Boreo Oyj

Environmental & Social Information • Mar 13, 2025

BOREO 2024 vastuullisuus tilinpäätös HALLINNOINTI-

hallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 2024

SELVITYKSET

sisällysluettelo

boreo 2024	3
Boreo lyhyesti	4
Toimitusjohtajan katsaus	5
Liiketoimintamalli	6
vastuullisuus	10
hallituksen toimintakertomus	29
tilinpäätös	39
Konsernintilinpäätös, IFRS	40
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	40
Konsernin tase	41
Konsernin rahavirtalaskelma	42
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	43
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet	44
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	54
Konsernitilinpäätöksen avainluvut	75
Avainlukujen laskentakaavat	76
Tietoa Boreo Oyj:n osakkeista	77
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	79
Emoyhtiön tuloslaskelma	79
Emoyhtiön tase	80
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	81
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	82
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	83
hallituksen esitys jakokelpoisten voittovarojen käyttämisestä	89
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	90
tilinpäätösmerkintä	91
Tilintarkastuskertomus	92
hallinnointiselvitykset	96
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	97
Palkitsemisraportti	104

BOREO 2024

Vuonna 2024 konserniin kuului 22

teollisuusyritystä, joissa työskenteli 336

liiketoiminta-alueeseen: Elektroniikka ja

ammattilaista seitsemässä maassa. Yhtiöt ovat erikoistuneet lisäarvoa tuottavaan jakeluun, kevyeen valmistukseen ja kokoonpanoon sekä omien tuotteiden valmistukseen.

1.1.2024 alkaen yhtiöt on organisoitu kahteen

Boreo LYHYESTI

Boreo on erinomaisten yrittäjämäisten yhtiöiden pitkäaikainen omistaja

336 työntekijää

22 yritystä portfoliossa

Tekninen kauppa. 134 M€ liikevaihto 2024

6.8 M€ operatiivinen liikevoitto 2024

2.8X nettovelka / operatiivinen käyttökate Q424

toimitusjohtajan katsaus

Hyvät Boreon ystävät,

Vuosi 2024 oli haastavin Boreon viisivuotisessa historiassa. Sen sijaan, että olisimme allokoineet resursseja yritysostoihin ja orgaaniseen kasvuun, keskityimme kannattavuuden turvaamiseen, kassavirran vahvistamiseen ja konsernin taseen hallintaan. Haasteet jatkuivat Suomen ja Baltian markkinoilla, ja koska portfoliomme on keskittynyt näille markkinoille, suoriutumisemme jäi sekä omista odotuksistamme että näiden markkinoiden potentiaalista.

Vuoden 2024 alussa päivitimme strategiaamme ja käynnistimme toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on palauttaa yritys kasvupolulle. Onnistuneiden kustannussäästötoimenpiteiden ja valikoitujen orgaanisten kasvuinvestointien ansiosta onnistuimme muuttamaan suuntaa vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihtomme kasvoi useiden haastavien vuosineljännesten jälkeen. Haluankin kiittää koko organisaatiotamme ponnisteluista näiden vaikeiden aikojen läpi. Olen iloinen siitä, että sopeuduimme nopeasti heikkoihin markkinaolosuhteisiin ja saavutimme haasteista huolimatta kohtuullisen kannattavuuden sekä erinomaisen kassavirran.

Viimeaikaisista haasteista huolimatta suhtaudumme tulevaisuuden mahdollisuuksiin luottavaisesti ja uskomme vahvasti liiketoimintamalliimme sekä kykyymme luoda arvoa pitkällä aikavälillä. Hajautetun toimintamallimme perusta on vahva, ja olen ylpeä siitä työstä, jota olemme tehneet viime vuosina. Syksystä 2020 lähtien toteutetut yritysostot ovat tuottaneet kohtuullisen noin 15 prosentin tuoton, mikä osoittaa kykymme allokoida pääomaa tehokkaasti ja muovata portfoliotamme parempilaatuiseksi.

Vaikkakaan yhtiön nykytilanne ei ole optimaalinen, pitkän aikavälin tavoitteemme ja suunnitelmamme niiden saavuttamiseksi ovat selkeät. Koska pidämme vahvoja katteita ja korkeaa pääoman tuottoa olennaisina tekijöinä menestyvälle pitkän aikavälin yrittäjämäisten yhtiöiden omistajalle, jatkamme työtä portfoliomme laadun parantamiseksi ja tavoitteenamme on hankkia, vahvan taloudellisen profiilin ja kasvupotentiaalin omaavia uusia yhtiöitä.

Saavuttaaksemme sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteemme, keskitymme vuonna 2025 'Takaisin Kasvu-uralle' -toimenpideohjelman ja pitkän aikavälin strategiamme toteuttamiseen. Olemme vakuuttuneita siitä, että markkinaolosuhteiden parantuessa meillä on hyvät edellytykset merkittävään tuloskasvuun.

Terveisin,

Kari Nerg Toimitusjohtaja

Kari Nerg, Toimitusjohtaja

selvitykset

kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu

liiketoimintamalli

Boreo omistaa ja ostaa erinomaisia yrittäjämäisiä yhtiöitä, jotka pystyvät tuottamaan kestävää tuloskasvua ja kassavirtaa. Yhtiöiden tuottamat voitot sijoitetaan korkeilla odotetuilla pääoman tuottotasoilla takaisin operatiiviseen toimintaan tai yritysostoihin. Boreo toimii hajautetussa organisaatiomallissa, jossa korostetaan paikallista vastuuta ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu varmistetaan yhtiöiden ja niiden henkilöstön tukemisella ja kouluttamisella.

hallituksen toimintakertomus selvitykset

WAY

strategiamme - boreo way

hajautettu organisaatiomalli

Omistajuuden kulttuuri ja yrittäjämäinen toimintatapa

Osakkeenomistajien ja työntekijöiden yhteneväiset intressit

Parhaiden käytäntöjen jakaminen

pitkä aikaväli

Vakaa, pitkän aikavälin pk-yritysten omistaja

Tavoitteena jatkuva kehitys ja oppiminen

Fokus tuloskasvussa ja pääoman tehokkuudessa

pääoman allokointi

Laajat investointimahdollisuudet - kurinalaisuus pääoman allokointipäätöksissä

luodaan perusta itsenäiselle paikalliselle toiminnalle. Konsernia ohjataan asettamalla tavoitteet keskeisille tulosmittareille sekä seuraamalla ja vertailemalla yrityksiä järjestelmällisesti kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Paikallisella johdolla on vapaus johtaa yhtiöitä kohti strategisia tavoitteita.

Boreo kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työntekijöiden ja osakkeenomistajien edut ovat yhteneväiset. Vuoden 2023 lopussa avainhenkilöt omistivat noin 6 % konsernin osakepääomasta. Konsernin pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaiset yritystason kannustimet ovat avainasemassa konsernin ohjausmallissa. Paikallisen johdon kannustimet perustuvat käyttöpääoman tuottoon (ROTWC, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitetaso vähintään 50 %) ja yrityskohtaisesti asetettuihin tuloskasvutavoitteisiin. Koska Boreon liiketoiminta on luonteeltaan pääomakevyttä, tuloskasvu ja operatiivisen tuoton kehitys ohjaavat konsernitason tuottoja. Jatkossa ja ottaen huomioon vastuullisuuteen liittyvien kysymysten kasvavan merkityksen, tavoitteilla johtamisen mallia täydennetään vastuullisuuteen liittyvillä keskeisillä mittareilla.

Yhtiöiden välinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ovat Boreon keskeisiä prosesseja, joilla edistetään pitkän aikavälin suorituskykyä ja tervettä kilpailuhenkeä konsernissa. Konsernin avainhenkilöt kokoontuvat vuosittain seminaareihin ja työpajoihin, joissa keskitytään kokemusten jakamiseen ja toisilta oppimiseen.

Boreo on kehittänyt toimintamalliaan järjestelmällisesti vuodesta 2020 konsernin uuden liiketoimintamallin julkistamisen jälkeen. Boreo on luonut yhtiöilleen hyvin toimivan organisaatiomallin, johon kuuluvat esimerkiksi hallitustyöskentelyn rakenteet, neljännesvuosittaiset ja kuukausittaiset tulosarvioinnit sekä Game Plan -konsepti yhtiöiden tulevaisuuden strategisen suunnan määrittämiseksi. Lisäksi kannustimissa ja yhtiöiden välisessä vertailussa käytettävät keskeiset mittarit ja selkeä hallintoa koskevien yhteisten vaatimusten viitekehys luovat perustan matalan byrokratian ketterälle liiketoiminnalle. Pääoman allokoinnissa keskitytään korkeisiin kateprofiileihin, kassavirran tuottamiseen sekä kannattavuuteen. Investoinneille asetetut raja-arvot ohjaavat konsernia kohti pitkän aikavälin strategisia tavoitteita. Vankan taloudellisen viitekehyksen ja yksinkertaisen hallintorakenteen luomisen sekä luottamuksen, vastuullisuuden ja kunnioituksen edistämisen pohjalta konsernin toimintakulttuuria on kehitetty järjestelmällisesti Boreo Way -periaatteiden mukaiseksi.

Hajautettu organisaatio

Konserni toimii hajautetussa organisaatiomallissa, joka edistää omistajuuden kulttuuria ja paikallista päätöksentekoa. Yhtiöt ja niiden paikallinen johto toimivat itsenäisesti konsernin asettamien taloudellisten ja ei-taloudellisten tavoitteiden puitteissa. Kullakin yhtiöllä on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jolla vahvistetaan yhteinen näkemys yhtiöiden tulevasta kehityksestä ja

selvitykset

yhtiöt

yrityksen strateginen, operatiivinen ja taloudellinen vastuu

Autonomia ohjaus- ja hallintorakenteen puitteissa

Liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen

Tarvittaessa liiketoiminta-alueen ja konsernin tuella

boreon tapa toimia

Yhteisten sääntöjen noudattamisen varmistaminen

konsernin emoyhtiö

pääomaN allokointi

Resurssien ja pääoman allokointi konsernin strateginen ohjaus

mittareiden, tavoitteiden hallinnointistandardien asetanta

Sääntöjen ja käytäntöjen kehittäminen yrittäjämäisen hengen ylläpitämiseksi

benchmarking & parhaiden käytänteiden jakaminen

Rakenteiden ja foorumien luominen, jotka mahdollistavat toisilta oppimisen

liiketoiminta-alueet

operatiivisen suorituskyvyn tukeminen liiketoiminta-alueissa

Toimitusjohtajien tukeminen ja valmentaminen

yritysostojen edistäminen liiketoimintaalueessa

Uusien yritysten etsiminen ja yritysostojen toteuttaminen

liiketoiminta-alueen strateginen kehittäminen

Liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen

Vastuut Boreon hajautetussa organisaatiossa

Pääoman allokointi -ajattelu

Boreon pääoman allokointi -ajattelu ja kriteerit määrittelevät Boreon omistamien yhtiöiden pitkän aikavälin taloudellisen profiilin keskeiset periaatteet, joiden mukaisesti yhtiöitä johdetaan, sekä prosessin ja periaatteet, joita käytetään pääoman allokoinnissa osakkeenomistajien arvon maksimoimiseksi.

Boreon pääoman allokointi -ajattelussa yritysostot ja orgaaniset investoinnit ovat yhtä tärkeitä, ja esimerkiksi raja-arvot yritysostoille ja orgaanisille investoinneille ovat samat. Korkeiden pitkän aikavälin tuottojen saavuttamisessa yritysostoilla on olennainen merkitys, sillä Boreon yritykset ovat usein pieniä, toimivat teollisuuden nicheillä ja ylimääräisen pääoman kohdentaminen tällaisiin yrityksiin on usein haastavaa. Näin ollen kohtuullisella arvostustasolla toteutetut yritysostot (keskimäärin 5x yritysarvo/käyttökate vuosina 10/2020-2023) ovat tärkeä pitkän aikavälin tuottojen lähde yhtiölle.

Boreon strategiset tavoitteet (vähintään 15 %:n keskimääräinen vuotuinen operatiivisen tuloksen kasvu, vähintään 15 %:n sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) ja velkaantuneisuus (nettovelka/operatiiviseen käyttökatteeseen tasolla 2-3x)) heijastavat konsernin keskittymistä tulokseen, kassavirtoihin, tuottoihin ja taloudelliseen vakauteen. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi Boreo ostaa yrityksiä, joilla on kyky tuottaa tuloskasvua ja korkeaa pääoman tuottoa. Boreo investoi niiden yhtiöiden kasvuun, jotka ylittävät 50 %:n käyttöpääoman tuoton, ja joilla on kyky kasvaa houkuttelevalla tuottoprofiililla. Lisäksi emoyhtiö ja liiketoiminta-alueet tukevat yrityksiä, jotka toimivat alle 50 % ROTWC-rajan, toteuttamaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin muutos- ja uudelleenjärjestelyhankkeita. Tällaisissa tilanteissa toteutettaviin toimiin voi kuulua luopuminen matalan katteen liiketoiminnoista (kuten SANYn kaivinkoneiden liiketoiminnasta luopuminen Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2023), mikä tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa parempia tuottoja näihin toimintoihin sidotuilla resursseilla.

Investointimahdollisuuksien suuri määrä ja tavoitteiden raja-arvot ovat tärkeässä asemassa Boreon pyrkiessä saamaan parhaan mahdollisen tuoton uusiin hankkeisiin sijoitetulle pääomalle. Luodakseen laajan valikoiman investointimahdollisuuksia Boreo tekee yhteistyötä avainhenkilöidensä, laajemman organisaation ja ulkoisten sidosryhmiensä kanssa yritysostomahdollisuuksien kartoittamisessa ja sisäisten valmiuksien kehittämisessä. Mitä enemmän investointimahdollisuuksia Boreolla on, sitä parempi pääoman allokoinnin lopputulos on konsernitasolla.

Pitkä aikaväli

Boreo pitää pitkän aikavälin lähestymistapaa keskeisenä osana arvolupaustaan pienten ja keskisuurten yritysten omistajana. Lähestymistapa, jossa arvostetaan yrittäjien pitkäjänteistä työtä, paikallistuntemusta ja kykyä tarkastella asioita pitkällä aikavälillä, on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka erottaa Boreon muista omistusmuodoista. Pitkän aikavälin omistajuus on yleisperiaate, joka vaikuttaa sekä yrityksen pitkän aikavälin strategisiin päätöksiin että päivittäiseen toimintaan.

mitä hyötyä boreosta on yrityksille?

Keskeinen tekijä Boreon menestyksen kannalta on konsernin kyky vaikuttaa myönteisesti ostamiensa yritysten kehitykseen. Konsernin hajautetun organisaatiorakenteen vuoksi yhtiö keskittyy luomaan yrityksilleen lisäarvoa tarjoamalla parhaat mahdolliset edellytykset yhtiöiden ja niiden avainhenkilöiden erinomaiselle suorituskyvylle.

Pitkäaikaisena omistajana Boreo tarjoaa konserniin liittyville yrityksille jatkuvuutta ja vakautta. Konsernin koko, pörssilistaus ja taloudelliset resurssit lisäävät yhtiöiden uskottavuutta ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia pitkäaikaisten sidosryhmien kanssa. Boreo omistajana tarjoaa yhtiöiden työntekijöille kehitysmahdollisuuksia. Parantunut työnantajakuva on johtanut siihen, että konserniyhtiöt ovat viime vuosina kyenneet houkuttelemaan konserniin erinomaisia osaajia.

Matala hallinnointirakenne, jonka ansiosta yritykset voivat keskittyä liiketoimintaan, on Boreon arvolupauksen keskeinen osa. Vuosina 2021–2023 luotuja rakennuspalikoita ovat esimerkiksi Boreo-kello, Game Plan -konsepti ja vakiintunut hallitustyöskentely yhtiöissä.

Vahvan taloudellisen tuloksen lisäksi Boreo kiinnittää huomiota yhtiöidensä johtamiseen. Boreo Way -periaatteiden mukainen johtaminen varmistetaan motivoivilla kannustimilla, oppimisfoorumeilla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella (esim. Boreo Akatemia) sekä konsernin kokeneiden ammattilaisten avainhenkilöille tarjoamalla tuella.

pitkäaikainen omistaja

työntekijät

liiketoiminnan kehitys

vastuullisuus

vastuullisuus

Yleiset tiedot

Yleiset laatimisperusteet

Boreo-konserni ("Konserni" tai "Boreo") muodostuu Boreo Oyj:stä ja sen tytäryhtiöistä. Nämä tytäryhtiöt on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen: Elektroniikka ja Tekninen kauppa. Ellei toisin mainittu, raportointi kattaa koko konsernin, mukaan lukien emoyhtiö Boreo Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt ("Konserniyhtiöt"), joissa Boreo Oyj:llä on yli 50 % äänivallasta. Raportointi toteutetaan ensisijaisesti konsernitasolla.

Vastuullisuusraportti julkaistaan vuosittain, ja sen raportointijakso on yhdenmukainen taloudellisen raportointijakson kanssa kattaen ajanjakson 1.1.–31.12.2024.

Vastuullisuusraportti toimii Boreon vuosittaisen ESG-raportoinnin perustana. Boreo kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan huomioiden muuttuvat sääntelyvaatimukset, sidosryhmien odotukset ja toiveet sekä sisäisten valmiuksien kehittymisen.

Raportoidut vastuullisuustiedot ja -luvut perustuvat kaksoisolennaisuusarviointiin, joka toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 2022–2023. Tämä arviointi päivitetään vuonna 2025, jotta varmistetaan Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -vaatimusten noudattaminen.

Vastuullisuusdata

Emoyhtiön vastuullisuustiimi vastaa konserniyhtiöiltä kerättyjen vastuullisuustietojen konsolidoinnista ja validoinnista. Tietojen kerääjille ja käsittelijöille on laadittu tietojen keruuta koskien ohjeistukset ja määritelmät ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon (ESG) liittyville avainmittareille. Vastuullisuusraportin pohjana käytettävä vastuullisuusdata on peräisin Boreon ja sen konserniyhtiöiden sisäisistä ja ulkoisista tietojärjestelmistä sekä tietolähteistä.

Tietojen oikeellisuus tarkistetaan yhteistyössä liiketoiminta-alueiden johtajien ja liiketoimintaprosessien omistajien kanssa. Lisäksi käytössä on sisäisiä tarkistuksia ja valvontamekanismeja, joilla varmistetaan tietojen eheys.

Boreo käyttää ulkopuolista kumppania Scope 1- ja Scope 2 -päästölaskelmien oikeellisuuden ja tarkkuuden tarkastamisessa. Mikäli tarkkoja datapisteitä ei ole saatavilla, vastuullisuusraportointi perustuu oletuksiin, arvioihin ja johdon harkintaan, jotka sisältävät luonnollisesti epävarmuuksia. Tarkempia tietoja näistä epävarmuustekijöistä esitetään raportoidun tiedon yhteydessä.

Raportissa esitettyä vastuullisuusdataa ei ole varmennettu riippumattoman tilintarkastajan toimesta.

Vastuullisuuden hallinnointi

Tämä vastuullisuusraportti sisältää tietoa Boreon vastuullisuuden hallinnosta. Lisätietoa hallinto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä, kokoonpanosta, monimuotoisuudesta ja kokemuksesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan prosesseista on saatavilla selvityksestä koskien hallinto- ja ohjausjärjestelmää.

Vastuullisuuden hallinnointimalli

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Konsernin hallitus vastaa vastuullisuuteen liittyvien strategisten linjausten ja lähestymistavan määrittämisestä sisältäen keskeiset painopistealueet, tavoitteet ja avainmittarit (KPI:t). Lisäksi hallitus hyväksyy konsernitason toimenpidesuunnitelmat, vastuullisuuden hallinnointimallin ja vastuullisuuteen liittyvät periaatteet sekä valvoo vastuullisuusraportoinnin laatua ja luotettavuutta.

Tarkastusvaliokunta tukee hallitusta taloudellisen raportoinnin, vastuullisuusraportoinnin, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja konsernin riskienhallinnan valvonnassa. Lisäksi tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön vastuullisuusraportointiprosesseja sekä raporttien tarkkuutta ja luotettavuutta. Se myös valmistelee tarvittaessa riippumattoman varmentajan valintaa.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Konsernin johtoryhmässä vastuullisuudesta vastaa henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja, ja operatiivisessa organisaatiossa ylin vastuu on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustiimi tukee konserniyhtiöitä vastuullisuustavoitteiden ja -aloitteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä edistää vastuullisuuden kehitystä konsernitasolla.

Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat konsernin periaatteiden ja ohjeistusten noudattamisesta sekä vastuullisuusasioiden hallinnasta yhtiöissään.

Riskien hallinta ja sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita noudatetaan vastuullisuusraportoinnissa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategian toteutuminen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen.

Konserni soveltaa liiketoimintalähtöistä ja systemaattista lähestymistapaa riskienhallintaan, mikä tarkoittaa keskeisten riskien järjestelmällistä tunnistamista, analysointia, arviointia, hallintaa, seurantaa ja raportointia kaikissa toimintamaissa. Riskienhallinta on integroitu osaksi liiketoimintaa konserni-, liiketoiminta-alue- ja toimintotasolla.

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on jatkuvasti seurata ja valvoa konsernin toimintaa, jotta voidaan varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisen raportoinnin tarkkuus sekä sovellettavien lakien, säädösten ja sisäisten periaatteiden noudattaminen. Lisäksi sisäinen valvonta edistää eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja tehokkaita riskienhallintakäytäntöjä.

strategia

Liiketoimintamalli & arvoketju

Boreo omistaa ja hankkii erinomaisia yrittäjämäisiä yhtiöitä, joilla on kyvykkyys tuottaa kestävää tuottojen kasvua ja kassavirtaa. Boreon strategia ja liiketoimintamalli on kuvattu vuosikertomuksessa sivuilla 6-8.

Lähestymistapa vastuullisuuteen

Vastuullisuus on olennainen osa Boreon DNA:ta ja normaaleja liiketoimintakäytäntöjä. Boreo rakentaa konsernia, joka on luonteeltaan kestävä – konsernin ensisijainen tavoite on kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu. Vastaavasti vastuullisuus on edellytys vakaalle pitkän aikavälin liiketoiminnan tulokselle.

Boreo on koti yrityksille, joilla on mahdollisuudet luoda kestävää pitkän aikavälin tuloskasvua, minkä vuoksi Boreo asettaa korkeat vaatimukset liiketoimintojen kestävyydelle. Yhtiön tavoitteena on, että sen yritykset osoittavat vahvaa taloudellista suorituskykyä, pitävät hyvää huolta työntekijöistään, edistävät ilmastovaikutusten vähentämistä ja varmistavat vastuulliset liiketoimintatavat. Nämä teemat ovat Boreon neljä vastuullisuuden painopistealuetta.

Boreon yritysten teollinen luonne. Tällä hetkellä Boreon yritykset ovat erikoistuneet lisäarvoa tuottavaan jakeluun, kevyeen valmistukseen ja kokoonpanoon sekä omien tuotteiden valmistukseen. Suurin osa yhtiöistä toimii kansainvälisten valmistajien jakelijoina kohdemarkkinoillaan. Arvoketjuasemansa ja pääomakevyen luonteensa vuoksi Boreon vastuullisuuteen vaikuttaa merkittävästi sen sidosryhmien toiminta. Esimerkiksi Boreon yhtiöiden omat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain pienen osan koko arvoketjussa syntyvistä kasvihuonekaasu päästöistä.

Standardien asettaminen yhtiöille. Boreolla on merkittävä rooli konserniinsa kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten vastuullisuuden kehittämisessä tarjoamalla tukea ja ohjausta eri vastuullisuuden osa-alueilla. Asettamalla standardeja ja ottamalla käyttöön koko konsernia koskevia periaatteita, jotka liittyvät ympäristöön, henkilöstöön ja liiketoiminnan eettisyyteen, Boreo voi vaikuttaa konserniyhtiöidensä vastuullisuusjohtamisen ja -suorituskyvyn kehittämiseen.

Jatkuva parantaminen. Boreon lähestymistapa kaikkien liiketoiminnan osa-alueiden (mukaan lukien vastuullisuuden) kehittämiseen perustuu jatkuvaan kehittämiseen, asteittaisiin parannuksiin ja vaikutuksiltaan suurimpien toimenpiteiden priorisointiin. Konserni on sitoutunut syventämään ymmärrystään keskeisten arvoketjujensa riskeistä ja mahdollisuuksista. Vahvat ja pitkäaikaiset sidosryhmäsuhteet nähdään tehokkaan arvoketjun hallinnan edellytyksinä.

Yrityskaupat. Boreo pyrkii omistamaan ja ostamaan yrityksiä, jotka toimivat kestävällä tavalla. Varmistaakseen mahdollisten yritysostokohteiden kestävyyden yhtiö pyrkii ostamaan yrityksiä, joilla on kestävä tuloskehitys ja vahva kassavirta, vahva markkina-asema omassa markkinaraossaan, korkealaatuisia tuotteita tai palveluita sekä pitkäaikaiset suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin. Tämän saavuttamiseksi yrityksen on muun muassa kohdeltava työntekijöitään hyvin, huomioitava ympäristövaikutukset, ylläpidettävä korkeita eettisiä periaatteita, sekä noudatettava sovellettavia lakeja ja määräyksiä.

Yritysostoprosessin aikana Boreo tarkastelee huolellisesti yritystä ja sen toimintaa mahdollisten rikkomusten tai käynnissä olevien riitojen varalta, jotka koskevat työoloja, liiketoimintaetiikkaa, verokysymyksiä, ympäristöriskejä ja ihmisoikeuksia. Lisäksi käytetään paljon aikaa yrityksen omistajien ja johtajien kanssa käytäviin keskusteluihin kulttuurisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. käydään paikan päällä työolojen tarkistamiseksi ja tutkitaan yrityksen historiaa, kirjanpitoa ja sopimuksia sen varmistamiseksi, että yritys toimii kestävästi sekä taloudellisesta näkökulmasta että kaikkien sidosryhmien kannalta. Hankintaprosessin aikana muodostetaan näkemys siitä, täyttääkö yritys Boreon kriteerit ja onko Boreo oikea omistaja omistamaan ja kehittämään yritystä kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä.

Boreo-kello

Boreo toimii hajautetussa organisaatiomallissa, joka edistää omistajuuden kulttuuria ja paikallista päätöksen tekoa. Emoyhtiö ohjaa ja valvoo yhtiöidensä suorituskykyä erinäisten prosessien kautta, ja yksi näistä prosesseista on Boreo-kello, joka määrittelee konsernin yhtiöiden toiminnan rakenteen. Vastuullisuus on osa yhtiöiden strategioita (Game Plan). Yhtiöiden hallitukset hyväksyvät yhtiökohtaiset strategiat. Samoin kuin muita liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä aiheita, vastuullisuustoimenpiteitä tarkastellaan ja seurataan kuukausittaisissa liiketoiminta katsauksissa.

Sidosryhmien intressit ja näkemykset

Boreo käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa, joihin kuuluvat muun muassa sijoittajat, asiakkaat, toimittajat, rahoittajat, osakkeenomistajat, analyytikot, työntekijät ja muut keskeiset tahot.

Vuonna 2022 Boreo toteutti sidosryhmätutkimuksen saadakseen paremman käsityksen sidosryhmien näkemyksistä yhtiön vastuullisuuteen liittyen. Tutkimuksen toteutti ulkopuolinen kumppani, ja siihen vastasi 53 osallistujaa.

Osallistujia pyydettiin arvioimaan erilaisten vastuullisuusteemojen merkittävyyttä asteikolla 1–10 (1 = erittäin tärkeä, 10 = ei tärkeä).

Kyselyssä käsiteltyjen teemojen lisäksi monet vastaajat korostivat yritysostojen ja -järjestelyiden merkitystä vastuullisuuden hallinnassa. 89 % vastaajista piti Boreota vastuullisena yrityksenä, ja 75 % vastaajista arvioi vastuullisuuden olevan Boreolle erittäin tärkeää tai tärkeää.

Boreo on jatkossakin sitoutunut aktiiviseen vuoropuheluun keskeisten sidosryhmiensä kanssa, tunnistamaan heille tärkeimmät vastuullisuusteemat ja arvioimaan niiden vaikutusta yhtiön toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan.

Sidosryhmätutkimuksen perusteella Boreolle keskeisiä vastuullisuusteemoja olivat:

Teema	Keskiarvo
Työntekijät	2,92
Hallinnointi ja riskienhallinta	3,15
Liiketoiminnan eettisyys	3,30
Saastuminen	4,62
Ilmastonmuutos	4,66
Arvoketjun työntekijät	4,67
Resurssien käyttö ja kiertotalous	4,69
Vaikutuksen kohteena olevat yhteistö	5,41
Vesi- ja meriluonnonvarat	5,52
Luonnon monimuotoisuus	5,69

Olennaiset vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarvioinnin menetelmä

Boreo toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin vuosina 2022–2023 tunnistaakseen ja arvioidakseen yrityksen keskeisiä vastuullisuusvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia. Uusi CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen olennaisuusarviointi tehdään vuonna 2025.

Arviointiprosessi sisälsi sisäisiä työpajoja ja sidosryhmätutkimuksen. Työpajoihin osallistuivat konsernin johtoryhmä ja muut avainhenkilöt. Lisäksi useat sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät vastasivat kyselyyn, ja Boreon pääomistajaa haastateltiin.

Olennaisuusarviointi toteutettiin EFRAGin vastuullisuusraportointistandardien luonnosten (2022) perusteella. Toimialakohtaiset olennaisuustekijät huomioitiin aina, kun ne tunnistettiin merkityksellisiksi. Lisäksi olennaisten teemojen tunnistamisessa hyödynnettiin globaaleja riskiraportteja ja megatrenditutkimuksia, kuten World Economic Forum Global Risk Report, IPCC Sixth Assessment Report, WEF Gender Equality Report ja UNEP Human Rights Toolkit.

Olennaisuusarvioinnin laajuus kattoi Boreon oman toiminnan sekä koko arvoketjun, mukaan lukien hankintaketju ja toimittajat (upstream) ja tuotteet ja loppukäyttö (downstream).

Lisäksi Boreo toteutti riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin niissä tapauksissa, joissa yhtiöllä oli selkeä operatiivinen tai taloudellinen kontrolli kyseisestä asiasta tai toiminnasta.

Teema katsottiin olennaiseksi, jos yksi tai useampi seuraavista tekijöistä ylittyi:

	BOREO 2024	vastuullisuus	hallituksen toimintakertomus		hallinnointi tilinpäätös selvitykset
• • •	jokin taloudellisista raja-arvoista laajuus: globaali	mittakaava: suuri, keskisuuri tai peruuttamaton Lisäksi, mikäli sidosryhmien kiinnostus tiettyä aihetta koh taan oli vahvaa, aihe katsottiin olennaiseksi. Yksittäisten teemojen vaikutusta määriteltäessä käytettiin seuraavia laajuus-, mittakaava- ja taloudellisia raja-arvoja:		Vahva taloudellinen Suorituskyky	hyvinvoiva ympäristö
Laajuus 1 2	Kuvaus	Vaikutus pieneen ihmisryhmään yhtiön arvoketjussa tai paikalliseen luontoalueeseen. Vaikutus yhteisöön, useisiin ihmisryhmiin, alueeseen tai laajempaan luontoalueeseen.		sitoutuneet ihmiset	vastuulliset liiketoiminta käytänteet
3		Vaikutus globaalilla tai monialueellisella tasolla luontoon, ihmisiin tai yhteiskuntaan.		koskien vastuullisuutta.	sostaan, prosesseistaan ja tiedonkeruuvalmiuksistaan

Mitta
kaava	Kuvaus
1	Vaikutus on lyhytaikainen ja voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaikutukset ovat tilapäisiä.
2	Vaikutus on keskipitkän aikavälin ja voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaikutukset ovat tilapäisiä, mutta negatiivisten vaikutusten korjaaminen edellyttää investointeja tai ohjelmia. Positiivisten vaikutusten osalta hyötyjä voidaan saavuttaa pidemmän ajan kuluessa.
3	Vaikutus on merkittävä ja voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaikutus koskee suuria ihmisryhmiä, luontoa tai laajempia yhteisöjä. Vaikutus on pitkäaikainen ja sen hyödyt korvaavat tehottomia olemassa olevia prosesseja tai vähentävät merkittävästi negatiivisia vaikutuksia, joilla on potentiaalia parantaa ihmisten elämää ja/tai planeetan tilaa

Kriteerit	Arvo
Liikevaihdon raja-arvo	5 % liikevaihdosta
Kustannusten raja-arvo	0,5 % liiketoimintakustannuksista
Liiketulos% raja-arvo	0,5 %-yksikköä

merkittävästi.

Olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella merkittävimmiksi tunnistetut teemat olivat ilmastonmuutos, saastuminen, työvoima, liiketoiminnan eettisyys ja hallinnointi.

Painopistealueet

Vuosina 2022–2023 Boreo panosti merkittävästi vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen sekä keräsi tietoa suoritustaKaksoisolennaisuusarvioinnin ja sidosryhmätutkimuksen lisäksi konsernissa järjestettiin työpajoja avainhenkilöille ja konsernin johtoryhmälle. Myös hallitus kävi useita keskusteluja vastuullisuuteen liittyen.

Näiden analyysien ja keskustelujen pohjalta Boreo määritteli vuonna 2023 neljä vastuullisuuden painopistealuetta:

• Vahva taloudellinen suorituskyky
• Hyvinvoiva ympäristö
• Sitoutuneet ihmiset
• Vastuulliset liiketoimintakäytänteet

Vuonna 2024 vastuullisuustyössä keskityttiin valittujen vastuullisuuden painopistealueiden ja tavoitteiden syvempään integroimiseen tytäryhtiöiden strategioihin ja hallintomalleihin, eettisten, sosiaalisten ja ympäristöstandardien noudattamiseen toimitusketjuissa sekä vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen CSRD-vaatimusten mukaisesti.Toimittajien Supplier Code of Conduct otettiin käyttöön uusille toimittajille sekä merkittäville toimittajille, jotka määriteltiin toimittajiksi, joilta konserni on tehnyt yli 500 000 eurolla hankintoja.

Boreon vastuullisuustavoitteet

Painopistealue	Tavoite7)	Mittari	2024	2023
Vahva taloudellinen suoriutuminen	Merkittävä kestävä tuloskasvu (pitkän aikavälin tavoite 15 %)	Operatiivisen tuloksen kasvu, %	-28 %	8 %
	Korkea pääomatehokkuus, joka edistää resurssien tehokasta käyttöä (pitkän aikavälin tavoite 15 %)	Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	7,9 %	11 %
	Vahva tase, joka mahdollistaa keskittymisen pitkän aikavälin tuloksiin (pitkän aikavälin tavoite 2-3x)	Nettovelka / Operatiivinen käyttökate, x	2,8	2,5
Hyvinvoiva ympäristö		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (sijaintiperusteinen), tCO2e	1489,4
	Hiilijalanjälkemme on vuosittain laskeva	Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (markkinaperusteinen), tCO2e	2171,1	-
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2, tCO2e 1)	-	1669,0
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (sijaintiperusteinen), tCO2e/ liikevaihto MEUR	11,1	-
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (markkinaperusteinen), tCO2e/ liikevaihto MEUR	16,2	-
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2, tCO2e/ liikevaihto MEUR 1)	-	10,3
	Työntekijämme ovat sitoutuneita työhönsä.	eNPS (työntekijäsuositteluindeksi) 2)	27	25
		Työntekijöiden vaihtuvuusprosentti 3)	17 %	15 %
	Tavoittelemme monimuotoisia kokoonpanoja päätöksentekoelimissämme ja ja edistämme monimuotoisuutta	Vähemmistösukupuolen osuus konsernin hallituksessa	33 %	50 %
Sitoutuneet		Vähemmistösukupuolen osuus konsernin johtoryhmässä	20 %	17 %
ihmiset		Vähemmistösukupuolen osuus avainhenkilöistä 4)	11 %	10 %
	Työpaikkamme ovat turvallisia ja työntekijöillä on riskittömät työolosuhteet	Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden 5)	5,3	13,7
	Tarjoamme mielenkiintoisia uramahdollisuuksia työntekijöillemme	Sisäisten nimitysten osuus avainhenkilöpositioissa 4) 6)	73 %	78 %
Vastuulliset liiketoiminta käytänteet	Teemme yhteistyötä vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin sitoutuneiden toimittajien kanssa	Boreon SCOC -ohjeen periaatteisiin sitoutuneiden suurten toimittajien osuus	79 %	-
	Meillä on vankka hallinnointimalli	Boreo-kellon mukainen hallinnointi	95 %	95 %
		Boreon hallinnointivaatimukset täytetty	97 %	95 %

1) Vertailuvuosi raportoitu erillisenä, koska laskentamenetelmän tarkkuuden ja luotettavuuden parantuminen ovat heikentäneet lukujen vertailukelpoisuutta

2) Vuonna 2024 20/22 konserniyhtiöstä osallistui henkilöstökyselyyn; vuonna 2023 kattavuus oli 22/22 yhtiötä.

• 3) Sisältää sekä vapaaehtoisen että ei-vapaaehtoisen henkilöstön vaihtuvuuden. Kesäharjoittelijat on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
• 4) Avainhenkilöihin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtajat sekä muut avainhenkilöt, jotka osallistuvat Leadership Program -ohjelmaan.
• 5) Työtapaturmataajuus (Lost-time injury frequency rate) tarkoittaa työtapaturmien määrää 1 000 000 tehtyä työtuntia kohden. Laskennassa on käytetty Suomen standardin mukaista viikkotyöaikaa ja työssäoloviikkojen määrää.

6) Vuonna 2024 tehtiin yhteensä 11 avainhenkilönimitystä.

⁷⁾ Kaikille KPI-mittareille asetettavat tavoitetasot määritellään seuraavissa vastuullisuusraporteissa.

selvitykset

Vahva taloudellinen suoriutuminen

Haastattelujen ja olennaisuusarvioinnin perusteella vahva taloudellinen suoriutuminen tunnistettiin yhdeksi keskeisistä vastuullisuuden painopistealueista. Taloudellinen vahvuus ja vakaus ovat olennaisia tekijöitä yrityksen pitkän aikavälin kestävälle kehitykselle.

Lisätietoja Boreon taloudellisesta suoriutumisesta löytyy hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä.

Painopistealue	Tavoite	Mittari	2024	2023
Vahva taloudellinen suoriutuminen	Merkittävä kestävä tuloskasvu (pitkän aikavälin tavoite 15 %)	Operatiivisen tuloksen kasvu, %	-28 %	8 %
	Korkea pääomatehokkuus, joka edistää resurssien tehokasta käyttöä (pitkän aikavälin tavoite 15 %)	Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	7,9 %	11 %
	Vahva tase, joka mahdollistaa keskittymisen pitkän aikavälin tuloksiin (pitkän aikavälin tavoite 2-3x)	Nettovelka / Operatiivinen käyttökate, x	2,8	2,5

selvitykset

Hyvinvoiva ympäristö

Tavoitteet

Boreo pyrkii vähentämään vuosittain hiilijalanjälkeään. Vuonna 2024 tehty kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) laskentamenetelmän tarkkuuden ja luotettavuuden parantaminen vaikutti tietojen vertailukelpoisuuteen.

Vuonna 2024 yhtiön Scope 1- ja 2 -päästöt olivat yhteensä 1489,4 tCO2 e (sijaintiperusteinen) ja 2171,1 tCO2 e (markkinaperusteinen). Päästöintensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna oli 11,1 tCO2 e/MEUR (sijaintiperusteinen) ja 16,2 tCO2 e/MEUR (markkinaperusteinen).

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Boreon kaksoisolennaisuusarvioinnissa, joka on kuvattu sivuilla 13-14.

Ilmastonmuutos

Olennaisuusarvioinnin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset kynnysarvot eivät ylittyneet. Vaikka vaikutusten laajuus ja mittakaava olivat pieniä, ne olivat luonteeltaan globaaleja päästöjen ominaispiirteiden vuoksi.

Boreon liiketoiminnoista ei aiheudu merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä (GHG). Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat suhteellisen vähäisiä huomioiden yhtiön liiketoiminnan koon ja luonteen. Sen sijaan Scope 3 -päästöjen, jotka syntyvät arvoketjussa ja tuotteiden loppukäytössä, arvioidaan olevan suhteellisesti merkittäviä.

Boreon liiketoimintaan ei liity merkittäviä fyysisiä, transitio- tai juridisia riskejä. Vaikka Boreon toimipisteet sijaitsevat alueilla, joilla ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset ennustetaan olevan suhteellisen voimakkaita (esim. Pohjois-Euroopassa ja Skandinaviassa) seuraavan 1–10 vuoden aikana, niiden odotettu vaikutus Boreon liiketoimintaan on vähäinen. Tämä johtuu sekä yhtiön toiminnan luonteesta että siitä, että Boreon toimintamaat ovat hyvin varautuneita ilmastonmuutoksen ilmiöihin.

Lisäksi hajautettu ja monipuolinen toimittajaverkosto varmistaa, että mahdolliset toimittajiin kohdistuvat häiriöt eivät merkittävästi viivästytä toimituksia, mikä pienentää liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Juridisten riskien osalta ei ole tunnistettu ilmastoon liittyviä lainsäädäntöaloitteita, joilla olisi merkittävää vaikutusta Boreon liiketoimintaan.

BOREO 2024	vastuullisuus	hallituksen tilinpäätös toimintakertomus		hallinnointi selvitykset
Painopistealue	Tavoite	Mittari	2024	2023
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (sijaintiperusteinen), tCO2e	1489,4
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2 (markkinaperusteinen), tCO2e	2171,1	-
Hyvinvoiva	Hiilijalanjälkemme on vuosittain laskeva	Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2, tCO2e 1)	-	1669,0
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2
ympäristö		(sijaintiperusteinen), tCO2e/ liikevaihto MEUR	11,1	-
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2
		(markkinaperusteinen), tCO2e/ liikevaihto MEUR	16,2	-
		Kasvihuonekaasupäästöt scope 1 & 2, tCO2e/ liikevaihto MEUR 1)	-	10,3

1) Vertailuvuosi raportoitu erillisenä, koska laskentamenetelmän tarkkuuden ja luotettavuuden parantuminen ovat heikentäneet lukujen vertailukelpoisuutta

Transitioriskien ja -mahdollisuuksien osalta Boreo on tunnistanut, että sähkö- ja hybridituotteiden kysynnän kasvu on jo nähtävissä. Boreon konserniyhtiöt ovat hyvin valmistautuneita tähän muutokseen, sillä ne ovat valinneet toimittajia, jotka pystyvät vastaamaan tämänkaltaiseen kysyntään. Lisäksi yhteistyö vastuullisten ja sääntöjä noudattavien toimittajien ja kumppaneiden kanssa parantaa toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja helpottaa hankintaketjun ympäristövaikutuksia koskevan datan keruuta.

Erityisesti suuret kansainväliset asiakkaat suosivat toimijoita, jotka pystyvät osoittamaan vahvan ESG-suorituskyvyn, mikä tarjoaa Boreolle ja sen konserniyhtiöille mahdollisuuksia kasvattaa myyntiään vastaamalla näihin odotuksiin.

Pilaantuminen

Olennaisuusarvioinnin perusteella pilaantumiseen liittyvien taloudellisten raja-arvojen ylittyminen on hyvin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Tunnistettujen vaikutusten laajuus ja mittakaava arvioitiin pieniksi ja paikallisiksi.

Arvioinnissa ei tunnistettu merkittäviä pilaantumiseen liittyviä riskejä tai mahdollisuuksia, sillä Boreolla ei ole tuotantolaitoksia tai toimintaa alueilla, jotka olisivat ympäristöltään herkkiä. ESKP Oy:n logistiikka- ja kuriiripalveluista sekä Machinery Oy:n huoltotoiminnoista aiheutuu rajoitetusti päästöjä ilmakehään, mutta käytössä olevat ajoneuvot täyttävät uusimmat päästöstandardit.

Hankintaketjun osalta Boreolla ei ole operatiivista tai taloudellista kontrollia päämiehiinsä, joten yhtiön keskeisin vaikuttamiskeino on selkeiden ympäristökriteerien asettaminen tuotteiden hankinnassa.

Boreo ottaa pilaantumiseen liittyvät riskit huomioon myös yritysostoissa. Hyvin harvinaisissa tapauksissa uuden yrityksen hankinta voisi sisältää riskin saastuneista maa-alueista tai pohjavesistä. Nämä riskit kuitenkin huomioidaan tarkasti yrityskauppojen due diligence -prosesseissa, mikä tekee niiden toteutumisesta erittäin epätodennäköistä. Jos tällaisia tapauksia ilmenee, niiden vaikutusten arvioidaan olevan pieniä ja paikallisia.

Toimintaperiaatteet

Boreo on ottanut käyttöön sekä omaa henkilöstöä koskevan Code of Conduct -ohjeistuksen että toimittajien Supplier Code of Conduct -ohjeistuksen, jotka asettavat vaatimuksia ympäristöasioiden hallinnalle niin konsernin omassa toiminnassa kuin sen toimitusketjuissa.

Code of Conduct

Boreon vastuullisuus kattaa yrityksen taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten hallinnan. Yhtiö pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa, jotta sen tarjoamat tuotteet ja palvelut huomioivat ympäristön kestävyyden ja turvallisuuden. Boreo noudattaa kaikkia sitä koskevia ympäristölakeja, ja sen työntekijöillä on velvollisuus ottaa ympäristövaikutukset huomioon päivittäisessä työssään. Jokaisen Boreon työntekijän odotetaan edistävän yhteistyötä liiketoimintakumppaneiden ja asiakkaiden kanssa, jotta voidaan ehkäistä tai vähentää liiketoiminnasta aiheutuvia päästöjä ja jätettä.

Supplier Code of Conduct

Boreo edellyttää, että sen toimittajat noudattavat kaikkia sovellettavia ympäristölakeja. Lisäksi toimittajien on arvioitava ja minimoitava toimintansa ympäristövaikutukset kaikilla osa-alueilla. Jokaisen toimittajan odotetaan tekevän aktiivista yhteistyötä liiketoimintakumppaneidensa ja asiakkaidensa kanssa päästöjen, saastumisen ja jätteen vähentämiseksi. Vaarallisten aineiden käyttöä on minimoitava, ja toimittajien on otettava käyttöön sekä ylläpidettävä tehokkaita prosesseja, joiden avulla ne tunnistavat, hallitsevat ja viestivät kemikaaleihin ja muihin materiaaleihin liittyvistä fyysisistä, terveydellisistä ja ympäristöriskeistä. Näiden prosessien avulla tulee varmistaa, että aineiden käsittely, kuljetus, varastointi, käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö ja hävittäminen tapahtuvat turvallisesti.

Toimenpiteet

• Vuonna 2024 yhtiöiden ympäristövaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin järjestelmällisemmin, ja ne käsiteltiin osana yhtiöiden strategiapäivityksiä.
• Toimittajien Supplier Code of Conduct otettiin käyttöön suurimmassa osassa konsernin suurimpia toimittajia sekä uusien toimittajien keskuudessa, jotta varmistutaan ympäristölakien noudattamisesta ja ympäristöriskien vähentämisestä.
• Yleiselektroniikassa otettiin käyttöön ympäristöhallintajärjestelmä osana ISO 14001 -ympäristöstandardin käyttöönottoa.
• Boreo paransi Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentatarkkuutta erittelemällä päästöt sekä alueperusteisiin että markkinaperusteisiin laskelmiin.

Kasvihuonekaasut	2024	2023
Kasvihuonekaasut Scope 1
Kasvihuonekaasut Scope 1 (tCO2 e)	1174,7	1267,1
Kasvihuonekaasut Scope 2
Kasvihuonekaasut Scope 2 (sijainti perusteinen), tCO2 e	314,7	-
Kasvihuonekaasut Scope 2 (markkina perusteinen), tCO2 e	996,3	-
Kasvihuonekaasut Scope 2*, (tCO2 e)	-	401,9
Kasvihuonekaasut yhteensä
Kasvihuonekaasut (sijaintiperusteinen), tCO2 e	1489,4	-
Kasvihuonekaasut (markkinaperusteinen), tCO2 e	2171,1	-
Kasvihuonekaasut yhteensä*, tCO2 e	-	1669,0
Kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasuintensiteetti suh teessa liikevaihtoon, Scope 1 ja 2 (sijaintiperusteinen), tCO2 e/MEUR	11,1	-
Kasvihuonekaasuintensiteetti suh teessa liikevaihtoon, Scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO2 e/MEUR	16,2	-
Kasvihuonekaasuintensiteetti suh-teessa liikevaihtoon, Scope 1 ja 2 * (tCO2 e/ MEUR)	-	10,3

* Vuonna 2024 tehty kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) laskentamenetelmän tarkkuuden ja luotettavuuden parantaminen vaikutti tietojen vertailukelpoisuuteen.

Kasvihuonekaasut ja energiankulutus omassa toiminnassa

Boreo pyrkii vähentämään vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjään (GHG) sekä absoluuttisesti että suhteessa liikevaihtoon. Yhtiö tulee julkaisemaan tarkemmat päästövähennystavoitteet vuoden 2025 aikana.

Vuonna 2024 yhtiön Scope 1- ja 2 -päästöt olivat yhteensä 1489,4 tCO2 e (sijaintiperusteinen) ja 2171,1 tCO2 e (markkinaperusteinen). Päästöintensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna oli 11,1 tCO2 e/MEUR (sijaintiperusteinen) ja 16,2 tCO2 e/MEUR (markkinaperusteinen).

Suurimmalla osalla Boreon yhtiöistä ei ole omaa valmistavaa liiketoimintaa, vaan ne toimivat pääasiassa teknisessä jakeluliiketoiminnassa, joka on liiketoimintamalli, jolle on tyypillistä matalat päästötasot. Suurin osa konsernin päästöistä syntyy liiketoiminnoissa, joilla on yhteys kuljetustoimintaan tai teollisen valmistukseen.

Boreolla ei ole tuotantolaitoksia tai toimintaa alueilla, jotka olisivat ympäristöltään herkkiä, eikä sen toimintaan näin ollen arvioida sisältyvän merkittäviä suoria ympäristöriskejä.

Kasvihuonekaasut arvoketjussa

Vaikka Boreon oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä, konsernin toimitusketjut sisältävät useita riskejä. Erityisesti toimitusketjussa tapahtuva tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat usein energiaintensiivisiä prosesseja, jotka tuottavat päästöjä.

Boreon konserniyhtiöt ovat osallisina monimutkaisissa toimitusketjuissa, joissa on useita sidosryhmiä eri alueilla. Tämän vuoksi Boreo on tunnistanut, että toimitusketjun eri vaiheiden läpinäkyvyyden parantaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa ja järjestelmällistä sidosryhmäyhteistyötä.

Boreo pyrkii aktiivisesti parantamaan toimitusketjujen ympäristödataan liittyvää tiedonsaantia. Kiristyneet ESG-raportointivaatimukset ovat lisänneet arvoketjussa sellaisten sidosryhmien määrää, jotka pystyvät toimittamaan tietoa kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä huolimatta saatavilla olevan tiedon määrä on edelleen rajallista.

Toimitusketjuun liittyvien riskien hallitsemiseksi ja ympäristösäädösten noudattamisen varmistamiseksi Boreo on ottanut käyttöön toimittajien Supplier Code of Conduct -ohjeen. Tämä ohje kannustaa toimittajia vähentämään ympäristövaikutuksiaan ja edistämään vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä.

Energian kulutus	2024
Ostettu energia (MWh)	2553,1
Energiaintensiteetti suh-teessa liikevaihtoon (MWh/ MEUR)	19,1

Raportointiperiaatteet

Boreon kasvihuonekaasupäästölaskelmat perustuvat GHG Protocol -standardiin, joka on maailman laajimmin käytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä. GHG-protokolla jakaa päästöt kolmeen luokkaan: scope 1 (suorat päästöt), scope 2 (epäsuorat päästöt ostetusta energiasta) ja scope 3 (laajemmat epäsuorat päästöt arvoketjussa). Scope 3 -päästöt jätettiin arvioinnin ulkopuolelle vuosina 2022, 2023 ja 2024.

Vuonna 2024 Scope 2 -päästöt arvioitiin sekä markkinaperusteisella että sijaintiperusteisella menetelmällä. Tämä laskentamenetelmän parannus johti raportoituun Scope 2 -päästöjen merkittävään kasvuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita toiminnan päästöintensiteetin todellista kasvua, vaan laskentatavan tarkkuuden ja luotettavuuden parantumista.

Laskelmissa käytettiin ensisijaisesti mitattua tai mitattavissa olevaa toimintatietoa. Arvioita käytettiin kahden pienen vuokratilan ja kolmen sähköajoneuvon osalta, jotka muodostavat vain pienen osan konsernin kiinteistöistä ja ajoneuvoista. Päästökertoimet saatiin luotettavista ja laajasti käytetyistä tietokannoista, joita hyödynnetään yleisesti hiilijalanjälkilaskennassa.

Päästökertoimien lähteet:

• Scope 1: Ajoneuvojen ja paikallisen energiantuotannon päästökertoimet perustuivat Defra 2024 -tietoihin.
• Scope 2 (Sijaintiperusteinen, Location-Based): EU:n tai kansallisten viranomaisten keskimääräisiä päästökertoimia käytettiin, paitsi Kaliforniassa, jossa sovellettiin Yhdysvaltain ympäristöviraston (EPA) tietoja.
• Scope 2 (Markkinaperusteinen, Market-Based): Toimittajakohtaisia päästökertoimia käytettiin Suomen kaukolämmölle ja Kalifornian tuulienergialle. Jäännössähkön päästökertoimia sovellettiin Pohjoismaissa, ja muilla markkinoilla käytettiin kansallisia keskiarvoja.

Boreon GHG-laskentojen kattavuus:

• 2022: 95 % (19/20 konserniyhtiötä)
• 2023: 100 % (22/22 konserniyhtiötä)
• 2024: 100 % (22/22 konserniyhtiötä)

selvitykset

CASE: YLEISELEKTRONIIKKA

Ympäristöasioiden johtamisen systematisointi ISO 14001 -implementoinnin avulla

Vuonna 2024 Boreon suomalainen elektroniikan komponenttien ja teollisuuslaitteiden jakelija Yleiselektroniikka otti merkittäviä askeleita vastuullisuuden kehittämisessä ottamalla käyttöön ISO 14001 -ympäristöhallintajärjestelmän.

Projektin tavoitteena oli vahvistaa yhtiön ympäristöhallinnan käytäntöjä ja varmistaa kyky vastata asiakkaiden kasvaviin ympäristövaatimuksiin.

Koska Yleiselektroniikalla oli jo käytössä ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä, ympäristöhallintajärjestelmän käyttöönotto oli sujuva ja tehokas. Käyttöönoton yhteydessä arvioitiin yhtiön nykyisiä ympäristövaikutuksia, kuten energiankulutusta, jätteen tuottamista, kuljetuspäästöjä ja toimittajien vastuullisuutta. Yksi prosessin tärkeimmistä osa-alueista oli toimittajakysely, jossa kartoitettiin Yleiselektroniikan 20 suurimman toimittajan ympäristö- ja vastuullisuustoimia.

Organisaation sitoutumisen vahvistamiseksi asetettiin konkreettisia ympäristötavoitteita, kuten:

• 60 % valituista logistiikkakumppaneista käyttää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia kuljetusratkaisuja vuoden 2025 loppuun mennessä.

• Siirtyminen vähäpäästöisiin yritysajoneuvoihin asteittain.
• Etätyön edistäminen työmatkaliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.
• Toimistotilojen energiatehokkuuden parantaminen.
• Jätteiden lajittelukäytäntöjen kehittäminen keskeisissä toimipisteissä.

Henkilöstön osallistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen panostettiin projektin aikana koulutuksilla, sisäisellä viestinnällä, sisäisillä ympäristötarkastuksilla sekä johdon arvioinneilla.

Yleiselektroniikka läpäisi touko-kesäkuussa 2024 kaksivaiheisen sertifiointiauditoinnin, mikä vahvisti sen, että Yleiselektroniikan toiminta vastaa ISO 14001 -standardia.

Jatkossa Yleiselektroniikka jatkaa ympäristöstrategiansa kehittämistä, vahvistaa yhteistyötä vastuullisten toimittajien kanssa ja varmistaa jatkuvan vastuullisuuden kehittämisen kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Sitoutuneet ihmiset

Tavoitteet

Vuonna 2024 saavutettiin merkittäviä parannuksia erityisesti työtapaturmataajuudessa, joka laski 61 %. Työntekijäsuositteluindeksi (eNPS) parani myös nousten 25:stä 27:ään. Sisäisten avainhenkilönimitysten osuus pysyi korkeana ollen 73 % nimityksistä. Henkilöstön vaihtuvuus sen sijaan kasvoi haastavan vuoden aikana, pääasiassa irtisanomisten vuoksi. Päätöksentekoelinten monimuotoisuus säilyi ennallaan.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Ihmisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu Boreon kaksoisolennaisuusarvioinnissa, joka on kuvattu sivuilla 13-14.

Oma henkilöstö

Olennaisuusarvioinnin perusteella omaan henkilöstöön liittyvät taloudelliset raja-arvot voisivat ylittyä, jos Boreo

2) UNEP: Human rights Guidance tool for financial sector

epäonnistuisi useilla keskeisillä henkilöstöön liittyvillä osa-alueilla, kuten henkilöstön sitouttamisessa, työturvallisuudessa ja johtamisen kehittämisessä. Toisaalta näiden asioiden onnistunut hoitaminen voi tuottaa positiivisia vaikutuksia. Vaikutusten laajuuden ja mittakaavan arvioitiin olevan alueellisia ja keskisuuria.

Boreo toimii maissa ja toimialoilla, joissa ihmisoikeus- ja työelämänormeihin liittyvät riskit ovat suhteellisen matalia (lähde: UNEP Human Rights Guidance Tool for Finance). Lisäksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvät mittarit Boreon päämarkkina-alueilla ovat maailman kärkitasoa (WEF Global Gender Gap Report, 2024).

Olennaisuusarvioinnin perusteella tietoturva muodostaa riskin, ja äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa tällaisen riskin toteutumisella voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka ylittäisivät olennaisuuden raja-arvot. Boreolla on myös avainhenkilöriskejä, mutta näiden riskien vähentämiseksi on käynnissä erilaisia ohjelmia ja toimenpiteitä.

Konsernitasolla ei ole merkittäviä työturvallisuusriskejä, mutta esimerkiksi logistiikka-alalla työturvallisuusriskit ovat korkeammat työn luonteen vuoksi. Johtamisen ke- 1) WEF (World Economic Forum): Global Gender Gap report, 2024

selvitykset

Painopistealue	Tavoite	Mittari	2024	2023
Sitoutuneet ihmiset	Työntekijämme ovat sitoutuneita työhönsä.	eNPS (työntekijäsuositteluindeksi) 2) Työntekijöiden vaihtuvuusprosentti 3)	27 17 %	25 15 %
	Tavoittelemme monimuotoisia kokoonpanoja päätöksentekoelimissämme ja ja edistämme monimuotoisuutta	Vähemmistösukupuolen osuus konsernin hallituksessa	33 %	50 %
		Vähemmistösukupuolen osuus konsernin johtoryhmässä	20 %	17 %
		Vähemmistösukupuolen osuus avainhenkilöistä 4)	11 %	10 %
	Työpaikkamme ovat turvallisia ja työntekijöillä on riskittömät työolosuhteet	Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden 5)	5,3	13,7
	Tarjoamme mielenkiintoisia uramahdollisuuksia työntekijöillemme	Sisäisten nimitysten osuus avainhenkilöpositioissa 4) 6)	73 %	78 %

1) Vuonna 2024 henkilöstökyselyyn osallistui 20/22 konserniyhtiöstä, kun taas vuonna 2023 osallistumisaste oli 22/22 yhtiötä.

2) Sisältää sekä vapaaehtoisen että ei-vapaaehtoisen henkilöstön vaihtuvuuden. Kesäharjoittelijat on rajattu laskelmien ulkopuolelle.

3) Avainhenkilöihin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtajat sekä muut avainhenkilöt, jotka osallistuvat Leadership-ohjelmaan.

4) Työtapaturmataajuus (Lost-time injury frequency rate) tarkoittaa sairauslomaan johtaneiden työtapaturmien määrää per 1 000 000 tehtyä työtuntia. Laskennassa on käytetty Suomen standardin mukaista viikkotyöaikaa ja työssäoloviikkojen määrää.

5) Vuonna 2024 tehtiin yhteensä 11 avainhenkilönimitystä.

hittäminen ja osaamisen hallinta nähdään keskeisiksi menestystekijöiksi, ja Boreo panostaa aktiivisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen.

Monimuotoisuuden osalta Boreo painottaa pelkän sukupuolijakauman sijaan useita eri monimuotoisuusnäkökulmia sekä tarjoaa kehittymismahdollisuuksia eri taustoista ja osaamisalueilta tuleville henkilöille.

Sidosryhmänäkökulma: Ihmisiin liittyvät käytännöt ja toimintamallit nousivat yhdeksi sidosryhmien painottamista aiheista raportointiin ja hallinnointiin liittyen. Erityisesti avainhenkilöiden sitouttaminen yritysostojen jälkeen koettiin merkittäväksi teemaksi.

Toimintaperiaatteet

Boreo on ottanut käyttöön omaa henkilöstöä koskevan Code of Conduct -ohjeen ja toimittajien Supplier Code of Conduct -ohjeen, jotka määrittelevät Boreon periaatteet ihmisoikeuksiin liittyen omassa toiminnassa ja yhtiön toimitusketjuissa.

Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi seuraavia teemoja: lainsäädännön ja yhteiskunnallisten sääntöjen noudattaminen, työympäristö (mukaan lukien ihmisoikeudet), reilu kilpailu, ympäristö ja vastuullisuus, tuotteiden ja palveluiden myynti ja markkinointi, riskit ja eturistiriidat, tietojen käsittely ja liikekumppanit.

Boreo kunnioittaa ihmisoikeuksia Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti sekä työelämän perusoikeuksia Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määritelmien mukaisesti.

Boreo pyrkii luomaan ja ylläpitämään työympäristön,

jossa jokaista työntekijää arvostetaan yksilönä ja jossa kukin voi hyödyntää täyden potentiaalinsa. Boreon ohjeet kieltävät yksiselitteisesti pakkotyön, lapsityövoiman ja syrjinnän. Lisäksi Boreo edellyttää, että sen konserniyhtiöissä on käytössä työtapaturmien ennaltaehkäisyn hallintajärjestelmä.

Kaikkia työntekijöitä ja liikekumppaneita pyydetään ilmoittamaan luottamuksellisesti kaikista ohjeiden, toimintaperiaatteiden ja lakien rikkomisista hyödyntämällä Boreon sisäisiä tai ulkoisia ilmoituskanavia.

Toimenpiteet

Vuonna 2024 konserni otti merkittäviä edistysaskelia hajautetun toimintamallinsa kehittämisessä. Boreo on johdonmukaisesti korostanut konserniyhtiöidensä autonomiaa, mutta samalla säilyttänyt aktiivisen ja tukevan roolin suhteessa yhtiöihin. Vuonna 2024 emoyhtiö tarjosi strategista ohjausta systemaattisen hallitustyöskentelyn kautta ja allokoi kohdennetusti resursseja tukemaan tytäryhtiöitä keskeisten strategisten hankkeiden toteuttamisessa.

Vastuullisuustyön keskeinen painopiste vuonna 2024 oli muutosjohtamisessa, eli henkilöstön tukemisessa muutostilanteissa liiketoimintojen kohdatessa taloudellisia ja operatiivisia haasteita. Useat konserniyhtiöt kokivat kysynnän laskua ja kustannussäästöpaineita, minkä seurauksena osa yhtiöistä joutui vähentämään tai lomauttamaan henkilöstöä turvatakseen taloudellisen asemansa haastavassa markkinatilanteessa. Lisäksi joissakin konserniyhtiöissä toteutettiin uudelleenjärjestelyitä. Nämä toimenpiteet johtivat lievään henkilöstön vaihtuvuuden kasvuun, mutta kokonaisvaihtuvuus säilyi keskimääräisellä 17 %:n tasolla.

selvitykset

Boreo ja sen konserniyhtiöt jatkoivat henkilöstötyytyväisyyden ja -pysyvyyden mittaamista ja kehittämistä. Vuotuinen henkilöstökysely toteutettiin, ja sen pohjalta laadittiin toimenpidesuunnitelmat kunkin yhtiön tarpeiden mukaisesti. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa työntekijöistä on tyytyväisiä työpaikkaansa, kokee kollegansa yhteistyökykyisiksi ja mukaviksi ja pitää työtehtäviään mielenkiintoisina. Lisäksi monet työntekijät arvostivat esihenkilöidensä tukea.

Johtamisen ja talenttien kehittämisen panostuksia räätälöitiin vahvasti konserniyhtiöiden paikallisten tarpeiden mukaisesti. Emoyhtiö keskittyi tukemaan yhtiöiden toimitusjohtajia niin liiketoiminnan kuin henkilöstönkin kehittämisessä. Osana Boreo Akatemian Leadership-ohjelmaa marraskuussa 2024 järjestetyssä offsitessa pääteemana oli vision määrittäminen kullekin konserniyhtiölle. Vuonna 2024 Boreon konserniyhtiöihin nimitettiin kuusi uutta toimitusjohtajaa. 67 % nimityksistä tehtiin sisäisten hakijoiden joukosta, mikä osoittaa Boreon halun tukea sisäistä urakehitystä ja kasvumahdollisuuksia. Kaikista avainhenkilörekrytoinneista 73 % täytettiin sisäisillä hakijoilla. Lisäksi seuraajasuunnitteluun panostettiin erityisesti konsernin johtoryhmässä ja avainhenkilötasolla.

Työturvallisuuden hallintaan ja henkilöstökokemuksen kehittämiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Useat konserniyhtiöt päivittivät työpaikan vaarojen ja riskien arviointeja sekä työturvallisuusohjeistuksia. Yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa ei tapahtunut. Työperäisten tapaturmien kokonaismäärä oli kolme. Työtapaturmataajuus laski 61 % 13,7:stä 5,3:een.

Boreo huomioi monimuotoisuuden organisaatiorakenteissaan ja päätöksenteossaan. Boreon hallituksen ja johtoryhmän monimuotoisuuden ansiosta yhtiö sijoittui 14. sijalle Nordic Business Diversity Index -rankingissa, jonka toteutti Impaktly Oy. Tämä tunnustus heijastaa Boreon kokonaisvaltaista lähestymistapaa monimuotoisuuteen, jossa painopiste ei ole pelkästään sukupuolten välisessä tasa-arvossa, vaan sitä tarkastellaan useista eri näkökulmista.

Henkilöstömittarit

Henkilöstömäärä	2024	2023
Henkilöstömäärä	336	342
FTE1)	324	333

Työntekijöiden maantieteellinen jakauma	2024
Viro	22
Suomi	230
Latvia	15
Liettua	13
Ruotsi	55
Yhdysvallat	1

Työsuhteen tyyppi	2024
Toistaiseksi voimassa oleva	96 %
Määräaikainen	4 %
Kokoaikainen	94 %
Osa-aikainen	6 %

Ikäjakauma	2024
alle 30	13 %
30–50	56 %
yli 50	30 %
ei tiedossa	1 %

Sukupuolijakauma	Nainen	Mies
Koko henkilöstö	19 %	81 %
Esihenkilöt2)	8 %	92 %
Avainhenkilöt	11 %	89 %
Konsernin johtoryhmä	20 %	80 %
Konsernin hallitus	33 %	67 %

Henkilöstön vaihtuvuus	2024	2023
Vaihtuvuus	16,7 %	14,6 %
Vapaaehtoinen vaihtuvuus3)	9,9 %	N/A
Ei-vapaaehtoinen vaihtuvuus4)	6,8 %	N/A

Terveys ja turvallisuus	2024	2023
Tapaturmataajuus	5,3	13,7
Työtapaturmat	3	8
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat	0	0

1) Työntekijöiden määrä konvertoituna kokoaikaisiksi työsuhteiksi

2) Managers = employees with direct-reports

3) Vapaaehtoinen vaihtuvuus: vapaaehtoisesti lähteneiden henkilöiden määrä (HC) / ((HC 1.1.2024 + HC 31.12.2024) / 2). Vapaaehtoisuuteen sisältyy: työntekijän irtisanoutuminen, koeaikapurku työntekijän toimesta, yhteinen sopiminen työsuhteen päättämisestä. Kesätyöntekijät eivät sisälly laskelmiin.

4) Ei-vapaaehtoinen vaihtuvuus: ei-vapaaehtoisesti lähteneiden henkilöiden määrä / ((HC 1.1.2024 + HC 31.12.2024) / 2). Ei-vapaaehtoiseen sisältyy: määräaikaiset sopimukset ellei määräaikaisuudesta ole sovittu työntekijän toiveesta, työsuhteen päättämiset jotka perustuvat taloudellisiin tai henkilökohtaisiin syihin, työnantajan toimesta tehdyt koeaikapurut. Kesätyöntekijät eivät sisälly laskelmiin.

selvitykset

CASE: MILCON Työntekijäkokemukseen panostaminen ja keskittyminen kannattaa

Milcon Oy on erikoistunut vaativiin sovelluksiin tarkoitettujen kaapelisarjojen ja sähköisten ratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Yritys perustettiin vuonna 2003 ja se siirtyi Boreon omistukseen vuonna 2021.

Vuonna 2022 Milcon osallistui ensimmäistä kertaa Boreon henkilöstökyselyyn, ja sen työntekijäsuositteluindeksi oli -22. Tulosta selitti yrityskaupan mukanaan tuoma epävarmuus, sillä työntekijät olivat huolissaan siitä, että uusi omistaja saattaisi muuttaa hyvin toimivaa työympäristöä. Ajan myötä henkilöstö kuitenkin ymmärsi, että Boreon omistuksessa Milcon voisi jatkaa itsenäisenä yhtiönä ja säilyttää päätösvallan oman työpaikkansa asioissa.

Seuraavina vuosina Milcon panosti voimakkaasti henkilöstökokemuksen ja henkilöstöhallinnan kehittämiseen. Emoyhtiön tuella yritys siirtyi uusiin, moderneihin toimitiloihin, jotka sopivat paremmin yhtiön kasvaviin tarpeisiin. Tämä vahvisti työntekijöiden luottamusta ja optimismia tulevaisuuden suhteen. Vuoden 2023 henkilöstökysely vahvisti myönteisen muutoksen, ja eNPS nousi arvoon 43.

Vuoden 2024 alussa tapahtui merkittävä muutos, kun yrityksen entinen omistaja ja toimitusjohtaja Janne Korpinen siirtyi pois johtotehtävästä keskittyäkseen asiakastyöhön. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Hermanni Lehtokylä. Muutos oli huolellisesti suunniteltu, hyvin valmisteltu ja selkeästi viestitty, ja työntekijät ottivat sen positiivisesti vastaan. Henkilöstön näkökulmasta muutos merkitsi uuden aikakauden alkua, joka toi mukanaan paremman työntekijöiden osallistamisen, yhteistyön ja kehittymismahdollisuudet.

Tämä kehitys heijastui myös Milconin vuoden 2024 henkilöstökyselyn tuloksiin, joissa eNPS nousi arvoon 50. Kyselytulosten perusteella Milconin henkilöstö on erityisen tyytyväinen siihen, miten työntekijät otetaan mukaan kehitystyöhön, miten avoimesti muutoksista viestitään ja miten tasapuolisesti kaikkia kohdellaan työpaikalla. Milcon on lisäksi lisännyt henkilöstöetuja, päivittänyt työturvallisuusvälineitä ja kehittänyt työntekijöiden keskustelukäytäntöjä, jotta roolit, vastuut ja henkilöstön tukemisen tavat olisivat selkeitä. Yritys on ottanut käyttöön turvallisuusohjelmia ja parantanut työturvallisuusohjeistuksia, jotta työntekijät saavat hyvän tuen päivittäiselle työlleen.

Milcon pitää osaavaa henkilöstöään ja vahvaa yrityskulttuuriaan tärkeimpinä vahvuuksinaan rakentaessaan ja kehittäessään menestyvää yritystä pitkällä aikavälillä.

Lisäksi Milconin yritysostoprosessista saadut opit on hyödynnetty Boreon yritysostostrategian kehittämisessä, erityisesti yritysten hankintaprosessin parantamisessa ja yrityskaupan jälkeisten odotusten viestinnässä.

selvitykset

Vastuulliset liiketoimintakäytänTEET

Tavoitteet

Boreon toimittajien Code of Conduct -ohjeen käyttöönotto: Vuonna 2024 Boreo otti käyttöön Toimittajien toimintaohjeiston (Supplier Code of Conduct) koko konsernissa varmistaakseen, että liikekumppanit noudattavat kestävän liiketoiminnan periaatteita. Ensimmäisen vuoden aikana 79 % konsernin suurimmista toimittajista sitoutui Boreon Toimittajien toimintaohjeiston periaatteisiin.

Vankka hallintomalli: Boreo-kellon käyttöönottoaste konsernissa säilyi erinomaisella 95 % tasolla. Vuonna 2024 Boreo keskittyi erityisesti nykyisen yhtiöportfolionsa kehittämiseen. Boreon hallinnointivaatimusten noudattamisen aste nousi 95 prosentista 97 prosenttiin.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Liiketoiminnan eettisyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu Boreon kaksoisolennaisuusarvioinnissa, joka on kuvattu sivuilla 13-14.

Liiketoiminnan eettisyys

Liiketoiminnan eettisyys tunnistettiin Boreon olennaisuusarvioinnissa merkittäväksi teemaksi, sillä vakava rikkomus voisi ylittää taloudelliset raja-arvot. Vaikutusten laajuuden ja mittakaavan arvioitiin kuitenkin olevan paikallisia ja vähäisiä.

Boreolla on selkeä toimintamalli ja liiketoiminnan eettiset ohjeistukset, jotka osaltaan vähentävät epäeettisen liiketoiminnan riskejä. Konserniyhtiöt ja niiden paikallinen johto toimivat itsenäisesti, mutta konsernin asettamien taloudellisten ja ei-taloudellisten tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Jokaisella yhtiöllä on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka luo yhteisen pohjan tulevalle suunnalle ja toimii paikallisen, autonomisen toiminnan perustana.

Boreon liiketoimintaan ei liity merkittäviä riskejä koskien korruptiota tai muita eettisiä rikkomuksia. Yhtiö kuitenkin tunnistaa, että tietyt liiketoiminnan osa-alueet, kuten myynti ja hankinta, voivat sisältää kohonneen riskin epäeettiselle toiminnalle. Näihin riskeihin vastaamiseksi Boreo on ottanut käyttöön etiikkaan ja liiketoiminnan eettisiin käytäntöihin liittyviä ohjeistuksia ja koulutuksia, jotka vähentävät merkittävästi väärinkäytösten todennäköi-

selvitykset

Painopistealue	Tavoite	Mittari	2024	2023
Vastuulliset liiketoiminta käytänteet	Teemme yhteistyötä vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin sitoutuneiden toimittajien kanssa	Boreon SCOC -ohjeen periaatteisiin sitoutuneiden suurten toimittajien osuus	79 %	-
	Meillä on vankka hallinnointimalli	Boreo-kellon mukainen hallinnointi	95 %	95 %
		Boreon hallinnointivaatimukset täytetty	97 %	95 %

syyttä. Tästä syystä liiketoiminnan eettisten rikkomusten riski on arvioitu erittäin epätodennäköiseksi.

Koska monet Boreon konserniyhtiöt toimivat jakelijoina ja tukeutuvat laajoihin toimitusketjuihin, toimitusketjuriskit ovat luontaisesti kohonneet. Boreo tekee kuitenkin pääasiassa yhteistyötä kansainvälisten toimittajien kanssa, joilla on selkeät liiketoiminnan eettiset periaatteet ja vaatimustenmukaisuusstandardit, mikä vähentää epäeettisen toiminnan riskiä.

Sidosryhmien kiinnostus liiketoiminnan eettisiin käytäntöihin oli korkeaa, mikä entisestään lisää teeman olennaisuutta.

Toimintaohjeet ja operatiivinen toimintamalli

The sustainability of Boreo's business conduct is guided by applicable legislation, Boreo Book, Boreo's Code of Conduct and various policies approved by Boreo's Board of Directors.

Boreo Book & Boreo-kello

Boreo toimii hajautetussa toimintamallissa, joka edistää omistajuuskulttuuria ja paikallista päätöksentekoa. Emoyhtiö ohjaa ja valvoo konserniyhtiöidensä suorituskykyä eri prosessien kautta, joista keskeinen on Boreo-kello, joka määrittelee konserniyhtiöiden toimintarakenteen.

Boreo-kello sisältää kuukausittaiset liiketoimintakatsaukset, Boreo Leadership-ohjelman tilaisuudet sekä konserniyhtiöiden hallituksen kokoukset, joissa käsitellään strategiaa, budjetointia ja talousasioita vuoden aikana.

Boreo on kiteyttänyt arvonluonnin periaatteensa ja omistajuusfilosofiansa arvonluontipelikirjaansa, Boreo Bookiin. Tämä kirja tiivistää yhtiön strategian keskeiset kulmakivet: Kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu, hajautettu organisaatiomalli, pääomien kohdentaminen ja pitkän aikavälin ajattelu. Boreo Book yksinkertaistaa konsernin arvonluontimallin keskeiset elementit ja tarjoaa selkeän viitekehityksen yhtiön tulevalle kehitykselle.

Varmistaakseen hyvän hallintotavan ja vastuullisen liiketoiminnan, Boreolla on konserniyhtiöitä koskevat yhteiset toimintavaatimukset. Näihin kuuluvat taloudelliset, henkilöstöön liittyvät, vastuullisuus- ja hallintovaatimukset.

Taloudelliset vaatimukset koskevat muun muassa talousraportointia, rahoitusta ja kassanhallintaa. Koska emoyhtiön käytettävissä oleva kassavirta on keskeinen osa Boreon liiketoimintamallia, kaikki konserniyhtiöt toimivat konsernin hyväksymien pankkikumppanien kanssa. Lisäksi konserni hyväksyy konserniyhtiöiden käyttämät ulkopuoliset kirjanpitopalvelut, ja kaikki yhtiöt käyttävät yhteisiä tilintarkastajia tai konsernin hyväksymiä tilintarkastajia.

Henkilöstö-, vastuullisuus- ja hallintovaatimukset edellyttävät muun muassa, että jokaisen yhtiön on osallistuttava vuosittaiseen henkilöstökyselyyn, jokaisen työntekijän on suoritettava Boreon Code of Conduct -verkkokoulutus, kaikkien yhtiöiden on noudatettava konsernin ohjeistuksia ja politiikkoja (esim. päätöksentekomatriisi) sekä kansainvälistä ja paikallista lainsäädäntöä. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vahvistavat vuosittain yhteisten toimintavaatimusten noudattamisen.

Vuonna 2024 Boreo-kellon toteutusaste konsernissa säilyi erinomaisella 95 prosentin tasolla. Kaikissa konserniyhtiöissä järjestettiin kuukausittaiset liiketoimintakatsaukset. 95 prosentissa yhtiöistä pidettiin säännölliset hallituksen kokoukset. 86 prosentissa yhtiöistä oli vuoden loppuun mennessä käytössä Game Plan -strategiasuunnitelma. Boreon hallintovaatimusten toteutusaste nousi 95 prosentista 97 prosentista, mikä johtui erityisesti kassanhallinnan ja konserniyhtiöiden osingonjakokäytäntöjen edistymisestä. Boreon tavoitteena on varmistaa, että kaikki konserniyhtiöt täyttävät vaatimukset kokonaisuudessaan jatkossa.

Code of Conduct

Boreon Code of Conduct -ohje määrittelee konsernin sitoutumisen vastuulliseen ja eettiseen liiketoimintaan, ja sen tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää sidosryhmien luottamusta. Tämä ohje on suunniteltu tukemaan työntekijöitä oikeiden päätösten tekemisessä heidän päivittäisessä työssään.

Code of Conduct -ohje määrittelee, millaista käytöstä Boreon työntekijöiltä ja konserniyhtiöiltä odotetaan sekä erittelee toimintatavat, joita ei hyväksytä. Se koskee koko Boreota, mukaan lukien kaikki konserniyhtiöt ja muut yksiköt, joissa Boreo käyttää määräysvaltaa.

Boreon liiketoiminta perustuu rehellisyyteen, luottamukseen, kunnioitukseen ja vastuullisuuteen. Tämä ei ole vain asiakkaiden ja liikekumppaneiden odotus, vaan toimii myös perustana hyvälle työympäristölle koko konsernissa. Code of Conduct kattaa seuraavat osa-alueet:

• Lainsäädännön ja yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen

• Työympäristö (mukaan lukien mm. syrjimättömyys, turvallisuus ja terveys, epäasiallinen käytös ja seksuaalinen häirintä sekä lapsi- tai pakkotyö)
• Reilu kilpailu
• Ympäristö ja kestävä kehitys
• Tuotteiden ja palveluiden myynti ja markkinointi
• Riskit ja eturistiriidat (mukaan lukien mm. eturistiriidat, sopimattomat maksut tai edut, liiketoimintalahjat ja vieraanvaraisuus sekä petostentorjunta)
• Tietojen käsittely (mukaan lukien mm. tietosuoja, sisäpiiritiedot ja arvopaperikauppa)
• Liikekumppanit

Jokaisen konsernissa aloittavan uuden työntekijän on suoritettava ja läpäistävä Boreon Code of Conduct -verkkokurssi. Kurssin suorittamisprosentti on valittu yhdeksi avainmittareista, sillä yhtiössä halutaan varmistaa, että eettiset ohjeistukset sisäistetään laajasti koko konsernissa. Vuonna 2024 93 % (2023: 89 %) konsernin työntekijöistä oli suorittanut kurssin vuoden loppuun mennessä. 15 konserniyhtiössä 22:sta (2023: 7/22) kaikki työntekijät olivat suorittaneet kurssin. Tavoitteena on saavuttaa 100 % suoritusaste koko konsernissa. Vuonna 2024 Boreo otti käyttöön myös tietosuojaan liittyvän verkkokoulutuksen, jonka tarkoituksena on edistää eettistä tiedonkäsittelyä ja vähentää tarpeetonta riskinottoa.

Supplier Code of Conduct

Boreo on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa eettisesti, vastuullisesti ja noudatettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Vastaavaa sitoutuneisuutta edellytetään myös yhtiön toimitusketjun liikekumppaneilta koskien liiketoimintakäytäntöjä, työoloja, ympäristövastuuta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Boreon Supplier Code of Conduct -ohje määrittelee vaatimustason ja asettaa eettiset, sosiaaliset ja ympäristövastuulliset edellytykset, jotka toimittajien on täytettävä yhteistyössä Boreon ja sen konserniyhtiöiden kanssa.

Boreon Supplier Code of Conduct -ohje kattaa seuraavat osa-alueet:

• Lainsäädännön ja yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen
• Eettiset liiketoimintakäytännöt ja reilu kilpailu
• Työelämän perusstandardit
• Ympäristövastuu
• Tuotteiden laatu ja turvallisuus
• Tuotteiden myynti ja markkinointi
• Immateriaalioikeudet ja luottamuksellisuus
• Alihankinta
• Raportointi ja vastuu
• Rikkomukset ja oikeus sopimuksen purkamiseen
• Jatkuva parantaminen

Vuonna 2024 Supplier Code of Conduct -ohjeisto otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön uusien ja merkittävien toimittajien osalta. Ensimmäisen vuoden aikana 79 % konsernin merkittävistä toimittajista sitoutui Boreon Supplier Code of Conduct -ohjeiston periaatteisiin. Tämä tarkoittaa, että joko toimittaja hyväksyi Boreon Supplier Code of Conductin kirjallisesti tai toimittajan omat käytännöt kattoivat vastaavat vaatimukset.

Tavoitteena on kasvattaa niiden toimittajien osuutta, jotka sitoutuvat Boreon Supplier Code of Conduct -ohjeen periaatteisiin koko konsernissa.

Muut toimintaohjeet

Sovellettavan lainsäädännön, Boreon Code of Conduct -ohjeiden ja toimintaperiaatteiden lisäksi yhtiöllä on useita konsernin hallituksen hyväksymiä toimintaohjeita. Boreolla on yhteensä kahdeksan toimintaohjetta, joista yksi on julkinen ja seitsemän sisäisiä. Toimintaohjeet tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa vastaamaan lainsäädännön muutoksia ja yhtiön toimintatapojen kehitystä.

Menettelytavat huolenaiheiden tunnistamiseen, raportointiin ja tutkintaan

Sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä kannustetaan ilmoittamaan kaikista eettisistä huolenaiheista tai Boreon toimintaan liittyvistä sääntöjen ja määräysten rikkomuksista. Tätä varten yhtiö on perustanut ilmoituskanavan, jonka kautta henkilöt voivat anonyymisti raportoida epäillystä väärinkäytöksestä tai sovellettavien lakien, määräysten tai yhtiön sisäisten ohjeistusten ja politiikkojen rikkomuksista.

Ilmoituskanava on saatavilla Boreon verkkosivustolla (www.boreo.com), ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja. Vuonna 2024 konsernissa ei raportoitu yhtään ilmoituskanavan kautta tehtyä tapausta.

Kaikki ilmoituskanavan kautta lähetetyt ilmoitukset käsitellään sisäisesti hallituksen puheenjohtajan ja/tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ("Vastaanottajat") toimesta. Objektiivisuuden varmistamiseksi ilmoituksia ei käsittele kukaan, joka on suoraan osallisena asiaan tai sidoksissa siihen.

Vastaanottajat arvioivat jokaisen ilmoituksen ja päättävät tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Heitä sitoo tiukka salassapitovelvollisuus, ja kaikki ilmoitukset käsitellään täysin luottamuksellisesti, ellei laki edellytä niiden paljastamista. Boreolla on nollatoleranssi kostotoimenpiteitä, häirintää tai syrjintää kohtaan henkilöitä vastaan, jotka ilmoittavat väärinkäytöksistä hyvässä uskossa. Yhtiö toteuttaa asianmukaisia suojatoimenpiteitä ilmoituksen tehneiden henkilöiden turvaamiseksi, EU:n ilmoittajansuojadirektiivin (2019/1937)1 ja kansallisen ilmoittajansuojelulain (1171/2022)2 mukaisesti.

¹⁾ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN 2) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221171

hallituksen toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2024

Vuosi 2024 lyhyesti

Boreon vuosi 2024 oli haastava johtuen etenkin Suomessa ja Baltiassa toimivien yhtiöiden heikosta kysynnästä. Konsernin liikevaihto laski 161 milj. eurosta 134 milj. euroon. Liikevaihdon laskusta huolimatta yhtiö saavutti vuoden aikana kohtuullisen 6,8 milj. euron (5,1 % liikevaihdosta) operatiivisen liikevoiton. Kannattavuutta tukivat 28 prosentista 30 prosenttiin noussut myyntikate ja noin 2 milj. euroa edellisvuotta alhaisemmat kiinteät kustannukset.

Kannattavuuden turvaamisen lisäksi yhtiön vuoden onnistumisiin lukeutui vuodesta 2023 vahvistunut 12,0 milj. euron liiketoiminnan rahavirta, johon vaikutti käyttöpääoman aleneminen 4,7 milj. eurolla.

Heikon tuloskehityksen seurauksena nettovelka suhteessa edellisen 12 kuukauden operatiiviseen käyttökatteeseen nousi tasolta 2,5 tasolle 2,8. Velkaisuus on yhtiön tavoitetasoa korkeammalla, kun huomioidaan taseessa olevan hybridilainan vaikutus yhtiön pääomarakenteeseen ja rahoituskustannuksiin. Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) heikkeni 11,0 prosentista 7,9 prosenttiin ja käyttöpääoman tuotto (ROTWC) 30,3 prosentista 25,2 prosenttiin.

Uudet yhtiöt tukivat kannattavuutta. Vuoden 2020 kolmannesta neljänneksestä lähtien Boreo on allokoinut yhteensä noin 50 milj. euroa yritysostoihin. Etenkin vuosien 2022 ja 2023 yritysostoissa yhtiö on toteuttanut sen kirkastettua pitkän aikavälin strategiaa. Hankitut yhtiöt ovat pitkän kannattavan ja korkean pääoman tuoton historian lisäksi vahvasti asemoituneita toimialoillaan, ja niillä on hyvät edellytykset pitkän aikavälin kestävän tuloskasvun luomiseen. Vuonna 2024 uudet, vuoden 2020 kolmannesta neljänneksestä lähtien hankitut, yhtiöt tukivat merkittävästi konsernin kannattavuutta ja niiden yhteenlaskettu operatiivinen liikevoitto oli noin 5,1 milj. euroa.

Ennen syksyä 2020 omistettujen yhtiöiden vuosi oli haastavampi. Niiden yhteenlaskettu operatiivinen liikevoitto oli 3,0 milj. euroa ja yhtiöissä keskityttiin turvaamaan kannattavuutta ja toteuttamaan toimenpiteitä pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi.

Haastavana vuonna 2024 seitsemän konsernin yhtiöistä saavutti yli 10 prosentin operatiivisen liikevoiton, kahdeksan yhtiön tulos oli välillä 5–10 %, neljän välillä 1–5 % ja vain kolmen yhtiön operatiivinen liikevoitto oli negatiivinen. Boreon tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan tulevaisuudessa, ja sen yhtiöiden nykyiset kannattavuustasot ovat osoitus terveestä liiketoimintaportfoliosta, jolla on edellytykset pärjätä merkittävästi paremmin suotuisassa markkinaympäristössä.

Prioriteettina olemassa olevat yhtiöt ja velkaisuuden hallinta. Johtuen heikentyneestä taloudellisesta asemasta, yhtiö keskittyi vuoden aikana yhtiön pitkän aikavälin arvonluonnille tärkeiden yritysostojen sijaan olemassa olevan yhtiöportfolion kehittämiseen. Yhtiössä toteutettiin keväästä 2024 'Takaisin Kasvu-uralle' -toimenpideohjelmaa, joka koostui kannattavuuden turvaamiseen, käyttöpääomien vähentämiseen ja velkaisuuden hallintaan liittyvistä toimenpiteistä. Merkittävimpiä vuoden aikana toteutettuja lyhyen aikavälin kannattavuutta turvaavia ja pitkän aikavälin kilpailukykyä vahvistavia toimenpiteitä olivat Yleiselektroniikassa toteutetut uudelleenjärjestelyt, Viron elektroniikan komponenttien jakeluliiketoiminnassa toteutettu kuluttajaliiketoiminnan sulkeminen ja Machineryn jakaminen kahdeksi yhtiöksi. Jakamisen seurauksena Machinery Oy keskittyy jatkossa voimantuoton ja rakentamisen toimialoihin, kun taas Machinery MT Oy vastaa metallintyöstökoneiden ja niiden kulutus- ja varaosien myynnistä ja huollosta.

Päivitetty strategia. Yhtiö julkaisi keväällä 2024 päivitetyn strategian, jonka mukaisesti se keskittyy sellaisten yrittäjämäisten yhtiöiden omistamiseen ja hankintaan, joilla on kyky tuottaa kestävää tuloskasvua, vahvaa kassavirtaa ja korkeaa pääoman tuottoa. Pitkän aikavälin omistamisen tavoitteesta huolimatta yhtiö on valmis harkitsemaan rakenteellisia toimenpiteitä yhtiöille, jotka eivät osoita kykyä saavuttaa keskipitkällä aikavälillä vähintään 50 % käyttöpääoman tuottoa ja riittävän korkeaa kannattavuutta, sillä yhtiö uskoo kykenevänsä saavuttamaan vapautuneille pääomille houkuttelevampaa tuottoa muissa yhtiön liiketoiminnoissa tai yritysostoissa.

Luottamus liiketoimintamallin toimivuuteen ja tavoite palauttaa yhtiö kasvu-uralle. Viimeaikaisista haasteista huolimatta yhtiö on luottavainen sen liiketoimintamallin ja strategian toimivuuteen sekä kykyyn luoda arvoa tulevaisuudessa.

Yhtiön vuonna 2024 saavuttama kohtuullinen kannattavuus ja vahva kassavirta ovat hyviä merkkejä yhtiön hajautetun johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja sen kyvystä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin.

Syksyn 2020 jälkeisten yritysostojen tuotot ovat toimintaympäristön haasteista riippumatta kohtuullisella noin 15 prosentin tasolla, joka toimii hyvänä osoituksena yhtiön kyvystä allokoida pääomia tehokkaasti.

Yhtiön tavoitteena on palata kasvu-uralle ja se tavoittelee vuoden 2025 aikana asteittain parantuvaa tuloskuntoa ja konsernin taloudellisen aseman vahvistumista.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Vuonna 2024 konsernin yhtiöiden toimintaympäristö oli pääosin haastava. Etenkin Suomessa ja Baltian maissa toimivien yhtiöiden kysyntään vaikutti heikkona jatkunut taloussuhdanne, ja siitä johtunut asiakkaiden alhainen investointihalukkuus. Ruotsissa toimivien yhtiöiden kysyntä kehittyi positiivisemmin. Myös puolustusteollisuuden positiivinen trendi tuki konsernin liiketoimintaa. Sen sijaan rakentamisen sektorilla toimivien yhtiöiden kysyntä pysyi alhaisella tasolla koko vuoden.

Elektroniikka-liiketoiminta-alueen yhtiöiden tuloksentekokyky parani heikosta vuodesta 2023. Liiketoiminta-alueen yhtiöistä etenkin Signal Solutions Nordicin (SSN) ja Milconin tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvoi merkittävästi vuoden aikana. Yleinen teollisuuden heikentynyt markkinatilanne heijastui Yleiselektroniikan ja Baltian elektroniikkakomponenttien jakeluliiketoimintoihin, mikä ilmeni heikkona kysyntänä. Yhtiöissä toteutettiin vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla organisaatioiden uudelleenjärjestelyjä, joilla reagoitiin heikentyneeseen kysyntään muun muassa tehostamalla organisaatiota ja skaalaamalla alas käyttöpääoman tuotoltaan heikkoa liiketoimintaa. Nämä toimet tukivat yhtiöiden kannattavuutta vuoden lopussa. Yleinen markkinatilanne heijastui myös Noretronin kysyntään, joka oli heikko. Infradexin vuosi oli odotusten mukainen uuden äänikameraliiketoiminnan tukiessa myynnin kehitystä ja tuloksentekokykyä rakentamisen heikentyneestä kysynnästä huolimatta. Konsernin uusimmassa yhtiössä Delfinissä jatkettiin investointeja yrityskaupan jälkeen aloitettuun tuotealustan uudistukseen, strategian kirkastamiseen sekä globaalin jakeluverkoston uudistamiseen.

Vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Tekninen kauppa -liiketoiminta-alue raportoitiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti kattaen aiemman Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen yhtiöiden lisäksi Raskas kalusto -liiketoiminta-alueen yhtiöt sekä Muissa toiminnoissa raportoidut Etelä-Suomen Kuriiripalvelut (ESKP) ja Vesterbacka Transportin.

Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen yhtiöiden menestys vuonna 2024 vaihteli yhtiökohtaisesti heijastaen toimintaympäristöön vaikuttavia positiivisia ja negatiivisia trendejä. Heikkona jatkunut taloussuhdanne Suomessa ja Baltiassa sekä rakentamisen sektorin alhainen kysyntätaso vaikuttivat liiketoiminta-alueen yhtiöistä etenkin Machineryyn, Muottikolmioon, J-Maticiin sekä Suomen ja Viron Putzmeister-liiketoimintoihin. Machineryn Rakentamisen liiketoimintayksikössä toteutettiin alkuvuodesta organisaation uudelleenjärjestely, ja Muottikolmiossa, Tornokoneessa ja J-Maticissa tehtiin sekä pysyviä että väliaikaisia henkilöstövähennyksiä. Lisäksi Machineryssä toteutettiin vuoden aikana valmisteltu jakautuminen kahdeksi yhtiöksi, Machinery Oy:ksi ja Machinery MT Oy:ksi. Jakautumisen seurauksena yhtiöt voivat keskittyä ydinosaamiseensa, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja nopeuttaa strategioiden toteutusta.

Liiketoiminta-alueen yhtiöistä vahvasti vuonna 2024 suoriutui Ruotsin markkinassa toimiva, edellisvuonna toimitushaasteiden ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän implementoinnin kanssa kamppaillut FNB. Yhtiö onnistui haastavan ERP-implementoinnin jälkeen tuloksen parantamisessa sekä vaihto-omaisuuden alentamisessa saavuttaen ennätysliikevaihdon. Liiketoiminta-alueen ruotsalaisista yhtiöistä myös PM Nordicin vuosi oli onnistunut. Yhtiön vuoden 2024 alussa saama merkittävä tilaus, jonka odotetaan tuloutuvan vuoden 2025 ensimmäisestä vuosipuoliskosta alkaen, vahvistaa yhtiön johtavaa markkina-asemaa myös jatkossa.

Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen muiden yhtiöiden tulokset vastasivat haastavaan markkinaan suhteutettuja odotuksia.

Markkinaolosuhteet jatkuivat vuoden 2024 lopussa alkuvuoden kaltaisina ja merkit yleisen taloustilanteen ja konsernin asiakkaiden kysyntänäkymien merkittävässä paranemisessa antoivat odottaa itseään. Yhtiöiden tilauskirjat alenivat hieman vuoden kolmannen kvartaalin lopusta, mutta olivat vuoden lopussa merkittävästi vertailukautta korkeammalla tasolla.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja kannattavuus

Vuoden 2024 aikana konsernin liikevaihto laski 17 % 134,0 milj. euroon (2023: 161,3). Orgaanisen liikevaihdon lasku oli 28,4 milj. euroa ja epäorgaanisen liikevaihdon kasvu 1,1 milj. euroa. Valuuttakursseilla ei ollut olennaista vaikutusta koko vuoden 2024 liikevaihtoon.

Konsernin tilauskanta nousi 2024 aikana verrattuna vuoden 2023 loppuun.

Elektroniikka-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 58,0 milj. euroon (7 %) edellisvuodesta. Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski edellisvuodesta 76,0 milj. euroon (23 %).

Vuoden 2024 aikana konsernin operatiivinen liikevoitto oli 6,8 milj. euroa (2023: 9,5), jossa laskua oli 28 % edellisvuodesta. Konsernin raportoitu liikevoitto laski 35 % 4,1 milj. euroon edellisvuoden 6,3 milj. eurosta. Raportoitu liikevoitto sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä nettomääräisesti yhteensä 2,7 milj. euroa koostuen pääasiassa uudelleenjärjestelykustannuksista ja hankintamenojen allokoinneista. Elektroniikka-liiketoiminta-alueen operatiivinen liikevoitto oli 4,3 milj. euroa (2023: 4,1) ja Tekninen kauppa-liiketoiminta-alueen operatiivinen liikevoitto oli 4,5 milj. euroa (2023: 7,5). Konsernitoimintojen operatiivinen liikevoitto oli -2,0 milj. euroa (2023: -2,1).

Tulos ennen veroja oli 1,3 milj. euroa (2023: 3,5) ja katsauskauden tulos 1,2 milj. euroa (2023: 2,8)

Avainluvut

milj. euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	134,0	161,3	160,4
Operatiivinen liikevoitto	6,8	9,5	8,7
suhteessa liikevaihtoon, %	5,1 %	5,9 %	5,4 %
Liikevoitto	4,1	6,3	6,5
Tulos ennen veroja	1,3	3,5	5,5
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot	1,2	2,8	4,4
Katsauskauden tulos, lopetetut toiminnot	-	-	-4,7
Liiketoiminnan nettorahavirta***	12,0	11,6	4,1
Kassakonversio, %***	180 %	129 %	51 %
Omavaraisuusaste, %	39,2 %	36,2 %	35,4 %
Nettovelka	30,0	36,0	30,9
Nettovelan suhde edeltävän 12 kuukauden operatiiviseen käyttökatteeseen*	2,8	2,5	2,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE %), R12	7,9 %	11,0 %	10,4 %
Käyttöpääoman tuotto (ROTWC %), R12	25,2 %	30,3 %	26,7 %
Oman pääoman tuotto (ROE %), R12	2,8 %	6,7 %	12,1 %
Henkilöstö kauden lopussa	336	341	327
Operatiivinen osakekohtainen tulos, euroa**	0,51	1,40	1,82
Osakekohtainen tulos, euroa**	-0,30	0,47	1,12
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	-	-	-1,56
Osakekohtainen liiketoiminnan nettorahavirta, euroa***	4,45	4,40	1,54

*Laskettu rahoittajien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskentakaava on esitetty myöhemmin tässä raportissa.

**2022 alkaen osakekohtaisten tulosten laskennassa huomioitu omaan pääomaan kirjattavan hybridilainan koron vaikutus verovaikutuksella oikaistuna., 2024 nettovaikutus oli 0,69 euroa/osake, 2023 0,48 euroa/osake ja 2022 0,44 euroa/osake.

***Vuoden 2022 luvut sisältävät lopetetut toiminnot.

Taloudellinen asema

Vuoden 2024 lopussa konsernin korollinen nettovelka oli 30,0 milj. euroa (2023: 36,0). IFRS-vastuiden osuus nettovelasta oli 8,8 milj. euroa (2023: 8,0). Nettovelka suhteessa 12 kuukauden operatiiviseen käyttökatteeseen oli 2,8 (2023: 2,5).

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 43,1 milj. euroa (2023: 41,1). Omavaraisuusaste oli 39,2 % (2023: 36,2) ja konsernitaseen loppusumma 115,7 milj. euroa.

Investoinnit ja rahavirta

Koko vuoden liiketoiminnan nettorahavirta oli vahvalla 12,0 milj. euron tasolla (2023: 11,6). Yhtiö onnistui vuoden aikana hyvin käyttöpääoman hallinnassa ja vaihtoomaisuus väheni 5,7 milj. eurolla. Rahavirta investointien jälkeen oli 7,2 milj. euroa (2023: 0,9). Osakekohtainen liiketoiminnan nettorahavirta oli 4,45 euroa (2023: 4,40).

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 9,7 milj. euroa (2023: 6,5). Yhtiön käytettävissä oleva likviditeetti vahvistui 24,5 milj. euroon (2023: 16,8). Yhtiö lunasti 10. helmikuuta 2025, helmikuussa 2022 liikkeeseen laskemansa 20 milj. euron hybridilainan jäljellä olevan osan (noin 4 milj. euroa) ja maksaa maaliskuussa 2024 liikkeeseen laskeman 20 milj. euron hybridilainan vuotuiset korot. Näiden merkittävimpien rahoituserien maksun ja odotetun käyttöpääomien kausiluonteisen kasvun seurauksena, yhtiön nettovelan odotetaan kasvavan ja likviditeetin vähenevän vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin aikana.

Yhtiö sopi joulukuussa päärahoittajansa OP Yrityspankki Oyj:n kanssa 56.5 milj. euron rahoituslimiitti- ja lainasopimuksensa erääntymispäivän siirrosta, vuodesta 2026 vuoteen 2027 ja 2,5 milj. euron lainalyhennysten siirtämisestä vuodelta 2025 vuodelle 2027. Näillä järjestelyillä tuetaan yhtiön operatiivista toimintaa ja likviditeettiä.

Konsernin tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 1,8 milj. euroa (2023: 2,3). Investoinneista

suurin osa koostui IT-järjestelmien kehityskustannuksista sekä kalustohankinnoista.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy yhteen tytäryhtiöömme Delfin Technologiesiin. Tytäryhtiöllä on lääkinnällinen laite lääketeollisuudelle sekä tuote kosmetiikkateollisuuteen, jota jatkokehitetään parhaillaan molempien sektorien tarpeita ajatellen. Tuotekehitystyö on suunniteltu vastaamaan markkinoiden jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin, ja sen tavoitteena on vahvistaa yhtiön asemaa innovatiivisena ja joustavana toimijana. Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan tilikauden 2024 aikana olivat summaltaan 0,4 milj. euroa (2023: 0,2 milj. euroa).

KONSERNIRAKENNE JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

Boreon liiketoiminnot on vuoden 2024 alusta alkaen organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen.

Elektroniikka-liiketoiminta-alue koostuu ammattilaiselektroniikan komponenttien ja omien tuotteiden jakelua sekä valmistusta ja kokoonpanoa harjoittavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat maailman johtavien päämiesten edustajina Pohjois-Euroopassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. Päämiehille ja asiakkaille yhtiöt tarjoavat varastointi- ja logistiikkapalveluita sekä teknisen myynnin palveluita. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Yleiselektroniikka, YE International, Noretron Komponentit, Milcon, Infradex, Signal Solutions Nordic (SSN) sekä Delfin Technologies (Delfin).

Boreo yhdisti entiset Tekninen kauppa ja Raskas kalusto -liiketoiminta-alueet yhdeksi Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueeksi vuoden 2024 alusta. Tekninen kauppa liiketoiminta-alue koostuu teknistä kauppaa harjoittavista ja teollisuuden palveluita tarjoavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat tunnettujen päämiesten edustajina ja palvelevat muun muassa konepaja-, rakennus-, prosessi- , metsä- ja betoniteollisuutta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Machinery, Machinery MT, Muottikolmio, Pronius, J-Matic, Filterit, PM Nordic, Tornokone, HM Nordic, Floby Nya Bilverkstad (FNB), Lackmästarn, Etelä-Suomen Kuriiripalvelu (ESKP) sekä Vesterbacka Transport. 1.10.2024 Machinery Oy jakautui kahdeksi itsenäiseksi yritykseksi: Machinery Oy ja Machinery MT Oy. Jakautumisen seurauksena yhtiöt voivat keskittyä ydinosaamiseensa, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja nopeuttaa strategioiden toteutusta. Itsenäisinä yhtiöinä toimiminen korostaa Boreon hajautetulle organisaatiomallille ominaista paikallista päätöksentekoa.

Edellä mainittujen liiketoiminta-alueiden uudelleenorganisointien seurauksena entinen Muut toiminnot -raportointiyksikkö käsittää vuoden 2024 alusta ainoastaan emoyhtiö Boreon toiminnot ja raportointiyksikön nimi on jatkossa 'Konsernitoiminnot'. Tilinpäätöksen vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta rakennetta.

Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli toimintaa kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

VUODEN 2024 OLENNAISET TAPAHTUMAT

Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen valtuudet

Boreo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.4.2024 yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Ansatie 5, Vantaa. Yhtiökokous vahvisti Boreo Oyj:n konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2023. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 2023.

Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2023 ei makseta osinkoa. Yhtiön tilikauden tulos siirrettiin edellisten tilikausien voittovaroihin.

Yhtiökokouksessa käsiteltiin toimielinten palkitsemisraportti ja hyväksyttiin se.

Hallitukseen päätettiin valita kuusi (6) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Simon Hallqvist, Jouni Grönroos, Ralf Holmlund, Camilla Grönholm ja Noora Neilimo-Kontio. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jussi Vanhanen. Hallituksesta poistui Michaela von Wendt.

Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa hallituspalkkiona 4 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenelle päätettiin maksaa hallituspalkkiona 2 000 euroa kuukaudessa. Yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan hallituspalkkion lisäksi puheenjohtajapalkkiota 1 000 euroa kuukaudessa ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan hallituspalkkion lisäksi puheenjohtajapalkkiota 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi päätettiin, että hallituksen jäsenelle ja valiokunnan jäsenelle maksetaan 500 euron suuruinen kokouspalkkio kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta. Yhtiökokous päätti, että hallituspalkkioiden yhteismäärästä (brutto) seuraavaan yhtiökokoukseen saakka noin 40 % maksetaan yhtiön osakkeina luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja 60 % rahana. Simon Hallqvistille (tosiasiallinen pääomistaja Preato Capital AB:n (publ) kautta) palkkiota ei makseta yhtiön osakkeina, koska pääomistajan omistusosuuden

kasvattaminen hallituspalkkiolla ei ole yhtiön edun mukaista.

Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 31.3.2024 on julkaistu käyttäen osakkeen arvona osavuosikatsausta edeltävän ja seuraavan viikon kaupankäynnillä painotettua keskikurssia. Yhtiökokous päätti, että yhtiö korvaa osakekaupoista aiheutuvat transaktiokulut ja sovellettavaan varainsiirtoveroon liittyvät kustannukset. Palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt. Mikäli palkkiota ei oikeudellisista tai muista säädösperusteisista rajoituksista johtuen tai muun yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi voida maksaa osakkeina, palkkio maksetaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että matkakorvaukset maksetaan Verohallituksen voimassa olevan matkakorvauksia koskevan ohjeen verovapaan enimmäismäärän mukaisesti.

Tilintarkastajaksi valittiin BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Taneli Mustonen. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 540 000 osaketta, mikä vastaa noin 20 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsun päivämääränä.

Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet samoin kuin optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus valtuutetaan päättämään kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista.

Osakeantivaltuutusta voidaan käyttää muun muassa henkilöstön sitouttamiseen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai -järjestelyjen toteuttamiseen tai rahoitukseen, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muihin hankkeisiin. Optio-oikeuksien ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvää valtuutusta voidaan käyttää samassa laajuudessa kuin osakeantivaltuutusta pois lukien valtuutuksen käyttö henkilöstön sitouttamiseen ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.

Hallituksen valtuutus osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä omien osakkeiden luovuttamisesta on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Valtuutus ei vaikuta yhtiön muihin osakeanti-, optio- tai muihin osakkeisiin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin liittyviin päätöksiin tai valtuutuksiin.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hankittavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 270 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsun päivämääränä. Päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta ei kuitenkaan saa tehdä siten, että yhtiöllä hallussaan tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi, hallituspalkkioiden maksamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen vähimmäismäärä on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäismäärä on osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Omien osakkeiden hankinta voidaan tehdä yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Hallituksen valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Simon Hallqvistin. Hallitus valitsi myös jäsenet valiokuntiinsa. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Jouni Grönroos (puheenjohtaja), Ralf Holmlund ja Noora Neilimo-Kontio. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäseniksi valittiin

Camilla Grönholm (puheenjohtaja), Simon Hallqvist ja Jussi Vanhanen.

Muut keskeiset tapahtumat

29.2.2024 Boreo tiedotti kirkastavansa strategiaansa kestävän tuloskasvun saavuttamiseksi ja pääoman tuoton parantamiseksi.

11.3.2024 Boreo tiedotti harkitsevansa laskevansa liikkeeseen 20 milj. euron hybridilainan ja julkisti takaisinostotarjouksen 9.2.2022 liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista.

14.3.2024 Boreo tiedotti laskevansa liikkeelle 20 milj. euron määräisen hybridilainan.

15.3.2024 Boreo julkisti 9.2.2022 liikkeeseen laskemiaan hybridilainan velkakirjoja koskevien takaisinostotarjousten lopulliset tulokset ja julkaisi hyväksyttyjen Hybridilainan takaisinostotarjousten määrän olevan nimellisarvoltaan yhteensä 15 960 000 euroa.

20.3.2024 Boreo julkisti uuden segmenttirakenteen mukaiset vertailukelpoiset taloustiedot.

13.6.2024 Boreo tiedotti talous- ja rahoitusjohtaja Aku Rumpusen siirtymisestä yhtiön palveluksesta ja 2.8.2024 Jesse Petäjän nimityksestä yhtiön uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) 1.9.2024 alkaen.

13.12.2024 Boreo tiedotti lunastavansa jäljellä olevan osan 9.2.2022 liikkeeseen lasketusta hybridilainastaan.

HENKILÖSTÖ

Boreo-konsernin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 336 (2023: 341) ja jakaantui liiketoiminta-alueisiin seuraavasti: Elektroniikka 132 (2023: 137), Tekninen kauppa 199 (2023: 198) ja Konsernitoiminnot 5 (2023: 6).

Vuoden 2024 työsuhdekulut olivat 22,1 milj. euroa (2023: 23,0).

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Boreo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 2 483 836 euroa ja osakkeiden lukumäärä 2 701 353 kappaletta. Yhtiön omistuksessa oli vuoden lopussa 11 716 osaketta (0,5 % osakkeiden lukumäärästä). Boreo Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä kaikkiaan 140 122 kappaletta, yhteensä 2 379 249 euron arvosta. Vaihdon osuus osakkeiden määrästä oli 5 %. Osakkeiden hinta oli korkeimmillaan 29,60 euroa tammikuussa 2024. Alin noteeraus oli 9,74 euroa joulukuussa 2024. Tilikauden päättyessä 31.12.2024 osakkeen hinta oli 10,95 euroa. Osakkeen tilikauden 2024 keskikurssi oli 18,83 euroa.

Tarkemmin Boreon osakkeesta, osakkeisiin liittyvistä tunnusluvuista ja osakkeen kehityksestä on kerrottu kohdassa "Osaketietoa".

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Boreolla on ollut vuodesta 2022 alkaen avainhenkilöiden pitkän aikavälin sitouttamisohjelma, joka voidaan suorittaa joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Ohjelman palkkion saamisen edellytyksenä on, että merkitsijä on merkinnyt yhtiön osakkeita henkilöstöannissa hallituksen ennalta vahvistamissa rajoissa. Jos merkitsijän osakeomistusedellytys on täyttynyt ja hänen työ- tai toimisuhdettaan konserniyhtiössä ei ole irtisanottu palkkion maksupäivään mennessä, merkitsijä saa yhtiöltä palkkiona vastikkeettomia lisäosakkeita hallituksen päättämässä suhteessa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä siitä seuraisi 9 276 osakkeen liikkeeseen lasku

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Boreolla on vuokrasopimus yhden johtoryhmän jäsenen määräysvaltayhteisön kanssa. Sopimus on markkinaehtoinen ja tilikaudella 2024 maksettu vuokra oli noin 0,2 milj. euroa. Muilta osin lähipiiriin liittyvät tiedot löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 29.

Konsernin emoyhtiöllä Boreo Oyj:llä on pitkäaikaisia lainasaamisia tytäryhtiöiltä, jotka eliminoituvat konsernitilinpäätöksessä.

HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT

Boreo-konserni on noudattanut 1.1.2020 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020 ja uutta hallintokoodia 2025 sen tultua voimaan. Boreo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkitsemisraportti vuodelta 2024 annetaan erillisinä ja julkaistaan yhdessä tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.boreo.com.

Hallitus

Varsinaisen yhtiökokouksen 17.4.2024 valitsema hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Tarkastusvaliokunta

kokoontui viisi kertaa ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kokoontui neljä kertaa.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous valitsi 17.4.2024 tilintarkastajaksi BDO Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Taneli Mustonen. Tytäryhtiöillä on omat tilintarkastajat.

Johto

Boreo Oyj:llä on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Kari Nerg aloitti tehtävässään 4.5.2020. Vuoden 2024 lopussa yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja Jesse Petäjä, henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Mari Katara, Elektroniikka-liiketoimintaalueen johtaja Tomi Sundberg ja Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen johtaja Richard Karlsson. Petäjä vastaa lisäksi konsernin yrityskaupoista.

ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Boreo on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta ja muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille ja mahdollisuuksille. Seuraavassa on esitetty merkittävimmät riskit, joilla voisi toteutuessaan olla kielteinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Tulevaisuudessa voi kuitenkin ilmaantua tällä hetkellä tunnistamattomia riskejä tai nykyisin vähäisiksi arvioidut riskit voivat muuttua merkittäviksi. Konserni on varautunut vakuutuksien avulla onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta.

Yleiset markkinariskit: keskeisimmät markkinariskit liittyvät Ukrainan kriisin myötä yleiseen epävarmuuteen markkinoilla ja taloudessa sekä erityisesti Suomen yleiseen talouskehityksen. Tämä heijastuu muun muassa tuotteiden ja palvelujen kysyntään, tuotteiden ja komponenttien toimitusketjuihin, toimitusvarmuuteen ja toimitusaikoihin sekä hintoihin. Yleinen inflaatioympäristön kiristyminen luo puolestaan paineita mm. henkilöstökustannuksiin ja polttoaineiden hintoihin heijastuen suoraan logistiikkakustannuksiin. Konsernin liiketoiminta on myös altis muutoksille maanosien ja maiden välisissä kauppasopimuksissa. Toteutuessaan muutokset kauppasopimuksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan toimitusketjussa aiheutuvien häiriöiden ja lisääntyvien kustannusten myötä.

Asiakkaiden kysyntävaihtelu ja syklisyys: konsernin liikevaihdosta merkittävä osa tulee asiakkailta, joiden liiketoiminnat ovat luonteeltaan syklisiä, projektiluonteisia ja investointivetoisia ja siten usein myös alttiita suhdannemuutoksille. Konsernin kannalta kysynnän vaihtelua ja syklisyyttä korostaa lisäksi se, että konsernin liiketoimintojen tilauskanta on usein varsin lyhyt.

Päämiessuhteet ja asema arvoketjussa: konsernin kilpailukyky on sen ansaintalogiikasta johtuen vahvasti korreloitunut ja riippuvainen päämiesportfoliosta ja näin ollen merkittävän päämiehen menettäminen heikentäisi liikevaihdon kehitystä ja tulostasoa. Lisäksi on riski, että keskeisen päämiehen oma kilpailu- ja suorituskyky heikentyy, mikä voi heijastua myös konsernin tarjoaman kiinnostavuuteen. Konsernilla voi esiintyä asteittaisia vaikeuksia puolustaa myyntikatteitaan tilanteissa, joissa lopputuotteiden myyntihinnat kohtaavat selvää laskupainetta ja/tai hankintahinnat nousupainetta.

Henkilöstöriskit: henkilöstö on konsernin keskeinen voimavara. Henkilöstöriskeistä aiheutuva inhimillisen tiedon ja taidon korvaaminen on hankalaa, kallista ja hidasta. Lisäksi uusien avainhenkilöiden rekrytoiminen voi olla haastavaa. Henkilöriskejä on hankala ennakoida ja määrittää rahamääräisesti.

Yritysostoriskit: konsernin yhtenä strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvät merkittävimmät riskit voivat koskea potentiaalisten ostokohteiden saatavuutta, sopivaa ajoitusta, yrityskauppaprosessia, ostetun liiketoiminnan integrointia, avainhenkilöiden sitouttamista tai asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Rahoitusriskit: Konsernin rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, maksuvalmius- ja luotto- sekä velka- tasoon liittyvät riskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja arvonalentumisiin liittyvät riskit. Konsernilla on jatkuvia toimintoja seitsemässä maassa, ja se on siten alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Yhdysvaltain dollari- ja Ruotsin kruunumääräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niiden omat pääomat) sekä valuuttamääräisistä transaktioista. Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutuksia konsernin nettokorkoihin. Suurin osa konsernin korollisista veloista on emoyhtiön euromääräisiä velkoja.

Hallintoon, sääntelyyn ja järjestelmiin liittyvät riskit: konsernin hajautetun johtamismallin ja itsenäisten tytäryhtiöiden toimintamallille on tärkeää, että konserni ylläpitää selkeää hallintomallia, päätöksentekomatriisia ja yleisiä toimintaperiaatteita yhtiöiden ja henkilöstön päätöksenteon tueksi. Sääntelyn noudattamiseen ja väärinkäytösten havaitsemiseen liittyvien riskien mitigointiin on tärkeää ylläpitää selkeää hallintomallia ja toimintaperiaatteita toiminnan ohjauksessa. Konsernin liiketoiminta on myös riippuvaista erinäisistä tietojärjestelmistä, joiden toimivuus palvelunestohyökkäyksien, epäonnistuneiden käyttöönottojen tai tietoturvavuotojen jäljiltä on riski liiketoiminnalle.

VASTUULLISUUS

Vastuullinen liiketoiminta on osa Boreon DNA:ta ja sen "Kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu" -strategiaa. Vuoden 2024 aikana yhtiö jatkoi vastuullisuuteen liittyvien toimintojen ja prosessien kehittämistä valittujen vastuullisuuden painopistealueiden ja -tavoitteiden ohjaamana. Boreon vastuullisuuden painopistealueet olivat vuonna 2024 vahva taloudellinen suoriutuminen, sitoutuneet ihmiset, hyvinvoiva ympäristö ja vastuulliset liiketoimintakäytänteet. Vastuullisuus kytkettiin keskeiseksi osaksi konserniyhtiöiden strategioita ja hallinnointia. Vastuullisuusraportoinnin laajuutta ja tarkkuutta kehitettiin. Lisäksi yhtiö edisti yhdessä asiakkaidensa, kumppaniensa ja päämiestensä kanssa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja tietojen saatavuutta. Vuoden 2025 aikana yhtiö jatkaa valmistautumista muuttuviin raportointivaatimuksiin sekä toiminnan kehittämistä kohti asetettuja vastuullisuustavoitteita.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS

Boreon ensisijainen tavoite on kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu. Yhtiön liiketoimintamallina on kannattavien ja korkeaa pääoman tuottoa tekevien yrittäjämäisten yhtiöiden hankinta ja pitkäaikainen omistaminen. Yhtiön liiketoimintamallin keskiössä on sen yhtiöiden kassavirtojen uudelleensijoittaminen korkeilla odotetuilla pääoman tuottotasoilla konserniyhtiöihin tai yritysostoihin. Boreo toimii hajautetussa organisaatiomallissa, jossa korostetaan paikallista vastuuta ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Konsernin yhtiöiden kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu varmistetaan yhtiöiden ja niiden henkilöstön tukemisella ja kouluttamisella.

Boreo keskittyy tuloskasvuun ja pääoman tuottoon. Yhtiön pitkän aikavälin strategiset taloudelliset tavoitteet ovat:

• Vähintään 15 % keskimääräinen vuotuinen operatiivisen tuloksen kasvu
• Vähintään 15 % sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

• Nettovelka suhteessa operatiiviseen käyttökatteeseen välillä 2-3x (sisältäen hankitut liiketoiminnot kuin ne olisi omistettu 12 kuukautta raportointihetkellä)

Boreon osingonjakopolitiikkana on maksaa vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin prioriteetit.

Edellä mainitut strategiset taloudelliset tavoitteet toimivat edelleen yhtiön taloudellisena ohjeistuksena. Boreon ohjeistuskäytännön mukaisesti yhtiö ei anna erillistä lyhyen aikavälin taloudellista ohjeistusta.

TILIKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT

Boreo käytti oikeuttaan ja lunasti 10.2.2022 liikkeeseen laskemansa 20 milj. euron hybridilainan ulkona olevat 4,04 milj. euron lainaosuudet ja maksoi 9.2.2025 hybridilainan haltijoille lainan nimellismäärän lisättynä kertyneellä korolla.

Boreo allekirjoitti 6.3.2025 sopimuksen, jonka mukaisesti se myi Viron YE Internationalin omistaman Tallinnan kiinteistön Integer OÜ:lle, ja teki ostajan kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen osasta tilan vuokrauksesta.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiö Boreo Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 27,0 milj. euroa, josta vuoden 2024 tulos on 12,4 milj. euroa.

Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin varmistaa kasvustrategiansa toteuttaminen pitkällä aikavälillä. Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Vantaalla 10.3.2025 Boreo Oyj Hallitus

tilinpäätös

KONSERNIN TULOSLASKELMA JA LAAJA TULOSLASKELMA

milj. euroa	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023	Viite
Liikevaihto	134,0	161,3	1
Liiketoiminnan muut tuotot	1,3	0,9	3
Materiaalit ja palvelut	-95,0	-117,5	4
Työsuhdekulut	-22,1	-23,0	5
Poistot ja arvonalentumiset	-5,6	-5,4	6
Liiketoiminnan muut kulut	-9,0	-10,3	5
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,4	0,3	29
Liikevoitto	4,1	6,3
Rahoitustuotot	0,3	0,2	7
Rahoituskulut	-3,1	-3,0	8
Voitto ennen veroja	1,3	3,5
Tuloverot	-0,1	-0,7	9
Tilikauden voitto	1,2	2,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
Tilikauden voitosta	1,1	2,6
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,2	0,3
	1,2	2,8
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos	-0,30	0,47	10
Laimennettu osakekohtainen tulos	-0,30	0,47	10
Laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot	-0,3	0,0
Katsauskauden muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen	0,0	0,0
Katsauskauden laaja tulos yhteensä	0,9	2,9
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	0,8	2,6
Määräysvallattomille omistajille	0,2	0,3

KONSERNIN TASe milj. euroa 31.12.2024 31.12.2023 VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 42,3 42,4 Aineettomat käyttöom. hyödykkeet 7,9 10,0 Aineelliset käyttöom. hyödykkeet 10,7 10,7 Muut rahoitusvarat 1,8 1,3 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä 1,1 1,0 Laskennallinen verosaaminen 0,1 0,1 Pitkäaikaiset varat yhteensä 63,8 65,6 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 25,1 31,0 Myynti- ja muut saamiset 16,6 16,4 Rahavarat 9,7 6,5 Lyhytaikaiset varat yhteensä 51,4 54,0 Myytävissä olevat omaisuuserät 0,4 0,0 VARAT YHTEENSÄ 115,7 119,6 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 2,5 2,5 Muu sidottu pääoma 0,1 0,1 Hybridilaina 24,0 20,0 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 5,1 5,1 Edellisten tilikausien voitto 10,4 11,0 Tilikauden voitto 1,1 2,6 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 43,1 41,1 Määräysvallattomien omistajien osuus 1,4 1,5 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 44,5 42,6 Pitkäaikaiset velat Rahoitusvelat 33,8 34,0 Laskennalliset verovelat 2,2 2,5 Ostovelat ja muut velat 0,0 2,0 Pitkäaikaiset velat yhteensä 36,0 38,5 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 27,8 28,8 Varaukset 0,0 0,1 Rahoitusvelat 7,4 9,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 35,2 38,4
				Viite
				14
				13
				13
				11
				29
				15
				12
				16
				17
				18
				20
				21
				23
				15
				24
				25
				26
				23
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	115,7	119,6

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
milj. euroa	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja	1,3	3,5
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot ja arvonalentumiset	5,6	5,4
Rahoituserät, netto	2,8	2,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, netto	0,0	-0,1
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	5,7	2,6
Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+)	-0,3	6,4
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-0,1	-6,0
Maksetut rahoituserät, netto	-2,5	-2,6
Maksetut verot	-0,5	-0,5
Muut oikaisut	0,0	0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	12,0	11,6
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-1,8	-2,3
Yrityshankinta	-3,8	-9,2
Yritysmyynnit	0,0	0,2
Luovutushinnat	0,8	0,5
Investointien nettorahavirta	-4,8	-10,7
Rahoituksen rahavirta
Lainojen lyhennykset	-3,0	-6,8
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	-2,5	-2,4
Lainojen nostot	0,0	4,6
Hybridilainan nosto, netto	4,0	0,0
Hybridilainan korot ja kulut	-2,3	-1,6
Maksetut osingot	-0,2	-1,4
Rahoituksen nettorahavirta	-3,9	-7,6
Rahavarojen muutos	3,2	-6,7
Rahavarat 1.1.	6,5	13,2
Valuuttakurssimuutosten ja konsolidoinnin vaikutus	0,0	0,0
Rahavarat 31.12.	9,7	6,5

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

milj. euroa

2024	Osake- pääoma	Vara- rahasto	SVOP- rahasto	Muunto- ero	Hybridi- laina	Kert. voittovarat	Määräysval- lattomat omist.	Yht.
Oma pääoma
31.12.2023	2,5	0,1	5,1	-1,0	20,0	14,5	1,5	42,6
Tilikauden tulos						1,1	0,2	1,2
Muuntoerot		0,0		-0,3		0,0	0,0	-0,3
Hybridilainan nosto, netto					4,0			4,0
Osakepalkitseminen						0,1		0,1
Hybridilainan korko ja nostokulut						-2,9		-2,9
Osingonjako							-0,2	-0,2
Muu muutos						0,0		0,0
31.12.2024	2,5	0,1	5,1	-1,3	24,0	12,7	1,4	44,5
2023	Osake- pääoma	Vara- rahasto	SVOP- rahasto	Muunto- ero	Hybridi- laina	Kert. voittovarat	Määräysval- lattomat omist.	Yht.

Oma pääoma
31.12.2022	2,5	0,1	4,7	-1,0	20,0	14,1	1,4	41,8
Tilikauden tulos						2,6	0,3	2,8
Muuntoerot		0,0		-0,0		0,0	0,0	-0,0
Osakeanti			0,4					0,4
Osakepalkitseminen						0,1		0,1
Hybridilainan korko ja nostokulut						-1,3		-1,3
Osingonjako						-1,2	-0,2	-1,4
Muu muutos						0,1		0,1
31.12.2023	2,5	0,1	5,1	-1,0	20,0	14,5	1,5	42,6

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

PERUSTIEDOT

Boreo Oyj (0116173-8) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite Ansatie 5 5, 01740 Vantaa, Suomi. Boreo Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Boreo-konsernin (jäljempänä Boreo tai konserni). Boreo Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

Boreo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, joka luo arvoa omistamalla, hankkimalla ja kehittämällä pieniä ja keskisuuria yhtiöitä pitkällä aikavälillä. Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen: Elektroniikka ja Tekninen kauppa.

Boreon ensisijainen tavoite on kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu. Yhtiön liiketoimintamallina on kannattavien ja korkeaa pääoman tuottoa tekevien yrittäjämäisten yhtiöiden hankinta ja pitkäaikainen omistaminen. Yhtiön liiketoimintamallin keskiössä on sen yhtiöiden kassavirtojen uudelleensijoittaminen korkeilla odotetuilla pääoman tuottotasoilla konserniyhtiöihin tai yritysostoihin. Boreo toimii hajautetussa organisaatiomallissa, jossa korostetaan paikallista vastuuta ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Konsernin yhtiöiden kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu varmistetaan yhtiöiden ja niiden henkilöstön tukemisella ja kouluttamisella.

Konsernin liikevaihto vuonna 2024 oli 134 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 300 henkilöä seitsemässä maassa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla.

LAATIMISPERUSTA

Boreo Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia ja osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konserni on soveltanut 1.1.2024 alkaen voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KES-KEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT".

MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA

Laadintaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2024 ja 2023.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Tytäryhtiöt

Boreo Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Boreo Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osuudet osakkuusyrityksissä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä huomioiden olemassa olevat sopimukset. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Boreo–konsernilla on 31.12.2024 kaksi osakkuusyhtiötä Signal Solutions Poland sp. z o.o. sp.k. ja Signal Solutions Poland Sp. z.o.o Spolka komandytowa, jotka olivat osakkuusyhtiöitä myös 31.12.2023 tilinpäätöksessä.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Samoin se on esitetty omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Tytäryhtiön omistusosuuden muutos ilman määräysvallan menetystä käsitellään oman pääoman ehtoisena liiketoimena. Hankittaessa määräysvallattomien omistajien osuuksia tytäryhtiöistä mahdollisen vastikkeen ja tytäryhtiössä hankitun osuuden nettovarallisuudesta erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös myynneistä määräysvallattomille omistajille realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kauden tuloksen jako emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma esitetään taseessa omana eränään.

Jos konserni menettää määräysvallan tytäryrityksessä, siihen liittyvät varat (mukaan lukien liikearvo), velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman osat kirjataan pois taseesta ja syntynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Jäljelle jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin konserniyhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaisen konserniyrityksen erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttämällä tilikauden keskimääräistä kurssia ja taseet raportointikauden päätöspäivän kursseja käyttäen.

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kertyneet muuntoerot ovat tulosvaikutteisia yritysmyyntitilanteessa.

TULOUTUSPERIAATE

Boreo-konsernin yhtiöiden myyntituotot koostuvat pääasiassa tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon Boreo odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Alennukset ja muut muuttuvat vastikkeet vähennetään kirjattavasta transaktiohinnasta. Tuloutus tapahtuu, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite). Konsernin kaikissa liiketoiminta-alueissa pääperiaate tuloutuksen suhteen on toimitusehtoon perustuva, jolloin tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana (point in time). Tilikauden 2024 aikana konsernilla oli yksi yliajan tuloutettava sopimus, josta tuloutettiin 0,2 milj. euroa. Vuonna 2023 konsernilla ei ollut yliajan tuloutettavia sopimuksia.

Konsernilla on komissiomyyntiä, jonka käsittely tehdään IFRS 15:n agentti vs. päämies -käsittelyn mukaisesti. Tällöin Boreo katsoo olevansa agentti. Agenttina olevalla yhteisöllä ei ole määräysvaltaa toisen osapuolen toimittamaan tavaraan tai palveluun ennen kuin kyseinen tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle. Kun agenttina oleva yhteisö täyttää suoritevelvoitteen, se kirjaa myyntituotoiksi palkkion tai provision, johon se odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että se järjestää toisen osapuolen toimittamaan määritellyt tavarat tai palvelut. Tällöin liikevaihtona esitetään vain saatu komissiopalkkio.

Konsernin tekemät myyntisopimukset, joissa myyjällä on sopimusperusteinen takaisinostovelvoite, käsitellään IFRS 15 ja IFRS 16 -standardien mukaisesti. Mikäli takaisinostovelvoite on olemassa, transaktiota ei katsota IFRS 15 -standardin mukaiseksi myynniksi, koska ostajalle ei siirry merkittäviä omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja.

Sen sijaan sopimus käsitellään IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksena, jossa konserni toimii vuokralle antajana. Tällöin konserni säilyttää kyseisen omaisuuserän taseessaan ja kirjaa siitä vuokratuottoa sopimuskauden aikana. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan systemaattisesti sopimuksen voimassaoloajan kuluessa. Konsernilla on yksittäisiä sopimuksia, jotka on käsitelty edellä mainitulla tavalla.

LIIKEVOITTO

Liikevoitto/liiketappio on tulos, joka syntyy, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut oikaistuna varaston muutoksella, vähennetään työsuhdekulut, liiketoiminnan muut kulut sekä lisätään tai vähennetään osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta.

Liiketoimintaan liittyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja muut kurssierot rahoituseriin. Muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

TULOVEROT

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta.

Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 20 %:n verokannalla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0–20,6 %. Virossa ja Latviassa tulovero perustuu jaettavaan osinkoon.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Liiketoimintojen yhdistämiset tehdään hankintamenetelmää käyttäen. Liiketoimintojen yhdistämisessä annettava vastike arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään hankintapäivänä konsernista siirtyneiden varojen ja yhdistämisessä hankitun kohteen aikaisemmille omistajille syntyvien velkojen käypien arvojen yhteissummana. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon ja sisällytetään vastikkeen kokonaismäärään. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan.

Tunnistettavissa olevat hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypään arvoon hankintahetkellä lukuun ottamatta laskennallisia verosaamisia tai velkoja, jotka arvostetaan IAS 12 -standardin periaatteiden mukaisesti. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää hankittujen varojen ja velkojen nettoarvon hankintahetkellä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

•	Rakennukset ja rakennelmat	25–40 vuotta
•	Vuokrahuoneistojen perusparannukset	5 vuotta
•	Koneet ja kalusto	2–10 vuotta
•	Käyttöoikeusomaisuuserät	2 - 10 vuotta

Koneet ja kalusto –ryhmä koostuu autoista, toimitilojen kalusteista ja IT-laitteista. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistona kolmessa - viidessä vuodessa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka kirjataan liikearvosta erillisinä, arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Alkuperäisen arvostuksen jälkeen aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon kumulatiivisilla poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettynä

Hyödykkeistä tehdään poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• • •	IT-ohjelmistot Aineettomat oikeudet	Asiakas- ja päämiessopimukset	2–5 vuotta 4–10 vuotta 3–5 vuotta

• Muut aineettomat hyödykkeet 4–10 vuotta

• Kehittämismenot 4–10 vuotta

Kehittämismenot

Tutkimusvaiheen kustannukset kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien, konsernin määräysvallassa olevien omaisuuserien suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi jos seuraavat ehdot täyttyvät: mikäli aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, konsernilla on aikomus saada aineeton hyödyke valmiiksi ja hyödyntää sitä, pystytään osoittamaan, että aineeton hyödyke tulee tuottamaan tulevaa taloudellista hyötyä, konsernilla on riittävät resurssit hyödykkeen toteuttamiseen ja konserni pystyy määrittämään ja mittaamaan luotettavasti kehittämisvaiheesta aihetuvat menot.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun kehittämistyö on saatu valmiiksi ja se alkaa tuottamaan taloudellisia hyötyjä konsernille. Poistot tehdään omaisuuserän odotettavissa vaikutusajan kuluessa.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Boreo vuokraa käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä. Vuokralle ottajana konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Lyhytaikaisiin alle 12kk vuokrasopimuksiin, jotka eivät sisällä osto-optiota, sovelletaan IFRS 16 -standardin helpotuksia eikä näistä kirjata käyttöomaisuushyödykettä tai leasing-velkaa vaan nämä kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joissa vuokratut omaisuuserät ovat arvoltaan vähäisiä, käsitellään taseen ulkopuolisina vuokravastuina. Kulut näistä vastuista kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa samalla kaudella, jolla ne syntyvät.

Vuokrasopimukset, joihin ei sovelleta lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten sopimusten poikkeuskäsittelyä, kirjataan taseelle vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi vuokrakauden alussa. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alussa nykyarvoon määrittämällä odotetut kohtuullisen varmat vuokramaksut diskontattuna lisäluoton korolla, joka määritetään erikseen päävuokratyypeille kaikissa relevanteissa valuutoissa. Vuokrasopimuksen tasearvoon ei sisälly vuokrakomponentteja, jotka eivät liity suoraan vuokrattavaan omaisuuserään. Mikäli vuokrasopimuksella ei ole eräpäivää, vuokrasopimusvelka määritetään sen vuokrakauden mukaan, johon molemmilla osapuolilla on ehdoton oikeus sopimusperusteiset purkuoikeudet huomioiden. Vuokranmaksut allokoidaan vuokrasopimusvelan lyhennyksiin ja rahoituskuluihin siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelka sisällytetään taseen korollisiin velkoihin ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alussa hankintamenoon sisältäen vuokrasopimusvelan alkuarvon, jota tarvittaessa oikaistaan maksetuilla vuokraennakoilla tai saaduilla vuokrakannusteilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla ja arvioiduilla kuluilla liittyen vuokratun omaisuuserän purkamiseen, palauttamiseen tai alkuperäiseen tilaan palauttamiseen vuokrakauden lopussa. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseella aineellisiin hyödykkeisiin ja ne poistetaan tasapoistoin vuokrakauden aikana, paitsi jos omaisuuserän arvioidaan kuluvan loppuun tai se tullaan ostamaan ennen vuokrakauden päättymistä, jolloin poistoaika määritetään omaisuuserän odotetun käyttöiän mukaisesti. Taseen ulkopuolinen vuokravastuu, joka muuttuu tappiolliseksi, johtaa erillisen tappiovarauksen kirjaamiseen, kun taas taseelle kirjattavan vuokrasopimuksen muuttuminen tappiolliseksi johtaa tähän liittyvän vuokravaran arvonalentumiseen.

Vuokrasopimusmuutokset käsitellään muutoksesta riippuen joko uusina vuokrasopimuksina tai olemassa olevien sopimusten muutoksina. Määräaikaisten vuokrasopimusten osalta arvioidaan kesto ottaen huomioon sopimusehdot, liiketoiminnalliset tarpeet, mahdolliset jatkokaudet sekä irtisanomisoptiot. Määräaikaisten vuokrasopimusten kesto määritellään tilinpäätöksessä johdon parhaan arvion perusteella ja konserni tarkastelee arvioitaan säännöllisesti. Olemassa olevien sopimusten muutoksina käsiteltävät vuokrasopimusmuutokset sekä vuokralaskennassa käytettävien arvioiden muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi jatko-optioiden tai osto-optioiden käyttöön, laukaisevat tarpeen uudelleenarvostaa

vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä päivitetyllä diskonttokorolla. Indeksiin sidotut sopimusperusteiset vuokramuutokset johtavat vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän uudelleenarvostukseen, mutta ilman muutosta käytettävässä diskonttokorossa.

Konserni vuokralle antajana

Konserni toimii vuokralle antajana tietyissä vuokrasopimuksissa, jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi IFRS 16 -standardin mukaisesti. Kun konserni toimii vuokralle antajana rahoitusleasingsopimuksissa, konserni kirjaa taseeseen saamiseksi nettosijoituksen vuokrasopimukseen. Nettosijoitus muodostuu sopimuksen alkamishetkellä diskontatuista tulevista minimivuokrasaamisista sekä mahdollisesta jäännösarvosta. Vuokrasaamiset esitetään konsernitaseessa saamisina ja ne jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin vuokrasopimuksen maturiteetin mukaisesti.

Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoina efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Efektiivinen korko lasketaan siten, että se allokoi vuokralle annettuun omaisuuserään liittyvät rahavirrat tasaisesti sopimuksen keston aikana. Mahdolliset vuokrasopimuksiin liittyvät tappiot tai arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan konsernin soveltamien IFRS 9 -standardin mukaisten luottotappioiden laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Konserni arvioi säännöllisesti rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät jäännösarvot, vuokrasaamisten realisoituvuuden sekä mahdolliset luottoriskit ja tekee tarvittavat oikaisut taloudelliseen raportointiinsa.

Konsernilla on myös myynti- ja takaisinvuokraussopimuksia ja näihin liittyviä edelleenvuokraussopimuksia. Konserni käsittelee myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 15 - ja IFRS 16 -standardien mukaisesti. Konserni käsittelee myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 16 -standardin mukaisesti, ja arvioi tapahtuuko myynti IFRS 15 -standardin mukaisesti. Mikäli myynnin kriteerit IFRS 15 -standardin osalta eivät täyty, konserni säilyttää omaisuuserän taseessa ja kirjaa saadun vastikkeen rahoitusvelaksi IFRS 9 -standardin mukaisesti. Yhtiö tekee näihin omaisuuseriin liittyen edelleenvuokraussopimuksia, joiden käsittelyn konserni arvioi erikseen IFRS 16 mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksesta kirjataan korollinen nettosijoitus vuokrasopimukseen. Saadut tuotot ja maksetut vuokrat käsitellään rahoituserinä tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmän mukaisesti.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat pääosin lainasaamisista, jotka kirjataan alun perin käypään arvoon. Käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkisten hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Boreo-konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2023 tai 2024. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle, ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahoituslaitoslainat sekä osamaksu- ja vuokrasopimusvelat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Boreo-konserni ei lähtökohtaisesti käytä valuuttajohdannaisia, vaan taseen eristä ja ennakoiduista ostoista sekä myynneistä syntyvät valuuttakurssi- ja korkoriskit suojataan valuuttaklausuuleilla sekä maksuehdoilla ja maksukäyttäytymisellä, jotta valuuttapositio on mahdollisimman alhainen. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Korkoriskiä Boreo-konserni on suojannut korkojohdannaisella, jonka käypä arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli noin 0,1 milj. euroa. Korkojohdannaisella suojattu korkopositio kattaa hieman alle puolet Boreon muuttuvakorkoisista pankkilainoista.

PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinnan tavoitteena on tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan konsernin strategian mukaisesti mm. osakeanneilla ja osingonjaon kautta. Yhtiö voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelan määrällä. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2024 lopussa 30,0 milj. euroa (36,0 milj. euroa vuonna 2023) ja omavaraisuusaste 39,2 % (36,2 % vuonna 2023)

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.

OMA PÄÄOMA

Voitonjako

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen ehdottama voitonjako kirjataan velaksi ja oman pääoman vähennykseksi, kun Boreo Oyj:n osakkeenomistajat ovat hyväksyneet voitonjaon varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Omat osakkeet

Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset laimentavat kantaosakkeet liittyen osakkeina selvitettäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin.

Kannustinjärjestelyissä annettavat osakkeet ovat ehdollisesti liikkeeseen laskettavia, jolloin ne huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa optioiden tavoin. Osakkeilla ja optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta sisältäen työntekijän vielä suorittamattoman työn käyvän arvon on alempi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt perustuvat maakohtaisiin lainsäädäntöihin, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut

Boreolla on ollut vuodesta 2022 alkaen avainhenkilöiden pitkän aikavälin sitouttamisohjelma, joka voidaan suorittaa joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan omaan pääomaan ja vastaavasti kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden siirtymisjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Ohjelman palkkion saamisen edellytyksenä on, että merkitsijä on merkinnyt yhtiön osakkeita henkilöstöannissa hallituksen ennalta vahvistamissa rajoissa. Jos merkitsijän osakeomistusedellytys on täyttynyt ja hänen työ- tai toimisuhdettaan konserniyhtiössä ei ole irtisanottu palkkion maksupäivään mennessä, merkitsijä saa yhtiöltä palkkiona vastikkeettomia lisäosakkeita hallituksen päättämässä suhteessa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 9 276 osakkeen liikkeeseen lasku. Näitä osakkeita pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus EPS:iin. Osakeperusteiset maksut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 22.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma.

Varaukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin mukaisena. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja. Johtoryhmä, huomioiden sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja operatiivisen liikevoiton perusteella.

Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen eli toimintasegmenttiin. Segmentti-raportointi on esitetty tarkemmin liitetiedossa 1.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVAR-MUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilipäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun myynnin kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osaalueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan konsernissa vähintään vuosittain. Tämän lisäksi jokaisen raportointikauden lopussa arvioidaan viitteitä olosuhteista, joiden takia arvonalentumistestaus tulisi tehdä useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kasvusta, kannattavuudesta, diskonttokorosta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tarkemmin liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 14.

Hankitut liiketoiminnat

Hankituissa liiketoiminnoissa, johdon harkintaa on käytetty aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritykseen ja hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arviointiin. Myös mahdollisen lisäkauppahinnan määrittelyssä on käytetty olettamuksia, jotka perustuvat johdon arvioon. Tarkemmin liiketoimintojen hankinnoista on kerrottu liitetiedossa 2.

Myyntisaamisten arvostus

IFRS 9:n mukaiset arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa historiaan peilautuvan kokemuksen sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää johdon harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuuden kuranttiuden arvioiminen edellyttää johdolta harkintaa, johon liittyy erityisesti eri tuoteryhmien nettorealisointiarvon arviointi. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

MUUTOKSET IFRS-STANDARDEIHIN JA IFRIC-TULKINTOIHIN

Julkaistuilla uusilla tai uudistetuilla IFRS-standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Segmenttikohtaiset tiedot

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin mukaisena. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja. Johtoryhmä, huomioiden sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja operatiivisen liikevoiton perusteella.

Boreon liiketoiminnot on vuoden 2024 alusta alkaen organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen.

Elektroniikka-liiketoiminta-alue koostuu ammattilaiselektroniikan komponenttien ja omien tuotteiden jakelua, valmistusta ja kokoonpanoa harjoittavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat maailman johtavien päämiesten edustajina Pohjois-Euroopassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. Päämiehille ja asiakkaille yhtiöt tarjoavat varastointi- ja logistiikkapalveluita sekä teknisen myynnin palveluita. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Yleiselektroniikka, YE International, Noretron Komponentit, Milcon, Infradex, Signal Solutions Nordic sekä Delfin Technologies (Delfin)

Boreo yhdisti entiset Tekninen kauppa ja Raskas kalusto -liiketoiminta-alueet yhdeksi Tekninen kauppa -liiketoimintaalueeksi vuoden 2024 alusta. Tekninen kauppa -liiketoiminta-alue koostuu teknistä kauppaa harjoittavista ja teollisuuden palveluita tarjoavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat tunnettujen päämiesten edustajina ja palvelevat muun muassa konepaja-, rakennus-, prosessi-, metsä- ja betoniteollisuutta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Liiketoimintaalueen yhtiöt ovat Machinery, Muottikolmio, Pronius, J-Matic, Filterit, PM Nordic, Tornokone, HM Nordic, Floby Nya Bilverkstad (FNB), Lackmästarn, Etelä-Suomen Kuriiripalvelu (ESKP) sekä Vesterbacka Transport.

Edellä mainittujen liiketoiminta-alueiden uudelleenorganisointien seurauksena entinen Muut toiminnot - raportointiyksikkö käsittää vuoden 2024 alusta ainoastaan emoyhtiö Boreon toiminnot ja raportointiyksikön nimi on jatkossa 'Konsernitoiminnot'. Tilinpäätöksen vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta rakennetta.

Konsernin johtoryhmä arvioi segmenttien tulosta liikevaihdon ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oikaistun liikevoiton perusteella. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

SEGMENTTITIEDOT (MEUR)

1-12/2024	Elektroniikka	Tekninen kauppa	Konsernitoiminnot	Segm. väliset	Yhteensä
Liikevaihto	58,0	76,0	0,0		134,0
Osakkuusyhtiöiden tulos	0,4	0,0	0,0		0,4
Poistot	-2,2	-3,4	0,0		-5,6
Liikevoitto	3,1	2,7	-1,7		4,1
Rahoitustuotot	0,1	0,1	1,2	-1,2	0,3
Rahoituskulut	-0,6	-1,4	-2,3	1,2	-3,1
Tulos ennen veroja	2,6	1,4	-2,7		1,3
Tase varat	66,4	66,9	0,0	-17,6	115,7
Tase velat	-34,1	-54,6	0,0	17,6	-71,1
Investoinnit	0,6	1,3	0,0		1,8
Henkilöstö kauden lopussa	132	199	5		336

SEGMENTTITIEDOT (MEUR)

1-12/2023	Elektroniikka	Tekninen kauppa	Konsernitoiminnot	Segm. väliset	Yhteensä
Liikevaihto	62,4	98,9	0,0		161,3
Osakkuusyhtiöiden tulos	0,3	0,0	0,0		0,3
Poistot	-2,0	-3,4	0,0		-5,4
Liikevoitto	3,3	5,5	-2,4		6,3
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,6	-0,6	0,2
Rahoituskulut	-0,3	-0,9	-2,4	0,6	-3,0
Tulos ennen veroja	3,1	4,6	-4,2		3,5
Tase varat	56,3	71,2	0,0	-7,9	119,6
Tase velat	-43,6	-41,2	0,0	7,9	-77,0
Investoinnit	0,4	1,9	0,0		2,3
Henkilöstö kauden lopussa	137	198	6		341

Liikevaihto maantieteellisesti

milj. euroa	2024	2023
Suomi	95,5	112,8
Ruotsi	20,2	22,8
Baltia	15,5	24,6
Muut	2,9	1,1
Yhteensä	134,0	161,3

2. Hankitut liiketoiminnot

2024 hankinnat

Vuonna 2024 konsernilla ei ollut yrityshankintoja.

2023 hankinnat

Vuonna 2023 Boreo-konserni toteutti kolme yrityshankintaa: Filterit Oy, Lamox Oy ja Delfin Technologies Oy. Boreo on katsonut, ettei yksikään hankinnoista ollut yksistään olennainen.

Hankittu yksikkö	Liiketoiminta-alue	Hankinta tyyppi	Omistus osuus	Hankinta hetki	Liikevaihto, milj. euroa*	Työnte kijät	Maa
Filterit Oy	Tekninen kauppa	Osake	100 %	2.1.2023	3,3	8	Suomi
Lamox Oy	Tekninen kauppa	Osake	100 %	3.3.2023	0,6	0	Suomi
Delfin Technologies Oy	Elektroniikka	Osake	100 %	1.7.2023	2,5	9	Suomi

*Hankintaa edeltävän tilikauden liikevaihto paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Filterit Oy

Vuonna 2005 perustettu Filterit on prosessisuodatuksen vaatimien tuotteiden ja ratkaisuiden toimittaja. Yhtiö on asemoitunut nesteen ja kaasun suodattamiseen ja sen laaja asiakaskunta koostuu sekä useiden eri teollisuudenalojen toimijoista että julkisesta sektorista. Filterit työllistää kahdeksan henkilöä ja sen toimipaikka sijaitsee Helsingissä, Suomessa. Yhtiön liikevaihto 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella oli noin 3,3 miljoonaa euroa ja raportoitu käyttökate noin 0,4 miljoonaa euroa. Boreo on konsolidoinut Filteritin osaksi konsernia 1.1.2023 lähtien, joka oli hankintahetki. Filterit raportoidaan osana Tekninen kauppa -liiketoiminta-aluetta.

Käteisvastikkeen lisäksi Boreo on yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella maksanut osan kauppahinnasta toteuttamalla yhteensä noin 0,4 miljoonan euron suuruisen suunnatun 9646 osakkeen osakeannin myyjälle, joiden arvostus perustuu osakkaiden 30 päivän kaupankäyntimäärällä painotettuun keskikurssiin. Maksetun vastikkeen lisäksi osa kauppahinnasta muodostuu ehdollisesta vastikkeesta (enintään 1,0 milj. euroa), joka perustuu Filteritin liiketoiminnan kehitykseen vuosina 2023–2024. Lisäkauppahinta maksetaan käteisenä.

Yrityskaupan yhteydessä syntynyt liikearvo johtuu pääasiassa siitä, että konserni hankki sopivan organisaation ja toiminnot laajentaakseen toimintaansa uuteen tuoteryhmään ja vahvistamalla tuotetarjoamaansa. Liikearvo muodostuu pääasiassa henkilöstön osaamisesta ja sellaisista asiakas- ja päämiessuhteista, joiden ei katsota muodostuvat aineetonta hyödykettä.

Lamox Oy

Vuonna 2013 perustettu Lamox on valesokkelirakenteiden korjaamiseen kehitetyn ja patentoidun Termotuote-menetelmän valmistaja. Termotuote on toimintahistoriansa aikana saavuttanut vahvan aseman rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden parissa. Lamoxin toimipaikka sijaitsee Alajärvellä, Suomessa. Yhtiön liikevaihto 30.4.2022 päättyneellä tilikaudella oli noin 0,6 miljoonaa euroa ja käyttökate noin 0,1 miljoonaa euroa. Boreo on konsolidoinut Lamoxin osaksi konsernia 1.4.2023 lähtien, joka oli hankintahetki. Lamox raportoidaan osana Tekninen kauppa -liiketoiminta-aluetta.

Yrityskaupan yhteydessä syntynyt liikearvo johtuu pääasiassa siitä, että Boreo Oyj hankki sopivan organisaation ja toiminnot laajentaakseen toimintaansa horisontaalisesti laajemmin teknisen kaupan liiketoiminta-alueella sekä vahvistaakseen tuotetarjoamaansa sekä asemaansa arvoketjussa. Liikearvo muodostuu pääasiassa henkilöstön osaamisesta ja sellaisista asiakas- ja päämiessuhteista, joiden ei katsota muodostuvat aineetonta hyödykettä.

Delfin Technologies Oy

Delfin Technologies on vuonna 1998 perustettu terveysteknologiayhtiö, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi tieteellisesti validoituja laitteita ihon ominaisuuksien ja paikallisen turvotuksen mittaamiseen. Kliinisen käytön lisäksi yhtiön tuotteita käytetään lääketieteellisessä ja dermatologisessa tutkimuksessa sekä kosmetiikkatuotteiden tuotekehityksessä, turvallisuuden sekä suorituskyvyn validoinnissa. Yhtiön lääkinnälliset laitteet on hyväksytty kliiniseen käyttöön Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Delfin palvelee asiakkaitaan jakelijoiden kautta yli 40 maassa valituilla maantieteellisillä alueilla, päämarkkina-alueina Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa. Delfin Technologies Oy:llä on UK:ssa yhtiön 65 %:sesti omistama tytäryhtiö Delfin Technologies UK Ltd. Boreo on konsolidoinut Delfinin osaksi konsernia 1.7.2023 lähtien, joka oli hankintahetki. Delfin raportoidaan osana Elektroniikka -liiketoiminta-aluetta.

Delfin työllistää yhdeksän henkilöä ja sen toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, Suomessa. Yhtiön liikevaihto 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja raportoitu liiketulos noin 1,1 miljoonaa euroa.

Kauppahinta maksetaan käteisellä kahdessa erässä. Noin kaksi kolmasosaa kaupantekohetkellä ja yksi kolmasosa vuoden kuluttua kaupan toteutumisesta. Boreo rahoitti kauppahinnan maksun sen olemassa olevilla rahoitusfasiliteeteilla.

Yrityskaupan yhteydessä syntynyt liikearvo johtuu pääasiassa siitä, että Boreo Oyj hankki sopivan organisaation ja toiminnot laajentaakseen toimintaansa horisontaalisesti laajemmin Elektroniikka liiketoiminta-alueella sekä vahvistaakseen tuotetarjoamaansa sekä asemaansa arvoketjussa. Liikearvo muodostuu pääasiassa henkilöstön osaamisesta ja sellaisista asiakas- ja päämiessuhteista, joiden ei katsota muodostuvat aineetonta hyödykettä.

2023	Hankinnat
Maksettu vastike yhteensä	10,6
Ehdollinen vastike yhteensä	3,5
Luovutettu vastike yhteensä	14,1
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,1
Päämies/asiakassopimukset/teknologia	5,2
Osuus osakkuusyhtiöistä	0,0
Laskennallinen verosaaminen	0,0
Vaihto-omaisuus	1,2
Lyhytaikaiset saamiset	1,0
Rahat ja pankkisaamiset	2,1
Vastaavaa yhteensä	9,6
Pitkäaikaiset velat	1,1
Lyhytaikaiset velat	1,3
Vähemmistöosuus	0,0
Vastattavaa yhteensä	2,4
Nettovarat	7,2
Liikearvo	6,9

Rahavirtalaskelma

Rahana maksettu kauppahinta	10,1
Hankitut rahavarat	-2,1
Aiempien vuosien yrityshankintojen maksut	1,2
Rahavirtavaikutus	9,2

Boreo on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,3 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvontaan ja muihin palveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.

Hankinnoista tehdyt aineettomien hyödykkeiden kohdistukset 5,2 milj. euroa liittyvät asiakas- ja päämiessuhteisiin sekä hankittuun teknologiaa

Yrityshankinnat ovat vuonna 2023 hankintahetkistä lähtien kerryttäneet noin 5,4 milj. euroa liikevaihtoa ja operatiivista liikevoittoa noin 1,3 milj. euroa. Jos hankitut yhtiöt olisi yhdistelty konserniin 1. tammikuuta 2023 alkaen, johto arvioi, että konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto olisi ollut noin 162,4 milj. euroa ja operatiivinen liikevoitto noin 9,8 miljoonaa euroa.

3. Liiketoiminnan muut tuotot
	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,2	0,0
Muut tuotot	1,1	0,9
Yhteensä	1,3	0,9
4. Materiaalit ja palvelut
	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	-86,3	-117,0
Varaston muutos	-5,3	1,0
Ulkopuoliset palvelut Yhteensä	-3,4 -95,0	-1,5 -117,5
5. Työsuhdekulut ja liiketoiminnan muut kulut	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-19,0	-19,5
Eläkekulut	-2,9	-3,2
Muut henkilösivukulut	-0,3	-0,4
Työsuhdekulut yhteensä	-22,1	-23,0
Muut liiketoiminnan kulut	-9,0	-10,3
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-31,1	-33,4
Henkilökunnan lukumäärä kauden lopussa	336	341

Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 164 tuhatta euroa tilintarkastuspalkkioita (2023: 144 tuhatta euroa). Tilintarkastusyhteisöille maksettuja palkkioita lisäpalveluista ei ollut tilikauden aikana (2023: 1 tuhatta euroa).

Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 0,0 milj. euroa (2023: 0,1 milj. euroa) tutkimus- ja kehittämiskuluja.

6. Poistot ja arvonalentumiset

	2024	2023
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet	-2,6	-2,5
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	-0,7	-0,8
Vuokratut liiketilat	-1,9	-1,6
Vuokratut koneet ja kalusto	-0,4	-0,5
Yhteensä	-5,6	-5,4
7. Rahoitustuotot	2024	2023
Korkojohdannaisen käyvän arvon muutos ja realisoitunut kassavirta	0,1	0,1
Muut rahoitustuotot	0,2	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	0,3	0,2

8. Rahoituskulut	2024	2023
Korkokulut	-2,6	-2,5
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-0,3	-0,3
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,2
Rahoituskulut yhteensä	-3,1	-3,0
9. Tuloverot	2024	2023
Tilikauden tulokseen perustuvat verot	-0,4	-1,0
Edellisen vuoden verot	-0,1	0,0
Laskennallisten verojen muutos	0,4	0,3
Tuloverot yhteensä	-0,1	-0,7
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	1,3	3,5
Verot laskettuna emoyhtiön 20 % -verokannalla	-0,3	-0,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,1	0,0
Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	0,2	-0,1
Verotuksen ja kirjanpidon poistojen väliaikainen ero	0,0	0,0
Kirjaamattomat verosaamiset	-0,1	0,0
Edellisen vuoden verot	-0,1	0,0
Verokulu tuloslaskelmassa	-0,1	-0,7
Efektiivinen veroaste	6%	20%
10. Osakekohtainen tulos	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	1 060 000	2 555 262
Verovaikutuksella oikaistun hybridilainan koron vaikutus	-1 856 300	-1 301 333
Osakkeiden lukumäärän osakeantimäärällä painotettu keskiarvo tilikauden aikana	2 688 797	2 686 780
Osakeoptioiden vaikutus	3 092	3 793
Osakekohtainen tulos (EUR/osake), laimennettu	-0,30	0,47
Osakekohtainen tulos (EUR/osake), laimentamaton	-0,30	0,47

Osinko

Maksettu osinko vuonna 2024 oli 0,00 euroa ja vuonna 2023 oli 1 182 161 euroa (0,44 euroa/osake. Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin varmistaa kasvustrategiansa toteuttaminen myös jatkossa. Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

11. Muut rahoitusvarat ja velat

Käypien arvojen arvostamisessa käytetään seuraavia tasoja:

Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti määritettävissä.

Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

			2024					2023
	Käyvät arvot				Käyvät arvot
	Kirjanpito	Taso	Taso	Taso	Yh	Kirjanpi	Taso	Taso	Taso	Yh
Milj. euroa	arvo	1	2	3	teensä	toarvo	1	2	3	teensä
Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta vat
Pitkäaikaiset
Noteeraamattomat osakesijoitukset	0,3	-	-	0,3	0,3	0,3	-	-	0,3	0,3
Nettosijoitukset vuokrasopimuksiin*	1,5	-	-	1,5	1,5	1,0	-	-	1,0	1,0
Lyhytaikaiset
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset	0,1	-	0,1	-	0,1	0,4	-	0,4	-	0,4
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pitkäaikaiset
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	0,4	-	0,4	-	0,4	-	-	-	-	-
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	14,5	-	14,5	-	14,5	14,6	-	14,6	-	14,6
Muut saamiset	2,0	-	2,0	-	2,0	1,8	-	1,8	-	1,8
Rahavarat	9,7	-	9,7	-	9,7	6,5	-	6,5	-	6,5
Rahoitusvarat yhteensä	28,5	-	26,7	1,8	28,5	24,6	-	23,3	1,3	24,6

			2024					2023
		Käyvät arvot			Käyvät arvot
	Kirjanpito	Taso	Taso	Taso	Yh	Kirjanpito	Taso	Taso	Taso	Yh
Milj. euroa	arvo	1	2	3	teensä	arvo	1	2	3	teensä
Jaksotettuun hankintamenoon ar vostetut
Korolliset velat
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	27,7	-	27,7	-	27,7	27,9	-	27,9	-	27,9
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	4,7	-	4,7	-	4,7	5,4	-	5,4	-	5,4
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	1,4	-	1,4	-	1,4	0,8	-	0,8	-	0,8
Pitkäaikaiset muut IFRS-velat*	0,3	-	0,3	-	0,3	0,3	-	0,3	-	0,3
Lyhytaikaiset muut IFRS-velat*	2,5	-	2,5	-	2,5	1,9	-	1,9	-	1,9
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	4,6	-	4,6	-	4,6	7,3	-	7,3	-	7,3
Korottomat velat
Lyhytaikaiset velat	15,4	-	15,4	-	15,4	15,3	-	15,3	-	15,3
Pitkäaikaiset velat	0,0	-	0,0	-	0,0	2,0	-	2,0	-	2,0
Ostovelat	12,4	-	12,4	-	12,4	13,5	-	13,5	-	13,5
Rahoitusvelat yhteensä	68,9	-	68,9	-	68,9	74,3	-	74,3	-	74,3

*Konserni käsittelee myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 16 -standardin mukaisesti, ja arvioi tapahtuuko myynti IFRS 15 -standardin mukaisesti. Mikäli myynnin kriteerit IFRS 15 -standardin osalta eivät täyty, konserni säilyttää omaisuuserän taseessa ja kirjaa saadun vastikkeen rahoitusvelaksi IFRS 9 -standardin mukaisesti. Yhtiö tekee näihin omaisuuseriin liittyen edelleenvuokraussopimuksia, joiden käsittelyn konserni arvioi erikseen IFRS 16 mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksesta kirjataan korollinen nettosijoitus vuokrasopimukseen.

Konserni kirjaa rahoitustuottoja nettosijoituksesta vuokrasopimuksiin efektiivisen koron menetelmällä sopimuskauden aikana. Tilikauden aikana kirjattu rahoitustuotto sopimuksista oli 0,1 milj. euroa (2023: 0,0 milj. euroa.) Vastaavasti IFRS 9 -mukaisesta rahoitusvelasta kirjataan rahoituskuluja tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Tilikauden aikana kirjattu rahoituskulu sopimuksista oli 0,1 milj. euroa (2023: 0,0 milj. euroa.)

Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat	2024	2023
Hankintameno 1.1.	1,3	0,3
Lisäykset	0,8	1,2
Vähennykset	-0,4	-0,2
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-0,1	-0,1
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,8	1,3
Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat yhteensä	1,8	1,3
Ehdolliset lisäkauppahintavelat
	2024	2023
Lisäkauppahintavelat ja muut ehdolliset velat yrityshankintoi
hin liittyen 1.1	5,2	3,0
Lisäykset	0,3	3,5
Maksut	-3,8	-1,2
Kirjatut muutokset tuloksen kautta	-0,5	-0,1
Muuntoerot	0,0	0,0
Yhteensä 31.12	1,3	5,2

Ehdolliset velat liittyvät yrityskaupoista syntyneisiin lisäkauppamaksuihin. Tuloksen kautta kirjatut sisältävät käyvän arvon muutokset arvioissa sekä henkilöstökuluina kirjatut IFRS 3 -standardin mukaisesti sitouttamiseksi katsotut tuloslaskelman kautta kirjattavat lisäkauppahintavelat.

12. Vaihto-omaisuus	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	3,4	4,3
Keskeneräiset tuotteet	0,4	0,9
Valmiit tuotteet	20,0	24,7
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,2	1,2
Vaihto-omaisuus	25,1	31,0

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,1 milj. euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2023: 0,4 milj. euroa).

Konserniyhtiöillä ei ole olennaista valmistavaa toimintaa

13. Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 2024

	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineet tomista hyödykkeistä	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	17,3	0,0	42,4	59,7
Muuntoero	0,0	0,0	-0,2	-0,3
Yritysostot	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,4	0,1	0,0	0,5
Yritysmyynnit	0,0	0,0	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	0,1	-0,1	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.2024	17,7	0,0	42,3	59,9
Kertyneet poistot 1.1.2024	-7,2	0,0	0,0	-7,2
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0,0	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poisto	-2,6	0,0	0,0	-2,6
Kertyneet poistot 31.12.2024	-9,7	0,0	0,0	-9,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	10,0	0,0	42,4	52,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7,9	0,0	42,3	50,2
Aineettomat hyödykkeet 2023	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineet tomista hyödykkeistä	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	11,6	0,1	35,5	47,2
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritysostot	5,2	0,0	6,9	12,1
Lisäykset	0,4	0,0	0,0	0,4
Yritysmyynnit	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,1	-0,1	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.2023	17,3	0,0	42,4	59,7
Kertyneet poistot 1.1.2023	-4,6	0,0	0,0	-4,6
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	0,1
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0,0	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poisto	-2,5	0,0	0,0	-2,5
Kertyneet poistot 31.12.2023	-7,2	0,0	0,0	-7,2

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2024

	Rakennukset ja rakennel mat	Koneet ja kalusto	Rakennukset ja ra kennelmat, käyttö oikeus	Koneet ja ka lusto, käyttö oikeus	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	3,7	10,3	9,1	2,1	0,1	25,3
Muuntoero	0,0	-0,1	-0,1	0,0	0,0	-0,2
Yritysostot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	1,6	2,4	0,9	0,0	4,9
Yritysmyynnit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-0,7	-0,5	-0,6	0,0	-1,8
Siirrot erien välillä	-1,2	0,0	0,0	-0,1	-0,1	-1,4
Hankintameno 31.12.2024	2,5	11,1	10,9	2,2	0,0	26,7
Kertyneet poistot 1.1.2024	-3,1	-7,2	-3,3	-0,9	0,0	-14,4
Muuntoero Yritysmyynien kertyneet pois	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
tot Vähennysten ja siirtojen kerty	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
neet poistot	0,8	0,1	0,5	0,0	0,0	1,4
Poistot	0,0	-0,7	-1,9	-0,4	0,0	-3,0
Kertyneet poistot 31.12.2024	-2,4	-7,8	-4,7	-1,2	0,0	-16,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	0,5	3,0	5,8	1,3	0,0	10,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0,1	3,3	6,2	1,0	0,0	10,7

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2023

	Rakennukset ja rakennel mat	Koneet ja kalusto	Rakennukset ja ra kennelma, käyttö oikeus	Koneet ja ka lusto, käyttö oikeus	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	3,7	9,1	6,3	2,0	0,0	21,1
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritysostot	0,0	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Lisäykset	0,0	1,6	2,8	0,3	0,2	4,9
Yritysmyynnit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-0,5	0,0	-0,1	0,0	-0,7
Uudelleenarvostus	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1	-0,2
Hankintameno 31.12.2023	3,7	10,3	9,1	2,1	0,1	25,3
Kertyneet poistot 1.1.2023	-3,1	-6,5	-1,7	-0,5	0,0	-11,8
Muuntoero Yritysmyyntien kertyneet pois	0,0	0,1	-0,1	0,1	0,0	0,1
tot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennysten ja siirtojen kerty neet poistot	0,0	0,1	0,0	0,0	0,0	0,2
Poistot	0,0	-0,9	-1,6	-0,5	0,0	-2,9
Kertyneet poistot 31.12.2023	-3,1	-7,2	-3,3	-0,9	0,0	-14,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	0,5	2,5	4,5	1,5	0,0	9,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	0,5	3,0	5,8	1,3	0,0	10,7

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty liitetiedoissa 23 Rahoitusvelat. Lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kuluksi kirjattujen vuokrakulujen määrä vuonna 2024 on 0,0 milj. euroa (2023: 0,3 milj. euroa).

14. Liikearvo ja arvonalentumistestaus

Liikearvot kohdistetaan hankinta-ajankohdasta lähtien liikearvotestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvasta liikearvosta. Konsernin liikearvo kohdistuu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

	2024	2023
Tekninen kauppa	23,5	23,5
Elektroniikka	6,7	6,7
Raskas kalusto	9,9	10,0
Muut toiminnot	2,1	2,1
Yhteensä	42,3	42,4

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Ennusteet pohjautuvat johdon sekä hallituksen hyväksymään budjettiin vuodelle 2025 ja parhaaseen käytössä olevaan tietoon ja näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä vuosille 2026–2029, jotka yhdessä muodostavat ennusteajanjakson.

Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat ennustejakson jälkeinen rahavirran kasvu sekä diskonttokorko (WACC). Diskonttokorkona laskelmissa on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta, jonka osatekijät ovat maakohtaisesti painotettu riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, konsernin ulkoisen velan kustannus sekä toimialan pääomarakenne, joka perustuu valittujen verrokkiyhtiöiden keskiarvoon. Ennustejakson jälkeinen rahavirran kasvu perustuu yhtiön konservatiiviseen arvioon pitkän aikavälin kasvusta ja joka vastaa Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin 2 %:n tavoiteinflaatiotasoa. Kannattavuus ennustejaksolla perustuu liiketoiminnan oletettuun orgaaniseen kasvuun normaalissa markkinatilanteessa ja tasaiseen kannattavuuskehitykseen eikä se huomioi tulevia yrityshankintoja.

Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeiset oletukset arvonalentumistestauksessa.

2024	Tekninen kauppa	Elektroniikka	Raskas kalusto	Muut toiminnot
Ennustejakson jälkeinen ra havirran kasvu	2 %	2 %	2 %	2 %
Kannattavuus (EBIT %) lop pujaksolla Diskonttokorko (Pre-tax	8,6 %	7,1 %	5,3 %	9,6 %
WACC)	8,8 %	8,4 %	8,4 %	9,1 %
Diskonttokorko (Post-tax
WACC)	8,1 %	7,8 %	7,8 %	8,5 %
2023	Tekninen kauppa	Elektroniikka	Raskas kalusto	Muut toiminnot
Ennustejakson jälkeinen ra havirran kasvu	2 %	2 %	2 %	2 %
Kannattavuus (EBIT %) lop pujaksolla	9,6 %	7,4 %	6,9 %	11,7 %
Diskonttokorko (Pre-tax
WACC)	10,1 %	10,0 %	9,7 %	11,0 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)	9,4 %	9,3 %	9,0 %	10,3 %

Laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu alaskirjaustarvetta. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot. Alla olevassa taulukossa on esitetty prosentuaaliset määrät, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää testattavien omaisuuserien tasearvon.

50–100 %	>100 %	20–50 %	50–100 %

Herkkyysanalyysi

Konserni on arvioinut liikearvon arvonalentumislaskelman herkkyyttä laskelmassa käytettyjen keskeisten oletusten muutosten kautta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset, joiden kaikkien tulisi täyttyä Teknisen kaupan, Elektroniikan, Raskaan kaluston ja Muiden toimintojen osalta, jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon. Johdon arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen oletuksen todennäköinen muutos ei kuitenkaan johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

	Tekninen kauppa	Elektroniikka	Raskas kalusto	Muut toiminnot
Terminaalivuoden EBIT marginaalin lasku, pro senttiyksikköä Ennustejakson jälkeinen rahavirran kasvu, pro senttiyksikköä	-1,2 -1	-2 -1,5	-0,5 -1	-1 -2
Diskonttokoron kasvu, prosenttiyksikköä	1	2	1	2

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaami set	1.1.2024	Kirjattu tuloslas kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysjärjes telyt	31.12.2024
Kulujen jaksotusero	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Yhteensä	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
	1.1.2023	Kirjattu tuloslas kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysjärjes telyt	31.12.2023
Kulujen jaksotusero	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Yhteensä	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1
Laskennalliset verovelat	1.1.2024	Kirjattu tuloslas kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysjärjes telyt	31.12.2024
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuuserät	2,5	-0,4	0,0	0,0	2,2
Yhteensä	2,5	-0,4	0,0	0,0	2,2
	1.1.2023	Kirjattu tuloslas kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysjärjes telyt	31.12.2023
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuuserät	1,8	-0,5	0,0	1,1	2,5
Yhteensä	1,8	-0,0	0,0	1,1	2,5

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset
			2024	2023
Myyntisaamiset			14,5	14,6
Lainasaamiset			0,0	0,0
Muut saamiset			0,5	0,7
Siirtosaamiset			1,5	1,2
Saamiset yhteensä vuoden lopussa			16,6	16,4
	17. Sopimuksiin perustuvat varat ja velat
			2024	2023
Myyntisaamiset			14,5	14,6
Sopimuksiin perustuvat varat			0,0	0,0
Sopimuksiin perustuvat varat yhteensä			14,5	14,6
Saadut ennakkomaksut			2,1	1,9
Sopimuksiin perustuvat velat yhteensä			2,1	1,9

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappiot

		Odotetut luottotappiot (IFRS 9)
31.12.2024 Erääntymättömät	Bruttoarvo	Ennakoivaan riskiarviointiin perustuen	Arvioitu odotettava luottotappio	Nettoarvo
myyntisaamiset ja sopi muksiin perustuvat omaisuuserät	12,4	0,0	0 %	12,4
1-30 päivää eräänty neet	1,1	0,0	-0,50 %	1,1
31-90 päivää eräänty neet	0,6	0,0	-2 %	0,6
Yli 90 päivää eräänty neet Yhteensä	0,5 14,6	-0,1 -0,1	-10 %	0,4 14,5

		Odotetut luottotappiot (IFRS 9)
31.12.2023 Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopi muksiin perustuvat omaisuuserät	Bruttoarvo 11,8	Ennakoivaan riskiarviointiin perustuen 0,0	Arvioitu odotettava luottotappio 0 %	Nettoarvo 11,8
1-30 päivää eräänty neet	2,1	0,0	-0,50 %	2,1
31-90 päivää eräänty neet	0,2	0,0	-2 %	0,2
Yli 90 päivää eräänty neet	0,6	-0,1	-10 %	0,5
Yhteensä	14,7	-0,1		14,6

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana. Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä velvoitteitaan.

Liikevaihto asiakassopimuksista liiketoiminta-alueittain, 2024 ja 2023

milj. euroa	2024	2023	Muutos
Elektroniikka	58,0	62,4	-7 %
Tekninen kauppa	76,0	98,9	-23 %
Yhteensä	134,0	161,3	-17 %
18. Rahavarat		2024	2023
Käteinen raha ja pankkitilit		9,7	6,5
Yhteensä		9,7	6,5
19. Myytävissä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät		2024	2023
Pitkäaikaiset varat		0,4	0,0
Yhteensä		0,4	0,0

Boreo on luokitellut tytäryhtiönsä YE International AS:n omistaman rakennuksen ja tontin myytävissä olevaksi omaisuuseräksi vuoden 2024 lopussa perustuen liiketoimintasuunnitelmaan ja johdon hyväksymään suunnitelmaan myydä kiinteistö. Kiinteistö sijaitsee Tallinnassa osoitteessa Sõpruse pst 259. Yhtiö on arvioinut, että kauppa tulee toteutumaan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistolaskenta lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot- standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Boreo on ulkopuolisen arvion perusteella todennut, että kohteen käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuneilla kuluilla ylittää tasearvon.

20. Osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä on 2 701 353 kpl (2 701 353 kpl). Konsernin osakepääoma on 2 483 836 euroa (2 483 836 euroa) Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

		Osakkeita	Osuus	Osuus
Osakelajit		kpl	osakkeista%	äänistä%
Osakkeet	1 ääni/osake	2 701 353	100,00	100,00

Vararahasto sisältää tytäryhtiöiden vararahastot, jotka ovat muodostuneet paikallisen lainsäädännön mukaisesti kirjatuista voittovarojen siirrosta vararahastoon. Omia osakkeita on yhtiön hallussa 11 716 osaketta.

Osakeannit

Boreon hallitus ei käyttänyt yhtiökokouksien myöntämiä valtuutuksia osakeanteihin vuonna 2024, mutta käytti vuonna 2023. Osakeantien vaikutukset Boreon osakemäärään sekä osakeantien päivämäärät on esitetty alapuolella olevassa taulukossa.

	2024
1.1.2023	2 701 353	1.1.2024
5.1.2023	2 701 353	31.12.2024
31.12.2023

21. Hybridilaina

Boreo laski 9.2.2022 liikkeeseen 20 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa 9.2.2025 saakka. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä sen jälkeen tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Lisäksi yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina tietyissä tilanteissa nimellisarvoa korkeammalla hinnalla ennen tarkistuspäivää. Hybridilaina kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettynä ja myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korko kirjataan suoraan omaan pääomaan. Boreo tiedotti 15.3.2024 lunastavansa takaisin vanhaa hybridilainaa 15 960 000 euroa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Boreo tiedotti 15.3.2024 laskevansa liikkeeseen uuden 20 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRStilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 10,75 prosenttia vuodessa 31.3.2027 saakka. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä sen jälkeen tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Lisäksi yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina tietyissä tilanteissa nimellisarvoa korkeammalla hinnalla ennen tarkistuspäivää. Hybridilaina kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettynä ja myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korko kirjataan suoraan omaan pääomaan. Uusi hybridilaina vastaa muuten ehdoiltaan vanhaa hybridilainaa, mutta hybridilainalle maksettava kuponkikorko on kiinteä 10,75 prosenttia 31.3.2027 asti.

Vuonna 2024 hybridilainojen korkoa kirjattiin 2,3 milj. euroa (2023: 1,6 milj. euroa) ja vuonna 2024 hybridilainoihin liittyen maksettiin 2,3 milj. euroa korkoa ja järjestelypalkkioita (2023: 1,6 milj. euroa). IAS 33 mukaisesti kertynyt korko raportointikaudelta on otettu huomioon kuluna osakekohtaisen tuloksen laskennassa, kuten tunnuslukujen laskentakaavoissa on esitetty

22. Osakeperusteiset maksut

Boreolla on ollut vuodesta 2022 alkaen avainhenkilöiden pitkän aikavälin sitouttamisohjelma, joka voidaan suorittaa joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan omaan pääomaan ja vastaavasti kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden siirtymisjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Ohjelman palkkion saamisen edellytyksenä on, että merkitsijä on merkinnyt yhtiön osakkeita henkilöstöannissa hallituksen ennalta vahvistamissa rajoissa. Jos merkitsijän osakeomistusedellytys on täyttynyt ja hänen työ- tai toimisuhdettaan konserniyhtiössä ei ole irtisanottu palkkion maksupäivään mennessä, merkitsijä saa yhtiöltä palkkiona vastikkeettomia lisäosakkeita hallituksen päättämässä suhteessa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 9 276 osakkeen liikkeeseen lasku. Näitä osakkeita pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus EPS:iin. Ohjelma on käsitelty kokonaan oman pääomanehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelman vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,1 milj. euroa (2023: 0,1 milj. euroa) ja sen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 0,3 milj. euroa.

		Avainhenkilöiden lisäosakejärjestelmä 2022–2025
			2024		2023
	Myöntämispäivä		29.6.2022		29.6.2022
	Myönnetyt osakkeet 1.1.		11 380		12 590
	Myönnetyt osakkeet kaudella		0		180
	Menetetyt osakkeet		-2 104		-1 390
	Myönnetyt osakkeet 31.12.		9 276		11 380
	Osakkeen käypä arvo myöntämis
hetkellä			37,56		37,56
	Ansaintakriteeri		Työssäolo eikä työsuhdetta ole irti sanottu	Työssäolo eikä työsuhdetta ole irti	sanottu
Toteutus			Osakkeina ja/tai rahana	Osakkeina ja/tai rahana
	Oikeuden syntyminen arviolta		31.7.2025		31.7.2025
	23. Rahoitusvelat
	Korolliset velat			2024	2023
	Pitkäaikaiset velat
	Vuokrasopimusvelat			4,7	5,4
	Muut IFRS-velat			1,4	0,8
	Pankkilainat			27,7	27,9
	Osamaksuvelat			0,0	0,0
Yhteensä				33,8	34,0
	Lyhytaikaiset velat
	Vuokrasopimusvelat			2,5	1,9
	Muut IFRS-velat			0,3	0,3
	Pankkilainat			4,6	7,4
	Osamaksuvelat			0,0	0,0

Yhteensä 7,4 9,5

Johto on arvioinut, että rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen lähellä käypiä arvoja

Pitkäaikaiset ve lat erääntyvät	Osamaksu velat	Kiinteäkorkoiset pankkilainat	Vaihtuvakorkoiset pankkilainat	Vuokrasopi musvelat*	Yhteensä
2026	0,0	0,0	5,1	2,3	7,4
2027	0,0	0,0	22,5	2,2	24,7
2028	0,0	0,0	0,0	1,2	1,3
Myöhemmin	0,0	0,0	0,0	0,4	0,4
Yhteensä	0,0	0,0	27,7	6,1	33,8

Sopimuksiin perustuvat korkomaksut yhteensä

Yhteensä	0,0	0,0	4,6	0,9	5,5
Myöhemmin	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
2028	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1
2027	0,0	0,0	0,7	0,1	0,9
2026	0,0	0,0	1,8	0,3	2,1
2025	0,0	0,0	2,1	0,4	2,5

*Sisältää muut IFRS-velat

Vaihtuvakorkoiset pankkilainat sisältävät tavanomaisin ehdoin nostettuja lainoja rahoituslaitoksilta. Pankkilainojen vakuutena on tavanomaisia yrityskiinnityksiä.

Leasingvelkojen erääntyminen	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	2,8	1,9
Yli vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	6,1	6,1
Yli viiden vuoden kuluessa	0,0	0,0
Yhteensä	8,9	8,0
Korollisen nettovelan erittely	2024	2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	33,8	34,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	7,4	9,5
Korolliset saamiset	1,5	1,0
Rahavarat	9,7	6,5
Korollinen nettovelka	30,0	36,0

24. Ostovelat ja muut pitkäaikaiset velat

	2024	2023
Siirtovelat	0,0	2,0
Yhteensä	0,0	2,0

25. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

	2024	2023
Ostovelat ja muut velat	12,4	13,5
Saadut ennakkomaksut	2,1	1,9
Siirtovelat	9,2	10,4
Muut lyhytaikaiset velat	4,1	3,1
Yhteensä	27,8	28,8

Siirto- ja muihin velkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat palkkavarauksista, arvonlisäveroveloista ja lisäkauppahintaveloista.

26. Varaukset

	2024	2023
Lyhytaikaiset varaukset	0,0	0,1

Varaukset koostuvat pääosin uudelleenjärjestelyyn liittyvistä varauksista.

27. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Vastuut	2024	2023
Shekkitililimiitti	10,8	6,3
Vastuut yhteensä	10,8	6,3

Annetut vakuudet Yrityskiinnitykset		71,5	71,5
Takaukset		2,9	3,8
		74,4	75,3

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rajata valuuttariskien, korko-, luotto- ja likviditeettiriskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Konsernin johto määrittää riskikeskittymät arvioimalla riskien vaikutusta konserniin erilaisissa olosuhteissa. Rahoitusriskien hallinnan toteutus on keskitetty konsernihallinnolle. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo konsernin talous- ja rahoitusjohtaja.

Valuuttariski

Konsernin rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, maksuvalmius- ja luottoriskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja arvonalentumisiin liittyvät riskit. Konsernilla oli vuonna 2024 toimintaa seitsemässä maassa, ja se on siten alttiina valuuttariskeille, joita siirtyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Yhdysvaltain dollari- ja Ruotsin kruunu- määräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niiden omat pääomat), sekä valuuttamääräisistä transaktioista. Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutuksia konsernin nettokorkoihin. Suurin osa konsernin korollisista veloista ovat emoyhtiön euromääräisiä velkoja. Suurin nettopositioriski kohdistuu Ruotsin yhtiöihin. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Tilikaudella 2024 muuntoeroa syntyi 0,3 milj. euroa.

Konsernilla ei ole olennaisia valuuttariskiä suojaavia johdannaisia

Herkkyysanalyysi Ruotsin kruunun +/- 20 %:n muutoksen vaikutuksesta omaan pääomaan ja omavaraisuusasteeseen

	2024	2023
	tuhatta euroa	tuhatta euroa
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	124	125
Oma pääoma ennen voittoa	919	915
Yhteensä	1043	1040

Ruotsin kruunun 20 % heikentyminen vaikuttaisi konsernin omavaraisuusasteeseen seuraavasti:

%	2024
Omavaraisuusaste	39,2 %
Omavaraisuusaste 20 % heikentyneellä Ruotsin kruunulla	38,6 %
Vaikutus	-0,6 %

Korkoriski

Konsernin pankkilainat ovat muuttuvakorkoisia ja kaikki konsernin pankkilainat ovat toimintavaluutassa eurossa. Rahoituslainojen 1 % koronnousu vaikuttaisi konsernin rahoituskuluihin ja nettotulokseen noin -0,4 milj. euroa. Korkoriskiä on suojattu korkojohdannaisella, jonka käypä arvo tilinpäätöshetkellä, oli noin 0,1 milj. euroa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa, joten korkojohdannaisen arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Suojattu osuus muuttuvakorkoisista pankkilainoista on 15 milj. euroa (eli hieman vajaa puolet yhtiön pankkilainoista). Riskienhallintapolitiikassa ei ole määritelty duraatiotavoitetta.

Luottoriski

Luottotappioriskiä pyritään pienentämään seuraamalla aktiivisesti asiakkaiden taloudellista tilaa. IFRS 9 mukainen luottoriskien hallinta on keskitetty konsernihallinnolle. Yhtiö on kirjannut IFRS 9 mukaisen odotettujen luottotappioiden mallin mukaisen varauksen, jonka lisäksi asiakkaiden luottoriskiä arvioidaan tapauskohtaisesti.

Korkein luottoriski kohdistuu yli 90 päivää erääntyneisiin myyntisaataviin, joihin on yhtiön riskipolitiikan mukaisesti kirjattu 10 % arvonalennus perustuen johdon arvioimaan riskiin ja johdon tekemään analyysiin. Yli 90 pv vanhat saamiset koko konsernin osalta 31.12.2024 tilanteessa olivat 0,4 milj. euroa (2023: 0,4 milj. euroa).

Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 20,3 milj. euroa

Konsernin rahoitussopimuksissa on kovenanttiehtoja, jotka koskevat omavaraisuusastetta sekä nettovelkojen suhdetta edeltävän 12kk käyttökatteeseen, joka on laskettu rahoittajien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti ja käyttöomaisuusinvestointien määrää. Kovenanttiehtojen rikkominen voi kasvattaa rahoituskuluja tai johtaa lainojen irtisanomiseen. Kovenantit tarkistetaan ja raportoidaan pankeille puolivuosittain. Yhtiön johto seuraa kovenantteja säännöllisesti. Tilikaudella 2024 kaikki puolivuosikohtaiset kovenanttiehdot täyttyivät

29. Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Konserniyhtiöt	Konsernin	Kotimaa
	omistusosuus (%)
Boreo Oyj		Suomi
Noretron Komponentit Oy	100	Suomi
AS YE International	100	Viro
UAB YE International	100	Liettua
SIA YE International	51	Latvia
Machinery Group Oy	100	Suomi
Machinery Oy	100	Suomi
Machinery MT Oy	100	Suomi
Tornokone Oy	100	Suomi
Muottikolmio Oy	100	Suomi
PM Nordic AB	100	Ruotsi
Milcon Oy	100	Suomi
Etelä-Suomen Kuriiripalvelu Oy	100	Suomi
HM Nordic OÜ	100	Viro
Floby Nya Bilverkstad AB	100	Ruotsi
Machinery OÜ	100	Viro
Pronius Oy	100	Suomi
Infradex Oy	100	Suomi
Vesterbacka Transport Oy	100	Suomi
Signal Solutions Nordic Oy	100	Suomi
Signal Solutions Nordic AB	51	Ruotsi
Signal Solutions USA L.L.C.	51	Yhdysvallat
Lackmästar'n i Håkantorp AB	100	Ruotsi
J-Matic Oy	100	Suomi
Filterit Oy	100	Suomi
Delfin Technologies Oy	100	Suomi
Xenderma Limited	65	Iso-Britannia

Konsernirakenteen muutokset

Boreo perusti tilikauden aikana uuden tytäryhtiön Machinery MT Oy:n, johon sisäisellä liiketoimintakaupalla siirrettiin Machinery Oy:hön kuulunut työstökoneliiketoiminta.

2024 ei toteutettu fuusioita

2023 toteutetut fuusiot

31.5.2023 J-Matic Rent Oy fuusioitiin J-Matic Oy:öön 30.11.2023 SANY Nordic Ab fuusioitiin PM Nordic AB:hen. 31.12.2023 Lamox Oy fuusioitiin Muottikolmio Oy:öön.

Johdon palkitseminen

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot	2024	2023
ja suoriteperusteiset eläkemaksut
Toimitusjohtaja
Kiinteä kuukausipalkka	0,3	0,3
Eläkekulut	0,0	0,0
Kannustepalkkiot	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,3
Johtoryhmä
Kiinteä kuukausipalkka	0,9	0,9
Eläkekulut	0,1	0,1
Kannustepalkkiot	0,0	0,1
Yhteensä	1,0	1,1
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot	0,2	0,2

Boreolla on vuokrasopimus johtoryhmän jäsenen Richard Karlssonin määräysvaltayhteisön kanssa. Sopimus on markkinaehtoinen ja tilikaudella 2024 maksettu vuokra oli noin 0,2 milj. euroa (2023: 0,2milj. euroa).

Tavaroiden ja palveluiden myynti osakkuusyhtiöiden kanssa

Transaktiot osakkuusyhtiöiden kanssa	2024	2023
Tavaroiden myynti	0,5	0,3
Tavaroiden ostot	0,4	0,1
Saadut osingot	0,4	0,2
Myyntisaamiset	0,3	0,0
Ostovelat	0,1	0,0

30. Osakkuusyhtiöt ja osuudet osakkuusyhtiöissä

Boreolla on seuraavat osakkuusyhtiöt, jotka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Signal Solutions Poland Sp. z.o.o Spolka komandytowa on operatiivinen yhtiö ja Signal Solutions Poland Sp. z.o.o sp.k:lla ei ole operatiivista toimintaa. Konsernilla ei ole yksittäin olennaisia osakkuusyhtiöitä.

	Omistusosuus	Äänivalta
Signal Solutions Poland sp. z o.o. sp.k	50 %	50 %
Signal Solutions Poland Sp. z.o.o Spolka komandytowa	50 %	50 %
	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,0	0,9
Lisäykset	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Osuus tuloksesta	0,4	0,3
Osingot	-0,4	-0,2
Kirjanpitoarvot 31.12.	1,1	1,0
Yhteenveto taseesta 31.12.	2024	2023
Pitkäaikaiset varat	0,0	0,0
Lyhytaikaiset varat	2,0	1,7
Varat yhteensä	2,0	1,7
Pitkäaikaiset velat	0,0	0,0
Lyhytaikaiset velat	0,9	0,7
Velat yhteensä	0,9	0,7
Yhteenveto tuloslaskelmasta 31.12.
Liikevaihto	4,3	3,3
Tilikauden voitto	0,9	0,7

31. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

Boreo käytti oikeuttaan ja lunasti 10.2.2022 liikkeeseen laskemansa 20 milj. euron hybridilainan ulkona olevat 4,04 milj. euron lainaosuudet ja maksoi 9.2.2025 hybridilainan haltijoille lainan nimellismäärän lisättynä kertyneellä korolla.

Boreo allekirjoitti 6.3.2025 sopimuksen, jonka mukaisesti se myi Viron YE Internationalin omistaman Tallinnan kiinteistön Integer OÜ:lle, ja teki ostajan kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen osasta tilan vuokrauksesta.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN AVAINLUVUT

milj. euroa	2024	2023	2022**	2021**	2020
Liikevaihto
	134,0	161,3	160,4	122,0	97,5
Liikevaihdon kasvu-%	-17 %	1 %	31 %	25 %	63 %
Operatiivinen liikevoitto	6,8	9,5	8,7	7,2	5,9
Operatiivinen liikevoitto-%	5,1 %	5,9 %	5,4 %	5,9 %	6,1 %
Katsauskauden tulos, jatku vat toiminnot Katsaus kauden tulos, lope tetut toiminnot	1,2	2,8	4,4	3,9	2,7
Emoyhtiön omistajille kuu	0,0	0,0	-4,7	1,6	0,0
luva osuus katsauskauden tuloksesta	1,1	2,6	0,0	5,2	2,3
Osakekohtainen tulos (eu roa) (laimennettu), jatkuvat
toiminnot	-0,30	0,47	1,12	1,40	0,91
Osinko (euroa)	0,00*	0,00	0,44	0,42	0,40
Omavaraisuusaste-%	39,2 %	36,2 %	35,4 %	23,8 %	27,0 %
Nettovelka	30,0	36,0	30,9	41,0	19,8

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

**2022 ja 2021 oikaistu vastamaan jatkuvia ja lopetettuja toimintoja.

AVAINLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Kertaluonteiset rakennejärjestelykulut, yrityshankintaan liittyvät ku = lut, hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot ja myyntivoitot/- tappiot
Operatiivinen liikevoitto	= Liikevoitto -/+ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivinen käyttökate	= Operatiivinen liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
	Korollinen nettovelka
Korollisen nettovelan suhde operatii visen käyttökatteeseen	Operatiivinen käyttökate edelliseltä 12 kuukaudelta (sisältäen han = kitut liiketoiminnot kuin ne olisi omistettu 12 kuukautta raportointi hetkellä)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus yhteensä = x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Osakekohtainen liiketoiminnan netto	Liiketoiminnan nettorahavirta
rahavirta	= Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
Korollinen nettovelka	= Korolliset velat – korolliset saamiset - rahavarat
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva katsauskauden tulos – omaan pääomaan kirjattu hybridilainan korko verovaikutuksella vä hennettynä =
	Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva katsastuskauden tulos – omaan pääomaan kirjattu hybridilainan korko verovaikutuksella vä hennettynä -/+ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivinen osakekohtainen tulos	= Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE %)	Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta Keskimääräinen taseen loppusumma edelliseltä 12 kuukaudelta - = korottomat velat keskimäärin edelliseltä 12 kuukaudelta
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE %), ilman rahavaroja	Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta Keskimääräinen taseen loppusumma edelliseltä 12 kuukaudelta - = korottomat velat keskimäärin edelliseltä 12 kuukaudelta – rahavarat keskimäärin edelliseltä 12 kuukaudelta
Käyttöpääoman tuotto (ROTWC %)	Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta Keskimääräinen käyttöpääoma edelliseltä 12 kuukaudelta (vaihto-omaisuus + = myyntisaamiset – ostovelat – saadut ennakkomaksut)
Oman pääoman tuotto (ROE %)	Katsauskauden tulos edelliseltä 12 kuukaudelta = Keskimääräinen oma pääoma edelliseltä 12 kuukaudelta
Kassakonversio, %	Liiketoiminnan nettorahavirta + maksetut korot – investoinnit aineet tomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset – käyttöoikeusomaisuus poistojen vaikutus (IFRS 16)

TIETOA BOREO OYJ:N OSAKKEISTA

Osakkeet ja osakkeiden vaihto 1.1. - 31.12.2024

Boreo Oyj:n osakkeet noteerataan pörssissä Nasdaq Helsinki Oy ja osakkeen kaupankäyntitunnus on BOREO. Noteerattavia osakkeita on yhteensä 2 701 353 kappaletta ja osakkeiden pörssierä on 1 kappale. Noteerattavia osakkeita on yhteensä 2 701 353 kappaletta ja osakkeiden pörssierä on 1 kappale.

Boreo Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä kaikkiaan 140 122 kappaletta, yhteensä 2 379 249 euron arvosta. Vaihdon osuus osakkeiden määrästä oli 5 %. Osakkeiden hinta oli korkeimmillaan 29,60 euroa tammikuussa 2024. Alin noteeraus oli 9,74 euroa joulukuussa 2024. Tilikauden päättyessä 31.12.2024 osakkeen hinta oli 10,95 euroa. Osakkeen tilikauden 2024 keskikurssi oli 18,83 euroa. Osakekannan markkina-arvo per 31.12.2024 oli 29,6 milj. euroa

Osakepääoman rakenne 31.12.2024

		Osakkeita kpl	Osuus osakkeista	Osuus äänistä
Osakkeet	1 ääni/osake	2 701 353	100 %	100 %

Omistusrakenne 31.12.2024

	Omistajia kpl	Osakkeet kpl	Äänimäärä
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt	2 039	622 585	622 585
Yksityiset yritykset	77	105 306	100 363
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	3	1 500	1 500
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3	2 164	2 164
Ulkomaat	11	1 918 199	1 918 199
Hallintarekisteröidyt	8	51 599	51 599
Yhteensä	2 141	2 701 353	2 696 410

Osakkaat omistuksen mukaan 31.12.2024

Osakkeita/osakas	Osakkaita	%-osuus	Osakemäärä	%-osuus
1-100	1503	59,34 %	41 877	1,55 %
101-1000	518	20,45 %	174 143	6,45 %
1.001-10.000	97	3,83 %	246 014	9,11 %
10.001-	15	0,59 %	2 187 720	80,99 %
Hallintarekisteröidyt	8	0,32 %	51 599	1,91 %
Yhteensä	2 533	84,21 %	2 701 353	100,00 %

20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2024 osakerekisterin mukaan

	Osakkeet	osuus osake-	äänistä
	kpl	kannasta (%)	(%)
PREATO CAPITAL AB	1 913 433	70,83 %	70,83 %
AK CAPITAL OY	35 370	1,31 %	1,31 %
SIRVIÖ KARI SIMO TAPANI	28 587	1,06 %	1,06 %
SULIN ARI W	27 200	1,01 %	1,01 %
MOILANEN MIKKO PETTERI	25 625	0,95 %	0,95 %
RICHARD KARLSSON	24 916	0,92 %	0,92 %
RUMPUNEN AKU VÄINÄMÖ	24 000	0,89 %	0,89 %
SILVENNOINEN JANNE PEKKA	23 643	0,88 %	0,88 %
LAMMINPÄÄ-SIRVIÖ MARJA HANNELE	21 969	0,81 %	0,81 %
MÄÄTTÄ MIKKO OLAVI	15 177	0,56 %	0,56 %
JESSE PETÄJÄ	14 560	0,54 %	0,54 %
SIIK RAUNI MARJUT	13 348	0,49 %	0,49 %
VIRTANEN MATTI JUHANI	13 000	0,48 %	0,48 %
BOREO OYJ	11 716	0,43 %	0,43 %
KORPINEN JANNE ADIEL	10 072	0,37 %	0,37 %
NEUVONEN TOIVO JOHANNES	10 020	0,37 %	0,37 %
LEECHLAND OY	9 000	0,33 %	0,33 %
LK CAPITAL OY	8 798	0,33 %	0,33 %
OMS CAPITAL OY	8 000	0,30 %	0,30 %
KARI NERG	6 768	0,25 %	0,25 %
Yhteensä 20 suurinta	2 245 202	83,11 %	83,11 %
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
sekä heidän määräysvaltayhteisöjen
osakkeenomistus	1 966 438	72,79 %	72,79 %

Hallituksen valtuudet

Hallituksella on yhtiökokouksen valtuutus osakeannin järjestämiseen, omien osakkeidenluovuttamiseen ja optio-oikeuksien liikkeellelaskuun. Valtuutuksen nojalla annettavienosakkeiden lukumäärä voi olla enintään 540 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Yhtiön hallussa oli tilikauden alussa 14 011 omaa osaketta, tilikauden aikana omia osakkeita käytettiin osana hallituksen palkitsemista yhteensä 2295 osaketta. Tilikauden lopussa omien osakkeiden määrä oli 11 716 osaketta.

Osakekohtaiset avainluvut

	2024	2023	2022
Osakekohtainen tulos, euroa	-0,30	0,47	1,12
Oma pääoma per osake, euroa	16,48	15,77	15,53
Osakekohtainen osinko, euroa	0,00	0,00	0,44
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %	-	-	39 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	-	-	1,2 %

EMOYHTIÖN TASE
euroa Vastaavaa	31.12.2024	31.12.2023	Viite
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	205 088,36	333 360,79	8
Aineelliset hyödykkeet	18 137,52	27 040,08	8
Sijoitukset	70 266 839,94 70 490 065,82	70 429 381,05 70 789 781,92	9
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	2 109 277,00	2 451 246,00	10
Pitkäaikaiset saamiset	17 545 908,98	6 280 894,56	11
Lyhytaikaiset saamiset	6 316 495,67	7 670 052,99	11
Rahat ja pankkisaamiset	396 293,57 26 367 975,22	678 978,10 17 081 171,65
Vastaavaa yhteensä	96 858 041,04	87 870 953,57
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	2 483 836,05	2 483 836,05
Hybridilaina	24 040 000,00	20 000 000,00
Edellisten tilikausien voitto	9 310 825,11	6 460 269,09
SVOP-rahasto	5 311 841,39	5 311 841,39
Tilikauden voitto	12 358 855,91	5 769 181,58
Oma pääoma yhteensä	53 505 358,46	40 025 128,11	12
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	27 500 000,00	29 500 000,00	13
Lyhytaikainen vieras pääoma	15 852 682,58	18 345 825,46	14
	48 352 682,58	47 845 825,46
Vastattavaa yhteensä	96 858 041.04	87 870 953,57

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

euroa	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	-1 053 195,99	-1 671 757,92
Poistot ja oikaisut	137 174,99	300 903,31
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	341 969,00	590 321,00
Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+)	309 677,32	989 804,48
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-93 483,43	1 021 741,90
Rahoituksen tuotot ja kulut	-1 120 641,36	-1 833 445,77
Osinkotuotot	10 428 500,00	4 362 456,39
Maksetut verot	0,00	-404,46
Liiketoiminnan rahavirta	8 950 000,53	3 759 618,93
Investointien rahavirta
Investoinnit sijoituksiin	-3 767 905,61	-11 875 614,52
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkei
siin	0,00	-23 201,00
Investointien rahavirta	-3 767 905,61	-11 898 815,52
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	2 500 000,00	6 000 000,00
Hybridilainan nosto	20 000 000,00	0,00
Konsernitili	1 747 129,83	4 115 613,90
Hybridilainan maksettu korko ja palkkio	-2 312 009,28	-1 600 000,00
Lainojen takaisinmaksut	-5 079 900,00	-6 500 000,00
Hybridilainan takaisinmaksu	-15 960 000,00	0,00
Lainasaamisten lisäys	-11 435 000,00	598 847,98
Saatu konserniavustus	5 075 000,00	3 470 000,00
Maksetut osingot	0,00	-1 182 160,98
Rahoituksen rahavirta	-5 464 779,45	4 902 300,90
Rahavarojen muutos	-282 684,53	-3 236 895,69
Rahavarat 1.1.	678 978,10	3 915 873,79
Rahavarat 31.12.	396 293,57	678 978,10

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Boreo Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti.

Arvostusperiaatteet

KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet	5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	25–30 vuotta
IT-laitteet	3–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS

Vaihto-omaisuus esitetään historiallisen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä ja arvostetaan painotettua keskihintamenetelmää käyttäen.

ELÄKEMENOJEN JAKSOTUS

Eläketurva on järjestetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Eläkevakuutukset on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. Realisoitumattomat kurssitappiot ja -voitot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

VEROT

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

TIEDOT EMOYHTIÖSTÄ

Boreo-konserni kuuluu Hallqvist Ab -konserniin ja sen tilinpäätös yhdistellään Hallqvist Ab -konserniin. Hallqvist-konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa osoitteesta: c/o Navigator Partners Oy, Yrjönkatu 9 A, 00120 Helsinki.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

euroa

1. Liikevaihto

	2024	2023
Suomi	14 962 580,01	16 837 249,44
Baltia	550 661,10	673 405,06
Muut	2 352 052,45	2 317 665,96
Yhteensä	17 865 293,56	19 828 320,46
2. Liiketoiminnan muut tuotot
	2024	2023
Muut liiketoiminnan tuotot	367 867,36	361 124,23
Yhteensä	367 867,36	361 124,23
3. Materiaalit ja palvelut
	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	-12 831 879,57	-13 640 550,12
Varaston muutos	-341 969,00	-590 321,00
	-13 173 848,57	-14 230 871,12
4. Henkilöstöä ja toimielinten
jäseniä koskevat tiedot
	2024	2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-3 251 340,79	-3 815 013,01
Eläkekulut	-554 137,98	-709 070,68
Muut henkilösivukulut	-37 121,60	-121 542,16
Yhteensä	-3 842 600,37	-4 645 625,85
Hallituksen jäsenten ja toimitus
johtajan palkat ja palkkiot	-510 848	-537 761
sekä luontaisedut
Henkilökunnan lukumäärä keskimää
rin	40	44

5. Poistot ja arvonalennukset
	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-97 164,34	-243 320,31
Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot	-10 416,73 -20 691,36	-24 999,96 -18 850,00
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-8 902,56	- 13 733,04
Yhteensä	-137 174,99	-300 903,31
6. Rahoitustuotot ja -kulut	2024	2023
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	10 428 500,00	4 362 456,39
Osinkotuotot yhteensä	10 428 500,00	4 362 456,39
Muut korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	1 187 829,50	559 927,33
Muilta	112 837,27	94 023,66
Muut korko- ja rahoitustuotot yh teensä	1 300 666,77	653 950,99
Rahoitustuotot yhteensä	11 729 166,77	5 016 407,38
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille	0,00	-12 933,00
Muille	-2 348 234,87	-2 311 797,09
Rahoituskulut yhteensä	-2 348 234,87	-2 324 730,09
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	9 380 931,90	2 691 677,29
7. Tuloverot	2024	2023
Laskennallinen verosaamisten muu
tos	0,00	-325 333,33
Edellisten tilikausien verot	0,00	-404,46
Tuloverot yhteensä	0,00	-325 737,79

8. Emoyhtiön käyttöomaisuus

2024	Aineettomat hyödykkeet		Aineelliset hyödykkeet
	Aineettomat		Muut pitkä-	Kesken er.	Koneet ja
	oikeudet	Liikearvo	vaikutteiset menot	hankinnat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.24	1 964 646	50 000	92 120	0	614 995	2 721 721
Lisäykset	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.24	1 964 606	50 000	92 120	0	614 995	2 721 721
Kertyneet poistot 1.1.24 Vähennysten kertyneet	-1 705 726	-39 583	-28 056	0	-587 955	-2 361 320
poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-97 164	-10 417	-20 691	0	-8 903	-137 175
Kertyneet poistot 31.12.24	-1 802 891	-50 000	-48 747	0	-596 857	-2 498 495
Kirjanpitoarvo 31.12.24	161 715	0	43 373	0	18 137	223 226

2023	Aineettomat hyödykkeet			Aineelliset hyödykkeet
	Aineettomat		Muut pitkä-	Kesken er.	Koneet ja
	oikeudet	Liikearvo	vaikutteiset menot	hankinnat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.23	1 851 978	50 000	78 310	103 237	614 995	2 698 520
Lisäykset	112 628	0	13 810	0	0	126 438
Vähennykset	0	0	0	-103 237	0	-103 237
Hankintameno 31.12.23	1 964 606	50 000	92 120	0	614 995	2 721 721
Kertyneet poistot 1.1.23 Vähennysten kertyneet	-1 462 406	-14 583	-9 206	0	-574 222	-2 060 417
poistot	0	0	0	0		0
Tilikauden poisto Kertyneet poistot	-243 320	-25 000	-18 850		-13 733	-300 903
31.12.23	-1 705 726	-39 583	-28 056	0	-587 955	-2 361 320
Kirjanpitoarvo 31.12.23	258 880	10 417	64 064	0	27 040	360 401

9. Sijoitukset
	Osakkeet Konserniyhtiöt	Osakkeet Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	70 192 573,78	320 901,22	70 513 475,00
Lisäykset	150 000,00	0,00	150 000,00
Vähennykset	-312 541,11	0,00	-312 541,11
Hankintameno 31.12.	70 030 032,67	320 901,22	70 350 933,89
Kertyneet poistot 1.1.		84 093,95	84 093,95
Kertyneet poistot 31.12.		84 093,95	84 093,95
Kirjanpitoarvo 31.12.	70 030 032,67	236 807,27	70 266 839,94
Tytäryhtiöt		Emoyhtiön	Kotimaa
		omistusosuus (%)
Machinery Group Oy		100	Suomi
AS YE International		100	Viro
UAB YE International		100	Liettua
PM Nordic AB		100	Ruotsi
Noretron Komponentit Oy		100	Suomi
Etelä-Suomen Kuriiripalvelu Oy		100	Suomi
Floby Nya Bilverkstad AB		100	Ruotsi
HM Nordic OÜ		100	Viro
Milcon Oy		100	Suomi
SIA YE International		51	Latvia
Infradex Oy		100	Suomi
Signal Solution Nordic Oy		100	Suomi
J-Matic Oy		100	Suomi
Vesterbacka Transport Oy		100	Suomi
Pronius Oy		100	Suomi

Filterit Oy	100	Suomi
10. Vaihto-omaisuus	31.12.2024	31.12.2023
Tavarat	2 109 277	2 451 246

Delfin Technologies Oy 100 Suomi

11. Saamiset	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	17 545 908,98	6 280 894,56
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	1 373 225,32	1 789 037,82
Saamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	364 156,50	237 501,19
Muut saamiset	17 480,55	11 020,72
Siirtosaamiset	4 561 633,30	5 632 493,26
Saamiset yhteensä	23 862 404,65	13 950 947,55
Siirtosaamisesta suurimman osan muodostaa konsernin sisäiset erät
12. Oma pääoma	31.12.2024	31.12.2023
Osakepääoma 1.1.	2 483 836,05	2 483 836,05
Oman pääoman ehtoinen laina	24 040 000,00	20 000 000,00
Osakepääoma 31.12.	26 523 836,05	22 483 836,05
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	5 311 841,39	4 911 766,79
Osakeluovutus	0,00	400 074,60
Sijoitutun vapaan pääoman rahasto 31.12.	5 311 841,39	5 311 841,39
Voitto ed. tilik. 1.1.	12 229 450,67	8 943 763,41
Oman pääoman mukaisen lainan koron osuus	-2 320 375,56	-1 301 333,34
Hybridilainojen palkkiot	-598 250,00	0,00
Osingonjako	0,00	-1 182 160,98
Voitto ed. tilik. 31.12.	9 310 825,11	6 460 269,09
Tilikauden voitto/tappio	12 358 855,91	5 769 181,58
Oma pääoma yhteensä	53 505 358,46	40 025 128,11
Laskelma voitonjakokelpoisista omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	5 311 841,39	5 311 841,39
Voitto edellisiltä tilikausilta	9 310 825,11	6 460 269,09
Tilikauden voitto/tappio	12 358 855,91	5 769 181,58
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	26 981 522,41	17 541 292,06
13. Pitkäaikainen vieras pääoma	31.12.2024	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	27 500 000,00	27 500 000,00
Siirtovelat	0,00	2 000 000,00
	27 500 000,00	29 500 000,00

14. Lyhytaikainen vieras pääoma		31.12.2024	31.12.2023
	Lainat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	0,00	207 138,24
Cash Pool		5 862 743,73	4 115 613,90
Laina rahoituslaitoksilta		2 500 000,00	5 000 000,00
Muut velat		0,00	79 900,00
	Ostovelat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	7 953,67	5 309,23
Ostovelat		1 709 264,94	1 632 030,03
Siirtovelat		5 772 720,24	7 305 834,06
Yhteensä		15 852 682,58	18 345 825,46
Siirtovelat ja muut velat
Yrityshankintaan liittyvät velat		2 170 548,21	6 046 133,43
Lomapalkkajaksotus		452 746,94	588 892,57
Alv-velka		566 365,63	416 576,80
Muut lyhytaikaiset siirtovelat		2 583 059,46	254 231,26
Yhteensä		5 772 720,24	7 305 834,06
15. Leasing -vastuut		31.12.2024	31.12.2023
Seuraavana vuonna erääntyvät		65 033,70	93 116 27
Myöhemmin erääntyvät		45 301,46	86 219,85
		110 335,16	179 336,12
Vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät		949 940,76	928 004,52
Myöhemmin erääntyvät		3 018 431,86	3 881 046,70
		3 968 372,62	4 809 051,22
	16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Vastuut		31.12.2024	31.12.2023
Shekkitilin limiitit (ei käytössä)		4 000 000,00	5 210 940,08
Vastuut yhteensä		4 000 000,00	5 210 940,08
Annetut vakuudet
Omista velvoitteista
Takaukset		283 961,52	3 033 961,52
Omista ja tytäryhtiön velvoitteista
Yrityskiinnitykset		71 500 751,68 71 784 713,20	71 500 751,68 74 534 713,20
Yhtiöllä ei ole olennaisia johdannaisvastuita.
17. Optiot
Voimassa olevia optio-ohjelmia ei ole.
18. Tilintarkastajille maksetut palkkiot
Lakisääteisestä tilintarkastuksesta Muista palveluista maksetut palkkiot		32 435,00 0,00	26 763,00 650,00

Yhteensä: 32 435,00 27 412,80

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VOITTOVAROJEN KÄSITTELYSTÄ

Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin varmistaa kasvustrategiansa toteuttaminen myös jatkossa. Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaalla 10. päivänä maaliskuuta 2025

Simon Hallqvist Camilla Grönholm Jouni Grönroos hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Ralf Holmlund Jussi Vanhanen Noora Neilimo-Kontio

Kari Nerg toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, sähköisen allekirjoituksen perusteella

BDO Oy Tilintarkastusyhteisö

Taneli Mustonen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Boreo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Boreo Oyj:n (0116173-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme mahdolliset muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Liikevaihdon tuloutus (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet)

• Konserni täyttää sopimuksiin perustuvat suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun tuotteisiin ja palveluihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle.
• Myynnin kohdistumista oikealle kaudelle on käsitelty konsernitiinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana.
• Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
• Arvioimme konsernin käyttämiä liikevaihdon kirjaamisen laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
• Hankimme ymmärryksen liikevaihdon tuloutusprosessista ja sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö seuraa myyntituottojen oikeaa tuloutusajankohtaa
• Testasimme otannalla myynnin tuloutusta, onko liikevaihto tuloutettu oikealla tilikaudella
• Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Liikearvon ja liiketoimintojen hankintoihin liittyvien asiakassopimusten arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetieto 14)

• Tilinpäätöspäivänä testatun liikearvon arvo taseella oli 42,3 M€, mikä on 37 % taseen varoista ja 95 % taseen omasta pääomasta.
• Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy ennusteita ja harkintaa. Konsernin johto tekee oletuksia määrittäessään diskonttokorkoa sekä tulevaisuuden markkinatilanteeseen ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä tekijöitä kuten talouden yleistä kasvua, odotettavissa olevaa inflaatiota sekä myynnin ja kannattavuuden kehitystä.
• Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski
• Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme konsernin soveltamia oletuksia ja menetelmiä.
• Tarkastuksemme keskittyi muiden muassa ennustettuun kannattavuuteen ja käytettyyn diskonttokorkoon.
• Keskityimme rahavirtaa tuottavien yksikköjen testauksessa käytettyjen kannattavuuslukujen arvioinnissa siihen, kuinka ne on johdettu toteutuneista historiallisista luvuista sekä johdon laatimasta budjetista.
• Arvioimme johdon laatimien aikaisempien ennusteiden tarkkuutta.
• Tarkastimme laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien konsernin liitetietojen asianmukaisuutta

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.4.2024 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Vantaalla 10. maaliskuuta 2025

BDO Oy, tilintarkastusyhteisö

Taneli Mustonen KHT

hallinnointiselvitykset

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

johdanto

Boreo Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu Suomen lainsäädäntöön ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Boreo Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.1.2020 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja uutta hallintokoodia 2025 sen tultua voimaan. Kuvaus Corporate governance -järjestelmästä on luettavissa yhtiön internetsivuilla www.boreo.com sekä julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä dokumentti on vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä julkaistava selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiö ei poikkea hallinnointikoodin suosituksista.

Tämän selvityksen on hyväksynyt Boreo Oyj:n hallitus, ja se on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Boreo Oyj:n tilintarkastusyhteisö BDO Oy on tarkastanut, että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Boreo-konsernin rakenne

Boreon liiketoiminnot on vuoden 2024 alusta alkaen organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen.

Elektroniikka-liiketoiminta-alue koostuu ammattilaiselektroniikan komponenttien ja omien tuotteiden jakelua sekä valmistusta ja kokoonpanoa harjoittavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat maailman johtavien päämiesten edustajina Pohjois-Euroopassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. Päämiehille ja asiakkaille yhtiöt tarjoavat varastointi- ja logistiikkapalveluita sekä teknisen myynnin palveluita. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Yleiselektroniikka, YE International, Noretron Komponentit, Milcon, Infradex, Signal Solutions Nordic (SSN) sekä Delfin Technologies (Delfin).

Boreo yhdisti entiset Tekninen kauppa ja Raskas kalusto -liiketoiminta-alueet yhdeksi Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueeksi vuoden 2024 alusta. Tekninen kauppa liiketoiminta-alue koostuu teknistä kauppaa harjoittavista ja teollisuuden palveluita tarjoavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat tunnettujen päämiesten edustajina ja palvelevat muun muassa konepaja-, rakennus-, prosessi- , metsä- ja betoniteollisuutta Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Machinery, Machinery MT, Muottikolmio, Pronius, J-Matic, Filterit, PM Nordic, Tornokone, HM Nordic, Floby Nya Bilverkstad (FNB), Lackmästarn, Etelä-Suomen Kuriiripalvelu (ESKP) sekä Vesterbacka Transport. 1.10.2024 Machinery Oy jakautui kahdeksi itsenäiseksi yritykseksi: Machinery Oy ja Machinery MT Oy. Jakautumisen seurauksena yhtiöt voivat keskittyä ydinosaamiseensa, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja nopeuttaa strategioiden toteutusta. Itsenäisinä yhtiöinä toimiminen korostaa Boreon hajautetulle organisaatiomallille ominaista paikallista päätöksentekoa.

Edellä mainittujen liiketoiminta-alueiden uudelleenorganisointien seurauksena entinen Muut toiminnot -raportointiyksikkö käsittää vuoden 2024 alusta ainoastaan emoyhtiö Boreon toiminnot ja raportointiyksikön nimi on jatkossa 'Konsernitoiminnot'.

Boreon yleiset hallinto- ja ohjausperiaatteet

Boreo Oyj on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, joka on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Emoyhtiö Boreo Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Boreo-konsernin. Yhtiön ylintä päätösvaltaa käyttävät sen osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön hallinnosta vastaavat Boreo Oyj:n hallitus valiokuntineen ja toimitusjohtaja.

Varsinainen yhtiökokous

Boreo Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Boreo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouskutsun julkaisee hallitus ja tarvittaessa hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten:

• tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista

Kutsu yhtiökokoukseen ja muut tiedonannot osakkeenomistajille on julkaistava aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta

pörssitiedotteella. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokousasiakirjat säilytetään Boreo Oyj:n internetsivuilla (www.boreo.com) vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokouksen käsiteltäväksi asia, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Yhtiö pyrkii ilmoittamaan päivämäärän viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä. Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 17.4.2024.

Hallitus

Boreo Oyj:llä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan (ja tarvittaessa varapuheenjohtajan).

Yhtiön suurin osakkeenomistaja, joka edustaa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, tekee hallituksen kokoonpanoehdotuksen. Vuoden 2024 alussa yhtiön hallituksessa oli kuusi jäsentä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.4.2024 hallitukseen päätettiin valita kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Simon Hallqvist, Ralf Holmlund, Jouni Grönroos, Camilla Grönholm ja Noora Neilimo-Kontio sekä uutena jäsenenä Jussi Vanhanen. Hallituksesta poistui Michaela von Wendt. Vuonna 2024 hallitus kokoontui 9 kertaa.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Varsinaisen yhtiökokouksen 17.4.2024 valitsemista hallituksen jäsenistä Jouni Grönroos, Ralf Holmlund, Camilla Grönholm, Jussi Vanhanen ja Noora Neilimo-Kontio ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Simon Hallqvist on Preato Capital AB:n kautta yhtiön merkittävä osakkeenomistaja. Preato Capital AB:sta tuli yhtiön suurin omistaja 14.6.2019 tehdyllä osakekaupalla.

Hallituksen jäsenten esittely

Puheenjohtaja Simon Hallqvist

Sukupuoli: mies Synt. 1967 Koulutus: KTM

Hallituksen jäsen 22.8.2019 alkaen, puheenjohtaja 3.3.2020 alkaen

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen 15.4.2021 alkaen

Päätoimi: Osakas Preato Capital AB

Keskeinen työkokemus: Preato Capital AB Founding Partner (2004-), Argnor Wireless Ventures Investment Director (2001-2004) ja Oracle Finland Oy Account Manager (1995-1999)

Keskeiset luottamustoimet: Hallituksen puheenjohtaja Preato Capital AB, Preato Oy ja Consivo Group AB Osakeomistus: 1 913 433 osaketta (Preato Capital AB:n kautta)

Jäsen Camilla Grönholm

Sukupuoli: nainen Synt. 1964 Koulutus: KTM Hallituksen jäsen 16.4.2020 alkaen Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja 15.4.2021 alkaen Keskeinen työkokemus: ROCKWOOL International A/S Henkilöstöjohtaja (CHRO) ja konsernin johtoryhmän jäsen (2012–2020), Pöyry Oyj Henkilöstöjohtaja (CHRO) ja konsernin johtoryhmän jäsen (2006–2012) ja Nokia Oyj kansainväliset HR tehtävät (1999–2006), viim. HR Director, Nokia Mobile Phones (2003–2006) Keskeiset luottamustoimet: hallituksen jäsen Lumonkonsernissa Osakeomistus: 1 277

Jäsen Jouni Grönroos

Sukupuoli: mies Synt. 1965 Koulutus: KTM Hallituksen jäsen 16.4.2020 alkaen

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 16.4.2020 alkaen Keskeinen työkokemus: Fazer-konsernin CFO ja varatoimitusjohtaja (2010-2024) sekä Senior Adviser (2024- 2025), Rapala VMC Oyj:n CFO (2005–2010), AvestaPolarit Oyj:n vara-CFO ja myöhemmin CFO (2001–2005), Konsernin veropäällikkö, apulaisjohtaja ja myöhemmin Vice President Outokumpu Oyj:ssä (1990–2001), tilintarkastaja KPMG:ssä (1989–1990)

Keskeiset luottamustoimet: hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Caruna Networks -konsernissa (2015-), hallituksen puheenjohtaja useissa Fazer-konsernin tytäryhtiöissä (2010-2024), hallituksen jäsen Rannikkotykistösäätiössä (2002- ), hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Hartwall Capital Oy:ssä (2018-2020), Suomen Huoltovarmuusorganisaation Elintarvikesektorin varapuheenjohtaja (2016-2024) Osakeomistus: 1 433

Jäsen Ralf Holmlund

Sukupuoli: mies Synt. 1954 Koulutus: KTM Hallituksen jäsen 2.3.2020 alkaen Tarkastusvaliokunnan jäsen 3.3.2020 alkaen Keskeinen työkokemus: Esso / ExxonMobil (1980– 2009), CEO Suomen Lähikauppa Oy (2010–2016) Keskeiset luottamustoimet: Hallituksen puheenjohtaja Örum Oy Ab (2019-) ja Carspect AB (2019-2024); Hallituksen jäsen: Telko Oy (2018-2024) Osakeomistus: 2 244 osaketta

Jäsen Jussi Vanhanen

Sukupuoli: mies Synt. 1971 Koulutus: OTK, MBA Hallituksen jäsen 17.4.2024 alkaen Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen 17.4.2024 alkaen

Keskeinen työkokemus: Vexve Armatury Group, toimitusjohtaja (2017-2024); Mondi Plc, toimitusjohtaja, Fibre Packaging (2014-2017); UPM-Kymmene Oyj – useita tehtäviä (1999-2013), viimeisimpänä Tekniset Materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja

Keskeiset luottamustoimet: Metsä Group, hallituksen jäsen (2022-); Logistikas Oy, hallituksen puheenjohtaja (2021-2022); Teknologiateollisuus, Pirkanmaan aluejohtokunnan jäsen (2020- 2023); Peikko Group Oy hallituksen jäsen ja puheenjohtaja (2011- 2020); WWF Suomi, hallintoneuvoston jäsen (2010-2016) Osakeomistus: 5 209

Jäsen Noora Neilimo-Kontio

Sukupuoli: nainen Synt. 1975 Koulutus: KTM, rahoitus ja laskentatoimi Hallituksen jäsen 19.04.2023 alkaen Tarkastusvaliokunnan jäsen 19.4.2023 alkaen Päätoimi: Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja, Caruna Keskeinen työkokemus: Caruna, useita rooleja (2014-), Accenture, Manager Strategy & Enterprise Performance Management (2007-2014), EY, Senior Consultant (2003-2007), L'oreal, Division Business Controller LPD (2000-2003) Keskeiset luottamustoimet: Suomen Lauttaliikenne Oy, hallituksen jäsen (2023-)

Osakeomistus: 704

Hallituksen toiminta

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on hoitaa myös muut osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvat tehtävät. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen pääasialliset tehtävät ja toimintatavat. Hallituksen työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa seuraavat työtehtävät:

• Yhtiön strategian ja pitkän aikavälin tavoitteiden vahvistaminen sekä tavoitteiden ja strategian toteutumisen seuranta
• Strategisesti merkittävien suunnitelmien, yrityskauppojen ja investointien hyväksyminen
• Taloudellisen raportoinnin valvonta ja arviointi
• Taloudellisen suoriutumisen valvonta sekä taloudellisten raporttien käsittely ja hyväksyminen
• Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan toimintaperiaatteiden toteutumisen varmistaminen sekä niiden tehokkuuden valvonta ja arviointi
• Tilintarkastajan valintaa koskevan ehdotuksen laatiminen, yhtiön tilintarkastuksen valvonta sekä tilintarkastajan suoriutumisen ja itsenäisyyden arviointi

Tarkempi kuvaus hallituksen työtehtävistä on kuvattu hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen monimuotoisuus

Vuoden 2024 aikana hallituksen koko on ollut kuusi jäsentä, joista yksi vaihtui vuoden 2024 aikana. Hallituksen jäsenet ovat edustaneet kahta eri kansallisuutta ja omaavat ylemmän korkeakoulututkinnon kauppatieteistä tai oikeustieteistä.

Hallituksen jäsenillä on monipuolista kokemusta eri toimialoilta useissa eri maissa toimivista niin suomalaisista kuin kansainvälisistäkin yrityksistä. Kaikilla jäsenillä on myös kokemusta johtotehtävistä yrityksissä joko operatiivisissa rooleissa tai hallitusjäsenyyksien kautta. Hallituksen jäsenten tarkemmat ansioluettelot on esitelty hallituksen jäseniä käsittelevässä luvussa.

Hallitusjäsenet omaavat kattavan ymmärryksen Boreon toimialoista, markkinoista ja yritystoiminnan lainalaisuuksista. Heillä on myös laaja ymmärrys talous- ja rahoitusasioista, vastuullisuudesta ja sijoittajasuhteista. Hallitusjäsenten syntymävuodet ajoittuvat vuosille 1954–1975 ja heidän sukupuolijakaumansa on melko tasapainoinen: kaksi naista ja neljä miestä.

Yhtiön palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee uusien hallitusjäsenten nimityksiä ja ottaa valintaprosessissa huomioon yhtiön monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet. Päättävien toimielinten edustajien monimuotoisuus nähdään voimavarana ja monimuotoisuutta tullaan edistämään jatkossakin niin sukupuolen kuin muidenkin monimuotoisuusseikkojen osalta.

Valiokunnat

Boreo Oyj:n hallitus voi perustaa valiokuntia työskentelynsä tukemiseksi. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan sekä vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi.

Tarkastusvaliokunta

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2019 perustaa tarkastusvaliokunnan. Yhtiön hallitus nimittää tarkastusvaliokuntaan 3–4 jäsentä, joista yksi nimitetään valiokunnan puheenjohtajaksi. 17.4.2024 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi jäsenet valiokuntiinsa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jouni Grönroos ja tarkastusvaliokunnan jäseniksi uudelleen Ralf Holmlund ja Noora Neilimo-Kontio. Tarkastusvaliokunnan työtehtävät on kuvattu tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Jäsenistä enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia Hallinnointikoodi 2020:n mukaisesti. Lisäksi vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan jäsen ei voi olla yhtiön toimivan johdon jäsen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja määrittelee valiokunnan kokousaikataulun ja kokousten asiasisällöt jäseniä konsultoiden. Tarkastusvaliokunta tapaa vähintään neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa.

Tarkastusvaliokunnan keskeisinä tehtävinä on hallituksen tarkastusvaliokunnalle vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti:

• valvoa ja seurata taloudellisen raportoinnin ja vastuullisuusraportoinnin prosessia
• valvoa taloudellisten- ja vastuullisuusraporttien laatua ja eheyttä
• valvoa ja arvioida yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
• arvioida yhtiön sisäisen valvonnan prosessia ja tehokkuutta
• arvioida tilintarkastajan pätevyyttä ja suoriutumista
• valvoa ja arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta sekä valmistella tilintarkastajan sekä

CSRD varmentajan valintaa ja palkkiota koskeva päätösehdotus

• valmistella ja toimeenpanna muita hallituksen antamia tehtäviä
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan tulee raportoida säännöllisesti hallitukselle ja toimittaa tarkastusvaliokunnan kokouspöytäkirjat hallitukselle

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2021 perustaa palkitsemisja nimitysvaliokunnan avustamaan hallitusta sille kuuluvien tehtävien valmistelussa. 17.4.2024 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi uudelleen Camilla Grönholmin ja Simon Hallqvistin. Uudeksi jäseneksi valittiin Jussi Vanhanen. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa valiokunnan puheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja määrittelee kokousaikataulun ja kokousten asiasisällöt jäseniä konsultoiden. Valiokuntaan kuuluu 3–4 jäsentä, joista yksi nimitetään valiokunnan puheenjohtajaksi. Jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Valiokunnan tehtävät yksilöidään valiokunnan työjärjestyksessä. Vuonna 2024 palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kokoontui 4 kertaa.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan keskeisenä tehtävänä on:

• avustaa hallitusta palkitsemisen raportoinnin ja hallinnoinnin valvomisessa ja valmistelussa
• avustaa hallitusta valvomaan ja arvioimaan konsernin palkitsemiskäytäntöjen tehokkuutta sekä valmistella vuosikatsaukset, tavoiteasetannat ja bonusmallien muutokset
• avustaa hallitusta seuraajasuunnittelussa ja nimityksissä

Hallitus- ja valiokuntatyöskentely vuonna 2024

	Osallistuminen
Nimi	Hallitus		Tarkastusvaliokunta
Simon Hallgvist (pi)	ਰੀ ਰਿ		4/4
Jouni Grönroos	ਰੀ ਰ	5/5
Ralf Holmlund	0/9	5/5
Michaela von Wendt*	1/9		1/4
Camilla Grönholm	ਰੀ ਰ		4/4
Noora Neilimo-Kontio	ਰੀ ਰ	5/5
Jussi Vanhanen**	819		3/4
*Hallituksen ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen 17.4.2024 saakka
**Hallituksen ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen 17.4.2024 alkaen

Toimitusjohtaja

Boreo Oyj:n toimitusjohtaja vastaa Boreo-konsernin liiketoimintojen johtamisesta Suomen osakeyhtiölain, hallituksen antamien ohjeiden ja hallinnointisäädösten mukaisesti. Toimitusjohtajan nimittää tehtäväänsä ja tarvittaessa erottaa hallitus. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen käsiteltävänä olevat asiat ja vie täytäntöön sen tekemät päätökset. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön taloudellinen raportointi ja kirjanpito on lain mukainen ja yhtiön rahoitus luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Kari Nerg aloitti tehtävässään 4.5.2020.

Johtoryhmä

Boreo Oyj:llä on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä keskittyy konsernin ja liiketoimintojen strategisiin kysymyksiin, määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat ja käsittelee säännöllisesti kokouksissaan muun muassa taloudelliseen kehitykseen, tytäryhtiöiden liiketoimintasuunnitelmien valvontaan, hallintoon, henkilöstöasioihin ja kehitysprojekteihin liittyviä kysymyksiä ja katsauksia. Johtoryhmä kokoontuu vähintään yhdeksän kertaa vuodessa. Vuonna 2024 johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. Vuoden 2024 lopussa Boreo Oyj:n johtoryhmään kuuluivat:

Kari Nerg

Sukupuoli: mies Toimitusjohtaja Synt: 1984 Koulutus: MMM, CEFA Toimitusjohtaja 4.5.2020 alkaen Keskeinen työkokemus: Mutares SE & Co. KGaA:n Pohjoismaiden ja UK:n toiminnoista vastaava johtaja (2017– 2020), Häggblom & Partners Oy operatiivinen johtaja (2014–2017) ja Manager (2010–2013)

Keskeiset luottamustoimet: Junnikkala Oy, hallituksen jäsen 2018 alkaen

Osakeomistus: 42 138 osaketta (joista 35 370 määräysvaltayhteisönsä AK Capital Oy:n kautta)

Mari Katara

Sukupuoli: nainen Henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja

Synt: 1984

Koulutus: KTM

Johtoryhmän jäsen 26.10.2020 alkaen

Keskeinen työkokemus: Boreo Oyj, henkilöstöjohtaja (2020-2023), OP osuuskunnassa Pohjola Sairaalan ja OP-Henkivakuutuksen henkilöstöasioista vastaava päällikkö ja johtoryhmän jäsen (2018–2020), Länsi-Auto-konsernin henkilöstöpäällikkö ja johtoryhmän jäsen (2013– 2018)

Osakeomistus: 5 100 osaketta

Richard Karlsson

Sukupuoli: mies

Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen johtaja Synt: 1975

Koulutus: upseeri (evp).

Johtoryhmän jäsen 5.1.2021 alkaen

Keskeinen työkokemus: PM Nordic AB:n toimitusjohtaja vuodesta 2008 ja Elephant Group AB:n toimitusjohtaja vuodesta 2007.

Osakeomistus: 24 916 osaketta (joista 19 416 määräysvaltayhteisönsä Elephant Group AB:n kautta)

Tomi Sundberg

Sukupuoli: mies Elektroniikka-liiketoiminta-alueen johtaja

Synt: 1983 Koulutus: KTM Johtoryhmän jäsen 18.10.2021 alkaen Keskeinen työkokemus: Storent Oy:n toimitusjohtaja (2018–2021), Cramo-konsernin uuden liiketoiminnan johtaja (2016–2018), Cramo AG:n liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja (2013–2016) Osakeomistus: 5 728 osaketta

Jesse Petäjä

Sukupuoli: mies Talous- ja rahoitusjohtaja Synt: 1991 Koulutus: KTM Johtoryhmän jäsen 15.3.2022 alkaen

Keskeinen työkokemus: Boreo Oyj, yrityskaupoista vastaava johtaja (2021-) ja Tekninen kauppa -liiketoimintaalueen johtaja (2023-2024), Mutares SE & Co. KgaA:n sijoitusjohtaja pohjoismaisissa toiminnoissa (2019– 2020), Petäjä Group:n toimitusjohtaja (2018–2019), Citigroup investointipankkiiri (2017-2018)

Osakeomistus: 14 560 osaketta

KUVAUS TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIEN-HALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Sisäinen valvonta

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta on osa Boreo Oyj:n sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Taloudellisen raportoinnin prosesseja, ohjeistuksia ja menettelytapoja koordinoidaan ja kehitetään konsernitasolla. Boreo Oyj laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, ohjeet, käytännöt ja vastuualueet ovat suunniteltu varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, joten sisäisen valvonnan vastuu on jaettu eri organisaatiotasoille. Yhtiön johtoryhmä, linjajohto ja yhtiön tukitoiminnot vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Lisäksi yhtiön ulkoisen tilintarkastuksen

tarkastussuunnitelma huomioi sen, että yhtiöllä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa.

Yhtiön hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että talousraportointiin liittyvä sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus valvoo ja hyväksyy vuosittain tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen, osavuosikatsaukset sekä vastuullisuusraportin. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden tehokkuuden seurannassa. Lisäksi tarkastusvaliokunta valvoo tilinpäätös- ja taloudellista raportointiprosessia sekä vastuullisuusraportointiprosessia, jotta tilinpäätös ja siihen liittyvät tiedot olisivat asianmukaisia ja yhtenäisiä. Tässä tehtävässä tukevat konsernin talousjohtaja, liiketoiminnan tukitoiminnot sekä erillisyhtiöiden talousosastot.

Taloudellisten ja muiden väärinkäytösten torjumiseksi konsernissa on käytössä ohjeistus väärinkäytösten ilmoittamiseksi yhteistyössä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan eettisten toimintatapojen sisäistämiseksi.

Riskienhallinta

Boreo Oyj:n riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, roolit ja vastuut sekä käytännöt. Tavoitteena on, että riskienhallinta on kiinteä osa strategiatyötä, sisäisiä prosesseja ja liiketoiminnan johtamista.

Hallitus päättää konsernin halutusta kokonaisriskitasosta ja on vastuussa tehokkaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Tarkastusvaliokunnalla on yleinen valvontavastuu riskienhallinnan toteutumisesta, ja se raportoi hallitukselle vähintään kerran vuodessa riskienhallinnan riittävyydestä. Boreo Oyj:n johtoryhmä on vastuussa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnan järjestämisestä. Johtoryhmä toteuttaa vuosittain riskiarvioinnin, josta raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Talousjohtaja vastaa riskienhallinnan toimenpiteistä ja käytännön toteutuksesta. Yhtiö raportoi merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät hallituksen toimintakertomuksessa. Lisäksi yhtiö kuvaa niitä sekä raportoi niistä sekä niihin kohdistetuista riskienhallintatoimenpiteistä säännöllisessä talousraportoinnissaan.

Boreo-konsernin taloudellisen raportointiprosessin riskien hallitsemiseksi eri kontrollitoimenpiteitä asetetaan organisaation kaikille tasoille. Näitä kontrollitoimenpiteitä ovat mm. hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, ohjeistukset ja jatkuva operatiivisen toiminnan kontrollointi. Jatkuviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa tytäryhtiökohtaisten kuukausittaisten talousraporttien seuranta suhteessa tavoitteisiin ja ennusteisiin, budjettien laadinta ja niiden toteutumisen seuranta, uusien liiketoimintasuunnitelmien tarkastelu sekä sisäisten talousprosessien kehittäminen. Boreo Oyj:n riskiarviointiprosessin avulla tunnistetaan ja analysoidaan taloudellisen raportointiprosessin riskit sekä määritetään niiden riskienhallintakeinot.

Muut selvityksessä annettavat tiedot

Sisäpiiriliiketoimet ja niiden hallinnointi

Boreo Oyj on laatinut sisäpiiriohjeen, joka täydentää markkinoiden väärinkäyttöasetusta (596/2014, "MAR") ja arvopaperimarkkinalakia (746/2012) ja rikoslakia (39/1889) sekä Finanssivalvonnan, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority:n (ESMA)) ja Nasdaq Helsinki Oy:n ohjeita ja määräyksiä. Sisäpiiriohjeen tavoitteena on muodostaa selkeät toimintatavat ja säännöt sisäpiiriasioiden hallinnointiin, sisäpiiritiedon julkaisemiseen, sisäpiiriluetteloiden ja johdon liiketoimien hallinnointiin ja sisäpiiritiedon hyväksikäytön ehkäisemiseen.

Sisäpiiriohje on hyväksytty yhtiön hallituksessa ja se velvoittaa yhtiön sisäpiiriä, johon kuuluvat yhtiön hallituksen ja Boreo Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Lisäksi se sisältää määräyksiä koskien kaikkia sellaisia yhtiön työntekijöitä, joilla on hallussaan sisäpiiritietoa sekä sisäpiiriin kuuluvien lähipiiriä. Jokainen henkilö vastaa henkilökohtaisesti ohjeen noudattamisesta; ohjetta ylläpidetään yhtiön internetsivuilla ja se on annettu erikseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden käyttöön. Jokainen henkilö myös vastaa itse sen arvioimisesta, onko tämän haltuun saama tieto sisäpiiritietoa.

Yhtiön sisäpiiriasiat ja sisäpiiriluettelon ylläpito ovat Boreo Oyj:n toimitusjohtajan vastuulla. Sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan tai kolmannen osapuolen lukuun yhtiön rahoitusvälineillä 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen yhtiön osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista mukaan lukien julkistamispäivä. Jokainen henkilö vastaa henkilökohtaisesti yhtiön rahoitusvälineillä tehtävän kaupankäynnin, kaupankäynnin suosittamisen ja sisäpiiritiedon luovuttamisen hyväksyttävyydestä ja sääntöjen mukaisuudesta kulloisena ajankohtana. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä tulee ilmoittaa yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista, jotka yhtiö julkistaa pörssitiedotteilla ja yhtiön internetsivuilla (www.boreo.com).

Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Boreo Oyj on laatinut lähipiiriliiketoimia koskevan ohjeistuksen, jossa määritellään yhtiön lähipiiritoimien hallinnoinnin periaatteet. Boreo Oyj:n lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet, näiden läheiset perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät välittömästi tai välillisesti määräysvaltaa. Yhtiö ylläpitää luetteloita lähipiiriin kuuluvista. Yhtiön ja lähipiirin väliset liiketoimet ovat sallittuja, mikäli ne edistävät yhtiön toimintaa ja liiketoimet tehdään hyväksyttävin ehdoin yhtiön liiketoimintaetua noudattaen. Liiketapahtumia osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen liitteessä sekä hallituksen toimintakertomuksessa. Yhtiössä on ohjeistus hallituksen ja johtoryhmän jäsenille lähipiiritoimien tunnistamisesta. Lisäksi heitä pyydetään vuosittain vahvistamaan toteutuneet lähipiiritoimet.

Palkitseminen

Boreo Oyj:n toimielinten palkitsemisperiaatteet määritellään yhtiön palkitsemispolitiikassa. Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut taloudelliset etuudet on selostettu erillisessä palkitsemisraportissa. Palkitsemispolitiikka ja -raportti sekä tiedot muun johtoryhmän palkitsemisesta löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.boreo.com.

Tilintarkastus

Boreo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee yhden tilintarkastajan, jonka tulee olla tilintarkastusvalvonnan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisö nimittää päävastuullisen tilintarkastajan, jonka on oltava KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous valitsi 17.4.2024 tilintarkastajaksi BDO Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Taneli Mustonen. Tytäryhtiöillä on omat tilintarkastajat. Tilintarkastuksen lakisääteiset palkkiot olivat vuonna 2024 yhteensä 164 000 euroa (144 000 euroa vuonna 2023).

toimielinten palkitsemisraportti 2024

johdanto

Tämä palkitsemisraportti sisältää tietoja Boreo Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta ajalta 1.1.- 31.12.2024. Raportti perustuu Suomessa voimassa oleviin Arvopaperimarkkinayhdistyksen 2025 Hallinnointikoodin suosituksiin sekä arvopaperimarkkina- ja osakeyhtiölain vaatimuksiin.

Boreo Oyj:n palkitseminen perustuu 19.4.2022 yhtiökokouksessa hyväksyttyyn palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikan mukaan palkkoja ja palkkioita määriteltäessä otetaan huomioon yhtiön taloudellinen tulos, henkilöiden osaaminen ja suoriutuminen tehtävässään, tehtävien vaativuus sekä ulkoiset palkka- ja palkkioreferenssit relevanteilla markkinoilla.

Toimitusjohtajan palkitsemisessa otetaan huomioon myös tehtävän erityisasema yhtiön liiketoimintastrategian muodostuksessa ja toteutuksessa sekä lyhyen että pitkän aikavälin taloudellisen tuloksen aikaansaamisessa.

Boreo Oyj:n toimielinten palkitseminen vuonna 2024 on noudattanut edellä kuvattuja periaatteita. Hallituksen palkitseminen pohjautuu yleisesti hyväksyttyihin hallituksen jäsenten palkitsemisjärjestelmiin siten, että hallitus pystyy tukemaan yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Boreo Oyj:n palkitsemismalleissa tavoiteasetanta on rakennettu siten, että yhtiön taloudelliset avainluvut ja niiden positiivinen kehitys ovat keskiössä. Tällä pyritään siihen, että erinomainen suoriutuminen johtaa myös yhtiön liiketoiminnallisten tavoitteiden kannalta hyvään lopputulokseen ja että yhtiön kannattavuus kehittyy suotuisasti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Boreo ei poikennut toimielinten palkitsemispolitiikasta vuoden 2024 aikana. Palkkioiden takaisinperintää ei tehty vuoden 2024 aikana eikä Boreon tietoon ole tilikauden päättymisen jälkeen tullut seikkoja, jotka johtaisivat palkkioiden takaisinperintään.

vertailu hallituksen, toimitusjohtajan ja työntekijöiden palkitsemisen 5 vuoden kehityksestä

Hallituksen palkitsemisen kehitys

Hallituksen kokoonpanossa ja koossa oli merkittävää vaihtelua aikavälillä 2020–2024. Tällä ajanjaksolla hallituksen keskimääräinen koko oli kuusi henkilöä, mutta palkkioita maksettiin vuosittain yhteensä 6–8 henkilölle johtuen hallituksen kokoonpanossa tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2024 hallituksen koko oli kuusi henkilöä ja kokoonpanossa tapahtui yksi vaihdos.

Analysoitaessa hallituspalkkioiden kehitystä on olennaista huomioida hallitustyöskentelyn poikkeuksellisuus vuonna 2021 johtuen suunnitellusta yhdistymisestä Sievi Capital Oyj:n kanssa. Tilikaudella 2021 yhtiö perusti riippumattoman valiokunnan vastaamaan hallitustyöskentelystä määräaikaisesti Sievi Capital Oyj:n fuusion valmistelun ajaksi. Riippumattoman valiokunnan toiminta-aikana otettiin käyttöön määräaikaisesti hallituksen puheenjohtajan palkkio sekä maksettiin valiokunnan kokouksista valiokunnan jäsenille kokouspalkkioita.

Tilikaudella 2022 alettiin maksaa hallituksen puheenjohtajalle hallituspalkkioita ja kokouspalkkioita 19.4.2022 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tätä ennen hallituksen puheenjohtajalle ei maksettu palkkioita. Hallitus- ja kokouspalkkiot ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 2021 lähtien.

*Sisältävät vuonna 2021 riippumattomaan valiokuntaan liittyvät kertaluonteiset erikoispalkkiot (44 000 euroa). Puheenjohtajalle on 19.4.2022 alkaen alettu maksaa hallitus- ja kokouspalkkioita (55 500 euroa vuonna 2024).

Boreo Oyj:n palkitsemispolitiikan mukaan toimitusjohtajan palkitsemiseen vaikuttaa merkittävästi suoritusperusteinen, muuttuva osuus. Täten yhtiön taloudellisten avainlukujen kehitys heijastuu toimitusjohtajan palkitsemiseen.

*Toimitusjohtajavaihdos tapahtunut vuonna 2020.

Työntekijöiden keskimääräisten palkkojen kehitys

*Työntekijöiden palkitseminen koostuu työntekijöiden keskimääräisistä kokonaispalkoista, jotka sisältävät peruspalkat, luontoisedut ja muuttuvat palkanosat. Konsernissa tapahtui ajanjaksolla 2018–2022 merkittäviä rakenteellisia muutoksia yrityskauppojen seurauksena. Tämä heikentää lukujen vertailukelpoisuutta työntekijöiden palkitsemisen kehittymisen tarkastelun näkökulmasta. Luvuista on poistettu kokonaisuudessaan vuonna 2022 elokuussa myydyt Venäjän liiketoiminnot. Lisäksi työntekijöiden keskimääräisten palkkojen laskentakaavaa on muutettu vuonna 2022 antamaan oikeamman kuvan keskimääräisistä palkoista yrityskauppatilanteista, ja oikaistu vuosien 2018–2021 keskimääräiset palkat vastaavasti.

Yhtiön taloudellinen kehitys

*Vuosina 2021–2024 liikevaihto kuvaa yhtiön jatkuvia toimintoja eikä siten sisällä Venäjän liiketoimintoja, jotka myytiin vuoden 2022 elokuussa ja jotka on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 tilinpäätöksessä.

*Vuosina 2021–2024 operatiivinen liikevoitto kuvaa yhtiön jatkuvia toimintoja eikä siten sisällä Venäjän liiketoimintoja, jotka myytiin vuoden 2022 elokuussa ja jotka on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 tilinpäätöksessä.

Hallituksen palkkiot tilikaudella 1.1.-31.12.2024

Yhtiökokouksen 17.4.2024 päätöksen mukaisesti palkkioita ei korotettu ja näin ollen hallituksen jäsenten palkkio on 2 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajan palkkio 4 000 euroa kuukaudessa. 60 % palkkiosta maksetaan rahana ja 40 % yhtiön osakkeina. Hallituksen puheenjohtajalle Simon Hallqvistille maksettava hallituspalkkio maksetaan kuitenkin kokonaan rahana, koska

Hallituksen jäsen	Hallituspalkkio	Osakkeet*	Kokouspalkkio	Varainsiirtovero	Yhteensä
Hallqvist Simon	48 000	0	7 500	0	55 500
Grönholm Camilla	20 400	9 602	7 500	169	37 671
Grönroos Jouni	26 400	9 602	8 000	169	44 171
Holmlund Ralf	14 400	9 602	8 000	169	32 171
Neilimo-Kontio Noora	14 400	9 602	8 000	169	32 171
Vanhanen Jussi**	10 171	9 602	4 500	169	24 443
von Wendt Michaela***	4 280	0	3 000	0	7 280
Yhteensä	138 051	48 011	46 500	845	233 408

*Osakepalkkioiden arvoa ei ole jaksotettu tilikaudelle.

**Vanhasen hallitusjäsenyys alkoi 17.4.2024.

***von Wendtin hallitusjäsenyys päättyi 17.4.2024.

Simon Hallqvistin (tosiasiallinen pääomistaja Preato Capital AB:n kautta) omistusosuuden kasvattaminen hallituspalkkiolla ei ole yhtiön edun mukaista.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkio on 1 000 euroa kuukaudessa. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajan palkkio on 500 euroa kuussa. Kokouspalkkiona maksetaan hallituksen jäsenille ja valiokuntien jäsenille 500 euroa kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta. Kukin hallituksen jäsen (pois lukien hallituksen puheenjohtaja) sai 14.5.2024 459 yhtiön hallussa olevaa Boreo Oyj:n osaketta osana hallituspalkkiota yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Osakkeiden arvo oli 20,92 euroa per osake. Osakkeiden arvoa ei ole jaksotettu tilikaudelle. Lisäksi yhtiö maksoi hallituksen jäsenten osakkeiden luovutukseen liittyvän varainsiirtoveron, joka on huomioitu saatuna etuna hallituksen jäsenten verotuksessa.

Muut taloudelliset etuudet

Edellä esitettyjen palkkioiden lisäksi hallituksen jäsenille ei maksettu muita taloudellisia etuuksia. Myöskään valiokuntien jäsenille ei maksettu erillisiä palkkioita edellä mainittujen lisäksi.

Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudella 1.1.-31.12.2024

Toimitusjohtajan palkitseminen muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja luontoiseduista sekä lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmästä ja mahdollisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä erillisen hallituksen päätöksen perusteella. Seuraavan sivun taulukossa on eritelty Boreo Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudella 2024.

Kiinteä peruspalkka ja luontoisedut

Toimitusjohtajan kiinteää peruspalkkaa tarkistetaan vuosittain. Toimitusjohtaja on oikeutettu kulloinkin voimassa olevaan etukokonaisuuteen. Vuonna 2024 toimitusjohtajan verotettaviin luontoisetuihin kuului matkapuhelinetu.

Lyhyen aikavälin tulospalkkausjärjestelmä

Toimitusjohtajalla on lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmä, jonka ehtoja tarkistetaan vuosittain. Tulospalkkiojärjestelmässä osa tavoitteista on sidottu taloudellisiin mittareihin ja osa laadullisiin ja/tai henkilökohtaisiin mittareihin. Tulospalkkiona voidaan maksaa enintään 6 kuukauden peruspalkkaa vastaava summa. Osana Q4/23 sovittua kustannusoptimointiohjelmaa sovittiin, että lyhyen aikavälin tulospalkkioita ei makseta toimitusjohtajalle eikä konsernin johtoryhmän jäsenille vuodelta 2023 eikä 2024. Täten keväällä 2024 toimitusjohtajalle ei maksettu lyhyen aikavälin tulospalkkiota vuodelta 2023. Myöskään vuodelta 2024 ei makseta lyhyen aikavälin tulospalkkiota keväällä 2025.

Lisäeläkemaksut

Boreo Oyj:n toimitusjohtajalla ei ole ollut lakisääteisestä eläkejärjestelmästä poikkeavia eläke-ehtoja tai lisäeläkemaksuja tilikaudella 2024.

Toimitusjohtajan palkitseminen (€) Peruspalkka		taloudelliset etuudet ja korvaukset*	tulospalkkio järjestelmä**	kannustin järjestelmä***		Yhteensä
Kari Nerg	264 000	13 440		0	0	277 440

*Muut taloudelliset etuudet ja korvaukset sisältäen mm. lomakorvaukset, lomarahat ja luontoisedut.

**Osana Q4/23 sovittua kustannusoptimointiohjelmaa sovittiin, että lyhyen aikavälin tulospalkkioita ei makseta toimitusjohtajalle vuodelta 2023 eikä 2024.

***Kesäkuussa 2022 myönnetyn pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän edun vuosittainen jaksotettu arvo on 28 245 euroa ja palkkiot maksetaan heinäkuussa 2025 ehtojen täyttyessä.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Boreo Oyj:n hallitus päätti 10.6.2022 perustaa avainhenkilöiden lisäosakejärjestelmän, jossa merkitsijällä on mahdollisuus saada vastikkeetta lisäosakkeita kolmen (3) vuoden sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Toimitusjohtajalle myönnetyn pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän edun jaksotettu arvo ei saa ylittää 25 % vuosittaisesta peruspalkasta.

Boreo Oyj:n toimitusjohtaja Kari Nerg merkitsi 14.- 26.6.2022 toteutetussa henkilöstöannissa 6 768 kappaletta yhtiön osakkeita. Toimitusjohtajan hankkimien osakkeiden arvo oli 254 206 euroa. Täten heinäkuussa 2025 hänelle voi tulla maksettavaksi enintään 2 256 yhtiön osakkeen arvoinen palkkio sisältäen verojen maksamista varten tarkoitetun palkkion käteisosuuden. Vuonna 2024 toimitusjohtajalle ei maksettu pitkän aikavälin kannustinpalkkioita.

Muut taloudelliset etuudet ja korvaukset

Allekirjoittamispalkkioita, sitouttamiskorvauksia tai erokorvauksia ei ole maksettu vuonna 2024. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimukseen on määritelty erokorvaus tilanteessa, jossa Boreo Oyj irtisanoo toimisuhteen. Kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu kuuden kuukauden peruspalkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Osakeomistukset

Vuoden 2024 lopussa toimitusjohtaja omisti 42 138 Boreo Oyj:n osaketta (joista 35 370 määräysvaltayhteisönsä AK Capital Oy:n kautta).