Nokian Renkaat Oyj

Annual Report • Mar 3, 2025

VUOSI-K E R TO M U S 2024

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Teemme maailmasta turvallisemman aina uudelleen

Työskentelemme tehdäksemme maailmasta turvallisemman renkaidemme avulla.

Olemme valmiita ajattelemaan ja yrittämään uudelleen, haastamaan itsemme ja toisemme tekemään enemmän ja kehittämään sitä, mitä olemme keksineet, määrittäen rajat uudelleen kaikessa, mitä teemme.

Kohti fiksumpaa ajamista

Visiomme on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Fiksumpi ajaminen tarkoittaa uudenlaista liikkumisen turvallisuutta ja vastuullisuutta. Olemme periksiantamattomia ja rohkeita, jotta voimme edelläkävijänä tehdä uusia ratkaisuja.

Lead to future

Tarkoituksemme on tehdä maailmasta turvallisempi keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen – tämä inspiroi meitä jatkamaan yhä pidemmälle. Siksi tänä vuonna emme ainoastaan tarkastele tapoja, joilla olemme tehneet maailmasta turvallisemman, vaan myös sitä, mikä vaikuttaa tulevaan matkaamme.

NOKIAN RENKAAT VUOSI 2024

Tämä on Nokian Renkaat	5
Vuoden 2024 kohokohdat	6
Toimitusjohtajan katsaus	9
Taloudellinen kehitys	11
Rengasalan trendit	12
Kestävän kehityksen skenaariot	13
Kestävä kehitys	17

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Strategia	20
Taloudellinen tulos	21
Liiketoimintayksiköiden katsaukset 24
Osakkeet ja osakkeenomistajat	26
Varsinainen yhtiökokous	28
Merkittävät riskit	31
Tunnusluvut	34
Laskentakaavat	36

Konsernikestävyysraportti
Yleiset tiedot	38
Ympäristötiedot	64
Yhteiskunnalliset tiedot	94
Hallintotapatiedot	122
ESRS-sisältöindeksi	127
Muita kestävyystiedonantoja	137

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Johdanto	140
Hallintoelimet	141
Hallitus	143
Johtoryhmä	149
Sisäinen valvonta ja riskit	151

TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätös	155
Emoyhtiön tilinpäätös	205
Allekirjoitukset ja tilinpäätös
merkintä	216
Tilintarkastuskertomus	217
ESEF-varmennusraportti	221
Kestävyysraportin
varmennuskertomus	222
Tietoa osakkeesta	224
Konsernirakenne	225

PALKITSEMIS-RAPORTTI

Johdanto	228
Hallituksen palkitseminen	230
Toimitusjohtajan palkitseminen	231

TIETOA SIJOITTAJILLE JA SIJOITTAJASUHTEET

Yleistä tietoa ja IR-yhteystiedot 235

Kuinka lukea kestävyysraporttia

Hallituksen toimintakertomus kattaa myös konsernikestävyysraportin sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Konsernikestävyysraportti sisältää EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja EU:n kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti raportoidut tiedot.

Konsernikestävyysraportti on jaettu neljään pääosioon: Yleiset tiedot, Ympäristötiedot, Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot. Pääosiot on jaettu eri aiheisiin ESRS:n

mukaisesti. Lopussa on myös lyhyt osio Muita kestävyystiedonantoja. Se sisältää tietoja aiheista, joita ei katsottu olennaisiksi kaksoisolennaisuusanalyysissä.

ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130 luetellaan ne tiedonantovaatimukset, jotka Nokian Renkaat on sisällyttänyt konsernikestävyysraporttiin.

VUOSI 2024

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Nokian Renkaiden tuotekehityslaboratorio

R E N K A A N N Ä E N N Ä I S E S T I Y K S I N K E R TA I N E N U L KO M U OTO K ÄT K E E S I S Ä Ä N S Ä MUTKIKASTA KEMIAA

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 5 ohjausjärjestelmästä

Nokian Renkaat lyhyesti

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin. Vianor-ketju on erikoistunut autohuoltoon ja rengaspalveluihin.

• Nokian Renkaat palvelee asiakkaitaan ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Brändätty jakeluverkosto sisältää oman Vianor-ketjun, Vianor-partnerketjun ja Nokian Tyres Authorized Dealers (NAD) -verkoston.
• Nokian Renkaat valmistaa renkaita kolmessa tehtaassa: Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa, minkä lisäksi yhtiöllä on vannetehdas Suomessa. Valmistuskumppanit täydentävät omaa tuotantoa.
• Nokian Renkaiden testikeskukset sijaitsevat Nokialla ja Ivalossa sekä Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa.
• Yhtiön pääkonttori on Nokialla ja sen osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin.

Tietoja yhtiön omistusrakenteesta löytyy osoitteesta yritys. nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat/ suurimmat-omistajat.

Nokian Renkaat lukuina 2024

Liiketoimintayksikköjen liikevaihto konsernin ulkopuolisille asiakkaille, %

Henkilöautonrenkaat 56 % (52) Raskaat Renkaat 16 % (19) Vianor 28 % (29)

Nokian Renkaat -konserni koostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyysraportti

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 6

Johtava premiumrenkaiden valmistaja

Nokian Renkaat on Pohjoismaiden johtava premium-renkaiden valmistaja, minkä ohella yhtiö pyrkii merkittävään kasvuun Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.

Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti ja eri markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet. Yhtiöllä on erinomainen tuotevalikoima ja vahva innovaatioputki.

Henkilöauton renkaiden lisäksi Nokian Renkaat on yksi raskaiden erikoisrenkaiden johtavia valmistajia muun muassa metsä- ja maatalouskonesegmenteissä. Vianor tukee myyntiä ja premiumbrändiasemaa Pohjoismaissa.

Lue lisää tavoitteistamme ja strategiastamme osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/tietoa-meista/strategia.

Nokian Renkaiden vuosi 2024

Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat saavutti useita merkittäviä virstanpylväitä, jotka ovat edistäneet yhtiön etenemistä kohti sen taloudellisia ja ei-taloudellisia tavoitteita ja vahvistaneet yhtiön asemaa rengasmarkkinoilla.

Romanian-tehdas avattiin

Nokian Renkaat vietti syyskuussa uuden henkilöauton renkaita valmistavan tehtaansa avajaisia Oradeassa Romaniassa. Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, jossa ei käytetä lainkaan fossiilista enerigiaa. Tehdas on esimerkki kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vastuullisuuteen, jossa on huomioitu muun muassa hiilidioksidipäästöttömän energian käyttö sekä energiatehokkaat ja automatisoidut prosessit. Tehdas keskittyy ensisijaisesti Keski-Euroopan markkinoille myytävien henkilöauton renkaiden valmistukseen, sillä sen sijainti on strategisesti lähellä kyseisen markkinan kuluttajia ja asiakkaita.

Ensimmäinen rengas Romanian-tehtaalta

Ensimmäinen Romanian-tehtaalla valmistettu rengas oli keskieurooppalaisille autoilijoille suunniteltu Nokian Tyres Snowproof 2 -talvirengas. Rengastoimitukset aloitetaan 2025. Tehtaan peruskivi muurattiin toukokuussa 2023.

Nokian Renkaat aloitti työntekijöiden rekrytoinnit Romaniantehtaalle 2023, ja osaajia on palkattu sekä tuotantoon että toimihenkilöiksi. Kun tehdas saavuttaa täyden kapasiteetin, se työllistää noin 500 henkilöä.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 7 ohjausjärjestelmästä

Uusi visio ja tarkoitus

Nokian Renkaat lanseerasi vuoden 2024 alussa uuden visionsa ja tarkoituksensa.

Visio: johdamme maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Tarkoitus: me teemme maailmasta turvallisemman keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen.

Tarkoitus kuvaa yhtiön halua työskennellä turvallisuuden ja vastuullisuuden eteen aina uudelleen ja uudelleen. Visionsa mukaisesti Nokian Renkaat pyrkii aina eteenpäin olemalla periksiantamaton ja rohkea, jotta yhtiö voi edelläkävijänä tehdä uusia ratkaisuja. Yhtiö mahdollistaa fiksumman ajamisen ihmisille ja yrityksille johtamalla matkaa esimerkillä ja inspiraatiolla.

Paolo Pompei toimitusjohtajaksi

Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hän korvaa tehtävässä Jukka Moision, joka jäi yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Lue Paolo Pompein ajatuksia toimitusjohtajan katsauksesta sivuilta 9–10.

Talvirenkaan keksimisestä 90 vuotta

Vuosi 2024 oli talvirenkaan keksimisen 90-vuotisjuhlavuosi. Nokian Renkaat keksi talvirenkaan ratkaisuksi Suomen ankaraan talveen. Talvirenkaaseen kehitettiin voimakkaasti kuvioitu pintakuvio pidon takaamiseksi, ja kuvio suunniteltiin myös riittävän avoimeksi, jolloin se puhdistui itsestään lumesta ajon aikana. Maailman ensimmäinen talvirengas eli Kelirengas oli suunniteltu lähinnä kuorma-autoihin. Vuonna 1936 esiteltiin erityisesti henkilöautoihin tarkoitettu malli Lumi-Hakkapeliitta. 1960-luvun alussa uusi talviautoilua turvaava innovaatio esiteltiin, kun renkaisiin tuotiin nastat.

Lähes 90 vuotta myöhemmin Nokian Tyres Hakkapeliitta on yhä yksi maailman tunnetuimmista talvirengasbrändeistä. Talvirengasta kehitetään jatkuvasti, jotta se vastaa nykypäivän autoilijoiden sekä muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin.

Laajennettu tuotanto Yhdysvalloissa

Nokian Renkaat sai kesäkuussa päätökseen investointivaiheen Yhdysvaltain-tehtaallaan avaamalla uuden valmiiden tuotteiden varaston tehtaan läheisyyteen. Nokian Renkaat aloitti rengastuotannon Yhdysvaltain-tehtaassa vuonna 2020 ja on sen jälkeen nostanut tehtaan tuotantokapasiteettia, kasvattanut tiimiä noin 500 henkilöön ja lisännyt tehtaan kyvykkyyttä valmistaa Pohjois-Amerikan markkinoille kehitettyjä all season- ja all weather -renkaita täydentäen näin vuosikymmenien mittaista vahvaa talvirengasasemaamme Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Uudet päästövähennystavoitteet

Science Based Targets -organisaatio hyväksyi Nokian Renkaiden uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Niihin sisältyy sekä lyhyen aikavälin tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteet nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa viimeistään 2050.

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyysraportti

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 8

toista vuotta peräkkäin platinatason tulos EcoVadisyritysvastuuarvioinnissa

Luokitus tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa EcoVadisin arvioimista yrityksistä viimeisen 12 kuukauden aikana (10/2024).

Vastuullisten raakaaineiden osuuden lisääminen

Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 yhtiö kertoi useasta tavoitteen saavuttamista edistävästä hankkeesta. Lue lisää ei-taloudellisista tavoitteistamme osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/tietoameista/strategia.

Nokian Renkaiden Suomen-tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin, joka mahdollistaa vastuullisten raaka-aineiden käytön lisäämisen renkaissa. Nokian Renkaat ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden lanseerauksen yhteydessä ja työskentelee korvatakseen fossiiliperäisiä raaka-aineita vastuullisilla materiaaleilla.

Nokian Renkaille Uusiutuva Reselo Rubber Nokian Tyres Green Step Ligna

Nokian Renkaat ja UPM esittelivät yhteistyössä konseptirenkaan - Nokian Tyres Green Step Lignan. Se on kaikkien aikojen ensimmäinen konseptirengas, jossa on hyödynnetty täysin uusiutuvaa UPM BioMotion™ RFF -ligniiniraaka-ainetta. Renkaan valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa materiaalia, jolla on potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta vähentäen fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä renkaiden valmistuksessa.

Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyösopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiö Reselo AB:n kanssa sen uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi.

Kierrätysnoki

Nokian Renkaat teki ostosopimuksen kierrätysnoesta. Tavoitteena on valmistaa entistäkin vastuullisempia renkaita ja lisätä kiertotaloutta.

Nokian Renkaiden kuormaja linja-autojen renkaille myönnettiin Design from Finland -merkki.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 9 ohjausjärjestelmästä

Kasvun tiellä

Paolo Pompei aloitti Nokian Renkaiden toimitusjohtajana tammikuussa 2025. Keskustelimme uuden toimitusjohtajan kanssa hänen näkemyksistään yhtiöstä ja sen kehitysmahdollisuuksista.

Mitkä ovat ensivaikutelmasi Nokian Renkaista?

Olen innoissani ja otettu siitä, että saan johtaa Nokian Renkaita. Olen työskennellyt rengasalalla pitkään ja seurannut yhtiön matkaa yli 20 vuotta. Olen aina ihaillut Nokian Renkaiden tuotteita ja vahvaa innovaatiokykyä. Erityisen vaikuttunut olin yhtiön kyvystä sopeutua Venäjältä vetäytymisen jälkeen ja aloittaa uuden, kestävän kasvun rakentaminen.

Nokian Renkaat on tällä hetkellä mielenkiintoisessa kasvuvaiheessa. Olemme selvinneet viime vuosien haastavien aikojen läpi ja nyt tavoittelemme kasvua Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjoismaissa haluamme säilyttää vahvan asemamme. Tämä yhdistettynä erinomaisiin tuotteisiin, arvostettuun brändiin ja jatkuvaan vastuullisuuskehitykseen luo erinomaisen pohjan yhtiön kannattavalle kasvulle.

Ensimmäisten viikkojen aikana olen tavannut henkilöstöämme ja vieraillut eri toimipaikoissamme. On ollut upeaa nähdä, kuinka paljon osaamista meillä on ja miten vahvoja asiakassuhteita olemme rakentaneet.

O L E N A I N A I H A I L L U T N O K I A N R E N K A I D E N T U OT T E I TA J A VA H VA A INNOVAATIOKYKYÄ.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 10

NOKIAN RENKAAT TÄHTÄÄ KANNATTAVAAN KASVUUN.

Mitkä ovat yhtiön lähiajan tärkeimmät painopistealueet?

Meillä on selkeät prioriteetit. Aiomme kasvattaa tuotantokapasiteettia suunnitelmiemme mukaisesti sekä hyödyntää nykyiset resurssimme täysimääräisesti. Henkilöautonrenkaissa olemme jo pitkällä tasapainoisemman tuotantoverkoston rakentamisessa kasvun tukemiseksi. Keskitymme nyt siihen, miten pystymme käyttämään tätä tuotantoalustaa entistä tuottavammin ja tehokkaammin. Lisäksi vahvistamme Nokian Renkaiden bränditunnettuutta ja kuluttajakeskeisyyttä, mikä auttaa rakentamaan asiakasuskollisuutta.

Lyhyellä aikavälillä keskeisin tavoitteemme on saada uusi rengastehtaamme Romaniassa sujuvasti käyntiin ja samalla parantaa tuotantokyvykkyyttä tehtaillamme Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kuluttajia ja asiakkaita lähellä olevat tehtaat tekevät liiketoimintamallistamme aiempaa joustavamman ja pystymme palvelemaan päämarkkinoitamme entistä paremmin. Tämä auttaa vahvistamaan asemaamme Pohjoismaissa, palauttamaan markkinaosuuttamme Keski-Euroopassa ja kasvattamaan toimintaamme Pohjois-Amerikassa.

Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa meillä on yhtä lailla mahdollisuuksia kasvaa uusien tuotteiden ja asiakkuuksien kautta. Vianor tukee myyntiä ja premium-brändiasemaa Pohjoismaissa.

Miten aiot vahvistaa Nokian Renkaiden kilpailukykyä?

Innovointi auttaa meitä pysymään kilpailijoitamme edellä. Nokian Renkaat tunnetaan laadukkaista premium-tuotteistaan, jotka toimivat vaativissakin olosuhteissa. Keskitymme korkean lisäarvon tuotteisiin, erityisesti talvirenkaisiin. Tällaisten suorituskykyisten tuotteiden valmistaminen vaatii jatkuvaa raaka-aineiden, tuoteominaisuuksien ja valmistusprosessien kehittämistä. Olemme viime vuosina investoineet merkittävästi moderniin valmistusteknologiaan, jotta voimme vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Uutta teknologiaa ja vahvaa innovaatiotoimintaa hyödyntäen tuomme markkinoille jatkossakin turvallisia, vastuullisesti valmistettuja ja suorituskykyisiä renkaita.

Miten aiot edistää vastuullisuutta Nokian Renkailla?

Vastuullisuus on kytketty tiiviisti päivittäiseen toimintaamme, ja työskentelemme järjestelmällisesti vastuullisemman tulevaisuuden puolesta. Olemme vähentäneet toimintamme ympäristövaikutuksia vuosi vuodelta. Loppukäyttäjiä lähellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme auttavat pienentämään hiilijalanjälkeämme entisestään, ja uusi tehtaamme Romaniassa, joka on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, on vastuullisuuden vertailukohta alalla.

Vastuullisuus tarkoittaa meille myös uusia, kuluttajia hyödyttäviä innovaatioita. Parannamme jatkuvasti tuotteidemme vastuullisuutta esimerkiksi kehittämällä renkaita kierrätetyistä tai uusiutuvista materiaaleista. Olemme ylpeitä siitä, että olemme osa YK:n Global Compact -aloitetta, ja teemme yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena parantaa työoloja ja ihmisoikeuksia koko toimitusketjussa.

Vuosi 2024 oli haastava auto- ja rengasmarkkinoilla. Miten näet markkinoiden kehittyvän vuonna 2025, ja miten Nokian Renkaat menestyy tässä ympäristössä?

Vuonna 2025 tähtäämme edelleen kasvuun tuomalla markkinoille uusia, innovatiivisia tuotteita sekä keskittymällä entistäkin vahvemmin lisäarvon tuottamiseen kuluttajille. Operatiivisen toiminnan tehostuminen ja tarkka kustannusten hallinta yhdessä korkeamman myyntimäärän ja kasvavan keskimyyntihinnan kanssa tukevat kannattavuuden paranemista. Huolimatta siitä, miten markkinat kehittyvät, näen, että meillä on hyviä mahdollisuuksia vahvistaa markkina-asemaamme ja kehittää liiketoimintaamme.

Ihmiset ovat lopulta se voimavara, johon yhtiön menestys perustuu. Nokian Renkailla on erittäin osaava ja omistautunut tiimi, ja aiomme jatkaa yhteistyön rakentamista organisaatiossa. Yhdessä olemme vahvempia. Alkuvuonna 2025 tehtyjen organisaatiomuutosten tavoitteena on kehittää yhtiötä kuluttajakeskeisemmäksi ja saavuttaa globaaleja synergioita ja tehokkuutta kaikessa, mitä teemme. Rakentamalla kannattavaa kasvua, tuomalla markkinoille innovatiivisia, vastuullisia tuotteita ja parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta luomme jotain, josta jokainen meistä voi olla ylpeä.

PAOLO POMPEI TOIMITUSJOHTAJA

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 11 ohjausjärjestelmästä

2024 lukuina

Taloudellisia lukuja	2024	2023
Liikevaihto, miljoonaa euroa	1 289,8	1 173,6
Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali, %	5,5 %	5,5 %
Nettovelka/segmentit yhteensä käyttökate	3,3	1,3
Osinko, euroa	0,25*	0,55

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

Kestävän kehityksen lukuja (varmennettu)	2024	2023
Rengastehtaiden Scope 1 & 2 -päästöt tuotetonnia kohden, kg CO2e / tn	153	156
Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus renkaissa, %	25 %	N/A
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTIF)	4,6	4,7
Korkean vastuullisuusriskin toimittajista auditoitu, %	100 %	100 %
Engagement-pisteet henkilöstökyselyssä	72	73

Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan, %

Pohjoismaat 54 % (57) Muu Eurooppa 25 % (19) Amerikka 21 % (23) Muut maat 0 % (1)

Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa %

Liikevaihto

Segmentit yhteensä liikevoitto

Segmentit yhteensä liikevoitto, %

Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Taloudellinen kehitys 2024

Vuonna 2024 Nokian Renkaat jatkoi yhtiön jälleenrakentamista. Yhtiö edisti kasvustrategiaansa strategisilla investoinneilla kapasiteetin kasvattamiseksi sekä vahvalla innovaatiotoiminnalla uusien tuotteiden lanseeraamiseksi. Tärkeimpiin merkkipaaluihin kuuluivat maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan avaaminen Romaniassa, investointivaiheen päättäminen Yhdysvaltain-tehtaalla sekä uusien vastuullisten materiaalien tuominen renkaisiin.

Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävarmuuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta huolimatta Nokian Renkaat kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti markkinaosuuttaan keskeisillä markkina-alueilla.

Henkilöautonrenkaiden liikevaihto kasvoi vuonna 2024 Keski-Euroopan voimakkaan kasvun vauhdittamana. Pohjoismaissa yritys jatkaa vahvasta asemasta, kun taas Pohjois-Amerikassa toiminnassa on vielä parannettavaa. Raskaat Renkaat suoriutui hyvin heikossa ensiasennusmarkkinassa.

Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin.

Vuosi 2024

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 12 ohjausjärjestelmästä

Rengasmarkkinan kehitys ja trendit

Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaita myydään lähinnä jälkimarkkinoilla, joilla jälleenmyyjät myyvät renkaita kuluttajille. Global Datan mukaan Nokian Renkaiden päämarkkina-alueilla, eli Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, henkilöautojen, katumaastureiden ja pick-upien renkaiden jälkimarkkinoiden koko on noin 600 miljoonaa rengasta. U.S. Tire Manufacturers Association (USTMA) arvioi, että Pohjois-Amerikan markkinat kattavat lähes puolet kokonaismarkkinoista.

Rengasmarkkinan kehitykseen liittyy useita trendejä, joista alla on kuvattu tärkeimmät:

1. Autoteollisuuden disruptio

Autoteollisuus käy läpi nopeaa kehitysvaihetta, jota ohjaavat siirtyminen kohti sähköautoja, autonomisen ajamisen nousu sekä siirtyminen autojen yksityisomistuksesta yhteisomistukseen. Tämä muuttaa paitsi itse ajamista, myös ajoneuvojen suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia.

2. Digitalisaatio

Yhteiskunnan digitaalinen muutos kiihtyy, ja digitaalisten innovaatioiden määrä kasvaa myös rengasalalla. Automaatio ja robotiikka muuttavat suunnittelua ja valmistusta. Data ja liitettävyys luovat uusia liiketoimintamalleja ja määrittävät arvoverkostoja uudelleen. 3. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien käyttäytyminen Asiakkaat kaipaavat mukavuutta, omien arvojensa mukaista toimintaa ja digitaalivetoisia kokemuksia. Sekä kuluttajat että yritykset

tutkivat, ostavat ja hallinnoivat ajoneuvoja ja palveluita yhä enemmän verkossa. Siirtymä lisää digitaalisten alustojen, kalustonhallinnan ja vahvojen kumppanuuksien merkitystä.

4. Vastuullisuus

Asiakkaiden tarpeet, kehittyvä sääntely ja tiukemmat standardit rohkaisevat kehittämään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä tuotantoprosesseja ja rengasteknologioita. Yrityksen suorien päästöjen lisäksi huomiota kiinnitetään yhä enemmän tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjäljen pienentämiseen raaka-aineista aina käyttöiän loppuun, jotta ympäristövaikutukset voidaan minimoida joka vaiheessa. Tämä sisältää uusia innovatiivisia tapoja käyttää uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita sekä renkaan kestävyyden ja suorituskyvyn optimointia siten, että ajamisen energiankulutusta voidaan vähentää.

5. Lainsäädännölliset vaatimukset

Rengasalaan kohdistuu yhä enemmän lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia ja parantamaan turvallisuutta. Säännökset keskittyvät renkaan ja tien kulumahiukkasten (TRWP) minimointiin, renkaiden suorituskykyä ja vastuullisuutta koskevan viestinnän avoimuuteen, polttoainetalouden parantamiseen sekä tien kulumisen minimointiin.

6. Markkinoiden ja tuotteiden variointi

Rengasmarkkina monipuolistuu täyttääkseen asiakkaiden kehittyvät tarpeet, ja erikoisrenkaita suunnitellaan esimerkiksi polttoainetaloutta, suorituskykyä tai autonomista ajamista ajatellen. Markkinoiden tarpeiden vaihtelut ovat johtaneet autonvalmistajien ja rengasyhtiöiden välillä lisääntyneeseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää optimaalisia renkaita tietyille ajoneuvomalleille.

Lue lisää rengasalan trendeistä.

CASE

Tehokkuus ja monikäyttöisyys ohjaavat raskaiden renkaiden kehitystä

Raskaiden työkoneiden ja laitteiden tehokkuus sekä monikäyttöisyys ovat tällä hetkellä raskaiden renkaiden kehitystä ja käyttöä eniten määrittävät tekijät. Koneiden tehokkuus kasvaa jatkuvasti, jolloin ne suoriutuvat samoista työtehtävistä entistä nopeammin käyttäen tähän vähemmän resursseja. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa renkaan vierintävastusta madaltamalla ja huolehtimalla, että rengas kulkee energiatehokkaasti sekä tiellä että esimerkiksi pellolla. Ja siihen puolestaan vaikuttaa muun muassa renkaan materiaalivalinnat, rakenne ja kulutuspinta.

Monipuolinen rengas mahdollistaa koneen käyttämisen usealla tavalla ja erityyppisissä olosuhteissa. Tämä edellyttää rengasvalmistajalta innovatiivisuutta ja kokeilevaa kehittämistä. Yleensä kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, koska renkaat ovat heille aina suuri investointi. Lue lisää raskaiden renkaiden trendeistä.

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 13 ohjausjärjestelmästä

Näkemyksemme ajamisen tulevaisuudesta

Renkaat ovat elinehto toimiville ja turvallisille yhteiskunnille. Ne mahdollistavat kaikkea ihmisten välisestä yhteydenpidosta turvalliseen liikkumiseen ja kokonaisten talouksien kasvuun. Ei ehkä olekaan ihme, että maailmassa valmistetaan vuosittain jopa 1,5 miljardia rengasta. Tulevaisuudessa määrä kasvaa entisestään, kun autoilun yleistymisen, kuljetuspalveluiden kasvavan kysynnän sekä kehittyvien alueiden talouskasvun ennakoidaan lisäävän ajoneuvojen määrää merkittävästi.

Rengasalan edelläkävijälle tämä kehitys asettaa kiperän haasteen ratkaistavaksi: miten valmistetaan entistä enemmän renkaita, ja tehdään se samalla hiilineutraalisti, uusiutuvista raaka-aineista – ja ennen kaikkea niin, että renkaiden turvallisuus ja ominaisuudet ovat maailmanluokkaa?

Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa ajamaan fiksummin. Olemme ylpeitä roolistamme liikenteen ja yhteiskuntien kehityksessä, mutta tiedostamme samalla koko toimialamme ja sen arvoketjun ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Siksi ryhdyimme ratkomaan edellä kuvattua haastetta jo yli 20 vuotta sitten – hyvissä ajoin ennen sääntelyn ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntymistä.

Edelläkävijyys on strategiamme ytimessä edelleen. Onnistuminen edellyttää, että haastamme itseämme tekemään jatkuvasti enemmän – keksimään renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Seuraavilla sivuilla avaamme tarkemmin kolme päälinjaamme, jotka kiteyttävät visiomme tulevaisuuden maailmasta sekä tavoitteistamme ja toimistamme, joilla kuljemme sitä kohti.

Lead to circularity

Tavoitteenamme on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lead to safety

Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat panostaa jatkuvasti uusien turvallisuutta parantavien innovaatioiden hyödyntämiseen ja kehittämiseen – renkaan keksimiseen kerta toisensa jälkeen uudelleen.

Lead to zero

Nokian Renkaat toimii alansa uranuurtajana ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteenamme on, että vuonna 2050 asiakkaille on tarjolla täysin ilmastoneutraali rengas – koko ketjun osalta.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 14

Matkalla kohti pienempää ympäristöjalanjälkeä

Materiaalien kehittäminen² Yhdessä eteenpäin³ Vastuullisuutta ajamassa 1

Etsimme jatkuvasti uusiutuvia ja kierrätettyjä vaihtoehtoja fossiilipohjaisille ja neitseellisille raaka-aineille ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tähtää siihen, että neitseellisiä fossiilisia raaka-aineita ei enää parin vuosikymmenen kuluttua käytetä lainkaan rengasteollisuudessa.

Yksi tärkeimmistä ei-taloudellisista tavoitteistamme on, että kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus renkaissamme on 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

LEAD TO CIRCULARITY

Päämääränä vain vastuullisista raakaaineista valmistettu rengas

Renkaat valmistetaan perinteisesti useista eri materiaaleista, joihin liittyy ympäristön näkökulmasta ongelmia niiden alkuperän, kierrätettävyyden ja hiukkaspäästöjen osalta. Nokian Renkaiden keskeisenä tehtävänä kiertotalouden edistämisessä on olla mukana kehittämässä uusia, innovatiivisia raaka-aineita, pidentää renkaiden elinkaarta sekä parantaa materiaalikierrätystä. Tällä työllä haluamme tuoda koko toimialalle uusia, parempia materiaalivirtoja ja toimintamalleja.

Nokian Renkaiden koko tuotekehitys perustuu turvallisuuden ja ympäristönäkökulmien jatkuvalle kehittämiselle. Nämä kestävän turvallisuuden periaatteet ohjaavat kaikkea työtämme. Tavoitteenamme on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä olemme puolimatkassa tavoitteen toteutumisessa.

Vaikka kiertotalouteen liittyvät suunnitelmamme ovat alan kunnianhimoisimpia, ne ovat meille jatkumoa aiemmalle työllemme.

Lue lisää työstämme uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden lisäämiseksi renkaissa osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tarinamme/lead-to-future/lead-to-circularity/.

Älyrenkaat tekevät työstä turvallisempaa ja tehokkaampaa

1

Renkaan sisäpintaan kiinnitetty anturi kerää tarkkoja ja reaaliaikaisia tietoja renkaan paineista ja lämpötiloista.

Reaaliaikaiset hälytykset Anturit keräävät dataa 2 3 Älykästä turvallisuutta

Järjestelmä käyttää Bluetooth-yhteyttä tietojen ja hälytysten lähettämiseen käyttäjälle. Tämä mahdollistaa reagoinnin äkillisiin rengaspaineen tai lämpötilan muutoksiin ajoissa.

Oikeat rengaspaineet ovat tärkeitä pidon ja vakauden sekä polttoaineenkulutuksen ja renkaiden kulumisen kannalta. Korkeat rengaslämpötilat voivat johtaa vaurioihin. Älyrenkaiden avulla työstä voi tulla turvallisempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

LEAD TO SAFETY

ohjausjärjestelmästä

Päämääränä maailman turvallisin rengas

Renkaat ovat ajoneuvon keskeinen turvavaruste. Niiden kosketuspinta tiehen on vain neljän kämmenen kokoinen, mutta niistä on kiinni, pysyykö ajoneuvo tiellä ja pysähtyykö se äkkitilanteessa. Renkaan merkitys korostuu erityisesti vaativissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: lumella ja jäällä, märällä tienpinnalla sekä yllättävissä tilanteissa. Juuri tämä on Nokian Renkaiden erityisosaamista.

Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat panostaa jatkuvasti uusien turvallisuutta parantavien innovaatioiden hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Keskeisinä haasteina on kehittää samanaikaisesti sekä entistä turvallisempia renkaita sekä toisaalta herättää kuljettajia ymmärtämään paremmin rengasvalintojen, renkaiden vaihtovälin ja ajotyylin merkitystä.

Lue lisää turvallisuutta edistävästä työstämme osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tarinamme/lead-tofuture/lead-to-safety/.

NOKIAN TYRES FACTORY IN ORADEA, ROMANIA IS THE WORLD'S FIRST FULL-SCALE TIRE FACTORY WITH

ZERO CO2 EMISSIONS.

Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyysraportti

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 16

Maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas Romaniassa

All electricity used at the

factory is CO2 emission free. Part of the electricity used in the factory is generated by on-site solar power units. Kaikki tehtaalla käytetty sähkö on CO2-päästötöntä. Osa tehtaan käyttämästä sähköstä tuotetaan paikan päällä olevilla aurinkovoimalaitoksilla.

Steam used to cure the tires is ¹ CO2-päästötön² Innovatiivinen ja sähköinen³ Energiatehokas

generated by innovative electric boilers which use only zero CO2 emission free electricity instead of the usual fossil fuels such as coal or gas. Renkaiden vulkanisoimisessa käytettävä höyry tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa, jotka hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden sijaan hiilidioksidipäästötöntä sähköä.

1 C02 EMISSION FREE 2 INNOVATIVE & ELECTRIC 3 ENERGY EFFICIENT

The tire manufacturing

process is very energy efficient as only the most modern technology and machinery is utilized. Renkaiden valmistusprosessi on erittäin energiatehokas, tuotannossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja laitteita.

LEAD TO ZERO

Päämääränä ilmastoneutraali rengas

Rengasteollisuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä merkittävä rooli, sillä renkaiden valmistus ja käyttö kuluttavat merkittävästi energiaa ja tuottavat samalla kasvihuonekaasupäästöjä.

Nokian Renkaat toimii alansa uranuurtajana ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sitouduimme vuonna 2020 alamme ensimmäisenä yrityksenä Science Based Targets -aloitteeseen. Tavoitteenamme on, että vuonna 2050 asiakkaille on tarjolla täysin ilmastoneutraali rengas – koko ketjun osalta. Matkallamme on välietappeja: aiomme vähentää renkaiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailutasona on vuosi 2022.

Uskomme onnistumiseemme ja olemme vähentäneet rengastehtaidemme päästöjä kunnianhimoisesti. Syksyllä 2024 Nokian Renkaat avasi Romaniaan maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan.

Tavoitettamme tukee myös osallistuminen Polestar 0 -hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto. Nokian Renkaat on ainoana rengasvalmistajana mukana projektissa kehittämässä ilmastoneutraalit premium-renkaat.

Lue lisää Lead to zero -ajattelustamme osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tarinamme/lead-tofuture/lead-to-zero/.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 17 ohjausjärjestelmästä

Vastuullisuuden kehittäminen ja johtaminen perustuu olennaisuudelle

Nokian Renkaille vastuullisuus tarkoittaa vastuullista, läpinäkyvää liiketoimintaa sekä sitä, että kehitämme turvallisia, korkealaatuisia tuotteita, joissa vastuullisuus on olennainen ominaisuus aina raakaaineista käytöstä poistoon saakka.

Rengas on globaali tuote, johon liittyy useita erityyppisiä vastuullisuuden näkökulmia: sademetsissä tuotettu luonnonkumi yhdistetään teollisiin komponentteihin tehtaillamme, ja valmiit renkaat laivataan ympäri maailmaa. Noin 90 prosenttia renkaamme hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana, joten tuotteiden käyttäjät ovat tärkeä osa arvoketjua.

Olennaisuus näyttää suuntaa

Olemme sitoutuneet minimoimaan Nokian Renkaiden negatiiviset vaikutukset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Arvioimme olennaiset aiheemme tekemällä olennaisuusanalyysin kolmen vuoden välein ja katselmoimalla sen tulokset vuosittain.

Nokian Renkaat suoritti syyskuusta 2023 helmikuuhun 2024 kaksoisolennaisuusanalyysin. Sen mukaan meille olennaisimmat aiheet ovat:

• Ilmastonmuutos
• Pilaantuminen
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• Resurssien käyttö ja kiertotalous
• Oma työvoima
• Arvoketjun työntekijät
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Liiketoiminnan harjoittaminen

Osana hallituksen toimintakertomusta julkaistavassa Nokian Renkaiden Konsernikestävyysraportissa 2024, tämän vuosikertomuksen sivuilla 37–138, kuvaamme olennaisiin aiheisiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Olennaisuusarvioinnit muodostavat perustan Nokian Renkaiden vastuullisuustyölle. Käytännön vastuullisuustyötä ohjaa vuosittain päivitettävä vastuullisuuden tiekarttamme, joka on jaoteltu seitsemään eri osa-alueeseen ja yli sataan tehtävään ja projektiin.

Ei-taloudelliset tavoitteemme ovat tiekartan mukaiset, ja niihin sisältyvät myös Science Based Targets -organisaation hyväksymät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.

Lue lisää ei-taloudellisista tavoitteistamme osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/tietoa-meista/strategia.

Ilmasto	• Ilmastoselvitykset ja -suunnitelmat • Tuotekehitys • Energiatehokkuus • Energiajakauma ja vähähiiliset ratkaisut
Ympäristö	• Vaatimustenmukaisuus • Vedenkäytön tehokkuus • Kiertotalous • Biodiversiteetti
Ihmiset	• Työterveys ja -turvallisuus • Ihmisoikeudet ja hyvinvointi • Vastuullisuuskulttuurin kehittäminen
Toimitusketju	• Riskienhallinta • EUDR, GPSNR • Toimitusketjun CO2-päästöt
Tuotteet ja palvelut	• Vastuulliset materiaalit • Kestävyys, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset • Muut tutkimusprojektit
Talous-, hallinto ja ohjausjärjes telmä	• Hallinto ja vaatimustenmukaisuus • Hallituksen katselmoinnit • Riskienhallinta • Arvonluonti yhteiskunnalle
Viestintä ja sidosryhmätyö	• Raportointi ja viestintä • Sijoittajasuhteet • Ilmastoraportointi • Sidosryhmätoimenpiteet

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 18 ohjausjärjestelmästä

Vastuullisuustyön tuloksia 2024

Määrätietoinen työ vastuullisuuden parissa on johtanut useisiin merkittäviin tunnustuksiin ulkoisissa vastuullisuusarvioinneissa.

Sustainalytics S&P Global Corporate Sustainability Assessment

CDP Climate Change

TOP 10:SSÄ AUTOMOTIVE COMPONENTS -SEKTORILLA USEITA VUOSIA

72 A- A- 11,7

JOHTAVA TASO

CDP Supplier Engagement Rating

MATALA ESG-RISKITASO

EcoVadis

PLATINUM RATING 71,9 AAA

TOP 1 % ARVIOIDUISTA YRITYKSISTÄ

Financial Times Europe's Climate Leaders

PÄÄSY EUROPE'S CLIMATE LEADERS 2024 -LISTALLE

TOP 6 % AUTO

MSCI

COMPONENTS -SEKTORILLA

HALLITUKSEN TOIMINTA-KERTOMUS

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Renkaan testausta Nokian Raskaiden Renkaiden tuotekehityskeskuksessa

R E N GA S T E S TAU S VA AT I I Ä Ä R I M M Ä I S TÄ A M M AT T I TA I TOA J A TARKKUUTTA

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 20

Hallituksen toimintakertomus

Nokian Renkaat jatkoi vuonna 2024 kasvustrategiansa toteuttamista edistämällä strategisia investointeja kapasiteetin kasvattamiseksi sekä ylläpitämällä vahvaa innovaatiotoimintaa uusien tuotteiden lanseeraamiseksi. Yhtiö saavutti useita merkkipaaluja, mukaan lukien täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan avaamisen Romaniassa ensimmäisenä maailmassa sekä investointivaiheen päättämisen Yhdysvaltain-tehtaalla.

Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävarmuuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta huolimatta Nokian Renkaat kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti markkinaosuuttaan keskeisillä markkina-alueilla.

Samalla Nokian Renkaat edisti vastuullisuustoimintaansa monella taholla. Science Based Targets initiative -organisaatio (SBTi) hyväksyi yhtiön uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, jotka ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita ilmastotieteessä pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. EcoVadis-yritysvastuuarvioinnissa Nokian Renkaat sai platinaluokituksen, mikä heijastaa yhtiön kestävän kehityksen mukaisen toiminnan jatkuvaa kehittämisestä. Arviointitulos tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa niistä yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden aikana.

Strategian toteuttaminen ja edistyminen taloudellisissa tavoitteissa

Nokian Renkaiden strategia perustuu orgaaniseen kasvuun yhtiön keskeisillä markkina-alueilla Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Yhtiö keskittyy jatkossakin korkean lisäarvon segmentteihin, kuten premium-talvirenkaisiin. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihinnan kasvu parantavat kannattavuutta. Tavoitteena on kasvattaa omistaja-arvoa myynnin kasvun ja parantuvan kannattavuuden kautta.

Henkilöauton renkaiden osalta Nokian Renkaiden kasvustrategia jakautuu kahteen vaiheeseen, vuosien 2023–2025 investointivaiheeseen sekä kasvuvaiheeseen vuodesta 2026 eteenpäin. Henkilöauton renkaiden myyntivolyymit laskivat vuonna 2023 merkittävästi yhtiön myytyä Venäjän liiketoimintonsa. Tämän vuoksi kapasiteetin uudelleenrakentaminen investointivaiheen aikana on tärkeässä osassa kahden miljardin euron liikevaihtotavoitteen saavuttamisessa. Lisääntynyt kapasiteetti yhdessä uusien huippuluokan tuotteiden ja paremman operatiivisen kyvykkyyden kanssa kiihdyttävät kasvuvaiheessa yhtiön matkaa kohti taloudellisia tavoitteita. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Laajentuva tuotevalikoima ja digitalisaatio tukevat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee Nokian Renkaiden myyntiä ja premium-brändiä Pohjoismaissa.

Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat jatkoi strategisia investointejaan kapasiteetin kasvattamiseksi. Uusi henkilöauton renkaita valmistava tehdas Romaniassa eteni suunnitellusti aikataulussaan ja budjetissaan. Tehdas alkaa tukea henkilöauton renkaiden myyntiä vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi investointivaihe Yhdysvaltain-tehtaalla saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana, mikä vahvistaa yhtiön kyvykkyyttä valmistaa Pohjois-Amerikan kuluttajille suunnattuja renkaita.

Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita. Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Makrotrendit, kuten kasvava uusien automallien määrä, SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä ilmastonmuutos, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden kysyntää.

PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET

Nokian Renkaiden pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka asetettiin vuonna 2023, keskittyvät kasvuun, kannattavuuteen ja pääomarakenteeseen. Nokian Renkaat tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja noin 15 prosentin segmentit yhteensä liikevoittomarginaaliin. Lisäksi yhtiön tavoitteena on pitää nettovelka 1–2-kertaisena suhteessa segmentit yhteensä käyttökatteeseen.

Nokian Renkaiden osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa nettovoitosta vähintään 50 prosenttia osinkoina.

	Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet	Toteuma 2024	Toteuma 2023
Orgaaninen kasvu	Liikevaihto 2 miljardia euroa	1,29 miljardia euroa	1,17 miljardia euroa
Kannattavuus	Segmentit yhteensä liikevoitto marginaali 15 %	5,5 %	5,5 %
Pääoma rakenne	Nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2	3,3	1,3

Liikevaihto ja liikevoitto

Vuoden 2024 liikevaihto oli 1 289,8 milj. euroa (2023: 1 173,6; 2022: 1 350,5) ja nousi 9,9 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 10,6 % Keski-Euroopan vauhdittamana. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 8,0 milj. euroa.

Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan

				VV*	% 2024 liike	% 2023 liike
Milj. euroa	2024	2023	Muutos	Muutos	vaihdosta	vaihdosta
Pohjoismaat	696,2	671,7	3,6 %	4,0 %	54,0 %	57,2 %
Muu Eurooppa	319,6	226,0	41,4 %	43,0 %	24,8 %	19,3 %
Amerikka	270,3	268,7	0,6 %	1,2 %	21,0 %	22,9 %
Muut maat	3,7	7,2	-48,9 %	-48,9 %	0,3 %	0,6 %
Yhteensä	1 289,8	1 173,6	9,9 %	10,6 %	100,0 %	100,0 %

Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin

				VV*	% 2024 liike	% 2023 liike
Milj. euroa	2024	2023	Muutos	Muutos	vaihdosta**	vaihdosta**
Henkilöautonrenkaat	779,9	653,4	19,4 %	20,2 %	60,5 %	55,7 %
Raskaat Renkaat	235,1	257,1	-8,6 %	-8,0 %	18,2 %	21,9 %
Vianor	354,9	344,0	3,2 %	3,6 %	27,5 %	29,3 %
Muut toiminnot ja eliminoinnit	-80,1	-80,9	1,1 %
Yhteensä	1 289,8	1 173,6	9,9 %	10,6 %

* Vertailukelpoisilla valuutoilla.

** Sisältää sisäisen myynnin.

Yhtiön vetäytyminen Venäjältä saatiin päätökseen maaliskuussa 2023 eikä Venäjä siten enää ole sisältynyt raportoituihin IFRS- ja ei-IFRS-lukuihin 1.1.2023 lähtien. Nokian Renkaat on oikaissut vuoden 2022 vastaavat vertailuluvut. Vuoden 2021 ja aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Milj. euroa %

Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto

Segmentit yhteensä liikevoitto, %

Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen.

Liikevoitto oli 1,8 milj. euroa (2023: 32,1; 2022: 56,7). Ei-IFRSrajaukset olivat -69,6 milj. euroa (-33,0), joista -33,7 milj. euroa (-30,2) oli Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon ja -22,1 milj. euroa (-3,2) Romaniantehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä eriä sekä -13,7 milj. euroa muita eriä, jotka liittyivät pääosin sopimusvalmistusrenkaiden varastojen alaskirjaukseen tuotteiden myöhästyessä vuoden 2024 kesäsesongista Punaisenmeren kriisin vuoksi.

Segmentit yhteensä liikevoitto oli 71,4 milj. euroa (2023: 65,1; 2022: 17,8). Segmentit yhteensä liikevoiton nousu johtui korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista raakaainekustannuksista. Segmentit yhteensä liikevoittoprosetti oli 5,5 % (2023: 5,5 %; 2022: 1,3 %). Segmentit yhteensä ROCE oli 3,9 % (4,0 %).

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat tuotannon menetyksiä, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua.

Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto, %

Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin

Milj. euroa	2024	2023
Henkilöautonrenkaat	52,2	36,7
Raskaat Renkaat	30,0	32,8
Vianor	-3,8	3,4
Muut toiminnot ja eliminoinnit	-7,0	-7,8
Segmentit yhteensä liikevoitto	71,4	65,1
Ei-IFRS-rajaukset	-69,6	-33,0

Rahoituserät ja verot

Nettorahoituskulut olivat 33,3 milj. euroa (17,8) sisältäen nettokorkokulut 30,7 milj. euroa (14,1). Nettorahoituskulut sisältävät valuuttakurssikuluja 2,6 milj. euroa (3,8). Tulos ennen veroja oli -31,5 milj. euroa (14,2) ja verot olivat 8,7 milj. euroa (-1,7). Segmentit yhteensä tulos ennen veroja oli 38,1 milj. euroa (47,4). Tilikauden tulos oli -22,8 milj. euroa (-325,5, sisältäen lopetettujen toimintojen tuloksen eli vetäytymisen Venäjältä). Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli 31,4 milj. euroa (-298,1). Osakekohtainen tulos oli -0,17 euroa (-2,36).

Oman pääoman tuotto oli -1,7 % (2023: -23,4 %; 2022: -11,5 %).

Vuonna 2024 annettu ohjeistus

Nokian Renkaiden 6.2.2024 julkistamassa vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2024:

Vuonna 2024 Nokian Renkaiden liikevaihdon ja segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan kasvavan merkittävästi edeltävään vuoteen verrattuna.

Nettorahavarat

Vuonna 2024 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 77,4 milj. euroa (82,4). Käyttöpääoma kasvoi 13,6 milj. euroa (kasvoi 43,5). Varastot nousivat 16,2 milj. euroa (nousivat 40,5) ja saatavat kasvoivat 63,8 milj. euroa (kasvoivat 4,0). Lyhytaikaiset korottomat velat kasvoivat 33,9 milj. euroa (kasvoivat 1,0).

Investoinnit

Investoinnit olivat 350,1 milj. euroa (252,1). Poistot olivat 124,2 milj. euroa (114,9).

Nokian Renkaat rakentaa Romaniaan uutta henkilöautorenkaita valmistavaa tehdasta hajauttaakseen tuotantoaan ja rakentaakseen uudelleen kapasiteettiaan. Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietettiin syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä 6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Tehtaan yhteyteen rakennetaan jakelukeskus renkaiden varastointia ja jakelua varten. Kokonaisinvestointi on arviolta noin 650 milj. euroa. Heinäkuussa Nokian Renkaat allekirjoitti 150 milj. euron lainasopimuksen Euroopan investointipankin kanssa uuden tehtaan rahoittamiseksi. Laina nostettiin elokuussa. Euroopan komissio hyväksyi elokuussa EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti Romanian valtion 99,5 milj. euron tukitoimenpiteen, joka maksetaan tehtaan rakentamisen tukemiseksi.

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa

Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai päätökseen tuotantoprosessien ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen täyden tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisäksi tehtaan läheisyyteen avattiin uusi valmistuotevarasto.

Yhtiö on käynnistänyt selvityksen koskien Espanjan-testikeskuksensa vaihtoehtoisia omistusrakenteita. Nokian Renkaat aikoo olla jatkossakin testikeskuksen tärkeä käyttäjä.

Taloudellinen asema

Milj. euroa	31.12. 2024	31.12. 2023
Rahavarat	176,1	414,9
Korolliset velat	789,2	638,5
josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus	47,3	142,9
Korollinen nettovelka	613,1	223,6
Käyttämättömät luottolimiitit	803,3	831,3
josta komittoituja	304,4	330,3
Velkaantumisaste, %	48,2 %	16,6 %
Omavaraisuusaste, %	52,5 %	58,0 %

Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatko-option pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 milj. euron lainoille. Näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi toukokuussa 2024 erääntynyt 100 milj. euron kahdenvälinen vastuullisuustavoitteisiin sidottu laina jälleenrahoitettiin samankaltaisella kolmivuotisella lainalla, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.

Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan investointipankin myöntämän kahdeksanvuotisen 150 milj. euron lainan yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi Romaniassa. Marraskuussa yhtiö käytti yhden vuoden jatkooption vastuullisuustavoitteisiin sidotussa 200 milj. euron valmiusluottolimiitissä ja näin ollen valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuun 2027 sijaan tammikuussa 2028.

Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,4 %.

Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu.

Omavaraisuusaste 31.12., %

Henkilöstö

	2024	2023	2022
Konsernin henkilöstö
keskimäärin	3 850	3 754	3 517
katsauskauden lopussa	3 810	3 433	3 313
Suomessa, katsauskauden lopussa	1 770	1 767	1 728
Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa	618	558	458
Vianorin (oma) henkilöstö,
katsauskauden lopussa	1 428	1 387	1 400

Henkilöstöä koskevat luvut perustuvat kokonaismäärään, jossa ovat mukana koko- ja osa-aikaiset työntekijät. Vianorin henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstölukuihin.

Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2024 yhteensä 256,3 milj. euroa (2023: 232,2; 2022: 237,5).

Henkilöstö keskimäärin

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 24 ohjausjärjestelmästä

Tutkimus ja tuotekehitys

Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita. Yhtiön tuotekehitystiimi seuraa tarkasti markkinatrendejä ja kuluttajatarpeita varmistaen, että Nokian Renkaiden tuotteet vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina. Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2024 noin 24,8 milj. euroa (2023: 24,3; 2022: 29,6), mikä vastaa 10,7 % (2023: 11,6 %; 2022: 12,0 %) liiketoiminnan kuluista.

T&K-kulut, milj. euroa

.

Liiketoimintayksikköjen katsaukset

Henkilöautonrenkaat

Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	779,9	653,4
Liikevaihdon muutos, %	19,4 %	-19,4 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, %	20,2 %	-15,8 %
Liikevoitto	-15,6	4,1
Liikevoitto, %	-2,0 %	0,6 %
Segmentin liikevoitto	52,2	36,7
Segmentin liikevoitto, %	6,7 %	5,6 %

Vuonna 2024 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 779,9 milj. euroa (653,4). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 20,2 % Keski-Euroopan vauhdittamana. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla laski pääosin tuotemixistä johtuen.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat 19 päivän tuotannon menetyksen Henkilöautonrenkaissa, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua.

Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 55 % (63 %), kesärenkaiden 17 % (12 %) ja all season -renkaiden 28 % (25 %).

Liikevoitto oli -15,6 milj. euroa (4,1). Segmentin liikevoitto oli 52,2 milj. euroa (36,7). Segmentin liikevoiton nousu johtui pääasiassa korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista materiaalikustannuksista.

Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleenrakentamiseksi yhtiö on rakentamassa uutta henkilöautorenkaita valmistavaa tehdasta Romaniaan. Tehdas on maailman ensimmäinen

täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietettiin syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä 6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Lisäksi yhtiö sai vuonna 2024 päätökseen tuotantoprosessien ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen täyden tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun mennessä.

Katsauskaudella Nokian Renkaat toi Keski-Euroopan markkinoille kattavan ja uusitun kesä- ja all season -rengasvalikoiman, mukaan lukien Nokian Tyres Wetproof 1 ja Nokian Tyres Powerproof 1 -kesärenkaat sekä Nokian Tyres Seasonproof 1 -all season -renkaan. Lisäksi yhtiö lanseerasi Keski-Euroopan markkinoille suunnatun uudistetun rengasvalikoiman pakettiautoihin sekä Nokian Tyres WRG5 -all weather -renkaan Pohjois-Amerikan markkinoille.

Liikevaihto ja segmentin liikevoitto

Liikevaihto Segmentin liikevoitto

Segmentin liikevoitto, %

Raskaat Renkaat

Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	235,1	257,1
Liikevaihdon muutos, %	-8,6 %	-5,1 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, %	-8,0 %	-3,4 %
Liikevoitto	30,0	32,8
Liikevoitto, %	12,8 %	12,8 %
Segmentin liikevoitto	30,0	32,8
Segmentin liikevoitto, %	12,8 %	12,8 %

Vuonna 2024 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 235,1 milj. euroa (257,1). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 8,0 % heikon markkinan takia.

Liikevoitto oli 30,0 milj. euroa (32,8). Segmentin liikevoitto oli 30,0 milj. euroa (32,8). Lasku johtui pääasiassa alhaisemmista myyntimääristä.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen poliittiset lakot aiheuttivat viiden päivän tuotannon menetyksen Raskaissa Renkaissa, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua.

Katsauskauden aikana Raskaat Renkaat lanseerasi uudistetun Nokian Tyres Noktop 21 -valikoiman ja toi markkinoille uusia kokoja Nokian Tyres Tractor King, Forest King F2 ja Soil King VF -rengasvalikoimiin.

Segmentin liikevoitto, %

Vianor, omat palvelupisteet

Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	354,9	344,0
Liikevaihdon muutos, %	3,2 %	-5,0 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, %	3,6 %	1,8 %
Liikevoitto	-3,8	3,4
Liikevoitto, %	-1,1 %	1,0 %
Segmentin liikevoitto	-3,8	3,4
Segmentin liikevoitto, %	-1,1 %	1,0 %
Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa	174	174

Vuonna 2024 Vianorin liikevaihto oli 354,9 milj. euroa (344,0). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 3,6 %.

Liikevoitto oli -3,8 milj. euroa (3,4). Segmentin liikevoitto oli -3,8 milj. euroa (3,4). Liikevoittoon vaikuttivat inflaation seurauksena kohonneet kustannukset sekä heikko B2B-markkina.

Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 174 (174) omaa palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Liikevaihto

Segmentin liikevoitto

Segmentin liikevoitto, %

Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma 2024

Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoa, Romanian-tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä kuluja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä.

Milj. euroa	Liikevaihto	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	Liiketoiminnan muut tuotot/kulut	Liikevoitto	Rahoitus tuotot/kulut	Verot	Tilikauden voitto
Segmentit yhteensä	1 289,8	-991,8	-228,1	1,4	71,4	-33,3	-6,7	31,4
Yhdysvaltain tehtaan ylösajo		-32,0	-1,8		-33,7		7,4	-26,4
Romanian
tehtaan aloitus		-19,5	-2,7	0,0	-22,1		4,4	-17,7
Muut rajaukset		-12,7	-1,0		-13,7		3,5	-10,2
Ei-IFRS-rajaukset	0,0	-64,1	-5,4	0,0	-69,6	0,0	15,3	-54,3
Nokian Renkaat yhteensä	1 289,8	-1 056,0	-233,5	1,4	1,8	-33,3	8,7	-22,8

Osakkeet ja osakkeenomistajat Valtuutukset

Joulukuun 2024 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.

Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl)*	31.12. 2024	31.12. 2023
kauden lopussa	137,87	137,87
keskimäärin	137,87	137,98
keskimäärin, laimennettuna	137,87	137,98

* Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet.

Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella.

Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen

osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen. Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella.

Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Huhtikuussa 2024 hallitus päätti lahjoittaa 200 000 euroa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoululle käytettäväksi Nokian Renkaiden ja Jukka Moision stipendeinä ulkomaisiin vaihto-ohjelmiin lähteville maisteriopiskelijoille. Varat lahjoitetaan yhtiökokouksen valtuutuksella kahdessa samansuuruisessa erässä, joista ensimmäinen maksettiin vuonna 2024 ja toinen maksetaan vuonna 2025.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. 31.12.2024 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä oli 1 052 242 kappaletta (31.12.2023: 1 054 507). Tämä osakemäärä vastasi 0,76 % (0,76 %) yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

Kaupankäynti osakkeella

Vuonna 2024 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 149 557 916 yhtiön osaketta (223 641 182), mikä on 108 % (161 %) yhtiön koko osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi 2024 oli 595 848 osaketta (891 001). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla.

Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2024 lopussa 7,35 euroa (8,26). Vuonna 2024 volyymipainotettu keskikurssi oli 8,24 euroa (8,40), ylin noteeraus 9,63 euroa (11,63) ja alin 7,07 euroa (6,18). Yhtiön markkina-arvo joulukuun 2024 lopussa oli 1,0 miljardia euroa (1,1).

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 102 389 (94 092) vuoden 2024 lopussa. Osakkeenomistajista 70,5 % (61,5 %) oli suomalaisia ja 29,5 % (38,5 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 18,1 % (17,5 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4,6 % (5,4 %), kotitaloudet 38,9 % (30,7 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,1 % (2,2 %) ja yhtiöt 6,8 % (5,8 %).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

(ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavia osakkeita)

	Osakkeita	Osuus %
1. Solidium Oy	14 031 000	10,10
2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 167 384	3,72
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 626 395	1,89
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 047 000	1,47
5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	1 209 160	0,87
6. Nordea Finland	982 255	0,71
7. Valtion Eläkerahasto	900 000	0,65
8. OP-Henkivakuutus Oy	527 170	0,38
9. Barry Staines Linoleum Oy	510 000	0,37
10. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland	441 100	0,32

Muutoksia osakkeenomistuksessa

Nokian Renkaat Oyj vastaanotti vuonna 2024 seitsemän arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muutoksesta. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/ uutiset-ja-media/tiedotteet.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset 31.12.2024

(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)

Hallitus	Osakkeita
Jukka Hienonen, puheenjohtaja	52 100
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja	12 863
Elina Björklund, jäsen	3 767
Susanne Hahn, jäsen	13 679
Markus Korsten, jäsen	5 037
Elisa Markula, jäsen	2 651
Christopher Ostrander, jäsen	8 427
Jouko Pölönen, jäsen	32 457
Reima Rytsölä, jäsen	10 037
Yhteensä	141 018

Toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2024

(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)

Toimitusjohtaja	Osakkeita
Jukka Moisio	22 921

Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 163 939 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet edustavat 0,12 % yhtiön kokonaisäänimäärästä.

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset 31.12.2024

(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)

Johtoryhmä	Osakkeita
Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi	5 799
Elisa Erkkilä, lakiasiat	0
Niko Haavisto, talous ja rahoitus	11 250
Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor	22 010
Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja hankinnat	3 420
Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot	48 616
Päivi Leskinen, HR	1 182
Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas	31 657
Yhteensä	123 934

Johtohenkilöiden liiketoimet

Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 6.5., 22.7. ja 24.7.2024 ilmoituksia johtohenkilöiden liiketoimista. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/ uutiset-ja-media/tiedotteet.

Varsinainen yhtiökokous 2024

Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 30.4.2024 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023 sekä vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/ yhtiokokous/yhtiokokous-2024.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.5.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Lokakuussa 2024 hallitus päätti osingon toisen erän, suuruudeltaan 0,20 euroa osakkeelta, maksamisesta perustuen yhtiökokouksen 2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä maksettiin 4.12.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 31.10.2024 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa

Segmentit yhteensä tulos/osake

Osinko/osake

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot:

• hallituksen puheenjohtajalle 115 000 euroa vuodessa,
• hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille kullekin 76 000 euroa vuodessa
• sekä muille hallituksen jäsenille 53 500 euroa vuodessa.

60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina.

Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta jokaisesta hallituksen ja hallituksen valiokunnan kokouksesta. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä maksetaan 700 euron kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.

Hallituksen kokoonpano ja tilintarkastajat

Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Markus Korsten, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, Reima Rytsölä ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Elina Björklund ja Elisa Markula valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jukka Hienonen valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Hallituksen työjärjestys

Järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024 hallitus päätti perustaa hallituksen investointivaliokunnan. Valiokunta keskittyy strategisiin investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat osakkeenomistajille syntyvän arvon. Lisäksi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan sekä investointivaliokunnan jäsenet seuraavasti:

• Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Elina Björklund (puheenjohtaja), Susanne Hahn ja Jukka Hienonen
• Tarkastusvaliokunta: Jouko Pölönen (puheenjohtaja), Reima Rytsölä ja Elisa Markula
• Investointivaliokunta: Christopher Ostrander (puheenjohtaja), Markus Korsten ja Pekka Vauramo

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan 2024 nimettiin seuraavat henkilöt:

• Petter Söderström (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n nimeämänä (7.1.2025 alkaen)
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Marie Karlsson (sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish Equities, Nordea Asset Management) Nordea rahastojen nimeämänä
• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

Katsauskauden jälkeen 17.1.2025 nimitystoimikunta toimitti Nokian Renkaiden hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Muutoksia johdossa

Elisa Erkkilä nimitettiin Nokian Renkaiden lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2024 alkaen.

Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hän seuraa tehtävässään Jukka Moisiota, joka jäi yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 lopussa.

Lokakuussa Nokian Renkaat ilmoitti, että Anna Hyvönen, johtaja, Henkilöautonrenkaat ja Vianor, on päättänyt jäädä pois Nokian Renkaiden palveluksesta. Hyvönen jatkaa yhtiön palveluksessa heinäkuuhun 2025 saakka.

Yritysvastuu

Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat sai CDP:ltä arvosanan A- toimistaan, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen. Arvosanat A ja A- kertovat, että organisaatio on toimissaan johtavaa tasoa. Nokian Renkaat on saanut ilmastotyöstään arvosanan A- jo neljänä perättäisenä vuotena.

Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat ilmoitti tehneensä pitkäaikaisen ostosopimuksen kierrätysnoesta rengaskierrätysyhteisyrityksen kanssa. Sopimus auttaa Nokian Renkaita saavuttamaan yhden keskeisen vastuullisuustavoitteensa eli lisäämään kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea kaupallisessa tuotelinjassaan vuonna 2022, ja nyt tehty sopimus mahdollistaa kierrätysnoen käytön lisäämisen renkaissa sekä lisää kiertotaloutta ja vastuullisuutta rengasalalla.

Kesäkuussa 2024 Nokian Renkaat esitteli konseptirenkaan, jonka valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa ligniinipohjaista materiaalia. Innovatiivisella UPM BioMotion™ täyteaineella on

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 30

potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta ja vähentää näin fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä.

Elokuussa 2024 Nokian Renkaiden Nokian-tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin. Sertifioinnin ansiosta yhtiö voi käyttää tuotteissaan uusia vastuullisia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita. Nokian Renkaat ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteidensa lanseerauksen yhteydessä.

Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyösopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiön kanssa uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, jossa hyödynnetään puu-, paperi- ja vaneriteollisuudesta ylijäänyttä koivun kuorta. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kehittää materiaalia kaupalliseen rengastuotantoon sopivaksi.

Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat vietti uuden henkilöautorenkaita valmistavan tehtaansa avajaisia Romaniassa. Tehtaalla ei käytetä lainkaan fossiilista energiaa, mikä tekee siitä maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan. Osa sähköstä saadaan alueella toimivasta aurinkovoimalasta. Renkaiden vulkanoimisessa käytettävä höyry tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa, jotka hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen tai kaasun, sijaan täysin hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Lisäksi renkaiden valmistusprosessi on erittäin energiatehokas, koska tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa ja laitteistoa.

Lokakuussa 2024 Nokian Renkaat sai platinaluokituksen EcoVadisyritysvastuuarvioinnissa toisena peräkkäisenä vuotena. Arviointitulos tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa niistä yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden aikana.

Marraskuussa 2024 Science Based Targets initiative -organisaatio (SBTi) hyväksyi Nokian Renkaiden uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, mukaan lukien sekä lyhyen aikavälin

tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteet nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa viimeistään 2050. SBTi:n hyväksyntä tarkoittaa, että Nokian Renkaiden uudet tavoitteet ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita ilmastotieteessä pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä johdolle ja valituille avainhenkilöille

Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja konsernin avainhenkilöiden osalta. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024– 2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista.

Järjestelmän piiriin kuuluvilla on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2024–2025 palkkiot perustuvat käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhden vuoden

sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024– 2025 asettamat tavoitteet saavutetaan.

Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema toimitusjohtajana jatkuu.

Ansaintajaksolta 2024–2025 maksettavat bruttopalkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 760 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2024

Hallitus päätti jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin aikaisempina vuosina. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä.

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024– 2026. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).

Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2024–2026) alkoi vuoden 2024 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.

Maksut 2023 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista

Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi tuloksen suoritusperusteisen sekä ehdollisen osakepalkkiojärjestelmien 2021–2023 osalta.

SUORITUSPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostunut maksuun.

EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului muutamia avainhenkilöitä mukaan lukien yksi johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2024 lopussa. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui palkkioiden maksamisajankohtaan saakka.

Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut vuonna 2023 päättyneiden osakepalkkiojärjestelmien osakepalkkioiden vuoksi.

Hallitus arvioi, että osakepalkkiojärjestelmien yhteydessä ei lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja että järjestelmillä ei siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat

Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan:

TALOUDELLINEN JA GEOPOLIITTINEN EPÄVARMUUS

Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä. Poliittiset jännitteet ja globaalin epävarmuuden lisääntyminen voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun. Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen.

Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön ja markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Valmiussuunnitelman mukainen toiminta.

KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET

Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin.

Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.

INVESTOINTIHANKKEEN TOTEUTTAMINEN ROMANIASSA

Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.

Riskiä vähentävät toimet: tiivis investointihankkeen seuranta ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys.

VALUUTTAMARKKINAT

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.

Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 31 ohjausjärjestelmästä

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 32 ohjausjärjestelmästä

TIETOTEKNOLOGIA JA TIETOTURVA

Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.

Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan. Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat. Jatkuva tietoturvan ja tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus.

ASIAKASKUNNAN MONIMUOTOISUUS

Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen.

Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla.

YMPÄRISTÖ, SOSIAALINEN VASTUU JA HYVÄ HALLINTOTAPA

Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESGasioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä.

Riskiä vähentävät toimet: tulevien lakien ja säädösten aktiivinen seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen. Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.

ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti.

Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien raakaaineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

HENKILÖSTÖN PYSYVYYS JA OSAAMINEN

Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Työnantajamielikuvan kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi.

Oikeudelliset menettelyt

Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään loukanneen kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa. Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 33

Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Asian käsittely hovioikeudessa on kesken.

Veroriidat

Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 23.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksesta. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteet.

4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää markkinoinnin ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi.

Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen:

Paolo Pompei, toimitusjohtaja Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen)

Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.

Ohjeistus vuodelle 2025

Vuonna 2025 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan kasvavan ja segmentit yhteensä liikevoittoprosentin odotetaan paranevan edeltävään vuoteen verrattuna.

Oletukset vuodelle 2025

Vuonna 2025 rengaskysynnän odotetaan pysyvän edeltävän vuoden tasolla Nokian Renkaiden markkina-alueilla. Globaalin talouden kehitys sekä geopoliittiset epävarmuudet saattavat aiheuttaa epävakautta yhtiön liiketoimintaympäristöön.

Nokian Renkaiden myynnin kasvu perustuu kapasiteetin kasvuun Romanian- ja Yhdysvaltain-tehtailla, sekä hyvällä tasolla oleviin valmistuotevarastoihin.

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 773,2 milj. euroa.

Hallitus ehdottaa vuoden 2025 yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Yhteensä	773,2 milj. euroa
omaan pääomaan jätetään	738,7 milj. euroa
eli yhteensä	34,5 milj. euroa
osinkoa jaetaan	0,25 euroa/osake

Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 17.3.2025 alkavalla viikolla.

Helsinki 4.2.2025

Nokian Renkaat Oyj Hallitus

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 34 ohjausjärjestelmästä

Konsernin tunnusluvut

Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu	2024	2023*	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016	2015
Liikevaihto	1 289,8	1 173,6	1 350,5*	1 714,1	1 313,8	1 595,8	1 595,6	1 572,5	1 391,2	1 360,1
muutos, %	9,9 %	-13,1 %	-21,2 %*	30,5 %	-17,1 %	0,0 %	1,5 %	13,0 %	2,3 %	-2,1 %
Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla 1	126,0	147,0	170,2*	425,6	275,9	441,7	465,8	463,7	395,2	378,6
Poistot	124,2	114,9	110,1*	140,5	131,0	125,2	93,4	98,3	84,7	82,6
Arvonalentumiset 2	-	-	3,4*	17,0	24,9
Liikevoitto (EBIT)	1,8	32,1	56,7*	268,2	120,0	316,5	372,4	365,4	310,5	296,0
% liikevaihdosta	0,1 %	2,7 %	4,2 %*	15,6 %	9,1 %	19,8 %	23,3 %	23,2 %	22,3 %	21,8 %
Tulos ennen veroja	-31,5	14,2	11,2*	258,2	106,0	336,7	361,7	332,4	298,7	274,2
% liikevaihdosta	-2,4 %	1,2 %	0,0*	15,1 %	8,1 %	21,1 %	22,7 %	21,1 %	21,5 %	20,2 %
Oman pääoma tuotto (ROE), %	-1,7 %	-23,4 %	-11,5 %*	13,1 %	5,2 %	24,6 %	20,0 %	15,1 %	18,7 %	19,6 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	0,5 %	2,2 %	3,1 %	13,7 %	6,0 %	17,6 %	23,3 %	22,4 %	19,9 %	20,3 %
Taseen loppusumma	2 423,7	2 325,2	2 209,7	2 383,5	2 336,7	2 332,6	2 092,9	1 877,4	1 975,7	1 754,8
Korollinen nettovelka	613,1	223,6	140,9	-98,7	-17,2	41,1	-315,2	-208,3	-287,4	-209,7
Omavaraisuusaste, %	52,5 %	58,0 %	64,9 %	68,4 %	65,3 %	75,9 %	71,0 %	78,2 %	73,8 %	70,8 %
Velkaantumisaste, %	48,2 %	16,6 %	9,8 %	-6,1 %	-1,1 %	2,3 %	-21,2 %	-14,2 %	-19,7 %	-16,9 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	77,4	82,4	-4,3	396,5	422,4	219,8	536,9	234,6	364,4	283,4
Bruttoinvestoinnit	350,1	252,1	129,7	119,6	149,9	290,1	226,5	134,9	105,6	101,7
% liikevaihdosta	27,1 %	21,5 %	9,6 %	7,0 %	11,4 %	18,3 %	14,2 %	8,6 %	7,6 %	7,5 %
Tutkimus- ja kehittämismenot	24,8	24,3	29,6	31,9	22,7	22,7	20,8	21,8	20,3	18,7
% liikevaihdosta	1,9 %	2,1 %	2,2 %	1,9 %	1,7 %	1,3 %	1,3 %	1,4 %	1,5 %	1,4 %
Osingonjako	34,5 3	75,8	76,0	76,0	165,9	158,4	218,1	214,2	208,0	202,0
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana	3 850	3 754	3 517*	4 941	4 859	4 942	4 790	4 630	4 433	4 421

* Vuosien 2022 ja 2023 luvut ovat vertailukelpoisia ja esittävät jatkuvia toimintoja.

1 DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin.

2 Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin.

3 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

raportti

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2024	2023	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016	2015
Tulos/osake (EPS), euroa	-0,17	-2,36	-1,27	1,49	0,62	2,89	2,15	1,63	1,87	1,80
muutos, %	-93,0 %	85,8 %	-185,1 %	140,2 %	-78,5 %	78,1 %	32,4 %	-13,0 %	3,6 %	15,1 %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa	-0,17	-2,36	-1,27	1,49	0,62	2,89	2,14	1,61	1,86	1,80
muutos, %	-93,0 %	85,8 %	-185,1 %	140,2 %	-78,5 %	35,2 %	32,5 %	-13,2 %	3,2 %	15,0 %
Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa	-0,17	0,09	0,11
muutos, %	-282,8 %	-17,9 %	0,0 %
Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa	-	-2,45	-1,38
muutos, %	-100,0 %	77,5 %	0,00
Kassavirta/osake (CFPS), euroa	0,56	0,60	-0,03	2,87	3,05	3,89	3,91	1,72	2,70	2,12
muutos, %	-6,0 %	-2020,0 %	-101,1 %	-6,0 %	-21,5 %	-0,7 %	127,2 %	-36,3 %	27,4 %	-12,7 %
Osinko/osake, euroa	0,25	0,55	0,55	0,55	1,20	1,14	1,58	1,56	1,53	1,50
Osinko/tulos, %	-150,9 %	-23,3 %	-43,3 %	88,5 %	192,9 %	39,5 %	73,9 %	96,7 %	82,6 %	83,9 %
Oma pääoma/osake, euroa	9,23	9,77	10,37	11,78	11,01	12,76	10,79	10,74	10,75	9,24
P/E-luku	-44,4	-3,5	-7,5	22,3	46,4	8,9	12,5	23,3	19,0	18,4
Osinkotuotto, %	3,4 %	6,7 %	5,7 %	4,0 %	4,2 %	4,5 %	5,9 %	4,1 %	4,3 %	4,5 %
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	1 021,1	1 147,5	1 330,9	4 626,1	4 003,7	3 560,6	3 702,9	5 188,7	4 814,0	4 458,3
Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl	137,87	137,98	138,25	138,22	138,46	138,17	137,26	136,25	134,86	133,63
laimennettuna, milj. kpl	137,87	137,98	138,25	138,22	138,46	138,38	138,14	137,28	135,56	133,74
Osakemäärä 31.12. milj. kpl	137,87	137,87	138,25	138,22	138,22	138,72	137,79	136,75	135,68	134,39
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl	137,87	137,87	138,25	138,22	138,22	138,92	138,07	137,28	135,93	134,69

Konsernin laskentakaavat

Laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, % =	Tilikauden tulos x 100
(ROE)	Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100
(ROCE)	Taseen loppusumma (ka) - korottomat velat
Omavaraisuusaste, % =	Oma pääoma x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
	Korollinen nettovelka x 100
Velkaantumisaste, % =	Oma pääoma
Tulos / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu2), euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu2 lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta / osake, euro =	Liiketoiminnan kassavirta
(CFPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
	Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Osinko / tulos, % =	Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 31.12.
P/E-luku =	Pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake
Osinkotuotto, % =	Nimellisosinko / osake
	Pörssikurssi 31.12.

1 ilman omia osakkeita

2 optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan

KONSERNI-KESTÄVYYS-RAPORTTI

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Vastuullisuustiimi, hankinta ja tuotekehitys tekevät yhteistyötä

K E S TÄVÄ N T U R VA L L I S U U D E N P E R I A AT T E E T O H J A AVAT K A I K K E A TYÖTÄMME

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 38 ohjausjärjestelmästä

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot 39

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 39

YLEISET TIEDOT

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Konsernikestävyysraportin laatimisperusteet

Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksissä; se sisältää emoyhtiön sekä kaikki yhtiöt, joissa konsernilla on suorasti tai epäsuorasti yli 50 prosenttia äänistä, ellei muuta ole ilmoitettu annettujen tietojen yhteydessä.

Olennaisuusarvioinnissa huomioitiin sekä Nokian Renkaiden oma toiminta että yhtiön arvoketju. Raportti sisältää tietoa arvoketjusta niiltä osin kuin se on tarpeellista seuraaviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen:

• E1 Ilmastonmuutos: Kasvihuonekaasupäästöt (arvoketjun alku- ja loppupää)
• E2 Pilaantuminen: Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset ja niiden vähentäminen (arvoketjun loppupää)
• E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Raaka-aineiden hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen (arvoketjun alkupää)
• E5 Kiertotalous: Materiaalien käyttö (arvoketjun alkupää), renkaan käyttöiän lopun vaikutukset (arvoketjun loppupää)
• S2 Arvoketjun työntekijät: Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ennaltaehkäisy ja lieventäminen arvoketjussa (arvoketjun alkupää)

• S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Liikenneturvallisuuden ja loppukäyttäjien turvallisuuden edistäminen, loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen, yksityisyys (arvoketjun loppupää)
• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Eettiset ja kestävät hankintakäytännöt, loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen, ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta.

Nokian Renkaat on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois arkaluonteisia tietoja liittyen valmistuskumppaneita koskeviin yksityiskohtiin sekä tiedonantovaatimuksen E5-4 tietopisteisiin 31 a ja 31 c.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Aikahorisontit

Raportoinnissa ei poiketa keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4.

Arvoketjun estimointi

Scope 3 -päästötietojen laskennassa käytetään useita estimointeja, kuten yleisiä päästökertoimia ja keskiarvoja. Tämä vaikuttaa laskelmien tarkkuuteen. Laskentaperiaatteet perustuvat Nokian Renkaiden kasvihuonekaasupäästöinventaarioon, ja periaatteet on esitetty tarkemmin tiedonantovaatimuksessa E1-6.

Tietojen laatua parantaakseen Nokian Renkaat pyrkii hankkimaan päästötiedot joka vuosi yhä useammalta raaka-aineiden toimittajalta ja kuljetusyritykseltä, jolloin laskelmissa voidaan käyttää näitä tietoja yleisten päästökertoimien sijaan.

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Kaikki estimoinnissa käytetyt lähteet, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus, koskevat arvoketjua.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Tämä on ensimmäinen vuosi, josta Nokian Renkaat raportoi kestävyysasiat ESRS-vaatimusten mukaisesti.

Muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen

Raportti sisältää myös muita kestävyystietoja. Tiedot annetaan GRI-standardin, S&P Globalin yritysvastuuarvioinnin sekä paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Nämä lisätiedot on ilmaistu visuaalisesti pyöreällä plusmerkkisymbolilla sekä tekstillä "muita, epäolennaisia tietoja". Osa tiedoista liittyy olennaisiin aiheisiin ja on siksi sijoitettu aihekohtaisten ESRS-tiedonantojen yhteyteen. Epäolennaisiin aiheisiin liittyvät tiedot on ilmoitettu erillisessä osiossa "Muita kestävyystiedonantoja".

GOV-1 Kestävyysasioiden johtaminen Nokian Renkailla

Hallitus on vastuussa yhtiön yleisestä johtamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2024 hallituksessa oli yhdeksän riippumatonta jäsentä. Toimitusjohtaja oli liikkeenjohtoon osallistuva johtaja. Hallituksessa ei ollut henkilöstön edustajia.

Hallituksen jäsenillä on asiaan kuuluvaa kokemusta seuraavista aiheista: rengasteollisuus, kokemus toimitusjohtajana toimimisesta, kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta, rahoitus, yhtiön riskienhallinta sekä hallinto ja ohjaus.

Vuoden 2024 lopussa hallituksessa oli kuusi miesjäsentä (66,7 %) ja kolme naisjäsentä (33,3 %). Jäsenet edustivat kolmea eri kansallisuutta ja olivat iältään 48–67-vuotiaita. Toimitusjohtaja oli suomalainen mies. Uusi toimitusjohtaja aloitti tammikuussa 2025, ja hän on italialainen mies.

Vuoden 2024 lopussa monimuotoisuus toteutui hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kohdalla seuraavasti:

Monimuotoisuus tekijä	Tiedot
Ikä	Alle 30-vuotiaita: 0 % 30–50-vuotiaita: 10 % Yli 50-vuotiaita: 90 %
Sukupuoli	Nainen: 30 % Mies: 70 %
Kansallisuus	Suomi: 70 % Saksa: 20 % Yhdysvallat: 10 %
Kokemus	Kokemusta rengasalalta: 20 % Toimitusjohtajakokemusta: 90 % Johtamiskokemusta: 100 %
Koulutus	Taloustieteiden maisteri: 60 % Kauppatieteiden maisteri: 20 % Tekniikan maisteri: 10 % Fysiikan diplomi-insinööri: 10 % M.Sc., Engineering Management: 10 % Valtiotieteiden maisteri: 10 %

Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen suurimmista osakkeenomistajista lukuun ottamatta Reima Rytsölää, jota ei pidetty riippumattomana yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana (omistus yhtiöstä vuoden lopussa 10,10 %). Näin ollen riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus oli 89.

Hallitus on koko konsernin korkein kestävyyttä ja sen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvova taho. Hallitus hyväksyy keskeiset kestävyystavoitteet sekä konsernin käytännöt, jotka ohjaavat konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa valmistelee vastuullisuuteen liittyvät aiheet hallitukselle ja seuraa toimintaympäristön sekä kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehitystä.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 42 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

Kaikki henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaikista sen suurimmista osakkeenomistajista. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa; kollektiiviset päätökset tekee hallitus.

Nokian Renkaiden kestävyystoimia johtaa hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää kestävyystyötä. Siihen kuuluu ylempää johtoa hankintojen, laadun ja työturvallisuuden, tuotteiden ja innovaatioiden, lakiasiain, talouden ja rahoituksen, henkilöstön sekä viestinnän alueilta. Ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Kestävyystyön jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esihenkilöiden tehtävää.

Kestävyysasiat raportoidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa käy johdon kanssa säännöllisesti läpi yhtiön kestävyysohjelman etenemistä ja seuraa konsernikestävyysraportointiprosessia. Hallituksen jäsenten taidot, osaaminen ja kokemus johtajuuden, strategian kehityksen ja toteutuksen, hallinnon, riskienhallinnan, palkitsemisen, viestinnän sekä sidosryhmäsuhteiden aloilta ovat oleellisia varmistettaessa, että yhtiö kehittää ja toteuttaa kestävyysohjelmaansa järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi. Hallituksen valiokuntatyö mahdollistaa kestävyyteen liittyvän asiantuntemuksen syventämisen. Sisäisiä ja ulkoisia kestävyysammattilaisia voidaan pyytää puhumaan valiokunnan kokouksissa, ja tarpeen mukaan järjestetään aihekohtaisia esityksiä ja koulutuksia, myös olennaisiin aiheisiin liittyen.

Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen hallitus on vastuussa Nokian Renkaiden hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä Suomen osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiökokoukselle. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä.

Vastuullisuuden johtaminen Nokian Renkailla

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 43

Toimitusjohtaja hoitaa konsernin liiketoimintaa ja johtaa yhtiön päivittäistä toimintaa Suomen osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on vastuu antaa hallitukselle tietoa yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä sekä valmistella yhtiön strategia ja tavoitteet hallituksen hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta, yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja omaisuuden hallinnan luotettavasta järjestämisestä.

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on osaamista muun muassa strategisesta johtajuudesta, kulutustavarateollisuudesta, hallintotavasta, riskienhallinnasta ja toiminnan tehokkuudesta, jotka ovat oleellisia alueita Nokian Renkaiden liiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen kannalta.

GOV-2 Vastuullisuusasioiden huomioiminen

Laatu- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysasioista henkilöstöja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kolmesti vuodessa tai tarpeen mukaan.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle helmikuussa 2024, ja niistä keskusteltiin. Kaksoisolennaisuusanalyysillä tarkoitetaan ESRS:n mukaista kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallitus vahvisti vuonna 2024 Nokian Renkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Säännöllisen tiedonkulun ylläpitämiseksi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa käsitellään kestävyysaiheita. Aihealueet valitaan oleellisuuden ja merkityksen perusteella.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi sisältyy myös yhtiön riskienhallintapolitiikkaan, joka sitoo kaikkia konsernin yhtiöitä, liiketoiminta-alueita, liiketoimintayksiköitä ja toimintoja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallintapolitiikan tarkoitus on minimoida strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien kielteiset

vaikutukset, poistaa vaarariskit tai pienentää niitä sekä hyödyntää mahdollisuuksia. Riskienhallintapolitiikka on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää.

Talous ja rahoitus -organisaatiossa rahoitus ja riskienhallinta tekee säännöllisesti konsernin riskianalyysejä yhdessä liiketoiminta-alueiden, liiketoimintayksiköiden ja toimintojen kanssa. Analyysit esitellään johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa. Riskit, jotka voivat vaikut-

Riskinarviointi ja raportointi

taa konsernin strategian ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan niiden vakavuuden mukaan riskinottohalun kontekstissa. Riskinottohalun ja riskinsietokyvyn perusteella riskin taso hyväksytään tai riskiä vältetään, vähennetään tai siirretään. Menettelyn tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle sekä riskin luonteen niin edellyttäessä myös henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle tai investointivaliokunnalle sekä hallitukselle.

Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoitteisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.

Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi integroitiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. Koska oleellisimmat riskit esitettiin ylätasolla kaikkiin yhtiön toimintoihin liittyen, tarkkoja olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia ei nimenomaisesti käsitelty. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit kuitenkin arvioitiin strategiatyön aikana merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille tunnistettiin lieventämistoimenpiteet.

Analyysin tuloksiin sisältyi myös voimakas sitoutuminen Nokian Renkaiden kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien yhtiön vaikutusten, kuten kasvihuonekaasupäästöjen, neitseellisten raaka-aineiden käytön sekä toimitusketjun kielteisten ihmisoikeusvaikutusten aktiivista vähentämistä.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Nokian Renkaiden johtoryhmä valmisteli ja hallitus hyväksyi Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofian ja ohjeet vuonna 2018. Dokumenttia päivitettiin vuonna 2024. Se muodostaa perustan yhtiön palkitsemisperiaatteille. Johtajien palkitsemisen tarkoituksena on edistää strategian toteutumista, liiketoiminnan tavoitteita, kestävyyttä sekä yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuutta.

Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen, palkitsemispolitiikan määrittelyn periaatteet sekä sen käytännön toimeenpano. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiökokouksessa 2024. Hallitus valvoo yhtiön palkitsemista, mukaan lukien kestävyyteen liittyviä palkkioita, seuraamalla yhtiön tavoitteiden edistymistä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa sekä hyväksymällä toimitusjohtajan palkitsemisen.

Merkittävä osa palkitsemispolitiikkaa on kestävyyteen liittyvien suorituskykymittausten yhdistäminen kannustinjärjestelmiin. Tämä varmistaa, että johdon palkitseminen on yhteydessä kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, mikä yhdistää johdon sekä yhtiön ja sen sidosryhmien tavoitteet.

Nokian Renkaiden käytössä on useita kannustinohjelmia suorituskyvyn mittaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiöllä on kaksi osakepohjaista järjestelmää, joiden tarkoituksena on yhdistää Nokian Renkaiden omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjota osakkeiden ansaitsemiseen ja kertymiseen perustuva kilpailukykyinen kannustinohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmillä on yleensä vähintään kolmen vuoden ansaintajaksot. Hallitus päättää järjestelmien ehdoista ja ansaintakriteereistä sekä niihin liittyvistä tavoitteista erikseen ansaintajaksokohtaisesti. Ansaintakriteerien saavuttaminen arvioidaan jokaisen ansaintajakson jälkeen, ja palkkion määrä perustuu siihen, missä määrin tavoitteet on saavutettu ansaintajakson aikana. Ansaintajakson kriteerit perustuvat strategisiin, taloudellisiin, tuotannollisiin ja kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin.

Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidiekvivalenttien (CO2e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen. CO2e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen.

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Sijainti konsernikestävyysraportissa
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	Arvoketjun työntekijät: Kestävän liiketoiminnan edistäminen toimitusketjussa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	Yleiset tiedot: Sidosryhmien etujen ja näkemysten kuuleminen, Taulukko Sidosryhmävuorovaikutus: Toimittajat, liikekumppanit ja alihankkijat
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 45 ohjausjärjestelmästä

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta konsernikestävyysraportoinnin osalta

Nokian Renkaiden riskienhallintapolitiikka tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen konsernikestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan. Riskienarviointi on jatkuva prosessi, johon kuuluvat tunnistaminen, arviointi, valvonta ja seuranta. Riskienarviointi on tarpeen, jotta riskit voidaan tunnistaa ja priorisoida sisäistä valvontaa varten.

Jotta varmistetaan, että Nokian Renkaiden riskienhallinta ja sisäisen valvonnan viitekehys soveltuvat tehokkaasti konsernikestävyysraportointiin, prosessia arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin olennaisiin konsernikestävyysraportoinnin alueisiin. Tämä sisältää myös prosessiin kuuluvien nykyisten valvontakeinojen uudelleenarvioinnin sekä lisävalvontakeinojen tunnistamisen.

Konsernikestävyysraportoinnissa tunnistettuihin riskeihin lukeutuvat tietosyötteiden tarkkuus, tietojen manuaalinen käsittely sekä henkilöriski. CSRD:n mukaista raportointia valmisteltaessa parannettiin valvontaympäristöä. Lisävalvontatoimien tunnistaminen ja riskien edelleen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä.

Nykyiset konsernikestävyysraportointiin liittyvät sisäiset ohjauskeinot riippuvat raportointialueesta, ja niihin sisältyy määrällistä ja laadullista datan arviointia, jota tekevät datan omistavat toiminnot, laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, vastuullisuuden ohjausryhmä sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.

SBM-1 Kestävyys on integroitu Nokian Renkaiden strategiaan

Nokian Renkaiden tuotevalikoima sisältää henkilöautojen talvi-, kesä-, all weather- ja all season -renkaita sekä raskaisiin koneisiin sekä kuorma- ja linja-autoihin tarkoitettuja erikoisrenkaita, vanteita ja pinnoitusmateriaaleja. Vianor-ketju tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.

Vuonna 2024 Nokian Renkaiden tuotteita myytiin 46 maassa. Nokian Renkaiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, joissa yhtiö on premium-henkilöautonrenkaiden markkinajohtaja, sekä Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa, joilta yhtiö hakee kasvua. Nokian Renkaiden suoria asiakkaita ovat yritysasiakkaat, joista merkittävimpiä ovat rengasjälleenmyyjät, autoliikkeet ja ajoneuvojen valmistajat. Vianorin palvelupisteet toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja ne palvelevat sekä yritysasiakkaita että loppukäyttäjiä.

Vuonna 2024 Nokian Renkaat työllisti vuoden lopussa 3 810 henkeä, joista 2 722 Pohjoismaissa, 618 Pohjois-Amerikassa ja 470 Keski-Euroopassa.

Nokian Renkaiden kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuote ryhmiin ja sidosryhmäsuhteisiin ovat seuraavat:

• Ylläpitää tilanne, että renkaat eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita
• Lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
• Saada vähintään 60 tuotetta vierintävastuksen parhaaseen A-luokkaan vuoteen 2028 mennessä
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuuluu EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset
• Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä
• Kehittää henkilöstön hyvinvointia
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.

Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei ollut erityistä huolta aiheuttavia aineita. Uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin liittyvän vuodelle 2030 asetetun tavoitteen mukaisesti Suomen-tehtaalla otettiin käyttöön ISSC PLUS -sertifioitu raaka-aine sekä uusi uusiutuva raaka-aine henkilöautonrenkaiden tuotannossa. Vierintävastuksen A-luokassa oli vuoden lopussa 10 tuotetta. 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuului EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin, ja kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. LTIF parantui ja oli 4,6 (4,7). 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu, ja 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.

Nokian Renkaiden taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus. Liiketoimintayksiköillä on erilaiset roolit: Henkilöautonrenkaat luo kasvua ja kannattavuutta vahvan brändin, valikoivan jakelun ja markkinakohtaisten tuotteiden avulla, Raskaat Renkaat pyrkii jatkamaan vahvaa kasvua laajenevan tuotevalikoiman avulla ja Vianor tukee myyntiä ja premium-brändipositiota Pohjoismaissa. Tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2025 loppuun asti jatkuvaan investointivaiheeseen sisältyy tehtaiden kapasiteetin laajennus Suomessa ja Yhdysvalloissa, uuden tehtaan rakentaminen Romaniaan sekä yhtiön omaa tuotantoa täydentävien valmistuskumppaneiden hyödyntäminen. Vuosien 2026–2027 kasvuvaiheessa keskitytään vahvistamaan brändipositiota edelleen ja siten kasvattamaan markkinapenetraatiota uusien tuotteiden, lisääntyneen kapasiteetin ja parempien toimintaedellytysten avulla.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 46

Nokian Renkaiden strategian kulmakivet ovat 1) turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, 2) joustava ja tehokas toimitusketju, 3) Nokian Renkaiden premium-brändi, 4) johtajuus vastuullisuudessa ja 5) Nokian Renkaiden tiimi. Erityisesti kohdat 1, 4 ja 5 liittyvät kestävyyskysymyksiin ja/tai kestävyyskysymykset vaikuttavat niihin, ja kohdat kuvaavat yhtiön pyrkimyksiä kehittää jatkuvasti toimintansa kestävyyttä ja osoittaa johtajuutta.

Vuoden 2024 aikana kriittinen hanke oli uuden tehtaan rakentaminen ja käynnistämisen aloittaminen Romaniassa, ja vuoden 2025 aikana oleellista on varmistaa siellä onnistunut kaupallinen tuotanto. Tuotantokapasiteetin lisäämisen ohella Romanian-tehdas on koko alalla virstanpylväs, sillä kyseessä on maailman ensimmäinen täysin CO2e-päästötön rengastehdas. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO2e-päästöttömyys tarkoittaa.

Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi yhdistettiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit arvioitiin strategiatyössä merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille määriteltiin vähentämistoimenpiteet. Seuraavien asioiden tärkeys huomioitiin:

• maailmanlaajuisen ja paikallisen lainsäädännön ja sääntelyn seuraaminen hyvin tarkasti ja ennakoivasti
• vahva sitoutuminen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen
• kestävyys-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit
• kyky luoda laadukkaita, johtavia innovaatioita sisältäviä tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin
• osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoitteisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.

Nokian Renkaiden liiketoimintamalli ja arvoketju

Nokian Renkaat toimii autojen ja ajoneuvojen renkaiden kuluttajajälkimarkkinassa ja menestyy erityisesti premium-talvirengassegmentissä. Nokian Renkaiden liiketoiminta on jaettu kolmeen yksikköön: Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.

• Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy laadukkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin tarkoitettuja talvi-, kesä- ja all season -renkaita. Yksikkö toimii renkaiden premium-segmentissä ja keskittyy jälkimarkkinoihin. Yksikkö muodostaa yli puolet Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta. Henkilöautonrenkaat-yksikkö koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Näin liiketoimintasuunnitelmat voidaan räätälöidä eri markkinoiden tarpeisiin ja olosuhteisiin. Nokian Renkaiden tehtaat sijaitsevat Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Valmistuskumppanit täydentävät omaa tuotantoa. Nokian Renkaat on valinnut kumppaneiksi ainoastaan vakiintuneita ja alalla hyvämaineisia yrityksiä, ja ne on arvioitu KYC-prosessin mukaisesti. Koska osa niistä toimii alueilla, joilla voi ilmetä kestävyyteen liittyviä riskejä, Nokian Renkaat on teettänyt myös ympäristö- ja yritysvastuuauditointeja.
• Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö kehittää ja valmistaa erikoisrenkaita kuorma-autoja ja raskaita koneita varten keskittyen kapeisiin tuotesegmentteihin. Sen ydintuotteita ovat metsäkonerenkaat sekä renkaat, jotka soveltuvat satamiin, kaivoksiin, maanviljelyyn, kuorma- ja linja-autoihin ja muihin raskaisiin käyttötarkoituksiin, kuten maarakennukseen ja tienhoitoon. Raskaat teollisuusrenkaat valmistetaan Nokialla ja raskaiden koneiden vanteet Nastolassa. Lisäksi valmistuskumppanit tekevät kuorma- ja linja-autonrenkaita.

• Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja rengaspalveluketju, jolla on laaja palvelupisteverkosto ja verkkokauppoja. Vianorin tavoitteena on tukea myyntiä ja premium-brändipositiota Pohjoismaissa varmistamalla Nokian Renkaiden tuotteiden myynti vahvan jakelun ja erinomaisen palvelun kautta sekä tehdä samalla positiivista tulosta itsenäisenä yksikkönä.

Nokian Renkaat panostaa innovaatioihin erityisesti kehittäessään tuotteita vaativiin olosuhteisiin. Tuotteet ja innovaatiot -toiminto keskittyy kilpailukykyisen tuotetarjooman ylläpitoon ja tuotteiden kannattavuuden varmistamiseen. Yhtiö pyrkii olemaan erittäin asiakaslähtöinen sekä keskittyy kannattavaan kasvuun ja tehokkaaseen globaaliin toimintaan. Vahva brändi, tuotteiden maine ja tehokas jakelu lisäävät hinnoitteluvoimaa.

Kestävyys on keskeinen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia. Yhtiö osoittaa vahvaa johtajuutta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä rengasalalla ja pyrkii hallinnoimaan tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan aina raaka-aineiden hankinnasta kierrätykseen käyttöiän lopussa. Yhtiö painottaa kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisäämistä. Yritysvastuu on myös keskeinen osa yrityksen kulttuuria, jolla edistetään oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikissa toiminnoissa; tähän sisältyvät vastuulliset hankintakäytännöt ja työntekijöiden oikeudet. Työntekijöiden hyvinvointi perustuu turvallisuuteen, johtajuuteen ja nykyaikaiseen yrityskulttuuriin.

Seuraavassa kaaviossa on yleiskatsaus Nokian Renkaiden arvoketjun alku- ja loppupään tärkeimmistä ominaisuuksista sekä yhtiön asemasta arvoketjussa. Siinä on kuvattu lyhyesti pääasialliset syötteet, tärkeimmät liiketoimintasuhteet sisältäen toimittajat ja asiakkaat, jakelukanavat sekä loppukäyttäjät.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 47 ohjausjärjestelmästä

Nokian Renkaiden arvoketju

Raaka-aineiden kuljetus

Valtaosa renkaiden raakaaineista kuljetetaan meriteitse Euroopan suuriin satamiin, joista ne kuljetetaan Suomeen ja Yhdysvaltoihin.

Konsernin toiminnot

Nokian Renkaat konserni työllistää yli 3 800 henkilöä. Nokian Renkaat valmistaa henkilö ja pakettiautonrenkaita sekä raskaita renkaita Suomessa sekä henkilöautonrenkaita ja kevytkuormaautojen renkaita Yhdysvalloissa. Uudessa Romaniantehtaassa tuotetaan henkilöautonrenkaita. Lisäksi yhtiön tärkeimmillä markkinaalueilla on myyntiyhtiöitä. Kaksi testikeskusta sijaitsee Suomessa ja yksi Espanjassa. Vianor tarjoaa rengas ja huoltopalveluita, ja sillä on myös viisi pinnoittamoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Logistiikka

Renkaat kuljetetaan logistiikkakeskuksista maitse ja meritse varastoihin.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajat ja loppukäyttäjät ajavat tai käyttävät ajoneuvoja, joissa on Nokian Renkaiden renkaat. He voivat olla esimerkiksi henkilöautojen kuljettajia, kuljetusyrityksissä työskenteleviä rekkojen, bussien tai pakettiautojen kuljettajia, tai metsäteollisuuden tai maatalouden työntekijöitä. Vianor tarjoaa rengas ja huoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille. Nokian Renkaat kehittää korkealaatuisia tuotteita, jotka tarjoavat turvallisia ajokilometrejä ja joissa vastuullisuutta mietitään raakaaineiden hankinnasta aina käytöstäpoistoon saakka. Noin 90 prosenttia renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.

Toimittajat

Renkaanvalmistuksen pääraakaaineita ovat synteettinen kumi, täyteaineet, kemikaalit, vahvikemateriaalit ja luonnonkumi. Raakaainetoimittajia on yli 200. Valmistuskumppanit täydentävät Nokian Renkaiden omaa tuotantoa. Vianor maahantuo renkaita sekä hankkii rengas ja autonhuoltopalveluihin liittyviä hyödykkeitä. Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki vastuullisuuden kannalta kriittiset toimittajat noudattavat toimittajien liiketoimintaperiaatteita, ja toimittajien vastuullisuusauditointeja on tehty vuodesta 2016 lähtien.

Aliurakoitsijat

Nokian Renkaat ja Vianor työskentelevät useiden aliurakoitsijoiden kanssa aina rakennustöistä vartiointiin, siivoukseen ja logistiikkaan. Kaikkien palvelujaan tarjoavien uusien aliurakoitsijoiden tulee sitoutua toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin.

Yhteiskunta

Nokian Renkaiden vaikutus näkyy tehdaspaikkakunnilla paikallisesti merkittävänä työllistäjänä ja pysyvänä osana ympäröiviä yhteisöjä. Ostot, palkat, verot sekä osakkeenomistajille maksetut osingot tuovat hyvinvointia eri puolilla maailmaa.

Jakelu

Kierrätys

Käyttöikänsä lopussa olevat renkaat voidaan silputa tai rouhia hyödynnettäväksi erilaisiin tarkoituksiin. Linja ja kuormaautojen renkaat voidaan pinnoittaa uudelleen 2–4 kertaa. Renkaat voi myös polttaa energiaksi. Nokian Renkaat käyttää tuotteissaan joitakin kierrätettyjä materiaaleja, kuten kierrätettyä terästä ja nokea.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 48 ohjausjärjestelmästä

SBM-2 Sidosryhmien etujen ja näkemysten kuuleminen

Nokian Renkaat on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen,

miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät kestävyyden ja mitkä kestävyyden aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja yhtiön liiketoiminnan kannalta. Tämä tehdään osallistamalla sidosryhmiä kolmen vuoden välein tehtävän kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. Sidosryhmien palaute otetaan huomioon toiminnan kehityksessä ja päätöksenteossa.

Olennaisuusarviointien lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu seuraavan taulukon mukaisesti sidosryhmittäin. Taulukossa esitetään myös vuorovaikutuksen tarkoitus, eri sidosryhmien viimeisimmässä olennaisuusarvioinnissa priorisoimat aiheet sekä se, miten näkemykset on huomioitu tai huomioidaan Nokian Renkaiden toiminnassa, liiketoimintamallissa ja strategiassa.

Tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Nokian Renkailla

Sidosryhmä	Sidosryhmävuorovaikutus	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin	Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Työntekijät Toimihenkilöitä ja tuotantotyöntekijöitä Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa	• Toimet mielekkään ja motivoivan työn ja työolojen tarjoamiseksi • Henkilöstökysely Drive! • Järjestelmät, joihin työntekijöitä kannustetaan kirjaamaan turvallisuus- ja ympäristöhavaintojaan • Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa • Säännölliset tiedotustilaisuudet • Kehityskeskustelut • Olennaisuusarvioinnit • Vuoropuhelu työturvallisuudesta ja työterveydestä • Ilmoituskanava	• Työntekijöiden näkemysten, ideoiden, palautteen ja kokemusten kuuleminen • Henkilöstön pitäminen ajan tasalla ajankohtaisista asioista ja suunnitelluista kehitysasioista • Turvallisen, vastuullisen ja motivoivan työpaikan ja työelämän edistäminen	• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta	• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä EU:n REACH sääntelyn mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti
Asiakkaat (B2B) Esimerkiksi renkaiden jälleenmyyjät ja automyyjät Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa	• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • Asiakastyytyväisyystutkimukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava	• Luottamuksen ja vahvojen kumppanuuksien rakentaminen • Asiakkaiden tukeminen heidän tavoitteidensa saavuttamisessa • Tiedonsaanti kuluttajien ja renkaiden loppukäyttäjien näkökulmista	• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri • Ihmisoikeuksien kunnioitus toimitusketjussa	• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja vastuullisella tavalla • Vastuullisuusauditoinnit luonnonkumin prosessointilaitoksille vuodesta 2016 lähtien ja valmistuskumppaneiden auditoiminen

Sidosryhmä	Sidosryhmävuorovaikutus	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin	Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Toimittajat, liiketoimintakumppanit ja alihankkijat Esimerkiksi raaka ainetoimittajat sekä viestinnän, IT:n, T&K:n, HR:n ja muiden toimintojen kumppanit	• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • Toimittajien due diligence • Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet • Työturvallisuutta koskeva yhteistyö alihankkijoiden kanssa • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava	• Vastuullisen hankinnan edistäminen • Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen • Työntekijöiden ihmis- ja työoikeuksien suojelu • Ymmärryksen saaminen tulevasta kehityksestä ja suuntauksista	• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Työntekijöiden turvallisuus • Sujuva yhteistyö toimittajien kanssa • Toimet korruption, lahjonnan ja väärinkäytösten estämiseksi	• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisen järjestelmä • Alihankkijoiden työturvallisuuskoulutukset ja mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintoja Nokian Renkaiden järjestelmään • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja kestävällä tavalla • Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa paljon luonnonkumia. Luonnonkumista elantonsa saavat ihmiset on tunnistettu riskiryhmäksi olennaisten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten suhteen. Näiden vaikutusten estäminen ja lieventäminen sekä asianmukaisten työolojen edistäminen ja varmistaminen ovat tärkeä osa Nokian Renkaiden tapaa harjoittaa liiketoimintaa.
Sijoittajat, osakkeenomistajat, hallituksen jäsenet Esimerkiksi nykyiset ja mahdolliset tulevat osakkeenomistajat (kotimaiset ja kansainväliset) ja yhtiön hallituksen jäsenet	• Sijoittajatapaamiset, tapahtumat ja seminaarit • Pörssitiedotteet ja muut julkaisut • Hallituksen kokoukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava	• Odotusten ymmärtäminen • Olennaisten tietojen antaminen • Vastuullisten sijoittajien houkutteleminen • Avoimuuden lisääminen	• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden ja tienpinnan kulumishiukkasten minimointi • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta	• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 50 ohjausjärjestelmästä

Sidosryhmä	Sidosryhmävuorovaikutus	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin	Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Viranomaiset, media, kansalaisjärjestöt, teollisuusjärjestöt Esimerkiksi viranomaiset, median edustajat, ympäristöjärjestöt ja alan järjestöt	• Projektiyhteistyö • Yhteiset aloitteet ja ohjelmat • Kokoukset, tapahtumat ja seminaarit • Lehdistötiedotteet ja muut julkaisut, vastaaminen median tiedusteluihin • Julkisiin kuulemisiin vastaaminen • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava	• Tiedon jakaminen • Säännösten noudattamisen varmistaminen • Osallistuminen aloitteisiin • Osallistuminen alan standardien kehittämiseen • Kestävän kehityksen edistäminen	• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Raaka-aineiden jäljitettävyys ja läpinäkyvyys • Jätteen määrän minimointi ja jätteiden käsittely • Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen toimitusketjussa	• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Vain Nokian Renkaiden hyväksymillä laitoksilla prosessoidun kumin ostaminen • Vuosina 2022, 2023 ja 2024 rengastuotannon jätteestä 100 prosenttia hyödynnettiin • EUDR:ään valmistautuminen

Kestävyysaiheiden priorisointi sidosryhmittäin esiteltiin johtoryhmälle ja hallitukselle helmikuussa 2024 yhdessä kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.

Turvallisten renkaiden kehittäminen kaikkiin olosuhteisiin on olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia, ja Nokian Renkaiden tuotteet on kehitetty auttamaan sekä autoilijoita että muita tienkäyttäjiä liikkumaan turvallisesti. Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä koskevien tietojen kerääminen on osa uusien henkilöautonrenkaiden kehitysprosessia. Raskaita renkaita koskien tietoa saadaan asiakaskyselyiden kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat myös ottaa yhteyttä yhtiöön ja antaa tuotteista palautetta verkkosivuilla. He voivat lisäksi osallistua olennaisuusarviointeihin yhtiön sosiaalisen median kanavissa jaettujen julkisten linkkien kautta. Lisäksi rengas- ja autonhuoltoketju Vianor sekä Nokian Renkaiden asiakkaat myyvät Nokian Renkaiden tuotteita kuluttajille ja loppukäyttäjille ja saavat tietoa näiden näkemyksistä.

SBM-3 Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Lisäksi on kuvattu olennaisista vaikutuksista aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit vaikutuksille, jotka eivät ole tällä hetkellä tosiasiallisia, sekä yhteys yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin, toimintaan ja liikesuhteisiin.

E1 Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2)	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta)	Nokian Renkaiden Scope 1- ja Scope 2 -päästöt syntyvät lähinnä energian käytöstä tehtaissa, ja ne vastaavat alle yhtä prosenttia yhtiön toimintaan liittyvistä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä.	Nokian Renkaat pyrkii olemaan alan johtaja tehtaiden päästöjen vähentämisessä. Yhtiö vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tiedeperusteisten tavoitteidensa mukaisesti ja on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Uusi Romanian-tehdas on koko rengasalan ensimmäinen tehdas, joka ei tuota lainkaan CO2e-päästöjä, ja se tukee yhtiön strategiaa lisäämällä tuotantokapasiteettia. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO2e-päästöttömyys tarkoittaa.
Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää)	Suurin osa Nokian Renkaiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on Scope 3 -päästöjä, joihin yhtiö vaikuttaa epäsuorasti ja jotka tapahtuvat arvoketjussa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi renkaiden käytöstä aiheutuvat päästöt, ostetut tavarat ja palvelut, käyttöomaisuus sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu.	Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö käyttää kasvihuonekaasupäästöjen tasoa yhä enemmän yhtenä kriteerinä toimittajien valinnassa.
Renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten nousu	Siirtymäriski (Arvoketjun alkupää)	Renkaiden materiaalikustannukset voivat nousta, kun fossiilisia raaka-aineita korvataan kalliimmilla uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla.	Yksi Nokian Renkaiden kestävyystavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö pyrkii optimoimaan kestävän materiaalien käytön ja siihen liittyvien lisäkustannusten yhteensovittamisen.
Uudet ympäristömaksut	Siirtymäriski (Arvoketjun alku- ja loppupää)	Uudet ympäristömaksut, kuten lisäverot ja sertifiointikustannukset, voivat aiheuttaa uusia kuluja. Esimerkkejä näistä ovat EU:n fossiilisia raaka-aineita koskeva hiilirajamekanismi (CBAM) sekä hiiliverot.	Mahdolliset vaikutukset hankintapäätöksiin.
Enemmän myyntituottoa ja/tai kustannussäästöjä ilmastoystävällisten teknologioiden ansiosta	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Nokian Renkaiden tehtaissa käytettävien nykyaikaisten koneiden mahdollistama energiatehokas tuotanto sekä CO2e-päästötön tehdas Romaniassa tunnistetaan mahdollisuuksiksi.	Jatkuvat investoinnit ilmastoystävälliseen teknologiaan.
Enemmän myyntituottoa kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaissa on vahva. Yhtiöllä on valmius lisätä osuutta entisestään, jos äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa.	Nokian Renkaat on asiantuntija vaativiin ja haastaviin sääolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden kehittämisessä. Jatkuva panostus talvirengasosaamisen vahvistamiseen.
Enemmän myyntituottoa innovaatioista, jotka liittyvät hiilijalanjäljeltään pieniin raaka-aineisiin	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Innovatiivinen raaka-aineiden käyttö auttaa luomaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet ja odotukset sekä synnyttävät myyntituottoa.	Jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tutkimukseen.

E2 Pilaantuminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta)	Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasia (TRWP) muodostuu, kun rengas on kosketuksessa tiehen. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen.	Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteiden, palveluiden ja prosessien laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Paremmat renkaiden ominaisuudet ja innovatiiviset suunnitteluratkaisut ovat keinoja vähentää TRWP-hiukkasia tavanomaisiin käytäntöihin nähden.
Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta)	Kielteisiä ympäristövaikutuksia voi esiintyä arvoketjussa renkaiden materiaalien sisältämien kemikaalien vuoksi. Kemikaalien käyttö omassa toiminnassa voi vahingoittaa tuotannossa ja varastoissa työskenteleviä ihmisiä.	Nokian Renkaiden tuotteissa ei esiinny erityistä huolta aiheuttavia aineita, ja yhtiö pyrkii välttämään haitallisten aineiden käyttöä minimoiden näin työterveysriskit tuotannossa ja varastoinnissa. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä. Yhtiö etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita, tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta.
Pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntyminen	Riski (Oma toiminta)	Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön.	Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti ja ennakoi tulevia vaatimuksia.
Ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kehittäminen (kestävämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit)	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille entistä kestävämpiä tuotteita, joista syntyy vähemmän TRWP-hiukkasia.	Nokian Renkaat etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita ja tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa. Yhtiö jatkaa investointejaan innovointiin ja tutkimukseen sekä tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Raaka-aineiden hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää)	Nokian Renkaiden suurimmat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria ja esiintyvät arvoketjun alussa, sillä ne ovat pääosin seurausta luonnonkumin viljelystä. Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Sen vuoksi vastuullinen raaka-aineiden hankinta on tarpeen, jotta voidaan vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja lajivaikutuksia.	Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan mukaisesti. Politiikka kattaa useita sitoumuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ja ympäristönäkökulmiin, kuten ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun.
Lisääntyvä sääntely, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin	Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta)	Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus (EUDR) velvoittaa luonnonkumin osalta yhtiöt varmistamaan, että EU:ssa myytävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä, ja säännösten rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Tällainen sääntely voi lisätä raaka-aineiden kustannuksia ja/tai hankinnan ja jakelun hallinnollisia kustannuksia.	Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiö valmistautui EUDR-asetukseen vuoden 2024 aikana.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Neitseellisten luonnonvarojen käyttö	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää)	Renkaiden tuotantoon tarvitaan erilaisia raaka-aineita. Nykyisin valtaosa rengasalan käyttämistä raaka-aineista on yhä fossiilisia tai peräisin muista uusiutumattomista lähteistä.	Nokian Renkaat on sitoutunut suojelemaan luonnonvaroja ja edistämään kiertotaloutta. Yhtiö vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutusta tuotekehityksen avulla, hankkimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita. Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tekee läheistä yhteistyötä eri raaka-ainevalmistajien kanssa ja rohkaisee eri sidosryhmiä innovoimaan.
Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää)	Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Koko Euroopassa vastaava luku on 92 prosenttia. Yhdysvalloissa kerättyjen renkaiden kierrätysaste on 79 prosenttia. Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellinen käsittely edistää ympäristön pilaantumista, ja sitä voidaan myös pitää luonnonvarojen tuhlaamisena, sillä käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden materiaaleja on vielä mahdollista hyödyntää.	Nokian Renkaat edistää käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden kierrätystä yhdessä sidosryhmiensä kanssa, ja yhtiö voi osallistua aiheeseen myös kehittämällä renkaisiin liittyviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista Nokian Renkaat osallistuu myös työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä.
Materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntyminen (esim. jäljitettävyys)	Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta)	Lisääntyvä sääntely liittyen esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän varmistamiseen voi johtaa raaka-aine- ja hankintakustannusten nousuun.	Esimerkiksi EUDR-asetus lisää toiminnan kustannuksia, sillä luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Nokian Renkaat pyrkii luomaan tehokkaita prosesseja minimoidakseen lisäkustannukset.

S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta)	Tukeakseen työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota Nokian Renkaat edistää inklusiivista työkulttuuria ja haluaa rohkaista ihmisiä aktiivisesti osallistumaan, tekemään yhteistyötä ja ottamaan sekä omistajuutta työstään että vastuuta muiden turvallisuudesta. Digitaaliset työkalut ja nykyaikainen työympäristö auttavat tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukevat työntekijöiden yksilöllistä hyvinvointia.	Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä tukee täysin hybridityöskentelyä sekä joustavaa työaikaa ja muita järjestelyitä, kun ne ovat mahdollisia. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät suoriutuvat yleensä hyvin.
Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta)	Työntekijöiden taloudellinen turvallisuus paranee, sillä Nokian Renkaat takaa muun muassa riittävän korvauksen, reilut työehdot ja järjestäytymisvapauden.	Toimenpiteet Nokian Renkaiden tiimin tukemiseksi.
Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta)	Taitojen ja urakehityksen mahdollistaminen lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä sekä hyödyttää yhtiötä myös paremman työntekijöiden pysyvyyden sekä motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden kautta.	Nokian Renkailla jokainen työntekijä on vastuussa kehityksestään ja urastaan. Esihenkilöiden roolina on antaa tukea tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Työntekijät saavat myös mahdollisuuden keskustella tulevista uraodotuksistaan.
Parempi terveys, hyvinvointi ja motivaatio, yrityskulttuurin ja työnantajan maineen parantuminen inklusiivisuuden ja tasa arvon kautta	Potentiaalinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta)	Nokian Renkaat tukee tasa-arvoista ja inklusiivista työkulttuuria.	Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti.
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon	Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta)	Potentiaalinen pitkän aikavälin kielteinen vaikutus on, että työ- ja yksityiselämän epätasapaino ja liialliset työtunnit voivat johtaa esimerkiksi työntekijöiden uupumukseen tai muuten heikkoon työympäristöön.	Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia ennakoivilla toimenpiteillä. Yhtiö seuraa työhyvinvointia koko konsernin kattavilla kyselyillä sekä henkilökohtaisilla keskusteluilla. Työterveydenhoito perustuu paikalliseen lainsäädäntöön sekä yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin.

S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta)	Turvallisuusriskit liittyvät lähinnä koneenkäyttäjien työhön tehtaissa sekä asentajien työhön rengas- ja autonhuoltopalvelupisteissä.	Nokian Renkaat tavoittelee tapaturmatonta työympäristöä, ja johtoryhmän kokouksissa seurataan kuukausittain toimenpiteitä, kuten turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja turvallisuushavaintoja. Tuloksia analysoidaan tiimien kokoontumisissa, ja havaintojen perusteella laaditaan toimintasuunnitelmia.
Houkutteleva työnantajabrändi erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Ennakoivat toimenpiteet työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä tukea tarjoava ja inklusiivinen työympäristö antavat mahdollisuuden parantaa osaajien houkuttelua ja säilyttämistä.	Työnantajabrändäystoimenpiteet tarpeen mukaan, jotta pätevän työvoiman rekrytointi onnistuu.
Kilpailuetua ja parempia innovaatiomahdollisuuksia osaavan työvoiman kautta	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Erittäin pätevät ja koulutetut työntekijät voivat tukea Nokian Renkaiden liiketoiminnan varmistamista pitkällä aikavälillä.	Osaavien työntekijöiden palkkaaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen jatkuva kehittäminen.

S2 Arvoketjun työntekijät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää)	Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät luonnonkumiin, joka on yksi renkaiden pääraaka-aineista ja satojentuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Luonnonkumin toimitusketju on monimutkainen ja pirstoutunut. Jos luonnonkumia viljellään, tuotetaan ja käsitellään vastuullisesti, sillä voi kuitenkin olla myönteisiä sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia.	Nokian Renkaiden periaatteet kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään ja vähentämään ihmisoikeusrikkomuksia toimitusketjussaan vahvistamalla due diligence -prosessiaan, ja yhtiö on vuodesta 2016 tehnyt toimittajille kestävyysauditointeja voidakseen puuttua mahdollisiin ongelmiin ja edistää myönteistä kehitystä. Nokian Renkaat julkisti vuonna 2021 vastuullisen luonnonkumin politiikkansa, jolla pyritään puuttumaan ongelmiin luonnonkumin toimitusketjussa. Osana sitoutumistaan vastuullisempaan liiketoimintaan Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -hankkeen tukijäsen vuodesta 2015 alkaen. Yhtiö noudattaa hankkeen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työn ja ympäristön sekä korruption torjunnan. Lisäksi Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Liikenne- ja loppukäyttäjä turvallisuuden parantaminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää)	Premium-laatu tarkoittaa premium-turvallisuutta: Nokian Renkailla ei ole ollut merkittäviä takaisinvetoja 23 vuoteen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaiden tulee huolehtia siitä, että renkaat ovat tutkitusti käyttäjilleen turvallisia ja laatuvaatimusten mukaisia ja että ne täyttävät asiakkaiden ja loppukäyttäjien odotukset. Keski-Euroopassa märkä- ja lumipito ovat oleellisia talviajon turvallisuuden kannalta, kun taas Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa jääpito on tärkeämpi ominaisuus.	Olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa on kehittää laadukkaita ja turvallisia renkaita kaikkiin olosuhteisiin. Nokian Renkaat parantaa tuotteiden turvallisuutta jatkuvan tuotekehityksen ja testaamisen kautta. Yhtiön johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa myös monia muita vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin.
Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen turvallisuus-, ympäristö- ja muista kysymyksistä tarjoamalla tiedotussisältöä	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää)	Kuljettajien valinnoilla ja toimenpiteillä on merkitystä, ja monet heistä ovat kiinnostuneita myös saamaan renkaiden valintaan, käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Nokian Renkaat ja Vianor viestivät säännöllisesti valistaakseen autoilijoita renkaiden kunnossapidosta, turvallisuuden ja ympäristön huomioinnista renkaita valittaessa sekä renkaiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä ja vastuullisesta ajamisesta.	Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa ajamaan fiksummin. Tähän sisältyy säännöllinen opetuksellisen sisällön viestiminen.
Kielteiset vaikutukset, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan vuoksi	Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää)	Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että käytössä on riittävät kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan takaavat toimenpiteet, jotta voidaan ehkäistä tietomurtoja sekä kuluttajien ja asiakkaiden tietojen väärinkäyttöä.	Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti sekä kunnioittaa henkilötietoja. Tietosuoja-asioissa yhtiö seuraa säännöksiä, ja käytössä on koulutuksia sekä selkeät sisäiset prosessit.
Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi	Mahdollisuus (Oma toiminta)	Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi tarjoavat mahdollisuuksia parantaa Nokian Renkaiden brändiä ja mainetta loppukäyttäjien keskuudessa ja synnyttää näin lisää myyntituottoa.	Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä, ja yhtiö viestii aiheesta säännöllisesti.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Tyyppi	Kuvaus	Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Eettiset ja kestävät hankintakäytännöt	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta)	Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa.	Nokian Renkaiden kulttuuria ohjaavat kunnioitus, avoimuus ja kestävyys sekä korkeat eettiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa yhtiön jokaisella tasolla.
Loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää ja oma toiminta)	Lobbaamalla vastuullisesti ja avoimesti yhtiö voi auttaa muovaamaan lainsäädäntöä niin, että potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia pystytään vähentämään tehokkaasti aiheuttamatta suhteettomia kustannuksia. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö ei osallistu poliittiseen toimintaan tai sen varainhankintaan taikka tee poliittisia lahjoituksia.	Nokian Renkaiden osallistuminen toimialan järjestöjen toimintaan riippuu ajankohtaisista asioista sekä mahdollisuuksista tarjota niihin asiantuntemusta. Esimerkiksi Nokian Renkaiden toiminnan seurauksena EU-rengasmerkintään lisättiin jää- ja lumipitomerkinnät, jolloin kuljettajien on helpompi valita turvalliset talvirenkaat talviolosuhteisiin. Tällä hetkellä yhtiö osallistuu esimerkiksi ERTMA:n renkaiden kulumiseen liittyvään projektiin, joka pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään.
Ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja tasapuolisen suhdehallinnan kautta	Mahdollisuus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta)	Hyvä ja tasapuolinen toimittajasuhteiden hallinta tarjoaa mahdollisuuden pitkiin, molempia osapuolia hyödyttäviin toimittajasuhteisiin, joiden kautta voidaan kehittää yhteistyötä sekä parantaa tehokkuutta.	Nokian Renkaat tähtää vahvoihin kumppanuuksiin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia.

Konserni on järjestänyt osan ulkoisesta rahoituksestaan kestävyyteen liitetyn rahoituksen kautta. Vuonna 2023 Nokian Renkaat laski liikkeelle ensimmäisen kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainansa joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen alta. Viitekehyksessä on kaksi mittaria, jotka kumpikin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiin. Ensimmäinen mittari liittyy Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin CO2e-tonneina tuotantotonnia kohti, ja toinen mittari liittyy tuotteiden käytöstä aiheutuviin Scope 3 -päästöihin CO2e-tonneina tuotantotonnia kohti. Sustainalyticsin tekemän toisen osapuolen arvioinnin mukaan molemmat mittarit ovat "erittäin vahvoja" ja kestävyyden suorituskykytavoitteet ovat "kunnianhimoisia". Samoja mittareita käytetään myös toisessa luottolimiittijärjestelyssä. Jos Nokian Renkaat ei täytä mittareiden tavoitteita, seurauksena on ylimääräisiä korkokuluja.

Koska Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä kolme (turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, johtajuus vastuullisuudessa ja Nokian Renkaiden tiimi) korostaa sitoutumista kestävyyteen ja liittyy yhtiön olennaisiin aiheisiin, jotka koskevat renkaiden turvallisuutta ja omia työntekijöitä, yhtiön arvioitiin olevan yleisesti ottaen hyvin valmistautunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia ja riskejä sekä hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia osana strategiansa toteutusta vuoden 2027 loppuun ulottuvalla strategiakaudella. Erillinen kvalitatiivinen resilienssianalyysi on suunnitteilla vuodelle 2025.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Nokian Renkaat raportoi kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimusten mukaisesti. Aiemmat olennaiset aiheet tunnistettiin erilaisella prosessilla vuonna 2021, ja ne olivat seuraavat:

• Ympäristön kannalta vastuulliset raaka-aineet
• Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
• Turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkailla
• Ihmisoikeuksien edistäminen kaikessa toiminnassa
• Renkaiden turvallisuusominaisuudet.

IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Nokian Renkaat teki kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysin ensi kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimusten mukaisesti syyskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana. Arviointiprosessi koostui julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvasta kontekstianalyysistä, sidosryhmäkyselystä, sisäisestä arvioinnista sekä työryhmän kokouksista. Tulokset käsiteltiin ja validoitiin Nokian Renkaiden johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa sekä hallituksessa. Prosessi noudatti Nokian Renkaiden hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.

Kontekstianalyysi

Analyysi tarjosi käsityksen kontekstista sekä lähtökohdan olennaisuusarvioinnille. Analyysin tavoitteena oli ensisijaisesti tunnistaa mahdollisesti olennaiset vastuullisuusnäkökohdat (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) rengasalalla sekä Nokian Renkaiden arvoketjussa. Kontekstianalyysi perustui julkisesti saatavilla oleviin sekä sisäisiin materiaaleihin, mediassa esillä olevien laajempien kestävyysteemojen tarkasteluun, keskeisten säännösten yleiskatsaukseen, alakohtaisiin viitekehyksiin ja alan julkaisuihin sekä vertaisyhtiöiden benchmarkingiin.

Vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Kontekstianalyysin tuloksena tunnistettiin useita todellisia ja potentiaalisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Nokian Renkaiden omaan toimintaan ja liikesuhteisiin, ja ne luokiteltiin ESRS:n aiheiden mukaisesti. Arvoketjun keskeisiä osia arvioitiin yleisellä tasolla huomioiden tärkeimmät syötteet ja tuotteet, Nokian Renkaiden omat toiminnot sekä pääasialliset sidosryhmät, kuten toimittajat ja kuluttajat.

Tunnistettu olennaisten aiheiden luettelo toimi pohjana sidosryhmille suunnatulle verkkokyselylle. Kyselyn avulla Nokian Renkaat osallisti

runsaan määrän sidosryhmien edustajia ymmärtääkseen heidän näkemyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan, jotka liittyvät Nokian Renkaiden kannalta olennaisiin vastuullisuusaiheisiin. Osallistujiin kuului Nokian Renkaiden työntekijöitä, toimittajia, liikekumppaneita, yritysasiakkaita, jälleenmyyjiä, sijoittajia, hallituksen jäseniä, viranomaisia, mediaa, kansalaisjärjestöjä ja toimialajärjestöjä. Näiden sidosryhmien näkemykset ohjasivat kyselyn jälkeen toteutettua olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja määrittäminen

Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioitiin ESRS:n periaatteiden mukaisesti. Myönteisten ja kielteisten vaikutusten vakavuus (huomioiden niiden mittakaava, laajuus ja kielteisten vaikutusten osalta myös vaikutuksen peruuttamattomuus), riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavan taloudellisen vaikutuksen suuruusluokka sekä niiden ilmenemisen todennäköisyys arvioitiin kukin asteikolla 1–5. Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin Nokian Renkaiden samanaikaisesti suorittamaa ilmastoriskien arviointia, joka yhdistettiin kaksoisolennaisuuden arviointiprosessiin.

Vakavuuden/suuruusluokan pisteiden ja niitä vastaavien todennäköisyyspisteiden tulos muodosti kunkin vastuullisuusaiheen yhteisen olennaisuuspistemäärän, jonka pohjalta luotiin tunnistettujen kohteiden kvantitatiivinen olennaisuuspriorisointi. Kestävyysseikkojen kaksoisolennaisuuspisteet määritettiin sekä vaikutuksen että riskin olennaisuuspisteiden perusteella. Tietyn kestävyysaiheen (vaikutus, riski tai mahdollisuus) olennaisuuden määrittämisessä käytettiin alustavana kvantitatiivisena kynnysarvona kaikkien olennaisuuspistemäärien mediaaniarvoa. Työryhmän kokouksissa käydyn lisäkeskustelun ja analyysin sekä varmentajien kanssa käydyn keskustelun pohjalta tehtiin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kvalitatiivisia olennaisuuteen liittyviä muutoksia vuonna 2024, jolloin saatiin aikaan lopullinen olennaisten aiheiden luettelo.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 61 ohjausjärjestelmästä

Kaksoisolennaisuusarviointi päivitetään vuosittain vuoden alkupuoliskon aikana, ja seuraava kattava arviointi on suunnitelmissa vuosille 2026–2027.

Aihekohtainen tarkastelu

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat Nokian Renkaille olennaisia vaikutuksia, koska renkaiden valmistus on energiaintensiivistä. Lisäksi raaka-aineet, logistiikka ja renkaiden käyttö tuottavat olennaisia Scope 3 -päästöjä. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistaman renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.

Nokian Renkaat lähestyy ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä prosessilla, johon kuuluu tunnistaminen, arviointi, priorisointi ja toiminta. Tämä prosessi yhdistettiin kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin.

RISKIPROSESSI

Vaihe 1: Olennaisten ilmastoon liittyvien riskien kartoitus ja tunnistaminen

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu relevanttien ilmastoon liittyvien riskien kartoitus ja tunnistaminen, ja ne yhdistetään yhtiön laajempaan riskienhallintaviitekehykseen. Nokian Renkaiden toimintaan ja koko arvoketjuun liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan tekemällä kaksoisolennaisuusanalyysi ja konsultoimalla sisäisiä sidosryhmiä.

Vaihe 2: Yhtiötason strateginen arviointi

Osana Nokian Renkaiden riskienhallintaprosessia yhtiö arvioi tarkemmin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien strategisia implikaatioita konsernitasolla, fyysiset riskit ja siirtymäriskit mukaan luettuina. Tähän arviointiin kuuluu erilaisia tekijöitä, mukaan lukien strategiset riskit, vaikutukset markkinoihin, maineriskit, liikearvopotentiaali ja strategiset mahdollisuudet.

Vaihe 3: Vaikutuksen määrittäminen

Ilmastoon liittyvien riskien strateginen arviointi tehdään kaikkien muiden konsernin riskiarviointien yhteydessä osana yrityksen vuosittaisia riskianalyysejä. Näissä analyyseissä Nokian Renkaat käyttää luokitusjärjestelmää, joka huomioi vakavuuden, riskin esiintymistodennäköisyyden ja nykyiset hallintakeinot. Pitkän tähtäimen strategiset ja taloudelliset vaikutukset yhtiöön arvioidaan ja suurimman riskin vaikutukset sekä hyödyllisimmät mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan.

Äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat keskeyttää tuotannon ja logistiikan toimitusketjun, tunnistettiin tärkeäksi fyysiseksi riskiksi. Kaksoisolennaisuusanalyysissä se kuitenkin tunnistettiin epäolennaiseksi. Nokian Renkaat suoritti myös skenaarioanalyysin tutkiakseen tarkemmin, miten erilaiset akuutit sääilmiöt, kuten tulvat Romanian tuotantolaitoksella tai Saksan varastolla, tai trooppiset hirmumyrskyt Yhdysvaltain-toimipisteissä, vaikuttaisivat toimintaan lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Fyysisten riskien analyysissä käytettiin SSP-skenaarioita SSP1-2.6 ja SSP5- 8.5. Analyysi osoitti, että yksittäisen tulvan taloudellinen vaikutus on pieni tai keskitasoinen. Ainoastaan tapauksessa, jossa useita tulvia tapahtuu samaan aikaan, niiden yhdistetty taloudellinen vaikutus olisi korkea keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nokian Renkaat on myös investoinut rakennusten suunnitteluun ja vakuutuksiin tällaisten riskien vähentämiseksi. Hirmumyrskyjen tapauksessa taloudellista vaikutusta pidetään pienenä lyhyellä aikavälillä ja keskitasoisena keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen skenaarioanalyysin tulokset ovat linjassa kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.

Siirtymäriskien osalta ilmastoon liittyvä sääntely tunnistettiin todennäköisimmäksi vaikuttamaan Nokian Renkaiden toimintaan useilla eri tavoilla. Metsäkatoon liittyvät politiikat voivat vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen, kun taas hiilipäästöjen hinnoittelu

voi vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintakustannuksiin; sääntelyn muutokset taas voivat johtaa tarpeisiin kehittää tuotevalikoimaa niitä vastaavasti. Toinen analysoitu siirtymäriski on fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaaminen lisäämällä uusiutuvien materiaalien käyttöä, mikä vaikuttaa niiden hintaan ja saatavuuteen.

Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ilmastoon liittyviä skenaarioita; julkaistujen sitoumusten skenaario (Announced Pledges Scenario, APS) ottaa huomioon valtioiden tekemät ilmastositoumukset sisältäen kansallisesti määritellyt panostukset (Nationally Determined Contributions, NDC) ja nettonollatavoitteet. Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaario (Net Zero Emissions by 2050, NZE) pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 °C:een, ja siinä oletetaan aggressiivista edistystä energiatehokkuudessa sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Valitut skenaariot perustuvat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ehtojen kanssa. Valitut skenaariot ovat relevantteja, koska ne kertovat riskien toteutumisesta sekä parhaassa että huonoimmassa tapauksessa. Analyysin aikahorisontit olivat lyhyt (< 2030), keskipitkä (2030–2040) ja pitkä aikaväli (2040–2050).

Vaihe 4: Reagoiminen ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin Vastuu strategisesta reagoimisesta ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin yrityksen riskienhallinnan (ERM) määritysten mukaisesti on kyseisiä asioita johtavilla henkilöillä. Yhtiön kestävyysasiantuntijoiden laatimien ympäristötietojen perusteella määritetään vuotuiset kehitystavoitteet (tunnusluvut ja kehitystoimenpiteet) kustakin toiminnosta vastaavan johdon kanssa. Johto on vastuussa kehityksen toteuttamisesta, ja asiantuntijat seuraavat kehitystä sekä tunnuslukuja tarjoten seurantatietoja konsernitasolla.

MAHDOLLISUUSPROSESSI

Vastaavasti ilmastoon liittyvät mahdollisuudet integroidaan strategiaan ja muuhun taloudelliseen suunnitteluun, mutta ympäristö- ja kestävyyskysymysten asiantuntijat myös käsittelevät ne strategisen tärkeyden mukaisesti. Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan ilmastoon liittyviin mahdollisuuksiin, jotka ovat osa vuotuisia strategisia arviointeja ja analyysejä. Taloudellinen vaikutus ja mahdollisuuden toteutumisen todennäköisyys määrittävät mahdollisuuksien yleisen luokittelun ja vaikutuksen.

YLEINEN RISKIENHALLINTAPROSESSI

Yhtiön riskienhallintakäytäntö keskittyy sekä liiketoimintaan liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskit on luokiteltu strategisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Yllä kuvattu prosessi, jota käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin, priorisointiin ja seurantaan, lukeutuu strategisten riskien kategoriaan. Riskienhallintaprosessi on kuvattu kohdassa GOV-2.

Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin myös hallinnasta on delegoitu tulosyksiköille, liiketoiminta-alueille ja toiminnoille. Ilmastoriskin tunnistamis- ja arviointiprosessi on ympäristö- ja kestävyysasioihin erikoistuneen yksikön tehtävä. Päävastuu on hallituksella henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan avustamana, ja hallitus seuraa ja arvioi yhtiön riskienhallintamekanismien tehokkuutta. Se seuraa myös yhtiön strategiaan ja toimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimet ovat linjassa riskienhallintakäytännön kanssa.

Riskienhallintaprosessissa kuvatut ilmastoskenaariot ovat identtisiä kriittisiin ilmastoon liittyviin oletuksiin, kuten hallituksen toimintakertomuksessa huomioituihin merkittävimpiin riskeihin nähden.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin pilaantumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut seulontaa liittyen toimipaikkoihin Nokian Renkaiden omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä.

Osana arvioinnin sidosryhmävuorovaikutusta konsultoitiin vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä. Nokian Renkaat suoritti myös sisäisiä ympäristövaikutusten ja riskien arviointeja, kemikaalien käytön valvojat tekivät toimipaikkakäyntejä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suoritti tarkastuksia.

Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarviointi määritti, että Nokian Renkaiden keskeisimmät pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ovat peräisin renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasista (TRWP) sekä kemikaalien käytöstä. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä.

Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat kuitenkin antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille tuotteita, jotka synnyttävät vähemmän TRWP-hiukkasia.

Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä ei pidetty olennaisena. Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.

Nokian Renkaiden toimittajista alle kolme prosenttia toimii vesipulasta kärsivien alueiden lähistöllä. Nokian Renkaat sisällyttää kuitenkin tiettyjä vettä koskevia tiedonantoja konsernikestävyysraportin Muita kestävyystiedonantoja -osioon voidakseen tarjota tietoa yhtiöiden kestävyysarviointien sekä kiinnostuneiden sidosryhmien käyttöön.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen tarkastelu.

Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on riippuvainen luonnonkumista, jonka viljelyn on tunnistettu aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle. Kesällä 2023, ennen kaksoisolennaisuusarvioinnin alkamista, Nokian Renkaiden toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Suodatin sisältää systeemiset, siirtymään liittyvät ja fyysiset riskit sekä mahdollisuuksien arvioinnin ja tunnistamisen. Myöhemmin kaksoisolennaisuusanalyysissä käytetyn arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat Nokian Renkaiden raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta, ja luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Yksittäisten toimittajien toimipaikkojen tosiasiallisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle ei ole tutkittu. Mahdollisesti vaadittavia lieventäviä toimenpiteitä ei ole vielä määritetty.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 63

Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä ja saa tietoa vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä GPSNR-yhteistyön kautta.

Biologista monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa sijaitsevilla rengastehtailla sekä testiradoilla ja yhtiön omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arvioiden mukaan Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.

Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin materiaaliresurssien käyttöä sekä kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen seulontaa.

Arviointiprosessin aikana yhtiö oli yhteydessä sidosryhmiin ja konsultoi vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Muita kiertotalouden riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä arviointeja ei ole tehty.

Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Yhtiön siirtyessä fossiilipohjaisista materiaaleista uusiutuviin tai kierrätettyihin vaihtoehtoihin tätä siirtymää hallinnoidaan huolellisesti korvaamalla materiaaleja vaiheittain.

Uusien raaka-aineiden käyttöönotto edellyttää laajaa tuotekehitystä ja tarkkaa testausta, jotta voidaan varmistaa renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalinen ominaisuuksien yhdistelmä. On tärkeää, että uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöönotto ei vaaranna Nokian Renkaiden tuotteiden turvallisuusominaisuuksia.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä liiketoiminnan harjoittamista arvioitiin lähinnä mahdollisesti ilmenevien väärinkäytösten tai rikkomusten kautta, ja se sai siksi kohtalaisen alhaiset olennaisuuspisteet. Nokian Renkailla on käytössä hyvin määritellyt prosessit, joilla se voi osoittaa ja raportoida toimet, joilla mahdollisesti esiintyviä vaikutuksia ja riskejä lievennetään. Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen oli kuitenkin luettu mukaan olennaisuuteen, sillä se edustaa usein hygieniatekijää sekä kestävän liiketoiminnan perustaa. Arvioinnissa korkeimmat pisteet saaneet vaikutukset ja mahdollisuudet sisällytettiin raportointiin.

IRO-2 Konsernikestävyysraportin kattavuus

Tämän konsernikestävyysraportin kattamat ESRS-tiedonantovaatimukset on esitetty ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130. Hakemisto muusta EU-lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä on sivuilla 131–136.

Olennaisiin aiheisiin liittyvää tietoa antaessaan asiantuntijat käyttivät omaa harkintaansa sen määrittämiseen, mitä tietoa sidosryhmät tarvitsevat tarvittavan ymmärryksen muodostamiseksi, ja oman alueensa asioiden johtamisesta vastaavat johtoryhmän jäsenet ovat tarkastaneet ja vahvistaneet annetut tiedot. Toimenpiteitä, joiden ei määritetty antavan oleellista tietoa olennaisista aiheista, ei julkistettu.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 64 ohjausjärjestelmästä

Ympäristötiedot

EU:n taksonomia	65
E1 Ilmastonmuutos	72
E2 Pilaantuminen	80
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	85
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	89

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

ohjausjärjestelmästä

YMPÄRISTÖTIEDOT

EU:n taksonomia

EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden muutosta kohti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, joihin lukeutuu myös tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset toimet, jotka on mahdollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa. Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee

• edistää vähintään yhtä taksonomiassa luetelluista ympäristöä koskevista tavoitteista sekä
• olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille samalla kun noudatetaan perustavia ihmisoikeuksia ja työvoimaa koskevia standardeja.

Nokian Renkaat on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Nokian Renkaiden vastuullisuusasiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan kriteerit taksonomian mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin konsernitasolla. Arviointi ja sen lopputulokset on myös ulkoisesti katselmoitu.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 66

Ei merkittävää haittaa (DNSH)

Arvioitaessa ei merkittävää haittaa -kriteerejä Nokian Renkaat todettiin vaatimustenmukaiseksi. Yritys on tarkastanut alla oleviin aiheisiin liittyvät politiikat ja menettelytavat. Nokian Renkaat on myös tehnyt ympäristövaikutusten arviointeja osana ISO 14001 -sertifiointia, ja kaikki vaadittavat ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu paikallisten säännösten mukaisesti sekä sisällytetty yrityksen ISO 14001 -sertifiointi- ja auditointiprosesseihin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Nokian Renkaat tekee säännöllisesti ilmastoriskiarviointeja. Yhtiö on tehnyt myös skenaarioanalyysin. Lisätietoa analyyseista sekä riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on kohdissa ESRS 2 IRO-1 ja E1 SBM-3.

Mitä tulee vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.

Nokian Renkaat on katselmoinut ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvät kriteerit. Nokian Renkaat ei käytä karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja. Lisätietoa kemikaalien käytöstä ja valvonnasta on kohdassa E2-3.

Siirtyessään kiertotalouteen yhtiö käyttää fossiiliperäisten raakaaineiden sijaan kestävämpiä vaihtoehtoja tavoitteenaan lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoa on kohdassa E5-2.

Biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen osalta Nokian Renkaiden arvioinnit ovat osoittaneet, ettei yhtiön toiminnoilla ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Lisätietoa arvioinneista on kohdassa E4 SBM-3.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

Nokian Renkaat on arvioinut vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun ja todennut olevansa vaatimustenmukainen katselmoituaan näihin aiheisiin liittyvät prosessit, valvontamekanismit ja toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi. Yrityksen keskeiset politiikat, kuten liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct), toimittajien liiketoimintaperiaatteet lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, määrittelevät periaatteet, joita yritykseltä ja sen työntekijöiltä, toimittajilta ja muilta liikekumppaneilta odotetaan. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessinsa, ja yhtiö on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.

Taloudelliset toimet

Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen hillintä) ja Uudelleenvalmistus (Siirtyminen kiertotalouteen) EU-taksonomian teknisissä luokittelukategorioissa. EU-taksonomian teknisten luokittelukategorioiden tarkastelun jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta on tehty seuraavat johtopäätökset:

• Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on huomattavasti pienempi kuin vastaavien keskimääräisten renkaiden.
• Tässä vaiheessa Nokian Renkaat on rajannut pois raskaat ammattikäyttöön tarkoitetut maastorenkaat, sillä raskaiden ammattikäyttöön tarkoitettujen maastorenkaiden käyttövaiheen CO2-päästöistä ei ole saatavana luotettavaa vertailutietoa.
• Renkaiden uudelleenpinnoitus voidaan sisällyttää EU-taksonomian Siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen Uudelleenvalmistus-osioon.

Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja pakettiautonrenkaiden valmistus sekä uudelleenpinnoitus muodostivat 14,9 prosenttia Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2024. Nokian Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat EU-taksonomiakelpoisia. Renkaiden uudelleenpinnoituksen osalta on siirrytty raportoimaan taksonomiakelpoisuutta vuonna 2024. Käyttökustannuksista EU-taksonomian piiriin kuului 11,9 prosenttia ja pääomakustannuksista 3,8 prosenttia.

On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta neljäs raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia raportointijaksojen välillä.

Nokian Renkaiden lähestymistapa EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen:

Liikevaihto

• A: Mukaan laskettava taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrä, joka on peräisin renkaista, joiden EU-rengasmerkinnän luokitus on A tai B vierintävastuksessa, sekä renkaiden pinnoitukseen liittyvästä liiketoiminnasta, yhteensä 192,5 (135,0) miljoonaa euroa. Ammattikäyttöön tarkoitetut raskaat maastorenkaat on suljettu pois, sillä luotettavaa tietoa (tai julkista vertailukohtaa) ei ole käytettävissä käyttövaiheen CO2-päästöistä.
• B: EU-taksonomian mukainen liikevaihto vastaa konsernin tuloslaskelmalla raportoitua liikevaihtoa, yhteensä 1 289,8 (1 173,6) miljoonaa
• C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa
• C = A/B %

Pääoma- ja käyttökustannukset

• D: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon ja pinnoittamoiden käyttökustannukset: Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 4,7 (3,8) miljoonaa euroa
• E: Konsernin käyttökustannukset: Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 39,2 (36,5) miljoonaa euroa
• F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa
• F = C*D/E %

Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotantoon sekä pinnoituspalveluiden tarjoamiseen.

• G: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon ja pinnoituksen aineelliset, aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät pääomakustannukset, yhteensä 15,4 (18,1) miljoonaa euroa
• H: Konsernin pääomakustannukset, sisältäen aineelliset, aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät investoinnit, yhteensä 400,1 (299,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirtalaskelmalla ilmoitetut investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 350,1 (252,2) miljoonaa euroa ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä 50,0 (47,5) miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset on esitetty liitetiedoissa 13 ja 14.
• I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa
• I = C*G/H %

Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotannon sekä uudelleenpinnoituspalveluiden tarjoamisen valmiuden ylläpitoon.

Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian suhteen erikseen ei juurikaan katsota lisäävän tarkkuutta.

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot

	Tilikausi 2024			"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteeri (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, 024 vuosi 2	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (9)	0) muotoisuus (1 Biologinen moni	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (15)	muotoisuus (16) Biologinen moni	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	miakelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) mukaisten tai mian Taksono taksono	mahdollistava minta (19) Luokka toi	0) minta (2 mätoi Luokka siirty
		Milj, euroa	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6.		174,9 13,6 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S		K	K	K	K	K	K	11,5 %*	M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	5.1.	17,6	1,4 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K		K	K	-
Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian											K	K	K		K	K
mukaisista) (A.1.) toiminnoista saatu liikevaihto Josta mahdollistavat toiminnat			192,5 14,9 % 192,5 14,9 %	91 % 91 %	0 % 0 %	0 % 0 %	0% 0%	9 % 9 %	0 % 0 %		K	K	K		K	K	11,5 % 11,5 %	M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) (A.2) toiminnoista saatu liikevaihto		-	-	-	-	-	-	-	-								1,4 %
A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto			192,5 14,9 %														12,9 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto		1 097,3 85,1 %
YHTEENSÄ		1 289,8 100 %

* Vuoden 2023 luku oikaistu.

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

	Tilikausi 2024					Merkittävän edistämisen kriteeri				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	meno (3) ma Pääo	menosta, 024 ma vuosi 2 Osuus pääo	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (9)	0) muotoisuus (1 Biologinen moni	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (15)	muotoisuus (16) Biologinen moni	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	mukais mia menosta, kelpoisten osuus ten tai taksono vuosi 2023 (18) mian Taksono ma pääo	mahdollistava minta (19) Luokka toi	0) minta (2 mätoi Luokka siirty
		Milj. euroa	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6.	14,9	3,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S		K	K	K	K	K	K	6,0 %*	M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	5.1.	0,4	0,1 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K		K	K	-
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot		15.4	3.8 %	97%	0%	0%	0%	3%	0%								6,0 %*
Josta mahdollistavat toiminnat		15.4	3.8 %	97%	0%	0%	0%	3%	0%		K	K	K		K	K	6,0 %*	M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot		-	-	-	-	-	-	-	-								0,0 %
A. Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot		15,4	3,8 %														6,0 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot		384,7	96,2 %
YHTEENSÄ		400,1	100 %

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

	Tilikausi 2024				Merkittävän edistämisen kriteeri				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	meno (3) minta Toi	menosta, 024 minta vuosi 2 Osuus toi	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	Vesi (7)	minen (8) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (9)	0) muotoisuus (1 Biologinen moni	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	Vesi (13)	minen (14) mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous (15)	muotoisuus (16) Biologinen moni	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	mukais mia menosta, kelpoisten osuus ten tai taksono vuosi 2023 (18) mian Taksono minta toi	mahdollistava minta (19) Luokka toi	0) minta (2 mätoi Luokka siirty
		Milj. euroa	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6.	4,7	11,9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S		K	K	K	K	K	K	10,3 %*	M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	5.1.	-	0,0 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K		K	K	-
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot		4,7	11,9 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %								10,3 %*
Josta mahdollistavat toiminnat		4,7	11,9 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %		K	K	K		K	K	10,3 %*	M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot		-	-	-	-	-	-	-	-								0,0 %
A. Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot		4,7	11,9 %														10,3 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot		34,6	88,1 %
YHTEENSÄ		39,2	100 %

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot	KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten, sekä niiden turvallisuuden parantamista käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot	KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 72

YMPÄRISTÖTIEDOT

E1 Ilmastonmuutos

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Päästöt ja energia	• Kielteiset vaikutukset omasta toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 1 ja 2) • Kielteiset vaikutukset arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 3) • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon ja/tai kustannussäästöihin ilmasto ystävällisten teknologioiden ansiosta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon innovatiivisten ja vähähiilisten raaka-aineiden ansiosta • Riski renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten noususta • Riski uusista ympäristömaksuista (esim. lisäverot, sertifioinnin kustannukset)	Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka	Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen keskittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden priorisointiin. Yhtiö parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat suosii pitkän aikavälin suhteita toimittajiinsa etsien samalla jatkuvasti kilpailukykyisempiä toimitusten lähteitä. Yhtiö edellyttää, että toimittajat tunnistavat, valvovat, hallinnoivat ja vähentävät päästöjään ilmaan pyrkien vähähiilisiin ratkaisuihin aina kun mahdollista. Nokian Renkaat tekee myös säännöllisiä sisäisiä auditointeja varmistaakseen asiakkaidensa ja lainsäädännön vaatimusten sekä säännösten ja ohjeiden noudattamisen sekä arvioidak seen toimintojensa tehokkuutta.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 73 ohjausjärjestelmästä

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymästrategia

Nokian Renkaat laatii parhaillaan siirtymäsuunnitelmaansa EU:n yritysvastuudirektiivi CSDDD:n mukaisesti ja viimeistelee sen keväällä 2025. Perusta suunnitelmalle on jo olemassa, sillä vuonna 2024 Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön uudet, kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus vahvisti ne. Nokian Renkaiden uudet Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia, ja yhtiöllä on myös uusia Scope 3 -tavoitteita. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteisiin sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä.

Tärkeimpiä toimia ovat muutokset Nokian Renkaiden tuote- ja palveluvalikoimaan sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassa ja arvoketjussa:

• Uusi tehdas Romanian Oradeassa on maailman ensimmäinen CO2e-päästötön rengastehdas (Scope 1 ja 2). Kaikki tehtaalla käytetty energia tulee päästöttömistä energianlähteistä, kuten tuuli- ja vesivoimasta, biomassasta ja aurinkoenergiasta tai näiden yhdistelmästä. Renkaiden valmistuksessa käytettävä höyry tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita. Kun tehdas on täysin toiminnassa, sen vuotuinen tuotantokapasiteetti on kuusi miljoonaa rengasta, ja sitä voidaan laajentaa tulevaisuudessa.
• Tutkimus fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta on käynnissä. Nokian Renkaat siirtyy päästöttömiin energianlähteisiin erityisesti Yhdysvaltain-tehtaalla.

SBM-3 Tavoitteena johtajuus ilmastonmuutokseen vastaamisessa

Nokian Renkaat pyrkii osoittamaan johtajuutta ilmastonmuutokseen vastaamisessa asettamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Yhtiö vähentää päästöjä toiminnassaan ja toimitusketjussaan sekä renkaiden käytön aikana. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön yhteydessä, sillä polttoaineen- tai energiankulutus on merkittävin ympäristövaikutus renkaan elinkaaren aikana. Alhaisen vierintävastuksen renkaat auttavat säästämään polttoainetta ja vähentämään CO2e-päästöjä.

Olennaisten ilmastoriskien analysointi

Rengasalaan kohdistuu erilaisia ilmastoon liittyviä riskejä, kuten kuluttajien muuttuvat mieltymykset, sääntelyn muutokset sekä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuotantoon. Tunnistettuaan olennaisimmat fyysiset riskit sekä siirtymäriskit Nokian Renkaat teki joulukuun 2023 ja helmikuun 2024 välillä skenaarioanalyysin lisätäkseen ymmärrystä yhtiön resilienssistä sekä siitä, miten tietyt skenaariot voivat vaikuttaa yhtiöön taloudellisesti lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Skenaarioanalyysissä tutkittiin koko Nokian Renkaiden organisaation resilienssiä.

Olennaisten siirtymäriskien analyysi osoitti, että sekä uusiutuvien materiaalien hinnan että saatavuuden voidaan odottaa olevan haavoittuvia. Koska vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen kesken, voidaan odottaa, että todennäköisyys, että riski vaikuttaa Nokian Renkaisiin on korkea lyhyellä aikavälillä ja keskimääräinen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Koska siirtymä vaatii paljon tutkimus- ja kehitysresursseja ja pula materiaalista voi aiheuttaa merkittävän tulojen menetyksen, potentiaalista taloudellista riskiä pidetään korkeana lyhyellä aikavälillä sekä keskimääräisenä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pienentääkseen näitä riskejä Nokian Renkaat aikoo jatkaa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan sekä luonnonkumin että muiden, vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille tarjoavien ratkaisujen suhteen. Investoimalla molempia koskevaan varhaiseen tutkimukseen Nokian Renkaat voi luoda itselleen mahdollisuuden pysyä kilpailijoiden edellä ja välttää mahdollisten toimitusvaikeuksien ja hintapiikkien vaikutuksia.

Tulokset osoittivat myös, että hiiliverojen odotetaan nousevan huomattavasti. Analyysin perusteella todennäköisyyttä pidetään korkeana sille, että hiilen hinta vaikuttaa yhtiöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja asialla on potentiaalia aiheuttaa keskisuuri taloudellinen vaikutus. Nokian Renkaat lisää ei-fossiilisten materiaalien käyttöä, mikä vähentää riskiä. Yhtiö myös osallistuu toimialan työryhmiin ja seuraa tiiviisti uutta lainsäädäntöä.

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 74 ohjausjärjestelmästä

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että yhtiö on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet täsmentävät asiaa toteamalla Nokian Renkaiden sitoutumisen ympäristövastuuseen, johon sisältyy muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian suosiminen. Periaatteet sisältävät myös lupauksen tavoitteiden asettamisesta ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toimitusjohtaja on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.

Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolta. Nokian Renkaat on sitoutunut keskustelemaan ympäristökysymyksistä sidosryhmien kanssa ja raportoimaan niistä säännöllisesti. Asiakkaiden vaatimukset otettiin huomioon päivitettäessä periaatteita vuonna 2024. Aiemmissa päivityksissä huomioitiin myös muiden sidosryhmien näkemykset.

Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden mukaan toimittajan tulee tunnistaa, seurata, hallita ja vähentää toimintansa aiheuttamia päästöjä ilmaan. Toimittajan tulee etsiä hiilijalanjäljeltään alhaisia ratkaisuja aina, kun se on mahdollista.

Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää, että luonnonkumin toimittajat torjuvat ilmastonmuutosta. Toimittajien edellytetään esimerkiksi johtamaan toimintojaan tavalla, joka minimoi ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilipäästöt mukaan luettuina), ja etsivän vähähiilisiä ratkaisuja aktiivisesti aina kun mahdollista.

Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Molemmat dokumentit ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolla.

Kasvihuonekaasupäästöt

Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain, ja niitä vähennetään järjestelmällisesti. Nokian Renkaat seuraa ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjään laskemalla CO2-ekvivalenttiyksiköitä, CO2e. Nokian Renkaat laskee rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti.

Toukokuussa 2018 yhtiö liittyi Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja hyväksymät ilmastotavoitteet. Yhtiön tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet julkaistiin toukokuussa 2020, ja Nokian Renkaat oli rengasalan ensimmäinen yhtiö, jonka tavoitteet Science Based Targets -aloite hyväksyi virallisesti.

Vuonna 2023 Nokian Renkaat sitoutui asettamaan tavoitteet, joilla saavutetaan tieteeseen perustuva kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2050 mennessä. SBTi hyväksyi Nokian Renkaiden uudet ja kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet vuonna 2024, ja nämä päivitetyt Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteeseen sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä.

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Nokian Renkaat jatkaa hiilidioksidipäästöttömän ja uusiutuvan energian sertifikaattien ostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaille sekä Vianorille. Tämä lähestymistapa kattaa Scope 2 -päästöjä sekä raportointivuodelta että tulevilta ajanjaksoilta. Yhtiö arvioi molempien tehtaiden sähkön käytön ja sen, miten nämä sertifikaatit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä nyt ja tulevaisuudessa.

Myös Romanian-tehtaan rakentaminen on kriittinen toimenpide, joka vaikuttaa sekä raportointivuoteen että tulevaisuuteen. Koska Romanian-tehdas on hiilidioksidipäästötön, Nokian Renkaille on tärkeää arvioida, kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy valmistettaessa renkaita siellä verrattuna valmistukseen Suomessa tai Yhdysvalloissa. Nokian Renkaat arvioi päästövähennysten olevan merkittäviä.

Tulevina vuosina Nokian Renkaat keskittyy toimiin, jotka määritetään siirtymäsuunnitelmassa.

Renkaiden vierintävastus vaikuttaa ajamisen päästöihin

Suurin osa ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Kun rengas pyörii tien pintaa vasten, syntyy lähinnä lämpenemisestä johtuvaa energiahukkaa, jota kutsutaan vierintävastukseksi. Mitä suurempi vierintävastus, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat CO2-päästöt ovat.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 75 ohjausjärjestelmästä

Ajonaikainen polttoaineenkulutus onkin merkittävin renkaan käytönaikaisista ympäristövaikutuksista. Matalan vierintävastuksen renkailla voi säästää yli 0,5 litraa polttoainetta 100 kilometrillä ja vähentää näin CO2-päästöjä.

Yli 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistamista renkaista kuuluu matalamman vierintävastuksen luokkiin (A, B tai C), ja yhtiö jatkaa investointeja kehittääkseen uusia matalan vierinvastuksen renkaita. EU-rengasmerkintä luokittelee polttoainetaloudellisuuden asteikolla A–E. Lisätietoja merkinnän luokista on aiheessa "Kuluttajat ja loppukäyttäjät". Tällä hetkellä Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaiden polttoainetaloudellisuus sijoittuu yleisimmin C-luokkaan.

Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy renkaan käytön aikana. Viisas rengasvalinta, oikea rengaspaine ja hillitty ajotapa pienentävät olennaisesti autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

E1-4 Tavoitteena vähentää päästöjä koko arvoketjussa

Tieteeseen perustuvat tavoitteet

Nokian Renkaiden neljä tieteeseen perustuvaa päästövähennystavoitetta ovat Pariisin ilmastosopimuksen ja 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Tavoitteiden perustaso on vuosi 2022. Kaksi lyhyen tähtäimen tavoitetta tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksi pitkän tähtäimen tavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus on vahvistanut ne.

SBTi:n hyväksyntä varmisti kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden vastaavuuden kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Nokian Renkaat valitsi perustasoksi vuoden 2022 varmistaakseen, että perustaso kuvaa katettuja toimintoja tarkasti ja huomioi ulkoiset vaikutukset, jolloin tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja olennaisia. Perustasoa edustavan vuoden arvot ovat taulukossa "Kasvihuonekaasupäästöt".

LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ: Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:

• Vähennys 42 prosenttia perustason vuodesta 2022.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:

• Vähennys 51,6 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista sekä ylävirran kuljetuksista ja jakelusta.

PITKÄN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2050 MENNESSÄ:

Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:

• Vähennys 90 prosenttia perustason vuodesta 2022.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:

• Vähennys 97 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista, käyttöomaisuudesta sekä ylävirran kuljetuksista ja jakelusta.

Liikenteen päästöjen vähentäminen

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiön tavoite on, että vähintään 60 tuotetta on EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen parhaassa A-luokassa vuoteen 2028 mennessä. On hyvä huomata, että A-luokan renkaiden määrä ei kasva lineaarisesti, vaan se riippuu uusista tuotejulkistuksista sekä tuotteiden myynnistä poistumisesta. EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokkaan ei lisätty uusia tuotteita vuonna 2024.

Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa*

Tavoite vuodelle 2028	Tilanne vuonna 2024
vähintään 60	10

* EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat.

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Nokian Renkaat hankkii energiaa tehtailleen ulkoisilta toimittajilta, ja yhtiö myös tuottaa itse osan käyttämästään sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2024 66,3 prosenttia kaikesta rengastehtailla käytetystä energiasta oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.

Korkean ilmastovaikutuksen sektorit, joita käytetään energiaintensiteetin määritykseen, ovat Kumi- ja muovituotteiden valmistus, NACEkoodi C22.11 Nokian Renkaiden osalta sekä Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa, NACE-koodi G45.3 Vianorin osalta.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

	2024	2023
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-	-
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	4 483	4 513
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	71 140	58 114
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-	-
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	37 974	68 799
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	113 596	131 426
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	29,9 %	36,2 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	55 280	90 000
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	14,5 %	24,8 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	338	308
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	207 534	138 441
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	3 217	2 911
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	211 089	141 661
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	55,6 %	39,0 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana)	379 966	363 087

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

			% 2024/
	2024	2023	2023
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/€)	0,0003	0,0003	95 %
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto (milj. euroa)	1 289,8	1 173,6
Liikevaihto (muut) (milj. euroa)	-	-
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. euroa)	1 289,8	1 173,6

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 77 ohjausjärjestelmästä

E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, 2, 3 ja yhteensä

Nokian Renkaiden Scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun energian ja ajoneuvojen päästöt. Päästöt lasketaan Defran päästökertoimien ja kalustonhallintayrityksen päästötietojen avulla. Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen laskenta perustuu toimintamaiden sähköverkkojen keskimääräiseen päästöintensiteettiin käyttäen IEA:n (International Energy Agency) päästökertoimia. Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia, jos ne ovat saatavilla, ja muissa tapauksissa laskenta perustuu AIB:n (Association of Issuing Bodies) maanlaajuisiin jäännösjakaumapäästökertoimiin. Kaukolämmön päästökertoimet ovat Defralta.

Scope 3 -luokista puuttuvat ne, jotka eivät liity Nokian Renkaiden liiketoimintaan (esim. luokka 15), ja ne, jotka tuottavat alle prosentin konsernin kokonaispäästöistä (esim. luokka 6). Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet on kuvattu alla:

Luokka 1: Ostetut tuotteet ja palvelut

Raaka-aineiden päästöt laskettiin kertomalla vastaanotettujen raaka-aineiden massa päästökertoimilla, jotka on saatu toimittajilta tai kestävyyteen liittyvistä ohjelmistokirjastoista, jotka edustavat alan keskimääräisiä arvoja. Muille ostetuille tuotteille, joille määrätietoa ei ollut saatavissa, päästökertoimet arvioitiin käyttäen Nokian Renkaiden omaa tuotantodataa. Ostetun teräksen päästökertoimet saatiin teräksen tuottajalta. Muiden tavaroiden ja palveluiden päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja ja kertomalla ne Defran päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.

Ensisijaiset tiedot: 80 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 20 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöt	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perus vuosi	2023	2024	% 2024/ 2023	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite/ perusvuosi2
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	2022
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	10 978	13 151	15 195	116 %	12 000	10 000	2 000	1,1 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt	2022
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	26 562	28 566	28 840	101 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	21 390	17 340	7 803	45 %	15 250	8 750	1 250	7,4 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt	2022
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	7 151 790	8 072 798	7 642 987	95 %
1) Ostetut tavarat ja palvelut	589 545	579 360	647 242	112 %	409 924	409 885	64 852	3,8 %
2) Käyttöomaisuus	54 206	96 545	135 476	140 %	49 704	66 805	5 545	-2,9 %
3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)	13 925	15 211	16 321	107 %
4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	53 124	45 515	57 603	127 %	44 202	44 183	5 477	2,1 %
5) Toiminnassa muodostuva jäte	280	303	267	88 %
7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne1	1 059	1 239	1 368	110 %
8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	12 708	11 139	8 323	75 %
9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	446	325	241	74 %
11) Myytyjen tuotteiden käyttö	6 422 428	7 318 256	6 770 121	93 %
12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	4 070	4 904	6 025	123 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	7 189 330	8 114 515	7 687 022	95 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	7 184 158	8 103 289	7 665 985	95 %

1 Sisältää rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa. 2 Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta.

Luokka 2: Käyttöomaisuus

CO2e-päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja kerrottuna Defra-päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.

Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.

Luokka 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)

Energiankulutusta koskevien lukujen ensisijaiset lähteet olivat Nokian Renkaiden omat järjestelmät ja mittarit sekä energian toimittajien laskut tai portaalit. Joidenkin Vianorin sähkönkulutuslukujen lähteenä toimivat keskitetyt portaalit tai sähkön toimittajien portaalit, ja näihin portaaleihin sisältymättömien palvelupisteiden energiankulutus laskettiin käyttäen keskimääräistä palvelupisteen sähkönkulutusta. Vianorin keskimääräinen energiankulutus arvioitiin perustuen Vianor Suomen keskimääräiseen energiankulutukseen, jonka datanlähteenä toimivat Vianor Suomen laskut.

Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.

Luokka 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

Jotkin kuljetuspalveluiden tarjoajat raportoivat raaka-aineiden ja renkaiden kuljetukseen liittyvät CO2e-tiedot, jotka kattoivat noin 20 prosenttia ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöistä vuonna 2024. Jäljelle jäävälle osalle päästöt laskettiin käyttäen vastaanotettujen tavaroiden massaa alkuperämaata kohti sekä arvioituja etäisyyksiä kullakin kuljetustavalla. Alkuperämaan etäisyydet kuljetustapaa kohti arvioitiin jokaiselle kohteelle (Nokian Renkaiden toimipaikka).

Vanteiden valmistuksessa tunnistettiin kolme suurinta toimittajaa (massan perusteella) ja niiden kuljetussuoritteet laskettiin. Kuljetussuoritteella tarkoitetaan massaa kerrottuna etäisyydellä, ja sen yksikkö on tonnikilometri, tkm. Kuljetussuoritteet laskettiin yhteen ja ekstrapoloitiin edustamaan sataa prosenttia ostettujen materiaalien kuljetuksesta. Samanlaista lähestymistapaa käytettiin valmiiden tuotteiden kuljetukseen.

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

			% 2024/
	2024	2023	2023
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€)	0,006	0,007	86 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€)	0,006	0,007	86 %
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. euroa)	1 289,8	1 173,6
Liikevaihto (muut) (milj. euroa)	-	-
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä) (milj. euroa)	1 289,8	1 173,6

Ensisijaiset tiedot: 30 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 70 prosenttia.

Luokka 5: Toiminnassa muodostuva jäte

Nokian Renkaat sai toimintatiedot jätehuollon toimittajien portaaleista ja raporteista. Jätteet luokiteltiin jätetyypin ja jätteiden käsittelytyypin mukaisesti ja kerrottiin vastaavalla Defra-päästökertoimella.

Varastojen, myyntiyhtiöiden ja testikeskusten jätteet suljettiin pois täsmällisen tiedon puutteen vuoksi. Osuus on kuitenkin pieni (0,001 % Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä).

Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.

Luokka 6: Liikematkat

Tämä luokka on suljettu pois Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaariosta, koska sen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on pieni (0,01 %). Lisäksi kasvihuonekaasupäästötietoja saadaan matkatoimistoilta vain osittain, joten loput tiedoista on arvioitu.

Luokka 7: Työntekijöiden työmatkat

Työntekijöiden työmatkat sisältävät vain Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat. CO2e-päästöt laskettiin kertomalla työntekijöiden määrä keskimääräisillä työmatkapäivillä ja keskimääräisellä etäisyydellä. Henkilömäärät ovat tosiasiallisia määriä

Nokian Renkaiden henkilöstöhallintojärjestelmästä, ja keskimääräiset työmatkapäivät ja -etäisyydet ovat arvioita.

Laskelmista saadut kokonaisetäisyydet jaettiin kuljetustapojen mukaan. Kuljetustapojen osuudet ovat arvioita. Kokonaiskilometrimäärät kuljetustapaa kohti on yhdistetty asiaan liittyvään Defran päästökertoimeen.

Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.

Luokka 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

Nokian Renkaiden tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät sisältävät vuokratut varastot, toimistot ja ajoneuvot. Varastojen keskimääräinen energiankulutus laskettiin käyttämällä niiden varastojen energiatietoja, joista energiankulutus, varastokapasiteetti ja varaston pinta-ala olivat tiedossa. Varastojen energiankulutus arvioitiin käyttäen yllä mainittua keskiarvoa ja kaikkien varastojen pinta-alaa.

Keskimääräinen energiankulutus toimistotyöntekijää kohti laskettiin energiankulutus- ja henkilömäärätiedoista. Kokonaisenergiankulutus toimistoa kohti laskettiin kertomalla keskimääräinen energiankulutus työntekijää kohti kunkin toimiston työntekijämäärällä.

Varastojen ja toimistojen CO2-päästöt laskettiin Defran päästökertoimilla.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 79

Ajoneuvokaluston hallintayhtiö arvioi vuotuiset päästöt ajoneuvoa kohti. Nokian Renkaiden ajokaluston keskimääräinen päästökerroin, kg CO2e/ajoneuvo, laskettiin kaluston kokonaisraportista. Vuokrattujen ajoneuvojen CO2e-päästöt laskettiin kertomalla ajoneuvojen määrä kaluston keskimääräisellä päästökertoimella.

Ensisijaiset tiedot: 40 prosenttia. Toissijaiset tiedot 60 prosenttia.

Luokka 9: Tuotantoketjun loppupään kuljetus ja jakelu

Asiakkaat maksoivat alle prosentin renkaiden toimituksista. Laskentatapa oli etäisyyspohjainen, ja siinä käytettiin maakohtaisen tason keskimääräisiä arvioituja etäisyyksiä sekä kuljetettujen tuotteiden keskimääräistä painoa ja määrää.

Vanteiden valmistuksessa asiakkaat maksavat noin 25 prosenttia valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Kuljetussuoritteiden laskennassa laskettiin 3–5 määriltään suurimman asiakkaan (massan mukaan) kuljetussuorite. Tämä ekstrapoloitiin sataan prosenttiin valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Tämän jälkeen laskettiin vanteiden kuljetuksen ja jakelun kokonaispäästöt, ja asiakkaiden maksama 25 prosentin osuus kuljetuksesta laskettiin ja raportoitiin tuotantoketjun loppupään kuljetuksena ja jakeluna.

Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.

Luokka 10: Myytyjen tuotteiden jalostus

Useimmat renkaat asennettiin Vianorin palvelupisteissä, joten asennuksen energiankulutus on jo mukana Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaariossa (Scope 1 ja 2). Näin ollen Nokian Renkaat katsoo, että luokkaa 10 ei sovelleta.

Luokka 11: Myytyjen tuotteiden käyttö

Kaikille henkilöautonrenkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästökerroin renkaiden tuotekategoriasäännöissä ilmoitettujen kaavojen mukaisesti.

Muille renkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästökerroin Nokian Renkaiden omalla kaavalla, joka huomioi koneen arvioidun polttoaineenkulutuksen, renkaiden määrän konetta kohti, renkaiden arvioidun elinkaaren, renkaiden arvioidun osuuden koneen polttoaineenkulutuksesta sekä dieselin päästökertoimen Suomessa.

Nokian Renkaat päätti jättää pois ostetut ja tuotetut vanteet, sillä kasvihuonekaasuohjeiden mukaan tämä luokka on valinnainen, mikäli päästöt ovat epäsuoria. Vanteet eivät kuluta energiaa tai tuota päästöjä, mutta niillä on välillinen kielteinen vaikutus ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vierintävastuksen vuoksi.

Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.

Luokka 12: Myytyjen tuotteiden loppukäsittely

Keskimääräiset rengasmassat kerrottiin tuotettujen ja ostettujen renkaiden määrillä rengasluokkaa kohti (henkilöauto, kuorma- ja linja-auto, raskaat renkaat).

Jokaisessa maassa on oma jakaumansa sille, miten käyttöikänsä lopussa olevia renkaita käsitellään. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jakaumat saadaan rengaskierrätysyhtiöiltä. Muissa maissa käytetään aluekohtaisia keskiarvoja renkaita koskevista tuotekategorian säännöistä.

Vanteiden kokonaismassat jaetaan kierrätettävään ja kaatopaikkajätteeseen (OECD: 85 prosenttia kierrätetään, joten loput 15 prosenttia katsotaan kaatopaikkajätteeksi).

Hävittämismenetelmäkohtaiset kokonaismassat yhdistettiin vastaavaan Defran päästökertoimeen, jotta tähän liittyvät päästöt saatiin laskettua. Kaikki uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt käyttöikänsä lopussa olevat tuotteet katsottiin hiilidioksidipäästöttömiksi Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaarissa.

Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot 100 prosenttia.

Luokka 13: Alavirran vuokratut omaisuuserät

Nokian Renkailla ei ole alavirran vuokrattuja omaisuuseriä, joten tätä luokkaa ei sovelleta.

Luokka 14: Franchising

Nokian Renkailla ei ole franchising-toimintaa, joten tätä luokkaa ei sovelleta.

Luokka 15: Investoinnit

Nokian Renkaat ei toimi investointiliiketoiminnassa, joten tätä luokkaa ei sovelleta.

Biogeenisten Scope 2 -päästöjen määrä Suomen-rengastehtaalta oli 40 506 tonnia CO2e. Scope 2 -tietoja ei ole saatavana muista toimipaikoista tai muusta toiminnasta. Scope 1 ja Scope 3 -tietoja ei ole saatavana.

ohjausjärjestelmästä

YMPÄRISTÖTIEDOT

E2 Pilaantuminen

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Pilaantuminen	• Kielteiset vaikutukset ilman, veden ja maa perän pilaantumisesta • Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset • Mahdollisuus kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita (kestävämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit) • Riski pilaantumiseen liittyvien viranomais velvoitteiden lisääntymisestä	Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoiminta periaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka	Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa ilman ja maaperän laadun suojelemisen. Nokian Renkaat on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet kaikille yhtiön työnjohdon alaisuudessa työskenteleville. Osa tätä työtä on myös vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy lupaus vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ehkäisemään ilman, veden ja maaperän saastumista ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan.

E2-1 Pilaantumisen hallintakäytännöt

Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa.

Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy sekä ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa.

Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaaren. Yhtiö pyrkii kaikissa toiminnoissaan kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä.

Nokian Renkaat priorisoi sidosryhmien intressejä määrittäessään ja päivittäessään politiikkoja ja periaatteita. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä keväällä 2024; nämä olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Tärkeä osa tätä sitoutumista on vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy pyrkimys vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Lisäksi Nokian Renkailla on useita hätäsuunnitelmia, joilla voidaan hallita ja pienentää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia odottamattomissa tilanteissa. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta.

Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa korostetaan myös jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamista, johon sisältyy kemikaalien oikeanlainen käsittely, varastointi ja hävittäminen työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi.

Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.

Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka ottaa kantaa pilaantumiseen sisältämällä sitoumuksen ilman, veden ja maaperän saastumisen ehkäisemiseen. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa.

Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen.

Kaikki tässä luetellut periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.

Tuki kansainvälisille standardeille

Nokian Renkaat sitoutuu YK:n Global Compact -hankkeen kymmeneen periaatteeseen toteuttamalla liiketoimintaperiaatteitaan, toimittajien liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita.

Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan, että Nokian Renkaiden toiminta perustuu ISO 14001 -standardin vaatimuksiin ja täyttää kyseiset vaatimukset.

E2-2 Kemikaaliturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen

Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään ilman, veden ja maaperän pilaantumista, mihin sisältyy renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) minimointi.

Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on tärkeä osa yhtiön jatkuvaa kestävyystyötä. Tutkimus- ja kehitysosasto keskittyy kestävämpien tuotteiden kehittämiseen.

Ympäristövastaavat ja paikalliset työryhmät keskittyvät päivittäisten kestävyyskäytänteiden parantamiseen. Suomessa ja Yhdysvalloissa ympäristöasiantuntijat hoitavat käytännön koordinoinnin ja koulutuksen, joka kattaa muun muassa kemikaaliturvallisuuden, päästöjen hallinnan sekä jätteenkäsittelyn.

Nokian Renkaat pitää rengastehtaidensa ympäristövaikutuksista vuosittaista kirjanpitoa ja raportoi niistä kunkin maan viranomaisille vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi vaikutusten kohteena olevilta yhteisöiltä ja omalta työvoimalta saadut palautteet tallennetaan yhtiön sisäiseen KETO-rekisteriin, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Ympäristöasiantuntijoilla Suomessa ja Yhdysvalloissa on vastuu ylläpitää näitä tietoja sekä varmistaa, että ympäristöön liittyvä palaute käsitellään ja sidosryhmien huolenaiheet huomioidaan.

Vuotuiset ympäristöohjelmat

Integroitu johtamisjärjestelmä ohjaa Nokian Renkaiden ympäristönsuojelupyrkimyksiä. Vastuullisuuspäällikkö laatii vuosittain yhdessä ympäristöasiantuntijoiden kanssa ympäristöohjelman, joka asettaa tavoitteet koko yhtiölle. Lisäksi ohjelma sisältää jokaiselle rengastehtaalle täsmälliset tavoitteet, jotka liittyvät pilaantumista aiheuttaviin haitta-aineisiin, kuten haihtuviin hiilivetyihin (VOC, Volatile Organic Compound). Ohjelmassa määritellään tarkat tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yksiköillä on omia projektejaan toiminnan ja prosessien kehittämiseksi edelleen.

Pöly-, haju- ja VOC-päästöjen hallinta

Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä sekoitusosastolla. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- ja pölynkeräyslaitteet, ja vedenpuhdistimilla saavutetaan yli 99 prosentin erotusaste. Suomen-tehtaalla hiukkaspäästöjä mitataan pitoisuus- ja painemittareilla, ja ulkoiset asiantuntijat tekevät säännöllisiä pitoisuusmittauksia. Yhdysvalloissa sijaitsevalla rengastehtaalla päästöt ilmaan lasketaan käytettyjen raaka-aineiden määrästä.

Kummallakin tehtaalla hiukkaspitoisuudet ovat säännönmukaisesti pysyneet lupaehtojen rajoissa. Suodatinlaitteistosta pois pääsevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole merkittävää vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Pölypäästöjen määrä oli noin 1,5 tonnia Suomen-rengastehtaalta ja 58,5 tonnia Yhdysvaltain-rengastehtaalta vuonna 2024.

Nokian Renkaiden teettämien kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat tilapäisiä. Pisaraerottimilla vähennetään mastisoinnista syntyviä hajuja, ja erillismastisointiprosessien määrää on vähennetty hajujen minimoimiseksi entisestään. Tehtailla on myös otettu käyttöön uudet, parasta saatavilla olevaa tekniikkaa edustavat hajunpoistolaitteistot.

Liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet muodostavat suurimman osan Suomen-tehtaan päästöistä ilmaan. Vuonna 2022 tehty leviämismallinnuksen perusteella arvioitiin, että VOC-pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset ovat minimaalisia.

Kemikaalien käytönvalvojien auditoinnit

Kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Kemikaalien käytönvalvojat vierailevat tehtaalla tarkastamassa kemikaalien varastointia ja käsittelyä. Tarkastuksien avulla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen: onko esimerkiksi kemikaalipakkauksissa oikeat merkinnät, ovatko varastopaikat puhtaita, onko vuotojen hallinta järjestetty ja noudatetaanko räjähdysvaarallisiin tiloihin määriteltyjä ohjeita. Tarkastuksista laaditaan raportti, ja tuotanto-osastot määrittävät korjaavat toimenpiteet löydetyille puutteille.

Jatkuva panostus turvallisempien ja kestävämpien raaka-aineiden tutkimukseen ja kehitykseen

Tuotekehityksen tavoitteena on luoda turvallisempia ja kestävämpiä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään haitallisten aineiden käyttöä tuotannon työturvallisuuden parantamiseksi. Yhtiö luopui korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä alallaan ensimmäisenä.

Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaalia ennen kuin kemikaalivalvontaryhmä on myöntänyt aineelle osastokohtaisen käyttöönottoluvan. Tämä menettely varmistaa kemikaalien yhtenäisen käytön koko yhtiössä ja priorisoi haitallisten kemikaalien korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Useissa käynnissä olevissa hankkeissa keskitytään vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytämiseen haitallisten kemikaalien vähentämiseksi.

TRWP-työ sekä tutkimus ja kehitys

Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) syntymiseen ja niiden määrään ympäristössä vaikuttavat renkaiden rakenteen

lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa.

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE) on kehittämässä testimenetelmää renkaiden kulumisen mittaamiseen. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti globaaliin standardointityöhön European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäsenenä. ETRTO osallistuu UNECE:n toteuttamaan renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen, jonka tavoitteena on saada aikaan toistettava, kustannustehokas, käytännöllinen ja todellisia ajo-olosuhteita edustava testi. Tämä menetelmä tulee maailmanlaajuiseen käyttöön ja soveltuu sääntelytarkoituksiin.

Sääntelyn kehittymisen ohella Nokian Renkaat kehittää sisäistä testausta, jolla voidaan täyttää tulevat kestäviä renkaita koskevat vaatimukset. Euroopan rengasvalmistajien yhdistys (ETRMA) käynnisti monialaisen TRWP-yhteistyön heinäkuussa 2018 voidakseen koota tieteellistä tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja ympäristön hiukkastasojen alentamiseksi. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti tähän hankkeeseen ETRMA:n jäsenenä.

Toimittajien vaatimukset

Nokian Renkaat vaatii toimittajiltaan vaatimustenmukaisuutta toimittajien liiketoimintaperiaatteiden sekä vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikan kautta. Lisätietoja arvoketjun politiikkoihin liittyvistä toimista on osiossa Pilaantumisen hallintakäytännöt.

Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää kaikilta kemikaalien toimittajilta voimassa olevan lainsäädännön mukaisia käyttöturvallisuustiedotteita ennen kemikaalien hankintaa. Käyttöturvallisuustiedotteet rekisteröidään tietokantaan, joka on kaikkien työntekijöiden käytettävissä.

E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

Pilaantumista käsiteltäessä turvallisuuden priorisointi tarkoittaa kemikaalien vastuullista käyttöä sekä mikromuoveiksi luokiteltavien renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten vähentämistä.

Nokian Renkaat on osoittanut johtajuutta alallaan olemalla ensimmäinen rengasyhtiö, joka poisti kumiseoksistaan haitalliset aromaattiset öljyt (HA), sekä ensimmäinen, joka otti PAH-pitoisuudeltaan alhaiset öljyt käyttöön tuotannossaan. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat kemikaaliryhmä, jota muodostuu orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen aikana. Renkaiden valmistuksessa PAH-yhdisteitä esiintyy tietyissä öljyissä, joita käytetään pehmentiminä kumiseoksissa.

Mikromuovit

Mikromuoveihin liittyen ei ole täsmällistä tavoitetta. EU kuitenkin pyrkii vähentämään mikromuovipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusi Euro 7 -päästöstandardi, jota odotetaan vuonna 2025, määrittää lisärajoituksia jarruista ja renkaiden kulumisesta aiheutuville hiukkaspäästöille, mikä tukee EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta saasteettomuudesta. Nokian Renkaat seuraa tiiviisti mikromuoveihin sekä renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasiin (TRWP) liittyvän sääntelyn kehitystä.

Kemikaalien käyttö ja hallinta

Nokian Renkaat pyrkii välttämään rengastuotannossaan karsinogeenisiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Tavoite on vapaaehtoinen, mutta sitä seurataan kuukausittain. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei edelleenkään käytetty karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja.

Muille huolta aiheuttaville aineille ei ole täsmällistä tavoitetta. Nokian Renkaat pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa kestävyyttä ympäristön kannalta, ja vaihtoehtojen löytäminen kemikaaleille on osa tätä työtä.

Kemikaalivalvonta takaa mahdollisimman turvallisen kemikaalien käytön niin työntekijöiden, ympäristön kuin loppukäyttäjienkin kannalta. Nokian Renkaat noudattaa eurooppalaisia asetuksia – eli käytännössä REACH- ja CLP-asetuksia – ja paikallista lainsäädäntöä. Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaaleja, ellei osastokohtaisia käyttölupia antava kemikaalivalvontaryhmä ole hyväksynyt niitä. Tällä käytännöllä pyritään standardoimaan kemikaalien käyttö koko yhtiössä ja korvaamaan haitalliset kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina kun mahdollista.

Kemikaalien osalta Nokian Renkaiden keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite on varmistaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuus kaikessa toiminnassaan. Jatkuva tavoite on, että kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Nämä auditoinnit tehtiin vuonna 2024. Lisäksi yhtiö saavutti tavoitteensa kemikaalija ympäristöturvallisuuden varmistamisesta Romanian-tehtaan ylösajovaiheessa vuoden aikana.

VOC- ja hiukkaspäästöt kemikaalien käytöstä

Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian Renkaiden merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain.

Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian Renkaiden jatkuvana tavoitteena ilman pilaantumisen suhteen on laskea VOC-päästöt alle 60 prosenttiin yhtiön Suomessa sijaitsevassa rengastehtaassa

käytetyistä liuottimista. Tavoite on pakottava, sillä Suomen-tehtaan ympäristölupa rajoittaa liuotinaineiden kokonaispäästöt 60 prosenttiin käytetyistä liuottimista. VOC-päästöt ovat peräisin raskaiden renkaiden kokoonpanosta Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja käsitellään katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin edelleen haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin tiivistää, mikä varmistaisi täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna 2024 VOC-päästöjen määrä oli noin 40,6 tonnia (72 % käytetyistä liuotinaineista) Suomen-rengastehtaalta. Näin ollen VOC-päästötavoitetta ei saavutettu, sillä VOC-päästöt eivät olleet ympäristöluvan rajoissa.

Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen lainsäädännön ja osavaltion myöntämän vähäisen päästölähteen ilmaluvan mukaisesti käyttämällä vakiintuneita päästökertoimia, jotka perustuvat käsiteltyjen raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille prosesseille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai selville, että vakiintuneet päästökertoimet eivät sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti tästä virheestä viranomaisille. Uuden laskutavan käyttöönoton jälkeen tehdyn uudelleenlaskennan mukaan VOC-päästöt olivat 34,7 tonnia vuonna 2024 ja ylittivät ilmaluvan rajan. Uudelleenlaskenta myös osoitti, että ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti. Joulukuussa Nokian Renkaille annettiin tekninen rikkomusilmoitus kirjaamattomista VOC-päästöistä. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa laskentamenetelmien päivittämiseksi ja hakenut päivitettyä ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle.

Suomen-tehtaan hiukkaspäästötavoite on enintään 5 mg/m3 suodatinten ja pisaraerotinten jälkeen. Yhdysvaltain-tehtaalla tavoite on toimia ilmalupien asettamissa rajoissa. Kummallakin tehtaalla tavoitteet saavutettiin.

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 84 ohjausjärjestelmästä

Päästöt veteen ja maaperään

Normaalin toiminnan aikana Nokian Renkaiden tuotanto ei aiheuta päästöjä veteen tai maaperään. Päästöjä voi kuitenkin esiintyä kemikaalivuotojen kaltaisissa vahingoissa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Tällaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi on käytössä ennakoivia toimenpiteitä. Vuonna 2024 tällaisia tapauksia ei ollut, ja jatkuva tavoite on estää vahingossa tapahtuvat päästöt Nokian Renkaiden tehtaista veteen tai maaperään.

E2-4 Ilman, vesien ja maaperän pilaantuminen

Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset

Vaikka mikromuoveja ei ole mahdollista mitata suoraan, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset (TRWP) ovat merkittävä huolenaihe. Renkaiden ja tien välinen kitka on välttämätöntä ajoturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa kulumaa molemmilla pinnoilla. Tämä kitka synnyttää hiukkasia, jotka ovat yhdistelmä renkaan kulutuspinnan kappaleita sekä tienpinnan ainesosia ja jotka luokitellaan yleisesti mikromuoveiksi kokonsa ja koostumuksensa vuoksi.

Ympäristön TRWP-tasoihin vaikuttavat renkaiden rakenteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. Näiden tekijöiden yhdistelmällä on usein suurempi vaikutus TRWP-hiukkasten syntyyn kuin pelkällä renkaiden rakenteella. Näin ollen TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa.

Renkaiden kulumaa uusien tyyppihyväksyttyjen renkaiden osalta ei ole mahdollista raportoida ennen kuin vuonna 2028, sillä asianmukaista ja virallista menetelmää ei ole käytössä. Mittausmenetelmiä kuitenkin kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla. UNECE on YK:n alainen taho, joka kehittää ajoneuvojen turvallisuuteen liittyviä kansainvälisiä säännöksiä sekä ympäristöstandardeja, kuten renkaiden kulumiseen ja päästöihin liittyviä standardeja.

UNECE:n tasolla suunnitellaan uutta testimenetelmää renkaiden tyyppihyväksyntää varten. Siinä käytetään todennäköisesti mittayksikköä mg/km/t, joka ilmaisee renkaan päästöjen määrää (milligrammoina) kilometriä ja yksittäistä rengasta kohti, normalisoituna ajoneuvon massan mukaan. Tästä mittauksesta lasketaan testissä käytetylle referenssirenkaalle indeksiluku, joka toimii tyyppihyväksynnän perustana.

Tuleva säännös koskee tyypin C1-renkaiden (henkilöautonrenkaat) uusia tyyppihyväksyntiä vuodesta 2028 lähtien ja laajenee kaikkiin markkinoilla oleviin C1-renkaisiin vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on C2-renkaille (pakettiautot) vuodet 2030 ja 2032 ja C3-renkaille (kuorma- ja linja-autot) vuodet 2032 ja 2034. Sama aikataulu koskee myös ajoneuvojen renkaiden Euro 7 -hyväksyntää.

Kemikaalit

Vuonna 2024 rengastehtaat käyttivät 116 687 tonnia raaka-aineita ja tuottivat noin 60 tonnia hiukkaspäästöjä, jotka koostuivat lähinnä käytettyjen kemikaalien muodostamasta pölystä. Päästöt vastaavat noin 0,05:ttä prosenttia käytettyjen raaka-aineiden kokonaismäärästä, joten hiukkaspäästöt ovat minimaalisia.

E2-5 Huolta aiheuttavat ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

Nokian Renkaat ei käytä rengastuotannossaan EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet täyttävät myös EU:n REACH-asetuksen polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) koskevat vaatimukset. Yhtiö on sitoutunut varmistamaan, että Vianorin palvelupisteissä nyt ja tulevaisuudessa myydyissä tuotteissa ei ole haitallisia kemikaaleja. Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä konfliktimineraaleja.

Nokian Renkaat käyttää kemikaaleja, jotka on luokiteltu terveydelle vaarallisiksi, sekä kemikaaleja, jotka on luokiteltu sekä terveydelle että ympäristölle vaarallisiksi. Niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa.

On huomattava, että renkaiden vulkanoinnin aikana tapahtuu kemiallisia reaktioita, joiden vuoksi jotkin huolta aiheuttavat aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Näin ollen valmiissa tuotteissa huolta aiheuttavien aineiden määrä ei ole niin suuri kuin taulukossa on esitetty. Tulevaisuudessa laskentamenetelmää kehitetään niin, että siinä otetaan huomioon kemialliset reaktiot ja niiden vaikutus eri aineiden määriin.

Huolta aiheuttavat aineet vaaraluokittain 2024

Tn	Terveydelle vaaralliset	Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset
Tuotannon aikana syntyneiden tai käytettyjen sekä hankittujen huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä	59,0	1 870,8
Yrityksen laitoksista päästöinä, tuotteina tai osana tuotteita tai palveluja lähtevien huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä	59,0	1 870,8
Lähtee laitoksista päästöinä ilmaan	0,2	7,6
Lähtee laitoksista tuotteina	58,8	1 863,2

E2-6 Pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset

Vuonna 2024 ei syntynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja liittyen merkittäviin tapauksiin tai esiintymiin.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 85

YMPÄRISTÖTIEDOT

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	• Raaka-aineiden hankinnan kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen • Riski lisääntyvästä sääntelystä, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin	Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liike toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka	Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ilman ja maaperän laadun suojelemisen sekä sen, että oma toiminta ei aiheuta metsäkatoa. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ymmärtämään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksiaan ja tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä sekä edellyttää samaa myös toimittajiltaan.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 86 ohjausjärjestelmästä

E4-1 Rengasvalmistus on riippuvainen luonnonkumista

Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia, joka on yksi renkaiden tärkeimmistä aineosista ja näin ollen keskeinen osa yhtiön liiketoimintaa. Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria, sillä ne esiintyvät arvoketjun alussa. Metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat biologisen monimuotoisuuden riskit ovat lähinnä seurausta luonnonkumin viljelystä.

Koska yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä on johtajuus vastuullisuudessa, yhtiö on yleisesti ottaen hyvin valmistautunut käsittelemään olennaisia kestävyyteen ja myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vuosina 2023 ja 2024 yhtiö teki EU:n uuden metsäkatoasetuksen (EUDR) noudattamiseen liittyviä toimenpiteitä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja.

Erillistä arviota siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli ja strategia kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä, ei ole vielä tehty.

SBM-3 Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden huomioiminen

Biologisen monimuotoisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu alkoi Suomessa sijaitsevalta rengastehtaalta, ja sittemmin tarkastelua on tehty Yhdysvaltain- ja Romanian-tehtailla, testiradoilla ja Nokian Renkaiden omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arviointien perusteella Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei käytännössä ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.

Toiminnan käynnistys, kuten tehtaiden ja muiden rakennusten rakentaminen tietylle alueelle, vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisesti alueen alkuperäiseen biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten on kartoitettu toiminta-alueilla elävät lajit, erityisesti uhanalaiset tai muuten suojellut lajit.

Nokian Renkaat on huomioinut yhtiön toimintaympäristön läheisyydessä elävien lajien vaatimukset, ja tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa nämä vaatimukset huomioiden. Potentiaalisesti vaikutuksen kohteena olevia uhanalaisia lajeja Suomen-rengastehtaan läheisyydessä ovat kaakkuri, toutain ja jokihelmisimpukka.

Kesällä 2023 Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta. Nokian Renkaiden raaka-aineketjussa luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten, sillä metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat riskit biologisen monimuotoisuuden suhteen ovat enimmäkseen seurausta luonnonkumin viljelystä.

Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Muita sidosryhmiä ei ollut mukana arvioinnissa. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja

kestävyysriskiltään korkeiksi arvioitujen toimittajien toimipaikoilla. Auditointien aikana arvioidaan muun muassa sitä, ovatko toimittajat tehneet biologisen monimuotoisuuden arviointeja omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Jos puutteita havaitaan, Nokian Renkaat pyytää toimittajilta korjaavia toimenpiteitä.

E4-2 Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä käsittelevät politiikat

Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa.

Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Nokian Renkaat sitoutuu suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä ilman ja maaperän laatua ja olemaan aiheuttamatta metsäkatoa omassa toiminnassaan, sekä asettamaan tavoitteita ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin keväällä 2024 vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta.

Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristöön liittyviä tapahtumia. Toimittajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa myös korostetaan jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamista, mukaan lukien se, että toimittajan tulee ymmärtää vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen sekä pyrkiä tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä.

Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.

Biologisen monimuotoisuuden suojaaminen ja parantaminen on olennainen ehto kestävälle talouskehitykselle ja ihmiskunnan kehitykselle. Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää myös toimittajilta pyrkimystä kohti luonnonkumin arvoketjua, jossa otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus sekä terveet ja toimivat ekosysteemit. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa.

Vastuullisen luonnonkumin politiikka sisältää kahdeksan pääosiota:

• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.

Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen.

Politiikat eivät ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.

Yhdessä nämä politiikat kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun omistetuilla, vuokratuilla tai hallinnoiduilla toimipaikoilla sekä kestävän maankäytön menettelyt. Niissä käsitellään myös metsäkatoa. Periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.

Pienentääkseen merikuljetusten ympäristökuormaa toimitusketjussaan Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026. Sitoumus keskittyy yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa. Sitoumuksen myötä Nokian Renkaat vaatii, että suorien varustamosopimusten alla kulkevan rahdin laivaperäiset jätevedet puretaan Suomen satamien vastaanottolaitteisiin. Nokian Renkaat ohjaa myös huolintaliikkeitä noudattamaan samaa periaatetta niiden käsitellessä yhtiön rahtia. Ship Waste Action on rahtikilpailutuksissa yksi rahdinkuljettajien valintaan vaikuttava kriteeri.

E4-3 EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen metsäkadon välttämiseksi sekä

jäljitettävyyden lisäämiseksi

EU-asetus 2023/1115, joka tunnetaan myös metsäkatoasetuksena tai EUDR:nä, pyrkii lopettamaan metsäkadon liittyen tiettyihin hyödykkeisiin, joita tuodaan EU:n alueelle ja tuotetaan tai jalostetaan siellä. Nämä tuotteet ovat karja, kahvi, kaakao, öljypalmu, soija, puu ja kumi. Näistä luonnonkumi on erittäin oleellinen Nokian Renkaille, sillä se on eräs renkaiden tärkeimmistä ainesosista.

Lyhyesti kuvattuna asetus muun muassa velvoittaa renkaiden valmistajat, kuten Nokian Renkaat, vakuuttamaan, että renkaita ei aseteta saataville markkinoille tai viedä, elleivät kaikki seuraavat ehdot täyty:

• tuotteet ovat metsäkatovapaita
• tuotteet on tuotettu tuotantomaan asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti
• tuotteille on laadittu asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus (due diligence).

EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on monimutkaista ja vaatii huomattavaa panostusta Nokian Renkailta sekä sen toimittajilta ja asiakkailta. Asetuksen tultua voimaan kesäkuussa 2023 Nokian Renkaat on muun muassa:

• muodostanut sisäisen työryhmän syksyllä 2023
• käynyt läpi luonnonkumia sisältävät tuotteensa
• tehnyt aktiivisesti yhteistyötä toimittajien kanssa varmistaakseen, että EUDR-vaatimukset täytetään
• kartoittanut EUDR-kelpoisen luonnonkumin saatavuuden ja eritellyt sen määrittämällä EUDR-koodin
• käynyt läpi toimitusketjunsa ja tuotantojärjestelynsä.

Nokian Renkaat jatkaa työtä varmistaakseen toimintansa EUDR-asetuksen mukaisuuden.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 88

Nokian Renkaiden toimintasuunnitelmissa ei käytetty biologisen monimuotoisuuden hyvityksiä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja.

Tutkimuskohteena guayule, eurooppalainen luonnonkumin lähde

Guayule-pohjainen luonnonkumi on yksi aloitteista, joiden parissa Nokian Renkaat on työskennellyt jo useita vuosia pyrkien löytämään vaihtoehdon yhtiön käyttämälle luonnonkumille. Aavikkokasvina guayule selviää myös erittäin kuivissa ja maaperältään köyhissä olosuhteissa. Se on kasvi, joka ei vie alaa miltään muulta kasvillisuudelta tai ravinnontuotannolta, vaan päinvastoin hyödyntää autiomaita. Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan MIDAS-tutkimushankkeeseen, joka liittyy aiheeseen. Lisätietoja Nokian Renkaiden työstä guayulen parissa on yhtiön verkkosivustolla.

E4-4 Tavoitteena vaatimusten mukaiset toimittajat sekä kestävä toimitusketju

EUDR:n noudattamisen eteen tehtävän työn lisäksi Nokian Renkaat lieventää ja ehkäisee biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sillä tavoitteella, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Tämä tavoite toimii biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lieventävänä ja ennaltaehkäisevänä toimena, sillä GPSNR:n jäsenyys ja Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittavat, että luonnonkumin prosessoija on sitoutunut suojelemaan biologista monimuotoisuutta ja toimii Nokian Renkaiden politiikkojen mukaisesti. Tavoite ei pohjaudu tieteelliseen näyttöön, vaan keskittyy sen vahvistamiseen, että toimittajat noudattavat biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä käytäntöjä.

Vuonna 2024 tavoite saavutettiin, sillä 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.

Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Lievennyshierarkia on välttäminen. Ekologisia kynnyksiä ei sovellettu, eikä Nokian Renkaat käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä kompensaatioita tavoitteiden asettamisessa. Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteen asettamisessa, mutta GPSNR:n jäseniin kuuluu useita eri luonnonkumin sidosryhmiä, joten myös heidän näkemyksensä on huomioitu GPSNR:n linjauksessa.

Nokian Renkaiden kestävyysauditointimallissa arvioidaan, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa. Seuranta-auditointeja tehdään kolmen vuoden välein kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajien toimipisteissä. Auditointimalli seuraa yhtiön vastuullisen luonnonkumin politiikan tehokkuutta.

Toimitusketjun jäljitettävyys on edelleen haastava aihe luonnonkumin toimitusketjuissa kaikkialla maailmassa. Koska Nokian Renkaat ei omista viljelmiä, yhtiön on luotettava siihen, että toimittajat jäljittävät kumin alkuperän, ja yhtiön on ollut mahdollista vaatia toimittajilta sitoutumista näin toimimiseen. Kaikkien kestävyyden kannalta kriittisten raaka-aineiden toimittajien ja valmistuskumppaneiden on noudatettava Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, joihin sisältyy biologisen monimuotoisuuden ja ympäröivien ekosysteemien suojaaminen. Luonnonkumin prosessoijien on myös joko sitouduttava Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaan tai oltava GPSNR:n jäseniä.

Uusi EUDR-asetus pakottaa monet luonnonkumin toimitusketjun sidosryhmät käyttämään jäljitettävyysjärjestelmiä sekä jäljitettävyyden varmennusjärjestelmiä. Nokian Renkailla on Euroopassa kaksi tehdasta, joihin EU:n metsäkatoasetus vaikuttaa, minkä myötä yhtiöllä on velvollisuus tietää EU-alueelle tuotavan kumin alkuperä sekä varmistaa, ettei hankittu kumi aiheuta metsäkatoa.

Nokian Renkaat on tutustunut EU:n biologista monimuotoisuutta koskevaan strategiaan tavoitteidensa tietopohjaksi.

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 89 ohjausjärjestelmästä

YMPÄRISTÖTIEDOT

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	• Kielteiset vaikutukset neitseellisten luonnonvarojen käytöstä • Riski materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntymisestä (esim. jäljitettävyys)	Toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, hankintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet	Nokian Renkaat pitää kiinni sitoumuksestaan lisätä renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat ottaa vaiheittain käyttöön uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita tuotteisiinsa ja tekee samalla laajaa tuotekehitystä ja testausta, jotta voi varmistaa renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalisen ominaisuuksien yhdistelmän. Yhtiö on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen mukaisesti.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	• Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset	Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka, hankinta periaatteet	Nokian Renkaat huomioi tuotteiden koko elinkaaren ja edistää edelleen käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden keräämistä ja hyötykäyttöä. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista sekä U.S. Tire Manufacturers Associationin jäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös näiden tahojen työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 90 ohjausjärjestelmästä

E5-1 Vastuullisen resurssien käytön ja kiertotalouden edistäminen

Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan yhtiön lupaus parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaari. Täyttääkseen lupauksensa Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa resurssien vastuullisen kuluttamisen ja hallinnan sekä jätteen määrän vähentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja on hyväksynyt ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ja on vastuussa niiden toteuttamisesta.

Jätteet eivät ole olennainen aihe, mutta jätteiden hallinta on osa kiertotaloutta. Tehokas jätteiden hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Vaikka Nokian Renkaiden politiikoissa ei suoraan mainita jätehierarkiaa, tuotantoprosessit noudattavat sitä tukenaan kattavat koulutusmateriaalit sekä yksityiskohtainen jätteiden virtauskaavio. Esimerkiksi toiminta tehtailla on keskittynyt sisäisen jätteen hyödyntämisen lisäämiseen.

Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden sisäiset periaatteet, jotka koskevat ympäristöstä huolehtimista, turvallisuutta ja laatua – mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta – ovat linjassa tämän tavoitteen kanssa.

Lisäksi yhtiö on tuonut kestävyyteen liittyvien tavoitteiden asettamisen mukaan tuotteiden elinkaariprosessiin, joka kattaa työohjeet uusien tuotteiden kehitysprosessissa.

Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) aktiivinen jäsen ja osallistuu useisiin työryhmiin, jotka ovat keskittyneet ympäristön suojeluun, renkaiden turvallisuuteen, kemikaaliturvallisuuteen ja tulevaan lainsäädäntöön. European Tyre and Rubber Manufacturers' Associationin (ETRMA) jäsenenä Nokian Renkaat on mukana vastaavia teemoja käsittelevissä työryhmissä.

Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyön jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin – mukaan lukien metsäkadon torjuminen – sekä kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa. Tätä kuvastaa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka, joka on linjassa GPSNR:n viitekehyksen kanssa. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa politiikan toteuttamisesta.

Nokian Renkaiden renkaiden raaka-aineet ja niiden vaihtoehdot

Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita, jotka parantavat

E5-2 Raaka-aineiden käytön optimointi

renkaiden turvallisuutta ja suorituskykyä. Tuotteiden tekninen laatu ja turvallisuus varmistetaan testaamalla ja analysoimalla jokainen renkaanvalmistuksen raaka-aine huolellisesti ja parantamalla kumiseoksia jatkuvasti.

Renkaissa käytetään noin sataa eri raaka-ainetta, ja kestävyys on olennainen huomioitava seikka arvioitaessa niiden ympäristövaikutusta. Kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja arvostetaan erityisesti niiden kestävyyden vuoksi.

Raaka-aine	% renkaasta (noin)	Lähteet	Korvaavat aineet ja vaihtoehdot
Synteettinen kumi	23	Raakaöljy	• Polymeerit uusiutuvista lähteistä • Massataselähestymistapa • Kierrätyskumimurske
Luonnonkumi	22	Luonnonkumi	• Guayule vaihtoehtona luonnonkumille • Kierrätyskumimurske
Täyteaineet	28	Silika, noki	• Kierrätysnoen laajempaa käyttöä tutkitaan • Erilaisten uusiutuvien täyteainemateriaalien aktiivinen tutkiminen, esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvat materiaalit
Vahvikemateriaalit	15	Teräs, tekstiilit	• Kierrätetyn teräksen osuuden lisäämistä vahvikemateriaaleissa tutkitaan • Uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä saatavien tekstiilien käyttöä tutkitaan
Kemikaalit	12	Useita lähteitä	• Uusiutuvien ja kierrätettyjen öljyjen ja hartsien osuuden lisääminen renkaissa • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen sekä vaihtoehtoisten uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien etsiminen

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 91 ohjausjärjestelmästä

Suomen-tehdas sai ISCC PLUS -sertifioinnin

Askeleena kohti pitkän tähtäimen tavoitetta lisätä Nokian Renkaiden tuotteissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokialla sijaitseva tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin vuonna 2024. Sertifioinnin myötä Nokian Renkaat voi ottaa uusia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita käyttöön renkaissaan. Yhtiö ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden julkistuksen yhteydessä.

Nokian Renkaiden saama sertifiointi koskee henkilöautonrenkaiden valmistusta Suomen-tehtaalla, ja yhtiö suunnittelee hankkivansa sertifioinnin myös muille tuotantolaitoksille tulevina vuosina. Sertifioitujen materiaalien käyttö on Nokian Renkaille tärkeä askel kohti erästä sen keskeisistä kestävyystavoitteista. Lisäksi sertifiointi mahdollistaa vastuullisista lähteistä hankittujen sertifioitujen raaka-aineiden käytön jäljittämisen.

Kierrätettyjen tai uusiutuvien vaihtoehtojen tutkiminen ja kumppanuuksien luominen

Nokian Renkaat käyttää jo nyt renkaissaan useita raaka-aineita, jotka ovat peräisin joko kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii paljon tuotekehitystyötä ja testejä, jotta renkaaseen saadaan parhaat ominaisuusyhdistelmät, sillä uudet raaka-aineet voivat muuttaa seosten ominaisuuksia. Kaikki kaupallisissa tuotteissa käytetyt uudet, kierrätetyistä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevat vaihtoehtoiset raaka-aineet hankitaan hankintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimittajat täyttävät toimittajien liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.

Käynnissä on useita tutkimusohjelmia kaikissa rengasmateriaalikategorioissa. Uudet raaka-aineet otetaan käyttöön pääosin mutta ei yksinomaan uusien tuotejulkistusten kautta. Suorituskykyisten ja ympäristön kannalta kestävien renkaiden kehitys vaatii aktiivista yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Täyteaineet, lähinnä noki ja silika, muodostavat noin 28 prosenttia renkaan raaka-aineista. Siksi fossiiliperäisten täyteaineiden korvaamisella kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä saatavilla täyteaineilla on huomattavaa potentiaalia lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien käyttöä.

Eräs esimerkki kierrätetystä täyteaineesta on käytetyistä renkaista talteen otettu kumi. Nokian Renkaat on tutkinut aktiivisesti myös kierrätetyn noen käyttöä renkaiden tuotannossa. Vaikka eri kierrätysnoen laatujen hankkiminen ja tutkiminen on ollut haastavaa, markkinoille on tullut uusia raaka-aineiden tarjoajia. Nokian Renkaat edistää aktiivisesti useita hankkeita tällä alueella.

Tukeakseen sisäistä tutkimustoimintaa Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan useisiin muihin tutkimushankkeisiin. Eräs näistä on MIDAS, Horizon Europe Innovation Action -hanke, jossa kehitettävät innovatiiviset ratkaisut tähtäävät teollisten viljelykasvien kasvattamiseen marginaaliin jäävillä maa-alueilla sekä biopohjaisten tuotteiden kestävien arvoketjujen rakentamiseen. Nokian Renkaat myös osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, joka pyrkii poistamaan kaikki kasvihuonekaasupäästöt koko autoteollisuuden toimitusketjusta ja tuotannosta. Nokian Renkaat etsii edelleen aktiivisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia tuleville vuosille.

Pyrkiessään kohti tavoitettaan lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokian Renkaat solmi vuonna 2024 pitkäaikaisen ostosopimuksen rengaskierrätyksen alalla toimivan yhteisyrityksen kanssa. Muun muassa Antin Infrastructure Partnersin ja Scandinavian Enviro Systemsin perustama yhteisyritys suunnittelee perustavansa kierrätyslaitoksia käyttöikänsä lopussa oleville renkaille eri puolelle Eurooppaa. Ensimmäisen laitoksen odotetaan olevan täysin toiminnassa vuonna 2025, ja yhteisyrityksen kierrätysnoen toimitusten Nokian Renkaille on määrä alkaa vuonna 2026.

Talteenotetun noen valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat potentiaalisesti yli 90 prosenttia alemmat neitseelliseen nokeen verrattuna. Suuremmassa mittakaavassa talteenotetun noen käyttö lisää myös rengasalan materiaalikiertoa ja kestävyyttä.

Nokian Renkaat on solminut kehityssopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa, ja yhteistyön tavoitteena on kehittää uusiutuvasta Reselo Rubber -materiaalista potentiaalinen uusi renkaiden raaka-aine. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, joka tehdään sellu-, paperi- ja vaneriteollisuuden jätteestä hankitusta koivunkuoresta. Alustavien laboratoriokokeiden mukaan Reselo Rubberilla on merkittävää potentiaalia korvata perinteiset fossiilipohjaiset materiaalit renkaissa.

Nokian Tyres Green Step Ligna käyttää nokea korvaavaa uusiutuvaa vaihtoehtoa

Vuonna 2024 Nokian Renkaat esitteli johtavan biomateriaalien tuotannon asiantuntijan UPM:n kanssa konseptirengas Nokian Tyres Green Step Lignan. Konseptirenkaassa käytetään ensimmäistä kertaa uutta uusiutuvaa materiaalia, joka voi korvata merkittävän osan renkaiden tuotannossa tällä hetkellä käytetystä fossiiliperäisestä noesta. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä entisestään rengasalan kestävyyttä.

Nokian Tyres Green Step Lignassa käytetään innovatiivista UPM BioMotion™ RFF -materiaalia, joka tarjoaa lupaavan ligniinipohjaisen vaihtoehdon perinteiselle noelle ja vähentää fossiilipohjaisten materiaalien tarvetta. Täysin uusiutuvana materiaalina se vähentää renkaiden valmistuksen hiilipäästöjä.

Nokian Renkaat arvioi huolellisesti materiaalin suorituskykyä, turvallisuutta ja ympäristövaikutusta verrattuna perinteiseen nokeen.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 92 ohjausjärjestelmästä

Renkaiden pinnoitus pienentää niiden hiilijalanjälkeä

Nokian Renkaiden pinnoittamot tarjoavat palveluita kuorma- ja linja-autoille sekä raskaille koneille. Renkaiden pinnoittaminen tarjoaa kaluston operaattoreille merkittäviä säästöjä kustannusten, resurssien ja ympäristövaikutusten suhteen, ja laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa uudelleen kahdesta neljään kertaan, mikä vähentää rengaskuluja noin 30 prosentilla. Prosessi pienentää myös huomattavasti hiilijalanjälkeä: uuden kuorma-autonrenkaan valmistamisesta syntyy noin 220 kilogrammaa CO2e-päästöjä, kun taas pinnoitus tuottaa niitä vain noin 40 kilogrammaa. Lisäksi jokainen pinnoitus säästää uuden renkaan valmistukseen verrattuna 40 kilogrammaa kumia ja 70 litraa öljyä rengasta kohti.

Renkaiden kierrätyksen edistäminen

Suomessa renkaiden kierrätysaste on yltänyt sataan prosenttiin, mikä varmistaa, että erilaisiin kierrätettyjä materiaaleja käyttäviin sovelluksiin on saatavana runsaasti raaka-aineita. Nokian Renkaat on perustajajäsen Suomen Rengaskierrätyksessä, jonka Lopella vuonna 2023 avattu uuden sukupolven kiertotalouslaitos mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien keräämisen ja jalostamisen teolliseen käyttöön.

Manner-Euroopassa kierrätysaste on viime vuosina ollut noin 92 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 79 prosenttia.

Vuonna 2024 Nokian Renkaat saavutti 92 prosentin kierrätysasteen myymissään henkilöautonrenkaissa. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niitä voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti meneillään on hankkeita, joilla parannetaan materiaalin talteenottoa käytetyistä renkaista.

Nokian Renkaat tukee näitä hankkeita aktiivisesti Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) jäsenenä edistäen renkaiden keräämistä ja hyödyntämistä keskitetysti ja valtakunnallisesti.

Jätteiden hallinta

Nokian Renkaiden rengasvalmistuksesta ja yhtiön tukitoiminnoista syntyy jätettä. Tuotantojätteet punnitaan, ja niistä pidetään osastokohtaista kirjanpitoa päivittäin. Muiden jätteiden määriä seurataan kuukausittain.

Kaikki tehtailla syntyvät jätteet lajitellaan erillisten jätteidenkäsittelyohjeiden mukaisesti. Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä Nokian Renkaiden korkeita laatuvaatimuksia, ohjataan kierrätykseen. Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia eli paistoa. Nokian Renkaiden tuotantoyksiköillä on toimintasuunnitelmat vulkanoimattoman kumijätteen ja romurenkaiden määrän vähentämiseksi. Tuotantojätteen määriä seurataan päivittäin, ja toimintasuunnitelmia päivitetään tarvittaessa.

Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Nokian Renkaiden tuotantojätteen hyötykäyttöaste on kasvanut jo vuosia, ja 2022 oli ensimmäinen vuosi, jolloin 100 prosenttia rengastehtaiden tuotantojätteestä hyötykäytettiin eikä rengastuotannosta syntynyt lainkaan kaatopaikkajätettä. Tiedot jätteen hävitysmenetelmistä ja jätemääristä saadaan jätehuollon toimittajilta.

E5-3 Tavoitteena kasvattaa kierrätettyjen tai uusiutuvien raaka-aineiden osuutta ja maksimoida jätteen hyötykäyttö

Nokian Renkaat on sitoutunut vapaaehtoiseen tavoitteeseen lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on järjestelmällisesti noudattanut tavoitteeseen tähtäävää tiekarttaansa kuukausittaisen raportoinnin kautta. Kestävyyden kannalta keskeiset tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle.

Kiertotaloutta tukemalla kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö paitsi säästää luonnonvaroja myös vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuuden kasvattaminen vähentää entisestään uusien raaka-aineiden tarvetta tuotannossa.

Vuonna 2024 yhtiön tavoitteena oli ottaa käyttöön ainakin yksi uusi uusiutuva tai kierrätetty raaka-aine sekä vähintään yksi uusi ISCC PLUS -sertifioitu materiaali. Molemmat näistä tavoitteista saavutettiin, kun uusiutuva raaka-aine ja ISCC PLUS -sertifioitu materiaali otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2024 aikana.

Tukeakseen kiertotaloutta edelleen Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että 100 prosenttia rengastuotannon jätteestä hyödynnetään, eikä jätettä viedä kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa, että yhtiö pyrkii lain vaatimukset ylittävänä vapaaehtoisena tavoitteena ohjaamaan kaikki rengastuotannon jätteet muualle kuin kaatopaikalle joko ennaltaehkäisyn, uudelleenkäytön, kierrätyksen tai talteenoton kautta. Tämä tavoite saavutettiin jälleen vuonna 2024.

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

Ympäristön kunnioittaminen on osa yhtiön tuotekehitysfilosofiaa.

Vuonna 2024 Nokian Renkaat käytti yhteensä 145 835 tonnia teknisiä ja biologisia materiaaleja. Biologisia materiaaleja raportoidessaan Nokian Renkaat viittaa niihin uusiutuvina materiaaleina.

Lisäksi Nokian Renkaiden tavoite lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä keskittyy ulkoiseen uusiutuvaan tai kierrätettyyn raaka-aineeseen, ei sisäisiin jätteisiin. Vuonna 2024 kierrätettyjen raaka-aineiden osuus oli 0,8 prosenttia ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus 24,2 prosenttia yhtiön itse valmistamissa renkaissa.

Nokian Renkaat käyttää suoria mittauksia tuotteiden valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista laskeakseen resurssien sisäänvirtauksen tiedot tarkasti. Kaksoislaskenta vältetään jokaisen materiaalin täsmällisellä koodauksella. Lisäksi yhtiö pyrkii kiinnittämään uusien tuotteiden suunnittelussa yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin eettisestä raaka-aineiden hankinnasta aina toimivaan kierrätysjärjestelmään.

E5-5 Resurssien ulosvirtausten tarkka seuranta

Nokian Renkaat seuraa tarkasti resurssien ulosvirtauksia voidakseen laskea tarkat tiedot tuotantoprosesseista syntyvistä keskeisistä tuotteista ja materiaaleista. Valmistusprosesseissa syntyvän jätteen lisäksi myös tehdaskohtaisia tuotantomääriä seurataan aktiivisesti. Tämän vuoksi kaikki ulosvirtausta koskevat tiedot on saatu tuotantoyksiköissä tehdyistä suorista mittauksista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet – renkaat ja uudelleenpinnoitusmateriaalit, levypyörät ja teräsrakenteet – ovat kierrätettäviä.

Käytettävissä ei ole lähdettä, josta saataisiin alan keskiarvot ajomääristä tai muista tuotteiden odotettua kestoikää koskevista tekijöistä. Renkaan kulumisen testausmenetelmää kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla (ks. aihe "Pilaantuminen"). Koska Nokian Renkaiden tuotteiden odotettua kestävyyttä ei ole mahdollista verrata alan keskiarvoon kunkin tuoteryhmän kohdalla, tällaisia vertailuja ei raportoida.

Nokian Renkaiden tuotteiden korjattavuus ja uudelleenvalmistettavuus

Renkaiden kulutuspintaan tulleet reiät voidaan korjata tietyillä edellytyksillä riippuen vaurion sijainnista, koosta ja renkaan yleiskunnosta. Renkaan turvallisuuden on kuitenkin oltava tärkein prioriteetti, ja se on varmistettava korjaamisen jälkeen.

Renkaiden pinnoittaminen on yleinen käytäntö linja- ja kuorma-autojen sekä muiden raskaiden koneiden renkaissa, ja se auttaa pidentämään renkaiden käyttöikää säästäen samalla kustannuksia ja ympäristöä. Pohjoismaissa suurin osa kuorma- ja linja-autonrenkaista pinnoitetaan uudelleen, kun ne ovat kuluneet käytössä. Näin ollen renkaiden pinnoitus on keskeinen osa koko renkaiden hallintaprosessia ja järkevä tapa antaa kuluneille renkaille uusi elämä.

Huolellisesti kehitettyjen ja optimoitujen pinnoitusprosessien ja -materiaalien avulla linja- ja kuorma-auton renkaille voidaan antaa toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Uudelleenpinnoitetut renkaat ovat myös turvallinen vaihtoehto uusille renkaille, sillä koko prosessi on tarkasti lainsäädännön ja viranomaisten valvonnassa. Niinpä uudelleenpinnoitettu rengas on verrattavissa uuteen.

Pinnoituksessa renkaan vanha kulutuspinta irrotetaan, minkä jälkeen renkaaseen kiinnitetään uusi, turvallinen kulutuspinta. Se kestää jälleen koko seuraavan käyttöiän. Renkaan runko antaa renkaalle muodon ja tekee siitä tukevan ja riittävän joustavan. Vanha rengasrunko voidaan pinnoittaa uudelleen, vaikka sen kulutuspinta olisi kulunut.

Uudelleenpinnoitus edellyttää laadukkaita renkaita, jotta vanhan renkaan kulutuspinta voidaan vaihtaa uuteen. Laadukkaiden runkojen ansiosta samat renkaat voidaan pinnoittaa useita kertoja käyttöiän aikana. Kun sama rengas pinnoitetaan useita kertoja, sillä voidaan ajaa jopa miljoona kilometriä.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 94 ohjausjärjestelmästä

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 Oma työvoima	95
S2 Arvoketjun työntekijät	108
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	115

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 95

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S1 Oma työvoima

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi	• Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • Mahdollisuus houkuttelevaan työnantajabrändiin erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta	Liiketoiminta periaatteet, Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet	Nokian Renkaiden tavoitteena on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla. Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa. Nokian Renkailla jokaisella on vastuu varmistaa, että työntekijät ja muut, joihin yhtiön työ vaikuttaa, ovat turvassa. Nokian Renkaiden toiminnassa korostetaan työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää. Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet sisältävät opastusta liittyen työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten tasa arvoon, työolosuhteisiin, osallistumiseen ja työehtoihin.

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Työolot	• Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset	Liiketoiminta periaatteet, kokonais palkitsemisen filosofia ja ohjeet	Nokian Renkaat kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta järjestäytyä. Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa yhtiön työkulttuuria. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet	• Mahdollisuus kilpailuetuun ja parempiin innovaatio mahdollisuuksiin osaavan työvoiman kautta • Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä • Myönteiset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon sekä yrityskulttuuriin ja työnantajamieli kuvaan inklusiivisuuden ja tasa-arvon kautta	Kehityskeskustelut, liiketoiminta periaatteet, kokonais palkitsemisen filosofia ja ohjeet	Työntekijöillä on vastuu omasta kehityksestään ja urastaan, ja esihenkilöt tukevat heitä tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Kehityskeskusteluprosessin osana tehty kehityksen suunnittelu voi edetä tavoitekeskusteluiden kautta tai erikseen. Esihenkilö ja työntekijä arvioivat tulevia osaamistarpeita, nykyisiä vahvuuksia ja uratoiveita. He määrittävät yhdessä kehitystoimenpiteet 70–20–10-mallin avulla. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja arvostaa monimuotoisuutta. Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää tai kiusaamista työpaikalla. Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä myönteisen ja innostavan työympäristön tukemisesta. Vaikka kaikilla on ilmaisunvapaus, jokainen on myös vastuussa tavasta, jolla itseään ilmaisee.

SBM-3 Sitoutunut tiimi mahdollistaa strategian toteutuksen

Nokian Renkaiden tavoitteena on olla globaalisti haluttu työnantaja, joka on tunnettu vastuullisuudestaan, johtajuudestaan sekä kansainvälisestä työyhteisöstään. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 (+11 %) työntekijää, joilla on erilaisia taitoja ja taustoja. Luku sisältää pitkillä vapailla olevat työntekijät. Suurin osa Nokian Renkaiden työvoimasta sijaitsee Suomessa, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Ruotsissa.

Nokian Renkaat valmistaa renkaita Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Yhtiöllä on myös myyntiorganisaatiot päämarkkina-alueillaan Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uusi tuotantolaitos Romaniassa sisältyy yhtiön kasvustrategian toteutukseen. Noin 550 työntekijän rekrytointi rengastehtaalle eteni vuonna 2024, ja ihmisiä ja automaattisia prosesseja yhdistävän tehtaan avajaisia vietettiin vuoden aikana. Rengastoimitukset alkavat vuonna 2025. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 274 työntekijää Romaniassa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös saattoi loppuun Yhdysvaltain-tehtaan ylösajon ja avasi uuden valmiiden tuotteiden varaston Yhdysvaltoihin. Nokian Renkaat aloitti renkaiden tuotannon Yhdysvaltain-tehtaalla vuonna 2020 ja on sen jälkeen laajentanut toimintaa lisäämällä tuotantokapasiteettia kasvattaen tiimin noin 500 työntekijään.

Nokian Renkaiden tuotteita myydään rengasliikkeissä, autoliikkeissä sekä Vianorin eli Nokian Renkaiden rengas- ja autonhuoltopalveluketjun kautta. Vuodessa on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilöstömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Vianor työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityöntekijää.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 97

Vuoden 2024 lopussa muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli yhteensä 342, joista suurin osa (225) oli yksityisten työnvälitystoimistojen kautta tuotantotehtävissä Suomen rengastehtaalla. Muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole organisaation suoria työntekijöitä, mutta joiden työtä yhtiö johtaa ja valvoo.

Henkilöstöaiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden strategiaan

Henkilöstöön liittyvät aiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden strategian suunnitteluun ja toteutukseen. Yksi yhtiön strategian viidestä kulmakivestä on Nokian Renkaiden tiimi, mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta henkilöstöön. Tämän vuoksi olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet ovat linjassa yhtiön strategian kanssa.

Nokian Renkaiden menestys on riippuvainen työntekijöiden osaamisesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Globaalit henkilöstöprosessit on suunniteltu tukemaan yhtiön strategisia tavoitteita, ja vahva Nokian Renkaiden tiimi toimii strategian kulmakivenä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Nokian Renkaiden kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon eivät ole laajoja tai systemaattisia. Sen sijaan ne liittyvät yksittäistapauksiin, kuten tapaturmiin. Näissä tapauksissa tehtaiden koneenkäyttäjät ja Vianorin palvelupisteiden asentajat voivat olla alttiimpia vahingoille.

Yhtiön myönteiset vaikutukset, kuten työsuhdeturva, oikeudenmukaiset työolot, parempi työntekijöiden terveys ja motivaatio, taitojen kehitys, urakehitys ja vahva yrityskulttuuri, hyödyttävät puolestaan lähinnä yhtiön omia työntekijöitä, mutta ne voivat vaikuttaa myönteisesti myös muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.

Mahdollisuudet, kuten työntekijöiden poikkeuksellisen hyvinvoinnin ja kannustavan työympäristön varaan rakentuva houkutteleva työnantajabrändi sekä taitavan työvoiman tuoma kilpailuetu ja innovaatiot, ovat seurausta näistä myönteisistä vaikutuksista.

Nämä mahdollisuudet liittyvät yleisesti yhtiön omaan työvoimaan. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa mihinkään tiettyyn työntekijäryhmään ei havaittu kohdistuvan korkeampaa riskiä, eivätkä vaikutukset tai mahdollisuudet liity tiettyihin ryhmiin. Nokian Renkaat ei ole tunnistanut olennaisia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia liittyen siirtymäsuunnitelmiin, joiden tarkoituksena on vähentää kielteisiä vaikutuksia ja tehdä toiminnasta ympäristöystävällisempää ja ilmastoneutraalia.

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Nokian Renkaiden tärkeimpiä kestävyyshankkeita on edistää työntekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä suojella ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sen lisäksi, että yhtiö noudattaa Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa esitettyjä eettisiä periaatteita, se on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.

Vuonna 2023 Nokian Renkaat teki ihmisoikeusarvioinnin, jonka pääpaino oli omassa henkilöstössä, sekä suunnitteli riskien ja vaikutusten minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessin (HRDD). Jos vaikutuksia tunnistetaan, ne mitataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi organisaatio sitoutuu kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Yhtiön menestys rakentuu yhteistyölle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä asioiden saavuttamiselle yhdessä.

Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet

Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) edellyttävät, että kaikki työntekijät noudattavat yhtiön nollatoleranssia pakkotyötä, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa kohtaan. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säännöksiä. Nokian Renkaat ei myöskään koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.

Jos työntekijä havaitsee tai epäilee yhtiön liiketoimintaperiaatteita rikkovaa käyttäytymistä, heidän tulee raportoida se Nokian Renkaiden ilmoituskanavan kautta. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa siitä suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle.

Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita päivitettiin vuonna 2024. Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita, ja korkein niiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja.

Yhtiö tarjoaa liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta koko henkilöstölle, ja koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytykseen. Vuoden 2024 loppuun mennessä 78 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen.

Oma työvoima -aiheeseen liittyen liiketoimintaperiaatteiden päivitykset pyrkivät parempaan selkeyteen ja kattavuuteen. Vuonna 2024 periaatteisiin lisättiin uusia olennaisia hyvinvoinnin sekä osaamisen ja urakehityksen aiheita, ja tasa-arvonäkökohtia laajennettiin entisestään paremman osallisuuden varmistamiseksi.

Nokian Renkaiden periaatteet on kuvattu liiketoimintaperiaatteissa seuraavasti:

TASA-ARVO

• Kunnioitamme ihmisoikeuksia, arvostamme monimuotoisuutta sekä kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.
• Emme hyväksy häirintää, kiusaamista tai syrjintää perustuen esimerkiksi rotuun, etniseen taustaan, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, vammaisuuteen, ikään, uskontoon, poliittisiin näkemyksiin, ammattiliiton jäsenyyteen, kansallisuuteen tai sosiaaliseen taustaan tai muihin ominaisuuksiin.
• Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä miellyttävän ja innostavan työilmapiirin luomisesta. Kaikilla on ilmaisunvapaus, mutta jokainen on myös vastuussa siitä, miten itseään ilmaisee.
• Toiminnassamme edistämme työntekijöiden tasa-arvoisia kehitys- ja oppimismahdollisuuksia, jotta he voivat vahvistaa taitojaan ja edistää uraansa.

TYÖOLOSUHTEET

• Tavoitteenamme on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla.
• Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa päivittäistä johtamista.

• Jokaisella on vastuu varmistaa, että sekä työntekijät että muut, joihin työmme vaikuttaa, ovat turvassa.

Hallituksen toimintakertomus

• Toiminnassamme korostamme työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää.

OSALLISTUMINEN JA TYÖEHDOT

• Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa Nokian Renkaiden työkulttuuria. Yhtiö kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta järjestäytyä.
• Meillä on nollatoleranssi pakkotyölle, ihmiskaupalle tai lapsityövoimalle. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Noudatamme työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.

Lisäksi yhtiö tarjoaa tarkempia ohjeita ja menettelyjä, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, matkustukseen, perehdytykseen, suoritusten johtamiseen, osaamisen kehitykseen, palkitsemiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.

Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet

Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden mukaan yhtiö on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. Jokainen työntekijä on vastuussa työympäristön vaarojen tunnistamisesta ja riskien minimoinnista. Esihenkilöt ovat vastuussa työhön liittyvien riskiarviointien suorittamisesta yhteistyössä tiimin jäsenten kanssa. Tällä tavoin yhtiö pyrkii kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä. Korkein periaatteiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja.

Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli

Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli toimii yhtiön työtapaturmien ennaltaehkäisykäytäntönä sekä johtamisjärjestelmänä. Se kuvaa yhtiön turvallisuustyötä koskevan lähestymistavan, jota kaikkien Nokian Renkaiden työntekijöiden tulee noudattaa, sekä asettaa vaatimustason yhteisille käytännöille. Globaalia mallia tuodaan osaksi paikallisia käytäntöjä, menettelyjä ja päivittäistä päätöksentekoa. Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli myös tarjoaa työkaluja jatkuvaan parantamiseen osastoilla ja toiminnoissa.

Nokian Renkaiden osastot arvioivat oman turvallisuustyönsä ja tunnistavat itsearviointien perusteella oman kypsyystasonsa ja kehittämistarpeensa. Jokainen osasto voi keskittyä turvallisuusnäkökohtiin, joiden se arvioi olevan itselleen olennaisimpia. Turvallisuusjohtamisen malli ja arviointikäytäntö korostavat osastojen omaa omistajuutta turvallisuusparannuksien suhteen.

Lisäksi jokainen alla luetelluista 16 standardista sisältää selkeän tarkoituksen, työkalut sekä Nokian Renkaiden lähestymistavan aiheeseen:

• 1. Johtaminen, sitoutuminen ja vastuut
• 1. Suunnittelu ja tavoitteet
• 1. Työntekijöiden osallistaminen
• 1. Turvallisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinta
• 1. Lakisääteiset turvallisuusvaatimukset ja muut sitoumukset
• 1. Turvallisuuskoulutukset, pätevyydet ja tietoisuus
• 1. Käyttäytyminen ja havainnointi
• 1. Turvallisuusviestintä työntekijöille
• 1. Seuranta ja mittaaminen
• 1. Tapaturmien/tapahtumien raportointi ja tutkinta
• 1. Työpaikan tarkastukset ja auditoinnit
• 1. Valmius ja vaste hätätilanteisiin
• 1. Alihankkijoiden valinta ja hallinta
• 1. Muutosten hallinta
• 1. Ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet
• 1. Muut toimintamenettelyt

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 98 ohjausjärjestelmästä

Sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin

Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ- ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta.

Yhtiölle oleellisia standardeja ovat ISO 45001, YK:n Global Compact sekä Nokian Renkaiden politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, palkkaukseen, perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja osaamisen kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.

Tasavertainen kohtelu ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiön tärkeimpiin kestävyyteen liittyviin hankkeisiin kuuluvat työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojeleminen toimitusketjussa. Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus tehtäessä yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa Nokian Renkaiden toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen yhtiössä perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten konseptiin.

Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet

Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet katselmoitiin ja päivitettiin sen jälkeen, kun palkitsemispolitiikka hyväksyttiin vuoden 2024 huhtikuussa yhtiökokouksessa. Palkitsemista koskevat päätökset noudattavat globaalisti yhtenäisiä periaatteita, jotka on suunniteltu varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu mutta jotka kuitenkin mahdollistavat paikallisen vaihtelun, jotta palkitseminen on kilpailukykyistä ja sen

avulla voidaan houkutella parhaita osaajia. Päätökset perustuvat suorituksiin, tehtävän arviointiin, yhtenäiseen tavoitteiden asettamiseen ja palkitsemiskäytäntöjen vertailuun relevanteilla markkinoilla sekä sovellettaviin lakeihin ja työehtosopimuksiin.

Koulutus ja taitojen kehitys

Oppiminen Nokian Renkailla perustuu seuraaviin periaatteisiin:

• oppimisen integrointi liiketoimintatavoitteisiin esimerkiksi tarveperusteisen oppimisen avulla
• digitaalisten työkalujen täysi hyödyntäminen
• modulaaristen oppimisratkaisujen tarjoaminen, jolloin voidaan valita tarvittava oppimissisältö ja -menetelmä
• mahdollisuudet yhdistää yhteisiä ja henkilökohtaisia oppimispolkuja
• uusien yhdessä oppimisen tapojen pilotointi, kuten opintopiirit ja vertaisvalmennus
• ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaminen, kuten mobiili oppiminen ja oppiminen tien päällä
• siirtyminen pois perinteisestä luokkahuonekoulutuksesta.

Nokian Renkaiden henkilöstön kehitysfilosofia sisältyy yhtiön kehityskeskusteluohjeistukseen. Kehitysfilosofia tukee työntekijöiden kehittymistä sisäisellä työkierrolla, työssäoppimisella ja erilaisilla kehitysratkaisuilla.

Kaikki oleelliset yhtiön politiikat ovat käytettävissä Nokian Renkaiden intranetissä. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten johtoryhmän jäsenillä, on mahdollisuus lausua mielipiteensä politiikkojen ja käytäntöjen luonnoksista. Avoin dialogi johtajien ja työntekijöiden kanssa varmistaa, että kaikki intressit huomioidaan politiikkojen kehitysprosessissa. Nokian Renkaiden verkkokoulutukset tukevat yhtiötä politiikkojen toteuttamisessa.

S1-2 Vaikutuksiin liittyvä vuorovaikutus oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa

Nokian Renkaat on sitoutunut kestäviin liiketoimintakäytäntöihin, ja työntekijät edistävät niiden mukaisesti yhtiön jatkuvaa kehitystä taidoillaan ja ideoillaan.

Nokian Renkaat järjestää erilaisia työntekijätapahtumia jakaakseen tietoa taloudellisesta suorituskyvystä, liiketoiminnan kehityksestä, turvallisuudesta, strategiasta, visiosta, arvoista ja muista keskeisistä aiheista. Näissä tapahtumissa työntekijöitä rohkaistaan jakamaan kommenttejaan, kysymyksiään tai huolenaiheitaan. Työntekijöiden osallistamista arvioidaan vuosittain Drive! -henkilöstökyselyllä, joka mittaa hyvinvointia, tasa-arvoa, inkluusiota ja organisaation yleistä osallistamista.

Henkilöstökysely Drive! tehtiin kaikille työntekijöille syyskuussa 2024. Kyselyssä oli 19 kysymystä ja yksi avoin kysymys. Vastausprosentti oli 78 (79) ylittäen globaalin vertailukohdan, joka on 75 prosenttia. Osallistamisen pistemäärä oli 72 (73) asteikon ollessa 0–100 (globaali vertailukohta 75). Osallisuutta koskeviin kysymyksiin annetuista vastauksista 71 (72) prosenttia oli myönteisiä (4 tai 5 asteikolla 1–5).

Ensimmäinen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota koskeva arviointi tehtiin vuoden 2021 Drive! -henkilöstökyselyssä. Arviointi toistetaan nyt vuosittain käyttäen kolmea täsmäkysymystä. Alla olevassa taulukossa näytetään pistemäärät, vertailu edelliseen vuoteen sekä globaalit vertailukohdat näille kysymyksille.

Drive! -henkilöstökyselyn tuloksista keskustellaan tiimeissä ja toimenpidesuunnitelmat kehitetään yhdessä. Esihenkilöille on globaalisti tarjolla koulutusta näiden keskustelujen helpottamiseen.

Drive! -henkilöstökysely: Osallisuus, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

Kysymys	2024 Pistemäärä asteikolla 0–100	Vs. 2023	Vs. ulkoinen globaali vertailukohta
Tunnen yhteen kuuluvuutta yritykseen	69	0	-4
Yrityksessä arvostetaan erilaisia näkemyksiä	63	0	-10
Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrityksessämme	67	0	-7

Useilla kanavilla, kuten Nokian Renkaiden intranet, Microsoft Teams, Viva Engage sekä virtuaaliset ja henkilökohtaiset tapaamiset, pyritään varmistamaan, että työntekijät saavat riittävästi tietoa yhtiössä tapahtuvasta kehityksestä. Kanavat tarjoavat mahdollisuuksia myös palautteen antamiseen ja osallistamiseen.

Työntekijät voivat osallistua turvallisuushankkeisiin myös KETO-raportointityökalulla, johon kaikilla on pääsy. Työkalulla kirjataan kaikki onnettomuudet, tapaturmat ja turvallisuustoimenpiteet sekä tutkitaan ja hallinnoidaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Myös työhön liittyviä riskiarviointeja hallinnoidaan KETOn kautta.

Pohjoismaissa paikallinen johto ja henkilöstöhallinto pitävät säännöllisiä tapaamisia henkilökunnan edustajien kanssa. Näiden tapaamisten taajuus vaihtelee maan sekä juridisen yhtiön mukaan. Keski-Euroopassa ei ole nimitetty virallisia työntekijöiden edustajia paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi. Myös Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat toimii suoraan oman työvoimansa kanssa.

Nokian Renkaiden henkilöstöjohtajalla on käytännön vastuu varmistaa, että osallistamista tapahtuu. Yhtiö järjestää myös säännöllisiä vuosittaisia ja neljännesvuosittaisia tapahtumia, ja lisää järjestetään tarpeen mukaan osallistamisen tukemiseksi.

Kaikki työntekijät osallistuvat kehityskeskusteluihin, joissa painotetaan suoritusten johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työkierto, työssäoppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden kehityksen tukemisessa.

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on esitetty liiketoimintaperiaatteissa. Nokian Renkailla on käytössä prosesseja, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät liiketoimintaan, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat sen oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi. Esimerkkejä näistä ovat henkilökohtaiset keskustelut sekä yhtiön terveydenhuoltojärjestelmä, jotka auttavat ehkäisemään ja korjaamaan kielteisiä vaikutuksia.

Koko henkilöstölle annetaan pakollista liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta. Koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytykseen. Suorittamisaste vuonna 2024 oli 78 prosenttia.

Liiketoimintaperiaatteet ovat käytettävissä yrityksen verkkosivustolla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/ liiketoimintaperiaatteet/. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa kerrotaan myös käytännöistä, jotka suojaavat huolenaiheista ja tarpeista eri kanavien kautta ilmoittavia henkilöitä vastatoimilta.

Jos työntekijä havaitsee tai epäilee käyttäytymistä, joka rikkoo yrityksen liiketoiminnan periaatteita, mukaan lukien liiketoimintaperiaatteita tai tietosuojakäytäntöä, heidän tulee ilmoittaa huolenaiheistaan käyttämällä Nokian Renkaiden ilmoituskanavaa. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa asiasta suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle. Jokaisella työntekijällä on suora pääsy kanavaan intranetin ja yhtiön verkkosivujen kautta. Tietoa kanavasta on saatavana intranetissä sekä osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita ja whistleblowing-politiikkaa.

Sisäisen viestintäkyselyn mukaan Nokian Renkaiden työntekijät kokevat, että he voivat puhua avoimesti työn kehityksestä tai siihen liittyvistä huolenaiheista sekä mahdollisista virheistä tai epäonnistumisista. Tähän mennessä kysely on tehty vuosina 2023 ja 2024, ja tätä kysymystä koskeva pistemäärä nousi yhden prosenttiyksikön.

Vuonna 2024 lakitoiminto koordinoi whistleblowing-prosessia ja siihen liittyviä selvityksiä. Kaikki olennaiset havainnot sekä yleiset tilastot raportoitiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle.

Kaikkia väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.

S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen

Voidakseen reagoida olennaisiin vaikutuksiin ja hyödyntää omaan työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia Nokian Renkaat toteuttaa erilaisia hankkeita, kuten koulutusta, auditointeja sekä vuosittaiset henkilöstöprosessit ja henkilöstökyselyn.

Nokian Renkaiden työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaa johtavat henkilöstö- ja turvallisuustoiminnot, ja kaikki esihenkilöt ovat vastuussa vaikutusten hallinnasta sekä omien tiimiensä kannalta olennaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.

Nokian Renkaat on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen sekä tukee työntekijöitä osaamisen vahvistamisessa ja erinomaisessa suoriutumisessa omassa roolissaan. Oppimiseen rohkaistaan erilaisten hankkeiden ja yhteistyön kautta, ja sisäinen työkierto tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä eri tehtävissä ja toiminnoissa.

Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta.

Digitalisaatio mahdollistaa verkko-oppimisen, joka sisältää ulkoisia resursseja, kuten webcasteja, podcasteja ja ammattilaisfoorumeita. Oppiminen on yhä liikkuvampaa ja joustavampaa sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Myös yhtiön päivitetty verkkokoulutusalusta tukee tätä kehitystä.

Yhtiön verkkokoulutusten hallinnointijärjestelmä päivitettiin vuonna 2023, mikä mahdollistaa eri muodoissa olevat materiaalit. Työntekijöistä koostuva tiimi koulutettiin kehittämään liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä verkkokursseja. Kurssien laadintatyökalu sekä parannettu käyttöliittymä helpottavat sisäisten verkkokoulutusten laatimista ja toteuttamista. Käyttöön on otettu uusia kursseja,

joiden aiheita ovat esimerkiksi turvallisuus, kestävyys, hankinnat ja tietosuoja.

Työntekijöiden osallistumisen rohkaiseminen

Vuonna 2024 yhtiön toimenpiteisiin lukeutuivat sisäiseen viestintään liittyvä kysely, Nokian Renkaiden ihmisoikeuksiin liittyvän due diligence -prosessin määritteleminen sekä henkilöstön osallistaminen strategiseen suunnitteluun. Osana strategiaprosessia työntekijöitä pyydettiin keskustelemaan siitä, miten yhtiö voi menestyä jatkossa. Fasilitoidut keskustelut järjestettiin marraskuun aikana, ja ne olivat avoimia kaikille työntekijöille.

Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös pilotoi uusille esihenkilöille tarkoitetun Leadership Growth Track -koulutusohjelman. Leadership Growth Track pyrkii auttamaan osallistujia kehittämään itsetietoisuutta ja luomaan kasvuajattelua yhteisillä koulutustilaisuuksilla, yksilöllisillä kehityssuunnitelmilla sekä vertaistuen avulla. Tämä on esimerkki hankkeesta, joka pyrkii ehkäisemään työntekijöiden motivaatioon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mutta ennen kaikkea tuottamaan myönteisiä vaikutuksia paremman motivaation, taitojen ja urakehitysmahdollisuuksien kautta.

Kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet korostavat tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta

Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet pyrkivät selventämään periaatteita kokonaispalkitsemisen taustalla ja tukemaan esihenkilöitä oikeudenmukaisten ja yhdenmukaisten palkkapäätösten tekemisessä. Avoimuus on keskeistä, sillä se auttaa työntekijöitä ymmärtämään yhtiön palkitsemisjärjestelmää paremmin, mikä puolestaan auttaa edistämään motivaatiota ja osallistumista. Tulevan vuoden aikana painopiste on palkitsemiskoulutuksessa, jotta voidaan parantaa ymmärrystä koko organisaatiossa, mikä edistää entisestään tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia työoloja.

Työterveyden ja -turvallisuuden aktiivinen edistäminen

Nokian Renkaat on sitoutunut edistämään aktiivisesti työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ehkäisten näin olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö esimerkiksi hioo jatkuvasti turvallisuusjohtamisen malliaan voidakseen välttää ja lieventää kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden turvallisuuteen. Terveydenhuoltosektorilla toimivien kumppaniyritysten kautta Nokian Renkaat tarjoaa myös kattavia työterveyshuoltopalveluita kaikille työntekijöilleen. Tämän avulla yhtiö voi ennakoivasti ehkäistä ja lieventää riskejä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä ongelmien ilmetessä.

Kaikki tapaturmat ja muut vaaratilanteet pitää raportoida yhteiseen työkaluun (KETO) viimeistään seuraavana arkipäivänä. Jokainen tapaturma on tutkittava huolellisesti, jotta voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset ja parantaa työympäristöjä.

Tapaturmien raportointi ja tutkinta ovat asianomaisen päällikön vastuulla. Merkittävistä tapaturmista viestitään sisäisesti eri toimipaikkojen, tuotantoyksiköiden ja toimintojen välillä. Syyt ja korjaavat toimenpiteet käydään läpi, jotta voidaan tunnistaa yhteiset riskit ja jakaa parhaita käytäntöjä.

Työhön liittyvillä riskiarvioinneilla ja turvallisuustoimenpiteillä on oleellinen rooli työympäristön todellisten riskien ymmärtämisessä. Turvatoimien huolellisella analysoinnilla voidaan ennakoivasti ehkäistä tapaturmia.

Työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on keskimäärin viisi turvallisuustoimenpidettä työntekijää kohti.

Turvallisuus on ollut alusta alkaen Nokian Renkaiden toiminnan keskeinen painopiste myös Romanian Oradeassa, jossa yhtiön turvallisuuskulttuuri integroidaan vaiheittain kaikkiin toimintoihin. Päälliköille ja esihenkilöille on annettu turvallisuusjohtamiskoulutusta, jotta tiimit kokisivat omistajuutta turvallisuustoimenpiteistä ja voivat johtaa niitä. Oradeassa on myös otettu käyttöön yhteinen turvallisuuden raportointityökalu KETO tukemaan työturvallisuuden kehitystä.

Nokian Renkaiden työturvallisuuden kehitystyötä ohjaa turvallisuuden tiekartta, joka määrittää lähivuosien keskeiset kehityskohteet. Tiekartta kattaa koko yhtiön, jokaisen lokaation ja kaikki toiminnot. Kehitystyön tavoitteena on turvallisuuskulttuurin kehittäminen, turvallisuustason parantaminen sekä henkilöstön ja sidosryhmien osallistumisen lisääminen turvallisuuden kehitystyössä. Tiekarttaa ja siinä määritettyjä kehityshankkeita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä sekä muissa oleellisissa ryhmissä ja tiimeissä.

Työntekijöiden hyvinvointia parantavat lisätoimenpiteet

Parantaakseen työntekijöiden hyvinvointia yhtiö panostaa johtajuuden kehitykseen, ihmisoikeuksia koskevan lähestymistavan määrittelyyn sekä tasavertaisten mahdollisuuksien kulttuurin edistämiseen. Muita toimenpiteitä ovat Nokian Renkaiden ihmisoikeussitoumuksen läpikäynti ja due diligence -prosessin määrittely ja kuvaaminen.

Yhtiö seuraa hankkeidensa tehokkuutta vuotuisella henkilöstökyselyllä. Vuonna 2024 kyselyssä oli 19 kysymystä, joihin oli lisätty kaksi hyvinvointia painottavaa uutta kohtaa sekä yksi avoin kysymys. Kaikki työntekijät, joilla on yhtiön sähköpostiosoite, saavat osallistumiskutsut Nokian Renkaiden ulkoiselta kumppanilta. Tuotannossa tai Vianorilla työskentelevät voivat vastata myös QR-koodin tai yhtiön intranetissä Entiressä olevan linkin kautta. Kaikki vastaukset ovat nimettömiä ja luottamuksellisia, ja havainnoista keskusteltuaan tiimit päättävät, mihin toimenpiteisiin ne sitoutuvat.

Nokian Renkaat keskittyy myös henkilöstöprosessien läpikäyntiin sekä verkkokoulutusalustan ja viestinnän parantamiseen. Vuotuiseen henkilöstökyselyyn liittyvä toimenpiteiden suunnitteluprosessi sekä aktiivinen vuoropuhelu työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa mahdollistavat sen, että yhtiö tunnistaa tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet, joilla voidaan puuttua työvoimaan kohdistuviin tosiasiallisiin tai potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Linjaesihenkilöt seuraavat Nokian Renkaiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia ja reagoivat niihin henkilöstöprosesseilla, kuten suorituskyvyn arvioinneilla ja kahdenkeskisillä keskusteluilla.

Hybridityömalli tukee työntekijöiden hyvinvointia

Vuonna 2024 yhtiö jatkoi hybridityömallia johtoryhmän täydellä tuella. Tähän sisältyy joustava työaika sekä työn järjestely aina kun se on mahdollista. Yhtiö noudattaa paikallista lainsäädäntöä liittyen joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön sekä vanhempainvapaisiin ja perhevapaisiin. Moderni, digitaalisilla työkaluilla varustettu työympäristö auttaa tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tiimit ovat myös yhteistyössä määrittäneet parhaat työkäytännöt.

S1-5 Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet

Asettaessaan tavoitteita Nokian Renkaat osallistaa työvoimaansa suoraan ottamalla työntekijät ja työvoiman edustajat osaksi aktiivista vuoropuhelua. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden asettamiseen ja edistymisen seurantaan myös muilla kanavilla, joita ovat Drive! -henkilöstökysely, vastuullisuuden ohjausryhmä, työsuojelutoimikunta Nokialla ja työturvallisuusvaliokunta. Nokian Renkaiden johto asettaa täsmällisiä tavoitteita, seuraa niiden toteuttamista ja varaa riittävästi resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitetason ylläpitämiseksi.

Nokian Renkaat tiedottaa henkilökunnalle suoritustasosta järjestämällä vuotuisia kestävyyteen liittyviä tiedotustilaisuuksia, neljännesvuosittaisia työntekijöiden tiedotustilaisuuksia, johdon ja tiimien kokouksia, kestävyyden ohjausryhmiä ja muita projektipohjaisia seurantamekanismeja.

Yhtiö tavoittelee kunnianhimoisia ei-taloudellisia tavoitteita, jotka ovat kiinteä osa sen ydintoimintaa. Hallitus vahvisti aiemmin julkaistut kuusi ei-taloudellista tavoitetta huhtikuussa 2023. Nokian Renkaiden työvoimaa koskevia tavoitteita olivat tapaturmataajuuden laskeminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden 2025 alussa Nokian Renkaat asetti uusia tavoitteita, jotka pohjautuvat kaksoisolennaisuusarviointiin. Tavoitteiden tarkoituksena on auttaa yhtiötä hallinnoimaan omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Nokian Renkaiden oma työvoima ja työvoiman edustajat olivat suoraan osallisina turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa, suoritusten seurannassa tavoitteisiin nähden sekä yhtiön suorituksiin liittyvien oppien ja parannuskohteiden tunnistamisessa turvallisuustoimikuntien sekä KETO-raportointityökalun kautta.

Nokian Renkaiden työvoimaan liittyvät tavoitteet

• Päälliköiden osaamisen lisääminen liittyen Nokian Renkaiden palkitsemisohjeisiin ja -käytäntöihin. Mitataan koulutuksiin osallistumisen kautta, tavoitteena yli 60 prosentin osallistumisaste päälliköiden keskuudessa vuonna 2025.
• Työkierron, kuten siirtojen ja ylennysten prosenttiosuuden parantaminen, perustaso mitataan 2025
• Tasavertaisten mahdollisuuksien tunteen jatkuva parantaminen; liittyy Drive! -henkilöstökyselyn kysymykseen "Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrityksessä", perustaso 2021: 65 – tulos vuonna 2024: 67
• Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2024 konsernin LTIF parani tasolle 4,6 (4,7). Valitettavasti LTIF-tavoitetta ei saavutettu. Erityisesti lisääntynyt työntekijämäärä uudemmilla rengastehtailla ja useat tapaturmat Vianorissa vaikuttivat tapaturmataajuuteen.

Kokonaistapaturmataajuus kuitenkin parani 12,0:sta 11,3:een. Turvallisuustoimenpiteet henkilöä kohti olivat tavoitteen mukaisella tasolla 5,0 (4,6). Turvallisuustoimenpiteiden määrä kasvoi noin 3 000 kappaleella ollen yhteensä yli 21 000 kappaletta. Vannetehtaalla Suomessa saavutettiin yli 500 päivää ilman tapaturmia.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 103 ohjausjärjestelmästä

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Sekä konsernikestävyysraportin että tilinpäätöksen työntekijäluvut perustuvat viralliseen henkilöstömäärään raportointikauden lopussa 31.12.2024. Tilinpäätöksessä luvut näytetään liitetiedossa 8: Henkilöstökulut.

Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 työntekijää, joista 1 712 oli toimihenkilöitä ja 2 098 tuotannon työntekijöitä. Tuotannon työntekijöistä 88 prosenttia oli miehiä ja 12 prosenttia naisia. Toimihenkilöistä 73 prosenttia oli miehiä ja 27 prosenttia naisia.

Joka vuosi on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityöntekijää Vianor-ketjussa, joka tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan

	Työsuhteisten työntekijöiden
Sukupuoli	määrä (henkilömäärä)
Miehet	3 080
Naiset	730
Muut*	0
Ei ilmoitettu	0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	3 810

* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli niissä maissa, joissa laki mahdollistaa henkilöille kolmannen, usein neutraalin sukupuolen rekisteröimisen.

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa Nokian Renkailla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi	1 770
Yhdysvallat	606
Norja	526
Ruotsi	426

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan (henkilömäärä)

				Ei ilmoi	Yh
	Naiset	Miehet	Muut	tettu	teensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	730	3 080	0	0	3 810
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	703	2 929	0	0	3 632
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä	27	151	0	0	178
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	3	46	0	0	49
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	693	2 998	0	0	3 691
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	37	82	0	0	119

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömäärä)

	Pohjois maat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 722	470	618	3 810
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 548	466	618	3 632
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	174	4	0	178
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	49	0	0	49
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 613	460	618	3 691
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	109	10	0	119

Vaihtuvuus

	Pohjois maat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Yhteensä
Päättyneiden työsuhteiden määrä	240	55	131	426
Vaihtuvuusprosentti	9	12	21	11

Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka raportointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan. Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä on käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa.

S1-7 Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Nokian Renkaat kutsuu muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole suoraa työsuhdetta yhtiöön, mutta joiden työtä Nokian Renkaat valvoo ja johtaa.

Vuonna 2024 muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli 342 (383), joista suurin osa oli Suomen-tehtaan tuotannossa työskenteleviä yksityisten henkilöstövuokrausyritysten työntekijöitä (225). Muut kuin työsuhteiset työntekijät on raportoitu perustuen raportointikauden lopun henkilöstömäärään 31.12.2024.

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

67 prosenttia Nokian Renkaiden työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä vuonna 2024.

Keski-Euroopassa ei ole solmittu työntekijöiden kanssa sopimuksia edustuksesta eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC), Societas Europaea (SE) -neuvoston tai Societas Cooperativa Europaea (SCE) -neuvoston kautta paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.

Kun työehtosopimusta ei ole, yhtiö noudattaa käytettävissä olevia työsuhdetta koskevia säännöksiä. Nokian Renkaat noudattaa lakeja ja asetuksia jokaisessa maassa.

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Nokian Renkaiden ylin johto koostuu toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Luvut perustuvat viralliseen työntekijämäärään 31.12.2024.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 %		Pohjois-Amerikka
20–39 %
40–59 %
60–79 %	Norja
80–100 %	Suomi, Ruotsi		Suomi, Ruotsi, Norja

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Sukupuoli

Naiset	4
Miehet	5
Naiset, %	44
Miehet, %	56

Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

Sukupuoli

Alle 30-vuotiaat	653
30–50-vuotiaat	2 137
Yli 50-vuotiaat	1 020
Alle 30-vuotiaat, %	17
30–50-vuotiaat, %	56
Yli 50-vuotiaat, %	27

S1-10 Riittävä palkka

Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Lisäksi yhtiö noudattaa paikallisten markkinoiden käytäntöjä sekä työehtosopimuksia, jos niitä sovelletaan.

S1-11 Sosiaalinen suojelu

Kaikki Nokian Renkaiden työntekijät saavat sosiaalista suojelua joko julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta.

Turva suojaa tulojen menetykseltä, joka voi seurata suurista elämänmuutoksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaus, työttömyys, työhön liittyvä loukkaantuminen, vammautuminen, vanhempainvapaa ja eläkkeelle siirtyminen. Turva alkaa heti, kun työntekijä aloittaa työt yhtiössä.

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Kehityskeskustelut, jotka painottuvat suoritusten johtamiseen ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen, on tarkoitettu kaikille työntekijöille. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta.

Prosenttiosuus Nokian Renkaiden koko henkilöstöstä, joka osallistui kehityskeskusteluprosessiin

Sukupuoli	Osallistumisprosentti	Henkilöstöryhmä	Osallistumisprosentti
Naiset	90	Tuotantotyöntekijät	82
Miehet	87	Toimihenkilöt	91
Yhteensä	88	Yhteensä	88

Keskimääräiset koulutustunnit per henkilö vuonna 2024

Sukupuoli	Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti	Henkilöstöryhmä	Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti	Ikäryhmä	Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti
Naiset	8,1	Tuotantotyöntekijät	3,7	Alle 30	3,2
Miehet	4,8	Toimihenkilöt	7,5	30–50	6,4
				Yli 50	4,9
Yhteensä	5,4	Yhteensä	5,4	Yhteensä	5,4

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 106

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön turvallisuusjohtamisen mallin ja KETO-turvallisuusraportointityökalun piirissä. Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat on sertifioitu kansainvälisen ISO 45001 -työsuojelustandardin mukaisesti. Vianorin turvallisuusasioiden johtaminen noudattaa ISO 45001 -standardia, mutta sitä ei ole ulkoisesti sertifioitu.

Vuonna 2024 menetettiin 450 työpäivää työperäisten loukkaantumisten ja kuolemantapausten, työperäisten terveysongelmien ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi.

Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön oman, sisäisesti auditoidun turvallisuusjohtamisen mallin piirissä, joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin sekä tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin. Oleelliset toiminnot Suomessa ja Yhdysvalloissa on auditoitu ulkoisesti ISO 45001 -standardin mukaisesti.

Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF)*

	2024	2023
Nokian Renkaat Suomi	1,0	2,4
Nokian Renkaat Yhdysvallat	2,5	4,5
Nokian Renkaat Romania	3,9	-
Vianor	8,9	7,8
Nokian Renkaat -konserni	4,6	4,7

* Poissaoloon johtaneet tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.

Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)*

	2024	2023
Nokian Renkaat Suomi	8,0	8,9
- Omat työntekijät	7,5
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät	10,6
Nokian Renkaat Yhdysvallat	13,4	24,5
Nokian Renkaat Romania	3,9	-
Vianor	15,4	14,6
Nokian Renkaat -konserni	11,3	12,0

* Tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.

Kirjattavat tapaturmat

	2024	2023
Nokian Renkaat Suomi	23	26
- Omat työntekijät	18
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät	5
Nokian Renkaat Yhdysvallat	16	22
Nokian Renkaat Romania	1	-
Vianor	52	45
Nokian Renkaat -konserni	92	93

Työperäisten sairaustapausten taajuus (OIFR)*

	2024	2023
Nokian Renkaat -konserni	0,8	1,0

* Työperäiset sairaustapaukset / 1 000 000 työtuntia.

Työperäisten sairaustapausten määrä (oma henkilökunta)

	2024	2023
Nokian Renkaat -konserni	17	13

Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä johtuen työtapaturmista ja työhön liittyvistä sairauksista

	2024	2023
Nokian Renkaat -konserni	0	0
Alihankkijat, jotka työskentelevät Nokian
Renkaiden toimipisteissä	0	0

Tapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien poissaolopäivien määrä

	2024
Nokian Renkaat -konserni	450

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten sopimusten ja/tai työehtosopimusten nojalla.

S1-16 Palkkaero ja kokonaisansiot

Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet muodostavat yhtenäisen viitekehyksen työntekijöiden sitouttamiselle, tunnustuksen antamiselle ja palkitsemiselle. Ohjeistuksen periaatteet on määritetty niin, että ne tukevat yhtiön tavoitetta edistää osallistuvaa ja hyvin suoriutuvaa organisaatiota sekä auttavat varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun koko organisaatiossa.

Palkitseminen koostuu kilpailukykyisistä paketeista, joihin kuuluu sekä rahallisia että ei-rahallisia elementtejä, joilla tuetaan suorituskykyä, motivaatiota ja sitoutumista. Rahallisiin elementteihin lukeutuvat peruspalkka, luontoisedut sekä erilaiset kannustimet.

Nokian Renkailla peruspalkan määritys noudattaa työehtosopimuksia sekä paikallisia markkinakäytäntöjä ja perustuu määritettyyn tehtävän vaativuusluokitteluun. Kaikki työntekijät ovat mukana lyhyen tähtäimen kannustinohjelmassa.

Nokian Renkaiden palkitsemisrakennetta seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan, että se tukee tulevaa suorituskykyä ja työntekijöiden sitoutumista. Kaikki raportoidut tiedot saadaan globaalista HR-järjestelmästä ja lasketaan euromääräisesti, jotta kaikkien työntekijöiden tiedot ovat yhtenäisiä.

Kannustinjärjestelmät seuraavat suorituskykyä

Nokian Renkaat käyttää useita kannustinjärjestelmiä mitatakseen sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suorituskykyä. Kaksi osakepalkkiojärjestelmää linjaavat yhteen osakkeenomistajien ja avainhenkilöstön pitkän tähtäimen tavoitteet kehittäen yhtiön arvoa ja sitouttaen avainhenkilöstön yhtiön strategisiin tavoitteisiin.

Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidiekvivalenttien (CO2e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen. CO2e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen. Molempia järjestelmiä jatkettiin vuonna 2024, ja suoritusperusteista osakepalkkiojärjestelmää säädettiin käyttämään kahden vuoden ansaintajaksoa, jota seuraa yhden vuoden rajoitusjakso.

Kaikkia työntekijöitä koskevia lyhyen tähtäimen kannustimia käytetään edistämään strategiaa ja palkitsemaan saavutuksista eri tasoilla, kuten konsernissa, tulosyksikössä, tiimeissä tai yksilötasolla.

Palkitsemisen mittarit

	2024	2023
Sukupuolten palkkaero1	0,6	-2,8
Kokonaispalkitsemissuhde2	25,2	-

1 Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskimääräisen bruttotuntipalkan erotuksena ilmaistuna prosentteina miespuolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta.

2 Kokonaispalkitsemissuhde määritellään korkeimmin palkatun henkilön vuotuiseksi kokonaispalkitsemissuhteeksi kaikkien työntekijöiden vuotuiseen mediaanipalkkaan (lukuun ottamatta korkeimmin palkattua henkilöä). Laskelma sisältää Nokian Renkaiden globaaliin HR-järjestelmään tallennetut kompensaatioelementit: henkilöstön peruspalkan, pääasialliset lisät ja bonukset tavoitemahdollisuustasolla (määritelty bonusohjelmissa tai tosiasiallisesti maksetun mediaanitason mukaan). Suhdelukuun vaikuttaa tuotantotyöntekijöiden suuri määrä työvoimassa.

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Vuoden aikana ei todettu esiintyneen työperäisiä syrjintätapauksia, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina. Tähän sisältyvät häirintätapaukset erityisenä syrjinnän muotona. Ilmoituskanavan kautta ei tehty yhtään ilmoitusta, joka liittyy yllä lueteltuihin asioihin.

Lisäksi omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia ei raportoitu vuoden aikana, eikä ilmennyt yhtään YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetun ohjeistuksen rikkomusta.

Tällaisten tapausten seurauksena ei määrätty sakkoja, rangaistusmaksuja tai vahingonkorvauksia.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 107 ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 108 ohjausjärjestelmästä

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S2 Arvoketjun työntekijät

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
• Työolot • Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille • Muut työhön liittyvät oikeudet	Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa-arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa	Hankintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, toimittajien liiketoiminta periaatteet	Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa • aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa • tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän minimipalkan • tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön • kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista liitännäiskustannuksista • tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa

• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella.

paikallisyhteisöissä

SBM-3 Kestävän liiketoiminnan edistäminen toimitusketjussa

Nokian Renkaat on premium-renkaiden valmistaja, jonka strategiaan on integroitu kestävä liiketoiminnan harjoittaminen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Se on eräs renkaiden pääraaka-aineista sekä satojen tuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet kehittyvät vielä. Näin ollen olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä ihmisiä, jotka työskentelevät luonnonkumin parissa yhtiön arvoketjun alkupäässä. Ihmisarvoisten työolojen edistäminen ja varmistaminen on keskeistä kestävän ja vastuullisen kehityksen kannalta.

Pienviljelijät, jälleenmyyjät ja prosessoijat eivät ole Nokian Renkaiden palveluksessa, vaan he työskentelevät monimutkaisessa ja pirstoutuneessa luonnonkumin toimitusketjussa. Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. Malesiassa vierastyöläiset on tunnistettu erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi. Yleinen auditoinneissa havaittu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö, mutta myös muita poikkeamia on havaittu.

Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä. Yksi yhtiön ei-taloudellisista tavoitteista on kehittää toimitusketjun kestävyyttä, ja tähän liittyen halutaan ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja, joiden yhteydessä arvoketjun työntekijöitä haastatellaan. Näin yhtiö saa tietoa työntekijöistä, joihin kohdistuu tai voi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Lisäksi Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä, johon luonnonkumiin liittyvät eri sidosryhmät osallistuvat ja jossa myös arvoketjun työntekijöiden näkemykset tulevat esiin.

Myös Nokian Renkaiden valmistuskumppanit on auditoitu alueilla, joilla kestävyyteen liittyviä riskejä voi esiintyä. Näissä auditoinneissa käsiteltiin muun muassa lapsi- ja pakkotyövoimaa, eikä tällaisia ongelmia ole havaittu.

Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa tavalla, joka kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuullisuuden kannalta kriittisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita. Kaikkien uusien toimittajien taustat myös tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää, ja Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyvät mahdolliset riskit.

S2-1 Kestävää hankintaa ohjaavat politiikat ja prosessit

Konsernin hankintaperiaatteissa määritetään kestävän hankinnan yleiset periaatteet, ja ne ohjaavat Nokian Renkaiden hankintatoiminnon työtä. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuullisuuden kannalta keskeisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, jotka ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöllä on myös vastuullisen luonnonkumin politiikka. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.

Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa edellytetään, että toimittajat sitoutuvat ihmisoikeuksien noudattamiseen työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja niissä kielletään syrjintä sekä muun muassa lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö. Toimittajat eivät saa osallistua minkään tyyppiseen orjatyöhön tai hyötyä tällaisesta työstä.

Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa kunnioittaen kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, eli vähintään niitä oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa julistuksessa, sekä perusoikeuksia koskevia periaatteita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa. Yhtiö odottaa samaa toimittajiltaan.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 110

Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kohti sosiaalisesti kestävää toimitusketjua, jossa edistetään ihmisarvoisia työoloja. Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa:

• aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa
• tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän minimipalkan
• tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön
• kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista liitännäiskustannuksista
• tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa paikallisyhteisöissä
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella.

Voidakseen havaita tosiasialliset olennaiset kielteiset vaikutukset ja korjata niitä Nokian Renkaat teettää auditointeja ja on myös sitoutunut ylläpitämään konsernitason valitusmekanismia (YK:n ohjaavien periaatteiden tehokkuuskriteerien mukaisesti), joka soveltuu valitusten vastaanottamiseen sekä tarjoaa mahdollisuuden tuotannosta tai hankinnasta aiheutuvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen. Yhtiö edellyttää samaa toimittajiltaan.

Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Useissa tapauksissa työtuntien, lepoaikojen ja lomien kirjaukset puuttuvat tai ovat vain osittaisia. Joissakin auditoinneissa on myös todettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on tunnistettu ongelmalliseksi aiheeksi. Näistä löydöksistä kerrotaan tarkemmin osiossa "Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita".

Toimittajien arviointi riskien havaitsemiseksi ja minimoimiseksi

Nokian Renkaiden toimitusketju koostuu noin 3 500 toimittajasta, joihin kuuluu yli 200 raaka-aineiden toimittajaa. Suurin osa toimitusketjun toimittajista sijaitsee tehtaiden läheisyydessä, ja raaka-aineiden toimittajat sekä valmistuskumppanit sijaitsevat eri puolilla maailmaa.

Kaikkien uusien toimittajien taustat tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää. Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyviä mahdollisia riskejä seuraavalla sivulla esitetyn mallin mukaisesti. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa: laatu, kestävyys (ympäristö, sosiaalinen ja hallinto), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus.

Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin mallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi kestävyysauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit ja laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävissä auditoinneissa.

MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA

Norjan avoimuuslain (Åpenhetsloven) mukaan tietyt ehdot täyttävien Norjassa toimivien suuryritysten tulee tehdä due diligence -arviointeja. Tarkoitus on varmistaa, että ihmisoikeuksia ja työolosuhteita kunnioitetaan ja noudatetaan koko arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden on tutkittava omaa liiketoimintaansa, toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan löytääkseen suurimmat riskit. Nokian Renkailla on Norjassa myyntiyhtiö sekä Vianor-rengasketjuun liittyvä yhtiö, ja avoimuuslain edellyttämät selostukset löytyvät osoitteista www.nokiantyres.no/fakta-om-bedriften/apenhetsloven ja www.vianor.no/bedriftskunder/om-oss/apenhetsloven. (Norjan avoimuuslaki 2021, kohta 5, due diligence -raportointi -velvollisuus)

Toimittajien riskienhallintaprosessi

MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA

Toimittajien luokittelu	2024
Toimittajien kokonaismäärä, Tier 1*	3 598
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, Tier 1	33
% kokonaismenoista merkittäviin toimittajiin, Tier 1	18
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, ei-Tier 1	10
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, (Tier 1 ja ei-Tier 1)	43
Tavoite Toimittajien arviointi vuodelle 2024	2024
Etäarvioinneilla/paikan päällä suoritetuilla
arvioinneilla arvioidut toimittajat
(kokonaismäärä) 23	23
% arvioitu merkittävistä toimittajista	53
Arvioidut toimittajat, joilla on merkittäviä
todellisia/mahdollisia negatiivisia vaikutuksia (lukumäärä)	23
% toimittajista, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja on sovittu
korjaavat toimenpiteet/parannukset	30
Toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja joiden
kanssa toimiminen lopetettiin (lukumäärä)	20
Tukeminen korjaavissa toimintasuunnitelmissa	2024
Korjaussuunnitelman toteuttamisessa
tuetut toimittajat (kokonaismäärä)	0
% toimittajista, joilla on arvioitu
merkittäviä todellisia/mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia ja joita tuetaan korjaavan toimintasuunnitelman toteuttamisessa	0

* Tier 1 -toimittajat toimittavat hyödykkeitä, raaka-aineita tai palveluita suoraan Nokian Renkaille. Ei-Tier 1 -toimittajat tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan yhtiölle Tier 1 -toimittajien kautta. (S&P Global CSA: Supply Chain Management, Supplier Screening)

Luonnonkumiin liittyvien riskien ehkäisy ja vähentäminen

Nokian Renkaiden vastuullisuusriskien arviointimalli huomioi maa-, ala- ja hyödykekohtaiset riskit. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Luonnonkumin vastuullisuusnäkökohdat liittyvät alkuperämaihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä monimutkaisiin ja pirstoutuneisiin toimitusketjuihin.

Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. On olemassa myös maakohtaisia vastuullisuusriskejä, kuten suuri vierastyöläisten määrä Malesiassa.

Luonnonkumi toimialana on edistänyt metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, kun luonnontilaisia metsiä on muutettu luonnonkumiviljelmiksi. Siksi se on korkean kestävyysriskin toimiala.

Lisäksi luonnonkumiin hyödykkeenä liittyy monimutkaisia ja pirstoutuneita toimitusketjuja, jotka koostuvat useilla tasoilla toimivista pienviljelijöistä, jälleenmyyjistä, prosessointilaitoksista ja välittäjistä. Yli 85 prosenttia maailman luonnonkumista viljellään alle kahden hehtaarin kokoisilla pientiloilla, joiden päivätuotanto on tyypillisesti vain pari kilogrammaa lateksia. Luonnonkumia viljelee kolmesta kuuteen miljoonaa viljelijää, jotka keräävät maitomaista lateksia tai juoksuttavat sitä keräyskuppeihin ja myyvät sen paikallisille kauppiaille. Paikalliset kauppiaat keräävät lateksin useilta viljelijöiltä ja myyvät sen prosessointilaitoksille. Tämä käytäntö voi vaikeuttaa jäljitettävyyttä, sillä prosessointilaitokset eivät esimerkiksi välttämättä tiedä hankkimansa kumin alkuperää. Tällaisissa tapauksissa prosessoijan ja viljelijän välillä ei ole suoraa yhteyttä, jolloin rengasvalmistajan näkyvyys viljelijän elinkeinoon on erittäin rajallinen tai olematon.

Toisaalta noin 73 prosenttia maailman luonnonkumista kulutetaan rengastuotannossa, joten Nokian Renkailla ja koko rengasteollisuudella on myönteinen vaikutus työllistämiseen ja työpaikkojen varmistamiseen kuminkäsittelyä harjoittavissa maissa. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta.

Vuonna 2021 Nokian Renkaat otti käyttöön vastuullisen luonnonkumin politiikan, joka on täysin GPSNR:n viitekehyksen mukainen. Politiikan on hyväksynyt hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, ja yhtiön kestävyyttä luonnonkumin suhteen kehitetään tämän politiikan mukaisesti. Politiikka on luettavissa yhtiön verkkosivustolta, ja siinä on kahdeksan pääosiota:

• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.

Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan mukaisesti.

S2-2 Arvoketjun työntekijöiden näkemysten kuuleminen

Nokian Renkaiden suorittamien auditointien yhteydessä tietty osuus työntekijöistä organisaation eri tasoilta haastatellaan luottamuksellisesti. Näin arvoketjun työntekijöiden näkemykset saadaan kerättyä ja asioita voidaan tarkastella myös niiden työntekijöiden näkökulmasta, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille. Kolmen vuoden välein tehdään seuranta-auditointeja, joihin sisältyy vuorovaikutuksen tehokkuuden arviointi. Vastuullisuusosaston vastuullisuuspäällikkö sekä hankintatoiminnon kategoriapäällikkö ovat vastuussa auditointien koordinoinnista sekä osallistamisen toteutumisen varmistamisesta.

Lisäksi GPSNR:n mahdollistama yhteistyö tarjoaa tilaisuuden kuulla arvoketjun työntekijöiden näkökulmia.

S2-3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja korjaavien toimenpiteiden pyytämiseksi

Auditointien aikana järjestetyt haastattelut tarjoavat arvoketjun työntekijöille mahdollisuuden tuoda ongelmia Nokian Renkaiden tietoon. Lisäksi jos arvoketjun työntekijöillä on huolenaiheita tai he epäilevät rikkomuksia, heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä Nokian Renkaisiin käyttämällä yhtiön ilmoituskanavaa.

Nokian Renkaiden whistleblowing-prosessin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön hallintojärjestelmät toimivat laadukkaasti ja että eri sidosryhmät luottavat Nokian Renkaisiin. Tarkoituksena on myös rohkaista sidosryhmiä ilmoittamaan toiminnasta, joka rikkoo lakia, liiketoimintaperiaatteita tai muuta ohjeistusta vastaan.

Kaikkia väärinkäytösten paljastajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia. Aiheessa "Liiketoiminnan harjoittaminen" on tarkempaa tietoa ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista. Koska luonnonkumin toimitusketju on pirstaleinen, kaikki arvoketjun työntekijät eivät tiedä, mikä yhtiö lopulta käyttää heidän tuottamansa hyödykkeet. GPSNR:n jäsenien toiminnasta johtuvia kielteisiä vaikutuksia kokeneilla osapuolilla on käytettävissään GPSNR:n valitusmekanismi (sustainablenaturalrubber.org/grievance-procedure/), joka tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista GPSNR:n jäsentä tai pääsihteeristöä koskevat huolenaiheensa ja löytää optimaalisia tapoja kiistojen ratkaisuun. Epäkohdista voidaan ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen info@gpsnr.org tai verkossa olevalla lomakkeella. Jos kanavan kautta raportoidaan Nokian Renkaisiin liittyviä tapauksia ja GSNPR:n vaatimustenmukaisuuspaneeli arvioi niiden pitävän paikkansa, Nokian Renkaat vastaanottaa korjaavia toimenpiteitä koskevan pyynnön. Yhtään pyyntöä ei vastaanotettu vuonna 2024.

Kanavien tehokkuutta sekä arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta kanavista on haastavaa arvioida luonnonkumin toimitusketjun pirstaleisen luonteen vuoksi.

S2-4 Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita

Luonnonkumin toimitusketjun kestävyyden kehittämiseksi Nokian Renkaat aloitti yhteistyön ulkopuolisen auditoijan kanssa vuonna 2016. Luonnonkumin kestävyyden auditointiprosessi on kehitetty yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja se pohjautuu Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin sekä YK:n Global Compact -tavoitteiden mukaisiin periaatteisiin. Vuonna 2022 auditointimalli päivitettiin siten, että siinä arvioidaan myös, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa.

Nokian Renkaat ostaa ainoastaan kumia, joka on prosessoitu yhtiön hyväksymissä laitoksissa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat teetti viisi uutta kestävyysauditointia luonnonkumin prosessointilaitoksilla, jotka toimittavat sille tuotteita. Nokian Renkaat on teettänyt kestävyysauditoinnit 100 prosentille kestävyyden kannalta kriittisiksi arvioiduista toimittajista kolmen vuoden syklillä. Tavoite on säilyttää tämä taso, joka ohjaa vuosittain suoritettavien kestävyysauditointien vähimmäistasoa. Lisäksi kestävyysauditointeja voidaan järjestää toimittajan toimipaikalla muista syistä, kuten silloin, kun Nokian Renkaat aloittaa hankinnat kestävyyden kannalta kriittisestä maasta ensi kertaa.

Auditoinnin jälkeen raportti jaetaan toimittajalle, jotta voidaan osoittaa puutteet ja korostaa positiivisia löydöksiä. Tämä antaa toimittajalle arvokasta tietoa siitä, miten se voi parantaa toimintaansa.

Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Sopimus ei välttämättä ole saatavana työntekijän äidinkielellä, tai käännetty sisältö poikkeaa alkuperäisestä. Useissa tapauksissa työtuntikirjaukset, lepoajat sekä lomat puuttuvat tai ovat epätäydellisiä. Joissakin auditoinneissa on myös tunnistettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on ongelmallinen aihe. Ulkomaisia työntekijöitä rekrytoidaan toimistojen verkoston kautta, ja työntekijälle koituvat kustannukset voivat olla jopa vuoden palkan verran. Koska paikalliset viranomaiset ovat usein hyväksyneet nämä toimistot, prosessin parantaminen on vaikeaa. Nokian Renkaat vaatii kuitenkin toimittajiltaan parannuksia myös tässä asiassa. Toimittajat ovat pyytäneet tukea paikallisilta viranomaisilta, mutta edistys on hidasta.

Nokian Renkaat tunnisti yhden vakavan työoikeusongelman vuonna 2024. Paikan päällä tehdyssä kestävyysauditoinnissa havaittiin, että auditoitu yritys maksoi työntekijöilleen vähemmän kuin hallituksen määrittämän minimipalkan. Auditoitu yritys on toteuttanut korjaavat toimenpiteet.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 114 ohjausjärjestelmästä

Arvostettu ulkopuolinen auditointitoimisto on myös auditoinut kaikki Nokian Renkaiden olennaiset valmistuskumppanit, ja tätä on osin täydennetty Nokian Renkaiden omilla paikan päällä tehdyillä auditoinneilla. Auditointeihin on sisältynyt ISO 9001 -standardiin perustuvia laatuauditointeja, ISO 14001 -standardiin perustuvia ympäristöauditointeja sekä SA8000-standardin vaatimuksiin pohjautuvia yritysvastuuauditointeja. Valmistuskumppaneiden auditoinneissa on kirjattu vain vähäisiä huomautuksia kestävyysasioihin liittyen.

Etenemisen seuranta

Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat esittävät toimenpidesuunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Nokian Renkaiden vastuullisuusosasto seuraa päivitettyjä suunnitelmia korjaavista toimenpiteistä sekä niiden toteutumisen etenemistä. Monet toimittajat ovat esimerkiksi tuottaneet työsopimuksista useita erilaisia kieliversioita. Tämä osoittaa, että prosesseja voidaan parantaa, kun ulkopuolinen taho arvioi ne ja osoittaa parannustarpeet. Jos toimittaja ei esitä suunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä tai tee korjaavia toimenpiteitä, liiketoiminta toimittajan kanssa voidaan asettaa tauolle, kunnes pyydetyt toimenpiteet on tehty.

Nokian Renkaat pyrkii suorittamaan seuranta-auditointeja kolmen vuoden välein korkean kestävyysriskin toimittajien toimipisteissä. Tällä hetkellä Nokian Renkailla on toimenpidesuunnitelmat kahdeksalle auditoidulle toimittajan toimipaikalle, ja yhtiö seuraa korjaavien toimenpiteiden sulkemista seuraaviin seuranta-auditointeihin asti.

Hankinta- ja vastuullisuusosastot ovat yhteisvastuussa organisaation vaikutusten hallinnan ja toimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta.

S2-5 Tavoitteena kestävä toimitusketju

Nokian Renkaat edistää kestävää kehitystä toimitusketjussaan. Tavoitteena on ylläpitää vuonna 2023 saavutettu tilanne, jossa 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista yhtiön arvoketjussa on auditoitu. Tavoitetta tuetaan asettamalla vuotuisia keskeisiä tunnuslukuja liittyen auditointeihin sekä muihin toimitusketjun kestävyyteen kuuluviin aiheisiin.

Arvoketjun työntekijät eivät suoraan osallistu vuotuisten tunnuslukujen asettamiseen tai niihin perustuvaan yhtiön suorituskyvyn seurantaan. Näkemykset, joita saadaan arvoketjun työntekijöiltä haastatteluissa auditointien aikana ja GPSNR:n kautta, ohjaavat kuitenkin päätöksiä, joilla pyritään parantamaan yhtiön suorituskykyä. Tunnusluvut tukevat myös toimitusketjun kestävyyteen liittyvien politiikkojen tavoitteita.

Vuonna 2024 tärkeimmät tunnusluvut olivat seuraavat:

• Vähintään viisi vastuullisuusauditointia on suoritettu.
• 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.

Kumpikin keskeinen tunnusluku saavutettiin. Nokian Renkaat suoritti yhteensä viisi kestävyysauditointia.

Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tavoitteena on säilyttää 100 prosentin auditointiaste korkean kestävyysriskin toimittajissa sekä tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 115 ohjausjärjestelmästä

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Terveys ja turvallisuus	Myönteiset vaikutukset liikenne- ja loppu käyttäjäturvallisuuden parantamisesta	Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, testauspolitiikat	Alansa edelläkävijänä Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua ja turvallisuutta. Nokian Renkaiden toiminta on asiakaslähtöistä ja tuotteiden koko elinkaaren huomioivaa. Nokian Renkaiden johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat yhtiön liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä tiukat testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa monia säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. Henkilöautonrenkaita koskeva tuotteen elinkaariprosessi ohjaa sisäisiä prosesseja, joilla kehitetään uusia tuotteita sekä varmistetaan laatu- ja turvallisuus ominaisuudet tuotteen koko elinkaaren ajan.
Laadukkaiden tietojen saatavuus ja vastuullinen markkinointi	Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien tietoisuuden lisäämisestä turvallisuus-, ympäristö- ja muissa asioissa tarjoamalla opetuksellista sisältöä	Liiketoiminta periaatteet	Nokian Renkaiden tavoitteena on saada tehokas yhteys henkilöstöön ja sidosryhmiin. Yhtiö viestii aina luotettavasti. Nokian Renkaat markkinoi hyvän käytännön mukaisesti ja antaa markkinoinnissaan paikkansa pitävää tietoa.

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Laatutiedot ja vastuullinen markkinointi	Mahdollisuus faktapohjaisen ja innovatiivisen kestävyyteen liittyvän viestinnän ja markkinoinnin kautta	Liiketoiminta periaatteet	Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet määrittelevät lähestymistavan markkinointiin ja viestintään. Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.
Yksityisyys	Riski kielteisistä vaikutuksista, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja/ tai yksityisyyden suojan vuoksi	Liiketoiminta periaatteet, tietosuojapolitiikka, rekisteröityjen oikeudet -ohje, tietoturva loukkausohje, tietoturvapolitiikka, säilytysaikaohje henkilötiedoille, tietosuojaselosteet	Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja tietosuojakäytäntö tukevat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat tietosuojalainsäädäntöä. Asiakkaiden ja muiden tahojen antamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä kuvatulla tavalla. Nokian Renkaiden tietoturvapolitiikassa kuvataan konsernissa käytössä oleva prosessi, jolla suojataan tieto-omaisuuden luottamuksellisuutta, eheyttä ja käytettävyyttä, jotta voidaan hallinnoida ja vähentää tietoon liittyviä riskejä. Rekisteröityjen oikeudet -ohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan toteuttaa rekisteröidyn tekemiä pyyntöjä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietoturvaloukkausohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan käsitellä tietoturvaloukkaukset sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietojen säilytyksen ohjeistuksessa määritetään periaatteet, jotka ohjaavat henkilötietojen säilytystä konsernissa. Tietosuojalausunnot saatetaan rekisteröityjen saataville, jotta heille voidaan kuvata, miten henkilötietoja käytetään Nokian Renkaat -konsernissa.

SBM-3 Sitoutuminen jatkuvaan laadun ja turvallisuuden parantamiseen

Turvallisimpien renkaiden luominen kaikkiin olosuhteisiin on yksi Nokian Renkaiden strategian viidestä kulmakivestä. Autoilijat haluavat laadukkaita, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut täyttämään nämä odotukset jatkuvasti.

Nokian Renkaiden tuotteiden kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat erilaisten ajoneuvojen kuljettajia ja käyttäjiä – he esimerkiksi ajavat henkilöautolla tai työskentelevät kuorma-, linja- tai pakettiautojen kuljettajina tai esimerkiksi metsä- tai maataloudessa. Vianor tarjoaa renkaiden lisäksi erilaisia rengas- ja autonhuoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille.

Renkaiden vaikutus turvallisuuteen

Renkaat ovat keskeisessä roolissa sekä kuljettajien että muiden tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Teknisestä näkökulmasta auton rengas on erittäin vaativa tuote. Sen tulee mahdollistaa kuljettajalle ajoneuvon hallinta kaikissa olosuhteissa sekä olla samalla energiatehokas, ympäristöystävällinen ja suunniteltu vähentämään tien kulumista ja melua.

Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammin esiintyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja vaihtelevien tieolosuhteiden vuoksi renkaiden turvallisuudesta on tullut entistäkin kriittisempää. Renkaat, jotka suoriutuvat hyvin haastavissa olosuhteissa, parantavat sekä kuljettajien että heidän ympärillään liikkuvien turvallisuutta.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 117

Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti

Kestävyys on pitkään ollut Nokian Renkaiden tuotekehityksen ytimessä. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on sitoutunut kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan renkaita, jotka ovat todistetusti turvallisia ja täyttävät korkeimmat laatustandardit. Yhtiö pyrkii luomaan energiatehokkaita, kestäviä ja premium-laatuisia renkaita, jotka ylittävät asiakkaiden odotukset.

Nokian Renkaat vaikuttaa liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuteen myönteisesti kahdella keskeisellä tavalla. Yhtiö valmistaa kaikkiin olosuhteisiin sopivia laadukkaita renkaita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Yhtiö myös tarjoaa neuvoja ja opetuksellista sisältöä, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat valita oikeat renkaat ja arvioida renkaidensa kuntoa tehokkaasti.

Nokian Renkaiden visiona on johdattaa maailmaa ajamaan fiksummin, mihin sisältyy myös säännöllistä tiedotusta. Nokian Renkaat lisää kuluttajien tietoisuutta tarjoamalla opetuksellista sisältöä, joka keskittyy turvallisuuteen, ympäristövastuuseen ja muihin huomioitaviin seikkoihin. Tähän sisältyy käytännön neuvoja esimerkiksi rengaspaineiden tarkistuksesta, oikeiden renkaiden valinnasta ja renkaiden asianmukaisesta kierrätyksestä huolehtimisesta.

Viestinnän ja markkinoinnin kohdeyleisö koostuu henkilöistä, jotka etsivät tuotetietoa renkaita ostaessaan, käyttäjistä, jotka etsivät vinkkejä renkaiden ylläpitoon, sekä kuluttajista, joille viestitään sähköpostitse markkinointiluvan tai asiakkuuden perusteella. Nokian Renkaat ja Vianor jakavat arvokasta tietoa myös sosiaalisessa mediassa ja yhtiöiden verkkosivustoilla.

Brändin maineen vahvistaminen viestinnän kautta

Nokian Renkaat näkee mahdollisuuden olla tiiviimmin yhteydessä asiakkaisiinsa selkeän, faktapohjaisen kestävyysviestinnän ja markkinoinnin kautta. Ennakoivat ja innovatiiviset viestintästrategiat vahvistavat brändin mainetta ja auttavat lisäämään myyntituottoa.

Henkilötietojen suojaaminen

Nokian Renkaat käsittelee sekä yksityisten kuluttajien (B2C-asiakkaat) että yritysasiakkaiden yhteyshenkilöiden (B2B-yhteyshenkilöt) henkilötietoja. Yhtiö tekee tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja tietosuojalakien mukaisesti. Arvioinneissa tutkitaan, ovatko tietyt kuluttajaryhmät, kuten alaikäiset, mahdollisesti keskimääräisiä kuluttajia haavoittuvampia. Esimerkiksi jotkut alaikäiset henkilöt, kuten mopojen kuljettajat, saattavat käydä Vianorin palvelupisteissä, jolloin heidän henkilötietojaan käsitellään. Muihin kuluttajaryhmiin ei ole kuitenkaan tunnistettu kohdistuvan suurempaa riskiä kuin keskimääräisiin kuluttajiin.

Potentiaalisten kielteisten vaikutusten hallinta

Potentiaalisten kielteisten vaikutusten näkökulmasta Nokian Renkaat huomioi mahdollisuuden, että asiakkaiden yksityisyyden suoja kärsii riittämättömien kyberturvallisuus- tai yksityisyyden suojatoimien vuoksi. Riittämätön suojaus voisi johtaa tietoturvaloukkaukseen tai henkilötietojen väärinkäyttöön, mistä voi aiheutua kuluttajille taloudellista vahinkoa. Vaikka tällaisilla tapauksilla voisi pahimmassa tapauksessa olla laajoja seuraamuksia, ne jäävät todennäköisesti yksittäisiksi.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin Nokian Renkailla on olennainen vaikutus, sisällytettiin yhtiön kaksoisolennaisuusarviointiin (DMA). Sidosryhmäkyselyyn pystyi osallistumaan sosiaalisen median kautta, ja sisäiseen DMA-työpajaan osallistui edustajia kaikista kolmesta liiketoimintayksiköstä – Henkilöautonrenkaista, Raskaista Renkaista ja Vianorista – minkä lisäksi yksiköiden asiakkaita osallistui kyselyyn.

S4-1 Nokian Renkaiden työtä ohjaavat politiikat ja vaatimukset

Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet vahvistavat yhtiön sitoumuksen kehittää ja valmistaa laadukkaita premium-tuotteita sekä palveluita, jotka antavat käyttäjilleen turvallisia, taloudellisia ja mukavia ajokokemuksia. Yhtiö lupaa myös tarjota koko rengasalan parasta palvelua kaikilla alueilla.

Nokian Renkaat toimii YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden sekä niitä kuvastavien omien liiketoimintaperiaatteidensa mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut välttämään toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai edistää niitä. Jos tällaisia vaikutuksia ilmenee, Nokian Renkaat toimii nopeasti puuttuakseen niihin.

Lisäksi Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään tai lieventämään suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ihmisoikeusriskejä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien suhteen näihin riskeihin voi liittyä turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita.

Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ilmenemisen varalle Nokian Renkaat on määrittänyt toimenpiteet, joilla korjaavat toimenpiteet varmistetaan. Henkilötietoihin kohdistuvan tietoturvaloukkauksen mahdollisesti tapahtuessa yhtiö ilmoittaa asiasta paikallisille valvontaviranomaisille ja tietoturvaloukkauksen kohteena olleille henkilöille paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tiukat testauskäytännöt ja -standardit

Tuotekehitysprosessit noudattavat Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita, ja prosesseja ohjaavat myös tiukat testauskäytännöt. Tuotteen elinkaariprosessi ohjaa uusien tuotteiden kehitystä koskevia sisäisiä menettelyjä varmistaen samalla, että laatu- ja turvallisuusstandardeja noudatetaan koko tuotteen elinkaaren ajan.

Yhtiö noudattaa useita säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. EU-rengasmerkintäasetuksen piirissä olevat renkaat täyttävät asetuksen vaatimukset, ja niihin liittyvät tiedot löytyvät EPREL-rekisteristä (Energiamerkintöjen eurooppalainen tuotetietokanta).

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 118 ohjausjärjestelmästä

European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös aktiivisesti globaaliin standardointi- ja sääntelytyöhön. Myös Nokian Raskaiden Renkaiden tuotteet on suunniteltu ETRTO:n standardien mukaisesti.

Nokian Renkaat osallistuu European Tyre and Rubber Manufacturers Associationin (ETRMA) renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen. Lisätietoja on Ympäristötiedot-osiossa aiheen "Pilaantuminen" alla.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen suojaaminen ja todenmukaisen tiedon antaminen

Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen yksityisyyden suojaaminen on tärkeää Nokian Renkaille. Yhtiö on täysin sitoutunut tietosuojaan ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja parantamaan standardejaan. Sekä liiketoimintaperiaatteet että tietosuojapolitiikka korostavat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä kaikilta osin. Tietosuojapolitiikka myös määrittää perusvaatimukset henkilötietojen käsittelylle.

Asiakkaiden ja muiden tahojen julkistamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojalakien sallimilla tavoilla. Varmistaakseen menettelyjen vaatimustenmukaisuuden Nokian Renkaat on laatinut seuraavat kirjalliset ohjeet henkilötietojen käsittelylle:

• Rekisteröityjen oikeudet -ohje: Määrittää prosessin, jolla voidaan vastata rekisteröityjen tekemiin pyyntöihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
• Tietoturvaloukkausohje: Kuvailee toimenpiteet tietoturvaloukkausten hallintaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
• Säilytysaikaohje henkilötiedoille: Määrittelee periaatteet henkilötietojen säilytykselle konsernissa.

Nokian Renkaiden lähestymistapa markkinointiin ja viestintään määritellään liiketoimintaperiaatteissa, joissa painotetaan tehokasta vuorovaikutusta kuluttajien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Periaatteet edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.

Tietosuojapolitiikkaan tai siihen liittyviin ohjeisiin ei tehty raportointivuoden aikana merkittäviä muutoksia. Keväällä 2024 ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia.

Valvonta ja toteutus

Tietosuojapolitiikan osalta hallitus on vastuussa organisaation tietosuojan hallinnon ja hallintatoimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta. Toimitusjohtaja hyväksyy ja määrittää tietosuojan hallinnan roolit ja vastuut, määrittää strategiset tavoitteet ja varaa resurssit niiden saavuttamiseksi. Lakiasioiden johtaja valvoo ja ohjaa henkilötietojen suojauksen hallintoa, kun taas liiketoimintayksiköiden, liiketoimintaalueiden ja toimintojen johtajat ovat vastuussa tietosuojaperiaatteiden ja -käytäntöjen toteuttamisesta omilla alueillaan.

Toimitusjohtaja on myös vastuussa sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden että liiketoimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen on hyväksynyt tuotteen elinkaariprosessin.

Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta oleelliset politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.

S4-2 Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa

Nokian Renkaille premium-laatu tarkoittaa premium-luokan turvallisuutta. Yhtiöllä ei ole 23 vuoteen ollut merkittäviä tuotteiden takaisinvetoja.

Nokian Renkaiden ensisijaisia asiakkaita ovat renkaiden jälleenmyyjät ja muut väliportaan toimijat, jotka myyvät renkaita loppukäyttäjille, ja Nokian Renkaat on suorassa vuorovaikutuksessa molempien ryhmien kanssa. Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa voi tapahtua myös jälleenmyyjien kautta.

Uusia tuotteita kehitettäessä kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeita tutkitaan, ja ne huomioidaan kehitystyötä ohjaavana tekijänä. Uuden tuotteen kehitysvaiheessa tietoa kuluttajien tarpeista kerätään yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kanssa jälleenmyyjäkyselyillä ja erilaisilla muilla kyselyillä. Palaute ohjaa kehityksen painopistettä ja tarpeita tuotekehitysprosesseissa.

Nokian Raskaat Renkaat (NRR) tekee joka vuosi asiakaskyselyitä keskeisille asiakkuuksille sekä kaikille ostaville asiakkaille. Kysely kattaa seuraavat aiheet: luottamus ja luotettavuus, asiakaspalvelu ja yhteistyö sekä tuotteiden laatu ja tuotemallisto.

Lisäksi NRR:n henkilöstö tarjoaa asiakkaille tuotteisiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Raskaiden renkaiden loppukäyttäjät voivat myös antaa palautetta, pyytää materiaaleja sekä kysyä teknisiä tietoja NRR:n verkkosivuston kautta: www.nokianrenkaat.fi/raskaat/ ota-yhteytta/. Ylin vuorovaikutuksesta vastaava henkilö on Raskaista Renkaista ja Nokian-tehtaasta vastaava johtaja.

Myös kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta Nokian Renkaiden tuotteista. Kaksoisolennaisuusanalyysissään Nokian Renkaat sisällytti myös jälleenmyyjät kyselyyn vastaajiin. Jälleenmyyjiltä saadut näkemykset huomioidaan kestävyysvaikutuksia hallinnoitaessa.

B2B-asiakkaiden osalta Nokian Renkaat ei ole tunnistanut mitään ryhmiä erityisen herkiksi vaikutuksille. B2C-kontekstissa Nokian Renkaat on kuitenkin huomioinut, että Vianorin palveluiden asiakkaina voi olla alaikäisiä henkilöitä.

S4-3 Prosessit negatiivisten vaikutusten korjaamiseen

Jos Nokian Renkaat tunnistaa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvan olennaisen kielteisen vaikutuksen, joka johtuu riittämättömien kyberturvallisuustoimenpiteiden vuoksi vaarantuneesta asiakkaiden yksityisyyden suojasta, yhtiö ilmoittaa asiasta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti paikallisille valvontaviranomaisille sekä kaikille henkilöille, joiden henkilötiedot ovat voineet vaarantua.

Jos kuluttaja tai loppukäyttäjä epäilee tietosuojaan liittyvän ongelmia, hän voi ottaa sähköpostitse yhteyttä suoraan Nokian Renkaisiin osoitteella privacy@nokiantyres.com. Rekisteröidyiltä saapuvien pyyntöjen määrää seurataan sisäisesti, ja vastausaikoja seurataan, jotta varmistetaan lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.

Nokian Renkaiden verkkosivustolla käytettävissä oleva tietosuojaseloste sisältää ohjeet, miten yhtiöön voi olla yhteydessä. Lisäksi kuluttajan rekisteröityessä Nokian Renkaiden tai Vianorin palveluihin hänelle kerrotaan tietosuojaselosteista ja asiaan liittyvistä yhteystiedoista.

Loppukäyttäjiä rohkaistaan jakamaan palautetta tai huolenaiheita paikallisen verkkosivuston kautta tai ottamaan tuotteisiin liittyvissä ongelmissa yhteyttä jälleenmyyjään, jolta renkaat hankittiin. Jos ongelmaa ei saada täysin ratkaistua näiden kanavien kautta, loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä Nokian Renkaiden pääkonttoriin käyttäen eri kanavia, kuten osoitetta info@nokiantyres.com.

Ratkaisemattomissa huolenaiheissa tai merkittävissä ongelmissa, kuten epäillyissä rikkomustapauksissa, on mahdollista tehdä ilmoitus nimettömänä ilmoituskanavan kautta.

Verkkosivustolla olevat liiketoimintaperiaatteet sisältävät ohjeet ilmoituskanavan käyttöön. Nokian Renkaiden käytännöt suojaavat liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti vastatoimilta kaikkia, jotka raportoivat epäiltyjä väärinkäytöksiä.

Nokian Renkaat Oyj hallinnoi yhtiön konsernitason whistleblowingprosessiin liittyviä henkilötietoja. Kaikki valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja kunnioittaen yksityisyys- ja tietosuojaoikeuksia. Whistleblowing-tapausten lukumäärää seurataan sisäisesti, mutta käytössä ei tällä hetkellä ole prosesseja, joilla voitaisiin seurata raportointikanavien tehokkuutta tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta näistä rakenteista ja prosesseista tai heidän luottamustaan niitä kohtaan.

S4-4 Toimenpiteet vaikutusten hallitsemiseksi ja mahdollisuuksiin tarttumiseksi

Vuonna 2024 Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia, joihin olisi liittynyt kuluttajia tai loppukäyttäjiä.

Yhtiö on varannut resursseja keskeisiin toimintoihin voidakseen hallinnoida potentiaalisia olennaisia vaikutuksia ennakoivasti. Vastuut tietosuojasta on määritelty selkeästi tietosuojapolitiikassa, mikä varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja vastuut.

Tuotteet ja innovaatiot -yksikkö johtaa henkilöautonrenkaiden turvallisuusominaisuuksien kehittämiseen liittyvää vaikutusten hallintaa. Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö valvoo raskaiden renkaiden turvallisuutta vahvistaen yhtiön sitoumusta loppukäyttäjien ja tuotteiden turvallisuuteen.

Vastuullisuustiimi sekä konserniviestintä hoitavat yrityksen kestävyyteen liittyvää viestintää ja kehittävät opetuksellista sisältöä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden markkinointitiimien kanssa.

Tietoisuuden lisääminen tietosuojasta

Vuonna 2024 Nokian Renkaat otti käyttöön koulutussuunnitelman, jolla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta tietosuojaasioista. Tämä tukee tietosuojapolitiikan ja siihen liittyvien ohjeiden toteuttamista. Keskeisiä toimia olivat päivitysten julkaisu intranetissä, verkkokoulutusten markkinointi ja suoritusmäärien seuranta. Suunnitelmissa on myös laajentaa koulutus Vianoriin ja asiakaspalvelupisteisiin keskittyen rekisteröidyn oikeuksiin liittyvään prosessiin.

Sekä rekisteröityjen oikeudet -ohje että tietoturvaloukkausohje ovat GDPR-vaatimusten mukaiset. Vuonna 2018 Nokian Renkaat toteutti laajan GDPR-hankkeen, jossa määritettiin vaatimusten mukaiset käytännöt rekisteröityjen oikeuksien ja tietoturvaloukkausten hallintaan.

Tietosuojan hallintatoimet on jäsennelty vuotuisiin sykleihin, ja jokaiselle kvartaalille on suunniteltu toimenpiteet.

Turvallisuutta ja mukavuutta kaikissa olosuhteissa

Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-merkintään liittyvien testimenetelmien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen, jatkuvaan kehitykseen. Nämä suorituskykyominaisuudet ovat olennaisia henkilöautonrenkaiden turvallisuuden kannalta, sillä niistä riippuu, miten nopeasti tietyillä renkailla varustettu ajoneuvo pysähtyy märällä tai jäisellä tiellä.

Raskaiden renkaiden turvallisuuteen liittyen rengaspaine muodostaa merkittävän räjähdysvaaran, ja renkaiden parissa työskentelyssä on erilaisia työturvallisuuteen liittyviä vaaroja. Renkaiden muuttuessa suuremmiksi ja painavammiksi myös niiden rengaspaine on kasvanut. Rengasalan ammattilaiset käsittelevät päivittäin yhä enemmän renkaita, joiden koot ja tekniset tiedot vaihtelevat. Näiden riskien tunnistaminen ennalta ja tehokkaisiin toimiin ryhtyminen niiden hallinnoimiseksi on tärkeää.

Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita voidakseen varmistaa renkaidensa turvallisuuden ja premium-laadun. Jokainen raaka-aine testataan ja tutkitaan huolellisesti, ja kumiseoksia parannetaan jatkuvasti. Koko tuotantoprosessia valvotaan laadun takaamiseksi, ja jokainen rengas käy läpi tuotannon laadunvarmistuksen. Tähän sisältyvät voiman vaihteluiden, pyöreyden ja epätasapainon mittaukset sekä huolellinen visuaalinen tarkastus.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 120

Nokian Renkaiden testikeskuksissa Nokialla, Ivalossa ja Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa arvioidaan renkaiden suorituskykyä monissa eri olosuhteissa: kuivalla ja märällä asvaltilla, jäällä, lumella, sohjossa, kaltevilla pinnoilla, kaarteissa, suorilla ja jopa mukulakivillä. Renkaita testataan kiihdytyksessä, jarrutuksessa, vesiliirrossa sekä käsittelyradoilla niin pakkasessa kuin äärimmäisessä kuumuudessakin.

Nokian Renkaat on myös sitoutunut vähentämään rengasmelua. Santa Cruz de la Zarzassa sijaitsevassa huippuluokan testikeskuksessa on 1,9 kilometrin pituinen "mukavuusrata", jolla voidaan simuloida ajamista erilaisilla asvalteilla ja huonokuntoisilla teillä sekä mukulakivillä.

Talvirenkaiden lippulaivatuotteet, Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ja Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarengas, on suunniteltu erityisesti sähköautoja varten. Molemmissa on melua vähentäviä innovaatioita, kuten sisäinen vaahtokerros, joka minimoi melun ajoneuvon sisällä.

Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut sähköautojen renkaita yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2023 yhtiö otti käyttöön ELECTRIC FIT™ -symbolin koko premium-henkilöautonrenkaiden mallistoonsa. Symboli ilmaisee, että Nokian Tyres -renkaat sopivat sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti riippumatta auton voimalinjasta.

EU-rengasmerkintä tarjoaa luotettavaa ja avointa rengastietoa kuluttajille ja loppukäyttäjille

Vakiintuneet standardit ja säännökset luovat vakaan perustan Nokian Renkaiden sitoutumiselle tuoteturvallisuuteen. EU-rengasmerkinnän avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä renkaita hankkiessaan, sillä merkintä korostaa keskeisiä suorituskyvyn osaalueita, kuten polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja ohiajomelua. Merkinnän arvot tarjoavat luotettavaa ja avointa tietoa, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat arvioida erilaisia tuotteita.

Säännökseen taannoin tehty lumi- ja jääpitomerkintöihin liittyvä päivitys antaa nyt tietoa myös talvisuorituskyvystä.

EU-rengasmerkintäasetuksen piiriin kuuluvissa Nokian Renkaiden tuotteissa on EU-rengasmerkintä. Yksityiskohtaista tietoa merkinnöistä on myös yhtiön verkkosivustolla. Myös Nokian Raskaat Renkaat tarjoaa tuotetietoa, kuten sertifikaatteja ja teknisiä ohjekirjoja, kaikille asiakkaille ja kuluttajille NRR:n verkkosivustolla.

RENKAIDEN PITO JA TURVALLISUUS

Märkäpito, lumipito ja jääpito ovat henkilöautonrenkaan turvallisuuden kannalta tärkeitä suorituskyvyn mittareita. EU-rengasmerkintä arvioi märkäpidon asteikolla A–E, joka ilmaisee jarrutuskykyä märissä olosuhteissa – mitä korkeampi luokitus, sitä lyhyempi jarrutusmatka.

Toukokuusta 2021 alkaen merkintään on lisätty myös lumi- ja jääpitomerkinnät. Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin läpäisseissä renkaissa on jääpitomerkintä. Jääpitomerkintä koskee ainoastaan henkilöautonrenkaita.

Merkinnöissä on myös skannattava QR-koodi, joka vie kyseistä rengasta koskevalle Energiamerkintöjen eurooppalaisen tuotetietokannan (EPREL) lisätietosivulle. Kuluttajat voivat ladata ja tulostaa rengasmerkinnän suoraan EPREL-tietokannasta.

MELUTASO

Renkaista syntyy ohiajomelua, joka vaikuttaa ihmisiin sekä ajoneuvon sisällä että sen ulkopuolella. EU-rengasmerkintä luokittelee renkaiden ohiajomelun asteikolla A–C, jossa A kuvaa alhaisinta ulkoista melutasoa. Melutasoon vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten ajoneuvon tyyppi, rengaskoko, tien pinta, ajonopeus ja sääolosuhteet.

TURVALLINEN JA KESTÄVÄ RENKAIDEN KÄYTTÖ

Nokian Renkaat pyrkii edistämään fiksua ajamista ja opastamaan autoilijoita, miten renkaiden suorituskyky voidaan maksimoida vastuullisella ajotavalla ja renkaiden kunnossapidolla. Alhaisen vierintävastuksen renkaat vähentävät päästöjä, ja ennakoiva ajotapa sekä oikein ylläpidetyt renkaat parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti.

EU-rengasmerkinnän lisäksi Nokian Renkaat tarjoaa kattavaa opastusta renkaiden käytöstä ja ylläpidosta verkkosivustollaan, jossa käsitellään säännöllisesti tärkeitä aiheita, kuten oikeasta rengaspaineesta huolehtimista.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 121

Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä turvallisuudesta että kestävyydestä

Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään jatkuvasti loppukäyttäjien tietoisuutta turvallisuus-, ympäristö- ja muista tärkeistä kysymyksistä tarjoamalla opetuksellista sisältöä. Yhtiön verkkosivustoilla on täsmällistä, tuotekohtaista tietoa renkaan turvallisuusominaisuuksista sekä yleisiä neuvoja muun muassa oikeasta rengaspaineesta, urasyvyydestä, renkaiden säilytyksestä ja ylläpidosta, alhaisen vierintävastuksen vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen sekä turvallisista ajotavoista märissä, lumisissa tai jäisissä olosuhteissa.

Aiheita tuodaan esiin kaikilla Nokian Renkaiden markkina-alueilla lehdistötiedotteilla ja sosiaalisen median julkaisuilla, jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja saavuttamaan laajan yleisön. Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa myös kuluttajille suunnatut uutiskirjeet tarjoavat säännöllisiä päivityksiä näistä aiheista. Myös Vianorin Pohjoismaiden markkinointitiimi viestii säännöllisesti renkaisiin ja liikenneturvallisuuteen liittyvistä aiheista sekä B2C- että B2B-loppukäyttäjille.

Kun asiakas käy Vianorissa auto- tai rengashuollossa, ajoneuvon renkaiden kunto tarkistetaan ja tieto renkaiden kunnosta jaetaan asiakkaan käyttöön. Tarvittaessa asiakkaalle suositellaan renkaiden vaihtamista liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.

Vastaavasti myös asiakkaan Vianorilla säilytyksessä olevien renkaiden kunto tarkistetaan, ja jos renkaat eivät ole enää tieliikenteen kannalta turvalliset, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta ennen seuraavaa renkaanvaihtoa ja suositellaan uusien renkaiden hankintaa.

Mahdollisuudet faktapohjaisessa ja innovatiivisessa viestinnässä

Nokian Renkaat pyrkii viestimään kuluttajille ja loppukäyttäjille säännöllisesti kestävyyteen liittyvistä innovaatioista, saavutuksista ja toimista, jotka osoittavat yhtiön edelläkävijyyttä vastuullisuudessa ja voivat vaikuttaa ostopäätöksiin. Viestinnässä korostetaan, miten yhtiön kestävyystyö edistää keskeisiä aihealueita, kuten ympäristövaikutusten vähentämistä, ilmastotoimia, raaka-aineisiin liittyviä innovaatioita ja tuotteiden suorituskykyä.

Jakamalla tätä tietoa eri kanavilla, kuten verkkosivustoilla, lehdistötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa, Nokian Renkaat pyrkii tarjoamaan kuluttajille ja loppukäyttäjille selkeitä, faktapohjaisia näkemyksiä siihen, miten sen tuotteet tukevat kestävyyttä. Tämä lähestymistapa paitsi vahvistaa yhtiön sitoutumista ympäristövastuuseen myös auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia ja omien arvojensa mukaisia valintoja.

S4-5 Liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuden parantamisen tavoitteet

Pidon parantaminen erilaisissa tieolosuhteissa, kuten märällä tiellä, lumella ja jäällä, on Nokian Renkaiden tuotekehityksen jatkuva kehitystavoite, joka on suoraan yhteydessä yhtiön turvallisuuskäytäntöihin. Vaikka kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole olleet mukana näiden tavoitteiden asettamisessa tai seurannassa, EU-rengasmerkinnän luokittelukriteerit märkäpidolle, vierintävastukselle, melulle, polttoainetaloudelle, lumipidolle ja jääpidolle auttavat helpottamaan ja ohjaamaan ostopäätöksiä.

EU-rengasmerkinnän luokitusta käytetään Nokian Renkaiden tuotteen elinkaariprosessissa määrittämään tuotteen täsmälliset suorituskykytavoitteet, sillä merkinnän tiettyjen luokitusten saavuttaminen tai merkintäkriteerien täyttäminen tarjoaa keinon arvioida tuotteen suorituskykyä luotettavasti ja avoimesti.

Märkäpidon osalta Nokian Renkaiden tavoite oli, että 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saisi A- tai B-luokituksen EU-rengasmerkinnässä vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2023 lopussa yhtiö oli jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kaikki tavoitteen piiriin kuuluvat premium-renkaat olivat joko A- tai B-luokassa. Tavoitteeseen sisältyvät A-hintakategorian renkaat, jotka kuuluvat EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä tuotesukupolvea. Otanta ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita, joissa jääpito on tärkeää.

Jääpidon osalta talvirenkaiden turvallisuuden varmistaminen on Nokian Renkaille tärkeä prioriteetti. Tavoite oli, että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttäisivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2022.

Nokian Renkaat on edelleen sitoutunut korkeiden turvallisuusstandardien ylläpitoon ja jatkaa tulevien tuotteidensa kehitystä tämän mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että jatkossakin 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saa EU-rengasmerkinnän A- tai B-märkäpitoluokituksen ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. Vuonna 2024 tämä tavoite saavutettiin. Lisäksi yhtiö kerää aktiivisesti käyttäjäpalautetta ja -arvioita verkkosivuillaan antaen kuluttajille mahdollisuuden tarjota näkemyksiä sekä parannusehdotuksia.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 122 ohjausjärjestelmästä

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 123

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa.

raportti

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 123 ohjausjärjestelmästä

HALLINTOTAPATIEDOT

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Käytäntö tai työohje	Johtaminen
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	• Myönteiset vaikutukset eettisistä ja kestävistä hankintakäytännöistä • Mahdollisuus olla ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta	Toimittajien liike toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, Nokian Renkaiden ostojen yleisehdot	Nokian Renkaat haluaa olla luotettava kumppani ja alan kestävyyden mittapuu. Tämä voidaan saavuttaa vain vastuullisella toimittajaverkostolla. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa määritetään perusperiaatteet, joita kaikkien toimittajien tulee noudattaa. Tavanomainen maksuehto on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoissa 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen.
Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta	Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistämisestä ja lobbaamisesta	Liiketoiminta periaatteet	Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille. Lobbaus tapahtuu alan järjestöjen kautta, se on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin.

G1–1 Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct), jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolta osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/liiketoimintaperiaatteet/. Asiakirja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaiset ohjeet.

Nokian Renkaiden yrityskulttuurin ytimessä ovat keskeiset toimintaohjeet, jotka on määritelty vaatimustenmukaisuuden viitekehyksessä. Hallitus ja Nokian Renkaiden johtoryhmä käyvät ne läpi vuosittain. Näitä toimintaohjeita ovat hyvään yritysetiikkaan tähtäävät toimintaohjeet, kuten liiketoimintaperiaatteet, lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, tietosuojapolitiikka ja toimittajien liiketoimintaperiaatteet, sekä talouteen liittyvät toimintaohjeet, kuten vero- ja riskienhallintapolitiikka. Toimintaohjeissa kuvataan Nokian Renkaiden liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä lisätoimintaohjeita ja hallintatoimia, joilla varmistetaan käytäntöjen noudattaminen.

Rikkomusten raportointi ja käsittely

Nokian Renkailla yleiset valvontatoimet, kuten laittoman tai liiketoimintaperiaatteiden vastaisen käytöksen tunnistaminen, raportointi ja tutkiminen, ovat linjaorganisaation ja eri asiantuntijatoimintojen vastuulla osana niiden normaalia toimintaa. Nokian Renkailla on ollut myös vuodesta 2011 alkaen käytössä kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen.

Nokian Renkaiden ilmoituskanava uudistettiin vuonna 2024. Yhtiö otti käyttöön ulkoisen, kolmannen osapuolen ilmoituskanavapalvelun. Kanava on ulkoisten sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla. Kaikki kanavan kautta vastaanotetut viestit käsitellään luottamuksellisesti ja salataan. Anonyymi raportointi on sallittua, ja viestin lähettäneen ilmoittajan anonymiteetin varmistamiseksi palveluntarjoaja poistaa kaikki metatiedot, kuten IP-osoitteet. Ilmoittajan anonymiteetti säilyy ilmoituksen vastaanottajien kanssa käytävässä keskustelussa.

Pääsy ilmoituskanavan kautta tulleisiin viesteihin on vain whistleblowing-tiimillä, jolla on oikeus käsitellä ilmoituksia. Tiimin tekemät toimenpiteet kirjataan lokiin, ja käsittely on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimin jäsenille on tutkintaprosessiin liittyvät sisäiset ohjeet sekä prosessiin ja sitä koskeviin sääntöihin liittyvä koulutus. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Nämä henkilöt saavat tarvittaessa pääsyn olennaisiin tietoihin, ja myös heitä sitoo salassapitovelvollisuus.

Liiketoimintaperiaatteisiin liittyvään verkkokoulutukseen kuuluu myös ilmoituskanavaa koskevaa sisältöä. Lisäksi uuden työkalun käyttöönoton yhteydessä vuonna 2024 yhtiö viesti muutoksesta useilla eri tavoilla, kuten yleisissä tiedotustilaisuuksissa ja tiimikokouksilla sekä toimenpiteillä, joilla lisättiin tietoisuutta ilmoituskanavasta.

Nokian Renkaat on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tapaukset nopeasti, riippumattomasti ja puolueettomasti. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja seuraamaan ilmoituskanavaan liittyvää toimintaa. Kaikki olennaiset seikat raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.

Vuonna 2024 ei todettu korruptioon, lahjontaan, eturistiriitoihin, rahanpesuun, sisäpiirikauppoihin tai EU:n Whistleblowing-direktiivissä mainittuihin aiheisiin liittyviä rikkomuksia.

Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024, että Euroopan komissio oli samana päivänä aloittanut ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa siitä, että tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajat ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä yhtiö kommentoi käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee kaikilta osin yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Sisäinen tarkastus

Nokian Renkaat -konsernin sisäinen tarkastus ulkoistettiin vuonna 2024. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talousjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet.

Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus suorittaa järjestelmällisesti arviointeja ja auditointeja, jotka liittyvät riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän tehokkuuteen. Sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto, jonka tarkoituksena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen periaatteet on vahvistettu hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.

Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa Nokian Renkaat -konsernin koko liiketoiminnan sekä kaikki toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat yhtiön keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastusten havainnot, suositukset ja johdon toimintasuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, minkä jälkeen johdon toimintasuunnitelmien toteutusta valvotaan ja seurataan jatkuvasti.

Ilmoittajien suojeleminen ja työntekijöiden koulutus

Ilmoituksia epäilyksistä, jotka koskevat laitonta toimintaa Nokian Renkailla taikka Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden tai muiden ohjeiden rikkomuksia, voidaan tehdä nimettömänä. Nokian Renkaiden whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Kaikilla tutkintaan osallistuvilla on ammatillinen ymmärrys ja kyky käsitellä raportteja ja tutkimuksia.

Ilmoituskanavajärjestelmään syötettyjä henkilötietoja ja muita tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Järjestelmässä olevat henkilötiedot on suojattu luvattomalta käytöltä.

Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.

Nokian Renkaiden työntekijöitä on tiedotettu ilmoituskanavasta sisäisessä viestinnässä. Tietoa ilmoituskanavasta annetaan myös osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita koskevaa verkkokoulutusta, joka sisältyy kaikkien uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Nokian Renkaat on kansallisen lain mukaisesti velvollinen noudattamaan direktiivin (EU) 2019/1937 vaatimuksia.

G1–2 Suhteet toimittajiin

Nokian Renkailla on vakioidut maksuehdot, eikä erillistä maksuviivästysten ehkäisemiseen tarkoitettua käytäntöä ole käytössä. Hankintaprosessin lähtökohtana on kuitenkin, että aiheelliset laskut maksetaan ajallaan.

Nokian Renkaat edellyttää toimittajien sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen, sillä se edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Tärkeimmät tätä kehitystä ohjaavat käytännöt ovat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteet sekä Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka. Niistä kerrotaan tarkemmin aiheessa "Arvoketjun työntekijät". Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.

Nokian Renkaat tarkistaa due diligence -prosessin mukaisesti kaikkien uusien toimittajien taustat ja arvioi heihin mahdollisesti liittyvät riskit ennen hyväksyntää. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa: laatu, kestävyys (kattaen ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja hallintokriteerit), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin arviointimallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi vastuullisuusauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit sekä laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävillä auditoinneilla. Toimittajien riskianalyysi on myös esitetty täsmällisemmin aiheessa "Arvoketjun työntekijät".

G1-5 Renkaiden turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvän lainsäädännön edistäminen

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty liiketoimintaperiaatteissa, joiden mukaan Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.

Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita. Jäsenyyksien kautta tapahtuvaan edunvalvontaan osallistutaan ainoastaan sovellettavien lakien, liiketoimintaperiaatteiden sekä niihin liittyvien käytäntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Nokian Renkaat on rekisteröitynyt Euroopan Avoimuusrekisteriin (rekisteröintinumero 604107415108-75).

Yhtiön lobbaustoimintaa ja järjestöjen jäsenyyksiä koskevat periaatteet ovat seuraavat: lobbaustyö on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin.

Nokian Renkaat kuuluu joihinkin alan järjestöihin ja muihin yhdistyksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin edunvalvontajärjestöihin. Nämä jäsenyydet auttavat Nokian Renkaita myös tunnistamaan uusia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa sekä luovat kilpailukykyisiä liiketoimintaolosuhteita, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 126

MUITA EI-OLENNAISIA TIETOJA

Vuonna 2024 yhtiön jäsenmaksut järjestöille sekä panostus lobbaustoimintaan olivat globaalisti 1 271 640 euroa. Kolme suurinta maksunsaajaa olivat U.S. Tire Manufacturers' Association (USTMA), European Tyre and Rubber Manufacturers' Association (ETRMA) sekä Kumiteollisuus ry.

Kaksi suurinta maksua lobbaustoimintaan liittyivät renkaiden kulumiseen sekä rengasmeluun. Renkaiden kulumisen validointiin liittyvä projekti liittyy Nokian Renkaiden olennaiseen pilaantumiseen liittyvään vaikutukseen. Projekti pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään. Sisätilan rumpumenetelmään liittyvä projekti pyrkii vähentämään ohiajomelun kenttäkokeiden mittausepävarmuutta siirtämällä testauksen sisätiloihin.

Jäsenmaksut ja edunvalvonta

Euroa	2024
Poliittinen rahoitus ja luontoissuoritukset puolueille ja poliitikoille, sekä äänestyksiin ja kansanäänestyksiin liittyvät menot	0
Kolme suurinta jäsenmaksua kauppajärjestöille, sisältäen myös teollisuudenalan järjestöt ja elinkeinoelämän yhdistykset:
USTMA (U.S. Tire Manufacturers' Association)	322 604
ETRMA (European Tyre and Rubber Manufacturers' Association)	109 939
Kumiteollisuus ry	104 415
Kauppajärjestöjen jäsenmaksut (yhteensä)	882 926
Kaksi suurinta maksua tiettyihin aiheisiin:
ETRMA: Renkaan kulumisen validointi	236 720
ETRTO: Sisätilan rumpumenetelmä	48 153
Lobbaus- ja edunvalvontamaksut yhteensä	388 714

G1-6 Maksukäytännöt

Tavanomainen maksuehto Nokian Renkaiden ostojen yleisehdoissa on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoille 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen. 85 prosenttia laskuista maksetaan näiden vakioehtojen mukaisesti. Raaka-aineita koskevat laskut muodostavat noin 16 prosenttia Nokian Renkaiden vuotuisten laskujen arvosta.

Vuonna 2024 laskun maksamiseen kului keskimäärin 46 päivää alkaen siitä päivästä, kun sopimuksen tai lain mukainen maksuaika alkoi. Maksuehto on laskettu painotettuna keskiarvona perustuen tarkastelukauden aikana maksettuihin toimittajien laskuihin. Vuoden 2024 lopussa ei ollut viivästyneisiin maksuihin liittyviä avoimia oikeuskäsittelyjä.

ESRS-sisältöindeksi

ESRS-standardi	Tiedonantovaatimus	Sivunumero
Yleiset tiedot
ESRS 2	BP-1 – Konsernikestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	39
	BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	40
	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	41
	GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	43
	GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	44
	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	44
	GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	45
	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	45
	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
	SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	50
	IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	IRO-2 – Yrityksen konsernikestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	63
Ilmastonmuutos
ESRS E1	ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	44
	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	73
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	73
	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	74
	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	74
	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	75
	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	76
	E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	77

ESRS-standardi	Tiedonantovaatimus	Sivunumero
Pilaantuminen
ESRS E2	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	81
	E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	81
	E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	83
	E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	84
	E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet	84
	E2-6 – Pilaantumiseen liittyen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset	84
Vesivarat ja merten luonnonvarat
ESRS E3	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ESRS E4	E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	86
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	86
	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	86
	E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	87
	E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	88
Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS E5	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	90
	E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	90
	E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	92
	E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset	93
	E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset	93

ESRS-standardi	Tiedonantovaatimus	Sivunumero
Oma työvoima
ESRS S1	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	96
	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	97
	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	99
	S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	100
	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	101
	S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	102
	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	103
	S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	104
	S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	104
	S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	104
	S1-10 – Riittävä palkka	105
	S1-11 – Sosiaalinen suojelu	105
	S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	105
	S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	106
	S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	106
	S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	106
	S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	107
Arvoketjun työntekijät
ESRS S2	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	109
	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	109
	S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	113
	S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	113
	S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	113
	S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	114

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä

ESRS-standardi	Tiedonantovaatimus	Sivunumero
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS S4	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	116
	S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	117
	S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	118
	S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	119
	S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	119
	S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	121
Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS G1	ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	41
	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	60
	G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	124
	G1–2 – Suhteet toimittajiin	125
	G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	125
	G1-6 – Maksukäytännöt	126

131

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	41
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	41
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				Olennainen	44
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen	-
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Olennainen	73

ohjausjärjestelmästä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Olennainen	73
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		Olennainen	73
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Olennainen	76
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				Olennainen	76
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Olennainen	76
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	77

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	78
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen	-
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite		Olennainen	Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Olennainen	Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU)N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Olennainen	Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Olennainen	Siirtymäsäännös
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Olennainen	84

toimintakertomus raportti Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä

134
-----	--

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen	-
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen	-
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen	-
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen	-
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Olennainen	86
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Olennainen	86
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Olennainen	86
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Olennainen	87
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen	-
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Olennainen	87
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Epäolennainen	-
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Epäolennainen	-
ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Epäolennainen	-
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	97

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä

	135

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	97
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Olennainen	97
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				Olennainen	98
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				Olennainen	100
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	106
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Olennainen	106
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	107
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Olennainen	107
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				Olennainen	107
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	107
ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Olennainen	109
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	109
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Olennainen	109
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	109

Hallituksen Vuosi 2024 Konsernikestävyys-

toimintakertomus raportti Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen/ Epäolennainen	Sivunumero
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	109
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	113
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen	-
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen	-
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen	-
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	117
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	117
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	119
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				Epäolennainen	-
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				Epäolennainen	-
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen	-
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Epäolennainen	-

137

MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA

Muita kestävyystiedonantoja

Pilaantuminen

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa NOX- ja SOX-päästöt tunnistettiin epäolennaisiksi. Nokian Renkaat kuitenkin ilmoittaa seuraavat luvut voidakseen tarjota avoimesti tietoa myös näistä päästöistä.

Päästöt ilmaan	2024	2023	2022	rengastehtaissa 2,3 litraa tuotekilogrammaa kohti.
NOX, t
Rengastehdas, Yhdysvallat	3,3	2,8	2,0
SOX, t				Jäähdytysvesi (pintavesi), Rengastehdas, Suomi, 1 000 m3
Rengastehdas, Yhdysvallat	0,6	0,5	0,4

(GRI 305: Päästöt 2016. GRI 305–7 Typpioksidit (NOX), rikkioksidit (SOX))

Vesi ja jätevedet

Kuten kohdassa ESRS 2 IRO-1 mainittiin, Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä pidettiin epäolennaisena. Nokian Renkaiden toiminnassa käytetään prosessin jäähdytykseen pääosin kunnallista vettä kiertojärjestelmässä, ja se toimitetaan jäteveden käsittelylaitokselle käytön jälkeen. Jäähdytysvesistä ja jätevedenpuhdistamolle johdetuista jätevesistä otetaan säännöllisesti vesinäytteet vesien laadun varmistamiseksi. Sekä viemäriin johdettu saniteettivesi että jäähdytysvesi ovat olleet käytännössä puhtaita.

Suomessa sijaitsevalla rengastehtaalla valmistusprosessit käyttävät suuria määriä jäähdytysvettä, koska jäähdytysjärjestelmä on erilainen kuin Yhdysvaltain-tehtaalla käytössä oleva. Suomessa jäähdytykseen otetaan pintavettä viereisestä Nokianvirrasta, ja vesi palautetaan käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvedet eivät missään vaiheessa ole kosketuksissa tuotannon kemikaalien kanssa, eivätkä ne näin ollen likaannu.

Nokian Renkaiden tavoite kunnallisen (kolmannen osapuolen) veden käytölle rengastehtaissa on kaksi litraa tuotekilogrammaa kohti. Rengastehtaiden vedenottoa valvotaan kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös globaalia toimenpideohjelmaa veden käytön ja jäteveden synnyn vähentämiseksi toteutetaan. Vuonna 2024 kunnallista (kolmannen osapuolen) vettä käytettiin

Vesi	2024	2023	2022
Jäähdytysvesi (pintavesi), Rengastehdas, Suomi, 1 000 m3
Vedenotto, Nokianvirta	7 785,0	9 004,2	9 064,9
Purku, Nokianvirta	7 745,3	8 950,8	9 052,8
Kunnallinen vesi, 1 000 m3
Rengastehdas, Suomi	81,5	75,1	67,7
Rengastehdas, Yhdysvallat	156,4	142,2	75,8
Vannetehdas, Suomi	6,8	6,3	8,5
Jätevedet, viemäri, 1 000 m3
Rengastehdas, Suomi	118,4	128,5	79,8
Rengastehdas, Yhdysvallat	138,2	97,3	74,1
Vannetehdas, Suomi	6,8	6,3	8,5

(GRI 303: Vesi ja vesipäästöt 2018. 303–3 Veden kulutus, 303–4 Veden purku)

138

MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA

Jätteet

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa jäte tunnistettiin epäolennaiseksi. Kaikki Nokian Renkaiden rengastuotannosta syntynyt jäte hyödynnetään, ja vuoden 2021 jälkeen rengastuotannosta ei ole viety jätettä kaatopaikalle. Siten jäte ei aiheuta olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään keskeiset luvut Nokian Renkaiden Suomen- ja Yhdysvaltain-rengastehtaiden jätteistä.

Resurssien ulosvirtaukset (tonnia)	2024	2023	2022
Syntyneet jätteet
Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä	344	218	147
Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut vaaralliset jätteet	-	-	-
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut vaaralliset jätteet	344	218	147
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut vaaralliset jätteet	-	-	-
Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä	7 250	5 604	3 916
Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut tavanomaiset jätteet	1 108	145	144
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut tavanomaiset jätteet	6 080	5 400	3 696
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut tavanomaiset jätteet	62	59	76
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet	19	62	87
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut vaaralliset jätteet	19	62	87
Kaatopaikalle sijoitetuksi ohjatut vaaralliset jätteet	-	-	-
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet	-	-	-
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet	3 749	3 678	3 164
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet	32	54	84
Energian talteenottoon ohjatut tavanomaiset jätteet	3 717	3 624	3 080
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjatut tavanomaiset jätteet	-	-	-
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet	-	-	-
Kierrättämättömät jätteet	3 768	3 740	3 250
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus	33 %	39 %	44 %
Kokonaisjätemäärä (tonnia)	11 362	9 562	7 314

(GRI 306: Jätteet 2020. 306–3 Syntyneet jätteet, 306-4 Jätteet, joita ei ole hävitetty)

S E LV I T YS H A L L I N TO - JA OHJAUS - JÄ RJ E ST E L M ÄSTÄ

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Lanseeraustiimi käynnisti Romanian -tehtaan tuotannon R E N K A I D E N T E K E M I S E N O P E T T E L U TA R KO I T TA A J AT K U VA A U U S I E N ASIOIDEN KEKSIMISTÄ

toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys-

raportti

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 140 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

I Johdanto

Nokian Renkaat Oyj (Nokian Renkaat tai yhtiö) noudattaa poikkeuksetta voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (hallinnointikoodi). Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi/hallinnointikoodi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 4.2.2025.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta vuosikertomuksessa 2024. Tämä selvitys ja ajantasaista tietoa yhtiön hallinnointiin ja palkitsemiseen liittyvistä asioista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/ sijoittajat/hallinnointi.

Nokian Renkaiden hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat, sekä hallintorakenne, jotka on kuvattu oikealla näkyvissä kuvissa. Yhtiön tilintarkastajan mukaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskienhallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia.

Nokian Renkaiden hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat

Nokian Renkaiden hallintorakenne

II Hallinnointia koskevat kuvaukset

Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat -konsernin (konserni). Vastuu konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Nokian Renkaiden hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja mahdollisesti myös varapuheenjohtajan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä.

Yhtiökokous

Nokian Renkailla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa:

• yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta
• voitonjaosta
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioistaan
• yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista ja omien osakkeiden hankkimisesta
• palkitsemispolitiikan vahvistamisesta vähintään joka neljäs vuosi ja palkitsemisraportin vahvistamisesta vuosittain. Yhtiökokouksen päätökset koskien palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia ovat neuvoa-antavia.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko Nokialla, Tampereella, Helsingissä tai etäkokouksena. Etäkokouksessa osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa, mukaan lukien oikeuttaan esittää kysymyksiä ja äänestää, täysimääräisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Osakkeenomistaja voi pyytää yhtiökokousta käsittelemään tietyn yhtiökokoukselle kuuluvan asian, lähettämällä kirjallisen pyynnön hallitukselle ennen Nokian Renkaiden verkkosivuilla ilmoitettua määräaikaa. Vuonna 2024 kyseinen määräaika oli 8.3.2024. Osakkeenomistajat eivät esittäneet pyyntöjä.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön verkkosivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat.

Nokian Renkaiden yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/ yhtiojarjestys.

Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten.

Seuraavat henkilöt ovat tavanomaisesti läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevien on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.4.2024 Helsingissä. Yhtiökokous:

• vahvisti tilinpäätöksen
• myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023
• vahvisti Nokian Renkaiden toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan, jota noudatetaan vuoden 2028 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ellei tarkistettua politiikkaa esitetä yhtiökokoukselle ennen sitä
• päätti osingonmaksusta
• valtuutti hallituksen päättämään yhtiön osingonjaon toisesta erästä
• päätti hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta
• valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden takaisinostosta sekä osakkeiden liikkeeseenlaskusta ja erityisistä oikeuksista liittyen osakkeisiin sekä lahjoituksista.

Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/ hallinnointi/yhtiokokous.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikunta (nimitystoimikunta) perustettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu:

• valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja mahdollista varapuheenjohtajaa
• valmistella ehdotus hallituksen ja valiokuntien jäsenten palkitsemista
• kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunnan muodostavat Euroclearin pitämän yhtiön osakasluettelon kesäkuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti Nokian Renkaiden neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat, jotka hyväksyvät tehtävän. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa hallitukselle vuosittain viimeistään seuraavaa yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivänä.

Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon yhtiöltä jäsenyytensä perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä.

Vuonna 2024 nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet:

• Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n nimeämänä
• Timo Sallinen (johtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma), Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Marie Karlsson (Sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish Equities, Nordea Asset Management) Nordea rahastojen nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

Tammikuussa 2025 Solidium Oy nimesi nimitystoimikunnan jäseneksi Petter Söderströmin Pauli Anttilan siirryttyä pois Solidium Oy:n palveluksesta.

Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2025 julkaistiin 17.1.2025. Tätä ennen nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikuntaan kuului neljä miestä ja yksi nainen.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/osakkeenomistajiennimitystoimikunta/tyojarjestys.

Hallitus

Hallituksen toiminta

Hallitus huolehtii Nokian Renkaiden hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun sääntelyn mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:

• konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten hyväksyminen
• asioiden esittäminen yhtiökokoukselle
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen.

Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa:

• konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet
• konsernin budjetti- ja investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja -järjestelyt
• konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat
• konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen hyväksymien yhtiön ohjeistusten, kuten yhtiön liiketoimintaperiaatteiden, noudattamisen valvominen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin.

Hallituksen kokoonpano

Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ottaen huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävän hoitamiseen.

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen yhdeksän jäsentä ja hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.

toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 144 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallitus 31.12.2024

Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja s. 1961, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: – Osakeomistukset: 52 100*

Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1957, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Investointivaliokunnan jäsen. Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Huhtamäki Oyj Osakeomistukset: 12 863*

Elina Björklund s. 1970, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2024 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, IDBM pro (International Design Business Management -ohjelma) Päätoimi: Toimitusjohtaja, EBIT Oy Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Reima Group Oy, Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja Corporate Advisory Board. Hallituksen jäsen: Taaleri Oyj, Urlus Säätiö. Valtuuskunnan puheenjohtaja: Liikesivistysrahasto. Valtuuskunnan jäsen: EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta. Osakeomistukset: 3 767*

Susanne Hahn s. 1976, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2022 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Perustaja ja johtava osakas, SKV Invest & tytäryhtiöt Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Zefyron GmbH. Hallituksen jäsen: Klingele Paper & Packaging SE & Co KG, Hyperpark Ltd., SENTImotion GmbH, 1886Technologies GmbH ja Invest BW — Baden-Württembergin innovaatio- ja investointirahoitusohjelma.

Osakeomistukset: 13 679*

Markus Korsten s. 1970, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Investointivaliokunnan jäsen. Koulutus: Study of Applied Physics, Dipl. Ing. (FH) Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Zefyron GmbH.

Osakeomistukset: 5 037*

* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.

toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys-

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 145 raportti

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Elisa Markula s. 1966, nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2024 Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oyj

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Keskuskauppa- -kamari (varapuheenjohtaja), Palvelualojen työnantajat Palta ry (työvaliokunnan jäsen). Hallintoneuvoston jäsen: Työeläkeyhtiö Varma. Osakeomistukset: 2 651*

Christopher Ostrander s. 1968, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Investointivaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: B.Sc. (Mechanical Engineering); M.Sc. (Engineering Management); MBA Päätoimet: Toimitusjohtaja, CEO8 Consulting Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Kensington Hill Partners II, LLC ja Kensington Hill Capital, LLC. Säätiön puheenjohtaja: University of Findlay. Limited Partner Advisor: Tamarind Hill Management LLC. Strategic Partner: SKV Invest.

Osakeomistukset: 8 427*

Partners.

Board of Advisors: Bluegrass Alpha

Jouko Pölönen s. 1970, mies

Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja, eMBA Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Suomen Pörssisäätiö. Hallituksen jäsen: Työeläkevakuuttaja TELA ry, Finanssiala ry ja Excellence Finland. Osakeomistukset: 32 457*

Reima Rytsölä s. 1969, mies Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Solidium Oy Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Metso Oyj ja Stora Enso Oyj. Osakeomistukset: 10 037*

Tarkempia tietoja hallituksen jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus.

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 146 raportti

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan kaikki valitut hallituksen jäsenet riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Reima Rytsölää, joka arvioitiin riippumattomaksi yhtiöstä ja ei-riippumattomaksi yhdestä merkittävästä osakkeenomistajasta (Solidium Oy) hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti.

Hallituksen kokoukset ja jäsenten osallistuminen kokouksiin

Hallituksen keskeisiin painopisteisiin vuonna 2024 kuuluivat muun muassa uuden toimitusjohtajan valinta, investoinnit Oradeassa ja Daytonissa sekä pitkän aikavälin kasvustrategiaan liittyvät aiheet. Hallitus vieraili Oradean tehtaalla Romaniassa ja hallituksen investointivaliokunta vieraili Daytonin tehtaalla Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Vuonna 2024 hallitus kokoontui yhteensä 12 kertaa.

Hallituksen jäsen	Kokoukset	Osallistuminen kokouksiin %
Jukka Hienonen (puheenjohtaja)	12/12	100 %
Pekka Vauramo (varapuheenjohtaja)	12/12	100 %
Elina Björklund (jäsen lähtien*)	9/9	100 %
Susanne Hahn	12/12	100 %
Markus Korsten	12/12	100 %
Veronica Lindholm (jäsen saakka*)	4/4	100 %
Elisa Markula (jäsen lähtien*)	9/9	100 %
Christopher Ostrander	10/12	83 %
Jouko Pölönen	12/12	100 %
George Rietbergen (jäsen saakka*)	3/4	75 %
Reima Rytsölä	12/12	100 %
* 30.4.2024

Hallituksen monimuotoisuus

Nokian Renkaat näkee monimuotoisuuden menestystekijänä, joka mahdollistaa yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä monimuotoisuus sisältää tekijöitä, kuten jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni pääasiassa toimii, sekä ikä, kansallisuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset osaamisalueet huomioidaan hallituksen kokoonpanossa. Monimuotoisuustavoitteet saavutetaan harkitsemalla hallituksen kokoonpanoa huolellisesti hyvissä ajoin.

toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Nainen, 3 (33 %) Mies, 6 (67 %)

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 147 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun muassa seuraavilta osa-alueilta: toimitusjohtajakokemus, rengastoimiala, kulutushyödyketeollisuus, kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, rahoitus, yritysriskienhallinta ja hallinnointi. Nimitystoimikunta arvioi monimuotoisuuden toteutumista laatiessaan ehdotusta hallituksen kokoonpanosta yhtiökokoukselle. Monimuotoisuustavoitteiden arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin.

Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/ sijoittajat/hallinnointi/hallitus.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus päättää vuosittain valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 hallituksella oli kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta sekä investointivaliokunta, jonka perustamisesta hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024.

Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava kokemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän muut jäsenet eivät saa olla tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseniä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnille osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.

Sukupuoli

Kansalaisuus

Tiedot graafeissa vastaavat hallituksen kokoonpanoa 31.12.2024.

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 148 toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien säänneltyjen tehtävien hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on:

• valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, riskienhallinta sekä compliance-toiminto ovat asianmukaisesti järjestetty
• seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä
• käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin tilintarkastuspalveluita
• käsitellä tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan valiokunnalle esittämän täydentävän raportin
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen
• tarkkailla ja arvioida, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin liiketoiminnan ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavien ehtojen mukaisia sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti.

Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti valiokunnan kokouksiin.

Tarkastusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024

		Osallistuminen
Tarkastusvaliokunnan jäsen	Kokoukset	kokouksiin %
Jouko Pölönen (puheenjohtaja)	5/5	100 %
Elisa Markula (jäsen lähtien*)	3/3	100 %
Christopher Ostrander (jäsen saakka*)	2/2	100 %
Reima Rytsölä	5/5	100 %
* 30.4.2024

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet määritellään kirjallisessa työjärjestyksessä. Tehtäviin sisältyy:

• ehdotuksen valmistelu hallitukselle yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja kannustinpalkkioista
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle konsernin johtoryhmän nimityksistä, palkoista ja kannustinpalkkioista
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle Nokian Renkaiden osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja perusteista sekä muista kannustinpalkkiojärjestelmistä
• palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle
• vastuullisuusasioiden valmistelu hallitukselle sekä toimintaympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn kehityksen seuraaminen
• kestävyysraportin valmistelu ja käsittely osana hallituksen toimintakertomusta sekä vuosikertomusta.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen	Kokoukset	Osallistuminen kokouksiin %
Veronica Lindholm (puheenjohtaja saakka*)	1/1	100 %
Elina Björklund (puheenjohtaja lähtien*)	4/4	100 %
Susanne Hahn	5/5	100 %
Jukka Hienonen	5/5	100 %
Pekka Vauramo (jäsen saakka*)	1/1	100 %

* 30.4.2024

Investointivaliokunta

Investointivaliokunta keskittyy yhtiön strategisiin investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat osakkeenomistajille syntyvän arvon. Investointivaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnan vastuulla on:

• ohjata, valvoa ja arvioida yhtiön strategisten investointivaihtoehtojen kehitystä
• tarkistaa ja antaa palautetta yhtiön strategisista investointivaihtoehdoista ennen johdon vuosittaista strategista suunnittelukokousta ja ennen esittelyä hallitukselle
• työskennellä johdon ja ulkopuolisten neuvonantajien kanssa mahdollisten strategisten yritysjärjestelykohteiden tunnistamiseksi
• arvioida, tarkastella ja antaa suosituksia muista valiokunnalle kuuluvista asioista.

Lisäksi valiokunta suorittaa myös muita hallituksen sille osoittamia tehtäviä sekä muita asioita, joita valiokunta pitää tarkoituksenmukaisina valmistella ja käsitellä.

Investointivaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024

Investointivaliokunnan jäsen	Kokoukset	Osallistuminen kokouksiin %
Christopher Ostrander (puheenjohtaja)	2/2	100 %
Markus Korsten	2/2	100 %
Pekka Vauramo	2/2	100 %

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on:

• johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
• valmistella konsernin strategia ja tavoitteet hallitukselle
• informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä
• vastata hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta
• varmistaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuus
• luotettavan varainhoidon järjestäminen.

Toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Jukka Moisio toimi yhtiön toimitusjohtajana 27.5.2020 lähtien. Yhtiön 27.3.2024 julkaisemassa pörssitiedotteessa kerrottiin toimitusjohtaja Jukka Moision ilmoittaneen Nokian Renkaiden hallitukselle aikomuksestaan siirtyä yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 aikana. Yhtiö tiedotti 20.7.2024, että Paolo Pompei on nimitetty Nokian Renkaat Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Pompei aloitti tehtävässä 1.1.2025. Jukka Moisio toimi yhtiön toimitusjohtajana Pompein aloitukseen saakka.

Jukka Moisio

s. 1961, mies

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Asema: Toimitusjohtaja 27.5.2020−31.12.2024

Keskeinen työkokemus:

2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja 2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja 1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtotehtäviä 1989–1991 McKinsey & Company, konsultti

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja Sulapac Oy Hallituksen jäsen: Metsä Board Oyj ja Cargotec (varapuheenjohtaja)

Osakeomistukset 31.12.2024

				Osakkeita
Jukka Moisio, toimitusjohtaja				22 921*

* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoimintaalueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden ja osastojen johto.

toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 150 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Johtoryhmä, 31.12.2024

Jukka Moisio s. 1961, mies Toimitusjohtaja

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Osakeomistukset: 22 921*

Päivi Antola

s. 1971, nainen Viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi Koulutus: Filosofian maisteri, CEFA Osakeomistukset: 5 799*

Elisa Erkkilä

s. 1967, nainen Lakiasiat Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, vertailevan oikeustieteen maisteri Osakeomistukset: 0*

Niko Haavisto s. 1972, mies Talous ja rahoitus Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, yrityksen taloustiede Osakeomistukset: 11 250*

Anna Hyvönen s. 1968, nainen Henkilöautonrenkaat ja Vianor Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Osakeomistukset: 22 010*

Adrian Kaczmarczyk

s. 1971, mies Hankinnat, laatu ja työturvallisuus Koulutus: Dipl. Ing. Engineering, MBA Osakeomistukset: 3 420*

Jukka Kasi

s. 1966, mies Tuotteet ja innovaatiot Koulutus: Diplomi-insinööri Osakeomistukset: 48 616*

Päivi Leskinen

s. 1965, nainen Henkilöstö Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Osakeomistukset: 1 182*

Manu Salmi

s. 1975, mies Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas Koulutus: Upseerin tutkinto, Kauppatieteiden maisteri, MBA Osakeomistukset: 31 657*

Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/konsernin-johtoryhma.

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 151 toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa. Yhtiössä on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista. Sisäiset kontrollit ovat erityisiä mekanismeja, joilla hallitaan ja mitigoidaan riskejä.

Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja Vianor -liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaatliiketoimintayksikkö on jaettu edelleen seuraaviin liiketoimintaalueisiin: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka. Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liiketoimintayksiköt vastaavat omasta toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri osastojen tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana paikallisilla markkina-alueilla.

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta Valvontamekanismeja ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa konsernin toimintaa kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Nokian Renkaiden operatiivisella johdolla. Jokainen esihenkilö on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talousosastoon, joka vastaa muun muassa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta.

Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen liittyvine valvontatoimenpiteineen sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja informaation. Konsernin kukin juridinen yhtiö tuottaa emoyhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousosastoon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.

Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvontamekanismien tehokkuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muun sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä, ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan yhtiön henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkistamisen jälkeen.

Sijoittajasuhteet ja viestintä

Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys. Lisää tietoa sijoittajasuhteiden ja viestinnän periaatteista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat. fi/sijoittajat/sijoittajasuhteet/sijoittajasuhteiden-periaatteet.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallinnan (Enterprise Risk Management, ERM) tarkoituksena on varmistaa, että Nokian Renkaiden johdolla ja hallituksella on sekä strategiaan että suorituskykyyn liittyvää päätöksentekoa varten riittävästi tietoa riskeistä, joilla voi olla vaikutusta konsernin arvonluontiin sekä arvon säilyttämiseen ja muodostamiseen. ERM tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen, jolla voidaan ennakoivasti hallinnoida riskejä, suojella mainetta ja liiketoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa päätöksentekoprosessia. Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa huomioi sekä taloudelliset että ei-taloudelliset riskit.

Nokian Renkaiden hallituksen hyväksymä yhtiön riskienhallintapolitiikka määrittää yritysriskien hallinnan viitekehyksen ja edistää riskitietoisuutta sekä riskien asianmukaista hallintaa konsernissa. Taloudellisten riskien hallinta määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Konsernin ERM-viitekehys on järjestetty viiteen toisiinsa liittyvään osaan:

• hallinto ja kulttuuri
• strategia ja tavoitteiden asettaminen
• suorituskyky ja riskien arviointi
• arviointi ja päivitys
• tiedot, viestintä ja raportointi.

Nokian Renkaiden hallitus valvoo tarkastusvaliokunnan avustamana konsernin yleistä riskienhallintaa, seuraa strategian toteutumista ja tekee hallintotoimia tukeakseen johtoa strategia- ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa hallituksen ohjeistuksen mukaisesti.

Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä ovat kokonaisvastuussa konsernin riskienhallinnasta. ERM ei ole erillinen toiminto, vaan se on integroitu nykyisiin liiketoimintaprosesseihin ja -käytäntöihin kaikilla organisaation tasoilla. Jokaisella liiketoimintayksiköllä tai -alueella on vastuu huolehtia riittävästä ja systemaattisesta riskienhallinnasta ja raportoinnista omalla vastuualueellaan. Linjajohto on operatiivisesti vastuussa päivittäisen toimintansa olennaisimpien riskien hallinnasta, ja jokaista työntekijää rohkaistaan tunnistamaan, raportoimaan ja hallinnoimaan riskejä omalla vastuualueellaan.

Talousosaston Treasury & Risk Management koordinoi yleistä ERMviitekehystä ja prosessia, tukee liiketoimintayksiköitä toteutuksessa ja tekee määritettyjä riskienhallintatehtäviä, esimerkiksi konsernin riskitarkastelun. Treasury & Risk Management on vastuussa ERM:ään liittyvien menetelmien, työkalujen ja raportoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta.

ERM on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää. Integroitu riskienhallintajärjestelmä noudattaa kansainvälisten standardien vaatimuksia.

Nokian Renkaat -konsernin ERM-viitekehys perustuu COSOviitekehykseen, ISO 31000 -standardiin sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Konsernin kaikki käynnissä olevat tehtaat on sertifioitu standardien ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja ISO 45001 (turvallisuus) mukaisesti. Konserni on sitoutunut YK:n Global Compact -viitekehykseen vastuullisten ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen takaamiseksi.

Ulkoistettu sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle ja varmentaa riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance-prosessien tehokkuuden. Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

IV Muut annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.

Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa ulkopuolinen taho. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talous- ja rahoitusjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle varmentaen riippumattomasti riskienhallinta- ja complianceprosessien tehokkuuden. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet.

Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki konsernin liiketoimintaalueet, toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat yrityksen toiminnan keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastustulokset, suositukset ja toimenpidesuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, jonka jälkeen toimenpidesuunnitelmien toteutusta seurataan jatkuvasti

Vuonna 2024 sisäinen tarkastus on suorittanut tarkastuksia vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti kattaen tuotantolokaatiot sekä liiketoiminta-alueiden toiminnot ja prosessit. Sisäinen tarkastus on myös tehnyt yhteistyötä compliance-toiminnon ja yhtiön muiden varmennustoimintojen kanssa.

Hallituksen Tilinpäätös Palkitsemisraportti 153 toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Lähipiiriliiketoimet

Nokian Renkaat määrittää ja seuraa lähipiiriään noudattaen kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS 24, lähipiirin tiedot) sekä muuta soveltuvaa sääntelyä. Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä yhtiön päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia ja niistä annetaan tiedot vuosikertomuksessa. Päätöksentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi sen normaaliin liiketoimintaan tai joissa ei noudatettaisi toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä tarkastusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituksessa ja niistä kerrottaisiin vuosikertomuksessa.

Sisäpiirihallinto

Nokian Renkaat noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeita koskien sisäpiirihallintoa.

Nokian Renkaat ei ylläpidä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Sisäpiiriläiset määritellään tapauskohtaisesti hankkeisiin liittyen. Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä ennen kuin

hanke raukeaa tai julkistetaan. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä, siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen päättymisestä.

Nokian Renkaat ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisissa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2024 tällaisia henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja.

Yhtiön edellä mainituissa johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä kauppoja Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden aikana yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden rajoitus on myös konsernin johtoryhmän jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian Renkaat konsernin raportointia ja ennusteita.

Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön sisäpiiriasioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitusja julkistamisvelvollisuudet). Talous- ja rahoitusjohtaja toimii sisäpiiriasioissa lakiasiainjohtajan varahenkilönä.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen

Yhtiöllä on ollut vuodesta 2011 lähtien whistleblowing-ilmoituskanava käytössä. Vuonna 2024 kanava uudistettiin, minkä jälkeen työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä, epäillystä rikkomuksesta yhtiön liiketoimintaperiaatteista, muista toimintapolitiikoista tai ohjeista ulkoisen palveluntarjoajan hallinnoiman verkkopohjaisen kanavan kautta.

Nokian Renkaiden Whistleblowing-toimintapolitiikka määrittelee ilmoituskanavan tarkoituksen ja laajuuden sekä periaatteet ja prosessit, jotka ohjaavat ilmoitusten käsittelyä ja tutkimista. Kaikki kanavassa vastaanotetut viestit käsitellään luottamuksellisesti ja salattuna. Anonyymit ilmoitukset ovat sallittuja. Nokian Renkaat ei suvaitse mitään kostotoimia ilmoittajaa kohtaan. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja valvomaan ilmoituskanavaan liittyviä toimintoja. Kaikista merkittävistä asioista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.

Tilintarkastus

Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman näkemyksen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastaja raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle.

Tilikaudella 2024 yhtiön tilintarkastajana ja osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Järventausta.

Oheisessa taulukossa yhtiön maksamat tilintarkastuspalkkiot 31.12. mennessä:

Maksetut palkkiot tyypeittäin, euroa	2024	2023
Konsernin tilintarkastuspalkkiot	1 034 000	1 081 000
Muista palveluista tilintarkastus yhteisölle maksetut palkkiot	70 000	24 000
Yhteensä	1 104 000	1 105 000

TILINPÄÄTÖS

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Nokian Raskaiden Renkaiden tuotepäällikkö käy asiakkaan luona

A S I A K K A I LTA S A AT U PA L AU T E O N Y K S I TÄ R K E I M M I S TÄ R E N GA S K E H I T Y K S E N ELEMENTEISTÄ

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 155 Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1	1 289,8	1 173,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	3, 7, 8	-1 056,0	-932,5
Bruttokate		233,8	241,1
Liiketoiminnan muut tuotot	4	2,4	3,7
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut	7, 8	-157,6	-143,1
Hallinnon kulut	6, 7, 8	-75,9	-71,1
Liiketoiminnan muut kulut	5, 7, 8	-1,0	1,4
Liikevoitto		1,8	32,1
Rahoitustuotot	9	37,0	68,5
Rahoituskulut	10	-70,2	-86,3
Tulos ennen veroja		-31,5	14,2
Verokulut	11	8,7	-1,7
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot		-22,8	12,5
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	2	-	-338,0
Tilikauden tulos		-22,8	-325,5
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		-22,8	-325,5
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (EPS):	12
Laimentamaton (euroa)		-0,17	-2,36
Laimennettu (euroa)		-0,17	-2,36
Jatkuvat toiminnot, euroa		-0,17	0,09
Lopetetut toiminnot, euroa		-	-2,45

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tilikauden tulos		-22,8	-325,5
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	11	-0,8	-8,9
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot		27,0	-33,5
Lopetettuihin toimintoihin liittyvien erien uudelleenluokittelu tuloslaskelmalle		-	366,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		26,2	323,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä		3,3	-1,7
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		3,3	-1,7

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 156 Tilinpäätös

Konsernin tase, IFRS

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	1 176,8	885,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	15	124,5	124,7
Liikearvo	14	61,5	62,3
Muut aineettomat hyödykkeet	14	16,7	13,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	0,1	0,1
Pitkäaikaiset sijoitukset	17	3,1	2,9
Muut saamiset	16, 18	21,0	14,1
Laskennalliset verosaamiset	19	54,8	55,0
		1 458,4	1 158,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	452,1	471,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21, 29	332,8	273,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		4,4	7,6
Rahavarat	22	176,1	414,9
		965,3	1 167,1
Varat yhteensä	1	2 423,7	2 325,2

Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.

Korolliset velat sisältävät 85,2 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 44,4 miljoonaa euroa lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa.

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Oma pääoma ja velat
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	23, 24
Osakepääoma		25,4	25,4
Ylikurssirahasto		181,4	181,4
Omat osakkeet		-16,6	-16,7
Muuntoerot		10,3	-16,7
Arvonmuutosrahasto		0,8	1,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		238,2	238,2
Kertyneet voittovarat		832,9	934,3
		1 272,4	1 347,6
Oma pääoma yhteensä		1 272,4	1 347,6
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	3,7	26,7
Korolliset velat	27, 29	741,9	495,6
Muut velat		1,2	0,5
		746,8	522,7
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	28	347,8	306,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		7,8	3,8
Varaukset	26	1,6	1,8
Korolliset velat	27, 29	47,3	142,9
		404,5	454,9
Velat yhteensä	1	1 151,3	977,6
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 423,7	2 325,2

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 157 Tilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden tulos		-22,8	12,5
Lopetettujen toimintojen tulos		-	-338,0
Oikaisut
Lopetettujen toimintojen myyntitappio		-	335,6
Poistot ja arvonalentumiset	7	124,2	114,9
Rahoitustuotot ja -kulut	9, 10	33,3	17,9
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut		-1,1	0,8
Tuloverot	11	-8,7	1,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		124,9	145,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+)		-63,8	-4,0
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		16,2	-40,5
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		33,9	1,0
Käyttöpääoman muutos		-13,6	-43,5
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät		7,6	10,8
Maksetut korot ja muut rahoituserät		-36,3	-21,0
Maksetut tuloverot		-5,2	-9,3
Rahoituserät ja verot		-33,9	-19,5
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)		77,4	82,4

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Investointien rahavirta
Rahavirta lopetettujen toimintojen myynnistä		-	199,2
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	13, 14	-350,1	-252,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,8	0,3
Muu investointien rahavirta		0,0	0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)		-349,3	-52,7
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden hankkiminen	23	-	4,4
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		0,0	1,2
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)		-102,1	-161,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot		253,5	398,8
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-46,0	-41,2
Saadut osingot		0,0	0,0
Maksetut osingot		-72,0	-72,1
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)		33,5	129,8
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C)		-238,5	159,5
Rahavarat tilikauden alussa		414,9	259,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-0,3	-3,6
Rahavarat tilikauden lopussa	22	176,1	414,9

Tilinpäätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake pääoma	Yli-kurssi rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot -rahasto	Arvon muutos rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.23		25,4	181,4	-16,6	-349,5	10,5	238,2	1 343,5	1 433,1
Tilikauden tulos								-325,5	-325,5
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						-8,9			-8,9
Muuntoerot					332,8				332,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä					332,8	-8,9		-325,5	-1,7
Osingonjako	23							-76,0	-76,0
Omien osakkeiden hankinta				-4,4					-4,4
Osakeperusteiset maksut	24			4,3				-5,1	-0,8
Muut muutokset	19							-2,6	-2,6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-0,1				-83,7	-83,8
Oma pääoma 31.12.23		25,4	181,4	-16,7	-16,7	1,6	238,2	934,3	1 347,6
Oma pääoma 1.1.24		25,4	181,4	-16,7	-16,7	1,6	238,2	934,3	1 347,6
Tilikauden tulos								-22,8	-22,8
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						-0,8			-0,8
Muuntoerot					27,0				27,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä					27,0	-0,8		-22,8	3,3
Osingonjako	23							-75,8	-75,8
Omien osakkeiden hankinta									-
Osakeperusteiset maksut	24			0,1				-0,2	-0,1
Muut muutokset	19							-2,5	-2,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				0,1				-78,5	-78,5
Oma pääoma 31.12.24		25,4	181,4	-16,6	10,3	0,8	238,2	832,9	1 272,4

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien.

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilöja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on kokouksessaan 4.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37100 Nokia ja internetosoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat (IAS 8.28)

Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä standardeja ja muutoksia, jotka ovat voimassa vuosittain 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla (ellei toisin mainita). Konserni ei ole ottanut ennenaikaisesti käyttöön muita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta eivät vielä ole voimassa.

• Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti – Muutokset IAS 1:een
• Vuokrasopimusvelka myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa Muutokset IFRS 16:een
• Toimittajarahoitusjärjestelyt Muutokset IAS 7:ään ja IFRS 7:ään

Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet vielä voimaan

Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla. Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön, kun ne tulevat voimaan ja jos niillä on vaikutusta laskentaperiaatteisiin.

• Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – IFRS 18 (1.1.2027)

Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta selvittääkseen, mitä vaikutuksia niillä on konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien.

Arvioiden käyttö

Konsernitilinpäätöksen laadinta IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa (liitetiedot 13, 14, 15), liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumisten testauksessa (liitetieto 14) sekä laskennallisten verosaamisten (liitetieto 19) hyödyntämiseen

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 160

tulevaisuudessa. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan säännöllisesti.

Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokraajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja sen lisäksi muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten huollot, palvelut, jne. vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan kolmeksi vuodeksi.

Yhtiön riskeihin sisältyvät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit. Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit käsittävät maariskin sekä riskit, jotka liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön liittyen raaka-aineiden hintakehitykseen. Riskejä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana riskienhallintaohjelmaa. Olennaisimmat riskit ovat esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.

Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen hyväksymishetkeen mennessä informaatiota sellaisista tilikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä olennaisista epävarmuustekijöistä tai muutoksista keskeisiin tulevaisuutta koskeviin oletuksiin, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana paitsi, mitä on esitetty liitetiedossa 14.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten aktivointien osalta johto on käyttänyt erillistä harkintaa, kun se arvioi IFRICin keväällä 2021 antaman päätöksen mukaisten aktivointikriteerien täyttymistä. Yhtiön johto arvioi valmiit ja käynnissä oleva pilvipalvelusopimukset. Pilvipalvelujen käyttöönottokustannukset aktivoidaan, kun yhtiö pystyy yksilöimään aktivoidun hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön määräysvallassa.

Yhtiön myynnin olennainen osa on tavanomaista yritysten välistä tavarakauppaa, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä eikä siihen liity merkittävää harkintaa. Yhtiön johto on käyttänyt kuitenkin harkintaa, kun arvioi tuotteen kontrollin siirtymisajankohtaa yhtiöltä jälleenmyyntisopimusten kohdalla.

Yrityksen johto on asettanut yhtiölle ilmastotavoitteet, jotka huomioidaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa esimerkiksi arvon alentumiseen liittyvässä testauksessa sekä aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Yhtiön johto seuraa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnan riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittyen mm. tuoteportfolioon, raaka-aineiden hankintaan, energiaan, logistiikkaan sekä tuotekehitykseen. Tällä hetkellä näillä ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan. Liikearvon arvonalentumiseen liittyvässä testauksessa huomioidaan mm. tulevien vuosien kassavirtoja arvioitaessa mahdolliset tuoteportfolion muutokset.

Tilikauden 2022 aikana yhtiö ilmoitti investoivansa uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Uusi Romaniaan vuosina 2023– 2025 rakentuva tehdas on alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Konsernin ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa

konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2024 eikä 2023 tilinpäätöshetkillä.

Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja

ohjausjärjestelmästä

järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Vuonna 2023 myydyt Venäjän yhtiöt on raportoitu lopetetuissa toiminnoissa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Varsinaiseen

liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa.

Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyvät kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Liiketulos

Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Kun liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto.

Hallituksen toimintakertomus raportti ohjausjärjestelmästä

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Liikevaihto ja toimintasegmentit

Laatimisperiaatteet

Tuloutusperiaate

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserniin kuuluu myös renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Konsernin liiketoimintayksiköt ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Valittu liiketoimintarakenne kuvaa mm. liiketoimintayksiköiden myyntituottojen erilaista luonnetta ja syklisyyttä. Maantieteelliset alueet antavat lisätietoa liiketoimintojen alueellisista kokoluokista ja markkinoihin sisältyvistä erilaisista epävarmuuksista. Yhtiötä johdetaan näiden yllä mainittujen liiketoimintayksiköiden ja maantieteellisten alueiden kautta.

Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja tuloutus tehdään, kun tuote tai palvelu toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden myynti muodostavat erilliset suoritusvelvoitteet. Yhtiön liikevaihdosta olennainen osa koostuu tavanomaisesta yritysten välisestä

tavarakaupasta, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä. Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sopimusehtojen mukaisesti sekä maksusuoritus on todennäköinen. Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä yli ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevelvoite, jota vastaa yksi tuloutusajankohta. Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä.

Myyntituotot sekä tuotteista että palveluista raportoidaan liikevaihtorivillä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin enintään 12 kk. Näin ollen rahoituskomponenttia ei ole erotettu. Palautusten vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä. Yhtiö toimii pääosin renkaiden jälkiasennusmarkkinalla, jossa tuotteiden palautuskäytännöt saattavat poiketa renkaiden ensiasennusmarkkinasta. Konsernin laajalti käyttämät sopimusmallit eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen tuotteiden palauttamista asiakkaan aloitteesta, ellei toimituksessa ole virhettä tai sopimuskohtaisesti ole toisin kirjallisesti sovittu.

Hyvityksiä ja muita myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä seurataan määritettäessä kauppahintaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Yhtiö myy renkaita pääasiallisesti omille suorille asiakkailleen ja myöntää näille volyymisidonnaisia alennuksia. Tavaraa tuloutettaessa yhtiö ottaa huomioon asiakkaille annettavat alennukset. Tilikauden aikana arvio perustuu asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista volyymeistä sekä toisaalta jo toteutuneisiin volyymeihin. Tilinpäätöshetkellä alennus perustuu tilinpäätöshetkellä toteutuneeseen volyymiin.

Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpäätöksen kannalta tai liikevaihtoon verrattuna olennainen erä. Laskutetut myynnin alennukset kirjataan myyntisaamisten hyvityksenä. Asiakkailta saatuja ennakkomaksuja ei kirjata myyntisaamisiin vaan velaksi.

Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 163 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin.

Toimintasegmenttien suoriutumista arvioidaan liiketuloksen kautta, joka on suoraan verrannollinen konsernitilinpäätöksen liikevoiton tai -tappion kanssa.

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.

Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella.

Konsernin raportoitavat segmentit

Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesä- ja talvirenkaita sekä all season -renkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin.

Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat ja vanteet sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autonrenkaat-liiketoiminta.

Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian Renkaat -merkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.

Muut toiminnot ja eliminoinnit sisältävät liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille sekä segmenttien väliset eliminoinnit.

Toimintasegmentit

2024	Henkilöauton	Raskaat		Muut toiminnot
Milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	ja eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	725,2	204,9	353,6	6,1	1 289,8
Palvelut			86,9		86,9
Tavaroiden myynti	725,2	204,9	266,7	6,1	1 202,9
Konsernin sisäinen liikevaihto	54,8	30,2	1,3	-86,2
Liikevaihto	779,9	235,1	354,9	-80,1	1 289,8
Liiketulos	-15,6	30,0	-3,8	-8,8	1,8
% liikevaihdosta	-2,0 %	12,8 %	-1,1 %	11,0 %	0,1 %
Rahoitustuotot ja -kulut					-33,3
Tulos ennen veroja					-31,5
Verokulut					8,7
Tilikauden tulos					-22,8
Varat	1 735,4	203,9	202,5	15,9	2 157,6
Kohdistamattomat varat					266,1
Varat yhteensä					2 423,7
Velat	239,6	47,9	48,1	0,0	335,6
Kohdistamattomat velat					815,7
Velat yhteensä					1 151,3
Investoinnit	325,3	10,8	8,0	6,0	350,1
Poistot	84,6	10,9	27,6	1,1	124,2
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	4,6	-0,6	-0,3	0,0	3,7

raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 164 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

2023	Henkilöauton	Raskaat		Muut toiminnot
Milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	ja eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	602,7	223,0	343,2	4,8	1 173,6
Palvelut			83,6		83,6
Tavaroiden myynti	602,7	223,0	259,6	4,8	1 090,1
Konsernin sisäinen liikevaihto	50,7	34,2	0,8	-85,7
Liikevaihto	653,4	257,1	344,0	-80,9	1 173,6
Liiketulos	4,1	32,8	3,4	-8,2	32,1
% liikevaihdosta	0,6 %	12,8 %	1,0 %	10,2 %	2,7 %
Rahoitustuotot ja -kulut					-17,8
Tulos ennen veroja					14,2
Verokulut					-1,7
Tilikauden tulos					12,5
Varat	1 364,9	206,3	217,4	34,2	1 822,8
Kohdistamattomat varat					502,4
Varat yhteensä					2 325,2
Velat	200,0	49,6	44,2	7,0	300,9
Kohdistamattomat velat					676,8
Velat yhteensä					977,6
Investoinnit	226,8	8,8	7,7	8,8	252,1
Poistot	73,5	11,3	25,6	4,5	114,9
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	-1,0	2,5	0,7	-0,3	1,9

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2024
Milj. euroa	Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Amerikka	Muut maat	Muut	Konserni
Liikevaihto	696,2	319,6	270,3	3,7	-	1 289,8
Palvelut	86,9	-	-	-		86,9
Tavaroiden myynti	609,3	319,6	270,3	3,7	-	1 202,9
Varat	966,8	579,1	621,2	0,0	-9,4	2 157,6
Kohdistamattomat varat						266,1
Varat yhteensä						2 423,7
Investoinnit	66,7	250,0	33,4	0,0	0,0	350,1

Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot

Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu Eurooppa, Amerikka ja Muut maat. Kohta Muut sisältää maantieteellisille alueille kohdistamattomat erät. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.

Milj. euroa	Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Amerikka	Muut maat	Muut	Konserni
Liikevaihto	671,7	226,0	268,7	7,2	-	1 173,6
Palvelut	83,6	-	-	-	-	83,6
Tavaroiden myynti	588,2	226,0	268,7	7,2	-	1 090,1
Varat	993,3	277,5	561,2	0,3	-9,4	1 822,8
Kohdistamattomat varat						502,4
Varat yhteensä						2 325,2
Investoinnit	79,9	104,9	67,2	0,0	0,0	252,1

2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Laatimisperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toimintaaluetta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden tiedot tuloslaskelmassa oikaistaan vastaavasti.

Konsernin vuosien 2024 ja 2023 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Hankitut liiketoiminnot

Vuosina 2024 tai 2023 konsernissa ei tehty merkittäviä yrityshankintoja.

Myydyt liiketoiminnot

Vuonna 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä liiketoimintamyyntejä eikä lopetetuiksi luokiteltuja toimintoja.

Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Myös Kazakstanin toimintojen myynnistä allekirjoitettiin sopimus maaliskuun 2023 aikana. Kauppa ei sisällä ehdollisia kaupan jälkeisiä ehtoja. Myydyt toiminnot olivat osa Henkilöautonrenkaat-liiketoimintasegmenttiä.

Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden tuloslaskelma luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi 1.3.2023 alkaen. Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden vuoden 2023 tulos on esitetty ohessa:

Tiedot lopetetuista toiminnoista

Milj. euroa	2023
Liikevaihto	13,5
Liiketoiminnan kulut	-16,4
Liiketulos	-2,9
Rahoitustuotot -ja kulut	-0,5
Tulos ennen veroja -lopetetut toiminnot	-3,4
Tilikauden verot	1,2
Voitto/tappio verojen jälkeen -lopetetut toiminnot	-2,2
Myyntivoitto	30,5
Myyntitappio - muuntoerot	-366,3
Lopetetun toiminnon tulos	-338,0

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta

laskettu osakekohtainen tulos:	2023
Laimentamaton, euroa	-2,36
Laimennettu, euroa	-2,36
Jatkuvat toiminnot, euroa	0,09
Lopetetut toiminnot, euroa	-2,45

Lopetetut toiminnot -myyntivoitto

Milj. euroa	2023
Kauppahinta	288,0
Myyntivoitto – Emoyhtiö ja Nokian Tyres Holding Oy	124,2
Pitkäaikaiset varat	42,3
Lyhytaikaiset varat	284,1
Varat yhteensä	326,4
Pitkäaikaiset velat	4,7
Lyhytaikaiset velat	52,1
Velat yhteensä	56,8
Siirtyvä nettovarallisuus	269,6
Konsernioikaisut ja myyntikulut	12,1
Konserniin jäävien sisäisten varojen nettoarvo	0,0
Lopetettujen toimintojen myyntivoitto	30,5

Myyntivoittoa on oikaistu konsernin muilla erillä mm. luottotappiovarauksen +2,9 miljoonaa euroa ja laskennallisten verojen +9,4 miljoonaa euroa purku.

3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

Milj. euroa	2024	2023
Raaka-aineet	274,7	294,5
Kauppatavarat	242,3	274,2
Hankinnan ja valmistuksen palkat sosiaalikuluineen	74,3	71,6
Muut kulut	213,6	179,0
Tuotannon poistot	77,2	71,4
Myyntirahdit	78,2	68,4
Varastointikustannukset	69,4	60,8
Varastojen muutos	26,3	-87,3
Yhteensä	1 056,0	932,5

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,5	0,2
Muut tuottoerät	1,9	3,5
Yhteensä	2,4	3,7

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 168 ohjausjärjestelmästä

5. Liiketoiminnan muut kulut

Laatimisperiaatteet

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot raportoidaan osana myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät.

Saadut avustukset

Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina.

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	0,0	0,0
Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista	0,0	-1,8
Muut kuluerät	0,9	0,3
Yhteensä	1,0	-1,4

6. Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkio	1,0	1,1
Veropalvelut	-	0,0
Muut palvelut	0,1	0,0
Yhteensä	1,1	1,1

Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä 30.3.2021 lähtien.

7. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:

Rakennukset	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	10–40 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat olennaisesti aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva

rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvosta ei kirjata poistoja. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta.

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 169 ohjausjärjestelmästä

Poistot hyödykeryhmittäin

Milj. euroa	2024	2023
Aineettomat oikeudet	3,8	3,7
Muut aineettomat hyödykkeet	0,8	1,0
Rakennukset	9,6	7,5
Koneet ja kalusto	61,9	59,3
Käyttöoikeusomaisuuserät	45,6	41,4
Muut aineelliset hyödykkeet	2,5	2,2
Yhteensä	124,2	114,9

Toimintokohtaiset poistot

Milj. euroa	2024	2023
Tuotanto	77,2	71,4
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys	35,9	32,8
Hallinto	11,1	10,7
Yhteensä	124,2	114,9

8. Henkilöstökulut

Milj. euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	209,6	193,2
Eläkekulut - maksupohjaiset	22,8	22,5
Osakeperusteiset maksut	-0,2	-4,7
Muut henkilösivukulut	24,1	21,1
Yhteensä	256,3	232,2

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.

Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 182,1 (160,6) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Henkilöstö

	2024	2023
Konsernin henkilöstö
Keskimäärin	3 850	3 754
Katsauskauden lopussa	3 810	3 433

9. Rahoitustuotot

Milj. euroa	2024	2023
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	7,4	10,4
Osinkotuotot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon	10,9	31,0
Valuuttajohdannaiset	18,4	26,7
Muut rahoitustuotot	0,1	0,3
Yhteensä	37,0	68,5

10. Rahoituskulut

Milj. euroa	2024	2023
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat	-33,0	-21,1
Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset	2,0	2,7
Vuokrasopimusvelat	-4,5	-4,0
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon	-15,9	-38,6
Valuuttajohdannaiset	-16,1	-22,8
Muut rahoituskulut	-2,8	-2,6
Yhteensä	-70,2	-86,3

Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 170 ohjausjärjestelmästä

11. Verokulut

Laatimisperiaatteet

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Nokian Renkaat pyrkii liiketoimintojen verotuksen ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen toimintamaissaan. OECD, Euroopan unioni ja eri maiden muuttuva verolainsäädäntö ja raportointivaatimukset asettavat haasteita verotuksen ja veroraportoinnin kannalta. Raportointivaatimusten täyttäminen vaatii jatkuvaa järjestelmä- ja prosessikehitystä kuin myös tukea paikallisilta veroasiantuntijoilta.

Kansainvälisen liiketoimintaympäristön luonne altistaa tavanomaisille verotarkastuksille ja -riidoille eri maissa. Nokian Renkaat on luonut veropolitiikan ja yhdenmukaistanut toimintatapojaan konsernin toimintamaissa selkeyttääkseen vastuita ja pienentääkseen verotuksellisia riskejä. Nokian Renkailla ei ole käynnissä merkittäviä veroriitoja eikä erityistä ajankohtaista riskiä pystytä yksilöimään. Nokian Renkaat on käynnistänyt ennakollisia keskusteluita eri maiden viranomaisten kanssa sopiakseen toimintamalliensa tai yhtiörakenteen muutoksien verotuksesta riskien minimoimiseksi.

Nokian Renkaat kuuluu Pillar 2 sääntelyn piiriin. Konserni soveltaa IAS 12:n laskennallisiin veroihin kohdistuvaa pakollista väliaikaista poikkeusta eikä raportoi Pillar 2:sta aiheutuvia laskennallisia veroja.

Nokian Renkaat on tehnyt arvion mahdollisista tuloverovaikutuksista vuoden 2024 taloudellisten tietojen perusteella. Tehdyn arvion perusteella konsernille ei aiheudu Pillar 2:n mukaista lisäveroa. Konserni jatkaa Pillar 2 lainsäädännön kehittymisen seuraamista toimintamaissaan, kun yhä useampi maa ottaa käyttöön Pillar 2 sääntelyn.

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-12,8	-11,0
Edellisten tilikausien verot	0,7	-0,8
Laskennalliset verot	20,8	10,0
Yhteensä	8,7	-1,7

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2024: 20,0 %, 2023: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-31,5	14,2
Suomen verokannan 20 % mukaan
laskettu vero	6,3	-2,8
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat
verokannat	-1,6	-1,1

2024	2023
-	-0,2
0,4	17,4
-0,5	-13,9
0,0	0,0
3,9	-0,8
0,1	0,0
0,2	-0,3
8,7	-1,7

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:

2024 Milj. euroa	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-1,3	0,5	-0,8
Muuntoerot	27,0		27,0
Yhteensä	25,7	0,5	26,2
2023 Milj. euroa	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-11,2	2,2	-8,9
Muuntoerot	332,8		332,8
Yhteensä	321,6	2,2	323,8

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 171 ohjausjärjestelmästä

12. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on aiemmin ollut osakeoptioita sekä vaihtovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei ole kumpiakaan. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen.

2024	2023
-22,8	-325,5
-22,8	-325,5
-22,8	12,5
-	-338,0
137 869	137 982
-	-
137 869	137 982
-0,17	-2,36
-0,17	-2,36
-0,17	0,09
-	-2,45

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankinta-menoihin. Hankintamenosta ei vähennetä käyttöomaisuushyödykkeiden käyttöönoton aikana valmistettujen tuotteiden myynnistä saatuja tuottoja, vaan ne kirjataan tuloslaskelmalle. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttö-omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään

tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistusja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Saadut avustukset

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa.

Vieraan pääoman menot

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja 2024 tai 2023.

Hallituksen toimintakertomus

raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 172 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

sranortti	179

2024 Milj. euroa	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	27,6	274,1	1 049,9	51,4	244,5	1 647,5
Lisäykset	0,1	3,4	22,0	0,8	323,6	349,9
Vähennykset	0,0	-0,1	-1,7	0,0	0,0	-1,9
Siirrot erien välillä		115,8	127,4	14,8	-264,8	-6,8
Muut muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Kurssierot	0,0	8,2	16,7	0,6	1,8	27,2
Hankintameno 31.12.2024	27,7	401,4	1 214,2	67,5	305,1	2 015,9
Kertyneet poistot 1.1.2024	0,0	-93,2	-656,9	-12,2		-762,3
Poistot		-9,6	-61,9	-2,5		-74,0
Arvonalentumiset						-
Vähennykset		0,1	1,4	0,0		1,5
Muut muutokset		0,0	0,0	0,0		0,0
Kurssiero		-0,7	-3,5	-0,2		-4,3
Kertyneet poistot 31.12.2024	0,0	-103,4	-720,9	-14,9		-839,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	27,7	298,0	493,3	52,7	305,1	1 176,8

2023				Muut	Ennakko
Milj. euroa	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	maksut ja keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	20,9	395,8	1 416,9	123,1	113,4	2 070,2
Lisäykset	14,0	0,1	12,7	-4,4	231,8	254,3
Vähennykset	-2,2	-122,9	-429,4	-65,6	-5,7	-625,8
Siirrot erien välillä	-5,0	9,3	83,0	0,7	-91,8	-3,8
Muut muutokset		0,0	-10,7	-0,1	0,0	-10,7
Kurssierot	-0,1	-8,3	-22,7	-2,3	-3,3	-36,7
Hankintameno 31.12.2023	27,6	274,1	1 049,9	51,4	244,5	1 647,5
Kertyneet poistot 1.1.2023	-1,7	-190,6	-1 028,6	-74,3		-1 295,2
Poistot		-7,5	-59,1	-2,2		-68,8
Arvonalentumiset						-
Vähennykset	1,6	103,1	406,7	62,4		573,8
Muut muutokset		0,0	10,5	0,1		10,6
Kurssiero		1,8	13,7	1,8		17,2
Kertyneet poistot 31.12.2023	0,0	-93,2	-656,9	-12,2		-762,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	27,6	180,9	392,9	39,2	244,5	885,2

raportti

ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

14. Aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

			Muut
2024		Aineettomat	aineettomat
Milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	76,6	84,5	27,1	188,2
Lisäykset		1,0	0,0	1,0
Vähennykset			-0,6	-0,6
Siirrot erien välillä		6,5	0,3	6,8
Muut muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0
Kurssiero	-0,6	0,0	-0,1	-0,7
Hankintameno 31.12.2024	76,0	91,9	26,7	194,7
Kertyneet poistot 1.1.2024	-14,3	-74,9	-22,9	-112,1
Poistot		-3,8	-0,8	-4,6
Arvonalentumiset				-
Vähennykset			0,3	0,3
Muut muutokset	-0,3		0,0	-0,3
Kurssiero	0,0	0,0	0,1	0,1
Kertyneet poistot 31.12.2024	-14,5	-78,6	-23,3	-116,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	61,5	13,3	3,4	78,2

			Muut
2023		Aineettomat	aineettomat
Milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2023	78,0	90,4	44,3	212,7
Lisäykset		0,5	0,3	0,9
Vähennykset		-0,1	-17,3	-17,4
Siirrot erien välillä		3,7	0,1	3,8
Muut muutokset	-0,5	-10,1	0,0	-10,6
Kurssiero	-0,9	0,0	-0,2	-1,1
Hankintameno 31.12.2023	76,6	84,5	27,1	188,2
Kertyneet
poistot 1.1.2023	-14,5	-81,4	-37,8	-133,7
Poistot		-3,7	3,0	-0,7
Arvonalentumiset				-
Vähennykset		0,1	11,6	11,7
Muut muutokset	0,3	10,1	0,1	10,4
Kurssiero	0,0	0,0	0,2	0,2
Kertyneet poistot
31.12.2023	-14,3	-74,9	-22,9	-112,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	62,3	9,6	4,2	76,1

Arvonalentumiset

Yhtiö ottaa huomioon 31.12.2024 markkina-arvon 1,0 miljardia euroa ja kirjanpitoarvon 1,3 miljardia euroa välisen suhteen arvioidessaan merkkejä arvonalentumisesta. 31.12.2024 yhtiön markkina-arvo oli alle oman pääoman kirjanpitoarvon, mikä viittaa mahdolliseen liikearvon arvonalentumiseen.

Vuonna 2024 aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella.

Liikearvojen arvonalentumistestaukset

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan. Arvonalentumistestauksessa yhtiön liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoa verrataan niiden tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä. Laskelmiin on sisällytetty investointi uuteen henkilöauton renkaita valmistavaan tehtaaseen Romaniassa. Tehdas on teknisesti valmis kaupallisten rengastoimitusten aloittamiseksi.

Liikearvon jakautuminen ennen arvonalentumistestausta

Milj. euroa	31.12.2024
Henkilöautonrenkaat	60,6
Raskaat Renkaat	0,9
Vianor	-
Liikearvo yhteensä	61,5

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen sisältäen investoinnin uuteen tehdaskapasiteettiin Romaniassa. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.

Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkinaarvoin. Käytetty diskonttokorko on Henkilöautonrenkaissa 8,5 (8,4) prosenttia ja Raskaissa Renkaissa 7,6 (7,7) prosenttia. Vianoria ei ole testattu vuonna 2024, koska koko Vianoriin kohdistuva liikearvo on alaskirjattu vuonna 2021. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista kahden prosentin kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan kaksi prosenttia. Herkkyysanalyysit on suoritettu liikevaihdolla ja bruttokatteella. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan keskeisten oletusten huomattava heikkeneminen johdon hyväksymistä taloudellisista suunnitelmista.

Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin Henkilöautonrenkailla tai Raskailla Renkailla. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää huomattavasti rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Uusi tehdasinvestointi Romaniassa kasvattaa suunnittelukauden investointien määrää 130,0 miljoonalla eurolla. Uuden tehdasinvestoinnin luonteesta johtuen merkittävä osa kassavirran kerrytettävissä olevasta rahamäärästä syntyy päätearvoon. Raskaiden renkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon.

Liikearvon jakautuminen arvonalentumistestauksen jälkeen

		Arvon	Liikearvo
Milj. euroa		alentuminen	31.12.2024
Henkilöautonrenkaat	60,6	-	60,6
Raskaat Renkaat	0,9	-	0,9
Vianor	-	-	-
Liikearvo yhteensä	61,5	-	61,5

Hallituksen toimintakertomus raportti

ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

15. Käyttöoikeusomaisuus

Laatimisperiaatteet

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin mukaan taseeseen kirjataan sopimuksen alkaessa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät (käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka).

Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä varastoja.

Konserni vuokralle ottajana

Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödykkeen ja siihen liittyvän vuokravastuun vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia.

• Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikaiseksi, jos vuokra-aika on enintään 12 kuukautta eikä sisällä jatko-optiota.
• Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan vähäiseksi, jos olennaisuusrajat eivät täyty.

Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin omaisuusluokkiin, lukuun ottamatta ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös kirjataan IFRS 16:n mukaan, vaikka niiden sopimuskausi olisi alle 12 kuukautta tai siihen liittyvä omaisuus katsotaan vähäarvoiseksi.

Vuokra-aika määritellään vuokrasopimuksen ei-purettavissa olevaksi ajanjaksoksi ottaen huomioon jatko- ja irtisanomismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseiset optiot. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän perusteella toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan suunnittelujakson perusteella yleensä kolmeksi vuodeksi.

IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirjataan vuokrasopimuksen alkamispäivänä ja arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt kriteerit ovat maantieteellinen sijainti, valuutta, riskittömän koron maturiteetti ja vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun sopimus sisältää vuokrakomponentin ja ei-vuokraosan, Nokian Renkaat erottaa ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpidon tai palvelut, joko vuokrasopimuksessa annettujen erillisten hintojen perusteella tai arvioiden perusteella. Vuokravelka arvostetaan uudelleen vastaavalla vaikutuksella siihen liittyvään vuokrattavaan hyödykkeeseen, kun tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos sopimuksen uudelleenneuvottelun, indeksien muutoksen tai optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi.

Vuokrattu hyödyke koostuu alkuperäisestä vuokravastuusta, mahdollisista alkuperäisistä välittömistä kuluista vähennettynä vuokralle antajan myöntämillä kannustimilla. Se arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Kaikki uudelleenarvioinnit

ovat linjassa vuokravastuun uudelleenarvioinnin kanssa. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle antaja luokittelee kunkin vuokrasopimuksen joko rahoitus- tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS 16 -standardin mukaisesti. Jos vuokrasopimuksella siirretään olennaisilta osin kaikki omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopimukseksi, muutoin vuokrasopimus katsotaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi. Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät varat kirjataan taseeseen saamisiksi määränä, joka vastaa vuokrasopimuksen nettoinvestointia.

Operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut omaisuuserät sisältyvät taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten omaan käyttöön tarkoitetut omaisuuserät. Operatiivisista vuokrasopimuksista saadut tuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin kannalta vuokralle antajana toimiminen on vähäistä.

Hallituksen toimintakertomus

raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 176 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2024	1,4	241,6	4,8	247,8
Lisäykset	0,2	44,9	4,9	50,0
Vähennykset	-0,1	-21,8	-1,2	-23,0
Muut muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0
Kurssierot	0,0	-3,1	0,0	-3,1
Hankintameno, 31.12.2024	1,5	261,7	8,5	271,6
Kertyneet poistot, 1.1.2024	-0,3	-120,9	-1,9	-123,1
Poistot	-0,1	-43,4	-2,1	-45,6
Vähennykset	0,1	19,0	1,2	20,2
Muut muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0
Kurssierot	0,0	1,3	0,0	1,3
Kertyneet poistot, 31.12.2024	-0,4	-144,0	-2,8	-147,1
Kirjanpitoarvo, 31.12.2024	1,1	117,7	5,7	124,5

Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,6 (0,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisista
vuokrasopimuksista 6,0 (2,7) miljoonaa euroa vuonna 2024. Nämä sopimukset eivät sisälly
käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,5 (4,0) miljoonaa euroa.

2023
Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2023	1,2	230,9	4,8	236,9
Lisäykset	0,2	45,0	2,2	47,5
Vähennykset	-0,1	-28,9	-2,2	-31,2
Muut muutokset	-	0,8	-	0,8
Kurssierot	-	-6,2	0,0	-6,2
Hankintameno, 31.12.2023	1,4	241,6	4,8	247,8
Kertyneet poistot, 1.1.2023	-0,2	-110,5	-2,4	-113,1
Poistot	-0,1	-39,7	-1,6	-41,4
Vähennykset	0,0	26,7	2,1	28,8
Muut muutokset	-	0,0	-	0,0
Kurssierot	-	2,6	0,0	2,6
Kertyneet poistot, 31.12.2023	-0,3	-120,9	-1,9	-123,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1,1	120,7	3,0	124,7

16. Rahoitusvarojen ja -velkojan kirjanpitoarvot ja käyvät arvot

Laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän taseeseensa konserni luokittelee erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä:

• jaksotettuun hankintamenoon
• käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä saatavien rahavirtojen luonteeseen.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän arvostusryhmään kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi, että myydä näitä rahoitusvaroja.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on muita liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitellaan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään. Merkitessään taseeseensa sijoituksen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin konserni voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman valinnan käypien arvojen myöhempien muutosten esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään aina sijoituskohtaisesti. Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään.

Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään, jos se on kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä, johdannainen tai se on nimenomaisesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmään. Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon lukuun

ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, ellei sitä ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista talouden olosuhteista.

Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta.

Hallituksen toimintakertomus raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 178 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

		2024			2023
		Kirjanpito		Käypä arvo		Kirjanpito		Käypä arvo
Milj. euroa	Liite	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	30	1,9	-	1,9	-	2,6	-	2,6	-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	30	14,1	-	14,1	-	3,3	-	3,3	-
Noteeraamattomat sijoitukset	17	2,9	-	-	2,9	2,7	-	-	2,7
Jaksotettuun hankintamenoon
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	276,3	-	276,3	-	226,6	-	226,6	-
Rahamarkkinainstrumentit	22	-	-	-	-	50,7	-	50,7	-
Käteinen raha ja pankkitilit	22	176,1	-	176,1	-	364,2	-	364,2	-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Noteeraamattomat osakesijoitukset	17	0,2	-	-	0,2	0,2	-	-	0,2
Rahoitusvarat yhteensä		471,5	-	468,4	3,1	650,4	-	647,4	2,9
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	30	1,1	-	1,1	-	1,7	-	1,7	-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	30	13,2	-	13,2		1,0	-	1,0	-
Jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset rahoitusvelat	27	659,6	-	676,8	-	508,2	-	518,6	-
Ostovelat ja muut velat	28	160,6	-	160,6	-	155,9	-	155,9	-
Rahoitusvelat yhteensä		834,6	-	851,7	-	666,8	-	677,2	-

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia.

Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot:

• Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
• Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
• Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (eitodettavissa olevat syöttötiedot).

Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.

Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat noteeraamattomat sijoitukset, ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat osakesijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian eri tasojen välillä.

17. Osuudet osakkuusyrityksissä ja pitkäaikaiset sijoitukset

			Noteeraa
	Osuudet	Noteeraa	mattomat
	osakkuus	mattomat	osake
Milj. euroa	yrityksissä	sijoitukset	sijoitukset
Hankintameno 1.1.2024	0,1	2,7	0,2
Kurssiero	-	0,2	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0,1	2,9	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	0,1	2,7	0,2

18. Muut pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa	2024	2023
Muut pitkäaikaiset saamiset	20,9	14,1
Yhteensä	20,9	14,1

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 180 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan omaisuus- ja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Olennaisimmat väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, varauksista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia.

Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Johdon harkinta on kirjaamisen edellytys määrittäessä verosaamisten määrää suhteessa tappioiden käyttöaikaan ja ennustettavissa olevien tulevien tuottojen tasoon. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Nokian Renkaat on kirjannut tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden johdon arviointiin perustuen oletetaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattaviksi tulevaisuudessa. Johdon arvioissa, joiden taustalla on epävarmoja verotuksellisia tilanteita, tukeudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

			Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
	31.12.	Oikaisut	tulos	tuloksen	Kurssi	31.12.
Milj. euroa	2023	erien välillä	laskelmaan	eriin	erot	2024
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus	9,3		1,3			10,6
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1,8		4,1			5,9
Vuokrasopimusvelka	28,5		-0,8		0,2	27,9
Varaukset ja jaksotukset	-0,7	0,3	4,6			4,2
Vahvistetut tappiot	33,5	0,6	-5,8			28,3
Rahavirran suojaukset	0,0		-	1,1		1,1
Muut erät	0,1	0,3	8,6			9,0
Yhteensä	72,6	1,2	12,0	1,1	0,2	87,1
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan	-17,6		-14,6			-32,3
Laskennalliset verosaamiset taseessa	55,0	1,2	-2,6	1,1	0,2	54,8
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	14,9	0,5	-8,0			7,4
Käyttöoikeusomaisuus	27,4		-0,4		-0,2	26,8
Verottomat varaukset	0,0		0,6			0,6
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat	-		-			-
Rahavirran suojaukset	0,4		-	0,5		1,0
Muut erät	1,7	-0,4	-1,1			0,2
Yhteensä	44,3	0,1	-8,8	0,5	-0,2	36,0
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan	-17,6		-14,6			-32,3
Laskennalliset verovelat taseessa	26,7	0,1	-23,4	0,5	-0,2	3,7

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 181 Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Milj. euroa	31.12. 2022	Oikaisut erien välillä	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssi erot	31.12. 2023
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus	9,9		-0,6			9,3
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1,1		0,7			1,8
Vuokrasopimusvelat	25,8		2,7			28,5
Varaukset ja jaksotukset	3,1	-2,0	-2,0		0,3	-0,7
Vahvistetut tappiot	20,2		13,3			33,5
Rahavirran suojaukset	0,0		-	0,0		0,0
Muut erät	0,7		-0,7			0,1
Yhteensä	60,9	-2,0	13,5	0,0	0,3	72,6
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan	-37,4		19,7			-17,6
Laskennalliset verosaamiset taseessa	23,5	-2,0	33,2	0,0	0,3	55,0
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	17,7	0,3	-3,1			14,9
Käyttöoikeusomaisuus	24,8		2,6			27,4
Verottomat varaukset	0,6		-0,6			0,0
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat	9,2	-1,4	-7,7			-
Rahavirran suojaukset	2,6		-	-2,2		0,4
Muut erät	0,0	1,4	0,2			1,7
Yhteensä	54,8	0,3	-8,6	-2,2	0,0	44,3
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan	-37,4		19,7			-17,6
Laskennalliset verovelat taseessa	17,5	0,3	11,1	-2,2	0,0	26,7

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.

Konsernilla oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 140,8 (136,2) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Näistä tappioista erääntyy vuosina 2030–2034 134,2 miljoonaa euroa ja 6,5 miljoonaa euroa ei eräänny. Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista oli 2,1 (3,4) miljoonaa euroa. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Näistä tappiosta viiden vuoden kuluessa erääntyy 2,1 miljoonaa euroa. Tappiot ovat muodostuneet pääasiassa Suomen yhtiöistä Venäjältä poistumisen ja tästä seuranneiden investointien seurauksena. Konsernin johdon laatimat ennusteet osoittavat, että yhtiön tuotantokapasiteetin kasvun ja nykyisen siirtohinnoittelumallin johdosta tappiot pystytään käyttämään ennen niiden vanhentumista.

Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 0,3 (0,1) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Oikaisut sisältävät 1,1 miljoonaa euroa edellisten tilikausien voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin veroihin. Oikaisua ei ole kohdistettu aikaisemmille vuosille, koska aikaisempien vuosien arvioiden jälkikäteinen oikaisu ei ole mahdollista.

20. Vaihto-omaisuus

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen.

Milj. euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	116,1	108,1
Keskeneräinen tuotanto	11,7	11,3
Valmiit tuotteet	324,2	352,3
Yhteensä	452,1	471,7

Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2024 kirjattiin kuluksi 7,1 (6,1) miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Tuloutusperiaate

Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina. Myyntisaamiset muuttuvat, jos saamisia kirjataan luottotappiokirjauksella. Luottotappiovarauksia on olemassa kolmenlaisia: konsernitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakassopimuksista raportoidaan liikevaihtorivillä ja luottotappiot raportoidaan erikseen liikevaihdosta liiketoiminnan muissa kuluissa.

Milj. euroa	2024	2023
Myyntisaamiset	274,0	224,2
Siirtosaamiset	18,3	14,9
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	1,9	3,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	1,9	2,6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	4,4	7,6
Arvonlisäverosaamiset	24,4	23,6
Muut saamiset	12,3	4,7
Yhteensä	337,1	280,5

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset.

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

Milj. euroa	2024	2023
Vuosialennukset, ostot	3,7	2,7
Rahoituserät	1,2	1,1
Sosiaalimaksut	0,1	0,3
Vakuutusmaksut	1,4	1,6
Muut erät	12,0	9,3
Yhteensä	18,3	14,9

22. Rahavarat

Laatimisperiaatteet

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista.

Milj. euroa	2024	2023
Käteinen raha ja pankkitilit	176,1	364,2
Rahamarkkinainstrumentit	-	50,7
Yhteensä	176,1	414,9

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Omat osakkeet

Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2023	138 251	25,4	181,4	238,2	-16,6	428,5
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	-384				-0,1	-0,1
31.12.2023	137 867	25,4	181,4	238,2	-16,7	428,4
1.1.2024	137 867	25,4	181,4	238,2	-16,7	428,4
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	2				0,1	0,1
31.12.2024	137 870	25,4	181,4	238,2	-16,6	428,4

Osakkeiden nimellisarvo poistettiin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

Muuntoerot-rahasto

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2024 näiden osakkeiden määrä oli 1 052 242 (1 054 507) kappaletta. Tämä osake määrä vastasi 0,76 (0,76) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 184 ohjausjärjestelmästä

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,25 (0,55) euroa osakkeelta.

Jakokelpoiset varat

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 on 773,2 (859,4) miljoonaa euroa. Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön.

24. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät konsernin johtoryhmälle ja avainhenkilöille

Laatimisperiaatteet

Osakeperustaiset maksut

Osakepalkkiojärjestelmien perusteella myönnettävät osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan pääomaan. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019 osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille. Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän (PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin ja tarjota kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä henkilöstölle. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on tyypillisesti kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa ansaintakriteerit ansaintajakson alussa. Johtoryhmän jäsenten pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän palkkion tavoitemäärä on 75–100 % vuosittaisesta peruspalkasta. Palkkion maksimimäärä on kaksi kertaa tavoitetaso, eli 150–200 % vuosittaisesta peruspalkasta. Korvauksen suuruus voi enimmillään olla 150–200 % siitä vuotuisesta peruspalkasta, jota käytettiin osakkeiden myöntämisen pohjana. Osakkeiden lukumäärää voidaan korjata alaspäin, mikäli tavoitteet saavutetaan maksimitason mukaisesti ja osakekurssi on samanaikaisesti noussut osakkeiden myöntämishetkestä.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 185

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset ohjelmat Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024: Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen ansaintakauden, vuodet 2022–2024. Ansaintajakso (PSP 2022–2024) alkoi vuoden 2022 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava osakepalkkio maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Ansaintajaksoon 2022– 2024 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027: Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023 perustaa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024–2025 ja 2025–2027. Lisäksi ansaintajaksot 2023–2024 ja 2024–2025 sisältävät yhden vuoden sitouttamisajan.

Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset ohjelmat

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä.

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).

Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla (kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana).

Aikaisempi taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan) keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana. Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2022–2024, 2023–2025 sekä vuonna 2024 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2024–2026.

Vuoden 2024 alussa päättyneet osakepalkkiojärjestelmät

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostunut maksuun.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului muutama avainhenkilö mukaan lukien yksi johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2024 loppuun mennessä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka.

			Vuosi 2024	Hallituksen toimintakertomus	Konsernikestävyys- raportti		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Tilinpäätös	Palkitsemisraportti
Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa.
Perustiedot	PSP 2021–2023	PSP 2022–2024	PSP 2023–2025	PSP 2024–2026	RSP 2021–2023	RSP 2022–2024	RSP 2023–2025	RSP 2024–2026	Yhteensä
Liikkeellelaskupäivä	9.2.2021	8.2.2022	7.2.2023	6.2.2024	9.2.2021	8.2.2022	7.2.2023	6.2.2024
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	534 898	513 742	1 400 000	1 760 000	120 000	120 000	120 000	120 000	4 688 640
Osinko-oikaisu	No	No	No	No	No	No	No	No
Alkuperäinen allokaatiopäivä	4.3.2021	8.2.2022	17.2.2023	1.3.2024	18.3.2021	19.12.2022	12.12.2023	19.2.2024
Ansaintajakso alkaa	1.1.2021	1.1.2022	1.1.2023	1.1.2024	1.1.2021	1.1.2022	1.1.2023	1.1.2024
Ansaintajakso päättyy	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2026
Osakkeiden vapautuminen	31.3.2024	31.3.2025	30.4.2026	30.4.2027	31.3.2024	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2027
	Segmentit yhteensä tulos / Osake (EPS) kasvu, % ja segmentit yhteensä	Segmentit yhteensä tulos / Osake (EPS) kasvu, % ja sijoitetun	Kumulatiivinen käyttökate (EBITDA), henkilö autorenkaiden tuotantovolyymin kasvu ja suorien	Kumulatiivinen käyttökate (EBITDA), henkilö autorenkaiden tuotantovolyymin kasvu ja suorien	Voimassa oleva työsuhde / Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman	Voimassa oleva työsuhde / Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman	Voimassa oleva työsuhde / Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman	Voimassa oleva työsuhde / Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) johtoryhmälle
	sijoitetun pääoman	pääoman tuotto	CO2-päästöjen	CO2-päästöjen	tuotto (ROCE)	tuotto (ROCE)	tuotto (ROCE)	(pois lukien uusi
Osakkeiden syntymisehto	tuotto (ROCE)	(ROCE)	väheneminen	väheneminen	johtoryhmälle	johtoryhmälle	johtoryhmälle	toimitusjohtaja)
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia	3 ,1	3 ,1	3 ,2	3 ,2	3 ,1	3 ,1	3 ,2	3 ,2	3 ,2
Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia	0	0 ,3	1 ,3	2 ,3	0 ,0	0 ,3	1 ,3	2 ,3	1 ,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	154	142	153	0	7	2	3
Maksutapa	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä	Osakkeina & käteisenä
Tilikauden tapahtumat	PSP 2021–2023	PSP 2022–2024	PSP 2023–2025	PSP 2024–2026	RSP 2021–2023	RSP 2022–2024	RSP 2023–2025	RSP 2024–2026	Yhteensä
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat	362 050	358 996	1 285 766	0	6 135	12 300	15 000	0	2 040 247
Kauden alussa varastossa olevat	172 848	154 746	114 234	0	113 865	107 700	105 000	0	768 393
Tilikauden muutokset
Myönnetyt	0	0	0	1 756 696	0	0	0	110 000	1 866 696
Menetetyt	15 818	25 930	96 548	31 952	1 535	0	0	0	171 783
Ansaitut (brutto)	0	0	0	0	4 600	0	0	0	4 600
Maksetut (netto)	0	0	0	0	2 265	0	0	0	2 265
Erääntyneet	534 898	0	0	0	115 400	0	0	0	650 298
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat	0	333 066	1 189 218	1 724 744	0	12 300	15 000	110 000	3 384 328
Kauden lopussa varastossa olevat	0	180 676	210 782	35 256	0	107 700	105 000	10 000	649 414

Käyvän arvon määrittäminen

Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2024 tekemään arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä.

	2024
Käyvän arvon määrittäminen
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	8,63
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	7,346
Odotetut osingot, euroa	1,45
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	7,18
Arvostusmalli	Osinkoalennus
Käypä arvo yhteensä 31.12.24, milj. euroa	0,69
Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan, milj. euroa
Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, milj. euroa	-0,21
Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.24, milj. euroa	0,00
Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, milj. euroa	0,50

25. Eläkevelvoitteet

Laatimisperiaatteet

Eläkevelvoitteet

Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

26. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana.

	Takuu
Milj. euroa	varaus	Yhteensä
1.1.2024	1,8	1,8
Varausten lisäykset	1,6	0,0
Käytetyt varaukset	-0,2	-0,2
Edellisen vuoden varauksen purku	-1,6	0,0
31.12.2024	1,6	1,6
Milj. euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset varaukset	1,6	1,8

Takuuvaraus

Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden vuoden aikana.

27. Korolliset rahoitusvelat

Milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat	557,3	304,7
Joukkovelkakirjalainat	99,4	99,2
	656,7	404,0
Lyhytaikaiset
Yritystodistuslainat	2,0	-
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen
lyhennykset	0,9	104,2
	2,9	104,2
Yhteensä	659,6	508,2

Kaikki korolliset rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat

		2024	2023
	Ilman suojauksia	Suojausten kanssa	Ilman suojauksia	Suojausten kanssa
Rahalaitos- ja eläkelainat	4,3 %	4,3 %	5,2 %	4,3 %
Joukkovelkakirja lainat	5,3 %	5,3 %	5,3 %	5,3 %
Yritystodistuslainat	4,5 %	4,5 %	-	-
Yhteensä	4,5 %	4,4 %	5,2 %	4,5 %

Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 16.

28. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2024	2023
Ostovelat	160,6	155,9
Siirtovelat	131,5	106,3
Ennakkomaksut	0,0	0,0
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	6,2	0,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	1,1	1,7
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	7,8	3,8
Arvonlisäverovelat	30,3	24,0
Muut velat	18,0	18,1
Yhteensä	355,5	310,2

Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Milj. euroa	2024	2023
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
Palkat ja sosiaalimaksut	31,5	26,0
Vuosialennukset, myynti	79,4	62,2
Komissiot	0,2	0,0
Markkinointikulut	1,0	0,8
Kuljetus- ja rahtikulut	0,0	0,2
Rahoituserät	7,2	5,2
Muut	12,1	11,9
Yhteensä	131,5	106,3

29. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin treasury-toiminto tunnistaa, mittaa, hallitsee ja seuraa taloudellisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen. Näihin riskeihin kuuluvat likviditeettiriski, luottoriski ja markkinariskit: valuuttakurssiriski, korkoriski, hyödykeriski ja muut markkinariskit. Tavoitteena on käyttää riskienhallintastrategioita ja -kontrolleja, jotka ovat linjassa konsernin riskinottohalukkuuden kanssa ja suojaavat mahdollisilta haitallisilta taloudellisilta seurauksilta.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä. Konsernin luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä vaikutus konsernin luottoriskin määrään.

Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.

Valuuttariski

Valuuttariski syntyy mahdollisista muutoksista yhden valuutan arvossa suhteessa toiseen. Koska Nokian Renkaat -konserni toimii useissa maissa käyttäen useita valuuttoja, tämä riski voi merkittävästi vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.

Nokian Renkaat -konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Yhdysvaltain Daytonissa Tennesseessä. Uuden Romanian Oradeassa sijaitsevan henkilöautorengastehtaan rengastoimitusten suunnitellaan alkavan keväällä 2025.

Transaktioriski

Transaktioriski syntyy, kun emoyhtiöllä tai konserniyhtiöllä on ulkomaan valuutassa oleva monetaarinen omaisuuserä tai velka, sitova sopimus tai ennustettu liiketoimi, joka muunnetaan myöhemmin yhtiön toiminta-/kotivaluuttaan.

Konserniyhtiöt toimivat pääasiassa omassa toimintavaluutassaan, ja liiketoimet emoyhtiön ja konserniyhtiöiden välillä tehdään yleensä kyseisen konserniyhtiön toimintavaluutassa, mikä tarkoittaa, että transaktioriski siirtyy pääasiassa emoyhtiölle. Kuitenkin perustelluista syistä, esimerkiksi liiketoimintansa perusteella, konserniyhtiöllä voi olla ulkomaan valuutan määräisiä eriä.

Treasury-toiminto tunnistaa, hallitsee ja seuraa merkittäviä transaktioriskejä kaikissa konserniyhtiöissä. Valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita ja valuutanvaihtosopimuksia käytetään suojausinstrumentteina.

Kunkin ei-kotivaluutan ensisijainen transaktioriski suhteessa kotivaluuttaan emoyhtiössä ja kussakin konserniyhtiössä koostuu tase-eristä ja valuuttajohdannaisista. Kunkin ulkomaan valuutan ensisijaista nettoriskiä hallitaan aktiivisesti ja suojataan sopivilla johdannaisinstrumenteilla tai ei-johdannaisvaihtoehdoilla hyväksyttyjen vastapuolten kanssa.

Transaktioriski

Milj. euroa				31.12.2024								31.12.2023
Toimintavaluutta	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	RON	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	RON
Vieras valuutta	CAD	NOK	PLN	RON	SEK	USD	EUR	EUR	CAD	NOK	PLN	RON	SEK	USD	EUR	EUR
Myyntisaamiset	20,5	29,5	15,0	2,0	23,6	11,7	27,0	0,0	15,0	21,9	5,1	0,0	24,3	11,9	20,2	0,0
Lainat ja muut saamiset	1,8	35,2	0,0	178,9	18,7	16,6	0,0	0,1	1,6	44,8	7,3	0,0	28,0	8,6	5,8	0,0
Valuuttatulot yhteensä	22,3	64,6	15,0	181,0	42,3	28,2	27,0	0,1	16,6	66,6	12,4	0,0	52,3	20,5	26,1	0,0
Ostovelat	-0,1	0,0	-0,4	0,0	0,0	-34,1	-31,6	-10,9	-0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	-16,7	-21,2	-3,8
Lainat	-21,6	-40,1	-8,2	0,0	-13,8	0,0	-1,6	0,0	-9,8	-31,1	-5,8	0,0	-13,1	-3,2	0,0	0,0
Valuuttamenot yhteensä	-21,7	-40,1	-8,6	0,0	-13,8	-34,1	-33,2	-10,9	-9,9	-31,1	-5,8	0,0	-13,1	-20,0	-21,2	-3,8
Valuuttajohdannaiset	-0,7	-23,7	-7,0	-173,3	-28,8	-4,8	9,5	0,0	-4,1	-38,7	-5,8	0,0	-41,9	-5,9	-5,3	0,0
Ensisijainen nettoriski	-0,1	0,8	-0,7	7,7	-0,3	-10,7	3,2	-10,9	2,6	-3,2	0,9	0,0	-2,8	-5,3	-0,4	-3,7

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti nettovaluuttariski yhdessä valuutassa on suojattava, jos se ylittää 10 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen yhdistetty nettovaluuttariski emoyhtiössä ei saa ylittää 50 miljoonaa euroa, jotta kaikkien ulkomaisten valuuttojen samanaikainen +/- 10 prosentin muutos euroa vastaan ei aiheuta yli 5 miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Ei-vaihdettavat valuutat ovat poikkeus, eikä niitä suojata, jos niille ei ole toimivia suojausmarkkinoita.

Toissijainen transaktionettoriski syntyy tulevista taseen ulkopuolisista liiketoimista. Tämä riski voidaan suojata markkinatilanteen mukaan, ja suojausaste voi olla maksimissaan 70 prosenttia erittäin todennäköisestä ennustetusta riskistä seuraavan vuoden loppuun asti.

Hallituksen toimintakertomus raportti

ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Translaatioriski

Translaatioriski viittaa ulkomaiseen yksikköön tehtyyn nettosijoitukseen, joka on muunnettava konsernin raportointivaluutaksi kunkin raportointijakson lopussa. Ulkomaisen yksikön tuloksen ja taseiden muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin (OCI). Translaatioriski ei synnytä kassavirtaa ennen kuin omaisuus myydään.

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ei suojata, ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama volatiliteetti OCI:ssa hyväksytään. Lisäksi näin vältetään kassavirran epäsuhta nettosijoitusten ja suojausten välillä. Kun ulkomaisen tytäryhtiön odotetaan tuottavan nettovoittoa ja siten osinkovirtoja, näitä odotettuja kassavirtoja voidaan suojata osittain tai kokonaan.

Konsernin laajaa tulosta paransi 27,0 (heikensi 33,5) miljoonaa euroa ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot.

Translaatioriski

Nettosijoitukset valuutoittain

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Nettosijoituksen valuutta
CAD	22,8	21,7
CZK	14,5	13,8
NOK	53,2	52,8
RON	198,6	123,0
SEK	43,3	43,6
USD	527,7	470,2

Valuuttariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2024			31.12.2023
		Perusvaluutta			Perusvaluutta
	10 % vahvempi		10 % heikompi		10 % vahvempi		10 % heikompi
Milj. euroa	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CAD	-0,5	-	-0,1	-	-0,3	-	0,3	-
EUR/CZK	0,4	-	-0,4	-	0,0	-	0,0	-
EUR/PLN	0,1	-	-0,1	-	-0,1	-	0,1	-
EUR/NOK	-0,4	-	-0,1	-	-0,2	-	-0,2	-
EUR/RON	-1,9	-	1,9	-	-0,4	-	0,4	-
EUR/SEK	0,0	-	0,0	-	0,2	-	-0,2	-
EUR/USD	1,0	-	-1,0	-	0,5	-	-0,5	-

Hallituksen toimintakertomus raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 191 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Korkoriski

Treasury hallitsee konsernin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on vähentää korkokuluihin liittyvää epävarmuutta ja lieventää korkotason epäsuotuisten vaihteluiden vaikutusta.

Tavoitteena on, että korkoriskipositiosta 25–75 prosenttia on käytännössä kiinteäkorkoista velkaa mahdolliset korkojohdannaiset mukaan lukien. Suunniteltu jälleenrahoitus ja korkoriskipositioon sisältyvät uudet pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat voidaan suojasta korkojohdannaisilla aikaisintaan 12 kuukautta ennen nostoa. Konserni käyttää kassavirran suojauksina korkojohdannaisia ja niihin sovelletaan pääosin suojauslaskentaa.

Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 257,3 (255,6) miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoisia 402,3 (252,7) miljoonaa euroa korkojohdannaiset huomioiden. Tilikauden päättyessä kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset, oli 61 (50) prosenttia ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 11 (17) kuukautta korkojohdannaiset mukaan lukien.

Hyödykkeiden hintariski

Johdannaisia ei käytetä hyödykkeiden hintariskin suojaamiseen lukuun ottamatta sähkön hintariskiä Suomessa ja Romaniassa.

Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 110 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointipäivänä sähköjohdannaisiin sisältyvä energiamäärä oli 210 (190) GWh.

Romaniassa konserni tulee hankkimaan vuosittain noin 200 GWh sähköä markkinahintaan. Konserni on solminut virtuaalisen sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen CO2-päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. VPPA on voimassa vuosina 2025–2035 ja sen ennustettu kokonaisvolyymi on noin 620 GWh.

Tehoton osuus sähköjohdannaisten rahavirtasuojauksessa ei ole olennainen konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksessä.

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku.

	31.12.2024 Korko				31.12.2023
					Korko
	1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi			1 %-yksikön korkeampi		1 %-yksikön matalampi
	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma
Milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Korkomuutoksen vaikutus	-5,5	8,8	5,5	-8,8	-3,4	0,5	3,4	-0,5

Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku.

Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

	31.12.2024				31.12.2023
	Sähkön hinta				Sähkön hinta
	5 EUR/MWh korkeampi		5 EUR/MWh matalampi		5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi
	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma
Milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus
Sähkötermiinit, Suomi	-	1,0	-	-1,0	-	0,9	-	-0,9
VPPA*, Romania	-	2,2	-	-2,2	-	-	-	-

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 192 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoituspolitiikan mukaisesti treasury-toiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit.

Konserni on järjestänyt korolliset rahoitusvelkansa luottolimiitit mukaan lukien pääosin järjestelyinä, jotka ovat sidottu vastuullisuustavoitteisiin, kuten esim. kasvihuonekaasujen (GHG) scope 1 ja 2 -päästöintensiteettiin ja scope 3 -päästöintensiteettiin myytyjen tuotteiden käytöstä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia.

Vuonna 2027 erääntyvää vastuullisuustavoitteisiin sidottua 200 miljoonan euron luottolimiittiä jatkettiin vuoteen 2028 käyttämällä ensimmäinen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta. Elokuussa nostettiin Euroopan investointipankilta (EIP) otettu 150 miljoonan euron kahdenvälinen kahdeksan vuoden laina, jolla tuetaan Nokian Renkaiden strategista tehdasinvestointia Romaniaan. Lisäksi konsernilla on 500 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma ja yhteensä 100 miljoonan euron kahdenväliset vastuullisuustavoitteisiin sidotut valmiusluottolimiitit. Nykyisillä luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaamisia ja tytäryhtiöitä jakeluketjuissa, ja siten hallitaan konsernin kassavirtojen tyypillistä kausivaihtelua.

Vuodenvaihteessa konsernin likvidit varat olivat 176,1 (414,9) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa konsernilla oli käytettävissä olevia luottolimiittejä 803,3 (831,1) miljoonaa euroa, joista komittoituja limiittejä oli 304,4 (330,3) miljoonaa euroa. Käytettävissä olevia pitkäaikaisia komittoituja limiittejä oli 300,0 (300,0) miljoonaa euroa.

Konsernin korolliset rahoitusvelat olivat 659,6 (508,2) miljoonaa euroa. Kaikki korolliset rahoitusvelat olivat euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,4 prosenttia. Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat, mukaan lukien seuraavan 12 kuukauden sisällä erääntyvät pitkäaikaiset rahoitusvelat, olivat 2,9 (104,2) miljoonaa euroa.

Konserni raportoi tärkeimmät taloudelliset kovenantit velkojille neljännesvuosittain. Mikäli konserni ei täytä rahoituskovenanttien vaatimuksia, luotonantaja voi vaatia luottojen nopeutettua takaisinmaksua. Vuonna 2024 konserni on täyttänyt rahoituskovenantissa asetetun vaatimuksen, joka on sidottu omavaraisuusasteeseen,

Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat

jonka on oltava vähintään 30 %. Muut kovenantit liittyvät mm. konsernin merkittävien omaisuuserien luovuttamisen rajoittamiseen ja määräysvallan vaihtamiseen Nokian Renkaat Oyj:ssä. Johto seuraa säännöllisesti, että kovenanttivaatimukset täyttyvät.

		2024
					Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa	Tasearvo	2025	2026	2027	2028	2029	2030–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	2,9	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-0,5	-0,3	-3,1
Vaihtuvakorkoiset	555,2	-24,8	-328,9	-131,7	-28,1	-30,5	-74,5	-618,6
Joukkovelkakirjalainat	99,4	-5,1	-5,1	-5,1	-105,1	-	-	-120,5
Yritystodistuslainat	2,0	-2,0	-	-	-	-	-	-2,0
Osto- ja muut velat	160,6	-160,6	-	-	-	-	-	-160,6
Pankkilimiitit	0,2	-0,2	-	-	-	-	-	-0,2
Vuokrasopimusvelat	129,6	-48,5	-35,6	-19,0	-11,5	-6,6	-21,3	-142,5
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	4,0	-0,8	-1,8	-1,0	-0,2	-0,1	-0,1	-4,0
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	1,1	-318,5	-	-	-	-	-	-318,5
Saatava rahavirta	-1,9	318,1	-	-	-	-	-	318,1
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt, Suomi	1,2	-0,6	-0,5	-0,2	0,0	-	-	-1,3
Suojauksiksi määritetyt, Romania	-6,1	0,5	1,6	1,4	1,0	0,6	2,8	7,9
Yhteensä	948,2	-243,2	-370,9	-156,2	-144,5	-37,2	-93,3	-1 045,3

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat

		2023
				Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa	Tasearvo	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	3,4	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-0,8	-3,7
Vaihtuvakorkoiset	405,6	-122,7	-308,7	-0,5	-0,5	-0,2	-0,3	-433,0
Joukkovelkakirjalainat	99,2	-5,1	-5,1	-5,1	-5,1	-105,1	-	-125,6
Yritystodistuslainat	-	-	-	-	-	-	-	-
Osto- ja muut velat	155,9	-155,9	-	-	-	-	-	-155,9
Pankkilimiitit	-	-	-	-	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	130,3	-27,5	-23,5	-17,1	-10,6	-7,2	-20,2	-106,0
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	-1,6	1,6	-	-	-	-	-	1,6
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	1,7	-235,2	-	-	-	-	-	-235,2
Saatava rahavirta	-2,6	236,1	-	-	-	-	-	236,1
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt, Suomi	-0,7	0,7	0,1	-	-	-	-	0,7
Suojauksiksi määritetyt, Romania	-	-	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	791,2	-308,6	-337,8	-23,3	-16,8	-113,1	-21,3	-821,0

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Hallituksen toimintakertomus raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 194 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Luottoriski

Luottoriski on riski, että vastapuoli ei täytä rahoitusinstrumentin tai asiakassopimuksen mukaisia velvoitteitaan, mikä johtaa taloudelliseen tappioon. Konserni on alttiina luottoriskille liiketoiminnassaan, ensisijaisesti myyntisaamisissa, sekä rahoitustoiminnassaan tekemällä talletuksia, valuuttakauppoja ja muita rahoitustapahtumia pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.

Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan tekemällä liiketoimintaa vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja sijoitetaan vain vakavaraisiin kotimaisiin suuriin tai keskisuuriin pörssiyhtiöihin tai julkisiin instituutioihin, jotka täyttävät rahoituspolitiikan asettamat kriteerit.

Asiakasluottoriskin hallinnan periaatteet on dokumentoitu hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Asiakasluottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-alueella konsernin luottopolitiikan, menettelyjen ja asiakasluottoriskin hallintaan liittyvien valvonnan mukaisesti. Asiakkaan luottokelpoisuutta arvioidaan sen taloudellisen tilanteen, maksuhistorian ja maariskin perusteella. Yksittäiset luottolimiitit määritellään tämän arvion mukaisesti ja/tai joissain tapauksissa voidaan käyttää kaupanrahoitusinstrumentteja, pankkitakuita ja erityisiä maksuehtoja luottoriskin pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Avoimia asiakassaatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maariskiä seurataan säännöllisesti. Erääntyneille saataville sovitaan maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Myyntisaamisissa ei ole raportointipäivänä yli 15 prosentin asiakas- tai maariskikeskittymiä (ruotsalaisten asiakkaiden 20 prosentin osuus vuonna 2023) raportointipäivänä.

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa käytetään yksinkertaistettua lähestymistapaa ja asiakaskohtaisia arvioita niiden asiakkaiden osalta, joiden luottoriski on kasvanut. Arvonalentumisanalyysi tehdään jokaisena raportointipäivänä.

Raportointipäivän luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta, asiakkaiden maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. Myyntisaamiset kirjataan pysyvästi pois, kun saamisesta odotettu tuotto menetetään pysyvästi, esimerkiksi konkurssimenettelyn päättyessä.

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

	31.12.2024		31.12.2023
Milj. euroa	Myyntisaamiset bruttomäärä	Arvonalentumista koskeva vähennyserä	Myyntisaamiset bruttomäärä	Arvonalentumista koskeva vähennyserä
Erääntymättömät	248,9	-1,1	193,3	-1,0
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	19,6	-0,4	22,4	-0,6
30–90 päivää sitten erääntyneet	2,6	-0,1	5,7	-0,3
91–180 päivää sitten erääntyneet	1,2	-0,2	1,8	-0,2
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	41,2	-37,6	44,3	-41,2
Yhteensä	313,4	-39,5	267,5	-43,3

Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Vähennyserä 1.1.	43,3	197,3
Lopulliset luottotappiot	-3,3	-3,3
Muut muutokset*	-0,6	-148,9
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos	-	-1,8
Vähennyserä 31.12.	39,5	43,3

* Vuoden 2023 muut muutokset sisältää -148,0 miljoonaa euroa, joka on uudelleen luokiteltu lopetettuihin toimintoihin.

Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 195 ohjausjärjestelmästä

Pääoman hallinta

Konsernin pääomanhallinnan tavoitteina on maksimoida omistaja-arvo ja turvata konsernin pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina liiketoiminnan kausiluonteisuudesta huolimatta. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai sopeuttamiseksi konserni voi säätää osingonmaksua osakkeenomistajille tai palauttaa pääomaa osakkeenomistajille tai laskea liikkeeseen uusia osakkeita. Pääomarakennetta seurataan tunnusluvulla nettovelka/ käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 prosenttia. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.

Nettovelka / käyttökate (EBITDA)

Milj. euroa	2024	2023
Keskimääräinen korollinen velka	801,3	579,1
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat	198,8	360,1
Keskimääräinen nettovelka	602,5	219,0
Liikevoitto	1,8	32,1
Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset	124,2	114,9
Käyttökate (EBITDA)	126,0	147,0
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)	4,78	1,49

Omavaraisuusaste

Milj. euroa	2024	2023
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	1 272,4	1 347,6
Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus	-	-
Oma pääoma yhteensä	1 272,4	1 347,6
Taseen loppusumma	2 423,7	2 325,2
Vähennetään: Ennakkomaksut	0,0	0,0
Oikaistu taseen loppusumma	2 423,7	2 325,2
Omavaraisuusaste	52,5 %	58,0 %

30. Johdannaissopimusten käyvät arvot

Laatimisperiaatteet

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin.

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin sovelletaan suojauslaskennan mukaista suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä.

Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti sovelleta suojauslaskentaa.

Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu molempien vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni voi määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu muutoksista valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa. Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää johdannaissopimuksia

tai muita rahoitusinstrumentteja suojausinstrumenteiksi suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssiriskiltä.

Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa konserni laatii määrityksen ja dokumentaation suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen tehokkuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Konserni voi soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi. Sekä suojauksen tehokkaaseen että tehottomaan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä.

Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää hintariskiä Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen sähkön hintariskin kahta komponenttia, systeemihintaa ja aluehintaeroa, tai näiden komponenttien muodostamaa kokonaisuutta. Romaniassa konserni on solminut virtuaalisen sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen CO2-päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. Nämä sopimukset tulkitaan johdannaisiksi, koska fyysistä sähkön toimitusta ei ole, ja ne ovat myös suojauslaskennan alaisia. Suojausten tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-rahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksia.

	2024			2023
Milj. euroa	Nimellis arvo	Käypä arvo Varat	Käypä arvo Velat	Nimellis arvo	Käypä arvo Varat	Käypä arvo Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit	318,6	1,8	1,0	227,6	2,6	1,5
Valuuttaoptiot, ostetut	10,9	0,1	-	6,7	0,0	-
Valuuttaoptiot, asetetut	29,4	-	0,1	15,6	-	0,3
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	300,0	7,8	11,8	150,0	2,0	0,4
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit	9,0	0,1	1,3	9,1	1,4	0,6
VPPA*, Romania	36,4	6,1	-	-	-	-

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä.

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.

Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.

31. Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit

Rahavirran suojaukset

Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit

	2024
	Erääntyminen
	2025	2026	2027	2028	2029	2030–	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa		50,0	100,0			150,0	300,0
Keskimääräinen kiinteä korko		2,8 %	3,1 %			2,4 %	2,7 %
Sähkötermiinit, Suomi
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	3,5	3,0	1,8	0,7			9,1
Nimellisarvo, GWh	79	70	44	18			210
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	44,1	42,8	42,2	41,2			43,0
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa	0,0						0,0
Ennustettu nimellisarvo, GWh	18						18
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	-1,3						-1,3
VPPA*, Romania
Suojauskohde: Sähkön spot-hinta
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa	0,7	3,1	3,6	3,6	3,6	21,7	36,4
Ennustettu nimellisarvo, GWh	13	52	62	62	62	371	621
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	58,5	58,5	58,5	58,5	58,5	58,5	58,5

				2023
	Erääntyminen
	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa	150,0						150,0
Keskimääräinen kiinteä korko	1,6 %						1,6 %
Sähkötermiinit, Suomi
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	4,5	2,8	1,6	0,4			9,2
Nimellisarvo, GWh	83	61	35	9			189
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	53,8	45,1	44,9	44,2			48,8
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa	-0,1	0,0					-0,1
Ennustettu nimellisarvo, GWh	44	18					61
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	-2,1	-1,3					-1,9
VPPA*, Romania
Suojauskohde: Sähkön spot-hinta
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa	-	-	-	-	-	-	-
Ennustettu nimellisarvo, GWh	-	-	-	-	-	-	-
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	-	-	-	-	-	-	-

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen

	2024
	Korkojohdannaiset		Sähköjohdannaiset
	Koronvaihto	Sähkötermiinit,	VPPA*,
Milj. euroa	sopimukset	Suomi	Romania
Nimellisarvo	300,0	9,0	36,4
Nimellisarvo, GWh	-	228	621
Varat
Kirjanpitoarvo	7,8	0,1	6,1
	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja
Tase-erä	muut saamiset	muut saamiset	muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	11,8	1,3	-
	Ostovelat ja	Ostovelat ja	Ostovelat ja
Tase-erä	muut velat	muut velat	muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	3,5	3,0	-6,1
Suojausinstrumentti	-3,5	-3,0	6,1
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	-3,5	-3,0	6,1
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä	-2,0	1,0	-
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-	0,0
		Liiketoiminnan	Liiketoiminnan
		muut tuotot tai	muut tuotot tai
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	kulut	kulut

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

2023
	Korkojohdannaiset		Sähköjohdannaiset
	Koronvaihto	Sähkötermiinit,	VPPA*,
Milj. euroa	sopimukset	Suomi	Romania
Nimellisarvo	150,0	9,1	-
Nimellisarvo, GWh	-	250	-
Varat
Kirjanpitoarvo	2,0	1,4	-
	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja
Tase-erä	muut saamiset	muut saamiset	muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	0,4	0,6	-
	Ostovelat ja	Ostovelat ja	Ostovelat ja
Tase-erä	muut velat	muut velat	muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	-0,3	7,9	-
Suojausinstrumentti	0,3	-7,9	-
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	0,3	-7,9	-
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä	-2,7	-0,8	-
		Myytyjä suoritteita	Myytyjä suoritteita
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	vastaavat kulut	vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-	-
		Liiketoiminnan
		muut tuotot tai	Liiketoiminnan muut
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	kulut	tuotot tai kulut

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan

Milj. euroa	2024	2023
Rahavirran suojausrahasto 1.1.	1,6	10,5
Rahavirran suojaukset
Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän arvon muutos
Koronvaihtosopimukset	-3,5	0,3
Sähkötermiinit, Suomi	-3,0	-7,9
VPPA*, Romania	6,1	-
Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä
Koronvaihtosopimukset	-2,0	-2,7
Sähkötermiinit, Suomi	1,0	-0,8
VPPA*, Romania	-	-
Verovaikutus	0,5	2,2
Rahavirran suojausrahasto 31.12.	0,8	1,6

* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)

32. Ehdolliset velat ja varat

Laatimisperiaatteet

Ehdolliset velat ja varat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen omaisuuserä esitetään liitetiedoissa.

Milj. euroa	2024	2023
Omasta velasta
Pantit	5,9	5,9
Muut omat vastuut
Takaukset	1,2	0,3

33. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat

Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan:

Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus

Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä. Poliittiset jännitteet ja globaalin epävarmuuden lisääntyminen voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun. Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen.

Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön ja markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Valmiussuunnitelman mukainen toiminta.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 201

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset

Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin.

Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimusja tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.

Investointihankkeen toteuttaminen Romaniassa

Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.

Riskiä vähentävät toimet: tiivis investointihankkeen seuranta ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys.

Valuuttamarkkinat

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.

Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta.

Tietoteknologia ja tietoturva

Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.

Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan. Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat. Jatkuva tietoturvan ja tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus.

Asiakaskunnan monimuotoisuus

Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen.

Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla.

Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa

Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä.

Riskiä vähentävät toimet: tulevien lakien ja säädösten aktiivinen seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen. Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja

kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti.

Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien raakaaineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen

Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Työnantajamielikuvan kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi.

Oikeudelliset menettelyt

Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään loukanneen kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa. Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida.

Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Asian käsittely hovioikeudessa on kesken.

Veroriidat

Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 203 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

34. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

			Konsernin		Emoyrityksen
			omistus	Osuus ääni	omistus
	Kotipaikka	Kotimaa	osuus, %	vallasta, %	osuus, %
Emoyritys
Nokian Renkaat Oyj	Nokia	Suomi
Konserniyritykset
Nokian Raskaat Renkaat Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Levypyörä Oy	Nastola	Suomi	100	100
Nokian Däck AB		Ruotsi	100	100	100
Nokian Dekk AS		Norja	100	100	100
Nokian Tyres GmbH		Saksa	100	100	100
Nokian Tyres AG		Sveitsi	100	100	100
Nokian Tyres SP Z.O.O		Puola	100	100	100
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc.		USA	100	100	100
Nokian Tyres Inc		USA	100	100
Nokian Tyres U.S. Operations LLC		USA	100	100
Nokian Tyres Canada Inc.		Kanada	100	100	100
		Tsekin
Nokian Tyres s.r.o.		tasavalta	100	100	100
TOV Nokian Shina		Ukraina	100	100	100
Nokian Tyres Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Nokian Tyres Trading (Shanghai)
Co Ltd		Kiina	100	100
NT Tyre Machinery Oy	Nokia	Suomi	100	100
Koy Nokian Nosturikatu 18	Nokia	Suomi	100	100	100
Koy Nokian Rengaskatu 4	Nokia	Suomi	100	100	100
Nokian Portti Oy	Turku	Suomi	100	100	100
Nokian Tyres Spain S.L.U.		Espanja	100	100	100

	Kotipaikka	Kotimaa	Konsernin omistus osuus, %	Osuus ääni vallasta, %	Emoyrityksen omistus osuus, %
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U		Espanja	100	100	100
Nokian Tyres Europe Operations S.R.L.		Romania	100	100	100
Nokian Tyres SAS		Ranska	100	100	100
Nokianvirran Energia Oy	Nokia	Suomi	32,3	32,3	32,3
Vianor Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Vianor Oy	Lappeen ranta	Suomi	100	100
Vianor AB		Ruotsi	100	100
Nordic Wheels AB		Ruotsi	100	100
Vianor AS		Norja	100	100
EAM NRE1V Holding Oy		Suomi	0	100
Osakkuusyritykset
Sammaliston Sauna Oy	Nokia	Suomi	33	33	33

Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankalaperiaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 prosentin omistusosuuden mukaisesti.

Hallitus teki kokouksessaan 7. elokuuta 2017 päätöksen järjestelystä Nokian Renkaat Oyj:n (Nokian Renkaat) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian Renkaiden rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Nokian Renkaiden osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Holding yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Nokian Renkaat tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

Hallituksen toimintakertomus raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 204 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyys- Tilinpäätös

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen.

Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa

1 000 euroa	2024	2023
Johto
Työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	4 006,4	5 687,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-	-
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	-	-
Osakeperusteiset maksut	19,9	700,7
Yhteensä	4 026,3	6 388,1
Palkat ja palkkiot
Jukka Moisio, toimitusjohtaja
(27.5.2020–31.12.2024)	817,8	1 421,0
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta	-	538,7
Hallituksen jäsenet
Jukka Hienonen	127,6	121,9
Pekka Vauramo	88,6	86,9
Elina Björklund	85,8	-
Susanne Hahn	70,3	67,2
Markus Korsten	69,6	62,3
Elisa Markula	62,6	-
Christopher Ostrander	95,6	72,8
Jouko Pölönen	88,6	86,9
Reima Rytsölä	66,1	60,9

1 000 euroa	2024	2023
Hallituksen aiemmat jäsenet
Heikki Allonen	-	4,2
Veronica Lindholm	3,5	86,9
Inka Mero	-	4,2
George Rietbergen	3,5	64,4
Yhteensä	761,8	718,6

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita. Yllä olevien palkkojen lisäksi, Yhtiö maksoi kiinteän vuosipalkan lisäksi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.

1 000 euroa	2024	2023
Muu johto	2 426,7	4 248,5
joista lisäpalkkioina raportointivuodelta	19,9	1 888,6

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ollut lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyi lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.

Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia.

Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt osakkeet ja optiot

	2024	2023
Myönnetty, kpl
Osakkeita	403 224	313 565
Osakeoptioita	-	-
Hallussa, kpl
Osakkeita	146 855	126 224
Osakeoptioita	-	-
joista toteutettavissa	-	-

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty suoritusperusteisia osake- tai optiopalkkioita.

35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää markkinoinnin ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi.

Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen:

Paolo Pompei, toimitusjohtaja Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen)

Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 205 Tilinpäätös

Emoyrityksen tuloslaskelma, FAS

Euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1	799 066 104,95	712 531 189,30
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	2, 3	-669 940 616,41	-590 984 413,66
Bruttokate		129 125 488,54	121 546 775,64
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut	2, 3	-35 932 822,90	-33 974 308,84
Hallinnon kulut	2, 3, 4	-46 781 946,57	-48 827 867,60
Liiketoiminnan muut kulut	2, 3	-118 316 404,38	-72 707 151,26
Liiketoiminnan muut tuotot		230 848,27	450 551,00
Liiketulos		-71 674 837,04	-33 512 001,06
Rahoitustuotot ja -kulut	5	825 754,23	227 568 009,08
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-70 849 082,81	194 056 008,02
Tilinpäätössiirrot	6	53 003 817,68	620 081,12
Tuloverot	7	7 384 164,17	9 044 866,45
Tilikauden tulos		-10 461 100,96	203 720 955,59

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 206 ohjausjärjestelmästä Tilinpäätös

Emoyrityksen tase, FAS

Euroa	Liite	2024	2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	12 128 560,86	8 158 113,80
Aineelliset hyödykkeet	8	213 742 480,33	198 527 380,21
Osuudet saman konsernin yrityksissä	9	654 534 599,40	569 526 472,26
Osuudet osakkuusyrityksissä	9	4 261 050,20	4 261 050,20
Muut sijoitukset	9	153 111,50	153 111,50
Noteeraamattomat sijoitukset	9	2 878 044,09	2 705 882,35
Pysyvät vastaavat yhteensä		887 697 846,38	783 332 010,32
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	10	206 373 798,10	231 448 002,79
Pitkäaikaiset saamiset	11, 12	397 290 584,36	206 820 763,01
Lyhytaikaiset saamiset	13	279 042 697,57	237 688 248,76
Rahat ja pankkisaamiset		152 313 165,23	390 239 744,15
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 035 020 245,26	1 066 196 758,71
		1 922 718 091,64	1 849 528 769,03

Euroa	Liite	2024	2023
Vastattavaa
Oma pääoma	14
Osakepääoma		25 437 906,00	25 437 906,00
Ylikurssirahasto		182 505 622,52	182 505 622,52
Omat osakkeet		-16 593 451,01	-16 678 211,37
Arvonmuutosrahasto		-4 376 391,26	1 605 198,77
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		238 231 226,51	238 231 226,51
Kertyneet voittovarat		562 036 013,28	434 143 287,09
Tilikauden tulos		-10 461 100,96	203 720 955,59
Oma pääoma yhteensä		976 779 825,08	1 068 965 985,11
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero	8	2 171 757,81	32 755 575,49
Pakolliset varaukset
Takuuvaraus		868 000,00	868 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	12, 15	653 792 010,51	400 205 608,82
Lyhytaikainen vieras pääoma	16	289 106 498,24	346 733 599,61
Vieras pääoma yhteensä		942 898 508,75	746 939 208,43
		1 922 718 091,64	1 849 528 769,03

Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa.

raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 207 ohjausjärjestelmästä

Tilinpäätös

Emoyrityksen rahavirtalaskelma, FAS

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden tulos	-10,5	203,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	30,6	32,8
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,8	-227,6
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut	-53,0	-0,6
Tuloverot	-7,4	-9,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-41,1	-0,7
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-27,1	20,3
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	25,1	-23,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	-77,6	99,8
Käyttöpääoman muutos	-79,6	96,2
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät	19,8	28,9
Maksetut korot ja muut rahoituserät	-34,6	-29,3
Saadut osingot	17,2	232,2
Maksetut tuloverot	0,0	-0,4
Rahoituserät ja verot	2,4	231,4

Milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)	-118,3	327,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-51,4	-57,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0,2	0,6
Investoinnit muihin sijoituksiin	-85,0	-146,1
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)	-136,2	-203,0
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-3,6	123,1
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-182,3	22,5
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	14,1	-273,9
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	254,0	295,8
Konserniavustukset	6,3	5,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-72,0	-72,2
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)	16,6	100,4
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C)	-237,9	224,4
Rahavarat tilikauden alussa	390,2	165,8
Rahavarat tilikauden lopussa	152,3	390,2

ohjausjärjestelmästä

Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yleistä

Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihtoomaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä.

Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Poistoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta
Rakennukset	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	10–40 vuotta

Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.

Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen

Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi.

Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle.

Oma pääoma

Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja.

Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Verot

Tuloslaskelman verot sisältävät tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista väliaikaisista kirjanpidon ja verotuksen välisistä eroista käyttämällä tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaatavat arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Tilinpäätös

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon (KPL 5:2a). Johdannaisten arvostamisesta ja suojauslaskennan periaatteet on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 30.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 209 Tilinpäätös

Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot

1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain

Milj. euroa	2024	2023
Henkilöautonrenkaat	596,7	488,7
Raskaat Renkaat	202,4	223,8
Yhteensä	799,1	712,5
Suomi	146,3	145,9
Pohjoismaat	216,3	194,0
Muu Eurooppa	290,3	214,5
Amerikka	142,2	150,7
Muut maat	4,0	7,4
Yhteensä	799,1	712,5

2. Henkilöstökulut

Milj. euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	58,5	59,9
Eläkekulut	9,6	10,2
Muut henkilösivukulut	1,4	0,9
Yhteensä	69,5	71,1
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien
suoriteperusteiset palkat	1,6	2,1
joista lisäpalkkioina	-	0,5

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ollut lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyi lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstö keskimäärin	2024	2023
Yhteensä	886	848

3. Poistot

Milj. euroa	2024	2023
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	3,4	3,0
Rakennukset	2,2	2,2
Koneet ja kalusto	24,5	26,8
Muut aineelliset hyödykkeet	0,5	0,5
Yhteensä	30,6	32,4
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto	22,0	24,7
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys	3,2	3,3
Hallinto	5,4	4,5
Yhteensä	30,6	32,4

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 210 ohjausjärjestelmästä

4. Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkio	0,8	0,8
Muut palvelut	0,1	0,0
Yhteensä	0,9	0,8

5. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2024	2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	17,2	232,2
Yhteensä	17,2	232,2
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä	9,4	9,3
Yhteensä	9,4	9,3
Tuotot osuuksista saman konsernin
yrityksissä	-	0,5
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3,8	5,1
Muilta	7,2	10,3
Yhteensä	10,9	15,5
Kurssierot (netto)	-2,0	-3,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-2,0	-5,0
Muille	-30,7	-18,1
Muut rahoituskulut	-2,0	-2,8
Yhteensä	-34,7	-25,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	0,8	227,6

Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Venäjän toimintojen irtautumisesta johtuvat tuotot ja kulut on netotettu keskenään.

Tilinpäätös

6. Tilinpäätössiirrot

2024	2023
3,4	0,2
2,2	0,2
24,4	-6,0
0,6	0,0
30,6	-5,7
22,4	6,3
22,4	6,3
53,0	0,6

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 211 ohjausjärjestelmästä

Tilinpäätös

7. Tuloverot

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verot	-	-0,2
Edellisten tilikausien verot	0,2	-0,1
Laskennalliset verot	7,2	9,3
Yhteensä	7,4	9,0

8. Pysyvät vastaavat

			Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat
71,0	9,6	4,0	92,6	576,3	8,8	29,4
1,0		0,6		15,4	0,0	34,3
		0,0		-2,3
6,4			0,1	22,3	1,1	-29,9
78,4	9,6	4,6	92,7	611,7	10,0	33,9
-62,9	-9,6		-55,9	-451,5	-5,4
				0,7
-3,4	0,0		-2,2	-24,4	-0,5
-66,3	-9,6		-58,1	-475,2	-5,9
12,1	0,0	4,6	34,6	136,5	4,1	33,9
8,1	0,1	4,0	36,8	124,8	3,5	29,4
-2,4	0,0	-	6,2	-1,4	-0,3
1,0	0,0	-	8,4	23,0	0,3
		Aineettomat hyödykkeet

9. Sijoitukset

Milj. euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus yrityksissä	Muut sijoitukset	Noteeraamattomat sijoitukset
Hankintameno 1.1.2024	569,5	4,3	0,2	2,7
Lisäykset	85,0
Kurssiero				0,2
Hankintameno 31.12.2024	654,5	4,3	0,2	2,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	654,5	4,3	0,2	2,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	569,5	4,3	0,2	2,7

10. Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	78,5	74,2
Keskeneräinen tuotanto	4,0	3,5
Valmiit tuotteet	123,9	153,7
Yhteensä	206,4	231,4

11. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa	2024	2023
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	363,6	181,3
Lainasaamiset muilta	0,4	0,5
Muut pitkäaikaiset saamiset	-	0,0
Laskennalliset verosaamiset	37,1	25,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	401,1	206,8

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.

12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

	31.12.	Kirjattu tulos	Arvon muutos	31.12.
Milj. euroa	2023	laskelmaan	rahasto	2024
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet		3,6		3,6
Varaukset ja jaksotukset	0,2			0,2
Vahvistetut tappiot	24,8	1,6		26,4
Rahavirran suojaukset	0,0		1,1	1,1
Muut erät		2,0		2,0
Laskennalliset verosaamiset taseessa	25,0	7,2	1,1	33,3
Laskennalliset verovelat
Rahavirran suojaukset	0,4		-0,4	0,0
Laskennalliset verovelat taseessa	0,4		-0,4	0,0

		Kirjattu	Arvon
	31.12.	tulos	muutos	31.12.
Milj. euroa	2022	laskelmaan	rahasto	2023
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset ja jaksotukset	0,2			0,2
Vahvistetut tappiot	15,5	9,3		24,8
Rahavirran suojaukset	0,0		0,0	0,0
Laskennalliset
verosaamiset taseessa	15,7	9,3	0,0	25,0
Laskennalliset verovelat
Rahavirran suojaukset	2.6		-2.2	0.4
Laskennalliset verovelat
taseessa	2.6		-2.2	0.4

Tilinpäätös

Emoyrityksellä oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 132,2 (124,1) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Tappiot 132,2 miljoonaa euroa erääntyvät vuosina 2032–2034.

Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2024 oli 0,4 miljoonaa euroa.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 213 ohjausjärjestelmästä

13. Lyhytaikaiset saamiset

Milj. euroa	2024	2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	153,7	128,3
Lainasaamiset	31,6	28,0
Siirtosaamiset	38,9	24,7
Yhteensä	224,2	181,0
Myyntisaamiset	37,7	39,6
Muut saamiset	7,4	6,9
Siirtosaamiset	9,8	10,2
Yhteensä	54,9	56,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	279,0	237,7
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Rahoituserät	11,1	11,7
Verot	0,4	0,2
Sosiaalimaksut	0,4	0,3
Tehdasinvestoinnit	-	0,0
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys	9,9	12,3
Konserniavustus	22,4	6,3
Muut erät	4,5	3,9
Yhteensä	48,6	34,9

14. Oma pääoma

Milj. euroa	2024	2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	25,4	25,4
Uusmerkinnät	-	-
Osakepääoma 31.12.	25,4	25,4
Ylikurssirahasto 1.1.	182,5	182,5
Emissiovoitot	-	-
Ylikurssirahasto 31.12.	182,5	182,5
Arvonmuutosrahasto 1.1.	1,6	10,5
Arvon muutokset	-6,0	-8,9
Arvonmuutosrahasto 31.12.	-4,4	1,6
Sidottu oma pääoma yhteensä	203,6	209,5
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	238,2	238,2
Emissiovoitot	-	-
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.	238,2	238,2
Kertyneet voittovarat 1.1.	637,9	510,1
Osingonjako	-75,8	-76,0
Kertyneet voittovarat 31.12.	562,0	434,1

Milj. euroa	2024	2023
Omat osakkeet	-16,6	-16,7
Tilikauden tulos	-10,5	203,7
Vapaa oma pääoma yhteensä	773,2	859,4
Oma pääoma yhteensä	976,8	1 069,0
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	562,0	434,1
Omat osakkeet	-16,6	-16,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	238,2	238,2
Tilikauden tulos	-10,5	203,7
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	773,2	859,4

Tilinpäätös

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2024 näiden osakkeiden määrä oli 1 052 242 (1 054 507) kappaletta. Tämä osakemäärä vastasi 0,76 (0,76 ) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 214 ohjausjärjestelmästä

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	2024	2023
Korolliset
Joukkovelkakirjalainat	99,4	99,2
Lainat rahoituslaitoksilta	553,3	300,0
Laskennalliset verovelat	0,0	0,4
Yhteensä	652,7	399,7
Korottomat
Siirtovelat	1,1	0,5
Yhteensä	1,1	0,5
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	653,8	400,2

Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatkooption pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 miljoonan euron lainoille, ja näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi toukokuussa 2024 erääntynyt 100 miljoonan euron kahdenvälinen vastuullisuustavoitteisiin sidottu laina jälleenrahoitettiin samankaltaisella kolmivuotisella lainalla, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan investointipankin myöntämän kahdeksanvuotisen 150 miljoonan euron lainan yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi Romaniassa.

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	2024	2023
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat	118,4	106,3
Yritystodistuslainat	2,0	-
Korolliset yhteensä	120,4	106,3
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	20,8	12,1
Siirtovelat	19,1	8,2
Yhteensä	39,9	20,3
Ostovelat	81,3	77,5
Muut velat	11,1	114,5
Siirtovelat	36,5	28,1
Yhteensä	128,8	220,1
Korottomat yhteensä	168,7	240,5
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	289,1	346,7

Milj. euroa	2024	2023
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkat ja sosiaalimaksut	10,3	9,6
Vuosialennukset, myynti	11,2	10,2
Rahoituserät	13,8	7,4
Komissiot	0,1	-
Muut	20,2	9,1
Yhteensä	55,6	36,3

Tilinpäätös

Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa. Muutoksen vaikutus vuoden 2023 siirtovelkoihin on 0,9 miljoonaa euroa.

ohjausjärjestelmästä

17. Vastuusitoumukset

Milj. euroa	2024	2023
Omasta velasta
Pantit	5,8	4,0
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset	130,4	112,5
Pantit	-	2,0

Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 115,6 (98,3) miljoonaa euroa.

Muut omat vastuut
Takaukset	1,0	-
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta 2025	12,0	9,2
Maksut seuraavilta vuosilta	5,9	8,2

18. Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2024	2023
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo	300,0	150,0
Käypä arvo	-4,0	1,6
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo	328,1	239,8
Käypä arvo	0,7	1,1
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo	10,9	6,7
Käypä arvo	0,1	0,0
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo	29,4	15,6
Käypä arvo	-0,1	-0,3
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
Nimellisarvo	9,0	9,1
Käypä arvo	-1,2	0,7

Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimukset suojaavat rahalaitoslainoihin liittyviä tulevia korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa. Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa. Koronvaihtosopimusten ja sähkötermiinien rahavirrat toteutuvat seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.

Korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.

19. Ympäristövastuut ja -menot

Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Kaikki olennaiset ympäristöasiat raportoidaan osana Konsernikestävyysraporttia, joka sisältyy Hallituksen toimintakertomukseen. CSRD:n mukainen Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille.

Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset

Esitämme kirjanpitolain edellyttäminä lausumina seuraavaa

• sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;
• toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025

Jukka Hienonen	Pekka Vauramo
Elina Björklund	Susanne Hahn
Markus Korsten	Elisa Markula
Christopher Ostrander	Jouko Pölönen
Reima Rytsölä	Paolo Pompei Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Tilinpäätös

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Järventausta KHT

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 216 ohjausjärjestelmästä

Tilintarkastuskertomus

Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Tilinpäätös

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilinpäätös

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myyntituottojen kirjaaminen

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1.

Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla käytettävien sopimusehtojen monimuotoisuudesta.

Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä myyntituottoja. Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä. Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:

• Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä alennusten ja hyvitysten laskentaan.
• Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myyntituottojen kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi.
• Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein.
• Annettujen hyvitysten analysointi.
• Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi.

Liikearvon arvostaminen

Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 14.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 61,5 miljoonaa euroa, joka on 2,5 % kokonaisvaroista ja 4,8 % omasta pääomasta.

Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:

• Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen.
• Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät myös johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin liittyen erityisesti
• ennustettuun liikevaihdon kasvuun,
• ennustettuun kateprosenttiin, ja
• rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen.
• Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen kassavirtojen summan vertaaminen Nokian Renkaiden markkina-arvoon.
• Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen.

raportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 219 ohjausjärjestelmästä

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Tilinpäätös

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 220 Tilinpäätös

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 4.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Järventausta KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus: 0680006-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös tyres-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEFtilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Tilinpäätös

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen tyres-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 4.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 28.2.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Mikko Järventausta KHT

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 222 ohjausjärjestelmästä

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (0680006-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 1. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokian Renkaat Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Nokian Renkaat Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilinpäätös

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

ohjausjärjestelmästä

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
• Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon. - Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 4.2.2025

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö

Mikko Järventausta

KRT

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 224 ohjausjärjestelmästä

Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta

Osaketiedot

Markkina	Nasdaq Helsinki
Listautumispäivä	1.6.1995
Valuutta	euro
ISIN	FI0009005318
Kaupankäyntitunnus	TYRES
Reuters-tunnus	TYRES.HE
Bloomberg-tunnus	TYRES:FH
Markkina-arvoluokka	OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala	Kulutustavarat
Toimialaluokka	Autoteollisuus ja -tarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024

Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 138 921 750 kappaletta. Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-jaosakkeenomistajat.

Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan 31.12.2024

%-osuus osakkeista	Osakkeiden määrä	%-osuus omistajista	Omistajien määrä	Osakkeiden määrä
1,36	1 892 076	41,08	42 058	1–100
6,82	9 467 316	35,91	36 766	101–500
6,28	8 717 826	11,16	11 423	501–1 000
15,74	21 867 984	10,07	10 311	1 001–5 000
5,85	8 127 136	1,11	1 132	5 001–10 000
8,55	11 882 330	0,61	623	10 001–50 000
1,97	2 735 712	0,04	39	50 001–100 000
3,56	4 939 253	0,02	20	100 001–500 000
49,88	69 292 117	0,02	17	500 001–
100,00	138 921 750	100,00	102 389	Yhteensä

Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2024

	Osakkeiden määrä	%-osuus osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	40 990 196	29,50
Kotitaloudet yhteensä	54 066 277	38,92
Julkisyhteisöt	25 121 864	18,08
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	6 384 140	4,60
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2 870 325	2,07
Yhtiöt	9 488 948	6,83
Yhteensä	138 921 750	100,00

Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-

Osakkeen vaihto NASDAQ Helsingissä 1.1.2020–31.12.2024, milj. kpl

Tilinpäätös

Osakekurssin kehitys NASDAQ Helsingissä 1.1.2020–31.12.2024, euroa

osakkeenomistajat/suurimmat-omistajat. Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-jaosakkeenomistajat/osaketyokalut/osakekurssi.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti

Selvitys hallinto- ja Palkitsemisraportti 225 ohjausjärjestelmästä

Tilinpäätös

Nokian Renkaat konsernirakenne

	Nokian Renkaat Oyj
Nokian Däck AB
Nokian Dekk AS
Nokian Tyres AG
Nokian Tyres GmbH
Nokian Tyres Canada Inc.
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc
Nokian Tyres Inc.
Nokian Tyres U.S. Operations LLC
Nokian Renkaat Holding Oy
NT Tyre Machinery Oy
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd
Nokian Tyres Europe Operations S.R.L
Nokian Tyres SAS
Nokian Tyres s.r.o.
Nokian Raskaat Renkaat Oy
Levypyörä Oy
TOV Nokian Shina
Nokian Tyres Spain S.L.U
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U
Nokian Tyres SP Z O.O.
Nokian Portti Oy
Kiinteistö Oy Nokian Nosturikatu 18
Kiinteistö Oy Nokian Rengaskatu 4
Nokianvirran Energia Oy
	32,3 %

PALKITSEMIS-RAPORTTI

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN

Romanian-tehtaan tuotannon työntekijöitä

E M M E T E E VA I N R E N K A I TA , T E E M M E TURVALLISUUTTA

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 227 ohjausjärjestelmästä

Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti 2024

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

– Puheenjohtajan tervehdys

Kuluneena vuonna 2024 Nokian Renkaat otti konkreettisia askeleita kohti kahden miljardin euron liikevaihtotavoitettaan. Vuoden aikana Romanian-tehdas saavutti suunnitellut virstanpylväänsä ajallaan ja budjetissa. Yhdysvaltain-tehtaalla saatiin investointivaihe päätökseen. Perusta Nokian Renkaiden kasvulle ja kannattavuuden parantamiselle on nyt luotu. Nämä saavutukset ovat vaatineet valtavasti tiimityötä ja sinnikkyyttä koko Nokian Renkaiden tiimiltä.

Palkitsemisen kannalta vuosi 2024 oli vaativa, sillä rengasmarkkina jatkui heikkona ja kuluttajat olivat varovaisia hankinnoissaan. Maailmantalouden epävarmuudet ja toimintaympäristön haasteet heijastuivat Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen. Tämä vaikutti sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustintavoitteiden saavuttamiseen ja sitä kautta molempien palkkioiden alhaiseen tasoon suoritusperusteisen palkitsemisen periaatteen mukaisesti.

Kevään 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi uudistetun Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan. Palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, kestävän kehityksen vahvistamisessa sekä henkilöstön sitouttamisessa Nokian Renkaisiin.

Palkitsemispolitiikkaa noudatettiin vuoden 2024 aikana yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeama liittyi vuonna 2023 hyväksyttyyn pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka jatkui vuonna 2024 kahden vuoden ansaintajaksolla ja yhden vuoden sitouttamisjaksolla kolmen vuoden ansaintajakson sijaan. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteisiin sisällytettiin 10 prosentin painoarvolla vastuullisuus, jota mitattiin suorien CO2-päästöjen vähentämisellä.

Vuoden 2024 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta keskittyi henkilöstöasioiden osalta tarkastelemaan yhtiön strategian edistymistä asetettujen suoritusmittareiden kautta. Vuonna 2025 valiokunta jatkaa työtä varmistaakseen, että palkitsemispäätökset ovat yhdenmukaiset ja että ne tukevat yhtiön etenemistä kohti kasvuvaihetta ja kahden miljardin euron liikevaihtoa pitkällä aikavälillä.

Toimitusjohtaja Jukka Moisio jäi eläkkeelle vuoden 2024 päättyessä. Uusi toimitusjohtaja Paolo Pompei aloitti yhtiön palveluksessa vuoden 2025 alussa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puolesta haluan toivottaa Jukalle kaikkea hyvää tulevaan ja toivottaa Paolo Pompein tervetulleeksi jatkamaan Nokian Renkaiden menestystarinaa.

ELINA BJÖRKLUND

Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstöja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja

N O K I A N R E N K A I D E N PA L K I T S E M I S P O L I T I I K K A JA K A N N U S T I M E T T U K E VAT Y H T I Ö N S T R AT EG I A A JA K A S V UA .

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 228

Palkitsemisraportti

Johdanto

Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä "palkitsemisraportti") kuvataan Nokian Renkaat Oyj:n (jäljempänä "yhtiö" tai "Nokian Renkaat") palkitsemispolitiikka (jäljempänä "palkitsemispolitiikka") ja sen toteutuminen tilivuonna 2024. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä Nokian Renkaiden vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja sitä sovelletaan vuoden 2028 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei päivitettyä politiikkaa esitellä yhtiökokoukselle ennen tätä.

Palkitsemispolitiikassa kuvataan:

• hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen
• palkitsemispolitiikan määrittelyn perusteet
• politiikan käytännön toteutus.

Palkitsemispolitiikka on esitelty kokonaisuudessaan osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/palkitseminen.

Palkitsemisraportti antaa tarkempaa tietoa Nokian Renkaiden palkitsemisen kehittymisestä sekä tietyistä strategisista mittareista ja ajantasaisen palkitsemispolitiikan toteuttamisesta tilivuonna 2024.

Raportti noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodi 2025:n vaatimuksia sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön Palkitsemisraportin 2023 neuvoa-antavan äänestyksen jälkeen, jossa sitä tuki noin 73 prosenttia vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetuista äänistä.

Nokian Renkaiden taloudellisen tuloksen ja palkitsemisen kehitys

Nokian Renkaiden liikevaihto tilikaudella 2024 kasvoi 9,9 % prosenttia ja oli 1 289,8 miljoonaa euroa ja segmentit yhteensä liikevoitto oli 71,4 miljoonaa euroa (2023: 65,1 miljoonaa). Palkitseminen noudattaa yhtiön taloudellisen tuloksen toteutumista ja jäi vuonna 2024 alhaiselle tasolle edellisen vuoden tapaan. Palkitsemisen painopisteenä vuonna 2024 oli sitouttaa avainhenkilöitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa strategian toteuttaminen mukaan lukien Romanian-tehtaan valmistuminen ajoissa ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen. Toimet vuoden 2024 aikana antavat hyvän pohjan jatkaa yhtiön kasvua ja kannattavuuden parantamista.

Taulukossa on esitetty indeksivertailuna hallituksen, toimitusjohtajan ja työntekijöiden palkitsemisen kehitys edellisen viiden tilikauden aikana.

Palkitseminen vuosina 2020–2024

Palkitsemisindeksi	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen kokonaispalkkio – Hallituksen jäsenille maksettu keskimääräinen vuosipalkkio1	113 %	106 %	109 %		95 % 100 %
Toimitusjohtajan palkat ja edut 43 %		75 %	79 %		61 % 100 %
Keskimääräinen palkka kustannus työntekijää kohti2	144 %	134 %	146 %	119 %	100 %

¹ Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin tilivuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten määrällä (2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. Lisätietoja on osiossa "Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2020–2024".

² Keskimääräinen kustannus työntekijää kohden lasketaan jakamalla palkkojen, kannustimien ja muiden palkkakustannusten kokonaismäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä kyseisenä tilivuonna.

Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä vahvistaa kestävää kehitystä ja henkilöstön sitoutumista Nokian Renkaisiin.

Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä on yksi osa kokonaispalkitsemista. Siihen ei tehty muutoksia vuonna 2024.

Pitkän aikavälin kannustimet ovat osa Nokian Renkaiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön osakkeenomistajien kanssa, yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin ja tarjota kilpailukykyinen palkitseminen avainhenkilöille. Nokian Renkailla on kaksi vuosittain alkavaa, hallituksen päättämää pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmää: suoritusperusteinen sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä. Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi molemmat ohjelmat alkaviksi uusilla ansaintajaksoilla seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön tärkein kannustinjärjestelmä, ja sen tavoitteet on sidottu yhtiön käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen. Ohjelman ansaintajakso on vuosina 2024–2025, jonka lisäksi on yhden vuoden sitouttamisjakso ja mahdollinen maksu suoritetaan keväällä 2027.

Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön avainhenkilöiden sitouttamiseen käytetty pitkän aikavälin lisäkannustinohjelma. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyt osakkeet maksetaan osallistujille kolmen vuoden rajoitusjakson jälkeen. Edellytys kyseisen osakepalkkion maksamiselle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkion maksupäivään asti. Lisäksi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaan ja johtoryhmään sovelletaan taloudellista suorituskykyä koskevia mittareita tavoitteena yhtenäistää toimitusjohtajan ja osakkaiden intressit liittyen yhtiön taloudelliseen kehitykseen.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 229 ohjausjärjestelmästä

Palkitsemisraportti

Nokian Renkaiden hallitus muutti helmikuussa 2023 taloudellisen suorituskyvyn mittarin sijoitetun pääoman tuotosta keskimääräiseksi segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotoksi (ROCE). Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2021–2023, 2022–2024, 2023–2025 sekä vuonna 2024 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2024–2026.

Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto

Milj. euroa %

• Segmentit yhteensä liikevoitto
• Segmentit yhteensä liikevoitto, %

Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmässä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta, joista toimitusjohtajalle ei suunnattu brutto-osaketta. Osakepalkkiot maksettiin maaliskuussa 2024.

Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa

Segmentit yhteensä tulos/osake

Osinko/osake

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon enimmäismäärästä.

Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Liikevaihto ja EBITDA*, milj. euroa

noudatti vuonna 2024 palkitsemispolitiikkaa.

Tilivuonna 2024 Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti hyväksytystä palkitsemispolitiikasta soveltamalla suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 ja 2024–2025 osalta poikkeuksellisesti kahden vuoden ansaintajaksoa ja vuoden sitouttamisjaksoa. Tätä poikkeamaa lukuun ottamatta toimitusjohtajan palkitseminen

Liikevaihto EBITDA

* DA EBITDA:ssa viittaa poistoihin, jotka sisältävät arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin.

Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Kiinteällä

Hallituksen palkitseminen 2024

Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 2024 päätti seuraavista hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista tilivuonna 2024:

Hallituksen puheenjohtaja: Vuosipalkkio 115 000 euroa. Hallituksen varapuheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan, investointivaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajat: Vuosipalkkio 76 000 euroa. Muut hallituksen jäsenet: Vuosipalkkio 53 500 euroa.

Kustakin hallituksen sekä valiokunnan kokouksesta palkkio on 700 euroa. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille palkkio on kaksinkertainen Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella järjestettävästä kokouksesta, ja kolminkertainen kokouksista Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille palkkio on kolminkertainen kokouksista jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden välityksellä, palkkio on 700 euroa. Matkakulut korvataan yhtiön matkapolitiikan mukaisesti.

		Kiinteä	Hallituksen	Valiokuntien		vuosipalkkiolla hankitut
		vuosi	kokous	kokous	Palkkiot	osakkeet
Hallituksen jäsen	Asema hallituksessa	palkkio, €1	palkkiot, €	palkkiot, €	yhteensä, €	(osakemäärä)
Jukka Hienonen	Hallituksen puheenjohtaja / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen	115 000	9 100	3 500	127 600	5 700
Pekka Vauramo	Hallituksen varapuheenjohtaja / Investointivaliokunnan jäsen	76 000	9 100	3 500	88 600	3 767
Elina Björklund	Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja (alkaen 30.4.2024)	76 000	7 000	2 800	85 800	3 767
Susanne Hahn	Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen	53 500	12 600	4 200	70 300	2 651
Markus Korsten	Hallituksen jäsen / Investointivaliokunnan jäsen	53 500	13 300	2 800	69 600	2 651
Veronica Lindholm	Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja (30.4.2024 asti)	–	2 800	700	3 500	–
Elisa Markkula	Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen (alkaen 30.4.2024)	53 500	7 000	2 100	62 600	2 651
Christopher Ostrander	Hallituksen jäsen / Investointivaliokunnan puheenjohtaja	76 000	15 400	4 200	95 600	3 767
Jouko Pölönen	Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	76 000	9 100	3 500	88 600	3 767
George Rietbergen	Hallituksen jäsen (30.4.2024 asti)	–	3 500	–	3 500	–
Reima Rytsölä	Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen	53 500	9 100	3 500	66 100	2 651

1 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 30.4.2024. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.

ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 231

Palkitsemisraportti

Toimitusjohtaja Jukka Moision palkitseminen 2024

Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee ehdotukset toimitusjohtajan palkasta, eduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioista hallituksen päätettäväksi. Toimitusjohtaja Jukka Moisio työskenteli yhtiössä vuoden 2024 loppuun asti.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtaja Jukka Moisio oli oikeutettu palkitsemispolitiikassa kuvattuihin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin. Tavoitemäärä kannustinjärjestelmässä on 50 prosenttia perusvuosipalkasta ja enimmäismahdollisuus on 100 prosenttia perusvuosipalkasta. Ansaintajakso on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta päätä. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision lyhyen aikavälin kannustinten suorituskykymittarina tilivuoden 2024 ansaintajaksolla oli Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevoitto 60 prosentin painoarvolla ja Nokian Renkaiden liikevaihto 40 prosentin painoarvolla, yhteensä 100 prosenttia.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulos perustuen tavoiteasetantaan asteikolla 0–100–200 prosenttia vuonna 2024 oli seuraava:

• 60 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevoitto. Tavoitetaso oli asetettu 116 miljoonaan euroon. Saavutus oli 0 prosenttia tavoitteesta.
• 40 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden liikevaihtotavoite. Tavoitetaso oli asetettu 1 473 miljoonaan euroon. Saavutus oli 0 prosenttia tavoitteesta.

Kokonaissaavutus vuoden 2024 lyhyen aikavälin suorituskykymittareista oli 0 prosenttia. Tulospalkkio yhteensä 0,00 euroa.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimet koostuvat osakepalkkiojärjestelmistä. Pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän korvaus on rajoitettu 250 prosenttiin perusvuosipalkasta, ja tavoitemäärä on 125 prosenttia perusvuosipalkasta.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2025

Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnettiin 122 280 suoritusperusteista osaketta Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolta 2024–2025. Mahdollinen palkkio maksetaan hallituksen erillisen päätöksen perusteella suhteutettuna työskentelyaikaan vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024–2025 asettamat tavoitteet saavutetaan. Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolle 2024–2025 asetetut tavoitteet jakautuvat seuraavasti:

LTI-tavoitteiden 2024–2025 painoarvot, %

EBITDA 50 % Henkilöautorenkaiden tuotanto volyymin kasvu 40 % Suorien CO2-päästöjen vähentäminen 10 %

Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei myönnetty ehdollisia osakkeita tilivuonna 2024.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 prosenttia. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostu maksuun toimitusjohtaja Jukka Moisiolle.

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 maksu keväällä 2026

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 kahden vuoden pituinen ansaintajakso päättyi tilikauden 2024 loputtua. Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) 50 prosentin painoarvolla, henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun 40 prosentin painoarvolla ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen 10 prosentin painoarvolla. Suorien CO2-päästöjen vähenemisen 10 prosentin painoarvon osalta tavoite saavutettiin maksimitasolla ja muissa tavoitteista jäätiin tavoitteesta. Näin ollen asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten 20 prosenttia. Palkkion laskenta ja osakkeiden toimitus suoritetaan Jukka Moisiolle keväällä 2026.

Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnetyt osakkeet

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä ja ansaintajakso	Myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä	Suurin myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä1	Suorituskykykriteerit	Tulos2	Mahdollisen palkkion maksu
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024	27 680	55 360	Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo) Segmentit yhteensä tulos/osake (50 %:n painoarvo)	0 % 0 %	H1/2025
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2024	90 882	181 764	EBITDA (50 %), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun (40 %) ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen (10 %). Maksun ehto: Romanian-tehdas on toiminnassa vuoden 2024 loppuun mennessä.	0 %, 0 % 20 %	H1/2026
Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen	100 %	200 %

1 Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. ² Tavoitetaso 100 prosenttia, maksimi 200 prosenttia.

Toimitusjohtajan palkitseminen 2024, euroa

			Maksettu palkka	Maksetut suoritus -	Maksuun tulevat	Myönnetyn
			tilivuonna 2024	kykyperusteiset	suorituskykyperusteiset	osakepohjaisen
	Kiinteä vuosipalkka	Kuukausittainen	(sis. lomakorvauksen ja	bonukset (vuoden	bonukset (vuoden	bonuksen	Lisäeläkkeen		Palkkiot yhteensä
Toimitusjohtaja	(sis. lomakorvauksen)	peruspalkka	matkapuhelinedun)	2023 perusteella)	2024 perusteella)1	kokonaisarvo	maksu	Irtisanomisraha	tilivuonna 2024
Jukka Moisio	817 614	64 890	817 854	0	0	0	–	–	817 854

1 Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2024 perusteella) maksetaan tilivuonna 2025.

Lyhyen aikavälin ansaintamahdollisuudet perusvuosipalkan osuutena		Osakepalkkiojärjestelmän pitkän aikavälin ansaintamahdollisuus perusvuosipalkan osuutena1
Tavoite	Enintään	Tavoite	Enintään
50 %	100 %	125 %	250 %

1 Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 233 ohjausjärjestelmästä

Palkitsemisraportti

Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision palkkaa ei korotettu tilivuonna 2024. Toimitusjohtajan kuukausittainen peruspalkka oli 64 890 euroa.

Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla oli yhtiön maksama matkapuhelinetu, jonka arvo oli 20 euroa kuukaudessa tai 240 euroa vuodessa. Kiinteä vuosipalkka sisältäen lomakorvauksen lasketaan kertomalla kuukausittainen peruspalkka 64 890 euroa 12,6 prosentilla.

Toimitusjohtajan palkitseminen: 2024 maksettu palkka ja muuttuvat palkanosat, %

Peruspalkka* 100 % Lyhyen aikavälinen kannustimet 0 % Pitkän aikavälin kannustimet 0 %

Pois lukien eläke ja etuudet.

*Sisältäen lomakorvauksen.

Eläkkeet ja toimitusjohtaja Jukka Moision toimisuhteen päättymiseen liittyviä ehtoja

Toimitusjohtaja Jukka Moision eläkettä ja työsuhteen päättymistä koskevat ehdot määriteltiin seuraavasti:

Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä määräytyivät toimitusjohtajan kotimaassa sovellettavan lainsäädännön käytäntöjen ja ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa paikallisten markkinoiden mukaisen maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää. Eläkeikä ja eläke määräytyivät työntekijän eläkelain mukaisesti.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti toimitusjohtajalla on irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen.

Malus ja takaisinperintä

Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitsemisjärjestelmän perusteella palkkio, joka myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi toimitusjohtajan tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella, yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen perusteella oikeus oikaista takautuvasti maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikaisista kannustimista maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus perusteettoman edun palautusta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjestelmät ovat luonteeltaan harkinnanvaraisia, eivätkä ne ole osa toimitusjohtajasopimuksen ehtoja. Hallitus voi milloin tahansa päättää järjestelmien toteutuksesta ja niiden ehdoista.

Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai takaisinperintäoikeuksiaan tilivuonna 2024.

Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2020–2024

Hallituksen palkitseminen, palkkiot yhteensä, euroa Jukka Hienonen 127 600 121 900 126 100 112 700 Pekka Vauramo 88 600 86 900 90 400 82 000 Elina Björklund (alkaen 30.4.2024) 85 800 – – – Susanne Hahn 70 300 67 200 61 600 – Markus Korsten 62 300 – – 69 600 Veronica Lindholm (30.4.2024 asti) 3 500 86 900 91 100 60 200 Elisa Markkula (alkaen 30.4.2024) 62 600 Christopher Ostrander 95 600 72 800 68 600 57 700 Jouko Pölönen 88 600 86 900 90 400 59 100 George Rietbergen (30.4.2024 asti) 3 500 64 400 67 200 57 500 Reima Rytsölä 60 900 – – 66 100 Heikki Allonen (26.4.2023 asti) – 4 200 67 200 60 900 Inka Mero (26.4.2023 asti) – 4 200 67 900 60 900 Raimo Lind – – 5 600 83 400 Kari Jordan – – – 1 800 Petteri Walldén – – – – 710 200 730 500		2024	2023	2022	2021	2020
						105 800
						63 100
						–
						–
						–
						65 500
						–
						–
						60 100
						–
						63 100
						63 100
						85 600
						87 400
						6 600
	Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot)1	754 800			634 400	593 700
Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä 9 9 9 9						8
Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti1 83 867 78 911 81 167 70 489						74 213
Indeksi 113,0 % 106,3 % 109,4 % 95,0 % 100,0						%
Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio, euroa
Jukka Moisio 27.5.2020–31.12.2024 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960						429 611
Hille Korhonen 1.7.2017–26.5.2020 – – – –						1 472 192
Yhteensä 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960						1 901 803
Indeksi 43,0 % 74,7 % 79,0 % 60,9 %						100,0 %

	2024	2023	2022*	2021	2020
Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo, euroa
Palkat, kannustimet ja muut liitännäiskustannukset milj. euroa	256,3	232,2	237,5	270,7	224,7
Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden aikana	3 850	3 754	3517	4 941	4 859
Keskiarvo vuotta kohti, t euroa	66,57	61,83	67,53	54,79	46,24
Indeksi	144,0 %	133,7 %	146,0 %	118,5 %	100,0 %
Taloudellinen kehitys 2020–2024
Liikevoitto, milj. euroa	1,8	32,1	56,7	268,2	120,0
Segmentit yhteensä, liikevoitto, milj. euroa	71,4	65,1	17,8	324,8	190,2
Indeksi	1,5 %	26,8 %	47,3 %	223,5 %	100,0 %
EPS, euroa	-0,17	-2,36	-1,27	1,49	0,62
Segmentit yhteensä, EPS, euroa	0,23	-2,16	-0,86	1,84	1,04
Indeksi	-24,7 %	-360,8 %	-204,8 %	240,3 %	100,0 %
ROCE, %	0,5 %	2,2 %	3,1 %	13,7 %	6,0 %
Segmentit yhteensä, ROCE, %	3,9 %	4,0 %	1,0 %	15,8 %	9,3 %
Indeksi	8,3 %	36,7 %	51,7 %	228,3 %	100,0 %

1 Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin tilivuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten määrällä (2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot.

* Vuosi 2022 pois lukien lopetetut toiminnot.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös 235 ohjausjärjestelmästä

Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet

Yhtiökokous 2025

Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 7.5.2025. Kutsu kokoukseen lähetetään myöhemmin.

Lisätietoa: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtiokokous/yhtiokokous-2025.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025.

Taloudellinen tieto

Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden päätehtävänä on tukea Nokian Renkaiden osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla johdonmukaisesti ja viipymättä kaikki olennaiset yhtiötä koskevat tiedot tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille. Palvelemme sijoittajia ja analyytikoita niin Suomessa kuin ulkomailla.

Sijoittajasivuillamme julkaisemme ajankohtaista taloudellista tietoa kaikille Nokian Renkaista sijoittajakohteena kiinnostuneille. Taloudellisten raporttien, esitysten ja pörssitiedotteiden lisäksi sivuilla on tietoa esimerkiksi Nokian Renkaiden strategiasta, osakkeesta sekä suurimmista suomalaisista osakkeenomistajista.

Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteiden-tilaus.

Taloudelliset katsaukset 2025

Nokian Renkaat julkistaa taloudelliset katsaukset vuonna 2025 seuraavasti:

• Tammi–maaliskuun osavuosikatsaus 6.5.2025
• Tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 18.7.2025
• Tammi–syyskuun osavuosikatsaus 28.10.2025

Katsaukset julkaistaan suomeksi englanniksi. Raportit ovat saatavilla verkkosivuillamme yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/raportit-ja-esitykset.

Hiljainen jakso

Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden julkaisua.

• Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.
• Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on julkaistu

Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääomamarkkinoiden tai taloustiedotusvälineiden edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee tiedot viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida kyseistä tapahtumaa.

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.

Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen flaggings@nokiantyres.com.

Yhteystiedot

Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen ir@nokiantyres.com.

Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and Strategic Project Communications puh. 010 401 7581

Osoite:

Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20 37101 Nokia

yritys.nokianrenkaat.fi