Annual Report (ESEF) • Mar 3, 2025
Preview not available for this file type.
Download Source File743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember VUOSI- KERTOMUS 2024 MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Teemme maailmasta turvallisemman aina uudelleen Työskentelemme tehdäksemme maailmasta turvallisemman renkaidemme avulla. Olemme valmiita ajattelemaan ja yrittämään uudelleen, haastamaan itsemme ja toisemme tekemään enemmän ja kehittämään sitä, mitä olemme keksineet, määrittäen rajat uudelleen kaikessa, mitä teemme. Lead to future Tarkoituksemme on tehdä maailmasta turvallisempi keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen – tämä inspiroi meitä jatkamaan yhä pidemmälle. Siksi tänä vuonna emme ainoastaan tarkastele tapoja, joilla olemme tehneet maailmasta turvallisemman, vaan myös sitä, mikä vaikuttaa tulevaan matkaamme. Kohti fiksumpaa ajamista Visiomme on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Fiksumpi ajaminen tarkoittaa uudenlaista liikkumisen turvallisuutta ja vastuullisuutta. Olemme periksiantamattomia ja rohkeita, jotta voimme edelläkävijänä tehdä uusia ratkaisuja – jopa ensimmäisenä maailmassa. Hallituksen toimintakertomus kattaa myös konsernikestävyys- raportin sekä selvityksen hallinto- ja ohjaus järjestelmästä. Konsernikestävyysraportti sisältää EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja EU:n kestävyysraportointi- standardien (ESRS) mukaisesti raportoidut tiedot. Konsernikestävyysraportti on jaettu neljään pääosioon: Yleiset tiedot, Ympäristötiedot, Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot. Pääosiot on jaettu eri aiheisiin ESRS:n mukaisesti. Lopussa on myös lyhyt osio Muita kestävyystiedonantoja. Se sisältää tietoja aiheista, joita ei katsottu olennaisiksi kaksois- olennaisuusanalyysissä. ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130 luetellaan ne tiedonantovaatimukset, jotka Nokian Renkaat on sisällyttänyt konsernikestävyysraporttiin. Kuinka lukea kestävyysraporttia NOKIAN RENKAAT VUOSI 2024 Tämä on Nokian Renkaat 5 Vuoden 2024 kohokohdat 6 Toimitusjohtajan katsaus 9 Taloudellinen kehitys 11 Rengasalan trendit 12 Kestävän kehityksen skenaariot 13 Kestävä kehitys 17 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Strategia 20 Taloudellinen tulos 21 Liiketoimintayksiköiden katsaukset 24 Osakkeet ja osakkeenomistajat 26 Varsinainen yhtiökokous 28 Merkittävät riskit 31 Tunnusluvut 34 Laskentakaavat 36 Konsernikestävyysraportti Yleiset tiedot 38 Ympäristötiedot 64 Yhteiskunnalliset tiedot 94 Hallintotapatiedot 122 ESRS-sisältöindeksi 127 Muita kestävyystiedonantoja 137 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Johdanto 140 Hallintoelimet 141 Hallitus 143 Johtoryhmä 149 Sisäinen valvonta ja riskit 151 TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös 155 Emoyhtiön tilinpäätös 205 Allekirjoitukset ja tilinpäätös- merkintä 216 Tilintarkastuskertomus 217 ESEF-varmennusraportti 221 Kestävyysraportin varmennuskertomus 222 Tietoa osakkeesta 224 Konsernirakenne 225 PALKITSEMIS- RAPORTTI Johdanto 228 Hallituksen palkitseminen 230 Toimitusjohtajan palkitseminen 231 TIETOA SIJOITTAJILLE JA SIJOITTAJASUHTEET Yleistä tietoa ja IR-yhteystiedot 235 VUOSI 2024 RENKAAN NÄENNÄISESTI YKSINKERTAINEN ULKOMUOTO KÄTKEE SISÄÄNSÄ MUTKIKASTA KEMIAA MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Nokian Renkaiden kehityslaboratorio Nokian Renkaat lyhyesti Liikevaihto 1,3 mrd. euroa Henkilöstö 3 800 maailmanlaajuisesti Tuotteita myytiin 46 maassa Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin. Vianor-ketju on erikoistunut autohuoltoon ja rengaspalveluihin. • Nokian Renkaat palvelee asiakkaitaan ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Brändätty jakeluverkosto sisältää oman Vianor-ketjun, Vianor-partnerketjun ja Nokian Tyres Authorized Dealers (NAD) -verkoston. • Nokian Renkaat valmistaa renkaita kolmessa tehtaassa: Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa, minkä lisäksi yhtiöllä on vannetehdas Suomessa. Valmistuskumppanit täydentävät omaa tuotantoa. • Nokian Renkaiden testikeskukset sijaitsevat Nokialla ja Ivalossa sekä Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa. • Yhtiön pääkonttori on Nokialla ja sen osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin. Tietoja yhtiön omistusrakenteesta löytyy osoitteesta yritys. suurimmat-omistajat. Nokian Renkaat lukuina 2024 Nokian Renkaat -konserni koostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Liiketoimintayksikköjen liikevaihto konsernin ulkopuolisille asiakkaille, % Henkilöautonrenkaat 56 % (52) Raskaat Renkaat 16 % (19) Vianor 28 % (29) 5 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Romanian-tehdas avattiin Nokian Renkaat vietti syyskuussa uuden henkilöauton renkaita valmistavan tehtaansa avajaisia Oradeassa Romaniassa. Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, jossa ei käytetä lainkaan fossiilista enerigiaa. Tehdas on esimerkki kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vastuullisuuteen, jossa on huomioitu muun muassa hiilidioksidipäästöttömän energian käyttö sekä energiatehokkaat ja automatisoidut prosessit. Tehdas keskittyy ensisijaisesti Keski-Euroopan markkinoille myytävien henkilöauton renkaiden valmistukseen, sillä sen sijainti on strategisesti lähellä kyseisen markkinan kuluttajia ja asiakkaita. Ensimmäinen rengas Romanian-tehtaalta Ensimmäinen Romanian-tehtaalla valmistettu rengas oli keski- eurooppa laisille autoilijoille suunniteltu Nokian Tyres Snowproof 2 -talvirengas. Rengastoimitukset aloitetaan 2025. Tehtaan peruskivi muurattiin toukokuussa 2023. Nokian Renkaat aloitti työntekijöiden rekrytoinnit Romanian- tehtaalle 2023, ja osaajia on palkattu sekä tuotantoon että toimi- henkilöiksi. Kun tehdas saavuttaa täyden kapasiteetin, se työllistää noin 500 henkilöä. Nokian Renkaiden vuosi 2024 Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat saavutti useita merkittäviä virstanpylväitä, jotka ovat edistäneet yhtiön etenemistä kohti sen taloudellisia ja ei-taloudellisia tavoitteita ja vahvistaneet yhtiön asemaa rengasmarkkinoilla. Johtava premium- renkaiden valmistaja Nokian Renkaat on Pohjoismaiden johtava premium-renkaiden valmistaja, minkä ohella yhtiö pyrkii merkittävään kasvuun Pohjois- Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti ja eri markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet. Yhtiöllä on erinomainen tuotevalikoima ja vahva innovaatioputki. Henkilöauton renkaiden lisäksi Nokian Renkaat on yksi raskaiden erikoisrenkaiden johtavia valmistajia muun muassa metsä- ja maatalouskonesegmenteissä. Vianor tukee myyntiä ja premium- brändiasemaa Pohjoismaissa. Lue lisää tavoitteistamme ja strategiastamme osoitteesta 6 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Talvirenkaan keksimisestä 90 vuotta Vuosi 2024 oli talvirenkaan keksimisen 90-vuotisjuhlavuosi. Nokian Renkaat keksi talvirenkaan ratkaisuksi Suomen ankaraan talveen. Talvirenkaaseen kehitettiin voimakkaasti kuvioitu pintakuvio pidon takaamiseksi, ja kuvio suunniteltiin myös riittävän avoimeksi, jolloin se puhdistui itsestään lumesta ajon aikana. Maailman ensimmäinen talvirengas eli Kelirengas oli suunniteltu lähinnä kuorma-autoihin. Vuonna 1936 esiteltiin erityisesti henkilöautoihin tarkoitettu malli Lumi-Hakkapeliitta. 1960-luvun alussa uusi talviautoilua turvaava innovaatio esiteltiin, kun renkaisiin tuotiin nastat. Lähes 90 vuotta myöhemmin Nokian Tyres Hakkapeliitta on yhä yksi maailman tunnetuimmista talvirengasbrändeistä. Talvirengasta kehitetään jatkuvasti, jotta se vastaa nykypäivän autoilijoiden sekä muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin. Uudet päästövähennystavoitteet Science Based Targets -organisaatio hyväksyi Nokian Renkaiden uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Niihin sisältyy sekä lyhyen aikavälin tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteet nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa viimeistään 2050. Laajennettu tuotanto Yhdysvalloissa Paolo Pompei toimitusjohtajaksi Uusi visio ja tarkoitus Nokian Renkaat lanseerasi vuoden 2024 alussa uuden visionsa ja tarkoituksensa. Visio: johdamme maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Tarkoitus: me teemme maailmasta turvallisemman keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Tarkoitus kuvaa yhtiön halua työskennellä turvallisuuden ja vastuullisuuden eteen aina uudelleen ja uudelleen. Visionsa mukaisesti Nokian Renkaat pyrkii aina eteenpäin olemalla periksiantamaton ja rohkea, jotta yhtiö voi edelläkävijänä tehdä uusia ratkaisuja. Yhtiö mahdollistaa fiksumman ajamisen ihmisille ja yrityksille johtamalla matkaa esimerkillä ja inspiraatiolla. Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hän korvaa tehtävässä Jukka Moision, joka jäi yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Lue Paolo Pompein ajatuksia toimitusjohtajan katsauksesta sivuilta 9–10. Nokian Renkaat sai kesäkuussa päätökseen investointivaiheen Yhdysvaltain-tehtaallaan avaamalla uuden valmiiden tuotteiden varaston tehtaan läheisyyteen. Nokian Renkaat aloitti rengastuotannon Yhdysvaltain-tehtaassa vuonna 2020 ja on sen jälkeen nostanut tehtaan tuotantokapasiteettia, kasvattanut tiimiä noin 500 henkilöön ja lisännyt tehtaan kyvykkyyttä valmistaa Pohjois-Amerikan markkinoille kehitettyjä all season- ja all weather -renkaita ja täydentäen näin vuosikymmenien mittaista vahvaa talvirengasasemaamme Pohjois-Amerikan markkinoilla. 7 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Uusiutuva Reselo Rubber Nokian Renkaille toista vuotta peräkkäin platinatason tulos EcoVadis- yritysvastuuarvioinnissa Luokitus tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa EcoVadisin arvioimista yrityksistä viimeisen 12 kuukauden aikana (10/2024). Nokian Tyres Green Step Ligna Nokian Renkaat ja UPM esittelivät yhteistyössä konseptirenkaan - Nokian Tyres Green Step Lignan. Se on kaikkien aikojen ensimmäinen konseptirengas, jossa on hyödynnetty täysin uusiutuvaa UPM BioMotion™ RFF -ligniiniraaka-ainetta. Renkaan valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa materiaalia, jolla on potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta vähentäen fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä renkaiden valmistuksessa. Vastuullisten raaka- aineiden osuuden lisääminen Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 yhtiö kertoi useasta tavoitteen saavuttamista edistävästä hankkeesta. Lue lisää ei-taloudellisista tavoitteistamme osoitteesta Nokian Renkaiden Suomen-tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin, joka mahdollistaa vastuullisten raaka-aineiden käytön lisäämisen renkaissa. Nokian Renkaat ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden lanseerauksen yhteydessä ja työskentelee korvatakseen fossiiliperäisiä raaka-aineita vastuullisilla materiaaleilla. Kierrätysnoki Nokian Renkaat teki ostosopimuksen kierrätysnoesta. Tavoitteena on valmistaa entistäkin vastuullisempia renkaita ja lisätä kiertotaloutta. Nokian Renkaiden kuorma- ja linja-autojen renkaille myönnettiin Design from Finland -merkki. Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyösopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiö Reselo AB:n kanssa sen uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi. 8 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Kasvun tiellä Paolo Pompei aloitti Nokian Renkaiden toimitusjohtajana tammikuussa 2025. Keskustelimme uuden toimitusjohtajan kanssa hänen näkemyksistään yhtiöstä ja sen kehitysmahdollisuuksista. OLEN AINA IHAILLUT NOKIAN RENKAIDEN TUOTTEITA JA VAHVAA INNOVAATIOKYKYÄ. Mitkä ovat ensivaikutelmasi Nokian Renkaista? Olen innoissani ja otettu siitä, että saan johtaa Nokian Renkaita. Olen työskennellyt rengasalalla pitkään ja seurannut yhtiön matkaa yli 20 vuotta. Olen aina ihaillut Nokian Renkaiden tuotteita ja vahvaa innovaatiokykyä. Erityisen vaikuttunut olin yhtiön kyvystä sopeutua Venäjältä vetäytymisen jälkeen ja aloittaa uuden, kestävän kasvun rakentaminen. Nokian Renkaat on tällä hetkellä mielenkiintoisessa kasvuvaiheessa. Olemme selvinneet viime vuosien haastavien aikojen läpi ja nyt tavoittelemme kasvua Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjoismaissa haluamme säilyttää vahvan asemamme. Tämä yhdistettynä erinomaisiin tuotteisiin, arvostettuun brändiin ja jatkuvaan vastuullisuuskehitykseen luo erinomaisen pohjan yhtiön kannattavalle kasvulle. Ensimmäisten viikkojen aikana olen tavannut henkilöstöämme ja vieraillut eri toimipaikoissamme. On ollut upeaa nähdä, kuinka paljon osaamista meillä on ja miten vahvoja asiakassuhteita olemme rakentaneet. 9 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Vuosi 2024 oli haastava auto- ja rengasmarkkinoilla. Miten näet markkinoiden kehittyvän vuonna 2025, ja miten Nokian Renkaat menestyy tässä ympäristössä? Vuonna 2025 tähtäämme edelleen kasvuun tuomalla markkinoille uusia, innovatiivisia tuotteita sekä keskittymällä entistäkin vahvemmin lisäarvon tuottamiseen kuluttajille. Operatiivisen toiminnan tehostuminen ja tarkka kustannusten hallinta yhdessä korkeamman myyntimäärän ja kasvavan keskimyyntihinnan kanssa tukevat kannattavuuden paranemista. Huolimatta siitä, miten markkinat kehittyvät, näen, että meillä on hyviä mahdollisuuksia vahvistaa markkina-asemaamme ja kehittää liiketoimintaamme. Ihmiset ovat lopulta se voimavara, johon yhtiön menestys perustuu. Nokian Renkailla on erittäin osaava ja omistautunut tiimi, ja aiomme jatkaa yhteistyön rakentamista organisaatiossa. Yhdessä olemme vahvempia. Alkuvuonna 2025 tehtyjen organisaatiomuutosten tavoitteena on kehittää yhtiötä kuluttajakeskeisemmäksi ja saavuttaa globaaleja synergioita ja tehokkuutta kaikessa, mitä teemme. Rakentamalla kannattavaa kasvua, tuomalla markkinoille innovatiivisia, vastuullisia tuotteita ja parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta luomme jotain, josta jokainen meistä voi ylpeä. PAOLO POMPEI TOIMITUSJOHTAJA NOKIAN RENKAAT TÄHTÄÄ KANNATTAVAAN KASVUUN. Miten aiot vahvistaa Nokian Renkaiden kilpailukykyä? Innovointi auttaa meitä pysymään kilpailijoitamme edellä. Nokian Renkaat tunnetaan laadukkaista premium-tuotteistaan, jotka toimivat vaativissakin olosuhteissa. Keskitymme korkean lisäarvon tuotteisiin, erityisesti talvirenkaisiin. Tällaisten suorituskykyisten tuotteiden valmistaminen vaatii jatkuvaa raaka-aineiden, tuoteominaisuuksien ja valmistusprosessien kehittämistä. Olemme viime vuosina investoineet merkittävästi moderniin valmistusteknologiaan, jotta voimme vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Uutta teknologiaa ja vahvaa innovaatiotoimintaa hyödyntäen tuomme markkinoille jatkossakin turvallisia, vastuullisesti valmistettuja ja suorituskykyisiä renkaita. Miten aiot edistää vastuullisuutta Nokian Renkailla? Vastuullisuus on kytketty tiiviisti päivittäiseen toimintaamme, ja työskentelemme järjestelmällisesti vastuullisemman tulevaisuuden puolesta. Olemme vähentäneet toimintamme ympäristövaikutuksia vuosi vuodelta. Loppukäyttäjiä lähellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme auttavat pienentämään hiilijalanjälkeämme entisestään, ja uusi tehtaamme Romaniassa, joka on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, on vastuullisuuden vertailukohta alalla. Vastuullisuus tarkoittaa meille myös uusia, kuluttajia hyödyttäviä innovaatioita. Parannamme jatkuvasti tuotteidemme vastuullisuutta esimerkiksi kehittämällä renkaita kierrätetyistä tai uusiutuvista materiaaleista. Olemme ylpeitä siitä, että olemme osa YK:n Global Compact -aloitetta, ja teemme yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena parantaa työoloja ja ihmisoikeuksia koko toimitusketjussa. Mitkä ovat yhtiön lähiajan tärkeimmät painopistealueet? Meillä on selkeät prioriteetit. Aiomme kasvattaa tuotantokapasiteettia suunnitelmiemme mukaisesti sekä hyödyntää nykyiset resurssimme täysimääräisesti. Henkilöautonrenkaissa olemme jo pitkällä tasapainoisemman tuotantoverkoston rakentamisessa kasvun tukemiseksi. Keskitymme nyt siihen, miten pystymme käyttämään tätä tuotantoalustaa entistä tuottavammin ja tehokkaammin. Lisäksi vahvistamme Nokian Renkaiden bränditunnettuutta ja kuluttajakeskeisyyttä, mikä auttaa rakentamaan asiakasuskollisuutta. Lyhyellä aikavälillä keskeisin tavoitteemme on saada uusi rengastehtaamme Romaniassa sujuvasti käyntiin ja samalla parantaa tuotantokyvykkyyttä tehtaillamme Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kuluttajia ja asiakkaita lähellä olevat tehtaat tekevät liiketoimintamallistamme aiempaa joustavamman ja pystymme palvelemaan päämarkkinoitamme entistä paremmin. Tämä auttaa vahvistamaan asemaamme Pohjoismaissa, palauttamaan markkinaosuuttamme Keski-Euroopassa ja kasvattamaan toimintaamme Pohjois-Amerikassa. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa meillä on yhtä lailla mahdollisuuksia kasvaa uusien tuotteiden ja asiakkuuksien kautta. Vianor tukee myyntiä ja premium-brändiasemaa Pohjoismaissa. 10 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 2024 lukuina Taloudellisia lukuja 2024 2023 Liikevaihto, miljoonaa euroa 1 289,8 1 173,6 Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali, % 5,5 % 5,5 % Nettovelka/segmentit yhteensä käyttökate 3,3 1,3 Osinko, euroa 0,25 0,55 * Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Kestävän kehityksen lukuja (varmennettu) 2024 2023 Rengastehtaiden Scope 1 & 2 -päästöt tuotetonnia kohden, kg CO 2 e / tn 153 156 Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus renkaissa, % 25 % N/A Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTIF) 4,6 4,7 Korkean vastuullisuusriskin toimittajista auditoitu, % 100 % 100 % Engagement-pisteet henkilöstökyselyssä 72 73 2020 2021 2022 2023 2024 Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 1 289,8 1 313,8 1 714,1 1 350,5 71,4 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Taloudellinen kehitys 2024 Vuonna 2024 Nokian Renkaat jatkoi yhtiön jälleenrakentamista. Yhtiö edisti kasvustrategiaansa strategisilla investoinneilla kapasi- teetin kasvattamiseksi sekä vahvalla innovaatiotoiminnalla uusien tuotteiden lanseeraamiseksi. Tärkeimpiin merkkipaaluihin kuuluivat maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan avaaminen Romaniassa, investointivaiheen päättä- minen Yhdysvaltain-tehtaalla sekä uusien vastuullisten materiaalien tuominen renkaisiin. Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävar- muuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta huolimatta Nokian Renkaat kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti markkinaosuuttaan keskeisillä markkina-alueilla. Henkilöautonrenkaiden liikevaihto kasvoi vuonna 2024 Keski-Eu- roopan voimakkaan kasvun vauhdittamana. Pohjoismaissa yritys jatkaa vahvasta asemasta, kun taas Pohjois-Amerikassa toiminnassa on vielä parannettavaa. Raskaat Renkaat suoriutui hyvin heikossa ensiasennusmarkkinassa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuot- teita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan, % Pohjoismaat 54 % (57) Muu Eurooppa 25 % (19) Amerikka 21 % (23) Muut maat 0 % (1) Henkilöstön jakauma maantieteellisten alueiden mukaan, % Pohjoismaat 71 % (78) Muu Eurooppa 12 % (6) Pohjois-Amerikka 16 % (16) 11 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaita myydään lähinnä jälkimarkkinoilla, joilla jälleenmyyjät myyvät renkaita kuluttajille. Global Datan mukaan Nokian Renkaiden päämarkkina-alueilla, eli Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, henkilöautojen, katumaastureiden ja pick-upien renkaiden jälkimarkkinoiden koko on noin 600 miljoonaa rengasta. U.S. Tire Manufacturers Association (USTMA) arvioi, että Pohjois-Amerikan markkinat kattavat lähes puolet kokonaismarkkinoista. Rengasmarkkinan kehitykseen liittyy useita trendejä, joista alla on kuvattu tärkeimmät: 1. Autoteollisuuden disruptio Autoteollisuus käy läpi nopeaa kehitysvaihetta, jota ohjaavat siirtyminen kohti sähköautoja, autonomisen ajamisen nousu sekä siirtyminen autojen yksityisomistuksesta yhteisomistukseen. Tämä muuttaa paitsi itse ajamista, myös ajoneuvojen suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia. 2. Digitalisaatio Yhteiskunnan digitaalinen muutos kiihtyy, ja digitaalisten innovaa- tioiden määrä kasvaa myös rengasalalla. Automaatio ja robotiikka muuttavat suunnittelua ja valmistusta. Data ja liitettävyys luovat uusia liiketoimintamalleja ja määrittävät arvoverkostoja uudelleen. Rengasmarkkinan kehitys ja trendit Tehokkuus ja monikäyt- töisyys ohjaavat raskaiden renkaiden kehitystä Raskaiden työkoneiden ja laitteiden tehokkuus sekä monikäyttöi- syys ovat tällä hetkellä raskaiden renkaiden kehitystä ja käyttöä eniten määrit tävät tekijät. Koneiden tehokkuus kasvaa jatkuvasti, jolloin ne suoriutuvat samoista työtehtävistä entistä nopeammin käyttäen tähän vähemmän resursseja. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa renkaan vierintävastusta madaltamalla ja huolehtimalla, että rengas kulkee energiatehokkaasti sekä tiellä että esimerkiksi pellolla. Ja siihen puolestaan vaikuttaa muun muassa renkaan materiaalivalinnat, rakenne ja kulutuspinta. Monipuolinen rengas mahdollistaa koneen käyttämisen usealla tavalla ja erityyppisissä olosuhteissa. Tämä edellyttää rengas- valmistajalta innovatiivisuutta ja kokeilevaa kehittämistä. Yleensä kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, koska renkaat ovat heille aina suuri investointi. Lue lisää raskaiden renkaiden trendeistä: linkki verkkosivulle koko artikkeliin. CASE 3. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien käyttäytyminen Asiakkaat kaipaavat mukavuutta, omien arvojensa mukaista toi- mintaa ja digitaalivetoisia kokemuksia. Sekä kuluttajat että yritykset tutkivat, ostavat ja hallinnoivat ajoneuvoja ja palveluita yhä enemmän verkossa. Siirtymä lisää digitaalisten alustojen, kalustonhallinnan ja vahvojen kumppanuuksien merkitystä. 4. Vastuullisuus Asiakkaiden tarpeet, kehittyvä sääntely ja tiukemmat standardit rohkaisevat kehittämään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä tuotan- toprosesseja ja rengasteknologioita. Yrityksen suorien päästöjen lisäksi huomiota kiinnitetään yhä enemmän tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjäljen pienentämiseen raaka-aineista aina käyttöiän loppuun, jotta ympäristövaikutukset voidaan minimoida joka vaiheessa. Tämä sisältää uusia innovatiivisia tapoja käyttää uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita sekä renkaan kestävyyden ja suorituskyvyn optimointia siten, että ajamisen energiankulutusta voidaan vähentää. 5. Lainsäädännölliset vaatimukset Rengasalaan kohdistuu yhä enemmän lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia ja parantamaan turvallisuutta. Säännökset keskittyvät renkaan ja tien kulumahiukkasten (TRWP) minimointiin, renkaiden suorituskykyä ja vastuullisuutta koskevan viestinnän avoimuuteen, polttoainetalouden parantamiseen sekä tien kulumisen minimointiin. 6. Markkinoiden ja tuotteiden variointi Rengasmarkkina monipuolistuu täyttääkseen asiakkaiden kehittyvät tarpeet, ja erikoisrenkaita suunnitellaan esimerkiksi polttoainetaloutta, suorituskykyä tai autonomista ajamista ajatellen. Markkinoiden tar- peiden vaihtelut ovat johtaneet autonvalmistajien ja rengasyhtiöiden välillä lisääntyneeseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää optimaalisia renkaita tietyille ajoneuvomalleille. Lue lisää rengasalan trendeistä. 12 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Renkaat ovat elinehto toimiville ja turvallisille yhteiskunnille. Ne mahdollistavat kaikkea ihmisten välisestä yhteydenpidosta turvalliseen liikkumiseen ja kokonaisten talouksien kasvuun. Ei ehkä olekaan ihme, että maailmassa valmistetaan vuosittain jopa 1,5 miljardia rengasta. Tulevaisuudessa määrä kasvaa entisestään, kun autoilun yleistymisen, kuljetuspalveluiden kasvavan kysynnän sekä kehittyvien alueiden talouskasvun ennakoidaan lisäävän ajoneuvojen määrää merkittävästi. Rengasalan edelläkävijälle tämä kehitys asettaa kiperän haasteen ratkaistavaksi: miten valmistetaan entistä enemmän renkaita, ja tehdään se samalla hiilineutraalisti, uusiutuvista raaka-aineista – ja ennen kaikkea niin, että renkaiden turvallisuus ja ominaisuudet ovat maailmanluokkaa? Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa ajamaan fiksummin. Olemme ylpeitä roolistamme liikenteen ja yhteiskuntien kehityksessä, mutta tiedostamme samalla koko toimialamme ja sen arvoketjun ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Siksi ryhdyimme ratkomaan edellä kuvattua haastetta jo yli 20 vuotta sitten – hyvissä ajoin ennen sääntelyn ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntymistä. Edelläkävijyys on strategiamme ytimessä edelleen. Onnistuminen edellyttää, että haastamme itseämme tekemään jatkuvasti enemmän – keksimään renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Seuraavilla sivuilla avaamme tarkemmin kolme päälinjaamme, jotka kiteyttävät visiomme tulevaisuuden maailmasta sekä tavoitteistamme ja toimistamme, joilla kuljemme sitä kohti. Näkemyksemme ajamisen tulevaisuudesta Lead to circularity Tavoitteenamme on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lead to safety Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat panostaa jatkuvasti uusien turvallisuutta parantavien innovaatioiden hyödyntämiseen ja kehittämiseen – renkaan keksimiseen kerta toisensa jälkeen uudelleen. Lead to zero Nokian Renkaat toimii alansa uranuur- tajana ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteenamme on, että vuonna 2050 asiakkaille on tarjolla täysin ilmasto- neutraali rengas – koko ketjun osalta. 13 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Päämääränä vain vastuullisista raaka- aineista valmistettu rengas Renkaat valmistetaan perinteisesti useista eri materiaaleista, joihin liittyy ympäristön näkökulmasta ongelmia niiden alkuperän, kierrätettävyyden ja hiukkaspäästöjen osalta. Nokian Renkaiden keskeisenä tehtävänä kiertotalouden edistämisessä on olla mukana kehittämässä uusia, innovatiivisia raaka-aineita, pidentää renkaiden elinkaarta sekä parantaa materiaalikierrätystä. Tällä työllä haluamme tuoda koko toimialalle uusia, parempia materiaalivirtoja ja toimintamalleja. Nokian Renkaiden koko tuotekehitys perustuu turvallisuuden ja ympäristönäkökulmien jatkuvalle kehittämiselle. Nämä kestävän turvallisuuden periaatteet ohjaavat kaikkea työtämme. Tavoitteenamme on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä olemme puolimatkassa tavoitteen toteutumisessa. Vaikka kiertotalouteen liittyvät suunnitelmamme ovat alan kun- nianhimoisimpia, ne ovat meille jatkumoa aiemmalle työllemme. Lue lisää työstämme uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden lisäämiseksi renkaissa osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi. LEAD TO CIRCULARITY Etsimme jatkuvasti uusiutuvia ja kierrätettyjä vaihtoehtoja fossiilipohjaisille ja neitseellisille raaka-aineille ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tähtää siihen, että neitseellisiä fossiilisia raaka-aineita ei enää parin vuosikymmenen kuluttua käytetä lainkaan rengasteollisuudessa. Yksi tärkeimmistä ei-taloudellisista tavoitteistamme on, että kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus renkaissamme on 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Materiaalien kehittäminen Yhdessä eteenpäin Vastuullisuutta ajamassa 2 3 Matkalla kohti pienempää ympäristöjalanjälkeä 2 1 3 1 14 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Päämääränä maailman turvallisin rengas Renkaat ovat ajoneuvon keskeinen turvavaruste. Niiden kosketuspinta tiehen on vain neljän kämmenen kokoinen, mutta niistä on kiinni, pysyykö ajoneuvo tiellä ja pysähtyykö se äkkitilanteessa. Renkaan merkitys korostuu erityisesti vaativissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: lumella ja jäällä, märällä tienpinnalla sekä yllättävissä tilanteissa. Juuri tämä on Nokian Renkaiden erityisosaamista. Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat panostaa jatkuvasti uusien turvallisuutta parantavien innovaatioiden hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Keskeisinä haasteina on kehittää samanaikaisesti sekä entistä turvallisempia renkaita sekä toisaalta herättää kuljettajia ymmärtämään paremmin rengasvalintojen, renkaiden vaihtovälin ja ajotyylin merkitystä. Lue lisää turvallisuutta edistävästä työstämme osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi. LEAD TO SAFETY Järjestelmä käyttää Bluetooth-yhteyttä tietojen ja hälytysten lähettämiseen käyttäjälle. Tämä mahdollistaa reagoinnin äkillisiin rengaspaineen tai lämpötilan muutoksiin ajoissa. Renkaan sisäpintaan kiinnitetty anturi kerää tarkkoja ja reaaliaikaisia tietoja renkaan paineista ja lämpötiloista. Oikeat rengaspaineet ovat tärkeitä pidon ja vakauden sekä polttoaineenkulutuksen ja renkaiden kulumisen kannalta. Korkeat rengaslämpötilat voivat johtaa vaurioihin. Älyrenkaiden avulla työstä voi tulla turvalli- sempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Reaaliaikaiset hälytykset Älyrenkaat tekevät työstä turvallisempaa ja tehokkaampaa Anturit keräävät dataa Älykästä turvallisuutta 2 3 2 1 3 1 15 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Päämääränä ilmasto- neutraali rengas Rengasteollisuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä merkittävä rooli, sillä renkaiden valmistus ja käyttö kuluttavat merkittävästi energiaa ja tuottavat samalla kasvihuonekaasupäästöjä. Nokian Renkaat toimii alansa uranuurtajana ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sitouduimme vuonna 2020 alamme ensimmäisenä yrityksenä Science Based Targets -aloitteeseen. Tavoitteenamme on, että vuonna 2050 asiakkaille on tarjolla täysin ilmastoneutraali rengas – koko ketjun osalta. Matkallamme on välietappeja: aiomme vähentää renkaiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailutasona on vuosi 2022. Uskomme onnistumiseemme ja olemme vähentäneet rengastehtaidemme päästöjä kunnianhimoisesti. Syksyllä 2024 Nokian Renkaat avasi Romaniaan maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan. Tavoitettamme tukee myös osallistuminen Polestar 0 -hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto. Nokian Renkaat on ainoana rengasvalmistajana mukana projektissa kehittämässä ilmastoneutraalit premium-renkaat. Lue lisää Lead to zero -ajattelustamme osoitteessa yritys. nokianrenkaat.fi. LEAD TO ZERO 1 3 2 NOKIAN TYRES FACTORY IN ORADEA, ROMANIA IS THE WORLD’S FIRST FULL-SCALE TIRE FACTORY WITH ZERO CO2 EMISSIONS. The tire manufacturing process is very energy efficient as only the most modern technology and machinery is utilized. Steam used to cure the tires is generated by innovative electric boilers which use only zero CO2 emission free electricity instead of the usual fossil fuels such as coal or gas. All electricity used at the factory is CO2 emission free. Part of the electricity used in the factory is generated by on-site solar power units. 3 ENERGY EFFICIENT2 INNOVATIVE & ELECTRIC1 C02 EMISSION FREE CO 2 -päästötön Innovatiivinen ja sähköinen Energiatehokas 2 3 1 Kaikki tehtaalla käytetty sähkö on CO 2 -päästötöntä. Osa tehtaan käyttämästä sähköstä tuotetaan paikan päällä olevilla aurinko- voimalaitoksilla. Renkaiden vulkanisoimisessa käytettävä höyry tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa, jotka hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten poltto- aineiden sijaan hiili dioksidipäästötöntä sähköä. Renkaiden valmistusprosessi on erittäin energiatehokas, tuotannossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja laitteita. Maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas Romaniassa 16 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Vastuullisuuden kehittäminen ja johtaminen perustuu olennaisuudelle Nokian Renkaille vastuullisuus tarkoittaa vastuullista, läpinäkyvää liiketoimintaa sekä sitä, että kehitämme turvallisia, korkealaatuisia tuotteita, joissa vastuullisuus on olennainen ominaisuus aina raaka- aineista käytöstä poistoon saakka. Rengas on globaali tuote, johon liittyy useita erityyppisiä vastuullisuuden näkökulmia: sademetsissä tuotettu luonnonkumi yhdistetään teollisiin komponentteihin tehtaillamme, ja valmiit renkaat laivataan ympäri maailmaa. Noin 90 prosenttia renkaamme hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana, joten tuotteiden käyttäjät ovat tärkeä osa arvoketjua. Olennaisuus näyttää suuntaa Olemme sitoutuneet minimoimaan Nokian Renkaiden negatiiviset vaikutukset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Arvioimme olennaiset aiheemme tekemällä olennaisuusanalyysin kolmen vuoden välein ja katselmoimalla sen tulokset vuosittain. Nokian Renkaat suoritti syyskuusta 2023 helmikuuhun 2024 kaksoisolennaisuusanalyysin. Sen mukaan meille olennaisimmat aiheet ovat: • Ilmastonmuutos • Pilaantuminen • Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit • Resurssien käyttö ja kiertotalous • Oma työvoima • Arvoketjun työntekijät • Kuluttajat ja loppukäyttäjät • Liiketoiminnan harjoittaminen Osana hallituksen toimintakertomusta julkaistavassa Nokian Renkaiden Konsernikestävyysraportissa 2024, tämän vuosikertomuksen sivuilla 37–138, kuvaamme olennaisiin aiheisiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisuusarvioinnit muodostavat perustan Nokian Renkaiden vastuullisuustyölle. Käytännön vastuullisuustyötä ohjaa vuosittain päivitettävä vastuullisuuden tiekarttamme, joka on jaoteltu seitsemään eri osa-alueeseen ja yli sataan tehtävään ja projektiin. Ei-taloudelliset tavoitteemme ovat tiekartan mukaiset, ja niihin sisältyvät myös Science Based Targets -organisaation hyväksymät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Lue lisää ei-taloudellisista tavoitteistamme osoitteesta yritys. Nokian Renkaiden vastuullisuustyön tiekartta Ilmasto • Ilmastoselvitykset ja -suunnitelmat • Tuotekehitys • Energiatehokkuus • Energiajakauma ja vähähiiliset ratkaisut Ympäristö • Vaatimustenmukaisuus • Vedenkäytön tehokkuus • Kiertotalous • Biodiversiteetti Ihmiset • Työterveys ja -turvallisuus • Ihmisoikeudet ja hyvinvointi • Vastuullisuuskulttuurin kehittäminen Toimitusketju • Riskienhallinta • EUDR, GPSNR • Toimitusketjun CO 2 -päästöt Tuotteet ja palvelut • Vastuulliset materiaalit • Kestävyys, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset • Muut tutkimusprojektit Talous-, hallinto- ja ohjausjärjes- telmä • Hallinto ja vaatimustenmukaisuus • Hallituksen katselmoinnit • Riskienhallinta • Arvonluonti yhteiskunnalle Viestintä ja sidosryhmätyö • Raportointi ja viestintä • Sijoittajasuhteet • Ilmastoraportointi • Sidosryhmätoimenpiteet 17 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 Vastuullisuustyön tuloksia 2024 Määrätietoinen työ vastuullisuuden parissa on johtanut useisiin merkittäviin tunnustuksiin ulkoisissa vastuullisuusarvioinneissa. MATALA ESG-RISKITASO TOP 10:SSÄ AUTOMOTIVE COMPONENTS -SEKTORILLA USEITA VUOSIA TOP 1 % ARVIOIDUISTA YRITYKSISTÄ JOHTAVA TAS O PÄÄSY EUROPE'S CLIMATE LEADERS 2024 -LISTALLE TOP 6 % AUTO COMPONENTS -SEKTORILLA Sustainalytics S&P Global Corporate Sustainability Assessment CDP Climate Change Financial Times Europe's Climate Leaders CDP Supplier Engagement Rating MSCI 72 A- A- 11,7 71,9 AAA PLATINUM RATING EcoVadis 18 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyys- raportti Vuosi 2024 HALLITUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS RENGASTESTAUS VAATII ÄÄRIMMÄISTÄ AMMATTITAITOA JA TARKKUUTTA MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Rengastestausta Nokian Raskaiden Renkaiden teknologiakeskuksessa PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Strategian toteuttaminen ja edistyminen taloudellisissa tavoitteissa Nokian Renkaiden strategia perustuu orgaaniseen kasvuun yhtiön keskeisillä markkina-alueilla Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Yhtiö keskittyy jatkossakin korkean lisäarvon segmentteihin, kuten premium-talvirenkaisiin. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihinnan kasvu parantavat kannattavuutta. Tavoitteena on kasvattaa omistaja-arvoa myynnin kasvun ja parantuvan kannattavuuden kautta. Henkilöauton renkaiden osalta Nokian Renkaiden kasvustrategia jakautuu kahteen vaiheeseen, vuosien 2023–2025 investointivaiheeseen sekä kasvuvaiheeseen vuodesta 2026 eteenpäin. Henkilöauton renkaiden myyntivolyymit laskivat vuonna 2023 merkittävästi yhtiön myytyä Venäjän liiketoimintonsa. Tämän vuoksi kapasiteetin uudelleenrakentaminen investointivaiheen aikana on tärkeässä osassa kahden miljardin euron liikevaihtotavoitteen saavuttamisessa. Lisääntynyt kapasiteetti yhdessä uusien huippuluokan tuotteiden ja paremman operatiivisen kyvykkyyden kanssa kiihdyttävät kasvuvaiheessa yhtiön matkaa kohti taloudellisia tavoitteita. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen Keski- Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Laajentuva tuotevalikoima ja digitalisaatio tukevat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee Nokian Renkaiden myyntiä ja premium-brändiä Pohjoismaissa. Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat jatkoi strategisia investointejaan kapasiteetin kasvattamiseksi. Uusi henkilöauton renkaita valmistava tehdas Romaniassa eteni suunnitellusti aikataulussaan ja budjetissaan. Tehdas alkaa tukea henkilöauton renkaiden myyntiä vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi investointivaihe Yhdysvaltain-tehtaalla saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana, mikä vahvistaa yhtiön kyvykkyyttä valmistaa Pohjois-Amerikan kuluttajille suunnattuja renkaita. Nokian Renkaat jatkoi vuonna 2024 kasvustrategiansa toteuttamista edistämällä strategisia investointeja kapasiteetin kasvattamiseksi sekä ylläpitämällä vahvaa innovaatiotoimintaa uusien tuotteiden lanseeraamiseksi. Yhtiö saavutti useita merkkipaaluja, mukaan lukien täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan avaamisen Romaniassa ensimmäisenä maailmassa sekä investointivaiheen päättämisen Yhdysvaltain-tehtaalla. Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävarmuuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta huolimatta Nokian Renkaat kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti markkinaosuuttaan keskeisillä markkina-alueilla. Samalla Nokian Renkaat edisti vastuullisuustoimintaansa monella taholla. Science Based Targets initiative -organisaatio (SBTi) hyväksyi yhtiön uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, jotka ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita ilmastotieteessä pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. EcoVadis-yritysvastuuarvioinnissa Nokian Renkaat sai platinaluokituksen, mikä heijastaa yhtiön kestävän kehityksen mukaisen toiminnan jatkuvaa kehittämisestä. Arviointitulos tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa niistä yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden aikana. Hallituksen toimintakertomus Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita. Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Makrotrendit, kuten kasvava uusien automallien määrä, SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä ilmastonmuutos, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden kysyntää. PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET Nokian Renkaiden pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka asetettiin vuonna 2023, keskittyvät kasvuun, kannattavuuteen ja pääomarakenteeseen. Nokian Renkaat tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja noin 15 prosentin segmentit yhteensä liikevoittomarginaaliin. Lisäksi yhtiön tavoitteena on pitää nettovelka 1–2-kertaisena suhteessa segmentit yhteensä käyttökatteeseen. Nokian Renkaiden osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa nettovoitosta vähintään 50 prosenttia osinkoina. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Toteuma 2024 Toteuma 2023 Orgaaninen kasvu Liikevaihto 2 miljardia euroa 1,29 miljardia euroa 1,17 miljardia euroa Kannattavuus Segmentit yhteensä liikevoitto- marginaali 15 % 5,5 % 5,5 % Pääoma- rakenne Nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2 3,3 1,3 20 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus 2020 2021 2022 2023 2024 Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 1 289,8 1 313,8 1 714,1 1 350,5 71,4 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen. Liikevoitto oli 1,8 milj. euroa (2023: 32,1; 2022: 56,7). Ei-IFRS- rajaukset olivat -69,6 milj. euroa (-33,0), joista -33,7 milj. euroa (-30,2) oli Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon ja -22,1 milj. euroa (-3,2) Romanian- tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä eriä sekä -13,7 milj. euroa muita eriä, jotka liittyivät pääosin sopimusvalmistusrenkaiden varastojen alaskirjaukseen tuotteiden myöhästyessä vuoden 2024 kesäsesongista Punaisenmeren kriisin vuoksi. Segmentit yhteensä liikevoitto oli 71,4 milj. euroa (2023: 65,1; 2022: 17,8). Segmentit yhteensä liikevoiton nousu johtui korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista raaka- ainekustannuksista. Segmentit yhteensä liikevoittoprosetti oli 5,5 % (2023: 5,5 %; 2022: 1,3 %). Segmentit yhteensä ROCE oli 3,9 % (4,0 %). Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat tuotannon menetyksiä, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua. Liikevaihto ja liikevoitto Vuoden 2024 liikevaihto oli 1 289,8 milj. euroa (2023: 1 173,6; 2022: 1 350,5) ja nousi 9,9 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 10,6 % Keski-Euroopan vauhdittamana. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 8,0 milj. euroa. Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan 2023 Muutos VV Muutos % 2024 liike- vaihdosta % 2023 liike- vaihdostaMilj. euroa 2024 Pohjoismaat 696,2 671,7 3,6 % 4,0 % 54,0 % 57,2 % Muu Eurooppa 319,6 226,0 41,4 % 43,0 % 24,8 % 19,3 % Amerikka 270,3 268,7 0,6 % 1,2 % 21,0 % 22,9 % Muut maat 3,7 7,2 -48,9 % -48,9 % 0,3 % 0,6 % Yhteensä 1 289,8 1 173,6 9,9 % 10,6 % 100,0 % 100,0 % Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin 2023 Muutos VV Muutos % 2024 liike- vaihdosta % 2023 liike- vaihdostaMilj. euroa 2024 Henkilöautonrenkaat 779,9 653,4 19,4 % 20,2 % 60,5 % 55,7 % Raskaat Renkaat 235,1 257,1 -8,6 % -8,0 % 18,2 % 21,9 % Vianor 354,9 344,0 3,2 % 3,6 % 27,5 % 29,3 % Muut toiminnot ja eliminoinnit -80,1 -80,9 1,1 % Yhteensä 1 289,8 1 173,6 9,9 % 10,6 % * Vertailukelpoisilla valuutoilla. ** Sisältää sisäisen myynnin. Yhtiön vetäytyminen Venäjältä saatiin päätökseen maaliskuussa 2023 eikä Venäjä siten enää ole sisältynyt raportoituihin IFRS- ja ei-IFRS-lukuihin 1.1.2023 lähtien. Nokian Renkaat on oikaissut vuoden 2022 vastaavat vertailuluvut. Vuoden 2021 ja aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. 21 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus 2020 2021 2022 2023 2024 400 300 200 100 0 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 252,1 149,9 119,6 350,1 129,7 Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai päätökseen tuotantoprosessien ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen täyden tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisäksi tehtaan läheisyyteen avattiin uusi valmistuotevarasto. Yhtiö on käynnistänyt selvityksen koskien Espanjan-testikeskuksensa vaihtoehtoisia omistusrakenteita. Nokian Renkaat aikoo olla jatkossakin testikeskuksen tärkeä käyttäjä. 2020 2021 2022 2023 2024 20 15 10 5 0 Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto, % 9,3 15,8 0,9 4,0 3,9 Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin Milj. euroa 2024 2023 Henkilöautonrenkaat 52,2 36,7 Raskaat Renkaat 30,0 32,8 Vianor -3,8 3,4 Muut toiminnot ja eliminoinnit -7,0 -7,8 Segmentit yhteensä liikevoitto 71,4 65,1 Ei-IFRS-rajaukset -69,6 -33,0 Rahoituserät ja verot Nettorahoituskulut olivat 33,3 milj. euroa (17,8) sisältäen nettokorkokulut 30,7 milj. euroa (14,1). Nettorahoituskulut sisältävät valuuttakurssikuluja 2,6 milj. euroa (3,8). Tulos ennen veroja oli -31,5 milj. euroa (14,2) ja verot olivat 8,7 milj. euroa (-1,7). Segmentit yhteensä tulos ennen veroja oli 38,1 milj. euroa (47,4). Tilikauden tulos oli -22,8 milj. euroa (-325,5, sisältäen lopetettujen toimintojen tuloksen eli vetäytymisen Venäjältä). Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli 31,4 milj. euroa (-298,1). Osakekohtainen tulos oli -0,17 euroa (-2,36). Oman pääoman tuotto oli -1,7 % (2023: -23,4 %; 2022: -11,5 %). Vuonna 2024 annettu ohjeistus Nokian Renkaiden 6.2.2024 julkistamassa vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2024: Vuonna 2024 Nokian Renkaiden liikevaihdon ja segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan kasvavan merkittävästi edeltävään vuoteen verrattuna. Nettorahavarat Vuonna 2024 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 77,4 milj. euroa (82,4). Käyttöpääoma kasvoi 13,6 milj. euroa (kasvoi 43,5). Varastot nousivat 16,2 milj. euroa (nousivat 40,5) ja saatavat kasvoivat 63,8 milj. euroa (kasvoivat 4,0). Lyhytaikaiset korottomat velat kasvoivat 33,9 milj. euroa (kasvoivat 1,0). Investoinnit Investoinnit olivat 350,1 milj. euroa (252,1). Poistot olivat 124,2 milj. euroa (114,9). Nokian Renkaat rakentaa Romaniaan uutta henkilöautorenkaita valmistavaa tehdasta hajauttaakseen tuotantoaan ja rakentaakseen uudelleen kapasiteettiaan. Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietet- tiin syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä 6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Tehtaan yhteyteen rakennetaan jakelukes- kus renkaiden varastointia ja jakelua varten. Kokonaisinvestointi on arviolta noin 650 milj. euroa. Heinäkuussa Nokian Renkaat allekirjoitti 150 milj. euron lainasopimuksen Euroopan investointipankin kanssa uuden tehtaan rahoittamiseksi. Laina nostettiin elokuussa. Euroopan komissio hyväksyi elokuussa EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti Romanian valtion 99,5 milj. euron tukitoimenpiteen, joka maksetaan tehtaan rakentamisen tukemiseksi. 22 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Henkilöstö 2024 2023 2022 Konsernin henkilöstö keskimäärin 3 850 3 754 3 517 katsauskauden lopussa 3 810 3 433 3 313 Suomessa, katsauskauden lopussa 1 770 1 767 1 728 Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa 618 558 458 Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden lopussa 1 428 1 387 1 400 Henkilöstöä koskevat luvut perustuvat kokonaismäärään, jossa ovat mukana koko- ja osa-aikaiset työntekijät. Vianorin henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstölukuihin. Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2024 yhteensä 256,3 milj. euroa (2023: 232,2; 2022: 237,5). 2020 2021 2022 2023 2024 Henkilöstö keskimäärin 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 3 850 4 859 4 941 3 754 3 517 Taloudellinen asema Milj. euroa 31.12. 2024 31.12. 2023 Rahavarat 176,1 414,9 Korolliset velat 789,2 638,5 josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus 47,3 142,9 Korollinen nettovelka 613,1 223,6 Käyttämättömät luottolimiitit 803,3 831,3 josta komittoituja 304,4 330,3 Velkaantumisaste, % 48,2 % 16,6 % Omavaraisuusaste, % 52,5 % 58,0 % Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatko-option pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 milj. euron lainoille. Näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi toukokuussa 2024 erääntynyt 100 milj. euron kahdenvälinen vastuullisuustavoitteisiin sidottu laina jälleenrahoitettiin samankaltaisella kolmivuotisella lainalla, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan investointipankin myöntämän kahdeksanvuotisen 150 milj. euron lainan yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi Romaniassa. Marraskuussa yhtiö käytti yhden vuoden jatko- option vastuullisuustavoitteisiin sidotussa 200 milj. euron valmiusluottolimiitissä ja näin ollen valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuun 2027 sijaan tammikuussa 2028. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,4 %. Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu. 2020 2021 2022 2023 2024 50 40 30 20 10 0 -10 Nettovelkaantumisaste 31.12., % 48,2 -1,1 -6,1 9,8 16,6 2020 2021 2022 2023 2024 80 60 40 20 0 Omavaraisuusaste 31.12., % 52,5 65,3 68,4 58,0 64,9 23 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietettiin syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä 6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Lisäksi yhtiö sai vuonna 2024 päätökseen tuotantoprosessien ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen täyden tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun mennessä. Katsauskaudella Nokian Renkaat toi Keski-Euroopan markkinoille kattavan ja uusitun kesä- ja all season -rengasvalikoiman, mukaan lukien Nokian Tyres Wetproof 1 ja Nokian Tyres Powerproof 1 -kesärenkaat sekä Nokian Tyres Seasonproof 1 -all season -renkaan. Lisäksi yhtiö lanseerasi Keski-Euroopan markkinoille suunnatun uudistetun rengasvalikoiman pakettiautoihin sekä Nokian Tyres WRG5 -all weather -renkaan Pohjois-Amerikan markkinoille. 2020 2021 2022 2023 2024 30 25 20 15 10 5 0 -5 Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 1 200 1 000 800 600 400 200 0 -200 779,9 871,3 1 199,2 810,7 653,4 52,2 177,8 -24,7 36,7 298,7 Tutkimus ja tuotekehitys Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita. Yhtiön tuotekehitystiimi seuraa tarkasti markkinatrendejä ja kuluttajatarpeita varmistaen, että Nokian Renkaiden tuotteet vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2024 noin 24,8 milj. euroa (2023: 24,3; 2022: 29,6), mikä vastaa 10,7 % (2023: 11,6 %; 2022: 12,0 %) liiketoiminnan kuluista. 2020 2021 2022 2023 2024 32 24 16 8 0 T&K-kulut, milj. euroa 24,8 22,7 31,9 24,3 29,6 . Liiketoimintayksikköjen katsaukset Henkilöautonrenkaat Milj. euroa 2024 2023 Liikevaihto 779,9 653,4 Liikevaihdon muutos, % 19,4 % -19,4 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % 20,2 % -15,8 % Liikevoitto -15,6 4,1 Liikevoitto, % -2,0 % 0,6 % Segmentin liikevoitto 52,2 36,7 Segmentin liikevoitto, % 6,7 % 5,6 % Vuonna 2024 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 779,9 milj. euroa (653,4). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 20,2 % Keski-Euroopan vauhdittamana. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla laski pääosin tuotemixistä johtuen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat 19 päivän tuotannon menetyksen Henkilöautonrenkaissa, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua. Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 55 % (63 %), kesärenkaiden 17 % (12 %) ja all season -renkaiden 28 % (25 %). Liikevoitto oli -15,6 milj. euroa (4,1). Segmentin liikevoitto oli 52,2 milj. euroa (36,7). Segmentin liikevoiton nousu johtui pääasiassa korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista materiaalikustannuksista. Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleenrakentamiseksi yhtiö on rakentamassa uutta henkilöautorenkaita valmistavaa tehdasta Romaniaan. Tehdas on maailman ensimmäinen 24 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus 2020 2021 2022 2023 2024 30 25 20 15 10 5 0 300 250 200 150 100 50 0 Liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 235,1 194,6 254,0 271,0 30,0 23,7 40,3 44,1 Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % 257,1 32,8 Vianor, omat palvelupisteet Milj. euroa 2024 2023 Liikevaihto 354,9 344,0 Liikevaihdon muutos, % 3,2 % -5,0 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % 3,6 % 1,8 % Liikevoitto -3,8 3,4 Liikevoitto, % -1,1 % 1,0 % Segmentin liikevoitto -3,8 3,4 Segmentin liikevoitto, % -1,1 % 1,0 % Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa 174 174 Vuonna 2024 Vianorin liikevaihto oli 354,9 milj. euroa (344,0). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 3,6 %. Raskaat Renkaat Milj. euroa 2024 2023 Liikevaihto 235,1 257,1 Liikevaihdon muutos, % -8,6 % -5,1 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % -8,0 % -3,4 % Liikevoitto 30,0 32,8 Liikevoitto, % 12,8 % 12,8 % Segmentin liikevoitto 30,0 32,8 Segmentin liikevoitto, % 12,8 % 12,8 % Vuonna 2024 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 235,1 milj. euroa (257,1). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 8,0 % heikon markkinan takia. Liikevoitto oli 30,0 milj. euroa (32,8). Segmentin liikevoitto oli 30,0 milj. euroa (32,8). Lasku johtui pääasiassa alhaisemmista myyntimääristä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen poliittiset lakot aiheuttivat viiden päivän tuotannon menetyksen Raskaissa Renkaissa, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua. Katsauskauden aikana Raskaat Renkaat lanseerasi uudistetun Nokian Tyres Noktop 21 -valikoiman ja toi markkinoille uusia kokoja Nokian Tyres Tractor King, Forest King F2 ja Soil King VF -rengasvalikoimiin. Liikevoitto oli -3,8 milj. euroa (3,4). Segmentin liikevoitto oli -3,8 milj. euroa (3,4). Liikevoittoon vaikuttivat inflaation seurauksena kohonneet kustannukset sekä heikko B2B-markkina. Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 174 (174) omaa palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. 2020 2021 2022 2023 2024 400 300 200 100 0 -100 4 3 2 1 0 -1 Liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 354,9 318,1 342,9 362,0 Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % 344,0 -3,8 3,44,0 4,1 3,1 25 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Joulukuun 2024 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750. Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl) 31.12. 2024 31.12. 2023 kauden lopussa 137,87 137,87 keskimäärin 137,87 137,98 keskimäärin, laimennettuna 137,87 137,98 * Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet. Milj. euroa Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut Liiketoiminnan muut tuotot/kulut Liikevoitto Rahoitus- tuotot/kulut Verot Tilikauden voitto Segmentit yhteensä 1 289,8 -991,8 -228,1 1,4 71,4 -33,3 -6,7 31,4 Yhdysvaltain- tehtaan ylösajo -32,0 -1,8 -33,7 7,4 -26,4 Romanian- tehtaan aloitus -19,5 -2,7 0,0 -22,1 4,4 -17,7 Muut rajaukset -12,7 -1,0 -13,7 3,5 -10,2 Ei-IFRS-rajaukset 0,0 -64,1 -5,4 0,0 -69,6 0,0 15,3 -54,3 Nokian Renkaat yhteensä 1 289,8 -1 056,0 -233,5 1,4 1,8 -33,3 8,7 -22,8 Osakkeet ja osakkeenomistajat Valtuutukset Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella. Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella. Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Huhtikuussa 2024 hallitus päätti lahjoittaa 200 000 euroa Aalto- yliopiston kauppakorkeakoululle käytettäväksi Nokian Renkaiden ja Jukka Moision stipendeinä ulkomaisiin vaihto-ohjelmiin lähteville maisteriopiskelijoille. Varat lahjoitetaan yhtiökokouksen valtuutuksella kahdessa samansuuruisessa erässä, joista ensimmäinen maksettiin vuonna 2024 ja toinen maksetaan vuonna 2025. Omat osakkeet Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. 31.12.2024 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä oli 1 052 242 kappaletta (31.12.2023: 1 054 507). Tämä osakemäärä vastasi 0,76 % (0,76 %) yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma 2024 Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoa, Romanian-tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä kuluja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä. 26 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 (ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavia osakkeita) Osakkeita Osuus % 1. Solidium Oy 14 031 000 10,10 2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5 167 384 3,72 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 626 395 1,89 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 047 000 1,47 5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 209 160 0,87 6. Nordea Finland 982 255 0,71 7. Valtion Eläkerahasto 900 000 0,65 8. OP-Henkivakuutus Oy 527 170 0,38 9. Barry Staines Linoleum Oy 510 000 0,37 10. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland 441 100 0,32 Muutoksia osakkeenomistuksessa Nokian Renkaat Oyj vastaanotti vuonna 2024 seitsemän arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muutoksesta. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/ uutiset-ja-media/tiedotteet. Hallituksen jäsenten osakeomistukset 31.12.2024 (sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt) Hallitus Osakkeita Jukka Hienonen, puheenjohtaja 52 100 Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja 12 863 Elina Björklund, jäsen 3 767 Susanne Hahn, jäsen 13 679 Markus Korsten, jäsen 5 037 Elisa Markula, jäsen 2 651 Christopher Ostrander, jäsen 8 427 Jouko Pölönen, jäsen 32 457 Reima Rytsölä, jäsen 10 037 Yhteensä 141 018 Toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2024 (sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt) Toimitusjohtaja Osakkeita Jukka Moisio 22 921 Kaupankäynti osakkeella Vuonna 2024 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 149 557 916 yhtiön osaketta (223 641 182), mikä on 108 % (161 %) yhtiön koko osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi 2024 oli 595 848 osaketta (891 001). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla. Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2024 lopussa 7,35 euroa (8,26). Vuonna 2024 volyymipainotettu keskikurssi oli 8,24 euroa (8,40), ylin noteeraus 9,63 euroa (11,63) ja alin 7,07 euroa (6,18). Yhtiön markkina-arvo joulukuun 2024 lopussa oli 1,0 miljardia euroa (1,1). Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 102 389 (94 092) vuoden 2024 lopussa. Osakkeenomistajista 70,5 % (61,5 %) oli suomalaisia ja 29,5 % (38,5 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 18,1 % (17,5 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4,6 % (5,4 %), kotitaloudet 38,9 % (30,7 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,1 % (2,2 %) ja yhtiöt 6,8 % (5,8 %). 27 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Osinko Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.5.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Lokakuussa 2024 hallitus päätti osingon toisen erän, suuruudeltaan 0,20 euroa osakkeelta, maksamisesta perustuen yhtiökokouksen 2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä maksettiin 4.12.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 31.10.2024 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. 2020 2021 2022 2023 2024 Segmentit yhteensä tulos/osake Osinko/osake * Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa 1,04 1,84 2,0 1,5 1,0 0,5 0 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 0,23 0,25 -0,86 -2,16 Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: • hallituksen puheenjohtajalle 115 000 euroa vuodessa, • hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille kullekin 76 000 euroa vuodessa • sekä muille hallituksen jäsenille 53 500 euroa vuodessa. 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta jokaisesta hallituksen ja hallituksen valiokunnan kokouksesta. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä maksetaan 700 euron kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Hallituksen kokoonpano ja tilintarkastajat Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Markus Korsten, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, Reima Rytsölä ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Elina Björklund ja Elisa Markula valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jukka Hienonen valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 163 939 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet edustavat 0,12 % yhtiön kokonaisäänimäärästä. Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset 31.12.2024 (sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt) Johtoryhmä Osakkeita Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi 5 799 Elisa Erkkilä, lakiasiat 0 Niko Haavisto, talous ja rahoitus 11 250 Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor 22 010 Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja hankinnat 3 420 Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot 48 616 Päivi Leskinen, HR 1 182 Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas 31 657 Yhteensä 123 934 Johtohenkilöiden liiketoimet Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 6.5., 22.7. ja 24.7.2024 ilmoituksia johtohenkilöiden liiketoimista. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/ uutiset-ja-media/tiedotteet. Varsinainen yhtiökokous 2024 Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 30.4.2024 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023 sekä vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/ yhtiokokous/yhtiokokous-2024. 28 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Hallituksen työjärjestys Järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024 hallitus päätti perustaa hallituksen investointivaliokunnan. Valiokunta keskittyy strategisiin investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat osakkeenomistajille syntyvän arvon. Lisäksi hallitus valitsi järjestäytymis kokouksessaan henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan sekä investointivaliokunnan jäsenet seuraavasti: • Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Elina Björklund (puheenjohtaja), Susanne Hahn ja Jukka Hienonen • Tarkastusvaliokunta: Jouko Pölönen (puheenjohtaja), Reima Rytsölä ja Elisa Markula • Investointivaliokunta: Christopher Ostrander (puheenjohtaja), Markus Korsten ja Pekka Vauramo Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan 2024 nimettiin seuraavat henkilöt: • Petter Söderström (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n nimeämänä (7.1.2025 alkaen) • Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä • Marie Karlsson (sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish Equities, Nordea Asset Management) Nordea rahastojen nimeämänä • Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä • Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Katsauskauden jälkeen 17.1.2025 nimitystoimikunta toimitti Nokian Renkaiden hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Muutoksia johdossa Elisa Erkkilä nimitettiin Nokian Renkaiden lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2024 alkaen. Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hän seuraa tehtävässään Jukka Moisiota, joka jäi yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Lokakuussa Nokian Renkaat ilmoitti, että Anna Hyvönen, johtaja, Henkilöautonrenkaat ja Vianor, on päättänyt jäädä pois Nokian Renkaiden palveluksesta. Hyvönen jatkaa yhtiön palveluksessa heinäkuuhun 2025 saakka. Yritysvastuu Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat sai CDP:ltä arvosanan A- toimistaan, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen. Arvosanat A ja A- kertovat, että organisaatio on toimissaan johtavaa tasoa. Nokian Renkaat on saanut ilmastotyöstään arvosanan A- jo neljänä perättäisenä vuotena. Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat ilmoitti tehneensä pitkäaikaisen ostosopimuksen kierrätysnoesta rengaskierrätysyhteisyrityksen kanssa. Sopimus auttaa Nokian Renkaita saavuttamaan yhden keskeisen vastuullisuustavoitteensa eli lisäämään kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea kaupallisessa tuotelinjassaan vuonna 2022, ja nyt tehty sopimus mahdollistaa kierrätysnoen käytön lisäämisen renkaissa sekä lisää kiertotaloutta ja vastuullisuutta rengasalalla. Kesäkuussa 2024 Nokian Renkaat esitteli konseptirenkaan, jonka valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa ligniinipohjaista materiaalia. Innovatiivisella UPM BioMotion™ täyteaineella on Valtuutukset Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. 29 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteet nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa viimeistään 2050. SBTi:n hyväksyntä tarkoittaa, että Nokian Renkaiden uudet tavoitteet ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita ilmastotieteessä pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustin- järjestelmä johdolle ja valituille avainhenkilöille Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja konsernin avainhenkilöiden osalta. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024– 2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Järjestelmän piiriin kuuluvilla on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ansaintajakson 2024–2025 palkkiot perustuvat käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024– 2025 asettamat tavoitteet saavutetaan. Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema toimitusjohtajana jatkuu. Ansaintajaksolta 2024–2025 maksettavat bruttopalkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 760 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2024 Hallitus päätti jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin aikaisempina vuosina. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024– 2026. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta ja vähentää näin fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä. Elokuussa 2024 Nokian Renkaiden Nokian-tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin. Sertifioinnin ansiosta yhtiö voi käyttää tuotteissaan uusia vastuullisia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita. Nokian Renkaat ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteidensa lanseerauksen yhteydessä. Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyö- sopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiön kanssa uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, jossa hyödynnetään puu-, paperi- ja vaneriteollisuudesta ylijäänyttä koivun kuorta. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kehittää materiaalia kaupalliseen rengastuotantoon sopivaksi. Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat vietti uuden henkilöautorenkaita valmistavan tehtaansa avajaisia Romaniassa. Tehtaalla ei käytetä lainkaan fossiilista energiaa, mikä tekee siitä maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan. Osa sähköstä saadaan alueella toimivasta aurinkovoimalasta. Renkaiden vulkanoimi - sessa käytettävä höyry tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa, jotka hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen tai kaasun, sijaan täysin hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Lisäksi renkaiden valmistusprosessi on erittäin energiatehokas, koska tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa ja laitteistoa. Lokakuussa 2024 Nokian Renkaat sai platinaluokituksen EcoVadis- yritysvastuuarvioinnissa toisena peräkkäisenä vuotena. Arviointitulos tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa niistä yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden aikana. Marraskuussa 2024 Science Based Targets initiative -organisaatio (SBTi) hyväksyi Nokian Renkaiden uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, mukaan lukien sekä lyhyen aikavälin 30 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan: TALOUDELLINEN JA GEOPOLIITTINEN EPÄVARMUUS Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä. Poliittiset jännitteet ja globaalin epävarmuuden lisääntyminen voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun. Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen. Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön ja markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Valmiussuunnitelman mukainen toiminta. KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin. Riskiä vähentävät toimet : korkealuokkaisen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen. INVESTOINTIHANKKEEN TOTEUTTAMINEN ROMANIASSA Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa. Riskiä vähentävät toimet: tiivis investointihankkeen seuranta ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys. VALUUTTAMARKKINAT Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella. Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta. Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2024–2026) alkoi vuoden 2024 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta. Maksut 2023 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi tuloksen suoritusperusteisen sekä ehdollisen osakepalkkiojärjestelmien 2021–2023 osalta. SUORITUSPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023 Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostunut maksuun. EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023 Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului muutamia avainhenkilöitä mukaan lukien yksi johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2024 lopussa. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut vuonna 2023 päättyneiden osakepalkkiojärjestelmien osakepalkkioiden vuoksi. Hallitus arvioi, että osakepalkkiojärjestelmien yhteydessä ei lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja että järjestelmillä ei siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään. 31 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus YMPÄRISTÖ, SOSIAALINEN VASTUU JA HYVÄ HALLINTOTAPA Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG- asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä. Riskiä vähentävät toimet: tulevien lakien ja säädösten aktiivinen seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen. Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien raaka- aineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia. HENKILÖSTÖN PYSYVYYS JA OSAAMINEN Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Työnantajamielikuvan kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi. Oikeudelliset menettelyt Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään loukanneen kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa. Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida. TIETOTEKNOLOGIA JA TIETOTURVA Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena. Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan. Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat. Jatkuva tietoturvan ja tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus. ASIAKASKUNNAN MONIMUOTOISUUS Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen. Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla. 32 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen: Paolo Pompei, toimitusjohtaja Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen) Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen. Ohjeistus vuodelle 2025 Vuonna 2025 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan kasvavan ja segmentit yhteensä liikevoittoprosentin odotetaan paranevan edeltävään vuoteen verrattuna. Oletukset vuodelle 2025 Vuonna 2025 rengaskysynnän odotetaan pysyvän edeltävän vuoden tasolla Nokian Renkaiden markkina-alueilla. Globaalin talouden kehitys sekä geopoliittiset epävarmuudet saattavat aiheuttaa epävakautta yhtiön liiketoimintaympäristöön. Nokian Renkaiden myynnin kasvu perustuu kapasiteetin kasvuun Romanian- ja Yhdysvaltain-tehtailla, sekä hyvällä tasolla oleviin valmistuotevarastoihin. Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 773,2 milj. euroa. Hallitus ehdottaa vuoden 2025 yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkoa jaetaan 0,25 euroa/osake eli yhteensä 34,5 milj. euroa omaan pääomaan jätetään 738,7 milj. euroa Yhteensä 773,2 milj. euroa Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 17.3.2025 alkavalla viikolla. Helsinki 4.2.2025 Nokian Renkaat Oyj Hallitus Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Asian käsittely hovioikeudessa on kesken. Veroriidat Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 23.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksesta. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteet. 4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää markkinoinnin ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi. 33 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 Liikevaihto 1 289,8 1 173,6 1 350,5 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2 1 360,1 muutos, % 9,9 % -13,1 % -21,2 % 30,5 % -17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 % -2,1 % Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla 1 126,0 147,0 170,2 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2 378,6 Poistot 124,2 114,9 110,1 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7 82,6 Arvonalentumiset 2 - - 3,4 17,0 24,9 Liikevoitto (EBIT) 1,8 32,1 56,7 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5 296,0 % liikevaihdosta 0,1 % 2,7 % 4,2 % 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 % 21,8 % Tulos ennen veroja -31,5 14,2 11,2 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7 274,2 % liikevaihdosta -2,4 % 1,2 % 0,0 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 % 20,2 % Oman pääoma tuotto (ROE), % -1,7 % -23,4 % -11,5 % 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 % 19,6 % Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 0,5 % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 % 20,3 % Taseen loppusumma 2 423,7 2 325,2 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7 1 754,8 Korollinen nettovelka 613,1 223,6 140,9 -98,7 -17,2 41,1 -315,2 -208,3 -287,4 -209,7 Omavaraisuusaste, % 52,5 % 58,0 % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 % 70,8 % Velkaantumisaste, % 48,2 % 16,6 % 9,8 % -6,1 % -1,1 % 2,3 % -21,2 % -14,2 % -19,7 % -16,9 % Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 77,4 82,4 -4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4 283,4 Bruttoinvestoinnit 350,1 252,1 129,7 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6 101,7 % liikevaihdosta 27,1 % 21,5 % 9,6 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 % 7,5 % Tutkimus- ja kehittämismenot 24,8 24,3 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3 18,7 % liikevaihdosta 1,9 % 2,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,4 % Osingonjako 34,5 3 75,8 76,0 76,0 165,9 158,4 218,1 214,2 208,0 202,0 Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 3 850 3 754 3 517 4 941 4 859 4 942 4 790 4 630 4 433 4 421 * Vuosien 2022 ja 2023 luvut ovat vertailukelpoisia ja esittävät jatkuvia toimintoja. 1 DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin. 2 Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin. 3 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Konsernin tunnusluvut 34 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 Tulos/osake (EPS), euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87 1,80 muutos, % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 78,1 % 32,4 % -13,0 % 3,6 % 15,1 % Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86 1,80 muutos, % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 35,2 % 32,5 % -13,2 % 3,2 % 15,0 % Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa -0,17 0,09 0,11 muutos, % -282,8 % -17,9 % 0,0 % Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa - -2,45 -1,38 muutos, % -100,0 % 77,5 % 0,00 Kassavirta/osake (CFPS), euroa 0,56 0,60 -0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70 2,12 muutos, % -6,0 % -2020,0 % -101,1 % -6,0 % -21,5 % -0,7 % 127,2 % -36,3 % 27,4 % -12,7 % Osinko/osake, euroa 0,25 0,55 0,55 0,55 1,20 1,14 1,58 1,56 1,53 1,50 Osinko/tulos, % -150,9 % -23,3 % -43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 % 83,9 % Oma pääoma/osake, euroa 9,23 9,77 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75 9,24 P/E-luku -44,4 -3,5 -7, 5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0 18,4 Osinkotuotto, % 3,4 % 6,7 % 5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1 021,1 1 147,5 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0 4 458,3 Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,17 137,26 136,25 134,86 133,63 laimennettuna, milj. kpl 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56 133,74 Osakemäärä 31.12. milj. kpl 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68 134,39 Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137,28 135,93 134,69 Osakekohtaiset tunnusluvut 35 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallituksen toimintakertomus Konsernin laskentakaavat Laskentakaavat Oman pääoman tuotto, % = (ROE) Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (ka) Sijoitetun pääoman tuotto, % = (ROCE) Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100 Taseen loppusumma (ka) - korottomat velat Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Velkaantumisaste, % = Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma Tulos / osake, euro = (EPS) Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Tulos / osake (laimennettu 2 ), euro = (EPS) Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu 2 lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Kassavirta / osake, euro = (CFPS) Liiketoiminnan kassavirta Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Osinko / osake, euro = Tilikaudelta jaettu osinko Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä Osinko / tulos, % = Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tilikauden tulos Oma pääoma / osake, euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 31.12. P/E-luku = Pörssikurssi 31.12. Tulos/osake Osinkotuotto, % = Nimellisosinko / osake Pörssikurssi 31.12. 1 ilman omia osakkeita 2 optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan 36 KONSERNI- KESTÄVYYS- RAPORTTI KESTÄVÄN TURVALLISUUDEN PERIAATTEET OHJAAVAT KAIKKEA TYÖTÄMME MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Vastuullisuustiimi, hankinta ja tuotekehitys tekevät yhteistyötä Kestävyys on keskeinen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia. PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot 39 Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot 38 TILAPÄINEN PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YLEISET TIEDOT ESRS 2 Yleiset tiedot BP-1 Konsernikestävyysraportin laatimisperusteet Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpää- töksissä; se sisältää emoyhtiön sekä kaikki yhtiöt, joissa konsernilla on suorasti tai epäsuorasti yli 50 prosenttia äänistä, ellei muuta ole ilmoitettu annettujen tietojen yhteydessä. Olennaisuusarvioinnissa huomioitiin sekä Nokian Renkaiden oma toiminta että yhtiön arvoketju. Raportti sisältää tietoa arvoketjusta niiltä osin kuin se on tarpeellista seuraaviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen: • E1 Ilmastonmuutos: Kasvihuonekaasupäästöt (arvoketjun alku- ja loppupää) • E2 Pilaantuminen: Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset ja niiden vähentäminen (arvoketjun loppupää) • E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Raaka-aineiden hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen (arvoketjun alkupää) • E5 Kiertotalous: Materiaalien käyttö (arvoketjun alkupää), renkaan käyttöiän lopun vaikutukset (arvoketjun loppupää) • S2 Arvoketjun työntekijät: Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ennaltaehkäisy ja lieventäminen arvoketjussa (arvoketjun alkupää) 39 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti • S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Liikenneturvallisuuden ja loppukäyttäjien turvallisuuden edistäminen, loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen, yksityisyys (arvoketjun loppupää) • G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Eettiset ja kestävät hankinta- käytännöt, loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen, ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta. Nokian Renkaat on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois arkaluon- teisia tietoja liittyen valmistuskumppaneita koskeviin yksityiskohtiin sekä tiedonantovaatimuksen E5-4 tietopisteisiin 31 a ja 31 c. BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Aikahorisontit Raportoinnissa ei poiketa keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4. Arvoketjun estimointi Scope 3 -päästötietojen laskennassa käytetään useita estimointeja, kuten yleisiä päästökertoimia ja keskiarvoja. Tämä vaikuttaa laskel- mien tarkkuuteen. Laskentaperiaatteet perustuvat Nokian Renkaiden kasvihuonekaasupäästöinventaarioon, ja periaatteet on esitetty tarkemmin tiedonantovaatimuksessa E1-6. Tietojen laatua parantaakseen Nokian Renkaat pyrkii hankkimaan päästötiedot joka vuosi yhä useammalta raaka-aineiden toimittajalta ja kuljetusyritykseltä, jolloin laskelmissa voidaan käyttää näitä tietoja yleisten päästökertoimien sijaan. Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus Kaikki estimoinnissa käytetyt lähteet, joihin liittyy suuri mittaus- epävarmuus, koskevat arvoketjua. Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä Tämä on ensimmäinen vuosi, josta Nokian Renkaat raportoi kestävyysasiat ESRS-vaatimusten mukaisesti. Muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen Raportti sisältää myös muita kestävyystietoja. Tiedot annetaan GRI-standardin, S&P Globalin yritysvastuuarvioinnin sekä paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Nämä lisätiedot on ilmaistu visuaalisesti pyöreällä plusmerkkisymbolilla sekä tekstillä ”muita, epäolennaisia tietoja”. Osa tiedoista liittyy olennaisiin aiheisiin ja on siksi sijoitettu aihekohtaisten ESRS-tiedonantojen yhteyteen. Epäolennaisiin aiheisiin liittyvät tiedot on ilmoitettu erillisessä osiossa ”Muita kestävyystiedonantoja”. 40 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti GOV-1 Kestävyysasioiden johtaminen Nokian Renkailla Hallitus on vastuussa yhtiön yleisestä johtamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2024 hallituksessa oli yhdeksän riippumatonta jäsentä. Toimitusjohtaja oli liikkeenjohtoon osallistuva johtaja. Hallituksessa ei ollut henkilöstön edustajia. Hallituksen jäsenillä on asiaan kuuluvaa kokemusta seuraavista aiheista: rengasteollisuus, kokemus toimitusjohtajana toimimisesta, kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta, rahoitus, yhtiön riskienhallinta sekä hallinto ja ohjaus. Vuoden 2024 lopussa hallituksessa oli kuusi miesjäsentä (66,7 %) ja kolme naisjäsentä (33,3 %). Jäsenet edustivat kolmea eri kansalli- suutta ja olivat iältään 48–67-vuotiaita. Toimitusjohtaja oli suomalai- nen mies. Uusi toimitusjohtaja aloitti tammikuussa 2025, ja hän on italialainen mies. Vuoden 2024 lopussa monimuotoisuus toteutui hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kohdalla seuraavasti: Monimuotoisuus- tekijä Tiedot Ikä Alle 30-vuotiaita: 0 % 30–50-vuotiaita: 10 % Yli 50-vuotiaita: 90 % Sukupuoli Nainen: 30 % Mies: 70 % Kansallisuus Suomi: 70 % Saksa: 20 % Yhdysvallat: 10 % Kokemus Kokemusta rengasalalta: 20 % Toimitusjohtajakokemusta: 90 % Johtamiskokemusta: 100 % Koulutus Taloustieteiden maisteri: 60 % Kauppatieteiden maisteri: 20 % Tekniikan maisteri: 10 % Fysiikan diplomi-insinööri: 10 % M.Sc., Engineering Management: 10 % Valtiotieteiden maisteri: 10 % Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen suurimmista osakkeenomistajista lukuun ottamatta Reima Rytsölää, jota ei pidetty riippumattomana yhtiön merkittävästä osakkeen- omistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohta- jana (omistus yhtiöstä vuoden lopussa 10,10 %). Näin ollen riippumat- tomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus oli 89. Hallitus on koko konsernin korkein kestävyyttä ja sen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvova taho. Hallitus hyväksyy keskeiset kestävyystavoitteet sekä konsernin käytännöt, jotka ohjaavat konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa valmistelee vastuullisuuteen liittyvät aiheet hallitukselle ja seuraa toimintaympäristön sekä kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehitystä. 41 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Kaikki henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet ovat riippu- mattomia yhtiöstä ja kaikista sen suurimmista osakkeenomistajista. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa; kollektiiviset päätökset tekee hallitus. Nokian Renkaiden kestävyystoimia johtaa hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää kestävyystyötä. Siihen kuuluu ylempää johtoa hankintojen, laadun ja työturvallisuuden, tuotteiden ja innovaatioiden, lakiasiain, talouden ja rahoituksen, henkilöstön sekä viestinnän alueilta. Ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Kestävyystyön jokapäi- väinen johtaminen on osa kaikkien esihenkilöiden tehtävää. Kestävyysasiat raportoidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunnalle. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa käy johdon kanssa säännöllisesti läpi yhtiön kestävyysohjelman etenemistä ja seuraa konsernikestävyysraportointiprosessia. Hallituk- sen jäsenten taidot, osaaminen ja kokemus johtajuuden, strategian kehityksen ja toteutuksen, hallinnon, riskienhallinnan, palkitsemisen, viestinnän sekä sidosryhmäsuhteiden aloilta ovat oleellisia varmis- tettaessa, että yhtiö kehittää ja toteuttaa kestävyysohjelmaansa järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi. Hallituksen valiokuntatyö mahdollistaa kestävyyteen liittyvän asiantuntemuksen syventämisen. Sisäisiä ja ulkoisia kestävyysammattilaisia voidaan pyytää puhumaan valiokunnan kokouksissa, ja tarpeen mukaan järjestetään aihekohtai- sia esityksiä ja koulutuksia, myös olennaisiin aiheisiin liittyen. Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen hallitus on vastuussa Nokian Renkaiden hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä Suomen osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti. Hallituk- sella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiökokoukselle. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Laatu- ja vastuullisuusjohtaja Kaikki yksiköt ja esihenkilöt Henkilöstö Vastuullisuus- työryhmä Turvallisuuden johtamisen työryhmä Ympäristö- työryhmä Energiatehokkuus- työryhmä Vastuullisen hankinnan työryhmä Strategia, tavoitteet ja seuranta Vastuullisuuden johtaminen Nokian Renkailla Hallitus (sis. henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta) Konsernin johtoryhmä Toimintasuunnitelmat ja vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen Vastuullisuuden ohjausryhmä Ilmastotyön ohjausryhmä 42 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Toimitusjohtaja hoitaa konsernin liiketoimintaa ja johtaa yhtiön päivittäistä toimintaa Suomen osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on vastuu antaa hallitukselle tietoa yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä sekä valmistella yhtiön strategia ja tavoit- teet hallituksen hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta, yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja omaisuuden hallinnan luotettavasta järjestämisestä. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on osaamista muun muassa strate- gisesta johtajuudesta, kulutustavarateollisuudesta, hallintotavasta, riskienhallinnasta ja toiminnan tehokkuudesta, jotka ovat oleellisia alueita Nokian Renkaiden liiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen kannalta. GOV-2 Vastuullisuusasioiden huomioiminen Laatu- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysasioista henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kolmesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle helmikuussa 2024, ja niistä keskusteltiin. Kaksoisolennaisuusanalyysillä tarkoitetaan ESRS:n mukaista kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallitus vahvisti vuonna 2024 Nokian Renkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähen- nystavoitteet. Säännöllisen tiedonkulun ylläpitämiseksi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa käsitellään kestävyysaiheita. Aihealueet valitaan oleellisuuden ja merkityksen perusteella. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi sisältyy myös yhtiön riskienhallintapolitiikkaan, joka sitoo kaikkia konsernin yhtiöitä, liiketoiminta-alueita, liiketoimintayksiköitä ja toimintoja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallintapolitiikan tarkoitus on minimoida strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien kielteiset vaikutukset, poistaa vaarariskit tai pienentää niitä sekä hyödyntää mahdollisuuksia. Riskienhallintapolitiikka on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää. Talous ja rahoitus -organisaatiossa rahoitus ja riskienhallinta tekee säännöllisesti konsernin riskianalyysejä yhdessä liiketoiminta-aluei- den, liiketoimintayksiköiden ja toimintojen kanssa. Analyysit esitellään johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa. Riskit, jotka voivat vaikut- taa konsernin strategian ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan niiden vakavuuden mukaan riskinottohalun kontekstissa. Riskinottohalun ja riskinsietokyvyn perusteella riskin taso hyväksytään tai riskiä vältetään, vähennetään tai siirretään. Menettelyn tulokset raportoidaan tarkastusvaliokun- nalle sekä riskin luonteen niin edellyttäessä myös henkilöstö- ja vas- tuullisuusvaliokunnalle tai investointivaliokunnalle sekä hallitukselle. Konsultointi Neuvonta Hallitus Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Strategiatyö/ Uudet Business Caset/ Investoinnit Tarkastusvaliokunta Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta Investointivaliokunta Rahoitus ja riskienhallinta Liiketoiminta- yksiköt Funktiot Liiketoiminta- alueet Controllerit Työntekijät Riskinarviointi Liiketoimintariskit Tunnista Arvioi Kontrolloi Valvo Tunnista Arvioi Kontrolloi Valvo Riskinarviointi Keskeiset riskit Konserniriskien arviointi Vakuutusmeklari Asianajotoimistot Muut neuvonantajat Pankit Veroneuvojat Riskinarviointi ja raportointi Konsolidoidut riskit Kolme puolustuslinjaa Ensimmäinen linja: Liiketoiminta-alueet/-yksiköt ja funktiot Toinen linja: Rahoitus ja riskienhallinta Kolmas linja: Sisäinen tarkastus 43 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoit- teisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä. Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi integroitiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. Koska oleellisimmat riskit esitettiin ylätasolla kaikkiin yhtiön toimintoihin liittyen, tarkkoja olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia ei nimenomaisesti käsitelty. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit kuitenkin arvioitiin strategiatyön aikana merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille tunnistettiin lieventämistoimenpiteet. Analyysin tuloksiin sisältyi myös voimakas sitoutuminen Nokian Renkaiden kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien yhtiön vaikutusten, kuten kasvihuonekaasupäästöjen, neitseellisten raaka-aineiden käytön sekä toimitusketjun kielteisten ihmisoikeusvaikutusten aktiivista vähentämistä. GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Nokian Renkaiden johtoryhmä valmisteli ja hallitus hyväksyi Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofian ja ohjeet vuonna 2018. Dokumenttia päivitettiin vuonna 2024. Se muodostaa perustan yhtiön palkitsemisperiaatteille. Johtajien palkitsemisen tarkoituksena on edistää strategian toteutumista, liiketoiminnan tavoitteita, kestävyyttä sekä yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuutta. Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen, palkitsemispolitiikan määrittelyn periaatteet sekä sen käytännön toimeenpano. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiökokouksessa 2024. Hallitus valvoo yhtiön palkitsemista, mukaan lukien kestävyyteen liittyviä palkkioita, seuraamalla yhtiön tavoitteiden edistymistä henkilöstö- ja vastuul- lisuusvaliokunnan kokouksissa sekä hyväksymällä toimitus johtajan palkitsemisen. Merkittävä osa palkitsemispolitiikkaa on kestävyyteen liittyvien suorituskykymittausten yhdistäminen kannustinjärjestelmiin. Tämä varmistaa, että johdon palkitseminen on yhteydessä kestävyysta- voitteiden saavuttamiseen, mikä yhdistää johdon sekä yhtiön ja sen sidosryhmien tavoitteet. Nokian Renkaiden käytössä on useita kannustinohjelmia suoritus- kyvyn mittaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiöllä on kaksi osakepohjaista järjestelmää, joiden tarkoituksena on yhdistää Nokian Renkaiden omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjota osakkeiden ansaitsemiseen ja kertymiseen perustuva kilpailukykyinen kannustinohjelma. Osakepalkkiojärjestelmillä on yleensä vähintään kolmen vuoden ansaintajaksot. Hallitus päättää järjestelmien ehdoista ja ansaintakri- teereistä sekä niihin liittyvistä tavoitteista erikseen ansaintajakso- kohtaisesti. Ansaintakriteerien saavuttaminen arvioidaan jokaisen ansaintajakson jälkeen, ja palkkion määrä perustuu siihen, missä määrin tavoitteet on saavutettu ansaintajakson aikana. Ansaintajak- son kriteerit perustuvat strategisiin, taloudellisiin, tuotannollisiin ja kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin. Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjes- telmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojär- jestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidi- ekvivalenttien (CO 2 e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen. CO 2 e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkan- nustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen. GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Sijainti konsernikestävyysraportissa a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin Arvoketjun työntekijät: Kestävän liiketoiminnan edistäminen toimitusketjussa b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa Yleiset tiedot: Sidosryhmien etujen ja näkemysten kuuleminen, Taulukko Sidosryhmävuorovaikutus: Toimittajat, liikekumppanit ja alihankkijat c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita 44 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti SBM-1 Kestävyys on integroitu Nokian Renkaiden strategiaan Nokian Renkaiden tuotevalikoima sisältää henkilöautojen talvi-, kesä-, all weather- ja all season -renkaita sekä raskaisiin koneisiin sekä kuorma- ja linja-autoihin tarkoitettuja erikoisrenkaita, vanteita ja pinnoitusmateriaaleja. Vianor-ketju tarjoaa rengas- ja autonhuol- topalveluita. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden tuotteita myytiin 46 maassa. Nokian Renkaiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, joissa yhtiö on premium-henkilöautonrenkaiden markkinajohtaja, sekä Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa, joilta yhtiö hakee kasvua. Nokian Renkaiden suoria asiakkaita ovat yritysasiakkaat, joista merkittävim- piä ovat rengasjälleenmyyjät, autoliikkeet ja ajoneuvojen valmistajat. Vianorin palvelupisteet toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja ne palvelevat sekä yritysasiakkaita että loppukäyttäjiä. Vuonna 2024 Nokian Renkaat työllisti vuoden lopussa 3 810 henkeä, joista 2 722 Pohjoismaissa, 618 Pohjois-Amerikassa ja 470 Keski-Eu- roopassa. Nokian Renkaiden kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuote - ryhmiin ja sidosryhmäsuhteisiin ovat seuraavat: • Ylläpitää tilanne, että renkaat eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita • Lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä • Saada vähintään 60 tuotetta vierintävastuksen parhaaseen A-luokkaan vuoteen 2028 mennessä • Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuuluu EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset • Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä • Kehittää henkilöstön hyvinvointia • Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu • Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei ollut erityistä huolta aiheuttavia aineita. Uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin liittyvän vuodelle 2030 asetetun tavoitteen mukaisesti Suomen-teh- taalla otettiin käyttöön ISSC PLUS -sertifioitu raaka-aine sekä uusi uusiutuva raaka-aine henkilöautonrenkaiden tuotannossa. Vierintä- vastuksen A-luokassa oli vuoden lopussa 10 tuotetta. 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuului EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin, ja kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. LTIF parantui ja oli 4,6 (4,7). 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu, ja 100 prosenttia luonnonku- min prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Nokian Renkaiden taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus. Liiketoimintayksiköillä on erilaiset roolit: Henkilöautonrenkaat luo kasvua ja kannattavuutta vahvan brändin, valikoivan jakelun ja markkinakohtaisten tuotteiden avulla, Raskaat Renkaat pyrkii jatkamaan vahvaa kasvua laajenevan tuotevalikoiman avulla ja Vianor tukee myyntiä ja premium-brändiposi- tiota Pohjoismaissa. Tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2025 loppuun asti jatkuvaan investointivaiheeseen sisältyy tehtaiden kapasiteetin laajennus Suomessa ja Yhdysvalloissa, uuden tehtaan rakentaminen Romaniaan sekä yhtiön omaa tuotantoa täydentävien valmistuskump- paneiden hyödyntäminen. Vuosien 2026–2027 kasvuvaiheessa keskity- tään vahvistamaan brändipositiota edelleen ja siten kasvattamaan markkinapenetraatiota uusien tuotteiden, lisääntyneen kapasiteetin ja parempien toimintaedellytysten avulla. GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta konsernikestävyysraportoinnin osalta Nokian Renkaiden riskienhallintapolitiikka tarjoaa jäsennellyn viite- kehyksen konsernikestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan. Riskienarviointi on jatkuva prosessi, johon kuuluvat tunnistaminen, arviointi, valvonta ja seuranta. Riskienarviointi on tarpeen, jotta riskit voidaan tunnistaa ja priorisoida sisäistä valvontaa varten. Jotta varmistetaan, että Nokian Renkaiden riskienhallinta ja sisäisen valvonnan viitekehys soveltuvat tehokkaasti konsernikestävyysrapor- tointiin, prosessia arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin olennaisiin konsernikestävyysraportoinnin alueisiin. Tämä sisältää myös prosessiin kuuluvien nykyisten valvontakeinojen uudelleenarvioinnin sekä lisävalvontakeinojen tunnistamisen. Konsernikestävyysraportoinnissa tunnistettuihin riskeihin lukeutuvat tietosyötteiden tarkkuus, tietojen manuaalinen käsittely sekä hen- kilöriski. CSRD:n mukaista raportointia valmisteltaessa parannettiin valvontaympäristöä. Lisävalvontatoimien tunnistaminen ja riskien edelleen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä. Nykyiset konsernikestävyysraportointiin liittyvät sisäiset ohjaus- keinot riippuvat raportointialueesta, ja niihin sisältyy määrällistä ja laadullista datan arviointia, jota tekevät datan omistavat toiminnot, laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, vastuullisuuden ohjausryhmä sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. 45 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaiden strategian kulmakivet ovat 1) turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, 2) joustava ja tehokas toimitusketju, 3) Nokian Renkaiden premium-brändi, 4) johtajuus vastuullisuudessa ja 5) Nokian Renkaiden tiimi. Erityisesti kohdat 1, 4 ja 5 liittyvät kes- tävyyskysymyksiin ja/tai kestävyyskysymykset vaikuttavat niihin, ja kohdat kuvaavat yhtiön pyrkimyksiä kehittää jatkuvasti toimintansa kestävyyttä ja osoittaa johtajuutta. Vuoden 2024 aikana kriittinen hanke oli uuden tehtaan rakentaminen ja käynnistämisen aloittaminen Romaniassa, ja vuoden 2025 aikana oleellista on varmistaa siellä onnistunut kaupallinen tuotanto. Tuotantokapasiteetin lisäämisen ohella Romanian-tehdas on koko alalla virstanpylväs, sillä kyseessä on maailman ensimmäinen täysin CO 2 e-päästötön rengastehdas. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO 2 e-päästöttömyys tarkoittaa. Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi yhdistettiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehityk- seen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit arvioitiin strategiatyössä merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille määriteltiin vähentämistoimenpi- teet. Seuraavien asioiden tärkeys huomioitiin: • maailmanlaajuisen ja paikallisen lainsäädännön ja sääntelyn seuraaminen hyvin tarkasti ja ennakoivasti • vahva sitoutuminen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen • kestävyys-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit • kyky luoda laadukkaita, johtavia innovaatioita sisältäviä tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin • osaava ja sitoutunut henkilöstö. Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoit- teisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä. Nokian Renkaiden liiketoimintamalli ja arvoketju Nokian Renkaat toimii autojen ja ajoneuvojen renkaiden kuluttajajäl- kimarkkinassa ja menestyy erityisesti premium-talvirengassegmen- tissä. Nokian Renkaiden liiketoiminta on jaettu kolmeen yksikköön: Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. • Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy laadukkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin tarkoitettuja talvi-, kesä- ja all season -renkaita. Yksikkö toimii renkaiden premium-segmentissä ja keskittyy jälkimarkkinoihin. Yksikkö muodostaa yli puolet Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta. Henkilöautonrenkaat-yksikkö koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Näin liiketoimintasuunnitelmat voidaan räätälöidä eri markkinoiden tarpeisiin ja olosuhteisiin. Nokian Renkaiden tehtaat sijaitsevat Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Valmistuskumppanit täydentävät omaa tuotantoa. Nokian Renkaat on valinnut kumppaneiksi ainoastaan vakiintuneita ja alalla hyvämaineisia yrityksiä, ja ne on arvioitu KYC-prosessin mukaisesti. Koska osa niistä toimii alueilla, joilla voi ilmetä kestävyyteen liittyviä riskejä, Nokian Renkaat on teettänyt myös ympäristö- ja yritysvastuuauditointeja. • Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö kehittää ja valmistaa erikoisrenkaita kuorma-autoja ja raskaita koneita varten keskittyen kapeisiin tuotesegmentteihin. Sen ydintuotteita ovat metsäkonerenkaat sekä renkaat, jotka soveltuvat satamiin, kaivoksiin, maanviljelyyn, kuorma- ja linja-autoihin ja muihin raskaisiin käyttötarkoituksiin, kuten maarakennukseen ja tienhoitoon. Raskaat teollisuusrenkaat valmistetaan Nokialla ja raskaiden koneiden vanteet Nastolassa. Lisäksi valmistuskumppanit tekevät kuorma- ja linja-autonrenkaita. • Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja rengas palvelu- ketju, jolla on laaja palvelupisteverkosto ja verkkokauppoja. Vianorin tavoitteena on tukea myyntiä ja premium-brändi- positiota Pohjoismaissa varmistamalla Nokian Renkaiden tuotteiden myynti vahvan jakelun ja erinomaisen palvelun kautta sekä tehdä samalla positiivista tulosta itsenäisenä yksikkönä. Nokian Renkaat panostaa innovaatioihin erityisesti kehittäessään tuotteita vaativiin olosuhteisiin. Tuotteet ja innovaatiot -toiminto keskittyy kilpailukykyisen tuotetarjooman ylläpitoon ja tuotteiden kannattavuuden varmistamiseen. Yhtiö pyrkii olemaan erittäin asiakaslähtöinen sekä keskittyy kannattavaan kasvuun ja tehokkaa- seen globaaliin toimintaan. Vahva brändi, tuotteiden maine ja tehokas jakelu lisäävät hinnoitteluvoimaa. Kestävyys on keskeinen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia. Yhtiö osoittaa vahvaa johtajuutta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä rengasalalla ja pyrkii hallinnoimaan tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan aina raaka-ainei- den hankinnasta kierrätykseen käyttöiän lopussa. Yhtiö painottaa kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisäämistä. Yritysvastuu on myös keskeinen osa yrityksen kulttuuria, jolla edistetään oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikissa toiminnoissa; tähän sisältyvät vastuulliset hankintakäytännöt ja työntekijöiden oikeudet. Työntekijöiden hyvinvointi perustuu turvallisuuteen, johtajuuteen ja nykyaikaiseen yrityskulttuuriin. Seuraavassa kaaviossa on yleiskatsaus Nokian Renkaiden arvoketjun alku- ja loppupään tärkeimmistä ominaisuuksista sekä yhtiön ase- masta arvoketjussa. Siinä on kuvattu lyhyesti pääasialliset syötteet, tärkeimmät liiketoimintasuhteet sisältäen toimittajat ja asiakkaat, jakelukanavat sekä loppukäyttäjät. 46 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Alkupää Toiminnot Loppupää Toimittajat Renkaanvalmistuksen pääraaka-aineita ovat synteettinen kumi, täyteaineet, kemi kaalit, vahvikemateriaalit ja luon- nonkumi. Raaka-ainetoimittajia on yli 200. Valmistuskumppanit täydentävät Nokian Renkaiden omaa tuotantoa. Vianor maahantuo renkaita sekä hankkii rengas- ja autonhuoltopalveluihin liitty- viä hyödykkeitä. Nokian Renkaat edel- lyttää, että kaikki vastuullisuuden kan- nalta kriittiset toimittajat noudattavat toimittajien liiketoimintaperiaatteita, ja toimittajien vastuullisuusauditointeja on tehty vuodesta 2016 lähtien. Aliurakoitsijat Nokian Renkaat ja Vianor työskentelevät useiden aliurakoitsijoiden kanssa aina rakennustöistä var- tiointiin, siivoukseen ja logistiikkaan. Kaikkien pal- velujaan tarjoavien uusien aliurakoitsijoiden tulee sitoutua toimittajien liike- toimintaperiaatteisiin. Kierrätys Käyttöikänsä lopussa olevat renkaat voidaan silputa tai rou- hia hyödynnettäväksi erilaisiin tarkoituksiin. Linja- ja kuorma- autojen renkaat voidaan pin- noittaa uudelleen 2–4 kertaa. Renkaat voi myös polttaa ener- giaksi. Nokian Renkaat käyttää tuotteissaan joitakin kierrätet- tyjä materiaaleja, kuten kierrä- tettyä terästä ja nokea. Yhteiskunta Nokian Renkaiden vaikutus näkyy tehdaspaikkakunnilla paikallisesti merkittävänä työllistäjänä ja pysy- vänä osana ympäröiviä yhteisöjä. Ostot, palkat, verot sekä osakkeen- omistajille maksetut osingot tuovat hyvinvointia eri puolilla maailmaa. Jakelu Nokian Renkaiden tuotteita myy- dään loppukäyttäjille Vianorin ja Vianor-partnereiden sekä auto- ja rengasliikkeiden kautta. Laajan jakeluverkoston ansiosta Nokian Renkaiden tuotteita myydään 46 maassa. Nokian Renkaiden kor- kealaatuiset tuotteet ja palvelut mahdollistavat yhtiön asiakkaille heidän omien tavoitteidensa saa- vuttamisen esimerkiksi myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen liittyen. Nokian Renkaiden arvoketju Raaka-aineiden kuljetus Valtaosa renkaiden raaka-aineista kuljetetaan meriteitse Euroopan suuriin satamiin, joista ne kuljete- taan Suomeen ja Yhdysvaltoihin. Konsernin toiminnot Nokian Renkaat -konserni työllistää yli 3 800 henkilöä. Nokian Renkaat valmistaa henkilö- ja pakettiautonren- kaita sekä raskaita renkaita Suomessa sekä henkilöauton- renkaita ja kevytkuorma-autojen renkaita Yhdysvalloissa. Uudessa Romanian-tehtaassa tuotetaan henkilöauton- renkaita. Lisäksi yhtiön tärkeimmillä markkina-alueilla on myyntiyhtiöitä. Kaksi testikeskusta sijaitsee Suomessa ja yksi Espanjassa. Vianor tarjoaa rengas- ja huoltopalveluita, ja sillä on myös viisi pinnoittamoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Logistiikka Renkaat kuljetetaan logis- tiikkakeskuksista maitse ja meritse varastoihin. Kuluttajat ja loppukäyttäjät Kuluttajat ja loppukäyttäjät ajavat tai käyttävät ajoneuvoja, joissa on Nokian Renkaiden renkaat. He voivat olla esimer- kiksi henkilöautojen kuljettajia, kuljetusyrityksissä työsken- televiä rekkojen, bussien tai pakettiautojen kuljettajia, tai metsäteollisuuden tai maatalouden työntekijöitä. Vianor tarjoaa rengas- ja huoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille. Nokian Renkaat kehittää korkealaatuisia tuotteita, jotka tarjoavat turvallisia ajokilometrejä ja joissa vastuullisuutta mietitään raaka-aineiden hankinnasta aina käytöstäpoistoon saakka. Noin 90 prosenttia renkaan hiili- jalanjäljestä syntyy käytön aikana. 47 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti SBM-2 Sidosryhmien etujen ja näkemysten kuuleminen Nokian Renkaat on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja maksimoi- maan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen, miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät kestävyyden ja mitkä kestävyyden aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja yhtiön liike- toiminnan kannalta. Tämä tehdään osallistamalla sidosryhmiä kolmen vuoden välein tehtävän kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. Sidosryhmien palaute otetaan huomioon toiminnan kehityksessä ja päätöksenteossa. Olennaisuusarviointien lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu seuraavan taulukon mukaisesti sidosryhmittäin. Taulukossa esitetään myös vuorovaikutuksen tarkoitus, eri sidosryhmien viimeisimmässä olennaisuusarvioinnissa priorisoimat aiheet sekä se, miten näkemyk- set on huomioitu tai huomioidaan Nokian Renkaiden toiminnassa, liiketoimintamallissa ja strategiassa. Tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Nokian Renkailla Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus Vuorovaikutuksen tarkoitus Sidosryhmän odotukset tärkeys- järjestyksessä perustuen kaksois- olennaisuusanalyysin vastauksiin Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan Työntekijät Toimihenkilöitä ja tuotantotyöntekijöitä Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa • Toimet mielekkään ja motivoivan työn ja työolojen tarjoamiseksi • Henkilöstökysely Drive! • Järjestelmät, joihin työntekijöitä kannustetaan kirjaamaan turvallisuus- ja ympäristöhavaintojaan • Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa • Säännölliset tiedotustilaisuudet • Kehityskeskustelut • Olennaisuusarvioinnit • Vuoropuhelu työturvallisuudesta ja työterveydestä • Ilmoituskanava • Työntekijöiden näkemysten, ideoiden, palautteen ja kokemusten kuuleminen • Henkilöstön pitäminen ajan tasalla ajankohtaisista asioista ja suunnitelluista kehitysasioista • Turvallisen, vastuullisen ja motivoivan työpaikan ja työelämän edistäminen • Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta • Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä EU:n REACH- sääntelyn mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti Asiakkaat (B2B) Esimerkiksi renkaiden jälleenmyyjät ja automyyjät Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa • Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • Asiakastyytyväisyystutkimukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava • Luottamuksen ja vahvojen kumppanuuksien rakentaminen • Asiakkaiden tukeminen heidän tavoitteidensa saavuttamisessa • Tiedonsaanti kuluttajien ja renkaiden loppukäyttäjien näkökulmista • Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri • Ihmisoikeuksien kunnioitus toimitusketjussa • Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja vastuullisella tavalla • Vastuullisuusauditoinnit luonnonkumin prosessointilaitoksille vuodesta 2016 lähtien ja valmistuskumppaneiden auditoiminen 48 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus Vuorovaikutuksen tarkoitus Sidosryhmän odotukset tärkeys- järjestyksessä perustuen kaksois- olennaisuusanalyysin vastauksiin Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan Toimittajat, liiketoiminta kumppanit ja alihankkijat Esimerkiksi raaka- aine toimittajat sekä viestinnän, IT:n, T&K:n, HR:n ja muiden toimintojen kumppanit • Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • Toimittajien due diligence • Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet • Työturvallisuutta koskeva yhteistyö alihankkijoiden kanssa • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava • Vastuullisen hankinnan edistäminen • Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen • Työntekijöiden ihmis- ja työoikeuksien suojelu • Ymmärryksen saaminen tulevasta kehityksestä ja suuntauksista • Renkaiden turvallisuus ja laatu • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Työntekijöiden turvallisuus • Sujuva yhteistyö toimittajien kanssa • Toimet korruption, lahjonnan ja väärinkäytösten estämiseksi • Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • • Alihankkijoiden työturvallisuuskoulutukset ja mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintoja Nokian Renkaiden järjestelmään • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja kestävällä tavalla • Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa paljon luonnonkumia. Luonnonkumista elantonsa saavat ihmiset on tunnistettu riskiryhmäksi olennaisten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten suhteen. Näiden vaikutusten estäminen ja lieventäminen sekä asianmukaisten työolojen edistäminen ja varmistaminen ovat tärkeä osa Nokian Renkaiden tapaa harjoittaa liiketoimintaa. Sijoittajat, osakkeenomistajat, hallituksen jäsenet Esimerkiksi nykyiset ja mahdolliset tulevat osakkeenomistajat (kotimaiset ja kansainväliset) ja yhtiön hallituksen jäsenet • Sijoittajatapaamiset, tapahtumat ja seminaarit • Pörssitiedotteet ja muut julkaisut • Hallituksen kokoukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava • Odotusten ymmärtäminen • Olennaisten tietojen antaminen • Vastuullisten sijoittajien houkutteleminen • Avoimuuden lisääminen • Renkaiden turvallisuus ja laatu • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden ja tienpinnan kulumishiukkasten minimointi • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta • Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti 49 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Kestävyysaiheiden priorisointi sidosryhmittäin esiteltiin johtoryhmälle ja hallitukselle helmikuussa 2024 yhdessä kaksoisolennaisuusanalyy- sin tulosten kanssa. Turvallisten renkaiden kehittäminen kaikkiin olosuhteisiin on olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia, ja Nokian Renkaiden tuotteet on kehitetty auttamaan sekä autoilijoita että muita tienkäyttäjiä liikkumaan turvallisesti. Kuluttajien ja loppu- käyttäjien näkemyksiä koskevien tietojen kerääminen on osa uusien henkilöautonrenkaiden kehitysprosessia. Raskaita renkaita koskien tietoa saadaan asiakaskyselyiden kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat myös ottaa yhteyttä yhtiöön ja antaa tuotteista palautetta verkkosivuilla. He voivat lisäksi osallistua olennaisuusarviointeihin yhtiön sosiaalisen median kanavissa jaettujen julkisten linkkien kautta. Lisäksi rengas- ja autonhuoltoketju Vianor sekä Nokian Renkaiden asiakkaat myyvät Nokian Renkaiden tuotteita kuluttajille ja loppukäyttäjille ja saavat tietoa näiden näkemyksistä. Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus Vuorovaikutuksen tarkoitus Sidosryhmän odotukset tärkeys- järjestyksessä perustuen kaksois- olennaisuusanalyysin vastauksiin Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan Viranomaiset, media, kansalaisjärjestöt, teollisuusjärjestöt Esimerkiksi viranomaiset, median edustajat, ympäristöjärjestöt ja alan järjestöt • Projektiyhteistyö • Yhteiset aloitteet ja ohjelmat • Kokoukset, tapahtumat ja seminaarit • Lehdistötiedotteet ja muut julkaisut, vastaaminen median tiedusteluihin • Julkisiin kuulemisiin vastaaminen • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava • Tiedon jakaminen • Säännösten noudattamisen varmistaminen • Osallistuminen aloitteisiin • Osallistuminen alan standardien kehittämiseen • Kestävän kehityksen edistäminen • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Raaka-aineiden jäljitettävyys ja läpinäkyvyys • Jätteen määrän minimointi ja jätteiden käsittely • Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen toimitusketjussa • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Vain Nokian Renkaiden hyväksymillä laitoksilla prosessoidun kumin ostaminen • Vuosina 2022, 2023 ja 2024 rengastuotannon jätteestä 100 prosenttia hyödynnettiin • EUDR:ään valmistautuminen SBM-3 Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Lisäksi on kuvattu olennaisista vaikutuksista aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit vaikutuksille, jotka eivät ole tällä hetkellä tosiasiallisia, sekä yhteys yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin, toimintaan ja liikesuhteisiin. 50 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E1 Ilmastonmuutos Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2) Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) Nokian Renkaiden Scope 1- ja Scope 2 -päästöt syntyvät lähinnä energian käytöstä tehtaissa, ja ne vastaavat alle yhtä prosenttia yhtiön toimintaan liittyvistä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Nokian Renkaat pyrkii olemaan alan johtaja tehtaiden päästöjen vähentämisessä. Yhtiö vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tiedeperusteisten tavoitteidensa mukaisesti ja on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Uusi Romanian-tehdas on koko rengasalan ensimmäinen tehdas, joka ei tuota lainkaan CO 2 e-päästöjä, ja se tukee yhtiön strategiaa lisäämällä tuotantokapasiteettia. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO 2 e-päästöttömyys tarkoittaa. Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää) Suurin osa Nokian Renkaiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on Scope 3 -päästöjä, joihin yhtiö vaikuttaa epäsuorasti ja jotka tapahtuvat arvoketjussa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi renkaiden käytöstä aiheutuvat päästöt, ostetut tavarat ja palvelut, käyttöomaisuus sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö käyttää kasvihuonekaasupäästöjen tasoa yhä enemmän yhtenä kriteerinä toimittajien valinnassa. Renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten nousu Siirtymäriski (Arvoketjun alkupää) Renkaiden materiaalikustannukset voivat nousta, kun fossiilisia raaka-aineita korvataan kalliimmilla uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla. Yksi Nokian Renkaiden kestävyystavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö pyrkii optimoimaan kestävän materiaalien käytön ja siihen liittyvien lisäkustannusten yhteensovittamisen. Uudet ympäristömaksut Siirtymäriski (Arvoketjun alku- ja loppupää) aiheuttaa uusia kuluja. Esimerkkejä näistä ovat EU:n fossiilisia raaka-aineita koskeva hiilirajamekanismi (CBAM) sekä hiiliverot. Mahdolliset vaikutukset hankintapäätöksiin. Enemmän myyntituottoa ja/tai kustannussäästöjä ilmastoystävällisten teknologioiden ansiosta Mahdollisuus (Oma toiminta) Nokian Renkaiden tehtaissa käytettävien nykyaikaisten koneiden mahdollistama energiatehokas tuotanto sekä CO 2 e-päästötön tehdas Romaniassa tunnistetaan mahdollisuuksiksi. Jatkuvat investoinnit ilmastoystävälliseen teknologiaan. Enemmän myyntituottoa kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta Mahdollisuus (Oma toiminta) Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaissa on vahva. Yhtiöllä on valmius lisätä osuutta entisestään, jos äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa. Nokian Renkaat on asiantuntija vaativiin ja haastaviin sääolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden kehittämisessä. Jatkuva panostus talvirengasosaamisen vahvistamiseen. Enemmän myyntituottoa innovaatioista, jotka liittyvät hiilijalanjäljeltään pieniin raaka-aineisiin Mahdollisuus (Oma toiminta) Innovatiivinen raaka-aineiden käyttö auttaa luomaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet ja odotukset sekä synnyttävät myyntituottoa. Jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tutkimukseen. 51 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E2 Pilaantuminen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta) Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasia (TRWP) muodostuu, kun rengas on kosketuksessa tiehen. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen. Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteiden, palveluiden ja prosessien laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Paremmat renkaiden ominaisuudet ja innovatiiviset suunnitteluratkaisut ovat keinoja vähentää TRWP-hiukkasia tavanomaisiin käytäntöihin nähden. Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta) Kielteisiä ympäristövaikutuksia voi esiintyä arvoketjussa renkaiden materiaalien sisältämien kemikaalien vuoksi. Kemikaalien käyttö omassa toiminnassa voi vahingoittaa tuotannossa ja varastoissa työskenteleviä ihmisiä. Nokian Renkaiden tuotteissa ei esiinny erityistä huolta aiheuttavia aineita, ja yhtiö pyrkii välttämään haitallisten aineiden käyttöä minimoiden näin työterveysriskit tuotannossa ja varastoinnissa. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä. Yhtiö etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita, tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta. Pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntyminen Riski (Oma toiminta) Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti ja ennakoi tulevia vaatimuksia. Ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kehittäminen (kestävämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit) Mahdollisuus (Oma toiminta) Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille entistä kestävämpiä tuotteita, joista syntyy vähemmän TRWP-hiukkasia. Nokian Renkaat etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita ja tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa. Yhtiö jatkaa investointejaan innovointiin ja tutkimukseen sekä tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta. 52 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Raaka-aineiden hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) Nokian Renkaiden suurimmat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria ja esiintyvät arvoketjun alussa, sillä ne ovat pääosin seurausta luonnonkumin viljelystä. Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Sen vuoksi vastuullinen raaka-aineiden hankinta on tarpeen, jotta voidaan vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja lajivaikutuksia. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan mukaisesti. Politiikka kattaa useita sitoumuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ja ympäristönäkökulmiin, kuten ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Lisääntyvä sääntely, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus (EUDR) velvoittaa luonnonkumin osalta yhtiöt varmistamaan, että EU:ssa myytävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä, ja säännösten rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Tällainen sääntely voi lisätä raaka-aineiden kustannuksia ja/tai hankinnan ja jakelun hallinnollisia kustannuksia. Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiö valmistautui EUDR-asetukseen vuoden 2024 aikana. 53 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Neitseellisten luonnonvarojen käyttö Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) Renkaiden tuotantoon tarvitaan erilaisia raaka-aineita. Nykyisin valtaosa rengasalan käyttämistä raaka-aineista on yhä fossiilisia tai peräisin muista uusiutumattomista lähteistä. Nokian Renkaat on sitoutunut suojelemaan luonnonvaroja ja edistämään kiertotaloutta. Yhtiö vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutusta tuotekehityksen avulla, hankkimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita. Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tekee läheistä yhteistyötä eri raaka-ainevalmistajien kanssa ja rohkaisee eri sidosryhmiä innovoimaan. Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Koko Euroopassa vastaava luku on 92 prosenttia. Yhdysvalloissa kerättyjen renkaiden kierrätysaste on 79 prosenttia. Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellinen käsittely edistää ympäristön pilaantumista, ja sitä voidaan myös pitää luonnonvarojen tuhlaamisena, sillä käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden materiaaleja on vielä mahdollista hyödyntää. Nokian Renkaat edistää käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden kierrätystä yhdessä sidosryhmiensä kanssa, ja yhtiö voi osallistua aiheeseen myös kehittämällä renkaisiin liittyviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista Nokian Renkaat osallistuu myös työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä. Materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntyminen (esim. jäljitettävyys) Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) Lisääntyvä sääntely liittyen esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän varmistamiseen voi johtaa raaka-aine- ja hankintakustannusten nousuun. Esimerkiksi EUDR-asetus lisää toiminnan kustannuksia, sillä luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Nokian Renkaat pyrkii luomaan tehokkaita prosesseja minimoidakseen lisäkustannukset. 54 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1 Oma työvoima Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) Tukeakseen työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota Nokian Renkaat edistää inklusiivista työkulttuuria ja haluaa rohkaista ihmisiä aktiivisesti osallistumaan, tekemään yhteistyötä ja ottamaan sekä omistajuutta työstään että vastuuta muiden turvallisuudesta. Digitaaliset työkalut ja nykyaikainen työympäristö auttavat tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukevat työntekijöiden yksilöllistä hyvinvointia. Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä tukee täysin hybridityöskentelyä sekä joustavaa työaikaa ja muita järjestelyitä, kun ne ovat mahdollisia. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät suoriutuvat yleensä hyvin. Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) Työntekijöiden taloudellinen turvallisuus paranee, sillä Nokian Renkaat takaa muun muassa riittävän korvauksen, reilut työehdot ja järjestäytymisvapauden. Toimenpiteet Nokian Renkaiden tiimin tukemiseksi. Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) Taitojen ja urakehityksen mahdollistaminen lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä sekä hyödyttää yhtiötä myös paremman työntekijöiden pysyvyyden sekä motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden kautta. Nokian Renkailla jokainen työntekijä on vastuussa kehityksestään ja urastaan. Esihenkilöiden roolina on antaa tukea tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Työntekijät saavat myös mahdollisuuden keskustella tulevista uraodotuksistaan. Parempi terveys, hyvinvointi ja motivaatio, yrityskulttuurin ja työnantajan maineen parantuminen inklusiivisuuden ja tasa- arvon kautta Potentiaalinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) Nokian Renkaat tukee tasa-arvoista ja inklusiivista työkulttuuria. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) Potentiaalinen pitkän aikavälin kielteinen vaikutus on, että työ- ja yksityiselämän epätasapaino ja liialliset työtunnit voivat johtaa esimerkiksi työntekijöiden uupumukseen tai muuten heikkoon työympäristöön. Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia ennakoivilla toimenpiteillä. Yhtiö seuraa työhyvinvointia koko konsernin kattavilla kyselyillä sekä henkilökohtaisilla keskusteluilla. Työterveydenhoito perustuu paikalliseen lainsäädäntöön sekä yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin. 55 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1 Oma työvoima Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) Turvallisuusriskit liittyvät lähinnä koneenkäyttäjien työhön tehtaissa sekä asentajien työhön rengas- ja autonhuoltopalvelupisteissä. Nokian Renkaat tavoittelee tapaturmatonta työympäristöä, ja johtoryhmän kokouksissa seurataan kuukausittain toimenpiteitä, kuten turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja turvallisuushavaintoja. Tuloksia analysoidaan tiimien kokoontumisissa, ja havaintojen perusteella laaditaan toimintasuunnitelmia. Houkutteleva työnantajabrändi erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta Mahdollisuus (Oma toiminta) Ennakoivat toimenpiteet työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä tukea tarjoava ja inklusiivinen työympäristö antavat mahdollisuuden parantaa osaajien houkuttelua ja säilyttämistä. Työnantajabrändäystoimenpiteet tarpeen mukaan, jotta pätevän työvoiman rekrytointi onnistuu. Kilpailuetua ja parempia innovaatiomahdollisuuksia osaavan työvoiman kautta Mahdollisuus (Oma toiminta) Erittäin pätevät ja koulutetut työntekijät voivat tukea Nokian Renkaiden liiketoiminnan varmistamista pitkällä aikavälillä. Osaavien työntekijöiden palkkaaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen jatkuva kehittäminen. 56 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S2 Arvoketjun työntekijät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa- arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät luonnonkumiin, joka on yksi renkaiden pääraaka-aineista ja satojentuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Luonnonkumin toimitusketju on monimutkainen ja pirstoutunut. Jos luonnonkumia viljellään, tuotetaan ja käsitellään vastuullisesti, sillä voi kuitenkin olla myönteisiä sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia. Nokian Renkaiden periaatteet kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään ja vähentämään ihmisoikeusrikkomuksia toimitusketjussaan vahvistamalla due diligence -prosessiaan, ja yhtiö on vuodesta 2016 tehnyt toimittajille kestävyysauditointeja voidakseen puuttua mahdollisiin ongelmiin ja edistää myönteistä kehitystä. Nokian Renkaat julkisti vuonna 2021 vastuullisen luonnonkumin politiikkansa, jolla pyritään puuttumaan ongelmiin luonnonkumin toimitusketjussa. Osana sitoutumistaan vastuullisempaan liiketoimintaan Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -hankkeen tukijäsen vuodesta 2015 alkaen. Yhtiö noudattaa hankkeen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työn ja ympäristön sekä korruption torjunnan. Lisäksi Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. 57 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Liikenne- ja loppukäyttäjä- turvallisuuden parantaminen Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) Premium-laatu tarkoittaa premium-turvallisuutta: Nokian Renkailla ei ole ollut merkittäviä takaisinvetoja 23 vuoteen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaiden tulee huolehtia siitä, että renkaat ovat tutkitusti käyttäjilleen turvallisia ja laatuvaatimusten mukaisia ja että ne täyttävät asiakkaiden ja loppukäyttäjien odotukset. Keski-Euroopassa märkä- ja lumipito ovat oleellisia talviajon turvallisuuden kannalta, kun taas Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa jääpito on tärkeämpi ominaisuus. Olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa on kehittää laadukkaita ja turvallisia renkaita kaikkiin olosuhteisiin. Nokian Renkaat parantaa tuotteiden turvallisuutta jatkuvan tuotekehityksen ja testaamisen kautta. Yhtiön johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa myös monia muita vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen turvallisuus-, ympäristö- ja muista kysymyksistä tarjoamalla tiedotussisältöä Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) Kuljettajien valinnoilla ja toimenpiteillä on merkitystä, ja monet heistä ovat kiinnostuneita myös saamaan renkaiden valintaan, käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Nokian Renkaat ja Vianor viestivät säännöllisesti valistaakseen autoilijoita renkaiden kunnossapidosta, turvallisuuden ja ympäristön huomioinnista renkaita valittaessa sekä renkaiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä ja vastuullisesta ajamisesta. sisältyy säännöllinen opetuksellisen sisällön viestiminen. Kielteiset vaikutukset, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan vuoksi Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että käytössä on riittävät kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan takaavat toimenpiteet, jotta voidaan ehkäistä tietomurtoja sekä kuluttajien ja asiakkaiden tietojen väärinkäyttöä. Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti sekä kunnioittaa henkilötietoja. Tietosuoja-asioissa yhtiö seuraa säännöksiä, ja käytössä on koulutuksia sekä selkeät sisäiset prosessit. Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi Mahdollisuus (Oma toiminta) Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi tarjoavat mahdollisuuksia parantaa Nokian Renkaiden brändiä ja mainetta loppukäyttäjien keskuudessa ja synnyttää näin lisää myyntituottoa. Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä, ja yhtiö viestii aiheesta säännöllisesti. 58 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet Eettiset ja kestävät hankintakäytännöt Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Nokian Renkaiden kulttuuria ohjaavat kunnioitus, avoimuus ja kestävyys sekä korkeat eettiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa yhtiön jokaisella tasolla. Loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää ja oma toiminta) Lobbaamalla vastuullisesti ja avoimesti yhtiö voi auttaa muovaamaan lainsäädäntöä niin, että potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia pystytään vähentämään tehokkaasti aiheuttamatta suhteettomia kustannuksia. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö ei osallistu poliittiseen toimintaan tai sen varainhankintaan taikka tee poliittisia lahjoituksia. Nokian Renkaiden osallistuminen toimialan järjestöjen toimintaan riippuu ajankohtaisista asioista sekä mahdollisuuksista tarjota niihin asiantuntemusta. Esimerkiksi Nokian Renkaiden toiminnan seurauksena EU-rengasmerkintään lisättiin jää- ja lumipitomerkinnät, jolloin kuljettajien on helpompi valita turvalliset talvirenkaat talviolosuhteisiin. Tällä hetkellä yhtiö osallistuu esimerkiksi ERTMA:n renkaiden kulumiseen liittyvään projektiin, joka pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään. Ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja tasapuolisen suhdehallinnan kautta Mahdollisuus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) Hyvä ja tasapuolinen toimittajasuhteiden hallinta tarjoaa mahdollisuuden pitkiin, molempia osapuolia hyödyttäviin toimittajasuhteisiin, joiden kautta voidaan kehittää yhteistyötä sekä parantaa tehokkuutta. Nokian Renkaat tähtää vahvoihin kumppanuuksiin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. 59 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Konserni on järjestänyt osan ulkoisesta rahoituksestaan kestävyy- teen liitetyn rahoituksen kautta. Vuonna 2023 Nokian Renkaat laski liikkeelle ensimmäisen kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakir- jalainansa joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen alta. Viitekehyksessä on kaksi mittaria, jotka kumpikin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiin. Ensimmäinen mittari liittyy Scope 1- ja Scope 2 -pääs- töihin CO 2 e-tonneina tuotantotonnia kohti, ja toinen mittari liittyy tuotteiden käytöstä aiheutuviin Scope 3 -päästöihin CO 2 e-tonneina tuotantotonnia kohti. Sustainalyticsin tekemän toisen osapuolen arvioinnin mukaan molemmat mittarit ovat ”erittäin vahvoja” ja kestävyyden suorituskykytavoitteet ovat ”kunnianhimoisia”. Samoja mittareita käytetään myös toisessa luottolimiittijärjestelyssä. Jos Nokian Renkaat ei täytä mittareiden tavoitteita, seurauksena on ylimääräisiä korkokuluja. Koska Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä kolme (turvallisim- mat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, johtajuus vastuullisuudessa ja Nokian Renkaiden tiimi) korostaa sitoutumista kestävyyteen ja liittyy yhtiön olennaisiin aiheisiin, jotka koskevat renkaiden turvallisuutta ja omia työntekijöitä, yhtiön arvioitiin olevan yleisesti ottaen hyvin valmistautunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia ja riskejä sekä hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia osana strategiansa toteu- tusta vuoden 2027 loppuun ulottuvalla strategiakaudella. Erillinen kvalitatiivinen resilienssianalyysi on suunnitteilla vuodelle 2025. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Nokian Renkaat raportoi kaksois- olennaisuusanalyysissä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista eurooppalaisten kestävyysraportoin- tistandardien vaatimusten mukaisesti. Aiemmat olennaiset aiheet tunnistettiin erilaisella prosessilla vuonna 2021, ja ne olivat seuraavat: • Ympäristön kannalta vastuulliset raaka-aineet • Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi • Turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkailla • Ihmisoikeuksien edistäminen kaikessa toiminnassa • Renkaiden turvallisuusominaisuudet. IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi Nokian Renkaat teki kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysin ensi kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimus- ten mukaisesti syyskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana. Arviointiprosessi koostui julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvasta kontekstianalyysistä, sidosryhmäkyselystä, sisäisestä arvioinnista sekä työryhmän kokouksista. Tulokset käsiteltiin ja validoitiin Nokian Renkaiden johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa sekä hallituksessa. Prosessi noudatti Nokian Renkaiden hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. Kontekstianalyysi Analyysi tarjosi käsityksen kontekstista sekä lähtökohdan olennai- suusarvioinnille. Analyysin tavoitteena oli ensisijaisesti tunnistaa mahdollisesti olennaiset vastuullisuusnäkökohdat (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) rengasalalla sekä Nokian Renkaiden arvoketjussa. Kontekstianalyysi perustui julkisesti saatavilla oleviin sekä sisäisiin materiaaleihin, mediassa esillä olevien laajempien kestävyysteemojen tarkasteluun, keskeisten säännösten yleiskatsaukseen, alakohtaisiin viitekehyksiin ja alan julkaisuihin sekä vertaisyhtiöiden benchmarkingiin. Vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen Kontekstianalyysin tuloksena tunnistettiin useita todellisia ja potentiaalisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Nokian Renkaiden omaan toimin- taan ja liikesuhteisiin, ja ne luokiteltiin ESRS:n aiheiden mukaisesti. Arvoketjun keskeisiä osia arvioitiin yleisellä tasolla huomioiden tärkeimmät syötteet ja tuotteet, Nokian Renkaiden omat toiminnot sekä pääasialliset sidosryhmät, kuten toimittajat ja kuluttajat. Tunnistettu olennaisten aiheiden luettelo toimi pohjana sidosryhmille suunnatulle verkkokyselylle. Kyselyn avulla Nokian Renkaat osallisti runsaan määrän sidosryhmien edustajia ymmärtääkseen heidän näkemyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan, jotka liittyvät Nokian Renkaiden kannalta olennaisiin vastuullisuusaiheisiin. Osallistujiin kuului Nokian Renkaiden työntekijöitä, toimittajia, liikekumppa- neita, yritysasiakkaita, jälleenmyyjiä, sijoittajia, hallituksen jäseniä, viranomaisia, mediaa, kansalaisjärjestöjä ja toimialajärjestöjä. Näiden sidosryhmien näkemykset ohjasivat kyselyn jälkeen toteutettua olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja määrittäminen Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioitiin ESRS:n periaatteiden mukaisesti. Myönteisten ja kielteisten vaikutusten vakavuus (huomioiden niiden mittakaava, laajuus ja kiel- teisten vaikutusten osalta myös vaikutuksen peruuttamattomuus), riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavan taloudellisen vaikutuksen suuruusluokka sekä niiden ilmenemisen todennäköisyys arvioitiin kukin asteikolla 1–5. Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin Nokian Renkaiden samanaikaisesti suorittamaa ilmastoriskien arviointia, joka yhdistet- tiin kaksoisolennaisuuden arviointiprosessiin. Vakavuuden/suuruusluokan pisteiden ja niitä vastaavien toden- näköisyys pisteiden tulos muodosti kunkin vastuullisuusaiheen yhteisen olennaisuuspistemäärän, jonka pohjalta luotiin tunnistettujen kohteiden kvantitatiivinen olennaisuuspriorisointi. Kestävyysseikkojen kaksoisolennaisuuspisteet määritettiin sekä vaikutuksen että riskin olennaisuuspisteiden perusteella. Tietyn kestävyysaiheen (vaikutus, riski tai mahdollisuus) olennaisuuden määrittämisessä käytettiin alustavana kvantitatiivisena kynnysarvona kaikkien olennaisuus- pistemäärien mediaaniarvoa. Työryhmän kokouksissa käydyn lisäkes- kustelun ja analyysin sekä varmentajien kanssa käydyn keskustelun pohjalta tehtiin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kvalitatiivisia olennaisuuteen liittyviä muutoksia vuonna 2024, jolloin saatiin aikaan lopullinen olennaisten aiheiden luettelo. 60 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Kaksoisolennaisuusarviointi päivitetään vuosittain vuoden alkupuo- liskon aikana, ja seuraava kattava arviointi on suunnitelmissa vuosille 2026–2027. Aihekohtainen tarkastelu Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin ilmaston- muutokseen liittyviä vaikutuksia. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat Nokian Renkaille olennaisia vaikutuksia, koska renkaiden valmistus on energiaintensiivistä. Lisäksi raaka-aineet, logistiikka ja renkaiden käyttö tuottavat olennaisia Scope 3 -päästöjä. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistaman renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana. Nokian Renkaat lähestyy ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä pro- sessilla, johon kuuluu tunnistaminen, arviointi, priorisointi ja toiminta. Tämä prosessi yhdistettiin kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin. RISKIPROSESSI Vaihe 1: Olennaisten ilmastoon liittyvien riskien kartoitus ja tunnistaminen Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu relevanttien ilmastoon liittyvien ris- kien kartoitus ja tunnistaminen, ja ne yhdistetään yhtiön laajempaan riskienhallintaviitekehykseen. Nokian Renkaiden toimintaan ja koko arvoketjuun liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan tekemällä kaksoisolennaisuusanalyysi ja konsultoimalla sisäisiä sidosryhmiä. Vaihe 2: Yhtiötason strateginen arviointi Osana Nokian Renkaiden riskienhallintaprosessia yhtiö arvioi tarkemmin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien strategisia implikaatioita konsernitasolla, fyysiset riskit ja siirtymäriskit mukaan luettuina. Tähän arviointiin kuuluu erilaisia tekijöitä, mukaan lukien strategiset riskit, vaikutukset markkinoihin, maineriskit, liikearvopo- tentiaali ja strategiset mahdollisuudet. Vaihe 3: Vaikutuksen määrittäminen Ilmastoon liittyvien riskien strateginen arviointi tehdään kaikkien muiden konsernin riskiarviointien yhteydessä osana yrityksen vuosittaisia riskianalyysejä. Näissä analyyseissä Nokian Renkaat käyttää luokitusjärjestelmää, joka huomioi vakavuuden, riskin esiintymistodennäköisyyden ja nykyiset hallintakeinot. Pitkän tähtäimen strategiset ja taloudelliset vaikutukset yhtiöön arvioidaan ja suurimman riskin vaikutukset sekä hyödyllisimmät mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan. Äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat keskeyttää tuotannon ja logistiikan toimitusketjun, tunnistettiin tärkeäksi fyysiseksi riskiksi. Kaksoisolennaisuusanalyysissä se kuitenkin tunnistettiin epäolennai- seksi. Nokian Renkaat suoritti myös skenaarioanalyysin tutkiakseen tarkemmin, miten erilaiset akuutit sääilmiöt, kuten tulvat Romanian tuotantolaitoksella tai Saksan varastolla, tai trooppiset hirmumyrskyt Yhdysvaltain-toimipisteissä, vaikuttaisivat toimintaan lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Fyysis- ten riskien analyysissä käytettiin SSP-skenaarioita SSP1-2.6 ja SSP5- 8.5. Analyysi osoitti, että yksittäisen tulvan taloudellinen vaikutus on pieni tai keskitasoinen. Ainoastaan tapauksessa, jossa useita tulvia tapahtuu samaan aikaan, niiden yhdistetty taloudellinen vaikutus olisi korkea keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nokian Renkaat on myös investoinut rakennusten suunnitteluun ja vakuutuksiin tällaisten riskien vähentämiseksi. Hirmumyrskyjen tapauksessa taloudellista vaikutusta pidetään pienenä lyhyellä aikavälillä ja keskitasoisena kes- kipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen skenaarioanalyysin tulokset ovat linjassa kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa. Siirtymäriskien osalta ilmastoon liittyvä sääntely tunnistettiin toden- näköisimmäksi vaikuttamaan Nokian Renkaiden toimintaan useilla eri tavoilla. Metsäkatoon liittyvät politiikat voivat vaikuttaa raaka-ai- neiden hintoihin ja saatavuuteen, kun taas hiilipäästöjen hinnoittelu voi vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintakustannuksiin; sääntelyn muutokset taas voivat johtaa tarpeisiin kehittää tuotevalikoimaa niitä vastaavasti. Toinen analysoitu siirtymäriski on fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaaminen lisäämällä uusiutuvien materiaalien käyttöä, mikä vaikuttaa niiden hintaan ja saatavuuteen. Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ilmastoon liittyviä skenaarioita; julkaistujen sitoumusten skenaario (Announced Pledges Scenario, APS) ottaa huomioon valtioiden tekemät ilmastositoumukset sisältäen kansallisesti määritellyt panostukset (Nationally Determined Contributions, NDC) ja nettonol- latavoitteet. Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaario (Net Zero Emissions by 2050, NZE) pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 °C:een, ja siinä oletetaan aggressiivista edistystä energiatehokkuudessa sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Valitut skenaariot perustuvat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ehtojen kanssa. Valitut skenaariot ovat relevantteja, koska ne kertovat riskien toteutumi- sesta sekä parhaassa että huonoimmassa tapauksessa. Analyysin aikahorisontit olivat lyhyt (< 2030), keskipitkä (2030–2040) ja pitkä aikaväli (2040–2050). Vaihe 4: Reagoiminen ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin Vastuu strategisesta reagoimisesta ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin yrityksen riskienhallinnan (ERM) määritysten mukaisesti on kyseisiä asioita johtavilla henkilöillä. Yhtiön kestävyys- asiantuntijoiden laatimien ympäristötietojen perusteella määritetään vuotuiset kehitystavoitteet (tunnusluvut ja kehitystoimenpiteet) kustakin toiminnosta vastaavan johdon kanssa. Johto on vastuussa kehityksen toteuttamisesta, ja asiantuntijat seuraavat kehitystä sekä tunnuslukuja tarjoten seurantatietoja konsernitasolla. 61 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti MAHDOLLISUUSPROSESSI Vastaavasti ilmastoon liittyvät mahdollisuudet integroidaan strate- giaan ja muuhun taloudelliseen suunnitteluun, mutta ympäristö- ja kestävyyskysymysten asiantuntijat myös käsittelevät ne strategisen tärkeyden mukaisesti. Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan ilmastoon liittyviin mahdollisuuksiin, jotka ovat osa vuotuisia strategi- sia arviointeja ja analyysejä. Taloudellinen vaikutus ja mahdollisuuden toteutumisen todennäköisyys määrittävät mahdollisuuksien yleisen luokittelun ja vaikutuksen. YLEINEN RISKIENHALLINTAPROSESSI Yhtiön riskienhallintakäytäntö keskittyy sekä liiketoimintaan liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskit on luokiteltu strategisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Yllä kuvattu prosessi, jota käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin, priorisointiin ja seurantaan, lukeutuu strategisten riskien kategoriaan. Riskienhallintaprosessi on kuvattu kohdassa GOV-2. Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin myös hallinnasta on delegoitu tulosyksiköille, liiketoiminta-alueille ja toimin- noille. Ilmastoriskin tunnistamis- ja arviointiprosessi on ympäristö- ja kestävyysasioihin erikoistuneen yksikön tehtävä. Päävastuu on hallituksella henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan avustamana, ja hallitus seuraa ja arvioi yhtiön riskienhallintamekanismien tehok- kuutta. Se seuraa myös yhtiön strategiaan ja toimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimet ovat linjassa riskienhallintakäytän- nön kanssa. Riskienhallintaprosessissa kuvatut ilmastoskenaariot ovat identtisiä kriittisiin ilmastoon liittyviin oletuksiin, kuten hallituksen toimintaker- tomuksessa huomioituihin merkittävimpiin riskeihin nähden. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin pilaantu- miseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut seulontaa liittyen toimipaikkoihin Nokian Renkaiden omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Osana arvioinnin sidosryhmävuorovaikutusta konsultoitiin vaikutuk- sen kohteena olevia yhteisöjä. Nokian Renkaat suoritti myös sisäisiä ympäristövaikutusten ja riskien arviointeja, kemikaalien käytön valvojat tekivät toimipaikkakäyntejä ja Turvallisuus- ja kemikaalivi- rasto (Tukes) suoritti tarkastuksia. Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarviointi määritti, että Nokian Renkaiden keskeisimmät pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ovat peräisin renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasista (TRWP) sekä kemikaalien käytöstä. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä. Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymi- sestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat kuitenkin antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille tuotteita, jotka synnyttävät vähemmän TRWP-hiukkasia. Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä ei pidetty olennaisena. Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvista- vat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla. Nokian Renkaiden toimittajista alle kolme prosenttia toimii vesipulasta kärsivien alueiden lähistöllä. Nokian Renkaat sisällyttää kuitenkin tiettyjä vettä koskevia tiedonantoja konsernikestävyysra- portin Muita kestävyystiedonantoja -osioon voidakseen tarjota tietoa yhtiöiden kestävyysarviointien sekä kiinnostuneiden sidosryhmien käyttöön. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä biologiseen monimuotoi- suuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen tarkastelu. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on riippuvainen luonnonkumista, jonka viljelyn on tunnistettu aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia biolo- giselle monimuotoisuudelle. Kesällä 2023, ennen kaksoisolennaisuus- arvioinnin alkamista, Nokian Renkaiden toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Suodatin sisältää systeemiset, siirtymään liittyvät ja fyysiset riskit sekä mahdollisuuksien arvioinnin ja tunnistamisen. Myöhemmin kaksoisolennaisuusanalyysissä käy- tetyn arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat Nokian Renkaiden raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muut- tumisesta, ja luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuo- toisuuteen eniten. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin vil- jelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoi- suuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Yksittäisten toimittajien toimipaikkojen tosiasiallisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle ei ole tutkittu. Mahdollisesti vaadittavia lieventäviä toimenpiteitä ei ole vielä määritetty. 62 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä ja saa tietoa vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä GPSNR-yhteistyön kautta. Biologista monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa sijaitsevilla rengastehtailla sekä testiradoilla ja yhtiön omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arvioiden mukaan Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin materiaaliresurssien käyttöä sekä kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän arviointiin ei kuiten- kaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen seulontaa. Arviointiprosessin aikana yhtiö oli yhteydessä sidosryhmiin ja konsultoi vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Muita kiertotalouden riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä arviointeja ei ole tehty. Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Yhtiön siirtyessä fossiilipohjaisista materi- aaleista uusiutuviin tai kierrätettyihin vaihtoehtoihin tätä siirtymää hallinnoidaan huolellisesti korvaamalla materiaaleja vaiheittain. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto edellyttää laajaa tuotekehitystä ja tarkkaa testausta, jotta voidaan varmistaa renkaiden suoritus- kyvyn kannalta optimaalinen ominaisuuksien yhdistelmä. On tärkeää, että uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöönotto ei vaaranna Nokian Renkaiden tuotteiden turvallisuusominaisuuksia. Kaksoisolennaisuusanalyysissä liiketoiminnan harjoittamista arvioi- tiin lähinnä mahdollisesti ilmenevien väärinkäytösten tai rikkomus- ten kautta, ja se sai siksi kohtalaisen alhaiset olennaisuuspisteet. Nokian Renkailla on käytössä hyvin määritellyt prosessit, joilla se voi osoittaa ja raportoida toimet, joilla mahdollisesti esiintyviä vaiku- tuksia ja riskejä lievennetään. Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen oli kuitenkin luettu mukaan olennaisuuteen, sillä se edustaa usein hygieniatekijää sekä kestävän liiketoiminnan perustaa. Arvioinnissa korkeimmat pisteet saaneet vaikutukset ja mahdollisuudet sisällytet- tiin raportointiin. IRO-2 Konsernikestävyysraportin kattavuus Tämän konsernikestävyysraportin kattamat ESRS-tiedonantovaati- mukset on esitetty ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130. Hakemisto muusta EU-lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä on sivuilla 131–136. Olennaisiin aiheisiin liittyvää tietoa antaessaan asiantuntijat käyttivät omaa harkintaansa sen määrittämiseen, mitä tietoa sidosryhmät tarvitsevat tarvittavan ymmärryksen muodostamiseksi, ja oman alueensa asioiden johtamisesta vastaavat johtoryhmän jäsenet ovat tarkastaneet ja vahvistaneet annetut tiedot. Toimenpiteitä, joiden ei määritetty antavan oleellista tietoa olennaisista aiheista, ei julkistettu. 63 Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa. PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ympäristötiedot EU:n taksonomia 65 E1 Ilmastonmuutos 72 E2 Pilaantuminen 80 E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit 85 E5 Kiertotalous 89 Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot 64 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YMPÄRISTÖTIEDOT EU:n taksonomia EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden muutosta kohti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, joihin lukeu- tuu myös tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset toimet, jotka on mah- dollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa. Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee • edistää vähintään yhtä taksonomiassa luetelluista ympäristöä koskevista tavoitteista sekä • olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille samalla kun noudatetaan perustavia ihmisoikeuksia ja työvoimaa koskevia standardeja. Nokian Renkaat on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksono- mian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Nokian Renkaiden vastuullisuusasiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan kriteerit taksonomian mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suoja- toimia tarkasteltiin konsernitasolla. Arviointi ja sen lopputulokset on myös ulkoisesti katselmoitu. 65 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ei merkittävää haittaa (DNSH) Arvioitaessa ei merkittävää haittaa -kriteerejä Nokian Renkaat todet- tiin vaatimustenmukaiseksi. Yritys on tarkastanut alla oleviin aiheisiin liittyvät politiikat ja menettelytavat. Nokian Renkaat on myös tehnyt ympäristövaikutusten arviointeja osana ISO 14001 -sertifiointia, ja kaikki vaadittavat ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu paikallisten säännösten mukaisesti sekä sisällytetty yrityksen ISO 14001 -sertifiointi- ja auditointiprosesseihin. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Nokian Renkaat tekee säännöllisesti ilmastoriskiarviointeja. Yhtiö on tehnyt myös skenaa- rioanalyysin. Lisätietoa analyyseista sekä riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on kohdissa ESRS 2 IRO-1 ja E1 SBM-3. Mitä tulee vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla. Nokian Renkaat on katselmoinut ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvät kriteerit. Nokian Renkaat ei käytä karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja. Lisätietoa kemikaalien käytöstä ja valvonnasta on kohdassa E4-3. Siirtyessään kiertotalouteen yhtiö käyttää fossiiliperäisten raa- ka-aineiden sijaan kestävämpiä vaihtoehtoja tavoitteenaan lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoa on kohdassa E5-1. Biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen osalta Nokian Renkaiden arvioinnit ovat osoittaneet, ettei yhtiön toimin- noilla ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Lisätietoa arvioinneista on kohdassa E4 SBM-3. Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet Nokian Renkaat on arvioinut vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun ja todennut olevansa vaatimustenmukainen kat- selmoituaan näihin aiheisiin liittyvät prosessit, valvontamekanismit ja toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi. Yrityksen keskeiset politiikat, kuten liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct), toimittajien liiketoimintaperiaatteet lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, määrittelevät periaatteet, joita yritykseltä ja sen työntekijöiltä, toimittajilta ja muilta liikekumppaneilta odotetaan. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessinsa, ja yhtiö on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudat- tamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita. Taloudelliset toimet Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen hillintä) ja Uudelleen- valmistus (Siirtyminen kiertotalouteen) EU-taksonomian teknisissä luokittelukategorioissa. EU-taksonomian teknisten luokittelukate- gorioiden tarkastelun jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta on tehty seuraavat johtopäätökset: • Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on huomattavasti pienempi kuin vastaavien keskimääräisten renkaiden. • Tässä vaiheessa Nokian Renkaat on rajannut pois raskaat ammattikäyttöön tarkoitetut maastorenkaat, sillä raskaiden ammattikäyttöön tarkoitettujen maastorenkaiden käyttövaiheen CO 2 -päästöistä ei ole saatavana luotettavaa vertailutietoa. • Renkaiden uudelleenpinnoitus voidaan sisällyttää EU-taksonomian Siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen Uudelleenvalmistus-osioon. Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja pakettiauton- renkaiden valmistus sekä uudelleenpinnoitus muodostivat 14,9 prosenttia Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2024. Nokian Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat EU-taksonomiakelpoisia. Renkaiden uudelleenpinnoituksen osalta on siirrytty raportoimaan taksonomiakelpoisuutta vuonna 2024. Käyttökustannuksista EU-taksonomian piiriin kuului 11,9 prosenttia ja pääomakustannuksista 3,8 prosenttia. On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta neljäs raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia raportointijaksojen välillä. 66 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaiden lähestymistapa EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen: Liikevaihto • A: Mukaan laskettava taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrä, joka on peräisin renkaista, joiden EU-rengasmerkinnän luokitus on A tai B vierintävastuksessa, sekä renkaiden pinnoitukseen liittyvästä liiketoiminnasta, yhteensä 192,5 (135,0) miljoonaa euroa. Ammattikäyttöön tarkoitetut raskaat maastorenkaat on suljettu pois, sillä luotettavaa tietoa (tai julkista vertailukohtaa) ei ole käytettävissä käyttövaiheen CO 2 -päästöistä. • B: EU-taksonomian mukainen liikevaihto vastaa konsernin tuloslaskelmalla raportoitua liikevaihtoa, yhteensä 1 289,8 (1 173,6) miljoonaa • C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa • C = A/B % Pääoma- ja käyttökustannukset • D: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon ja pinnoittamoiden käyttökustannukset: Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 4,7 (3,8) miljoonaa euroa • E: Konsernin käyttökustannukset: Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 39,2 (36,5) miljoonaa euroa • F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa • F = CD/E % Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannus- ten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotantoon sekä pinnoituspalveluiden tarjoamiseen. • G: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon ja pinnoituksen aineelliset, aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät pääomakustannukset, yhteensä 15,4 (18,1) miljoonaa euroa • H: Konsernin pääomakustannukset, sisältäen aineelliset, aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät investoinnit, yhteensä 400,1 (299,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirtalaskelmalla ilmoitetut investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 350,1 (252,2) miljoonaa euroa ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä 50,0 (47,5) miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset on esitetty liitetiedoissa 13 ja 14. • I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa • I = CG/H % Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannus- ten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotannon sekä uudelleenpinnoituspalveluiden tarjoamisen valmiuden ylläpitoon. Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian suhteen erikseen ei juurikaan katsota lisäävän tarkkuutta. 67 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Liikevaihto (3) Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomiakelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) Milj, euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 174,9 13,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 11,5 % M Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 17,6 1,4 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K - Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) (A.1.) toiminnoista saatu liikevaihto 192,5 14,9 % 91 % 0 % 0 % 0% 9 % 0 % K K K K K 11,5 % Josta mahdollistavat toiminnat 192,5 14,9 % 91 % 0 % 0 % 0% 9 % 0 % K K K K K 11,5 % M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) (A.2) toiminnoista saatu liikevaihto - - - - - - - - 1,4 % A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 192,5 14,9 % 12,9 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 1 097,3 85,1 % YHTEENSÄ 1 289,8 100 % * Vuoden 2023 luku oikaistu. 68 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Pääomameno (3) Osuus pääomamenosta, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukais - ten tai taksonomia- kelpoisten osuus pääomamenosta, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) Milj. euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 14,9 3,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 6,0 % M Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 0,4 0,1 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K - Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot 15.4 3.8 % 97% 0% 0% 0% 3% 0% 6,0 % Josta mahdollistavat toiminnat 15.4 3.8 % 97% 0% 0% 0% 3% 0% K K K K K 6,0 % M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot - - - - - - - - 0,0 % A. Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 15,4 3,8 % 6,0 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 384,7 96,2 % YHTEENSÄ 400,1 100 % * Vuoden 2023 luku oikaistu. 69 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Toimintameno (3) Osuus toimintamenosta, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukais- ten tai taksonomia- kelpoisten osuus toimintamenosta, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) Milj. euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 4,7 11,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 10,3 % M Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. - 0,0 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K - Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot 4,7 11,9 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10,3 % Josta mahdollistavat toiminnat 4,7 11,9 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K 10,3 % M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot - - - - - - - - 0,0 % A. Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 4,7 11,9 % 10,3 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 34,6 88,1 % YHTEENSÄ 39,2 100 % * Vuoden 2023 luku oikaistu. 70 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Ydinenergiaan liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten, sekä niiden turvallisuuden parantamista käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 71 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YMPÄRISTÖTIEDOT E1 Ilmastonmuutos Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Päästöt ja energia • Kielteiset vaikutukset omasta toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 1 ja 2) • Kielteiset vaikutukset arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 3) • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon ja/tai kustannussäästöihin ilmasto- ystävällisten teknologioiden ansiosta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon innovatiivisten ja vähähiilisten raaka-aineiden ansiosta • Riski renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten noususta • Riski uusista ympäristömaksuista kustannukset) Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen keskittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden priorisointiin. Yhtiö parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat suosii pitkän aikavälin suhteita toimittajiinsa etsien samalla jatkuvasti kilpailukykyisempiä toimitusten lähteitä. Yhtiö edellyttää, että toimittajat tunnistavat, valvovat, hallinnoivat ja vähentävät päästöjään ilmaan pyrkien vähähiilisiin ratkaisuihin aina kun mahdollista. Nokian Renkaat tekee myös säännöllisiä sisäisiä auditointeja varmistaakseen asiakkaidensa ja lainsäädännön vaatimusten sekä säännösten ja ohjeiden noudattamisen sekä arvioidak- seen toimintojensa tehokkuutta. 72 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymästrategia Nokian Renkaat laatii parhaillaan siirtymäsuunnitelmaansa EU:n yritysvastuudirektiivi CSDDD:n mukaisesti ja viimeistelee sen keväällä 2025. Perusta suunnitelmalle on jo olemassa, sillä vuonna 2024 Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön uudet, kunnianhimoi- semmat päästövähennystavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus vahvisti ne. Nokian Renkaiden uudet Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia, ja yhtiöllä on myös uusia Scope 3 -tavoitteita. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteisiin sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytetty- jen laskentamenetelmien täsmentämistä. Tärkeimpiä toimia ovat muutokset Nokian Renkaiden tuote- ja palve- luvalikoimaan sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassa ja arvoketjussa: • Uusi tehdas Romanian Oradeassa on maailman ensimmäinen CO 2 e-päästötön rengastehdas (Scope 1 ja 2). Kaikki tehtaalla käytetty energia tulee päästöttömistä energianlähteistä, kuten tuuli- ja vesivoimasta, biomassasta ja aurinkoenergiasta tai näiden yhdistelmästä. Renkaiden valmistuksessa käytettävä höyry tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita. Kun tehdas on täysin toiminnassa, sen vuotuinen tuotantokapasiteetti on kuusi miljoonaa rengasta, ja sitä voidaan laajentaa tulevaisuudessa. • Tutkimus fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta on käynnissä. Nokian Renkaat siirtyy päästöttömiin energianlähteisiin erityisesti Yhdysvaltain-tehtaalla. SBM-3 Tavoitteena johtajuus ilmastonmuutokseen vastaamisessa Nokian Renkaat pyrkii osoittamaan johtajuutta ilmastonmuutokseen vastaamisessa asettamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Yhtiö vähentää päästöjä toiminnassaan ja toimitusketjussaan sekä ren- kaiden käytön aikana. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön yhteydessä, sillä polttoaineen- tai energiankulutus on merkittävin ympäristövaikutus renkaan elinkaa- ren aikana. Alhaisen vierintävastuksen renkaat auttavat säästämään polttoainetta ja vähentämään CO 2 e-päästöjä. Olennaisten ilmastoriskien analysointi Rengasalaan kohdistuu erilaisia ilmastoon liittyviä riskejä, kuten kuluttajien muuttuvat mieltymykset, sääntelyn muutokset sekä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuotantoon. Tunnistettuaan olennaisimmat fyysiset riskit sekä siirtymäriskit Nokian Renkaat teki joulukuun 2023 ja helmikuun 2024 välillä skenaarioanalyysin lisätäkseen ymmärrystä yhtiön resilienssistä sekä siitä, miten tietyt skenaariot voivat vaikuttaa yhtiöön taloudellisesti lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Skenaarioanalyysissä tutkittiin koko Nokian Renkaiden organisaation resilienssiä. Olennaisten siirtymäriskien analyysi osoitti, että sekä uusiutuvien materiaalien hinnan että saatavuuden voidaan odottaa olevan haavoittuvia. Koska vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen kesken, voidaan odottaa, että todennäköisyys, että riski vaikuttaa Nokian Renkaisiin on korkea lyhyellä aikavälillä ja keskimääräinen keskipit- källä ja pitkällä aikavälillä. Koska siirtymä vaatii paljon tutkimus- ja kehitysresursseja ja pula materiaalista voi aiheuttaa merkittävän tulojen menetyksen, potentiaalista taloudellista riskiä pidetään korkeana lyhyellä aikavälillä sekä keskimääräisenä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pienentääkseen näitä riskejä Nokian Renkaat aikoo jatkaa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan sekä luonnonkumin että muiden, vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille tarjoavien ratkaisujen suhteen. Investoimalla molempia koskevaan varhaiseen tutkimukseen Nokian Renkaat voi luoda itselleen mahdollisuuden pysyä kilpailijoiden edellä ja välttää mahdollisten toimitusvaikeuksien ja hintapiikkien vaikutuksia. Tulokset osoittivat myös, että hiiliverojen odotetaan nousevan huomattavasti. Analyysin perusteella todennäköisyyttä pidetään korkeana sille, että hiilen hinta vaikuttaa yhtiöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja asialla on potentiaalia aiheuttaa keskisuuri taloudellinen vaikutus. Nokian Renkaat lisää ei-fossiilisten materi- aalien käyttöä, mikä vähentää riskiä. Yhtiö myös osallistuu toimialan työryhmiin ja seuraa tiiviisti uutta lainsäädäntöä. 73 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct) tode- taan, että yhtiö on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupääs- töjä. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet täsmentävät asiaa toteamalla Nokian Renkaiden sitoutumisen ympäristövastuuseen, johon sisältyy muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentä- minen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian suosiminen. Periaatteet sisältävät myös lupauksen tavoitteiden asettamisesta ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toimitusjohtaja on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolta. Nokian Renkaat on sitoutunut keskustelemaan ympäristökysymyksistä sidosryhmien kanssa ja raportoimaan niistä säännöllisesti. Asiakkaiden vaatimukset otettiin huomioon päivitet- täessä periaatteita vuonna 2024. Aiemmissa päivityksissä huomioitiin myös muiden sidosryhmien näkemykset. Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden mukaan toimittajan tulee tunnistaa, seurata, hallita ja vähentää toimintansa aiheuttamia päästöjä ilmaan. Toimittajan tulee etsiä hiilijalanjäljeltään alhaisia ratkaisuja aina, kun se on mahdollista. Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää, että luonnonkumin toimittajat torjuvat ilmastonmuutosta. Toimit- tajien edellytetään esimerkiksi johtamaan toimintojaan tavalla, joka minimoi ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilipäästöt mukaan luettuina), ja etsivän vähähiilisiä ratkaisuja aktiivisesti aina kun mahdollista. Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonku- min politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Molemmat dokumentit ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolla. Kasvihuonekaasupäästöt Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheu- tuvia kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosit- tain, ja niitä vähennetään järjestelmällisesti. Nokian Renkaat seuraa ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjään laskemalla CO 2 -ekvivalentti- yksiköitä, CO 2 e. Nokian Renkaat laskee rengastuotannon kasvihuo- nekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti. Toukokuussa 2018 yhtiö liittyi Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja hyväksymät ilmastotavoitteet. Yhtiön tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet julkaistiin toukokuussa 2020, ja Nokian Renkaat oli rengasalan ensimmäinen yhtiö, jonka tavoitteet Science Based Targets -aloite hyväksyi virallisesti. Vuonna 2023 Nokian Renkaat sitoutui asettamaan tavoitteet, joilla saavutetaan tieteeseen perustuva kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2050 mennessä. SBTi hyväksyi Nokian Renkaiden uudet ja kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet vuonna 2024, ja nämä päivitetyt Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoit- teeseen sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä. E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaat jatkaa hiilidioksidipäästöttömän ja uusiutuvan energian sertifikaattien ostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaille sekä Vianorille. Tämä lähestymistapa kattaa Scope 2 -päästöjä sekä raportointivuodelta että tulevilta ajanjaksoilta. Yhtiö arvioi molempien tehtaiden sähkön käytön ja sen, miten nämä sertifikaatit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä nyt ja tulevaisuudessa. Myös Romanian-tehtaan rakentaminen on kriittinen toimenpide, joka vaikuttaa sekä raportointivuoteen että tulevaisuuteen. Koska Roma- nian-tehdas on hiilidioksidipäästötön, Nokian Renkaille on tärkeää arvioida, kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy valmistettaessa renkaita siellä verrattuna valmistukseen Suomessa tai Yhdysvalloissa. Nokian Renkaat arvioi päästövähennysten olevan merkittäviä. Tulevina vuosina Nokian Renkaat keskittyy toimiin, jotka määritetään siirtymäsuunnitelmassa. Renkaiden vierintävastus vaikuttaa ajamisen päästöihin Suurin osa ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu fos- siilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Kun rengas pyörii tien pintaa vasten, syntyy lähinnä lämpenemisestä johtuvaa energiahukkaa, jota kutsutaan vierintävastukseksi. Mitä suurempi vierintävastus, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat CO 2 -päästöt ovat. 74 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ajonaikainen polttoaineenkulutus onkin merkittävin renkaan käytön- aikaisista ympäristövaikutuksista. Matalan vierintävastuksen renkailla voi säästää yli 0,5 litraa polttoainetta 100 kilometrillä ja vähentää näin CO 2 -päästöjä. Yli 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistamista renkaista kuuluu matalamman vierintävastuksen luokkiin (A, B tai C), ja yhtiö jatkaa investointeja kehittääkseen uusia matalan vierinvastuksen renkaita. EU-rengasmerkintä luokittelee polttoainetaloudellisuuden asteikolla A–E. Lisätietoja merkinnän luokista on aiheessa ”Kuluttajat ja loppu- käyttäjät”. Tällä hetkellä Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaiden polttoainetaloudellisuus sijoittuu yleisimmin C-luokkaan. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy renkaan käytön aikana. Viisas rengasvalinta, oikea rengaspaine ja hillitty ajotapa pienentävät olennaisesti autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. E1-4 Tavoitteena vähentää päästöjä koko arvoketjussa Tieteeseen perustuvat tavoitteet Nokian Renkaiden neljä tieteeseen perustuvaa päästövähennysta- voitetta ovat Pariisin ilmastosopimuksen ja 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Tavoitteiden perustaso on vuosi 2022. Kaksi lyhyen täh- täimen tavoitetta tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksi pitkän tähtäimen tavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus on vahvistanut ne. SBTi:n hyväksyntä varmisti kasvihuonekaasujen päästövähennys- tavoitteiden vastaavuuden kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Nokian Renkaat valitsi perustasoksi vuoden 2022 varmistaakseen, että perustaso kuvaa katettuja toimintoja tarkasti ja huomioi ulkoiset vaikutukset, jolloin tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja olennaisia. Perustasoa edustavan vuoden arvot ovat taulukossa ”Kasvihuonekaasupäästöt”. LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ: Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt: • Vähennys 42 prosenttia perustason vuodesta 2022. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt: • Vähennys 51,6 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti. • Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista sekä ylävirran kuljetuksista ja jakelusta. PITKÄN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2050 MENNESSÄ: Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt: • Vähennys 90 prosenttia perustason vuodesta 2022. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt: • Vähennys 97 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti. • Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista, käyttöomaisuudesta sekä ylävirran kuljetuksista ja jakelusta. Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiön tavoite on, että vähintään 60 tuotetta on EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen parhaassa A-luokassa vuoteen 2028 mennessä. On hyvä huomata, että A-luokan renkaiden määrä ei kasva lineaarisesti, vaan se riippuu uusista tuotejulkistuksista sekä tuotteiden myynnistä poistumisesta. EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokkaan ei lisätty uusia tuotteita vuonna 2024. Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa Tilanne vuonna 2024 Tavoite vuodelle 2028 10 vähintään 60 * EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat. 75 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Nokian Renkaat hankkii energiaa tehtailleen ulkoisilta toimittajilta, ja yhtiö myös tuottaa itse osan käyttämästään sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2024 66,3 prosenttia kaikesta rengastehtailla käytetystä energiasta oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Korkean ilmastovaikutuksen sektorit, joita käytetään energiaintensi- teetin määritykseen, ovat Kumi- ja muovituotteiden valmistus , NACE- koodi C22.11 Nokian Renkaiden osalta sekä Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa , NACE-koodi G45.3 Vianorin osalta. Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2023 1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - - 2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 4 483 4 513 3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 71 140 58 114 4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - - 5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 37 974 68 799 6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 113 596 131 426 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 29,9 % 36,2 % 7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 55 280 90 000 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 14,5 % 24,8 % 8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 338 308 9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 207 534 138 441 10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 3 217 2 911 11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 211 089 141 661 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 55,6 % 39,0 % Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana) 379 966 363 087 Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2023 % 2024/ 2023 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/€) 0,0003 0,0003 95 % Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6 Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - - Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6 76 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, 2, 3 ja yhteensä Nokian Renkaiden Scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun energian ja ajoneuvojen päästöt. Päästöt lasketaan Defran päästökertoimien ja kalustonhallintayrityksen päästötietojen avulla. Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen laskenta perustuu toimintamaiden sähköverkko- jen keskimääräiseen päästöintensiteettiin käyttäen IEA:n (Internatio- nal Energy Agency) päästökertoimia. Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia päästökertoi- mia, jos ne ovat saatavilla, ja muissa tapauksissa laskenta perustuu AIB:n (Association of Issuing Bodies) maanlaajuisiin jäännösjakauma- päästökertoimiin. Kaukolämmön päästökertoimet ovat Defralta. Scope 3 -luokista puuttuvat ne, jotka eivät liity Nokian Renkaiden liiketoimintaan (esim. luokka 15), ja ne, jotka tuottavat alle prosentin konsernin kokonaispäästöistä (esim. luokka 6). Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet on kuvattu alla: Luokka 1: Ostetut tuotteet ja palvelut Raaka-aineiden päästöt laskettiin kertomalla vastaanotettujen raaka-aineiden massa päästökertoimilla, jotka on saatu toimittajilta tai kestävyyteen liittyvistä ohjelmistokirjastoista, jotka edustavat alan keskimääräisiä arvoja. Muille ostetuille tuotteille, joille määrätie- toa ei ollut saatavissa, päästökertoimet arvioitiin käyttäen Nokian Renkaiden omaa tuotantodataa. Ostetun teräksen päästökertoimet saatiin teräksen tuottajalta. Muiden tavaroiden ja palveluiden päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja ja kertomalla ne Defran päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin. Ensisijaiset tiedot: 80 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 20 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perus- vuosi 2023 2024 % 2024/ 2023 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite/ perusvuosi 2 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 10 978 13 151 15 195 116 % 12 000 10 000 2 000 1,1 % Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0 0 0 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 26 562 28 566 28 840 101 % Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 21 390 17 340 7 803 45 % 15 250 8 750 1 250 7,4 % Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 7 151 790 8 072 798 7 642 987 95 % 1) Ostetut tavarat ja palvelut 589 545 579 360 647 242 112 % 409 924 409 885 64 852 3,8 % 2) Käyttöomaisuus 54 206 96 545 135 476 140 % 49 704 66 805 5 545 -2,9 % 3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 13 925 15 211 16 321 107 % 4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 53 124 45 515 57 603 127 % 44 202 44 183 5 477 2,1 % 5) Toiminnassa muodostuva jäte 280 303 267 88 % 7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 1 059 1 239 1 368 110 % 8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 12 708 11 139 8 323 75 % 9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 446 325 241 74 % 11) Myytyjen tuotteiden käyttö 6 422 428 7 318 256 6 770 121 93 % 12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 4 070 4 904 6 025 123 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.) 7 189 330 8 114 515 7 687 022 95 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.) 7 184 158 8 103 289 7 665 985 95 % 1 Sisältää rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa. 2 Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta. 77 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2023 % 2024/ 2023 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./€) 0,006 0,007 86 % Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./€) 0,006 0,007 86 % Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6 Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - - Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä) (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6 Luokka 2: Käyttöomaisuus CO 2 e-päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja kerrottuna Defra-päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin. Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia. Luokka 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) Energiankulutusta koskevien lukujen ensisijaiset lähteet olivat Nokian Renkaiden omat järjestelmät ja mittarit sekä energian toimittajien laskut tai portaalit. Joidenkin Vianorin sähkönkulutuslu- kujen lähteenä toimivat keskitetyt portaalit tai sähkön toimittajien portaalit, ja näihin portaaleihin sisältymättömien palvelupisteiden energiankulutus laskettiin käyttäen keskimääräistä palvelupisteen sähkönkulutusta. Vianorin keskimääräinen energiankulutus arvioitiin perustuen Vianor Suomen keskimääräiseen energiankulutukseen, jonka datanlähteenä toimivat Vianor Suomen laskut. Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia. Luokka 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu Jotkin kuljetuspalveluiden tarjoajat raportoivat raaka-aineiden ja renkaiden kuljetukseen liittyvät CO 2 e-tiedot, jotka kattoivat noin 20 prosenttia ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöistä vuonna 2024. Jäljelle jäävälle osalle päästöt laskettiin käyttäen vastaanotettujen tavaroiden massaa alkuperämaata kohti sekä arvioituja etäisyyksiä kullakin kuljetustavalla. Alkuperämaan etäisyydet kuljetustapaa kohti arvioitiin jokaiselle kohteelle (Nokian Renkaiden toimipaikka). Vanteiden valmistuksessa tunnistettiin kolme suurinta toimittajaa (massan perusteella) ja niiden kuljetussuoritteet laskettiin. Kulje- tussuoritteella tarkoitetaan massaa kerrottuna etäisyydellä, ja sen yksikkö on tonnikilometri, tkm. Kuljetussuoritteet laskettiin yhteen ja ekstrapoloitiin edustamaan sataa prosenttia ostettujen materiaalien kuljetuksesta. Samanlaista lähestymistapaa käytettiin valmiiden tuotteiden kuljetukseen. Ensisijaiset tiedot: 30 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 70 prosenttia. Luokka 5: Toiminnassa muodostuva jäte Nokian Renkaat sai toimintatiedot jätehuollon toimittajien por- taaleista ja raporteista. Jätteet luokiteltiin jätetyypin ja jätteiden käsittelytyypin mukaisesti ja kerrottiin vastaavalla Defra-päästöker- toimella. Varastojen, myyntiyhtiöiden ja testikeskusten jätteet suljettiin pois täsmällisen tiedon puutteen vuoksi. Osuus on kuitenkin pieni (0,001 % Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä). Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia. Luokka 6: Liikematkat Tämä luokka on suljettu pois Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuin- ventaariosta, koska sen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on pieni (0,01 %). Lisäksi kasvihuonekaasupäästötietoja saadaan matkatoimistoilta vain osittain, joten loput tiedoista on arvioitu. Luokka 7: Työntekijöiden työmatkat Työntekijöiden työmatkat sisältävät vain Suomessa ja Yhdysval- loissa sijaitsevat rengastehtaat. CO 2 e-päästöt laskettiin kertomalla työntekijöiden määrä keskimääräisillä työmatkapäivillä ja keski- määräisellä etäisyydellä. Henkilömäärät ovat tosiasiallisia määriä Nokian Renkaiden henkilöstöhallintojärjestelmästä, ja keskimääräiset työmatkapäivät ja -etäisyydet ovat arvioita. Laskelmista saadut kokonaisetäisyydet jaettiin kuljetustapojen mukaan. Kuljetustapojen osuudet ovat arvioita. Kokonaiskilomet- rimäärät kuljetustapaa kohti on yhdistetty asiaan liittyvään Defran päästökertoimeen. Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia. Luokka 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Nokian Renkaiden tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät sisältävät vuokratut varastot, toimistot ja ajoneuvot. Varastojen kes- kimääräinen energiankulutus laskettiin käyttämällä niiden varastojen energiatietoja, joista energiankulutus, varastokapasiteetti ja varaston pinta-ala olivat tiedossa. Varastojen energiankulutus arvioitiin käyttäen yllä mainittua keskiarvoa ja kaikkien varastojen pinta-alaa. Keskimääräinen energiankulutus toimistotyöntekijää kohti laskettiin energiankulutus- ja henkilömäärätiedoista. Kokonaisenergiankulutus toimistoa kohti laskettiin kertomalla keskimääräinen energiankulutus työntekijää kohti kunkin toimiston työntekijämäärällä. Varastojen ja toimistojen CO 2 -päästöt laskettiin Defran päästöker- toimilla. 78 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ajoneuvokaluston hallintayhtiö arvioi vuotuiset päästöt ajoneuvoa kohti. Nokian Renkaiden ajokaluston keskimääräinen päästökerroin, kg CO 2 e/ajoneuvo, laskettiin kaluston kokonaisraportista. Vuokrat- tujen ajoneuvojen CO 2 e-päästöt laskettiin kertomalla ajoneuvojen määrä kaluston keskimääräisellä päästökertoimella. Ensisijaiset tiedot: 40 prosenttia. Toissijaiset tiedot 60 prosenttia. Luokka 9: Tuotantoketjun loppupään kuljetus ja jakelu Asiakkaat maksoivat alle prosentin renkaiden toimituksista. Lasken- tatapa oli etäisyyspohjainen, ja siinä käytettiin maakohtaisen tason keskimääräisiä arvioituja etäisyyksiä sekä kuljetettujen tuotteiden keskimääräistä painoa ja määrää. Vanteiden valmistuksessa asiakkaat maksavat noin 25 prosenttia valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Kuljetussuoritteiden laskennassa laskettiin 3–5 määriltään suurimman asiakkaan (massan mukaan) kuljetussuorite. Tämä ekstrapoloitiin sataan prosenttiin valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Tämän jälkeen laskettiin vanteiden kuljetuksen ja jakelun kokonaispäästöt, ja asiakkaiden maksama 25 prosentin osuus kuljetuksesta laskettiin ja raportoitiin tuotantoketjun loppupään kuljetuksena ja jakeluna. Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia. Luokka 10: Myytyjen tuotteiden jalostus Useimmat renkaat asennettiin Vianorin palvelupisteissä, joten asen- nuksen energiankulutus on jo mukana Nokian Renkaiden kasvihuone- kaasuinventaariossa (Scope 1 ja 2). Näin ollen Nokian Renkaat katsoo, että luokkaa 10 ei sovelleta. Luokka 11: Myytyjen tuotteiden käyttö Kaikille henkilöautonrenkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästökerroin renkaiden tuotekategoriasäännöissä ilmoitettujen kaavojen mukaisesti. Muille renkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästöker- roin Nokian Renkaiden omalla kaavalla, joka huomioi koneen arvioidun polttoaineenkulutuksen, renkaiden määrän konetta kohti, renkaiden arvioidun elinkaaren, renkaiden arvioidun osuuden koneen polttoai- neenkulutuksesta sekä dieselin päästökertoimen Suomessa. Nokian Renkaat päätti jättää pois ostetut ja tuotetut vanteet, sillä kasvihuonekaasuohjeiden mukaan tämä luokka on valinnainen, mikäli päästöt ovat epäsuoria. Vanteet eivät kuluta energiaa tai tuota päästöjä, mutta niillä on välillinen kielteinen vaikutus ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vierintävastuksen vuoksi. Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia. Luokka 12: Myytyjen tuotteiden loppukäsittely Keskimääräiset rengasmassat kerrottiin tuotettujen ja ostettujen renkaiden määrillä rengasluokkaa kohti (henkilöauto, kuorma- ja linja-auto, raskaat renkaat). Jokaisessa maassa on oma jakaumansa sille, miten käyttöikänsä lopussa olevia renkaita käsitellään. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jakaumat saadaan rengaskierrätysyhtiöiltä. Muissa maissa käytetään aluekohtaisia keskiarvoja renkaita koskevista tuotekategorian säännöistä. Vanteiden kokonaismassat jaetaan kierrätettävään ja kaatopaikkajät- teeseen (OECD: 85 prosenttia kierrätetään, joten loput 15 prosenttia katsotaan kaatopaikkajätteeksi). Hävittämismenetelmäkohtaiset kokonaismassat yhdistettiin vastaavaan Defran päästökertoimeen, jotta tähän liittyvät päästöt saatiin laskettua. Kaikki uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt käyttöikänsä lopussa olevat tuotteet katsottiin hiilidioksidipäästöttömiksi Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaarissa. Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot 100 prosenttia. Luokka 13: Alavirran vuokratut omaisuuserät Nokian Renkailla ei ole alavirran vuokrattuja omaisuuseriä, joten tätä luokkaa ei sovelleta. Luokka 14: Franchising Nokian Renkailla ei ole franchising-toimintaa, joten tätä luokkaa ei sovelleta. Luokka 15: Investoinnit Nokian Renkaat ei toimi investointiliiketoiminnassa, joten tätä luokkaa ei sovelleta. Biogeenisten Scope 2 -päästöjen määrä Suomen-rengastehtaalta oli 40 506 tonnia CO 2 e. Scope 2 -tietoja ei ole saatavana muista toimipaikoista tai muusta toiminnasta. Scope 1 ja Scope 3 -tietoja ei ole saatavana. 79 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YMPÄRISTÖTIEDOT E2 Pilaantuminen Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Pilaantuminen • Kielteiset vaikutukset ilman, veden ja maa- perän pilaantumisesta • Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset • Mahdollisuus kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita (kestä vämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit) • Riski pilaantumiseen liittyvien viranomais- velvoitteiden lisääntymisestä Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoiminta- periaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa ilman ja maaperän laadun suojelemisen. Nokian Renkaat on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet kaikille yhtiön työnjohdon alaisuudessa työskenteleville. Osa tätä työtä on myös vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy lupaus vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ehkäisemään ilman, veden ja maaperän saastumista ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan. 80 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E2-1 Pilaantumisen hallintakäytännöt Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toimin- nassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) totea- vat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy sekä ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaaren. Yhtiö pyrkii kaikissa toiminnoissaan kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä. Nokian Renkaat priorisoi sidosryhmien intressejä määrittäessään ja päivittäessään politiikkoja ja periaatteita. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä keväällä 2024; nämä olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella. Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäris- tövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Tärkeä osa tätä sitoutumista on vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy pyrkimys vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Lisäksi Nokian Renkailla on useita hätäsuunnitelmia, joilla voidaan hallita ja pienentää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia odottamattomissa tilanteissa. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintape- riaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta. Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa koros- tetaan myös jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn paranta- mista, johon sisältyy kemikaalien oikeanlainen käsittely, varastointi ja hävittäminen työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi. Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaa- miseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmis- tautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonka- tastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla. Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka ottaa kantaa pilaantumiseen sisältämällä sitoumuksen ilman, veden ja maaperän saastumisen ehkäisemiseen. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa. Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnon- kumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankin- noista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Kaikki tässä luetellut periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla. Tuki kansainvälisille standardeille Nokian Renkaat sitoutuu YK:n Global Compact -hankkeen kym- meneen periaatteeseen toteuttamalla liiketoimintaperiaatteitaan, toimittajien liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita. Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan, että Nokian Renkaiden toiminta perustuu ISO 14001 -standardin vaatimuksiin ja täyttää kyseiset vaatimukset. E2-2 Kemikaaliturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään ilman, veden ja maape- rän pilaantumista, mihin sisältyy renkaan ja tienpinnan kulumishiuk- kasten (TRWP) minimointi. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toi- minnassa on tärkeä osa yhtiön jatkuvaa kestävyystyötä. Tutkimus- ja kehitysosasto keskittyy kestävämpien tuotteiden kehittämiseen. Ympäristövastaavat ja paikalliset työryhmät keskittyvät päivittäisten kestävyyskäytänteiden parantamiseen. Suomessa ja Yhdysvalloissa ympäristöasiantuntijat hoitavat käytännön koordinoinnin ja koulu- tuksen, joka kattaa muun muassa kemikaaliturvallisuuden, päästöjen hallinnan sekä jätteenkäsittelyn. Nokian Renkaat pitää rengastehtaidensa ympäristövaikutuksista vuosittaista kirjanpitoa ja raportoi niistä kunkin maan viranomaisille vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi vaikutusten kohteena olevilta yhteisöiltä ja omalta työvoimalta saadut palautteet tallennetaan yhtiön sisäiseen KETO-rekisteriin, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Ympäristöasiantuntijoilla Suomessa ja Yhdysvalloissa on vastuu ylläpitää näitä tietoja sekä varmistaa, että ympäristöön liittyvä palaute käsitellään ja sidosryhmien huolenaiheet huomioidaan. 81 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Vuotuiset ympäristöohjelmat Integroitu johtamisjärjestelmä ohjaa Nokian Renkaiden ympäristön- suojelupyrkimyksiä. Vastuullisuuspäällikkö laatii vuosittain yhdessä ympäristöasiantuntijoiden kanssa ympäristöohjelman, joka asettaa tavoitteet koko yhtiölle. Lisäksi ohjelma sisältää jokaiselle rengasteh- taalle täsmälliset tavoitteet, jotka liittyvät pilaantumista aiheuttaviin haitta-aineisiin, kuten haihtuviin hiilivetyihin (VOC, Volatile Organic Compound). Ohjelmassa määritellään tarkat tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yksiköillä on omia projektejaan toiminnan ja prosessien kehittämiseksi edelleen. Pöly-, haju- ja VOC-päästöjen hallinta Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä sekoi- tusosastolla. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- ja pölyn- keräyslaitteet, ja vedenpuhdistimilla saavutetaan yli 99 prosentin erotusaste. Suomen-tehtaalla hiukkaspäästöjä mitataan pitoisuus- ja painemittareilla, ja ulkoiset asiantuntijat tekevät säännöllisiä pitoi- suusmittauksia. Yhdysvalloissa sijaitsevalla rengastehtaalla päästöt ilmaan lasketaan käytettyjen raaka-aineiden määrästä. Kummallakin tehtaalla hiukkaspitoisuudet ovat säännönmukaisesti pysyneet lupaehtojen rajoissa. Suodatinlaitteistosta pois pääsevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole merkittävää vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Pölypäästöjen määrä oli noin 1,5 tonnia Suomen-rengastehtaalta ja 58,5 tonnia Yhdysvaltain-rengastehtaalta vuonna 2024. Nokian Renkaiden teettämien kyselytutkimusten mukaan hajupääs- töt ovat tilapäisiä. Pisaraerottimilla vähennetään mastisoinnista syntyviä hajuja, ja erillismastisointiprosessien määrää on vähennetty hajujen minimoimiseksi entisestään. Tehtailla on myös otettu käyttöön uudet, parasta saatavilla olevaa tekniikkaa edustavat hajunpoistolaitteistot. Liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet muodostavat suurimman osan Suomen-tehtaan päästöistä ilmaan. Vuonna 2022 tehty leviämismallinnuksen perusteella arvioitiin, että VOC-pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset ovat minimaalisia. Kemikaalien käytönvalvojien auditoinnit Kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Kemikaalien käytönvalvojat vierailevat tehtaalla tarkasta- massa kemikaalien varastointia ja käsittelyä. Tarkastuksien avulla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen: onko esimerkiksi kemi- kaalipakkauksissa oikeat merkinnät, ovatko varastopaikat puhtaita, onko vuotojen hallinta järjestetty ja noudatetaanko räjähdysvaaral- lisiin tiloihin määriteltyjä ohjeita. Tarkastuksista laaditaan raportti, ja tuotanto-osastot määrittävät korjaavat toimenpiteet löydetyille puutteille. Jatkuva panostus turvallisempien ja kestävämpien raaka-aineiden tutkimukseen ja kehitykseen Tuotekehityksen tavoitteena on luoda turvallisempia ja kestävämpiä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään haitallisten aineiden käyttöä tuotannon työturvallisuuden parantamiseksi. Yhtiö luopui korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä alallaan ensimmäisenä. Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaalia ennen kuin kemikaalivalvontaryhmä on myöntänyt aineelle osastokoh- taisen käyttöönottoluvan. Tämä menettely varmistaa kemikaalien yhtenäisen käytön koko yhtiössä ja priorisoi haitallisten kemikaalien korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Useissa käynnissä olevissa hankkeissa keskitytään vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytämiseen haitallisten kemikaalien vähentämiseksi. TRWP-työ sekä tutkimus ja kehitys Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) syntymiseen ja niiden määrään ympäristössä vaikuttavat renkaiden rakenteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE) on kehittämässä testimenetelmää renkaiden kulumisen mittaamiseen. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti globaaliin standardointityöhön European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäse- nenä. ETRTO osallistuu UNECE:n toteuttamaan renkaan kulumis- testimenetelmän kehitykseen, jonka tavoitteena on saada aikaan toistettava, kustannustehokas, käytännöllinen ja todellisia ajo-olo- suhteita edustava testi. Tämä menetelmä tulee maailmanlaajuiseen käyttöön ja soveltuu sääntelytarkoituksiin. Sääntelyn kehittymisen ohella Nokian Renkaat kehittää sisäistä testausta, jolla voidaan täyttää tulevat kestäviä renkaita koskevat vaatimukset. Euroopan rengasvalmistajien yhdistys (ETRMA) käynnisti monialaisen TRWP-yhteistyön heinäkuussa 2018 voidakseen koota tieteellistä tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja ympäristön hiukkastasojen alentamiseksi. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti tähän hankkeeseen ETRMA:n jäsenenä. Toimittajien vaatimukset Nokian Renkaat vaatii toimittajiltaan vaatimustenmukaisuutta toimittajien liiketoimintaperiaatteiden sekä vastuullisen luonnon- kumin hankintapolitiikan kautta. Lisätietoja arvoketjun politiikkoihin liittyvistä toimista on osiossa Pilaantumisen hallintakäytännöt. Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää kaikilta kemikaalien toimittajilta voimassa olevan lainsäädännön mukaisia käyttöturvallisuustiedot- teita ennen kemikaalien hankintaa. Käyttöturvallisuustiedotteet rekisteröidään tietokantaan, joka on kaikkien työntekijöiden käytettävissä. 82 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet Pilaantumista käsiteltäessä turvallisuuden priorisointi tarkoittaa kemikaalien vastuullista käyttöä sekä mikromuoveiksi luokiteltavien renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten vähentämistä. Nokian Renkaat on osoittanut johtajuutta alallaan olemalla ensimmäinen rengasyhtiö, joka poisti kumiseoksistaan haitalliset aromaattiset öljyt (HA), sekä ensimmäinen, joka otti PAH-pitoisuudel- taan alhaiset öljyt käyttöön tuotannossaan. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat kemikaaliryhmä, jota muodostuu orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen aikana. Renkaiden valmistuksessa PAH-yhdisteitä esiintyy tietyissä öljyissä, joita käytetään pehmenti- minä kumiseoksissa. Mikromuovit Mikromuoveihin liittyen ei ole täsmällistä tavoitetta. EU kuitenkin pyrkii vähentämään mikromuovipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusi Euro 7 -päästöstandardi, jota odotetaan vuonna 2025, määrittää lisärajoituksia jarruista ja renkaiden kulumisesta aiheutuville hiukkaspäästöille, mikä tukee EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta saasteettomuudesta. Nokian Renkaat seuraa tiiviisti mikromuoveihin sekä renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasiin (TRWP) liittyvän sääntelyn kehitystä. Kemikaalien käyttö ja hallinta Nokian Renkaat pyrkii välttämään rengastuotannossaan karsino- geenisiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Tavoite on vapaaehtoinen, mutta sitä seurataan kuukausittain. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei edelleenkään käytetty karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja. Muille huolta aiheuttaville aineille ei ole täsmällistä tavoitetta. Nokian Renkaat pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa kestävyyttä ympäristön kannalta, ja vaihtoehtojen löytäminen kemikaaleille on osa tätä työtä. Kemikaalivalvonta takaa mahdollisimman turvallisen kemikaalien käytön niin työntekijöiden, ympäristön kuin loppukäyttäjienkin kannalta. Nokian Renkaat noudattaa eurooppalaisia asetuksia – eli käytännössä REACH- ja CLP-asetuksia – ja paikallista lainsäädäntöä. Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaaleja, ellei osastokohtaisia käyttölupia antava kemikaalivalvontaryhmä ole hyväksynyt niitä. Tällä käytännöllä pyritään standardoimaan kemikaalien käyttö koko yhtiössä ja korvaamaan haitalliset kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina kun mahdollista. Kemikaalien osalta Nokian Renkaiden keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite on varmistaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuus kaikessa toiminnassaan. Jatkuva tavoite on, että kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Nämä auditoin- nit tehtiin vuonna 2024. Lisäksi yhtiö saavutti tavoitteensa kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistamisesta Romanian-tehtaan ylösajovaiheessa vuoden aikana. VOC- ja hiukkaspäästöt kemikaalien käytöstä Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian Renkaiden merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain. Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden perus- teella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian Renkaiden jatkuvana tavoitteena ilman pilaantumisen suhteen on laskea VOC-päästöt alle 60 prosenttiin yhtiön Suomessa sijaitsevassa rengastehtaassa käytetyistä liuottimista. Tavoite on pakottava, sillä Suomen-tehtaan ympäristölupa rajoittaa liuotinaineiden kokonaispäästöt 60 prosent- tiin käytetyistä liuottimista. VOC-päästöt ovat peräisin raskaiden renkaiden kokoonpanosta Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja käsitellään katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin edelleen haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin tiivistää, mikä varmistaisi täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna 2024 VOC-päästöjen määrä oli noin 40,6 tonnia (72 % käytetyistä liuotinaineista) Suomen-ren- gastehtaalta. Näin ollen VOC-päästötavoitetta ei saavutettu, sillä VOC-päästöt eivät olleet ympäristöluvan rajoissa. Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen lainsäädännön ja osavaltion myöntämän vähäisen päästölähteen ilmaluvan mukai- sesti käyttämällä vakiintuneita päästökertoimia, jotka perustuvat käsiteltyjen raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille proses- seille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai selville, että vakiintuneet päästökertoimet eivät sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti tästä virheestä viranomaisille. Uuden laskutavan käyttöönoton jälkeen tehdyn uudelleenlaskennan mukaan VOC-päästöt olivat 34,7 tonnia vuonna 2024 ja ylittivät ilmaluvan rajan. Uudelleenlaskenta myös osoitti, että ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti. Joulukuussa Nokian Renkaille annettiin tekninen rikkomusilmoitus kirjaamattomista VOC-päästöistä. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä paikal- listen viranomaisten kanssa laskentamenetelmien päivittämiseksi ja hakenut päivitettyä ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle. Suomen-tehtaan hiukkaspäästötavoite on enintään 5 mg/m 3 suodatinten ja pisaraerotinten jälkeen. Yhdysvaltain-tehtaalla tavoite on toimia ilmalupien asettamissa rajoissa. Kummallakin tehtaalla tavoitteet saavutettiin. 83 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Päästöt veteen ja maaperään Normaalin toiminnan aikana Nokian Renkaiden tuotanto ei aiheuta päästöjä veteen tai maaperään. Päästöjä voi kuitenkin esiintyä kemikaalivuotojen kaltaisissa vahingoissa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Tällaisten onnettomuuksien ehkäisemi- seksi on käytössä ennakoivia toimenpiteitä. Vuonna 2024 tällaisia tapauksia ei ollut, ja jatkuva tavoite on estää vahingossa tapahtuvat päästöt Nokian Renkaiden tehtaista veteen tai maaperään. E2-4 Ilman, vesien ja maaperän pilaantuminen Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset Vaikka mikromuoveja ei ole mahdollista mitata suoraan, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset (TRWP) ovat merkittävä huolenaihe. Renkaiden ja tien välinen kitka on välttämätöntä ajoturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa kulumaa molemmilla pinnoilla. Tämä kitka synnyttää hiukkasia, jotka ovat yhdistelmä renkaan kulutuspinnan kappaleita sekä tienpinnan ainesosia ja jotka luokitellaan yleisesti mikromuoveiksi kokonsa ja koostumuksensa vuoksi. Ympäristön TRWP-tasoihin vaikuttavat renkaiden rakenteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. Näiden tekijöiden yhdistelmällä on usein suurempi vaikutus TRWP-hiukkasten syntyyn kuin pelkällä renkaiden rakenteella. Näin ollen TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa. Renkaiden kulumaa uusien tyyppihyväksyttyjen renkaiden osalta ei ole mahdollista raportoida ennen kuin vuonna 2028, sillä asianmu- kaista ja virallista menetelmää ei ole käytössä. Mittausmenetelmiä kuitenkin kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla. UNECE on YK:n alainen taho, joka kehittää ajoneuvojen turvallisuu- teen liittyviä kansainvälisiä säännöksiä sekä ympäristöstandardeja, kuten renkaiden kulumiseen ja päästöihin liittyviä standardeja. UNECE:n tasolla suunnitellaan uutta testimenetelmää renkaiden tyyppihyväksyntää varten. Siinä käytetään todennäköisesti mittayk- sikköä mg/km/t, joka ilmaisee renkaan päästöjen määrää (milligram- moina) kilometriä ja yksittäistä rengasta kohti, normalisoituna ajoneuvon massan mukaan. Tästä mittauksesta lasketaan testissä käytetylle referenssirenkaalle indeksiluku, joka toimii tyyppihyväksyn- nän perustana. Tuleva säännös koskee tyypin C1-renkaiden (henkilöautonrenkaat) uusia tyyppihyväksyntiä vuodesta 2028 lähtien ja laajenee kaikkiin markkinoilla oleviin C1-renkaisiin vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on C2-renkaille (pakettiautot) vuodet 2030 ja 2032 ja C3-renkaille (kuorma- ja linja-autot) vuodet 2032 ja 2034. Sama aikataulu koskee myös ajoneuvojen renkaiden Euro 7 -hyväksyntää. Kemikaalit Vuonna 2024 rengastehtaat käyttivät 116 687 tonnia raaka-aineita ja tuottivat noin 60 tonnia hiukkaspäästöjä, jotka koostuivat lähinnä käytettyjen kemikaalien muodostamasta pölystä. Päästöt vastaavat noin 0,05:ttä prosenttia käytettyjen raaka-aineiden kokonaismää- rästä, joten hiukkaspäästöt ovat minimaalisia. E2-5 Huolta aiheuttavat ja erityistä huolta aiheuttavat aineet Nokian Renkaat ei käytä rengastuotannossaan EU:n REACH-asetuk- sessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet täyttävät myös EU:n REACH-ase- tuksen polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) koskevat vaatimuk- set. Yhtiö on sitoutunut varmistamaan, että Vianorin palvelupisteissä nyt ja tulevaisuudessa myydyissä tuotteissa ei ole haitallisia kemikaa- leja. Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä konfliktimineraaleja. Nokian Renkaat käyttää kemikaaleja, jotka on luokiteltu terveydelle vaarallisiksi, sekä kemikaaleja, jotka on luokiteltu sekä terveydelle että ympäristölle vaarallisiksi. Niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa. On huomattava, että renkaiden vulkanoinnin aikana tapahtuu kemiallisia reaktioita, joiden vuoksi jotkin huolta aiheuttavat aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Näin ollen valmiissa tuotteissa huolta aiheuttavien aineiden määrä ei ole niin suuri kuin taulukossa on esitetty. Tulevaisuudessa laskentamenetelmää kehitetään niin, että siinä otetaan huomioon kemialliset reaktiot ja niiden vaikutus eri aineiden määriin. Huolta aiheuttavat aineet vaaraluokittain 2024 Tn Terveydelle vaaralliset Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset Tuotannon aikana syntyneiden tai käytettyjen sekä hankittujen huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä 59,0 1 870,8 Yrityksen laitoksista päästöinä, tuotteina tai osana tuotteita tai palveluja lähtevien huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä 59,0 1 870,8 Lähtee laitoksista päästöinä ilmaan 0,2 7,6 Lähtee laitoksista tuotteina 58,8 1 863,2 E2-6 Pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset Vuonna 2024 ei syntynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja liittyen merkittäviin tapauksiin tai esiintymiin. 84 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YMPÄRISTÖTIEDOT E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit • Raaka-aineiden hankinnan kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen • Riski lisääntyvästä sääntelystä, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liike- toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon- kumin politiikka Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ilman ja maaperän laadun suojelemisen sekä sen, että oma toiminta ei aiheuta metsäkatoa. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ymmärtämään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksiaan ja tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä sekä edellyttää samaa myös toimittajiltaan. 85 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E4-1 Rengasvalmistus on riippuvainen luonnonkumista Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia, joka on yksi renkaiden tärkeimmistä aineosista ja näin ollen keskeinen osa yhtiön liiketoimintaa. Nokian Renkaiden olen- naiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria, sillä ne esiintyvät arvoketjun alussa. Metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat biologisen monimuotoisuuden riskit ovat lähinnä seurausta luonnonkumin viljelystä. Koska yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä on johtajuus vastuullisuudessa, yhtiö on yleisesti ottaen hyvin valmistautu- nut käsittelemään olennaisia kestävyyteen ja myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vuosina 2023 ja 2024 yhtiö teki EU:n uuden metsäkatoasetuksen (EUDR) noudattamiseen liittyviä toimenpiteitä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja. Erillistä arviota siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli ja strategia kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä, ei ole vielä tehty. SBM-3 Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden huomioiminen Biologisen monimuotoisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu alkoi Suomessa sijaitsevalta rengastehtaalta, ja sittemmin tarkastelua on tehty Yhdysvaltain- ja Romanian-tehtailla, testira- doilla ja Nokian Renkaiden omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arviointien perusteella Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei käytännössä ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Toiminnan käynnistys, kuten tehtaiden ja muiden rakennusten rakentaminen tietylle alueelle, vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisesti alueen alkuperäiseen biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten on kartoitettu toiminta-alueilla elävät lajit, erityisesti uhanalaiset tai muuten suojellut lajit. Nokian Renkaat on huomioinut yhtiön toimintaympäristön läheisyy- dessä elävien lajien vaatimukset, ja tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa nämä vaatimukset huomioiden. Potentiaalisesti vaiku- tuksen kohteena olevia uhanalaisia lajeja Suomen-rengastehtaan läheisyydessä ovat kaakkuri, toutain ja jokihelmisimpukka. Kesällä 2023 Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Arvioinnin mukaan suurimmat ja laa- jimmat raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta. Nokian Renkaiden raaka-aineketjussa luonnonku- min viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten, sillä metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat riskit biologisen monimuotoisuuden suhteen ovat enimmäkseen seurausta luonnon- kumin viljelystä. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyöval- mistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Muita sidosryhmiä ei ollut mukana arvioinnissa. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja kestävyysriskiltään korkeiksi arvioitujen toimittajien toimipaikoilla. Auditointien aikana arvioidaan muun muassa sitä, ovatko toimittajat tehneet biologisen monimuotoisuuden arviointeja omassa toiminnas- saan ja toimitusketjuissaan. Jos puutteita havaitaan, Nokian Renkaat pyytää toimittajilta korjaavia toimenpiteitä. E4-2 Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä käsittelevät politiikat Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaperi- aatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäris- tövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristö- näkökulmasta. Nokian Renkaat sitoutuu suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä ilman ja maaperän laatua ja olemaan aiheuttamatta metsäkatoa omassa toiminnassaan, sekä asettamaan tavoitteita ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ympäristö-, turval- lisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin keväällä 2024 vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella. Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövas- tuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudat- tamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta. 86 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristöön liittyviä tapahtumia. Toimit- tajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoiminta- periaatteissa myös korostetaan jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamista, mukaan lukien se, että toimittajan tulee ymmärtää vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen sekä pyrkiä tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä. Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaa- miseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmis- tautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonka- tastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla. Biologisen monimuotoisuuden suojaaminen ja parantaminen on olen- nainen ehto kestävälle talouskehitykselle ja ihmiskunnan kehitykselle. Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää myös toimittajilta pyrkimystä kohti luonnonkumin arvoketjua, jossa otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus sekä terveet ja toimi- vat ekosysteemit. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa. Vastuullisen luonnonkumin politiikka sisältää kahdeksan pääosiota: • sitoutuneisuus lakien noudattamiseen • terveet, toimivat ekosysteemit • ihmisoikeuksien kunnioittaminen • yhteisöjen elinkeinot • tuotannon tehokkuuden kasvu • toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys • seuranta ja raportointi sekä • kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen. Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonku- min politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Politiikat eivät ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia. Yhdessä nämä politiikat kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun omistetuilla, vuokratuilla tai hallinnoi- duilla toimipaikoilla sekä kestävän maankäytön menettelyt. Niissä käsitellään myös metsäkatoa. Periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla. Pienentääkseen merikuljetusten ympäristökuormaa toimitusket- jussaan Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026. Sitoumus keskittyy yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa. Sitoumuksen myötä Nokian Renkaat vaatii, että suorien varustamosopimusten alla kulkevan rahdin laivaperäiset jätevedet puretaan Suomen satamien vastaanottolaitteisiin. Nokian Renkaat ohjaa myös huolintaliikkeitä noudattamaan samaa periaatetta niiden käsitellessä yhtiön rahtia. Ship Waste Action on rahtikilpailutuksissa yksi rahdinkuljettajien valintaan vaikuttava kriteeri. E4-3 EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen metsäkadon välttämiseksi sekä jäljitettävyyden lisäämiseksi EU-asetus 2023/1115, joka tunnetaan myös metsäkatoasetuksena tai EUDR:nä, pyrkii lopettamaan metsäkadon liittyen tiettyihin hyödykkeisiin, joita tuodaan EU:n alueelle ja tuotetaan tai jalostetaan siellä. Nämä tuotteet ovat karja, kahvi, kaakao, öljypalmu, soija, puu ja kumi. Näistä luonnonkumi on erittäin oleellinen Nokian Renkaille, sillä se on eräs renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Lyhyesti kuvattuna asetus muun muassa velvoittaa renkaiden valmis- tajat, kuten Nokian Renkaat, vakuuttamaan, että renkaita ei aseteta saataville markkinoille tai viedä, elleivät kaikki seuraavat ehdot täyty: • tuotteet ovat metsäkatovapaita • tuotteet on tuotettu tuotantomaan asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti • tuotteille on laadittu asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus (due diligence). EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on monimutkaista ja vaatii huomattavaa panostusta Nokian Renkailta sekä sen toimitta- jilta ja asiakkailta. Asetuksen tultua voimaan kesäkuussa 2023 Nokian Renkaat on muun muassa: • muodostanut sisäisen työryhmän syksyllä 2023 • käynyt läpi luonnonkumia sisältävät tuotteensa • tehnyt aktiivisesti yhteistyötä toimittajien kanssa varmistaakseen, että EUDR-vaatimukset täytetään • kartoittanut EUDR-kelpoisen luonnonkumin saatavuuden ja eritellyt sen määrittämällä EUDR-koodin • käynyt läpi toimitusketjunsa ja tuotantojärjestelynsä. Nokian Renkaat jatkaa työtä varmistaakseen toimintansa EUDR-ase- tuksen mukaisuuden. 87 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaiden toimintasuunnitelmissa ei käytetty biologisen monimuotoisuuden hyvityksiä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luonto- pohjaisia ratkaisuja. Tutkimuskohteena guayule, eurooppalainen luonnonkumin lähde Guayule-pohjainen luonnonkumi on yksi aloitteista, joiden parissa Nokian Renkaat on työskennellyt jo useita vuosia pyrkien löytämään vaihtoehdon yhtiön käyttämälle luonnonkumille. Aavikkokasvina guayule selviää myös erittäin kuivissa ja maaperältään köyhissä olo- suhteissa. Se on kasvi, joka ei vie alaa miltään muulta kasvillisuudelta tai ravinnontuotannolta, vaan päinvastoin hyödyntää autiomaita. Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan MIDAS-tutkimushankkeeseen, joka liittyy aiheeseen. Lisätietoja Nokian Renkaiden työstä guayulen parissa on yhtiön verkkosivustolla. E4-4 Tavoitteena vaatimusten mukaiset toimittajat sekä kestävä toimitusketju EUDR:n noudattamisen eteen tehtävän työn lisäksi Nokian Renkaat lieventää ja ehkäisee biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sillä tavoitteella, että 100 prosenttia luonnonku- min prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Tämä tavoite toimii biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lieventävänä ja ennaltaehkäisevänä toimena, sillä GPSNR:n jäsenyys ja Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittavat, että luonnonkumin prosessoija on sitoutunut suojelemaan biologista monimuotoisuutta ja toimii Nokian Renkaiden politiikkojen mukai- sesti. Tavoite ei pohjaudu tieteelliseen näyttöön, vaan keskittyy sen vahvistamiseen, että toimittajat noudattavat biologiseen monimuo- toisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä käytäntöjä. Vuonna 2024 tavoite saavutettiin, sillä 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Lieven- nyshierarkia on välttäminen. Ekologisia kynnyksiä ei sovellettu, eikä Nokian Renkaat käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä kompensaatioita tavoitteiden asettamisessa. Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteen asettamisessa, mutta GPSNR:n jäseniin kuuluu useita eri luonnonkumin sidosryhmiä, joten myös heidän näkemyksensä on huomioitu GPSNR:n linjauksessa. Nokian Renkaiden kestävyysauditointimallissa arvioidaan, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa. Seuranta-auditointeja tehdään kolmen vuoden välein kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajien toimipisteissä. Auditointimalli seuraa yhtiön vastuullisen luonnonkumin politiikan tehokkuutta. Toimitusketjun jäljitettävyys on edelleen haastava aihe luonnonkumin toimitusketjuissa kaikkialla maailmassa. Koska Nokian Renkaat ei omista viljelmiä, yhtiön on luotettava siihen, että toimittajat jäljittä- vät kumin alkuperän, ja yhtiön on ollut mahdollista vaatia toimittajilta sitoutumista näin toimimiseen. Kaikkien kestävyyden kannalta kriittisten raaka-aineiden toimittajien ja valmistuskumppaneiden on noudatettava Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaat- teita, joihin sisältyy biologisen monimuotoisuuden ja ympäröivien ekosysteemien suojaaminen. Luonnonkumin prosessoijien on myös joko sitouduttava Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaan tai oltava GPSNR:n jäseniä. Uusi EUDR-asetus pakottaa monet luonnonkumin toimitusketjun sidosryhmät käyttämään jäljitettävyysjärjestelmiä sekä jäljitettä- vyyden varmennusjärjestelmiä. Nokian Renkailla on Euroopassa kaksi tehdasta, joihin EU:n metsäkatoasetus vaikuttaa, minkä myötä yhtiöllä on velvollisuus tietää EU-alueelle tuotavan kumin alkuperä sekä varmistaa, ettei hankittu kumi aiheuta metsäkatoa. Nokian Renkaat on tutustunut EU:n biologista monimuotoisuutta koskevaan strategiaan tavoitteidensa tietopohjaksi. 88 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YMPÄRISTÖTIEDOT E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö • Kielteiset vaikutukset neitseellisten luonnonvarojen käytöstä • Riski materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntymisestä (esim. jäljitettävyys) Toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon- kumin politiikka, hankintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet Nokian Renkaat pitää kiinni sitoumuksestaan lisätä renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat ottaa vaiheittain käyttöön uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita tuotteisiinsa ja tekee samalla laajaa tuotekehitystä ja testausta, jotta voi varmistaa renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalisen ominaisuuksien yhdistelmän. Yhtiö on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen mukaisesti. Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset • Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka, hankinta- periaatteet Nokian Renkaat huomioi tuotteiden koko elinkaaren ja edistää edelleen käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden keräämistä ja hyötykäyttöä. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista sekä U.S. Tire Manufacturers Associationin jäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös näiden tahojen työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä. 89 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E5-1 Vastuullisen resurssien käytön ja kiertotalouden edistäminen Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan yhtiön lupaus parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palvelui- densa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäris- tönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaari. Täyttääkseen lupauksensa Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa resurssien vastuullisen kuluttamisen ja hallinnan sekä jätteen määrän vähentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja on hyväksynyt ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ja on vastuussa niiden toteuttamisesta. Jätteet eivät ole olennainen aihe, mutta jätteiden hallinta on osa kiertotaloutta. Tehokas jätteiden hyödyntäminen vähentää neitseel- listen raaka-aineiden tarvetta. Vaikka Nokian Renkaiden politiikoissa ei suoraan mainita jätehierarkiaa, tuotantoprosessit noudattavat sitä tukenaan kattavat koulutusmateriaalit sekä yksityiskohtainen jätteiden virtauskaavio. Esimerkiksi toiminta tehtailla on keskittynyt sisäisen jätteen hyödyntämisen lisäämiseen. Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden sisäiset periaatteet, jotka koskevat ympäristöstä huolehtimista, turvallisuutta ja laatua – mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta – ovat linjassa tämän tavoitteen kanssa. Lisäksi yhtiö on tuonut kestävyyteen liittyvien tavoitteiden asetta- misen mukaan tuotteiden elinkaariprosessiin, joka kattaa työohjeet uusien tuotteiden kehitysprosessissa. Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) aktiivinen jäsen ja osallistuu useisiin työryhmiin, jotka ovat keskitty- neet ympäristön suojeluun, renkaiden turvallisuuteen, kemikaalitur- vallisuuteen ja tulevaan lainsäädäntöön. European Tyre and Rubber Manufacturers' Associationin (ETRMA) jäsenenä Nokian Renkaat on mukana vastaavia teemoja käsittelevissä työryhmissä. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyön jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin – mukaan lukien metsäkadon torjuminen – sekä kaikkien ihmisoikeuk- sien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa. Tätä kuvastaa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka, joka on linjassa GPSNR:n viitekehyksen kanssa. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa politiikan toteuttamisesta. Nokian Renkaiden renkaiden raaka-aineet ja niiden vaihtoehdot Raaka-aine % renkaasta (noin) Lähteet Korvaavat aineet ja vaihtoehdot Synteettinen kumi 23 Raakaöljy • Polymeerit uusiutuvista lähteistä • Massataselähestymistapa • Kierrätyskumimurske Luonnonkumi 22 Luonnonkumi • Guayule vaihtoehtona luonnonkumille • Kierrätyskumimurske Täyteaineet 28 Silika, noki • Kierrätysnoen laajempaa käyttöä tutkitaan • Erilaisten uusiutuvien täyteainemateriaalien aktiivinen tutkiminen, esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvat materiaalit Vahvikemateriaalit 15 Teräs, tekstiilit • Kierrätetyn teräksen osuuden lisäämistä vahvikemateriaaleissa tutkitaan • Uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä saatavien tekstiilien käyttöä tutkitaan Kemikaalit 12 Useita lähteitä • Uusiutuvien ja kierrätettyjen öljyjen ja hartsien osuuden lisääminen renkaissa • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen sekä vaihtoehtoisten uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien etsiminen E5-2 Raaka-aineiden käytön optimointi Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita, jotka parantavat renkaiden turvallisuutta ja suorituskykyä. Tuotteiden tekninen laatu ja turvallisuus varmistetaan testaamalla ja analysoimalla jokainen renkaanvalmistuksen raaka-aine huolellisesti ja parantamalla kumiseoksia jatkuvasti. Renkaissa käytetään noin sataa eri raaka-ainetta, ja kestävyys on olennainen huomioitava seikka arvioitaessa niiden ympäristövaiku- tusta. Kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja arvostetaan erityisesti niiden kestävyyden vuoksi. 90 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Suomen-tehdas sai ISCC PLUS -sertifioinnin Askeleena kohti pitkän tähtäimen tavoitetta lisätä Nokian Renkaiden tuotteissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokialla sijaitseva tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin vuonna 2024. Sertifioinnin myötä Nokian Renkaat voi ottaa uusia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita käyttöön renkaissaan. Yhtiö ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden julkistuksen yhteydessä. Nokian Renkaiden saama sertifiointi koskee henkilöautonrenkaiden valmistusta Suomen-tehtaalla, ja yhtiö suunnittelee hankkivansa ser- tifioinnin myös muille tuotantolaitoksille tulevina vuosina. Sertifioitu- jen materiaalien käyttö on Nokian Renkaille tärkeä askel kohti erästä sen keskeisistä kestävyystavoitteista. Lisäksi sertifiointi mahdollistaa vastuullisista lähteistä hankittujen sertifioitujen raaka-aineiden käytön jäljittämisen. Kierrätettyjen tai uusiutuvien vaihtoehtojen tutkiminen ja kumppanuuksien luominen Nokian Renkaat käyttää jo nyt renkaissaan useita raaka-aineita, jotka ovat peräisin joko kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii paljon tuotekehitystyötä ja testejä, jotta renkaaseen saadaan parhaat ominaisuusyhdistelmät, sillä uudet raaka-aineet voivat muuttaa seosten ominaisuuksia. Kaikki kaupallisissa tuotteissa käytetyt uudet, kierrätetyistä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevat vaihtoehtoiset raaka-aineet hankitaan han- kintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimittajat täyttävät toimittajien liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset. Käynnissä on useita tutkimusohjelmia kaikissa rengasmateriaalika- tegorioissa. Uudet raaka-aineet otetaan käyttöön pääosin mutta ei yksinomaan uusien tuotejulkistusten kautta. Suorituskykyisten ja ympäristön kannalta kestävien renkaiden kehitys vaatii aktiivista yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Täyteaineet, lähinnä noki ja silika, muodostavat noin 28 prosenttia renkaan raaka-aineista. Siksi fossiiliperäisten täyteaineiden korvaa- misella kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä saatavilla täyteaineilla on huomattavaa potentiaalia lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien käyttöä. Eräs esimerkki kierrätetystä täyteaineesta on käytetyistä ren- kaista talteen otettu kumi. Nokian Renkaat on tutkinut aktiivisesti myös kierrätetyn noen käyttöä renkaiden tuotannossa. Vaikka eri kierrätysnoen laatujen hankkiminen ja tutkiminen on ollut haastavaa, markkinoille on tullut uusia raaka-aineiden tarjoajia. Nokian Renkaat edistää aktiivisesti useita hankkeita tällä alueella. Tukeakseen sisäistä tutkimustoimintaa Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan useisiin muihin tutkimushankkeisiin. Eräs näistä on MIDAS, Horizon Europe Innovation Action -hanke, jossa kehitet- tävät innovatiiviset ratkaisut tähtäävät teollisten viljelykasvien kasvattamiseen marginaaliin jäävillä maa-alueilla sekä biopohjaisten tuotteiden kestävien arvoketjujen rakentamiseen. Nokian Renkaat myös osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, joka pyrkii poistamaan kaikki kasvihuonekaasupäästöt koko autoteollisuuden toimitusket- justa ja tuotannosta. Nokian Renkaat etsii edelleen aktiivisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia tuleville vuosille. Pyrkiessään kohti tavoitettaan lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokian Renkaat solmi vuonna 2024 pitkäaikaisen ostosopimuksen rengaskierrätyksen alalla toimivan yhteisyrityksen kanssa. Muun muassa Antin Infrastructure Partnersin ja Scandinavian Enviro Systemsin perustama yhteisyritys suunnittelee perustavansa kierrätyslaitoksia käyttöikänsä lopussa oleville renkaille eri puolelle Eurooppaa. Ensimmäisen laitoksen odotetaan olevan täysin toimin- nassa vuonna 2025, ja yhteisyrityksen kierrätysnoen toimitusten Nokian Renkaille on määrä alkaa vuonna 2026. Talteenotetun noen valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat potenti- aalisesti yli 90 prosenttia alemmat neitseelliseen nokeen verrattuna. Suuremmassa mittakaavassa talteenotetun noen käyttö lisää myös rengasalan materiaalikiertoa ja kestävyyttä. Nokian Renkaat on solminut kehityssopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa, ja yhteistyön tavoitteena on kehittää uusiutuvasta Reselo Rubber -materiaalista potentiaalinen uusi renkaiden raaka-aine. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, joka tehdään sellu-, paperi- ja vaneriteollisuuden jätteestä hankitusta koivunkuoresta. Alustavien laboratoriokokeiden mukaan Reselo Rubberilla on merkittävää potentiaalia korvata perinteiset fossiilipohjaiset materiaalit renkaissa. Nokian Tyres Green Step Ligna käyttää nokea korvaavaa uusiutuvaa vaihtoehtoa Vuonna 2024 Nokian Renkaat esitteli johtavan biomateriaalien tuotannon asiantuntijan UPM:n kanssa konseptirengas Nokian Tyres Green Step Lignan. Konseptirenkaassa käytetään ensimmäistä kertaa uutta uusiutuvaa materiaalia, joka voi korvata merkittävän osan renkaiden tuotannossa tällä hetkellä käytetystä fossiiliperäisestä noesta. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä entisestään rengasalan kestävyyttä. Nokian Tyres Green Step Lignassa käytetään innovatiivista UPM BioMotion™ RFF -materiaalia, joka tarjoaa lupaavan ligniinipohjaisen vaihtoehdon perinteiselle noelle ja vähentää fossiilipohjaisten materiaalien tarvetta. Täysin uusiutuvana materiaalina se vähentää renkaiden valmistuksen hiilipäästöjä. Nokian Renkaat arvioi huolellisesti materiaalin suorituskykyä, turvalli- suutta ja ympäristövaikutusta verrattuna perinteiseen nokeen. 91 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Renkaiden pinnoitus pienentää niiden hiilijalanjälkeä Nokian Renkaiden pinnoittamot tarjoavat palveluita kuorma- ja linja-autoille sekä raskaille koneille. Renkaiden pinnoittaminen tarjoaa kaluston operaattoreille merkittäviä säästöjä kustannusten, resurssien ja ympäristövaikutusten suhteen, ja laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa uudelleen kahdesta neljään kertaan, mikä vähentää rengaskuluja noin 30 prosentilla. Prosessi pienentää myös huomattavasti hiilijalanjälkeä: uuden kuorma-autonrenkaan valmistamisesta syntyy noin 220 kilogrammaa CO 2 e-päästöjä, kun taas pinnoitus tuottaa niitä vain noin 40 kilogrammaa. Lisäksi jokainen pinnoitus säästää uuden renkaan valmistukseen verrattuna 40 kilogrammaa kumia ja 70 litraa öljyä rengasta kohti. Renkaiden kierrätyksen edistäminen Suomessa renkaiden kierrätysaste on yltänyt sataan prosenttiin, mikä varmistaa, että erilaisiin kierrätettyjä materiaaleja käyttäviin sovelluksiin on saatavana runsaasti raaka-aineita. Nokian Renkaat on perustajajäsen Suomen Rengaskierrätyksessä, jonka Lopella vuonna 2023 avattu uuden sukupolven kiertotalouslaitos mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien keräämisen ja jalostamisen teolliseen käyttöön. Manner-Euroopassa kierrätysaste on viime vuosina ollut noin 92 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 79 prosenttia. Vuonna 2024 Nokian Renkaat saavutti 92 prosentin kierrätysasteen myymissään henkilöautonrenkaissa. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niitä voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti meneillään on hankkeita, joilla parannetaan materiaalin talteenottoa käytetyistä renkaista. Nokian Renkaat tukee näitä hankkeita aktiivisesti Suomen Ren- gaskierrätys Oy:n ja U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) jäsenenä edistäen renkaiden keräämistä ja hyödyntämistä keskite- tysti ja valtakunnallisesti. Jätteiden hallinta Nokian Renkaiden rengasvalmistuksesta ja yhtiön tukitoiminnoista syntyy jätettä. Tuotantojätteet punnitaan, ja niistä pidetään osasto- kohtaista kirjanpitoa päivittäin. Muiden jätteiden määriä seurataan kuukausittain. Kaikki tehtailla syntyvät jätteet lajitellaan erillisten jätteidenkäsit- telyohjeiden mukaisesti. Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä Nokian Renkaiden korkeita laatuvaatimuksia, ohjataan kierrätykseen. Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia eli paistoa. Nokian Renkaiden tuotantoyksiköillä on toimintasuun- nitelmat vulkanoimattoman kumijätteen ja romurenkaiden määrän vähentämiseksi. Tuotantojätteen määriä seurataan päivittäin, ja toimintasuunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se on tekni- sesti ja taloudellisesti mahdollista. Nokian Renkaiden tuotantojätteen hyötykäyttöaste on kasvanut jo vuosia, ja 2022 oli ensimmäinen vuosi, jolloin 100 prosenttia rengastehtaiden tuotantojätteestä hyötykäytettiin eikä rengastuotannosta syntynyt lainkaan kaato- paikkajätettä. Tiedot jätteen hävitysmenetelmistä ja jätemääristä saadaan jätehuollon toimittajilta. E5-3 Tavoitteena kasvattaa kierrätettyjen tai uusiutuvien raaka-aineiden osuutta ja maksimoida jätteen hyötykäyttö Nokian Renkaat on sitoutunut vapaaehtoiseen tavoitteeseen lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on järjes- telmällisesti noudattanut tavoitteeseen tähtäävää tiekarttaansa kuukausittaisen raportoinnin kautta. Kestävyyden kannalta keskeiset tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle. Kiertotaloutta tukemalla kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö paitsi säästää luonnonvaroja myös vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuuden kasvattaminen vähentää entisestään uusien raaka-aineiden tarvetta tuotannossa. Vuonna 2024 yhtiön tavoitteena oli ottaa käyttöön ainakin yksi uusi uusiutuva tai kierrätetty raaka-aine sekä vähintään yksi uusi ISCC PLUS -sertifioitu materiaali. Molemmat näistä tavoitteista saavu- tettiin, kun uusiutuva raaka-aine ja ISCC PLUS -sertifioitu materiaali otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2024 aikana. Tukeakseen kiertotaloutta edelleen Nokian Renkaat pyrkii varmista- maan, että 100 prosenttia rengastuotannon jätteestä hyödynnetään, eikä jätettä viedä kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa, että yhtiö pyrkii lain vaatimukset ylittävänä vapaaehtoisena tavoitteena ohjaamaan kaikki rengastuotannon jätteet muualle kuin kaatopaikalle joko ennaltaeh- käisyn, uudelleenkäytön, kierrätyksen tai talteenoton kautta. Tämä tavoite saavutettiin jälleen vuonna 2024. 92 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Ympäristön kunnioittaminen on osa yhtiön tuotekehitysfilosofiaa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat käytti yhteensä 145 835 tonnia teknisiä ja biologisia materiaaleja. Biologisia materiaaleja raportoidessaan Nokian Renkaat viittaa niihin uusiutuvina materiaaleina. Lisäksi Nokian Renkaiden tavoite lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä keskittyy ulkoiseen uusiutuvaan tai kierrätettyyn raaka-aineeseen, ei sisäisiin jätteisiin. Vuonna 2024 kierrätettyjen raaka-aineiden osuus oli 0,8 prosenttia ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus 24,2 prosenttia yhtiön itse valmistamissa renkaissa. Nokian Renkaat käyttää suoria mittauksia tuotteiden valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista laskeakseen resurssien sisäänvirtauksen tiedot tarkasti. Kaksoislaskenta vältetään jokaisen materiaalin täsmällisellä koodauksella. Lisäksi yhtiö pyrkii kiinnittämään uusien tuotteiden suunnittelussa yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin eettisestä raaka-aineiden hankinnasta aina toimivaan kierrätysjärjes- telmään. E5-5 Resurssien ulosvirtausten tarkka seuranta Nokian Renkaat seuraa tarkasti resurssien ulosvirtauksia voidakseen laskea tarkat tiedot tuotantoprosesseista syntyvistä keskeisistä tuotteista ja materiaaleista. Valmistusprosesseissa syntyvän jätteen lisäksi myös tehdaskohtaisia tuotantomääriä seurataan aktiivisesti. Tämän vuoksi kaikki ulosvirtausta koskevat tiedot on saatu tuotan- toyksiköissä tehdyistä suorista mittauksista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet – renkaat ja uudelleenpinnoitusmateriaalit, levypyörät ja teräsrakenteet – ovat kierrätettäviä. Käytettävissä ei ole lähdettä, josta saataisiin alan keskiarvot ajomää- ristä tai muista tuotteiden odotettua kestoikää koskevista tekijöistä. Renkaan kulumisen testausmenetelmää kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla (ks. aihe "Pilaantuminen"). Koska Nokian Renkaiden tuotteiden odotettua kestävyyttä ei ole mahdol- lista verrata alan keskiarvoon kunkin tuoteryhmän kohdalla, tällaisia vertailuja ei raportoida. Nokian Renkaiden tuotteiden korjattavuus ja uudelleenvalmistettavuus Renkaiden kulutuspintaan tulleet reiät voidaan korjata tietyillä edel- lytyksillä riippuen vaurion sijainnista, koosta ja renkaan yleiskunnosta. Renkaan turvallisuuden on kuitenkin oltava tärkein prioriteetti, ja se on varmistettava korjaamisen jälkeen. Renkaiden pinnoittaminen on yleinen käytäntö linja- ja kuorma-au- tojen sekä muiden raskaiden koneiden renkaissa, ja se auttaa pidentämään renkaiden käyttöikää säästäen samalla kustannuksia ja ympäristöä. Pohjoismaissa suurin osa kuorma- ja linja-autonrenkaista pinnoitetaan uudelleen, kun ne ovat kuluneet käytössä. Näin ollen renkaiden pinnoitus on keskeinen osa koko renkaiden hallintaproses- sia ja järkevä tapa antaa kuluneille renkaille uusi elämä. Huolellisesti kehitettyjen ja optimoitujen pinnoitusprosessien ja -materiaalien avulla linja- ja kuorma-auton renkaille voidaan antaa toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Uudelleenpinnoitetut renkaat ovat myös turvallinen vaihtoehto uusille renkaille, sillä koko prosessi on tarkasti lainsäädännön ja viranomaisten valvonnassa. Niinpä uudelleenpinnoitettu rengas on verrattavissa uuteen. Pinnoituksessa renkaan vanha kulutuspinta irrotetaan, minkä jälkeen renkaaseen kiinnitetään uusi, turvallinen kulutuspinta. Se kestää jälleen koko seuraavan käyttöiän. Renkaan runko antaa renkaalle muodon ja tekee siitä tukevan ja riittävän joustavan. Vanha rengasrunko voidaan pinnoittaa uudelleen, vaikka sen kulutuspinta olisi kulunut. Uudelleenpinnoitus edellyttää laadukkaita renkaita, jotta vanhan renkaan kulutuspinta voidaan vaihtaa uuteen. Laadukkaiden runkojen ansiosta samat renkaat voidaan pinnoittaa useita kertoja käyttöiän aikana. Kun sama rengas pinnoitetaan useita kertoja, sillä voidaan ajaa jopa miljoona kilometriä. 93 Nokian Renkaiden periaatteina kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja ihmis- oikeuksien kunnioitus tehtäessä yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Yhteiskunnalliset tiedot S1 Oma työvoima 95 S2 Arvoketjun työntekijät 108 S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 115 Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot 94 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YHTEISKUNNALLISET TIEDOT S1 Oma työvoima Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi • Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • Mahdollisuus houkuttelevaan työnantajabrändiin erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta Liiketoiminta- periaatteet, Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet Nokian Renkaiden tavoitteena on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla. Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa. Nokian Renkailla jokaisella on vastuu varmistaa, että työntekijät ja muut, joihin yhtiön työ vaikuttaa, ovat turvassa. Nokian Renkaiden toiminnassa korostetaan työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää. Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet sisältävät opastusta liittyen työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten tasa- arvoon, työolosuhteisiin, osallistumiseen ja työehtoihin. 95 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti SBM-3 Sitoutunut tiimi mahdollistaa strategian toteutuksen Nokian Renkaiden tavoitteena on olla globaalisti haluttu työnan- taja, joka on tunnettu vastuullisuudestaan, johtajuudestaan sekä kansainvälisestä työyhteisöstään. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 (+11 %) työntekijää, joilla on erilaisia taitoja ja taustoja. Luku sisältää pitkillä vapailla olevat työntekijät. Suurin osa Nokian Renkaiden työvoimasta sijaitsee Suomessa, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Ruotsissa. Nokian Renkaat valmistaa renkaita Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Yhtiöllä on myös myyntior- ganisaatiot päämarkkina-alueillaan Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uusi tuotantolaitos Romaniassa sisältyy yhtiön kasvustrategian toteutukseen. Noin 550 työntekijän rekrytointi rengastehtaalle eteni vuonna 2024, ja ihmisiä ja automaattisia prosesseja yhdistävän tehtaan avajaisia vietettiin vuoden aikana. Rengastoimitukset alkavat vuonna 2025. Vuoden 2024 lopussa yhti- öllä oli yhteensä 274 työntekijää Romaniassa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös saattoi loppuun Yhdysvaltain-tehtaan ylösajon ja avasi uuden valmiiden tuotteiden varaston Yhdysvaltoihin. Nokian Renkaat aloitti renkaiden tuotannon Yhdysvaltain-tehtaalla vuonna 2020 ja on sen jälkeen laajentanut toimintaa lisäämällä tuotantokapasiteettia kasvattaen tiimin noin 500 työntekijään. Nokian Renkaiden tuotteita myydään rengasliikkeissä, autoliikkeissä sekä Vianorin eli Nokian Renkaiden rengas- ja autonhuoltopalve- luketjun kautta. Vuodessa on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilöstömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Vianor työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityöntekijää. Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Työolot • Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset Liiketoiminta- periaatteet, kokonais- palkitsemisen Nokian Renkaat kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta järjestäytyä. Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa yhtiön työkulttuuria. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet • Mahdollisuus kilpailu etuun ja parempiin innovaatio- mahdollisuuksiin osaavan työvoiman kautta • Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä • Myönteiset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon sekä yrityskulttuuriin ja työnantajamieli - kuvaan inklusiivisuuden ja tasa-arvon kautta Kehityskeskustelut, liiketoiminta- periaatteet, kokonais- ja ohjeet Työntekijöillä on vastuu omasta kehityksestään ja urastaan, ja esihenkilöt tukevat heitä tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Kehityskeskusteluprosessin osana tehty kehityksen suunnittelu voi edetä tavoitekeskusteluiden kautta tai erikseen. Esihenkilö ja työntekijä arvioivat tulevia osaamistarpeita, nykyisiä vahvuuksia ja uratoiveita. He määrittävät yhdessä kehitystoimenpiteet 70–20–10-mallin avulla. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja arvostaa monimuotoisuutta. Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää tai kiusaamista työpaikalla. Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä myönteisen ja innostavan työympäristön tukemisesta. Vaikka kaikilla on ilmaisunvapaus, jokainen on myös vastuussa tavasta, jolla itseään ilmaisee. 96 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Vuoden 2024 lopussa muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli yhteensä 342, joista suurin osa (225) oli yksityisten työnvälitystoimis- tojen kautta tuotantotehtävissä Suomen rengastehtaalla. Muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole organisaation suoria työntekijöitä, mutta joiden työtä yhtiö johtaa ja valvoo. Henkilöstöaiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden strategiaan Henkilöstöön liittyvät aiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden strategian suunnitteluun ja toteutukseen. Yksi yhtiön strategian vii- destä kulmakivestä on Nokian Renkaiden tiimi, mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta henkilöstöön. Tämän vuoksi olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet ovat linjassa yhtiön strategian kanssa. Nokian Renkaiden menestys on riippuvainen työntekijöiden osaami- sesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Globaalit henkilöstöprosessit on suunniteltu tukemaan yhtiön strategisia tavoitteita, ja vahva Nokian Renkaiden tiimi toimii strategian kulmakivenä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdolli- suuksia. Nokian Renkaiden kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon eivät ole laajoja tai systemaattisia. Sen sijaan ne liittyvät yksittäistapauksiin, kuten tapaturmiin. Näissä tapauksissa tehtaiden koneenkäyttäjät ja Vianorin palvelupisteiden asentajat voivat olla alttiimpia vahingoille. Yhtiön myönteiset vaikutukset, kuten työsuhdeturva, oikeudenmu- kaiset työolot, parempi työntekijöiden terveys ja motivaatio, taitojen kehitys, urakehitys ja vahva yrityskulttuuri, hyödyttävät puolestaan lähinnä yhtiön omia työntekijöitä, mutta ne voivat vaikuttaa myöntei- sesti myös muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin. Mahdollisuudet, kuten työntekijöiden poikkeuksellisen hyvinvoinnin ja kannustavan työympäristön varaan rakentuva houkutteleva työnan- tajabrändi sekä taitavan työvoiman tuoma kilpailuetu ja innovaatiot, ovat seurausta näistä myönteisistä vaikutuksista. Nämä mahdollisuudet liittyvät yleisesti yhtiön omaan työvoimaan. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa mihinkään tiettyyn työntekijäryh- mään ei havaittu kohdistuvan korkeampaa riskiä, eivätkä vaikutukset tai mahdollisuudet liity tiettyihin ryhmiin. Nokian Renkaat ei ole tunnistanut olennaisia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia liittyen siirtymäsuunnitelmiin, joiden tarkoituksena on vähentää kielteisiä vaikutuksia ja tehdä toiminnasta ympäristöystävällisempää ja ilmastoneutraalia. S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Nokian Renkaiden tärkeimpiä kestävyyshankkeita on edistää työn- tekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä suojella ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sen lisäksi, että yhtiö noudattaa Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa esitettyjä eettisiä periaatteita, se on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjär- jestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita. Vuonna 2023 Nokian Renkaat teki ihmisoikeusarvioinnin, jonka pääpaino oli omassa henkilöstössä, sekä suunnitteli riskien ja vaikutusten minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessin (HRDD). Jos vaikutuksia tunnistetaan, ne mitataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi organisaatio sitoutuu kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Yhtiön menestys rakentuu yhteis- työlle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä asioiden saavuttamiselle yhdessä. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) edel- lyttävät, että kaikki työntekijät noudattavat yhtiön nollatoleranssia pakkotyötä, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa kohtaan. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säännök- siä. Nokian Renkaat ei myöskään koskaan maksa kenellekään vähem- pää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Jos työntekijä havaitsee tai epäilee yhtiön liiketoimintaperiaatteita rikkovaa käyttäytymistä, heidän tulee raportoida se Nokian Renkaiden ilmoituskanavan kautta. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa siitä suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita päivitettiin vuonna 2024. Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita, ja korkein niiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja. 97 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Yhtiö tarjoaa liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta koko henkilöstölle, ja koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytyk- seen. Vuoden 2024 loppuun mennessä 78 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen. Oma työvoima -aiheeseen liittyen liiketoimintaperiaatteiden päivi- tykset pyrkivät parempaan selkeyteen ja kattavuuteen. Vuonna 2024 periaatteisiin lisättiin uusia olennaisia hyvinvoinnin sekä osaamisen ja urakehityksen aiheita, ja tasa-arvonäkökohtia laajennettiin entises- tään paremman osallisuuden varmistamiseksi. Nokian Renkaiden periaatteet on kuvattu liiketoimintaperiaatteissa seuraavasti: TASA-ARVO • Kunnioitamme ihmisoikeuksia, arvostamme monimuotoisuutta sekä kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. • Emme hyväksy häirintää, kiusaamista tai syrjintää perustuen esimerkiksi rotuun, etniseen taustaan, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, vammai- suuteen, ikään, uskontoon, poliittisiin näkemyksiin, ammattiliiton jäsenyyteen, kansallisuuteen tai sosiaaliseen taustaan tai muihin ominaisuuksiin. • Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä miellyttävän ja innostavan työilmapiirin luomisesta. Kaikilla on ilmaisunvapaus, mutta jokainen on myös vastuussa siitä, miten itseään ilmaisee. • Toiminnassamme edistämme työntekijöiden tasa-arvoisia kehitys- ja oppimismahdollisuuksia, jotta he voivat vahvistaa taitojaan ja edistää uraansa. TYÖOLOSUHTEET • Tavoitteenamme on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla. • Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa päivittäistä johtamista. • Jokaisella on vastuu varmistaa, että sekä työntekijät että muut, joihin työmme vaikuttaa, ovat turvassa. • Toiminnassamme korostamme työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää. OSALLISTUMINEN JA TYÖEHDOT • Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallis- tumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa Nokian Renkaiden työkulttuuria. Yhtiö kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta järjestäytyä. • Meillä on nollatoleranssi pakkotyölle, ihmiskaupalle tai lapsi- työvoimalle. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Noudatamme työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Lisäksi yhtiö tarjoaa tarkempia ohjeita ja menettelyjä, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, matkustukseen, perehdytykseen, suoritusten johtamiseen, osaamisen kehitykseen, palkitsemiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden mukaan yhtiö on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolo- suhteet. Jokainen työntekijä on vastuussa työympäristön vaarojen tunnistamisesta ja riskien minimoinnista. Esihenkilöt ovat vastuussa työhön liittyvien riskiarviointien suorittamisesta yhteistyössä tiimin jäsenten kanssa. Tällä tavoin yhtiö pyrkii kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työnte- kijöitään että ympäristöä. Korkein periaatteiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja. Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli toimii yhtiön työtapa- turmien ennaltaehkäisykäytäntönä sekä johtamisjärjestelmänä. Se kuvaa yhtiön turvallisuustyötä koskevan lähestymistavan, jota kaik- kien Nokian Renkaiden työntekijöiden tulee noudattaa, sekä asettaa vaatimustason yhteisille käytännöille. Globaalia mallia tuodaan osaksi paikallisia käytäntöjä, menettelyjä ja päivittäistä päätöksentekoa. Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli myös tarjoaa työkaluja jatkuvaan parantamiseen osastoilla ja toiminnoissa. Nokian Renkaiden osastot arvioivat oman turvallisuustyönsä ja tun- nistavat itsearviointien perusteella oman kypsyystasonsa ja kehittä- mistarpeensa. Jokainen osasto voi keskittyä turvallisuusnäkökohtiin, joiden se arvioi olevan itselleen olennaisimpia. Turvallisuusjohtamisen malli ja arviointikäytäntö korostavat osastojen omaa omistajuutta turvallisuusparannuksien suhteen. Lisäksi jokainen alla luetelluista 16 standardista sisältää selkeän tarkoituksen, työkalut sekä Nokian Renkaiden lähestymistavan aiheeseen: 1. Johtaminen, sitoutuminen ja vastuut 2. Suunnittelu ja tavoitteet 3. Työntekijöiden osallistaminen 4. Turvallisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinta 5. Lakisääteiset turvallisuusvaatimukset ja muut sitoumukset 6. Turvallisuuskoulutukset, pätevyydet ja tietoisuus 7. Käyttäytyminen ja havainnointi 8. Turvallisuusviestintä työntekijöille 9. Seuranta ja mittaaminen 10. Tapaturmien/tapahtumien raportointi ja tutkinta 11. Työpaikan tarkastukset ja auditoinnit 12. Valmius ja vaste hätätilanteisiin 13. Alihankkijoiden valinta ja hallinta 14. Muutosten hallinta 15. Ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet 16. Muut toimintamenettelyt 98 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ- ja ihmisoi- keuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Yhtiölle oleellisia standardeja ovat ISO 45001, YK:n Global Compact sekä Nokian Renkaiden politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät turvallisuu- teen, hyvinvointiin, palkkaukseen, perehdytykseen, kehityskeskuste- luihin ja osaamisen kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. Tasavertainen kohtelu ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiön tärkeimpiin kestävyyteen liittyviin hankkeisiin kuuluvat työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojeleminen toimitusketjussa. Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus tehtäessä yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa Nokian Renkaiden toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen yhti- össä perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten konseptiin. Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet katsel- moitiin ja päivitettiin sen jälkeen, kun palkitsemispolitiikka hyväk- syttiin vuoden 2024 huhtikuussa yhtiökokouksessa. Palkitsemista koskevat päätökset noudattavat globaalisti yhtenäisiä periaatteita, jotka on suunniteltu varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukai- nen ja tasa-arvoinen kohtelu mutta jotka kuitenkin mahdollistavat paikallisen vaihtelun, jotta palkitseminen on kilpailukykyistä ja sen avulla voidaan houkutella parhaita osaajia. Päätökset perustuvat suorituksiin, tehtävän arviointiin, yhtenäiseen tavoitteiden asettami- seen ja palkitsemiskäytäntöjen vertailuun relevanteilla markkinoilla sekä sovellettaviin lakeihin ja työehtosopimuksiin. Koulutus ja taitojen kehitys Oppiminen Nokian Renkailla perustuu seuraaviin periaatteisiin: • oppimisen integrointi liiketoimintatavoitteisiin esimerkiksi tarveperusteisen oppimisen avulla • digitaalisten työkalujen täysi hyödyntäminen • modulaaristen oppimisratkaisujen tarjoaminen, jolloin voidaan valita tarvittava oppimissisältö ja -menetelmä • mahdollisuudet yhdistää yhteisiä ja henkilökohtaisia oppimispolkuja • uusien yhdessä oppimisen tapojen pilotointi, kuten opintopiirit ja vertaisvalmennus • ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaminen, kuten mobiili oppiminen ja oppiminen tien päällä • siirtyminen pois perinteisestä luokkahuonekoulutuksesta. Nokian Renkaiden henkilöstön kehitysfilosofia sisältyy yhtiön kehityskeskusteluohjeistukseen. Kehitysfilosofia tukee työntekijöi- den kehittymistä sisäisellä työkierrolla, työssäoppimisella ja erilaisilla kehitysratkaisuilla. Kaikki oleelliset yhtiön politiikat ovat käytettävissä Nokian Renkaiden intranetissä. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten johtoryhmän jäsenillä, on mahdollisuus lausua mielipiteensä politiikkojen ja käytäntöjen luon- noksista. Avoin dialogi johtajien ja työntekijöiden kanssa varmistaa, että kaikki intressit huomioidaan politiikkojen kehitysprosessissa. Nokian Renkaiden verkkokoulutukset tukevat yhtiötä politiikkojen toteuttamisessa. S1-2 Vaikutuksiin liittyvä vuorovaikutus oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa Nokian Renkaat on sitoutunut kestäviin liiketoimintakäytäntöihin, ja työntekijät edistävät niiden mukaisesti yhtiön jatkuvaa kehitystä taidoillaan ja ideoillaan. Nokian Renkaat järjestää erilaisia työntekijätapahtumia jakaakseen tietoa taloudellisesta suorituskyvystä, liiketoiminnan kehityksestä, turvallisuudesta, strategiasta, visiosta, arvoista ja muista keskeisistä aiheista. Näissä tapahtumissa työntekijöitä rohkaistaan jakamaan kommenttejaan, kysymyksiään tai huolenaiheitaan. Työntekijöiden osallistamista arvioidaan vuosittain Drive! -henkilöstökyselyllä, joka mittaa hyvinvointia, tasa-arvoa, inkluusiota ja organisaation yleistä osallistamista. Henkilöstökysely Drive! tehtiin kaikille työntekijöille syyskuussa 2024. Kyselyssä oli 19 kysymystä ja yksi avoin kysymys. Vastausprosentti oli 78 (79) ylittäen globaalin vertailukohdan, joka on 75 prosenttia. Osallistamisen pistemäärä oli 72 (73) asteikon ollessa 0–100 (globaali vertailukohta 75). Osallisuutta koskeviin kysymyksiin annetuista vastauksista 71 (72) prosenttia oli myönteisiä (4 tai 5 asteikolla 1–5). Ensimmäinen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota koskeva arviointi tehtiin vuoden 2021 Drive! -henkilöstökyselyssä. Arviointi toistetaan nyt vuosittain käyttäen kolmea täsmäkysymystä. Alla ole- vassa taulukossa näytetään pistemäärät, vertailu edelliseen vuoteen sekä globaalit vertailukohdat näille kysymyksille. Drive! -henkilöstökyselyn tuloksista keskustellaan tiimeissä ja toimen- pidesuunnitelmat kehitetään yhdessä. Esihenkilöille on globaalisti tarjolla koulutusta näiden keskustelujen helpottamiseen. 99 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Drive! -henkilöstökysely: Osallisuus, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Kysymys 2024 Pistemäärä asteikolla 0–100 Vs. 2023 Vs. ulkoinen globaali vertailukohta Tunnen yhteen- kuuluvuutta yritykseen 69 0 -4 Yrityksessä arvostetaan erilaisia näkemyksiä 63 0 -10 Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrityksessämme 67 0 -7 Useilla kanavilla, kuten Nokian Renkaiden intranet, Microsoft Teams, Viva Engage sekä virtuaaliset ja henkilökohtaiset tapaamiset, pyri- tään varmistamaan, että työntekijät saavat riittävästi tietoa yhtiössä tapahtuvasta kehityksestä. Kanavat tarjoavat mahdollisuuksia myös palautteen antamiseen ja osallistamiseen. Työntekijät voivat osallistua turvallisuushankkeisiin myös KETO-ra- portointityökalulla, johon kaikilla on pääsy. Työkalulla kirjataan kaikki onnettomuudet, tapaturmat ja turvallisuustoimenpiteet sekä tutkitaan ja hallinnoidaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Myös työhön liittyviä riskiarviointeja hallinnoidaan KETOn kautta. Pohjoismaissa paikallinen johto ja henkilöstöhallinto pitävät säännölli- siä tapaamisia henkilökunnan edustajien kanssa. Näiden tapaamisten taajuus vaihtelee maan sekä juridisen yhtiön mukaan. Keski-Euroo- passa ei ole nimitetty virallisia työntekijöiden edustajia paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi. Myös Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat toimii suoraan oman työvoimansa kanssa. Nokian Renkaiden henkilöstöjohtajalla on käytännön vastuu varmis- taa, että osallistamista tapahtuu. Yhtiö järjestää myös säännöllisiä vuosittaisia ja neljännesvuosittaisia tapahtumia, ja lisää järjestetään tarpeen mukaan osallistamisen tukemiseksi. Kaikki työntekijät osallistuvat kehityskeskusteluihin, joissa painote- taan suoritusten johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työkierto, työssäoppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden kehityksen tukemisessa. S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on esitetty liiketoimintaperiaatteissa. Nokian Renkailla on käytössä prosesseja, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät liiketoimintaan, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat sen oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi. Esimerkkejä näistä ovat henkilökohtaiset keskustelut sekä yhtiön terveydenhuoltojärjestelmä, jotka auttavat ehkäisemään ja korjaamaan kielteisiä vaikutuksia. Koko henkilöstölle annetaan pakollista liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta. Koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdy- tykseen. Suorittamisaste vuonna 2024 oli 78 prosenttia. Liiketoimintaperiaatteet ovat käytettävissä yrityksen verkkosivus- tolla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuulli- nen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/ liiketoimintaperiaatteet/. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaat- teissa kerrotaan myös käytännöistä, jotka suojaavat huolenaiheista ja tarpeista eri kanavien kautta ilmoittavia henkilöitä vastatoimilta. Jos työntekijä havaitsee tai epäilee käyttäytymistä, joka rikkoo yrityksen liiketoiminnan periaatteita, mukaan lukien liiketoimin- taperiaatteita tai tietosuojakäytäntöä, heidän tulee ilmoittaa huolenaiheistaan käyttämällä Nokian Renkaiden ilmoituskanavaa. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa asiasta suoraan lakiasiainjohta- jalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle. Jokaisella työntekijällä on suora pääsy kanavaan intranetin ja yhtiön verkkosivujen kautta. Tietoa kanavasta on saatavana intranetissä sekä osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita ja whistleblowing-politiikkaa. Sisäisen viestintäkyselyn mukaan Nokian Renkaiden työntekijät kokevat, että he voivat puhua avoimesti työn kehityksestä tai siihen liittyvistä huolenaiheista sekä mahdollisista virheistä tai epäonnis- tumisista. Tähän mennessä kysely on tehty vuosina 2023 ja 2024, ja tätä kysymystä koskeva pistemäärä nousi yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2024 lakitoiminto koordinoi whistleblowing-prosessia ja siihen liittyviä selvityksiä. Kaikki olennaiset havainnot sekä yleiset tilastot raportoitiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä henki- löstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Kaikkia väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoi- milta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia. 100 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen Voidakseen reagoida olennaisiin vaikutuksiin ja hyödyntää omaan työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia Nokian Renkaat toteuttaa erilaisia hankkeita, kuten koulutusta, auditointeja sekä vuosittaiset henkilöstöprosessit ja henkilöstökyselyn. Nokian Renkaiden työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaa johtavat henkilöstö- ja turvallisuustoiminnot, ja kaikki esi- henkilöt ovat vastuussa vaikutusten hallinnasta sekä omien tiimiensä kannalta olennaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Nokian Renkaat on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen sekä tukee työntekijöitä osaamisen vahvistamisessa ja erinomaisessa suoriu- tumisessa omassa roolissaan. Oppimiseen rohkaistaan erilaisten hankkeiden ja yhteistyön kautta, ja sisäinen työkierto tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä eri tehtävissä ja toiminnoissa. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta. Digitalisaatio mahdollistaa verkko-oppimisen, joka sisältää ulkoisia resursseja, kuten webcasteja, podcasteja ja ammattilaisfoorumeita. Oppiminen on yhä liikkuvampaa ja joustavampaa sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Myös yhtiön päivitetty verkkokoulutusalusta tukee tätä kehitystä. Yhtiön verkkokoulutusten hallinnointijärjestelmä päivitettiin vuonna 2023, mikä mahdollistaa eri muodoissa olevat materiaalit. Työn- tekijöistä koostuva tiimi koulutettiin kehittämään liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä verkkokursseja. Kurssien laadintatyökalu sekä parannettu käyttöliittymä helpottavat sisäisten verkkokoulutusten laatimista ja toteuttamista. Käyttöön on otettu uusia kursseja, joiden aiheita ovat esimerkiksi turvallisuus, kestävyys, hankinnat ja tietosuoja. Työntekijöiden osallistumisen rohkaiseminen Vuonna 2024 yhtiön toimenpiteisiin lukeutuivat sisäiseen viestin- tään liittyvä kysely, Nokian Renkaiden ihmisoikeuksiin liittyvän due diligence -prosessin määritteleminen sekä henkilöstön osallistaminen strategiseen suunnitteluun. Osana strategiaprosessia työntekijöitä pyydettiin keskustelemaan siitä, miten yhtiö voi menestyä jatkossa. Fasilitoidut keskustelut järjestettiin marraskuun aikana, ja ne olivat avoimia kaikille työntekijöille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös pilotoi uusille esihenkilöille tarkoitetun Leadership Growth Track -koulutusohjelman. Leadership Growth Track pyrkii auttamaan osallistujia kehittämään itsetietoi- suutta ja luomaan kasvuajattelua yhteisillä koulutustilaisuuksilla, yksilöllisillä kehityssuunnitelmilla sekä vertaistuen avulla. Tämä on esimerkki hankkeesta, joka pyrkii ehkäisemään työntekijöiden motivaatioon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mutta ennen kaikkea tuottamaan myönteisiä vaikutuksia paremman motivaation, taitojen ja urakehitysmahdollisuuksien kautta. Kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet korostavat tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet pyrkivät selventämään periaatteita kokonaispalkitsemisen taustalla ja tukemaan esihenkilöitä oikeudenmukaisten ja yhdenmukaisten palkkapäätösten tekemisessä. Avoimuus on keskeistä, sillä se auttaa työntekijöitä ymmärtämään yhtiön palkitsemisjärjestelmää paremmin, mikä puolestaan auttaa edistämään motivaatiota ja osallistumista. Tulevan vuoden aikana painopiste on palkitsemiskou- lutuksessa, jotta voidaan parantaa ymmärrystä koko organisaatiossa, mikä edistää entisestään tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia työoloja. Työterveyden ja -turvallisuuden aktiivinen edistäminen Nokian Renkaat on sitoutunut edistämään aktiivisesti työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ehkäisten näin olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö esimerkiksi hioo jatkuvasti turvallisuusjohtamisen malliaan voidakseen välttää ja lieventää kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden turvallisuuteen. Terveydenhuoltosektorilla toimivien kumppaniyritys- ten kautta Nokian Renkaat tarjoaa myös kattavia työterveyshuolto- palveluita kaikille työntekijöilleen. Tämän avulla yhtiö voi ennakoivasti ehkäistä ja lieventää riskejä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä ongelmien ilmetessä. Kaikki tapaturmat ja muut vaaratilanteet pitää raportoida yhteiseen työkaluun (KETO) viimeistään seuraavana arkipäivänä. Jokainen tapa- turma on tutkittava huolellisesti, jotta voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset ja parantaa työympäristöjä. Tapaturmien raportointi ja tutkinta ovat asianomaisen päällikön vastuulla. Merkittävistä tapaturmista viestitään sisäisesti eri toimi- paikkojen, tuotantoyksiköiden ja toimintojen välillä. Syyt ja korjaavat toimenpiteet käydään läpi, jotta voidaan tunnistaa yhteiset riskit ja jakaa parhaita käytäntöjä. Työhön liittyvillä riskiarvioinneilla ja turvallisuustoimenpiteillä on oleellinen rooli työympäristön todellisten riskien ymmärtämisessä. Turvatoimien huolellisella analysoinnilla voidaan ennakoivasti ehkäistä tapaturmia. Työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja ja turval- lisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on keskimäärin viisi turvallisuustoimenpidettä työntekijää kohti. Turvallisuus on ollut alusta alkaen Nokian Renkaiden toiminnan keskeinen painopiste myös Romanian Oradeassa, jossa yhtiön turvallisuuskulttuuri integroidaan vaiheittain kaikkiin toimintoihin. Päälliköille ja esihenkilöille on annettu turvallisuusjohtamiskoulutusta, jotta tiimit kokisivat omistajuutta turvallisuustoimenpiteistä ja voivat johtaa niitä. Oradeassa on myös otettu käyttöön yhteinen turvallisuu- den raportointityökalu KETO tukemaan työturvallisuuden kehitystä. 101 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaiden työturvallisuuden kehitystyötä ohjaa turvallisuu- den tiekartta, joka määrittää lähivuosien keskeiset kehityskohteet. Tiekartta kattaa koko yhtiön, jokaisen lokaation ja kaikki toiminnot. Kehitystyön tavoitteena on turvallisuuskulttuurin kehittäminen, turvallisuustason parantaminen sekä henkilöstön ja sidosryhmien osallistumisen lisääminen turvallisuuden kehitystyössä. Tiekarttaa ja siinä määritettyjä kehityshankkeita seurataan säännöllisesti johtoryh- mässä sekä muissa oleellisissa ryhmissä ja tiimeissä. Työntekijöiden hyvinvointia parantavat lisätoimenpiteet Parantaakseen työntekijöiden hyvinvointia yhtiö panostaa johtajuu- den kehitykseen, ihmisoikeuksia koskevan lähestymistavan määritte- lyyn sekä tasavertaisten mahdollisuuksien kulttuurin edistämiseen. Muita toimenpiteitä ovat Nokian Renkaiden ihmisoikeussitoumuksen läpikäynti ja due diligence -prosessin määrittely ja kuvaaminen. Yhtiö seuraa hankkeidensa tehokkuutta vuotuisella henkilöstökyse- lyllä. Vuonna 2024 kyselyssä oli 19 kysymystä, joihin oli lisätty kaksi hyvinvointia painottavaa uutta kohtaa sekä yksi avoin kysymys. Kaikki työntekijät, joilla on yhtiön sähköpostiosoite, saavat osallistumis- kutsut Nokian Renkaiden ulkoiselta kumppanilta. Tuotannossa tai Vianorilla työskentelevät voivat vastata myös QR-koodin tai yhtiön intranetissä Entiressä olevan linkin kautta. Kaikki vastaukset ovat nimettömiä ja luottamuksellisia, ja havainnoista keskusteltuaan tiimit päättävät, mihin toimenpiteisiin ne sitoutuvat. Nokian Renkaat keskittyy myös henkilöstöprosessien läpikäyntiin sekä verkkokoulutusalustan ja viestinnän parantamiseen. Vuotuiseen henkilöstökyselyyn liittyvä toimenpiteiden suunnitteluprosessi sekä aktiivinen vuoropuhelu työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa mahdollistavat sen, että yhtiö tunnistaa tarvittavat ja asianmukai- set toimenpiteet, joilla voidaan puuttua työvoimaan kohdistuviin tosiasiallisiin tai potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Linjaesihenkilöt seuraavat Nokian Renkaiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia ja reagoivat niihin henkilöstöprosesseilla, kuten suorituskyvyn arvioinneilla ja kahdenkeskisillä keskusteluilla. Hybridityömalli tukee työntekijöiden hyvinvointia Vuonna 2024 yhtiö jatkoi hybridityömallia johtoryhmän täydellä tuella. Tähän sisältyy joustava työaika sekä työn järjestely aina kun se on mahdollista. Yhtiö noudattaa paikallista lainsäädäntöä liittyen joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön sekä vanhempainvapaisiin ja perhevapaisiin. Moderni, digitaalisilla työkaluilla varustettu työympäristö auttaa tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tiimit ovat myös yhteistyössä määrittäneet parhaat työkäytännöt. S1-5 Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet Asettaessaan tavoitteita Nokian Renkaat osallistaa työvoimaansa suoraan ottamalla työntekijät ja työvoiman edustajat osaksi aktiivista vuoropuhelua. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden asettamiseen ja edistymisen seurantaan myös muilla kanavilla, joita ovat Drive! -henkilöstökysely, vastuullisuuden ohjausryhmä, työsuojelutoimi- kunta Nokialla ja työturvallisuusvaliokunta. Nokian Renkaiden johto asettaa täsmällisiä tavoitteita, seuraa niiden toteuttamista ja varaa riittävästi resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitetason ylläpitämiseksi. Nokian Renkaat tiedottaa henkilökunnalle suoritustasosta järjestä- mällä vuotuisia kestävyyteen liittyviä tiedotustilaisuuksia, neljän- nesvuosittaisia työntekijöiden tiedotustilaisuuksia, johdon ja tiimien kokouksia, kestävyyden ohjausryhmiä ja muita projektipohjaisia seurantamekanismeja. Yhtiö tavoittelee kunnianhimoisia ei-taloudellisia tavoitteita, jotka ovat kiinteä osa sen ydintoimintaa. Hallitus vahvisti aiemmin julkaistut kuusi ei-taloudellista tavoitetta huhtikuussa 2023. Nokian Renkaiden työvoimaa koskevia tavoitteita olivat tapaturmataajuuden laskemi- nen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden 2025 alussa Nokian Renkaat asetti uusia tavoitteita, jotka pohjautuvat kaksoisolennaisuusarviointiin. Tavoitteiden tarkoituksena on auttaa yhtiötä hallinnoimaan omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuk- sia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nokian Renkaiden oma työvoima ja työvoiman edustajat olivat suo- raan osallisina turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa, suoritusten seurannassa tavoitteisiin nähden sekä yhtiön suorituksiin liittyvien oppien ja parannuskohteiden tunnistamisessa turvallisuus- toimikuntien sekä KETO-raportointityökalun kautta. Nokian Renkaiden työvoimaan liittyvät tavoitteet • Päälliköiden osaamisen lisääminen liittyen Nokian Renkaiden palkitsemisohjeisiin ja -käytäntöihin. Mitataan koulutuksiin osallis- tumisen kautta, tavoitteena yli 60 prosentin osallistumisaste päälliköiden keskuudessa vuonna 2025. • Työkierron, kuten siirtojen ja ylennysten prosenttiosuuden paran- taminen, perustaso mitataan 2025 • Tasavertaisten mahdollisuuksien tunteen jatkuva paranta- minen; liittyy Drive! -henkilöstökyselyn kysymykseen ”Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrityksessä”, perustaso 2021: 65 – tulos vuonna 2024: 67 • Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2024 konsernin LTIF parani tasolle 4,6 (4,7). Valitettavasti LTIF-tavoitetta ei saavutettu. Erityisesti lisääntynyt työntekijämäärä uudemmilla rengastehtailla ja useat tapaturmat Vianorissa vaikutti- vat tapaturmataajuuteen. Kokonaistapaturmataajuus kuitenkin parani 12,0:sta 11,3:een. Turvallisuustoimenpiteet henkilöä kohti olivat tavoitteen mukaisella tasolla 5,0 (4,6). Turvallisuustoimenpiteiden määrä kasvoi noin 3 000 kappaleella ollen yhteensä yli 21 000 kappaletta. Vannetehtaalla Suomessa saavutettiin yli 500 päivää ilman tapaturmia. 102 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Sekä konsernikestävyysraportin että tilinpäätöksen työntekijälu- vut perustuvat viralliseen henkilöstömäärään raportointikauden lopussa 31.12.2024. Tilinpäätöksessä luvut näytetään liitetiedossa 8: Henkilöstökulut. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 työntekijää, joista 1 712 oli toimihenkilöitä ja 2 098 tuotannon työntekijöitä. Tuotannon työntekijöistä 88 prosenttia oli miehiä ja 12 prosenttia naisia. Toimi- henkilöistä 73 prosenttia oli miehiä ja 27 prosenttia naisia. Joka vuosi on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityönte- kijää Vianor-ketjussa, joka tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 3 080 Naiset 730 Muut 0 Ei ilmoitettu 0 Työsuhteiset työntekijät yhteensä 3 810 * Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli niissä maissa, joissa laki mahdollistaa henkilöille kolmannen, usein neutraalin sukupuolen rekisteröimisen. Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa Nokian Renkailla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Suomi 1 770 Yhdysvallat 606 Norja 526 Ruotsi 426 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan (henkilömäärä) Naiset Miehet Muut Ei ilmoi- tettu Yh- teensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 730 3 080 0 0 3 810 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 703 2 929 0 0 3 632 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 27 151 0 0 178 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 3 46 0 0 49 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 693 2 998 0 0 3 691 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 37 82 0 0 119 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömäärä) Pohjois- maat Muu Eurooppa Pohjois- Amerikka Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 722 470 618 3 810 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 548 466 618 3 632 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 174 4 0 178 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 49 0 0 49 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 613 460 618 3 691 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 109 10 0 119 Vaihtuvuus Pohjois- maat Muu Eurooppa Pohjois- Amerikka Yhteensä Päättyneiden työsuhteiden määrä 240 55 131 426 Vaihtuvuusprosentti 9 12 21 11 Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka rapor- tointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan. Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä on käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa. 103 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1-7 Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Nokian Renkaat kutsuu muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole suoraa työsuhdetta yhtiöön, mutta joiden työtä Nokian Renkaat valvoo ja johtaa. Vuonna 2024 muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli 342 (383), joista suurin osa oli Suomen-tehtaan tuotannossa työskenteleviä yksityisten henkilöstövuokrausyritysten työntekijöitä (225). Muut kuin työsuhteiset työntekijät on raportoitu perustuen raportointikauden lopun henkilöstömäärään 31.12.2024. S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 67 prosenttia Nokian Renkaiden työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä vuonna 2024. Keski-Euroopassa ei ole solmittu työntekijöiden kanssa sopimuksia edustuksesta eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC), Societas Europaea (SE) -neuvoston tai Societas Cooperativa Europaea (SCE) -neuvoston kautta paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi. Kun työehtosopimusta ei ole, yhtiö noudattaa käytettävissä olevia työsuhdetta koskevia säännöksiä. Nokian Renkaat noudattaa lakeja ja asetuksia jokaisessa maassa. S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Nokian Renkaiden ylin johto koostuu toimitusjohtajasta ja johtoryh- mästä. Luvut perustuvat viralliseen työntekijämäärään 31.12.2024. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) 0–19 % Pohjois-Amerikka 20–39 % 40–59 % 60–79 % Norja 80–100 % Suomi, Ruotsi Suomi, Ruotsi, Norja Ylimmän johdon sukupuolijakauma Sukupuoli Naiset 4 Miehet 5 Naiset, % 44 Miehet, % 56 Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma Sukupuoli Alle 30-vuotiaat 653 30–50-vuotiaat 2 137 Yli 50-vuotiaat 1 020 Alle 30-vuotiaat, % 17 30–50-vuotiaat, % 56 Yli 50-vuotiaat, % 27 104 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1-10 Riittävä palkka Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin pai- kallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Lisäksi yhtiö noudattaa paikallisten markkinoiden käytäntöjä sekä työehtosopi- muksia, jos niitä sovelletaan. S1-11 Sosiaalinen suojelu Kaikki Nokian Renkaiden työntekijät saavat sosiaalista suojelua joko julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta. Turva suojaa tulojen menetykseltä, joka voi seurata suurista elä- mänmuutoksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaus, työttömyys, työhön liittyvä loukkaantuminen, vammautuminen, vanhempainva- paa ja eläkkeelle siirtyminen. Turva alkaa heti, kun työntekijä aloittaa työt yhtiössä. S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Kehityskeskustelut, jotka painottuvat suoritusten johtamiseen ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen, on tarkoitettu kaikille työntekijöille. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta. Prosenttiosuus Nokian Renkaiden koko henkilöstöstä, joka osallistui kehityskeskusteluprosessiin Sukupuoli Osallistumisprosentti Henkilöstöryhmä Osallistumisprosentti Naiset 90 Tuotantotyöntekijät 82 Miehet 87 Toimihenkilöt 91 Yhteensä 88 Yhteensä 88 Keskimääräiset koulutustunnit per henkilö vuonna 2024 Sukupuoli Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti Henkilöstöryhmä Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti Ikäryhmä Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti Naiset 8,1 Tuotantotyöntekijät 3,7 Alle 30 3,2 Miehet 4,8 Toimihenkilöt 7,5 30–50 6,4 Yli 50 4,9 Yhteensä 5,4 Yhteensä 5,4 Yhteensä 5,4 105 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön turvallisuusjohtamisen mallin ja KETO-turvallisuusraportointityökalun piirissä. Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat on sertifioitu kansainvälisen ISO 45001 -työsuojelustandardin mukaisesti. Vianorin turvallisuus- asioiden johtaminen noudattaa ISO 45001 -standardia, mutta sitä ei ole ulkoisesti sertifioitu. Vuonna 2024 menetettiin 450 työpäivää työperäisten loukkaan- tumisten ja kuolemantapausten, työperäisten terveysongelmien ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työperäisistä terveyson- gelmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi. Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön oman, sisäisesti auditoidun turvallisuusjohtamisen mallin piirissä, joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin sekä tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin. Oleelliset toiminnot Suomessa ja Yhdysvalloissa on auditoitu ulkoisesti ISO 45001 -standardin mukaisesti. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) 2024 2023 Nokian Renkaat Suomi 1,0 2,4 Nokian Renkaat Yhdysvallat 2,5 4,5 Nokian Renkaat Romania 3,9 - Vianor 8,9 7,8 Nokian Renkaat -konserni 4,6 4,7 * Poissaoloon johtaneet tapaturmat / 1 000 000 työtuntia. Työperäisten sairaustapausten määrä (oma henkilökunta) 2024 2023 Nokian Renkaat -konserni 17 13 Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä johtuen työtapaturmista ja työhön liittyvistä sairauksista 2024 2023 Nokian Renkaat -konserni 0 0 Alihankkijat, jotka työskentelevät Nokian Renkaiden toimipisteissä 0 0 Tapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien poissaolopäivien määrä 2024 Nokian Renkaat -konserni 450 S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten sopimusten ja/tai työehtosopimusten nojalla. S1-16 Palkkaero ja kokonaisansiot Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet muo- dostavat yhtenäisen viitekehyksen työntekijöiden sitouttamiselle, tunnustuksen antamiselle ja palkitsemiselle. Ohjeistuksen periaatteet on määritetty niin, että ne tukevat yhtiön tavoitetta edistää osallistu- vaa ja hyvin suoriutuvaa organisaatiota sekä auttavat varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun koko organisaatiossa. Kokonaistapaturmataajuus (TRIF) 2024 2023 Nokian Renkaat Suomi 8,0 8,9 - Omat työntekijät 7,5 - Muut kuin työsuhteiset työntekijät 10,6 Nokian Renkaat Yhdysvallat 13,4 24,5 Nokian Renkaat Romania 3,9 - Vianor 15,4 14,6 Nokian Renkaat -konserni 11,3 12,0 * Tapaturmat / 1 000 000 työtuntia. Kirjattavat tapaturmat 2024 2023 Nokian Renkaat Suomi 23 26 - Omat työntekijät 18 - Muut kuin työsuhteiset työntekijät 5 Nokian Renkaat Yhdysvallat 16 22 Nokian Renkaat Romania 1 - Vianor 52 45 Nokian Renkaat -konserni 92 93 Työperäisten sairaustapausten taajuus (OIFR) 2024 2023 Nokian Renkaat -konserni 0,8 1,0 * Työperäiset sairaustapaukset / 1 000 000 työtuntia. 106 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitseminen koostuu kilpailukykyisistä paketeista, joihin kuuluu sekä rahallisia että ei-rahallisia elementtejä, joilla tuetaan suoritusky- kyä, motivaatiota ja sitoutumista. Rahallisiin elementteihin lukeutuvat peruspalkka, luontoisedut sekä erilaiset kannustimet. Nokian Renkailla peruspalkan määritys noudattaa työehtosopimuksia sekä paikallisia markkinakäytäntöjä ja perustuu määritettyyn teh- tävän vaativuusluokitteluun. Kaikki työntekijät ovat mukana lyhyen tähtäimen kannustinohjelmassa. Nokian Renkaiden palkitsemisrakennetta seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan, että se tukee tulevaa suorituskykyä ja työnte- kijöiden sitoutumista. Kaikki raportoidut tiedot saadaan globaalista HR-järjestelmästä ja lasketaan euromääräisesti, jotta kaikkien työntekijöiden tiedot ovat yhtenäisiä. Kannustinjärjestelmät seuraavat suorituskykyä Nokian Renkaat käyttää useita kannustinjärjestelmiä mitatakseen sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suorituskykyä. Kaksi osakepalkkio- järjestelmää linjaavat yhteen osakkeenomistajien ja avainhenkilöstön pitkän tähtäimen tavoitteet kehittäen yhtiön arvoa ja sitouttaen avainhenkilöstön yhtiön strategisiin tavoitteisiin. Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjes- telmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojär- jestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidiok- sidiekvivalenttien (CO 2 e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähen- tämiseen. CO 2 e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitus- johtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen. Molempia järjestelmiä jatkettiin vuonna 2024, ja suoritusperusteista osakepalkkio järjestelmää säädettiin käyttämään kahden vuoden ansaintajaksoa, jota seuraa yhden vuoden rajoitusjakso. Kaikkia työntekijöitä koskevia lyhyen tähtäimen kannustimia käyte- tään edistämään strategiaa ja palkitsemaan saavutuksista eri tasoilla, kuten konsernissa, tulosyksikössä, tiimeissä tai yksilötasolla. Palkitsemisen mittarit 2024 2023 Sukupuolten palkkaero 1 0,6 -2,8 Kokonaispalkitsemissuhde 2 25,2 - 1 Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskimääräisen bruttotuntipalkan erotuksena ilmaistuna prosentteina miespuolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta. 2 Kokonaispalkitsemissuhde määritellään korkeimmin palkatun henkilön vuotuiseksi kokonaispalkitsemissuhteeksi kaikkien työntekijöiden vuotuiseen mediaanipalkkaan (lukuun ottamatta korkeimmin palkattua henkilöä). Laskelma sisältää Nokian Renkaiden globaaliin HR-järjestelmään tallennetut kompensaatioelementit: henkilöstön peruspalkan, pääasialliset lisät ja bonukset tavoitemahdollisuustasolla (määritelty bonusohjelmissa tai tosiasiallisesti maksetun mediaanitason mukaan). Suhdelukuun vaikuttaa tuotantotyöntekijöiden suuri määrä työvoimassa. S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Vuoden aikana ei todettu esiintyneen työperäisiä syrjintätapauk- sia, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina. Tähän sisältyvät häirintätapaukset erityisenä syrjinnän muotona. Ilmoituskanavan kautta ei tehty yhtään ilmoitusta, joka liittyy yllä lueteltuihin asioihin. Lisäksi omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia ei raportoitu vuoden aikana, eikä ilmennyt yhtään YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetun ohjeistuksen rikkomusta. Tällaisten tapausten seurauksena ei määrätty sakkoja, rangaistus- maksuja tai vahingonkorvauksia. 107 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YHTEISKUNNALLISET TIEDOT S2 Arvoketjun työntekijät Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen • Työolot • Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille • Muut työhön liittyvät oikeudet Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa-arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa Hankintaperiaatteet, vastuullisen luonnon- kumin politiikka, toimittajien liiketoiminta- periaatteet Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa • aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa • tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän minimipalkan • tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön • kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista liitännäiskustannuksista • tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa paikallisyhteisöissä • varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella. 108 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti SBM-3 Kestävän liiketoiminnan edistäminen toimitusketjussa Nokian Renkaat on premium-renkaiden valmistaja, jonka strategiaan on integroitu kestävä liiketoiminnan harjoittaminen. Rengasvalmista- jana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Se on eräs renkaiden pääraaka-aineista sekä satojen tuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet kehittyvät vielä. Näin ollen olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä ihmisiä, jotka työskentelevät luonnonkumin parissa yhtiön arvoketjun alkupäässä. Ihmisarvoisten työolojen edistäminen ja varmistaminen on keskeistä kestävän ja vastuullisen kehityksen kannalta. Pienviljelijät, jälleenmyyjät ja prosessoijat eivät ole Nokian Renkaiden palveluksessa, vaan he työskentelevät monimutkaisessa ja pirstoutu- neessa luonnonkumin toimitusketjussa. Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. Malesiassa vieras- työläiset on tunnistettu erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi. Yleinen auditoinneissa havaittu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö, mutta myös muita poikkeamia on havaittu. Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä. Yksi yhtiön ei-taloudellisista tavoitteista on kehittää toimitusketjun kestävyyttä, ja tähän liittyen halutaan ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja, joiden yhteydessä arvoketjun työntekijöitä haastatellaan. Näin yhtiö saa tietoa työntekijöistä, joihin kohdistuu tai voi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Lisäksi Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä, johon luonnon- kumiin liittyvät eri sidosryhmät osallistuvat ja jossa myös arvoketjun työntekijöiden näkemykset tulevat esiin. Myös Nokian Renkaiden valmistuskumppanit on auditoitu alueilla, joilla kestävyyteen liittyviä riskejä voi esiintyä. Näissä auditoinneissa käsiteltiin muun muassa lapsi- ja pakkotyövoimaa, eikä tällaisia ongelmia ole havaittu. Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa tavalla, joka kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoi- keuksia. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuul- lisuuden kannalta kriittisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita. Kaikkien uusien toimittajien taustat myös tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää, ja Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyvät mahdolliset riskit. S2-1 Kestävää hankintaa ohjaavat politiikat ja prosessit Konsernin hankintaperiaatteissa määritetään kestävän hankinnan yleiset periaatteet, ja ne ohjaavat Nokian Renkaiden hankintatoimin- non työtä. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuul- lisuuden kannalta keskeisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, jotka ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöllä on myös vastuullisen luonnonkumin politiikka. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankin- noista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa edellytetään, että toimittajat sitoutuvat ihmisoikeuksien noudattamiseen työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja niissä kielletään syrjintä sekä muun muassa lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö. Toimittajat eivät saa osallistua minkään tyyppiseen orjatyöhön tai hyötyä tällaisesta työstä. Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa kunnioittaen kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, eli vähintään niitä oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa julistuksessa, sekä perusoikeuksia koskevia periaatteita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn peruspe- riaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa. Yhtiö odottaa samaa toimittajiltaan. 109 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kohti sosiaalisesti kestävää toimitusketjua, jossa edistetään ihmisarvoisia työoloja. Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimitta- jiensa sitoutuvan muun muassa: • aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa • tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän minimipalkan • tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön • kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista liitännäiskustannuksista • tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa paikallisyhteisöissä • varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella. Voidakseen havaita tosiasialliset olennaiset kielteiset vaikutukset ja korjata niitä Nokian Renkaat teettää auditointeja ja on myös sitoutunut ylläpitämään konsernitason valitusmekanismia (YK:n ohjaavien periaatteiden tehokkuuskriteerien mukaisesti), joka soveltuu valitusten vastaanottamiseen sekä tarjoaa mahdollisuuden tuotannosta tai hankinnasta aiheutuvien kielteisten ihmisoikeusvai- kutusten korjaamiseen. Yhtiö edellyttää samaa toimittajiltaan. Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Useissa tapauksissa työtuntien, lepoaikojen ja lomien kirjaukset puuttuvat tai ovat vain osittaisia. Joissakin auditoinneissa on myös todettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on tunnistettu ongelmalliseksi aiheeksi. Näistä löydöksistä kerrotaan tarkemmin osiossa ”Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita”. Toimittajien arviointi riskien havaitsemiseksi ja minimoimiseksi Nokian Renkaiden toimitusketju koostuu noin 3 500 toimittajasta, joihin kuuluu yli 200 raaka-aineiden toimittajaa. Suurin osa toimi- tusketjun toimittajista sijaitsee tehtaiden läheisyydessä, ja raaka-ai- neiden toimittajat sekä valmistuskumppanit sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Kaikkien uusien toimittajien taustat tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää. Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyviä mahdollisia riskejä seu- raavalla sivulla esitetyn mallin mukaisesti. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa: laatu, kestävyys (ympäristö, sosiaalinen ja hallinto), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin mallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi kestävyysauditoin- nit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit ja laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävissä auditoinneissa. Norjan avoimuuslain (Åpenhetsloven) mukaan tietyt ehdot täyttävien Norjassa toimivien suuryritysten tulee tehdä due diligence -arviointeja. Tarkoitus on varmistaa, että ihmisoi- keuksia ja työolosuhteita kunnioitetaan ja noudatetaan koko arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden on tutkittava omaa liiketoimintaansa, toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan löytääkseen suurimmat riskit. Nokian Renkailla on Norjassa myyntiyhtiö sekä Vianor-rengasketjuun liittyvä yhtiö, ja avoimuuslain edellyttämät selostukset löytyvät osoitteista www.nokiantyres.no/bedriften/baerekraftighet/apenhetslo- ven ja www.vianor.no/bedriftskunder/om-oss/apenhetsloven. (Norjan avoimuuslaki 2021, kohta 5, due diligence -raportointi -velvollisuus) MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA 110 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti IATF 16949 -sertifiointi tai auditointi paikan päällä (alkaa itsearvioinnilla) Kriittinen Keskitaso Ei edellytä jatkotoimenpiteitä ISO 9001 -sertifiointi tai laadun itsearviointi Työturvallisuuden itsearviointi Riskien- hallinta- suunnitelma ja taloudellisen vakauden tarkastus Toimittaja- kohtaisiin tarpeisiin perustuva riskienhallinta- suunnitelma Vastuullisuus Työturvallisuus Liiketoiminta / Strategia Tunne vastapuolesi (KYC) -prosessi Toimittajien riskianalyysiprosessi Korjaavat toimenpiteet Korjaavat toimenpiteet Korjaavat toimenpiteet Laatu Kriittinen Kriittinen Sosiaalinen vastuu & hallintotapa Sosiaalinen vastuu & hallintotapa Riskienhallintasuunnitelma Ympäristö & CO 2 Ympäristö & CO 2 KriittinenKeskitaso Keskitaso KeskitasoEi kriittinen Ei kriittinen Ei kriittinen Vastuullisuuden itsearviointi (yleinen ja/tai luonnonkumi) sekä kestävyys- auditointi paikan päällä Vastuullisuuden itsearviointi (yleinen ja/tai luonnonkumi) Vastuullisuuden itsearviointi ja CO 2 -vähennys- suunnitelma Vastuullisuuden itsearviointi ja CO 2 -vähennys- suunnitelma 2 vaihtoehtoa Kriittinen Ei kriittinen Toimittajien riskienhallintaprosessi 111 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Toimittajien luokittelu 2024 Toimittajien kokonaismäärä, Tier 1 3 598 Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, Tier 1 33 % kokonaismenoista merkittäviin toimittajiin, Tier 1 18 Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, ei-Tier 1 10 Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, (Tier 1 ja ei-Tier 1) 43 Toimittajien arviointi Tavoite vuodelle 2024 2024 Etäarvioinneilla/paikan päällä suoritetuilla arvioinneilla arvioidut toimittajat (kokonaismäärä) 23 23 % arvioitu merkittävistä toimittajista 53 Arvioidut toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/mahdollisia negatiivisia vaikutuksia (lukumäärä) 23 % toimittajista, joilla on merkittäviä todellisia/ mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja on sovittu korjaavat toimenpiteet/parannukset 30 Toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/ mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja joiden kanssa toimiminen lopetettiin (lukumäärä) 20 Tukeminen korjaavissa toimintasuunnitelmissa 2024 Korjaussuunnitelman toteuttamisessa tuetut toimittajat (kokonaismäärä) 0 % toimittajista, joilla on arvioitu merkittäviä todellisia/mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja joita tuetaan korjaavan toimintasuunnitelman toteuttamisessa 0 * Tier 1 -toimittajat toimittavat hyödykkeitä, raaka-aineita tai palveluita suoraan Nokian Renkaille. Ei-Tier 1 -toimittajat tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan yhtiölle Tier 1 -toimittajien kautta. (S&P Global CSA: Supply Chain Management, Supplier Screening) Luonnonkumiin liittyvien riskien ehkäisy ja vähentäminen Nokian Renkaiden vastuullisuusriskien arviointimalli huomioi maa-, ala- ja hyödykekohtaiset riskit. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Luonnonkumin vastuulli- suusnäkökohdat liittyvät alkuperämaihin, biologiseen monimuotoi- suuteen sekä monimutkaisiin ja pirstoutuneisiin toimitusketjuihin. Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuus- riskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. On olemassa myös maakohtaisia vastuullisuusriskejä, kuten suuri vierastyöläisten määrä Malesiassa. Luonnonkumi toimialana on edistänyt metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, kun luonnontilaisia metsiä on muutettu luonnonkumiviljelmiksi. Siksi se on korkean kestävyysriskin toimiala. Lisäksi luonnonkumiin hyödykkeenä liittyy monimutkaisia ja pirstou- tuneita toimitusketjuja, jotka koostuvat useilla tasoilla toimivista pienviljelijöistä, jälleenmyyjistä, prosessointilaitoksista ja välittäjistä. Yli 85 prosenttia maailman luonnonkumista viljellään alle kahden heh- taarin kokoisilla pientiloilla, joiden päivätuotanto on tyypillisesti vain pari kilogrammaa lateksia. Luonnonkumia viljelee kolmesta kuuteen miljoonaa viljelijää, jotka keräävät maitomaista lateksia tai juok- suttavat sitä keräyskuppeihin ja myyvät sen paikallisille kauppiaille. Paikalliset kauppiaat keräävät lateksin useilta viljelijöiltä ja myyvät sen prosessointilaitoksille. Tämä käytäntö voi vaikeuttaa jäljitettä- vyyttä, sillä prosessointilaitokset eivät esimerkiksi välttämättä tiedä hankkimansa kumin alkuperää. Tällaisissa tapauksissa prosessoijan ja viljelijän välillä ei ole suoraa yhteyttä, jolloin rengasvalmistajan näkyvyys viljelijän elinkeinoon on erittäin rajallinen tai olematon. Toisaalta noin 73 prosenttia maailman luonnonkumista kulutetaan rengastuotannossa, joten Nokian Renkailla ja koko rengasteolli- suudella on myönteinen vaikutus työllistämiseen ja työpaikkojen varmistamiseen kuminkäsittelyä harjoittavissa maissa. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailman- laajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta. Vuonna 2021 Nokian Renkaat otti käyttöön vastuullisen luonnon- kumin politiikan, joka on täysin GPSNR:n viitekehyksen mukainen. Politiikan on hyväksynyt hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, ja yhtiön kestävyyttä luonnonkumin suhteen kehitetään tämän politiikan mukaisesti. Politiikka on luettavissa yhtiön verkkosivustolta, ja siinä on kahdeksan pääosiota: • sitoutuneisuus lakien noudattamiseen • terveet, toimivat ekosysteemit • ihmisoikeuksien kunnioittaminen • yhteisöjen elinkeinot • tuotannon tehokkuuden kasvu • toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys • seuranta ja raportointi sekä • kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonku- min politiikan mukaisesti. MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA 112 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S2-2 Arvoketjun työntekijöiden näkemysten kuuleminen Nokian Renkaiden suorittamien auditointien yhteydessä tietty osuus työntekijöistä organisaation eri tasoilta haastatellaan luottamukselli- sesti. Näin arvoketjun työntekijöiden näkemykset saadaan kerättyä ja asioita voidaan tarkastella myös niiden työntekijöiden näkökulmasta, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille. Kolmen vuoden välein tehdään seuranta-auditointeja, joihin sisältyy vuorovaikutuksen tehokkuuden arviointi. Vastuullisuusosaston vastuullisuuspääl- likkö sekä hankintatoiminnon kategoriapäällikkö ovat vastuussa auditointien koordinoinnista sekä osallistamisen toteutumisen varmistamisesta. Lisäksi GPSNR:n mahdollistama yhteistyö tarjoaa tilaisuuden kuulla arvoketjun työntekijöiden näkökulmia. S2-3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja korjaavien toimenpiteiden pyytämiseksi Auditointien aikana järjestetyt haastattelut tarjoavat arvoketjun työntekijöille mahdollisuuden tuoda ongelmia Nokian Renkaiden tietoon. Lisäksi jos arvoketjun työntekijöillä on huolenaiheita tai he epäilevät rikkomuksia, heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä Nokian Renkaisiin käyttämällä yhtiön ilmoituskanavaa. Nokian Renkaiden whistleblowing-prosessin tarkoituksena on var- mistaa, että yhtiön hallintojärjestelmät toimivat laadukkaasti ja että eri sidosryhmät luottavat Nokian Renkaisiin. Tarkoituksena on myös rohkaista sidosryhmiä ilmoittamaan toiminnasta, joka rikkoo lakia, liiketoimintaperiaatteita tai muuta ohjeistusta vastaan. Kaikkia väärinkäytösten paljastajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoi- milta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia. Aiheessa ”Liiketoiminnan harjoittaminen” on tarkempaa tietoa ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista. Koska luonnonkumin toimitusketju on pirstaleinen, kaikki arvoketjun työntekijät eivät tiedä, mikä yhtiö lopulta käyttää heidän tuotta- mansa hyödykkeet. GPSNR:n jäsenien toiminnasta johtuvia kielteisiä vaikutuksia kokeneilla osapuolilla on käytettävissään GPSNR:n valitus- mekanismi (sustainablenaturalrubber.org/grievance-procedure/), joka tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista GPSNR:n jäsentä tai pääsihteeristöä koskevat huolenaiheensa ja löytää optimaalisia tapoja kiistojen ratkaisuun. Epäkohdista voidaan ilmoittaa sähköpos- titse osoitteeseen [email protected] tai verkossa olevalla lomakkeella. Jos kanavan kautta raportoidaan Nokian Renkaisiin liittyviä tapauksia ja GSNPR:n vaatimustenmukaisuuspaneeli arvioi niiden pitävän paikkansa, Nokian Renkaat vastaanottaa korjaavia toimenpiteitä koskevan pyynnön. Yhtään pyyntöä ei vastaanotettu vuonna 2024. Kanavien tehokkuutta sekä arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta kanavista on haastavaa arvioida luonnonkumin toimitusketjun pirstaleisen luonteen vuoksi. S2-4 Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita Luonnonkumin toimitusketjun kestävyyden kehittämiseksi Nokian Renkaat aloitti yhteistyön ulkopuolisen auditoijan kanssa vuonna 2016. Luonnonkumin kestävyyden auditointiprosessi on kehitetty yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja se pohjautuu Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin sekä YK:n Global Compact -tavoitteiden mukaisiin periaatteisiin. Vuonna 2022 auditointimalli päivitettiin siten, että siinä arvioidaan myös, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa. Nokian Renkaat ostaa ainoastaan kumia, joka on prosessoitu yhtiön hyväksymissä laitoksissa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat teetti viisi uutta kestävyysauditointia luonnonkumin prosessointilaitoksilla, jotka toimittavat sille tuotteita. Nokian Renkaat on teettänyt kestävyys auditoinnit 100 prosentille kestävyyden kannalta kriittisiksi arvioiduista toimittajista kolmen vuoden syklillä. Tavoite on säilyttää tämä taso, joka ohjaa vuosittain suoritettavien kestävyysauditointien vähimmäistasoa. Lisäksi kestävyysauditointeja voidaan järjestää toimittajan toimipaikalla muista syistä, kuten silloin, kun Nokian Renkaat aloittaa hankinnat kestävyyden kannalta kriittisestä maasta ensi kertaa. Auditoinnin jälkeen raportti jaetaan toimittajalle, jotta voidaan osoit- taa puutteet ja korostaa positiivisia löydöksiä. Tämä antaa toimitta- jalle arvokasta tietoa siitä, miten se voi parantaa toimintaansa. Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Sopimus ei välttämättä ole saatavana työntekijän äidinkielellä, tai käännetty sisältö poikkeaa alkuperäisestä. Useissa tapauksissa työtuntikirjaukset, lepoajat sekä lomat puuttuvat tai ovat epätäydel- lisiä. Joissakin auditoinneissa on myös tunnistettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on ongelmallinen aihe. Ulkomaisia työntekijöitä rekrytoidaan toimistojen verkoston kautta, ja työntekijälle koituvat kustannukset voivat olla jopa vuoden palkan verran. Koska paikalliset viranomaiset ovat usein hyväksyneet nämä toimistot, prosessin parantaminen on vaikeaa. Nokian Renkaat vaatii kuitenkin toimittajiltaan parannuksia myös tässä asiassa. Toimittajat ovat pyytäneet tukea paikallisilta viranomaisilta, mutta edistys on hidasta. Nokian Renkaat tunnisti yhden vakavan työoikeusongelman vuonna 2024. Paikan päällä tehdyssä kestävyysauditoinnissa havaittiin, että auditoitu yritys maksoi työntekijöilleen vähemmän kuin hallituksen määrittämän minimipalkan. Auditoitu yritys on toteuttanut korjaavat toimenpiteet. 113 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Arvostettu ulkopuolinen auditointitoimisto on myös auditoinut kaikki Nokian Renkaiden olennaiset valmistuskumppanit, ja tätä on osin täydennetty Nokian Renkaiden omilla paikan päällä tehdyillä auditoin- neilla. Auditointeihin on sisältynyt ISO 9001 -standardiin perustuvia laatuauditointeja, ISO 14001 -standardiin perustuvia ympäristö- auditointeja sekä SA8000-standardin vaatimuksiin pohjautuvia yritysvastuuauditointeja. Valmistuskumppaneiden auditoinneissa on kirjattu vain vähäisiä huomautuksia kestävyysasioihin liittyen. Etenemisen seuranta Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat esittävät toimenpide- suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Nokian Renkaiden vastuul- lisuusosasto seuraa päivitettyjä suunnitelmia korjaavista toimenpi- teistä sekä niiden toteutumisen etenemistä. Monet toimittajat ovat esimerkiksi tuottaneet työsopimuksista useita erilaisia kieliversioita. Tämä osoittaa, että prosesseja voidaan parantaa, kun ulkopuolinen taho arvioi ne ja osoittaa parannustarpeet. Jos toimittaja ei esitä suunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä tai tee korjaavia toimenpi- teitä, liiketoiminta toimittajan kanssa voidaan asettaa tauolle, kunnes pyydetyt toimenpiteet on tehty. Nokian Renkaat pyrkii suorittamaan seuranta-auditointeja kolmen vuoden välein korkean kestävyysriskin toimittajien toimipisteissä. Tällä hetkellä Nokian Renkailla on toimenpidesuunnitelmat kahdek- salle auditoidulle toimittajan toimipaikalle, ja yhtiö seuraa korjaavien toimenpiteiden sulkemista seuraaviin seuranta-auditointeihin asti. Hankinta- ja vastuullisuusosastot ovat yhteisvastuussa organisaation vaikutusten hallinnan ja toimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta. S2-5 Tavoitteena kestävä toimitusketju Nokian Renkaat edistää kestävää kehitystä toimitusketjussaan. Tavoitteena on ylläpitää vuonna 2023 saavutettu tilanne, jossa 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista yhtiön arvoketjussa on auditoitu. Tavoitetta tuetaan asettamalla vuotuisia keskeisiä tunnuslukuja liittyen auditointeihin sekä muihin toimitusket- jun kestävyyteen kuuluviin aiheisiin. Arvoketjun työntekijät eivät suoraan osallistu vuotuisten tunnus- lukujen asettamiseen tai niihin perustuvaan yhtiön suorituskyvyn seurantaan. Näkemykset, joita saadaan arvoketjun työntekijöiltä haastatteluissa auditointien aikana ja GPSNR:n kautta, ohjaavat kuitenkin päätöksiä, joilla pyritään parantamaan yhtiön suoritusky- kyä. Tunnusluvut tukevat myös toimitusketjun kestävyyteen liittyvien politiikkojen tavoitteita. Vuonna 2024 tärkeimmät tunnusluvut olivat seuraavat: • Vähintään viisi vastuullisuusauditointia on suoritettu. • 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Kumpikin keskeinen tunnusluku saavutettiin. Nokian Renkaat suoritti yhteensä viisi kestävyysauditointia. Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tavoitteena on säilyttää 100 prosentin auditointiaste korkean kestävyysriskin toimittajissa sekä tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan. 114 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti YHTEISKUNNALLISET TIEDOT S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Terveys ja turvallisuus Myönteiset vaikutukset liikenne- ja loppu- käyttäjäturvallisuuden parantamisesta Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, testauspolitiikat Alansa edelläkävijänä Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua ja turvallisuutta. Nokian Renkaiden toiminta on asiakaslähtöistä ja tuotteiden koko elinkaaren huomioivaa. Nokian Renkaiden johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat yhtiön liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä tiukat testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa monia säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. Henkilöautonrenkaita koskeva tuotteen elinkaariprosessi ohjaa sisäisiä prosesseja, joilla kehitetään uusia tuotteita sekä varmistetaan laatu- ja turvallisuus- ominaisuudet tuotteen koko elinkaaren ajan. Laadukkaiden tietojen saatavuus ja vastuullinen markkinointi Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien tietoisuuden lisäämisestä turvallisuus-, ympäristö- ja muissa asioissa tarjoamalla opetuksellista sisältöä Liiketoiminta- periaatteet Nokian Renkaiden tavoitteena on saada tehokas yhteys henkilöstöön ja sidosryhmiin. Yhtiö viestii aina luotettavasti. Nokian Renkaat markkinoi hyvän käytännön mukaisesti ja antaa markkinoinnissaan paikkansa pitävää tietoa. 115 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti SBM-3 Sitoutuminen jatkuvaan laadun ja turvallisuuden parantamiseen Turvallisimpien renkaiden luominen kaikkiin olosuhteisiin on yksi Nokian Renkaiden strategian viidestä kulmakivestä. Autoilijat haluavat laadukkaita, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut täyttämään nämä odotukset jatkuvasti. Nokian Renkaiden tuotteiden kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat erilaisten ajoneuvojen kuljettajia ja käyttäjiä – he esimerkiksi ajavat henkilöautolla tai työskentelevät kuorma-, linja- tai pakettiautojen kuljettajina tai esimerkiksi metsä- tai maataloudessa. Vianor tarjoaa renkaiden lisäksi erilaisia rengas- ja autonhuoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille. Renkaiden vaikutus turvallisuuteen Renkaat ovat keskeisessä roolissa sekä kuljettajien että muiden tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Teknisestä näkökul- masta auton rengas on erittäin vaativa tuote. Sen tulee mahdollistaa kuljettajalle ajoneuvon hallinta kaikissa olosuhteissa sekä olla samalla energiatehokas, ympäristöystävällinen ja suunniteltu vähentämään tien kulumista ja melua. Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammin esiintyvien äärim- mäisten sääilmiöiden ja vaihtelevien tieolosuhteiden vuoksi renkaiden turvallisuudesta on tullut entistäkin kriittisempää. Renkaat, jotka suoriutuvat hyvin haastavissa olosuhteissa, parantavat sekä kuljetta- jien että heidän ympärillään liikkuvien turvallisuutta. Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Laatutiedot ja vastuullinen markkinointi Mahdollisuus faktapohjaisen ja innovatiivisen kestävyyteen liittyvän viestinnän ja markkinoinnin kautta Liiketoiminta- periaatteet Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet määrittelevät lähestymistavan markkinointiin ja viestintään. Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea- aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista. Yksityisyys Riski kielteisistä vaikutuksista, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja/ tai yksityisyyden suojan vuoksi Liiketoiminta- periaatteet, tietosuojapolitiikka, rekisteröityjen oikeudet -ohje, tietoturva- loukkausohje, tietoturvapolitiikka, säilytysaikaohje henkilötiedoille, tietosuojaselosteet Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja tietosuojakäytäntö tukevat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat tietosuojalainsäädäntöä. Asiakkaiden ja muiden tahojen antamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä kuvatulla tavalla. Nokian Renkaiden tietoturvapolitiikassa kuvataan konsernissa käytössä oleva prosessi, jolla suojataan tieto-omaisuuden luottamuksellisuutta, eheyttä ja käytettävyyttä, jotta voidaan hallinnoida ja vähentää tietoon liittyviä riskejä. Rekisteröityjen oikeudet -ohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan toteuttaa rekisteröidyn tekemiä pyyntöjä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietoturvaloukkausohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan käsitellä tietoturvaloukkaukset sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietojen säilytyksen ohjeistuksessa määritetään periaatteet, jotka ohjaavat henkilötietojen säilytystä konsernissa. Tietosuojalausunnot saatetaan rekisteröityjen saataville, jotta heille voidaan kuvata, miten henkilötietoja käytetään Nokian Renkaat -konsernissa. 116 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti Kestävyys on pitkään ollut Nokian Renkaiden tuotekehityksen ytimessä. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on sitoutunut kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan renkaita, jotka ovat todistetusti turvallisia ja täyttävät korkeimmat laatustandardit. Yhtiö pyrkii luomaan energiatehokkaita, kestäviä ja premium-laatuisia renkaita, jotka ylittävät asiakkaiden odotukset. Nokian Renkaat vaikuttaa liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuteen myönteisesti kahdella keskeisellä tavalla. Yhtiö valmistaa kaikkiin olosuhteisiin sopivia laadukkaita renkaita, jotka parantavat liikenne- turvallisuutta. Yhtiö myös tarjoaa neuvoja ja opetuksellista sisältöä, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat valita oikeat renkaat ja arvioida renkaidensa kuntoa tehokkaasti. Nokian Renkaiden visiona on johdattaa maailmaa ajamaan fiksummin, mihin sisältyy myös säännöllistä tiedotusta. Nokian Renkaat lisää kuluttajien tietoisuutta tarjoamalla opetuksellista sisältöä, joka kes- kittyy turvallisuuteen, ympäristövastuuseen ja muihin huomioitaviin seikkoihin. Tähän sisältyy käytännön neuvoja esimerkiksi rengaspai- neiden tarkistuksesta, oikeiden renkaiden valinnasta ja renkaiden asianmukaisesta kierrätyksestä huolehtimisesta. Viestinnän ja markkinoinnin kohdeyleisö koostuu henkilöistä, jotka etsivät tuotetietoa renkaita ostaessaan, käyttäjistä, jotka etsivät vinkkejä renkaiden ylläpitoon, sekä kuluttajista, joille viestitään sähköpostitse markkinointiluvan tai asiakkuuden perusteella. Nokian Renkaat ja Vianor jakavat arvokasta tietoa myös sosiaalisessa mediassa ja yhtiöiden verkkosivustoilla. Brändin maineen vahvistaminen viestinnän kautta Nokian Renkaat näkee mahdollisuuden olla tiiviimmin yhteydessä asiakkaisiinsa selkeän, faktapohjaisen kestävyysviestinnän ja markkinoinnin kautta. Ennakoivat ja innovatiiviset viestintästrategiat vahvistavat brändin mainetta ja auttavat lisäämään myyntituottoa. Henkilötietojen suojaaminen Nokian Renkaat käsittelee sekä yksityisten kuluttajien (B2C-asiak- kaat) että yritysasiakkaiden yhteyshenkilöiden (B2B-yhteyshenkilöt) henkilötietoja. Yhtiö tekee tietosuojaa koskevia vaikutustenarvi- ointeja tietosuojalakien mukaisesti. Arvioinneissa tutkitaan, ovatko tietyt kuluttajaryhmät, kuten alaikäiset, mahdollisesti keskimääräisiä kuluttajia haavoittuvampia. Esimerkiksi jotkut alaikäiset henkilöt, kuten mopojen kuljettajat, saattavat käydä Vianorin palvelupisteissä, jolloin heidän henkilötietojaan käsitellään. Muihin kuluttajaryhmiin ei ole kuitenkaan tunnistettu kohdistuvan suurempaa riskiä kuin keskimääräisiin kuluttajiin. Potentiaalisten kielteisten vaikutusten hallinta Potentiaalisten kielteisten vaikutusten näkökulmasta Nokian Renkaat huomioi mahdollisuuden, että asiakkaiden yksityisyyden suoja kärsii riittämättömien kyberturvallisuus- tai yksityisyyden suojatoimien vuoksi. Riittämätön suojaus voisi johtaa tietoturvaloukkaukseen tai henkilötietojen väärinkäyttöön, mistä voi aiheutua kuluttajille taloudellista vahinkoa. Vaikka tällaisilla tapauksilla voisi pahimmassa tapauksessa olla laajoja seuraamuksia, ne jäävät todennäköisesti yksittäisiksi. Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin Nokian Renkailla on olennainen vaikutus, sisällytettiin yhtiön kaksoisolennaisuusarviointiin (DMA). Sidosryhmäkyselyyn pystyi osallistumaan sosiaalisen median kautta, ja sisäiseen DMA-työpajaan osallistui edustajia kaikista kolmesta liiketoimintayksiköstä – Henkilöautonrenkaista, Raskaista Renkaista ja Vianorista – minkä lisäksi yksiköiden asiakkaita osallistui kyselyyn. S4-1 Nokian Renkaiden työtä ohjaavat politiikat ja vaatimukset Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet vahvistavat yhtiön sitoumuksen kehittää ja valmistaa laadukkaita premium-tuotteita sekä palveluita, jotka antavat käyttäjilleen turval- lisia, taloudellisia ja mukavia ajokokemuksia. Yhtiö lupaa myös tarjota koko rengasalan parasta palvelua kaikilla alueilla. Nokian Renkaat toimii YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden sekä niitä kuvastavien omien liiketoimintaperiaattei- densa mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut välttämään toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai edistää niitä. Jos tällaisia vaikutuksia ilmenee, Nokian Renkaat toimii nopeasti puuttuakseen niihin. Lisäksi Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään tai lieventämään suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ihmisoikeusriskejä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien suhteen näihin riskeihin voi liittyä turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita. Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ilmenemisen varalle Nokian Renkaat on määrittänyt toimenpiteet, joilla korjaavat toimenpiteet varmistetaan. Henkilötietoihin kohdistuvan tietoturvaloukkauksen mahdollisesti tapahtuessa yhtiö ilmoittaa asiasta paikallisille valvon- taviranomaisille ja tietoturvaloukkauksen kohteena olleille henkilöille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Tiukat testauskäytännöt ja -standardit Tuotekehitysprosessit noudattavat Nokian Renkaiden liiketoimin- taperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita, ja prosesseja ohjaavat myös tiukat testauskäytännöt. Tuotteen elinkaariprosessi ohjaa uusien tuotteiden kehitystä koskevia sisäisiä menettelyjä varmistaen samalla, että laatu- ja turvallisuusstandar- deja noudatetaan koko tuotteen elinkaaren ajan. Yhtiö noudattaa useita säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. EU-rengasmerkintäasetuksen piirissä olevat renkaat täyttävät asetuksen vaatimukset, ja niihin liittyvät tiedot löytyvät EPREL-rekis- teristä (Energiamerkintöjen eurooppalainen tuotetietokanta). 117 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäse- nenä Nokian Renkaat osallistuu myös aktiivisesti globaaliin standar- dointi- ja sääntelytyöhön. Myös Nokian Raskaiden Renkaiden tuotteet on suunniteltu ETRTO:n standardien mukaisesti. Nokian Renkaat osallistuu European Tyre and Rubber Manufacturers Associationin (ETRMA) renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen. Lisätietoja on Ympäristötiedot-osion otsikon ”Pilaantuminen” alla. Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen suojaaminen ja todenmukaisen tiedon antaminen Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen yksityisyyden suojaaminen on tärkeää Nokian Renkaille. Yhtiö on täysin sitoutunut tietosuojaan ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja parantamaan standardejaan. Sekä liiketoimintaperiaatteet että tietosuojapolitiikka korostavat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä kaikilta osin. Tietosuojapolitiikka myös määrittää perusvaatimukset henkilötietojen käsittelylle. Asiakkaiden ja muiden tahojen julkistamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojalakien sallimilla tavoilla. Varmistaakseen menettelyjen vaatimustenmukaisuuden Nokian Renkaat on laatinut seuraavat kirjalliset ohjeet henkilötietojen käsittelylle: • Rekisteröityjen oikeudet -ohje: Määrittää prosessin, jolla voidaan vastata rekisteröityjen tekemiin pyyntöihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. • Tietoturvaloukkausohje: Kuvailee toimenpiteet tietoturvaloukkausten hallintaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. • Säilytysaikaohje henkilötiedoille: Määrittelee periaatteet henkilötietojen säilytykselle konsernissa. Nokian Renkaiden lähestymistapa markkinointiin ja viestintään määritellään liiketoimintaperiaatteissa, joissa painotetaan tehokasta vuorovaikutusta kuluttajien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Periaatteet edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-ai- kaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmu- kaisen tiedon tarjoamista. Tietosuojapolitiikkaan tai siihen liittyviin ohjeisiin ei tehty raportoin- tivuoden aikana merkittäviä muutoksia. Keväällä 2024 ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia. Valvonta ja toteutus Tietosuojapolitiikan osalta hallitus on vastuussa organisaation tieto- suojan hallinnon ja hallintatoimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta. Toimitusjohtaja hyväksyy ja määrittää tietosuojan hallinnan roolit ja vastuut, määrittää strategiset tavoitteet ja varaa resurssit niiden saavuttamiseksi. Lakiasioiden johtaja valvoo ja ohjaa henkilötietojen suojauksen hallintoa, kun taas liiketoimintayksiköiden, liiketoiminta- alueiden ja toimintojen johtajat ovat vastuussa tietosuojaperiaattei- den ja -käytäntöjen toteuttamisesta omilla alueillaan. Toimitusjohtaja on myös vastuussa sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden että liiketoimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen on hyväksynyt tuotteen elinkaariprosessin. Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta oleelliset politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla. S4-2 Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa Nokian Renkaille premium-laatu tarkoittaa premium-luokan turvallisuutta. Yhtiöllä ei ole 23 vuoteen ollut merkittäviä tuotteiden takaisinvetoja. Nokian Renkaiden ensisijaisia asiakkaita ovat renkaiden jälleenmyyjät ja muut väliportaan toimijat, jotka myyvät renkaita loppukäyttäjille, ja Nokian Renkaat on suorassa vuorovaikutuksessa molempien ryhmien kanssa. Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa voi tapahtua myös jälleenmyyjien kautta. Uusia tuotteita kehitettäessä kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeita tutkitaan, ja ne huomioidaan kehitystyötä ohjaavana tekijänä. Uuden tuotteen kehitysvaiheessa tietoa kuluttajien tarpeista kerätään yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kanssa jälleenmyyjäkyselyillä ja erilaisilla muilla kyselyillä. Palaute ohjaa kehityksen painopistettä ja tarpeita tuotekehitysprosesseissa. Nokian Raskaat Renkaat (NRR) tekee joka vuosi asiakaskyselyitä keskeisille asiakkuuksille sekä kaikille ostaville asiakkaille. Kysely kattaa seuraavat aiheet: luottamus ja luotettavuus, asiakaspalvelu ja yhteistyö sekä tuotteiden laatu ja tuotemallisto. Lisäksi NRR:n henkilöstö tarjoaa asiakkaille tuotteisiin ja tuote tur val- li suuteen liittyvää koulutusta. Raskaiden renkaiden loppu käyttäjät voivat myös antaa palautetta, pyytää materiaaleja sekä kysyä teknisiä tietoja NRR:n verkkosivuston kautta: www.nokianrenkaat.fi/raskaat/ ota-yhteytta/. Ylin vuorovaikutuksesta vastaava henkilö on Raskaista Renkaista ja Nokian-tehtaasta vastaava johtaja. Myös kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta Nokian Renkaiden tuotteista. Kaksoisolennaisuusanalyysissään Nokian Renkaat sisällytti myös jälleenmyyjät kyselyyn vastaajiin. Jälleenmyyjiltä saadut näkemykset huomioidaan kestävyys- vaikutuksia hallinnoitaessa. B2B-asiakkaiden osalta Nokian Renkaat ei ole tunnistanut mitään ryhmiä erityisen herkiksi vaikutuksille. B2C-kontekstissa Nokian Renkaat on kuitenkin huomioinut, että Vianorin palveluiden asiakkaina voi olla alaikäisiä henkilöitä. 118 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti S4-3 Prosessit negatiivisten vaikutusten korjaamiseen Jos Nokian Renkaat tunnistaa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdis- tuvan olennaisen kielteisen vaikutuksen, joka johtuu riittämättömien kyberturvallisuustoimenpiteiden vuoksi vaarantuneesta asiakkaiden yksityisyyden suojasta, yhtiö ilmoittaa asiasta sovellettavan lainsää- dännön mukaisesti paikallisille valvontaviranomaisille sekä kaikille henkilöille, joiden henkilötiedot ovat voineet vaarantua. Jos kuluttaja tai loppukäyttäjä epäilee tietosuojaan liittyvän ongel- mia, hän voi ottaa sähköpostitse yhteyttä suoraan Nokian Renkaisiin osoitteella [email protected]. Rekisteröidyiltä saapuvien pyyntöjen määrää seurataan sisäisesti, ja vastausaikoja seurataan, jotta varmistetaan lakisääteisten vaatimusten noudattaminen. Nokian Renkaiden verkkosivustolla käytettävissä oleva tietosuoja- seloste sisältää ohjeet, miten yhtiöön voi olla yhteydessä. Lisäksi kuluttajan rekisteröityessä Nokian Renkaiden tai Vianorin palveluihin hänelle kerrotaan tietosuojaselosteista ja asiaan liittyvistä yhteys- tiedoista. Loppukäyttäjiä rohkaistaan jakamaan palautetta tai huolenaiheita paikallisen verkkosivuston kautta tai ottamaan tuotteisiin liitty- vissä ongelmissa yhteyttä jälleenmyyjään, jolta renkaat hankittiin. Jos ongelmaa ei saada täysin ratkaistua näiden kanavien kautta, loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä Nokian Renkaiden pääkonttoriin käyttäen eri kanavia, kuten osoitetta [email protected]. Ratkaisemattomissa huolenaiheissa tai merkittävissä ongelmissa, kuten epäillyissä rikkomustapauksissa, on mahdollista tehdä ilmoitus nimettömänä ilmoituskanavan kautta. Verkkosivustolla olevat liiketoimintaperiaatteet sisältävät ohjeet ilmoituskanavan käyttöön. Nokian Renkaiden käytännöt suojaavat liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti vastatoimilta kaikkia, jotka raportoivat epäiltyjä väärinkäytöksiä. Nokian Renkaat Oyj hallinnoi yhtiön konsernitason whistleblowing- prosessiin liittyviä henkilötietoja. Kaikki valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja kunnioittaen yksityisyys- ja tietosuojaoikeuksia. Whistleblowing-tapausten lukumäärää seurataan sisäisesti, mutta käytössä ei tällä hetkellä ole prosesseja, joilla voitaisiin seurata raportointikanavien tehokkuutta tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta näistä rakenteista ja prosesseista tai heidän luottamus- taan niitä kohtaan. S4-4 Toimenpiteet vaikutusten hallitsemiseksi ja mahdollisuuksiin tarttumiseksi Vuonna 2024 Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia ihmisoikeuson- gelmia tai -tapauksia, joihin olisi liittynyt kuluttajia tai loppukäyttäjiä. Yhtiö on varannut resursseja keskeisiin toimintoihin voidakseen hallinnoida potentiaalisia olennaisia vaikutuksia ennakoivasti. Vastuut tietosuojasta on määritelty selkeästi tietosuojapolitiikassa, mikä varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja vastuut. Tuotteet ja innovaatiot -yksikkö johtaa henkilöautonrenkaiden turvallisuusominaisuuksien kehittämiseen liittyvää vaikutusten hallintaa. Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö valvoo raskaiden renkaiden turvallisuutta vahvistaen yhtiön sitoumusta loppukäyttäjien ja tuotteiden turvallisuuteen. Vastuullisuustiimi sekä konserniviestintä hoitavat yrityksen kestävyyteen liittyvää viestintää ja kehittävät opetuksellista sisältöä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden markkinointitiimien kanssa. Tietoisuuden lisääminen tietosuojasta Vuonna 2024 Nokian Renkaat otti käyttöön koulutussuunnitelman, jolla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta tietosuoja- asioista. Tämä tukee tietosuojapolitiikan ja siihen liittyvien ohjeiden toteuttamista. Keskeisiä toimia olivat päivitysten julkaisu intranetissä, verkkokoulutusten markkinointi ja suoritusmäärien seuranta. Suun- nitelmissa on myös laajentaa koulutus Vianoriin ja asiakaspalvelu- pisteisiin keskittyen rekisteröidyn oikeuksiin liittyvään prosessiin. Sekä rekisteröityjen oikeudet -ohje että tietoturvaloukkausohje ovat GDPR-vaatimusten mukaiset. Vuonna 2018 Nokian Renkaat toteutti laajan GDPR-hankkeen, jossa määritettiin vaatimusten mukaiset käy- tännöt rekisteröityjen oikeuksien ja tietoturvaloukkausten hallintaan. Tietosuojan hallintatoimet on jäsennelty vuotuisiin sykleihin, ja jokaiselle kvartaalille on suunniteltu toimenpiteet. Turvallisuutta ja mukavuutta kaikissa olosuhteissa Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-merkintään liittyvien testimenetelmien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen, jatkuvaan kehitykseen. Nämä suorituskykyominaisuudet ovat olennaisia hen- kilöautonrenkaiden turvallisuuden kannalta, sillä niistä riippuu, miten nopeasti tietyillä renkailla varustettu ajoneuvo pysähtyy märällä tai jäisellä tiellä. Raskaiden renkaiden turvallisuuteen liittyen rengaspaine muodostaa merkittävän räjähdysvaaran, ja renkaiden parissa työskentelyssä on erilaisia työturvallisuuteen liittyviä vaaroja. Renkaiden muuttuessa suuremmiksi ja painavammiksi myös niiden rengaspaine on kasvanut. Rengasalan ammattilaiset käsittelevät päivittäin yhä enemmän renkaita, joiden koot ja tekniset tiedot vaihtelevat. Näiden riskien tunnistaminen ennalta ja tehokkaisiin toimiin ryhtyminen niiden hallinnoimiseksi on tärkeää. Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita voidakseen varmistaa renkaidensa turvallisuuden ja premium-laadun. Jokainen raaka-aine testataan ja tutkitaan huolellisesti, ja kumiseoksia parannetaan jatkuvasti. Koko tuotantoprosessia valvotaan laadun takaamiseksi, ja jokainen rengas käy läpi tuotannon laadunvarmistuk- sen. Tähän sisältyvät voiman vaihteluiden, pyöreyden ja epätasapai- non mittaukset sekä huolellinen visuaalinen tarkastus. 119 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Nokian Renkaiden testikeskuksissa Nokialla, Ivalossa ja Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa arvioidaan renkaiden suorituskykyä monissa eri olosuhteissa: kuivalla ja märällä asvaltilla, jäällä, lumella, sohjossa, kaltevilla pinnoilla, kaarteissa, suorilla ja jopa mukulakivillä. Renkaita testataan kiihdytyksessä, jarrutuksessa, vesiliirrossa sekä käsittelyradoilla niin pakkasessa kuin äärimmäisessä kuumuudessakin. Nokian Renkaat on myös sitoutunut vähentämään rengasmelua. Santa Cruz de la Zarzassa sijaitsevassa huippuluokan testikes- kuksessa on 1,9 kilometrin pituinen ”mukavuusrata”, jolla voidaan simuloida ajamista erilaisilla asvalteilla ja huonokuntoisilla teillä sekä mukulakivillä. Talvirenkaiden lippulaivatuotteet, Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ja Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarengas, on suunniteltu erityisesti sähköautoja varten. Molemmissa on melua vähentäviä innovaatioita, kuten sisäinen vaahtokerros, joka minimoi melun ajoneuvon sisällä. Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut sähköautojen renkaita yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2023 yhtiö otti käyttöön ELECTRIC FIT™ -symbolin koko premium-henkilöautonrenkaiden mallistoonsa. Symboli ilmaisee, että Nokian Tyres -renkaat sopivat sekä polt- tomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti riippumatta auton voimalinjasta. EU-rengasmerkintä tarjoaa luotettavaa ja avointa rengastietoa kuluttajille ja loppukäyttäjille Vakiintuneet standardit ja säännökset luovat vakaan perustan Nokian Renkaiden sitoutumiselle tuoteturvallisuuteen. EU-rengasmerkinnän avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä renkaita hankkiessaan, sillä merkintä korostaa keskeisiä suorituskyvyn osa- alueita, kuten polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja ohiajomelua. Merkinnän arvot tarjoavat luotettavaa ja avointa tietoa, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat arvioida erilaisia tuotteita. Säännökseen taannoin tehty lumi- ja jääpitomerkintöihin liittyvä päivitys antaa nyt tietoa myös talvisuorituskyvystä. EU-rengasmerkintäasetuksen piiriin kuuluvissa Nokian Renkaiden tuotteissa on EU-rengasmerkintä. Yksityiskohtaista tietoa merkin- nöistä on myös yhtiön verkkosivustolla. Myös Nokian Raskaat Renkaat tarjoaa tuotetietoa, kuten sertifikaatteja ja teknisiä ohjekirjoja, kaikille asiakkaille ja kuluttajille NRR:n verkkosivustolla. RENKAIDEN PITO JA TURVALLISUUS Märkäpito, lumipito ja jääpito ovat henkilöautonrenkaan turvallisuuden kannalta tärkeitä suorituskyvyn mittareita. EU-rengasmerkintä arvioi märkäpidon asteikolla A–E, joka ilmaisee jarrutuskykyä märissä olosuh- teissa – mitä korkeampi luokitus, sitä lyhyempi jarrutusmatka. Toukokuusta 2021 alkaen merkintään on lisätty myös lumi- ja jääpitomerkinnät. Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin läpäisseissä renkaissa on jääpitomerkintä. Jääpitomerkintä koskee ainoastaan henkilöautonrenkaita. Merkinnöissä on myös skannattava QR-koodi, joka vie kyseistä ren- gasta koskevalle Energiamerkintöjen eurooppalaisen tuotetietokannan (EPREL) lisätietosivulle. Kuluttajat voivat ladata ja tulostaa rengasmer- kinnän suoraan EPREL-tietokannasta. MELUTASO Renkaista syntyy ohiajomelua, joka vaikuttaa ihmisiin sekä ajoneuvon sisällä että sen ulkopuolella. EU-rengasmerkintä luokittelee renkaiden ohiajomelun asteikolla A–C, jossa A kuvaa alhaisinta ulkoista meluta- soa. Melutasoon vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten ajoneuvon tyyppi, rengaskoko, tien pinta, ajonopeus ja sääolosuhteet. TURVALLINEN JA KESTÄVÄ RENKAIDEN KÄYTTÖ Nokian Renkaat pyrkii edistämään fiksua ajamista ja opastamaan autoilijoita, miten renkaiden suorituskyky voidaan maksimoida vas- tuullisella ajotavalla ja renkaiden kunnossapidolla. Alhaisen vierintävas- tuksen renkaat vähentävät päästöjä, ja ennakoiva ajotapa sekä oikein ylläpidetyt renkaat parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti. EU-rengasmerkinnän lisäksi Nokian Renkaat tarjoaa kattavaa opastusta renkaiden käytöstä ja ylläpidosta verkkosivustollaan, jossa käsitellään säännöllisesti tärkeitä aiheita, kuten oikeasta rengaspai- neesta huolehtimista. SUPPLIER’S NAME Tyre class 2020/740 A A B B C C D D E E A A B B C C D D E E A A A BC XY dB Insert here product QR code Size QR-koodi, josta tietoihin pääsee helposti käsiksi Meluluokka, asteikko A–C Lumi- ja jääpito- merkinnät Märkäpito ja polttoaine- taloudellisuus 120 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä turvallisuudesta että kestävyydestä Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään jatkuvasti loppukäyttäjien tietoisuutta turvallisuus-, ympäristö- ja muista tärkeistä kysymyk- sistä tarjoamalla opetuksellista sisältöä. Yhtiön verkkosivustoilla on täsmällistä, tuotekohtaista tietoa renkaan turvallisuusominaisuuk- sista sekä yleisiä neuvoja muun muassa oikeasta rengaspaineesta, urasyvyydestä, renkaiden säilytyksestä ja ylläpidosta, alhaisen vierintävastuksen vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen sekä turvallisista ajotavoista märissä, lumisissa tai jäisissä olosuhteissa. Aiheita tuodaan esiin kaikilla Nokian Renkaiden markkina-alueilla leh- distötiedotteilla ja sosiaalisen median julkaisuilla, jotka auttavat lisää- mään tietoisuutta ja saavuttamaan laajan yleisön. Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa myös kuluttajille suunnatut uutiskirjeet tarjoavat säännöllisiä päivityksiä näistä aiheista. Myös Vianorin Pohjoismaiden markkinointitiimi viestii säännöllisesti renkaisiin ja liikenneturvallisuu- teen liittyvistä aiheista sekä B2C- että B2B-loppukäyttäjille. Kun asiakas käy Vianorissa auto- tai rengashuollossa, ajoneuvon renkaiden kunto tarkistetaan ja tieto renkaiden kunnosta jaetaan asiakkaan käyttöön. Tarvittaessa asiakkaalle suositellaan renkaiden vaihtamista liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Vastaavasti myös asiakkaan Vianorilla säilytyksessä olevien renkaiden kunto tarkistetaan, ja jos renkaat eivät ole enää tieliikenteen kannalta turvalliset, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta ennen seuraavaa renkaanvaihtoa ja suositellaan uusien renkaiden hankintaa. Mahdollisuudet faktapohjaisessa ja innovatiivisessa viestinnässä Nokian Renkaat pyrkii viestimään kuluttajille ja loppukäyttäjille säännöllisesti kestävyyteen liittyvistä innovaatioista, saavutuksista ja toimista, jotka osoittavat yhtiön edelläkävijyyttä vastuullisuudessa ja voivat vaikuttaa ostopäätöksiin. Viestinnässä korostetaan, miten yhtiön kestävyystyö edistää keskeisiä aihealueita, kuten ympäris- tövaikutusten vähentämistä, ilmastotoimia, raaka-aineisiin liittyviä innovaatioita ja tuotteiden suorituskykyä. Jakamalla tätä tietoa eri kanavilla, kuten verkkosivustoilla, leh- distötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa, Nokian Renkaat pyrkii tarjoamaan kuluttajille ja loppukäyttäjille selkeitä, faktapohjaisia näkemyksiä siihen, miten sen tuotteet tukevat kestävyyttä. Tämä lähestymistapa paitsi vahvistaa yhtiön sitoutumista ympäristövas- tuuseen myös auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia ja omien arvojensa mukaisia valintoja. S4-5 Liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuden parantamisen tavoitteet Pidon parantaminen erilaisissa tieolosuhteissa, kuten märällä tiellä, lumella ja jäällä, on Nokian Renkaiden tuotekehityksen jatkuva kehitystavoite, joka on suoraan yhteydessä yhtiön turvallisuuskäy- täntöihin. Vaikka kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole olleet mukana näiden tavoitteiden asettamisessa tai seurannassa, EU-rengasmer- kinnän luokittelukriteerit märkäpidolle, vierintävastukselle, melulle, polttoainetaloudelle, lumipidolle ja jääpidolle auttavat helpottamaan ja ohjaamaan ostopäätöksiä. EU-rengasmerkinnän luokitusta käytetään Nokian Renkaiden tuotteen elinkaariprosessissa määrittämään tuotteen täsmälliset suorituskykytavoitteet, sillä merkinnän tiettyjen luokitusten saavut- taminen tai merkintäkriteerien täyttäminen tarjoaa keinon arvioida tuotteen suorituskykyä luotettavasti ja avoimesti. Märkäpidon osalta Nokian Renkaiden tavoite oli, että 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saisi A- tai B-luokituksen EU-rengasmerkinnässä vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2023 lopussa yhtiö oli jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kaikki tavoit- teen piiriin kuuluvat premium-renkaat olivat joko A- tai B-luokassa. Tavoitteeseen sisältyvät A-hintakategorian renkaat, jotka kuuluvat EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä tuotesukupolvea. Otanta ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita, joissa jääpito on tärkeää. Jääpidon osalta talvirenkaiden turvallisuuden varmistaminen on Nokian Renkaille tärkeä prioriteetti. Tavoite oli, että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttäisivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2022. Nokian Renkaat on edelleen sitoutunut korkeiden turvallisuus- standardien ylläpitoon ja jatkaa tulevien tuotteidensa kehitystä tämän mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että jatkossakin 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saa EU-rengasmerkinnän A- tai B-märkäpitoluokituksen ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. Vuonna 2024 tämä tavoite saavutettiin. Lisäksi yhtiö kerää aktiivisesti käyttäjäpalautetta ja -arvioita verkko- sivuillaan antaen kuluttajille mahdollisuuden tarjota näkemyksiä sekä parannusehdotuksia. 121 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Hallintotapa- tiedot G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 123 Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa. 122 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti HALLINTOTAPATIEDOT G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt • Myönteiset vaikutukset eettisistä ja kestävistä hankintakäytännöistä • Mahdollisuus olla ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta Toimittajien liike - toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon - kumin politiikka, Nokian Renkaiden ostojen yleisehdot Nokian Renkaat haluaa olla luotettava kumppani ja alan kestävyyden mittapuu. Tämä voidaan saavuttaa vain vastuullisella toimittajaverkostolla. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa määritetään perusperiaatteet, joita kaikkien toimittajien tulee noudattaa. Tavanomainen maksuehto on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoissa 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen. Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistämisestä ja lobbaamisesta Liiketoiminta- periaatteet Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille. Lobbaus tapahtuu alan järjestöjen kautta, se on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin. Tilapäinen kuva 123 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti G1–1 Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct), jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolta osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yri- tyskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/liiketoimintaperiaat- teet/. Asiakirja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaiset ohjeet. Nokian Renkaiden yrityskulttuurin ytimessä ovat keskeiset toiminta- ohjeet, jotka on määritelty vaatimustenmukaisuuden viitekehyksessä. Hallitus ja Nokian Renkaiden johtoryhmä käyvät ne läpi vuosittain. Näitä toimintaohjeita ovat hyvään yritysetiikkaan tähtäävät toimin- taohjeet, kuten liiketoimintaperiaatteet, lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, tietosuojapolitiikka ja toimittajien liiketoimin- taperiaatteet, sekä talouteen liittyvät toimintaohjeet, kuten vero- ja riskienhallintapolitiikka. Toimintaohjeissa kuvataan Nokian Renkaiden liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä lisätoimintaohjeita ja hallintatoimia, joilla varmistetaan käytäntöjen noudattaminen. Rikkomusten raportointi ja käsittely Nokian Renkailla yleiset valvontatoimet, kuten laittoman tai liiketoi- mintaperiaatteiden vastaisen käytöksen tunnistaminen, raportointi ja tutkiminen, ovat linjaorganisaation ja eri asiantuntijatoimintojen vastuulla osana niiden normaalia toimintaa. Nokian Renkailla on ollut myös vuodesta 2011 alkaen käytössä kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen. Nokian Renkaiden ilmoituskanava uudistettiin vuonna 2024. Yhtiö otti käyttöön ulkoisen, kolmannen osapuolen ilmoituskanavapalvelun. Kanava on ulkoisten sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla. Kaikki kanavan kautta vastaanotetut viestit käsitellään luottamuk- sellisesti ja salataan. Anonyymi raportointi on sallittua, ja viestin lähettäneen ilmoittajan anonymiteetin varmistamiseksi palvelun- tarjoaja poistaa kaikki metatiedot, kuten IP-osoitteet. Ilmoittajan anonymiteetti säilyy ilmoituksen vastaanottajien kanssa käytävässä keskustelussa. Pääsy ilmoituskanavan kautta tulleisiin viesteihin on vain whistleblo- wing-tiimillä, jolla on oikeus käsitellä ilmoituksia. Tiimin tekemät toimenpiteet kirjataan lokiin, ja käsittely on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimin jäsenille on tutkintaprosessiin liittyvät sisäiset ohjeet sekä prosessiin ja sitä koskeviin sääntöihin liittyvä koulutus. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantunte- musta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Nämä henkilöt saavat tarvittaessa pääsyn olennaisiin tietoihin, ja myös heitä sitoo salassapitovelvollisuus. Liiketoimintaperiaatteisiin liittyvään verkkokoulutukseen kuuluu myös ilmoituskanavaa koskevaa sisältöä. Lisäksi uuden työkalun käyt- töönoton yhteydessä vuonna 2024 yhtiö viesti muutoksesta useilla eri tavoilla, kuten yleisissä tiedotustilaisuuksissa ja tiimikokouksilla sekä toimenpiteillä, joilla lisättiin tietoisuutta ilmoituskanavasta. Nokian Renkaat on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan harjoittami- seen liittyvät tapaukset nopeasti, riippumattomasti ja puolueetto- masti. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja seuraamaan ilmoituskanavaan liittyvää toimintaa. Kaikki olennaiset seikat raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2024 ei todettu korruptioon, lahjontaan, eturistiriitoihin, rahanpesuun, sisäpiirikauppoihin tai EU:n Whistleblowing-direktiivissä mainittuihin aiheisiin liittyviä rikkomuksia. Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024, että Euroopan komissio oli samana päivänä aloittanut ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa siitä, että tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajat ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoi- tuksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä yhtiö kommentoi käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee kaikilta osin yhteistyötä viranomaisten kanssa. Sisäinen tarkastus Nokian Renkaat -konsernin sisäinen tarkastus ulkoistettiin vuonna 2024. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talousjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastus- valiokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet. Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus suorittaa järjestelmällisesti arviointeja ja auditointeja, jotka liittyvät riskienhallinnan, sisäisen val- vonnan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän tehokkuuteen. Sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto, jonka tarkoituk- sena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen periaatteet on vahvistettu hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa. Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa Nokian Renkaat -konsernin koko liiketoiminnan sekä kaikki toiminnot ja prosessit. Tarkastusteh- tävät perustuvat yhtiön keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastusten havainnot, suositukset ja johdon toimintasuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, minkä jälkeen johdon toimintasuunnitelmien toteutusta valvotaan ja seurataan jatkuvasti. 124 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Ilmoittajien suojeleminen ja työntekijöiden koulutus Ilmoituksia epäilyksistä, jotka koskevat laitonta toimintaa Nokian Renkailla taikka Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden tai muiden ohjeiden rikkomuksia, voidaan tehdä nimettömänä. Nokian Renkaiden whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuo- lelta. Kaikilla tutkintaan osallistuvilla on ammatillinen ymmärrys ja kyky käsitellä raportteja ja tutkimuksia. Ilmoituskanavajärjestelmään syötettyjä henkilötietoja ja muita tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädännön edel- lyttämällä tavalla. Järjestelmässä olevat henkilötiedot on suojattu luvattomalta käytöltä. Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia. Nokian Renkaiden työntekijöitä on tiedotettu ilmoituskanavasta sisäisessä viestinnässä. Tietoa ilmoituskanavasta annetaan myös osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita koskevaa verkkokoulutusta, joka sisältyy kaikkien uusien työntekijöiden perehdytykseen. Nokian Renkaat on kansallisen lain mukaisesti velvollinen noudatta- maan direktiivin (EU) 2019/1937 vaatimuksia. G1–2 Suhteet toimittajiin Nokian Renkailla on vakioidut maksuehdot, eikä erillistä maksu- viivästysten ehkäisemiseen tarkoitettua käytäntöä ole käytössä. Hankintaprosessin lähtökohtana on kuitenkin, että aiheelliset laskut maksetaan ajallaan. Nokian Renkaat edellyttää toimittajien sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen, sillä se edistää sekä ympäristövas- tuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Tärkeimmät tätä kehitystä ohjaavat käytännöt ovat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteet sekä Nokian Renkaiden vastuullisen luonnon- kumin politiikka. Niistä kerrotaan tarkemmin aiheessa ”Arvoketjun työntekijät”. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta. Nokian Renkaat tarkistaa due diligence -prosessin mukaisesti kaikkien uusien toimittajien taustat ja arvioi heihin mahdollisesti liittyvät riskit ennen hyväksyntää. Arviointimallissa on neljä eri kate- goriaa: laatu, kestävyys (kattaen ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja hallintokriteerit), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin arviointimallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi vastuullisuusauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit sekä laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävillä auditoinneilla. Toimittajien riskianalyysi on myös esitetty täsmällisemmin aiheessa ”Arvoketjun työntekijät”. G1-5 Renkaiden turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvän lainsäädännön edistäminen Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty liiketoimintaperiaatteissa, joiden mukaan Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille. Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita. Jäsenyyksien kautta tapahtuvaan edunvalvontaan osallistutaan ainoastaan sovellettavien lakien, liiketoimintaperiaatteiden sekä niihin liittyvien käytäntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Nokian Renkaat on rekisteröitynyt Euroopan Avoimuusrekisteriin (rekiste- röintinumero 604107415108-75). Yhtiön lobbaustoimintaa ja järjestöjen jäsenyyksiä koskevat peri aatteet ovat seuraavat: lobbaustyö on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin. Nokian Renkaat kuuluu joihinkin alan järjestöihin ja muihin yhdis- tyksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin edunvalvontajärjestöihin. Nämä jäsenyydet auttavat Nokian Renkaita myös tunnistamaan uusia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa sekä luovat kilpailukykyisiä liiketoimintaolosuhteita, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä. 125 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Vuonna 2024 yhtiön jäsenmaksut järjestöille sekä panostus lobbaustoimintaan olivat globaalisti 1 271 640 euroa. Kolme suurinta maksunsaajaa olivat U.S. Tire Manufacturers' Association (USTMA), European Tyre and Rubber Manufacturers' Association (ETRMA) sekä Kumiteollisuus ry. Kaksi suurinta maksua lobbaustoimintaan liittyivät renkaiden kulumiseen sekä rengasmeluun. Renkaiden kulumisen validointiin liittyvä projekti liittyy Nokian Renkaiden olennaiseen pilaantumiseen liittyvään vaikutukseen. Projekti pyrkii vähentämään maantiekuljetus- ten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään. Sisätilan rumpumenetel- mään liittyvä projekti pyrkii vähentämään ohiajomelun kenttäkokei- den mittausepävarmuutta siirtämällä testauksen sisätiloihin. Jäsenmaksut ja edunvalvonta Euroa 2024 Poliittinen rahoitus ja luontoissuoritukset puolueille ja poliitikoille, sekä äänestyksiin ja kansanäänestyksiin liittyvät menot 0 Kolme suurinta jäsenmaksua kauppajärjestöille, sisältäen myös teollisuudenalan järjestöt ja elinkeinoelämän yhdistykset: USTMA (U.S. Tire Manufacturers' Association) 322 604 ETRMA (European Tyre and Rubber Manufacturers' Association) 109 939 Kumiteollisuus ry 104 415 Kauppajärjestöjen jäsenmaksut (yhteensä) 882 926 Kaksi suurinta maksua tiettyihin aiheisiin: ETRMA: Renkaan kulumisen validointi 236 720 ETRTO: Sisätilan rumpumenetelmä 48 153 Lobbaus- ja edunvalvontamaksut yhteensä 388 714 G1-6 Maksukäytännöt Tavanomainen maksuehto Nokian Renkaiden ostojen yleisehdoissa on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoille 90 päivää netto. Esimer- kiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvit- taessa harkita uudelleen. 85 prosenttia laskuista maksetaan näiden vakioehtojen mukaisesti. Raaka-aineita koskevat laskut muodostavat noin 16 prosenttia Nokian Renkaiden vuotuisten laskujen arvosta. Vuonna 2024 laskun maksamiseen kului keskimäärin 46 päivää alkaen siitä päivästä, kun sopimuksen tai lain mukainen maksuaika alkoi. Maksuehto on laskettu painotettuna keskiarvona perustuen tarkastelukauden aikana maksettuihin toimittajien laskuihin. Vuoden 2024 lopussa ei ollut viivästyneisiin maksuihin liittyviä avoimia oikeuskäsittelyjä. MUITA EI-OLENNAISIA TIETOJA 126 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti ESRS-sisältöindeksi ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero Yleiset tiedot ESRS 2 BP-1 – Konsernikestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 39 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 40 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 41 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 43 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 44 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 44 GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 45 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 45 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 50 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 IRO-2 – Yrityksen konsernikestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 63 Ilmastonmuutos ESRS E1 ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 44 E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 73 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 73 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 74 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 74 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 75 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 76 E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 77 127 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero Pilaantuminen ESRS E2 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 81 E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 81 E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 83 E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen 84 E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet 84 E2-6 – Pilaantumiseen liittyen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset 84 Vesivarat ja merten luonnonvarat ESRS E3 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ESRS E4 E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 86 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 86 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 86 E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 87 E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 88 Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 90 E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 90 E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 92 E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 93 E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset 93 128 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero Oma työvoima ESRS S1 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 96 S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 97 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 99 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 100 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 101 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 102 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 103 S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 104 S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 104 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 104 S1-10 – Riittävä palkka 105 S1-11 – Sosiaalinen suojelu 105 S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 105 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 106 S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 106 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 106 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 107 Arvoketjun työntekijät ESRS S2 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 109 S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 109 S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 113 S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 113 S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 113 S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 114 129 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS S4 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 116 S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 117 S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 118 S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 119 S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 119 S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 121 Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 41 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60 G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 124 G1–2 – Suhteet toimittajiin 125 G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 125 G1-6 – Maksukäytännöt 126 130 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 41 ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 41 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 Olennainen 44 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen - ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen - ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen - ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen - ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Olennainen 73 131 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta Olennainen 73 ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla Olennainen 75 ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 Olennainen 76 ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 Olennainen 76 ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 Olennainen 76 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta Olennainen 77 132 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta Olennainen 78 ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Epäolennainen - ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite Olennainen Siirtymäsäännös ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski Olennainen Siirtymäsäännös ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU)N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus Olennainen Siirtymäsäännös ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Olennainen Siirtymäsäännös ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 Olennainen 84 133 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Epäolennainen - ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Epäolennainen - ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen - ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Epäolennainen - ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Epäolennainen - ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Olennainen 86 ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Olennainen 86 ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Olennainen 86 ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Olennainen 87 ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen - ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Olennainen 87 ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Epäolennainen - ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Epäolennainen - ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 Epäolennainen - ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 Epäolennainen - ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen 97 134 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 97 ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 Olennainen 97 ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 Olennainen 98 ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 Olennainen 100 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 106 ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 Olennainen 106 ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 107 ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Olennainen 107 ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 Olennainen 107 ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen 107 ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 Olennainen 109 ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen 109 ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Olennainen 109 ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen 109 135 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ Epäolennainen Sivunumero ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 109 ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen 113 ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen - ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen - ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen - ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen 117 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen 117 ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen 119 ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 Epäolennainen - ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 Epäolennainen - ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen - ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 Epäolennainen - 136 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Pilaantuminen Kaksoisolennaisuusarvioinnissa NO X - ja SO X -päästöt tunnistettiin epäolennaisiksi. Nokian Renkaat kuitenkin ilmoittaa seuraavat luvut voidakseen tarjota avoimesti tietoa myös näistä päästöistä. Nokian Renkaiden tavoite kunnallisen (kolmannen osapuolen) veden käytölle rengastehtaissa on kaksi litraa tuotekilogrammaa kohti. Rengastehtaiden vedenottoa valvotaan kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös globaalia toimenpideohjel- maa veden käytön ja jäteveden synnyn vähentämiseksi toteutetaan. Vuonna 2024 kunnallista (kolmannen osapuolen) vettä käytettiin rengastehtaissa 2,3 litraa tuotekilogrammaa kohti. Päästöt ilmaan 2024 2023 2022 NO X , t Rengastehdas, Yhdysvallat 3,3 2,8 2,0 SO X , t Rengastehdas, Yhdysvallat 0,6 0,5 0,4 (GRI 305: Päästöt 2016. GRI 305–7 Typpioksidit (NO X ), rikkioksidit (SO X )) Vesi 2024 2023 2022 Jäähdytysvesi (pintavesi), Rengastehdas, Suomi, 1 000 m 3 Vedenotto, Nokianvirta 7 785,0 9 004,2 9 064,9 Purku, Nokianvirta 7 745,3 8 950,8 9 052,8 Kunnallinen vesi, 1 000 m 3 Rengastehdas, Suomi 81,5 75,1 67,7 Rengastehdas, Yhdysvallat 156,4 142,2 75,8 Vannetehdas, Suomi 6,8 6,3 8,5 Jätevedet, viemäri, 1 000 m 3 Rengastehdas, Suomi 118,4 128,5 79,8 Rengastehdas, Yhdysvallat 138,2 97,3 74,1 Vannetehdas, Suomi 6,8 6,3 8,5 (GRI 303: Vesi ja vesipäästöt 2018. 303–3 Veden kulutus, 303–4 Veden purku) MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA Vesi ja jätevedet Kuten kohdassa ESRS 2 IRO-1 mainittiin, Vesivarat ja merten luon- nonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä pidettiin epäolennaisena. Nokian Renkaiden toiminnassa käytetään prosessin jäähdytykseen pääosin kunnallista vettä kiertojärjestelmässä, ja se toimitetaan jäteveden käsittelylaitokselle käytön jälkeen. Jäähdytysvesistä ja jätevedenpuh- distamolle johdetuista jätevesistä otetaan säännöllisesti vesinäytteet vesien laadun varmistamiseksi. Sekä viemäriin johdettu saniteettivesi että jäähdytysvesi ovat olleet käytännössä puhtaita. Suomessa sijaitsevalla rengastehtaalla valmistusprosessit käyttävät suuria määriä jäähdytysvettä, koska jäähdytysjärjestelmä on erilainen kuin Yhdysvaltain-tehtaalla käytössä oleva. Suomessa jäähdytykseen otetaan pintavettä viereisestä Nokianvirrasta, ja vesi palautetaan käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvedet eivät missään vaiheessa ole kosketuksissa tuotannon kemikaalien kanssa, eivätkä ne näin ollen likaannu. Muita kestävyys- tiedonantoja 137 PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA Resurssien ulosvirtaukset (tonnia) 2024 2023 2022 Syntyneet jätteet Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä 344 218 147 Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut vaaralliset jätteet - - - Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut vaaralliset jätteet 344 218 147 Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut vaaralliset jätteet - - - Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä 7 250 5 604 3 916 Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut tavanomaiset jätteet 1 108 145 144 Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut tavanomaiset jätteet 6 080 5 400 3 696 Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut tavanomaiset jätteet 62 59 76 Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet 19 62 87 Polttamalla hävitettäväksi ohjatut vaaralliset jätteet 19 62 87 Kaatopaikalle sijoitetuksi ohjatut vaaralliset jätteet - - - Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet - - - Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet 3 749 3 678 3 164 Polttamalla hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet 32 54 84 Energian talteenottoon ohjatut tavanomaiset jätteet 3 717 3 624 3 080 Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjatut tavanomaiset jätteet - - - Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet - - - Kierrättämättömät jätteet 3 768 3 740 3 250 Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 33 % 39 % 44 % Kokonaisjätemäärä (tonnia) 11 362 9 562 7 314 (GRI 306: Jätteet 2020. 306–3 Syntyneet jätteet, 306-4 Jätteet, joita ei ole hävitetty) Jätteet Kaksoisolennaisuusarvioinnissa jäte tunnistettiin epäolennaiseksi. Kaikki Nokian Renkaiden rengastuotannosta syntynyt jäte hyödynne- tään, ja vuoden 2021 jälkeen rengastuotannosta ei ole viety jätettä kaatopaikalle. Siten jäte ei aiheuta olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään keskeiset luvut Nokian Renkaiden Suomen- ja Yhdysvaltain-rengastehtaiden jätteistä. 138 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS- JÄRJESTELMÄSTÄ RENKAIDEN TEKEMISEN OPETTELU TARKOITTAA JATKUVAA UUSIEN ASIOIDEN KEKSIMISTÄ MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Lanseeraustiimi käynnisti Romanian-tehtaan tuotannon 140 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä I Johdanto Nokian Renkaat Oyj (Nokian Renkaat tai yhtiö) noudattaa poikkeuksetta voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (hallinnointikoodi). Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi/hallinnointikoodi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 4.2.2025. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta vuosikertomuksessa 2024. Tämä selvitys ja ajantasaista tietoa yhtiön hallinnointiin ja palkitsemiseen liittyvistä asioista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/ sijoittajat/hallinnointi. Nokian Renkaiden hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat, sekä hallintorakenne, jotka on kuvattu oikealla näkyvissä kuvissa. Yhtiön tilintarkastajan mukaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskienhallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 Nokian Renkaiden hallintorakenne Tarkastus- valiokunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Sisäinen tarkastus Investointi- valiokunta Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Tilintarkastaja Kestävyys- raportoinnin varmentaja Keskeiset ulkoiset säännöt • Suomen osakeyhtiölaki • Julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevat lait ja säännökset Suomessa • Arvopaperimarkkina- yhdistyksen hallinnointi- koodi • Nasdaq Helsinki Oy:n, Euroopan arvopaperi- markkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan säännöt ja ohjeet Keskeiset sisäiset politiikat ja säännöt • Yhtiöjärjestys • Liiketoimintaperiaatteet (code of conduct) • Hallituksen, valiokuntien ja sisäisen tarkastuksen työjärjestykset • Nokian Renkaiden toimintapolitiikat, ohjeet ja ohjeistukset Nokian Renkaiden hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat 141 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 141 II Hallinnointia koskevat kuvaukset Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat -konsernin (konserni). Vastuu konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Nokian Renkaiden hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja mahdollisesti myös varapuheenjohtajan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä. Yhtiökokous Nokian Renkailla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa: • yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta • voitonjaosta • vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle • hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioistaan • yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista ja omien osakkeiden hankkimisesta • palkitsemispolitiikan vahvistamisesta vähintään joka neljäs vuosi ja palkitsemisraportin vahvistamisesta vuosittain. Yhtiökokouksen päätökset koskien palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia ovat neuvoa-antavia. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko Nokialla, Tampereella, Helsingissä tai etäkokouksena. Etäkokouksessa osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa, mukaan lukien oikeuttaan esittää kysymyksiä ja äänestää, täysimääräisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten. Osakkeenomistaja voi pyytää yhtiökokousta käsittelemään tietyn yhtiökokoukselle kuuluvan asian, lähettämällä kirjallisen pyynnön hallitukselle ennen Nokian Renkaiden verkkosivuilla ilmoitettua määräaikaa. Vuonna 2024 kyseinen määräaika oli 8.3.2024. Osakkeenomistajat eivät esittäneet pyyntöjä. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön verkkosivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Nokian Renkaiden yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/ yhtiojarjestys. Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten. Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.4.2024 Helsingissä. Yhtiökokous: • vahvisti tilinpäätöksen • myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023 • vahvisti Nokian Renkaiden toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan, jota noudatetaan vuoden 2028 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ellei tarkistettua politiikkaa esitetä yhtiökokoukselle ennen sitä • päätti osingonmaksusta • valtuutti hallituksen päättämään yhtiön osingonjaon toisesta erästä • päätti hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta • valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden takaisinostosta sekä osakkeiden liikkeeseenlaskusta ja erityisistä oikeuksista liittyen osakkeisiin sekä lahjoituksista. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/ hallinnointi/yhtiokokous. Seuraavat henkilöt ovat tavanomaisesti läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevien on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä. 142 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikunta (nimitystoimikunta) perustettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu: • valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja mahdollista varapuheenjohtajaa • valmistella ehdotus hallituksen ja valiokuntien jäsenten palkitsemista • kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunnan muodostavat Euroclearin pitämän yhtiön osakasluettelon kesäkuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti Nokian Renkaiden neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat, jotka hyväksyvät tehtävän. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa hallitukselle vuosittain viimeistään seuraavaa yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivänä. Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon yhtiöltä jäsenyytensä perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä. Vuonna 2024 nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet: • Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n nimeämänä • Timo Sallinen (johtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma), Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä • Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä • Marie Karlsson (Sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish Equities, Nordea Asset Management) Nordea rahastojen nimeämänä • Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Tammikuussa 2025 Solidium Oy nimesi nimitystoimikunnan jäseneksi Petter Söderströmin Pauli Anttilan siirryttyä pois Solidium Oy:n palveluksesta. Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2025 julkaistiin 17.1.2025. Tätä ennen nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikuntaan kuului neljä miestä ja yksi nainen. Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/osakkeenomistajien- nimitystoimikunta/tyojarjestys. 143 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallitus Hallituksen toiminta Hallitus huolehtii Nokian Renkaiden hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun sääntelyn mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat: • konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten hyväksyminen • asioiden esittäminen yhtiökokoukselle • toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen • taloudellisen valvonnan järjestäminen. Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa: • konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet • konsernin budjetti- ja investointisuunnitelmat • konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt • konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset • merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja -järjestelyt • konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat • konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät • sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen hyväksymien yhtiön ohjeistusten, kuten yhtiön liiketoimintaperiaatteiden, noudattamisen valvominen • hallituksen valiokuntien nimittäminen • toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen. Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin. Hallituksen kokoonpano Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ottaen huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävän hoitamiseen. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen yhdeksän jäsentä ja hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. 144 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Elina Björklund s. 1970, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2024 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, IDBM pro (International Design Business Management -ohjelma) Päätoimi: Toimitusjohtaja, EBIT Oy Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Reima Group Oy, Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja Corporate Advisory Board. Hallituksen jäsen: Taaleri Oyj, Urlus Säätiö. Valtuuskunnan puheenjohtaja: Liikesivistysrahasto. Valtuuskunnan jäsen: EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta. Osakeomistukset: 3 767 Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja s. 1961, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: – Osakeomistukset: 52 100 Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1957, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Investointivaliokunnan jäsen. Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Huhtamäki Oyj Osakeomistukset: 12 863 Susanne Hahn s. 1976, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2022 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Perustaja ja johtava osakas, SKV Invest & tytäryhtiöt Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Zefyron GmbH. Hallituksen jäsen: Klingele Paper & Packaging SE & Co KG, Hyperpark Ltd., SENTImotion GmbH, 1886Technologies GmbH ja Invest BW — Baden-Württembergin innovaatio- ja investointirahoitusohjelma. Osakeomistukset: 13 679 Markus Korsten s. 1970, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Investointivaliokunnan jäsen. Koulutus: Study of Applied Physics, Dipl. Ing. (FH) Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Zefyron GmbH. Osakeomistukset: 5 037 Hallitus 31.12.2024 * Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt. 145 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Elisa Markula s. 1966, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2024 Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oyj Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Keskuskauppa - -kamari (varapuheenjohtaja), Palvelualojen työnantajat Palta ry (työvaliokunnan jäsen). Hallintoneuvoston jäsen: Työeläkeyhtiö Varma. Osakeomistukset: 2 651 Reima Rytsölä s. 1969, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Solidium Oy Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Metso Oyj ja Stora Enso Oyj. Osakeomistukset: 10 037 Christopher Ostrander s. 1968, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Investointivaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: B.Sc. (Mechanical Engineering); M.Sc. (Engineering Management); MBA Päätoimet: Toimitusjohtaja, CEO8 Consulting Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Kensington Hill Partners II, LLC ja Kensington Hill Capital, LLC. Säätiön puheenjohtaja: University of Findlay. Limited Partner Advisor: Tamarind Hill Management LLC. Strategic Partner: SKV Invest. Board of Advisors: Bluegrass Alpha Partners. Osakeomistukset: 8 427 Jouko Pölönen s. 1970, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja, eMBA Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Suomen Pörssisäätiö. Hallituksen jäsen: Työeläkevakuuttaja TELA ry, Finanssiala ry ja Excellence Finland. Osakeomistukset: 32 457 * Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt. Tarkempia tietoja hallituksen jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus. 146 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen jäsenten riippumattomuus Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan kaikki valitut hallituksen jäsenet riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Reima Rytsölää, joka arvioitiin riippumattomaksi yhtiöstä ja ei-riippumattomaksi yhdestä merkittävästä osakkeenomistajasta (Solidium Oy) hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti. Hallituksen kokoukset ja jäsenten osallistuminen kokouksiin Hallituksen keskeisiin painopisteisiin vuonna 2024 kuuluivat muun muassa uuden toimitusjohtajan valinta, investoinnit Oradeassa ja Daytonissa sekä pitkän aikavälin kasvustrategiaan liittyvät aiheet. Hallitus vieraili Oradean tehtaalla Romaniassa ja hallituksen investointivaliokunta vieraili Daytonin tehtaalla Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuonna 2024 hallitus kokoontui yhteensä 12 kertaa. Hallituksen jäsen Kokoukset Osallistuminen kokouksiin % Jukka Hienonen (puheenjohtaja) 12/12 100 % Pekka Vauramo (varapuheenjohtaja) 12/12 100 % Elina Björklund (jäsen lähtien) 9/9 100 % Susanne Hahn 12/12 100 % Markus Korsten 12/12 100 % Veronica Lindholm (jäsen saakka) 4/4 100 % Elisa Markula (jäsen lähtien) 9/9 100 % Christopher Ostrander 10/12 83 % Jouko Pölönen 12/12 100 % George Rietbergen (jäsen saakka) 3/4 75 % Reima Rytsölä 12/12 100 % * 30.4.2024 Hallituksen monimuotoisuus Nokian Renkaat näkee monimuotoisuuden menestystekijänä, joka mahdollistaa yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä monimuotoisuus sisältää tekijöitä, kuten jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni pääasiassa toimii, sekä ikä, kansallisuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset osaamisalueet huomioidaan hallituksen kokoonpanossa. Monimuotoisuustavoitteet saavutetaan harkitsemalla hallituksen kokoonpanoa huolellisesti hyvissä ajoin. 147 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun muassa seuraavilta osa-alueilta: toimitusjohtajakokemus, rengastoimiala, kulutushyödyketeollisuus, kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, rahoitus, yritysriskienhallinta ja hallinnointi. Nimitystoimikunta arvioi monimuotoisuuden toteutumista laatiessaan ehdotusta hallituksen kokoonpanosta yhtiökokoukselle. Monimuotoisuustavoitteiden arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin. Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/ sijoittajat/hallinnointi/hallitus. Hallituksen valiokunnat Hallitus päättää vuosittain valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 hallituksella oli kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta sekä investointivaliokunta, jonka perustamisesta hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024. Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava kokemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän muut jäsenet eivät saa olla tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseniä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnille osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Ikä 30–39, 0 40–49, 1 50–59, 6 60–69, 2 Sukupuoli Nainen, 3 (33 %) Mies, 6 (67 %) Kansalaisuus Suomi, 6 Saksa, 2 Yhdysvallat, 1 Toimikausi 1 vuosi, 2 2–3 vuotta, 3 4–5 vuotta, 3 6–7 vuotta, 1 Enemmän kuin 7 vuotta, 0 Tiedot graafeissa vastaavat hallituksen kokoonpanoa 31.12.2024. 148 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen Kokoukset Osallistuminen kokouksiin % Veronica Lindholm (puheenjohtaja saakka) 1/1 100 % Elina Björklund (puheenjohtaja lähtien) 4/4 100 % Susanne Hahn 5/5 100 % Jukka Hienonen 5/5 100 % Pekka Vauramo (jäsen saakka) 1/1 100 % * 30.4.2024 Investointivaliokunta Investointivaliokunta keskittyy yhtiön strategisiin investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat osakkeenomistajille syntyvän arvon. Investointivaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnan vastuulla on: • ohjata, valvoa ja arvioida yhtiön strategisten investointivaihtoehtojen kehitystä • tarkistaa ja antaa palautetta yhtiön strategisista investointivaihtoehdoista ennen johdon vuosittaista strategista suunnittelukokousta ja ennen esittelyä hallitukselle • työskennellä johdon ja ulkopuolisten neuvonantajien kanssa mahdollisten strategisten yritysjärjestelykohteiden tunnistamiseksi • arvioida, tarkastella ja antaa suosituksia muista valiokunnalle kuuluvista asioista. Lisäksi valiokunta suorittaa myös muita hallituksen sille osoittamia tehtäviä sekä muita asioita, joita valiokunta pitää tarkoituksenmukaisina valmistella ja käsitellä. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien säänneltyjen tehtävien hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on: • valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, riskienhallinta sekä compliance-toiminto ovat asianmukaisesti järjestetty • seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä • käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä • seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin tilintarkastuspalveluita • käsitellä tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan valiokunnalle esittämän täydentävän raportin • valmistella tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen • tarkkailla ja arvioida, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin liiketoiminnan ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavien ehtojen mukaisia sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti valiokunnan kokouksiin. Tarkastusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024 Tarkastusvaliokunnan jäsen Kokoukset Osallistuminen kokouksiin % Jouko Pölönen (puheenjohtaja) 5/5 100 % Elisa Markula (jäsen lähtien) 3/3 100 % Christopher Ostrander (jäsen saakka) 2/2 100 % Reima Rytsölä 5/5 100 % * 30.4.2024 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet määritellään kirjallisessa työjärjestyksessä. Tehtäviin sisältyy: • ehdotuksen valmistelu hallitukselle yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja kannustinpalkkioista • ehdotuksen valmistelu hallitukselle konsernin johtoryhmän nimityksistä, palkoista ja kannustinpalkkioista • ehdotuksen valmistelu hallitukselle Nokian Renkaiden osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja perusteista sekä muista kannustinpalkkiojärjestelmistä • palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle • vastuullisuusasioiden valmistelu hallitukselle sekä toimintaympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn kehityksen seuraaminen • kestävyysraportin valmistelu ja käsittely osana hallituksen toimintakertomusta sekä vuosikertomusta. 149 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Investointivaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024 Investointivaliokunnan jäsen Kokoukset Osallistuminen kokouksiin % Christopher Ostrander (puheenjohtaja) 2/2 100 % Markus Korsten 2/2 100 % Pekka Vauramo 2/2 100 % Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan tehtävänä on: • johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti • valmistella konsernin strategia ja tavoitteet hallitukselle • informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä • vastata hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta • varmistaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuus • luotettavan varainhoidon järjestäminen. Toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Jukka Moisio toimi yhtiön toimitusjohtajana 27.5.2020 lähtien. Yhtiön 27.3.2024 julkaisemassa pörssitiedotteessa kerrottiin toimitusjohtaja Jukka Moision ilmoittaneen Nokian Renkaiden hallitukselle aikomuksestaan siirtyä yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 aikana. Yhtiö tiedotti 20.7.2024, että Paolo Pompei on nimitetty Nokian Renkaat Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Pompei aloitti tehtävässä 1.1.2025. Jukka Moisio toimi yhtiön toimitusjohtajana Pompein aloitukseen saakka. Jukka Moisio s. 1961, mies Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Asema: Keskeinen työkokemus: 2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja 2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja 1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtotehtäviä 1989–1991 McKinsey & Company, konsultti Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja Sulapac Oy Hallituksen jäsen: Metsä Board Oyj ja Cargotec (varapuheenjohtaja) Osakeomistukset 31.12.2024 Osakkeita Jukka Moisio, toimitusjohtaja 22 921 * Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt. Johtoryhmä Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoiminta- alueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden ja osastojen johto. 150 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Jukka Moisio s. 1961, mies Toimitusjohtaja Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Osakeomistukset: 22 921 Anna Hyvönen s. 1968, nainen Henkilöautonrenkaat ja Vianor Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Osakeomistukset: 22 010 Päivi Leskinen s. 1965, nainen Henkilöstö Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Osakeomistukset: 1 182 Päivi Antola s. 1971, nainen Viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi Koulutus: Filosofian maisteri, CEFA Osakeomistukset: 5 799 Adrian Kaczmarczyk s. 1971, mies Hankinnat, laatu ja työturvallisuus Koulutus: Dipl. Ing. Engineering, MBA Osakeomistukset: 3 420 Manu Salmi s. 1975, mies Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas Koulutus: Upseerin tutkinto, Kauppatieteiden maisteri, MBA Osakeomistukset: 31 657 Niko Haavisto s. 1972, mies Talous ja rahoitus Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, yrityksen taloustiede Osakeomistukset: 11 250 Jukka Kasi s. 1966, mies Tuotteet ja innovaatiot Koulutus: Diplomi-insinööri Osakeomistukset: 48 616 Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/konsernin-johtoryhma. Johtoryhmä, 31.12.2024 Elisa Erkkilä s. 1967, nainen Lakiasiat Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, vertailevan oikeustieteen maisteri Osakeomistukset: 0 * Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt. 151 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista Sisäinen valvonta Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa. Yhtiössä on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista. Sisäiset kontrollit ovat erityisiä mekanismeja, joilla hallitaan ja mitigoidaan riskejä. Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja Vianor -liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaat- liiketoimintayksikkö on jaettu edelleen seuraaviin liiketoiminta- alueisiin: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka. Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liiketoimintayksiköt vastaavat omasta toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri osastojen tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana paikallisilla markkina-alueilla. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta Valvontamekanismeja ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa konsernin toimintaa kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Nokian Renkaiden operatiivisella johdolla. Jokainen esihenkilö on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talousosastoon, joka vastaa muun muassa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta. Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen liittyvine valvontatoimenpiteineen sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja informaation. Konsernin kukin juridinen yhtiö tuottaa emoyhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousosastoon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista. Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvontamekanismien tehokkuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muun sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä, ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan yhtiön henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkistamisen jälkeen. 152 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Sijoittajasuhteet ja viestintä Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys. Lisää tietoa sijoittajasuhteiden ja viestinnän periaatteista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat. fi/sijoittajat/sijoittajasuhteet/sijoittajasuhteiden-periaatteet. Riskienhallinta Yhtiön riskienhallinnan (Enterprise Risk Management, ERM) tarkoituksena on varmistaa, että Nokian Renkaiden johdolla ja hallituksella on sekä strategiaan että suorituskykyyn liittyvää päätöksentekoa varten riittävästi tietoa riskeistä, joilla voi olla vaikutusta konsernin arvonluontiin sekä arvon säilyttämiseen ja muodostamiseen. ERM tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen, jolla voidaan ennakoivasti hallinnoida riskejä, suojella mainetta ja liiketoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa päätöksentekoprosessia. Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa huomioi sekä taloudelliset että ei-taloudelliset riskit. Nokian Renkaiden hallituksen hyväksymä yhtiön riskienhallintapolitiikka määrittää yritysriskien hallinnan viitekehyksen ja edistää riskitietoisuutta sekä riskien asianmukaista hallintaa konsernissa. Taloudellisten riskien hallinta määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Konsernin ERM-viitekehys on järjestetty viiteen toisiinsa liittyvään osaan: • hallinto ja kulttuuri • strategia ja tavoitteiden asettaminen • suorituskyky ja riskien arviointi • arviointi ja päivitys • tiedot, viestintä ja raportointi. Nokian Renkaiden hallitus valvoo tarkastusvaliokunnan avustamana konsernin yleistä riskienhallintaa, seuraa strategian toteutumista ja tekee hallintotoimia tukeakseen johtoa strategia- ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa hallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä ovat kokonaisvastuussa konsernin riskienhallinnasta. ERM ei ole erillinen toiminto, vaan se on integroitu nykyisiin liiketoimintaprosesseihin ja -käytäntöihin kaikilla organisaation tasoilla. Jokaisella liiketoimintayksiköllä tai -alueella on vastuu huolehtia riittävästä ja systemaattisesta riskienhallinnasta ja raportoinnista omalla vastuualueellaan. Linjajohto on operatiivisesti vastuussa päivittäisen toimintansa olennaisimpien riskien hallinnasta, ja jokaista työntekijää rohkaistaan tunnistamaan, raportoimaan ja hallinnoimaan riskejä omalla vastuualueellaan. Talousosaston Treasury & Risk Management koordinoi yleistä ERM- viitekehystä ja prosessia, tukee liiketoimintayksiköitä toteutuksessa ja tekee määritettyjä riskienhallintatehtäviä, esimerkiksi konsernin riskitarkastelun. Treasury & Risk Management on vastuussa ERM:ään liittyvien menetelmien, työkalujen ja raportoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta. ERM on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää. Integroitu riskienhallintajärjestelmä noudattaa kansainvälisten standardien vaatimuksia. Nokian Renkaat -konsernin ERM-viitekehys perustuu COSO- viitekehykseen, ISO 31000 -standardiin sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Konsernin kaikki käynnissä olevat tehtaat on sertifioitu standardien ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja ISO 45001 (turvallisuus) mukaisesti. Konserni on sitoutunut YK:n Global Compact -viitekehykseen vastuullisten ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen takaamiseksi. Ulkoistettu sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle ja varmentaa riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance-prosessien tehokkuuden. Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. IV Muut annettavat tiedot Sisäinen tarkastus Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa. Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa ulkopuolinen taho. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talous- ja rahoitusjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle varmentaen riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance- prosessien tehokkuuden. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet. Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki konsernin liiketoiminta- alueet, toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat yrityksen toiminnan keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastustulokset, suositukset ja toimenpidesuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, jonka jälkeen toimenpidesuunnitelmien toteutusta seurataan jatkuvasti Vuonna 2024 sisäinen tarkastus on suorittanut tarkastuksia vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti kattaen tuotantolokaatiot sekä liiketoiminta-alueiden toiminnot ja prosessit. Sisäinen tarkastus on myös tehnyt yhteistyötä compliance-toiminnon ja yhtiön muiden varmennustoimintojen kanssa. 153 PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Lähipiiriliiketoimet Nokian Renkaat määrittää ja seuraa lähipiiriään noudattaen kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS 24, lähipiirin tiedot) sekä muuta soveltuvaa sääntelyä. Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä yhtiön päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia ja niistä annetaan tiedot vuosikertomuksessa. Päätöksentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi sen normaaliin liiketoimintaan tai joissa ei noudatettaisi toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä tarkastusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituksessa ja niistä kerrottaisiin vuosikertomuksessa. Sisäpiirihallinto Nokian Renkaat noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeita koskien sisäpiirihallintoa. Nokian Renkaat ei ylläpidä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Sisäpiiriläiset määritellään tapauskohtaisesti hankkeisiin liittyen. Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä ennen kuin hanke raukeaa tai julkistetaan. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä, siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen päättymisestä. Nokian Renkaat ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisissa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2024 tällaisia henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja. Yhtiön edellä mainituissa johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä kauppoja Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden aikana yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden rajoitus on myös konsernin johtoryhmän jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian Renkaat konsernin raportointia ja ennusteita. Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön sisäpiiriasioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus- ja julkistamisvelvollisuudet). Talous- ja rahoitusjohtaja toimii sisäpiiriasioissa lakiasiainjohtajan varahenkilönä. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen Yhtiöllä on ollut vuodesta 2011 lähtien whistleblowing-ilmoituskanava käytössä. Vuonna 2024 kanava uudistettiin, minkä jälkeen työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä, epäillystä rikkomuksesta yhtiön liiketoimintaperiaatteista, muista toimintapolitiikoista tai ohjeista ulkoisen palveluntarjoajan hallinnoiman verkkopohjaisen kanavan kautta. Nokian Renkaiden Whistleblowing-toimintapolitiikka määrittelee ilmoituskanavan tarkoituksen ja laajuuden sekä periaatteet ja prosessit, jotka ohjaavat ilmoitusten käsittelyä ja tutkimista. Kaikki kanavassa vastaanotetut viestit käsitellään luottamuksellisesti ja salattuna. Anonyymit ilmoitukset ovat sallittuja. Nokian Renkaat ei suvaitse mitään kostotoimia ilmoittajaa kohtaan. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja valvomaan ilmoituskanavaan liittyviä toimintoja. Kaikista merkittävistä asioista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastus Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman näkemyksen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastaja raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle. Tilikaudella 2024 yhtiön tilintarkastajana ja osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Järventausta. Oheisessa taulukossa yhtiön maksamat tilintarkastuspalkkiot 31.12. mennessä: Maksetut palkkiot tyypeittäin, euroa 2024 2023 Konsernin tilintarkastuspalkkiot 1 034 000 1 081 000 Muista palveluista tilintarkastus- yhteisölle maksetut palkkiot 70 000 24 000 Yhteensä 1 104 000 1 105 000 TILINPÄÄTÖS ASIAKKAILTA SAATU PALAUTE ON YKSI TÄRKEIMMISTÄ RENGASKEHITYKSEN ELEMENTEISTÄ MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Nokian Raskaiden Renkaiden tuotepäällikkö käy asiakkaan luona 155 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma, IFRS Milj. euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 1 1 289,8 1 173,6 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 3, 7, 8 -1 056,0 -932,5 Bruttokate 233, 8 241 ,1 Liiketoiminnan muut tuotot 4 2,4 3,7 Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 7, 8 -157 ,6 -143, 1 Hallinnon kulut 6, 7, 8 -7 5, 9 -71, 1 Liiketoiminnan muut kulut 5, 7, 8 -1,0 1,4 Liikevoitto 1,8 3 2 ,1 Rahoitustuotot 9 3 7, 0 68,5 Rahoituskulut 10 -70 ,2 -86,3 Tulos ennen veroja -31,5 14,2 Verokulut 11 8,7 -1,7 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot -22,8 12,5 Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot 2 - -338, 0 Tilikauden tulos -22,8 -325,5 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille -22,8 -325,5 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (EPS): 12 Laimentamaton (euroa) -0, 17 -2,36 Laimennettu (euroa) -0, 17 -2,36 Jatkuvat toiminnot, euroa -0, 17 0,09 Lopetetut toiminnot, euroa - -2,45 Milj. euroa Liite 2024 2023 Konsernin laaja tuloslaskelma Tilikauden tulos -22,8 -325,5 Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen Rahavirran suojaukset 11 -0,8 -8,9 Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot 2 7, 0 -33,5 Lopetettuihin toimintoihin liittyvien erien uudelleenluokittelu tuloslaskelmalle - 366,3 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 26,2 323, 8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 3,3 -1,7 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 3,3 -1,7 156 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernin tase, IFRS Milj. euroa Liite 2024 2023 Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 1 176,8 885,2 Käyttöoikeusomaisuuserät 15 124,5 124 ,7 Liikearvo 14 61,5 62,3 Muut aineettomat hyödykkeet 14 16 ,7 13,8 Osuudet osakkuusyrityksissä 17 0 ,1 0 ,1 Pitkäaikaiset sijoitukset 17 3 ,1 2,9 Muut saamiset 16, 18 21,0 1 4,1 Laskennalliset verosaamiset 19 54, 8 55 ,0 1 458,4 1 158,1 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 20 452, 1 471,7 Myyntisaamiset ja muut saamiset 21, 29 3 32,8 273 ,0 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 4,4 7, 6 Rahavarat 22 1 76 ,1 41 4,9 965,3 1 167,1 Varat yhteensä 1 2 423,7 2 325,2 Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla. Korolliset velat sisältävät 85,2 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 44,4 miljoonaa euroa lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa. Milj. euroa Liite 2024 2023 Oma pääoma ja velat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 23, 24 Osakepääoma 25,4 25,4 Ylikurssirahasto 181,4 181,4 Omat osakkeet -16,6 -16,7 Muuntoerot 10,3 -16,7 Arvonmuutosrahasto 0,8 1,6 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2 Kertyneet voittovarat 832,9 93 4,3 1 272,4 1 3 47,6 Oma pääoma yhteensä 1 272,4 1 347, 6 Velat Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 19 3,7 26,7 Korolliset velat 27, 29 74 1 , 9 495,6 Muut velat 1,2 0,5 74 6 , 8 522, 7 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 28 3 4 7, 8 306,5 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 7, 8 3,8 Varaukset 26 1 ,6 1,8 Korolliset velat 27, 29 4 7, 3 142,9 404,5 454,9 Velat yhteensä 1 1 151,3 9 7 7, 6 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 423,7 2 325,2 157 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS Milj. euroa Liite 2024 2023 Tilikauden tulos -22,8 12,5 Lopetettujen toimintojen tulos - -338, 0 Oikaisut Lopetettujen toimintojen myyntitappio - 335,6 Poistot ja arvonalentumiset 7 124 ,2 114,9 Rahoitustuotot ja -kulut 9, 10 3 3,3 1 7, 9 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut -1, 1 0,8 Tuloverot 11 -8,7 1,7 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 124, 9 145,4 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+) -63,8 -4 ,0 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 16,2 -40,5 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 33,9 1,0 Käyttöpääoman muutos -13,6 -43 ,5 Rahoituserät ja verot Saadut korot ja muut rahoituserät 7, 6 10,8 Maksetut korot ja muut rahoituserät -36,3 -21,0 Maksetut tuloverot -5,2 -9 ,3 Rahoituserät ja verot -33,9 -19 ,5 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) 7 7, 4 82, 4 Milj. euroa Liite 2024 2023 Investointien rahavirta Rahavirta lopetettujen toimintojen myynnistä - 199,2 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 13, 14 -350, 1 -252,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,8 0, 3 Muu investointien rahavirta 0,0 0,0 Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -3 4 9,3 -52,7 Rahoituksen rahavirta: Omien osakkeiden hankkiminen 23 - 4,4 Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 0,0 1,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -102, 1 -161,3 Pitkäaikaisten lainojen nostot 253,5 398,8 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -4 6,0 -41,2 Saadut osingot 0,0 0,0 Maksetut osingot -7 2 ,0 -7 2 ,1 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) 33,5 129 ,8 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) -238,5 159 ,5 Rahavarat tilikauden alussa 41 4,9 25 9,0 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,3 -3,6 Rahavarat tilikauden lopussa 22 1 7 6,1 414, 9 158 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Sijoitetun vapaan Arvon- oman Kertyneet Oma Osake- Yli-kurssi- Omat Muuntoerot muutos- pääoman voitto- pääoma Milj. euroa Liite pääoma rahasto osakkeet -rahasto rahasto rahasto varat yhteensä Oma pääoma 1.1.23 25,4 181,4 -16, 6 -3 49, 5 10,5 238,2 1 343,5 1 433,1 Tilikauden tulos -325,5 -325,5 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): Rahavirran suojaukset -8,9 -8,9 Muuntoerot 332,8 332,8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 332,8 -8,9 -325,5 -1,7 Osingonjako 23 -76 ,0 -76,0 Omien osakkeiden hankinta -4,4 -4,4 Osakeperusteiset maksut 24 4,3 -5,1 -0 ,8 Muut muutokset 19 -2,6 -2,6 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -0,1 -83 ,7 -83,8 Oma pääoma 31.12.23 25,4 181,4 -16,7 -16,7 1 ,6 238,2 934, 3 1 34 7,6 Oma pääoma 1.1.24 25,4 181,4 -16,7 -16,7 1 ,6 238,2 934, 3 1 3 47,6 Tilikauden tulos -22,8 -22,8 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): Rahavirran suojaukset -0,8 -0,8 Muuntoerot 2 7, 0 2 7, 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 2 7, 0 -0,8 -22,8 3, 3 Osingonjako 23 -75,8 -75,8 Omien osakkeiden hankinta - Osakeperusteiset maksut 24 0,1 -0 ,2 -0 ,1 Muut muutokset 19 -2,5 -2,5 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,1 -7 8,5 -78,5 Oma pääoma 31.12.24 25,4 181,4 -16, 6 10 ,3 0, 8 238,2 832,9 1 272,4 159 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Perustiedot Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien. Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on kokouksessaan 4.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37100 Nokia ja internet- osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat (IAS 8.28) Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä standardeja ja muutoksia, jotka ovat voimassa vuosittain 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla (ellei toisin mainita). Konserni ei ole ottanut ennenaikaisesti käyttöön muita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta eivät vielä ole voimassa. • Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti – Muutokset IAS 1:een • Vuokrasopimusvelka myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa – Muutokset IFRS 16:een • Toimittajarahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään ja IFRS 7:ään Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet vielä voimaan Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla. Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön, kun ne tulevat voimaan ja jos niillä on vaikutusta laskentaperiaatteisiin. • Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – IFRS 18 (1.1.2027) Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta selvittääkseen, mitä vaikutuksia niillä on konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien. Arvioiden käyttö Konsernitilinpäätöksen laadinta IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa (liitetiedot 13, 14, 15), liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumisten testauksessa (liitetieto 14) sekä laskennallisten verosaamisten (liitetieto 19) hyödyntämiseen 160 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös tulevaisuudessa. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan säännöllisesti. Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokra- ajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja sen lisäksi muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten huollot, palvelut, jne. vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan kolmeksi vuodeksi. Yhtiön riskeihin sisältyvät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit. Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit käsittävät maariskin sekä riskit, jotka liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön liittyen raaka-aineiden hintakehitykseen. Riskejä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana riskienhallintaohjelmaa. Olennaisimmat riskit ovat esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33. Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen hyväksymishetkeen mennessä informaatiota sellaisista tilikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä olennaisista epävarmuustekijöistä tai muutoksista keskeisiin tulevaisuutta koskeviin oletuksiin, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana paitsi, mitä on esitetty liitetiedossa 14. Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten aktivointien osalta johto on käyttänyt erillistä harkintaa, kun se arvioi IFRICin keväällä 2021 antaman päätöksen mukaisten aktivointikriteerien täyttymistä. Yhtiön johto arvioi valmiit ja käynnissä oleva pilvipalvelusopimukset. Pilvipalvelujen käyttöönottokustannukset aktivoidaan, kun yhtiö pystyy yksilöimään aktivoidun hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön määräysvallassa. Yhtiön myynnin olennainen osa on tavanomaista yritysten välistä tavarakauppaa, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä eikä siihen liity merkittävää harkintaa. Yhtiön johto on käyttänyt kuitenkin harkintaa, kun arvioi tuotteen kontrollin siirtymisajankohtaa yhtiöltä jälleenmyyntisopimusten kohdalla. Yrityksen johto on asettanut yhtiölle ilmastotavoitteet, jotka huomioidaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa esimerkiksi arvon alentumiseen liittyvässä testauksessa sekä aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Yhtiön johto seuraa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnan riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittyen mm. tuoteportfolioon, raaka-aineiden hankintaan, energiaan, logistiikkaan sekä tuotekehitykseen. Tällä hetkellä näillä ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan. Liikearvon arvonalentumiseen liittyvässä testauksessa huomioidaan mm. tulevien vuosien kassavirtoja arvioitaessa mahdolliset tuoteportfolion muutokset. Tilikauden 2022 aikana yhtiö ilmoitti investoivansa uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Uusi Romaniaan vuosina 2023– 2025 rakentuva tehdas on alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Konsernin ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2024 eikä 2023 tilinpäätöshetkillä. Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja 161 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös j ärjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti. Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Vuonna 2023 myydyt Venäjän yhtiöt on raportoitu lopetetuissa toiminnoissa. Ulkomaanrahan määräiset erät Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaiset konserniyritykset Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyvät kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Liiketulos Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Kun liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto. 162 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto ja toimintasegmentit Laatimisperiaatteet Tuloutusperiaate Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserniin kuuluu myös renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Konsernin liiketoimintayksiköt ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Valittu liiketoimintarakenne kuvaa mm. liiketoimintayksiköiden myyntituottojen erilaista luonnetta ja syklisyyttä. Maantieteelliset alueet antavat lisätietoa liiketoimintojen alueellisista kokoluokista ja markkinoihin sisältyvistä erilaisista epävarmuuksista. Yhtiötä johdetaan näiden yllä mainittujen liiketoimintayksiköiden ja maantieteellisten alueiden kautta. Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja tuloutus tehdään, kun tuote tai palvelu toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden myynti muodostavat erilliset suoritusvelvoitteet. Yhtiön liikevaihdosta olennainen osa koostuu tavanomaisesta yritysten välisestä tavarakaupasta, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä. Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sopimusehtojen mukaisesti sekä maksusuoritus on todennäköinen. Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä yli ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevelvoite, jota vastaa yksi tuloutusajankohta. Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä. Myyntituotot sekä tuotteista että palveluista raportoidaan liikevaihtorivillä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin enintään 12 kk. Näin ollen rahoituskomponenttia ei ole erotettu. Palautusten vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä. Yhtiö toimii pääosin renkaiden jälkiasennusmarkkinalla, jossa tuotteiden palautuskäytännöt saattavat poiketa renkaiden ensiasennusmarkkinasta. Konsernin laajalti käyttämät sopimusmallit eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen tuotteiden palauttamista asiakkaan aloitteesta, ellei toimituksessa ole virhettä tai sopimuskohtaisesti ole toisin kirjallisesti sovittu. Hyvityksiä ja muita myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä seurataan määritettäessä kauppahintaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Yhtiö myy renkaita pääasiallisesti omille suorille asiakkailleen ja myöntää näille volyymisidonnaisia alennuksia. Tavaraa tuloutettaessa yhtiö ottaa huomioon asiakkaille annettavat alennukset. Tilikauden aikana arvio perustuu asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista volyymeistä sekä toisaalta jo toteutuneisiin volyymeihin. Tilinpäätöshetkellä alennus perustuu tilinpäätöshetkellä toteutuneeseen volyymiin. Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpäätöksen kannalta tai liikevaihtoon verrattuna olennainen erä. Laskutetut myynnin alennukset kirjataan myyntisaamisten hyvityksenä. Asiakkailta saatuja ennakkomaksuja ei kirjata myyntisaamisiin vaan velaksi. Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia. 163 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin. Toimintasegmenttien suoriutumista arvioidaan liiketuloksen kautta, joka on suoraan verrannollinen konsernitilinpäätöksen liikevoiton tai -tappion kanssa. Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella. Konsernin raportoitavat segmentit Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesä- ja talvirenkaita sekä all season -renkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin. Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat ja vanteet sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autonrenkaat-liiketoiminta. Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian Renkaat -merkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita. Muut toiminnot ja eliminoinnit sisältävät liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille sekä segmenttien väliset eliminoinnit. Toimintasegmentit 2024 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot Milj. euroa renkaat Renkaat Vianor ja eliminoinnit Konserni Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle 725,2 204,9 353,6 6,1 1 289,8 Palvelut 86,9 86,9 Tavaroiden myynti 725,2 204,9 266,7 6,1 1 202,9 Konsernin sisäinen liikevaihto 54,8 30,2 1,3 -86,2 Liikevaihto 779,9 235,1 354,9 -80,1 1 289,8 Liiketulos -15,6 30,0 -3,8 -8,8 1,8 % liikevaihdosta -2,0 % 12,8 % -1,1 % 11,0 % 0,1 % Rahoitustuotot ja -kulut -33,3 Tulos ennen veroja -31,5 Verokulut 8,7 Tilikauden tulos -22,8 Varat 1 735,4 203,9 202,5 15,9 2 157,6 Kohdistamattomat varat 266,1 Varat yhteensä 2 423,7 Velat 239,6 47,9 48,1 0,0 335,6 Kohdistamattomat velat 815,7 Velat yhteensä 1 151,3 Investoinnit 325,3 10,8 8,0 6,0 350,1 Poistot 84,6 10,9 27,6 1,1 124,2 Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut 4,6 -0,6 -0,3 0,0 3,7 164 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 2023 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot Milj. euroa renkaat Renkaat Vianor ja eliminoinnit Konserni Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle 602,7 223,0 343,2 4,8 1 173,6 Palvelut 83,6 83,6 Tavaroiden myynti 602,7 223,0 259,6 4,8 1 090,1 Konsernin sisäinen liikevaihto 50,7 34,2 0,8 -85,7 Liikevaihto 653,4 257,1 344,0 -80,9 1 173,6 Liiketulos 4,1 32,8 3,4 -8,2 32,1 % liikevaihdosta 0,6 % 12,8 % 1,0 % 10,2 % 2,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -17,8 Tulos ennen veroja 14,2 Verokulut -1,7 Tilikauden tulos 12,5 Varat 1 364,9 206,3 217,4 34,2 1 822,8 Kohdistamattomat varat 502,4 Varat yhteensä 2 325,2 Velat 200,0 49,6 44,2 7,0 300,9 Kohdistamattomat velat 676,8 Velat yhteensä 977,6 Investoinnit 226,8 8,8 7,7 8,8 252,1 Poistot 73,5 11,3 25,6 4,5 114,9 Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut -1,0 2,5 0,7 -0,3 1,9 165 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu Eurooppa, Amerikka ja Muut maat. Kohta Muut sisältää maantieteellisille alueille kohdistamattomat erät. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2024 Milj. euroa Pohjoismaat Muu Eurooppa Amerikka Muut maat Muut Konserni Liikevaihto 696,2 319,6 270,3 3,7 - 1 289,8 Palvelut 86,9 - - - 86,9 Tavaroiden myynti 609,3 319,6 270,3 3,7 - 1 202,9 Varat 966,8 579,1 621,2 0,0 -9,4 2 157,6 Kohdistamattomat varat 266,1 Varat yhteensä 2 423,7 Investoinnit 66,7 250,0 33,4 0,0 0,0 350,1 2023 Milj. euroa Pohjoismaat Muu Eurooppa Amerikka Muut maat Muut Konserni Liikevaihto 671,7 226,0 268,7 7,2 - 1 173,6 Palvelut 83,6 - - - - 83,6 Tavaroiden myynti 588,2 226,0 268,7 7, 2 - 1 090,1 Varat 993,3 277,5 561,2 0,3 -9,4 1 822,8 Kohdistamattomat varat 502,4 Varat yhteensä 2 325,2 Investoinnit 79,9 104,9 67, 2 0,0 0,0 252,1 166 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot Laatimisperiaatteet Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä. Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta- aluetta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden tiedot tuloslaskelmassa oikaistaan vastaavasti. Konsernin vuosien 2024 ja 2023 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä. Hankitut liiketoiminnot Vuosina 2024 tai 2023 konsernissa ei tehty merkittäviä yrityshankintoja. Myydyt liiketoiminnot Vuonna 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä liiketoimintamyyntejä eikä lopetetuiksi luokiteltuja toimintoja. Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Myös Kazakstanin toimintojen myynnistä allekirjoitettiin sopimus maaliskuun 2023 aikana. Kauppa ei sisällä ehdollisia kaupan jälkeisiä ehtoja. Myydyt toiminnot olivat osa Henkilöautonrenkaat-liiketoimintasegmenttiä. Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden tuloslaskelma luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi 1.3.2023 alkaen. Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden vuoden 2023 tulos on esitetty ohessa: Tiedot lopetetuista toiminnoista Milj. euroa 2023 Liikevaihto 13,5 Liiketoiminnan kulut -16,4 Liiketulos -2,9 Rahoitustuotot -ja kulut -0,5 Tulos ennen veroja -lopetetut toiminnot -3,4 Tilikauden verot 1,2 Voitto/tappio verojen jälkeen -lopetetut toiminnot -2,2 Myyntivoitto 30,5 Myyntitappio - muuntoerot -366,3 Lopetetun toiminnon tulos -338,0 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: 2023 Laimentamaton, euroa -2,36 Laimennettu, euroa -2,36 Jatkuvat toiminnot, euroa 0,09 Lopetetut toiminnot, euroa -2,45 167 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Lopetetut toiminnot -myyntivoitto Milj. euroa 2023 Kauppahinta 288,0 Myyntivoitto – Emoyhtiö ja Nokian Tyres Holding Oy 124,2 Pitkäaikaiset varat 42,3 Lyhytaikaiset varat 284,1 Varat yhteensä 326,4 Pitkäaikaiset velat 4,7 Lyhytaikaiset velat 52,1 Velat yhteensä 56,8 Siirtyvä nettovarallisuus 269,6 Konsernioikaisut ja myyntikulut 12,1 Konserniin jäävien sisäisten varojen nettoarvo 0,0 Lopetettujen toimintojen myyntivoitto 30,5 Myyntivoittoa on oikaistu konsernin muilla erillä mm. luottotappio- varauksen +2,9 miljoonaa euroa ja laskennallisten verojen +9,4 miljoonaa euroa purku . 3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Milj. euroa 2024 2023 Raaka-aineet 274,7 294,5 Kauppatavarat 242,3 274,2 Hankinnan ja valmistuksen palkat sosiaalikuluineen 74,3 71,6 Muut kulut 213,6 179,0 Tuotannon poistot 77,2 71,4 Myyntirahdit 78,2 68,4 Varastointikustannukset 69,4 60,8 Varastojen muutos 26,3 -87,3 Yhteensä 1 056,0 932,5 4. Liiketoiminnan muut tuotot Milj. euroa 2024 2023 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0,5 0,2 Muut tuottoerät 1,9 3,5 Yhteensä 2,4 3,7 168 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 5. Liiketoiminnan muut kulut Laatimisperiaatteet Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot raportoidaan osana myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät . Saadut avustukset Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina. Milj. euroa 2024 2023 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 0,0 0,0 Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista 0,0 -1,8 Muut kuluerät 0,9 0,3 Yhteensä 1,0 -1,4 6. Tilintarkastajan palkkiot Milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastuspalkkio 1,0 1,1 Veropalvelut - 0,0 Muut palvelut 0,1 0,0 Yhteensä 1,1 1,1 Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä 30.3.2021 lähtien. 7. Poistot ja arvonalentumiset Laatimisperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset 20–40 vuotta Koneet ja kalusto 4–20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat olennaisesti aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tutkimus- ja kehittämismenot Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta . Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa . Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liikearvosta ei kirjata poistoja. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta . 169 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Poistot hyödykeryhmittäin Milj. euroa 2024 2023 Aineettomat oikeudet 3,8 3,7 Muut aineettomat hyödykkeet 0,8 1,0 Rakennukset 9,6 7,5 Koneet ja kalusto 61,9 59,3 Käyttöoikeusomaisuuserät 45,6 41,4 Muut aineelliset hyödykkeet 2,5 2,2 Yhteensä 124,2 114,9 Toimintokohtaiset poistot Milj. euroa 2024 2023 Tuotanto 77,2 71,4 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 35,9 32,8 Hallinto 11,1 10,7 Yhteensä 124,2 114,9 8. Henkilöstökulut Milj. euroa 2024 2023 Palkat ja palkkiot 209,6 193,2 Eläkekulut - maksupohjaiset 22,8 22,5 Osakeperusteiset maksut -0,2 -4,7 Muut henkilösivukulut 24,1 21,1 Yhteensä 256,3 232,2 Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat. Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 182,1 (160,6) miljoonaa euroa vuonna 2024. Henkilöstö 2024 2023 Konsernin henkilöstö Keskimäärin 3 850 3 754 Katsauskauden lopussa 3 810 3 433 9. Rahoitustuotot Milj. euroa 2024 2023 Korkotuotot Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 7,4 10,4 Osinkotuotot Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset 0,0 0,0 Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon muutokset Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon 10,9 31,0 Valuuttajohdannaiset 18,4 26,7 Muut rahoitustuotot 0,1 0,3 Yhteensä 37,0 68,5 10. Rahoituskulut Milj. euroa 2024 2023 Korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat -33,0 -21,1 Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset 2,0 2,7 Vuokrasopimusvelat -4,5 -4,0 Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon muutokset Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon -15,9 -38,6 Valuuttajohdannaiset -16,1 -22,8 Muut rahoituskulut -2,8 -2,6 Yhteensä -70,2 -86,3 170 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 11. Verokulut Laatimisperiaatteet Tuloverot Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen. Nokian Renkaat pyrkii liiketoimintojen verotuksen ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen toimintamaissaan. OECD, Euroopan unioni ja eri maiden muuttuva verolainsäädäntö ja raportointivaatimukset asettavat haasteita verotuksen ja veroraportoinnin kannalta. Raportointivaatimusten täyttäminen vaatii jatkuvaa järjestelmä- ja prosessikehitystä kuin myös tukea paikallisilta veroasiantuntijoilta. Kansainvälisen liiketoimintaympäristön luonne altistaa tavanomaisille verotarkastuksille ja -riidoille eri maissa. Nokian Renkaat on luonut veropolitiikan ja yhdenmukaistanut toimintatapojaan konsernin toimintamaissa selkeyttääkseen vastuita ja pienentääkseen verotuksellisia riskejä. Nokian Renkailla ei ole käynnissä merkittäviä veroriitoja eikä erityistä ajankohtaista riskiä pystytä yksilöimään. Nokian Renkaat on käynnistänyt ennakollisia keskusteluita eri maiden viranomaisten kanssa sopiakseen toimintamalliensa tai yhtiörakenteen muutoksien verotuksesta riskien minimoimiseksi. Milj. euroa 2024 2023 Lähdeverot - -0,2 Verovapaat tuotot 0,4 17,4 Vähennyskelvottomat kulut -0,5 -13,9 Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot 0,0 0,0 Edellisten tilikausien verot 3,9 -0,8 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,1 0,0 Muut erät 0,2 -0,3 Verokulut tuloslaskelmassa 8,7 -1,7 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot: 2024 Ennen Verojen Milj. euroa veroja Verot jälkeen Rahavirran suojaukset -1,3 0,5 -0,8 Muuntoerot 27,0 27,0 Yhteensä 25,7 0,5 26,2 2023 Ennen Verojen Milj. euroa veroja Verot jälkeen Rahavirran suojaukset -11,2 2,2 -8,9 Muuntoerot 332,8 332,8 Yhteensä 321,6 2,2 323,8 Milj. euroa 2024 2023 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -12,8 -11,0 Edellisten tilikausien verot 0,7 -0,8 Laskennalliset verot 20,8 10,0 Yhteensä 8,7 -1,7 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2024: 20,0 %, 2023: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Milj. euroa 2024 2023 Tulos ennen veroja -31,5 14,2 Suomen verokannan 20 % mukaan laskettu vero 6,3 -2,8 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -1,6 -1,1 Nokian Renkaat kuuluu Pillar 2 sääntelyn piiriin. Konserni soveltaa IAS 12:n laskennallisiin veroihin kohdistuvaa pakollista väliaikaista poikkeusta eikä raportoi Pillar 2:sta aiheutuvia laskennallisia veroja. Nokian Renkaat on tehnyt arvion mahdollisista tuloverovaikutuksista vuoden 2024 taloudellisten tietojen perusteella. Tehdyn arvion perusteella konsernille ei aiheudu Pillar 2:n mukaista lisäveroa. Konserni jatkaa Pillar 2 lainsäädännön kehittymisen seuraamista toimintamaissaan, kun yhä useampi maa ottaa käyttöön Pillar 2 sääntelyn. 171 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 12. Osakekohtainen tulos Laatimisperiaatteet Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on aiemmin ollut osakeoptioita sekä vaihtovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei ole kumpiakaan. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen. Milj. euroa 2024 2023 Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos -22,8 -325,5 Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi -22,8 -325,5 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot -22,8 12,5 Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot - -338,0 Osakkeet, 1 000 kpl Keskimääräinen painotettu lukumäärä 137 869 137 982 Osakeoptioiden vaikutus - - Laimennettu keskimääräinen painotettu lukumäärä 137 869 137 982 Osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton -0,17 -2,36 Laimennettu -0,17 -2,36 Jatkuvat toiminnot -0,17 0,09 Lopetetut toiminnot - -2,45 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Laatimisperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankinta-menoihin. Hankintamenosta ei vähennetä käyttöomaisuushyödykkeiden käyttöönoton aikana valmistettujen tuotteiden myynnistä saatuja tuottoja, vaan ne kirjataan tuloslaskelmalle. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttö-omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Saadut avustukset Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa. Vieraan pääoman menot Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja 2024 tai 2023 . 172 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Muut Ennakko- 2023 Maa- Raken- Koneet ja aineelliset maksut ja Milj. euroa alueet nukset kalusto hyödykkeet keskeneräiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 20,9 395,8 1 416,9 123,1 113,4 2 070,2 Lisäykset 14,0 0,1 12,7 -4,4 231,8 254,3 Vähennykset -2,2 -122,9 -429,4 -65,6 -5,7 -625,8 Siirrot erien välillä -5,0 9,3 83,0 0,7 -91,8 -3,8 Muut muutokset 0,0 -10,7 -0,1 0,0 -10,7 Kurssierot -0,1 -8,3 -22,7 -2,3 -3,3 -36,7 Hankintameno 31.12.2023 27,6 274,1 1 049,9 51,4 244,5 1 647,5 Kertyneet poistot 1.1.2023 -1,7 -190,6 -1 028,6 -74,3 -1 295,2 Poistot -7,5 -59,1 -2,2 -68,8 Arvonalentumiset - Vähennykset 1,6 103,1 406,7 62,4 573,8 Muut muutokset 0,0 10,5 0,1 10,6 Kurssiero 1,8 13,7 1,8 17,2 Kertyneet poistot 31.12.2023 0,0 -93,2 -656,9 -12,2 -762,3 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 27,6 180,9 392,9 39,2 244,5 885,2 Muut Ennakko- 2024 Maa- Raken- Koneet ja aineelliset maksut ja Milj. euroa alueet nukset kalusto hyödykkeet keskeneräiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 27,6 274,1 1 049,9 51,4 244,5 1 647,5 Lisäykset 0,1 3,4 22,0 0,8 323,6 349,9 Vähennykset 0,0 -0,1 -1,7 0,0 0,0 -1,9 Siirrot erien välillä 115,8 127,4 14,8 -264,8 -6,8 Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurssierot 0,0 8,2 16,7 0,6 1,8 27,2 Hankintameno 31.12.2024 27,7 401,4 1 214,2 67,5 305,1 2 015,9 Kertyneet poistot 1.1.2024 0,0 -93,2 -656,9 -12,2 -762,3 Poistot -9,6 -61,9 -2,5 -74,0 Arvonalentumiset - Vähennykset 0,1 1,4 0,0 1,5 Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurssiero -0,7 -3,5 -0,2 -4,3 Kertyneet poistot 31.12.2024 0,0 -103,4 -720,9 -14,9 -839,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 27,7 298,0 493,3 52,7 305,1 1 176,8 173 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 14. Aineettomat hyödykkeet Laatimisperiaatteet Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut . Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Muut 2024 Aineettomat aineettomat Milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 76,6 84,5 27,1 188,2 Lisäykset 1,0 0,0 1,0 Vähennykset -0,6 -0,6 Siirrot erien välillä 6,5 0,3 6,8 Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurssiero -0,6 0,0 -0,1 -0,7 Hankintameno 31.12.2024 76,0 91,9 26,7 194,7 Kertyneet poistot 1.1.2024 -14,3 -74,9 -22,9 -112,1 Poistot -3,8 -0,8 -4,6 Arvonalentumiset - Vähennykset 0,3 0,3 Muut muutokset -0,3 0,0 -0,3 Kurssiero 0,0 0,0 0,1 0,1 Kertyneet poistot 31.12.2024 -14,5 -78,6 -23,3 -116,5 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 61,5 13,3 3,4 78,2 Muut 2023 Aineettomat aineettomat Milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 78,0 90,4 44,3 212,7 Lisäykset 0,5 0,3 0,9 Vähennykset -0,1 -17,3 -17,4 Siirrot erien välillä 3,7 0,1 3,8 Muut muutokset -0,5 -10,1 0,0 -10,6 Kurssiero -0,9 0,0 -0,2 -1,1 Hankintameno 31.12.2023 76,6 84,5 27,1 188,2 Kertyneet poistot 1.1.2023 -14,5 -81,4 -37,8 -133,7 Poistot -3,7 3,0 -0,7 Arvonalentumiset - Vähennykset 0,1 11,6 11,7 Muut muutokset 0,3 10,1 0,1 10,4 Kurssiero 0,0 0,0 0,2 0,2 Kertyneet poistot 31.12.2023 -14,3 -74,9 -22,9 -112,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 62,3 9,6 4,2 76,1 174 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Arvonalentumiset Yhtiö ottaa huomioon 31.12.2024 markkina-arvon 1,0 miljardia euroa ja kirjanpitoarvon 1,3 miljardia euroa välisen suhteen arvioidessaan merkkejä arvonalentumisesta. 31.12.2024 yhtiön markkina-arvo oli alle oman pääoman kirjanpitoarvon, mikä viittaa mahdolliseen liikearvon arvonalentumiseen. Vuonna 2024 aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella. Liikearvojen arvonalentumistestaukset Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan. Arvonalentumistestauksessa yhtiön liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoa verrataan niiden tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä. Laskelmiin on sisällytetty investointi uuteen henkilöauton renkaita valmistavaan tehtaaseen Romaniassa. Tehdas on teknisesti valmis kaupallisten rengastoimitusten aloittamiseksi. Liikearvon jakautuminen ennen arvonalentumistestausta Milj. euroa 31.12.2024 Henkilöautonrenkaat 60,6 Raskaat Renkaat 0,9 Vianor - Liikearvo yhteensä 61,5 Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen sisältäen investoinnin uuteen tehdaskapasiteettiin Romaniassa. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin. Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkina- arvoin. Käytetty diskonttokorko on Henkilöautonrenkaissa 8,5 (8,4) prosenttia ja Raskaissa Renkaissa 7,6 (7,7) prosenttia. Vianoria ei ole testattu vuonna 2024, koska koko Vianoriin kohdistuva liikearvo on alaskirjattu vuonna 2021. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista kahden prosentin kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan kaksi prosenttia. Herkkyysanalyysit on suoritettu liikevaihdolla ja bruttokatteella. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan keskeisten oletusten huomattava heikkeneminen johdon hyväksymistä taloudellisista suunnitelmista. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin Henkilöautonrenkailla tai Raskailla Renkailla. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää huomattavasti rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Uusi tehdasinvestointi Romaniassa kasvattaa suunnittelukauden investointien määrää 130,0 miljoonalla eurolla. Uuden tehdasinvestoinnin luonteesta johtuen merkittävä osa kassavirran kerrytettävissä olevasta rahamäärästä syntyy päätearvoon. Raskaiden renkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Liikearvon jakautuminen arvonalentumis- testauksen jälkeen Arvon- Liikearvo Milj. euroa alentuminen 31.12.2024 Henkilöautonrenkaat 60,6 - 60,6 Raskaat Renkaat 0,9 - 0,9 Vianor - - - Liikearvo yhteensä 61,5 - 61,5 175 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 15. Käyttöoikeusomaisuus Laatimisperiaatteet Vuokrasopimukset IFRS 16 -standardin mukaan taseeseen kirjataan sopimuksen alkaessa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät (käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka). Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä varastoja. Konserni vuokralle ottajana Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödykkeen ja siihen liittyvän vuokravastuun vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia. • Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikaiseksi, jos vuokra-aika on enintään 12 kuukautta eikä sisällä jatko-optiota. • Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan vähäiseksi, jos olennaisuusrajat eivät täyty. Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin omaisuusluokkiin, lukuun ottamatta ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös kirjataan IFRS 16:n mukaan, vaikka niiden sopimuskausi olisi alle 12 kuukautta tai siihen liittyvä omaisuus katsotaan vähäarvoiseksi. Vuokra-aika määritellään vuokrasopimuksen ei-purettavissa olevaksi ajanjaksoksi ottaen huomioon jatko- ja irtisanomismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseiset optiot. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän perusteella toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan suunnittelujakson perusteella yleensä kolmeksi vuodeksi. IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirjataan vuokrasopimuksen alkamispäivänä ja arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt kriteerit ovat maantieteellinen sijainti, valuutta, riskittömän koron maturiteetti ja vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun sopimus sisältää vuokrakomponentin ja ei-vuokraosan, Nokian Renkaat erottaa ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpidon tai palvelut, joko vuokrasopimuksessa annettujen erillisten hintojen perusteella tai arvioiden perusteella. Vuokravelka arvostetaan uudelleen vastaavalla vaikutuksella siihen liittyvään vuokrattavaan hyödykkeeseen, kun tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos sopimuksen uudelleenneuvottelun, indeksien muutoksen tai optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi. Vuokrattu hyödyke koostuu alkuperäisestä vuokravastuusta, mahdollisista alkuperäisistä välittömistä kuluista vähennettynä vuokralle antajan myöntämillä kannustimilla. Se arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Kaikki uudelleenarvioinnit ovat linjassa vuokravastuun uudelleenarvioinnin kanssa. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa. Konserni vuokralle antajana Vuokralle antaja luokittelee kunkin vuokrasopimuksen joko rahoitus- tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS 16 -standardin mukaisesti. Jos vuokrasopimuksella siirretään olennaisilta osin kaikki omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopimukseksi, muutoin vuokrasopimus katsotaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi. Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät varat kirjataan taseeseen saamisiksi määränä, joka vastaa vuokrasopimuksen nettoinvestointia. Operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut omaisuuserät sisältyvät taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten omaan käyttöön tarkoitetut omaisuuserät. Operatiivisista vuokrasopimuksista saadut tuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernin kannalta vuokralle antajana toimiminen on vähäistä. 176 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 2023 Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno, 1.1.2023 1,2 230,9 4,8 236,9 Lisäykset 0,2 45,0 2,2 47,5 Vähennykset -0,1 -28,9 -2,2 -31,2 Muut muutokset - 0,8 - 0,8 Kurssierot - -6,2 0,0 -6,2 Hankintameno, 31.12.2023 1,4 241,6 4,8 247,8 Kertyneet poistot, 1.1.2023 -0,2 -110,5 -2,4 -113,1 Poistot -0,1 -39,7 -1,6 -41,4 Vähennykset 0,0 26,7 2,1 28,8 Muut muutokset - 0,0 - 0,0 Kurssierot - 2,6 0,0 2,6 Kertyneet poistot, 31.12.2023 -0,3 -120,9 -1,9 -123,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1,1 120,7 3,0 124,7 2024 Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno, 1.1.2024 1,4 241,6 4,8 247, 8 Lisäykset 0,2 44,9 4,9 50,0 Vähennykset -0,1 -21,8 -1,2 -23,0 Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurssierot 0,0 -3,1 0,0 -3,1 Hankintameno, 31.12.2024 1,5 261,7 8,5 271,6 Kertyneet poistot, 1.1.2024 -0,3 -120,9 -1,9 -123,1 Poistot -0,1 -43,4 -2,1 -45,6 Vähennykset 0,1 19,0 1,2 20,2 Muut muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurssierot 0,0 1,3 0,0 1,3 Kertyneet poistot, 31.12.2024 -0,4 -144,0 -2,8 -147,1 Kirjanpitoarvo, 31.12.2024 1,1 117,7 5,7 124,5 Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,6 (0,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 6,0 (2,7) miljoonaa euroa vuonna 2024. Nämä sopimukset eivät sisälly käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,5 (4,0) miljoonaa euroa. 177 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 16. Rahoitusvarojen ja -velkojan kirjanpitoarvot ja käyvät arvot Laatimisperiaatteet Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusinstrumenttien luokittelu Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän taseeseensa konserni luokittelee erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä: • jaksotettuun hankintamenoon • käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta • käypään arvoon tulosvaikutteisesti Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä saatavien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän arvostusryhmään kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin. Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi, että myydä näitä rahoitusvaroja. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on muita liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitellaan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään. Merkitessään taseeseensa sijoituksen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin konserni voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman valinnan käypien arvojen myöhempien muutosten esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään aina sijoituskohtaisesti. Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään. Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään, jos se on kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä, johdannainen tai se on nimenomaisesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmään. Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Rahoitusinstrumenttien arvostaminen Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, ellei sitä ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista talouden olosuhteista. Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta . 178 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 2024 2023 Käypä arvo Käypä arvo Kirjanpito- Kirjanpito- Milj. euroa Liite arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset 30 1,9 - 1,9 - 2,6 - 2,6 - Suojauksiksi määritetyt johdannaiset 30 14,1 - 14,1 - 3,3 - 3,3 - Noteeraamattomat sijoitukset 17 2,9 - - 2,9 2,7 - - 2,7 Jaksotettuun hankintamenoon Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 276,3 - 276,3 - 226,6 - 226,6 - Rahamarkkinainstrumentit 22 - - - - 50,7 - 50,7 - Käteinen raha ja pankkitilit 22 176,1 - 176,1 - 364,2 - 364,2 - Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Noteeraamattomat osakesijoitukset 17 0,2 - - 0,2 0,2 - - 0,2 Rahoitusvarat yhteensä 471,5 - 468,4 3,1 650,4 - 647,4 2,9 Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset 30 1,1 - 1,1 - 1,7 - 1,7 - Suojauksiksi määritetyt johdannaiset 30 13,2 - 13,2 1,0 - 1,0 - Jaksotettuun hankintamenoon Korolliset rahoitusvelat 27 659,6 - 676,8 - 508,2 - 518,6 - Ostovelat ja muut velat 28 160,6 - 160,6 - 155,9 - 155,9 - Rahoitusvelat yhteensä 834,6 - 851,7 - 666,8 - 677,2 - Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia. Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot: Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla. Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei- todettavissa olevat syöttötiedot). Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat noteeraamattomat sijoitukset, ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat osakesijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian eri tasojen välillä . 179 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 17. Osuudet osakkuusyrityksissä ja pitkäaikaiset sijoitukset Noteeraa- Osuudet Noteeraa- mattomat osakkuus- mattomat osake- Milj. euroa yrityksissä sijoitukset sijoitukset Hankintameno 1.1.2024 0,1 2,7 0,2 Kurssiero - 0,2 - Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0,1 2,9 0,2 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 0,1 2,7 0,2 18. Muut pitkäaikaiset saamiset Milj. euroa 2024 2023 Muut pitkäaikaiset saamiset 20,9 14,1 Yhteensä 20,9 14,1 180 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laatimisperiaatteet Laskennalliset verot Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan omaisuus- ja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Olennaisimmat väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, varauksista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Johdon harkinta on kirjaamisen edellytys määrittäessä verosaamisten määrää suhteessa tappioiden käyttöaikaan ja ennustettavissa olevien tulevien tuottojen tasoon. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Nokian Renkaat on kirjannut tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden johdon arviointiin perustuen oletetaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattaviksi tulevaisuudessa. Johdon arvioissa, joiden taustalla on epävarmoja verotuksellisia tilanteita, tukeudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Kirjattu Kirjattu muihin laajan 31.12. Oikaisut tulos- tuloksen Kurssi- 31.12. Milj. euroa 2023 erien välillä laskelmaan eriin erot 2024 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuus 9,3 1,3 10,6 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1,8 4,1 5,9 Vuokrasopimusvelka 28,5 -0,8 0,2 27,9 Varaukset ja jaksotukset -0,7 0,3 4,6 4,2 Vahvistetut tappiot 33,5 0,6 -5,8 28,3 Rahavirran suojaukset 0,0 - 1,1 1,1 Muut erät 0,1 0,3 8,6 9,0 Yhteensä 72,6 1,2 12,0 1,1 0,2 87,1 Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan -17,6 -14,6 -32,3 Laskennalliset verosaamiset taseessa 55,0 1,2 -2,6 1,1 0,2 54,8 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 14,9 0,5 -8,0 7,4 Käyttöoikeusomaisuus 27,4 -0,4 -0,2 26,8 Verottomat varaukset 0,0 0,6 0,6 Tytäryritysten jakamattomat voittovarat - - - Rahavirran suojaukset 0,4 - 0,5 1,0 Muut erät 1,7 -0,4 -1,1 0,2 Yhteensä 44,3 0,1 -8,8 0,5 -0,2 36,0 Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan -17,6 -14,6 -32,3 Laskennalliset verovelat taseessa 26,7 0,1 -23,4 0,5 -0,2 3,7 181 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan. Konsernilla oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 140,8 (136,2) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Näistä tappioista erääntyy vuosina 2030–2034 134,2 miljoonaa euroa ja 6,5 miljoonaa euroa ei eräänny. Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista oli 2,1 (3,4) miljoonaa euroa. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Näistä tappiosta viiden vuoden kuluessa erääntyy 2,1 miljoonaa euroa. Tappiot ovat muodostuneet pääasiassa Suomen yhtiöistä Venäjältä poistumisen ja tästä seuranneiden investointien seurauksena. Konsernin johdon laatimat ennusteet osoittavat, että yhtiön tuotantokapasiteetin kasvun ja nykyisen siirtohinnoittelumallin johdosta tappiot pystytään käyttämään ennen niiden vanhentumista. Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 0,3 (0,1) miljoonaa euroa vuonna 2024. Oikaisut sisältävät 1,1 miljoonaa euroa edellisten tilikausien voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin veroihin. Oikaisua ei ole kohdistettu aikaisemmille vuosille, koska aikaisempien vuosien arvioiden jälkikäteinen oikaisu ei ole mahdollista. Kirjattu Kirjattu muihin laajan 31.12. Oikaisut tulos- tuloksen Kurssi- 31.12. Milj. euroa 2022 erien välillä laskelmaan eriin erot 2023 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuus 9,9 -0,6 9,3 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1,1 0,7 1,8 Vuokrasopimusvelat 25,8 2,7 28,5 Varaukset ja jaksotukset 3,1 -2,0 -2,0 0,3 -0,7 Vahvistetut tappiot 20,2 13,3 33,5 Rahavirran suojaukset 0,0 - 0,0 0,0 Muut erät 0,7 -0,7 0,1 Yhteensä 60,9 -2,0 13,5 0,0 0,3 72,6 Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan -37,4 19,7 -17,6 Laskennalliset verosaamiset taseessa 23,5 -2,0 33,2 0,0 0,3 55,0 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 17,7 0,3 -3,1 14,9 Käyttöoikeusomaisuus 24,8 2,6 27, 4 Verottomat varaukset 0,6 -0,6 0,0 Tytäryritysten jakamattomat voittovarat 9,2 -1,4 -7,7 - Rahavirran suojaukset 2,6 - -2,2 0,4 Muut erät 0,0 1,4 0,2 1,7 Yhteensä 54,8 0,3 -8,6 -2,2 0,0 44,3 Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan -37,4 19,7 -17,6 Laskennalliset verovelat taseessa 17,5 0,3 11,1 -2,2 0,0 26,7 182 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 20. Vaihto-omaisuus Laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen. Milj. euroa 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 116,1 108,1 Keskeneräinen tuotanto 11,7 11,3 Valmiit tuotteet 324,2 352,3 Yhteensä 452,1 471,7 Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2024 kirjattiin kuluksi 7,1 (6,1) miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset Laatimisperiaatteet Tuloutusperiaate Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina. Myyntisaamiset muuttuvat, jos saamisia kirjataan luottotappiokirjauksella. Luottotappiovarauksia on olemassa kolmenlaisia: konsernitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakassopimuksista raportoidaan liikevaihtorivillä ja luottotappiot raportoidaan erikseen liikevaihdosta liiketoiminnan muissa kuluissa . Milj. euroa 2024 2023 Myyntisaamiset 274,0 224,2 Siirtosaamiset 18,3 14,9 Johdannaissopimukset Suojauksiksi määritetyt 1,9 3,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1,9 2,6 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 4,4 7,6 Arvonlisäverosaamiset 24,4 23,6 Muut saamiset 12,3 4,7 Yhteensä 337,1 280,5 Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät Milj. euroa 2024 2023 Vuosialennukset, ostot 3,7 2,7 Rahoituserät 1,2 1,1 Sosiaalimaksut 0,1 0,3 Vakuutusmaksut 1,4 1,6 Muut erät 12,0 9,3 Yhteensä 18,3 14,9 22. Rahavarat Laatimisperiaatteet Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista. Milj. euroa 2024 2023 Käteinen raha ja pankkitilit 176,1 364,2 Rahamarkkinainstrumentit - 50,7 Yhteensä 176,1 414,9 183 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Laatimisperiaatteet Omat osakkeet Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan . Osinko Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella . Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma Sijoitetun Osakkeiden vapaan oman lukumäärä, Osake- Ylikurssi- pääoman Omat Milj. euroa 1 000 kpl pääoma rahasto rahasto osakkeet Yhteensä 1.1.2023 138 251 25,4 181,4 238,2 -16,6 428,5 Omien osakkeiden hankinta/luovutus -384 -0,1 -0,1 31.12.2023 137 867 25,4 181,4 238,2 -16,7 428,4 1.1.2024 137 867 25,4 181,4 238,2 -16,7 428,4 Omien osakkeiden hankinta/luovutus 2 0,1 0,1 31.12.2024 137 870 25,4 181,4 238,2 -16,6 428,4 Osakkeiden nimellisarvo poistettiin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset: Ylikurssirahasto Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä. Muuntoerot-rahasto Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Omat osakkeet Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2024 näiden osakkeiden määrä oli 1 052 242 (1 054 507) kappaletta. Tämä osake - määrä vastasi 0,76 (0,76) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä . 184 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Osingot Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,25 (0 ,55) euroa osakkeelta. Jakokelpoiset varat Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 on 773,2 (859,4) miljoonaa euroa. Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön. 24. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät konsernin johtoryhmälle ja avainhenkilöille Laatimisperiaatteet Osakeperustaiset maksut Osakepalkkiojärjestelmien perusteella myönnettävät osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan pääomaan. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019 osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille. Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän (PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin ja tarjota kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä henkilöstölle. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on tyypillisesti kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa ansaintakriteerit ansaintajakson alussa. Johtoryhmän jäsenten pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän palkkion tavoitemäärä on 75–100 % vuosittaisesta peruspalkasta. Palkkion maksimimäärä on kaksi kertaa tavoitetaso, eli 150–200 % vuosittaisesta peruspalkasta. Korvauksen suuruus voi enimmillään olla 150–200 % siitä vuotuisesta peruspalkasta, jota käytettiin osakkeiden myöntämisen pohjana. Osakkeiden lukumäärää voidaan korjata alaspäin, mikäli tavoitteet saavutetaan maksimitason mukaisesti ja osakekurssi on samanaikaisesti noussut osakkeiden myöntämishetkestä. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). 185 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset ohjelmat Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024: Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen ansaintakauden, vuodet 2022–2024. Ansaintajakso (PSP 2022–2024) alkoi vuoden 2022 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava osakepalkkio maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Ansaintajaksoon 2022– 2024 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027: Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023 perustaa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024–2025 ja 2025–2027. Lisäksi ansaintajaksot 2023–2024 ja 2024–2025 sisältävät yhden vuoden sitouttamisajan. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset ohjelmat Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla (kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana). Aikaisempi taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan) keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana. Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2022–2024, 2023–2025 sekä vuonna 2024 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2024–2026. Vuoden 2024 alussa päättyneet osakepalkkiojärjestelmät Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023 Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostunut maksuun. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023 Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului muutama avainhenkilö mukaan lukien yksi johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2024 loppuun mennessä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka . 186 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa. Perustiedot PSP 2021–2023 PSP 2022–2024 PSP 2023–2025 PSP 2024–2026 RSP 2021–2023 RSP 2022–2024 RSP 2023–2025 RSP 2024–2026 Yhteensä Liikkeellelaskupäivä 9.2.2021 8.2.2022 7.2.2023 6.2.2024 9.2.2021 8.2.2022 7.2.2023 6.2.2024 Osakkeiden enimmäismäärä, kpl 534 898 513 742 1 400 000 1 760 000 120 000 120 000 120 000 120 000 4 688 640 Osinko-oikaisu No No No No No No No No Alkuperäinen allokaatiopäivä 4.3.2021 8.2.2022 17.2.2023 1.3.2024 18.3.2021 19.12.2022 12.12.2023 19.2.2024 Ansaintajakso alkaa 1.1.2021 1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024 1.1.2021 1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024 Ansaintajakso päättyy 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2024 31.12.2025 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2025 31.12.2026 Osakkeiden vapautuminen 31.3.2024 31.3.2025 30.4.2026 30.4.2027 31.3.2024 31.3.2025 31.3.2026 31.3.2027 Kumulatiivinen Kumulatiivinen Voimassa oleva Voimassa oleva Segmentit käyttökate käyttökate työsuhde / työsuhde / Segmentit yhteensä yhteensä (EBITDA), henkilö- (EBITDA), henkilö- Segmentit Voimassa oleva Voimassa oleva Segmentit yhteensä tulos / Osake tulos / Osake autorenkaiden autorenkaiden yhteensä työsuhde / työsuhde / sijoitetun pääoman (EPS) kasvu, % ja (EPS) kasvu, tuotantovolyymin tuotantovolyymin sijoitetun Segmentit yhteensä Segmentit yhteensä tuotto (ROCE) segmentit yhteensä % ja sijoitetun kasvu ja suorien kasvu ja suorien pääoman sijoitetun pääoman sijoitetun pääoman johtoryhmälle sijoitetun pääoman pääoman tuotto CO 2 -päästöjen CO 2 -päästöjen tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) (pois lukien uusi Osakkeiden syntymisehto tuotto (ROCE) (ROCE) väheneminen väheneminen johtoryhmälle johtoryhmälle johtoryhmälle toimitusjohtaja) Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia 3 ,1 3 ,1 3 ,2 3 ,2 3 ,1 3 ,1 3 ,2 3 ,2 3 ,2 Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia 0 0 ,3 1 ,3 2 ,3 0 ,0 0 ,3 1 ,3 2 ,3 1 ,4 Henkilöitä tilikauden päättyessä 0 154 142 153 0 7 2 3 Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Maksutapa käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä Tilikauden tapahtumat PSP 2021–2023 PSP 2022–2024 PSP 2023–2025 PSP 2024–2026 RSP 2021–2023 RSP 2022–2024 RSP 2023–2025 RSP 2024–2026 Yhteensä 1.1.2024 Kauden alussa ulkona olevat 362 050 358 996 1 285 766 0 6 135 12 300 15 000 0 2 040 247 Kauden alussa varastossa olevat 172 848 154 746 114 234 0 113 865 107 700 105 000 0 768 393 Tilikauden muutokset Myönnetyt 0 0 0 1 756 696 0 0 0 110 000 1 866 696 Menetetyt 15 818 25 930 96 548 31 952 1 535 0 0 0 171 783 Ansaitut (brutto) 0 0 0 0 4 600 0 0 0 4 600 Maksetut (netto) 0 0 0 0 2 265 0 0 0 2 265 Erääntyneet 534 898 0 0 0 115 400 0 0 0 650 298 31.12.2024 Kauden lopussa ulkona olevat 0 333 066 1 189 218 1 724 744 0 12 300 15 000 110 000 3 384 328 Kauden lopussa varastossa olevat 0 180 676 210 782 35 256 0 107 700 105 000 10 000 649 414 187 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Käyvän arvon määrittäminen Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2024 tekemään arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä. 2024 Käyvän arvon määrittäminen Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 8,63 Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa 7,346 Odotetut osingot, euroa 1,45 Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 7,18 Arvostusmalli Osinkoalennus Käypä arvo yhteensä 31.12.24, milj. euroa 0,69 Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan, milj. euroa Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, milj. euroa -0,21 Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.24, milj. euroa 0,00 Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, milj. euroa 0,50 25. Eläkevelvoitteet Laatimisperiaatteet Eläkevelvoitteet Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. 26. Varaukset Laatimisperiaatteet Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana. 188 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Takuu- Milj. euroa varaus Yhteensä 1.1.2024 1,8 1,8 Varausten lisäykset 1,6 0,0 Käytetyt varaukset -0,2 -0,2 Edellisen vuoden varauksen purku -1,6 0,0 31.12.2024 1,6 1,6 Milj. euroa 2024 2023 Lyhytaikaiset varaukset 1,6 1,8 Takuuvaraus Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden vuoden aikana. 27. Korolliset rahoitusvelat Milj. euroa 2024 2023 Pitkäaikaiset Rahalaitos- ja eläkelainat 557,3 304,7 Joukkovelkakirjalainat 99,4 99,2 656,7 404,0 Lyhytaikaiset Yritystodistuslainat 2,0 - Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen lyhennykset 0,9 104,2 2,9 104,2 Yhteensä 659,6 508,2 Kaikki korolliset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat 2024 2023 Ilman Suojausten Ilman Suojausten suojauksia kanssa suojauksia kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 4,3 % 4,3 % 5,2 % 4,3 % Joukkovelkakirja- lainat 5,3 % 5,3 % 5,3 % 5,3 % Yritystodistuslainat 4,5 % 4,5 % - - Yhteensä 4,5 % 4,4 % 5,2 % 4,5 % Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 16. 28. Ostovelat ja muut velat Milj. euroa 2024 2023 Ostovelat 160,6 155,9 Siirtovelat 131,5 106,3 Ennakkomaksut 0,0 0,0 Johdannaissopimukset Suojauksiksi määritetyt 6,2 0,5 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1,1 1,7 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 7,8 3,8 Arvonlisäverovelat 30,3 24,0 Muut velat 18,0 18,1 Yhteensä 355,5 310,2 Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Milj. euroa 2024 2023 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät Palkat ja sosiaalimaksut 31,5 26,0 Vuosialennukset, myynti 79,4 62,2 Komissiot 0,2 0,0 Markkinointikulut 1,0 0,8 Kuljetus- ja rahtikulut 0,0 0,2 Rahoituserät 7,2 5,2 Muut 12,1 11,9 Yhteensä 131,5 106,3 189 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 29. Rahoitusriskien hallinta Konsernin treasury-toiminto tunnistaa, mittaa, hallitsee ja seuraa taloudellisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen. Näihin riskeihin kuuluvat likviditeettiriski, luottoriski ja markkinariskit: valuuttakurssiriski, korkoriski, hyödykeriski ja muut markkinariskit. Tavoitteena on käyttää riskienhallintastrategioita ja -kontrolleja, jotka ovat linjassa konsernin riskinottohalukkuuden kanssa ja suojaavat mahdollisilta haitallisilta taloudellisilta seurauksilta. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä. Konsernin luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä vaikutus konsernin luottoriskin määrään. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Valuuttariski Valuuttariski syntyy mahdollisista muutoksista yhden valuutan arvossa suhteessa toiseen. Koska Nokian Renkaat -konserni toimii useissa maissa käyttäen useita valuuttoja, tämä riski voi merkittävästi vaikuttaa taloudelliseen tulokseen. Nokian Renkaat -konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Yhdysvaltain Daytonissa Tennesseessä. Uuden Romanian Oradeassa sijaitsevan henkilöautorengastehtaan rengastoimitusten suunnitellaan alkavan keväällä 2025. Transaktioriski Transaktioriski syntyy, kun emoyhtiöllä tai konserniyhtiöllä on ulkomaan valuutassa oleva monetaarinen omaisuuserä tai velka, sitova sopimus tai ennustettu liiketoimi, joka muunnetaan myöhemmin yhtiön toiminta-/kotivaluuttaan. Konserniyhtiöt toimivat pääasiassa omassa toimintavaluutassaan, ja liiketoimet emoyhtiön ja konserniyhtiöiden välillä tehdään yleensä kyseisen konserniyhtiön toimintavaluutassa, mikä tarkoittaa, että transaktioriski siirtyy pääasiassa emoyhtiölle. Kuitenkin perustelluista syistä, esimerkiksi liiketoimintansa perusteella, konserniyhtiöllä voi olla ulkomaan valuutan määräisiä eriä. Treasury-toiminto tunnistaa, hallitsee ja seuraa merkittäviä transaktioriskejä kaikissa konserniyhtiöissä. Valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita ja valuutanvaihtosopimuksia käytetään suojausinstrumentteina. Kunkin ei-kotivaluutan ensisijainen transaktioriski suhteessa kotivaluuttaan emoyhtiössä ja kussakin konserniyhtiössä koostuu tase-eristä ja valuuttajohdannaisista. Kunkin ulkomaan valuutan ensisijaista nettoriskiä hallitaan aktiivisesti ja suojataan sopivilla johdannaisinstrumenteilla tai ei-johdannaisvaihtoehdoilla hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti nettovaluuttariski yhdessä valuutassa on suojattava, jos se ylittää 10 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen yhdistetty nettovaluuttariski emoyhtiössä ei saa ylittää 50 miljoonaa euroa, jotta kaikkien ulkomaisten valuuttojen samanaikainen +/- 10 prosentin muutos euroa vastaan ei aiheuta yli 5 miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Ei-vaihdettavat valuutat ovat poikkeus, eikä niitä suojata, jos niille ei ole toimivia suojausmarkkinoita. Toissijainen transaktionettoriski syntyy tulevista taseen ulkopuolisista liiketoimista. Tämä riski voidaan suojata markkinatilanteen mukaan, ja suojausaste voi olla maksimissaan 70 prosenttia erittäin todennäköisestä ennustetusta riskistä seuraavan vuoden loppuun asti. Transaktioriski Milj. euroa 31.12.2024 31.12.2023 Toimintavaluutta EUR EUR EUR EUR EUR EUR CZK RON EUR EUR EUR EUR EUR EUR CZK RON Vieras valuutta CAD NOK PLN RON SEK USD EUR EUR CAD NOK PLN RON SEK USD EUR EUR Myyntisaamiset 20,5 29,5 15,0 2,0 23,6 11,7 27,0 0,0 15,0 21,9 5,1 0,0 24,3 11,9 20,2 0,0 Lainat ja muut saamiset 1,8 35,2 0,0 178,9 18,7 16,6 0,0 0,1 1,6 44,8 7,3 0,0 28,0 8,6 5,8 0,0 Valuuttatulot yhteensä 22,3 64,6 15,0 181,0 42,3 28,2 27,0 0,1 16,6 66,6 12,4 0,0 52,3 20,5 26,1 0,0 Ostovelat -0,1 0,0 -0,4 0,0 0,0 -34,1 -31,6 -10,9 -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -16,7 -21,2 -3,8 Lainat -21,6 -40,1 -8,2 0,0 -13,8 0,0 -1,6 0,0 -9,8 -31,1 -5,8 0,0 -13,1 -3,2 0,0 0,0 Valuuttamenot yhteensä -21,7 -40,1 -8,6 0,0 -13,8 -34,1 -33,2 -10,9 -9,9 -31,1 -5,8 0,0 -13,1 -20,0 -21,2 -3,8 Valuuttajohdannaiset -0,7 -23,7 -7,0 -173,3 -28,8 -4,8 9,5 0,0 -4,1 -38,7 -5,8 0,0 -41,9 -5,9 -5,3 0,0 Ensisijainen nettoriski -0,1 0,8 -0,7 7,7 -0,3 -10,7 3,2 -10,9 2,6 -3,2 0,9 0,0 -2,8 -5,3 -0,4 -3,7 190 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Translaatioriski Translaatioriski viittaa ulkomaiseen yksikköön tehtyyn nettosijoitukseen, joka on muunnettava konsernin raportointivaluutaksi kunkin raportointijakson lopussa. Ulkomaisen yksikön tuloksen ja taseiden muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin (OCI). Translaatioriski ei synnytä kassavirtaa ennen kuin omaisuus myydään. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ei suojata, ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama volatiliteetti OCI:ssa hyväksytään. Lisäksi näin vältetään kassavirran epäsuhta nettosijoitusten ja suojausten välillä. Kun ulkomaisen tytäryhtiön odotetaan tuottavan nettovoittoa ja siten osinkovirtoja, näitä odotettuja kassavirtoja voidaan suojata osittain tai kokonaan. Konsernin laajaa tulosta paransi 27,0 (heikensi 33,5) miljoonaa euroa ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot. Translaatioriski Nettosijoitukset valuutoittain Milj. euroa 31.12.2024 31.12.2023 Nettosijoituksen valuutta CAD 22,8 21,7 CZK 14,5 13,8 NOK 53,2 52,8 RON 198,6 123,0 SEK 43,3 43,6 USD 527,7 470,2 Valuuttariskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen. 31.12.2024 31.12.2023 Perusvaluutta Perusvaluutta 10 % vahvempi 10 % heikompi 10 % vahvempi 10 % heikompi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Perusvaluutta / Hintavaluutta EUR/CAD -0,5 - -0,1 - -0,3 - 0,3 - EUR/CZK 0,4 - -0,4 - 0,0 - 0,0 - EUR/PLN 0,1 - -0,1 - -0,1 - 0,1 - EUR/NOK -0,4 - -0,1 - -0,2 - -0,2 - EUR/RON -1,9 - 1,9 - -0,4 - 0,4 - EUR/SEK 0,0 - 0,0 - 0,2 - -0,2 - EUR/USD 1,0 - -1,0 - 0,5 - -0,5 - 191 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Korkoriski Treasury hallitsee konsernin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on vähentää korkokuluihin liittyvää epävarmuutta ja lieventää korkotason epäsuotuisten vaihteluiden vaikutusta. Tavoitteena on, että korkoriskipositiosta 25–75 prosenttia on käytännössä kiinteäkorkoista velkaa mahdolliset korkojohdannaiset mukaan lukien. Suunniteltu jälleenrahoitus ja korkoriskipositioon sisältyvät uudet pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat voidaan suojasta korkojohdannaisilla aikaisintaan 12 kuukautta ennen nostoa. Konserni käyttää kassavirran suojauksina korkojohdannaisia ja niihin sovelletaan pääosin suojauslaskentaa. Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 257,3 (255,6) miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoisia 402,3 (252,7) miljoonaa euroa korkojohdannaiset huomioiden. Tilikauden päättyessä kiinteä- korkoisten pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset, oli 61 (50) prosenttia ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korko- sidonnaisuusaika oli 11 (17) kuukautta korkojohdannaiset mukaan lukien. Hyödykkeiden hintariski Johdannaisia ei käytetä hyödykkeiden hintariskin suojaamiseen lukuun ottamatta sähkön hintariskiä Suomessa ja Romaniassa. Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 110 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointi- päivänä sähköjohdannaisiin sisältyvä energiamäärä oli 210 (190) GWh. Romaniassa konserni tulee hankkimaan vuosittain noin 200 GWh sähköä markkinahintaan. Konserni on solminut virtuaalisen sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen CO 2 -päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. VPPA on voimassa vuosina 2025–2035 ja sen ennustettu kokonaisvolyymi on noin 620 GWh. Tehoton osuus sähköjohdannaisten rahavirtasuojauksessa ei ole olennainen konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksessä. Korkoriskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. 31.12.2024 31.12.2023 Korko Korko 1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi 1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Korkomuutoksen vaikutus -5,5 8,8 5,5 -8,8 -3,4 0,5 3,4 -0,5 Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen. 31.12.2024 31.12.2023 Sähkön hinta Sähkön hinta 5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi 5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Sähkön hintamuutoksen vaikutus Sähkötermiinit, Suomi - 1,0 - -1,0 - 0,9 - -0,9 VPPA, Romania - 2,2 - -2,2 - - - - * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement) 192 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Rahoituspolitiikan mukaisesti treasury-toiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit. Konserni on järjestänyt korolliset rahoitusvelkansa luottolimiitit mukaan lukien pääosin järjestelyinä, jotka ovat sidottu vastuullisuustavoitteisiin, kuten esim. kasvihuonekaasujen (GHG) scope 1 ja 2 -päästöintensiteettiin ja scope 3 -päästöintensiteettiin myytyjen tuotteiden käytöstä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia. Vuonna 2027 erääntyvää vastuullisuustavoitteisiin sidottua 200 miljoonan euron luottolimiittiä jatkettiin vuoteen 2028 käyttämällä ensimmäinen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta. Elokuussa nostettiin Euroopan investointipankilta (EIP) otettu 150 miljoonan euron kahdenvälinen kahdeksan vuoden laina, jolla tuetaan Nokian Renkaiden strategista tehdasinvestointia Romaniaan. Lisäksi konsernilla on 500 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma ja yhteensä 100 miljoonan euron kahdenväliset vastuullisuustavoitteisiin sidotut valmiusluottolimiitit. Nykyisillä luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaamisia ja tytäryhtiöitä jakeluketjuissa, ja siten hallitaan konsernin kassavirtojen tyypillistä kausivaihtelua. Vuodenvaihteessa konsernin likvidit varat olivat 176,1 (414,9) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa konsernilla oli käytettävissä olevia luottolimiittejä 803,3 (831,1) miljoonaa euroa, joista komittoituja limiittejä oli 304,4 (330,3) miljoonaa euroa. Käytettävissä olevia pitkäaikaisia komittoituja limiittejä oli 300,0 (300,0) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset rahoitusvelat olivat 659,6 (508,2) miljoonaa euroa. Kaikki korolliset rahoitusvelat olivat euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,4 prosenttia. Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat, mukaan lukien seuraavan 12 kuukauden sisällä erääntyvät pitkäaikaiset rahoitusvelat, olivat 2,9 (104,2) miljoonaa euroa. Konserni raportoi tärkeimmät taloudelliset kovenantit velkojille neljännesvuosittain. Mikäli konserni ei täytä rahoituskovenanttien vaatimuksia, luotonantaja voi vaatia luottojen nopeutettua takaisin- maksua. Vuonna 2024 konserni on täyttänyt rahoituskovenantissa asetetun vaatimuksen, joka on sidottu omavaraisuusasteeseen, Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat 2024 Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat Milj. euroa Tasearvo 2025 2026 2027 2028 2029 2030– Yhteensä Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat Rahalaitos- ja eläkelainat Kiinteäkorkoiset 2,9 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,5 -0,3 -3,1 Vaihtuvakorkoiset 555,2 -24,8 -328,9 -131,7 -28,1 -30,5 -74,5 -618,6 Joukkovelkakirjalainat 99,4 -5,1 -5,1 -5,1 -105,1 - - -120,5 Yritystodistuslainat 2,0 -2,0 - - - - - -2,0 Osto- ja muut velat 160,6 -160,6 - - - - - -160,6 Pankkilimiitit 0,2 -0,2 - - - - - -0,2 Vuokrasopimusvelat 129,6 -48,5 -35,6 -19,0 -11,5 -6,6 -21,3 -142,5 Johdannaisvelat Korkojohdannaiset Suojauksiksi määritetyt 4,0 -0,8 -1,8 -1,0 -0,2 -0,1 -0,1 -4,0 Valuuttajohdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Suoritettava rahavirta 1,1 -318,5 - - - - - -318,5 Saatava rahavirta -1,9 318,1 - - - - - 318,1 Sähköjohdannaiset Suojauksiksi määritetyt, Suomi 1,2 -0,6 -0,5 -0,2 0,0 - - -1,3 Suojauksiksi määritetyt, Romania -6,1 0,5 1,6 1,4 1,0 0,6 2,8 7,9 Yhteensä 948,2 -243,2 -370,9 -156,2 -144,5 -37,2 -93,3 -1 045,3 * Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. jonka on oltava vähintään 30 %. Muut kovenantit liittyvät mm. konsernin merkittävien omaisuuserien luovuttamisen rajoittamiseen ja määräysvallan vaihtamiseen Nokian Renkaat Oyj:ssä. Johto seuraa säännöllisesti, että kovenanttivaatimukset täyttyvät. 193 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat 2023 Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat Milj. euroa Tasearvo 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat Rahalaitos- ja eläkelainat Kiinteäkorkoiset 3,4 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,8 -3,7 Vaihtuvakorkoiset 405,6 -122,7 -308,7 -0,5 -0,5 -0,2 -0,3 -433,0 Joukkovelkakirjalainat 99,2 -5,1 -5,1 -5,1 -5,1 -105,1 - -125,6 Yritystodistuslainat - - - - - - - - Osto- ja muut velat 155,9 -155,9 - - - - - -155,9 Pankkilimiitit - - - - - - - - Vuokrasopimusvelat 130,3 -27,5 -23,5 -17,1 -10,6 -7,2 -20,2 -106,0 Johdannaisvelat Korkojohdannaiset Suojauksiksi määritetyt -1,6 1,6 - - - - - 1,6 Valuuttajohdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Suoritettava rahavirta 1,7 -235,2 - - - - - -235,2 Saatava rahavirta -2,6 236,1 - - - - - 236,1 Sähköjohdannaiset Suojauksiksi määritetyt, Suomi -0,7 0,7 0,1 - - - - 0,7 Suojauksiksi määritetyt, Romania - - - - - - - - Yhteensä 791,2 -308,6 -337,8 -23,3 -16,8 -113,1 -21,3 -821,0 * Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut . 194 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Luottoriski Luottoriski on riski, että vastapuoli ei täytä rahoitusinstrumentin tai asiakassopimuksen mukaisia velvoitteitaan, mikä johtaa taloudelliseen tappioon. Konserni on alttiina luottoriskille liiketoiminnassaan, ensisijaisesti myyntisaamisissa, sekä rahoitustoiminnassaan tekemällä talletuksia, valuuttakauppoja ja muita rahoitustapahtumia pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan tekemällä liiketoimintaa vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja sijoitetaan vain vakavaraisiin kotimaisiin suuriin tai keskisuuriin pörssiyhtiöihin tai julkisiin instituutioihin, jotka täyttävät rahoituspolitiikan asettamat kriteerit. Asiakasluottoriskin hallinnan periaatteet on dokumentoitu hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Asiakasluottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-alueella konsernin luottopolitiikan, menettelyjen ja asiakasluottoriskin hallintaan liittyvien valvonnan mukaisesti. Asiakkaan luottokelpoisuutta arvioidaan sen taloudellisen tilanteen, maksuhistorian ja maariskin perusteella. Yksittäiset luottolimiitit määritellään tämän arvion mukaisesti ja/tai joissain tapauksissa voidaan käyttää kaupanrahoitusinstrumentteja, pankkitakuita ja erityisiä maksuehtoja luottoriskin pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Avoimia asiakassaatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maariskiä seurataan säännöllisesti. Erääntyneille saataville sovitaan maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Myyntisaamisissa ei ole raportointipäivänä yli 15 prosentin asiakas- tai maariskikeskittymiä (ruotsalaisten asiakkaiden 20 prosentin osuus vuonna 2023) raportointipäivänä. Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa käytetään yksinkertaistettua lähestymistapaa ja asiakaskohtaisia arvioita niiden asiakkaiden osalta, joiden luottoriski on kasvanut. Arvonalentumisanalyysi tehdään jokaisena raportointipäivänä. Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen 31.12.2024 31.12.2023 Arvonalentumista Arvonalentumista Myyntisaamiset koskeva Myyntisaamiset koskeva Milj. euroa bruttomäärä vähennyserä bruttomäärä vähennyserä Erääntymättömät 248,9 -1,1 193,3 -1,0 Alle 30 päivää sitten erääntyneet 19,6 -0,4 22,4 -0,6 30–90 päivää sitten erääntyneet 2,6 -0,1 5,7 -0,3 91–180 päivää sitten erääntyneet 1,2 -0,2 1,8 -0,2 Yli 180 päivää sitten erääntyneet 41,2 -37,6 44,3 -41,2 Yhteensä 313,4 -39,5 267,5 -43,3 Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset Milj. euroa 2024 2023 Vähennyserä 1.1. 43,3 197,3 Lopulliset luottotappiot -3,3 -3,3 Muut muutokset -0,6 -148,9 Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos - -1,8 Vähennyserä 31.12. 39,5 43,3 * Vuoden 2023 muut muutokset sisältää -148,0 miljoonaa euroa, joka on uudelleen luokiteltu lopetettuihin toimintoihin. Raportointipäivän luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta, asiakkaiden maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. Myyntisaamiset kirjataan pysyvästi pois, kun saamisesta odotettu tuotto menetetään pysyvästi, esimerkiksi konkurssimenettelyn päättyessä . 195 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Pääoman hallinta Konsernin pääomanhallinnan tavoitteina on maksimoida omistaja-arvo ja turvata konsernin pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina liiketoiminnan kausiluonteisuudesta huolimatta. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai sopeuttamiseksi konserni voi säätää osingonmaksua osakkeenomistajille tai palauttaa pääomaa osakkeenomistajille tai laskea liikkeeseen uusia osakkeita. Pääomarakennetta seurataan tunnusluvulla nettovelka/ käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 prosenttia. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta. Nettovelka / käyttökate (EBITDA) Milj. euroa 2024 2023 Keskimääräinen korollinen velka 801,3 579,1 Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat 198,8 360,1 Keskimääräinen nettovelka 602,5 219,0 Liikevoitto 1,8 32,1 Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset 124,2 114,9 Käyttökate (EBITDA) 126,0 1 47,0 Nettovelka / käyttökate (EBITDA) 4,78 1,49 Omavaraisuusaste Milj. euroa 2024 2023 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 272,4 1 347,6 Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus - - Oma pääoma yhteensä 1 272,4 1 347,6 Taseen loppusumma 2 423,7 2 325,2 Vähennetään: Ennakkomaksut 0,0 0,0 Oikaistu taseen loppusumma 2 423,7 2 325,2 Omavaraisuusaste 52,5 % 58,0 % 196 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 30. Johdannaissopimusten käyvät arvot Laatimisperiaatteet Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin sovelletaan suojauslaskennan mukaista suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä. Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti sovelleta suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu molempien vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni voi määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu muutoksista valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa. Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää johdannaissopimuksia tai muita rahoitusinstrumentteja suojausinstrumenteiksi suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssiriskiltä. Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa konserni laatii määrityksen ja dokumentaation suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen tehokkuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta. Rahavirran suojaukset Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Konserni voi soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi. Sekä suojauksen tehokkaaseen että tehottomaan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä. Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää hintariskiä Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen sähkön hintariskin kahta komponenttia, systeemihintaa ja aluehintaeroa, tai näiden komponenttien muodostamaa kokonaisuutta. Romaniassa konserni on solminut virtuaalisen sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen CO 2 -päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. Nämä sopimukset tulkitaan johdannaisiksi, koska fyysistä sähkön toimitusta ei ole, ja ne ovat myös suojauslaskennan alaisia. Suojausten tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-rahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan. Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksia . 197 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 2024 2023 Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo Milj. euroa arvo Varat Velat arvo Varat Velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinit 318,6 1,8 1,0 227,6 2,6 1,5 Valuuttaoptiot, ostetut 10,9 0,1 - 6,7 0,0 - Valuuttaoptiot, asetetut 29,4 - 0,1 15,6 - 0,3 Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 300,0 7,8 11,8 150,0 2,0 0,4 Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit 9,0 0,1 1,3 9,1 1,4 0,6 VPPA, Romania 36,4 6,1 - - - - * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement) Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä . 198 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 31. Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit Rahavirran suojaukset Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit 2024 Erääntyminen 2025 2026 2027 2028 2029 2030– Yhteensä Koronvaihtosopimukset Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka Nimellisarvo, milj. euroa 50,0 100,0 150,0 300,0 Keskimääräinen kiinteä korko 2,8 % 3,1 % 2,4 % 2,7 % Sähkötermiinit, Suomi Suojauskohde: Sähkön systeemihinta Nimellisarvo, milj. euroa 3,5 3,0 1,8 0,7 9,1 Nimellisarvo, GWh 79 70 44 18 210 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 44,1 42,8 42,2 41,2 43,0 Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero Nimellisarvo, milj, euroa 0,0 0,0 Ennustettu nimellisarvo, GWh 18 18 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh -1,3 -1,3 VPPA, Romania Suojauskohde: Sähkön spot-hinta Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa 0,7 3,1 3,6 3,6 3,6 21,7 36,4 Ennustettu nimellisarvo, GWh 13 52 62 62 62 371 621 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement) 2023 Erääntyminen 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä Koronvaihtosopimukset Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka Nimellisarvo, milj. euroa 150,0 150,0 Keskimääräinen kiinteä korko 1,6 % 1,6 % Sähkötermiinit, Suomi Suojauskohde: Sähkön systeemihinta Nimellisarvo, milj. euroa 4,5 2,8 1,6 0,4 9,2 Nimellisarvo, GWh 83 61 35 9 189 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 53,8 45,1 44,9 44,2 48,8 Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero Nimellisarvo, milj, euroa -0,1 0,0 -0,1 Ennustettu nimellisarvo, GWh 44 18 61 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh -2,1 -1,3 -1,9 VPPA, Romania Suojauskohde: Sähkön spot-hinta Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa - - - - - - - Ennustettu nimellisarvo, GWh - - - - - - - Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh - - - - - - - * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement ) 199 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen 2024 Korkojohdannaiset Sähköjohdannaiset Koronvaihto- Sähkötermiinit, VPPA, Milj. euroa sopimukset Suomi Romania Nimellisarvo 300,0 9,0 36,4 Nimellisarvo, GWh - 228 621 Varat Kirjanpitoarvo 7,8 0,1 6,1 Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Tase-erä muut saamiset muut saamiset muut saamiset Velat Kirjanpitoarvo 11,8 1,3 - Ostovelat ja Ostovelat ja Ostovelat ja Tase-erä muut velat muut velat muut velat Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi Suojauskohde 3,5 3,0 -6,1 Suojausinstrumentti -3,5 -3,0 6,1 Tehokas osuus Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus -3,5 -3,0 6,1 Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä -2,0 1,0 - Myytyjä suoritteita Myytyjä suoritteita Tuloslaskelman erä Rahoituserät vastaavat kulut vastaavat kulut Tehoton osuus Tulokseen kirjattu määrä - - 0,0 Liiketoiminnan Liiketoiminnan muut tuotot tai muut tuotot tai Tuloslaskelman erä Rahoituserät kulut kulut * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement) 2023 Korkojohdannaiset Sähköjohdannaiset Koronvaihto- Sähkötermiinit, VPPA, Milj. euroa sopimukset Suomi Romania Nimellisarvo 150,0 9,1 - Nimellisarvo, GWh - 250 - Varat Kirjanpitoarvo 2,0 1,4 - Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Tase-erä muut saamiset muut saamiset muut saamiset Velat Kirjanpitoarvo 0,4 0,6 - Ostovelat ja Ostovelat ja Ostovelat ja Tase-erä muut velat muut velat muut velat Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi Suojauskohde -0,3 7,9 - Suojausinstrumentti 0,3 -7,9 - Tehokas osuus Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus 0,3 -7,9 - Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä -2,7 -0,8 - Myytyjä suoritteita Myytyjä suoritteita Tuloslaskelman erä Rahoituserät vastaavat kulut vastaavat kulut Tehoton osuus Tulokseen kirjattu määrä - - - Liiketoiminnan muut tuotot tai Liiketoiminnan muut Tuloslaskelman erä Rahoituserät kulut tuotot tai kulut * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement ) 200 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan Milj. euroa 2024 2023 Rahavirran suojausrahasto 1.1. 1,6 10,5 Rahavirran suojaukset Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän arvon muutos Koronvaihtosopimukset -3,5 0,3 Sähkötermiinit, Suomi -3,0 -7,9 VPPA, Romania 6,1 - Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä Koronvaihtosopimukset -2,0 -2,7 Sähkötermiinit, Suomi 1,0 -0,8 VPPA, Romania - - Verovaikutus 0,5 2,2 Rahavirran suojausrahasto 31.12. 0,8 1,6 * Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement) 32. Ehdolliset velat ja varat Laatimisperiaatteet Ehdolliset velat ja varat Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen omaisuuserä esitetään liitetiedoissa. Milj. euroa 2024 2023 Omasta velasta Pantit 5,9 5,9 Muut omat vastuut Takaukset 1,2 0,3 33. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liike- toimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoit tei- den saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskien- hallinnan prosessissa uhkat ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan: Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä. Poliittiset jännitteet ja globaalin epävarmuuden lisääntyminen voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun. Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen. Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön ja markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Valmiussuunnitelman mukainen toiminta . 201 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Kuluttajakäyttäytymisen muutokset Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin. Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen. Investointihankkeen toteuttaminen Romaniassa Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa. Riskiä vähentävät toimet: tiivis investointihankkeen seuranta ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys. Valuuttamarkkinat Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella. Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta. Tietoteknologia ja tietoturva Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena. Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan. Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat. Jatkuva tietoturvan ja tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus. Asiakaskunnan monimuotoisuus Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen. Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhteis- työn syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla. Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä. Riskiä vähentävät toimet: tulevien lakien ja säädösten aktiivinen seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen. Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien raaka- aineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia. 202 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Työnantajamielikuvan kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi. Oikeudelliset menettelyt Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään loukanneen kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa. Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida. Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Asian käsittely hovioikeudessa on kesken. Veroriidat Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin. 203 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 34. Lähipiiritapahtumat Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat: Konsernin Emoyrityksen omistus- Osuus ääni- omistus- Kotipaikka Kotimaa osuus, % vallasta, % osuus, % Emoyritys Nokian Renkaat Oyj Nokia Suomi Konserniyritykset Nokian Raskaat Renkaat Oy Nokia Suomi 100 100 100 Levypyörä Oy Nastola Suomi 100 100 Nokian Däck AB Ruotsi 100 100 100 Nokian Dekk AS Norja 100 100 100 Nokian Tyres GmbH Saksa 100 100 100 Nokian Tyres AG Sveitsi 100 100 100 Nokian Tyres SP Z.O.O Puola 100 100 100 Nokian Tyres U.S. Holdings Inc. USA 100 100 100 Nokian Tyres Inc USA 100 100 Nokian Tyres U.S. Operations LLC USA 100 100 Nokian Tyres Canada Inc. Kanada 100 100 100 Tsekin Nokian Tyres s.r.o. tasavalta 100 100 100 TOV Nokian Shina Ukraina 100 100 100 Nokian Tyres Holding Oy Nokia Suomi 100 100 100 Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd Kiina 100 100 NT Tyre Machinery Oy Nokia Suomi 100 100 Koy Nokian Nosturikatu 18 Nokia Suomi 100 100 100 Koy Nokian Rengaskatu 4 Nokia Suomi 100 100 100 Nokian Portti Oy Turku Suomi 100 100 100 Nokian Tyres Spain S.L.U. Espanja 100 100 100 Konsernin Emoyrityksen omistus- Osuus ääni- omistus- Kotipaikka Kotimaa osuus, % vallasta, % osuus, % Nokian Tyres Spain Operations S.L.U Espanja 100 100 100 Nokian Tyres Europe Operations S.R.L. Romania 100 100 100 Nokian Tyres SAS Ranska 100 100 100 Nokianvirran Energia Oy Nokia Suomi 32,3 32,3 32,3 Vianor Holding Oy Nokia Suomi 100 100 100 Lappeen- Vianor Oy ranta Suomi 100 100 Vianor AB Ruotsi 100 100 Nordic Wheels AB Ruotsi 100 100 Vianor AS Norja 100 100 EAM NRE1V Holding Oy Suomi 0 100 Osakkuusyritykset Sammaliston Sauna Oy Nokia Suomi 33 33 33 Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala- periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 prosentin omistusosuuden mukaisesti. Hallitus teki kokouksessaan 7. elokuuta 2017 päätöksen järjestelystä Nokian Renkaat Oyj:n (Nokian Renkaat) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian Renkaiden rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Nokian Renkaiden osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Holding yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Nokian Renkaat tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä . 204 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen. Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa 1 000 euroa 2024 2023 Johto Työsuhde-etuudet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet 4 006,4 5 687,4 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet - - Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet - - Osakeperusteiset maksut 19,9 700,7 Yhteensä 4 026,3 6 388,1 Palkat ja palkkiot Jukka Moisio, toimitusjohtaja (27.5.2020–31.12.2024) 817,8 1 421,0 josta lisäpalkkioina raportointivuodelta - 538,7 Hallituksen jäsenet Jukka Hienonen 127,6 121,9 Pekka Vauramo 88,6 86,9 Elina Björklund 85,8 - Susanne Hahn 70,3 67,2 Markus Korsten 69,6 62,3 Elisa Markula 62,6 - Christopher Ostrander 95,6 72,8 Jouko Pölönen 88,6 86,9 Reima Rytsölä 66,1 60,9 1 000 euroa 2024 2023 Hallituksen aiemmat jäsenet Heikki Allonen - 4,2 Veronica Lindholm 3,5 86,9 Inka Mero - 4,2 George Rietbergen 3,5 64,4 Yhteensä 761,8 718,6 Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita. Yllä olevien palkkojen lisäksi, Yhtiö maksoi kiinteän vuosipalkan lisäksi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot. 1 000 euroa 2024 2023 Muu johto 2 426,7 4 248,5 joista lisäpalkkioina raportointivuodelta 19,9 1 888,6 Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ollut lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyi lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia. Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt osakkeet ja optiot 2024 2023 Myönnetty, kpl Osakkeita 403 224 313 565 Osakeoptioita - - Hallussa, kpl Osakkeita 146 855 126 224 Osakeoptioita - - joista toteutettavissa - - Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty suoritusperusteisia osake- tai optiopalkkioita. 35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää markkinoinnin ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi. Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen: Paolo Pompei, toimitusjohtaja Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen) Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen. 205 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Emoyrityksen tuloslaskelma, FAS Euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 1 799 066 104,95 712 531 189,30 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 2, 3 -669 940 616,41 -590 984 413,66 Bruttokate 129 125 488,54 121 546 775,64 Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 2, 3 -35 932 822,90 -33 974 308,84 Hallinnon kulut 2, 3, 4 -46 781 946,57 -48 827 867,60 Liiketoiminnan muut kulut 2, 3 -118 316 404,38 -72 707 151,26 Liiketoiminnan muut tuotot 230 848,27 450 551,00 Liiketulos -71 674 837,04 -33 512 001,06 Rahoitustuotot ja -kulut 5 825 754,23 227 568 009,08 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -70 849 082,81 194 056 008,02 Tilinpäätössiirrot 6 53 003 817,68 620 081,12 Tuloverot 7 7 384 164,17 9 044 866,45 Tilikauden tulos -10 461 100,96 203 720 955,59 206 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Emoyrityksen tase, FAS Euroa Liite 2024 2023 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8 12 128 560,86 8 158 113,80 Aineelliset hyödykkeet 8 213 742 480,33 198 527 380,21 Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 654 534 599,40 569 526 472,26 Osuudet osakkuusyrityksissä 9 4 261 050,20 4 261 050,20 Muut sijoitukset 9 153 111,50 153 111,50 Noteeraamattomat sijoitukset 9 2 878 044,09 2 705 882,35 Pysyvät vastaavat yhteensä 887 697 846,38 783 332 010,32 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 10 206 373 798,10 231 448 002,79 Pitkäaikaiset saamiset 11, 12 397 290 584,36 206 820 763,01 Lyhytaikaiset saamiset 13 279 042 697,57 237 688 248,76 Rahat ja pankkisaamiset 152 313 165,23 390 239 744,15 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 035 020 245,26 1 066 196 758,71 1 922 718 091,64 1 849 528 769,03 Euroa Liite 2024 2023 Vastattavaa Oma pääoma 14 Osakepääoma 25 437 906,00 25 437 906,00 Ylikurssirahasto 182 505 622,52 182 505 622,52 Omat osakkeet -16 593 451,01 -16 678 211,37 Arvonmuutosrahasto -4 376 391,26 1 605 198,77 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238 231 226,51 238 231 226,51 Kertyneet voittovarat 562 036 013,28 434 143 287,09 Tilikauden tulos -10 461 100,96 203 720 955,59 Oma pääoma yhteensä 976 779 825,08 1 068 965 985,11 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 8 2 171 757,81 32 755 575,49 Pakolliset varaukset Takuuvaraus 868 000,00 868 000,00 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 15 653 792 010,51 400 205 608,82 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 289 106 498,24 346 733 599,61 Vieras pääoma yhteensä 942 898 508,75 746 939 208,43 1 922 718 091,64 1 849 528 769,03 Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa. 207 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Emoyrityksen rahavirtalaskelma, FAS Milj. euroa 2024 2023 Tilikauden tulos -10,5 203,7 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 30,6 32,8 Rahoitustuotot ja -kulut -0,8 -227,6 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut -53,0 -0,6 Tuloverot -7,4 -9,0 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -41,1 -0,7 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -27,1 20,3 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 25,1 -23,8 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -77,6 99,8 Käyttöpääoman muutos -79,6 96,2 Rahoituserät ja verot Saadut korot ja muut rahoituserät 19,8 28,9 Maksetut korot ja muut rahoituserät -34,6 -29,3 Saadut osingot 17,2 232,2 Maksetut tuloverot 0,0 -0,4 Rahoituserät ja verot 2,4 231,4 Milj. euroa 2024 2023 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) -118,3 327,0 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -51,4 -57,5 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,2 0,6 Investoinnit muihin sijoituksiin -85,0 -146,1 Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -136,2 -203,0 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -3,6 123,1 Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -182,3 22,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 14,1 -273,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 254,0 295,8 Konserniavustukset 6,3 5,0 Maksetut osingot ja muu voitonjako -72,0 -72,2 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) 16,6 100,4 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) -237, 9 224,4 Rahavarat tilikauden alussa 390,2 165,8 Rahavarat tilikauden lopussa 152,3 390,2 208 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto- omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen. Pysyvien vastaavien arvostaminen Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä. Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Poistoajat ovat: Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta Rakennukset 20–40 vuotta Koneet ja kalusto 4–20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta. Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi. Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle. Oma pääoma Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan. Ulkomaanrahan määräiset erät Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Verot Tuloslaskelman verot sisältävät tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista väliaikaisista kirjanpidon ja verotuksen välisistä eroista käyttämällä tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaatavat arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon (KPL 5:2a). Johdannaisten arvostamisesta ja suojauslaskennan periaatteet on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 30. 209 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain Milj. euroa 2024 2023 Henkilöautonrenkaat 596,7 488,7 Raskaat Renkaat 202,4 223,8 Yhteensä 799,1 712,5 Suomi 146,3 145,9 Pohjoismaat 216,3 194,0 Muu Eurooppa 290,3 214,5 Amerikka 142,2 150,7 Muut maat 4,0 7,4 Yhteensä 799,1 712,5 2. Henkilöstökulut Milj. euroa 2024 2023 Palkat ja palkkiot 58,5 59,9 Eläkekulut 9,6 10,2 Muut henkilösivukulut 1,4 0,9 Yhteensä 69,5 71,1 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien suoriteperusteiset palkat 1,6 2,1 joista lisäpalkkioina - 0,5 Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ollut lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyi lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat. Henkilöstö keskimäärin 2024 2023 Yhteensä 886 848 3. Poistot Milj. euroa 2024 2023 Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet 3,4 3,0 Rakennukset 2,2 2,2 Koneet ja kalusto 24,5 26,8 Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,5 Yhteensä 30,6 32,4 Toimintokohtaiset poistot Tuotanto 22,0 24,7 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 3,2 3,3 Hallinto 5,4 4,5 Yhteensä 30,6 32,4 210 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 4. Tilintarkastajan palkkiot Milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastuspalkkio 0,8 0,8 Muut palvelut 0,1 0,0 Yhteensä 0,9 0,8 5. Rahoitustuotot ja -kulut Milj. euroa 2024 2023 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 17,2 232,2 Yhteensä 17,2 232,2 Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista Saman konsernin yrityksiltä 9,4 9,3 Yhteensä 9,4 9,3 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - 0,5 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 3,8 5,1 Muilta 7,2 10,3 Yhteensä 10,9 15,5 Kurssierot (netto) -2,0 -3,9 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -2,0 -5,0 Muille -30,7 -18,1 Muut rahoituskulut -2,0 -2,8 Yhteensä -34,7 -25,9 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0,8 2 27,6 Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Venäjän toimintojen irtautumisesta johtuvat tuotot ja kulut on netotettu keskenään. 6. Tilinpäätössiirrot Milj. euroa 2024 2023 Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet 3,4 0,2 Rakennukset 2,2 0,2 Koneet ja kalusto 24,4 -6,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,6 0,0 Yhteensä 30,6 -5,7 Muut tilinpäätössiirrot Konserniavustukset 22,4 6,3 Yhteensä 22,4 6,3 Tilinpäätössiirrot yhteensä 53,0 0,6 211 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 8. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Milj. euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Maa- alueet Raken- nukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2024 71,0 9,6 4,0 92,6 576,3 8,8 29,4 Lisäykset 1,0 0,6 15,4 0,0 34,3 Vähennykset 0,0 -2,3 Siirrot erien välillä 6,4 0,1 22,3 1,1 -29,9 Hankintameno 31.12.2024 78,4 9,6 4,6 92,7 611,7 10,0 33,9 Kertyneet poistot 1.1.2024 -62,9 -9,6 -55,9 -451,5 -5,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,7 Tilikauden poisto -3,4 0,0 -2,2 -24,4 -0,5 Kertyneet poistot 31.12.2024 -66,3 -9,6 -58,1 -475,2 -5,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 12,1 0,0 4,6 34,6 136,5 4,1 33,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 8,1 0,1 4,0 36,8 124,8 3,5 29,4 Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2024 -2,4 0,0 - 6,2 -1,4 -0,3 Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2023 1,0 0,0 - 8,4 23,0 0,3 7. Tuloverot Milj. euroa 2024 2023 Tilikauden verot - -0,2 Edellisten tilikausien verot 0,2 -0,1 Laskennalliset verot 7,2 9,3 Yhteensä 7,4 9,0 212 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 9. Sijoitukset Milj. euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus- yrityksissä Muut sijoitukset Noteeraamattomat sijoitukset Hankintameno 1.1.2024 569,5 4,3 0,2 2,7 Lisäykset 85,0 Kurssiero 0,2 Hankintameno 31.12.2024 654,5 4,3 0,2 2,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 654,5 4,3 0,2 2,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 569,5 4,3 0,2 2,7 10. Vaihto-omaisuus Milj. euroa 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 78,5 74,2 Keskeneräinen tuotanto 4,0 3,5 Valmiit tuotteet 123,9 153,7 Yhteensä 206,4 231,4 11. Pitkäaikaiset saamiset Milj. euroa 2024 2023 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 363,6 181,3 Lainasaamiset muilta 0,4 0,5 Muut pitkäaikaiset saamiset - 0,0 Laskennalliset verosaamiset 37,1 25,0 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 401,1 206,8 Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja. 12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Milj. euroa 31.12. 2023 Kirjattu tulos- laskelmaan Arvon- muutos- rahasto 31.12. 2024 Laskennalliset verosaamiset Aineettomat hyödykkeet 3,6 3,6 Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2 Vahvistetut tappiot 24,8 1,6 26,4 Rahavirran suojaukset 0,0 1,1 1,1 Muut erät 2,0 2,0 Laskennalliset verosaamiset taseessa 25,0 7,2 1,1 33,3 Laskennalliset verovelat Rahavirran suojaukset 0,4 -0,4 0,0 Laskennalliset verovelat taseessa 0,4 -0,4 0,0 Milj. euroa 31.12. 2022 Kirjattu tulos- laskelmaan Arvon- muutos- rahasto 31.12. 2023 Laskennalliset verosaamiset Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2 Vahvistetut tappiot 15,5 9,3 24,8 Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset verosaamiset taseessa 15,7 9,3 0,0 25,0 Laskennalliset verovelat Rahavirran suojaukset 2.6 -2.2 0.4 Laskennalliset verovelat taseessa 2.6 -2.2 0.4 Emoyrityksellä oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 132,2 (124,1) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Tappiot 132,2 miljoonaa euroa erääntyvät vuosina 2032–2034. Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2024 oli 0,4 miljoonaa euroa. 213 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 13. Lyhytaikaiset saamiset Milj. euroa 2024 2023 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 153,7 128,3 Lainasaamiset 31,6 28,0 Siirtosaamiset 38,9 24,7 Yhteensä 224,2 181,0 Myyntisaamiset 37,7 39,6 Muut saamiset 7,4 6,9 Siirtosaamiset 9,8 10,2 Yhteensä 54,9 56,7 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 279,0 237,7 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoituserät 11,1 11,7 Verot 0,4 0,2 Sosiaalimaksut 0,4 0,3 Tehdasinvestoinnit - 0,0 Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys 9,9 12,3 Konserniavustus 22,4 6,3 Muut erät 4,5 3,9 Yhteensä 48,6 34,9 14. Oma pääoma Milj. euroa 2024 2023 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 25,4 25,4 Uusmerkinnät - - Osakepääoma 31.12. 25,4 25,4 Ylikurssirahasto 1.1. 182,5 182,5 Emissiovoitot - - Ylikurssirahasto 31.12. 182,5 182,5 Arvonmuutosrahasto 1.1. 1,6 10,5 Arvon muutokset -6,0 -8,9 Arvonmuutosrahasto 31.12. -4,4 1,6 Sidottu oma pääoma yhteensä 203,6 209,5 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 238,2 238,2 Emissiovoitot - - Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 238,2 238,2 Kertyneet voittovarat 1.1. 637,9 510,1 Osingonjako -75,8 -76,0 Kertyneet voittovarat 31.12. 562,0 434,1 Milj. euroa 2024 2023 Omat osakkeet -16,6 -16,7 Tilikauden tulos -10,5 203,7 Vapaa oma pääoma yhteensä 773,2 859,4 Oma pääoma yhteensä 976,8 1 069,0 Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 562,0 434,1 Omat osakkeet -16,6 -16,7 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2 Tilikauden tulos -10,5 203,7 Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 773,2 859,4 Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2024 näiden osakkeiden määrä oli 1 052 242 (1 054 507) kappaletta. Tämä osakemäärä vastasi 0,76 (0,76 ) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. 214 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 16. Lyhytaikainen vieras pääoma Milj. euroa 2024 2023 Korolliset Velat saman konsernin yrityksille Rahoituslainat 118,4 106,3 Yritystodistuslainat 2,0 - Korolliset yhteensä 120,4 106,3 Korottomat Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 20,8 12,1 Siirtovelat 19,1 8,2 Yhteensä 39,9 20,3 Ostovelat 81,3 77,5 Muut velat 11,1 114,5 Siirtovelat 36,5 28,1 Yhteensä 128,8 220,1 Korottomat yhteensä 168,7 240,5 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 289,1 346,7 Milj. euroa 2024 2023 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Palkat ja sosiaalimaksut 10,3 9,6 Vuosialennukset, myynti 11,2 10,2 Rahoituserät 13,8 7,4 Komissiot 0,1 - Muut 20,2 9,1 Yhteensä 55,6 36,3 Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa. Muutoksen vaikutus vuoden 2023 siirtovelkoihin on 0,9 miljoonaa euroa. 15. Pitkäaikainen vieras pääoma Milj. euroa 2024 2023 Korolliset Joukkovelkakirjalainat 99,4 99,2 Lainat rahoituslaitoksilta 553,3 300,0 Laskennalliset verovelat 0,0 0,4 Yhteensä 652,7 399,7 Korottomat Siirtovelat 1,1 0,5 Yhteensä 1,1 0,5 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 653,8 400,2 Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatko- option pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 miljoonan euron lainoille, ja näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi toukokuussa 2024 erääntynyt 100 miljoonan euron kahdenvälinen vastuullisuustavoitteisiin sidottu laina jälleenrahoitettiin samankaltaisella kolmivuotisella lainalla, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan investointipankin myöntämän kahdeksanvuotisen 150 miljoonan euron lainan yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi Romaniassa. 215 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös 18. Johdannaissopimukset Milj. euroa 2024 2023 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset Nimellisarvo 300,0 150,0 Käypä arvo -4,0 1,6 Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinit Nimellisarvo 328,1 239,8 Käypä arvo 0,7 1,1 Valuuttaoptiot, ostetut Nimellisarvo 10,9 6,7 Käypä arvo 0,1 0,0 Valuuttaoptiot, asetetut Nimellisarvo 29,4 15,6 Käypä arvo -0,1 -0,3 Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit Nimellisarvo 9,0 9,1 Käypä arvo -1,2 0,7 Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimukset suojaavat rahalaitoslainoihin liittyviä tulevia korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa. Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa. Koronvaihtosopimusten ja sähkötermiinien rahavirrat toteutuvat seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä. 19. Ympäristövastuut ja -menot Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Kaikki olennaiset ympäristöasiat raportoidaan osana Konsernikestävyysraporttia, joka sisältyy Hallituksen toimintakertomukseen. CSRD:n mukainen Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille. 17. Vastuusitoumukset Milj. euroa 2024 2023 Omasta velasta Pantit 5,8 4,0 Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta Takaukset 130,4 112,5 Pantit - 2,0 Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 115,6 (98,3) miljoonaa euroa. Muut omat vastuut Takaukset 1,0 - Leasing- ja vuokravastuut Maksut vuodelta 2025 12,0 9,2 Maksut seuraavilta vuosilta 5,9 8,2 216 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Esitämme kirjanpitolain edellyttäminä lausumina seuraavaa • sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta; • toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja • toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025 Jukka Hienonen Pekka Vauramo Elina Björklund Susanne Hahn Markus Korsten Elisa Markula Christopher Ostrander Jouko Pölönen Reima Rytsölä Paolo Pompei Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 217 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuskertomus 218 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa Myyntituottojen kirjaaminen Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1. Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla käytettävien sopimusehtojen monimuotoisuudesta. Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä myyntituottoja. Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä. Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin. • Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä alennusten ja hyvitysten laskentaan. • Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myyntituottojen kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi. • Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein. • Annettujen hyvitysten analysointi. • Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi. Liikearvon arvostaminen Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 14. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 61,5 miljoonaa euroa, joka on 2,5 % kokonaisvaroista ja 4,8 % omasta pääomasta. Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta. Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen. • Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät myös johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin liittyen erityisesti • ennustettuun liikevaihdon kasvuun, • ennustettuun kateprosenttiin, ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen. • Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen kassavirtojen summan vertaaminen Nokian Renkaiden markkina-arvoon. • Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen. 219 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastus toimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. 220 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 4.2.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 221 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus: 0680006-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös tyres-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF- tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen tyres-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 4.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 28.2.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 222 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (0680006-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokian Renkaat Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” . Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet . Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Nokian Renkaat Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun- hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Nokian Renkaat Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Kestävyysraportin varmennuskertomus 223 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä. • Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin: - Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon. - Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta. • Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä 4.2.2025 Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö Mikko Järventausta KRT 224 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta Osaketiedot Markkina Nasdaq Helsinki Listautumispäivä 1.6.1995 Valuutta euro ISIN FI0009005318 Kaupankäyntitunnus TYRES Reuters-tunnus TYRES.HE Bloomberg-tunnus TYRES:FH Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt Toimiala Kulutustavarat Toimialaluokka Autoteollisuus ja -tarvikkeet Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 Osakepääoma ja osakkeet Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 138 921 750 kappaletta. Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja- osakkeenomistajat. Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan 31.12.2024 Osakkeiden määrä Omistajien määrä %-osuus omistajista Osakkeiden määrä %-osuus osakkeista 1–100 42 058 41,08 1 892 076 1,36 101–500 36 766 35,91 9 467 316 6,82 501–1 000 11 423 11,16 8 717 826 6,28 1 001–5 000 10 311 10,07 21 867 984 15,74 5 001–10 000 1 132 1,11 8 127 136 5,85 10 001–50 000 623 0,61 11 882 330 8,55 50 001–100 000 39 0,04 2 735 712 1,97 100 001–500 000 20 0,02 4 939 253 3,56 500 001– 17 0,02 69 292 117 49,88 Yhteensä 102 389 100,00 138 921 750 100,00 Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2024 Osakkeiden määrä %-osuus osakkeista Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 40 990 196 29,50 Kotitaloudet yhteensä 54 066 277 38,92 Julkisyhteisöt 25 121 864 18,08 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 6 384 140 4,60 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 870 325 2,07 Yhtiöt 9 488 948 6,83 Yhteensä 138 921 750 100,00 Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja- osakkeenomistajat/suurimmat-omistajat. Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja- osakkeenomistajat/osaketyokalut/osakekurssi. 2020 2021 2022 2023 2024 20 15 10 5 0 Osakkeen vaihto NASDAQ Helsingissä 1.1.2020–31.12.2024, milj. kpl 40 30 20 10 0 2020 2021 2022 2023 2024 Osakekurssin kehitys NASDAQ Helsingissä 1.1.2020–31.12.2024, euroa 225 PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Tilinpäätös Nokian Renkaat konsernirakenne Nokian Renkaat Oyj Nokian Däck AB Vianor Holding Oy Nokian Dekk AS Vianor AB Nokian Tyres AG Vianor AS Nokian Tyres GmbH Vianor Oy Nokian Tyres Canada Inc. Nordic Wheels AB Nokian Tyres U.S. Holdings Inc Nokian Tyres Inc. Nokian Tyres U.S. Operations LLC Nokian Renkaat Holding Oy NT Tyre Machinery Oy Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd Nokian Tyres Europe Operations S.R.L Nokian Tyres SAS Nokian Tyres s.r.o. Nokian Raskaat Renkaat Oy Levypyörä Oy TOV Nokian Shina Nokian Tyres Spain S.L.U Nokian Tyres Spain Operations S.L.U Nokian Tyres SP Z O.O. Nokian Portti Oy Kiinteistö Oy Nokian Nosturikatu 18 Kiinteistö Oy Nokian Rengaskatu 4 Nokianvirran Energia Oy 32,3 % PALKITSEMIS- RAPORTTI EMME TEE VAIN RENKAITA, TEEMME TURVALLISUUTTA MAKING THE WORLD SAFER, OVER AND OVER AGAIN Romanian-tehtaan tuotannon työntekijöitä 227 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Palkitsemisraportti 2024 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta – Puheenjohtajan tervehdys Kuluneena vuonna 2024 Nokian Renkaat otti konkreettisia askeleita kohti kahden miljardin euron liikevaihtotavoitettaan. Vuoden aikana Romanian-tehdas saavutti suunnitellut virstanpylväänsä ajallaan ja budjetissa. Yhdysvaltain-tehtaalla saatiin investointivaihe päätökseen. Perusta Nokian Renkaiden kasvulle ja kannattavuuden parantamiselle on nyt luotu. Nämä saavutukset ovat vaatineet valtavasti tiimityötä ja sinnikkyyttä koko Nokian Renkaiden tiimiltä. Palkitsemisen kannalta vuosi 2024 oli vaativa, sillä rengasmarkkina jatkui heikkona ja kuluttajat olivat varovaisia hankinnoissaan. Maailmantalouden epävarmuudet ja toimintaympäristön haasteet heijastuivat Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen. Tämä vaikutti sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustintavoitteiden saavut- tamiseen ja sitä kautta molempien palkkioiden alhaiseen tasoon suoritusperusteisen palkitsemisen periaatteen mukaisesti. Kevään 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi uudistetun Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan. Palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoit- teiden saavuttamisessa, kestävän kehityksen vahvistamisessa sekä henkilöstön sitouttamisessa Nokian Renkaisiin. Palkitsemispolitiikkaa noudatettiin vuoden 2024 aikana yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeama liittyi vuonna 2023 hyväksyttyyn pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka jatkui vuonna 2024 kahden vuoden ansaintajaksolla ja yhden vuoden sitouttamisjaksolla kolmen vuoden ansaintajakson sijaan. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteisiin sisällytettiin 10 prosentin painoarvolla vastuullisuus, jota mitattiin suorien CO 2 -päästöjen vähentämisellä. Vuoden 2024 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta keskittyi henkilöstöasioiden osalta tarkastelemaan yhtiön strategian edistymistä asetettujen suoritusmittareiden kautta. Vuonna 2025 valiokunta jatkaa työtä varmistaakseen, että palkitsemispäätökset ovat yhdenmukaiset ja että ne tukevat yhtiön etenemistä kohti kasvuvaihetta ja kahden miljardin euron liikevaihtoa pitkällä aikavälillä. Toimitusjohtaja Jukka Moisio jäi eläkkeelle vuoden 2024 päättyessä. Uusi toimitusjohtaja Paolo Pompei aloitti yhtiön palveluksessa vuoden 2025 alussa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puolesta haluan toivottaa Jukalle kaikkea hyvää tulevaan ja toivottaa Paolo Pompein tervetulleeksi jatkamaan Nokian Renkaiden menestystarinaa. ELINA BJÖRKLUND Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja NOKIAN RENKAIDEN PALKITSEMISPOLITIIKKA JA KANNUSTIMET TUKEVAT YHTIÖN STRATEGIAA JA KASVUA. 228 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Johdanto Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä ”palkitsemisraportti”) kuvataan Nokian Renkaat Oyj:n (jäljempänä ”yhtiö” tai ”Nokian Renkaat”) palkitsemispolitiikka (jäljempänä ”palkitsemispolitiikka”) ja sen toteutuminen tilivuonna 2024. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä Nokian Renkaiden vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja sitä sovelletaan vuoden 2028 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei päivitettyä politiikkaa esitellä yhtiökokoukselle ennen tätä. Palkitsemispolitiikassa kuvataan: • hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen • palkitsemispolitiikan määrittelyn perusteet • politiikan käytännön toteutus. Palkitsemispolitiikka on esitelty kokonaisuudessaan osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/palkitseminen. Palkitsemisraportti antaa tarkempaa tietoa Nokian Renkaiden palkit- semisen kehittymisestä sekä tietyistä strategisista mittareista ja ajantasaisen palkitsemispolitiikan toteuttamisesta tilivuonna 2024. Raportti noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointi- koodi 2025:n vaatimuksia sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön Palkitsemis- raportin 2023 neuvoa-antavan äänestyksen jälkeen, jossa sitä tuki noin 73 prosenttia vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Nokian Renkaiden taloudellisen tuloksen ja palkitsemisen kehitys Nokian Renkaiden liikevaihto tilikaudella 2024 kasvoi 9,9 % prosenttia ja oli 1 289,8 miljoonaa euroa ja segmentit yhteensä liikevoitto oli 71,4 miljoonaa euroa (2023: 65,1 miljoonaa). Palkitseminen noudattaa yhtiön taloudellisen tuloksen toteutumista ja jäi vuonna 2024 alhai- selle tasolle edellisen vuoden tapaan. Palkitsemisen painopisteenä vuonna 2024 oli sitouttaa avainhenkilöitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa strategian toteuttaminen mukaan lukien Romanian-tehtaan valmistuminen ajoissa ja yhteisten tavoit- teiden saavuttaminen. Toimet vuoden 2024 aikana antavat hyvän pohjan jatkaa yhtiön kasvua ja kannattavuuden parantamista. Taulukossa on esitetty indeksivertailuna hallituksen, toimitusjohtajan ja työntekijöiden palkitsemisen kehitys edellisen viiden tilikauden aikana. Palkitseminen vuosina 2020–2024 Palkitsemisindeksi 2024 2023 2022 2021 2020 Hallituksen kokonaispalkkio – Hallituksen jäsenille maksettu keskimääräinen vuosipalkkio 1 113 % 106 % 109 % 95 % 100 % Toimitusjohtajan palkat ja edut 43 % 75 % 79 % 61 % 100 % Keskimääräinen palkka- kustannus työntekijää kohti 2 144 % 134 % 146 % 119 % 100 % 1 Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin tilivuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten määrällä (2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. Lisätietoja on osiossa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2020–2024”. 2 Keskimääräinen kustannus työntekijää kohden lasketaan jakamalla palkkojen, kannustimien ja muiden palkkakustannusten kokonaismäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä kyseisenä tilivuonna. Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavutta- misessa sekä vahvistaa kestävää kehitystä ja henkilöstön sitoutumista Nokian Renkaisiin. Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä on yksi osa kokonaispalkitsemista. Siihen ei tehty muutoksia vuonna 2024. Pitkän aikavälin kannustimet ovat osa Nokian Renkaiden avainhen- kilöiden kannustin- ja sitouttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön osakkeen- omistajien kanssa, yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoit- teisiin ja tarjota kilpailukykyinen palkitseminen avainhenkilöille. Nokian Renkailla on kaksi vuosittain alkavaa, hallituksen päättämää pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmää: suoritusperusteinen sekä ehdol- linen osakepalkkiojärjestelmä. Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi molemmat ohjelmat alkaviksi uusilla ansaintajaksoilla seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön tärkein kannus- tinjärjestelmä, ja sen tavoitteet on sidottu yhtiön käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO 2 -päästöjen vähenemiseen. Ohjelman ansaintajakso on vuosina 2024–2025, jonka lisäksi on yhden vuoden sitouttamisjakso ja mahdol- linen maksu suoritetaan keväällä 2027. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön avainhenkilöiden sitouttamiseen käytetty pitkän aikavälin lisäkannus- tinohjelma. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyt osakkeet maksetaan osallistujille kolmen vuoden rajoitusjakson jälkeen. Edellytys kyseisen osakepalkkion maksamiselle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkion maksupäivään asti. Lisäksi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaan ja johtoryhmään sovelletaan taloudellista suorituskykyä koskevia mittareita tavoitteena yhtenäistää toimitusjohtajan ja osakkaiden intressit liittyen yhtiön taloudelliseen kehitykseen. 229 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Nokian Renkaiden hallitus muutti helmikuussa 2023 taloudellisen suorituskyvyn mittarin sijoitetun pääoman tuotosta keskimääräiseksi segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotoksi (ROCE). Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2021–2023, 2022–2024, 2023–2025 sekä vuonna 2024 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2024–2026. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalk- kiojärjestelmässä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta, joista toimi- tusjohtajalle ei suunnattu brutto-osaketta. Osakepalkkiot maksettiin maaliskuussa 2024. Tilivuonna 2024 Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti hyväksytystä palkitsemispolitiikasta soveltamalla suoritusperusteisen osakepalk- kiojärjestelmän 2023–2024 ja 2024–2025 osalta poikkeuksellisesti kahden vuoden ansaintajaksoa ja vuoden sitouttamisjaksoa. Tätä poikkeamaa lukuun ottamatta toimitusjohtajan palkitseminen noudatti vuonna 2024 palkitsemispolitiikkaa. 2020 2021 2022 2023 2024 Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 1 289,8 1 313,8 1 714,1 1 350,5 71,4 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. 2020 2021 2022 2023 2024 Segmentit yhteensä tulos/osake Osinko/osake * Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon enimmäismäärästä. Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa 1,04 1,84 -0,86 -2,16 0,23 2,0 1,5 1,0 0,5 0 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 0,25 Liikevaihto ja EBITDA, milj. euroa Liikevaihto EBITDA * DA EBITDA:ssa viittaa poistoihin, jotka sisältävät arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin. 2 000 1 500 1 000 500 0 2020 2021 2022 2023 2024 1 313,8 1 714,1 1 350,5 275,9 425,6 1 173,6 147,0 170,2 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. 1 289,8 126,0 230 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Hallituksen jäsen Asema hallituksessa Kiinteä vuosi- palkkio, € 1 Hallituksen kokous - palkkiot, € Valiokuntien kokous- palkkiot, € Palkkiot yhteensä, € Kiinteällä vuosipalkkiolla hankitut osakkeet (osakemäärä) Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen 115 000 9 100 3 500 127 600 5 700 Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja / Investointivaliokunnan jäsen 76 000 9 100 3 500 88 600 3 767 Elina Björklund Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja (alkaen 30.4.2024) 76 000 7 000 2 800 85 800 3 767 Susanne Hahn Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen 53 500 12 600 4 200 70 300 2 651 Markus Korsten Hallituksen jäsen / Investointivaliokunnan jäsen 53 500 13 300 2 800 69 600 2 651 Veronica Lindholm Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja (30.4.2024 asti) – 2 800 700 3 500 – Elisa Markkula Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen (alkaen 30.4.2024) 53 500 7 000 2 100 62 600 2 651 Christopher Ostrander Hallituksen jäsen / Investointivaliokunnan puheenjohtaja 76 000 15 400 4 200 95 600 3 767 Jouko Pölönen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 76 000 9 100 3 500 88 600 3 767 George Rietbergen Hallituksen jäsen (30.4.2024 asti) – 3 500 – 3 500 – Reima Rytsölä Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen 53 500 9 100 3 500 66 100 2 651 1 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 30.4.2024. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot. Hallituksen palkitseminen 2024 Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 2024 päätti seuraavista hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista tilivuonna 2024: Hallituksen puheenjohtaja: Vuosipalkkio 115 000 euroa. Hallituksen varapuheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan, investointivaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajat: Vuosipalkkio 76 000 euroa. Muut hallituksen jäsenet: Vuosipalkkio 53 500 euroa. Kustakin hallituksen sekä valiokunnan kokouksesta palkkio on 700 euroa. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille palkkio on kaksinker- tainen Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella järjestettävästä kokouksesta, ja kolminkertainen kokouksista Euroopan ulkopuo- lella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille palkkio on kolminkertainen kokouksista jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden välityksellä, palkkio on 700 euroa. Matkakulut korvataan yhtiön matkapolitiikan mukaisesti. 231 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Toimitusjohtaja Jukka Moision palkitseminen 2024 Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee ehdotukset toimitusjohtajan palkasta, eduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioista hallituksen päätettäväksi. Toimitusjohtaja Jukka Moisio työskenteli yhtiössä vuoden 2024 loppuun asti. Lyhyen aikavälin kannustin järjestelmät Toimitusjohtaja Jukka Moisio oli oikeutettu palkitsemispolitiikassa kuvattuihin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin. Tavoitemäärä kannustinjärjestelmässä on 50 prosenttia perusvuosipalkasta ja enimmäismahdollisuus on 100 prosenttia perusvuosipalkasta. Ansain- tajakso on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta päätä. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision lyhyen aikavälin kannustinten suorituskykymittarina tilivuoden 2024 ansaintajaksolla oli Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liike- voitto 60 prosentin painoarvolla ja Nokian Renkaiden liikevaihto 40 prosentin painoarvolla, yhteensä 100 prosenttia. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulos perustuen tavoitease- tantaan asteikolla 0–100–200 prosenttia vuonna 2024 oli seuraava: • 60 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevoitto. Tavoitetaso oli asetettu 116 miljoonaan euroon. Saavutus oli 0 prosenttia tavoitteesta. • 40 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden liikevaihtotavoite. Tavoitetaso oli asetettu 1 473 miljoonaan euroon. Saavutus oli 0 prosenttia tavoitteesta. Kokonaissaavutus vuoden 2024 lyhyen aikavälin suorituskykymitta- reista oli 0 prosenttia. Tulospalkkio yhteensä 0,00 euroa. LTI-tavoitteiden 2024–2025 painoarvot, % EBITDA 50 % Henkilöautorenkaiden tuotanto- volyymin kasvu 40 % Suorien CO 2 -päästöjen vähentäminen 10 % Pitkän aikavälin kannustin järjestelmät Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimet koostuvat osake- palkkiojärjestelmistä. Pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän korvaus on rajoitettu 250 prosenttiin perus- vuosipalkasta, ja tavoitemäärä on 125 prosenttia perusvuosipalkasta. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2025 Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnettiin 122 280 suoritus- perusteista osaketta Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolta 2024–2025. Mahdollinen palkkio maksetaan hallituksen erillisen päätöksen perus- teella suhteutettuna työskentelyaikaan vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024–2025 asettamat tavoitteet saavutetaan. Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalk- kiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolle 2024–2025 asetetut tavoitteet jakautuvat seuraavasti: Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei myönnetty ehdollisia osakkeita tilivuonna 2024. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 prosenttia. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostu maksuun toimitusjohtaja Jukka Moisiolle. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 maksu keväällä 2026 Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 kahden vuoden pituinen ansaintajakso päättyi tilikauden 2024 loputtua. Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) 50 prosentin painoarvolla, henkilöautoren- kaiden tuotantovolyymin kasvuun 40 prosentin painoarvolla ja suorien CO 2 -päästöjen vähenemiseen 10 prosentin painoarvolla. Suorien CO 2 -päästöjen vähenemisen 10 prosentin painoarvon osalta tavoite saavutettiin maksimitasolla ja muissa tavoitteista jäätiin tavoitteesta. Näin ollen asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten 20 prosenttia. Palkkion laskenta ja osakkeiden toimitus suoritetaan Jukka Moisiolle keväällä 2026. 232 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnetyt osakkeet Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä ja ansaintajakso Myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä Suurin myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä 1 Suorituskykykriteerit Tulos 2 Mahdollisen palkkion maksu Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 27 680 55 360 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo) Segmentit yhteensä tulos/osake (50 %:n painoarvo) 0 % 0 % H1/2025 Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2024 90 882 181 764 EBITDA (50 %), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun (40 %) ja suorien CO 2 -päästöjen vähenemiseen (10 %). Maksun ehto: Romanian-tehdas on toiminnassa vuoden 2024 loppuun mennessä. 0 %, 0 % 20 % H1/2026 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 100 % 200 % 1 Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. 2 Tavoitetaso 100 prosenttia, maksimi 200 prosenttia. Toimitusjohtajan palkitseminen 2024, euroa Toimitusjohtaja Kiinteä vuosipalkka (sis. loma korvauksen) Kuukausittainen peruspalkka Maksettu palkka tilivuonna 2024 (sis. lomakorvauksen ja matka puhelinedun) Maksetut suoritus - kykyperusteiset bonukset (vuoden 2023 perusteella) Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2024 perusteella) 1 Myönnetyn osakepohjaisen bonuksen kokonaisarvo Lisäeläkkeen maksu Irtisanomisraha Palkkiot yhteensä tilivuonna 2024 Jukka Moisio 817 614 64 890 817 854 0 0 0 – – 817 854 1 Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2024 perusteella) maksetaan tilivuonna 2025. Lyhyen aikavälin ansainta mahdollisuudet perusvuosipalkan osuutena Osakepalkkio järjestelmän pitkän aikavälin ansaintamahdollisuus perusvuosipalkan osuutena 1 Tavoite Enintään Tavoite Enintään 50 % 100 % 125 % 250 % 1 Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa. 233 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision palkkaa ei korotettu tilivuonna 2024. Toimitusjohtajan kuukausit- tainen peruspalkka oli 64 890 euroa. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla oli yhtiön maksama matkapuhelinetu, jonka arvo oli 20 euroa kuukaudessa tai 240 euroa vuodessa. Kiinteä vuosipalkka sisältäen lomakorvauksen lasketaan kertomalla kuukau- sittainen peruspalkka 64 890 euroa 12,6 prosentilla. Toimitusjohtajan palkitseminen: 2024 maksettu palkka ja muuttuvat palkanosat, % Peruspalkka 100 % Lyhyen aikavälinen kannustimet 0 % Pitkän aikavälin kannustimet 0 % Pois lukien eläke ja etuudet. * Sisältäen lomakorvauksen. Eläkkeet ja toimitusjohtaja Jukka Moision toimisuhteen päättymiseen liittyviä ehtoja Toimitusjohtaja Jukka Moision eläkettä ja työsuhteen päättymistä koskevat ehdot määriteltiin seuraavasti: Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä määräytyivät toimitusjoh- tajan kotimaassa sovellettavan lainsäädännön käytäntöjen ja ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa paikallisten markkinoiden mukaisen maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää. Eläkeikä ja eläke määräytyivät työntekijän eläkelain mukaisesti. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti toimitusjohtajalla on irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen. Malus ja takaisinperintä Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitsemisjärjestelmän perus- teella palkkio, joka myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi toimitusjohtajan tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella, yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen perusteella oikeus oikaista takautuvasti maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikaisista kannustimista maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus perus- teettoman edun palautusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjestelmät ovat luonteeltaan harkin- nanvaraisia, eivätkä ne ole osa toimitusjohtajasopimuksen ehtoja. Hallitus voi milloin tahansa päättää järjestelmien toteutuksesta ja niiden ehdoista. Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai takaisinperintäoikeuksiaan tilivuonna 2024. 234 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2020–2024 2024 2023 2022 2021 2020 Hallituksen palkitseminen, palkkiot yhteensä, euroa Jukka Hienonen 127 600 121 900 126 100 112 700 105 800 Pekka Vauramo 88 600 86 900 90 400 82 000 63 100 Elina Björklund (alkaen 30.4.2024) 85 800 – – – – Susanne Hahn 70 300 67 200 61 600 – – Markus Korsten 69 600 62 300 – – – Veronica Lindholm (30.4.2024 asti) 3 500 86 900 91 100 60 200 65 500 Elisa Markkula (alkaen 30.4.2024) 62 600 Christopher Ostrander 95 600 72 800 68 600 57 700 – Jouko Pölönen 88 600 86 900 90 400 59 100 – George Rietbergen (30.4.2024 asti) 3 500 64 400 67 200 57 500 60 100 Reima Rytsölä 66 100 60 900 – – – Heikki Allonen (26.4.2023 asti) – 4 200 67 200 60 900 63 100 Inka Mero (26.4.2023 asti) – 4 200 67 900 60 900 63 100 Raimo Lind – – 5 600 83 400 85 600 Kari Jordan – – – 1 800 87 400 Petteri Walldén – – – – 6 600 Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot) 1 754 800 710 200 730 500 634 400 593 700 Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä 9 9 9 9 8 Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti 1 83 867 78 911 81 167 70 489 74 213 Indeksi 113,0 % 106,3 % 109,4 % 95,0 % 100,0 % Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio, euroa Jukka Moisio 27.5.2020–31.12.2024 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960 429 611 Hille Korhonen 1.7.2017–26.5.2020 – – – – 1 472 192 Yhteensä 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960 1 901 803 Indeksi 43,0 % 74,7 % 79,0 % 60,9 % 100,0 % 2024 2023 2022 2021 2020 Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo, euroa Palkat, kannustimet ja muut liitännäiskustannukset milj. euroa 256,3 232,2 237,5 270,7 224,7 Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden aikana 3 850 3 754 3517 4 941 4 859 Keskiarvo vuotta kohti, t euroa 66,57 61,83 67,53 54,79 46,24 Indeksi 144,0 % 133,7 % 146,0 % 118,5 % 100,0 % Taloudellinen kehitys 2020–2024 Liikevoitto, milj. euroa 1,8 32,1 56,7 268,2 120,0 Segmentit yhteensä, liikevoitto, milj. euroa 71,4 65,1 17,8 324,8 190,2 Indeksi 1,5 % 26,8 % 47,3 % 223,5 % 100,0 % EPS, euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 Segmentit yhteensä, EPS, euroa 0,23 -2,16 -0,86 1,84 1,04 Indeksi -24,7 % -360,8 % -204,8 % 240,3 % 100,0 % ROCE, % 0,5 % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % Segmentit yhteensä, ROCE, % 3,9 % 4,0 % 1,0 % 15,8 % 9,3 % Indeksi 8,3 % 36,7 % 51,7 % 228,3 % 100,0 % 1 Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin tilivuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten määrällä (2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. * Vuosi 2022 pois lukien lopetetut toiminnot. 235 TilinpäätösSelvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys- raportti Palkitsemisraportti Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet Yhtiökokous 2025 Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 7.5.2025. Kutsu kokoukseen lähetetään myöhemmin. Lisätietoa: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtio- kokous/yhtiokokous-2025. Osingonmaksu Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta osakkeenomista- jalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025. Taloudellinen tieto Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden päätehtävänä on tukea Nokian Renkaiden osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla johdon- mukaisesti ja viipymättä kaikki olennaiset yhtiötä koskettavat tiedot tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille. Palvelemme sijoittajia ja analyytikoita niin Suomessa kuin ulkomailla. Sijoittajasivuillamme julkaisemme ajankohtaista taloudellista tietoa kaikille Nokian Renkaista sijoittajakohteena kiinnostuneille. Talou- dellisten raporttien, esitysten ja pörssitiedotteiden lisäksi sivuilla on tietoa esimerkiksi Nokian Renkaiden strategiasta, osakkeesta sekä suurimmista suomalaisista osakkeenomistajista. Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteiden-tilaus. Taloudelliset katsaukset 2025 Nokian Renkaat julkistaa taloudelliset katsaukset vuonna 2025 seuraavasti: • Tammi–maaliskuun osavuosikatsaus 6.5.2025 • Tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 18.7.2025 • Tammi–syyskuun osavuosikatsaus 28.10.2025 Katsaukset julkaistaan suomeksi englanniksi. Raportit ovat saatavilla verkkosivuillamme yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat. Hiljainen jakso Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedot- teiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden julkaisua. • Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10. • Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on julkaistu Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääomamarkkinoiden tai taloustiedotusvälineiden edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee tiedot viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida kyseistä tapahtumaa. Liputusilmoitukset Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen [email protected] Yhteystiedot Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen [email protected] Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and Strategic Project Communications puh. 010 401 7581 Osoite: Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20 37101 Nokia yritys.nokianrenkaat.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.