Lassila & Tikanoja Oyj

743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservememberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember KIERTOTALOUDEN TOIMINNANJOHTAJA Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 Lassila & Tikanoja Oyj Sisällys Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 Tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . 131 Tilintarkastuskertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 VUOSIKERTOMUS 2024 Sisällys 1 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Taloudellinen kehitys ja hallinto ..............................................................1 Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................................................4 Riskit ja riskienhallinta ..................................................................................6 Kestävyysraportti ...........................................................................................9 1 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Taloudellinen kehitys ja hallinto Taloudellinen kehitys Konsernin liikevaihto ja tulos Vuoden 2024 liikevaihto oli 770,7 miljoonaa euroa (802,1), jossa laskua vertai- lukaudesta oli 3,9 %. Orgaanisesti liikevaihto laski 4,2 %. Oikaistu liikevoitto oli 43,2 miljoonaa euroa (37,9), joka oli 5,6 % (4,7) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa (37,3), joka oli 1,3 % (4,6) liikevaihdosta. Liikevoittoon sisältyi yhteensä 33,4 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka koostuivat pääasiassa Kiinteistöpalvelut Ruotsin liiketoimintaan kohdistetun liikearvon arvonalentumisesta, Kiinteistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopimuk- siin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista sekä liiketoimintojen uudelleenjärjeste- lyistä aiheutuneista kuluista. Osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (0,77). Liikevaihto kasvoi Teollisuuspalveluissa, pysyi vertailuvuoden tasolla Ympäris- töpalveluissa ja laski Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa. Liikevoitto parani Ympäristöpalveluissa, Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Suomessa ja liiketappio kasvoi Kiinteistöpalvelut Ruotsissa. Tilikauden tulokseen vaikutti negatiivisesti nettorahoituskulujen kasvu -8,6 miljoonaan euroon (-6,3). Vertailukauden tulokseen vaikutti positiivisesti koron- vaihtosopimuksen 1,3 miljoonan euron käyvän arvon tuloutuminen rahoituseriin sopimuksen purkamisen johdosta. Tilikauden tulokseen vaikutti positiivisesti osuus yhteisyritys Laania Oy:n tuloksesta 3,2 miljoonaa euroa (3,6). Toimialakatsaukset Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden vuoden 2024 liikevaihto oli 281,5 miljoonaa euroa (283,7). Oikaistu liikevoitto oli 26,6 miljoonaa euroa (25,9). Liikevoitto oli 26,2 miljoonaa euroa (25,9). Ympäristöpalveluissa kannattavuus parani vuonna 2024, vaikka haastava suhdannetilanne näkyi kierrätys- ja jätehuoltopalvelujen kysynnässä koko tili- kauden. Erityisesti rakentamisen asiakassegmentissä kysyntä laski vertailukau- teen nähden, minkä lisäksi asuinkiinteistöjen pakkausjätteen keräyksen kun- nallistaminen jatkui vuonna 2024. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetuilla tehostamistoimenpiteillä palvelutuotannon kustannuksia sopeutettiin onnistu- neesti markkinatilanteeseen. Toimialan markkina-asema säilyi hyvänä yritys- ja tuottajavastuu-yhteisöasiakkaissa. Asema kuntaurakoissa vahvistui. 16.10.2024 yhtiö tiedotti allekirjoittaneensa sopimuksen Stena Recycling Oy:n kuormalavaliiketoiminnan ostamisesta. Stena Recycling Oy:n kuormalavaliike- toiminnan liikevaihto oli noin 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liiketoimintaan kuuluvat laitosalueet Klaukkalassa ja Liedossa, ja se työllistää noin 13 henkilöä. Kaupan edellytyksenä on kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksyntä. Ympäristöpalveluissa on ollut käynnissä mittava järjestelmäuudistus, jonka yhteydessä uusitaan myös toiminnanohjausjärjestelmä. Hankkeen käyttöönot- tovaihe alkoi vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla, jolloin ensimmäiset pilottiyk- siköt siirtyivät tuotantoon. Järjestelmähankkeiden kokonaisinvestointi vuoden 2024 loppuun mennessä oli noin 19,1 miljoonaa euroa. L&T odottaa aloittavansa järjestelmäuudistusta koskevan investoinnin poistot vuoden 2025 toisen vuosi- neljänneksen aikana. Teollisuuspalvelut Teollisuuspalveluiden vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 145,1 miljoonaan euroon (141,0). Oikaistu liikevoitto oli 16,2 miljoonaa euroa (14,0). Liikevoitto oli 15,1 mil- joonaa euroa (13,8). Liikevoittoa heikensi Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) hankintaan liittyvän siirtyvän vastikkeen yhteensä 1,0 miljoonan euron käyvän arvon muutos (0,2). Käyvän arvon muutos johtuu SVB:n käyttökatetason odotetusta parantumisesta vuonna 2025. Teollisuuspalveluissa kannattava kasvu jatkui. Vaarallisten jätteiden palvelu- linjassa kysyntä oli vahvaa. Prosessipuhdistuksessa vuosihuollot toteutuivat suunnitellusti ja resurssointi onnistui hyvin. Ympäristörakentamisessa Suomen rakennusmarkkinan heikko suhdannetilanne näkyi käsittelykeskuksiin toimitet- tavien materiaalivirtojen volyymien laskuna. Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistusliiketoiminta laajeni Ruotsissa Gävle- borgin alueelle yrityskaupalla 1.2.2024. L&T osti prosessipuhdistuspalveluja tar- joavan PF Industriservice AB:n koko osakekannan. PF Industriservicen liikevaihto oli noin 2,5 miljoonaa euroa kauppaa edeltävällä tilikaudella ja se työllistää noin seitsemän henkilöä. PF Industriservice tarjoaa erilaisia prosessipuhdistuspalve- luita metsäteollisuuden, energiateollisuuden ja rakennusteollisuuden asiakkaille. Teollisuuspalveluissa Ruotsissa työskentelee yrityskaupan jälkeen noin 100 henkilöä ja prosessipuhdistuspalveluja tarjotaan Etelä- ja Keski-Ruotsissa teolli- sille asiakkaille. Kiinteistöpalvelut Suomi Kiinteistöpalvelut Suomen vuoden 2024 liikevaihto oli 238,0 miljoonaa euroa (250,0). Oikaistu liikevoitto oli 9,6 miljoonaa euroa (4,4). Liikevoitto oli 9,4 mil- joonaa euroa (4,4). Kiinteistöpalvelut Suomessa kaikki palvelulinjat tekivät edellistä tilikautta paremman tuloksen. Kysyntä toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä tekoälyavusteisille energiatehokkuuspalveluille oli vahvaa. Kustannusraken- netta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat ja toimialan liikevoitto parani selvästi. Toimialan henkilöstömäärä laski vertailuvuo- desta yli 450 henkilöllä. Kiinteistöpalvelut Ruotsi Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2024 liikevaihto laski 111,9 miljoonaan euroon (133,2). Oikaistu liikevoitto oli -7,5 miljoonaa euroa (-3,7). Liikevoitto oli -35,1 mil- joonaa euroa (-3,7). Liikevoittoon sisältyi yhteensä 27,5 miljoonaa euroa vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka koostuivat liikearvon arvonalentumisesta, tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista sekä liiketoimin- tojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneista kuluista. Liikevoitto ennen yritys- kauppojen hankintamenon kohdistusten poistoja oli -33,8 miljoonaa euroa (-2,5). Liikearvon arvonalentumisen taustalla on Ruotsin kiinteistöpalveluliiketoi- minnan liikevaihdon ja liikevoiton ennakoitua heikompi kehitys. Tappiollisten sopi- musten varaukset liittyvät kahteen julkisen sektorin asiakassopimukseen, joiden tulevat menot ylittävät yhtiön arvion mukaan sopimusten odotettavissa olevat tuotot. Kiinteistöpalvelut Ruotsin liikevaihdon supistumiseen ja kannattavuuden hei- kentymiseen vaikuttivat merkittävän asiakkuuden päättyminen vuoden 2023 lopussa sekä kahden julkisen sektorin asiakassopimuksen kääntyminen tappi- ollisiksi vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet toimintamallien yksinkertaistamiseksi ja kustannustason sopeuttamiseksi jatkuivat koko vuoden 2024. Toimialan hen- kilöstömäärä laski vertailukaudesta 155 henkilöllä. Tuloskäänne Ruotsin kiinteis- töpalveluissa eteni odotuksia hitaammin, mutta vuoden loppupuolella voitetut uudet asiakkuudet sekä käynnistetyt lisätoimet kannattavuuden parantamiseksi luovat edellytykset tuloskäänteen saavuttamiseksi vuoden 2025 aikana. 2 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus MEUR 2024 2023 Muutos % Liikevaihto Ympäristöpalvelut 281,5 283,7 -0,8 Teollisuuspalvelut 145,1 141,0 2,9 Kiinteistöpalvelut Suomi 238,0 250,0 -4,8 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 111,9 133,2 -16,0 Toimialojen välinen liikevaihto -5,8 -5,8 Konserni 770,7 802,1 -3,9 Liikevoitto Ympäristöpalvelut 26,2 25,9 0,8 Teollisuuspalvelut 15,1 13,8 9,4 Kiinteistöpalvelut Suomi 9,4 4,4 110,9 Kiinteistöpalvelut Ruotsi -35,1 -3,7 -844,8 Konsernihallinto ja muut -5,7 -3,2 Konserni 9,8 37,3 -73,6 Oikaistu liikevoitto Ympäristöpalvelut 26,6 25,9 2,6 Teollisuuspalvelut 16,2 14,0 15,7 Kiinteistöpalvelut Suomi 9,6 4,4 115,3 Kiinteistöpalvelut Ruotsi -7,5 -3,7 -103,0 Konsernihallinto ja muut -1,6 -2,8 Konserni 43,2 37,9 14,1 % 2024 2023 Liikevoittoprosentti Ympäristöpalvelut 9,3 9,1 Teollisuuspalvelut 10,4 9,8 Kiinteistöpalvelut Suomi 3,9 1,8 Kiinteistöpalvelut Ruotsi -31,3 -2,8 Konserni 1,3 4,6 Oikaistu liikevoittoprosentti Ympäristöpalvelut 9,5 9,1 Teollisuuspalvelut 11,2 9,9 Kiinteistöpalvelut Suomi 4,0 1,8 Kiinteistöpalvelut Ruotsi -6,7 -2,8 Konserni 5,6 4,7 MEUR 2024 2023 Bruttoinvestoinnit Ympäristöpalvelut 18,4 40,2 Teollisuuspalvelut 17,4 17,5 Kiinteistöpalvelut Suomi 1,1 1,0 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 0,1 0,5 Konsernihallinto ja muut 0,4 1,2 Konserni 37,5 60,3 MEUR 2024 2023 Sijoitettu pääoma Ympäristöpalvelut 207,3 208,0 Teollisuuspalvelut 92,4 92,2 Kiinteistöpalvelut Suomi 17,0 21,7 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 29,9 59,9 Konsernihallinto ja muut 49,5 43,2 Konserni 396,1 425,0 % 2024 2023 Sijoitetun pääoman tuotto Ympäristöpalvelut 12,6 13,0 Teollisuuspalvelut 16,4 14,7 Kiinteistöpalvelut Suomi 51,4 19,4 Kiinteistöpalvelut Ruotsi -77,9 -5,9 Konserni 3,3 10,1  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Rahoitus ja investoinnit Vuoden 2024 liiketoiminnan nettorahavirta oli 81,4 miljoonaa euroa (93,6). Liike- toiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli 40,8 miljoonaa euroa (50,9). Tilikauden liiketoiminnan nettorahavirtaa investointien jälkeen pienensivät yri- tysostot, joiden vaikutus oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 käyttöpää- omaa vapautui 3,2 miljoonaa euroa (vapautui 5,1). Vertailukauden liiketoiminnan nettorahavirtaan vaikuttivat positiivisesti merkittävät veronpalautukset sekä koronvaihtosopimuksen käyvän arvon tuloutuminen sopimuksen purkamisen johdosta. Korollista vierasta pääomaa oli tilikauden lopussa 186,9 miljoonaa euroa (193,7). Korolliset nettovelat olivat 153,0 miljoonaa euroa (160,9). Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja korkosuojaukset huomioiden oli 3,8 % (4,0). Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia. 100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli tilikauden lopussa vertailu- kauden tapaan käyttämättä. 10,0 miljoonan euron tililimiitti sekä 40,0 mil- joonan euron komittoitu luottolimiitti olivat vertailukauden tapaan käyttä- mättä. Nettorahoituskulut olivat -8,6 miljoonaa euroa (-6,3). Vertailukauden netto- rahoituskuluihin vaikutti positiivisesti koronvaihtosopimuksen 1,3 miljoonan euron käyvän arvon tuloutuminen rahoituseriin sopimuksen purkamisen joh- dosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettorahoituskuluihin oli -0,0 mil- joonaa euroa (-0,0). Nettorahoituskulut olivat 1,1 % (0,8) liikevaihdosta. Omavaraisuusaste oli 35,4 % (36,7) ja nettovelkaantumisaste 73,2 % (69,5). Konsernin oma pääoma oli 209,2 miljoonaa euroa (231,3). Ruotsin kruunun kurssimuutoksista johtuvien muuntoerojen vaikutus omaan pääomaan oli -2,1 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat tilikauden lopussa 33,9 miljoonaa euroa (32,9). Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 37,5 miljoonaa euroa (60,3). Investoinnit koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista tietojärjestelmiin. Yrityskauppojen osuus bruttoinvestoinneista oli noin 2 mil- joonaa euroa (0). Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähi- piiritapahtumat. Tytäryhtiölainat ja niiden ehdot on esitetty emoyhtiön tilin- päätöksen liitetiedossa 11. Näkymät Vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ja oikaistun liikevoiton samalla tasolla tai parempi. Yhtiökokouksen päätökset Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuva- pauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä käsitteli toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan. Yhtiökokous päätti taseen osoit- taman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta, kestävyysraportoinnin varmentajan vahvistamisesta ja palkkiosta, hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan sekä päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2023 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,49 euroa osakkeelta. Osingon maksupäiväksi päätettiin 3.4.2024. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7) osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymi- seen saakka kaikki nykyisen hallituksen jäsenet Teemu Kangas-Kärki, Laura 3 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Lares, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen sekä uutena jäsenenä Juuso Maijala. Jukka Leinonen valittiin hallituksen puheenjohta- jaksi ja Sakari Lassila varapuheenjohtajaksi. Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on ilmoit- tanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Samuli Perälän. Lisäksi yhtiön tilintarkastaja vahvistettiin myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi varmentamaan tilikauden 2024 kestävyysraportti. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedot- teella 21.3.2024. Osittaisjakautuminen ja tehostamisohjelma Yhtiö tiedotti 13.12.2024, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt käyn- nistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teolli- suuspalveluiden, ja kiinteistöpalvelu-liiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella. Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liike- toiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman toteuttamisen. Lassila & Tikanojan hallitus arvioi, että mahdollisen osittaisjakautumisen suun- nittelu kestää noin 12 kuukautta ja suunnittelu käynnistetään välittömästi. Mah- dollinen osittaisjakautuminen ja kiertotalousliiketoimintojen listautuminen on ehdollinen Lassila & Tikanoja Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnälle. Lassila & Tikanoja uudisti vuoden 2024 aikana toimintamallinsa. Toimintamal- lityön jatkoksi käynnistetään vuoden 2025 alussa tulosparannukseen tähtäävä tehostamisohjelma, joka kohdistuu sekä kiertotalous- että kiinteistöpalvelulii- ketoimintoihin. Tehostamisohjelmalla tavoitellaan vähintään 8 miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuoden 2026 loppuun mennessä vuoden 2023 tasoon verrattuna, huomioiden osittaisjakautumisessa syntyvien kahden eril- lisen pörssiyhtiön kustannusvaikutus. Tammikuun 1. päivästä 2025 alkaen Lassila & Tikanojalla on kolme raportoi- tavaa segmenttiä: Kiertotalousliiketoiminta, joka muodostuu nykyisistä Ympäris- töpalvelut ja Teollisuuspalvelut toimialoista, sekä Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiin- teistöpalvelut Ruotsi. Raportointirakenteen muutos vaikuttaa Lassila & Tikanojan taloudelliseen raportointiin vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Oikaistut vertailuluvut uudella segmenttirakenteella julkaistaan ennen vuoden 2025 ensimmäisen osavuosikatsauksen julkaisua. Tilikauden jälkeiset tapahtumat 10.1.2025 yhtiö tiedotti, että Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien nimitystoi- mikunta esittää ehdotuksena 27.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokouk- selle, että hallituksessa olisi kahdeksan (8) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Teemu Kangas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen, sekä uusina jäseninä Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitys- toimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Jukka Leinonen ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassila. Hallituksen nykyinen jäsen Laura Lares on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, että hän ei ole käytettävissä uudelleenvalin- taan seuraavalle hallituskaudelle. Tuija Kalpalan ja Anna-Maria Tuominen-Reinin lyhyt esittely on nähtävillä Lassila & Tikanojan verkkosivuilla osoitteessa www. lt.fi/fi/yritys/hallitus-ja-johto/hallitus. Hallituksen nykyiset jäsenet on esitelty samalla verkkosivulla. Voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Nimi- tystoimikunnan ehdotus edellyttää yhtiöjärjestyksen 4 §:n muutosta, joka sisäl- lytetään kokonaisuudessaan yhtiökokouskutsuun. Yhtiön osakkeenomistajat Evald ja Hilda Nissin Säätiö, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap Fund Oy ja osakkeenomistajaryhmä Chemec Oy, CH-Polymers Oy, Maijala Eeva, Maijala Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Maijala Miikka, Maijala Mikko, Maijala Roope ja Maijala Tuula, jotka ovat edustettuina nimitystoimikunnassa, ja jotka yhdessä edustavat noin 22,1 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ovat ilmoit- taneet kannattavansa ehdotusta. Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93 % Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä. Pitkän aikavälin taloudelliset ja asiakkaisiin liittyvät tavoitteet Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät samoina. Lassila & Tikanoja ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle. Lue lisää L&T:n kestävyys- ja sidosryhmätavoitteista sivulta 16. Voitonjakoehdotus Vuonna 2024 konsernin osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (0,77) ja liiketoi- minnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake 1,07 euroa (1,33). Yhtiön hal- litus esittää 27.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,50 euroa osakkeelta. Vuodelta 2023 maksettiin osinkoa 0,49 euroa osakkeelta. Mittari Tavoite 2024 2023 Liikevaihdon vuotuinen kasvu, % 5 % -3,9 -5,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 15 % 3,3 10,1 Nettovelkaantumisaste, % Alle 125 % 73,2 69,5 Palveluiden suosittelu, NPS > 50 vuoteen 2026 mennessä 37 35  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Muutokset johtoryhmässä Lassila & Tikanoja tiedotti 8.4.2024, että Juha Saarinen (DI) on nimitetty Hankin- tajohtajaksi (Chief Purchasing Officer) ja johtoryhmän jäseneksi 1.8.2024 alkaen. Saarinen siirtyi L&T:n palvelukseen Kamux Oyj:stä, jossa hän toimi vastaavassa tehtävässä. Yhtiö tiedotti 3.5.2024, että Lassila & Tikanojan talousjohtaja Valtteri Palin on päättänyt jatkaa uraansa L&T:n ulkopuolella. Yhtiö tiedotti 6.5.2024, että Joni Sorsanen (KTM) on nimitetty Lassila & Tikanojan talousjohtajaksi (CFO) ja johto- ryhmän jäseneksi. Hän aloitti työssään 10.7.2024. Sorsanen siirtyi L&T:n palveluk- seen Consti Oyj:stä, jossa hän toimi talousjohtajana. Yhtiö tiedotti 16.5.2024, että Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo ja lakiasiainjohtaja Sirpa Huopalainen ovat päättäneet jatkaa uraansa L&T:n ulkopuolella. Lisäksi Kiinteistöpalvelut Ruotsin toimialajohtaja Mikko Tai- pale ei kuulu 16.5. jälkeen johtoryhmään, mutta hän jatkaa yhtiön palveluksessa. Teollisuuspalveluiden toimialajohtaja Antti Tervo on vastannut 16.5.2024 alkaen myös Ympäristöpalvelut toimialasta ja Kiinteistöpalvelut Suomi -toimialan toi- mialajohtaja Antti Niitynpää on vastannut myös Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimi- alasta. Henkilöstöjohtaja Hilppa Rautpalo on vastannut 16.5.2024 alkaen myös lakiasioista. Osingonjakopolitiikka Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistami- seen, jaetaan osakkaille. 4 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä Lassila & Tikanoja Oyj:n osakepääomassa ja osakemäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2024. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa. Osakkeita on 38 798 874 kappaletta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita oli 38 163 886 osaketta. Kullakin osak- keella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäis- määrää eikä enimmäispääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidol- lista vasta-arvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland ylläpitää yhtiön virallista osakas- luetteloa. Osakkeenomistajat Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 24 522 (24 959) osakkeenomistajaa. Hallintarekis- teröidyn omistuksen osuus oli 13,9 % (10,2) osakekannasta. Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2024 yhteensä 250 887 yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 0,6 prosenttia. Lassila & Tikanoja Oyj siirsi yhtiökokouksen 21.3.2024 päätösten perusteella 13 332 osaketta Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus perusti joulukuussa 2022 kaksi uutta pitkän aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille. Uusien järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomista- jien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aika- välillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perus- tuvat palkkiojärjestelmät. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme (3) kolmen (3) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023—2025, 2024—2026 ja 2025–2027. Ansaintajaksolla 2023–2025 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonais- tuotto (TSR) sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG). Osakepalkkiojärjestelmän Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2024 Yritykset ja asuntoyhtiöt 948 3,9 3 640 595 9,4 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 47 0,2 7 960 468 20,5 Julkisyhteisöt 16 0,1 2 807 226 7,2 Kotitaloudet 23 236 94,8 16 755 334 43,2 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 206 0,8 6 189 691 16,0 Ulkomaiset osakkeenomistajat 69 0,3 795 091 2,1 Yhteistilillä 0 40 528 0,1 Omat osakkeet 1 609 941 1,6 Yhteensä 24 523 100 38 798 874 100 Hallintarekisteröidyt 9 5 395 065 13,9 Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024 Osakkeita kpl 1–1 000 21 894 89,3 4 794 129 12,4 1 001–5 000 2 140 8,7 4 550 843 11,7 5001–10 000 268 1,1 1 916 966 4,9 10 001–100 000 186 0,8 5 167 635 13,3 100 001–500 000 22 0,1 4 734 383 12,2 yli 500 000 12 0,0 16 984 449 43,8 Yhteistilillä 0 40 528 0,1 Omat osakkeet 1 609 941 1,6 Yhteensä 24 523 100 38 798 874 100 Hallintarekisteröidyt 9 5 395 065 13,9 Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024, poislukien hallintarekisteröidyt Osakkeenomistaja Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä 1 Evald ja Hilda Nissin Säätiö 3 496 487 9,0 2 Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 706 300 4,4 3 Maijala Juhani 1 529 994 3,9 4 Bergholm Heikki 895 000 2,3 5 Stiftelsen för Åbo Akademi 816 282 2,1 6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 790 000 2,0 7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 729 791 1,9 8 Maijala Mikko 720 000 1,9 9 Lassila & Tikanoja Oyj 609 941 1,6 10 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 574 180 1,5 11 Valtion Eläkerahasto 512 000 1,3 12 Turjanmaa Kristiina 480 000 1,2 13 Phoebus 385 000 1,0 14 Oy Chemec Ab 366 320 0,9 15 Maijala Eeva 346 000 0,9 16 Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf 336 800 0,9 17 Security Trading Oy 330 000 0,9 18 Brotherus Ilkka 285 000 0,7 19 Lassila Juha 184 785 0,5 20 OP-Pohjola-ryhmä 175 128 0,5 20 suurinta yhteensä 15 269 008 39,4 5 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025 noin 36 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajaksolla 2024–2026 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonais- tuotto (TSR) sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG). Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024—2026 noin 38 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajaksolla 2025–2027 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansain- takriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonaistuotto (TSR), hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) sekä liikevaihdon kasvu. Osakepalkkiojärjes- telmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2025—2027 noin 50 avainhen- kilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2026 on kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansainta- jaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Järjestelmän tarkoituksena on tukea siirtymävaihetta vanhasta osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalk- kiojärjestelmään. Ansaintajaksojen 2023 ja 2024 palkkiot perustuvat sijoitetun pääoman tuot- toon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG). Siirtymävaiheen osakepalk- kiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksoilla 2023 ja 2024 noin 10 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Helmi- kuussa 2024 ansaintajaksolta 2023 maksetut palkkiot vastasivat yhteensä noin 42 998 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana makset- tavan osuuden. Kaupankäynti osakkeilla vuonna 2024 Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden lis- talla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854. Yhtiön osakkeita vaihdettiin vuoden 2024 aikana 8,6 miljoonaa kappaletta, mikä on 22,5 % (14,8) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumää- rästä. Vaihdon arvo oli 75,8 miljoonaa euroa (57,1). Osakkeen ylin kurssi oli 10,36 euroa ja alin 7,71 euroa. Päätöskurssi oli 7,87 euroa. Yhtiön osakekannan markki- na-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli tilikauden lopussa 300,5 miljoonaa euroa (373,9). Liputusilmoitukset Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 26.8.2024 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Protector Forsikring ASA:n osakeo- mistus Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 23.8.2024. Omat osakkeet Yhtiön hallussa oli tilikauden lopussa 609 941 omaa osaketta, jotka edustavat 1,6 % kaikista osakkeista ja äänistä. Hallituksen valtuutukset Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti halli- tuksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päät- tämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien anta- misesta. Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta. Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osa- keyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemää- rästä. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta. L&T:lle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoi- tusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit. Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että konsernin strate- giset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallin- nalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä. Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien muka- naan tuomia mahdollisuuksia. Vastuut Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhal- linnan organisoinnista ja toteuttamisesta. L&T-konsernin riskienhallintaa ohjaa L&T:n hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka. Politiikassa määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan L&T:n hal- lituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa. Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiö- tasolla ja kriittisiksi määritellyissä konsernitoiminnoissa. Kartoitus kattaa myös kestävyystiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvät riskit, kuten tiedonkeruun tai konsolidoinnin yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet. Riskien merkit- tävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan toimenpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoi- maan. Riskien vaikuttavuutta analysoidaan muun muassa EBIT-vaikutuksien kautta ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa on huomioitu toi- minnan laatu ja tehdyt riskejä mitigoivat toimenpiteet. Merkittävimmistä esille nousseista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimi- tusjohtajalle ja hallitukselle. Riskianalyysi Sivuilla 7-8 kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatii- visia ja vastuullisuusriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liike- toiminnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä on selostettu konserniti- linpäätöksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta. Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät Yleinen taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa asiakkaiden taloudelliseen toi- meliaisuuteen, mikä voi pienentää kysyntää L&T:n palveluille. Kustannusten, kuten polttoaineiden ja energian hintojen sekä korkotason mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen. Suomessa jätelakia muutettiin heinäkuussa 2021. Jätelain uudistuksella vah- vistettiin kuntien roolia pakkausmateriaalien ja biojätteiden keräystoiminnan järjestämisessä asuinkiinteistöiltä. Muutoksen myötä L&T:n suorat asiakasso- pimukset asuinkiinteistöjen kanssa, jotka koskevat pakkausjätteiden ja biojät- teiden erilliskeräystä, siirtyvät kunnille kilpailutettavaksi portaittain 1.7.2022 – 1.7.2025. Kunnallistamisen myötä Suomen jätehuoltomarkkinasta tulee siirty- mään vuosina 2024–2026 vapaan kilpailun piiristä kuntayhtiöille L&T:n arvion mukaan noin 30 miljoonaa euroa. L&T osallistuu kuntaurakoiden kilpailutuksiin ja on merkittävä toimija kuntaurakoissa. Yhtiö arvioi kuitenkin muutoksen koko- naisvaikutuksen olevan yhtiölle negatiivinen. Yhtiössä on käynnissä useita toiminnanohjausjärjestelmien uudistushank- keita. Järjestelmien käyttöönottoon ja toimintamallin vakiinnuttamiseen liittyvät väliaikaiset ylimääräiset kustannukset voivat heikentää yhtiön tulosta. Työvoiman alueelliset vaihtuvuus- ja saatavuushaasteet voivat nostaa tuo- tantokustannuksia. Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta Venäjän hyökkäys- sodan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen taloudelliseen toimeliaisuu- teen Suomessa ja Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta heikentä- västi. Lassila & Tikanoja tiedotti joulukuussa 2024, että yhtiön hallitus on päättänyt käynnistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli ympäristö- ja teollisuuspalveluiden, ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi siten, että kiertotalousliiketoiminnat eriytettäisiin uudeksi listatuksi yhtiöksi. Osittaisjakautumisen suunnitteluun ja siihen liittyviin toimenpiteisiin voi sisältyä esimerkiksi osaavan henkilökunnan pysyvyyteen, asiakassuhteisiin, kustannuksiin ja mahdollisten transaktioiden toimeenpanoon liittyviä riskejä. Konserniyhtiö Lassila & Tikanoja FM AB on kantajana ja vastaajana oikeus- prosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamattomia saatavia. Lassila & Tikanoja FM AB on kesäkuussa 2022 nos- tanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa L&T:n entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suoritusta maksamattomista saatavista. Tilikauden lopussa saatavien määrä yhtiön taseessa oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Kyseinen L&T:n entinen asiakasyritys on kiistänyt Lassila & Tikanoja FM AB:n vaatimukset ja maksuvel- vollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144 Riskit ja riskienhallinta miljoonaa Ruotsin kruunua Lassila & Tikanoja FM AB:lta. Riita-asian käsittely on kesken. Lassila & Tikanoja pitää vastakannetta perusteettomana eikä ole kir- jannut siihen liittyen varauksia. 6 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit Strategiset riskit Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta Markkinat • L&T:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, muutokset kilpailijakentässä ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. • Markkinoilla ja markkinaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten kierrätysraaka-aineiden markkinamuutokset voivat vai- kuttaa liiketoimintoihin ja liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti. • Geopoliittiset konﬂiktit voivat aiheuttaa epävarmuutta, mikä vaikuttaa yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja teollisuu- den tuotantokapasiteettiin ja sitä kautta L&T:n palvelujen kysyntään laskevasti. • Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden, sähkön tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voivat nostaa tuotannon kustan- nuksia. • Skenaarioiden luominen ja säännöllinen päivittäminen, strategian säännöllinen tarkastelu sekä syventäminen ja päivittämi- nen, toimialan muutosten huomioiminen ja uudistumisen tarpeen tunnistaminen osana jatkuvaa strategiaprosessia. • Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. • L&T on riippumaton yksittäisistä suurista asiakkaista ja palvelutarjooma on monipuolinen. • Uusien palvelutuotteiden kehittäminen. Regulaatio • L&T:n toimintamaiden poliittinen ympäristö vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja muutokset regulaatiossa, kuten jätehuollon asumisen tiettyjen jakeiden kunnallistaminen, voivat vaikuttaa liiketoimintoihin negatiivisesti. • Lainsäädännön kehittymisen aktiivinen seuraaminen, oikea-aikainen ennakointi tuleviin muutoksiin ja vuoropuhelu viran- omaisten ja lainsäätäjien kanssa. Teknologia • L&T:n tarjooman kilpailukyky vaikuttaa konsernin tulevaan kasvuun. Arviointivirheet palvelutuotannon ja kaluston teknolo- giavalinnoissa voivat heikentää yhtiön kannattavuutta. • L&T:n liiketoimintaan ja kalustoon liittyvän toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. • Kalustonhankintojen ajallinen hajauttaminen. Henkilöstö • Työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet voivat vaikeuttaa palvelutuotantoa. • Henkilöstötyytyväisyyden heikentyminen voi vaikuttaa L&T:n kilpailuetuun, joka rakentuu pitkälti osaavan ja motivoituneen henkilöstön työllä. • Henkilöstön sairastavuuden tason pysyvä kasvu sekä työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voi- vat vaikuttaa L&T:n kilpailukykyyn ja kannattavuuteen negatiivisesti. • Työntekijäkokemuksen parantaminen kehittämällä perehdytystä ja esihenkilötyötä sekä edistämällä henkilöstön urakier- toja ja etenemismahdollisuuksia. • Yhteistyö kaupunkien työvoimapalvelujen, valtion toimijoiden sekä eri oppilaitosten kanssa työvoimansaannin varmistami- seksi. • Työperäisen maahanmuuton sekä erityisryhmien työllistämisen edistäminen. • Säännöllisesti tehtävät työtehtävä- ja kohdekohtaiset riskiarvioinnit sekä työpaikkaselvitykset ja henkilöstön työkyvyn ja jaksamisen tuki työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. • L&T:n oma sairauskassa, joka tukee L&T:n työkyvynhallintaa ja täydentää työterveyshuoltoa. • Sopiva työ -malli, jossa tavoitteena on kuntouttaa ja työllistää työkyvyttömyyseläkeriskin piirissä olevia henkilöitä. Strategiset kehitys- hankkeet • L&T:n eri toimialoilla on käynnissä strategisia kehityshankkeita, joilla parannetaan toiminnan tehokkuutta ja toimintamal- leja sekä osassa hankkeita uusitaan keskeisiä tietoteknisiä järjestelmiä. Hankkeiden suunniteltua hitaampi eteneminen tai muut haasteet voivat heikentää L&T:n kilpailukykyä. • Kasvuun tähtäävät strategiset kehityshankkeet voivat viivästyessään vaikuttaa liiketoiminnan uudistumiseen, mikä voi hidastaa L&T:n tulevaa kasvua. • Strategisten hankkeiden toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Vaih- toehtoisia etenemispolkuja kartoitetaan osana hankkeita. • L&T arvioi jatkuvasti strategisten kehityshankkeiden toteutukseen vaadittavia kyvykkyyksiä ja kehittää ja hankkii niitä tarvit- taessa ulkoisilta toimittajilta. 7 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Operatiiviset riskit Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta ICT-järjestel- mät, tietoturva ja tietosuoja • Tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvät häiriöt, viivästykset ja toiminnalliset haasteet voivat vaikut- taa L&T:n toimintaan ja asiakaspalveluun. • Liiketoimintakriittisten järjestelmien uusimiset voivat aiheuttaa häiriöitä palvelutuotannossa. • Kyberrikollisuus voi aiheuttaa riskejä yhtiön tietoturvallisuudelle ja jatkuvuudelle. • Järjestelmäympäristön kehittäminen ja ICT-ympäristön käyttövarmuuden turvaaminen mm. kartoittamalla toiminnalle kriit- tiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja L&T:n välillä. • Uusien järjestelmien ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottojen perusteellinen suunnittelu. • Tietoturvaohjeet ja henkilöstön kouluttaminen. Vahinkoriskit • Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Tulipaloriskin merkittävyyttä pienentää se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuu- delle. • Jatkuvuussuunnittelu, ensisammutusvalmiuden kehittäminen ja henkilökunnan kouluttaminen palo- ja vaaratilanteiden varalta. • Jatkuva, kaikki toimintamaat ja tytäryhtiöt kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, kes- keytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot. Hankintariskit • Polttoaine-, sähkö- ja muiden hankintakustannusten nousu voi heikentää L&T:n kannattavuutta. • Hankintaketjun hallinta ja käyttövoimien hajauttaminen sekä hinnoittelun ja tehokkuuden parantaminen. Yritysostot • Yritysostojen onnistuminen voi vaikuttaa konsernin kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa epäonnistutaan, konsernin kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja konsernin riskiproﬁili voi muuttua. • Kauppasopimukset, ostokohteiden liiketoiminnan strateginen ja taloudellinen analyysi, kattavat due diligence -tutkimukset ostokohteista. • Tehokkaasti läpiviedyt yhdistymisohjelmat. Rahoitusriskit • Korkotason mahdollinen nousu voi lisätä yhtiön korkokustannuksia. • Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 4.2. Vastuullisuusriskit Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta Ympäristö- riskit • Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sade- ja lumimäärä, voivat aiheuttaa kustannusten nousua palvelutuotannon vaikeutuessa. • Ympäristövastuullisuutta koskevan säädännön muutokset, kuten muutokset liikenteen hiilineutraalisuustavoitteissa tai kiertotalouden edistämisessä, tai muutokset säädännön tulkinnassa voivat kasvattaa tuotantokustannuksia tai heikentää asiakaskysyntää. • L&T:n liiketoimintaan kuuluu tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia konsernin omissa laitoksissa. Vaarallisten jätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitalli- sia aineita pääsee ympäristöön. Tällaisten vahinkojen seurauksena L&T:lle voi syntyä korvausvaateita. • L&T:n omat ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet ovat linjassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa. L&T hallitsee siirtymäriskejä arvioimalla markkinamuutoksia sekä reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Lisäksi vaikutamme proaktiivisesti lainsäädäntötyöhön niiden valmisteluvaiheessa esi- merkiksi alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen kautta. • Laitosten järjestelmälliset ympäristökartoitukset, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmat, auditoinnit ja henkilöstön pitkä- jänteinen kouluttaminen. • Vakuuttaminen. Sosiaaliset riskit • Turvallisuus on keskiössä L&T:llä työskentelyssä. Tapaturmat ovat mahdollisia perusteellisista työturvallisuuteen liittyvistä prosesseista ja koulutuksesta huolimatta. • Mahdolliset puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa omassa toiminnassa, kuten epäasialliset työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta voivat johtaa oikeuskäsittelyyn ja korvausvelvollisuuteen sekä synnyttää mai- neriskin. • Kattava koulutus, viestintä, turvallisuuden johtamiseen liittyvät ohjeet ja periaatteet sekä säännölliset turvallisuuskartoituk- set ja ennakoiva turvallisuustyö. • Esihenkilöiden monimuotoisuus- ja muut koulutukset sekä häirinnän ja syrjinnän estämisen ohjeistus ja prosessi. • Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen. Riskien huolellinen arviointi ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen riskiperusteisesti. Eettinen liiketoiminta • Mahdolliset puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa toimitusketjussa, kuten epäasialliset työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta voivat aiheuttaa maineriskin. • Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen. • Ilmoituskanava, joka löytyy intranetista ja verkkosivuilta. • L&T toimii pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa paikallisten kumppaneiden kanssa ja riski ihmisoikeuksien loukkaamiseen on näissä maissa matala. 8 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti ESRS 2 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 EU taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40 E1 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46 E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . . . . . . .56 E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59 S1 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .63 S2 Arvoketjun työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 10 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Lassila & Tikanoja Oyj (jatkossa L&T) on monipalveluyritys, joka käsittää Ympä- ristöpalveluiden, Teollisuuspalveluiden ja Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnat Suomessa sekä Teollisuuspalveluiden ja Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnat Ruotsissa. Yhtiön kestävyysraportti on laadittu komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772 (jatkossa kestävyysraportointistandardi) ja Euroopan parla- mentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä kestävyysrapor- tointistandardien mukaisesti (CSRD), jonka kestävyysraportointia koskevat säännökset on implementoitu Suomen kirjanpitolain (1336/1997) 7 lukuun. Tämä kestävyysraportti kattaa kaikki L&T:n konserniyritykset, jotka on esitetty tili- kauden 1.1.–31.12.2024 konsernitilinpäätöksessä, s. 119, ellei raportoitavien tie- tojen yhteydessä ole toisin mainittu. Kestävyysraportin tiedot raportoidaan konsernitasolla (jatkossa L&T tai yhtiö) sisältäen emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytäryhtiöt. Omaa työ- voimaa koskevat tiedot on jaettu myös maakohtaisiin tietoihin. L&T ei raportoi tietoja yhtiöittäin. Arvoketjua koskevat tiedot L&T raportoi tiettyjä olosuhteita koskevien tietojen mukaisesti. Liikesalaisuuksiin ja immateriaalioikeuksiin liit- tyvät tiedot eivät ole vaikuttaneet L&T:n kannalta olennaisten tietojen raportoin- tiin. BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat L&T:n teke- mään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin eli kaksoisolennaisuusanalyy- siin, joka valmistui vuonna 2024. Kaksoisolennaisuusanalyysissä on sovellettu ESRS 1:n jaksossa 6.4 esitettyjä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määri- telmiä. Mittareiden osalta L&T noudattaa tilinpäätöksen raportointikautta. Lisä- tietoja kaksoisolennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista on kerrottu kohdassa ESRS 2 IRO-1, s. 26-29. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä näihin liittyvät yhtiön toimintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit koskevat pääsääntöisesti L&T:n omaa toimintaa lukuun ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, jotka koskevat arvoketjua: ESRS E1 Ilmastonmuutos • L&T raportoi scope 3 -päästöt GHG-protokollan mukaisesti (upstream ja downstream). • Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n asiakkaille tuottamien palveluiden kautta synty- neitä vältettyjä päästöjä. • L&T on asettanut erillisen arvoketjua koskevan ilmastotavoitteen. Luettelo kestävyysraportin sisältävistä viittauksista ESRS Tiedonantovelvoite Asiakokonaisuus Kestävyysraportin sivunumero ESRS 2 Yleiset tiedot GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Ihmisoikeusriskien arviointiprosessi Hankinnan toimintaperiaatteet ja käytänteet 15 ESRS 2 Yleiset tiedot SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategiaan ja liiketoimintamallien kanssa Kuvaukset toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista 19 ESRS 2 Yleiset tiedot IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet Olennaiset tiedonantovelvoitteet sivunumeroineen on listattu tiedonantoindeksoinnissa 30 ESRS E1 Ilmastonmuutos ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovelvoite – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään Ilmastoon liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioista 14 ESRS E1 Ilmastonmuutos ESRS 2 IRO-1 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallien kanssa Ilmastonmuutoksen hillintää koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 26 ESRS S1 Oma työvoima ESRS 2 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoimintamallin kannalta Vuokratyövoiman käyttö Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 19 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen G1-2 – Suhteet toimittajiin Kohta raportoitu kokonaisuudessa S2 Arvoketjun työntekijät 79 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut • Mittarit koskien pilaantuneiden maiden kunnostusta ja niitytyshankkeita liittyvät asiakkaille tehtyihin palveluihin. ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous • L&T:n kierrätysastetavoite koskee asiakkailta kerättyjä materiaaleja. ESRS S2 Arvoketjun työntekijät • Tiedot koskevat L&T:n suoria toimittajia ja näiden työntekijöitä. Raportoituihin scope 3 -päästötietoihin liittyy epävarmuuksia, sillä niissä käy- tetty taustatieto perustuu pääosin euromääräisiin ostotietoihin ja päästökate- gorioiden mukaisiin päästökertoimiin. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteissa on ilmoitettu toimitusketjun päästölaskennassa hyödynnetyt toimittajan tai kol- mannen osapuolen toimittamat taustatiedot sekä laskennassa tehdyt oletukset. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-6, s. 50. Kutakin aihetta koskevat laskentaperiaatteet ja niissä käytetyt taustatiedot esitetään kunkin aiheen yhteydessä. Eurooppalaisiin kestävyysstandardeihin liittyvä tiedonantoindeksointi (ESRS = European Sustainability Reporting Stan- ESRS 2 Yleiset tiedot VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 11 dard) raportoidaan kohdassa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35. L&T ei ole kestävyysrapor- toinnin varmennuksen lisäksi muuten sertifioinut tai hankkinut kestävyysrapor- tissa esitetyille mittareille kolmannen osapuolen varmennusta. L&T:n kestävyysraportissa on esitetty vertailutiedot ainoastaan kasvihuone- kaasupäästötietojen osalta. Nämä vertailuvuosien arvot eivät kuitenkaan ole olleet osana muuta kestävyysraportin tietojen varmennusta. Muiden vertailu- tietojen osalta L&T hyödyntää ESRS 1 kohdassa 7.1 esitettyä vertailuarvoja kos- kevaa siirtymäsäännöstä kestävyysraportin ensimmäisenä laatimisvuonna. Siirtymäsäännöksissä on sovellettu ESRS 1 -standardin lisäyksessä C esi- tettyä luetteloa ja ne on lueteltu tiedonantoindeksoinnissa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35. L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä myös ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa SBM-3 tiedonantovaatimusten osalta. Lisäksi L&T hyödyntää ESRS 1 kohdassa 10.2 esitetyä arvoketjua käsittelevää siirtymäsään- nöstä seuraavissa kokonaisuuksissa: • E1 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaikissa scope 3 -luokissa • E1 Päästötiedot scope 3 -luokassa 2 (tuotantohyödykkeet) • E4 Arvoketjua koskevan tieto • S2 Arvoketjun työntekijöiden kuuleminen Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain. Raportointikausi on sama kuin taloudel- lisessa raportoinnissa eli 1.1.2024–31.12.2024. GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallitus ja hallituksen valiokunnat L&T:n hallitus on ylin kestävyydestä vastaava elin. Hallituksen tehtävänä on huo- lehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön strategian, suurten liiketoimintapäätösten ja riskienhallintaprosessin valvonta sekä keskeisten liiketoiminnan harjoitta- mista koskevien politiikkojen ja periaatteiden hyväksyntä. Hallitus hyväksyy muun muassa yhtiön strategiset kestävyystavoitteet ja -mittarit, keskeiset yhtiön toimintaa ohjaavat politiikat sekä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Strategisten tavoitteiden kehittyminen esitellään hallitukselle neljä kertaa vuodessa osavuosikatsauksen yhteydessä. Lisäksi hallitus käsittelee vuosittain yhtiön riskienhallinnan tulokset, jotka käsittävät myös yhtiön ilmasto- riskit. Vuoden 2024 aikana hallitukselle järjestettiin kolme erillistä CSRD:tä koskevaa iltakoulua, joiden kautta hallituksen jäsenet saivat tietoa yhtiön kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä yhtiön kehityskohteista ja tavoitteiden edistymisestä. Yhtiöllä ei ole käytössä erillistä kontrollimenettelyä kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallintaan vaan se arvioi niitä osana strategisten riskien hallinta- prosessia. Muun muassa yhtiön ilmastoriskit arvioidaan L&T:n riskienhallinta- prosessin mukaisesti. L&T kehittää kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kontrollimenettelyä vuoden 2025 aikana. Yhtiön hallituksella on kaksi valiokuntaa; tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu neljä ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan kolme hallituksen jäsentä. Valiokuntien jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus vahvistaa vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallituksen puolesta kaksoisolennaisuusanalyysin, joka käsitellään tämän jälkeen tarkastusvaliokun- nassa ja hyväksytään hallituksessa. Kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja hyväksytään hallituksessa vuosittain. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valio- kunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta Yritysvastuuohjelman uudet painopistealueet sekä tulevat kehityskohteet käsi- tellään säännöllisesti hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Valiokunnassa valmistellaan L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajan esityksestä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, jotka perustuvat yhtiön vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Henkilöstö- ja vastuul- lisuusvaliokunta seuraa ja arvioi myös L&T:n toimintaympäristön ja regulaation sekä sidosryhmätuen kehittymistä. Vuonna 2024 henkilöstö- ja vastuullisuusva- liokunta kokoontui neljä kertaa. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunnan työjärjestykseen kuuluu seurata ja arvioida vastuulli- suuden kehittymistä yhtiössä, yhtiön ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia sekä avustaa hallitusta kestävyysraportoinnin valmistelussa ja valvonnassa. Valiokunta seuraa ja arvioi vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta on seurannut kestävyysraportointiin valmistautumisen etenemistä osana hallituksen toimintakertomuksen työstöprosessia. Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta on käsitellyt kolme kertaa kestävyysteemoja. Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa ja sen valiokunnissa. Vuonna 2024 hallitus koostui 7 jäsenestä, joista 71 % oli miehiä ja 29 % naisia, iältään 49–69-vuotiaita. Hallituksen jäsenistä kukaan (0 %) ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki (100 %) halli- tuksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat perehtyneitä kiertotalousalaan. Heillä on laaja kokemus eri liiketoiminta-alueista sekä ymmärrys eri markkina-alueista ja niiden erityispiirteistä aikaisemman kokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenten kokemus ja osaaminen tukevat palveluliiketoiminnan strategista kehittämistä. Hallitus on arvioinut omaa toimintaansa ja osaamistaan yhtiön kannalta kes- keisimmillä osa-alueilla. Hallituksen jäsenet ovat arvioineet, miten hyvin heidän osaamisensa vastaa yrityksen liiketoimintaa, toimialaa, palveluita, maantieteel- listä laajuutta ja kestävyyden kannalta olennaisia osa-alueita. Kestävyyden kan- nalta keskeiset hallituksen osaamisalueet ovat • ympäristövastuu (ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E4 Biologinen monimuotoi- suus ja ekosysteemit, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous), • henkilöstöjohtaminen (ESRS S1 Oma työvoima), • hyvä hallintotapa (ESRS 2 Yleiset tiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoitta- minen), • toimitusketjun hallinta (ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, ESRS G1 Liiketoi- minnan harjoittaminen), • kansainvälinen markkinatuntemus (Suomen ja Ruotsin markkinat) ja • toimialatuntemus (ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma työvoima). Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä Toimitusjohtaja vastaa L&T:n toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja mää- räysten mukaisesti sekä yhtiön strategiaprosessista. Toimitusjohtaja raportoi L&T:n hallitukselle. Toimitusjohtajaa avustavat konsernin johtoryhmän jäsenet, jotka vastaavat kukin oman vastuualueensa osalta vastuullisuuden kehittämi- sestä ja tunnistettujen kehitysteemojen johtamisesta ja toimeenpanosta. Näitä ovat muun muassa yhtiön hallitukselle menevät politiikat, vastuullisuusohjelma ja sen strategiset tavoitteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. L&T:n toimitusjohtaja valvoo kestävyystavoitteiden toimeenpanoa sekä raportoi halli- tukselle ja sen valiokunnille niiden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johtoryhmän jäsenet raportoivat L&T:n toimitusjohtajalle. Vuonna 2024 L&T:n johtoryhmän jäsenet osallistuivat hallituksen iltakouluihin, joissa käsiteltiin CSRD-kokonaisuuksia. L&T:n vastuullisuustyötä ohjataan ja kehitetään yhtiön vastuullisuusohjelman kautta. Ohjelma on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä on huomioitu yritysvas- tuun olennaiset näkökohdat ja asetettu niille mitattavat ja seurattavat tavoit- teet. Ohjelman painopistealueet on määritelty L&T:n toiminnan vaikutusten, kes- keisten sidosryhmien odotusten sekä strategisten painotusten pohjalta. Lisäksi ympäristö- ja palvelualan yritykselle ominaiset liiketoiminnan ja toimintaympä- ristön erityispiirteet sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja Global Com- pact -aloitteen tavoitteet on huomioitu vastuullisuusohjelmassa. Konsernin johtoryhmä johtaa ja seuraa vuosineljänneksittäin yritysvastuuoh- jelman toteutumista. Kehittäminen tapahtuu pääosin liiketoimintalähtöisissä työryhmissä, mutta vastuullisuustyön käytännön koordinoinnista ja raportoin- nista vastaa yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva viestintä- ja vastuullisuusorganisaatio. Liiketoiminnat ja muut funktiot VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 12 Nimi Hallituksen jäsen vuodesta Kestävyysosaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Muut samanaikaiset pörssiyhtiöjäsenyydet Jukka Leinonen 2021 • Ympäristövastuu (E1, E4, E5) • Henkilöstöjohtaminen (S1) Puheenjohtaja 1 Sakari Lassila 2011 • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1) • Toimitusketjun hallinta (S2, G1) Puheenjohtaja Teemu Kangas-Kärki 2016 • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1) Jäsen 1 Laura Lares 2014 • Ympäristövastuu (E1, E4, E5) • Henkilöstöjohtaminen (S1) • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1) • Toimialatuntemus (E5, S1) Jäsen Juuso Maijala 2024 • Henkilöstöjohtaminen (S1) • Toimitusketjun hallinta (ESRS S2, G1) Jäsen Anni Ronkainen 2023 • Henkilöstöjohtaminen (S1) • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1) Jäsen 4 Pasi Tolppanen 2020 • Kansainvälinen markkinatuntemus (Suomi ja Ruotsi) • Toimialatuntemus (E5, S1) Jäsen Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 31.12.2024 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista. Hallituksen monimuotoisuus ja kestävyysosaaminen Hallitusjäsenyys vuosina 1-2 vuotta, 2 3-5 vuotta, 2 6-9 vuotta, 1 > 10 vuotta, 2 Sukupuolijakauma Miehiä, 5 Naisia, 2 Ympäristövastuu Henkilöstöjohtaminen Hyvä hallintotapa KV-markkinatuntemus Toimialatuntemus Toimitusketjun hallinta 0 1 2 3 4 Pääasiallinen kestävyysosaaminen itsearvioinnin pohjalta (henkilömäärä) 13 % 29 % 29 % 71 % 29 %29 % VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 1313 Kokonaisuus Politiikka Vastuu Ylin hyväksymistaho Henkilöstölle suunnattu koulutus Hallintotapa Eettiset periaatteet henkilöstölle Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus Verkkokoulutus Hallintotapa Politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus Hallintotapa Tietoturvapolitiikka Tietohallintojohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus Hallintotapa Tietosuojapolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus Osa tietoturvapolitiikan verkkokoulutusta Hallintotapa Veropolitiikka Talousjohtaja Hallitus Osa erikseen tunnistettujen asiantuntijoiden perehdytystä Hallintotapa Toimittajan lahjoja ja vieraan- varaisuutta koskeva ohje Yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa erikseen tunnistettujen asiantuntijoiden perehdytystä Yhteiskunta Henkilöstöpolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa perehdytystä Yhteiskunta Työturvallisuuspolitiikka Työturvallisuudesta vastaava johtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus Yhteiskunta Ihmisoikeuspolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus Osa eettisten periaatteiden verkkokoulutusta Yhteiskunta Eettiset periaatteet toimittajille Hankintajohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa sopimusvaatimuksia Ympäristö Ympäristöpolitiikka Yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Ei erityistä koulutusta, jalkautus tavoitteiden, mittareiden ja seurannan kautta vastaavat toimintansa vastuullisuudesta ja määräystenmukaisuudesta yhtiön johtamisjärjestelmän mukaisesti. L&T:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. L&T:n konsernin johtoryh- mässä 31.12.2024 oli 8 jäsentä, joista 13 % on naisia ja 87 % miehiä. Compliance-työryhmä Politiikat ja periaatteet valmistellaan L&T:n henkilöstö- ja lakiasianjohtajan alai- suudessa toimivassa compliance-työryhmässä, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät kaikki politiikat ja periaatteet, jonka jälkeen osa niistä hyväksytään vielä hallituksessa. Compliance-työryhmässä katselmoidaan myös kestävyysraportointiin liit- tyvää vaatimuksenmukaisuutta, kehitetään yhtiön lainsäädäntöön liittyvää seurantaa sekä seurataan yhtiön ilmoituskanaviin tulevia poikkeamia. Complian- ce-työryhmään kuuluivat henkilöstö- ja lakiasianjohtaja sekä Compliance Officer vakituisina jäseninä sekä työturvallisuus- ja riskienhallintajohtaja, Head of Sus- tainability ja viestintäjohtaja. Compliance-työryhmä valmistelee johtoryhmään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastusvaliokuntaan vähintään kerran vuodessa erillisen compliance-katsauksen. L&T:n compliance-työryhmä varmistaa, että yhtiön toimintaperiaatteet ovat ajan tasalla. Suurin osa yhtiön kestävyyteen liittyvistä politiikoista on julkisia ja ne löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Lisäksi L&T:llä on toimintaa ohjaavia sisäisiä suunnitelmia, kuten liiketoimintakohtaiset monimuotoisuussuunnitelmat ja poli- tiikkoja täydentäviä ohjeita, jotka löytyvät yhtiön sisäisistä viestintäkanavista. Politiikat päivitetään kahden vuoden välein yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja niille on määritelty vastuutahot ja hyväksyjät. Hallintotapaan liittyvät eettiset periaatteet henkilöstölle, politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi, tietosuo- japolitiikka, tietoturvapolitiikka, hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje sekä niiden tavoitteet ja mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS G1-1, s. 77–79. Työturvallisuuspolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 63–64. Eettiset periaatteet toimitta- jille on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-1, s. 74–75. Ympäristöpolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-2, s. 47. L&T edellyttää työtehtäväkohtaisesti henkilöstöltä myös politiikkojen ja peri- aatteiden verkkokoulutusten suorittamista, ja niiden etenemistä seurataan compliance-työtyhmässä ja johtoryhmässä. Osaamisen kehittämisestä vastaa lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja yhdessä HR-organisaation kanssa. HR-organi- saatio laatii myös yhtiökohtaiset henkilöstön kehittämissuunnitelmat. Kestä- vyysraportin kannalta keskeiset yhtiön politiikat ja periaatteet on listattu vie- ressä. Kaikki listatut politiikat ja periaatteet poislukien tietoturvapolitiikka ovat julkisesti saatavilla L&T:n verkkosivuilla. Keskeiset politiikat, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 14 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyysseikat huomioidaan yrityksen strategiassa, suurten liiketoiminta- päätösten yhteydessä ja riskienhallintaprosesseissa siltä osin, kun ne ovat kokonaisuuden osalta olennaisia. Tämä sisältää myös olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin. Lisäksi hallitus seuraa osana riskienhal- lintaprosessia, että L&T:llä on riittävät valmiudet tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä tehokkaasti. Hallitus hyväksyy vuosittain L&T:n kaksoisolennaisuusana- lyysin tulokset, joissa käsitellään L&T:n olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mah- dollisuuksia. L&T:llä keskeisimmät vastuullisuustavoitteet raportoidaan halli- tukselle neljä kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne ovat osa strategisia tavoitteita. Hallitus arvioi osavuosikatsausten yhteydessä tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden ja mittareiden saavuttamiseksi. Kestävyysriskien hallintaprosessi on osa yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia. Yrityskauppoihin liittyvä due diligence -prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15. L&T:n strategia perustuu ajatukseen kiertotalouden toiminnanjohtajuudesta. Yhtiön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa- ka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Raportointikauden aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa ja ilta- kouluissa käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonai- suudet: • Kestävyysraportin sisältö ja vastuut sekä kestävyysraportointiin valmistau- tuminen kolmessa iltakoulussa • Politiikkojen päivityksien katselmointi ja uusien politiikkojen hyväksyntä (ihmisoikeuspolitiikka ja veropolitiikka) • Ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman hyväksyntä • Kaksoisolennaisuusanalyysiarvion tulosten hyväksyntä • Kestävyysraportointivalmiuden kehittymisen seuranta kolmessa tarkastus- valiokunnan kokouksessa • Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta • Vastuullisuusohjelman keskeisten tavoitteiden kehittyminen. Raportointikauden aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet: • Ympäristö-, laatu-, henkilöstö- ja työturvallisuuspolitiikat • Politiikka korruption ja lahjonnan ehkäisystä • Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje • Konsernin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma • Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset • Ihmisoikeusriskien tunnistaminen ja arviointi • Vastuullisuusohjelman edistyminen • Kestävyyttä koskeva regulaatio. GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään L&T:n henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus on hyväksynyt palkitsemispolitiikan, joka esiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle 21.3.2024. Palkitsemispolitiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli hallituksen ja toimitus- johtajan palkitsemisperiaatteet. L&T on tilikaudella 2024 noudattanut yhtiöko- koukselle esiteltyä palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu eikä palkkioita ole peritty takaisin. Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on myötävaikuttaa omis- taja-arvon suotuisaan kehitykseen, edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön stra- tegian toteutumista. Ulkopuolinen, riippumaton konsultti tekee vuosittain halli- tuksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaiskompensaatioanalyysin, joka käydään läpi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Varsinainen yhtiökokous päätti 21.3.2024 osakkeenomistajien nimitystoi- mikunnan ehdotuksen mukaisesti L&T:n hallituksen jäsenten palkkiot ja niiden perusteet vuodelle 2024. Hallituksen jäsenten palkitseminen ei sisältänyt kestä- vyysseikkoihin liittyviä palkkion osuuksia. Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Toimitusjohtajan tilikauden 2024 ansaintajakson kannustinpalkkio perustui konsernin tulokseen ja hallituksen määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin seu- raavasti: konsernin liikevoitto 70 prosentin painotuksella, käyttöpääoman paran- taminen 20 prosentin painotuksella ja henkilöstön suositteluindeksi (eNPS) 10 prosentin painotuksella. Tilikauden 2024 ansaintajaksolla ansaintakriteerit toteutuivat siten, että kannustinpalkkio toteutui 35,1 prosenttisesti enimmäis- määrästä. Tilikauden 2024 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksetaan 2025 tilikaudella 92 565 euroa. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toimiva osakepalkkiojärjestelmä muodostavat toimitus- johtajan palkitsemisen muuttuvan osan. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu osakepohjainen kannustinoh- jelma, joka kattaa tilikaudet 2023–2027. L&T:n päästövähennystavoitteet (scope 1 ja 2) ovat osa yhtiön strategisia tavoitteita, ja ne on huomioitu johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti kolme kalenterivuotta. L&T:n hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan esityksestä. Hallitus seuraa ja arvioi suoriutumista vuosittain. Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat tilikaudet 2023 ja 2024 sekä kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa tilikaudet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027: • Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2023. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 pro- sentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoar- volla. Tilikauden 2023 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitseminen toteutui 51,3 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2023 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2024 tilikaudella 145 727 euroa pitkän aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 16 108 kpl L&T:n luovu- tettavaa osaketta ja sisältäen rahaosuuden) laskettuna 23.2.2024 keski- kurssiin. • Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2024. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 pro- sentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoar- volla. Tilikauden 2024 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitseminen toteutui 23,51 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2024 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2025 tilikaudella 60 827,68 euroa pitkän aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 7 382 kpl L&T:n luovutettavaa osaketta ja sisältäen rahaosuuden) laskettuna 25.2.2025 kes- kikurssiin. • Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023– 2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tika- noja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pie- nentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2026. • Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024–2026. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Hel- singin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027. • Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025– 2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tika- noja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentä minen 20 prosentin painoarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025– 2027 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2028. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 15 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista L&T noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan. Kestävyysteemoihin liittyvät tiedot on huomioitu osana yhtiön yrityskauppoja, hankintoja ja ihmisoi- keusriskiarviota koskevissa prosesseissa. Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä Yrityskauppojen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan muun muassa ostet- tavan yrityksen henkilöstöön liittyvät käytänteet, kuten työsopimukset, työ- turvallisuusjohtaminen sekä työterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Riippuen toiminnan laadusta prosessin aikana selvitetään myös ympäristölupiin liittyvät vaatimuksenmukaisuus sekä tuotannon nykytila, jolla voisi olla vaikutuksia esimerkiksi L&T:n ilmastotavoitteiden kanssa. Selvitykseen kuuluu aina talou- dellinen ja oikeudellinen läpikäynti. L&T:n yrityskauppoja koskeva huolellisuus- velvoite tehdään liiketoimintajohdossa yhteistyössä yhtiön lakiosaston kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolisia yritysjärjestelyjen ammattilaisia avus- tamaan kohteen läpikäynnissä. Tehdyt selvitykset ovat toimitusjohtajan, johto- ryhmän ja hallituksen käytettävissä investointipäätöstä tehtäessä. Due diligence -prosessi hankinnoissa Toimittajien due diligence otetaan huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. L&T:n vaatimustenmukaisuutta koskevat odotukset määritellään toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa L&T:n hankintasopimuksen liitteitä. Vaa- timustenmukaisuus todennetaan yhteistyön aikana itsearviointikyselyillä, audi- toinneilla ja tilaajavastuulain mukaisella seurannalla. Lisäksi sopimusneuvotte- luiden yhteydessä tarkistetaan toimittajan taloudelliset ja oikeudelliset tiedot. L&T käyttää monia pitkäaikaisia toimittajia, mikä edistää ketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa erilaisten toimintamallien pitkäjänteisen kehittämisen. Toimittaja- yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaa konsernin hankintajohtaja. Toiminta- periaatteet, toimet ja tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2, s. 74–76. Due diligence -prosessi ihmisoikeusriskiarviossa L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaat- teita. Yhtiö on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita. Ihmisoikeudet on huomioitu myös L&T:n julkisissa poli- tiikoissa ja suunnitelmissa, kuten henkilöstöä ja toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa, ihmisoikeuspolitiikassa, työturvallisuuspolitiikassa ja sisäisessä monimuotoisuussuunnitelmassa. L&T:n ihmisoikeusperiaatteet on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä. L&T toteutti vuonna 2024 koko yhtiötä koskevan ihmisoikeusriskiarvion, joka käsittää oman toiminnan lisäksi L&T:n toimitusketjun vaikutukset. Arvio perustuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityk- sille. Ihmisoikeusriskien arvioprosessi vastaa OECD:n toimintaohjeissa kuvattua due diligence -prosessin keskeisiä osatekijöitä. Ihmisoikeusriskiarviossa L&T tunnisti ja arvioi sen todelliset ja mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset sekä erityisen haavoittuvat ryhmät, joihin sen toimin- nalla on suora tai epäsuora vaikutus. Arviossa huomioitiin tunnistettujen mah- dollisten ihmisoikeusriskien vakavuus ja todennäköisyys ja tarkasteltiin mahdol- listen vaikutusten laajuutta, vakavuutta ja korjattavuutta. Lisäksi arviossa on huomioitu yhtiön olemassa olevat toimenpiteet haitallisten vaikutusten torjumiseksi. Myös toimialakohtaiset erityispiirteet ja niiden tun- nistetut riskit on huomioitu lopullisessa arviossa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suo- messa julkisesti raportoidut väärinkäytökset koskien siivousalan ulkomaalaisen työvoiman käyttöä. L&T:n keskeisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen perustuu muun muassa erilaisten organisaatioiden ja viranomaisten raportteihin ja tutkimuksiin, maakohtaisiin riskiarvioihin sekä toimittaja-auditoinneista ja itsearviointikyselyistä saatuihin tietoihin. Arvioinnin tuloksista on käyty vuoropu- helua myös henkilöstön edustajien kanssa. L&T:n suorat ihmisoikeusvaikutukset liittyvät muun muassa työntekijöiden ja urakoitsijoiden työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Muita mahdollisia suoria vaikutuksia voivat olla muun muassa henkilöstön syrjimättömyys erityisesti toimialoilla, joissa työskentelee työntekijöitä useista maista ja erilaisista kulttuu- reista. Työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja syrjinnän ehkäisemiseksi L&T:llä on näihin liittyvät kattavat politiikat ja toimet, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1, s. 63–73. L&T:n toiminnalla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia toimitusketjussa työs- kenteleviin henkilöihin. Mahdolliset epäsuorat ihmisoikeusvaikutukset liittyvät työkäytänteisiin ja työturvallisuuteen. Lapsi- ja pakkotyön kaikki muodot ovat ehdottomasti kiellettyjä ja toimittajien eettisten periaatteiden vastaisia. Tar- kempi kuvaus L&T:n käytänteistä on esitetty kohdassa ESRS S2, s. 74–76. L&T ei ole tunnistanut riskejä lapsi- tai pakkotyön käytöstä omassa toiminnassaan. L&T:n toimitusjohtaja ja johtoryhmä päättävät kestävyystyön painopisteistä ja lähestymistavasta, mukaan lukien ihmisoikeudet, sekä näitä koskevat tavoit- teet osana yhtiön vastuullisuusohjelmaa. Lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät yhdessä hallituksen kanssa L&T:n politiikat. Politiikkojen resurssointi ja jalkautus on jokaisen toimialan vastuulla. L&T:n vastuullisuusorganisaatio vastaa ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista tiiviissä yhteistyössä yhtiön henki- löstöhallinnon ja hankinnan kanssa. Ihmisoikeuskysymykset on huomioitu myös henkilöstön koulutuksissa, kuten eettisiä periaatteita koskevassa verkkokoulu- tuksessa ja työturvallisuuskoulutuksissa. L&T:llä on käytössä anonyymi ilmoituskanava, johon kaikki arvoketjun työnte- kijät ja toimijat voivat jättää ilmoituksia epäillyistä työolosuhteisiin tai ihmisoi- keusloukkauksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanava on kuvattu L&T:n julkisilla verkkosivuilla, intranetissä ja henkilöstön ja toimittajien eettisisissä periaatteissa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavakäytänteistä ja ilmoituksista on esitetty kohdassa G1-1 s. 77–79. GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportin osalta Kestävyysraportointia koskevassa riskienhallinnassa huomioidaan kestävyysra- portointiin liittyvät prosessit, käytetty data ja sen laatu sekä tarvittavat sisäiset ja ulkoiset järjestelmät ja resurssit. Riskienhallintamallin tavoitteena on var- mistaa keskeisten kestävyysraporttiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta. Riskejä seurataan kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa, jotta niiden tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat ennakoivasti ja mahdollisiin puutteisiin pystytään reagoimaan ajoissa. Riskienarvioinnista vastaa L&T:n compliance-ryhmä yhdessä L&T:n talousjoh- tajan kanssa. Sen keskeiset tulokset raportoidaan vuosittain toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle. Tällä varmistetaan, että riskienhallin- taan liittyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisesti toteutettuja ja, että ne tukevat yrityksen kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Käytössä oleva riskienarviointimalli sisältää riskien priorisointimenetelmät, joissa riskejä arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Lopulli- sissa tuloksissa huomioidaan myös yhtiön olemassa olevat toimintaperiaatteet ja käytänteet. Merkittävimmät riskit liittyvät kokonaisuuksiin, jotka ovat joko vai- kutusten tai todennäköisyyden kannalta huomattavia. L&T:n riskienarvioinnin perusteella merkittävin kestävyysraportointiin liittyvä riski koskee CSRD-raportoinnin muutoksia ja niiden ennustettavuutta, esimer- kiksi tietojen koneluettavuuden tai sektorikohtaisten vaatimusten osalta. Nämä tekijät voivat vaikuttaa raportoitavan tiedon sisältöön ja vaatia järjestelmämuu- toksia, jotka yhtiön on huomioitava oikea-aikaisesti. L&T seuraa lainsäädännön kehitystä tarkasti ja käy aktiivista vuoropuhelua tilintarkastajien ja muiden kes- keisten sidosryhmien kanssa. Tietojen täydellisyyteen ja eheyteen voi liittyä riskejä, sillä osa ympäristöindi- kaattoreista kootaan manuaalisesti useista yrityksen tietojärjestelmistä. L&T on tarkentanut ohjeistusta, selkeyttänyt prosessikuvauksia ja kehittänyt sisäistä kontrollia varmistaakseen, että mahdolliset tietovirheet havaitaan riittävän aikai- sessa vaiheessa. L&T toteuttaa sisäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että riskienhallinta- ja valvontajärjestelmät toimivat odotetusti ja että niitä noudatetaan. Sisäisten tar- kastusten yhteydessä voidaan huomioida myös kestävyysraportointiin liittyvää riskienhallintaprosessia. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan sekä toi- mitusjohtajalle ja johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 16 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Liiketoimintamalli ja arvoketju L&T:n liiketoiminta rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua kiertotalouteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin pohjaten luoden lisäarvoa asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Yhtiöllä oli vuonna 2024 neljä toimialaa: • Ympäristöpalveluiden tehtävänä on pitää asiakkaiden materiaalit tehok- kaasti kierrossa mahdollisimman korkealla jalostusasteella kierrätys- tai uusioraaka-aineina. L&T auttaa palveluillaan asiakkaitaan minimoimaan jät- teen syntyä sekä tukee asiakkaita materiaalien lajittelussa ja valmistelussa kierrätykseen. • Teollisuuspalvelut kehittää keinoja teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen kiertotalouden mukaisesti sekä ennallistaa maa-alueita. Teollisuuspalveluihin kuuluu myös prosessipuhdistus ja viemäri- huolto. Toimialalla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. • Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa parantavat asiakkaiden kiinteis- töjen arvoa ja tavoittelevat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista kier- totalouden tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2025 alusta L&T:llä on kolme toimialaa: Kiertotalousliiketoiminta, joka muodostuu Ympäristöpalvelut ja Teollisuuspalvelut toimialoista, sekä Kiinteistö- palvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi. Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky ovat keskeisiä menestystekijöitä liiketoiminnalle. L&T:llä työskentelee 7 441 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. L&T toimii kiertotalousliiketoiminnoissa jäte- ja sivuvirta-arvoketjussa. Toiminta kattaa jätteiden synnyn, asiakkaan tukemisen lajittelussa ja keräysastioiden valinnassa, kuljetuksen, kierrätyksen sekä uusio- ja hyötykäytön. L&T varmistaa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa tehokkaan jätelogistiikan ja raaka-aineiden kierrätyksen. Kiinteistöliiketoiminnoissa yhtiö pidentää kiinteistöjen elinikää tehokkaalla ja oikea-aikaisella siivouksella ja huollolla sekä tehostaa ja pienentää kiinteistöjen energiankulutusta. L&T:n keskeisiä asiakkaita ovat teollisuuden, rakentamisen, kaupan, julkisen sektorin ja kiinteistöalan toimijat. Kiertotalousliiketoimintojen arvoketjun alkupäässä ovat jätteiden ja sivuvir- tojen synty eri asiakastoimialoilla, kuten raskaassa tuotantoteollisuudessa, rakentamisessa, kaupan alalla, julkisella sektorilla ja muissa kiinteistöissä. L&T vastaa kymmenien tuhansien yritysten ja kotitalouksien jätehuollosta Suo- messa. L&T hallinnoi jätelogistiikkaa ja raaka-aineiden kierrätystä tehokkaasti tehden tiivistä yhteistyötä kumppanien kanssa, jotka tukevat L&T:n toimintaa materiaalien keräyksessä, käsittelyssä ja prosessoinnissa sekä tarjoavat eri- laisia tukipalveluita. L&T tukee myös asiakkaiden syntypaikkalajittelua ja jäteraportointia sekä kiin- teistöjen jatkuvaa ylläpitoa ja energiatehokuutta. Keskeisiä kumppaneita ovat jätteenkäsittely- ja logistiikkayhtiöt sekä palveluita tuottavat alihankkijat. L&T:n käsittelemät kierrätetyt materiaalit myydään teollisille asiakkaille, jotka käyt- tävät niitä raaka-aineena omassa tuotantotoiminnassaan. L&T huolehtii jätteen keräilystä asiakaskohteista ja ohjaa keräämänsä mate- riaalivirrat jätehuollon etusijajärjestyksen mukaiseen käsittelyyn. L&T tarjoaa palveluna asiakkailtaan saamien materiaalien esikäsittelyä ja yhtiöllä on useita, omia kierrätyslaitoksia, joissa asiakkailta kerätystä materiaalista valmistetaan kierrätysraaka-aineita teollisuuden käyttöön. Sellaiset jakeet, joille L&T:llä ei ole omaa käsittelyä, ohjataan kumppaneille, joilla on ympäristölupa ja osaaminen kyseisen jakeen käsittelyyn. Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden pilaantuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toi- mitetaan L&T:n käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maa- massat palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa kohteessa tai loppusijoitetaan. Strategia L&T:n missiona on tehdä kiertotaloudesta totta, ja yhtiö auttaa asiakkaitaan heidän kestävyystavoitteidensa saavuttamisessa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat megatrendejä, joiden hillintä luo L&T:n liike- toiminnalle mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastaminen edellyttävät kiertotaloustekoja yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksilöiltä. Yritykset tarvitsevat vastuullisia kumppaneita kiertotalouteen siirtymisessä sekä raken- nusten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa. Kaupunkien kasvu jatkuu, ja odotukset rakennetulle ympäristölle lisääntyvät ja luovat kysyntää L&T:n palveluille. Kiinteistöille halutaan pitkä elinikä, ja vuo- sien varrella muuttuvat tarpeet ja käyttö on huomioitava ylläpidossa sekä uuden rakentamisessa. Kiertotalouden toiminnanjohtaja -strategia ohjaa L&T:n toimintaa strategia- kaudella 2022–2026. Lokakuussa 2023 L&T:n hallitus hyväksyi päivitetyn stra- tegian, jonka mukaan yhtiön Ympäristöpalvelut- ja Teollisuuspalvelut-toimialat hakevat uutta kasvua panostamalla erityisesti materiaalien kiertotalouteen liit- tyviin liiketoimintaratkaisuihin. Kasvua haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä mahdollisesti täydentävillä yritysostoilla Suomessa ja Ruotsissa. Kiertotalousliiketoiminnan vahva markkina-asema, laaja asiakaskunta ja mer- kittävät materiaalivolyymit tarjoavat hyvän perustan materiaaliliiketoiminnan kasvattamiseen. Materiaalivirroista erityisesti muovit, puujäte ja metallit ovat toimialan jatkotarkastelun keskiössä, mutta myös muihin virtoihin liittyviä mah- dollisuuksia tutkitaan. Teollisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy teollisten virtojen käsittelyn ja arvonkasvattamisen ympärille, teollisuuden tukipalveluihin sekä rakennetun ympäristön ennallistamiseen. Kasvua haetaan myös Ruotsin markki- nassa teollisuuden palveluissa ja materiaaliarvoketjuissa. Strategiset vastuullisuustavoitteet Mittari Tavoite 2024 Henkilöstön suosittelu, eNPS > 50 vuoteen 2026 mennessä 21 Hiilijalanjälki (scope 1 ja 2 suhteutettuna ajokilometriä kohden) -50 % vuoteen 2030 mennessä suhteessa vuoteen 2018 -42 % Kiinteistöpalvelut Suomi- ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla keskitytään kannattavuuden parantamisen rinnalla kehittämään kannattavan kasvun polkuja. L&T:n hallitus päätti joulukuussa 2024 käynnistää suunnittelun yhtiön kier- totalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden, ja kiinteistö- palveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella. Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehok- kaamman toteuttamisen. Vahva tase ja hyvin kehittynyt sopimuskanta luovat erinomaiset edelly- tykset orgaaniselle ja epäorgaaniselle kasvulle strategiakaudella. L&T haluaa olla asiakkaidensa paras vastuullisuuskumppani ja erinomainen työpaikka alan parhaille osaajille. L&T investoi strategiakaudella toimintamalliensa uudis- tamiseen, mikä mahdollistaa entistäkin kustannustehokkaamman palvelutuo- tannon. Yhtiö kehittää jatkuvasti kyvykkyyksiä materiaalien käsittelyyn kierto- talouden periaatteiden mukaisesti sekä henkilöstön osaamista. L&T mittaa strategiansa onnistumista taloudellisilla tavoitteilla sekä vas- tuullisuus- ja sidosryhmätavoitteilla. Toimintaympäristö Liiketoimintaympäristö oli haastava koko vuoden 2024. Yleinen taloudellinen epävarmuus heijasteli palveluiden kysyntään, materiaalien volyymeihin ja hin- toihin. Kiertotaloudella on tunnistettu olevan kriittinen rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Samalla se tarjoaa merkittävän liiketoimintamah- dollisuuden puhtaille teknologioille ja ratkaisuille. Suomessa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiertotalouden kehitty- mistä hidasti se, että kierrätysraaka-aineet eivät ole kilpailukykyisiä neitseelli- sille ja fossiilisille raaka-aineille. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 17 Suomi ajautui EU:n sanktio- ja varhaisvaroitusmenettelyyn vuonna 2024 jätepo- litiikan osalta. Suomessa on kierrätystavoitteisiin nähden yli 1 miljoona tonnin yli- kapasiteetti jätteenpoltossa, mikä jarruttaa kierrätystä. Suomen kokonaismate- riaalien kierrätysaste (CMUR) oli vuonna 2023 0,6 %, kun EU:n keskiarvo 11,5%. Suomen hallitusohjelman mukaisesti jätesääntelyä uudistetaan kolmessa eri aallossa, joiden kaikkien valmistelu käynnistyi vuoden 2024 aikana. Eduskunta hyväksyi jätelain ensimmäisen vaiheen uudistuksen joulukuussa. Siinä laitosmaisen asumisen, vankiloiden ja varuskuntien jätehuolto avattiin markkinoille. Muutos tulee voimaan 1.1.2026, jolloin vapautuu myös laajemmin sosiaali- ja terveyssektorin jätehuoltomarkkinat. Jätelain toisessa osassa parannetaan jätealan kilpailuolosuhteita. Uudistuk- sella on tarkoitus korjata toissijaisen jätehuoltovastuun ilmenneitä epäkohtia ja kiristää sidosyksikkösääntelyä. Tämänhetkisen arvion mukaan hallituksen esi- tykset tulevat eduskunnan käsittelyyn vuonna 2025 ja voimaantulo on vuoden 2026 jälkeen. Jätelain kolmannessa osassa on tarkoitus toteuttaa jätelain kokonaisuudistus säätämällä uusi kiertotalouslaki. Tällä uudistuksella pyritään laajemmin paranta- maan kiertotalouden toimintaedellytyksiä vahvistamalla kierrätyksen ja uudel- leenkäytön ensisijaisuutta sekä rajoittamalla jätteen polttoa. Lain suunnittelutyö käynnistyi heinäkuussa 2024 ja suunnitteluvaihe on määrä saada päätökseen vuoden 2025 aikana. Suomen hallitus on toteuttamassa koko palvelusektorille tärkeää hankintalain uudistusta, jossa tiukennetaan in-house -sääntelyä. Hankintalain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027 lukien. Jätelain ja hankintalain uudistukset toteutuessaan parantavat L&T:n liiketoi- mintaedellytyksiä ja laajemmin edistävät yksityisten palvelumarkkinoiden kehit- tymistä Suomessa. EU:n osalta vuotta 2024 leimasivat vaalit ja uuden komission organisoitu- minen. Toimintansa päättänyt parlamentti toteutti haastavissa olosuhteissa määrätietoisesti vihreän siirtymän kehitysohjelmansa laajamittaisilla uudistuk- silla, jotka edistävät L&T:n liiketoimintatavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikajän- teellä. Uuden komission tavoitteissa ja työohjelmassa painottuu muuttunut geopoliit- tinen tilanne ja huoli eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä. EU:n kiertotalouspolitiikassa sääntely on siirtymässä arvoketjun alkupäähän. Tuotteiden ympäristövaikutuksista 80 % päätetään suunnittelupöydällä. Ekosuunnittelusääntely on tulevina vuosina tarkoitus laajentaa koskemaan miltei kaikkia tuoteryhmiä. Tuotekohtaisilla asetuksilla tullaan asettamaan vaati- muksia tuotteiden kestävyydelle ja luotettavuudelle, uudelleenkäytettävyydelle, päivitettävyydelle, korjattavuudelle, huolta aiheuttavien aineiden esiintymiselle sekä kierrätysmateriaalisisällöille. Ekosuunnittelusääntelyn ja siihen liittyvien kierrätysraaka-aineiden käyttövel- voitteiden kautta luodaan kierrätysraaka-aineille eurooppalaiset sisämarkkinat, mikä mahdollistaa teollisen mittavaan investoinnit uusiin teknologioihin. Nykytilanteessa kiertotalouden kehitystä on pitkälti jarruttanut se, että kierrä- tysraaka-aineiden käyttö on perustunut pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Kier- rätysraaka-aineet joutuvat kilpailemaan neitseellisten raaka-aineiden kanssa hyvin erilaisella kustannusrakenteella. Materiaalitalouden systeemimuutokseen tarvitaan kiertotalouden kannustavia ohjauskeinoja, jotka kannustavat kierrä- tysraaka-aineiden käyttöön neitseellisten sijaan. EU:n vihreän siirtymän aloitteet sekä kiristyvä kestävyyssääntely asettavat entistä kunnianhimoisempia tavoitteita yritystoiminnan vastuullisuudelle. Eurooppalainen yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) vie raportoin- titarkkuuden ja läpinäkyvyyden uudelle tasolle. Yhtiön kestävyysraportoinnista tulee vakioidumpaa ja läpinäkyvyys lisääntyy. L&T pitää kehitystä hyvänä. Se parantaa kestävyystyön laatua ja tekee eri yritysten kestävyystyöstä hel- pommin vertailtavaa. Vastuullisuusohjelma tukee L&T:n strategiaa L&T:n vastuullisuusohjelman pitkän aikavälin tavoitteissa on huomioitu toimin- taympäristön mahdolliset vaikutukset. Nykyisen vastuullisuusohjelman tavoit- teet edistävät L&T:n missiota tehdä kiertotaloudesta totta koko arvoketjussa. • L&T etenee yhdessä asiakkaiden kanssa kohti täyttä kiertotaloutta. Palve- luiden kautta L&T luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitse- miseksi ja edistää materiaalien kiertoa sekä luo ratkaisuja rakennetun ympä- ristön kestävään käyttöön. • L&T arvostaa työpaikan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä panostaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. • L&T toimii oikein ja läpinäkyvästi koko arvoketjussa. Hyvä hallinto on L&T:n kestävyystyön kulmakivi. L&T:n vastuullisuusohjelma sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita vuo- teen 2030 asti. Lyhyen aikavälin tavoitteet vastaavat L&T:n strategiakautta. Vuoden 2030 tavoitteet vastaat YK:n kestävän kehityksen tavoitevuosia. Kes- keiset vastuullisuusohjelman mitattavat tavoitteet koskevat L&T:n ilmastota- voitteita, kierrätysastetta, henkilöstön työturvallisuustaajuutta, terveyttä ja työ- tyytyväisyyttä sekä eettisten periaatteiden koulutuskattavuutta. Toimitusketjun vaatimuksenmukaisuutta mitataan toimittajien eettisten periaatteiden katta- vuuden ja siihen liittyvän itsearvioinnin kautta. Vastuullisuusohjelman tavoitteet • L&T:n ilmastotavoitteena on nettonolla vuoden 2045 loppuun mennessä. Tavoite koskee koko arvoketjua. • L&T tavoitteena on nostaa asiakkaidensa kierrätysaste 70 %:iin vuoteen 2030 mennessä. • L&T:n tavoitteena on, että kokonaistapaturmataajuus (TRIF) on 19 vuoteen 2026 mennessä. • L&T:n tavoitteena on, että sairauspoissaoloprosentti on alle 4,3 % vuoteen 2026 mennessä. • L&T:n tavoitteena on, että eNPS-lukema on 50 vuoteen 2026 mennessä. • L&T:n tavoitteena on, että 100 % omasta henkilöstöstä on suorittanut eet- tiset periaatteet -koulutuksen. Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet L&T on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals). Yhtiö on tunnistanut seuraavat tavoitteet kes- keisiksi sen toiminnan kannalta: • Tavoite 7: edullista ja puhdasta energiaa • Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua • Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen • Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt • Tavoite 12: vastuullista kuluttamista • Tavoite 13: ilmastotekoja • Tavoite 15: maanpäällinen elämä. Sitoutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin L&T on sitoutunut tukemaan seuraavia keskeisiä julistuksia ja sopimuksia: • YK:n kestävän kehityksen periaatteet vuodesta 2018 • Global Compact -periaatteet vuodesta 2018 • ILO:n perussopimus työelämän perusoikeuksista • YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus • Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset. Arvonluonti Panostamalla kestäviin kiertotalouden ratkaisuihin L&T tavoittelee kasvavaa arvoa kaikille keskeisille sidosryhmilleen. Resurssit • L&T:llä on vankka ammattitaito kiertotalous- ja kiinteistöpalveluissa sekä kestävien tuotteiden kehittämisessä. Yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluita kiertotalouden eri osa-alueilla, jotta materiaalit ohjautuvat entistä paremmin kiertoon. • L&T kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja energiatehokkuuden, älykkään siivouksen, teollisuuden sivuvirtojen, luontopalveluiden ja kiertotalouden edistämiseksi. Ratkaisut parantavat asiakkaiden toiminnan tehokkuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. • L&T huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja investoi työkykyyn ja hyvinvointiin. Koulutusmahdollisuudet ja sertifikaatit, kuten ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001, tukevat laadukasta ja kestävää toimintaa. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 18 Sidosryhmä Keskeiset mielenkiinnon kohteet 2024 Odotuksiin vastaaminen Vuorovaikutus Asiakkaat Asiakaspalvelu- ja tyyty- väisyys, toiminnan laatu, kiertotalous, kierrätys ja ennallistaminen, energia- tehokkuus sekä kestä- vyys. • L&T kehitti kestävyyttä edistäviä liiketoimintaratkai- suja liittyen luonnon ennallistamiseen ja monimuotoi- suuden edistämiseen. • L&T kehitti digitaalisten asiointikanaviensa toimivuutta sekä liiketoimintakohtaisia toimenpiteitä palvelujen ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Yritysasiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava asiakaskysely (NPS) sekä useita asiakaskohtaisia kyselyitä. Asiakaspalvelu (puhelin, digitaaliset asiointikanavat) sekä vuoropuhelu asiakasvas- taavien ja myynnin kanssa. Markkinointiviestintä ja digi- ja muut tapahtumat. Oma henkilöstö Henkilöstön fyysinen ja henkinen hyvinvointi, työssäjaksaminen, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä lisäksi työtyytyväisyys ja henkilöstökokemus. • L&T tarjosi monipuolisia fyysisen ja henkisen hyvin- voinnin palveluja työntekijöille sekä työssäoppimis- mahdollisuuksia, urapolkuja ja koulutuksia. • L&T uudisti ja laajensi koulutustarjontaa ja teki liiketoi- mintakohtaisia toimenpiteitä henkilöstökokemuksen parantamiseksi. Palaute- ja kehityskeskustelut, Fiilinki-henki- löstökyselyt, yhteistoiminta ja European Works Council -toiminta, työpajat, digi- ja muut tilaisuudet ja sisäisen viestinnän kanavat, kuten intranet ja Teams. Potentiaaliset työntekijät Työnantajamielikuva ja työntekijäkokemus. • L&T hyödynsi aiempien vuosien tapaan laajasti digi- taalisia mahdollisuuksia kertoa työstä L&T:llä poten- tiaalisille työnhakijoille ja osallistui erilaisiin ura- ja rekrytointitapahtumiin. Yhteistyö oppilaitosten kanssa, rekrytointi- ja ura- tapahtumat, työnantajamielikuvan kehittäminen ja tiedon jakaminen sosiaalisen median kanavien välityksellä. Sijoittajat ja omistajat Taloudellinen suoritus- kyky ja strategia ja sen eteneminen, liiketoiminnan vastuullisuus ja ESG-luo- kitukset, asiakas- ja hen- kilöstötyytyväisyys. • L&T osallistui useisiin ESG-kyselyihin ja laajensi kestä- vyysraportointia. • L&T kävi myös aktiivista vuoropuhelua sijoittajien kanssa kestävyysasioista. Pörssitiedotteet, talouskatsaukset, vuosirapor- tointi, konsernin verkkosivut, webcast- lähetykset, säännölliset sijoittajatapaamiset ja vuosittainen yhtiökokous. Päättäjät ja vaikut- tajat (ml. valtakun- nalliset ja alueelliset päät- täjät) sekä elin- keino- ja työnantajajärjestöt Kiertotalous ja ilmaston- muutoksen hillintä, työl- listäminen sekä mark- kinoiden toimivuus ja kilpailuneutraliteetti. • L&T osallistui elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen toi- mintaan. • L&T edisti aloitteita vihreän siirtymän vahvistamiseksi sekä työmarkkinoiden kehittämiseksi. • L&T teki Suomessa aloitteita kiertotalouden vauhdit- tamiseksi, osatyökykyisten työmahdollisuuksien sekä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Toiminta järjestöissä, vuoropuhelu viranomaisten ja päättäjien kanssa, yhteistyöhankkeet, projektit, kyselyihin vastaaminen, verkkosivut ja vuosirapor- tointi. Media ja kansalaisjärjestöt Kiertotalouden käytännön edistysaskeleet, luonnon monimuotoisuutta edis- tävät käytännön teot ja ihmisoikeudet. • L&T julkaisi lukuisia lehdistötiedotteita ja osallistui useisiin haastatteluihin. • L&T kävi vuoropuhelua ja kartoitti odotuksia vastuulli- suusohjelmaan liittyen. Lehdistötiedotteet, haastattelut, julkaisut, media- tilaisuudet, yhtiön verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Vuoropuhelu ja kyselyihin vastaaminen. Toimittajat ja alihankkijat Kiertotalous, laatu, vastuullinen hankinta. • L&T kävi vuoropuhelua ja toteutti auditointeja ja itsear- viointeja. Vuoropuhelu, kyselyihin vastaaminen, auditoinnit ja itsearvioinnit. Keskeisimmät sidosryhmät ja niiden mielenkiinnon kohteet, odotukset ja vuorovaikutus Tulokset • Kierrätys- ja uusiokäyttötuotteet säästävät luonnonvaroja ja vähentävät jätteen määrää. • Kiinteistöpalvelut edistävät liiketoimintaratkaisuillaan kiinteistöjen energia- tehokkuutta, kiinteistöjen tuottavuutta ja arvoa sekä luonnon monimuotoi- suutta. • Työturvallisuus on parantunut vuosittain, ja L&T vie hyviä käytänteitä myös alihankkijoille ja kumppaneille. • L&T on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. • L&T luo hyvää yhteiskunnalle laajemmin. L&T:n luoma lisäarvo vuonna 2024 oli 430,0 MEUR. Konserni maksoi veroja 6,8 MEUR. SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmätyön painopiste on niissä sidosryhmissä, joihin L&T:n toiminnan vai- kutukset kohdistuvat eniten ja jotka pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan eniten L&T:n liiketoiminta- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen. Sidosryhmien odo- tukset huomioidaan L&T:n strategiatyössä ja liiketoimintavalinnoissa. Sidosry- mien näkemykset olivat myös keskeinen osa L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysiä. Keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työn- tekijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ja vaikuttajat, kansalais- järjestöt, media sekä toimittajat ja alihankkijat. L&T käy aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö mittaa säännöllisesti sidosryhmätukea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyse- lyillä sekä kolmannen osapuolen tekemän mainetutkimuksen kautta. Vuoropu- helun ja mittausten avulla L&T tunnistaa sidosryhmien odotukset sekä määrit- telee tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä koskevat kyselyn ja mainetutkimuksen tulokset sekä niihin liittyvät mahdolliset kehityskohteet raportoidaan vähintään kerran vuodessa toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. L&T:n nykyinen strategia ja vastuullisuusohjelman tavoitteet ovat linjassa sidosryhmä- odotuksien kanssa. Vastuullisuusohjelman tavoitteita päivitetään säännöllisesti huomioiden myös mahdolliset muutokset toimintaympäristössä ja sidosryhmä- odotuksissa. Keskeiset tulevat kehityskohteet kuvataan kunkin kokonaisuuden yhteydessä osana yhtiön kestävyysraportointia. L&T on tiivistänyt sidosryhmien odotukset seuraaviin kolmeen näkökulmaan: • Kestävän liiketoiminnan toiminnanjohtajuus: Alan johtavana yhtiönä L&T:n odotetaan kehittävän koko alaa yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan ja toimivan ympäristöasioissa oikein ja kestävästi. • Hyvä työnantajuus: Suurena työllistäjänä ja palveluyrityksenä L&T:n edellyte- tään olevan vastuullinen työnantaja, joka pitää huolta henkilöstönsä hyvin- voinnista ja kohtelee henkilöstöään hyvin ja tasapuolisesti sekä noudattaa erityistä huolellisuutta haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden työsuhteissa. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 19 • Hyödyllinen kumppani: L&T:n odotetaan olevan asiakkaidensa hyödyllinen kumppani, joka kehittää uusia palveluita ja tukee asiakkaita heidän omien tavoitteidensa saavuttamisessa sekä pitää kiinni lupauksistaan. L&T ottaa oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strate- giassaan ja liiketoimintamallissaan monin tavoin. L&T on tunnistanut ja arvioinut omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet työturvallisuus, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymis- vapaus, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työ- markkinaosapuolten vuoropuhelu, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo. L&T:n strategisena painopistealueena on alan parhaiden osaajien saaminen, ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestystekijä liiketoiminnalle. L&T käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa, ja henkilöstön näkemykset huomioidaan liiketoimintastra- tegiaa laadittassa. Lisäksi L&T:n eettiset periaatteet henkilöstölle, henkilöstöpoli- tiikka, ihmisoikeuspolitiikka ja työturvallisuuspolitiikka ohjaavat toimintaa ja var- mistavat työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen. Tarkemmin omaa työvoimaa on kuvattu kohdassa S1, s. 63–73. L&T huomioi myös arvoketjun työntekijöiden intressit, näkemykset ja oikeudet sekä heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittamisen toiminnassaan. L&T:n eettisissä periaatteissa toimittajille määritetään vähimmäisvaatimukset, joita toimittajien on kunnioittava ja noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan. Eettiset periaatteet sisältävät muun muassa työntekijöiden oikeuksien kun- nioittamisen, työturvallisuuden sekä lapsi- ja pakkotyön käytön kiellon. L&T edel- lyttää toimittajiaan sitoutumaan näihin periaatteisiin ja ne ovat myös sisällytetty osaksi L&T:n hankintasopimuksia. Lisäksi L&T seuraa ja arvioi toimittajien eet- tisten periaatteiden vaatimuksenmukaisuutta erillisellä itsearviointimallilla. Yhtiö on myös tunnistanut ja arvioinut yhteistyössä hankinnan kanssa toimitusketjun mahdolliset ihmisoikeusriskit. Arviointi on osa yhtiön ihmisoikeusperiaatteita. L&T:llä on erillinen, julkinen anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. L&T käsittelee mahdolliset ihmis- oikeusrikkomukset selkeiden toimintaohjeiden mukaisesti ja toteuttaa tarvit- taessa korjaavia toimenpiteitä. Tarkemmin arvoketjun työntekijöitä on kuvattu kohdassa ESRS S2, s. 74–76. SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategiaan ja liiketoiminta- mallien kanssa L&T toteutti vuosien 2023–2024 aikana ensimmäistä kertaa eurooppalaisen kestävyysdirektiivin (CSRD) vaatimuksen mukaisen kaksoisolennaisuusana- lyysin. Analyysissä arvioitiin L&T:n vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Työ pohjautui eurooppalaisessa kestävyysstandardissa esitettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-alueisiin ja osaosa-alueisiin. Lisäksi kaksoisolennaisuusnalyysissä nousivat esille yhteisökohtaiset mittarit liittyen hiilikädenjälkeen (MCO 2 e), hiili- dioksidi-intensiteettiin (tnCO 2 e/km), henkilöstötyytyväisyyteen (eNPS) ja sai- rauspoissaoloihin (%). Arvoketjutarkastelu käsitti oman toiminnan lisäksi sopimussuhteiset toimit- tajat ja jätteenkäsittelykumppanit erityisesti kiertotalouden, ilmaston ja toimi- tusketjun henkilöstön osalta sekä asiakkaat osana kiertotalouden materiaalivir- toja. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon osalta ilmenevät lyhyellä aikavälillä, ja niiden merkityksen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa toimintaympäristön ja asiakasodotusten kasvaessa. Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet L&T:n ympäristöön liittyvät vaikutukset syntyvät yhtiön strategian ja liiketoimin- tamallien kautta. L&T:n liiketoimintamalli keskittyy kestävän kehityksen edistämi- seen kiertotalouden ratkaisujen kautta. Asiakkaille tuotetut palvelut vähentävät päästöjä sekä edistävät materiaalin kierrätystä ja energiatehokkuutta. Samalla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähennetään arvoketjun riippu- vuutta neitseellisistä raaka-aineista. Tämä näkyy asiakkaille tehokkaana jäte- huoltona, jossa materiaalien kierrätys on ensisijaista riippumatta jätelajista. Kiinteistöpalveluiden tuottamat energiatehokkuusratkaisut vaikuttavat myön- teisesti asiakkaiden kiinteistöjen sähkön kulutukseen samalla vähentäen ener- gian käytöstä syntyneitä päästöjä. Vastaavasti yhtiön tuottamat luontopalvelut, kuten ympäristörakentamisen pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, kiinteistöpalveluiden niitystyshankkeet ja vieraslajien poistamiseen vaikuttavat elonkirjoon. Nämä toimet tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja parantavat ympäristön tilaa. L&T:n liiketoimintayksiköt ovat riippuvaisia energiasta esimerkiksi logistiikan ja kiinteistötoimintojen osalta. Tästä syntyy myös huomattava määrä hiilidioksi- dipäästöjä. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin toimitusketjussa. Toimet ilmas- tonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskeisiä näiden vaikutuksien lieventämi- seksi. L&T:n hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen kautta. Hiilikäden- jälki kertoo, paljonko yhtiö on pystynyt tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla välttämään päästöjä ja ilmastokuormitusta, joita se aikaisemmilla toimintatavoil- laan tuotti. L&T:n tavoitteena on kasvattaa toiminnan positiivista ilmastovaiku- tusta. Mahdolliset riskit liittyvät sääntelyn tiukentumiseen sekä markkinoiden ja taloudellisten ajureiden, kuten rahoituksen muutoksiin. Sääntelyn muutokset voivat kasvattaa kustannuksia esimerkiksi yhtiön siirtyessä kohti vähäpääs- töisempiä toimintoja, mutta samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia, erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen osalta sekä kierrätysrat- kaisujen ja materiaalitehokkuuden kehittyessä. Oman ja arvoketjun henkilöstöön ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Suurena palvelualan toimijana oma henkilöstö on keskeinen voimavara yhtiön strategian ja palveluiden toteuttamisessa. L&T:n toiminta on riippuvainen myös toimitusketjusta sekä sen tuottamista palveluista ja tuotteista. Toimintatavoilla yhtiö vaikuttaa oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden henkilöstön hyvin- vointiin, työturvallisuuteen, työterveyteen, monimuotoisuuteen ja työkäytäntei- siin. Suomen ja Ruotsin vahva lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen rakenne luovat hyvän pohjan arvoketjun työkäytänteiden edistämiselle. Lisäksi omilla toiminta- tavoilla yhtiö vaikuttaa arvoketjun henkilöstön ihmisoikeuksiin ja työkäytäntei- siin ja vähentää siten mahdollisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat heikentää L&T:n mainetta, vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja lisätä vaihtuvuutta. Samalla L&T edistää parhaiten käytänteiden käyttöönottoa toimitusketjussa. Hyvän hallinnon käytännöt luovat pohjan L&T:n yritystoiminnalle. Liiketoi- minnan harjoittamisen keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät L&T:n hyvän yrityskulttuurin, kuten yhtiön eettisiin periaatteiden, korruption ja lahjonnan torjumisen käytänteisiin sekä väärinkäytösten ilmoittamisen pro- sesseihin. Yhtiön omat politiikat, periaatteet ja ohjeet ohjaavat käytänteitä niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa ja toimet niissä vahvistavat yhtiön luo- tettavuutta asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit voivat aiheuttaa maine- ja taloudel- lisia vahinkoja yhtiölle. L&T hyödyntää säännöllistä koulutusta, tarkastuksia ja tiukkoja sääntöjä osapuolten sitouttamiseksi. Eettisten periaatteiden noudatta- minen tarjoaa L&T:lle merkittäviä mahdollisuuksia. Se vahvistaa yhtiön mainetta vastuullisena toimijana ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuu- dessa. Yhtiö arvioi vuosittain mahdollisuudet ja riskit sekä niiden taloudelliset vai- kutukset ja riskeihin liittyvät hallintakeinot. L&T on hallinnut raportointikautena olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia taloudelliseen asemaan, talou- delliseen tuloksiin ja kassavirtoihin yhtiön olemassa olevilla riskinhallintakei- noilla ja toimintaperiaatteilla. Raportointikauden aikana olennaisista kestävyys- riskeistä ei ole syntynyt merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja niiden arvioidaan jäävän vähäiseksi riskien osalta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Näihin ei odoteta kirjanpitoarvoihin liittyviä oikaisuja seuraavan tilikauden aikana. L&T:n strategian ja liiketoimintamallien resilienssi käsitellä yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan olevan hyvä strategiakaudella 2022–2026. Yhtiöllä on vakiintuneet riskienhallintakäytännöt, sopeutumiskyky markkinoiden muutoksiin ja tiivis toimintaympäristöseuranta. L&T hakee kasvua kiertotalousliiketoiminnoista panostamalla materiaalien kiertotalouteen liittyviin liiketoimintaratkaisuihin. Kasvua haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä mah- dollisesti täydentävillä yritysostoilla. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 20 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset sekä vaikutus strategiaan ja liiketoimintaan Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja enna- koidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätök- sentekoon ovat jatkuvan seurannan alla. Tarvittaessa L&T reagoi näihin vai- kutuksiin tekemällä muutoksia strategiaansa ja liiketoimintamalliinsa. L&T on asettanut kattavat kestävyystavoitteet, jotka koskevat koko arvoketjua, erityi- sesti ilmaston osalta. Lisäksi toimitusketjun kestävyyttä edistetään hankintaso- pimuksessa esitettyjen vaatimuksien ja niiden seurannan avulla. Tarkempi kuvaus L&T:n olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuk- sista on esitetty sivuilla 21–29. Vaikutukset syntyvät ympäristön, oman työ- voiman ja arvoketjun osalta L&T:n strategisista tavoitteista ja liiketoimintamal- lista, kun taas liiketoiminnan harjoittamista koskevan kokonaisuuden katsotaan olevan hyvän hallintotavan perusedellytyksiä. Lisäksi taulukossa kuvataan ylä- tasolla L&T:n keskeiset hallintakeinot. Analyysin aikana tunnistettiin myös mah- dolliset arvoketjuvaikutukset olennaisten kokonaisuuksien osalta. L&T on kuvannut ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, omaan työvoimaan sekä arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden vuorovaikutusta strategian ja liiketoimintamallin kanssa myös osana seuraavia aihekohtaisia ESRS-standardeja: • Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu myös kohdassa E1 Ilmastonmuutos vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku- tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike- toimintamallin kanssa, s. 47. • Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu myös kohdassa E4 Biologinen monimuo- toisuus ja ekosysteemipalvelut vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku- tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike- toimintamallin kanssa, s. 57. • Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu myös kohdassa S1 Oma työvoima vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku- tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike- toimintamallin kanssa, s.63. • Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu myös kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 74. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 21 Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot ESRS E1 Ilmastonmuutos Ilmaston- muutoksen hillintä N/A • Riippuvuus luonnon- varoista muun muassa energian saannin kautta. • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Negatiivinen vaikutus: L&T:n oma toiminta ja arvoketju (scope 1-3) aiheut- tavat huomattavan määrän kasvihuonekaasupääs- töjä. Vaikutus on tosiasiallinen. Riskit: Sääntely voi aiheuttaa siirtymäriskejä, kuten muutoksia energian ja päästöjen hinnoitteluun ja vaikuttaa kaluston teknologisten ratkaisujen edistymiseen. Kierrätystä koskeva lainsäädäntö vaikuttaa materiaalien kierrätykseen ja siten suoraan arvoketjussa syntyviin päästöihin. Riskit kohden- tuvat koko arvoketjuun. Epäonnistuminen ilmastotavoitteissa voi vaikuttaa L&T:n oman toiminnan rahoituksen saatavuuteen ja hintaan sekä lainaehtojen täyttämiseen. Riskit kohdentuvat omaan toi- mintaan. Mahdollisuudet: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen koko arvoketjussa voi luoda myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä edistää vastuullisuusmielikuvaa. Mahdollisuudet koh- dentuvat omaan toimintaan. Tämä mahdollisuus ei ylitä sille asetettua taloudellista kynnysarvoa, mutta on keskeinen yhtiölle. L&T:n materiaalikierrätyspalveluiden avulla voidaan vähentää asiakkaiden toiminnassa syntyviä päästöjä. Väl- tetyt päästöt muodostavat L&T:n hiilikädenjäljen. Mahdolli- suudet kohdentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin. • L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset peri- aatteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. • L&T:n asettamat koko arvoketjua koskevat ilmastota- voitteet ja toimet niiden edistämiseksi. Vuonna 2024 L&T tarkensi toimintasuunnitelmaansa arvoketjussa syntyvien päästöjen vähentämiseksi. • Toimet kalustoinvestointien ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. • Lainsäädäntöprosesseihin vaikuttaminen proaktiivi- sesti edunvalvontajärjestöjen kautta. Energia N/A • Riippuvuus luonnon- varoista muun muassa energian saannin kautta. • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Positiivinen vaikutus: L&T:n energiatehokkuuspalveluilla on myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan asiakasra- japinnassa. Omien kiinteistöjen energiatehokkuus- toimet vähentävät energiankulutusta Suomessa ja Ruotsissa. Vaikutus on potentiaalinen. Mahdollisuudet: Regulaation muutokset ja asiakkaiden kasvavat ilmasto- tavoitteet luovat mahdollisuuksia energiatehokkuusrat- kaisuille ja -palveluille. Asiakkaiden toiminnoissa vältetyt päästöt lisäävät L&T:n hiilikädenjälkeä. Mahdollisuudet koh- dentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin. • L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset peri- aatteet energiatehokkuuden edistämiseksi. • Toimet energiatehokkuusratkaisujen sekä asiantunti- japalveluiden kehittämiseksi osana palvelutarjoamaa. • Toimet kiinteistöjen energiatehokkuuden edistä- miseksi sekä kalustoinvestoinnit, jotka vähentävät energiankulutusta. E Ympäristö VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 22 Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Vaikutukset ekosysteemi- palveluihin ja riippuvuudet niistä N/A • Välillisesti riippuvuus luonnonvaroista arvo- ketjussa raaka-aineiden saatavuuden kautta • Riippuvuus luonnon ekosysteemipalveluista, mm. vesi ja energia • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Negatiivinen vaikutus L&T:n omien käsittelylaitoksien päästöt veteen, ilmaan ja maaperään voivat vaikuttaa negatiivisesti lajeihin ja ekosysteemeihin alueella. Vaikutus on potentiaalinen. L&T:n hankkimien tuotteiden valmistus ja palveluiden tuottaminen voivat mahdollisesti vaikuttaa biodiversi- teettiin ja ekosysteemeihin paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Vaikutus on potentiaalinen. Positiivinen vaikutus L&T:n Teollisuuspalvelut kunnostaa asiakkaiden pilaantuneita maita sekä ennallistavat niitä. L&T:n viherpalvelut tuottaa niityttämishankkeita sekä poistaa vieraslajeja kiinteistöjen pihoista yhdessä asiakkaiden kanssa. Vaikutus on potentiaalinen. Riskit Poikkeamat toimilaitoksien ympäristölupien vaatimuksissa voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi- menpiteiden kustannuksia sekä mainehaittoja. Riskit koh- dentuvat omaan toimintaan. Mahdollisuudet Tiukentuva regulaatio ja asiakkaiden omat kestävyystavoit- teet voivat luoda liiketoimintamahdollisuuksia Teollisuus- palveluiden ja viherpalveluiden luontopalveluille. Mahdolli- suudet kohdentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin. • L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset luonnon monimuotoisuutta koskevat periaatteet. • Käsittelylaitoksien ympäristöluvat ja niiden mukaiset toimet. • Toimet luontopalveluiden kehittämiseksi. • Erilaiset yhteistyöhankkeet asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. • Toimipisteiden asiakaspalautekanavat ja vuoropu- helu paikallisten asukkaiden kanssa. • L&T:n oman toiminnan ympäristövaikutusten tunnis- taminen ja ympäristöriskiarviointi sekä sisäiset audi- toinnit ja näiden perusteella laadittavat suunnitelmat siitä, kuinka oman toiminnan vaikutukset huomioi- daan toiminnassa jatkossa. • L&T:n viherrakentamispalveluiden ja pilaantuneiden maiden kunnostuspalveluiden edistymisen seuranta seurantamittareiden avulla. ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Resurssien sisään- virtaukset mukaan lukien resurssien käyttö N/A • Riippuvuus luonnon- varoista muun muassa raaka- aineiden kautta • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Positiivinen vaikutus L&T:n asiakkailta kerätyt materiaalit kierrätetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mikä vähentää arvoketjun riippuvuutta fossiilisista ja primaarisista raaka-aineista. Nämä raportoidaan ulosvirtauksina, jotta vältetään kaksoislaskenta. Vaikutus on tosiasiallinen. Riskit Muutokset asiakasodotuksissa ja asiakkaiden kierrätysta- voitteissa. Riskit kohdentuvat sekä omaan toimintaan että arvoketjuun. Mahdollisuudet Regulaatiosta tulevat kierrätystavoitteet luovat mahdolli- suuksia materiaalin kierrätykselle. Mahdollisuudet kohden- tuvat omaan toimintaan. • L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt kiertotaloutta koskevat periaatteet, ja hankintaperiaatteet huomi- oivat kestävän kehityksen, mikä ohjaa säästämään raaka-aineita, energiaa ja luontoa. • Toiminnan ja palveluiden kehittäminen huomioiden toi- mintaympäristön ja asiakasodotusten muutokset, sekä aktiivinen vuoropuhelu yritysasiakkaiden ja kumppa- nien kanssa. Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset N/A • Riippuvuus luonnon- varoista muun muassa raaka- aineiden kautta • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Positiivinen vaikutus Materiaalien kierrätys kumppaneiden kanssa uusien tuotteiden ja pakkauksien raaka-aineiksi. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistus. Vaikutus on tosiasiallinen. Mahdollisuudet Regulaatiosta tulevat kierrätystavoitteet luovat mahdolli- suuksia materiaalin kierrätykselle. Mahdollisuudet kohden- tuvat sekä omaan toimintaan että arvoketjuun. • L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt kiertotaloutta koskevat periaatteet, ja hankintaperiaatteet huomi- oivat kestävän kehityksen, mikä ohjaa säästämään raaka-aineita, energiaa ja luontoa. • Toiminnan ja palveluiden kehittäminen huomioiden toi- mintaympäristön ja asiakasodotusten muutokset, sekä aktiivinen vuoropuhelu yritysasiakkaiden ja kumppa- nien kanssa. Jäte N/A • Riippuvuus luonnon- varoista muun muassa raaka- aineiden kautta • Riippuvuus yhteiskun- nallisista resursseista kehittyvän lainsää- dännön kautta Negatiivinen vaikutus L&T:n hallinnoimista loppusijoituspaikoista saattaa syntyä päästöjä maaperään ja vesitöihin. Vaikutus on tosiasiallinen. Käsittelylaitoksista saattaa syntyä päästöjä maape- rään ja vesistöihin. mahdolliset hajuhaitat ja roskaan- tuminen lähiympäristössä. Vaikutus on tosiasiallinen. Riskit Poikkeamat toimilaitoksien ympäristölupien vaatimuksissa voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi- menpiteiden kustannuksia sekä mainehaittoja. Riskit koh- dentuvat omaan toimintaan. • Käsittelylaitoksien ympäristöluvat ja niiden mukaiset toimet. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 23 Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot ESRS S1 Oma työvoima Työolot Työllisyysturva Työaika Riittävä palkka Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen ole- massaolo sekä työnte- kijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistu- misoikeudet Työehtosopimus- neuvottelut, mukaan lukien työehtosopi- musten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus Työ- ja yksityiselämän tasapaino Terveys ja turvallisuus • Palvelualan yrityksenä L&T on riippuvainen henkilöstöresursseista oman työvoiman osalta Negatiivinen vaikutus Puutteelliset työolot voisivat heikentää työnteki- jöiden hyvinvointia. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Mahdolliset puutteet työterveyden ja -turvalli- suuden käytänteissä voisivat vaikuttaa työnteki- jöiden fyysiseen ja henkiseen työkykyyn sekä L&T:n liiketoimintaan. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Positiivinen vaikutus Työoloja edistävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin sekä -turvalli- suuteen sekä myönteinen vaikutus L&T:n työnanta- jamielikuvaan ja asiakassuhteisiin. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Riskit Vaikutukset L&T:n työnantajamielikuvaan. Riskit kohden- tuvat omaan toimintaan. Työntekijöiden saatavuushaasteet voivat heijastua liiketoi- minnan kasvuun. Riskit kohdentuvat omaan toimintaan. • Toiminta maissa, joissa on hyvin kehittynyt työlain- säädäntö ja ja jotka ovat sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin (YK:n periaatteet, ILO). • Henkilöstöä koskevat politiikat (eettiset periaatteet, henkilöstöpolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka, työturval- lisuuspolitiikka), muut ohjeet ja toimintasuunnitelmat sekä seurantajärjestelmät ja kartoitukset. • Käytänteet ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi ja arvioinniksi. • Tavoitteet ja mittarit sekä prosessit työturvallisuuden ja terveyden edistämiseksi sekä ennakoivat turvalli- suustoimenpiteet. • Työntekijöiden mahdollisuus kuulua ammattiliittoon tai olla kuulumatta siihen. • Vuoropuhelu ja henkilöstökyselyt työntekijöille heidän näkemystensä kuulemiseksi ja huomioimiseksi. • Ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen esiin tuomi- seksi. • Etätyömahdollisuus työn luonteen mukaan sekä liu- kuva työaika. • Työaikaseuranta. • Sairauskassa työntekijöille. Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka saman- arvoisesta työstä Koulutus ja taitojen kehittäminen Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi Moninaisuus • Riippuvuus henkilöstö- resursseista oman työ- voiman osalta Negatiivinen vaikutus Mahdollinen epäyhdenvertainen kohtelu, häirinnän lisääntyminen ja vaikutukset työhyvinvointiin. Mah- dolliset negatiiviset vaikutukset liittyisivät yksittäis- tapauksiin. Vaikutus on potentiaalinen. Mahdollinen työntekijöiden osaamisen tyrehty- minen. Vaikutus on potentiaalinen. Positiivinen vaikutus Työhyvinvoinnin parantuminen. Vaikutus on potenti- aalinen. Osaava henkilöstö. Vaikutus on potentiaalinen. Riskit Vaikutukset L&T:n työnantajamielikuvaan. Riskit kohden- tuvat sekä omaan toimintaan että toimitusketjuun. Työntekijöiden saatavuushaasteet voivat heijastua liiketoi- minnan kasvuun. Riskit kohdentuvat sekä omaan toimintaan että toimitusketjuun. Mahdollisuudet Työntekijöiden sitoutuminen L&T:hen. Mahdollisuudet koh- dentuvat sekä omaan toimintaan että toimitusketjuun. Kilpailukykyisimmät ja osaavimmat työntekijät. Mahdolli- suudet kohdentuvat sekä omaan toimintaan että toimitus- ketjuun. • Syrjintään ja häirintään puuttumisen ohjeet. • Ilmoituskanava syrjintää, kiusaamista, epäasiallista kohtelua tai häirintää koskevien tapausten osalta. • Säännöllinen palkkatasa-arvoselvitys. • Sukupuolineutraalit työnimikkeet. • Erilaiset koulutukset työsuhteisille työntekijöille ja oppilaitosyhteistyö. • Koulutus ja tuki esihenkilöille. • Säännölliset tavoite- ja kehityskeskustelut työnteki- jöiden kanssa ja niiden toteutumisen seuranta • Koulutustuntien kattavuus. S Yhteiskunta VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 24 Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Työolot Työllisyysturva Työaika Riittävä palkkaus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Yhdistymisvapaus, mukaan lukien yritys- neuvostojen olemas- saolo Työehtosopimus- neuvottelut Työ- ja yksityiselämän tasapaino Terveys ja turvallisuus • Riippuvuus henkilöstö- resursseista arvoketjun työntekijöiden osalta • Riippuvuus yhteiskun- nasta kehittyvän lain- säädännön kautta Negatiivinen vaikutus Mahdolliset puutteelliset työolosuhteet ja -käy- tänteet, kuten työajanseuranta, voisivat heikentää toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä lisätä eriarvoisuutta. Vaikutus on potentiaalinen. Suomessa ja Ruotsissa arvoketjun työntekijöihin kohdentuvien negatiivisten vaikutuksien ei ole arvi- oitu olevan laajamittaisia tai systeemisiä vaan yksit- täistapauksia. Vaikutus on potentiaalinen. Positiivinen vaikutus L&T:n työturvallisuuskäytänteiden omaksuminen ali- hankintaketjussa voi edistää työturvallisuutta toimi- tusketjussa sekä vaikuttaa toimitusketjun työnteki- jöiden työhyvinvointiin. Vaikutus on potentiaalinen. • Työoloihin liittyvät vaatimukset huomioituna L&T:n toi- mittajia koskevissa eettisissä periaatteissa (SCoC), jotka sisältyvät hankintaan. • Ihmisoikeuspolitiikka sekä käytänteet ihmisoikeusris- kien tunnistamiseksi ja arvioinniksi. • L&T:n asettamat tavoitteet koskien SCoC-kattavuutta sekä sen erikseen asettamat tavoitteet toimittajien itsearvioinnille. • Toimet, kuten perehdytys, alihankintaketjun työnteki- jöiden työturvallisuuden edistämiseksi. • Julkinen ilmoituskanava arvoketjussa tapahtuvien väärinkäytöstapausepäilyjen esiin tuomiseksi. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 25 Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Yritys- kulttuuri N/A Negatiivinen vaikutus Riittämättömät toimet henkilöstön sitouttamiseksi eettiseen yrityskulttuuriin voivat johtaa lainsää- dännön vastaisiin tai epäeettisiin toimiin, heikentää työnantajamielikuvaa ja lisätä epäyhdenvertaista kohtelua ja häirintätapauksia. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Positiivinen vaikutus L&T:llä on periaatteet ja toimet eettisen yrityskult- tuurin edistämiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi, mitkä edistävät henkilöstön luotta- musta. Vaikutukset ovat potentiaalisia. • L&T:n henkilöstöä koskevat eettiset periaatteet. • Eettisten periaatteiden verkkokoulutuksen tavoitteet ja tavoitteiden seurantaan kehitetyt sisäiset prosessit. • Toimet koskien viestintää ja perehdytystä. • Ilmoituskanava omassa toiminnassa ja arvoketjussa tapahtuvien väärinkäytösten esiin tuomiseksi. Väärinkäytösten paljastajien suojelu N/A Negatiivinen vaikutus Jos ilmiantajan anonymiteettiä ei pystytä varmista- maan, ilmiantaja voi kohdata vastatoimia, ja anony- miteetin puute voi estää muita tuomasta esille vää- rinkäytöksiä. Vaikutukset ovat potentiaalisia. • Ilmoituskanavaan tehtävät ilmoitukset täysin ano- nyymisti. • Ilmoitusten käsittelijät nimetty ja rajattu. • Ilmoituskanavaa koskeva viestintä. Suhteet tavaran- ja palvelun- toimittajiin, mukaan lukien maksu- käytännöt N/A Negatiivinen vaikutus Toimittajakentässä voi ilmetä epätasa-arvoista koh- telua. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Positiivinen vaikutus L&T:n toimittajavaatimuksilla ja seurannalla voidaan vaikuttaa toimitusketjun vastuullisiin käytäntöihin. Vaikutukset ovat potentiaalisia. • Toimittajia koskevat eettiset periaatteet. • Tavaran- ja palvelutoimittajien liittyminen Vastuu Groupiin. • Avoin vuoropuhelu toimittajien kanssa. • Maksuehtojen seurantaprosessit. Korruptio ja lahjonta Ehkäiseminen ja havaitseminen, ml. koulutus Tapaukset Negatiivinen vaikutus Riittämättömät toimet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi voivat johtaa lainsäädännön vastai- siin toimiin, jotka vahingoittavat mainetta tai aiheut- tavat oikeudellisia seuraamuksia. Vaikutukset ovat potentiaalisia. Positiivinen vaikutus Korruptiota ja lahjontaa ehkäisevien käytänteiden laajentaminen arvoketjussa voi hillitä korruptiota ja lahjontaa. Vaikutukset ovat potentiaalisia. • Politiikka korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi. • Hankinnan periaatteet lahjoille ja vieraanvaraisuu- delle. • Asemavaltuutusohjeet. • Korruptiota ja lahjontaa koskevat koulutukset. • Ilmoituskanava väärinkäytösten esiin tuomiseksi ja siihen liittyvät sisäiset prosessit. • Yhtiön oma viestintä ja perehdytys. G Hallintotapa VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 26 IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia koskeva prosessi L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysissä on arvioitu L&T:n vaikutuksia yhteiskun- taan, ympäristöön ja hallintotapaan sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Työ pohjautui Eurooppalaisessa kestävyysstandardissa esi- tettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin. Kak- soisolennaisuusanalyysi on toteutettu kolmessa vaiheessa ja se kattaa yhtiön toiminnan Suomessa ja Ruotsissa. Ensimmäisessä vaiheessa L&T:n vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä taloudellisia vaikutuksia arvioi- tiin sisäisistä asiantuntijoista koostuvissa työpajoissa bottom-up -mallilla. Työ- pajoissa tarkasteltiin näiden vaikutusten positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä niiden todennäköisyyttä (potentiaalinen/tosiasiallinen). Kestävyysseikkoihin liittyvien aiheiden arvioinnissa hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa, numeerista dataa, asiakaspalautteita, organisaation sisäistä hil- jaista tietoa, yhtiön aikaisempien olennaisuusanalyysien tuloksia sekä julkisista lähteistä saatuja tietoja. Työpajoissa arvioitiin myös arvoketjun vaikutuksia niin toimittajien kuin asiakkaiden osalta. Nämä arviot perustuivat pääasiassa yhtiön olemassa olevaan kerättyyn tietoon ja keskittyivät niihin toimijoihin, joihin L&T:llä on suora liiketoimintasuhde. Työpajojen tulokset vahvistettiin erillisessä asiantuntijatyöryhmässä, jotta voitiin varmistaa eri työryhmien tulosten vertailukelpoisuus ja arvioinnin tietojen laatu. Lopuksi laadittiin lista L&T:n kannalta olennaisista kestävyysaiheista, jotka käsiteltiin johtoryhmässä sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun- nassa. Seuraavassa vaiheessa kerättiin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä eril- lisen verkkokyselyn ja kohdennettujen haastattelujen avulla. Verkkokyselyssä keskityttiin asioihin, jotka ensimmäisen vaiheen perusteella olivat olennaisia tai vaativat tarkempaa selvitystä sidosryhmiltä. Syventävät sidosryhmähaas- tattelut suoritettiin keskeisille toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja niissä pyrittiin laajemmin kartoittamaan sidosryhmien kestävyysodotuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita. Lopuksi sisäisten työpajojen ja sidosryhmien palautteiden pohjalta saatu aineisto yhdistettiin ja muokattiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lopulliset tulokset käsiteltiin L&T:n eurooppalaisessa yritysneuvostossa (European Works Counsil) ja käsiteltiin L&T:n johtoryhmässä, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun- nassa sekä hyväksyttiin hallituksessa. Työmenetelmä Vaikutusten olennaisuus L&T:n vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin vaikutusten mitta- kaava, laaja-alaisuus sekä niiden korjaamaton luonne viisiportaisella asteikolla, jossa kussakin kokonaisuudessa arvosana viisi oli merkittävä. Lisäksi arvioin- nissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyyttä. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin mahdollisesti kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, joiden vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Olennaisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin vaikutusten kat- sottiin olevan merkityksellisiä yhtiön kannalta. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin sidosryhmäkyselyistä ja -haastatteluista saadut tulokset etenkin silloin, kun sisäisessä arviossa kestävyysseikkaa kos- keva aihe ei ylittänyt arvioinnissa käytettyä kynnysarvoa. Taloudellinen olennaisuus L&T:n taloudellisten vaikutusten arviointi perustui L&T:n riskien arviointiproses- siin. Riskien vaikuttavuutta analysoitiin muun muassa vaikutuksien kautta ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa huomioitiin toiminnan laatu ja tehdyt riskejä lieventävät toimenpiteet. L&T:n riskien arviointiprosessin sovel- tamisen kautta pyrittiin varmistamaan, että kestävyyteen liittyvät riskit tunniste- taan vastaavalla tavalla kuin yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit. Muutokset kierrätysraaka-aineiden markkinoissa, regulaation kehittyminen esimerkiksi jätehuollon osalta (E5 Kiertotalous) sekä työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuus- haasteet (S1 Oma työvoima) on huomioitu myös L&T:n strategisissa riskeissä. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys. Olen- naisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin riskien ja mahdollisuuksien katsottiin yhtiön kannalta olevan merkityk- sellisiä. Kaksoisolennaisuusananalyysiprosessin aikana L&T on tarkastellut vaikutuk- siaan ja riippuvuuksiaan sekä niiden yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin ana- lysoimalla kunkin kestävyysaiheen vaikutusta yhtiön liiketoimintamalliin, nykyi- siin riskienhallintakeinoihin, prosesseihin ja henkilöstöön. Lisäksi L&T on arvioinut lainsäädäntömuutosten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa huomioitiin myös riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteis- kunnallisista resursseista. Esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö, kuten EU:n Green Deal, voi lisätä kustan- nuksia ja raportointivaatimuksia. Näitä riskejä hallitaan yhtiön ilmastoon liitty- vällä siirtymäsuunnitelmalla, joka sisältää päästövähennystavoitteet ja niihin tarvittavat investoinnit. Tämä auttaa hallitsemaan taloudellisia riskejä. Panos- tukset työpaikan turvallisuuteen ja hyvinvointiin voivat puolestaan parantaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä vähentää näistä tekijöistä johtuvia riskejä. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella L&T:n olennaiset yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (vaikutusten olennaisuus) sekä kestä- vyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) liittyvät ympäristön osalta ilmastonmuutokseen (E1), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (E4), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (E5) sekä yhteis- kunnan osalta omaan työvoimaan (S1) ja arvoketjun työntekijöihin (S2). Lisäksi liiketoiminnan harjoittamiseen (G1) liittyvä kokonaisuus on olennainen L&T:lle. Nämä kaikki kokonaisuudet sisältyvät myös L&T:n nykyiseen vastuullisuusohjel- maan ja niillä on yhteys yhtiön strategiaan. Ympäristön kannalta olennaiset kestävyysseikat (E1, E4 ja E5) ovat linjassa L&T:n strategian kanssa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luon- tokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. Kiertotalous on avain- asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. L&T:n strategia on riippuvainen myös yhteiskunnasta ja ihmisistä, mikä heijastuu vaikutuksiin, riskeihin ja mah- dollisuuksiin niin oman työvoiman (S1) kuin arvoketjun työntekijöiden (S2) osalta. L&T:n tavoitteena on tarjota työntekijöille tasapainoinen arki, jossa jokainen voi työskennellä omana itsenään, sekä edistää ihmisoikeuksia toimitusketjussaan. Liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat toimintaperiaatteet sekä yrityskult- tuuri luovat pohjan kestävälle liiketoiminnalle. L&T:n tavoitteena on hyvä ja reilu hallinto. Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät L&T:lle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyivät ilmastonmuutoksen hil- lintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. L&T:n yhteisökohtaiset tiedonan- tovelvoitteet koskevat hiilikädenjälkeä sekä hiili-intensiteettiä (gCO 2 /km), joka on myös yksi L&T:n joukkovelkakirjalainan vastuullisuusehdoista. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat megatrendejä, joiden hillintä luo L&T:n lii- ketoiminnalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Yhtiön positiiviset vaikutukset syntyvät liiketoimintojen tarjoamista palveluista, jotka tuottavat vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymistä helpottavia ratkaisuja. Nämä edistävät materiaalien, energian ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentävät tuotetun jätteen ja kulutetun energian määrää. L&T:n oman toiminnan kielteiset vaikutukset syn- tyvät muun muassa liikenteen päästöistä ja ostetuista tuotteita ja palveluista. Siirtymä vähäpäästöiseen kalustoon sekä uusiutuvan energian käytön mer- kittävä lisääminen ovat keskeisiä toimenpiteitä L&T:n tavoitteiden saavuttami- sessa. Suurin osa L&T:n päästöistä syntyy arvoketjussa, johon yhtiö on tehnyt erillisen toimintasuunnitelman. Palveluiden positiivista ilmastovaikutusta mitataan hiilikädenjäljen avulla. Hii- likädenjälki kuvaa yritysten tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla vältettyjä päästöjä suhteessa aikeisempiin toimintatapoihin. L&T:n hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen, kuten energiatehokkuusratkaisujen ja materi- aalikierrätyksen kautta. Ilmastoriskien arviointi Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on sovellettu TCFD (Task Force for Climate-related Financial Disclosures) -suosituksia. Taustalla on hyödynnetty L&T:n ilmastoskenaarioiden tuloksia ympäristön, markkinoiden ja VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 27 sääntelyn muutosten vaikutusten tarkastelussa. Ilmastoriskejä on arvioitu L&T:n riskimallin mukaisesti lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5v.) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 v.), ja ne on viimeksi päivitetty 2024. Riskien vaikuttavuutta analysoidaan EBIT-vaikutusten ja todennäköisyyden kautta huomioiden riskin luonne ja olemassa olevat lieventämistoimenpiteet. Lyhyen ja keskipitkän aika- jänteet vastaavat yhtiön strategisissa riskeissä käytettyjä aikajänteitä. Toimet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3, s. 47–48. Arvioinnissa huomioitiin fyysiset riskit ja siirtymäriskit sekä niiden vaikutus L&T:n omaan henkilöstöön ja liiketoimintaan. Arvoketjuvaikutukset perustuvat pääosin liiketoimintojen palvelutarjonnan muutoksiin. Fyysiset riskit voivat syntyä luonnonilmiöiden vaikutuksesta, kuten lämpötilan vaihtelut (krooninen riski) tai mahdolliset tulvat (akuuttiriski). Näiden arvioidaan voimistuvan ilmas- tonmuutoksen myötä. Siirtymäriskit käsittävät mahdolliset regulaatio- ja mark- kinamuutoksien vaikutukset L&T:n keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, sekä uusien teknologioiden vaikutukset etenkin L&T:n vähäpäästöisen kaluston kehittymi- seen. Fyysiset riskit L&T:n fyysisten riskien arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu kroonisia ilmastoris- kejä, kuten lämpötilan muutoksista ja säävaihteluista johtuvia vaikutuksia yhtiön omaan toimintaan. Akuuttien ilmastoriskien, kuten mahdollisten tulvien aiheut- tamien riskien vaikutukset kiinteistöihin, on arvioitu jäävän vähäiseksi, sillä toimi- pisteet eivät sijaitse erityisesti tulvaherkillä alueilla. L&T:n arvion mukaan yhtiön varat ja liiketoiminnot eivät ole merkittävästi herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaratekijöille. L&T:n toiminta on jakautunut tasaisesti ympäri Suomen ja Ruotsin, joten toimintaa voidaan tarpeen tullen siirtää tilapäisesti toisaalle häiriötilanteessa. Lisäksi L&T:n kiinteistöt ja irtaimisto on vakuutettu. Siirtymäriskit Olennaiset siirtymäriskit kohdentuvat regulaation muutoksiin, jotka vaikuttavat erityisesti liikenteen hiilineutraaliustavoitteisiin ja kiertotalouden edistämiseen, sekä mahdollisiin markkinamuutoksiin, jotka voivat vaikuttaa uusiutuvien polt- tonesteiden saatavuuteen tai vähäpäästöisten teknologioiden kehittymiseen. L&T:n riskiarvioinnissa on huomioitu regulaatioriskien taustalla muun muassa päästöoikeuksien hintakehitys, biotalouden ja vähähiilisen talouden skenaariot, EU:n kiertotalouspaketti, mahdolliset muutokset kansalliseen jätelainsäädän- töön, kansalliset kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet. Tarkastelun viitekehik- kona on käytetty ilmastoskenaariota, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. L&T on arvioinut liiketoimintansa altistumista tunnistetuille siirtymätapah- tumille sekä niiden herkkyyttä niille. Arviointi huomioi siirtymäriskien toden- näköisyyden, laajuuden ja keston. Erityisesti L&T:n materiaalitoiminnalle nämä siirtymäriskit ovat huomattavia. L&T:n toiminnot ja liiketoimintamallit ovat alttiita lainsäädännön muutoksille, sillä jäteala on vahvan lainsäädännöllisen ohjauksen piirissä. Energia-alan toimijoiden investoinnit erityisesti uusiutuviin polttoainei- siin tai uusien teknologioiden yleistyminen, esimerkiksi raskaan kaluston käy- tössä, vaikuttavat puolestaan L&T:n omien päästötavoitteiden ja yhtiön ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman toteutumiseen. Nämä vaikuttavat myös välilli- sesti yhtiön ilmastotavoitteisiin sidottujen lainaehtojen saavuttamiseen. Nykyiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet lisäävät L&T:n resilienssiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiöllä on vahva markkina-asema kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Lisäksi ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma mahdol- listaa muutosten tehokkaan toteuttamisen. Keskeisiä painopisteitä ovat myös jatkossa uusiutuvien energialähteiden ja kestävien raaka-aineiden käytön lisää- minen sekä fossiilisesta hiilestä luopuminen erityisesti liikenteen osalta. Riskien hallintaa vahvistetaan arvioimalla regulaatio- ja markkinamuutoksia ja reagoi- malla niihin oikea-aikaisesti. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöprosesseihin proaktiivisesti muun muassa alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen kautta. Siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen on olennainen osa L&T:n ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategiaa. Tämä muutos luo yhtiölle myös uusia mahdollisuuksia L&T:n tarjoamien palveluiden kautta. Asiakkaille tarjottu lisäarvo näkyy muun muassa parantuneena materiaali-, energia- ja kustan- nustehokkuutena. Samalla L&T toteuttaa toimenpiteitä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, esimerkiksi liikenteestä syntyvien päästöjen osalta. L&T arvioi säännöllisesti ilmastoriskejä osana riskiarviointiaan ja mukauttaa strategiaansa muutosten mukaisesti. Ilmastoskenaariot ja niihin liittyvät oletukset eivät ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätöksen lukuihin tai keskeisiin taloudellisiin tietoihin. Regulaatioon ja markkinoihin liittyvät siirtymäriskit on huomioitu osana L&T:n strategisia riskejä. Kuvaus pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista L&T tarkasteli kaksoisolennaisuusanalyysissä myös E2 Pilaantuminen ja E3 Vesi- varat ja merten luonnonvarat -osa- ja osaosa-alueita. Pilaantumisen sekä vesi- varojen ja merten luonnonvarojen arvioinnissa huomioitiin toimipaikkojen sijainti ja omistukset, WWF:n tietokannoista saadut veteen ja biodiversiteettiin liittyvät vaikutukset sekä toimipaikkojen toiminnan luonne, jotka voivat aiheuttaa tosi- asiallisia ja potentiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia L&T:n omaan toimintaan. Arvoketjun osalta riittävän laadukasta tietoa ei ollut saatavilla ja siten arviointi jäi pintapuoliseksi. L&T ei järjestänyt arvioinnin yhteydessä erillistä sidosryhmäkuulemista näihin osa-alueisiin liittyen. Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista L&T:n merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät ekosysteemi- palveluihin. Merkittävät ympäristövaikutukset koskevat veden- ja maankäyttöä L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitoksilla. Toisaalta tiukentuva sääntely ja asiakkaiden kestävyystavoitteet voivat tarjota uusia lii- ketoimintamahdollisuuksia erityisesti L&T:n Teollisuus- ja Viherpalveluille, joissa kunnostetaan ja ennallistetaan pilaantuneita maita, toteutetaan erilaisia niitty- hankkeita ja poistetaan vieraslajeja asiakaskohteissa. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat olennaiset vaiku- tukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysipro- sessin mukaisesti. Taustalla on myös hyödynnetty ympäristölupaprosessista saatua tietoa, asiakaspalautteita erityisesti tuotannollisten toimipaikkojen osalta sekä yllä esitettyjä tietokannoista saatua taustatietoa. Siirtymäriskejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskitarkastelua. L&T ei ole arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä järjes- telmäriskejä. Riippuvuus luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä L&T:n toiminta on riippuvaista luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten vedestä, energiasta sekä muiden luonnonvarojen käytöstä. Ekosystee- mipalvelut sekä muuttuva sääntely avaavat L&T:lle myös uusia liiketoiminta- mahdollisuuksia. Näitä ovat L&T:n asiakkaiden luonnon monimuotoisuustyötä tukevat konsultointipalvelut, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus, niityttä- minen ja vieraslajien poistaminen sekä erilaiset hulevesiratkaisut. Myös L&T:n hankkimien tuotteiden valmistus ja palveluiden tuottaminen voivat vaikuttaa biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin paikallisella, alueellisella ja glo- baalilla tasolla. Koska arvoketjusta saatava tieto on vielä puutteellista ja siihen liittyy paljon epävarmuuksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu pääasiassa oman toiminnan osalta. Oman toiminnan olennaiset vaikutukset ja riskien hallinta L&T:n olennaiset ympäristövaikutukset liittyvät veden ja maankäyttöön, erityi- sesti L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitoksilla. Näiden laitosten toimintaa ohjaavat ympäristölupien vaatimukset ja niiden seuranta. Lisäksi L&T toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan toi- mipisteiden toimivuus suhteessa ympäristölupien vaatimuksiin. Ympäristöriskejä arvioidaan myös osana yhtiön toimipaikkakohtaista ympäristöriskiarviointipro- sessia. Myös paikallisilla asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda esille toimipisteiden toimintaan liittyviä epäkohtia esimerkiksi asiakaspalautekanavan kautta. L&T käy avointa vuoropuhelua sekä viranomaisten että paikallisten asuk- kaiden kanssa toiminnan vaikutuksista ja korjaavista toimenpiteistä haittojen välttämiseksi. Toimipisteet, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kan- VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 28 nalta herkillä alueilla, on esitetty kohdassa E4 SBM-3, s. 56. L&T:n toimipisteille ei ole viranomaisen taholta erikseen määritetty biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä. Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista L&T tunnisti ja arvioi resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätteisiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksoisolennaisuusa- nalyysiä. L&T analysoi toimintaansa tunnistaakseen ja arvioidakseen tosiasial- liset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa toiminnassa. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 22. L&T ei kuullut erikseen kierrätyslaitosten tai käsittelykeskusten paikallisyhtei- söjä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Yhtiö käy toimipaikkojen ympäristölu- paprosessin ja alueellisen yhteistyön puitteissa säännöllistä vuoropuhelua pai- kallisten asukkaiden kanssa toimipisteidensä ympäristövaikutuksista. L&T on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonnassa hyödynnettiin yhtiön toimintaa koskevia ympäristölupia, yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä raportteja ja selvi- tyksiä sekä sidosryhmien kuulemisia erilaisissa foorumeissa. Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista L&T on tunnistanut ja arvioinut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mahdolli- suuksia kaksoisolennaisuusanalyysissään. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah- dollisuudet liittyvät seuraaviin osa- ja osa-osa-aihesiin: työturvallisuus, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työn- tekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet. Nämä aiheet ovat keskeisessä roolissa L&T:n strategiassa ja liiketoimintamallissa, ja ne vaikuttavat suoraan yhtiön toimintaan ja sen mukauttamiseen. Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin kohdassa S1 SBM-3, s. 63. L&T:n strategiassa ja liiketoimintamallissa otetaan huomioon henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstön saatavuus on keskeinen tekijä liiketoiminnan kasvulle, ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka on tärkeä kilpailutekijä. Yhtiö käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa ja henkilöstön näkemykset ovat keskeinen syöte liiketoimintastrategian laatimisprosessissa. L&T on tunnistanut, että nuorilla kesätyöntekijöillä ja henkilöillä, joiden suomen- tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryhmien tasolla, on suurempi riski joutua kärsimään vahinkoa, erityisesti työturvallisuuteen liittyen. Näiden ryhmien perehdytys ja koulutus ovat keskeisiä toimenpiteitä riskien hallitsemi- seksi. L&T on saanut käsityksen työntekijöihin kohdistuvista riskeistä kaksois- olennaisuusanalyysin, säännöllisen vuoropuhelun, erityisryhmien tunnistamisen ja työturvallisuusriskien arvioinnin avulla. Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista L&T on tunnistanut ja arvioinut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen arvoketjun työntekijöihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Muun muassa seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaikutuksia: työajanseuranta, palkanmaksu, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2 SBM-3, s. 74. L&T on tunnistanut, että tietyt arvoketjun työntekijät, joilla on tiettyjä ominai- suuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Alihankinnan työntekijöistä erityisesti ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä voi olla puutteel- linen kielitaito, joka voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilai- sille rikkomuksille. Lisäksi työntekijät, jotka työskentelevät L&T:n tai asiakkaiden tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä pro- sessipuhdistuksen ja kiinteistöjen ylläpidon tuotannollisissa tehtävissä, joissa tosiallisesti voi esiintyä esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski, voivat olla vahingon vaarassa. Mahdolliset vaikutukset voivat liittyä myös puutteellisiin työ- käytänteiden toteuttamiseen, kuten epäselviin työaikakirjauksiin. L&T on saanut käsityksen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista kaksoisolen- naisuusanalyysin, hankintayhteistyön ja työturvallisuusriskien arvioinnin avulla. Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset liittyivät seuraaviin osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin: yrityskulttuuriin, korruption ja lah- jonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä tapauksiin, väärinkäytösten pal- jastajien suojeluun sekä suhteisiin tavaran- ja palvelutoimittajien kanssa. Näihin liittyvien olennaisten vaikutusten arvioinnin taustalla on huomioitu L&T:n toimin- tojen maantieteellinen sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoiminnan rakenne. Kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten olennaisuuden perusteella olen- naiseksi nousi yrityskulttuuri. Taloudellisen olennaisuuden osalta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät ylittäneet asetettua kyn- nysarvoa. L&T:n huomioidessa keskeisten sidosryhmien tiedontarpeet ja näke- mykset yhtiölle olennaisista aiheista sekä arvoituaan ja peilattuaan näitä näke- myksiä ja tarpeita vasten omaa liiketoimintaansa, L&T arvioi olennaisiksi aiheiksi myös korruption ja lahjonnan ehkäisemisen ja havaitsemisen sekä näihin liit- tyvät tapaukset, väärinkäytösten paljastajien suojelun sekä suhteet tavaran- ja palvelutoimittajien kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi integroidaan osaksi L&T:n nykyistä riski- enhallintaprosessia ja se toteutetaan yhteistyössä liiketoimintojen asiantunti- joiden, riskienhallinnan ja talouden organisaatioiden kanssa. Prosessin aikana arvioidaan kestävyysseikkojen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioiden mahdolliset muutokset toimintaympäristössä. Analyysin tulokset päivitetään vuosittain, ja ne käsitellään ja hyväksytään L&T:n johtoryhmässä ja hallituksessa. Seuraavan kerran kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään 2025. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 29 VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset E5 Ilmastonmuutos Oma työvoima Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Kuluttajat ja loppukäyttäjät Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Resurssien käyttö ja kiertotalous E1 E4 Pilaantuminen E2 S1 ty Arvoketjun öntekijät S2 Liiketoiminnan harjoittaminen G1 S4 S3 Vesivarat ja merten luonnonvarat E3 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN Yleiskuva tuloksista Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erikseen jokaisen kestävyysai- heen, osa-aiheen ja osaosa-aiheen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia L&T:n liiketoimintaan. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen kestävyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-aiheeseen liittyviä L&T:n liiketoiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdolli- suuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan asteikon ollessa 0–15. Olennaisiksi kokonaisuuksisiksi katsotaan kaikki ne osa- ja osaosa-aiheet, joiden lopputulos ylitti joko vaikutusten olennaisuuden tai taloudellisellisen olen- naisuuden raja-arvon, joka oli kummankin osalta kahdeksan. Olennaisuuden raja-arvoa on kuvaajassa merkitty sinisellä taustavärillä. Kuvaajassa X- ja Y-ak- selilla huomioidaan kullekin ESRS-kokonaisuudelle annetut maksimipistearvot, vaikka ne muodostuisivat eri osa-aiheista. ESRS-kokonaisuuksien vaikutusten arvioinnin keskiarvopisteytystä kuvaa- jassa ilmaistaan pisteen koolla. Tällöin voidaan tunnistaa, kuinka suuri osa koko- naisuuden osa- tai osaosa-aiheista on kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnis- tettu olennaisiksi. Esimerkiksi E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on olennaiseksi tunnistettu kokonaisuus, mutta kokonaisuuden pisteytyksen keskiarvo on kohtuullisen pieni, eli vain muutama osaosa-aihe on tarkastelussa noussut olennaiseksi. Vähäinen merkitys Epäolennainen Suuri merkitys 0 8 15 15 8 Värien selitykset Olennaiset osa-aiheet Epäolennaiset osa-aiheet Ympäristö (E) Yhteiskunta (S) Hallintotapa (G) 30 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen ESRS 2 Yleiset tiedot BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10 Olennainen BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10 Olennainen GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11 Olennainen GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14 Olennainen GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14 Olennainen GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15 Olennainen GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15 Olennainen SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18 Olennainen SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19 Olennainen IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 26 Olennainen IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 30 Olennainen IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet Seuraavissa taulukoissa on lueteltu kaikki ESRS 2:n ja kuuden L&T:n kannalta olennaisen kestävyysraportointistandardin (ESRS) julkistamisvaatimukset, joita on noudatettu kestävyysraportin laatimisessa. L&T on jättänyt pois kaikki ESRS-standardeissa S3 ja S4 olevat tiedonantovaatimukset, koska ne eivät ylit- täneet olennaisuudelle määriteltyä kynnysarvoa. Taulukoita voidaan käyttää navigointiin kestävyysraportin tietystä tiedonantovaatimuksesta kertoviin tie- toihin. Taulukoissa on myös esitetty, mihin L&T on sijoittanut tiedot tietystä tie- donantovaatimuksesta, joka on kestävyysraportin ulkopuolella ja joka on sisäl- lytetty viittaamalla tilinpäätökseen. Jos L&T:llä ei ole vielä tietoja liittyen tiettyyn tiedonantovaatimukseen, siihen ei ole tehty viittausta. VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 31 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen ESRS E1 Ilmastonmuutos E1 ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14 Olennainen E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 46 Olennainen E1 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47 Olennainen E1 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 26 Olennainen E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47 Olennainen E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47 Olennainen E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 48 Olennainen E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49 Olennainen E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 50 Olennainen E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet - Epäolennainen E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu - Epäolennainen E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen ESRS E2 Pilaantuminen E2 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27 Olennainen E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet - Epäolennainen E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen - Epäolennainen E2-5 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet - Epäolennainen E2-6 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittari - Epäolennainen VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 32 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat E3 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27 Olennainen E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet - Epäolennainen E3-4 Vedenkulutus - Epäolennainen E3-5 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset - Epäolennainen ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 56 Olennainen E4 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 56 Olennainen E4 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27 Olennainen E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 57 Olennainen E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät t oimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 57 Olennainen E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58 Olennainen E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittari Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58 Olennainen E4-6 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous E5 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseist Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 28 Olennainen E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 59 Olennainen E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 59 Olennainen E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 62 Olennainen E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 33 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen ESRS S1 Oma työvoima S1. ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18 Olennainen S1. ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63 Olennainen S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63 Olennainen S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64 Olennainen S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64 Olennainen S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 65 Olennainen S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67 Olennainen S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67 Olennainen S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 68 Olennainen S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69 Olennainen S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen S1-10 Riittävä palkka Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen S1-11 Sosiaalinen suojelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen S1-12 Vammaiset henkilöt - Epäolennainen S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 71 Olennainen S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 34 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen ESRS S2 Arvoketjun työntekijät S2 ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18 Olennainen S2 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 76 Olennainen ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja l iiketoimintamallin kanssa - Epäolennainen S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa - Epäolennainen S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi - Epäolennainen S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus - Epäolennainen S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet - Epäolennainen VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 35 Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa - Epäolennainen S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa - Epäolennainen S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi - Epäolennainen S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus - Epäolennainen S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet - Epäolennainen ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen G1 ESRS GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11 Olennainen G1 ESRS IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 28 Olennainen G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 77 Olennainen G1-2 Suhteet toimittajiin Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - Epäolennainen G1-6 Maksukäytännöt Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 36 Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n liitteessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä raportistamme datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella. Jos L&T:llä ei vielä ole tietoja liittyen tiettyyn tietopisteeseen, se on merkitty viivalla (-). Muuhun lainsäädäntöön perustuva tietojen antaminen Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x x ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, s. 15 x ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Ei soveltuva x x x ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Ei soveltuva x x ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Ei soveltuva x x ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan Ei soveltuva x ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, s. 46 x ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset Ei soveltuva x x ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet, s. 48 x x x ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x ESRS E1-5 40–43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmasto- vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto- päästöt ja kokonaispäästöt, s. 50 x x x VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 37 Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto- päästöt ja kokonaispäästöt, s. 50 x x x ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x ESRS E1-9 66 Vertailuportfolion alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x ESRS E1-9 66 (a); 66 (c) Rahamäärien erittely akuuttien ja kroonisten fyysisien riskien mukaan; Merkittävien omaisuuserien sijainti merkittävien fyysisien riskien alueilla L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x ESRS E1-9 67 (c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen portfoliossa L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x ESRS E2-4 28 Ilmaan, veteen ja maaperään päästettyjen E-PRTR-asetuksen liitteessä II lueteltujen saasteiden määrä Epäolennainen x ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan nettoliikevaihtoon suhteutettuna Epäolennainen x ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (a) Luettelo oman toiminnan kannalta oleinnaisista toimipai- koista E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa , s. 56 x ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (b) Vaikutuksen kohteena olevien biologisen monimuotoisuu- den kannalta herkät alueet E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa , s. 56 x ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa , s. 56 x ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 38 Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 62 x ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 62 x ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoi- mintamallin kannalta, s. 63 x ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoimintamallin kannalta, s. 63 x ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis- sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, s. 15 x ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelymekanismit S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen, s. 64 x ESRS S1-14 88 (b) & (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 71 x x ESRS S1-14 88 (e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot), s. 72 x x ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkkiosuhde S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot), s. 72 x ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset, s. 72 x ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen Ei soveltuva x x ESRS 2 SBM-3 – S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa S2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä nii- den vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 74 x VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 39 Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet, s. 74 x ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet, s. 74 x ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Ei soveltuva x x ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis- sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, s. 15 x ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeus- ongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus, s. 75 x ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Epäolennainen x x ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Epäolennainen x x ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x ESRS G1-1 10 (b) Korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat periaatteet Ei soveltuva x ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat periaatteet Ei soveltuva x ESRS G1-4 24 (a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot G1-4 – Korruptio ja lahjonta, s. 79 x x ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, s. 79 x VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti 40 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus L&T julkaisee tässä osiossa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän (EU taksonomia) mukaiset tiedot ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Tiedot perustuvat Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus). Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhti- öiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toiminto- jensa osalta. Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat ilmaston- muutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, sekä biologinen monimuo- toisuus ja ekosysteemit. L&T raportoi tilikaudelta 2024 taksonomian mukaiset (taxonomy alignment), taksonomiakelpoiset (taxonomy eligiblity) ja ei-luokitus- järjestelmäkelpoiset osuudet liiketoiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liike- vaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin kyseinen liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa (does not significantly harm, DNSH) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit (minimum safe- guards). L&T:n tarkastelu L&T on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta kos- kevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän ilmastosäädöksen ja delegoidun ympäristösäädöksen sekä tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Taksonomiakelpoisuutta on arvioitu Euroopan komission delegoiduissa ase- tuksissa esitettyjen taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen NACE-koodien perusteella. Taksonomiaan liittyvä arviointi on tehty liiketoimin- nasta syntyneestä liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kierto- talouteen siirtymiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentä- miseen, sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. L&T:llä ei ole ydinenergiaan tai fossiilisiin maakaasuihin liittyvää toimintaa. Taksonomiaa koskevat taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat talous- ja toimin- nanohjausjärjestelmistä saatuihin lukuihin. Laskettaessa taksonomian mukai- seen ja taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden osuutta liikevaihdosta (tilinpäätöksen liitetieto 1.2), L&T ottaa huomioon tuotot palveluista ja tuotteista, joilla on selkeä yhteys tunnistettuihin taloudellisiin toi- mintoihin. Pääomamenojen ja toimintamenojen osalta on tarkasteltu vuoden 2024 kirjauksia ja verrattu arviointikriteerien vastaavuutta kirjattuihin tietoihin. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yritys- hankintojen yhteydessä tulleet lisäykset (tilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.3, ja 3.4). Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät kaluston ja raken- nusten huollon, korjauksen ja ylläpidon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot eivät sisällä lopetettuja toimintoja. Taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta koskevissa arvioinneissa on huomioitu vain ne toiminta- ja pääomamenot, jotka vastaavat toimintaa koskevia teknisiä vaatimuksia. L&T:llä ei ole erillisiä taksono- miaa koskevia pääoma- tai toimintamenosuunnitelmia. L&T raportoi taksonomiasta konsernitasolla. Kunkin toimialan asiantuntijat ja liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tun- nistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi perustuu tunnistettuihin taksonomia-asetuksessa kuvattuihin toimintakoh- taisiin teknisiin arviointikriteereihin sekä DNSH-kriteereihin. Ilmastoon liittyvät DNSH-kriteerit arvioidaan vuosittain osana L&T:n riskienhallintaprosessia TCFD-viitekehikon kautta. L&T:n ilmastoriskit on kuvattu kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 19–21. L&T:n toiminta on reguloitua ja edellyttää erillisiä ympäristölupia, joissa määri- tetään ympäristövaatimukset veden, maaperän pilaantumisen ja luonnon osalta. Noudatamme kaikkia toimintaamme koskevia ympäristövaatimuksia. Menettely- tapoja on kuvattu tarkemmin kohdassa E4-2, s. 57. L&T:llä on käytössä johtamisjärjestelmä, joka kattaa kaikki L&T:n palvelut serti- fikaattien ISO 9001, ISO 14001, ja ISO 45001 osalta. EHSQ-johtamismalli varmistaa, että L&T:n toiminnot noudattavat lupaehtoja ja näitä tarkkaillaan ja raportoidaan säännöllisesti. Lisäksi L&T pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia koulutusten ja teknisten ratkaisujen avulla. Teknisiä arvi- ointikriteerejä on tarkasteltu rinnakkain, jotta raportointi on mahdollisimman yhtenäinen ja vältetään kaksoislaskenta. EU taksonomia Vähimmäistason suojavaatimukset Teknisten kriteerien lisäksi taksonomia-asetuksessa säädetään vähimmäis- tason suojatoimista, jotka käsittelevät työelämä- ja ihmisoikeuksia, korruption ja lahjonnan ehkäisyä, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. L&T:llä vähimmäis- tason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla. L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaat- teita ja noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toiminta- ohjeiden kuutta vaihetta. L&T:n ihmisoikeusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15. Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä L&T:llä noudatetaan kansallisia lakeja ja sopimuksia. Nämä periaatteet on viety myös erilliseen korruption ja lahjonnan vastaiseen politiikkaan, joka selkeästi kieltää lahjonnan, lahjojen vastaanotta- misen ja antamisen, sekä muut epäeettiset toimet. L&T:n ohjeistus lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamiselle on julkinen ja löydettävissä yrityksen verkkosivuilta sekä intranetistä. Korruption ja lahjonnan ehkäisyä on käsitelty tarkemmin kohdassa G1-3, s. 80. Verotusta koskevat pääperiaatteet on kuvattu L&T:n veropolitiikassa, jonka L&T:n hallitus on hyväksynyt. Politiikka kattaa L&T:n kaikki toimialat kaikissa toi- mintamaissa ja koskee koko henkilöstöä. Verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä ja raportoinnissa L&T noudattaa paikallista lainsäädäntöä. Kes- keinen periaate on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisää- teisten viranomaisraporttien raportointi. L&T maksaa ja tilittää verot toimintamaihinsa, joissa sen liiketoiminta luo arvoa, eikä siirrä luotua arvoa matalan verotuksen maihin. Konsernin sisäisten transak- tioiden hinnoittelussa noudatetaan voimassa olevaa siirtohinnoittelulainsää- däntöä sekä siihen vaikuttavia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja verohallinnon suosituksia. Kaikki L&T:n investointi- ja sijoittautumispäätökset tehdään liiketoi- minnan tarpeisiin perustuen. Verovaikutukset selvitetään ja huomioidaan osana päätöksentekoprosessia ja liiketoimintoja ja konsernirakenteita käsitellään niiden taloudellisen sisällön perusteella. L&T ei osallistu vain verotuksellisista syistä tehtyihin järjestelyihin ilman liiketaloudellista substanssia. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, kannattaa reilua kilpailua sekä noudattaa kaikessa liiketoiminnassaan hyvää liiketoimintatapaa ja kilpailuoikeudellisia 41 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus sääntöjä. Kaikki liiketoimet, joissa L&T on osallisena, ovat rakenteeltaan läpinä- kyviä ja taloudellisesti perusteltuja. L&T noudattaa yrityskauppaprosesseissaan kilpailulainsäädäntöä, suorittaa due diligence -tarkastuksen kohteista ja tekee lainsäädännön mukaiset ilmoitukset kilpailuviranomaisille. L&T:n eettiset periaatteet sisältävät perussäännöt kilpailuoikeuden ja lainsää- dännön noudattamisesta. Lisäksi L&T:llä on kilpailuoikeuskoulutus henkilöstölle, joiden työnkuvan osalta on tunnistettu tarve täsmentävälle koulutukselle. Kil- pailuoikeuskoulutus on päivitetty syyskuussa 2024. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tunnistamaan sellaiset tilanteet, jotka voivat olla kyseen- alaisia tai kiellettyjä kilpailuoikeudellisten sääntöjen näkökulmasta sekä antaa tarkemmat ohjeet miten menetellä eri tilanteissa. L&T:llä on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta, kor- ruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoi- keuksia, työelämäoikeuksia ja korruptiota koskevat vaatimukset on huomioitu omina periaatteinaan, sisällytetty eettisiin periaatteisiin ja koulutuksiin, sekä huomioitu yhtiön hankintaprosesseissa ja -ohjeissa. Konsernitason politiikat koskevat kaikkia L&T:n liiketoimintoja Suomessa ja Ruotsissa. Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot L&T:n Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liiketoimintaan kuuluu tak- sonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa jätteiden keräys ja kuljetus, materiaalien talteenotto tavanomaisesta jätteestä, vaarallisen jätteen käsittely, jäteveden keruu ja käsittely, käytettyjen tavaroiden myynti, sekä ympäristörakentamisen palvelut koskien pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostamista. Nämä kiertotalousliiketoiminnat käsittävät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toiminnot 5.5 (Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus synty- paikalla lajitelluissa jakeissa) ja 5.9 (Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä). Siirtymän kiertotalouteen, jätteen ehkäisyyn ja kierrätykseen liit- tyvät toiminnot 2.3 (Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.7 (Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto) ja 5.4 (Käytettyjen tavaroiden myynti). Saasteiden ehkäisyyn ja kontrollointiin liittyvän toiminnot 2.1 (Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.2 (Vaarallisen jätteen käsittely) ja 2.4 (Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen) sekä veden ja merellisten resurssien kestävää käyttöä koskevan toiminnon 2.2 (Yhdyskuntajätevesien käsittely). Kiinteistöpalvelutoimialojen liiketoimintaan Suomessa ja Ruotsissa kuuluu taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa energia- tehokkuuslaitteiden ja uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus sekä rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen, säätämiseen ja hallintaan tarkoitettujen välineiden ja laitteiden asennus, huolto ja korjaus. Lisäksi liiketoi- mintaan kuuluu rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät asian- tuntijapalvelut. Taksonomiaraportoinnissa on huomioitu ilmastonmuutokseen liittyvät toiminnot 7.3 (Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus); 7.4 (Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa); 7.5 (Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus); 7.6 (Uusiutuviin energialäh- teisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus) ja 9.3 (Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut). 42 Liikevaihto Tilikausi N 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi Liikevaihto Osuus liikevaih- dosta, vuosi N Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantumi- nen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäis- tason suojatoimet Luokitusjärjes- telmän mu- kaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi N-1 Luokka mahdol- listava toiminta Luokka siirtymä- toiminta (MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa CCM 5.5 11,3 1,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 2,5 0,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 9,1 1,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,1 0,02 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.5 5,1 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 1,0 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 6,3 0,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 21,0 2,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 4,8 0,6 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 3,2 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 33,2 4,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 11,6 1,5 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 8,9 1,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 118,0 15,3 % 4,6 % 0,0 % 0,0 % 3,8 % 7,0 % 0,0 % K K K K K K K Josta mahdollistavat toiminnat 21,5 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,6 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 7,4 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 2,6 0,3 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,2 0,03 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 1,5 0,2 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 10,1 1,3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 7,6 1,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 30,0 3,9 % 1,4 % 0,0 % 0,03 % 0,2 % 2,3 % 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 148,1 19,2 % 6,0 % 0,0 % 0,03 % 4,0 % 9,3 % 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 622,6 80,8 % YHTEENSÄ (A+B) 770,7 100% Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous. A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 43 Pääomamenot Tilikausi N 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi Pääoma- menot Osuus pääoma- menoista, vuosi N Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantumi- nen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäis- tason suojatoimet Luokitusjärjes- telmän mu- kaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomame- noista, vuosi N-1 Luokka mahdol- listava toiminta Luokka siirtymä- toiminta (MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa CCM 5.5 1,8 3,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,9 1,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,4 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.5 0,2 0,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,1 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 0,3 0,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 2,3 3,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,4 0,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 3,8 6,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 1,3 2,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 1,0 1,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 12,8 20,9 % 6,3 % 0,0 % 0,0 % 4,5 % 10,1 % 0,0 % K K K K K K K Josta mahdollistavat toiminnat 1,1 1,8 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,2 0,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,5 0,8 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,1 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,01 0,02 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,2 0,3 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 1,2 1,9 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,9 1,4 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 3,0 5,0 % 1,3 % 0,0 % 0,02 % 0,3 % 3,3 % 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 15,8 25,8 % 7,6 % 0,0 % 0,02 % 4,7 % 13,5 % 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 45,4 74,2 % YHTEENSÄ 61,2 100% Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous. A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 44 Toimintamenot Tilikausi N 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi Toiminta- menot Osuus toiminta- menoista, vuosi N Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantumi- nen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäis- tason suojatoimet Luokitusjärjes- telmän mu- kaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten (A.2.) osuus toi- mintamenoista, vuosi N-1 Luokka mahdol- listava toiminta Luokka siirtymä- toiminta (MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa CCM 5.5 0,8 2,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,03 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,3 0,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.5 0,2 0,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,04 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 0,3 0,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,7 1,9 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,2 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 0,04 0,1 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 2,5 6,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,9 2,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 0,7 1,8 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 6,7 18,1 % 4,7 % 0,0 % 0,0 % 2,5 % 10,8 % 0,0 % K K K K K K K Josta mahdollistavat toiminnat 0,9 2,6 % 2,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,01 0,02 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,4 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,1 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,02 0,04 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,1 0,1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 0,7 2,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,6 1,5 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 1,9 5,1 % 1,3 % 0,0 % 0,04 % 0,1 % 3,6 % 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 8,5 23,1% 6,1 % 0,0 % 0,04 % 2,6 % 14,4 % 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 28,3 76,9 % YHTEENSÄ 36,8 100 % Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous. A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 45 Tarkennukset raportointiin Vuonna 2024 L&T on tarkentanut EU taksonomiaraportointiin liittyviä laskenta- määritteitä pääoma- ja toimintamenojen osalta. Laskentamääritteiden tarken- nuksesta johtuen raportointivuoden 2023 osalta luokitusjärjestelmän mukaisia tai -kelpoisia lukuja ei esitetä taulukoissa, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia. Toimintamenojen laskennassa ei tarkastelun jälkeen muun muassa enää huo- mioida henkilöstökuluja, joita ei voida varmuudella jyvittää luokitusjärjestelmä- kelpoisiin aktiviteetteihin, tai energian hankinnasta syntyviä kuluja. Pääomame- nojen laskennassa ei tarkastelun jälkeen huomioida pääomamenojen poistoja. L&T on esittänyt oheisessa taulukossa viime vuoden pääoma- ja toimintame- nojen kokonaismäärän uudistetuilla laskentaperiaatteilla laskettuna. Henkilöstö- ja energiakulujen vaikutus toimintamenojen kokonaissummaan on ollut merkit- tävä. Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu) Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneut- raaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamis- kelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. L&T:llä ei ole täydentävässä delegoidussa ilmastosäädöksessä kuvattuja ydinvoimaan tai maakaasuihin liittyviä luokitus- järjestelmäkelpoisia eikä luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja. Näin ollen Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on esitetty oikealla, ja lomakkeet 2–5 on jätetty esittämättä. Täsmäytetyt luvut Päivitetyt laskentaperiaatteet, raportointikauden 2023 lukujen uudelleentarkastelu, MEUR Vuosikatsauksessa 2023 julkaistut luvut, MEUR Muutos, % Liikevaihto 802,1 802,1 0 % Pääomamenot 81,1 61,1 33 % Toimintamenot 36,9 769,9 -95 % Ydinenergiaan liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastotavoitteet ovat osa L&T:n strategisia tavoitteita. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa nettonolla oman toiminnan ja koko toimitusketjun osalta vuoteen 2045 mennessä. L&T on myös sitoutunut irtaantumaan fossiilisista polttoai- neista pitkällä aikavälillä. L&T:n ilmastotavoitteet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-4, s. 48. Tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. L&T ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen vertailuarvojen ulkopuolelle. L&T:n oman toiminnan (scope 1 ja 2) osuus kokonaispäästöistä on noin 10 %, joista noin 97 % syntyy kuljetuksista (scope 1 -päästöt). Scope 2 -päästöihin sisältyvät kaikki L&T:n kiinteistöjen sähkönkäytöstä sekä lämmitys- ja jäähdytys- energiasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Scope 2 -päästöjen osuus on 3 % L&T:n oman toiminnan päästöistä. Valtaosa, noin 90 %, L&T:n kokonaispääs- töistä syntyy arvoketjussa (scope 3). Tavoitteiden saavuttamiseksi L&T on laatinut erillisen ilmastoa koskevan siir- tymäsuunnitelman, jossa on arvioitu keskeiset toimenpiteet oman toiminnan ja toimitusketjun osalta vuoteen 2030. Siirtymäsuunnitelman keskiössä ovat yhtiön toimenpiteet liikenteen irtautumiseksi fossiilisesta hiilestä sekä käytetyn polttonesteen että kaluston osalta siten, että vuonna 2030 36 % yhtiön oman toiminnan käyttämästä liikenteen polttonesteestä olisi uusiutuvaa ja vastaa- vasti 20 % L&T:n omasta kalustosta olisi vähäpäästöistä, kuten biokaasulla tai sähköllä toimivaa. Oman toimintansa lisäksi L&T pyrkii edistämään arvoketjua koskevia päästö- vähennystavoitteitaan tiivistämällä yhteistyötään arvoketjun kumppaneiden kanssa. Vuoden 2024 aikana L&T on tarkentanut toimintasuunnitelmaansa arvo- ketjussa syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Lähitulevaisuuden tavoitteena on parantaa toimitusketjusta saadun päästötiedon laatua sekä lisätä tietoi- suutta ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä toimitusketjussa. Lisäksi yhtiö kehittää ratkaisuja, jotka edistävät asiakkaiden materiaalien kierrätystä. Mahdollisten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisen ei arvioida aiheut- tavan merkittävää siirtymäriskiä tai estävän päästövähennystavoitteiden saa- vuttamista oman toiminnan osalta, sillä käytössä olevan kaluston käyttövoimaa voidaan säätää käytön aikana, esimerkiksi korvaamalla fossiilinen energia uusiu- tuvalla energialla. Uusiutuvan energian saatavuuden odotetaan lisäksi säilyvän hyvänä tulevaisuudessa. L&T:n ilmastotavoitteet ovat osa yhtiön liiketoiminnan strategisia tavoitteita. Tavoitteita tukeva tarkempi siirtymäsuunnitelma, jossa on tarkasteltu kes- keisten omaan toimintaan kohdentuvien toimien tehokkuutta suhteessa pääs- L&T on suunnitellut vähentävänsä omasta toiminnasta syntyviä päästöjä noin 31% vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelluista oman toiminnan päästövähennyksistä 70 % muodostuvat uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja 30% kaluston käyttövoimamuutoksista. Vuonna 2030 L&T arvioi kalustosta 20 % olevan vähäpäästöistä ja uusiutuvan energian käytön lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2024 tasosta. Arvoketjussa suunniteltujen päästövähennysten ajurit ovat kierrätysasteen kasvaminen ja alihankintalogistiikan päästövähennystoimet. Lisäksi scope 3 -päästöjen odotetaan vähenevän orgaani- sesti muiden arvoketjussa tapahtuvien hiilestä irtautumisen toimien johdosta. Yhtiön pitkän aikavälin nettonollatavoitteena on vähentää päästöjä 90 % vuoden 2022 tasosta, ja kompensoida niiden päästöjen osuus, joita ei voida omassa toiminnassa tai arvoketjussa vähentää. Toiminnan kasvu 22–30 Scope 1 & 2 Scope 3 Päästökompensointi tCO 2 e Oman toiminnan vähennykset Scope 3 vähennykset Tavoitevuosi 2030 Nettonollatavoite 2045 2022 -20 % L&T:n keskeiset hiilestä irtaantumisen keinot sekä niiden vaikutus L&T:n lyhyen aikavälin tavoitteisiin E1 Ilmastonmuutos 46 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus tötavoitteisiin sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, on hyväksytty hallituksessa. Suunnitelmassa on huomioitu ennakoidut pääoma- ja toimintamenot oman toiminnan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun men- nessä. Pitkän aikavälin, vuoteen 2045 ulottuvat toimenpiteet eivät ole vielä riittävän yksityiskohtaisella tasolla puutteellisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toi- menpiteiden riittävyyttä ja niitä koskevaa rahoitussuunnitelmaa tullaan tarkas- telemaan vuosittain osana L&T:n investointipäätöksiä. L&T:n suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääoma- menot liittyvät vähäpäästöisen kaluston suhteellisen osuuden kasvattamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitellut toimet tulevat nostamaan L&T:n vuotuisia pääomamenoja, mikä puolestaan tulee lisäämään L&T:n tuloslaskelman pois- toja. Kasvavien poistojen vastapainoksi L&T ennakoi vähäpäästöisen kaluston pienentävän tuloslaskelman vuosittaisia kaluston käyttökuluja. Muun kuin vähä- päästöisen kaluston osalta L&T tulee siirtymäsuunnitelman mukaan lisäämään merkittävästi uusiutuvien polttonesteiden käyttöä. Tämän toimenpiteen enna- koidaan kasvattavan L&T:n tuloslaskelman vuosittaisia polttoainekuluja vuoteen 2030 mennessä. Yrityksen taloudellisen toiminnan mukauttaminen komission delegoidun ase- tuksen (EU) 2021/2139 säännöksiin keskittyy lähinnä kaluston uudistamiseen, jonka odotetaan vähentävän yrityksen yleistä ympäristövaikutusta. Vaikka kalustouudistus ei suoraan liity taksonomiassa määriteltyihin toimintoihin mer- kittävässä määrin, se tukee yrityksen pyrkimyksiä kohti kestävämpää toimintaa. SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallien kanssa Liiketoimintoihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen seurausten arviointi on inte- groitu L&T:n strategiaprosessiin. Yhtiö on tarkastellut ilmastonmuutoksen vai- kutuksia sekä lyhyellä viiden vuoden strategiakaudella että pitkällä aikavälillä vuoteen 2035 saakka. Resilienssianalyysi perustuu liiketoimintaympäristön epävarmuustekijöiden kvalitatiiviseen arviointiin, jossa on huomioitu markkina- ja toimintaympäristömuutokset ja niiden merkittävät taloudelliset vaikutukset. Viimeisin skenaariotarkastelu on tehty 2023. Resilienssianalyysi kohdentui L&T:n omaan toimintaan ja se huomio siirtymä- riskien osalta muutokset markkinoissa ja sääntelyssä sekä fysikaalisten riskien osalta mahdolliset säänvaihtelut Suomessa ja Ruotsissa. Analyysin taustalla on huomioitu L&T:n omat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet, kuten L&T:n logistiikan päästövähennystoimet sekä kalustoinvestoinnit ja materiaalien kierrätystä edistävät toimet. Yhtiön resilienssianalyysissä on hyödynnetty kansainvälisen ilmastopaneelin skenaarioita, joissa ilmasto lämpenee 1,5 astetta, alle kaksi astetta ja neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä (RCP 2,6 ja RCP 6,0), joita on peilattu uusimman ilmastotutkimuksen tietoihin säänvaihteluista Suomessa. Tarkaste- lussa on myös hyödynnetty IEA:n (International Energy Agency) skenaariotar- kasteluissa käytettyä taustadataa ja olettamuksia (APS, NZE2050 ja STEPS). Arvioitavat skenaariot käsittivät toimintaympäristön, jossa lainsäädäntö ja toimenpiteet tukevat ja ohjaavat yrityksiä kohti nettonollan mukaisia tavoitteita. Toisessa ääripäässä oli toimintaympäristö, jossa muutos taantuu ja tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan hitaasti. Eri skenaarioissa ilmastonmuutoksen liiketoi- mintavaikutuksia tarkasteltiin sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja teknologiseen kehitykseen liittyvien toimialan muutostekijöiden kautta. Resilienssianalyysin epävarmuustekijät liittyvät sääntely- ja markkinamuu- toksiin. Nämä tekijät on otettu huomioon L&T:n ilmastoa koskevan siirtymäsuun- nitelman taustalla osana vähäpäästöisen kaluston investointien vaikutuksia arvioitaessa. Liiketoimintamallin muutosjoustavuus eri ilmastoskenaarioiden mukaisissa toimintaympäristöissä on vakaalla pohjalla. Viiteskenaariona toimi lii- ketoimintaympäristö, jossa vallitseva tila tukee 1,5 asteen ilmastopolkua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Viimeisimmän strategiantyön yhteydessä L&T kiristi ilmastotavoitteitaan siten, että yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on nettonolla vuoteen 2045 mennessä. Tarkastelu osoitti, että L&T:n päivitetyt ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet ovat lin- jassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa. E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet L&T:n ilmastotavoitteita ohjataan yhtiön ympäristöpolitiikalla, joka oman toi- minnan lisäksi kuvaa periaatteita arvoketjun osalta. Julkisesti L&T:n verkkosi- vuilla esitetyn ympäristöpolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä. L&T:n ympäristöpolitiikassa kuvataan ilmastonmuutoksen hillinnän, uusiu- tuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden edistämisen kannalta yhtiön olennaiset tavoitteet ja periaatteet. L&T on sitoutunut nettonolla-tavoitteisiin vuoteen 2045 mennessä ja kannustaa myös kumppaneitaan asettamaan omat ilmastotavoitteensa sekä vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Lisäksi omassa toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä vähennetään edistämällä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla energiatehok- kuutta. Ympäristöpolitiikassa on huomioitu asiakasratkaisut, joilla L&T edistää asiakkaidensa ilmastotavoitteita. Arvoketjun positiivinen ilmastovaikutus syntyy, kun yhtiön palveluiden avulla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätys- ja uusiutuvilla raaka-aineilla tai kun L&T toteuttaa asiakkaiden energiatehokkuus- toimenpiteitä. Samalla L&T:n oma hiilikädenjälki kasvaa. Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajalla, joka valmistelee yhdessä L&T:n asiantuntijoiden kanssa politiikan keskeiset periaatteet. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole osallistettu. L&T:n toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan. Toimitusketjua koskevat ilmastotavoit- teet on huomioitu L&T:n uusissa hankintasopimuksissa. E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit L&T:n ilmastotavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautuvat yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille toteutettujen kier- totalous- ja energiatehokkuusratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Lisäksi ilmastotavoitteet ja niiden seuranta ovat yksi L&T:n viestinnän avainteemoista, ja kokonaisuutta käsitellään säännöllisesti myös toimialojen sisäisissä henkilös- töinfoissa. Toimenpiteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi Keskeiset oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyvät toimet kohdentuvat vähäpäästöisten kaluston käyt- töönottoon sekä kalustossa käytetyn uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Yhtiö panostaa myös kuljettajien ajotapa- ja kaluston käyttökoulutuksiin. Toimenpiteet tukevat L&T:n pyrkimystä irtaantua fossiilisesta hiilestä niin lyhyellä (vuoteen 2030 mennessä) kuin pitkällä aikavälillä (vuoteen 2045 mennessä). L&T:n päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin vuoden 2024 aikana. Oman toiminnan päästöt ovat laskeneet 43 % vuodesta 2018. Kalustouudis- tukset ja uusiutuvan polttoaineen merkittävä käytön kasvu vaikuttivat huomat- tavasti oman toiminnan scope 1 -päästöihin. Viimeisen kuuden vuoden aikana saavutettiin 20 200 tnCO 2 e -päästövähennykset, mikä vastaa noin 85 % vuoden 2030 ennakoidusta päästövähennyksestä (23 700 tnCO 2 e). Vuonna 2024 tehtiin muun muassa seuraavia toimia oman toiminnan tavoit- teiden edistämiseksi: • Kiertotalousliiketoiminnoissa ajotavanseurantalaitteisto oli asennettu 1 157 ajoneuvoon vuoden 2024 lopussa. • Raportointivuoden aikana 246 kuljettajaa osallistui ennakoivan ajotavan koulutuksiin. Yhteensä 78 % kuljettajista on käynyt ennakoivan ajotavan kou- lutuksen. • Vuonna 2024 L&T sähköisti etenkin Ruotsin Kiinteistöpalveluiden kalustoa, jossa 84 % kokonaiskalustosta oli sähköautoja vuoden 2024 lopussa. L&T:llä on käytössä 69 vähäpäästöistä raskaan kaluston ajoneuvoa ja 370 kevyen kaluston ajoneuvoa, jotka toimivat joko biokaasulla tai sähköllä. • L&T:n liikenteessä käyttämästä dieselöljystä 24 % korvattiin uusiutuvista raaka-aineista valmistetulla HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil). • L&T tekee jatkuvaa reittisuunnittelua. Suunnittelun avulla yhtiö sai tehos- tettua toimintaa sekä vähennettyä päästöjä, ajokilometrejä ja työtunteja. L&T:n kiinteistöissä siirrytään uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2030 men- nessä. Tällä hetkellä Suomessa käytetty sähkö on tuotettu ydinenergialla ja var- 47 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus mistettu alkuperätakuin. Kiinteistöjen energiatehokkuutta tehostetaan esimer- kiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia sekä uusimalla lämmitysjärjestelmiä. L&T:n omistamissa kiinteistöissä kaikki öljylämmitysjärjestelmät on vaihdettu vesi-ilmalämpöpumppuihin. Vuoden 2024 aikana energiatehokkuustoimenpi- teitä tehtiin 15 kohteeseen. Toimenpiteiden myötä on vähennetty 26,8 tnCO 2 e -päästöjä, mikä vastaa noin 3,5 % scope 2 -päästöistä. Vuoden 2030 ennakoidut scope 2 -päästövähennykset ovat noin 1 000 tnCO 2 e vuoden 2018 tasosta. Myös L&T:n validoidut SBTi päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin. Päästöintensiteetti (scope 1 ja 2, tnCO 2 e ajokilometriä kohden) laski 42 % vuoden 2018 tasosta ja yhtiö on linjassa valitun päästövähennyspolun kanssa. Tavoite on myös yksi L&T:n vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirja- lainan ehdoista. Vuonna 2024 12 % merkittävistä toimittajista oli asettanut omat SBTi:n mukaiset päästövähennykset. Toimitusketjutavoite päivitettiin vuonna 2023 absoluuttiseksi päästövähennystavoitteeksi eikä toimenpiteitä SBT -tavoitteen mukaisia toimittajien sitouttamiseksi jatkettu vuonna 2024. L&T:n toiminnan hiilikädenjälki L&T:n hiilikädenjälki syntyy muun muassa asiakkaille tehdyistä energiatehok- kuustoimenpiteistä sekä palveluista, jotka edistävät arvoketjun kiertotaloutta. L&T:n kiinteistötekniikan palveluiden kautta edistetään energiatehokkuutta Suomessa ja Ruotsissa ennaltaehkäisevän huollon, energiatutkimusten, ener- giatehokkuuskonsultoinnin ja energian kulutuksen optimoinnin avulla. Lisäksi L&T:n Kiinteistöpalveluiden kehittämän Smartti Automaatio -palvelun avulla ohjataan kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, mikä parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. L&T tarjoaa myös räjäytyspuhdistusmenetelmää teollisten voimalaitosten kattiloiden puhdistamiseen, mikä vähentää päästöjä ja parantaa hyötysuhdetta. Vuonna 2024 L&T:n toiminnasta syntynyt hiilikädenjälki oli 438 MCO 2 e, mikä oli noin 4 % pienempi kuin vuonna 2023. Hiilikädenjäljen laskuun vaikuttivat erityi- sesti yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen sekä rakennussektorin haastava suhdannetilanne. Nämä seikat heijastuivat L&T:n toimintaan laskevina jätevolyymeina. Toimitusketjussa tehtävä ilmastotyö Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjun päästöistä, kuten ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnan, jätteiden käsittelyn sekä kul- jetusurakoinnin päästöistä. L&T on analysoinut merkittävimmät toimitusketjun scope 3 -päästölähteet ja tehnyt keskipitkän aikajänteen toimenpidesuunni- telman sen perusteella. Toimenpiteillä vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillintään, edistetään uusiutuvien energioiden käyttöönottoa sekä vähennetään arvo- ketjun riippuvuutta fossiilisesta hiilestä. Noin 40 % L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy jätteiden poltossa, kuten seka- ja energiajätteen sisältämästä muovista ja vaarallisen jätteen loppukäsittelystä. Yhtiön tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua yhdessä asiakkaiden kanssa ohjaamalla seka- ja energiajätteessä olevat raaka-aineet kiertoon, jol- loin myös jätteiden ilmastovaikutukset pienenevät. Tämän lisäksi L&T kehittää ratkaisuja vaarallisten jätteiden kierrätyksen parantamiseksi. Keskeistä on myös toimitusketjun datan laadun parantaminen siten, että päästölaskenta pohjautuu entistä enemmän toimittajilta saatuun primaaridataan. Huomattava osa L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy kuljetusalihankinnan aikana. Vuoden 2023 aikana otettiin käyttöön toimittajakohtaisen kuljetuspäästörapor- tointimallin L&T:n Teollisuuspalveluissa, jota on laajennettu Ympäristöpalveluiden liiketoiminnassa vuoden 2024 aikana. Vuonna 2024 kuljetusalihankinnan päästöt laskivat 23 % edellisen vuoden päästöistä, mutta olivat edelleen 2% korkeammat kuin vertailuvuoden 2020 päästöt, mikä vastaa noin -2 % vuoden 2030 ennakoi- dusta päästövähennyksestä (6 150 tnCO 2 e). Jatkossa L&T lisää yhteistyötä toimittajiensa kanssa parantaakseen koko ketjun läpinäkyvyyttä ja lisätäkseen toimittajien ilmastotietoisuutta. Ennakoidut taloudelliset vaikutukset L&T:n omaan toimintaan liittyvät päästövähennystoimenpiteet edellyttävät taloudellisia pääoma- ja toimintamenoja, joita L&T:n taksonomiaraportointi ei huomioi täysimääräisesti, sillä osa toimenpiteistä ei ole luokitusjärjestelmäkel- poisia taksonomia-asetuksessa sisällytetyn toimialaluokituksen vuoksi. Merkit- tävimmät pääomamenot kohdentuvat erityisesti siirtymäsuunnitelman mukaisiin vähäpäästöisten kalustojen investointeihin, kun taas keskeiset toimintamenot käsittävät muun muassa uusiutuvan polttoaineen käytöstä aiheutuneet kustan- nukset. L&T:n toimenpiteiden merkittävät pääoma- ja toimintamenot on kuvattu osana siirtymäsuunnitelman taloudellista selvitystä kohdassa E1-1, s. 46–47. Tak- sonomia-asetuksen mukaiset tiedot on raportoitu osana taksonomiaa, s. 40–45. L&T:n toimenpiteet ovat osin riippuvaisia myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten markkinoiden kehityksestä, teknologisista innovaatioista sekä lainsäädännön muutoksista, jotka voivat joko edistää tai hidastaa ilmastotavoitteiden saavutta- mista. Yhtiö seuraa tiiviisti toimintaympäristön kehittymistä ja sopeuttaa strate- giaansa sen mukaisesti. E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet L&T päivitti loppuvuodesta 2023 ilmastotavoitteensa, joiden keskiössä on irtau- tuminen fossiilisista raaka-aineista. L&T:n tavoitteena on nettonolla koko arvo- ketjussa (scope 1,2 ja 3) siten, että koko ketjun absoluuttisia kasvihuonekaasu- päästöjä vähennetään vähintään 90 %:lla vuoteen 2045 mennessä. Tavoite edellyttää myös päästövähennysten jälkeen jäljellä olevien päästöjen kompen- sointia hiilinielujen, ilmastopositiivisten hankkeiden tai hiilensidonnan kautta. Tavoitteen vertailuvuodet ovat oman toiminnan osalta 2018 ja arvoketjun osalta 2022. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei ole tehty erillistä sidosryhmäkuu- lemista. Oman toiminnan osalta 2018 on ensimmäinen vuosi, jolloin polttoaine- ja energiankäyttötietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon luotettavuuden varmistamiseksi. L&T on arvioinut kyseisen vuoden edustavan normaalia toiminnan tasoa. Arvoketjun päästöjen osalta 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin taustatietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailu- arvon luotettavuuden varmistamiseksi. L&T on arvioinut, että tällöin Covid-19 -pandemian vaikutukset toimeliaisuuden tasoon olivat enää vain hyvin vähäisiä, eikä tällä ole vaikutusta vertailuarvon luotettavuuteen. Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi L&T on asettanut erilliset lyhyen aikavälin tavoitteet. Koko arvoketjua koskevat absoluuttiset päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: • Oman toiminnan päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasosta (2018: 47 400 tCO 2 e). • 20 % vähemmän arvoketjussa syntyviä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta (2022: 271 200 tCO 2 e). Lisäksi yhtiö on asettanut eril- liset tavoitteet kuljetusalihankinnalle: 30 % vähemmän kuljetusalihankin- nasta syntyneitä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta (2020: 20 501 tCO 2 e). L&T:n hallitus on hyväksynyt yhtiön ilmastotavoitteet ja ne ovat SBTi validaa- tioprosessissa (Science Based Targets Initiatives) ja niille haetaan SBTi validaa- tiota vuoden 2025 aikana. L&T:n 2030 ja 2045 ilmastotavoitteet ovat linjassa ilmaston lämpenemistä rajoittavan 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen ja Euroopan Unionin ilmastotavoitteiden kanssa. Voimassa olevat SBTi validoidut lyhyen aikavälin ilmastotavoitteemme perus- tuvat L&T:n aikaisempiin ilmastotavoitteisiin, jotka vastasivat Pariisin ilmasto- sopimuksen tavoitteita rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden celsiusasteen. Tavoitteet käsittivät oman toiminnan lisäksi toimittajien omia ilmastotavoitteita koskevan kattavuustavoitteen seuraavasti: • L&T:n tavoitteena on puolittaa oman toimintamme (scope 1 ja 2) hiilijalanjälki eli päästöintensiteetti ajokilometriä kohden vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. • L&T:n tavoitteena on, että 70 prosenttia suurimmista tavarantoimittajis- tamme ja alihankkijoistamme (ostot) ovat asettaneet ilmastotavoitteet omien päästöjensä vähentämiseksi vuoteen 2024 mennessä. Päästötavoitteiden lisäksi L&T on sitoutunut Elinkeinoelämän keskusliiton teol- lisuuden yleiseen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan kaudelle 2017–2025. Yhtiön tavoitteena on parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta 7,5 prosenttia vuoden 2020 energiankulutuksesta vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä 2 758 MWh säästöä. Päästötavoitteiden keskeiset hiilestä irtautumisen keinot on kuvattu tar- kemmin kohdassa E1-1, s. 46. L&T:n ilmastotavoitteissa ei ole toistaiseksi huomioitu kasvihuonekaasujen poistoja tai kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeita. Vastaavasti yhtiö ei sovella tavoitteisiinsa liittyvissä toimissa sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä. Tavoitteiden taustalla on huomioitu aikaisemmin esitetyn skenaariotarkas- telun tulokset sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset, joita on kartoitettu muun muassa L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin yhteydessä. 48 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Yritysjärjestelyt tai muutokset laskentaperiaatteissa ja -menetelmissä voivat vaikuttaa ilmastotavoitteissa asetettujen vertailuvuosien päästöarvojen uudel- leenlaskentaan. L&T:n toimintaympäristössä ei ole tunnistettu merkittäviä muu- toksia, jotka olisivat edellyttäneet vertailuvuoden tietojen uudelleenlaskentaa vuonna 2024. Päästöjen laskentaperiaatteet on esitetty kohdassa E1-6, s. 50. E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä L&T:n käyttämän uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta kasvoi vuoden 2024 aikana. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulu- tuksesta oli 25 %. L&T:n toiminnassa polttoaineiden osuus kokonaisenergianku- lutuksesta on 83 %, ja itse tuotetun uusiutuvan energian määrä oli 85 MWh. L&T:n energiatehokkuustavoite on edistynyt suunnitelmallisesti. Ostetun ener- gian kulutus laski 5,3 prosenttia vertailuvuodesta 2023. L&T:n kiinteistöjen ener- giatehokkuutta parannettiin esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia ja uudistamalla valaistusta. Vuoden 2024 aikana jatkettiin lämmitysjärjestelmien uusimista ja osa kiinteistöjen maakaasu- ja öljylämmitysjärjestelmistä vaihdet- tiin vesi-ilmalämpöpumppuihin. Lämpöjärjestelmien uudistukset jatkuvat vuonna 2025. Vuonna 2024 L&T:n Suomen kiinteistöjen energiankulutus oli 124,1 TJ, josta 77 prosenttia oli päästötöntä. Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa laski 5,4 prosenttia vertailuvuodesta 2023. L&T:n käyttämän ostosähkön alkuperä on varmennettu alkuperätakuin Suomessa. L&T:n oma energiankulutus on eritelty oheisessa taulukossa. Laskentaperusteet Energiankulutuksen laskenta sisältää kaiken L&T:n ostaman ja tuottaman ener- gian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäytössä lasketaan yhteen L&T:n raportointivuonna ostama polttoaine, itse tuotettu uusiutuva sähkö sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Tieto saadaan L&T:n omista järjestelmistä ja energiatoimittajien raportointijärjestelmistä. Laskennassa on jätetty ulkopuolelle vuokratilojen energiankäyttö, joissa sähkö- tai lämpöenergian käyttö sisältyy vuokrakuluihin, eikä L&T:llä ole sopimusta energiatoimittajan kanssa. Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia ker- toimia. L&T:n ostosähkön alkuperä on varmistettu alkuperätakuin Suomessa. Ruotsissa L&T käyttää useampaa toimittajaa sähkölle, ja ostosähkön alkuperä riippuu sopimuksesta. Ostettu sähkö on taulukoitu fossiiliseksi, kun sähkön tuo- tantotapa on sekoitus ydinenergiaa ja uusiutuvaa, tai sisältää fossiilista tuo- tantoa. L&T:n ostamasta energiasta 77 prosenttia on varmistettu päästöttömäksi sopimuksella tai jälkikäteen markkinoilta hankittavilla alkuperätakuilla. Energiaintensiteetti lasketaan toiminnasta, joka muodostuu ilmastovaikutuk- silta merkittäviltä aloilta. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288 liitteessä 1 ilmastovaikutuksilta merkittäviksi aloiksi on määritelty NACE-pääluo- kissa A-H ja L -luetellut alat, siten kun ne on vahvistettu Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) 1893/2006. L&T:n energiaintensiteetin laskennassa on käytetty konsernin kokonaisenergi- ankulutusta ja kokonaisliikevaihtoa, sillä energiankulutuksen raportointi ei tällä hetkellä mahdollista jaottelua NACE-luokituksen mukaan. L&T:n kokonaisliike- vaihto on 770,7 MEUR (tilinpäätöksen liitetieto 1.2). Seuraavassa taulukossa on lueteltu kaksinumerotason tarkkuudella NACE toimialat, joilla L&T:llä on merkit- tävää toimintaa: NACE Rev.2 luokitus Kuvaus C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus) C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus E37 Viemäri- ja jätevesihuolto E38 Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys E39 Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut F43 Erikoistunut rakennustoiminta L68 Kiinteistöalan toiminta M71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi N81 Kiinteistön- ja maisemanhoito Oma energiankulutus, MWh 2024 Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 121 600 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 30 Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaineen kulutus 0 Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 8 400 Fossiilisen energian kokonaiskulutus 130 000 Fossiilisten energianlähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 62 Ydinvoimaan perustuvista lähteistä olevan energian kulutus 26 600 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 13 Uusiutuvista lähteistä, ml. biomassa, peräisin olevan polttoaineen kulutus 52 500 Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 500 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus 85 Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 53 100 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 25 Energian kokonaiskulutus 209 700 Kokonaiskulutustietojen raportointi perustuu pyöristämättömään dataan. Energiaintensiteetti 2024 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus, MWh 209 700 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaih- toon, MWh/MEUR 272 49 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Vuonna 2024 L&T:n kasvihuonekaasupäästöt laskivat vertailukaudesta 2023. L&T:n oman toiminnan päästöt vuonna 2024 olivat 27 200 tCO 2 e, joista 97 pro- senttia syntyi kaluston polttoaineiden käytöstä. L&T raportoi scope 2 -päästöjä markkinaperusteisesti, sillä se heijastaa paremmin yhtiön tekemiä valintoja ostoenergian osalta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjussa (scope 3), kuten ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, urakoitsijoiden polttoaineen kulutuksesta sekä materiaalien loppukäsittelystä syntyneistä päästöistä. Scope 3 -päästöjen osuus L&T:n kokonaispäästöistä oli 91 % vuonna 2024. L&T ei suo- rittanut kasvihuonekaasujen poistoja raportointikauden aikana, eikä L&T:llä ollut ostoenergiaan liittyviä sopimuksellisia päästöjä. L&T raportoi biogeenisistä päästöistä ensimmäisen kerran vuodelta 2024. Biogeeniset päästöt ovat peräisin bioperäisen polttoaineen, kuten uusiutuvan dieselin käytöstä. Vuoden 2024 osalta L&T raportoi vain oman toiminnan biogee- niset päästöt. Vuonna 2024 scope 3 laskentaa laajennettiin huomioimaan myös työnteki- jöiden työmatkustuksesta syntyvät päästöt Suomessa. L&T on myös takau- tuvasti laskenut perusvuoden 2022 päästöt työmatkaliikenteen osalta. L&T:n muihin scope 1-, 2- tai 3 -laskentaperiaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muu- toksia. Kasvihuonekaasuja koskevat laskentaperiaatteet Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti ja ne perus- tuvat GHG Protocol Corporate Standardin ja scope 3 -standardin raportoin- tivaatimuksiin. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät biopolttoaineiden ja orgaanisen materiaalien palamisesta. Scope 2 biogeeniset hiilidioksidipäästöt perustuvat kaukolämmön sijaintiperusteisiin päästökertoimiin. L&T:n kasvihuonekaasulaskennan konsolidointimenetelmänä on käytetty taloudellista kontrollia. Raportti käsittää kaikkien L&T:n tuotantolaitosten ja ajo- neuvojen scope 1 -päästöt. Scope 2 -päästöt raportoidaan sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt raportoidaan koko L&T:n osalta. 12 % scope 3 -päästöjen laskennasta perustuu toimittajilta saatuihin tietoihin. Kasvihuonekaasulaskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo- nekaasut (CO 2 , CH 4 , N 2 O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi eri kasvihuonekaasujen ominaislämmitys- vaikutus (Global Warmin Potential, GWP) -kertoimia hyödyntäen, siten kuin ne on IPCC:n viidennessä arviointiraportissa määritetty. Kasvihuonekaasupäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi 2024 2023 % N/N-1 2030 2045 Vuotuinen tavoite, % Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt, tCO 2 e 45 500 26 450 30 320 -13 % -50 % -90 % 4,2 % Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, % Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt, tCO 2 e 6 900 3 030 2 160 40 % Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt, tCO 2 e 1 900 760 890 -15 % -50 % -100 % 4,2 % Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt, tCO 2 e 271 200 262 200 279 300 -6 % -20 % -90 % 3,1 % 1 Ostetut tavarat ja palvelut 113 320 103 200 99 430 4 % 2 Tuotantohyödykkeet 560 1 010 3 400 -70 % 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 9 490 10 840 9 590 13 % 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 20 501 1 20 970 27 310 -23 % -30 % 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 190 1 480 1 540 -4 % 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 6 900 6 310 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 126 900 118 400 138 000 -14 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO 2 e 291 700 311 700 -6 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperustei- set), tCO 2 e 289 400 310 500 -7 % L&T:n scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2018. Scope 3 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Vuotuinen vähennystavoite-% on laskettu 2030 tavoitteille. Kokonaispäästötiedot perustuvat pyöristämättömään dataan. 1 L&T:llä on erillinen kuljetusalihankintaa koskeva päästövähennystavoite, jonka perusvuosi on 2020. Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024 2023 % N/N-1 Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/MEUR 35 39 -9 % Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 ja 3 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/MEUR 376 387 -3 % Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/km 556 613 -9 % Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO 2 2024 Biogeeniset scope 1 hiilidioksidipäästöt 17 800 Biogeeniset scope 2 hiilidioksidipäästöt 6 900 50 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 51 Scope 3 -laskentaa koskeva yhteenveto Luettelo raporttiin sisältyvistä scope 3 -kategorioista Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet (kalusto) Kategoria 3: Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) Kategoria 4: Kuljetusalihankinnan päästöt Kategoria 6: Liikematkat Luokka Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne Luokka Kategoria 12: Materiaalien loppukäsittely Luettelo raportin ulkopuolelle jätetyistä scope 3-toiminnoista sekä niiden poissulkemista koskevat perustelut Kategoria 5: Omassa toiminnassa syntyvä jäte – ei sisälly • L&T käsittelee omat jätteensä asiakkaidensa puolesta käsittelemiensä jätteiden rinnalla. Näiden päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 12. Laadullisen arvioinnin mukaan nämä päästöt ovat alle 2 % yhtiön Scope 3 kategorian 12-päästöistä eikä niitä siten raportoida eriteltyinä. Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly • Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toimintoihin. Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä – ei sisälly • Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Nykyisten järjestelmärajoitusten vuoksi ei ole mahdollista tehdä tarkkaa eroa tuotantoketjun alku- ja loppupään kuljetusten välillä kuljetusalihankkijan osallistumisen perusteella ja siten koko loppupään kuljetusalihankintaan liittyvät päästöt on raportoitu Scope 3 kategoriassa 4. Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus – ei sisälly • Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T tuottaa ensisijaisesti palveluita. Myytyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvät päästöt arvioidaan minimaalisiksi (alle 2 %) verrattuna muihin Scope 3 -luokkiin. Kierrätettäväksi myytyjen jätemateriaalien päästöt on sisällytetty kategorian 12 laskentaan. Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö – ei sisälly • Kvantitatiivisen arvioinnin mukaan L&T:n myytyjen tuotteiden ja laitteiden käytönaikaiset päästöt ovat alle 1 % yhtiön Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu laitteiden energiankulutukseen ja Suomen sähköntuotannon päästökertoimiin. Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly • Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toimintoihin. Kategoria 14: Franchising-sopimukset – ei sisälly • Kvantitatiivisen arvioinnin perusteella yhtiön omistaman Huomenta-franchising-ketjun päästöt edustavat alle 1 % L&T:n Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty lasken- nan ulkopuolelle. Arvio perustuu siivouksen laskennalliseen europohjaiseen hiilidioksidi-intensiteettiin ja ketjun tuottamiin liikevaihtotietoihin. Kategoria 15: Investoinnit – ei sisälly • Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole sellaisiin investointeihin liittyviä päästöjä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai mui- hin Scope 3 -toimintoihin. L&T ei tarjoa rahoituspalveluja. Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 52 Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista Scope 1, Suorat päästöt Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): • Suomi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Alekstra (SaaS-palvelu) raportointijärjestelmään tai toimittajan järjestelmään rekisteröityinä • Ruotsi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Ziklo Fleet Services (SaaS-palvelu) raportointijärjestelmään rekisteröityinä Päästökertoimet (toissijaiset tiedot): • Suomi: Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024 1 • Ruotsi: Miljöfordon – CO2 -utsläpp för drivmedel 2023 2 Scope 2, Ostoenergian tuotannon päästöt Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): • Suomi: Energiankulutustiedot kilowattitunteina(kWh) mitattuina ja Enerkey-raportointijärjestelmään kirjattuina (SaaS-palvelu) • Ruotsi: Energiankulutustiedot energiantoimittajan laskuilta kerättynä (kWh) Päästökertoimet (toissijaiset tiedot): Markkinaehtoinen, Suomi: • Sähkö: L&T:n ostot Sähkön alkuperätakuut (Veni) • Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot Enerkey-raportointijärjestelmästä (SaaS-palvelu) Markkinaehtoinen, Ruotsi: • Sähkö: Toimittajakohtaiset päästötiedot, jotka perustuvat energiantoimitussopimuksiin • Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot energiantoimittajalta kerättynä Sijaintiin perustuva, Suomi: • Sähkö: Motiva 3 • Kaukolämpö: Motiva 3 Sijaintiin perustuva, Ruotsi: • Sähkö: Ruotsin energiavirasto 4 • Kaukolämpö: Energiföretagen Sverige (toimialajärjestö) 5 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 53 Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista Tuotantoketjun alkupään scope 3 -päästöt 1: Ostetut tuotteet ja palvelut Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T hankintadatasta saatavat määrät (paino tai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa). Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset päästöker- toimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla) 6 Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskenta sisältää kaikki materiaalit ja palvelut, joita ei ole huomioitu Scope 1, 2 tai muissa Scope 3 -laskennoissa. Tuotteiden ja palveluiden päästölaskenta perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoimiin. Päästökertoimet on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan. Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa 2: Tuotantohyödykkeet Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T hankintadatasta saatavat määrät (paino tai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa) Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset päästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla) 6 Tuotantohyödykkeiden laskenta sisältää tuotantolaitteiden hankinnan, ja se perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästöker- toimiin. Laskelma sisältää kaikki kalustoon liittyvät hankinnat, joita pidetään tuotantohyödykkeinä. Päästökertoimet on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan. Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot (eivät sisälly soveltamisalaan 1 tai 2) Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Polttoaineen ja energian kulutusta koskevat tiedot, sellaisina kuin ne on mitattu ja kirjattu toimittajien raportointijärjestelmiin Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: WTT- ja T&D-päästökertoimet polttoaineille, sähkölle ja lämmölle 7 Epäsuorat energiapäästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) sisältävät energian tuotannon ja jakelun alkupään päästöt sekä ostettujen polttoaineiden WTT-päästöt. Päästökertoimet perustuvat DEFRA:n sijaintiin perustuviin julkisiin tietoihin, ja perus- tiedot ovat ostetun polttoaineen/energian määrä raportointivuoden aikana. Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa 4: Kuljetus ja jakelu tuotantoket- jun alkupäässä Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Toimittajan ilmoittamat polttoaineenkulutustiedot, tai jos tietoa ei ole saatavilla, rahalliset ostomäärät (euroina) L&T:n hankintajärjestelmästä. Päästökertoimet (sekundääritiedot): Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024 1 , DEFRA 2024: WTT-päästökertoimet polttoaineille 7 , Kuorma-autoliikenteen kustannusin- deksi 2024 8 Kuljetus- ja koneurakoitsijoiden päästölaskelmat perustuvat hankintatietoihin ja arvioituun polttoaineenkulutukseen sekä urakoitsijoiden toimittamiin todellisiin polttoaineenkulutustietoihin. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksen julkaisemiin polttoai- neiden luokitustietoihin sekä DEFRA:n julkaisemiin polttoaineiden WTT-päästötietoihin. Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa. Ruotsissa ei ole merkittäviä kuljetusurakointiin liittyviä hankintoja 6: Liikematkat Toimintatiedot (ensisijaiset tiedot): CWT-matkatoimisto, L&T hankinnan järjestelmistä saatavat rahalliset ostomäärät (euroina), L&T:n HR-järjestelmään merkityt kilometri- korvaukset Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: Henkilöautojen päästöt/km 7 Liikematkustamista koskevat tiedot perustuvat matkanjärjestäjältä saatuihin lento- ja junamatkojen kokonaispäästötietoihin (matkaperusteinen). Taksimatkustuksen päästöjen arviointi perustuu taksimatkustuksen kuluihin. Kaikkia taksimatkojen ostoja verrataan keskimääräiseen taksikilometrihintaan täydennettynä DEFRA:n julkaisemilla henkilöautoliikenteen WTW-päästöker- toimiin ajettua kilometriä kohti. Yksityisautolla tehtävät liikematkat perustuvat maksettuihin kilometrikorvauksiin yhdistettynä DEFRA:n tarjoamiin WTW-päästökertoimiin ajokilometriä kohden. Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 54 Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista 7: Työntekijän työmatkat Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): Työntekijän asuinosoite, Traficomin kansallinen työmatkatutkimus 9 Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: Henkilömatkustuksen päästötiedot ja WTT-päästökertoimet polttoaineille 7 , Aalto-yliopiston tutkimus: Joukkoliikenteen päästöt/ km 10 Työmatkan päästölaskenta tehdään työntekijän työnantajalle ilmoittaman postinumeron perusteella. Keskimääräinen työmatka ja -muoto arvioitiin valtakunnallisen liikennetutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin eri liikennemuotojen ja päivittäisten mat- kamatkojen osuus erikokoisissa kaupungeissa/yhteisöissä. Osa-aikaisten palkansaajien vuosityöpäivät arvioitiin keskimää- räisen viikkotyöajan perusteella. Laskentamenetelmä ja käytetyt lähteet sisältävät merkittävän määrän epävarmuuksia, joten niitä voidaan käyttää vain erittäin korkean tason arviona L&T:n työntekijöiden työmatkojen ilmastovaikutuksista. Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin henkilöstön osalta työmatkustuksen päästöt on arvioitu henki- löstön määrään ja suomen henkilöstön laskennallisiin työmatkapäästöihin perustuen. Arvion osuus on 15 % ilmoitetuista työ- matkustuksen kokonaispäästöistä. Tuotantoketjun loppupään scope 3 -päästöt 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T:n ERP-järjestelmän jätetiedot Päästökertoimet (sekundääritiedot): Toimittajien ilmoittamat päästökertoimet, Ecoinvent 3.11, Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024 1 , SYKE 11 Tuotteiden loppukäyttö sisältää L&T:n yhteistyökumppaneille pääasiassa energianpolttoon toimitettavat jätejakeet. Laskelma perustuu toimitettuihin tonnimäärätietoihin. Päästökertoimet hankittiin kumppaneilta tai ulkoisista julkisesti saatavilla olevista lähteistä (kirjallisuus) kun toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla. Kattavuus: Kaikki kiertotalousliiketoiminnot Suomessa. Kiinteistöpalveluilla ja Ruotsin liiketoiminnoilla ei ole merkittäviä jätteen- käsittelyyn liittyviä päästöjä ja nämä on huomioitu Scope 3 kategorian 1 laskennassa. Lähteet: 1) Tilastokeskus: Polttoaineluokitus 2024, https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html 2) Miljöfordon – CO2 -utsläpp för drivmedel 2023, https://www.miljofordon.se/bilar/miljoepaaverkan/ 3) Motiva, https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-paastokertoimet 4) Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/klimat/hallbarhetskriterier/fragor-och-svar-om-hallbarhetskriterier/ 5) Energiföretagen, https://www.energiforetagen.se/statistik/fjarrvarmestatistik/miljovardering-av-fjarrvarme/ 6) Suomen Ympäristökeskus: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, http://hdl.handle.net/10138/300737 7) DEFRA (2024) , https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2024 8) Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2024), https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/kuorma-autoliikenteen-kustannusindeksi.html 9) Traficom: Henkilöliikennetutkimus 2021, https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen 10) Sree Manikanta Kumar Kanujula Kanujula (2022) Carbon Emission Estimator for Public Transportation in Finland. Aalto-yliopisto, https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301291841 11) Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Y-Hiilari, https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen mittari Lassila & Tikanoja Oyj laski liikkeeseen yrityksen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan toukokuussa 2022. Joukko- velkakirjalainan taloudelliset ominaisuudet ovat osittain sidoksissa yrityksen ajokilometriperusteisen kasvihuonekaasuintensiteetin (gCO 2 e/km) kehitykseen korkokehityksen kautta. Ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti on mittari, joka ilmaisee yrityksen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää suhteessa toiminnan aikana kuljettuihin kilometreihin. Laskenta perustuu GHG-protokollan periaattei- siin, ja se huomioi yrityksen oman toiminnan päästöt sekä kaluston ajotietoko- neiden rekisteröimät ajokilometritiedot. Mittari ei huomioi biogeenisiä päästöjä. Vuonna 2024 L&T:n ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli 556 gCO 2 e/km (2023: 613 gCO 2 e/km). Päästöintensiteetti on laskenut kevyen kaluston sähköistymisen ja raskaan kaluston uusiutuvan polttoaineen käyttöas- teen kasvun myötä. Päästöjä koskevat tarkemmat tiedot on esitetty sivun 50 taulukoissa. Hiilikädenjälki: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen mittari Hiilikädenjälki mittaa L&T:n palveluiden positiivisia ilmastovaikutuksia. Päästö- vähennykset syntyvät, kun fossiiliset ja neitseelliset raaka-aineet korvataan uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla tai parannetaan asiakkaiden oman toiminnan energiatehokkuutta. Laskelmissa huomioidaan koko arvoketju jätteen keräyksestä uusiomateriaalin käyttöön. Hiilikädenjäljen kasvattaminen on L&T:n keskeinen pitkän aikavälin tavoite ja olennainen mittari. Vuonna 2024 L&T:n toiminnan johdosta vältetyt päästöt laskivat 4 % vertailu- kaudesta 2023, ja olivat yhteensä -438,2 MCO 2 e. Intensiteetti kuvaa palveluiden tuottamaa hiilikädenjälkeä konsernin kokonaisliikevaihtoon suhteutettuna ja vuonna 2024 L&T:n hiilikädenjälki-intensiteetti oli -569 tCO 2 e/MEUR. Vuonna 2024 etenkin L&T:n toteuttamien energiatehokkuustoimenpiteiden hiilikäden- jälki kasvoi. Vuonna 2024 yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja rakennussektorin haastava suhdannetilanne vaikuttivat materiaalikierrätyksen hiilikädenjälkeen laskevasti Ympäristöpalveluissa. Laskentaperusteet Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n palveluista syntyneitä laskennallisia vältettyjä pääs- töjä. L&T:n hiilikädenjälkilaskennassa huomioidaan jätteiden kierrätyksestä, energiantuotannosta, räjäytyspuhdistuksesta ja energiapalveluiden kautta syn- tyneet vältetyt päästöt. Kierrätysmateriaalien osalta hiilikädenjälki on laskettu materiaalikohtaisesti ja se perustuu siihen, kuinka paljon kierrätysmateriaali vähentää päästöjä verrat- Hiilikädenjälki, MCO 2 e 2024 Materiaalikierrätys -331,6 Bio- ja kierrätyspolttoainetoimitukset -102,0 Energiatehokkuustoimenpiteet -4,6 Yhteensä -438,2 Hiilikädenjälki-intensiteetti, tCO 2 e/MEUR -569 tuna vastaavaan tuotantoon neitseellisistä raaka-aineista. Materiaalipainotiedot saadaan L&T:n omista järjestelmistä. Energiantuotannossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia polttoaineita korvataan bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Polttoaineiden osalta hiili- kädenjäljessä on huomioitu L&T:n kierrätyspolttoainetoimitukset ja niistä aiheu- tuvat kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavan energiamäärän tuottami- seen fossiilisilla polttoaineilla. Laskennassa vertailukohtana on pääsääntöisesti käytetty kivihiiltä. Päästökertoimien lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen polt- toaineluokitusta 2023. L&T:n Teollisuuspalveluiden suorittama räjäytyspuhdistus parantaa voimakat- tiloiden energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun energian tuottamiseen kuluu vähemmän polttoainetta. Laskenta perustuu VTT:n luomaan malliin puhdistusten vaikutuksista voimakattiloiden energiatehokkuuteen ja hiili- dioksidipäästöihin. Lisäksi energiatehokkuustoimenpiteiden laskenta kattaa L&T:n Energiapalve- luiden asiakkailleen energiatehokkuustoimenpiteillä tuottamat laskennalliset säästöt ja Smartti Automaatioon liitetyt kiinteistöt ja tuotantolaitokset, ja niihin älykkäällä rakennusautomaatio-ohjauksella tuotettu energian säästö. Päästö- kertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia, liukuvien tilasto- vuosien 2020–2022 keskiarvopäästökertoimia. Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla koko arvoketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin tai polttoaineen käyttöön asti. Tulevat kehityskohteet Olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi L&T tulee jatkossa panostamaan erityi- sesti toimitusketjun ilmastotavoitteiden seurannan kehittämiseen ja päästövä- hennystoimenpiteiden jalkauttamiseen. 55 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa L&T:n tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa- ka-aineiden kestävää käyttöä kiertotalouden keinoin. Luonnon monimuotoi- suuden vaaliminen on myös yksi L&T:n vastuullisuusohjelman painopisteistä, jossa yhtiön myönteinen vaikutus syntyy etenkin rakennettuun ympäristöön suunnattujen luontopalveluiden kautta. Luonnon monimuotoisuutta edistetään L&T:n toiminnassa erityisesti kolmen näkökulman kautta. Nämä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävien raa- ka-aineiden käyttö sekä elonkirjon vaaliminen rakennetussa ympäristössä. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämi- seksi tukevat välillisesti L&T:n luontotyötä, sillä toimien kautta edistetään kier- rätysraaka-aineiden käyttöä ketjussa sekä turvataan lajien sopeutumiskykyä ja ekosysteemien toimivuutta. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen ja erilaiset viherpalveluratkaisut, kuten niityttäminen ja vieraslajien poistaminen, lisäävät puolestaan elonkirjoa rakennetussa ympäristössä. Näkökulmat ovat linjassa myös EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodiversiteettistrategian kanssa. L&T ei ole erikseen arvioinut biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevia siirtymä-, fyysisiä ja järjestelmäriskejä. Yhtiö kehittää riskiarviointiaan luonnonmonimuotoisuuden osalta tulevina vuosina. Biologiseen monimuotoi- suuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia siirtymäriskejä ja fyysisiä ris- kejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1 SMB-3, s. 47. Yhtiön nykyinen liiketoimintamalli ja strategia on vahva suhteessa näihin riskeihin. SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Keskeiset oman toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät veteen ja maankäyt- töön, erityisesti L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitok- silla. Näitä laitoksia ohjaavat muun muassa ympäristölupien velvoitteet ja niiden seuranta. Ympäristöluvissa on huomioitu alueiden luontotyypit, lajien elinympä- ristöt ja suojelualueet. Ympäristölupaprosessin lisäksi toiminnan ympäristövaikutuksia on arvioitu WWF Water Risk Filter ja WWF Biodiversity Risk Filter -työkalujen avulla. Arvi- oinnin tavoitteena oli alustavasti selvittää, miten hyvin L&T:n toiminta kestää ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien muutosten aiheuttamat haasteet. Lisäksi tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää liiketoiminnan luonnon monimuotoi- suutta koskevassa resilienssitarkastelussa. Arviointi kattoi kaikki 199 L&T:n toi- mipistettä ja kiinteistöä Suomessa ja Ruotsissa. WWF Water Risk Filter -työkalu hyödyntää yleisimpiä ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaarioita RCP2.6, RCP4.5 ja RCP6.0. Näissä skenaarioissa arvi- oidaan, millaiseksi ilmasto voisi kehittyä erilaisilla kasvihuonekaasupäästöjen tasoilla. RCP2.6 kuvaa tilannetta, jossa päästöt pysyvät hyvin alhaisina, RCP4.5 kuvaa keskitasoista päästöjen kasvua ja RCP6.0 kuvaa tilannetta, jossa pääs- töjen kasvu on hieman suurempaa, mutta kuitenkin hallittua. Skenaarioissa tarkasteltiin toimipisteiden vaikutukset vesistöjen ja vesieko- systeemien tilaan nykyhetkessä sekä vuosina 2030 ja 2050. Tarkastelussa tun- nistettiin yksi L&T:n toimipiste, joka ylitti asetetut riskiarvot (Seinäjoki, Runkotie). Toimipisteellä ei kuitenkaan ole tuotannollista toimintaa, jolla olisi arvioitu olevan vaikutusta vesistön hyvään tilaan. L&T:n oman toiminnan vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin on arvioitu WWF Biodiversity Risk Filter ja IBAT-työkalujen avulla. WWF:n biodiversiteettityökalulla tunnistettiin toimipisteiden mahdolliset biodiversiteettiriskit, kun taas IBAT-tarkastelussa arvioitiin L&T:n hallinnoimien E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut toimipisteiden sijaintia biologisen monimuotoisuuden kannalta merkittävillä alu- eilla. Tosiasiallisia riskejä ja vaikutuksia on arvioitu myös toimipisteiden ympäris- tölupaprosessien yhteydessä. Tarkastelun perusteella L&T:n toimipisteiden vaikutukset biologisesti herkkien alueiden ympäristölle arvioidaan jäävän vähäiseksi. L&T:n toimipisteet eivät sijait- se Natura 2000 -verkoston alueilla, Unescon maailmanperintökohteissa tai alu- eilla, jotka on listattu EU delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteen II lisäyksessä D suojelualueiksi. Yksikään toimipiste ei myöskään sijaitse niin kutsutuilla ”hots- pot-alueilla” tai alueilla, joissa biodiversiteettiriski on luokiteltu erittäin korkeaksi. Kuusi L&T:n toimipistettä sijaitsee luonnonsuojelualueen välittömässä lähei- syydessä teollisuusalueilla, joissa toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset on huomioitu kaavoituksen yhteydessä. Näistä kolmella toimipisteellä on myös voimassa oleva ympäristölupa. Myös toimipisteiden riippuvuus lähialueiden luonnonvaroista arvioidaan olevan vähäistä, sillä laitoksien toiminnot eivät edellytä toiminnan aikana maan- käytön muutoksia tai merkittäviä luonnon vesivarojen käyttöä. Biologisesti herk- kien alueiden läheisyydessä olevat L&T:n toimipisteet on listattu alla olevaan taulukkoon. Biologisesti herkkien alueiden läheisyydessä olevat toimipisteet Toimipiste Tunnistettu biologisesti herkkä alue Kuvaus L&T:n toiminnasta Puhoksentie 15, 82500 Kitee Sopensuo, Natura 2000 -alue L&T Ympäristöpalveluiden Sopensuon siirtokuormaus- ja jäteasemalla lajitellaan ja kuormataan kotitalouksista ja yrityksiltä tulevaa yhdyskuntajätettä. Toimipisteellä on Kiteen ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Viikintie 33, 00560 Helsinki Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Natura 2000 -alue L&T Ympäristöpalveluiden Viikin siirtokuormausasemalla otetaan vastaan pääkaupunkiseudulla syntynyttä yhdyskuntajä- tettä, rakennusjätettä ja puuta. Jätteet lajitellaan ja kuormataan hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi tarvittavat luvat omaavalle käsittelijälle prosessoitavaksi. Toimipisteellä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa. Teollisuustie 9, 33330 Tampere Myllypuro, Natura 2000 -alue L&T Ympäristöpalveluiden Pirkanmaan keräyskeskuksessa käsitellään kotitalouksilta ja yrityksiltä tulevaa hyötyjätettä, tuotannon hylkyjätettä ja rakennusjätettä. Jätteet varastoidaan ja lajitellaan sisällä hallitiloissa ennen niiden toimittamista hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Toimipisteellä on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Minkkikatu 9, 04430 Järvenpää Lemmenlaakson lehto, Natura 2000 -alue L&T Ympäristöpalveluiden kierrätyskuormalavojen lajitteluun ja korjaukseen keskittynyt kierrätyslaitos. Laitoksella vastaanotetaan ja käsitellään kierrätyskelpoisia puisia ja muovisia kuormalavoja. Rautakatu 6, 21600 Parainen Paraisten kalkkialueet, Natura 2000 -alue L&T Ympäristöpalveluiden Turun seudun sivutoimipiste, jolla varastoidaan kalustoa alueellisen jätehuollon toteuttamiseksi. Toimipisteellä ei varastoida tai käsitellä jätteitä. Jalostamontie 1, 21100 Raisio Vanton Jalopuumetsikkö L&T Teollisuuspalveluiden toimipiste, jolla varastoidaan kalustoa paikallisten asiakkaiden prosessi-puhdistus- ja jätehuolto- palveluiden toteuttamiseksi. Toimipisteellä ei varastoida tai käsitellä jätteitä. 56 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Toimipisteiden kielteiset vaikutukset maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavi- koitumiseen, maaperän sulkemiseen tai uhanalaisiin lajeihin on arvioitu vähäi- siksi. Kuvaus olennaisista biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koske- vista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä mahdollisista riippuvuuk- sista on esitetty kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 19. E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet L&T:n biodiversiteettityötä, vaikutuksia ja riippuvuuksia ekosysteemipalveluihin ohjaavat yhtiön omat toimintaperiaatteet kuten ympäristöpolitiikka, toimipisteitä koskevat ympäristöluvan velvoitteet sekä toimenpiteet asiakkaiden toiminnan luonnonmonimuotoisuuden edistämiseksi. L&T:n ympäristöjärjestelmä on serti- fioitu ISO 14001 mukaisesti. Ympäristöpolitiikka Julkisesti L&T:n verkkosivuilla esitetyssä ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu vaalimaan luonnon monimuotoisuutta edistämällä kiertotaloutta, ehkäisemällä maaperän ja veden pilaantumista sekä tukemalla metsien kestävää käyttöä. Lisäksi L&T tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, joilla ennallistetaan pilaantuneita maa-alueita ja edistetään rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Politiikan periaatteet koskevat niin L&T:n omaa toimintaa kuin asiakasrajapin- nassa tehtyjä hankkeita. Politiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa ja se koskee kaikkia L&T:n toimintoja. Politiikan periaatteita tarkastellaan säännölli- sesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajalla. L&T:n toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toimeenpanosta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan valmistelussa ei ole erikseen kuultu ulkopuo- lisia sidosryhmiä. Ympäristöluvat L&T:n kiertotaloustoiminta on tiukasti säänneltyä ja vaatii ympäristölupaa, jossa määritetään vaatimukset veden, maaperän saastumisen sekä luonnon osalta. Lisäksi siihen sisältyy näihin liittyvä seurantaprosessi. Ympäristöluvat koskevat L&T:n käsittely- ja varastointialueita sekä jätteenkäsittelylaitoksia. Ympäristölupahakemusten aikana kuullaan toiminnan kannalta keskeisiä sidosryhmiä, kuten paikallisia yhteisöjä ja viranomaisia. Ympäristöluvista vas- taavat L&T:n toimialajohtajat yhteistyössä luvanalaisten toimipisteiden vastuu- henkilöiden kanssa. Kaikki ympäristölupapäätökset ovat julkisesti saatavilla. L&T:n toimintaperiaatteet, kuten ympäristöpolitiikka ja ympäristölupavelvoitteet ohjaavat toimenpiteitä, joilla vaikutetaan arvoketjun luonnon monimuotoisuu- teen seuraavasti: • Vaikutusten minimointi. Kiertotalouden edistäminen vähentää arvoketjun riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista. Lisäksi maaperän sekä veden pilaantumisen ehkäisy vähentävät negatiivisia ympäristövaikutuksia omassa toiminnassa. • Positiiviset vaikutukset. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, vieras- lajien poistamisen ja niityttämishankkeiden avulla L&T parantaa ekosystee- mien tilaa ja laajentaa biodiversiteettityönsä vaikutuksia asiakasrajapintaan. Samalla niillä voidaan mitigoida mahdollisia ekosysteemin heikentymisestä aiheutuvia fyysisiä riskejä, kuten vieraslajien leviämistä. Toimenpiteet ovat linjassa myös tiukentuvan sääntelyn kanssa. Viherrakentamispalvelut ja pilaantuneiden maiden kunnostustoimet perus- tuvat maaperän, veden ja paikallisten ekosysteemien terveyden ylläpitämiseen. Lisäksi näiden palveluiden avulla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja voidaan parantaa paikallisten yhteisöjen elinympäristön viihtyisyyttä. Samalla kaupunkien maa- ja viheralueet käytetään tarkoituksenmukaisesti, jonka myötä niiden taloudellinen arvo sekä luontoon liittyvä ja sosiaalinen arvo voi kasvaa. L&T:n hyödyntämät seurantamittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E4-5, s. 58. L&T:llä ei ole erillisiä toimipaikkakohtaisia toimintaperiaatteita, jotka koskevat ekosysteemin suojeluun tai biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Ympäristöluvissa otetaan huomioon paikallisiin ekosysteemeihin, kuten vesistöihin ja maaperään, kohdistuvat vaikutukset. Ympäristöluvat voivat vel- voittaa myös L&T:tä arvioimaan ja minimoimaan toimintojensa ympäristövaiku- tukset mahdollisissa herkissä ympäristöissä. L&T:n päätoimiala ei suoraan kohdennu maatalouteen. Ottaen huomioon toi- minnan luonne ja toimipisteiden maantiteellinen sijainti, vaikutukset meriin jäävät vähäiseksi. Näin ollen L&T:llä ei ole erillisiä näitä koskevia toimintaperiaatteita. E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit L&T:n toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida oman toiminnan ympä- ristövaikutukset ja varmistaa, että kaikki ympäristöluvan edellyttämät laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehdyt toimet rakennetun ympäristön elonkirjon vaalimiseksi vaikuttavat puolestaan myöntei- sesti ekosysteemipalveluihin koko ketjussa. Oman toiminnan vaikutukset ja riskien hallinta Ympäristöluvallisille toimipisteille on laadittu ennaltavarautumis- ja pelastus- suunnitelmat, jotka huomioivat laitosten varautumisen myös mahdollisissa ympäristövahingoissa. Lisäksi laitoksilla tehdään säännöllisesti sisäisiä auditoin- teja, joissa tarkastellaan ympäristöasioita. Vuonna 2024 L&T kehitti omaa toimintaansa muun muassa päivittämällä L&T:n sisäistä ympäristölupaprosessia varmistaakseen ympäristölupien sisällön noudattamista toimipisteillä sekä uudistamalla ympäristönäkökohtien arvioin- tiprosessin. Nämä arvioinnit on aloitettu ja niitä tullaan jatkamaan vuonna 2025 ja arvioinnit tulevat koskemaan myös niitä toimintoja, jotka eivät ole ympäris- töluvanvaraisia. L&T:llä oli 52 ympäristöluvanalaista toimipistettä vuonna 2024. Vuoden aikana havaittiin muutamassa toimipisteessä huleveden tai jäteveden raja-arvoylityksiä, mutta ne eivät ole johtaneet vakaviin ympäristövahinkoihin. Kaikki raja-arvoylitykset on käsitelty uuden ohjeistuksen mukaisesti ja tarvitta- vista korjaavista toimenpiteistä on sovittu toimipisteiden kanssa. Vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksilla prosessia on pyritty kehittämään ja optimoimaan siten, että yllättävätkin pitoisuudet käsiteltävässä jätteessä saadaan mahdolli- simman hyvin hallittua. Toimet yhteistyössä asiakkaiden kanssa Asiakashankkeet rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden vaalimi- seksi jatkuivat vuonna 2024 sekä niitytystoimien ja vieraslajien poistamisen osalta useissa eri asiakaskohteissa. Toimien kautta on kartutettu kotoperäisiä kasvillisuuslajeja sekä lisätty hyönteis- ja lintukantaa käsitellyillä alueilla. Vuonna 2024 niitytytettävä pinta-ala oli 16,4 ha. Niitytetty ala kasvoi 89 % edellisen vuoden tasosta. Vieraslajeja, kuten lupiineja tai kurtturuusuja, poistet- tiin puolestaan 28 hehtaarin alueelta. Vuonna 2024 testattiin myös kokeiluhank- keena hiekotushiekan hyödyntämistä vieraslajien hävittämisessä ja alueiden niityttämisessä. Hankkeen tulokset ovat rohkaisevia ja toimintaa jatketaan myös tulevina vuosina. Myös pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet edistyivät hyvin vuonna 2024. Yhtiö kehitti teollisen ympäristörakentamisen palveluitaan luonnon ennal- listamista ja luontokadon torjuntaa varten. Vuonna 2024 L&T:n Teollisuuspalvelut käsittelivät pilaantuneita maamassoja 125 800 tonnia. Lisäksi L&T:n Teollisuus- palvelut aloitti tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa, jonka tavoitteena kehittää luonnon ennallistamisen hyötyjen vaikuttavuuden laskentaa. Business Finland rahoittaa osittain vuoteen 2026 asti jatkuvaa hanketta. Toistaiseksi L&T ei ole hyödyntänyt biologista monimuotoisuutta koskevia hyvi- tyksiä omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan tai yhdistänyt suoraan paikal- lista tai alkuperäiskansojen tietämystä biologiseen monimuotoisuuteen ja eko- systeemeihin liittyviin toimiin. Vaikka nämä eivät vielä ole osa L&T:n vakiintuneita toimintatapoja, yhtiö tunnistaa tällaisen tiedon arvon erityisesti luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. L&T pyrkii kehittämään toiminto- jaan monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseksi. Seuraavien vuosien aikana L&T kehittää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää riskiarviota sekä luo tiekartan yhtiön luontotyön edistämiseksi. Tiekartta sisältää myös tarkemmat luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja mittarit. Vuonna 2025 L&T laatii iiketoiminnan luontovaikutuksista arvion, joka huomioi biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät fyysiset siirtymä- ja järjestelmäriskit oman toiminnan osalta. Vuosien 2025 ja 2026 aikana L&T luo tiekartan yhtiön luontotyön edistämiseksi. Tiekartta sisältää tarkemman luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman, tavoitteet ja niiden liittyvät toimet. 57 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet L&T:n kestävyystyön painopiste on ollut ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toi- meenpanossa, jotka vaikuttavat välillisesti myös luonnon monimuotoisuuteen. Tulevina vuosina L&T aikoo kehittää tarkemman toimintasuunnitelman luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Tähän kuuluu konkreettisten tavoitteiden aset- taminen sekä näihin liittyvien toimenpiteiden täsmentäminen. E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit L&T:n asiakasrajapinnassa tehtyjen toimien kehittymistä seurataan L&T:n omien seurantamittareiden kautta: • Niitytettyjen asiakaskohteiden kokonaispinta-ala hehtaareina • Asiakaskohteista poistetut vieraslajit hehtaareina • Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu- neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa. Mittareihin kohdistuvien toimien edistymisestä on annettu tarkemmat tiedot kohdassa ESRS E4-3, s. 57. Laskentaperusteet Niitytettyjen asiakaskohteiden ja asiakaskohteista poistettujen vieraslajien hehtaarimäärä perustuu raportointikauden aikana asiakaskohteissa suoritet- tujen töiden työohjeissa määritettyihin pinta-alatietoihin. Pinta-alatieto saadaan Maanmittauslaitoksen karttapalvelun mitta-alalaskurin avulla, ja tarvittavat toimenpiteet sekä alueet sovitaan asiakkaan kanssa ennen työhön ryhtymistä. Vuoden aikana suoritettujen töiden ominaisuuksia ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti L&T:n sisäisestä järjestelmästä. Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu- neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa perustuu käsittelylaitoksissa punnittuihin vaakapainoihin. Painotietoja ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti L&T:n sisäisestä järjestelmästä. 58 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus E5-1 – Resurssien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet L&T:n resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa, olennaisia vai- kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan L&T:n toimitusjohtajan ja johto- ryhmän hyväksymällä L&T:n julkisella ympäristöpolitiikalla sekä hankintaperiaat- teilla. Ympäristöpolitiikka koskee kaikkea L&T:n harjoittamaa liiketoimintaa kaikissa sen toimintamaissa. Lisäksi L&T:llä on resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä ei-julkisia toimintaohjeita, jotka koskevat ainoastaan Ympäristöpalveluja ja Teollisuuspalveluja. Toimintaperiaatteiden lisäksi L&T:n kiertotalouteen liittyvää toimintaa, vaiku- tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan ja ohjataan liiketoimintastrategialla, ympäristölupien asettamilla velvoitteilla sekä sisäisillä toimintaohjeilla ja ser- tifioinneilla. L&T:n koko toiminta on sertifioitu ja täyttää ISO 14001 -standardin vaatimukset, jonka hallinnoinnista vastaa konsernin riskienhallinnasta vastaava johtaja. Ympäristöpolitiikka L&T:n resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja keskeisiä pää- määriä ohjataan konsernin ympäristöpolitiikalla, joka oman toiminnan lisäksi kuvaa L&T:ssä noudatettavia periaatteita arvoketjun osalta. L&T:n ympäristöpolitiikka ei sisällä toimintaperiaatteita tavoitteen seuranta- prosessin osalta. Yhtiö tulee täsmentämään tavoitteiden seurantaprosessiaan vuoden 2025 aikana. L&T:n ympäristöpolitiikassa ei käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien käytöstä, mutta siinä huomioidaan sekundaariresurssien käytön lisääminen arvoketjussa. Ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palaut- tamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä korvaamalla fossiilisia poltto- aineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla. L&T:n kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautetaan yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asi- akkaille tarjottavien kiertotalouspalvelujen ja -ratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Jalkautuksesta vastaavat liiketoimintayksiköt EHSQ- ja vastuullisuus- toimintojen tuella. Kierrätys- ja jätehuoltopalvelut, kiertotalouteen liittyvä konsultointi sekä ympäristörakentaminen ovat yhtiön ydinliiketoimintaa, johon liittyy konser- nitason tavoitteiden lisäksi erillisiä kaupallisia liiketoimintayksikkö- ja toimi- alakohtaisia tavoitteita. L&T:n kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteiden toteutumisen seuranta perustuu L&T:n ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituihin joh- tamisjärjestelmiin. L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja vastaa ympäristöpolitiikan toteuttamisesta konsernin toiminnassa. L&T:n toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resurssoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan laatimisen yhteydessä ei ole erikseen kuultu sidosryhmiä. Ympäristöpolitiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Hankintaperiaatteet L&T huomioi uusiutuvien luonnonvarojen hankinnan ja käytön hankintaperiaat- teissa, jotka ovat toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymät. Näissä periaat- teissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, jotka ohjaavat säästä- mään raaka-aineita, energiaa ja luontoa. Hankintaperiaatteet koskevat L&T:n oman toiminnan lisäksi koko arvoketjua. Hankintaperiaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. L&T:n hankintajohtaja vastaa hankintape- riaatteiden toteuttamisesta konsernin toiminnassa ja niiden jalkauttamisesta. Periaatteet jalkautetaan verkkokoulutuksen välityksellä hankintoja tekeville henkilöstön edustajille. Periaatteet jalkautetaan toimittajille säännölisen yhtey- denpidon yhteydessä. Hankintaperiaatteiden laadinnassa ei ole kuultu sidosryh- mien edustajia. E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit L&T:n strategia on luoda enemmän arvoa kiertotaloudella niin asiakkaille, henki- löstölle kuin yhteiskunnalle laajemmin. L&T:n periaatteena on edistää luonnon- varojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla. Lisäksi yhtiö pyrkii edistämään toi- mintaympäristössään kiertotalouden edellytyksiä. L&T on asettanut kierrätysas- teen nostamiselle tavoitteen, joka on esitetty tarkemmin kohdassa E5-3, s. 60. Kiertotalousyhtiönä L&T:llä on mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden toi- mintaedellytyksiin välillisesti omien asiakkaidensa ja uusioraaka-aineiden lop- pukäyttäjien keskuudessa. L&T:n toimet kiertotalouden toimintaedellytysten edistämiseksi ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodi- versiteettistrategian kanssa. L&T:n omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisään- ja ulosvir- taukset ovat vähäisiä. Esimerkkejä tällaisista sisäänvirtauksista ovat L&T:n hankkimat tuotteet ja laitteet, ja ulosvirtauksista yhtiön omat jätevirrat. L&T:n toimenpiteet tavoitteen ja päämäärien saavuttamiseksi liittyvät jät- teiden synnyn ehkäisemiseen ja uudelleenkäyttöön, valmisteluun uudelleenkäyt- töön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn EU:n jätehierar- kian mukaisesti. L&T:n sisään- ja ulosvirtaukset on esitetty sivulla 61. Yhtiön kiertotaloustoiminnat sijaitsevat maantieteellisesti Suomessa, jossa on kattava ympäristölainsäädäntö ja toiminta edellyttää toimipaikkakohtaisia ympäristölupia. Ympäristölupaprosessiin sisältyy sidosryhmien kuuleminen. Mahdolliset toiminnasta aiheutuvat ympäristövahingot käsitellään yhdessä Suomen ympäristöviranomaisten kanssa, ja viranomaiset hyväksyvät mahdol- lisen ympäristövahingon korjaustoimenpiteet. L&T valvoo omia loppusijoitusalu- eitaan alueen sulkemisen jälkeen ja yhtiö on tehnyt kirjanpitoonsa tarvittavat varaukset mahdollisten tulevaisuudessa tarvittavien korjaustoimenpiteiden varalle. Lähtökohtaisesti L&T:n liiketoimintamalli ja toiminta perustuvat kiertotalouden edistämiseen. Vuonna 2024, L&T toteutti seuraavat toimet tai yhtiöllä on suunnit- teilla seuraavia toimia edellä mainittujen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi: Jätteiden synnyn ehkäisy L&T tuki ja konsultoi yritysasiakkaitaan jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Yhtiön kattavat asiakasraportoinnin työkalut tarjosivat asiakkaille näkyvyyden asi- akkaan toiminnassa syntyviin jätevirtoihin mahdollistaen asiakkaalle jätteiden syntyä vähentävät toimenpiteet. Katsauskaudella tuettiin yhteensä 261 asia- kasta jätteiden synnyn ehkäisyssä. Valmistelu uudelleenkäyttöön L&T:llä on korjausliiketoimintaa, jossa vioittuneita kuormalavoja korjataan ja palautetaan takaisin käyttöön. Vuonna 2024 L&T laajensi kuormalavojen korja- usliiketoimintaa allekirjoittamalla sopimuksen Stena Recyclingin kuormalavojen korjausliiketoiminnan ostamisesta. Kaupan täytäntöönpanon edellytyksenä on kilpailuviranomaisen hyväksyntä, jota odotetaan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana. Kierrätys L&T tuki ja kehitti asiantuntijapalveluillansa arvoketjun alkupäässä asiakkai- densa syntypaikkalajittelua ja muuta kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jotta asiakkaiden jätteet ja sivuvirrat saadaan ohjattua kierrätykseen. L&T toimittaa asiakkailta erilliskerätyt jätejakeet mahdollisimman korkean jalostusasteen hyö- dyntämiseen. E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 59 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus L&T:llä on omia jätteen esikäsittelylaitoksia, joissa käsitellään eri jätejakeita kuten kuituja, puujätettä, laseja ja metalleja sekä käsittelylaitoksia, joissa valmis- tetaan uusioraaka-aineita, kuten muovigranuulia. Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden pilaantuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toi- mitetaan L&T:n käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maa- massat palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa kohteessa tai loppusijoitetaan. L&T:n omissa toimipisteissä on kattavat lajittelumahdollisuudet toiminnasta syntyville jätejakeille ja jakeet kierrätetään jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti. L&T:n omaan toimintaan liittyvien materiaalivirtojen määrä on erittäin pieni verrattuna yhtiön käsittelemiin asiakkaiden materiaalivirtoihin. Vuonna 2024 L&T järjesti useita koulutuksia, asiakastilaisuuksia ja webinaa- reja liittyen eri jätejakeiden oikeaan lajitteluun. Yhtiö kävi aktiivista vuoropuhelua yritysasiakkaiden ja kumppanien kanssa yritysten biojakeen kierrättämisen teknologisista valinnoista ja mahdollisuuksista. Muu hyödyntäminen L&T valmistaa asiakkaiden kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita mm. kaukolämmön tuotannossa. Loppukäsittely Yhtiöllä on omia loppukäsittelyalueita sellaisille maamassoille ja jakeille, joita ei voida turvallisesti uudelleenkäyttää eikä kierrättää. L&T:llä on suunnitteilla kaksi uutta loppusijoitusaluetta, joista toisen odotetaan valmistuvan vuonna 2025 ja toisen 2026–2027. E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet L&T:n on asettanut ympäristöpolitiikassaan tavoitteen nostaa yhtiön käsittele- mien materiaalien kierrätysaste 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kier- rätystavoite on L&T:n asiakkaiden kierrätysasteiden painotettu keskiarvo. Kyse on absoluuttisesta tavoitteesta. Tavoite kattaa L&T:n yritysasiakkailta kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa. Se sisältää myös sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole mahdollista, kuten PFAS-yhdisteitä sisältävät vaaralliset jätteet. L&T on aset- tanut välitavoitteen, jonka mukaisesti tavoitteena on nostaa kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Tavoite koskee L&T:n omaa toimintaa. Kierrätystavoite liittyy resurssien ulosvirtauksiin. Kierrätysasteen kehitty- minen riippuu viime kädessä L&T:n asiakkaiden tekemistä kierrätys- ja materiaa- livalinnoista ja toimialoista. L&T:n tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus käsitellä eri jätejakeet jätehierarkian mahdollisimman korkean tason mukaisesti. Lopullisen valinnan jätejakeen käsittelystä tekee aina asiakas. L&T:n asiakkaiden toimialat eroavat myös siinä, mitä jätejakeita niiden liiketoiminnasta syntyy. Esimerkiksi kaupan alalla päästään korkeampaan kierrätysasteeseen kuin rakennusteollisuudessa johtuen liiketoiminnan ja materiaalivirtojen erilaisesta luonteesta. On edelleen useita jätejakeita, joita ei ole mahdollista kierrättää tur- vallisesti, ja osa vaarallisista jätteistä käsitellään vaarallisen jätteen käsittelyyn luvitetussa polttolaitoksessa. Kierrätystavoite tukee L&T:n toimintaperiaatetta kiertotalouden ja kierrätyksen edistämisestä lisäten arvoketjussa käytössä olevaa sekundaarisen raaka-ai- neen osuutta. Kierrätystavoite liittyy jätehierarkian etusijajärjestyksen kohtaan ”kierrätys”. Tavoite on linjassa EU:n kiertotalouspaketin tavoitteiden kanssa. Tavoite ei ole tieteeseen perustuva. Suuri osa L&T:n Ympäristöpalveluiden asiakkaista on myös asettanut kierrätysastetavoitteen jätteillensä. Tavoite on yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymä ja se kattaa koko konsernin. Tavoite on asetettu vuonna 2018 ja se on luonteeltaan vapaaeh- toinen eli ei lainsäädännön edellyttämä. Tavoitteen asettamisessa ei ole kuultu sidosryhmiä. Vuonna 2024 L&T:n kierrätysaste oli 55,2 %. Kierrätysasteeseen vaikutti las- kevasti erityisesti pilaantuneiden maamassojen kasvanut suhteellinen osuus kaikista L&T:n käsittelemistä materiaalivirroista. Kierrätysasteeseen vaikutti nostavasti viranomaisen muuttunut tulkinta tiettyjen jakeiden kierrätyksen määritelmässä sekä muovin ja kuitumateriaalien määrän kasvu. Rakennusteolli- suuden heikko suhdanne laski L&T:n käsittelemän rakennusjätteen määrää. Kestävyysstandardin mukainen kierrätysastelaskenta kuvaa heikosti L&T:n kaltaisen kierrätys- ja jätealan toimijan materiaalikierrätyksen eteen tekemään työtä. L&T:n ympäristörakentamisen projektiliiketoiminnan käsittelemien pilaan- tuneiden maamassojen tonnimäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain työkoh- teiden määrän ja profiilin vaihtelun mukaisesti. Pilaantuneiden maamassojen tonnimäärät ovat suuruusasteeltaan merkittävästi suurempia kuin materiaali- kierrätyksen muut virrat, kuten esimerkiksi muovi-, puu-, tai kuitumateriaalivirrat, joten ne vaikuttavat kokonaiskierrätysasteeseen huomattavasti. L&T tulee laatimaan erillisen tiekartan yhtiön kiertotaloustyön edistämiseksi vuoden 2025 aikana. Se tulee sisältämään kiertotaloutta koskevan toiminta- suunnitelman, tavoitteet ja niihin liittyvät toimet. E5-4 – Resurssien sisäänvirtaus L&T:n omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisäänvirtaukset ovat vähäisiä. Esimerkki tällaisesta sisäänvirtauksesta ovat L&T:n hankkimat tuotteet, joita yhtiö käyttää palvelujensa tuottamiseen. L&T:n oman toiminnan kannalta pakkaukset tai pakkausjätteet eivät ole olen- naisia. L&T:n liiketoimintaan kuuluu erilaisten jätteiden ja raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen. L&T käsittelee ja jalostaa toimitiloissaan yritysasiakkailta vas- taanotettuja jäte- ja raaka-aineita. Tällaisia jätteitä ja raaka-aineita ovat muun muassa muovi, puu, lasi, kartonki ja paperi sekä vaaralliset jätteet, kuten öljy ja käsitelty jätevesi. Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino esitetään kohdassa E5-5, s. 62. L&T on palveluyhtiö, joka ei lähtökohtaisesti valmista itse tuotteita. Palveluiden tuottamiseen tarvittavien biologisten materiaalien hankinta on vähäistä ja uusiutuvien polttonesteiden hankintaa kuvataan kohdassa E1-3, s. 47. Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa asiakkaiden jätevirroista voitaisiin mää- ritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi L&T käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5, s. 62. 60 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus L&T:N TOIMINTA Esikäsittely Kierrätys omilla ja kumppaneiden laitoksilla Kierrätys- polttoaineen valmistus Tuotteet (esim. kuormalavat, End-of-Waste- tuotteet) SISÄÄNVIRTAUKSET L&T:N SISÄÄN- JA ULOSVIRTAUKSET Ympäristö- rakentamisen maamassat Jätemateriaali- virrat Kuormalavat Esikäsitelty jäte- materiaali ja kierrätysraaka-aineet Kierrätyspoltto- aineet ja energia Korjatut ja kierrätys- raaka-aineista valmistetut tuotteet Loppu- sijoitukseen ohjautuvat virrat ULOSVIRTAUKSET RESURSSIEN LÄHDE • Tuottajavastuuyhteisöt • Teollisuus • Kaupungit • Kauppa • Muut yritysasiakkaat 61 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus L&T:n hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat Tuhatta kilogrammaa Tavanomaiset jätteet Vaaralliset jätteet Yhteensä 1 Jätteet ja materiaalivirrat 900 000 163 000 1 063 000 Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit 809 000 49 900 859 000 Valmistelu uudelleenkäyttöön 25 300 0 25 300 Kierrätys 519 000 42 200 561 000 Muu hyödyntäminen 265 000 7 700 272 000 Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit 90 300 113 000 204 000 Poltto 190 16 400 16 600 Kaatopaikkaus 88 800 94 700 184 000 Muu loppukäsittely 1 300 2 400 3 700 Kierrättämätön jäte 355 000 121 000 476 000 Kierrättämätön jäte, % 39 74 45 E5-5 – Resurssien ulosvirtaus Kierrätys- ja jätehuollon toimijana L&T kerää asiakkailtaan ja käsittelee merkit- täviä määriä erilaisia jätemateriaaleja ja maamassoja. Jätemateriaalit ja maa- massat käsitellään, kierrätetään, tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäyttöön samalle tai toiselle asiakkaalle. Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitetut merkitykselliset materiaali- virrat koostuivat pääosin yritysasiakkailta kerätyistä yhdyskuntajätteistä, kuten muovista, paperista, pahvista ja biojätteistä, syntypaikkalajitelluista vaarallisista jätteistä, teollisuuden jätteistä ja rakennusjätteistä Suomessa. Yhtiö käsittelee myös lietteitä, maamassoja sekä tuhkia. Lisäksi L&T valmistaa kierrätyspolttoai- netta ja toimittaa jätettä jätteenpolttoon sekä loppusijoitukseen. L&T:n käsittele- miin jätevirtoihin vaikuttavat toimialat, joilla yhtiön asiakkaat operoivat ja asiak- kaiden liiketoiminnan kehittyminen. L&T on merkittävä kierrätysraaka-aineiden valmistaja. Yhtiön omalla muovi- jalostamolla Merikarvialla syntyy asiakkaiden muovijätteestä muovigranuulia, josta voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Yhtiö kierrättää vaarallisia jätteitä, kuten glykolia ja jäteöljyä uudelleen käytettäviksi. Yhtiö ei valmista tuotteita olennaisessa mittakaavassa. L&T:n omasta toiminnasta syntyvien jätteiden kokonaismäärät on ilmoitettu viereisessä taulukossa. Laskentaperiaatteet Jäte- ja materiaalitietojen raportointi sisältää L&T:n asiakkailta kerätyt jätteet ja materiaalit sekä L&T:n omilla toimipaikoilla syntyvät jätteet. Tiedot saadaan L&T:n omista toiminnanohjausjärjestelmistä. Raportoinnissa ilmoitetut tonnit perus- tuvat joko todelliseen punnittuun painoon tai oletuspainoihin, jotka perustuvat astiakohtaisiin keskipainomittauksiin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan lukien. Jätteenkäsittelytavan määrittämisessä hyödynnetään materiaalien vastaan- ottajilta saatuja tietoja jätteiden käsittelytavasta tai jätejaekohtaisia oletuksia jätteiden käsittelytavasta siltä osin kuin toimittajakohtaista tietoa ei ole saata- villa. Oletetun käsittelytavan ja todellisen toteuman välillä ei arvioida olevan mer- kittävää eroa konsernin raportoinnin tasolla. Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa L&T:n asiakkaiden jätevirroista voitaisiin määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi L&T käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5 Resurssien ulosvirtaus. 1 Sarakkeen tiedot perustuvat pyöristämättömään dataan. 62 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 63 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoimintamallin kannalta L&T on tunnistanut ja arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysissään oman työ- voiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Eurooppalaisen kestävyysrapor- tointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Olennaisiksi vaikutuk- siksi, riskeiksi ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin työturvallisuus, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työmarkkinaosapuolten vuo- ropuhelu, työehtosopimusneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, koulutus ja taitojen kehittäminen, toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torju- miseksi ja moninaisuus. Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli- suuksista on esitetty ESRS 2-osiossa taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 23. Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestystekijä liiketoiminnalle. L&T:n yhtenä strategisena painopis- tealueena on alan parhaiden osaajien saaminen konserniyhtiöihin, sillä ihmiset ovat palvelualan yhtiön tärkeä voimavara. Henkilöstön hyvinvointi on riski, sillä L&T:n palvelut ja yhtiön asiakkailleen tarjoama asiakaskokemus syntyvät vuoro- vaikutuksessa motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Henkilöstön saa- tavuus on palvelualan yritykselle keskeinen liiketoiminnan kasvua mahdollistava tai rajoittava tekijä. Kilpailussa sopivasta työvoimasta, vastuullinen henkilöstö- politiikka ja toimintatavat ovat erittäin tärkeitä. Yhtiö käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa säännöllisesti ja henkilöstön näkemykset ovat keskeinen syöte yhtiön liiketoimintastrategian laatimisprosessissa. Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että L&T:läisillä on oikea osaaminen, hen- kilöstön määrä, laatu ja pysyvyys ovat tuloksekkaan toiminnan edellyttämällä tasolla, työyhteisö on monimuotoinen ja tasa-arvoinen, henkilöstön työ- ja toi- mintakyky säilyvät koko työelämän ajan vanhuuseläkeikään asti ja henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan hyviin suorituksiin yhtiön päämäärien saavuttami- seksi. Tässä kestävyysraportissa oma työvoima kattaa L&T:n työsuhteisen henki- löstön sekä ei-työsuhteisen henkilöstön. Henkilöstöön lukeutuvat työsuhteinen henkilöstö ja alihankintaan ei-työsuhteinen henkilöstö. L&T pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen erinomaisen työntekijäkokemuksen, turvallisen ja terveellisen työyhteisön, laadukasta johtamista ja mahdollisuuksia kasvattaa omaa osaamista ja kehittyä omassa työssään. Huomioiden yhtiön toimintaperiaatteet, toimet ja maantieteellinen sijainti, mahdolliset henkilöstöön kohdentuvat negatiiviset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai systemaat- tisia. L&T:n henkilöstövastuun näkökulmat ovat linjassa kansallisten lakien, sopi- musten ja muiden velvoitteiden kanssa. Kunnioitamme YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yri- tyksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Olemme myös sitoutuneet tuke- maan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita. Yhtiöllä on Suomessa ja Ruotsissa yli 7 400 työsuhteessa olevaan henkilöä. Suurimmat henkilöstöryhmät työntekijöissä ovat siivoojat, kuljettajat ja kiinteis- töhuollon ja -tekniikan työntekijät. Lisäksi yhtiöllä on työsuhteessa erilaisissa myynnin ja asiakaspalvelun, talouden ja henkilöstöhallinnon sekä muissa asi- antuntijarooleissa 1 160 henkilöä. L&T käyttää vuokratyövoimaa ja alihankkijoita osassa liiketoimintoja ja tätä on kuvattu tarkemmin kohdassa S1-7, s. 68. Yhtiö on arvioinut potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia, joita L&T:n eri henki- löstöryhmiin voisi kohdistua. L&T on tunnistanut, että nuorilla kesätyöntekijöillä voisi olla muita henkilöstöryhmiä suurempi riski työturvallisuuteen liittyen, mikäli nuorten kausityöntekijöiden perehdytystä ei toteuteta yhtiön työturvallisuus- ohjeiden edellyttämällä tavalla. L&T:n siivouspalveluissa työskentelee myös henkilöitä, joiden suomen- tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryh- mien tasolla ja he voisivat olla alttiita työturvallisuuteen liittyviin riskeihin, mikäli heidän perehdytystään ja koulutustaan ei toteuteta riittävää huolellisuutta nou- dattaen. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työaikaa, työturvallisuutta, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikaista työntekoa, koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkealla tasolla. Kaikilla työntekijöillä molemmissa toimintamaissa on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon. Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa maissa, joissa pakkotyön tai lapsi- työn riski olisi korkea. Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja viranomaisval- vonta määrittävät työsuojelulliset vähimmäisvaatimukset. Mahdolliset työolo- suhteisiin liittyvät riskit voisivat toteutuessaan aiheuttaa oikeudellisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia. Riskit voisivat toteutuessaan heikentää työnantajan mainetta, joka puolestaan heikentää työvoiman saatavuutta ja lisää vaihtu- vuutta. Riskejä hallitaan standardoiduilla prosesseilla ja sopimuspohjilla sekä säännöllisellä esihenkilökoulutuksella. Työsopimukset tehdään aina kirjallisesti. L&T yhtiönä on järjestäytynyt toimialojensa mukaisiin työnantajaliittoihin. Jär- jestäytymisellään L&T myös osoittaa sitoutuneensa työehtosopimusten noudat- tamiseen ja varmistaa, että yhtiöllä on käytössään viimeisimmät tulkinnat työeh- tosopimusten soveltamisesta. L&T seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsää- dännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa S1 Oma työvoima paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan. L&T:n eettisissä periaatteissa painotetaan reilua ja tasa-arvoista kohtelua sekä jokaisen yksilön ihmisarvon, yksityisyyden ja oikeuksien kunnioittamista. Esihen- kilöiden kouluttamisella ja tukemisella sekä esimerkiksi työaikojen seuraami- sella varmistetaan, että esihenkilöt toimivat ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja osaavat tukea henkilöstöä kiiretilanteissa. Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja riippu- vuuksista liittyen omaan työvoimaan on esitetty taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 23 ja on tunnistettu sivulla 19 esitetyn kaksoisolennaisuusprosessin mukaisesti. S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet L&T:n omaan työvoimaan liittyvää toimintaa, vaikutuksia ja riskienhallintaa ohjaavat julkiset eettisen periaatteet, liiketoimintastrategia, L&T:n julkinen hen- kilöstöpolitiikka, yhtiön julkinen ihmisoikeuspolitiikka, julkinen työturvallisuus- politiikka sekä erilaiset ohjeet. Periaatteet ja politiikat koskevat kaikkea liiketoi- mintaa kaikissa toimintamaissa. Eettiset periaatteet L&T:n eettiset periaatteet määrittävät odotukset L&T:läisten vastuulliselle ja eet- tiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaat- teet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Periaatteet koskevat koko L&T:tä. Yhtiöllä on erilliset toimittajan eettisen periaatteet, jotka koskevat toimitusketjua. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa periaatteiden noudatta- mista. Eettiset periaatteet henkilöstölle on saatavilla L&T:n verkkosivuilla, intra- netissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Toimintaperiaatteet on käsitelty vuoro- puhelussa henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöpolitiikka L&T:n omaan työvoimaan liittyviä tavoitteita ohjataan konsernin henkilöstöpoli- tiikalla. Henkilöstöpolitiikan on hyväksynyt L&T:n toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Henkilöstöpolitiikassa yhtiö sitoutuu noudattamaan henkilöstötoiminnoissaan kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiä periaatteita. Politiikassa linjataan L&T:n sitoutuminen tasa-arvoon sekä lapsityö- voiman käytön ja kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen. Henkilöstöpolitiikka 64 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Sen jalkauttamisesta vastaa yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä henkilöstöhallinnon organisaation kanssa. Politiikkaa jalkautetaan osana henkilöstöhallinnon prosesseja. Henki- löstöpolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa ennen sen voi- maantuloa. Ihmisoikeuspolitiikka L&T:n ihmisoikeuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan yhtiön mahdollisiin suoriin tai epäsuoriin ihmisoikeusvaikutuksiin omaan henkilöstöön, toimitusketjuun ja asi- akkaisiin. Ihmisoikeuspolitiikassa L&T sitoutuu kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuk- sien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, OECD:n toimintaohjeita ja YK:n yri- tyksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Politiikassa kuvataan yhtiön sitou- minen tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperi- aatteita sekä noudattamaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoitteita. L&T ei salli missään tilanteessa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä lasten oikeuksien vastaisesti tai modernin orjatyön muotoja omassa toiminnassaan tai hankintaketjun toiminnassa. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikassa määritetään nollatoleranssi kaikenlaista kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua ja syrjintää kohtaan niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa. L&T:llä ketään ei syrjitä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-iden- titeetin, sukupuolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per- hesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös rotu ja etninen alkuperä, ihon- väri ja kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä ovat kiellettyjä syrjintäperus- teita. Ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt yhtiön hallitus ja L&T:n toimitusjohtaja ja johtoryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuspolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa. Vastuu ihmisoikeuspolitiikasta kuuluu konsernin henkilöstö- ja lakiasianjohtajalle. Ihmis- oikeuspolitiikkaa jalkautetaan osana yhtiön henkilöstöhallinnon prosesseja. Politiikka kattaa L&T-konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat kaikissa toimintamaissa ja se koskee koko henkilöstöä. Ihmisoikeuspolitiikka päivitetään kahden vuoden välein. Yhtiöllä ei ole erillistä korvausmekanismia ihmisoikeusrikkomuksiin liit- tyen vaan L&T noudattaa Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä mahdollisten korva- usten osalta. Työturvallisuuspolitiikka L&T:n työturvallisuuspolitiikka kattaa sekä koko L&T:n oman toiminnan että yhtiön toimittajaverkoston. Se kuvaa keskeiset työturvallisuuspäämäärät, vas- tuut ja organisoinnin sekä sitoutumisen toimintaa koskevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuspolitiikasta vastaa hen- kilöstö- ja lakiasiainjohtaja, joka jalkauttaa politiikka yhdessä työturvallisuusor- ganisaation kanssa. L&T:n työturvallisuustoiminnan päämääränä on taata turvallinen työpaikka koko henkilöstölle. Yhtiö sitoutuu ”nolla tapaturmaa” -ajatteluun ja uskoo, että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat vältettä- vissä. Yhtiö puuttuu lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden vastaiseen toimintaan ja käytökseen välittömästi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. L&T:n työturvallisuuspolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden välein. Työturvallisuuspolitiikka on käsitelty yhdessä konsernin luottamushenki- löiden kanssa. Ohjeistukset ja suunnitelmat L&T:n politiikkoja täydentävät toimiala- ja maakohtaiset ohjeistukset ja suunnitelmat, jotka koskevat pääsääntöisesti vain työsuhteista henki- löstöä. Suomessa L&T on laatinut koko Suomen henkilöstöä koskevan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun estämistä kos- kevan ohjeistuksen, työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Lisäksi L&T laatii Suomessa toimialakohtaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Yhtiöllä tavoite- ja kehityskeskustelun käymistä kos- keva prosessi. Ruotsissa Teollisuuspalveluiden liiketoiminnalla on omat syrjinnän vas- taiset ohjeistuksensa, päihdepolitiikkansa, toimintaohjeensa sekä työtur- vallisuutta koskevat ohjeistuksensa. Ruotsissa kiinteistöpalveluissa on oma päihdepolitiikka, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka, työympä- ristö- ja turvallisuuskäsikirja sekä syrjinnän ja häirinnän estämistä kos- keva prosessi. S1-2 – Vuorovaikutus oman henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa Oma henkilöstö on yksi L&T:n tärkeimmistä sidosryhmistä. Vuorovaikutus henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa on moninaista ja tiivistä. Oman henkilöstön osalta pääasiallisia vuorovaikutustapoja ovat esimerkiksi yri- tyksen intranet ja sisäiset uutiskirjeet, henkilöstöinfot, strategiapäivät ja muut tilaisuudet, esihenkilöviestintä, tavoite- ja kehityskeskustelut, Euro- pean Works Councilin toiminta sekä Suomen osalta L&T Suomen konser- niyhteistyöfoorumin toiminta ja yhteistoimintalain mukaiset toimialakoh- taiset vuoropuhelut. Vuorovaikutuksen prosessin suunnittelu oman henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa kuuluu henkilöstö- ja lakiasianjohtajan vastuualuee- seen. Vuorovaikutuksesta henkilöstön edustajien kanssa Suomessa vas- tavat henkilöstö- ja lakiasianjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat toimi- alajohtajat oman toimialansa osalta sekä henkilöstö- ja lakiasianjohtajan alaisuudessa toimiva työsuhdejuristeista koostuva työsuhdetiimi ja työ- suojelupäällikön käsittävä työturvallisuustiimi. Ruotsissa henkilöstön ja heidän edustajiensa vuorovaikutuksesta vastaavat Ruotsin kiinteistöpalvelujen liiketoimintajohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Suomessa yhteydenpito henkilöstön edustajien kanssa omaan työvoi- maan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaikutuksista tapahtuu neljännesvuosittain järjestettävässä yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa, yhteistoimintalain mukaisissa muutosneuvotteluissa, kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kotimaisen konserniyhteistyöforumin kokouk- sissa tai neljä kertaa vuodessa järjestettävissä työsuojelutoimikuntien kokouk- sissa. Kokoukset järjestetään lähtökohtaisesti juridisen yhtiön tasolla tai yksik- kötasolla. Siltä osin kuin jollain henkilöstöryhmällä ei ole edustajaa, käydään yhteydenpitoa suoraan kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa. Jokaisella juridisella L&T-yhtiöllä lisäksi on omat työsuojelutoimikuntansa. Työ- suojelutoimikunnassa käsitellään erityisesti työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä teemoja. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana lakisää- teisen kokousaikataulun mukaisesti. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään European Works Council -kokous, johon kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista toimintamaista keskustelemaan vaihtelevista aiheista. L&T käy vuoropuhelua ihmisoikeuksien edistämisestä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. L&T:n ihmisoikeuspolitiikka on laadittu Suomen ja Ruotsin henkilöstön edustajia kuullen. Politiikkaa laadittaessa järjestettiin ihmisoikeus- teemainen työpaja European Works Councilin henkilöstön edustajille ja varajä- senille. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikasta keskusteltiin ja kuultiin henkilöstön edus- tajien ajatuksia vuoropuhelukokouksissa Suomessa kesäkuussa 2024. Henkilöstökyselyt Fiilinki ja Pulsen Koko henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta omaan työhön ja johtami- seen liittyvistä teemoista vuosittain toteuttavan Fiilinki/Pulsen -henkilöstötyy- tyväisyyskyselyn kautta. Henkilöstötyytyväisyyskyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi ja kyselyyn vastataan nimettömästi. S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen L&T tavoittelee organisaatiokulttuuria, jossa jokainen voi kertoa, jos epäilee tai havaitsee lakien tai L&T:n ohjeiden vastaista toimintaa. Henkilöstöä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ja L&T:n toimintaan liittyvistä mahdollisista rikkomuksista. Ilmoituksen voi tehdä omalle esihenkilölle tai ulkopuolisen palveluntarjoajan teknisellä alustalla toimivaan ilmoituskanavaan. Lisäksi häirintäilmoitukset kirjataan erilliseen sähköiseen häi- rintäilmoitusjärjestelmään Suomessa ja Ruotsissa. Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavaan nimettömänä. Ilmoituskanavaohjeistus ja ohjeistus häirinnän, syrjinnän, kiusaamisen ja epä- 65 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus asiallisen kohtelun estämiseksi ovat koko henkilöstön saatavilla intranetissä. Lisäksi ilmoituskanavaohjeistus löytyy yhtiön julkisilta verkkosivuilta ja siitä ker- rotaan muun muassa toimipisteissä esillä olevissa julisteissa sekä info-TV:ssä. Ilmoituskanavaa koskevan ohjeistuksen päivitykset käsitellään vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa ja heillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida suunniteltuja muutoksia. Henkilöstön edustajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan johdon tietoon säännönmukaisissa vuoropuhelukokouksissa ja muussa johdon kanssa käytävässä muodollisessa ja epämuodollisessa keskustelussa. Kerran vuodessa toteutettavassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä on myös mahdolli- suus kirjoittaa avoimia vastauksia ja tuoda huolenaiheita yhtiön johdon tietoon nimettömänä. Kaikki L&T:n tietoon tulleet rikkomukset ja epäilykset epäasiallisesta toimin- nasta käsitellään. L&T:n Ilmoituskanavaan tehdyt väärinkäytösepäilyilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti lakiosastolla erikseen nimetyn henkilön toimesta, jolla on oikeustieteen maisterin koulutus. Väärinkäytösepäilyilmoitukset käydään läpi compliance-ryhmässä sekä toimitusjohtajan kanssa ja raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokuntaan. L&T:n omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ja heidän edustajansa, joihin mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat kohdistua, voivat käyttää kanavia sen yrityksen tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai joihin heidät on palkattu työs- kentelemään. Ilmoituskanavaan voi myös tehdä väärinkäytösepäilyilmoituksen koskien L&T-konsernin toisen yhtiön piirissä tapahtuvaa toimintaa. L&T kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden tode- taan syyllistyneen vastatoimiin. Tämä on kirjattu erikseen ilmoituskanavan ohjei- siin sekä linjataan yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja korruption ja lahjonnan estä- misen politiikassa. Yhtiö ei ole vuonna 2024 kartoittanut erikseen, miten laajalti henkilöstö on tietoinen kanavista ja mekanismeista, joiden kautta he voivat ilmaista huolen- aiheita tai luottavatko he näihin kanaviin ja mekanismeihin. L&T toteuttaa selvi- tyksen vuonna 2025 henkilöstökyselyn yhteydessä. Kolmansien osapuolten mekanismit, kuten esimerkiksi valtion, kansalaisjärjes- töjen, toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöaloitteiden ylläpitämät mekanismit huolenaiheiden esiin tuomiseksi ovat kaikkien yhtiön omaan työvoimaan kuu- luvien henkilöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä. L&T ei estä tällaisten mekanismien hyödyntämistä, ellei kyse ole esimerkiksi yhtiön liikesalaisuudesta, joka voisi rajoittaa tällaisten mekanismien käyttöä. L&T seuraa säännöllisesti yhtiöön mahdollisesti kohdennettuja Kansallisen yhteyselimen kautta tehtyjä valituksia sekä OECD:n tietokantaan tulleita väärinkäytösepäilyilmoituksia. L&T-konsernilla on valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittele- miseksi Suomessa ja Ruotsissa asetuksen EU 2022/1288 edellyttämällä tavalla. S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Omaan työvoimaan liittyen olennaisimmat osa-alueet ovat henkilöstötyytyväi- syyden ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen, monimuotoisuustyön kehittä- minen sekä työturvallisuuden parantaminen. L&T:n strategisena tavoitteena on nostaa henkilöstön suositteluaste, eNPS, tasolle 50 vuoteen 2026 mennessä. Merkittävimmät omaan työvoimaan liittyvät riskit L&T:n toimintaympäristössä kohdistuvat työturvallisuuteen. Yhtiö työskentelee myös syrjimättömän, kiusaa- misvapaan ja tasapuolisen työpaikan eteen. Yhtiön vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on kuvattu kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 23. L&T on monimuotoinen työyhteisö, jonka voimavarana on erilaisuuksien hyväk- syminen ja kunnioittaminen. L&T:llä uskotaan siihen, että laaja-alaisella moni- muotoisuustyöllä vahvistetaan jokaisen L&T:läisen henkilöstökokemusta. Yhti- össä kehitetään kulttuuria ja toimintatapoja siten, että jokaisen on helppo tulla L&T:lle töihin ja viihtyä osana työyhteisöä. L&T:llä ehkäistään syrjintää ja kiusaamista, ja rakennetaan tasapuolista työ- yhteisöä esimerkiksi prosesseilla, työehtosopimuksen mukaisella palkkauksella, tehtävien vaativuusluokituksilla sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä, erityisesti esihenkilöitä. Epätyypilliset työsuhteet, kuten esimerkiksi osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, saattavat aiheuttaa erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkiksi riittävän toimeentulon ja työtuntien näkökulmasta. Tällaisten työsuhteiden käyttö L&T:llä perustuu aina lainsäädäntöön, liiketoiminnan luonteeseen ja asiakkaiden tarpei- siin erityisesti Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla. Kehityskohteena vuodelle 2025 yhtiö on tunnistanut Ruotsin henkilöstöä kos- kevan datan laadun ja kattavuuden. L&T toteuttaa järjestelmäkehitysprojektin sekä määrittelee ja täsmentää datan keruuseen liittyvää prosessiaan. Työtyytyväisyyden kehittäminen ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö on L&T:n tärkein voimavara ja yksi menes- tyksen avaintekijöistä. Hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. L&T:llä työtehtävät ovat useimmiten fyysisesti kuormittavia, mutta myös henkisten voimavarojen merkitys on tärkeä. Yhtiö tukee henkilöstöään löy- tämään oman tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan. Työnantajana L&T pyrkii myös jatkuvasti löytämään keinoja työn ja työympäristön kehittämiseen työkykyä tukevaksi. Työkyvyn johtamisen tavoitteena on laskea sairauspoissaolojen määrää 4,5 prosenttiin. Jotta sairauspoissaolojen määrä saadaan tavoitetasolle, jatketaan terveyden edistämiseksi tehdyn toimenpidesuunnitelman määrätietoista toi- meenpanoa. L&T:n toimintamaista Suomessa työterveyshuolto on lakisääteinen oikeus. Yhtiö tarjoaa henkilöstölleen ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa. Lisäksi yhtiö täydentää työter- veyshuollon palvelua yhtiön sairauskassalla Suomessa. Vuonna 2024 työter- veyden palvelujen piirissä oli koko Suomen henkilöstö. Vuokratyövoima on laki- sääteisen työterveyshuollon piirissä oman työnantajansa puolelta. Ruotsissa henkilöstö on kansallisen terveydenhuollon piirissä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhtiö on vuonna 2024 edistänyt tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä estänyt vaivojen pitkittymistä, nopeuttanut kuntou- tumisen käynnistymistä ja vaikuttanut työtapoihin ja työoloihin. Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä on toteutettu paikallisten ja tehtäväkoh- taisten tarpeiden mukaan. Henkistä hyvinvointia on tuettu katsauskaudella matalan kynnyksen palve- luilla, joita on voinut hyödyntää esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa, ihmis- suhdekriiseissä tai esihenkilötyön haasteissa. Hankalampiin henkisen hyvin- voinnin haasteisiin tai mielenterveyteen liittyviin ongelmatilanteisiin on tarjottu henkilöstölle työterveyspsykologin tukea ja lyhytterapiaa. L&T pyrkii pienentämään sairauspoissaolojen määrää hyödyntämällä L&T:n varhaisen tuen mallia ja monipuolisia työhön paluun tukitoimia. Katsauskaudella sairauspoissaolot laskivat Suomessa, mutta lisääntyivät hieman Ruotsissa. Sai- rauspoissaoloprosentti oli Suomessa 4,9 ja Ruotsissa 5,4. Varhaisen tuen mallin mukaisesti mahdollisiin työkyvyn haasteisiin tartutaan yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen keskustelujen toteutumista on seurattu vuonna 2024 varhaisen tuen suoritusprosentin avulla. Vuonna 2024 oli edellisvuotta vähemmän esihenkilöitä, joilla oli pitämättömiä varhaisen tuen keskusteluja. L&T jatkoi katsauskaudella säännöllisten työkykytuokioiden järjestämistä. Niissä esihenkilöt ovat käyneet yksikkökohtaisissa tapaamisissa varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeen liittyviä käy- tännön toimenpiteitä läpi toisten esihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. L&T järjesti myös säännöllisesti varhaisen tuen malliin koulutuksia, joiden tavoit- teena on lisätä esihenkilön valmiuksia parantaa vuorovaikutusta sekä puuttua ja etsiä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin ja mahdollisiin työkykyhaasteisiin. Yhtiö tuki pitkien sairauspoissaolojen jälkeistä työhön paluuta ja hyödynsi siinä monenlaisia tukitoimia. Tavallisimmin ne ovat työhön paluun tukemista enti- seen työhön tai entisen kaltaiseen työhön tilapäisellä työn muokkaamisella sekä osasairauspäivärahan tai työpaikkakuntoutuksen hyödyntämistä. Jos nykyinen työtehtävä ei enää sovi työntekijälle, voidaan häntä auttaa löytämään työkykyä ja osaamista vastaava, sopivampi työ ammatillisen kuntoutuksen tai Sopiva työ -toimintamallin avulla. Työtyytyväisyyden kehittämisessä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat kes- keinen väline. Keskustelujen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle L&T:läiselle on asetettu yhteisiä päämääriä edistävät tavoitteet. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa selkeä työnkuva, tarvittava osaamistaso sekä työskentelyedelly- Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 66 tykset onnistumisen mahdollistamiseksi. Nämä toimet tukevat työtyytyväi- syyttä. Tavoite ja kehityskeskustelu käydään lähtökohtaisesti kaikkien työsuhteessa olevien kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelu on vapaaehtoinen alle vuoden määräaikaisuuksissa tai niiden osa-aikaisten kanssa, joiden viikkotyö- aika on alle 20 tuntia. Keskusteluissa arvioidaan mennyttä kautta, asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle ja keskustellaan työntekijän työtilanteesta, hyvin- voinnista, osaamisesta ja uratoiveista. Vuonna 2024, 99 prosenttia toimihen- kilöistä Suomen yhtiöissä kävi tavoite- ja kehityskeskustelun esihenkilönsä kanssa. Esihenkilötyön laadulla on suuri merkitys työtyytyväisyyden rakentamisessa. Hyvä ihmisten johtaminen edellyttää toimivaa vuoropuhelua esihenkilön ja työn- tekijän välillä sekä työkaverien kesken. Vuonna 2024 tarjosimme tukea esihenkilötyössä menestymiseen muun muassa erilaisten valmennusten kautta. Yhtiö järjesti säännöllisiä uusien esi- henkilöiden valmennuksia, joissa henkilöt perehdytetään L&T:n esihenkilötyön käytäntöihin ja annetaan eväitä onnistumisen johtamiseen. Lisäksi esihenkilöille oli tarjolla lyhytkoulutuksia muun muassa monimuotoisuuden johtamiseen, työ- suhdeasioihin, tiimin johtamiseen ja onnistuneen tavoite- ja kehityskeskustelun pitämiseen. Toimialoilla johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen linkittyi vah- vasti strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseen. Monimuotoisuus L&T on sitoutunut pitkällä aikavälillä edistämään osatyökykyisten työllistämistä. Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa laajempaa joukkoa työnhakijoita sellaisista väestöryhmistä, joita ei ole tähän asti yhteiskunnassa tunnistettu osaavaksi työvoimaksi. Tulosten saavuttamiseksi on tärkeää, että asiaa edis- tetään harkitusti valittuihin osatyökykyisten ryhmiin keskittyen. Näin toimien L&T:lle työllistyville osatyökykyisille voidaan suunnitella paras mahdollinen tuki ja varmistaa jo etukäteen myös esihenkilöiden riittävä osaaminen osatyökykyisen henkilön työssä tukemisessa. L&T:llä on osatyökykyisten työllistämistä koskien käynnissä yhteistyöhank- keita muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeiden menestyksekkään toteutumisen varmistamiseksi L&T:llä on Kiinteistöpalveluiden organisaatiossa erillinen työvoiman saatavuuden ja osa- työkykyisen työvoiman työllistämisen edistämiseen keskittyvä projektipäällikkö. Työturvallisuus Työturvallisuustyötä tehdään systemaattisesti kaikissa yksiköissä ja tiimeissä. Työturvallisuusriskien lieventämisessä keskiössä on ennakollinen riskienarvi- ointi. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee asiakaskohteissa, jonka vuoksi koh- teissa tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa kohdekohtainen riskienarviointi, joiden tulokset käydään kohteessa työskentelevien työntekijöiden kanssa läpi osana perehdytystä tai työturvallisuustuokioita. Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet 2024 2023 2022 Turvallisuushavainnot 73 449 63 570 50 713 Safety Walkit 20 770 21 720 19 534 Turvallisuustuokiot 19 488 21 343 20 923 Riskiarvioinnit 1 172 852 1 152 Yhteensä 114 879 107 485 92 322 Keskeisimpiä toimenpiteitä katsauskaudella olivat säännölliset turvallisuustuo- kiot tuotannon rooleissa työskenteleville, Safety Walk -kävelyt, joissa havain- noidaan mahdollisia riskipaikkoja työympäristöstä sekä turvallisuushavainnot ja erilaiset riskikartoitukset koko henkilöstölle. Jokainen L&T:n työntekijä pystyy tekemään järjestelmän kautta puhelimella työturvallisuushavaintoja, jotka ohjautuvat esihenkilön käsittelyyn. Ennakoivien turvallisuustoimenpiteiden raportointi perustuu L&T:n järjestelmistä saataviin tietoihin. Vuonna 2024 kasvatettiin henkilöstön tietotasoa työturvallisuudesta ja -ris- keistä jo osana perehdytysohjelmaa, hyödyntämällä työturvallisuuden verkko- koulutuksia ja selkeitä ohjeistuksia sekä tarjoamalla säännöllisesti tietoiskuja ohjeista ja toimintamalleista. Myös laitoksilla toimivien alihankkijoiden pereh- dyttämisestä työturvallisuuteen huolehditaan tarkasti. Lisäksi L&T:n henkilöstö osallistuu asiakkaiden järjestämiin työturvallisuusperehdytyksiin, jotta voidaan varmistua, että noudatamme aina kyseisen toimipaikan työturvallisuusohjeita. Vuonna 2022 aloitettiin erillinen Turvallisuutta kypärän alta -koulutussarja, johon kaikki L&T-konsernin Suomen yhtiöissä työskentelevät työsuhteiset henkilöt osallistuvat. Koulutussarja saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana. Koulutuk- sissa keskityttiin vaikuttamaan erityisesti työtapaturmien juurisyihin. Jos tapaturma ennakoivasta toiminnasta huolimatta sattuu, se tutkitaan. Tapaturmatutkinnassa on käytössä menetelmä, jonka avulla saamme entistä paremmin selville tapaturmien juurisyyt ja pystymme kohdentamaan oikein korjaavat toimenpiteet. Tapaturmatutkintojen lisäksi tapaturmaraadeissa tapa- turmat käydään vielä kerran läpi ja varmistetaan korjaavien toimien riittävyys. Henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnan resurssointi L&T on osoittanut henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten riskien hallintaa varten laajasti erilaisia resursseja. L&T:llä on kaikissa toimintamaissa riittävä ja kattava henkilöstöhallinnon organisaatio sekä työsuojeluorganisaatio. Organisaatioon kuuluvat työkykytiimi, työsuhdetiimi, palkkahallinto, liiketoimintakohtaiset HR Business Partnerit, HR-palvelutiimi, osaamisen kehittämisen tiimi sekä HR-järjes- telmätiimi. Jokaisella toimialalla on myös oma työturvallisuuspäällikkönsä. Vuoropuheluihin henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa osoitetaan vuo- sittain tarvittava määrä sekä taloudellisia että henkilöresursseja, mutta näiden tarkkaa määrää ei ole ennalta määritetty. European Works Councilin toimintaan on sen sijaan budjetoitu taloudellisia resursseja noin 40 000 euroa vuodessa ja henkilöstöresursseja käsiteltävien asioiden edellyttämällä tavalla. L&T:llä on myös Suomessa järjestetty työterveyshuollon sairaanhoidon palve- luita sekä kattava sairauskassa. Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 67 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on hyväksynyt yhtiön toimitusjoh- taja ja johtoryhmä. Omaa työsuhteista työvoimaa koskevista aikasidonnaista ja tulossuuntautuneista tavoitteista, kuten eNPS, TRIF sekä sairauspoissaolopro- sentti käydään säännöllistä vuoropuhelua L&T:n Suomen yhtiöissä henkilöstön edustajien kanssa vuoropuhelukokouksissa. Henkilöstön edustajilla on mah- dollisuus kertoa ajatuksiaan kehitystoimenpiteiksi, joilla tavoitteisiin päästään. Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ovat absoluuttisia ja ne koskevat koko konsernia. Tavoitteiden perusvuosi on 2020 ja tällöin eNPS oli 82, sairauspoissa- oloprosentti oli 4,7 ja TRIF oli 24. Henkilöstön edustajien kanssa on käyty vuonna 2024 vuoropuhelua henkilös- tötyytyväisyyskyselyn tuloksista ja eNPS-mittarin kehittymisestä. Omaan työvoimaan liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan vuosineljän- neksittäin ja tulokset esitellään koko henkilöstölle henkilöstöinfoissa. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan tiimikohtaisissa purkupa- joissa. Purkupajoissa sovitaan yhdessä tiimin kesken tiimille konkreettiset toi- menpiteet henkilöstötyytyväisyyden lisäämiseksi ja esihenkilötyön kehittämi- seksi arjessa. S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Raportoinnissa työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa johonkin L&T-yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstöllä tar- koitetaan työsuhteisia työntekijöitä. Oma työvoima kattaa työsuhteiset työn- tekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät. Ei-työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat L&T-yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itse- näisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankki- joita. L&T käyttää määräaikaista työvoimaa vain tarpeen mukaan. Määräaikaiset työsopimukset kohdentuvat tyypillisesti kausiluonteisiin työtehtäviin, kuten kesätyölomittajiin sekä Teollisuuspalveluissa tasaamaan kausivaihteluita. Pitkä- aikaisia määräaikaisia työntekijöitä käytetään lähinnä projektiluonteisissa teh- tävissä tai perhevapaiden sijaisuuksissa. Myös määräaikaiset työntekijät saavat samoilla ehdoilla vastaavat sosiaali- ja muut työsuhde-edut kuin vakituiset työn- tekijät. L&T pyrkii tarjoamaan kokoaikaista työtä mahdollisuuksien mukaan. Osa-ai- kaisten ja nollatuntisopimuksellisten työntekijöiden määrä vaihtelee toimialoit- tain. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä nuorimmilla ja vanhimmilla palkan- saajilla. Pääsääntöisesti osa-aikaiset tehtävät käsittävät Kiinteistöpalveluissa siivoustyötä, Teollisuuspalveluissa prosessipuhdistustyöntekijöitä ja Ympäristö- palveluissa asiakaspalvelutehtäviä sekä kuorma-autonkuljettajan tehtäviä. Nollatuntisopimuksellisten määrä on hyvin pieni. Ympäristöpalvelussa osa-ai- Henkilöstö lukuina 2024 Miehet 4 724 Naiset 2 712 Muut 1 3 Ei ilmoitettu 2 Työsuhteiset työntekijät yhteensä 7 441 Suomi 6 313 Ruotsi 1 128 Työsuhteiset työntekijät keskimäärin, kokoaikavastaavana ilmaistuna 5 980 1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 2024 Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät 1 806 Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, % 22 Tavoite Tavoite 2030 2024 eNPS >70 toteuma 21 tavoite 25 Sairauspoissaolot (%) 4 toteuma 5,0 tavoite 4,7 TRIF 15 toteuma 19 tavoite 21 Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna 2024 Naiset Miehet Muut 1 Ei ilmoitettu Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 712 4 724 3 2 7 441 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 499 4 237 0 2 6 828 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 213 397 3 0 613 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 273 497 3 0 773 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 692 3 646 0 2 5 340 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 747 581 0 0 1 328 1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna 2024 Suomi Ruotsi Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 6 313 1 128 7 441 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 5 822 1 006 6 828 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 491 122 613 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 678 95 773 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 4 521 819 5 340 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 114 214 1 328 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 68 kaiset työskentelevät nollatuntisopimuksella ja pääsääntöisesti omasta pyyn- nöstään. L&T on kartoittanut pistemäisesti syitä osa-aikaisille tehtäville. Tyypil- lisesti osa-aikaisiin tehtäviin hakeutuvat esimerkiksi Ympäristöpalveluissa ja Kiinteistöpalveluissa opiskelijat ja lisätyötä kaipaavat sekä Teollisuuspalveluissa projektityöntekijät. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Henkilöstön lukumäärä raportoidaan henkilölukuna ellei muuta ole ilmoitettu. Raportointi ei sisällä pitkällä poissaololla olevia työntekijöitä. L&T työllistää vuo- dessa noin 750 kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää, ja har- joittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan. Keskimääräisen henkilölukumäärän (FTE) laskenta perustuu todellisiin työ- päiviin. Työpäivät tulevat kaikilta tehdyiltä työpäiviltä huolimatta työpäivän pituu- desta ts. jos henkilö työskentelee yhden tunnin päivässä, huomioidaan se las- kennassa yhtenä todellisena työpäivänä. Laskennassa ei huomioida ylitöitä eli henkilö ei voi olla raportilla yli 1. Vaihtelevalla työajalla työskentelevä henkilöstö Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan tarvittaessa työhön kutsuttavia henkilöitä. Tarvittaessa töihin kutsuttava henkilöstö kutsutaan töihin usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin kutsuttavan henkilöstön työsopimukset voivat olla määräai- kaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Suomessa tarvittaessa töihin kutsuttavalla henkilöstöllä tarkoitetaan henki- löstöä, jolla on nollatuntisopimus, eikä vakituista viikottaista työaikavelvoitetta. Vaihtelevan työajan sopimuksia koskeva raportointi ei sisällä työsopimuksia, jossa on sovittu vaihtelevasta viikoittaisesta työajasta (esimerkiksi 10–20 tuntia/viikko), sillä L&T Suomen yhtiöiden HR-järjestelmä ei tunne tällaisia haita- risopimuksia/vaihtelevaa työaikaa. Nämä henkilöt on kuitenkin raportoitu osana osa-aikaisia työntekijöitä. Ruotsissa tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan työnte- kijöitä, joilla on määräaikainen työsopimus nollan prosentin työsuhteella. Tämä tarkoittaa, että heillä ei ole taattua työaikaa ja heidät kutsutaan töihin työnanta- jansa tarpeen mukaan. Työnantaja tekee työpyynnöt sovitulla tuntipalkalla. Henkilöstön lähtövaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportoinnissa huomioidaan omalla syyllä päät- tyneet työsuhteet. Omalla syyllä tarkoitetaan työntekijän aloitteesta tapahtuvaa koeaikapurkua, irtisanoutumista, eläköitymistä, työntekijän kuolemaa sekä pur- kaantunutta työsuhdetta. Määräaikaiset työsuhteet ja täten esimerkiksi kesä- Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin, kokoaikavastaavana ilmaistuna 2024 Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin, kokoaika- vastaavana ilmaistuna 63,2 Toimihenkilöt 7,2 Työntekijät 56,0 työntekijät eivät sisälly henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportointiin. Lisäksi vaih- tuvuudessa raportoidaan työnantaja-aloitteiset työsuhteen päättämiset, kuten irtisanomiset henkilöön liittyvällä syyllä ja kollektiiviperusteella, työnantajan aloitteesta tehdyt koeaikapurut, työsuhteen purkamiset ja työsuhteen päättä- missopimukset. S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet L&T hyödyntää muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden käyttöä toiminnassaan. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat pääasiassa työllistämistoimintaa har- joittavien yritysten toimittamia henkilöitä, raportoinnissa vuokratyöntekijöitä. Vuokratyövoimaa voidaan käyttää kaikilla toimialoilla, pääasiassa kuitenkin sii- voustyössä sekä Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistuksen vuosihuoltotöissä. Vuokratyövoiman käyttö on yleisintä tuotannollisissa rooleissa sairaustapa- usten tai henkilöstövajauksen korvaamisessa sekä prosessipuhdistuksen vaih- televan henkilöresurssitarpeen täyttämisessä. Vuokratyöntekijät koulutetaan työtehtäväänsä samoin kuin työsuhteiset työntekijät, ja he ovat L&T:n työturval- lisuusjärjestelmien piirissä. Ruotsissa vuokratyötä käytetään lähinnä asiantunti- jarooleissa vähäisessä määrin. Laskentaperiaatteet Raportoinnissa on ilmoitettu omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuh- teisten työntekijöiden lukumäärä (vuokratyöntekijät ja itsenäiset ammatinhar- joittajat) kokoaikavastaavana ilmaistuna (FTE) raportointikauden lopussa raportointikauden keskiarvona. Suomessa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja L&T:n konserniyhtiöittäin sekä henkilöryhmittäin määriteltyyn keskituntiansioon. Keskituntiansiota laskettaessa on käytetty kunkin L&T:n konserniyhtiön HR:n antamaa, TES:in mukaisiin tuntipalkkoihin perustuvaa arviota henkilöstöryhmän keskituntiansiosta. Tämä keskituntiansio on kerrottu vuokratyökertoimella, jonka pohjana on ollut kunkin L&T:n konserniyhtiön ja henkilöryhmän suurimpien vuok- ratyötoimittajien kertoimet. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jakamalla lasken- nalliset työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä. Ruotsissa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja las- kutuksen perusteena käytettyihin työtunteihin. Vuokratyövoiman FTE on las- kettu jakamalla laskutetut työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä. Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 69 S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu L&T:n Suomen yhtiöissä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt (100 %) kuuluvat työ- ehtosopimusten piiriin. L&T:n Suomen yhtiöissä työehtosopimuksia ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2024 L&T on soveltanut kuitenkin ylempien toimihenkilöiden työsuh- teissa käytäntöjä, joita kulloinkin sovelletaan kyseisessä L&T-yhtiössä toimihen- kilöihin lomarahan, sairausajan palkan, vuosiloman, perhevapaiden ja palkanko- rotusten osalta. Ruotsin kiinteistöpalveluissa kaikki työntekijät (100 %) johtoa lukuun ottamatta kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Johdon työehdot on määri- telty työsopimuksissa. L&T:llä toimii eurooppalainen yritysneuvosto European Works Council, jossa tiedotetaan ja kuullaan henkilöstön edustajia ylikansallisista asioista. L&T:llä on solmittu European Works Councilia koskien erillinen sopimus, jonka mukaisesti toiminta L&T:llä järjestetään. Sopimus on ollut voimassa vuonna 2024. EWC:ssä on edustus Suomesta ja Ruotsista. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laskennan piiriin ei kuulu ylemmät toimihenkilöt eikä johto, sillä L&T:llä ei ole sovellettavaa kollektiivista työehtoso- pimusta kyseisille henkilöstöryhmille. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Henkilöstö on oikeutettu valitsemaan itselleen edustajan työpaikalla. Edustajan tehtävä on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikan päätöksente- ossa ja että heidän oikeuksiaan suojellaan. Tällaisia edustajia voivat olla esimerkiksi luottamusmies, luottamusvaltuu- tettu, työsuojeluvaltuutettu, EWC-edustaja tai kotimaisen konserniyhteistyön edustaja. Henkilöstön edustuksen piiriin kuuluvien henkilöiden luku on ilmoitettu maakohtaisesti sen mukaan, kuinka suuri osuus L&T:läisistä on tosiasiallisesti valinnut henkilöstön edustajan henkilöstöryhmälleen. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät - muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue 0-19 % 20-39 % 40-59 % Ruotsi 60-79 % 80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 70 S1-9 – Monimuotoisuus L&T:n lähtökohtana on, että monimuotoisen työyhteisön tietoinen rakentaminen on yksi keino rakentaa liiketoiminnan kestävää kasvua. L&T:n kokonaisvaltaisena tavoitteena on, että monimuotoisuus kasvaa kaikissa henkilöstöryhmissä. L&T:llä miehet ja naiset ovat sijoittuneet tasaisesti eri työtehtäviin ja yhtiö tar- joaa työtehtäviä eri ikäisille ja uransa eri vaiheissa oleville henkilöille. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Raportoinnissa ylin johto käsittää L&T-konsernin johtoryhmään kuuluvat henkilöt. S1-10 – Riittävä palkka L&T:llä maksetaan kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa sovellet- tavien vertailuarvojen mukaisesti Suomessa ja Ruotsissa. L&T:n Suomen toimialoilla (Kiinteistöpalvelut Suomi, Ympäristöpalvelut, Teolli- suuspalvelut ja konsernitoiminnot) tehtiin vuonna 2024 tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Palkkakartoituksissa ei havaittu perusteettomia eroja palk- kauksessa sukupuolten välillä. Tarkastelemme sukupuolten välisen palkkata- sa-arvon toteutumista osana kaksivuotisia monimuotoisuussuunnitelmiamme. L&T:llä sukupuoli ei ole palkkaukseen vaikuttava tekijä. Palkkaukseen vaikut- tavat L&T:llä mm. tehtävän sisältö ja vaativuus, henkilön osaaminen, suoriutu- minen ja kokemus sekä mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen palkka- määräykset. L&T:llä palkkauksen syrjimättömyyttä edistetään siten, että L&T:llä palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen, joita arvioidaan objektiivisin kri- teereihin. Vaativuus- ja palkkaluokat perustuvat esimerkiksi L&T:llä sovellettaviin työehtosopimuksiin. L&T:n toiminta on monialaista, minkä vuoksi keskimääräinen palkka ei ole oikea tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Kokonaisuudessaan tuntipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka oli 95 prosenttia ja kuukausipalk- kaisten naistyöntekijöiden palkka 98 prosenttia miesten palkasta vastaaviin tehtäviin verrattuna vuoden 2024 palkkakartoituksen perusteella. Raportointi perustuu palkkatietoihin sellaisissa tehtävissä, joista tasa-arvo- lain mukainen palkkavertailu on pystytty luotettavasti tekemään yksityisyyden- suojaa vaarantamatta. Seuraava palkkakartoitus tehdään viimeistään vuonna 2026 osana monimuotoisuussuunnitelmiamme. Vuonna 2024 L&T aloitti valmistautumisen EU:n palkka-avoimuusdirektiivin muutoksiin, jotka implementoidaan Suomen lainsäädäntöön tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2026. S1-11 – Sosiaalinen suojelu Kaikki L&T:n työsuhteiset työntekijät kuuluvat kestävyysraportointistandardissa tarkoitetun sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta Suomessa ja Ruotsissa. S1-13 – Koulutus ja osaamisen kehittäminen Henkilöstö on avainasemassa yhtiön strategian onnistuneessa toteuttami- sessa. L&T:llä on monia työtehtäviä, joihin ei tarvita koulutusta tai aiempaa työkokemusta. Laadukkaalla perehdytyksellä opastetaan henkilöstö suoriutu- maan uusien työtehtävien parissa ja varmistetaan onnistuneen henkilöstöko- kemuksen heti työsuhteen alussa. Esimerkiksi siivouspalveluiden digitalisoidulla Polku-perehdytysmallilla perehdytämme vuosittain satoja henkilöitä siivoojan tehtävään. Osaamisen kehittämisen pääpaino on päivittäisessä työssä oppimisessa, mutta myös koulutuksilla ja valmennuksilla on roolinsa. L&T Akatemian valmen- nustarjonnasta löytyy laaja-alaisista teemoista koulutuksia erityisesti esihen- kilö- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Syksyn 2024 koulutusaiheina olivat esimerkiksi projektijohtaminen, työsuhdeasiat, esihenkilötyö, talousjohta- minen, tietosuoja, työhyvinvointi- ja ajanhallinta, L&T:n liiketoiminta, monimuotoi- suus, vastuullisuus sekä IT. Tiiviit ja lyhyet L&T Akatemian koulutukset ovat alentaneet henkilöstön kyn- nystä kasvattaa omaa osaamistaan. Lisäksi L&T tarjoaa toimialakohtaisia koulu- tuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ammattipätevyyden ylläpitoon sekä strategisten tavoitteiden saavuttamisen tueksi. L&T tekee koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstöllemme on vuonna 2024 ollut tarjolla oppisopimuskoulutuksia esimerkiksi puhtaus- ja kiin- teistöpalvelualan perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintojen sekä logistiikan perustutkinnon suorittamiseen. Vuonna 2024 L&T Suomen yhtiöiden työsuhteinen henkilöstö osallistui eri- laisiin koulutuksiin keskimäärin 5,5 tuntia. Luku perustuu koulutuskirjauksiin sekä henkilölukumäärään. Luku ei sisällä kaikkea koulutustarjontaa eikä kaikkia koulutustunteja, joita L&T:läiset ovat suorittaneet. Erityisesti asiantuntijat ja esi- henkilöt osallistuvat työaikana myös monenlaisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joita tarjoavat erilaiset yhteisöt, yhteistyökumppanit ja yritykset. Yhtiö tarjoaa myös työharjoittelu- ja lopputyöpaikkoja L&T:llä muun muassa siivouksen, kiin- teistöhuollon, myynnin ja asiakaspalvelun tehtävissä. L&T varmistaa, että kaikki kuljettajat suorittavat tarvittavat kuljettajien ammat- tipätevyydet, ja että ne ovat jatkuvasti ajan tasalla. Lisäksi pakolliset ammatilli- seen pätevyyteen liittyvät koulutukset, kuten mm. Suomen osalta hygieniapassi, märkätilasiivous, ensiapu (EA1 ja EA2) ja tulityökortti, tarjotaan kaikille niitä tar- vitseville työntekijöille. Suomessa koulutuksien suorittamista seurataan HR-jär- jestelmässä. Koulutus ja taitojen kehittäminen 2024 Säännöllisiin tavoite- ja kehityskeskusteluihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät, % 78 Miehet 75 Naiset 81 Muut 0 Ei ilmoitettu 100 Työntekijät 72 Toimihenkilöt 98 Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä 5,5 Miehet 6,5 Naiset 3,7 Muut 0,0 Ei ilmoitettu 6,0 Työntekijät 5,1 Toimihenkilöt 6,8 Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma, henkilöä 2024 Alle 30-vuotiaat 1 366 30-50-vuotiaat 3 726 Yli 50-vuotiaat 2 349 Sukupuolijakauma ylin johto 2024 Henkilömäärä Osuus, % Miehet 7 87,5 Naiset 1 12,5 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 71 Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työntekijät Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskusteluprosentti kuvaa raportointikauden lopussa aktiivisten henkilöiden, jotka kuuluvat tavoite- ja kehityskeskusteluiden piiriin, raportointiajanjakson aikana käytyjen tavoite- ja kehityskeskusteluiden määrää koko henkilöstön osalta. Raportointikauden lopussa tavoite- ja kehitys- keskustelun piiriin kuuluva täyttää seuraavat kriteerit: • Henkilö, joka ei ole raportointikauden lopussa pitkällä yhdenjaksoisella poissaololla (yli 30 pv) • Henkilö, jonka työsopimustunnit ovat vähintään 20 h/vko • Henkilö, jonka työsuhteen kesto on ollut vähintään 90 pv (toimihenkilöt) tai 60 pv (työntekijät) • Henkilö, jonka määräaikaisen työsuhteen kesto on vähintään 360 pv Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä Keskimääräisten koulutustuntien laskennassa huomioidaan kaikki HR-järjestel- miin raportointikauden aikana rekisteröidyt koulutustuntikirjaukset. Koulutus- tuntien määrä ilmoitetaan sukupuolittain jaoteltuna henkilölukumäärään perus- tuen. S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Työturvallisuudessa L&T:n tavoitteena on nolla tapaturmaa. Yhtiön strateginen mittari työturvallisuudelle on tapaturmataajuus, TRIF. L&T:n tavoitteena on, että vuonna 2030 yhtiön TRIF on 15 ja vuonna 2026 tavoite on 20. Vuonna 2024 L&T-konsernissa kirjattujen työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien määrä oli 243. Turvallisuus on kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien ja lisäksi se on useimmilla palvelutuotannon esihenkilöillä sidottu henkilökohtaisiin tulos- palkkioihin. Turvallisuuskehityksestä raportoidaan kuukausittain johtoryhmälle ja hallitukselle sekä toimialoille yksikkötasoilla asti. L&T:n työturvallisuustoiminta on sertifioitu ja kolmannen osapuolen auditoima. Työturvallisuustoimintaa L&T:llä ohjaa ISO 45001-standardin mukainen johtamis- järjestelmä sekä työturvallisuuspolitiikka. Sertifiointi kattaa 100 prosenttia L&T:n liiketoiminnoista ja henkilöstöstä. Yhtiö tekee toimivaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja jokaisella L&T-yhtiöllä on omat työsuojelutoimikunnat. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti. Vuonna 2024 ei todettu yhtään ammattitautitapausta. Vuonna 2024 yhtiössä ei ollut yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista joh- tuvaa kuolemantapausta. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden EHSQ-järjestelmistä saataviin tietoihin. Työtapaturmien lukumäärä, kuolemaan johtaneiden tapa- turmien määrä sekä tapaturmataajuus (TRIF) kattavat sekä työsuhteiset työn- tekijät, että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tapaturmataajuus on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Ammattitautitapausten raportointi sisältää vain L&T:n työsuhteiset työntekijät, sillä tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei ole saatavilla. Tältä osin yhtiö hyödyntää siirtymäsäännöstä. Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaoloprosentti mittaa sairauden tai tapaturman takia menetettyjä työtunteja suhteessa raportointijaksolle suunniteltuihin työtunteihin. L&T:n tavoitteena on alle 4,7 % sairauspoissaolo vuodelle 2024, ja alle 4 % sairauspois- saolo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 sairauspoissaoloprosentti oli 5,0. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Laskennassa huomioidaan L&T:llä töissä olevan henkilön työstä poissaolo sairauden tai tapaturman takia. Laskennassa ei huomioida lapsen sai- rasteluun tai hoitoon liittyviä poissaoloja. Laskennassa huomioidaan sekä terve- ydenhuollon ammattilaisen kirjoittamalla sairauspoissaolotodistuksella tapahtu- neet poissaolot että työntekijän itsensä ilmoittamat sairauspoissaolot. Yhteisökohtainen mittari: eNPS eli henkilöstön suositteluaste Henkilöstön suositteluaste (eNPS) kuvaa henkilöstön tyytyväisyyttä työnantajaansa. Henkilöstön suositteluaste mitataan vuosittain tehtävällä digitaalisella kyselyllä, joka lähetetään kaikille työsuhteisille työntekijöille. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöstökysely mittaa henkilöstön motivaatiota, tiimin arkea ja yhteistyötä, esihenkilötyötä ja johtamista sekä henkilöstön suositteluhalukkuutta. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden sisäisistä järjestel- mistä saataviin tietoihin. Työterveys ja -turvallisuus 2024 Tapaturmataajuus, TRIF 19 Työsuhteiset työntekijät 19 Suomi 20 Ruotsi 17 Muut työntekijät 0 Suomi 0 Ruotsi 0 Tapaturmien määrä 243 Työsuhteiset työntekijät 243 Suomi 213 Ruotsi 30 Muut työntekijät 0 Suomi 0 Ruotsi 0 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0 Ammattitautitapaukset 0 Kuolemaan johtaneet ammattitautitapaukset 0 Työtunnit, miljoonaa tuntia 12,6 Työsuhteiset työntekijät 12,5 Suomi 10,8 Ruotsi 1,8 Muut työntekijät 0,1 Suomi 0,1 Ruotsi 0,0 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien kattavuus, kaikki työntekijät % 100 Suomi 100 Ruotsi 100 Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti 2024 Sairauspoissaolo, % 5,0 Suomi 4,9 Ruotsi 5,4 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 72 S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit L&T:n toimintamaissa Suomessa ja Ruotsissa koko henkilöstöllä (100 %) on laki- sääteinen oikeus perhevapaaseen. Vuonna 2024 henkilöstöstä 15 % oli perheva- paalla vuoden aikana. Perhevapaalla olleista henkilöistä 39 prosenttia oli naisia ja 61 prosenttia miehiä. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Perhevapaaseen oikeutettujen henkilöiden määrää laskettaessa on huomioitu työsuhteiset henkilöt, joiden työsuhde on aktiivinen. Perhevapaa käsittää kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla käytettävissä olevan äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempainvapaan ja omaishoitovapaan. L&T Suomen osalta laskennassa on huomioitu kaikki työsopimuslain 4 luvun mukaiset perhevapaat lukuun ottamatta työsopimuslain 7, 7a ja 7b -kohdissa tarkoitettuja poissaoloja pakottavasta perhesyistä, poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi tai omaishoitovapaata, sillä L&T Suomen yhti- öissä ei ole yksilöity tällaisia poissaoloja omalle koodilleen, vaan ne sisältyvät raportoinnissa samalle koodille muiden palkattomien poissaolojen kanssa. Näin ollen laskennassa on huomioitu raskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, isyysvapaa (vanhat) ja tilapäinen poissaolo lapsen sairauden takia. Kiinteistöpalvelut Ruotsin, SVB:n ja PF:n osalta perhevapaan käsite sisältää koko- tai osa-aikaisen vanhempainvapaan (Sv: föräldarledigt), isyysvapaan (Sv: pappaledigt), adaptioisän vapaan (Sv: Pappaledigt 10 dgr vid barns adoption), tilapäinen hoitovapaa (Sv: Tillfällig föräldrapenning (TFP) dvs VAB, vård av sjukt barn), vapaa läheisen hoitamiseksi (Sv: vård av närstående) ja raskausraha (Sv: Graviditetspenning). Henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättäneet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu pro- senttiluvussa. S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) L&T on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstön sukupuolten välisen prosentuaa- lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Jaotteluna on käytetty ryhmiä työnte- kijät ja toimihenkilöt käsittäen kaikki L&T:n toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johdon. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja Ruotsin osalta. Laskentaperiaatteet Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa- taviin tietoihin. Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde L&T on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstönsä sukupuolten välisen prosentuaa- lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Palkoissa on huomioitu tuntipalkat, keski- tuntiansio ja kuukausipalkkaisilla kokonaispalkka. Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt (käsittäen kaikki L&T:n toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johto). Henkilöt, jotka ovat ilmoit- taneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättä- neet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu luvuissa, eli vertailu on tehty miesten ja naisten palkoista. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja Ruotsin osalta. L&T:n Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar- peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa. Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku Korkeinta ansiota saava henkilö on ollut raportointikauden osalta laskennassa L&T-konsernin toimitusjohtaja. Laskennassa on huomioitu kaikkien työsuh- teisten henkilöiden veronalainen ansio. L&T:n ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar- peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa. S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset L&T ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasial- lista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusket- junsa toiminnassa. Vuonna 2024 L&T:lle ei ilmoitettu yhtään todennettavissa olevaa syrjintä- tai häirintätapausta eikä yhtään vakavaa ihmisoikeustapausta. Näin ollen vuonna 2024 L&T ei ole maksanut sakkoja, muita seuraamuksia ja vahingonkorvauksia väärinkäytöstapauksiin ja valituksiin liittyen. Raportoiduissa tiedoissa ”ilmoite- tulla syrjintä- tai häirintätapauksella” tarkoitetaan yhtiön tietoon tuotua häirintä- tai syrjintäepäilyä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakau- muksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuh- teiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella taikka muuta kiusaamista, epäasiallista koh- telua tai häirintää. Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset 2024 Raportointikauden aikana tulleet syrjintä- tai häirintäilmoitukset 7 Todetut syrjintä- ja häirintätapaukset 0 Todettujen tapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, € 0 Kokonaisansion suhde mediaaniin 2024 Korkeimman vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pl. korkeinta ansiota saava henkilö) 29 Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde, % 2024 Suomi Ruotsi Yhteensä 15 13 Työntekijät 21 16 Toimihenkilöt 19 16 Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen palkkatason ero ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta Oikeus perhevapaisiin ja perhevapaiden käyttö 2024 Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden osuus, % 100 Perhevapaita ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden osuus, % 15 Naiset 39 Miehet 61 Muut 1 0 1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli 73 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Laskentaperiaatteet L&T:n Suomen yhtiöillä on käytössä oma sähköinen häirintäilmoitusjärjestel- mänsä ja L&T:n Ruotsin kiinteistöpalveluiden yhtiöillä omansa. Ruotsin teollisuus- palveluiden yhtiöiden SVB:n ja PF:n käytössä ei ole sähköisiä häirintäilmoitus- järjestelmiä. Ilmoitusten lukumäärää seurataan ja ylläpidetään konsernitasolla yrityksen sisäisessä järjestelmässä. Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 74 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli- suudet on tunnistettu yleisissä tiedoissa esitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisesti kohdassa ESRS 2 IRO-1, s. 26. L&T:lle olennaiset vaikutukset liittyvät toimitusketjun työkäytänteisiin, kuten työajanseurantaan, palkanmaksuun, työ- turvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Tarkastelu painottui L&T:n suoriin toimittajiin, joista tietoa oli jo ennestään saa- tavilla. Vaikutukset arvoketjun loppupäähään katsottiin jäävän vähäisiksi. Lisäksi L&T on arvioinut toimitusketjun vaikutuksia osana yhtiön ihmisoikeusriskiarviota, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15. Kuvaus toimitusketjusta Toimitusketjun rakenne ja toimittajien alkuperä voivat vaikuttaa toimitusketjun työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin. L&T:n ostot painottuvat paikallisesti toi- miviin yrityksiin Suomessa ja Ruotsissa. Näissä maissa noudatetaan oikeusval- tioperiaatteita ja ne tunnetaan myös korkeasta sosiaalisesta luottamuksesta ja kattavista työmarkkinasäännöksistä. Vuonna 2024 L&T-konsernin Suomen tytäryhtiöiden ostoista noin 96 % tehtiin Suomessa toimivilta yrityksiltä ja noin 3 % muissa EU-maissa toimivilta yrityk- siltä. EU:n ulkopuolelta ostoja tehtiin noin 0,5 %. L&T:n ruotsalaisten tytäryri- tysten ostoista 99 % tehtiin Ruotsissa toimivilta yrityksiltä ja 0,5 % ostoista oli muista EU-maista. EU:n ulkopuolelta ostoja ei juuri tehty. L&T:n toimitusketjun hankinnat jakautuvat melko tasaisesti suorien palvelu- hankintojen, kuten kuljetusalihankinta ja muu alihankinta, materiaalihankintojen, kuten erilaiset aineet ja tarvikkeet, kalustohankintojen sekä epäsuorien hankin- tojen, kuten ICT ja työterveyshuolto välillä. Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvat tosiasialliset tai potentiaaliset vaikutukset L&T:n toimet voivat epäsuorasti vaikuttaa toimitusketjun suorien toimittajien työntekijöihin. L&T:n toiminta on riippuvainen muun muassa alihankinnasta, kuten esimer- kiksi kuljetusalihankinnasta, jota käytetään täydentämään L&T:n omaa logis- tiikkaa. Tyypillisesti alihankinnan työntekijät työskentelevät L&T:n tai asiakkaiden tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä pro- sessipuhdistuksen ja kiinteistön ylläpidossa tuotannollisissa tehtävissä, joissa voi esiintyä tosiasiallisesti esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski. Lisäksi mahdolliset vaikutukset voivat liittyä puutteellisiin työkäytänteiden toteuttami- seen, kuten epäselviin työaikakirjauksiin. Mahdollisia vaikutuksia pyritään minimoimaan hankintasopimuksin, joissa on huomioitu L&T:n toimittajia koskevat eettiset periaatteet. Lisäksi L&T käy sään- nöllisesti läpi omissa tai asiakkaiden tiloissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja yhdessä toimittajien ja niiden työntekijöiden kanssa sekä tekee tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. L&T tunnistaa, että potentiaalisia vaikutuksia voi myös esiintyä syvemmällä arvoketjussa, erityisesti maissa, joissa työelämän käytännöt tai lainsäädäntö ovat puutteellisia. Näissä maissa työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia esiintyy todennäköisemmin kuin ei-riskimaissa. Esimerkkeinä täl- laisista toimitusketjuista ovat L&T:n työvaatteiden valmistus sekä kaluston ja ICT-laitteiden raaka-aineiden hankinta. Kuvaus L&T:n toimitusketjun työntekijöistä L&T:n toimitusketjussa työskentelevät työntekijät Suomessa ja Ruotsissa voi- daan jakaa seuraaviin ryhmiin: • Tuotannon alihankinnan työntekijät erityisesti kuljetustehtävistä, kiinteistö- huollon kausiluontoista lumi- ja vihertöistä sekä teollisuuden prosessipuh- distustöistä. • ICT-palveluiden ja perusterveydenhuollon asiantuntijatyötä tekevät työnte- kijät. • Materiaalikierrätyskumppaneiden laitoksilla työskentelevät asiantuntija ja tuotannon työntekijät. Toimitusketjun eri vaiheissa saattaa työskennellä erityisen haavoittuvia työntekijäryhmiä. Alihankinnassa tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ulkomaalais- taustaiset työntekijät, joiden puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa työturvalli- suuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työko- kemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille. L&T:n toimipisteissä työs- kentelevien alihankkijoiden työntekijät perehdytetään työtehtäviinsä samojen periaatteiden mukaisesti kuin L&T:n oma henkilöstö. L&T:n arvoketjussa voi ilmetä myös potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Huo- mioiden toiminnan maantieteellisen sijainnin Suomessa ja Ruotsissa, työnteki- jöihin kohdentuvien vaikutuksien ei kuitenkaan arvioida olevan laajamittaisia tai systeemisiä vaan enemmän satunnaisia. Näitä vaikutuksia voi ilmetä yksittäis- tapauksina, kuten puutteellisina suojaimien käyttönä tai työperäisinä vammoina, jotka syntyvät toistuvan fyysisen kuormituksen vaikutuksesta. L&T:n toiminnalla voi olla myös positiivisia vaikutuksia arvoketjun työnte- kijöihin. L&T:n työturvallisuuskäytänteiden ulottaminen alihankintaan sekä niiden seuraaminen kehittää koko ketjun työturvallisuusvalmiuksia ja edistää parhaita käytänteitä toimitusketjussa. Lisäksi L&T:n eettiset periaatteet toi- mittajille asettavat perustason vaatimukset hyvälle toimintatavalle. Näiden vaatimusten tueksi laadittu toimittajien itsearviointimalli lisää puolestaan toimitusketjun tietoisuutta L&T:n odotuksista ja käytänteistä muun muassa työ- ja ihmisoikeuksien, työturvallisuuden ja työolosuhteiden osalta. Kaikki lapsityövoiman ja pakkotyön muodot ovat ehdottomasti kiellettyjä, ja ne rikkovat eettisiä periaatteita. L&T ei ole tunnistanut riskejä, jotka liittyisivät lapsityövoiman tai pakkotyön käyttöön omassa toiminnassaan. Suomessa ja Ruotsissa vahva lainsäädäntö, viranomaisvalvonta sekä oikeusvaltioperiaat- teiden noudattaminen vähentävät toimintaympäristön riskejä. S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet L&T on sitoutunut kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia koko arvoketjussa. Yhtiön ihmisoikeusperiaatteet ja -vaatimukset on kuvattu yhtiön ihmisoi- keuspolitiikassa ja ne kattavat koko arvoketjun. Ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 64. Lisäksi L&T:n toimittajia kos- kevat vastuullisen liiketoiminnan odotukset on huomioitu L&T:n toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa L&T:n hankintasopimuksia. Sekä L&T:n ihmisoikeuspolitiikassa että toimittajien eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan YK:n ohjaaviin periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita sekä OECD:n toimintaohjeita monikansal- lisisille yrityksille. L&T on myös sitoutunut Global Compact -periaatteisiin. L&T edellyttää, että toimittajien henkilöstö, toimittajat tai alihankkijat noudattavat näitä ohjeita. Eettiset periaatteet asettavat velvoitteita L&T:n toimittajille liittyen lakien noudattamiseen, liiketoiminnan harjoittamiseen, ihmisoikeuksien kunnioit- tamiseen mukaan lukien lapsi- ja pakkotyönkäytön sekä ihmiskaupan kiel- täminen ja terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen, sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseen. Lisäksi periaatteissa kuvataan L&T:n ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun toimijat voivat anonyymisti ilmoittaa väärinkäytöksistä. Eettiset periaatteet ovat osa L&T:n hankintasopimuksen liitteitä ja ne ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Vastuu toimittajien eettisten periaatteiden kehittämisestä on konsernin hankintajohtajalla ja niiden sisältö arvioidaan ja päivitetään kahden vuoden välein. Arviointiin osallistuvat henkinnan lisäksi L&T:n keskeiset sisäiset S2 Arvoketjun työntekijät 75 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus sidosryhmät, kuten lakiosasto sekä vastuullisuusorganisaatio. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole kuultu politiikan valmisteluprosessin yhteydessä. L&T:n toi- mialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoin- nista omassa toiminnassaan. Eettiset periaatteet toimittajille on julkisesti saata- villa L&T:n verkkosivuilla ja sen on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa. L&T ihmisoikeusperiaatteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15. Näihin periaatteisiin sisältyvät riskien tunnistaminen ja arviointi, menettely- tavat huolien esille tuomiseksi sekä käytännöt asianmukaisten korjaustoimenpi- teiden toteuttamiseksi. Toimintaperiaatteet vastaavat monikansallisisille yrityk- sille annettujen OECD:n toimintaohjeiden käytänteitä. S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa L&T:llä on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta L&T:n työntekijät, asiakkaat, toimittajat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa L&T:n toimintaan kohdistuvista väärinkäytösepäilyistä liittyen lainsäädännön tai toimittajien eettisten periaat- teiden rikkomiseen. Ilmoituskanavan kautta on mahdollista ilmoittaa L&T:n toi- mintaa liittyvistä väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti. Ilmoituskanavaa koskevat käytänteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-3, s. 75. Jatkossa L&T kehittää prosessejaan, joilla se voi edistää laajemmin yhteyden- pitoa arvoketjun työntekijöiden kanssa sekä siihen liittyvää seurantaa . S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi L&T:n käytössä olevat prosessit L&T:n toimittajien eettisissä periaatteissa määritellään selkeät vaatimukset arvoketjun työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, mukaan lukien työ- olosuhteet, turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Toimittaja sitoutuu periaatteisiin hankintasopimuksen yhteydessä. Toimittajan eettisten periaatteiden noudattamista valvotaan vuosittaisen suunnitelman mukaisesti toimittajan itsearviointien ja auditointien avulla. L&T:n itsearviointimallissa toimittaja arvioi suoritustaan yritysetiikan, työturvalli- suuden, ympäristön, laadun ja toimitusketjun vastuullisuuskäytäntöjen osalta huomioiden politiikat ja periaatteet sekä toimenpiteet näiden kokonaisuuksien edistämiseksi. Kyselyn taustalle on määritetty myös niin sanotut nollatoleranssikysymykset, jotka käsittelevät lapsityövoiman käyttöä, pakkotyötä ja sitoutumista L&T:n eetti- siin periaatteisiin. Poikkeamat näissä kysymyksissä edellyttävät aina lisätoimen- piteitä toimittajien kanssa. Mikäli itsearvioinnissa ilmenee merkittäviä poikkeamia, L&T aloittaa dialogin toimittajan kanssa ja sopii yhteisymmärryksessä toimintasuunnitelmasta, aika- tauluista epäkohtien korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa huomioi- daan myös mahdolliset vaikutukset toimitusaikoihin siten, että kriittiset poikkeamat saadaan ensisijaisesti korjattua. Toimenpiteiden edistymistä ja niiden tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi uusilla itsearvioinneilla tai auditoinneilla. Yhteistyötä toimittajan kanssa ei ensisijaisesti katkaista, koska se ei edistä työntekijöiden asemaa toimitusketjussa. Kuitenkin tilanteessa, jossa yhteistyökumppani ei osoita halua ja sitoutumista kehittää havait- tuja puutteita, yhteistyö voidaan lopettaa. Ilmoituskanava Arvoketjun työntekijät voivat raportoida havaitsemistaan epäkohdista julkisen anonyymin ilmoituskanavan kautta. Ilmoitusten käsittelyä tukee puolueeton ulkopuolinen taho, joka takaa riippumattomuuden ja luotta- muksellisuuden. Ohjeet ilmoituksen tekemiseksi sekä kuvaus toiminta- mallista on esitetty läpinäkyvästi yhtiön ja ilmoituskanavan verkkosivuilla. Toimittajille ja heidän työntekijöilleen tiedotetaan ilmoituskanavan käy- töstä ja tarkoituksesta osana L&T:n eettisiä periaatteita sekä yhtiön han- kinnan verkkosivuilla. L&T kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin toimijoiden, joiden todetaan syyllistyneen vastatoimiin, kanssa. Myös Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö suojaa väärinkäytösten ilmoittajia. Yhtiön sitoutumisesta epäkohtien ilmoittajien suojeluun viestitään toimittajien eettisissä peri- aatteissa, ulkoisilla verkkosivuilla ja ilmoituskanavan etusivulla. Jokaista ilmoitusta käsittelee tapauskohtaisesti valittu tutkimustiimi. Kokoonpanossa huomioidaan aiheen edellyttämä asiantuntemus vält- täen mahdolliset eturistiriidat. Ilmoituksen vastaanottaminen vahviste- taan lähettäjälle seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanotta- misesta. Lisäksi ilmoittajalle lähetetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tieto siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoitus johti. Kanavasta on tehty mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta ilmoittaminen olisi vaivatonta. L&T:n tutkii kaikki ilmoitukset ja määrittävät tarvittavat korjaavat toi- menpiteet. Vuonna 2024 L&T:n ilmoituskanaviin tuli yhteensä 15 ilmoi- tusta, joista 0 liittyi toimitusketjuun. L&T seuraa ilmoituskanavan kautta esiin tuotuja kysymyksiä ja arvioi kanavan toimivuutta niiden perusteella. Ilmoituskanavalle tulevat ilmoi- tukset dokumentoidaan ja luokitellaan aihepiireittäin, jolloin yhtiö voi tunnistaa yleisimmät ongelmat ja toistuvat teemat arvoketjussa. L&T:lle voi antaa myös palautetta kanavan käytettävyydestä ja sen tarjoamasta tuesta. Lisäksi yhtiö seuraa kanavan käyttöaktiivisuutta, jonka perusteella voidaan arvioida, tavoittaako kanava kohderyhmänsä. S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Toimet toimittajien työntekijöiden työkäytänteiden edistämiseksi L&T:n olennaiset vaikutukset kohdentuvat toimitusketjun työntekijöiden työ- käytänteiden, kuten työajan, palkkauksen, työturvallisuuden ja työolosuhteiden toteutumiseen. L&T:n toimittajaodotukset esitetään toimittajien eettisissä peri- aatteissa, jotka sisältävät vaatimukset työntekijöiden oikeuksien kunnioittami- sesta, työkäytänteistä ja turvallisista työoloista. Eettisten periaatteiden vaatimuksen mukaisuutta arvioidaan toimittajien itsearviointikyselyillä, joissa toimittajia pyydetään kuvaamaan tavoitteitaan, toimintaperiaatteitaan ja toimia oman toimintansa osalta. Lisäksi L&T toteuttaa riskiperusteisia auditointeja varmistaakseen, että työntekijöiden oikeuksia kun- nioitetaan ja työolot ovat turvallisia. L&T:n itsearviointikysely otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2024 aikana. Samalla kehitettiin sisäistä arviointiprosessia toimittajapisteytyksen ja poik- keamien osalta. Vuodesta 2025 alkaen merkittävät poikkeamat käsitellään han- kinnan johtoryhmässä. Itsearviointia koskeva prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-3, s. 75. Tämän lisäksi L&T päivitti toimittajia koskevan auditointimallin, joka jalkautet- tiin yhtiön auditointivastaaville erilisillä lisäkoulutuksilla. Mallia kehitetään edel- leen saatujen palautteiden ja kokemuksien perusteella. Varsinainen käyttöön- otto tapahtui vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2024 L&T otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta se voi seurata järjestelmällisesti arvoketjun vaatimuksen mukaisuuden toteu- tumista myös eettisten periaatteiden ja itsearviointien osalta. Lisäksi yhtiö tar- kensi sisäisiä seurantaprosesseja ja toimittajavastuita. Vuoden lopussa 59 % toimittajista on sitoutunut L&T:n eettisiin periaatteisiin tai vastaaviin periaatteisiin ja 55 % toimittajista on suorittanut L&T:n itsearvioin- tikyselyn. Kyselyissä ei havaittu nollatoleransseihin liittyviä poikkeamia. L&T jatkaa vastuullisuuskriteereiden integrointia hankintaprosesseihinsa seu- raavien vuosien aikana. Toimittajaa koskevat eettiset periaatteet päivitetään vuoden 2025 aikana. Tämän lisäksi kehitetään riskienarviointiprosessia riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Samalla arvioidaan toimia, joilla lisätään toi- mittajien tietoisuutta ja edistetään toimitusketjun työntekijöiden osallistamista. L&T:n nykyisessä arvoketjussa ei ole havaittu vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai merkittäviä ongelmia, kuten lapsi- tai pakkotyötä. Mikäli tällaisia raportteja saataisiin, yhtiö toimisi välittömästi käynnistämällä selvityksen ja ryhtymällä korjaaviin toimenpiteisiin yhteistyössä toimittajan kanssa. 76 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Toimet alihankinnan työntekijöiden työturvallisuuden edistämiseksi L&T minimoi alihankintaketjun työntekijöihin kohdistuvia työturvallisuusriskejä ylläpitämällä ja kehittämällä työturvallisuuskäytäntöjä, kuten ennakoivaa turval- lisuustyötä ja riskienhallintaprosesseja. L&T edellyttää, että alihankkijat varmistavat henkilöstölleen turvallisen ja ter- veellisen työpaikan, noudattamalla toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja L&T:n toimittajien eettisiä periaatteita. Alihankkijat pystyvät osallistumaan tur- vallisuustyöhön tekemällä turvallisuushavaintoja sekä työnaloituslistoja. Lisäksi työtehtävästä riippuen alihankkijoilla on mahdollisuus osallistua L&T:n turvalli- suustuokioihin tapaturmien ehkäisemiseksi. L&T:llä kirjataan Nollapeli-ilmoituskanavaan alihankkijoiden (Suomen liiketoi- mintojen ja Teollisuuspalvelut Ruotsin alihankkijat) L&T:n työtehtävissä sattu- neet tapaturmat. Näiden osalta tapaturmien käsittelyssä noudatetaan samaa toimintamallia kuin L&T:n omien henkilöiden osalta. Alihankkijoiden tekemät ennakoivat toimet ovat mukana L&T:n raportoinnissa. L&T seuraa ennakoivan toiminnan toteutumista, tapaturmia ja korjaavien toi- menpiteiden toimeenpanoa yksikkö-, palvelulinja- ja toimialakohtaisesti. Riskien arvioinnit päivitetään säännöllisesti tai välittömästi merkittävien muutosten tapahtuessa tehtävissä, asiakaskohteissa tai työtehtävissä. Tapaturman jälkeen varmistetaan, että kyseinen riski on sisällytetty riskien arviointeihin. L&T:n pyrkii lisäämään toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuusosaamista ja parantaa heidän työturvallisuuttaan myös tulevaisuudessa. Kaikkiin Nolla- peli-ilmoituskanavaan tulleisiin turvallisuushavaintoihin annetaan vastaukset ilmoituksen tekijälle ja myös kaikki tapaturmat tutkitaan ja niiden juurisyyt pyri- tään löytämään. L&T:n tavoitteena on kehittää pitkän aikavälin yhteistyötä toi- mittajien kanssa ja tarjota heidän henkilöstölleen vakaa ja turvallinen työympä- ristö. S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet L&T on asettanut koko konsernia koskevat tavoitteet, jotka liittyvät toimitus- ketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaan ja toimitusketjun läpi- näkyvyyden parantamiseen: • 100 % toimittajia koskevien eettisten periaatteiden -kattavuus sopimustoi- mittajille vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki sopimustoimittajat sitoutuvat yrityksen eettisiin periaatteisiin, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja turvalliset työ- olot. • 90 % sopimustoimittajista itsearviointiprosessin piirissä vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteen avulla pyritään keräämään kattavaa tietoa toimit- tajien käytännöistä ja mahdollisista riskeistä, sekä parantamaan toimitus- ketjun vaatimuksenmukaisuuden hallintaa. Tavoitteiden avulla seurataan mahdollisia toimitusketjun kielteisiä vaikutuksia ja edistetään vastuullisia toimintatapoja koko ketjussa. Yllä esitetyt tavoitteet ovat absoluuttisia ja perustuvat vuoden 2023 lähtötasoon. Luotettavaa tietoa läh- tötasosta ei kuitenkaan ole saatavilla, sillä aikaisemmin liiketoimintayksiköiden raportointikäytenteet ovat vaihdelleet toisistaan. L&T:n tavoitteet on kehitetty yhteistyössä yhtiön hankintatoimen kanssa. Ne on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä hallitus. Tavoitteiden luonteen vuoksi yhtiö ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Tavoitteet perustuvat kuitenkin yrityksen toimitta- javerkoston analyysiin ja yleisesti hyväksyttyihin vastuullisuuskäytäntöihin. L&T pyrkii parantamaan toimitusketjun läpinäkyvyyttä itsearviointiprosessien ja seurannan avulla, jotta mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset voi- daan tunnistaa ja huomioida jatkossa hankinnan tavoitteiden kehittämisessä. Seurannan tuloksia käytetään tunnistamaan toimitusketjun nykykäytäntöjen vahvuuksia ja kehityskohteita, sekä arvioimaan tavoitteiden vaikuttavuutta. Laskentaperiaatteet L&T seuraa sopimustoimittajia koskevien tavoitteiden täyttymistä kokonaisos- toihin perustuen. Raportointi perustuu konsernin käyttämän ulkoisen palvelun- tarjoajan toimittajahallintapalvelusta saataviin tietoihin. 77 Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri L&T:n liiketoiminnan harjoittamisen vaatimuksenmukaisuutta ja yhtiön yritys- kulttuuria ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön politiikat ja peri- aatteet. Hallintoa ja yrityskulttuuria koskevat politiikat ja periaatteet käsittävät hyvän hallinnon periaatteet, joita yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan ja kaikissa toimintamaissa. L&T on myös sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- oikeuksia, työntekijöitä ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia periaatteita. L&T:n hallitus hyväksyy L&T:n eettiset periaatteet, ihmisoikeuspolitiikan, tiedo- nantopolitiikan, veropolitiikan ja pörssiyhtiön hallinnointiin liittyvän koodiston. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät muut konserninlaajuiset politiikat, kuten politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi sekä tietosuojapolitiikan. Yrityskulttuuria luovien ja kehittävien politiikkojen jalkautuksesta vastaa kon- sernin johtoryhmään kuuluva henkilöstö- ja lakiasianjohtaja. Henkilöstö- ja laki- asianjohtajan alaisuudessa toimiva lakiosasto jalkauttaa politiikkoja linjaorgani- saation tuella. Yrityskulttuuria luodaan, kehitetään ja edistetään monenlaisilla toimenpiteillä. Verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla varmistetaan, että henkilöstö on tietoinen politiikoista ja periaatteista, joita heidän tulee noudattaa. Koulutuksissa käydään läpi esimerkkejä tilanteista, joita henkilöstö saattaa kohdata. Koulutuksista kir- jataan kurssisuoritus, jotta henkilöstö- ja lakiosasto voivat varmistaa, että työn- tekijät ovat suorittaneet kyseisen roolin kannalta keskeiset koulutukset. Yhtiöllä on erilliset koulutukset henkilöstölle muun muassa eettisistä periaatteista, tie- tosuojasta sisältäen tietoturvan sekä korruption ja lahjonnan estämisestä sisäl- täen hankinnan lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisen ohjeistuksen. Sisäisellä viestinnällä ja henkilöstöinfoilla kehitetään ja edistetään yhtiön yri- tyskulttuuria. L&T:n intranetissä, sisäisissä uutiskirjeissä ja henkilöstöinfoissa käsitellään eettiseen liiketoimintaan liittyviä teemoja säännöllisesti ja yhtiön johto kertoo sitoutumisestaan periaatteisiin ja esimerkillään osoittaa niiden kes- keisyyden yhtiössä. Yrityskulttuuria ja sitoutumista eettisiin periaatteisiin arvioidaan vuosittain henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, jossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus nimettömänä antaa palautetta esihenkilötyöstä, yhtiön sitoutumisesta vastuul- lisuuteen, arjen toiminnasta sekä erilaisista vaihtuvista teemoista. Henkilöstö- kyselyn vastausprosentti on pysynyt hyvällä, noin 70 prosentin tasolla usean vuoden ajan. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä sekä tiimitasolla. Kyselyn tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tehdään toimen- piteitä tiimi- ja konsernitasolla. Yrityskulttuurin kannalta keskeiset politiikat, periaatteet ja ohjeet Eettiset periaatteet henkilöstölle L&T:n eettiset periaatteet henkilöstölle määrittävät odotukset L&T:läisten vas- tuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toi- mintaa, ihmisoikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työs- kentelyä. Eettiset periaatteet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön henki- löstö- ja lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa ohjeiden noudattamista. Eettiset periaatteet henkilöstölle ovat julkisia ja ne ovat saatavilla L&T:n verkkosivuilla, intranetissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Eettiset periaatteet on käsitelty vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa. L&T:n tavoitteena on, että 100 % työsuhteisista työntekijöistä Suomessa ja Ruotsissa on suorittanut henkilöstön eettisten periaatteiden verkkokoulutuksen, jossa perehdytään toimintaperiaatteiden sisältöön ja käytännön esimerkkeihin. Tavoite on absoluuttinen ja sen on hyväksynyt hallitus. Tavoitetta laadittaessa ei ole kuultu henkilöstöä. Tavoitteen perusvuosi on 2022. Vuoden 2022 aikana 58 prosenttia vuoden aikana aloittaneista toimihenki- löstöstä suoritti henkilöstön eettisiin periaatteisiin perehdyttävän verkkokoulu- tuksen Suomessa. Ruotsissa 54 prosenttia kaikista työntekijöistä oli suorittanut vastaavan verkkokoulutuksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Eettisten peri- aatteiden verkkokoulutus suoritetaan kahden vuoden välein alkaen vuodesta 2023. Verkkokoulutus on osa jokaisen uuden työntekijän perehdytystä ja periaat- teista muistutetaan säännöllisesti, kahden vuoden välein. Vuonna 2024 L&T uudisti liikkuvaa työtä tekevien työntekijöiden eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksen. Uusi koulutus on suunniteltu suoritettavaksi mobiililaitteella, mikä edistää suorituskattavuutta liikkuvaa työtä tekevän työntekijäryhmien keskuudessa. Uudistettu työntekijöiden mobiilikurssi pilotoitiin syksyllä 2024 Kiinteistöpalvelut Suomen kiinteistöhuollon ja -tekniikan liiketoiminnoissa ja vuoden 2024 loppuun mennessä 63 % näiden liiketoimintojen työntekijöistä oli suorittanut koulutuksen. L&T:n tavoitteena on, että muut liikkuvaa työtä tekevät työntekijät suorittavat koulutuksen vuoden 2025 aikana. Vuonna 2025 L&T panostaa henkilöstön eettisten periaatteiden koulutuskatta- vuuden kehittämiseen. Eettiset periaatteet toimittajille L&T:llä on erilliset toimittajille suunnatut eettiset periaatteet, joissa kuvataan odotukset toimitusketjun edustajille. Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat tutus- tuvat periaatteisiin ja toimivat niiden mukaisesti sekä kehittävät jatkuvasti toi- mintaansa niiden mukaisesti. Periaatteet käsittelevät muun muassa korruptiota, lahjontaa, tietoturvaa, lainmukaisuutta, ihmis- ja työoikeuksia, terveyttä ja turval- lisuutta, toimittajan itsearviointia sekä väärinkäytöksistä ilmoittamista. Toimittaja vastaa siitä, että sen henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat noudat- tavat näitä periaatteita. Toimittajan on ilmoitettava L&T:lle alihankkijoiden käy- töstä ja tehtävä itsearviointi yhteistyön alkaessa ja L&T:n pyynnöstä uudelleen. Toimittajien eettiset periaatteet hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Toimittajien eettisten periaatteiden jalkautta- misesta vastaa yhtiön hankintajohtaja ja hankinnan johtoryhmä seuraa niiden noudattamista. Eettiset periaatteet toimittajille ovat julkisesti saatavilla L&T:n verkkosivuilla. Ne ovat myös osa hankintasopimuksia. L&T:n tavoitteena on, että 100 prosenttia sopimustoimittajista on sitoutunut toimittajien eettisiin periaatteisiin vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluut- tinen ja se on asetettu vuonna 2023. Vuodesta 2025 eteenpäin toimittajien eet- tiset periaatteet sisältyvät jokaiseen uuteen sopimukseen ja eettiset periaatteet hyväksytetään erikseen niillä toimittajilla, joilla on jo olemassa oleva sopimus. Luotettavaa tietoa lähtötasosta ei ole saatavilla, sillä palvelulinjojen raportoin- tikäytänteet ovat vaihdelleet. Tavoite on hyväksytty hallituksessa. Tavoitteen luonteen vuoksi L&T ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua toimittajien kanssa tavoitteesta. Tavoite perustuu toimittajaverkoston analysointiin ja yleisesti hyväksyttyihin kestävyyskäytäntöihin. Vuonna 2024 L&T otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta se seuraa järjestelmällisesti arvoketjun toimittajia ja niiden sopimuksia. Lisäksi yhtiö tarkensi sisäisiä seurantaprosesseja ja toimittajavastuita. Vuonna 2025 L&T parantaa toimittajien eettisten periaatteiden koulutuskatta- vuutta tunnistamalla sopimustoimittajat aiempaa kattavammin. Tämän jälkeen L&T jalkauttaa toimittajien eettiset periaatteet sopimustoimittajille. Korruption ja lahjonnan estämisen politiikka L&T:n korruption ja lahjonnan estämisen politiikka määrittää konsernin peli- säännöt korruption ja lahjonnan estämiseksi. Yhtiö noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. L&T on sitoutunut YK:n yleissopimuksen mukaisiin korruption ja lahjonnan torjuntaan koskeviin toimintaperiaatteisiin. L&T kieltää kaikenlaisen lahjonnan ja korruption. L&T ottaa politiikassa kantaa muun muassa lainmukaiseen ja eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen, reiluun kil- G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 78 Tietosuojapolitiikan on hyväksynyt hallitus ja tietoturvapolitiikan toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Politiikat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa kahden vuoden välein. Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja vastaa tietosuojapolitiikan jalkauttami- sesta sekä tietosuojalainsäädännön ja tietosuojaohjeistuksen noudattamisen seurannasta L&T:llä. Tietohallintojohtaja vastaa tietoturvapolitiikan jalkauttami- sesta ja seurannasta. Politiikkojen luonteen vuoksi L&T ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua niistä hen- kilöstön kanssa. Tietosuojapolitiikka on julkinen ja se on saatavilla L&T:n verkko- sivuilla ja intranetissä. Tietoturvapolitiikka on tarkoitettu vain yhtiön sisäiseen käyttöön ja se on työntekijöiden saatavilla intranetissä. L&T tarjoaa työntekijöille ohjeistusta ja koulutusta tietosuoja- ja tietotur- va-asioissa. Kaikkien työntekijöiden tulee tuntea työtehtäviinsä liittyvät tieto- suoja- ja tietoturvavelvoitteet ja noudattaa niitä. Vuonna 2024 toimihenkilöistä 85 % oli suorittanut tietoturvapolitiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulu- tuksen, joka sisältää myös tietosuojapolitiikan keskeisimmät aihealueet. Vuonna 2024 yhtiö valmistautui NIS2-direktiivin sekä kyberturvallisuuslain vaatimustenmukaisuuteen muun muassa dokumentoimalla L&T:n käytänteet keskitettyyn tietoturvanhallintajärjestelmään. Vuonna 2025 L&T päivittää tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat ja määrittelee samassa yhteydessä koko L&T:n omaa toimintaa koskevat numeeriset tavoitteet ja tavoiteaikataulun vuoden 2024 perusteella. Vuosi 2024 määrittelee lähtö- tason tavoitteille. Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje L&T:llä on erillinen ohje liittyen lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottami- seen toimittajalta tai niiden antamiseen. Ohje täydentää L&T:n eettisiä periaat- teita henkilöstölle sekä korruption ja lahjonnan estämisen politiikkaa. Ohjeessa määritellään kohtuullinen lahja tai vieraanvaraisuus, jonka L&T:läinen voi ottaa vastaan, ja missä tilanteissa minkäänlaista vieraanvaraisuutta ei voida vastaan- ottaa. Ohje koskee L&T:n johtoa ja kaikkia hankintoja tekeviä. Ohjeen on hyväk- synyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden välein. Ohjeen jalkauttamisesta vastaa hankintajohtaja. L&T loi hankinnan vieraanva- raisuutta ja lahjoja koskevan ohjeen vuonna 2024. L&T ei ole määritellyt ohjeelle tavoitteita. Asemavaltuutusohje Asemavaltuutusohje määrittelee päätöksentekoelimet ja päätöksentekojärjes- tyksen L&T:ssä. Ohjeessa määritellään, kuka voi tai kenen pitää päättää asioista ja mihin euromäärään saakka. Siinä määritellään myös, milloin päätöksenteko pitää viedä ylemmälle tasolle ja milloin pitää konsultoida lakiosastoa tai muuta asiantuntijaorganisaatioita ennen päätöksentekoa. Päätökset tulee tehdä mää- riteltyjen linjausten mukaisesti. Asemavaltuutusohjeesta vastaa henkilöstö- ja lakiasianjohtaja lakiosaston tuella. Asemavaltuutusohje koskee koko henki- löstöä ja sen hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä. pailuun, hyväksyttävään vieraanvaraisuuteen, eturistiriitojen välttämiseen sekä korruption ja lahjonnan tunnistamiseen ja estämiseen. L&T:n politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi hyväksyy toimitusjoh- taja ja johtoryhmä. Vastuu L&T:n korruption ja lahjonnan estämistä koskevasta politiikasta ja sen jalkauttamisesta kuuluu henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle ja sitä seuraa johtoryhmä. L&T päivittää politiikan kahden vuoden välein. Politiikka kattaa konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat ja se koskee omaa työvoimaa kaikissa toimintamaissa ja muita liiketoimintaan osallistuvia tahoja, kuten konsultteja. Politiikka on käsitelty vuoropuheluissa henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa sekä European Works Councilin kokouksessa. Yhtiö on arvioinut, että sen sisäisistä toiminnoista hankinta, myynti sekä liike- toiminnan johto ovat altteimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Näissä rooleissa kor- ruption ja lahjonnan estämisen verkkokurssin suorituksia seurataan erityisen tarkkaan ja mikäli henkilö ei suorita kurssia määräajan sisällä, hänen kanssaan käydään erillinen keskustelu korruption ja lahjonnan estämisestä. Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka on julkinen ja se on saatavilla L&T:n verkkosivuilla ja intranetissä. Toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi on kuvattu tarkemmin kohdassa G1-3, s. 79. L&T:n tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat politiikan mukaisesti. Lisäksi yhtiö varmistaa, että toiminnan kannalta keskeiseksi tunnistetut toimi- henkilöt ja johto suorittavat politiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulu- tuksen 100 prosenttisesti vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluuttinen ja koskee koko L&T:n omaa toimintaa Suomessa ja Ruotsissa. L&T loi korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan vuonna 2024. Yhtiö teki myös politiikan sisällöistä verkkokoulutuksen, joka pyrkii korruption ja lahjonnan estämiseen. Seuranta alkoi vuonna 2024 ja vuoden loppuun mennessä verkko- kurssin oli suorittanut 83 % niistä henkilöistä, jotka yhtiö on arvioinut altteim- miksi korruptiolle ja lahjonnalle. Vuonna 2025 L&T varmistaa, että mahdollinen korruptio ja lahjonta havaitaan muistuttamalla nimettömän ilmoituskanavan käytöstä koko henkilöstölle ja arvoketjun työntekijöille. Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat Tietosuojapolitiikka määrittelee L&T:llä sisäisesti hyväksytyt tietosuojaperi- aatteet asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien sekä työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelemiseksi. Tietosuojapo- litiikalla ja politiikasta johdetuilla toimintokohtaisilla tietosuojaohjeistuksilla L&T pyrkii varmistamaan henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja asianmukaisen tietosuojan tason. Tietosuojapolitiikkaa täydentää erillinen tietoturvapolitiikka, jonka ohjaavina tekijöinä ovat ulkoiset sekä sisäiset vaatimukset, kuten lain- säädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset, sopimusperusteiset vaa- timukset sekä yleinen tietoturvaan ja siihen kohdistuviin uhkiin liittyvä tilanne ja kehitys. Tietoturvapolitiikan toteuttamista tuetaan täydentävillä tietoturvaoh- jeilla, -määrityksillä, -suunnitelmilla sekä -koulutuksilla. Tietosuoja- ja turvapoli- tiikat koskevat koko yhtiötä. Koulutuskattavuus, % 2024 Eettiset periaatteet henkilöstölle 64 Toimihenkilöt 84 Työntekijät 59 Tietoturva 68 Toimihenkilöt 85 Työntekijät 64 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen 83 Avainasemassa toimivat henkilöt 81 Hallinto-, johto- ja valvontaelimet 91 Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset 2024 Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimintaan 23 Tutkintaan johtaneet ilmoitukset 15 Hallitukselle raportoidut kriittiset ilmoitukset 0 Kilpailun vastainen toiminta 0 Oikeustoimet kilpailun vastaisesta toiminnasta 0 Korruption ja lahjonnan torjuntakoulutuksen kattavuus Avainasemassa toimivat henkilöt Hallinto-, johto-, ja valvontaelimet Koulutuksen kattavuus, henkilöä Henkilöstön määrä 150 44 Koulutuksen saaneet 121 40 Koulutusmenetelmä ja koulutuksen kesto, tuntia Tietokoneavusteinen koulutus 0.5 0.5 Toistuvuus Koulutuksen uusiminen Vuosittain Vuosittain Käsitellyt aiheet Lahjat ja lahjonta X X Eturistiriidat X X Kestitseminen X X Korruptio X X Sponsorointi X X Viranomaisyhteistyö X X Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa X X Kestävyysraportti VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus 7979 Toimittajia koskevat yhteiskunnalliset ja ympäristövaatimukset on huomioitu L&T:n hankintasopimuksissa ja ne voivat vaihdella kategorian ja toimittajan mukaisesti. Lisäksi L&T pyrkii välttämään toimittajien eriarvoista kohtelua yhte- näisillä hankintasopimuksilla ja avoimella vuoropuhelulla. L&T edellyttää, että kaikki sen sopimustoimittajat sitoutuvat yhtiön toimit- tajia koskeviin eettisiin periaatteisiin, joka sisältää vaatimuksia työolosuhteista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, ympäristö- ja ilmastovaikutuksien vähentä- misestä sekä ja liiketoiminnan eettisyydestä. Eettisten periaatteiden noudatta- mista seurataan säännöllisesti toimittajien itsearviointikyselyillä. Itsearviointien tulokset arvioidaan, ja mahdolliset poikkeamat johtavat korjaaviin toimenpiteisiin tai sopimuskumppanuuden uudelleenarviointiin. Toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet koskien toimittajien eettisiä periaatteita ja itsearviointeja on kuvattu tarkemmin kohdissa S2-1, S2-2 ja S2-3, s. 74–77. G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen L&T:llä on erillinen lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, jonka toimitusjoh- taja ja johtoryhmä on hyväksynyt. Politiikan jalkautuksesta vastaa henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä lakiosaston kanssa. Liiketoiminta tukee lakiosastoa jalkautuksessa. Yhtiö on määritellyt roolit, joissa alttius korruptiolle on muita rooleja suurempi. Näitä rooleja ovat hankinnan, myynnin ja liiketoiminnan johdon roolit mukaan lukien konsernin johtoryhmä. Kaikki näissä rooleissa (100 %) työskentelevät henkilöt koulutetaan L&T:n lahjonnan ja korruption estämisen politiikan sisäl- töön sekä tapausesimerkkeihin ja koulutussuorituksia seurataan. Vuoden 2025 aikana myös L&T:n hallitus suorittaa korruption ja lahjonnan estämisen verkko- koulutuksen. Tarkempi kuvaus toimintaperiaatteista on annettu kohdassa G1-1, s. 77. Yhtiöllä on erillinen verkkokoulutus korruption ja lahjonnan estämiseksi. Kou- lutus määrittelee yhtiössä kielletyt käytännöt, antaa näistä tapausesimerkkejä ja kertoo, miten toimia, jos organisaatiossa kohtaa tai epäilee korruptiota tai lah- jontaa. Koulutuksen kesto on noin 30 minuuttia. Korruptio- ja lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstö- hallinnolle, lakiosastolle tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä nimet- tömänä ilmoituskanavaan. Ilmoituksia käsittelevät L&T:n Compliance Officer, lakiosasto tai muut henki- löstö- ja lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin koulutus. Ilmoituksia käsittelevät henkilöt eivät käsittele omaan organisaa- tioonsa kohdistuvia ilmoituksia ja ovat näin erillään asiaan osallisesta komento- ketjusta. Ilmoitukset käsitellään L&T:n compliance-työryhmässä sekä raportoidaan hal- lituksen tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa. Laskentaperiaatteet Verkkokurssien suoritusmäärä ilmaistaan prosentteina kohdeyleisöstä. Kou- lutuskattavuudella kuvataan sitä, kuinka suuri osa raportointikauden lopussa aktiivisista työsuhteisista työntekijöistä tai hallituksen jäsenistä, joille kyseinen koulutus on osoitettu, on sen hyväksytysti suorittanut. Koulutuksen suoritus- ja osoitustiedot saadaan suoraan L&T:n omista järjestelmistä. Kielletystä toiminnasta ilmoittaminen Mikäli henkilöstö havaitsee tai epäilee L&T:llä kiellettyä toimintaa, kuten korrup- tiota, lahjontaa tai eturistiriitatilanteita, niistä tulee ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai lakiosastolle. Ilmoituksen voi myös tehdä L&T:n Ilmoitus- kanavan kautta. Ilmoituksen ilmoituskanavaan voi tehdä nimettömänä. Linkki ja ohjeistus ilmoituskanavaan löytyy yhtiön intranetistä ja verkkosivuilta, eettisistä periaatteista henkilöstölle, eettisistä periaatteista toimittajille sekä ilmoitustau- luilta ja info-TV:stä. L&T kannustaa omaa työvoimaa ja toimitusketjun edustajia puhumaan, jos he epäilevät eettisten periaatteiden tai korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan rikkomista tai jos he saavat tietää rikkomuksesta, erityisesti tapauksissa, joissa heille tarjotaan lahjusta, heitä pyydetään antamaan lahjus tai jos he epäilevät, että tiettyyn tapahtumaan liittyy lahjontaa. Ilmoituskanavaan tulee satunnaisesti myös sinne kuulumattomia ilmoituksia, jotka ohjataan oikeaan kanavaan. ’Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimin- taan’ sisältää kaikki epäeettisen toiminnan ilmoituskanaviin tulleet ilmoitukset, riippumatta ilmoituksen sisällöstä. Tutkintaan johtaneiden ilmoitusten luvusta on poistettu muihin kanaviin ohjatut ilmoitukset ja yhteydenotot. L&T tutkii kaikki epäillyt rikkomukset. Kenellekään, joka hyvässä uskossa ilmoittaa ilmoituskanavalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista epäilyistään ja osallistuu mahdollisten väärinkäytösepäilyiden tutkintaan ja selvittämiseen, ei aiheudu tämän johdosta kielteisiä seuraamuksia, kuten myöhempää syrjinnän kohteeksi tai epäedulliseen asemaan joutumisen riskiä. L&T ryhtyy kurinpitotoi- miin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen mahdollisiin kiellettyihin kostotoimiin. Ilmoituskanavaan tulleita ilmoituksia tutkivat L&T:n Compliance Officer, laki- osasto tai muut henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin koulutus. L&T:n compliance-työryhmä käsittelee kaikki tutkintaan johtaneet ilmoitukset ja työryhmä raportoi kaikki rikkomukset ja kriit- tiset ilmoitukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle. G1-2 – Suhteet toimittajiin L&T:n hankintasopimuksissa määritetään toimittajia koskevat toimitus- ja mak- suehdot, joiden toteutumista seuraa L&T:n hankintavastaava. Tarkemmat tiedot maksukäytänteistä on kuvattu kohdassa G1-6, s. 79. G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset L&T:n tietoon ei tullut yhtään korruptioon tai lahjontaan liittyvää rikkomusta kat- sauskaudella eikä yhtiö maksanut sakkoja tai sanktioita korruptioon tai lahjon- taan liittyen. L&T:n johdon edustajia ei ole tuomittu lahjonnasta tai korruptiosta. G1-6 – Maksukäytännöt L&T noudattaa maksukäytänteissä läpinäkyvyyttä ja hyvää toimintatapaa. L&T ei ole tehnyt kategoriakohtaisia maksuluokkamäärityksiä, vaan ne sovitaan erik- seen yhdessä toimittajien kanssa. Vuonna 2024 yhtiön laskujen keskimääräinen maksuaika oli 38 päivää laskun vastaanottamisesta. L&T maksoi valtaosalle eli 85 prosentille toimittajista laskut keskimääräisessä ajassa tai aiemmin. Näistä (maksuaika 38 pv tai alle) toimittajista 83 % oli ns. pieniä toimittajia, joiden vuo- sispend oli alle 20 000 euroa. Tällä hetkellä L&T:llä ei ole vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyisivät maksu- viivästyksiin. L&T noudattaa ennalta sovittuja maksuehtoja ja huolehtii siitä, että kaikki liikekumppanit saavat maksunsa ajallaan. Mahdolliset poikkeamat maksukäytännöissä käsitellään erikseen ja niihin pyritään löytämään nopeasti molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Laskentaperiaatteet Keskimääräinen maksuaika lasketaan päivinä siitä hetkestä, kun lasku on toimi- tettu L&T:lle tai sen tytäryhtiölle. Tiedot perustuvat ostolaskujen kirjapitotietoihin. 80 VUOSIKERTOMUS 2024 Konsernin tunnusluvut Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . . . . 83 Konsernin tunnusluvut 81 VUOSIKERTOMUS 2024 Konsernin tunnusluvut Konsernin tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut 2024 2023 oikaistu 2022 2021 2020 Osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0,77 0,83 0,90 0,50 Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0,76 0,83 0,90 0,50 Oma pääoma/osake, EUR 5,48 6,06 5,78 5,52 5,05 Osinko/osake, EUR 0,50 0,49 0,47 0,46 0,40 Osinko/tulos, % n/a 64,0 56,9 51,0 79,7 Efektiivinen osinkotuotto,% 6,4 5,0 4,4 3,4 2,7 Hinta/voittosuhde (P/E) -173,3 12,8 12,9 14,9 30,0 Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake, EUR 1,07 1,33 1,08 0,05 1,15 Tilikauden alin kaupantekokurssi, EUR 7,71 9,00 9,72 12,82 10,06 ylin kaupantekokurssi, EUR 10,36 11,84 13,62 16,10 16,76 keskikurssi, EUR 8,81 10,11 11,16 14,31 13,55 viimeinen kaupantekokurssi, EUR 7,87 9,80 10,64 13,44 15,06 Osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR 300,5 373,9 405,9 512,2 573,9 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl keskimäärin vuoden aikana 38 164 38 127 38 116 38 111 38 103 vuoden lopussa 38 189 38 154 38 146 38 112 38 105 keskimäärin vuoden aikana laimennettu 38 268 38 232 38 128 38 127 38 118 Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl 8 605 5 649 9 397 9 615 12 266 % keskimääräisestä osakemäärästä 22,5 14,8 24,7 25,2 32,2 Osakkeiden vaihto, MEUR 75,8 57,1 104,9 137,6 166,1  2024 Hallituksen ehdotus  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie- dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2024 2023 oikaistu 2022 2021 2020 Liikevaihto, MEUR 770,7 802,1 844,1 812,5 751,9 Liikevoitto, MEUR 9,8 37,3 42,9 42,2 28,2 % liikevaihdosta 1,3 4,6 5,1 5,2 3,8 Oikaistu liikevoitto, MEUR 43,2 37,9 40,9 42,4 39,7 % liikevaihdosta 5,6 4,7 4,8 5,2 5,3 EBITDA, MEUR 89,0 95,8 98,3 95,1 85,2 % liikevaihdosta 11,5 11,9 11,6 11,7 11,3 Tulos ennen veroja, MEUR 4,4 34,6 37,8 39,0 23,3 % liikevaihdosta 0,6 4,3 4,5 4,8 3,1 Tilikauden tulos, MEUR -1,7 29,2 31,5 34,4 19,0 % liikevaihdosta -0,2 3,6 3,7 4,2 2,5 Liiketoiminnan rahavirta, MEUR 81,4 93,6 71,8 65,6 83,0 Taseen loppusumma, MEUR 607,9 648,8 660,5 632,3 596,6 Oman pääoman tuotto, % (ROE) -0,8 12,9 14,6 17,1 9,6 Sijoitettu pääoma, MEUR 396,1 425,0 437,2 406,0 379,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 3,3 10,1 10,4 10,8 7,5 Omavaraisuusaste, % 35,4 36,7 34,3 34,2 33,0 Nettovelkaantumisaste, % 73,2 69,5 75,9 79,4 70,9 Korolliset nettovelat, MEUR 153,0 160,9 167,3 167,1 136,5 Bruttoinvestoinnit, MEUR 37,5 60,3 58,2 72,3 48,2 % liikevaihdosta 4,9 7,5 6,9 8,9 6,4 Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 5 980 6 743 6 820 7 319 7 197 Henkilöstö kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä 7 441 8 159 8 371 8 171 8 139 82 VUOSIKERTOMUS 2024 Konsernin tunnusluvut Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tun- nuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta. Näiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kappaleessa Tunnuslukujen laskenta- perusteet. Yhtiön näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja vertailukelpoisuudesta. Oikaistun liikevoiton täsmäytys liikevoittoon 1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023 Liikevoitto 9,8 37,3 Vertailtavuuteen vaikuttavat erät: - liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut 4,6 0,3 - liiketoimintojen hankintoihin liittyvät kulut 1,3 0,3 - liikearvon arvonalentuminen 23,3 - - muut erät 4,1 - Oikaistu liikevoitto 43,2 37,9 Muut erät koostuvat pääasiasssa Kiinteistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopi- muksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista. Bruttoinvestointien täsmäytys 1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023 Hankittujen liiketoimintojen aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2,0 - - käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset pl. raskas vuokrakalusto hankituista liiketoiminnoista -0,1 - Muut lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 59,2 81,1 - käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset pl. raskas vuokrakalusto -19,4 -18,1 - muut oikaisut -4,2 -2,7 Bruttoinvestoinnit 37,5 60,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% segmenteittäin 1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023 Ympäristöpalvelut Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja lopun keskiarvo 207,7 202,7 Liikevoitto 26,2 25,9 + rahoitustuotot 0,1 0,3 Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 26,2 26,3 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 12,6 13,0 Teollisuuspalvelut Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja lopun keskiarvo 92,3 93,7 Liikevoitto 15,1 13,8 + rahoitustuotot 0,1 0,0 Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 15,1 13,8 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 16,4 14,7 Kiinteistöpalvelut Suomi Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja lopun keskiarvo 19,4 25,0 Liikevoitto 9,4 4,4 + rahoitustuotot 0,6 0,4 Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 10,0 4,8 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 51,4 19,4 Kiinteistöpalvelut Ruotsi Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja lopun keskiarvo 44,9 61,0 Liikevoitto -35,1 -3,7 + rahoitustuotot 0,1 0,1 Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) -34,9 -3,6 Sijoitetun pääoman tuotto (%) -77,9 -5,9  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti. 83 VUOSIKERTOMUS 2024 Konsernin tunnusluvut Tunnuslukujen laskentaperusteet Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin Laimennettu osakekohtainen tulos = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin Oma pääoma / osake = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen osinko = Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osinko/tulos, % = Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi Hinta/voittosuhde (P/E) = Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen / osake = Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita x tilikauden pää- töskurssi  Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.  Yhtiö on vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä täsmentänyt vertailtavuuteen vaikuttavien erien määritelmää siten, että niihin sisällytetään myös muut olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto +/- vertailtavuuteen vaikuttavat erät Vertailtavuuteen vaikuttavat erät = Olennaiset liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä tai ostoista aiheutu- neet kulut, liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai -tappiot ja liiketoimintojen lopettamisista aiheutuneet kulut sekä muut olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät EBITDA = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Oman pääoman tuotto, % (ROE) = Tilikauden tulos Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) Sijoitettu pääoma = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat Sijoitetun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + rahoitustuotot + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat Oma pääoma Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat Bruttoinvestoinnit = Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ilman käyttöoikeusomaisuuseriä ja muita oikaisuja ml. raskaan vuokrakaluston hankinnat ja yrityskaupat Orgaaninen kasvu, % = Tilikauden liikevaihto - edellisen 12 kuukauden aikana hankittujen liike- toimintojen liikevaihto - vertailukauden liikevaihto + edellisen 12 kuukauden aikana myytyjen ja lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto Vertailukauden liikevaihto - edellisen 12 kuukauden aikana myytyjen ja lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 84 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .86 Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .88 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . .89 Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .123 Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 1 Taloudellinen tulos 1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . . . 92 1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . . 94 1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut . . . . . . . . 94 1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . . 96 1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . 96 1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 2 Operatiiviset varat ja velat 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . 100 2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . . 101 2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . 105 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . .106 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . 107 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .108 3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .109 4 Rahoitusriskit ja pääomarakenne 4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .111 4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . . . . 117 4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . 117 5 Konsolidointi ja muut liitetiedot 5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .120 5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 5.5 Tilintarkastuskustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . 121 5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . .122 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 85 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat Konsernin tuloslaskelma 1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023 oikaistu Liite Liikevaihto 770,7 802,1 1.2 Liiketoiminnan muut tuotot 4,6 6,2 1.4 Materiaalit ja palvelut -228,2 -2 46,5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -342, 7 -352,8 1.3 Liiketoiminnan muut kulut -115,5 -113,1 1.4 Poistot ja arvonalentumiset -55,9 -58,5 1.7 Liikearvon arvonalentuminen -23,3 - 1.7, 3.2 Liikevoitto 9,8 3 7, 3 Rahoitustuotot 0,8 2,5 Rahoituskulut -9,3 -8, 7 Kurssierot (netto) -0,0 -0,0 Rahoitustuotot ja -kulut -8,6 -6,3 1.8 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,2 3,6 Tulos ennen veroja 4,4 34,6 Tuloverot -6,1 -5,4 1.9 Tilikauden tulos -1 ,7 29,2 Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -1 ,7 29,2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0 ,7 7 4.4 Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0, 76 4.4 Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023 oikaistu Liite Tilikauden tulos -1 ,7 29,2 Muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -0,0 -0,0 2.6 Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä -0,0 -0,0 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Suojausrahasto, käyvän arvon muutos - 0,1 4.2 Tulosvaikutteiseksi siirretyt koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutokset - -1,0 4.2 Muuntoerot -2,1 0,1 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä -2,1 -0,9 Muut laajan tuloksen erät, yhteensä -2,1 -0,9 Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen -3,8 28,3 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille -3,8 28,3  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie- dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Lisätietoja konsernin laajan tuloslaskelman veroista on esitetty liitetiedossa 1.9 Tuloverot. 86 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat Konsernitase 31.12. MEUR 2024 2023 oikaistu Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 3.1 Liikearvo 157 ,0 180,8 Muut aineettomat hyödykkeet 42,2 38,2 199,2 219,0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 164,3 164,9 3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät 69,1 76,0 3.4 233,4 2 40,9 Muut pitkäaikaiset varat Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 18,9 17, 6 3.5 Muut osakkeet ja osuudet 0,2 0,2 3.5 Laskennalliset verosaamiset 2,0 3,1 1.9 Muut pitkäaikaiset saamiset 1,0 1,5 3.5 22,0 22,5 Pitkäaikaiset varat yhteensä 454, 7 482,4 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 9,2 7, 8 2.2 Myyntisaamiset 86,5 98,6 2.1, 4.1 Sopimukseen perustuvat omaisuuserät 16,1 18,1 1.2, 2.1, 4.1 Tuloverosaamiset 0,3 1,2 2.1 Muut saamiset 7, 1 7, 9 2.1, 4.1 Rahavarat 33,9 3 2,9 4.1 Lyhytaikaiset varat yhteensä 153,2 1 66,5 VARAT YHTEENSÄ 607 ,9 648,8 31.12. MEUR 2024 2023 oikaistu Liite OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 4.3 Osakepääoma 19,4 19,4 Muut rahastot -13,5 -11,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0,6 0,6 Kertyneet voittovarat 202, 7 222,8 Oma pääoma yhteensä 209,2 231,3 Velat Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 26,6 28,3 1.9 Eläkevelvoitteet 1,1 1,2 2.6 Varaukset 9,0 7, 2 2.5 Lainat 115,1 115,5 4.1 Vuokrasopimusvelat 53,2 56,1 3.4, 4.1 Muut velat 13,4 13,2 2.4 218,4 221,4 Lyhytaikaiset velat Lainat 0,5 0,6 4,1 Vuokrasopimusvelat 18,1 21,5 3.4, 4.1 Ostovelat ja muut velat 158,8 1 72,8 2.3, 4.1 Tuloverovelat 0,3 0,3 2.3 Varaukset 2,5 0,9 2.5 180,3 196,1 Velat yhteensä 398, 7 41 7 ,5 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 607 ,9 648,8  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie- dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti. 87 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat Konsernin rahavirtalaskelma 1.1. —31.12. MEUR 2024 2023 Liite Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos -1 ,7 29,2 Oikaisut Verot 6,1 5,4 1.9 Poistot ja arvonalentumiset 79,2 58,5 1.7 Rahoitustuotot ja -kulut 8,6 6,3 1.8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -1,3 -1,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -3,2 -3,6 3.5 Varaukset 3,6 -1,2 2.5 Muut oikaisut 1,2 0 ,7 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 92,5 93,6 Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 14,6 7, 2 Vaihto-omaisuuden muutos -1,4 0,0 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -9,9 -2,1 Käyttöpääoman muutos 3,2 5,1 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -9,2 -8,2 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 0,8 2,5 Maksetut verot -5,9 0,5 Liiketoiminnan nettorahavirta 81,4 93,6 1.1. —31.12. MEUR 2024 2023 Liite Investointien rahavirta Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -1,5 - 5.3 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -42,7 -44,9 Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 1,9 2,2 Saadut osingot yhteisyritykseltä 1,8 - Osinkotuotot muista pitkäaikaisista sijoituksista 0,0 - Investointien nettorahavirta -40,5 -42, 7 Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen 40,8 50,9 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 60,0 10,0 4.1 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -60,0 -1 0,0 4.1 Pitkäaikaisten lainojen nostot - 40,0 4.1 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,6 -68,4 4.1 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -20,4 -21,2 Maksetut osingot -18,7 -1 7, 9 Rahoituksen nettorahavirta -39, 7 -67 ,5 Rahavarojen nettomuutos 1,1 -1 6,6 Rahavarat tilikauden alussa 32,9 49,5 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,1 0,0 Rahavarat taseessa tilikauden lopussa 33,9 32,9 4.1  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie- dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. 88 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Sijoitetun vapaan Kertyneet Oma pääoma MEUR Osakepääoma Muuntoerot 1 Suojausrahasto 1 pääoman rahasto voittovarat yhteensä Liite Oma pääoma 1.1.2023 19,4 -11,5 0,9 0,6 211,0 220,4 Laaja tulos Tilikauden tulos 29,2 29,2 Muut laajan tuloksen erät 0,1 -0,9 -0,0 -0,9 Tilikauden laaja tulos yhteensä - 0,1 -0,9 - 29,2 28,3 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeperusteiset etuudet 0,5 0,5 1.5 Maksetut osingot -1 7, 9 -1 7, 9 Palautuneet osingot 0,0 0,0 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - -1 7, 4 -1 7, 4 Oma pääoma 31.12.2023 19,4 -11,5 - 0,6 222,8 231,3 Laaja tulos Tilikauden tulos -1 ,7 -1 ,7 Muut laajan tuloksen erät -2,1 -0,0 -2,1 Tilikauden laaja tulos yhteensä - -2,1 - - -1 ,7 -3,8 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeperusteiset etuudet 0,3 0,3 1.5 Maksetut osingot -18,7 -18,7 Palautuneet osingot 0,0 0,0 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - -18,4 -18,4 Oma pääoma 31.12.2024 19,4 -13,5 - 0,6 202, 7 209,2 1 Sisältyy konsernitaseen oman pääoman riviin Muut rahastot.  Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Lisätietoja omasta pääomasta on esitetty liitetiedossa 4.3 Oma pääoma, ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 1.9 Tuloverot. 89 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernin perustiedot Lassila & Tikanoja -konserni on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteis- töjen ja laitosten ylläpitoon. Konsernilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Konsernin emoyritys on Lassila & Tikanoja Oyj, jonka y-tunnus on 1680140-0. Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Valimotie 27, 00380 Helsinki, Suomi. Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www. lt.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Valimotie 27, 00380 Helsinki, Suomi. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 25. päivänä hel- mikuuta 2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätöksen laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 sää- detyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suoma- laisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati- musten mukaiset. Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omai- suuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta eikä olennaista vaikutusta tilinpäätöksen antamaan kuvaan konsernin taloudel- lisesta asemasta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin mainita. Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Vuonna 2024 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Konserni on ottanut käyttöön IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, joita on sovellettava 1.1.2024 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vai- kutusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin. Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta. IASB julkaisi 9.4.2024 IFRS 18 -tilinpäätösstandardin. Standardi korvaa nykyisen IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja sillä muutetaan useita muita IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia ”Rahavirtalas- kelmat” ja IAS 8 -standardia ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet”. Standardi sisältää: • uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita voittoa tai tappiota osoittavassa laskelmassa, • uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja koskevien tietojen antamisesta ja • uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita Yhtiö analysoi parhaillaan uuden standardin vaatimuksia ja sen edellyttämiä muutoksia järjestelmiin ja tilikarttoihin. Standardia on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Myös aiempi soveltaminen on sallittua. Konserni alkaa soveltaa standardia 1.1.2027 alkavalla tilikaudella. Millään tiedossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella standardilla tai standardin muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin. Johdon harkintaa edellyttävät arviot Konsernin johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä laatiessaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvi- oista ja oletuksista. Johto joutuu lisäksi käyttämään harkintaa tehdessään pää- töksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta. Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voi- massaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja vel- kojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjau- tuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennä- köisimpinä pidetyt oletukset. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omai- suuserien ja velkojen arvostamiseen. Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päät- tymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumi- sesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty seuraavien liitetietojen yhteydessä: 1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista 1.9 Tuloverot 2.4 Muut pitkäaikaiset velat 2.5 Varaukset 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 5.3 Hankitut liiketoiminnot 90 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. 1 Taloudellinen tulos 1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . .92 1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . .94 1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. . . . . . . .94 1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . .95 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . .96 1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . .96 1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97 1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97 91 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. 1.1 Segmentti-informaatio Laatimisperiaate Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksen- tekijälle sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla ja ylim- pänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja. Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdis- tettavissa segmentille. Koko konsernille yhteiset erät kuten konserni- johdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat sisältyvät Konserni- hallinto- ja muut -erään. Lisäksi tähän erään sisältyvät vuokrasopimus- velat ja eliminoinnit. Konsernin toimintasegmentit Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin toimialayk- siköt – Ympäristöpalvelut, Teollisuuspalvelut, Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteis- töpalvelut Ruotsi. Ympäristöpalvelut -toimialan toiminta käsittää jätehuolto- ja kierrätysliiketoi- minnan, jätteenkeräysastioiden myynnin ja huoltoliiketoiminnan sekä uudet kier- totalousratkaisut. Toimialalla on toimintaa ainoastaan Suomessa. Teollisuuspalvelut -toimiala koostuu teollisuusprosesseissa syntyviin materi- aalivirtoihin ja niiden hyödyntämiseen keskittyvistä materiaalihyötykäyttöratkai- suista, teollisuusprosessien puhdistuksiin erikoistuneesta prosessipuhdistuk- sesta, vaarallisten jätteiden keräyksestä ja käsittelystä sekä viemäriverkostojen ylläpitoon erikoistuneista viemärihuolto- ja kuvauspalveluista. Toimialalla on toimintaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Kiinteistöpalvelut Suomi -toimiala tarjoaa siivous- ja muita tukipalveluita kiinteistöille sekä kiinteistöhuollon ja -tekniikan palveluita mukaan lukien ener- gianhallinnan palvelut. Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimiala tarjoaa siivous- ja tukipalveluita kiinteis- töille sekä kiinteistöteknisiä palveluita. 2024 MEUR Ympäristö- palvelut Teollisuus- palvelut Kiinteistö- palvelut Suomi Kiinteistö- palvelut Ruotsi Konserni- hallinto ja muut Konserni Liikevaihto, ulkoinen 280,0 142,8 236,0 111,9 - 770,7 Toimialojen välinen liikevaihto 1,5 2,3 2,0 0,0 -5,8 - Liikevaihto yhteensä 281,5 145,1 238,0 111,9 -5,8 770,7 Liikevoitto 26,2 15,1 9,4 -35,1 -5,7 9,8 Liikevoitto, % 9,3 10,4 3,9 -31,3 1,3 Oikaistu liikevoittoto¹ 26,6 16,2 9,6 -7,5 -1,6 43,2 Oikaistu liikevoitto, % %¹ 9,5 11,2 4,0 -6,7 5,6 Rahoitustuotot ja -kulut -8,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,2 Voitto ennen veroja 4,4 Tuloverot -6,1 Tilikauden voitto -1,7 Varat 287,3 148,0 68,9 51,8 51,8 607,9 Velat 80,0 56,4 51,9 22,0 188,5 398,7 Bruttoinvestoinnitvestoinnit¹ 18,4 17,4 1,1 0,1 0,4 37,5 Poistot ja arvonalentumisettumiset³ 30,1 13,4 6,8 28,1 0,9 79,2 2023 MEUR Ympäristö- palvelutpalvelut² Teollisuus- palvelut Kiinteistö- palvelut Suomi Kiinteistö- palvelut Ruotsi Konserni- hallinto ja muut Konsernionserni² Liikevaihto, ulkoinen 282,1 138,8 247,9 133,2 - 802,1 Toimialojen välinen liikevaihto 1,5 2,2 2,1 0,0 -5,8 - Liikevaihto yhteensä 283,7 141,0 250,0 133,2 -5,8 802,1 Liikevoitto 25,9 13,8 4,4 -3,7 -3,2 37,3 Liikevoitto, % 9,1 9,8 1,8 -2,8 4,6 Oikaistu liikevoittoto¹ 25,9 14,0 4,4 -3,7 -2,8 37,9 Oikaistu liikevoitto, % %¹ 9,1 9,9 1,8 -2,8 4,7 Rahoitustuotot ja -kulut -6,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,6 Voitto ennen veroja 34,6 Tuloverot -5,4 Tilikauden voitto 29,2 Varat 290,5 151,0 78,7 83,5 45,1 648,8 Velat 82,5 60,2 56,9 23,6 194,3 417,5 Bruttoinvestoinnit vestoinnit¹ ⁴ 40,2 17,5 1,0 0,5 1,2 60,3 Poistot ja arvonalentumiset 31,5 12,8 8,1 5,0 1,0 58,5  Tilintarkastama¹ Tilintarkastamaton  ² Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  Sisältää 23,3 miljoonan euron arv³ Sisältää 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta.  Laskentaa on tark⁴ Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti. 92 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Laatimisperiaate Konserni toimii Suomessa ja Ruotsissa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat esitetään varojen sijaintimaan mukaan. MEUR 2024 2023 Liikevaihto Suomi 628,2 645,3 Ruotsi 133,1 150,1 Muut maat 9,5 6,8 Yhteensä 770,7 802,1 Varatarat¹ Suomi 561,3 600,9 Ruotsi 46,6 47,9 Yhteensä 607,9 648,8 Investoinnitoinnit² Suomi 33,2 57,6 Ruotsi 4,3 2,6 Yhteensä 37,5 60,3  ¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  Laskentaa on tark² Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti. 1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista Laatimisperiaate Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaan kuin suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa siihen määräysvallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon yhtiön odotetaan olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja vastaan. Yhtiö toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan. Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportointikauden lopussa täyttämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Tämä johtuu siitä, että asiakassopimusten, kuten projektitoimitusten, kestoaika on tyypillisesti lyhyt. Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset voivat kuitenkin olla kestoltaan useampia vuosia. Näiden osalta sovelletaan käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus saada asiak- kaalta vastike, joka suoraan vastaa yhtiön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. Tällöin yhtiö tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan. Palveluliiketoiminta Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilat- taviin palveluihin. Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi Ympäristöpalveluiden jätehuollon sekä Kiinteistöpalveluiden siivouksen ja kiinteistöhuollon palveluja. Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa asiakkaille tarjottava suorite muodostuu yhdestä tai useammasta palvelukokonaisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti koko sopimuksen keston ajan. Asiakas voi samalla sopimuksella tilata esimer- kiksi siivouspalvelut, ulkotyöt sekä taloteknisen huollon palvelut, jotka muodos- tavat toisistaan erillisiä palvelukokonaisuuksia. Jokainen palvelukokonaisuus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas kykenee hyötymään niistä erikseen ja asiakas voisi halutessaan hankkia palvelut eri toimittajilta. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, transaktio- hinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella. Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erikseen tilat- tavia palveluja Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalveluissa. Erikseen tilattavat palvelut eroavat pitkäkestoisista palveluista siinä, että suoritettava työ on tyy- pillisesti lyhyttä ja joko satunnaisesti toistuvaa tai kertaluontoista. Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaan kuin suoritetta tuo- tetaan. Kiinteällä kuukausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan tasai- sesti sopimuskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tunti- veloitteiset työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen. Konsernin johto on tunnistanut, että erityisesti kiinteistöhuollon pitkäkestoisissa palveluso- pimuksissa voi esiintyä kausiluontoista vaihtelua, sillä suoritettavan työn sisältö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Johdon arvion mukaan kulut näistä palveluista kertyvät olennaisilta osin tasaisesti, jolloin myös myyntituotot kirjataan tasai- sesti sopimuskaudella. Teollisuuspalvelut vastaanottaa pilaantunutta maa-ainesta, jossa suoritevel- voitteena on maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Maa-aineksen suoritevel- voitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään tuotokseen perustuvaa menetelmää. Tuloutus perustuu käsitellyn maa-aineksen määrään. Asiakasta laskutetaan maa-aineksen vastaanottohetkellä ja saatu maksu käsitellään sopi- mukseen perustuvana velkana. Projektiliiketoiminta Konsernin projektiliiketoimintaan kuuluvat Teollisuuspalveluiden prosessipuh- distuksen urakat ja kaatopaikkojen sulkemisurakat sekä Kiinteistöpalveluiden kaupan kylmätekniikan ja energianhallinnan projektiurakat. Projektitoimituksissa asiakas tilaa projektin yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypilli- sesti yhden suoritevelvoitteen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita, joista jokainen muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, kohdistetaan transaktiohinta kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella. Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä yhtiön suorittamat urakat liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän parantamiseen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää. Johto arvioi, että urakoiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luo- tettavalla tavalla. Lisäksi urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo, että yhtiöllä on aina oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Projektiliiketoiminnassa laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen maksupostien perusteella. Laite- ja materiaalimyynti Laitteiden myynti käsittää Ympäristöpalveluiden keräysvälineiden eli puristimien ja paalainten suoramyyntiä asiakkaille. Materiaalien myynti käsittää Ympäristö- palveluiden toimialalla puu- ja kierrätyspolttoaineen sekä muiden kierrätysraaka- aineiden myyntiä asiakkaille. Laitteiden ja materiaalien myynnissä yksittäinen laite tai yksittäinen materiaalitoimitus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Yhtiön toimittamiin laitteisiin ei sisälly erityisiä takuuehtoja, joista yhtiölle syntyisi erillinen suoritevelvoite. 93 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Määräysvalta toimitettavaan tuotteeseen siirtyy, kun tuotteen fyysinen hal- linta on siirtynyt asiakkaalle, mikä tapahtuu tyypillisesti toimituksesta. Ympäristöpalvelut toimittaa asiakkaille puupohjaisia polttoaineita ja kierrätys- polttoaineita. Asiakkaalta saatava hinta perustuu toimitetun polttoaineen mää- rään ja sen energiasisältöön tai toimitetun tuotteen määrään. Joissain tapauk- sissa lopullinen myyntihinta määräytyy sen jälkeen, kun asiakas on mitannut toimitetun tavaran määrän, jolloin lopulliseen myyntihinnan määrään liittyy epä- varmuutta. Johto on arvioinut vastikemäärään liittyvän epävarmuuden olevan vähäinen ja jälkikäteen tehtävät hinnan oikaisut eivät ole olennaisia. Vuokratuotot Puristimien ja paalainten myynnin lisäksi asiakas voi vuokrata laitteen ulkoisen rahoitusyhtiön kautta. Sopimukseen rahoitusyhtiön kanssa sisältyy laitteen takaisinostovelvollisuus vuokra-ajan päättyessä sopimuksessa ennalta mää- ritetyllä jäännösarvolla. Vuokrattavat laitteet kirjataan käyttöomaisuuteen, sillä takaisinostovelvoitteesta johtuen johto on arvioinut, että olennainen osa omis- tamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista jää yhtiölle. Sopimuksen alussa rahoitus- yhtiöltä saadut ennakkomaksut sekä laitteen jäännösarvo kirjataan taseeseen velaksi. Vuokratuotto tuloutetaan kuukausittain sopimuskauden aikana. Johto on arvioinut, että rahoitusyhtiöltä saatavasta rahamäärästä ei aiheudu merkittävää rahoituskomponenttia. Muuttuvan vastikemäärän arvioiminen Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja kuten bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on vähäinen. Arviota muuttuvan vastikkeen rahamäärään liittyen päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista tai palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tava- roita tai palveluja ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku, esitetään tilinpää- töksessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Jos yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen, erä esitetään taseessa myyntisaamisena. Sopimukseen perustuva omaisuuserä ja myyntisaamiset arvioidaan arvon alentumisen varalta IFRS 9:n mukaisesti. Yhtiön yleinen maksuehto asiakkaille on 14 päivää, mutta se saattaa vaihdella tapauskohtaisesti. Sopimukseen perustuvat velat Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai pal- veluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopi- mukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun. Sopimuksesta aiheutuvat menot Yhtiöllä ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopimuksen saamisesta aiheutuva lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteutuessa Myyntituottojen jakauma Liikevaihto jakautuu ajan kuluessa tuloutettaviin palveluihin, yhtenä ajankohtana tuloutettaviin tuotteisiin sekä vuokratuottoihin. Ajan kuluessa tuloutetut palvelut sisältää myyntituotot pitkäkestoisista palvelusopimuksista, erikseen tilattavista palveluista sekä projektiliiketoiminnasta. Yhtenä ajanhetkenä tuloutettavat pal- velut pitää sisällään myyntituotot laitteiden ja materiaalien myynnistä. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa erityisesti seuraavissa osa-alueissa: • palveluliiketoiminnan suoritevelvoitteiden tunnistaminen • palvelu- ja projektiliiketoiminnan myyntituottojen kirjaamisen ajoittuminen • Ympäristöpalveluiden jätepuristimien ja paalainten takaisinostovel- voitteen käsittely ja rahoituskomponentin merkittävyyden arviointi • muuttuvan vastikkeen arvioiminen. Kirjaamisessa käytetty harkinta on kuvattu tarkemmin kyseisen myyntituoton kuvauksen yhteydessä. 2024 MEUR Pitkäkestoiset palvelu- sopimukset Erikseen tilattavat palvelut Projekti- liiketoiminta Laite- ja materiaali- myynti Vuokratuotot Liikevaihto yhteensä Ympäristöpalvelut 228,4 49,6 3,5 281,5 Teollisuuspalvelut 63,8 66,0 9,9 5,5 145,1 Kiinteistöpalvelut Suomi 169,3 62,1 6,6 238,0 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 46,0 62,0 3,8 111,9 Yhteensä 507,5 190,1 20,3 55,1 3,5 776,5 Toimialojen välinen -5,8 Ulkoinen liikevaihto yhteensä 770,7 2023 MEUR Pitkäkestoiset palvelu- sopimukset Erikseen tilattavat palvelut Projekti- liiketoiminta Laite- ja materiaali- myynti Vuokratuotot Liikevaihto yhteensä Ympäristöpalvelut 229,6 50,5 3,5 283,7 Teollisuuspalvelut 65,5 58,5 11,8 5,2 141,0 Kiinteistöpalvelut Suomi 181,5 64,2 4,3 250,0 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 56,1 74,0 3,1 133,2 Yhteensä 532,6 196,8 19,2 55,7 3,5 807,9 Toimialojen välinen -5,8 Ulkoinen liikevaihto yhteensä 802,1 94 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät MEUR 2024 2023 Myyntisaamisett¹ 86,5 98.6 Sopimukseen perustuvat omaisuuserätät¹ 16,1 18.1 Sopimukseen perustuvat velat 8,2 8,9  ¹ Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämista- paa ja oikaissut vuoden 2023 lukuja vastaavasti. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koostuvat laskuttamattomasta myyn- nistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana ja jonka osalta yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa pitkäkestoisiin palveluso- pimuksiin ja tuloutuvat seuraavan kauden aikana. Sopimukseen perustuvat velat sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat. Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituot- toja tilikaudella. 1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Laatimisperiaate Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjestelyt ja etuus- pohjaiset eläkejärjestelyt), osakeperusteiset maksut ja muut henkilö- sivukulut (lakisääteiset sosiaalikulut). Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 1.5 Osakeperusteiset maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat. Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 2.6 Eläkevelvoitteet. MEUR 2024 2023 Palkat ja palkkiot 276,6 282,8 Eläkekulut Maksupohjaiset järjestelyt 59,3 60,8 Etuuspohjaiset järjestelyt 0,0 0,0 Osakepalkitseminen 0,4 0,5 Muut henkilösivukulut 6,3 8,7 Yhteensä 342,7 352,8 1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Laatimisperiaate Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulu- mattomia eriä, kuten omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä synty- neitä myyntivoittoja ja saatuja korvauksia. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät mm. asiantuntija- ja konsultointipalkkioita, omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneet tappiot, luottotappiokulut ja - varaukset sekä niiden peruutukset ja ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia kuluja, ICT-kuluja, vapaaehtoisia henkilöstökuluja, matkakuluja, toimitilakuluja ja pilvipalveluiden käyttöönottokuluja. Julkiset avustukset Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edel- lytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudelli- sena vaikutusaikana. Liiketoiminnan muut tuotot MEUR 2024 2023 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1,7 1,7 Saadut korvaukset ja julkiset avustuksett¹ 0,4 2,0 Muut 2,6 2,4 Yhteensä 4,6 6,2  ¹ Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät- tymiseen liittyvän 1,6 miljoonan euron kertakorvauksen. Liiketoiminnan muut kulut MEUR 2024 2023 ICT-kulut 16,8 16,8 Matkakulut 8,8 9,0 Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos 1,6 1,0 Tappiollisiin sopimuksiin liittyvien varausten muutos 3,3 - Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet 25,2 27,8 Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus 29,2 29,6 Vakuutukset 3,2 3,1 Kiinteistöjen ylläpitokulut 5,3 5,0 Asiantuntijapalkkiottijapalkkiot¹ 8,6 6,9 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 6,1 6,8 Markkinointikulut 1,7 1,6 Tappiot omaisuuserien myynnistä 0,4 0,1 MuutMuut² 5,4 5,1 Yhteensä 115,5 113,1  ¹ Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät- tymiseen liittyvän 0,9 miljoonan euron kertakorvauksen.  ² Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät- tymiseen liittyvän 0,5 miljoonan euron kertakorvauksen. Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 2024 2023 Suomi 5 175 5 608 Ruotsi 805 1 135 Yhteensä 5 980 6 743 95 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. 1.5 Osakeperusteiset maksut Laatimisperiaate Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde- etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027 Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta osa- kepohjaisesta kannustinohjelmasta. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kul- lekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 173 032 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025 noin 36 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2023–2025 palkkio perustuu sijoi- tetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalan- jäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2023–2025. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 202 672 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024—2026 noin 38 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustuu sijoi- tetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalan- jäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2024–2026. Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enin- tään noin 324 578 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2025-2027 noin 50 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustuu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), hiilija- lanjäljen pienentämiseen (ESG) ja liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2026 Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta siirty- mävaiheen osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Siirtymävaiheen osakepalk- kiojärjestelmässä 2023–2026 on kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansain- tajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Järjestelmän tarkoituksena on tukea siirtymävaihetta van- hasta osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalkkiojärjestelmään. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolta 2023 maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 83 800 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohde- ryhmään kuului ansaintajaksolla 2023 noin 10 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Helmikuussa 2024 ansaintajaksolta maksetut palkkiot vastasivat yhteensä noin 42 998 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2023 palkkio perustui sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pie- nentämiseen (ESG) vuonna 2023. Ansaintajaksolta 2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 71 433 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana mak- settavan osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024 palkkio perustuu sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2024. Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavat kulut, MEUR 2024 2023 Osakkeina maksettavat palkkiot 0,4 0,5 Yhteensä 0,4 0,5 Osakepalkkiojärjestelmien tiedot Osakepalkkiojärjestelmä 2023-2027 Siirtymävaiheen osakepalkkiojär- jestelmä 2023-2026 Osakepalkkiojärjestelmä Ansaintajakso 2025-2027 Ansaintajakso 2024-2026 Ansaintajakso 2023-2025 Ansaintajakso 2024 Ansaintajakso 2023 Myöntämispäivä - 17.1.2024 16.1.2023 17.1.2024 16.1.2023 Ansaintajakso alkaa 1.1.2025 1.1.2024 1.1.2023 1.1.2024 1.1.2023 Ansaintajakso päättyy 31.12.2027 31.12.2026 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023 Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä - 9,88 11,48 9,88 11,48 Annettavat maksimiosakkeet 324 578 202 672 173 032 71 433 83 800 Toteutunut määrä, kpl 42 998 Palautunut määrä, kpl Osakeomistusvelvollisuus, vuotta - - - 2 2 Osakkeiden vapautuminen - - - 31.3.2027 31.3.2026 Henkilöitä 50 38 36 9 10 96 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut Laatimisperiaate Konserni vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita, ajoneuvoja ja ICT laitteita. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, joiden arvo perustuu tulevien vuokrien nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla. Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudestaan, kun tulevat vuokrat muuttuvat indeksin tai hintatason muutoksesta johtuen tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, tullaanko mahdollisia osto-, jatko- tai terminointioptioita käyttämään. Vuokrasopimusvelkoi- hin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja -kulut. Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelkojen lyhennykset esi- tetään rahoituksen rahavirrassa ja korot liiketoiminnan rahavirrassa. Konserni soveltaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpo- tusta tuotanto ja -toimistotilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta ICT-laitteiden vuokrasopimuksiin. Näiden sopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokraso- pimusvelkaa ei kirjata. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman riveillä Liiketoiminnan muut kulut ja Materiaalit ja palvelut. MEUR 2024 2023 Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -21,1 -21,6 Korkokulut vuokrasopimusveloista -2,9 -2,4 Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -3,3 -4,2 Yhteensä -27,3 -28,2 Vuokrasopimuksiin liittyvät rahavirrat vuonna 2024 olivat -26,7 miljoonaa euroa (-27,8). 1.7 Poistot ja arvonalentumiset Laatimisperiaate Poistot Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioi- dun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Aineettomat hyödykkeet: 5-10 vuotta Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet: 3-13 vuotta Rakennukset ja rakennelmat: 5-30 vuotta Kuljetusvälineet: 6-15 vuotta Koneet ja kalusto: 4-15 vuotta Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalen- tumisen varalta viimeisen neljänneksen aikana. Valmistuneisiin kaato- paikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuus- erien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kysei- sestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähen- nettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäis- tä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei kat- sota olevan tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Liikearvon arvonalen- tumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2. Liikearvon arvonalentumis- testaukset. Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot Käyttöomaisuuserien luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. MEUR 2024 2023 Poistotot¹ Aineettomat hyödykkeet -6,0 -6,8 Rakennukset -5,4 -5,5 Koneet ja kalusto -23,4 -22,7 Käyttöoikeusomaisuuserät -21,1 -21,6 Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0 Yhteensä -55,9 -56,6 Arvonalentumisettumiset² Liikearvo -23,3 - Aineettomat hyödykkeet - -1,9 Yhteensä -23,3 -1,9 Myyntivoitot / -tappiot Voitot omaisuuserien myynnistä 1,7 1,7 Tappiot omaisuuserien myynnistä -0,4 -0,1 Yhteensä 1,3 1,6  ¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.  ² Vuoden 2024 liikearvon arvonalentuminen kohdistuu Kiinteistöpalvelut Ruotsiin. Lisätietoja arvon- alentumistestauksesta on esitetty liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset. Vuoden 2023 aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen koostuu uuden toiminnanohjausjärjestelmän aiemman toimittajan aikana ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin aktivoiduista menoista. 97 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. 1.8 Rahoitustuotot ja -kulut Laatimisperiaate Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulos- laskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään- välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Tilinpäätös- hetkellä tällaisia eriä ei ollut. Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet transaktiome- not on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jakso- tettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä. MEUR 2024 2023 Rahoitustuotot Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 0,8 1,2 Koronvaihtosopimuksen käypä arvo - siirto laajan tuloksen eristätuloksen eristä¹ - 1,3 Rahoitustuotot yhteensä 0,8 2,5 Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavis- ta lainoista 6,1 5,7 Korkokulut vuokrasopimusveloista 2,9 2,4 Muut rahoituskulut 0,3 0,5 Valuuttakurssitappiot 0,0 0,0 Rahoituskulut yhteensä 9,4 8,7 Rahoitustuotot ja -kulut -8,6 -6,3  ¹ Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien rahavirtojen suojaukseksi, päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuot- toihin. 1.9 Tuloverot Laatimisperiaate Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin kirjatta- vien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdol- lisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjan- pitoarvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilin- päätöspäivänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttu- essa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennys- kelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot muodostuvat yrityshankintoihin liitty- vistä käyvän arvon arvostuksista ja uusista aineettomista hyödykkeistä. Tuloverot tuloslaskelmallaelmalla¹ MEUR 2024 2023 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -6,7 -6,3 Edellisten tilikausien verot -0,1 -0,0 Laskennalliset verot 0,7 0,9 Yhteensä -6,1 -5,4 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelmaytyslaskelma¹ MEUR 2024 2023 Tulos ennen veroja 4,4 34,6 Verot Suomen verokannan mukaan 20 % -0,9 -6,9 Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen vaikutus 0,1 0,0 Vähennyskelvottomat kulut -5,1 -0,2 Verovapaat tulot ja myyntivoitot 0,7 1,2 Verot aiemmilta tilikausilta -0,1 -0,1 Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen vero -0,7 -0,1 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,0 - Muut erät -0,1 0,6 Yhteensä -6,1 -5,4 1 Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Verovaikutukset, muut laajan tuloksen erät 2024 2023 MEUR Ennen veroja Vero- vaikutus Verojen jälkeen Ennen veroja Vero- vaikutus Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -0,0 0,0 -0,0 -0,0 0,0 -0,0 Suojausrahasto, käyvän arvon muutos - - - -1,2 0,2 -0,9 Muuntoerot -2,1 - -2,1 0,1 - 0,1 Muut laajan tuloksen erät -2,1 0,0 -2,1 -1,1 0,2 -0,9 98 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Laskennalliset verot taseellaot taseella¹ MEUR 2024 2023 Laskennalliset verosaamiset 2,0 3,1 Laskennalliset verovelat -26,6 -28,3 Laskennalliset verot, netto -24,7 -25,1  ¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Konserniyhtiöillä oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 3,3 miljoonaa euroa (0,0) vero- tuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska vero- hyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovel- koihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen. Konserni kuuluu OECD:n toisen pilarin mallisääntöjen (Pillar Two model rules) piiriin. Toisen pilarin lainsäädäntö on ollut voimassa Suomessa 1. tammikuuta 2024 alkaen. Konserni ei ole kirjannut vuonna 2024 verokuluja lisäveroon liit- tyen. Konserni on soveltanut väliaikaista pakollista helpotusta laskennallisen verovelan kirjaamiseen lisäveron mahdollisten vaikutusten osalta ja kirjaa sen tilikauden verona, jos se toteutuu. Konsernin altistumisriski lisäverolle on yhtiön arvion mukaan rajallinen, koska konsernin toiminnot ovat Suomessa ja Ruot- sissa, joissa molemmissa on yli 15 prosentin yhteisöverokanta. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa. Jokaisen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arvioidaan lasken- nallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennaköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotet- tavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyö- dyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa laskennallisten verosaamisten alaskirjauksiin. Laskennalliset verosaamiset ja -velatt¹ MEUR 1.1.2024 Kirjattu tulos- laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot Hankitut liike- toiminnat 31.12.2024 Laskennalliset verosaamiset Verotukselliset tappiot 1,4 0,7 -0,1 2,1 Eläke-etuudet 0,2 0,0 0,2 Varaukset 1,8 0,2 1,9 Hyllypoistot 1,7 -0,0 1,6 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 4,8 -0,5 4,3 Netotus -6,6 -8,1 Yhteensä 3,1 0,4 0,0 -0,1 - 2,0 Laskennalliset verovelat Yrityshankinnat -26,3 0,4 0,1 -0,2 -26,0 Tilinpäätössiirrot -7,6 0,2 -7,4 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,0 -0,3 -1,3 Netotus 6,6 8,1 Yhteensä -28,3 0,3 - 0,1 -0,2 -26,6 MEUR 1.1.2023 Kirjattu tulos- laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot Hankitut liike- toiminnat 31.12.2023 Laskennalliset verosaamiset Verotukselliset tappiot 1,6 -0,3 0,1 1,4 Eläke-etuudet 0,2 0,0 0,2 Varaukset 1,7 0,1 1,8 Hyllypoistot 1,4 0,3 1,7 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 2,0 2,7 4,8 Netotus -5,1 -6,6 Yhteensä 1,9 2,7 0,0 0,1 - 3,1 Laskennalliset verovelat Yrityshankinnat -24,4 -1,7 -0,1 -26,3 Tilinpäätössiirrot -7,4 -0,2 -7,6 Käyvän arvon muutokset -0,2 0,2 - Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,1 0,1 -1,0 Netotus 5,1 6,6 Yhteensä -28,1 -1,8 0,2 -0,1 - -28,3 99 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. 2 Operatiiviset varat ja velat 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . .100 2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .100 2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . 101 2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102 100 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset Laatimisperiaate Myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen myynnin määräisenä vähennettynä todennäköisillä arvonalentumistappioilla. Saamiset ovat korottomia ja yhtiön yleinen maksuehto on 14 päivää. Myyntisaamisiin sisällytetään myös sellainen laskuttamaton myynti, jonka osalta yhtiö on täyttänyt suoritevelvoitteensa ja jonka osalta yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen. Myyntisaamiset luokitellaan rahoitusvaroiksi, joita selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta. Luottotappioiden kirjaamiseen sovelletaan IFRS 9 -standardin mukais- ta yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luotto- tappiot lasketaan jakamalla myyntisaamiset ikääntymisen perusteella luokkiin ja kertomalla kyseiset luokat luottotappioprosentilla, joka pe- rustuu historiatietoon myyntisaamisten toteutuneista luottotappiois- ta ottaen huomioon lähiajan taloudelliset näkymät. Arvonalentumismalli koskee yhtiön myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä. Historiatiedon sekä lähiajan taloudellisten näkymien perusteella kir- jataan luottotappiovarausta seuraavasti (vertailukauden varauspro- sentti suluissa): Erääntymättömät myyntisaamiset 0,1 prosenttia (0,1), erääntyneet 1-90 päivää 0,7 prosenttia (0,8), erääntyneet 91-365 päi- vää 17,7-18,1 prosenttia (11,6-23,1). Yli 360 päivää vanhat myyntisaamiset kirjataan alas kokonaisuudessaan. Mikäli asiakas on ajautunut maksu- kyvyttömyystilaan kuten esimerkiksi konkurssiin tai velkasaneerauk- seen, kirjataan myyntisaaminen pois taseesta lopullisena luotto- tappiona, kun siitä ei kohtuudella arvioida saatavan suoritusta. MEUR 2024 2023 Myyntisaamisett¹ 86,5 98.6 Sopimukseen perustuvat omaisuuserät 1 16,1 18.1 Siirtosaamiset 6,7 7,6 Ennakkomaksut 0,2 0,3 Tuloverosaamiset 0,3 1,2 Muut saamiset 0,3 0,0 Yhteensä 110,1 125,8 Siirtosaamisten erittely Kela, työterveyshuollon korvaukset 1,6 1,6 Maksetut lisenssit 0,6 0,7 Muut 4,5 5,4 Yhteensä 6,7 7,6 1 Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämis- tapaa ja oikaissut vuoden 2023 lukua vastaavasti. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koos- tuvat laskuttamattomasta myynnistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana, ja jonka osalta yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen. Luottotappiovarauksen muutos MEUR 2024 2023 Luottotappiovaraus 1.1. 0,5 0,5 Varauksen muutos tuloslaskelmassa -0,1 0,0 Luottotappiovaraus 31.12. 0,4 0,5 Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos esitetään liitetiedossa 1.4 Lii- ketoiminnan muut tuotot ja kulut. Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia ja muista rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia. 2.2 Vaihto-omaisuus Laatimisperiaate Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liike- toiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Ympäristöpalveluiden ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään FIFO-periaatteella. Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvis- ta ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. MEUR 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 4,2 3,0 Valmiit tuotteet/tavarat 1,2 1,0 Muu vaihto-omaisuus 3,8 3,8 Yhteensä 9,2 7,8 Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 0,0 miljoonaa euroa (0,0), jolla vaih- to-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelman erään Materiaalit ja palvelut. Myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja luottotappiovarausten ikäjakauma 2024 2023 MEUR Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät josta luotto- tappiovaraus Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät josta luotto- tappiovaraus Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät 92,2 0,1 100,0 0,1 Erääntyneet 1-90 pv 10,1 0,1 16,3 0,1 Erääntyneet 91-365 pv 0,5 0,1 0,8 0,1 Erääntyneet yli 365 pv 0,2 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 103,1 0,4 117,2 0,5 101 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. 2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Laatimisperiaate Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Ostovelat luokitellaan rahoitusveloiksi, joista selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta. MEUR 2024 2023 Saadut ennakot 10,5 11,2 Ostovelat 51,7 63,7 Tuloverovelat 0,3 0,3 Muut velat 23,6 21,8 Siirtovelat 73,0 76,1 Yhteensä 159,2 173,1 Siirtovelkojen erittely Henkilöstökuluihin liittyvät velat 1 66,7 69,5 Muut jaksotetut kulut 6,3 6,6 Yhteensä 73,0 76,1 1 Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat sisältävät tavanomaisia palkka-, eläke- ja sosiaali- kuluvarauksia. Saadut ennakot sisältävät sopimukseen perustuvat velat sekä saadut ennakot vuokramaksuista. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat kuin niiden tasearvot. 2.4 Muut pitkäaikaiset velat MEUR 2024 2023 Saadut ennakot 6,7 7,2 Siirtyvä vastike 6,7 5,9 Muut velat 0,0 0,0 Yhteensä 13,4 13,2 Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022. SVB yhdistellään 100 prosentin osuudella L&T konserniin ja järjestelyyn liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastik- keesta. Siirtyvä vastike liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden han- kintaan ja se arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo. Se erääntyy maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026. Siirtyvän vastikkeen muutoksista on esitetty täsmäytyslaskelma liitetiedossa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Siirtyvän vastikkeen arvostuksessa käytettävien laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä. Laskelmissa käytetty käyttö- kate-ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon käsitykseen liiketoiminnan kasvunäkymistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat laskelmissa käytetyt käyttökate-ennusteet erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista luvuista. 2.5 Varaukset Laatimisperiaate Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu- rauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi. Varauksen muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt ole- massa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen syntyminen on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympä- ristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuu- den alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudelli- sen vaikutusajan kuluessa ja varaukset diskontataan nykyarvoonsa. Ympäristövarauksien määrään liittyvien arvioiden muutokset mer- kitään varauksena aktivoitujen kustannusten oikaisuksi. Taseessa euromääräisesti suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pi- laantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttä- miseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. MEUR 2024 2023 Pitkäaikaiset varaukset 9,0 7,2 Lyhytaikaiset varaukset 2,5 0,9 Yhteensä 11,5 8,1 Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista. Erityisesti ympäristö- varauksille on ominaista, että menot saattavat toteutua hyvin pitkän ajan päästä tai pitkällä aikavälillä, mikä lisää arviontiepävarmuutta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset. Ympäristövarauksilla katetut velvoitteet Konserni on vuokrannut Kotkan kaupungilta maa-alueen, jolla on kaatopaikka. Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-ai- neksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoi- totyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukai- sesti. 102 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. 2.6 Eläkevelvoitteet Laatimisperiaate Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjeste- lyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosasiallista velvoitetta lisä- maksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt noudat- tavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Yhtiöllä on vähäinen määrä pääosin yrityskauppojen mukana tulleita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeus- yksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riski- preemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirja- lainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AA. Taseeseen kirjattavan eläke- velvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä). Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (mm. vakuu- tusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta nettokorkoon sisältyviä eriä) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tulos- vaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjeste- lyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liit- tyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut. Konsernilla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia, joihin konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saamisiiin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu eläkevelkoihin. MEUR 2024 2023 Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 0,3 0,3 Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3 0,0 0,0 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0,5 0,5 Eläketalletuksiin liittyvä velka 0,6 0,6 Nettomääräinen eläkevelka taseessa 1,1 1,2 Velvoitteen nykyarvon muutokset Velvoite kauden alussa 1,4 1,5 Korkomenot 0,0 0,0 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0 Maksetut etuudet -0,1 -0,1 Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1 Velvoite tilikauden lopussa 1,4 1,4 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden alussa 0,3 0,3 Korkotuotot 0,0 0,0 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0 Maksetut etuudet -0,0 -0,0 Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden lopussa 0,3 0,3 Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka toimii yhdyskuntajätteiden, pilaantuneiden maa-ainesten sekä teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitus- alueena. Uuden ympäristöluvan mukainen vaarallisen jätteen kaatopaikka-alue on valmistunut joulukuussa 2024. Alue saa käyttöönottoluvan alkuvuoden 2025 aikana. Oulun kaatopaikka-alueen materiaalinkäsittelykeskus vastaanottaa, käsittelee sekä hyötykäyttää monia erilaisia jätteitä ja sivuvirtoja, kuten teollisuusjätteitä, pilaantuneita maita, rakennus- ja purkujätteitä sekä yhdyskuntajätteitä. Porin kaatopaikka vastaanottaa ja käsittelee kipsi-, rakennus- ja purkujätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia ja muita pieneriä. Uutta ympäristölupaa varten laadittu hakemus lähetetään käsittelyyn aluehallintovirastoon alkuvuonna 2025. Ympäristölupahakemuksessa alueelle haetaan laajoja vaarattoman ja vaaral- lisen jätteen vastaanotto- ja käsittelytoimintoja. Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset liittyvät Kiinteistöpalvelut Ruotsin julkisen sektorin kiinteähintaisiin asiakassopimuksiin, joihin liittyvät vastaiset menot tulevat johdon arvion mukaan ylittämään odotettavissa olevat tuotot. Muut varaukset Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykulu- ja tapaturma- maksuvarauksia sekä vuokrattujen toimitilojen ennallistamisvarauksia. MEUR Ympäristö- varaukset Tappiolliset sopimukset Muut varaukset Yhteensä Varaukset 1.1.2024 7,2 - 0,9 8,1 Varausten lisäykset 0,6 3,3 1,2 5,1 Käytetyt varaukset -0,4 - -0,2 -0,6 Diskonttauksen vaikutus -1,0 - - -1,0 Varaukset 31.12.2024 6,3 3,3 1,9 11,5 MEUR Ympäristö- varaukset Tappiolliset sopimukset Muut varaukset Yhteensä Varaukset 1.1.2023 7,4 - 1,7 9,1 Varausten lisäykset 0,2 - 0,7 0,9 Käytetyt varaukset -0,3 - -0,7 -1,0 Käyttämättömien varausten peruutukset -0,2 - -0,9 -1,1 Diskonttauksen vaikutus 0,1 - - 0,1 Varaukset 31.12.2023 7,2 - 0,9 8,1 103 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. MEUR 2024 2023 Taseessa esitetyn velan muutokset: Velka kauden alussa 1,2 1,2 Tuloslaskelmaan merkityt kulut 0,0 0,0 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0 Maksetut etuudet -0,0 -0,1 Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1 Velka kauden lopussa 1,1 1,2 Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: Korkomenot 0,0 0,0 Korkotuotot -0,0 -0,0 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0 Yhteensä 0,0 0,1 Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 36 tuhatta euroa vuonna 2025. MEUR 2024 2023 Velvoitteen nykyarvo 1,4 1,4 Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3 Alikate 1,1 1,2 Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset, % Diskonttauskorko 3,1 4,0 Varojen odotettu tuotto 3,1 2,7 Tuleva palkankorotusolettamus 2,1 3,7 Inflaatio-oletus 1,9 2,5 Velvoitteen maksuperusteinen maturiteetti MEUR 2024 2023 Maturiteetti alle vuoden 0,1 0,1 1-5 vuotta 0,3 0,3 5-10 vuotta 0,3 0,3 10-15 vuotta 0,2 0,2 15-20 vuotta 0,1 0,2 20-25 vuotta 0,1 0,1 25-30 vuotta 0,1 0,1 yli 30 vuotta 0,1 0,1 Yhteensä 1,1 1,3 104 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . .105 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . .106 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . 107 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat . . . .108 3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .109 105 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Laatimisperiaate Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräys- vallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omis- tettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen vuosi- neljänneksen aikana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankinta- menoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineettomien hyödykkei- den taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoitta- maton. Konsernin liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa asiakassuhteita. Asiakassuhteiden poistoaika on keskimäärin kymmenen vuotta. Muut aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan. Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien kun projektit ovat siirty- neet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödyk- keen tulee tuottaa konsernille vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamises- ta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat meno- erät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot. Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on 5–10 vuotta. Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia on kuvattu liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset. MEUR Liikearvo Asiakassuhteet yrityskaupoista Kilpailukielto- sopimukset yrityskaupoista Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 194,7 59,1 1,5 10,1 9,8 18,4 14,6 308,2 Lisäykset 0,1 0,0 9,5 9,7 Hankitut liiketoiminnot 0,8 0,7 0,0 1,5 Vähennykset -0,0 -0,9 -1,0 Arvonalentumiset -23,3 -23,3 Siirrot erien välillä 3,3 -3,3 - Kurssierot -1,6 -0,7 -0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -2,5 Hankintameno 31.12.2024 170,7 59,1 1,4 10,0 9,8 20,8 20,9 292,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -13,9 -43,1 -1,4 -9,8 -7,2 -13,8 -89,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,9 1,0 Tilikauden poistot -3,3 -0,0 -0,1 -0,6 -2,0 -6,0 Kurssierot 0,3 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 0,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -13,6 -45,9 -1,4 -9,9 -7,8 -14,8 -93,4 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 157,0 13,2 0,0 0,2 2,0 5,9 20,9 199,2 Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat pääasiassa ympäristölupia. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä. Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,0). MEUR Liikearvo Asiakassuhteet yrityskaupoista Kilpailukielto- sopimukset yrityskaupoista Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 194,6 59,1 24,2 10,0 9,5 31,8 8,2 337,4 Lisäykset 0,4 0,0 10,1 10,6 Vähennykset -22,7 -0,1 -15,2 -38,0 Arvonalentumiset -1,9 -1,9 Siirrot erien välillä 1,6 -1,8 -0,1 Kurssierot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 Hankintameno 31.12.2023 194,7 59,1 1,5 10,1 9,8 18,4 14,6 308,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -13,9 -39,7 -24,0 -9,8 -6,6 -26,2 -120,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 22,7 0,1 15,1 37,9 Tilikauden poistot -3,3 -0,1 -0,1 -0,7 -2,6 -6,8 Kurssierot 0,0 -0,1 -0,0 -0,0 -0,0 -0,1 -0,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -13,9 -43,1 -1,4 -9,8 -7,2 -13,8 -89,2 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 180,8 16,1 0,1 0,2 2,6 4,6 14,6 219,0 106 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset Laatimisperiaate Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain neljännen vuosineljänneksen aikana tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat raha- virrat käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon neljän vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennus- teisiin, jotka on tehty strategiaprosessin yhteydessä. Johto perustaa en- nusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kas- vunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja yksikön kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannuk- set). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset. Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa käytetty kasvu perustuu johdon arvioon liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvusta ja kannattavuuden kehittymisestä. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Liikearvojen arvonalentumistesteissä käytettävien käyttöarvoon perus- tuvien laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä. Vastaiset rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin strategiakau- sien ennusteisiin, jotka perustuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon käsitykseen alan kasvunäkymistä. Käytetty ikuisuuskasvuolet- tama perustuu johdon käsitykseen liiketoiminnan pitkän aikavälin kas- vusta. Käytetty diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräi- sestä painotetusta pääomakustannuksesta. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tule- vista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Liikearvojen kohdistaminen Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti raha- virtaa tuottaville yksiköille: MEUR 2024 2023 Ympäristöpalvelut 87,6 87,6 Teollisuuspalvelut 31,2 30,6 Kiinteistöpalvelut Suomi 28,6 28,6 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 9,6 34,0 Yhteensä 157,0 180,8 Arvonalentumistestaus vuonna 2024 Arvonalentumistestaus on laadittu käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat raha- virrat diskontataan nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmissa on käytetty rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ikuisuuskasvuolettamana 2,0 prosenttia, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Ikuisuuskas- vuolettama on sama kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä perustuen yhteneväiseen liiketoiminta-alueeseen. Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC:n osatekijät ovat ris- kitön korko, markkinariskipreemio, yhtiökohtainen beta, vieraan pääoman kus- tannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on määritetty oma diskonttauskorkonsa. Laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja % 2024 2023 Ympäristöpalvelut 8.9 9,4 Teollisuuspalvelut 8.9 9,4 Kiinteistöpalvelut Suomi 8.8 9,3 Kiinteistöpalvelut Ruotsi 8.8 9,3 Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2024 tulos oli odotettua heikompi, ja myös strategiakauden ennusteita tarkennettiin alaspäin. Kiinteistöpalvelut Ruotsin arvonalentumistestausten käyttöarvolaskelmien mukainen käyttöarvo oli 22 miljoonaa euroa, mikä alitti testattujen varojen kirjanpitoarvon. Tämän johdosta Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta kirjattiin yhteensä 23 mil- joonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024. Arvonalentuminen on esitetty konsernin tuloslaskelman rivillä Liikearvon arvonalentuminen. Konsernin muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo ylitti testat- tujen varojen kirjanpitoarvon ja siten niille kohdistetusta liikearvosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2024. Arvonalentumistestin herkkyysanalyysit Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin herkkyysanalyysi, jossa las- kennan keskeiset oletukset testattiin. Testauksen oletuksina käytettiin diskont- tauskorkoa sekä toteutuneen kehityksen perusteella määritettyä loppuarvon laskennassa käytettyä EBITDA-prosenttia. Herkkyysanalyysissa laskettiin yksit- täistä keskeistä oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla käyttöarvo on yhtä suuri kirjanpitoarvon kanssa. Kiinteistöpalvelut Ruotsin osalta arvonalentumistestaus johti arvonalentumi- seen. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta mikään jokseenkin mah- dollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei voisi saada aikaan sitä, että raha- virtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon. 107 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Laatimisperiaate Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoonsa vähen- nettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen ai- neellisen omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmis- tamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi hankintamenossa ote- taan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut. Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioi- dun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaato- paikkoja. Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toi- mitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Arvioidut taloudelliset vai- kutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvasta- maan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat 5–30 vuotta Kuljetusvälineet 6–15 vuotta Koneet ja kalusto 4–15 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillise- nä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisen käsittelyä on kuvattu liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset. MEUR Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalustokalusto¹ Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensäeensä¹ Hankintameno 1.1.2024 7,7 146,1 416,4 0,3 16,0 586,5 Lisäykset 0,0 0,7 10,4 0,0 18,6 29,7 Hankitut liiketoiminnot 0,3 0,0 0,4 Vähennykset -3,7 -20,4 -0,1 -24,1 Siirrot erien välillä 9,5 16,9 -26,4 0,0 Kurssierot -0,0 -0,3 -0,0 -0,0 -0,3 Hankintameno 31.12.2024 7,7 152,6 423,4 0,4 8,0 592,2 Kertyneet poistot 1.1.2024 - -113,8 -307,7 -0,1 -421,7 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,6 19,9 22,5 Tilikauden poistot -5,4 -23,4 -0,0 -28,8 Kurssierot 0,0 0,1 0,0 0,1 Kertyneet poistot 31.12.2024 - -116,5 -311,2 -0,2 -427,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 7,7 36,1 112,3 0,2 8,0 164,3 Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoon sisältyy 12,0 miljoonaa euroa (11,9) rahoitusyhtiön kautta myytyjä puristimia ja paalaimia, jotka laitteiden takaisinostovelvollisuuden vuoksi aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 8,6 miljoonaa euroa (14,0). MEUR Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalustokalusto¹ Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensäeensä¹ Hankintameno 1.1.2023 8,2 141,6 416,1 0,3 9,0 575,1 Lisäykset 0,0 0,7 15,2 0,0 22,4 38,3 Vähennykset -0,5 -0,1 -26,4 -0,0 -27,0 Siirrot erien välillä 4,0 11,5 -15,4 0,1 Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12.2023 7,7 146,1 416,4 0,3 16,0 586,5 Kertyneet poistot 1.1.2023 -0,5 -108,4 -310,8 -0,1 -419,8 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,5 0,1 25,8 26,4 Tilikauden poistot -5,5 -22,7 -0,0 -28,3 Kurssierot -0,0 -0,0 -0,0 -0,0 Kertyneet poistot 31.12.2023 - -113,8 -307,7 -0,1 -421,7 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 7,7 32,3 108,7 0,2 16,0 164,9  ¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. 108 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat Laatimisperiaate Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan so- pimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralleantaja antaa kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuus- erä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet pois- tot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uu- delleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alku- peräisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuk- sesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi han- kintamenossa otetaan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvoja arvioi- daan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen va- ralta, kuten liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset on kuvattu. Vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokra- sopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon. Konsernin vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole hel- posti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen konsernin lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittai- siin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympä- ristössä. Konserni on määrittänyt lisäluoton koron vuokrasopimuksil- le perustuen sopimusten maturiteettiin ja taloudelliseen ympäristöön. Yhtiön vuokrasopimusvelka kattaa rahoitusyhtiön kautta vuokrat- tujen hyödykkeiden sekä muiden vuokrasopimusten vuokravastuut pois lukien lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset, joista ei kirjata vuokrasopimusvelkaa. Yhtiön vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muuttuvia vuokria tai jäännösarvotakuita. MEUR Maa- alueet Raken- nukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 15,1 59,2 81,7 155,9 Lisäykset 0,4 16,0 3,5 19,9 Hankitut liiketoiminnot - 0,1 0,0 0,1 Vähennykset -1,8 -6,3 -14,7 -22,8 Kurssierot - -0,3 -0,4 -0,7 Hankintameno 31.12.2024 13,6 68,7 70,1 152,5 Kertyneet poistot 1.1.2024 -4,5 -33,6 -41,8 -79,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,4 4,9 11,9 17,2 Tilikauden poistot -1,0 -10,3 -9,8 -21,1 Kurssierot 0,1 0,3 0,4 Kertyneet poistot 31.12.2024 -5,1 -38,8 -39,4 -83,3 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 8,5 29,9 30,8 69,1 MEUR Maa- alueet Raken- nukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 16,4 55,1 67,8 139,2 Lisäykset 1,2 11,0 20,0 32,2 Vähennykset -2,4 -6,9 -6,1 -15,5 Kurssierot - 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12.2023 15,1 59,2 81,7 155,9 Kertyneet poistot 1.1.2023 -3,7 -28,3 -36,0 -68,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,2 4,4 5,2 9,8 Tilikauden poistot -1,0 -9,6 -10,9 -21,6 Kurssierot - -0,1 -0,1 -0,1 Kertyneet poistot 31.12.2023 -4,5 -33,6 -41,8 -79,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 10,6 25,6 39,9 76,0 Tilinpäätöshetkellä tiedossa ei ole tulevilla tilikausilla voimaan astuvia uusia vuokrasopimuksia, joilla olisi olennaista vaikutusta käyttöoikeusomaisuuserän tai vuokrasopimusvelan määrään. Vuokrasopimusvelat ja niiden maturiteetti on esitetty liitetiedoissa 4.1 Rahoi- tusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta. Vuokrasopimuksiin liittyvistä kuluista on esitetty tarkemmin tietoja liitetie- dossa 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokra- kauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita. 109 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. 3.5 Muut pitkäaikaiset varat Laatimisperiaate Konsernin muut pitkäaikaiset varat koostuvat osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä sekä muista osakkeista ja osuuksista. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpää- töksessä pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus sen osak- kuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaavasti taseessa ole- van sijoituksen oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyri- tyksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappio- ta, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorit- tanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Muut osakkeet ja osuudet koostuvat muutaman pienemmän yhtiön osakkeista, sekä golf-osakkeista ja ne arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Muut saamiset sisältävät pääasiassa Ruotsin yhtiöiden eläke- vastuisiin liittyviä rahastoituja varoja sekä pitkäaikaisia ennakkomaksuja. 1.7.2024 Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelut-toimiala osti loput 60 prosenttia Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Keräystuote Oy oli L&T:n osakkuusyhtiö, josta L&T:n osuus oli 40 prosenttia. Kaupalla ei ole olen- naista vaikutusta konsernin lukuihin. MEUR Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Hankintameno 1.1.2024 17,6 0,2 1,5 Vähennykset -0,0 - -0,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,2 - - Saadut osingot -1,8 - - Kurssierot - - -0,0 Hankintameno 31.12.2024 18,9 0,2 1,0 MEUR Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Hankintameno 1.1.2023 14,0 0,2 1,9 Lisäykset - - 0,0 Vähennykset - - -0,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,6 - - Kurssierot - - 0,0 Hankintameno 31.12.2023 17,6 0,2 1,5 Tiedot konsernin olennaisesta yhteisyrityksestä Nimi Kotipaikka Välitön omistusosuus (%) 2024 2023 Laania Oy Helsinki 55 55 Taloudellinen informaatio olennaisesta yhteisyrityksestä MEUR 2024 2023 Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3,5 3,3 Käyttöoikeusomaisuuserät 2,6 2,4 Muut pitkäaikaiset varat 0,0 0,0 Vaihto-omaisuus 52,8 40,7 Myyntisaamiset ja muut saamiset 28,8 40,2 Varat yhteensä 87,8 86,7 Pitkäaikaiset korolliset velat 22,7 22,4 Ostovelat 13,4 14,4 Muut lyhytaikaiset velat 17,3 17,9 Velat yhteensä 53,4 54,8 Liikevaihto 151,3 153,4 Poistot -1,5 -1,4 Rahoitustuotot ja -kulut -1,0 -1,2 Tuloverot -1,4 -1,6 Tilikauden tulos 5,8 6,5 Keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana 123 113 Yhteisyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tase-arvoon: Konsernin omistusosuus % 55,0 55,0 Konsernin osuus nettovaroista 18,9 17,6 Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa 18,9 17,6 110 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. 4 Rahoitusriskit ja pääomarakenne 4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . 117 4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . 117 111 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. 4.1 Rahoitusvarat ja -velat Laatimisperiaate Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, myynti- ja muista saamisista, ostoveloista ja muista veloista, pankkilainoista, joukkovelkakirjalainoista, yritystodistuksista, vuokrasopimusveloista ja johdannaisista. Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin: Käypä arvo tulosvaikutteisesti • Johdannaiset • Yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet Jaksotettu hankintameno • Rahavarat • Myynti- ja muut saamiset • Korolliset velat, kuten pankkilainat, joukkovelkakirja- lainat, yritystodistukset, vuokrasopimusvelat • Osto- ja muut velat Tämä luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan rahoitusvaran tai -velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen luokitte- lu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitus- varoja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luon- teeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu sii- hen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu. Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun kaikki omistuksen olennaiset riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai rauennut. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankki- talletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankinta- menoon. Valuuttamääräiset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilin- päätöspäivän päätöskursseja. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintame- noon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaami- set kirjataan alkuperäiseen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentu- misten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan tuloslas- kelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaa- misiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja luottotappiovarauksista on esitetty liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan käypään arvon tulosvaikutteises- ti. Tähän ryhmään kuuluvat johdannaiset ovat lyhytaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on alle 12 kuukautta ja ne arvostetaan käypään arvoon tu- losvaikutteisesti käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Siir- tyvät vastikkeet ovat yleensä pitkäaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta. Siirtyvän vastikkeen käyvän arvon määritys perustuu myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen. Käyvän arvon muutoksista joh- tuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirja- taan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan hankintahetkellä konsernitaseeseen saadun vastikkeen mukaises- ti. Lainan hankintaan tai liikkeeseen laskuun suoraan liittyvät transak- tiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetel- mällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskel- maan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina vel- koina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina. Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyar- voon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkina- noteeraukset. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä. Tilinpäätös- päivänä yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia. Vuokrasopimusvelat Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat raha- virrat lisäluoton korolla. Lisätietoja vuokrasopimusvelkojen laskentaperiaatteista on esitetty liitetiedossa 3.4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat. Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kol- mitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käy- tettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Hierarkiatasolle 1 kuuluvat rahoitus- instrumentit, joiden käypä arvo saadaan suoraan toimivilta markkinoilta. Hierar- kiatason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC) -johdan- naiset sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainasaamiset ja lainat. Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Konsernissa johdannaiset ja yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan käypään arvoon. Johdannaisten, jotka ovat koronvaihtosopimuksia, käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perus- tuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perus- tuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Siirtyvän vastikkeen käypä arvo kuuluu hierarkiatasolle 3. Sen arvostusta kuvataan tarkemmin seuraavalla sivulla. 112 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista MEUR 2024 2023 Kirjanpitoarvo 1.1. 5,9 5,7 Käyvän arvon muutos 1,0 0,2 Valuuttakurssimuutosten vaikutus -0,2 0,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 6,7 5,9 Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022. SVB yhdistellään 100 prosentin osuudella L&T konserniin ja järjeste- lyyn liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta, joka liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan. Se arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo. Siirtyvä vastike erääntyy maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026. Siirtyvän vastikkeen arvostus perustuu osakassopimukseen, ja siihen vai- kuttaa hankitun yhtiön taserakenne sekä käyttökate-ennuste vuodelle 2025. Lisätietoa siirtyvästä vastikkeesta on esitetty liitetiedossa 2.4 Muut pitkäai- kaiset velat. Korolliset nettovelat MEUR 2024 2023 Lainat rahoituslaitoksilta 40,3 40,8 Joukkovelkakirjalainat 74,8 74,7 Vuokrasopimusvelat 53,2 56,1 Pitkäaikaiset korolliset velat 168,3 171,7 Vuokrasopimusvelat 18,1 21,5 Lyhytaikaiset lainat 0,5 0,6 Lyhytaikaiset korolliset velat 18,6 22,1 Korolliset velat yhteensä 186,9 193,7 Rahavarat 33,9 32,9 Korolliset nettovelat 153,0 160,9 2024 2023 MEUR Jaksotettuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti Tase-erien kirjanpito- arvot Jaksotettuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti Tase-erien kirjanpito- arvot Käyvän arvon hierarkia- taso Liite Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut saamiset 0,9 0,9 1,3 1,3 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamisett ja muut saamiset¹ 86,8 86,8 98,6 98,6 2.1 Rahavarat 33,9 33,9 32,9 32,9 Rahoitusvarat yhteensä 121,6 - 121,6 132,8 - 132,8 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat 115,1 115,1 115,5 115,5 2 Vuokrasopimusvelat 53,2 53,2 56,1 56,1 4.2 Siirtyvä vastike 6,7 6,7 5,9 5,9 3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat 0,5 0,5 0,6 0,6 2 Vuokrasopimusvelat 18,1 18,1 21,5 21,5 4.2 Korkovelat 2,2 2,2 2,3 2,3 Ostovelat ja muut velat 56,9 56,9 69,4 69,4 2.3 Rahoitusvelat yhteensä 246,0 6,7 252,7 265,4 5,9 271,3 1 Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimukseen perustuvia omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti. Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita. Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä ostovelat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja) ja siirtovelkoja. Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista. 113 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. 4.2 Rahoitusriskien hallinta Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua mer- kittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muu- tosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen. Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa. Valuuttariski Konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa ja Ruotsissa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Translaatioriski Translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin teh- dyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät oman pääoman sijoitukset ja kertyneet voittovarat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suo- jata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina. Vuonna 2024 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pää- omaan syntyi muuntoeroja -2,1 miljoonaa euroa (0,1). Muuntoero aiheutuu ainoastaan Ruotsin liiketoiminnasta. Tilinpäätöshetken Ruotsin kruunumää- räinen translaatiopositio oli 33,1 miljoonaa euroa (67,3). Transaktioriski Ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimin- tavaluutassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Yhtiön politiikkana on pitää käteisvarannot pääosin konsernin toimintavaluutassa, jolloin niihin ei kohdistu valuuttakurssiriskiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin las- kutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääosin konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintava- luutan määräisiä. Konsernin sisäisten lainojen määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu merkittävää transaktioriskiä. Yhtiö on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n hankintaan liittyen. Siirtyvä vastike on Ruotsin kruunu -määräinen ja aiheuttaa yhtiölle valuuttakurssiriskin. Korollisten nettovelkojen muutos 2024 2023 MEUR Lainat rahoitus- laitoksilta Joukko- velka- kirjalainat Vuokra- sopimusvelat Rahavarat Yhteensä Lainat rahoitus- laitoksilta Joukko- velka- kirjalainat Vuokra- sopimus- velat Rahavarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. -41,4 -74,7 -77,6 32,9 -160,9 -52,0 -92,3 -72,5 49,5 -167,3 Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma: Pitkäaikaisten lainojen nostot - -40,0 -40,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,6 0,6 50,7 17,7 68,4 Lyhytaikaisten lainojen nostot -60,0 -60,0 -10,0 -10,0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 60,0 60,0 10,0 10,0 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset 20,4 20,4 21,2 21,2 Rahavarojen muutos 1,1 1,1 -16,6 -16,6 Rahavirrat yhteensä 0,6 - 20,4 1,1 22,1 10,7 17,7 21,2 -16,6 33,0 Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa: Vuokrasopimusvelkojen muutokset -14,1 -14,1 -26,4 -26,4 Muut muutokset 0,0 -0,1 -0,1 -0,2 0,0 -0,1 0,0 -0,1 Muutokset yhteensä 0,0 -0,1 -14,1 -0,1 -14,3 0,0 -0,1 -26,4 0,0 -26,5 Kirjanpitoarvo 31.12. -40,8 -74,8 -71,3 33,9 -153,0 -41,4 -74,7 -77,6 32,9 -160,9 114 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Sijoitusten hintariski Konserni ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille. Konsernilla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022 yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Sijoitus käsitellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä, ja sen arvo taseessa tilinpäätöshetkellä oli 18,9 miljoonaa euroa (17,6). Lisätietoja yhteisyrityksestä ja sen käsittelystä on annettu liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat. Konsernin omistamien muiden noteeraamattomien osakkeiden määrä on vähäinen, eikä niihin liity olennaista hintariskiä. Hyödykehintariski Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotanto- kalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jäte- huollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hin- tojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi. Korkoriski Korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Korkokustan- nukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi yli puolet yhtiön pitkäaikaisista lainoista pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Tarvittaessa osa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta pyritään suojaamaan korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut koronvaihtosopimuksia. Tilikauden lopun pitkäaikaisista lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaih- tosopimuksilla suojattuja 65 prosenttia (65) ja vaihtuvakorkoisia 35 prosenttia (35). Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräi- sesti. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja korkosuo- jaukset huomioiden oli 3,8 prosenttia (4,0). Pääosa konsernin liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty, että likvidien varojen määrä pyritään pitämään riittävällä tasolla suh- teessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen. Luotto- ja vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa. Yhtiöllä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhti- öistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikes- kittymiä ole. Yhtiöllä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennak- komaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakas- suhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia. Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käy- tetään yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvi- oitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotet- tuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten luottotappioiden määriin. Lisätietoa luottotappiovarauk- sesta esitetään liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaa- misten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti. Rahoitusvarat ja niihin liittyvät luottoriskit MEUR 2024 2023 Muut pitkäaikaiset saamiset 0,9 1,3 Myyntisaamiset 86,5 98.6 Muut saamiset 0,2 0,0 Rahavarat 33,9 32,9 Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy jatkuvasti hoi- tamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan rahavirtaennusteiden avulla. Konsernissa on käytössä kon- sernipankkitilijärjestelmä, joka auttaa käteisvarojen hallinnassa. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pitämällä pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio vähintään 2 vuotena. Konsernin rahavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta luotto- limiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa on huolehdittu. Lyhytaikaisia, rahavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten yhtiöllä on käytössä 10 miljoonan euron tililimiitti. Yhtiö solmi vastuullisuustavoitteisiin sidotun 40 miljoonan euron komittoidun luottolimiitin toukokuussa 2022, ja se erääntyy vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tililimiitti ja komittoitu luot- tolimiitti olivat tilikauden lopussa vertailukauden tapaan käyttämättä. Lisäksi yhtiöllä on 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli tilikauden lopussa kokonaan käyttämättä (vertailukaudella kokonaan käyttämättä). Tilikauden lopussa konsernin likvidien varojen määrä oli 33,9 miljoonaa euroa (32,9). Vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen aikana yhtiö uudelleenrahoitti 50 mil- joonan euron vaihtuvakorkoisen pankkilainan, joka olisi erääntynyt vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Uudelleenrahoitettu 40 miljoonan euron pankkilaina erääntyy vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä. Koronvaihtosopimus, jolla osa 50 miljoonan euron pankkilainasta oli muutettu kiinteäkorkoiseksi, purettiin pankkilainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopi- muksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin vuonna 2023 tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin. Vuoden 2023 kolmannen vuosineljänneksen aikana yhtiö maksoi pois vuonna 2018 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan 17,7 miljoonan euron loppu- osuuden. Uusi 40 miljoonan euron pankkilaina on sidottu seuraaviin taloudellisiin kove- nantteihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Nämä kovenantit rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liike- toiminnan lakkauttamista tai luovuttamista ja niiden rikkoutuminen voi johtaa lainan irtisanomiseen. Tilikauden lopussa kovenanttiehdot täyttyivät, ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Taloudellisten kovenanttien lisäksi komittoidun luottolimiitin, touko- kuussa 2022 liikkeeseen lasketun joukkokirjavelkalainan sekä uuden 40 mil- joonan euron pankkilainan kustannukset ovat sidottuja vastuullisuustavoittei- siin, joita ovat hiilijalanjälki ja tapaturmataajuus. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopi- muksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esi- tettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. 115 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva herkkyys korkoriskeille Seuraavassa esitetty herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason muutoksille taseessa ole- vista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista. Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia: • Korkotason nousuksi oletetaan + 1,0 prosenttiyksikköä ja laskuksi -1,0 prosenttiyksikköä. • Laskelman perustana oleva positio sisältää korolliset rahoitusvelat ja -saamiset. Herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenttien korkoriskeistä 2024 2023 MEUR Tulos verojen jälkeen Tulos verojen jälkeen Vaihtuvakorkoiset lainat: +1,0 % muutos markkinakoroissa -0,3 -0,3 -1,0 % muutos markkinakoroissa 0,3 0,3 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Laatimisperiaate Rahoituspolitiikan mukaisesti johdannaissopimuksia käytetään pienen- tämään markkinakorkojen muutoksiin liittyviä rahoitusriskejä. Konsernil- la oli vuoden 2023 alussa yksi koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaih- tuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä. Tämä koronvaihtosopimus päätettiin ennenaikaisesti kesäkuussa 2023. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon. Han- kinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoi- hin. Käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Rahoitusvelkojen erääntyminen MEUR 2024 Tasearvo Sopimusten mukainen rahavirta 2025 2026 2027 2028 2029 2030 ja myöh. Lainat rahoituslaitoksilta 40,8 40,8 0,5 40,3 0,1 0,0 - - Joukkovelkakirjalainat 74,8 75,0 - - - 75,0 - - Korkovelat 2,2 13,8 4,4 4,4 2,5 2,5 - - Vuokrasopimusvelat 71,3 76,0 21,2 16,1 8,2 6,7 5,8 18,0 Ostovelat ja muut velat 56,9 56,9 56,9 - - - - - Yhteensä 246,0 262,5 83,0 60,7 10,8 84,2 5,8 18,0 MEUR 2023 Tasearvo Sopimusten mukainen rahavirta 2024 2025 2026 2027 2028 2029 ja myöh. Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainatt¹ 41,4 41,4 0,6 0,5 40,3 0,1 0,0 - Joukkovelkakirjalainatt¹ 74,7 75,0 - - - - 75,0 - Korkovelatelat¹ 2,3 19,0 4,7 4,6 4,6 2,5 2,5 - Vuokrasopimusvelat 77,6 81,6 22,4 18,8 8,5 6,2 5,3 20,4 Ostovelat ja muut velat 69,4 69,4 69,4 - - - - - Yhteensä 265,4 286,4 97,0 23,9 53,4 8,8 82,9 20,4  ¹ Vuonna 2024 rahoitusvelkojen erääntymistaulukkoon lisättiin korkovelat ja samalla lainojen tulevat koronmaksut siirrettiin omalle rivilleen. Vuoden 2023 luvut on päivitetty vastaavasti. Lainojen ja limiittien rakenne 2024 2023 MEUR Käytössä Käytettävissä Yhteensä Käytössä Käytettävissä Yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 40,8 - 40,8 41,4 - 41,4 Joukkovelkakirjalainat 74,8 - 74,8 74,7 - 74,7 Tililimiitti - 10,0 10,0 - 10,0 10,0 Sitova luottolimiitti - 40,0 40,0 - 40,0 40,0 Yritystodistusohjelma - 100,0 100,0 - 100,0 100,0 Vuokrasopimusvelka rahoituslaitoksilta 25,3 24,7 50,0 32,8 17,2 50,0 Muu vuokrasopimusvelka 46,0 - 46,0 44,9 - 44,9 Yhteensä 186,9 174,7 361,6 193,7 167,2 360,9 116 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Kaikki korkosuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asetta- mat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Suojauslaskentaa sovelletaan kaikkiin koronvaihtosopimuksiin. Suojauksen alkaessa ja jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä dokumentoidaan ja arvioidaan suojaussuhteiden tehokkuus tarkas- telemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset. Siltä osin kuin rahavirran suojaus on tehokas, suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääoman suojausrahastoon. Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun suojauslasken- nan kriteerit eivät enää täytä konsernin riskienhallinnan vaatimuksia, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään myös välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia. Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien raha- virtojen suojaukseksi, päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin. Suojaus oli vertailukaudella tehokas ja koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutokset esitettiin kauden muissa laajan tuloksen erissä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo perustui katsauskauden päätöspäivän markkinatietoihin. 4.3 Oma pääoma Laatimisperiaate Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, näiden instrumenttien hankinta- meno vähennetään omasta pääomasta. Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osak- keet on maksettu täysimääräisesti. Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti halli- tuksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päät- tämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien anta- misesta. Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 pro- senttia koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta. Tilikauden aikana valtuutusta ei käytetty. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä 31.12.2024 oli 609 941 kappa- letta (644 772), jotka edustavat 1,6 prosenttia (1,7) kaikista osakkeista ja äänistä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pää- oman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Muut rahastot Muuntoerorahasto Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta euromääräisiksi. Suojausrahasto Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstru- menttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. MEUR Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1000 kpl Osake- pääoma Svop rahasto Omat osakkeet Yhteensä 1.1.2024 38 154 19,4 0,6 -10,0 10,1 26.2.2024 Omien osakkeiden luovutus 21 0,3 0,3 2.5.2024 Omien osakkeiden luovutus 13 0,2 0,2 31.12.2024 38 189 19,4 0,6 -9,4 10,6 MEUR Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1000 kpl Osake- pääoma Svop rahasto Omat osakkeet Yhteensä 1.1.2023 38 146 19,4 0,6 -10,1 9,9 8.5.2023 Omien osakkeiden luovutus 8 0,1 0,1 31.12.2023 38 154 19,4 0,6 -10,0 10,1 117 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toiminnan jat- kuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla. Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvit- tavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen ja nettovel- kaantumisasteen avulla vuosineljänneksittäin. MEUR 2024 2023 Oma pääoma konsernitaseessaOma pääoma konsernitaseessa¹ 209,2 231,3 Taseen loppusummaaseen loppusumma¹ 607,9 648,8 Saadut lyhytaikaiset ennakot -10,5 -11,2 Saadut pitkäaikaiset ennakot -6,7 -7,2 Pääoma yhteensä 590,7 630,4 Omavaraisuusaste, % %¹ 35,4 36,7 MEUR 2024 2023 Oma pääoma konsernitaseessaOma pääoma konsernitaseessa¹ 209,2 231,3 Pitkäaikaiset rahoitusvelat 168,3 171,7 Lyhytaikaiset rahoitusvelat 18,6 22,1 Rahavarat -33,9 -32,9 Korolliset nettovelat 153,0 160,9 Nettovelkaantumisaste, % %¹ 73,2 69,5 1 Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. 4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko Laatimisperiaate Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomista- jille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuksessa olevia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painote- tussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osak- keiden laimentava vaikutus. 2024 2023 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR MEUR¹ -1,7 29,2 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoonaa kpl 38,2 38,1 Osakekohtainen tulos, EUR EUR¹ -0,05 0,77 Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus, miljoonaa kpl 0,1 0,1 Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikais- tu lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoona kpl 38,3 38,2 Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR EUR¹ -0,05 0,76  ¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus. Yhtiön hallitus ehdottaa 27.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Vuodelta 2023 yhtiö jakoi yhtiö- kokouksen päätöksellä osinkoa 0,49 euroa osakkeelta. 4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat MEUR 2024 2023 Omista sitoumuksista annetut vakuudet Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen 0,1 0,1 Yrityskiinnitykset 0,5 0,5 Muut vakuudet 0,0 0,0 Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset 25,0 26,6 Muut pankkitakaukset 7,1 6,5 Omassa hallussa olevat kiinnitykset Yrityskiinnitykset 0,2 0,2 Vastuut yhteisyrityksen puolesta Tililimiitti - 2,8 Pankkitakaukset 16,5 16,5 Lainajärjestelyn takaus - 11,0 Valmiusluotto - 5,5 Vuokravastuut Alle vuoden kuluttua 0,8 0,9 Yli vuoden kuluttua 0,5 0,7 Konsernilla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022 yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Vastuut yhteisyrityksen puolesta ilmoitetaan konsernin omistusosuuden mukaisesti vastuun enimmäismäärästä. Vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokra- sopimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni soveltaa IFRS 16 -stan- dardin sallimaa helpotusta. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy liitetiedoista 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut ja 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopi- musvelat. Konserniyhtiö Lassila & Tikanoja FM AB on kantajana ja vastaajana oikeusproses- sissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamat- tomia saatavia. Lassila & Tikanoja FM AB on kesäkuussa 2022 nostanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa L&T:n entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suori- tusta maksamattomista saatavista. Tilikauden lopussa saatavien määrä yhtiön taseessa oli arvonalentumiskirjausten huomioimisen jälkeen noin 0,6 miljoonaa euroa. Kyseinen L&T:n entinen asiakasyritys on kiistänyt Lassila & Tikanoja FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin kruunua Lassila & Tikanoja FM AB:lta. Riita-asian käsittely on kesken. Lassila & Tikanoja pitää vastakannetta perusteetto- mana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia. Yllä mainitun riita-asian lisäksi Lassila & Tikanoja Oyj on osapuolena muutamassa konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputu- loksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. 118 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. 5 Konsolidointi ja muut liitetiedot 5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .120 5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 5.5 Tilintarkastuskustannukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . .122 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus . . . . .122 119 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. 5.1 Yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytär- yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintame- netelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkee- seen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luoki- teltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvos- tetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luoki- teltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallatto- mien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvos- tamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan liitetiedossa 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää- tökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat- tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muu- tokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pää- omaa koskevina liiketoimina. Konsernilla ei ole määräysvallattomien omistajien osuuksia. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvos- tetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikut- teisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitu- mattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvon- alentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisen tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa. Osakkuus- ja yhteisyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutus- valta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöi- sesti silloin, kun L&T omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden järjestelyn osapuolten kanssa. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpää- töksessä pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitus arvostetaan käypään arvoon. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoi- tusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määrite- tään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on kon- sernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan mää- räisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Konsernilla ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostet- taisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja mone- taaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurs- siin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslas- kelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syn- tyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muun- nettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. 5.2 Konserniyritykset Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta % Konsernin emoyritys Lassila & Tikanoja Oyj Kotimaiset tytäryritykset L&T Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki 100,0 L&T Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki 100,0 L&T Siivous Oy, Helsinki 100,0 L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki 100,0 L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki 100,0 Suomen Keräystuote Oy, Helsinki 100,0 Ulkomaiset tytäryritykset Lassila & Tikanoja FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 Lassila & Tikanoja Service AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Hässleholm, Ruotsi 70,0 Yhteisyritykset Laania Oy, Helsinki 1 55,0 1 Tiedot yhteisyrityksestä on esitetty liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat Tilikauden aikana L&T Toimi Oy sulautui Lassila & Tikanoja Oyj:hin ja Ciscternservice i Hässleholm AB ja PF Industriservice AB sulautuivat Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:iin. 120 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. 5.3 Hankitut liiketoiminnot Laatimisperiaate Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkina- hintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia sekä ympäristölupia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudelli- sena vaikutusaikanaan. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat sekä myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja velat arvostetaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-ar- voja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kas- savirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista. Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 1.7. Poistot ja arvonalentumiset. Hankitut liiketoiminnot 2024 1.2.2024 Lassila & Tikanojan Teollisuuspalvelut-toimiala osti Ruotsissa proses- sipuhdistuspalveluita tarjoavan PF Industriservice AB:n koko osakekannan. Jär- jestelyn avulla L&T:n Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistusliiketoiminta laajeni Ruotsissa Gävleborgin alueelle. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,7 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 0,8 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa han- kitun liiketoiminnan alueelliseen asemaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. 1.7.2024 Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelut-toimiala osti loput 60 pro- senttia Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Keräys- tuote Oy oli L&T:n osakkuusyhtiö, josta L&T:n osuus oli 40 prosenttia. Kaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin lukuihin. Vuonna 2024 ostettujen yritysten ja liiketoimintojen vaikutus konsernin tili- kauden liikevaihtoon oli 2,6 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,2 miljoonaa euroa. Mikäli vuoden 2024 yrityskaupat olisivat toteutuneet 1.1.2024, olisi konsernin liikevaihto ollut noin 770,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 9,8 miljoonaa euroa. Ostettuihin liiketoimintoihin liittyen kirjattiin kuluja vuoden 2024 tulokseen 0,1 miljoonaa euroa (-). IFRS:n mukaiset hankintamenolaskelmat ovat lopullisia. Tiedot sellaisista han- kituista yrityksistä ja liiketoiminnoista, jotka eivät ole erikseen tarkasteltuna olennaisia, esitetään yhteenlaskettuna. Hankitut liiketoiminnot 2023 Lassila & Tikanoja ei hankkinut liiketoimintoja tilikaudella 2023. Hankitut liiketoiminnot Käypä arvo yhteensä, MEUR 20244¹ 2023 Aineettomat hyödykkeet 0,7 - Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,4 - Käyttöoikeusomaisuuserät 0,1 - Saamiset 0,2 - Rahavarat 0,5 - Varat yhteensä 1,9 - Muut velat 0,4 - Laskennallinen verovelka 0,2 - Velat yhteensä 0,6 - Hankittu nettovarallisuus 1,2 - Kokonaisvastike 2,1 - Liikearvo 0,8 - Vaikutus rahavirtaan Kokonaisvastike -2,1 - Rahana maksettu vastike -2,1 - Hankitun yrityksen rahavarat 0,5 - Rahavirtavaikutus yhteensä -1,6 - 1 Sisältää PF Industriservice AB:n hankintamenolaskelman. 121 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. 5.4 Lähipiiritapahtumat Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt, tytäryhtiöt, osakkuusyritys (Suomen Keräystuote Oy 1.7.2024 asti), yhteisyritys (Laania Oy) sekä L&T-sairauskassa. Luettelot konsernin emo- ja tytäryrityssuhteista sekä osakkuus- ja yhteisyri- tyksistä on esitetty liitteessä 5.2 Konserniyritykset. Konserniyhtiöiden maksamat tukimaksut L&T-sairauskassalle tilikaudella olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,0). Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa Konsernin liiketapahtumat Laania Oy:n kanssa on esitetty seuraavassa taulu- kossa. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Laania maksoi osinkoa 1,8 miljoonaa euroa Lassila & Tikanojalle. Lisäksi konserni on antanut takauksia Laa- nian rahoitusjärjestelyihin. Nämä takaukset on eritelty tarkemmin liitetiedossa 4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat. MEUR 2024 2023 Liikevaihto 3,1 2,2 Tavaroiden ja palveluiden ostot -0,9 -1,3 Myynti- ja muut saamiset 0,0 0,0 Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet TEUR 2024 2023 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 473,9 466,8 Tulos- ja lisäpalkkiot 89,4 63,9 Osakepalkkiot 145,7 - Eläkekulut, lakisääteiset 48,7 45,9 Yhteensä 757,8 576,6 Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet TEUR 2024 2023 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 510,4 1 697,8 Tulos- ja lisäpalkkiot 134,7 136,5 Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet 697,3 - Osakepalkkiot 246,6 - Eläkekulut, lakisääteiset 160,0 198,9 Yhteensä 2 749,0 2 033,3 Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot TEUR 2024 2023 Jukka Leinonen, puheenjohtaja 97 76 Sakari Lassila, varapuheenjohtaja 67 52 Teemu Kangas-Kärki 50 39 Laura Lares 49 38 Juuso MaijalaJuuso Maijala¹ 48 - Anni Ronkainen 2 50 37 Pasi Tolppanen 49 39 Laura Tarkka 3 - 3 1 Hallituksen jäsen 21.3.2024 alkaen 2 Hallituksen jäsen 23.3.2023 alkaen 3 Hallituksen jäsen 23.3.2023 saakka Vuonna 2024 toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille luovutettiin 21 499 Las- sila & Tikanoja Oyj:n osaketta osana osakepalkitsemisjärjestelmiä (ei luovutettu osakkeita vuonna 2023). 2.5.2024 luovutettiin hallituksen jäsenille 13 332 Lassila & Tikanoja Oyj:n osa- ketta osana hallituksen palkkiota (8.5.2023: 8 484). Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Yhtiö on myynyt avainhenkilöiden lähipiiriin kuuluville tahoille normaaliin liike- toimintaan kuuluvia palveluita vuonna 2024 markkinahinnalla yhteensä 5 tuhan- nella eurolla (7). Hallituksen jäsenet eivät kuulu osakeohjelmien piiriin. Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. 5.5 Tilintarkastuskustannukset MEUR 2024 2023 Tilintarkastus 0,3 0,3 Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 0,0 0,0 Veroneuvonta 0,0 0,0 Muut palvelut 0,1 0,0 Yhteensä 0,5 0,4 Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2024 olivat yhteensä 143,2 tuhatta euroa (71,1 tuhatta euroa tilikaudella 2023). Muut palvelut sisältävät kestävyysraportin varmentamisen. 122 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. 5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 10.1.2025 yhtiö tiedotti, että Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien nimitystoi- mikunta esittää ehdotuksena 27.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokouk- selle, että hallituksessa olisi kahdeksan (8) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Teemu Kangas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen, sekä uusina jäseninä Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitys- toimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Jukka Leinonen ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassila. Hallituksen nykyinen jäsen Laura Lares on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, että hän ei ole käytettävissä uudelleenvalin- taan seuraavalle hallituskaudelle. Tuija Kalpalan ja Anna-Maria Tuominen-Reinin lyhyt esittely on nähtävillä Lassila & Tikanojan verkkosivuilla osoitteessa www. lt.fi/fi/yritys/hallitus-ja-johto/hallitus. Hallituksen nykyiset jäsenet on esitelty samalla verkkosivulla. Voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Nimi- tystoimikunnan ehdotus edellyttää yhtiöjärjestyksen 4 §:n muutosta, joka sisäl- lytetään kokonaisuudessaan yhtiökokouskutsuun. Yhtiön osakkeenomistajat Evald ja Hilda Nissin Säätiö, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap Fund Oy ja osakkeenomistajaryhmä Chemec Oy, CH-Polymers Oy, Maijala Eeva, Maijala Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Maijala Miikka, Maijala Mikko, Maijala Roope ja Maijala Tuula, jotka ovat edustettuina nimitystoimikunnassa, ja jotka yhdessä edustavat noin 22,1 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ovat ilmoit- taneet kannattavansa ehdotusta. Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93 % Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä. 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus Joulukuussa 2024 yhtiö havaitsi virheen Ympäristöpalveluiden asiakkaille vuok- rattavien keräysvälineiden eli puristimien ja paalainten poistojen laskennassa. Virheen johdosta vuoden 2023 poistot olivat liian pienet, ja vastaavasti koneiden ja kaluston arvo taseessa oli liian suuri. Virheellä ei ollut vaikutusta vuotta 2023 aikaisempiin kausiin. Virhe on korjattu oikaisemalla vertailukauden tilinpäätöksen rivejä seuraavasti: Konsernitase (ote) MEUR 31.12.2023 Raportoitu Muutos 31.12.2023 Oikaistu Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 166,0 -1,1 164,9 Laskennalliset verovelat 28,5 -0,2 28,3 Kertyneet voittovarat 223,6 -0,9 222,8 Oma pääoma yhteensä 232,2 -0,9 231,3 Konsernin tuloslaskelma (ote) MEUR 2023 Raportoitu Muutos 2023 Oikaistu Poistot ja arvonalentumiset -57,4 -1,1 -58,5 Liikevoitto 38,4 -1,1 37,3 Oikaistu liikevoittoto¹ 39,0 -1,1 37,9 Tulos ennen veroja 35,7 -1,1 34,6 Tuloverot -5,7 0,2 -5,4 Tilikauden tulos 30,1 -0,9 29,2 Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 30,1 -0,9 29,2  Tilintarkastama¹ Tilintarkastamaton Vertailuvuoden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos laskivat kor- jauksen johdosta 0,02 euroa. 123 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .124 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .124 Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .125 Laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .125 Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .126 124 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Tuhat euroa 2024 2023 Liite Liikevaihto 23 632,9 24 741,6 1 Liiketoiminnan muut tuotot 2 864,3 375,6 4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -10 493,5 -10 377,5 2 Liiketoiminnan muut kulut -18 120,6 -16 458,1 3,4 Poistot ja arvonalentumiset -767,2 -904,3 Liiketulos -2 884,2 -2 622,8 Rahoitustuotot ja -kulut -19 462,2 -13 729,0 5 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -22 346,4 -16 351,8 Tilinpäätössiirrot 6 Poistoeron muutos -57,6 270,2 Konserniavustus 35 281,0 28 168,0 35 223,3 28 438,2 Tuloverot -5 265,2 -4 666,3 7 Tilikauden tulos 7 611,7 7 420,0 Emoyhtiön tase Tuhat euroa 2024 2023 Liite VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8 Aineettomat oikeudet 2,4 15,6 Muut aineettomat hyödykkeet 2 381,5 1 576,6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 243,8 1 364,7 2 627,6 2 957,0 Aineelliset hyödykkeet 9 Rakennukset ja rakennelmat 124,0 144,6 Koneet ja kalusto 43,7 59,1 Muut aineelliset hyödykkeet 42,2 42,2 209,9 245,9 Sijoitukset 10 Osuudet saman konsernin yrityksissä 125 696,4 159 081,9 Osuudet yhteisyrityksessä 9 946,8 9 946,8 Muut osakkeet ja osuudet 105,8 170,8 135 749,0 169 199,5 Pysyvät vastaavat yhteensä 138 586,5 172 402,4 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 2 225,3 766,0 Siirtosaamiset 236,7 307,7 Muut pitkäaikaiset saamiset 59,7 139,5 Laskennalliset verosaamiset 85,7 96,5 12 2 607,4 1 309,7 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 53 587,9 33 380,4 11 Myyntisaamiset - 7,1 Muut saamiset 267,1 111,9 Siirtosaamiset 818,5 1 042,5 11 54 673,5 34 542,0 Rahat ja pankkisaamiset 32 013,6 30 437,3 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 89 294,5 66 289,1 Vastaavaa yhteensä 227 880,9 238 691,4 Tuhat euroa 2024 2023 Liite VASTATTAVAA Oma pääoma 13 Osakepääoma 19 399,4 19 399,4 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 727,1 727,1 Edellisten tilikausien voitto 32 037,9 43 188,0 Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0 59 776,1 70 734,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 237,6 179,9 Pakolliset varaukset 14 Pitkäaikainen 248,7 261,4 Lyhytaikainen 21,2 50,1 269,9 311,5 Vieras pääoma 15 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 40 000,0 40 000,0 Joukkovelkakirjalainat 75 000,0 75 000,0 115 000,0 115 000,0 Lyhytaikainen Ostovelat 3 214,5 2 187,9 Velat saman konsernin yrityksille 43 870,5 45 438,3 Muut velat 713,5 424,4 Siirtovelat 4 798,8 4 414,8 52 597,4 52 465,4 Vieras pääoma yhteensä 167 597,4 167 465,4 Vastattavaa yhteensä 227 880,9 238 691,4 125 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuhat euroa 2024 2023 Liiketoiminta Voitto (+)/tappio (-) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -22 346,4 -16 351,8 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 767,2 904,3 Myyntivoitot ja -tappiot pysyvistä vastaavista -1,6 - Rahoitustuotot ja -kulut -13 763,2 2 280,4 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 33 225,5 11 448,6 Varaukset -28,9 -558,9 Fuusiovoitto -2 661,4 -105,9 Muut oikaisut 116,8 88,0 Rahavirta ennen käyttöpääoman ja konsernitilin muutosta -4 692,1 -2 295,3 Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys/vähennys 240,5 1 010,8 Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen lisäys/vähennys 1 610,9 174,9 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -2 840,7 -1 109,6 Konsernitilin muutos -12 223,1 3 934,4 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -6 097,3 -5 349,3 Saadut korot liiketoiminnasta 2 787,6 3 426,9 Maksetut välittömät verot -4 587,9 -4 359,9 Liiketoiminnan rahavirta -22 961,3 -3 457,5 Investoinnit Tytäryhtiölainasaamisten lisäys -1 497,8 -719,3 Myydyt muut osakkeet ja osuudet 65,0 - Pääoman palautus - 11 000,0 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -531,5 -1 234,0 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1,6 16,5 Saadut osingot 17 018,5 - Investointien rahavirta 15 055,7 9 063,3 Tuhat euroa 2024 2023 Rahoitus Maksettu konserniavustus -3 358,0 - Saatu konserniavustus 31 526,0 23 550,0 Lyhytaikaisten lainojen nostot 60 000,0 10 000,0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -60 000,0 -10 000,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot - 40 000,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut - -67 730,0 Maksetut osingot -18 686,2 -17 909,4 Rahoituksen rahavirta 9 481,8 -22 089,4 Rahavarojen muutos 1 576,2 -16 483,6 Rahavarat 1.1. 30 437,3 46 921,0 Rahavarat 31.12. 32 013,6 30 437,3 Rahavarat 31.12. Rahavarat 32 013,6 30 437,3  Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätöksen laatimisperusta Lassila & Tikanoja Oyj on Lassila & Tikanoja -konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty emoyhtiön tuotettaviksi. Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukai- sesti (FAS). Tilinpäätös on laadittu euroina ja tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Lassila & Tikanoja Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään Lassila & Tikanoja konsernin IFRS-normistoon perustuvia laatimisperiaatteita soveltuvin osin. Kon- sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liite- tiedoissa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n noudat- tamat konsernin laatimisperiaatteista poikkeavat laatimisperiaatteet. Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiöosakkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuotta- ville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edel- leen tytäryhtiöiden kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Vuokrasopimukset Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne esite- tään liiketoiminnan muissa kuluissa. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi syntyvuotenaan. Pakolliset varaukset Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka perustuvat lakiin tai ovat joko sopimusperusteisesti tai muuten sitovia velvoitteita sivullisia kohtaan, mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet, ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikai- sempaan tilikauteen, toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä mutta täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta ovat epä- varmoja ja niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen. Pakollisten vara- usten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan. Eläkkeet Suurin osa yhtiön eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin liittyen yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiöille. Nämä maksut kirja- taan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Yhtiön etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä hen- kilöitä. 126 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto Tuhat euroa 2024 % 2023 % Liikevaihto Hallintopalvelut, konsernin yrityksille 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0 Yhteensä 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0 Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0 Yhteensä 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0 2. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 2024 2023 Henkilöstö keskimäärin Toimihenkilöt 95 102 Yhteensä 95 102 Tuhat euroa 2024 2023 Tilikauden henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 8 884,7 8 599,7 Eläkekulut 1 427,1 1 461,3 Muut henkilösivukulut 181,8 316,5 Yhteensä 10 493,5 10 377,5 Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat. Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja. 3. Tilintarkastajan palkkiot Tuhat euroa 2024 2023 Tilintarkastus 58,8 57,3 Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 14,3 1,4 Veroneuvonta 7,0 8,3 Muut palvelut 104,0 38,1 Yhteensä 184,1 105,1 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Tuhat euroa 2024 2023 Liiketoiminnan muut tuotot Saadut avustukset - 20,1 Fuusiovoitot 2 661,4 105,9 Arvonlisäveron palautukset - 232,9 Saadut korvaukset 187,0 - Muut 15,9 16,6 Yhteensä 2 864,3 375,6 Liiketoiminnan muut kulut ICT kulut 10 445,5 10 350,6 Matkakulut 211,6 272,6 Ajoneuvot ja työkoneet 61,4 38,5 Vuokrat ja kiinteistökulut 1 622,7 1 549,7 Asiantuntijapalkkiot 4 995,5 3 271,3 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 400,6 444,9 Muut 383,3 530,5 Yhteensä 18 120,6 16 458,1 5. Rahoitustuotot ja -kulut Tuhat euroa 2024 2023 Korko- ja muut rahoitustuotot 19 806,3 3 426,9 Korko- ja muut rahoituskulut -6 043,0 -5 707,3 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -33 225,5 -11 448,6 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -19 462,2 -13 729,0 Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät: Korkotuottoja Saman konsernin yrityksiltä 2 149,4 951,2 Muilta 638,2 1 202,0 Osinkotuottoja Saman konsernin yrityksiltä 15 200,0 - Yhteisyrityksiltä 1 818,4 - Muilta 0,1 - Muita rahoitustuottoja 1 Muilta 0,2 1 273,7 Korkokuluja Saman konsernin yrityksille -757,3 -687,9 Muille -5 063,3 -4 640,3 Muita rahoituskuluja Muille -222,4 -379,0 Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisia -33 225,5 -11 448,6 Yhteensä -19 462,2 -13 729,0 1 Muut rahoitustuotot vuonna 2023 koostuvat koronvaihtosopimuksen käyvästä arvosta, joka tuloutui kesäkuussa 2023 sopimuksen päättämisen seurauksena. 127 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös 6. Tilinpäätössiirrot Tuhat euroa 2024 2023 Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Aineettomista hyödykkeistä -57,6 270,2 -57,6 270,2 Konserniavustukset Saadut konserniavustukset 35 281,0 31 526,0 Annetut konserniavustukset - -3 358,0 Konserniavustukset yhteensä 35 281,0 28 168,0 Tilinpäätössiirrot yhteensä 35 223,3 28 438,2 7. Tuloverot Tuhat euroa 2024 2023 Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta 5 274,6 4 516,6 Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -20,2 -234,8 Laskennallisten verojen muutos 10,8 384,5 Yhteensä 5 265,2 4 666,3 8. Aineettomat hyödykkeet 2024 Tuhat euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 307,0 7 614,4 1 364,7 9 286,1 Lisäykset - - 401,8 401,8 Vähennykset - -739,5 - -739,5 Siirrot erien välillä - 1 522,8 -1 522,8 - Hankintameno 31.12. 307,0 8 397,7 243,8 8 948,4 Kertyneet poistot 1.1. -291,3 -6 037,8 -6 329,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 739,5 739,5 Tilikauden poistot -13,2 -717,9 -731,2 Kertyneet poistot 31.12. -304,6 -6 016,2 -6 320,8 Kirjanpitoarvo yhteensä 2,4 2 381,5 243,8 2 627,6 Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja. 2023 Tuhat euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 344,6 22 052,9 832,4 23 229,9 Lisäykset - - 1 191,8 1 191,8 Vähennykset -37,7 -15 098,0 - -15 135,6 Siirrot erien välillä - 659,5 -659,5 - Hankintameno 31.12. 307,0 7 614,4 1 364,7 9 286,1 Kertyneet poistot 1.1. -308,2 -20 314,4 -20 622,6 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 37,7 15 098,0 15 135,6 Tilikauden poistot -20,8 -821,4 -842,2 Kertyneet poistot 31.12. -291,3 -6 037,8 -6 329,1 Kirjanpitoarvo yhteensä 15,6 1 576,6 1 364,7 2 957,0 128 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös 9. Aineelliset hyödykkeet 2024 Tuhat euroa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 358,7 289,0 42,2 689,9 Vähennykset - -15,0 - -15,0 Hankintameno 31.12. 358,7 274,0 42,2 674,9 Kertyneet poistot 1.1. -214,1 -229,9 -444,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 15,0 15,0 Tilikauden poistot -20,6 -15,4 -36,0 Kertyneet poistot 31.12. -234,7 -230,3 -465,0 Kirjanpitoarvo yhteensä 124,0 43,7 42,2 209,9 2023 Tuhat euroa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 358,7 424,2 42,2 825,1 Vähennykset - -135,2 - -135,2 Hankintameno 31.12. 358,7 289,0 42,2 689,9 Kertyneet poistot 1.1. -193,5 -307,0 -500,6 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 118,7 118,7 Tilikauden poistot -20,6 -41,6 -62,1 Kertyneet poistot 31.12. -214,1 -229,9 -444,0 Kirjanpitoarvo yhteensä 144,6 59,1 42,2 245,9 129 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös 10. Sijoitukset Tuhat euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet yhteisyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä 2024 Hankintameno 1.1. 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5 Arvonalentumiset -33 225,5 - - -33 225,5 Vähennykset -160,0 - -65,0 -225,0 Hankintameno 31.12. 125 696,4 9 946,8 105,8 135 749,0 Kirjanpitoarvo yhteensä 125 696,4 9 946,8 105,8 135 749,0 2023 Hankintameno 1.1. 181 590,5 9 946,8 170,8 191 708,1 Arvonalentumiset -11 448,6 - - -11 448,6 Vähennykset -11 060,0 - - -11 060,0 Hankintameno 31.12. 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5 Kirjanpitoarvo yhteensä 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5  Arvonalentumiset kohdistuvat Ruotsin Kiinteistöpalvelut -liiketoimintaan kuuluvaan yhtiöön.  Luku sisältää 11 miljoonan euron pääomanpalautuksen L&T Hankinta Ky:ltä, joka purettiin joulukuussa 2023. 11. Lyhytaikaiset saamiset Tuhat euroa 2024 2023 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Konsernitilisaamiset 18 306,9 1 840,7 Myyntisaamiset - 13,6 Konserniavustussaaminen 35 281,0 31 526,0 Siirtosaamiset - 0,0 Yhteensä 53 587,9 33 380,4 Siirtosaamiset Kela, työterveyshuollon korvaukset 29,6 25,6 Maksetut lisenssit 604,6 653,9 Muut 184,4 363,0 Yhteensä 818,5 1 042,5 Konsernin rahoitus hoidetaan emoyhtiön toimesta ja emoyhtiön tytäryhtiöille antama rahoitus on markkinaehtoista. 12. Laskennalliset verosaamiset Tuhat euroa 2024 2023 Hyllypoistot 4,7 6,4 Pakolliset varaukset 54,0 62,3 Käyttöomaisuuden alaskirjauksesta 27,0 27,0 Sulautumisen mukana siirtyneet - 0,8 Yhteensä 85,7 96,5 Yhtiön osuus osakkeista ja äänivallasta % Omistetut yritykset L&T Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki 100,0 L&T Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki 100,0 L&T Siivous Oy, Helsinki 100,0 L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki 100,0 L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki 100,0 Lassila & Tikanoja Service Ab, Tukholma, Ruotsi 100,0 Lassila & Tikanoja FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Hässleholm, Ruotsi 70,0 Yhteisyritykset Laania Oy, Helsinki 55,0 130 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös 13. Oma pääoma Tuhat euroa 2024 2023 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. ja 31.12. 19 399,4 19 399,4 Sidottu oma pääoma yhteensä 19 399,4 19 399,4 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 727,1 727,1 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 727,1 727,1 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 50 608,1 60 992,5 Osingonjako -18 706,0 -17 928,4 Vanhentuneet osingot 19,1 36,0 Omien osakkeiden luovutus 116,8 88,0 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 32 037,9 43 188,0 Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0 Vapaa oma pääoma yhteensä 40 376,7 51 335,2 Oma pääoma 31.12. 59 776,1 70 734,6 Jakokelpoinen oma pääoma Edellisten tilikausien voitto 32 037,9 43 188,0 Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 727,1 727,1 Jakokelpoisia varoja 40 376,7 51 335,2 14. Pakolliset varaukset Tuhat euroa 2024 2023 Eläkevastuut 248,7 261,4 Uudelleenjärjestelyvaraukset 21,2 50,1 Yhteensä 269,9 311,5 15. Vieras pääoma Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina Tuhat euroa 2026 2028 Lainat rahoituslaitoksilta 40 000,0 - Joukkovelkakirjalainat - 75 000,0 Tuhat euroa 2024 2023 Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 19,8 13,4 Korolliset velat 43 467,6 41 995,8 Konserniavustusvelka - 3 358,0 Muut velat 218,7 - Siirtovelat 164,4 71,1 Yhteensä 43 870,5 45 438,3 Siirtovelat Henkilöstökulut 1 942,6 2 098,8 Korkokulut 2 189,1 2 264,2 Verot 664,4 48,1 Muut kulut 2,8 3,7 Yhteensä 4 798,8 4 414,8 16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut Tuhat euroa 2024 2023 Omista sitoumuksista Kiinnitykset vuokraoikeuteen 121,6 121,6 Vuokravastuut Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat 1 693,7 1 770,0 Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat 506,4 1 728,4 Yhteensä 2 200,1 3 498,4 Takaukset konserniyritysten puolesta 44 000,0 44 000,0 Takaukset yhteisyritysten puolesta 16 500,0 35 750,0 Muut pankkitakaukset 264,7 264,7 Omassa hallussa olevat Yrityskiinnitykset 210,2 210,2 Yhtiö on osakassopimuksen perusteella sitoutunut ostamaan jäljellä olevan 30 prosentin osuuden Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n osakekannasta aikaisintaan vuoden 2026 helmikuussa. Sitoumuksen arvioitu määrä tilikauden lopussa oli 6 715,9 tuhatta euroa. 17. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien raha- virtojen suojaukseksi, päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo, 1 273,7 tuhatta euroa, kirjattiin rahoitustuottoihin. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo perustui tilinpäätöspäivän markkinatietoihin. Yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ollut koronvaihtosopimuksia. 131 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Hallituksen esitys Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2025 PricewaterhouseCoopers Oy Samuli Perälä KHT Hallituksen voitonjakoehdotus Lassila & Tikanoja Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 40 376 673,92 euroa, josta tilikauden voitto on 7 611 702,26 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilan- teessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2024 maksetaan 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä 31.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 7.4.2025. Maksun täsmäytyspäivänä 31.3.2025 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 188 933 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi 19 094 466,50 euroa Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 21 282 207,42 euroa Yhteensä 40 376 673,92 euroa Hallituksen lausumat sekä toimintakertomuksen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkit- tävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä 25. päivänä helmikuuta 2025 Jukka Leinonen Sakari Lassila Teemu Kangas-Kärki Laura Lares Juuso Maijala Anna-Maria Ronkainen Pasi Tolppanen Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 132 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilintarkastuskertomus Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstan- dardit) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaati- mukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) tilinpää- töksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää: • konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintar- kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel- lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. . Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta- maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspal- velut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa nou- datettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suo- rittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konserni- tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityi- sesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvi- oita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy ole- tuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut sovelta- mamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perus- teella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun kon- sernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvali- tatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen koko- naislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonai- suutena. Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus € 4600000 (edellinen vuosi € 5 200 000) Olennaisuuden määrittä- misessä käytetty vertailukohde Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen konserninliikevaihtoon ja tilikauden tulokseen ennen veroja. Perustelut vertailu- kohteen valinnalle Käsityksemme mukaan liikevaihto ja tilikauden tulos ennen veroja ovat sopivat vertailukohteet kuvaamaan Lassila & Tikanoja -konsernin liike- toiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Lassila & Tikanoja-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportoin- tiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Lassila & Tikanoja -konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä: Ympäristö- palvelut, Teollisuuspalvelut, Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Olemme määrittäneet konserni- tilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan konsernitilinpäätöksen riittä- vässä laajuudessa. Tilintarkastuskertomus Olennaisuus Tilintarkastuksen laajuus Keskeiset seikat • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennai- suus: € 4 600 000. • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen koh- teena ovat olleet merkittävimmät konserni- yhtiöt, ja tarkastus on kattanut riittävän osuuden konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista • Myyntituottojen tulouttaminen • Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut • Liikearvon arvostus • Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiö- osakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saa- tavien arvostus 133 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että kon- sernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin- päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista vir- heellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin- päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toi- minnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli- syyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul- linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetta- vassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käy- tämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Myyntituottojen tulouttaminen (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 ja 1.2) Lassila & Tikanoja -konsernin liikevaihto oli 771 miljoonaa euroa. Konsernin myyntituotot asiakassopimuksista koostuvat liitetiedossa 1.2 kuvatulla tavalla useasta eri liikevaihtovirrasta. Myyntituottojen tuloutusperiaate määritel- lään erikseen eri liikevaihtovirroille. Asianmukaisen tuloutusperiaatteen valintaan liittyvän johdon harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden takia myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä relevantteihin IFRS-standardeihin • hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituotto- jen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeata tuloutusajankohtaa • testasimme otannalla myyntitapahtumia • testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimuk- seen perustuvia omaisuuseriä ja velkoja. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.3 ja 5.4) Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoiminta on erittäin työvoimavaltaista ja palkois- ta ja palkkioista sekä muista työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen vaiku- tus konsernin tulonmuodostukseen on merkittävä. Tilikaudella 2024 työ suhde- etuuksista aiheutuvat kulut olivat 343 miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen olennaisesta vaikutuksesta konsernin tuloslaskelmaan. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • hankimme ymmärryksen konsernin palkkaprosessista • arvioimme ja testasimme niitä sisäisiä kontrolleja, joilla yhtiö arvioi työsuh- de-etuuksista aiheutuvien kulujen oikeellisuutta • suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kului- hin liittyen • testasimme otannalla työsuhde-etuuksiin liittyviä tilinpäätösjaksotuksia. Liikearvon arvostus (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1 ja 3.2) Konsernitaseessa oli 31.12.2024 liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä synty- nyttä liikearvoa 157 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta lii- kearvosta kirjattiin yhteensä 23 miljoonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vähintään kerran vuodessa mah- dollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvon arvonalentumista arvioidaan kon- sernissa käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat diskontataan nyky arvoon. Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittävää johdon harkintaa koskien mm. kan- nattavuustasoja, pitkän aikavälin kasvutekijöitä ja diskonttauskorkoja. Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon olennai- suudesta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista • testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta • arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukai- suutta budjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin nähden • arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiet- tyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavis- sa oleviin markkinatietoihin • arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka keskeisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa ar- vonalentumiseen • arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen riittävyyttä. 134 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilintarkastuskertomus Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saatavien arvostus Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 10 ja 11. Emoyhtiön taseessa oli 31.12.202 4 yhteensä 126 miljoonaa euroa osuuksia saman konsernin yrityksissä ja lyhytaikaisia saatavia konserniyhtiöiltä 56 miljoonaa eu- roa. Tytäryhtiöosakkeisiin kohdistettiin tilikaudella 2024 33 miljoonan euron arvon- alentuminen, joka kohdistuu Ruotsin Kiinteistöpalvelut -liiketoimintaan kuuluvaan yhtiöön.  Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostusta arvioidaan vuosittain ja ne testataan arvonalentumisen varalta tarvittaessa käyttäen diskontattujen rahavir- tojen menetelmää.  Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostus on emoyhtiön tilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen näiden sijoitusten tasearvojen merkittävyydestä sekä niiden arvonalentumistestauksessa käytettävään mene- telmään liittyvästä johdon harkinnasta. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen tulevaisuuden ennustei- den kohtuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hy- väksyttyjen budjettien ja ennusteiden kanssa • arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen diskonttokorkojen ja pit- kän aikavälin kasvuennusteiden määrittelytapaa esimerkiksi vertaamalla näitä havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilin- päätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausun- tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar- kastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäi- sestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai- suutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettä- vien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen toimitusjohtajan ollut asian- mukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopää- töksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olen- naista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastus- kertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätök- sessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintar- kastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastu- sevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilin- päätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiak- semme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastuse- videnssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koske- vasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi- käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suun- nitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavain- noista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteelli- suudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudatta- neet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommuni- koimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuu- della ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilin- tarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutu- vien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.3.2022 alkaen. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomus- tamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikerto- muksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. 135 VUOSIKERTOMUS 2024 Tilintarkastuskertomus Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu infor- maatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritetta- essa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia kos- kevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointis- tandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johto- päätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen rapor- toitavaa. Muut lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkasta- maltamme tilikaudelta. Helsingissä 28.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Samuli Perälä KHT 136 VUOSIKERTOMUS 2024 Riippumattoman varmentajan varmennusraportti Riippumattoman varmentajan varmennusraportti Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka koh- teena on Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun ukainen konsernikestävyysraportti raportointi- kaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tie- toomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestä- vyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointi stan- dardeja (ESRS); 2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston ase- tuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Lassila & Tikanoja Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksin- kertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lain- säädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun var- muuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koske- vaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin koh- dassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensim- mäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konser- nikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukau- tettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta- maamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastan- dardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otet- tava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperi- aatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpi- tolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointis- tandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportoin- tistandardien mukaista raportointia varten • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik- lassa 8 säädettyjä vaatimuksia • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidak- seen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tule- vaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset loppu- tulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoi- tetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kon- sernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pys- tyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmen- nustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme anta- maan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoi- menpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä joh- tuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä vää- rinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. 136 137 VUOSIKERTOMUS 2024 Riippumattoman varmentajan varmennusraportti Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toi- meksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennus- toimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen vir- heellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksi- annossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tie- tojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin sovel- tuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja. • Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipro- sessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointi- prosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudel- liset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukai- suutta. Helsingissä 28.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö Samuli Perälä KRT 138 VUOSIKERTOMUS 2024 ESEF varmennusraportti Lassila & Tikanoja Oyj:n johdolle Olemme Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.2024- 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”) versio 743700Z9Z54VGHZA0028-2024-12-31-0-fi.zip. Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Lassila & Tikanoja Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perus- tuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettely- tavat. Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksi- annon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätök- sessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimek- siantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilin- päätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilin- tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel- lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Lassila & Tikanoja Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Lassila & Tikanoja Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuk- sissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Lassila & Tikanoja Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille. Helsinki 28.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Samuli Perälä KHT KIERTOTALOUDEN TOIMINNANJOHTAJA Lassila & Tikanoja Oyj Valimotie 27, 00380 Helsinki puh. 010 636 111 www.lt.ﬁ

AI Terminal

More from Lassila & Tikanoja Oyj

Talk to a Data Expert