksi.

3.10. Resurssien sisäänvirtaukset

NoHo Partnersin olennaisiin resurssien sisäänvirtauksiin kuuluvat erityisesti ruoka- ja juomatuotteet sekä niiden kuljetuspakkaukset, jotka muodostavat keskeisen osan yhtiön materiaalivirroista. Ravintolatoiminnan luonteen takia kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja ei käytetä liiketoiminnassa. Vettä käytetään tuotantoprosessissa. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat kalusteet ja valmistuslaitteet.

Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino on laskettu osana päästölaskentaa. Kokonaispaino raportointikaudella oli 16 592,65 tonnia. Konsernin ESG-työryhmä on analysoinut yhtiön ravintolaportfoliota ja ravintoloiden ominaispiirteitä löytääkseen samankaltaisuuksia ravintoloiden hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä ja yhdenmukaistaakseen datan keruuta.

Raportin luotettavuuden kasvattamiseksi työryhmä on jakanut ravintolat laskennallisesti relevantteihin alakategorioihin. Yhtiön arvion mukaan näillä yhdeksällä alakategorioilla saadaan kuvattua konsernin ravintolaportfolio kattavasti ja monipuolisesti laskentaa varten.

Raportointikaudelta ei ole saatavilla tietoja yhtiön tuotteiden ja palveluiden, mukaan lukien pakkausten, valmistamiseen käytettyjen, kestävästi hankittujen biologisten materiaalien prosenttiosuudesta, käytetystä sertifiointijärjestelmästä tai kaskadikäyttöperiaatteen soveltamisesta. Vastaavasti tietoja ei ole saatavilla myöskään tuotteiden ja palvelujen valmistuksessa käytettyjen uudelleen käytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, välituotteiden tai uusiomateriaalien painosta absoluuttisena arvona tai prosenttiosuutena.

Laskenta on suoritettu otokseen valituille ravintoloille ja yleistetään kategorioittain koko populaatioon. Datan kerääminen aloitettiin syyskuussa, minkä takia laskennassa käytetään 1–9/2024 aikana toteutuneita lukuja, jotka ekstrapoloidaan loppuvuoden osalta. Arviomme mukaan otoksen muodostaminen 1–9/2024 lukujen pohjalta ei vaikuta olennaisesti lopputulokseen, koska liiketoiminnan luonne tai käytetyt tavarantoimittajat eivät merkittävästi muutu loppuvuonna. Tiedot kerättiin keskeisiltä toimittajilta riittävän kattavuuden varmistamiseksi.

3.11. Resurssien ulosvirtaukset

Ravintolatoimialalla toiminnan merkityksellinen jätevirta syntyy elintarvikejätteistä. Jätteeseen sisältyy materiaaleista biomassa, metallit, lasi, muovi ja kuitupakkaukset. Yhtiö ei tuota vaarallista eikä radioaktiivista jätettä. Jätteiden kokonaismäärä on arvioitu keräämällä data jätehuoltoa hoitavalta yhtiöltä koko vuodelta niistä ravintoloista, joissa on oma jätehuoltosopimus ja tieto on siten kerättävissä (kuusi ravintolaa). Kerätyt jätemäärät

on ekstrapoloitu koko konsernin luvuksi liikevaihtoon suhteuttamalla. Tietoa kierrätettävien ainesten osuuksista tuotteissa ja pakkauksissa ei ole saatavilla.

Raportointikauden aikana NoHo Partnersin toiminnasta syntyneen jätteen kokonaismääräksi on arvioitu 5 382 tonnia. Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismääräksi on arvioitu 3 205 tonnia, joka sisältää kierrätettäviä materiaaleja sekä biojätteen, joka on luokiteltu muiden hyödyntämistoimien piiriin. Arvioituun jätemäärään ei sisälly uudelleenkäytettävää materiaalia.

Kierrätykseen ohjautuvan jätteen määräksi on arvioitu 1 816 tonnia, ja se koostuu pahvista, metallista ja lasista. Biojätteen määrä on arvioitu olevan 1 388 tonnia. Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismääräksi on arvioitu 2 177 tonnia, joka koostuu poltettavasta jätteestä ja se sisältää sekä energia- että sekajätteen. Arvioituun jätemäärään ei sisälly kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä eikä muuhun loppukäsittelyyn ohjattavaa jätettä. Raportointikaudella kierrättämättömän jätteen määräksi on arvioitu 3 566 tonnia, mikä vastaa 66 prosenttia syntyneestä kokonaisjätemäärästä. Kierrättämättömään jätteeseen sisältyvät biojäte, energiajäte ja sekajäte.

4. IHMISET JA YHTEISÖLLISYYS

Ihmisiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Olennaiset kestävyysseikat ovat oman työvoiman työolot ja yhdenvertainen kohtelu, tuotantoketjun työntekijöiden työolot sekä asiakkaiden tietosuoja sekä terveys ja turvallisuus. Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESGohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Nämä toimintaperiaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa. Toimintaperiaatteiden käytäntöönpanon toteutumisesta on vastuussa hallitus.

NoHo Partners ei ole laatinut siirtymäsuunnitelmia. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistuen työntekijöihin, joilla on erityisiä ominaisuuksia, työntekijöihin, jotka työskentelevät tietyissä yhteyksissä tai työntekijöihin, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä, on tunnistettu ja arvoitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Yhtiön oma liiketoiminta tai toimintaalueet eivät sisällä riskiä pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.

4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partners on sitoutunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen kaikissa toiminnoissaan. Noudatamme kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja -periaatteita, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.

NoHo Partnersin ESG-ohjelmassa ei erikseen käsitellä omaan työvoimaan liittyvää ihmiskauppaa, pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä, vaan yhtiön eettiset ohjeet

määrittelevät, kuinka toimimme yhtiönä ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä yhteiskuntaan. Eettiset ohjeet perustuvat yrityksemme arvoihin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin sekä toimintaamme koskeviin lakeihin ja ohjeistuksiin. NoHo Partners ei ole tehnyt erillisiä sitoumuksia.

Yhtiö arvioi tarpeen mukaan toimintojensa ja arvoketjunsa ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä arviointi kattaa sekä suorat että epäsuorat vaikutukset, ja se toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Mikäli ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan, yhtiö ryhtyy välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi työolojen parantaminen, työntekijöiden koulutus ja tietoisuuden lisääminen sekä yhteistyö kumppaneiden kanssa. Kaikessa toiminnassa noudatetaan annettuja lakeja ja asetuksia.

Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen ja muille sidosryhmilleen ilmoitusmekanismit, joiden kautta voidaan ilmoittaa ihmisoikeusloukkauksista tai muista epäillyistä loukkauksista. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja asianmukaisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Yhteydenpito henkilöstön kanssa on jatkuvaa. Henkilöstölle on valittu omat edustajat ja yhteydenpito heidän kanssaan toteutetaan kuukausittain järjestettävässä palaverissa. Henkilöstöllä on käytössä myös whistleblowing-kanava. Lisäksi yhtiössä toteutetaan vuosittainen hyvinvointikysely.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin

Liiketoiminnan kielteiset vaikutukset työoloihin kohdistuvat työllisyysturvaan, epäsäännöllisiin työaikoihin, työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteisiin sekä työntekijöiden työturvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työllisyysturvan toteutumiseen

Ravintola-ala on matalapalkka-ala ja herkkä suhdanteille. Osa-aikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä, ja voivat heikentää työntekijöiden taloudellista vakautta ja työllisyysturvaa. Talouden taantuma vaikuttaa ravintolapalveluiden kysyntään ja saattaa johtaa irtisanomisiin.

Erityisesti matkailusta riippuvaisilla alueilla kausiluontoinen työllistyminen on yleistä, mikä voi johtaa ravintolatyöntekijöiden tulojen epävakauteen ja työpaikkojen epävarmuuteen. Työllisyysturvan toteutuminen koskee NoHo Partnersin koko ravintolahenkilöstöä ja kaikkia ravintoloita, mutta korostuu osa-aikaisen työvoiman osalta, joilta voi puuttua työturvaa ja etuja. Vaikutus liiketoiminnalle voi olla heikosta työllisyysturvasta aiheutuva työntekijäpula. Tällä hetkellä yhtiöllä on riittävästi työvoimaa ja työntekijöiden työllisyysturva on hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja liiketoiminta kannattavaa, palkkaus on osin alan keskiarvoa parempi ja työaikasuunnitteluun sekä työolosuhteisiin panostetaan. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pyritään varmistamaan työllisyysturvan säilyminen nykytilanteen mukaisena. NoHo Partners tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia, kuten osa- ja kokoaikaisia työtehtäviä sekä vuokratyövoiman käyttöä tukevia ratkaisuja. Yhtiö panostaa sekä nuorten että muiden työnhakijoiden työllistämiseen. Yhtiöllä on mahdollisuus tarjota työtä useista eri liiketoiminnoista, ja työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä konsernin sisällä samoihin, uusiin tai samankaltaisiin työtehtäviin silloin, kun sopivaa työtä on tarjolla.

Alkuun

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus epäsäännöllisiin työaikoihin (työn ja muun elämän yhteensovittaminen)

Ravintola-ala on vuorotyöpainotteista, mikä voi hankaloittaa työntekijöiden työn ja yksityiselämän tasapainoa. Vuorotyö voi aiheuttaa epäsäännöllistä unirytmiä ja johtaa uupumukseen mutta toisaalta se voi tuoda myös vapautta työelämän suunnitteluun. Huonosti toteutettu työvuorosuunnittelu voi lisätä epätasapainoa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Epäsäännölliset työajat voivat vaikeuttaa työntekijöiden henkilökohtaisen elämän suunnittelua sekä esimerkiksi perhetapahtumiin ja harrastuksiin osallistumista. Työvuoroihin voi tulla muutoksia ja ns. ad hoc -vuoroja voi tulla tarjolle lyhyellä varoitusajalla. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet koskevat NoHo Partnersin koko ravintolahenkilöstöä, ja kaikkia ravintoloita mutta korostuvat osa-aikaisen työvoiman osalta, johon työvuorojen pikaiset muutokset erityisesti kohdentuvat.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja johtaa vakavimmillaan pysyviin vaikutuksiin. Yhtiö pyrkii sovittamaan työajat työntekijöiden elämäntilanteisiin huomioimalla työntekijöiden tarpeet ja toiveet ja tarjoamalla osa-aikatyötä sekä työvuorojen vaihtomahdollisuuksia. Työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuuksia siirtyä konsernin sisällä eri toimipisteisiin ja tehtäviin. Jotta työajat olisivat asianmukaisia, niiden suunnittelussa ja seurannassa käytetään erilaisia työkaluja ja järjestelmiä. Esihenkilöitä koulutetaan työvuorosuunnitteluun.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työturvallisuuteen ja hyvinvointiin

Ravintolatyöhön liittyy fyysisiä riskejä, kuten liukastumiset, palovammat ja viiltohaavat, sekä toistotyön aiheuttamat rasitusvammat. Riittävien lepoaikojen ja taukojen puute voi aiheuttaa työntekijöille terveyshaittoja. Työntekijät voivat myös kohdata sanallista tai fyysistä aggressiota asiakkailta tai työtovereilta. Vaikutus liiketoiminnalle voi olla poissaoloista aiheutuva työntekijäpula. Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät vaikutukset koskevat

kaikkia työntekijöitä ja kaikkia ravintoloita. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja johtaa vakavimmillaan pysyviin vaikutuksiin. Yhtiö reagoi tähän tarjoamalla työntekijöilleen kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelut sekä opastamalla ja kouluttamalla henkilöstöä.

4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Työolojen kehittämistä koskevat toimintaperiaatteet ovat työllisyysturvan varmistaminen, työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitäminen, sekä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintaperiaatteet koskevat konsernin omaa työvoimaa kaikissa liiketoiminnoissa ja kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja markkinat. Konsernin johtoryhmä on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta ja niiden seurannasta. Toimintaperiaatteiden toteuttamisessa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijöiden työehtosopimusta, jossa on sovittu työnteon vähimmäisehdot.

Vuosittaisen hyvinvointikyselyn ja liiketoiminnan havaintojen perusteella yhtiön johto tunnistaa tarvittavat toimet, joilla voidaan vastata omaan työvoimaan kohdistuviin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.

Kaikki NoHo Partnersin työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaaliturvan piiriin joko lainsäädäntöön perustuvien julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etuuksien kautta. Suomessa yhtiön työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin ja Suomen lain mukaisen sosiaaliturvan piiriin. Muiden konsernin toimintamaiden osalta ei ole vaadittu selvitystä, miten sosiaaliturva toteutuu, vaan pyydetty vahvistamaan, että se noudattaa Suomen linjauksia seuraavien elämäntapahtumien osalta:

• Työttömyys: Suomessa työttömäksi jäävä työntekijä saa työttömyystukea joko Kelasta tai työttömyyskassasta. Työttömyysturva koostuu peruspäivärahasta, ansiosidonnaisesta päivärahasta ja työmarkkinatuesta, jotka auttavat työttömiä työnhakijoita taloudellisesti.
• Työtapaturma: Suomessa työtapaturman vuoksi työstä poissa olevalle korvataan poissaolo lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.
• Perhevapaa: Suomessa NoHo Partners maksaa työehtosopimuksen mukaisesti osasta perhevapaasta palkan ja päivärahan erotuksen. Muut korvaukset ovat laissa määriteltyjä, ja Kela maksaa perhevapaalta korvauksia, muun muassa raskausrahan ja vanhempainrahan.
• Eläke: Suomessa on lakisääteinen eläkejärjestelmä, joka koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä sekä vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.

Työllisyysturvan varmistaminen

NoHo Partners tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia, kuten osa- ja kokoaikaisia työtehtäviä sekä vuokratyövoiman käyttöä tukevia ratkaisuja.

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

NoHo Partnersin työaikapolitiikka keskittyy joustavuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja tasapainoon työelämän ja henkilökohtaisen elämän välillä. Tämä on erityisen tärkeää ravintola-alalla, jossa työajat voivat olla epäsäännöllisiä. Yhtiö käyttää erilaisia työkaluja ja järjestelmiä työajan seurantaan ja hallintaan. Työajat suunnitellaan ja niitä seurataan sekä toteumat kirjataan. Tämä auttaa varmistamaan, että työntekijöiden työajat ovat työaikalainsäädännön mukaiset eivätkä ylitä laissa säädettyjä rajoja.

Terveys ja turvallisuus

NoHo Partners noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeistuksia varmistaakseen työolosuhteiden turvallisuuden sekä työntekijöiden oikeuksien toteutumisen. Työsuojelutoiminta on aktiivista ja kehittyvää. Vuonna 2024 julkaistussa Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsikirjassa yhtiön johto on vahvistanut sitoumuksensa turvallisen ja terveellisen ympäristön luomiseksi kaikille yhtiön toimipaikoissa työskenteleville ja vieraileville henkilöille. Kaikkien työntekijöiden odotetaan sitoutuvan turvallisuuden edistämiseen, ja esihenkilöillä on vastuu alaistensa turvallisuudesta.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Työoloihin vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

4.4. Liiketoiminnan vaikutukset yhdenvertaiseen kohteluun

Liiketoiminnan kielteiset vaikutukset liittyen yhdenvertaiseen kohteluun kohdistuvat koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä työpaikan veto- ja pitovoiman haasteisiin, jotka muodostavat myös taloudellisen riskin liiketoiminnalle. Lisäksi liiketoiminnalla on kielteinen vaikutus yhdenvertaiseen kohteluun työpaikkakiusaamisen ja häirinnän osalta. Positiivisena mahdollisuutena nähdään palkkatasa-arvo sekä monimuotoisuuden toteutuminen.

Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus koulutuksen

(houkuttelevuuteen) ja osaamisen kehittämiseen. Vaikka ravintola-alalla on hyvät työllisyysnäkymät, koulutukseen hakeutuminen on vähäistä johtuen mm. työn raskaudesta, epäsäännöllisistä työajoista ja matalasta palkkatasosta. Tämä voi vaikuttaa osaavien työntekijöiden saamiseen, minkä seurauksena työn laatu voi heikentyä. Oman toiminnan osalta alueelliset erot, työvoiman osaamisen puutteet sekä oppilaitos- ja yritysyhteistyön tarve korostuvat.

NoHo Partners vahvistaa koulutuksen ja osaamisen kehittämistä yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa parantaa viestintää ja vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa. Tarjoamalla koulutuksen houkuttelevuutta lisääviä hankkeita (kesätyö, nuorten työllistäminen, oppilaitosyhteistyö, työ ilman koulutusta), NoHo Partners varmistaa kiinnostuksen hakeutua alan koulutukseen ja ammattimaisen työvoiman saamisen myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toisaalta työntekijöiden riittämätön koulutus on riski liiketoiminnalle. Osaamisen ja pätevyyden varmistaminen asettaa vaatimuksia työpaikalla annettavan koulutuksen määrälle. Työpaikalla tarjottu koulutus lisää henkilöstökuluja. Olennaisia oikaisuja ei ole tarvetta tehdä. NoHo Partners kouluttaa uusia ja nykyisiä työntekijöitään varmistaakseen riittävät ammatilliset valmiudet eri tehtäviin.

Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työpaikan vetovoimaan ja

pitovoimaan. Ravintola-alan liiketoiminnan haasteena on uusien työntekijöiden houkutteleminen ja nykyisten työntekijöiden pitäminen. Ravintola-ala on matalapalkka-ala, työ on pirstaloitunutta töiden painottuessa loppuviikkoon ja tarjolla on paljon osa-aikaisia työtehtäviä. Heikko veto- ja pitovoima vaarantaa työvoiman saatavuuden ja voi vakavimmillaan aiheuttaa ravintoloiden sulkemisen, jos henkilöstöä ei saada rekrytoitua.

Alan heikko veto- ja pitovoima on riski liiketoiminnalle. Se lisää yrityksen henkilöstökustannuksia johtuen osaamispuutteista ja nopeasta vaihtuvuudesta. Olennaisia oikaisuja ei ole tarvetta tehdä. NoHo Partners vastaa työpaikan veto- ja pitovoiman haasteisiin ja ehkäisee taloudellisia riskejä tarjoamalla joustavia työaikoja, koulutusta, etenemismahdollisuuksia ja työhyvinvointiin liittyviä etuja. Lisäksi yhtiö maksaa osin keskimääräistä parempaa palkkaa, joka voi lisätä houkuttelevuutta. Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat työnantajamielikuvaan, joten NoHo Partnersin on huolehdittava siitä, että luvatut asiat toteutuvat myös työpaikan arjessa. Yhtiöllä on tällä hetkellä riittävästi työvoimaa ja työntekijöiden veto- ja pitovoima on hyvä. Työpaikan veto- ja pitovoimaa

vahvistavia käytänteitä kehitetään jatkuvasti, jotta varmistetaan kiinnostavuus työnantajana myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Alkuun

Liiketoiminnalla on todellinen negatiivinen vaikutus työvoiman parissa esiintyvään

kiusaamiseen. Työyhteisössä tapahtuva häirintä ja kiusaaminen voivat vaikuttaa negatiivisesti työntekijän työmotivaatioon, -kykyyn ja vakavimmillaan terveyteen. Vaikutus liiketoiminnalle voi olla poissaolojen seurauksena syntyvä työntekijäpula. NoHo Partnersilla on nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän osalta, ja jokainen tapaus tutkitaan. Yhtiöllä on prosessit kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi, kanavat viestinnän helpottamiseksi sekä työntekijöiden anonymiteettisuoja. Suomen työlainsäädäntö sisältää ilmiantajien suojan, mutta siitä huolimatta työntekijät saattavat epäröidä ilmoittaakseen väkivalta- tai häirintätapauksista, koska he pelkäävät kostoa, työpaikan menetystä tai ovat huolissaan siitä, ettei heitä oteta vakavasti. Toimivia käytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tulee huomioida entistä enemmän työyhteisöjen monimuotoisuus ja esimerkiksi monikielisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen mukanaan tuomat haasteet.

Liiketoiminnalla on mahdollinen positiivinen vaikutus (palkka) tasa-arvoon.

Palkkatasa-arvon toteutumisella on mahdollinen positiivinen vaikutus kaikkiin työntekijöihin koko organisaatiossa ja kaikissa liiketoiminnoissa. NoHo Partnersilla sukupuolijakauma on tasainen. Naisia on yleensä hieman enemmän salitehtävissä, kun taas miehiä on enemmän keittiötehtävissä. Palkkauksessa päällikkötasolla ei juuri ole eroavaisuuksia. Palkkatasaarvon toteutuminen voi vaikuttaa positiivisesti työtyytyväisyyteen sekä yhtiön veto- ja pitovoimaan ja muodostua kilpailueduksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Liiketoiminnalla on mahdollinen positiivinen vaikutus monimuotoisuuteen.

Monimuotoisuudella on positiivinen vaikutus NoHo Partnersin veto- ja pitovoimaan, kun kaikki työntekijät kokevat työpaikan omakseen. Ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, kulttuurierot ja monimuotoisuus hyväksytään ravintola-alalla yleisesti, näin myös NoHo Partnersilla. Monimuotoiset työyhteisöt ovat osa arkea ja yrityskulttuuria. Jossain tilanteissa haasteena voi olla rajallinen paikallinen kielitaito. Asiakkaat voivat antaa palautetta, mikäli eivät saa palvelua omalla kielellään, ja tulkki voidaan tarvita esimerkiksi muutosneuvotteluihin. Monimuotoisuuden ja -kulttuurisuuden odotetaan vahvistuvan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehitystä seurataan hyvinvointikyselyn avulla ja toimivia käytänteitä kehitetään.

4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet

Yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä toimintaperiaatteita ovat koulutus ja taitojen kehittäminen, tasa-arvon ylläpitäminen, yhtiön veto- ja pitovoiman sekä monimuotoisuuden vahvistaminen ja nollatoleranssi koskien kiusaamista ja häirintää. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka on löydettävissä yhtiön verkkosivuilta. Toimintaperiaatteet koskevat konsernin omaa työvoimaa kaikissa liiketoiminnoissa ja kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja markkinat. Konsernin johtoryhmä on vastuussa toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja seurannasta,

jota toteutetaan hyvinvointikyselyn avulla. Kyselyn tuloksia on otettu huomioon myös periaatteiden laatimisessa. Toimintaperiaatteet ja toimintamallit käydään vuosittain läpi henkilöstön kanssa hyvinvointikyselyn puruissa. Viestin läpimenon varmistamiseksi käytetään sekä suomea että englantia, jotta kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua ja ymmärtää yhtiön käytännöt, toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Työntekijöille on lisäksi tarjolla useita tapoja tuoda esiin huolenaiheitaan, kuten whistleblowing-palvelu, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstöhallinto ja omat esihenkilöt. Henkilöstön edustajien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua, sillä yhdenvertaisen kohtelun kehittäminen on jatkuvaa.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

NoHo Partners on sitoutunut henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen eri osaalueilla. Koulutuskokonaisuuksia ovat muun muassa perehdytyskoulutus, esihenkilö- ja johtamiskoulutus, sekä koulutukset liittyen työturvallisuuteen, vastuullisuuteen ja taloushallintoon.

Tasa-arvon ylläpitäminen

Yhtiön toimintaperiaatteena on edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa varmistaen, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus uralla etenemiseen ja palkka kehitykseen. Yhtiön sukupuolijakauma on tasainen ja palkkauksen perusteena toimii pääosin työehtosopimus.

Alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen

NoHo Partnersin toimintaperiaatteena on vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa panostamalla hyvään työnantajamielikuvaan.

Työpaikalla esiintyvän häirinnän ja syrjinnän torjuminen

NoHo Partnersilla on nollatoleranssi kaikkeen häirintään ja kiusaamiseen. Toimintaperiaatteet pohjautuvat yhtiön eettisiin ohjeisiin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin sekä toimintaamme koskevaan lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää, joka perustuu ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kansalaisuuteen, rotuun, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen tai mihinkään muuhun YK:n ihmisoikeusjulistusta rikkovaan määreeseen. Kaikilla NoHolaisilla on oikeus turvalliseen ja monimuotoiseen työympäristöön, jossa jokainen voi tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista, pelkäämättä joutuvansa minkäänlaisen kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi.

Yhtiö ehkäisee epäasiallista käytöstä tarjoamalla erillisen työturvallisuusoppaan, perehdyttämällä henkilöstöä säännöllisesti, valmentamalla esihenkilöitä, sekä tarjoamalla turvalliset prosessit epäkohdista ilmoittamiselle.

Kuka tahansa yhtiön työntekijä voi tehdä ilmoituksen epäasiallisesta käytöksestä, joko whistleblowing-kanavan, esihenkilöiden tai työsuojeluvaltuutettujen kautta. Jokainen tapaus tutkitaan huolellisesti, ja prosessi turvaa työntekijöiden anonymiteetin. Yhtiö seuraa vuosittaisen hyvinvointikyselyn avulla epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän määrää.

Alkuun

Monimuotoisuuden edistäminen

NoHo Partners sitoutuu edistämään monimuotoisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, mikä on myös kirjattu yhtiön eettisiin ohjeisiin. Eettiset ohjeet määrittelevät kuinka toimimme yhtiönä ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä yhteiskuntaan. Yhtiöllä ei ole erillisiä sitoumuksia sellaisten omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat erityisen haavoittuviin ryhmiin vaan toimintaperiaatteena on varmistaa, että kaikki työntekijät saavat yhdenvertaisen kohtelun riippumatta heidän taustastaan. Monimuotoisuuden toteutumista seurataan hyvinvointikyselyssä, jota yhtiö hyödyntää saadakseen kattavan käsityksen oman työvoimansa näkemyksistä. Näihin sisältyvät myös erityisen alttiiden ryhmien, kuten maahanmuuttajien tai vammaisten henkilöiden, kokemukset.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhdenvertaiseen kohteluun vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen

NoHo Partners noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallisia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä palkkojen määrittämisessä. Kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävä palkka, eikä toimintamaissa ole alueita, joissa palkka alittaisi sovellettavan vertailuarvon. Esimerkiksi Suomen liiketoimintojen osalta noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta (TES), joka määrittelee alan vähimmäispalkat. Yhtiö maksaa työsuhteisille työntekijöilleen vähintään TES:n mukaiset palkat, mutta käytännössä palkat ovat usein korkeammat sopimuspalkkojen myötä.

• Suomi: Palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Kaikille tehtäville on määritelty omat palkkaryhmät, ja palkka määräytyy tehtävän sekä aiempien kokemusvuosien perusteella.
• Tanska: Palkat perustuvat ammattiliittojen määrittelemiin palkkatasoihin.

• Norja: Käytössä on ammattiliittojen määrittelemät palkkatasot, ja palkkataulukot perustuvat työkokemusvuosiin ja koulutukseen.
• Sveitsi: Noudatetaan kansallista työehtosopimusta, joka on laajennettu koskemaan HORECA-alaa.

Yhtiön sukupuolten palkkaero, joka kuvaa nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten bruttotuntipalkkojen välistä prosentuaalista eroa, on keskeinen mittari tasa-arvon arvioinnissa. Tämä tieto perustuu kaikkien työsuhteisten työntekijöiden bruttotuntipalkkoihin, ja laskennassa on huomioitu olennaiset muuttujat ja taustatekijät: Laskennassa ei ole mukana Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelman tai kesäseteliohjelmien kautta työskennelleitä. Muiden maiden palkat on muunnettu euroiksi 2024 toteutuneella keskikurssilla. Sukupuolten välinen palkkaero määritellään naisten ja miesten keskimääräisten palkkatasojen erotuksena, joka ilmaistaan prosenttiosuutena miesten keskimääräisestä palkkatasosta.

Sukupuolten palkkaero on 12,5 %. Palkkaeroa selittää osittain se, että naisia on suhteellisesti miehiä enemmän matalamman palkkatason rooleissa kuten ravintolatyöntekijänä ja tarjoilijana.

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku 15,9 kuvaa yhtiön korkeinta ansiota saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö) vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välistä suhdetta. Tämä suhdeluku lasketaan kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ansioiden pohjalta. Laskennassa on huomioitu:

• Peruspalkka, joka sisältää taattujen, lyhytaikaisten ja muuttumattomien rahavastikkeiden summan.
• Rahaetuudet, mukaan lukien rahalisät, bonukset, palkkiot ja muut muuttuvat käteismaksut.
• Luontoisedut, kuten auto, yksityinen sairausvakuutus ja hyvinvointiohjelmat.
• Välitön korvaus, joka koostuu rahaetuuksista, luontoiseduista sekä pitkän aikavälin kannustimista, kuten osakeoptioista ja tulosperusteisista osakkeista.

4.7. Terveys ja turvallisuus

NoHo Partners panostaa työntekijöidensä työterveyteen ja työturvallisuuteen. Kaikki konsernin työntekijät kuuluvat oikeudellisiin vaatimuksiin ja tunnustettuihin standardeihin perustuvan työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, mikä kattaa 100 % työsuhteisista työntekijöistä henkilömäärän perusteella laskettuna. Yhtiön toimintamaissa ei ole tiedossa yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa kuolemantapausta. Vuoden aikana yhtiössä kirjattiin yhteensä 176 työtapaturmaa, joista 153 tapausta Suomessa, 2 Tanskassa, 3 Norjassa ja 18 Sveitsissä, ja prosentuaalinen osuus oli 61 tapaturmaa / 1 000 000 työtuntia. Kirjattavien, työperäisiin terveysongelmiin liittyvien tapausten lukumäärää eikä työperäisten vammojen, työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten ja työperäisten terveysongelmien seurauksena menetettyjen työpäivien

määrää raportoida ensimmäisenä vuonna siirtymäsäännösten mukaisesti datan puutteellisuuden vuoksi

4.8. Koulutus ja taitojen kehittäminen, sekä alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen

Alkuun

NoHo Partners seuraa työntekijöidensä koulutukseen ja kehitykseen, sekä yhtiön veto- ja pitovoimaan liittyviä tietoja osana kestävyysselvitystään. Vuoden 2024 raportoinnissa konsernin kaikista maista puuttui tarvittava data, joten tiedot jätetään siirtymäsäännöstä hyödyntäen raportoimatta.

4.9. Häirintä- ja syrjintätapaukset

Raportoidut tiedot kattavat työperäiset häirintätapaukset, jotka perustuvat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin häirinnän muotoihin. Raportointikaudella ilmoitettiin yhteensä 78 häirintätapausta, sisältäen sekä henkilöstön että asiakkaiden toimesta tapahtuneet häirinnät. Laskennassa on huomioitu hyvinvointikyselyn tulokset kaikista toimintamaista seksuaaliseen häirintään liittyvän kysymyksen osalta. Lisäksi laskenta perustuu Suomen osalta whistleblowing-ilmoituksiin, raportoituihin seksuaaliseen häirintään ja syrjintään liittyviin tapauksiin sekä henkilöstöhallinnon tietoon tulleisiin häirintätapauksiin. Raportointikaudella ei ilmoitettu syrjintätapauksia, eikä havaittu vakavia ihmisoikeusrikkomuksia (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö) yhtiön työvoiman osalta, kuten ei myöskään rikkomuksia YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n julistuksen tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamisessa. Tällaisiin tapauksiin liittyviä seuraamuksia tai vahingonkorvauksia ei ollut. Sakkojen määrä oli nolla euroa.

Tapauksen tyyppi	Määrä
Häirintätapaukset	78

4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa

NoHo Partners sitoutuu avoimeen ja säännölliseen vuoropuheluun henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa, ja varmistaa siten, että oman työvoiman näkökulmat huomioidaan päätöksissä ja toimissa.

Yhteydenpito henkilöstön kanssa tapahtuu ensisijaisesti henkilöstön edustajien välityksellä. Työnantaja ja henkilöstön edustajat tapaavat säännöllisesti, vähintään joka toinen kuukausi. Yhteistyön varmistamisesta vastaa henkilöstöjohtaja, joka toimii myös johtoryhmän jäsenenä. Hän huolehtii, että vuoropuhelun tulokset otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa.

Yhtiöllä ei ole erillisiä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä sopimuksia henkilöstön edustajien kanssa, mutta toiminta perustuu alan työehtosopimukseen, joka on laadittu yhteistyössä liittojen kanssa (Mara Ry ja PAM). NoHo Partnersilla ei myöskään ole erillisiä sitoumuksia sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat yhtiön omassa työvoimassa erityisen haavoittuviin ryhmiin, vaan toimintaperiaatteena on varmistaa, että kaikki työntekijät saavat yhdenvertaisen kohtelun.

Yhteydenpidon ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan yhteisissä palavereissa henkilöstön edustajien kanssa. Näistä palavereista laaditaan pöytäkirjat, ja annettu palaute käsitellään tarvittaessa johtoryhmässä. Yhteydenpito on jatkuvaa ja tarpeen mukaan toteutettavaa. Tiedottamisessa noudatetaan yhteistoimintalain määrittelemiä aikoja. Se kattaa sekä organisaatiotason että toimipaikkojen tai projektien tasot, ja siitä saatava tieto keskitetään yhtiön käyttöön. Yhteydenpitoon osoitetut resurssit ovat kolmen hengen henkilöstöhallinnon tiimi. Henkilöstöjohtaja vastaa, että päätöksistä sekä toimenpiteistä tiedotetaan. Yhtiöllä on toimintatavat kielteisten vaikutusten korjaamiseksi sekä kanavat huolenaiheiden esiintuomiseksi. Näiden prosessien avulla henkilöstö voi luottaa siihen, että heidän tarpeensa ja palautteensa käsitellään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Yhtiö ei erikseen arvioi oman työnvoiman tietoisuutta prosesseihin, rakenteisiin tai niiden luotettavuuteen liittyen.

Mikäli epäkohta havaitaan, sen taustat selvitetään perusteellisesti, osapuolia kuullaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Prosessia johtaa yleensä henkilöstöjohtaja tai liiketoimintajohtaja, ja sitä tukevat henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijat. Jos epäkohta koskee näitä johtohenkilöitä, vastuu siirretään toiselle johtoryhmän jäsenelle. Prosessien tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti seuraamalla muutosten vaikuttavuutta. Toimintaperiaatteet koskien ilmoittajien suojelua vastatoimilta, on kuvattu luvussa 5.1., Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet.

4.11. Konsernin työntekijät

Yhtiön työsuhteisten työntekijöiden määrät on kerätty konsernin eri toimintamaiden henkilöstöhallinnon järjestelmistä ja koostettu yhteen ESG-työryhmän toimesta. Kerätty data sisältää kaikki työntekijät, jotka ovat olleet konserniin työsuhteessa vuoden 2024 aikana. Luvut ovat ilmoitettu henkilömääränä. Henkilömäärä on laskettu vuoden keskimääräisenä lukuna, eli voimassa olevista työsuhteista per kuukausi ja raportoitu näiden kuukausien keskiarvo. Näin raportointikauden aikana tapahtuneet vaihtelut tulevat huomioiduiksi. Henkilömäärä on suhteellisen tasainen ympäri vuoden ollen kuitenkin korkeimmillaan kesäkuukausina kesäkuusta-elokuuhun. Sopimukset on luokiteltu kategoriaan "osaaikainen" tai "kokoaikainen". Osa-aikaisen työaika on keskimääräinen/vaihteleva, kokoaikaisen työaika määritellään työaikalaissa tai työehtosopimuksella. Tarvittaessa työhön kutsuttavia sopimuksia ei ole lainkaan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Ravintolatoiminta on kausiluonteista sekä viikkotasolla että vuositasolla tarkasteltaessa, ja tämän takia alalle on tyypillistä solmia suhteellisen paljon osa-aikaisia työsuhteita.

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	1 550
Naiset	1 871
Ei ilmoitettu*	32
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	3 453

Taulukko 1: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen mukaan eriteltynä. * Kategoria "ei ilmoitettu" on sovellettu vain Norjassa. Suomessa, Tanskassa ja Sveitsissä yhtiön työntekijät ovat luokiteltu kategorioihin "mies" tai "nainen". Kategoriaa "muut" ei sovelleta.

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi	2 221
Norja	658
Tanska	284
Sveitsi	281

Taulukko 2: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä maiden mukaan, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, ja jotka muodostavat vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

Työntekijäkategoria	Naiset	Miehet	Ei ilmoitetut	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	1 871	1 550	32	3 453
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	1 751	1 442	31	3 224
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	120	108	1	229
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	205	195	0	400

Taulukko 3 NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sopimustyypin ja sukupuolen mukaan eriteltynä.

Maa	Työntekijäkategoria	Naiset	Miehet	Ei ilmoitetut	Maa	Työntekijäkategoria	Naiset	Miehet	Ei ilmoitetut
Suomi	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	1 269	801	Ei sovellettu	Tanska	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	111	173	Ei sovellettu
	Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	72	80	Ei sovellettu		Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	0	0	Ei sovellettu
	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	129	94	Ei sovellettu		Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	0	0	Ei sovellettu
	Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	425	453	Ei sovellettu		Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	15	15	Ei sovellettu
	Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	786	333	Ei sovellettu		Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	96	157	Ei sovellettu
Norja	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	260	293	31	Sveitsi	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	106	173	Ei sovellettu
	Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	47	26	1		Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	1	2	Ei sovellettu
	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	0	0	0		Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	76	101	Ei sovellettu
	Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	55	54	1		Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	28	66	Ei sovellettu
	Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	251	265	31		Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)	4	7	Ei sovellettu

Taulukko 4. NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypin, maan ja sukupuolen mukaan eriteltynä.

Suomessa konsernin ravintoloissa työskentelee usean eri vuokratyöntekijöitä välittävän yrityksen työntekijöitä. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat lähes kokonaan vuokratyöntekijöitä välittävien yritysten kautta työskenteleviä työntekijöitä. Heidän tuntinsa kirjataan pääosin heidän omalla nimellään yhtiön tuntijärjestelmään, minkä pohjalta on laskettu arvio työntekijöiden lukumäärästä kuukausittain sekä vuoden aikana keskimäärin. Arvionvaraisuus perustuu siihen, että kaikkia työntekijöitä ei ole yksilöity järjestelmään. Tanskan osalta lukumäärä on arvioitu tehtyjen tuntien perusteella. Norjassa ja Sveitsissä on vain työsuhteisia työntekijöitä. Luvut ilmoitetaan henkilömääränä sekä raportointikauden keskiarvona.

Ilmoitettu työntekijöiden lukumäärä on arvio, joka perustuu työaikajärjestelmään raportoituihin työvuoroihin. Työaikajärjestelmästä on laskettu kaikkien yksilöityjen työntekijöiden määrä kuukausittain ja henkilömääränä raportoitu niiden keskiarvo vuoden aikana. Raportoidun lukumäärän arvionvaraisuus johtuu siitä, että kaikkia työntekijöitä ei ole yksilöity työaikajärjestelmään. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismääräksi on arvioitu keskimäärin vuoden aikana 1 540 henkilöä. Tietoja ei ole eritelty työntekijäkategorioihin.

Raportointikauden aikana yrityksestä lähti yhteensä 1 154 työsuhteista työntekijää, mikä vastaa 33 %:n vaihtuvuusprosenttia. Vaihtuvuuden laskennassa osoittajassa on huomioitu kaikki muut lähteneet työntekijät paitsi sellaiset, joiden lähdön syynä on määräaikaisen työsopimuksen päättyminen, siirtyminen töihin konsernin sisällä toiseen yhtiöön tai ns. yhden päivän työsuhde (harjoittelu). Lähtijäksi ei ole laskettu myöskään sellaista henkilöä, joka on saman kalenterivuoden sisällä palannut konserniin töihin ja on raportointikauden päättyessä edelleen työsuhteessa. Vaihtuvuuden nimittäjässä on käytetty työntekijöiden keskimääräistä lukumäärää vuoden aikana.

Ikäjakauma	Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (%)
Alle 30-vuotiaat	56
30–50-vuotiaat	36
Yli 50-vuotiaat	8

Taulukko 5: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma.

NoHo Partnersin johtoryhmä vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja strategian toimeenpanosta hallituksen ohjeistuksen mukaisesti.

Ajankohta	Sukupuoli	Lukumäärä (henkilöä)	Prosenttiosuus (%)
1.1.2024 alkaen	Naiset	0	0 %
	Miehet	4	100 %
	Yhteensä	4	100 %
1.9.2024 alkaen	Naiset	3	30 %
	Miehet	7	70 %
	Yhteensä	10	100 %

Taulukko 6: NoHo Partnersin ylimmän johdon sukupuolijakauma kuvastaa johtoryhmän kokoonpanoa.

Tilinpäätöksessä esitetty edustavin henkilöstölukumäärä on käsitelty liitetiedossa 2.6 työsuhde-etuudet, jossa henkilölukumäärä on laskettu kokoaikaiseksi muunnettuna. NoHo Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1 373 (1 380) kokoaikaista ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä 403 (396) vuokrattua työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna. Sesongista riippuen konsernissa työskentelee yhtäaikaisesti noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.

4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin

Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen negatiivinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin

NoHo Partners voi tietämättään hankkia tuotteita tai palveluita toimittajilta, jotka rikkovat työhön liittyviä oikeuksia. Tuotantoketjun työntekijöiden työolojen ja ihmisoikeuksien mahdollinen vaarantuminen keskittyy arvoketjun alkupään sopimuskumppaneihin, erityisesti tuotteiden ja palvelujen valmistajiin ja tuottajiin. Työoloihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia voivat olla laittomat työajat, riittämätön palkkaus ja puutteet työturvallisuudessa. Lisäksi lapsi- ja pakkotyö, vapauksien rajoittaminen, kuten passien haltuunotto tai kohtuuttoman korkeiden asumis- ja matkakulujen periminen suhteessa palkkaan, voivat muodostaa merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia. Vaikka tällaiset tapaukset ovat harvinaisia ja yksittäisiä, niiden toteutuminen voi johtaa vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin arvoketjun työntekijöitä kohtaan.

Yksityiskohtaisempaa arviointia eri työntekijäryhmien, maantieteellisten alueiden tai hyödykkeiden osalta ei ole tehty. NoHo Partnersin liiketoimintamallissa hankinnat hoidetaan pääasiassa keskitetysti, ja suurin osa tuotteista tulee Euroopasta. Yhtiö käyttää toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee ilmi, niihin reagoidaan välittömästi ja tarvittaessa vaihdetaan toimittajaa. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella arvoketjun työntekijöiden työolot ja oikeudet eivät aiheuta positiivisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia yhtiön liiketoimintamalliin.

4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partnersin toimintaperiaatteena on, että sen sopimuskumppanit kunnioittavat työntekijöiden ja alihankkijoidensa työntekijöiden oikeuksia ja toimivat vastuullisesti. Vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia toimia, joilla edistetään taloudellisesti kannattavia, sosiaalisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Nämä sisältävät, mutta eivät rajoitu, reilun kaupan käytäntöihin, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen, ympäristön suojeluun, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja korruption torjuntaan. Toimintaperiaate kattaa Suomen liiketoiminnan ja koskee kaikkia kumppaneita. Sen toimeenpanosta vastaa hankintajohtaja. Toimintaperiaatetta toteutetaan hankintasopimukseen kirjattuun vastuullisuuslausekkeeseen perustuen.

Hankintasopimuksen vastuullisuuslauseke

NoHo Partners edellyttää, että sen sopimuskumppanit sitoutuvat noudattamaan vastuullisuuslauseketta kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, raakaaineiden hankintaan, tuotantoprosesseihin, työvoiman käyttöön ja tuotteiden toimitukseen asiakkaalle. Näin varmistetaan, että toimittaja sekä asiakas toimivat yhteiskunnallisten, eettisten ja ympäristöä koskevien käytäntöjen mukaisesti. Tavoitteena on edistää positiivista vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kannustaa vastuullisuuteen koko toimitusketjussa.

Toimittajilta edellytetään, että ne vakuuttavat toimintansa olevan lainmukaista, eettisesti kestävää ja ympäristön kannalta vastuullista. Toimittajat sitoutuvat myös varmistamaan, että niiden alihankkijat ja toimittajat noudattavat vastaavia vastuullisuusstandardeja, joihin sisältyvät mm. työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisten työehtojen varmistaminen, sekä ihmisten salakuljetuksen, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltäminen. Lisäksi toimittajien tulee sitoutua ympäristövaikutustensa minimoimiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja edistämään kestävää kehitystä. Toimittaja sitoutuu ylläpitämään avoimuutta toiminnassaan ja raportoimaan ostajalle pyydettäessä toimenpiteistään vastuullisuuden edistämiseksi. Tämä kattaa ympäristövaikutukset, työolojen standardit ja alihankkijaketjun vastuullisuuden.

Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa

NoHo Partnersin vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu pääasiassa

yhteistyökumppaneiden nimettyjen edustajien kautta. Lisäksi konsernilla on käytössä whistleblowing-kanava, joka on myös arvoketjun työntekijöiden saatavilla. Tämä mahdollistaa mahdollisten epäkohtien ja vastuullisuuslausekkeen rikkomusten ilmoittamisen ja käsittelyn. Yhtiö arvioi sopimusehtojen riittävyyttä tapauskohtaisesti varmistaakseen, ettei arvoketjun työntekijöihin kohdistu olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Mahdollisten kielteisten vaikutusten ilmetessä yhtiö soveltaa sopimuksissa määriteltyä auditointiprosessia ja tarvittaessa päättää sopimuksen, mikä voi aiheuttaa toimittajalle taloudellisia menetyksiä. Konsernilla on oikeus suorittaa auditointeja toimittajien ja alihankkijoiden toimitiloissa varmistaakseen vastuullisuuslausekkeen noudattamisen. Toimittajat sitoutuvat antamaan täyden pääsyn toimitiloihinsa ja tarvittaviin dokumentteihin auditointien suorittamiseksi. Mikäli vastuullisuuslauseketta ei ole noudatettu, NoHo Partnersilla on oikeus vaatia korjaavia toimenpiteitä tai purkaa sopimus ilman korvausvelvollisuutta.

Arvoketjun toimintaperiaatteiden linjaus kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin

NoHo Partnersin arvoketjuun liittyvät toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annetun julistuksen sekä monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden kanssa. Lisäksi yhtiö ilmoittaa, ettei sillä ole tiedossa tapauksia, joissa sen kumppanit olisivat rikkoneet yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. NoHo Partnersin eettiset ohjeet koskevat myös arvoketjun työntekijöitä.

Arvoketjun työntekijöiden näkemykset päätöksenteossa

NoHo Partnersilla ei ole prosessia, jolla se ottaisi huomioon arvoketjun työntekijöiden tai haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden näkemyksiä päätöksenteossaan, eikä myöskään jäsenneltyä prosessia heidän kanssaan viestimiseen. Tämän seurauksena yhtiö ei myöskään pysty arvioimaan viestinnän vaikuttavuutta. Jos yhtiöllä olisi käytössään prosessi, jossa pidetään yhteyttä arvoketjun työntekijöiden kanssa, olisi se hankintajohtajan vastuulla.

Epäkohtien korjaaminen ja ilmoituskanavat

Lähtökohtana on, ettei kielteisiä vaikutuksia synny. Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan esille NoHo Partnersin whistleblowing-ilmoituskanavan kautta, joka on kolmannen osapuolen rakentama ja ylläpitämä. Kanava on kaikkien saatavilla yhtiön verkkosivuilla, eikä sen käytöstä ole erityistä ohjeistusta. Kaikki whistleblowing-kanavan kautta tehdyt ilmiannot käsitellään prosessin mukaisesti. Yhtiö ei kuitenkaan ole ottanut käyttöön erillistä mekanismia, jolla varmistettaisiin kanavan tehokkuus tai arvioitaisiin sen vaikuttavuutta. NoHo Partnersilla ei ole käytössä eikä määräajan puitteissa suunnitteilla prosesseja, joiden avulla se varmistaisi, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia käytettävissä olevista ilmoituskanavista ja suojattuja vastatoimilta niitä käyttäessään.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin johtamisessa esimerkiksi johtoryhmän kokouksissa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin

Liiketoiminnan vaikutukset kohdentuvat asiakkaiden yksityisyyden suojan vaarantumiseen, ruokatuotteiden aiheuttamiin mahdollisiin terveysriskeihin sekä ravintolassa nautitun alkoholin aiheuttamiin terveyshaittoihin ja turvallisuusriskeihin. Tietosuojaan ja ruoan turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia ravintoloiden asiakkaita, alkoholin käytön terveysriskien osalta täysi-ikäisiä asiakkaita. Asiakkaiden päätyypit on kuvattu yleisellä tasolla: kaikki asiakkaat, täysi-ikäiset asiakkaat. Täysi-ikäisyydellä viitataan asiakkaisiin, jotka saavat nauttia alkoholia ravintoloissa. Asiakkaita ei ole luokiteltu sellaisten ominaisuuksien mukaan, jotka voisivat altistaa eri asiakastyypit muita suuremmille vaikutuksille.

Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden tietosuojaan

Liiketoiminnan seurauksena mahdollisesti tapahtuva tietosuojan vaarantuminen kohdentuu arvoketjun loppupään osalta asiakkaisiin. Tietosuojaan liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia ravintoloiden asiakkaita. Asiakkaiden tietosuojan vaarantuminen keskittyy GDPRprotokollan edellyttämän toiminnan vaarantumiseen. Ravintola voi vaarantaa asiakkaiden tietosuojan esimerkiksi jakamalla luvattomasti asiakastietoja tai -palautteita, käyttämällä valvontakameroita yksityisyydensuojaa rikkoen, tai käyttämällä väärin kantaasiakasohjelmien ja sovellusten kautta kerättyjä tietoja. NoHo Partnersilla on nimetty tietosuojavaltuutettu. Yhtiö huomioi tietosuoja-asetukset ja noudattaa GDPR-protokollaa. Mikäli rikkomus tapahtuisi yhtiön tai liikesuhteen toimesta, voisivat asiakkaiden yksityisyyden vaarantumiseen liittyvät vaikutukset olla vakavia. Oman toiminnan osalta vaikutukset liittyvät yhtiön maineen vahingoittumiseen.

Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi (ruoan turvallinen käsittely)

Ravintolaliiketoiminta perustuu merkityksellisten kokemusten tarjonnalle, johon sisältyy ruoka- ja/tai (alkoholi)juomatarjontaa. Mahdollinen ruoan puutteellinen käsittely, varastointi tai valmistus voi johtaa elintarvikeperäisiin sairauksiin, mikä vaarantaa asiakkaiden terveyden ja turvallisuuden. Ruoan turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia ravintoloiden asiakkaita. NoHo Partners seuraa elintarviketurvallisuutta lainsäädännön

velvoittaman omavalvontajärjestelmän avulla, jolla varmistetaan ruoan turvallinen käsittely. Tuotetiedot ruoka-aineista on asiakkaiden saatavilla. Tapaukset ovat yleisesti vakavuudeltaan vähäisiä, mutta yksittäinen tapaus, esimerkiksi vaarallinen allergiakohtaus voi olla vakavampi.

Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyden varmistamiseksi (alkoholinkäytön terveyshaitat)

Ravintoloiden vaikutus yksilön terveyteen alkoholin liikakäytön kautta on monimutkainen ilmiö, joka liittyy ravintolaympäristön piirteisiin kuten anniskelukulttuuriin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Alkoholin kulutus on vähentynyt tasaisesti Suomessa vuodesta 2007 lähtien. NoHo Partnersin ravintoloissa tarjoillun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta on niin pieni, ettei siitä ole haittaa kansanterveydelle, mutta yksittäisen asiakkaan näkökulmasta alkoholin riskikäytöllä voi olla terveydellisiä vaikutuksia (tapaturmat, alkoholiperäiset sairaudet). Tarkkaa määrää siitä, kuinka moni henkilö altistuu alkoholinkäytöstä johtuville terveysriskeille erityisesti ravintoloiden takia, on haastava arvioida. Alkoholin käytön terveysriskien osalta vaikutukset koskevat täysi-ikäisiä asiakkaita. NoHo Partners huomioi kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä muuttuneet kuluttajatottumukset tarjoamalla monipuolisia ravintolakokemuksia. Yhtiö näkee alkoholin kulutuksen vähentymisen taloudellisena mahdollisuutena, ja uskoo, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä trendi voi mahdollistaa uusia liiketoimintakonsepteja.

Liiketoiminnalla on mahdollinen negatiivinen vaikutus asiakkaiden turvallisuuteen (häirintä, humalainen, häiriökäyttäytyminen)

Liika alkoholin nauttiminen ravintolassa voi toisinaan johtaa häiriötilanteisiin, kuten häirintään, tappeluihin tai loukkaantumisiin. Humalaisen käytöksen aiheuttamaa häiriköintiä voi tapahtua kaikissa ravintoloissa, mutta ennen kaikkea myöhään auki olevissa viihderavintoloissa, mikä voi vaarantaa asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden. Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat täysi-ikäisiä asiakkaita. Oman toiminnan osalta riittämättömät turvatoimenpiteet, kuten huono valaistus ja valvonnan puute, voivat altistaa ravintolan asiakkaat onnettomuuksille tai rikolliselle toiminnalle erityisesti yöaikaan. Hotellija ravintola-alan yritysten on tunnistettava turvallisuusriskit ja laadittava toimintaohjeet niitä varten.

NoHo Partners ennaltaehkäisee häiriöitä ja edistää turvallisuutta koulutuksella, tiedotuksella, ravintolatilojen turvallisuutta lisäävillä rakenteellisilla ratkaisuilla (esim. valaistus), sekä tarjoamalla kanavia tapausten raportoimiseksi. Esimerkiksi viihderavintoloissa järjestyksenvalvonta raportoi tapahtuneista häiriöistä. Yhtiön whistleblowing-kanava on kaikkien asiakkaiden käytettävissä tapausten anonyymiin raportointiin. Festivaaleilla on käytössä järjestäjän toimesta häirintäpuhelin. Mikäli alkoholinkulutuksen laskeva trendi jatkuu, se saattaa vähentää häiriötilanteita entisestään.

4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partnersin toimintaperiaatteet koskien asiakkaiden ja kuluttajien tietosuojaa, terveyttä ja turvallisuutta perustuvat lainsäädännön noudattamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Nämä periaatteet ohjaavat yhtiön toimintaa kaikilla osa-alueilla, ja ne koskevat mm. omavalvontajärjestelmää. Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat ja niiden toteuttamisesta vastaavat liiketoimintajohtajat. Keskeisten sidosryhmien näkemykset huomioidaan ja näkemyksiä kerätään esimerkiksi asiakaspalautteiden, asiakastyytyväisyyden (NPS) ja kaksoisolennaisuusanalyysin avulla.

Lainsäädäntö ja ohjeistukset

Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyttä koskevat periaatteet perustuvat GDPRprotokollaan, joka on julkisesti saatavilla esimerkiksi verkossa. Terveyden ja turvallisuuden sekä henkilösuojan osalta periaatteet perustuvat lainsäädäntöön. Lisäksi NoHo Partnersin eettiset ohjeet määrittelevät toimintatavat yhtiön sisällä sekä suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Ohjeet perustuvat NoHo Partnersin arvoihin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin ja yrityksen toimintaan liittyviin lakeihin ja ohjeistuksiin.

NoHo Partners edellyttää henkilöstöltään eettisten ohjeiden noudattamista kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Erillistä seurantamekanismia ei ole, mutta mahdollisiin epäkohtiin puututaan välittömästi. Mikäli ihmisoikeusloukkauksia ilmenee, yhtiö arvioi tilanteen ja päättää sen perusteella toimenpiteistä (NoHo Partnersille ei ole raportoitu tapauksia, joissa olisi rikottu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevaa julistusta tai OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Raportointivuoden aikana toimintaperiaatteisiin ei ole tehty loppukäyttäjiin vaikuttavia muutoksia. Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa perustuu asiakaskontakteihin, palautteisiin sekä whistleblow-kanavan kautta saatuihin ilmoituksiin.

Ennaltaehkäisevä toiminta

NoHo Partners huolehtii, että henkilöstöllä on ajantasainen osaaminen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi esimerkiksi asiakas-, ruoka- ja hygieniaturvallisuuden osalta.

Prosessit kuluttajien ja asiakkaiden yhteydenpitoon, huolenaiheiden käsittelyyn ja kielteisten vaikutusten korjaamiseen

NoHo Partners ylläpitää suoraa yhteyttä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Asiakas voi antaa palautetta tai esittää huolenaiheensa joko henkilökohtaisesti tai suoraan asiakaspalautekanavaan maksukuitissa olevan QR-koodin kautta. Jos asiakas on tehnyt varauksen etukäteen, saa hän käynnin jälkeen sähköpostiinsa pyynnön antaa palautetta. Lisäksi kuluttajat ja asiakkaat voivat ottaa yhteyttä ravintolan verkkosivujen kautta. Whistleblowing- ja asiakaspalautekanava ovat kolmannen osapuolen ylläpitämiä. Yhtiö ei arvioi kuinka tietoisia kuluttajat ja asiakkaat ovat näistä prosesseista.

Alkuun

Liiketoimintajohtajat vastaavat yhteydenpidon toteutumisesta ja siitä, että näkemykset sekä tulokset huomioidaan yhtiön toimintatavoissa. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan asiakastyytyväisyyden perusteella. Käytössä ei ole erillisiä käytäntöjä kuluttajille tai asiakkaille, jotka ovat erityisen alttiita vaikutuksille, vaan toimet ovat kaikille samanlaiset. NoHo Partners seuraa ja analysoi palautteita päivittäin varmistaakseen kanavien tehokkuuden. Toimintaperiaatteet liittyen ilmoituksen antajien suojeluun on kuvattu luvussa 5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet. Kun kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeva epäkohta tulee NoHo Partnersin tietoon, liiketoimintajohto tai hallinnon asiantuntija selvittää epäkohtaan liittyvät yksityiskohdat ja varmistaa, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tosiasialliset tai mahdolliset kielteiset vaikutukset käsitellään aina tapauskohtaisesti. Erillistä prosessia ei ole. Yhteydenpitoa sekä korjaavia toimenpiteitä ohjaa lainsäädäntö. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi asiakaspalautteen käsittely ja tarvittavien muutosten tekeminen tuotteisiin tai palveluihin.

NoHo Partnersilla on käytössä prosessit, joilla tilanne voidaan tarvittaessa korjata, mikäli olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat. Myös näitä prosesseja ohjaa lainsäädäntö. Vuonna 2024 käyttöön otettu ohjelmisto ohjaa turvallisuusjohtamista ja antaa mahdollisuuden ennaltaehkäistä sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin nopeasti.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa esimerkiksi johtoryhmän kokouksissa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

5. HALLINTO

Hallintoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Liiketoiminnan harjoittamisen osalta olennaisiksi kestävyysseikoiksi nousivat vahvan yrityskulttuurin positiiviset vaikutukset liiketoimintaan. Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Nämä toimintaperiaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa. Toimintaperiaatteiden käytäntöönpanon toteutumisesta vastaa yhtiön hallitus.

NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Yhtiöllä ei ole aikataulutettua suunnitelmaa asettaa mitattavissa olevia tuloslähtöisiä tavoitteita liittyen korruptioon tai lahjontaan, eikä niitä seurata. Tavoitetasona on, että korruptioon ja lahjontaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Tosiasialliset tai mahdolliset kielteiset vaikutukset käsitellään aina tapauskohtaisesti ja resurssit määritetään sen mukaan, eikä erillistä standardoitua prosessia ole. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.

5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Mekanismit väärinkäytösten tunnistamiseksi

Yritystoimintaan sisältyy mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdolliset huolenaiheet tai väärinkäytökset tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan tehokkaasti. Yhtiön taloushallinnon prosessit sisältävät useita sisäisiä kontrollipisteitä, jotka tukevat väärinkäytösten ehkäisyä ja tunnistamista. Esimerkiksi kassatäsmäytykset voivat paljastaa epäkohtia ja käynnistää selvityksiä, jotka käsitellään tarkoin määritellyn prosessin mukaisesti.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu ja häiriötilanteiden hallinta yrityksessä

Direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti NoHo Partnersilla on yli 50 työntekijän organisaationa velvollisuus ylläpitää whistleblowing-kanavaa. Direktiivin mukaiset toimintaperiaatteet takaavat kansainvälisten ja EU:n asettamien vaatimusten täyttymisen korruption ja lahjonnan torjunnassa. Kanava varmistaa ilmoittajien anonymiteetin ja noudattaa kaikkia tietosuojavaatimuksia. Kanavaa ylläpidetään ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta. Ilmoituksia käsittelevät vain asianmukaiset henkilöt, ja selvitystyö toteutetaan ammattimaisesti. Yhtiö kouluttaa henkilöstöään kanavan käytöstä ja ilmoitusprosessin asianmukaisesta toteutuksesta. Näin varmistetaan, että ilmoitukset käsitellään

oikeudenmukaisesti ja henkilöstöllä on turvallinen ja luottamuksellinen tapa tuoda esiin epäkohtia – myös silloin, kun ilmoitus osoittautuu aiheettomaksi.

Alkuun

Ilmoituskanavan käytännön toteutus

Yhtiö on nimennyt viisi koulutettua henkilöä käsittelemään ilmoituksia, ja heitä sitoo salassapitovelvollisuus. Järjestelmä rekisteröi kaikki ilmoitukset automaattisesti ja toimittaa ilmoittajalle vastaanottovahvistuksen heti ilmoituksen saavuttua. Nimetty vastuuhenkilö luokittelee ilmoituksen ja ohjaa sen sopivalle käsittelijälle, kuten henkilöstö-, talous- tai viestintäjohtajalle. Mikäli ilmoitus koskee vastuuhenkilöä, asia siirretään hänen esihenkilölleen. Ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja mahdollisten rikkomusten korjaamiseksi. Ilmoittajalle pyritään antamaan viipymättä tiedot tehdyistä tai suunnitelluista toimenpiteistä.

Eläinten hyvinvointia koskevat toimintaperiaatteet

Yhtiö on huomioinut tuotantoeläinten hyvinvoinnin osana toimintaperiaatteitaan sopimuskumppaneiden valintaprosessissa. Vuonna 2024 yhtiö sisällytti Suomen liiketoiminta-alueen hankintasopimuksiin vaatimuksen, jossa edellytetään tuotantoeläinten hyvinvoinnin huomioimista. Tämä vaatimus tullaan tulevaisuudessa laajentamaan myös kansainvälisten liiketoiminta-alueiden hankintasopimuksiin. NoHo Partnersilla ei ole auditointiprosessia tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi, vaan se luottaa sopimuskumppaneiden vastuullisuuteen ja näiden omiin käytäntöihin. Sopimuskumppanit ovat hyvämaineisia toimijoita, joilla on omat ohjelmansa tuotantoeläinten hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Liiketoiminnan harjoittamista koskeva koulutus organisaation sisällä

Yhtiö järjestää sisäisiä koulutuksia työntekijöidensä osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulutukset on suunnattu yhtiön eri työntekijäryhmille, mukaan lukien johdolle, asiantuntijoille, keskijohdolle ja työntekijöille. Koulutusten aiheita ovat talous, johtaminen, esihenkilötyö, asiakaspalvelu, turvallisuus, vastuullisuus ja tuotekehitys. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti, ja niiden tiheys ja kattavuus vaihtelevat aiheen ja tarpeen mukaan. Vuonna 2024 yhtiö järjesti keskijohdolle sekä ravintola- ja keittiöpäälliköille noin 10 koulutuspäivää, joissa käsiteltiin erityisesti johtamisen ja talouden aiheita. Näillä koulutuksilla tuetaan organisaation kehitystä ja henkilöstön valmiuksia vastata liiketoiminnan tarpeisiin.

Olennaiset kestävyysseikat liiketoiminnan harjoittamisen osalta

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointia. Liiketoiminnan harjoittamisen osalta

olennaisiksi kestävyysseikoiksi nousivat vahvan yrityskulttuurin positiiviset vaikutukset liiketoimintaan sekä mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset arvoketjussa.

5.2. Liiketoiminnan vaikutukset yrityskulttuuriin

Liiketoiminnalla on todellinen positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin

Yrityskulttuuri on olennainen osa liiketoimintaa, ja se perustuu yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteen ja laadukkaaseen asiakaskokemukseen. Yrityskulttuuri kehittyy organisaation jokaisen jäsenen jatkuvan ja pitkäjänteisen tekemisen seurauksena ja sen vahvistaminen tapahtuu joka päivä. Vahva yrityskulttuuri houkuttelee ja sitouttaa työntekijöitä yritykseen, ja lisää kumppaneiden ja asiakkaiden luottamusta.

Yrityskulttuurin laiminlyönti voi vaarantaa liiketoiminnan, johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen, ja aiheuttaa haasteita koko arvoketjussa. Syrjintä ja huono kohtelu työpaikalla voivat vahingoittaa mainetta ja luottamusta. Eettisten käytäntöjen noudattamatta jättäminen esimerkiksi hankinnoissa, työsuhteissa ja kestävässä kehityksessä voi johtaa mainevaurioihin ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen. Laiminlyönnit liittyen esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen, työsuhteisiin tai häirintään voivat johtaa terveysrikkomuksiin, ruokaperäisiin sairauksiin ja ilmiantoihin. Palkkojen maksuhäiriö voisi olla yksittäinen mainehaitta, joka vähentäisi merkittävästi työntekijöiden luottamusta yhtiöön. Toisaalta vahva yrityskulttuuri ja työnantajamielikuva ovat keskeiset tekijät työvoiman houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi.

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin toteutuminen. Yhtiön kyky ennakoida yrityskulttuuriin kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, hallita ja ratkaista niiden vaikutuksia sekä seurata niihin liittyviä riskejä on osa hyvää liikkeenjohtotapaa. NoHo Partnersin työsuhde-etuja ja hyviä työskentelyolosuhteita arvostetaan. Myös alan keskiarvoa parempi palkkaus auttaa osaltaan varmistamaan ammattimaisen työvoiman saamisen. Työnantajamaineeseen, asiakastyytyväisyyteen sekä hyvinvointikyselyn tuloksiin perustuen NoHo Partnerilla on positiivinen yrityskulttuuri.

5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partnersin toimintaa ohjaavat visio ja arvot, jotka tukevat yrittäjämäistä asennetta, kunnioittavaa kohtelua ja vastuullista toimintaa. Yrityskulttuurin vahvistamiseen liittyvät toimintaperiaatteet kohdistuvat johtamisen, osaamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat.

Yrityskulttuuria kehitetään jatkuvasti. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin toteutuminen. Yhtiön toimintaperiaatteena on kehittää johtamista, esihenkilötyötä sekä henkilöstön osaamista. Henkilöstön hyvinvoinnin osalta periaatteena on turvallisen työympäristön, monimuotoisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistäminen.

Asiakaskokemus nähdään yhtenä yhtiön menestyksen kulmakivistä. Toimintaperiaatteena on huomioida asiakkaiden tarpeita ja kehittää kaupunkikulttuuria monipuolisten ravintolakokemusten kautta.

5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan

Liiketoiminnan tuotantoketjulla (ruuan ja juoman alkutuotanto) on mahdollinen negatiivinen vaikutus korruptioon ja lahjontaan

Korruption ja lahjonnan mahdolliset kielteiset vaikutukset keskittyvät liiketoiminnan osalta tuotteiden ja palveluiden hankintaan ja arvoketjun osalta tuotteiden ja palvelujen valmistajiin ja tuottajiin. Suomessa on sääntely- ja valvontamekanismit korruption torjumiseksi. Ravintoloiden on varmistettava näiden määräysten noudattaminen ja tarjottava riittävää koulutusta korruption ja lahjonnan estämiseksi. Korruptio tai lahjonta voi johtaa oikeudellisiin vastuisiin, kuten sakkoihin ja rikossyytteisiin. Tuotantoketjun osalta lahjonta- ja korruptiotapaukset ovat mahdollisia, joskin yksittäisiä.

Riski korruptiosta ja lahjonnasta voi liittyä myös hankintaketjuun. NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita toimittajilta, jotka rikkovat lakia korruptioon ja lahjontaan liittyen. Hankinnat hoidetaan pääasiassa keskitetysti käyttäen pääosin toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Tapaukset ovat harvinaisia. Mikäli yksittäisiä tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi välittömästi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä korruptio- ja lahjontariskit tuotantoketjussa voivat vähentyä edelleen, kun kestävyysraportointi yleistyy ja tietoa on laajemmin saatavilla.

Korruptio- ja lahjontatapaukset

Yhtiön sisäisistä toiminnoista korruptiolle ja lahjonnalle alttiimpia ovat vastuutehtävissä toimivat työntekijät, kuten johto, hallinto ja päälliköt. Yhtiön eettiset ohjeet käsittelevät tätä riskiä, ja niissä korostetaan, että työtehtäviin saattaa sisältyä tavallisesti ruoka- ja juomatuotteiden vastaanottamista. Ohjeiden tarkoituksena on ohjata työntekijöitä toimimaan eettisesti ja välttämään tilanteita, joissa lahjonnan tai korruption riski voi realisoitua. NoHo Partnersilla ei ole raportointijakson aikana ollut tapauksia, joissa yhtiö tai sen työsuhteiset työntekijät olisivat olleet suoraan osallisina korruptioon tai lahjontaan. Raportointijakson aikana yhtiön tietoon ei ole tullut myöskään tapauksia, joissa toimittajat olisivat rikkoneet korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevia lakeja. Tuomioiden lukumäärä ja sakkojen suuruus ovat nolla (0).

Yhtiö on laatinut eettiset ohjeet, jotka toimivat keskeisenä työkaluna korruption ja lahjonnan torjunnassa. Eettisten ohjeiden laatimisen lisäksi muita toimenpiteitä ei ole ollut tarpeen toteuttaa, sillä epäiltyjä tapauksia ei ole tullut ilmi raportointijakson aikana. Yhtiöllä on käytössä vaatimusten mukaiset menettelyt korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Näiden käytäntöjen tavoitteena on edistää läpinäkyvyyttä sekä varmistaa, että työntekijät ja toimittajat tuntevat yhtiön

toimintaperiaatteet.

5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet

NoHo Partnersin korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat lainsäädännön noudattamiseen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Nämä periaatteet ohjaavat toimintaa kaikilla osa-alueilla, myös yhtiön omavalvontajärjestelmän osalta. Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat ja niiden toteuttamisesta vastaavat liiketoimintajohtajat. Keskeisten sidosryhmien näkemykset voidaan huomioida mm. whisteblowing-kanavassa tulleiden ilmoitusten kautta.

NoHo Partners pyrkii ennaltaehkäisemään korruptio- ja lahjontatapauksia huolehtimalla, että henkilöstöllä on tiedossaan kattavat ja selkeät ohjeet ja toimintaperiaatteet. Ohjeet ja toimintaperiaatteet on käsitelty yhtiön eettisissä ohjeissa. Ne ovat osa henkilöstön perehdytystä ja kaikkien saatavilla sekä suomeksi että englanniksi yhtiön sisäisessä viestintäkanavassa. NoHo Partners on ottamassa käyttöön mallin, jossa eettiset ohjeet käydään läpi kerran vuodessa ja henkilökuntaan kuuluva kuittaa ne luetuksi ohjeen saatuaan. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat myös sisäiset tarkastukset, joita tehdään, jos toimipaikassa havaitaan jotain normaalista poikkeavaa.

Sisäisen tarkastuksen prosessista vastaa taloushallinto. Mahdollisen laittoman toiminnan ilmoittamiseksi käytössä on whistleblowing-kanava, joihin tulleet ilmoitukset käsitellään tietoturvallisesti, oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi sovittua prosessia noudattaen. Eettiset ohjeet ja whistleblowing-kanava löytyvät yhtiön verkkosivuilta sekä sisäisen viestinnän alustalta.

Tutkintaprosessi

Tutkintaprosessi perustuu puolueettomuuden varmistamiseen ja riippumattomuuteen. Kaikki tutkinnat on täysin eriytetty niihin osallisista henkilöistä. Tutkintaprosessien tulokset raportoidaan johdolle. Tämän raportoinnin toteuttaa joko henkilöstö- tai talousjohtaja, jotka informoivat konsernin johtoa prosessien tuloksista. Näin varmistetaan tehokas seuranta ja päätöksenteon tuki. Lisätoimenpiteitä ei ole tarpeen suunnitella. Yhtiö varmistaa, että sen toimintaperiaatteet ovat saatavilla ja ymmärrettävissä niille, joiden kannalta ne ovat merkityksellisiä. Yhtiö myös järjestää korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä koulutusohjelmia, jotka perustuvat yhtiön laatimiin eettisiin ohjeisiin. Koulutusta annetaan samalla mallilla kaikille henkilöstöryhmille, mukaan lukien hallinto ja johto.

Eettiset ohjeet

Yhtiö tarjoaa korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvää koulusta. Koulutus perustuu yhtiön laatimiin eettisiin ohjeisiin. Eettiset ohjeet määrittelevät kuinka NoHo Partners toimii yhtiönä ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä yhteiskuntaan. Eettiset ohjeet kattavat kaikki (100 %) korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit kuten rahanpesu, lahjonta,

kiristys, veronkierto ja kavaltaminen. Ohjeita sovelletaan ilman erityistä kohdentamista kaikkiin yhtiön toimintoihin ja yksiköihin, mukaan lukien tytäryhtiöt. Koulutusta tarjotaan koko henkilöstölle, sekä hallinto-, johto ja valvontaelinten jäsenille. Eettiset ohjeet kuuluvat uuden työntekijän perehdytykseen, mikä takaa, että kaikki työntekijät saavat tietoonsa niiden sisällön ja vaikutukset. Ne ovat myös aina saatavilla koko henkilöstölle sisäisen viestintäalustan kautta. NoHo Partners on ottamassa käyttöön mallin, jossa tulevaisuudessa eettiset ohjeet laitetaan vuosittain koko henkilöstölle luettavaksi. Tämän tavoitteena on muistuttaa henkilöstöä asian tärkeydestä ja tuoda jokainen yksilö asian äärelle.

5.6. NoHo Partners Oyj:n hallinto

NoHo Partners Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi NoHo Partners noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Yhtiökokous

Yhtiökokouksen tehtävät yhtiön ylimpänä päättävänä elimenä on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta sekä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja. Varsinainen yhtiökokous päättää myös hallituksen jäsenille ja tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiökokouksessa voidaan päättää myös esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista tai valtuuttaa hallitus päättämään esimerkiksi osakeanneista tai omien osakkeiden hankkimisesta. Ylimääräiset yhtiökokoukset kutsutaan koolle, kun yhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun laki sitä edellyttää.

Hallituksen tehtävät ja kokoonpano

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen velvollisuutena on edistää yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. NoHo Partnersin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee NoHo Partners Oyj:n hallitukseen viidestä seitsemään jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus tai yhtiökokous valitsee puheenjohtajan. NoHo Partnersin hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa

Hallituksen ja johdon kokoonpanossa pyritään huomioimaan yhtiön tavoitteen mukaisesti jäsenten monipuolinen ja toisiaan täydentävä toimiala- ja markkinaosaaminen, kokemus, eri ammatti- ja koulutustaustat sekä sukupuoli siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee NoHo Partnersin liiketoimintaa ja sen tulevaisuuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten näkökulmien tuomisen päätöksentekoon ja hallituksen laadukkaan toiminnan sekä edistää johdon tehokasta valvontaa.

Tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden. Palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta ylimmän johdon palkitsemisasioissa, ja sen vastuulla on valmistella yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset. Lisäksi valiokunta seuraa ja arvioi yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja niiden kehittämistä.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

NoHo Partners Oyj:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, valvoo heidän toimintaansa ja päättää heille maksettavista korvauksista, eduista sekä toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja vastaa emoyhtiön ja konsernin operatiivisesta johtamisesta ja valvonnasta lainsäädännön sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja hoitaa emoyhtiön ja konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian suunnittelusta, toteutuksesta ja sen mukaisista investoinneista sekä siitä, että kirjanpito on

lain mukainen ja taloudenpito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia päätöksiä. Hän valvoo myös, että konsernin tytäryhtiössä toimitaan emoyhtiön etujen mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa.

Toimitusjohtaja huolehtii operatiivisesta liiketoiminnasta johtoryhmän avulla. Johtoryhmä valmistelee ja tekee päätöksiä toimitusjohtajan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. strategian suunnittelu ja toteuttaminen, liiketoiminnan ohjaus, tulosseuranta, vuosisuunnittelu, esitysten valmistelu hallitukselle sekä investointien, yritysostojen ja toiminnan muutossuunnitelmien käsittely. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. NoHo Partnersin tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja yhtiöjärjestysten mukaan. Käytännön tarkastustoiminta toteutetaan tilikauden aikana liiketoimintaan ja hallintoon kohdistuvina tarkistuksina sekä varsinaisena tilinpäätöstarkastuksena tilikauden päätyttyä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Liitteet

Liite A

Taulukko tiedonantovaatimuksista

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta	Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
ESRS 2 – Yleiset tiedot	BP-1	1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet			3.1. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
ESRS 2 – Yleiset tiedot	BP-2	1.2. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot			3.3. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään
ESRS 2 – Yleiset tiedot	GOV-1	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli			3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn ja resurssien hallintaan
ESRS 2 – Yleiset tiedot	GOV-2	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli			4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin
ESRS 2 – Yleiset tiedot	GOV-3	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli			4.4. Liiketoiminnan vaikutukset yhdenvertaiseen kohteluun
ESRS 2 – Yleiset tiedot	GOV-4	1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta Due Diligence -prosessista			4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
ESRS 2 – Yleiset tiedot	GOV-5	1.5. Riskien hallinta ja sisäinen valvonta kestävyysselvityksen osalta			4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin
ESRS 2 – Yleiset tiedot	SBM-1	Kestävyysselvitys			5.2. Liiketoiminnan vaikutus yrityskulttuuriin
		1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet			5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan
ESRS 2 – Yleiset tiedot	SBM-2	1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	ESRS 2 – Yleiset tiedot	IRO-1	2. Kaksoisolennaisuuden arviointi
					2.1. Metodologia
ESRS 2 – Yleiset tiedot	SBM-3	2. Kaksoisolennaisuuden arviointi			2.2. Olennaiset kestävyysseikat
		2.2. Olennaiset kestävyysseikat			3.1. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta	Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
		3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn ja resurssien hallintaan			4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
		4. Ihmiset ja yhteisöllisyys			4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
		5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet			5. Hallinto
ESRS 2 – Yleiset tiedot	IRO-2	2.1. Metodologia			5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet
		Liite A Liite B			5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet
			ESRS 2 – Yleiset tiedot	MDR-A	2.2. Olennaiset kestävyysseikat
ESRS 2 – Yleiset tiedot	MDR-P	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
		2.2. Olennaiset kestävyysseikat			3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
		3. Ympäristö ja ilmasto			3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
		3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet			3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet
		3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet			3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet
		3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet			4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
		3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet			4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet
		4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
		4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet			4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet
		4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet			4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta	Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
		4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet	E1 – Ilmastonmuutos	SBM - 3	3.1 Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
		5. Hallinto	E1 – Ilmastonmuutos	IRO - 1	2.2. Olennaiset kestävyysseikat
ESRS 2 – Yleiset tiedot	MDR-M	2.2. Olennaiset kestävyysseikat			3.1. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
ESRS 2 – Yleiset tiedot	MDR-T	2.2. Olennaiset kestävyysseikat 3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen			3.3. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään
		liittyvät toimintaperiaatteet 3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet	E1 – Ilmastonmuutos	E1-1	3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
		3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet 3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet 4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät	E1 – Ilmastonmuutos	E1-2	2.2 Olennaiset kestävyysseikat 3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
		toimintaperiaatteet 4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet 4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet	E1 – Ilmastonmuutos	E1-3	3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
		4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet 4.15. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	E1 – Ilmastonmuutos	E1-4	3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
		5. Hallinto	E1 – Ilmastonmuutos	E1-5	3.5. Energiankulutus ja energialähteet
E1 – Ilmastonmuutos	GOV - 3	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli	E1 – Ilmastonmuutos	E1-6	3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta	Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
E1 – Ilmastonmuutos	E1-9	3. Ympäristö ja ilmasto	E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-5	3.11. Resurssien ulosvirtaukset
E2 – Pilaantuminen	IRO - 1	2.2. Olennaiset kestävyysseikat	E5 – Resurssien käyttö ja	E5-6	3. Ympäristö ja ilmasto
E3 – Vesi ja merten luonnonvarat	IRO - 1	kiertotalous 2.2. Olennaiset kestävyysseikat
E4 – Biodiversiteetti ja	IRO - 1	2.2. Olennaiset kestävyysseikat	S1 – Oma työvoima	SBM - 2	1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
ekosysteemit			S1 – Oma työvoima	SBM - 3	4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	IRO - 1	2.1. Metodologia			4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin
		2.2 Olennaiset kestävyysseikat			4.4. Liiketoiminnan vaikutukset yhdenvertaiseen kohteluun
		3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn ja resurssien hallintaan	S1 – Oma työvoima	S1-1	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-1	3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet 3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet			toimintaperiaatteet 4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet 4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-2	3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet			4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
		3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet	S1 – Oma työvoima	S1-2	4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-3	3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet			4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
		3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet	S1 – Oma työvoima	S1-3	4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-4	3.10. Resurssien sisäänvirtaukset	S1 – Oma työvoima	S1-4	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta	Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
		4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet	S2 – Arvoketjun työntekijät	SBM - 2	1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
		4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet	S2 – Arvoketjun työntekijät	SBM - 3	4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
S1 – Oma työvoima	S1-5	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet			4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
		4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet	S2 – Arvoketjun työntekijät	S2-1	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
		4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet	S2 – Arvoketjun työntekijät	S2-2	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima	S1-6	1.1. Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	S2 – Arvoketjun työntekijät	S2-3	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
		4.11. Konsernin työntekijät	S2 – Arvoketjun työntekijät	S2-4	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima	S1-7	4.11. Konsernin työntekijät
S1 – Oma työvoima	S1-9	4.11. Konsernin työntekijät	S2 – Arvoketjun työntekijät	S2-5	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima	S1-10	4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen	S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät SBM-2		1.1. Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
S1 – Oma työvoima	S1-11	4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet	S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	SBM-3	4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
S1 – Oma työvoima	S1-13	4.8. Koulutus ja taitojen kehittäminen, sekä alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen			4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin
S1 – Oma työvoima	S1-14	4.7. Terveys ja turvallisuus	S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	S4-1	4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima	S1-16	4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen	S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	S4-2	4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima	S1-17	4.9. Häirintätapaukset- ja syrjintätapaukset

Standardi	Tiedonantovaatimus	Kohta
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	S4-3	4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	S4-4	4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	S4-5	4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	GOV-1	5.6. NoHo Partners Oyj:n hallinto
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	IRO-1	2. Kaksoisolennaisuuden arviointi
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-1	4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet 5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet 5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan 5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-3	5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-4	5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan

Liite B

Olennaiset ja epäolennaiset muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 ( 27), liite II		Olennainen	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				Olennainen	1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta Due Diligence -prosessista
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 (28) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (29) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Data puutteellinen	3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Data puutteellinen

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 79

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		Data puutteellinen
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				Olennainen	3.5. Energiankulutus ja energialähteet
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Epäolennainen

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 80

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Kappale ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta Olennainen 3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta Olennainen 3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Hyödynnetty siirtymäsäännöstä

huomioiminen salkussa 69 kohta

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 81

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Hyödynnetty siirtymäsäännöstä
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Hyödynnetty siirtymäsäännöstä
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Hyödynnetty siirtymäsäännöstä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 83

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Olennainen	3.11. Resurssien ulosvirtaukset

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Olennainen	3.11. Resurssien ulosvirtaukset
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Olennainen	4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				Olennainen	4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaattet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				Olennainen	4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	4.7. Terveys ja turvallisuus
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Hyödynnetty siirtymäsäännöstä
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	4.6. Palkka tasa-arvon toteutuminen
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Olennainen	4.6. Palkka tasa-arvon toteutuminen
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				Olennainen	4.9. Häirintä- ja syrijntätapaukset

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	4.9. Häirintä- ja syrijntätapaukset
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Olennainen	4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Olennainen	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Data puutteellinen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 88

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Kappale
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Data puutteellinen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				Olennainen	5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				Olennainen	5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Olennainen	5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2024

NoHo Partners Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi NoHo Partners noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on luettavissa osoitteessa cgfinland.fi.

Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta ajantasainen tieto on saatavilla yhtiön verkkosivuilla noho.fi.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE

NoHo Partnersin hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen valiokunnat, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokouksen tehtävät yhtiön ylimpänä päättävänä elimenä on määritelty osakeyhtiölaissa sekä yhtiöjärjestyksessä. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätäntävaltaansa yhtiön asioissa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta ja ajasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen annetaan osakkeenomistajille tiedoksi ainakin yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Alkuun

Ylimääräiset yhtiökokoukset kutsutaan koolle, kun yhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun laki sitä edellyttää.

HALLITUS

Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä yhtiön asioissa, joita ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole määrätty toisten toimielinten päätettäväksi tai suoritettavaksi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, vahvistaa yhtiön strategian, riskienhallinnanperiaatteet ja yhtiön toiminnassa noudatettavat arvot, hyväksyy liiketoimintasuunnitelman sekä päättää merkittävistä investoinneista. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen oheispalvelujen arviointi.

Hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, arvopaperipörssin antamia ohjeita, muita viranomaismääräyksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä.

Vuodesta 2008 alkaen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Timo Laine. Hallitustyöskentely järjestetään kulloinkin voimassa olevan hallituksen työjärjestyksen mukaisesti. Työjärjestys on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA, TOIMIKAUSI JA KOKOONPANO

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee NoHo Partners Oyj:n hallitukseen viidestä seitsemään jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus tai yhtiökokous valitsee puheenjohtajan. Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan yhtiön tavoitteen mukaisesti jäsenten monipuolinen ja toisiaan täydentävä toimiala- ja markkinaosaaminen, kokemus, eri ammatti- ja koulutustaustat sekä sukupuoli siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee NoHo Partnersin liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten näkökulmien tuomisen päätöksentekoon ja hallituksen laadukkaan toiminnan sekä edistää johdon tehokasta valvontaa. Monimuotoisuutta koskeva tavoite saavutettiin vuonna 2024.

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, talousjohtaja ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.

Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen neljä jäsentä: Timo Laine, Mika Niemi, Petri Olkinuora ja Kai Seikku. Hallituksen uusiksi jäseneksi valittiin Timo Mänty ja Maarit Vannas.

Vuoden 2024 lopussa NoHo Partnersin hallituksen jäsenistä 17 % oli naisia ja 83 % miehiä.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain ja raportoi, ketkä hallituksen jäsenet se määrittelee riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Timo Mänty, Petri Olkinuora, Kai Seikku ja Maarit Vannas. Hallituksen jäsenistä kaksi (Laine ja Niemi) ovat riippuvaisia yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta.

Vuonna 2024 hallitus piti 14 (16) kokousta. Osa kokouksista oli sähköposti- tai puhelinkokouksia.

HALLITUKSEN JÄSENTEN OSAKEOMISTUS NOHO PARTNERSISSA 31.12.2024

Hallituksen jäsen	Suora ja määräys valtayhteisöjen omistus (osaketta)
Timo Laine, puheenjohtaja	5 433 666
Timo Mänty, varapuheenjohtaja *	6 147
Mika Niemi	2 309 550
Petri Olkinuora	12 500
Kai Seikku	13 300
Maarit Vannas *	0

* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen

HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN VUONNA 2024

Nimi ja asema	Kokoukset
Timo Laine, puheenjohtaja	12 / 14
Timo Mänty, varapuheenjohtaja *	10 / 10
Mika Niemi	13 / 14
Petri Olkinuora	13 / 14
Kai Seikku	14 / 14
Maarit Vannas *	10 / 10
Mia Ahlström **	4 / 4
Yrjö Närhinen **	4 / 4

* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen

** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

NoHo Partnersin hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Valiokuntien työjärjestykset on kuvattu yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi.

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden varmistamisessa. Valiokunta voi halutessaan hakea näkemyksiä myös valiokunnan ulkopuolelta. Vuoden 2024 yhtiökokouksesta alkaen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Kai Seikku (puheenjohtaja), Timo Mänty ja Petri Olkinuora.

Palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta ylimmän johdon palkitsemisasioissa, ja sen vastuulla on valmistella yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset. Lisäksi valiokunta seuraa ja arvioi yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja niiden kehittämistä. Vuoden 2024 yhtiökokouksesta alkaen palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Timo Mänty (puheenjohtaja), Timo Laine ja Maarit Vannas.

Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden aikana 7 kertaa ja palkitsemisvaliokunta 5 kertaa.

VALIOKUNTIEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN VUONNA 2024

Nimi ja asema	Kokoukset
Tarkastusvaliokunta
Kai Seikku, puheenjohtaja	6 / 7
Petri Olkinuora	7 / 7
Timo Mänty *	5 / 5
Palkitsemisvaliokunta
Timo Mänty, puheenjohtaja *	4 / 4
Timo Laine	5 / 5
Maarit Vannas *	4 / 4
Yrjö Närhinen **	1 / 1
Mia Ahlström **	1 / 1
* Valiokunnan jäsen 10.4.2024 alkaen ** Valiokunnan jäsen 10.4.2024 asti

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2024 yhtiökokouksesta alkaen hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio oli 60 000 (60 000) euroa, varapuheenjohtajan vuosipalkkio oli 45 000 (45 000) euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 30 000 (30 000) euroa. Erillisiä kokouspalkkioita ei maksettu. Valiokuntatyöskentelystä maksettiin valiokuntiin valituille henkilöille erillinen kokouskohtainen palkkio seuraavasti: puheenjohtajalle 1 000 (1 000) euroa ja jäsenille 500 (500) euroa. Matkakulut korvattiin yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

NoHo Partners Oyj:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, valvoo heidän toimintaansa ja päättää heille maksettavista korvauksista, eduista sekä toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen eivät ole hallituksen jäseniä.

Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2024 toimi 31.8.2024 asti Aku Vikström ja 1.9.2024 alkaen Jarno Suominen. Yhtiön toimitusjohtajan sijaisena vuonna 2024 toimi 31.8.2024 asti Jarno Suominen ja 1.9.2024 alkaen Maria Koivula.

Toimitusjohtaja vastaa emoyhtiön ja konsernin operatiivisesta johtamisesta ja valvonnasta lainsäädännön sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja hoitaa emoyhtiön ja konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian suunnittelusta, toteutuksesta ja sen mukaisista investoinneista sekä siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja taloudenpito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia päätöksiä. Hän valvoo myös, että konsernin tytäryhtiöissä toimitaan emoyhtiön etujen mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa.

Toimitusjohtaja huolehtii operatiivisesta liiketoiminnasta johtoryhmän avulla. Johtoryhmä valmistelee ja tekee päätöksiä toimitusjohtajan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa.

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. strategian suunnittelu ja toteuttaminen, liiketoiminnan ohjaus, tulosseuranta, vuosisuunnittelu, esitysten valmistelu hallitukselle sekä investointien, yritysostojen ja toiminnan muutossuunnitelmien käsittely. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja.

NoHo Partnersin johtoryhmään kuuluivat 31.8.2024 asti toimitusjohtaja Aku Vikström, varatoimitusjohtaja Jarno Suominen, talousjohtaja Jarno Vilponen ja BBS-konsernin toimitusjohtaja Tuomas Piirtola.

1.9.2024 alkaen yhtiö vahvisti johtoryhmänsä rakennetta vauhdittaakseen uuden strategiansa toteuttamista. Muutoksen myötä johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Jarno Suominen, varatoimitusjohtaja Maria Koivula, talousjohtaja Jarno Vilponen, henkilöstöjohtaja Anne Kokkonen, kansainvälisen liiketoiminnan liiketoimintajohtaja Benjamin Gripenberg, ruokaravintoloiden liiketoimintajohtaja Tanja Suominen, viihderavintoloiden liiketoimintajohtaja Paul Meli, kaupallinen johtaja Rainer Lindqvist, myyntijohtaja Henri Virlander ja hankintajohtaja Pauli Kouhia.

KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN OSAKEOMISTUS 31.12.2024

Johtoryhmän jäsen	Suora ja määräys valtayhteisöjen omistus (osaketta)
Jarno Suominen, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja	327 716
Maria Koivula, varatoimitusjohtaja	24 539
Jarno Vilponen, talousjohtaja	33 340
Anne Kokkonen, henkilöstöjohtaja	54 856
Benjamin Gripenberg, liiketoimintajohtaja, kansainvälinen liiketoiminta	90 215
Tanja Suominen, liiketoimintajohtaja, ruokaravintolat	30 254
Paul Meli, liiketoimintajohtaja, viihderavintolat	206 720
Rainer Lindqvist, kaupallinen johtaja	0
Henri Virlander, myyntijohtaja	7 947
Pauli Kouhia, hankintajohtaja	50

SISÄPIIRIHALLINTO

NoHo Partnersin sisäpiiriohje noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetusta.

NoHo Partnersilla on käytössä suljettu ajanjakso, joka kattaa kolmekymmentä (30) kalenteripäivää ennen yhtiön tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen ja osavuosikatsausten julkistamista. Suljetun ajanjakson aikana NoHo Partners Oyj:n johtohenkilöt ja taloudelliseen raportointiin osallistuvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä omaan tai kolmannen osapuolen lukuun riippumatta siitä, onko heillä sisäpiiritietoa vai ei.

Yhtiö on määritellyt pysyviksi sisäpiiriläisiksi NoHo Partners -konsernissa toimivat henkilöt, joilla on asemansa tai tehtäviensä johdosta pääsy kaikkeen NoHo Partnersia koskevaan sisäpiiritietoon. Pysyvän sisäpiiriluettelon lisäksi perustetaan tarvittaessa myös Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen mukaisia hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita. 3.7.2016 voimaan tulleen MAR-sääntelyn seurauksena NoHo Partnersilla ei enää ole julkista sisäpiiriä.

TARKASTUSTOIMINTA

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Hilmola. Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi Ernst & Young Oy:n. Kestävyysraportin varmentajana toimii KHT ja KRT Juha Hilmola.

Tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja yhtiöjärjestysten mukaan. Käytännön tarkastustoiminta toteutetaan tilikauden aikana liiketoimintaan ja hallintoon kohdistuvina tarkistuksina sekä varsinaisena tilinpäätöstarkastuksena tilikauden päätyttyä.

Vuonna 2024 NoHo Partners -konsernin tilintarkastajille maksettiin tilintarkastustehtävistä 0,8 (0,7) miljoonaa euroa ja muista palveluista 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

SISÄINEN VALVONTA

NoHo Partners Oyj:n sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen sekä yhtiön omiin sisäisiin toimintatapoihin, ja se kattaa kaikki yhtiön yksiköt ja toiminnot. Yhtiön johto ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia toimintatapoja,

järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan.

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on NoHo Partners Oyj:n hallituksella. Hallitukselle kuuluu ylin vastuu yrityksen visiosta, strategisista tavoitteista ja niiden pohjalta asetetuista liiketoiminnallisista tavoitteista. Hallitukselle kuuluu myös ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta sekä toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy yhteiset suuntaviivat koko konsernin sisäiselle valvonnalle.

Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian toteutuksesta ja sen mukaisista investoinneista sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja taloudenpito on luotettavalla tavalla järjestetty. Operatiivisesta liiketoiminnasta huolehtii toimitusjohtaja johtoryhmän avulla. Sisäisestä valvonnasta vastaavat yhtiön ylin johto ja hallituksen tarkastusvaliokunta. Ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat.

Yhtiössä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät liiketoimintaorganisaation tehtäviin konsernin kaikissa yksiköissä.

Sisäisen valvonnan menetelmät ja toimintatavat

Toimitusjohtajan tehtävänä on järjestää käytännössä kirjanpito- ja valvontamekanismit. Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia päätöksiä. Toimitusjohtaja valvoo, että konsernin tytäryhtiöissä toimitaan emoyhtiön etujen mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa. Konsernin johtoryhmä toteuttaa liiketoiminnan ohjausta ja hallinnon valvontaa konsernin päivittäisessä toiminnassa.

Konsernissa on määritelty selkeät valtuudet sekä investointien että henkilöstöä koskevien asioiden hyväksymisestä. Konsernin johtoryhmän päätehtävät ovat:

• liiketoiminnan ja talouden valvonta, ja
• investointien, yritysostojen ja ryhmän kannalta merkittävien toiminnan laajentamis- tai supistamissuunnitelmien käsittely.

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa kaikki NoHo Partnersin yksiköt ja toiminnot. Sisäisen valvonnan tulee arvioida muun muassa niitä yrityksen johtamis- ja hallintojärjestelmiin, toimintoihin sekä tietojärjestelmiin liittyviä riskiasemia sekä valvontamenettelyiden riittävyyttä ja tehokkuutta, jotka koskevat:

• taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuutta ja eheyttä
• toimintojen tuloksellisuutta ja tehokkuutta
• omaisuuden turvaamista
• lakien, määräysten ja sopimusten noudattamista.

LÄHIPIIRITOIMET

NoHo Partners ei säännönmukaisesti tee sellaisia liiketoimia lähipiirinsä kanssa, jotka olisivat yhtiön kannalta olennaisia tai tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin. Mahdolliset olennaiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta ja markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiriliiketoimet käsiteltäisiin yhtiön hallituksessa. Lähipiiritoimia seurataan yhtiön taloushallinnossa. Yhtiö pitää luetteloa lähipiiriinsä kuuluvista tahoista ja raportoi lähipiiritoimista tilinpäätöksessään.

RISKIENHALLINTA

NoHo Partners on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta tai muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille ja mahdollisuuksille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yhtiö päivittää ja raportoi merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät osavuosikatsauksissa.

NoHo Partners jakaa liiketoimintaan ja tulokseen vaikuttavat riskitekijät neljään pääkategoriaan: markkina- ja liiketoimintariskit, taloudelliset- ja rahoitusriskit, lainsäädäntöön liittyvät riskit ja henkilöstöön liittyvät riskit.

Muiden riskien haitallista vaikutusta vastaan NoHo Partners on pyrkinyt suojautumaan kattavilla vakuutussopimuksilla. Näitä ovat esimerkiksi lakisääteiset vakuutukset, vastuusekä omaisuusvakuutukset ja omaisuusturvavakuutukset. Vakuutusten kattavuus, vakuutusarvot sekä omavastuut tarkistetaan vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa.

Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi muodostavat tärkeän osan johdon jokapäiväistä toimintaa liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. NoHo Partners tekee operatiiviseen toimintaansa liittyen jatkuvaa riskikartoitusta ja pyrkii suojautumaan tunnistetuilta riskitekijöiltä parhaalla mahdollisella tavalla.

RAPORTOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT

Konsernissa on liiketoiminnan tehokkaan seurannan edellyttämät raportointijärjestelmät. Sisäinen valvonta kytkeytyy yrityksen visioon, strategisiin tavoitteisiin ja niiden pohjalta asetettuihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan ohjausjärjestelmän avulla. Olennaisena osana ohjausjärjestelmää toteumatiedot ja ajantasaiset ennusteet käydään läpi kuukausittain konsernin johtoryhmässä. Ohjausjärjestelmä sisältää kattavan myynnin raportoinnin, tuloslaskelman, liikevaihto- ja tulosennusteen sekä toiminnalle tärkeitä tunnuslukuja.

HALLITUS

TIMO LAINE s. 1966, MKT Puheenjohtaja vuodesta 2008

• NoHo Partners Oyj:n edeltäjä Restamax Oy:n perustaja
• Toimitusjohtaja Laine Capital Oy
• Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävästä omistajasta

TIMO MÄNTY s. 1960, KTM Varapuheenjohtaja vuodesta 2024

• Hallituksen puheenjohtaja Dayton Group Oy
• Hallituksen puheenjohtaja Linkosuo Oy • Riippumaton jäsen

MAARIT VANNAS

s. 1973, KTM Varsinainen jäsen vuodesta 2024

• Partneri ja hallituksen jäsen Vasset Oy
• Riippumaton jäsen

PETRI OLKINUORA s. 1957, DI, MBA Varsinainen jäsen vuodesta

• 2013
• Toimitusjohtaja, Forbia Oy
• Hallituksen jäsen useissa kiinteistö- ja rakennusyhtiöissä
• Riippumaton jäsen

MIKA NIEMI s. 1966, merkonomi Varsinainen jäsen vuodesta

• Udokai Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja
• Tampereen Tenniskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja
• Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävästä omistajasta

KAI SEIKKU s. 1965, KTM

Varsinainen jäsen vuodesta 2022

• Okmetic Oy: toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen
• Varatoimitusjohtaja, National Silicon Industry Group
• Hallituksen jäsen mm. Canatu Oyj
• Riippumaton jäsen

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

JARNO SUOMINEN s. 1972

Toimitusjohtaja vuodesta 2024

• Johtoryhmän puheenjohtaja 1.9.2024 alkaen
• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005

MARIA KOIVULA s. 1978

Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen alkaen vuodesta 2024

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022

JARNO VILPONEN s. 1987

Talousjohtaja alkaen vuodesta 2020

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2020

ANNE KOKKONEN s. 1976

Henkilöstöjohtaja alkaen vuodesta 2018

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2018

BENJAMIN GRIPENBERG s. 1975

Liiketoimintajohtaja, kansainvälinen liiketoiminta alkaen vuodesta 2024

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2018

TANJA SUOMINEN s. 1977

Liiketoimintajohtaja, ruokaravintolat alkaen vuodesta 2018

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005

PAUL MELI s. 1977

Liiketoimintajohtaja, viihderavintolat alkaen vuodesta 2018

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008

RAINER LINDQVIST s. 1970

Kaupallinen johtaja alkaen vuodesta 2024

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

Aku Vikström oli yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen 31.8.2024 asti.

Tuomas Piirtola, BBSkonsernin toimitusjohtaja, oli johtoryhmän jäsen 31.8.2024 asti.

HENRI VIRLANDER s. 1971

Myyntijohtaja alkaen vuodesta 2019

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2019

PAULI KOUHIA s. 1981

Hankintajohtaja alkaen vuodesta 2021

• Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021

JOHDANTO

Tämä palkitsemisraportti on nähtävillä myös yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi.

NoHo Partners Oyj:n palkitsemispolitiikassa esitetään periaatteet ja päätöksentekoprosessit hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitsemiselle ja toimisopimuksen keskeisille ehdoille. Palkitsemispolitiikka esitellään yhtiökokoukselle vähintään joka neljäs vuosi ja silloin, kun siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava. Palkitsemispolitiikka esiteltiin yhtiökokoukselle edellisen kerran vuonna 2024.

NoHo Partnersilla on hallituksen nimeämä palkitsemisvaliokunta, joka valmistelee hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun ylimmän johdon palkitsemista koskevat ehdotukset.

Vuonna 2024 saman vuoden yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta ei poikettu.

Palkitsemispolitiikan mukainen palkitseminen koostuu seuraavista osista:

• peruspalkka ja työsuhde-etuudet, joissa yhtiö noudattaa paikallisia markkinakäytäntöjä, lakeja ja määräyksiä
• lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata yksilön ja organisaation suoritusta
• pitkän aikavälin palkkiojärjestelmä, joka on tarkoitettu avainhenkilöiden sitouttamiseen. Pitkän aikavälin kannustimilla pyritään sitouttamaan johtoa sekä yhdenmukaistamaan heidän etunsa yhtiön osakkeenomistajien edun kanssa.

PALKITSEMISEN KEHITTYMINEN SUHTEESSA YHTIÖN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukaisesti osa toimitusjohtajan palkitsemisesta muodostuu lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista, jotka ovat yhteydessä liiketoiminnan tulokseen.

Palkitsemisen kehittyminen

tuhatta euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen vuosipalkkiot	225,0	206,3	150,0	150,0	134,0
Toimitusjohtajan vuosipalkkiot*	699,6	663,4	340,8	310,8	474,7
Keskimääräinen palkka / henkilö	45,2	38,8	34,9	29,7	33,8

* 31.8.2024 asti Aku Vikström, 1.9.2024 alkaen Jarno Suominen

Yhtiön keskimääräinen työntekijän palkkakehitys perustuu henkilöstökuluihin ilman henkilöstön sivukuluja jaettuna keskimääräisellä henkilöstömäärällä vuoden aikana.

Toimitusjohtajan vuosipalkkio vuonna 2024 sisältää 291,4 tuhatta euroa Aku Vikströmille 31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta vuonna 2024 maksettua osakepalkkiojärjestelmän mukaista palkkiota, josta puolet maksettiin rahana ja puolet, yhteensä 18 229 osaketta yhtiön uusina osakkeina maaliskuussa 2024.

Yhtiön taloudellinen kehitys

milj. euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Konsernin liikevaihto	427,1	372,4	312,8	186,1	156,8
Konsernin liiketulos	41,5	35,9	31,6	-0,9	-23,9

HALLITUKSEN PALKKIOT

NoHo Partnersin varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen ja hallituksen valiokuntien palkitsemisesta yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan palkitsemisvaliokunnan tekemän ehdotuksen perusteella. Päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn ja voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan.

Hallituksen palkitsemista koskevan päätöksen lähtökohtana on varmistaa, että palkitseminen on kilpailukykyistä suhteessa markkinaan ja, että palkitseminen vastaa hallituksen jäseniltä vaadittavaa pätevyyttä ja työmäärää.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen puheenjohtajalle maksettavaksi palkkioksi 60 000 (60 000) euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 45 000 (45 000) euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille maksettavaksi palkkioksi 30 000 (30 000) euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että valiokuntatyöskentelystä maksetaan valiokuntaan valittaville henkilöille erillinen kokouskohtainen palkkio seuraavasti: puheenjohtajalle 1 000 (1 000) euroa ja jäsenille 500 (500) euroa. Lisäksi hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen jäsenille vuodelta 2024 maksetut palkkiot

tuhatta euroa	Vuosipalkkiot	Valiokuntien kokous palkkiot	Muut taloudelliset etuudet***	Yhteensä
Timo Laine, puheenjohtaja	60,0	2,5	117,6	180,1
Timo Mänty, varapuheenjohtaja*	33,8	6,5	0,0	40,3
Mika Niemi, jäsen	30,0	0,0	20,0	50,0
Petri Olkinuora, jäsen	30,0	3,5	0,0	33,5
Kai Seikku, jäsen	30,0	6,0	0,0	36,0
Maarit Vannas, jäsen*	22,5	2,0	0,0	24,5
Mia Ahlström, jäsen**	7,5	0,5	0,0	8,0
Yrjö Närhinen, jäsen**	11,3	1,0	0,0	12,3
Yhteensä	225,0	22,0	137,6	384,6

* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen

** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti

*** Konsulttipalkkio

Hallituksen jäsenet eivät ole osallisia yhtiön osakeperusteisissa palkitsemisjärjestelmissä, eikä hallituspalkkioita makseta osakkeina.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

NoHo Partnersin hallitus päättää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisesta ja toimisuhteen keskeisistä ehdoista palkitsemisvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen perusteella.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen ja muiden lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamisen mukaan määräytyvästä suoritepalkkiosta.

Alkuun

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen pitkän aikavälin palkitseminen voi muodostua myös osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä. Mahdolliset palkkiot osakepohjaisista kannustinohjelmista voivat perustua yhtiön keskeisiin suoritusmittareihin ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen. Hallitus seuraa kriteerien toteutumista ja hyväksyy osakepohjaisten kannustinohjelmien palkkionmaksun. Yleisenä ehtona osakepohjaisen kannustinohjelmien palkkion saamiselle on jatkuva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä. Hallituksella on oikeus maksaa osakepalkkio osakkeina, osakkeiden ja rahan yhdistelmänä tai perustellusta syystä kokonaan rahana.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen peruspalkan ja palkitsemisen rakenteen tulee olla linjassa NoHo Partnersin ja sen osakkeenomistajien edun kanssa. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen osien on oltava palkitsemisen tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaisessa suhteessa toisiinsa ottaen huomioon sen hetkisen liiketoimintastrategian ja tavoitteet sekä yhtiön pitkän aikavälin edun.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi 31.8.2024 asti Aku Vikström ja toimitusjohtajan sijaisena varatoimitusjohtaja Jarno Suominen. 1.9.2024 alkaen yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jarno Suominen ja varatoimitusjohtajana Maria Koivula.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen muuttuva palkka maksetaan kokonaisuudessaan ansaintakauden jälkeen. Alla mainitussa kiinteän ja muuttuvan palkan suhdeluvussa ilmoitetut tilikaudella maksetut muuttuvat palkat ovat siten kertyneet tilikautta 2024 edeltäviltä ansaintakausilta.

Toimitusjohtajana 31.8.2024 asti toimineen Aku Vikströmin kiinteän ja muuttuvan palkan osien suhde oli tilikaudella 38/62.

Varatoimitusjohtajana 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Jarno Suomisen kiinteän ja muuttuvan palkan osien suhde oli tilikaudella 45/55.

Varatoimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Maria Koivulan kiinteän ja muuttuvan palkan osien suhde oli 100/0.

KIINTEÄ PALKANOSA

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kiinteä palkanosa koostuu kuukausipalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajana 31.8.2024 asti toimineen Aku Vikströmin kiinteä palkka vuonna 2024 luontoisedut mukaan lukien oli 232,1 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan sijaisena 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Jarno Suomisen kiinteä vuosipalkka vuonna 2024 luontoisedut mukaan lukien oli 253,0 tuhatta euroa.

Toimitusjohtajan sijaisena 1.9.2024 alkaen toimineen Maria Koivulan kiinteä palkka 1.9.- 31.12.2024 luontoisedut mukaan lukien oli 56,5 tuhatta euroa

LYHYEN AIKAVÄLIN SUORITEPALKKIO

Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettavan lyhyen aikavälin suoritepalkkion ansaintakriteerit perustuvat yhtiön strategian mukaisten kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen ja yksilön henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Lyhyen aikavälin suoritepalkkion maksimimäärä toimitusjohtajalle vuonna 2024 oli 80 tuhatta euroa ja varatoimitusjohtajalle 52 tuhatta euroa.

Tilikaudella 2023 kertyneet tilikauden 2024 aikana maksetut palkkiot

Toimitusjohtajana 31.8.2024 asti toimineelle Aku Vikströmille maksettiin vuonna 2024 tulospalkkio 80 tuhatta euroa vuodelta 2023. Toimitusjohtajan sijaisena 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineelle Jarno Suomiselle maksettiin vuonna 2024 tulospalkkio 60 tuhatta euroa vuodelta 2023.

Tilikaudella 2024 kertyneet tilikauden jälkeen maksettavat palkkiot

Vuodelta 2024 toimitusjohtajan sijaisena 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineelle Jarno Suomiselle maksettiin lyhyen aikavälin suoritepalkkiota 60 tuhatta euroa. Varatoimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineelle Maria Koivulalle maksettiin lyhyen aikavälin suoritepalkkiota 19,5 tuhatta euroa. Suoritepalkkio erääntyi maksettavaksi tilikauden päättymisen jälkeen.

PITKÄN AIKAVÄLIN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen kuuluvat yhtiön osakepalkkiojärjestelmän piiriin.

Toimitusjohtaja Jarno Suomisen osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 päättyneeltä neljänneltä ansaintakaudelta on enintään 64 000 kpl. Varatoimitusjohtaja Maria Koivulan osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 päättyneeltä neljänneltä ansaintakaudelta on enintään 16 000 kpl. Yhtiön hallitus vahvistaa ansaintajaksolta maksettavien osakepalkkioiden määrän kevään 2025 aikana.

Edellinen toimitusjohtaja Aku Vikström irtisanoutui maaliskuussa 2024, eikä hän ole oikeutettu osakepalkkioihin.

Neljännen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuivat NoHo Partners Oyj:n suhteelliseen kannattavuuteen (liikevoitto-%) ja osakkeen kokonaistuottoon. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului neljännellä ansaintajaksolla kymmenen henkilöä.

NoHo Partnersin hallitus on päättänyt yhtiön avainhenkilöille suunnatusta uudesta osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä 1.1.2025– 31.12.2028. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10 henkilöä.

Toimitusjohtajan osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2026 päättyvältä ensimmäiseltä ansaintakaudelta on enintään 75 000 kpl.

Varatoimitusjohtajan osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2026 päättyvältä ensimmäiseltä ansaintakaudelta on enintään 40 000 kpl.

SISÄLTÖ

KONSERNITILINPÄÄTÖS	104
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	104
Konsernin tase	105
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	106
Konsernin rahavirtalaskelma	108
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT	109
1. Yleiset laatimisperiaatteet	109
1.1. Konsernin perustiedot	109
1.2. Laatimisperusta	109
1.3. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä	110
1.4. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut	111
1.5. Yhdistelyperiaatteet	112
1.6. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	112
1.7. Ulkomaanrahan määräiset erät	113
1.8. Sovellettavat uudet ja muutetut standardit	113
2. Taloudellinen tulos	114
2.1. Liikevaihto	114
2.2. Toimintasegmentit	115
2.3. Liiketoiminnan muut tuotot	116
2.4. Materiaalit ja palvelut	116
2.5. Työsuhde-etuudet	116
2.6. Osakeperusteiset maksut	118
2.7. Liiketoiminnan muut kulut	119
2.8. Tilintarkastajan palkkiot	119
2.9. Poistot ja arvonalentumiset	120
2.10. Tuloverot	120
2.11. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	122
2.12. Osakekohtainen tulos	124
3. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset 3.1. Hankitut liiketoiminnot	125 125
3.2. Määräysvallattomien omistajien osuudet	130
3.3. Myydyt liiketoiminnot	132

4. Sijoitettu pääoma	133
4.1. Aineettomat hyödykkeet	133
4.2. Aineelliset hyödykkeet	138
4.3. Vuokrasopimukset	140
4.4. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	144
4.5. Vaihto-omaisuus	145
4.6. Saamiset	145
4.7. Tulovero-, osto- ja muut velat	146
4.8. Varaukset	146
5. Pääomarakenne ja riskien hallinta	147
5.1. Pääoman hallinta	147
5.2. Nettovelkojen täsmäytyslaskelma	147
5.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot	149
5.4. Muut sijoitukset	152
5.5. Rahavarat	152
5.6. Rahoitusvelat	152
5.7. Johdannaiset ja suojauslaskenta	154
5.8. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset	155
5.9. Rahoitustuotot ja -kulut	155
5.10. Rahoitusriskien hallinta	156
5.11. Oma pääoma	158
6. Muut liitetiedot	160
6.1. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut	160
6.2. Osuudet tytär- ja osakkuusyrityksissä	160
6.3. Lähipiiritapahtumat	164
6.4. Riita-asiat	166
6.5. Tilinpäätöspäivän jälkeiset olennaiset tapahtumat	166
6.6. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit	167
6.7. Tunnuslukujen laskentakaavat	168
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	169
Emoyhtiön tuloslaskelma	169
Emoyhtiön tase	170
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	171
Emoyhtiön liitetiedot	172
VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN JAKOEHDOTUS	178
TILINTARKASTUSKERTOMUS	179

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2.1.	427,1	372,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3.	7,3	7,6
Materiaalit ja palvelut	2.4.	-141,0	-122,3
Työsuhde-etuudet	2.5.	-109,5	-93,9
Liiketoiminnan muut kulut	2.7.	-82,5	-74,9
Poistot ja arvonalentumiset	2.9.	-59,9	-53,1
Liikevoitto		41,5	35,9
Rahoitustuotot	5.9.	1,2	3,5
Korkokulut rahoitusveloista	5.9.	-9,4	-8,3
Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä	5.9.	-10,0	-8,7
Muut rahoituskulut	5.9.	-5,5	-9,6
Nettorahoituskulut	5.9.	-23,7	-23,0
Tulos ennen veroja		17,9	12,9
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	2.10.	-4,1	-3,6
Laskennallisten verojen muutos	2.11.	1,2	1,0
Tuloverot		-3,0	-2,6
Tilikauden tulos		14,9	10,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		11,3	7,9
Määräysvallattomille omistajille		3,6	2,5
Yhteensä		14,9	10,4

milj. euroa	Liite	2024	2023
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta katsauskauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	2.12.	0,54	0,38
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	2.12.	0,53	0,37
Konsernin laaja tuloslaskelma Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen)		14,9	10,4
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista		-0,7	-0,7
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos		0,6	-0,6
Yhteensä		-0,1	-1,3
Muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisten järjestelyjen uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		-0,1	0,0
Yhteensä		-0,1	0,0
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		14,8	9,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		11,0	6,7
Määräysvallattomille omistajille		3,7	2,3
Yhteensä		14,8	9,1

Alkuun

Tilikauden 1.1. - 31.12.2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Nettorahoituskulut sisältävät Eezy Oyj:n osakkeiden myynnistä ensimmäisellä kvartaalilla syntyneen 1,2 miljoonan euron myyntitappion. Vertailukaudelle Q1-Q4 2023 kirjattiin Eezy Oyj:n osakkeiden arvonmuutoksiin liittyvää kirjausta 7,4 miljoonaa euroa rahoituskuluihin. Lisätietoja Eezy Oyj:n tuloslaskelmakäsittelystä on esitetty vuoden 2023 NoHo Partnersin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.

Konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	4.1.	193,4	181,3
Aineettomat hyödykkeet	4.1.	48,2	46,3
Aineelliset hyödykkeet	4.2.	61,9	62,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	4.3.	201,8	202,6
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	4.4.	0,1	0,0
Muut sijoitukset	5.4.	0,4	0,3
Lainasaamiset	4.6.	0,5	0,2
Muut saamiset	4.6.	1,7	2,0
Laskennalliset verosaamiset	2.11.	16,3	14,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä		524,2	508,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4.5.	11,9	7,7
Lainasaamiset	4.6.	0,9	0,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.6.	31,0	39,5
Rahavarat	5.5.	14,8	11,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		58,6	59,2
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat	1.6.	0,0	8,4
VARAT YHTEENSÄ		582,9	576,4

milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	5.11.	0,2	0,2
Suojausrahasto	5.11.	0,0	-0,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.11.	71,7	71,7
Kertyneet voittovarat	5.11.	8,4	6,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		80,3	78,0
Määräysvallattomien omistajien osuus	5.11.	22,5	28,7
Oma pääoma yhteensä		102,8	106,7
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	2.11.	12,6	10,9
Rahoitusvelat	5.6.	117,5	104,3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	4.3.	175,3	175,2
Muut velat	4.7.	12,7	14,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		318,2	304,5
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	5.6.	23,9	42,5
Varaukset	4.8.	0,1	0,0
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	4.3.	39,9	38,6
Tuloverovelka	4.7.	4,0	2,3
Johdannaisinstrumentit	5.7.	0,0	0,8
Ostovelat ja muut velat	4.7.	94,0	81,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä		161,8	165,2
Velat yhteensä		480,0	469,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		582,9	576,4

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 2024

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma milj. euroa Osakepääoma SVOP Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Oma pääoma 1.1. 0,2 71,7 -0,6 -1,8 8,6 78,0 28,7 106,7 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos 11,3 11,3 3,6 14,9 Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 0,6 0,6 0,6 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus -0,1 -0,1 -0,1 Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista -0,8 -0,8 0,1 -0,7 KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,5 -0,8 11,3 11,0 3,7 14,8 Liiketoimet omistajien kanssa Omistajien sijoitukset ja varojen jakaminen Osingonjako -9,1 -9,1 -1,5 -10,6 Muut muutokset -0,6 -0,6 -0,6 Osakeperusteiset maksut -0,1 -0,1 -0,1 YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,0 0,0 -9,7 -9,7 -1,5 -11,2 Omistusosuuksien muutokset Määräysvallattomien osuuksien muutokset 0,9 0,9 -8,4 -7,5 YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,9 -8,4 -7,5 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 -8,9 -8,7 -10,0 -18,7 OMA PÄÄOMA 31.12. 0,2 71,7 -0,1 -2,6 11,0 80,3 22,5 102,8

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 2023

milj. Euroa Osakepääoma SVOP Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Oma pääoma 1.1. 0,2 70,2 0,0 -1,2 5,6 74,8 7,2 82,0 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos 7,9 7,9 2,5 10,4 Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -0,6 -0,6 -0,6 Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista -0,6 -0,6 -0,1 -0,7 KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0,0 0,0 -0,6 -0,6 7,9 6,7 2,4 9,1 Liiketoimet omistajien kanssa Omistajien sijoitukset ja varojen jakaminen Osingonjako -8,4 -8,4 -1,7 -10,1 Uusanti 1,5 1,5 1,5 Muut muutokset -0,9 -0,9 -0,9 Osakeperusteiset maksut 0,7 0,7 0,7 YHTEENSÄ 0,0 1,5 0,0 0,0 -8,6 -7,1 -1,7 -8,8 Omistusosuuksien muutokset Määräysvallattomien osuuksien muutokset 3,6 3,6 20,8 24,4 YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,0 0,0 3,6 3,6 20,8 24,4 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,0 1,5 0,0 0,0 -5,0 -3,5 19,0 15,6 OMA PÄÄOMA 31.12. 0,2 71,7 -0,6 -1,8 8,6 78,0 28,7 106,7

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
Raportointikauden tulos	14,9	10,4
Oikaisut raportointikauden tulokseen
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-1,2	0,2
Poistot ja arvonalentumiset	59,9	53,1
Nettorahoituskulut	23,7	23,0
Verot	3,0	2,6
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	100,2	89,2
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,4	-4,2
Vaihto-omaisuus	-2,7	-1,2
Ostovelat ja muut velat	3,1	9,5
Käyttöpääoman muutos	0,7	4,1
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-23,5	-18,3
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	0,9	0,4
Maksetut verot	-3,3	-4,3
Liiketoiminnan nettorahavirta	75,0	71,1
Investointien rahavirta
Osinkotuotot	0,0	0,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	-12,5	-17,3
Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos	-0,5	0,8
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-5,4	-29,9
Liiketoimintojen hankinta	-2,2	-2,5
Liiketoimintojen myynti	0,2	1,1
Osakkuusyhtiöosakkeiden myynti	7,2	0,2
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet	-0,1	0,0
Määräysvallattomien omistajien sijoitukset tytäryhtiöihin	0,4	19,5
Investointien nettorahavirta	-13,1	-27,4

milj. euroa	2024	2023
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	119,9	21,5
Pitkäaikaisten lainojen maksut	-116,2	-13,4
Lyhytaikaisten lainojen nostot /takaisinmaksut	-0,2	1,9
Lyhytaikaisten yritystodistusten nostot /takaisinmaksut	-10,0	6,0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	-1,8	-9,3
Käyttöoikeusomaisuuserien velkojen takaisinmaksut	-39,9	-34,2
Osingonjako	-10,2	-10,1
Rahoituksen nettorahavirta	-58,4	-37,5
Rahavarojen muutos	3,5	6,2
Rahavarat tilikauden alussa	11,3	5,2
Rahavarat tilikauden lopussa	14,8	11,3
Rahavarojen muutos	3,5	6,2

Alkuun

Erittely liiketoimista, joihin ei liity maksutapahtumaa on esitetty sivulla 160.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty niiden luonteen mukaan. Laatimisperiaatteet ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät on esitetty kunkin liitetiedon yhteydessä. Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat laatimisperiaatteet.

1.1. KONSERNIN PERUSTIEDOT

NoHo Partners Oyj -konserni ("NoHo Partners" tai "Konserni") on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut Konserni. Konsernin emoyhtiö on NoHo Partners Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Tampereella osoitteessa Hatanpään valtatie 1 B, 33100 Tampere. Emoyhtiön kotivaltio on Suomi. NoHo Partners Oyj on listattuna Nasdaq OMX Helsingin pörssissä.

Tilikauden 2024 lopussa Konserniin kuului noin 300 ravintolaa Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä. Konsernin tunnettuja ravintolakonsepteja ovat mm. Elite, Savoy, Teatteri, Sea Horse, Stefan's Steakhouse, Palace, Löyly, Friends & Brgrs, Campingen, Cock's & Cows ja Holy Cow!.

NoHo Partners -konsernin virallinen konsernitilinpäätös on julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten mukaisena xHTML-tiedostona. ESEFvaatimusten mukaisesti tilinpäätöksen päälaskelmat on merkitty XBRL-merkeillä ja liitetiedot XBRL block -merkeillä. Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy antaa riippumattoman kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien NoHo Partners Oyj:n laatimaa ESEF-tilinpäätöstä. Lisäksi pdf- versio suomeksi ja englanniksi (epävirallinen käännös) konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi tai Konsernin emoyrityksen pääkonttorista edellä mainitusta osoitteesta.

NoHo Partners Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.3.2025 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös.

1.2. LAATIMISPERUSTA

Tämä NoHo Partners -konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja ja niistä annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan

Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jollei laadintaperiaatteissa ole muuta mainittu.

Konsernitilinpäätöksen tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina (milj. euroa) ja ne on pyöristetty lähimpään 0,1 miljoonaan euroon, jolloin yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta. Vertailutieto on esitetty tilikauden luvun jälkeen suluissa. Yhtiön toimintavaluutta on euro.

1.3. ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Tässä osiossa kuvatut lähiajan riskit ja epävarmuustekijät voivat mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi NoHo Partnersin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukossa on kuvattu riskejä sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi.

Geopoliittinen tilanne	Epävarmalla geopoliittisella tilanteella voi olla vaikutusta yhtiön markkinaympäristöön. Toistaiseksi yhtiö ei kuitenkaan näe sillä olevan olennaista vaikutusta kysyntään sen toimintamaissa.
	Vallitsevan maailmantilanteen aiheuttama yleinen kustannustason nousu vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Vaikutusten lieventämiseksi yhtiö on varautunut raaka-ainehintojen nousuun muun muassa hankinta- ja ostosopimusten keskittämisellä sekä hinnankorotuksilla.
Yleinen taloudellinen tilanne ja asiakaskysynnän muutokset	Ravintolapalveluiden myyntiin ja kannattavuuteen vaikuttavat kotitalouksien taloudellinen tilanne sekä ostovoiman ja yritysmyynnin kehitys. Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymiä ja kuluttajien luottamusta ovat heikentäneet epävarma geopoliittinen tilanne sekä yleinen kustannus- ja korkotason nousu. Ravintolapalveluiden kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla.
	Inflaatio sekä kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen heikentyminen muodostavat riskin NoHo Partnersin liiketuloksen ja kassavirran kehitykselle. Operatiivisten kustannusten sopeuttaminen ja kyky vastata ketterästi asiakaskysynnän muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä, joilla yhtiö voi vaikuttaa liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen.
Maksuvalmiusriski	Yhtiön rahoitustarpeita katetaan käyttöpääoman optimoinnilla sekä ulkopuolisilla rahoitusjärjestelyillä, jotta yhtiöllä on jatkuvasti riittävästi likviditeettiä tai nostamattomia sitovia luottojärjestelyjä käytössään. Maksuvalmiusriskin operatiivinen seuranta ja hallinnointi tapahtuvat keskitetysti konsernin talousosastolla, missä rahoituksen riittävyyttä hallinnoidaan rullaavan ennusteen perusteella.
	Lainsäädännön yllättävät, yhtiön liiketoimintaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen.
Rahoitusriskit	Konsernissa pyritään arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain ravintoloiden käyttöastetta ja myynnin kehitystä, jotta konsernilla on tarpeeksi käyttöpääomaa ja likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Markkinakorkojen muutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin.
	Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen, rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin.
Lainsäädännön muutokset	Ravintolatoiminnan sääntelyn muuttuminen yhtiön eri markkina-alueilla voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Lainsäädännön muutokset koskien esimerkiksi alkoholi-, elintarvike- ja työlakia sekä arvonlisäverotusta saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.

Vuokratason kehitys	Toimitilakulut muodostavat merkittävän osan NoHo Partnersin liiketoiminnan kuluista. Yhtiön toimitilat ovat pääosin vuokratiloja, joten yleisen vuokratason kehityksellä on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
Työmarkkinatilanne ja työvoiman saanti	Osaavan osa-aikaisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja viikonloppuisin voidaan nähdä epävarmuustekijänä, joka voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Liikearvon alaskirjausriski	Konsernilla on taseessaan merkittävä määrä liikearvoa, johon kohdistuu alaskirjausriski siinä tapauksessa, että konsernin kassavirran tulevaisuuden tuotto-odotukset laskevat pysyvästi ulkoisten tai sisäisten tekijöiden takia.

1.4. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat raportoituihin lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä oletukset ja arviot vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen, taseen omaisuus- ja velkamääriin, esitettyihin ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat aikaisempaan kokemukseen, markkinatietoihin ja lukuisiin muihin kohtuullisina pidettäviin olettamuksiin, mutta toteutuvat luvut voivat poiketa näistä arvioista erilaisten oletusten tai olosuhteiden vuoksi. Johto joutuu käyttämään harkintaa noudattaessaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja tekemään arvioita esimerkiksi tuloveroihin, liikearvon arvonalentumistestauksiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin liittyen. Nämä periaatteet ja arviot edellyttävät johdolta subjektiivisia ja monimutkaisia harkintaan perustuvia arvioita, kuten arvioita luonteeltaan epävarmojen tekijöiden vaikutuksesta.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut	Liite
Hankintoihin liittyvät oletukset (esim. hankitun liiketoiminnan tulevat kassavirrat, kauppahinnan kohdistus, tuotemerkkien arvo ja vaikutusaika, rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkien ehtojen täyttyminen, ehdollisten kauppahintojen toteutuminen ja hankinnalla saavutettavat synergiaedut)	3.1. Hankitut liiketoiminnot 4.1. Aineettomat hyödykkeet
Arvonalentumistestaukseen liittyvät oletukset (esim. myyntituottojen kasvu, kustannuskehitys, ylläpitoinvestointien taso ja diskonttauskoron muutos)	4.1. Aineettomat hyödykkeet
Myynti- ja muiden saamisten riskienhallintaan ja luottotappioiden minimointiin liittyvät johdon toimenpiteet ja arviot	5.10. Rahoitusriskien hallinta
Johdon arvio hallituksen asettamien taloudellisten ehtojen täyttymisestä	2.6. Osakeperusteiset maksut
Johdon tekemät arviot liittyvät mm. laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan	2.10. Tuloverot
Vuokrasopimuksia koskevat arviot (esim. järjestelyn piiriin kuuluvat sopimukset, matala-arvoisten sopimusten suuruus, vuokrasopimusten jatko-optioiden hyödyntäminen, lisäluoton koron suuruus, ennallistamismenojen suuruus)	4.3. Vuokrasopimukset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö NoHo Partners Oyj:n ja sen omistamat tytäryhtiöt tytäryrityksineen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytär- ja osakkuusyritykset on eritelty sivulla 160.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun Konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Konsernin määräysvalta muodostuu äänivallan perusteella. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Määrä, jolla hankintameno ylittää Konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan tuloksi.

Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan Konsernin laatimisperiaatteita.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä osuus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joiden äänivallasta Konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun Konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos Konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton yläpuolella. Vastaavasti Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Yhtiö myi kaikki omistamansa Eezy Oyj:n osakkeet tammikuussa 2024. Tilinpäätöksessä 2023 yli 20 prosentin omistusosuus Eezy Oyj:stä luokiteltiin myytävissä oleviksi pitkäaikaisiksi varoiksi.

1.6. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan ja osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta ei enää kirjata luokittelun jälkeen. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista eristä.

Eezy Oyj:n osakkeet on luokiteltu myytävissä olevaksi omaisuuseräksi vuodesta 2021 alkaen. Konserni luopui Eezy Oyj:n osakkeista tammikuussa 2024.

31.12.2023 NoHo Partners omisti 5 052 856 Eezy Oyj osaketta, mikä vastasi noin 20,2 prosentin omistusosuutta. Omistettujen osakkeiden kirjanpitoarvo NoHo Partners Oyj taseessa 31.12.2023 oli 8,4 miljoonaa euroa tarkoittaen 1,67 euron kirjanpitoarvoa osakkeelta. Tammikuussa 2024 NoHo Partners myi kaikki omistamansa Eezy Oyj:n osakkeet (5 052 856 kpl) hintaan 1,425 euroa osakkeelta. Myyntihinta poikkesi tilinpäätöshetken osakekohtaisesta kurssista (1,67) 0,245 euroa osakkeelta. Käyvän arvon muutoksesta aiheutunut 1,2 miljoonan euron suuruinen myyntitappio on kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin tammikuussa 2024. Toteutuneen järjestelyn myötä yhtiön nettovelat pienentyivät 7,2 miljoonalla eurolla.

1.7. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Valuuttamääräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Yhtiö luokittelee konsernin sisäiset lainat nettosijoituksiksi, joille ei ole määritelty takaisinmaksuaikaa. Luokitteluhetkestä alkaen lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.

1.8. SOVELLETTAVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT

Konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-standardit 1.1.2024 alkaen:

Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti

IAS 1:n muutos selventää velkojen luokittelemista lyhyt- ja pitkäaikaiseksi. Velka voidaan luokitella pitkäaikaiseksi vain, kun velan suorittamista on oikeus lykätä vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muutos täsmentää myös, että sellaiset kovenanttiehdot, jotka on täytettävä raportointikauden päätöspäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutos lisää tällaisissa tilanteissa kovenanteista esitettäviä liitetietoja. Muutoksia on sovellettava takautuvasti IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet vaatimusten mukaisesti.

Alkuun

Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardiin: Vuokrasopimusvelka myynti- ja takaisinvuokraustransaktiossa

Muutokset täsmentävät, että myynti- ja takaisinvuokraustransaktiossa syntyvää vuokravelkaa arvostettaessa myyjä-vuokralleottaja määrittää vuokramaksut siten, että myyjä-vuokralleottaja ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota siitä osasta käyttöoikeutta, joka jää sille. Muutoksella on vaikutusta erityisesti myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyissä, joissa osa tai kaikki vuokranmaksut ovat muuttuvia, ja jotka eivät riipu indeksistä tai korosta.

Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin: Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt

Muutokset lisäävät IFRS-tilinpäätöksissä esitettäviä laadullisia ja määrällisiä liitetietoja toimittajarahoitusjärjestelyistä. Liitetiedoissa esitetään toimittajarahoitusjärjestelyiden vaikutuksia konsernin velkoihin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin.

Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.1. LIIKEVAIHTO

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

milj. euroa	2024	2023
Tavaroiden myynti	389,1	323,5
Palveluiden myynti	38,0	48,8
Yhteensä	427,1	372,4

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

2024	2023
140,2	133,9
103,8	109,1
54,2	49,6
41,2	40,4
39,6	24,3
48,1	15,1
427,1	372,4

*Luvuissa mukana 1.9.2023 alkaen

Konserni seuraa myyntiä erikseen tavaroiden ja palveluiden osalta. Tavaroiden myynti koostuu pääosin ravintolaliiketoiminnan ruoan ja virvokkeiden myynnistä yksityis- ja yritysasiakkaille. Palvelut sisältävät mm. ravintoloiden pelituotot, sauna- ja muut lipputulot sekä saadut markkinointitukimaksut. Konsernin myyntimaat ovat Suomi, Tanska, Norja ja Sveitsi.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuus- ja velkaerät

Sopimuksiin perustuvista omaisuuseristä on kirjattu luottotappiota ja IFRS 9:n mukaista luottotappiovarausta 1.1.-31.12.2024 yhteensä -0,5 (-0,2) miljoonaa euroa.

Konsernilla ei ole omaisuuseriä, jotka kirjataan asiakassopimuksen saamisesta tai täyttämisestä aiheutuneista menoista. Konsernin asiakassopimuksiin ei sisälly palautus- ja takaisinmaksuvelvoitteita tai erityisiä takuuehtoja.

Ravintolat myyvät lahjakortteja, jotka esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa. Lahjakortti tuloutuu, kun se käytetään. Myytyjen lahjakorttien arvo oli 3,8 (3,6) miljoonaa euroa 31.12.2024 ja niiden odotetaan johtavan myynnin tuloutumiseen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Vuoden 2024 aikana tehtyjen yrityshankintojen vaikutus myyntisaamisiin ja muihin korottomiin saamisiin oli 4,3 (3,5) miljoonaa euroa, lisätietoja sivulla 125.

LAATIMISPERIAATTEET

Ravintolaliiketoiminnassa asiakkaat ovat pääsääntöisesti yksityishenkilöitä ja pienessä määrin sopimusasiakkaita. Tavaroiden myynnissä kirjattavan tuoton määrä myyntihetkellä muodostuu tavarasta saadun tai saatavan vastikkeen käyvästä arvosta vähennettynä arvonlisäveroilla sekä paljous- ja muilla alennuksilla. Pääosa Konsernin tuotoista muodostuu vähittäismyynnistä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia. Sopimusasiakkaiden myynti tuloutuu heti ravintolapalvelun tuottamisen jälkeen laskutuksen yhteydessä. Ravintolaliiketoiminnan myydyt lahjakortit tuloutuvat, kun ne käytetään. Lahjakorttien odotetaan johtavan myynnin tuloutumiseen seuraavan 12 kuukauden aikana. Liikevaihto palveluista kirjataan sitä mukaa, kun Konserni tuottaa palvelua ja asiakas saa siihen määräysvallan.

2.2. TOIMINTASEGMENTIT

2024 milj. euroa	Suomi	Kansainvälinen	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto	298,2	128,9	0,0	427,1
Liiketoiminnan muut tuotot	6,1	1,2	0,0	7,3
Poistot ja arvonalentumiset	-43,8	-16,0	0,0	-59,9
Liikevoitto	30,4	11,1	0,0	41,5
Operatiivinen käyttökate	35,3	16,1	0,0	51,3
Varat	438,8	202,2	-58,1	582,9
Velat	349,3	188,8	-58,1	480,0
Velat ilman IFRS 16 vaikutusta	194,3	128,6	-58,1	264,8

2023 milj. euroa	Suomi	Kansainvälinen	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto	292,6	79,7	0,0	372,4
Liiketoiminnan muut tuotot	6,5	1,1	0,0	7,6
Poistot ja arvonalentumiset	-40,6	-12,4	0,0	-53,1
Liikevoitto	30,7	5,3	0,0	35,9
Operatiivinen käyttökate	35,6	9,1	0,0	44,7
Varat	449,5	179,7	-52,7	576,4
Velat	348,0	174,4	-52,7	469,7
Velat ilman IFRS 16 vaikutusta	196,4	112,3	-52,7	256,0

NoHo Partnersin liiketoiminta on jaettu kahteen toiminnalliseen raportoitavaan segmenttiin, jotka ovat Suomen liiketoiminta ja Kansainvälinen liiketoiminta. Segmenttien liiketoimintaa seurataan erikseen ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä. Kansainvälisen liiketoiminnan maakohtaiset johtajat vastaavat liiketoiminta-alueistaan ja osallistuvat liiketoimintaalueitansa koskevaan kansainvälisten liiketoimintojen ohjausryhmätyöskentelyyn. Maatasolla päätetään valikoimista, tuotteiden hinnoittelusta sekä markkinointitoimenpiteistä.

Liiketoimintojen johtamisen tarpeet poikkeavat segmenteittäin, sillä liiketoimintojen maturiteetti on hyvin erilainen. Konsernin asema Suomen markkinassa on vakiintunut ja päivittäisten operatiivisten toimintojen johtamisen lisäksi Konserni tavoittelee vahvaa ja

kannattavaa kasvua Suomen ravintola- ja viihdemarkkinassa. Kansainvälinen kasvu jatkuu uudella toimintamallilla yhtiön keskittyessä aktiiviseen sijoitustoimintaan kansainvälisessä ravintolamarkkinassa.

Alkuun

Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, NoHo Partnersin johtoryhmä, vastaa resurssien kohdentamisesta ja tuloksen arvioinnista. Konsernin esittämä segmenttiinformaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRSstandardien mukaiset. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi ja segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Rahoitustuottoja- ja kuluja ei seurata segmenttitasolla, sillä konsernirahoitus hallinnoi pääosin konsernin rahavaroja ja rahoitusvelkoja.

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi ja segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin.

2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa	2024	2023
Vuokratuotot	1,3	1,6
Muut liiketoiminnan tuotot	5,9	6,0
Yhteensä	7,3	7,6

LAATIMISPERIAATTEET

Vuokratuotot sisältävät huoneistojen vuokratuottoja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Aineellisten hyödykkeiden myynnistä syntyvät voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa	2024	2023
Ostot	113,3	92,5
Ulkopuoliset palvelut	27,7	29,8
Yhteensä	141,0	122,3

LAATIMISPERIAATTEET

Ostot sisältävät ravintolapalvelujen tuottamiseen liittyvät ruoka-, juoma- ja muut tarvikehankinnat sekä palvelut. Ulkopuoliset palvelut koostuvat pääosin vuokratusta ravintolatyövoimasta.

2.5. TYÖSUHDE-ETUUDET

NoHo Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1 373 (1 380) kokoaikaista ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä 403 (396) vuokrattua työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna.

Alkuun

Sesongista riippuen konsernissa työskentelee yhtäaikaisesti normaaliolosuhteissa noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.

milj. euroa	2024	2023
Palkat	93,1	78,4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	11,4	10,9
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,2	0,0
Sosiaalikulut	4,9	3,8
Osakepalkkiojärjestelmästä kirjatut kulut	-0,1	0,7
Yhteensä	109,5	93,9

	2024	2023
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2 060	2 041

Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä koskevat tiedot

Konsernilla on Sveitsissä etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on sisällytetty taseeseen ensimmäisen kerran 31.12.2023.

milj. euroa	Etuus pohjainen eläke järjestely	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Etuus pohjainen nettovelka
Arvo 1.1.2024	4,8	4,5	0,3
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,3	0,0	0,3
Nettokorkokulut	0,1	0,1	0,0
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisesta järjestelystä	0,4	0,1	0,4
Uudelleenarvostus	0,1	0,0	0,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	0,1	0,0	0,1
Työnantajan suorittamat maksut	0,0	0,5	-0,5
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	0,4	0,4	0,0
Maksetut etuudet	-0,9	-0,9	0,0
Liiketoimintojen yhdistämiset	0,7	0,7	0,0
Muut erät	0,2	0,7	-0,6
Arvo 31.12.2024	5,4	5,2	0,2

Ennakoidut maksut etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn vuonna 2025 ovat 0,4 miljoonaa euroa.

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen

milj. euroa	2024	2023
Pörssiosakkeet	2,0	1,7
Velkakirjat	2,1	1,3
Kiinteistöt	1,3	1,2
Vaihtoehtoiset sijoitukset	0,1	0,6
Käteinen	0,1	0,1
Varat jotka eivät ole yhtiön käytettävissä	-0,4	-0,4
Järjestelyyn kuuluvat nettovarat	5,2	4,5

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset

	2024	2023
Diskonttokorko, %	1,0	1,9
Palkankorotus, %	1,3	1,3
Inflaatio, %	1,0	1,0
Eläkeindeksi, %	0,0	0,0
Keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuosia	2,8	2,5

Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista

milj. euroa	2024	2023
Diskonttokorko, -0,25%	0,1	0,1
Diskonttokorko, +0,25%	-0,1	-0,1
Palkankorotus, +0,25%	0,0	0,0
Palkankorotus, -0,25%	0,0	0,0

Eläkevelvoitteen duraatio on 10,3 vuotta. Duraatio on laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 0,95 prosenttia.

Johdon työsuhde-etuudet on esitetty sivulla 164 ja Osakepohjainen palkkiojärjestelmä on esitetty sivulla 118.

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Sveitsissä paikallisiin käytäntöihin perustuvat eläkejärjestelyt.

Eläkevelvoitteet luokitellaan maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin lakisääteiset eläkejärjestelyt Suomessa, Norjassa ja Tanskassa on luokiteltu maksupohjaisiksi ja Sveitsin järjestely etuuspohjaiseksi.

Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä Konserni maksaa kiinteitä maksuja eläkejärjestelyyn, eläkevakuutusyhtiölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli maksujen saajataholla ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia eläke-etuuksia. Maksupohjaisessa järjestelyssä maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai

veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Laskelmissa käytetty tieto saattaa poiketa toteutuvista tuloksista esimerkiksi markkina- ja taloudellisista olosuhteista tai järjestelyyn kuuluvan henkilöstön työsuhteiden kestosta johtuen. Merkittävät muutokset oletuksissa voivat vaikuttaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään ja kuluihin.

2.6. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakepalkkiojärjestelmästä kirjatut kulut

milj. euroa	2024	2023
Ansaintajakso 4	-0,1	0,7

Hallitus vahvistaa palkkion ansaintakriteerit tavoitetasoineen sekä kohdehenkilöt ennen kunkin ansaintajakson alkua. Mahdollinen osakepalkkio eri ansaintajaksoilta voidaan maksaa osakkeina, rahana tai niiden yhdistelmänä. Ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiota hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamisen sekä työ- tai toimisuhteen jatkumisen perusteella. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta mukaan järjestelmään ja heidän palkkio-oikeudestaan siten, että enimmäispalkkiota määritettäessä otetaan huomioon työ- tai toimisuhteen voimassaoloaika. Järjestelmään perustuva osakepalkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan kevään aikana.

Ansaintajakso 3

NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 28.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta 31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun viivästetyn palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös on tehty varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 21 009 715 osakkeeseen.

Ansaintajakso 4

NoHo Partners Oyj tiedotti 22.12.2022 yhtiön avainhenkilöille suunnatun pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän neljännestä ansaintajaksosta. Neljäs ansaintajakso on 24 kuukautta, ja se alkoi 1.1.2023 ja päättyi 31.12.2024. Neljännen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat NoHo Partners Oyj:n kannattavaan kasvuun. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului neljännen ansaintajakson alkaessa kymmenen henkilöä.

Neljänneltä ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiona enintään 280 420 NoHo Partners Oyj:n osaketta. Enimmäispalkkion arvo 21.12.2022 keskikurssin mukaan olisi noin 2,0 miljoonaa euroa. Hallitus arvioi, että maksettaessa palkkio neljänneltä ansaintajaksolta täysimääräisesti uusina osakkeina, laimentava enimmäisvaikutus yhtiön rekisteröityyn

osakemäärään olisi noin 1,34 %. Johdon arvioon perustuen palkkiojärjestelmän neljännestä ansaintajaksosta on kirjattu kuluksi 31.12.2024 mennessä yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.

Osakepalkkiojärjestelmä 1.1.2025 alkaen

NoHo Partners Oyj tiedotti 12.2.2025 yhtiön hallituksen päättäneen yhtiön avainhenkilöille suunnatusta uudesta osakepalkkiojärjestelmästä sekä osakepalkkiojärjestelmän ensimmäisestä ansaintajaksosta. Ensimmäisen ansaintajakson pituus on 24 kuukautta aikavälillä 1.1.2025–31.12.2026. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa yhteensä enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10 henkilöä.

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti avainhenkilöille vastikkeettomina myönnettävien osakkeiden käypä arvo kirjataan kuluksi jaksolle, johon järjestely liittyy. Käypä arvo määritetään osakkeiden myöntämisajankohtana ja kirjataan henkilöstökuluksi ja omaan pääomaan voittovaroihin. Osakkeiden määrä, johon avainhenkilöillä odotetaan syntyvän oikeus, arvioidaan hallituksen asettamien taloudellisten ehtojen täyttymisen perusteella. Arviot tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa, ja oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Konsernin osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kustannusvaikutus perustuu johdon arvioon hallituksen asettamien taloudellisten ehtojen täyttymisestä.

2.7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

milj. euroa	2024	2023
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	3,1	3,1
Toimitilakulut	26,0	22,5
Kone-, kalusto- ja IC-kulut	15,5	14,9
Matkakulut	1,4	1,2
Markkinointi-, esiintyjä- ja edustuskulut	22,1	19,3
Muut kulut	14,4	13,9
Yhteensä	82,5	74,9

LAATIMISPERIAATTEET

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten vapaaehtoiset henkilöstöön liittyvät kulut, markkinointikulut, tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi luokitelluista vuokratuista laitteista tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat sekä muut toimitiloihin liittyvät kulut. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot ja liiketoimintojen myyntitappiot. Muut kulut koostuvat ostetuista talous- ja hallintopalveluista ja muista eristä, jotka yksittäisinä eivät ole olennaisia.

2.8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastus	0,8	0,7
Tilintarkastuslain 1.1,2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	0,1	0,0
Muut palkkiot	0,0	0,2
Yhteensä	1,0	0,9

Tilitarkastusyhteisönä toimi Ernst & Young Oy.

2.9. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa	2024	2023
Poistot hyödykeryhmittäin
Kilpailukieltosopimukset	0,2	0,4
Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet	2,1	3,0
IC-ohjelmat	0,1	0,2
Asiakassuhteet	1,4	0,3
Muut aineettomat	0,2	0,0
Yhteensä	4,0	4,0
Aineelliset hyödykkeet
Vuokrahuoneistojen perusparannusmenot	6,3	5,6
Rakennukset	0,1	0,1
Koneet ja kalusto	7,0	5,3
Yhteensä	13,3	11,0
Käyttöoikeusomaisuuserät
IFRS 16 Koneet ja kalusto	3,3	3,2
IFRS 16 Kiinteistöt	38,8	34,0
IFRS 16 Maa- ja vesialueet	0,3	0,3
Yhteensä	42,4	37,5
Arvonalentumiset ja lisäpoistot
Aineettomat hyödykkeet	0,0	0,1
Aineelliset hyödykkeet	0,1	0,5
Yhteensä	0,1	0,6
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	59,9	53,1

LAATIMISPERIAATTEET

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivuIlla 133 ja 139.

2.10. TULOVEROT

milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-4,1	-3,6
Laskennallisten verojen muutos	1,2	1,0
Yhteensä	-3,0	-2,6

Alkuun

VEROKULUN TÄSMÄYSLASKELMA

milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	17,9	12,9
Vero laskettuna 20 % -verokannalla	-3,6	-2,5
Ulkomaisten verokantojen vaikutus verokantaan	0,1	0,1
Vähennyskelvottomat kulut	-0,5	-2,6
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,0	0,2
Kirjattu laskennallinen verosaaminen aiempien vuosien kirjaamattomista vahvistetuista tappioista	1,4	1,1
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden tappioista	-0,7	-0,4
Verovapaat tulot	0,0	0,6
Osakepalkkiojärjestelmä	0,1	0,0
Tuloslaskelman konsernioikaisut	0,2	0,1
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,0	0,9
Verokulut tuloslaskelmassa	-3,0	-2,6

LAATIMISPERIAATTEET

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös niihin liittyvä verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennallisia veroja koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla 124.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvasta oikaisusta ja laskennallisten verojen muutoksesta. Johdon tekemät arviot liittyvät mm. laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.

2.11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

2024 milj. euroa	1.1.	Kirjattu tuloslaskelmaan	Liiketoimintojen yhdistäminen	Muut muutokset ja alaskirjaukset	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetuista tappioista	8,3	-0,9	0,0	1,1	8,5
Konsernieliminoinneista	1,9	-0,1	0,0	0,0	1,7
Avausmarkkinointimenoista	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Aineettomista oikeuksista	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Muista eristä	1,4	1,7	0,0	0,0	3,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	2,3	0,5	0,0	0,0	2,7
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	14,1	1,2	0,0	1,0	16,3
Laskennalliset verovelat
Lainamenojen jaksotus efektiivisen koron menetelmällä	0,2	0,1	0,0	0,0	0,3
Liikearvopoistojen peruutuksesta	1,6	0,5	0,0	0,0	2,1
Aineettomista oikeuksista	8,1	-0,8	1,3	0,0	8,6
Liiketoimintojen yhdistämisestä	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Muista eristä	0,9	0,3	0,0	0,4	1,6
Laskennalliset verovelat yhteensä	10,9	0,0	1,3	0,3	12,6

2023		Kirjattu	Liiketoimintojen	Muut muutokset ja
milj. euroa	1.1.	tuloslaskelmaan yhdistäminen		alaskirjaukset	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetuista tappioista	8,5	-0,1	0,0	-0,1	8,3
Konsernieliminoinneista	2,1	-0,2	0,0	0,0	1,9
Avausmarkkinointimenoista	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Aineettomista oikeuksista	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Muista eristä	0,4	0,9	0,0	0,1	1,4
Käyttöoikeusomaisuuserät	1,9	0,4	0,0	0,0	2,3
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	13,0	1,0	0,0	0,1	14,1
Laskennalliset verovelat
Lainamenojen jaksotus efektiivisen koron menetelmällä	0,0	0,2	0,0	0,0	0,2
Liikearvopoistojen peruutuksesta	1,2	0,4	0,0	0,0	1,6
Aineettomista oikeuksista	7,2	-0,7	1,7	0,0	8,1
Liiketoimintojen yhdistämisestä	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Muista eristä	0,7	0,1	0,0	0,1	0,9
Laskennalliset verovelat yhteensä	9,2	0,0	1,7	0,1	10,9

Konsernilla oli 31.12.2024 10,2 (7,3) miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska Konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2025–2034.

LAATIMISPERIAATTEET

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksellisten arvojen välisistä eroista, liiketoimintojen yhdistämisissä varoihin ja velkoihin tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on laskettu käyttäen seuraavia verokantoja: Suomi 20,0 prosenttia, Norja ja Tanska 22,0 prosenttia sekä Sveitsi 15,0 prosenttia.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun Konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ajallisesti samaan aikaan ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

2.12. OSAKEKOHTAINEN TULOS

milj. euroa	2024	2023
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto	11,3	7,9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	21 006 879	20 864 459
Osakepalkkiojärjestelmän laimentavien osakkeiden lukumäärä	280 420	208 284
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella	21 234 720	21 056 584
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,54	0,38
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,53	0,37

LAATIMISPERIAATTEET

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.

3. LIIKETOIMINTOJEN HANKINNAT JA LUOVUTUKSET

3.1. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

HANKINNAT 2024

	Liiketoiminta hankinta	Hankittu omistusosuus, %	Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen	Maa
Suomen liiketoiminta
Fame Club, Tampere	x		1.9.2024	Suomi
Calos Oy (H5 Ravintolat), Tampere		75	15.10.2024	Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Vulkan Catering AS, Oslo		100	1.1.2024	Norja
Triple Trading ApS, Lyngby		51	1.4.2024	Tanska
Better Burger Society -alakonserni
VCSB SA, Vevey		100	1.7.2024	Sveitsi
Bern liiketoimintakauppa	x		4.7.2024	Sveitsi
Luzern liiketoimintakauppa	x		6.7.2024	Sveitsi
DP Gastronomie Sarl, Yverdon		100	1.8.2024	Sveitsi

Tilikauden merkittävimmät hankinnat

Suomen liiketoiminta

Restaykkönen Oy hankki Fame Club -nimisen yökerhoravintolan liiketoiminnan 1.9.2024.

NoHo Partners Oyj hankki 75 % omistusosuuden H5 Ravintolat Oy:n kautta ravintolaliiketoimintaa harjoittavasta Calos Oy:stä 15.10.2024.

Kansainvälinen liiketoiminta

Norjan alakonserniin tytäryhtiö NoHo Skagstind Holding AS hankki norjalaisen Vulkan Catering AS:n koko osakekannan 1.1.2024.

Tanskan alakonserniin tytäryhtiö NoHo TT Holding ApS hankki 51 % omistusosuuden tanskalaisesta Triple Trading ApS yhtiöstä 1.4.2024.

Better Burger Society -alakonserni

Holy Cow! Gourmet Burger Company SA toteutti liiketoimintakaupat Bernissä ja Luzernissa ravintoloista, jotka tullaan muuttamaan Holy Cow! -ravintoloiksi.

Parsaco Food Courts GmbH hankki 1.8.2024 koko osakekannan DP Gastronomie Sarl yhtiöstä, jonka liiketoiminta tullaan muuttamaan Holy Cow! -ravintolaksi.

Hankittujen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä

	Suomen	Kansainvälinen liiketoiminta		Yhteensä
milj. euroa	liiketoiminta	Triple Trading ApS	Muut KV - liiketoiminta
Varat
Aineettomat hyödykkeet	0,9	4,9	0,0	5,8
Aineelliset hyödykkeet	1,2	0,1	0,1	1,3
Pitkäaikaiset saamiset	0,0	0,0	0,1	0,1
Lyhytaikaiset saamiset	0,5	3,5	0,3	4,3
Vaihto-omaisuus	0,3	1,1	0,0	1,4
Rahavarat	0,2	0,1	0,9	1,2
Varat yhteensä	3,1	9,6	1,4	14,1
Velat
Laskennallinen verovelka	0,2	1,1	0,0	1,3
Varaukset	0,0	0,5	0,0	0,5
Rahoitusvelat	0,0	0,0	0,1	0,1
Muut velat	0,9	1,2	0,9	2,9
Velat yhteensä	1,1	2,9	1,0	4,9
Nettovarallisuus	2,0	6,8	0,4	9,2
Kokonaisvastike hankintahetkellä
Rahavaroista koostuva osuus vastikkeesta	1,9	2,3	2,9	7,1
Velkaosuus	3,8	0,0	0,0	3,8
Ehdollinen vastike	0,2	6,7	0,5	7,3
Kokonaisvastike yhteensä	5,8	9,0	3,5	18,2
Liikearvon syntyminen hankinnoissa
Kokonaisvastike	5,8	9,0	3,5	18,2
Määräysvallattomien
omistajien osuus	0,5	3,3	0,0	3,8
Hankitun kokonaisuuden
yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	2,0	6,8	0,4	9,2
Liikearvo	4,3	5,6	3,1	12,9

Hankittujen saamisten käypä arvo ja sopimukseen perustuvat bruttomäärät vastaavat saamisten hankinta-ajankohdan kirjanpitoarvoja. Verotuksessa vähennyskelpoisen liikearvon osuus on 0,9 miljoonaa euroa.

Hankintamenolaskelmat ovat alustavia. Hankintoihin ei liity olennaisia ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluja.

Hankittujen liiketoimintojen IFRS 16 -käyttöoikeusomaisuuserät

milj. euroa	Yhteensä
Suomen liiketoiminta	2,4
Kansainvälinen liiketoiminta	3,2

Hankintojen vaikutus

milj. euroa	Suomen liiketoiminta	Kansainvälinen liiketoiminta	Yhteensä
Vaikutus Konsernin tuloksen tilikauden lukuihin
Liikevaihto	2,7	15,4	18,2
Tulos	0,2	1,4	1,6
Vaikutusarvio, jos hankinta tilikauden alusta
Liikevaihto	9,7	21,3	31,0
Tulos	0,7	1,8	2,5

Luvuissa on huomioitu hankintoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot ja näihin liittyvä laskennallisen veron muutos.

Koko konserni yhteensä

Hankinnoissa syntyi yhteensä 12,9 miljoonaa euroa liikearvoa, joka perustuu hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja hyötyihin yhdistämällä hankitut ravintolat Konsernin muiden ravintolakonseptien ja palvelujen kanssa. Hankinnoissa syntyi käyvän arvon allokointeja aineettomiin oikeuksiin yhteensä 5,8 miljoonaa euroa.

Ehdollisten kauppahintojen määräytyminen

Norjan liiketoimintaan liittyy vuoteen 2026 ulottuvat put- ja call-optiot vähemmistöomistajien hallussa olevien osakkeiden lunastamiseksi. Yhtiö on arvioinut, että todennäköisyys optioiden käyttämiseen on korkea. Vähemmistöomistajien put- ja call-optioiden arvoksi määritelty 1,2 miljoonaa euroa on esitetty ehdollisena lisäkauppahintana veloissa. Sopimusten mukaan yhtiöiden käypä arvo tullaan määrittämään vuonna 2026.

NoHo Skagstind Holding AS:n kolmannella kvartaalilla 2023 toteutettuun yrityskauppaan liittyy 0,9 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen tiettyjen vuoden 2024 kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Ensimmäisellä kvartaalilla 2024 yhtiön tekemän Vulkan Catering AS:n hankinnan kauppahinta 0,5 miljoonaa euroa on ehdollinen tiettyjen vuoden 2024 kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Johdon arvion mukaisesti kauppahinta on kirjattu täysimääräisenä.

Triple Trading ApS yhtiön määräysvallan hankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu 6,7 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen tiettyjen vuoden 2024 kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Johdon arvion mukaisesti kauppahinta on kirjattu täysimääräisenä.

Fame Club liiketoimintahankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu 0,2 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen ravintolan hankinta-ajankohdan jälkeisen 24 kuukauden liikevaihdon kehitykselle.

Calos Oy:n osakehankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu 3,8 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen ravintoloiden hankinta-ajankohdan jälkeisen 24 kuukauden käyttökatteiden kehitykselle.

HANKINNAT 2023

	Liiketoiminta hankinta	Hankittu omistusosuus, %	Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen	Maa
Suomen liiketoiminta
Helsingin yökerhohankinnat, Helsinki	x		1.4.2023	Suomi
Vin-Vin liiketoimintakauppa, Helsinki	x		2.5.2023	Suomi
Lumo Laukontori Oy, Tampere		100	1.6.2023	Suomi
SushiBar+Wine liiketoimintakauppa, Helsinki	x		1.8.2023	Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS, Oslo		100	1.4.2023	Norja
NoHo Skagstind Holding AS, Oslo		70	1.7.2023	Norja
Countryfestivalen AS, Oslo		100	1.7.2023	Norja
The Wild Rover liiketoimintakauppa, Oslo	x		1.9.2023	Norja
Scene og Pubdrift AS, Oslo		100	1.9.2023	Norja
Klingenberg Bardrift AS, Oslo		100	1.9.2023	Norja
Better Burger Society -alakonserni
Finago SA, Lausanne		100	1.9.2023	Sveitsi

Hankittujen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä

	Suomen	Kansainvälinen liiketoiminta		Yhteensä
milj. euroa	liiketoiminta	Holy Cow! - hankinta	Muut KV liiketoiminta
Varat Aineettomat hyödykkeet	2,2	8,3	0,8	11,3
Aineelliset hyödykkeet	0,9	5,8	0,5	7,3
Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Vaihto-omaisuus Rahavarat	0,2 0,3 0,2 0,0	0,1 2,3 0,5 1,9	0,0 1,1 0,2 1,1	0,3 3,7 0,9 3,0
Varat yhteensä	3,9	18,9	3,7	26,5
Velat Laskennallinen verovelka Rahoitusvelat Muut velat	0,0 1,8 8,5	1,5 1,2 9,0	0,2 0,0 2,1	1,7 3,1 19,6
Velat yhteensä	10,4	11,7	2,3	24,4
Nettovarallisuus Kokonaisvastike hankintahetkellä	-6,5	7,2	1,4	2,2
Rahavaroista koostuva osuus vastikkeesta	3,3	27,6	3,1	34,1
Oman pääoman ehtoinen osuus vastikkeesta	0,0	0,0	1,5	1,5
Velkaosuus	0,0	5,1	2,0	7,0
Ehdollinen vastike	0,0	0,0	0,9	0,9
Kokonaisvastike yhteensä	3,3	32,7	7,5	43,5
Liikearvon syntyminen hankinnoissa
Kokonaisvastike	3,3	32,7	7,5	43,5
Hankitun kokonaisuuden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	-6,5	7,2	1,4	2,2
Liikearvo	9,7	25,5	6,1	41,3

Hankittujen saamisten käypä arvo ja sopimukseen perustuvat bruttomäärät vastaavat saamisten hankinta-ajankohdan kirjanpitoarvoja. Verotuksessa vähennyskelpoisen liikearvon osuus on 7,9 miljoonaa euroa.

Helsingin yökerhojen (Apollo Live Club, Maxine sekä Kaivohuone) hankintaan liittyi 40 %:n vähemmistöosuus, joka ei vaikuta hankintahetken nettovarallisuuteen.

Better Burger Society -hankintaan liittyvistä 2,5 miljoonan euron asiantuntijakuluista 1,5 miljoonaa euroa kirjattiin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja 1,0 miljoonaa euroa rahoitukseen liitännäisiä kuluja jaksotettiin lainojen maturiteettiajalle. Muihin hankintoihin ei liitynyt olennaisia ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluja.

Hankittujen liiketoimintojen IFRS 16 -käyttöoikeusomaisuuserät

milj. euroa	Yhteensä
Suomen liiketoiminta	15,2
Kansainvälinen liiketoiminta	24,7

Kansainvälisen liiketoiminnan saldoon sisältyy 11,3 miljoonaa euroa IFRS16 käyttöoikeusomaisuuseriä Sveitsin hankinnasta.

Hankintojen vaikutus

milj. euroa	Suomen liiketoiminta	Kansainvälinen liiketoiminta	Yhteensä
Vaikutus Konsernin tuloksen tilikauden lukuihin
Liikevaihto	10,1	20,6	30,6
Tulos	-0,4	2,1	1,8
Vaikutusarvio, jos hankinta tilikauden alusta
Liikevaihto	15,3	65,8	81,0
Tulos	-0,7	4,0	3,2

Luvuissa on huomioitu hankintoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot ja näihin liittyvä laskennallisen veron muutos.

Koko konserni yhteensä

Hankinnoissa syntyi yhteensä 41,3 miljoonaa euroa liikearvoa, joka perustuu hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin, etabloitumiseen uusille markkina-alueille ja odotettavissa oleviin hyötyihin yhdistämällä hankitut ravintolat Konsernin muiden ravintolakonseptien ja palvelujen kanssa. Hankinnoissa syntyi käyvän arvon allokointeja aineettomiin oikeuksiin yhteensä 11,0 miljoonaa euroa.

3.2. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

HANKINNAT 2024

	Hankintapäivä	Hankittu osuus, %	Uusi omistusosuus, %
Suomen liiketoiminta
NoHo Partners International Oy	28.4.2024	1	100
Rivermax Oy	27.9.2024	3	75
Suomen Siipiravintolat Oy	10.10.2024	5	90
Beaniemax Oy	20.11.2024	20	100
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS	15.4.2024	5	100
NoHo Norway AS	28.4.2024	1	87

milj. euroa	Kauppahinta	Vähemmistö osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen liiketoiminta	0,7	-0,1	-0,6
Kansainvälinen liiketoiminta	0,1	-0,1	0,0
Yhteensä	0,8	-0,2	-0,7

HANKINNAT 2023

	Hankintapäivä	Hankittu osuus, %	Uusi omistusosuus, %
Suomen liiketoiminta
Stadin Night Oy	17.3.2023	9	60
Nordic Gourmet Oy	19.4.2023	26	100
Friends & Brgrs AB Oy	29.8.2023	29	100
Suomen Siipiravintolat Oy	8.9.2023	5	85
Taikinapojat Oy	13.10.2023	30	100
Harry's Ravintolat Oy	28.11.2023	10	100
Suomen Diner Ravintolat Oy	27.12.2023	20	100
Dinnermax Oy	29.12.2023	30	100
Kansainvälinen liiketoiminta
NoHo Trøbbelskyter AS	27.2.2023	10	100
The Bird Mother ApS	20.6.2023	8	100
Ruby Group Holding ApS	1.7.2023	20	100
Cock's & Cows ApS	8.8.2023	2	100
Ebony & Ivory Aps	30.11.2023	5	100
Lidkoeb ApS	30.11.2023	5	100
Kjos Renhold AS	1.12.2023	5	96
Chogo Biel Ag	1.12.2023	49	100

milj. euroa	Kauppahinta	Vähemmistö osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen liiketoiminta	7,8	-0,4	-0,9
Kansainvälinen liiketoiminta	3,3	-0,3	-3,1
Yhteensä	11,1	-0,7	-3,9

MYYNNIT 2024

	Myyntipäivä	Myyty osuus, %	Uusi omistusosuus, %
Suomen liiketoiminta
Nunc est Bibendum Oy	1.3.2024	30	70
Restaykkönen Oy	28.8.2024	30	70
Latitude 25 Oy	12.9.2024	13	65
Kansainvälinen liiketoiminta
Hook AS	1.3.2024	5	95

milj. euroa	Kauppahinta	Vähemmistö osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen liiketoiminta	0,0	0,0	0,0
Kansainvälinen liiketoiminta	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0	0,0

Liitetiedon arvot ovat pyöristyksistä johtuen 0,0.

MYYNNIT 2023

	Myyntipäivä	Myyty osuus, %	Uusi omistusosuus, %
Suomen liiketoiminta
-	-	-	-
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS	1.4.2023	9	91
Noho Skagstind Holding AS	1.7.2023	30	70
Nieu Soria Moria AS	5.12.2023	25	55

Alkuun

milj. euroa	Kauppahinta	Vähemmistö osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen liiketoiminta	0,0	0,0	0,0
Kansainvälinen liiketoiminta	0,1	0,0	-0,1
Yhteensä	0,1	0,0	-0,1

LAATIMISPERIAATTEET

Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään omana eränään Konsernin tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa, oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja taseessa.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa. Omistusosuuden muutos johtaa Konsernin ja määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvojen väliseen oikaisuun. Määräysvallattomien omistajien osuuteen tehtävän oikaisun ja maksetun tai saadun vastikkeen välinen erotus kirjataan voittovaroihin.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankitussa yrityksessä kirjataan määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun yrityksen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

3.3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT

MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2024

Konsernin kauden aikana myydyt omistusosuudet tytäryhtiöstä ja liiketoiminnoista

Nimi	Liiketoiminta Myyty omistus myynti osuus, %	Määräysvallan siirtymispäivä	Maa
Suomen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, HSF, Hanko	x	12.3.2024	Suomi
Ravintolaliiketoiminta, YO talo, Tampere	x	1.6.2024	Suomi

Konsernista myytyjen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä

milj. eur	Yhteensä
Liikearvo	0,1
Aineelliset hyödykkeet	0,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	-0,3
Nettovarat yhteensä	0,2

Tehdyistä kaupoista tuloslaskelmaan kohdistui luovutustappioita yhteensä 0,1 miljoonaa euroa.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2023

Konsernin kauden aikana myydyt omistusosuudet tytäryhtiöstä ja liiketoiminnoista

Nimi	Liiketoiminta myynti	Myyty omistus osuus, %	Määräysvallan siirtymispäivä	Maa
Suomen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, Ale Pub Telakka, Turku	x		31.12.2023	Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, Luca Østerbro, Kööpenhamina	x		1.12.2023	Tanska
Ravintolaliiketoiminta, Cock's & Cows Amager, Kööpenhamina	x		30.9.2023	Tanska

Konsernista myytyjen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä

milj. eur	Yhteensä
Liikearvo	0,1
Aineelliset hyödykkeet	0,3
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	-0,5
Nettovarat yhteensä	0,3

Tehdyistä kaupoista tuloslaskelmaan kohdistui luovutustappioita yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.

4. SIJOITETTU PÄÄOMA

4.1. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2024	Liikearvo	Aineettomat	Yhteensä
milj. euroa		hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	181,4	91,3	272,8
Liiketoimintahankinnat	12,9	5,8	18,7
Lisäykset		0,1	0,1
Vähennykset ja myynnit	-0,1	0,0	-0,1
Muuntoerot	-0,7	0,1	-0,7
Hankintameno 31.12.	193,5	97,2	290,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	-0,2	-45,1	-45,3
Poistot		-4,0	-4,0
31.12.	-0,2	-49,1	-49,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	193,4	48,2	241,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	181,3	46,2	227,6

2023 milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	141,1	79,0	220,2
Liiketoimintahankinnat	41,3	11,3	52,6
Lisäykset		1,0	1,0
Vähennykset ja myynnit	-0,1	-0,1	-0,2
Muuntoerot	-0,9	0,1	-0,8
Hankintameno 31.12.	181,4	91,3	272,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	-0,2	-41,1	-41,2
Lisäpoisto		-0,1	-0,1
Poistot		-4,0	-4,0
31.12.	-0,2	-45,1	-45,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	181,3	46,2	227,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	141,0	38,0	179,0

Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet

2024 milj. euroa	1.1.	Lisäykset	Muuntoero	Poistot	31.12.
Rajaton vaikutusaika	21,6				21,6
Poistoaika 4 vuotta	0,3			-0,2	0,1
Poistoaika 5 vuotta	0,7	0,9		-0,2	1,4
Poistoaika 6 vuotta	0,7			-0,1	0,6
Poistoaika 10 vuotta	6,8			-1,2	5,6
Poistoaika 15 vuotta	4,0			-0,4	3,5
Yhteensä	34,0	0,9	0,0	-2,1	32,8

Alkuun

2023 milj. euroa	1.1.	Lisäykset	Muuntoero	Poistot	31.12.
Rajaton vaikutusaika	21,7		-0,1		21,6
Poistoaika 4 vuotta	0,7			-0,4	0,3
Poistoaika 5 vuotta	1,3	0,5		-1,1	0,7
Poistoaika 6 vuotta		0,8			0,7
Poistoaika 10 vuotta	6,3	1,4		-1,0	6,8
Poistoaika 15 vuotta	4,4			-0,4	4,0
Yhteensä	34,3	2,7	-0,1	-3,0	34,0

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneistä liikearvoista, yksilöidyistä tuotemerkeistä ja yksilöidyistä muista aineettomista hyödykkeistä, kuten nimenkäyttöoikeuksista, kilpailukielto- ja asiakassopimuksista ja edullisista vuokrasopimuksista.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvo edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi.

Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet

Liiketoimintojen yhdistämisessä yksilöidyt ravintoloiden tuotemerkit kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Rajallisen vaikutusajan mukaisten ravintoloiden tuotemerkkien käypä arvo perustuu arvioituun rojaltitasoon ja ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Rajallisen vaikutusajan mukaiset tuotemerkit poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa tasapoistoina 4, 5, 6, 10 ja 15 vuoden mukaan.

Konsernilla on Helsingissä kuusi perinteikästä ravintolaa, jotka se on suojannut rekisteröinneillä. Kyseiset ravintolat kuuluvat Suomen tunnetuimpiin ravintoloihin: Kulosaaren Casino on toiminut vuodesta 1915, Savoy ja Elite 1930-luvulta ja Palace 1950-luvulta. Strindberg ja Ravintola Teatteri ovat toimineet Esplanadilla omilla vakiintuneilla konsepteillaan vuosikymmeniä. Kaikki kuusi ravintolaa ovat saavuttaneet merkittävän aseman suomalaisessa ravintolakulttuurissa ja niiden odotetaan toimivan niin pitkään, että niiden poistoaikaa ei voida määrittää. Kyseisillä ravintoloilla katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, koska ravintoloiden saavuttaman aseman vuoksi niiden poistoaikaa ei voida määrittää. Konsernilla on rekisteröinteihin laillinen oikeus, rekisteröinnit tullaan uudistamaan ja uudistamisesta johtuvat kulut ovat immateriaaliset. Rajoittamattoman vaikutusajan mukaisten ravintoloiden tuotemerkkien käypä arvo perustuu johdon arvioimaan rojaltitasoon ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Rajoittamattoman vaikutusajan mukaisia tuotemerkkejä ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain vastaavalla tavalla kuin liikearvo.

Suoritettujen yrityskauppojen yhteydessä Konsernille on siirtynyt nimenkäyttöoikeus hankittujen yhtiöiden osalta. Merkittävimmille nimenkäyttöoikeuksille on määritelty hankinnassa käypä arvo, joka on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin.

Siirtokelpoiset vuokrasopimuksiin liittyvät oikeudet

Tanskassa ravintolatilojen vuokrasopimuksiin liittyy siirtokelpoisia oikeuksia (transfer rights), joille on yrityshankinnan yhteydessä määriteltävissä arvo. Kyseiset vuokraoikeudet mahdollistavat vuokratiloihin pääsyn, mikä on Tanskassa yleisesti käytetty tapa ja haluttaessa Konsernilla on laillinen oikeus myydä siirtokelpoiset vuokraoikeudet eteenpäin. Kyseisillä siirtokelpoisilla vuokraoikeuksilla katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, koska oikeudet ovat toistaiseksi voimassa ja Konserni voi halutessaan myydä ne. Siirtokelpoisten oikeuksien käypä arvo perustuu

markkinoiden hintatasoon ja kyseiset oikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin. Rajoittamattoman vaikutusajan mukaisia siirtokelpoisia vuokraoikeuksia (transfer rights) ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain vastaavalla tavalla kuin liikearvo.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton omaisuuserä kirjataan vain, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä yksilöidyt rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät omaisuuserän määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista, ja jos niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.

Suoritettujen yrityshankintojen yhteydessä on määritelty mm. seuraaville erille aineettomiin hyödykkeisiin kirjattu käypä arvo:

• Kilpailukielto, joka perustuu yleensä myyjäosapuolen ajallisesti rajoitettuun kilpailukieltoon
• Asiakassopimukset, jotka perustuvat olemassa oleviin asiakassopimuksiin / asiakassuhteisiin
• Edulliset vuokrasopimukset

Lukuun ottamatta yllä mainittuja rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkejä aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoina kuluksi tuloslaskelmaan seuraaviin arvioituihin vaikutusaikoihin perustuen:

• Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet, poistoaika 4-15 vuotta
• Kilpailukielto, poistoaika 2-5 vuotta
• Asiakassopimukset, poistoaika 5 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneistä liikearvoista, yksilöidyistä tuotemerkeistä ja yksilöidyistä muista aineettomista hyödykkeistä, kuten nimenkäyttöoikeuksista, kilpailukielto- ja asiakassopimuksista ja edullisista vuokrasopimuksista.

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä johto tekee arvioita, jotka koskevat mm. hankitun liiketoiminnan tulevia kassavirtoja, kauppahinnan kohdistuksia, tuotemerkkien arvoa ja vaikutusaikaa, rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkien ehtojen täyttymistä ja hankinnalla saavutettavia synergiaetuja.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa liikearvo testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten toteamiseksi. Lisäksi konsernissa seurataan sisäisiä ja ulkoisia viitteitä mahdollisesta liikearvon arvonalentumisesta.

Konserni suoritti arvonalentumistestauksen erikseen Suomen ja kansainvälisen liiketoiminnan osalta 31.12.2024. Arvonalentumistestaus suoritettiin käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Käyttöarvolaskelmiin perustuva kerrytettävissä oleva rahavirta ylitti 31.12.2024 kirjanpitoarvon Suomen liiketoiminnan osalta yli 113 (67) miljoonalla eurolla ja kansainvälisen liiketoiminnan osalta yli 100 (21) miljoonalla eurolla. Arvonalentumistestaus 31.12.2024 ei osoittanut tarvetta liikearvon tai rajoittamattoman vaikutusajan omaavien aineettomien oikeuksien arvonalentumiseen.

Liiketoimintojen luonteet ja liikearvojen määrät poikkeavat huomattavasti segmenteittäin, sillä liiketoimintojen maturiteetti on hyvin erilainen. Konsernin asema Suomen markkinassa on vakiintunut ja päivittäisten operatiivisten toimintojen johtamisen lisäksi se keskittyy kasvun hakemiseen strategisista painopistealueistaan. Kansainvälisten liiketoimintojen osalta konserni on keskittynyt voimakkaaseen yritysostovetoiseen liiketoiminnan kasvattamiseen ja tulee myös jatkossa vauhdittamaan kansainvälisen liiketoiminnan kasvua yritysostoin. Voimakkaasti yritysostoin tapahtuvassa kasvussa on luonnollista, että liikearvon suhteellinen osuus liiketoiminnan kokoon nähden on suurempi suhteessa vakiintuneeseen liiketoimintaan. Tavanomaisesti erot tasaantuvat liiketoiminnan saavuttaessa tietyn suuruusluokan ja useamman vuoden historian omaavan vakiintuneen liiketoiminnan.

Konsernin liikearvo, rajoittamattoman vaikutusajan omaavat tuotemerkit, nimenkäyttöoikeudet, kilpailukieltosopimukset ja vuokraoikeudet

milj. euroa	Suomen liiketoiminta 31.12.2024	Suomen liiketoiminta 31.12.2023	Kansainvälinen liiketoiminta 31.12.2024	Kansainvälinen liiketoiminta 31.12.2023
Liikearvo	122,0	117,9	71,3	63,5
Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet	20,6	20,6	0,9	1,0
Vuokraoikeudet			2,7	2,7

Arvonalentumistestauksen kuvaus ja keskeiset oletukset

Arvonalentumistestauksessa liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kirjanpitoarvoa verrataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä suurempi käyttöarvo. Jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on taseeseen merkittyä kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan erotus tulosta pienentävänä arvonalentumistappiona. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevana rahamääränä on käytetty käyttöarvoa, joka on laskettu diskontattujen rahavirtojen menetelmällä (DCF).

Ennustetut rahavirrat perustuvat siihen rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän tuottamaan kapasiteettiin, joka konsernilla on ollut testausajankohtana. Rahavirtoja koskevissa arvioissa ei siis ole otettu huomioon laajennusinvestointeja. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt tai niiden ryhmät harjoittavat ravintolaliiketoimintaa. Liiketoiminnan laajentaminen uusille alueille on kapasiteetin laajentamista, jota koskevia investointeja tai joista syntyviä tuottoja ei ole sisällytetty laskelmiin.

Arvonalentumislaskelmat perustuvat konsernin johtoryhmän laatimiin ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin ja arvioihin markkinan kehittymisestä lisättynä ennuste- ja terminaalikaudella. Arvonalentumislaskelmissa käytetyn ennustejakson pituus on 4 vuotta.

Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset

Oletus	Kuvaus
Liikevaihdon kasvu	Vuonna 2024 tehdyt yrityshankinnat vaikuttavat täysimääräisesti ensimmäisen tarkasteluvuoden liikevaihtoon, jonka jälkeen liikevaihdon on oletettu pysyvän tasaisena.
Liikevoitto	Liikevoitto perustuu tarkastelukaudelle määriteltyihin hallituksen hyväksymiin budjetteihin, jotka pohjautuvat johdon arvioihin markkinasta, kuluttajien ostovoimasta sekä ravintolaportfolion kannattavuuskehityksestä.
	Terminaalikasvuoletus Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko	Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty hyväksi verrokkiyhtiöanalyysiä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Tehtyjen arvonalentumistestausten seurauksena ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Käyttöarvolaskelmiin perustuva kerrytettävissä oleva rahavirta ylitti 31.12.2024 kirjanpitoarvon Suomen liiketoiminnan osalta yli 113 (67) miljoonalla eurolla ja kansainvälisen liiketoiminnan osalta yli 100 (21) miljoonalla eurolla. Johto on laatinut keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit, ja tehtyjen analyysien perusteella kerrytettävissä oleva rahamäärä on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttuvat yksi kerrallaan.

Laskettujen käyttöarvotasojen ylläpitäminen edellyttää yhtiön strategian mukaisesti liikevaihdon ja liikevoiton pitämistä hyväksyttävällä tasolla, kilpailukyvyn ylläpitämistä hinnoittelun ja kustannushallinnan jatkuvalla seurannalla sekä uusien ravintolakonseptien kehittämistä.

Segmenttikohtaiset arvonalentumistestausten oletukset ja herkkyysanalyysien tulokset on esitetty ohessa.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain

	Suomen liiketoiminta 31.12.2024	Suomen liiketoiminta 31.12.2023	Kansainvälinen liiketoiminta 31.12.2024	Kansainvälinen liiketoiminta 31.12.2023
Liikevaihdon kasvu, neljä ensimmäistä vuotta keskimäärin, %	1,1	1,6	3,7	9,5
Liikevoitto-%, neljä ensimmäistä vuotta keskimäärin	10,1	10,4	11,2	9,5
Terminaali kasvuoletus, %	2,0	2,0	2,0	2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %	9,8	11,0	8,6	10,2

Alkuun

Herkkyysanalyysin tulokset

	Suomen liiketoiminta	Suomen liiketoiminta	Kansainvälinen liiketoiminta	Kansainvälinen liiketoiminta
	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023
Liikevaihdon vuosittainen lasku, %*	1,9	1,3	3,4	1,1
Liikevoitto-%, muutettu taso, neljä ensimmäistä vuotta keskimäärin**	7,3	8,4	6,6	7,9
Diskonttokoron nousu, %-yksikkö	3,8	2,5	4,5	1,3
Terminaalikasvu prosentin lasku, %	5,6	3,6	6,2	1,6

* Liikevaihdon vuosittainen lasku keskimäärin (CAGR-%), neljä ensimmäistä ennustevuotta

** Ennustevuosien 1-4 liikevoitto-%:n keskiarvo tilanteessa, jossa vuositasolla ennusteita lasketaan break even -pisteeseen saakka (käytetyillä oletuksilla terminaalivuoden breakeven liikevoittomarginaaliksi muodostuu: Suomi 4,2 (5,1)%, Kansainvälinen: 5,2 (7,9)%

LAATIMISPERIAATTEET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tai yksikköjen ryhmän tasolla, eli sillä alimmalla tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään tai rahavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Diskonttauksessa käytetyssä korossa on huomioitu toimialakohtaisia tekijöitä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa, toiseksi vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei kuitenkaan peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Laskelmien teko DCF-mallia käyttäen vaatii ennusteita ja olettamuksia, joista merkittävimmät liittyvät myyntituottojen kasvuun, kustannuskehitykseen ja diskonttauskoron muutoksiin. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon tai kilpailukieltosopimusten arvonalennuksilla voi olla olennainen epäedullinen vaikutus yhtiön toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan nykyisellä ja tulevilla tarkastelujaksoilla.

Testauksessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioidaan budjettien, ennusteiden ja terminaalikausiin liittyvillä oletuksilla. Laskelmien herkkyyttä analysoidaan muun muassa myyntituottojen kasvun, toiminnan kustannuskehityksen, liikevoiton ja diskonttokoron muutosten osalta. Muutokset näissä arvioissa tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai yksikköryhmien rakenteessa tai lukumäärässä saattavat aiheuttaa arvonalentumisia hyödykkeiden käypiin arvoihin tai liikearvoihin.

4.2. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2024		Rakennukset ja	Vuokrahuoneistojen	Koneet ja	Ennakkomaksut ja
milj. euroa	Maa-alueet	rakennelmat	perusparannusmenot	kalusto	keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,2	4,1	96,6	75,7	1,6	178,2
Liiketoimintahankinnat			0,7	0,6		1,3
Lisäykset			6,2	6,9		13,2
Vähennykset ja myynnit			-0,3	-0,3		-0,5
Muuntoerot			-0,2	-0,4		-0,6
Siirrot erien välillä		-0,3	0,1	-0,2	0,4	0,0
Hankintameno 31.12.	0,2	3,7	103,3	82,4	2,1	191,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	0,0	-1,3	-69,3	-45,7	0,0	-116,3
Arvonalentumiset				-0,1		-0,1
Poistot		-0,1	-6,3	-7,0		-13,3
31.12.	0,0	-1,4	-75,5	-52,8	0,0	-129,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,2	2,3	27,7	29,7	2,1	61,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,2	2,7	27,3	30,0	1,6	62,0

2023		Rakennukset ja	Vuokrahuoneistojen	Koneet ja	Ennakkomaksut ja
milj. euroa	Maa-alueet	rakennelmat	perusparannusmenot	kalusto	keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,2	3,7	90,0	59,2	2,0	155,1
Liiketoimintahankinnat		0,3		7,0		7,3
Lisäykset			7,4	9,2		16,6
Vähennykset ja myynnit			-0,5	-0,3		-0,8
Muuntoerot			-0,3	0,4		0,1
Siirrot erien välillä			0,1	0,2	-0,3	0,0
Hankintameno 31.12.	0,2	4,1	96,6	75,7	1,6	178,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	0,0	-1,2	-63,7	-39,8	0,0	-104,7
Arvonalentumiset				-0,5		-0,5
Poistot		-0,1	-5,6	-5,3		-11,0
31.12.	0,0	-1,3	-69,3	-45,7	0,0	-116,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,2	2,7	27,3	30,0	1,6	62,0
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,2	2,5	26,3	19,4	2,0	50,3

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen, kun on todennäköistä, että siitä koituu Konsernille vastaista taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Alkuperäinen hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät myös toimialalle tyypillisesti määräväliajoin suoritettavia ravintoloiden vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenoja, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien liikehuoneistojen muokkaamisesta ravintolakäyttöön ja kulloiseenkin konseptiin sopivaksi.

Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa. Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat	Vuotta
Koneet ja kalusto	3-15
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot	3-15
Rakennukset	30

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään vuosittain tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan arvonalentumisilla. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo olisi alentunut. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Vuokrasopimuksiin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty sivulla 142.

Aineellisten hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tai yksikköjen ryhmän tasolla, eli sillä alimmalla tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään tai rahavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan vähentämään tasasuhteisesti yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

4.3. VUOKRASOPIMUKSET

Konserni on ottanut vuokralle useat käyttämänsä ravintola- ja toimistotilat sekä osan niissä käytettävistä laitteista.

Konserni soveltaa käytännön apukeinoa kaluston vuokrasopimuksissa, jonka mukaisesti Konserni yhdistää salkkuun ominaispiirteiltään samankaltaiset vuokrasopimukset. Konserni arvioi säännöllisesti kalustovuokrasopimuksista koostuvan salkun kokoa ja koostumusta. Uusien vuokrasopimuksien osalta käytetty lisäluoton korko on 5,0 %.

Konsernin vuokrasopimukset kohdeomaisuuseräluokittain

2024	Maa	Kiinteistöt	Koneet ja	Yhteensä
milj. euroa	alueet		kalusto
Hankintameno 1.1.	2,8	345,4	16,1	364,3
Liiketoimintahankinnat		5,7		5,7
Lisäykset		5,1		5,1
Uudelleenarviot ja modifikaatiot		32,6	0,5	33,1
Vähennykset		-0,6		-0,6
Muuntoerot		-1,7		-1,7
Hankintameno 31.12.	2,9	386,4	16,6	405,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	-1,4	-153,0	-7,2	-161,7
Poistot	-0,3	-38,8	-3,3	-42,4
31.12.	-1,7	-191,8	-10,6	-204,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
	1,2	194,6	6,0	201,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,4	192,3	8,8	202,6

2023 milj. euroa	Maa alueet	Kiinteistöt	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,5	270,6	10,5	283,6
Liiketoimintahankinnat		40,4		40,4
Lisäykset		18,8		18,8
Uudelleenarviot ja modifikaatiot	0,4	17,1	5,5	22,9
Vähennykset		-0,5		-0,5
Muuntoerot		-1,0		-1,0
Hankintameno 31.12.	2,8	345,4	16,1	364,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	-1,1	-119,1	-4,0	-124,2
Poistot	-0,3	-34,0	-3,2	-37,5
31.12.	-1,4	-153,0	-7,2	-161,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,4	192,3	8,8	202,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,4	151,5	6,5	159,4

Velat käyttöoikeusomaisuuseristä

milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikainen	175,3	175,2
Lyhytaikainen	39,9	38,6
Yhteensä	215,2	213,8

Velat käyttöoikeusomaisuuseristä luokittain

2024 milj. euroa	Maa alueet	Kiinteistöt	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Vuokrasopimusvelka 1.1.	1,5	203,1	9,1	213,7
Nettolisäykset		42,7	0,5	43,3
Vuokrien maksut	-0,3	-45,8	-3,7	-49,9
Korkokulut	0,1	9,5	0,4	10,0
Muuntoerot		-1,9		-2,0
Vuokrasopimusvelka 31.12.	1,2	207,6	6,3	215,2

2023	Maa alueet	Kiinteistöt	Koneet ja kalusto	Yhteensä
milj. euroa
Vuokrasopimusvelka 1.1.	1,4	160,6	6,6	168,7
Nettolisäykset	0,4	75,8	5,5	81,7
Vuokrien maksut	-0,3	-39,0	-3,6	-42,9
Korkokulut	0,1	8,1	0,5	8,7
Muuntoerot		-2,4		-2,5
Vuokrasopimusvelka 31.12.	1,5	203,1	9,1	213,7

Velkojen maturiteettijakauma on esitetty sivulla 153.

Tuloslaskelmalle sisältyvät vuokrasopimuserät

milj. euroa	2024	2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Kiinteistöt	38,8	34,0
Maa-alueet	0,3	0,3
Koneet ja kalusto	3,3	3,2
Poistot yhteensä	42,4	37,5
Muut erät
Korkokulut (rahoituskuluissa)	10,0	8,7
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten
kulut (liiketoiminnan muissa kuluissa)	8,5	7,0
Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin muuttuviin vuokriin liittyvät kulut (liiketoiminnan
muissa kuluissa)	5,2	5,9
Tuloslaskelmaan sisältyvät erät yhteensä	66,1	59,1

Konserni vuokralle antajana, ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset konsernin saamat vuokratuotot

milj. euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	0,4	0,4
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	0,4	0,4
Yli viiden vuoden kuluessa	0,0	0,0
Yhteensä	0,8	0,8

Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta vuonna 2024 oli yhteensä 49,9 (42,9) miljoonaa euroa.

LAATIMISPERIAATTEET

Konserni vuokralle ottajana

Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään ravintola- ja toimistotiloista. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat lyhyistä alle vuoden mittaisista sopimuksista pitkiin kymmenien vuosien mittaisiin sopimuksiin. Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti joko kiinteitä sisältäen indeksikorotuksen, liikevaihtoperusteisia tai näiden yhdistelmiä. Osa vuokrasopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia, joiden irtisanomisajat vaihtelevat yhdestä kuuteen kuukauteen.

Yksittäisen vuokratiloissa toimivan ravintolan vuokrasopimuksen vuokra-aika määrittelee sellaisten kyseisessä tilassa olevien kohdeomaisuuserien vuokrakauden, jotka perustuvat toistaiseksi voimassa olevaan tai tätä lyhempään perusvuokrasopimuskauteen. Jos esimerkiksi ravintolatilan vuokra-aika on 4 vuotta, toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasopimukseen tai tätä lyhyempään vuokrasopimukseen perustuvien juomahanojen vuokra-ajaksi on määritelty myös 4 vuotta.

Sopimuksiin voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita komponentteja. Sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan vuokrasopimuskomponentille ja muille komponenteille niiden suhteellisten erillishintojen perusteella. Komponentit on kuitenkin päätetty jättää erottelematta kiinteistöjä koskevissa vuokrasopimuksissa, joissa Konserni on vuokralle ottajana, ja ne käsitellään kirjanpidossa yksittäisenä vuokrasopimuskomponenttina.

Vuokrasopimukset neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon erilaisia ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva vakuusintressi. Vuokralle otettuja omaisuuseriä ei saa käyttää lainojen vakuutena.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen.

Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien vuokrien nettomääräisen käyvän arvon:

• Kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla
• Muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa
• Määrät, jotka Konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
• Osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Konserni käyttää tämän option

• Rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että Konserni käyttää tämän option

Alkuun

Velkaan sisällytetään myös sellaisiin jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on suhteellisen varmaa.

Tulevien vuokranmaksujen diskonttauskoron määrittelemiseen yhtiö käyttää vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Johto on arvioinut lisäluoton koron sen mukaisesti, mikä korko olisi, jos kyseinen omaisuuserä hankittaisiin ulkopuolisella rahoituksella. Lisäluoton korko on määritelty jokaiselle omaisuuserälle erikseen ottaen huomioon riskittömän koron, vuokra-ajan, taloudellisen toimintaympäristön ja kohdeomaisuuserän. Lisäluoton korko arvioidaan olennaisten uusien vuokrasopimusten sekä standardin määrittelemien muutostilanteiden kohdalla uudestaan.

Konserni on altistunut indeksiin tai hintaan perustuvien muuttuvien vuokrien mahdollisille korotuksille, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat. Kun indeksiin tai hintaan perustuvat vuokrien muutokset toteutuvat, vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen ja sitä oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserää vastaan. Maksettavat vuokrat kohdistetaan pääomaan ja rahoitusmenoon. Rahoitusmeno kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti on jokaisella kaudella sama.

Hankintamenoon arvostettavat käyttöoikeusomaisuuserät

• Vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
• Ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla
• Alkuvaiheen välittömät menot
• Menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos on kohtuullisen varmaa, että Konserni käyttää osto-option, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa.

Laitteistoja ja ajoneuvoja koskeviin lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja kaikkiin arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden mukainen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja pieniä ravintola- ja toimistokalusteita.

Vuokrahelpotuksia ja kaluston käsittelyssä sovellettavia käytännön helpotusta ja apukeinoja on käsitelty tämän liitetiedon alussa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei ole rahoitusleasingvuokranantoa. Konserni edelleen vuokraa tiettyjä toimitilojaan, mistä muodostuu pääosa Konsernin vuokratuotoista.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Johto arvioi muun muassa järjestelyyn otettavia vuokrasopimuksia, matala-arvoisten sopimusten suuruutta, vuokrasopimusten jatko-optioiden hyödyntämistä ja lisäluoton koron suuruutta.

Konsernin vuokrasopimukset sisältävät usein vuokrakauden jatko-option. Johto on arvioinut jatko-optioiden käytön, ja osaa jatko-optioista ei tulla hyödyntämään liiketoiminnallisin ja taloudellisin perustein.

Johto on arvioinut ennallistamismenojen määrän niissä vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy ennallistamisvaatimusta koskeva ehto. Käyttöoikeusomaisuuserään kirjattavat ennallistamismenot perustuvat arvioihin, joiden määrää ei voida tarkasti tietää etukäteen ja niiden suuruus on arvioitu aiemmin toteutuneiden ennallistamismenojen perusteella. Ennallistamismenot ovat koostuneet liiketilan tai vastaavan purkamisesta. Ennallistamismenot kirjataan käyttöomaisuuserään ja varauksiin diskonttaamalla ne riskittömällä korolla.

4.4. OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,0	0,0
Lisäykset	0,1	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,0

Tilikaudella NoHo Partners Oyj hankki 20 % omistusosuuden yhtiöstä YES HR One Oy, YES HR Two Oy ja YES HR Three Oy. Lisäksi NoHo Partners Oyj:n tytäryhtiö Suomen Koukkuravintolat Oy hankki 49 % omistusosuuden perustettavasta yhtiöstä Hook Restaurants SL.

Liitetiedon arvot vertailukaudella ovat pyöristyksistä johtuen 0,0.

Taloudellinen informaatio osakkuusyrityksistä

2024	Varat		Velat
milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Liikevaihto	Voitto / tappio	Omistus-osuus, %
Torggata Camping As	0,1	0,1		0,0	0,3	0,0	33
Repa Service Oy		0,1		0,0	0,2	0,0	30
Hook Restaurantes SL		0,4	0,4				49
YES HR One Oy		0,3	0,0	0,1	0,9	0,1	20
YES HR Three Oy		0,0	0,0	0,0		0,0	20
YES HR Two Oy		0,1	0,0	0,1	0,2	0,0	20
Yhteensä	0,1	0,9	0,5	0,3	1,6	0,1

2023	Varat		Velat
milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Liikevaihto	Voitto / tappio	Omistus-osuus, %
Torggata Camping As	0,1	0,1	0,0	0,1	0,4	0,1	33
Repa Service Oy		0,1		0,0	0,2	0,0	30
Yhteensä	0,1	0,2	0,0	0,1	0,6	0,1

LAATIMISPERIAATTEET

Osakkuusyrityksiä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla 112.

4.5. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa	2024	2023
Ravintolatavaravarasto	11,9	7,7

Raportointikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä varastojen muutoksen kautta kulua 113,3 (92,5) miljoonaa euroa.

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät ostokulut arvonlisäveroilla vähennettynä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. Vaihto-omaisuus sisältää ravintoloiden ruokien raaka-aineita, alkoholituotteita sekä Triple Tradingin vaihto-omaisuuteen kuuluvia pakkausmateriaaleja.

4.6. SAAMISET

milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0,5	0,2
Muut saamiset	1,7	2,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	2,2	2,2
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	16,0	15,6
Muut saamiset	4,7	3,5
Siirtosaamiset	10,0	20,2
Lainasaamiset	0,9	0,6
Tuloverosaamiset	0,3	0,3
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	31,9	40,1

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	2024	2023
Ei erääntyneet	13,1	12,7
Erääntyneet alle 3 kuukautta	1,9	2,3
Erääntyneet yli 3 kuukautta	1,0	0,7
Yhteensä	16,0	15,6

LAATIMISPERIAATTEET

Myyntiä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla 114. Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä. Luottoriskin hallintaa koskevat periaatteet on kuvattu sivulla 156. Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mahdollistamaa yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen varausmatriisin avulla. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.

Merkittävimmät siirtosaamisten erät koostuvat eläkevakuutus-, tulovero-, alennusjaksotus- ja ennakkomaksueristä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään saamisiin liittyviä velvoitteitaan. Saamisten käyvät arvot on esitetty sivulla 149.

4.7. TULOVERO-, OSTO- JA MUUT VELAT

milj. euroa	2024	2023
Tuloverovelat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	4,0	2,3
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot	1,3	1,5
Eläkevastuut	0,2	0,3
Kauppahintavelat	3,4	4,1
Muut korottomat velat	7,9	8,2
Pitkäaikaiset ostovelat ja muut velat yhteensä	12,7	14,1
Lyhytaikaiset
Ostovelat	38,0	33,1
Saadut ennakot	2,1	1,9
Kauppahintavelat	7,3	1,6
Siirtovelat
Palkkavelat	7,3	6,7
Lomapalkkavelat	10,9	10,3
Sosiaalikulut	5,3	3,6
Muut siirtovelat	15,1	16,2
Muut velat	7,8	7,8
Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat yhteensä	94,0	81,2

LAATIMISPERIAATTEET

Ostovelat syntyvät hankittaessa vaihto-omaisuutta, käyttöomaisuutta sekä tavaroita ja palveluja Konsernin tavarantoimittajilta. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyestä maturiteetista johtuen. Osto- ja muiden velkojen käyvät arvot on esitetty sivulla 149. Merkittävimmät muiden siirtovelkojen erät koostuvat ostolaskujaksotuksista.

4.8. VARAUKSET

milj. euroa	2024	2023
Arvo tilikauden alussa	0,0	0,1
Lisäykset	0,1	0,0
Käytetyt varaukset	0,0	-0,1
Arvo tilikauden lopussa	0,1	0,0
Lyhytaikainen osuus	0,1	0,0

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen ja tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset sisältävät pääosin suljettujen toimipisteiden lopetuskuluja.

5. PÄÄOMARAKENNE JA RISKIEN HALLINTA

5.1. PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon, pääomalainojen ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella ilman IFRS 16 vaikutusta sekä omavaraisuusasteella.

Konsernin nettovelkaantumis- ja omavaraisuusasteet

milj. euroa	2024	2023
Velat	141,4	146,8
Saamiset	-1,3	-0,8
Rahavarat	-14,8	-11,3
Nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta	125,3	134,6
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	215,2	213,8
Nettovelat	340,5	348,3
Oma pääoma Ilman IFRS16 -vaikutusta	113,8	115,8
Oma pääoma	102,8	106,7
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -vaikutusta, %	110,1	116,2
Nettovelkaantumisaste, %	331,1	326,4
Oikaistu omavaraisuusaste, %	28,2	29,7
Omavaraisuusaste, %	17,7	18,6

5.2. NETTOVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	117,5	104,3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	23,9	42,5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	215,2	213,8
Pitkäaikaiset muut saamiset	-1,3	-0,8
Rahavarat	-14,8	-11,3
Korolliset nettorahoitusvelat yhteensä	340,5	348,4

2024	Saamiset		Velat
milj. euroa	Rahavarat	Saamiset	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Käyttöoikeusomaisuuserät	Yhteensä
Rahoituksen nettovelat 1.1.	-11,3	-0,8	42,5	104,3	213,8	348,3
Rahavirrat	-3,5	-0,5	-10,2	3,7	-39,9	-50,4
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikaisen osuuden siirto			-7,9	7,9		0,0
Lisäykset				0,1	43,3	43,4
Muut muutokset, joihin ei liity maksua			-0,4	1,5	-2,0	-0,8
Nettovelat Konserni 31.12.	-14,8	-1,3	24,0	117,5	215,2	340,5

2023	Saamiset			Velat
milj. euroa	Rahavarat	Saamiset	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Käyttöoikeusomaisuuserät	Yhteensä
Rahoituksen nettovelat 1.1.	-5,2	-0,9	29,1	98,0	168,7	289,7
Rahavirrat	-6,2		7,9	8,1	-34,2	-24,3
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikaisen osuuden siirto			4,7	-4,7		0,0
Lisäykset				3,1	81,7	84,8
Muut muutokset, joihin ei liity maksua			0,8	-0,2	-2,5	-1,9
Nettovelat Konserni 31.12.	-11,3	-0,8	42,5	104,3	213,8	348,3

5.3. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU JA KÄYVÄT ARVOT

Rahoitusvarat on arvostettava alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon perustuen yhtiön liiketoimintamalliin rahoitusvarojen hallinnoimisessa sekä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteisiin.

Jaksotettu hankintameno

Rahoitusinstrumentit, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Rahoitusinstrumentit, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myymällä velkainstrumentteja ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Kaikki muut velka- sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon muiden laajan tuloslaskelman erien kautta (FVTPL).

2024 milj. euroa	Taso	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti	Jaksotettu hankinta meno	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	2	0,4			0,4
Lainasaamiset	2		0,5		0,5
Muut saamiset	2		1,7		1,7
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä		0,4	2,2		2,6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	2		0,9		0,9
Myyntisaamiset ja muut	2		31,0		31,0
saamiset Rahavarat	2		14,8		14,8
Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä			46,7		46,7
Kirjanpitoarvo yhteensä		0,4	48,9		49,3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	2		117,5		117,5
Velat
käyttöoikeusomaisuuseristä			175,3		175,3
Kauppahintavelat	3		3,4		3,4
Muut velat	2		9,4		9,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä			305,6		305,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	2		23,9		23,9
Velat			39,9		39,9
käyttöoikeusomaisuuseristä
Kauppahintavelat	3		7,3		7,3
Ostovelat	2		38,0		38,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä			109,2	0,0	109,2
Kirjanpitoarvo yhteensä			414,8	0,0	414,8

2023				Käypään
milj. euroa	Taso	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti	Jaksotettu hankinta meno	arvoon laajan tuloksen kautta	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	2	0,3			0,3
Lainasaamiset	2		0,2		0,2
Muut saamiset	2		2,0		2,0
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä		0,3	2,3		2,5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	2		0,6		0,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2		39,5		39,5
Rahavarat	2		11,3		11,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä			51,5		51,5
Kirjanpitoarvo yhteensä		0,3	53,7		54,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	2		104,3		104,3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä			175,2		175,2
Kauppahintavelat	3		4,1		4,1
Muut velat	2		10,0		10,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä			293,6		293,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat	2		42,5		42,5
Velat			38,6		38,6
käyttöoikeusomaisuuseristä
Kauppahintavelat	3		1,6		1,6
Johdannaisinstrumentit	2			0,8	0,8
Ostovelat	2		33,1		33,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä			115,7	0,8	116,5
Kirjanpitoarvo yhteensä			409,3	0,8	410,1

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Alkuun

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin kotimaisista osuuksista sekä suomalaisista noteeraamattomista osakkeista. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon. Käypään arvoon kirjatut rahoitusvarat ovat joko jälkimarkkinakelpoisia tai niiden arvostuksessa on käytetty vastapuolen tilinpäätöspäivän ostokurssia tai muuta julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.

Myyntisaamiset, muut saamiset ja korolliset saamiset

Saamisten jaksotettu hankintameno vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Rahoitusvelat, ostovelat ja muut velat

Rahoitus- ja muiden velkojen jaksotettu hankintameno vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista

Taso 1	Käyvät arvot perustuvat samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2	Instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä Konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Taso 3	Instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Mikäli tase-erä ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (Taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (Taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja -velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1, 2 tai 3 välillä.

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pääoman takaisinmaksuista ja korkotuotoista. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen tai rahan luovuttamisesta velalliselle. Lainoja ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla, ja niihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Kyseiset rahoitusvarat sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat-ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, kuten johdannaiset ja korkorahastot, tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Transaktiomenot sisällytetään edellä mainittujen rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin Konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun Konserni luopuu erän sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet raukeavat tai kun Konserni menettää erän määräysvallan.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat kuuluvat IFRS 9 -standardin mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin ja ne muodostuvat rahoituslaitoslainoista, ostoveloista ja muista rahoitusveloista. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Lisäksi Konsernilla on ollut laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavia johdannaisinstrumentteja, joita on käsitelty liitetiedossa 5.6.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Konsernilla ei ole laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavia sijoituksia.

Konserni on noudattanut IFRS 9 -standardin mukaista arvonalentumismallia, jossa arvonalentumiset kirjataan odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni otti käyttöön standardin mahdollistaman yksinkertaistetun mallin ja soveltaa varausmatriisia.

Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta, rahasta pankkitileillä, vaadittaessa nostettavista olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavarat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon.

5.4. MUUT SIJOITUKSET

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat pitkäaikaisia ja koostuvat ei-noteeratuista euromääräisistä osakkeista ja osuuksista, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat

milj. euroa	2024	2023
Arvo tilikauden alussa	0,3	0,3
Lisäykset	0,1	0,0
Arvo tilikauden lopussa	0,4	0,3

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty sivulla 149. Rahoitusvaroja ei ole erääntynyt.

5.5. RAHAVARAT

milj. euroa	2024	2023
Käteinen raha ja pankkitilit	14,8	11,3

Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään saamisiin liittyviä velvoitteitaan.

5.6. RAHOITUSVELAT

NoHo Partnersin strategian toteuttaminen ja liiketoiminnan kasvun rahoittaminen ovat osittain riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Konserni pyrkii jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti konsernin maksuvalmiuteen, rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin. Oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa ja tarjolla olevan rahoituksen ehdoissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin investoida sen liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen tulevaisuudessa.

Konsernin emoyhtiön lainasopimuksen mukaiset kovenanttiehdot liittyvät yksilöitäviin taloudellisiin tunnuslukuihin, jotka ovat korolliset nettovelat (ilman IFRS 16 mukaisia vastuita) / oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk) sekä oikaistu omavaraisuusaste (ilman IFRS 16 mukaisia vastuita). Sopimuksessa on lisäksi tavanomaisia takauksiin, investointeihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä ehtoja.

Vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla Better Burger Society -alakonserni uudelleenjärjesteli muusta NoHo Partnersin rahoituksesta irrallaan olevan oman rahoituskokonaisuutensa. Järjestelyssä osa alun perin vuoden 2023 kolmannella kvartaalilla neuvotellusta rahoituskokonaisuudesta uudelleen rahoitettiin paikallisesti yhdessä sveitsiläisen rahoituslaitoksen kanssa. Uudistettu rahoituskokonaisuus tukee BBS-konsernin strategian mukaisia kasvutavoitteita nykymarkkinoilla, eli Friends&Brgrs -ketjun skaalaamista Suomessa sekä Holy Cow! -ketjun laajentumista Sveitsissä. BBS-alakonsernin rahoituksen kovenanttiehdot liittyvät tunnuslukuihin oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk), korolliset nettovelat (ilman IFRS 16 mukaisia vastuita) / oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk) sekä oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk) / nettorahoituskulut.

Sekä emoyhtiössä että BBS-alakonsernissa kovenanttitarkastelu suoritetaan kvartaaleittain ja kumpikin täytti asetetut kovenantit.

NoHo Partnersin uusi rahoitussopimus 11.10.2024

Katsauskauden aikana NoHo Partners on solminut uuden pitkän aikavälin rahoitussopimuksen, jonka tavoitteena on tukea yhtiön 2025-2027 strategiakauden kasvutavoitteiden saavuttamista. Uuden 11.10.2024 voimaan tulleen sopimuksen myötä yhtiö on nostanut 102 miljoonan euron suuruisen rahoituskokonaisuuden, jonka lyhennysohjelma mahdollistaa tasapainoisesti kasvutavoitteiden toteuttamisen, kasvavan osingon maksamisen sekä velkaantuneisuuden alentamisen kohti yhtiön strategian mukaista tavoitetta, jossa nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen on noin 2. Sopimuksen vuotuinen lainanlyhennys on 6 miljoonaa euroa. Uuden rahoitussopimuksen sekä laskevien viitekorkojen myötä yhtiön rahoituskulut tulevat pienenemään merkittävästi tulevien vuosien aikana.

NoHo Partnersin uusitusta rahoitussopimuksesta kertaluontoisia tulosvaikutteisia rahoituskuluja kirjattiin vuoden 2024 viimeiselle kvartaalille 0,4 miljoonaa euroa. BBSalakonsernin uudelleenrahoituksen kulut huomioiden kertaluontoisia rahoituskuluja kirjattiin yhteensä 0,8 miljoonaa euroa tilikaudelle 2024.

milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikainen osuus	117,5	104,3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	175,3	175,2
Yhteensä	292,8	279,5
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus	23,9	42,5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä	39,9	38,6
Yhteensä	63,8	81,1

Rahalaitoslainojen vakuuksista lisätietoja sivulla 155.

Korollisten rahoitusvelkojen erääntyminen ilman käyttöoikeusomaisuusvelkoja

milj. euroa	2024	2023
< 1 vuosi	10,9	28,8
1– alle 2 vuotta	9,2	17,4
2–5 vuotta	99,9	85,9
> 5 vuotta	8,4	1,0
Yhteensä	128,4	133,1
Käytössä olevat tililimiitit *	13,1	13,6
Yhteensä	141,5	146,7

* Käytössä olevat tililimiitit ovat toistaiseksi voimassaolevia, eikä niille ole määritelty eräpäivää. Tililimiitit luokitellaan lyhytaikaisiin velkoihin.

Konsernin rahalaitoslainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia ja lainojen hinnoittelu tapahtuu 3– 12 kuukauden välein.

Rahoitusvelkojen vastaiset korot maturiteettijakauma

milj. euroa	2024	2023
< 1 vuosi	7,7	7,7
1- alle 2 vuotta	7,2	6,7
2-5 vuotta	17,9	4,0
> 5 vuotta	0,9	0,8

Alkuun

Laskennassa on käytetty kunkin tilinpäätöshetken mukaisia euribor-tasoja. Lisäksi korkojen maturiteettijakauma ei ole vertailukelpoinen tilikaudella 2024 toteutetusta rahoituksen uudelleenjärjestelystä johtuen.

Ostovelat ja velat käyttöomaisuuseristä maturiteettijakauma

2024 milj. euroa	Kauppa hinta velat	Ostovelat	Velat käyttö oikeusomai suuseristä	Yhteensä
< 1 vuosi	8,2	38,0	49,0	95,2
1- alle 2 vuotta	0,1		43,2	43,2
2-5 vuotta	2,5		89,8	92,3
> 5 vuotta			74,8	74,8
Lyhennykset yhteensä	10,7	38,0	256,8	305,6
Diskontattu tasearvo	10,6	38,0	215,2	263,9

2023 milj. euroa	Kauppa hinta velat	Ostovelat	Velat käyttö oikeusomai suuseristä	Yhteensä
< 1 vuosi	1,6	33,1	47,6	82,2
1- alle 2 vuotta			42,9	42,9
2-5 vuotta	4,1		84,1	88,3
> 5 vuotta			82,9	82,9
Diskonttaamaton arvo yhteensä	5,7	33,1	257,5	296,3
Diskontattu tasearvo	5,6	33,1	213,7	252,5

Konsernilla ei ole käytössä olennaisia pidennettyjä velkojen maksuaikoja.

Konsernilla oli 31.12.2024 rahavaroja yhteensä 14,8 miljoona euroa sekä käytössään nostamattomia laina- ja tililimiittejä yhteensä 10,9 miljoonaa euroa.

Sivulla 110 on kuvattu rahoitukseen ja maksuvalmiuteen liittyviä riskejä sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi ja niiden mitigoimiseksi.

5.7. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot vuoden lopussa

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
milj. euroa	2024	2023
Nimellisarvo	0,0	13,0
Käypä arvo, velat	0,0	0,8
Käypä arvo, netto	0,0	12,2
Eräpäivä	-	16.8.2027

Johdannaisten maturiteettijakauma

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
milj. euroa	2024	2023
Nimellisarvo	0,0	13,0
< 1 vuosi	0,0	1,7
1- alle 2 vuotta	0,0	2,0
2-5 vuotta	0,0	9,3
> 5 vuotta	0,0	0,0

LAATIMISPERIAATTEET

NoHo Partners Oyj on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, jotka liittyivät BBS-alakonsernin rahoitusjärjestelyihin. Suojauslaskenta on purettu vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla BBS-konsernin rahoituksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Suojauslaskennassa suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahastoon siltä osin, kun suojauksen katsotaan olevan tehokas. Suojausinstrumentin tehoton osa tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Yhtiön johto on arvioinut suojauksen tehottomuuden lähteitä ja todennut suojauksen olevan täysin tehokas ja koko käyvän arvon muutoksen täten voitavan kirjata oman pääoman suojausrahastoon ja johdannaisvelkaan-/saamiseen.

Suojauksen tavoitteena on ollut vaihtaa tietyille BBS-alakonsernin rahoitusjärjestelyiden mukaisten lainojen vaihtuva korko kiinteäksi sekä suojata tulevaisuuden kassavirtoja valuuttakurssivaihtelulta. Suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välillä voidaan osoittaa olevan taloudellinen suhde, koska suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien kriittiset ehdot vastaavat toisiaan. Kriittisten ehtojen vastatessa toisiaan suojausinstrumentin ja suojattavan erän arvot liikkuvat vastakkaiseen suuntaan.

5.8. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ SITOUMUKSET

milj. euroa	2024	2023
Taseeseen sisältyvät velat, joista annettu vakuuksia
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset	114,8	103,4
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset	21,6	30,7
Yhteensä	136,4	134,1
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	181,5	60,9
Kiinteistökiinnitys	4,0	4,0
Tytäryhtiöosakkeet	143,1	126,9
Muut osakkeet	0,0	8,5
Pankkitakaukset	9,3	9,4
Muut takaukset	1,3	1,4
Yhteensä	339,2	211,1
Ostositoumukset
Eezy Oyj	1,4	16,9
Ehdolliset lisäkauppahinnat	10,7	3,8

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta Konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida luotettavasti määritellä. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

5.9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. euroa	2024	2023
milj. euroa
Korkotuotot	0,7	0,5
Osinkotuotot	0,0	0,8
Muut rahoitustuotot	0,5	2,3
Yhteensä	1,2	3,5
Rahoituskulut
Korkokulut rahoitusyhtiöiden lainoista	-9,1	-7,9
Komissiot	-0,3	-0,4
Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä	-10,0	-8,7
Eezy Oyj osakkeiden alaskirjaus	0,0	-8,0
Eezy Oyj osakkeiden myynti	-1,2	-0,1
Saamisten arvonalentumiset	-0,9	-0,1
Muut korkokulut	-1,3	-0,5
Realisoitumaton kurssitappio	-0,2	-0,1
Muut rahoituskulut	-1,8	-0,8
Yhteensä	-24,9	-26,5
Rahoituskulut - netto	-23,7	-23,0

LAATIMISPERIAATTEET

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta aiheutuneet transaktiomenot jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

5.10. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi

Konserni ja sen operatiiviset toiminnot altistuvat toiminnassaan joillekin rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan keskeinen periaate on rahoitusmarkkinoiden ennakoimattomuus ja pyrkimys minimoida mahdolliset haitalliset vaikutukset Konsernin tulokseen. Konsernin johto tunnistaa, arvioi ja seuraa riskejä ja hankkii tarvittaessa instrumentit riskeiltä suojautumiseen.

Konsernin rahoituskäytäntö ohjaa Konsernin kaikkia rahoitustapahtumia. Tärkeimmät rahoitusmarkkinariskit on selostettu alla.

Korkoriski

Korkoriski kuvaa riskiä siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinakorkojen muutoksista johtuen. Konsernin korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista, jotka on laskettu liikkeeseen muuttuvakorkoisina. Lainojen korot vaihtelevat pääosin 3–12 kk:n euriborin + 2–3 % marginaalin mukaan.

Mahdollinen yhden prosenttiyksikön koronnousu vuoden 2025 korkotarkasteluissa johtaisi 0,9 miljoonan euron korkokulujen nousuun Konsernissa.

Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille muuttuvien korkojen osalta ja sen katsotaan liittyvän lähinnä lainasalkkuun. Tilinpäätöspäivänä valtaosa luotoista oli muuttuvakorkoisia. Konsernin tilikaudella purettua korkoriskin suojausta on kuvattu liitetiedossa 5.7.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski liittyy Konsernin rahoituksen riittävyyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseen. Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain ravintoloiden käyttöastetta, myynnin kehitystä ja investointitarpeita, jotta Konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johtoryhmä analysoi mahdollisen lisärahoituksen tarpeen.

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien lainaaikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Konsernin rahoituksen toiminnassa määritellään maksuvalmiusvarannon optimikoko käteiselle.

Konsernin lyhytaikaisten rahoituslainojen määrä oli joulukuun 2024 lopussa 23,9 (42,5) miljoonaa euroa.

Vuoden lopussa rahavarat olivat yhteensä 14,8 (11,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi Konsernilla oli käytettävissään nostamattomia vahvistettuja tililimiittejä yhteensä 10,9 (4,8) miljoonaa euroa.

Konsernin korollisen bruttovelan keskimääräinen vuosikorko vuonna 2024 oli 6,34 (6,02) %.

Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Luottoriski

Luottoriski on riski, että rahoitusinstrumentin sopimuspuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan ja aiheuttaa siten toiselle osapuolelle taloudellisen tappion. Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Konsernissa pääasiallinen maksutapa on käteiskauppa. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty maakohtaiselle johdolle.

Konsernilla ei ole saamisten osalta olennaista luottoriskikeskittymää, sillä saamiset muodostuvat useista eristä. Myynti- ja muihin saamisiin liittyviä riskejä minimoidaan lyhyillä maksuajoilla, myyntisaatavien asiakaskohtaisella seurannalla ja tehokkailla perintätoimilla.

Varausmatriisi muodostetaan avointen myyntisaamisten ja muiden saamisten ikäjakauman perusteella käyttäen Konsernin määrittelemiä prosentteja.

Luottotappiota koskeva vähennyserä myyntisaamisille ja muille saamisille

2024 milj. euroa	Tasearvo 31.12	Varaus-%	Luotto tappio	Tasearvo 1.1.	Varaus-%	Luotto tappio
Erääntymättömät	16,5	0,2	0,0	15,1	0,2	0,0
1-30 pv erääntyneet	1,2	0,8	0,0	1,6	0,8	0,0
31-60 pv erääntyneet	0,3	1,5	0,0	0,2	1,5	0,0
61-90 pv erääntyneet	0,3	12,0	0,0	0,2	12,0	0,0
91-180 pv erääntyneet	-0,3	20,0	-0,1	0,1	20,0	0,0
yli 180 pv erääntyneet	0,8	85,0	0,7	0,6	85,0	0,5
Yhteensä	18,7		0,8	17,7		0,6

2023 milj. euroa	Tasearvo 31.12	Varaus-%	Luotto tappio	Tasearvo 1.1.	Varaus-%	Luotto tappio
Erääntymättömät	15,1	0,2	0,0	13,3	0,2	0,0
1-30 pv erääntyneet	1,6	0,8	0,0	1,7	0,8	0,0
31-60 pv erääntyneet	0,2	1,5	0,0	-0,1	1,5	0,0
61-90 pv erääntyneet	0,2	12,0	0,0	0,1	12,0	0,0
91-180 pv erääntyneet	0,1	20,0	0,0	0,2	20,0	0,0
yli 180 pv erääntyneet	0,6	85,0	0,5	0,8	85,0	0,7
Yhteensä	17,7		0,6	15,9		0,7

Saamisten tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään saamisiin liittyviä velvoitteitaan.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja kassavirran epävarmuutta. Konserni altistuu translaatioriskille suhteessa Norjan kruunun ja Sveitsin frangin arvoon. Norjan kruunu ja Sveitsin frangi eivät ole sidottuja Konsernin kotivaluutta euroon, toisin kuin Tanskan kruunun kurssi, joka voi vaihdella 2,25 prosenttia kumpaankin suuntaan. Konsernin valuuttariskin suojausta on kuvattu liitetiedossa 5.7.

Alkuun

Konserni luokittelee konsernin sisäiset lainat nettosijoituksiksi, joille ei ole määritelty takaisinmaksuaikaa. Luokitteluhetkestä alkaen lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat sekä tytäryhtiöiden kotivaluutoissa että euro-määräisinä. Konserni ei suojaa Konsernin sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia. Konsernin emoyhtiöllä eikä sen suomalaisilla tytäryhtiöillä ole olennaisia frangimääräisiä velkoja tai saamisia Sveitsistä, minkä johdosta yhtiö katsoo, että sillä ei ole olennaista valuuttariskiä.

Konsernin liiketoiminta tapahtuu pääasiassa jokaisen maan omassa kotivaluutassa. Kulut ja ostot syntyivät pääasiassa paikallisessa toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui tilikaudella -0,8 (-0,6) miljoonan euron muuntoerokirjaus.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Myynti- ja muihin saamisiin liittyviä riskejä pyritään minimoimaan saatavien maksuajoilla, myyntisaatavien asiakaskohtaisella seurannalla, tehokkailla perintätoimilla ja asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimusten tarkistamisella sekä osittain myös erilaisilla vakuusjärjestelyillä. Johto seuraa aktiivisesti merkittävien asiakassaldojen kehitystä. Tappiota koskevien vähennyserien arvon määrittäminen kunakin raportointipäivänä edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Määrittäessään tappiota koskevan vähennyserän arvoa johto analysoi erityisesti myyntisaamisia ja toteutuneita luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, erääntyneitä saatavia, vallitsevia trendejä sekä muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Aikaisempien tapahtumien ja vallitsevien olosuhteiden lisäksi tappiota koskevan vähennyserän määrittämisessä otetaan huomioon myös järkevät ja perusteltavissa olevat ennusteet perintäkelpoisuudesta.

5.11. OMA PÄÄOMA

NoHo Partners Oyj:llä on yksi osakesarja, joilla kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Osake antaa yhden äänen yhtiökokouksessa. NoHo Partners Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä osakkeita 21 009 715 kpl. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

2024 milj. euroa	31.12.	1.1.
Osakkeet kpl	21 009 715	20 975 678
Osakepääoma	0,2	0,2
Suojausrahasto	0,0	-0,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	71,7	71,7
Muuntoerot	-2,6	-1,8
Kertyneet voittovarat	11,0	8,6
Määräysvallattomien omistajien osuus	22,5	28,7
Oma pääoma yhteensä	102,8	106,7

2023 milj. euroa	31.12.	1.1.
Osakkeet kpl	20 975 678	20 699 801
Osakepääoma	0,2	0,2
Suojausrahasto	-0,6	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	71,7	70,2
Muuntoerot	-1,8	-1,2
Kertyneet voittovarat	8,6	5,6
Määräysvallattomien omistajien osuus	28,7	7,2
Oma pääoma yhteensä	106,7	82,0

Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu.

Ulkona olevat osakkeet

kpl	2024	2023
1.1.	20 975 678	20 699 801
Osakemerkintä erityisten oikeuksien perusteella	34 037	106 877
Suunnattu osakeanti 25.9.2023	0	169 000
31.12.	21 009 715	20 975 678

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

milj. euroa	2024	2023
1.1.	71,7	70,2
Uusanti	0,0	1,5
31.12.	71,7	71,7

Suunnatut osakeannit

Vertailukaudella 2023 yhtiö toteutti suunnatun osakeannin Scene og Pubdrift AS:n ja Klingenberg Bardrift AS:n osakkeiden hankinnan yhteydessä

Osingot

31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaettiin osinkoa 0,43 euroa osaketta kohden.

NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan 0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.

Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.

Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21 009 715.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimisesta

Varsinainen yhtiökokous päätti 10.4.2024, kumoten aikaisemmat käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 800 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla seuraavin ehdoin:

Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa, ja osakkeista maksettava vastike on NoHo Partners Oyj:n osakkeen hankintahetken markkinahinta.

Osakkeet hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 3,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.

Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutuspäätöksestä lukien.

Valtuutus päättää osakeannista ja/tai optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti 10.4.2024, kumoten aikaisemmat osakeantivaltuutukset, valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään 3 000 000 osaketta, joka vastaa noin 14,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.

Osakeanti ja/tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien antaminen voidaan toteuttaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutusta voidaan käyttää esimerkiksi yrityskauppojen, yritysjärjestelyjen tai rahoitusjärjestelyjen toteuttamiseksi, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi voidaan valtuutuksen nojalla antaa kuitenkin enintään 281 828 osaketta, joka vastaa noin 1,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.

Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutuspäätöksestä lukien.

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden tai muiden omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskusta tai hankinnasta välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt menot kirjataan omaan pääomaan pienentämään liikkeeseenlaskusta saatua vastiketta. Jos yhtiö hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjakovelka konsernin osakkeenomistajille kirjataan kaudelle, jolla yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

6. MUUT LIITETIEDOT

6.1. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa

milj. euroa	2024	2023
Varausten muutos	0,0	-0,1
Myyntisaamisten alaskirjaus	0,5	0,2
Käyttöomaisuuden myynti	0,0	-0,3
Osakepalkkiojärjestelmä	-0,4	0,6
Vanhentuneiden lahjakorttien tuloutus	-0,8	-0,6
Muut oikaisut	-0,5	0,3
Yhteensä	-1,2	0,2

6.2. OSUUDET TYTÄR- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Alla olevassa taulukossa esitetään konsernirakenne siten, että taulukossa syvennetyn yhtiön jälkeen merkitty omistusosuus tarkoittaa sen emoyhtiön omistusosuutta kyseisessä yhtiössä. Lisäksi taulukossa on esitetty konsernin omistusosuus kustakin yhtiöstä.

Konserniyritykset	Maa	Omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %
Are you who Oy	Suomi	100	100
Beaniemax Oy	Suomi	100	100
Calos Oy	Suomi	75	75
H5 Ravintolat Oy	Suomi	100	75
Camping Minigolf Oy	Suomi	100	100
Commodus Oy	Suomi	70	70
El Rey Group Oy	Suomi	60	60
Fatmax Oy	Suomi	75	75
Hankinta Unioni Oy	Suomi	60	60
Harry's Ravintolat Oy	Suomi	100	100
Italpal Oy	Suomi	100	100
Kampin Sirkus Oy	Suomi	90	90

Konserniyritykset	Maa	Omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %
Katang MGMT Oy	Suomi	55	55
Koskimax Oy	Suomi	60	60
Latitude 25 Oy	Suomi	65	65
Levin Ravintolakatu Oy	Suomi	100	100
Local Brewery Restaurants Oy	Suomi	70	70
Lumo Laukontori Oy	Suomi	100	100
Pyynikin Brewery Restaurants Oy	Suomi	85	85
Nordic Gourmet Oy	Suomi	100	100
Northmax Oy	Suomi	70	70
Nunc est Bibendum Oy	Suomi	70	70
Poolmax Oy	Suomi	80	80
Priima-Ravintolat Oy	Suomi	100	100
PurMax Oy	Suomi	60	60
Rengasravintolat Oy	Suomi	100	100
Restakakkonen Oy	Suomi	100	100
Restakolmonen Oy	Suomi	100	100
Restaykkönen Oy	Suomi	70	70
Rivermax Oy	Suomi	75	75
RR Holding Oy	Suomi	100	100
Royal Ravintolat Oy	Suomi	100	100
Aunt Florentine's Oyster Oy	Suomi	70	70
Financier Group Oy	Suomi	73	73
Mother of Pearl Oy	Suomi	100	100
Pihka Ravintolat Oy	Suomi	100	100
Ravintola F9 Oy	Suomi	70	70
Sushi World Oy	Suomi	100	100
Wild & Finnish Oy	Suomi	75	75
Yes Yes Yes Oy	Suomi	70	70
Sea Horse Oy	Suomi	100	100
Shinobi Group Oy	Suomi	70	70
Soolo Max Oy	Suomi	70	70

Konserniyritykset	Maa	Omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %	Konserniyritykset	Maa	Omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %
SRMax Oy	Suomi	85	85	VCSB SA	Sveitsi	100	45
Stadin Night Oy	Suomi	60	60	Chogo Group Holding SA	Sveitsi	100	45
Helsingin Kaivohuone Oy	Suomi	100	60	Central Central Swiss Trading Sàrl	Sveitsi	100	45
Suomen Karaokebaarit Oy	Suomi	51	51	Holy Cow Suisse Romande Sàrl	Sveitsi	100	45
Suomen Koukkuravintolat Oy	Suomi	90	90	Holy Cow Ecublens Sàrl	Sveitsi	100	45
Espoon Koukkuravintolat Oy	Suomi	90	81	Holy Cow Langstrasse Zürich GmbH	Sveitsi	100	45
Jyväskylä Koukkuravintolat Oy	Suomi	90	81	Holy Cow Winterthur GmbH	Sveitsi	100	45
Lahden Koukkuravintolat Oy	Suomi	90	81	Parsaco Food Courts GmbH	Sveitsi	100	45
Suomen Ravintolatoimi Oy	Suomi	100	100	DP Gastronomie Sàrl	Sveitsi	100	45
Bistromax Oy	Suomi	70	70	Holy Cow ! TS GmbH	Sveitsi	100	45
Suomen Siipiravintolat Oy	Suomi	90	90	NoHo International Oy	Suomi	100	100
SushiBarWine Oy	Suomi	75	75	NoHo Norway AS	Norja	87	87
Tillikka Oy	Suomi	80	80	Christian August AS	Norja	54	47
Tunturimax Oy	Suomi	76	76	Complete Security AS	Norja	91	79
Ski or Die Oy	Suomi	80	61	Kjos Renhold AS	Norja	100	79
Unioninkadun Keidas Oy	Suomi	100	100	DOD AS	Norja	100	87
Urban Expo Oy	Suomi	100	100	Dubliners AS	Norja	100	87
Better Burger Society Group Oy	Suomi	60	60	Eilefs Landhandleri AS	Norja	100	87
Better Burger Society Oy	Suomi	100	60	Emmas Drift As	Norja	100	87
Friends & Brgrs Ab Oy	Suomi	100	60	Kulturhuset i Oslo AS	Norja	95	83
Friends & Brgrs Germany GmbH	Saksa	100	60	YGT3 AS	Norja	100	83
HC MidCo Oy	Suomi	76	45	Youngs AS	Norja	100	83
HC BidCo Oy	Suomi	100	45	Lab Drift AS	Norja	100	87
HC FinCo SA	Sveitsi	100	45	M12 Mor AS	Norja	77	67
Finago SA	Sveitsi	100	45	M12 Datter AS	Norja	100	67
Finago Franchising Sàrl	Sveitsi	100	45	M12 Kristiansand AS	Norja	100	67
Finago Consulting Sàrl	Sveitsi	100	45	M12 Roller AS	Norja	100	67
Holy Cow! HR Sàrl	Sveitsi	100	45	M12 Stavanger AS	Norja	100	67
Holy Cow ! Gourmet Burger Company SA	Sveitsi	100	45	M12 Tromsø AS	Norja	91	61
Holy Cow ! Basel AG	Sveitsi	100	45	M12 Trondheim AS	Norja	100	67
Chogo Biel AG	Sveitsi	100	45	M12 Vest AS	Norja	100	67
AFR SA	Sveitsi	100	45	MEO AS	Norja	100	87

Maa	Omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %
Norja	95	83
Norja	55	48
Norja	70	61
Norja	100	61
Norja	100	61
Norja	100	61
Norja	100	61
Norja	100	61
Norja	90	78
Norja	100	87
Norja	100	87
Norja	100	87
Tanska	75	75
Tanska	84	63
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	80	60
Tanska	51	31
Norja	100	31
Tanska	100	75
Tanska	99	74
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75
Tanska	100	75

Fuusioituneet yhtiöt	Vastaanottavat yhtiöt
Dinnermax Oy	Harry's Ravintolat Oy
Gastromax Oy	Lumo Laukontori Oy
Max Consulting Oy	Suomen Ravintolatoimi Oy
Restala Oy	Unioninkadun Keidas Oy
Somax Oy	Priima-Ravintolat Oy
Suomen Diner Ravintolat Oy	Priima-Ravintolat Oy

Yhtiöiden Cosmopolitan AS ja Friends&Brgrs Denmark AS toiminta on päättynyt vuoden 2024 aikana.

Osakkuusyritykset	Maa	Omistusosuus, %
Hook Restaurantes SL	Espanja	49
Repa Service Oy	Suomi	30
Torggata Camping AS	Norja	33
YES HR One Oy	Suomi	20
YES HR Three Oy	Suomi	20
YES HR Two Oy	Suomi	20

Osakkuusyrityksiä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla 112.

Merkittävimpien määräysvallattomien omistajien omistusosuus

		Osuus pääomasta
2024	2023	2024	2023
1,6	0,2	11,4	11,3
0,3	0,4	2,4	2,8
1,2	0,3	5,6	0,8
		Osuus tilikauden tuloksesta

* Omana alakonserninaan 1.9.2023 alkaen

milj. euroa	2024	2023
Better Burger Society Group Oy alakonserni *
Liikevaihto	80,0	24,8
Tilikauden tulos	3,1	-0,2
Pitkäaikaiset varat	101,5	79,5
Lyhytaikaiset varat	15,5	11,6
Pitkäaikaiset velat	41,3	36,1
Lyhytaikaiset velat	20,6	19,1
Liiketoiminnan rahavirta	12,9	8,3
Investointien rahavirta	-6,4	-39,7
Rahoituksen rahavirta	-4,0	37,7
NoHo Norway AS alakonserni
Liikevaihto	41,2	40,4
Tilikauden tulos	-0,8	-1,1
Pitkäaikaiset varat	59,3	65,5
Lyhytaikaiset varat	6,4	6,6
Pitkäaikaiset velat	42,1	49,2
Lyhytaikaiset velat	28,6	26,9
Liiketoiminnan rahavirta	5,0	12,3
Investointien rahavirta	-2,5	-11,2
Rahoituksen rahavirta	-3,2	-0,3
Nordic Hospitality Partners Denmark A/S alakonserni
Liikevaihto	39,6	24,3
Tilikauden tulos	1,2	0,8
Pitkäaikaiset varat	56,3	46,1
Lyhytaikaiset varat	13,7	4,5
Pitkäaikaiset velat	30,8	28,3
Lyhytaikaiset velat	33,9	22,3
Liiketoiminnan rahavirta	6,6	4,5
Investointien rahavirta	-3,3	-0,6
Rahoituksen rahavirta	-1,7	-4,0

*Omana alakonserninaan 1.9.2023 alkaen

Konsernin kansainvälisten liiketoimintojen taloudellinen informaatio on esitetty liitteessä 2.2

6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Johtoon kuuluviin avainhenkilöihin luetaan hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet, ja toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat mahdolliset NoHo Partnersissa määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävät omistajat ja yritykset, joissa näillä on määräysvalta, taikka joissa NoHo Partnersissa määräysvaltaa käyttävä henkilö käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai kuuluu yrityksen tai sen emoyrityksen johtoon.

Johdon työsuhde-etuudet

Johdon työsuhde-etuudet on esitetty maksuperusteisesti.

milj. euroa	2024	2023
Toimitusjohtaja*	0,7	0,7
Muut johtoryhmän jäsenet	1,2	1,1
Yhteensä	1,9	1,7

*31.8.2024 asti Aku Vikström, 1.9.2024 alkaen Jarno Suominen

Konsernin johtoryhmään kuuluivat 31.8.2024 asti Aku Vikström, Jarno Suominen, Jarno Vilponen ja Tuomas Piirtola. 1.9.2024 alkaen konsernin johtoryhmään kuuluvat Jarno Suominen, Maria Koivula, Jarno Vilponen, Anne Kokkonen, Benjamin Gripenberg, Tanja Suominen, Paul Meli, Rainer Lindqvist, Henri Virlander ja Pauli Kouhia.

Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso 3

NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 3.5.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta ansaintajaksolta 1.12.2021- 31.3.2023 ansaitun palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös on tehty varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 106 877 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville 8 avainhenkilölle. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 20 806 678 osakkeeseen.

NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 28.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta 31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun viivästetyn palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös on tehty varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousee 21 009 715 osakkeeseen. Järjestelystä on aiemmin kirjattu kuluksi 0,6 miljoonaa euroa eikä palkkion maksamisesta aiheudu tulosvaikutusta tilikaudelle 2024.

Alkuun

Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso 4

NoHo Partners Oyj tiedotti 22.12.2022 yhtiön avainhenkilöille suunnatun pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän neljännestä ansaintajaksosta. Neljäs ansaintajakso on 24 kuukautta, ja se alkoi 1.1.2023 ja päättyi 31.12.2024. Neljännen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat NoHo Partners Oyj:n kannattavaan kasvuun. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului neljännellä ansaintajaksolla kymmenen henkilöä.

Neljänneltä ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiona enintään 280 420 NoHo Partners Oyj:n osaketta. Enimmäispalkkion arvo 21.12.2022 keskikurssin mukaan olisi noin 2,0 miljoonaa euroa. Hallitus arvioi, että maksettaessa palkkio neljänneltä ansaintajaksolta täysimääräisesti uusina osakkeina, laimentava enimmäisvaikutus yhtiön rekisteröityyn osakemäärään olisi noin 1,34 %.

Osakepalkkiojärjestelmän kustannus kirjataan vaikutusaikana henkilöstökuluksi ja omaan pääomaan voittovaroihin.

Osakepalkkiojärjestelmää on käsitelty sivulla 118.

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin eläkelaki TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtaja jää eläkkeelle ilman eri ilmoitusta saavuttaessa eläkeikänsä, jollei sitä ennen molempien osapuolten kesken muusta sovita. Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno oli tilikaudella 70,8 tuhatta euroa.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön sekä toimitusjohtajan puolelta kuusi (6) kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus erilliseen kuuden (6) kuukauden rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan muun

kuin vakavan väärinkäytöksen, rikoksen tai vastaavan syyn perusteella ja edellyttäen, että toimitusjohtaja ei kyseisenä aikana ole ryhtynyt työ- tai toimisuhteeseen kolmannen osapuolen kanssa.

Hallituksen palkkiot

2024	Vuosi	Valiokuntien	Muut	Yhteensä
tuhatta euroa	palkkiot	kokous palkkiot	taloudelliset etuudet***
Timo Laine, puheenjohtaja	60,0	2,5	117,6	180,1
Timo Mänty, varapuheenjohtaja*	33,8	6,5	0,0	40,3
Mika Niemi, jäsen	30,0	0,0	20,0	50,0
Petri Olkinuora, jäsen	30,0	3,5	0,0	33,5
Kai Seikku, jäsen	30,0	6,0	0,0	36,0
Maarit Vannas, jäsen*	22,5	2,0	0,0	24,5
Mia Ahlström, jäsen**	7,5	0,5	0,0	8,0
Yrjö Närhinen, jäsen**	11,3	1,0	0,0	12,3
Yhteensä	225,0	22,0	137,6	384,6

2023	Vuosi	Valiokuntien	Muut	Yhteensä
tuhatta euroa	palkkiot	kokous palkkiot	taloudelliset etuudet***
Timo Laine, puheenjohtaja	55,0	2,2	117,6	174,8
Yrjö Närhinen, varapuheenjohtaja	41,3	4,4	11,1	56,8
Kai Seikku, jäsen	27,5	6,6	0,0	34,1
Petri Olkinuora, jäsen	27,5	3,3	0,0	30,8
Mika Niemi, jäsen	27,5	0,0	20,0	47,5
Mia Ahlström, jäsen	27,5	2,2	0,0	29,7
Yhteensä	206,3	18,7	148,7	373,7

* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen

** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti

*** Konsulttipalkkio, lähipiiritransaktioiden taulukossa nämä ovat käsitelty ostoina.

Lähipiiriyhtiöiden kanssa tapahtuneet liiketoimet

2024	2023
0,0	0,3
0,2	0,3
0,7	17,1
0,4	0,1
0,3	2,1

Myynnit lähipiirille koostuvat ravintolamyynnistä. Ostot lähipiiriyhtiöiltä koostuvat mm. henkilöstövuokrauksesta, remontointi- ja toimitilakuluista sekä kalustokuluista ja kaluston huollosta. Konserni on lisäksi vuokrannut tiloja lähipiiriin kuuluvilta tahoilta.

6.4. RIITA-ASIAT

Yhtiöllä on avoinna kaksi oikeustapausta, joihin kumpaankaan ei liity merkittävää taloudellista riskiä.

6.5. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT

NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä

Raportointikauden jälkeen NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä 1.1.2025–31.12.2028. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa yhteensä enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta hallituksen asettamien liiketoiminnan kannalta keskeisten kasvutavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10 henkilöä.

6.6.TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT

Muutoksilla ei Konsernin johdon arvion mukaan ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen, lukuun ottamatta IFRS 18 -standardia, joka tulee vaikuttamaan konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.

Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardiin: Vaihdettavuuden puuttuminen (voimaantulo 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset vaikuttavat tilanteissa, kun transaktioita tehdään tai toimintoja on vieraassa valuutassa ja tämä valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä. Muutos edellyttää yhdenmukaisen soveltamistavan käyttämistä, kun valuutalle määritetään vaihtokurssi. Lisäksi muutos lisää esitettäviä liitetietoja.

Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin: Kohdennetut parannukset* (voimaantulo 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla)

Muutokset täsmentävät tiettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisvaatimuksia ja lisäävät ohjeistusta rahoitusvarojen SPPI-kriteerien soveltamiseen. Muutos lisää myös tietyistä instrumenteista esitettäviä liitetietovaatimuksia.

Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin: Contracts Referencing Naturedependent Electricity* (voimaantulo 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla)

Muutos sisältää ohjeistusta uusiutuvan energian ostosopimusten käsittelyyn. Muutoksessa selvennetään oman käytön poikkeuksensoveltamista energian ostosopimuksiin. Lisäksi

muutos antaa ohjeistusta suojauslaskennan soveltamiseen silloin, kun oman käytön poikkeuksen kriteerit eivät täyty.

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements * (voimaantulo 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Merkittävimmät muutokset liittyvät tuloslaskelman rakenteeseen ja siinä esitettäviin välisummiin. Tuotot ja kulut esitetään seuraavissa tuloslaskelman ryhmissä: liiketoiminta, sijoitukset, rahoitus, lopetetut toiminnot ja verot. Tilinpäätöksessä esitetään myös liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista, jotka esitetään tällä hetkellä tilinpäätöksen ulkopuolella. Standardi määrittää myös tarkemmin tietojen yhdistämis- ja erittelykriteerit ja niitä sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.

IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability Disclosures * (voimaantulo 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla)

Standardi määrittää IFRS-tilinpäätösstandardeja soveltavien tytäryritysten tilinpäätöksissä esitettäviä liitetietoja. IFRS 19:ää soveltava tytäryritys ei sovella muihin IFRS-standardeihin sisältyviä tilinpäätöksen esittämisvaatimuksia vaan se soveltaa niihin IFRS 19 -standardia. IFRS 19 -standardin soveltaminen tytäryritykseen edellyttää, että tytäryrityksen oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena ja tytäryrityksen emoyritys soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja konsernitilinpäätöksessään. Standardin soveltaminen on vapaaehtoista.

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.

6.7. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

IFRS-standardien edellyttämät tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

Emoyrityksen omistajien osuus tilikauden tuloksesta

Keskimääräinen osakemäärä

Osakekohtainen tulos (laimennusvaikutuksella oikaistu)

Emoyrityksen omistajien osuus tilikauden tuloksesta

Laimennusvaikutuksella oikaistu keskimääräinen osakemäärä

Korolliset velat - pitkäaikaiset korolliset saamiset - rahavarat

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

NoHo Partners esittää tiettyjä vertailukelpoisia taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole IFRS-standardeissa. NoHo Partnersin esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa.

Oman pääoman tuotto %

Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomille kuuluva osuus)
Oma pääoma keskimäärin (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille kuuluva)	*	100
Omavaraisuusaste %
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomien omistajien osuus)	*	100
Taseen loppusumma - Saadut ennakot
Oikaistu omavaraisuusaste %
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomien omistajien osuus)	*	100
Taseen loppusumma - Saadut ennakot - IFRS 16 standardin mukaiset velat
Sijoitetun pääoman tuotto %
Tilikauden tulos ennen veroja + Rahoituskulut
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille kuuluva) + Korolliset rahoitusvelat keskimäärin	*	100
Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta

Korolliset velat ilman IFRS 16 standardin mukaisia velkoja - pitkäaikaiset korolliset saamiset rahavarat

Nettovelkaantumisaste %

Korolliset nettovelat

Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille kuuluva) * 100

Nettovelkaantumisaste % ilman IFRS 16 -vaikutusta

Korolliset nettovelat ilman IFRS 16

Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille kuuluva) - IFRS 16 osalta tuloslaskelmaan kirjatut poistot, vuokrakulut ja rahoituskulut * 100

Henkilöstökulu, % (ilman Triple Trading*)

Työsuhde-etuudet + vuokrattu työvoima
Liikevaihto	*	100

Materiaalikate, % (ilman Triple Trading*)

Liikevaihto - aineet ja tarvikkeet

Liikevaihto * ¹⁰⁰

Oikaistut nettorahoituskulut

Rahoitustuotot - rahoituskulut (oikaistuna IFRS standardien mukaisilla hankintoihin liityvillä kirjauksilla, rahoituserien kurssieroilla ja Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä kirjauksilla)

Oma pääoma ilman IFRS 16 -vaikutusta

Oma pääoma, josta on oikaistu IFRS 16 -kirjausten kumulatiivinen tulosvaikutus

Operatiivinen käyttökate

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset - osuus osakkuusyhtiön tuloksesta - IFRS 16 -vuokrakulujen muuntaminen kassavirtaperusteiseksi

Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen

Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta

Operatiivinen käyttökate (rullaava 12 kk)

*Triple Trading:n liiketoiminnan normaalista ravintolatoiminnasta poikkeavan luoteen vuoksi yhtiön vaikutusta ei huomoida materiaalikatteen ja henkilöstökuluprosentin laskennassa.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR	2024	2023
Liikevaihto	40 186 124,62	44 781 040,49
Liiketoiminnan muut tuotot	25 731 623,41	20 393 814,98
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-9 124 417,30	-10 823 794,73
Varastojen muutos	16 118,80	30 520,86
Ulkopuoliset palvelut	-5 123 748,85	-6 077 718,80
	-14 232 047,35	-16 870 992,67
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-9 683 758,75	-11 026 048,95
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-1 620 584,75	-1 808 792,96
Muut henkilösivukulut	-268 063,01	-383 456,83
	-11 572 406,51	-13 218 298,74
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-1 923 552,01	-1 858 118,01
Liiketoiminnan muut kulut	-30 797 810,27	-28 004 628,01
Liikevoitto (tappio)	7 391 931,89	5 222 818,04

EUR	2024	2023
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	4 123 074,59	4 791 302,80
Muilta	6 996,66	774 432,80
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 685 785,45	3 464 174,77
Muilta	124 901,29	22 543,68
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien rahoitusarvopapereista	-2 795 800,00	0,00
Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista	-578 000,00	-14 255 513,60
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-1 061 243,40	-992 067,29
Muille	-8 285 414,73	-7 009 019,74
	-4 779 700,14	-13 204 146,58
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	2 612 231,75	-7 981 328,54
Tilinpäätössiirrot
Saadut/annetut konserniavustukset	8 612 737,07	2 799 660,00
Voitto (tappio)	11 224 968,82	-5 181 668,54

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	608 940,66	720 985,48
Muut pitkävaikutteiset menot	4 139 022,10	4 596 013,75
Ennakkomaksut	256 487,14	0,00
	5 004 449,90	5 316 999,23
Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat	1 615 374,33	1 696 095,02
Koneet ja kalusto	3 165 255,25	3 721 935,38
Muut aineelliset hyödykkeet	12 593,44	12 593,44
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	55 053,69	0,00
	4 848 276,71	5 430 623,84
Sijoitukset
Osuudet konsernin yrityksissä	140 846 497,59	126 882 399,22
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	3,00	8 438 269,52
Muut osakkeet ja osuudet	522 492,23	425 307,14
	141 368 992,82	135 745 975,88
Pysyvät vastaavat yhteensä	151 221 719,43	146 493 598,95
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Valmiit tuotteet ja tavarat	954 025,69	937 906,89
Pitkäaikaiset
Pitkäaikaiset myyntisaamiset	137 717,38	137 717,38
Lainasaamiset konserniyrityksiltä	68 759 855,83	83 321 697,49
Lainasaamiset	0,00	490 000,00
	68 897 573,21	83 949 414,87
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	2 473 333,10	2 954 947,17
Saamiset konserniyrityksiltä	43 233 158,76	38 413 099,35
Lainasaamiset muut	317 154,11	5 000,00
Muut saamiset Siirtosaamiset	466 436,18 1 933 178,34	530 213,40 1 646 926,90
	48 423 260,49	43 550 186,82
Rahat ja pankkisaamiset	183 617,42	362 563,85
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	118 458 476,81	128 800 072,43
VASTAAVAA YHTEENSÄ	269 680 196,24	275 293 671,38

EUR	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	150 000,00	150 000,00
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	73 451 181,83	73 451 181,83
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	21 264 796,80	35 480 642,79
Tilikauden voitto (tappio)	11 224 968,82	-5 181 668,54
Oma pääoma yhteensä	106 090 947,45	103 900 156,08
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	85 865,67	82 865,67
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	15 000,00	3 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	95 676 309,84	86 814 614,87
Saadut ennakot	1 177 766,70	1 427 768,01
Muut pitkäaikaiset velat	2 269 768,28	4 249 970,12
Velat saman konsernin yrityksille	19 264 930,75	17 986 009,61
	118 388 775,57	110 478 362,61
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot	11 456 146,49 1 667 221,42	29 587 431,40 1 101 005,33
Ostovelat	5 993 820,40	6 250 536,91
Velat saman konsernin yrityksille	16 263 514,12	13 591 772,78
Muut velat	1 796 776,71	363 326,78
Siirtovelat	7 922 128,41	9 932 213,82
	45 099 607,55	60 826 287,02
Vieras pääoma yhteensä	163 488 383,12	171 304 649,63
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	269 680 196,24	275 293 671,38

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

tuhatta euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	2 612,2	-5 181,7
Oikaisut:
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-10 698,1	-9 267,2
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	1 923,6	1 858,1
Rahoitustuotot ja -kulut	4 779,7	13 204,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-1 382,6	613,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset	316,2	-1 352,5
Vaihto-omaisuus	-16,1	-30,5
Lyhytaikaiset korottomat velat	-762,2	6 170,4
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 844,8	5 400,7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-10 120,0	-7 662,3
Saadut osingot liiketoiminnasta	4 130,1	5 457,0
Saadut korot liiketoiminnasta	3 483,4	1 555,8
Maksetut välittömät verot	-5,4	-30,6
Liiketoiminnan nettorahavirta	-4 356,7	4 720,7

tuhatta euroa	2024	2023
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 019,9	-1 977,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	63,3	411,5
Vähemmistöosuuksien hankinta	-751,4	-1 729,4
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	13 223,4	14 013,2
Tytäryritysten hankinta	-2 095,5	-11 841,2
Liiketoimintakaupat, hankinnat	0,0	-300,0
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	7 185,9	197,8
Liiketoimintakaupat, myynnit	0,0	11,0
Investointien nettorahavirta	16 605,8	-1 214,9
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	102 000,0	5 000,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-101 299,7	-12 720,2
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3 106,1	6 816,2
Lyhytaikaisten yritystodistusten takaisinmaksu	-10 000,0	6 000,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-9 034,2	-8 356,5
Saadut konserniavustukset	2 799,7	0,0
Rahoituksen nettorahavirta	-12 428,1	-3 260,6
Rahavarojen muutos	-178,9	245,2
Rahavarat tilikauden alussa	362,6	117,4
Rahavarat tilikauden lopussa	183,6	362,6
Rahavarojen muutos	-178,9	245,2

1.1 LAATIMISPERUSTA

NoHo Partners Oyj:n tilikausi on 1.1.–31.12..Tilinpäätös on laadittu KPL:n mukaisesti (FAS).

Tulos ja tase on esitetty euroina ja rahavirtalaskelma sekä liitetiedot on esitetty tuhansina euroina.

ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ -MENETELMÄT

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla vähennettynä.

Pysyvien vastaavien liitetiedoissa on esitetty vain niiden pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan poistettu suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Hyödykeryhmä	Arvioitu pitoaika	Poisto menetelmä
Rakennukset	30 vuotta	tasapoisto
Liikearvo	5–10 vuotta	tasapoisto
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta	tasapoisto
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta	tasapoisto

Vaihtuvien vastaavien arvostus

Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.

Vaihtuvien vastaavien saamisiin merkityt myynti- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.

Henkilöstön eläketurva

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Vieraan pääoman arvostus

Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

Lähipiiri ja johdon palkitseminen

Lisätietoja yhtiön lähipiiristä ja johdon palkitsemisesta on saatavilla sivulla 164.

Konserniyritykset

Lisätietoja tytär- ja osakkuusyrityksistä on saatavilla sivulla 160.

1.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Liikevaihdon jakautuminen, tuhatta euroa	2024	2023
Ravintolaliiketoiminta	40 186,1	44 781,0

Liiketoiminnan muut tuotot, tuhatta euroa	2024	2023
Myyntivoitot	393,0	77,2
Vuokratuotot	412,4	562,4
Muut liiketoiminnan muut tuotot	551,2	486,8
Muut liiketoiminnan muut tuotot, Konserni	24 375,0	19 267,4
Yhteensä	25 731,6	20 393,8

Henkilöstökulut, tuhatta euroa	2024	2023
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	172	200
Palkat ja palkkiot Eläkekulut	9 683,8 1 620,6	11 026,0 1 808,8
Muut henkilösivukulut	268,1	383,5
Yhteensä	11 572,4	13 218,3

Liiketoiminnan muut kulut, tuhatta euroa	2024	2023
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	741,3	927,5
Toimitilakulut	20 078,1	17 597,7
Kone- ja kalustokulut	2 583,6	2 897,9
Matkakulut	473,1	437,2
Markkinointi-, esiintyjä- ja edustuskulut	2 465,9	2 684,7
Muut liiketoiminnan kulut	4 455,8	3 459,6
Yhteensä	30 797,8	28 004,6

Tilintarkastajan palvelut, tuhatta euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkiot	404,0	374,0
Tilintarkastuslain 1.1,2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	130,0	0,0
Muut palvelut	15,0	117,0
Yhteensä	549,0	491,0

1.3 TASEEN LIITETIEDOT

Aineettomat hyödykkeet, tuhatta euroa	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 955,7	15 576,4	0,0	20 532,1
Lisäykset			664,9	664,9
Siirrot erien välillä		408,4	-408,4	0,0
Vähennykset		-43,2		-43,2
Hankintameno 31.12.	4 955,7	15 941,6	256,5	21 153,7
Kertyneet poistot 1.1.	-4 234,7	-10 980,4	0,0	-15 215,1
Vähennykset		25,8		25,8
Tilikauden poistot	-112,0	-848,0		-960,0
Kertyneet poistot 31.12.	-4 346,8	-11 802,5	0,0	-16 149,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	608,9	4 139,0	256,5	5 004,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	721,0	4 596,0	0,0	5 317,0

Aineelliset hyödykkeet, tuhatta euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 421,6	8 483,7	12,6	0,0	10 917,9
Lisäykset		46,9		388,7	435,6
Siirrot erien välillä		333,7		-333,7	0,0
Vähennykset		-170,4		0,0	-170,4
Hankintameno 31.12.	2 421,6	8 693,8	12,6	55,1	11 183,1
Kertyneet poistot 1.1.	-725,5	-4 761,8	0,0	0,0	-5 487,3
Vähennykset		116,0			116,0
Tilikauden poistot	-80,7	-882,8			-963,5
Kertyneet poistot 31.12.	-806,2	-5 528,6	0,0	0,0	-6 334,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 615,4	3 165,3	12,6	55,1	4 848,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 696,1	3 721,9	12,6	0,0	5 430,6

Sijoitukset, tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet omistusyhteys yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	126 882,4	8 438,3	425,3	135 746,0
Lisäykset	16 759,9		100,0	16 859,9
Vähennykset		-8 438,3	-2,8	-8 441,1
Arvonalentumiset	-2 795,8			-2 795,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	140 846,5	0,0	522,5	141 369,0

Lyhytaikaiset saamiset, tuhatta euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	1 640,4	1 177,4
Siirtosaamiset	8 319,6	8 314,1
Muut konsernisaamiset	8 612,7	3 057,3
Lainasaamiset	24 660,5	25 864,2
Yhteensä	43 233,2	38 413,1
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotukset	377,8	261,3
Alennukset	1 101,6	878,6
Muut siirtosaamiset	453,8	507,1
Yhteensä	1 933,2	1 646,9

Oma pääoma, tuhatta euroa	2024	2023
Osakepääoma tilikauden alussa	150,0	150,0
Osakepääoma tilikauden lopussa	150,0	150,0
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa	150,0	150,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa	73 451,2	71 972,4
Suunnattu osakeanti	0,0	1 478,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa	73 451,2	73 451,2
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa	35 480,6	40 964,8
Edellisen tilikauden voitto/tappio siirto	-5 181,7	2 872,3
Osingonjako	-9 034,2	-8 356,5
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa	21 264,8	35 480,6
Tilikauden voitto/tappio	11 225,0	-5 181,7
Oma pääoma yhteensä	106 090,9	103 900,2

Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa, tuhatta euroa	2024	2023
Edellisten tilikausien voitto	21 264,8	35 480,6
Tilikauden tulos (voitto + / tappio - )	11 225,0	-5 181,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	73 451,2	73 451,2
Jakokelpoiset varat yhteensä	105 940,9	103 750,2

Tilinpäätössiirtojen kertymä	2024	2023
Rakennusten poistoero	42,7	42,7
Koneiden ja kaluston poistoero	43,2	43,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä	85,9	85,9

Pakolliset varaukset, tuhatta euroa	2024	2023
Yksikön lopettamiseen liittyvä kuluvaraus	15,0	3,0

Vieras pääoma, tuhatta euroa	2024	2023
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	1 041,8	845,5
Velat	13 754,4	11 957,3
Siirtovelat	1 467,3	788,9
Yhteensä	16 263,5	13 591,8
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkavelat	1 171,0	1 456,0
Lomapalkkavelka	1 391,3	1 426,0
Korot	18,7	561,9
Tuloverot	0,0	5,4
Muut siirtovelat	5 341,1	6 483,0
Siirtovelat yhteensä	7 922,1	9 932,2

Konsernitilin kokonaissaldo on esitetty emoyhtiön rahavaroissa.

Emoyhtiön saatava tai velka on esitetty saatavana saman konsernin yrityksiltä tai velkana saman konsernin yrityksille.

1.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Vastuut ja vakuudet tase-erittäin ja vakuuslajeittain

tuhatta euroa	2024	2023
Taseeseen sisältyvät velat, joista annettu vakuuksia
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset	95 604,4	86 701,8
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset	11 432,5	19 557,0
Yhteensä	107 036,9	106 258,8
Annetut vakuudet
Annetut yrityskiinnitykset	154 700,0	34 150,0
Kiinteistökiinnitys	4 000,0	4 000,0
Pantatut arvopaperit ja tytäryhtiöosakkeet	140 846,5	139 771,0
Muut annetut vakuudet yhteensä	299 546,5	177 921,0
Muiden puolesta annetut vakuudet
Muut takaukset	8 143,6	8 213,0
Taseeseen sisältymättömät leasingvuokrasopimusvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	29,1	15,5
Myöhemmin maksettavat	25,9	23,2
Yhteensä	55,0	38,7
Muut vastuut
Taseeseen sisältymättömät muut annetut vastuusitoumukset
Vuokravastuu
Vuoden kuluessa maksettavat	12 876,5	13 070,8
2-5 vuoden kuluessa maksettavat	36 975,4	35 254,0
Yli 5 vuoden kuluessa maksettavat	25 269,0	29 724,9
Yhteensä	75 120,9	78 049,8
tuhatta euroa	2024	2023
Eezy Oyj, ostovastuu	1 420,8	16 878,7

HALLITUKSEN VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN JAKOEHDOTUS

NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105 940 945,62 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on 11 224 968,82 euroa.

NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan 0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.

Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.

Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21 009 715.

Tilinpäätös on laadittu sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja antaa oikean ja riittävän kuvan sekä emoyhtiöstä että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhtiöiden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Lisäksi vahvistamme, että hallituksen toimintakertomus sisältää:

• Todenmukaisen kuvan liiketoiminnan kehittymisestä ja taloudellisesta tuloksesta,

• Kuvauksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muusta yrityksen tilasta ja

• Kestävyysraportin, joka on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 17.3.2025

Timo Laine hallituksen puheenjohtaja	Maarit Vannas	Mika Niemi
Timo Mänty	Petri Olkinuora	Kai Seikku
Jarno Suominen toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 18.3.2025

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

NoHo Partners Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet NoHo Partners Oyj:n (y-tunnus 1952494-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.1.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 193,4 miljoonaa euroa, joka on 33,2 % konsernin kokonaisvaroista ja 188,1 % konsernin omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvonalentumiseen.

Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.1

Myyntituotot koostuvat pääosin ravintolaliiketoiminnan ruoan ja virvokkeiden myynnistä yksityis- ja yritysasiakkaille. Myydyt palvelut sisältävät ravintoloiden palvelumyynnin ja saadut markkinointitukimaksut.

Tuotot myynnistä kirjataan myyntihetkellä tai kun palvelu on suoritettu.

Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska myynnin tuloutus on johdon käyttämä keskeinen taloudellinen mittari, joka saattaa luoda kannustimen myyntituottojen virheellisille kirjauksille. Yksittäisten myyntitapahtumien määrä on lisäksi suuri.

Myynnin tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Käytimme apuna arvonmäärityksen eriytyisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
• Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.
• Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa NoHo Partners Oyj:n markkina-arvoon.
• Arvioimme myös arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

Myynnin tuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Konsernin myynnin tuloutuksen laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arviointi sisältäen paljous- ja muita alennuksia.
• Tarkastimme myyntituottojen tilikauden aikaisia tapahtumia vertaamalla niitä saatuihin suorituksiin.
• Testasimme data-analyysien avulla myyntituottoja ja suoritimme aineistotarkastusta.
• Tarkastimme myynnin kirjautumisen oikealle tilikaudelle.
• Teimme myyntituottoihin liittyviä analyyttisiä aineistotarkastustoimenpiteitä, kuten kateanalyysejä.
• Tarkastimme myyntituottoihin liittyvät manuaaliviennit.
• Arvioimme myyntituottojen liitetietoja ja niiden riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 24.4.2019 alkaen yhtäjaksoisesti kuuden vuoden ajan.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 18.3.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI NOHO PARTNERS OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

NoHo Partners Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on NoHo Partners Oyj:n (y-tunnus: 1952494-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700DYZ6R1QNLWQA56-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEFtilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että NoHo Partners Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700DYZ6R1QNLWQA56-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.- 31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme NoHo Partners Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 18.3.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 18.3.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

NoHo Partners Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on NoHo Partners Oyj:n (1952494-7) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla NoHo Partners Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että NoHo Partners Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

NoHo Partners Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten

tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
  • Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
  • Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta

Helsingissä 18.3.2025

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö

Juha Hilmola KRT

KIRJANPITOKIRJAT

Luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä säilytystavoista

Kirjanpitokirjat	Säilytystapa
Päiväkirja	Sähköinen arkisto
Pääkirja	Sähköinen arkisto
Myyntireskontra	Sähköinen arkisto
Ostoreskontra	Sähköinen arkisto
Palkkakirjanpito	Sähköinen arkisto
Tilinpäätös	Erikseen sidottuna / noho.fi
Tase-erittelyt	Erikseen sidottuna

Tositelaji	Tositenumero alkaen
Manuaalinen syöttö	80000
Tito-tilitositteet	170000
Myyntilaskusummat	120001
Suoritukset	70000
Ostolaskut	200000
Ostolaskun maksu	40000
Kasperi-tositteet	160000
eAttest-jaksotus	150000
Jaksotustositteet	100001
Ulkoiset esijärjestelmät	300000
Liitetietotosite	LTT01

VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESTÄVYYSSELVITYS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS | 188