Governance Information • Mar 3, 2025
Governance Information
Open in ViewerOpens in native device viewer

M A K I N G T H E W O R L D S A F E R , OVER AND OVER AGAIN
Vastuullisuustiimi, hankinta ja tuotekehitys tekevät yhteistyötä
K E S TÄVÄ N T U R VA L L I S U U D E N P E R I A AT T E E T O H J A AVAT K A I K K E A TYÖTÄMME

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 38 ohjausjärjestelmästä
Yleiset tiedot
Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot


Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 39

Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksissä; se sisältää emoyhtiön sekä kaikki yhtiöt, joissa konsernilla on suorasti tai epäsuorasti yli 50 prosenttia äänistä, ellei muuta ole ilmoitettu annettujen tietojen yhteydessä.
Olennaisuusarvioinnissa huomioitiin sekä Nokian Renkaiden oma toiminta että yhtiön arvoketju. Raportti sisältää tietoa arvoketjusta niiltä osin kuin se on tarpeellista seuraaviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen:

Nokian Renkaat on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois arkaluonteisia tietoja liittyen valmistuskumppaneita koskeviin yksityiskohtiin sekä tiedonantovaatimuksen E5-4 tietopisteisiin 31 a ja 31 c.
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Raportoinnissa ei poiketa keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4.
Scope 3 -päästötietojen laskennassa käytetään useita estimointeja, kuten yleisiä päästökertoimia ja keskiarvoja. Tämä vaikuttaa laskelmien tarkkuuteen. Laskentaperiaatteet perustuvat Nokian Renkaiden kasvihuonekaasupäästöinventaarioon, ja periaatteet on esitetty tarkemmin tiedonantovaatimuksessa E1-6.
Tietojen laatua parantaakseen Nokian Renkaat pyrkii hankkimaan päästötiedot joka vuosi yhä useammalta raaka-aineiden toimittajalta ja kuljetusyritykseltä, jolloin laskelmissa voidaan käyttää näitä tietoja yleisten päästökertoimien sijaan.
Kaikki estimoinnissa käytetyt lähteet, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus, koskevat arvoketjua.
Tämä on ensimmäinen vuosi, josta Nokian Renkaat raportoi kestävyysasiat ESRS-vaatimusten mukaisesti.
Raportti sisältää myös muita kestävyystietoja. Tiedot annetaan GRI-standardin, S&P Globalin yritysvastuuarvioinnin sekä paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Nämä lisätiedot on ilmaistu visuaalisesti pyöreällä plusmerkkisymbolilla sekä tekstillä "muita, epäolennaisia tietoja". Osa tiedoista liittyy olennaisiin aiheisiin ja on siksi sijoitettu aihekohtaisten ESRS-tiedonantojen yhteyteen. Epäolennaisiin aiheisiin liittyvät tiedot on ilmoitettu erillisessä osiossa "Muita kestävyystiedonantoja".

Hallitus on vastuussa yhtiön yleisestä johtamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Vuonna 2024 hallituksessa oli yhdeksän riippumatonta jäsentä. Toimitusjohtaja oli liikkeenjohtoon osallistuva johtaja. Hallituksessa ei ollut henkilöstön edustajia.
Hallituksen jäsenillä on asiaan kuuluvaa kokemusta seuraavista aiheista: rengasteollisuus, kokemus toimitusjohtajana toimimisesta, kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilta, rahoitus, yhtiön riskienhallinta sekä hallinto ja ohjaus.
Vuoden 2024 lopussa hallituksessa oli kuusi miesjäsentä (66,7 %) ja kolme naisjäsentä (33,3 %). Jäsenet edustivat kolmea eri kansallisuutta ja olivat iältään 48–67-vuotiaita. Toimitusjohtaja oli suomalainen mies. Uusi toimitusjohtaja aloitti tammikuussa 2025, ja hän on italialainen mies.
Vuoden 2024 lopussa monimuotoisuus toteutui hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kohdalla seuraavasti:
| Monimuotoisuus tekijä |
Tiedot |
|---|---|
| Ikä | Alle 30-vuotiaita: 0 % 30–50-vuotiaita: 10 % Yli 50-vuotiaita: 90 % |
| Sukupuoli | Nainen: 30 % Mies: 70 % |
| Kansallisuus | Suomi: 70 % Saksa: 20 % Yhdysvallat: 10 % |
| Kokemus | Kokemusta rengasalalta: 20 % Toimitusjohtajakokemusta: 90 % Johtamiskokemusta: 100 % |
| Koulutus | Taloustieteiden maisteri: 60 % Kauppatieteiden maisteri: 20 % Tekniikan maisteri: 10 % Fysiikan diplomi-insinööri: 10 % M.Sc., Engineering Management: 10 % Valtiotieteiden maisteri: 10 % |
Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen suurimmista osakkeenomistajista lukuun ottamatta Reima Rytsölää, jota ei pidetty riippumattomana yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana (omistus yhtiöstä vuoden lopussa 10,10 %). Näin ollen riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus oli 89.
Hallitus on koko konsernin korkein kestävyyttä ja sen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvova taho. Hallitus hyväksyy keskeiset kestävyystavoitteet sekä konsernin käytännöt, jotka ohjaavat konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa valmistelee vastuullisuuteen liittyvät aiheet hallitukselle ja seuraa toimintaympäristön sekä kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehitystä.
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 42 ohjausjärjestelmästä Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
Kaikki henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaikista sen suurimmista osakkeenomistajista. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa; kollektiiviset päätökset tekee hallitus.
Nokian Renkaiden kestävyystoimia johtaa hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää kestävyystyötä. Siihen kuuluu ylempää johtoa hankintojen, laadun ja työturvallisuuden, tuotteiden ja innovaatioiden, lakiasiain, talouden ja rahoituksen, henkilöstön sekä viestinnän alueilta. Ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Kestävyystyön jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esihenkilöiden tehtävää.
Kestävyysasiat raportoidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa käy johdon kanssa säännöllisesti läpi yhtiön kestävyysohjelman etenemistä ja seuraa konsernikestävyysraportointiprosessia. Hallituksen jäsenten taidot, osaaminen ja kokemus johtajuuden, strategian kehityksen ja toteutuksen, hallinnon, riskienhallinnan, palkitsemisen, viestinnän sekä sidosryhmäsuhteiden aloilta ovat oleellisia varmistettaessa, että yhtiö kehittää ja toteuttaa kestävyysohjelmaansa järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi. Hallituksen valiokuntatyö mahdollistaa kestävyyteen liittyvän asiantuntemuksen syventämisen. Sisäisiä ja ulkoisia kestävyysammattilaisia voidaan pyytää puhumaan valiokunnan kokouksissa, ja tarpeen mukaan järjestetään aihekohtaisia esityksiä ja koulutuksia, myös olennaisiin aiheisiin liittyen.
Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen hallitus on vastuussa Nokian Renkaiden hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä Suomen osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiökokoukselle. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä.
Vastuullisuuden johtaminen Nokian Renkailla


Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 43
Toimitusjohtaja hoitaa konsernin liiketoimintaa ja johtaa yhtiön päivittäistä toimintaa Suomen osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on vastuu antaa hallitukselle tietoa yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä sekä valmistella yhtiön strategia ja tavoitteet hallituksen hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta, yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja omaisuuden hallinnan luotettavasta järjestämisestä.
Hallituksella ja toimitusjohtajalla on osaamista muun muassa strategisesta johtajuudesta, kulutustavarateollisuudesta, hallintotavasta, riskienhallinnasta ja toiminnan tehokkuudesta, jotka ovat oleellisia alueita Nokian Renkaiden liiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen kannalta.
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysasioista henkilöstöja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kolmesti vuodessa tai tarpeen mukaan.
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle helmikuussa 2024, ja niistä keskusteltiin. Kaksoisolennaisuusanalyysillä tarkoitetaan ESRS:n mukaista kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallitus vahvisti vuonna 2024 Nokian Renkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Säännöllisen tiedonkulun ylläpitämiseksi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa käsitellään kestävyysaiheita. Aihealueet valitaan oleellisuuden ja merkityksen perusteella.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi sisältyy myös yhtiön riskienhallintapolitiikkaan, joka sitoo kaikkia konsernin yhtiöitä, liiketoiminta-alueita, liiketoimintayksiköitä ja toimintoja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallintapolitiikan tarkoitus on minimoida strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien kielteiset
vaikutukset, poistaa vaarariskit tai pienentää niitä sekä hyödyntää mahdollisuuksia. Riskienhallintapolitiikka on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää.
Talous ja rahoitus -organisaatiossa rahoitus ja riskienhallinta tekee säännöllisesti konsernin riskianalyysejä yhdessä liiketoiminta-alueiden, liiketoimintayksiköiden ja toimintojen kanssa. Analyysit esitellään johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa. Riskit, jotka voivat vaikut-
taa konsernin strategian ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan niiden vakavuuden mukaan riskinottohalun kontekstissa. Riskinottohalun ja riskinsietokyvyn perusteella riskin taso hyväksytään tai riskiä vältetään, vähennetään tai siirretään. Menettelyn tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle sekä riskin luonteen niin edellyttäessä myös henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle tai investointivaliokunnalle sekä hallitukselle.


Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoitteisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.
Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi integroitiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. Koska oleellisimmat riskit esitettiin ylätasolla kaikkiin yhtiön toimintoihin liittyen, tarkkoja olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia ei nimenomaisesti käsitelty. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit kuitenkin arvioitiin strategiatyön aikana merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille tunnistettiin lieventämistoimenpiteet.
Analyysin tuloksiin sisältyi myös voimakas sitoutuminen Nokian Renkaiden kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien yhtiön vaikutusten, kuten kasvihuonekaasupäästöjen, neitseellisten raaka-aineiden käytön sekä toimitusketjun kielteisten ihmisoikeusvaikutusten aktiivista vähentämistä.
Nokian Renkaiden johtoryhmä valmisteli ja hallitus hyväksyi Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofian ja ohjeet vuonna 2018. Dokumenttia päivitettiin vuonna 2024. Se muodostaa perustan yhtiön palkitsemisperiaatteille. Johtajien palkitsemisen tarkoituksena on edistää strategian toteutumista, liiketoiminnan tavoitteita, kestävyyttä sekä yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuutta.
Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen, palkitsemispolitiikan määrittelyn periaatteet sekä sen käytännön toimeenpano. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiökokouksessa 2024. Hallitus valvoo yhtiön palkitsemista, mukaan lukien kestävyyteen liittyviä palkkioita, seuraamalla yhtiön tavoitteiden edistymistä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa sekä hyväksymällä toimitusjohtajan palkitsemisen.
Merkittävä osa palkitsemispolitiikkaa on kestävyyteen liittyvien suorituskykymittausten yhdistäminen kannustinjärjestelmiin. Tämä varmistaa, että johdon palkitseminen on yhteydessä kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, mikä yhdistää johdon sekä yhtiön ja sen sidosryhmien tavoitteet.
Nokian Renkaiden käytössä on useita kannustinohjelmia suorituskyvyn mittaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiöllä on kaksi osakepohjaista järjestelmää, joiden tarkoituksena on yhdistää Nokian Renkaiden omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjota osakkeiden ansaitsemiseen ja kertymiseen perustuva kilpailukykyinen kannustinohjelma.
Osakepalkkiojärjestelmillä on yleensä vähintään kolmen vuoden ansaintajaksot. Hallitus päättää järjestelmien ehdoista ja ansaintakriteereistä sekä niihin liittyvistä tavoitteista erikseen ansaintajaksokohtaisesti. Ansaintakriteerien saavuttaminen arvioidaan jokaisen ansaintajakson jälkeen, ja palkkion määrä perustuu siihen, missä määrin tavoitteet on saavutettu ansaintajakson aikana. Ansaintajakson kriteerit perustuvat strategisiin, taloudellisiin, tuotannollisiin ja kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin.
Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidiekvivalenttien (CO2e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen. CO2e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen.
| Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät |
Sijainti konsernikestävyysraportissa |
|---|---|
| a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin |
Arvoketjun työntekijät: Kestävän liiketoiminnan edistäminen toimitusketjussa |
| b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa |
Yleiset tiedot: Sidosryhmien etujen ja näkemysten kuuleminen, Taulukko Sidosryhmävuorovaikutus: Toimittajat, liikekumppanit ja alihankkijat |
| c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi |
Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita |
| d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi |
Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita |
| e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä |
Arvoketjun työntekijät: Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita |

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 45 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaiden riskienhallintapolitiikka tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen konsernikestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan. Riskienarviointi on jatkuva prosessi, johon kuuluvat tunnistaminen, arviointi, valvonta ja seuranta. Riskienarviointi on tarpeen, jotta riskit voidaan tunnistaa ja priorisoida sisäistä valvontaa varten.
Jotta varmistetaan, että Nokian Renkaiden riskienhallinta ja sisäisen valvonnan viitekehys soveltuvat tehokkaasti konsernikestävyysraportointiin, prosessia arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin olennaisiin konsernikestävyysraportoinnin alueisiin. Tämä sisältää myös prosessiin kuuluvien nykyisten valvontakeinojen uudelleenarvioinnin sekä lisävalvontakeinojen tunnistamisen.
Konsernikestävyysraportoinnissa tunnistettuihin riskeihin lukeutuvat tietosyötteiden tarkkuus, tietojen manuaalinen käsittely sekä henkilöriski. CSRD:n mukaista raportointia valmisteltaessa parannettiin valvontaympäristöä. Lisävalvontatoimien tunnistaminen ja riskien edelleen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä.
Nykyiset konsernikestävyysraportointiin liittyvät sisäiset ohjauskeinot riippuvat raportointialueesta, ja niihin sisältyy määrällistä ja laadullista datan arviointia, jota tekevät datan omistavat toiminnot, laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, vastuullisuuden ohjausryhmä sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.
Nokian Renkaiden tuotevalikoima sisältää henkilöautojen talvi-, kesä-, all weather- ja all season -renkaita sekä raskaisiin koneisiin sekä kuorma- ja linja-autoihin tarkoitettuja erikoisrenkaita, vanteita ja pinnoitusmateriaaleja. Vianor-ketju tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden tuotteita myytiin 46 maassa. Nokian Renkaiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, joissa yhtiö on premium-henkilöautonrenkaiden markkinajohtaja, sekä Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa, joilta yhtiö hakee kasvua. Nokian Renkaiden suoria asiakkaita ovat yritysasiakkaat, joista merkittävimpiä ovat rengasjälleenmyyjät, autoliikkeet ja ajoneuvojen valmistajat. Vianorin palvelupisteet toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja ne palvelevat sekä yritysasiakkaita että loppukäyttäjiä.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat työllisti vuoden lopussa 3 810 henkeä, joista 2 722 Pohjoismaissa, 618 Pohjois-Amerikassa ja 470 Keski-Euroopassa.
Nokian Renkaiden kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuote ryhmiin ja sidosryhmäsuhteisiin ovat seuraavat:
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei ollut erityistä huolta aiheuttavia aineita. Uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin liittyvän vuodelle 2030 asetetun tavoitteen mukaisesti Suomen-tehtaalla otettiin käyttöön ISSC PLUS -sertifioitu raaka-aine sekä uusi uusiutuva raaka-aine henkilöautonrenkaiden tuotannossa. Vierintävastuksen A-luokassa oli vuoden lopussa 10 tuotetta. 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuului EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin, ja kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. LTIF parantui ja oli 4,6 (4,7). 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu, ja 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaiden taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus. Liiketoimintayksiköillä on erilaiset roolit: Henkilöautonrenkaat luo kasvua ja kannattavuutta vahvan brändin, valikoivan jakelun ja markkinakohtaisten tuotteiden avulla, Raskaat Renkaat pyrkii jatkamaan vahvaa kasvua laajenevan tuotevalikoiman avulla ja Vianor tukee myyntiä ja premium-brändipositiota Pohjoismaissa. Tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2025 loppuun asti jatkuvaan investointivaiheeseen sisältyy tehtaiden kapasiteetin laajennus Suomessa ja Yhdysvalloissa, uuden tehtaan rakentaminen Romaniaan sekä yhtiön omaa tuotantoa täydentävien valmistuskumppaneiden hyödyntäminen. Vuosien 2026–2027 kasvuvaiheessa keskitytään vahvistamaan brändipositiota edelleen ja siten kasvattamaan markkinapenetraatiota uusien tuotteiden, lisääntyneen kapasiteetin ja parempien toimintaedellytysten avulla.
Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 46
Nokian Renkaiden strategian kulmakivet ovat 1) turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, 2) joustava ja tehokas toimitusketju, 3) Nokian Renkaiden premium-brändi, 4) johtajuus vastuullisuudessa ja 5) Nokian Renkaiden tiimi. Erityisesti kohdat 1, 4 ja 5 liittyvät kestävyyskysymyksiin ja/tai kestävyyskysymykset vaikuttavat niihin, ja kohdat kuvaavat yhtiön pyrkimyksiä kehittää jatkuvasti toimintansa kestävyyttä ja osoittaa johtajuutta.
Vuoden 2024 aikana kriittinen hanke oli uuden tehtaan rakentaminen ja käynnistämisen aloittaminen Romaniassa, ja vuoden 2025 aikana oleellista on varmistaa siellä onnistunut kaupallinen tuotanto. Tuotantokapasiteetin lisäämisen ohella Romanian-tehdas on koko alalla virstanpylväs, sillä kyseessä on maailman ensimmäinen täysin CO2e-päästötön rengastehdas. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO2e-päästöttömyys tarkoittaa.
Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi yhdistettiin hallitukselle esitettyyn strategiatyöhön. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit arvioitiin strategiatyössä merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille määriteltiin vähentämistoimenpiteet. Seuraavien asioiden tärkeys huomioitiin:
Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoitteisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.
Nokian Renkaat toimii autojen ja ajoneuvojen renkaiden kuluttajajälkimarkkinassa ja menestyy erityisesti premium-talvirengassegmentissä. Nokian Renkaiden liiketoiminta on jaettu kolmeen yksikköön: Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.
• Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja rengaspalveluketju, jolla on laaja palvelupisteverkosto ja verkkokauppoja. Vianorin tavoitteena on tukea myyntiä ja premium-brändipositiota Pohjoismaissa varmistamalla Nokian Renkaiden tuotteiden myynti vahvan jakelun ja erinomaisen palvelun kautta sekä tehdä samalla positiivista tulosta itsenäisenä yksikkönä.
Nokian Renkaat panostaa innovaatioihin erityisesti kehittäessään tuotteita vaativiin olosuhteisiin. Tuotteet ja innovaatiot -toiminto keskittyy kilpailukykyisen tuotetarjooman ylläpitoon ja tuotteiden kannattavuuden varmistamiseen. Yhtiö pyrkii olemaan erittäin asiakaslähtöinen sekä keskittyy kannattavaan kasvuun ja tehokkaaseen globaaliin toimintaan. Vahva brändi, tuotteiden maine ja tehokas jakelu lisäävät hinnoitteluvoimaa.
Kestävyys on keskeinen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia. Yhtiö osoittaa vahvaa johtajuutta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä rengasalalla ja pyrkii hallinnoimaan tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan aina raaka-aineiden hankinnasta kierrätykseen käyttöiän lopussa. Yhtiö painottaa kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisäämistä. Yritysvastuu on myös keskeinen osa yrityksen kulttuuria, jolla edistetään oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikissa toiminnoissa; tähän sisältyvät vastuulliset hankintakäytännöt ja työntekijöiden oikeudet. Työntekijöiden hyvinvointi perustuu turvallisuuteen, johtajuuteen ja nykyaikaiseen yrityskulttuuriin.
Seuraavassa kaaviossa on yleiskatsaus Nokian Renkaiden arvoketjun alku- ja loppupään tärkeimmistä ominaisuuksista sekä yhtiön asemasta arvoketjussa. Siinä on kuvattu lyhyesti pääasialliset syötteet, tärkeimmät liiketoimintasuhteet sisältäen toimittajat ja asiakkaat, jakelukanavat sekä loppukäyttäjät.
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 47 ohjausjärjestelmästä
Valtaosa renkaiden raakaaineista kuljetetaan meriteitse Euroopan suuriin satamiin, joista ne kuljetetaan Suomeen ja Yhdysvaltoihin.

Nokian Renkaat konserni työllistää yli 3 800 henkilöä. Nokian Renkaat valmistaa henkilö ja pakettiautonrenkaita sekä raskaita renkaita Suomessa sekä henkilöautonrenkaita ja kevytkuormaautojen renkaita Yhdysvalloissa. Uudessa Romaniantehtaassa tuotetaan henkilöautonrenkaita. Lisäksi yhtiön tärkeimmillä markkinaalueilla on myyntiyhtiöitä. Kaksi testikeskusta sijaitsee Suomessa ja yksi Espanjassa. Vianor tarjoaa rengas ja huoltopalveluita, ja sillä on myös viisi pinnoittamoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Renkaat kuljetetaan logistiikkakeskuksista maitse ja meritse varastoihin.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät ajavat tai käyttävät ajoneuvoja, joissa on Nokian Renkaiden renkaat. He voivat olla esimerkiksi henkilöautojen kuljettajia, kuljetusyrityksissä työskenteleviä rekkojen, bussien tai pakettiautojen kuljettajia, tai metsäteollisuuden tai maatalouden työntekijöitä. Vianor tarjoaa rengas ja huoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille. Nokian Renkaat kehittää korkealaatuisia tuotteita, jotka tarjoavat turvallisia ajokilometrejä ja joissa vastuullisuutta mietitään raakaaineiden hankinnasta aina käytöstäpoistoon saakka. Noin 90 prosenttia renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.



Renkaanvalmistuksen pääraakaaineita ovat synteettinen kumi, täyteaineet, kemikaalit, vahvikemateriaalit ja luonnonkumi. Raakaainetoimittajia on yli 200. Valmistuskumppanit täydentävät Nokian Renkaiden omaa tuotantoa. Vianor maahantuo renkaita sekä hankkii rengas ja autonhuoltopalveluihin liittyviä hyödykkeitä. Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki vastuullisuuden kannalta kriittiset toimittajat noudattavat toimittajien liiketoimintaperiaatteita, ja toimittajien vastuullisuusauditointeja on tehty vuodesta 2016 lähtien.

Nokian Renkaat ja Vianor työskentelevät useiden aliurakoitsijoiden kanssa aina rakennustöistä vartiointiin, siivoukseen ja logistiikkaan. Kaikkien palvelujaan tarjoavien uusien aliurakoitsijoiden tulee sitoutua toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin.

Nokian Renkaiden vaikutus näkyy tehdaspaikkakunnilla paikallisesti merkittävänä työllistäjänä ja pysyvänä osana ympäröiviä yhteisöjä. Ostot, palkat, verot sekä osakkeenomistajille maksetut osingot tuovat hyvinvointia eri puolilla maailmaa.



Käyttöikänsä lopussa olevat renkaat voidaan silputa tai rouhia hyödynnettäväksi erilaisiin tarkoituksiin. Linja ja kuormaautojen renkaat voidaan pinnoittaa uudelleen 2–4 kertaa. Renkaat voi myös polttaa energiaksi. Nokian Renkaat käyttää tuotteissaan joitakin kierrätettyjä materiaaleja, kuten kierrätettyä terästä ja nokea.

Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 48 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaat on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen,
miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät kestävyyden ja mitkä kestävyyden aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja yhtiön liiketoiminnan kannalta. Tämä tehdään osallistamalla sidosryhmiä kolmen vuoden välein tehtävän kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. Sidosryhmien palaute otetaan huomioon toiminnan kehityksessä ja päätöksenteossa.
Olennaisuusarviointien lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu seuraavan taulukon mukaisesti sidosryhmittäin. Taulukossa esitetään myös vuorovaikutuksen tarkoitus, eri sidosryhmien viimeisimmässä olennaisuusarvioinnissa priorisoimat aiheet sekä se, miten näkemykset on huomioitu tai huomioidaan Nokian Renkaiden toiminnassa, liiketoimintamallissa ja strategiassa.
| Sidosryhmä | Sidosryhmävuorovaikutus | Vuorovaikutuksen tarkoitus |
Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin |
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan |
|---|---|---|---|---|
| Työntekijät Toimihenkilöitä ja tuotantotyöntekijöitä Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa |
• Toimet mielekkään ja motivoivan työn ja työolojen tarjoamiseksi • Henkilöstökysely Drive! • Järjestelmät, joihin työntekijöitä kannustetaan kirjaamaan turvallisuus- ja ympäristöhavaintojaan • Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa • Säännölliset tiedotustilaisuudet • Kehityskeskustelut • Olennaisuusarvioinnit • Vuoropuhelu työturvallisuudesta ja työterveydestä • Ilmoituskanava |
• Työntekijöiden näkemysten, ideoiden, palautteen ja kokemusten kuuleminen • Henkilöstön pitäminen ajan tasalla ajankohtaisista asioista ja suunnitelluista kehitysasioista • Turvallisen, vastuullisen ja motivoivan työpaikan ja työelämän edistäminen |
• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta |
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä EU:n REACH sääntelyn mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti |
| Asiakkaat (B2B) Esimerkiksi renkaiden jälleenmyyjät ja automyyjät Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa |
• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • • Asiakastyytyväisyystutkimukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava • • |
• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri • Ihmisoikeuksien kunnioitus toimitusketjussa |
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja vastuullisella tavalla • Vastuullisuusauditoinnit luonnonkumin prosessointilaitoksille vuodesta 2016 lähtien ja valmistuskumppaneiden auditoiminen |
| Sidosryhmä | Sidosryhmävuorovaikutus | Vuorovaikutuksen tarkoitus |
Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin |
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan |
|---|---|---|---|---|
| Toimittajat, liiketoimintakumppanit ja alihankkijat Esimerkiksi raaka ainetoimittajat sekä viestinnän, IT:n, T&K:n, HR:n ja muiden toimintojen kumppanit |
• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö • Toimittajien due diligence • Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet • Työturvallisuutta koskeva yhteistyö alihankkijoiden kanssa • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava |
• Vastuullisen hankinnan edistäminen • Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen • Työntekijöiden ihmis- ja työoikeuksien suojelu • Ymmärryksen saaminen tulevasta kehityksestä ja suuntauksista |
• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen • Työntekijöiden turvallisuus • Sujuva yhteistyö toimittajien kanssa • Toimet korruption, lahjonnan ja väärinkäytösten estämiseksi |
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisen järjestelmä • Alihankkijoiden työturvallisuuskoulutukset ja mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintoja Nokian Renkaiden järjestelmään • Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja kestävällä tavalla • Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa paljon luonnonkumia. Luonnonkumista elantonsa saavat ihmiset on tunnistettu riskiryhmäksi olennaisten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten suhteen. Näiden vaikutusten estäminen ja lieventäminen sekä asianmukaisten työolojen edistäminen ja varmistaminen ovat tärkeä osa Nokian Renkaiden tapaa harjoittaa liiketoimintaa. |
| Sijoittajat, osakkeenomistajat, hallituksen jäsenet Esimerkiksi nykyiset ja mahdolliset tulevat osakkeenomistajat (kotimaiset ja kansainväliset) ja yhtiön hallituksen jäsenet |
• Sijoittajatapaamiset, tapahtumat ja seminaarit • Pörssitiedotteet ja muut julkaisut • Hallituksen kokoukset • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava |
• Odotusten ymmärtäminen • Olennaisten tietojen antaminen • Vastuullisten sijoittajien houkutteleminen • Avoimuuden lisääminen |
• Renkaiden turvallisuus ja laatu • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Työntekijöiden turvallisuus • Renkaiden ja tienpinnan kulumishiukkasten minimointi • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta |
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä • Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille turvallinen ja motivoiva työympäristö • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti |
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 50 ohjausjärjestelmästä
| Sidosryhmä | Sidosryhmävuorovaikutus | Vuorovaikutuksen tarkoitus |
Sidosryhmän odotukset tärkeys järjestyksessä perustuen kaksois olennaisuusanalyysin vastauksiin |
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan |
|---|---|---|---|---|
| Viranomaiset, media, kansalaisjärjestöt, teollisuusjärjestöt Esimerkiksi viranomaiset, median edustajat, ympäristöjärjestöt ja alan järjestöt |
• Projektiyhteistyö • Yhteiset aloitteet ja ohjelmat • Kokoukset, tapahtumat ja seminaarit • Lehdistötiedotteet ja muut julkaisut, vastaaminen median tiedusteluihin • Julkisiin kuulemisiin vastaaminen • Olennaisuusarvioinnit • Ilmoituskanava |
• Tiedon jakaminen • Säännösten noudattamisen varmistaminen • Osallistuminen aloitteisiin • Osallistuminen alan standardien kehittämiseen • Kestävän kehityksen edistäminen |
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön omasta toiminnasta • Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä • Raaka-aineiden jäljitettävyys ja läpinäkyvyys • Jätteen määrän minimointi ja jätteiden käsittely • Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen toimitusketjussa |
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti • Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen • Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen • Vain Nokian Renkaiden hyväksymillä laitoksilla prosessoidun kumin ostaminen • Vuosina 2022, 2023 ja 2024 rengastuotannon jätteestä 100 prosenttia hyödynnettiin • EUDR:ään valmistautuminen |
Kestävyysaiheiden priorisointi sidosryhmittäin esiteltiin johtoryhmälle ja hallitukselle helmikuussa 2024 yhdessä kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
Turvallisten renkaiden kehittäminen kaikkiin olosuhteisiin on olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia, ja Nokian Renkaiden tuotteet on kehitetty auttamaan sekä autoilijoita että muita tienkäyttäjiä liikkumaan turvallisesti. Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä koskevien tietojen kerääminen on osa uusien henkilöautonrenkaiden kehitysprosessia. Raskaita renkaita koskien tietoa saadaan asiakaskyselyiden kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat myös ottaa yhteyttä yhtiöön ja antaa tuotteista palautetta verkkosivuilla. He voivat lisäksi osallistua olennaisuusarviointeihin yhtiön sosiaalisen median kanavissa jaettujen julkisten linkkien kautta. Lisäksi rengas- ja autonhuoltoketju Vianor sekä Nokian Renkaiden asiakkaat myyvät Nokian Renkaiden tuotteita kuluttajille ja loppukäyttäjille ja saavat tietoa näiden näkemyksistä.
Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Lisäksi on kuvattu olennaisista vaikutuksista aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit vaikutuksille, jotka eivät ole tällä hetkellä tosiasiallisia, sekä yhteys yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin, toimintaan ja liikesuhteisiin.

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2) |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Nokian Renkaiden Scope 1- ja Scope 2 -päästöt syntyvät lähinnä energian käytöstä tehtaissa, ja ne vastaavat alle yhtä prosenttia yhtiön toimintaan liittyvistä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. |
Nokian Renkaat pyrkii olemaan alan johtaja tehtaiden päästöjen vähentämisessä. Yhtiö vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tiedeperusteisten tavoitteidensa mukaisesti ja on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Uusi Romanian-tehdas on koko rengasalan ensimmäinen tehdas, joka ei tuota lainkaan CO2e-päästöjä, ja se tukee yhtiön strategiaa lisäämällä tuotantokapasiteettia. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO2e-päästöttömyys tarkoittaa. |
| Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää) |
Suurin osa Nokian Renkaiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on Scope 3 -päästöjä, joihin yhtiö vaikuttaa epäsuorasti ja jotka tapahtuvat arvoketjussa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi renkaiden käytöstä aiheutuvat päästöt, ostetut tavarat ja palvelut, käyttöomaisuus sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu. |
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö käyttää kasvihuonekaasupäästöjen tasoa yhä enemmän yhtenä kriteerinä toimittajien valinnassa. |
| Renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten nousu |
Siirtymäriski (Arvoketjun alkupää) |
Renkaiden materiaalikustannukset voivat nousta, kun fossiilisia raaka-aineita korvataan kalliimmilla uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla. |
Yksi Nokian Renkaiden kestävyystavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö pyrkii optimoimaan kestävän materiaalien käytön ja siihen liittyvien lisäkustannusten yhteensovittamisen. |
| Uudet ympäristömaksut | Siirtymäriski (Arvoketjun alku- ja loppupää) |
Uudet ympäristömaksut, kuten lisäverot ja sertifiointikustannukset, voivat aiheuttaa uusia kuluja. Esimerkkejä näistä ovat EU:n fossiilisia raaka-aineita koskeva hiilirajamekanismi (CBAM) sekä hiiliverot. |
Mahdolliset vaikutukset hankintapäätöksiin. |
| Enemmän myyntituottoa ja/tai kustannussäästöjä ilmastoystävällisten teknologioiden ansiosta |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Nokian Renkaiden tehtaissa käytettävien nykyaikaisten koneiden mahdollistama energiatehokas tuotanto sekä CO2e-päästötön tehdas Romaniassa tunnistetaan mahdollisuuksiksi. |
Jatkuvat investoinnit ilmastoystävälliseen teknologiaan. |
| Enemmän myyntituottoa kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaissa on vahva. Yhtiöllä on valmius lisätä osuutta entisestään, jos äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa. |
Nokian Renkaat on asiantuntija vaativiin ja haastaviin sääolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden kehittämisessä. Jatkuva panostus talvirengasosaamisen vahvistamiseen. |
| Enemmän myyntituottoa innovaatioista, jotka liittyvät hiilijalanjäljeltään pieniin raaka-aineisiin |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Innovatiivinen raaka-aineiden käyttö auttaa luomaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet ja odotukset sekä synnyttävät myyntituottoa. |
Jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tutkimukseen. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta) |
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasia (TRWP) muodostuu, kun rengas on kosketuksessa tiehen. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen. |
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteiden, palveluiden ja prosessien laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Paremmat renkaiden ominaisuudet ja innovatiiviset suunnitteluratkaisut ovat keinoja vähentää TRWP-hiukkasia tavanomaisiin käytäntöihin nähden. |
| Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alku- ja loppupää sekä oma toiminta) |
Kielteisiä ympäristövaikutuksia voi esiintyä arvoketjussa renkaiden materiaalien sisältämien kemikaalien vuoksi. Kemikaalien käyttö omassa toiminnassa voi vahingoittaa tuotannossa ja varastoissa työskenteleviä ihmisiä. |
Nokian Renkaiden tuotteissa ei esiinny erityistä huolta aiheuttavia aineita, ja yhtiö pyrkii välttämään haitallisten aineiden käyttöä minimoiden näin työterveysriskit tuotannossa ja varastoinnissa. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä. Yhtiö etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita, tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta. |
| Pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntyminen |
Riski (Oma toiminta) |
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. |
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti ja ennakoi tulevia vaatimuksia. |
| Ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kehittäminen (kestävämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit) |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille entistä kestävämpiä tuotteita, joista syntyy vähemmän TRWP-hiukkasia. |
Nokian Renkaat etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita ja tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa. Yhtiö jatkaa investointejaan innovointiin ja tutkimukseen sekä tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Raaka-aineiden hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) |
Nokian Renkaiden suurimmat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria ja esiintyvät arvoketjun alussa, sillä ne ovat pääosin seurausta luonnonkumin viljelystä. Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Sen vuoksi vastuullinen raaka-aineiden hankinta on tarpeen, jotta voidaan vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja lajivaikutuksia. |
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan mukaisesti. Politiikka kattaa useita sitoumuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ja ympäristönäkökulmiin, kuten ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun. |
| Lisääntyvä sääntely, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin |
Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) |
Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus (EUDR) velvoittaa luonnonkumin osalta yhtiöt varmistamaan, että EU:ssa myytävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä, ja säännösten rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Tällainen sääntely voi lisätä raaka-aineiden kustannuksia ja/tai hankinnan ja jakelun hallinnollisia kustannuksia. |
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiö valmistautui EUDR-asetukseen vuoden 2024 aikana. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Neitseellisten luonnonvarojen käyttö |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) |
Renkaiden tuotantoon tarvitaan erilaisia raaka-aineita. Nykyisin valtaosa rengasalan käyttämistä raaka-aineista on yhä fossiilisia tai peräisin muista uusiutumattomista lähteistä. |
Nokian Renkaat on sitoutunut suojelemaan luonnonvaroja ja edistämään kiertotaloutta. Yhtiö vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutusta tuotekehityksen avulla, hankkimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita. Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tekee läheistä yhteistyötä eri raaka-ainevalmistajien kanssa ja rohkaisee eri sidosryhmiä innovoimaan. |
| Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) |
Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Koko Euroopassa vastaava luku on 92 prosenttia. Yhdysvalloissa kerättyjen renkaiden kierrätysaste on 79 prosenttia. Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellinen käsittely edistää ympäristön pilaantumista, ja sitä voidaan myös pitää luonnonvarojen tuhlaamisena, sillä käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden materiaaleja on vielä mahdollista hyödyntää. |
Nokian Renkaat edistää käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden kierrätystä yhdessä sidosryhmiensä kanssa, ja yhtiö voi osallistua aiheeseen myös kehittämällä renkaisiin liittyviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista Nokian Renkaat osallistuu myös työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä. |
| Materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntyminen (esim. jäljitettävyys) |
Riski (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) |
Lisääntyvä sääntely liittyen esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän varmistamiseen voi johtaa raaka-aine- ja hankintakustannusten nousuun. |
Esimerkiksi EUDR-asetus lisää toiminnan kustannuksia, sillä luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Nokian Renkaat pyrkii luomaan tehokkaita prosesseja minimoidakseen lisäkustannukset. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Tukeakseen työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota Nokian Renkaat edistää inklusiivista työkulttuuria ja haluaa rohkaista ihmisiä aktiivisesti osallistumaan, tekemään yhteistyötä ja ottamaan sekä omistajuutta työstään että vastuuta muiden turvallisuudesta. Digitaaliset työkalut ja nykyaikainen työympäristö auttavat tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukevat työntekijöiden yksilöllistä hyvinvointia. |
Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä tukee täysin hybridityöskentelyä sekä joustavaa työaikaa ja muita järjestelyitä, kun ne ovat mahdollisia. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät suoriutuvat yleensä hyvin. |
| Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Työntekijöiden taloudellinen turvallisuus paranee, sillä Nokian Renkaat takaa muun muassa riittävän korvauksen, reilut työehdot ja järjestäytymisvapauden. |
Toimenpiteet Nokian Renkaiden tiimin tukemiseksi. |
| Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Taitojen ja urakehityksen mahdollistaminen lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä sekä hyödyttää yhtiötä myös paremman työntekijöiden pysyvyyden sekä motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden kautta. |
Nokian Renkailla jokainen työntekijä on vastuussa kehityksestään ja urastaan. Esihenkilöiden roolina on antaa tukea tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Työntekijät saavat myös mahdollisuuden keskustella tulevista uraodotuksistaan. |
| Parempi terveys, hyvinvointi ja motivaatio, yrityskulttuurin ja työnantajan maineen parantuminen inklusiivisuuden ja tasa arvon kautta |
Potentiaalinen myönteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Nokian Renkaat tukee tasa-arvoista ja inklusiivista työkulttuuria. | Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. |
| Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon |
Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Potentiaalinen pitkän aikavälin kielteinen vaikutus on, että työ- ja yksityiselämän epätasapaino ja liialliset työtunnit voivat johtaa esimerkiksi työntekijöiden uupumukseen tai muuten heikkoon työympäristöön. |
Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia ennakoivilla toimenpiteillä. Yhtiö seuraa työhyvinvointia koko konsernin kattavilla kyselyillä sekä henkilökohtaisilla keskusteluilla. Työterveydenhoito perustuu paikalliseen lainsäädäntöön sekä yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Oma toiminta) |
Turvallisuusriskit liittyvät lähinnä koneenkäyttäjien työhön tehtaissa sekä asentajien työhön rengas- ja autonhuoltopalvelupisteissä. |
Nokian Renkaat tavoittelee tapaturmatonta työympäristöä, ja johtoryhmän kokouksissa seurataan kuukausittain toimenpiteitä, kuten turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja turvallisuushavaintoja. Tuloksia analysoidaan tiimien kokoontumisissa, ja havaintojen perusteella laaditaan toimintasuunnitelmia. |
| Houkutteleva työnantajabrändi erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Ennakoivat toimenpiteet työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä tukea tarjoava ja inklusiivinen työympäristö antavat mahdollisuuden parantaa osaajien houkuttelua ja säilyttämistä. |
Työnantajabrändäystoimenpiteet tarpeen mukaan, jotta pätevän työvoiman rekrytointi onnistuu. |
| Kilpailuetua ja parempia innovaatiomahdollisuuksia osaavan työvoiman kautta |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Erittäin pätevät ja koulutetut työntekijät voivat tukea Nokian Renkaiden liiketoiminnan varmistamista pitkällä aikavälillä. |
Osaavien työntekijöiden palkkaaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen jatkuva kehittäminen. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa |
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää) |
Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät luonnonkumiin, joka on yksi renkaiden pääraaka-aineista ja satojentuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Luonnonkumin toimitusketju on monimutkainen ja pirstoutunut. Jos luonnonkumia viljellään, tuotetaan ja käsitellään vastuullisesti, sillä voi kuitenkin olla myönteisiä sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia. |
Nokian Renkaiden periaatteet kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään ja vähentämään ihmisoikeusrikkomuksia toimitusketjussaan vahvistamalla due diligence -prosessiaan, ja yhtiö on vuodesta 2016 tehnyt toimittajille kestävyysauditointeja voidakseen puuttua mahdollisiin ongelmiin ja edistää myönteistä kehitystä. Nokian Renkaat julkisti vuonna 2021 vastuullisen luonnonkumin politiikkansa, jolla pyritään puuttumaan ongelmiin luonnonkumin toimitusketjussa. Osana sitoutumistaan vastuullisempaan liiketoimintaan Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -hankkeen tukijäsen vuodesta 2015 alkaen. Yhtiö noudattaa hankkeen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työn ja ympäristön sekä korruption torjunnan. Lisäksi Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Liikenne- ja loppukäyttäjä turvallisuuden parantaminen |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) |
Premium-laatu tarkoittaa premium-turvallisuutta: Nokian Renkailla ei ole ollut merkittäviä takaisinvetoja 23 vuoteen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaiden tulee huolehtia siitä, että renkaat ovat tutkitusti käyttäjilleen turvallisia ja laatuvaatimusten mukaisia ja että ne täyttävät asiakkaiden ja loppukäyttäjien odotukset. Keski-Euroopassa märkä- ja lumipito ovat oleellisia talviajon turvallisuuden kannalta, kun taas Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa jääpito on tärkeämpi ominaisuus. |
Olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa on kehittää laadukkaita ja turvallisia renkaita kaikkiin olosuhteisiin. Nokian Renkaat parantaa tuotteiden turvallisuutta jatkuvan tuotekehityksen ja testaamisen kautta. Yhtiön johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa myös monia muita vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. |
| Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen turvallisuus-, ympäristö- ja muista kysymyksistä tarjoamalla tiedotussisältöä |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) |
Kuljettajien valinnoilla ja toimenpiteillä on merkitystä, ja monet heistä ovat kiinnostuneita myös saamaan renkaiden valintaan, käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Nokian Renkaat ja Vianor viestivät säännöllisesti valistaakseen autoilijoita renkaiden kunnossapidosta, turvallisuuden ja ympäristön huomioinnista renkaita valittaessa sekä renkaiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä ja vastuullisesta ajamisesta. |
Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa ajamaan fiksummin. Tähän sisältyy säännöllinen opetuksellisen sisällön viestiminen. |
| Kielteiset vaikutukset, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan vuoksi |
Potentiaalinen kielteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää) |
Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että käytössä on riittävät kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan takaavat toimenpiteet, jotta voidaan ehkäistä tietomurtoja sekä kuluttajien ja asiakkaiden tietojen väärinkäyttöä. |
Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti sekä kunnioittaa henkilötietoja. Tietosuoja-asioissa yhtiö seuraa säännöksiä, ja käytössä on koulutuksia sekä selkeät sisäiset prosessit. |
| Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi |
Mahdollisuus (Oma toiminta) |
Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja markkinointi tarjoavat mahdollisuuksia parantaa Nokian Renkaiden brändiä ja mainetta loppukäyttäjien keskuudessa ja synnyttää näin lisää myyntituottoa. |
Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä, ja yhtiö viestii aiheesta säännöllisesti. |

| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet |
Tyyppi | Kuvaus | Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet |
|---|---|---|---|
| Eettiset ja kestävät hankintakäytännöt |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) |
Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. |
Nokian Renkaiden kulttuuria ohjaavat kunnioitus, avoimuus ja kestävyys sekä korkeat eettiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa yhtiön jokaisella tasolla. |
| Loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen |
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus (Arvoketjun loppupää ja oma toiminta) |
Lobbaamalla vastuullisesti ja avoimesti yhtiö voi auttaa muovaamaan lainsäädäntöä niin, että potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia pystytään vähentämään tehokkaasti aiheuttamatta suhteettomia kustannuksia. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö ei osallistu poliittiseen toimintaan tai sen varainhankintaan taikka tee poliittisia lahjoituksia. |
Nokian Renkaiden osallistuminen toimialan järjestöjen toimintaan riippuu ajankohtaisista asioista sekä mahdollisuuksista tarjota niihin asiantuntemusta. Esimerkiksi Nokian Renkaiden toiminnan seurauksena EU-rengasmerkintään lisättiin jää- ja lumipitomerkinnät, jolloin kuljettajien on helpompi valita turvalliset talvirenkaat talviolosuhteisiin. Tällä hetkellä yhtiö osallistuu esimerkiksi ERTMA:n renkaiden kulumiseen liittyvään projektiin, joka pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään. |
| Ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja tasapuolisen suhdehallinnan kautta |
Mahdollisuus (Arvoketjun alkupää ja oma toiminta) |
Hyvä ja tasapuolinen toimittajasuhteiden hallinta tarjoaa mahdollisuuden pitkiin, molempia osapuolia hyödyttäviin toimittajasuhteisiin, joiden kautta voidaan kehittää yhteistyötä sekä parantaa tehokkuutta. |
Nokian Renkaat tähtää vahvoihin kumppanuuksiin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. |
Konserni on järjestänyt osan ulkoisesta rahoituksestaan kestävyyteen liitetyn rahoituksen kautta. Vuonna 2023 Nokian Renkaat laski liikkeelle ensimmäisen kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainansa joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen alta. Viitekehyksessä on kaksi mittaria, jotka kumpikin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiin. Ensimmäinen mittari liittyy Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin CO2e-tonneina tuotantotonnia kohti, ja toinen mittari liittyy tuotteiden käytöstä aiheutuviin Scope 3 -päästöihin CO2e-tonneina tuotantotonnia kohti. Sustainalyticsin tekemän toisen osapuolen arvioinnin mukaan molemmat mittarit ovat "erittäin vahvoja" ja kestävyyden suorituskykytavoitteet ovat "kunnianhimoisia". Samoja mittareita käytetään myös toisessa luottolimiittijärjestelyssä. Jos Nokian Renkaat ei täytä mittareiden tavoitteita, seurauksena on ylimääräisiä korkokuluja.
Koska Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä kolme (turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, johtajuus vastuullisuudessa ja Nokian Renkaiden tiimi) korostaa sitoutumista kestävyyteen ja liittyy yhtiön olennaisiin aiheisiin, jotka koskevat renkaiden turvallisuutta ja omia työntekijöitä, yhtiön arvioitiin olevan yleisesti ottaen hyvin valmistautunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia ja riskejä sekä hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia osana strategiansa toteutusta vuoden 2027 loppuun ulottuvalla strategiakaudella. Erillinen kvalitatiivinen resilienssianalyysi on suunnitteilla vuodelle 2025.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Nokian Renkaat raportoi kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimusten mukaisesti. Aiemmat olennaiset aiheet tunnistettiin erilaisella prosessilla vuonna 2021, ja ne olivat seuraavat:
Nokian Renkaat teki kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysin ensi kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimusten mukaisesti syyskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana. Arviointiprosessi koostui julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvasta kontekstianalyysistä, sidosryhmäkyselystä, sisäisestä arvioinnista sekä työryhmän kokouksista. Tulokset käsiteltiin ja validoitiin Nokian Renkaiden johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa sekä hallituksessa. Prosessi noudatti Nokian Renkaiden hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.
Analyysi tarjosi käsityksen kontekstista sekä lähtökohdan olennaisuusarvioinnille. Analyysin tavoitteena oli ensisijaisesti tunnistaa mahdollisesti olennaiset vastuullisuusnäkökohdat (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) rengasalalla sekä Nokian Renkaiden arvoketjussa. Kontekstianalyysi perustui julkisesti saatavilla oleviin sekä sisäisiin materiaaleihin, mediassa esillä olevien laajempien kestävyysteemojen tarkasteluun, keskeisten säännösten yleiskatsaukseen, alakohtaisiin viitekehyksiin ja alan julkaisuihin sekä vertaisyhtiöiden benchmarkingiin.
Kontekstianalyysin tuloksena tunnistettiin useita todellisia ja potentiaalisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Nokian Renkaiden omaan toimintaan ja liikesuhteisiin, ja ne luokiteltiin ESRS:n aiheiden mukaisesti. Arvoketjun keskeisiä osia arvioitiin yleisellä tasolla huomioiden tärkeimmät syötteet ja tuotteet, Nokian Renkaiden omat toiminnot sekä pääasialliset sidosryhmät, kuten toimittajat ja kuluttajat.
Tunnistettu olennaisten aiheiden luettelo toimi pohjana sidosryhmille suunnatulle verkkokyselylle. Kyselyn avulla Nokian Renkaat osallisti
runsaan määrän sidosryhmien edustajia ymmärtääkseen heidän näkemyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan, jotka liittyvät Nokian Renkaiden kannalta olennaisiin vastuullisuusaiheisiin. Osallistujiin kuului Nokian Renkaiden työntekijöitä, toimittajia, liikekumppaneita, yritysasiakkaita, jälleenmyyjiä, sijoittajia, hallituksen jäseniä, viranomaisia, mediaa, kansalaisjärjestöjä ja toimialajärjestöjä. Näiden sidosryhmien näkemykset ohjasivat kyselyn jälkeen toteutettua olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia.
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioitiin ESRS:n periaatteiden mukaisesti. Myönteisten ja kielteisten vaikutusten vakavuus (huomioiden niiden mittakaava, laajuus ja kielteisten vaikutusten osalta myös vaikutuksen peruuttamattomuus), riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavan taloudellisen vaikutuksen suuruusluokka sekä niiden ilmenemisen todennäköisyys arvioitiin kukin asteikolla 1–5. Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin Nokian Renkaiden samanaikaisesti suorittamaa ilmastoriskien arviointia, joka yhdistettiin kaksoisolennaisuuden arviointiprosessiin.
Vakavuuden/suuruusluokan pisteiden ja niitä vastaavien todennäköisyyspisteiden tulos muodosti kunkin vastuullisuusaiheen yhteisen olennaisuuspistemäärän, jonka pohjalta luotiin tunnistettujen kohteiden kvantitatiivinen olennaisuuspriorisointi. Kestävyysseikkojen kaksoisolennaisuuspisteet määritettiin sekä vaikutuksen että riskin olennaisuuspisteiden perusteella. Tietyn kestävyysaiheen (vaikutus, riski tai mahdollisuus) olennaisuuden määrittämisessä käytettiin alustavana kvantitatiivisena kynnysarvona kaikkien olennaisuuspistemäärien mediaaniarvoa. Työryhmän kokouksissa käydyn lisäkeskustelun ja analyysin sekä varmentajien kanssa käydyn keskustelun pohjalta tehtiin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kvalitatiivisia olennaisuuteen liittyviä muutoksia vuonna 2024, jolloin saatiin aikaan lopullinen olennaisten aiheiden luettelo.
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 61 ohjausjärjestelmästä
Kaksoisolennaisuusarviointi päivitetään vuosittain vuoden alkupuoliskon aikana, ja seuraava kattava arviointi on suunnitelmissa vuosille 2026–2027.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat Nokian Renkaille olennaisia vaikutuksia, koska renkaiden valmistus on energiaintensiivistä. Lisäksi raaka-aineet, logistiikka ja renkaiden käyttö tuottavat olennaisia Scope 3 -päästöjä. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistaman renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.
Nokian Renkaat lähestyy ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä prosessilla, johon kuuluu tunnistaminen, arviointi, priorisointi ja toiminta. Tämä prosessi yhdistettiin kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin.
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu relevanttien ilmastoon liittyvien riskien kartoitus ja tunnistaminen, ja ne yhdistetään yhtiön laajempaan riskienhallintaviitekehykseen. Nokian Renkaiden toimintaan ja koko arvoketjuun liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan tekemällä kaksoisolennaisuusanalyysi ja konsultoimalla sisäisiä sidosryhmiä.
Osana Nokian Renkaiden riskienhallintaprosessia yhtiö arvioi tarkemmin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien strategisia implikaatioita konsernitasolla, fyysiset riskit ja siirtymäriskit mukaan luettuina. Tähän arviointiin kuuluu erilaisia tekijöitä, mukaan lukien strategiset riskit, vaikutukset markkinoihin, maineriskit, liikearvopotentiaali ja strategiset mahdollisuudet.
Ilmastoon liittyvien riskien strateginen arviointi tehdään kaikkien muiden konsernin riskiarviointien yhteydessä osana yrityksen vuosittaisia riskianalyysejä. Näissä analyyseissä Nokian Renkaat käyttää luokitusjärjestelmää, joka huomioi vakavuuden, riskin esiintymistodennäköisyyden ja nykyiset hallintakeinot. Pitkän tähtäimen strategiset ja taloudelliset vaikutukset yhtiöön arvioidaan ja suurimman riskin vaikutukset sekä hyödyllisimmät mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan.
Äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat keskeyttää tuotannon ja logistiikan toimitusketjun, tunnistettiin tärkeäksi fyysiseksi riskiksi. Kaksoisolennaisuusanalyysissä se kuitenkin tunnistettiin epäolennaiseksi. Nokian Renkaat suoritti myös skenaarioanalyysin tutkiakseen tarkemmin, miten erilaiset akuutit sääilmiöt, kuten tulvat Romanian tuotantolaitoksella tai Saksan varastolla, tai trooppiset hirmumyrskyt Yhdysvaltain-toimipisteissä, vaikuttaisivat toimintaan lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Fyysisten riskien analyysissä käytettiin SSP-skenaarioita SSP1-2.6 ja SSP5- 8.5. Analyysi osoitti, että yksittäisen tulvan taloudellinen vaikutus on pieni tai keskitasoinen. Ainoastaan tapauksessa, jossa useita tulvia tapahtuu samaan aikaan, niiden yhdistetty taloudellinen vaikutus olisi korkea keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nokian Renkaat on myös investoinut rakennusten suunnitteluun ja vakuutuksiin tällaisten riskien vähentämiseksi. Hirmumyrskyjen tapauksessa taloudellista vaikutusta pidetään pienenä lyhyellä aikavälillä ja keskitasoisena keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen skenaarioanalyysin tulokset ovat linjassa kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
Siirtymäriskien osalta ilmastoon liittyvä sääntely tunnistettiin todennäköisimmäksi vaikuttamaan Nokian Renkaiden toimintaan useilla eri tavoilla. Metsäkatoon liittyvät politiikat voivat vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen, kun taas hiilipäästöjen hinnoittelu
voi vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintakustannuksiin; sääntelyn muutokset taas voivat johtaa tarpeisiin kehittää tuotevalikoimaa niitä vastaavasti. Toinen analysoitu siirtymäriski on fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaaminen lisäämällä uusiutuvien materiaalien käyttöä, mikä vaikuttaa niiden hintaan ja saatavuuteen.
Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ilmastoon liittyviä skenaarioita; julkaistujen sitoumusten skenaario (Announced Pledges Scenario, APS) ottaa huomioon valtioiden tekemät ilmastositoumukset sisältäen kansallisesti määritellyt panostukset (Nationally Determined Contributions, NDC) ja nettonollatavoitteet. Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaario (Net Zero Emissions by 2050, NZE) pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 °C:een, ja siinä oletetaan aggressiivista edistystä energiatehokkuudessa sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Valitut skenaariot perustuvat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ehtojen kanssa. Valitut skenaariot ovat relevantteja, koska ne kertovat riskien toteutumisesta sekä parhaassa että huonoimmassa tapauksessa. Analyysin aikahorisontit olivat lyhyt (< 2030), keskipitkä (2030–2040) ja pitkä aikaväli (2040–2050).
Vaihe 4: Reagoiminen ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin Vastuu strategisesta reagoimisesta ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin yrityksen riskienhallinnan (ERM) määritysten mukaisesti on kyseisiä asioita johtavilla henkilöillä. Yhtiön kestävyysasiantuntijoiden laatimien ympäristötietojen perusteella määritetään vuotuiset kehitystavoitteet (tunnusluvut ja kehitystoimenpiteet) kustakin toiminnosta vastaavan johdon kanssa. Johto on vastuussa kehityksen toteuttamisesta, ja asiantuntijat seuraavat kehitystä sekä tunnuslukuja tarjoten seurantatietoja konsernitasolla.
Vastaavasti ilmastoon liittyvät mahdollisuudet integroidaan strategiaan ja muuhun taloudelliseen suunnitteluun, mutta ympäristö- ja kestävyyskysymysten asiantuntijat myös käsittelevät ne strategisen tärkeyden mukaisesti. Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan ilmastoon liittyviin mahdollisuuksiin, jotka ovat osa vuotuisia strategisia arviointeja ja analyysejä. Taloudellinen vaikutus ja mahdollisuuden toteutumisen todennäköisyys määrittävät mahdollisuuksien yleisen luokittelun ja vaikutuksen.
Yhtiön riskienhallintakäytäntö keskittyy sekä liiketoimintaan liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskit on luokiteltu strategisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Yllä kuvattu prosessi, jota käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin, priorisointiin ja seurantaan, lukeutuu strategisten riskien kategoriaan. Riskienhallintaprosessi on kuvattu kohdassa GOV-2.
Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin myös hallinnasta on delegoitu tulosyksiköille, liiketoiminta-alueille ja toiminnoille. Ilmastoriskin tunnistamis- ja arviointiprosessi on ympäristö- ja kestävyysasioihin erikoistuneen yksikön tehtävä. Päävastuu on hallituksella henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan avustamana, ja hallitus seuraa ja arvioi yhtiön riskienhallintamekanismien tehokkuutta. Se seuraa myös yhtiön strategiaan ja toimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimet ovat linjassa riskienhallintakäytännön kanssa.
Riskienhallintaprosessissa kuvatut ilmastoskenaariot ovat identtisiä kriittisiin ilmastoon liittyviin oletuksiin, kuten hallituksen toimintakertomuksessa huomioituihin merkittävimpiin riskeihin nähden.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin pilaantumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut seulontaa liittyen toimipaikkoihin Nokian Renkaiden omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Osana arvioinnin sidosryhmävuorovaikutusta konsultoitiin vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä. Nokian Renkaat suoritti myös sisäisiä ympäristövaikutusten ja riskien arviointeja, kemikaalien käytön valvojat tekivät toimipaikkakäyntejä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suoritti tarkastuksia.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarviointi määritti, että Nokian Renkaiden keskeisimmät pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ovat peräisin renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasista (TRWP) sekä kemikaalien käytöstä. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä.
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat kuitenkin antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille tuotteita, jotka synnyttävät vähemmän TRWP-hiukkasia.
Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä ei pidetty olennaisena. Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.
Nokian Renkaiden toimittajista alle kolme prosenttia toimii vesipulasta kärsivien alueiden lähistöllä. Nokian Renkaat sisällyttää kuitenkin tiettyjä vettä koskevia tiedonantoja konsernikestävyysraportin Muita kestävyystiedonantoja -osioon voidakseen tarjota tietoa yhtiöiden kestävyysarviointien sekä kiinnostuneiden sidosryhmien käyttöön.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen tarkastelu.
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on riippuvainen luonnonkumista, jonka viljelyn on tunnistettu aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle. Kesällä 2023, ennen kaksoisolennaisuusarvioinnin alkamista, Nokian Renkaiden toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Suodatin sisältää systeemiset, siirtymään liittyvät ja fyysiset riskit sekä mahdollisuuksien arvioinnin ja tunnistamisen. Myöhemmin kaksoisolennaisuusanalyysissä käytetyn arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat Nokian Renkaiden raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta, ja luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Yksittäisten toimittajien toimipaikkojen tosiasiallisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle ei ole tutkittu. Mahdollisesti vaadittavia lieventäviä toimenpiteitä ei ole vielä määritetty.
Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti Hallituksen toimintakertomus
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 63
Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä ja saa tietoa vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä GPSNR-yhteistyön kautta.
Biologista monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa sijaitsevilla rengastehtailla sekä testiradoilla ja yhtiön omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arvioiden mukaan Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin materiaaliresurssien käyttöä sekä kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen seulontaa.
Arviointiprosessin aikana yhtiö oli yhteydessä sidosryhmiin ja konsultoi vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Muita kiertotalouden riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä arviointeja ei ole tehty.
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Yhtiön siirtyessä fossiilipohjaisista materiaaleista uusiutuviin tai kierrätettyihin vaihtoehtoihin tätä siirtymää hallinnoidaan huolellisesti korvaamalla materiaaleja vaiheittain.
Uusien raaka-aineiden käyttöönotto edellyttää laajaa tuotekehitystä ja tarkkaa testausta, jotta voidaan varmistaa renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalinen ominaisuuksien yhdistelmä. On tärkeää, että uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöönotto ei vaaranna Nokian Renkaiden tuotteiden turvallisuusominaisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä liiketoiminnan harjoittamista arvioitiin lähinnä mahdollisesti ilmenevien väärinkäytösten tai rikkomusten kautta, ja se sai siksi kohtalaisen alhaiset olennaisuuspisteet. Nokian Renkailla on käytössä hyvin määritellyt prosessit, joilla se voi osoittaa ja raportoida toimet, joilla mahdollisesti esiintyviä vaikutuksia ja riskejä lievennetään. Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen oli kuitenkin luettu mukaan olennaisuuteen, sillä se edustaa usein hygieniatekijää sekä kestävän liiketoiminnan perustaa. Arvioinnissa korkeimmat pisteet saaneet vaikutukset ja mahdollisuudet sisällytettiin raportointiin.
Tämän konsernikestävyysraportin kattamat ESRS-tiedonantovaatimukset on esitetty ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130. Hakemisto muusta EU-lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä on sivuilla 131–136.
Olennaisiin aiheisiin liittyvää tietoa antaessaan asiantuntijat käyttivät omaa harkintaansa sen määrittämiseen, mitä tietoa sidosryhmät tarvitsevat tarvittavan ymmärryksen muodostamiseksi, ja oman alueensa asioiden johtamisesta vastaavat johtoryhmän jäsenet ovat tarkastaneet ja vahvistaneet annetut tiedot. Toimenpiteitä, joiden ei määritetty antavan oleellista tietoa olennaisista aiheista, ei julkistettu.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 64 ohjausjärjestelmästä
| EU:n taksonomia | 65 |
|---|---|
| E1 Ilmastonmuutos | 72 |
| E2 Pilaantuminen | 80 |
| E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | 85 |
| E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous | 89 |
Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot


ohjausjärjestelmästä

EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden muutosta kohti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, joihin lukeutuu myös tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset toimet, jotka on mahdollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa. Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee
Nokian Renkaat on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Nokian Renkaiden vastuullisuusasiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan kriteerit taksonomian mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin konsernitasolla. Arviointi ja sen lopputulokset on myös ulkoisesti katselmoitu.

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 66
Arvioitaessa ei merkittävää haittaa -kriteerejä Nokian Renkaat todettiin vaatimustenmukaiseksi. Yritys on tarkastanut alla oleviin aiheisiin liittyvät politiikat ja menettelytavat. Nokian Renkaat on myös tehnyt ympäristövaikutusten arviointeja osana ISO 14001 -sertifiointia, ja kaikki vaadittavat ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu paikallisten säännösten mukaisesti sekä sisällytetty yrityksen ISO 14001 -sertifiointi- ja auditointiprosesseihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Nokian Renkaat tekee säännöllisesti ilmastoriskiarviointeja. Yhtiö on tehnyt myös skenaarioanalyysin. Lisätietoa analyyseista sekä riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on kohdissa ESRS 2 IRO-1 ja E1 SBM-3.
Mitä tulee vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.
Nokian Renkaat on katselmoinut ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvät kriteerit. Nokian Renkaat ei käytä karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja. Lisätietoa kemikaalien käytöstä ja valvonnasta on kohdassa E2-3.
Siirtyessään kiertotalouteen yhtiö käyttää fossiiliperäisten raakaaineiden sijaan kestävämpiä vaihtoehtoja tavoitteenaan lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoa on kohdassa E5-2.
Biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen osalta Nokian Renkaiden arvioinnit ovat osoittaneet, ettei yhtiön toiminnoilla ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Lisätietoa arvioinneista on kohdassa E4 SBM-3.
Nokian Renkaat on arvioinut vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun ja todennut olevansa vaatimustenmukainen katselmoituaan näihin aiheisiin liittyvät prosessit, valvontamekanismit ja toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi. Yrityksen keskeiset politiikat, kuten liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct), toimittajien liiketoimintaperiaatteet lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, määrittelevät periaatteet, joita yritykseltä ja sen työntekijöiltä, toimittajilta ja muilta liikekumppaneilta odotetaan. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessinsa, ja yhtiö on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.
Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen hillintä) ja Uudelleenvalmistus (Siirtyminen kiertotalouteen) EU-taksonomian teknisissä luokittelukategorioissa. EU-taksonomian teknisten luokittelukategorioiden tarkastelun jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta on tehty seuraavat johtopäätökset:
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja pakettiautonrenkaiden valmistus sekä uudelleenpinnoitus muodostivat 14,9 prosenttia Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2024. Nokian Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat EU-taksonomiakelpoisia. Renkaiden uudelleenpinnoituksen osalta on siirrytty raportoimaan taksonomiakelpoisuutta vuonna 2024. Käyttökustannuksista EU-taksonomian piiriin kuului 11,9 prosenttia ja pääomakustannuksista 3,8 prosenttia.
On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta neljäs raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia raportointijaksojen välillä.

Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotantoon sekä pinnoituspalveluiden tarjoamiseen.
Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotannon sekä uudelleenpinnoituspalveluiden tarjoamisen valmiuden ylläpitoon.
Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian suhteen erikseen ei juurikaan katsota lisäävän tarkkuutta.

| Tilikausi 2024 | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteeri (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, 024 vuosi 2 |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (9) | 0) muotoisuus (1 Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
miakelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) mukaisten tai mian Taksono taksono |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
0) minta (2 mätoi Luokka siirty |
| Milj, euroa |
% | K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus | 3.6. | 174,9 13,6 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 11,5 %* | M | |||
| Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus | 5.1. | 17,6 | 1,4 % | E/S | E/S | E/S | E/S | K | E/S | K | K | K | K | K | K | - | |||
| Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian | K | K | K | K | K | ||||||||||||||
| mukaisista) (A.1.) toiminnoista saatu liikevaihto Josta mahdollistavat toiminnat |
192,5 14,9 % 192,5 14,9 % |
91 % 91 % |
0 % 0 % |
0 % 0 % |
0% 0% |
9 % 9 % |
0 % 0 % |
K | K | K | K | K | 11,5 % 11,5 % |
M | |||||
| Josta siirtymätoiminnat | |||||||||||||||||||
| A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön | |||||||||||||||||||
| kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
||||||||||||||
| Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) (A.2) toiminnoista saatu liikevaihto |
- | - | - | - | - | - | - | - | 1,4 % | ||||||||||
| A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto |
192,5 14,9 % | 12,9 %* | |||||||||||||||||
| B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu | |||||||||||||||||||
| liikevaihto | 1 097,3 85,1 % | ||||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 1 289,8 100 % |
* Vuoden 2023 luku oikaistu.

| Tilikausi 2024 | Merkittävän edistämisen kriteeri | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | meno (3) ma Pääo |
menosta, 024 ma vuosi 2 Osuus pääo |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (9) | 0) muotoisuus (1 Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
mukais mia menosta, kelpoisten osuus ten tai taksono vuosi 2023 (18) mian Taksono ma pääo |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
0) minta (2 mätoi Luokka siirty |
| Milj. euroa |
% | K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus | 3.6. | 14,9 | 3,7 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 6,0 %* | M | ||
| Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus | 5.1. | 0,4 | 0,1 % | E/S | E/S | E/S | E/S | K | E/S | K | K | K | K | K | K | - | |||
| Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot |
15.4 | 3.8 % | 97% | 0% | 0% | 0% | 3% | 0% | 6,0 %* | ||||||||||
| Josta mahdollistavat toiminnat | 15.4 | 3.8 % | 97% | 0% | 0% | 0% | 3% | 0% | K | K | K | K | K | 6,0 %* | M | ||||
| Josta siirtymätoiminnat | |||||||||||||||||||
| A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
||||||||||||||
| Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot |
- | - | - | - | - | - | - | - | 0,0 % | ||||||||||
| A. Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot |
15,4 | 3,8 % | 6,0 %* | ||||||||||||||||
| B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot |
384,7 | 96,2 % | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 400,1 | 100 % |

| Tilikausi 2024 | Merkittävän edistämisen kriteeri | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | meno (3) minta Toi |
menosta, 024 minta vuosi 2 Osuus toi |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (9) | 0) muotoisuus (1 Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
mukais mia menosta, kelpoisten osuus ten tai taksono vuosi 2023 (18) mian Taksono minta toi |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
0) minta (2 mätoi Luokka siirty |
| Milj. euroa |
% | K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus | 3.6. | 4,7 | 11,9 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 10,3 %* | M | ||
| Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus | 5.1. | - | 0,0 % | E/S | E/S | E/S | E/S | K | E/S | K | K | K | K | K | K | - | |||
| Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot |
4,7 | 11,9 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 10,3 %* | ||||||||||
| Josta mahdollistavat toiminnat | 4,7 | 11,9 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | 10,3 %* | M | ||||
| Josta siirtymätoiminnat | |||||||||||||||||||
| A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
||||||||||||||
| Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot |
- | - | - | - | - | - | - | - | 0,0 % | ||||||||||
| A. Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot |
4,7 | 11,9 % | 10,3 %* | ||||||||||||||||
| B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen | |||||||||||||||||||
| toimintamenot | 34,6 | 88,1 % | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 39,2 | 100 % |

| Ydinenergiaan liittyvät toiminnot | KYLLÄ/EI |
|---|---|
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten, sekä niiden turvallisuuden parantamista käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | KYLLÄ/EI |
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 72

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus | Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Päästöt ja energia | • Kielteiset vaikutukset omasta toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 1 ja 2) • Kielteiset vaikutukset arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 3) • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon ja/tai kustannussäästöihin ilmasto ystävällisten teknologioiden ansiosta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta • Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon innovatiivisten ja vähähiilisten raaka-aineiden ansiosta • Riski renkaiden raaka-aineisiin liittyvien kustannusten noususta • Riski uusista ympäristömaksuista (esim. lisäverot, sertifioinnin kustannukset) |
Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka |
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen keskittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden priorisointiin. Yhtiö parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat suosii pitkän aikavälin suhteita toimittajiinsa etsien samalla jatkuvasti kilpailukykyisempiä toimitusten lähteitä. Yhtiö edellyttää, että toimittajat tunnistavat, valvovat, hallinnoivat ja vähentävät päästöjään ilmaan pyrkien vähähiilisiin ratkaisuihin aina kun mahdollista. Nokian Renkaat tekee myös säännöllisiä sisäisiä auditointeja varmistaakseen asiakkaidensa ja lainsäädännön vaatimusten sekä säännösten ja ohjeiden noudattamisen sekä arvioidak seen toimintojensa tehokkuutta. |
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 73 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaat laatii parhaillaan siirtymäsuunnitelmaansa EU:n yritysvastuudirektiivi CSDDD:n mukaisesti ja viimeistelee sen keväällä 2025. Perusta suunnitelmalle on jo olemassa, sillä vuonna 2024 Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön uudet, kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus vahvisti ne. Nokian Renkaiden uudet Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia, ja yhtiöllä on myös uusia Scope 3 -tavoitteita. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteisiin sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä.
Tärkeimpiä toimia ovat muutokset Nokian Renkaiden tuote- ja palveluvalikoimaan sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassa ja arvoketjussa:
Nokian Renkaat pyrkii osoittamaan johtajuutta ilmastonmuutokseen vastaamisessa asettamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Yhtiö vähentää päästöjä toiminnassaan ja toimitusketjussaan sekä renkaiden käytön aikana. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön yhteydessä, sillä polttoaineen- tai energiankulutus on merkittävin ympäristövaikutus renkaan elinkaaren aikana. Alhaisen vierintävastuksen renkaat auttavat säästämään polttoainetta ja vähentämään CO2e-päästöjä.
Rengasalaan kohdistuu erilaisia ilmastoon liittyviä riskejä, kuten kuluttajien muuttuvat mieltymykset, sääntelyn muutokset sekä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuotantoon. Tunnistettuaan olennaisimmat fyysiset riskit sekä siirtymäriskit Nokian Renkaat teki joulukuun 2023 ja helmikuun 2024 välillä skenaarioanalyysin lisätäkseen ymmärrystä yhtiön resilienssistä sekä siitä, miten tietyt skenaariot voivat vaikuttaa yhtiöön taloudellisesti lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Skenaarioanalyysissä tutkittiin koko Nokian Renkaiden organisaation resilienssiä.
Olennaisten siirtymäriskien analyysi osoitti, että sekä uusiutuvien materiaalien hinnan että saatavuuden voidaan odottaa olevan haavoittuvia. Koska vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen kesken, voidaan odottaa, että todennäköisyys, että riski vaikuttaa Nokian Renkaisiin on korkea lyhyellä aikavälillä ja keskimääräinen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Koska siirtymä vaatii paljon tutkimus- ja kehitysresursseja ja pula materiaalista voi aiheuttaa merkittävän tulojen menetyksen, potentiaalista taloudellista riskiä pidetään korkeana lyhyellä aikavälillä sekä keskimääräisenä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pienentääkseen näitä riskejä Nokian Renkaat aikoo jatkaa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan sekä luonnonkumin että muiden, vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille tarjoavien ratkaisujen suhteen. Investoimalla molempia koskevaan varhaiseen tutkimukseen Nokian Renkaat voi luoda itselleen mahdollisuuden pysyä kilpailijoiden edellä ja välttää mahdollisten toimitusvaikeuksien ja hintapiikkien vaikutuksia.
Tulokset osoittivat myös, että hiiliverojen odotetaan nousevan huomattavasti. Analyysin perusteella todennäköisyyttä pidetään korkeana sille, että hiilen hinta vaikuttaa yhtiöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja asialla on potentiaalia aiheuttaa keskisuuri taloudellinen vaikutus. Nokian Renkaat lisää ei-fossiilisten materiaalien käyttöä, mikä vähentää riskiä. Yhtiö myös osallistuu toimialan työryhmiin ja seuraa tiiviisti uutta lainsäädäntöä.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 74 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että yhtiö on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet täsmentävät asiaa toteamalla Nokian Renkaiden sitoutumisen ympäristövastuuseen, johon sisältyy muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian suosiminen. Periaatteet sisältävät myös lupauksen tavoitteiden asettamisesta ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toimitusjohtaja on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolta. Nokian Renkaat on sitoutunut keskustelemaan ympäristökysymyksistä sidosryhmien kanssa ja raportoimaan niistä säännöllisesti. Asiakkaiden vaatimukset otettiin huomioon päivitettäessä periaatteita vuonna 2024. Aiemmissa päivityksissä huomioitiin myös muiden sidosryhmien näkemykset.
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden mukaan toimittajan tulee tunnistaa, seurata, hallita ja vähentää toimintansa aiheuttamia päästöjä ilmaan. Toimittajan tulee etsiä hiilijalanjäljeltään alhaisia ratkaisuja aina, kun se on mahdollista.
Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää, että luonnonkumin toimittajat torjuvat ilmastonmuutosta. Toimittajien edellytetään esimerkiksi johtamaan toimintojaan tavalla, joka minimoi ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilipäästöt mukaan luettuina), ja etsivän vähähiilisiä ratkaisuja aktiivisesti aina kun mahdollista.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Molemmat dokumentit ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolla.
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain, ja niitä vähennetään järjestelmällisesti. Nokian Renkaat seuraa ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjään laskemalla CO2-ekvivalenttiyksiköitä, CO2e. Nokian Renkaat laskee rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti.
Toukokuussa 2018 yhtiö liittyi Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja hyväksymät ilmastotavoitteet. Yhtiön tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet julkaistiin toukokuussa 2020, ja Nokian Renkaat oli rengasalan ensimmäinen yhtiö, jonka tavoitteet Science Based Targets -aloite hyväksyi virallisesti.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat sitoutui asettamaan tavoitteet, joilla saavutetaan tieteeseen perustuva kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2050 mennessä. SBTi hyväksyi Nokian Renkaiden uudet ja kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet vuonna 2024, ja nämä päivitetyt Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteeseen sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä.
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Nokian Renkaat jatkaa hiilidioksidipäästöttömän ja uusiutuvan energian sertifikaattien ostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaille sekä Vianorille. Tämä lähestymistapa kattaa Scope 2 -päästöjä sekä raportointivuodelta että tulevilta ajanjaksoilta. Yhtiö arvioi molempien tehtaiden sähkön käytön ja sen, miten nämä sertifikaatit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä nyt ja tulevaisuudessa.
Myös Romanian-tehtaan rakentaminen on kriittinen toimenpide, joka vaikuttaa sekä raportointivuoteen että tulevaisuuteen. Koska Romanian-tehdas on hiilidioksidipäästötön, Nokian Renkaille on tärkeää arvioida, kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy valmistettaessa renkaita siellä verrattuna valmistukseen Suomessa tai Yhdysvalloissa. Nokian Renkaat arvioi päästövähennysten olevan merkittäviä.
Tulevina vuosina Nokian Renkaat keskittyy toimiin, jotka määritetään siirtymäsuunnitelmassa.
Suurin osa ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Kun rengas pyörii tien pintaa vasten, syntyy lähinnä lämpenemisestä johtuvaa energiahukkaa, jota kutsutaan vierintävastukseksi. Mitä suurempi vierintävastus, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat CO2-päästöt ovat.

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 75 ohjausjärjestelmästä
Ajonaikainen polttoaineenkulutus onkin merkittävin renkaan käytönaikaisista ympäristövaikutuksista. Matalan vierintävastuksen renkailla voi säästää yli 0,5 litraa polttoainetta 100 kilometrillä ja vähentää näin CO2-päästöjä.
Yli 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistamista renkaista kuuluu matalamman vierintävastuksen luokkiin (A, B tai C), ja yhtiö jatkaa investointeja kehittääkseen uusia matalan vierinvastuksen renkaita. EU-rengasmerkintä luokittelee polttoainetaloudellisuuden asteikolla A–E. Lisätietoja merkinnän luokista on aiheessa "Kuluttajat ja loppukäyttäjät". Tällä hetkellä Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaiden polttoainetaloudellisuus sijoittuu yleisimmin C-luokkaan.
Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy renkaan käytön aikana. Viisas rengasvalinta, oikea rengaspaine ja hillitty ajotapa pienentävät olennaisesti autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Nokian Renkaiden neljä tieteeseen perustuvaa päästövähennystavoitetta ovat Pariisin ilmastosopimuksen ja 1,5 celciusasteen polun mukaisia. Tavoitteiden perustaso on vuosi 2022. Kaksi lyhyen tähtäimen tavoitetta tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksi pitkän tähtäimen tavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus on vahvistanut ne.
SBTi:n hyväksyntä varmisti kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden vastaavuuden kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Nokian Renkaat valitsi perustasoksi vuoden 2022 varmistaakseen, että perustaso kuvaa katettuja toimintoja tarkasti ja huomioi ulkoiset vaikutukset, jolloin tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja olennaisia. Perustasoa edustavan vuoden arvot ovat taulukossa "Kasvihuonekaasupäästöt".
• Vähennys 42 prosenttia perustason vuodesta 2022.
• Vähennys 90 prosenttia perustason vuodesta 2022.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiön tavoite on, että vähintään 60 tuotetta on EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen parhaassa A-luokassa vuoteen 2028 mennessä. On hyvä huomata, että A-luokan renkaiden määrä ei kasva lineaarisesti, vaan se riippuu uusista tuotejulkistuksista sekä tuotteiden myynnistä poistumisesta. EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokkaan ei lisätty uusia tuotteita vuonna 2024.
| Tavoite vuodelle 2028 | Tilanne vuonna 2024 | |
|---|---|---|
| vähintään 60 | 10 |
* EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat.
Nokian Renkaat hankkii energiaa tehtailleen ulkoisilta toimittajilta, ja yhtiö myös tuottaa itse osan käyttämästään sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2024 66,3 prosenttia kaikesta rengastehtailla käytetystä energiasta oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Korkean ilmastovaikutuksen sektorit, joita käytetään energiaintensiteetin määritykseen, ovat Kumi- ja muovituotteiden valmistus, NACEkoodi C22.11 Nokian Renkaiden osalta sekä Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa, NACE-koodi G45.3 Vianorin osalta.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| 1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | - | - |
| 2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 4 483 | 4 513 |
| 3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 71 140 | 58 114 |
| 4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | - | - |
| 5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 37 974 | 68 799 |
| 6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) | 113 596 | 131 426 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 29,9 % | 36,2 % |
| 7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) | 55 280 | 90 000 |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 14,5 % | 24,8 % |
| 8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) |
338 | 308 |
| 9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 207 534 | 138 441 |
| 10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) | 3 217 | 2 911 |
| 11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) | 211 089 | 141 661 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 55,6 % | 39,0 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana) | 379 966 | 363 087 |
| % 2024/ | |||
|---|---|---|---|
| 2024 | 2023 | 2023 | |
| Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/€) |
0,0003 | 0,0003 | 95 % |
| Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto (milj. euroa) |
1 289,8 | 1 173,6 | |
| Liikevaihto (muut) (milj. euroa) |
- | - | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. euroa) |
1 289,8 | 1 173,6 |
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 77 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaiden Scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun energian ja ajoneuvojen päästöt. Päästöt lasketaan Defran päästökertoimien ja kalustonhallintayrityksen päästötietojen avulla. Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen laskenta perustuu toimintamaiden sähköverkkojen keskimääräiseen päästöintensiteettiin käyttäen IEA:n (International Energy Agency) päästökertoimia. Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia, jos ne ovat saatavilla, ja muissa tapauksissa laskenta perustuu AIB:n (Association of Issuing Bodies) maanlaajuisiin jäännösjakaumapäästökertoimiin. Kaukolämmön päästökertoimet ovat Defralta.
Scope 3 -luokista puuttuvat ne, jotka eivät liity Nokian Renkaiden liiketoimintaan (esim. luokka 15), ja ne, jotka tuottavat alle prosentin konsernin kokonaispäästöistä (esim. luokka 6). Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet on kuvattu alla:
Raaka-aineiden päästöt laskettiin kertomalla vastaanotettujen raaka-aineiden massa päästökertoimilla, jotka on saatu toimittajilta tai kestävyyteen liittyvistä ohjelmistokirjastoista, jotka edustavat alan keskimääräisiä arvoja. Muille ostetuille tuotteille, joille määrätietoa ei ollut saatavissa, päästökertoimet arvioitiin käyttäen Nokian Renkaiden omaa tuotantodataa. Ostetun teräksen päästökertoimet saatiin teräksen tuottajalta. Muiden tavaroiden ja palveluiden päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja ja kertomalla ne Defran päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.
Ensisijaiset tiedot: 80 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 20 prosenttia.
| Kasvihuonekaasupäästöt | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perus vuosi |
2023 | 2024 | % 2024/ 2023 |
2025 | 2030 | (2050) | Vuotuinen %-tavoite/ perusvuosi2 |
|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | |||||||
| Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 10 978 | 13 151 | 15 195 | 116 % | 12 000 | 10 000 | 2 000 | 1,1 % |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) |
0 | 0 | 0 | |||||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | |||||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) |
26 562 | 28 566 | 28 840 | 101 % | ||||
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) |
21 390 | 17 340 | 7 803 | 45 % | 15 250 | 8 750 | 1 250 | 7,4 % |
| Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt | 2022 | |||||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) |
7 151 790 | 8 072 798 | 7 642 987 | 95 % | ||||
| 1) Ostetut tavarat ja palvelut | 589 545 | 579 360 | 647 242 | 112 % | 409 924 | 409 885 | 64 852 | 3,8 % |
| 2) Käyttöomaisuus | 54 206 | 96 545 | 135 476 | 140 % | 49 704 | 66 805 | 5 545 | -2,9 % |
| 3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) |
13 925 | 15 211 | 16 321 | 107 % | ||||
| 4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 53 124 | 45 515 | 57 603 | 127 % | 44 202 | 44 183 | 5 477 | 2,1 % |
| 5) Toiminnassa muodostuva jäte | 280 | 303 | 267 | 88 % | ||||
| 7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne1 | 1 059 | 1 239 | 1 368 | 110 % | ||||
| 8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | 12 708 | 11 139 | 8 323 | 75 % | ||||
| 9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 446 | 325 | 241 | 74 % | ||||
| 11) Myytyjen tuotteiden käyttö | 6 422 428 | 7 318 256 | 6 770 121 | 93 % | ||||
| 12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 4 070 | 4 904 | 6 025 | 123 % | ||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | ||||||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) |
7 189 330 | 8 114 515 | 7 687 022 | 95 % | ||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) |
7 184 158 | 8 103 289 | 7 665 985 | 95 % |
1 Sisältää rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa. 2 Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta.

CO2e-päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja kerrottuna Defra-päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Energiankulutusta koskevien lukujen ensisijaiset lähteet olivat Nokian Renkaiden omat järjestelmät ja mittarit sekä energian toimittajien laskut tai portaalit. Joidenkin Vianorin sähkönkulutuslukujen lähteenä toimivat keskitetyt portaalit tai sähkön toimittajien portaalit, ja näihin portaaleihin sisältymättömien palvelupisteiden energiankulutus laskettiin käyttäen keskimääräistä palvelupisteen sähkönkulutusta. Vianorin keskimääräinen energiankulutus arvioitiin perustuen Vianor Suomen keskimääräiseen energiankulutukseen, jonka datanlähteenä toimivat Vianor Suomen laskut.
Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.
Jotkin kuljetuspalveluiden tarjoajat raportoivat raaka-aineiden ja renkaiden kuljetukseen liittyvät CO2e-tiedot, jotka kattoivat noin 20 prosenttia ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöistä vuonna 2024. Jäljelle jäävälle osalle päästöt laskettiin käyttäen vastaanotettujen tavaroiden massaa alkuperämaata kohti sekä arvioituja etäisyyksiä kullakin kuljetustavalla. Alkuperämaan etäisyydet kuljetustapaa kohti arvioitiin jokaiselle kohteelle (Nokian Renkaiden toimipaikka).
Vanteiden valmistuksessa tunnistettiin kolme suurinta toimittajaa (massan perusteella) ja niiden kuljetussuoritteet laskettiin. Kuljetussuoritteella tarkoitetaan massaa kerrottuna etäisyydellä, ja sen yksikkö on tonnikilometri, tkm. Kuljetussuoritteet laskettiin yhteen ja ekstrapoloitiin edustamaan sataa prosenttia ostettujen materiaalien kuljetuksesta. Samanlaista lähestymistapaa käytettiin valmiiden tuotteiden kuljetukseen.
| % 2024/ | |||
|---|---|---|---|
| 2024 | 2023 | 2023 | |
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) | 0,006 | 0,007 | 86 % |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) | 0,006 | 0,007 | 86 % |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. euroa) |
1 289,8 | 1 173,6 | |
| Liikevaihto (muut) (milj. euroa) |
- | - | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä) (milj. euroa) |
1 289,8 | 1 173,6 |
Ensisijaiset tiedot: 30 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 70 prosenttia.
Nokian Renkaat sai toimintatiedot jätehuollon toimittajien portaaleista ja raporteista. Jätteet luokiteltiin jätetyypin ja jätteiden käsittelytyypin mukaisesti ja kerrottiin vastaavalla Defra-päästökertoimella.
Varastojen, myyntiyhtiöiden ja testikeskusten jätteet suljettiin pois täsmällisen tiedon puutteen vuoksi. Osuus on kuitenkin pieni (0,001 % Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä).
Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.
Tämä luokka on suljettu pois Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaariosta, koska sen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on pieni (0,01 %). Lisäksi kasvihuonekaasupäästötietoja saadaan matkatoimistoilta vain osittain, joten loput tiedoista on arvioitu.
Työntekijöiden työmatkat sisältävät vain Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat. CO2e-päästöt laskettiin kertomalla työntekijöiden määrä keskimääräisillä työmatkapäivillä ja keskimääräisellä etäisyydellä. Henkilömäärät ovat tosiasiallisia määriä
Nokian Renkaiden henkilöstöhallintojärjestelmästä, ja keskimääräiset työmatkapäivät ja -etäisyydet ovat arvioita.
Laskelmista saadut kokonaisetäisyydet jaettiin kuljetustapojen mukaan. Kuljetustapojen osuudet ovat arvioita. Kokonaiskilometrimäärät kuljetustapaa kohti on yhdistetty asiaan liittyvään Defran päästökertoimeen.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Nokian Renkaiden tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät sisältävät vuokratut varastot, toimistot ja ajoneuvot. Varastojen keskimääräinen energiankulutus laskettiin käyttämällä niiden varastojen energiatietoja, joista energiankulutus, varastokapasiteetti ja varaston pinta-ala olivat tiedossa. Varastojen energiankulutus arvioitiin käyttäen yllä mainittua keskiarvoa ja kaikkien varastojen pinta-alaa.
Keskimääräinen energiankulutus toimistotyöntekijää kohti laskettiin energiankulutus- ja henkilömäärätiedoista. Kokonaisenergiankulutus toimistoa kohti laskettiin kertomalla keskimääräinen energiankulutus työntekijää kohti kunkin toimiston työntekijämäärällä.
Varastojen ja toimistojen CO2-päästöt laskettiin Defran päästökertoimilla.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 79
Ajoneuvokaluston hallintayhtiö arvioi vuotuiset päästöt ajoneuvoa kohti. Nokian Renkaiden ajokaluston keskimääräinen päästökerroin, kg CO2e/ajoneuvo, laskettiin kaluston kokonaisraportista. Vuokrattujen ajoneuvojen CO2e-päästöt laskettiin kertomalla ajoneuvojen määrä kaluston keskimääräisellä päästökertoimella.
Ensisijaiset tiedot: 40 prosenttia. Toissijaiset tiedot 60 prosenttia.
Asiakkaat maksoivat alle prosentin renkaiden toimituksista. Laskentatapa oli etäisyyspohjainen, ja siinä käytettiin maakohtaisen tason keskimääräisiä arvioituja etäisyyksiä sekä kuljetettujen tuotteiden keskimääräistä painoa ja määrää.
Vanteiden valmistuksessa asiakkaat maksavat noin 25 prosenttia valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Kuljetussuoritteiden laskennassa laskettiin 3–5 määriltään suurimman asiakkaan (massan mukaan) kuljetussuorite. Tämä ekstrapoloitiin sataan prosenttiin valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Tämän jälkeen laskettiin vanteiden kuljetuksen ja jakelun kokonaispäästöt, ja asiakkaiden maksama 25 prosentin osuus kuljetuksesta laskettiin ja raportoitiin tuotantoketjun loppupään kuljetuksena ja jakeluna.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Useimmat renkaat asennettiin Vianorin palvelupisteissä, joten asennuksen energiankulutus on jo mukana Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaariossa (Scope 1 ja 2). Näin ollen Nokian Renkaat katsoo, että luokkaa 10 ei sovelleta.
Kaikille henkilöautonrenkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästökerroin renkaiden tuotekategoriasäännöissä ilmoitettujen kaavojen mukaisesti.
Muille renkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästökerroin Nokian Renkaiden omalla kaavalla, joka huomioi koneen arvioidun polttoaineenkulutuksen, renkaiden määrän konetta kohti, renkaiden arvioidun elinkaaren, renkaiden arvioidun osuuden koneen polttoaineenkulutuksesta sekä dieselin päästökertoimen Suomessa.
Nokian Renkaat päätti jättää pois ostetut ja tuotetut vanteet, sillä kasvihuonekaasuohjeiden mukaan tämä luokka on valinnainen, mikäli päästöt ovat epäsuoria. Vanteet eivät kuluta energiaa tai tuota päästöjä, mutta niillä on välillinen kielteinen vaikutus ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vierintävastuksen vuoksi.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Keskimääräiset rengasmassat kerrottiin tuotettujen ja ostettujen renkaiden määrillä rengasluokkaa kohti (henkilöauto, kuorma- ja linja-auto, raskaat renkaat).
Jokaisessa maassa on oma jakaumansa sille, miten käyttöikänsä lopussa olevia renkaita käsitellään. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jakaumat saadaan rengaskierrätysyhtiöiltä. Muissa maissa käytetään aluekohtaisia keskiarvoja renkaita koskevista tuotekategorian säännöistä.
Vanteiden kokonaismassat jaetaan kierrätettävään ja kaatopaikkajätteeseen (OECD: 85 prosenttia kierrätetään, joten loput 15 prosenttia katsotaan kaatopaikkajätteeksi).
Hävittämismenetelmäkohtaiset kokonaismassat yhdistettiin vastaavaan Defran päästökertoimeen, jotta tähän liittyvät päästöt saatiin laskettua. Kaikki uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt käyttöikänsä lopussa olevat tuotteet katsottiin hiilidioksidipäästöttömiksi Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuinventaarissa.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot 100 prosenttia.
Nokian Renkailla ei ole alavirran vuokrattuja omaisuuseriä, joten tätä luokkaa ei sovelleta.
Nokian Renkailla ei ole franchising-toimintaa, joten tätä luokkaa ei sovelleta.
Nokian Renkaat ei toimi investointiliiketoiminnassa, joten tätä luokkaa ei sovelleta.
Biogeenisten Scope 2 -päästöjen määrä Suomen-rengastehtaalta oli 40 506 tonnia CO2e. Scope 2 -tietoja ei ole saatavana muista toimipaikoista tai muusta toiminnasta. Scope 1 ja Scope 3 -tietoja ei ole saatavana.

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Pilaantuminen | • Kielteiset vaikutukset ilman, veden ja maa perän pilaantumisesta • Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset • Mahdollisuus kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita (kestävämmät tuotteet ja turvallisemmat kemikaalit) • Riski pilaantumiseen liittyvien viranomais velvoitteiden lisääntymisestä |
Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liiketoiminta periaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka |
Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa ilman ja maaperän laadun suojelemisen. Nokian Renkaat on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet kaikille yhtiön työnjohdon alaisuudessa työskenteleville. Osa tätä työtä on myös vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy lupaus vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ehkäisemään ilman, veden ja maaperän saastumista ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan. |

Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy sekä ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaaren. Yhtiö pyrkii kaikissa toiminnoissaan kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä.
Nokian Renkaat priorisoi sidosryhmien intressejä määrittäessään ja päivittäessään politiikkoja ja periaatteita. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä keväällä 2024; nämä olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Tärkeä osa tätä sitoutumista on vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy pyrkimys vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä. Lisäksi Nokian Renkailla on useita hätäsuunnitelmia, joilla voidaan hallita ja pienentää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia odottamattomissa tilanteissa. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa korostetaan myös jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamista, johon sisältyy kemikaalien oikeanlainen käsittely, varastointi ja hävittäminen työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi.
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.
Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka ottaa kantaa pilaantumiseen sisältämällä sitoumuksen ilman, veden ja maaperän saastumisen ehkäisemiseen. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen.
Kaikki tässä luetellut periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
Nokian Renkaat sitoutuu YK:n Global Compact -hankkeen kymmeneen periaatteeseen toteuttamalla liiketoimintaperiaatteitaan, toimittajien liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan, että Nokian Renkaiden toiminta perustuu ISO 14001 -standardin vaatimuksiin ja täyttää kyseiset vaatimukset.
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään ilman, veden ja maaperän pilaantumista, mihin sisältyy renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) minimointi.
Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on tärkeä osa yhtiön jatkuvaa kestävyystyötä. Tutkimus- ja kehitysosasto keskittyy kestävämpien tuotteiden kehittämiseen.
Ympäristövastaavat ja paikalliset työryhmät keskittyvät päivittäisten kestävyyskäytänteiden parantamiseen. Suomessa ja Yhdysvalloissa ympäristöasiantuntijat hoitavat käytännön koordinoinnin ja koulutuksen, joka kattaa muun muassa kemikaaliturvallisuuden, päästöjen hallinnan sekä jätteenkäsittelyn.
Nokian Renkaat pitää rengastehtaidensa ympäristövaikutuksista vuosittaista kirjanpitoa ja raportoi niistä kunkin maan viranomaisille vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi vaikutusten kohteena olevilta yhteisöiltä ja omalta työvoimalta saadut palautteet tallennetaan yhtiön sisäiseen KETO-rekisteriin, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Ympäristöasiantuntijoilla Suomessa ja Yhdysvalloissa on vastuu ylläpitää näitä tietoja sekä varmistaa, että ympäristöön liittyvä palaute käsitellään ja sidosryhmien huolenaiheet huomioidaan.
Integroitu johtamisjärjestelmä ohjaa Nokian Renkaiden ympäristönsuojelupyrkimyksiä. Vastuullisuuspäällikkö laatii vuosittain yhdessä ympäristöasiantuntijoiden kanssa ympäristöohjelman, joka asettaa tavoitteet koko yhtiölle. Lisäksi ohjelma sisältää jokaiselle rengastehtaalle täsmälliset tavoitteet, jotka liittyvät pilaantumista aiheuttaviin haitta-aineisiin, kuten haihtuviin hiilivetyihin (VOC, Volatile Organic Compound). Ohjelmassa määritellään tarkat tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yksiköillä on omia projektejaan toiminnan ja prosessien kehittämiseksi edelleen.
Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä sekoitusosastolla. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- ja pölynkeräyslaitteet, ja vedenpuhdistimilla saavutetaan yli 99 prosentin erotusaste. Suomen-tehtaalla hiukkaspäästöjä mitataan pitoisuus- ja painemittareilla, ja ulkoiset asiantuntijat tekevät säännöllisiä pitoisuusmittauksia. Yhdysvalloissa sijaitsevalla rengastehtaalla päästöt ilmaan lasketaan käytettyjen raaka-aineiden määrästä.
Kummallakin tehtaalla hiukkaspitoisuudet ovat säännönmukaisesti pysyneet lupaehtojen rajoissa. Suodatinlaitteistosta pois pääsevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole merkittävää vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Pölypäästöjen määrä oli noin 1,5 tonnia Suomen-rengastehtaalta ja 58,5 tonnia Yhdysvaltain-rengastehtaalta vuonna 2024.
Nokian Renkaiden teettämien kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat tilapäisiä. Pisaraerottimilla vähennetään mastisoinnista syntyviä hajuja, ja erillismastisointiprosessien määrää on vähennetty hajujen minimoimiseksi entisestään. Tehtailla on myös otettu käyttöön uudet, parasta saatavilla olevaa tekniikkaa edustavat hajunpoistolaitteistot.
Liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet muodostavat suurimman osan Suomen-tehtaan päästöistä ilmaan. Vuonna 2022 tehty leviämismallinnuksen perusteella arvioitiin, että VOC-pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset ovat minimaalisia.
Kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Kemikaalien käytönvalvojat vierailevat tehtaalla tarkastamassa kemikaalien varastointia ja käsittelyä. Tarkastuksien avulla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen: onko esimerkiksi kemikaalipakkauksissa oikeat merkinnät, ovatko varastopaikat puhtaita, onko vuotojen hallinta järjestetty ja noudatetaanko räjähdysvaarallisiin tiloihin määriteltyjä ohjeita. Tarkastuksista laaditaan raportti, ja tuotanto-osastot määrittävät korjaavat toimenpiteet löydetyille puutteille.
Tuotekehityksen tavoitteena on luoda turvallisempia ja kestävämpiä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään haitallisten aineiden käyttöä tuotannon työturvallisuuden parantamiseksi. Yhtiö luopui korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä alallaan ensimmäisenä.
Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaalia ennen kuin kemikaalivalvontaryhmä on myöntänyt aineelle osastokohtaisen käyttöönottoluvan. Tämä menettely varmistaa kemikaalien yhtenäisen käytön koko yhtiössä ja priorisoi haitallisten kemikaalien korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Useissa käynnissä olevissa hankkeissa keskitytään vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytämiseen haitallisten kemikaalien vähentämiseksi.
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) syntymiseen ja niiden määrään ympäristössä vaikuttavat renkaiden rakenteen
lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa.
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE) on kehittämässä testimenetelmää renkaiden kulumisen mittaamiseen. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti globaaliin standardointityöhön European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäsenenä. ETRTO osallistuu UNECE:n toteuttamaan renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen, jonka tavoitteena on saada aikaan toistettava, kustannustehokas, käytännöllinen ja todellisia ajo-olosuhteita edustava testi. Tämä menetelmä tulee maailmanlaajuiseen käyttöön ja soveltuu sääntelytarkoituksiin.
Sääntelyn kehittymisen ohella Nokian Renkaat kehittää sisäistä testausta, jolla voidaan täyttää tulevat kestäviä renkaita koskevat vaatimukset. Euroopan rengasvalmistajien yhdistys (ETRMA) käynnisti monialaisen TRWP-yhteistyön heinäkuussa 2018 voidakseen koota tieteellistä tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja ympäristön hiukkastasojen alentamiseksi. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti tähän hankkeeseen ETRMA:n jäsenenä.
Nokian Renkaat vaatii toimittajiltaan vaatimustenmukaisuutta toimittajien liiketoimintaperiaatteiden sekä vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikan kautta. Lisätietoja arvoketjun politiikkoihin liittyvistä toimista on osiossa Pilaantumisen hallintakäytännöt.
Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää kaikilta kemikaalien toimittajilta voimassa olevan lainsäädännön mukaisia käyttöturvallisuustiedotteita ennen kemikaalien hankintaa. Käyttöturvallisuustiedotteet rekisteröidään tietokantaan, joka on kaikkien työntekijöiden käytettävissä.

Pilaantumista käsiteltäessä turvallisuuden priorisointi tarkoittaa kemikaalien vastuullista käyttöä sekä mikromuoveiksi luokiteltavien renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten vähentämistä.
Nokian Renkaat on osoittanut johtajuutta alallaan olemalla ensimmäinen rengasyhtiö, joka poisti kumiseoksistaan haitalliset aromaattiset öljyt (HA), sekä ensimmäinen, joka otti PAH-pitoisuudeltaan alhaiset öljyt käyttöön tuotannossaan. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat kemikaaliryhmä, jota muodostuu orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen aikana. Renkaiden valmistuksessa PAH-yhdisteitä esiintyy tietyissä öljyissä, joita käytetään pehmentiminä kumiseoksissa.
Mikromuoveihin liittyen ei ole täsmällistä tavoitetta. EU kuitenkin pyrkii vähentämään mikromuovipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusi Euro 7 -päästöstandardi, jota odotetaan vuonna 2025, määrittää lisärajoituksia jarruista ja renkaiden kulumisesta aiheutuville hiukkaspäästöille, mikä tukee EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta saasteettomuudesta. Nokian Renkaat seuraa tiiviisti mikromuoveihin sekä renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasiin (TRWP) liittyvän sääntelyn kehitystä.
Nokian Renkaat pyrkii välttämään rengastuotannossaan karsinogeenisiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Tavoite on vapaaehtoinen, mutta sitä seurataan kuukausittain. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei edelleenkään käytetty karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja.
Muille huolta aiheuttaville aineille ei ole täsmällistä tavoitetta. Nokian Renkaat pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa kestävyyttä ympäristön kannalta, ja vaihtoehtojen löytäminen kemikaaleille on osa tätä työtä.
Kemikaalivalvonta takaa mahdollisimman turvallisen kemikaalien käytön niin työntekijöiden, ympäristön kuin loppukäyttäjienkin kannalta. Nokian Renkaat noudattaa eurooppalaisia asetuksia – eli käytännössä REACH- ja CLP-asetuksia – ja paikallista lainsäädäntöä. Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaaleja, ellei osastokohtaisia käyttölupia antava kemikaalivalvontaryhmä ole hyväksynyt niitä. Tällä käytännöllä pyritään standardoimaan kemikaalien käyttö koko yhtiössä ja korvaamaan haitalliset kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina kun mahdollista.
Kemikaalien osalta Nokian Renkaiden keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite on varmistaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuus kaikessa toiminnassaan. Jatkuva tavoite on, että kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Nämä auditoinnit tehtiin vuonna 2024. Lisäksi yhtiö saavutti tavoitteensa kemikaalija ympäristöturvallisuuden varmistamisesta Romanian-tehtaan ylösajovaiheessa vuoden aikana.
Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian Renkaiden merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain.
Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian Renkaiden jatkuvana tavoitteena ilman pilaantumisen suhteen on laskea VOC-päästöt alle 60 prosenttiin yhtiön Suomessa sijaitsevassa rengastehtaassa
käytetyistä liuottimista. Tavoite on pakottava, sillä Suomen-tehtaan ympäristölupa rajoittaa liuotinaineiden kokonaispäästöt 60 prosenttiin käytetyistä liuottimista. VOC-päästöt ovat peräisin raskaiden renkaiden kokoonpanosta Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja käsitellään katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin edelleen haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin tiivistää, mikä varmistaisi täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna 2024 VOC-päästöjen määrä oli noin 40,6 tonnia (72 % käytetyistä liuotinaineista) Suomen-rengastehtaalta. Näin ollen VOC-päästötavoitetta ei saavutettu, sillä VOC-päästöt eivät olleet ympäristöluvan rajoissa.
Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen lainsäädännön ja osavaltion myöntämän vähäisen päästölähteen ilmaluvan mukaisesti käyttämällä vakiintuneita päästökertoimia, jotka perustuvat käsiteltyjen raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille prosesseille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai selville, että vakiintuneet päästökertoimet eivät sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti tästä virheestä viranomaisille. Uuden laskutavan käyttöönoton jälkeen tehdyn uudelleenlaskennan mukaan VOC-päästöt olivat 34,7 tonnia vuonna 2024 ja ylittivät ilmaluvan rajan. Uudelleenlaskenta myös osoitti, että ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti. Joulukuussa Nokian Renkaille annettiin tekninen rikkomusilmoitus kirjaamattomista VOC-päästöistä. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa laskentamenetelmien päivittämiseksi ja hakenut päivitettyä ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle.
Suomen-tehtaan hiukkaspäästötavoite on enintään 5 mg/m3 suodatinten ja pisaraerotinten jälkeen. Yhdysvaltain-tehtaalla tavoite on toimia ilmalupien asettamissa rajoissa. Kummallakin tehtaalla tavoitteet saavutettiin.
raportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 84 ohjausjärjestelmästä
Normaalin toiminnan aikana Nokian Renkaiden tuotanto ei aiheuta päästöjä veteen tai maaperään. Päästöjä voi kuitenkin esiintyä kemikaalivuotojen kaltaisissa vahingoissa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Tällaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi on käytössä ennakoivia toimenpiteitä. Vuonna 2024 tällaisia tapauksia ei ollut, ja jatkuva tavoite on estää vahingossa tapahtuvat päästöt Nokian Renkaiden tehtaista veteen tai maaperään.
Vaikka mikromuoveja ei ole mahdollista mitata suoraan, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset (TRWP) ovat merkittävä huolenaihe. Renkaiden ja tien välinen kitka on välttämätöntä ajoturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa kulumaa molemmilla pinnoilla. Tämä kitka synnyttää hiukkasia, jotka ovat yhdistelmä renkaan kulutuspinnan kappaleita sekä tienpinnan ainesosia ja jotka luokitellaan yleisesti mikromuoveiksi kokonsa ja koostumuksensa vuoksi.
Ympäristön TRWP-tasoihin vaikuttavat renkaiden rakenteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. Näiden tekijöiden yhdistelmällä on usein suurempi vaikutus TRWP-hiukkasten syntyyn kuin pelkällä renkaiden rakenteella. Näin ollen TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa.
Renkaiden kulumaa uusien tyyppihyväksyttyjen renkaiden osalta ei ole mahdollista raportoida ennen kuin vuonna 2028, sillä asianmukaista ja virallista menetelmää ei ole käytössä. Mittausmenetelmiä kuitenkin kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla. UNECE on YK:n alainen taho, joka kehittää ajoneuvojen turvallisuuteen liittyviä kansainvälisiä säännöksiä sekä ympäristöstandardeja, kuten renkaiden kulumiseen ja päästöihin liittyviä standardeja.
UNECE:n tasolla suunnitellaan uutta testimenetelmää renkaiden tyyppihyväksyntää varten. Siinä käytetään todennäköisesti mittayksikköä mg/km/t, joka ilmaisee renkaan päästöjen määrää (milligrammoina) kilometriä ja yksittäistä rengasta kohti, normalisoituna ajoneuvon massan mukaan. Tästä mittauksesta lasketaan testissä käytetylle referenssirenkaalle indeksiluku, joka toimii tyyppihyväksynnän perustana.
Tuleva säännös koskee tyypin C1-renkaiden (henkilöautonrenkaat) uusia tyyppihyväksyntiä vuodesta 2028 lähtien ja laajenee kaikkiin markkinoilla oleviin C1-renkaisiin vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on C2-renkaille (pakettiautot) vuodet 2030 ja 2032 ja C3-renkaille (kuorma- ja linja-autot) vuodet 2032 ja 2034. Sama aikataulu koskee myös ajoneuvojen renkaiden Euro 7 -hyväksyntää.
Vuonna 2024 rengastehtaat käyttivät 116 687 tonnia raaka-aineita ja tuottivat noin 60 tonnia hiukkaspäästöjä, jotka koostuivat lähinnä käytettyjen kemikaalien muodostamasta pölystä. Päästöt vastaavat noin 0,05:ttä prosenttia käytettyjen raaka-aineiden kokonaismäärästä, joten hiukkaspäästöt ovat minimaalisia.
Nokian Renkaat ei käytä rengastuotannossaan EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet täyttävät myös EU:n REACH-asetuksen polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) koskevat vaatimukset. Yhtiö on sitoutunut varmistamaan, että Vianorin palvelupisteissä nyt ja tulevaisuudessa myydyissä tuotteissa ei ole haitallisia kemikaaleja. Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä konfliktimineraaleja.
Nokian Renkaat käyttää kemikaaleja, jotka on luokiteltu terveydelle vaarallisiksi, sekä kemikaaleja, jotka on luokiteltu sekä terveydelle että ympäristölle vaarallisiksi. Niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa.
On huomattava, että renkaiden vulkanoinnin aikana tapahtuu kemiallisia reaktioita, joiden vuoksi jotkin huolta aiheuttavat aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Näin ollen valmiissa tuotteissa huolta aiheuttavien aineiden määrä ei ole niin suuri kuin taulukossa on esitetty. Tulevaisuudessa laskentamenetelmää kehitetään niin, että siinä otetaan huomioon kemialliset reaktiot ja niiden vaikutus eri aineiden määriin.
| Tn | Terveydelle vaaralliset |
Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset |
|---|---|---|
| Tuotannon aikana syntyneiden tai käytettyjen sekä hankittujen huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä |
59,0 | 1 870,8 |
| Yrityksen laitoksista päästöinä, tuotteina tai osana tuotteita tai palveluja lähtevien huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärä |
59,0 | 1 870,8 |
| Lähtee laitoksista päästöinä ilmaan | 0,2 | 7,6 |
| Lähtee laitoksista tuotteina | 58,8 | 1 863,2 |
Vuonna 2024 ei syntynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja liittyen merkittäviin tapauksiin tai esiintymiin.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 85

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit |
• Raaka-aineiden hankinnan kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen • Riski lisääntyvästä sääntelystä, joka liittyy metsäkatoon ja muihin biologista monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin |
Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, toimittajien liike toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka |
Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ilman ja maaperän laadun suojelemisen sekä sen, että oma toiminta ei aiheuta metsäkatoa. Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan. Nokian Renkaat on sitoutunut ymmärtämään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksiaan ja tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä sekä edellyttää samaa myös toimittajiltaan. |
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 86 ohjausjärjestelmästä
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia, joka on yksi renkaiden tärkeimmistä aineosista ja näin ollen keskeinen osa yhtiön liiketoimintaa. Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria, sillä ne esiintyvät arvoketjun alussa. Metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat biologisen monimuotoisuuden riskit ovat lähinnä seurausta luonnonkumin viljelystä.
Koska yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä on johtajuus vastuullisuudessa, yhtiö on yleisesti ottaen hyvin valmistautunut käsittelemään olennaisia kestävyyteen ja myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vuosina 2023 ja 2024 yhtiö teki EU:n uuden metsäkatoasetuksen (EUDR) noudattamiseen liittyviä toimenpiteitä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja.
Erillistä arviota siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli ja strategia kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä, ei ole vielä tehty.
Biologisen monimuotoisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu alkoi Suomessa sijaitsevalta rengastehtaalta, ja sittemmin tarkastelua on tehty Yhdysvaltain- ja Romanian-tehtailla, testiradoilla ja Nokian Renkaiden omistamissa Vianorin palvelupisteissä. Arviointien perusteella Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei käytännössä ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.
Toiminnan käynnistys, kuten tehtaiden ja muiden rakennusten rakentaminen tietylle alueelle, vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisesti alueen alkuperäiseen biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten on kartoitettu toiminta-alueilla elävät lajit, erityisesti uhanalaiset tai muuten suojellut lajit.
Nokian Renkaat on huomioinut yhtiön toimintaympäristön läheisyydessä elävien lajien vaatimukset, ja tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa nämä vaatimukset huomioiden. Potentiaalisesti vaikutuksen kohteena olevia uhanalaisia lajeja Suomen-rengastehtaan läheisyydessä ovat kaakkuri, toutain ja jokihelmisimpukka.
Kesällä 2023 Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta. Nokian Renkaiden raaka-aineketjussa luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten, sillä metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat riskit biologisen monimuotoisuuden suhteen ovat enimmäkseen seurausta luonnonkumin viljelystä.
Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Muita sidosryhmiä ei ollut mukana arvioinnissa. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja
kestävyysriskiltään korkeiksi arvioitujen toimittajien toimipaikoilla. Auditointien aikana arvioidaan muun muassa sitä, ovatko toimittajat tehneet biologisen monimuotoisuuden arviointeja omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Jos puutteita havaitaan, Nokian Renkaat pyytää toimittajilta korjaavia toimenpiteitä.
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toiminnassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Nokian Renkaat sitoutuu suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä ilman ja maaperän laatua ja olemaan aiheuttamatta metsäkatoa omassa toiminnassaan, sekä asettamaan tavoitteita ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin keväällä 2024 vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristöön liittyviä tapahtumia. Toimittajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa myös korostetaan jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn parantamista, mukaan lukien se, että toimittajan tulee ymmärtää vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen sekä pyrkiä tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä ekosysteemejä.
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.
Biologisen monimuotoisuuden suojaaminen ja parantaminen on olennainen ehto kestävälle talouskehitykselle ja ihmiskunnan kehitykselle. Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää myös toimittajilta pyrkimystä kohti luonnonkumin arvoketjua, jossa otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus sekä terveet ja toimivat ekosysteemit. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa.
Vastuullisen luonnonkumin politiikka sisältää kahdeksan pääosiota:
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonkumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen.
Politiikat eivät ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.
Yhdessä nämä politiikat kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun omistetuilla, vuokratuilla tai hallinnoiduilla toimipaikoilla sekä kestävän maankäytön menettelyt. Niissä käsitellään myös metsäkatoa. Periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
Pienentääkseen merikuljetusten ympäristökuormaa toimitusketjussaan Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026. Sitoumus keskittyy yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa. Sitoumuksen myötä Nokian Renkaat vaatii, että suorien varustamosopimusten alla kulkevan rahdin laivaperäiset jätevedet puretaan Suomen satamien vastaanottolaitteisiin. Nokian Renkaat ohjaa myös huolintaliikkeitä noudattamaan samaa periaatetta niiden käsitellessä yhtiön rahtia. Ship Waste Action on rahtikilpailutuksissa yksi rahdinkuljettajien valintaan vaikuttava kriteeri.
EU-asetus 2023/1115, joka tunnetaan myös metsäkatoasetuksena tai EUDR:nä, pyrkii lopettamaan metsäkadon liittyen tiettyihin hyödykkeisiin, joita tuodaan EU:n alueelle ja tuotetaan tai jalostetaan siellä. Nämä tuotteet ovat karja, kahvi, kaakao, öljypalmu, soija, puu ja kumi. Näistä luonnonkumi on erittäin oleellinen Nokian Renkaille, sillä se on eräs renkaiden tärkeimmistä ainesosista.
Lyhyesti kuvattuna asetus muun muassa velvoittaa renkaiden valmistajat, kuten Nokian Renkaat, vakuuttamaan, että renkaita ei aseteta saataville markkinoille tai viedä, elleivät kaikki seuraavat ehdot täyty:
EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on monimutkaista ja vaatii huomattavaa panostusta Nokian Renkailta sekä sen toimittajilta ja asiakkailta. Asetuksen tultua voimaan kesäkuussa 2023 Nokian Renkaat on muun muassa:
Nokian Renkaat jatkaa työtä varmistaakseen toimintansa EUDR-asetuksen mukaisuuden.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 88
Nokian Renkaiden toimintasuunnitelmissa ei käytetty biologisen monimuotoisuuden hyvityksiä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja.
Guayule-pohjainen luonnonkumi on yksi aloitteista, joiden parissa Nokian Renkaat on työskennellyt jo useita vuosia pyrkien löytämään vaihtoehdon yhtiön käyttämälle luonnonkumille. Aavikkokasvina guayule selviää myös erittäin kuivissa ja maaperältään köyhissä olosuhteissa. Se on kasvi, joka ei vie alaa miltään muulta kasvillisuudelta tai ravinnontuotannolta, vaan päinvastoin hyödyntää autiomaita. Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan MIDAS-tutkimushankkeeseen, joka liittyy aiheeseen. Lisätietoja Nokian Renkaiden työstä guayulen parissa on yhtiön verkkosivustolla.
EUDR:n noudattamisen eteen tehtävän työn lisäksi Nokian Renkaat lieventää ja ehkäisee biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sillä tavoitteella, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Tämä tavoite toimii biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lieventävänä ja ennaltaehkäisevänä toimena, sillä GPSNR:n jäsenyys ja Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittavat, että luonnonkumin prosessoija on sitoutunut suojelemaan biologista monimuotoisuutta ja toimii Nokian Renkaiden politiikkojen mukaisesti. Tavoite ei pohjaudu tieteelliseen näyttöön, vaan keskittyy sen vahvistamiseen, että toimittajat noudattavat biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä käytäntöjä.
Vuonna 2024 tavoite saavutettiin, sillä 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Lievennyshierarkia on välttäminen. Ekologisia kynnyksiä ei sovellettu, eikä Nokian Renkaat käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä kompensaatioita tavoitteiden asettamisessa. Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteen asettamisessa, mutta GPSNR:n jäseniin kuuluu useita eri luonnonkumin sidosryhmiä, joten myös heidän näkemyksensä on huomioitu GPSNR:n linjauksessa.
Nokian Renkaiden kestävyysauditointimallissa arvioidaan, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa. Seuranta-auditointeja tehdään kolmen vuoden välein kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajien toimipisteissä. Auditointimalli seuraa yhtiön vastuullisen luonnonkumin politiikan tehokkuutta.
Toimitusketjun jäljitettävyys on edelleen haastava aihe luonnonkumin toimitusketjuissa kaikkialla maailmassa. Koska Nokian Renkaat ei omista viljelmiä, yhtiön on luotettava siihen, että toimittajat jäljittävät kumin alkuperän, ja yhtiön on ollut mahdollista vaatia toimittajilta sitoutumista näin toimimiseen. Kaikkien kestävyyden kannalta kriittisten raaka-aineiden toimittajien ja valmistuskumppaneiden on noudatettava Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, joihin sisältyy biologisen monimuotoisuuden ja ympäröivien ekosysteemien suojaaminen. Luonnonkumin prosessoijien on myös joko sitouduttava Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaan tai oltava GPSNR:n jäseniä.
Uusi EUDR-asetus pakottaa monet luonnonkumin toimitusketjun sidosryhmät käyttämään jäljitettävyysjärjestelmiä sekä jäljitettävyyden varmennusjärjestelmiä. Nokian Renkailla on Euroopassa kaksi tehdasta, joihin EU:n metsäkatoasetus vaikuttaa, minkä myötä yhtiöllä on velvollisuus tietää EU-alueelle tuotavan kumin alkuperä sekä varmistaa, ettei hankittu kumi aiheuta metsäkatoa.
Nokian Renkaat on tutustunut EU:n biologista monimuotoisuutta koskevaan strategiaan tavoitteidensa tietopohjaksi.

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 89 ohjausjärjestelmästä

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö |
• Kielteiset vaikutukset neitseellisten luonnonvarojen käytöstä • Riski materiaaleihin liittyvän säännöstelyn lisääntymisestä (esim. jäljitettävyys) |
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, hankintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet |
Nokian Renkaat pitää kiinni sitoumuksestaan lisätä renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat ottaa vaiheittain käyttöön uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita tuotteisiinsa ja tekee samalla laajaa tuotekehitystä ja testausta, jotta voi varmistaa renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalisen ominaisuuksien yhdistelmän. Yhtiö on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen mukaisesti. |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset |
• Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellisen käsittelyn aiheuttamat kielteiset vaikutukset |
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin politiikka, hankinta periaatteet |
Nokian Renkaat huomioi tuotteiden koko elinkaaren ja edistää edelleen käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden keräämistä ja hyötykäyttöä. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista sekä U.S. Tire Manufacturers Associationin jäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös näiden tahojen työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä. |

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 90 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa todetaan yhtiön lupaus parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaari. Täyttääkseen lupauksensa Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa resurssien vastuullisen kuluttamisen ja hallinnan sekä jätteen määrän vähentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja on hyväksynyt ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ja on vastuussa niiden toteuttamisesta.
Jätteet eivät ole olennainen aihe, mutta jätteiden hallinta on osa kiertotaloutta. Tehokas jätteiden hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Vaikka Nokian Renkaiden politiikoissa ei suoraan mainita jätehierarkiaa, tuotantoprosessit noudattavat sitä tukenaan kattavat koulutusmateriaalit sekä yksityiskohtainen jätteiden virtauskaavio. Esimerkiksi toiminta tehtailla on keskittynyt sisäisen jätteen hyödyntämisen lisäämiseen.
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden sisäiset periaatteet, jotka koskevat ympäristöstä huolehtimista, turvallisuutta ja laatua – mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta – ovat linjassa tämän tavoitteen kanssa.
Lisäksi yhtiö on tuonut kestävyyteen liittyvien tavoitteiden asettamisen mukaan tuotteiden elinkaariprosessiin, joka kattaa työohjeet uusien tuotteiden kehitysprosessissa.
Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) aktiivinen jäsen ja osallistuu useisiin työryhmiin, jotka ovat keskittyneet ympäristön suojeluun, renkaiden turvallisuuteen, kemikaaliturvallisuuteen ja tulevaan lainsäädäntöön. European Tyre and Rubber Manufacturers' Associationin (ETRMA) jäsenenä Nokian Renkaat on mukana vastaavia teemoja käsittelevissä työryhmissä.
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyön jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin – mukaan lukien metsäkadon torjuminen – sekä kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa. Tätä kuvastaa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka, joka on linjassa GPSNR:n viitekehyksen kanssa. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa politiikan toteuttamisesta.
E5-2 Raaka-aineiden käytön optimointi
renkaiden turvallisuutta ja suorituskykyä. Tuotteiden tekninen laatu ja turvallisuus varmistetaan testaamalla ja analysoimalla jokainen renkaanvalmistuksen raaka-aine huolellisesti ja parantamalla kumiseoksia jatkuvasti.
Renkaissa käytetään noin sataa eri raaka-ainetta, ja kestävyys on olennainen huomioitava seikka arvioitaessa niiden ympäristövaikutusta. Kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja arvostetaan erityisesti niiden kestävyyden vuoksi.
| Raaka-aine | % renkaasta (noin) |
Lähteet | Korvaavat aineet ja vaihtoehdot |
|---|---|---|---|
| Synteettinen kumi | 23 | Raakaöljy | • Polymeerit uusiutuvista lähteistä • Massataselähestymistapa • Kierrätyskumimurske |
| Luonnonkumi | 22 | Luonnonkumi | • Guayule vaihtoehtona luonnonkumille • Kierrätyskumimurske |
| Täyteaineet | 28 | Silika, noki | • Kierrätysnoen laajempaa käyttöä tutkitaan • Erilaisten uusiutuvien täyteainemateriaalien aktiivinen tutkiminen, esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvat materiaalit |
| Vahvikemateriaalit | 15 | Teräs, tekstiilit | • Kierrätetyn teräksen osuuden lisäämistä vahvikemateriaaleissa tutkitaan • Uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä saatavien tekstiilien käyttöä tutkitaan |
| Kemikaalit | 12 | Useita lähteitä | • Uusiutuvien ja kierrätettyjen öljyjen ja hartsien osuuden lisääminen renkaissa • Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen sekä vaihtoehtoisten uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien etsiminen |
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 91 ohjausjärjestelmästä
Askeleena kohti pitkän tähtäimen tavoitetta lisätä Nokian Renkaiden tuotteissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokialla sijaitseva tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin vuonna 2024. Sertifioinnin myötä Nokian Renkaat voi ottaa uusia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita käyttöön renkaissaan. Yhtiö ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden julkistuksen yhteydessä.
Nokian Renkaiden saama sertifiointi koskee henkilöautonrenkaiden valmistusta Suomen-tehtaalla, ja yhtiö suunnittelee hankkivansa sertifioinnin myös muille tuotantolaitoksille tulevina vuosina. Sertifioitujen materiaalien käyttö on Nokian Renkaille tärkeä askel kohti erästä sen keskeisistä kestävyystavoitteista. Lisäksi sertifiointi mahdollistaa vastuullisista lähteistä hankittujen sertifioitujen raaka-aineiden käytön jäljittämisen.
Nokian Renkaat käyttää jo nyt renkaissaan useita raaka-aineita, jotka ovat peräisin joko kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii paljon tuotekehitystyötä ja testejä, jotta renkaaseen saadaan parhaat ominaisuusyhdistelmät, sillä uudet raaka-aineet voivat muuttaa seosten ominaisuuksia. Kaikki kaupallisissa tuotteissa käytetyt uudet, kierrätetyistä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevat vaihtoehtoiset raaka-aineet hankitaan hankintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimittajat täyttävät toimittajien liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.
Käynnissä on useita tutkimusohjelmia kaikissa rengasmateriaalikategorioissa. Uudet raaka-aineet otetaan käyttöön pääosin mutta ei yksinomaan uusien tuotejulkistusten kautta. Suorituskykyisten ja ympäristön kannalta kestävien renkaiden kehitys vaatii aktiivista yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Täyteaineet, lähinnä noki ja silika, muodostavat noin 28 prosenttia renkaan raaka-aineista. Siksi fossiiliperäisten täyteaineiden korvaamisella kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä saatavilla täyteaineilla on huomattavaa potentiaalia lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien käyttöä.
Eräs esimerkki kierrätetystä täyteaineesta on käytetyistä renkaista talteen otettu kumi. Nokian Renkaat on tutkinut aktiivisesti myös kierrätetyn noen käyttöä renkaiden tuotannossa. Vaikka eri kierrätysnoen laatujen hankkiminen ja tutkiminen on ollut haastavaa, markkinoille on tullut uusia raaka-aineiden tarjoajia. Nokian Renkaat edistää aktiivisesti useita hankkeita tällä alueella.
Tukeakseen sisäistä tutkimustoimintaa Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan useisiin muihin tutkimushankkeisiin. Eräs näistä on MIDAS, Horizon Europe Innovation Action -hanke, jossa kehitettävät innovatiiviset ratkaisut tähtäävät teollisten viljelykasvien kasvattamiseen marginaaliin jäävillä maa-alueilla sekä biopohjaisten tuotteiden kestävien arvoketjujen rakentamiseen. Nokian Renkaat myös osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, joka pyrkii poistamaan kaikki kasvihuonekaasupäästöt koko autoteollisuuden toimitusketjusta ja tuotannosta. Nokian Renkaat etsii edelleen aktiivisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia tuleville vuosille.
Pyrkiessään kohti tavoitettaan lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokian Renkaat solmi vuonna 2024 pitkäaikaisen ostosopimuksen rengaskierrätyksen alalla toimivan yhteisyrityksen kanssa. Muun muassa Antin Infrastructure Partnersin ja Scandinavian Enviro Systemsin perustama yhteisyritys suunnittelee perustavansa kierrätyslaitoksia käyttöikänsä lopussa oleville renkaille eri puolelle Eurooppaa. Ensimmäisen laitoksen odotetaan olevan täysin toiminnassa vuonna 2025, ja yhteisyrityksen kierrätysnoen toimitusten Nokian Renkaille on määrä alkaa vuonna 2026.
Talteenotetun noen valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat potentiaalisesti yli 90 prosenttia alemmat neitseelliseen nokeen verrattuna. Suuremmassa mittakaavassa talteenotetun noen käyttö lisää myös rengasalan materiaalikiertoa ja kestävyyttä.
Nokian Renkaat on solminut kehityssopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa, ja yhteistyön tavoitteena on kehittää uusiutuvasta Reselo Rubber -materiaalista potentiaalinen uusi renkaiden raaka-aine. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, joka tehdään sellu-, paperi- ja vaneriteollisuuden jätteestä hankitusta koivunkuoresta. Alustavien laboratoriokokeiden mukaan Reselo Rubberilla on merkittävää potentiaalia korvata perinteiset fossiilipohjaiset materiaalit renkaissa.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat esitteli johtavan biomateriaalien tuotannon asiantuntijan UPM:n kanssa konseptirengas Nokian Tyres Green Step Lignan. Konseptirenkaassa käytetään ensimmäistä kertaa uutta uusiutuvaa materiaalia, joka voi korvata merkittävän osan renkaiden tuotannossa tällä hetkellä käytetystä fossiiliperäisestä noesta. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä entisestään rengasalan kestävyyttä.
Nokian Tyres Green Step Lignassa käytetään innovatiivista UPM BioMotion™ RFF -materiaalia, joka tarjoaa lupaavan ligniinipohjaisen vaihtoehdon perinteiselle noelle ja vähentää fossiilipohjaisten materiaalien tarvetta. Täysin uusiutuvana materiaalina se vähentää renkaiden valmistuksen hiilipäästöjä.
Nokian Renkaat arvioi huolellisesti materiaalin suorituskykyä, turvallisuutta ja ympäristövaikutusta verrattuna perinteiseen nokeen.
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 92 ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaiden pinnoittamot tarjoavat palveluita kuorma- ja linja-autoille sekä raskaille koneille. Renkaiden pinnoittaminen tarjoaa kaluston operaattoreille merkittäviä säästöjä kustannusten, resurssien ja ympäristövaikutusten suhteen, ja laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa uudelleen kahdesta neljään kertaan, mikä vähentää rengaskuluja noin 30 prosentilla. Prosessi pienentää myös huomattavasti hiilijalanjälkeä: uuden kuorma-autonrenkaan valmistamisesta syntyy noin 220 kilogrammaa CO2e-päästöjä, kun taas pinnoitus tuottaa niitä vain noin 40 kilogrammaa. Lisäksi jokainen pinnoitus säästää uuden renkaan valmistukseen verrattuna 40 kilogrammaa kumia ja 70 litraa öljyä rengasta kohti.
Suomessa renkaiden kierrätysaste on yltänyt sataan prosenttiin, mikä varmistaa, että erilaisiin kierrätettyjä materiaaleja käyttäviin sovelluksiin on saatavana runsaasti raaka-aineita. Nokian Renkaat on perustajajäsen Suomen Rengaskierrätyksessä, jonka Lopella vuonna 2023 avattu uuden sukupolven kiertotalouslaitos mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien keräämisen ja jalostamisen teolliseen käyttöön.
Manner-Euroopassa kierrätysaste on viime vuosina ollut noin 92 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 79 prosenttia.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat saavutti 92 prosentin kierrätysasteen myymissään henkilöautonrenkaissa. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niitä voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti meneillään on hankkeita, joilla parannetaan materiaalin talteenottoa käytetyistä renkaista.
Nokian Renkaat tukee näitä hankkeita aktiivisesti Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA) jäsenenä edistäen renkaiden keräämistä ja hyödyntämistä keskitetysti ja valtakunnallisesti.
Nokian Renkaiden rengasvalmistuksesta ja yhtiön tukitoiminnoista syntyy jätettä. Tuotantojätteet punnitaan, ja niistä pidetään osastokohtaista kirjanpitoa päivittäin. Muiden jätteiden määriä seurataan kuukausittain.
Kaikki tehtailla syntyvät jätteet lajitellaan erillisten jätteidenkäsittelyohjeiden mukaisesti. Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä Nokian Renkaiden korkeita laatuvaatimuksia, ohjataan kierrätykseen. Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia eli paistoa. Nokian Renkaiden tuotantoyksiköillä on toimintasuunnitelmat vulkanoimattoman kumijätteen ja romurenkaiden määrän vähentämiseksi. Tuotantojätteen määriä seurataan päivittäin, ja toimintasuunnitelmia päivitetään tarvittaessa.
Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Nokian Renkaiden tuotantojätteen hyötykäyttöaste on kasvanut jo vuosia, ja 2022 oli ensimmäinen vuosi, jolloin 100 prosenttia rengastehtaiden tuotantojätteestä hyötykäytettiin eikä rengastuotannosta syntynyt lainkaan kaatopaikkajätettä. Tiedot jätteen hävitysmenetelmistä ja jätemääristä saadaan jätehuollon toimittajilta.
Nokian Renkaat on sitoutunut vapaaehtoiseen tavoitteeseen lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on järjestelmällisesti noudattanut tavoitteeseen tähtäävää tiekarttaansa kuukausittaisen raportoinnin kautta. Kestävyyden kannalta keskeiset tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle.
Kiertotaloutta tukemalla kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö paitsi säästää luonnonvaroja myös vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuuden kasvattaminen vähentää entisestään uusien raaka-aineiden tarvetta tuotannossa.
Vuonna 2024 yhtiön tavoitteena oli ottaa käyttöön ainakin yksi uusi uusiutuva tai kierrätetty raaka-aine sekä vähintään yksi uusi ISCC PLUS -sertifioitu materiaali. Molemmat näistä tavoitteista saavutettiin, kun uusiutuva raaka-aine ja ISCC PLUS -sertifioitu materiaali otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2024 aikana.
Tukeakseen kiertotaloutta edelleen Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että 100 prosenttia rengastuotannon jätteestä hyödynnetään, eikä jätettä viedä kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa, että yhtiö pyrkii lain vaatimukset ylittävänä vapaaehtoisena tavoitteena ohjaamaan kaikki rengastuotannon jätteet muualle kuin kaatopaikalle joko ennaltaehkäisyn, uudelleenkäytön, kierrätyksen tai talteenoton kautta. Tämä tavoite saavutettiin jälleen vuonna 2024.

Ympäristön kunnioittaminen on osa yhtiön tuotekehitysfilosofiaa.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat käytti yhteensä 145 835 tonnia teknisiä ja biologisia materiaaleja. Biologisia materiaaleja raportoidessaan Nokian Renkaat viittaa niihin uusiutuvina materiaaleina.
Lisäksi Nokian Renkaiden tavoite lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä keskittyy ulkoiseen uusiutuvaan tai kierrätettyyn raaka-aineeseen, ei sisäisiin jätteisiin. Vuonna 2024 kierrätettyjen raaka-aineiden osuus oli 0,8 prosenttia ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus 24,2 prosenttia yhtiön itse valmistamissa renkaissa.
Nokian Renkaat käyttää suoria mittauksia tuotteiden valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista laskeakseen resurssien sisäänvirtauksen tiedot tarkasti. Kaksoislaskenta vältetään jokaisen materiaalin täsmällisellä koodauksella. Lisäksi yhtiö pyrkii kiinnittämään uusien tuotteiden suunnittelussa yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin eettisestä raaka-aineiden hankinnasta aina toimivaan kierrätysjärjestelmään.
Nokian Renkaat seuraa tarkasti resurssien ulosvirtauksia voidakseen laskea tarkat tiedot tuotantoprosesseista syntyvistä keskeisistä tuotteista ja materiaaleista. Valmistusprosesseissa syntyvän jätteen lisäksi myös tehdaskohtaisia tuotantomääriä seurataan aktiivisesti. Tämän vuoksi kaikki ulosvirtausta koskevat tiedot on saatu tuotantoyksiköissä tehdyistä suorista mittauksista. Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet – renkaat ja uudelleenpinnoitusmateriaalit, levypyörät ja teräsrakenteet – ovat kierrätettäviä.
Käytettävissä ei ole lähdettä, josta saataisiin alan keskiarvot ajomääristä tai muista tuotteiden odotettua kestoikää koskevista tekijöistä. Renkaan kulumisen testausmenetelmää kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla (ks. aihe "Pilaantuminen"). Koska Nokian Renkaiden tuotteiden odotettua kestävyyttä ei ole mahdollista verrata alan keskiarvoon kunkin tuoteryhmän kohdalla, tällaisia vertailuja ei raportoida.
Renkaiden kulutuspintaan tulleet reiät voidaan korjata tietyillä edellytyksillä riippuen vaurion sijainnista, koosta ja renkaan yleiskunnosta. Renkaan turvallisuuden on kuitenkin oltava tärkein prioriteetti, ja se on varmistettava korjaamisen jälkeen.
Renkaiden pinnoittaminen on yleinen käytäntö linja- ja kuorma-autojen sekä muiden raskaiden koneiden renkaissa, ja se auttaa pidentämään renkaiden käyttöikää säästäen samalla kustannuksia ja ympäristöä. Pohjoismaissa suurin osa kuorma- ja linja-autonrenkaista pinnoitetaan uudelleen, kun ne ovat kuluneet käytössä. Näin ollen renkaiden pinnoitus on keskeinen osa koko renkaiden hallintaprosessia ja järkevä tapa antaa kuluneille renkaille uusi elämä.
Huolellisesti kehitettyjen ja optimoitujen pinnoitusprosessien ja -materiaalien avulla linja- ja kuorma-auton renkaille voidaan antaa toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Uudelleenpinnoitetut renkaat ovat myös turvallinen vaihtoehto uusille renkaille, sillä koko prosessi on tarkasti lainsäädännön ja viranomaisten valvonnassa. Niinpä uudelleenpinnoitettu rengas on verrattavissa uuteen.
Pinnoituksessa renkaan vanha kulutuspinta irrotetaan, minkä jälkeen renkaaseen kiinnitetään uusi, turvallinen kulutuspinta. Se kestää jälleen koko seuraavan käyttöiän. Renkaan runko antaa renkaalle muodon ja tekee siitä tukevan ja riittävän joustavan. Vanha rengasrunko voidaan pinnoittaa uudelleen, vaikka sen kulutuspinta olisi kulunut.
Uudelleenpinnoitus edellyttää laadukkaita renkaita, jotta vanhan renkaan kulutuspinta voidaan vaihtaa uuteen. Laadukkaiden runkojen ansiosta samat renkaat voidaan pinnoittaa useita kertoja käyttöiän aikana. Kun sama rengas pinnoitetaan useita kertoja, sillä voidaan ajaa jopa miljoona kilometriä.
Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 94 ohjausjärjestelmästä
| S1 Oma työvoima | 95 |
|---|---|
| S2 Arvoketjun työntekijät | 108 |
| S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | 115 |
Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 95

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi |
• Myönteiset vaikutukset työntekijöiden paremman terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon • Kielteiset vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • Mahdollisuus houkuttelevaan työnantajabrändiin erinomaisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työympäristön kautta |
Liiketoiminta periaatteet, Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet |
Nokian Renkaiden tavoitteena on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla. Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa. Nokian Renkailla jokaisella on vastuu varmistaa, että työntekijät ja muut, joihin yhtiön työ vaikuttaa, ovat turvassa. Nokian Renkaiden toiminnassa korostetaan työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää. Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet sisältävät opastusta liittyen työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten tasa arvoon, työolosuhteisiin, osallistumiseen ja työehtoihin. |
| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Työolot | • Työllisyysturvan ja reilujen työolojen tarjoamisesta seuraavat myönteiset vaikutukset |
Liiketoiminta periaatteet, kokonais palkitsemisen filosofia ja ohjeet |
Nokian Renkaat kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta järjestäytyä. Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa yhtiön työkulttuuria. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. |
| Koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet |
• Mahdollisuus kilpailuetuun ja parempiin innovaatio mahdollisuuksiin osaavan työvoiman kautta • Myönteiset vaikutukset työntekijöiden taitojen kehittymisestä ja urakehityksestä • Myönteiset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon sekä yrityskulttuuriin ja työnantajamieli kuvaan inklusiivisuuden ja tasa-arvon kautta |
Kehityskeskustelut, liiketoiminta periaatteet, kokonais palkitsemisen filosofia ja ohjeet |
Työntekijöillä on vastuu omasta kehityksestään ja urastaan, ja esihenkilöt tukevat heitä tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Kehityskeskusteluprosessin osana tehty kehityksen suunnittelu voi edetä tavoitekeskusteluiden kautta tai erikseen. Esihenkilö ja työntekijä arvioivat tulevia osaamistarpeita, nykyisiä vahvuuksia ja uratoiveita. He määrittävät yhdessä kehitystoimenpiteet 70–20–10-mallin avulla. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja arvostaa monimuotoisuutta. Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää tai kiusaamista työpaikalla. Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä myönteisen ja innostavan työympäristön tukemisesta. Vaikka kaikilla on ilmaisunvapaus, jokainen on myös vastuussa tavasta, jolla itseään ilmaisee. |
Nokian Renkaiden tavoitteena on olla globaalisti haluttu työnantaja, joka on tunnettu vastuullisuudestaan, johtajuudestaan sekä kansainvälisestä työyhteisöstään. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 (+11 %) työntekijää, joilla on erilaisia taitoja ja taustoja. Luku sisältää pitkillä vapailla olevat työntekijät. Suurin osa Nokian Renkaiden työvoimasta sijaitsee Suomessa, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Ruotsissa.
Nokian Renkaat valmistaa renkaita Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Yhtiöllä on myös myyntiorganisaatiot päämarkkina-alueillaan Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uusi tuotantolaitos Romaniassa sisältyy yhtiön kasvustrategian toteutukseen. Noin 550 työntekijän rekrytointi rengastehtaalle eteni vuonna 2024, ja ihmisiä ja automaattisia prosesseja yhdistävän tehtaan avajaisia vietettiin vuoden aikana. Rengastoimitukset alkavat vuonna 2025. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 274 työntekijää Romaniassa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös saattoi loppuun Yhdysvaltain-tehtaan ylösajon ja avasi uuden valmiiden tuotteiden varaston Yhdysvaltoihin. Nokian Renkaat aloitti renkaiden tuotannon Yhdysvaltain-tehtaalla vuonna 2020 ja on sen jälkeen laajentanut toimintaa lisäämällä tuotantokapasiteettia kasvattaen tiimin noin 500 työntekijään.
Nokian Renkaiden tuotteita myydään rengasliikkeissä, autoliikkeissä sekä Vianorin eli Nokian Renkaiden rengas- ja autonhuoltopalveluketjun kautta. Vuodessa on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilöstömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Vianor työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityöntekijää.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 97
Vuoden 2024 lopussa muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli yhteensä 342, joista suurin osa (225) oli yksityisten työnvälitystoimistojen kautta tuotantotehtävissä Suomen rengastehtaalla. Muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole organisaation suoria työntekijöitä, mutta joiden työtä yhtiö johtaa ja valvoo.
Henkilöstöön liittyvät aiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden strategian suunnitteluun ja toteutukseen. Yksi yhtiön strategian viidestä kulmakivestä on Nokian Renkaiden tiimi, mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta henkilöstöön. Tämän vuoksi olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet ovat linjassa yhtiön strategian kanssa.
Nokian Renkaiden menestys on riippuvainen työntekijöiden osaamisesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Globaalit henkilöstöprosessit on suunniteltu tukemaan yhtiön strategisia tavoitteita, ja vahva Nokian Renkaiden tiimi toimii strategian kulmakivenä. Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Nokian Renkaiden kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon eivät ole laajoja tai systemaattisia. Sen sijaan ne liittyvät yksittäistapauksiin, kuten tapaturmiin. Näissä tapauksissa tehtaiden koneenkäyttäjät ja Vianorin palvelupisteiden asentajat voivat olla alttiimpia vahingoille.
Yhtiön myönteiset vaikutukset, kuten työsuhdeturva, oikeudenmukaiset työolot, parempi työntekijöiden terveys ja motivaatio, taitojen kehitys, urakehitys ja vahva yrityskulttuuri, hyödyttävät puolestaan lähinnä yhtiön omia työntekijöitä, mutta ne voivat vaikuttaa myönteisesti myös muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.
Mahdollisuudet, kuten työntekijöiden poikkeuksellisen hyvinvoinnin ja kannustavan työympäristön varaan rakentuva houkutteleva työnantajabrändi sekä taitavan työvoiman tuoma kilpailuetu ja innovaatiot, ovat seurausta näistä myönteisistä vaikutuksista.
Nämä mahdollisuudet liittyvät yleisesti yhtiön omaan työvoimaan. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa mihinkään tiettyyn työntekijäryhmään ei havaittu kohdistuvan korkeampaa riskiä, eivätkä vaikutukset tai mahdollisuudet liity tiettyihin ryhmiin. Nokian Renkaat ei ole tunnistanut olennaisia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia liittyen siirtymäsuunnitelmiin, joiden tarkoituksena on vähentää kielteisiä vaikutuksia ja tehdä toiminnasta ympäristöystävällisempää ja ilmastoneutraalia.
Nokian Renkaiden tärkeimpiä kestävyyshankkeita on edistää työntekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä suojella ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sen lisäksi, että yhtiö noudattaa Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa esitettyjä eettisiä periaatteita, se on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat teki ihmisoikeusarvioinnin, jonka pääpaino oli omassa henkilöstössä, sekä suunnitteli riskien ja vaikutusten minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessin (HRDD). Jos vaikutuksia tunnistetaan, ne mitataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi organisaatio sitoutuu kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Yhtiön menestys rakentuu yhteistyölle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä asioiden saavuttamiselle yhdessä.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) edellyttävät, että kaikki työntekijät noudattavat yhtiön nollatoleranssia pakkotyötä, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa kohtaan. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säännöksiä. Nokian Renkaat ei myöskään koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee yhtiön liiketoimintaperiaatteita rikkovaa käyttäytymistä, heidän tulee raportoida se Nokian Renkaiden ilmoituskanavan kautta. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa siitä suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita päivitettiin vuonna 2024. Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita, ja korkein niiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja.
Yhtiö tarjoaa liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta koko henkilöstölle, ja koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytykseen. Vuoden 2024 loppuun mennessä 78 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen.
Oma työvoima -aiheeseen liittyen liiketoimintaperiaatteiden päivitykset pyrkivät parempaan selkeyteen ja kattavuuteen. Vuonna 2024 periaatteisiin lisättiin uusia olennaisia hyvinvoinnin sekä osaamisen ja urakehityksen aiheita, ja tasa-arvonäkökohtia laajennettiin entisestään paremman osallisuuden varmistamiseksi.
Nokian Renkaiden periaatteet on kuvattu liiketoimintaperiaatteissa seuraavasti:
• Jokaisella on vastuu varmistaa, että sekä työntekijät että muut, joihin työmme vaikuttaa, ovat turvassa.
Hallituksen toimintakertomus
• Toiminnassamme korostamme työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää.
Lisäksi yhtiö tarjoaa tarkempia ohjeita ja menettelyjä, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, matkustukseen, perehdytykseen, suoritusten johtamiseen, osaamisen kehitykseen, palkitsemiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden mukaan yhtiö on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. Jokainen työntekijä on vastuussa työympäristön vaarojen tunnistamisesta ja riskien minimoinnista. Esihenkilöt ovat vastuussa työhön liittyvien riskiarviointien suorittamisesta yhteistyössä tiimin jäsenten kanssa. Tällä tavoin yhtiö pyrkii kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä. Korkein periaatteiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja.
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli toimii yhtiön työtapaturmien ennaltaehkäisykäytäntönä sekä johtamisjärjestelmänä. Se kuvaa yhtiön turvallisuustyötä koskevan lähestymistavan, jota kaikkien Nokian Renkaiden työntekijöiden tulee noudattaa, sekä asettaa vaatimustason yhteisille käytännöille. Globaalia mallia tuodaan osaksi paikallisia käytäntöjä, menettelyjä ja päivittäistä päätöksentekoa. Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli myös tarjoaa työkaluja jatkuvaan parantamiseen osastoilla ja toiminnoissa.
Nokian Renkaiden osastot arvioivat oman turvallisuustyönsä ja tunnistavat itsearviointien perusteella oman kypsyystasonsa ja kehittämistarpeensa. Jokainen osasto voi keskittyä turvallisuusnäkökohtiin, joiden se arvioi olevan itselleen olennaisimpia. Turvallisuusjohtamisen malli ja arviointikäytäntö korostavat osastojen omaa omistajuutta turvallisuusparannuksien suhteen.
Lisäksi jokainen alla luetelluista 16 standardista sisältää selkeän tarkoituksen, työkalut sekä Nokian Renkaiden lähestymistavan aiheeseen:
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 98 ohjausjärjestelmästä

Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ- ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta.
Yhtiölle oleellisia standardeja ovat ISO 45001, YK:n Global Compact sekä Nokian Renkaiden politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, palkkaukseen, perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja osaamisen kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiön tärkeimpiin kestävyyteen liittyviin hankkeisiin kuuluvat työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojeleminen toimitusketjussa. Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus tehtäessä yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa Nokian Renkaiden toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen yhtiössä perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten konseptiin.
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet katselmoitiin ja päivitettiin sen jälkeen, kun palkitsemispolitiikka hyväksyttiin vuoden 2024 huhtikuussa yhtiökokouksessa. Palkitsemista koskevat päätökset noudattavat globaalisti yhtenäisiä periaatteita, jotka on suunniteltu varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu mutta jotka kuitenkin mahdollistavat paikallisen vaihtelun, jotta palkitseminen on kilpailukykyistä ja sen
avulla voidaan houkutella parhaita osaajia. Päätökset perustuvat suorituksiin, tehtävän arviointiin, yhtenäiseen tavoitteiden asettamiseen ja palkitsemiskäytäntöjen vertailuun relevanteilla markkinoilla sekä sovellettaviin lakeihin ja työehtosopimuksiin.
Oppiminen Nokian Renkailla perustuu seuraaviin periaatteisiin:
Nokian Renkaiden henkilöstön kehitysfilosofia sisältyy yhtiön kehityskeskusteluohjeistukseen. Kehitysfilosofia tukee työntekijöiden kehittymistä sisäisellä työkierrolla, työssäoppimisella ja erilaisilla kehitysratkaisuilla.
Kaikki oleelliset yhtiön politiikat ovat käytettävissä Nokian Renkaiden intranetissä. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten johtoryhmän jäsenillä, on mahdollisuus lausua mielipiteensä politiikkojen ja käytäntöjen luonnoksista. Avoin dialogi johtajien ja työntekijöiden kanssa varmistaa, että kaikki intressit huomioidaan politiikkojen kehitysprosessissa. Nokian Renkaiden verkkokoulutukset tukevat yhtiötä politiikkojen toteuttamisessa.
Nokian Renkaat on sitoutunut kestäviin liiketoimintakäytäntöihin, ja työntekijät edistävät niiden mukaisesti yhtiön jatkuvaa kehitystä taidoillaan ja ideoillaan.
Nokian Renkaat järjestää erilaisia työntekijätapahtumia jakaakseen tietoa taloudellisesta suorituskyvystä, liiketoiminnan kehityksestä, turvallisuudesta, strategiasta, visiosta, arvoista ja muista keskeisistä aiheista. Näissä tapahtumissa työntekijöitä rohkaistaan jakamaan kommenttejaan, kysymyksiään tai huolenaiheitaan. Työntekijöiden osallistamista arvioidaan vuosittain Drive! -henkilöstökyselyllä, joka mittaa hyvinvointia, tasa-arvoa, inkluusiota ja organisaation yleistä osallistamista.
Henkilöstökysely Drive! tehtiin kaikille työntekijöille syyskuussa 2024. Kyselyssä oli 19 kysymystä ja yksi avoin kysymys. Vastausprosentti oli 78 (79) ylittäen globaalin vertailukohdan, joka on 75 prosenttia. Osallistamisen pistemäärä oli 72 (73) asteikon ollessa 0–100 (globaali vertailukohta 75). Osallisuutta koskeviin kysymyksiin annetuista vastauksista 71 (72) prosenttia oli myönteisiä (4 tai 5 asteikolla 1–5).
Ensimmäinen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota koskeva arviointi tehtiin vuoden 2021 Drive! -henkilöstökyselyssä. Arviointi toistetaan nyt vuosittain käyttäen kolmea täsmäkysymystä. Alla olevassa taulukossa näytetään pistemäärät, vertailu edelliseen vuoteen sekä globaalit vertailukohdat näille kysymyksille.
Drive! -henkilöstökyselyn tuloksista keskustellaan tiimeissä ja toimenpidesuunnitelmat kehitetään yhdessä. Esihenkilöille on globaalisti tarjolla koulutusta näiden keskustelujen helpottamiseen.
| Kysymys | 2024 Pistemäärä asteikolla 0–100 |
Vs. 2023 | Vs. ulkoinen globaali vertailukohta |
|---|---|---|---|
| Tunnen yhteen kuuluvuutta yritykseen |
69 | 0 | -4 |
| Yrityksessä arvostetaan erilaisia näkemyksiä |
63 | 0 | -10 |
| Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrityksessämme |
67 | 0 | -7 |
Useilla kanavilla, kuten Nokian Renkaiden intranet, Microsoft Teams, Viva Engage sekä virtuaaliset ja henkilökohtaiset tapaamiset, pyritään varmistamaan, että työntekijät saavat riittävästi tietoa yhtiössä tapahtuvasta kehityksestä. Kanavat tarjoavat mahdollisuuksia myös palautteen antamiseen ja osallistamiseen.
Työntekijät voivat osallistua turvallisuushankkeisiin myös KETO-raportointityökalulla, johon kaikilla on pääsy. Työkalulla kirjataan kaikki onnettomuudet, tapaturmat ja turvallisuustoimenpiteet sekä tutkitaan ja hallinnoidaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Myös työhön liittyviä riskiarviointeja hallinnoidaan KETOn kautta.
Pohjoismaissa paikallinen johto ja henkilöstöhallinto pitävät säännöllisiä tapaamisia henkilökunnan edustajien kanssa. Näiden tapaamisten taajuus vaihtelee maan sekä juridisen yhtiön mukaan. Keski-Euroopassa ei ole nimitetty virallisia työntekijöiden edustajia paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi. Myös Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat toimii suoraan oman työvoimansa kanssa.
Nokian Renkaiden henkilöstöjohtajalla on käytännön vastuu varmistaa, että osallistamista tapahtuu. Yhtiö järjestää myös säännöllisiä vuosittaisia ja neljännesvuosittaisia tapahtumia, ja lisää järjestetään tarpeen mukaan osallistamisen tukemiseksi.
Kaikki työntekijät osallistuvat kehityskeskusteluihin, joissa painotetaan suoritusten johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työkierto, työssäoppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden kehityksen tukemisessa.
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on esitetty liiketoimintaperiaatteissa. Nokian Renkailla on käytössä prosesseja, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät liiketoimintaan, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat sen oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi. Esimerkkejä näistä ovat henkilökohtaiset keskustelut sekä yhtiön terveydenhuoltojärjestelmä, jotka auttavat ehkäisemään ja korjaamaan kielteisiä vaikutuksia.
Koko henkilöstölle annetaan pakollista liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta. Koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytykseen. Suorittamisaste vuonna 2024 oli 78 prosenttia.
Liiketoimintaperiaatteet ovat käytettävissä yrityksen verkkosivustolla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/ liiketoimintaperiaatteet/. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa kerrotaan myös käytännöistä, jotka suojaavat huolenaiheista ja tarpeista eri kanavien kautta ilmoittavia henkilöitä vastatoimilta.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee käyttäytymistä, joka rikkoo yrityksen liiketoiminnan periaatteita, mukaan lukien liiketoimintaperiaatteita tai tietosuojakäytäntöä, heidän tulee ilmoittaa huolenaiheistaan käyttämällä Nokian Renkaiden ilmoituskanavaa. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa asiasta suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle. Jokaisella työntekijällä on suora pääsy kanavaan intranetin ja yhtiön verkkosivujen kautta. Tietoa kanavasta on saatavana intranetissä sekä osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita ja whistleblowing-politiikkaa.
Sisäisen viestintäkyselyn mukaan Nokian Renkaiden työntekijät kokevat, että he voivat puhua avoimesti työn kehityksestä tai siihen liittyvistä huolenaiheista sekä mahdollisista virheistä tai epäonnistumisista. Tähän mennessä kysely on tehty vuosina 2023 ja 2024, ja tätä kysymystä koskeva pistemäärä nousi yhden prosenttiyksikön.
Vuonna 2024 lakitoiminto koordinoi whistleblowing-prosessia ja siihen liittyviä selvityksiä. Kaikki olennaiset havainnot sekä yleiset tilastot raportoitiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle.
Kaikkia väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.

Voidakseen reagoida olennaisiin vaikutuksiin ja hyödyntää omaan työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia Nokian Renkaat toteuttaa erilaisia hankkeita, kuten koulutusta, auditointeja sekä vuosittaiset henkilöstöprosessit ja henkilöstökyselyn.
Nokian Renkaiden työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaa johtavat henkilöstö- ja turvallisuustoiminnot, ja kaikki esihenkilöt ovat vastuussa vaikutusten hallinnasta sekä omien tiimiensä kannalta olennaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.
Nokian Renkaat on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen sekä tukee työntekijöitä osaamisen vahvistamisessa ja erinomaisessa suoriutumisessa omassa roolissaan. Oppimiseen rohkaistaan erilaisten hankkeiden ja yhteistyön kautta, ja sisäinen työkierto tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä eri tehtävissä ja toiminnoissa.
Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta.
Digitalisaatio mahdollistaa verkko-oppimisen, joka sisältää ulkoisia resursseja, kuten webcasteja, podcasteja ja ammattilaisfoorumeita. Oppiminen on yhä liikkuvampaa ja joustavampaa sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Myös yhtiön päivitetty verkkokoulutusalusta tukee tätä kehitystä.
Yhtiön verkkokoulutusten hallinnointijärjestelmä päivitettiin vuonna 2023, mikä mahdollistaa eri muodoissa olevat materiaalit. Työntekijöistä koostuva tiimi koulutettiin kehittämään liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä verkkokursseja. Kurssien laadintatyökalu sekä parannettu käyttöliittymä helpottavat sisäisten verkkokoulutusten laatimista ja toteuttamista. Käyttöön on otettu uusia kursseja,
joiden aiheita ovat esimerkiksi turvallisuus, kestävyys, hankinnat ja tietosuoja.
Vuonna 2024 yhtiön toimenpiteisiin lukeutuivat sisäiseen viestintään liittyvä kysely, Nokian Renkaiden ihmisoikeuksiin liittyvän due diligence -prosessin määritteleminen sekä henkilöstön osallistaminen strategiseen suunnitteluun. Osana strategiaprosessia työntekijöitä pyydettiin keskustelemaan siitä, miten yhtiö voi menestyä jatkossa. Fasilitoidut keskustelut järjestettiin marraskuun aikana, ja ne olivat avoimia kaikille työntekijöille.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös pilotoi uusille esihenkilöille tarkoitetun Leadership Growth Track -koulutusohjelman. Leadership Growth Track pyrkii auttamaan osallistujia kehittämään itsetietoisuutta ja luomaan kasvuajattelua yhteisillä koulutustilaisuuksilla, yksilöllisillä kehityssuunnitelmilla sekä vertaistuen avulla. Tämä on esimerkki hankkeesta, joka pyrkii ehkäisemään työntekijöiden motivaatioon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mutta ennen kaikkea tuottamaan myönteisiä vaikutuksia paremman motivaation, taitojen ja urakehitysmahdollisuuksien kautta.
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet pyrkivät selventämään periaatteita kokonaispalkitsemisen taustalla ja tukemaan esihenkilöitä oikeudenmukaisten ja yhdenmukaisten palkkapäätösten tekemisessä. Avoimuus on keskeistä, sillä se auttaa työntekijöitä ymmärtämään yhtiön palkitsemisjärjestelmää paremmin, mikä puolestaan auttaa edistämään motivaatiota ja osallistumista. Tulevan vuoden aikana painopiste on palkitsemiskoulutuksessa, jotta voidaan parantaa ymmärrystä koko organisaatiossa, mikä edistää entisestään tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia työoloja.
Nokian Renkaat on sitoutunut edistämään aktiivisesti työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ehkäisten näin olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö esimerkiksi hioo jatkuvasti turvallisuusjohtamisen malliaan voidakseen välttää ja lieventää kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden turvallisuuteen. Terveydenhuoltosektorilla toimivien kumppaniyritysten kautta Nokian Renkaat tarjoaa myös kattavia työterveyshuoltopalveluita kaikille työntekijöilleen. Tämän avulla yhtiö voi ennakoivasti ehkäistä ja lieventää riskejä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä ongelmien ilmetessä.
Kaikki tapaturmat ja muut vaaratilanteet pitää raportoida yhteiseen työkaluun (KETO) viimeistään seuraavana arkipäivänä. Jokainen tapaturma on tutkittava huolellisesti, jotta voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset ja parantaa työympäristöjä.
Tapaturmien raportointi ja tutkinta ovat asianomaisen päällikön vastuulla. Merkittävistä tapaturmista viestitään sisäisesti eri toimipaikkojen, tuotantoyksiköiden ja toimintojen välillä. Syyt ja korjaavat toimenpiteet käydään läpi, jotta voidaan tunnistaa yhteiset riskit ja jakaa parhaita käytäntöjä.
Työhön liittyvillä riskiarvioinneilla ja turvallisuustoimenpiteillä on oleellinen rooli työympäristön todellisten riskien ymmärtämisessä. Turvatoimien huolellisella analysoinnilla voidaan ennakoivasti ehkäistä tapaturmia.
Työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on keskimäärin viisi turvallisuustoimenpidettä työntekijää kohti.
Turvallisuus on ollut alusta alkaen Nokian Renkaiden toiminnan keskeinen painopiste myös Romanian Oradeassa, jossa yhtiön turvallisuuskulttuuri integroidaan vaiheittain kaikkiin toimintoihin. Päälliköille ja esihenkilöille on annettu turvallisuusjohtamiskoulutusta, jotta tiimit kokisivat omistajuutta turvallisuustoimenpiteistä ja voivat johtaa niitä. Oradeassa on myös otettu käyttöön yhteinen turvallisuuden raportointityökalu KETO tukemaan työturvallisuuden kehitystä.
Nokian Renkaiden työturvallisuuden kehitystyötä ohjaa turvallisuuden tiekartta, joka määrittää lähivuosien keskeiset kehityskohteet. Tiekartta kattaa koko yhtiön, jokaisen lokaation ja kaikki toiminnot. Kehitystyön tavoitteena on turvallisuuskulttuurin kehittäminen, turvallisuustason parantaminen sekä henkilöstön ja sidosryhmien osallistumisen lisääminen turvallisuuden kehitystyössä. Tiekarttaa ja siinä määritettyjä kehityshankkeita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä sekä muissa oleellisissa ryhmissä ja tiimeissä.
Parantaakseen työntekijöiden hyvinvointia yhtiö panostaa johtajuuden kehitykseen, ihmisoikeuksia koskevan lähestymistavan määrittelyyn sekä tasavertaisten mahdollisuuksien kulttuurin edistämiseen. Muita toimenpiteitä ovat Nokian Renkaiden ihmisoikeussitoumuksen läpikäynti ja due diligence -prosessin määrittely ja kuvaaminen.
Yhtiö seuraa hankkeidensa tehokkuutta vuotuisella henkilöstökyselyllä. Vuonna 2024 kyselyssä oli 19 kysymystä, joihin oli lisätty kaksi hyvinvointia painottavaa uutta kohtaa sekä yksi avoin kysymys. Kaikki työntekijät, joilla on yhtiön sähköpostiosoite, saavat osallistumiskutsut Nokian Renkaiden ulkoiselta kumppanilta. Tuotannossa tai Vianorilla työskentelevät voivat vastata myös QR-koodin tai yhtiön intranetissä Entiressä olevan linkin kautta. Kaikki vastaukset ovat nimettömiä ja luottamuksellisia, ja havainnoista keskusteltuaan tiimit päättävät, mihin toimenpiteisiin ne sitoutuvat.
Nokian Renkaat keskittyy myös henkilöstöprosessien läpikäyntiin sekä verkkokoulutusalustan ja viestinnän parantamiseen. Vuotuiseen henkilöstökyselyyn liittyvä toimenpiteiden suunnitteluprosessi sekä aktiivinen vuoropuhelu työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa mahdollistavat sen, että yhtiö tunnistaa tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet, joilla voidaan puuttua työvoimaan kohdistuviin tosiasiallisiin tai potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Linjaesihenkilöt seuraavat Nokian Renkaiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia ja reagoivat niihin henkilöstöprosesseilla, kuten suorituskyvyn arvioinneilla ja kahdenkeskisillä keskusteluilla.
Vuonna 2024 yhtiö jatkoi hybridityömallia johtoryhmän täydellä tuella. Tähän sisältyy joustava työaika sekä työn järjestely aina kun se on mahdollista. Yhtiö noudattaa paikallista lainsäädäntöä liittyen joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön sekä vanhempainvapaisiin ja perhevapaisiin. Moderni, digitaalisilla työkaluilla varustettu työympäristö auttaa tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tiimit ovat myös yhteistyössä määrittäneet parhaat työkäytännöt.
Asettaessaan tavoitteita Nokian Renkaat osallistaa työvoimaansa suoraan ottamalla työntekijät ja työvoiman edustajat osaksi aktiivista vuoropuhelua. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden asettamiseen ja edistymisen seurantaan myös muilla kanavilla, joita ovat Drive! -henkilöstökysely, vastuullisuuden ohjausryhmä, työsuojelutoimikunta Nokialla ja työturvallisuusvaliokunta. Nokian Renkaiden johto asettaa täsmällisiä tavoitteita, seuraa niiden toteuttamista ja varaa riittävästi resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitetason ylläpitämiseksi.
Nokian Renkaat tiedottaa henkilökunnalle suoritustasosta järjestämällä vuotuisia kestävyyteen liittyviä tiedotustilaisuuksia, neljännesvuosittaisia työntekijöiden tiedotustilaisuuksia, johdon ja tiimien kokouksia, kestävyyden ohjausryhmiä ja muita projektipohjaisia seurantamekanismeja.
Yhtiö tavoittelee kunnianhimoisia ei-taloudellisia tavoitteita, jotka ovat kiinteä osa sen ydintoimintaa. Hallitus vahvisti aiemmin julkaistut kuusi ei-taloudellista tavoitetta huhtikuussa 2023. Nokian Renkaiden työvoimaa koskevia tavoitteita olivat tapaturmataajuuden laskeminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden 2025 alussa Nokian Renkaat asetti uusia tavoitteita, jotka pohjautuvat kaksoisolennaisuusarviointiin. Tavoitteiden tarkoituksena on auttaa yhtiötä hallinnoimaan omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Nokian Renkaiden oma työvoima ja työvoiman edustajat olivat suoraan osallisina turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa, suoritusten seurannassa tavoitteisiin nähden sekä yhtiön suorituksiin liittyvien oppien ja parannuskohteiden tunnistamisessa turvallisuustoimikuntien sekä KETO-raportointityökalun kautta.
Vuonna 2024 konsernin LTIF parani tasolle 4,6 (4,7). Valitettavasti LTIF-tavoitetta ei saavutettu. Erityisesti lisääntynyt työntekijämäärä uudemmilla rengastehtailla ja useat tapaturmat Vianorissa vaikuttivat tapaturmataajuuteen.
Kokonaistapaturmataajuus kuitenkin parani 12,0:sta 11,3:een. Turvallisuustoimenpiteet henkilöä kohti olivat tavoitteen mukaisella tasolla 5,0 (4,6). Turvallisuustoimenpiteiden määrä kasvoi noin 3 000 kappaleella ollen yhteensä yli 21 000 kappaletta. Vannetehtaalla Suomessa saavutettiin yli 500 päivää ilman tapaturmia.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 103 ohjausjärjestelmästä
Sekä konsernikestävyysraportin että tilinpäätöksen työntekijäluvut perustuvat viralliseen henkilöstömäärään raportointikauden lopussa 31.12.2024. Tilinpäätöksessä luvut näytetään liitetiedossa 8: Henkilöstökulut.
Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 työntekijää, joista 1 712 oli toimihenkilöitä ja 2 098 tuotannon työntekijöitä. Tuotannon työntekijöistä 88 prosenttia oli miehiä ja 12 prosenttia naisia. Toimihenkilöistä 73 prosenttia oli miehiä ja 27 prosenttia naisia.
Joka vuosi on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityöntekijää Vianor-ketjussa, joka tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.
| Työsuhteisten työntekijöiden | |
|---|---|
| Sukupuoli | määrä (henkilömäärä) |
| Miehet | 3 080 |
| Naiset | 730 |
| Muut* | 0 |
| Ei ilmoitettu | 0 |
| Työsuhteiset työntekijät yhteensä |
3 810 |
* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli niissä maissa, joissa laki mahdollistaa henkilöille kolmannen, usein neutraalin sukupuolen rekisteröimisen.
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa Nokian Renkailla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä
| Maa | Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) |
|---|---|
| Suomi | 1 770 |
| Yhdysvallat | 606 |
| Norja | 526 |
| Ruotsi | 426 |
| Ei ilmoi | Yh | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Naiset | Miehet | Muut | tettu | teensä | |
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä |
730 | 3 080 | 0 | 0 | 3 810 |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
703 | 2 929 | 0 | 0 | 3 632 |
| Määräaikaisten työsuhteisten |
|||||
| työntekijöiden määrä | 27 | 151 | 0 | 0 | 178 |
| Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä |
3 | 46 | 0 | 0 | 49 |
| Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
693 | 2 998 | 0 | 0 | 3 691 |
| Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
37 | 82 | 0 | 0 | 119 |
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömäärä)
| Pohjois maat |
Muu Eurooppa |
Pohjois Amerikka |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä |
2 722 | 470 | 618 | 3 810 |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
2 548 | 466 | 618 | 3 632 |
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
174 | 4 | 0 | 178 |
| Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä |
49 | 0 | 0 | 49 |
| Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
2 613 | 460 | 618 | 3 691 |
| Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä |
109 | 10 | 0 | 119 |
| Pohjois maat |
Muu Eurooppa |
Pohjois Amerikka |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Päättyneiden työsuhteiden määrä |
240 | 55 | 131 | 426 |
| Vaihtuvuusprosentti | 9 | 12 | 21 | 11 |
Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka raportointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan. Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä on käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa.

Nokian Renkaat kutsuu muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole suoraa työsuhdetta yhtiöön, mutta joiden työtä Nokian Renkaat valvoo ja johtaa.
Vuonna 2024 muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli 342 (383), joista suurin osa oli Suomen-tehtaan tuotannossa työskenteleviä yksityisten henkilöstövuokrausyritysten työntekijöitä (225). Muut kuin työsuhteiset työntekijät on raportoitu perustuen raportointikauden lopun henkilöstömäärään 31.12.2024.
67 prosenttia Nokian Renkaiden työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä vuonna 2024.
Keski-Euroopassa ei ole solmittu työntekijöiden kanssa sopimuksia edustuksesta eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC), Societas Europaea (SE) -neuvoston tai Societas Cooperativa Europaea (SCE) -neuvoston kautta paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.
Kun työehtosopimusta ei ole, yhtiö noudattaa käytettävissä olevia työsuhdetta koskevia säännöksiä. Nokian Renkaat noudattaa lakeja ja asetuksia jokaisessa maassa.
Nokian Renkaiden ylin johto koostuu toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Luvut perustuvat viralliseen työntekijämäärään 31.12.2024.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
| Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus | Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | ||
|---|---|---|---|
| Kattavuusaste | Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) |
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) |
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) |
| 0–19 % | Pohjois-Amerikka | ||
| 20–39 % | |||
| 40–59 % | |||
| 60–79 % | Norja | ||
| 80–100 % | Suomi, Ruotsi | Suomi, Ruotsi, Norja |
| Naiset | 4 |
|---|---|
| Miehet | 5 |
| Naiset, % | 44 |
| Miehet, % | 56 |
| Alle 30-vuotiaat | 653 |
|---|---|
| 30–50-vuotiaat | 2 137 |
| Yli 50-vuotiaat | 1 020 |
| Alle 30-vuotiaat, % | 17 |
| 30–50-vuotiaat, % | 56 |
| Yli 50-vuotiaat, % | 27 |

Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Lisäksi yhtiö noudattaa paikallisten markkinoiden käytäntöjä sekä työehtosopimuksia, jos niitä sovelletaan.
Kaikki Nokian Renkaiden työntekijät saavat sosiaalista suojelua joko julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta.
Turva suojaa tulojen menetykseltä, joka voi seurata suurista elämänmuutoksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaus, työttömyys, työhön liittyvä loukkaantuminen, vammautuminen, vanhempainvapaa ja eläkkeelle siirtyminen. Turva alkaa heti, kun työntekijä aloittaa työt yhtiössä.
Kehityskeskustelut, jotka painottuvat suoritusten johtamiseen ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen, on tarkoitettu kaikille työntekijöille. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta.
| Sukupuoli | Osallistumisprosentti | Henkilöstöryhmä | Osallistumisprosentti |
|---|---|---|---|
| Naiset | 90 | Tuotantotyöntekijät | 82 |
| Miehet | 87 | Toimihenkilöt | 91 |
| Yhteensä | 88 | Yhteensä | 88 |
| Sukupuoli | Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti |
Henkilöstöryhmä | Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti |
Ikäryhmä | Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti |
|---|---|---|---|---|---|
| Naiset | 8,1 | Tuotantotyöntekijät | 3,7 | Alle 30 | 3,2 |
| Miehet | 4,8 | Toimihenkilöt | 7,5 | 30–50 | 6,4 |
| Yli 50 | 4,9 | ||||
| Yhteensä | 5,4 | Yhteensä | 5,4 | Yhteensä | 5,4 |
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 106
Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön turvallisuusjohtamisen mallin ja KETO-turvallisuusraportointityökalun piirissä. Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat on sertifioitu kansainvälisen ISO 45001 -työsuojelustandardin mukaisesti. Vianorin turvallisuusasioiden johtaminen noudattaa ISO 45001 -standardia, mutta sitä ei ole ulkoisesti sertifioitu.
Vuonna 2024 menetettiin 450 työpäivää työperäisten loukkaantumisten ja kuolemantapausten, työperäisten terveysongelmien ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi.
Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön oman, sisäisesti auditoidun turvallisuusjohtamisen mallin piirissä, joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin sekä tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin. Oleelliset toiminnot Suomessa ja Yhdysvalloissa on auditoitu ulkoisesti ISO 45001 -standardin mukaisesti.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat Suomi | 1,0 | 2,4 |
| Nokian Renkaat Yhdysvallat | 2,5 | 4,5 |
| Nokian Renkaat Romania | 3,9 | - |
| Vianor | 8,9 | 7,8 |
| Nokian Renkaat -konserni | 4,6 | 4,7 |
* Poissaoloon johtaneet tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat Suomi | 8,0 | 8,9 |
| - Omat työntekijät | 7,5 | |
| - Muut kuin työsuhteiset työntekijät | 10,6 | |
| Nokian Renkaat Yhdysvallat | 13,4 | 24,5 |
| Nokian Renkaat Romania | 3,9 | - |
| Vianor | 15,4 | 14,6 |
| Nokian Renkaat -konserni | 11,3 | 12,0 |
* Tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat Suomi | 23 | 26 |
| - Omat työntekijät | 18 | |
| - Muut kuin työsuhteiset työntekijät | 5 | |
| Nokian Renkaat Yhdysvallat | 16 | 22 |
| Nokian Renkaat Romania | 1 | - |
| Vianor | 52 | 45 |
| Nokian Renkaat -konserni | 92 | 93 |
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 0,8 | 1,0 |
* Työperäiset sairaustapaukset / 1 000 000 työtuntia.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 17 | 13 |
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 0 | 0 |
| Alihankkijat, jotka työskentelevät Nokian | ||
| Renkaiden toimipisteissä | 0 | 0 |
| 2024 | |
|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 450 |
Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten sopimusten ja/tai työehtosopimusten nojalla.
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet muodostavat yhtenäisen viitekehyksen työntekijöiden sitouttamiselle, tunnustuksen antamiselle ja palkitsemiselle. Ohjeistuksen periaatteet on määritetty niin, että ne tukevat yhtiön tavoitetta edistää osallistuvaa ja hyvin suoriutuvaa organisaatiota sekä auttavat varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun koko organisaatiossa.

Palkitseminen koostuu kilpailukykyisistä paketeista, joihin kuuluu sekä rahallisia että ei-rahallisia elementtejä, joilla tuetaan suorituskykyä, motivaatiota ja sitoutumista. Rahallisiin elementteihin lukeutuvat peruspalkka, luontoisedut sekä erilaiset kannustimet.
Nokian Renkailla peruspalkan määritys noudattaa työehtosopimuksia sekä paikallisia markkinakäytäntöjä ja perustuu määritettyyn tehtävän vaativuusluokitteluun. Kaikki työntekijät ovat mukana lyhyen tähtäimen kannustinohjelmassa.
Nokian Renkaiden palkitsemisrakennetta seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan, että se tukee tulevaa suorituskykyä ja työntekijöiden sitoutumista. Kaikki raportoidut tiedot saadaan globaalista HR-järjestelmästä ja lasketaan euromääräisesti, jotta kaikkien työntekijöiden tiedot ovat yhtenäisiä.
Nokian Renkaat käyttää useita kannustinjärjestelmiä mitatakseen sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suorituskykyä. Kaksi osakepalkkiojärjestelmää linjaavat yhteen osakkeenomistajien ja avainhenkilöstön pitkän tähtäimen tavoitteet kehittäen yhtiön arvoa ja sitouttaen avainhenkilöstön yhtiön strategisiin tavoitteisiin.
Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA), henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidiekvivalenttien (CO2e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen. CO2e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen. Molempia järjestelmiä jatkettiin vuonna 2024, ja suoritusperusteista osakepalkkiojärjestelmää säädettiin käyttämään kahden vuoden ansaintajaksoa, jota seuraa yhden vuoden rajoitusjakso.
Kaikkia työntekijöitä koskevia lyhyen tähtäimen kannustimia käytetään edistämään strategiaa ja palkitsemaan saavutuksista eri tasoilla, kuten konsernissa, tulosyksikössä, tiimeissä tai yksilötasolla.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Sukupuolten palkkaero1 | 0,6 | -2,8 |
| Kokonaispalkitsemissuhde2 | 25,2 | - |
1 Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskimääräisen bruttotuntipalkan erotuksena ilmaistuna prosentteina miespuolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta.
2 Kokonaispalkitsemissuhde määritellään korkeimmin palkatun henkilön vuotuiseksi kokonaispalkitsemissuhteeksi kaikkien työntekijöiden vuotuiseen mediaanipalkkaan (lukuun ottamatta korkeimmin palkattua henkilöä). Laskelma sisältää Nokian Renkaiden globaaliin HR-järjestelmään tallennetut kompensaatioelementit: henkilöstön peruspalkan, pääasialliset lisät ja bonukset tavoitemahdollisuustasolla (määritelty bonusohjelmissa tai tosiasiallisesti maksetun mediaanitason mukaan). Suhdelukuun vaikuttaa tuotantotyöntekijöiden suuri määrä työvoimassa.
Vuoden aikana ei todettu esiintyneen työperäisiä syrjintätapauksia, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina. Tähän sisältyvät häirintätapaukset erityisenä syrjinnän muotona. Ilmoituskanavan kautta ei tehty yhtään ilmoitusta, joka liittyy yllä lueteltuihin asioihin.
Lisäksi omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia ei raportoitu vuoden aikana, eikä ilmennyt yhtään YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetun ohjeistuksen rikkomusta.
Tällaisten tapausten seurauksena ei määrätty sakkoja, rangaistusmaksuja tai vahingonkorvauksia.
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 107 ohjausjärjestelmästä

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 108 ohjausjärjestelmästä

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| • Työolot • Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille • Muut työhön liittyvät oikeudet |
Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyen työoloihin ja tasa-arvoon hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa toiminnoissa |
Hankintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, toimittajien liiketoiminta periaatteet |
Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa • aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa • tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän minimipalkan • tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön • kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista liitännäiskustannuksista • tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa |
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella.
paikallisyhteisöissä
Nokian Renkaat on premium-renkaiden valmistaja, jonka strategiaan on integroitu kestävä liiketoiminnan harjoittaminen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Se on eräs renkaiden pääraaka-aineista sekä satojen tuhansien perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet kehittyvät vielä. Näin ollen olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä ihmisiä, jotka työskentelevät luonnonkumin parissa yhtiön arvoketjun alkupäässä. Ihmisarvoisten työolojen edistäminen ja varmistaminen on keskeistä kestävän ja vastuullisen kehityksen kannalta.
Pienviljelijät, jälleenmyyjät ja prosessoijat eivät ole Nokian Renkaiden palveluksessa, vaan he työskentelevät monimutkaisessa ja pirstoutuneessa luonnonkumin toimitusketjussa. Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. Malesiassa vierastyöläiset on tunnistettu erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi. Yleinen auditoinneissa havaittu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö, mutta myös muita poikkeamia on havaittu.
Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä. Yksi yhtiön ei-taloudellisista tavoitteista on kehittää toimitusketjun kestävyyttä, ja tähän liittyen halutaan ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista on auditoitu. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja, joiden yhteydessä arvoketjun työntekijöitä haastatellaan. Näin yhtiö saa tietoa työntekijöistä, joihin kohdistuu tai voi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Lisäksi Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä, johon luonnonkumiin liittyvät eri sidosryhmät osallistuvat ja jossa myös arvoketjun työntekijöiden näkemykset tulevat esiin.
Myös Nokian Renkaiden valmistuskumppanit on auditoitu alueilla, joilla kestävyyteen liittyviä riskejä voi esiintyä. Näissä auditoinneissa käsiteltiin muun muassa lapsi- ja pakkotyövoimaa, eikä tällaisia ongelmia ole havaittu.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa tavalla, joka kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuullisuuden kannalta kriittisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita. Kaikkien uusien toimittajien taustat myös tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää, ja Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyvät mahdolliset riskit.
Konsernin hankintaperiaatteissa määritetään kestävän hankinnan yleiset periaatteet, ja ne ohjaavat Nokian Renkaiden hankintatoiminnon työtä. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuullisuuden kannalta keskeisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, jotka ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöllä on myös vastuullisen luonnonkumin politiikka. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa edellytetään, että toimittajat sitoutuvat ihmisoikeuksien noudattamiseen työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja niissä kielletään syrjintä sekä muun muassa lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö. Toimittajat eivät saa osallistua minkään tyyppiseen orjatyöhön tai hyötyä tällaisesta työstä.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa kunnioittaen kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, eli vähintään niitä oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa julistuksessa, sekä perusoikeuksia koskevia periaatteita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa. Yhtiö odottaa samaa toimittajiltaan.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 110
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kohti sosiaalisesti kestävää toimitusketjua, jossa edistetään ihmisarvoisia työoloja. Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa:
Voidakseen havaita tosiasialliset olennaiset kielteiset vaikutukset ja korjata niitä Nokian Renkaat teettää auditointeja ja on myös sitoutunut ylläpitämään konsernitason valitusmekanismia (YK:n ohjaavien periaatteiden tehokkuuskriteerien mukaisesti), joka soveltuu valitusten vastaanottamiseen sekä tarjoaa mahdollisuuden tuotannosta tai hankinnasta aiheutuvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen. Yhtiö edellyttää samaa toimittajiltaan.
Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Useissa tapauksissa työtuntien, lepoaikojen ja lomien kirjaukset puuttuvat tai ovat vain osittaisia. Joissakin auditoinneissa on myös todettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on tunnistettu ongelmalliseksi aiheeksi. Näistä löydöksistä kerrotaan tarkemmin osiossa "Auditoinnit auttavat tunnistamaan parannuskohteita".
Nokian Renkaiden toimitusketju koostuu noin 3 500 toimittajasta, joihin kuuluu yli 200 raaka-aineiden toimittajaa. Suurin osa toimitusketjun toimittajista sijaitsee tehtaiden läheisyydessä, ja raaka-aineiden toimittajat sekä valmistuskumppanit sijaitsevat eri puolilla maailmaa.
Kaikkien uusien toimittajien taustat tarkistetaan Nokian Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää. Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyviä mahdollisia riskejä seuraavalla sivulla esitetyn mallin mukaisesti. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa: laatu, kestävyys (ympäristö, sosiaalinen ja hallinto), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus.
Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin mallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi kestävyysauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit ja laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävissä auditoinneissa.
Norjan avoimuuslain (Åpenhetsloven) mukaan tietyt ehdot täyttävien Norjassa toimivien suuryritysten tulee tehdä due diligence -arviointeja. Tarkoitus on varmistaa, että ihmisoikeuksia ja työolosuhteita kunnioitetaan ja noudatetaan koko arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden on tutkittava omaa liiketoimintaansa, toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan löytääkseen suurimmat riskit. Nokian Renkailla on Norjassa myyntiyhtiö sekä Vianor-rengasketjuun liittyvä yhtiö, ja avoimuuslain edellyttämät selostukset löytyvät osoitteista www.nokiantyres.no/fakta-om-bedriften/apenhetsloven ja www.vianor.no/bedriftskunder/om-oss/apenhetsloven. (Norjan avoimuuslaki 2021, kohta 5, due diligence -raportointi -velvollisuus)




| Toimittajien luokittelu | 2024 |
|---|---|
| Toimittajien kokonaismäärä, Tier 1* | 3 598 |
| Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, Tier 1 | 33 |
| % kokonaismenoista merkittäviin toimittajiin, Tier 1 | 18 |
| Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, ei-Tier 1 | 10 |
| Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, (Tier 1 ja ei-Tier 1) |
43 |
| Tavoite Toimittajien arviointi vuodelle 2024 |
2024 |
| Etäarvioinneilla/paikan päällä suoritetuilla | |
| arvioinneilla arvioidut toimittajat | |
| (kokonaismäärä) 23 |
23 |
| % arvioitu merkittävistä toimittajista | 53 |
| Arvioidut toimittajat, joilla on merkittäviä | |
| todellisia/mahdollisia negatiivisia vaikutuksia (lukumäärä) |
23 |
| % toimittajista, joilla on merkittäviä todellisia/ | |
| mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja on sovittu | |
| korjaavat toimenpiteet/parannukset | 30 |
| Toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/ | |
| mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja joiden | |
| kanssa toimiminen lopetettiin (lukumäärä) | 20 |
| Tukeminen korjaavissa toimintasuunnitelmissa | 2024 |
| Korjaussuunnitelman toteuttamisessa | |
| tuetut toimittajat (kokonaismäärä) | 0 |
| % toimittajista, joilla on arvioitu | |
| merkittäviä todellisia/mahdollisia kielteisiä | |
| vaikutuksia ja joita tuetaan korjaavan toimintasuunnitelman toteuttamisessa |
0 |
* Tier 1 -toimittajat toimittavat hyödykkeitä, raaka-aineita tai palveluita suoraan Nokian Renkaille. Ei-Tier 1 -toimittajat tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan yhtiölle Tier 1 -toimittajien kautta. (S&P Global CSA: Supply Chain Management, Supplier Screening)
Nokian Renkaiden vastuullisuusriskien arviointimalli huomioi maa-, ala- ja hyödykekohtaiset riskit. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Luonnonkumin vastuullisuusnäkökohdat liittyvät alkuperämaihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä monimutkaisiin ja pirstoutuneisiin toimitusketjuihin.
Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. On olemassa myös maakohtaisia vastuullisuusriskejä, kuten suuri vierastyöläisten määrä Malesiassa.
Luonnonkumi toimialana on edistänyt metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, kun luonnontilaisia metsiä on muutettu luonnonkumiviljelmiksi. Siksi se on korkean kestävyysriskin toimiala.
Lisäksi luonnonkumiin hyödykkeenä liittyy monimutkaisia ja pirstoutuneita toimitusketjuja, jotka koostuvat useilla tasoilla toimivista pienviljelijöistä, jälleenmyyjistä, prosessointilaitoksista ja välittäjistä. Yli 85 prosenttia maailman luonnonkumista viljellään alle kahden hehtaarin kokoisilla pientiloilla, joiden päivätuotanto on tyypillisesti vain pari kilogrammaa lateksia. Luonnonkumia viljelee kolmesta kuuteen miljoonaa viljelijää, jotka keräävät maitomaista lateksia tai juoksuttavat sitä keräyskuppeihin ja myyvät sen paikallisille kauppiaille. Paikalliset kauppiaat keräävät lateksin useilta viljelijöiltä ja myyvät sen prosessointilaitoksille. Tämä käytäntö voi vaikeuttaa jäljitettävyyttä, sillä prosessointilaitokset eivät esimerkiksi välttämättä tiedä hankkimansa kumin alkuperää. Tällaisissa tapauksissa prosessoijan ja viljelijän välillä ei ole suoraa yhteyttä, jolloin rengasvalmistajan näkyvyys viljelijän elinkeinoon on erittäin rajallinen tai olematon.
Toisaalta noin 73 prosenttia maailman luonnonkumista kulutetaan rengastuotannossa, joten Nokian Renkailla ja koko rengasteollisuudella on myönteinen vaikutus työllistämiseen ja työpaikkojen varmistamiseen kuminkäsittelyä harjoittavissa maissa. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat otti käyttöön vastuullisen luonnonkumin politiikan, joka on täysin GPSNR:n viitekehyksen mukainen. Politiikan on hyväksynyt hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, ja yhtiön kestävyyttä luonnonkumin suhteen kehitetään tämän politiikan mukaisesti. Politiikka on luettavissa yhtiön verkkosivustolta, ja siinä on kahdeksan pääosiota:
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan mukaisesti.
Nokian Renkaiden suorittamien auditointien yhteydessä tietty osuus työntekijöistä organisaation eri tasoilta haastatellaan luottamuksellisesti. Näin arvoketjun työntekijöiden näkemykset saadaan kerättyä ja asioita voidaan tarkastella myös niiden työntekijöiden näkökulmasta, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille. Kolmen vuoden välein tehdään seuranta-auditointeja, joihin sisältyy vuorovaikutuksen tehokkuuden arviointi. Vastuullisuusosaston vastuullisuuspäällikkö sekä hankintatoiminnon kategoriapäällikkö ovat vastuussa auditointien koordinoinnista sekä osallistamisen toteutumisen varmistamisesta.
Lisäksi GPSNR:n mahdollistama yhteistyö tarjoaa tilaisuuden kuulla arvoketjun työntekijöiden näkökulmia.
Auditointien aikana järjestetyt haastattelut tarjoavat arvoketjun työntekijöille mahdollisuuden tuoda ongelmia Nokian Renkaiden tietoon. Lisäksi jos arvoketjun työntekijöillä on huolenaiheita tai he epäilevät rikkomuksia, heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä Nokian Renkaisiin käyttämällä yhtiön ilmoituskanavaa.
Nokian Renkaiden whistleblowing-prosessin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön hallintojärjestelmät toimivat laadukkaasti ja että eri sidosryhmät luottavat Nokian Renkaisiin. Tarkoituksena on myös rohkaista sidosryhmiä ilmoittamaan toiminnasta, joka rikkoo lakia, liiketoimintaperiaatteita tai muuta ohjeistusta vastaan.
Kaikkia väärinkäytösten paljastajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia. Aiheessa "Liiketoiminnan harjoittaminen" on tarkempaa tietoa ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista. Koska luonnonkumin toimitusketju on pirstaleinen, kaikki arvoketjun työntekijät eivät tiedä, mikä yhtiö lopulta käyttää heidän tuottamansa hyödykkeet. GPSNR:n jäsenien toiminnasta johtuvia kielteisiä vaikutuksia kokeneilla osapuolilla on käytettävissään GPSNR:n valitusmekanismi (sustainablenaturalrubber.org/grievance-procedure/), joka tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista GPSNR:n jäsentä tai pääsihteeristöä koskevat huolenaiheensa ja löytää optimaalisia tapoja kiistojen ratkaisuun. Epäkohdista voidaan ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai verkossa olevalla lomakkeella. Jos kanavan kautta raportoidaan Nokian Renkaisiin liittyviä tapauksia ja GSNPR:n vaatimustenmukaisuuspaneeli arvioi niiden pitävän paikkansa, Nokian Renkaat vastaanottaa korjaavia toimenpiteitä koskevan pyynnön. Yhtään pyyntöä ei vastaanotettu vuonna 2024.
Kanavien tehokkuutta sekä arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta kanavista on haastavaa arvioida luonnonkumin toimitusketjun pirstaleisen luonteen vuoksi.
Luonnonkumin toimitusketjun kestävyyden kehittämiseksi Nokian Renkaat aloitti yhteistyön ulkopuolisen auditoijan kanssa vuonna 2016. Luonnonkumin kestävyyden auditointiprosessi on kehitetty yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja se pohjautuu Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin sekä YK:n Global Compact -tavoitteiden mukaisiin periaatteisiin. Vuonna 2022 auditointimalli päivitettiin siten, että siinä arvioidaan myös, miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikkaa.
Nokian Renkaat ostaa ainoastaan kumia, joka on prosessoitu yhtiön hyväksymissä laitoksissa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat teetti viisi uutta kestävyysauditointia luonnonkumin prosessointilaitoksilla, jotka toimittavat sille tuotteita. Nokian Renkaat on teettänyt kestävyysauditoinnit 100 prosentille kestävyyden kannalta kriittisiksi arvioiduista toimittajista kolmen vuoden syklillä. Tavoite on säilyttää tämä taso, joka ohjaa vuosittain suoritettavien kestävyysauditointien vähimmäistasoa. Lisäksi kestävyysauditointeja voidaan järjestää toimittajan toimipaikalla muista syistä, kuten silloin, kun Nokian Renkaat aloittaa hankinnat kestävyyden kannalta kriittisestä maasta ensi kertaa.
Auditoinnin jälkeen raportti jaetaan toimittajalle, jotta voidaan osoittaa puutteet ja korostaa positiivisia löydöksiä. Tämä antaa toimittajalle arvokasta tietoa siitä, miten se voi parantaa toimintaansa.
Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö. Sopimus ei välttämättä ole saatavana työntekijän äidinkielellä, tai käännetty sisältö poikkeaa alkuperäisestä. Useissa tapauksissa työtuntikirjaukset, lepoajat sekä lomat puuttuvat tai ovat epätäydellisiä. Joissakin auditoinneissa on myös tunnistettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on ongelmallinen aihe. Ulkomaisia työntekijöitä rekrytoidaan toimistojen verkoston kautta, ja työntekijälle koituvat kustannukset voivat olla jopa vuoden palkan verran. Koska paikalliset viranomaiset ovat usein hyväksyneet nämä toimistot, prosessin parantaminen on vaikeaa. Nokian Renkaat vaatii kuitenkin toimittajiltaan parannuksia myös tässä asiassa. Toimittajat ovat pyytäneet tukea paikallisilta viranomaisilta, mutta edistys on hidasta.
Nokian Renkaat tunnisti yhden vakavan työoikeusongelman vuonna 2024. Paikan päällä tehdyssä kestävyysauditoinnissa havaittiin, että auditoitu yritys maksoi työntekijöilleen vähemmän kuin hallituksen määrittämän minimipalkan. Auditoitu yritys on toteuttanut korjaavat toimenpiteet.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 114 ohjausjärjestelmästä
Arvostettu ulkopuolinen auditointitoimisto on myös auditoinut kaikki Nokian Renkaiden olennaiset valmistuskumppanit, ja tätä on osin täydennetty Nokian Renkaiden omilla paikan päällä tehdyillä auditoinneilla. Auditointeihin on sisältynyt ISO 9001 -standardiin perustuvia laatuauditointeja, ISO 14001 -standardiin perustuvia ympäristöauditointeja sekä SA8000-standardin vaatimuksiin pohjautuvia yritysvastuuauditointeja. Valmistuskumppaneiden auditoinneissa on kirjattu vain vähäisiä huomautuksia kestävyysasioihin liittyen.
Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat esittävät toimenpidesuunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Nokian Renkaiden vastuullisuusosasto seuraa päivitettyjä suunnitelmia korjaavista toimenpiteistä sekä niiden toteutumisen etenemistä. Monet toimittajat ovat esimerkiksi tuottaneet työsopimuksista useita erilaisia kieliversioita. Tämä osoittaa, että prosesseja voidaan parantaa, kun ulkopuolinen taho arvioi ne ja osoittaa parannustarpeet. Jos toimittaja ei esitä suunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä tai tee korjaavia toimenpiteitä, liiketoiminta toimittajan kanssa voidaan asettaa tauolle, kunnes pyydetyt toimenpiteet on tehty.
Nokian Renkaat pyrkii suorittamaan seuranta-auditointeja kolmen vuoden välein korkean kestävyysriskin toimittajien toimipisteissä. Tällä hetkellä Nokian Renkailla on toimenpidesuunnitelmat kahdeksalle auditoidulle toimittajan toimipaikalle, ja yhtiö seuraa korjaavien toimenpiteiden sulkemista seuraaviin seuranta-auditointeihin asti.
Hankinta- ja vastuullisuusosastot ovat yhteisvastuussa organisaation vaikutusten hallinnan ja toimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta.
Nokian Renkaat edistää kestävää kehitystä toimitusketjussaan. Tavoitteena on ylläpitää vuonna 2023 saavutettu tilanne, jossa 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista yhtiön arvoketjussa on auditoitu. Tavoitetta tuetaan asettamalla vuotuisia keskeisiä tunnuslukuja liittyen auditointeihin sekä muihin toimitusketjun kestävyyteen kuuluviin aiheisiin.
Arvoketjun työntekijät eivät suoraan osallistu vuotuisten tunnuslukujen asettamiseen tai niihin perustuvaan yhtiön suorituskyvyn seurantaan. Näkemykset, joita saadaan arvoketjun työntekijöiltä haastatteluissa auditointien aikana ja GPSNR:n kautta, ohjaavat kuitenkin päätöksiä, joilla pyritään parantamaan yhtiön suorituskykyä. Tunnusluvut tukevat myös toimitusketjun kestävyyteen liittyvien politiikkojen tavoitteita.
Vuonna 2024 tärkeimmät tunnusluvut olivat seuraavat:
Kumpikin keskeinen tunnusluku saavutettiin. Nokian Renkaat suoritti yhteensä viisi kestävyysauditointia.
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tavoitteena on säilyttää 100 prosentin auditointiaste korkean kestävyysriskin toimittajissa sekä tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikan.

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 115 ohjausjärjestelmästä

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Terveys ja turvallisuus | Myönteiset vaikutukset liikenne- ja loppu käyttäjäturvallisuuden parantamisesta |
Ympäristö-, turvallisuus ja laatuperiaatteet, liiketoimintaperiaatteet, testauspolitiikat |
Alansa edelläkävijänä Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua ja turvallisuutta. Nokian Renkaiden toiminta on asiakaslähtöistä ja tuotteiden koko elinkaaren huomioivaa. Nokian Renkaiden johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat yhtiön liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä tiukat testikäytännöt. Nokian Renkaat noudattaa monia säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. Henkilöautonrenkaita koskeva tuotteen elinkaariprosessi ohjaa sisäisiä prosesseja, joilla kehitetään uusia tuotteita sekä varmistetaan laatu- ja turvallisuus ominaisuudet tuotteen koko elinkaaren ajan. |
| Laadukkaiden tietojen saatavuus ja vastuullinen markkinointi |
Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien tietoisuuden lisäämisestä turvallisuus-, ympäristö- ja muissa asioissa tarjoamalla opetuksellista sisältöä |
Liiketoiminta periaatteet |
Nokian Renkaiden tavoitteena on saada tehokas yhteys henkilöstöön ja sidosryhmiin. Yhtiö viestii aina luotettavasti. Nokian Renkaat markkinoi hyvän käytännön mukaisesti ja antaa markkinoinnissaan paikkansa pitävää tietoa. |
| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Laatutiedot ja vastuullinen markkinointi |
Mahdollisuus faktapohjaisen ja innovatiivisen kestävyyteen liittyvän viestinnän ja markkinoinnin kautta |
Liiketoiminta periaatteet |
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet määrittelevät lähestymistavan markkinointiin ja viestintään. Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista. |
| Yksityisyys | Riski kielteisistä vaikutuksista, jotka ovat seurausta asiakkaiden yksityisyyden vaarantumisesta riittämättömän kyberturvallisuuden ja/ tai yksityisyyden suojan vuoksi |
Liiketoiminta periaatteet, tietosuojapolitiikka, rekisteröityjen oikeudet -ohje, tietoturva loukkausohje, tietoturvapolitiikka, säilytysaikaohje henkilötiedoille, tietosuojaselosteet |
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja tietosuojakäytäntö tukevat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat tietosuojalainsäädäntöä. Asiakkaiden ja muiden tahojen antamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä kuvatulla tavalla. Nokian Renkaiden tietoturvapolitiikassa kuvataan konsernissa käytössä oleva prosessi, jolla suojataan tieto-omaisuuden luottamuksellisuutta, eheyttä ja käytettävyyttä, jotta voidaan hallinnoida ja vähentää tietoon liittyviä riskejä. Rekisteröityjen oikeudet -ohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan toteuttaa rekisteröidyn tekemiä pyyntöjä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietoturvaloukkausohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan käsitellä tietoturvaloukkaukset sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tietojen säilytyksen ohjeistuksessa määritetään periaatteet, jotka ohjaavat henkilötietojen säilytystä konsernissa. Tietosuojalausunnot saatetaan rekisteröityjen saataville, jotta heille voidaan kuvata, miten henkilötietoja käytetään Nokian Renkaat -konsernissa. |
Turvallisimpien renkaiden luominen kaikkiin olosuhteisiin on yksi Nokian Renkaiden strategian viidestä kulmakivestä. Autoilijat haluavat laadukkaita, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut täyttämään nämä odotukset jatkuvasti.
Nokian Renkaiden tuotteiden kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat erilaisten ajoneuvojen kuljettajia ja käyttäjiä – he esimerkiksi ajavat henkilöautolla tai työskentelevät kuorma-, linja- tai pakettiautojen kuljettajina tai esimerkiksi metsä- tai maataloudessa. Vianor tarjoaa renkaiden lisäksi erilaisia rengas- ja autonhuoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille.
Renkaat ovat keskeisessä roolissa sekä kuljettajien että muiden tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Teknisestä näkökulmasta auton rengas on erittäin vaativa tuote. Sen tulee mahdollistaa kuljettajalle ajoneuvon hallinta kaikissa olosuhteissa sekä olla samalla energiatehokas, ympäristöystävällinen ja suunniteltu vähentämään tien kulumista ja melua.
Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammin esiintyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja vaihtelevien tieolosuhteiden vuoksi renkaiden turvallisuudesta on tullut entistäkin kriittisempää. Renkaat, jotka suoriutuvat hyvin haastavissa olosuhteissa, parantavat sekä kuljettajien että heidän ympärillään liikkuvien turvallisuutta.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 117
Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti
Kestävyys on pitkään ollut Nokian Renkaiden tuotekehityksen ytimessä. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on sitoutunut kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan renkaita, jotka ovat todistetusti turvallisia ja täyttävät korkeimmat laatustandardit. Yhtiö pyrkii luomaan energiatehokkaita, kestäviä ja premium-laatuisia renkaita, jotka ylittävät asiakkaiden odotukset.
Nokian Renkaat vaikuttaa liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuteen myönteisesti kahdella keskeisellä tavalla. Yhtiö valmistaa kaikkiin olosuhteisiin sopivia laadukkaita renkaita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Yhtiö myös tarjoaa neuvoja ja opetuksellista sisältöä, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat valita oikeat renkaat ja arvioida renkaidensa kuntoa tehokkaasti.
Nokian Renkaiden visiona on johdattaa maailmaa ajamaan fiksummin, mihin sisältyy myös säännöllistä tiedotusta. Nokian Renkaat lisää kuluttajien tietoisuutta tarjoamalla opetuksellista sisältöä, joka keskittyy turvallisuuteen, ympäristövastuuseen ja muihin huomioitaviin seikkoihin. Tähän sisältyy käytännön neuvoja esimerkiksi rengaspaineiden tarkistuksesta, oikeiden renkaiden valinnasta ja renkaiden asianmukaisesta kierrätyksestä huolehtimisesta.
Viestinnän ja markkinoinnin kohdeyleisö koostuu henkilöistä, jotka etsivät tuotetietoa renkaita ostaessaan, käyttäjistä, jotka etsivät vinkkejä renkaiden ylläpitoon, sekä kuluttajista, joille viestitään sähköpostitse markkinointiluvan tai asiakkuuden perusteella. Nokian Renkaat ja Vianor jakavat arvokasta tietoa myös sosiaalisessa mediassa ja yhtiöiden verkkosivustoilla.
Nokian Renkaat näkee mahdollisuuden olla tiiviimmin yhteydessä asiakkaisiinsa selkeän, faktapohjaisen kestävyysviestinnän ja markkinoinnin kautta. Ennakoivat ja innovatiiviset viestintästrategiat vahvistavat brändin mainetta ja auttavat lisäämään myyntituottoa.
Nokian Renkaat käsittelee sekä yksityisten kuluttajien (B2C-asiakkaat) että yritysasiakkaiden yhteyshenkilöiden (B2B-yhteyshenkilöt) henkilötietoja. Yhtiö tekee tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja tietosuojalakien mukaisesti. Arvioinneissa tutkitaan, ovatko tietyt kuluttajaryhmät, kuten alaikäiset, mahdollisesti keskimääräisiä kuluttajia haavoittuvampia. Esimerkiksi jotkut alaikäiset henkilöt, kuten mopojen kuljettajat, saattavat käydä Vianorin palvelupisteissä, jolloin heidän henkilötietojaan käsitellään. Muihin kuluttajaryhmiin ei ole kuitenkaan tunnistettu kohdistuvan suurempaa riskiä kuin keskimääräisiin kuluttajiin.
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten näkökulmasta Nokian Renkaat huomioi mahdollisuuden, että asiakkaiden yksityisyyden suoja kärsii riittämättömien kyberturvallisuus- tai yksityisyyden suojatoimien vuoksi. Riittämätön suojaus voisi johtaa tietoturvaloukkaukseen tai henkilötietojen väärinkäyttöön, mistä voi aiheutua kuluttajille taloudellista vahinkoa. Vaikka tällaisilla tapauksilla voisi pahimmassa tapauksessa olla laajoja seuraamuksia, ne jäävät todennäköisesti yksittäisiksi.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin Nokian Renkailla on olennainen vaikutus, sisällytettiin yhtiön kaksoisolennaisuusarviointiin (DMA). Sidosryhmäkyselyyn pystyi osallistumaan sosiaalisen median kautta, ja sisäiseen DMA-työpajaan osallistui edustajia kaikista kolmesta liiketoimintayksiköstä – Henkilöautonrenkaista, Raskaista Renkaista ja Vianorista – minkä lisäksi yksiköiden asiakkaita osallistui kyselyyn.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet vahvistavat yhtiön sitoumuksen kehittää ja valmistaa laadukkaita premium-tuotteita sekä palveluita, jotka antavat käyttäjilleen turvallisia, taloudellisia ja mukavia ajokokemuksia. Yhtiö lupaa myös tarjota koko rengasalan parasta palvelua kaikilla alueilla.
Nokian Renkaat toimii YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden sekä niitä kuvastavien omien liiketoimintaperiaatteidensa mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut välttämään toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai edistää niitä. Jos tällaisia vaikutuksia ilmenee, Nokian Renkaat toimii nopeasti puuttuakseen niihin.
Lisäksi Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään tai lieventämään suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ihmisoikeusriskejä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien suhteen näihin riskeihin voi liittyä turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita.
Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ilmenemisen varalle Nokian Renkaat on määrittänyt toimenpiteet, joilla korjaavat toimenpiteet varmistetaan. Henkilötietoihin kohdistuvan tietoturvaloukkauksen mahdollisesti tapahtuessa yhtiö ilmoittaa asiasta paikallisille valvontaviranomaisille ja tietoturvaloukkauksen kohteena olleille henkilöille paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Tuotekehitysprosessit noudattavat Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita, ja prosesseja ohjaavat myös tiukat testauskäytännöt. Tuotteen elinkaariprosessi ohjaa uusien tuotteiden kehitystä koskevia sisäisiä menettelyjä varmistaen samalla, että laatu- ja turvallisuusstandardeja noudatetaan koko tuotteen elinkaaren ajan.
Yhtiö noudattaa useita säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin. EU-rengasmerkintäasetuksen piirissä olevat renkaat täyttävät asetuksen vaatimukset, ja niihin liittyvät tiedot löytyvät EPREL-rekisteristä (Energiamerkintöjen eurooppalainen tuotetietokanta).
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 118 ohjausjärjestelmästä
European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös aktiivisesti globaaliin standardointi- ja sääntelytyöhön. Myös Nokian Raskaiden Renkaiden tuotteet on suunniteltu ETRTO:n standardien mukaisesti.
Nokian Renkaat osallistuu European Tyre and Rubber Manufacturers Associationin (ETRMA) renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen. Lisätietoja on Ympäristötiedot-osiossa aiheen "Pilaantuminen" alla.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen yksityisyyden suojaaminen on tärkeää Nokian Renkaille. Yhtiö on täysin sitoutunut tietosuojaan ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja parantamaan standardejaan. Sekä liiketoimintaperiaatteet että tietosuojapolitiikka korostavat yksityisyyden suojaamista ja noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä kaikilta osin. Tietosuojapolitiikka myös määrittää perusvaatimukset henkilötietojen käsittelylle.
Asiakkaiden ja muiden tahojen julkistamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojalakien sallimilla tavoilla. Varmistaakseen menettelyjen vaatimustenmukaisuuden Nokian Renkaat on laatinut seuraavat kirjalliset ohjeet henkilötietojen käsittelylle:
Nokian Renkaiden lähestymistapa markkinointiin ja viestintään määritellään liiketoimintaperiaatteissa, joissa painotetaan tehokasta vuorovaikutusta kuluttajien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Periaatteet edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.
Tietosuojapolitiikkaan tai siihen liittyviin ohjeisiin ei tehty raportointivuoden aikana merkittäviä muutoksia. Keväällä 2024 ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä, jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia.
Tietosuojapolitiikan osalta hallitus on vastuussa organisaation tietosuojan hallinnon ja hallintatoimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta. Toimitusjohtaja hyväksyy ja määrittää tietosuojan hallinnan roolit ja vastuut, määrittää strategiset tavoitteet ja varaa resurssit niiden saavuttamiseksi. Lakiasioiden johtaja valvoo ja ohjaa henkilötietojen suojauksen hallintoa, kun taas liiketoimintayksiköiden, liiketoimintaalueiden ja toimintojen johtajat ovat vastuussa tietosuojaperiaatteiden ja -käytäntöjen toteuttamisesta omilla alueillaan.
Toimitusjohtaja on myös vastuussa sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden että liiketoimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen on hyväksynyt tuotteen elinkaariprosessin.
Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta oleelliset politiikat ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
Nokian Renkaille premium-laatu tarkoittaa premium-luokan turvallisuutta. Yhtiöllä ei ole 23 vuoteen ollut merkittäviä tuotteiden takaisinvetoja.
Nokian Renkaiden ensisijaisia asiakkaita ovat renkaiden jälleenmyyjät ja muut väliportaan toimijat, jotka myyvät renkaita loppukäyttäjille, ja Nokian Renkaat on suorassa vuorovaikutuksessa molempien ryhmien kanssa. Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa voi tapahtua myös jälleenmyyjien kautta.
Uusia tuotteita kehitettäessä kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeita tutkitaan, ja ne huomioidaan kehitystyötä ohjaavana tekijänä. Uuden tuotteen kehitysvaiheessa tietoa kuluttajien tarpeista kerätään yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kanssa jälleenmyyjäkyselyillä ja erilaisilla muilla kyselyillä. Palaute ohjaa kehityksen painopistettä ja tarpeita tuotekehitysprosesseissa.
Nokian Raskaat Renkaat (NRR) tekee joka vuosi asiakaskyselyitä keskeisille asiakkuuksille sekä kaikille ostaville asiakkaille. Kysely kattaa seuraavat aiheet: luottamus ja luotettavuus, asiakaspalvelu ja yhteistyö sekä tuotteiden laatu ja tuotemallisto.
Lisäksi NRR:n henkilöstö tarjoaa asiakkaille tuotteisiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Raskaiden renkaiden loppukäyttäjät voivat myös antaa palautetta, pyytää materiaaleja sekä kysyä teknisiä tietoja NRR:n verkkosivuston kautta: www.nokianrenkaat.fi/raskaat/ ota-yhteytta/. Ylin vuorovaikutuksesta vastaava henkilö on Raskaista Renkaista ja Nokian-tehtaasta vastaava johtaja.
Myös kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta Nokian Renkaiden tuotteista. Kaksoisolennaisuusanalyysissään Nokian Renkaat sisällytti myös jälleenmyyjät kyselyyn vastaajiin. Jälleenmyyjiltä saadut näkemykset huomioidaan kestävyysvaikutuksia hallinnoitaessa.
B2B-asiakkaiden osalta Nokian Renkaat ei ole tunnistanut mitään ryhmiä erityisen herkiksi vaikutuksille. B2C-kontekstissa Nokian Renkaat on kuitenkin huomioinut, että Vianorin palveluiden asiakkaina voi olla alaikäisiä henkilöitä.
Jos Nokian Renkaat tunnistaa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvan olennaisen kielteisen vaikutuksen, joka johtuu riittämättömien kyberturvallisuustoimenpiteiden vuoksi vaarantuneesta asiakkaiden yksityisyyden suojasta, yhtiö ilmoittaa asiasta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti paikallisille valvontaviranomaisille sekä kaikille henkilöille, joiden henkilötiedot ovat voineet vaarantua.
Jos kuluttaja tai loppukäyttäjä epäilee tietosuojaan liittyvän ongelmia, hän voi ottaa sähköpostitse yhteyttä suoraan Nokian Renkaisiin osoitteella [email protected]. Rekisteröidyiltä saapuvien pyyntöjen määrää seurataan sisäisesti, ja vastausaikoja seurataan, jotta varmistetaan lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.
Nokian Renkaiden verkkosivustolla käytettävissä oleva tietosuojaseloste sisältää ohjeet, miten yhtiöön voi olla yhteydessä. Lisäksi kuluttajan rekisteröityessä Nokian Renkaiden tai Vianorin palveluihin hänelle kerrotaan tietosuojaselosteista ja asiaan liittyvistä yhteystiedoista.
Loppukäyttäjiä rohkaistaan jakamaan palautetta tai huolenaiheita paikallisen verkkosivuston kautta tai ottamaan tuotteisiin liittyvissä ongelmissa yhteyttä jälleenmyyjään, jolta renkaat hankittiin. Jos ongelmaa ei saada täysin ratkaistua näiden kanavien kautta, loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä Nokian Renkaiden pääkonttoriin käyttäen eri kanavia, kuten osoitetta [email protected].
Ratkaisemattomissa huolenaiheissa tai merkittävissä ongelmissa, kuten epäillyissä rikkomustapauksissa, on mahdollista tehdä ilmoitus nimettömänä ilmoituskanavan kautta.
Verkkosivustolla olevat liiketoimintaperiaatteet sisältävät ohjeet ilmoituskanavan käyttöön. Nokian Renkaiden käytännöt suojaavat liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti vastatoimilta kaikkia, jotka raportoivat epäiltyjä väärinkäytöksiä.
Nokian Renkaat Oyj hallinnoi yhtiön konsernitason whistleblowingprosessiin liittyviä henkilötietoja. Kaikki valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja kunnioittaen yksityisyys- ja tietosuojaoikeuksia. Whistleblowing-tapausten lukumäärää seurataan sisäisesti, mutta käytössä ei tällä hetkellä ole prosesseja, joilla voitaisiin seurata raportointikanavien tehokkuutta tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta näistä rakenteista ja prosesseista tai heidän luottamustaan niitä kohtaan.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia, joihin olisi liittynyt kuluttajia tai loppukäyttäjiä.
Yhtiö on varannut resursseja keskeisiin toimintoihin voidakseen hallinnoida potentiaalisia olennaisia vaikutuksia ennakoivasti. Vastuut tietosuojasta on määritelty selkeästi tietosuojapolitiikassa, mikä varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja vastuut.
Tuotteet ja innovaatiot -yksikkö johtaa henkilöautonrenkaiden turvallisuusominaisuuksien kehittämiseen liittyvää vaikutusten hallintaa. Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö valvoo raskaiden renkaiden turvallisuutta vahvistaen yhtiön sitoumusta loppukäyttäjien ja tuotteiden turvallisuuteen.
Vastuullisuustiimi sekä konserniviestintä hoitavat yrityksen kestävyyteen liittyvää viestintää ja kehittävät opetuksellista sisältöä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden markkinointitiimien kanssa.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat otti käyttöön koulutussuunnitelman, jolla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta tietosuojaasioista. Tämä tukee tietosuojapolitiikan ja siihen liittyvien ohjeiden toteuttamista. Keskeisiä toimia olivat päivitysten julkaisu intranetissä, verkkokoulutusten markkinointi ja suoritusmäärien seuranta. Suunnitelmissa on myös laajentaa koulutus Vianoriin ja asiakaspalvelupisteisiin keskittyen rekisteröidyn oikeuksiin liittyvään prosessiin.
Sekä rekisteröityjen oikeudet -ohje että tietoturvaloukkausohje ovat GDPR-vaatimusten mukaiset. Vuonna 2018 Nokian Renkaat toteutti laajan GDPR-hankkeen, jossa määritettiin vaatimusten mukaiset käytännöt rekisteröityjen oikeuksien ja tietoturvaloukkausten hallintaan.
Tietosuojan hallintatoimet on jäsennelty vuotuisiin sykleihin, ja jokaiselle kvartaalille on suunniteltu toimenpiteet.
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-merkintään liittyvien testimenetelmien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen, jatkuvaan kehitykseen. Nämä suorituskykyominaisuudet ovat olennaisia henkilöautonrenkaiden turvallisuuden kannalta, sillä niistä riippuu, miten nopeasti tietyillä renkailla varustettu ajoneuvo pysähtyy märällä tai jäisellä tiellä.
Raskaiden renkaiden turvallisuuteen liittyen rengaspaine muodostaa merkittävän räjähdysvaaran, ja renkaiden parissa työskentelyssä on erilaisia työturvallisuuteen liittyviä vaaroja. Renkaiden muuttuessa suuremmiksi ja painavammiksi myös niiden rengaspaine on kasvanut. Rengasalan ammattilaiset käsittelevät päivittäin yhä enemmän renkaita, joiden koot ja tekniset tiedot vaihtelevat. Näiden riskien tunnistaminen ennalta ja tehokkaisiin toimiin ryhtyminen niiden hallinnoimiseksi on tärkeää.
Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita voidakseen varmistaa renkaidensa turvallisuuden ja premium-laadun. Jokainen raaka-aine testataan ja tutkitaan huolellisesti, ja kumiseoksia parannetaan jatkuvasti. Koko tuotantoprosessia valvotaan laadun takaamiseksi, ja jokainen rengas käy läpi tuotannon laadunvarmistuksen. Tähän sisältyvät voiman vaihteluiden, pyöreyden ja epätasapainon mittaukset sekä huolellinen visuaalinen tarkastus.
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 120
Nokian Renkaiden testikeskuksissa Nokialla, Ivalossa ja Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa arvioidaan renkaiden suorituskykyä monissa eri olosuhteissa: kuivalla ja märällä asvaltilla, jäällä, lumella, sohjossa, kaltevilla pinnoilla, kaarteissa, suorilla ja jopa mukulakivillä. Renkaita testataan kiihdytyksessä, jarrutuksessa, vesiliirrossa sekä käsittelyradoilla niin pakkasessa kuin äärimmäisessä kuumuudessakin.
Nokian Renkaat on myös sitoutunut vähentämään rengasmelua. Santa Cruz de la Zarzassa sijaitsevassa huippuluokan testikeskuksessa on 1,9 kilometrin pituinen "mukavuusrata", jolla voidaan simuloida ajamista erilaisilla asvalteilla ja huonokuntoisilla teillä sekä mukulakivillä.
Talvirenkaiden lippulaivatuotteet, Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ja Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarengas, on suunniteltu erityisesti sähköautoja varten. Molemmissa on melua vähentäviä innovaatioita, kuten sisäinen vaahtokerros, joka minimoi melun ajoneuvon sisällä.
Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut sähköautojen renkaita yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2023 yhtiö otti käyttöön ELECTRIC FIT™ -symbolin koko premium-henkilöautonrenkaiden mallistoonsa. Symboli ilmaisee, että Nokian Tyres -renkaat sopivat sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti riippumatta auton voimalinjasta.
Vakiintuneet standardit ja säännökset luovat vakaan perustan Nokian Renkaiden sitoutumiselle tuoteturvallisuuteen. EU-rengasmerkinnän avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä renkaita hankkiessaan, sillä merkintä korostaa keskeisiä suorituskyvyn osaalueita, kuten polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja ohiajomelua. Merkinnän arvot tarjoavat luotettavaa ja avointa tietoa, jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat arvioida erilaisia tuotteita.
Säännökseen taannoin tehty lumi- ja jääpitomerkintöihin liittyvä päivitys antaa nyt tietoa myös talvisuorituskyvystä.
EU-rengasmerkintäasetuksen piiriin kuuluvissa Nokian Renkaiden tuotteissa on EU-rengasmerkintä. Yksityiskohtaista tietoa merkinnöistä on myös yhtiön verkkosivustolla. Myös Nokian Raskaat Renkaat tarjoaa tuotetietoa, kuten sertifikaatteja ja teknisiä ohjekirjoja, kaikille asiakkaille ja kuluttajille NRR:n verkkosivustolla.

Märkäpito, lumipito ja jääpito ovat henkilöautonrenkaan turvallisuuden kannalta tärkeitä suorituskyvyn mittareita. EU-rengasmerkintä arvioi märkäpidon asteikolla A–E, joka ilmaisee jarrutuskykyä märissä olosuhteissa – mitä korkeampi luokitus, sitä lyhyempi jarrutusmatka.
Toukokuusta 2021 alkaen merkintään on lisätty myös lumi- ja jääpitomerkinnät. Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin läpäisseissä renkaissa on jääpitomerkintä. Jääpitomerkintä koskee ainoastaan henkilöautonrenkaita.
Merkinnöissä on myös skannattava QR-koodi, joka vie kyseistä rengasta koskevalle Energiamerkintöjen eurooppalaisen tuotetietokannan (EPREL) lisätietosivulle. Kuluttajat voivat ladata ja tulostaa rengasmerkinnän suoraan EPREL-tietokannasta.
Renkaista syntyy ohiajomelua, joka vaikuttaa ihmisiin sekä ajoneuvon sisällä että sen ulkopuolella. EU-rengasmerkintä luokittelee renkaiden ohiajomelun asteikolla A–C, jossa A kuvaa alhaisinta ulkoista melutasoa. Melutasoon vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten ajoneuvon tyyppi, rengaskoko, tien pinta, ajonopeus ja sääolosuhteet.
Nokian Renkaat pyrkii edistämään fiksua ajamista ja opastamaan autoilijoita, miten renkaiden suorituskyky voidaan maksimoida vastuullisella ajotavalla ja renkaiden kunnossapidolla. Alhaisen vierintävastuksen renkaat vähentävät päästöjä, ja ennakoiva ajotapa sekä oikein ylläpidetyt renkaat parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti.
EU-rengasmerkinnän lisäksi Nokian Renkaat tarjoaa kattavaa opastusta renkaiden käytöstä ja ylläpidosta verkkosivustollaan, jossa käsitellään säännöllisesti tärkeitä aiheita, kuten oikeasta rengaspaineesta huolehtimista.

ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 121
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään jatkuvasti loppukäyttäjien tietoisuutta turvallisuus-, ympäristö- ja muista tärkeistä kysymyksistä tarjoamalla opetuksellista sisältöä. Yhtiön verkkosivustoilla on täsmällistä, tuotekohtaista tietoa renkaan turvallisuusominaisuuksista sekä yleisiä neuvoja muun muassa oikeasta rengaspaineesta, urasyvyydestä, renkaiden säilytyksestä ja ylläpidosta, alhaisen vierintävastuksen vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen sekä turvallisista ajotavoista märissä, lumisissa tai jäisissä olosuhteissa.
Aiheita tuodaan esiin kaikilla Nokian Renkaiden markkina-alueilla lehdistötiedotteilla ja sosiaalisen median julkaisuilla, jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja saavuttamaan laajan yleisön. Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa myös kuluttajille suunnatut uutiskirjeet tarjoavat säännöllisiä päivityksiä näistä aiheista. Myös Vianorin Pohjoismaiden markkinointitiimi viestii säännöllisesti renkaisiin ja liikenneturvallisuuteen liittyvistä aiheista sekä B2C- että B2B-loppukäyttäjille.
Kun asiakas käy Vianorissa auto- tai rengashuollossa, ajoneuvon renkaiden kunto tarkistetaan ja tieto renkaiden kunnosta jaetaan asiakkaan käyttöön. Tarvittaessa asiakkaalle suositellaan renkaiden vaihtamista liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
Vastaavasti myös asiakkaan Vianorilla säilytyksessä olevien renkaiden kunto tarkistetaan, ja jos renkaat eivät ole enää tieliikenteen kannalta turvalliset, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta ennen seuraavaa renkaanvaihtoa ja suositellaan uusien renkaiden hankintaa.
Nokian Renkaat pyrkii viestimään kuluttajille ja loppukäyttäjille säännöllisesti kestävyyteen liittyvistä innovaatioista, saavutuksista ja toimista, jotka osoittavat yhtiön edelläkävijyyttä vastuullisuudessa ja voivat vaikuttaa ostopäätöksiin. Viestinnässä korostetaan, miten yhtiön kestävyystyö edistää keskeisiä aihealueita, kuten ympäristövaikutusten vähentämistä, ilmastotoimia, raaka-aineisiin liittyviä innovaatioita ja tuotteiden suorituskykyä.
Jakamalla tätä tietoa eri kanavilla, kuten verkkosivustoilla, lehdistötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa, Nokian Renkaat pyrkii tarjoamaan kuluttajille ja loppukäyttäjille selkeitä, faktapohjaisia näkemyksiä siihen, miten sen tuotteet tukevat kestävyyttä. Tämä lähestymistapa paitsi vahvistaa yhtiön sitoutumista ympäristövastuuseen myös auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia ja omien arvojensa mukaisia valintoja.
Pidon parantaminen erilaisissa tieolosuhteissa, kuten märällä tiellä, lumella ja jäällä, on Nokian Renkaiden tuotekehityksen jatkuva kehitystavoite, joka on suoraan yhteydessä yhtiön turvallisuuskäytäntöihin. Vaikka kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole olleet mukana näiden tavoitteiden asettamisessa tai seurannassa, EU-rengasmerkinnän luokittelukriteerit märkäpidolle, vierintävastukselle, melulle, polttoainetaloudelle, lumipidolle ja jääpidolle auttavat helpottamaan ja ohjaamaan ostopäätöksiä.
EU-rengasmerkinnän luokitusta käytetään Nokian Renkaiden tuotteen elinkaariprosessissa määrittämään tuotteen täsmälliset suorituskykytavoitteet, sillä merkinnän tiettyjen luokitusten saavuttaminen tai merkintäkriteerien täyttäminen tarjoaa keinon arvioida tuotteen suorituskykyä luotettavasti ja avoimesti.
Märkäpidon osalta Nokian Renkaiden tavoite oli, että 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saisi A- tai B-luokituksen EU-rengasmerkinnässä vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2023 lopussa yhtiö oli jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kaikki tavoitteen piiriin kuuluvat premium-renkaat olivat joko A- tai B-luokassa. Tavoitteeseen sisältyvät A-hintakategorian renkaat, jotka kuuluvat EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä tuotesukupolvea. Otanta ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita, joissa jääpito on tärkeää.
Jääpidon osalta talvirenkaiden turvallisuuden varmistaminen on Nokian Renkaille tärkeä prioriteetti. Tavoite oli, että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttäisivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2022.
Nokian Renkaat on edelleen sitoutunut korkeiden turvallisuusstandardien ylläpitoon ja jatkaa tulevien tuotteidensa kehitystä tämän mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että jatkossakin 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista saa EU-rengasmerkinnän A- tai B-märkäpitoluokituksen ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. Vuonna 2024 tämä tavoite saavutettiin. Lisäksi yhtiö kerää aktiivisesti käyttäjäpalautetta ja -arvioita verkkosivuillaan antaen kuluttajille mahdollisuuden tarjota näkemyksiä sekä parannusehdotuksia.

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 122 ohjausjärjestelmästä
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 123
Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa.
raportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 123 ohjausjärjestelmästä

| Olennainen aihe Nokian Renkaiden kontekstissa |
Vaikutus, riski, mahdollisuus |
Käytäntö tai työohje | Johtaminen |
|---|---|---|---|
| Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt |
• Myönteiset vaikutukset eettisistä ja kestävistä hankintakäytännöistä • Mahdollisuus olla ensisijainen kumppani toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta |
Toimittajien liike toimintaperiaatteet, vastuullisen luonnon kumin politiikka, Nokian Renkaiden ostojen yleisehdot |
Nokian Renkaat haluaa olla luotettava kumppani ja alan kestävyyden mittapuu. Tämä voidaan saavuttaa vain vastuullisella toimittajaverkostolla. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa määritetään perusperiaatteet, joita kaikkien toimittajien tulee noudattaa. Tavanomainen maksuehto on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoissa 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen. |
| Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta |
Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön edistämisestä ja lobbaamisesta |
Liiketoiminta periaatteet |
Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille. Lobbaus tapahtuu alan järjestöjen kautta, se on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin. |

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct), jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolta osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/liiketoimintaperiaatteet/. Asiakirja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaiset ohjeet.
Nokian Renkaiden yrityskulttuurin ytimessä ovat keskeiset toimintaohjeet, jotka on määritelty vaatimustenmukaisuuden viitekehyksessä. Hallitus ja Nokian Renkaiden johtoryhmä käyvät ne läpi vuosittain. Näitä toimintaohjeita ovat hyvään yritysetiikkaan tähtäävät toimintaohjeet, kuten liiketoimintaperiaatteet, lahjonnan ja eturistiriitojen vastaiset periaatteet, tietosuojapolitiikka ja toimittajien liiketoimintaperiaatteet, sekä talouteen liittyvät toimintaohjeet, kuten vero- ja riskienhallintapolitiikka. Toimintaohjeissa kuvataan Nokian Renkaiden liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä lisätoimintaohjeita ja hallintatoimia, joilla varmistetaan käytäntöjen noudattaminen.
Nokian Renkailla yleiset valvontatoimet, kuten laittoman tai liiketoimintaperiaatteiden vastaisen käytöksen tunnistaminen, raportointi ja tutkiminen, ovat linjaorganisaation ja eri asiantuntijatoimintojen vastuulla osana niiden normaalia toimintaa. Nokian Renkailla on ollut myös vuodesta 2011 alkaen käytössä kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen.
Nokian Renkaiden ilmoituskanava uudistettiin vuonna 2024. Yhtiö otti käyttöön ulkoisen, kolmannen osapuolen ilmoituskanavapalvelun. Kanava on ulkoisten sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla. Kaikki kanavan kautta vastaanotetut viestit käsitellään luottamuksellisesti ja salataan. Anonyymi raportointi on sallittua, ja viestin lähettäneen ilmoittajan anonymiteetin varmistamiseksi palveluntarjoaja poistaa kaikki metatiedot, kuten IP-osoitteet. Ilmoittajan anonymiteetti säilyy ilmoituksen vastaanottajien kanssa käytävässä keskustelussa.
Pääsy ilmoituskanavan kautta tulleisiin viesteihin on vain whistleblowing-tiimillä, jolla on oikeus käsitellä ilmoituksia. Tiimin tekemät toimenpiteet kirjataan lokiin, ja käsittely on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimin jäsenille on tutkintaprosessiin liittyvät sisäiset ohjeet sekä prosessiin ja sitä koskeviin sääntöihin liittyvä koulutus. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Nämä henkilöt saavat tarvittaessa pääsyn olennaisiin tietoihin, ja myös heitä sitoo salassapitovelvollisuus.
Liiketoimintaperiaatteisiin liittyvään verkkokoulutukseen kuuluu myös ilmoituskanavaa koskevaa sisältöä. Lisäksi uuden työkalun käyttöönoton yhteydessä vuonna 2024 yhtiö viesti muutoksesta useilla eri tavoilla, kuten yleisissä tiedotustilaisuuksissa ja tiimikokouksilla sekä toimenpiteillä, joilla lisättiin tietoisuutta ilmoituskanavasta.
Nokian Renkaat on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tapaukset nopeasti, riippumattomasti ja puolueettomasti. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja seuraamaan ilmoituskanavaan liittyvää toimintaa. Kaikki olennaiset seikat raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.
Vuonna 2024 ei todettu korruptioon, lahjontaan, eturistiriitoihin, rahanpesuun, sisäpiirikauppoihin tai EU:n Whistleblowing-direktiivissä mainittuihin aiheisiin liittyviä rikkomuksia.
Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024, että Euroopan komissio oli samana päivänä aloittanut ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa siitä, että tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajat ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä yhtiö kommentoi käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee kaikilta osin yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Nokian Renkaat -konsernin sisäinen tarkastus ulkoistettiin vuonna 2024. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talousjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet.
Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus suorittaa järjestelmällisesti arviointeja ja auditointeja, jotka liittyvät riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän tehokkuuteen. Sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto, jonka tarkoituksena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen periaatteet on vahvistettu hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa Nokian Renkaat -konsernin koko liiketoiminnan sekä kaikki toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat yhtiön keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastusten havainnot, suositukset ja johdon toimintasuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, minkä jälkeen johdon toimintasuunnitelmien toteutusta valvotaan ja seurataan jatkuvasti.
Ilmoituksia epäilyksistä, jotka koskevat laitonta toimintaa Nokian Renkailla taikka Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden tai muiden ohjeiden rikkomuksia, voidaan tehdä nimettömänä. Nokian Renkaiden whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Kaikilla tutkintaan osallistuvilla on ammatillinen ymmärrys ja kyky käsitellä raportteja ja tutkimuksia.
Ilmoituskanavajärjestelmään syötettyjä henkilötietoja ja muita tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Järjestelmässä olevat henkilötiedot on suojattu luvattomalta käytöltä.
Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.
Nokian Renkaiden työntekijöitä on tiedotettu ilmoituskanavasta sisäisessä viestinnässä. Tietoa ilmoituskanavasta annetaan myös osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita koskevaa verkkokoulutusta, joka sisältyy kaikkien uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Nokian Renkaat on kansallisen lain mukaisesti velvollinen noudattamaan direktiivin (EU) 2019/1937 vaatimuksia.
Nokian Renkailla on vakioidut maksuehdot, eikä erillistä maksuviivästysten ehkäisemiseen tarkoitettua käytäntöä ole käytössä. Hankintaprosessin lähtökohtana on kuitenkin, että aiheelliset laskut maksetaan ajallaan.
Nokian Renkaat edellyttää toimittajien sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen, sillä se edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Tärkeimmät tätä kehitystä ohjaavat käytännöt ovat Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteet sekä Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka. Niistä kerrotaan tarkemmin aiheessa "Arvoketjun työntekijät". Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.
Nokian Renkaat tarkistaa due diligence -prosessin mukaisesti kaikkien uusien toimittajien taustat ja arvioi heihin mahdollisesti liittyvät riskit ennen hyväksyntää. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa: laatu, kestävyys (kattaen ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja hallintokriteerit), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin arviointimallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi vastuullisuusauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit sekä laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävillä auditoinneilla. Toimittajien riskianalyysi on myös esitetty täsmällisemmin aiheessa "Arvoketjun työntekijät".
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty liiketoimintaperiaatteissa, joiden mukaan Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.
Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita. Jäsenyyksien kautta tapahtuvaan edunvalvontaan osallistutaan ainoastaan sovellettavien lakien, liiketoimintaperiaatteiden sekä niihin liittyvien käytäntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Nokian Renkaat on rekisteröitynyt Euroopan Avoimuusrekisteriin (rekisteröintinumero 604107415108-75).
Yhtiön lobbaustoimintaa ja järjestöjen jäsenyyksiä koskevat periaatteet ovat seuraavat: lobbaustyö on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin.
Nokian Renkaat kuuluu joihinkin alan järjestöihin ja muihin yhdistyksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin edunvalvontajärjestöihin. Nämä jäsenyydet auttavat Nokian Renkaita myös tunnistamaan uusia tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa sekä luovat kilpailukykyisiä liiketoimintaolosuhteita, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti 126
MUITA EI-OLENNAISIA TIETOJA
Vuonna 2024 yhtiön jäsenmaksut järjestöille sekä panostus lobbaustoimintaan olivat globaalisti 1 271 640 euroa. Kolme suurinta maksunsaajaa olivat U.S. Tire Manufacturers' Association (USTMA), European Tyre and Rubber Manufacturers' Association (ETRMA) sekä Kumiteollisuus ry.
Kaksi suurinta maksua lobbaustoimintaan liittyivät renkaiden kulumiseen sekä rengasmeluun. Renkaiden kulumisen validointiin liittyvä projekti liittyy Nokian Renkaiden olennaiseen pilaantumiseen liittyvään vaikutukseen. Projekti pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään. Sisätilan rumpumenetelmään liittyvä projekti pyrkii vähentämään ohiajomelun kenttäkokeiden mittausepävarmuutta siirtämällä testauksen sisätiloihin.
| Euroa | 2024 |
|---|---|
| Poliittinen rahoitus ja luontoissuoritukset puolueille ja poliitikoille, sekä äänestyksiin ja kansanäänestyksiin liittyvät menot |
0 |
| Kolme suurinta jäsenmaksua kauppajärjestöille, sisältäen myös teollisuudenalan järjestöt ja elinkeinoelämän yhdistykset: |
|
| USTMA (U.S. Tire Manufacturers' Association) | 322 604 |
| ETRMA (European Tyre and Rubber Manufacturers' Association) |
109 939 |
| Kumiteollisuus ry | 104 415 |
| Kauppajärjestöjen jäsenmaksut (yhteensä) | 882 926 |
| Kaksi suurinta maksua tiettyihin aiheisiin: | |
| ETRMA: Renkaan kulumisen validointi | 236 720 |
| ETRTO: Sisätilan rumpumenetelmä | 48 153 |
| Lobbaus- ja edunvalvontamaksut yhteensä | 388 714 |
Tavanomainen maksuehto Nokian Renkaiden ostojen yleisehdoissa on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoille 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen. 85 prosenttia laskuista maksetaan näiden vakioehtojen mukaisesti. Raaka-aineita koskevat laskut muodostavat noin 16 prosenttia Nokian Renkaiden vuotuisten laskujen arvosta.
Vuonna 2024 laskun maksamiseen kului keskimäärin 46 päivää alkaen siitä päivästä, kun sopimuksen tai lain mukainen maksuaika alkoi. Maksuehto on laskettu painotettuna keskiarvona perustuen tarkastelukauden aikana maksettuihin toimittajien laskuihin. Vuoden 2024 lopussa ei ollut viivästyneisiin maksuihin liittyviä avoimia oikeuskäsittelyjä.

| ESRS-standardi | Tiedonantovaatimus | Sivunumero |
|---|---|---|
| Yleiset tiedot | ||
| ESRS 2 | BP-1 – Konsernikestävyysraportin yleiset laatimisperusteet | 39 |
| BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | 40 | |
| GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 41 | |
| GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | 43 | |
| GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 44 | |
| GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | 44 | |
| GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | 45 | |
| SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | 45 | |
| SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset | 48 | |
| SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 50 | |
| IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 60 | |
| IRO-2 – Yrityksen konsernikestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset | 63 | |
| Ilmastonmuutos | ||
| ESRS E1 | ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 44 |
| E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | 73 | |
| ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 73 | |
| ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 60 | |
| E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | 74 | |
| E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit | 74 | |
| E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | 75 | |
| E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 76 | |
| E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | 77 |
| ESRS-standardi | Tiedonantovaatimus | Sivunumero | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Pilaantuminen | |||||
| ESRS E2 | ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 60 | |||
| E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | 81 | ||||
| E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit | 81 | ||||
| E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet | 83 | ||||
| E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen | 84 | ||||
| E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet | 84 | ||||
| E2-6 – Pilaantumiseen liittyen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset | 84 | ||||
| Vesivarat ja merten luonnonvarat | |||||
| ESRS E3 | ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista |
60 | |||
| Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | |||||
| ESRS E4 | E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa | 86 | |||
| ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 86 | ||||
| ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista |
60 | ||||
| E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet | 86 | ||||
| E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit | 87 | ||||
| E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet | 88 | ||||
| Resurssien käyttö ja kiertotalous | |||||
| ESRS E5 | ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista |
60 | |||
| E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet | 90 | ||||
| E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit | 90 | ||||
| E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet | 92 | ||||
| E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset | 93 | ||||
| E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset | 93 |

| ESRS-standardi | Tiedonantovaatimus | Sivunumero |
|---|---|---|
| Oma työvoima | ||
| ESRS S1 | ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset | 48 |
| ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 96 | |
| S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | 97 | |
| S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa | 99 | |
| S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | 100 | |
| S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus |
101 | |
| S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan |
102 | |
| S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | 103 | |
| S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | 104 | |
| S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | 104 | |
| S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit | 104 | |
| S1-10 – Riittävä palkka | 105 | |
| S1-11 – Sosiaalinen suojelu | 105 | |
| S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit | 105 | |
| S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | 106 | |
| S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit | 106 | |
| S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) | 106 | |
| S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset | 107 | |
| Arvoketjun työntekijät | ||
| ESRS S2 | ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset | 48 |
| ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 109 | |
| S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | 109 | |
| S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa | 113 | |
| S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | 113 | |
| S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus |
113 | |
| S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet |
114 |

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä
| ESRS-standardi | Tiedonantovaatimus | Sivunumero |
|---|---|---|
| Kuluttajat ja loppukäyttäjät | ||
| ESRS S4 | ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset | 48 |
| ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 116 | |
| S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet | 117 | |
| S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa | 118 | |
| S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | 119 | |
| S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus |
119 | |
| S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet |
121 | |
| Liiketoiminnan harjoittaminen |
||
| ESRS G1 | ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 41 |
| ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 60 | |
| G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | 124 | |
| G1–2 – Suhteet toimittajiin | 125 | |
| G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta | 125 | |
| G1-6 – Maksukäytännöt | 126 |

131
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 41 | ||
| ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 41 | |||
| ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 |
Olennainen | 44 | |||
| ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Epäolennainen | - | |
| ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Epäolennainen | - | ||
| ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II |
Epäolennainen | - | ||
| ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta |
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 73 |

ohjausjärjestelmästä
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta |
Olennainen | 73 | ||
| ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla |
Olennainen | 73 | |
| ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 |
Olennainen | 76 | |||
| ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 |
Olennainen | 76 | |||
| ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 |
Olennainen | 76 | |||
| ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 77 |

Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 78 | |
| ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta |
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite |
Olennainen | Siirtymäsäännös | |||
| ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski |
Olennainen | Siirtymäsäännös | |||
| ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta |
Asetuksen (EU)N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus |
Olennainen | Siirtymäsäännös | |||
| ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II |
Olennainen | Siirtymäsäännös | |||
| ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 |
Olennainen | 84 |

toimintakertomus raportti Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä
| 134 | |
|---|---|
| ----- | -- |
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 |
Olennainen | 86 | |||
| ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 |
Olennainen | 86 | |||
| ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 |
Olennainen | 86 | |||
| ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 |
Olennainen | 87 | |||
| ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta |
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 |
Olennainen | 87 | |||
| ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 |
Olennainen | 97 |
Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Konsernikestävyysraportti
Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä
| 135 | |
|---|---|
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 97 | |||
| ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 |
Olennainen | 97 | |||
| ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 |
Olennainen | 98 | |||
| ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 |
Olennainen | 100 | |||
| ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 106 | ||
| ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 |
Olennainen | 106 | |||
| ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta |
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 107 | ||
| ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 |
Olennainen | 107 | |||
| ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 |
Olennainen | 107 | |||
| ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta |
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 107 | ||
| ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta |
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 |
Olennainen | 109 | |||
| ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 |
Olennainen | 109 | |||
| ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 |
Olennainen | 109 | |||
| ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 109 |
Hallituksen Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
toimintakertomus raportti Selvitys hallinto- ja Tilinpäätös Palkitsemisraportti ohjausjärjestelmästä
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste |
Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen |
Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvo asetukseen |
Viittaus EU:n ilmastolakiin |
Olennainen/ Epäolennainen |
Sivunumero |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Olennainen | 109 | |||
| ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 |
Olennainen | 113 | |||
| ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta |
Epäolennainen | - | ||
| ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 |
Olennainen | 117 | |||
| ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta |
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta |
Olennainen | 117 | ||
| ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 |
Olennainen | 119 | |||
| ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 |
Epäolennainen | - | |||
| ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 |
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II |
Epäolennainen | - | ||
| ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta |
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 |
Epäolennainen | - |
137
MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa NOX- ja SOX-päästöt tunnistettiin epäolennaisiksi. Nokian Renkaat kuitenkin ilmoittaa seuraavat luvut voidakseen tarjota avoimesti tietoa myös näistä päästöistä.
| Päästöt ilmaan | 2024 | 2023 | 2022 | rengastehtaissa 2,3 litraa tuotekilogrammaa kohti. | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| NOX, t | ||||||
| Rengastehdas, Yhdysvallat | 3,3 | 2,8 | 2,0 | |||
| SOX, t | Jäähdytysvesi (pintavesi), Rengastehdas, Suomi, 1 000 m3 |
|||||
| Rengastehdas, Yhdysvallat | 0,6 | 0,5 | 0,4 |
(GRI 305: Päästöt 2016. GRI 305–7 Typpioksidit (NOX), rikkioksidit (SOX))
Kuten kohdassa ESRS 2 IRO-1 mainittiin, Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä pidettiin epäolennaisena. Nokian Renkaiden toiminnassa käytetään prosessin jäähdytykseen pääosin kunnallista vettä kiertojärjestelmässä, ja se toimitetaan jäteveden käsittelylaitokselle käytön jälkeen. Jäähdytysvesistä ja jätevedenpuhdistamolle johdetuista jätevesistä otetaan säännöllisesti vesinäytteet vesien laadun varmistamiseksi. Sekä viemäriin johdettu saniteettivesi että jäähdytysvesi ovat olleet käytännössä puhtaita.
Suomessa sijaitsevalla rengastehtaalla valmistusprosessit käyttävät suuria määriä jäähdytysvettä, koska jäähdytysjärjestelmä on erilainen kuin Yhdysvaltain-tehtaalla käytössä oleva. Suomessa jäähdytykseen otetaan pintavettä viereisestä Nokianvirrasta, ja vesi palautetaan käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvedet eivät missään vaiheessa ole kosketuksissa tuotannon kemikaalien kanssa, eivätkä ne näin ollen likaannu.
Nokian Renkaiden tavoite kunnallisen (kolmannen osapuolen) veden käytölle rengastehtaissa on kaksi litraa tuotekilogrammaa kohti. Rengastehtaiden vedenottoa valvotaan kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös globaalia toimenpideohjelmaa veden käytön ja jäteveden synnyn vähentämiseksi toteutetaan. Vuonna 2024 kunnallista (kolmannen osapuolen) vettä käytettiin
| Vesi | 2024 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Jäähdytysvesi (pintavesi), Rengastehdas, Suomi, 1 000 m3 |
|||
| Vedenotto, Nokianvirta | 7 785,0 | 9 004,2 | 9 064,9 |
| Purku, Nokianvirta | 7 745,3 | 8 950,8 | 9 052,8 |
| Kunnallinen vesi, 1 000 m3 | |||
| Rengastehdas, Suomi | 81,5 | 75,1 | 67,7 |
| Rengastehdas, Yhdysvallat | 156,4 | 142,2 | 75,8 |
| Vannetehdas, Suomi | 6,8 | 6,3 | 8,5 |
| Jätevedet, viemäri, 1 000 m3 | |||
| Rengastehdas, Suomi | 118,4 | 128,5 | 79,8 |
| Rengastehdas, Yhdysvallat | 138,2 | 97,3 | 74,1 |
| Vannetehdas, Suomi | 6,8 | 6,3 | 8,5 |
(GRI 303: Vesi ja vesipäästöt 2018. 303–3 Veden kulutus, 303–4 Veden purku)
138
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa jäte tunnistettiin epäolennaiseksi. Kaikki Nokian Renkaiden rengastuotannosta syntynyt jäte hyödynnetään, ja vuoden 2021 jälkeen rengastuotannosta ei ole viety jätettä kaatopaikalle. Siten jäte ei aiheuta olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään keskeiset luvut Nokian Renkaiden Suomen- ja Yhdysvaltain-rengastehtaiden jätteistä.
| Resurssien ulosvirtaukset (tonnia) | 2024 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Syntyneet jätteet | |||
| Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä | 344 | 218 | 147 |
| Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut vaaralliset jätteet | - | - | - |
| Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut vaaralliset jätteet | 344 | 218 | 147 |
| Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut vaaralliset jätteet | - | - | - |
| Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä | 7 250 | 5 604 | 3 916 |
| Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut tavanomaiset jätteet | 1 108 | 145 | 144 |
| Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut tavanomaiset jätteet | 6 080 | 5 400 | 3 696 |
| Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut tavanomaiset jätteet | 62 | 59 | 76 |
| Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet | 19 | 62 | 87 |
| Polttamalla hävitettäväksi ohjatut vaaralliset jätteet | 19 | 62 | 87 |
| Kaatopaikalle sijoitetuksi ohjatut vaaralliset jätteet | - | - | - |
| Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet | - | - | - |
| Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet | 3 749 | 3 678 | 3 164 |
| Polttamalla hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet | 32 | 54 | 84 |
| Energian talteenottoon ohjatut tavanomaiset jätteet | 3 717 | 3 624 |
3 080 |
| Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjatut tavanomaiset jätteet | - | - | - |
| Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet | - | - | - |
| Kierrättämättömät jätteet | 3 768 | 3 740 |
3 250 |
| Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus | 33 % | 39 % |
44 % |
| Kokonaisjätemäärä (tonnia) | 11 362 | 9 562 |
7 314 |
(GRI 306: Jätteet 2020. 306–3 Syntyneet jätteet, 306-4 Jätteet, joita ei ole hävitetty)


Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.