Vuosikertomus 2024

Martela lyhyesti …………………………………………………………………… 3
Martelan vuosi 2024 ………………………………………………………… 4
Vuoden 2024 kohokohdat ……………………………………………… 5
Toimitusjohtajan katsaus………………………………………………… 6
Strategia ………………………………………………………………………………… 8
Toimintaympäristö……………………………………………………………… 9
Hallituksen toimintakertomus …………………………………… 12
Tilinpäätös…………………………………………………………………………… 19
Tilintarkastuskertomus …………………………………………………56
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Martela Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä ………………………59
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä………………………………………60
Hallitus …………………………………………………………………………………64
Johtoryhmä …………………………………………………………………………66
Tietoja osakkeenomistajille …………………………………………68

Sisältö

Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjä lähtöisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittäjistä. Luomme parhaita paikkoja työn tekemiselle ja tarjoamme asiakkaillemme Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla kalusteet ja niihin liittyvät palvelut saumattomana kokonaisuutena. Martela on vuonna 1945 perustettu perheyritys, jonka osakkeet on listattu OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Päämarkkina-alueitamme ovat Suomi, Ruotsi ja Norja, minkä lisäksi myymme ratkaisuja maailmanlaajuisesti jälleenmyyjäverkos tomme kautta. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Puolassa. Vuonna 2024 Martela-konsernin liike vaihto oli 86,7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 372 henkilöä.

Martela lyhyesti

Toimialan epäsuotuisa kehitys jatkui, ja organisaatioiden päätöksenteko oli varovaista, ja joitain toimistokehityshankkeita siirtyi myös tuleville vuosille.

Martelan vuosi 2024

LIIKEVAIHTO (MILJ. EUROA)

LIIKETULOS (MILJ. EUROA)

HENKILÖSTÖ (KESKIMÄÄRIN) 372 LIIKEVAIHTO MAITTAIN (MILJ. EUROA)

olivat alhaisella tasolla kaikilla Martelan päämarkkina-alueilla, ja vientikauppaa painoivat asiakkaiden kohonneet varastotasot.

Martelan toimitukset jäivät edellistä vuotta alemmalle tasolle, ja pienentyneen markkinan aiheuttama kilpailutilanne painoi katteita ja kannattavuutta.

OMAVARAISUUSASTE (%)

Suomessa muutto- ja asennuspalveluiden myynti laski hieman, ja Työympäristö palveluna -mallin osuus liikevaihdosta kasvoi.

Myynti yrityksille ja valtiosektorille Suomessa säilyi haastavaan markkinaan nähden vakaana.

Martela panosti strategisiin fokusalueisiinsa varmistaakseen kasvun ja kannattavuuden tulevaisuudessa.

Martela paransi asiakaskokemusta kehittämällä etenkin digitaalisia palveluitaan ja vahvisti kykyään hyödyntää kiertotaloutta ja tuottaa entistä vastuullisemmin tuotettuja tuotteita ja palveluja.

Vuoden 2024 kohokohtia

MARTELA MUKANA HYBRIDI-TYÖN MUUTOKSESSA

Suomessa tehdään eniten etätyötä Euroopassa, ja sen vaikutukset organisaatiokulttuuriin ja työn tekemiseen puhututtavat. Yritykset panostavat toimitiloissa nyt laatuun, sillä lähityön merkitys on kasvussa. Martela on ollut mukana rakentamassa eri toimijoiden välistä työympäristökeskustelua useissa tapahtumissa ja on toteuttanut vuonna 2024 suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja yli 400 toimeksiannossa.

LUE LISÄÄ

RATKAISUT UUDISTETTUUN

YMPÄRISTÖÖN YHTEIS-

TYÖLLE JA KOHTAAMISILLE

Martela valittiin Helsingin

kauppakamarin irtokalustetoi-

mittajaksi, kun kauppakamarille

suunniteltiin uudistettuja työtiloja. Aktiivinen vuoropuhelu asiakkaan, suunnittelijan ja

Martelan välillä mahdollisti tiiviin yhteistyön, jonka ansiosta löydettiin tilojen käyttötarkoitukseen parhaiten sopivat ratkaisut aina uusien kalusteiden

toimittamisesta käytettyjen kalusteiden huoltoon ja kun-

nostukseen.

LUE LISÄÄ

JÄLLEEN ECOVADIS GOLD -KULTALUOKITUS VASTUULLISUUDESTA

Maailman luotetuin yritysvastuuluokituksen myöntäjä, EcoVadis, myönsi 2024 arvioinnissaan Martelalle kultamitalin. Kultamitalin myötä Martela sijoittuu parhaaseen viiden prosentin joukkoon kaikista EcoVadisin arvioimista yrityksistä. Luokitukset tarjoavat todisteisiin perustuvan analyysin yrityksen suorituskyvystä ja käytännönläheisen etenemissuunnitelman jatkuvalle parantamiselle.

LUE LISÄÄ

KALUSTEET MUUTTUVIIN TARPEISIIN XAMKIN KOTKAN KAMPUKSELLE

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uudisrakennushankkeen tärkeänä lähtökohtana oli muunneltavuus; tilojen tulisi olla joustavat ja mukautua tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Martelan kattava tuotevalikoima vastasi kohteen ja suunnittelijoiden tarpeisiin – monipuolinen, kuratoitu valikoima tarjosi mahdollisuuden luoda yhtenäinen, arkkitehtuuriin sopiva kokonaisuus. Kalusteperheiden yhteensopivuuden lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon myös oppilailta ja henkilökunnalta saatu palaute testikäytössä olleista kalusteista.

LUE LISÄÄ

PARAS YRITYSMIELIKUVA VALTAKUNNALLISESSA TUTKIMUKSESSA

Taloustutkimus Oy:n teettämässä valtakunnallisessa Työelämän päättäjät (TEP) -tutkimuksessa työelämän päättäjät arvioivat merkittäviä suomalaisia yrityksiä eri toimialoilta. TEP2024-tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 150 eri yritystä yhdeltätoista eri toimialalta. Martela sai toimialansa parhaan yleisarvosanan* ja myös Martelan suositteluindeksi (NPS) oli korkein kaikista tutkituista toimialan yrityksistä. Ensimmäisen sijan yleisarvosanassa Martela saavutti jo 10. kerran peräkkäin!

LUE LISÄÄ

Hiljainen alkuvuosi – loppuvuonna piristymistä

Vuosi 2024 oli erittäin haastava epäsuotuisan markkinatilanteen vuoksi. Pohjoismaissa heikko taloudellinen kehitys yhdistettynä korkotason kehityksen epävarmuuteen aiheutti varovaisuutta organisaatioiden hankintapäätöksiin, ja useita hankkeita siirtyi myös tuleville vuosille. Työllisyyden kehitys, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, oli heikkoa, ja toimistokiinteistömarkkinan vuokrausasteet olivat suhteellisen alhaisella tasolla. Lisäksi vientikauppaa painoivat asiakkaiden kohonneet varastotasot.

Loppuvuoden aikana markkinoiden kysyntä aktivoitui hiljaisen alkuvuoden jälkeen, ja jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Martelan uusien tilausten määrä kasvoikin 19 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Heikon ensimmäisen vuosipuoliskon kehityksen seurauksena koko vuoden 2024 uudet tilaukset kasvoivat ainoastaan 2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla voitimme mm. useita merkittävän kokoisia toimistokehityshankkeita.

Vuodelle 2025 odotamme hienoista kysynnän vahvistumista kasvaneen patoutuneen tarpeen

johdosta. Tarvetta tilamuutoksille syntyy työn tekemisen tapojen muuttuessa. Tarpeen konkretisoituminen kasvattaa jatkossa kysyntää myös Martelan palveluille ja kalusteille. Toimitiloja muutetaan edelleen vastaamaan monipaikkaisen hybridityön tarpeisiin, ja niiden toimivuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Orastava taloudellinen elpyminen päämarkkina-alueilla vahvistaa lähtökohtaisesti organisaatioiden halukkuutta myös toimitilainvestointeihin. Lähityön merkitys organisaatioiden kilpailukyvylle ja toiminnalle on tunnistettu päämarkkina-alueella laajasti, mutta oletettavasti Pohjoismaissa etätyöskentelyn suhteellinen osuus pysyy Keski-Eurooppaa korkeammalla tasolla myös lähivuosina.

Kannattavuus koetuksella

Liikevaihtomme laski 8,2 prosenttia 86,7 miljoonaan euroon, ja liiketuloksemme oli 6,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuoden 2024 tulosta rasitti erityisesti alhainen liikevaihdon taso sekä markkinoiden kireä kilpailutilanne, minkä seurauksena toisen vuosipuoliskon katetasot heikkenivät. Lisäksi alkuvuoden

kannattavuutta rasittivat Suomessa työmarkkinaseisaukset sekä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toteutetut rakenteelliset muutokset, jotka heikensivät tilapäisesti toiminnan tehokkuutta ja aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia. Saavutimme tavoitellut tehokkuus- ja säästötavoitteet toisella vuosipuoliskolla, mutta heikon markkinakehyksen johdosta rakenteelliset muutokset eivät olleet riittäviä kääntämään jälkimmäisen vuosipuoliskon tulosta voitolliseksi. Olemme reagoineet heikkoon markkinatilanteeseen ilmoittamalla uusien tehostamistoimien suunnittelusta vuoden 2025 alussa. Markkinakehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, ja siten meidän on myös jatkossa pystyttävä suhteuttamaan kulutasomme vallitseviin olosuhteisiin.

Vuoden 2024 alkuvuoden rakenteelliset organisaatiomuutokset ja tehokkuuden parantamiset toteutettiin pääasiassa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja samalla pyrimme vahvistamaan luonnollisesti myös Martelan asiakkaiden palvelukokemusta.

Vuonna 2024 sekä kotimaan myynti sekä erityi-

sesti vientikauppa supistuivat. Muutto- ja asennuspalvelumyyntimme pysyi edellisen vuoden tasolla, ja ainutlaatuinen Työympäristö palveluna -mallimme kasvatti osuuttaan liikevaihdostamme. Suomessa myyntimme yrityksille ja valtiosektorille säilyi markkinaan nähden vakaana ja laski hieman kunta- ja koulusektorilla. Vientikaupassa taso oli edellisvuotta vaatimattomampi sekä muissa Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa. Tämä johtui osittain joidenkin asiakkaiden varastotasojen kasvamisesta.

Jatkamme keskittymistä strategiamme fokusalueisiin

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta vuosi oli Martelassa vahvaa kehittämisen aikaa. Panostimme strategisiin fokusalueisiimme varmistaaksemme pitkän aikavälin kasvun ja kannattavuuden myös tulevaisuudessa.

Vahvistimme edelläkävijyyttämme kiertotalouden hyödyntämisessä, ja asiakkaillemme tämä kehitystyö tulee näkymään entistä vastuullisemmin valmistettuina tuotteina ja elinkaaripalveluina. Vastuullisuus on ollut osa Martelan toimintaa läpi historiamme. Pyrimme luomaan kestäviä ja vastuullisia tuotteita, jotka kestävät käyttöä ja aikaa niin muotoilun kuin

fyysisen kulutuksen näkökulmista. Koko liiketoimintamallimme perustuu työympäristön elinkaariajatteluun, jonka jokaisessa vaiheessa huomioidaan vastuullisuus, ja kiertotalous on tärkeässä roolissa. Olen ylpeä siitä, että yli vuosikymmenen vastuullisuustyön tulokset arvioitiin vuonna 2024 EcoVadis Gold -kultaluokituksen arvoisiksi. Kiertotalouden hyödyntämisen korostuminen on vauhdittanut edelleen myös Työympäristö palveluna -mallimme (WaaS) kysyntää ja tunnettavuutta. Asiakaskokemukseen panostaminen on aina ollut Martelassa sydämen asia. Taloustutkimus Oy:n teettämässä valtakunnallisessa Työelämän päättäjät (TEP) -tutkimuksessa työelämän päättäjät arvioivat merkittäviä suomalaisia yrityksiä eri toimialoilta. Martela sai vuonna 2024 toimialansa parhaan yleisarvosanan* ja myös Martelan suositteluindeksi (NPS) oli korkein kaikista tutkituista toimialan yrityksistä. Ensimmäisen sijan yleisarvosanassa Martela saavutti jo 10. kerran peräkkäin! Tämä kertoo siitä, että olemme pystyneet tukemaan organisaatioita oikealla tavalla myös työn suuressa muutoksessa. Lämmin kiitos luottamuksesta asiakkaillemme sekä koko Martelan henkilöstölle ja kumppaneille erinomaisesta työstä!

Painopisteet vuonna 2025

Alkaneena vuonna keskitymme erityisesti kannattavuuden sekä rahavirran parantamiseen. Olemme 3.1.2025 tiedottaneet uuden tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävän suunnittelun aloittamisesta, ja konkreettisia tuloksia on odotettavissa jo vuoden 2025 alkupuoliskon aikana.

Jatkamme panostamista aktiiviseen asiakastyöhön ja teemme tiivistä yhteistyötä arvoketjumme kumppaneiden kanssa. Jatkamme palvelukanavien kehittämistä ja pidämme yllä kiertotalouteen perustuvan palvelumallimme ja vastuullisesti suunniteltujen tuotteiden kehittämistä.

Kiitän sydämellisesti Martelan henkilöstöä työntäyteisestä vuodesta! Vuosi oli reilusti odotettua haastavampi, mutta panostuksemme liiketoiminnan kehittämiseen ja siitä asiakkailta saatu positiivinen palaute luovat uskoa tulevaisuuteen. Työ parhaiden työympäristöjen puolesta jatkuu.

Ville Taipale toimitusjohtaja

Martelan olemassaolo perustuu siihen, että olemme asiantuntijoina luomassa parempaa työkulttuuria ja tehtävämme on luoda käyttäjälähtöisiä työympäris töjä. Strategiamme perustana on vahva ymmärrys organisaatioiden tarpeista ja kipupisteistä sekä työn tekemisen trendeistä.

Päivitetty visiomme "Luomme parhaita paikkoja työn tekemiselle" korostaa jatkuvasti uudistuvia työn tekemisen tapoja ja työympäristöjen moninaisuutta toimistoista kotitoimistoihin ja muihin työn teke misen paikkoihin. Strategiamme "Tuemme asiakkai demme liiketoimintaa Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla" yhdistää kalusteet ja niihin liittyvät palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Martelan laadukas ja ajattomasti muotoiltu mallisto mahdollistaa tuot teiden pitkän elinkaaren. Kalustevalikoimaa optimoi daan jatkuvasti vastaamaan monipaikkaisen työn tukemista.

We Create the Best Places to Work – Luomme parhaita paikkoja työn tekemiselle

STRATEGIA

We support our customers' business with Martela Lifecycle solutions – Tuemme asiakkaidemme liiketoimintaa Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla

Toimintaympäristö

Taloudellinen kehitys ja markkinatilanne

Vuonna 2024 taloudellinen kehitys Pohjoismaissa ja Euroopassa oli edelleen vaatimatonta. Vaikka inflaatio hidastui ja korkotasot alkoivat laskea, yritykset olivat varovaisia investoinneissaan. Tämä heijastui toimitilamarkkinaan ja kalustehankintoihin, joissa painotettiin entistä vahvemmin joustavuutta, kustannustehokkuutta ja vastuullisuutta. Toimialan heikko markkinatilanne lisäsi myös hintakilpailua sekä alensi keskimääräisiä myyntikatteita.

Geopoliittinen tilanne pysyi epävakaana, mikä loi epävarmuutta raaka-aineiden saatavuuteen ja hintakehitykseen. Toisaalta energian hinnan vaihtelut ja toimitusketjujen häiriöt vähenivät, mikä vakautti tuotantokustannuksia. Työnteon murros jatkui, ja yritykset arvioivat toimitilatarpeitaan uusin kriteerein.

Martelan muutos- ja kalustepalveluille oli edelleen kysyntää, kun yritykset ja organisaatiot mukauttivat työympäristöjään vastaamaan hybridityön tarpeita. Panostus asiakaslähtöisiin, vastuullisiin ja joustaviin ratkaisuihin vahvisti yhtiön asemaa markkinalla.

Työnteon muutokset ja toimitilamarkkina

Työelämän muutokset näkyivät vuonna 2024 selvästi toimitilojen kehityksessä. Yritykset keskittyivät toimitilojensa optimoimiseen ja hyödynsivät yhä enemmän hybridityömallia, jossa työpäivät jakautuvat toimiston, etätyön ja yhteiskäyttötilojen välille. Tilankäytön tehokkuus ja viihtyisyys nousivat keskeisiksi valintakriteereiksi.

Toimistotiloja pienennettiin, mutta niiden laatuun ja toiminnallisuuteen panostettiin. Martelan ratkaisujen kysyntä kasvoi erityisesti muuntojoustavien ja ergonomisten työtilojen osalta. Keskittymistä vaativaan työhön, tiimityöhön ja luoviin kohtaamisiin tarvittiin edelleen erityisiä ratkaisuja, ja toimiston merkitys yhteistyön ja yrityskulttuurin vahvistajana säilyi.

Vastuullisuus ja kiertotalous ohjasivat valintoja

Vuonna 2024 yritykset asettivat entistä suuremman painoarvon vastuullisuudelle ja kiertotaloudelle toimitilojen suunnittelussa. EU:n kiristyvät säädökset ja yritysten vastuullisuusraportointivelvoitteet kannustivat organisaatioita valitsemaan kestäviä ja kierrätettäviä kalusteita sekä elinkaariajatteluun perustuvia palveluita.

Martela on jo vuosikymmenien ajan panostanut vastuullisuuteen, ja yhtiön liiketoimintamalli pohjautuu kiertotalouteen ja elinkaariajatteluun. Työympäristö palveluna -malli vastaa yritysten tarpeeseen pidentää kalusteiden elinkaarta ja vähentää niiden

omistamiseen liittyviä haasteita. Martela Outlet -ketju mahdollistaa käytettyjen ja kunnostettujen kalusteiden helpon hankinnan ja tukee järkevää resurssien käyttöä.

Laadukas muotoilu ja asiakaskokemus etusijalla

Martelan kalusteet on suunniteltu kestämään aikaa ja käyttöä. Vuonna 2024 vastuullisen ja ajattoman muotoilun merkitys korostui entisestään, kun yritykset panostivat pitkäikäisiin ja monikäyttöisiin kalusteratkaisuihin. Käyttöturvallisuuden ja kestävyyden varmistamiseksi Martelan tuotteet testataan akkreditoidussa testauslaboratoriossa eurooppalaisten EN-standardien mukaisesti ennen niiden tuomista markkinoille.

Asiakaskokemus oli edelleen keskeinen kilpailutekijä, ja digitaaliset palvelut nousivat yhä tärkeämmäksi osaksi hankintaprosessia. Verkkokaupan ja digitaalisten suunnittelupalveluiden kehitys mahdollisti entistä sujuvamman asiakaskokemuksen. Panostus palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden kuunteluun tuotti tulosta, ja Martela saavutti toimialansa korkeimman asiakastyytyväisyyden Taloustutkimuksen Työelämän päättäjät -kyselyssä jo kymmenennen kerran peräkkäin.

MARTELA KALUSTI SSAB RAAHEN MODERNIT TOIMITILAT

Teollisuuskonserni SSAB rakennutti Raahen tuotantoalueelleen 7 800 neliömetrin uudisrakennuksen, johon sijoitettiin toimistotilat ja tutkimuskeskus laboratorioineen. Toiminnallisesti tilojen suunnittelua ohjasi käyttäjälähtöisyys ja moderneja työskentelytapoja tukevat ratkaisut sekä laadukkaat ja vastuulliset kalustevalinnat. Uudiskohteen tilojen osallistavasta suunnittelusta vastasi sisustusarkkitehtitoimisto Kakadu ja Martela kalustetoimituksista ja niiden asennuksesta.

Rakennuksen julkisivu on toteutettu näyttävällä COR-TEN-teräksellä, jota SSAB valmistaa. Murretun punaista COR-TEN:ia haluttiin tuoda myös tilojen sisustukseen perforoituina levypintoina, jotta julkisivun ja sisäpuolen visuaalisissa ilmeissä olisi yhteneväisyyttä.

LUE LISÄÄ:

Laadukkaita kalusteita

Kalustevalinnoissa korostuivat aitous ja laatu. Esimerkiksi kahvilaan valittiin Martelan Ella-sarjan puutuoleja ja baarituoleja ja neuvotteluhuoneisiin Sola-tuolisarjaa. Martelan kalusteiden lisäksi tiloihin valittiin sen yhteistyökumppanien &Traditionin, Avolinen, Innon, HAYn, Vitran ja Viveron tuotteita. Lisäksi Martelan kalustetehdas Kidex valmisti neuvotteluhuoneen kokouspöydän tilaustyönä.

Osallistava suunnittelu mahdollisti henkilöstölle sujuvan siirtymisen perinteisistä toimistohuoneista jaettuun monitilatoimistomalliin. Informatiiviset tilaopasteet tukevat eri tilojen käyttöä ja hyödyntämistä tehokkaasti. Tyylikkäässä ja näyttävässä sisustuksessa metallielementeille tuo lämmintä kontrastia tammipuupinnat, ja murretun punaisen ja sinisen sävyt luovat tasapainoisen, raikkaan värimaailman.

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus ……………………………………	12
Konsernitilinpäätös, IFRS ……………………………………………	19
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS …………………………………………	47
Tilintarkastuskertomus …………………………………………………56

Avainluvut

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 86,7 milj. euroa (94,4). Liiketulos vastaavalta ajalta oli -6,5 milj. euroa (-2,4). Tulos osaketta kohden oli -1,87 euroa (-0,77). Liiketoiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa (0,3), omavaraisuusaste 2,5 prosenttia (20,0) ja nettovelkaantumisaste 1 455,2 prosenttia (137,2). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui -25,4 prosenttia (-7,5).

Liiketoiminnan kuvaus

Martela on yksi Pohjoismaiden johtavia työympäristöihin keskittyneitä yrityksiä. Martela suunnittelee ja toteuttaa parhaita työ- ja oppimisympäristöjä. Tarjoamme käyttäjälähtöisiä ratkaisuja tämän päivän työympäristöön – liikkuvaan työhön ja monitilatoimistoihin. Martela tarjoaa myös alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen muutoksia ja ylläpitoa tukevia palveluja. Kokonaispalvelumme kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen työympäristötarpeen määrittelystä ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka.

Tarjooma ja tuotekehitys

Martela tarjoaa Lifecycle-strategiansa mukaisesti laadukkaita työ- ja oppimisympäristöjä niiden koko elinkaaren kattavina palveluina. Tarjontaan sisältyvät työ- ja oppimisympäristöjen määrittely ja suunnittelu, toteutus ja kalustaminen sekä jatkuva mittaaminen ja kehittäminen.

Hallituksen toimintakertomus

Martelan kalustamiseen ja toimitilamuutoksiin liittyvä palvelumalli vastaa jatkuvasti kasvavaan joustavuuden tarpeeseen. Tilamuutokset ovat yhä useammin suurien kertainvestointien sijaan prosessinomaisesti kehittyviä kokonaisuuksia. Martela on nostanut tässä muutoksessa strategisiksi fokusalueiksi kiertotalousmallin, joustavan kalustevuokrapalvelumallin (Workplace as a Service) sekä digitaalisten myyntikanavien kehittämisen.

Vuoden aikana esiteltiin useita tuoteuutuuksia sekä päivityksiä olemassa oleviin tuotteisiin. Antti Kotilaisen suunnittelema suosittu Sola-tuoteperhe sai uuden jäsenen, kun mallistoon lanseerattiin Sola Meet & Work -hybridituoli. Nimensä mukaan tuoli on tarkoitettu käytettäväksi sekä työpisteissä että neuvottelutiloissa, ja tuolin pehmeä muotoilu lisää viihtyisyyttä tilassa kuin tilassa. Tämän lisäksi Solatuoteperhe kasvoi vielä loppuvuodesta modulaarisella Sola-sohvalla, joka seuraa aiemmin lanseerattujen Sola-aulatuolien muotokieltä. Aula- ja odotustiloihin lanseerattu sympaattinen Hubbe-aulatuoli toi puolestaan mukanaan uusia nuoria muotoilijoita Martelan muotoilijatiimiin, kun KO-HO Industrial Designin Timo Hoiskon ja Matti Korpelan suunnittelema tuoli tuli osaksi Martelan vakiomallistoa.

Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -1,3 milj. euroa (-1,6 milj. euroa).

Markkinatilanne

Taloudellinen kehitys Pohjoismaissa on ollut heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mikä on heijastunut varovaisuutena myös Martelan asiakkaiden hankintapäätöksissä. Talouskasvun odotetaan paranevan vuonna 2025 vuoden 2024 tasoon verrattuna, mutta markkinatilanteen odotetaan edelleen jatkuvan jossain määrin epävarmana myös vuonna 2025. Vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille odotetaan kuitenkin kysynnän vahvistumista osittain myös kasvaneen patoutuneen tarpeen johdosta.

Markkinoiden epävarmuus yhtäaikaisesti työn tekemisen muutosten kanssa luonevat kuitenkin Martelan muutospalveluille myös kysyntää, vaikkakaan toimistojen käyttöasteet eivät ole toistaiseksi palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Toimitiloja muutetaan vastaamaan monipaikkaisen hybridityön tarpeisiin ja niiden houkuttelevuuteen panostetaan aikaisempaa enemmän.

Konsernirakenne

Martelan konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2024 aikana.

Liikevaihto ja tulos

Tammi-joulukuun 2024 liikevaihto oli 86,7 milj. euroa (94,4) ja oli -8,2 prosenttia edellisvuotista alhaisempi. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihdot laskivat alueittain seuraavasti: Ruotsi -10,0 prosenttia, Suomi -1,7 prosenttia, Norja -31,1 prosenttia ja ryhmän muut

-32,7 prosenttia.

Konsernin liiketulos tammi-joulukuussa oli -6,5 milj. euroa (-2,4). Tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli -8,2 milj. euroa (-3,3).

Rahoitusasema

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 0,1 milj. euroa (0,3).

Korolliset velat olivat kauden lopussa 20,8 milj. euroa sisältäen 16,3 milj. euroa IFRS 16 mukaista vuokrasopimusvelkaa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana korolliset velat olivat 18,2 milj. euroa sisältäen 16,8 milj. euroa IFRS 16 mukaista vuokrasopimusvelkaa. Nettovelka oli 16,9 milj. euroa (13,1). Kauden lopussa lyhytaikaisia limiittejä oli käytössä 0,0 milj. euroa (0,0). Lyhytaikaisia kassalimiittejä olisi ollut käytettävissä 0,3 milj. euroa (0,3).

Nettovelkaantumisaste katsauskauden lopussa oli 1 455,2 prosenttia (137,2) ja omavaraisuusaste oli 2,5 prosenttia (20,0). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,7 milj. euroa (-0,9).

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 54,7 milj. euroa (55,7).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuussa olivat 0,4 milj. euroa (2,3).

Muutokset konsernin johtoryhmässä

Konsernin johtoryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2024 aikana.

Henkilöstö

Konsernissa työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 372 henkilöä (403, muutos -7,7 prosenttia). Suomessa työskenteli keskimäärin 302 (326) henkilöä, Ruotsissa 25 (29), Norjassa 14 (15) ja ryhmässä Muut 31 (33).

Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 360 (386). Henkilöstökulut tammijoulukuussa olivat yhteensä 22,3 milj. euroa (23,0).

Muut kuin taloudelliset tiedot

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

Vastuullisuus on tärkeä osa Martelan strategiaa ja toimintaa. Konsernin vastuullisuudesta, laatu- ja

ympäristöhallinta- sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästä vastaa henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja. Toiminnan vastuullisuutta ohjaa vastuullisuusohjausryhmä, johon kuuluu johtoryhmän jäseniä ja sihteerinä toimii vastuullisuusjohtaja.

Yksityiskohtaisempaa tietoa konsernin toiminnan vastuullisuusnäkökohdista, tavoitteista ja saavutuksista löytyy vuosittain julkistettavasta erillisessä vastuullisuusraportissa. Vuoden 2024 vastuullisuusraportointiin liittyvät Global Reporting Initiativen (GRI) -indikaattorit julkaistaan vuosikertomuksen jälkeen. Vuoden 2025 osalta Martela kuuluu CSRDraportointivelvollisten piiriin ja on siksi aloittanut raportointiin liittyvän DMA-vaiheen vuoden 2024 aikana. DMA-prosessin kautta ei ole tullut esille merkittäviä uusia näkökohtia verrattuna pitkään vuosittain julkaistuun GRI-mallin mukaisesti toteutettuun raportointiin.

Martelan vastuullisuutta on ohjannut hallituksen hyväksymät ja vuosittain katselmoimat vastuullisen liiketavan periaatteet jo vuodesta 2011 alkaen. Periaatteet sisältävät viittaukset kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin. Yritys on sitoutunut YK:n Global Compact -haasteeseen, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua sekä korruption ja lahjonnan kitkemistä. Koska Martela toimii kansainvälisillä markkinoilla, se ottaa työssään huomioon myös sitä koskevat kansainväliset sopimukset, sitoumukset ja suosituk-

set. Näistä tärkeimpiä ovat:

-

• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus • OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille • ILO:n työelämän perusoikeuksia koskeva julistus ja muut toimintaansa liittyvät ILO:n sopimukset.

Yrityksen vastuullisuutta ovat ohjanneet vuodesta 2011 alkaen myös johtoryhmän hyväksymät yritysvastuupolitiikat niin henkilöstön, ympäristön kuin hankintatoiminnan hallintaan liittyvissä asioissa. Martelan kotisivulla www.martela.com/fi/tie toa-meista/vastuullisuus/yritysvastuu julkaistavat periaatteet ja politiikat katselmoidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Vastuullisuusperiaatteet ja -politiikat sisältävät sosiaaliset ja työntekijäsuhteisiin liittyvät toimintamallit, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan torjuntakeinot.

LIIKETOIMINTAMALLIN KUVAUS

Martela Lifecycle -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Martela tukee asiakasyritystensä vastuullisuutta tarjoamalla kiertotalousperiaatteiden mukaisia työympäristöratkaisuja.

LIIKEVAIHTO (MILJ. EUROA)

LIIKETULOS (MILJ. EUROA) INVESTOINNIT JA POISTOT (MILJ. EUR) TULOS/OSAKE JA MAKSETUT OSINGOT

-7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 2020 2021 2022 2023 2024

Konsernin yksiköillä on riippumattoman osapuolen sertifioima ISO 9001 laatu-, ISO 14001 ympäristösekä ISO 45001 työterveys- ja turvallisuushallintajärjestelmä toiminnan jatkuvan parantamisen, asiakasodotusten täyttämisen, ympäristöasioiden ja työturvallisuusnäkökohtien varmistamiseksi.

Tuotteiden valmistus painottuu vahvaan toimittajaketjuun. Oma valmistus keskittyy uusien tuotteiden loppukokoonpanoon ja kalustekunnostustuotantoon Suomessa Nummelan logistiikkakeskuksessa, jossa on myös pääosa tuotekehityksestä ja hankintatoimesta. Verhoilukomponentit kootaan Martelan omalla tehtaalla Puolassa. Kansi- ja säilytinkomponentit valmistetaan pääasiassa Martelan tytäryhtiössä Kidex Oy:ssä Kiteellä Suomessa.

Martelan pääkonttorissa Espoon Otaniemessä on konsernihallinnon lisäksi myynti- ja tukitoimintoja. Martelalla on useita myyntikonttoreita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Muissa maissa Martela-tuotteita myydään lähinnä jälleenmyyjäverkoston kautta.

Martelan taloudellisesta arvosta yli 70 prosenttia jakautuu tuotteiden ja palvelujen tuottajille. Luotettava sadan kumppanin verkosto toimittaa materiaaleja ja komponentteja sellaisiin tuotteisiin, joihin Martelalla on tuoteoikeudet.

Työntekijöiden palkkoihin ja sosiaaliturvaan kuluu noin neljännes konsernin liikevaihdosta. Paikallinen tuotanto ja työllisyys on Martelalle tärkeää. Palveluliiketoiminnan osuuden kasvaessa yritys luo yhä enemmän työllisyyttä sinne, missä sen markkinat ovat. Taloudellisen arvon jakaumaa esitellään tarkemmin tulevassa vastuullisuusraportissa.

YMPÄRISTÖASIAT

Johtoryhmän hyväksymä ympäristöpolitiikka ottaa kantaa yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Politiikka antaa ohjeita ympäristönäkökulman huomioonottamiseen kehittämällä tarjoomaa, jonka kautta yritys vaikuttaa välillisesti myös asiakkaidensa ympäristövaikutuksiin.

Martelan toiminnan olennaisimmat ympäristönäkökulmat esitellään vastuullisuusraportin olennaisuusarvioinnissa. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa markkina-alueellaan kasvihuonepäästöjen ja energian käytön vähentämiseen Martelalla on asiakkaidensa tilojen kautta. Martela työskentelee jatkuvasti auttaakseen asiakkaitaan tietotyön tekemistä tukevien tilojen luomisessa ja tilatehokkuuden parantamisessa. Martelan tärkein ympäristötavoite onkin asiakkaiden tilatehokkuutta tukevan Martela Lifecycle -mallin tarjoaminen asiakkailleen.

Vastuullisuusraportoinnissa keskitytään oman

toiminnan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin, koska Martelalla ei ole mahdollisuuksia mitata asiakkaidensa tilatehokkuuden paranemisen ja energian käytön vähenemisen vaikutuksia.

Martelan selvästi merkittävin ilmastovaikutus syntyy asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvästä materiaalinkäytöstä. Martela laski vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt päivitetyillä kertoimilla, ja laskelmien kattavuutta laajennettiin, minkä vuoksi kokonaispäästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 17,7 miljoonaan kiloon. Kasvihuonekaasupäästöistä 80 prosenttia syntyi asiakkaille toimitettuihin tuotteisiin hankituista materiaaleista (scope 3), kaksi prosenttia epäsuorasta energiankäytöstä (scope 2) ja neljä prosenttia valmiiden tuotteiden jakelusta asiakkaille (scope 1). Martelan laskennan piirissä oleva energiaintensiteetti liikevaihtoa kohden oli 303 GJ/milj. euroa.

Kalusteiden kestävyys, kierrätettävyys ja kierrätys on Martelan toiminnan ytimessä. Kalusteet on suunniteltu kunnostettaviksi ja uudistettaviksi, ja niissä käytetyt materiaalit voidaan lopulta kierrättää tai hyödyntää energiana. Toimitilasisustusten kierrätyspalvelua tarjotaan asiakasyrityksille osana Martelan kokonaispalvelua. Uusien tilaratkaisujen suunnittelun yhteydessä asiakkaalla jo käytössä olevia kalusteita voidaan sisällyttää uuteen tilasuunnitelmaan tai vanhat kalusteet on mahdollista kierrättää vastuullisesti Martelan kierrätyspalvelun kautta. Hyväkuntoiset, käytetyt kalusteet puhdistetaan ja huolletaan Nummelan kalustekunnostustuotannossa. Kunnostetut kalusteet ovat yritys- ja yksityisasiakkaiden saatavilla Martela Outlet -verkkokaupan ja -myymälöiden kautta. Vuonna 2023 niiden kautta noin 23 140 käytettyä kalustetta löysi uuden kodin. Martelan omassa toiminnassa ei ole olennaisia ympäristöriskejä, mutta yleismaailmalliset muutokset esimerkiksi energialähteissä ja hinnoittelussa,

materiaalien saatavuudessa sekä muutokset työn tekemisen muodoissa saattavat vaikuttaa Martelan toimintaan tulevaisuudessa.

Ympäristötavoitteet, niiden toteumat ja tarkemmat ympäristömittarit julkaistaan vuosittain vastuullisuusraportissa.

HENKILÖSTÖ JA SOSIAALISET ASIAT

Martelan visiona on luoda parhaita paikkoja työn tekemiselle. Tämän tavoitteen mahdollistajana on osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Martelan henkilöstöjohtamisen perustana ovat arvojen mukainen toiminta sekä vastuulliset toiminta- ja johtamisperiaatteet.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen keskeisinä tavoitteina ovat erinomaisen asiakasosaamisen ja asiakaskokemuksen kehittäminen kaikissa kohtaamisissa sekä operatiivisen suorituskyvyn lisääminen. Vuoden 2024 aikana keskityttiin funktioiden välisen yhteistyön parantamiseen ja niitä tukevien prosessien kehittämiseen toimitusketjun tehokkuuden näkökulmasta.

Hybridityö asiantuntijatehtävissä jatkaa organisaatioissa vielä muotoutumistaan. Niin myös Martelassa. Hybridityön pelisääntöjä on täsmennetty tukemaan paremmin eri työnteon muotoja huomioiden niin yksilön kuin tiimityöskentelyn tarpeet. Joustavan työskentelyn periaatteena on tasapainoinen läsnä- ja etätyön välinen suhde, ja henkilöstöä kannustetaan tekemään työtä eri työskentelypaikoissa sen mukaisesti, kuin mitä työn tekemisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Martelan pääkonttorin uudet toimitilat vastaavat hybridityön tekemisen tarpeita ja tukevat yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä sekä keskittymistä vaativaa työskentelyä.

Turvallinen työympäristö ja työolosuhteet ovat henkilöstön hyvinvoinnin kannalta ensisijaisen tär-

OMAVARAISUUSASTE

keitä. Turvallisen työympäristön perustana on riittävä perehdytys työtehtäviin, ajantasaiset ohjeistukset ja tarvittava turvallisuuskoulutus. Martela järjestää työntekijöilleen kunkin tehtävän kannalta tarvittavaa turvallisuuskoulutusta, mikä mahdollistaa ammattimaisen ja turvallisen työskentelyn. Turvallinen työskentely on tärkeää kaikissa tehtävissä, ja sen merkitys korostuu erityisesti tuotannossa sekä muuttopalveluun ja asennukseen liittyvissä tehtävissä. Työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti raportoimaan kaikista läheltä piti -tilanteista, sillä ne antavat arvokasta tietoa työturvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2024 aikana jatkettiin henkilöstön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja jaksamisen tukemista tarjoamalla pilottina mielen hyvinvointia tukevia

palveluita arjen haasteisiin.

Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sen parantamiseksi valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan vuosittain tehtävällä People Spirit -kyselyllä. Kysely mittaa muun muassa henkilöstön motivaatiota, sitoutuneisuutta, johtamis- ja toimintakulttuuria sekä työnantajakuvaa. Haasteellisesta ja epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus paranivat edelliseen tutkimustulokseen verrattuna. Selkeitä vahvuuksia ovat oman työn merkityksellisyys, palautteenanto sekä ylpeys Martelan tuotteista ja palveluista. Johtamis- ja toimintakulttuuri sekä työnantajakuva kehittyivät positiiviseen suuntaan. Vaikka henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa toimintojen kehittämiseen ja työssä tarvittavien tietojen saatavuus ovat parantuneet edelliseen kyselyyn verrattuna, on niissä vielä kehitettävää suhteessa vertailunormiin. Kokonaisuudessaan tulokset kertovat siitä, että toimenpiteet henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämiseksi sekä johtamis- ja toimintakulttuurin vahvistamiseksi ovat oikeansuuntaisia.

Martelan vastuullisuusraportista löytyy kattava

kuvaus sosiaalisista näkökohdista ja henkilöstö-

asioista.

IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOIT TAMINEN

Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä asioita käsitellään mm. yrityksen henkilöstöpolitiikassa ja vastuullisuuspolitiikassa hankintaketjulle. Pääperiaatteena on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille työntekijöille ja kohdella kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Vaatimukset toimittajille keskittyvät kansallisen lainsäädännön tai ILO:n sopimusten noudattamiseen riippuen siitä, kumpi on työntekijän oikeuksien kannalta vaativampi. Martelan toiminnassa tai toimitusketjussa ei ole havaittu rikkomuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Martelan tuotteet valmistetaan asiakastilausten pohjalta, jolloin toimitusketjut ovat lyhyitä ja hankinnat tapahtuvat pääasiassa lähialueilta ja muualta Euroopasta. Riskit ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ovat pienemmät Euroopan alueella, jossa on pitkät perinteet työolosuhteiden seurannasta ja työlainsäädännön noudattamisesta. Martelan toimittajakunnan sosiaaliset riskit on kattavasti kartoitettu, ja niitä arvioidaan aina uusia toimittajia valittaessa ja toimittaja-arviointien yhteydessä. Vastuullisuusnäkökohtien läpikäynti on tärkeä

osa jatkuvaa kanssakäymistä toimittajien kanssa. Vuoden 2023 lopussa päivitetyssä vastuullisuuspolitiikassa hankintaketjulle tarkennettiin edelleen sosiaalisen vastuun määrittelyjä.

Politiikka viestitään jokaisen ostotilauksen yhteydessä, ja tärkeimpien toimittajien kohdalla vaatimustenmukaisuutta tarkastetaan riskiarviointiperusteisesti. Martela arvioi vuosittain sosiaalisen vastuun riskit toimitusketjuissa maakohtaisten vastuullisuusindikaattorien kautta ja suunnittelee niiden pohjalta toimittajakohtaisesti tarvittavat toimenpiteet

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN ALUEITTAIN 2024 sosiaalisen vastuun varmentamiseksi.

Martela on viime vuosina osallistunut säännöllisesti EcoVadis-arviointiin. Vuoden 2023 ja 2024 arvioinneissa Martelalle myönnettiin EcoVadis-kultamitali. EcoVadis on maailman suurin kestävän kehityksen luokituslaitos. Sen arviointi sisältää 21 kestävän kehityksen kriteeriä, jotka on ryhmitelty neljään teemaan: ympäristö, työ ja ihmisoikeudet, etiikka sekä kestävä hankinta. Luokituskriteerit perustuvat kansainvälisiin kestävän kehityksen standardeihin, kuten UN Global Compactin kymmenen periaatetta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukset ja Global Reporting Initiativen (GRI) standardit ja ISO 26000.

Vuoden 2024 vastuullisuuskoulutus toteutettiin syksyllä ja siihen osallistui 89 prosenttia henkilöstöstä. Koulutuksen avulla selvitettiin Martelan työntekijöiden sitoutumista vastuullisen liiketavan periaatteisiin ja sitä, ovatko he tietoisia toimintatavoista, mikäli huomaavat vastuullisen liiketavan periaatteiden vastaista toimintaa. Selvitys osoitti, että 100 prosenttia vastaajista on sitoutunut periaatteisiin ja lähes 90 prosenttia vastaajista tiesi, miten tulee toimia havaitessaan mahdollisten periaatteiden vastaista toimintaa. Vuoden 2024 aikana Martelan Whistleblowing-ilmoitusportaali oli avattu 82 kertaa. Näistä kaksi sisälsi varsinaisen epäilyilmoituksen, joiden pohjalta yritys ryhtyi tarvittaviin sisäisiin toimenpiteisiin.

KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNTA

Korruption ja lahjonnan torjumiseen liittyviä asioita käsitellään mm. vastuullisen liiketoiminnan periaatteissa ja vastuullisuuspolitiikassa hankintaketjulle. Martela ei hyväksy lahjontaa missään muodossa liiketoiminnassaan millään markkina-alueella. Lahjonnan antaminen tai vastaanottaminen ei ole sallittua missään olosuhteissa.

Kaikki rahaliikenne tallentuu kunkin tytäryrityksen taloushallinnon/kirjanpidon kautta. Martelan ja kaikkien sen tytäryhtiöiden kirjanpito ja rahaliikenne on vuosittain lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena. Kirjanpito on läpinäkyvää konsernin talousjohtajalle.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, K ja A, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 kappaletta, A-osakkeita on yhteensä 4 034 412 kappaletta ja molempia yhteensä 4 639 212 kappaletta.

Tammi-joulukuussa yhtiön A-osakkeita vaihtui Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1 962 972 kappaletta (1 122 349), mikä vastaa 48,7 prosenttia (28,3) A-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 2,2 milj. euroa (2,1) ja katsauskauden lopussa osakkeen arvo oli 0,85 euroa (1,28). Tammi-joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 1,59 euroa ja alimmillaan 0,81 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 0,25 euroa (2,09).

Vuoden 2024 aikana Martela vastaanotti kolme arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaista liputusilmoitusta.

Yhtiö vastaanotti 18.9.2024 liputusilmoituksen, jonka mukaan Isku-Yhtymä Oy:n omistusosuus Martela Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä laski alle 5 ja 10 prosentin liputusrajan 17.9.2024 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Yhtiö vastaanotti 18.9.2024 liputusilmoituksen, jonka mukaan Isku Inspira Oy:n omistusosuus Martela Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä nousi yli 5 prosentin liputusrajan 17.9.2024 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Yhtiö vastaanotti 11.10.2024 liputusilmoituksen, jonka mukaan Isku Inspira Oy:n omistusosuus Martela Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä nousi yli 10 prosentin liputusrajan 10.10.2024 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Vuoden 2023 aikana Martela ei vastaanottanut yhtään arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaista liputusilmoitusta.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 27 on lisätietoja Martela Oyj:n osakkeista ja osakkeenomistajista.

OMAT OSAKKEET

Tammi-joulukuun 2024 aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan.

Vuonna 2023 Martela Oyj:n hallitus on varsinaisen yhtiökokouksen 29.3.2023 myöntämän osakeantivaltuutuksen nojalla päättänyt 53 881 uuden A-sarjan osakkeen antamisesta yhtiölle itselleen vastikkeetta. Yhtiölle liikkeeseen laskettavat osakkeet on käytetty yhtiön kannustinjärjestelmien mukaisten palkkioiden maksamiseen yhtiön 23.3.2021 julkistaman suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmän 2021–2023, ansaintajakson 2022 perusteella 32 avainhenkilöille.

Omia A-osakkeita omistetaan 31.12.2024 yhteensä 1 425 kappaletta, joka vastaa 0,03 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,01 prosenttia kaikista äänistä. Omista osakkeista 379 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistiltä yhtiön omalle arvo-osuustilille.

HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKEOMISTUKSET

Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja muulla ylimmällä johdolla oli 31.12.2024 hallussaan yhteensä 147 622 A-osaketta ja 2 673 K-osaketta, joiden

yhteenlaskettu määrä vastaa 3,2 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 1,2 prosenttia osakkeiden äänimäärästä.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

VANHA OSAKEPOHJAINEN KANNUSTIN-

JÄRJESTELMÄ

Yhtiön lisäosakejärjestelmässä 2021—2023 oli kolme ansaintajaksoa: tilikaudet 2021, 2022 ja 2023. Järjestelmään osallistuminen edellytti, että osallistuja hankkii yhtiön A-osakkeita enintään hallituksen päättämän määrän. Noin 40 konsernin avainhenkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Martelan johtoryhmän jäsenet, kuuluivat osakepohjaiseen kannustinjärjestelmän kohderyhmään. Järjestelmässä kohderyhmällä oli mahdollista ansaita Martela Oyj:n A-osakkeita suoriutumisen ja Martela Oyj:n A-osakkeisiin kohdistuvan henkilökohtaisen sijoituksen perusteella. Hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ohjelmaan perustuvia lisäosakkeita maksettiin palkkioina 53 881 kappaletta vuonna 2023 ja 11 657 kappaletta vuonna 2022. Vuonna 2024 ohjelman perusteella ei maksettu palkkiota, koska ansaintajakson 2023 tavoitteita ei saavutettu.

UUSI OSAKEPOHJAINEN KANNUSTIN-JÄRJESTELMÄ

Martela Oyj:n hallitus on 13.3.2024 päättänyt uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusi järjestelmä seuraa pääpiirteissään vanhan järjestelmän periaatteita. Uuteen järjestelmään osallistuminen edellyttää, että osallistuja hankkii uusia tai siirtää jo hankkimiaan yhtiön A-osakkeita enintään hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän toteuttamiseksi hallitus päätti 29.4.2024 järjestelmän kohderyhmälle suunna-

tusta maksullisesta osakeannista suuruudeltaan 65 717 yhtiön A-osaketta. Tämän lisäksi vanhaan ohjelmaan osallistuneet henkilöt ovat siirtäneet uuteen ohjelmaan 172 644 kappaletta yhtiön A-osaketta vanhaan ohjelmaan tehdyistä sijoituksistaan.

Suunnatussa osakeannissa hyväksytyt uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 4.6.2024 ja kaupankäynti uusilla osakkeilla Nasdaq Helsinki Oy:n päämarkkinapaikalla alkoi 5.6.2024.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Martela Oyj:n A-osakkeita suoriutumisen ja Martela Oyj:n A-osakkeisiin kohdistuvan henkilökohtaisen sijoituksen perusteella. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.

Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 712 000 Martela Oyj:n A-osakkeen arvoa mukaan lukien myös rahana maksettava osuus.

Ohjelman alkaessa järjestelmän kohderyhmään kuuluivat 37 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Martelan johtoryhmän jäsenet.

Uudessa suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2024–2026 on kolme ansaintajaksoa: tilikaudet 2024, 2025 ja 2026. Ansaintajaksolla 2024 palkkiot perustuvat konsernin liikevoittoon (EBIT). Vuonna 2025 ohjelman perustella ei makseta palkkiota, koska ansaintajakson 2024 tavoitteita ei saavutettu.

Palkkiot maksetaan osittain Martela Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Osana suoriteperusteisen lisäosakejärjestelmän toteutusta hallitus myönsi ohjelmaan osallistuville henkilöille yhteismäärältään 42 100 euron suuruiset korolliset lainat yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Kyseisillä lainoilla osallistujat rahoittivat edellä mainitun maksullisen osakeannin 65 717

yhtiön A-osakkeen hankkimista. Kyseisten lainojen enimmäismäärä on 70 prosenttia osallistujan osakeannin osakesijoituksesta. Tämän lisäksi vanhaan ohjelmaan osallistuneille henkilöille, jotka ovat siirtyneet uuteen ohjelmaan, hallitus on päättänyt pidentää vuonna 2021 myönnettyjen lainojen maturiteettia kahdella vuodella vuoden 2027 loppuun asti.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin perjantaina 5.4.2024. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä käsitteli toimielinten palkitsemisraportin ja uuden palkitsemispolitiikan. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa ei jaeta.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Eero Martela, Hanna Mattila, Jan Mattsson, Johan Mild ja Anni Vepsäläinen sekä uutena jäsenenä Jacob Kraghin korvaamaan Katarina Mellströmin. Yhtiökokous päätti maksaa palkkiona hallituksen puheenjohtajalle 3 700 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille 1 850 euroa kuukaudessa sekä lisäksi valiokuntajäsenyydestä 1 600 euroa vuodessa.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jolle maksetaan palkkio tarkastusvaliokunnan hyväksymän laskun mukaan. Ernst & Young Oy:n ilmoittamana päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Osmo Valovirta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään enintään 450 000 yhtiön A-sarjan osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai markkinoilla muutoin muodostuvaan hintaan. Osakkeet voidaan tarvittaessa hankkia osaksi yrityksen palkkaus- ja kannustusjärjestelmää, yrityskauppojen tai muiden yritysjärjestelyjen yhteydessä käytettäväksi, jos se on yhtiön osakekohtaisten tunnuslukujen valossa hallituksen käsityksen mukaan osakkeenomistajien intressissä tai, jos hallitus harkitsee sen olevan edullinen tapa käyttää likvidejä varoja tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ja/tai pantiksi ottamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden hankkia omia osakkeita muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 450 000 yhtiön A-sarjan osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia A-sarjan osakkeita tai luovuttaa yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia A-sarjan osakkeita. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta

poikkeamiseen. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yrityskauppojen kauppahintojen suorittamiseen, henkilöstölle suunnattaviin osakeanteihin tai osakepalkkiojärjestelyihin tai annettaviin osakeoptioihin tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus kumoaa kaikki aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Johan Mildin ja varapuheen-

johtajaksi Anni Vepsäläisen.

Hallinto

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiö noudattaa Nasdaq OMX:n ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Yhtiö on julkistanut hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän erillisenä dokumenttina yhtiön kotisivuilla. Lisätietoa Martelan hallinnosta löytyy yhtiön kotisivuilta. kirjanpitolainsäädännön vaatimia muita kuin taloudellisia tietoja (NFI, non financial information) ja raportteja on julkaistu vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2024 vastuullisuusraportti julkaistaan vuosikertomuksen jälkeen.

Martelan vastuullisuusraportti sisältää kattavasti

Riskit ja epävarmuustekijät

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä Martelan liiketoimintaympäristön kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Lisäksi liiketoimintaympäristön kokonaiskysyntään sekä kysynnän tuotekohtaisiin painopisteisiin vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi työntekemisen tapoihin liittyvät muutokset kuten esimerkiksi etätyön ja lähityön välisen suhteen kehittyminen. Edellä mainitun työntekemisen tapojen muutos luo riskiä tuloskehitykselle ja sen ennustamiselle sekä lisäksi toimialan projektiluonteisuudesta johtuen lähiajan ennustettavuus on yleisesti ottaen haasteellista. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin.

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja muiden velvoitteiden – kuten pitkäaikaisten vuokrasopimusvelvoitteiden – täyttämiseksi. Äkilliset negatiiviset kysynnän tai toimintaympäristön muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että konsernin likvidit varat eivät riitä operatiivisen toiminnan rahoittamiseen. Kyseistä riskiä pyritään hallitsemaan muun muassa kuluja sopeuttamalla sekä operatiivista tehokkuutta lisäämällä. Lisäksi tuotteiden katteita pyritään nostamaan mahdollisuuksien mukaan vähentämättä liikevaihdon kokonaisvolyymiä. Näiden lisäksi käyttöpääoman kiertonopeutta pyritään kiihdyttämään mm. varastotasoja alentamalla sekä laskutusfrekvenssiä nostamalla ennakkolaskutuksen avulla. Myös lisärahoitusmahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti. Mikäli haasteellinen markkinatilanne jatkuisi poikkeuksellisen pitkään, eikä konserni pystyisi edellä mainituilla toimillaan riittävästi eliminoimaan sen vaikutuksia, on riskinä se, että heikentynyt maksuvalmius vaarantaisi konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.

Martelan tuotteet valmistetaan pääasiassa asiakastilausten pohjalta, jolloin toimitusketjut ovat kohtuullisen lyhyitä ja hankinnat tapahtuvat pääasiassa lähialueilta sekä muualta Euroopasta. Laaja varastointi ei ole tarpeellista muiden kuin yleisimpien tuotesarjojen osalta, joissa toimitusnopeus on pyritty asettamaan korkealle. Tuotteiden valmistus on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon.

Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään tilinpäätöksen liitetiedossa kohdassa 22.

LÄHIAJAN RISKIT

Yhtiön lähiajan suurimmat yksittäiset toimintaan vaikuttavat riskit liittyvät tuloskehitykseen ja sen myötä maksuvalmiuden kehittymiseen. Keskeisimmät riskit tuloskehitykselle sekä likviditeetin kehittymiselle liittyvät puolestaan yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä Martelan liiketoimintaympäristön kokonaiskysynnän kehittymiseen sekä Martelan tarjoaman suhteelliseen menestymiseen kokonaismarkkinassa. Lisäksi kokonaismarkkinan alentuminen viime vuosina on lisännyt toimialan hintakilpailua, joka on painanut kannattavuutta. Edellä mainitut yhdessä lisäävät epävarmuutta kokonaiskysyntään sekä katteisiin ja heikentävät Martelan tuotteiden kysynnän ja katteiden ennakoitavuutta. Toimialan projektiluonteisuudesta johtuen lähiajan ennustettavuus on ollut haasteellista ja ennustamisen haasteellisuus korostuu entisestään taloudellisen epävarmuuden vallitessa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuun 3. päivänä 2025 yhtiö tiedotti suunnittelevansa toimintojensa tehostamista. Tiedotteen mukaan haasteellisena jatkunut markkinatilanne toimialalla viimeisten vuosien aikana on vaikuttanut Martelan toimintaympäristöön heikentäen liiketoiminnan volyymiä ja kannattavuutta. Alkanut talouden elpyminen vaikuttaa toimialan tilanteeseen positiivisesti, mutta elpymisen voimakkuuteen sisältyy edelleen epävarmuustekijöitä päämarkkina-alueilla. Edellä mainituista syistä Martela suunnittelee toimintojensa tehostamista ja uudelleenorganisointia markkinatilanteen aiheuttamien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja sopeuttaakseen kustannusrakennettaan vastaamaan vallitsevia olosuhteita sekä tuomalla joustavuutta kysynnän aiheuttamaan epävarmuuteen. Suunniteltujen henkilöstösäästöjen ja muiden säästötoimien arvioidaan johtavan noin 1,5-2,0 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin. Alustavan arvion mukaan suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa noin 20 työtehtävän pysyvään

vähennykseen. Suunnitellut toimenpiteet koskevat Martela-konsernin henkilöstöä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi suunnitellaan käytettävän lomautusmenettelyitä tarvittavien väliaikaisten joustojen saavuttamiseksi. Martela neuvottelee muutoksista tiiviisti henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa. Neuvotteluprosessit ja niiden ajankohdat vaihtelevat maittain.

Tammikuun 17. päivänä 2025 yhtiö tiedotti vuoden 2024 liikevaihdon ja liiketuloksen ennakkotiedoista. Yhtiö ilmoitti, että alustavien tilintarkastamattomien tilinpäätöstietojen mukaan Martela konsernin koko vuoden 2024 liiketulos ei saavuttanut 11.12.2024 ohjeistuksen mukaista tasoa. Alustavien tilintarkastamattomien tilinpäätöstietojen mukaan koko vuoden 2024 liikevaihto ja liiketulos heikkenivät edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto oli noin 87 miljoonaa euroa (94,4) ja liiketappio 6,3–6,7 miljoonaa euroa (-2,4).

toksia konsernin johtoryhmässä. Uuden Brand, Products & Services -yksikön johtajana aloittaa 1.2.2025 alkaen Eeva Terävä. Product & Design -yksiköstä vastannut konsernin johtoryhmän jäsen Kari Leino jatkaa 1.2.2025 alkaen tuoteportfolio- ja muotoilujohtajana Brand, Products & Services -yksikössä.

Tammi-joulukuun 2024 jälkeisiin tapahtumiin ei liity muita olennaisia tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

Näkymät vuodelle 2025

Martela-konsernin koko vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna ja vertailukelpoisen liikevoiton päätyvän lähelle nollatulosta.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2024 makseta osinkoa.

Varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi maanantaina 7.4.2025. Martelan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erillisellä pörssitiedotteella myöhemmin.

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur)	Liitetieto	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liikevaihto	1	86 668	94 389
Liiketoiminnan muut tuotot	2	148	149
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		4 572	1 420
Materiaalit ja palvelut		-56 618	-56 219
Valmistus omaan käytöön		326	513
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-22 300	-22 995
Muut liiketoiminnan kulut	4	-12 216	-12 865
Poistot ja arvonalentumiset	5	-7 114	-6 773
Liikevoitto (-tappio)		-6 533	-2 380
Rahoitustuotot	7	163	645
Rahoituskulut	7	-1 839	-1 557
Voitto (-tappio) ennen veroja		-8 210	-3 292
Tuloverot	8	-482	-222
Tilikauden voitto (-tappio)		-8 692	-3 514

Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		15	45
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		0	0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot		192	-415
Laajan tuloksen erät yhteensä		207	-370
		-8 485
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-3 884
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-8 692	-3 514
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-8 485	-3 884
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	-1,87	-0,77
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	-1,87	-0,77

Konsernitase

(1 000 eur)	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	3 337	4 334
Aineelliset hyödykkeet	11	14 707	14 408
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	12	567	539
Laskennalliset verosaamiset	13	2 631	3 003
Pitkäaikaiset varat yhteensä		21 242	22 283
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	10 879	9 235
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12, 15	18 645	19 115
Rahavarat		3 903	5 053
Lyhytaikaiset varat yhteensä		33 426	33 403
Varat yhteensä		54 668	55 686

Konsernin rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta Käyttöpääoman muutos Investointien rahavirta

(1 000 eur)	Liitetieto	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen veroja		-8 210	-3 292
Poistot ja arvonalentumiset		7 114	6 773
Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot		106	-141
Rahoitustuotot ja -kulut		1 677	912
Muut oikaisut sekä muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua*)		-1 886	-2 841
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		-1 199	1 411
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)		395	-786
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-1 644	2 546
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		4 735	-1 181
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		2 287	1 991
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista		-827	-330
Saadut korot liiketoiminnasta		35	29
Vuokrasopimusvelkojen koron osuus		-673	-694
Maksetut välittömät verot		-711	-677
Liiketoiminnan rahavirta (A)		111	320

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiiin		-387	-2 332
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutus		24	0
Investointien rahavirta (B)		-363	-2 332

Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot		3 198	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	18	0	-417
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-3 979	-3 457
Maksetut osingot ja muu voitonjako		0	-452
Maksullinen osakeanti		43	0
Rahoituksen rahavirta (C)		-738	-4 326

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)		-990	-6 338
Rahavarat tilikauden alussa		5 053	11 295
Rahavarojen muuntoero		-160	96
Rahavarat tilikauden lopussa		3 903	5 053

*) Rivillä oleva summa sisältää netotettuna vuokrapalvelumalliin liittyvät liikevaihtoa ja ostoja oikaisevat rahavirrat.

(1 000 eur)	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	16
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Sijoitetutun vapaan oman pääoman rahasto		1 080	995
Muut rahastot		-9	-9
Omat osakkeet *)		-4	-4
Muuntoerot		-878	-1 071
Kertyneet voittovarat		-7 147	1 530
Oma pääoma yhteensä		1 159	9 558

Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet	19	77	105
Rahoitusvelat	12, 18	13 504	13 812
Varaukset	20	292	269
Pitkäaikaiset velat yhteensä		13 873	14 187

Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	12, 18	7 247	4 287
Saadut ennakot	21	8 524	7 850
Ostovelat	12, 21	14 368	9 440
Siirtovelat	12, 21	6 366	6 789
Muut lyhytaikaiset velat	12, 21	3 057	3 507
Varaukset	20	73	67
Lyhytaikaiset velat yhteensä		39 636	31 941

Velat yhteensä		53 509	46 128

Oma pääoma ja velat yhteensä		54 668	55 686

*) Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut omat osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 16.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 eur)	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	7 000	1 116	995	-9	-4	-655	5 406	13 850
Tilikauden tulos							-3 514	-3 514
Muuntoerot						-415		-415
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)							45	45
Laajan tuloksen erät yhteensä						-415	45	-370
Tilikauden laaja tulos yhteensä						-415	-3 469	-3 884
Osakeanti								0
Osakeperusteinen palkitseminen							44	44
Osingonjako							-452	-452
Oma pääoma 31.12.2023	7 000	1 116	995	-9	-4	-1 071	1 530	9 558
Oma pääoma 1.1.2024	7 000	1 116	995	-9	-4	-1 071	1 530	9 558
Tilikauden tulos							-8 692	-8 692
Muuntoerot						192		192
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)							15	15
Laajan tuloksen erät yhteensä						192	15	207
Tilikauden laaja tulos yhteensä						192	-8 677	-8 485
Osakeanti			85					85
Osakeperusteinen palkitseminen								0
Osingonjako								0
Oma pääoma 31.12.2024	7 000	1 116	1 080	-9	-4	-878	-7 147	1 159

Lisäinformaatiota on esitetty liitetiedoissa 16 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ja 17 Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Martela toteuttaa käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä tarjoten asiakkaille yhden kontaktipisteen koko työympäristön elinkaaren ajaksi – tarpeen määrittelystä työympäristön optimoituun ylläpitoon. Martela on perustettu 1945 ja se on alallaan Pohjoismaiden suurimpia.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, osoite Miestentie 1, 02150 Espoo. Yhtiön A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

Konsernin tilinpäätös on saatavissa sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

LAATIMISPERUSTA

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2024 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilikausi.

ARVIOIDEN KÄYT TÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa sekä arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Martela olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Martela on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja

kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskel-

massa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät muuntoerot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät muuntoerot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Tuloutusperiaatteet

Kalusteet toimitetaan asiakkaille pääsääntöisesti asennettuina. Määräysvalta kalusteisiin siirtyy asiakkaalle, kun suoritevelvoite on täytetty, eli kun kalusteet on asennettu ja/tai toimitettu asiakkaan tiloihin sekä asiakas on hyväksynyt toimituksen. Asiakkaan hyväksynnän myötä myös omaisuuserän omistukseen liittyvät riskit siirtyvät asiakkaalle. Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden määräysvalta on siirtynyt ostajille sopimusehtojen mukaisesti. Martelan valmistamien vakiotuotteiden takuuaika normaaleissa käyttöolosuhteissa on viisi vuotta ja muiden kuin vakiotuotteiden osalta takuu on kaksi vuotta.

Konsultatiiviset palvelut koostuvat työpajoista ja haastatteluista, joilla kartoitetaan asiakkaan työympäristölle asetettuja vaatimuksia sekä sisustussuunnittelusta. Suoritevelvoite täyttyy ja määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun palvelun tuotos luovutetaan asiakkaalle. Konsultatiiviset palvelut tuloutetaan, kun suoritevelvoite on täytetty.

Martelan toimittaessa muuttopalveluita kuluttaa asiakas välittömästi palveluiden tuomat hyödyt, joten tuloutus tapahtuu ajan kuluessa. Martelan myymät palvelut ovat pääosin lyhtykestoisia muuttoprojekteja. Mikäli muuttopalvelu on niin laaja, että toimitus jatkuu useamman kuukauden, toteutetaan ajan kuluessa tulouttaminen joko sopimuksessa määritettyjen saavutettujen vaiheiden mukaisen laskutuksen perusteella tai tehtyjen työtuntien perusteella.

Myytävien palveluiden tai tuotteiden transaktiohinta määritetään myyntitilaukselle suoritevelvoitteittain, eikä muuttuvia vastikkeita ole käytössä. Martelassa ei ole asiakassopimuksen saamiseen liittyviä aktivoitavia menoja, eikä asiakassopimuksiin liity aktivoitavia asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja. Myyntisaatavat erääntyy maksuun tyypillisesti viimeistään kahden kuukauden kuluttua laskutuksesta. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja.

Liikevaihto koostuu IFRS 15:n mukaisesti kirjatuista tuotoista asiakassopimuksista sekä tuotoista, jotka on sopimuksen sisällön perusteella luokiteltu vuokratuotoiksi ja käsitelty IFRS 16 -standardin mukaisesti.

Kalusteiden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja tuloutetaan tasaerinä kuukausittain vuokrakauden aikana.

Työsuhde-etuudet ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemeno (kauden työsuoritukseen perustuva meno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti. Eläkemeno sisältyy työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai

kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernin osakeperusteisessa kannustejärjestelmässä, jossa ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2024, 2025 ja 2026, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä johtuvat osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja palkkio kirjataan omaan pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu muiden kuin markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Liikevoitto (-tappio)

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien

verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Aineettomat hyödykkeet

LIIKEARVO

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta, vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos

arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin, kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin. Tilikaudella ei ole ollut aktivointikriteerejä täyttäneitä kehitysmenoja.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit………………………………………………………………………3-5 vuotta
IT-ohjelmat …………………………………………………………… 3-10	vuotta
Asiakkuudet ………………………………………………………………	4 vuotta
Tuotemerkit …………………………………………………………………	6 vuotta
Patentit ja muut vastaavat oikeudet ………	10 vuotta
Poistot kirjataan tasapoistoina.

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ………………………………………………………15-30 vuotta
Koneet ja kalusto …………………………………………………3-8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

AINEELLISTEN JA AINEET TOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kun on olemassa viitteitä siitä, ettei arvonalentumistappioita mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Martelan vuokrasopimukset koostuvat lähinnä toimitilojen, autojen ja IT-laitteiden vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat autojen ja IT-laitteiden osalta määräaikaisia ja toimitilojen osalta sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassaolevia. Vuokrasopimuksiin ei sisälly muuttuvia vuokria. Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on yli kaksitoista kuukautta, käsitellään IFRS 16 -säädöksen mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserinä ja vuokrasopimusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin

hyödykkeisiin. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan

vuokra-ajan kuluessa tai sitä pitempänä arvioituna sopimusaikana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta on sopimuksen kestoiksi arvioitu myymälä- ja toimistotilojen osalta kaksi vuotta ja varastotilojen osalta yksi vuosi. Martela soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia helpotuksia, eikä sovella laskentatapaa alle kaksitoista kuukautta voimassa oleviin sopimuksiin eikä sopimuksiin, joiden arvo on vähäinen, poislukien Martelan käytössä olevia toimitiloja. Näihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimusvelat on diskontattu nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa.

Yhtiö toimii myös kalusteiden vuokranantajana. Näiden laskentaperiaatteet on kuvattu tuloutusperiaatteiden alla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään painotettua keskihintaa käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä osuuden hankinnan ja valmistuksen yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussaan rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

RAHOITUSVAROJEN ARVON ALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista ja mallissa huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista.

RAHOITUSVELAT

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat).

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja sähköhintaan liittyvään riskin hallintaan. Konserni ei sovella suojauslaskentaa, vaan johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Johdannaiset kirjataan rahoitusvaroiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja rahoitusvelkoina, kun käypä arvo on negatiivinen. Käyvän arvon muutos sisältyy ryhmään materiaali ja palvelut.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

OSINGONJAKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät arviot liittyvät laskennallisten

verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa sekä arvonalentumistestauksessa käytettäviin oletuksiin. Muut johdon harkintaa edellyttävät arviot liittyvät pääosin epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten arvonalentumiseen, takuuvarauksen määrään sekä IFRS 16 mukaisen vuokra-ajan määrittämiseen toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Tilinpäätös tilikaudelta 2024 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen, jolloin oletetaan, että Martela pystyy ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa suorittamaan toiminnassaan syntyneet velkansa ja velvoitteensa osana tavanomaista liiketoimintaa. Martelan johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja riskit sekä yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä eri konserniyhtiöiden liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana. Yhtiön pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat ovat pääasiassa laskennallisia vuokrasopimussitoumuksia, joita lyhennetään kuukausittaisina vuokranmaksuina ja joihin ei liity kovenantteja tai muitakaan eräännyttämisehtoja. Yhtiön merkittävimmät vuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia.

Liiketoimintaympäristö on ollut erittäin haasteellinen viime vuosina ja tämän seurauksena konsernin maksuvalmiustilanne on heikentynyt, erityisesti vuoden 2024 aikana. Maksuvalmiuteen liittyvää riskiä pyritään hallitsemaan muun muassa kuluja sopeuttamalla sekä operatiivista tehokkuutta lisäämällä. Lisäksi tuotteiden katteita pyritään nostamaan

mahdollisuuksien mukaan vähentämättä liikevaihdon kokonaisvolyymiä. Näiden lisäksi käyttöpääoman kiertonopeutta pyritään kiihdyttämään mm. varastotasoja alentamalla sekä laskutusfrekvenssiä nostamalla ennakkolaskutuksen avulla. Yhtiö tutkii mahdollisuuksia myös uusien rahoituslähteiden käyttämiseen. Yhtiössä on tehty rakenteellisia sopeutusja tehostamistoimia vuoden 2024 alkupuolella, jotka näkyvät täysimääräisesti vuonna 2025. Sen lisäksi alkuvuodesta 2025 aloitetut uudet sopeutustoimet pyrkivät parantamaan yhtiön kustannustehokkuutta valtaosaltaan vuonna 2025 sekä täysimääräisesti vuonna 2026.

Oletukseen toiminnan jatkuvuudesta liittyy edellä mainittuja pääosin epäsuotuisasta markkinatilanteesta aiheutuneita epävarmuuksia sekä lähinnä maksuvalmiuteen liittyviä riskejä, joiden Martelan johto arvioi kuitenkin olevan hallittavissa yhtiön aloittamilla ja suunnittelemilla toimilla. Vuoden 2024 tilinpäätökseen ei yhtiön johdon ja hallituksen näkemyksen mukaan liity merkittävää epävarmuutta IFRS -standardin mukaiseen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta.

Arvonalentumistestaus

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan, onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennetty käypä arvo tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi

näistä on suurempi. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen nettorahavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa. (Liitetieto 10)

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalennustestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat yksiköiden kasvu- ja kannattavuuskehitykset. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu 1,5 prosentin kasvuennusteen mukaan.

Laskennalliset verosaamiset

Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennallisten verosaamisten määrää arvioitaessa on otettu huomioon johdon tekemät konserniyhtiöiden tulevien tilikausien verotettavaa tuloa koskevat oletukset. Erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti laskennallisiin verosaamisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi konsernin rakennejärjestelyt, verolainsäädännön muutokset (esimerkiksi verokantojen muutos tai vähennyskelpoisten vahvistettujen verotuksellisten tappioiden hyödyntämisajan muutos) ja verotussäännösten tulkintojen muutokset. Aiemmalla raportointikaudella kirjattu laskennallinen verosaaminen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi, mikäli kyseisen yksikön ei arvioida kerryttävän riittävästi verotettavaa tuloa, jotta laskennallisen verosaamisen perusteena olevat väliaikaiset erot, kuten vahvistetut verotukselliset tappiot, voidaan hyödyntää.

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden verotuksellisista tappioista.

ESEF-muotoisen tilinpäätöksen

laatiminen

Vuosikertomuksen tilinpäätös laaditaan ESEFmuodossa, jolloin se merkitään XBRL-merkinnöillä ESEF-taksonomian mukaisilla merkinnöillä. Konekielinen aineisto on tilintarkastettu.

Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet IFRS-standardit, standardien muutokset ja IFRIC-tulkinnat

Konserni on soveltanut seuraavia standardeja ja muutoksia ensimmäistä kertaa 1.1.2024 alkavalla

tilikaudella:

Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan.

Muutokset IFRS 16 -standardiin Vuokrasopimukset: vuokrasopimusvelat myynnissä ja takaisinvuokrauksessa. Muutos vaatii myyjä-vuokralle ottajaa arvostamaan myöhemmin takaisivuokrauksesta syntyvät vuokrasopimusvelat tavalla, jossa ei kirjata mitään

osaa voitosta tai tappiosta, joka liittyy myyjä-vuokralle ottajan käyttöoikeuteen. Uudet vaatimukset eivät estä myyjä-vuokralle ottajaa kirjaamasta tulokseen voittoa tai tappiota, joka liittyy vuokrasopimuksen osittaiseen tai täydelliseen päättymiseen.

Muutokset IAS 7 -standardiin Rahavirtalaskelma ja IFRS 7 -standardiin Rahoitusinstrumentit: Toimittajarahoitusjärjestelyt. Muutoksen tavoitteena on antaa toimittajarahoitusjärjestelyiden käytöstä lisätietoja, joiden avulla sijoittajat voivat arvioida vaikutuksia yhtiön velkoihin, kassavirtoihin ja likviditeettiriskiin. Muutos ohjeistaa tunnistamaan tilanteen, jossa valuuttaa ei voida pitää vapaasti vaihdettavana ja ohjeistaa näissä tilanteissa ottamaan tämän huomioon raportoinnissa käytetyssä valuuttakurssissa ja antamaan asiasta lisätietoa.

Edellä luetelluilla 1.1.2024 tai sen jälkeen astuvilla uusilla IFRS-standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC-tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta konserniin.

UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT, JOITA EI OLE VIELÄ OTET TU KÄYT TÖÖN

IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset: Vaihdettavuuden puute – Muutos antaa ohjeistusta sellaisen tilanteen tunnistamiseen, jossa valuuttaa ei voida pitää vapaasti vaihdettavana ja miten se tulee määritellä valuuttakurssiraportoinnissa vaihdettavuuden puuttuessa ja antamaan asiasta lisätietoa.

Edellä luetelluilla 1.1.2025 tai sen jälkeen astuvilla uusilla IFRS-standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC-tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konserniin.

IFRS 18 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardilla saattaa olla merkittävä vaikutus tulevaisuudessa konsernin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuun 30. päivänä 2025 yhtiö tiedotti tiivistävänsä johtoryhmänsä kokoonpanoa. Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa ja yhtenäistää Martelan tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä vahvistaa Martelan tuotteiden asemaa markkinoilla. Product & Design -yksiköstä tekninen tuotekehitys siirtyy Operations-liiketoimintayksikköön ja tuoteportfolion hallinta siirtyy uuteen Brand, Products & Services -yksikköön. Edellä mainittu aiheuttaa muutoksia konsernin johtoryhmässä. Uuden Brand, Products & Services -yksikön johtajana aloittaa 1.2.2025 alkaen Eeva Terävä. Product & Design -yksiköstä vastannut konsernin johtoryhmän jäsen Kari Leino jatkaa 1.2.2025 alkaen tuoteportfolio- ja muotoilujohtajana Brand, Products & Services -yksikössä. Tammi-joulukuun 2024 jälkeisiin tapahtumiin ei liity muita olennaisia tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

1. Segmentti-informaatio

Vuodesta 2017 lähtien Martela raportoi konsernin konsolidoidut luvut yhtenä segmenttinä prosessien, organisaation, raportoinnin ja järjestelmien yhtenäistämisen ja yhdistämisen seurauksena. Liikevaihto jaotellaan maittain asiakkaan sijainnin mukaan seuraaviin maihin: Suomi, Ruotsi, Norja ja Muut.

LIIKEVAIHTO

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto maittain
Suomi	66 162	67 313
Ruotsi	8 605	9 561
Norja	4 819	6 992
Muut	7 082	10 523
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	86 668	94 389
Saadut tuotot tavaroiden myynnistä	71 453	77 653
Saadut tuotot palveluiden myynnistä	15 215	16 736
Yhteensä	86 668	94 389
Liikevaihto sisältää kalusteiden asiakassopimuksen sisällön perusteella vuokratuotoiksi

luokiteltua liikevaihtoa 4 583 teur (4 287 teur).

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Asiakasopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Myyntisaatavat	16 557	16 218
Asiakassopimuksiin perustuvat saatavat siirtosaamisissa	420	281
Asiakassopimuksiin perustuvat saadut ennakkomaksut	8 524	7 850

VARAT

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Pitkäaikaiset varat (1000 eur)	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2024	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2024
Suomi	3 337	14 455
Ruotsi	0	75
Muut alueet	0	177
Yhteensä	3 337	14 707

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2023	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2023
Suomi	4 334	14 093
Ruotsi	0	106
Muut alueet	0	208
Yhteensä	4 334	14 408

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	24	0
Vuokratuotot	51	58
Julkiset avustukset	3	6
Muut liiketoiminnan tuotot	70	85
Yhteensä	148	149

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Palkat ja palkkiot	-18 326	-18 505
Eläkekulut, maksupohjaiset	-2 827	-2 876
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-74	-70
Lisäosakejärjestelmän kulut	0	-275
Muut henkilösivukulut	-1 073	-1 270
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-22 300	-22 995
Luontoisedut	-287	-499
Yhteensä	-22 586	-23 494

Kannustinjärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä 400 teur vuonna 2024 ja 769 teur vuonna 2023. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 24 Lähipiiritapahtumat.

Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetietokohdassa 17 Osake perusteiset maksut.

Henkilökunta	2024	2023
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	182	194
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	190	209
Henkilökunta keskimäärin, yhteensä	372	403

Henkilökunta vuoden lopussa	360	386

Henkilökunta Suomessa keskimäärin	302	326
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	25	29
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	14	15
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	31	33
Yhteensä	372	403

4. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Rahdit	-1 308	-1 237
Matkakulut	-499	-611
Liikekulut	-1 725	-2 041
Tietohallinto	-3 585	-3 217
Markkinointi	-716	-640
Sähkö ja lämmitys	-479	-330
Sähköjohdannaisten realisoitumaton tappio	-58	-52
Muut kiinteistökulut	-923	-1 089
Rojaltit	-587	-646
Muut kulut	-2 334	-3 002
Yhteensä	-12 216	-12 865

Tilintarkastajan palkkiot	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilintarkastus	-184	-173
Muut palvelut	-19	-18
Yhteensä	-203	-191

Tilinpäätöksessä eritellyt tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liikekulut erään.

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-850	-1 267
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-46	-170
Koneet ja kalusto	-753	-359
Poistot yhteensä	-1 649	-1 796
IFRS 16 mukaisten käyttöoikeushyödykkeiden poistot
Rakennukset ja rakennelmat	-1 843	-1 795
Koneet ja kalusto	-3 621	-3 182
Poistot yhteensä	-5 464	-4 977

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -1 329 teur (-1 573 teur 2023).

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	34	29
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	127	615
Muut rahoitustuotot	1	1
Yhteensä	163	645
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-12	-25
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-331	-533
IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-673	-694
Muut rahoituskulut	-823	-304
Yhteensä	-1 839	-1 557
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 677	-912
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-129	-39
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	43	-81
Rahoituserien kurssiero	-204	81
Kurssierot yhteensä	-289	-38

1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023

34	29
127	615
1	1
163	645

-12	-25
-331	-533
-673	-694
-823	-304
-1 839	-1 557
-1 677	-912

-129	-39
43	-81
-204	81
-289	-38

	1.1.–31.12.2023

34	29
127	615
1	1
163	645

-12	-25
-331	-533
-673	-694
-823	-304
-1 839	-1 557
-1 677	-912

-129	-39
43	-81
-204	81
-289	-38
	1.1.–31.12.2024

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden tulovero	-112	-175
Edellisten tilikausien verot	0	-86
Laskennallisten verojen muutos	-370	39
Yhteensä	-482	-222

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tulos ennen veroja	-8 210	-3 292
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 642	-658
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-22	-17
Edellisten tilikausien verot	0	86
Verovapaat tulot	-83	6
Vähennyskelvottomat kulut	72	58
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	2 023	838
Muut erät	135	-90
Verot tuloslaskelmassa (+ = kulua, - = tuottoa)	482	222

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1–31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	-8 692	-3 514
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 638	4 572
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	-1,87	-0,77

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumentteja 31.12.2024 tai 31.12.2023. Lisätietoja osakkeiden lukumäästä voi katsoa liitetiedosta 16.

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024			1.1.–31.12.2023
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	16 405	883	1 121	18 409	15 479	883	724	17 086
Lisäykset	869		212	1 081	926		2 166	3 092
Vähennykset			-1 229	-1 229			-1 769	-1 769
Hankintameno 31.12.	17 274	883	104	18 261	16 405	883	1 121	18 409
Kertyneet poistot 1.1.	-14 075	0	0	-14 075	-12 808	0	0	-12 808
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	-850			-850	-1 267			-1 267
Kertyneet poistot 31.12.	-14 925	0	0	-14 925	-14 075	0	0	-14 075
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 330	883	1 121	4 334	2 671	883	724	4 278
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 349	883	104	3 337	2 330	883	1 121	4 334

Liikearvo

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2023) liittyy Grundell-yrityskauppaan, jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Ennakoidut rahavirrat saavutetaan entistä kattavammilla, palveluista ja tuotteista koostuvilla ratkaisuilla sekä jo toteutettujen kannattavuutta kohentavien toimenpiteiden vaikutuksesta. Liikevaihdon kasvua tukee lisäksi Martelan strategia, joka nostaa palvelut entistä merkittävämpään rooliin konsernin liiketoiminnassa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön eli Muuttopalvelu Grundell Oy:n tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen.

Liikearvon testauksessa kasvuksi on arvioitu keskimäärin 1,5 % ja liikevoitoksi 9,9 %.

Testimallin käyttö vaatii arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon.

Käytetty, verojen jälkeen määritelty diskonttauskorko on 10,0 % (10,0 %), joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta

Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 1,5 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Liikearvon alentumistestauksen perusteella liiketoiminnan kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo on 15,7 miljoonaa euroa yli tasearvon. Millään ennakoitavissa olevilla oletusten muutoksilla ei ole merkitystä arvonalenemistestauksen lopputulokselle.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)

1.1.2024–31.12.2024	Maa-alueet	Rakennukset	Rakennukset IFRS 16	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto IFRS 16	Koneet ja kalusto IFRS 16 WAAS*	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4	23 620	13 636	34 661	4 124	10 383	23	0	86 452
Lisäykset		0	1 626	115	1 652	3 582		241	7 216
Vähennykset	0	-82	-690	0	-780	-848		-159	-2 558
Kurssierot			-70		-34				-104
Hankintameno 31.12.	4	23 538	14 502	34 776	4 963	13 118	23	82	91 006
Kertyneet poistot 1.1.	0	-23 173	-9 961	-33 224	-2 601	-3 083	0	0	-72 043
Vähennysten kertyneet poistot	0		690	0	758	460	0	0	1 908
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-46	-1 843	-753	-1 020	-2 601	0	0	-6 264
Kurssierot			59		41		0	0	100
Kertyneet poistot 31.12.	0	-23 219	-11 054	-33 977	-2 823	-5 225	0	0	-76 299
Kirjanpitoarvo 1.1.	4	448	3 676	1 437	1 523	7 298	23	0	14 408
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	320	3 448	799	2 140	7 891	23	82	14 707

* WAAS, Workplace as a Service -liiketoiminnan omaisuuserät, jotka on IFRS 16 mukaan luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, ja joissa yhtiö standardin määritelmän mukaan toimii vuokralleantajana.

(1 000 eur)

1.1.2023–31.12.2023	Maa-alueet	Rakennukset	Rakennukset IFRS 16	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto IFRS 16	Koneet ja kalusto IFRS 16 WAAS*	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4	23 616	12 407	34 075	2 691	7 839	23	1	80 656
Lisäykset		13	1 272	586	1 536	3 918			7 325
Vähennykset	0	-9		0	-102	-1 373		-1	-1 486
Kurssierot			-43						-43
Hankintameno 31.12.	4	23 620	13 636	34 661	4 124	10 383	23	0	86 452
Kertyneet poistot 1.1.	0	-23 003	-8 214	-32 865	-1 853	-1 407	0	0	-67 343
Vähennysten kertyneet poistot	0			0	93	672	0	0	765
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-170	-1 795	-359	-834	-2 348	0	0	-5 506
Kurssierot			48		-8		0	0	40
Kertyneet poistot 31.12.	0	-23 173	-9 961	-33 224	-2 601	-3 083	0	0	-72 044
Kirjanpitoarvo 1.1.	4	614	4 193	1 210	838	6 430	23	0	13 312
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	448	3 676	1 437	1 523	7 298	23	0	14 408

12. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Käypään arvoon tulosvaikuttei- sesti kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Hierarkia taso	Liite
2024 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	567			567	567	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16 557			16 557	16 557	2	15
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	17 123			17 123	17 123
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat		13 446		13 446	13 446	2	18
Johdannaiset			58	58	58	1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat		7 247		7 247	7 247	2	18
Johdannaiset						1
Ostovelat ja muut velat		17 426		17 426	17 426	2	21
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		38 118	58	38 177	38 177

(1 000 eur)	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Käypään arvoon tulosvaikuttei- sesti kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Hierarkia taso	Liite
2023 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	532			532	532	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16 218			16 218	16 218	2	15
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	16 750			16 750	16 750
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat		13 776		13 776	13 776	2	18
Johdannaiset			36	36	36	1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat		4 272		4 272	4 272	2	18
Johdannaiset			15	15	15	1
Ostovelat ja muut velat		12 947		12 947	12 947	2	21
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		30 995	52	31 046	31 046

Suojausinstrumenteiksi määriteltyjä johdannaisia ovat johdannaiset, jotka ovat ostettu suojamaan sähköhintaan liittyvään riskin hallintaan.

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypää arvoa näiden saamisten lyhyen maturiteetin vuoksi.

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty lisätietoja taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät ja velat sekä erät, joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo, jaetaan kolmeen tasoon käypien arvojen hierarkiassa. Käypien arvojen hierarkiatasot perustuvat arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin eli julkisiin noteerauksiin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tason 1 noteerattuihin hintoihin eli esim. rahavirtojen diskonttaukseen sekä arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Taso 3: Tälle tasolle luokitelluille omaisuus- ja velkaerille ei ole saatavilla luotettavaa markkinalähdettä ja näin ollen käyvät arvot eivät perustu markkinatietoihin, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

13. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana (1 000 eur)	1.1.2024	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu kertyneisiin voittovaroihin	31.12.2024

Laskennalliset verosaamiset
Käyttöomaisuuserät	2 454	0	0	4	2 458
Eläkevelvoitteet	-9	0	-10		-19
Muut väliaikaiset erot	753	-174	0	0	579
Yhteensä	3 198	-174	-10	4	3 018
Laskennalliset verovelat
Käyttöomaisuuserät	191	196			387
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	4	0	0	-4	0
Yhteensä	195	196	0	-4	387

Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	3 003	-370	-10	8	2 631

	1.1.2023	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu kertyneisiin voittovaroihin	31.12.2023
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana (1 000 eur)
Laskennalliset verosaamiset
Käyttöomaisuuserät	2 454	0			2 454
Eläkevelvoitteet	3	0	-12		-9
Muut väliaikaiset erot	425	212	0	116	753
Yhteensä	2 882	212	-12	116	3 198
Laskennalliset verovelat
Käyttöomaisuuserät	7	184			191
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	16	-12	0	0	4
Yhteensä	23	172	0	0	195
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	2 859	40	-12	116	3 003

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappioita oli 2024 tulokset huomioon otettuna n. 34,9 meur (25,1 v. 2023). Näistä tappioista 11,3 meur vanhenee vuodesta 2033 alkaen ja loppuosalla ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole vanhentumisaikaa. Tappiot kohdistuvat pääsiassa ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja emoon.

14. Vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Aineet ja tarvikkeet	6 949	7 777
Keskeneräiset tuotteet	743	399
Valmiit tuotteet	3 186	1 059
Yhteensä	10 879	9 235

15. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	16 557	16 218

Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	81	91
Laskuttamaton myynti	420	445
Menoennakot	1 173	1 869
Verosaamiset	415	491
Siirtosaamiset yhteensä	2 089	2 897

Saamiset yhteensä	18 645	19 115

Myyntisaatavien arvoon tehdään luottotappiovaraus seuraavasti, ellei suoritus saatavista ole erittäin todennäköistä: erääntymättömät saatavat 0,5 %, 0–6 kk erääntyneet 2 %, 6–12 kk erääntyneet 10 %, 12–24 kk erääntyneet 50 % ja yli 24 kk erääntyneet 100 %.

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (1 000 eur)	2024	Sis. luotto tappiovaraus	2023	Sis. luotto tappiovaraus
Erääntymättömät	13 363	46	12 279	74
Erääntynyt 0–6 kk	2 238	38	3 723	97
Erääntynyt 6–12 kk	294	28	128	299
Erääntynyt 12–24 kk	140	73	74	50
Erääntynyt yli 24 kk	522	435	14	64
Yhteensä	16 557	622	16 218	584

Tilikauden lopussa luottotappiovarauksia oli yhteensä 584 teur, josta konsernin 290 teur liittyy norjalaisen asiakkaan konkurssiin.

Myyntilaskut ovat korottomia ja yleisin maksuehto on 14 päivää, kun suurissa myyntilaskuissa maksuehto on 30 päivää.

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. niiden maantieteellisen sijainnin mukaan:

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (1 000 eur)	2024	2023
Suomi	11 002	9 704
Skandinavia	4 713	5 188
Euroopan maat	813	1 256
Muut alueet	29	70
Yhteensä	16 557	16 218

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Luottotappioita on kirjattu 2024 kuluksi -37 teur (-535 teur 2023), ja ne on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -488 teur (-381 teur 2023).

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa tarkastellaan hyödykkeiden kurantiutta sekä niiden käytettävyyttä voimassa olevan myynnin tuoteportfolion tuotteisiin. Mikäli myynnin tuoteportfolio ei enää sisällä tuotteita, joihin hyödykettä käytetään, kirjataan niiden osalta arvonalentumistappio. Mikäli tuote on vielä myytävissä, mutta sille on tehty päätös myynnin lopettamista, kirjataan sen osalta arvonalentumistappio, joka on suuruudeltaan puolet hyödykkeen arvosta.

16. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7 000 000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,51 eur (1,53). K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset (1 000 eur	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl A-osakkeet	K-osakkeet	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2023	3 913 389	604 800	7 000	1 116	995	-4	9 108
Suunnatun osakeannin osakkeet	53 881						0
31.12.2023	3 967 270	604 800	7 000	1 116	995	-4	9 108
Suunnatun osakeannin osakkeet	65 717				85		85
31.12.2024	4 032 987	604 800	7 000	1 116	1 080	-4	9 192

Martela Oyj omistaa 1 425 (1 425) kpl A-sarjan osaketta, ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä on 0,03 % (0,03) kaikista osakkeista ja 0,01 % (0,01) kaikista äänistä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on merkitty suoriteperusteisen lisäosakejärjestelmän suunnatun osakeannin merkintähinta. Yhtiö on 5.4.2024 päättänyt maksullisesta osakeannista, jossa on merkitty uusia A-sarjan osakkeita 65 717 kpl. Uusien osakkeiden merkintähinta, yhteensä 85 teur, on merkitty yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiö on 29.3.2023 päättänyt antaa osakeantivaltuutuksen nojalla 53 881 A-sarjan osakkeen antamisesta yhtiölle itselleen vastikkeetta. Yhtiölle liikkeeseen lasketut osakkeet on käytetty yhtiön kannustinjärjestelmien mukaisten palkkioiden maksamiseen.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) se kuuluu sidottuun omaan pääomaan, eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti ja ylikurssirahastoa voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. Omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta (ml. ao. transaktiomenot).

Konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat yhteensä 7 136 teur.

Ohjelma	Osakekannustinjärjestelmä 2024—2026
Tyyppi	Osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2024	Ansaintajakso 2025	Ansaintajakso 2026
Liikkeeseenlaskupäivä	14.3.2024	14.3.2024	14.3.2024
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	1 400 000	1 400 000	1 400 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	14.3.2024	14.3.2024	14.3.2024
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2024	1.1.2025	1.1.2026
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2026
Osakkeiden vapautuminen, pvm	31.5.2025	31.5.2026	31.5.2027
Oikeuden syntymäehdot	Liiketulos, osakeomistus ja työsuhde osakkeiden vapautumiseen asti
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	1,4	1,4	1,4
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,4	1,4	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	37	37	37
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

17. Osakeperusteiset maksut

Konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen

kannustinjärjestelmä 2024, 2025 ja 2026

Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön A-osakkeita enintään hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän toteuttamiseksi hallitus päätti järjestelmän kohderyhmälle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Martelan johtoryhmän jäsenet kuuluvat järjestelmän kohderyhmään.

Tilikauden tapahtumat	Ansaintajakso 2024	Ansaintajakso 2025	Ansaintajakso 2026
1.1.
Kauden alussa ulkona olevat
Muutokset kauden aikana
Kaudella myönnetyt	237 316	237 316	237 316
Kaudella vapautuneet
Toimitetut
Kaudella menetetyt
Kauden lopussa ulkona olevat	237 316	237 316	237 316
Osakekannustinjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan (1000 eur)		2024	2023
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat		0	43 612

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Osakepalkkio kirjataan kokonaisuudessaan omaan pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi eli 1,33 eur/osake (14.3.2024).

Uuteen ohjelmaan osallistui lopulta 37 henkilöä. Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2024-2026 on kolme ansaintajaksoa: tilikaudet 2024, 2025 ja 2026.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Martela Oyj:n A-osakkeita suoriutumisen ja Martela Oyj:n A-osakkeisiin kohdistuvan henkilökohtaisen sijoituksen perusteella.

Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolla 2024 palkkiot perustuvat konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Järjestelmän 2024-2026 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 400 000 Martela Oyj:n A-osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettava osuus. Palkkiot maksetaan osittain Martela Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Ohjelma	Osakekannustinjärjestelmä 2021—2023
Tyyppi		Osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2021	Ansaintajakso 2022	Ansaintajakso 2023
Liikkeeseenlaskupäivä	6.5.2021	6.5.2021	6.5.2021
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	718 000	718 000	718 000	Kaudella myönnetyt
Osinko-oikaisu	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	18.3.2021	18.3.2021	18.3.2021
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2021	1.1.2022	1.1.2023
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2021	31.12.2022	31.12.2023
Osakkeiden vapautuminen, pvm	31.5.2022	31.5.2023	31.5.2024
Oikeuden syntymäehdot	Liiketulos, osakeomistus ja työsuhde osakkeiden	Liiketulos, osakeomistus ja työsuhde osakkeiden	Liiketulos, osakeomistus ja työsuhde osakkeiden
	vapautumiseen asti	vapautumiseen asti	vapautumiseen asti
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	1,4	1,4	1,4
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,0	0,0	0,0
Henkilöitä tilikauden päättyessä	36	35	0
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

17. Osakeperusteiset maksut

Konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen

kannustinjärjestelmä 2021, 2022 ja 2023

Tilikauden tapahtumat	Ansaintajakso 2021	Ansaintajakso 2022	Ansaintajakso 2023
1.1.2023
Kauden alussa ulkona olevat	153 014	154 486	157 046
Muutokset kauden aikana
Kaudella myönnetyt
Kaudella vapautuneet		46 742
Toimitetut	23 305	107 744
Kaudella menetetyt	129 709		157 046
Kauden lopussa ulkona olevat	0	0	0
Osakekannustinjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan (1000 eur)		2023	2022
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat		43 612	231 460

johtoryhmän jäsenet kuuluvat järjestelmän kohderyhmään. Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2021-2023 on kolme ansaintajaksoa: tilikaudet 2021, 2022 ja 2023.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Martela Oyj:n A-osakkeita suoriutumisen ja Martela Oyj:n A-osakkeisiin kohdistuvan henkilökohtaisen sijoituksen perusteella.

Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolla 2023 palkkiot perustuvat konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 718 000 Martela Oyj:n A-osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettava osuus. Palkkiot maksetaan osittain Martela Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

18. Rahoitusvelat

Katso liitetiedosta 23 lisätietoja annetuista panteista ja vastuusitoumuksista.

Johdannaisista kerrotaan lisää liitetiedossa 12 ja 22. Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuu vuonna 2024 factoring lainasta.

(1 000 eur) Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat	31.12.2024 Vuokrasopimusvelat	31.12.2023 Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimusvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	3 422	3 672
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	9 585	8 777
Yli viiden vuoden kuluttua	5 724	7 246
Yhteensä	18 731	19 695
Vuokrasopimusvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	2 843	3 065
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	8 131	7 159
Yli viiden vuoden kuluttua	5 314	6 617
Yhteensä	16 288	16 841
Kertymätön rahoituskulu	2 443	2 854

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023	(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikainen			Vuokrasopimusvelkojen tuloslaskelmaerät
Johdannaiset	58	36	Korkokulut	-673	-694
Vuokrasopimusvelat	13 446	13 776	Lyhytaikaisten sekä arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut	-1 049	-985
Yhteensä	13 504	13 812

Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	4 404	1 207
Johdannaiset	0	15
Vuokrasopimusvelat	2 843	3 065
Yhteensä	7 247	4 287

			Ei rahavirtavaikutteiset muutokset
Nettovelkojen muutos 2024 (1 000 eur)	1.1.2024	Rahavirrat	Johdannaisten käypä arvo	Siirto ryhmien välillä	Vuokrasopimus velkojen lisäys	Vuokrasopimus velkojen vähennys	31.12.2024
Pitkäaikaiset velat yhteensä	13 812	0	22	-2 634	2 304	0	13 504
Lyhytaikaiset velat yhteensä	4 287	3 198	-15	2 624	994	-3 841	7 247
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	18 099	3 198	7	-10	3 298	-3 841	20 751

					Ei rahavirtavaikutteiset muutokset
Nettovelkojen muutos 2023	1.1.2023	Rahavirrat	Johdannaisten käypä arvo	Siirto ryhmien välillä	Vuokrasopimus velkojen lisäys	Vuokrasopimus velkojen vähennys	31.12.2023
Pitkäaikaiset velat yhteensä	14 685	0	28	-2 485	1 584	0	13 812
Lyhytaikaiset velat yhteensä	4 612	-417	-54	2 644	1 063	-3 561	4 287
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	19 297	-417	-26	159	2 647	-3 561	18 099

19. Eläkevelvoitteet

Martelan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat Suomen toimintoja. Järjestelyt on hoidettu vakuutusyhtiöiden kautta. Järjestelyt ovat osittain rahastoituja.

Eläkevelvoitteena esitetään vakuutetuille annettu lupaus ja omaisuuseränä vakuutusyhtiöiden vastuulla oleva osuus tästä velvoit-

Etuuspohjainen nettovelka ja sen osatekijät ovat muuttuneet tilikauden aikana seuraavasti:	Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo			Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Etuuspohjainen nettovelka
(1 000 eur)	2024	2023	2024	2023	2024	2023
1.1.	1 081	1 380	-1 067	-1 364	13	16
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	30	40			29	40
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	0	0	0	0
Korkokulu tai -tuotto	41	51	-41	-52	0	-1
Velvoitteen täyttäminen	-24	-357	24	357
	47	-266	-17	305	29	39
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (–) tai tappio (+)	0	0			0	0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus matemaattiset voitot (–) ja tappiot (+)	48	-8			48	-8
Kokemusperusteiset voitot (–) tai tappiot (+)	42	-15			42	-15
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä (+/–)			-76	53	-76	53
	90	-23	-76	53	15	30
Muut erät
Työnantajan maksusuoritukset (+)	0	0	-65	-71	-65	-71
Maksetut etuudet	0	-10	0	10	0	0
	0	-10	-65	-61	-65	-71
31.12.	1 218	1 081	-1 225	-1 067	-8	13

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin tilikaudella 2025 yhteensä 40 teur.

teesta. Koska järjestelyihin liittyvät varat ovat osa kyseisten vakuutusyhtiöiden varoja, ne eivät ole eriteltävissä Martelan konsernitilinpäätöksessä.

Vakuutusjärjestelyissä varojen määrä lasketaan käyttäen samaa diskonttauskorkoa kuin eläkevelvoitetta määritettäessä, jolloin

diskonttauskoron muutos ei aiheuta merkittävää riskiä. Myöskään elinikäodotteen kasvu ei aiheuta merkittävää riskiä Martelalle, sillä vakuutusyhtiöt kantavat suurimman osan elinikäodotteen kasvun vaikutuksesta.

Eläkkeet on kiinnitetty vuoden 2017 tasoon ja tämä on otettu huomioon laskelmissa.

Herkkyysanalyysit

Seuraava taulukko kuvaa merkittävimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksia etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen ja järjestelyihin liittyviin varoihin.

	Etuuspohjainen velvoite	Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo
Käytetyn oletuksen muutoksen vaikutus	oletus kasvaa	oletus kasvaa
Diskonttauskorko (0,5 prosenttiyksikön muutos)	-6,0 %	-5,7 %
Palkkojen nousu (0,5 prosenttiyksikön muutos)	N/A	N/A
Kuolevuus (5 prosenttiyksikön muutos)	-0,9 %	-0,9 %

Järjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 13,8 vuotta.

20. Varaukset

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset varaukset	292	269
Lyhytaikaiset varaukset	73	67
Yhteensä	366	337

Varaukset 1.1.	337	286
Nettomuutos varauksiin	29	50
Varaukset 31.1.	366	337

Martela antaa viiden vuoden takuun omista tuotteistaan. Takuuvaraus on laskettu arviona Martela-tuotteiden viiden vuoden annetuista takuista ja Martela-tuotteiden myynnistä.

21. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Rahoitusvelat	7 247	4 287
Saadut ennakot	8 524	7 850
Ostovelat	14 368	9 440
Yhteensä	30 140	21 577
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	3 926	4 243
Rojaltit	180	214
Menojäämät	2 256	2 331
Muut siirtovelat	4	1
Siirtovelat yhteensä	6 366	6 789
Muut lyhytaikaiset velat	3 507	3 507
Muut velat	3 507	3 507
Varaukset*	73	67
Lyhytaikaiset velat yhteensä	39 636	31 941

*Lisätietoja varauksesta voi katsoa liitetiedosta 20.

22. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia yhtiön tuloksessa ja rahavirroissa, jotka johtuvat valuuttakursseista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa ja tulevissa rahavirroissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.

Tilikausilla 2024 ja 2023 yhtiö on suojautunut sähkön hintariskiltä sähköjohdannaisten avulla.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa, ja se altistuu valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski syntyy ulkomaan rahan määräisistä tulevista kassavirroista. Translaatioriski toteutuu, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. Valuuttojen SEK, NOK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolen vuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota tarvittaessa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konserni ei ole suojannut transaktioriskiä tilikausien 2024 ja 2023 aikana.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2024
(1 000 eur)	EUR	SEK	NOK
Myyntisaamiset	0	2 257	1 743
Ostovelat	0	1321	257
Yhteensä	0	3 578	2 000

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2023

	SEK	NOK
Myyntisaamiset	2 236	1 702
Ostovelat	642	40
Yhteensä	2 878	1 742

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi transaktioriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten 10 % valuuttakurssimuutos myyntisaamisissa ja ostoveloissa 31.12. vaikuttaisi keskimäärin konsernin tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2024

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus tulokseen
31.12.2024
EUR	+/- 0
SEK	+/- 358
NOK	+/- 200

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus tulokseen
31.12.2023
EUR	+/- 0
SEK	+/- 288
NOK	+/- 174

(2023). Laskelma perustuu oletuksiin, että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Korkoriski

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2024	31.12.2023
Kiinteäkorkoinen
Vuokrasopimusvelat	16 288	16 841
Rahoitusvelat ml johdannaiset	4 462	1 258
Yhteensä	20 751	18 099

Hintariski

Rahoitusvaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja sitä seuraa muun muassa emoyhtiön taloushallinto. Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käyte-

tään silloin, kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martelalla, kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan.

Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esimerkiksi viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2024	2023
Pitkäaikaiset lainasaamiset	567	532
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18 645	19 115
Rahavarat	3 903	5 053
Yhteensä	23 114	24 700

Katso liitetieto 15 myyntisaatavien jakaumasta sekä niihin sisältyvästä luottotappiovarauksesta.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, mukaan lukien pitkäaikaiset sitoumusten – kuten vuokrasopimusten – velvoitteista suoriutumiseen. Lisäksi konsernissa pyritään ylläpitämään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen, kuten kassareservin ja käyttöpääoman optimoinnin, avulla. Jälleenrahoitusriskiä pyritään

osaltaan hallitsemaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita leasing- sekä vuokrasopimuskumppaneita. Konsernin liiketoiminnan kannattavuus ja liiketoiminnan rahavirta vaikuttavat merkittävästi konsernin maksuvalmiuden kehittymiseen ja siihen, miten yhtiö pystyy suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Lisäksi äkilliset muutokset rahoitusmarkkinoilla tai Martelan toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa negatiivisesti konsernin maksuvalmiuteen.

Rahavarat kauden 2024 lopussa olivat 3 903 teur.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti: (1 000 eur)	2025	2026	2027	2028	2029	Myöhemmin	Yhteensä	Tasearvo
Vuokrasopimusvelat	3 422	2 912	2 648	2 313	1 712	5 724	18 731	16 288
Ostovelat	14 368						14 368	14 368
Yhteensä	17 790	2 912	2 648	2 313	1 712	5 724	33 099

Rahavarat kauden 2023 lopussa olivat 5 053 teur.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti: (1 000 eur)	2024	2025	2026	2027	2028	Myöhemmin	Yhteensä	Tasearvo
Vuokrasopimusvelat	3 672	2 698	2 171	2 009	1 900	7 246	19 695	16 841
Ostovelat	9 440						9 440	9 440
Yhteensä	13 112	2 698	2 171	2 009	1 900	7 246	29 135

Liiketoimintaympäristö on ollut erittäin haasteellinen vuosina 2023 ja 2024 ja tämän johdosta konsernin liiketoiminnan kannattavuus sekä liiketoiminnan rahavirta on ollut heikkoa ja tämän seurauksena konsernin maksuvalmiustilanne on tiukentunut, erityisesti vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla. Konserni on aloittanut systemaattiset toimenpiteet liiketoiminnan kannattavuuden sekä rahavirran parantamiseksi. Operatiivisten tehokkuutta lisäävien sekä suorien säästötoimenpiteiden lisäksi

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin

pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella.

Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Omavaraisuusaste	31.12.2024	31.12.2023
Oma pääoma	1 159	9 558
Taseen loppusumma – saadut ennakot	46 143	47 836
Omavaraisuusaste %	2,5	20,0

konsernin käyttöpääoman kierron tehokkuutta on alettu parantamaan, millä tähdätään esimerkiksi varastojen kiertonopeuden nostamiseen sekä laskutusfrekvenssin kiihdyttämiseen. Käyttöpääoman kierron tehokkuuden lisääminen tukee myös operatiivisen liiketoiminnan kannattavuutta. Maksuvalmiuteen liittyvät riskit ovat kuitenkin kasvaneet vuoden takaiseen verrattuna.

Konsernin rakenne	Kotimaa	Omistusosuus (%) 31.12.2024	Osuus äänivallasta (%) 31.12.2024	Myyntiyhtiö	Tuotantoyhtiö
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi			x	x

Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100	x	x
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	x
Martela AB, Nässjö	Ruotsi	100	100	x
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	x
Martela Sp. z o.o., Varsova	Puola	100	100	x	x
Tehokaluste Oy	Suomi	100	100	x

24. Lähipiiritapahtumat

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä, sekä näiden avainhenkilöiden perheenjäsenet. Martela-konsernin lähipiiriin kuuluu myös osakkeenomistaja, jolla on vähintään 20 % yhtiön yhteenlasketusta äänimääristä.

Yhtiön hallitus omistaa yhteensä 18 142 kpl (18 142 kpl) Martela Oyjn osakkeita, mikä vastaa 0,4 % (0,4 %) osakkeista ja 0,4 % (0,4 %) äänivallasta.

Johdossa olevilla henkilöillä on yhteensä 150 295 kpl (109 191) Martela Oyj:n osakkeita 31.12.2024.

Osana suoriteperusteisen lisäosakejärjestelmän toteutusta, joka on kuvattu liitetiedossa 17, hallitus on päättänyt myöntää ohjelmaan osallistuville henkilöille korolliset lainat yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Lainan enimmäismäärä on 70 prosenttia osallistujan osakesijoituksesta. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2027 ja korko on 12 kuukauden euribor, ei kuitenkaan alle 0 %. Johdolle on myönnetty yhteensä 173 927,66 (137 888,02) euroa, josta toimitusjohtajalle on myönnetty 81 889,99 (69 999,93) euroa ja muulle johdolle 92 037,67 (67 888,09) euroa.

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernissa on määritetty johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi:

Emoyhtiön hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä

(1 000 eur)	2024	2023
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-1 175	-1 184
Osakeperusteiset etuudet	0	-121
Yhteensä	-1 175	-1 305

Palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet	-167	-162
Toimitusjohtaja	-240	-314
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	-768	-829
Yhteensä	-1 175	-1 305

Martela Eero
Mattsson Jan
Mellström Kata
Mild Johan
Vepsäläinen An
Mattila Hanna
Jacob Kragh *
Yhteensä

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:	2024	2023
Martela Eero	-23,8	-23,4
Mattsson Jan	-23,8	-23,4
Mellström Katarina *)	-7,9	-23,4
Mild Johan	-46,0	-45,1
Vepsäläinen Anni	-23,8	-23,4
Mattila Hanna	-23,8	-23,4
Jacob Kragh **)	-17,9	0,0
Yhteensä	-167,0	-161,9

*) hallituksessa Q1 2024 asti **) hallituksen jäsen Q2 2024 lähtien Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa oleville jäsenille.

Toimitusjontajan
Palkat ja palkkiot
Lakisääteinen TyB
Palkat ja palkkiot s
Nykyisellä toimitu: tapahtuvan irtisan palkkaa vastaavaa
Toimitusjohtajalla
Liitetietoja näistä

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ja eläkesitoumukset	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-240	-314
Lakisääteinen TyEL palkoista ja palkkioista	-58	-65

Palkat ja palkkiot sisältävät myös osakepalkkiot.

Nykyisellä toimitusjohtajalla irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on irtisanomisajan lisäksi oikeus kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla ja konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Liitetietoja näistä palkitsemisjärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 17 Osakeperusteiset maksut.

23. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2024	31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	9 809	9 895
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	9 809	9 895
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	898	854
Vastuut
Vuokravastuut	323	589
Factoring-velat, joita vastaan on annettu asiakassaatavat vakuutena	4 404	1 207
Factoring-myyntisaamiset vakuutena	5 095	1 608

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saamat työsuhde-etuudet. Työsuhde-etuuksista esitetyt tiedot ovat suoriteperusteisia.

25. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Martela-konserni 2020–2024		2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	meur	86,7	94,4	106,7	91,9	88,4
Liikevaihdon muutos	%	-8,2	-11,5	16,1	4,0	-16,8
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	20,5	27,1	34,5	22,1	16,3
Suhteessa liikevaihtoon	%	23,7	28,8	32,3	24,1	18,5
Vienti Suomesta	meur	20,1	27,7	34,2	21,9	16,1
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	0,4	2,3	0,9	0,4	1,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	0,4	2,4	0,8	0,4	1,4
Poistot	meur	7,1	6,8	5,8	5,4	6,5
Tutkimus ja kehitys *)	meur	1,3	1,6	1,6	1,6	1,4
Suhteessa liikevaihtoon *)	%	1,5	1,7	1,5	1,7	1,6
Henkilöstö keskimäärin		372	403	403	419	451
Henkilöstön muutos	%	-7,7	0,0	-3,9	-7,1	-8,7
Henkilöstö tilikauden lopussa		360	386	400	400	435
josta Suomessa		302	312	324	326	362
Kannattavuus
Liikevoitto	meur	-6,5	-2,4	2,5	-1,3	-4,0
Suhteessa liikevaihtoon	%	-7,5	-2,5	2,3	-1,4	-4,5
Voitto ennen veroja	meur	-8,2	-3,3	1,3	-2,3	-4,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	-9,5	-3,5	1,3	-2,5	-5,4
Tilikauden tulos	meur	-8,7	-3,5	2,6	-2,4	-4,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	-10,0	-3,7	2,4	-2,6	-5,4
Liikevaihto/henkilö	teur	233	234	265	219	196
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-362,6	-31,3	20,8	-21,3	-34,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	-25,4	-7,5	9,1	-4,7	-13,2
Rahoitus ja taloudellinen asema
Taseen loppusumma	meur	54,7	55,7	62,3	51,1	52,1
Oma pääoma	meur	1,2	9,6	13,9	10,8	11,6
Korolliset nettovelat	meur	16,9	13,1	8,1	8,1	4,3
Suhteessa liikevaihtoon	%	19,5	13,9	7,5	8,8	4,9
Omavaraisuusaste	%	2,5	20,0	24,7	22,2	23,3
Nettovelkaantumisaste	%	1 455,2	137,2	58,6	74,8	36,5
Liiketoiminnan rahavirta	meur	0,1	0,3	2,1	-3,4	5,7
Maksetut osingot	meur	0,0	0,5	0,0	0,0	0,0

*) Vertailukausien 2020–2022 lukuja on oikaistu suhteessa aikaisemmin julkaistuun uudelleen luokittelun johdosta.

26. Osakekohtaiset tunnusluvut

		2024	2023	2022	2021	2020
Tulos osaketta kohti	EUR	-1,87	-0,77	0,57	-0,53	-1,16
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	-1,87	-0,77	0,57	-0,53	-1,16
Osakkeen vasta-arvo	EUR	1,51	1,53	1,55	1,55	1,68
Osinko osaketta kohti *)	EUR	0,00*)	0,00	0,10	0,00	0,00
Osinko/tulos osaketta kohti	%	0,00*)	0,00	17,69	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto	%	0,00	0,00	0,04	0,00	0,00
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	0,25	2,09	3,07	2,39	2,81
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	0,85	1,28	2,45	2,29	3,09
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 639,21	4 573,50	4 519,61	4 508,04	4 155,60
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 639,21	4 573,50	4 519,61	4 508,04	4 155,60
Hinta/voittosuhde, P/E luku		-0,45	-1,67	4,34	-4,32	-2,66
Osakkeiden markkina-arvo **)	meur	3,94	5,85	11,07	10,29	12,80

*) Hallituksen ehdotus vuodeksi 2024

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

Tunnuslukujen laskentakaavat

27. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tulos / osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä	Osakepääoma Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2024 oli 4 639 212. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.
Hinta / voittosuhde (P/E)	=	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa	Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,51 eur (1,55). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla.
		Tulos / osake			Lukumäärä,	Yhteensä,	Osuus osakepää		Osuus
Oma pääoma / osake, eur	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osakekannan jakautuminen 31.12.2024		kpl	eur	omasta, %	Ääniä	äänistä, %
		Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä	K-osakkeet		604 800	912 569	13	12 096 000	75
			A-osakkeet		4 034 412	6 087 431	87	4 034 412	25
Osinko / osake, eur	=	Tilikaudelta jaettu osinko	Yhteensä		4 639 212	7 000 000	100	16 130 412	100
		Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	=	Osinko / osake x 100 Tulos / osake	Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2024	K-sarja, kpl	A-sarja, kpl	Yhteensä, kpl	%	Ääniä, kpl	% äänimäärästä
			Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	11,3	6 072 574	37,6
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakeantikorjattu osinko / osake x 100	Isku Inspira Oy	0	481 193	481 193	10,4	481 193	3,0
		Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä	Martela Heikki Juhani	52 122	130 942	183 064	3,9	1 173 382	7,3
			Palsanen Leena Maire Sinikka	6 785	131 148	137 933	3,0	266 848	1,7
Osakekannan markkina-arvo, eur	=	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä	Palsanen Jaakko Antero	1 600	132 140	133 740	2,9	164 140	1,0
			Aurasmaa Artti Eljas Henrikki	0	114 223	114 223	2,5	114 223	0,7
			Kelhu Markku Juhani	0	100 000	100 000	2,2	100 000	0,6
Oman pääoman tuotto-%	=	Tilikauden tulos x 100	Seflo Ab	0	91 760	91 760	2,0	91 760	0,6
		Oma pääoma (keskimäärin)	Meissa-Capital Oy	0	86 487	86 487	1,9	86 487	0,5
			Sr Nordea Nordic Small Cap	0	76 286	76 286	1,6	76 286	0,5
Sijoitetun pääoman tuotto-%	=	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) x 100	Lindholm Tuija Elli Annikki	43 122	28 221	71 343	1,5	890 661	5,5
		Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin)	Martela Pekka Kalevi	69 274	8	69 282	1,5	1 385 488	8,6
			Väätäjä Kaj Tapani	0	66 654	66 654	1,4	66 654	0,4
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma x 100	Taipale Ville Juhani	0	61 000	61 000	1,3	61 000	0,4
		Taseen loppusumma – saadut ennakot	Tuuli Markku Juhani	0	60 706	60 706	1,3	60 706	0,4
			Andersson Minna Sinikka	49 200	0	49 200	1,1	984 000	6,1
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100	Martela Mari Kaarina	20 219	9 596	29 815	0,6	413 976	2,6
		Oma pääoma	Martela Ille Ilari	13 218	8 368	21 586	0,5	272 728	1,7
			Muut osakkeenomistajat	57 260	2 223 106	2 280 366	49,2	3 368 306	20,9
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä	Yhteensä	604 800	4 034 412	4 639 212	100	16 130 412	100
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat – rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Luettelo sisältää kaikki yli 1 % osakkeista tai äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus omistaa yhteensä 0,4 % osakkeista ja 0,2 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 1 425 kpl A-sarjan osaketta. Omista osakkeista 379 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistililtä yhtiön omalle arvo-osuustilille. Omien osakkeiden määrä on 0,03 % kaikista osakkeista ja

0,01 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2024 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet päättää osakeannista, omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 450 000 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2024 46

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024

Osakkeita kpl	Omistajia, kpl	Omistajia, %	Osakkeita, kpl	%	Ääniä, kpl	% äänimäärästä
1–500	2 241	78,1	271 597	5,9	279 197	1,7
501–1 000	269	9,4	217 244	4,7	221 044	1,4
1 001–5 000	247	8,6	606 018	13,1	838 578	5,2
Yli 5 000	112	3,9	3 533 153	76,2	14 567 593	90,3
Yhteensä	2 869	100,0	4 628 012	99,8	15 906 412	98,6
joista hallintarekisteröityjä	7		128 058	2,8	128 058	0,8
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	6		11 200	0,2	224 000	1,4
Yhteensä			4 639 212	100,0	16 130 412	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2024

						%
	Omistajia, kpl	Omistajia, %	Osakkeita, kpl	%	Ääniä, kpl	äänimäärästä
Yritykset	93	3,2	1 520 919	32,8	7 068 919	43,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10	0,3	114 452	2,5	222 951	1,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	5	0,2	3 161	0,1	3 161	0,0
Kotitaloudet	2 750	95,9	2 851 067	61,5	8 581 467	53,2
Ulkomaiset sijoittajat	11	0,4	10 355	0,2	29 914	0,2
Yhteensä	2 869	100,0	4 499 954	97,0	15 906 412	98,6
Hallintarekisteröityjä	7		128 058	2,8	128 058	0,8
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	6		11 200	0,2	224 000	1,4
Yhteensä			4 639 212	100,0	16 130 412	100,0

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2024 47

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	1	85 112	93 038
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	3	1 784	289
Valmistus omaan käyttöön		317	425
Liiketoiminnan muut tuotot	2	666	761
Materiaalit ja palvelut	3	-70 384	-71 696
Henkilöstökulut	4	-12 420	-12 956
Liiketoiminnan muut kulut	5	-11 642	-11 889
Poistot ja arvonalennukset	6	-2 438	-2 534
Liikevoitto (-tappio)		-9 004	-4 563
Rahoitustuotot ja -kulut	7	-1 918	-2 931
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-10 922	-7 494
Konserniavustukset	8	1 600	2 000
Tilinpäätössiirot		1 600	2 000
Tuloverot	9	0	25
Tilikauden voitto (tappio)		-9 322	-5 470

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2024	31.12.2023	(1 000 eur)	Viite	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA				VASTATTAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT				OMA PÄÄOMA
Aineettomat hyödykkeet	10			Oma pääoma	14
Aineettomat oikeudet		1 512	1 254	Osakepääoma		7 000	7 000
Liikearvo		390	520	Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut pitkävaikutteiset menot		612	902	Vararahasto		11	11
Ennakkomaksut		98	1 008	SVOP-rahasto		1 081	995
		2 612	3 685	Edellisten tilikausien tulokset		15 377	20 847
Aineelliset hyödykkeet	11			Tilikauden tulos		-9 322	-5 470
Rakennukset ja rakennelmat		11	12	Yhteensä		15 263	24 500
Koneet ja kalusto		2 371	3 011
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23	Pakolliset varaukset
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		82	116	Muut pakolliset varaukset		366	269
		2 488	3 162
Sijoitukset	12			VIERAS PÄÄOMA
Tytäryhtiöosakkeet		9 417	9 324	Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Saamiset tytäryrityksiltä		3 760	3 760	Siirtovelat		143	128
Muut osakkeet ja osuudet		0	7			143	128
		13 177	13 091	Lyhytaikainen vieras pääoma	16
				Lainat rahoituslaitoksilta		4 404	1 207
VAIHTUVAT VASTAAVAT				Saadut ennakot		524	289
Vaihto-omaisuus				Ostovelat		22 083	18 070
Aineet ja tarvikkeet		5 215	6 338	Siirtovelat		6 194	7 874
Keskeneräiset tuotteet		329	237	Muut lyhytaikaiset velat		2 880	3 508
Valmiit tuotteet/tavarat		3 427	1 735			36 085	30 947
Ennakot toimittajille		335	146	Vieras pääoma yhteensä		36 227	31 076
		9 306	8 455			51 856	55 845
Pitkäaikaiset saamiset	13
Lainasaamiset		567	532
Lyhytaikaiset saamiset	13
Myyntisaamiset		16 685	17 416
Lainasaamiset		1 600	2 000
Ennakkomaksut		356	406
Siirtosaamiset		1 523	2 329
		20 165	22 152
Rahat ja pankkisaamiset		3 541	4 771
		51 856	55 845

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2024 49

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen veroja	-10 922	-7 494
Poistot ja arvonalentumiset	2 438	2 534
Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot	161	107
Rahoitustuotot ja -kulut	1 979	3 054
Muut oikaisut sekä muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-255	-24
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-6 600	-1 823
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	562	-704
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-851	1 833
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	3 733	-1 742
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-3 156	-2 436
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista	-659	-286
Saadut korot liiketoiminnasta	35	31
Maksetut välitömät verot	0	-157
Liitetoiminnan rahavirta (A)	-3 781	-2 848

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-377	-2 166
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-314	-132
Investointien rahavirta (B)	-690	-2 298

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	43	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3 198	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-417
Maksetut osingot ja muu voitonjako	0	-452
Rahoituksen rahavirta (C)	3 241	-869

RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-1 230	-6 016

Rahavarat tilikauden alussa *)	4 771	10 787
Rahavarat tilikauden lopussa *)	3 541	4 771

*) Likvidit varat sisältävät rahat ja pankkisaamiset.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS, Finnish Accounting Standards). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta todettu.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin. Tytäryhtiöille myönnetyt valuuttamääräiset pääomalainat käsitellään tytäryhtiösijoituksina, eikä niistä kirjata kurssieroa emoyhtiön tilinpäätökseen. Pääomalainoista aiheutuneet kurssierot huomioidaan konsernitilinpäätöksessä.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähennettyna suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana. Liikearvot poistetaan tasapoistoina 10 vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja kertynyt poistoero erillisenä eränä taseessa.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN POISTOAJAT

Rakennukset ja rakennelmat…………………20–30 vuotta
Koneet ja kalusto ………………………………………………	4–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	……………………… 3–5 vuotta

Pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalentumistestaus

Liikearvo ja sijoitukset tytäryhtiöihin testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Tytäryhtiöiden yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalennustestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat yksiköiden kasvu- ja kannattavuuskehitykset. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu 1,5 prosentin kasvuennusteen mukaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon painotettua keskihintaa käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Tulovero

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan veroon. Emoyhtiö ei kirjaa tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja. Tilikaudelta vahvistettavasta tappiosta syntyvän kirjaamattoman laskennallisen verosaamisen määrä on 1 544 teur.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot kuten vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin osakeperusteisessa kannustejärjestelmässä, jossa ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2024, 2025 ja 2026, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno on vähennetty vapaasta omasta pääomasta.

Muut pakolliset varaukset

Martela antaa viiden vuoden takuun Martelan omista tuotteista.

Takuuvaraus (366 teur) on laskettu arviona Martela-tuotteiden viiden vuoden annetuista takuista ja Martela-tuotteiden myynnistä.

1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain

% liikevaihdosta	2024	2023
Suomi	76	71
Skandinavia	16	18
Muut	8	11
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2024	2023
Vuokratuotot	43	50
Muut liiketoiminnan tuotot	30	77
Muut liiketoiminnan tuotot konserni	593	634
Yhteensä	666	761

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2024	2023
Ostot tilikauden aikana	-50 862	-52 534
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-1 123	-2 121
Ulkopuoliset palvelut	-16 614	-16 752
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-68 600	-71 408

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2024	2023
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	-240	-314
Eläkekulut	-58	-65
Hallituksen palkat ja palkkiot	-167	-162
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	-465	-541
Muut palkat ja palkkiot	-9 967	-10 277
Eläkekulut	-1 749	-1 756
Muut henkilösivukulut	-240	-383
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-12 420	-12 956
Luontaisedut	-122	-253
Yhteensä	-12 542	-13 209
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	44	49
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	136	148
Henkilökunta keskimäärin yhteensä	180	197
Henkilökunta vuoden lopussa	179	192

Hallituksen palkkiot eivät ole eläkkeen alaista tuloa.

5. Liiketoiminnan muut kulut

(1 000 eur)	2024	2023
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	-184	-173
Muista palveluista	0	-18
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-184	-191

6. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-1 230	-1 412
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-2	-1
Koneet ja kalusto	-1 207	-1 121
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-2 438	-2 534
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-2 438	-2 534

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2024	2023
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	35	29
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	0	3
Valuuttakurssivoitot	96	549
Korkokulut	-255	-131
Saadut osingot konserniyhtiöiltä	361	0
Valuuttakurssitappiot	-289	-448
Muut rahoituskulut	-344	-147
Arvonalentumiset	-1 523	-2 785
Yhteensä	-1 918	-2 931

Liikearvotestauksen perusteella on tehty alaskirjaus Martela AB:n osakkeista 842 teur ja Martela AS:n osakkeista 674 teur.

8. Poistoero ja konserniavustukset

(1 000 eur)	2024	2023
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Konserniavustus, saadut	1 600	2 000
Konserniavustus yhteensä	1 600	2 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä	1 600	2 000

10. Aineettomat hyödykkeet

1.1.2024–31.12.2024 (1 000 eur)	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	6 338	9 200	12 471	1 008	29 018
Lisäykset	1 067	0	0	212	1 279
Vähennykset	0	0	0	-1 122	-1 122
Hankintameno 31.12.	7 405	9 200	12 471	98	29 174
Kertyneet poistot 1.1.	-5 086	-8 680	-11 567	0	-25 333
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-810	-130	-290	0	-1 230
Kertyneet poistot 31.12.	-5 895	-8 810	-11 856	0	-26 563
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 254	520	902	1 008	3 685
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 512	390	612	98	2 612

1.1.2023–31.12.2023 (1 000 eur)	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	5 425	9 200	12 471	636	27 732
Lisäykset	914	0	0	2 071	2 985
Vähennykset	0	0	0	-1 698	-1 698
Hankintameno 31.12.	6 338	9 200	12 471	1 008	29 018
Kertyneet poistot 1.1.	-4 501	-8 550	-10 872	0	-23 923
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-585	-130	-695	0	-1 409
Kertyneet poistot 31.12.	-5 086	-8 680	-11 567	0	-25 332
Kirjanpitoarvo 1.1.	925	650	1 597	636	3 808
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 254	520	902	1 008	3 685

9. Tuloverot

(1 000 eur)	2024	2023
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0	0
Edellisten tilikausien verot	-25	25
Yhteensä	-25	25

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen.

Vahvistetuista tappioista johtuva taseeseen kirjaamaton laskennallinen verosaaminen on yhteensä 518 teur.

11. Aineelliset hyödykkeet

1.1.2024–31.12.2024 (1 000 eur)	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 784	17 210	23	116	26 133
Lisäykset	0	567	0	126	693
Vähennykset	0	-137	0	-159	-137
Hankintameno 31.12.	8 784	17 640	23	82	26 529
Kertyneet poistot 1.1.	-8 771	-14 198	0	0	-22 970
Vähennysten kertyneet poistot	0	137	0		137
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-2	-1 207	0	0	-1 208
Kertyneet poistot 31.12.	-8 773	-15 268	0	0	-24 041

Kirjanpitoarvo 1.1.	12	3 011	23	116	3 163
Kirjanpitoarvo 31.12.	11	2 371	23	82	2 488

1.1.2023–31.12.2023 (1 000 eur)	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset henkinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 770	15 943	23	88	24 825
Lisäykset	13	1 267	0	95	1 374
Vähennykset	0	0	0	-68	-68
Hankintameno 31.12.	8 784	17 210	23	115	26 132
Kertyneet poistot 1.1.	-8 770	-13 074	0	0	-21 845
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-1	-1 124	0	0	-1 125
Kertyneet poistot 31.12.	-8 771	-14 198	0	0	-22 970
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	2 869	23	88	2 980
Kirjanpitoarvo 31.12.	12	3 011	23	116	3 163

Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2024 oli 20 teur (28 teur).

12. Sijoitukset

1.1.2024–31.12.2024 (1 000 eur)	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	9 324	7	3 760	13 091
Lisäykset	1 609	0	0	1 609
Vähennykset / Arvonalentumiset	-1 516	-7	0	-1 523
Tasearvo kauden lopussa	9 417	0	3 760	13 177

1.1.2023–31.12.2023 (1 000 eur)	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	10 907	7	3 895	14 809
Lisäykset	1 202	0	0	1 202
Vähennykset / Arvonalentumiset	-2 785	0	-135	-2 920
Tasearvo kauden lopussa	9 324	7	3 760	13 091

Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön osuus %	Osuus äänivallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpitoarvo
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	100	8 teur	4 440
Martela AB, Nässjö	Ruotsi	100	100	50 000	10.000 tsek	584
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	48
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	13.700 tnok	2 002
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	135
Tehokaluste Oy	Suomi	100	100	1	0 teur	0
Yhteensä						9 417

Muut osakkeet ja osuudet: 0

Pääomalainasaamiset Martela AB 3 760 teur.

Alaskirjattu Martela AB:n osakkeista 842 teur ja Martela AS:n osakkeita 674 teur.

13. Saamiset

(1 000 eur)	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	567	532

Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	781	1 756
Lainasaamiset	1 600	2 000
Ennakkomaksut	356	406
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	15 905	15 660
Siirtosaamiset	1 523	2 329
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 165	22 152

Siirtosaamisten olennaiset erät	2024	2023
Henkilöstökulujen siirtosaamiset	84	92
Menoennakot	539	1 422
Muut siirtosaamiset	391	446
Liikevaihtojaksotus	510	369
Siirtosaamiset yhteensä	1 523	2 329


Lähipiirille myönnetyt lainat	2024	2023
Laina 1.1	138	256
Lisäys	36	0
Vähennykset	0	-118

(1 000 eur)	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	567	532

Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	781	1 756
Lainasaamiset	1 600	2 000
Ennakkomaksut	356	406
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	15 905	15 660
Siirtosaamiset	1 523	2 329
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 165	22 152

Siirtosaamisten olennaiset erät	2024	2023
Henkilöstökulujen siirtosaamiset	84	92
Menoennakot	539	1 422
Muut siirtosaamiset	391	446
Liikevaihtojaksotus	510	369
Siirtosaamiset yhteensä	1 523	2 329


Lähipiirille myönnetyt lainat	2024	2023
Laina 1.1	138	256
Lisäys	36	0

(1 000 eur)	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	567	532

Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	781	1 756
Lainasaamiset	1 600	2 000
Ennakkomaksut	356	406
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	15 905	15 660
Siirtosaamiset	1 523	2 329
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 165	22 152

Siirtosaamisten olennaiset erät	2024	2023
Henkilöstökulujen siirtosaamiset	84	92
Menoennakot	539	1 422
Muut siirtosaamiset	391	446
Liikevaihtojaksotus	510	369
Siirtosaamiset yhteensä	1 523	2 329


Lähipiirille myönnetyt lainat	2024	2023
Laina 1.1	138	256
Lisäys	36	0

Laina 31.12 174 138

Osana suoriteperusteisen lisäosakejärjestelmän toteutusta hallitus on päättänyt myöntää ohjelmaan osallistuville henkilöille korolliset lainat yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Lainan enimmäismäärä on 70 prosenttia osallistujan osakesijoituksesta. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2027 ja korko on 12 kuukauden euribor, ei kuitenkaan alle 0 %.

Johdolle on myönnetty yhteensä 174 teur (138 teur), josta toimitusjohtajalle on myönnetty 82 teur ja muulle johdolle 92 teur (138 teur).

14. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2024	Lukumäärä kpl	Yhteensä €	Osuus osake- pääomasta %	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	925 682	13	12 096 000	75
A-osakkeet (1 ääni/osake)	4 034 412	6 074 318	87	4 034 412	25
Yhteensä	4 639 212	7 000 000	100	16 130 412	100
Omat osakkeet	1 425
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 637 787

Oma pääoma	2024		2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vapaa oma pääoma
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
SVOP-rahasto 1.1.	995		962
Osakeanti	85		0
SVOP-rahasto 31.12.	1 081		995
Voittovarat 1.1.	15 377		21 298
Tilikauden voitto	-9 322		-5 470
Osingonjako	0		-452
Voittovarat 31.12.	6 055		15 377
Oma pääoma yhteensä	15 263		24 500

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2024	2023
Siirtovelat	143	128
Yhteensä	143	128

Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	84	92

Hankittu sähköjohdannaisia, josta pitkäaikaista velkaa 58 teur (36,5 teur) teur ja lyhytaikaista 0 teur (15 teur).

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma

2024	2023


11 350	11 028
2 048	1 768
1 283	3 283
14 681	16 079


4 404	1 207
524	289
10 732	7 042
2 880	3 508
2 863	2 824
21 404	14 869

36 085	30 947

Muu vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

(1 000 eur)	2024	2023
Henkilöstökulujen siirtovelat	1 710	1 819
Rojaltit	151	175
Menojäämät	1 002	829
Siirtovelat yhteensä	2 863	2 824

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 136 teur vuonna 2024.

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 1 425 kpl (1 425 kpl) A-sarjan osaketta. Osakkeista 379 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistililtä yhtiön omalle arvo-osuustilille.

Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2024 oli 0,85 eur/osake (1,28 eur/osake), yhteensä 1,2 teur (1,8 teur).

Yhtiö on 29.3.2023 päättänyt antaa osakeantivaltuutuksen nojalla 53 881 A-sarjan osakkeen antamisesta yhtiölle itselleen vastikkeetta.

Yhtiölle liikkeeseen lasketut osakkeet on käytetty yhtiön kannustinjärjestelmien mukaisten palkkioiden maksamiseen.

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2024 55

17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2024	2023
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	7 191	7 191
Yllämainittuihin velkoihin vakuudeksi annettu kiinnityksiä yhteensä	7 191	7 191
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	898	854
Yhteensä	898	854
Muut vastuut
Palveluliiketoimintaan liittyvät jäännösarvovastuut	3 111	2 715
Yhteensä	3 111	2 715
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	541	764
Myöhemmin maksettavat	2 127	1 085
Yhteensä	2 668	1 849
Vuokravastuut	14 886	16 970
Factoring-velat, joita vastaan annettu asiakassaatavat vakuutena	4 404	1 207
Factoring-myyntisaamiset vakuutena	5 095	1 608

Yhtiö on 24.5.2021 allekirjoittanut toimitilojen vuokrasopimuksen. Sopimus on voimassa vähintään 31.3.2029 asti ja kuukausivuokra on 38 655 euroa.

Yhtiö on 3.8.2022 allekirjoittanut Nummelan kiinteistön myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen. Sopimus on voimassa 31.8.2033 asti ja kuukausivuokra on 130 086 euroa.

Tilintarkastuskertomus

Martela Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n (y-tunnus 0114891-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilin-

tarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-

periaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja

tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Tuottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
• Arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden asianmukai suutta myyntituottojen tuloutuksen osalta IFRS-standardien näkökulmasta • Muodostimme käsityksen konsernin liikevaihdon kirjaamisen ajoitukseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista. • Testasimme analyyttisillä sekä transaktiotasoisilla toimenpiteillä myynnin kirjausajankohdan oikeellisuutta. Toimenpiteemme sisäl sivät data-analyysejä, ulkopuolisten vahvistusten hankkimisen, transaktiotason tapahtumien läpikäyntiä ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän sekä tilinpäätöspäivän jälkeen tehtyjen hyvityslaskujen läpikäyntiä. • Arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta
Tytäryhtiösijoitusten ja -saamisten arvostamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimen piteet:
• Arvioimme arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjen ennusteiden, kuten liikevaihdon kasvun, käyttökatteen sekä diskonttokoron perusteita ja niiden asianmukaisuutta. • Tarkastimme laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. • Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme käytettyjä menetelmiä ja oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.3.2020 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Espoossa 11.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Osmo Valovirta, KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Martela Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Martela Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Martela Oyj:n (y-tunnus: 0114891-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700M4EIEVD61PNN55-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

TARKASTUKSEEN KUULUU TOIMENPITEITÄ EVIDENSSIN HANKKIMISEKSI SIITÄ ,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Martela Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700M4EIEVD61PNN55-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Martela Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 11.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 12.3.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Osmo Valovirta KHT

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 2024

Hallinnointi

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2025. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi/hallinnointikoodi/. Martela noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

Organisaatio

Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon.

Yhtiön organisaatio vuonna 2024 koostui seuraavista yksiköistä:

Customer Success -yksikkö vastaa asiakkuuksista, myynnistä, työympäristöpalveluista ja markkinoinnista.
Operations-yksikkö vastaa myynnin jälkeisistä toimenpiteistä, eli hankinnoista, tuotannosta, muuttopalveluista, tuotekehityksestä, laadunhallinnasta, tutkimuslaboratoriosta, materiaalivirtojen suunnittelusta, logistiikasta ja IT-toiminnoista.
Henkilöstö ja vastuullisuus -yksikkö vastaa henki-

löstöhallinnosta, vastuullisuuden hallinasta sekä sisäisestä viestinnästä.

Taloushallinto-yksikkö vastaa taloudesta, lakiasioista ja sijoittajaviestinnästä.
Products and Design -yksikkö vastaa brändi- ja tuoteportfolion hallinnasta.
Services and Concepts -yksikkö vastaa työ- ja oppimisympäristöhankkeiden suunnittelusta ja kehittämisestä.
Services and Concepts -yksikkö sekä Products and Design -yksikkö yhdistettiin 1.2.2025 alkaen Brand, Products & Services -yksiköksi.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 7 milj. euroa.

Hallitus

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus.

Hallituskokoonpanoa koskevan valmistelun toteuttavat merkittävät osakkeenomistajat, jotka ehdottavat tekemänsä valmistelun perusteella yhtiökokoukselle valittavaksi hallituksen jäseniä. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen monimuotoisuuden periaatteiden mukaan hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä ja toisiaan täydentävä kokemus ja osaaminen Martelan liiketoiminnan kannalta tärkeimmiltä toimialoilta ja markkinoilta. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia tasapuolisesti edustettuna ja monipuolinen ikäjakauma. Hallituksen jäsenillä tulee yhdessä olla riittävän monipuolinen ammatti- ja koulutustausta,

strategian kehitys- ja implementointitaito, talousalan asiantuntemus, kokemus yhtiöiden johtamisesta eri kehitysvaiheissa; innovointi-, päätöksenteko- ja kyseenalaistamiskyky sekä riittävä aika hallitustyölle. Monimuotoisuuden toteutumista ja kehitystä tavoitteiden saavuttamiseksi arvioidaan hallituksen itsearviointikeskustelussa ja monimuotoisuus on toteutunut suositusten mukaisesti.

Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itsearviointi sekä hallituksen valiokunnat.

Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien ohella hallituksen tehtävänä on muun muassa:

päättää konsernin strategiasta
päättää konsernirakenteesta
hyväksyä tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
hyväksyä konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit sekä merkittävät investoinnit ja lahjoitukset
päättää liiketoiminnan laajennuksista tai supistuksista ja yritys- ja liiketoimintakaupoista
päättää riskienhallintapolitiikasta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteista
päättää osinkopolitiikasta ja tehdä yhtiökokoukselle ehdotus maksettavan osingon määrästä
päättää rahoituspolitiikasta
nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkauksestaan
valtuuttaa palkitsemisvaliokunnan päättämään konsernin johtoryhmän jäsenten nimityksistä ja heidän palkkauksestaan sekä konsernin koko henkilöstön tulospalkkiojärjestelmän yleisperiaatteista
päättää johdon osakeperusteisista kannustejärjestelmistä
hyväksyy ja tarkistaa säännöllisesti hallintoperiaatteet ja ohjausjärjestelmät sekä sisäiset toimintapolitiikat
vahvistaa vuosittain yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä käsittelee yhtiön toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
nimittää hallituksen valiokunnat ja päättää niiden raportoinnista
hyväksyy hallituksen tekemiin päätöksiin liittyvät pörssitiedotteet
vahvistaa hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet
vastaa muista osakeyhtiölaissa ja hallinnointikoodissa tai muualla säädetyistä tehtävistä.

Hallitukseen kuuluu seuraavat jäsenet:

Johan Mild, hallituksen puheenjohtaja, syntynyt 1974, .M.Sc. Accounting, Plugit Finland Oy, toimitusjohtaja, ei omista yhtiön osakkeita
Hanna Mattila, syntynyt 1972, TkT, Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja, Turun yliopisto, omistaa 1 600 Martela Oyj:n K-osaketta
Eero Martela, syntynyt 1984, DI, Managing Partner, Columbia Road Oy, omistaa 6 710 Martela Oyj:n A-osaketta ja 1 073 K-osaketta
Jan Mattsson, syntynyt 1966 M.Sc., Architecture, toimitusjohtaja ja osakas, Tengbom Ab, omistaa 6 759 Martela Oyj:n A-osaketta
Anni Vepsäläinen, syntynyt 1963, DI, Suomen

Messut Osuuskunta, toimitusjohtaja, omistaa 2 000 Martela Oyj:n A-osaketta

• Jacob Kragh, syntynyt 1970, M.Sc., International Business, Quooker International B.V., toimitusjohtaja, ei omista yhtiön osakkeita.

Tilikauden aikana hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 100.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Hanna Mattila, Eero Martela, Jan Mattsson, Johan Mild, Jacob Kragh ja Anni Vepsäläinen. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Jan Mattsson, Jacob Kragh, Johan Mild ja Anni Vepsäläinen.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan, joilla molemmilla on kirjallinen työjärjestys.

Palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksen mukaan sen keskeisiä tehtäviä ovat:

päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkausasioista ja vuosittaisista tulospalkkioista sekä konsernin koko henkilöstön tulospalkkiojärjestelmän yleisperiaatteista
valmistella hallitukselle avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustejärjestelmien rakenteen, perusteet ja tavoitetasot
käsitellä toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä.

Palkitsemisvaliokunta käsittelee myös palkka- ja palkkioselvityksen tilinpäätöksen yhteydessä.

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Johan Mild, Jan Mattsson ja Jacob Kragh. Valiokunta kokoontui tilikauden aikana kolme kertaa. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 100.

keskeisiä tehtäviä ovat:

Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan sen
valvoa taloudellista raportointiprosessia
seurata yhtiön taloudellista tilaa
seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä ja tehokkuutta
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
seurata tilinpäätösraportoinnin ja osavuosikatsauksen prosesseja
käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
käydä yhdessä tilintarkastajien ja yhtiön johdon kanssa läpi suoritetun tilintarkastuksen havainnot ja tarkastuksen suorittamista mahdollisesti vaikeuttaneet seikat
arvioida tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle
valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus
arvioida lakien ja määräysten noudattamisprosessia sekä eettisten periaatteiden noudattamista organisaatiossa
käsitellä yhtiön merkittävimpiä oikeudenkäyntejä ja viranomaismenettelyjä koskevat raportit.

• arvioida tilintarkastuksesta ja oheispalveluista veloitettavia palkkioita ja niiden perusteita

Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Anni Vepsäläinen, Eero Martela ja Hanna Mattila.

Tilikauden aikana valiokunta kokoontui neljä kertaa. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 100.

Hallituksen sihteerinä toimii lakimies samasta yrityksestä, josta pääsääntöisesti muutkin lakipalvelut hankintaan. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Ville Taipale, syntynyt 1971, DI, omistaa 61 000 Martela Oyj:n A-osaketta.

Konsernin johtoryhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat edustettuina eri yksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt:

Kimmo Hakkala vastuualueena Customer Success -yksikkö (omistaa yhteensä 11 538 Martela Oyj:n osakkeita)
Kalle Sulkanen vastuualueena Operations-yksikkö (omistaa yhteensä 13 555 Martela Oyj:n A-osaketta)
Eeva Terävä vastuualueena Services and Consepts -yksikkö (omistaa yhteensä 23 016 Martela Oyj:n A-osaketta)
Suvi-Maarit Kario vastuualueena Henkilöstö ja vastuullisuus -yksikkö (omistaa yhteensä 1 500 Martela Oyj:n osakkeita)
Henri Berg vastuualueena Taloushallinto-yksikkö (omistaa yhteensä 15 000 Martela Oyj:n osakkeita)
Kari Leino 1.2.2025 saakka vastuualueena Products & Design -yksikkö (omistaa yhteensä 6 544 Martela Oyj:n A-osaketta).

Konsernin taloudellinen raportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportit konsernin taloudellisesta kehityksestä ja ennusteesta. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan sekä talousjohtajan toimiessa esittelijöinä.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

Tilintarkastus

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö Ernst & Young ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Osmo Valovirta. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat Ernst & Young -ketjuun.

Sisäinen valvonta

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konser-

nin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2–3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, liiketoimintaalueiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet, ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti.

Controllerit ja talouspäälliköt (controller-toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja muusta taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Viime vuosina sisäisen valvonnan keskeisinä painopistealueina ovat olleet muun muassa tarjouksesta toimitukseen liittyvät prosessit, käyttöpääoman hallintaan liittyvät prosessit, ERP-järjestelmähanke, perintäprosessin kehittäminen sekä vuokra- ja palvelusopimushallintoon ja -prosesseihin.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

Riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia sekä osaksi vuosittaista toimintasuunnitelmien laadintaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota,

vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Martelan liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen yhtiö ei ole toistaiseksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäistä seurantaa toteutetaan liiketoimintaprosesseissa olevien kontrollien muodossa sekä yhtiö tekee tarvittaessa joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Riskit

Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania. Toimitusketjun vastuullisuusnäkökohdat käsitellään vuosittain tehtävässä vastuullisuusraportissa. Rahoitusriskejä käsitellään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät

Tietoa johdon palkitsemisesta ja vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista sekä palkitsemisraportista, joka löytyy yhtiön kotisivuilta.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Martela Oyj noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Hallinnointikoodin suosituksen numero 27 mukaan yhtiön hallituksen on määriteltävä lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet.

Yhtiö huolehtii siitä, että lähipiiritoimille asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Yhtiön lähipiiripolitiikka hyväksytään yhtiön hallituksessa. Lähipiiritoimien

seuranta ja arviointivastuu ovat yhtiön hallituksella.

Yhtiö ylläpitää ajantasaisesti lähipiiriläisten luetteloa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, jotta lähipiiritoimet voidaan tunnistaa. Lähipiiriluettelon ajantasaisuutta seurataan vähintään vuosittain. Yhtiön talousjohtaja vastaa lähipiirin määrittelystä ja lähipiiriluettelon ylläpidosta.

Sisäpiirihallinto

Martela noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi Martelan hallitus on vahvistanut yhtiölle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Yhtiö on määrittänyt pysyviksi sisäpiiriläisiksi Martela-konsernissa työskentelevät henkilöt, joilla on asemansa tai tehtäviensä johdosta pääsy kaikkeen Martelaa koskevaan sisäpiiritietoon. Pysyvän sisäpiiriluettelon tiedot eivät ole julkisia. Pysyvän sisäpiiriluettelon lisäksi perustetaan tarvittaessa myös Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen mukaisesti

hankekohtaisia, ei julkisia sisäpiiriluetteloita. Pysyviä sisäpiiriläisiä ei merkitä hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin.

Yhtiön johtohenkilöt ja muut pysyvät sisäpiiriläiset sekä taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Martelan rahoitusvälineillä ennen Martelan osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Suljetun ikkunan pituus on Martelassa 30 päivää.

Martela julkistaa mahdollisimman pian sisäpiiritiedon, joka koskee suoraan Martelaa tai sen rahoitusvälinettä, ellei vallitsevista olosuhteista seuraa, että kyseisen sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen edellytykset täyttyvät. Martelalla on käytössä sisäinen prosessi sisäpiiritiedon arviointiin ja julkistamiseen sekä julkistamisen lykkäämisedellytysten ja keston arviointiin ja seurantaan. Martela huolehtii lykkäämisedellytysten täyttymisen jatkuvasta seurannasta ja valmiudesta julkistaa tiedot välittömästi mahdollisessa tietovuototilanteessa.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan Martelalla on velvollisuus julkistaa yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Martelan rahoitusvälineillä.

-

Martelan ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt ovat: • Martelan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja • Martela-konsernin johtoryhmän jäsenet.

Yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Martela-konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä seurataan. Nykyisistä johtoryhmäläisistä vuoden 2024 aikana toimitusjohtaja, Customer Success -yksikön johtaja, People and Sustainability -yksikön johtaja sekä Finance-yksikön johtaja ottivat vastaan osakepalkkiota avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella. Vuoden 2024 aikana ei ole ollut muita olennaisia lähipiiriliiketoimia.

Hallitus

Johan Mild

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Syntynyt 1974, M.Sc. (Accounting)
Hallituksen jäsen vuodesta 2020, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021

Muut roolit:

Toimitusjohtaja, Plugit Finland Oy
Hallituksen jäsen, Kierrätysteollisuus ry

Ei omista yhtiön osakkeita.

Eero Martela HALLITUKSEN JÄSEN

Syntynyt 1984, DI (Informaatioverkostot)
Hallituksen jäsen vuodesta 2015

Muut roolit:

• Managing Partner, Columbia Road Oy

Omistaa 6 710 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 1 073 kpl K-sarjan osaketta.

Hanna Mattila HALLITUKSEN JÄSEN

Syntynyt 1972, TkT
Hallituksen jäsen vuodesta 2022

Muut roolit:

• Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja, Turun yliopisto

Omistaa 1 600 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Jan Mattsson HALLITUKSEN JÄSEN

Syntynyt 1966, M.Sc. (Architecture), KHT Royal Institute of Technology
Hallituksen jäsen vuodesta 2019

Muut roolit:

Toimitusjohtaja ja osakas, Tengbomgruppen AB
Hallituksen puheenjohtaja, Tengbom Oy

Omistaa 6 759 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Jacob Kragh HALLITUKSEN JÄSEN

Syntynyt 1970, M.Sc. (International Business)
Hallituksen jäsen vuodesta 2024

Muut roolit:

• Toimitusjohtaja, Quooker International B.V.

Ei omista yhtiön osakkeita.

Anni Vepsäläinen HALLITUKSEN JÄSEN

Syntynyt 1963, DI
Hallituksen jäsen vuodesta 2016

Muut roolit:

Hallituksen jäsen, Cinia Oy
Toimitusjohtaja, Suomen Messut Osuuskunta
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
Hallituksen jäsen, Keskuskauppakamari

Omistaa 2 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Johtoryhmä

Ville Taipale TOIMITUSJOHTAJA (CEO)

Syntynyt 1971, DI
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2018, toimitusjohtajana vuodesta 2021

Keskeinen työkokemus:

Martela Oyj, Vice President, Operations, 2018–2021
Patria Land Systems Oy, Vice President, Sourcing and Logistics, 2015–2018
Componenta Oyj, Vice President, Sourcing and Procurement, 2010–2015
Fiskars Oyj, Director, Sourcing Unit, 2007–2010
Nokia Oyj, toimitusketjun hallinnan johto- ja kehitystehtäviä, 1998–2007
VTT, tutkija, 1997–1998

Omistaa 61 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Henri Berg TALOUSJOHTAJA

Syntynyt 1970, KTM, VTM
Vastuualue: Konsernin talous, laki- ja sijoittajasuhdeasiat
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Keskeinen työkokemus:

A-Insinöörit Oy, talousjohtaja, 2021–2023
Sato Oyj, taloushallintopalveluiden johtaja, 2017–2021
Componenta Oyj, useita taloushallinnon ja rahoituksen esihenkilötehtäviä, 2008–2017
Stora Enso Oyj, lukuisia taloushallinnon ja rahoituksen esihenkilö- sekä asiantuntijatehtäviä, 1998–2008

Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Eeva Terävä

VP, BRAND, PRODUCTS & SERVICES

Syntynyt 1983, FM (aluetiede) & Muotoilija AMK (sisustusarkkitehti)
Vastuualue: Brändi, markkinointi, tuotemuotoilu ja -portfolion hallinta, palvelukehitys, sisustussuunnittelu
Martelan palveluksessa vuodesta 2016 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2021

Keskeinen työkokemus:

Martela Oyj, Head of Workplace Development, 2018–2021
Martela Oyj, Workplace Specialist, 2016–2018
Ramboll Management Consulting Oy, eri rooleja tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä projektinjohtamisessa, 2009–2016

Omistaa 23 613 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Suvi-Maarit Kario VP, HR & SUSTAINABILITY

Syntynyt 1968, VTM
Vastuualue: HR, Vastuullisuus ja sisäinen viestintä
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Keskeinen työkokemus:

Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy, Henkilöstöjohtaja, 2020–2023
HKScan Oyj, Head of Talent Management & Senior HR Manager, 2018–2020
GS-Hydro Oy, VP, HR & Sustainability, 2012–2017
Alstom Finland Oy, Henkilöstöjohtaja, 2010–2012
Destia Oy, Manager, Strateginen HR, 2007–2010
Finnlines Oyj, Human Resources Development Manager, 1997–2007

Omistaa 1 500 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Kimmo Hakkala VP, CUSTOMER SUCCESS

Syntynyt 1971, MMM
Vastuualue: Konsernin asiakkuudet, myynti ja markkinointi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Keskeinen työkokemus:

Berner Oy, liiketoimintajohtaja, 2013–2022
Fiskars Finland Oy Ab, myynti- ja markkinointijohtaja, 2007–2013
Kemira Grow-How Oyj, liiketoiminta- ja markkinointipäällikkö, 2001–2007
Kesko Oyj, tuotepäällikkö, 1996–2001

Omistaa 11 538 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Kalle Sulkanen

VP, OPERATIONS

Syntynyt 1978, DI
Vastuualue: Konsernin hankinta, tuotekehitys, tuotetiedon hallinta, tehtaiden tuotanto, laadunhallinta, palvelutuotanto, logistiikka ja IT
Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2022

Keskeinen työkokemus:

Peab AB, hankintajohtaja, 2020–2022
YIT Oyj, hankintajohtaja, 2019–2020
AB Enzymes GmbH / Roal Oy, hankintajohtaja, 2017–2019
Componenta Oyj, hankintajohtaja ja päällikkötason tehtäviä, 2011–2017
Nokia Oyj, kehityspäällikön tehtäviä toimitusketjun hallinnassa, 2001–2011

Omistaa 13 555 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2024 68

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 7.4.2025 klo 14.00 osoitteessa Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki (Flik-tapahtumastudio Eliel, Sanomatalo).

Osakkeenomistaja, jolla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, voi osallistua kokoukseen myös etäyhteyden välityksellä. Etäyhteyden välityksellä osallistuvalla osakkeenomistajalla on kokouksen aikana ääni- ja kyselyoikeudet. Ohjeet osakkeenomistajille löytyvät yhtiökokouskutsusta osasta C (Ohjeita kokoukseen osallistujille) sekä yhtiön verkkosivuilta www.martela.com/fi/tietoa-meista/martela yrityksena/sijoittajille

Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Euroclear Finland Oy:ssä pidettävään osakasluetteloon viimeistään 26.3.2025 ja ilmoittauduttava viimeistään 2.4.2025 klo 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected], postitse osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Martela Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki tai yhtiön verkkosivujen kautta osoitteessa www.martela.com/fi/tietoa-meista/ martela-yrityksena/sijoittajille

Osinkojen maksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024 ei makseta osinkoa.

Tulosten julkistaminen

Martela julkistaa vuoden 2025 aikana seuraavat taloudelliset katsaukset:

Tammi–maaliskuu (Q1) osavuosikatsaus keskiviikkona 7.5.2025
Tammi–kesäkuu (H1) puolivuosikatsaus keskiviikkona 13.8.2025
Tammi–syyskuu (Q3) osavuosikatsaus keskiviikkona 12.11.2025

Katsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela. com). Vuosikertomukset julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä ne ovat ladattavissa myös pdf-muotoisena. Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, mistä myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Yhteystiedot

SUOMI

Martela Oyj Miestentie 1 02150 Espoo puh. +358 10 345 50 www.martela.com/fi

Kidex Oy Savikontie 25 82500 Kitee puh. +358 10 345 7211 www.kidex.fi

Muuttopalvelu Grundell Oy Tikkurilantie 146 01530 Vantaa puh. +358 10 480 4200 www.martela.com/fi/palvelut/ toteutuspalvelut/muuttopalvelut

RUOTSI

Martela AB Storgatan 49A 57132 Nässjö puh. +46 380 37 19 00 www.martela.com/sv

NORJA Martela AS Drammensveien 130 0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 www.martela.com/no

PUOLA Martela Sp. z o.o. ul Geodetów 156 05-500 Józefosław www.martela.com

AI Terminal

Martela Oyj

3326_10-k_2025-03-13_f6153242-c05d-4711-8bfe-23308f27b7a0.pdf

Vuosikertomus 2024

Sisältö

Martela lyhyesti

Martelan vuosi 2024

OMAVARAISUUSASTE (%)

Vuoden 2024 kohokohtia

MARTELA MUKANA HYBRIDI-TYÖN MUUTOKSESSA

JÄLLEEN ECOVADIS GOLD -KULTALUOKITUS VASTUULLISUUDESTA

KALUSTEET MUUTTUVIIN TARPEISIIN XAMKIN KOTKAN KAMPUKSELLE

PARAS YRITYSMIELIKUVA VALTAKUNNALLISESSA TUTKIMUKSESSA

Hiljainen alkuvuosi – loppuvuonna piristymistä

Kannattavuus koetuksella

Jatkamme keskittymistä strategiamme fokusalueisiin

Painopisteet vuonna 2025

STRATEGIA

Toimintaympäristö

Taloudellinen kehitys ja markkinatilanne

Työnteon muutokset ja toimitilamarkkina

Vastuullisuus ja kiertotalous ohjasivat valintoja

Laadukas muotoilu ja asiakaskokemus etusijalla

MARTELA KALUSTI SSAB RAAHEN MODERNIT TOIMITILAT

Laadukkaita kalusteita

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Avainluvut

Liiketoiminnan kuvaus

Tarjooma ja tuotekehitys

Hallituksen toimintakertomus

Markkinatilanne

Konsernirakenne

Liikevaihto ja tulos

-32,7 prosenttia.

Rahoitusasema

Investoinnit

Muutokset konsernin johtoryhmässä

Henkilöstö

Muut kuin taloudelliset tiedot

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

-

LIIKETOIMINTAMALLIN KUVAUS

LIIKEVAIHTO (MILJ. EUROA)

LIIKETULOS (MILJ. EUROA) INVESTOINNIT JA POISTOT (MILJ. EUR) TULOS/OSAKE JA MAKSETUT OSINGOT

-7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 2020 2021 2022 2023 2024

YMPÄRISTÖASIAT

HENKILÖSTÖ JA SOSIAALISET ASIAT

IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOIT TAMINEN

KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNTA

Osake

OMAT OSAKKEET

HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKEOMISTUKSET

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

VANHA OSAKEPOHJAINEN KANNUSTIN-

UUSI OSAKEPOHJAINEN KANNUSTIN-JÄRJESTELMÄ

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous

Hallinto

Riskit ja epävarmuustekijät

LÄHIAJAN RISKIT

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Näkymät vuodelle 2025

Hallituksen voitonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

Konsernin rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta Käyttöpääoman muutos Investointien rahavirta

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

LAATIMISPERUSTA

ARVIOIDEN KÄYT TÖ

Yhdistelyperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset erät

Tuloutusperiaatteet

Työsuhde-etuudet ELÄKEVELVOITTEET

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Liikevoitto (-tappio)

Tuloverot

Aineettomat hyödykkeet