AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Sampo Oyj

Management Reports Mar 18, 2025

3237_10-k_2025-03-18_f1669375-f5e2-4840-8410-02994000813b.pdf

Management Reports

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus
3
Katsaus tilikauteen 2024
4
Tulevaisuudennäkymät 6
Toimintaympäristö ja oletukset
6
Näkymät vuodelle 2025 6
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Voitonjakoehdotus
6
8
Toimintaympäristö 9
Liiketoiminta-alueet 11
If
11
Topdanmark 14
Hastings 15
Omistusyhteisö 16

Taloudellinen tilanne
17
Konsernin vakavaraisuus 17
Velka-asema
17
Luottoluokitukset 18
Muut tapahtumat 19
Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista 19
Ehdotukset vuoden 2025
yhtiökokoukselle 19
Saxo Bank -omistuksen myynti 19
Osittainen ryhmän sisäinen malli 20
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat
21
Osakkeet ja osakepääoma 21
Osakkeenomistajat
23
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset 24
Omien osakkeiden osto-ohjelma 24
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat 25
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
26
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä
26
Konsernirakenteen muutokset
27
Yhtiökokous
29
Hallitus
31
Hallituksen asettamat valiokunnat 37
Konsernijohtaja 40
Sampo-konsernin johtoryhmä 41
Palkitseminen
46
Henkilöstö 47
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa
48
Kestävyysselvitys 55
Yleiset tiedot 56
Ympäristötiedot 71
Yhteiskunnalliset tiedot
90
Hallintotapatiedot 115
Liitteet 119
Tunnusluvut 134
Tunnuslukujen laskentakaavat 137
Konsernin IFRS-tilinpäätös 140
Konsernin laaja tuloslaskelma 141
Konsernitase 142

Laskelma oman pääoman muutoksista
143
Konsernin rahavirtalaskelma
144
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 145
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista
146
Segmentti-informaatio 162
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024 163
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023
164
Tase segmenteittäin 31.12.2024
165
Tase segmenteittäin 31.12.2023 166
Maantieteellinen informaatio
167
Muut liitetiedot 168
Sampo Oyj:n tilinpäätös 271
Sampo Oyj:n tuloslaskelma 272
Sampo Oyj:n tase
273
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma 274
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 275
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista 276
Liitetiedot 1–5
278
Liitetiedot 6–8 279
Liitetieto 9
280
Liitetiedot 10-17 281
Liitetiedot 18–19 281
Liitetieto 20 283
Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
284
Tilintarkastusmerkintä
285
Tilintarkastuskertomus 286
Kestävyysraportin varmennuskertomus
291

VUOSIRAPORTIT 2024 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2024

Tämä pdf-muodossa oleva hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ei ole ESEF-asetusten (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. Sammon ESEF-tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024.

Hallituksen toimintakertomus

Katsaus tilikauteen 2024 4
Tulevaisuudennäkymät
6
Toimintaympäristö ja oletukset 6
Näkymät vuodelle 2025 6
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
6
Voitonjakoehdotus
8
Toimintaympäristö 9
Liiketoiminta-alueet
11
If 11
Topdanmark 14
Hastings
15
Omistusyhteisö 16
Taloudellinen tilanne 17
Konsernin vakavaraisuus
17
Velka-asema 17
Luottoluokitukset
18
Muut tapahtumat
19
Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista
19
Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle 19
Saxo Bank -omistuksen myynti 19
Osittainen ryhmän sisäinen malli
20
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat
21
Osakkeet ja osakepääoma
21
Osakkeenomistajat
23
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset 24
Omien osakkeiden osto-ohjelma
24
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
25
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 26
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä 26
Konsernirakenteen muutokset 27
Yhtiökokous 29
Hallitus 31
Hallituksen asettamat valiokunnat
37
Tarkastusvaliokunta
38
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta 39

Konsernijohtaja
40
Sampo-konsernin johtoryhmä
41
Palkitseminen 46
Henkilöstö
47
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa 48

Raportointi
48
Riskienhallinta 49
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet 53
Sisäinen tarkastus
54
Tilintarkastaja
54
Kestävyysselvitys
55
Yleiset tiedot 56
Ympäristötiedot 71
EU-taksonomia 71
Ilmastonmuutos 77
Resurssien käyttö ja kiertotalous
87
Yhteiskunnalliset tiedot 90
Oma työvoima 90
Arvoketjun työntekijät
102
Kuluttajat ja loppukäyttäjät 107
Hallintotapatiedot
115
Liiketoiminnan harjoittaminen 115
Liitteet
119
Tunnusluvut
134
Tunnuslukujen laskentakaavat
137

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 3

Hallituksen toimintakertomus Katsaus tilikauteen 2024

Sampo-konsernin kasvu oli vahvaa vuonna 2024, ja sitä tuki vankka kehitys konsernin kasvualueilla, kuten Isossa-Britanniassa, henkilövakuutuksissa ja digitaalisessa myynnissä. Vahva kasvu yhdessä positiivisten alla olevien trendien kanssa siivittivät underwriting-tuloksen 13 prosentin nousuun.

Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 9 931 miljoonaan euroon (8 870). Ifin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 6,7 prosenttia, mitä tuki korkeana ja vakaana säilynyt asiakaspysyvyys sekä korvausinflaation kattamiseksi tehdyt hinnantarkistukset.

Henkilöasiakasliiketoiminnassa bruttomaksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tuki vahva kehitys kasvualueilla, kuten henkilövakuutuksissa ja kotivakuutuksissa, joka puolestaan kompensoi hitaampaa kasvua moottoriajoneuvovakuuttamisessa, joka kärsi edelleen uusien autojen heikosta myynnistä. Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli hyvällä tasolla, 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaisuhkosta talouskehityksestä huolimatta. Suuryritysasiakkaissa kasvua kertyi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tukivat hinnantarkistukset, vakuutusarvojen nousu ja hyvin sujuneet sopimusten uusimiset. Topdanmarkin bruttomaksutulo vahvistui 16 prosenttia Oona Health -yritysoston, hinnantarkistusten ja 8 prosentin orgaanisen kasvun siivittäminä.

Ison-Britannian liiketoiminnassa vuosi oli vahva, sillä bruttomaksutulo nousi 23 prosenttia paikallisessa

valuutassa. Kasvua vauhdittivat voimassa olevien vakuutussopimusten kasvu sekä keskimääräisten vakuutusmaksujen nousu. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 12 prosenttia ja oli vuoden 2024 lopussa 3,9 miljoonaa. Moottoriajoneuvovakuutuksissa kasvua kertyi 8 prosenttia ja kotivakuutuksissa 34 prosenttia. Moottoriajoneuvopuolella kasvua vauhditti vahva kehitys uusissa tuotteissa, kuten telematiikkaa hyödyntävissä tuotteissa, moottoripyörävakuutuksissa ja pakettiautovakuutuksissa, sekä ydinportfolion kasvu valikoiduin osin.

Vahinkokehitys oli vuonna 2024 vaihtelevaa, sillä Pohjoismaissa ensimmäisellä neljänneksellä koetun ankaran talven jälkeen nähtiin tyypillisimpiä sääolosuhteita, mutta myös enemmän suurvahinkoja, joita tapahtui erityisesti toisella ja kolmannella neljänneksellä. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla oli yhteensä 3,3 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen. Tästä huolimatta konsernin yhdistetty kulusuhde parani 84,3 prosenttiin (84,6), mikä yhdessä vahvan maksutulon kasvun kanssa vahvisti underwriting-tulosta 13 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 1 316 miljoonaan euroon (1 164).

Alla oleva marginaalikehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, sillä konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,5 prosenttiyksikköä. Tätä tuki vahva kehitys erityisesti Isossa-Britanniassa, mutta myös Pohjoismaissa trendi säilyi tasaisena. Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä, mitä tuki kurinalainen underwriting-toiminta ja hinnantarkistukset, joita tehtiin Pohjoismaissa vuoden 2024 lopussa noin 4 prosenttiin hidastuneen korvausinflaation kattamiseksi. Lisäksi If paransi edelleen toimintakulusuhdettaan 0,3 prosentti-yksikköä eli hieman yli 0,2 prosenttiyksikön tavoitteensa. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovakuutusten markkinahinnat olivat vuoden loppua kohti laskutrendissä, mutta vahinkofrekvenssien suotuisa kehitys vaikutti korvauskulujen kehitykseen positiivisesti.

Nettorahoitustulos oli 636 miljoonaa euroa (560). Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 888 miljoonaan euroon (1 006) neljännen vuosineljänneksen markkinakehityksen jäätyä heikommaksi kuin vertailukaudella, jolloin markkinaympäristö oli poikkeuksellisen suotuisa. Konsernin korkosijoitusten efektiivinen korkotuotto oli 3,9 prosenttia ja korkotuotto markkina-arvoin 4,2 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Vakuutuksen nettorahoituksen tuotot tai -kulut olivat -252 miljoonaa euroa (-446), sisältäen diskonttauksen purusta kertyneen -238 miljoonan euron (-248) suuruisen negatiivisen vaikutuksen. Diskonttokorkojen muutoksella oli -25 miljoonan euron suuruinen negatiivinen vaikutus (-160).

Tulos ennen veroja oli 1 559 miljoonaa euroa (1 481) Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan euron kertakulut sisältäen. Nämä pois lukien tulos ennen veroja olisi ollut 1 709 miljoonaa euroa. Osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon (2,07) korkeamman underwriting-tuloksen tukemana. Sammon tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista

operatiivista tulostaan keskimäärin yli 7 prosenttia vuosina 2024–2026.

Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2024 lopussa ehdotettu osinko huomioiden 177 prosenttia. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2023 lopun 182 prosentista. Velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista, jolloin se oli 26,8 prosenttia. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 23.4.2025 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan perusosinkoa 1,70 euroa osakkeelta, jolloin kasvua on 6 prosenttia edellisvuoden 1,60 euron perusosingosta. Hallitus päätti 5.2.2025 osakkeiden splittauksesta siten, että yhtä vanhaa osaketta kohti jaetaan 4 uutta

osaketta. Osakesplitti huomioiden ehdotettu perusosinko on 0,34 euroa osakkeelta.

Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tekisi suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjous toteutui onnistuneesti lokakuussa 2024. Uudet Sammon osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Vaihtotarjouksen yhteenveto on saatavilla Muut tapahtumat osiossa.

Vähentääkseen Topdanmark-vaihtotarjouksesta aiheutuvaa laimennusvaikutusta Sampo allokoi 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen.

Omien osakkeiden takaisinostoihin käytettiin 475 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen 325 miljoonaa euroa. Sampo osti ja mitätöi vuonna 2024 yhteensä 11 747 690 A-osakettaan.

Sampo odottaa vuoden 2025 näkymissään saavuttavansa 8,7–9,0 miljardin euron vakuutusmaksutuotot tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua, ja 1 350–1 450 miljoonan euron suuruisen underwriting-tuloksen tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 7 prosentin vuosittainen kasvu.

Avainluvut

Sampo-konserni, 2024

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 559 1 481 5
If 1 256 1 358 -8
Topdanmark 137 162 -15
Hastings 193 129 49
Omistusyhteisö -29 -160
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta 1 154 1 323 -13
Operatiivinen tulos 1 193 1 046 14
Underwriting-tulos 1 316 1 164 13
Muutos, %
Osakekohtainen tulos (EUR) 2,25 2,62 -14
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR) 2,33 2,07 13
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle
varallisuudelle, %
29,5 24,7

Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos vuodelta 2023 sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen.

Keskeiset taloudelliset tavoitteet

Sampo-konserni, 2024–2026

Tavoite 2024
Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen kasvu: yli 7 % (keskimäärin
ajanjaksolla)
13 %
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 84,3 %
Vakavaraisuussuhde: 150–190 % 177 %
Velkaisuusaste: alle 30 % 26,9 %

Tulevaisuudennäkymät

Toimintaympäristö ja oletukset

Vuonna 2024 toteutunut Topdanmark-kauppa saattoi päätökseen Sammon muutosprosessin täysin integroiduksi vahinkovakuutuskonserniksi. Sampo on operatiivisesti houkuttelevassa asemassa, sillä se on markkinajohtaja Pohjoismaiden konsolidoidulla vahinkovakuutusmarkkinalla ja johtava toimija Ison-Britannian kasvavalla, digitaalisella vahinkovakuutusmarkkinalla, minkä ansiosta konsernilla on mahdollisuudet sekä vakauteen että kasvuun.

Kilpailudynamiikan odotetaan säilyvän rationaalisena konsernin toiminta-alueilla vuonna 2025 vahinkovakuutusten kysynnän pysyessä tasaisena hitaasta talouskasvusta huolimatta. Sampo odottaa korvauskulujen kasvun olevan edelleen pitkän aikavälin trendiä voimakkaampaa. Tähän vaikuttavat useat tekijät, kuten uusien autojen nousevat korjauskulut sekä palkkojen ja palveluiden inflaatio. Konsernitasolla alla olevien korvauskulujen odotetaan nousevan noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) vuonna 2025, ja konserni on edelleen erittäin sitoutunut varovaisuuteen hinnoittelussaan.

Sammon viime vuosina tekemät strategiset ja operatiiviset investoinnit ovat parantaneet sen kilpailukykyä merkittävästi. Konsernin ainutlaatuiset digitaaliset valmiudet jakelussa, hinnoittelussa, riskien arvioinnissa ja korvauskäsittelyssä mahdollistavat ensiluokkaisen asiakaspalvelun ja tehokkuuden. Lisäksi Topdanmarkin integroinnista konserniin odotetaan koituvan taloudellista hyötyä skaalaetuina ja synergioina.

Näkymät vuodelle 2025

Näkymä Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi vuonna 2025 on:

  • Konsernin vakuutusmaksutuotot: 8,7–9,0 miljardia euroa tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua.
  • Konsernin underwriting-tulos: 1 350–1 450 miljoonaa euroa tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua.

Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde vuositasolla ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen yli 7 prosentin keskimääräinen kasvu vuositasolla.

Näkymään sisältyy vahinkojen toteutumista ja korvauskuluja koskeviin arvioihin, sijoitustoiminnan kehitykseen, valuuttakursseihin sekä kilpailudynamiikkaan liittyvää epävarmuutta. Erityisesti vakuutusmaksutuottoja koskeva ennuste on riippuvainen kilpailutilanteesta, joka voi tietyillä alueilla, kuten Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuuttamisessa, muuttua nopeasti. Näkymässä esitetyt vakuutusmaksutuotot ja underwriting-tulos perustuvat 31.12.2024

Tarkka selostus näkymissä esitetyistä avainluvuista löytyy Tunnuslukujen laskentakaavat -osiosta.

valuuttakursseihin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Inflaatio jatkoi hidastumistaan vuonna 2024, ja euroalueen kuluttajahintainflaatio on jo lähellä keskuspankin tavoitetta. Inflaation hidastuminen on kuitenkin johtunut pitkälti tavaroiden hinnannousun heikkenemisestä ja energian hintojen laskusta.

Tavaroiden hintainflaation hidastumista on tukenut toimitusketjujen normalisoituminen, mutta se voi kiihtyä, jos kansainvälisen kaupan esteet nostavat tuontihintoja. Energian hinnat puolestaan ovat edelleen haavoittuvia geopoliittisille tapahtumille. Lisäksi nopea palkkojen kasvu on pitänyt palveluiden inflaation korkeana ja voi edelleen pitää hintapaineita koholla, elleivät työmarkkinat viilene kuten tällä hetkellä odotetaan. Epävarmuutta liittyykin siihen, ovatko keskuspankit valmiita leikkaamaan korkoja odotetun ripeästi. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi sotien mahdollinen kärjistyminen Ukrainassa ja Lähi-idässä on merkittävä taloudellinen riski. Yhdistettynä osakemarkkinoiden

historiallisesti korkeisiin arvostustasoihin erityisesti Yhdysvalloissa, nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaatliiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien

riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Voitonjakoehdotus

Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka kasvaa konsernin operatiivisen tuloksen mukaisesti ajan myötä. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan omien osakkeiden takaisinostojen ja/tai lisäosingon muodossa siltä osin kuin sitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen.

Vuoden 2024 voitonjakoon sovellettavan Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärän tulee olla vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta. Konsernin tilikauden 2024 operatiivinen tulos oli 1 193 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 851 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2024 voitto on 1 863 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yllä esitettyjen linjausten mukaisesti varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,70 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Tästä poiketen, mikäli Sampo Oyj:n 5.2.2025 tiedottama maksuton osakeanti osakkeenomistajien omistuksien mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) tehdään ja se toteutuu tämän ehdotuksen päiväyksen jälkeen, mutta ennen osingonmaksun täsmäytyspäivää, varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotettu osinko on sen sijaan 0,34 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita.

Hallituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdottama kokonaisosinko vastaa EUR 915 miljoonaa euroa ja voitonjakosuhde on 77 prosenttia konsernin tilikauden 2024 operatiivisesta tuloksesta.

Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen emoyhtiön tilikauden 2024 jakokelpoiset varat ovat noin 6 936 miljoonaa euroa ja konsernin Solvenssi II vakavaraisuussuhde 177 prosenttia. Konsernin velkaisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 26,9 prosenttia.

Osingonmaksu

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 6.5.2025.

Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.

VP Securities A/S käsittelee osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Tanskassa VP Securities A/S:ssä osakeoikeuksien (eng. share entitlements) muodossa rekisteröityjen osakkeiden osalta vastaanotettuaan osingon Euroclear Finlandilta.

Taloudellinen asema

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Toimintaympäristö

Pohjoismaat

Pohjoismaiden vahinkovakuutusalan keskittyminen jatkui vuonna 2024. Yhdessä suurten toimijoiden asettamien kunnianhimoisten taloudellisten tavoitteiden kanssa tämän odotetaan vahvistavan kulukuria entisestään. Neljä suurinta toimijaa muodostavat nyt noin 80–90 prosenttia Norjan, Suomen ja Ruotsin markkinoista. Tanskassa neljä suurinta vakuuttajaa hallitsee lähes 70 prosenttia markkinoista. Monet vakuutusyhtiöt myös toimivat useammassa Pohjoismaassa.

Korvausinflaatio tasaantui Pohjoismaissa vuonna 2024 edeltävien vuosien korkean inflaation jälkeen. Vaikka yleinen inflaatio laski Pohjoismaissa, korvausinflaatiossa esiintyi jonkin verran paikallista ja segmenttikohtaista vaihtelua. Kiinteistövakuutussegmentissä korvausinflaatio pysyi kohtalaisena, kun taas moottoriajoneuvovakuutuksissa se asettui hieman korkeammalle tasolle, osittain heikkojen valuuttojen aiheuttaman paineen vaikutuksesta. If Vahinkovakuutuksen korvausinflaatio hidastui noin 4 prosenttiin vuoden loppua kohti.

Korvausinflaation mukaiset hinnantarkistukset jatkuivat läpi vuoden, ja jotkut toimijat ilmoittivat merkittävistäkin korotuksista alueilla, joilla hinnat olivat aiemmin olleet liian alhaisia.

Henkilöasiakasmarkkinoilla nähtiin voimakasta kilpailua, mutta yleisellä tasolla asiakkaat hyväksyivät edelleen hinnankorotukset. Yritysmarkkinoilla suuremmat toimijat keskittyivät tiettyihin kasvualueisiin, ja useat niistä keskittyivät pk-yrityssegmenttiin. Tiettyjen paikallisten kilpailijoiden vetäytyminen markkinoilta vaikutti suuryrityssegmentin kilpailuympäristöön ja rajoitti hinnankorotuksen vaikutusta asiakaspysyvyyteen. Hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, mikä on johtanut kannattavuuden merkittävään paranemiseen tällä alueella. Sopimusten uusiminen vuoden 2025 alussa vaikuttaa sujuneen hyvin sekä yritys- että suuryrityssegmenteissä, kun hinnankorotuksia on toteutettu laajalti koko markkinoilla.

Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoiden asiakaspysyvyys on perinteisesti ollut Euroopan markkinoita parempaa ja vakaampaa asiakaspysyvyyden vaihdellessa 85–90 prosentin välillä. Vakuutusten kysyntä pysyi yleisesti ottaen vakaana vuoden aikana toteutetuista vakuutusmaksujen korotuksista huolimatta, ja asiakaspysyvyys säilyi vuonna 2024 vahvana.

Pohjoismaiden talvi oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tavallista ankarampi. Säähän liittyvien vahinkojen kasvua edistivät pääasiassa pitkittynyt kylmä sää, runsaat lumisateet, myrskyt sekä pakkasen ja suojasään vuorottelu yhdessä runsaiden sateiden kanssa. Nämä olosuhteet vaikuttivat sekä moottoriajoneuvo- että

kiinteistövakuutussegmentteihin. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen Pohjoismaiden sääolosuhteet pysyivät suhteellisen hyvinä, ja loppuvuoden aikana esiintyi vain joitakin paikallisia myrskyjä ja rankkasateita.

Uusien autojen heikko myyntitrendi jatkui vuonna 2024, kun myynti laski 5 prosenttia edellisvuodesta. Ruotsissa uusien autojen rekisteröinnit olivat vuonna 2024 alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, mikä johtui talouden laskusuhdanteesta, korkeista koroista ja hallituksen politiikasta, joka ei kaikilta osin edistänyt kysyntää. Uusien autojen myynti kasvoi vuoden aikana kaikista neljästä Pohjoismaasta vain Norjassa.

Iso-Britannia

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla nähtiin vuonna 2024 laajasti ottaen positiivinen vahinkokehitys sekä vahinkofrekvenssin että inflaation pienentyessä edellisvuodesta. Vahinkoinflaatio pysyi edelleen koholla historialliseen keskiarvoon nähden, mutta jatkoi alenemistaan vuoden 2023 alussa nähdyltä huipputasoltaan. Vahinkofrekvenssi pieneni useimmilla alueilla eli onnettomuuksien, kolmannen osapuolen omaisuusvahinkojen ja ruumiinvammojen osalta. Tähän kehitykseen vaikuttivat osittain ajokäyttäytyminen sekä vuoden 2024 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen hyvät sääolosuhteet.

Tämän kehityksen seurauksena bruttomaksutulokehitys on ollut kilpaillulla Ison-Britannian markkinalla vaisumpaa vuonna 2024 vakuutusyhtiöiden siirtäessä vahinkokehityksen hyötyjä asiakkailleen. Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian auto- ja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava. Hintavertailusivustomarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan, joskin kasvuvauhti alkoi hidastua vuoden toisella puoliskolla Hastingsin hyötyessä liiketoimintamallistamme.

Hallitus ja sääntelyviranomaiset ovat jatkaneet toimiaan useilla eri alueilla. Hallitus on perustanut työryhmän selvittämään aiempina vuosina nähtyjen moottoriajoneuvovakuutusten hintojen nousun syitä. Myös FCA, Ison-Britannian

finanssivalvontaviranomainen, toteuttaa edelleen aktiivisesti erilaisia toimia. Hastings tukee korkeiden vahinkokulujen syiden selvittämiseksi tehtyä työtä, mukaan lukien vakuutuspetosten ehkäisyä, jotta asiakkaat voisivat hyötyä matalammista hinnoista.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoimintaalueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltialiiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaatliiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Underwriting-kehitys

If raportoi 890 miljoonan euron (842) suuruisen vakuutuspalvelutuloksen vuodelta 2024. Yhdistetty kulusuhde oli samalla ajanjaksolla 83,1 prosenttia (83,1). Alla oleva marginaalikehitys jatkui positiivisena, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä ja toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Muutamat suurvahingot ja vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot vaikuttivat viimeisen vuosineljänneksen tulokseen, mutta vaikutus oli pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.

Maksutulon kehitys

Ifin vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo oli 5 860 miljoonaa euroa (5 468). Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Liiketoiminta-alueiden kasvu ja maakohtainen kasvu olivat kumpikin vahvoja, pääasiassa uudelleenhinnoittelun, korkeampien vakuutusarvojen ja vakaan asiakaspysyvyyden ansiosta.

Tulos

If, 2024

Milj. e 2024 2023 Muutos, %
Bruttomaksutulo 5 860 5 468 7
Vakuutusmaksutuotot, netto 5 258 4 996 5
Korvauskulut, netto -3 267 -3 093 6
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut -1 101 -1 061 4
Vakuutuspalvelutulos/Underwriting-tulos 890 842 6
Sijoitustoiminnan nettotuotot 652 871 -25
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -188 -331 -43
Nettorahoitustulos 464 539 -14
Muut erät -98 -24 315
Tulos ennen veroja 1 256 1 358 -8

Avainluvut

2024 2023 Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 83,1 83,1 -0,1
Toimintakulusuhde, % 20,9 21,2 -0,3
Riskisuhde, % 62,1 61,9 0,2
Suurvahingot 1,7 1,3 0,4
Vakavat säävahingot 2,6 3,4 -0,8
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, % 1,3 1,2 0,1
Aiempien vuosien kehitys, % -5,1 -5,3 0,2
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 61,5 61,3 0,2
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, % -2,8 -3,4 0,5
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 64,4 64,7 -0,3
Vahinkosuhde, % 67,6 67,6 0,0
Liikekulusuhde, % 15,5 15,6 -0,1

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen.

Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi tehtyjen hinnantarkistusten johdosta. Bruttomaksutulon positiivista kehitystä vuoden aikana tukivat henkilövakuutusten 12 prosentin kasvu ja kotivakuutusten 6 prosentin kasvu. Uusien autojen heikot myyntiluvut hidastivat henkilöasiakkaiden moottoriajoneuvovakuutusten kasvua, joka pysyi 5 prosentissa. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja Norjassa kehitys oli erityisen vahvaa.

Uusien autojen myynti pysyi vuonna 2024 heikkona, ja määrät laskivat 5 prosenttia vuodentakaisesta Pohjoismaissa ja 7 prosenttia Ruotsissa, joka on Ifin suurin markkina-alue. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 7,6 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,2 prosenttia.

Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys pysyi vakaana 89 prosentissa (89) hinnantarkistuksista huolimatta. Digitaalisten palvelujen ja niiden käyttäjämäärien kehitys jatkui Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2024 useiden vuosien johdonmukaisten investointien ansiosta. Digitaalinen myynti kasvoi 10 prosenttia vuoden aikana, ja myös verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten osuus jatkoi kasvuaan ollen vuoden lopussa 64 prosenttia (61).

Yritysasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuoden aikana 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Positiivista kehitystä tukivat onnistuneet sopimusten uusimiset, korvausinflaation mukaisina jatkuneet hinnantarkistukset ja vahva asiakaspysyvyys. Pkyrityssegmentti kasvoi vuoden aikana yli 5 prosenttia, ja kasvu kiihtyi vuoden loppua kohti.

Yritysasiakkaiden vuoden 2024 digitaalinen myynti kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta. Positiivista kehitystä edesauttoivat verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo kasvoi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnantarkistusten, arvonnousujen ja hyvin sujuneiden sopimusten uusimisten vaikutuksesta. Suurasiakkaatliiketoiminnassa altistusta tietyille suurille kiinteistöriskeille vähennettiin edelleen suurvahingoista aiheutuvan volatiliteetin alentamiseksi.

Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 4,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Uudelleenhinnoittelu tuki tätä kehitystä, mutta kilpailun koventuminen vuoden toisella puoliskolla hidasti kasvua.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (83,1) vuonna 2024.

Ensimmäisen vuosineljänneksen myönteisen suurvahinkokehityksen jälkeen suurvahingot lisääntyivät sekä Suurasiakkaat- että Yritysasiakkaatliiketoiminnoissa. Suurvahinkojen negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen oli 1,7 prosenttiyksikköä, pääasiassa suurten kiinteistövahinkojen vaikutuksesta.

Vakavilla sääilmiöillä oli vuoden aikana 2,6 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen. Vaikutus oli suurin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Pohjoismaiden epätavallisen ankaran talven ja Ingunn-myrskyn takia. Viimeisellä vuosineljänneksellä koettiin tavallisempaa talvisäätä, ja vahinkoja aiheutui pääasiassa paikallisten ilmiöiden johdosta. Ifissä suurvahingot raportoidaan poikkeamana budjetista, kun taas vakaviin sääilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot raportoidaan koko suuruudessaan.

Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli vuoden aikana 5,1 prosenttia (5,3). Riskioikaisuilla ja muilla teknisillä vaikutuksilla oli 1,3 prosenttiyksikön (1,2) vaikutus.

Diskonttovaikutus pieneni vuoden aikana 2,8 prosenttiin (3,4) diskonttokorkojen laskun takia.

Riskisuhde heikkeni yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta ja oli 62,1 prosenttia (61,9) vuonna 2024. Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Vuoden 2024 toimintakulusuhde parani 20,9 prosenttiin (21,2), mikä on linjassa Ifin vuosille 2024–2026 asettaman noin 20 korkopisteen vuosittaisen pienennystavoitteen kanssa. Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.

.

Nettorahoitustulos

Ifin nettorahoitustulos laski 464 miljoonaan euroon (539) vuonna 2024. Laskua selitti edellisvuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vallinneet erityisen suotuisat markkinaolosuhteet. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ja oli 6,0 prosenttia (8,3).

Efektiivinen korkotuotto joulukuun lopussa oli 4,3 prosenttia (4,2). Korkosijoitusten markkina-arvon nousun seurauksena korkotuotto markkina-arvoin laski kuitenkin 4,1 prosenttiin edellisvuoden lopun 4,9 prosentista.

Diskonttauksen purkamisen vaikutus oli -169 miljoonaa euroa (-180) vuonna 2024 ja diskonttokorkojen muutoksilla oli -15 miljoonan euron (-136) vaikutus.

Tulos ennen veroja

Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 8 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 256 miljoonaa euroa (1 358) vuonna 2024. Parempi underwriting-tulos ja vahva sijoitustulos tukivat tulosta ennen veroja, mutta pienemmät sijoitustoiminnan nettotuotot ja viimeiselle vuosineljännekselle kirjatut, Topdanmark-integraatioon liittyvät 76 miljoonan euron kertaluonteiset kulut varjostivat kehitystä.

Yhdistetty kulusuhde, % Riskisuhde, %
2024 2023 Muutos, % 2024 2023 Muutos, %
Henkilöasiakkaat 82,2 83,1 -0,9 61,5 62,1 -0,6
Yritysasiakkaat 83,6 81,9 1,7 61,9 60,0 1,9
Suurasiakkaat 88,7 87,3 1,5 69,2 68,3 0,9
Baltia 86,0 85,9 0,0 60,2 59,8 0,4
Ruotsi 81,2 83,2 -2,0 61,0 63,8 -2,8
Norja 79,9 87,2 -7,3 60,3 66,8 -6,5
Suomi 81,0 75,7 5,3 59,2 53,5 5,7
Tanska 108,3 88,4 19,9 83,2 62,9 20,3

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Sampo hankki vuonna 2024 omistukseensa Topdanmarkin vähemmistöosakkeet tullen siten yhtiön ainoaksi omistajaksi.

Topdanmarkin bruttomaksutulo oli 1 553 miljoonaa euroa (1 339) vuonna 2024, mikä vastaa 16 prosentin kasvua vuodentakaisesta. Kasvuun vaikuttivat Oona Healthin hankinta ja 8 prosentin orgaaninen bruttomaksutulon kasvu. Orgaanista kasvua tukivat muun muassa hinnankorotukset kaikilla tärkeimmillä tuotealueilla, asiakasmäärän kasvu sekä erityiset lakisääteisten työtapaturmavakuutusten hinnantarkistukset, jotka tulivat voimaan 1.7.2024 uuden, vakuutuskorvausten laskentaan vaikuttavan lainsäädännön voimaantulon myötä. Bruttomaksutulon orgaaninen kasvu vauhdittui vuoden aikana nousten 8 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä ja 11 prosenttiin viimeisellä vuosineljänneksellä. Useat alan toimijat nostivat hintojaan Tanskan vahinkovakuutusmarkkinoilla korvauskulujen kasvun johdosta.

Yhdistetty kulusuhde parani 84,2 prosenttiin (85,0), paljolti koska säävahingot ja suurvahingot palasivat odotuksien mukaisiksi edellisvuoden epäsuotuisan kehityksen jälkeen. Vahinkotrendi heikkeni koko vuodelta, mutta kehitys kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä hieman edellisvuotta myönteisemmäksi, kun hinnankorotuksilla saatiin katettua kohonnut moottoriajoneuvovakuutusten korvausinflaatio ja moottoriajoneuvovakuutusten vahinkotiheys tasaantui, vaikkakin korkealle tasolle. Vakuutuspalvelutulos nousi 233 miljoonaan euroon (194) vahvan kasvun ja yhdistetyn kulusuhteen paranemisen ansiosta. Topdanmarkin nettorahoitustulos kasvoi yli kaksinkertaiseksi 60 miljoonaan euroon (27), pääasiassa velkojen markkina-arvojen muutosten johdosta.

Vuoden 2024 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset erät, joihin sisältyi 73 miljoonan euron kustannus Topdanmarkin integraatiosta Ifin kanssa ja 15 miljoonaa euroa muita transaktiokuluja, jotka liittyivät Sammon lokakuussa toteuttamaan Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankintaan. Näistä on lisätietoja saatavilla Muut tapahtumat -osiossa. Näin ollen tulos ennen veroja laski 137 miljoonaan euroon (162) vakuutuspalvelu- ja nettorahoitustulosten vahvasta kehityksestä huolimatta.

Tulos

Topdanmark, 2024

Milj. e 2024 2023 Muutos, %
Bruttomaksutulo 1 553 1 339 16
Vakuutusmaksutuotot, netto 1 470 1 288 14
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto -970 -862 13
Liikekulut -267 -233 15
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos 233 194 20
Sijoitustoiminnan nettotuotot 93 107 -13
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -33 -79 -59
Nettorahoitustulos 60 27 120
Muut erät -155 -59 163
Tulos ennen veroja 137 162 -15

Avainluvut

2024 2023 Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 84,2 85,0 -0,8
Vahinkosuhde, % 66,0 66,9 -0,9
Liikekulusuhde, % 18,1 18,1 0,1

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Hastings

Hastings on yksi Isossa-Britanniassa johtavista digitaalisella alustalla toimivista vahinkovakuuttajista, jolla on noin 4 miljoonaa asiakasta. Yhtiö tarjoaa henkilöauto-, moottoripyörä, pakettiauto- ja kotivakuutuksia. Yhtiön painopistealueita ovat jakelu hintavertailusivustoilla, kehittynyt hinnoittelu ja petosten torjunta sekä digitaalinen asiakaspalvelu.

Tulos

Hastings, 2024

Milj. e 2024 2023 Muutos, %
Bruttomaksutulo 2 161 1 706 27
Tuotot broker-liiketoiminnasta 404 357 13
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot) 1 659 1 251 33
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto -938 -714 31
Liikekulut -532 -409 30
Underwriting-tulos 190 128 49
Sijoitustoiminnan nettotuotot 72 79 -8
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -31 -35 -11
Nettorahoitustulos 41 44 -6
Muut erät -39 -42 -7
Tulos ennen veroja 193 129 49
Avainluvut 2024 2023 Muutos
Operatiivinen kulusuhde, % 88,5 89,8 -1,2
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) 3,9 3,5 0,4

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia vuodentakaisesta 2 161 miljoonaan euroon (1 706). Kasvu oli pääasiassa vuonna 2023 toteutettujen hinnankorotusten seurauksena kasvaneiden vakuutusmaksutuottojen ja voimassa olevien vakuutussopimusten kasvun ansiota. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 3,9 miljoonaan eli 12 prosenttia vuodentakaisesta, mitä tuki parantunut kilpailukyky uusissa vakuutussopimuksissa. Moottoriajoneuvovakuutuksissa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas kotivakuutuksissa kasvu oli 34 prosenttia edellisvuodesta.

Hastings on vuoden aikana havainnut yleisen korvausinflaation hidastuneen maltillisesti 7–9 prosenttiin (high-single digit) vuoden 2023 noin 12 prosentista. Vahinkofrekvenssit pysyivät vuonna 2024 tavanomaista alhaisempina kohdennettujen underwriting- ja korvaustoimien sekä suotuisampien sääolosuhteiden ja muiden laajempien markkinatrendien seurauksena.

Underwriting-tulos kasvoi 49 prosenttia 190 miljoonaan euroon (128) vuonna 2024, mitä tuki vahinkosuhteen paraneminen 61,6 prosenttiin (63,3). Liikekulut kasvoivat tuottojen kasvun mukaisesti, muun muassa uusien vakuutussopimuksien kasvuun liittyvien hankintakulujen nousun seurauksena. Yhtiö myös jatkoi investointejaan digitaalisuuteen sekä asiakaspalveluun liittyviin hankkeisiinsa. Näin ollen Hastingsin kauden operatiivinen kulusuhde parani 88,5 prosenttiin (89,8).

Nettorahoitustulos laski hieman 41 miljoonaan euroon (44). Lasku johtui sekä alemmista koroista että maltillisemmista korkojen muutoksista, jotka vähensivät sekä sijoitustoiminnan nettotuottoja että vakuutuskorvausvelkojen diskonttauksen purun kompensoivaa vaikutusta.

Kohonneen underwriting-tuloksen ansiosta Hastingsin tulos ennen veroja nousi 49 prosenttia 193 miljoonaan euroon (129). Muihin eriin sisältyy 47 miljoonaa euroa (41) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka määriteltiin Sampo Oyj:n ostaessa Hastings-konsernin vuonna 2020. Ilman näitä poistoja tulos ennen veroja olisi ollut 239 miljoonaa euroa (171).

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.

Tulos

Omistusyhteisö, 2024

Milj. e 2024 2023 Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot 78 -37
Muut tuotot 2 1 124
Muut kulut -43 -57 24
Rahoituskulut -66 -66 1
Tulos ennen veroja -29 -160 82

Holding-segmentin vuoden 2024 tulos ennen veroja oli -29 miljoonaa euroa (-160).

Sijoitustoiminnan nettotuotot kasvoivat 78 miljoonaan euroon (-37) pääosin vakaiden korkotuottojen vuoksi. Holding-yhtiön sijoitusomaisuuteen kuuluu lyhytaikaisia korkoinstrumentteja ja lyhytaikaisia joukkovelkakirjoja sekä Sammon finanssisijoitukset Nexi ja NOBA.

Vertailuvuoden lukuihin sisältyy holding-yhtiön finanssisijoitusten käyvän arvon mukaisia tappioita.

Saxo Bank –omistus myytiin Mandatumille 302 miljoonalla eurolla transaktiossa, joka saatiin päätökseen toukokuussa 2024. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, jossa on huomioitu ehdotettu 1,70 euron osakekohtainen osinko, oli vuoden 2024 lopussa 177 prosenttia (182) perustuen 5 368 miljoonan euron (5 849) omaan varallisuuteen ja 3 040 miljoonan euron (3 217) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.

Oma varallisuus aleni, koska 800 miljoonaa euroa käytettiin omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneeseen lunastusmenettelyyn. Lisäksi omaa varallisuutta pienensi Topdanmarkin integraatioon liittyvä noin 150 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Toisaalta vakavaraisuusvaatimusta alensi konsernin osittaisen sisäisen mallin käyttöönotto vakavaraisuuslaskennassa 30.6.2024 alkaen.

Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta.

Velka-asema

Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo-konsernin oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa 7 059 miljoonaa euroa (7 687) ja rahoitusvelat 2 596 miljoonaa euroa (2 604), jolloin velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista. Velkaisuusasteen kasvua vuodentakaisesta selitti pääasiassa Topdanmarkostotarjouksen yhteydessä omien osakkeiden takaisinostoihin ja vähimmistöosakkeiden lunastukseen

allokoitu 800 miljoonan euron pääomankäyttö. Rahoitusvelat pysyivät liki ennallaan koko vuoden.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.

Rahoitusvelat

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e Omistusyhteisö If Topdanmark Hastings Eliminoinnit Konserni
Sub-/hybridilainat 1 491 131 147 0 -127 1 642
Seniorilainat 954 0 0 0 0 954
Yhteensä 2 445 131 147 0 -127 2 596

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Luottoluokitukset

Sammon konserniyhtiöiden keskeiset luottoluokitukset on esitetty 31.12.2024 mukaisesti alla olevassa taulukossa.

Yhtiö Moody's Standard & Poor's
Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating A2 Vakaa A Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial
Strength Rating
Aa3 Vakaa AA- Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
- - A Vakaa

Moody's päivitti 25.4.2024 Sampo Oyj:n Issuer Credit Rating -luokituksen A2:ksi ja If Skadeförsäkring AB:n

Insurance Financial Strength Rating -luokituksen Aa3:ksi. Molempien luokitusten näkymät se luokitteli vakaiksi.

Muut tapahtumat

Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista

Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjouksen ehtojen mukaan Topdanmarkin osakkeenomistajat saivat 1,25 uutta liikkeeseen laskettua Sammon A-osaketta kutakin omistamaansa Topdanmarkin osaketta kohden.

Sampo ilmoitti 8.7.2024 saaneensa kaikki vaihtotarjoukseen tarvittavat viranomaisluvat. Sammon 9.7.2024 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Tarjouksen lopullisen tuloksen perusteella Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita.

Lopullisen tuloksen perusteella hallitus päätti antaa Topdanmarkin osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Sammon ylimääräiseltä yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti. Annettavien osakkeiden merkintähinta on 41,50 euroa osakkeelta ja se on määritetty perustuen Sammon A-osakkeiden päätöskurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä 13.9.2024, joka on viimeinen kokonainen kaupankäyntipäivä ennen Sammon hallituksen päätöstä. Uudet osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024.

Sampo käynnisti jäljelle jääneiden 6 613 865 Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastuksen Topdanmarkin vähemmistöomistajilta 20.9.2024 Tanskan osakeyhtiölain ja VP-sääntökirjan mukaisesti. Pakollinen lunastus saatiin päätökseen raportointikauden jälkeen 25.10.2024. Vähemmistö-osakkeiden kokonaishankintahinnaksi muodostui 325 miljoonaa euroa.

Vaihtotarjouksessa ja pakollisessa lunastusmenettelyssä Topdanmarkin osakkeesta tarjottava hinta oli 366,38 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastasi 1,25 kertaisesti Sammon osakkeen 39,29 euron päätöskurssia Nasdaq Helsingissä 14.6.2024. Tarjottu hinta heijasti siten Topdanmarkin osakkeiden 17.6.2024 julkaistussa tiedotteessa indikoitua arvostusta (sisältäen 27 prosentin preemion).

Vuotuisten synergioiden arvioidaan olevan ennen veroja noin 95 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan kasvattavan osakekohtaista tulosta (EPS) noin 6 prosenttia vuoden 2025 konsensusennusteeseen perustuen. Synergiat saavutetaan vaiheittain arviolta vuoteen 2028 mennessä. Kertaluonteisten integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa, ja niiden odotetaan toteutuvan jo aiemmin. Lisäksi Topdanmarkin nykyiseen digitaaliseen transformaatioon liittyvistä alhaisemmista ITinvestoinneista (joita ei ole sisällytetty vuosittaisiin synergioihin) voidaan saada mahdollisia kertaluonteisia nettomääräisiä lisäsäästöjä. Sampo alkaa raportoida

synergioiden toteutumisesta vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella.

Vaihtotarjouksesta on lisätietoja saatavilla liitteessä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta ja osoitteessa www.sampo.com/topdanmark-tarjous.

Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle

Sampo Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta teki 9.12.2024 ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkioista.

Valiokunta ehdottaa Sammon 23.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä vähenee yhdellä ja että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä.

Samalla valiokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan nykyiset hallituksen jäsenet Christian Clausen, Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard uudelleen toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Nykyisistä jäsenistä Georg Ehrnrooth ja Jannica Fagerholm eivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan.

Valiokunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Sara Mella. Mellalla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus pankkialalta, ja hän on työskennellyt Head of Personal Banking -tehtävässä ja Nordea-konsernin johtoryhmässä vuodesta 2019 lähtien.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi Risto Murron.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksetaan vuotuista palkkiota seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:

  • 243 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle (aiemmin 235 000 euroa);
  • 140 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle (aiemmin 135 000 euroa);
  • 108 000 euroa kullekin muulle hallituksen jäsenelle (aiemmin 104 000 euroa);
  • tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000 euroa (aiemmin 29 000 euroa);
  • kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 800 euroa (aiemmin 6 600 euroa).

Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaalija eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran.

Hallituksen jäsenen edellytetään säilyttävän tämän ehdotuksen mukaisesti hankkimansa Sampo Oyj:n Asarjan osakkeet omistuksessaan hankintahetkestä lukien kahden vuoden ajan. Luovutusrajoituksen voimassaolo päättyy kuitenkin aikaisemmin, mikäli hallituksen jäsenen toimikausi yhtiön hallituksessa päättyy. Tällöin luovutusrajoitus päättyy samanaikaisesti hallitusjäsenyyden päättymisen kanssa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotukset ja Sara Mellan CV ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallituksenehdotukset.

Saxo Bank -omistuksen myynti

Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin. Mandatum päätti maksaa kauppahinnan käteissuorituksena ja ei siten nostanut Sammon tarjoamaa 280 miljoonan euron lainaa.

Osittainen ryhmän sisäinen malli

Sampo-konserni sai 2.5.2024 Ruotsin Finanssivalvonnalta (Finansinspektion) luvan osittaiselle ryhmän sisäiselle mallilleen. Sampo otti osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöön vakavaraisuuslaskennassaan 30.6.2024 alkaen. Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Se on alentanut konsernitason vakavaraisuuspääomavaatimusta 0,3 miljardilla eurolla.

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden 2024 lopussa 538 247 772 osaketta, jotka jakaantuivat 538 047 772 A-osakkeeseen sekä 200 000 Bosakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 539 047 772 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.

Osakemäärä nousi vuoden aikana 36,5 miljoonalla osakkeella pääosin Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneiden uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun ansiosta, mutta osakemäärää pienensi osaltaan omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa ostettujen osakkeiden mitätöinti.

Sampo laski syyskuussa liikkeelle 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Topdanmarkin osakkeenomistajille. Uudet osakkeet olivat noin 8,76 prosenttia Sammon koko osakekannasta ja noin 8,75 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänistä osakeannin toteutuksen jälkeen.

Joulukuussa 2024 Sampo mitätöi 11 747 690 omaa A-osakettaan, jotka oli hankittu kesäkuussa 2024 käynnistetyn omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kautta.

Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 98 miljoonaa euroa (98) ja konsernin oma pääoma 7,059 miljoonaa euroa (7 687).

Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen ja Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä syyskuusta 2024 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. Bosakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-osakkeiksi.

Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut Aosakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja toisinpäin. Vuoden 2024 lopussa liikkeeseen oli laskettu noin 2,7 miljoonaa talletustodistusta.

Omistusmääräjakauma

Sampo Oyj, 31.12.2024

Osakkeiden lukumäärä Omistajien
lukumäärä, kpl
Omistajat, % Arvo
osuusmäärä,
kpl
Arvo
osuusmäärä, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä, %
1–100 103 735 53,07 4 352 451 0,81 4 352 451 0,81
101–500 62 590 32,02 15 168 210 2,82 15 168 210 2,81
501–1 000 14 104 7,21 10 499 131 1,95 10 499 131 1,95
1 001–5 000 12 664 6,48 26 503 938 4,92 26 503 938 4,92
5 001–10 000 1 377 0,70 9 615 851 1,79 9 615 851 1,78
10 001–50 000 823 0,42 16 042 890 2,98 16 042 890 2,98
50 001–100 000 90 0,05 6 578 084 1,22 6 578 084 1,22
100 001–500 000 65 0,03 12 465 633 2,32 12 465 633 2,31
500 001– 34 0,02 437 021 584 81,19 437 821 584 81,22
Yhteensä 195 482 100 538 247 772 100 539 047 772 100
josta hallintarekisteröityjä 11 346 421 982 64,36 346 421 982 64,27
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Osakkeen hinnan kehitys

Sampo Oyj, 2020–2024

Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023.

Osakkeen vaihto kuukausittain

Sampo Oyj, 2020–2024

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä aleni vuoden 2024 aikana 11 510 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2024 lopussa 195 482. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus kasvoi 64,5 prosenttiin (60,3) kaikista osakkeista. Sammon omistuksessa ei vuoden 2024 lopussa ollut omia osakkeita.

Sampo vastaanotti vuonna 2024 yhden (1) Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen. BlackRock, Inc.:n ilmoituksen syynä oli rakenteen uudelleenjärjestely 1.10.2024 Global Infrastructure Management LLC ("GIP") -yrityskaupan seurauksena. BlackRock, Inc.:in ja ilmoituksessa mainittujen yhteisöjen yhteenlaskettu omistusosuus, mukaan lukien AML 9:6a:n mukaiset rahoitusvälineet, oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Viimeisimmät liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Osakeomistus sektoreittain

Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2024

Sektori Osakkeiden
lukumäärä
%
Yritykset 18 244 564 3,39
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15 284 027 2,84
Julkisyhteisöt 71 919 043 13,36
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 12 612 212 2,34
Kotitaloudet 72 817 450 13,53
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt 347 370 476 64,54
Yhteensä 538 247 772 100

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2024

A- ja B-osakkeet Osakkeiden
lukumäärä
Osakkeista,
%
Äänistä, %
Solidium Oy 33 278 580 6,18 6,17
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 22 248 420 4,13 4,13
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 941 083 1,29 1,29
Oy Lival AB 4 220 000 0,78 0,78
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 4 010 000 0,75 0,74
Valtion Eläkerahasto 2 900 000 0,54 0,54
OP-Henkivakuutus Oy 1 527 291 0,28 0,28
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1 454 150 0,27 0,27
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat 1 270 000 0,24 0,24
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 1 174 415 0,22 0,22
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -
indeksiosuusrahasto
1 114 925 0,21 0,21
Keva 1 009 300 0,19 0,19
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf 864 065 0,16 0,16
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 830 243 0,15 0,15
OP-Suomi-sijoitusrahasto 812 251 0,15 0,15
Sijoitusrahasto Evli Suomi Select 750 000 0,14 0,14
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto 743 623 0,14 0,14
Nordea Suomi 719 984 0,13 0,13
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 670 430 0,12 0,12
Sigrid Juséliuksen Säätiö 664 150 0,12 0,12
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä 347 370 476 64,54 64,44
Muut yhteensä 103 674 386 19,26 19,23
Yhteensä 538 247 772 100 100

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Hallituksen jäsenten Sammon A-osakeomistukset ja johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osuudessa.

Vuoden 2024 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 200 039 Sammon A-osaketta (197 429). Omistusten yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04 prosenttia (0,04).

Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 235 053 (227 321) A-osaketta, mikä oli 0,04 prosenttia (0,04) osakemäärästä ja äänistä.

Omien osakkeiden ostoohjelmat

Sampo hankki ja mitätöi vuonna 2024 omia Aosakkeitaan yhteensä 11 747 690 kappaletta, mikä oli noin 2,1 prosenttia koko osakemäärästä.

Sampo käytti 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen 17.6.2024 tiedotetun mukaisesti vähentääkseen Sammon osakemäärän kasvusta johtuvaa laimentumista kesäkuussa julkistetun Topdanmark-vaihtotarjouksen seurauksena.

Pääomia käytettiin kahdessa vaiheessa: Ensiksi Sampo käynnisti 18.6.2024 yhteensä 400 miljoonan euron

suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Vaihtotarjouksen tuloksesta tiedottamisen jälkeen 16.9.2024 Sampo kasvatti ohjelmaa 475 miljoonaan euroon ja pidensi ohjelman kestoa 30.11.2024 saakka alun perin ilmoitetusta päättymisajankohdasta 31.10.2024. Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen käytettiin 325 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden osto-ohjelma päättyi 29.11.2024. Takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 40,43 euroa. Kaikki takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 10.12.2024.

Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Osakkeiden splittaus

Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta Aosaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta.

Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus.

Sampo-konsernin johtoryhmän kokoonpano

Topdanmarkin toimitusjohtaja ja Ifin varatoimitusjohtaja Peter Hermann on ilmoittanut Sammolle aikovansa etsiä uramahdollisuuksia konsernin ulkopuolella. Hän ei siten ota vastaan paikkaa Sammon johtoryhmässä, kuten aiemmin ilmoitettiin. Hermann jatkaa Topdanmarkin toimitusjohtajana Topdanmarkin ja If Vahinkovakuutus Oyj:n suunnitellun fuusion toteutumiseen kesällä 2025 saakka.

SAMPO OYJ

Hallitus

Sampo Oyj:n hallinnointirakenne

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 19.12.2024 julkaiseman, 1.1.2025 voimaan tulleen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin ("Hallinnointikoodi") mukaisesti. Selvitys annetaan osana hallituksen toimintakertomusta.

Hallinnointi Sampo Oyj:ssä

Sampo Oyj noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssin sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille. Lisäksi Sampo Oyj noudattaa Hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.1 Hallinnointikoodi on nähtävillä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi.

Sammon hallinnointi perustuu selkeään työnjakoon yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä. Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön keskeisten toimielinten toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon pääperiaatteet.

1Sampo Oyj noudattaa kotipaikkansa perusteella Hallinnointikoodia ja siitä johtuen poikkeaa tietyiltä osin Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodista (Svensk kod för bolagsstyrning, "Ruotsin hallinnointikoodi") ja Tanskan listayhtiöiden hallinnointikoodista (Anbefalinger for god Selskabsledelse, "Tanskan hallinointikoodi"). Ruotsin tai Tanskan hallinnointikoodin soveltaminen voisi johtaa Suomen ja Ruotsin tai Tanskan lainsäädännön, hallinnointikoodien sekä hallinnointikäytäntöjen eroavaisuuksista johtuen ristiriitaisuuksiin.

Merkittävimpänä poikkeuksena Ruotsin hallinnointikoodiin verrattuna on osakkeenomistajista muodostuvan nimityskomitean puuttuminen ja sille Ruotsin hallinnointikoodin mukaisesti kuuluvien tehtävien järjestäminen Sampo Oyj:ssä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta (Kollegiet för svensk bolagsstyrning) ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se Merkittävimmät poikkeukset Tanskan hallinnointikoodiin ovat yhtiökokouksen digitaalisen seuraamisen mahdollistaminen sekä ostotarjoustilanteisiin ja verokäytäntöihin liittyvät ohjeistukset. Sampo Oyj:n hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia ja hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. If-konsernin hallituksessa kuitenkin on työntekijöiden edustajia. Lisäksi Sampo poikkeaa joiltain osin Tanskan hallinnointikoodista toimivan johdon palkitsemisen osalta. Tanskan hallinnointikoodin on julkaissut Tanskan hallinnointilautakunta (Komitéen for god Selskabsledelse) ja se on nähtävillä osoitteessa corporategovernance.dk/recommendations-corporate-governance.

Konsernirakenteen muutokset

Konsernin rakenne

31.12.2024

Sampo ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tulee tekemään suositellun parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei omista. Topdanmarkin hallitus suositteli yksimielisesti tarjouksen hyväksymistä kaikille Topdanmarkin osakkeenomistajille. Tarjouksen seurauksena Sampo sai haltuunsa noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin osakkeista (pois lukien omat osakkeet) ja käynnisti vähemmistöosakkeenomistajien hallussa olevien Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastamisen. Tarjouksen toteuttamisen jälkeen loppuvuonna 2024 aloitettiin ennalta suunniteltu Topdanmarkin vahinkovakuutustoimintojen integraatio Ifin pohjoismaiseen liiketoimintaorganisaatioon.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Organisaatio

31.12.2024

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Sampo Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.

Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta). Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi hallituksen yhtiökokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun Sampo Oyj:n verkkosivustolla. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella.

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut asiat.

Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset, tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2024 Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa oli edustettuna yhteensä 3 188 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 320 218 518 osaketta ja 321 018 518 ääntä.

Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2023 osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.4.2024 ja osinko maksettiin Sammon osakkeenomistajille 7.5.2024 ja ruotsalaisten talletustodistusten omistajille 10.5.2024. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoaantava.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.

Varsinaisen yhtiökokouksen keskeisimmät tehtävät

  • ►Esitetään tilinpäätös ja hyväksytään tilinpäätös.
  • ►Esitetään tilintarkastuskertomus.
  • ►Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen voitto antaa aihetta.
  • ►Päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
  • ►Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista.
  • ►Päätetään tilintarkastajan palkkioista.
  • ►Valitaan hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja.
  • ►Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut osakkeenomistajan tai hallituksen ehdottamat asiat.
  • ►Annetaan neuvoa-antavat päätökset toimielinten palkitsemispolitiikasta sekä palkitsemisraportin hyväksymisestä.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 50 000 000 Sampo Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta sekä maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta A-sarjan osaketta ja kutakin B-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta B-sarjan osaketta. Hallitus ei päättänyt maksuttomasta osakeannista vuoden 2024 aikana.

Kaikki vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset tehtiin ilman erillistä äänestystä.

Ylimääräinen yhtiökokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yhdessä vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

Sampo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 9.7.2024 Helsingin Kulttuuritalolla. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa oli edustettuna 2 923 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 319 844 802 osaketta ja 320 644 802 ääntä.

Yhtiön hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valtuuttaakseen hallituksen päättämään osakeannista Sammon Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille tekemän suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen yhteydessä, joka julkistettiin 17.6.2024.

Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 57 468 782 uuden Sammon Aosakkeen antamisesta osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen (suunnattu anti), mikä vastaa noin 11,5 prosenttia yhtiön kaikista A-osakkeista ylimääräisen yhtiökokouksen kokouskutsun päivämääränä 17.6.2024.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä.

Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-sarjan osake oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-sarjan osake viiteen ääneen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 538 247 772, jakautuen 538 047 772 Asarjan osakkeeseen ja 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Jokainen A-sarjan osake tuotti yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeisiin liittyvä kokonaisäänimäärä oli 539 047 772.

Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää, että yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Kaikki Sampo Oyj:n B-sarjan osakkeet ovat yhtiöstä riippumattoman osakkeenomistajan hallussa. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti B-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen omistajan vaatimuksesta.

Lisäksi osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta, yhtiöjärjestyksen muuttamisesta osakesarjojen yhdistämiseksi tai muutoin osakesarjan oikeuksien vähentämisestä vain, mikäli ehdotusta kannattaa kunkin osakesarjan osalta vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä. Näin ollen Sampo Oyj:n osakesarjojen yhdistäminen ei ole yhtiön itsensä päätösvallassa.

31.12.2024 rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 195 482 kappaletta ja heidän omistuksessaan oli 191 825 790 osaketta, eli noin 35,7 prosenttia kaikista osakkeista. Tämän lisäksi kaikkiaan yhdentoista hallintarekisterin pitäjän hallussa oli 346 421 982 osaketta, edustaen noin 64,3 prosenttia osakkeista.

Hallitus

Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sampo Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäiset ohjeet, jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista, compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät

  • ►Vastaanottaa konsernitason raportointia.
  • ►Valvoo
    • liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä
    • taloudellisen raportoinnin järjestelmiä, mukaan lukien Kestävyysselvitys, sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta
    • lähipiiritoimia
    • tilintarkastajan riippumattomuutta sekä tilintarkastajan tarjoamia muita kuin lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita
  • konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
  • ►Päättää
  • Sampo-konsernin strategiasta ja muista merkittävistä strategisista tai laajakantoisista asioista
  • varsinaisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta
  • konsernitasoisista sekä Sampo Oyj:n periaatteista ja politiikoista, mukaan lukien Toimintaperiaatteet ja konsernin sisäisen tarkastuksen ohjeet
  • pääomitusta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta voitonjaoksi
  • konsernitasoisista palkitsemisasioista
  • konsernin sisäiseen malliin tehtävistä merkittävistä muutoksista ja valvojan
  • ►Valmistelee
    • konsolidoidun tilinpäätöksen
    • ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
  • ►Valitsee ja vapauttaa tehtävistään konsernijohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja palkitsemisesta kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan mukaisesti
  • ►Keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan arvioinnista.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi

Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa.

Hallituksen monimuotoisuus

Sampo Oyj:n hallitusta koskevan marraskuussa 2024 päivitetyn monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitusta valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus on tasapainoinen sekä Sampo-konsernin arvojen ja Toimintaperiaatteiden mukainen kokonaisuus tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävät ammatillinen kokemus sekä koulutustaso muun muassa taloudellisen osaamisen, Sammon toimialan, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja hallinnon sekä johtamisen osalta. Monimuotoisuus on merkittävä huomioon otettava tekijä ja ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta on huomioitava. Hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla on myös tärkeää, että jäseneksi valittavalla on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen ja että

hallituksen kokoonpano kokonaisuutena noudattaa Hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia. Lisätietoa hallituksen jäsenten taidoista ja kokemuksesta on saatavilla Sammon verkkosivustolla.

Sukupuolten välisen tasaväkisen jaon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia olisi naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi.

Hallituksen jäsenten
lukumäärä
Molempien sukupuolten
vähimmäismäärä
hallituksessa
3–4 1
5–6 2
7–8 3

Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sampo Oyj:n hallitus on keskimäärin saavuttanut tavoitteensa sukupuolijakauman monimuotoisuudelle ja hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on uudistetun tavoitteen mukaisesti vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. Vuonna 2024 molempia sukupuolia tuli olla edustettuna hallituksessa 37,5 prosenttia. 31.12.2024 Sampo Oyj:n hallituksen jäsenistä 33 prosenttia oli naisia ja 67 prosenttia oli miehiä. Huolellisesti valmistellusta ja toteutetusta kartoitusprosessista huolimatta ehdotettu hallituksen

kokoonpano ei täyttänyt sille asetettua tavoitetta, jonka mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna vähintään 37,5 prosenttia. Tähän on vaikuttanut käytettävissä olevien ja soveltuvien uusien ehdokkaiden rajallinen määrä. Sammon hallitus on edelleen sitoutunut molemmille sukupuolille asettamaansa tavoitteeseen ja jatkaa pyrkimyksiä tavoitteen täyttämiseksi asetettaessa henkilöitä ehdolle hallituksen jäsenen tehtävään tulevaisuudessa.

Hallituksen jäsenet

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen jäsenten lukumäärän yhdeksässä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo ja Annica Witschard. Lisäksi Astrid Stange valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin mukaisesti.

Vuonna 2024 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Antti Mäkinen Hallituksen puheenjohtaja Mies, s. 1961, OTK Suomen kansalainen

Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 17.5.2023 alkaen. Toimi Sampo Oyj:n hallituksen jäsenenä myös 2018–2021.

Jannica Fagerholm Hallituksen varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Nainen, s. 1961, KTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Mandatum Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Solidium Oy, hallituksen jäsen Kesko Oyj, hallituksen jäsen Svenska litteratursällskapet i Finland rf., hallituksen jäsen Kelonia (Private Equity -sijoitusyhtiö), hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 18.4.2013 alkaen ja sen varapuheenjohtajana 9.4.2019 alkaen.

Christian Clausen Hallituksen jäsen Pohjoismaiden puheenjohtaja, BlackRock Mies, s. 1955, KTM, MBA Tanskan kansalainen

Luottamustoimet

BW Group, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 21.4.2016 alkaen.

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Georg Ehrnrooth Hallituksen jäsen Mies, s. 1966, Maa- ja metsätalouden opintoja Suomen kansalainen

Luottamustoimet

eQ Oyj, hallituksen puheenjohtaja Byggmästare Anders J Ahlström Holding AB (publ), hallituksen jäsen Fennogens Investments S.A., hallituksen jäsen Topsin Investments S.A., hallituksen jäsen Geveles Ab, hallituksen puheenjohtaja Neptunia Invest AB, hallituksen jäsen Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Anders Walls Stiftelse, hallituksen jäsen Paavo Nurmen Säätiö, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 2.6.2020 alkaen.

Steve Langan

Hallituksen jäsen Mies, s. 1960, Filosofian kandidaatti (keskiajan historia ja taloushistoria) Iso-Britannian kansalainen

Luottamustoimet

The Kenneth Armitage Foundation, puheenjohtaja Hepworth Wakefield, hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj:n hallituksessa 18.5.2022 alkaen.

Risto Murto Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Mies, s. 1963, KTT Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Nordea Bank Oyj, hallituksen jäsen Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja e2 Tutkimus, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kulttuurirahasto, hallintoneuvoston jäsen Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kansallisooppera ja -baletti, hallintoneuvoston jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 16.4.2015 alkaen.

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Markus Rauramo Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Mies, s. 1968, VTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Eurelectric, varapuheenjohtaja

Sampo Oyj:n hallituksessa 19.5.2021 alkaen.

Astrid Stange Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, ELEMENT Insurance AG Nainen, s. 1965, taloustieteiden tohtori Saksan kansalainen

Luottamustoimet

Moody's Investors Service, EU:n ja Ison-Britannian hallintoneuvostojen jäsen Atos SE, hallituksen jäsen Lufthansa Group, hallintoneuvoston jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 25.4.2024 alkaen.

Annica Witschard Hallituksen jäsen Nainen, s. 1973, KTM Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Viaplay Group, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 17.5.2023 alkaen.

Fiona Clutterbuck

Hallituksen jäsen s. 1958, LLB (Hons) Iso-Britannian kansalainen

Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 9.4.2019–25.4.2024

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus

Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2024 aikana viisitoista kokousta. Tiedot nykyisten hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Läsnäolo (%) Kokoukset
Antti Mäkinen (hallituksen puheenjohtaja) 100 14/14
Jannica Fagerholm 100 14/14
Christian Clausen 100 14/14
Fiona Clutterbuck (jäsen 25.4.2024 saakka) 100 4/4
Georg Ehrnrooth 100 14/14
Steve Langan 92,86 13/14
Risto Murto 100 14/14
Markus Rauramo 100 14/14
Astrid Stange (jäsen 25.4.2024 alkaen) 90 10/11
Annica Witschard 92,86 13/14

Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:

Hallituksen omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Hallitus 31.12.2024 31.12.2023
Antti Mäkinen 8 550 7 010
Jannica Fagerholm 8 751 8 751
Christian Clausen 38 479 38 479
Fiona Clutterbuck1 3 678
Georg Ehrnrooth 130 345 129 532
Steve Langan 2 330 1 498
Risto Murto 5 869 5 169
Markus Rauramo 3 101 2 407
Astrid Stange2 889 0
Annica Witschard 1 725 905
Yhteensä 200 039 197 429
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,04 0,04
Hallituksen äänimäärä, % 0,04 0,04

Hallituksen jäsen 25.4.2024 asti

2 Hallituksen jäsen 25.4.2024 lähtien

Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.

1

Varsinainen yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille vuotuisia palkkioita seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:

  • hallituksen puheenjohtajalle 235 000 euroa
  • hallituksen varapuheenjohtajalle 135 000 euroa
  • kullekin muulle hallituksen jäsenelle 104 000 euroa
  • tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 29 000 euroa
  • kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 000 euroa.

Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sampo Oyj:n Asarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen, hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sampo Oyj:n valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden perustamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisesti riskienhallintaan kuuluvat asiat käsitellään Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnassa.

Tarkastusvaliokunta

Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Jannica Fagerholm. Muut jäsenet olivat Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Steve Langan ja Annica Witschard 25.4.2024 saakka ja siitä alkaenSteve Langan, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard. 31.12.2024 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan jäsenistä 60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia oli miehiä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty viereisessä taulukossa:

Läsnäolo (%) Kokoukset
100 4/4
100 1/1
100 1/1
100 4/4
100 3/3
67 2/3
100 4/4

Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

  • ►Valvoo ja arvioi
  • taloudellista ja valvontaraportointia
  • konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta
  • lakisääteistä ja ulkoista tilintarkastusta, tilintarkastajan riippumattomuutta, tilintarkastajan raportointia sekä muiden kuin lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden hankkimista
  • konserniyhtiöiden sekä konsernin pääomavaatimuksia, kannattavuutta sekä rahoitusasemaa
  • riskienhallintajärjestelmän tehokasta toimintaa
  • riskienhallintapolitiikkojen ja muiden asiaan liittyvien ohjeiden valmistelua ja noudattamista
  • konsernin compliance-toimintojen toimia ja prosesseja, merkittäviä oikeudenkäyntejä sekä lakien ja määräysten noudattamista
  • kanssakäymistä viranomaisten kanssa
  • yhtiön verotuksellista asemaa sekä veroriskejä
  • konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
  • ►Monitoroi ja arvioi
    • muun kuin taloudellisen raportoinnin (Kestävyysselvitys) valmistelua
  • sisäisen tarkastuksen raportointia ja hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja strategian
  • Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta
  • sisäisen valvonnan ja muun hallintojärjestelmän tehokkuutta
  • lähipiiritoimia ja niihin liittyviä raportointiprosesseja
  • konsernin riskejä, riskienhallintaprosesseja ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta
  • IT-järjestelmien tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä ja prosesseja
  • riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden noudattamista.
  • ►Laatii ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle tilintarkastajan valitsemisesta ja tilintarkastajan palkkioista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Sampo Oyj:n hallitusta koskevan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti Sampo Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava huomioon seuraavat tekijät sekä muut hallituksen mahdollisesti määrittelemät tekijät:

  • (I) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset
  • (II) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta, osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja taustoja
  • (III) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
  • (IV) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja ajankäyttömahdollisuuksien arviointi ja nykyisten jäsenten kohdalla siihenastinen suoriutuminen).

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta antaa yhtiökokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja ehdotustensa perusteista.

Työjärjestyksensä mukaisesti nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana ja kahdesta kolmeen hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Antti Mäkinen. Valiokunnan muut jäsenet olivat Christian Clausen, Risto Murto ja Markus Rauramo 25.4.2024 saakka sekä Christian Clausen, Georg Ehrnrooth ja Risto Murto 25.4.2024 alkaen. 31.12.2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä 100 prosenttia oli miehiä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2024 aikana seitsemän kokousta. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Läsnäolo (%) Kokoukset
Antti Mäkinen (Valiokunnan
puheenjohtaja)
100 6/6
Christian Clausen 83 5/6
Georg Ehrnrooth (jäsen
25.4.2024 alkaen)
100 4/4
Risto Murto 100 6/6
Markus Rauramo (jäsen
25.4.2024 saakka)
100 2/2

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

  • ►Valvoo yleisellä tasolla konsernin palkitsemisen täytäntöönpanoa Sampo-konsernissa.
  • ►Arvioi toimivan johdon palkitsemisen ja heidän palkitsemisrakenteensa sopivuutta.
  • ►Valmistelee ja esittelee ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkitsemisesta sekä toimielinten palkitsemispolitiikasta.
  • ►Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallitukselle
  • hallituksen jäsenten riippumattomuuden arvioinnista, hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valiokuntien puheenjohtajista sekä hallituksen monimuotoisuuspolitiikasta
  • hallituksen ja Sampo-konsernin ylimmän johdon jatkuvuussuunnitelmista
  • konsernijohtajan, konsernin tarkastusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten nimittämisestä sekä heidän Fit & Proper -arvioinneistaan
  • konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista ja työsuhteen ehdoista sekä heille tosiasiallisesti maksettavista palkkioista
  • Sampo-konsernin Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta ja pitkä ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella maksettavista enimmäismääristä
  • Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteista ja Sampo-konsernin palkitsemispolitiikasta henkilöstölle.
  • ►Valmistelee vuosittaisen hallituksen toiminnan arvioinnin.

Konsernijohtaja

Sampo Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta palkitsemisesta.

Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sampo Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sampo Oyj:n toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sampo Oyj:n kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii tekniikan lisensiaatti Torbjörn Magnusson. Hänen toimitusjohtajasopimuksensa on voimassa toistaiseksi. Yhtiö voi irtisanoa Torbjörn Magnussonin toimitusjohtajasopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla, jolta ajalta hänelle maksetaan irtisanomisajan palkka. Tämän lisäksi, johtuen Magnussonin aiemmassa tehtävässä If P&C Insurance Holding Ltd:n toimitusjohtajana sovelletuista ehdoista, hän on oikeutettu enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen, mikäli i) Sampo Oyj irtisanoo sopimuksen tai ii) konsernijohtaja irtisanoo sopimuksen yhtiön rikottua olennaisesti sopimusta tai konsernijohtajan vastuiden olennaisesti muututtua Sampo-konsernin yhtiörakenteessa tai omistajuudessa tapahtuneiden merkittävien muutoksien seurauksena.

Sampo-konsernin johtoryhmä

Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän toimimaan konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta 13 kertaa.

31.12.2024 Sampo Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsenistä 14 prosenttia oli naisia ja 86 prosenttia oli miehiä.

Vuonna 2024 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Torbjörn Magnusson Konsernijohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1963, TkL Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen puheenjohtaja

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004.

Knut Arne Alsaker Talousjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1973, KTM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen jäsen Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2014.

Ingrid Janbu Holthe Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Nainen, s. 1982, KTM, CEMS MIM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), vahinkovakuutusvaliokunnan jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Klas Svensson Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1985, MBA Ruotsin kansalainen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024.

Ville Talasmäki Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1975, KTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S,hallituksen jäsen Finanssiala ry, hallituksen jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma, hallituksen varajäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023.

Morten Thorsrud Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1971, KTM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen varapuheenjohtaja Hastings Group, hallituksen jäsen Euronext, hallintoneuvoston jäsen Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), johtokunnan jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto

Ricard Wennerklint

Strategiajohtaja, Sampo-konserni

Mies, s. 1969, Yritysjohdon koulutus, syventävät johtamisopinnot Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen puheenjohtaja Hastings Group, hallituksen puheenjohtaja NOBA Bank Group AB (publ) (aiemmin Nordax Bank AB (publ)), hallituksen puheenjohtaja If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.

Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:

Johtoryhmän omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Johtoryhmä 31.12.2024 31.12.2023
Torbjörn Magnusson 48 355 46 268
Knut Arne Alsaker 49 449 43 412
Ingrid Janbu Holthe 10 867 5 588
Klas Svensson 4 761 0
Ville Talasmäki 20 449 17 801
Morten Thorsrud 73 570 65 788
Ricard Wennerklint 27 602 48 464
Yhteensä 235 053 227 321
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,04 0,04
Johtoryhmän äänimäärä, % 0,04 0,04

Konsernijohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Sampo Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

Palkitseminen

Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampokonsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteissa esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet. Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.

Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen kanssa.

Palkitsemismekanismien on kannustettava ja innostettava työntekijöitä jatkuvasti tekemään parhaansa ja ylittämään tavoitteensa. Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti hyvin perustellun ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liialliseen tai epäsuotavaan riskinottoon.

Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat:

(a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut

Kiinteä palkitseminen on työntekijän

palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.

Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua riskinoton arviointiin ja

vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampokonserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/ vapauttamatta.

Vuonna 2024 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 11 miljoonaa euroa (6,5).

Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Maaliskuussa 2024 Sampo Oyj:n hallitus päätti uuden, suoritusperusteisen pitkäaikaisen

kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille. Sammon 2024 toimielinten palkitsemisraportissa on lisätietoa konsernin uudesta 2024 pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lisäksi toinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1 ja ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1/2 maksettiin vuonna 2024. Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon osakkeen arvon kehitykseen sekä maksettuihin osinkoihin kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat riskisopeutetun pääoman tuottoon liittyvät ansaintakriteerit. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta.

Vuonna 2024 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 62 miljoonalla eurolla (71). Pitkäaikaisten kannustin-järjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 43 miljoonalla eurolla (38). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2024 oli -14 miljoonaa euroa (-10).

Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 esiteltiin vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka hyväksyi sen. Ottaen huomioon annetut ennakkoäänet sekä Sammolle ennen varsinaista yhtiökokousta toimitetut hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien ja ruotsalaisten talletustodistusten haltijoiden äänestysohjeet, ehdotusta kannatti 96 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.

Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024 hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024. Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan palkitsemisesta, ja se on laadittu hallinnointikoodi 2025:n suositusten mukaisesti. Hallinnointikoodi 2025 on nähtävillä kokonaisuudessaan

Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisesti. Sammon palkitsemispolitiikka esitettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle vuonna 2024. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Henkilöstö

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2024 keskimäärin 14 280 henkeä (13 272). Konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2024 yhteensä 14 779 henkeä (13 450).

Henkilöstömäärä

Sampo-konserni, 2024

Sampo-konsernin henkilöstömäärä Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2024
% Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2023
%
Yhtiöittäin
If 8 070 57 7 858 59
Hastings 3 736 26 3 200 24
Topdanmark 2 412 17 2 160 16
Sampo Oyj 61 54
Yhteensä 14 280 100 13 272 100
Maittain
Iso-Britannia 3 710 26 3 176 24
Tanska 2 971 20,8 2 756 21
Suomi 1 973 13,8 1 934 15
Ruotsi 2 486 17,4 2 446 18
Norja 1 680 11,8 1 613 12
Muut maat 1 460 11,2 1 346 10
Yhteensä 14 280 100 13 272 100

*Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 66 (58), joista 57 (49) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (9) sivukonttorilla Ruotsissa.

Sisäinen valvonta Sampokonsernissa

Sampo-konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat konsernin sisäisen valvonnan eri osa-alueet.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen.

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa, compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla Sampo Oyj:n hallitus ohjaa konsernin toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.

Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintojen riskienhallintamenettelyjen lisäksi sekä liiketoimintaa tukevia, että siitä erillään olevia, riippumattomia valvonta- ja ohjaustoimintoja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella keskeisinä osina Sampo Oyj:n sisäistä valvontaa ovat

konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan riippumaton sisäinen tarkastus.

Raportointi

Taloudellinen raportointi

Taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on varmistaa, että Sampo Oyj:n hallituksella sekä ylimmällä johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon.

Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut.

Konsernin taloudellinen raportointi perustuu sekä emoyhtiössä tuotettavaan että tytäryhtiöiden toimittamaan informaatioon, jonka aikataulun ja sisällön konsernin taloushallinnon yksiköt määrittelevät. Kukin tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia emoyhtiölle.

Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group Control) ja Konsernin taloudellinen raportointi (Group Financial Reporting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, seurata tytäryhtiöiden tulosten kehitystä ja ennusteita sekä huolehtia kuukausittaisesta konsernin tulosseurannasta, konsernitason sijoitusraportoinnista, tulosennustamisesta ja vakavaraisuuden laskennasta. Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista sekä tuottaa erilaisia valuaatioita sekä markkina-analyysejä ja -katsauksia. Konsernilaskentayksikkö vastaa konsernin vuosittaisesta ja neljännesvuosittaisesta kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista valvontaviranomaisille.

Konsernin taloudellinen raportointi -yksikön tehtävänä on valmistella konsernin osavuosiraportit ja tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti. Osavuosiraportit ja tilinpäätös käsitellään konsernin hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi Konsernin taloudellinen raportointiyksikkö laskee konsernin tuloksen kuukausitasolla, minkä pohjalta Konsernilaskenta tekee omat kuukausitason analyysinsä.

Johdon raportti (Management Report) jaetaan konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja yhteenveto siitä toimitetaan Sampo Oyj:n hallitukselle säännöllisin väliajoin.

Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle sekä hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Konsernin vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin johtoryhmälle, hallitukselle ja hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.

Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys)

Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin vastuullisuustoimintaa sekä siihen liittyvää konsernin raportointia konsernin eri sidosryhmien etujen ja odotusten mukaisesti.

Sampo Oyj:n hallituksella on ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioissa, jotka kattavat kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon (ESG) liittyvät näkökohdat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampokonsernin vastuullisuusraportointia ja -toimintaa.

Konsernin talousjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, johtaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja myös varmistaa, että konsernijohtajalle raportoidaan riittävästi vastuullisuusasioista.

Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusjohtajan johdolla vastuullisuustyön kehittämisestä ja koordinoinnista konsernitasolla. Yksikkö valmistelee konsernitason vastuullisuusraportit ja vastuullisuusohjelman, joka määrittää vastuullisuustyön suunnan. Lisäksi vastuullisuusyksikkö asettaa aikatauluja ja toiveita, tarjoaa ohjeistusta tytäryhtiöille, sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia.

Tytäryhtiöissä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt ovat aktiivisesti mukana konsernin vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa. Konsernitason vastuullisuusraportointi perustuu suurelta osin tytäryhtiöiden Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikölle ennalta määritellyn aikataulun ja formaatin mukaisesti toimittamiin tietoihin. Kukin tytäryhtiö on vastuussa emoyhtiölle tapahtuvasta raportoinnistaan ja sen oikeellisuudesta.

Sampo-konsernin Kestävyysselvitys julkaistaan vuosittain osana toimintakertomusta.

Riskienhallinta

Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää riskienhallinnan periaatteet ja niihin kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoimintaalueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampokonsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitysja palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaperiaatteisiin kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.

Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (Risk Management) tehtävänä on varmistaa riskienhallinnan tehokas toimivuus tytäryhtiöissä ja valvoa, arvioida ja raportoida konsernitason riskeistä ja riskien hallinnasta, myös emoyhtiön osalta.

Riskienhallintajärjestelmä

Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että Sampo Oyj:n ylin johto ja hallitus ovat koko ajan tietoisia kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös niitä vastaavat riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan pääosin konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa.

Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä perustuu emoyhtiön laatimiin riskienhallintaperiaatteisiin. Konsernin liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman riskienhallintansa perustuen konsernitason periaatteisiin liiketoiminnan erityispiirteet sekä kansalliset lait ja määräykset huomioiden.

Sammon riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi riskienhallintajärjestelmä sisältää hallintorakenteen ja valtuutukset sekä selkeän vastuunjaon liiketoimintalinjojen ja itsenäisten toimintojen välillä. Konsernin vakuutusyhtiöillä tulee olla varovaiset arvostus-, riskienmittaus- ja raportointimenettelyt yhtiöiden tarkempien riskipolitiikkojen ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden mukaisesti.

Sampo-konsernin ohjausrakenne

Emoyhtiön ohjaus

Konsernin emoyhtiö Sampo ohjaa vakuutusyhtiöitään asettamalla tavoitteita vakuutusliiketoiminnalle ja operatiiviselle tehokkuudelle sekä määrittelemällä yhtiöiden toiminnalle keskeiset reunaehdot konsernitason toimintaperiaatteiden avulla. Emoyhtiö arvioi pääomituksen riittävyyttä ja pääomarakenteen tarkoituksenmukaisuutta sekä konsernin että vakuutusyhtiöiden tasolla.

Emoyhtiön valvonta ja toiminta

Sammon riskinottohalukkuus määrittelee rajat sille, millaisia riskejä konserni on valmis ottamaan saavuttaakseen tavoitteensa. Emoyhtiö Sampo tarkastelee liiketoiminta-alueiden toimintaa jatkuvasti perustuen sekä konsernitason että liiketoiminta-alueiden tietoihin. Sammon hallitus päättää kyseisten tietojen perusteella konsernin taseelle asetettavista tavoitteista ja emoyhtiön likviditeettivarannoista.

Liiketoiminta-alueiden toiminta ja riskienhallinta

Sammon liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman liiketoimintansa Sammon strategisten päätösten toteuttamiseksi. Ne päättävät oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioiden erityisistä riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, riskirajoista sekä valtuuksien delegoinnista, Sammon antamien ohjeistusten tai muiden Sammon hallituksen tekemien sitovien päätösten mukaisesti. Liiketoimintoja valvovat eri toimielimet ja viime kädessä hallitukset, joiden jäsenet ovat pääosin Sammon tai Sampo-konsernin yhtiöiden johtotehtävissä. Tytäryhtiöiden linjaorganisaatiot ovat vastuussa tuotteidensa ja palveluidensa hinnoittelusta, sekä niiden myynnin organisoinnista ja prosessien implementoinnista. Näin taataan toimintojen kannattavuus, tehokkuus, laatu, turvallisuus ja jatkuvuus, sekä myös vastuut asiakkaille. Tytäryhtiöt vastaavat lisäksi varojen ja velkojen hallinnoinnista sekä pääomituksesta vakuutusyhtiötasolla.

Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, joka on liiketoimintojen vastuulla ja jota riippumattomat riskienhallinnan asiantuntijat tukevat ja valvovat. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot tarjoavat täydentävää asiantuntemusta sekä tukevat, valvovat ja haastavat liiketoimintoja riskien hallintaan liittyvissä asioissa. Tämä sisältää riskienhallintakäytäntöjen kehittämistä, implementointia ja jatkuvaa parantamista prosessi-, järjestelmä- ja yhtiötasolla. Vaikka liiketoimintojen ja riippumattoman riskienhallinnan vastuut on selkeästi eriytetty toisistaan Sampokonsernissa, on näiden toimintojen välillä jatkuva keskusteluyhteys. Sampo-konserni on määritellyt konserninlaajuisesti sovellettavassa sisäisen valvonnan politiikassaan sisäisten sidosryhmien roolit ja vastuut.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan luokitella seuraavasti:

Riskien, pääomituksen ja tuottojen mittaaminen ja

raportointi: Talous- ja riskienhallintatoimintojen vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla riippumaton mittaus ja valvonta sisältäen sekä toiminnan yleisen valvonnan että kannattavuus-, riski- ja pääomituslaskennan.

Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi:

Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia. Vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti niiden riski-tuottosuhteita. Talous- ja riskienhallintatoiminnoissa käytetään puolestaan merkittävästi aikaa riskianalyyseihin ja raportointiin sekä pääomasuunnitteluun.

Toimenpiteet: Vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia liiketoimintatransaktioita toteutetaan annettujen toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat liiketoimintojen ja sijoitustoimintojen vastuulla. Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen.

Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään tärkeimpänä riskienhallinta- ja pääomanhallintaprosessien vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoimintaja sijoitusyksiköitä tarkasti harkittuun riskinottoon.

Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen edesauttaa riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista:

1. Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino:

  • Tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on tunnistettu, arvioitu ja analysoitu.
  • Vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut tuotot ja riskit ovat tasapainossa, ja seuraamusriskejä hallitaan riittävällä tasolla.
  • Pääomitusta hallitaan siten, että se on riittävä suhteessa tämänhetkisiin liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin ja liiketoimintariskeihin huomioiden liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus.
  • Riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti.

2.Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit:

  • asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat tehokkaita, laadukkaita ja riittävästi turvattu
  • toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja kattavaa
  • päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja ajantasaiseen tietoon.

3. Strateginen ja operatiivinen joustavuus:

  • Ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset riskit on tunnistettu ja arvioitu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
  • Yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan toimeenpanon liiketoimintaympäristössä.

Kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan, riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus oman pääoman tuottoon ja se lieventää vuosittaisia kannattavuuden vaihteluja.

Riskienhallinnan raportointi ja hallintokehikko

Sammon tuotoista, riskeistä ja pääomasta raportoidaan Sampo Oyj:n hallitukselle vähintään neljännesvuosittain. Säännöllisen riskiraportoinnin lisäksi konsernin CRO voi pyytää ryhmän yhtiöitä valmistelemaan analyysin/ tarkastelun erityishuomioita vaativista aiheista, ja vakavissa tapauksissa yhtiöiden tulee informoida Sampo Oyj:ta määritellyn prosessin mukaisesti.

Sampo Oyj:n hallitus ja sen asettama tarkastusvaliokunta vastaavat yhdessä konsernin yhtiöiden hallitusten kanssa konsernin riskienhallintajärjestelmästä kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen periaatteiden, ohjeistuksien ja päätösvaltuuksien (limiittien) puitteissa. Sampo-konsernin riskikomitea varmistaa toimivan viestinnän ja yhteistyön toteutumisen riskienhallinnan ja riskiraportoinnin osalta Sampo-konsernissa. Konsernin sisäisen mallin komitea on seuraavien toimijoiden neuvoa-antava ja valmisteleva elin: Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja, sekä niiden konsernin yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat, jotka käyttävät ryhmän sisäistä mallia vakavaraisuuspääoman laskentaan.

Näiden lisäksi Sampo on perustanut Sampo-konsernin jälleenvakuutuskomitean, jossa tarkoituksena on keskustella jälleenvakuutukseen liittyvistä aiheista eri konserniyhtiöissä, ja yhtenäistää konsernitason jälleenvakuutusstrategiaa ja -ostoja.

Ifissä ja Hastingsissa riskejä valvoo myös niiden riskikomiteat.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta annetaan Sampo-konsernin Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa 2024, joka julkaistaan toukokuussa 2025 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024.

Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko

Compliance

Sampo-konsernissa "compliance" on liiketoimintaa tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien mukaista.

Sampo-konsernin compliance-periaatteiden lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on keskeinen osa Sampo Oyj:n yrityskulttuuria. Periaatteet varmistavat sen, että compliance-toiminta on konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliancetoiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä. Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan.

Sampo-konsernin compliance-periaatteita sovelletaan kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin huomattava, että Sampo-konsernin yhtiöt toimivat monissa eri valtioissa ja niiden on siten noudatettava paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä.

Periaatteet onkin määritetty siten, että ne mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn.

Periaatteiden mukaisesti kaiken compliance-toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että konserniyhtiöiden toiminnassa sekä toiminnan taloudellisen tuloksen ja riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.

Compliance-toimintojen tehtävänä on muun muassa varmistaa, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset on toimeenpantu asianmukaisesti yhtiöiden ohjeistoissa ja käytännön toiminnassa.

Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla sovellettavan lainsäädännön puitteissa.

Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin complianceperiaatteissa määrätyllä tavalla. Sampo Oyj:n Compliance-toiminto vastaa raporttien laadinnan valvomisesta tytäryhtiöiden toimittamien alakonsernikohtaisten raporttien pohjalta.

Sampo-konsernin konsernijohtaja on vastuussa konsernitasoisen compliance-toiminnon asianmukaisesta järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa compliance-toiminnon järjestämisestä johtamassaan yhtiössä.

Sisäpiirihallinto

Sampo-konsernin toimiala, ja erityisesti tytäryhtiöiden laaja sijoitustoiminta huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia Sampo-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä sekä Sampo Oyj:n hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014 (MAR)), sekä soveltuva kansallinen sääntely, mukaan lukien Nasdaq Helsingin valmistelema sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan määräykset sekä kannanotot ja tulkinnat.

Konsernin johtoryhmän jäsenet, kaikki Sampo Oyj:n työntekijät ja ne konsernin työntekijät, jotka työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista, ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia:

  • henkilöt eivät saa tehdä mitään Sampo-konsernin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa 30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu suljettu ikkuna)
  • henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella Sammon Aosakkeiden (mukaan lukien talletustodistukset ja osakeoikeudet) hankinnan ja luovutuksen tai vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan tulee olla vähintään kuukausi
  • Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä tulee pyytää etukäteinen lupa kaupankäynnille Sampo-konsernin rahoitusvälineillä sekä muilla rahoitusvälineillä, jotka on erikseen määritelty luvanvaraisiksi.

Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa sisäpiirivastaava.

Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri.

Whistleblowing

Sampo Oyj:llä on ilmoituskanava, jolla toteutetaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset velvollisuudet.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulon yhteydessä Sampo Oyj otti käyttöön kaikille työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi (ns. whistleblowing). Kaikki tällaiset ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman pitkälle suojaten. Vuoden 2024 aikana ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.

Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä omaa henkilöstöään ja sidosryhmiään palvelevat järjestelmät havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi pääsääntöisesti solmia lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa sopimuksia ehdoilla, jotka poikkeavat Sampo Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden normaalisti soveltamista ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista tulee sopia kirjallisesti sovellettavan paikallisen

sääntelyn mukaan ja yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa, kuten toimet suoritettaisiin toisistaan riippumattomien tahojen välillä.

Sampo-konsernin lähipiiritoimet ovat yleensä sisäisten palvelujen ostoa tai liittyvät muihin palveluihin tai tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista liiketoimintaa.

Sampo-konsernin lähipiiritoimia koskevaa ohjetta sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Ohjeessa vahvistetaan konsernitasoiset periaatteet lähipiiritoimien seurannalle ja arvioinnille sekä niitä koskevalle päätöksenteolle ja raportoinnille. Yhtiötasoista lähipiiritoimien tunnistamista, päätöksentekoa ja raportointia koskevat prosessit määritellään yhtiökohtaisissa ohjeissa, jotka kunkin konserniyhtiön hallitus hyväksyy.

Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista, edellyttävät Sampo Oyj:n hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista. Tällaiset toimet tulee myös raportoida konsernin compliance-yksikölle etukäteen.

Jokaisen Sammon alakonsernin tulee ylläpitää rekisteriä Sampo-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja raportoiduista lähipiiritoimista. Koottu lista Sampo Oyj:n lähipiirisopimuksista lähetetään Sampo Oyj:n hallitukselle tai sen asettamalle valiokunnalle vuosittain. Hallitus tai sen valiokunta seuraa ja arvioi, ovatko sopimukset ja toimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä tavanomaisia ja tehty ehdoin, joita sovellettaisiin riippumattomien osapuolten välillä tehtäviin toimiin.

Lisäksi Solvenssi II -sääntely edellyttää Sampokonsernin yhtiöiden raportoivan merkittävistä lähipiiritoimista myös valvoville viranomaisille.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista riippumattomana toimintona, tehtävänään arvioida sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä sen kypsyyttä Sampo-konsernissa. Sillä on systemaattinen lähestymistapa arvioida ja parantaa riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosesseja ja näin ollen auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa. Konsernitasoisena toimintona sisäinen tarkastus on Sampo Oyj:n hallituksen alainen ja

raportoi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Toiminnosta vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja (Group Chief Audit Executive), jonka nimittää Sampo Oyj:n hallitus. Sisäisen tarkastuksen toiminnot järjestetään kuhunkin konserniyhtiöön säännösten mukaisesti ja ne hyväksytetään kyseessä olevan yhtiön hallituksella tai vastaavalla toimielimellä.

Tarkastustyössä noudatetaan konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamaa konsernin sisäisen tarkastuksen ohjetta (Sampo Group Internal Audit Policy). Sisäinen tarkastus noudattaa ohjeen mukaan soveltuvin osin IIA:n (Institute of Internal Auditors) velvoittavia kansainvälisiä ammattistandardeja.

Sisäinen tarkastus laatii säänneltyihin yhtiöihin tarkastussuunnitelmat. Alakonsernit voivat päättää sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman kattaman ajanjakson. Suunnitelmat päivitetään vuosittain ja niille haetaan kunkin kyseessä olevan konserniyhtiön hallituksen hyväksyntä. Alakonsernien tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Lähestymistapa on riskiperusteinen ja se huomioi liiketoiminnan painopistealueet. Tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi myös tilintarkastajille.

Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle sekä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Yksittäistä yhtiötä koskevat tarkastushavainnot raportoidaan asianosaisen yhtiön johdolle. Lisäksi toiminto tuottaa yhteenvetoraportit asianosaisista yhtiöistä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle ja säänneltyjen yhtiöiden hallituksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä raportit sisältävät tiedot havaituista vakavista puutteista sekä riskeistä, jotka liittyvät tarkastussuunnitelman toteutumatta jääneisiin toimenpiteisiin, joita ei ole toteutettu sovittujen toimintasuunnitelmien mukaan, sekä niihin liittyvistä riskeistä. Näiden lisäksi sisäinen tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit Sampokonsernille.

Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen toiminnoilla on kattava laadunvarmistus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmien tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle.

Tilintarkastaja

  • • Deloitte Ltd
  • Tilintarkastusyhteisö
  • • Jukka Vattulainen, KHT KRT Päävastuullinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja

Sampo Oyj:n sekä If-, Topdanmark- ja Hastingskonsernien tilintarkastajana toimi vuonna 2024 tilintarkastusyhteisö Deloitte. Deloitte valittiin Topdanmarkin tilintarkastajaksi vuonna 2024.

Sampo-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita yhteensä noin 4 322 000 euroa. Lisäksi Sampokonsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista yhteensä noin 712 000 euroa, joka on enimmillään noin 16,5 prosenttia Sampo-konsernin tilintarkastusyhteisö Deloittelle maksamista tilintarkastuspalkkioista

Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita laskun mukaan yhteensä noin 450 000 euroa sekä noin 137 000 euroa kestävyysraportoinnin varmentamisen palkkiota. Lisäksi Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita yhteensä noin 204 000 euroa.

Sampo Oyj:n 25.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, jonka päävastuullisena tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT KRT Jukka Vattulainen. KHT KRT Jukka Vattulainen on toiminut Sampo Oyj:n päävastuullisena tilintarkastajana vuoden 2021 toukokuusta lähtien.

Kestävyysselvitys

Yleiset tiedot
56
Laatimisperusteet
56
Hallinto
56
Strategia

61
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
68
Ympäristötiedot
71
EU-taksonomia
71
Vakuutustoiminta
72
Sijoitustoiminta
74
Ilmastonmuutos

77
Strategia
78
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
80

Mittarit ja tavoitteet
82
Resurssien käyttö ja kiertotalous
87
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
88
Mittarit ja tavoitteet

89
Yhteiskunnalliset tiedot
90
Oma työvoima 90
Strategia 91
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
91
Mittarit ja tavoitteet
95
Arvoketjun työntekijät 102
Strategia 103
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
103
Mittarit ja tavoitteet
106

Kuluttajat ja loppukäyttäjät
107
Strategia 108
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
108
Mittarit ja tavoitteet
112
Hallintotapatiedot 115
Liiketoiminnan harjoittaminen
115
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
116
Mittarit ja tavoitteet
118
Liitteet
119

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

Tämä Sampo-konsernin Kestävyysselvitys 2024 on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Selvitys kattaa Sampo Oyj:n (Sampo) sekä sen tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ) (If), mukaan lukien Topdanmark A/S (Topdanmark), ja Hastings Group (Consolidated) Ltd:n (Hastings). Kestävyysselvityksen laatimisperiaatteet noudattavat Sampo-konsernin tilinpäätösraportoinnissa käytettyjä periaatteita. Selvitys ottaa huomioon Sampo-konsernin oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun, jotka kuvataan tarkemmin Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju -otsikon alla (s. 61).

Sampo-konserni ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioihin vedoten. Sampo-konserni ei ole myöskään käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19a § 3 momentissa ja 29a § 3 momentissa säädettyä poikkeusta.

ESRS 1 liitteen C mukaisesti Sampo-konserni on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois kaikkia yhtiöitä koskevat vaiheittain käyttöön otettavat tiedonantovaatimukset vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa.

Sampo-konserni ei ole merkinnyt tätä Kestävyysselvitystä kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaisilla digitaalisilla XBRLkestävyystunnisteilla, koska yhtiön ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin (EU) lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Tämän Kestävyysselvityksen varmentaja ei ole varmentanut Kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja (vuoden 2023 luvut) EU-taksonomian ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Sampo-konserni raportoi tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (esim. arvioinnissa käytetyt lähteet, tulosten epävarmuus) soveltuvin osin niiden tietojen yhteydessä, joihin ne viittaavat (esim. kunkin mittarin yhteydessä kuvatuissa laskentamenetelmissä).

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kokoonpano ja monimuotoisuus

Sampo-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat yhdeksästä yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä sekä Sampo-konsernin konsernijohtajasta. Sammon hallituksessa ei ole yhtiön työntekijöiden edustajia. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.

Marraskuussa 2024 päivitetty Sammon hallitusta koskeva monimuotoisuuspolitiikka pyrkii varmistamaan, että hallituksella on sopiva yhdistelmä tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta Sampo-konsernin arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävä ammatillinen kokemus sekä koulutus muun muassa taloudellisen osaamisen, toimialaosaamisen, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun sekä hallinnon ja johtamisen osalta. Monimuotoisuus on olennainen osa hallituksen kokoonpanoa, jossa otetaan huomioon ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta. Hallitusten jäsenten odotetaan myös käyttävän riittävästi aikaa hallituksen tehtävien hoitamiseen ja hallituksen tulee kokonaisuutena noudattaa hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia.

Sukupuolten välisen tasapainon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin tehdä, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava tehokas hallituksen tehtävien hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sammon hallitus on keskimäärin saavuttanut sukupuolijakaumatavoitteensa. Hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. 31.12.2024 Sammon hallituksen jäsenistä 33,3 prosenttia oli naisia ja 66,7 prosenttia miehiä.

Tehtävät ja vastuut

Sammon hallituksella on kokonaisvastuu ja ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioista, kattaen kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointitapaan (ESG) liittyvät asiat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampokonsernin kestävyysraportointia ja -toimia, kuten CSRD:n mukaista raportointia, kaksoisolennaisuusarviointia ja Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa. Sekä lakisääteinen kestävyysraportointi että konsernin vastuullisuusohjelma auttavat hallitusta ja ylintä johtoa

seuraamaan vastuullisuustyötä sekä siihen liittyviä tavoitteita. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus hyväksyy Sampo-konsernin vuosittain julkaistavan kestävyysselvityksen, mukaan lukien kaksoisolennaisuusarvioinnin, sekä vuosittain päivitettävät toimintaperiaatteet.

Sammon hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä nimittää Sampo-konsernin johtoryhmän. Konsernijohtajan tehtävänä on Sammon päivittäinen johtaminen. Konsernin johtoryhmä tukee konsernijohtajaa Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Sampo-konsernin talousjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen ja ohjaa Sammon vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja varmistaa myös, että vastuullisuusasioista raportoidaan riittävästi konsernijohtajalle. Sammon vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusnäkökohtien kehittämisestä ja koordinoimisesta konsernitasolla. Konsernin talousjohtaja ja vastuullisuusyksikkö raportoivat tarvittaessa hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä tavoitteista.

Osaaminen ja asiantuntemus

Sampo on tunnistanut merkittävät osaamisalueet, joista hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä osaaminen ja kokemus. Näihin kuuluvat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittaminen, hallintojärjestelmä sekä olennaiset vakuutusalaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Sammolla on käytössään hallituksen asiantuntemusta kuvaava matriisi, joka listaa merkittävät osaamisalueet sekä niiden hallituksen jäsenten määrän ja osuuden, joilla on vahva kokemus kullakin osaamisalueella (itsearviointi).

Hallituksen asiantuntemusta kuvaavassa matriisissa on tunnistettu myös muu kuin taloudellinen kokemus yhdeksi merkittäväksi osaamisalueeksi. Tämä määritellään kyvyksi tulkita yrityksen muita kuin taloudellisia tietoja (mukaan lukien ESG-asioihin liittyvät tiedot), tunnistaa keskeiset kysymykset, asettaa asianmukaiset valvontamekanismit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen perusteella. Aiemman kokemuksen lisäksi hallituksella on mahdollisuus saada koulutusta keskeisiksi tunnistetuista aihealueista tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenet voivat myös hyödyntää esimerkiksi muissa tehtävissä kerryttämäänsä osaamista. Sammon hallituksen jäsenille järjestettiin CSRD-koulutus helmikuussa 2024.

Vastuullisuuden hallinnointi- ja raportointirakenne

Sampo-konserni

Sampo Oyj:n hallitus • Kantaa kokonaisvastuun konsernin vastuullisuustyöstä, joka kattaa kaikki
ympäristövastuuseen (ml. ilmastonmuutos), sosiaaliseen ja hallintotapaan
liittyvät näkökohdat.
• Hyväksyy konsernin kestävyysselvityksen ja toimintaperiaatteet.
• Tekee vuosittain itsearvioinnin, johon kuuluu vastuullisuuskysymyksiä.
Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunta
• Avustaa hallitusta vastuullisuusasioiden valvonnassa.
• Valvoo konsernin vastuullisuusraportointia ja -toimia, ja vastuullisuusteemat ovat
säännöllisesti tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla.
Konsernijohtaja • Vastaa Sampo-konsernin vastuullisuustyön toteutuksesta.
Konsernin
talousjohtaja
• Ohjaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä.
• Varmistaa vastuullisuusasioiden asianmukaisen raportoinnin konsernijohtajalle.
Sampo Oyj:n
vastuullisuusyksikkö
• Kehittää ja koordinoi konsernin vastuullisuustyötä ja -toimia.
• Valmistelee konsernin kestävyysselvityksen ja vastuullisuusohjelman mukaan lukien
päämäärät ja tavoitteet.
• Asettaa aikatauluja ja toiveita sekä tarjoaa konsernitason ohjeistusta tytäryhtiöille.
Tytäryhtiöt • Jokaisessa tytäryhtiössä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt ovat aktiivisesti
mukana Sampo-konsernin vastuullisuustyössä.
• Konsernin vastuullisuusraportointi perustuu pääosin tytäryhtiöiden Sampo Oyi:n
vastuullisuusyksikön määrittelemän aikataulun ja sisällön mukaisesti toimittamaan
tietoon.
• Konsernitasoisen vastuullisuusorganisaation lisäksi kullakin tytäryhtiöllä on omat
sisäiset hallinnointirakenteensa vastuullisuusasioille,

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Sampo-konsernin talousjohtaja ja Sammon vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kestävyysasioista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Kestävyys oli vuonna 2024 omana aiheenaan hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla kvartaaleittain. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle vuonna 2024 osana säännöllistä hallitusraportointia. Jatkossa kaksoisolennaisuusarviointia tarkastellaan uudelleen vuosittain lainsäädännön mukaisesti.

Sammon vastuullisuusyksikön lisäksi muut yksiköt, kuten compliance, riskienhallinta, sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinta sekä henkilöstöhallinto (HR), raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja/tai sen valiokunnille sekä konsernin johtoryhmälle. Raportointi voi sisältää myös kestävyysteemoja, sillä vastuullisuus on olennainen osa Sampo-konsernin toimintaa. Hallitus ja sen valiokunnat saavat kokousaineiston ennen kutakin hallituksen ja/tai valiokunnan kokousta, ja heille annetaan aikaa antaa palautetta aineistosta. Jokainen asialistalla oleva kysymys esitellään kokouksessa ennen päätöksentekoa.

Sampo-konsernissa vastuullisuus nähdään liiketoimintariskien ajurina ja kestävyysriskit ovat osa Sampo-konsernin yleistä riskienhallintaa. Tämä tarkoittaa, että kestävyysseikat on sisällytetty osaksi liiketoimintaa ja liiketoimintakäytäntöjä (esim. vakuutusja sijoitustoiminta). Sammon hallitus vastaa, että konsernin riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti. Tarkastusvaliokunta puolestaan vastaa Sampokonsernin riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeistusten laatimisesta. Lisäksi hallitus valvoo yhdessä

operatiivisen johdon kanssa olennaisia yhtiön strategiaan ja merkittäviin liiketoimiin liittyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

Lista Sammon hallituksen käsittelemistä olennaisista kestävyysaiheista on esitetty Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa -otsikon alla (s. 66). Lisäksi hallituksen kokouksissa käsiteltiin vuonna 2024 esimerkiksi vuosittaisia politiikkapäivityksiä (esim. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet), kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehittymistä (esim. CSRD), kestävyysraportointia (esim. ilmastotyö, EU-taksonomia, henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys), sisäistä valvontaa sekä säännöllistä compliance-/hallinto-/ riskiraportointia.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Sammon hallitus päättää kaikista konsernitason palkitsemisasioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tukee hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöstä varten ehdotukset konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta, Sampo-konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä, lyhytaikaisiin kannustinohjelmiin perustuvista enimmäismaksuista sekä johtoryhmän jäsenille maksettavista todellisista maksuista.

Sammon hallintoelinten palkitsemispolitiikassa todetaan, että konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimien suoritusmittareita voivat olla esimerkiksi omistaja-arvon kasvattaminen, taloudelliset tai operatiiviset tulosindikaattorit sekä kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöistä eivätkä kuulu muuttuvien palkkio-ohjelmien piiriin.

Sampo-konsernissa käytetään muuttuvaa palkitsemista varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky. Muuttuvaan palkitsemiseen kuuluvat lyhytaikaiset

kannustinohjelmat ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät. Sammon hallitus päättää joka vuosi erikseen vuoden mittaisista lyhytaikaisista kannustinohjelmista sekä niistä seuraavana vuonna rahana maksettavista palkkioista. Konsernijohtaja osallistuu vuoden mittaiseen lyhytaikaiseen kannustinohjelmaan, jossa palkkion maksu perustuu Sampo-konserniin ja sen tytäryhtiöihin liittyviin taloudellisiin ja ei-taloudellisiin suoritusmittareihin. Konsernijohtajalle voidaan maksaa vuoden 2024 ohjelmasta palkkiona enintään 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaava määrä. Osa maksettavasta palkkiosta lykätään vähintään kolmeksi vuodeksi Sampoon sovellettavan sääntelykehyksen mukaisesti.

Konsernijohtaja osallistuu myös Sampo-konsernin avainhenkilöiden pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2024. Konsernijohtajalle on allokoitu 37 909 suoriteperusteista kannustinyksikköä, jotka ovat arvoltaan 150 prosenttia hänen käyttöönottohetkellä voimassa olevasta kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinjärjestelmästä erääntyvien yksiköiden määrä on 0–37 909, perustuen osakkeen kokonaistuottoon, liiketoiminnalliseen suoritukseen sekä kestävyyskriteereihin. Lisäksi suoriteperusteisten kannustinyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on kolme vuotta ja kannustinjärjestelmään 2024 liittyvän palkkion maksamisen yhteydessä konsernijohtaja on velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita 50 prosentilla palkkion määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta, minkä jälkeen hallitus päättää niiden mahdollisesta vapauttamisesta.

Kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit

Lyhytaikaisen kannustinohjelman palkkiosta 10 prosenttia perustui vastuullisuustyöhön vuonna 2024. Lyhytaikaisen kannustinohjelman kestävyyteen liittyvä suorituskriteeri oli konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden lähettäminen Science Based Targets Initiative -aloitteelle (SBTi) hyväksyttäväksi. Myös vuoden 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän palkkiosta 10 prosenttia riippuu Sampo-konsernin vastuullisuustyöstä. Kestävyyteen perustuva suorituskriteeri koostuu tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja toimeenpanoon liittyvistä konsernin ja tytäryhtiöiden tasapainotetuista mittaristoista.

Edellä mainittujen suorituskriteerien lisäksi Sampokonserni ei huomioinut muita kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita palkitsemisessa vuonna 2024.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Sampo-konsernin due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet on kuvattu soveltuvien tiedonantovaatimusten alla tässä Kestävyysselvityksessä. Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet -taulukko listaa raportoidut tiedot (s. 60).

Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet

Sampo-konserni

Due diligence

-prosessin
keskeiset osatekijät
Kohdat Kestävyysselvityksessä
Yleiset tiedot ja hallintotapatiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Due diligence
-prosessin
sisällyttäminen
hallintoon,
strategiaan ja
liiketoimintamalliin

Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo
konsernin johdossa (s. 58)

Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja ESG
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden linkitys konsernin strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (s. 66)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
hallintotapaan liittyen (s. 115)

Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja
tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin liittyvien
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ilmastonmuutokseen (s. 77) sekä resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyen (s. 87)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
omaan työvoimaan (s. 90), arvoketjun työntekijöihin
(s. 102) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 107)
liittyen
Vuorovaikutus
vaikutusten
kohteena olevien
sidosryhmien
kanssa kaikissa due
diligence -prosessin
keskeisissä
vaiheissa

Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo
konsernin johdossa (s. 58)

Miten sidosryhmien edut ja näkemykset on huomioitu
konsernin strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64)

Miten prosessissa, jolla tunnistetaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on huomioitu
due diligence -prosessi, ja kuultu vaikutuksen
kohteena olevia sidosryhmiä (s. 68)

Toimintaperiaatteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen sekä yrityskulttuuri (s. 116)

Prosessit, joilla tunnistetaan ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä kuvaus
siitä, miten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
on huomioitu (s. 68)

Toimintaperiaatteet liittyen ilmastonmuutokseen
(s.
80) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen (s. 88)

Miten omien työntekijöiden, arvoketjun
työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
edut ja näkemykset on huomioitu strategiassa ja
liiketoimintamallissa (s. 64)

Toimintaperiaatteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 91), arvoketjun työntekijöihin (s. 103) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 108)

Prosessit koskien yhteydenpitoa oman työvoiman
(p. 92), arvoketjun työntekijöiden (p. 104) sekä
kuluttajien ja loppukäyttäjien (p. 109) kanssa,
sisältäen valitusmekanismit ja kielteisten
vaikutusten korjaamisen
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen ja
arviointi

Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien tarkemmat tiedot hallintotapaan liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 68)

Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä kuvaus siitä, miten kielteiset
vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin (s. 66)

Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien täydentävät kuvaukset ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 68)

Miten ilmastonmuutokseen liittyvät tunnistetut
kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin sekä täydentävää tietoa
ilmastoriskeistä (s. 78)

Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista (s. 68)

Miten omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun
työntekijöihin (s. 103) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin (s. 108) liittyvät kielteiset vaikutukset
linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin
Toimien
toteuttaminen
kyseisten
haitallisten
vaikutusten
torjumiseksi

Alihankkijasuhteiden hallinnointi sekä korruption ja
lahjonnan tunnistaminen ja ehkäisy (s. 116)

Toimet ja resurssit liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 80) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen (s. 88)

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (s. 79)

Toimet ja resurssit liittyen omaan työvoimaan (s. 93),
arvoketjun työntekijöihin (s. 105) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin (s. 111)
Kyseisten toimien
tuloksellisuuden
seuranta ja
viestintä

Mittarit ja tavoitteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen (s. 118)

Mittarit ja tavoitteet liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 82) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen (s. 89)

Mittarit ja tavoitteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 95), arvoketjun työntekijöihin (s. 106) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 112)

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Sampo-konsernin kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa konsernin yleistä riskienhallintaa. Osana Sampo-konsernin sisäistä valvontaa konserniyhtiöillä on käytössään kattavat riskienhallintamenettelyt, joilla varmistetaan raportointiprosessien, mukaan lukien kestävyysraportoinnin, toimivuus. Riskienhallintamenettelyihin sisältyvät riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen, valvonta ja raportointi.

Sampo-konserni tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyviä riskejä säännöllisesti. Riskienhallintaprosessissa huomioidaan riskien syyt ja seuraukset sekä olemassa olevat kontrollit. Riskin toteutumisen todennäköisyyden ja vaikutuksen arvioinnin lisäksi Sampo-konserni arvioi tarpeen mahdollisille lisätoimenpiteille. Arvion perusteella riskit luokitellaan merkittävyyden mukaiseen järjestykseen.

Kestävyysraportointiprosessin riskit liittyvät ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden varmistamiseen. Sampo-konserni hallitsee näitä riskejä esimerkiksi sisäisten ohjeistusten, tarkkaan määriteltyjen vastuiden, neljän silmän periaatteen ja muiden kontrollien avulla.

Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa kaikille tunnistetuille riskeille nimetään omistaja. Riskin omistaja on vastuussa sisäisten toimien ja kehitystoimenpiteiden toteuttamisesta.

Merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä hallintatoimenpiteitä käsitellään säännöllisesti esimerkiksi konsernin riskikomiteoissa. Riskienhallintajohtajat raportoivat riskeistä ylimmälle johdolle ja hallitukselle.

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Sampo-konsernin strategia keskittyy vahinkovakuuttamiseen; konserni sijoittaa vahinkovakuutustoimintoihin ja kehittää niitä Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Baltiassa. Strategia perustuu kurinalaiseen vakuuttamiseen, vahvoihin operatiivisiin valmiuksiin ja asiakaskeskeisyyteen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin, joita Sampo pitää keskeisenä arvonluonnille.

Sampo-konsernin vakuutustoimintaa harjoitetaan Ifin, Topdanmarkin (joka yhdistyy Ifin kanssa) ja Hastingsin kautta. Tytäryhtiöt ovat vastuussa tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelusta, myynti- ja toimeenpanoprosesseistaan, toimintansa kannattavuuden, tehokkuuden, laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta sekä asiakasvastuistaan. Tytäryhtiöt vastaavat myös varojensa ja velkojensa hallinnasta, riskeistään sekä pääomittamisesta liiketoiminta-alue- ja yhtiötasolla.

Sampo-konserni tarjoaa turvallisuutta asiakkailleen laadukkailla vahinkovakuutustuotteillaan. Tämä mahdollistetaan ymmärtämällä tarkasti erilaisia riskejä, joita Sampo-konserni vakuuttaa. Yhdistämällä riskejä Sampo-konserni tasapainottaa asiakaskunnan erilaisia riskejä ja tarjoaa vakuutusturvan tapahtumille, joiden varalta asiakkaiden voi olla vaikea varautua ilman vahinkovakuutustuotteita.

Sampo-konserni luo turvallisuutta ja arvoa asiantuntijatiimiensä sekä alihankkija- ja muun liikekumppaniyhteistyön avulla. Asiakkaille luotu arvo virtaa kohtuullisina korvauksina Sampo-konsernin työntekijöille, alihankkijoille ja osakkeenomistajille. Turvallisuus hyödyttää myös koko yhteiskuntaa, mahdollistaen sen, että muut toimialat voivat jatkaa arvonluontia Sampo-konsernin vahinkovakuutusratkaisuilla vakuutetuissa arvoketjuissaan.

Sampo-konsernin toiminta on jaettu omaan toimintaan sekä alku- ja loppupään arvoketjuun. Konsernin oma toiminta keskittyy vahinkovakuutustoimintaan painottuen erityisesti vakuuttamiseen ja riskienhallintaan, asiakaspalveluun ja sijoitustoimintaan. Sampo-konsernin alkupään arvoketjuun kuuluvat toimistotuotteiden ja -palvelujen alihankkijat (esim. IT-palvelujen toimittajat ja ulkoiset datantarjoajat), jotka tukevat liiketoimintaa. Arvoketjun loppupäässä Sampo-konsernilla on laaja alihankkija- ja kumppaniverkosto, josta merkittävän osan muodostavat korvauskäsittelyn ja vahingontorjunnan parissa työskentelevät alihankkijat (esim. ajoneuvo- ja kiinteistökorjausurakoitsijat) sekä terveys- ja matkapalvelukumppanit. Sampo-konsernin arvoketjun pääpiirteet on kuvattu Arvoketju-kuvassa (s. 62).

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Arvoketju

Sampo-konserni

Merkittävät tuote-, palvelu- ja markkina-alueet

Sampo-konsernin suurimman asiakasryhmän muodostavat henkilöasiakkaat. Henkilöasiakkaiden suurimmat tuotesegmentit ovat moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset, mutta Sampo-konsernin valikoimiin kuuluu myös muita vakuutuksia, kuten matkavakuutuksia ja henkilövakuutuksia. Sampo-konsernin toiseksi suurin liiketoiminta-alue on yritysasiakkaat. Omaisuus- ja moottoriajoneuvo-vakuutukset ovat yritysasiakkaiden liiketoiminta-alueella suosituimpia, mutta myös tietyillä vastuuvakuutuksilla on merkittävä asema. Lisäksi Sampo-konserni on Ifin kautta johtava suurasiakkaiden vahinkovakuutusten tarjoaja

Pohjoismaissa. Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinoilla Sampo-konserni toimii digitaalisella alustalla toimivan vakuutusyhtiö Hastingsin kautta. Hastings on Ison-Britannian suurimpia moottoriajoneuvovakuutusten tarjoajia, haastaen myös kotivakuutusmarkkinaa vahvasti kasvavalla asiakaskunnallaan.

Sampo-konsernin liiketoiminta on hajautettu maantieteellisesti, vakuutuslajeittain ja asiakasryhmittäin. Konsernin pääasialliset toimintamaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia ja Baltian maat.

Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Työntekijämäärä maittain on esitetty omaan työvoimaan liittyvien tiedonantovaatimusten yhteydessä (s. 96).

Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot olivat vuonna 2024 yhteensä 9 450 miljoonaa euroa. Lisätietoja vakuutusmaksutuoton jakautumisesta liiketoimintasegmenteittäin löytyy tilinpäätöksen kohdasta Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024.

Vastuullisuusohjelma

Sampo-konserni

Strategiset vastuullisuusteemat Päämäärät Tärkeimmät mittarit
ja tavoitteet
Ilmasto ja ympäristö
Sisältää aiheita, kuten:
• Ilmastonmuutos
· Luonnon monimuotoisuus
· Resurssien käyttö ja kiertotalous
Ympäristön suojelu ja
ilmastonmuutoksen torjuminen
• Sampo ottaa ympäristö- ja
ilmastonäkökohdat huomioon
vakuutus- ja
sijoitustoiminnassaan.
• Sampo tekee yhteistyötä
sidosryhmien kanssa
ympäristö- ja ilmastoasioissa.
Tieteeseen
pohjautuvat
ilmasto-
tavoitteet
(SBTs) omalle
toiminnalle
(Scope 1 ja 2)
ja sijoituksille
(Scope 3)
Ihmiset ja yhteisöt
Sisältää aiheita, kuten:
• Ihmisoikeudet ja työkäytännöt
• Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus
• Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi
· Henkilöstön osaamisen kehittäminen
· Asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset
• Vastuulliset myynti- ja markkinointikäytännöt
· Sidosryhmäyhteistyö
Positiivisen vaikutuksen
edistäminen yhteiskunnassa
· Sampo tarjoaa terveyttä,
turvallisuutta, ja hyvinvointia
yhteiskunnassa.
• Sampo tarjoaa asianmukaiset
vakuutusratkaisut
asiakkaidensa tarpeisiin.
· Sampo on luotettava
kumppani kaikille
sidosryhmille.
· Työtyytyväisyys-
kyselyjen
tavoitteet
(eNPS tai
vastaava)
· Asiakas-
tyytyväisyys-
tavoitteet
(tnps)
Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt
Sisältää aiheita, kuten:
• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
• Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
· Tietosuoja
• Tietoturva ja kyberturvallisuus
• Ilmoituskanavat ja epäkohtien raportointi
· Vastuullinen vakuutustoiminta
• Vastuulliset kumppanuudet ja toimitusketjun hallinta
• Vastuullinen sijoittaminen
Vastuullisen hallintotavan ja
liiketoiminnan varmistaminen
• Sampo noudattaa
sovellettavia lakeja ja
säännöksiä.
· Sampo sisällyttää
vastuullisuusnäkökohdat
vakuuttamiseen ja
sijoitustoimintaan.
· Sampo edistää
toimitusketjujensa
vastuullisuutta.
· Sisäisiin
politiikkoihin
ja ohjeisiin
liittyvät
tavoitteet
• Alihankkijoiden
toimintaperi-
aatteisiin ja
sitoutuneisuu-
teen liittyvät
tavoitteet

Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan

Sampo-konserni on integroinut vastuullisuuden osaksi ydinliiketoimintaansa. Vakuutustoiminnassa tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon vakuuttamisessa (esim. asettamalla yritysasiakkaille velvollisuuksia noudattaa kansainvälisiä normeja ja standardeja YK:n Global Compact -periaatteiden mukaisesti, sisällyttämällä vastuullisuusnäkökohtia vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin olennaisiin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja (esim. riskienhallintapalvelut), käsittelee korvausvaatimukset vastuullisella tavalla sekä kehittää tuotteita ja palveluja olennaisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti (esim. EU-taksonomia). Sampokonsernin vastuullisuustavoitteet kattavat konsernin kaiken toiminnan, ei pelkästään tiettyjä asiakasryhmiä tai markkinoita.

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Vastuullisuusohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: Ilmasto ja ympäristö, Ihmiset ja yhteisöt ja Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, jotka on jaettu yksityiskohtaisempiin konsernin vastuullisuustyön kannalta olennaisiin aiheisiin. Konsernin vastuullisuusohjelma toteutetaan konserniyhtiöissä ja sen etenemistä seurataan jatkuvasti.

Sampo-konserni on asettanut yleiset tavoitteet jokaiselle vastuullisuusteemalle. Lisäksi konsernilla on käytössään mittareita ja tavoitteita, joiden avulla edistymistä seurataan tarkemmalla tasolla. Asetetuissa tavoitteissa suoriutumista on kuvattu esimerkiksi tässä Kestävyysselvityksessä. Tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita käsitellään Ilmastonmuutosstandardin alla, henkilöstön tyytyväisyyttä Oma työvoima -standardin alla, asiakastyytyväisyyttä Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standardin alla ja alihankkijoiden toimintaperiaatteisiin liittyviä mittareita Arvoketjun työntekijät -standardin alla. Sisäisten

politiikkojen ja ohjeiden noudattamista käsitellään useiden standardien alla, sillä monet niistä keskittyvät olennaisten politiikkojen ja ohjeiden kuvaamiseen.

Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa uudistettiin vuonna 2024 vastaamaan paremmin lainsäädännön vaatimuksiin, sisällyttäen siihen myös aiheita, jotka ovat kriittisiä erityisesti vahinkovakuutussektorilla toimivalle yhtiölle. Valitut aiheet liittyvät myös Sampo-konsernin liiketoimintaan ja strategiaan, ja ovat tärkeitä konsernin useille sidosryhmille.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö, alihankkijat ja muut liikekumppanit, sijoituskohteena olevat yhtiöt sekä paikalliset yhteisöt. Kullakin keskeisimmällä sidosryhmällä on lisäksi useita alaryhmiä, jotka on kuvattu Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu -taulukossa (s. 65).

Sampo-konserni tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa useiden kanavien kautta ja erilaisten aihepiirien parissa. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua asioista, jotka tukevat Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien tarpeita parhaiten. Sampo-konserni pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä sekä tarjoamalla sopivia keskustelukanavia.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien välillä ja etsiä yhteisiä hyötyjä. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti. Panostamalla sidosryhmäyhteistyöhön Sampo-konserni voi lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden aiheuttamista keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampokonsernia huolehtimaan maineestaan, rakentamaan luottamusta ja varmistamaan hyväksynnän keskeisille hankkeilleen. Sidosryhmäyhteistyö on myös arvokas tietolähde Sampo-konsernille. Sidosryhmät ovat omien alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille olennaista tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni voi puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään tarjoamalla näille aikaa ja osaamista.

Sampo-konsernin keskeiset sidosryhmät tukevat konsernin valitsemaa strategiaa ja liiketoimintamallia jatkuvan vuoropuhelun kautta. Sidosryhmien näkemykset ja edut huomioidaan mahdollisuuksien mukaan strategiaa kehittäessä, ja Sampo-konserni pyrkii edistämään toimintaansa ja suhdettaan sidosryhmiinsä yhteistyön kautta. Esimerkkejä toteutetuista toimista ovat parempi ulkoinen viestintä, asiakaspalvelu ja sisäinen raportointi. Sampo-konsernin hallitukselle viestitään sidosryhmien näkemyksistä ja eduista osana säännöllistä hallitusraportointia ja aina tarvittaessa.

Sidosryhmäyhteistyö oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Sampo-konsernin oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet ohjaavat ja tukevat yhtiön strategisia päätöksiä. Sampo-konserni pyrkii rakentavaan, luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun työntekijöiden sekä näiden edustajien kanssa yhtiön kehittämiseksi ja työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Sampo-konserni pitää tärkeänä muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia, työn ja vapaa-ajan tasapainoa, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (Diversity, equity and inclusion, DEI) sekä ammatillista kehitystä.

Sampo-konserni käy olennaisista aiheista välillisesti vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden kanssa alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Arvoketjun työntekijöiden näkökulmat tarjoavat tärkeää tietoa konsernin toiminnan ja liikesuhteiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin, auttaen näiden tunnistamisessa ja ymmärtämisessä. Yhteistyö arvoketjun työntekijöiden kanssa on osa päivittäistä liiketoimintaa esimerkiksi due diligence -prosessien kautta.

Sampo-konsernille kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet, mieltymykset ja hyvinvointi ovat keskeisiä strategiaa ohjaavia tekijöitä, ja konsernin liiketoimintamalli muotoutuu ensisijaisesti asiakkaiden etujen mukaisesti. Sampo-konsernin vakuutustuotteita ja -palveluja kehittävät ja toteuttavat työntekijät seuraavat jatkuvasti asiakkaiden etuja ja ottavat ne huomioon. Sampokonsernin työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneiden näkemykset täydentävät asiakkaiden etujen huomioimista konsernin liiketoimintamallin ja strategian muotoilussa.

Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu

Sampo-konserni

Sidosryhmä Keskustelupaikka ja arvioitu keskustelutiheys Esimerkkejä keskustelunaiheista
Sijoittajat (nykyiset ja potentiaaliset
osakkeenomistajat ja velkasijoittajat)

Yhtiökokous (vuosittainen)

Pääomamarkkinapäivä (vuosittainen tai harvemmin)

Roadshow't (neljännesvuosittainen)

Seminaarit (neljännesvuosittainen)

Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)

Taloudellinen tulos ja tavoitteet

Strategia ja konsernirakenne

Lainsäädännön kehitys

Ilmastotavoitteet

Johdon palkitseminen

Vastuullisuus yleisesti
Asiakkaat
Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat,
asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen)

Asiakaspalautekanavat (24/7)

Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen)

Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)

Asiakasvaltuutettu (päivittäinen)

Tapahtumat (vaihteleva)

Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)

Tuotteet ja palvelut

Vahingontorjunta ja korvausten käsittely

Vastuullisuus yleisesti

Yleinen markkinatilanne

Vastuulliset liiketoimintakäytännöt
Henkilöstö
Henkilöstötyytyväisyyskyselyt (puolivuosittainen/vuosittainen)

Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa
(vaihteleva)

Työympäristötoimikunnat (vaihteleva)

Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa
(vaihteleva)

Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva)

Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa)

Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva)

Taloudellinen tulos

Syrjimättömyys

Monimuotoisuus ja osallisuus

Muutokset konsernirakenteessa

Henkilöstötyytyväisyyskyselyt

Suoriutuminen ja kehityssuunnitelmat

Vastuullinen työympäristö
Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit (esim.
analyytikot, luokituslaitokset)

Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)

Tapahtumat (vaihteleva)

Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)

Taloudellinen tulos

Toimitusketjun hallinta (esim. tavoitteet, tulos,
vastuullisuusnäkökohdat)

Muutokset konsernirakenteessa

Tulevaisuuden suunnitelmat

Tuotteet ja palvelut
Sijoituskohteena olevat yhtiöt
Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (vaihteleva)

Sijoituskohteena olevien yhtiöiden yhtiökokoukset (vaihteleva)

Taloudellinen tulos

Yleinen markkinatilanne

Lainsäädännön kehitys

Vastuullisuus yleisesti
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat,
toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt,
suuri yleisö, media)

Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)

Tapahtumat (vaihteleva)

Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)

Taloudellinen tulos

Lainsäädännön kehitys

Vastuullisuus yleisesti

Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konserni on tehnyt CSRD:n edellyttämän kaksoisolennaisuusarvioinnin, jonka tulokset on esitetty Kaksoisolennaisuusmatriisi-kuvassa.

Kestävyyskysymyksiin liittyvä resilienssi varmistetaan Sampo-konsernissa mukauttamalla jatkuvasti riskiarviointia ja hinnoittelustrategioita esiin nousevien kestävyystekijöiden huomioon ottamiseksi. Näin pyritään varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin kannattavuus ja vakaus. Strategian ja liiketoimintamallin mukauttaminen kestävyyskysymykset huomioiden on Sampo-konsernille kriittistä asiakkaiden luottamuksen ylläpitämisen ja taloudellisten riskien hillitsemisen kannalta, ja konserni panostaa jatkuvasti henkilöstöönsä sekä teknologiaan varmistaakseen kilpailuetunsa säilymisen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille laadukkaan asiakaskokemuksen tarjoamisen, houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin. Resilienssi olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kohtaan arvioidaan osana Sampo-konsernin olemassa olevia vastuullisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja strategian kehittämisen prosesseja. Lisätietoja Sampo-konsernin strategian ja liiketoimintamallin vuorovaikutuksesta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa löytyy kunkin aihekohtaisen ESRS-standardin Strategia-osiosta.

Kaksoisolennaisuusmatriisi

Sampo-konserni

Vuosi 2024 on ensimmäinen raportointivuosi kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisen jälkeen, joten Sampo-konserni ei raportoi muutoksista olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki vuoden 2024 Kestävyysselvityksessä raportoidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty ESRS-standardeissa, eikä Sampo-konserni sisällytä yhteisökohtaisia tietoja tähän selvitykseen. Sampo-konserni on kuitenkin ottanut käyttöön yhteisökohtaisia mittareita täydentääkseen ESRS-standardeihin E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät liittyviä tiedonantovaatimuksia. Olennaisuusarvioinnissa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien perusteella Sampo-konserni ei odota seuraavan raportointikauden aikana tapahtuvan olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tilinpäätöksessä.

Seuraavaksi on esitetty lyhyt tiivistelmä olennaisista kestävyysaiheista. Yksityiskohtaisempi selvitys olennaisista aiheista, niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä Sampo-konsernin lähestymistavasta näiden hallintaan on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä kunkin aihekohtaisen ESRSstandardin alussa.

Ilmastonmuutos

Sampo-konsernin oman toiminnan vaikutus ilmastoon on pieni, koska konsernin suorat

kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen matalat. Kun huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien sijoitukset ja alihankkijat, kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat suuremmat. Sampo-konserni on tunnistanut sekä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä että siirtymäriskejä. Fyysisiä riskejä ovat yleistyvät ja yhä vakavammat luonnonkatastrofit sekä muuttuvat säätrendit, jotka voivat johtaa kasvaviin esimerkiksi

myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin korvausvaatimuksiin. Siirtymäriskit syntyvät puolestaan siirtymästä vähähiiliseen talouteen. Näitä riskejä ajavat sääntelyympäristön muutokset, uudet teknologiat, muuttuva asiakaskäyttäytyminen sekä kasvava kiinnostus ja huoli ympäristöasioita kohtaan. Ilmastoon liittyy myös mahdollisuuksia esimerkiksi vakuuttamisen kautta. Sampo-konserni voi hyödyntää sellaisten vakuutustuotteiden ja -palvelujen mahdollisesti kasvavaa kysyntää, jotka suojaavat fyysisiltä riskeiltä ja tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Sampo-konserni käyttää resursseja liiketoiminnassaan, erityisesti korvauskäsittelyssä. Resurssien käyttö aiheuttaa luontaisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia, joita Sampo-konserni voi hillitä ottamalla käyttöön ja lisäämällä kiertotalouden mukaisia toimintoja tuotekehityksessä ja korvauskäsittelyssä. Kiertotalouden hyödyntäminen voi myös pitkällä aikavälillä johtaa kustannussäästöihin, kun neitseellisten resurssien käyttö vähenee.

Oma työvoima

Sampo-konserni pyrkii luomaan mahdollisuuksia tarjoavan työympäristön, joka edistää luovuutta, innovatiivisuutta ja hyvinvointia, tukee monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä kannustaa työntekijöitä heidän urapoluillaan ja luo näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun työntekijät kokevat kuuluvansa osaksi organisaatiota, he viihtyvät todennäköisemmin pidempään. Työntekijöiden odotusten laiminlyönti voi johtaa henkilöstön vaihtuvuuden kasvuun ja vaikeuksiin saada osaavaa työvoimaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa taloudellisia riskejä.

Arvoketjun työntekijät

Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti sen arvoketjun loppupäässä olevien alihankkijoiden (esim. korvauskäsittelytoimintojen alihankkijat), liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden kautta. Työkäytäntöihin ja ihmisoikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten riskiä voidaan pienentää tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla, mutta niitä ei voida kokonaan poistaa. Lisääntyvän sääntelyn ja mahdollisten mainehaasteiden vuoksi kielteiset vaikutukset voivat aiheuttaa myös taloudellisia riskejä.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Sampo-konserni voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen huolellisen riskienhallinnan ja kurinalaisen vakuuttamisen kautta, mikä luo konsernille liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaiden odotusten täyttämättä jättäminen esimerkiksi tietosuojan tai myyntikäytäntöjen osalta voi puolestaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Sampokonsernin asiakkaille ja siten luoda konsernille taloudellisia ja maineriskejä.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Vastuullista hallintotapaa ja vakaita liiketoimintakäytäntöjä pidetään Sampo-konsernissa lähtökohtana. Sampo-konserni voi tukea yhteiskunnan yleistä turvallisuutta edistämällä esimerkiksi korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä riskienhallintaan liittyviä korkeita vaatimuksia.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena oli tunnistaa kestävyysaiheet, jotka voivat johtaa sellaisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin, jotka vaikuttavat Sampo-konsernin kykyyn luoda ja ylläpitää arvoa (taloudellinen olennaisuus), sekä konsernin liiketoimintaan liittyvät kestävyysaiheet, joilla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus). Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistettiin olennaiset aiheet, joista Sampo-konserni raportoi tässä Kestävyysselvityksessä. Arviointi tehtiin yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa, ja työtä ja sen tuloksia esiteltiin Sampo-konsernin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle projektin edetessä.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty metodologia noudattaa lain vaatimuksia ja Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ohjeistuksia.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin alustava lista Sampo-konsernille mahdollisesti olennaisista kestävyysaiheista. Lista perustui muun muassa ESRS-standardeihin, GRIviitekehykseen, vakuutusalan SASB-standardiin, toimialakartoitukseen, media- ja megatrendianalyysiin, Sampo-konsernin aikaisempaan olennaisuusarviointiin, ESG-luokituksiin ja -raportteihin, tietoihin Sampokonsernin sijoituksista sekä sijoittajatapaamisiin ja -palautteeseen.

Kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen osallistui työpajojen kautta henkilöitä vastuullisuus-, riskienhallinta-, HR-, strategia- ja sijoittajasuhdeyksiköistä. Tunnistetut

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kartoitettiin niiden arvioidun sijainnin perusteella Sampo-konsernin arvoketjussa. Lisäksi määriteltiin, millä aikahorisonteilla (lyhyt aikaväli: alle 1 vuosi, keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta tai pitkä aikaväli: yli 5 vuotta) voidaan olettaa, että vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet realisoituvat.

Jokainen Sampo-konsernin yhtiö teki oman kaksoisolennaisuusarvioinnin samanaikaisesti konsernitason arvioinnin kanssa. Yhtiökohtaisten arviointien tuloksia verrattiin konsernitason tuloksiin konsernitasoisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, ja jotta kaikki olennaiset aiheet tulivat varmasti huomioiduiksi. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa korostuu konsernitason näkemys, minkä vuoksi yksittäisten konserniyhtiöiden omien olennaisuusarviointien tarkat tulokset voivat poiketa konsernitason arvioinnista.

Vaikutusten arvioinnissa Sampo-konserni hyödynsi sidosryhmien kanssa säännöllisesti käytävää vuoropuhelua sekä konsernin olemassa olevien kanavien kautta jatkuvasti kerättävää tietoa vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmista. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta Sampo-konserni käytti konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia, jotta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmat tulivat huomioiduksi. Sampo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kanavat on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 64).

Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Sampokonserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, ovatko niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön myönteisiä vai kielteisiä ja ovatko ne tosiasiallisia vai mahdollisia. Kunkin aiheen vaikutusten olennaisuuden määrittämisessä käytetyt kriteerit olivat mittakaava ja laaja-alaisuus. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen

korjaamaton luonne. Mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten osalta Sampo-konserni arvioi vaikutuksen toteutumisen todennäköisyyden.

Taloudellista olennaisuutta arvioidessaan Sampokonserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti enemmän riskejä vai mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja arvonluonnille. Sampo-konsernin liiketoiminnassa tunnistetut kestävyysaiheisiin liittyvät vaikutukset ja riippuvuudet toimivat lähtökohtana riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kunkin aiheen taloudellisen olennaisuuden määrittelyssä käytetyt kriteerit olivat taloudellisten vaikutusten mahdollinen suuruus ja toteutumisen todennäköisyys.

Olennaisuudelle asetetut kynnysarvot perustuvat vaikutusten vakavuuden/taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden kvantitatiiviseen arviointiin, ja niiden asettamisessa hyödynnettiin mukana olevien sidosryhmien asiantuntemusta ja näkökulmia. Sampokonserni määritti kynnysarvot erikseen vaikutusten olennaisuudelle ja taloudelliselle olennaisuudelle. Taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoa arvioitaessa huomioitiin muun muassa vaikutuksen laajuus (koskeeko vaikutus kaikkia konserniyhtiöitä) sekä mahdollinen vaikutus Sampo-konsernin maineeseen ja osakekurssiin. Kestävyysaiheet, joihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioitu vakavuus/taloudellinen vaikutus ja todennäköisyys ylittivät asetetut kynnysarvot, todettiin olennaisiksi.

Sampo-konserni arvioi jokaisen soveltuvan kriteerin tietylle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle samalla asteikolla, ja täydensi kvantitatiivista arviointia laadullisilla kuvauksilla. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista keskusteltiin työpajoissa sisäisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien Sampokonsernin yhtiöiden edustajat. Sampo-konsernin hallitus ja sen tarkastusvaliokunta vahvistivat

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

kaksoisolennaisuusarvioinnin lopulliset tulokset osana Kestävyysselvityksestä raportointia.

Kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ovat osa Sampokonsernin yleistä riskienhallintaa ja noudattavat samaa riskienhallintaprosessia kuin konsernin muut riskit. Osana kokonaisriskienhallintaa tunnistetut kestävyysriskit otettiin huomioon kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut vaikutukset huomioidaan ja niihin puututaan epäsuorasti Sampokonsernin riskienhallintaprosessin kautta silloin, kun ne liittyvät konsernin riskeihin.

Sampo-konserni oli jo integroinut kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet konsernin yleisiin riskienhallintajärjestelmiin. Sampo-konsernin kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu konsernin johtamiskäytäntöihin, millä varmistetaan strateginen linjaus liiketoiminnan tavoitteiden ja operatiivisten päätösten kanssa.

Tässä Kestävyysselvityksessä on kuvattu Sampokonsernin ensimmäinen kaksoisolennaisuusarviointi, joten arvioinnin suorittamisessa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempiin raportointikausiin verrattuna. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarviointi käydään läpi vuosittain, ja prosessissa tai tuloksissa tapahtuneet muutokset raportoidaan tulevissa kestävyysselvityksissä.

Täydentävät kuvaukset prosesseista ympäristöön ja hallintotapaan liittyvien aiheiden osalta

Ilmastonmuutos

Kaksoisolennaisuusarvioinnin lisäksi Sampo-konserni hyödyntää ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa kasvihuonekaasupäästölaskelmia, ilmastoon liittyviä skenaarioanalyysejä ja erilaisia riskienhallintamenetelmiä, kuten sisäistä mallia, hintaanalyysejä, stressitestejä ja herkkyysanalyysejä. Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Sampo-konserni on huomioinut sekä oman toiminnan että yhtiön arvoketjun.

Sampo-konserni arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan osana olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi konsernitasoiset sekä yhtiökohtaiset stressitestit ja skenaarioanalyysit, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan kasvavan. Konsernitason skenaarioanalyysin laajuus, menetelmä ja tulokset on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 78). Riskit syntyvät lyhyellä aikavälillä muutoksista korvaustiheydessä ja/tai muutoksista jo nyt Pohjoismaissa esiintyvien fyysisten riskien, kuten myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion tai helleaaltojen vakavuudessa. Lisääntyneet säästä johtuvat vahingot kasvattavat todennäköisesti vahinkovakuuttajien altistumista riskeille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit liittyvät sääntelyympäristön muutoksiin, uuteen teknologiaan, muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen ja sidosryhmien huolenaiheisiin. Sampo-konsernin vakuuttamat yritykset voivat altistua esimerkiksi oikeusprosesseille ilmastonmuutokseen liittyvien uusien säädösten vuoksi, mikä voi johtaa suurempiin korvauskustannuksiin

vastuuvakuutuksissa. Sidosryhmien, kuten sijoittajien, asiakkaiden ja jälleenvakuuttajien, lisääntynyt huoli voi johtaa due diligence -kustannusten kasvuun ja liikesuhteiden lopettamiseen tiettyjen alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa.

Sampo-konserni on myös tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia esimerkiksi vakuutustoiminnassa ja sijoitettaessa uusiin vihreisiin teknologioihin. Lisääntyneet fyysiset ilmastoriskit saattavat myös kasvattaa riskeihin varautumiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattujen vakuutustuotteiden ja -palvelujen kysyntää. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on osa Sampo-konsernin normaalia liiketoiminnan kehitys- ja innovaatiotyötä. Riskienhallintapalvelut ovat jo osa Sampo-konsernin palveluja sekä yritys- että henkilöasiakkaille.

Pilaantuminen ja Vesivarat ja merten luonnonvarat

Sampo-konserni on arvioinut, että pilaantuminen ja vesivarat ja merten luonnonvarat eivät lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut varojaan, liiketoimintaansa ja toimipakkojensa sijaintia tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa näiden aiheiden osalta.

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Sampo-konserni on arvioinut, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit ei lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut toimipaikkojensa sijaintia ja arvoketjuaan tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa aiheen osalta. Sampo-konsernin merkittävimmät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet

liittyvät sen arvoketjuun, pääasiassa vakuutus- ja sijoitustoimintaan. Sampo-konserni on suorittanut sijoitussalkulleen alustavan seulonnan arvioidakseen altistumistaan biodiversiteettivaikutuksiin ja -riskeihin liittyville toimialoille. Sampo-konserni pyrkii kehittämään tiedonkeruutaan ja raportointiaan arvioinnin tulosten perusteella.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessissa on keskitytty Sampokonsernissa jo olemassa olevaan tietoon. Sampokonsernin toimialasta, liiketoimintamallista ja rajallisesta resurssien käytöstä omassa toiminnassa johtuen, vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole erikseen tunnistettu resurssien käytön ja kiertotalouden näkökulmasta. Sampo-konsernilla on sidosryhmävuoropuheluun useita kanavia, joissa erilaisia aiheita, mukaan lukien kiertotalous ja resurssien käyttö, voidaan nostaa esille (s. 65). Sampo-konserni on arvioinut, että resurssien käytöllä on luonnostaan negatiivinen vaikutus ympäristöön, mutta konserni voi omilla toimillaan lieventää vaikutusten vakavuutta.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Tunnistaessaan ja arvioidessaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Sampo-konserni on arvioinut toimintansa maantieteellistä kontekstia ottaen huomioon vaikutuksiin mahdollisesti vaikuttavan sääntely-ympäristön. Sampo-konsernin vakuutuspalvelujen luonnetta, mukaan lukien tuotetarjontaa ja palvelujen toimitustapoja, on arvioitu todellisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamiseksi. Sampokonserni on tunnistanut vahinkovakuutusalalle tyypilliset riskit ja mahdollisuudet.

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Sampo-konserni raportoi kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten perusteella olennaiset tiedonantovaatimukset liittyen aihekohtaisiin ESRS-standardeihin E1 Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen osana tätä Kestävyysselvitystä. ESRS:n aihekohtaisten standardien kattamien olennaisten kestävyysaiheiden lisäksi Sampo-konserni on tunnistanut vastuullisen vakuutus- ja sijoitustoiminnan olennaisiksi aiheiksi. Sampo-konserni ei raportoi näihin aiheisiin liittyviä yhteisökohtaisia tietoja, mutta niitä käsitellään soveltuvin osin aihekohtaisten ESRS-standardien E1 Ilmastonmuutos, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät alla. Luettelo tässä Kestävyysselvityksessä raportoiduista tiedonantovaatimuksista on esitetty ESRS-sisältöindeksissä liitteessä 1 (s. 119).

Kaksoisolennaisuusarviointiin perustuen Sampokonserni ei raportoi ESRS-standardin E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit tiedonantovaatimuksia. Sampo-konsernin sisäisen arvion ja ulkoisen sidosryhmäpalautteen perusteella aihe ei ole tällä hetkellä olennaisimpien aiheiden joukossa. Lisäksi ESRS-standardin asettamat tiedonanto-vaatimukset eivät monissa tapauksissa sovellu vakuutusalan yrityksille. Tästä huolimatta biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on aihe, jota Sampo-konserni seuraa ja jonka parissa se työskentelee tiiviisti, ja aihe liittyy myös konsernin ilmastotyöhön ja -raportointiin. Sampokonserni arvioi aiheen olennaisuuden ja raportointivaatimukset uudelleen tulevina vuosina.

ESRS-standardin S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt tiedonantovaatimukset on myös jätetty pois tästä Kestävyysselvityksestä. Pääasiassa Pohjoismaissa toimivana vahinkovakuutusyhtiönä Sampo-konsernin suoria vaikutuksia esimerkiksi asianmukaisiin asuinoloihin ja sananvapauteen pidettiin rajallisina. Sampo-konserni kuitenkin raportoi sidosryhmäyhteistyöstään osana ESRS 2 -standardia ja huomioi raportoinnissaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät aiheet soveltuvin osin.

Sampo-konserni ei raportoi ESRS-standardien E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat tiedonantovaatimuksia, koska näihin aiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ei ole arvioitu olevan konsernille olennaisia.

Ympäristötiedot EU-taksonomia

EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet tiettyjä taloudellisia toimintoja koskeviksi kriteereiksi sijoitustarkoitukseen. Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä (taksonomian mukainen), sen on merkittävästi edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa

merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit (tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.

Yhtiöiden on raportoitava toimintansa taksonomiakelpoisuus (eli kattaako taksonomian ilmastoa koskeva delegoitu säädös kyseessä olevan taloudellisen toiminnan) ja taksonomian mukaisuus (eli täyttääkö taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka koskevat i) tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii) merkittävän haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien noudattamista).

Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta

sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävien vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen osuutta kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.

Sampo-konsernin taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen painotetut keskiarvot sekä vakuutus- että sijoitustoiminta huomioiden olivat 1,3 prosenttia (liikevaihtoon perustuen) ja 1,3 prosenttia (pääomamenoihin perustuen) vuonna 2024.

Vakuutustoiminta

Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän selvityksen laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole määritelty muita ympäristötavoitteita vakuutustoiminnalle.

Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan kuuluvat sairauskuluvakuutus, vakuutus ansiotulon menetyksen varalta, työntekijäin tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, muu moottoriajoneuvovakuutus, meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus, palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus ja matka-apu.

Laskentatapa

Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon liittyvät vaarat (esim. tulvat, maanvyörymät, lämpörasitus). Sampo-konserni noudattaa laskennassaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan delegoidun asetuksen tulkintaan. Tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni raportoi taksonomiakelpoisina ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät suoraan ilmastovaarojen kattamiseen. Vakuutusmaksutulot joiden osalta Sampo-konserni ei ole saanut tarvittavia tietoja ilmastoon liittyvistä vaaroista, raportoidaan ei-taksonomiakelpoisina.

Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset arviointikriteerit:

  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen:
  • Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja hinnoittelussa
  • Tuotesuunnittelu
  • Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
  • Tietojen yhteiskäyttö
  • Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä tilanteessa
  • Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä "Ei merkittävää haittaa" -kriteeri: Toiminta ei sisällä fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia, kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen, kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.

Arvioidessaan taksonomian mukaisuutta Sampokonserni on keskittynyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta olennaisimpiin tuotteisiin, jotka liittyvät pääasiassa palo- ja muihin omaisuusvahinkovakuutuksiin. Tuotteille, joiden havaittiin mahdollisesti täyttävän tekniset arviointikriteerit, toteutettiin tarkempi analyysi (esim. vakuutussopimuksen, maan tai ominaisuuden perusteella), jotta tunnistettiin taksonomian mukaisuuden määritelmät täyttävät vakuutusmaksut. Taksonomian mukaisiksi laskettiin vain näiden vakuutusmaksujen ilmastovaarojen kattamiseen liittyvä osuus.

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerin täyttymisen arvioinnissa Sampo-konserni on käyttänyt NACEkoodeja erotellakseen sopimukset, jotka voivat liittyä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen, ja jotka jätetään laskennassa taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen ulkopuolelle. Arviointi on suoritettu Sampo-konsernin suur- ja yritysasiakkaille.

Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan yrityksen tulee täyttää myös vähimmäistason suojatoimet. Nämä ovat huolellisuusvelvoitteita ja korjaustoimia, joiden toimeenpanolla yritys varmistaa toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampokonserni on toimeenpannut tarvittavat politiikat ja tehnyt toimia täyttääkseen suojatoimet. Sampokonserni on esimerkiksi toteuttanut ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti, että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä due diligence -prosesseja ylläpidetään ja kehitetään. Osana taksonomian mukaisuuden arviointia Sampo-konsernin yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet vähimmäistason suojatoimien täyttymistä.

Vakuuttamisen tulosindikaattorit

Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi osoittaa, että vuonna 2024 yhteensä 3,0 prosenttia (2,2 vuonna 2023) Sampo-konsernin kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista oli taksonomiakelpoista ja 1,3 prosenttia (1,0 vuonna 2023) taksonomian mukaista. Kaikki taksonomian mukaiset vakuutusmaksut liittyvät palo- ja muuhun

omaisuusvahinkovakuutustoimintaan. Sampo-konserni pystyi vuonna 2024 kasvattamaan taksonomian mukaisten vakuutusmaksutulojen osuutta Ifin omaisuusvakuutusten kasvaneen taksonomian mukaisuuden ja Topdanmarkin kotivakuutuksiin tehtyjen muutosten ansiosta.

Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä liiketoimintastrategiaansa ja tuotekehitysprosesseihinsa,

merkittävä edistäminen Ei merkittävää haittaa

sekä tarkastelee markkinaodotuksia ja asiakkaiden tarpeita tähän liittyen. Tulevina vuosina Sampokonsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Sampo-konserni

Taloudelliset toiminnat Absoluuttiset
vakuutusmaksut,
2024
Osuus
vakuutus
maksuista,
2024
Osuus
vakuutus
maksuista,
2023
Ilmaston
muutoksen
hillintä
Vesivarat ja
merten
luonnonvarat
Kiertotalous Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
(milj. e) % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
(ympäristön kannalta kestävät)
127 1,3 % 1,0 % K K K K K K
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja — % — % K K K K K K
A.1.2 joista
jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia
— % — % K K K K K K
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja
(edelleenvakuutus)
— % — % K K K K K K
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset
muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
161 1,7 % 1,2 %
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
9 216 97,0 % 97,8 %
Yhteensä (A.1+A.2+B) 9 504 100,0 % 100,0 %

Sijoitustoiminta

EU-taksonomia edellyttää, että vakuutusyhtiöt ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroistaan. Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan.

Laskentatapa

Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden, lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja -pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta. Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.

Sampo-konsernin sijoitusten taksonomiaa koskeva analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. ISS selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja kaikki ISS:n tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin. Luvut tuotettiin yritysten liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuen. Arvopaperikohtaisen (esim.

kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden taksonomialuvuista saatiin arvopaperin liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista. Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut millään tavalla yritysten raportoimia taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja. Tämän vuoksi taksonomialuvuissa voi olla epäjohdonmukaisuuksia (esim. taksonomian mukaisuusluvut ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian mukaisuuden kokonaislukuun).

Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti käyttäen sekä palveluntarjoajan tuottamaa että muuta arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa. Ei-NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset tunnistettiin ISS:n tuottaman datan avulla. ISS ei kattanut kaikkia NFRDyrityksiä, minkä vuoksi sijoituksissa, joita ISS ei kattanut, oli mahdollisesti tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EUmaiden ja sen ulkopuolelle kuuluvat yritykset tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden maakoodien mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan yhtiöt tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden sisäisten toimialatietojen perusteella, joiden avulla tunnistettiin yritysten päätoimiala (esim. NACEkoodit). Rahastosijoitukset analysoitiin rahaston läpivalaisun avulla (fund look-through, FLT), mikäli tiedot olivat saatavilla. FLT-datassa rahaston alla olevat sijoitukset on avattu mahdollisimman pitkälle. Osa FLTdatasta päivitetään pidemmin aikavälein, joten EUtaksonomialaskelmissa käytettiin viimeisimpiä saatavilla olevia FLT-tietoja.

Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt), käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan taksonomialaskennan nimittäjään.

Sampo-konsernin reaaliomaisuuden kohdalla ei löydetty taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia taloudellisia toimia. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset liittyivät ei-NFRD-yrityksiin, minkä vuoksi niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Käteisvarat analysoitiin niiden vastapuolien mukaan, mutta käteisvarojen luonteen takia (esim. käteis- ja rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Aineettomien hyödykkeiden osalta ei myöskään havaittu EUtaksonomiaan liittyviä toimia.

Sijoittamisen tulosindikaattorit

Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa 31.12.2024 mukana olleista sijoituksista taksonomiakelpoisia oli liikevaihtoon perustuen 3,1 prosenttia (3,5 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 3,6 prosenttia (4,2 vuonna 2023). Taksonomian mukaisia sijoituksista oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia (0,7 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 1,0 prosenttia (0,9 vuonna 2023). Raportoidut luvut ovat odotetusti matalia, sillä suurin osa sijoituskohteina olevista yrityksistä ei ole raportointivelvollisuuden piirissä. Lisäksi yritysten raportoimat taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuusluvut olivat yleisesti matalia.

Sampo-konserni raportoi delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat tulosindikaattorit liittyen fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloihin sijoitustoimintansa osalta. Indikaattorit on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä liitteessä 3 (s. 126). Johtuen hyvin vähäisestä altistumisesta näille sektoreille, tiedon saatavuuteen liittyvistä rajoitteista ja tämänhetkisistä markkinakäytännöistä Sampo-konserni on katsonut, että tulosindikaattorit eivät ole soveltuvia yhtiön vakuutustoiminnan osalta.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta

Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien sellaisten sijoitusten arvon
painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät
niihin, suhteessa kaikkien keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset
painotetaan seuraavasti:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai
niihin liittyvien sijoitusten painotettu
keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt
sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva: 0,7 % Liikevaihtoon perustuva: 131
Pääomamenoihin perustuva: 1,0 % Pääomamenoihin perustuva: 201
Lukuun ottamatta sijoituksia
julkisyhteisöihin.
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai
jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista
(kaikista hoidettavina olevista varoista).
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun
ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.
Kattamisaste: 94,4 % Katettu määrä: 19 903

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Johdannaisten prosenttiosuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Johdannaisten arvo rahamäärinä:
0,0 % 1
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
21,9 % Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
4 363
Rahoitusalan yritykset: 28,1 % Rahoitusalan yritykset: 5 591
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
12,0 % Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
2 390
Rahoitusalan yritykset: 14,1 % Rahoitusalan yritykset: 2 809

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
10,1 % Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
2 020
Rahoitusalan yritykset: 20,1 % Rahoitusalan yritykset: 4 008
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
vastuiden arvo:
19,7 % 3 921
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sijoituksista, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1
: Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1
:
100,0 % 19 903
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon2
:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja2
:
96,3 % 19 158
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon3
:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja3
:
3,1 % 614
1 Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset
pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat
kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7
prosenttia ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 1,0 prosenttia.
prosenttia. 2 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 95,4

3Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 3,6 prosenttia.

Hallituksen toimintakertomus
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Sampo Oyj:n tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset: Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva: 0,6 % Liikevaihtoon perustuva: 121
Pääomamenoihin perustuva: 0,9 % Pääomamenoihin perustuva: 185
Rahoitusalan yritykset: Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva: 0,1 % Liikevaihtoon perustuva: 10
Pääomamenoihin perustuva: 0,1 % Pääomamenoihin perustuva: 16
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sijoituksista, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva: 0,7 % Liikevaihtoon perustuva: 131
Pääomamenoihin perustuva: 1,0 % Pääomamenoihin perustuva: 201
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden
osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin
kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden
arvo suhteessa kaikkiin keskeisen
tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva: — % Liikevaihtoon perustuva:
Pääomamenoihin perustuva: — % Pääomamenoihin perustuva:

Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että "ei merkittäviä haittavaikutuksia" -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on myönteinen:

(1) Ilmastonmuutoksen Siirtymä Liikevaihto: 0,1 %
hillintä Liikevaihto: 0,6 % toiminnat: Pääomamenot: 0,4 %
Mahdollistavat Liikevaihto: 0,1 %
Pääomamenot: 1,0 % toiminnat: Pääomamenot: 0,5 %
(2) Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Liikevaihto: — % Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: — %
Pääomamenot: — % Pääomamenot: — %
(3) Vesivarojen ja
merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja
Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: 0,0 %
suojelu Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 %
(4) Siirtyminen
kiertotalouteen
Liikevaihto: — % Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: 0,0 %
Pääomamenot: — % Pääomamenot: 0,0 %
(5) Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen ja
Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto: 0,1 %
vähentäminen Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,1 %
(6) Biologisen
monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu
Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,0 %
ja ennallistaminen Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 %

Ilmastonmuutos

Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet
Kasvihuonekaasupäästöt
ja ilmastoon liittyvät riskit
↓ Kasvihuonekaasupäästöt
aiheuttavat
kielteisiä
ympäristövaikutuksia. Vakuutusyhtiönä Sampo
konsernin omat suorat päästöt eivät ole
merkittäviä, mutta kun huomioidaan konsernin
koko arvoketju, mukaan lukien alihankkijat ja
sijoitukset, vaikutukset ovat olennaisempia.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
↓ Fyysisten
ilmastoriskien,
kuten
myrskyjen,
tulvien,
rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion ja
helleaaltojen, lisääntyvä laajuus ja tiheys voivat
kasvattaa Sampo-konsernin korvauskustannuksia
ja aiheuttaa konsernille taloudellisia riskejä.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ovat olennaisia jo
lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti kasvavat
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
↓ Sampo-konserni
voi
altistua
mahdollisille
maineriskeille kasvihuonekaasupäästöihin liittyen
tai mikäli se ei saavuta asettamiaan
päästövähennystavoitteita.
↓ Sampo-konserni
voi
kohdata
lisääntyvästä
ilmastolainsäädännöstä johtuvia taloudellisia ja
maineriskejä (esim. mahdolliset sakot).
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä

Sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi (esim. SBTi)

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen
sijoittamisen politiikka, vakuutusperiaatteet,
toimintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
riskienhallinta, seulonta, vaikuttaminen)

Ilmastoon liittyvien riskien huomioiminen
tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa sekä
jälleenvakuutuksessa

Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen
ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen

Mittarit ja tavoitteet (esim. omaan toimintaan,
sijoituksiin ja alihankkijoihin liittyvät tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet)
Tuote- ja palveluvalikoima ↑ Sampo-konsernilla
on
mahdollisia
positiivisia
vaikutuksia ilmastoystävällisten tuotteiden ja
palvelujen (esim. vahinkojentorjuntaan ja
riskienhallintaan liittyen) kautta. EU-taksonomia
tunnistaa vahinkovakuutus- ja
jälleenvakuutustoiminnan mahdollistavana
taloudellisena toimintana, joka voi merkittävästi
edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvää ympäristötavoitetta.
↑ Vastuullisten
tuotteiden
ja
palvelujen
kehittäminen
voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Sampo-konsernille (esim. vahingontorjuntaan,
riskienhallintaan, EU-taksonomiaan liittyen).
↓ Sampo-konsernille
voi
aiheutua
taloudellisia
riskejä, jos se ei tarjoa asiakkaille heidän
tarpeidensa mukaisia vastuullisia tuotteita ja
palveluja.

Kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen
asiakkaiden tarpeiden ja EU:n taksonomia
asetuksen vaatimusten mukaisesti

Ilmastoresilienssi tuotekehityksessä ja
hinnoittelussa

Vahingontorjunta- ja riskienhallintapalvelut
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit liittyy ESRS-ala-aiheisiin Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Tuote- ja palvelutarjonta liittyy ESRS-ala-aiheeseen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konsernin vakuutustoiminta on altis sekä fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Fyysiset riskit ovat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen vaikuttavia riskitekijöitä. Fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä ovat muun muassa myrskyt, tulvat, rankkasateet, maanvyörymät, eroosio, raekuurot ja helleaallot. Näiden luonnonkatastrofien laajuus tai esiintymistiheys voi lisätä korvauskustannuksia. Siirtymäriskit liittyvät puolestaan esimerkiksi sääntelyympäristön muutoksiin, uuden teknologian käyttöönottoon, muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja sidosryhmien lisääntyneisiin ilmasto- ja ympäristöhuoliin. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen (EIOPA) on tunnistanut sääntelyyn, oikeudellisiin kysymyksiin, teknologiaan, markkinasentimenttiin ja vahinkovakuuttajien maineeseen liittyviä siirtymäriskejä.

Sampo-konsernin sijoitukset voivat myös altistua fyysisille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiiliintensiivisillä toimialoilla.

Sampo-konsernin pääoman suunnittelu, omien varojen ja pääomavaatimusten kolmen vuoden ennuste sekä ORSA-prosessit (own risk and solvency assessment) sisältävät skenaarioanalyysejä, stressitestejä,

herkkyysanalyysejä ja käänteisiä stressitestejä, mukaan lukien luonnonkatastrofeihin liittyvät skenaariot.

Ilmastoskenaarioanalyysi

Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavan 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun.

Neljä analysoitua skenaariota ovat:

  • Hiilineutraali (Net-Zero, NZ): Tämä skenaario kuvaa helppoa ja tasaista siirtymää, jossa poliittiset ja yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat nopeasti ja ennustettavasti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
  • Hiilineutraali finanssikriisi (Net-Zero Financial Crisis, NZFC): Tässä skenaariossa siirtyminen vihreämpään talouteen tapahtuu, muttei ennakoitavasti. Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä vuonna 2026 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä, kuten äkillisiä uudelleenhinnoitteluja, arvonsa kadottanutta varallisuutta (stranded assets) ja shokin markkinoilla.
  • Rajoitetut toimenpiteet (Limited Action, LA): Tässä skenaariossa poliittiset päättäjät toteuttavat rajalliset kansallisesti määritellyt toimet, mutta eivät saavuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Ilmaston lämpeneminen saavuttaa 2,8 astetta, ja tällä on merkittäviä fyysisiä vaikutuksia.
  • Korkea lämpeneminen (High Warming, HW): Tässä skenaariossa maailma epäonnistuu täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, ja ilmasto

lämpenee 4,2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria heikennyksiä taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy fyysisiin riskeihin, sillä vihreää siirtymää ei tapahdu.

Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvien systeemisten ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin käytetty metodologia yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja taloudelliseen mallinnukseen. Metodologia nojaa seuraaviin keskeisiin oletuksiin:

  • Käytetyt skenaariot perustuvat ilmastotieteeseen. Jokainen skenaario eroaa oletuksiltaan koskien politiikan ja teknologian muutoksia, fyysisiä riskejä ja hinnoittelumekanismeja. Skenaariot valitaan siten, että ne edustavat useita uskottavia lopputuloksia.
  • Cambridge Econometricsin E3ME-malli mallintaa maailman talous- ja energiajärjestelmiä sekä ympäristöä. Kyseessä on kvantitatiivinen viitekehys energia-, ympäristö- ja talouspolitiikan (E3) vaikutusten analysointiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viitekehystä käytetään paljon maailmanlaajuisesti politiikan arvioinnissa sekä ennusteiden laatimisessa ja tutkimuksessa. Tässä yhteydessä sitä käytetään mallintamaan siirtymäriskin vaikutusta makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen. E3ME-malli ei tällä hetkellä ota huomioon fyysisiä riskitekijöitä, joten sitä täydennetään menetelmillä, jotka ottavat huomioon asteittaisten fyysisten riskien ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen.
  • Viimeisessä vaiheessa käytetään stokastista taloudellista mallinnusta, joka muuntaa makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvat häiriöt riskituottomittareiksi eri maantieteellisillä alueilla, toimialoilla ja omaisuusluokissa, tarkoituksena muuntaa ilmastoon liittyvät tulokset edellisistä vaiheista koskemaan siirtymä- ja fyysisten riskien

vaikutuksia makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen eri skenaarioissa. Lisäksi tehdään oletuksia rahoitusmarkkinoiden hinnoittelusta ja shokeista sekä siitä, miten ne vaikuttavat omaisuuserien tuottoihin ja riskiin useilla eri taloudellisilla ja rahoitusmarkkinamuuttujilla.

Vaikutukset sijoitustulokseen

Ilmastoskenaarioanalyysi tehtiin alun perin vuonna 2023, ja sen tulokset painotettiin uudelleen 30.9.2024 sijoitusallokaation mukaisesti. Skenaarioanalyysin tulokset muodostavat aineiston, jota voidaan analysoida eri näkökulmista. Tulokset esitetään suhteessa lähtötasoon, joka ei ota huomioon erityisiä oletuksia ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lähtötaso perustuu historiallisiin suhteisiin ja pitkän aikavälin näkymiin, joita nykyiset markkinaolosuhteet muovaavat.

Ilmastoskenaarioanalyysin tulosten mukaan Sampokonsernin nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä ilmastoriskille kussakin neljässä skenaariossa. Tämä johtuu merkittävästä painotuksesta korkoinstrumentteihin, joihin ilmastoriski vaikuttaa yleisesti ottaen vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi tuloksiin vaikuttaa maantieteellinen allokaatio pääasiassa Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, joissa ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan pienempiä kuin muualla maailmassa. Analyysin mukaan lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy NZFCskenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset tuottoihin ovat negatiiviset lisääntyneistä fyysisistä riskeistä johtuen. Lisäksi vaikutukset suuria kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien sektoreiden tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmissa hiilineutraaleissa skenaarioissa (NZ ja NZFC).

Vaikutukset vakuutustulokseen

Arvioitaessa ilmastoskenaarioiden vaikutusta vakuutustuloksiin on käytetty ennusteita makromuuttujista (BKT ja inflaatio) ja niiden suorista vaikutuksista vakuutustuloksiin sekä oletuksia eri ilmastoskenaarioissa tapahtuvista vaikutuksista luonnonkatastrofien aiheuttamiin korvauksiin ja vakuutussopimusten uudelleenhinnoitteluun. Skenaarionanalyysi tehtiin Ifin vakuutusportfoliolle (mukaan lukien Topdanmark), mutta tulokset on esitetty vakuutustuloksen kannalta suhteellisesti, joten niiden voidaan katsoa yleisesti edustavan koko Sampokonsernia. Lisäksi analyysin ulkopuolelle jääneestä Hastingsin liiketoiminnasta hyvin pieni osuus on kotivakuutusliiketoimintaa, joten sillä katsotaan olevan suhteellisen pieni alttius luonnonkatastrofeille.

Herkkyyttä lisääntyneelle fyysiselle riskille arvioitiin sisällyttämällä HW-skenaarioon kasvaneet luonnonkatastrofeihin liittyvät korvaukset, ja huomioimalla erikseen lisääntyneiden korvauskustannusten aiheuttama uudelleenhinnoittelu.

Skenaarioanalyysin perusteella BKT:n ja inflaation muutosten yhteisvaikutus vakuutustulokseen HWskenaariossa verrattuna NZ-skenaarioon on suhteellisen pieni. Tämä johtuu pääasiassa kompensoivista vaikutuksista, jotka syntyvät kun eri taloudet Pohjoismaissa reagoivat eri tavalla vaikutuksiin. Oletettu vaikutus luonnonkatastrofikorvauksiin on kuitenkin merkittävämpi erityisesti skenaariossa, jossa ei ole huomioitu uudelleenhinnoittelua ja sen synnyttämiä kompensoivia vaikutuksia. Skenaarioanalyysi havainnollistaa, että vaikka makrotaloudellisten vaikutusten suorat vaikutukset ovat suhteellisen pieniä, kohonneet korvauskustannukset voivat vaikuttaa olennaisesti vakuutustulokseen, ja vakuutussopimusten asianmukainen uudelleenhinnoittelu on tällaisessa skenaariossa erityisen tärkeää. Koska vahinkovakuutussopimukset uusitaan Sampokonsernissa lähes aina vuosittain, resilienssi kohonneita korvauskustannuksia kohtaan on tyypillisesti korkea, kun otetaan huomioon konsernin taloudellinen seuranta, selkeät taloudelliset tavoitteet ja yleinen keskittyminen vakuutustoimintaan.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Sampo-konserni kehittää ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa, joka perustuu konsernin tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konserni on tunnistanut asianmukaiset hiilestä irtautumiskeinot ja toimenpiteet, jotka se pyrkii toteuttamaan tulevina vuosina. Sampokonserni on sitoutunut kehittämään siirtymäsuunnitelmaansa sovellettavien säädösten ja viitekehysten mukaisesti. Yhtiö raportoi kehityksestä vuosittain osana kestävyysraportointiaan.

Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, Sampo-konserni aikoo sisällyttää sen strategiaansa ja taloudelliseen suunnitteluunsa esimerkiksi kohdentamalla tarvittavat resurssit toimenpidesuunnitelmiensa kehittämiseen ja toteuttamiseen tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sampo-konsernin siirtymäsuunnitelman toteuttamisen ei odoteta tällä hetkellä edellyttävän erityisten investointien tai rahoituksen allokointia tavanomaisten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien kustannusten lisäksi. Tätä arvioidaan kuitenkin uudelleen suunnitelman kehittyessä.

Sampo-konserni on arvioinut, että sen keskeiset omaisuuserät ja tuotteet eivät tällä hetkellä sisällä merkittäviä lukkiutuneita päästöjä, koska konserni ei toimi kasvihuonekaasuintensiivisellä sektorilla. Sampokonsernia ei ole rajattu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Sampo-konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluu EU-taksonomian piiriin. Konsernin taksonomiatiedot, mukaan lukien kuvaus tulevaisuuden suunnitelmista, on esitetty EU-taksonomia-osiossa (s. 71).

Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet

Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet SBTi:n metodologian mukaisesti rajoittaakseen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sampo-konsernin johto ja hallitus ovat hyväksyneet yhtiön SBTi-sitoumuksen.

Sampo-konserni liittyi SBTi-aloitteeseen lokakuussa 2023. Pakolliset konsernitason tavoitteet laadittiin vuonna 2024 omalle toiminnalle ja sijoituksille. SBTi hyväksyi tavoitteet ja ne julkaistiin marraskuussa 2024. Sampo-konserni raportoi edistyksestään tavoitteisiin nähden vuosittain osana yhtiön kestävyysraportointia vuodesta 2025 alkaen. Omaan toimintaan ja sijoituksiin liittyvien konsernitason tavoitteiden lisäksi Sampokonserni on asettanut tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia, alihankkijoita koskevia tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita.

Sampo-konserni työskentelee ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähentämällä omaan toimintaansa, sijoituksiinsa ja alihankkijoihinsa liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernin omaan toimintaan liittyviä toimia ovat esimerkiksi uusiutuvan sähkön osto, siirtyminen biokaasuun ja kaukolämpöön, vaihtaminen LED-valaistukseen, toimistotilojen käytön optimointi sekä ajoneuvokannan vaihtaminen sähkö- ja hybridiautoihin. Sijoituksiin liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi säännöllinen seuranta seulonnan avulla, vuorovaikutus sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa (esim. sijoittajatapahtumat, yhtiökokoukset), konsernin kivihiilestä irtautumissuunnitelman kehittäminen ja sijoitussalkun normaali vaihtuvuus. Lisäksi Sampokonserni tekee yhteistyötä ja kannustaa alihankkijoitaan asettamaan tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on esitetty Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet -taulukossa (s. 83).

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeva politiikka on esitetty osana Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, jotka käydään läpi vuosittain ja jotka Sammon hallitus hyväksyy. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni noudattaa voimassaolevaa ilmastolainsäädäntöä, on sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta ja tukee Pariisin ilmastosopimusta. Politiikkaa tukevat myös Sampokonsernin SBTi-sitoumus ja osallistuminen erilaisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact).

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet kattavat kaiken konsernin oman toiminnan. Sampo-konserni odottaa myös alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteiden ohjeistuksia omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja tarkempia politiikkoja, ohjeita sekä prosesseja omiin tarkoituksiinsa ohjaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvää työtä. Näitä ovat esimerkiksi vastuullisuuspolitiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet ja vastuullisen sijoittamisen politiikat.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet ja konserniyhtiökohtaiset politiikat käsittelevät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat, mukaan lukien ilmastonmuutoksen, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä, sijoitustoiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Konserni pyrkii resurssien (esim. energia, vesi)

kulutuksen vähentämiseen ja niiden tehokkaampaan käyttöön, ja yhtiö on sitoutunut vähentämään liiketoiminnan aiheuttamia päästöjä ja jätteitä vähentämällä resurssien käyttöä, uudelleenkäyttämällä ja kierrättämällä. Sampo-konserni myös hyödyntää uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. Sampo-konserni sekä kannustaa asiakkaitaan, sijoituskohteitaan, alihankkijoitaan ja muita liikekumppaneitaan noudattamaan vastaavia ympäristöja ilmastositoumuksia että keskustelee sidosryhmiensä kanssa ja tekee niiden kanssa yhteistyötä ympäristö- ja ilmastoasioissa.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Sampo-konserni on arvioinut, että sillä on kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen sen oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Sampokonsernilla on kuitenkin päästövähennystavoitteet ja useita toimenpiteitä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi SBTi:n viitekehyksen mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteidensa kautta Sampo-konserni on sitoutunut vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään yhteensä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 lähtötasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 2 514 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Sampo-konserni on tunnistanut uusiutuvaan energiaan siirtymisen ja energian käytön vähentämisen toimistoissa sekä autokannan sähköistämisen merkittävimmiksi hiilestä irtautumisen keinoiksi. Sampo-konserni on arvioinut, että suurin osa tarvittavista päästövähennyksistä saavutetaan uusiutuvaan energiaan siirtymisellä ja energian käytön vähentämisellä toimistoissa. Sampokonserni kehittää vuonna 2025 raportointiaan hiilestä irtautumisen keinoista ja niiden määrällisistä panoksista.

Sampo-konserni on myös asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet sijoituksilleen ja vapaaehtoiset tavoitteet (If ja Topdanmark) alihankkijoilleen. Näihin Scope 3 -päästöihin liittyviä tunnistettuja hiilestä irtautumisen keinoja ja toimia ovat vuoropuhelu alihankkijoiden kanssa, kestävä korvauskäsittely ja vastuullinen sijoitustoiminta.

Oma toiminta

Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissaan sellaisiin hiilestä irtautumisen keinoihin, joiden odotetaan vähentävän yhtiön Scope 1 ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävän konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Sampo-konserni on pyrkinyt viime vuosina siirtymään uusiutuviin energialähteisiin sähkön ja kaukolämmön osalta eri toimipisteissään. Hastingsin Bexhillin ja Leicesterin toimistot siirtyivät vuonna 2024 käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä sekä sähkön että biokaasun osalta, ja If asennutti aurinkopaneelit Bergshamran toimistoonsa. Sampokonserni edisti energiatehokkuutta vuonna 2024 myös esimerkiksi ottamalla energiatehokkuutta koskevia ympäristöstandardeja käyttöön toimistoissaan.

Sampo-konserni odottaa päästövähennyksiä myös sähköautoihin siirtymisestä. If ryhtyi vuonna 2024 korvaamaan sähköautojen latauspistokkeiden asennuskustannuksia Tanskassa asuvien autoetuihin oikeutettujen työntekijöiden kodeissa. Hastings puolestaan asensi sähköautojen latauspisteitä yhtiön pysäköintialueille Bexhillissä ja Leicesterissä.

Oman toiminnan Scope 1 ja 2 -päästövähennyksien lisäksi Sampo-konserni pyrkii ymmärtämään paremmin Scope 3 -päästöjensä laajuutta. Sampo-konserni kartoitti vuonna 2024 yhtiön raportoimia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ja arvioi, mitkä Scope 3

-kategoriat ovat olennaisia ja edellyttävät jatkokehitystä. Arvioinnin tuloksena Sampo-konserni paransi tiedon laatua ostetut tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne -kategorioiden osalta. Lisäksi Hastings teetti kustannusperusteisen arvioinnin ostetuista tavaroistaan ja palveluistaan, mikä johti raportoitujen päästöjen suureen kasvuun tässä kategoriassa.

Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 päästövähennystoimiaan ja -aloitteitaan ja seuraa Scope 1 ja 2 -tavoitteidensa edistymistä. Näiden toimenpiteiden odotetaan vähentävän konsernin kasvihuonekaasupäästöjä. Sampo-konserni jatkaa myös Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kehittämistä, erityisesti vuoden 2024 kartoituksessa havaittujen puutteiden osalta, ja pyrkii yhtenäistämään raportointia konsernitasolla. Yhtiö tiedostaa myös, että vakuutustoimintaan kytkeytyvät päästöt ovat merkittävä osa sen Scope 3 -päästöistä, ja siksi tätä päästökategoriaa arvioidaan tulevina vuosina.

Sijoitukset

Saavuttaakseen konsernin sijoituksille asetetut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet, Sampokonserni on laatinut strategian, joka perustuu strategiseen omaisuuserien allokointiin ja ennakoivaan sijoituskohteiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että sijoitukset yrityksiin ja omaisuuseriin, jotka tarjoavat vahvaa taloudellista tuottoa ja ovat linjassa konsernin ilmastotavoitteiden kanssa, asetetaan etusijalle. Sampo-konserni kehitti vuonna 2024 ilmastotavoitteisiin liittyvää sijoitusten seurantaa ja raportointia sekä käytäntöjä sijoituskohteiden kanssa tarvittaessa tehtävään päästövähennystavoitteita koskevaan yhteistyöhön. Sampo-konserni jatkaa tätä työtä vuonna 2025 ja valmistautuu raportointiin SBTi:n metodologian mukaisesti.

Sampo-konserni teki vuonna 2024 vuosittaisen sijoitussalkun hiilijalanjälkianalyysin parantaakseen ilmastoriskeistä raportointia ja niiden läpinäkyvyyttä. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitusten sektorija normipohjaista seulontaa tunnistaakseen ja tehdäkseen päätöksiä koskien tietyillä toimialoilla toimivia yrityksiä sekä yritysten kansainvälisten ympäristönsuojelunormien noudattamista. Näiden käytäntöjen tukemiseksi ja laadukkaan sijoitusten seurannan varmistamiseksi vastuullisuusnäkökulmasta myös jatkossa Sampo-konserni kävi läpi yhtiön ESGdatan tarjoajia vuoden aikana.

Alihankkijat

Sampo-konserni tekee yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa. Yhteistyö tarjoaa tavan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen toimitusketjussa, kun tarkkoja päästötietoja on haastava seurata tai niitä ei ole saatavilla. Sampo-konsernin alihankkijoille asettamat lyhyen aikavälin tavoitteet keskittyvät sitouttamaan tietyn alihankkijajoukon asettamaan omat tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet kaikille soveltuville päästöluokille ja -kategorioille.

If aloitti vuonna 2024 prosessin arvioidakseen, kuinka moni sen alihankkijoista ajoneuvo- ja kiinteistökorvauskäsittelyssä on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet tai vastaavat, tarkoituksena pystyä tukemaan ja kannustamaan muita alihankkijoita tavoitteiden asettamisessa tulevaisuudessa. Topdanmark ottaa saman lähestymistavan käyttöön kaikkia alihankkijoita koskien.

Vastuullinen korvauskäsittely

Sampo-konserni voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen korostamalla energia- ja resurssitehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä korvauskäsittelytoiminnassa. If on esimerkiksi ottanut käyttöön vastuullisen rakennusmoduulin osana sen

kaikkein kattavinta vakuutusta kaupallisille rakennuksille Norjassa vuonna 2023 ja Ruotsissa vuonna 2024. Tämän BREEAM-sertifiointijärjestelmiin perustuvan moduulin kautta If tarjoaa konkreettisia neuvoja, ohjeita ja taloudellista tukea liittyen esimerkiksi aurinkopaneelien käyttöön tai energiatehokkuustoimiin osana jälleenrakennusta suurten vahinkojen jälkeen. Topdanmark selvitti vuonna 2024 yhdessä rakennusalan yhteistyökumppaneidensa kanssa mahdollisuutta valita uudelleenkäytettyjä materiaaleja uusien materiaalien sijaan rakennuksiin liittyvissä korvausvaatimuksissa huomioiden samalla kuitenkin hinnan ja turvallisuuden.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vahingontorjunta pysyi tärkeänä teemana Sampokonsernissa vuonna 2024. If ja Topdanmark jatkoivat vahingontorjuntapalvelujen tarjoamista asiakkailleen, kuten paikan päällä tehtäviä riskiarviointeja ja kodin kuntotarkastuksia. Näillä pyritään tunnistamaan tarkoin määriteltyjä ja kustannustehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää asiakkaiden ilmastoon liittyviä riskejä. Myös Hastings opasti asiakkaitaan vahingontorjunnassa. Tähän kuuluivat esimerkiksi muistutukset autojen talvitarkastuksista ja suositukset siitä, miten kotona esiintyviä ongelmia, kuten putkistojen jäätymistä, voidaan torjua. Lisäksi Hastings perusti vuonna 2024 Geo-Spatial Data Scientist -tiimin, jonka tehtävänä on arvioida ilmastodatan rikastamisen arvoa, tuottaa osoitetason sääkorvausriskipisteytyksiä (esim. tulva, jäätyminen) ja tukea vakuutustiimiä ilmastoon liittyvien riskien valinnassa ja kasautumisen hallinnassa.

Sampo-konserni osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa. Tämän tavoitteena on ymmärtää paremmin riskejä ja tukea asiakkaita riskienhallinnassa sekä edistää kestävämpää yhteiskuntaa. If on esimerkiksi julkaissut säännöllisesti äärimmäisiä sääilmiöitä koskevan raportin Norjassa, viimeksi vuonna 2023 ja seuraava on

suunnitteilla vuodelle 2025. Raportti on laadittu yhdessä CICERO Center for Climate Researchin ja Ruotsin ympäristöinstituutin IVL:n kanssa. Raportissa selvitetään, miten hyvin Norjan kunnat ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin. Topdanmark, Tanskan vakuutus- ja eläkevakuutusjärjestön alaisuudessa, tarjoaa tietoja, joiden avulla Tanskan kunnat voivat tunnistaa suurimmat riskialueet äärimmäisiin sääolosuhteisiin, kuten runsaaseen sateeseen, liittyen.

Mittarit ja tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n metodologian mukaisesti, joka tukee Pariisin ilmastosopimusta. Lähestymistapa on linjassa Sampokonsernin toimintaperiaatteissa mainittujen tavoitteiden kanssa.

Sampo-konsernin omaa toimintaa (Scope 1 ja 2 -päästöjä) koskeva tavoite noudattaa absoluuttisen vähentämisen menetelmää. Sampo-konsernin tavoitteisiin kuuluvat kaikki Sampo-konsernin yhtiöt. Vain pienet toimistot on jätetty laskennan ulkopuolelle, koska niistä aiheutuvat päästöt on katsottu merkityksettömiksi. Tavoitteeseen sisältyvien Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemisessa käytettiin markkinaperusteista lähestymistapaa.

Listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, ETF:ien ja yrityslainojen tavoitteet on asetettu lämpötilaluokitusmenetelmällä ja liikekiinteistösalkun tavoite toimialakohtaisella hiilestä irtautumisen menetelmällä. Sampo-konsernin tavoitteet sijoituksille kattoivat 57,9 prosenttia konsernin taseen sijoitus- ja lainaomaisuudesta vuonna 2022. Pakollisten omaisuusluokkien osuus sijoitus- ja lainaomaisuudesta oli 57,9 prosenttia, vapaaehtoisten 5,6 prosenttia ja SBTi:n metodologiaan kuulumattomien omaisuusluokkien osuus 36,5 prosenttia.

Sampo-konserni on käynyt vuoropuhelua useiden sidosryhmien kanssa sitoutuessaan SBTi:n mukaisiin tavoitteisiin ja asettaessaan tavoitteet. Näitä ovat olleet esimerkiksi sijoittajat, suuryritysasiakkaat sekä yhtiön johto ja hallintoelimet. Sampo-konsernin edistymistä tavoitteissa seurataan säännöllisesti sisäisesti ja siitä raportoidaan ulkoisesti osana kestävyysselvitystä.

Tavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia raportointivuoden aikana. Scope 1 ja 2 -päästöt laskettiin uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta raportointirajan muutosten vuoksi (esim. Mandatum ja Topdanmark Life jätettiin laskennan ulkopuolelle). Lisäksi tiedonkeruuseen liittyviä virheitä korjattiin. Sijoitusten päästöt (Scope 3, kategoria 15) laskettiin myös uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta, jotta ne ovat linjassa muiden sääntelykehysten kanssa (esim. EUtaksonomia).

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet

Sampo-konserni

Kattavuus Tavoite 2024-tulokset
Oma toiminta
(Scope 1 ja 2)

Sampo-konserni sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 42 prosenttia
vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.

Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin
marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden
vuodesta 2025 eteenpäin.
Sijoitukset
(Scope 3, kategoria 15)

Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten
liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen
rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1 ja 2
-päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten,
että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,78 asteesta 2,09
asteeseen vuoteen 2029 mennessä.

Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin
marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden
vuodesta 2025 eteenpäin.

Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten
liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen
rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1, 2 ja 3
-päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten,
että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,91 asteesta 2,29 asteeseen
vuoteen 2029 mennessä.

Sampo-konserni sitoutuu vähentämään suorien kiinteistösijoitusten sekä
yrityslainasalkun kiinteistösijoitusten päästöjä 57,7 prosenttia per neliömetri
vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2029 mennessä.
Alihankkijat*
(Scope 3, kategoria 1)

If: Vuoteen 2028 mennessä 30 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja
palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet

If: 15,8 prosenttia
tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.
Topdanmark: 17,1 prosenttia

Topdanmark: Vuoteen 2028 mennessä 20 prosenttia yhtiön hankkimien
tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat
asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.

* Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet omalle toiminalleen (Scope 1 ja 2) ja sijoitustoiminnalleen (Scope 3, kategoria 15) SBTi:n finanssialaa koskevien sektorikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Sampo-konsernilla on tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia ilmastotavoitteita alihankkijoilleen.

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti (kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon)

Sampo-konserni

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa
liikevaihtoon
2023
(Vertailu
kelpoinen)
2024 % 2024 /
2023
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./euroa)
0,000044 0,000035 -21,5 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./euroa)
0,000045 0,000035 -21,6 %

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetin nimittäjänä käytetään vakuutusmaksutuottoa (Sampo-konsernin tilinpäätöstiedot, Konsernin laaja tuloslaskelma ja Liitetieto 1 Vakuutuspalvelutulos).

Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt

Sampo-konserni

Mittari 2024
Scope 1 (tCO2-ekv.) 170
Scope 2, markkinaperusteiset (tCO2-ekv.) 2 768
Scope 3 (tCO2-ekv.) 97
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä 3 035

Biogeeniset päästöt syntyvät biomassan suorasta polttamisesta tai biohajoamisesta. Sampokonsernin raportoinnissa nämä päästöt ovat mukana Scope 1, 2 ja 3 -päästöissä niissä tapauksissa, joissa poltetussa polttoaineessa oletetaan olevan osa biomassaa. Biogeeniset päästöt eivät sisälly sivulla 84 raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Sampo-konserni

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
2022
(Perusvuosi)
2023
(Vertailu
kelpoinen)
2024 % 2024 /
2023
2025 2030 (2050) Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 1 197 1 115 883 -20,9 % -42 %*
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
- - - -
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2 482 1 738 1 886 8,5 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 4 789 4 111 3 570 -13,2 % -42 %*
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 353 054 370 412 326 376 -11,9 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut 2 017 1 652 14 493 777,3 %
[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut] - - - -
2 Tuotantohyödykkeet 111 2 247 2 843 26,5 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1
tai Scope 2 -päästöihin)
1 555 1 432 1 244 -13,1 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu - 52 456 773,3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte 273 232 260 12,2 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 5 592 6 306 6 318 0,2 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 5 141 6 712 6 860 2,2 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät - - - -
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä - - - -
10 Myytyjen tuotteiden jalostus - - - -
11 Myytyjen tuotteiden käyttö - - - -
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa - - - -
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät - 139 41 -70,2 %
14 Franchising - - - -
15 Investoinnit 338 364 351 641 293 860 -16,4 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 356 733 373 266 329 145 -11,8 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 359 039 375 638 330 828 -11,9 %

Vuosien 2022 ja 2023 luvut laskettiin uudelleen raportointirajan muutosten vuoksi ja virheiden korjaamiseksi. Sijoitusten osalta laskentaa yhdenmukaistettiin muiden sääntelykehysten (esim. EU-taksonomia) ja nykyisen konsernirakenteen kanssa. Sampo-konsernin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuonna 2024 johtui pääosin Hastingsin laskennassa käytetyn datan ja metodologioiden tarkentumisesta sekä päästökertoimien muutoksista.

15 Investoinnit -kategoria koskee Sampo-konsernin rahoittamia Scope 1 ja 2 -päästöjä. Laskelmat sisältävät suorat osake- ja korkosijoitukset sekä rahastosijoitukset. Kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampokonsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konsernin rahoitetut Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 020 003 tCO2-ekv. vuonna 2024.

* Sampo-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1 ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Päästövähennystavoitteet ja -tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti sivulla 83.

Päästökertoimet ja tietoa laskennasta

Sampo-konserni

Toiminta Tietoa laskennasta Päästökertoimen lähde
Kiinteät polttolähteet Kiinteisiin polttolähteisiin sisältyy maakaasu (If, Topdanmark ja Hastings),
biokaasu (Hastings), kaasuöljy (Hastings) ja polttoöljy (If).
DESNZ 2024
Liikkuvat polttolähteet Liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan polttoainelitrojen tai ajettujen
kilometrien perusteella riippuen tiedon saatavuudesta. Jos tietoja ei ole saatavilla,
tiedot ekstrapoloidaan autojen lukumäärän ja mallin perusteella. Arvioitu
polttoaineenkulutus ajoneuvoa kohden perustuu kansallisiin tilastoihin.
DESNZ 2024; Drivmedel 2022 (diesel) ja Värmeforsk 2023 (bensiini) South
Polen menetelmiin perustuen
Kylmäaineet Laskenta perustuu kylmäaineiden kulutukseen (Hastings). DESNZ 2024
Sähkö Laskenta perustuu ostettuun sähköön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus
perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun
keskikulutukseen. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetyt
jäännösjakauman päästökertoimet ovat isommat kuin sijaintiperusteisessa
menetelmässä käytetyt kertoimet, mikä johtaa suurempiin päästöihin
markkinaperusteisen sähkön osalta.
AIB 2023; DESNZ 2024; Ecoinvent v3.10; EI 2023; IEA sähkön päästökertoimet
2023; IPCC, 2014
Kaukolämpö Laskenta perustuu ostettuun kaukolämpöön (MWh) (If, Topdanmark ja Sampo).
Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan
mukaan laskettuun keskikulutukseen.
Euroheat & Power, 2023; Suomen tilastokeskus 2023; Swedenergy 2023;
toimittajakohtaiset päästökertoimet
Kaukokylmä Laskenta perustuu ostettuun kaukokylmään (MWh) (If ja Sampo). Pienempien
toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan
laskettuun keskikulutukseen.
South Polen menetelmien mukainen toimittajien keskiarvoon perustuva
päästökerroin 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Ostetut tavarat ja
palvelut
Ostetut tavarat ja palvelut sisältää veden (m³), paperin (tonnia) ja pilvipalvelut
(käyttäjämäärät) kaikissa konserniyhtiöissä. Lisäksi Topdanmark raportoi
toimistotarvikkeita (esim. muovituotteet) ja Sampo ruokapalvelut. Hastings
raportoi ostamiensa tuotteiden ja palvelujen kustannukset. Laskenta perustuu
toimittajakohtaisiin, hybridi-, keskiarvo- ja kuluihin perustuviin menetelmiin.
AIB 2023; CEDA 4.01 Global; Cloud Carbon Footprint, 2021; DESNZ 2023;
Ecoinvent v.3.3.8 2021; EI 2022, Ecoinvent v.3.9.1.; Google, 2012; Amazon, 2021;
IPCC, 2014; Microsoft, 2021; SCA Ortviken 2012; Mondi, 2022
Tuotantohyödykkeet Tuotantohyödykkeet sisältää ostetut IT-laitteet (laitteiden lukumäärä ja malli) ja
isot remontit (kustannus).
CEDA 4.01 Global; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnat
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot lasketaan toimittajakohtaisella
menetelmällä, keskiarvomenetelmällä ja hybridimenetelmällä.
Ecoinvent v3.10; kansalliset tilastot
Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää asiakkaille lähetetyt kirjeet.
Laskenta perustuu kirjeiden määrään ja määränpäähän.
DESNZ 2024 (lentorahti ja maakuljetukset); CEDA 4.01 Global
Toiminnassa
muodostuva jäte
Tietoja on saatavilla vain suurimmista toimistoista. Pienempien toimistojen
jätemäärien arvio perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan
laskettuun keskiarvoon.
ADEME 2023 BC V8.9; DESNZ 2023 ja 2024; Ecoinvent v3.9 ja 3.10;
Maailmanpankin jätetilasto 2024
Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää lennot, juna-, lautta- ja linja
automatkat, kilometrikorvaukset, vuokra-autot, taksimatkat ja hotelliyöt.
Hotellimajoituksen päästöt lasketaan maa- tai kaupunkikohtaisilla
päästökertoimilla.
CEDA 4.01 Global; DESNZ 2024; Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index
2023; RDC lentodata 2024
Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää myös etätyöpäivien tiedot
ja perustuu kyselyyn, johon vastasi työntekijöitä kaikista konserniyhtiöistä. Kysely
lähetettiin joko kaikille työntekijöille tai kohderyhmälle ja tulokset ekstrapoloitiin
kaikkien työntekijöiden päästöjen arvioimiseksi.
Anthesis 2021, DESNZ 2024 (etätyö); IEA sähkön päästökertoimet 2023;
kansalliset tilastot
Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
Topdanmark raportoi Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
-kategorian. Laskenta perustuu maakaasun ja sähkön kulutukseen sekä
vuokrakohteen pinta-alaan vuokrausajalta tammikuu–kesäkuu 2024.
AIB 2023; Ecoinvent v3.10; DESNZ 2023

Laskentamenetelmät ja taustaoletukset

Sampo-konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa on mukana If (Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimistot), Topdanmark (Tanskan toimistot), Hastings (Ison-Britannian ja Gibraltarin toimistot) ja Sampo (Suomen toimisto). Laskennan suorittaa ulkopuolinen palveluntarjoaja, South Pole, Sampo-konsernin toimittamien tietojen perusteella. Tiedonkeruu, päästökertoimet ja oletukset perustuvat GHG Protocol -ohjeistukseen. Laskennassa on huomioitu olennaiset kasvihuonekaasut, CO2, CH4, N2O, SF6, HFC, PFC ja NF3, muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Oletuksissa ja päästökertoimissa käytetään konservatiivista lähestymistapaa. Jos tiedot ovat puutteellista, laskennassa käytetään yleistyksiä ja arvioita.

Sampo-konsernin Scope 3 -kategorioiden 1–14 päästöistä 49,0 prosenttia on laskettu ensisijaisilla tiedoilla ja 51,0 prosenttia toissijaisilla tiedoilla. Ensisijaisia tietoja ovat raportoidut käyttötiedot (esim. polttoaineenkulutus), toimittajakohtaiset tiedot (esim. IT-laitteet) ja työntekijöiden työmatkakysely. Toissijaisia tietoja ovat kustannuksiin (esim. palvelut) tai arviointeihin (esim. jätteet) perustuvat tiedot. Scope 3 -kategoria 15 (sijoitukset) osalta 66,4 prosenttia palveluntarjoajan kattamien sijoitusten päästöistä perustui sijoituskohteiden raportoimiin päästöihin ja 33,6 prosenttia perustui arvioihin.

Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen korjauksista aiheutuvia päästöjä on arvioitu vuoden 2021 tietojen perusteella. Ulkopuolinen tutkimuslaitos on Ifin tilauksesta laatinut selvityksen Ifin päästöistä käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää (LCA). Laskennassa käytettiin yhdistelmää ensisijaisia ja toissijaisia tietoja edustavasta otannasta ajoneuvo- ja kiinteistövahinko-korvauksia ja kokonaispäästöt arvioitiin korvaus-palvelujen kulutietojen perusteella. Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkokorjausten arvioidut päästöt olivat 88 618 tCO2eq. Nämä päästöt eivät tällä hetkellä sisälly Sampo-konsernin Scope 3 -päästöinventaarioon (kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö) niihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi, mutta ne voidaan sisällyttää laskentaan tulevaisuudessa raportoinnin ja tiedon laadun kehittyessä.

Scope 3 -kategoriat 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus ja 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa eivät ole Sampo-konsernin kannalta merkityksellisiä, koska vuokrattujen omaisuuserien (autot ja IT-laitteet) energiankulutus on huomioitu Scope 1 ja Scope 2 -laskennassa, liiketoimintaan ei kuulu maksutonta kuljetusta ja jakelua, eikä konserni myy aineellisia hyödykkeitä. Kategorian 14 Franchising olennaisuutta arvioidaan vuonna 2025.

Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasupäästölaskenta noudattaa GHG Protocol -ohjeistuksen sijoituksia koskevaa menetelmää. Sijoitusten päästöt kohdistetaan Sampo-konsernille suhteessa sen osuuteen sijoituksista sijoituskohteisiin. Suhteellinen osuus lasketaan yritysarvoa (Enterprise Value Including Cash, EVIC) käyttäen, joka ottaa huomioon kunkin sijoituskohteena olevan yhtiön kokonaisarvon. Sijoituskohteena olevien yhtiöiden absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt kerätään ulkopuolisen palveluntarjoajan, Bloomberg L.P.:n, avulla, ja niiden ensisijainen lähde on yrityksen raportoidut päästöt ja tämän jälkeen arvioidut päästöt. Sijoitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa Sampokonsernin rahoitusvarat ja sijoitukset osakkuusyrityksiin. Luotettavan tiedon puuttumisesta johtuen Sampokonserni ei ole kerännyt päästötietoja liittyen johdannaisiin ja valtiosijoituksiin. Lisäksi ulkopuolisen palveluntarjoajan päästötiedot eivät kata kaikkea sijoitusomaisuutta (esim. listaamattomia yhtiöitä). Näiden tiedonpuutteiden vuoksi kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampo-konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konserni ei ole vielä käyttänyt omia arvioita rahoitettujen päästöjen osalta, koska ulkopuolisen palveluntarjoajan tietojen kattavuus on ollut suhteellisen hyvä, ja arvioiden käyttäminen vaikuttaisi päästötietojen laatuun. Näin ollen Sampokonserni hyödyntää siirtymäsäännöstä voidakseen jättää arvoketjun tietoja raportoinnin ulkopuolelle. Aukkojen täyttämiseksi Sampo-konserni tulee selvittämään mahdollisuuksia käyttää estimointikeinoja arvioidakseen puuttuvia päästötietoja tulevaisuudessa.

Vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjä ei ole varmentanut muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttö ja
↓ Sampo-konserni
aiheuttaa
kielteisiä
↑ Kiertotalouden
mukaisen
resurssien
käytön

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
kiertotalous
ympäristövaikutuksia, koska se käyttää resursseja
lisääminen korvauskäsittelyssä voi saada aikaan
toimintaperiaatteet)
muun muassa korvauskäsittelytoiminnoissaan (esim.
kustannussäästöjä Sampo-konsernille, kun

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
rakennusmateriaalit, ajoneuvonosat). Kierrätyksellä
esimerkiksi uusien osien sijaan ostetaan käytettyjä
kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaustoimet
ja lisäämällä uudelleenkäytettyjen osien määrää
ja käytettyjä materiaaleja myydään hävittämisen
korvauskäsittelyssä, vastuullinen toimitusketjun
korvauskäsittelyssä Sampo-konserni voi rajoittaa
sijaan.
hallinta)
kielteisiä ympäristövaikutuksiaan.

Mittarit ja tavoitteet (esim. uudelleenkäytetyt osat,
↓ Sampo-konsernille
voi
aiheutua
maineriski
ja
lasikorjaukset)
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä.
kasvaneita kustannuksia, jos kiertotalouden
mahdollisuuksia ei pystystä hyödyntämään. Tämä
voi toteutua, jos esimerkiksi kierrätettyjä tai
uudelleenkäytettyjä materiaaleja on vaikea saada.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä.
Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Resurssien käyttö ja kiertotalous liittyy ESRS-ala-aiheeseen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konsernin tulisi vähentää luonnonvarojen kulutusta (esim. energia, vesi) ja käyttää niitä tehokkaammin sekä vähentää liiketoiminnan aiheuttamia saasteita, päästöjä ja jätteitä vähentämällä kulutusta, uudelleenkäyttämällä sekä kierrättämällä. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet koskevat kaikkea konsernin omaa toimintaa. Lisäksi Sampo-konserni edellyttää alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on omia täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja, jotka ohjaavat resurssien käyttöä ja kiertotalouteen liittyvää työtä sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi vastuullisuuspolitiikkoja, jotka ohjaavat toimistojen vastuullisuuteen liittyvää työtä, ja alihankkijoiden toimintaperiaatteet, joissa on kerrottu alihankkijoille asetetut ympäristövaatimukset. Kunkin konserniyhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy politiikat ja toimeenpanosta vastaa ylin johto.

Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla ja perustuvat YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Toimintaperiaatteet velvoittavat alihankkijoita edistämään sellaisten matalapäästöisten teknologioiden kehitystä ja levitystä, jotka suojelevat ympäristöä, ovat vähemmän saastuttavia, käyttävät resursseja kestävämmin, lisäävät jätteiden ja tuotteiden kierrätystä, ja käsittelevät jäljelle jäänyttä jätettä kestävämmällä tavalla kuin teknologiat, joita ne korvaavat. Alihankkijoiden odotetaan parantavan jatkuvasti ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimiaan, vähentämään resurssien kulutusta ja tehostavan niiden käyttöä, sekä vähentämään saastuttamista, päästöjä ja jätteitä liiketoiminnassaan. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat alihankkijoita, joiden kanssa Sampo-konserni harjoittaa liiketoimintaa, mukaan lukien näiden tytäryhtiöt ja omat alihankkijat. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat myös kaikkia niiden vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Sampo-konsernin merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskien liittyvät alihankkijoihin yhtiön arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni ei valmista, myy tai käsittele luonnonvaroja sisältäviä fyysisiä tuotteita, mutta yhtiö voi vaikuttaa resurssien käyttöön arvoketjussaan vakuutusten ja korvauskäsittelyprosessien kautta. Vahinkovakuutustuotteet ja -palvelut vaikuttavat resurssien käyttöön pääasiassa

vakuutuksenottajien ajoneuvoihin, rakennuksiin, huonekaluihin, elektroniikkaan ja muuhun omaisuuteen liittyvien korvausvaatimusten muodossa. Sampokonsernin alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat keskeisiä toimijoita korvauskäsittelyprosessissa, ja Sampo-konserni on sitoutunut huomioimaan ympäristöja ilmastonäkökohdat esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla kiertotaloutta näissä prosesseissa.

Sampo-konserni teki vuonna 2024 yhteistyötä korvauskäsittelyn alihankkijoidensa kanssa lisätäkseen materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjauksia ajoneuvo- ja kiinteistökorvauksissa. Sampo-konserni jatkoi myös keskittymistä erityisvaatimuksiin, joita se on asettanut alihankkijoilleen kiertotalouden edistämiseksi. Esimerkiksi Ifin ajoneuvo- ja kiinteistökorjauskumppaneiden on noudatettava toimialakohtaisia ympäristövaatimuksia (Additional Environmental Requirements, AER), jotka on sisällytetty hankintasopimuksiin. Näitä ovat muun muassa vaatimukset korjata uusien osien käyttämisen sijaan, käyttää varaosia uudelleen ja korjata enemmän, vähentää materiaalien käyttöä, purkaa vähemmän, lisätä etätyötä videon ja sensoreiden avulla, vähentää kuljetusta, käyttää ympäristösertifioituja materiaaleja (jos saatavilla) sekä lisätä sähkö- ja hybridiajoneuvojen käyttöä. Lisäksi Sampo-konserni päivitti vuoden aikana nykyisiä politiikkojaan (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, vastuullisuuspolitiikat). Tämä työ jatkuu vuonna 2025.

Mittarit ja tavoitteet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Sampo-konserni ei ole asettanut mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyville toimilleen konsernitasolla. Kiertotalousratkaisut korvauskäsittelytoiminnassa kehittyvät jatkuvasti, mutta niihin liittyy edelleen myös useita epävarmuustekijöitä. Siksi Sampo-konserni on arvioinut, että konsernitasoisten tavoitteiden asettaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua ympäristö- ja taloudellisesta näkökulmasta. Sampo-konserni kuitenkin arvioi resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosesseja säännöllisesti. Jos todetaan, että konsernitasoisten, ulkoisesti raportoitujen tavoitteiden asettaminen tuo lisäarvoa, tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit

Sampo-konserni mittaa edistymistään resurssitehokkuus- ja kiertotaloustoimissa muun muassa Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset) -taulukossa esitetyillä mittareilla. Sampo-konserni on valinnut autokorjauksissa uudelleenkäytettyjen osien osuuden sekä lasikorjausten osuuden avaintunnusluvuikseen, sillä ne kuvaavat yhtiön pyrkimystä edistää kiertotaloutta ja vähentää resurssien käyttöä. Sampo-konserni on päättänyt aluksi keskittyä autokorjauksiin, sillä käytettyjen osien markkinat tässä toiminnassa ovat kehittyneemmät verrattuna esimerkiksi talokorjauksiin. Uudelleenkäytettyjen osien ja lasikorjausten osuus lasketaan osiin käytetyn rahamäärän ja korvausvaatimusten perusteella.

Sampo-konserni on mitannut edistymistään näissä mittareissa konsernitasolla vuodesta 2024 alkaen. Mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset)

Sampo-konserni

Mittari 2024
Uudelleenkäytettyjen osien osuus 4,5 %
Lasikorjausten osuus 35,3 %

Yhteiskunnalliset tiedot

Oma työvoima

Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet
Ihmisoikeudet ja
työkäytännöt
↓ Sampo-konsernilla
voi
olla
kielteisiä
ihmis-
ja
työoikeudellisia vaikutuksia omaan työvoimaansa
esimerkiksi epäeettisten työtapojen tai Sampo
konsernin toimintaperiaatteiden rikkomusten
seurauksena.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Sampo-konserni
voi
altistua
taloudellisille
riskeille
lisääntyvän ja kiristyvän ihmis- ja työoikeuksiin
liittyvän lainsäädännön vuoksi (esim. mahdolliset
sakot, mainehaitta).
Aikahorisontti: lyhyt

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, HR-politiikat)

Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
raportointikanavat, keskustelufoorumit,
työtyytyväisyyskyselyt, työehtosopimukset ja
yhdistymisvapaus)

Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet
Työntekijöiden terveys,
hyvinvointi ja
osaaminen
↑ Henkilöstön
hyvinvointiin
ja
osaamisen
kehittämiseen liittyvien toimien ja ohjelmien kautta
Sampo-konserni voi parantaa työntekijöiden
fyysistä ja henkistä terveyttä, mikä puolestaan voi
kasvattaa heidän motivaatiotaan ja edistää
ammatillista kehitystä ja oppimista. Työntekijöiden
hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen voi
johtaa motivoituneeseen ja sitoutuneeseen
henkilöstöön.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Osaavien
työntekijöiden
puute
voi
muodostaa
taloudellisen riskin Sampo-konsernille. Jos
työntekijät eivät ole sitoutuneita eivätkä koe, että
heillä on mahdollisuutta ammatilliseen kehitykseen,
osaavat ja tyytymättömät työntekijät voivat jättää
yhtiön, jolloin myös heidän osaamisensa
menetetään.
↓ Sairauslomien
ja
henkilöstön
vaihtuvuuden
lisääntyminen esimerkiksi työn ja yksityiselämän
riittämättömän tasapainon vuoksi voi muodostaa
taloudellisen riskin Sampo-konsernille.
↑ Sitoutuneet
ja
osaavat
työntekijät
voivat
luoda
mahdollisuuksia Sampo-konsernille, esimerkiksi
tarjoamalla asiakkaille ensiluokkaisia
asiakaskokemuksia päivittäin. Tästä syystä
henkilöstökäytäntöihin ja mahdollisuuksien
tarjoamiseen panostaminen on järkevää
liiketoiminnan kannalta.
Aikahorisontti: lyhyt

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, HR-politiikat)

Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
fyysistä ja henkistä terveyttä tukevat toimet,
työhyvinvointialoitteet, laadukkaat toimistot,
houkutteleva palkitseminen)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet (esim. työntekijöiden
tyytyväisyyttä mittaava eNPS tai vastaava)
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja
osallisuus (Diversity,
Equity and Inclusion,
DEI)
↑ Sampo-konserni
voi
omilla
toimillaan
saavuttaa
henkilöstönsä keskuudessa positiivisia DEI
teemoihin liittyviä vaikutuksia. Näiden teemojen
korostaminen voi lisätä yhteenkuuluvuuden
tunnetta työntekijöiden keskuudessa.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Jos
Sampo-konsernin
henkilöstö
ei
ole
monimuotoista, konserni ei välttämättä pysty
huomioimaan monipuolista asiakaskuntaansa, mikä
voi aiheuttaa taloudellisen riskin esimerkiksi
tuottavuuden tai innovoinnin heikkenemisen kautta.
↑ DEI
voi
luoda
taloudellisia
mahdollisuuksia
Sampo
konsernille, sillä tällä osa-alueella hyvin menestyvät
yritykset voivat olla innovatiivisempia ja
kannattavampia ja houkutella osaajia.
Aikahorisontti: lyhyt

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
monimuotoisuusmallit/-ohjelmat, työntekijöiden
aloitteet, raportointikanavat)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet (esim. liittyen sukupuolten
monimuotoisuuteen)

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Ihmisoikeudet ja työkäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet, Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot, Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet, ja Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sitoutuneet työntekijät ovat olennainen osa Sampokonsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Sampokonsernin liiketoiminta on riippuvainen yhtiön kyvystä luoda mahdollisuuksia tarjoava työympäristö sekä työntekijöiden motivaatiosta edistää yhtiön tavoitteita. Työntekijöiden sitoutuneisuus ja asiantuntemus lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja ovat kilpailuedun perusta. Sampo-konsernin työntekijöiden tarpeet, näkemykset ja oikeudet vaikuttavat strategisiin päätöksiin ja muovaavat yrityskulttuuria.

Arvioidessaan omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia vaikutuksia Sampo-konserni huomioi kaikki työntekijät, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia Sampo-konsernin omasta toiminnasta tai arvoketjusta. Tämä tarkoittaa vakituisia, määrä-, koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Esimerkiksi kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja henkilöstökyselyt antavat tietoa, minkälaiset työntekijät tai työntekijäryhmät voivat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aliedustetut ryhmät (esim. perustuen etniseen taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen) ja korkean paineen alla työskentelevät työntekijät (esim. asiakaspalvelukeskuksissa). Sampo-konsernissa mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät systeemisten ihmisoikeusrikkomusten sijaan yksittäisiin tapauksiin.

Sampo-konserni on tunnistanut mahdollisia riskejä, jotka aiheutuvat monimuotoisuuden puutteesta (esim. vähemmistöryhmien edustuksen puute), syrjinnästä sekä tiettyjen yksikköjen osalta korkeammista sairauspoissaololuvuista ja henkilöstön vaihtuvuudesta (esim. asiakaspalvelukeskukset). Nämä tekijät voivat

rajoittaa Sampo-konsernin kykyä palvella monimuotoista asiakaskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla ja siten vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevat periaatteet on määritelty Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, jotka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä, työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä DEI-teemoja. Toimintaperiaatteet kieltävät pakkotyövoiman, lapsityövoiman ja ihmiskaupan sekä edellyttävät kaikkien konserniyhtiöiden ryhtyvän tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten ihmisoikeusrikkomuksien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja/tai torjumiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Toimintaperiaatteiden kehittämisessä otetaan huomioon sekä konsernin sisäisten sidosryhmien (esim. työntekijät, johto) näkemys että ulkopuolisten sidosryhmien (esim. sijoittajat, ESGluokituslaitokset, viranomaiset, ulkoiset konsultit) asiantuntemus tarpeen mukaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia konserniin kuuluvia yhtiöitä kaikissa konsernin toimintamaissa. Jokaisen konserniyhtiön operatiivinen johto vastaa toimintaperiaatteiden toimeenpanosta ja jokainen työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Sampo-konserni tarjoaa säännöllisesti koulutusta (esim. verkkokoulutus, työpajat) toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista. Toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien

saatavilla Sampo-konsernin verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita.

Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Kansallisten lakien ja määräysten lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia ja työoikeuksia koskevia periaatteita.

Sampo-konsernin politiikat ja niihin liittyvä koulutus ovat osa sitoumusta ylläpitää avointa keskustelua konsernin omien työntekijöiden kanssa, käsitellä objektiivisesti omassa toiminnassa mahdollisesti syntyviä ihmisoikeusvaikutuksia ja tarvittaessa tarjota tilanteeseen sopivia korjaavia toimenpiteitä. Mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi HR-yksikön, henkilöstön edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tuki, kattava vakuutusturva sekä kuntoutus aiheutetun haitan luonteesta ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen.

Sampo-konserni käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa eri kanavissa. Lisätietoa aiheesta on Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (s. 92) ja Sidosryhmien edut ja näkemykset (s. 64) -otsikoiden alla.

Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen

Sampo-konsernilla on työtapaturmia käsitteleviä terveys- ja turvallisuuspolitiikkoja, ja yhtiö tarjoaa paikallisen lainsäädännön vaatimaa työterveyshuoltoa jokaisessa toimintamaassaan. Sampo-konserni selvittää terveys- ja hyvinvointiriskejä säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien lieventämiseksi. Kaikki Sampokonsernin yhtiöt tekevät riskiarvioita ja mahdolliset tapahtumat ja riskit käsitellään asianmukaisesti ja raportoidaan asiaankuuluvien sisäisten raportointikanavien kautta. Henkilöstökyselyiden ohella riskiarviot ja tapahtumaraportit tarjoavat arvokasta tietoa liiketoiminnan ja työympäristön kehittämiseksi.

Sampo-konsernilla on paikallisen lainsäädännön mukaisia työympäristötoimikuntia (tai vastaavia). Toimikuntien vastuihin kuuluvat työympäristön seuranta, työterveys ja -turvallisuustoimintatapojen kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin varmistaminen. Työympäristötoimikuntien tehtävät voivat vaihdella konserniyhtiöittäin.

Sampo-konserni tarjoaa kaikille työntekijöille kattavasti koulutusta perehdytysprosesseista alkaen. Sampokonserni tarjoaa pakollista koulutusta (esim. vakuutusten tarjoamisesta annettuun direktiiviin liittyen), vapaaehtoista koulutusta (esim. digitaitoihin ja kieliin liittyen) ja yhdessä kumppaneiden kanssa järjestettyä koulutusta. Työntekijälle avoin koulutustarjonta riippuu siitä, missä osassa organisaatiota tämä työskentelee. Osa koulutuksista (esim. koulutus toimintaperiaatteista, compliancekoulutus, tietoturva- ja tietosuojakoulutus) on pakollisia kaikille työntekijöille ja muut ovat osa vuosittaisia koulutusjaksoja.

Työntekijöille tarjotut osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet Sampo-konsernissa jatkuvasti. Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan eri aiheista mielenkiintonsa ja työnsä vaatimusten mukaisesti.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Sampo-konserni kunnioittaa jokaisen ihmisen ihmisoikeuksia eikä minkäänlaista syrjintää, kiusaamista, häirintää tai muuta loukkaavaa käytöstä suvaita. Toimintaperiaatteissa mainitaan, että syrjintä on ehdottomasti kielletty esimerkiksi ikään, vammaisuuteen, kansalliseen alkuperään tai sosiaaliseen taustaan, rotuun tai etniseen taustaan, ihonväriin, perhesyihin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, poliittiseen mielipiteeseen, luottamustoimintaan, uskontoon, arkaluonteiseksi määriteltävään sairauteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. Syrjiviä käytäntöjä ei suvaita rekrytoinnissa, työtehtävissä, koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä, palkitsemisessa ja muissa eduissa tai yleisessä käyttäytymisessä työpaikalla. Raportoidut syrjintä- ja häirintätapaukset tutkitaan ja pyritään korjaamaan.

Sampo-konsernille on tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee itsensä osalliseksi ja voi olla oma itsensä työpaikalla. Kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on DEIpolitiikat ja/tai -ohjelmat, ja ne ovat ryhtyneet toimiin lisätäkseen tietoisuutta DEI:stä sekä haavoittuvista ryhmistä omassa työvoimassaan. DEI-teemoja edistetään esimerkiksi sisäisten henkilöstöverkostojen, monimuotoisuustoimikuntien ja yhtiökohtaisten monimuotoisuustavoitteiden avulla sekä painottamalla DEI-teemoja rekrytointiprosesseissa ja johtotehtäviin kouluttamisessa.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa

Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja tunnistaakseen kehityskohteita. Päävastuu yhteydenpidosta omiin työntekijöihin määräytyy jokaisessa Sampo-konsernin yhtiössä organisaatiorakenteen mukaisesti. Keskustelukanavia ovat esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut, työympäristötoimikunnat, tapaamiset ammattiliittojen edustajien kanssa, lähtöhaastattelut ja työtyytyväisyyskyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheita whistleblowing-kanavien ja sisäisten raportointikanavien kautta.

Työtyytyväisyyskyselyt kattavat sekä fyysisen että psykososiaalisen työympäristön. Kyselyissä käsitellään muun muassa hyvinvointia ja DEI-teemoja, ja tuloksia tarkastellaan myös väestöryhmittäin, mukaan lukien vähemmistöryhmät. Kyselyjen yhdistettyjä tuloksia hyödyntämällä johtoryhmät voivat tunnistaa kehityskohteita, asettaa tavoitteita ja mitata toteutettujen toimien tehokkuutta. Esihenkilöt keskustelevat tuloksista tiimiensä kanssa, tarvittaessa HR-yksikön tuella, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin. Henkilöstökyselyjen lisäksi Sampo-konserni pyrkii hankkimaan tietoa haavoittuvien ryhmien näkökulmista erilaisten yhtiö- ja työntekijälähtöisten aloitteiden kautta, jotka liittyvät esimerkiksi vammaisuuteen, naisten asemaan työelämässä, kieleen sekä eri kulttuurien ja uskontojen osallisuuteen.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konserni pyrkii rakentavaan ja luottamukselliseen vuoropuheluun työntekijöidensä ja heidän valitsemiensa edustajien, kuten ammattiliittojen, kanssa yhtiön kehittämiseksi ja kaikkien työntekijöiden asianmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Sampokonserni kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa epäkohtia voi ilmaista ja käsitellä ennakoivasti. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäeettisistä toimintatavoista sekä lainsäädännön tai siihen liittyvien säännösten tai sisäisten politiikkojen mahdollisista rikkomuksista esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle, ammattiliiton edustajalle, compliance-yksiköille tai raportointikanavien kautta.

Sampo-konserni seuraa järjestelmällisesti työntekijöiden antamaa palautetta esimerkiksi henkilöstökyselyjen ja raportointikanavien kautta. Sampo-konserni varmistaa, että asiat käsitellään virallisten HR-prosessien ja johdon arvioinnin kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi Sampo-konsernilla on ulkoisesti hallinnoituja whistleblowing-kanavia, joiden kautta työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäkohdista nimettömästi.

Kaikki toimintaperiaatteiden rikkomuksia koskevat ilmoitukset tutkitaan ja korjaavien toimenpiteiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietoa eri raportointikanavista on saatavilla yhtiöiden intranetissä ja niistä viestitään työntekijöille perehdytyksen aikana sekä säännöllisesti sisäisten viestintäkampanjoiden avulla.

Eri raportointikanavien tehokkuutta ja työntekijöiden halukkuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä arvioidaan esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla. Whistleblowingilmoitusten käsittelyprosessista kerrotaan Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Aiemmin kuvattujen toimintatapojen ja prosessien, kuten Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden, avulla Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen työntekijöihin ei kohdistuisi olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, noudatetaan Sampo-konsernin korjaavia prosesseja. Konserni tutkii kaikki epäillyt rikkomukset tapauskohtaisesti, jotta tarvittavat korjaustoimet voidaan asettaa. Sampo-konserni osallistaa asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä (esim. HR-, lakiasiain- ja compliance-yksiköt) mahdollisten kielteisten vaikutusten vastaisen toimintasuunnitelman laatimisessa sekä tapauksen perimmäisen syyn ja jatkossa toteutettavien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden arvioimisessa.

Sampo-konserni tarjosi vuonna 2024 koulutusta kaikille uusille ja nykyisille työntekijöilleen toimintaperiaatteissa oleviin aiheisiin sekä muihin yhtiökohtaisiin politiikkoihin liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki Sampokonsernin työntekijät ovat tietoisia konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevista politiikoista ja toimivat niiden mukaisesti.

Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, johon sisältyi analyysi konsernin omiin työntekijöihin kohdistuvista mahdollisista ihmisoikeusriskeistä. Arviointi kattoi Sampo-konsernin omat toiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa ja muut kuin työsuhteiset työntekijät olennaisilta osin. Arvioinnin pohjalta Sampo-konserni kartoitti due diligence -toimiaan selvittääkseen, ovatko sen prosessit

tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi asianmukaisia. Arviointi käydään läpi säännöllisesti, ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Sampo-konserni haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, panostaen terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä urakehitystä edistävän yrityskulttuurin luomiseen. Sampo-konserni tarjoaa esimerkiksi joustavia työaikoja ja hybridityötä, urheiluaktiviteetteja, vapaaehtoistyötä, työterveyspalveluja sekä koulutusta ja urakehitystä. Varmistaakseen, että edellä mainitut toimet ovat tehokkaita, Sampo-konserni seuraa esimerkiksi työntekijöiden tyytyväisyyttä, vaihtuvuutta ja muita terveys- ja turvallisuusmittareita. Päävastuu olennaisten vaikutusten hallinnasta on HR-yksiköillä, jotka työskentelevät yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa varmistaakseen, että työntekijöihin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia, ja pyrkiäkseen säilyttämään tai vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia.

Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen

Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 säännölliset työtyytyväisyyskyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden antaa palautetta eri aiheista. Kyselyjen avulla Sampo-konserni pystyy tunnistamaan työntekijöihinsä liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Palaute analysoidaan, ja Sampo-konserni pyrkii sen perusteella tekemään parannuksia olennaisimpiin asioihin. Sampo-konserni seuraa toteutettujen toimien tehokkuutta analysoimalla tulevien kyselyjen vastauksia. Saadun palautteen perusteella If esimerkiksi kiinnitti vuonna 2024 erityistä huomiota toimiin, jotka edistävät vahvaa palautekulttuuria organisaation, tiimin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseksi. Viestinnässä keskityttiin muun muassa tietoisuuden lisäämiseen ja hyvien palautekäytäntöjen ja -työkalujen jakamiseen. Topdanmark toteutti vuoden aikana kaksi ylimääräistä henkilöstökyselyä seuratakseen tarkasti työntekijöiden henkistä hyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana,

joka on seurausta Topdanmarkin ostosta ja integroimisesta osaksi Ifiä. Kyselyt auttoivat tunnistamaan alueita, jotka vaativat huomiota ja lisää viestintää (esim. pelko työpaikan ja läheisten kollegojen menettämisestä ).

Henkilöstön terveys ja hyvinvointi pysyivät Sampokonsernissa tärkeänä painopistealueena vuonna 2024. Sampo-konsernissa työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (esim. hyvinvointiin liittyvät kampanjat ja webinaarit, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, hyvä toimistojen suunnittelu, talousneuvonta), tukemalla työn ja vapaaajan tasapainoa (esim. työpaikan joustavuus, työajan lyhentäminen, huollettavien hoitaminen, erityisvapaat), tarjoamalla työntekijöille mielekkäitä työtehtäviä ja koulutusta sekä järjestämällä tiimiaktiviteetteja ja urheilutoimintaa. Nämä toimenpiteet on kohdistettu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille.

Sampo-konserni jatkoi vuonna 2024 hybridityömallin ja joustavien työvaihtoehtojen kehittämistä, jotta työntekijöiden tarpeet ja mieltymykset voidaan huomioida paremmin. Tämä tehtiin esimerkiksi investoimalla IT-infrastruktuuriin ja -laitteisiin, suunnittelemalla toimitiloja uudelleen ja kouluttamalla esihenkilöjä etäjohtamiseen. Sampo-konserni testasi vuoden aikana Microsoft 365 Copilotia oppiakseen tuotteesta ja hyödyntääkseen mahdollisuuksia, joita se voi tarjota työntekijöille. Topdanmarkissa toimitilojen uudelleensuunnittelussa keskityttiin siihen, että työntekijät, joilla on neurodiversiteettihaasteita, voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä tarkoitti muun muassa oikeanlaista valaistusta ja työtilojen suunnittelua niin, että ne vähentävät melua ja visuaalisia häiriötekijöitä.

Fyysisten työtilojen mukauttaminen kaikille työntekijöille sopivaksi tehtiin, jotta ammattitaitoisten työntekijöiden menettämisen riskiä yhteenkuuluvuuden puutteen vuoksi voitiin pienentää ja kaikkien työntekijöiden osallisuus turvata. Tätä työtä jatketaan vuonna 2025.

Sampo-konsernin keskeisiä toimia henkilöstön osaamiseen kehittämisen mahdollistamiseksi vuonna 2024 olivat panostaminen digitalisaatioon ja työntekijöiden työtä tukevien työkalujen kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen osoitettujen resurssien kasvattaminen, koulutustapahtumien järjestäminen sekä henkilöstön koulutusten ja osaamisen kehittämisprosessien päivittäminen. Esimerkiksi If jatkoi pakollisen One Responsible If -koulutusohjelman kehittämistä. Ohjelma käsittelee keskeisiä eettisiä ja käytännön ohjeita, jotka on kuvattu Ifin Ethics- ja Sustainability -politiikoissa. Koulutusohjelmaan sisältyy lisäksi poikkeuksellisista tapauksista ilmoittamista käsittelevä verkkokurssi, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia ilmoituskanavista ja tapauksista, joista tulisi raportoida. Myös Hastingsin oppisopimuskoulutusta, jatko-opintoja ja muita oppimismahdollisuuksia tarjoava Early Careers -ohjelma jatkui. Hastings toteutti myös Leadership Excellence -ohjelmapilotin, joka tarjosi esihenkilöille ja työntekijöille oppeja ja työkaluja nykyisiin tehtäviin, johdonmukaisen johtajuuden luomiseen sekä uran edistämiseen. Sampokonsernin kehitysohjelmien tavoitteena on saada aikaan positiivisia vaikutuksia koko omaa työvoimaa koskien. Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 pyrkimyksiään edistää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja rooliaan.

Esimerkiksi edellä mainittujen toimien avulla Sampokonserni hallinnoi taloudellisia riskejä liittyen mahdolliseen työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja osaamisen riittämättömään edistämiseen. Omistautuneet työntekijät mahdollistavat myös

paremman vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja ovat siten konsernille mahdollisuus. Tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja uusien ammatillisten kehitysmahdollisuuksien tarjoamista.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 DEI-teemoihin esimerkiksi varmistamalla yhdenvertaisen palkitsemisen (equal pay) ja oikeudenmukaiset työolot kaikille työntekijöille. Tämä näkyi konsernin toteuttamissa erilaisissa aloitteissa.

Sampo-konserni käynnisti vuoden aikana useita yhdenvertaiseen palkitsemiseen liittyviä hankkeita. Näihin kuuluivat esimerkiksi työtehtävien rakenteen ja palkkaluokkien tarkistaminen, olemassa olevien järjestelmien parantaminen, sisäisten raportointiprosessien kehittäminen ajantasaisten palkkatietojen saamiseksi sekä politiikkojen ja rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Hankkeita jatketaan vuonna 2025, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa konsernin kyky noudattaa uutta EU:n asetusta samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta miesten ja naisten välillä vuonna 2026.

Sampo-konserni ja sen työntekijät järjestivät vuonna 2024 DEI-tapahtumia ja -foorumeita (esim. Hastingsin Inclusion Council ja DEI-kampanjat) sekä koulutusta (esim. If koulutti kaikki johtajat osaamispohjaisiin haastattelutekniikoihin tiedostamattomien ennakkoluulojen vähentämiseksi) ja osallistuivat aloitteisiin (esim. Hastingsin 30% Club -koulutusohjelma). Näiden tavoitteena on saada aikaan myönteisiä vaikutuksia Sampo-konsernin työntekijöihin, mutta ne edistävät myös konsernin tunnistamien DEIteemoihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Toimet on suunnattu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille.

Sampo-konsernin DEI-työstä viestitään myös työpaikkailmoituksissa ja rekrytointiprosesseissa pyritään käyttämään erityyppisiä arviointeja, kuten persoonallisuustestejä, case-tehtäviä, ennalta määriteltyjä haastatteluohjeita, referenssejä ja neljän silmän periaatetta. Näillä halutaan välttää tiedostamattomien ennakkoluulojen ja syrjivien käytäntöjen vaikutus päätöksiin. Esimerkiksi If kehitti vuonna 2024 nykyisiä työnantajakuvaansa liittyviä aloitteita ottamalla niissä paremmin huomioon DEI-työn. If jatkaa vuonna 2025 työnantajakuvansa tutkimista vedotakseen monimuotoisempaan työvoimaan, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset suuntaukset, kuten maahanmuutto ja sukupolvien arvot.

Sampo-konserni panostaa DEI-työhön myös jatkossa. Suunnitelmissa on luoda menetelmiä osallistavan johtamisen kehittämiseksi, mikä osaltaan parantaa psykologista turvallisuutta. Sampo-konserni keskittyy myös neurodiversiteetin ja vammaisuuden huomioimiseen erilaisilla toimilla, esimerkiksi muodostamalla parhaiden käytäntöjen mukaisia yhteisöjä, joita voidaan kuulla osallistavan päätöksenteon edistämiseksi. Näiden toimien tavoitteena on edistää monimuotoista ja osallistavaa kulttuuria sekä kerätä tietoa työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun parantamiseksi. Toimet myös auttavat Sampo-konsernia varmistamaan, että sen toimintaperiaatteita ja nollatoleranssia syrjinnälle noudatetaan.

Mittarit ja tavoitteet

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Sampo-konserni on asettanut aika- ja tulossidonnaisia tavoitteita työtyytyväisyyskyselyille hallitakseen muun muassa työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin, osaamiseen ja monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä teemat ovat linjassa Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa esitettyjen tavoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena on tarjota kannustavat ja palkitsevat työolot sekä oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.

Työtyytyväisyyskyselyjen tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin, joissa työntekijät arvioivat kokemustaan Sampo-konsernin yhtiöissä työskentelystä. Työtyytyväisyyskyselyt tehdään konsernitason sijaan tytäryhtiötasolla, jotta niissä voidaan ottaa huomioon konserniyhtiöiden yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet. Työtyytyväisyyskysely lähetetään kaikille työntekijöille, jotka ovat työsuhteessa Sampo-konserniin kyselyn ajankohtana. Kyselyt tehdään vähintään vuosittain, ja niistä raportoidaan kyseisen konserniyhtiön johdolle.

Sampo-konserni on asettanut työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteet muun muassa sisäisen ja ulkoisen vertailuanalyysin ja historiatietojen avulla. Tulostason arvioimiseksi Sampo-konserni seuraa trendejä sisäisesti ja pyrkii, mikäli mahdollista, vertaamaan tuloksia alan keskiarvoon eri toimintamaissa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan pitää erinomaisena suorituksena.

Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmän johdon lisäksi työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteiden laadinnassa on ollut mukana edustajia konsernin eri osista. Tavoitteista keskustellaan myös ammattiliittojen edustajien kanssa, ja ulkopuolisten sidosryhmien palaute huomioidaan tarvittaessa. Sampo-konsernin yhtiöiden johtoryhmät hyödyntävät työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja muita omaan työvoimaan liittyviä tietoja organisaation kehitysprosesseissa.

Henkilöstön tyytyväisyys

Sampo-konserni

2024
Kysely Asteikko Tavoite H1 H2
If: HeartBeat -100–100 2024: 50 52 54
Topdanmark:
Ennova
Enagagement
Survey
-100–100 2025: 79 80 80
Hastings: Your
Voice
0–100 2024: 72 77 78
Sampo Oyj:
Work Life
Survey
-100–100 - - 42

Kyselyt ovat yhtiökohtaisia, eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. Sammon henkilöstökysely tehdään kerran vuodessa syksyllä. Ifin, Topdanmarkin ja Sammon osalta asteikko on -100–100. Yleisesti ottaen tulosta, joka on nollan yläpuolella, voidaan pitää hyvänä/positiivisena, kun taas tulosta, joka on yli 50, voidaan pitää erinomaisena. Tulostasot voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi toimialan ja organisaatiotyypin mukaan. Hastingsin kyselyssä tulosta, joka on yli 70, voidaan pitää korkeana.

Laskentaperiaatteet

Omaan työvoimaan liittyvät mittarit raportoidaan ESRSstandardin vaatimusten mukaisesti. Laskennassa käytetään joko henkilömäärää tai henkilötyövuosia (HTV) ja käytetty menetelmä raportoidaan kunkin mittarin yhteydessä. Tuntipalkkaiset työntekijät, kesätyöntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja harjoittelijat jätetään henkilömäärä- ja HTV-laskelmien ulkopuolelle. HTV-laskelmissa työaikaa mukautetaan, jos työntekijä on pidemmällä vapaalla, kuten vanhempainvapaalla. Raportoinnissa käytetään vuoden lopun lukuja, ellei toisin mainita. Sampo-konserni kerää tietoa vain binäärisestä sukupuolesta lakisääteisten rajoitusten ja järjestelmätuen puutteen vuoksi, minkä vuoksi raportointi sisältää tiedot vain naisista ja miehistä. Tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu mittareiden yhteydessä.

Omaa työvoimaa koskevia mittareita ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Sampo-konsernin tilinpäätöksessä ei ole omaan työvoimaan liittyviä lukuja.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana hieman kaikissa konserniyhtiöissä. Muutos oli suurin Hastingsissa Isossa-Britanniassa liiketoiminnan kasvun vuoksi.

Suurin osa Sampo-konsernin työntekijöistä työskenteli vuonna 2024 Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Naisten osuus oli hieman suurempi kuin miesten, mutta yleisesti binäärinen sukupuolijakauma oli varsin tasainen. Sampo-konsernin

työntekijät työskentelivät vuoden lopussa pääasiassa kokoaikaisesti vakituisella työsopimuksella.

Henkilömäärää käytetään laskettaessa työntekijöiden kokonaismäärää, nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrää, koko- ja osaaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää, ja vakinaisten sekä määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää. Pieni määrä työntekijöitä työskentelee "muissa maissa", joka on raportoinnissa käytetty termi. Nämä maat on laskettu raportoinnissa yhteen niissä olevan toiminnan koon vuoksi. "Muita maita" ovat Espanja, Gibraltar, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Yhdysvallat.

Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus ja lähteneiden työntekijöiden määrä pysyivät vuonna 2024 edellisten vuosien tasolla. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointivuoden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä henkilömäärää käyttäen. Lukuihin sisältyy ulkoinen vapaaehtoinen ja tahaton vaihtuvuus.

Työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Sukupuoli Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
Naiset 8 134
Miehet 7 447
Muut -
Ei ilmoitettu -
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä
15 581

Työntekijöiden kokonaismäärä maan mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Maa Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
Iso-Britannia 4 314
Tanska 2 977
Ruotsi 2 770
Suomi 2 130
Norja 1 827
Latvia 573
Viro 514
Espanja 230
Liettua 190
Gibraltar 32
Saksa 8
Alankomaat 8
Ranska 7
Yhdysvallat 1
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä
15 581

Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

Sampo-konserni, 2024

Maa Lähteneet
työntekijät
Vaihtuvuus
Iso-Britannia 776 19,9 %
Tanska 416 13,7 %
Ruotsi 312 11,4 %
Suomi 130 6,1 %
Norja 143 8,1 %
Baltian maat 93 7,4 %
Muut maat 102 36,8 %
Sampo-konserni
yhteensä
1 972 13,1 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sukupuolen mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
8 134 7 447 - - 15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
8 016 7 384 - - 15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
118 63 - - 181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
168 126 - - 294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
7 125 7 170 - - 14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 007 279 - - 1 286

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot maan mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Iso-Britannia Tanska Ruotsi Suomi Norja Baltian maat Muut maat Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
4 314 2 977 2 770 2 130 1 827 1 277 286 15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
4 268 2 940 2 754 2 111 1 791 1 250 286 15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
46 37 16 19 36 27 0 181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
0 142 93 0 59 0 0 294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
3 741 2 766 2 576 1 955 1 736 1 245 276 14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
573 211 194 175 91 32 10 1 286

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä Sampo-konsernissa 31.12.2024 oli 3 283. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä on laskettu henkilömäärän perusteella. Muut kuin työsuhteiset työntekijät kuuluvat yhtiön työvoimaan, mutta eivät ole yhtiön palkkaamia (esim. itsenäiset ammatinharjoittajat tai henkilöstövuokrauspalvelujen kautta työllistetyt työntekijät). Sampo-konsernissa kyseiset työntekijät työskentelevät esimerkiksi IT-tehtävissä tai asiakaspalvelukeskuksissa.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Sampo-konsernin työntekijöistä 60,9 prosenttia kuului työehtosopimusten piiriin 31.12.2024. Luvussa ovat mukana vain työntekijät, jotka ovat tosiasiallisesti työehtosopimusten piirissä niissä maissa, joissa ammattiliittojen asema on virallisesti tunnustettu. Työehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin useimpiin työntekijöihin (ylin johto pois lukien) vaikka he eivät kuuluisikaan sopimuksen piiriin. Sampo-konsernin toiminnoissa Euroopan talousalueen maissa sovelletaan useampia eri työehtosopimuksia maantieteellisestä sijainnista ja paikallisista käytännöistä riippuen. Sampokonsernin toiminnoissa Isossa-Britanniassa ei neuvotella ammattiliittojen kanssa, mutta työehtoja verrataan säännöllisesti markkinakäytäntöihin.

Sampo-konsernilla ei ole maailmanlaajuisia puitesopimuksia (Global Framework Agreements). Ifillä on eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council) määräykseen perustuva sopimus tiedonanto- ja konsultaatioprosessista työntekijöiden edustajien kanssa. Ylimmän tason vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa käydään viestintäneuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Ifin toimitusjohtaja. Viestintäneuvosto kokoontuu kvartaaleittain ja käsittelee aiheita, jotka koskevat enemmän kuin yhtä Ifin toimintamaata tai liiketoiminta-aluetta.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus lasketaan jakamalla työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä kaikkien työntekijöiden lukumäärällä käyttämällä henkilömäärää. Työpaikkaedustuksen laskennassa on käytetty arviointia.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Sampo-konserni, 31.12.2024

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät –
muu kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue)
0–19 % - Iso-Britannia -
20–39 % - - -
40–59 % - - -
60–79 % - - Tanska, Ruotsi
80–100 % Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja - Suomi, Norja

Taulukko sisältää maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Monimuotoisuuden mittarit

Sampo-konsernissa ikäjakauma on perinteisesti ollut tasainen ja oli sitä myös vuonna 2024. Ikäjakauma lasketaan vuoden lopun tilanteesta henkilömäärän mukaan.

Sampo-konsernin neljän ylimmän johtotason binäärisen sukupuolijakauman tarkastelu 31.12.2024 osoittaa, että aivan ylimmässä johdossa sukupuolten monimuotoisuudessa on edelleen parannettavaa. Heti ylimmän johdon alapuolella naisten ja miesten osuus on kuitenkin tasapainoisempi. Sampo-konsernin määritelmän mukaan ylin johto koostuu Sampokonsernin toimitusjohtajasta (taso 1), tytäryhtiöiden toimitusjohtajista (taso 2), toimitusjohtajille raportoivista johtajista (taso 3) ja näille johtajille raportoivista henkilöistä (taso 4).

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Taso 1 (konsernijohtaja) Taso 2 (Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden
toimitusjohtajat)
Taso 3 (toimitusjohtajille raportoivat
johtajat)
Taso 4 (tasolle 3 raportoivat johtajat)
Sukupuoli 31.12.2024 31.12.2024 31.12.2024 31.12.2024
Naiset 0 0,0 % 0 0,0 % 9 25,7 % 77 40,8 %
Miehet 1 100,0 % 3 100,0 % 26 74,3 % 112 59,2 %
Sampo-konserni
yhteensä
1 100,0 % 3 100,0 % 35 100,0 % 189 100,0 %

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

Ikäryhmä 31.12.2024
Alle 30-vuotiaat 3 264 20,9 %
30–50-vuotiaat 8 730 56,0 %
Yli 50-vuotiaat 3 587 23,0 %
Sampo-konserni
yhteensä
15 581 100,0 %

Riittävä palkka

Sampo-konsernissa palkitseminen riippuu objektiivisista kriteereistä, kuten työkokemuksesta, osaamisesta, asemasta ja vastuista. Kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa soveltuvien verrokkiryhmien mukaisesti. Palkka ja muut etuudet eivät perustu sukupuoleen tai mihinkään muuhun ei-ammatilliseen ominaisuuteen. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi työnimike- ja työtehtävärakenteita, joilla varmistetaan, että samassa tehtävässä työskentelevillä on samat työehdot. Lisäksi palkkatasojen määrittämisessä käytetään sisäisiä ja ulkoisia verrokkiryhmiä.

Sosiaalinen suojelu

Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista, kuten sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta ja työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta ja eläkkeelle siirtymisestä, johtuvien tulonmenetysten varalta.

Vammaiset henkilöt

Sampo-konserni ei kerää tietoja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta, lakisääteisten rajoitusten vuoksi.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Kaikki Sampo-konsernin työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja säännöllisiin kehityskeskusteluihin eli tulosja urakehitysarviointeihin. Sampo-konserni otti vuonna 2024 käyttöön uusia prosesseja urakehitysarviointien raportointiin täyttääkseen ESRS:n mukaiset raportointivaatimukset. Urakehitysarviointien raportointia kehitetään edelleen vuonna 2025 tiedon laadun varmistamiseksi. Osuus työsuhteisista työntekijöistä jotka osallistuivat tulos- ja urakehitysarviointeihin, lasketaan jakamalla urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan.

Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin

Sukupuoli 2024
Naiset 66,2 %
Miehet 64,0 %
Sampo-konserni yhteensä 65,1 %

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluivat 31.12.2024 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Järjestelmällä viitataan työnantajan työntekijöille tarjoamiin työterveyshuollon palveluihin. Järjestelmä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoisesti tarjottu. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän

piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus on laskettu henkilömäärän mukaan.

Sampo-konsernissa ei ollut vuonna 2024 työperäisten vammojen aiheuttamia kuolemantapauksia, ja työtapaturmien määrä pysyi vakaana. Sampo-konserni raportoi kirjattavien työtapaturmien osuuden ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Työperäisten tapaturmien suhdeluku on laskettu jakamalla tapausten lukumäärä työtuntien arvioidulla kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla. Suhdeluku vastaa työperäisten tapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Raportoidut mittarit koskevat Sampo-konsernin työsuhteisia työntekijöitä.

Sampo-konserni ei kerää tietoa työperäisistä terveysongelmista ja niistä johtuvista kuolemista tai menetetyistä päivistä lakisääteisten rajoitusten vuoksi.

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus

Sampo-konserni

Mittari 31.12.2024
Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus
100,0 %

Työperäiset vammat ja kuolemantapaukset

Sampo-konserni

Mittari 2024
Työperäisten vammojen aiheuttamien
kuolemantapausten lukumäärä
0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 80
Kirjattavien työtapaturmien osuus 3,4

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Kaikilla Sampo-konsernin työntekijöillä on oikeus perhevapaaseen sosiaaliturvan tai työehtosopimusten nojalla. Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus on laskettu jakamalla perhevapaalla olleiden työntekijöiden henkilömäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan.

Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus jotka käyttivät perhevapaata

Sampo-konserni

Sukupuoli 2024
Naiset 10,2 %
Miehet 6,3 %
Sampo-konserni yhteensä 8,3 %

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Sukupuolten välinen palkkaero kuvaa todellisen maksetun palkkion eroa miesten ja naisten välillä. Palkkaeroa voidaan selittää esimerkiksi asemalla yhtiössä, työtehtävillä, vastuilla ja poissaoloilla. Sukupuolten välisen palkkaeron laskentaperiaatteita on muokattu vuonna 2024 vastaamaan ESRS:n vaatimuksia.

Sampo-konserni laski korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välisen suhteen ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Mediaaniansiodata kerätään paikallisista palkkahallintojärjestelmistä ja siihen sisältyy kiinteä nettopalkka, lomarahat, bonukset sekä kaikki muuttuvan palkitsemisen ohjelmat. Ylityökorvaukset ja eläkkeet eivät sisälly laskentaan. Mediaaniansioluku perustuu Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään vuoden 2024 lopussa riippumatta siitä, olivatko he työsuhteessa koko vuotta.

Ansiotuloon liittyvät mittarit on laskettu käyttämällä HTV-keskiarvoa. Valuuttakursseilla voi olla vaikutusta tässä selvityksessä esitettyihin ansiotulolukuihin.

Sukupuolten palkkaero

Sampo-konserni

Mittari 2024
Kiinteä palkitseminen 19,8 %
Kiinteä ja muuttuva palkitseminen 24,5 %

Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde

Sampo-konserni

Mittari 2024
Palkkasuhde 89,6

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevista vakavista ihmisoikeustapauksista, jotka on määritelty vakaviksi ihmisoikeuksien ja työoikeuslainsäädännön loukkauksiksi, ei raportoitu vuonna 2024. Kaksi syrjintäja häirintätapausta raportoitiin. Tämä sisältää Sampokonsernin toimintaperiaatteiden määritelmän mukaiset syrjintä- ja häirintätapaukset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin (esim. varoitus tai irtisanominen). Sampokonsernin oman työvoiman käytössä olevien kanavien kautta tehtyjä valituksia oli yhteensä 22. Nämä ovat työntekijöiden valitusmekanismien ja whistleblowingkanavien kautta tekemiä valituksia, jotka koskevat sosiaalisia teemoja, ihmisoikeuksia ja työoikeuksia. Luku sisältää kaikki vuoden 2024 aikana tehdyt valitukset riippumatta niiden tilasta raportointivuoden lopussa. Mikään vuoden aikana raportoiduista tapauksista tai valituksista ei johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai vahingonkorvauksiin.

Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä

Sampo-konserni

Mittari 2024
Lukumäärä 2

Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä

Sampo-konserni

Mittari 2024
Lukumäärä 0

Arvoketjun työntekijät

Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet
Alihankkijat ja
liikekumppanit
↓ Sampo-konserni
ei
ole
tunnistanut
alihankkijoihinsa
ja liikekumppaneihinsa liittyviä tosiasiallisia kielteisiä
vaikutuksia. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voi
kuitenkin esiintyä konsernin koko arvoketjussa
ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyen.
Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää,
mutta alihankkijoiden ja liikekumppaneiden suuren
määrän vuoksi arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien kielteisten vaikutusten (esim.
työoloihin ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyen) riskiä
ei voida täysin poistaa.
↑ Sampo-konserni
voi
omalla
toiminnallaan
vaikuttaa
positiivisesti alihankkijoidensa ja
yhteistyökumppaneidensa vastuullisuuteen. Tämä
voi myös parantaa alihankkijoiden työntekijöiden
työoloja (esim. työn vakautta ja terveyttä).
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Mikäli
Sampo-konsernin
alihankkijat
tai
liikekumppanit riistävät työntekijöitään, tilanne voi
johtaa kyseisen alihankkijan tai kumppanin
oikeudellisiin, maineeseen liittyviin ja
liiketoiminnallisiin riskeihin. Näistä voi puolestaan
muodostua Sampo-konsernille operatiivinen riski
uuden kumppanin etsimiseen, viivästyksiin ja
huonolaatuisiin hankintoihin liittyen.
↓ Sampo-konsernille
voi
aiheutua
taloudellisia
riskejä
ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvän
lainsäädännön lisääntymisestä ja kiristymisestä
(esim. mahdolliset sakot, mainehaitat).
↑ Vakaat
liikesuhteet
vastuullisten
alihankkijoiden
ja
liikekumppaneiden kanssa voivat olla kilpailuetu ja
luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo
konsernille.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä

Politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
allihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt,
vaikuttaminen)

Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet (esim. osuus alihankkijoista,
jotka ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)
Vakuutus- ja
sijoitustoiminta
↑ Sampo-konsernilla
voi
olla
myönteisiä
vaikutuksia
koko arvoketjuun, arvoketjun työntekijät mukaan
lukien, vastuullisen sijoitus- ja vakuutustoiminnan
kautta.
Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä
↓ Mikäli
Sampo-konserni
sijoittaisi
tai
vakuuttaisi
toimialoja, joiden toiminta aiheuttaa haittaa
arvoketjun työntekijöille, tämä voisi aiheuttaa
konsernille mainehaittoja ja taloudellisia riskejä.
↑ Sampo-konsernin
taloudelliset
mahdollisuudet
vastuullisesta sijoittamisesta ovat rajalliset, sillä
vastuullisuus nähdään oletusarvona. Pitkällä
aikavälillä mahdollisuudet voivat lisääntyä, kun
tiedon saatavuus kasvaa, ja vastuullisuus voi myös
tarjota mainearvoa.

Sitoumukset vastuulliseen sijoittamiseen ja
vakuuttamiseen (esim. PRI, SBTi)

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen
sijoittamisen politiikat, vakuutusperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
seulonta, vaikuttaminen)

Mittarit ja tavoitteet (esim. tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet)
Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Alihankkijat ja liikekumppanit sekä Vakuutus- ja sijoitustoiminta liittyvät ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti alihankkijoidensa, liikekumppaneidensa, yritysasiakkaidensa ja sijoitustensa kautta. Sampo-konserni on havainnut esimerkiksi kaksoisolennaisuusarvioinnin ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella, että sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti arvoketjun loppupään työntekijöihin (esim. korvauskäsittelyn alihankkijat). Nämä työntekijät voivat kohdata heidän rooliinsa ja toimintaympäristöihinsä liittyviä riskejä, joita pyritään hallitsemaan muun muassa Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteiden edellyttämillä terveys- ja turvallisuusstandardeilla.

Taloudellisten riskien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen alihankkijat kunnioittavat ihmis- ja työoikeuksia. Näitä oikeuksia loukkaaville alihankkijoille voi koitua oikeudellisia, maineeseen kohdistuvia ja liiketoiminnallisia seuraamuksia, joista voi puolestaan aiheutua operatiivinen riski Sampokonsernille. Vakaa liikesuhde vastuullisen alihankkijan kanssa on kilpailuetu, ja siksi sitä voidaan pitää myös liiketoiminnan kannalta mahdollisuutena.

Sampo-konserni lisää ymmärrystään erityisen haavoittuvassa asemassa olevista arvoketjun työntekijöistä muun muassa alihankkijoiden täyttämillä itsearviointikyselylomakkeilla ja tekemällä yhteistyötä sijoituskohteena olevien yhtiöiden, yritysasiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Esimerkkejä erityisen haavoittuvista ryhmistä Sampo-konsernin arvoketjussa ovat erilaiset vähemmistöt ja siirtotyöläiset.

Sampo-konserni huomioi raportoinnissaan kaikki arvoketjun työntekijät, joihin sen toiminta, tuotteet, palvelut ja liikesuhteet voivat olennaisesti vaikuttaa. Pääpaino on kuitenkin suorissa alihankkijoissa (Tier 1), joihin Sampo-konsernilla odotetaan olevan suurin vaikutus. Lisäksi Sampo-konserni ottaa huomioon vaikutukset, joita sillä voi olla sijoituskohteidensa ja yritysasiakkaidensa kautta.

Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat toimistotarvikkeiden ja -palvelujen toimittajat (esim. ohjelmisto- ja laitteistoyritykset) sekä muut liiketoimintaa tukevien palvelujen tarjoajat (esim. konsultit, ulkoiset datan tarjoajat). Arvoketjun loppupäähän kuuluvat puolestaan esimerkiksi ajoneuvoja kiinteistökorjausurakoitsijat sekä terveyspalvelujen tarjoajat. Sampo-konsernin alihankkijoiden tuottamat keskeiset tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteistö-, ajoneuvo- ja irtaimistokorjauksiin, terveys- ja sairaalapalveluihin sekä matkapalveluihin. Sampokonserni tiedostaa, että ihmisoikeusriskit voivat vaihdella toimialasta ja maantieteellisestä alueesta riippuen, korostuen esimerkiksi rakennus- ja ajoneuvokorjauksissa.

Suurin osa Sampo-konsernin korvauspalveluja tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen, kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille työajoille ja vaarallisille aineille. Riskejä ovat myös pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden loukkaukset. Näitä voidaan pitää systeemisinä riskeinä.

Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluu myös sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja

yritysasiakkaiden työntekijät ja toimitusketjut, joiden kautta Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia työntekijöihin omien toimintamaidensa ulkopuolella. Tähän voi kuulua esimerkiksi pakkotyön, epäterveellisten työolojen tai syrjinnän ja häirinnän riski, joita voi esiintyä toimialoilla tai alueilla, joilla sijoituskohteena olevat yritykset tai yritysasiakkaat toimivat. Koska nämä riskit toteutuvat kauempana arvoketjussa, Sampo-konsernin mahdollisuudet hillitä vaikutuksia ovat rajalliset.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvä politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä, ja jokaisen konsernin työntekijän tulee noudattaa niitä.

Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Lisäksi Sampokonserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni tukee myös YK:n Global Compact -periaatteita ja kansainvälisiä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia standardeja, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita (UNGP) ja OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille. Sampo-konserni on siten sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyviä

velvollisuuksiaan ja kehittämään niihin liittyviä käytäntöjä (esim. ihmisoikeuksien due diligence -prosessit, mukaan lukien ihmisoikeusvaikutusten arviointi) omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan.

Sampo-konsernilla on OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen ohjeiden mukaiset due diligence -prosessit. Näiden avulla Sampo-konserni tunnistaa, välttää ja puuttuu alihankkijoihin sekä vakuutus- ja sijoitustoimintaan kohdistuviin mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka koskevat ihmis- ja työoikeuksia, ympäristöä ja korruption ehkäisyä.

Kuten toimintaperiaatteissa todetaan, Sampo-konserni tuomitsee kaikenlaisen pakkotyön sekä lapsityövoiman ja modernin orjuuden (esim. ihmiskauppa) omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi kukin konserniyhtiö on ottanut käyttöön omiin tarkoituksiinsa täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja.

Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa arvoketjun työntekijöihin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun alku- tai loppupäässä. Tämä koskee suoria alihankkijoita (Tier 1), suoria sijoituksia ja yritysasiakkaita.

Alihankkijat ja liikekumppanit

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet toimivat konsernitason ohjeistuksena alihankkijoiden toimintaperiaatteille. Konserniyhtiökohtaiset alihankkijoiden toimintaperiaatteet asettavat vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden odotetaan täyttävän esimerkiksi oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun, yksityisyyden suojan, työehtojen, työajan, oikeudenmukaisen palkan, terveyden ja turvallisuuden sekä järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusten osalta. Toimintaperiaatteet perustuvat YK:n Global Compact

-aloitteeseen ja sen taustalla oleviin periaatteisiin, ja niitä sovelletaan alihankkijoihin sekä alihankkijoiden alihankkijoihin. Kunkin Sampo-konsernin yhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Lopullinen vastuu toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on kunkin yhtiön johdolla. Politiikat ovat saatavilla konserniyhtiöiden verkkosivuilla ja niistä viestitään alihankkijoille.

Sampo-konserni on yhteydessä alihankkijoihin esimerkiksi vuoropuhelun, itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien kautta. Jos alihankkijoiden toimintaperiaatteita rikotaan, Sampokonserni on yhteydessä alihankkijaan parantaakseen sen toimintaa. Sampo-konserni seuraa tilannetta ja mahdolliset jatkotoimet riippuvat alihankkijan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä. Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen, jos alihankkija ei ryhdy korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa.

Vakuutus- ja sijoitustoiminta

Sampo-konserni tarjoaa vakuutuksia yritysasiakkailleen vakuutusperiaatteidensa mukaisesti ja hoitaa sijoituksiaan vastuullisen sijoittamisen periaatteidensa mukaisesti. Sampo-konserni päivittää vakuuttamiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät politiikkansa vuosittain ja ne hyväksytään kunkin konserniyhtiön hallituksessa. Politiikat sisältävät muun muassa kuvauksia siitä, miten kestävyysriskit ja -tekijät otetaan huomioon vakuutus- ja sijoitustoiminnassa.

Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa ja suorat sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja vasten (esim. YK:n Global Compact -periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n kolmikantainen periaatejulistus koskien monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Pariisin ilmastosopimus) ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla. Jos Sampokonserni havaitsee normi- tai standardirikkomuksen, se

voi ryhtyä rikkomuksen vakavuuden, luonteen ja laajuuden mukaisiin toimiin, kuten suoraan vuoropuheluun tai muihin vaikuttamistoimiin. Viimeisenä keinona sijoitus voidaan myydä tai vakuutussopimus irtisanoa, jos sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas ei ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin.

Normipohjaisen seulonnan lisäksi Sampo-konserni sulkee tietyt toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle, elleivät ennalta määritellyt kriteerit täyty. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat tupakka, hiili ja kiistanalaiset aseet, johtuen mahdollisista ihmisoikeusriskeistä, työoikeuksiin liittyvistä riskeistä, maineriskistä ja/tai sääntelyriskeistä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Sampo-konserni ei pidä suoraan yhteyttä arvoketjunsa työntekijöihin tai heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin valtuutettuihin. Yhteyttä pidetään kuitenkin välillisesti alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Yhteydenpito voi olla osa virallista due diligence -prosessia tai liikesuhteen säännöllistä seurantaa (esim. tapaamiset, itsearviointikysely-lomakkeet, yrityskatsaukset). Nämä prosessit auttavat Sampo-konsernia ymmärtämään ja hallitsemaan sen vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin.

Yhteydenpidon tiheys ja toteutustapa riippuvat arvioidusta riskistä, johon vaikuttaa, millainen ja kuinka suuri liikekumppani on kyseessä. Yhteydenpidon tehokkuutta seurataan esimerkiksi tapaamalla alihankkijoita ja yritysasiakkaita tai ulkoisten palveluntarjoajien avulla, kun kyse on sijoituskohteena olevasta yhtiöstä.

Sampo-konserni kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden näkökulmista pääasiassa ihmisoikeuksia koskevien due diligence -prosessien kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi

ihmisoikeusvaikutusten arviointi, alihankkijoiden arviointi kestävyyskriteereitä vasten sekä sijoitusten ja yritysasiakkaiden seulonta.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, alihankkijoiden toimintaperiaatteet sekä vastuullisen sijoittamisen ja vakuuttamisen käytännöt asettavat selkeät vaatimukset arvoketjun työntekijöille. Jos vaatimuksia rikotaan, Sampo-konserni ottaa yhteyttä alihankkijaan, sijoituskohteena olevaan yhtiöön tai yritysasiakkaaseen tilanteen korjaamiseksi ja toiminnan yhdenmukaistamiseksi konsernin toimintaperiaatteiden kanssa, sekä tekee suunnitelmat korjaustoimenpiteiden tarkastamiseen ja seuraamiseen. Jos virhe tai sopimusrikkomus on merkittävä tai alihankkija, sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas on haluton tekemään parannuksia määräajassa, Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen tai myydä sijoituksen.

Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista on kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien arvoketjun työntekijöiden, käytettävissä lainvastaista tai epäeettistä toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen, ja ne mahdollistavat anonyymin raportoinnin. Lisäksi useimmissa Sampokonsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen. Alihankkijoiden on myös ilmoitettava toimintaperiaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille. Sen lisäksi, että Sampo-konsernin olennaiset politiikat ja kanavat ovat arvoketjun työntekijöiden käytettävissä, Sampo-konserni ei tarkkaan arvioi, miten hyvin sen arvoketjun työntekijät ovat tietoisia prosesseista huolien esille nostamiseksi.

Sampo-konsernin whistleblowing-kanavien kautta ilmoitetut tapaukset tutkitaan viipymättä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Sampo-konserni varmistaa kanaviensa tehokkuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen avulla. Konserni on myös sitoutunut kehittämään toimintatapojaan. Whistleblowing-kanavia käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Sampo-konserni teki vuonna 2024 konserninlaajuisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien alihankkijoihin, sijoituksiin ja yritysasiakkaisiin liittyvät riskit. Arviointi kattoi ihmisoikeusriskien tunnistamisen Sampo-konsernin omassa toiminnassa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa sekä tärkeimmät arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot ja niiden maantieteelliset alueet. Työ sisälsi myös suunnitelman konsernin due diligence -prosessien kehittämisestä tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Konserniyhtiöt kehittivät vuonna 2024 konsernitason työn tueksi muun muassa ihmisoikeuksiin liittyviä prosessikuvauksia, politiikkoja ja käytäntöjä (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, ihmisoikeuspolitiikat, whistleblowing-kanavat). Nämä myös tukevat Sampokonsernin EU-taksonomian mukaisten vähimmäissuojatoimien noudattamista (s. 71).

Sampo-konserni kehittää prosessejaan arvioinnin pohjalta parantaakseen kykyään havaita, ehkäistä ja lieventää konsernin arvoketjun työntekijöihin mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä ihmis- ja

työoikeusvaikutuksia. Lisäksi konserni jatkaa säännöllistä ja jatkuvaa työtään kaikkien olennaisten alihankkijoiden ja liikekumppaneiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kanssa varmistaakseen, että yhtiön politiikkoja noudatetaan.

Sampo-konserni arvioi osana jatkuvia prosessejaan, tarvitaanko vaikuttamis- tai muita lisätoimenpiteitä tietyn alihankkijan, yritysasiakkaan tai sijoituskohteena olevan yhtiön kanssa mahdollisten arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Sampo-konsernin politiikat sekä seulonta- ja vaikuttamiskäytännöt niin ikään mahdollistavat konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien hillitsemisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen.

Sampo-konserni ei ole havainnut tosiasiallisia olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen arvoketjun työntekijöihin, eikä konsernin alku- tai loppupään arvoketjusta ole raportoitu Sammolle vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista vuonna 2024. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin seurataan esimerkiksi alihankkijoiden itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien avulla sekä mahdollisilla sopimusten irtisanomisilla, jos alihankkija tai yhteistyökumppani ei ole noudattanut Sampokonsernin kestävyysvaatimuksia.

Mikäli arvoketjun työntekijöihin kohdistuu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on prosessit epäkohtien ilmoittamiseen ja käsittelemiseen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vastuu arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallinnasta on kunkin konserniyhtiön soveltuvalla yksiköllä, kuten hankinta-, sijoitustenhallinta-, vakuutustoiminta- (esim. Ifin suurasiakkaiden liiketoiminta-alue) ja vastuullisuusyksiköllä.

Alihankkijat ja liikekumppanit

Sampo-konserni edisti vuonna 2024 alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä prosesseihin, kehitti due diligence -käytäntöjään ja valvoi alihankkijoiden kestävyyskriteereiden noudattamista. Hastingsin otettua alihankkijoiden toimintaperiaatteet käyttöön vuonna 2024, kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on nyt toimintaperiaatteet, joissa esitetään alihankkijoihin kohdistuvat odotukset esimerkiksi ihmisja työoikeuksiin liittyen. Muita toimia alihankkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseksi olivat ESGkyselylomakkeiden läpikäynti, koulutusmäärärahojen allokointi sekä digitaalisten alustojen ja ulkoisen konsultointituen tarjoaminen due diligence -käytäntöjen toteuttamiseksi. Toimien tarkoituksena on tukea työtä, jolla ehkäistään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Sampo-konserni pyrkii myös edistämään positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Esimerkiksi Topdanmark tekee yhteistyötä rakennusalan alihankkijoiden kanssa ja kouluttaa näiden avainhenkilöitä korvauskäsittelykäytännöissä. Lisäksi Sampo-konserni työskenteli vuonna 2024 alihankkijoidensa kanssa varmistaakseen, että ne toimivat konsernin työkäytäntöihin liittyvien toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti.

Vakuutus- ja sijoitustoiminta

Sampo-konserni päivitti vuonna 2024 konsernin vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Muutokset liittyivät muun muassa tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Konsernin vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen kehittäminen liittyy tulevina vuosina muun muassa sisäisiin vastuullisuustavoitteisiin, ulkoisten sidosryhmien palautteeseen ja yleiseen markkinakehitykseen.

Sampo-konserni seuloi vuonna 2024 suorat sijoituksensa ja yritysasiakkaansa YK:n Global Compact -periaatteita vasten. Seulontojen perusteella Sampokonsernilla ei ollut suoria sijoituksia yrityksiin, joilla olisi ollut vahvistettuja normirikkomuksia. Yritysasiakkaiden joukosta ei myöskään löytynyt vakavia ja vahvistettuja rikkomustapauksia. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitustensa seulontaa arkaluonteisten alojen osalta hallitakseen mahdollisia ihmis- ja työoikeusriskejä.

Raportointivuoden aikana Sampo-konsernin rahastosijoituksia hallinnoivat varainhoitajat, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n PRI-aloitteen. Merkittävää osaa näistä varoista hallinnoivat myös varainhoitajat, jotka ovat sitoutuneet YK:n Global Compact -periaatteisiin.

Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Sampo-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki alihankkijat ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Sampo-konserni ei ole kuitenkaan toistaiseksi asettanut mitattavia aika- ja tulossidonnaisia konsernitason tavoitteita arvoketjun työntekijöihin liittyville mittareilleen. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti prosessejaan arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Konsernitason ulkoisesti julkaistu tavoite voidaan asettaa, mikäli tämä nähdään arvokkaana lisänä.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevat mittarit

Sampo-konserni mittaa alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkijasopimuksiinsa arvioidakseen, miten tehokkaasti se onnistuu vähentämään arvoketjun työntekijöihin ja heidän ihmis- ja työoikeuksiinsa mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämä myös tukee Sampo-konsernia arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin liittyvien taloudellisten riskien hallinnassa sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä vastuullisten kumppaneiden kanssa.

Sampo-konserni ryhtyi seuraamaan alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkijasopimuksiin konsernitasolla vuonna 2024. Tuloksia seurataan säännöllisesti osana Sampo-konsernin vuosittain julkaistavaa kestävyysselvitystä. Sampokonserni seuraa jatkossa tarvetta muille konsernitason mittareille ja ottaa niitä käyttöön tarvittaessa.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden osuutta mitataan jakamalla toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden lukumäärä (mukaan lukien alihankkijat joilla on omat, Sampokonsernin hyväksymät toimintaperiaatteet) kaikkien alihankkijoiden lukumäärällä. Mittari koskee sekä Sampokonsernin arvoketjun alkupään (esim. toimistotarvikkeiden toimittajat) että loppupään (esim. korvaustenkäsittelyn palveluntarjoajat) alihankkijoita. Joitain alihankkijoita, kuten suuret IT-yritykset ja konsultit, on kuitenkin jätetty mittarin ulkopuolelle. Laskentamenetelmässä on konserniyhtiökohtaisia mukautuksia toimitusketjujen rakenteellisten erojen vuoksi.

Vuoden 2024 tulokset on esitetty Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin -taulukossa. Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevaa mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin

Sampo-konserni

Mittari 31.12.2024
Osuus alihankkijoista 75,6 %

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet
Asiakkaiden terveys ja
turvallisuus
↑ Asiakkaiden
terveys
ja
turvallisuus
ovat
vakuutusliiketoiminnan ja näin ollen myös Sampo
konsernin toiminnan ytimessä. Sampo-konsernin
strategia keskittyy kurinalaiseen vakuuttamiseen ja
huolelliseen riskienhallintaan, ja yhtiöllä on
tosiasiallinen positiivinen vaikutus kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyteen, sillä se tarjoaa
vakuutustuotteita ja auttaa siten asiakkaitaan
riskienhallinnassa.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↑ Sampo-konserni
voi
luoda
taloudellisia
mahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille ja
loppukäyttäjille heidän tarvitsemiaan ja haluamiaan
tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia voidaan
saavuttaa myös esimerkiksi pienentämällä
kustannuksia digitaalisten ratkaisujen avulla ja
kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, vakuutusperiaatteet,
riskienhallintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, vahingontorjunta, riskienhallinta)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet (esim. NPS, EPSI, Trustpilot)
Myynti- ja
markkinointikäytännöt
↓ Sampo-konsernilla
voi
olla
kielteisiä
yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisten
vastuuttomien myynti- ja markkinointikäytäntöjen
kautta (esim. esteettömyys, syrjintä, harhaan
johtaminen).
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Mahdolliset
vastuuttomat
myynti-
ja
markkinointikäytännöt voivat aiheuttaa Sampo
konsernille taloudellisen riskin lainsäädännöllisten
seuraamusten (esim. mahdolliset sakot) ja
mainehaitan kautta.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, laadukas viestintä, vastuulliset
palkitsemiskäytännöt)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
Tietosuoja, tietoturva
ja kyberturvallisuus
↓ Vakuutusyhtiönä
Sampo-konserni
käsittelee
ja
säilyttää suuria määriä asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien henkilötietoja. Lisääntyvän
digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä on
olemassa riski esimerkiksi tietoturvaloukkauksille,
kyberturvallisuushyökkäyksille ja
tietosuojatapauksille, mikä voi aiheuttaa kielteisiä
vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Sampo-konserniin
kohdistuu
tietosuoja-,
tietoturva
ja kyberturvallisuusriskejä yhtiön käsittelemien ja
prosessoimien arkaluonteisten tietojen suuren
määrän vuoksi. Yksityisyyteen ja tietoturvaan
liittyvissä tapauksissa negatiiviset taloudelliset riskit,
kuten sakot ja mainehaitta, voivat olla merkittäviä.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys,
tietoturvaperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
viitekehykset ja raportointirakenteet, seulonta,
vaikutustenarvioinnit, turvallisuuskäytännöt,
tiedonkäsittelysopimukset, riskiarviot,
jatkuvuussuunnitelmat, laatujärjestelmät ja
infrastruktuuri)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampokonsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Asiakkaiden terveys ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus, Myynti- ja markkinointikäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio sekä Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ja Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konserni tarjoaa vakuutustuotteita ja -palveluja kolmelle pääasiakasryhmälleen: yksityisasiakkaille, yritysasiakkaille (mukaan lukien pk-yritykset) ja suurasiakkaille. Näiden lisäksi Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia potentiaalisiin asiakkaisiin ja vakuutusten loppukäyttäjiin, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. edunsaajat). Arvioidessaan olennaisia vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin Sampo-konserni pyrkii ottamaan huomioon kaikenlaiset asiakkaat, joille saattaa aiheutua vaikutuksia yhtiön omasta toiminnasta tai arvoketjusta.

Sampo-konserni ei tarjoa tuotteita tai palveluja, jotka ovat luonnostaan haitallisia kuluttajien tai loppukäyttäjien terveydelle, turvallisuudelle tai sananvapaudelle. Sen sijaan Sampo-konsernilla on tuotteidensa ja palvelujensa kautta myönteinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen, sillä yhtiö auttaa asiakkaita esimerkiksi vahingontorjunnassa, riskienhallinnassa ja korvaustilanteissa.

Sampo-konsernin myynti- ja markkinointikäytännöillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavuttamattomuuden vuoksi tai jos heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet eivät täyty riittävällä tavalla. Vakuutuksentarjoajana Sampo-konserni on myös mahdollista yhdistää syrjintään riskiarviointien takia, jotka voivat joissain tapauksissa (esim. lakisääteisten rajoitusten vuoksi) estää tiettyjä asiakkaita saamasta vakuutusta. Tietyt vakuutukset eivät esimerkiksi välttämättä ole saatavilla asiakkaille, joilla on erityinen riskiprofiili tai ne ovat saatavilla vain korkeammilla vakuutusmaksuilla.

Vakuutusyhtiönä Sampo-konsernin on käsiteltävä suuria määriä asiakkaiden henkilötietoja, ja Sampo-konsernilla voi siten olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin myös tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kautta. Asiakkaiden yksityisyys voi vaarantua, mikäli Sampo-konsernin tietosuoja- ja tietoturvatoimia rikotaan (esim. kyberhyökkäyksen seurauksena). Tietoturva- ja

kyberturvallisuushyökkäysten riski kasvaa esimerkiksi digitalisaation ja lisääntyvän tekoälyn käytön myötä, mikä voi johtaa mahdollisten kielteisten vaikutusten lisääntymiseen.

Tarjotessaan vakuutuksia kuluttajille, jotka voivat olla alttiimpia terveys-, yksityisyys- tai esteettömyysvaikutuksille (esim. vanhukset, vammaiset, puutteellisen talousosaamisen omaavat henkilöt) ja edunsaajille, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. lapset), on erityisen tärkeää, että Sampo-konserni tarjoaa näille kuluttajille ja loppukäyttäjille täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa heidän vakuutuksistaan ja vakuutusturvastaan. Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ymmärtääkseen paremmin, mitkä sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat erityisen alttiita kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille. Lisäksi Sampo-konsernin sidosryhmävuoropuhelu ja asiakaspalautekanavat ovat keino olla yhteydessä vaikutusten kohteena oleviin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä ymmärtää mahdollisia ihmisoikeusriskejä.

Riskit ja riskienhallinta ovat luontainen osa vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Sampo-konsernissa riskien, pääoman ja tuloksen tasapaino edellyttää, että kannattavuuteen vaikuttavat riskit sekä muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan. Tämä tarkoittaa, että vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisten riskitasojen mukaisesti kunkin yksittäisen asiakkaan

riskiprofiilin perusteella, mikä voi lisätä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kautta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernilla on useita politiikkoja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys ja tietoturvaperiaatteet. Politiikat käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa, ja ne ovat saatavilla Sammon verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja (esim. vakuutusperiaatteet, jakelupolitiikat, tietosuojaselvitykset), ohjeita ja prosesseja (esim. due diligence) omiin tarkoituksiinsa. Päävastuu konsernitason periaatteiden ja yhtiökohtaisten politiikkojen toimeenpanosta on kunkin Sampokonsernin yhtiön johdolla. Lakien, säännösten ja sisäisten politiikkojen noudattamisen varmistamiseksi Sampo-konsernilla on koulutusohjelmia, jotka ohjaavat työntekijöiden toimintaa ja kasvattavat heidän osaamistaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että konserni noudattaa kansainvälisiä

ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja kahta sen yleissopimusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ydinsopimuksia ja OECD:n ohjeistuksia monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compact -periaatteita.

Toimintaperiaatteissa kerrotaan myös, että Sampokonserni on sitoutunut ihmisoikeuksiin liittyviin

velvoitteisiin ja niihin liittyvien käytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen (esim. ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, ihmisoikeuksien due diligence -prosessit). Sampokonsernin due diligence -prosessit kattavat sekä konsernin oman toiminnan että arvoketjun, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Jokainen Sampo-konsernin työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Toimintaperiaatteet velvoittavat työntekijöitä varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ylläpidetään kaikissa toiminnoissa, myös arvoketjun loppupäässä.

Sampo-konserni viestii toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista kuluttajille ja loppukäyttäjille esimerkiksi yhtiön verkkosivujen, kestävyysraportoinnin ja muun asiakasviestinnän avulla. Yhteistyöstä sidosryhmien kanssa on kerrottu tarkemmin Sidosryhmien edut ja näkemykset -otsikon alla (s. 64).

Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun loppupäässä.

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset tuotteille ja palveluille (ts. asiakkaiden terveydelle ja turvallisuudelle) Sampokonsernissa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti tarjoamalla tuotteita ja palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltuja vastaamaan kaikkien asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ESG-näkökohdat,

ilmastonmuutos mukaan lukien, on otettava huomioon vakuuttamisessa.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa painotetaan, että myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia. Sampo-konserni huolehtii, että asiakkaille annetaan läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää tietoa tuotteiden ja palvelujen kustannuksista, riskeistä ja ehdoista sekä soveltuvin osin vakuutuspäätökseen johtavista syistä. Lisäksi Sampo-konsernissa kaikkia asiakkaita on kohdeltava oikeudenmukaisesti eikä yksittäistä asiakasta saa suosia muiden asiakkaiden kustannuksella. Vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eivätkä syrjiviin tekijöihin.

Sampo-konsernilla on seurantatoimia, joilla se varmistaa, että asiakkaille annetut tiedot ovat saavutettavia, olennaisia ja ajantasaisia ennen kuin asiakas sitoutuu mihinkään ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sille asetetut sääntely- ja toimintavelvoitteet. Sampokonserni pyrkii kertomaan asiakkaille selkeästi heidän valitusvaihtoehdoistaan sekä varmistamaan, että valitusprosessi on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Mahdolliset toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi riippuvat vaikutusten luonteesta. Sampo-konserni toimii tapauskohtaisesti ja vakiintuneiden sisäisten prosessien mukaisesti. Arvioidessaan korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta Sampo-konserni hyödyntää myös sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kautta saatuja tietoja.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Sampo-konsernin tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuuspolitiikat määrittelevät, miten Sampokonserni on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja laillisella, oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla, kunnioittaen ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osaalueilla. Politiikoissa painotetaan, miten Sampo-konserni suojaa tietoja ja ylläpitää kyberturvallisuutta. Niissä myös todetaan, että korkeatasoinen tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus ovat Sampo-konsernille ensisijaisen tärkeitä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Sampo-konsernilla on asiakaskokemusohjelmat (tai vastaavia), jotka kulkevat läpi koko organisaation ja ulottuvat eri asiakaskontaktipisteisiin. Ne mahdollistavat konsernille asiakastiedon keräämisen ja siihen liittyvien tulosten seurannan. Sampo-konserni on yhteydessä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asiakaspolun eri vaiheissa, kuten ennen asiakastapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuus jättää palautetta asiakaspolusta tai tietyn tapahtuman perusteella.

Asiakaspalautetta kerätään päivittäin, viikoittain tai kuukausittain tilanteesta riippuen. Palaute käydään läpi ja mahdollisia kysymyksiä tai kommentteja tutkitaan tarkemmin tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaspalautetta kerätään muun muassa puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviesteillä tai chatissa. Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmällä johdolla.

Sampo-konserni saa tietoa yhteydenpidon tehokkuudesta useista kanavista, kuten asiakastyytyväisyyskyselyistä (esim. NPS, EPSI, Trustpilot) ja asiakaskontaktipisteistä (esim. sähköposti, puhelin, chat, tapaamiset). Palaute voi pienentää asiakkaan menettämisen riskiä ja sitä käytetään myös esimerkiksi palveluun, tuotteisiin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvien kehityskohteiden tunnistamisessa. Lisäksi asiakasvaltuutettu työskentelee valituksen tehneiden asiakkaiden kanssa ja voi tämän pohjalta ehdottaa muutoksia esimerkiksi asiakasprosesseihin, korvausmenettelyihin tai tuotteiden ehtoihin.

Sampo-konserni on kerännyt tietoa vaikutusten kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmista esimerkiksi konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kautta. Arvioinnissa käytettiin konsernin olemassa olevaa aineistoa ja työpöytätutkimuksella kerättyjä tietoja. Arvioinnissa otettiin huomioon myös vaikutukset haavoittuviin ryhmiin.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eikä syrjiviin tekijöihin, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen vakaumukseen tai etniseen taustaan. Sampo-konserni edellyttää, että sen alihankkijat noudattavat samoja käytäntöjä omassa toiminnassaan.

Kun asiakas tai vakuutettu ei pysty valvomaan omaa etuaan esimerkiksi iän, sairauden, loukkaantumisen tai vammaisuuden vuoksi, Sampo-konserni varmistaa paikallisten lakivaatimusten mukaisesti, että asiakkaalla on edunvalvoja tai huoltaja, joka huolehtii tämän edusta. Sampo-konsernilla on myös ohjeita siihen, miten toimia haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa (esim. vakavien tilanteiden käsittely välittävällä asenteella, yksityisyyden turvaaminen kommunikoitaessa kuulorajoitteisten asiakkaiden kanssa, korvausten järjestäminen holhouksen alla olevalle vakuutetulle).

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konserni tarjoaa asiakkaille useita kanavia huolenaiheiden tai toiveiden esittämiseen. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä yhtiöön muun muassa asiakaspalvelun (esim. puhelin, verkkosivut, sovellus, chat) ja asiakaskyselyjen kautta. Epäsuora yhteydenpito on mahdollista asiakasvaltuutetun, whistleblowingkanavien ja ulkoisten vakuutuslautakuntien kautta. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen. Sampo-konserni kannustaa alihankkijoitaan tarjoamaan asiakkaille vastaavia kanavia huolenaiheiden esiin nostamiseen esimerkiksi alihankkijoiden toimintaperiaatteissa ja osana sopimusneuvotteluja. Osa Sampo-konsernin kanavista, kuten whistleblowing-kanavat, on myös alihankkijoiden ja liikekumppaneiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien käytettävissä.

Sampo-konserni seuraa ja mittaa asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti. Sekä positiivista että negatiivista palautetta analysoidaan huolellisesti ja käytetään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaspalautteeseen perustuva laadunvarmistus on myös tärkeää. Sampo-konserni seuraa asiakaspolkua löytääkseen palautteen perimmäiset syyt ja korjatakseen asiakassuhteen tarvittaessa. Saatua tietoa hyödynnetään koulutuksissa sekä prosessien ja asiakaspolun kehittämisessä.

Vuoropuheluun kannustamalla Sampo-konserni voi tunnistaa ja käsitellä kuluttajien ja loppukäyttäjien tyytymättömyyttä. Edistääkseen läpinäkyvyyttä ja rakentaakseen luottamusta Sampo-konsernilla on verkkosivuillaan luettelo yhtiön olennaisimmista julkisesti saatavilla olevista periaatteista ja politiikoista. Lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut politiikallaan vastatoimien kieltoon suojellakseen henkilöitä, jotka ilmaisevat huolensa. Näin varmistetaan, että he voivat tehdä niin ilman vastatoimien pelkoa. Mekanismit, joilla varmistetaan, että käyttäjät voivat luottaa whistleblowing-kanaviin ja että nämä ovat suojattuja vastatoimilta, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Sampo-konsernilla on useita prosesseja korjaustoimenpiteiden tarjoamiseen tai niihin osallistumiseen tilanteesta riippuen. Tuotteiden ja palvelujen myyntiin ja markkinointiin liittyvässä asiakasvalituksessa ensisijaisena tavoitteena on keskustella asiakkaan kanssa molemmille osapuolille tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Mikäli yksimielisyyttä ei löydetä, asiakkaalla on oikeus viedä asia ulkoisen vakuutuslautakunnan (tai vastaavan) ratkaistavaksi kunkin Sampo-konsernin toimintamaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tietyillä Sampo-konsernin yhtiöillä on lain edellyttämä sisäinen asiakasvaltuutettu, jolle asiakkaat voivat esittää valituksensa. Tapausten lopputuloksesta riippumatta Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi parantaa myynti- ja markkinointikäytäntöjään.

Sampo-konsernilla on toimintatavat rikkomustapausten tutkimiseen ja prosessit korjaaville toimenpiteille kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietojen suojaamiseksi. Tietosuojatapauksia ja tietoturvapoikkeamia analysoidaan ja käsitellään ennalta määrättyjen prosessien mukaisesti, ja ne arvioidaan ja raportoidaan soveltuvin osin paikallisille viranomaisille oikea-aikaisesti. Jos riskiä pidetään suurena kuluttajille ja loppukäyttäjille, heille ilmoitetaan tapauksesta.

Sampo-konserni arvioi tarjoamiensa

korjaustoimenpiteiden tehokkuutta varmistaakseen, että kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin puututaan tarvittaessa. Tämä tehdään järjestelmällisten seurantamenettelyjen kautta, joihin kuuluvat asiakastyytyväisyyden seuranta päätöksen jälkeen, valitusten ja ratkaisumallien analysointi sekä korjausprosessien tarkistaminen kehityskohteiden tunnistamiseksi. Sampo-konserni seuraa myös jokaista tietosuojatapausta tai tietoturvapoikkeamaa arvioidakseen, miten vastaavia tapauksia voidaan tulevaisuudessa välttää rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Sampo-konserni on sitoutunut toimintaperiaatteissaan ja täydentävissä politiikoissaan ehkäisemään vastuuttomia myynti- ja markkinointikäytäntöjä ja varmistamaan, että kaikki asiakasviestintä on selkeää, olennaista ja oikea-aikaista. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti tuotteidensa sopivuutta ja lakisääteisten velvoitteiden mukaisuutta, mitä tukevat säännölliset asiakasrajapinnassa työskentelevien tiimien toimintaa ja osaamista kehittävät koulutusohjelmat. Sampo-konserni kerää asiakaspalautetta aktiivisesti ja sillä on käytössä läpinäkyvät valitusprosessit, joihin kuuluu myös mahdollisuus ulkoisten vakuutuslautakuntien arviointiin.

Sampo-konserni kohdistaa resursseja muun muassa tuote- ja palvelukehitykseen, tietotekniikkaan ja riskienhallintaan parantaakseen asiakkaidensa terveyttä, turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa sekä myynti- ja markkinointikäytäntöjään. Sampo-konserni tekee myös yhteistyötä viranomaisten ja valvojien kanssa ja osallistuu erilaisten verkostojen (esim. asiakaskokemukseen ja kyber- ja tietoturvaan liittyvät verkostot), toimialajärjestöjen (esim. Finanssialan, Svensk Försäkringin, Finans Norgen, Forsikring & Pensionin ja Association of British Insurersin) sekä tiedon jakamiseen keskittyvien foorumien työhön. Yhteistyö antaa Sampo-konsernille mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, vahingontorjunnasta, riskienhallinnasta, terveydestä ja turvallisuudesta.

Sampo-konserni varmistaa, että sillä on tehokkaat valitusten käsittelyprosessit ja korjaustoimet asiakkaisiin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten varalta seuraamalla tarkasti asiakaspalautetta, asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja ulkoisissa

vakuutuslautakunnissa käsiteltyjä tapauksia. Kun konsernin toiminnasta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia, asianmukaiset korjaustoimenpiteet riippuvat rikkomuksen luonteesta. Tapauksissa, joissa asiakkaisiin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on tapausten käsittelyyn vakiintuneet prosessit, joilla se pystyy valvomaan ja varmistamaan, että korjaustoimet ovat tilanteeseen sopivia ja mahdollisimman tehokkaita. Hallintorakenteet, mukaan lukien tuotearviot ja asiakasfoorumit, tukevat systeemisten riskien ennakoivaa tunnistamista.

Raportointivuoden aikana Sampo-konsernille ei raportoitu konsernin kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai ihmisoikeuksien loukkauksista.

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt

Vuonna 2024 Sampo-konserni jatkoi vahingontorjuntaan liittyvien palvelujen tarjoamista kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vahingontorjunnan ensisijaisena tarkoituksena on estää vahinkojen syntyminen, mutta se lisää myös turvallisuutta ja pienentää riskejä, taloudellisia kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia, sillä vahinkojen väheneminen tarkoittaa, että korjaus- ja jälleenrakennustarve pienenee. Sampo-konserni keskittyi vuoden aikana esimerkiksi helposti ymmärrettävien vahingontorjuntaan liittyvien neuvojen antamiseen asiakkaille lehdistötiedotteilla, sisältömarkkinoinnilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Lisäksi If tarjosi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kodin kuntotarkastuksia yksityisasiakkaille ja rakennustarkastuksia asuinrakennuksia omistaville pkyrityksille tietyillä markkinoilla. Asiakkaalle annetaan kodin kuntotarkastuksesta raportti, joka auttaa sekä

suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa että minimoimaan epämiellyttävien yllätysten riskin. Rakennustarkastukset ja käytännön neuvonta pk-yrityssegmenttiin kuuluville suurille asiakkaille, joita If tapaa usein kasvotusten, auttavat näitä tunnistamaan missä huolto- ja paloturvallisuustoimenpiteitä tarvitaan eniten. Ne myös tiedottavat asiakkaita riskeistä ja antavat ehdotuksia torjuntatoimista.

Palvelujen laadun jatkuva parantaminen sekä digitaalisissa että analogisissa kanavissa on Sampokonsernille tärkeää. Konserni pyrki vuonna 2024 parantamaan erilaisten aloitteiden kautta tapaa, jolla asiakkaat ovat yhteydessä yhtiöön. Näihin kuuluivat muun muassa digitaalisten alustojen kehittäminen sekä uusien viestintäkanavien testaaminen. Lisäksi asiakaskokemusten ymmärtäminen eri kanavien kautta pysyi yhtenä Sampo-konsernin painopistealueena, sillä tämän avulla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia parantaa asiakaspolkuja ja -tyytyväisyyttä.

Sampo-konsernin vastuullisiin myynti- ja markkinointikäytäntöihin kuuluvat laadukkaat politiikat ja prosessit, minkä vuoksi konserni päivitti politiikkojaan vuoden aikana. Esimerkiksi Topdanmark otti käyttöön Tanskan kuluttaja-asiamiehen antamat vihreän markkinoinnin ohjeistukset. Tämän seurauksena liiketoimintaprosesseja ja politiikkoja ympäristöhankkeiden, tuotteiden ja palvelujen viestintään liittyen päivitettiin, jotta voitiin varmistaa lainmukaisuus. Lisäksi Sampo-konserni jatkoi asiakkaiden kontaktoimista ennakoivasti varmistaakseen, että nämä ovat asianmukaisesti vakuutettuja.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Vahvistaakseen tietosuojaa ja varmistaakseen alan standardien- ja säännösten mukaisuuden Sampokonserni toteutti vuonna 2024 useita toimenpiteitä. Näitä olivat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen

organisaation sisällä tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkityksestä sekä työntekijöiden kouluttaminen viimeisimpään kehitykseen, uusiin lakeihin ja sääntelyyn liittyen (esim. Digital Operational Resilience Act -asetus, DORA).

Sampo-konserni päivittää politiikkojaan, ohjeistuksiaan ja koulutusmateriaalejaan säännöllisesti pysyäkseen ajan tasalla tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehityksestä. Tämä jatkui vuonna 2024 koko konsernissa toteutettujen jokavuotisten politiikkapäivitysten muodossa. Sampo-konserni esimerkiksi päivitti tietosuojailmoituksia ja eettisiä ohjeita (tai vastaavia) varmistaakseen, että tekoälyä käytetään vastuullisesti, kiinnittäen erityistä huomiota tietoturvaan automatisoiduissa ja koneoppimisprosesseissa. Esimerkiksi kaikkia Ifin työntekijöitä opastettiin tekoälytyökalujen käytössä vuoden aikana.

Sampo-konserni valvoi vuonna 2024 henkilötietojen käsittelyä varmistaakseen, että se tapahtuu läpinäkyvästi ja yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Keskeisiä toimia olivat tietosuojaa koskevien vaikutusarviointien tekeminen sekä käsittelytoimien kirjaaminen ennen uusien käsittelytoimien aloittamista tai kun nykyisiin käsittelytoimiin suunniteltiin muutoksia. Sääntelynmukaisuuden varmistamiseksi Sampokonserni arvioi kaikki uudet järjestelmät ja sovellukset yksityisyydensuojan näkökulmasta.

If toteutti vuonna 2024 laajemman sisäisen seurannan varmistaakseen, että se käsittelee rekisteröityjen tietopyyntöjä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten mukaisesti. Yhtiö jatkoi teknisten toimenpiteiden toteuttamista henkilötietojen paremman turvallisuuden varmistamiseksi asiakkaiden kanssa käytävässä sähköisessä viestinnässä. Lisäksi If käynnisti useita toimia, joilla asiakkaat voivat paremmin hallita henkilötietojaan. If myös perusti vuonna 2024

tiedonhallintakomitean edistämään selkeitä vastuita ja parempia ohjeita henkilötietojen käyttämiseen.

Sampo-konserni on suunnitellut vuodelle 2025 useita tietosuojaan, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimia, joista osa on jo aloitettu. Topdanmarkkaupan myötä yksi keskeinen toimenpide on integroida Topdanmarkin ja Ifin toiminnot tavalla, joka varmistaa tietosuoja- ja tietoturvasääntelynmukaisuuden jatkumisen ja vähentää niistä mahdollisia aiheutuvia riskejä kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vuodelle 2025 on suunnitteilla myös muita toimia henkilötietosuojan parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Nämä koskevat esimerkiksi jäsentämättömiä tietoja, käyttöoikeuksien kirjaamista, yksityisyyttä suunnittelun ja oletusarvon mukaan sekä tietojen omistajuusrakennetta ja hallintoa.

Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti ja markkinointikäytännöt

Konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti, Sampokonserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on tarjota tuotteita ja palveluja, jotka ovat oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltu vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Sampo-konserni mittaa asiakastyytyväisyyttä Net Promoter Score (NPS) -mittarilla, joka auttaa Sampokonsernia edistämään myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. NPS tukee myös mahdollisten kielteisten vaikutusten ja riskien seurantaa ja auttaa reagoimaan niihin. NPS on -100:sta 100:aan ulottuva

indeksi, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yrityksen tuotteita tai palveluja muille. Sitä käytetään yleisesti arvioitaessa asiakkaan tyytyväisyyttä yrityksen tuotteeseen tai palveluun sekä uskollisuutta brändiä kohtaan. Transactional Net Promoter Score (tNPS) arvioi asiakkaan tyytyväisyyttä yksittäistä palvelutapahtumaa kohtaan, ja se ottaa laaja-alaisesti huomioon asiakaskokemukset liittyen esimerkiksi hintaan, tuotteeseen, laskutukseen, brändiin ja markkinointiin. tNPS-luku kertoo, haluavatko asiakkaat suositella yritystä muille sen jälkeen, kun he ovat olleet yhteydessä yritykseen. Luku lasketaan pyytämällä asiakkaita vastaamaan kysymykseen, missä määrin suosittelisit yhtiötä muille ja vähentämällä arvostelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 0–6) prosenttiosuus suosittelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 9–10) prosenttiosuudesta.

Sampo-konserni on asettanut asiakastyytyväisyydelle aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet. Tavoitteet ovat konserniyhtiökohtaisia ja niiden laajuus vaihtelee konserniyhtiöittäin yhtiökohtaisten erityispiirteiden vuoksi (esim. koko, rakenne, toimintamaat). Ulkoiset sidosryhmät eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat kuitenkin olleet välillisesti mukana, sillä tavoitteiden asettamiseen on osallistunut asiakasrajapinnassa toimivia yksiköitä. Tavoitteet on esitetty Asiakastyytyväisyys (tNPS) -taulukossa (s. 114).

tNPS-tuloksia seurataan ja analysoidaan Sampokonsernissa aktiivisesti, ja ne raportoidaan säännöllisesti ylimmälle johdolle ja sisäisille komiteoille kokonaistulosten ymmärtämiseksi. Sampo-konserni seuraa tNPS-tuloksia sisäisesti kuukausittain ja on asettanut tavoitteita jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Sampo-konserni julkaisee tulokset ja tavoitteet myös ulkoisesti neljännesvuosittain. Järjestelmällisellä asiakastyytyväisyyden mittaamisella Sampo-konserni haluaa tunnistaa tekijät, joita asiakkaat

arvostavat sekä kohdat asiakaspolussa, joita pitäisi parantaa. Tuloksia hyödynnetään yleisen asiakaskokemuksen parantamisen lisäksi koulutuksissa sekä tuotteiden, palvelujen ja asiakkaisiin liittyvien prosessien kehittämisessä.

Lisäksi Sampo-konserni kerää palautetta eri kanavien, kuten asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Palaute ei ainoastaan edistä tNPS:ää, vaan antaa myös syvemmän käsityksen asiakaskokemuksesta, mikä tarjoaa Sampo-konsernille mahdollisuuden vastata mahdollisiin huolenaiheisiin ennakoivasti. Sampokonserni on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti asiakaspalautteeseen. Matalat tNPS-tulokset johtavat yhteydenpitoon asiakkaan kanssa ongelman ratkaisemiseksi ja palvelun parantamiseksi. Esimerkkejä asiakaspalautteen perusteella tehdyistä parannuksista ovat sopimusehtojen selkeyttäminen ja asiakasviestinnän parantaminen. Nämä prosessit varmistavat palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden jatkuvan kehityksen.

NPS-menetelmällä voi olla rajoitteita, kuten asiakkaiden mielipiteiden liiallinen yksinkertaistaminen ja yksityiskohtaisen palautteen puute parannettavista osaalueista. Yksittäisten asiakkaiden seuranta voi kuitenkin antaa syvemmän käsityksen mahdollisista kehitysalueista. Asiakastyytyväisyystuloksia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Ifin asiakastyytyväisyys pysyi korkeana vuonna 2024, mutta henkilöasiakkaiden liiketoiminta-alueen tNPstulos oli jonkin verran edellisvuotta alhaisempi.

Topdanmarkin asiakastyytyväisyys digitaalisissa kanavissa parani vuonna 2024, mutta puhelinkanavaan liittyvät tulokset heikkenivät hieman. Hastings ylitti tNPS-tavoitteensa vuonna 2024. Taustalla olevat Hastingsin korvauspalvelujen asiakaspolkua koskevat tNPS-tulokset vakiintuivat ja myyntipuolen asiakaspolkujen tNPS-tulokset paranivat edelleen.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Sampo-konsernin tietosuojatoiminnan tavoitteena on suojata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien henkilötietoja. Lisäksi Sampo-konsernin tietoturva- ja kyberturvallisuustoimet varmistavat, että kaikkea tietoa suojataan sen arkaluonteisuuden ja tärkeyden perusteella ja soveltuvia sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Keskeisiä mittareita ovat rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen valitukset, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset sekä viranomaisille raportoidut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat raportointivuoden aikana.

Rekisteröityjen valitukset perustuvat Sampo-konsernin sisäisiin järjestelmiin, joissa valituksia käsitellään. Sampo-konsernin tietosuojavastaavat vastaanottavat valituksia sekä suoraan asiakkailta että tietosuojavaltuutettujen kautta. Valituksia voidaan vastaanottaa eri kanavien kautta (esim. sähköposti, puhelin, posti/kirje) konserniyhtiöstä ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen. Jos rekisteröity on raportoinut suoraan paikalliselle tietosuojavaltuutetulle, he välittävät valituksen Sampo-konsernille.

Sampo-konsernin tietosuojavastaavat (tai muut vastaavat henkilöt) arvioivat, edellyttääkö sisäisesti raportoitu tietosuojatapaus ulkoista raportointia paikallisille tietosuojavaltuutetuille. Raportoitavat tapaukset perustuvat lainsäädäntöön (esim. GDPR). GDPR:n mukaan henkilötietoja koskeva loukkaus on tietosuojaloukkaus, jos se johtaa siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tahattomaan tai laittomaan tuhoamiseen, katoamiseen, muuttamiseen, luvattomaan paljastamiseen tai niihin pääsyyn. Tietosuojatapausten raportoinnissa paikallisille tietosuojavaltuutetuille on kuitenkin alueellisia eroja perustuen tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksiin. Suurin osa Sampo-konsernin tietosuojatapauksista vuonna 2024 raportointiin Isossa-Britanniassa.

Tietoturvaa ja kyberturvallisuushäiriöitä seurataan Sampo-konsernissa sisäisesti tytäryhtiötasolla. Vakavista tapauksista ilmoitetaan viranomaisille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoituksen tekeminen on laki- tai tietoturvayksikköjen (tai vastaavien) vastuulla.

Rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen kautta tulleiden valitusten, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitettujen tietosuojatapausten ja viranomaisille ilmoitettujen tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamien määrän raportointia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 113

Asiakastyytyväisyys (tNPS)

Sampo-konserni

Mittari Tavoite 2024
If (henkilöasiakkaat) 2024: 60 57
Topdanmark 2025: 60
2027: 70
57
Hastings 2024: 50 56

Rekisteröityjen tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset

Sampo-konserni

Mittari 2024
Rekisteröityjen tekemät valitukset 135
Tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset 3

Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset

Sampo-konserni

Mittari 2024
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset 414

Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat

Sampo-konserni

Mittari 2024
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat 0

Hallintotapatiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen

Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet
Korruptio ja lahjonta ↓ Sampo-konsernilla
voi
olla
kielteisiä
vaikutuksia
yhteiskuntaan, sillä finanssialan yrityksiä suositaan
yleensä talousrikosten, korruption ja lahjonnan
väylinä esimerkiksi asiakastukitoimintojen,
sijoitusten, alihankkijoiden tai liikekumppaneiden
kautta.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Sampo-konsernille
voi
aiheutua
maineriskejä,
juridisia riskejä ja liiketoimintariskejä sekä
mahdollisia kustannuksia, jos se ei onnistu torjumaan
talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden
kaikissa eri muodoissa.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen
politiikat)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
yleiset riskienhallintatoimet, suorien sijoitusten ja
yritysasiakkaiden seulonta kansainvälisten normien
ja standardien mukaisesti, vastuullisuuden
edistäminen toimitusketjuissa, raportointikanavat)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat

Mittarit ja tavoitteet (esim. raportoidut tapaukset)
Vastuulliset
liiketoimintakäytännöt
↑ Sampo-konsernin
liiketoiminnan
ytimessä
olevalla
laadukkaalla riskienhallinnalla voi olla todellisia
positiivisia vaikutuksia. Riskienhallinta varmistaa,
että Sampo-konserni voi tarjota turvallisuutta ja
taloudellista turvaa asiakkailleen, sijoittajilleen ja
yhteiskunnalle.
↑ Kestävän
kehityksen
ja
vastuullisten
liiketoimintakäytäntöjen korostaminen strategiassa
ja liiketoiminnassa voi johtaa positiiviseen
vaikutukseen Sampo-konsernin arvoketjussa.
↓ Sampo-konsernilla
voi
olla
kielteisiä
vaikutuksia
alihankkijoihin ja liikekumppaneihin, jos se ei hallitse
alihankkijasuhteitaan sovittujen ehtojen mukaisesti
(esim. maksuviivästykset).
Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä
↓ Sampo-konsernin
kaltaiselle
vakuutusyhtiölle
vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja laadukas
riskienhallinta (esim. riittävät johtamis- ja
valvontajärjestelmät, sisäiset standardit ja prosessit)
ovat liiketoiminnan ytimessä. Yrityksen ja sen
arvoketjun koon vuoksi ei kuitenkaan ole
mahdollista poistaa kokonaan mahdollisten
kielteisten vaikutusten riskiä (esim. lisääntyvän
sääntelyn tai inhimillisen virheen aiheuttaman
vaatimustenvastaisuuden riski).
↓ Jos
vastuullisuus
ei
ole
kiinteä
osa
Sampo-konsernin
hallintoa ja liiketoiminnan johtamista, se voi
aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin esimerkiksi
mahdollisten lainsäädännöllisten seurausten (esim.
sakkojen) ja mainehaittojen vuoksi.
↑ Sampo-konsernille
voi
syntyä
taloudellisia
mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä, sillä ESG
integraatio auttaa valmistautumaan esimerkiksi
tulevaan sääntelyyn ja yhteiskunnan kestävään
kehitykseen (esim. vihreä siirtymä).

Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
riskienhallintaperiaatteet, compliance-periaatteet,
toimintaperiaatteet)

Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
Sampo-konsernin hallintokehikko, riskienhallinnan
hallintokehikko, säännellyt riskienhallintatoimet,
kestävyysraportointi ja vastuullisuuden
hallintorakenne)

Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampokonsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Korruptio ja lahjonta liittyy samannimiseen ESRS-ala-aiheeseen ja Vastuulliset liiketoimintakäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yrityskulttuuri, Väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Sampo-konsernin liiketoimintatapoja ja yrityskulttuuria ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä toimivaltaisten viranomaisten sääntöjä ja määräyksiä. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on omat täydentävät politiikat, ohjeet ja prosessit (esim. HR-politiikat, vakuutusperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet). Sampo-konserni on myös YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja tukee sen periaatteita ihmisoikeuksiin, työkäytäntöihin, ympäristöön ja korruption ehkäisemiseen liittyen.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Konserniyhtiöt tarjoavat kaikille työntekijöille säännöllistä koulutusta (esim. verkkokoulutusta, työpajoja) toimintaperiaatteiden aiheista ja ovat sitoutuneet viestimään aiheista työntekijöilleen (esim. politiikkapäivitykset intranetissä). Koulutuksia järjestetään konserniyhtiöstä ja koulutuksen aiheesta riippuen vuosittain tai joka toinen vuosi.

Whistleblowing-kanavat

Sampo-konsernilla on whistleblowing-kanavia (ilmoituskanavia), joiden kautta työntekijät ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa tapauksista, joissa heillä on perusteltu syy epäillä, että Sampo-konsernin palveluksessa oleva henkilö on rikkonut Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, lakeja, määräyksiä tai muita vakuutusalan kannalta merkityksellisiä sääntöjä.

Whistleblowing-kanavien kautta raportoidut olennaiset tapaukset raportoidaan emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance- ja vastuullisuusraportointia konsernitasoisen seurannan varmistamiseksi.

Whistleblowing-kanavien lisäksi Sampo-konserni kannustaa työntekijöitään ilmoittamaan epäeettisiin käytäntöihin liittyvistä epäkohdista sekä mahdollisista lakien, asetusten tai sisäisten politiikkojen rikkomuksista muiden sisäisten raportointikanavien kautta. Epäkohdista voi ilmoittaa suoraan myös esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai complianceyksiköille.

Sampo-konsernilla on määritellyt rakenteet whistleblowing-kanavien kautta tulleiden ilmoitusten käsittelyyn. Yhtiö varmistaa, että ilmoituskanaviin liittyvät selvitykset ja korjaustoimet ovat kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisia.

Whistleblowing-kanavista ja muista sisäisistä raportointikanavista viestitään työntekijöille aktiivisesti esimerkiksi intranetissä. Sampo-konserni tarjoaa myös työntekijöilleen koulutusta ja tietoa ilmoituksia käsittelevän henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta. Tehtävään nimetyt työntekijät saavat koulutusta, kun heidät nimitetään tehtävään (esim. perehdytys, työn ohessa oppiminen). Olennainen osa ilmoituksia käsittelevien henkilöiden työnkuvaa on toimia objektiivisesti. Sampo-konserni varmistaa, että ilmoituksia käsittelevät henkilöt ovat erillään niistä, joita ilmoitus koskee, ja ilmoitusten tutkijat tai tutkintakomiteat ovat erillään asiaan liittyvästä johtamisketjusta.

Kaikki ilmoitukset tutkitaan viipymättä, luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä aina suojaten. Sampo-konserni kieltää kaikenlaiset vastatoimet (esim. fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset) työntekijää kohtaan, joka on vilpittömässä mielessä

nostanut esille huolensa epäillystä tai todellisesta väärinkäytöksestä minkä tahansa raportointikanavan kautta tai joka tekee yhteistyötä väärinkäytöksen tutkinnassa.

Suhteet toimittajiin

Sampo-konserni noudattaa maksukäytännöissä soveltuvaa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyä. Sampo-konsernilla on myös sisäisiä ohjeita (esim. kirjanpito-ohjeet, korvausohjeet), joilla varmistetaan maksaminen ajoissa. Automatisoidut järjestelmät ja digitaalinen laskutus auttavat ehkäisemään maksuviivästyksiä.

Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvauskäsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on toimitusketjujen kautta vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Lisäksi Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä työskennellessään alihankkijoiden kanssa, sillä vastuullisuusnäkökohtiin voi liittyä maine- ja operatiivisia riskejä, jos niitä ei hallita oikein.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset vastuulliselle toimitusketjujen hallinnalle. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni edellyttää alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden noudattavan konsernin toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja alihankintaketjuissaan.

Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat ovat olennainen osa Sampo-konsernin alihankkijoiden valintaprosessia. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on täydentäviä politiikkoja (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet), ohjeita ja prosesseja (esim. riskiarviot) alihankkijoiden valintaan. Näissä käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, työkäytännöt, ympäristötekijät ja korruption torjunta.

Sampo-konserni on sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan näiden pyrkimyksissä toimia vastuullisesti. Sampo-konserni pyrkii minimoimaan kielteiset vaikutuksensa ja edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta vaatimalla aktiivisesti alihankkijoiltaan innovatiivisia ratkaisuja, resurssitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Selkeät vaatimukset ja läheinen yhteistyö alihankkijoiden kanssa tarjoavat Sampo-konsernille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja samalla edistää kestävää kehitystä.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Sampo-konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle erityisesti asiakastukitoimintojensa (esim. myynti, korvauskäsittely), sijoitustensa sekä alihankkijoidensa ja liikekumppaneidensa (esim. hankinta, korvauskäsittely, IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen käsittelyyn. Sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja liikekumppanit voivat kohdata riskejä liittyen riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista ja monimutkaisista hankintaketjuista.

Korruptiota ja lahjontaa koskevat syytökset ja tapaukset havaitaan yleensä raportointikanavien (esim. whistleblowing-kanavat), asiakkaiden ja suorien sijoitusten seulonnan sekä alihankkijoiden valinta- ja riskinarviointiprosessien kautta. Riskejä hallinnoidaan sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näihin kuuluvat sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact), politiikat ja ohjeistukset (esim. toimintaperiaatteet, sijoituspolitiikat), työntekijöiden koulutus sekä muut manuaaliset ja automaattiset valvontatoimet.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet määrittävät korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet Sampo-konsernissa. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita. Nämä vuosittain päivitettävät ohjeistukset sisältävät muun muassa ohjeita lahjoihin, tilaisuuksiin osallistumiseen ja vieraanvaraisuuteen liittyen. Niissä kerrotaan myös työntekijöitä koskevista odotuksista sekä rooleista ja vastuista.

Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit. Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin noudattaakseen paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai EU:n asettamia pakoteohjelmia.

Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty konserniyhtiöissä siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikista olennaisista tapauksista ilmoitetaan myös Sammon riskienhallintaorganisaatiolle.

Whistleblowing-kanavien kautta tehtyjen ilmoitusten määrä raportoidaan konsernin emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance-raportointia. Sammon riskienhallintaorganisaatio valvoo olennaisten tapausten raportointia Sammon tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Sampo-konserni tarjoaa koulutusta (esim. verkkokoulutuksena, sopimusneuvottelujen yhteydessä) liiketoimintatapaan liittyvistä asioista varmistaakseen, että työntekijöillä, alihankkijoilla ja muilla liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot. Aiheeseen liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla intranetissä kaikille konsernin työntekijöille ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla muille sidosryhmille.

Kaikille Sampo-konsernin työntekijöille ja ylimmälle johdolle (esim. toimitusjohtajat) tarjotaan vähintään joka toinen vuosi koulutusta (esim. verkkokoulutus) korruption ja lahjonnan torjunnasta. Näin myös kaikki työntekijät, jotka työskentelevät toiminnoissa, joissa kielteisten vaikutusten riski on suurin (esim. asiakastukitoiminnot, sijoitustoiminta ja toimitusketjun hallinta), saavat koulutusta aiheesta. Korruption ja lahjonnan torjunta on osa liiketoimintaetiikkaa ja -tapaa käsitteleviä koulutusohjelmia. Lisäksi työntekijöille tiedotetaan näihin aiheisiin liittyvien politiikkojen päivityksistä esimerkiksi intranetissä.

Sampo-konserni kävi vuonna 2024 läpi korruptioon ja lahjontaan liittyviä politiikkojaan ja koulutusaineistojaan. Vuosittaisten politiikkapäivitysten lisäksi Sampokonserni aloitti hankkeita ja nosti aiheeseen liittyvää tietoisuutta usein eri tavoin. If esimerkiksi käynnisti sisäisen koko yhtiötä koskevan hankkeen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Hastings puolestaan täydensi pakollista korruptiota ja lahjontaa koskevaa koulutustaan ottamalla käyttöön uuden videosarjan petosten tunnistamiseksi sekä järjesti työntekijöille teemaviikon petoksiin liittyvän tietoisuuden kasvattamiseksi. Sampo-konserni jatkaa tulevaisuudessa erilaisia toimenpiteitä ja koulutusohjelmia, mukaan lukien rahanpesun, korruption, lahjonnan ja petosten torjuntaan liittyviä koulutuksia.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Mittarit ja tavoitteet

Korruptio- tai lahjontatapaukset

Sampo-konsernia ei tuomittu vuonna 2024 korruptiotai lahjontatapauksista, joten se ei maksanut niihin liittyviä sakkoja. Sampo-konsernin ei niin ikään tarvinnut ryhtyä erityistoimiin korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen tai standardien rikkomusten vuoksi. Sampo-konsernia vastaan ei ollut vuonna 2024 myöskään korruptiota tai lahjontaa koskevia julkisia oikeustapauksia.

Raportoinnissa mukana olevat korruptio- ja lahjontatapaukset ovat vahvistettuja tapauksia, joista konserniyhtiöt ilmoittavat Sammolle osana säännöllistä vastuullisuus- ja compliance-raportointia ja/tai riskienhallintaraportointia. Konserniyhtiöt saavat nämä tiedot vakiintuneiden raportointikanaviensa, kuten whistleblowing-kanavien, kautta. Korruptioon ja lahjontaan liittyvien tapausten raportoitua määrää ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Korruptio- ja lahjontatapaukset

Sampo-konserni

Mittari 2024
Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset 0
Vahvistetut tapaukset, joissa omia
työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin
on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia
korruptioon tai lahjontaan liittyvien
tapausten vuoksi 0

Maksukäytännöt

Sampo-konsernin maksujärjestelmien monimutkaisuuden, alihankkijakunnan moninaisuuden ja luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi Sampo-konserni ei pysty tällä hetkellä raportoimaan tarkkaa keskimääräistä laskujen maksuaikaa tai tietoja yleisistä maksuehdoista konsernitasolla. Sampo-konserni on kuitenkin sitoutunut oikeudenmukaisiin ja vastuullisiin maksukäytäntöihin ja työskentelee aktiivisesti raportoinnin parantamiseksi.

Sampo-konsernin maksuehtoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten alihankkijasuhteen luonne, toimintamaa tai maantieteellinen alue sekä markkinakäytännöt. Sampokonserni tiedostaa, että oikea-aikainen maksaminen on tärkeää alihankkijoille ja pyrkii varmistamaan, että maksukäytännöt ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia yhtiön toimitusketjussa. Vakuutusyhtiöillä on yleensä hyvä likviditeettitilanne, sillä vakuutusmaksut tarjoavat kassavirran, jota voidaan käyttää alihankkijoiden maksuihin. Sampo-konserni ei ollut 31.12.2024 osapuolena missään oikeudenkäynnissä maksuviivästysten vuoksi.

Sampo-konserni ryhtyi vuonna 2024 selvittämään maksukäytäntöihin liittyvää raportointia. Tarkoituksena on kehittää tätä ESRS:n ohjeistuksen mukaisesti tulevina vuosina.

Liitteet

Liite 1: ESRS-sisältöindeksi

Tiedonantovaatimus Sijainti
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet s. 56
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot s. 56
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli s. 56
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
s. 58
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
s. 59
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista s. 59
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta s. 61
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju s. 61
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset s. 64
SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
s. 66
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
s. 68
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS
standardien tiedonantovaatimukset
s. 70
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma s. 79
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
s. 80
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
s. 80
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
s. 82
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
s. 84
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet s. 88
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit s. 88
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet s. 89
Tiedonantovaatimus Sijainti
ESRS S1 Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet s. 91
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
s. 92
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
s. 93
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
s. 93
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan
s. 95
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet s. 96
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
s. 98
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
s. 98
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit s. 99
S1-10 – Riittävä palkka s. 99
S1-11 – Sosiaalinen suojelu s. 99
S1-12– Vammaiset henkilöt s. 99
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit s. 100
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittari s. 100
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit s. 100
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) s. 101
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset s. 101
Tiedonantovaatimus Sijainti
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet s. 103
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
s. 104
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
s. 105
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
s. 105
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
s. 106
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet s. 108
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
s. 109
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille
ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
s. 110
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
s. 111
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
s. 112
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
s. 116
G1–2 – Suhteet toimittajiin s. 116
G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen s. 117
G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset s. 118
G1–6 – Maksukäytännöt s. 118

Liite 2: Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite
asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
s. 56
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 56
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -prosessista 30
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
s. 59
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn
ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
s. 79
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohdat ja 12
artiklan 2 kohta
s. 79
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite
asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
s. 82
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla 40–43 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta,
6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta
s. 84
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
s. 83
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite
asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin
ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan
a alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat
– Vakuuden
energiatehokkuus
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,
joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa
kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Epäolennainen
Hallituksen toimintakertomus
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite
asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen
jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten
riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
s. 91
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 91
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
s. 91
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
s. 91
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
s. 93
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan
b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 100
ESRS S1-14 Loukkaantumisten,
onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 101
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
s. 101
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
s. 101
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
s. 101
Hallituksen toimintakertomus
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite
asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
s. 103
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
s. 103
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
s. 103
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
s. 103
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 103
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
s. 105
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
s. 108
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
s. 108
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
s. 111
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
s. 116
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
s. 116
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
s. 118
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
s. 118

Liite 3: Delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat raportointivaatimukset

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää
tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
KYLLÄ
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,
käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai
jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)

Perustuen liikevaihtoon

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4 0,0 % 4 0,0 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % 0 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
121 0,6 % 121 0,6 % 0 0,0 %
8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 125 0,6 % 125 0,6 % 0 0,0 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Perustuen pääomamenoihin

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1 0,0 % 1 0,0 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
196 1,0 % 195 1,0 % 1 0,0 %
8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 196 1,0 % 195 1,0 % 1 0,0 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)

Perustuen liikevaihtoon

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,3 % 0 0,3 % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
4 3,1 % 4 3,1 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
— % — % — %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
121 92,2 % 121 92,0 % 0 0,3 %
8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
125 95,6 % 125 95,3 % 0 0,3 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)

Perustuen pääomamenoihin

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
1 0,3 % 1 0,3 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
196 97,2 % 195 96,7 % 1 0,5 %
8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
196 97,6 % 195 97,1 % 1 0,5 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Perustuen liikevaihtoon

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1 0,0 % 1 0,0 % — %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1 0,0 % 1 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
480 2,4 % 470 2,4 % 10 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
483 2,4 % 473 2,4 % 10 0,0 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Perustuen pääomamenoihin

Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— % — % — %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1 0,0 % 1 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1 0,0 % 1 0,0 % — %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % — %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
610 3,1 % 577 2,9 % 34 0,2 %
8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
613 3,1 % 579 2,9 % 34 0,2 %

Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot

Perustuen liikevaihtoon

Milj. e

Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
7 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31
jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,
lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
— %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
19 151 96,2 %
8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
19 158 96,3 %

Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot

Perustuen pääomamenoihin

Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
— %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31
jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,
lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
— %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
18 987 95,4 %
8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
18 987 95,4 %

Tunnusluvut

Tunnusluvut 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta Milj. e 9 931 8 870 8 375
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 8 249 7 412 7 168
Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 1 394 1 193 1 062
Underwriting-tulos Milj. e 1 316 1 164 1 031 1 314 1 282 967
Nettorahoitustulos Milj. e 636 560 1 056
Tulos ennen veroja Milj. e 1 559 1 481 1 924 1 863 3 171 380
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta Milj. e 1 154 1 323 2 107 1 427 2 567 37
Operatiivinen tulos Milj. e 1 193 1 046
Konsernin yhdistetty kulusuhde % 84,3 84,6 85,8 82,1 81,4 83,4
Diskonttaamaton alla oleva yhdistetty kulusuhde, kuluva vuosi, % % 85,5 87,1
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3 % 177 182 210 210 185 176
Velkaisuusaste % 26,9 25,3 24,4 25,6 23,8 28,6
Tuotto omalle varallisuudelle (RoOF) % 21,3 18,1
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle (RoEOF) % 29,5 24,7
Oman pääoman tuotto (RoE) % 16,1 15,6 4,2 -1,3 26,8 3,1
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 14 280 13 935 13 550 13 550 13 274 13 227
If 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Bruttomaksutulo Milj. e 5 860 5 468 5 432
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 5 258 4 996 5 024
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 890 842 673 985 891 801
Nettorahoitustulos Milj. e 464 539 888
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4) Milj. e 5 432 5 134 4 823
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e 5 002 4 772 4 484
Tulos ennen veroja Milj. e 1 256 1 358 1 550 1 217 1 077 901
Yhdistetty kulusuhde % 83,1 83,1 86,6 80,3 81,3 82,1
Toimintakulusuhde % 20,9 21,2 21,6 21,1 21,4 21,5
Riskisuhde % 62,1 61,9 65,0 59,2 59,9 60,7
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5 % 61,5 61,3 62,3
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6 % 64,4 64,7 65,2
Vahinkosuhde % 67,6 67,6 70,7 64,9 65,5 66,4
Liikekulusuhde % 15,5 15,6 15,9 15,4 15,8 15,8
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 8 070 7 858 7 496 7 496 7 223 7 182
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Topdanmark 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Bruttomaksutulo Milj. e 1 553 1 339 1 308
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 1 470 1 288 1 255
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 233 194 230 224 227 182
Nettorahoitustulos Milj. e 60 27 -28
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien
osuutta (IFRS 4)
Milj. e 1 391 1 383 1 315
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e 1 326 1 285 1 227
Tulos ennen veroja Milj. e 137 162 158 220 346 167
Yhdistetty kulusuhde % 84,2 85,0 81,7 83,1 82,3 85,2
Vahinkosuhde % 66,0 66,9 64,4 66,8 66,7 69,0
Liikekulusuhde % 18,1 18,1 17,2 16,3 15,6 16,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 412 2 160 2 381 2 381 2 395 2 428
Hastings 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta Milj. e 2 565 2 063 1 636
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 1 522 1 128 889
Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 268 157 159
Underwriting-tulos Milj. e 190 128 128 104 164
Nettorahoitustulos Milj. e 41 44 27
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4) Milj. e 1 313 1 127 103
Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4) Milj. e 727 495 137
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e 594 499 63
Tulos ennen veroja Milj. e 193 129 107 73 127 -16
Operatiivinen kulusuhde % 88,5 89,8 87,2 89,7 80,3
Vahinkosuhde % 61,6 63,3 57,2 83,7 62,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 3 736 3 200 3 021 3 021 3 005 2 974
Omistusyhteisö 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Tulos ennen veroja Milj. e -29 -160 146 146 1 331 -826
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 61 54 50 50 63 67
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Osakekohtaiset tunnusluvut 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020
Osakekohtainen tulos euro 2,25 2,62 3,97 2,69 4,63 0,07
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2 euro 2,25 2,12 2,88
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot euro 0,50 1,09
Osakekohtainen operatiivinen tulos euro 2,33 2,07
Osakekohtainen oma pääoma euro 13,11 14,47 18,70 17,44 23,39 20,56
Osakekohtainen substanssi euro 13,11 15,30 20,01 18,74 25,48 19,82
Osakekannan markkina-arvo4 Milj. e 21 196 19 876 25 112 25 112 24 093 19 199
Osakekohtainen osinko euro 1,70 1,80 2,60 2,60 4,10 1,70
Osingonjakosuhde % 75,5 68,8 65,4 96,7 88,6 78,7
Efektiivinen osinkotuotto % 4,3 4,5 5,3 5,3 9,3 4,9
Hinta/voitto-suhde (PE-luku) 17,5 15,1 12,3 18,1 9,5 16,0
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 538 248 501 797 514 369 514 369 546 812 555 352
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 512 114 505 939 530 296 530 296 554 317 555 352
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 512 114 505 939 530 296 530 296 554 317 555 352
A-sarja 2024 2023 2022 2022 2021 2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 538 048 501 597 514 169 514 169 545 612 554 152
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 511 914 505 739 530 096 530 096 553 117 554 152
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 511 914 505 739 530 096 530 096 553 117 554 152
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi euro 40,11 39,36 44,25 44,25 40,50 32,35
Antioikaistu ylin kurssi4
euro
42,37 45,21 49,97 49,97 47,33 42,46
Antioikaistu alin kurssi4 euro 37,38 34,53 35,85 35,85 33,82 21,34
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi euro 39,38 39,61 48,82 48,82 44,06 34,57
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella 1 000 kpl 178 910 178 801 257 879 257 879 243 763 376 964
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
%
34,9 35,4 48,6 48,6 44,1 68,0
B-sarja 2024 2023 2022 2022 2021 2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 200 200 200 200 1 200 1 200

1Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

2Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.

3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).

4Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.

5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatiileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.

6 Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 200 200 200 200 1 200 1 200

Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 538 247 772 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 512 114 448 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa vertailukaudella on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Tilikauden 2024 päättyessä Topdanmark ei ollut enää pörssinoteerattu yhtiö.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.

Oman pääoman tuotto, %

    • emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
    • emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, %

  • operatiivinen tulos (vuositasolla)

  • Rajoittamaton Tier 1 oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Tuotto omalle varallisuudelle, %

    • operatiivinen tulos (vuositasolla)
  • x 100 % + SII oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

  • emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

  • taseen loppusumma

Velkaisuusaste1

rahoitusvelat

oma pääoma + rahoitusvelat

1Konsernin velkaisuusaste sisältää ainoastaan pitkäaikaisen rahoituksen.

Vakuutusmaksutuotot, netto

    • vakuutusmaksutuotot, brutto
  • jälleenvakuuttajan osuus maksutuotosta
  • quota share -jälleenvakuutusmaksut (Hastings)

vakuutusmaksutuotot, netto

Underwriting-tulos

    • vakuutusmaksutuotot, netto
    • muut tuotot (Hastings)
  • korvauskulut
  • liikekulut

underwriting-tulos

Operatiivinen tulos

    • vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
  • vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
  • vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot (pl. johdannaiset)
  • vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
  • vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
  • poistot - kertaluonteiset erät
  • veroihin liittyvä oikaisu

operatiivinen tulos

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %

    • korvauskulut
    • liikekulut
    • vakuutusmaksutuotot, netto
    • muut tuotot (Hastings)
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, % Osakekohtainen oma pääoma
+
korvauskulut
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

korvausten käsittelykulut
x 100 % osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
vakuutusmaksutuotot, netto
Osakekohtainen substanssi
Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, % +
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
+
liikekulut
±
noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa
+
korvausten käsittelykulut
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
vakuutusmaksutuotot, netto x 100 %
Osakekannan markkina-arvo
Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, % osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden
+
korvauskulut
viimeinen kaupantekokurssi
vakuutusmaksutuotot, netto x 100 %
Osingonjakosuhde
Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, % Osakekohtainen osinko
+
liikekulut
Osakekohtainen tulos x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto x 100 %
Efektiivinen osinkotuotto
Operatiivinen kulusuhde (Hastings), % Osakekohtainen osinko
+
korvauskulut
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi x 100 %
+
vakuutusten hankintakulut
+
muut liikekulut
+
operatiiviset poistot
x 100 % Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
+
vakuutusmaksutuotot, netto
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
+
muut tuotot
Osakekohtainen tulos
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella x 100 %
Osakekohtainen tulos Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen operatiivinen tulos

operatiivinen tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

1–12/2024 1–9/2024 1–6/2024 1–3/2024 1–12/2023
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 11,4345 11,4143 11,3945 11,2814 11,4745
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
11,4590 11,3000 11,3595 11,5250 11,0960
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,5327 1,5300 1,5274 1,5127 1,5406
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,5365 1,5156 1,5232 1,5453 1,4888
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,9831 0,9850 0,9912 0,9880 1,0048
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,9715 0,9605 0,9968 0,9851 0,9871
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 7,4589 7,4589 7,4579 7,4562 7,4510
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
7,4578 7,4560 7,4575 7,4580 7,4529
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,8467 0,8514 0,8547 0,8563 0,8697
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,8292 0,8354 0,8464 0,8551 0,8691

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma 141
Konsernitase 142
Laskelma oman pääoman muutoksista 143
Konsernin rahavirtalaskelma 144

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e Liite 1-12/2024 1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot 9 450 8 417
Vakuutuspalvelukulut -7 684 -7 076
Jälleenvakuutustulos -372 -148
Vakuutuspalvelutulos 1 1 394 1 193
Sijoitustoiminnan nettotuotot 2 888 1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 3 -252 -446
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto -309 -529
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut,
jälleenvakuuttajien osuus
57 83
Nettorahoitustulos 636 560
Muut tuotot 4 312 277
Muut kulut 5 -685 -457
Rahoituskulut 7 -103 -93
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 6 1
Tulos ennen veroja 1 559 1 481
Verot 15,16 -330 -339
Tulos jatkuvista toiminnoista 1 229 1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 30 251
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen -26
Tulos verojen jälkeen 1 203 1 393
Milj. e
Liite
1-12/2024 1-12/2023
Muut laajan tuloslaskelman erät 8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -4 -1
Kassavirtasuojaukset 1 -1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-3 -3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
0 -6
Verot 0 1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
0 -5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-3 -8
Laaja tulos yhteensä 1 200 1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 1 154 1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus 50 70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 1 151 1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus 50 70
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,25 2,62
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa 2,25 2,12

Vertailuvuonna Mandatum-konserni on esitetty taulukossa yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 30.

Konsernitase

Milj. e Liite 12/2024 12/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 284 318
Aineettomat hyödykkeet 11 3 637 3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset 4 12
Rahoitusvarat 12,13,14 16 090 15 757
Laskennalliset verosaamiset 15 2 3
Varat jälleenvakuutussopimuksista 19 2 618 2 282
Muut varat 17 880 800
Käteiset varat 962 1 415
Varat yhteensä 24 478 24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista 18,19,20,
21
12 286 11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 22 1 642 1 645
Muut rahoitusvelat 22 1 395 1 269
Laskennalliset verovelat 15 535 567
Muut velat 23 1 562 1 342
Velat yhteensä 17 419 16 538
Oma pääoma 25
Osakepääoma 98 98
Rahastot 3 531 1 530
Kertyneet voittovarat 4 176 6 378
Muut oman pääoman erät -746 -743
Emoyhtiön omistajien osuus 7 059 7 263
Määräysvallattomien osuus 424
Oma pääoma yhteensä 7 059 7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä 24 478 24 225

Laskelma oman pääoman muutoksista

Osake Vara Sijoitetun
vapaan
pääoman
Voitto Muunto Myytävis
sä olevat
rahoitus
Kassa
virta
suojauk
Määräys
vallatto
mien
Milj. e pääoma rahasto rahasto varat1 erot varat set Yht. osuudet Yht.
Oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17) 98 4 1 527 8 482 -741 248 0 9 618 560 10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023 248 -248
Oma pääoma 1.1.2023 98 4 1 527 8 730 -741 0 9 618 560 10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet -11 -11 -3 -14
Osingonjako 3 -1 321 -1 321 -187 -1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin -1 835 -1 835 -1 835
Omien osakkeiden hankinta -555 -555 -555
Muut oman pääoman muutokset 51 51 -15 36
Kauden tulos 1 323 1 323 70 1 393
Muut laajan tuloksen erät -5 -1 -1 -8 -8
Laaja tulos yhteensä 1 318 -1 -1 1 316 70 1 386
Oma pääoma 31.12.2023 98 4 1 527 6 378 -742 -1 7 263 424 7 687
Muutokset omassa pääomassa
Suunnattu osakeanti 2 2 000 2 000 2 000
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet 2 -1 666 -1 666 -334 -2 000
Määräysvallattomien omistajien osuuksien lunastus 2 -265 -265 -59 -325
Määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvät
transaktiokulut
-31 -31 -31
Osingonjako 3 -903 -903 -69 -972
Omien osakkeiden hankinta -475 -475 -475
Muut oman pääoman muutokset -14 -14 -11 -25
Kauden tulos 1 154 1 154 50 1 203
Muut laajan tuloksen erät 0 -4 1 -3 -3
Laaja tulos yhteensä 1 153 -4 1 1 151 50 1 200
Oma pääoma 31.12.2024 98 4 3 527 4 176 -746 7 059 7 059

1IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -0 milj euroa (-5).

2Osakeanti suunnattiin Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien omistajille. Lisätietoja määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta annetaan liitteessä 28.

3 Osakekohtainen osinko 1,70 euroa (2,60).

Sampo Oyj mitätöi 10.12.2024 tilikauden 2024 aikana hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 11 747 690 kappaletta.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja 1 533 1 765
Oikaisut
Poistot 180 158
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot -227 -559
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -58 -280
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 383 1 146
Muut oikaisut 132 -537
Oikaisut yhteensä 410 -72
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset 1 -223 -86
Muut varat -98 -208
Yhteensä -321 -294
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat 122 176
Muut velat 5 -196
Maksetut tuloverot -331 -277
Maksetut korot -91 -132
Yhteensä -296 -429
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt)
nettorahavarat 1 327 970
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -247
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 20
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -142 0
Myynnit aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 17 5
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt)
nettorahavarat
-125 -223
Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot -903 -1 321
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -69 -187
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta -325 -14
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan
liittyvät kulut
-31
Omien osakkeiden hankinta -475 -555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2 194 142
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset 2 -50 -473
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat -1 660 -2 407
Rahavirrat yhteensä -458 -1 660
Rahavarat tilikauden alussa 1 415 3 073
Muuntoerot 5 3
Rahavarat tilikauden lopussa 962 1 415
Rahavarojen nettomuutos -458 -1 660
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan 1–12/2024 1–12/2023
Saadut korot 512 751
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet) 42 92
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä -39 -37

Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat.

2Muutokset lyhytaikaisten liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lisäyksissä ja lyhennyksissä on esitetty nettona.

Sekä tilikauden että vertailuvuoden rahavirrat sisältävät rahavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista/ luovutetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja on siis konsernin tulos sekä lopetettujen/ luovutettujen toimintojen tulos ennen veroja yhteensä. Tilikaudella liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy näin ollen -26 miljonaa euroa luovutetuista toiminnoista. Vertailuvuonna lopetetuista toiminnoista liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy 173 milj. euroa, investointien rahavirtaan 20 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirtaan -280 milj. euroa. Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetun sisäisen osingon -150 miljoonaa euroa sekä konserniavustuksen -29 miljoonaa euroa. Lisäksi Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle takaisin pääomalainan 100 miljoonaa euroa syyskuussa 2023.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 682 milj. euroa (1 081) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 280 milj. euroa (334).

1

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista 146
Segmentti-informaatio 162
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024 163
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023
164
Tase segmenteittäin 31.12.2024 165
Tase segmenteittäin 31.12.2023 166
Maantieteellinen informaatio 166
Muut liitetiedot 168
1 Vakuutuspalvelutulos 168
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot
169
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut
169
4 Muut tuotot 169
5 Muut kulut 170
6 Tilintarkastajan palkkiot
171
7 Rahoituskulut
171
8 Laajan tuloksen muut erät 171
9 Osakekohtainen tulos 172
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
173
11 Aineettomat hyödykkeet 174
12 Rahoitusvarat 176
13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia 179
14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien
rahoitusvarojen muutos
183

15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
185
16 Verot 189
17 Muut varat 189
18 Vakuutussopimusvelat
190
19 Vakuutussopimusvelkojen
täsmäytyslaskelma
191
20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista rahavirroista
200
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen
kehitys
200
22 Rahoitusvelat
209
23 Muut velat
212
24 Työsuhde-etuudet
213
25 Oma pääoma 217
26 Kannustinjärjestelmät
218
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä
221
28 Topdanmarkin määräysvallattomien
osuuksien hankinta
222
29 Lähipiiritiedot
223
30 Lopetetut toiminnot 223
31 Liiketoimintojen yhdistäminen
224
32 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä
oikeudenkäynnit
225
33 Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat
227
34 Sampo-konsernin riskienhallinta 228

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2024. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.

Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com.

Laatimisperusta

Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRSs") mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2024 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.

Vuoden 2024 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.

Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.

Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 12. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen.

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen.

Tilikauden 2024 lopussa, Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinnan johdosta konsernin omassa pääomassa ei esitetty erikseen määräysvallattomien omistajien osuutta.

Tilikauden lopussa, määräysvallattomien omistajien suhteellisen omistusosuuden muututtua sekä emoyhtiön että määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvot oikaistiin kuvastamaan muutoksia. Määräysvallattomien osuuksien kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen välinen ero kirjattiin omaan pääomaan (kertyneet voittovarat) ja kohdistettu emoyhtiön osakkeenomistajille.

Hankinnan jälkeen emoyhtiön omistajille kohdistetaan koko Topdanmarkin tulos hankintaa seuraavalta ajanjaksolta. Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta raportointikaudella on näin ollen laskettu painotettuna keskiarvona ottaen huomioon määräysvallattomien omistajien jäljellä oleva omistusosuus.

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.

Valuuttakurssierot monetaarisista eristä, jotka ovat osa Sammon ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta (tytäryhtiö), kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Monetaarinen erä, joka on osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, voidaan määrittää Sammon (raportoiva yhteisö) toimintavaluutan määräisenä, ulkomaisen yksikön toimintavaluutan määräisenä tai muussa valuutassa, joka poikkeaa Sammon ja ulkomaisen yksikön toimintavaluutoista. Mikäli ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kumulatiiviset valuuttakurssierot siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja:

1 euro = Tilinpäätöspäivän
kurssi
Tilikauden
keskikurssi
Ruotsin kruunua 11,4590 11,4345
Tanskan kruunua 7,4578 7,4589
Englannin puntaa 0,8292 0,8467

Segmenttiraportointi

Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö.

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä

jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle, esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin, kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä pitkäaikaisista omaisuuseristä.

Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä.

Vakuutussopimuksiin liittyvien tuottojen ja kulujen kirjaamisperiaatteet

IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä. Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksutuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutustuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien vaikutuksia.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut). Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut.

Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos kyseisessä velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttausvaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa.

Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta.

Jälleenvakuutustulos

Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen

vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin.

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta.

Vuonna 2024 Sampo muutti riskimarginaaliin liittyvän diskonttausmuutoksen esittämistapaa. Diskonttausvaikutuksen muutos kohdistetaan jatkossa vakuutuspalvelukuluihin sekä vakuutuksen rahoitustuottoihin tai -kuluihin,

Sijoitustoiminnan nettotuotot

Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-

mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Palkkiot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta.

Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n, tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsilla on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisia vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja. Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia, sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.

Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota

oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu.

Konsernitilinpäätöksessä ulkoisesta välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin kuluihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon, hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois

taseesta, kun niiden velvoitteet on täytett, peruutettu tai niiden voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostusperiaatteet

Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävä osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin.

Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi. Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun liiketoimintamallin määrittämiseen: miten rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy suoritukseen.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista lainasaamisista.

Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan käypään arvon tulosvaikutteisesti.

Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon pohjalta. Instrumentit on alun perin ja myöhemmin arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset, jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely payments of principal and interests). Toisin sanoen se on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa. SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan

pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä muita lainoja ja saamisia.

Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan tulokseen.

Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat kirjataan pois taseesta, ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.

Käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan

ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tähän ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.

Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen.

Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.

Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia

rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).

Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin, ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, jos niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, jos käypä arvo on negatiivinen.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta Hastingsissa.

Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä. Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon.

Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokravelasta aiheutuvat korkokulut.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo arvostetaan kertyneillä

arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

  • IT-ohjelmistot 3–10 vuotta
  • Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus.

Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään muut kulut.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto.

Kiinteistöt ja muut aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

  • Rakennukset 20–50 vuotta
  • Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta
  • Rakennusten ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 4–10 vuotta
  • IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta
  • Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta.

Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muut kulut.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Vakuutussopimukset

Konserni on soveltanut IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).

Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Vahinkovakuutus

Soveltamisala

Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen

vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on kaiken kaikkiaan vähäinen.

Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti, eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-

arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM).

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät.

Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista varoista sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset.

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoimintaalueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan.

Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä.

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi.

Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu

yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä erotuksena.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.

Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.

Diskonttaus

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up -lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Jälleenvakuutus

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla, jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski.

Sijoituskomponentteja sisältyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimuksien kassavirtoihin, jotka maksetaan takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko vakuutustapahtuma vai ei. Tunnistettuja sijoituskomponentteja vastaavaa määrää ei sisällytetä eriin, jotka kirjataan jälleenvakuutustulokseen konsernin laajassa tuloksessa.

Henkivakuutus

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vertailukauden 2023 ensimmäisellä raportointikvartaalilla.

Työsuhde-etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin, ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon.

Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.

Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka tai -omaisuus kirjataan taseeseen omaksi eräkseen.

Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.

Osakeperusteiset maksut

Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020 I, 2020 II, 2020 III ja 2024).

Topdanmarkilla oli pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä, joka muunnettiin tilikauden viimeisellä kvartaalilla haamuosakejärjestelmäksi. Hastingsilla oli tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 26 Kannustinjärjestelmät.

Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen.

Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.

Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan

verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakepääoma

Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.

Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.

Omat osakkeet

Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).

Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla sekä tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.

Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Vakuutussopimusvelat

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampokonsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan

luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin. If-konserni soveltaa 85 prosentin luottamustasoa ja Hastings 75 prosentin luottamustasoa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.

IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä.

Käypien arvojen määritys

Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.

Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta

Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja hankinnasta löytyy liitteestä 28.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti määräysvallan saavuttamisen jälkeen tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, joiden seurauksena emoyritys ei menetä määräysvaltaa, ovat omaa pääomaa koskevia liiketoimia määräysvallattomien

omistajien ja emoyhtiön omistajien välillä (IFRS 10.23). Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta käsiteltiin määräysvallattomien sekä emoyhtiön omistajien välisenä liiketoimena. Transaktiokulut, jotka liittyivät suoraan omaa pääomaan koskevaan liiketoimeen, vähennettiin suoraan omasta pääomasta. Alkuperäinen hankintahinnan allokointilaskelma (PPA), joka on laadittu alkuperäisen hankinnan yhteydessä vuonna 2017 sisältäen liikearvon, säilyi muuttumattomana.

Topdanmarkin osakkeiden hankintahinnan arvostus

Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisistä osakkeista hankintatransaktiossa annetun vastikkeen perusteella. Antihinnan määritys perustui Sammon A-osakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Pakollisessa lunastusmenettelyssä hankittujen osakkeiden arvo on määritetty käteisenä maksetun kompensaation mukaisesti.

Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Topdanmarkin osakkeiden myynti on konsernin sisäinen liiketapahtuma, joten kaikki vaikutukset mukaan lukien myyntivoitto osakkeista eliminoitiin Sampo-konsernissa. Myyntivoitto johtui aikaisemmin omistettujen osakkeiden arvostamisesta taseessa hankintahintaan. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Konsernin sisäinen osakkeiden myynti vastasi common control liiketapahtuman määritelmää, sillä molemmat sekä If Skadeförsäkring Holding AB että Topdanmark A/S ovat Sampo Oyj määräysvallassa ennen ja jälkeen liiketoimen.

Osana konsernin sisäistä myyntitransaktiota, Sampo myönsi If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle lainat, jotka on osittain sellaisissa valuutoissa, jotka eivät vastaa joko Sampo Oyj:n tai If P&C Skadeförsäkring

Holding AB:n toimintavaluuttaa. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset mahdollistaa lainoista (monetaarinen erä) johtuvien valuuttakurssierojen kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin, mikäli laina on osa yhteisön ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta. Sampo on arvioinut, että konsernitilinpäätöksessä pitkäaikainen lainasaaminen sisältyy Sampo Oyj:n nettosijoitukseen ulkomaiseen yksikköön eli sijoitukseen tytäryhtiöosakkeisiin If P&C Skadeförsäkring Holding AB:ssa.

Segmenttien esittäminen

Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark on esitetty liiketoimintasegmenttinä Topdanmark A/S:n osakkeiden konsernin sisäisestä myynnistä huolimatta. Koska Sampo esittää liiketoimintasegmentit muuttumattomina tilikaudelta 2024 raportoinnissa, liikearvon allokaatiota Topdanmark segmentille ei ole muutettu.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Hankittuaan määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista, Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle Topdanmarkin integroimiseksi If-konserniin. Topdanmarkin hankinnasta ja integraatiosta Ifkonserniin aiheutui kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. If ja Topdanmark ovat arvioineet että varauksen kirjaamisen IAS 37 Varaukset, ehdolliset varat ja ehdolliset velat mukaiset kriteerit täyttyvät tilikauden lopussa. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu, sillä on todennäköistä että uudelleenjärjestelykustannuksia syntyy integraation toteutuksen yhteydessä. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.

Sampo-konsernissa uudelleenjärjestelyvaraus on yhteensä noin 150 miljoonaa euroa, josta If-segmenttiin kirjattiin 77 miljoonaa euroa ja Topdanmark-segmenttiin 73 miljoonaa euroa. Sampo-konsernin taseessa uudelleenjärjestelyvaraus on esitetty Muissa veloissa.

Pillar II

Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat. Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta 2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat voimassa. Raportointihetkellä Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä.

Lopetetut toiminnot vertailuvuonna 2023

Mandatum-konsernin eriyttämiseksi Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa luokiteltiin Mandatumin varat ja velat omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi 31.3.2023. Laajassa tuloslaskelmassa Mandatumin tulos raportoitiin yhdellä rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista.

Osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023, ja ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa

siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Lisäksi 102 miljoonaa euroa Sammon yleisveloista, joita ei voitu erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Kyseisiä velkoja ei voitu niiden luonteesta johtuen oikeudellisesti siirtää, joten Sampo ja Mandatum sopivat vastaavan 102 miljoonan euron velkasuhteen perustamisesta yhtiöiden välille 2.10.2023.

Uusien tai uudistettujen IFRSstandardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla tilikaudella 2025 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Segmentti-informaatio

Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark säilyi raportoinnissa erillisenä liiketoimintasegmenttinä siitä huolimatta, että Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin konsernin sisällä If P&C Holdingille.

Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024

Milj. e If Topdan
mark
Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot
broker-liiketoiminnasta
5 860 1 553 2 565 -47 9 931
Vakuutusmaksutuotot, netto
(sis. broker-tuotot)
5 258 1 470 1 659 8 386
Korvauskulut, netto -3 554 -970 -938 4 -5 459
Liikekulut -814 -267 -532 -1 612
Underwriting-tulos 890 233 190 3 1 316
Sijoitustoiminnan nettotuotot 652 93 72 78 -8 888
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut
-188 -33 -31 -252
Nettorahoitustulos 464 60 41 78 -8 636
Muut erät -98 -155 -39 -107 8 -392
Tulos ennen veroja 1 256 137 193 -29 3 1 559
Verot -252 -48 -30 0 -330
Tulos verojen jälkeen 1 003 90 163 -30 3 1 229
Luovutetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen
-26 -26
Tulos verojen jälkeen 1 203
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -104 -1 101 -4
Kassavirtasuojaukset 1 1
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-104 -1 102 -3
If Topdan
mark
Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
0 0
0 0
0 0
-105 -1 102 -3
899 63 265 -30 3 1 200
1 154
50
1 151
50

Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu jo segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023

Milj. e If Topdan
mark
Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot
broker-liiketoiminnasta
5 468 1 339 2 063 8 870
Vakuutusmaksutuotot, netto
(sis. broker-tuotot)
4 996 1 288 1 251 7 535
Korvauskulut, netto -3 377 -862 -714 -4 953
Liikekulut -777 -233 -409 -1 419
Underwriting-tulos 842 194 128 1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot 871 107 79 -37 -13 1 006
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut
-331 -79 -35 -446
Nettorahoitustulos 539 27 44 -37 -13 560
Muut erät -24 -59 -42 -122 4 -243
Tulos ennen veroja 1 358 162 129 -160 -9 1 481
Verot -285 -43 -11 0 -339
Tulos jatkuvista toiminnoista 1 073 119 118 -160 -9 1 142
Lopetetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen 1
9 251
Tulos verojen jälkeen 1 393
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -23 -3 24 -1
Kassavirtasuojaukset -1 -1
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-23 -3 23 -3
Topdan Omistus
Milj. e If mark Hastings yhteisö Elim. Konserni
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot
-6 -6
Verot 1 1
Erät, joita ei voi siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-5 -5
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä jatkuvista
toiminnoista, nettona verojen
jälkeen
-28 -3 23 -8
Laaja tulos yhteensä 1 045 117 141 -160 -9 1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 1 323
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 1 316
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70

Mandatum-konserni on vertailuvuonna esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

1Eliminoinnit, yhteensä 9 miljoonaa euroa, liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.

Tase segmenteittäin 31.12.2024

Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 151 114 15 3 284
Aineettomat hyödykkeet 560 1 521 1 554 1 3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset 4 4
Rahoitusvarat 10 454 2 418 2 287 7 645 -6 713 16 090
Laskennalliset verosaamiset 4 1 0 -4 2
Varat jälleenvakuutussopimuksista 679 73 1 896 -30 2 618
Muut varat 593 91 167 31 -1 880
Käteiset varat 273 108 333 248 962
Varat yhteensä 12 720 4 327 6 252 7 927 -6 748 24 478
Velat
Velat vakuutussopimuksista 7 049 1 875 3 396 -33 12 286
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 131 147 1 491 -127 1 642
Muut rahoitusvelat 19 43 353 979 1 395
Laskennalliset verovelat 358 113 64 535
Muut velat 1 113 290 110 51 -1 1 562
Velat yhteensä 8 670 2 469 3 923 2 520 -162 17 419
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot 3 531
Kertyneet voittovarat 4 176
Muut oman pääoman erät -746
Emoyhtiön omistajien osuus 7 059
Määräysvallattomien osuus
Oma pääoma yhteensä 7 059
Oma pääoma ja velat yhteensä 24 478

Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28.

Tase segmenteittäin 31.12.2023

Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 177 117 19 4 318
Aineettomat hyödykkeet 579 1 545 1 512 1 3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset 4 8 12
Rahoitusvarat 10 838 2 060 1 407 7 564 -6 112 15 757
Laskennalliset verosaamiset 4 4 0 -4 3
Varat jälleenvakuutussopimuksista 563 79 1 640 2 282
Muut varat 553 89 136 23 800
Käteiset varat 197 24 448 747 1 415
Varat yhteensä 12 915 3 926 5 162 8 339 -6 117 24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista 7 134 1 855 2 726 11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 135 148 1 490 -127 1 645
Muut rahoitusvelat 58 46 186 979 1 269
Laskennalliset verovelat 352 139 76 567
Muut velat 1 011 162 112 58 1 342
Velat yhteensä 8 689 2 350 3 100 2 527 -128 16 538
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot 1 530
Kertyneet voittovarat 6 378
Muut oman pääoman erät -743
Emoyhtiön omistajien osuus 7 263
Määräysvallattomien osuus 424
Oma pääoma yhteensä 7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä 24 225

Maantieteellinen informaatio

Milj. e
2024 Suomi Ruotsi Norja Tanska Iso-Britannia Baltia Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta 1 269 1 954 1 749 2 126 2 234 245 9 577
Pitkäaikaiset varat 99 433 179 1 639 1 570 6 3 925

Milj. e

2023 Suomi Ruotsi Norja Tanska Iso-Britannia Baltia Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta 1 343 1 801 1 654 1 897 1 977 223 8 894
Pitkäaikaiset varat 111 454 189 1 675 1 531 7 3 968

Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Mandatumin tase-erät eivät olleet enää mukana konsernin vuoden 2023 pitkäaikaisissa varoissa.

Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen eli 1.10.2023 asti.

Muut liitetiedot

1 Vakuutuspalvelutulos

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo 9 527 8 513
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa -343 -329
Tuotot välitysliiketoiminnasta 266 233
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti
arvostetuista vakuutussopimuksista
9 450 8 417
Vakuutusmaksutuotot yhteensä 9 450 8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset -5 827 -5 292
Korvausten käsittelykulut -518 -468
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa
velassa
118 -29
Riskioikaisun muutos -80 -9
Tappiokomponentin muutos 21 -12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin -6 287 -5 810
Liikekulut -1 396 -1 266
Vakuutuspalvelukulut yhteensä -7 684 -7 076
Jälleenvakuutustulos
Maksut -909 -1 005
Saadun korvaukset 537 857
Jälleenvakuutustulos yhteensä -372 -148
Vakuutuspalvelutulos yhteensä 1 394 1 193

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista.

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja 2 miljoonaa euroa (-3).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 12.

3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus -324 -322
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 15 -207
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
-309 -529
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus 86 74
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten
oletusten muutosten vaikutuksesta
-29 9
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
57 83
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista -252 -446
Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Johdannaissopimukset
Korkotuotot 4 6
Korkokulut 0 -23
Voitot tai tappiot, netto 13 5
Johdannaissopimukset yhteensä 17 -12
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot 493 447
Voitot tai tappiot, netto 147 364
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot 37 59
Voitot tai tappiot, netto 81 64
Rahastot
Tuotonmaksut 6 5
Korkotuotot 10 11
Voitot tai tappiot, netto 70 60
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
844 1 010
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 32 23
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä 892 1 021
Muut
Omaisuudenhoitokulut -21 -19
Muut tuotot 57 34
Muut kulut -38 -26
Palkkiokulut 0 -1
Kulut sijoituskiinteistöistä -3 -4
Muut yhteensä -4 -15
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 888 1 006

4 Muut tuotot

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Muut tuotot 300 265
Tuotot välitysliiketoiminnasta 12 12
Muut tuotot yhteensä 312 277

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (144) on

vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 134 miljoonaa euroa (115) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot

välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja.

5 Muut kulut

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Muut kulut -465 -300
Poistot ja arvonalentumiset -119 -99
Palkat ja muut henkilöstökulut -100 -57
Muut kulut yhteensä -685 -457

Kululajikohtaiset kustannukset

Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -967 -893
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -22 -4
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -7 -2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt -101 -99
Etuuspohjaiset järjestelyt -9 -15
Muut henkilösivukulut -188 -168
Poistot
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä -17 -15
Poistot, IFRS 16 -34 -33
Arvonalentumiset
Poistot asiakassuhteista -72 -64
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä -57 -46
Vuokrat -35 -34
Tietohallintokulut -243 -244
Markkinointikulut -75 -62
Muut -824 -654
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä -2 653 -2 335

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut.

Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 146 milj. euroa (138), muista vakuutusteknisistä kuluista 228 milj. euroa (132), hankintakustannuksista 125 milj. euroa (92) sekä veroluonteisista maksuista 47 milj. euroa (48).

6 Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa 1-12/2024 1-12/2023
Tilintarkastuspalkkiot -4 322 -4 666
Deloitte -4 322 -4 032
KPMG -634
Muut palkkiot -712 -612
Deloitte -712 -460
KPMG -152
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä -5 034 -5 278

7 Rahoituskulut

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Korkokulut rahoitusveloista -21 -24
Korkokulut pääomalainoista -52 -48
Muut -30 -22
Rahoituskulut yhteensä -103 -93

8 Laajan tuloksen muut erät

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -25 -1
Muuntoerot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön 21
Rahavirran suojaus 1 -1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä -3 -3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
0 -6
Verot 0 1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona
verojen jälkeen
0 -5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-3 -8

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle 1.11.2024. Osana järjestelyä Sampo Oyj myönsi If P&C Holding AB:lle 1 724 milj. euron suuruisen lainan, joka koostui Tanskan kruunumääräisestä 6 432 erästä sekä euromääräisestä 862 miljoonan erästä. Lainasaamisen katsotaan olevan osa Sampo Oyj:n nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön (tytäryhtiö) ja siten lainasta johtuvat mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettovaluuttakurssierot kirjataan osaksi oman pääoman kertyneitä muuntoeroja.

Lisätietoja transaktiosta löytyy liitteestä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta sekä liitteestä 29 Lähipiiritiedot.

9 Osakekohtainen tulos

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 1 154 1 323
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana*
512 506
Osakekohtainen tulos (EUR/osake) 2,25 2,62
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2,25 2,12
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot 0,50

* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.

10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2024
Milj. e Käyttöoikeus
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno 286 114 182 582
Kertyneet poistot -126 -9 -130 -264
Kirjanpitoarvo 1.1. 160 106 52 318
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset 14 2 17 33
Vähennykset -4 -7 -1 -12
Poistot -34 0 -17 -51
Valuuttakurssierot -4 0 0 -4
Muut muutokset 1 -1
Kirjanpitoarvo 31.12. 134 100 51 284
31.12.
Hankintameno 294 108 197 599
Kertyneet poistot -160 -9 -147 -315
Kirjanpitoarvo 31.12. 134 100 51 284
2023
Milj. e Käyttöoikeus
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno 289 119 162 570
Kertyneet poistot -92 -8 -115 -216
Kirjanpitoarvo 1.1. 197 111 47 355
Kirjanpitoarvo 1.1.
Tytäryhtiöhankinnat 1 0 1
Lisäykset 19 1 25 45
Vähennykset -20 -4 -5 -29
Poistot -32 0 -14 -46
Valuuttakurssierot -4 0 -1 -4
Muut muutokset -3 -3
Kirjanpitoarvo 31.12. 160 106 52 318
31.12.
Hankintameno 286 114 182 582
Kertyneet poistot -126 -9 -130 -264
Kirjanpitoarvo 31.12. 160 106 52 318

1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Liitteessä 23 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.

2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.

Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

11 Aineettomat hyödykkeet

2024
Milj. e Liikearvo Asiakas
suhteet
Trade
mark
Kesken
eräiset
projektit
Muut Yhteensä
1.1.
Hankintameno 2 469 726 233 91 722 4 241
Kertyneet poistot -282 0 -1 -321 -604
Kirjanpitoarvo 1.1. 2 469 443 233 90 401 3 637
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset 96 5 101
Vähennykset -5 -13 -6 -1 -25
Poistot -72 -57 -129
Arvonalentumistappiot -2 -2
Siirrot keskeneräisistä -36 36 0
Valuuttakurssierot 26 7 6 0 14 54
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 490 365 233 149 399 3 637
31.12.
Hankintameno 2 490 719 234 151 777 4 371
Kertyneet poistot -354 0 -1 -378 -733
Kertyneet
arvonalentumistappiot
-2 -2
Kirjanpitoarvo 31.12 2 490 365 233 149 399 3 637
2023
Milj. e Liikearvo Asiakas
suhteet
Trade
mark
Kesken
eräiset
projektit
Muut Yhteensä
1.1.
Hankintameno 2 385 679 224 72 625 3 985
Kertyneet poistot -216 -275 -492
Kirjanpitoarvo 1.1. 2 385 463 224 72 350 3 494
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat 238 72 7 8 325
Lisäykset 102 4 106
Vähennykset -163 -31 -2 -4 -200
Poistot -65 0 -1 -44 -109
Siirrot keskeneräisistä -81 81
Valuuttakurssierot 10 3 3 0 5 21
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 469 443 233 90 401 3 637
31.12.
Hankintameno 2 469 726 233 91 722 4 241
Kertyneet poistot -282 0 -1 -321 -604
Kirjanpitoarvo 31.12 2 469 443 233 90 401 3 637

Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineettomat hyödykkeet.

Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti: 2024 2023
If 537 556
Topdanmark 1 036 1 038
Hastings 918 876
Yhteensä 2 490 2 469

Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvojen osalta suoritetaan vuosittain IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmarkalakonsernin sekä Hastings-alakonsernin.

Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 9,2 prosenttia ja Hastingsin osalta 11,1 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.

Johdon ja hallitusten hyväksymät rahoitussuunnitelmat Ifille ja Hastingsille kattavat vuodet 2025-2027. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 prosentin kasvuvauhtia.

Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.

If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.

Sampo hankki määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista markkinahintaan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Johto ei ole tunnistanut mitään viitteitä arvonalentumisesta tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

Herkkyysanalyysi

Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa) 2024
If
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks. -1,4
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks. 2,0
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -1,9
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 2,7
Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -2,3
Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 3,2
Hastings
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 0,3
Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -0,4
Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 0,5

12 Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Milj. e 12/2024 12/2023

Johdannaissopimukset 26 38

Saamistodistukset 13 325 12 925 Osakkeet ja osuudet 1 288 1 640 Rahastot 823 662 Talletukset ja muut — 40

rahoitusvarat yhteensä 15 436 15 267

Lainat 272 276 Lainat ja ennakot asiakkaille 356 175 Talletukset 1 1

yhteensä 629 452

Rahoitusvarat yhteensä 16 090 15 757

Lainat ja ennakot asiakkaille sisältävät Hastingsin asiakkaille myöntämiä lainoja.

Rahoitusvarat

rahoitusvarat

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät lisäksi yhteensä 101 (101) miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä. Lainasaaminen kirjattiin osittaisjakautumisen yhteydessä 1.20.2023 yleisvelkojen kohdentamiseksi.

Raportointikaudella Sampo sai päätökseen järjestelyt 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnistä Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023 sovitun mukaisesti. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin.

Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan, joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).

TILINPÄÄTÖS 2024 176

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa. Seuraavassa

taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.

2024

Milj. e Taso 1 -
12 kuukauden
ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo
ajan ECL,
luotto
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo
ajan ECL,
luotto
kelpoisuus
alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Lainat 273 273
Lainat ja ennakot asiakkaille 347 16 14 377
Talletukset 1 1
Tappiota koskeva vähennyserä -8 -3 -11 -23
Yhteensä 613 13 3 629

2023

Taso 1 -
12 kuukauden
Milj. e
ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo
ajan ECL,
luotto
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo
ajan ECL,
luotto
kelpoisuus
alentunut
Yhteensä
-------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- ----------

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat
Lainat 278 2 280
Lainat ja ennakot asiakkaille 173 8 5 186
Talletukset 1 1
Tappiota koskeva vähennyserä -9 -1 -5 -16
Yhteensä 442 6 2 451
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo oli 651 (468) miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä -23 (-16) miljoonaa euroa.

Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli -7 miljoonaa euroa ja vertailukaudella -10 miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset

2024
Käypä arvo
2023
Käypä arvo
Milj. e Kohde
et.
nimell.
arvo
Saamiset Velat Kohde
et.
nimell.
arvo
Saamiset Velat
Kaupankäyntitarkoituk
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset 456 2 49 340 3 44
Inflaatiosuoja 211 13 18 211 16 12
Korkojohdannaiset
yhteensä
667 15 68 551 18 56
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit 2 760 10 19 3 032 18 57
Valuuttaoptiot, ostetut
ja myydyt
24 1 0 53 1 1
Valuuttajohdannaiset
yhteensä
2 784 11 20 3 085 20 58
Kaupankäyntitarkoituk
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
yhteensä
3 451 26 87 3 636 38 114
2024
Käypä arvo
2023
Käypä arvo
Milj. e Kohde
et.
nimell.
arvo
Saamiset Velat Kohde
et.
nimell.
arvo
Saamiset Velat
Suojaavat
johdannaissopimukset
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit 5 0
Koronvaihtosopimukset 576 1 228 2
Rahavirtasuojaukset
yhteensä
581 0 1 228 2
Suojaavat
johdannaissopimukset
yhteensä
581 0 1 228 2
Konsernin
johdannaissopimukset
yhteensä
4 032 26 88 3 864 38 116

13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan

rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Milj. e
31.12.2024 Kirjanpito
arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 2 2 2
Valuuttajohdannaiset 11 11 11
Inflaatiojohdannaiset 13 13 13
Yhteensä 26 26 26
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 13 325 8 469 4 839 17 13 325
Osakkeet ja osuudet 1 288 837 19 432 1 288
Rahastot 823 491 176 157 823
Yhteensä 15 436 9 796 5 033 606 15 436
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 462 9 796 5 059 606 15 462
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat 272 101 171 272
Lainat ja ennakot asiakkaille 356 356 356
Muut 1 1 1
Yhteensä 629 101 528 629
Rahoitusvarat yhteensä 16 090 9 796 5 160 1 134 16 090
Milj. e
31.12.2024 Kirjanpito
arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 50 50 50
Valuuttajohdannaiset 20 20 20
Inflaatiojohdannaiset 18 18 18
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
88 88 88
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat 1 642 1 535 20 1 555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 954 847 80 927
Velat luottolaitoksille 353 353 353
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 948 2 382 100 353 2 835
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
3 036 2 382 188 353 2 923

TILINPÄÄTÖS 2024 180

Milj. e
31 joulukuuta 2023 Kirjanpito
arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 3 3 3
Valuuttajohdannaiset 20 20 20
Inflaatiojohdannaiset 16 16 16
Yhteensä 38 38 38
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 12 925 8 476 4 430 19 12 925
Osakkeet ja osuudet 1 640 886 24 730 1 640
Rahastot 662 480 31 151 662
Talletukset ja muut 40 40 40
Yhteensä 15 267 9 842 4 525 900 15 267
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 305 9 842 4 563 900 15 305
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat 276 97 179 276
Lainat ja ennakot asiakkaille 175 175 175
Muut 1 1 1
Yhteensä 452 97 354 452
Rahoitusvarat yhteensä 15 757 9 842 4 660 1 254 15 756
Milj. e
31 joulukuuta 2023 Kirjanpito
arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 46 2 44 46
Valuuttajohdannaiset 58 58 58
Inflaatiojohdannaiset 12 12 12
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
116 2 114 116
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat 1 645 1 448 148 1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 959 936 936
Velat luottolaitoksille 194 9 184 194
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 798 2 385 157 184 2 726
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
2 914 2 387 271 184 2 842

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 192 181 378 334
Yhteensä 192 181 378 334

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.

Milj. e 12/2024
Kirjattu
tulosvaikut
teisesti
12/2023
Kirjattu
tulosvaikut
teisesti
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan
17 4
Topdanmark
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan
-1 -1
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Englannin puntaa vastaan
8
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen euroa vastaan
-68 -73

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2024. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Milj. e Korko Korko Osake Muut
sijoitukset
1 %:n
tasoliike
alas
1 %:n
tasoliike
ylös
20 %:n
hinnanlasku
20 %:n
hinnanlasku
Vaikutus tulokseen 354 -332 -270 -141
Kokonaisvaikutus 354 -332 -270 -141

14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Milj. e

Tulokseen kirjatut
voitot/
Ostot ja uudel
Rahoitusvarat 1.1. tappiot
yht.
leenluokit
telut
Myynnit Suorituk
set
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 19 0 -2 17
Osakkeet ja osuudet 730 -1 5 -302 432
Rahastot 151 6 157
Yhteensä 900 6 5 -302 -2 606

Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.

Milj. e

Tulokseen kirjatut
voitot/
Ostot ja uudel
Rahoitusvarat 1.1. tappiot
yht.
leenluokit
telut
Myynnit 31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 134 1 11 -126 19
Osakkeet ja osuudet 763 -14 9 -28 730
Rahastot 212 -61 0 151
Yhteensä 1 109 -74 20 -155 900

Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 30.

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

12/2024 12/2023
Milj. e Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 17 -1 19 0
Osakkeet ja osuudet 432 -86 730 -146
Rahastot 157 -31 151 -30
Yhteensä 606 -118 900 -176

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.

Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-0) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -118 milj. euron (-176) arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,7 prosenttia (2,4).

15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Milj. e 1.1. Tytäryhtiö
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 1 0 1
Käyvän arvon muutokset 0 0 0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 116 38 1 0 156
Yhteensä 117 38 1 0 157
Laskennallisten verojen netotus -155
Laskennalliset verosaamiset taseella 117 38 1 0 2
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot 224 1 -5 219
Käyvän arvon muutokset 194 32 2 228
Eläkesaamiset 7 1 0 8
Muut veronalaiset tilapäiset erot 255 -18 0 -3 235
Yhteensä 680 15 1 -6 690
Laskennallisten verojen netotus -155
Laskennalliset verovelat taseella 680 15 1 -6 535
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Milj. e 1.1. Tytäryhtiö
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 2 0 -1 0 1
Käyvän arvon muutokset 5 -5 0 0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 128 -3 -11 0 2 116
Yhteensä 135 -3 -17 0 2 117
Laskennallisten verojen netotus -114
Laskennalliset verosaamiset taseella 135 -3 -17 0 2 3
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot 209 -2 21 -4 224
Käyvän arvon muutokset 194 -70 67 0 2 194
Eläkesaamiset 7 -1 7
Muut veronalaiset tilapäiset erot 379 -93 -32 0 1 255
Yhteensä 790 -164 56 0 -1 680
Laskennallisten verojen netotus -114
Laskennalliset verovelat taseella 790 -164 56 0 -1 567

Vertailukauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet.

Pillar II - Verotukselliset tappiot

Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.

Milj. e

Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2024
Maa Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj Suomi 413 milj. euroa 413 413 20,0 % 83
If P&C Insurance Holding Ltd Norja 83 milj. Norjan
kruunua
7 7 22,0 % -*
If P&C Insurance Ltd Saksa 27,4 % -*
If P&C Insurance Ltd Ranska 15 milj. euroa 15 15 25,8 % -*
If P&C Insurance Ltd UK 9 milj. Englannin
puntaa
11 11 25,0 % -*
If P&C Insurance AS Latvia 20,0 %
Insrt AB Ruotsi 6 milj. Ruotsin
kruunua
1 0 0 20,6 %
Viking Sverige AB Ruotsi 61 milj. Ruotsin
kruunua
5 2 4 1 20,6 % 0
Viking Assistance A/S Tanska 27 milj. Tanskan
kruunua
4 4 0 0 22,0 % 1
Viking Membership AB Ruotsi 3 milj. Ruotsin
kruunua
0 0 20,6 % 0
Viking Guard AS Norja 6 milj. Norjan
kruunua
1 1 0 22,0 %
Viking Assistance A/S Viro 0 milj. euroa 0 0 20,0 % 0
Hastings Group Finance plc UK 9 milj. Englannin
puntaa
9 9 25,00 % 2
Hastings Holdings Limited UK 0 milj. Englannin
puntaa
0 0 25,00 % 0
Hastings (US) Limited UK 0 milj. Englannin
puntaa
0 0 25,00 % 0
Yhteensä 86

* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata.

Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2023
Maa Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj Suomi 365 milj. euroa 365 365 20,00 % 73
If P&C Insurance Holding Ltd Norja 83 milj. Norjan
kruunua
7 7 22,00 % -*
If P&C Insurance Ltd Saksa 2 milj. euroa 2 2 27,38 % -*
If P&C Insurance Ltd Ranska 16 milj. euroa 16 16 25,83 % -*
If P&C Insurance Ltd UK 20 milj. Englannin
puntaa
23 23 25,00 % -*
If P&C Insurance AS Latvia 20,00 % -
Insrt AB Ruotsi 6 milj. Ruotsin
kruunua
1 1 20,60 %
Viking Sverige AB Ruotsi 42 milj. Ruotsin
kruunua
4 4 1 20,60 %
Viking Assistance A/S Tanska 33 milj. Tanskan
kruunua
4 4 22,00 % 1
Viking Nordic Assistance S.L Espanja 25,00 %
Hastings Group Finance plc UK 7 milj. Englannin
puntaa
8 8 25,00 % 2
Yhteensä 1 76

* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata.

16 Verot

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

17 Muut varat

Milj. e 12/2024 12/2023
Saamiset ensivakuutustoiminnasta 233 245
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta 174 92
Kauppahintasaamiset 8
5
Kertyneet korot 155 130
Eläkevarat 36 32
Muut 274 296
Muut varat yhteensä 880 800

Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 56 milj. euroa (63) sekä muita saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia.

Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 53 milj. euroa (61).

Vertailukauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta esitettyjä veroja -33 milj. euroa.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista

Milj. e 2024 2023

Tulos ennen veroja 1 559 1 481

Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -312 -296 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -3 -40 Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä 2 0 Verovapaat tulot 9 46 Vähennyskelvottomat kulut -17 -40

tappioista -10 -36 Verokannan muutokset 0 -8 Verot aikaisemmilta tilikausilta 1 2 Konsernin verot yhteensä -330 -372

Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan Pillar II -sääntelyn mukaisia vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä. Tähän liittyen tilikaudelle on kirjattu -4 milj. euroa täydennysveroa.

18 Vakuutussopimusvelat

Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä raportoitu.

Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Milj. e 12/2024 12/2023
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut
sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka 1 877 1 709
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka 10 409 10 007
Velat vakuutussopimuksista yhteensä 12 286 11 716
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara 276 258
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara 2 342 2 024
Varat jälleenvakuutussopimuksista 2 618 2 282
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen 9 668 9 434

Alla olevassa taulukossa esitetään vakuutusvelkojen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt tuottokäyrät valuutoittain prosentteina.

2024 2023
Valuutta
, %
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
DKK 2,23 2,13 2,26 2,25 2,38 3,35 2,31 2,38 2,40 2,53
EUR 2,44 2,34 2,47 2,46 2,55 3,61 2,57 2,64 2,66 2,74
GBP 4,70 4,58 4,92 5,41 5,69 4,83 3,83 4,02 4,51 4,58
NOK 4,82 4,52 4,45 4,23 4,01 4,56 3,87 3,78 3,75 3,70
SEK 2,91 3,07 3,29 3,35 3,33 3,71 2,94 2,93 3,16 3,26

19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma

Vakuutussopimukset

Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden velan sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Jälleenvakuutussopimukset

Seuraavassa taulukossa esitetään jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden varan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen varan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin että raportoitavien segmenttien tasolla. Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista.

If ja Hastings ovat solmineet keskinäisen jälleenvakuutussopimuksen. Segmenttien vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelmat esitetään sisältäen keskinäiset erät, jotka on eliminoitu Sampokonsernista esitettävistä tiedoista.

Vertailukaudelta 2023 Mandatum-konsernin lukuja ei ole esitetty täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu omistajille jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina omaisuuserinä.

Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa 1 701 27 9 547 459 11 734 1 499 14 8 931 444 10 889
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -18
11 716 10 889
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot -9 450 -9 450 -8 417 -8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 6 847 186 7 032 6 503 154 6 657
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
262 262 223 223
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) -174 -100 -274 -395 -145 -540
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) -21 -21 12 12
Vakuutuspalvelukulut yhteensä 262 -21 6 673 85 7 000 223 12 6 108 9 6 351
Vakuutuspalvelutulos -9 188 -21 6 673 85 -2 450 -8 195 12 6 108 9 -2 066
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut 307 307 529 529
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -62 24 11 -27 -185 91 4 -89
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -9 250 -21 7 004 97 -2 170 -8 379 12 6 728 13 -1 626
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut 9 718 9 718 8 785 8 785
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut -6 703 -6 703 -6 111 -6 111
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -283 -283 -221 -221
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 9 435 -6 703 2 732 8 564 0 -6 111 2 453
Siirrot muihin tase-eriin 17 1 18
Muut 5 4 9
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 1 891 6 9 853 557 12 305 1 701 27 9 547 459 11 734
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -20 -18
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 12 286 11 716

Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa 258 1 803 220 2 282 221 1 384 215 1 820
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -909 -909 -1 005 -1 005
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut 521 79 600 935 72 1 007
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan 21 -52 -31 -80 -70 -150
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -909 542 28 -340 -1 005 855 2 -148
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
57 57 83 83
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -33 29 4 -1 -8 31 4 26
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti 0 0 0 0
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -943 628 31 -284 -1 014 969 6 -39
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä
jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin
-216 216
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut 1 176 1 176 1 051 1 051
Saadut määrät -556 -556 -550 -550
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 1 176 -556 620 1 051 -550 501
Vara kauden lopussa 276 2 090 252 2 618 258 1 803 220 2 282

If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa 911 17 6 038 175 7 141 868 7 5 655 162 6 693
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -7
7 134 6 693
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot -5 680 -5 680 -5 330 -5 330
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 4 060 65 4 125 3 924 58 3 981
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
107 107 100 100
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) -191 -50 -241 -184 -43 -228
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) -11 -11 10 10
Vakuutuspalvelukulut yhteensä 107 -11 3 869 15 3 980 100 10 3 739 14 3 863
Vakuutuspalvelutulos -5 573 -11 3 869 15 -1 700 -5 230 10 3 739 14 -1 467
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut 208 208 340 340
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -5 -1 -104 -3 -112 -191 0 57 -2 -135
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -5 579 -11 3 973 12 -1 605 -5 420 10 4 136 13 -1 261
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut 5 694 5 694 5 572 5 572
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut -4 052 -4 052 -3 754 -3 754
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -125 -125 -108 -108
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 5 569 -4 052 1 517 5 463 -3 754 1 710
Siirrot muihin tase-eriin
Muut 5 4 0 9
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 906 6 5 962 188 7 062 911 17 6 038 175 7 141
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -14 -7
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 7 049 7 134

Sampo Oyj:n eriytettyä Mandatum Holding Oy osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023, If Livförsäkring AB teki siirtosopimuksen koskien osaa Mandatumin henkivakuutusportfolioista. Siirto If Livförsäkring AB:lle tapahtui 1.10.2024.

If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä
olevan
Toteutuneista
vakuutus
vakuutustapahtumista
kauden vara
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa 36 510 17 563 28 226 10 264
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-423 -423 -334 -334
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut 282 11 293 339 10 348
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan 30 -4 26 41 -3 38
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus 0 0 0 0
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -423 312 6 -104 -334 380 7 52
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista 20 20 8 8
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 1 -7 0 -6 -12 8 0 -4
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -421 325 6 -90 -346 396 7 57
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
-25 25
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut 429 429 354 354
Saadut määrät -223 -223 -112 -112
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 429 -223 206 354 -112 242
Vara kauden lopussa 20 636 23 679 36 510 17 563

Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
aiheutuva velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa 282 2 1 546 37 1 867 285 2 1 441 35 1 763
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -12
1 855 1 763
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot -1 560 -1 560 -1 369 -1 369
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 1 287 39 1 326 1 093 15 1 108
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
29 29 31 31
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) -31 -16 -47 -27 -16 -43
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) -2 -2 1 1
Vakuutuspalvelukulut yhteensä 29 -2 1 256 23 1 306 31 1 1 066 -1 1 097
Vakuutuspalvelutulos -1 530 -2 1 256 23 -253 -1 337 1 1 066 -1 -272
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut 32 32 81 81
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) 1 0 -1 1 1 0 0 -5 1 -4
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -1 530 -2 1 287 25 -220 -1 337 1 1 142 0 -194
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut 1 561 1 561 1 336 1 336
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut -1 298 -1 298 -1 038 -1 038
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -29 -29 -18 -18
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 1 531 -1 298 234 1 318 -1 038 280
Siirrot muihin tase-eriin 17 1 18
Muut
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 284 0 1 535 61 1 881 282 2 1 546 37 1 867
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -6 -12
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 1 875 1 855

Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä
olevan
Toteutuneista
vakuutus
vakuutustapahtumista
kauden vara
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa -1 78 1 79 -2 80 1 79
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-90 -90 -80 -80
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut 44 2 46 49 49
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan 2 -1 1 1 0 1
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -90 46 1 -43 -80 49 -31
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
1 1 2 2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0 0 0 0 0 0 0 0
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -90 47 1 -42 -80 51 0 -29
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut 90 90 82 82
Saadut määrät -54 -54 -54 -54
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 90 -54 36 82 -54 28
Vara kauden lopussa -1 72 2 73 -1 78 1 79

Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
aiheutuva velka Toteutuneista
vakuutustapahtumista
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Ilman
tappio
kompo
nenttia
Tappio
kompo
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa 508 7 1 964 247 2 726 347 5 1 835 247 2 434
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
2 726 2 434
Muutokset tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot -2 234 -2 234 -1 719 -1 719
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 1 517 84 1 601 1 486 81 1 568
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
125 125 92 92
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) 48 -34 14 -184 -86 -269
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) -8 -8 2 2
Vakuutuspalvelukulut yhteensä 125 -8 1 566 50 1 733 92 2 1 303 -4 1 391
Vakuutuspalvelutulos -2 109 -8 1 566 50 -501 -1 628 2 1 303 -4 -328
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut 67 67 108 108
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -20 0 129 13 122 6 0 39 5 50
Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä -2 129 -7 1 762 63 -312 -1 622 2 1 449 1 -170
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut 2 463 2 463 1 877 1 877
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut -1 353 -1 353 -1 320 -1 320
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -129 -129 -95 -95
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 2 334 -1 353 981 1 782 -1 320 462
Siirrot muihin tase-eriin
Muut
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 713 0 2 373 310 3 396 508 7 1 964 247 2 726
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 3 396 2 726

Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa 223 1 215 202 1 640 195 1 078 203 1 477
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -420 -420 -591 -591
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut 181 63 245 548 62 610
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan 0 -11 -46 -57 0 -121 -67 -188
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -420 170 17 -232 -591 426 -5 -170
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
36 36 73 73
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 2 63 10 75 4 22 4 30
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -418 269 27 -122 -588 521 -1 -68
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
-191 191
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut 657 657 615 615
Saadut määrät -279 -279 -384 -384
Rahavirrat kauden aikana yhteensä 657 -279 378 615 -384 231
Vara kauden lopussa 270 1 396 229 1 896 223 1 215 202 1 640

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien välillä.

Milj. e 2024 2023
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
1.1. 18 10
Varaksi kirjatut rahavirrat 32 36
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät -30 -28
31.12. 20 18

Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on kohdistettu.

Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

2024 Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e 2025 2026-2027 2028-2029 2030- Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
7 6 1 5 20

2023 Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta

Milj. e 2024 2025-2026 2027-2028 Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
12 4 2 18

21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös Sampo-konsernin ja sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen jälleenvakuutuksen. Aiempien vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Tiedot esitetään Sampo-konsernin ja raportoitavien segmenttien tasolla.

Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-arvojen osalta (fulfilment cash flows eli sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 34.

Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2023 päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävät euroiksi muutettuja tietoja, jotka on käännetty raportointikauden päätöskurssiin. Taulukko ei ole suoraan vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset.

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 3 917 4 034 4 129 4 344 4 529 4 531 4 760 5 321 6 342 6 491
1 vuoden kuluttua 3 937 4 049 4 136 4 429 4 591 4 574 4 916 5 427 6 403
2 vuoden kuluttua 3 914 4 015 4 120 4 495 4 642 4 650 4 986 5 426
3 vuoden kuluttua 3 896 3 985 4 164 4 556 4 747 4 658 4 975
4 vuoden kuluttua 3 843 3 924 4 118 4 560 4 710 4 696
5 vuoden kuluttua 3 832 4 012 4 137 4 530 4 719
6 vuoden kuluttua 3 812 3 988 4 106 4 543
7 vuoden kuluttua 3 835 3 986 4 142
8 vuoden kuluttua 3 803 3 943
9 vuoden kuluttua 3 744
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 777 3 930 4 100 4 486 4 606 4 515 4 844 5 372 6 430 6 491
Kokonaan maksetut 2 469 2 308 2 301 2 526 2 581 2 787 2 700 2 672 2 833 1 963
Taseeseen sisältyvä velka, brutto 184 252 289 351 417 504 781 1 109 1 933 3 245 9 066
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
2 859
Diskonttauksen vaikutus, brutto -2 120
Velka korvausten hoitokuluista ja muut 624
erät
Eliminointi
-20
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
10 409

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 3 779 3 807 3 929 4 191 4 327 4 244 4 374 4 925 5 529 5 868
1 vuoden kuluttua 3 797 3 822 3 969 4 258 4 362 4 239 4 465 4 982 5 567
2 vuoden kuluttua 3 766 3 803 3 949 4 302 4 388 4 270 4 456 4 959
3 vuoden kuluttua 3 748 3 758 3 968 4 341 4 453 4 295 4 472
4 vuoden kuluttua 3 692 3 713 3 915 4 334 4 435 4 338
5 vuoden kuluttua 3 672 3 714 3 930 4 302 4 459
6 vuoden kuluttua 3 655 3 705 3 902 4 308
7 vuoden kuluttua 3 667 3 672 3 916
8 vuoden kuluttua 3 634 3 658
9 vuoden kuluttua 3 608
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 644 3 570 3 698 4 009 4 080 4 030 4 135 4 463 4 929 5 193
Kokonaan maksetut 2 435 2 250 2 282 2 419 2 497 2 515 2 475 2 494 2 558 1 861
Taseeseen sisältyvä velka, netto 170 171 209 302 306 355 515 761 1 202 2 513 6 504
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
2 678
Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 594
Velka korvausten hoitokuluista 482
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski 1
Eliminointi -4
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
8 067

If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
---------
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 2 515 2 474 2 546 2 678 2 797 2 927 2 917 3 157 3 775 3 921
1 vuoden kuluttua 2 529 2 505 2 582 2 768 2 839 2 962 3 066 3 273 3 870
2 vuoden kuluttua 2 513 2 499 2 569 2 796 2 851 3 006 3 049 3 223
3 vuoden kuluttua 2 487 2 456 2 572 2 812 2 896 2 978 2 997
4 vuoden kuluttua 2 456 2 443 2 543 2 830 2 887 2 938
5 vuoden kuluttua 2 450 2 452 2 552 2 799 2 846
6 vuoden kuluttua 2 435 2 457 2 527 2 790
7 vuoden kuluttua 2 445 2 427 2 504
8 vuoden kuluttua 2 425 2 411
9 vuoden kuluttua 2 413
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 413 2 411 2 504 2 790 2 846 2 938 2 997 3 223 3 870 3 921
Kokonaan maksetut 2 279 2 270 2 361 2 577 2 646 2 694 2 654 2 759 2 943 2 005
Taseeseen sisältyvä velka, brutto 134 141 143 212 200 244 343 464 927 1 916 4 725
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
2 332
Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 374
Velka korvausten hoitokuluista 467
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
6 150

If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 2 479 2 423 2 491 2 628 2 739 2 757 2 797 3 074 3 424 3 627
1 vuoden kuluttua 2 490 2 433 2 532 2 702 2 771 2 774 2 914 3 163 3 486
2 vuoden kuluttua 2 471 2 426 2 515 2 729 2 780 2 818 2 879 3 116
3 vuoden kuluttua 2 454 2 390 2 518 2 747 2 826 2 791 2 824
4 vuoden kuluttua 2 421 2 378 2 490 2 761 2 820 2 750
5 vuoden kuluttua 2 414 2 382 2 509 2 731 2 777
6 vuoden kuluttua 2 400 2 388 2 484 2 721
7 vuoden kuluttua 2 410 2 358 2 460
8 vuoden kuluttua 2 391 2 343
9 vuoden kuluttua 2 379
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 379 2 343 2 460 2 721 2 777 2 750 2 824 3 116 3 486 3 627
Kokonaan maksetut 2 248 2 216 2 323 2 514 2 586 2 514 2 511 2 675 2 786 2 027
Taseeseen sisältyvä velka, netto 131 127 138 207 191 236 313 442 700 1 600 4 083
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
2 317
Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 345
Velka korvausten hoitokuluista 434
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski 1
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä 5 491

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 826 800 727 786 789 819 842 882 975 1 087
1 vuoden kuluttua 836 799 743 798 809 801 834 875 968
2 vuoden kuluttua 821 785 735 806 815 779 843 868
3 vuoden kuluttua 818 774 743 814 816 793 847
4 vuoden kuluttua 812 756 737 812 815 791
5 vuoden kuluttua 793 759 734 816 817
6 vuoden kuluttua 787 755 741 817
7 vuoden kuluttua 795 756 740
8 vuoden kuluttua 789 759
9 vuoden kuluttua 788
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
788 759 740 817 817 791 847 868 968 1 087
Kokonaan maksetut 752 723 695 753 739 705 727 709 722 600
Taseeseen sisältyvä velka, brutto 36 36 45 64 78 86 120 159 246 487 1 357
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
352
Diskonttauksen vaikutus, brutto -157
Muut erät 45
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 596

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 776 742 703 735 756 782 785 837 925 1 042
1 vuoden kuluttua 783 745 716 746 773 764 777 830 919
2 vuoden kuluttua 770 731 707 754 780 743 784 823
3 vuoden kuluttua 767 719 716 761 781 757 787
4 vuoden kuluttua 756 701 710 759 778 756
5 vuoden kuluttua 746 700 707 763 779
6 vuoden kuluttua 742 698 714 763
7 vuoden kuluttua 750 700 713
8 vuoden kuluttua 744 702
9 vuoden kuluttua 741
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
741 702 713 763 779 756 787 823 919 1 042
Kokonaan maksetut 707 667 668 701 703 671 671 669 685 581
Taseeseen sisältyvä velka, netto 34 35 45 63 76 85 116 154 234 461 1 303
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
351
Diskonttauksen vaikutus, brutto -155
Velka korvausten hoitokuluista 24
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 523

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 576 760 856 880 943 786 1 000 1 282 1 591 1 483
1 vuoden kuluttua 573 744 811 863 943 811 1 016 1 279 1 564
2 vuoden kuluttua 581 730 817 893 976 865 1 094 1 336
3 vuoden kuluttua 591 755 849 930 1 035 888 1 131
4 vuoden kuluttua 574 724 838 918 1 008 967
5 vuoden kuluttua 590 800 851 915 1 056
6 vuoden kuluttua 590 776 838 936
7 vuoden kuluttua 595 802 898
8 vuoden kuluttua 589 774
9 vuoden kuluttua 543
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
576 760 856 880 943 786 1 000 1 282 1 591 1 483
Kokonaan maksetut -562 -685 -754 -805 -804 -612 -681 -795 -832 -641
Taseeseen sisältyvä velka, brutto 14 75 101 75 139 174 318 486 759 842 2 985
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
176
Diskonttauksen vaikutus, brutto -589
Velka korvausten hoitokuluista 112
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
2 683

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä 524 642 735 828 832 706 792 1 014 1 180 1 199
1 vuoden kuluttua 523 643 721 810 818 701 774 989 1 162
2 vuoden kuluttua 525 646 728 819 828 709 792 1 020
3 vuoden kuluttua 527 648 734 833 846 746 861
4 vuoden kuluttua 516 634 716 814 837 832
5 vuoden kuluttua 512 631 714 808 904
6 vuoden kuluttua 513 620 704 824
7 vuoden kuluttua 506 614 742
8 vuoden kuluttua 499 613
9 vuoden kuluttua 488
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
524 524 524 524 524 524 524 524 524 524
Kokonaan maksetut -520 -633 -709 -796 -792 -671 -706 -849 -912 -747
Taseeseen sisältyvä velka, netto 5 9 26 32 40 35 86 165 268 453 1 118
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
10
Diskonttauksen vaikutus, brutto -93
Velka korvausten hoitokuluista 24
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 058

22 Rahoitusvelat

Konserni

Milj. e 12/2024 12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat 1 642 1 645
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 1 642 1 645
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 88 116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 954 959
Velat luottolaitoksille 353 194
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä 1 307 1 153
Muut rahoitusvelat yhteensä 1 395 1 269
Rahoitusvelat yhteensä 3 036 2 914

Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat ja velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

If

Milj. e 12/2024 12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat Maturiteetti Korko
Pääomalaina, 2021
(nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin
kruunua)
30 vuotta 3 kk Stibor
+ 1,30 %
131 135
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
131 135
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 19 58
Rahoitusvelat yhteensä 150 193

Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.

Topdanmark

Milj. e 12/2024 12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat Maturiteetti Korko
Pääomalaina tier 1, 2022
(nimellisarvo 400 milj. Tanskan
kruunua)
ikuinen 3 kk Cibor +
4,75 %
54 54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo
700 milj.Tanskan kruunua)
12/2031 3 kk Cibor +
1,25 %
94 94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
147 148
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 43 36
Velat luottolaitoksille 9
Rahoitusvelat yhteensä 191 193

Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 127 (127) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin sijoitussalkussa.

Hastings

12/2024 12/2023
1 2
353 184
353 186

Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 103 miljoonan euron (98) luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 39 miljoonaa euroa (56). Kyseinen luottolimiitti erääntyy 20.12.206, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä kaksi vuoden jatko-optiota.

Edellä mainittuun luottolimiittisopimukseen sisältyy velkaantumisasteeseen ja korkokatteisiin liittyviä kovenanttiehtoja, joiden alaisen velan kirjanpitoarvo olisi 63 miljoonaa euroa. Mitkään tosiasiat tai olosuhteet eivät indikoi, että Hastingsilla olisi vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja tai että Hastings ei olisi noudattanut kovenanttiehtoja, jos niiden noudattamista olisi arvioitu Hastingsin olosuhteiden perusteella tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

Hastingsilla on rahoituslaitoksen kanssa myös arvopaperistamisjärjestely, joka on tehty myönnettyjen lainojen jälleenrahoittamiseksi. Järjestelyn kokonaismäärästä 332 miljoonaa euroa (201) oli raportointihetkellä nostamatta 42 miljoonaa euroa (58). Järjestely päättyy marraskuussa 2027.

Hastingsilla on lisäksi 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 90 miljoonan euron luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa.

Holding

Milj. e 12/2024 12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat Maturiteetti Korko
Pääomalaina 2020
(nimellisarvo 1 000 milj. euroa)
32 vuotta 2,50 % 994 993
Pääomalaina 2019
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
30 vuotta 3,38 % 497 496
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
1 491 1 490
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 25 20
Liikkeeseen lasketut velkakirjat Maturiteetti Korko
Joukkovelkakirjalaina 2017,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
8 vuotta 1,25 % 162 162
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
10 vuotta 1,625 % 312 311
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
12 vuotta 2,25 % 395 395
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 1 000 milj. Norjan
kruunua)
10 vuotta 3,10 % 85 89
Muut 2
Joukkovelkakirjalainat yhteensä 954 959
Rahoitusvelat yhteensä 2 470 2 469

Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.

Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 13. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.

Segmenttien väliset eliminoinnit

Milj. e 12/2024 12/2023
Segmenttien väliset eliminoinnit -127 -127
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 036 2 914

Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa

Milj. e 1.1.2024 Sisään
tulevat
kassa
virrat
Ulos
menevät
kassa
virrat
Valuutta
kurssi
muutokset
Muut 31.12.2024
Pääomalainat 1 645 -3 1 642
Joukkovelkakirjalainat 959 -2 -3 954
Muut lainat 194 194 -48 13 353
Yhteensä 2 798 194 -50 7 2 948
Milj. e 1.1.2023 Sisään
tulevat
kassa
virrat
Ulos
menevät
kassa
virrat
Valuutta
kurssi
muutokset
Muut 31.12.2023
Pääomalainat 1 983 -87 -3 -248 1 645
Joukkovelkakirjalainat 1 306 -340 -7 959
Muut lainat 96 143 -46 2 194
Yhteensä 3 384 143 -473 -8 -248 2 798

Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen konsernista.

23 Muut velat

Milj. e 12/2024 12/2023
Velat ensivakuutustoiminnasta 176 227
Velat jälleenvakuutustoiminnasta 126 69
Kauppahintavelat 90 5
Varaukset 174 6
Korot 29 29
Verovelat 14 2
Vuokrasopimusvelat 134 160
Eläkevelka 21 21
Siirtovelat 265 241
Muut 535 581
Muut velat yhteensä 1 562 1 342

Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 148 milj. euroa (164), velkoja potilasvakuutuksista 54 milj. euroa (64) sekä muita vero- ja ennakonpidätysvelkoja.

Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 96 milj. euroa (82).

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -36 milj. euroa (-33). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 12 milj. euroa (15).

Milj. e 1-12/2024 1-12/2023
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut -2 -2
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimusvelkoihin
-4 -4

Varaukset

Milj. e 2024
1.1. 6
Topdanmarkin varausten uudelleenluokittelu 27
Tilikauden aikana käytetyt määrät -9
Tilikaudella kirjatut varaukset 151
Muuntoerot -1
31.12. 174

Topdanmarkin hankinnan ja If-konserniin integroinnin yhteydessä kirjattiin uudelleenjärjestelyvaraus 149 milj. euroa. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.

Muut uudelleenjärjestelyvaraukset, yhteensä 13 milj. euroa, liittyvät varoihin, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista tulevista organisaatiomuutoksista. Kustannukset liittyen Topdanmark Liv Holding -konsernin (nykyinen Nordea Pension Holding Danmark A/S) myyntiin Nordealle sisältyvät myös kyseiseen erään.

Säästöhenkivakuutusten sosiaalikuluihin ja muihin epävarmoihin velkoihin liittyvien työnantajamaksujen kattamiseksi tehdyt varaukset sisältyvät myös varausten kokonaismäärään.

Pitkäaikaisten erien osuus varauksista on 73 milj. euroa.

24 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2024 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa.

IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia, jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan epäolennaisia.

If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.

Ifin eläkevelvoitteet

Milj. e 2024 2023
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset 217 209
Eläkesijoitusten käypä arvo 232 220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen) -15 -11
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin 36 32
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin 21 21

Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia, pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Näihin kuuluu pieni määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän ylittävään lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin.

Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.

Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65 vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.

Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.

Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen eläkeohjelman osuus Norjassa saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle.

Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien niihin liittyvistä sijoituspäätöksistä ja lisäsuorituksista. Kaikkiin eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppisiä olennaisia riskejä liittyen lopullisten etuuksien määrään, vakuutettujen elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksessä käytettäviin arvostuksiin.

Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa

huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.

Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.

Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1–19,1 %).

Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain

2024 2023
Milj. e Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut 2 0 3 3 0 3
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa 2 0 3 3 0 3
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu -1 1 -1 -1 1 -1
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja -1 1 0 6 0 6
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa 0 2 2 8 1 8
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen 194 22 217 186 23 209
Eläkesijoitusten käypä arvo 230 1 232 218 2 220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat) -36 21 -15 -32 21 -11
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset 41 % 42 %
Osakkeet 22 % 20 %
Kiinteistöt 9 % 10 %
Muut 28 % 28 %

Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:

Ruotsi Ruotsi Norja Norja
31.12.2024 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2023
Diskonttauskorko 3,25 % 3,50 % 4,00 % 3,75 %
Palkkakehitys 3,00 % 3,00 % 3,25 % 3,25 %
Hintainflaatio 2,00 % 2,00 % 2,25 % 2,25 %
Kuolevuustaulukko DUS23 DUS23 K2013 K2013
Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio 17 vuotta 17 vuotta 11 vuotta 11 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2025 ja 2024 5 6 - -
2024 2023
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten
vaikutuksesta
Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 % -15 -1 -16 -15 -1 -15
Diskonttokorko, -0,50 % 17 1 18 16 1 17
Palkkakehitys, +0,25 % 3 0 4 4 0 4
Palkkakehitys, -0,25 % -3 0 -3 -3 0 -3
Odotettu elinikä, +1 vuosi 7 1 7 6 1 6
2024
2023
Milj. e Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja
rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut 196 20 217 188 20 209
Eläkesijoitusten käypä arvo 232 232 220 220
Nettovelka (varat) taseessa -36 20 -15 -31 20 -11

Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta

Milj. e 2024 2023
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa 202 204
Tilikauden aikana ansaitut 2 3
Korkokulut 7 7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset
olettamukset
7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat
oikaisut
4 -3
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -7 -1
Maksetut eläkkeet -6 -7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja 210 203
Sosiaalikulut 7 6
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut 217 209
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa 220 220
Korkotuotto 7 7
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä 11 -9
Maksut 5 5
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -7 0
Maksetut eläkkeet -5 -4
Eläkesijoitukset 31.12. 232 220

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2024 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 81 milj. euroa.

25 Oma pääoma Osakepääoma (1 000 kpl)

12/2024 12/2023
Osakepääoma (1 000 kpl) 538 248 501 797

Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen Asarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 538 047 772 kappaletta ja Bsarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.

Omat osakkeet (1 000 kpl)

12/2024 12/2023
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Tilikaudella 2024 rahastoon kirjattiin Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittynyt suunnattu osakeanti 2 000 miljoonaa euroa.

Muut oman pääoman erät

Muut oman pääoman erät sisältävät muutokset muuntoeroissa, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvissä arvoissa, uudelleenarvostusrahastossa sekä nettosijoitusten suojauksissa.

Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.

26 Kannustinjärjestelmät

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020:I

Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2024 lopussa noin 90 henkilöä Sampo Oyj:ssä ja Ifissä.

Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampokonsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023 päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta kannustepalkkion määrä perustui osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 52,64–64,44 euroa. Kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.

Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa, ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti mikäli konsernirakenteeseen tulee muutoksia. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.

Ehdot hyväksytty* 5 elok. 2020 5 elok. 2020 5 elok. 2020
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2021 3 815 220
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2022 3 805 220 208
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2023** 2 124 170 158
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2024** 1 052 119 158
Kausi päättyy I 30 % Q2-2023 Q2-2024 Q2-2025
Kausi päättyy II 35 % Q2-2024 Q2-2025 Q2-2026
Kausi päättyy III 35 % Q2-2025 Q2-2026 Q2-2027
Maksuajankohta I 30 % 09/2023 09/2024 09/2025
Maksuajankohta II 35 % 09/2024 09/2025 09/2026
Maksuajankohta III 35 % 09/2025 09/2026 09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen
hyväksymispäivänä, euroa*
30,30 30,30 30,30
Lähtökurssi, euroa*** 32,94 43,49 44,74
Sammon A-osakkeen päätöskurssi
31.12.2024, euroa
39.38
Perusarvo yhteensä (milj. euroa) 19 1 1
Velka yhteensä 21
Raportointikauden kulu yhteensä ml.
sivukulut (milj. euroa)
14

* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.

** Ilman Mandatumia

*** Vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.

2020:I 2020:I/2 2020:I/3

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2024

Sampo Oyj:n hallitus päätti 6.3.2024 suoriteperusteisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille.

Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä yhteensä 355 699 kappaletta (maksimimäärästä 370 000 kpl). Suoriteperusteisillä kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet 2024– 2026, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan sääntelyn mukaisesti.

Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampokonsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden vapauttamista osallistujille.

Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin:

Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon Aosakkeen kokonaistuottoon suhteessa verrokkiryhmän yhtiöihin.

Oikaistu absoluuttinen osaketuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon Aosakkeen kurssikehitykseen ja yhteenlaskettuihin osinkoihin ansaintajakson aikana.

Underwriting-tuloksen kehitys: 40 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin underwriting-tuloksen kehitykseen ansaintajakson aikana.

Vastuullisuusperiaate: 10 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin vastuullisuustoimintaan.

Lisäksi suoriteperusteisten kannusteyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Osakkeen kurssikehitys on rajoitettu enimmäistasoon, liiallisten palkkioiden ja riskinoton rajoittamiseksi.

Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo-hinnoittelumallia.

Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 76 henkilöä. Raportointikauden kulu sekä ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä olivat 1 miljoonaa euroa.

Topdanmarkin kannustinjärjestelmät

Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä johtoryhmälle ja muille A ja B+ -tasojen johtajille on jatkuva optiojärjestelmä ja/tai haamuosakeyksikköihin perustuva järjestelmä, mikä tarkoittaa, että kiinteä 10 prosenttia vastaava osuus palkasta maksetaan osakeoptioiden muodossa perustuen jatkuvaan optiojärjestelmään ja/tai haamuosakeyksikköihin, jotka perustuvat Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen.

Topdanmarkin jäljellä olleita osakkeita koskeneen pakollisen ostotarjouksen loppuunsaattamisen yhteydessä lokakuussa 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä ja vielä ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin konvertoitiin. Sen sijaan, että optiot oikeuttaisivat saamaan Topdanmarkin osakkeita option lunastuksen yhteydessä, pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat ovat saaneet Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen sidottuja haamuosakekannustinyksiköitä, jotka lunastettaessa maksetaan käteisellä.

Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän optioita konvertoitaessa

haamuosakekannustinyksiköiksi optioiden markkina-arvo määritettiin käyttäen Black-Scholes-mallia. Laskettuun markkina-arvoon perustuen pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneille myönnettiin haamuosakekannustinyksiköitä Sampo Oyj:ssä pakollisen ostotarjouksen tapahtumapäivänä. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamukannustinyksikköihin.

Optiot ja/tai haamuosakekannustinyksiköt lasketaan liikkeelle tilikauden alussa eikä niitä voi lunastaa ennen kuin Sammon ensimmäisen kvartaalin tulosten julkaisun jälkeen kolme vuotta optioiden/haamukannustinyksikköjen saamisesta. Niiden haamuosakekannustinyksiköiden osalta, jotka liittyvät pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvien optioiden konvertointiin, lunastusajan alku lasketaan optioiden alkuperäisestä myöntämishetkestä.

Ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä oli 15 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät

Topdanmarkin lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät ovat käteis- ja osakepohjaisia ja/tai haamuosakejärjestelmiä, jotka on sidottu ennalta määrättyihin tavoitteisiin jokaisen järjestelmään osallistujan osalta. Tilikaudella 2024 jokaisen lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleen johtoryhmän jäsenen, muun A-tason johtajan sekä muiden merkittävien riskin ottajien ryhmän kanssa on tehty erilliset osallistujasopimukset. Maksettava palkkio ei voi ylittää 40 prosenttia työntekijän kiinteästä eläkemaksut sisältävästä peruspalkasta.

Pakollisen lunastustarjouksen päivänä lyhytaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneet ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin on korvattu oikeudella haamuosakkeisiin, joiden arvo on sidottu Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen kurssikehitykseen. Nämä haamusosakkeet maksetaan käteisellä lykkäys- ja säilytysaikojen päätyttyä.

Topdanmarkin osakkeisiin olevan oikeuden markkina-arvo lyhytaikaisissa kannustinjärjestelmissä määräytyy osakkeiden vaihtotarjouksen vaihtosuhteen perusteella. Oikeus Topdanmarkin osakkeeseen korvataan oikeudella saada 1,25 haamuosaketta pohjautuen Sammon osakkeen kurssikehitykseen. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamuosakkeisiin.

Lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän palkkio koostuu 50 prosenttisesti allokointihetkellä maksetusta käteisosuudesta sekä 50 prosenttisesti osakkeista ja/tai haamuosakkeista, joiden arvo perustuu Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen. Palkkion ollessa yli 750 000 Tanskan kruunua 40 prosenttia maksetaan allokoidessa käteisellä ja 60 prosenttia osakkeina ja/tai haamuosakkeina. Osakkeiden ja/tai haamuosakkeiden määrä lasketaan perustuen Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen keskimääräiseen kaupankäyntihintaan Sammon vuosituloksen julkistamista seuraavana neljänä pankkipäivänä.

Hastingsin osakekannustinjärjestelmät

Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 29 miljoonaa euroa (7) vuoden 2024 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 36 miljoonaa euroa (8) tilinpäätöspäivänä.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään. Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta ja tiettyjen kriteerien täyttymistä tänä aikana aikana. Kriteerit perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.

Tilikaudella 2024 myönnettiin käteismaksuna suoritettavia palkkioita 15 miljoonaa euroa (13), ja käteisvaroina suoritettavista palkkioista mitätöitiin 9 miljoonaa euroa (6). Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla muutoksista edunsaajista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2024 oli noin 40 miljoonaa euroa (32).

Rajoitetut osakepalkkiot

Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2024 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (0,7) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 1,0 miljoonaa euroa (0,9).

Osakepalkkiojärjestelmä

Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmän avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heidät voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2024 oli nolla (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.

Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4 miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake.

27 Sijoitukset tytäryhtiöissä

Konsernin
omistusosuus,
Nimi % Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd 100 4 820
If P&C Insurance Ltd 100 1 441
If P&C Insurance AS 100 39
Vertikal Helseassistanse AS 100 9
Viking Assistance Group AS 100 80
Topdanmark A/S 100 39
Topdanmark Forsikring A/S 100 4 614
Topdanmark EDB A/S 100 41
Topdanmark BidCo A/S* 100 261
Hastings Group (Consolidated) Ltd 100 2 611
Hastings Group Holdings Limited 100 2 535
Advantage Global Holdings Limited 100 1 518
Advantage Insurance Company Limited 100 283
Hastings Insurance Services Limited 100 537

* Topdanmark BidCo A/S on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan/omistukseen liittyen.

Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä.

Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2024

Sampo hankki Topdanmark A/S:n loput ulkona olevat osakkeet julkisen vaihtotarjouksen sekä sitä seuranneen pakollisen lunastusmenettelyn kautta vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakkeet myytiin tämän jälkeen marraskuussa 2024 If P&C Holdingille. Samassa yhteydessä Sampo Oyj teki If P&C Holdingiin osakkeenomistajan lisäpääomituksen 2 934 milj. euroa.

Hastingsin yhtiöiden kirjanpitoarvojen muutokset liittyvät Hastings-alakonsernin tekemiin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin.

28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta

Tausta

Sampo ja Topdanmark ilmoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Topdanmarkin jäljelle jääneitä määräysvallattomien omistajien osuuksia koskeva pakollinen lunastusmenettely päättyi 25.10.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy osioista Muut tapahtumat.

Kompensaatio määräysvallattomien osuuksien omistajille

Julkisen vaihtotarjouksen aikana Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus päätti antaa Topdanmarkin määräysvallattomille osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta merkintähinnalla 41,5 euroa per osake. Hinnan määritys perustui Sammon Aosakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Julkisen vaihtotarjouksen päätyttyä Sampo käynnisti Topdanmarkin jäljelle jääneitä 6 613 865 määräysvallattomien osakkeenomistajien omistamia osakkeita koskevan pakollisen lunastusmenettelyn.

Jäljellä olleiden määräysvallattomien osuuksien hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä.

Oman pääomanehtoinen liiketapahtuma

Koska liiketoimi määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään oman pääoman sisäisenä tapahtumana, kirjattiin määräysvallattomille osakkeenomistajille heidän Topdanmarkin osakkeistaan maksettu korvaus 2 325 milj. euroa kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Määräysvallattomien omistajien suhteellinen osuus omasta pääomasta 394 milj. euroa kohdistettiin emoyhtiön osakkeenomistajille ja kirjattiin kertyneiden voittovarojen lisäykseksi. Kertyneet voittovarat vähentyivät yhteensä 1 931 miljoonaa euroa. Hankinnan seurauksena tilikauden 2024 lopussa taseella ei ollut enää määräysvallattomille omistajille kertynyttä osuutta. Tuloslaskelmassa määräysvallattomien omistajien osuus 49 miljoonaa euroa laskettiin painotettuna keskiarvona tilikauden ajalta.

Oman pääomanehtoiseen liiketapahtumaan liittyvät yhteensä 31 miljoonan euron transaktiokulut vähennettiin omasta pääomasta. Yhteensä transaktio vähensi Sampo-konsernin omasta pääomasta 356 miljoonaa euroa koostuen osana pakollista lunastusmenettelyä käteisellä maksetusta 325 miljoonan euron kompensaatiosta sekä edellä mainituista 31 miljoonan euron transaktiokustannuksista.

Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostaminen

Hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostus määräytyi kyseisistä osakkeista hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Julkisen vaihtotarjouksen kautta hankittujen Topdanmarkin osakkeiden arvotus määritettiin perustuen Sammon liikkeeseen laskemien osakkeiden arvoon, yhteensä 2 000 miljoonaa euroa. Lunastusmenettelyn kautta hankittujen osakkeiden

arvostus määritettiin perustuen niistä käteisellä maksettuun 325 miljoonan euron kompensaatioon.

Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Transaktio toteutettiin markkinaehtoisesti. Transaktiota edeltävään markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä sekä osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. 1.11.2024 annettu 1 724 miljoonan euron lainajärjestely koostui 862 miljoonan euromääräisestä erästä sekä 6 432 miljoonan Tanskan kruunumääräisestä erästä (noin 862 milj. euroa). Jäljelle jäänyt osa myyntihinnasta katettiin Sampo Oyj:n If Holdingille myöntämällä osakkeenomistajan lisäpääomituksella, yhteensä 34 029 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 2 934 milj. euroa). Lisäpääomitus kirjattiin If Holdingin osakkeiden tasearvoon Sampo Oyj:ssä.

Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen liiketapahtuma, jolloin kaikki vaikutukset, myyntivoitto osakkeista mukaan lukien, eliminoitiin Sampokonsernissa. Myynnistä syntyi myyntivoitto aiemmin omistettujen osakkeiden ollessa taseella hankintahintaan arvostettuina. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Osakkeiden myynti vastasi common control -liiketapahtuman määritelmää If Skadeförsäkring Holding AB:n ja Topdanmark A/S:n molempien ollessa Sampo Oyj:n määräysvallassa sekä ennen että jälkeen transaktion.

29 Lähipiiriliiketoimet

Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27. Konsernilla ei ollut merkittäviä osakkuusyhtiösijoituksia tilikauden päättyessä.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Sampo Oyj myi päättyneellä tilikaudella Topdanmark A/S:n osakkeet If Holding A/B:lle. Myyntiin liittyi merkittäviä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia ja rahoitusjärjestelyjä. Lisäitietoja on luettavissa liitteessä 28.

Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt

Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
----------------------------------------------------------- -- --
Milj. e 2024 2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -8 -8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -4 -3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet -8 -6
Maksetut kompensaatiot yhteensä -20 -17

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 26).

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.

30 Lopetetut toiminnot

Mandatum-konsernin liiketoiminnot

Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö 1.10.2023 asti, jolloin se irtaantui konsernista Sampo Oy:n osittaisjakautumisen yhteydessä. Mandatum on vertailukaudella esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti jakautumishetkeen asti.

Lopetettujen toimintojen tulos

Milj. e 1-9/2023
Vakuutusmaksutuotot 255
Vakuutuspalvelukulut -213
Jälleenvakuutustulos -1
Vakuutuspalvelutulos 41
Sijoitustoiminnan nettotuotot 658
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -161
Nettotulos sijoitussopimuksista -369
Nettorahoitustulos 127
Muut tuotot 22
Muut kulut -12
Rahoituskulut -4
Tulos ennen veroja 173
Verot -33
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen 140

Tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Laajaan tulokseen ei sisältynyt mitään eriä lopetetuista toiminnoista.

Tulos lopetetuista toiminnosta konsernin tuloslaskelmalla, yhteensä 251 miljoonaa euroa, sisälsi lisäksi osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen, yhteensä 9 miljoonaa euroa, ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa.

31 Liiketoimintojen yhdistäminen

Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa AB. DSS on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille sairausvakuutuksia.

Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat.

Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan, joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026.

Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin If Holding A/B:lle 1.11.2024. Tällöin myös Oona Health A/S:n osakkeet siirtyivät If-konserniin. Lisätietoja liitteessä 27 ja liitteessä 28.

Milj. e 1.12.2023
Käteinen 257
Ehdollinen vastike 12
Hankintahinta 269
Hankintaan liittyvät kustannukset 5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat 39
Käteiset varat 8
Aineettomat hyödykkeet 87
Muut varat 11
Varat yhteensä 146
Vakuutussopimusvelat 18
Muut velat 96
Velat yhteensä 114
Nettovarallisuus 31
Liikearvo 237
Hankintahinta 269

TILINPÄÄTÖS 2024 224

32 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit

Milj. e 12/2024 12/2023
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset 9 9
Sijoitussitoumukset 40 15
IT-hankinnat 1
Muut 2 2
Yhteensä 51 27

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

12/2024 12/2023
Milj. e Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset 403 294 408 293
Tytäryhtiöosakkeet 91 25 91 27
Käteisvarat 66 43 63 36
Yhteensä 559 362 561 356
Johdannaiskaupan vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset 9
Käteisvarat 66 62
Vakuutusvastuiden vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset 403 399
Lainojen vakuudeksi annettu
omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet 91 91

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet

Milj.e 12/2024 12/2023
Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset 9 748 10 034
Vastuuvelka, netto -6 021 -6 171
Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä 3 727 3 863

Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa.

Muut taloudelliset sitoumukset

If

If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm. Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa.

Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.

If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä, on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 40 milj. euroa, joka vastaa enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.

Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.

Topdanmark

Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista.

Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.

Ehdolliset velat

Hastings

Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa-Britannissa toimivan Hastings Insurance Services Limitedin ("HISL"), ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin (AICL) välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja

ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.

Topdanmark

Sampo Oyj:n tytäryhtiö Topdanmark Forsikring A/S myi Topdanmark Liv Holding A/S:n ja kaikki sen tytäryhtiöt Nordea Life Holding AB:lle joulukuussa 2022. Topdanmark ilmoitti 1.5.2024, että Topdanmark Forsikring A/S on solminut Nordean kanssa sopimuksen liittyen IT-järjestelmien lopulliseen erottamiseen Topdanmark Liv Holding A/S:stä (nykyisestä Nordea Pension Holding Danmark A/S:stä).

Topdanmarkin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tekemän ilmoituksen mukaan Nordeakonserni on varannut oikeuden vaatia korvauksia Topdanmark Forsikring A/S:ltä erikseen määritellyistä mahdollisista tappioista. Tällä hetkellä Topdanmark A/S:n ei ole mahdollista määrittää mahdollisten tappioiden laajuutta tai olemassaoloa, ja siten yhtiön on mahdotonta arvioida, ovatko tappiot sellaisia, jotka Topdanmark mahdollisesti joutuu korvaamaan allekirjoitetun osakkeiden ostosopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä ei ole uutta informaatiota mahdollisesta korvausvelvollisuudesta, ja näin ollen kyse on edelleen ehdollisesta velasta.

Vuokrasitoumukset

Tilikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan vuokrasopimuksen uusista toimitiloista.

Oikeudenkäynnit

Konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2024. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille aiheutuisi oikeudenkäyntien tuloksena merkittäviä menetyksiä.

33 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus päätti 6. helmikuuta 2025 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 23. huhtikuuta 2025 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2024 jaettavan osingon määräksi 1,70 euroa osakkeelta (yht. noin 915 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2025 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

Osakkeiden splittaus

Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta Aosaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta.

Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus.

34 Sampo-konsernin riskienhallinta

Sampo-konsernin liiketoiminta- ja riskistrategia

Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityistalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampokonserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat muodostavat myös maan-tieteellisesti laajan alueen, mikä tuo vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-Britanniaan ja pienemmässä määrin Baltiaan.

Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutusja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskitekijän tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.

Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin

emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä.

Sammon riskienhallintastrategia on:

  • Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja konsernitasolla
  • Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta järkevästi
  • Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja jatkuvuus
  • Varmistaa, että riskipuskurit pääoman ja ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa – ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
  • Rajata kiinnostus yritysjärjestelyjen osalta täydentäviin yritysostoihin vahinkovakuutusliiketoiminnassa nykyisillä markkinoilla
  • Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat tarvittaessa emoyhtiölle
  • Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin mainetta, sillä lisäarvopalveluiden tarjoamisen ja hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin merkittävimpiä vahvuuksia.

Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä

Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat, sekä

organisaatiorakenteet ja menettelyt sekä resurssit tunnistaa, mitata tai arvioida, hallita, seurata ja raportoida riskialttiudesta ja kokonaisriskienhallinnasta. Tätä tukee Sammon hallintojärjestelmä ja riskikulttuuri. Se perustuu riskienhallinnan periaatteisiin ja vastaaviin politiikkoihin.

Tehokas riskienhallinta

Tehokas riskienhallinta toteutetaan riskienhallintaprosessin kautta, joka sisältää politiikkojen, menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmällisen soveltamisen riskien tunnistamiseen, arvioimiseen, käsittelemiseen, seuraamiseen, mittaamiseen ja raportoimiseen:

  • Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa. Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava perusteellisesti.
  • Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen riskien kattamiseksi, riskiperusteinen pääoma, arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen pääoman määrän.
  • Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuottoarviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii) toimintakustannukset.

  • Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden, sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riskituottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.

  • Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.

Riskien luokittelu

Sampo-konsernissa riskit jaotellaan kolmeen laajaan luokkaan; liiketoimintariskeihin, maineriskeihin ja liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin, Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti.

Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit

Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti, ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti, ja sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti, ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti.

Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.

Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä.

Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi ("Asset Liability Management"). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALMriskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikaisesti.

Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.

Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.

Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä

Nousevat riskit

Nouseva riski viittaa juuri kehittyviin tai muuttuviin riskeihin, joita on vaikea määrittää ja jotka voivat vaikuttaa merkittävästi Sampo-konserniin. Riskin tiedostaminen, siihen liittyvän tiedon kerääminen ja sopimusehtojen tarkastaminen kehityksen valossa ovat keinoja hallita ja lieventää riskiä.

Vastuullisuus

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, ihmiset ja yhteisöt sekä ilmasto ja ympäristö. Jokaiseen teemaan liittyen on tunnistettu aihealueita, jotka ovat olennaisia Sampo-konsernille ja sen sidosryhmille ja liittyvät yhtiön liiketoimintaan ja strategiaan.

Vastuullisuusohjelman laadinnassa on huomioitu sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkemykset, sisältäen esimerkiksi nykyiset ja tulevat kestävyysraportointia koskevat sääntelyvaatimukset (esim. CSRD, CSDDD), palautteen sijoittajilta ja henkilöstöltä, alan parhaat käytännöt, raportointi-viitekehykset (esim. GRI, TCFD) ja eri ESG-luokittajien näkemykset.

Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt -teema keskittyy aiheisiin, jotka ovat Sampo-konsernin toiminnan perusta. Näitä ovat erityisesti hyvä hallintotapa, vastuullinen vakuutustoiminta ja toimitusketjujen hallinta sekä vastuullinen sijoittaminen.

Hyvä hallintotapa tarkoittaa Sampo-konsernissa tehokkaita toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta, jotka varmistavat, että konserni noudattavaa esimerkiksi korruption ja lahjonnan ehkäisemistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Se sisältää myös kattavat tietoturvan ja kyberturvallisuuden hallinnointijärjestelmät ja tietosuojatoimet sekä tehokkaat ilmoituskanavat (ns. whistleblowing) ja epäkohtien raportoinnin prosessit.

Vastuullinen vakuutustoiminta on tärkeää pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja lievennettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-konsernin maineelle. Tämän takia Sampokonserni pyrkii ottamaan ESG-näkökohdat huomioon tuote- ja palvelukehityksessä sekä vakuutusten myöntämisessä. Integroimalla ESG-näkökohdat vakuuttamiseen Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että yhtiön liiketoiminta on linjassa sen vastuullisuuspolitiikkojen kanssa, ja tarjoaa tuotteita ja palveluja, jotka ovat linjassa asiakkaiden tarpeiden ja mieltymysten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Sampo-konserni integroi ESG-näkökohdat vakuuttamiseen (esim. yritysasiakkaiden tulee noudattaa YK:n Global Compact -periaatteita sekä kansainvälisiä normeja ja standardeja, kestävyysnäkökohdat sisällytetään vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin asiaankuuluviin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja, hoitaa korvausten käsittelyn kestävällä tavalla, sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiaankuuluvien lakien (esim. EUtaksonomia) mukaisesti.

Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä toimiessaan alihankkijoidensa kanssa. Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvausten käsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on vaikutusta talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Toimitusketjut ovat myös tärkeä osa Sampo-konsernin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuutta. Vastuullisuusnäkökohdat voivat aiheuttaa merkittäviä maine- ja operatiivisia riskejä, ellei niitä hallita oikein. Tämän takia Sampo-konserni huomioi ESG-näkökohdat toimitusketjujen hallinnassa esimerkiksi hyödyntämällä alihankkijoiden toimintaperiaatteita, asettamlla sopimuksiin liittyviä lisävaatimuksia tietyille alihankkijoille (perustuen esim. ESG-riskeihin, toimialaan, kokoon, maantieteellinen sijaintiin, liiketoiminnalliseen merkitykseen), asettamalla toimitusketjujen hallintaan liittyviä tavoitteita sekä toteuttamalla alihankkijoiden

riskiarviointeja (esim. auditoinnit, kyselyt). Sampokonserni on myös sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan ja kumppaneitaan vastuullisten liiketoimintamallien käyttöönotossa.

Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tärkeitä sijoituksiin liittyvien riskien ja mahdollisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta. Mahdolliset sijoituskohteet tutkitaan huolellisesti ennen kuin sijoituksia tehdään, ja ESGnäkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden yksittäisen sijoituksen riskituottosuhteeseen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden kanssa. Omaisuusluokasta riippuen Sampo-konserni käyttää erilaisia ESGstrategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan arvioinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESGintegraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.

Ihmiset ja yhteisöt -teema sisältää aiheita kuten ihmisoikeudet ja työkäytännöt; monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus; terveys, turvallisuus ja hyvinvointi; osaamisen kehittäminen, asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset sekä myynti- ja markkinointikäytännöt.

Sampo-konserni haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua kaikissa tilanteissa. Ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät ovat siten konsernille keskeinen menestystekijä. Osaamisen menettäminen tai huono työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä liiketoiminnalle. Siksi Sampo-konserni pyrkii takaamaan henkilöstölleen vakaan työympäristön, ei vain siksi, että se on laissa säädetty, vaan myös siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä Sampokonsernille, joka on sitoutunut tarjoamaan

henkilöstölleen syrjimättömän, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla sisäisillä politiikoilla, toteuttamalla organisaation kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia sekä houkuttelevan kokonaispalkitsemisen.

Lisäksi vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet ja antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konserni hallitsee näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta.

Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan.

Ilmasto ja ympäristö -teema sisältää aiheita kuten ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous sekä luonnon monimuotoisuus.

Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin.

Erityisesti fyysiset riskit vaikuttavat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja vakuutustoiminnan tulokseen. Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampo-

konsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos voi lisätä fyysisten riskien toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän. Sampo-konserni auttaa myös yritys- ja yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä. Äärimmäiset sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta sekä aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkinamieltymykset saattavat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskin konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudelleenarvostuksen toimintamallien muuttuessa hiiliintensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoituspäätöstä, ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESGintegraatio, maantieteellisen jakauman seuranta, vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa sekä sijoituksia koskevat ilmastotavoitteet.

Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavien 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun.

Lisätietoa skenaarioanalyysistä on Kestävyysselvityksen ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa.

Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet

Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat:

  • Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa
  • Hyvä teknologinen infrastruktuuri
  • Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi
  • Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä
  • Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia tarpeita voitaisiin ymmärtää.

Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampokonsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa. Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu

  • Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan niiden riskitason mukaisesti.
  • Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.

Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta

  • Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
  • Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien riskipositioiden pienentämiseksi.

Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus

  • Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
  • Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.

Seuraamusriskien tehokas pienentäminen

  • Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
  • Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita liiketoimintaprosesseja.
  • Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta

  • Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja luottoluokittajien vaatimukset.
  • Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin. Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen ominaisuuksista.

Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin.

Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille.

Vakuutustoiminnan riskit Sampokonsernissa

Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä alueilla ja vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.

Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos kasvoi 14 prosenttia 1 394 miljoonaan euroon (1 193). Taulukko Vakuutustoiminnan tuloksellisuus, 31.12.2024 ja 31.12.2023 osoittaa vakuutusmaksutuottojen, korvauskulujen, liikekulujen ja vakuutuspalvelutuloksen kehittymisen viimeisen kahden vuoden aikana.

Vakuutustoiminnan tuloksellisuus

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusmaksutuotot Jälleenvakuutusmaksut korvauskulut Vakuutuspalvelukulut, liikekulut Vakuutuspalvelukulut, korvauskuluista Jälleenvakuuttajan osuus Vakuutuspalvelutulos
Milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023
Ajoneuvovakuutus 4 520 3 973 -392 -590 -2 989 -2 688 -680 -621 173 424 632 499
Lakisääteinen
tapaturmavakuutus
314 309 -6 -6 -164 -106 -43 -42 5 1 106 155
Vastuuvakuutus 460 446 -71 -68 -213 -222 -68 -65 36 22 143 114
Tapaturmavakuutus 1 162 910 -8 -6 -746 -542 -180 -148 6 4 234 217
Omaisuusvakuutus 2 796 2 532 -406 -307 -2 054 -2 097 -388 -347 297 393 244 173
Meri-, ilmailu- ja
kuljetusvakuutus
136 142 -24 -27 -75 -79 -21 -22 16 13 31 28
Muut 62 105 -2 -2 -46 -76 -16 -22 4 1 3 7
Yhteensä 9 450 8 418 -909 -1 006 -6 287 -5 810 -1 396 -1 266 537 858 1 394 1 193

Merkittävimmät herkkyydet

Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2024

Milj. e Shokki 2024
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti) Diskonttokorko +1 % -0,60 %
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti) Diskonttokorko -1 % 0,60 %
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut Diskonttokorko +1 % 330
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut Diskonttokorko -1 % -380
Sijoitustoiminnan nettotuotot Korot +1 % -320
Sijoitustoiminnan nettotuotot Korot -1 % 350
Sijoitustoiminnan nettotuotot Korkomarginaalit +1 % -330
Sijoitustoiminnan nettotuotot Osakkeet -10 % -220

Pääasialliset vahinkovakuutuksen riskit, joilla voi olla vaikutusta tuleviin korvauksiin, ovat yksittäiset suurvahingot tai luonnonkatastrofit. Sampo-konsernilla on kattavat jälleenvakuutusohjelmat turvaamaan vakuutusriskiltä. Luonnonkatastrofien sekä yksittäisten suurvahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia hallitaan lisäksi konsernin hyvin hajautetulla

vakuutusportfoliolla. Korvauskuluihin voivat vaikuttaa myös epävarmuudet vielä maksamattomien korvausten määrässä johtuen odotettua korkeammasta korvausinflaatiosta, matalammista diskonttokoroista tai korkeammasta eläkeiästä, jotka kasvattaisivat sekä jatkuvien että kertamaksuisten korvausten määrää.

Pitkäkestoisesti korkeamman inflaatiotason voisi kuitenkin odottaa johtavan korkeampiin nimellisiin diskonttokorkoihin, jolloin vaikutukset kumoaisivat ainakin osittain toinen toisensa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto)

Sampo-konserni, 31.12.2024

Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Iso-Britannia Yhteensä
Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio
Ajoneuvovakuutus 779 8,9 163 1,3 655 11,0 273 2,2 111 4,0 1 030 2,2 3 011 5,9
- Josta liikennevakuutus 679 10,2 91 2,0 633 11,4 238 2,3 98 4,5 1 739 8,8
Lakisääteinen tapaturmavakuutus 97 2,8 773 10,3 1 137 7,3 2 008 8,3
Vastuuvakuutus 229 3,8 100 1,5 113 2,7 193 2,5 23 2,0 658 2,8
Tapaturmavakuutus 253 6,0 338 5,9 190 7,1 269 2,3 3 0,3 1 053 5,2
Omaisuusvakuutus 349 0,9 334 0,9 160 0,8 325 1,1 34 0,4 44 1,0 1 245 0,9
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 18 0,7 9 1,0 13 0,7 2 0,6 59 0,8
Muut 34 1,1 34 1,1
Yhteensä 1 628 6,0 1 050 2,8 1 900 8,9 2 243 4,6 172 3,0 1 074 2,1 8 067 5,3
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa

Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoimintaalueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2024 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua.

Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

If, 31.12.2024, yhteensä 5 860 milj. euroa (5 468)

Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja hinnoittelumenetelmät.

Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman

korkeista korvauskuluista. Esimerkkejä tekijöistä, jotka voivat johtaa suuriin vahinkokustannuksiin, ovat suuret tulipalot ja luonnonkatastrofit tai ennakoimaton pienten ja keskikokoisten vahinkojen määrän tai keskimääräisen koon kasvu. Toinen esimerkki on vahinkoinflaatio, joka on huomioon otettava tekijä hinnoitteluprosessissa, ja joka puolestaan voi vaikuttaa Ifin kilpailukykyyn, kun vahinkokustannukset nousevat.

Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat jälleenvakuutus ja riskin jakaminen, salkun sisällä hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin.

Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa, vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023.

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Nykyinen taso 2024
Muutos nykyisessä tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja,
(Brutto) milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja
(Netto), milj. e
Tunnusluku (Brutto) (Netto) 2024 2023 2024 2023
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 81,9 % 82,2 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/--
30.1
+/--
28.7
+/--
29.7
+/--
28.4
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 89,4 % 83,6 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/--
13.7
+/--
13.2
+/--
13.6
+/--
13.1
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat 76,9 % 88,7 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/--
10.3
+/--
9.2
+/--
6.6
+/--
6.3
Yhdistetty kulusuhde, Baltia 85,6 % 86,0 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/--
2.4
+/--
2.3
+/--
2.4
+/--
2.2
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)
5 680 5 258 +/- 1 prosenttia +/--
56.8
+/--
53.3
+/--
52.6
+/--
49.9
Korvauskulut (milj. e) 3 873 3 554 +/- 1 prosenttia +/--
38.7
+/--
37.6
+/--
35.5
+/--
33.7

Vakuutustoiminnan riskien yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja määritellään riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään alarajoilla riskeille vastuunvalinnan toiminnoissa. Vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.

Jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Sampo-ryhmän sisäistä mallia, jolla mallinnetaan pienet vahingot, suurvahingot ja luonnonkatastrofit. Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille

jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille altistumiseen.

Vuonna 2024 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 11,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 34,0 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa

Ruotsin kruunua (noin 34,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Ifin pääasialliset vastuuvelkariskit on vahinkoinflaatio ja noussut eläkeikä.

Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahinkovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa.

Korvausvastuun arvostukseen sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta, koska se perustuu arvioihin tulevien korvausmaksujen suuruudesta ja tiheydestä.

Arvostuksen epävarmuus on yleensä suurempi uusissa tuoteryhmissä, joista ei ole vielä saatavilla täydellisiä run-off-tilastoja, ja tuotteissa, jotka sisältävät korvauksia, joiden selvittäminen kestää kauan. Jälkimmäisiä ominaisuuksia sisältäviä tuotteita ovat työntekijän lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, tapaturmavakuutus sekä vastuuvakuutus.

Korvausvastuun nettovastuun arvoon vaikuttavat vakuutusriskiin liittyvien riskitekijöiden lisäksi myös diskonttokorkojen ja valuuttakurssien muutokset. Nämä markkinariskit on kuvattu korkoriskiä ja valuuttariskiä koskevissa kohdissa. Vakuutusriski eroaa korkoriskistä, koska se liittyy tulevien kassavirtojen suuruuteen, kun taas korkoriski vaikuttaa vain tulevien kassavirtojen nykyarvoon.

Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2024 koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2).

Vakuutuslajeissa, kuten liikennevakuutus ja työntekijän tapaturmavakuutus, osa vastuuveloista sisältää annuiteetteja. Vuonna 2024 liikennevakuutuksen ja työntekijän tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 51 prosenttia (52).

Taulukoissa Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Ifin vastuuvelka duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien maantieteellisten alueitten mukaan.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2024

Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä
Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio
Ajoneuvovakuutus 800 8,8 163 1,3 655 11,0 102 2,3 111 4,0 1 831 8,3
- Josta liikennevakuutus 699 10,0 91 2,0 633 11,4 97 2,4 98 4,5 1 618 9,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus 97 2,8 773 10,3 319 8,1 1 190 9,1
Vastuuvakuutus 229 3,8 100 1,5 113 2,7 84 2,8 23 2,0 548 2,9
Tapaturmavakuutus 253 6,0 338 5,9 190 7,1 79 1,9 3 0,3 863 5,8
Omaisuusvakuutus 349 0,9 334 0,9 160 0,8 125 0,3 34 0,4 1 001 0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 18 0,7 9 1,0 12 0,7 2 0,6 58 0,7
Yhteensä 1 648 5,9 1 050 2,8 1 900 8,9 721 4,5 172 3,0 5 491 6,1

Sisältää keskinäiset erät Hastingsin kanssa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2023

Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä
Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio
Ajoneuvovakuutus 868 9,2 226 1,7 669 10,8 103 3,0 107 4,0 1 972 8,2
- Josta liikennevakuutus 774 10,2 159 2,3 647 11,1 89 3,1 93 4,5 1 762 9,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus 116 2,9 805 10,4 300 8,2 1 220 9,1
Vastuuvakuutus 249 4,0 120 1,5 117 3,3 74 2,9 20 2,0 580 3,1
Tapaturmavakuutus 283 6,4 319 6,1 163 7,0 80 1,7 3 0,3 847 5,9
Omaisuusvakuutus 330 1,0 364 0,8 175 0,7 101 0,4 26 0,6 996 0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 16 0,7 9 1,1 26 0,6 3 0,7 70 0,7
Yhteensä 1 747 6,3 1 162 2,7 1 938 8,9 681 4,7 158 3,1 5 686 6,2

Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten

seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä. Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus

esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai nettotuloksessa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus milj. e
2024 Brutto
Vaikutus milj. e
2024 Netto
Vaikutus milj. e
2023 Brutto
Vaikutus milj. e
2023 Netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Ruotsi 110,4 106,5 124,5 120,1
Inflaatio kasvaa Tanska 35,7 33,8 33,6 33,0
Suomi 29,0 27,9 25,5 25,2
Norja 17,3 16,2 21,5 20,2
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Ruotsi 14,7 14,7 15,1 15,1
Tanska 1,1 1,1 1,0 1,0
Suomi 49,1 49,1 49,2 49,2
Norja 0,2 0,2 0,2 0,2
Diskontattu vakuutusvelka Yhden prosenttiyksikön
lasku
Ruotsi 79,0 75,2 87,0 82,6
Diskonttokorko laskee Tanska 35,3 33,4 33,5 32,9
Suomi 169,5 168,4 171,6 171,3
Norja 28,6 27,5 31,4 30,1

Herkkyysanalyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 21.

Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen.

Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.

Vakuutustoiminnan riskit Topdanmarkissa

Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark, 31.12.2024.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2024, yhteensä 1 553 milj. euroa (1 339)

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin vakuutusriskiä pienennetään kattavalla jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin, tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksenottajiin. Suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 150 miljoonaa Tanskan kruunua sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä 1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua.

Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä. Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan osittaisen sisäisen mallin kautta.

Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (NBCR)

terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCRterrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta.

Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti:

  • Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista
  • Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä osittaisessa sisäisessä mallissa
  • Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä
  • Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen
  • Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä
  • Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.

Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.

Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksikin se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toisekseen se edesauttaa sitä, että hinnoittelu on reilua yksittäisten asiakkaiden välillä. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua, ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia.

Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta.

Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Nykyinen taso 2024
Nykyinen taso 2024
Muutos nykyisessä Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto) Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto)
Tunnusluku (Brutto) (Netto) tasossa 2024 2023 2024 2023
Yhdistetty kulusuhde,
henkilöasiakkaat
85,6 % 85,4 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 8,2 +/- 7,6 +/- 8,1 +/- 7,5
Yhdistetty kulusuhde,
yritysasiakkaat
85,0 % 83,2 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 7,4 +/- 7,0 +/- 6,6 +/- 6,4
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmak
suihin liittyvien
kulujen jälkeinen
netto, milj. e)
1 468 +/- 1 prosenttia +/- 14,7 +/- 13,8
Korvauskulut (milj. e) 1 017 971 +/- 1 prosenttia +/- 10,2 +/- 9,5 +/- 9,7 +/- 9,1

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja

irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu

tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio
Moottoriajoneuvon vakuutus 170 2,1 159 2,1
- josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus 141 2,3 133 2,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus 818 7,1 813 7,2
Vastuuvakuutus 110 2,3 105 2,3
Tapaturmavakuutus 190 2,5 179 2,5
Omaisuusvakuutus 199 1,5 209 1,4
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 1 1,2 1 1,0
Muu 35 1,1 37 1,0
Yhteensä 1 523 4,7 1 503 4,8

Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua.

Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.

Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen

tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta.

Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon.

Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet esitetään seuraavassa taulukossa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus milj. e
2024 brutto
Vaikutus milj. e
2024 netto
Vaikutus milj. e
2023 brutto
Vaikutus milj. e
2023 netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Tanska 49,9 49,9 50,7 50,7
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Tanska 0,9 0,9 0,9 0,9
Diskontattu vakuutusvelka Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Tanska 59,1 58,7 62,4 61,7

Vakuutustoiminnan riskit Hastingskonsernissa

Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön kautta.

Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:

  • Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
  • Muu moottoriajoneuvon vakuutus
  • Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus.
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

31.12.2024 31.12.2023
Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio
Ajoneuvovakuutus 1 014 2,2 755 2,2
Omaisuusvakuutus 44 1,0 40 1,8
Yhteensä 1 058 2,1 794 2,2

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Taso, 2024 Taso, 2024 Milj. e Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto), Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto),
Milj. e
Tunnusluku (Brutto) (Netto) Muutos 2024 2023 2024 2023
Operatiivinen kulusuhde — % 89 % +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 16,7 +/- 12,5
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien
kulujen jälkeinen netto)
2 234 1814 +/- 1 prosenttia +/- 22,3 +/- 17,2 +/- 18,2 +/- 11,3
Korvauskulut 1 417 1230 +/- 1 prosenttia +/- 14,2 +/- 11,4 +/- 12,3 +/- 7,1

Hinnoitteluriski

Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen

tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi.

Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien, uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan asianmukainen riskihajautus ja tasapaino. Kilpailijaseuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja tuotesegmentoinnin kehittämiseen.

Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset

hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutusliiketoiminta on voitollinen.

Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoitteluohjeita sovelletaan oikein.

Vastuuvelkariski

Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Koska vastuuvelan laskentaan sisältyy asiantuntija-arvioita, konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja

Hastings-konsernin vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja,

jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden. Hastingsin tilivuoden 2024 bruttomaksutulot olivat 2 161 miljoonaa euroa.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2024, yhteensä 2 161 milj. euroa (1 706)

Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2024.

Korvauskulujen inflaatiolla oli vuonna 2024 edelleen suuri vaikutus riskiprofiiliin. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja vahinkotiheys on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.

Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Vaikutus Brutto
Milj. e
2024
Vaikutus Netto
Milj. e
2024
Vaikutus Brutto
Milj. e
2023
Vaikutus Netto
Milj. e
2023
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu 66,1 12,6 63,0 10,1
Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders) Kuolevuus
laskee
Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella 3,4 0,1 3,1 0,1
Diskontattu vakuutusvelka, netto Diskonttokorko
laskee
Yhden prosenttiyksikön lasku 58,8 17,3 37,4 10,2

Markkinariskit Sampo-konsernissa

Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa vakuutusyhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat yhtiöissä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin.

Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2024 oli 16 727 miljoonaa euroa (17 160), kuten on esitetty seuraavassa taulukossa, Sijoitusallokaatio, Sampokonserni 31.12.2024 ja 31.12.2023.

Sijoitusallokaatio

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Omaisuuslaji Markkina-arvo,
milj. e
Osuus Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Korkosijoitukset yhteensä 14 780 88 % 3,7 14 903 87 % 3,4
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 1 262 8 % 0,1 2 026 12 % 0,1
Valtioiden joukkovelkakirjalainat 1 597 10 % 4,1 1 299 8 % 3,4
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 11 922 71 % 3,9 11 579 67 % 3,9
Katetut jvk-lainat 4 175 25 % 4,9 4 022 23 % 4,8
Investment grade -jvk-bondit ja -lainat 6 518 39 % 3,4 6 013 35 % 3,6
High-yield -jvk-bondit ja -lainat 1 228 7 % 3,3 1 544 9 % 3,1
Listatut osakkeet yhteensä 1 520 9 % - 1 474 9 % -
Pohjoismaat 693 4 % - 735 4 % -
Länsi-Eurooppa 447 3 % - 416 2 % -
Pohjois-Amerikka 204 1 % - 155 1 % -
Aasia 176 1 % - 147 1 % -
Muut 0 0 % - 20 0 % -
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 465 3 % - 800 5 % -
Kiinteistöt 0 0 % - 1 0 % -
Pääomarahastosijoitukset 464 3 % - 765 4 % -
Muut vaihtoehtoiset 0 0 % - 34 0 % -
Johdannaiset -38 0 % - -17 0 % -
Omaisuuslajit yhteensä 16 727 100 % - 17 160 100% -

Liitteessä 12 esitetyt rahoitusvarat eroavat sijoitusallokaatio taulukosta, sillä jälkimmäinen ei sisällä Hastings:in lainoja asiakkailta ja niihin liittyvää odotettavissa olevaa luottotappiovarausta. Lisäksi sijoitusallokaatio sisältää käteiset varat, kertyneet korot ja johdannaiset, joilla on negatiivinen markkina-arvo. Taulukko sisältää myös kauppahintasaatavat ja -velat.

Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampokonsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsin sijoitusportfoliolla on hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan

määräisiä ja kohdistuu Isoon-Britanniaan, jossa Sampokonsernilla ei muuten ole merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen saaneista korkosijoituksista.

Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta.

Sijoitukset toimialasektoreittain, maantieteellisten alueiden mukaan ja omaisuuslajeittain

Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla

joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii kansainvälisillä markkinoilla huolimatta siitä, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä.

Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain

Sampo-konserni, 31.12.2024

AA+
-
A+
-
BBB+
-
BB+
-
Luokitte Korko
sijoitukset
Listatut Vasta Muutos
tilanteesta
Milj. e AAA AA A BBB C D lematon yhteensä osakkeet Muut puoliriski Yhteensä 31.12.2023
Perusteollisuus 36 171 28 31 266 32 297 -49
Pääomahyödykkeet 15 100 228 26 31 399 518 917 -84
Kulutustavarat 57 272 323 22 122 796 173 1 969 -12
Energia 21 44 44 108 13 122 2
Rahoitus 34 962 2 122 800 27 81 4 026 404 3 4 432 -1 049
Valtiot 487 209 15 711 711 240
Valtioiden takaamat
jvk-lainat
55 25 80 80 6
Terveydenhuolto 17 141 23 47 228 2 230 32
Vakuutus 17 20 44 230 8 4 324 324 -210
Media 5 5 47 57 57 42
Pakkaus 6 12 9 27 27 2
Julkinen sektori, muut 478 18 496 496 -27
Kiinteistöala 35 149 137 27 3 154 506 507 -133
Palvelut 42 193 135 59 428 428 68
Ylikansalliset julkiset
laitokset
310 310 310 107
Teknologia ja
elektroniikka
12 28 68 86 193 1 194 38
Telekommunikaatio 35 263 298 43 341 51
Liikenne 49 85 48 5 62 249 249 29
Yhdyskuntapalvelut 130 238 60 94 522 522 114
Muut 31 20 42 93 4 25 122 32
Vakuudelliset jvk-lainat 3 764 109 302 4 175 4 175 137
Sijoitusrahastot 157 79 120 18 24 81 480 735 13 1 228 -22
Vastapuoliyhteisö 9 9 7
Yhteensä 5 302 1 502 3 363 2 887 402 3 1 311 14 771 1 520 445 12 16 748 -677
Muutos tilanteesta
31.12.2023
-111 -235 -118 206 10 3 18 -228 43 -436 -57 -677

Sijoitusten kokonaismäärä eroaa taulukosta Sijoitusallokaatio johdannaisista johtuen.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampokonserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e Katetut jvk
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina
sijoitukset
Pitkäaikaiset
senior-lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä %
Tanska 2 214 7 332 168 2 721 32,3 %
Ruotsi 1 506 40 474 175 2 195 26,0 %
Norja 303 361 311 974 11,6 %
Suomi 39 310 269 161 778 9,2 %
Ranska 153 233 15 401 4,8 %
Yhdysvallat 331 331 3,9 %
Iso-Britannia 134 144 278 3,3 %
Kanada 64 131 195 2,3 %
Alankomaat 159 32 192 2,3 %
Australia 45 37 82 1,0 %
Sveitsi 5 70 75 0,9 %
Islanti 61 61 0,7 %
Saksa 50 50 0,6 %
Espanja 37 37 0,4 %
Belgia 33 33 0,4 %
Itävalta 21 21 0,2 %
Bermuda 3 8 11 0,1 %
Yhteensä 4 175 644 2 745 871 8 435 100,0 %

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e Katetut jvk
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior
lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä %
Ruotsi 1 776 191 566 169 2 702 32,1 %
Tanska 1 863 79 315 162 2 419 28,7 %
Suomi 52 750 275 125 1 202 14,3 %
Norja 338 384 319 1 041 12,4 %
Ranska 249 133 5 388 4,6 %
Yhdysvallat 2 179 181 2,2 %
Alankomaat 92 21 113 1,3 %
Islanti 60 2 62 0,7 %
Sveitsi 52 52 0,6 %
Kanada 51 51 0,6 %
Irlanti 47 47 0,6 %
Iso-Britannia 41 41 0,5 %
Australia 36 36 0,4 %
Itävalta 20 20 0,2 %
Saksa 18 18 0,2 %
Espanja 15 15 0,2 %
Belgia 15 15 0,2 %
Uusi-Seelanti 11 11 0,1 %
Bermuda 7 7 0,1 %
Yhteensä 4 028 1 271 2 310 811 8 420 100,0 %

Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille (sisältäen ylikansalliset julkiset laitokset), mikä voidaan nähdä taulukoista

Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni 31.12.2024 ja 31.12.2023. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.

Korkosijoitukset julkiselle sektorille

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e Valtiot Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi 415 96 511
Norja 72 397 470
Ylikansalliset julkiset laitokset 313 313
Yhdysvallat 122 122
Iso-Britannia 87 87
Saksa 56 56
Suomi 14 25 39
Yhteensä 711 80 806 1 597

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e Valtiot Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi 421 131 552
Norja 391 391
Ylikansalliset julkiset laitokset 6 191 197
Yhdysvallat 46 46
Saksa 46 46
Suomi 25 25
Tanska 7 7
Yhteensä 473 77 713 1 264

Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2024 lopussa 1 520 miljoonaa euroa (1 474).

Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten osakkeiden osuus oli 46 prosenttia kaikista osakkeista. Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -graafeissa

Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Osakerahastot ja ETF:t on pilkottu maantieteellisiin luokkiin rahastojen alla olevien sijoitusten mukaan sekä raportointivuoden että vertailuvuoden osalta.

TILINPÄÄTÖS 2024 251

Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla.

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2024

Liikkeeseenlaskija Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus
omaisuu
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko
sijoitukset:
Muut
jvk-lainat
Osake
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank 1 174 7 % 204 788 181 1
Nykredit Association 897 5 % 815 82
Swedbank 658 4 % 546 112
Svenska Handelsbanken 582 3 % 40 451 91
Realcredit Danmark 558 3 % 558
Ruotsi 511 3 % 511
Norja 472 3 % 472
NOBA 433 3 % 9 424
Jyske Bank 299 2 % 226 73
Danske Bank 223 1 % 34 15 174 1
10 suurinta keskittymää yhteensä 5 808 35 % 278 3 399 1 704 424 2
Muut 10 919 65 %
Sijoitusomaisuus yhteensä 16 727 100 %

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2023

Liikkeeseenlaskija Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus
omaisuu
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko
sijoitukset:
Muut
jvk-lainat
Osake
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank 959 6 % 284 489 183 2
Svenska Handelsbanken 814 5 % 108 622 83
Swedbank 713 4 % 589 124
Nykredit Realkredit A/S 598 3 % 598
Realcredit Danmark 592 3 % 592
Ruotsi 552 3 % 552
NOBA 471 3 % 46 425
Skandinaviska Enskilda Banken 439 3 % 252 22 164 2
Danske Bank 429 2 % 251 24 152 1
Norja 391 2 % 391
10 suurinta keskittymää yhteensä 5 958 35 % 896 2 936 1 696 425 5
Muut 11 202 65 %
Sijoitus-omaisuus yhteensä 17 160 100 %

Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2024

Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Vattenfall AB BB+ 60 0,4 % NOBA * 424 21,8 %
Pohjolan Voima Oy NR 32 0,2 % Nexi S.p.A. ** 156 8,0 %
Campus Byen A/S NR 29 0,2 % Volvo 148 7,6 %
Swedavia AB NR 29 0,2 % ABB 88 4,5 %
Visma AS NR 28 0,2 % Nederman Holding 66 3,4 %
Hexagon AB NR 24 0,2 % Veidekke 61 3,1 %
Sanoma Oyj NR 22 0,2 % Autoliv Inc 57 2,9 %
Altera Shuttle NR 21 0,1 % Telia Company 43 2,2 %
Granite Debtco 9 Ltd NR 20 0,1 % Husqvarna 40 2,1 %
Ica Gruppen AB NR 20 0,1 % Beijer AB 32 1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä 286 1,9 % 10 suurinta keskittymää yhteensä 1 116 57,4 %
Muut korkosijoitukset 14 494 98,1 % Muut osakesijoitukset 828 42,6 %
Korkosijoitukset yhteensä 14 780 100,0 % Osakesijoitukset yhteensä 1 944 100,0 %
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista

* Vaikka NOBA ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2023

Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Saab NR 56 0,4 % NOBA* 425 19,3 %
NOBA NR 46 0,3 % Saxo Bank* 302 13,7 %
ALM Equity NR 38 0,3 % Volvo 180 8,2 %
Ellevio Holding 1 AB NR 35 0,2 % Nexi S.p.A.** 149 6,8 %
Visma Group Holding NR 35 0,2 % ABB 86 3,9 %
Altera Infrastructure Holdings LLC NR 30 0,2 % Autoliv Inc 64 2,9 %
Swedavia NR 30 0,2 % Husqvarna 59 2,7 %
Campus Byen A/S NR 29 0,2 % Nederman Holding 56 2,6 %
Resource Group TRG NR 27 0,2 % Veidekke 46 2,1 %
Huhtamaki BB+ 25 0,2 % Volvo Cars 38 1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä 351 2,4 % 10 suurinta keskittymää yhteensä 1 405 63,8 %
Muut korkosijoitukset 14 031 97,6 % Muut osakesijoitukset 797 36,2 %
Korkosijoitukset yhteensä 14 382 100,0 % Osakesijoitukset yhteensä 2 202 100,0 %

* Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .

Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus, ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.

Keskittymät koko taseen tasolla

Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla.

Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.

Markkinariskit If konsernissa

Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 10 704 miljoonaa euroa (11 156). Pääosa korkosijoituksista kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat 49,4 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin keskittymä on kiinteistöalalla ollen 4,7 prosenttia.

Markkinariskin yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja on määritelty Riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään sijoitustoimien riskien alarajoilla sijoituspolitiikassa ja valuuttariskipolitiikassa. Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Se asettaa ohjaavat periaatteet, esimerksiksi varovaisen

sijoittamisen periaate, tietyt riskirajoitukset ja päätöksenteon rakenteen sijoitusten hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisää yhtenäisyyttä yleisesti Sampo-konsernissa. Sijoituskontrollikomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä.

Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt.

Taseen markkinariskit

Tasehallinnan riskit

Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALMriski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.

Korkoriski

Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin.

Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta kappaleessa Vakuutusriskit.

Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen johtuu pääasiassa korkosijoituksista.

Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2024 2,5 vuotta (2,4). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2).

Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.

Valuuttariski

If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. If altistuu pääosin transaktiovaluuttariskille muissa valuutoissa tehdyn vakuutustoiminnan vuoksi. Lisäksi sijoituspäätökset aiheuttavat valuutta-altistumia. Valuuttariski on vähentynyt vuoden 2023 loppuun verrattuna.

Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2024

Kotivaluutta SEK (EUR milj.) EUR USD JPY GBP SEK NOK DKK Muut Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta -3 225 -156 0 -93 13 -2 332 -1 163 -32 -6 989
Sijoitukset 3 261 480 0 68 97 1 930 53 1 5 889
Johdannaiset -117 -323 12 20 -109 354 976 7 820
Transaktioriskipositio, netto -82 1 12 -5 1 -49 -134 -25 -280
Herkkyys: SEK -10 % -8 0 1 0 0 -5 -13 -2 -28

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2023

Yhteensä,
Kotivaluutta SEK (EUR milj.) EUR USD JPY GBP SEK NOK DKK Muut netto
Vakuutustoiminta -3 255 -180 0 -49 37 -2 233 -1 114 -29 -6 823
Sijoitukset 3 091 319 0 24 113 1 869 187 0 5 604
Johdannaiset 117 -123 5 22 -168 350 916 22 1 141
Transaktioriskipositio, netto -47 15 5 -4 -18 -13 -11 -7 -79
Herkkyys: SEK -10 % -5 2 0 0 -2 -1 -1 -1 -8

Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.

Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa.

Likviditeettiriski

Ifissä likviditeettiriskiä ei pidetä olennaisena, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Riskiä hallitaan Sijoituspolitiikassa asetettujen periaatteiden mukaisesti. Yleisesti Ifin likviditeettipositio on vahva sekä saatavuuden että maturiteetin kannalta.

Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin. Rahoitusvarojen käytettävissä olevaa likviditeettiä eli sitä osaa varoista, joka voidaan muuttaa rahaksi tiettynä ajankohtana, analysoidaan ja siitä raportoidaan jatkuvasti Riskikomitealle.

Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 3,4 vuotta (3,2).

Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2024

Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
Kirjanpitoarvo, Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo
yhteensä
perustuvaa
eräpäivää
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2025 2026 2027 2028 2029 2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat 10 848 1 353 9 495 1 434 1 850 2 524 1 577 1 129 1 945 3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 10 838 1 353 9 484 1 423 1 850 2 524 1 577 1 129 1 945 3
Valuuttajohdannaiset 11 11 11
Sattuneen vahinkotapahtuman vara 659 659 424 131 52 23 11 18 1
Rahoitusvelat -482 -1 -481 -323 -134 -27
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -462 -1 -461 -305 -134 -27
Valuuttajohdannaiset -19 -19 -18
Vuokrasopimusvelat -125 -125 -27 -24 -20 -17 -16 -44
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 445 -6 445 -2 606 -789 -475 -339 -265 -1 209 -762

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2023

Milj. e Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
Kirjanpitoarvo, Kassavirrat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
perustuvaa
eräpäivää
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2024 2025 2026 2027 2028 2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat 11 296 1 485 9 812 1 605 1 835 2 142 2 561 1 400 1 487
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
11 275 1 485 9 791 1 585 1 835 2 142 2 561 1 400 1 487
Koronvaihtosopimukset 2 2 2
Valuuttajohdannaiset 19 19 19
Sattuneen vahinkotapahtuman vara 527 527 328 108 44 19 11 18 1
Rahoitusvelat -550 -550 -402 -31 -137
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -492 -492 -344 -31 -137
Valuuttajohdannaiset -58 -58 -58
Vuokrasopimusvelat -148 -148 -27 -26 -23 -20 -14 -47
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 443 -6 443 -2 483 -794 -471 -339 -262 -1 301 -795

Markkinariskit Topdanmarkissa

Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.

Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että markkinariskit eivät vaaranna vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa.

Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa.

Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.

Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne

aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista.

Sijoitusallokaatio

Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä.

Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja arvonmuutokseen.

Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja, niihin sijoitetaan ETF:n kautta, ja niiden osuus on pieni koko salkusta.

Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin.

Taseen markkinariski

Korkoriski

Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vakuutusten korvausvastuut.

Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitumattomina voittoina tai tappioina.

Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorkokäyrää, joka perustuu markkinakorkokäyrään.

Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa.

Osakeriski

Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen.

Kiinteistöriski

Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä olevaan kiinteistöön Ballerupissa. Kiinteistö arvostetaan Tanskan kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Spread riski

Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille altistuminen on vähäistä.

Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin lähde SCR:llä mitattuna

Valuuttariski

Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta.

Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka

muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon.

Inflaatioriski

Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.

Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista. Pääomitustekijöiden inflaatioherkkyyttä ei ole suojattu.

Likviditeettiriski

Topdanmarkilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.

Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Topdanmark, 31.12.2024

Kirjanpitoarvo ilman Kirjanpitoarvo Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä sopimuksellista
eräpäivää
sopimukseen perustuva
eräpäivä
2025 2026 2027 2028 2029 2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat 2 278 2 278 668 485 347 314 211 374 142
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
2 276 2 276 668 485 347 314 211 373 142
Koronvaihtosopimukset 2 2 0 0 0 0 0 1 0
Valuuttajohdannaiset 0 0 0
Sattuneen
vahinkotapahtuman vara
73 73 52 9 5 3 2 4 0
Rahoitusvelat -348 -175 -172 -9 -103 -60 -2 -2 -18 -2
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-323 -175 -148 -7 -101 -57
Koronvaihtosopimukset -25 -25 -2 -2 -2 -2 -2 -18 -2
Valuuttajohdannaiset 0 0 0
Vuokrasopimusvelat
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu
vakuutukseen liittyvä
maksettava
-1 596 -1 596 -606 -261 -175 -124 -90 -306 -169

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Topdanmark, 31.12.2023

Kirjanpitoarvo ilman Kirjanpitoarvo Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä sopimuksellista
eräpäivää
sopimukseen perustuva
eräpäivä
2024 2025 2026 2027 2028 2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat 1 861 1 861 420 424 321 170 166 505 113
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 859 1 859 420 424 321 170 166 504 113
Koronvaihtosopimukset 1 1 0 0 0 0 0 1 0
Valuuttajohdannaiset 0 0 0
Sattuneen
vahinkotapahtuman vara
79 79 58 9 4 3 2 4 0
Rahoitusvelat -299 -128 -172 -10 -9 -102 -59 -1 -21 -1
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-275 -128 -148 -9 -7 -101 -57
Koronvaihtosopimukset -24 -24 -1 -2 -1 -1 -1 -21 -1
Valuuttajohdannaiset 0 0 0
Vuokrasopimusvelat
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu
vakuutukseen liittyvä
maksettava
-1 582 -1 582 -603 -249 -183 -118 -87 -303 -184

Markkinariskit Hastings-konsernissa

Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa osakesijoituksille.

Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 2 263 miljoonaa euroa (1 680). Sijoituksista kohdentui korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 60 prosenttia, rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 15 prosenttia,

valtion obligaatioihin 18 prosenttia ja huonomman luottoluokituksen yrityslainoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 6 prosenttia.

Sijoitusallokaatio

Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja.

Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin.

Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.

Korkoriski

Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat yhtenäiset niin pitkälle kuin mahdollista, ja täten korkoriski alentuu. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Likviditeettiriski

Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti. Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa sijoituksissa.

Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta Advantagen vastuiden täyttyminen varmistetaan myös vastaisuudessa.

Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan

arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin ostoja myyntikurssin erotuksiin.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2024

Kirjanpitoarvo ilman Kirjanpitoarvo Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo
yhteensä
sopimuksellista
eräpäivää
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2025 2026 2027 2028 2029 2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat 2 263 438 1 825 438 497 373 391 103 13 11
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
2 263 438 1 825 437 497 373 391 103 13 11
Valuuttajohdannaiset 0 0 0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara 1 537 1 537 409 264 225 64 99 169 307
Rahoitusvelat -355 -355 -22 -85 -305
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-354 -354 -21 -85 -305
Koronvaihtosopimukset -1 -1 -1
Valuuttajohdannaiset -0 -0 -0
Vuokrasopimusvelat -5 -5 -3 -1 -0 -0 -0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-2 683 -2 683 -908 -493 -390 -154 -151 -227 -358

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2023

Kirjanpitoarvo ilman
Kirjanpitoarvo
Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo
yhteensä
sopimuksellista
eräpäivää
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2024 2025 2026 2027 2028 2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat 1 869 704 1 165 143 341 349 179 154
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 869 704 1 165 143 341 349 179 154
Sattuneen vahinkotapahtuman vara 1 333 1 333 349 236 183 61 96 169 240
Rahoitusvelat -187 -187 -73 -71 -43
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-185 -185 -71 -71 -43
Koronvaihtosopimukset -2 -2 -2
Vuokrasopimusvelat -10 -10 -6 -3 -1 -0 -0 -0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-2 125 -2 125 -670 -404 -302 -127 -137 -211 -275

Vastapuoliriskit If-konsernissa

Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenvakuutussaamiset ja sijoitukset. Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska

vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen.

Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski

Erittely jälleenvakuutus- ja poolisaamisista on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa ei ole mukana 220 miljoonan euron (206) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin.

Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

31.12.2024 31.12.2023
Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e %
AAA — % — %
AA+ - A- 633 100 % 450 100 %
BBB+ - BBB- — % — %
BB+ - C — % — %
D — % — %
Luokittelematon — % — %
Yhteensä 633 100 % 450 100 %

Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien hyväksynnässä.

Sijoituksiin liittyvä vastapuoliriski

Ennen sijoittamista mahdolliset sijoitukset analysoidaan perusteellisesti. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta ja tulevaisuudennäkymiä arvioidaan yhdessä mahdollisten vakuuksien sekä sijoituksen rakenteellisten yksityiskohtien kanssa. Sisäiset riski-indikaattorit ovat tärkeitä tekijöitä arvioinnissa, vaikka huomioidaan myös makrotaloudellinen ympäristö, markkinatrendit sekä analyytikoiden ulkoiset mielipiteet ja luokituslaitosten luottoluokitukset. Lisäksi salkun kehitystä ja vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti.

TILINPÄÄTÖS 2024 264

Vastapuoliriskit Topdanmarkissa

Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutusettä sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa.

Jälleenvakuutus

Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken.

Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy turvaohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet.

Sijoitukset

Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista.

Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.

Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa

Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.

Jälleenvakuutusvastapuoliriski

Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennettäessä. Advantage hallinnoi jälleenvakuutusohjelmaa, joka koostuu sekä pääomittamattomasta Excess of Loss- että Quota Share -suojista. Vuonna 2024 Advantagen ajoneuvo-vakuutusten omapidätystaso oli nettona kaksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko, ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 17,5 miljoonaa Englannin puntaa (noin 21,1 miljoonaa

euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2024 Advantagen hallitus säilytti liikenteen Quota Share osallistumisen 30 prosentissa. Advantagen jälleenvakuutusstrategia tarkistetaan edelleen linjaan riskinottohalukkuuden kanssa.

Jälleenvakuutussaamiset

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

2024 2023
Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e %
AAA — % — %
AA 1 232 65 % 1 031 63 %
A 664 35 % 608 37 %
BBB — % 2 0 %
Alle BBB — % — %
Luokittelematon — % — %
Yhteensä 1 896 100 % 1 640 100 %

Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten, että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii:

  • Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan
  • Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia alentaakseen vastapuoliriskiä
  • Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle, että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta uudelleenjärjestellään.
  • Historiallisesti Advantage on pyrkinyt lisäämään jälleenvakuutuskumppaneiden määrää paneeleissaan helpottaakseen tuoteriskin ja jälleenvakuutuskapasiteetin kasvua markkinoilta.

Pääomitus

Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistajaarvon luomista.

Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen.

Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä.

Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet.

Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet

Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa. Sammolla on edelleen kaksi pääomasijoitusta emoyhtiön taseessa, jotka osaltaan myös vaikuttavat konsernin pääomavaateeseen.

Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement, SCR).

Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit:

  • Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana
  • Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
  • Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.

Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Tytäryhtiöiden raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja tytäryhtiöiden euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta

konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin tytäryhtiö myydään.

Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiötasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat konsernin yhtiöiden voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset.

Sampo Oyj:n rooli

Sampo Oyj on konsernin emoyhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.

Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen emoyhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:lla oli 7 431 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 7 989 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa 954 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 491 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 3,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.

Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta.

Taserakenne

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Milj. e 31.12.2024 31.12.2023
Vastaavaa yhteensä 10 508 7 970
Käteiset varat 626 1 352
Sijoitukset 2 408 980
Muut sijoitukset 3 3
Korkosijoitukset 1 826 101
Osakkeet ja osuudet 580 876
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
7 431 5 618
Sijoitukset tytäryrityksissä 7 431 5 618
Muut varat 44 20
Milj. e 31.12.2024 31.12.2023
Vastattavaa yhteensä 10 508 7 970
Pitkäaikainen vieras pääoma 954 959
Joukkovelkakirjalainat 954 959
Pääomalainat 1 491 1 490
Oma pääoma 7 989 5 445
Sidottu oma pääoma 98 98
Voitonjakokelpoiset varat 7 891 5 347
Muut velat 75 76

Taulukon luvut ovat IFRS:n mukaisia ja sisältävät keskinäisen lainasaamisen Ifiltä.

Sammolla oli likviditeettiä 626 miljoonaa euroa (1 352) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että suurimmalla osalla sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

31.12.2024 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2025 2026 2027 2028 2029 2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat 1 307 828 479 395 2 2 30 36 29
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 307 828 479 395 2 2 30 36 29
Rahoitusvelat -2 520 -2 520 -232 -58 -59 -475 -551 -1 481
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -2 495 -2 495 -229 -59 -59 -456 -551 -1 481
Koronvaihtosopimukset -25 -25 -2 1 -19
Vuokrasopimusvelat -1 -1 -1

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

31.12.2023 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat
Milj. e Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2024 2025 2026 2027 2028 2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat 2 325 1 623 702 617 14 2 2 30 65 0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 2 325 1 623 702 617 14 2 2 30 65 0
Rahoitusvelat -2 527 -2 527 -72 -223 -59 -59 -475 -2 032
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -2 507 -2 507 -70 -223 -59 -59 -461 -2 032
Koronvaihtosopimukset -20 -20 -2 0 0 0 -14 0
Vuokrasopimusvelat -2 -2 -1 1

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tuloslaskelma
272
Sampo Oyj:n tase 273
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma 274

Sampo Oyj:n tuloslaskelma

Milj. e Liite 1–12/2024 1–12/2023
Liikevaihto 2 1
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -17 -14
Henkilösivukulut
Eläkekulut -2 -2
Muut henkilösivukulut -3 -3
Liiketoiminnan muut kulut 1 -21 -39
Liikevoitto -42 -57
Rahoitustuotot ja -kulut 3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 768 1 039
Tuotot muista osuuksista 23
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 12
Muilta 26 23
Muut tuotot ja kulut sijoituksista 1 130 -9
Muut korkotuotot 30 37
Korkokulut ja muut rahoituskulut -74 -95
Valuuttatulos 14 3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 863 963
Tilikauden verot 0 0
Tilikauden voitto 1 862 963

Sampo Oyj:n tase

Milj. e Liite 2024 2023
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet 1 1
Aineelliset hyödykkeet 3 3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 7 448 5 635
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 1 725
Muut osakkeet ja osuudet 5 524 876
Muut sijoitukset 6 479 706
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset 7 25 20
Siirtosaamiset 8 18 2
Rahat ja pankkisaamiset 248 747
Vastaavaa yhteensä 10 469 7 990
Milj. e Liite 2024 2023
Vastattavaa
Oma pääoma 9,10
Osakepääoma 98 98
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 3 527 1 527
Muut rahastot 273 273
Edellisten tilikausien voitto 2 189 2 604
Tilikauden voitto 1 862 963
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 12
Joukkovelkakirjalainat 792 959
Pääomalainat 1 491 1 490
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat 162
Muut velat 2 5
Siirtovelat 11 72 71
Vastattavaa yhteensä 10 469 7 990

Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 1 863 963
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -18 9
Muut oikaisut1 -1 118 -14
Oikaisut yhteensä -1 136 -5
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset 529 341
Muut varat 47 11
Yhteensä 576 351
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat -2 -2
Muut velat 4 1
Maksetut korot -66 -72
Maksetut tuloverot 0 0
Yhteensä -65 -73
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 238 1 237
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -356 -108
Investointeihin käytetyt nettorahavarat -356 -108
Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot -903 -1 321
Omien osakkeiden hankinta -475 -555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -2 -334
Saadut konserniavustukset 29
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -1 380 -2 180
Rahavirrat yhteensä -499 -1 051
Rahavarat tilikauden alussa 747 1 798
Rahavarat tilikauden lopussa 248 747
Rahavarojen nettomuutos -499 -1 051

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Saadut korot 54 63
Maksetut korot -66 -72
Saadut osingot 768 1 062

1Muut oikaisut sisältävät Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankintaan sekä Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyviä eriä.

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista................................................ 276 Liitetiedot.................................................................... 278 1 Liiketoiminnan muut kulut................................... 278 2 Tilintarkastajan palkkiot....................................... 278 3 Rahoitustuotot ja -kulut ...................................... 278 4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä ............ 278 5 Muut osakkeet ja osuudet................................... 278 6 Muut sijoitukset ...................................................... 279 7 Muut saamiset ......................................................... 279 8 Siirtosaamiset.......................................................... 279 9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma ......................................................... 280 10 Osakepääoma ....................................................... 281 11 Siirtovelat ................................................................. 281 12 Pitkäaikainen vieras pääoma............................ 281 13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat............ 281 14 Eläkevastuut .......................................................... 281 15 Vuokravastuut ....................................................... 281 16 Muut vastuut ja sitoumukset............................ 281 17 Henkilöstön lukumäärä....................................... 281 18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ......................................................................... 282 19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut .............. 282 20 Osakeomistukset................................................. 283

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.

Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti noudattaen myös muita tilinpäätöksen laatimiselle asetettuja säännöksiä.

Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankinta ja myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tätä seurannut pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28.

Julkisessa vaihtotarjouksessa vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Lunastusmenettelyssä jäljellä olleiden vähemmistöosakkeiden hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä.

Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisten osakkeiden hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Hankinnasta suoraan aiheutuneet transaktiokustannukset on aktivoitu hankittujen osakkeiden tasearvoon.

Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti.

Markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holding:in osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa.

Osittaisjakautuminen 2023

Sampo-konsernin varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen. Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet, yhteensä 538 miljoonaa euroa, siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Lainasaamisen kirjaamisella oli 102 miljoonan vaikutus emoyhtiön vertailukauden omaan pääomaan.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena.

Sijoitukset

Sampo Oyj:ssa sijoitukset arvostetaan noudattaen kirjanpitolain 5.2 pykälää, ja ne ovat osa pysyviä vastaavia. Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon. Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä arvonalentumisesta ja käyvän arvon arvioidaan olevan pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan arvonalennus tulosvaikutteisesti. Arvonalentumiskirjausta ei voida peruuttaa.

Johdannaisinstrumentit

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluksi ja taseeseen velkana. Positiivista erotusta ei kirjata.

Lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin tilikaudelle kuuluvat korkotuotot ja -kulut sekä johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja -tappiot.

Mikäli koronvaihtosopimusta tai koron- ja valuutanvaihtosopimusta on käytetty erillislainan tai vastaavan tase-erän suojaamiseen, jolloin muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, kirjataan järjestelystä tuloslaskelmaan rahoituskulujen nettomäärä, joka on kiinteän koron suuruinen. Myös mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutukset kirjataan järjestelystä nettomääräisesti. Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen, suojauslaskentaa ei noudateta.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.

Sijoitustoiminnan tuotot ja -kulut

Sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin kirjataan tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä, tilikaudelle kohdistuvat korkotuotot ja -kulut sijoituksista sekä johdannaissopimuksista, sijoituksista toteutuneet myyntivoitot ja tappiot, johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot sekä sijoituksista kirjattava arvonalentumiset.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.

Verot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä 34.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

1 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Vuokrakulut -1 -1
IT kulut -3 -1
Ulkopuoliset palvelut -10 -28
Muut henkilöstökulut -1 -1
Muut kulut -5 -7
Yhteensä -21 -39

Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.

2 Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa 1–12/2024 1–12/2023
Tilintarkastuspalkkiot -450 -1 166
Kestävyysraportoinnin varmennus -137
Muut palkkiot -204 -53
Yhteensä -791 -1 219

Vuoden 2023 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös IFRS 17 -siirtymään liittyneet palkkiokulut.

3 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e 1–12/2024 1–12/2023
Saadut osingot 768 1 062
Korkotuotot 67 60
Korkokulut -68 -72
Myyntivoitot 1 199
Valuuttatulos 14 3
Muut -74 -32
Yhteensä 1 905 1 020

Myyntivoitot koostuvat Topdanmark A/S osakkeiden myynnistä If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle, yhteensä 1 180 miljoonaa euroa, ja Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnistä, yhteensä 18 miljoonaa euroa.

4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. e 2024 2023
Hankintameno tilikauden alussa 100
Lisäykset 1 725
Vähennykset -100
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 725

Osana Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiä Sampo myönsi If Holdingille yhteismäärältään 1 724 miljoonan euron lainan, joka koostui euromääräisestä 862 miljoonan osuudesta sekä Tanskan kruunumääräisestä 6 432 miljoonan osuudesta (noin 862 miljoonaa euroa).

Vertailukaudella 2023 osittaisjakautumisen yhteydessä Mandatum lunasti takaisin liikkeeseen laskemansa pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 miljoonan euron lainan. Pääomalaina oli kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n omistuksessa.

5 Muut osakkeet ja osuudet

Milj. e 2024 2023
Hankintameno tilikauden alussa 876 961
Lisäykset 7
Vähennykset -352 -92
Hankintameno tilikauden lopussa 524 876

Hankintamenon vähennykset tilikaudella sisältävät Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnin, yhteensä 284 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin 68 miljoonan euron pysyväksi katsottu arvonalennus H&F Evergood Partners SA:n pääomarahastoon.

Vertailukaudella 2023 Sampo Oyj myi rahoitusvaroja Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia.

6 Muut sijoitukset

Milj. e 2024 2023
Hankintameno tilikauden alussa 706 696
Lisäykset 1 659 2 325
Vähennykset -1 886 -2 315
Hankintameno tilikauden lopussa 479 706
8 Siirtosaamiset
-- ------------------ -- --
Milj. e 2024 2023
Siirtyvät korot 15 2
Muut 3 0
Yhteensä 18 2
Milj. e 2024 2023
Joukkovelkakirjalainat 75 15
Markkinaraha 303 590
Lainasaaminen 101 101
Yhteensä 479 706

Lainasaaminen koostuu vuoden 2023 osittaisjakautumisen seurauksena yleisvelkojen kohdentamiseksi kirjatusta saamisesta Mandatum Oyj:ltä .

Milj. e 2024 Käypä arvo 2023 Käypä arvo
Johdannaissopimukset Kohde
etuuden
nimellis
arvo
Saamiset Velat Kohde
etuuden
nimellis
arvo
Saamiset Velat
Kaupankäyntitarkoi
tuksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 85 25 89 20
Yhteensä 85 25 89 20

7 Muut saamiset

Milj. e 2024 2023
Muut 25 20
Yhteensä 25 20

Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 25 (20) miljoonaa euroa.

9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

Sidottu pääoma
Milj. e Osakepääoma Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023 98 1 527 273 4 916 6 814
Osingonjako -1 321 -1 321
Omien osakkeiden hankinta -555 -555
Osittaisjakautuminen -539 -539
Lainasaamisen osittaisjakautumisessa 102 102
Tilikauden voitto 963 963
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 98 1 527 273 3 567 5 465
Sidottu pääoma Vapaa pääoma
Milj. e Osakepääoma Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024 98 1 527 273 3 567 5 465
Osingonjako -903 -903
Omien osakkeiden hankinta -475 -475
Suunattu osakeanti 2 000 2 000
Tilikauden voitto 1 862 1 862
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 98 3 527 273 4 051 7 949

Osana julkista vaihtotarjousta Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. e 2024 2023
Emoyhtiö
Tilikauden voitto 1 862 963
Kertyneet voittovarat 2 189 2 604
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 3 527 1 527
Muut rahastot 273 273
Yhteensä 7 851 5 367

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

10 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 25 Oma pääoma.

11 Siirtovelat

Milj. e 2024 2023
Siirtyvät korot 28 29
Johdannaiset 25 20
Muut 19 23
Yhteensä 72 71

Johdannaisista on esitetty lisätietoja liitteessä 8.

12 Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. e 2024 2023
Joukkovelkakirjalainat 792 959
Pääomalainat 1 491 1 490
Yhteensä 2 283 2 449

Lisätietoja konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2024 tai 2023 taseessa laskennallista verovelkaa tai -saamista.

14 Eläkevastuut

Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.

15 Vuokravastuut

2024 2023
1
1
2
1
15
16

Raportointikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan kymmenvuotisen vuokrasopimuksen uusista toimitiloista.

16 Muut vastuut ja sitoumukset

Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7).

17 Henkilöstön lukumäärä

2024
Tilikaudella
keskimäärin
2023
Tilikaudella
keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö 61 54
Osa-aikainen henkilöstö 1
Määräaikainen henkilöstö 4
Yhteensä 65 55

18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa 2024 2023
Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson 4 257 3 139
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen 235 228
Christian Clausen 104 101
Fiona Clutterbuck 107
Georg Ehrnrooth 104 107
Jannica Fagerholm 164 159
Johanna Lamminen 45
Steve Langan 111 107
Risto Murto 104 101
Markus Rauramo 111 101
Annica Withchard 111 107
Astrid Stange 111

Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 6 482,75 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 758,66 euroa puheenjohtajan ja 4 724,09 euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).

19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut

Tuhatta euroa Lisäeläketurva Lakisääteinen
eläke
Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet
eläkekulut
Konsernijohtaja1 905 615 1 520
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2 74 74
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3 186 186
Yhteensä 1 165 615 1 780

1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti.

2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

20 Osakeomistukset

2024 2023
Yhtiön nimi Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB,
Tukholma, Ruotsi
100,00 4 820 100,00 1 886
Vahinkovakuutustoiminta
Topdanmark A/S, Kööpenhamina,
Tanska
48,92 1 122
Vahinkovakuutustoiminta
Hastings Group (Consolidated) Ltd,
Lontoo, Iso-Britannia
100,00 2 627 100,00 2 627

Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.

Tilikaudella Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja myynnistä löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28.

Osana Topdanmarkin osakkeiden myyntiä Sampo Oyj myönsi If Holdingille lisäpääomitusta 2 934 miljoonaa euroa. If Holding käytti lisäpääomituksen kattamaan osan Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntihinnasta. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holdingin osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa.

Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025

Sampo Oyj

Hallitus

Christian Clausen Georg Ehrnrooth Jannica Fagerholm

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Tilintarkastuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja emoyhtiön liitetiedossa 2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 18 ja 19 tilinpäätöksessä. Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on
12 286 miljoonaa euroa (31.12.2023: 11 716 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
raportoimattomat korvaukset.
Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT
tulevista korvausmenoista. kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä laskennassa käytetyt syöttötiedot.
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa
kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta
kannalta keskeinen seikka. tilinpäätöksessä.
Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
sekä liitetiedot 12-14 tilinpäätöksessä. kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
asianmukaisuuden arviointi.
Konsernin rahoitusvarat, 16 090 miljoonaa euroa (2023: 15 757 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista. Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1 periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2 vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten
analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3 saatavilla olevan informaatioon.
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
kannalta keskeinen seikka. käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KHT

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n (0142213-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti ("kestävyysselvitys") tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

  • kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
  • kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EUtaksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Sampo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Sampo Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti ("kestävyysselvitys") on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme ei kata kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyhtiöistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

  • kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
  • siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
  • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavaa:

  • Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
  • Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
  • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
  • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
  • Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRSstandardien vaatimukset olennaisilta osin.
  • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KRT

-

-

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.