Vaisala Oyj

Annual Report • Mar 3, 2025

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024

Ilmastotoimet mahdollistavaa mittausteknologiaa

Sisällys

Hallinnointi
Palkitsemisraportti	4
Riskienhallinta	8
Hallitus	12
Johtoryhmä	14
Tietoa osakkeenomistajille	16
Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	18
Hallituksen toimintakertomus	19
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024	30
Kestävyysraportti 2024	38
Tunnusluvut	85
Tunnuslukujen laskentakaavat	87
Tilinpäätös 2024	88
Tilintarkastuskertomus	160
Yhteystiedot	166

TIETOA VAISALAN VUOSIRAPORTISTA 2024

Vaisalan vuosiraportti 2024 koostuu kahdesta erillisestä raportista: liiketoimintakatsauksesta sekä hallinnointi ja taloudellisesta katsauksesta.

Molemmat raportit ovat saatavilla sekä suomeksi että englanniksi, ja ne ovat ladattavissa vuosiraportti sivustollamme osoitteessa vaisala.fi/vuosiraportti. Tässä vuosiraportissa sovelletaan integroidun raportin elementtejä.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024

Hallinnointi

4 Palkitsemisraportti ¹⁴ Johtoryhmä ⁸ Riskienhallinta ¹⁶ Tietoa osakkeen- 12 Hallitus omistajille

PALKKIOIDEN YHDISTÄMINEN TULOKSEEN

Palkitsemiskäytäntöjemme avulla pyrimme saavuttamaan paremman yhdenmukaisuuden alan normien ja markkinarealiteettien kanssa. Tämä auttaa houkuttelemaan parhaita ammattilaisia ja varmistamaan kasvun pitkällä aikavälillä.

Palkitsemisraportti 2024

Vaisala Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti 2024 on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Toimielinten palkitseminen vuonna 2024 on ollut palkitsemispolitiikan mukaista.

PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO

Hyvät osakkeenomistajat

Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen monimutkaisia haasteita ja liiketoimintaympäristön epävarmuutta. Markkinoiden haasteista huolimatta resilienssimme näkyi Sää- ja ympäristöliiketoimintamme hyvänä kasvuna ja Teollisten mittausten liiketoiminnan vahvana asemana.

Vaisala on sitoutunut reiluun, kilpailukykyiseen ja avoimeen palkitsemiseen. Vaisala tarkistaa ja parantaa jatkuvasti palkitsemiskäytäntöjään varmistaakseen, että ne pysyvät linjassa kehittyvien markkinakäytäntöjen ja toimialatrendien kanssa. Osana tätä jatkuvaa prosessia olemme uudistaneet palkitsemispolitiikan tekemällä muutoksia palkitsemisrakenteeseemme.

Palkitsemispolitiikka hyväksyttiin yhtiökokouksessa maaliskuussa 2024. Sen keskeisiä palkitsemisperiaatteita ovat markkinakilpailukyky, suoritukseen perustuvat kannustimet ja oikeudenmukainen palkkaus. Uudistettu politiikka huomioi myös kestävän kehityksen roolin Vaisalan menestyksessä, eli se tunnistaa ilmastonmuutoksen keskeisen vaikutuksen planeetallemme. Sosiaalisen ja ympäristövastuullisuuden

tavoitteet on integroitu sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkkiojärjestelmiin.

Vuonna 2024 olemme panostaneet merkittävästi suoritusperusteiseen palkitsemiseen aina tavoitteiden asettamisesta palkitsemispäätöksiin. Olemme kehittäneet palkkojen läpinäkyvyyttä muun muassa tehtäväluokitusrakenteen muuttamisen kautta, mikä mahdollistaa selkeämmän näkyvyyden palkkojen määrittelyyn. Palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen vertaamalla palkkoja pohjoismaisiin teknologiayrityksiin jatkui keskeisenä prioriteettina.

Palkitsemiskäytäntöjemme avulla pyrimme saavuttamaan paremman yhdenmukaisuuden alan normien ja markkinarealiteettien kanssa. Tämä auttaa houkuttelemaan parhaita ammattilaisia ja varmistamaan kasvun pitkällä aikavälillä.

Otamme mielellämme vastaan osakkeenomistajien palautetta palkitsemisraportistamme.

Antti Jääskeläinen

henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja

Pitkän aikavälin tulokseen perustuva palkitseminen

Vaisalan liiketoiminnan kehitys liikevaihdon ja kannattavuuden osalta on ollut tasaista viimeisen viiden vuoden aikana. Vaisalan liikevaihto ja liiketulos ovat kehittyneet Vaisalan pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.

Viimeksi vuonna 2021 yhtiökokous vahvisti hallituspalkkioiden korotuksen. Lisäksi kokonaispalkitsemisen vuosivaihteluun vaikuttavat kokouspalkkiot. Vuonna 2024 yhtiökokous hyväksyi ylimääräisen kokouspalkkion Suomen ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille, jotka osallistuvat kokouksiin paikan päällä. Muutoin hallituksen palkkiot pysyivät ennallaan.

Vaisalan palkkiot tulokseen yhdistävien palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitsemiseen sovelletaan peruspalkan ja muuttuvan palkan yhdistelmää, joka on suoraan sidoksissa henkilön, tiimin, liiketoiminnan/ toiminnon ja yhtiön tulokseen. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä on sidottu keskeisiin tunnuslukuihin, kuten liiketulokseen ja liikevaihtoon kyseisenä vuonna, ja se sisältää tavoitteita useilla tasoilla. Näin varmistamme, että työntekijät sekä vaikuttavat tulokseen että heidät palkitaan siitä. Näin palkitsemme onnistumisista sekä motivoimme työntekijöitämme ylittämään odotukset ja tuottamaan vaikuttavia tuloksia. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (Long-Term Incentive System, LTI) perustuvat sitoutumiseemme pitkän aikavälin menestykseen ja osakkeenomistajalle tuotettuun arvoon. Hallituksen vuosittain hyväksymät LTI-järjestelmämme koostuvat osakepalkkio-ohjelmista (PSP), joissa kussakin on kolmen vuoden ansaintajakso. Järjestelmät perustuvat osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja konsernin kannattavuuden kehitykseen ansaintajakson aikana. Tämä yhdistelmä varmistaa, että palkitsemisjärjestelmän osallistujat eivät ole yksin sidottuja yhtiön taloudelliseen

tulokseen vaan myös osakkeenomistaja-arvon yleiseen lisäämiseen.

Vuonna 2024 vahvistimme sitoutumistamme kestävään kehitykseen sisällyttämällä kestävyystavoitteen sekä STI- että LTI-järjestelmiimme. Tämä integrointi korostaa sitoutumistamme kestävään kasvuun ja korostaa kestävän kehityksen merkitystä strategisten prioriteettiemme keskeisenä osana.

Teimme palkitsemisanalyysin vertaillaksemme toimitusjohtajan palkkausta samankokoisten ja -laajuisten sekä toimialaltaan vastaavien pohjoismaisten teknologiayritysten kanssa. Mukautimme toimitusjohtajan palkkausta palkitsemispolitiikkamme mukaisesti. Teimme mukautuksia myös lyhyen aikavälin kannustimiin palkitsemisen ja tuloksen välisen yhteyden vahvistamiseksi. Merkittävä osa hänen palkitsemisestaan koostuu muuttuvista palkitsemisen muodoista eli lyhyen ja pitkän aikavälin

kannustimista. Palkitsemisen rakenne luo selkeän yhteyden suorituksen ja maksettujen palkkioiden välille.

Globaalina yhtiönä Vaisalan palkitsemispolitiikka koskee kaikkia sen työntekijöitä maailmanlaajuisesti. Näin ollen toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen kehityksen vertaaminen globaaliin henkilöstöympäristöön auttaa rakentamaan läpinäkyvän ja kestävän pitkän aikavälin kehitystä. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keskimääräisen palkitsemisen kehitys toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen lisäksi suhteessa yhtiön taloudelliseen tulokseen viimeisen viiden tilikauden aikana.

Vaisala Oyj on maksanut kaikki palkkiot. Vuoden 2024 aikana yhtiö ei ole käyttänyt oikeuttaan muuttaa, peruuttaa tai periä takaisin maksettuja palkkioita.

Yhtiön tulos ja palkitseminen 2020–2024

1 000 euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen puheenjohtaja	65	66	62	61	55
Hallituksen varapuheenjohtaja	51	51	48	45	46
Toimitusjohtaja*	1 248	1 663	1 004	784	2 092
Vaisalan työntekijä keskimäärin**	79	74	72	72	67
Liikevaihto, MEUR	564,6	540,4	514,2	437,9	379,5
Liiketulos (EBIT), MEUR	82,9	66,6	62,5	50,1	44,8

* Luvut eivät sisällä eläkemaksuja. Vuosi 2020 sisältää kahden toimitusjohtajan palkitsemisen suhteessa heidän toimikausiaikaansa. ** Vaisalan henkilöstö keskimäärin: henkilöstökulut ilman sosiaali- ja eläkekuluja jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä.

VAISALAN A-SARJAN OSAKKEEN KURSSI 2020–2024

Hallituksen palkitseminen vuodelta 2024

Vaisala Oyj:n yhtiökokouksessa 26.3.2024 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenen vuosipalkkioksi 40 000 euroa.

Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Yhtiökokouksen päätöksen perusteella noin 40 % vuosipalkkiosta maksettiin markkinoilta hankittuina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Yritys kantoi varainsiirtoveron kustannukset. Osakeomistukseen ei liity erityisiä ehtoja.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa osallistuttua kokousta kohden ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle 1 000 euroa osallistuttua kokousta kohden. Lisäksi Suomen ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille maksetaan 1 000 euron palkkio kokouksesta, johon he osallistuvat paikan päällä. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Kaikkien hallituksen jäsenten matkakulut korvattiin Vaisalan matkustussäännön mukaisesti.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2024

Vuonna 2024 Vaisalan toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksetut kokonaispalkkiot olivat 1 268 318 euroa. Kiinteän palkan suhteellinen osuus oli 49 % ja muuttuvan palkan 51 %. Kiinteä palkka sisältää peruspalkan, luontoisedut ja maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän, joka täydentää Suomen lakisääteistä eläkejärjestelmää. Muuttuva palkka sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet sekä kertamaksun.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2024

1 000 euroa	Kai Öistämö
Peruspalkka ja edut	532
Lisäeläke	85
Lyhyen aikavälin kannustimet (STI)	120
Pitkän aikavälin kannustimet (LTI)	506
Kertamaksu	25
Yhteensä	1 268

Toimitusjohtajan kokonaistavoitepalkkio vuodelle 2024 oli 43 % kiinteä palkka, 18 % lyhyen aikavälin kannustimet (43 % kiinteästä palkasta) ja 39 % pitkän aikavälin kannustimet (tavoitetasolla 17 000 osaketta, osakkeen hinta myöntämishetkellä 33,4 euroa).

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024 (maksuperuste)
-------------------------------------------------------------	--	--	--	--	--	--

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta	Palkkiot, nimitys valiokunta	Palkkio Suomen ulkopuolella asuville hallituk sen jäsenille	Yhteensä
Ville Voipio	Hallituksen puheenjohtaja	55		5	5		65
Raimo Voipio	Hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Annica Bresky	Hallituksen jäsen	40		4	4	5	53
Petri Castrén	Hallituksen jäsen	40	6				46
Antti Jääskeläinen	Hallituksen jäsen	40	1	4			45
Petra Lundström (maaliskuuhun 2024 saakka)	Hallituksen jäsen			1	1		2
Jukka Rinnevaara	Hallituksen jäsen	40		5			45
Lotte Rosenberg	Hallituksen jäsen	40	3			5	48
Kaarina Ståhlberg	Hallituksen jäsen	40	9		1		50
Tuomas Syrjänen	Hallituksen jäsen	40		5	4		49
Yhteensä		375	25	24	20	10	454

Lyhyen aikavälin kannustimet (STI)

Ansaintajaksolla 2023 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkio (STI) oli enintään 72 % (45 % tavoitetasolla) perusvuosipalkasta. Vuoden 2023 perusteella maksettu palkkio oli 23,4 % vuosipalkasta eli 119 803 euroa, mikä maksettiin maaliskuussa 2024.

Ansaintajaksolla 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkion enimmäismäärä oli 100 % (50 % tavoitetasolla) perusvuosipalkasta. Palkkio on 69 % vuosipalkasta eli 369 495 euroa, mikä maksetaan maaliskuussa 2025.

STI 2023 maksettu vuonna 2024			STI 2024 maksetaan vuonna 2025
KPI	Painotus	Tulos	KPI	Painotus	Tulos
Vaisalan EBITA	50 %	Minimin ja tavoitteen välillä	Vaisalan EBIT	50 %	Tavoitteen ja maksimin välillä
Vaisalan liikevaihto	45 %	Minimin ja tavoitteen välillä	Vaisalan liikevaihto	40 %	Tavoitteen ja maksimin välillä
ESG: Ympäristö, yhteiskunta ja hyvä hallintotapa (CO₂-päästöjen vähentäminen)	5 %	Minimin ja tavoitteen välillä	ESG: Ympäristö, yhteiskunta ja hyvä hallinto tapa (% lähtötason tehtävien osuus kaikista uusista vakituisista työntekijöistä)	10 %	Tavoitteen ja maksimin välillä

Pitkän aikavälin kannustimet (LTI)

Vuosien 2021–2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustui osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja konsernin kannattavuuden kehitykseen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Maksimibruttopalkkio oli 23 100 osaketta. Maaliskuussa 2024 toimitusjohtajalle maksettiin 13 682 osakkeen palkkio ansaintajaksolta 2020–2022. Tästä 50 % maksettiin osakkeina ja 50 % rahana tuloveron ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion kokonaisarvo oli 506 246 euroa.

Vuosien 2022–2024 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustui osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja konsernin kannattavuuden kehitykseen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Maksimibruttopalkkio oli 20 000 osaketta. Maaliskuussa 2025 toimitusjohtajalle maksetaan 5 656 osakkeen palkkio, josta 50 % maksetaan osakkeina ja 50 % rahana tuloveron ennakonpidätyksen kattamiseksi.

Palkkio-osakkeita koskee luovutusrajoitus, jonka mukaan toimitusjohtajan on kerrytettävä ja säilytettävä osakeomistuksensa vähintään tasolle, jolla hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo vastaa hänen bruttovuosipalkkaansa.

Toimitusjohtaja osallistuu tällä hetkellä käynnissä oleviin vuosien 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027 suoriteperusteisiin osakepalkkiojärjestelmiin.

Vuosien 2023–2025 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintakriteerit perustuvat osakkeen kokonaistuottoon (TRS) ja konsernin kannattavuuden kehitykseen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Maksimibruttopalkkio on 26 000 osaketta. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä vuonna 2026.

Vuosien 2024–2026 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintakriteerit perustuvat osakkeen kokonaistuoton (TRS) kehitykseen, konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuotisena kautena ja ESG-mittareihin. Maksimibruttopalkkio on 34 000 osaketta. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä vuonna 2027.

Vuosien 2025-2027 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintakriteerit perustuvat osakkeen kokonaistuoton (TRS) kehitykseen, konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuo¬tisena kautena ja ESG-mittareihin. Maksimibruttopalkkio on 28 700 osaketta. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä vuonna 2028.

Toimitusjohtaja on myös oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn, jonka vuosimaksu on mukautettu kolmen kuukauden peruspalkasta kahteen kuukauteen. Toimitusjohtajan sopimusperusteinen eläkeikä on Suomen eläkesäännösten mukainen.

Vuonna 2024 toimitusjohtajalle maksettiin 25 000 euron kertamaksu. Lisäksi toimitusjohtajan autoetu on lakkautettu eikä sitä enää myönnetä.

Toimitusjohtajalle ei maksettu muita taloudellisia etuuksia vuonna 2024.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit tarkastellaan johtoryhmän toimesta prosesseittain säännöllisesti vuoden aikana ja tarkastusvaliokunnan toimesta säännöllisesti.

Erilaiset riskit voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan epäsuotuisasti. Tämän luvun lista kuvaa osaa näistä riskeistä, niiden mahdollisia vaikutuksia sekä Vaisalan keinoja hallita niitä. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ovat pienen asiantuntijaryhmän tekemiä arvioita. Todennäköisyyksien tai vaikutusten arvioinnissa ei ole käytetty kvantitatiivisia menetelmiä.

Vaikutus

Avainriskit 2025		Vaikutus/Todennäköisyys
Strategiset riskit
S1	Hidas talouskasvu	keskisuuri/suuri
S2	Markkinatilanteen ja trendien muuttuminen	keskisuuri/keskisuuri
S3	Geopoliittinen tilanne	suuri/keskisuuri

Vahinkoriskit

H1	Pitkä keskeytys antureiden valmistuksessa	hyvin suuri/pieni
H2	Olosuhteista johtuva työtapaturma	hyvin suuri/pieni
H3	Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa	pieni/pieni
H4	Luonnonmullistus, epidemia, yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi	pieni/keskisuuri
H5	Onnettomuus tehtaalla	hyvin suuri/erittäin pieni

Operatiiviset riskit

O1	Toimittajariski	suuri/pieni
O2	Kyberriski	suuri/keskisuuri
O3	Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä	suuri/pieni

Rahoitusriskit

F1	Luottoriski	erittäin pieni/suuri
F2	Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski	erittäin pieni/erittäin pieni
F3	Korkoriski	pieni/pieni
F4	Valuuttariski	pieni/suuri

Strategiset riskit

S1 Hidas talouskasvu

Pitkittyvä hidas talouskasvu, mikä johtaa investointien vähentymiseen.

Riskin hallinta

• Kulutason hallinta liiketoiminnan kehityksen mukaisesti
• Keskittyminen liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen

S2 Markkinatilanteen ja trendien muuttuminen

Energiasiirtymän investointien hidastuminen, datan

kaupallistaminen ja muut trendimuutokset.

Riskin hallinta

• Panostukset tuotekehitykseen kilpailukykyisen tuoteportfolion ylläpitämiseksi
• Keskittyminen liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen

S3 Geopoliittinen eskalaatio

Geopoliittinen tilanne ja kauppasodan riski luovat merkittävää epävarmuutta liiketoimintaympäristölle.

Riskin hallinta

• Geopoliittisen tilanteen ja kauppapolitiikan seuranta
• Skenaariotyö ja eri vaihtoehtoihin valmistautuminen
• Kulutason ohjaus liiketoiminnan kehityksen mukaisesti

Vahinkoriskit

H1 Pitkä keskeytys antureiden valmistuksessa

Anturitehtaan toiminnan pitkäaikaisella keskeytymisellä on suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Syitä keskeytykselle voivat olla tulipalo, puhdastilan saastuminen tai keskeisen laitteiston rikkoutuminen.

Riskin hallinta

• Anturikomponenttien hätävarasto, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinta, tilojen turvallisuus
• Liiketoimintojen jatkuvuussuunnittelu ja jatkuvuuden huolellinen varmistaminen myös laajennustyön aikana.
• Valmistajakumppanuudet
• Keskeytysvakuutus

H2 Olosuhteista johtuva työtapaturma

Vakava onnettomuus matkustettaessa, joka aiheutuu nopeasta muutoksesta olosuhteissa, esimerkiksi, sään, epidemian tai poliittisen tilanteen vuoksi.

Riskin hallinta

• Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen, menettelytavat hätätilanteissa, tehtävien riskiarviointi
• Tapaturmien seurantajärjestelmän, työohjeiden ja koulutuksen kehittäminen

H3 Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa

Tietoliikenne- tai ohjelmistoviasta tai sähkökatkosta johtuva palvelukatkos, joka aiheuttaa merkittävää vahinkoa asiakkaille.

Riskin hallinta

• Varajärjestelmät eri maantieteellisissä paikoissa sijaitsevissa palvelinkeskuksissa
• Palveluiden siirtäminen pilveen

H4 Luonnonmullistus, epidemia, yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi

Ulkoisten tapahtumien aiheuttamat haitat liiketoimintaympäristölle.

Riskin hallinta

• Liiketoiminnan hajauttaminen maantieteellisesti
• Keskeytysvakuutus
• Liiketoimintaympäristön seuranta
• Liiketoimintamahdollisuuksien riskien arviointi

H5 Onnettomuus tehtaalla

Pitkä keskeytys tuotannossa voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuksien menettämiseen.

Riskin hallinta

• Varmuusvarastot ja teollistamisstrategiatyö
• Proaktiivinen riskien ehkäisy (palonkestävät seinät, vuotoanturit, kriisitilanteen yhteysjärjestelmät)

Operatiiviset riskit

⁰¹ Toimittajariski

Toimittajan kapasiteettirajoitukset, maksukyvyttömyys tai muu pitkäkestoinen toimituksen epäonnistuminen.

Riskin hallinta

• Aktiivinen toimittajasuhteiden hallinta ja riskien arviointi

• Hankintojen hajauttaminen ja varastopuskurit
• Tuulilidarien vertikaalinen integrointi

⁰² Kyberriski

Toiminnan tai digitaalisten palveluiden keskeytyminen, taloudellinen vahinko, liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

Riskin hallinta

• Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen
• Koulutukset

⁰³ Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä

Pitkä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä keskeytys, mikä johtaa keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa sekä jakelussa. Riskin hallinta

• 24/7 tuki
• Onnettomuuksien varalle toiminnan palautusjärjestelmät ja niiden ylläpito kaikille kriittisille alustoille

Rahoitusriskit

Asiakkaat eivät maksa tuotteista tai palveluista.

Riskin hallinta

• Turvatut maksuehdot
• Liiketoiminnan luottotarkastukset
• Monipuolinen asiakaskunta

F2 Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Kyvyttömyys täyttää lyhytaikaisia taloudellisia velvoitteita.

Riskin hallinta

• Kestävä pääomarakenne
• Velan maturiteettirakenne
• Komittoitu valmiusluotto

Taloudellinen tappio muuttuvien korkotasojen takia.

Riskin hallinta

• Rahoitusmarkkinoiden vastapuolten korkea luottoluokitus
• Alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoitukset

F4 Valuuttariski

Taloudellinen tappio valuuttakurssien muutoksien vuoksi.

Riskin hallinta

• Valuuttasuojaukset

12

Ville Voipio

Hallituksen puheenjohtaja, Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja

s. 1974, Suomen kansalainen, TkT

• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021

Päätoimi:

Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 398 772 A- sarjan ja 119 712 K-sarjan

osaketta

31.12.2023: 398 187 A-sarjan ja 119 712 K-sarjan osaketta

Raimo Voipio

Hallituksen varapuheenjohtaja, Tarkastusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen

s. 1955, Suomen kansalainen, DI

• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 1989 ja hallituksen puheenjohtaja vuosina 1994–2021

Päätoimi:

Hallitusammattilainen

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 866 386 A-sarjan ja 110 092 K-sarjan osaketta

31.12.2023: 571 757 A-sarjan ja 404 296 K-sarjan osaketta

Annica Bresky

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen s. 1975, Ruotsin kansalainen, Vesi- ja ympäristötekniikan insinööri, MBA • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2024 Päätoimi: Hallitusammattilainen Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 425 A-sarjan osaketta 31.12.2023: -

31.12.2023: 4 040 A-sarjan osaketta

Petri Castrén

Tarkastusvaliokunnan jäsen s. 1962, Suomen kansalainen, OTK, MBA • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017 Päätoimi: Talousjohtaja, Kemira Oyj Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 4 465 A-sarjan osaketta

Antti Jääskeläinen

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja s. 1972, Suomen kansalainen, DI, KTM, MBA • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2020 Päätoimi: Toimitusjohtaja, Posti Group Oyj Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 2 064 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 1 639 A-sarjan osaketta

Jukka Rinnevaara

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen s. 1961, Suomen kansalainen, KTM

• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019 Päätoimi: hallitusammattilainen

Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 2 784 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 2 359 A-sarjan osaketta

Lotte Rosenberg

Tarkastusvaliokunnan jäsen s. 1972, Tanskan kansalainen, OTK, MBA • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2024 Päätoimi: Toimitusjohtaja, Carbon Recycling International (CRI) Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 25 A-sarjan osaketta 31.12.2023: -

Kaarina Ståhlberg

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja s. 1966, Suomen kansalainen, OTK, LL.M. • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016 Päätoimi: Lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt, Posti Group Oyj Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 7 265 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 6 840 A-sarjan osaketta

Tuomas Syrjänen

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen s. 1976, Suomen kansalainen, DI • Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019 Päätoimi: Program Director – AI Renewal, Futurice Oy Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 4 134 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 3 709 A-sarjan osaketta

Osakeomistukset sisältävät suorat omistukset sekä lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistamat osakkeet. Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta vaisala.fi.

Kai Öistämö

Toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2020 s. 1964, Suomen kansalainen, TkT

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 21 701 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 14 860 A-sarjan osaketta

Girish Agarwal

Tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja kesäkuusta 2024 alkaen

• Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2024 alkaen s. 1981, Ruotsin kansalainen, PhD, Artificial Intelligence & Business Model Innovation

Vaisalan osakkeet:

31.12.2024: - 31.12.2023: -

Anne Jalkala

Vastuullisuus- ja strategiajohtaja 2023–2024, johtaja, Sää-, energia- ja ympäristöliiketoiminta tammikuusta 2025 alkaen

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

s. 1982, Suomen kansalainen, TkT

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 1 000 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 500 A-sarjan osaketta

Sampsa Lahtinen

Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 2013–2024

• Johtoryhmän jäsen 2013–2024 (jäi eläkkeelle vuoden 2024 jälkeen)
• s. 1963, Suomen kansalainen, DI

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 52 407 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 47 846 A-sarjan osaketta

Timo Leskinen

Henkilöstöjohtaja vuodesta 2021

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2021

s. 1970, Suomen kansalainen, PsM, liiketoiminnanja johtamistutkimuksen maisteri

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 4 323 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 2 250 A-sarjan osaketta

Heli Lindfors

Talousjohtaja vuodesta 2023

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2023
• s. 1984, Suomen kansalainen, KTM

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 1 000 A-sarjan osaketta 31.12.2023: -

Vesa Pylvänäinen

Johtaja, Tuotanto vuodesta 2011 • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2021 s. 1970, Suomen kansalainen, KTM Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 27 409 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 24 418 A-sarjan osaketta

Jarkko Sairanen

Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 2016–2024, johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue tammikuusta 2025 alkaen

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016 s. 1963, Suomen kansalainen, DI, MBA

Vaisalan osakkeet 31.12.2024: 49 477 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 44 916 A-sarjan osaketta

Katriina Vainio

Konsernin lakiasiainjohtaja vuodesta 2017 • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2017

s. 1967, Suomen kansalainen, OTK

Vaisalan osakkeet

31.12.2024: 14 860 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 13 231 A-sarjan osaketta

NIMITETTY JOHTORYHMÄÄN 2025 ALKAEN:

Lorenzo Gulli

Strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja tammikuusta 2025 alkaen • Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2025 alkaen

s. 1978, Italian kansalainen, tietojenkäsittely-

tieteiden maisteri, MBA

Vaisalan osakkeet:

31.12.2024: - 31.12.2023: -

Samuli Hänninen

Johtaja, Xweather vuodesta 2022 • Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2025 alkaen s. 1979, Suomen kansalainen, KTM

Vaisalan osakkeet:

31.12.2024: 8 435 A-sarjan osaketta 31.12.2023: 6 658 A-sarjan osaketta

Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet. Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta vaisala.fi.

Tietoa osakkeenomistajille

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 25.3.2025 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,85 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 3.4.2025.

Osoitteenmuutokset

Vaisalan osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on.

Vaisalan listatut arvopaperit

Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan A-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

Vaisala julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla Vaisalan verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Taloudellisten raporttien postituslistalle voi liittyä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus

• 24.4.2025: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025
• 25.7.2025: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025
• 23.10.2025: Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025

Hiljainen jakso

Vaisala noudattaa hiljaisen jakson periaatetta 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua. Hiljainen jakso kestää kyseiseen julkaisupäivään saakka. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat yhtiökokous (jos pidetään hiljaisen jakson aikana) ja merkittävään liiketoimeen ja siitä viestimiseen liittyvän pörssitiedotteen julkaiseminen. Hiljaisen jakson aikana Vaisalan edustajat pidättäytyvät keskustelemasta ja kommentoimasta yhtiön taloudellista tilannetta eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

Kattava sijoittajasuhdeosio ja sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät Vaisalan verkkosivuilta osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Tämä toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 eivät ole European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukainen sähköinen xHTML-muotoinen asiakirja. ESEF raportointivaatimusten mukainen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 ovat saatavissa osoitteesta www.vaisala.com.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024

Taloudellinen katsaus

19 Hallituksen toimintakertomus

85 Tunnusluvut

87 Tunnuslukujen laskentakaavat

88 Tilinpäätös 2024

160 Varmennus

Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen monimutkaisia haasteita, kun geopoliittiset jännitteet ja liiketoimintaympäristön epävarmuus lisääntyivät. Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue osoitti resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä.

Avainlukugraafit

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024 LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024

40 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR

60 % Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 338,2 MEUR LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024

APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

LIIKETULOS (EBIT), MEUR

SAADUT TILAUKSET, MEUR

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 338,2 MEUR 60 % Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 338,2 MEUR LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024 LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

APAC 173,2 MEUR

EMEA 193,5 MEUR

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

Americas 198,0 MEUR

Americas 198,0 MEUR

APAC 173,2 MEUR

35 %

31 %

34 %

EMEA 193,5 MEUR

40 %

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR

40 %

60 %

35 %

31 %

34 %

TILAUSKANTA, MEUR

LIIKEVAIHTO, MEUR

T&K % LIIKEVAIHDOSTA

HENKILÖSTÖ, VUODEN LOPUSSA

alkaen. Vertailukausi 2020 on muutettu vastaavasti.

Hallituksen toimintakertomus 2024

Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen monimutkaisia haasteita, kun geopoliittiset jännitteet ja liiketoimintaympäristön epävarmuus lisääntyivät. Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue osoitti resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä. Vuonna 2024 Vaisalan liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Liiketulos (EBIT) kasvoi 82,9 (66,6) miljoonaan euroon ja oli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta. Näin ollen yhtiö saavutti kolmen vuoden strategiakaudelle asettamansa taloudelliset tavoitteet eli liikevaihdon yli 7 %:n keskimääräisen kasvun ja 15 %:n liiketulosmarginaalin. Yhtiö jatkoi pitkäjänteisiä panostuksiaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi uusi koko konsernin kattava ERP-ratkaisu liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden alussa, ja sitä kehitettiin edelleen vuoden aikana. Osakekohtainen tulos oli 1,76 (1,35) euroa. Taloudellinen asema säilyi vakaana. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,85 (0,75) euroa/osake ulkona oleville osakkeille eli yhteensä 30,8 (27,2) miljoonaa euroa.

Keskeiset tunnusluvut

Milj. euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	564,6	540,4	514,2
Bruttokate, %	56,3	55,8	54,8
Liiketulos (EBITA)	90,3	74,7	70,7
% liikevaihdosta	16,0	13,8	13,8
Liiketulos (EBIT)	82,9	66,6	62,5
% liikevaihdosta	14,7	12,3	12,2
Tilikauden tulos	63,7	48,9	45,1
Osakekohtainen tulos, euroa	1,76	1,35	1,24
Tilauskanta tilikauden lopussa	215,0	172,5	154,6
Oman pääoman tuotto, %	22,1	18,9	18,7
Omavaraisuusaste, %	52,4	61,3	58,1
Nettovelka	40,6	-28,2	7,9
Nettovelkaantumisaste, %	13,2	-10,5	3,2
Nettokäyttöpääoma	75,1	72,9	82,4
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin*	19,1	13,9	13,7
Liiketoiminnan rahavirta	78,9	83,8	29,8
Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde	1,0	1,3	0,5
Tutkimus- ja kehityskulut	68,6	67,7	62,4
% liikevaihdosta	12,1	12,5	12,1
Henkilöstö keskimäärin	2 368	2 327	2 141

Tuloskehitys vuonna 2024

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Milj. euroa	2024	2023	Muutos	FX*
Saadut tilaukset	565,6	528,1	7 %	8 %
Tilauskanta kauden lopussa	215,0	172,5	25 %

* Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2024 saadut tilaukset kasvoivat 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 565,6 (528,1) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat molemmilla liiketoiminta-alueilla. Saatujen tilausten kasvu oli erittäin vahva meteorologiamarkkinalla sekä sähkövoima ja energia -markkinalla, mutta toisaalta saadut tilaukset laskivat erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja nestemittausmarkkinalla. Nestemittausmarkkina on alle 10 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alueesta. Saadut tilaukset eivät sisältäneet elokuussa 2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14 lentokentän sääjärjestelmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan saatuihin tilauksiin asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua.

Vuoden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa ja se kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla. Tilauskannasta 164,6 (127,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana.

Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään Hallituksen toimintakertomuksen jälkeen.

Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.

* Ilman yritysostojen vaikutusta

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Taloudellinen kehitys

Milj. euroa	2024	2023	Muutos	FX**
Liikevaihto	564,6	540,4	4 %	5 %
Tuotemyynti	397,3	397,7	0 %
Projektimyynti	77,7	69,5	12 %
Palvelumyynti	48,5	38,9	25 %
Jatkuva tilausmyynti	39,0	32,5	20 %
Vuokratuotot	2,2	1,8	22 %
Bruttokateprosentti	56,3	55,8
EBITA	90,3	74,7
% liikevaihdosta	16,0	13,8
Liiketulos	82,9	66,6
% liikevaihdosta	14,7	12,3
T&K-kulut	68,6	67,7	1 %
Poistot*	7,5	8,1

* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (98) %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liikevaihto kasvoi 13 % ja jatkuva tilausmyynti 17 %. Liikevaihto kasvoi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla kuitenkin parantuen vuoden aikana. Palvelumyynti kasvoi erityisesti Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella. Ensimmäisellä neljänneksellä työtaistelutoimet Suomessa ja yhtäaikainen

uuden ERP-järjestelmän käyttöönotto alensivat liikevaihtoa. Vastaavat häiriötekijät eivät enää vaikuttaneet liikevaihtoon tämän jälkeen.

Bruttokateprosentti parani edellisestä vuodesta 56,3 (55,8) %:iin pääasiassa liikevaihdon kasvun seurauksena.

Vuoden 2024 liiketulos (EBIT) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen myötä ja oli 82,9 (66,6) miljoonaa euroa eli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut olivat edellisen vuoden tasolla.

Vuoden 2024 rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,4 (-3,7) miljoonaa euroa. Nämä tulivat pääasiassa valuuttamääräisten erien arvostuksista, valuuttasuojauksista ja korkokuluista. Tuloverot olivat 17,0 (14,2) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 21,1 (22,5) %. Tulos ennen veroja oli 80,8 (63,1) miljoonaa euroa ja kauden tulos 63,7 (48,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,76 (1,35) euroa.

Tase ja rahavirta

Vaisalan tase säilyi vahvana tammi–joulukuussa 2024. Taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 589,4 (442,8) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 40,6 (-28,2) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 88,8 (90,3) miljoonaa euroa. Yhtiökokouksen 26.3.2024 tekemän päätöksen mukainen osingonmaksu oli 27,2 miljoonaa euroa. Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala teki vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Kolmannella neljänneksellä Vaisala käytti ensimmäisen kahdesta yhden

vuoden jatko-optiosta ja siten valmiusluottolimiitti erääntyy 5.10.2027. Näiden lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 24,5 (12,1) miljoonaa euroa. Korolliset vuokrasopimusvelat sisälsivät Bostonissa sijaitsevaan uuteen toimistotilaan liittyvän vuokrasopimusvelan yhteensä 12,7 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuussa 2024 liiketoiminnan rahavirta laski 78,9 (83,8) miljoonaan euroon kasvaneesta katsauskauden tuloksesta huolimatta. Tämä oli pääasiassa seurausta käyttöpääoman kasvusta.

Investoinnit ja yritysostot

Vuonna 2024 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin (ilman liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta) olivat 19,1 (13,9) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä toimitiloihin ja T&K-laboratorioiden laitteisiin. Tämän lisäksi WeatherDesk-liiketoiminnan hankintaan liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 65,7 miljoonaa euroa ja tytäryhtiöiden hankinnat (hankintahetken rahavaroilla vähennettynä) olivat yhteensä 20,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2024 Vaisala alkoi rakentaa automatisoitua logistiikkakeskusta Vantaalle. Investoinnin arvioitu kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja se kirjataan taseeseen vuosina 2024 ja 2025.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 24,3 (24,3) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 7,5 (8,1) miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Joulukuussa 2024 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen WeatherDesk-liiketoiminnan kasvattaakseen asemaansa tekoälyvetoisessa sääennustamisessa ja vahvistaakseen tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja energiasektoreille. Kauppahinta oli 70 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja se rahoitettiin pääasiassa korollisella vieraalla pääomalla. Maxarin Weather-Desk-liiketoiminnan vuoden 2023 liikevaihto oli 13 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja liiketoiminta on vahvasti kannattavaa.

Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi tilauspohjaista dataliiketoimintaansa vakuutusalalle ostamalla ilmasto- ja ympäristöriskeihin erikoistuneen Speedwell Climate Ltd:n. Yritysoston myötä Vaisala tarjoaa uusia ratkaisuja, joilla loppuasiakkaat voivat suojautua vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Speedwell Climate tarjoaa asiak-

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

kailleen dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida ja siten hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Asiakkaita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt, sijoitusrahastot sekä vakuutuksenottajat, jotka haluavat suojata omaisuuttaan tai liiketoimintaansa ilmastoriskeiltä. Yritys on kasvanut kannattavasti, ja se saavutti lähes 4 miljoonan Englannin punnan liikevaihdon vuonna 2023.

Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi uusiutuvan energian asiakkaille suunnattua tarjontaansa ostamalla brittiläisen ohjelmisto- ja sääjärjestelmien toimittajan, Nevis Technology Limitedin. Nevis Technology on erikoistunut merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumisalustojen sääjärjestelmiin tarjoten sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita offshoreenergia-alalle. Nevis Technologyn järjestelmiä käytetään pääasiassa aluksilla ja offshore-lautoilla, merituulipuistojen ollessa vahvasti kasvava asiakassegmentti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin on Vaisalan menestyksen ydintä. Mittausratkaisut pohjautuvat syvälliseen ymmärrykseen asiakkaiden tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa täyttääkseen heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaakseen ilmastotoimet. Oman tutkimus- ja kehitystyönsä lisäksi yhtiö on aktiivinen toimija tiedeyhteisössä. Tieteellinen yhteistyö vahvistaa yhtiön asemaa alansa edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Laajentaakseen teknologista johtoasemaansa yhtiö panostaa voimakkaasti kasvualueisiinsa ja investoi huomattavasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2024 Vaisalan tutkimus- ja kehityskulut olivat 68,6 (67,7) miljoonaa euroa eli 12,1 (12,5) % liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuotteiden kehittämisen että olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden ylläpidon ja jatkokehityksen. Viimeisten vuosien aikana painopiste on siirtynyt enemmän uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen.

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. Lisää tietoa laadintaperiaatteista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Tutkimus- ja kehityskulut.

Lisää tietoa vuoden 2024 tärkeimmistä tuotelanseerauksista on esitetty toimintakertomuksen kappaleessa Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2024.

Henkilöstö

Vuonna 2024 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 368 (2 327) henkilöä. Vuoden 2024 lopussa henkilöstön määrä oli 2 439 (2 314). Henkilöstöstä 76 (77) % työskenteli EMEA-alueella, 16 (16) % Americas-alueella ja 8 (7) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 63 (66) % työskenteli Suomessa.

Henkilöstön määrä regioonittain

	31.12.2024	31.12.2023	Muutos
Americas	402	360	42
APAC	185	167	18
EMEA (pois lukien Suomi)	314	254	60
Suomi	1 538	1 533	5
Yhteensä	2 439	2 314	125

Henkilöstön määrä toiminnoittain

	31.12.2024	31.12.2023	Muutos
Myynti ja markkinointi	525	442	83
T&K	671	647	24
Tuotanto	582	566	16
Palvelut	386	390	-4
Hallinto	275	269	6
Yhteensä	2 439	2 314	125

Henkilöstön määrän kasvu heijastaa liiketoiminnan kasvua. Viimeaikaiset yritysostot kasvattivat Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen henkilömäärää 72:llä.

Vuonna 2024 henkilöstökulut olivat 225,3 (210,9) miljoonaa euroa.

Vaisalalla on yhtiön avainhenkilöille suunnattuja osakepalkkiojärjestelmiä. Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5 (3,4) miljoonaa euroa.

Lisää tietoa osakepalkkiojärjestelmistä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7. Osakeperusteiset maksut.

Liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain vuonna 2024

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

Milj. euroa	2024	2023	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	228,1	222,4	3 %	3 %
Tilauskanta kauden lopussa	37,0	35,2	5 %
Liikevaihto	226,5	227,3	-0 %	1 %
Tuotemyynti	199,4	207,4	-4 %
Palvelumyynti	27,1	19,9	36 %
Bruttokateprosentti	61,9	61,8
EBITA	48,9	46,8
% liikevaihdosta	21,6	20,6
Liiketulos (EBIT)	47,9	45,2
% liikevaihdosta	21,2	19,9
T&K-kulut	26,6	25,9	3 %
Poistot*	1,0	1,7

* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Vuonna 2024 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 228,1 (222,4) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti sähkövoima ja energia -markkinalla ja jonkin verran teollisten instrumenttien markkinalla. Saadut tilaukset olivat edellisen vuoden tasolla terveysteknologiamarkkinalla ja laskivat erittäin voimakkaasti nestemittausmarkkinalla.

Vuoden 2024 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 37,0 (35,2) miljoonaa euroa ja se kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 32,9 (31,6) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi sähkövoima ja energia -markkinalla sekä terveysteknologiamarkkinalla ja laski nestemittausmarkkinalla. Tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla teollisten instrumenttien markkinalla.

Vuoden 2024 liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla 226,5 (227,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 1 %. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti sähkövoima ja energia -markkinalla ja laski jonkin verran terveysteknologiamarkkinalla ja nestemittausmarkkinalla. Teollisten instrumenttien markkinalla liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Palvelumyynnin erittäin voimakas kasvu oli seurausta aiempien vuosien vahvasta laitemyynnistä ja sen myötä kasvaneesta laitekannasta sekä läpinäkyvyyden lisääntymisestä.

Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla 61,9 (61,8) %.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT) nousi edelliseen vuoteen verrattuna myyntimixin myötä ja oli 47,9 (45,2) miljoonaa euroa eli 21,2 (19,9) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut laskivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Milj. euroa	2024	2023	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	337,6	305,8	10 %	11 %
Tilauskanta kauden lopussa	178,0	137,3	30 %
Liikevaihto	338,2	313,1	8 %	8 %
Tuotemyynti	197,9	190,3	4 %
Projektimyynti	77,7	69,5	12 %
Palvelumyynti	21,4	19,0	13 %
Jatkuva tilausmyynti	39,0	32,5	20 %
Vuokratuotot	2,2	1,8	22 %
Bruttokateprosentti	52,6	51,5
EBITA	41,3	27,5
% liikevaihdosta	12,2	8,8
Liiketulos (EBIT)	34,8	21,1
% liikevaihdosta	10,3	6,7
T&K-kulut	42,0	41,8	1 %
Poistot*	6,5	6,4

* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 saadut tilaukset kasvoivat 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 337,6 (305,8) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti meteorologiamarkkinalla ja hieman uusiutuvan energian markkinalla. Saadut tilaukset laskivat erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja olivat edellisen vuoden tasolla tieliikennemarkkinalla. Saadut tilaukset eivät sisältäneet elokuussa 2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14 lentokentän sääjärjestelmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan saatuihin tilauksiin asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua.

Vuoden 2024 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta oli 178,0 (137,3) miljoonaa euroa ja se kasvoi 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 131,7 (96,1) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi meteorologiamarkkinalla ja tieliikennemarkkinalla ja laski uusiutuvan energian markkinalla ja lentoliikennemarkkinalla. Tilauskannan vahva kasvu oli pääasiassa seurausta vuoden aikana saaduista isoista projektitilauksista.

Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 338,2 (313,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 8 %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liikevaihto kasvoi 8 % ja jatkuva tilausmyynti 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja hieman uusiutuvan energian markkinalla, ja oli edellisen vuoden tasolla tieliikennemarkkinalla. Liikevaihto laski hieman meteorologiamarkkinalla edelliseen vuoteen verrattuna.

Bruttokateprosentti parani 52,6 (51,5) %:iin pääasiassa liikevaihdon kasvun ja myyntimiksin seurauksena.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen seurauksena ja oli 34,8 (21,1) miljoonaa euroa eli 10,3 (6,7) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna yritysostoihin liittyneiden ja muiden kertaluonteisten kustannusten seurauksena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2024

Vaisalan strategia keskittyy kestävän kasvun ja globaalin johtajuuden edistämiseen ilmastotoimet mahdollistavissa mittausteknologioissa. Yhtiön tuotteiden ja teknologioiden avulla mahdollistetaan yhtiön asiakkaille prosessien optimointi, energiasiirtymän edistäminen sekä ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen maailmanlaajuisesti. Yhtiö lanseerasi helmikuussa uuden brändin ja päivitetyn olemassaolonsa tarkoituksen Taking every measure for the planet. Uudella tarkoituksella yhtiö korostaa aktiivista rooliaan dataan perustuvien ilmastotoimien mahdollistajana. Tämä kertoo siitä, miten mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista dataa toimintojensa parantamiseksi ja positiivisen ilmastovaikutuksen luomiseksi sekä osoittaa täyden sitoutumisemme kestävään kehitykseen.

Strategian keskiössä on neljä onnistumisen ajuria: asiakasymmärryksen ja sovellusosaamisen korkea taso; tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin; toimitusketjun erinomaisuus; sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset. Onnistumisen ajureiden lisäksi yhtiö on määritellyt neljä strategista painopistettä, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Yhtiö jatkaa kasvuaan teollisissa mittauksissa läpimurtoteknologioiden avulla, kasvaa laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa, parantaa kannattavuuttaan sääjärjestelmien globaalina johtajana sekä yksinkertaistaa ja skaalaa toimintojaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Strategiaa toteutetaan johtamalla eri liiketoimintoja eri tavoin keskittyen kannattavuuteen ja/tai kasvuun.

Vaisala asetti vuonna 2021 pitkän aikavälin taloudellisiksi tavoitteiksi keskimääräisen 7 %:n vuotuisen liikevaihdon kasvun ja 15 %:n liiketulosmarginaalin (EBIT) kauden lopussa. Strategiakauden päättyessä yhtiö oli saavuttanut tavoitteet. Vaisalan keskimääräinen liikevaihdon kasvu kolmivuotisen kauden aikana oli 9 % ja vuoden 2024 liiketulosmarginaali (EBIT) oli 15 %.

Vaisalan työ ilmastotoimien lisäämisessä ja päästöjen vähentämisessä jatkui, kun Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet huhtikuussa 2024. Tavoitteiden mukaan Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2021 tasosta. Vaisala sitoutuu myös vähentämään scope 3 -kasvihuonepäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä.

Osana Vaisalan vastuullisuustyötä ja uutta olemassaolon tarkoitusta, yhtiön määräaikaislaina ja valmiusluottolimiitti muutettiin maaliskuussa 2024 kestävään kehitykseen sidotuiksi.

Vaisala sijoittui sijalle 38 viidestäsadasta maailman vastuullisimmasta kasvuyrityksestä TIME-lehden ensimmäisessä World's Best Companies – Sustainable Growth -tutkimuksessa. Listalla oli yhdeksän suomalaista yritystä. Tutkimus toteutettiin yhdessä Statistan kanssa, ja siinä arvioitiin yritysten liikevaihdon kasvua, taloudellista vakautta ja vaikutusta ympäristöön.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue keskittyy tuotejohtajuuteen ja pyrkii kasvamaan kannattavasti läpimurtoteknologioiden avulla ja laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä. Vuonna 2024 haasteet markkinaympäristössä jatkuivat, mutta liiketoiminta-alue osoitti resilienssiä ja sen liikevaihto päätyi edellisen vuoden tasolle. Sähkövoima ja energia -markkinalla liikevaihdon kasvu oli erittäin vahva, kun taas terveysteknologiamarkkinalla liikevaihto laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi vuoden aikana uuden pilvipohjaisen olosuhdevalvontaohjelmiston viewLinc Cloudin, joka auttaa terveysteknologiayrityksiä säästämään resursseja.

Liiketoiminta-alue toi markkinoille myös uuden ratkaisun teollisuuden olosuhde- ja prosessimittauksiin. Vaisala Echo on älykäs mittausinfrastruktuuri, joka yhdistää Vaisalan mittalaitteet ja olosuhteiden valvontaohjelmistot. Uusi dataloggeri VDL200 takaa turvallisen olosuhdevalvonnan ollen samalla GxP-vaatimusten mukainen.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi lisäksi uuden hiilidioksidia ja kosteutta mittaavan laitteen MGP241:n, joka on eritysesti suunniteltu tuomaan läpinäkyvyyttä hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointiprojekteihin.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiana on kasvaa laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa. Vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla, kuten meteorologiassa ja lentoliikenteessä, liiketoiminta-alue pyrkii säilyttämään asemansa globaalina markkinajohtajana keskittyen samalla liiketoiminnan kannattavuuteen. Vuonna 2024 liiketoiminta-alueen kasvu jatkui ja kannattavuus parani merkittävästi. Jatkuvan tilausmyynnin kasvu jatkui erittäin vahvana.

Vuoden aikana liiketoiminta-alue kertoi kahdesta uudesta suuresta sääjärjestelmäprojektista. Vaisala valittiin toimittamaan 18 säätutkaa Espanjan ilmatieteen laitokselle. Indonesiaan toimitettava 14 lentokentän sääjärjestelmien modernisointiprojekti ei sisältynyt tilauskantaan vuoden 2024 lopussa. Vakaan orgaanisen kasvun lisäksi liiketoiminta-alue laajensi tulevaisuuden mahdollisuuksiaan kolmen yritysoston kautta: Speedwell Climate, Nevis Technology ja Maxar Intelligencen WeatherDesk. Näiden yritysostojen myötä liiketoiminta-alue kiihdytti edelleen toimintaansa energiasiirtymässä ja tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi uuden kestävän ultraäänituulimittarin Vaisala WM80:n, joka on optimoitu parantamaan tuuliturbiinien ja merenkulun suorituskykyä.

Liiketoiminta-alue lanseerasi myös AQT560-anturin kaupunkien ilmanlaadun tarkkaan mittaamiseen.

Lisäksi liiketoiminta-alue julkisti Vaisala Compass -alustan, joka on sääpohjainen päätöksenteon työkalu uusiutuvan energian alalle. Sen tarkoituksena on hillitä sään vaihteluihin ja epävarmuuteen liittyviä haasteita.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi myös usean globaalin satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) tuen ilmatieteen laitoksille ja alan ensimmäisen viestien todennuksen turvaamaan luotaukset hybridiuhkilta, kuten GPS-häirinnältä ja kyberhyökkäyksiltä.

Vaisala Xweather julkisti toimittavansa BMW:n uusiin autoihin reaaliaikaista Vaisala Xweather -ilmanlaatudataa. Lisäksi Vaisala Xweather lanseerasi säädatapalvelun, jossa säädata auttaa sähköautonvalmistajia poistamaan sään aiheuttamat yllätykset toimintamatkan ennusteista.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Tuotanto

Vaisalan Tuotanto-organisaatio hankkii, valmistaa ja toimittaa molempien liiketoiminta-alueiden tuotteet ja kehittää Vaisalan tuotantojärjestelmää (Vaisala Production System). Vuonna 2024 Tuotanto valmistautui tulevaan kasvuun laajentamalla tuotantokapasiteettia. Yhtiö aloitti uuden automatisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Vantaalle. Yhtiö arvioi uuden tilan olevan täysin toiminnassa vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen myötä Vaisala keskittää eri puolilla Vantaan kampustamme sijaitsevat logistiikkatoiminnot yhteen paikkaan, mikä tehostaa toimintaamme. Tämä investointi kaksinkertaistaa logistiikkakapasiteetin ja mahdollistaa nykyisten logistiikkatilojen muuttamisen tuotantokäyttöön. Tuotanto jatkoi puhdashuoneen uudistamista, mikä mahdollistaa uusien tuotantoteknologioiden käyttöönoton ja olemassa olevien tilojen laadun parantamisen.

Tuotanto jatkoi myös älykäs tehdas -konseptimme kehittämistä keskittymällä skaalautuvuuteen, automaation lisäämiseen ja datan hyödyntämiseen. Tuotanto työskentelee aktiivisesti toimitusketjumme vastuullisuuden parantamiseksi. Tuotanto toteutti päästövähennystoimenpiteitä siirtymällä lentokuljetuksista maantiekuljetuksiin Euroopassa ja hankkimalla prosessikaasuja, joilla on pienempi hiilijalanjälki.

Prosessien kehittäminen

Vaisalassa on panostettu viimeisten vuosien aikana uuden ERP-toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönoton valmisteluun. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa ja sen edelleen kehittämistä jatkettiin vuoden aikana. Kehitystyötä jatketaan vuoden 2025 aikana. Vuoden 2024 aikana valmistauttiin myös ensimmäiseen kestävyysraportointiin (CSRD, kestävyysraportointidirektiivi), joka on osa tätä toimintakertomusta.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Vaisala julkaisi uudet taloudelliset tavoitteet marraskuussa 2024. Vaisalan strategian mukaiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat keskimääräinen liikevaihdon kasvu 7 % (aiemmin: 7 %), systemaattisesti parantuva liiketulosmarginaali (EBITA %) (aiemmin: liiketulosmarginaali (EBIT) 15 %) ja ylläpitää vahva liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde yli ajan (uusi tavoite).

Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymän riskienhallintapolitiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit tarkastellaan johtoryhmän toimesta prosesseittain säännöllisesti vuoden aikana ja tarkastusvaliokunnan toimesta säännöllisesti.

Vaisala voi toiminnassaan altistua strategisille riskeille, vahinkoriskeille, operatiivisille riskeille ja rahoitusriskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Toteutuessaan riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus Vaisalan liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan ja siten yhtiön arvoon.

Vaisalan kannalta merkittävimpinä strategisina riskeinä voidaan pitää epävakaata geopoliittista eskalaatiota, pitkittyvää hidasta talouskasvua sekä markkinatilanteen ja trendien muuttumista. Vaisalan laaja tuoteportfolio ja maantieteellinen kattavuus hajauttaa yksittäiseen asiakassegmenttiin kohdistuvien riskien vaikutusta. Kilpailuasemansa säilyttämiseksi Vaisala panostaa tuotekehitykseen kilpailukykyisen tuoteportfolion ylläpitämiseksi ja keskittyy liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen, seuraa hinnoittelua markkinoilla ja ohjaa kulutasoaan liiketoiminnan kehityksen mukaisesti. Vaisala tekee skenaariotyötä ja

valmistautuu eri vaihtoehtoihin sekä seuraa aktiivisesti muutoksia geo- ja kauppapolitiikassa.

Yhtiön kannalta merkittävimpinä vahinkoriskeinä voidaan pitää pitkäkestoista keskeytystä antureiden valmistuksessa ja olosuhteista johtuvaa vakavaa työtapaturmaa. Pitkäkestoisella keskeytyksellä antureiden valmistuksessa olisi suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Yhtiö varautuu tähän anturikomponenttien hätävarastolla, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinnalla sekä tilojen turvallisuudella. Vaarallisista työolosuhteista aiheutuvia vakavia onnettomuuksia pyritään estämään kehittämällä työturvallisuutta jatkuvasti, arvioimalla työtehtäviin liittyviä riskejä, määrittelemällä menettelytavat hätätilanteissa, ylläpitämällä tapaturmien seurantajärjestelmää ja kehittämällä työohjeita ja koulutusta. Onnettomuus tehtaalla voi aiheuttaa pitkän keskeytyksen tuotannossa, mikä voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuksien menettämiseen. Vaisala varautuu tällaisiin tilanteisiin ylläpitämällä varmuusvarastoja sekä ehkäisemällä riskejä proaktiivisesti esimerkiksi palonkestävillä seinillä ja vuotoantureilla. Ulkoisiin tapahtumiin liittyviin riskeihin Vaisala varautuu hajauttamalla liiketoimintaansa maantieteellisesti ja seuraamalla liiketoimintaympäristöään sekä arvioimalla liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä riskejä.

Esimerkkejä Vaisalan kohtaamista operatiivisista riskeistä ovat kyberriski ja pitkäkestoiset käyttökatkot tietojärjestelmissä. Kyberhyökkäys voi keskeyttää toiminnan tai digitaalisten palveluiden tuottamisen, aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai aiheuttaa liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkauksen. Vaisala ylläpitää tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää. Pitkä tietojärjestelmien käyttöön liittyvät keskeytykset johtavat keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa sekä jakelussa. Vaisalalla on tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien varalle 24/7 tuki, toiminnan palautusjärjestelmät ja niiden ylläpito kaikille kriittisille alustoille.

Vaisalalle keskeisiä rahoitusriskejä ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski ja luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin. Vaisala hallitsee rahoitusriskejä muun muassa valuuttasuojauksilla, säilyttämällä kestävän pääomarakenteensa ja velan

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

maturiteettirakenteensa, hankkimalla komittoidun valmiusluoton, edellyttämällä rahoitusmarkkinoiden vastapuolilta korkeaa luottoluokitusta ja tekemällä alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoituksia, ja myöntämällä turvattuja maksuehtoja sekä tekemällä luottotarkastuksia monipuoliselle asiakaskunnalleen.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi ja taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta, konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19. Rahoitusriskien hallinta, ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Konsernirakenne

Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2024 Vaisalalla oli tytäryhtiöitä Australiassa, Brasiliassa, Intiassa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Kanadassa, Keniassa, Kiinassa, Koreassa, Malesiassa, Meksikossa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Argentiinassa ja Kolumbiassa emoyhtiöllä on sivuliike.

Hallitus

26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän.

Hallituksen jäsenet 31.12.2024

• Ville Voipio, puheenjohtaja
• Raimo Voipio, varapuheenjohtaja
• Annica Bresky
• Petri Castrén
• Antti Jääskeläinen
• Jukka Rinnevaara
• Lotte Rosenberg
• Kaarina Ståhlberg
• Tuomas Syrjänen

Johtoryhmä

Vaisala nimitti joulukuussa 2024 Lorenzo Gullin konsernin strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2025 ja raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle.

Lokakuussa 2024 Vaisala ilmoitti johtoryhmäänsä koskevista muutoksista. Muutokset tulivat voimaan tammikuussa 2025. Jarkko Sairanen, joka toimi aikaisemmin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtajana, nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaksi. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja Sampsa Lahtinen jäi eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta jaettiin kahteen yksikköön, joita johtavat Anne Jalkala ja Samuli Hänninen. Anne Jalkala, joka toimi aikaisemmin Vaisalan vastuullisuus- ja strategiajohtajana, nimitettiin johtamaan Sää-, energia- ja ympäristöliiketoimintaa, missä Vaisala on globaali johtaja meteorologiassa, lentoliikenteessä sekä teiden talvikunnossapidossa ja hakee kasvua uusiutuvassa energiassa. Xweatherin johdossa jatkaa Samuli Hänninen, ja hän liittyi konsernin johtoryhmään. Vaisalan taloudellisen raportoinnin rakenne pysyy ennallaan ja perustuu kahteen raportoitavaan segmenttiin: Teolliset mittaukset sekä Sää ja ympäristö. Sää ja ympäristö -segmentti koostuu Sää-, energia- ja ympäristöliiketoiminnasta sekä Xweather-liiketoiminnasta.

Vaisala nimitti helmikuussa 2024 Girish Agarwalin konsernin tietohallinto- ja digitalisaatiojohtajaksi (CDIO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään kesäkuussa 2024 ja raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Agarwal seurasi kehitysjohtaja Olli Nastamoa, joka jäi eläkkeelle elokuussa 2024.

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024

• Kai Öistämö, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
• Girish Agarwal, tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja
• Anne Jalkala, vastuullisuus- ja strategiajohtaja
• Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja
• Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja
• Heli Lindfors, talousjohtaja
• Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja
• Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja
• Katriina Vainio, konsernin lakiasiainjohtaja

Varsinainen yhtiökokous 2024

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 26.3.2024. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.

Osinko

Osingoksi vahvistettiin 0,75 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 28.3.2024 ja maksupäivä 12.4.2024.

Hallitus

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg, Tuomas Syrjänen, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Annica Bresky ja Lotte Rosenberg.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Suomen ulkopuolella, maksetaan lisäksi 1 000 euroa per osallistuttu lähikokous. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Mahdolliset matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan.

Kestävyysraportoinnin varmentaja

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena kestävyys-

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

raportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan laskun mukaan.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 800 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 26.9.2025 saakka.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 936 697 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 26.9.2025 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 26.3.2028 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén, Lotte Rosenberg ja Raimo Voipio jäseniksi. Antti Jääskeläinen valittiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Annica Bresky, Jukka Rinnevaara, Tuomas Syrjänen ja Ville Voipio jäseniksi. Ville Voipio valittiin nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Annica Bresky, Tuomas Syrjänen ja Raimo Voipio jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet

Vaisalan osakepääoma 31.12.2024 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. K-sarjan osakkeiden lukumäärä väheni 3 104 239 osakkeella ja A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi 3 104 239 osakkeella vuoden aikana, kun hallitus päätti, että 3 104 239 K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 90,0 % kaikista osakkeista ja 31,1 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 10,0 % kaikista osakkeista ja 68,9 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys

Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä tammi–joulukuussa 2024 yhteensä 2 808 545 kappaletta 117,8 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 22 %, kun OMXHCAPPI-indeksi laski 4 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 48,40 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 50,00 euroa ja alin 32,60 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 41,95 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2024 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 580,6 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli 1 756,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet

Hallitus päätti toukokuussa 2024 käyttää vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien A-sarjan osakkeiden hankintaan ja aloittaa omien A-sarjan osakkeiden ostamisen. Osakkeiden hankinta aloitettiin 23.5.2024 ja päätettiin 30.9.2024. Tämän jakson aikana Vaisala hankki yhteensä 18 855 omaa osaketta keskihintaan 39,9093 euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankintahetken markkinahintaan. Hankittuja osakkeita suunnitellaan käytettävän yhtiön osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden maksussa.

Vaisala luovutti elokuussa 2024 yhteensä 500 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluvalle avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Vaisala luovutti kesäkuussa 2024 yhteensä 1 750 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Vaisala luovutti maaliskuussa 2024 yhteensä 49 932 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön suoriteperusteisiin osakepalkkiojärjestelmiin 2021–2023 ja 2022–2024 kuuluville 43 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 28.3.2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 152 149 omaa A-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,46 % A-sarjan osakkeista ja 0,42 % kaikista osakkeista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

	A-osakkeita	K-osakkeita	Yhteensä	% osakkeista	% äänistä
Novametor Oy	2 778 000	998 358	3 776 358	10,36	21,59
Nordea Nordic Small Cap Fund	1 652 370	0	1 652 370	4,53	1,57
Weisell-säätiö	1 440 000	0	1 440 000	3,95	1,37
Suomalainen Tiedeakatemia ry	1 289 924	0	1 289 924	3,54	1,22
Voipio Mikko	1 100 798	167 514	1 268 312	3,48	4,23
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 124 000	0	1 124 000	3,08	1,07
Voipio Raimo*	866 386	110 092	976 478	2,67	2,91
Caspers Anja	805 548	163 948	969 496	2,66	3,88
Voipio Tauno	772 186	65 638	837 824	2,30	1,98
Voipio Lauri	561 692	108 376	670 068	1,84	2,59
Voipio Riitta	561 692	108 376	670 068	1,84	2,59
Voipio Ville	398 772	119 712	518 484	1,42	2,65
Voipio Mari	414 486	96 712	511 198	1,40	2,23
Voipio Timo	391 484	119 712	511 196	1,40	2,64
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	487 000	0	487 000	1,34	0,46
Yhteensä	14 644 338	2 058 438	16 702 776	45,84	52,98
Hallintarekisteröidyt osakkeet**	8 659 342	0	8 659 342	23,77	8,22

Osakeomistuksen jakautuminen (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024

	Osakkeita	% osakkeista
Kotitaloudet	14 671 794	40,27
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus	8 709 942	23,90
Yritykset	4 952 351	13,59
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	3 250 482	8,92
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3 064 223	8,41
Julkisyhteisöt	1 787 936	4,91
Yhteensä	36 436 728	100,00

* Suoran osakeomistuksen lisäksi Raimo Voipion määräysvaltayhtiö Imar Oy omisti 56 000 A-sarjan osaketta.

** Sisältää Lannebo Rahastojen omistuksessa olleet 980 921 A-sarjan osaketta, mikä vastasi 2,69 %:a kaikista osakkeista ja 0,93 %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (Lannebon ilmoituksen mukaisesti).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Osakkeiden omistusmääräjakauma (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024

		%		%
	Omistajia	omistajista	Osakkeita	osakkeista
1–100	9 603	61,30	339 952	0,93
101–500	4 057	25,90	1 045 306	2,87
501–1 000	987	6,30	739 441	2,03
1 001–5 000	785	5,01	1 652 260	4,54
5 001–10 000	94	0,60	655 131	1,80
10 001–50 000	83	0,53	1 796 113	4,93
50 001–100 000	24	0,15	1 659 000	4,55
100 001–500 000	17	0,11	3 814 470	10,47
500 001–	16	0,10	24 735 055	67,89
Yhteensä	15 666	100,00	36 436 728	100,00
Hallintarekisteröidyt	8

Osakassopimukset

Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.

Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset

Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 1 286 320 (995 971). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,9 (3,4) % ja kaikista osakkeista 3,5 (2,7) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 229 804 (524 008). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä vastaavasti laski, koska K-sarjan osakkeita konvertoitiin A-sarjan osakkeiksi. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 5 882 400 (11 476 131), joka vastasi 5,6 (7,0) %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä laski osakekonversion seurauksena.

Yhtiön toimitusjohtaja Kai Öistämö omisti ja hallitsi 21 701 (14 860) A-sarjan osaketta mutta ei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2024. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 150 476 (133 161) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista.

Osakekohtaiset tunnusluvut esitetään tunnusluvut-osiossa toimintakertomuksen jälkeen.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lahjoitukset

Vaisala jatkaa yhteistyötään yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CSU) kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2023 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle vuosiksi 2023–2025.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelu

EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämien mittareiden raportointi esitetään kestävyysraportissa, joka sisältyy tähän toimintakertomukseen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana tätä toimintakertomusta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti julkaistaan osana vuoden 2024 hallinnointi ja taloudellista katsausta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Muutokset geopoliittisessa tilanteessa, koroissa ja inflatorisessa ympäristössä voivat vaikuttaa taloustilanteeseen ja lisätä riskejä Vaisalan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Mahdolliset tullit ja kauppasota Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä voivat vaikuttaa Vaisalan taloudelliseen suoriutumiseen.

Työtaistelutoimenpiteet Suomessa voivat aiheuttaa häiriöitä Vaisalan toiminnoissa ja heikentää Vaisalan toimituskykyä. Vaisalan toimituskyky voi heikentyä johtuen tavarantoimittajien tuotantokatkoksista, häiriöistä Vaisalan tuotannossa tai projektitoimituksissa tai häiriöistä sisääntulevassa ja/tai ulosmenevässä logistiikassa. Tilapäinen komponenttipula voi viivästyttää tai keskeyttää toimituksia tai aiheuttaa lisämateriaalikustannuksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien pitkät käyttökatkot voivat vaikuttaa tuotantoon ja toimituskykyyn.

Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Uudet ja muuttuvat tuotteiden markkinahyväksyntään liittyvät lainsäännölliset vaatimukset, toimintojen kyky sopeutua muuttuvien säännösten vaatimuksiin, sekä muuttuvat kansainväliset kauppapolitiikat voivat aiheuttaa viivästyksiä tai keskeytyksiä toimitusketjuihin. Paikallisen tuotannon suosiminen voi heikentää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Asiakkaiden budjettirajoitukset, monimutkaiset päätöksentekoprosessit ja puuttuvat rahoitusratkaisut voivat viivästyttää infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi ja taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Taloudellinen ohjeistus 2025

taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.

Markkinanäkymät 2025

Varsinainen yhtiökokous 2025

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 25.3.2025 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 13.00. Osakkeenomistajien on mahdollista seurata yhtiökokousta suoratoistona yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous. Kokousta näin seuraavien osakkeenomistajien ei katsota osallistuvan yhtiökokoukseen, joten heillä ei ole muun muassa kysely- tai äänioikeutta yhtiökokouksen aikana. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 20.3.2025 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua verkkosivujen kautta osoitteessa vaisala. fi/yhtiokokous tai sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous@vaisala.com.

Vantaa, 17.2.2025

Vaisala Oyj Hallitus

Hallituksen ehdotus osingonjaosta

markkinan odotetaan olevan vakaa.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 221 935 585,08 euroa, josta tilikauden tulos on 58 240 409,02 euroa.

Teollisuusmarkkina ja terveysteknologiamarkkina alkoivat parantua asteittain vuoden 2024 toisella puoliskolla. Samaa asteittaista parantumista odotetaan vuonna 2025. Sähkövoimamarkkinan odotetaan kasvavan. Vakiintuneempien sääjärjestelmien markkinoiden, kuten meteorologia,

lento- ja tieliikenne, odotetaan olevan vakaat. Uusiutuvan energian

Vaisala arvioi, pois lukien mahdolliset olennaiset muutokset markkinaympäristössä, vuoden 2025 liikevaihdon olevan 590–620 (2024: 565) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketuloksen 90–105 (2024: 90) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alusta alkaen, Vaisala on muuttanut taloudellisessa ohjeistuksessaan liiketuloksen (EBIT) EBITA-liiketulokseen pitkän aikavälin

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,85 euroa/osake eli yhteensä 30,8 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

Vaisalan yleiset hallinnointiperiaatteet

Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Konsernitilinpäätös ja muut taloudelliset raportit laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS). Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita, EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) (Direktiivi (EU) 2022/2464), sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2025 (saatavana osoitteessa www.cgfinland.fi).

Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 17.2.2025 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia.

Hallinnointimalli

Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa

yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllä mainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan.

Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.

Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokouskutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Hallitus

Hallituksen toimivalta, kokoonpano ja valinta

Hallitus vastaa Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassa olevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vuoden mittainen. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus

Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä vastuullisuuden tukemisen ja kehittämisen. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, koulutus- ja ammatillisia taustoja ja kansallisuuksia. Kokonaisuutena Vaisalan hallitus edusti vuonna 2024 riittävää asiantuntemusta ja kokemusta sekä monimuotoisuutta kaikissa monimuotoisuustavoitteissa. Hallituksen jäsenillä oli kokemusta kestävästä kehityksestä, erilaisista teknologioista, datasta ja tekoälystä sekä eri liiketoiminta-alueista, kuten uusiutuvasta energiasta, digitaalisesta muutoksesta ja eri teollisuudenaloista. Heidän koulutuksensa ja päätoimensa on kuvattu oheisessa kaaviossa. Hallituksen jäsenet edustivat Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansallisuuksia.

Hallitus ja nimitysvaliokunta ovat ryhtyneet toimiin, jotta vuoden 2026 kesäkuuhun mennessä saavutettaisiin tavoite, että aliedustetun sukupuolen edustus hallituksessa on vähintään 40 % siten kuin määritelty listayhtiöiden hallinnointikoodissa 2025. Vuonna 2024 hallituksen jäsenistä 33 % oli naisia.

Vaisala noudattaa riippumattomuuden arvioinnissa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää riippumattomana. Kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat riippumattomia yhtiöstä. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen kokoukset, tehtävät ja päätöksentekomenettely

Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa.

Hallitus toimii yhtiön verkkosivulta löytyvän vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin-, video- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.

Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välisen sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on toimittava päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä noudatettava huolellisuusvelvoitetta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemistaan puutteista tai ongelmista.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus			Tunnusluvut			Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Kestävyysraportti
Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat • päättää toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta • päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista • päättää johtoryhmän jäsenen sekä muiden toimitusjohtajan alaisten valinnasta ja erottamisesta sekä toimenkuvasta, mukaan lukien työsuhteen ehdot, toimitusjohtajan esityksestä		• • • hallintaa	tehdä yhtiökokoukselle ehdotus osingosta käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset sekä puolivuosikatsaus valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien riskien arviointia ja Hallituksen kokoonpano 31.12.2024				•	päättää palkitsemispolitiikasta ja johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä.
• valvonnan sekä seurata valvonnan toimivuutta • varmistaa kestävyyteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja	varmistaa, että yhtiö on järjestänyt kirjanpidon ja varainhoidon sisäisen	Hallituksen jäsen	Jäsen alkaen	Syntymä vuosi	Koulutus	Kansa laisuus	Suku puoli	Päätoimi	Osakeomistus 31.12.2024
mahdollisuuksien seuranta, hallinta ja valvonta • hyväksyä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset		Ville Voipio, puheenjohtaja	2015 pj. vuodesta 2021	1974	TkT	Suomi	Mies	Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	398 772 (A-sarja) 119 712 (K-sarja)
kestävyysraportointia varten • määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden strategiset suunnitelmat		Raimo Voipio varapuheenjohtaja	1989 pj. vuosina 1994–2021	1955	DI	Suomi	Mies	Hallitusammattilainen	866 386 (A-sarja) 110 092 (K-sarja)
• määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden toteutumista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteet		Annica Bresky	2024	1975	Vesi- ja ympäristö tekniikan insinööri, MBA	Ruotsi	Nainen	Hallitusammattilainen	425 (A-sarja))
• arvioida yhtiön ja liiketoiminta-alueiden vuosittaisia		Petri Castrén	2017	1962	OTK, MBA	Suomi	Mies	Kemira Oyj, talousjohtaja	4 465 (A-sarja)
toimintasuunnitelmia		Antti Jääskeläinen	2020	1972	DI, KTM, MBA	Suomi	Mies	Posti Group Oyj, toimitusjohtaja	2 064 (A-sarja)
• hyväksyä yhtiön ja liiketoiminta-alueiden taloudelliset tavoitteet		Jukka Rinnevaara	2019	1961	KTM	Suomi	Mies	Hallitusammattilainen	2 784 (A-sarja)
• tehdä liiketoimintapäätökset, joiden arvo ylittää toimitusjohtajan hyväksymispolitiikan mukaisen hyväksymisrajan, kuten liiketoiminta järjestelyt, yrityskaupat ja divestoinnit, merkittävät sopimukset ja		Lotte Rosenberg	2024	1972	OTK, MBA	Tanska	Nainen	Carbon Recycling International (CRI), toimitusjohtaja	25 (A-sarja)

• käsitellä ja hyväksyä tärkeimmät yhtiön politiikat ja toimintaohjeet, kuten hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, tiedonantopolitiikka, osinkopolitiikka, riskienhallintapolitiikka, sisäpiiriohje, toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja korruptionvastainen toimintaohje

vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt

• käsitellä ja hyväksyä tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, kestävyysraportti ja hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen osakkeet.

Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Kaarina Ståhlberg 2016 1966 OTK, LL.M. Suomi Nainen Posti Group Oyj, lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt 7 265 (A-sarja) Tuomas Syrjänen 2019 1976 DI Suomi Mies Futurice Oy, Program Dicrector – AI Renewal 4 134 (A-sarja) Yhteensä 1 286 720 (A-sarja)

229 804 (K-sarja) 1 516 524 (yhteensä)

Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallituksen jäsenet vuonna 2024

Hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä 1.1.–26.3.2024. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ville Voipio, varapuheenjohtajana Raimo Voipio ja jäseninä Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg ja Tuomas Syrjänen. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Petra Lundströmiä lukuun ottamatta muut jäsenet jatkoivat hallituksen jäseninä. Annica Bresky ja Lotte Rosengård valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Voipio ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2024

Hallituksen jäsen	Osallistuminen/ kokousten lkm.	Osallistumis-%
Ville Voipio	14/14	100%
Raimo Voipio	14/14	100%
Annica Bresky*	10/11	91%
Petri Castrén	14/14	100%
Antti Jääskeläinen	14/14	100%
Petra Lundström**	3/3	100%
Jukka Rinnevaara	14/14	100%
Lotte Rosenberg*	10/11	91%
Kaarina Ståhlberg	14/14	100%
Tuomas Syrjänen	14/14	100%

* Hallituksen jäsen 26.3.2024 alkaen

** Hallituksen jäsen 26.3.2024 saakka

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallituksella on kolme pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta ja nimitysvaliokunta sekä vuonna 2023 perustettu strateginen suunnitteluvaliokunta, joka valmistelee merkittäviä asioita tarvittaessa. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat hallituksen jäsenten keskuudesta vuosittain valiokuntien vahvistettujen työjärjestysten mukaisesti sillä poikkeuksella, että strategisen suunnitteluvaliokunnan jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten keskuudesta tarvittaessa. Valiokuntien jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja edistää valiokunnan kykyä käsitellä valiokunnan vastuulla olevia asioita monipuolisesti.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä sisäisen valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta käsittelee osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen, kestävyysraportin sekä hallituksen toimintakertomuksen. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Valiokunnan työjärjestys julkaistaan osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön päivittäiseen johtamiseen. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa henkilöstöä, yritysvastuuta ja ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (ESG) koskevien asioiden valmistelusta hallitukselle. Valiokunta käsittelee Vaisalan henkilöstön kehittämistä, osaajien houkuttelemista ja johtamista, seuraajasuunnittelua ja etenemistä koskevat suunnitelmat. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee hallitukselle esitykset toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemisesta, toimitusjohtajan ja johtoryhmän työn arvioinnista sekä yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset sekä tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Nimitysvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön johtoryhmään kuuluva henkilö ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen.

Strateginen suunnitteluvaliokunta

Strateginen suunnitteluvaliokunta valmistelee, katselmoi ja arvioi strategisia hankkeita ja erityisprojekteja ja tuottaa hallitukselle suosituksia näistä. Valiokunta on luonteeltaan tilapäinen. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla

Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Toimiessaan valiokunta raportoi säännöllisesti hallitukselle.

Strategisessa suunnitteluvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan tarpeen mukaan nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Valiokuntien jäsenet ja osallistuminen valiokuntien kokouksiin
2024

Valiokunta	Jäsen	Osallistuminen/ kokousten lkm.	Osallistumis %
Tarkastus valiokunta	Kaarina Ståhlberg (puheenjohtaja)	6/6	100 %
	Petri Castrén	6/6	100 %
	Antti Jääskeläinen**	1/1	100 %
	Lotte Rosenberg*	3/5	60 %
	Raimo Voipio	6/6	100 %
Henkilöstö- ja vastuullisuus	Antti Jääskeläinen (puheenjohtaja)*	4/4	100 %
valiokunta	Annica Bresky*	4/4	100 %
	Petra Lundström**	1/1	100 %
	Jukka Rinnevaara	5/5	100 %
	Tuomas Syrjänen	5/5	100 %
	Ville Voipio	5/5	100 %
Nimitys	Ville Voipio (puheenjohtaja)	5/5	100 %
valiokunta	Annica Bresky*	4/4	100 %
	Tuomas Syrjänen	4/4	100 %
	Petra Lundström**	1/1	100 %
	Kaarina Ståhlberg**	1/1	100 %
	Raimo Voipio	5/5	100 %

* Valiokunnan jäsen 26.3.2024 alkaen

** Valiokunnan jäsen 26.3.2024 saakka

Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Kai Öistämö on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 1.10.2020 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1964 ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuului yhdeksän henkilöä 2024 ja kymmenen henkilöä 2025 alkaen. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja.

Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan. Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja, liiketoimintaalueiden johtajat, talousjohtaja, tuotantojohtaja, tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja, henkilöstöjohtaja, strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja ja lakiasiainjohtaja. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.

Vaisala nimitti Girish Agarwalin tietohallinto- ja digitalisaatiojohtajan tehtävään ja johtoryhmän jäseneksi 5.6.2024 alkaen. Kehitysjohtaja Olli Nastamo jäi eläkkeelle elokuussa 2024.

Jarkko Sairanen nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Anne Jalkala Sää-, energia- ja ympäristöliiketoiminnan

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024				Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit				Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024	Varmennus
johtajaksi tammikuusta 2025 alkaen. Xweatherin johtaja Samuli Hänninen			Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Kestävyysraportti	2024 jälkeen. Lorenzo Gulli nimitettiin yhtiön strategiasta ja yritysjär		Valvonta
liittyi Vaisalan johtoryhmään tammikuusta 2025 alkaen. Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen aiempi johtaja, jäi eläkkeelle Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024						jestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2025.		Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja
Johtaja	Jäsen vuodesta	Synty mävuosi	Koulutus	Kansalaisuus	Sukupuoli	Asema yhtiössä	Osakeomistus 31.12.2024	toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden
Kai Öistämö	2020	1964	TkT	Suomi	Mies	Toimitusjohtaja	21 701 (A-sarja)		strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Girish Agarwal	2024	1981	PhD, Artificial Intelligence & Business Model Innovation	Ruotsi	Mies	Tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja	- (A-sarja)	Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja vastaamalla mahdollisiin liiketoiminnan uhkiin ja mahdollisuuksiin.
Anne Jalkala	2023	1982	TkT	Suomi	Nainen	Vastuullisuus- ja strategiajohtaja	1 000 (A-sarja)		Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sampsa Lahtinen	2013	1963	DI	Suomi	Mies	Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue	52 407 (A-sarja)		takaavat varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpää
Timo Leskinen	2021	1970	PsM, liiketoiminnan ja johtamistutki muksen maisteri	Suomi	Mies	Henkilöstöjohtaja	4 323 (A-sarja)	tösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien
Heli Lindfors	2023	1984	KTM	Suomi	Nainen	Talousjohtaja	1 000 (A-sarja)	arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta. Lisätietoja riskien
Vesa Pylvänäinen	2011	1970	KTM	Suomi	Mies	Tuotantojohtaja	27 409 (A-sarja)	hallinnasta löytyy hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 24–25.
Jarkko Sairanen	2016	1963	DI, MBA	Suomi	Mies	Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue	49 477 (A-sarja)	Valvontaympäristö
Katriina Vainio	2017	1967	OTK	Suomi	Nainen	Lakiasiainjohtaja	14 860 (A-sarja)	Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituk

Yhteensä 172 177 (A-sarja)

Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.

sella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukainen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.

Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen taloudellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti ja yhdenmukaisesti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut kirjanpito- ja raportointisäännöt.

Riskien arviointi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskeihin vastaamisesta.

Valvontatoiminnot

Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset ja taloudellisen raportoinnin seuraaminen.

Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toimintonsa, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosiraportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla.

Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.

Viestintä

Vaisalan tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tiedonantopolitiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava, kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedottamisvelvoitteet täyttyvät. Voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje ovat saatavilla yhtiön intranetissä.

Seuranta

Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja kehityskohteista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkastuksen suunnittelua ja seurantaa säännöllisesti.

Yleisiä kehitystoimenpiteitä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa vuonna 2024

Vuonna 2024 sisäinen tarkastus suoritti toimipaikka-, toiminto- ja prosessiauditointeja. Tarkastukset tuottivat ehdotuksia jatkuvaan prosessien sekä sisäisten kontrollien kehittämiseen.

Lähipiiriliiketoimet

Vaisalan hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sekä pitää luetteloa lähipiiristä. Hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisalan lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän puolisonsa ja lapsensa sekä yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta. Hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien käsittelystä, hyväksynnästä ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön talousorganisaatio ja lakiosasto seuraavat lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Yhtiön hallitus päättää kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Vaisalalla on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilintarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden, ja se päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajan palkkiosta.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 26.3.2024 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi vuoden toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.

Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kestävyysraportoinnin varmentaja

Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jonka päävastuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastus	0,6	0,6
Veroneuvonta	0,0	0,0
Lausunnot ja todistukset	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,2	0,1
Yhteensä	0,9	0,7

Sisäpiiri

Vaisala ylläpitää tarvittaessa hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista, niiden kouluttamisesta, hanke- ja tapahtumakohtaisten rekistereiden laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä valvonnasta.

Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä, päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MARin mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakohtainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtaisiin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)	40
Kestävyyden hallintotapa ja strategia	40
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)	40
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)	41
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)	42
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)	42
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)	43
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)	43

laatimisperusteet (BP-1) 40

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)	45
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)	46
Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)	50
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet (IRO-2)	53
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)	56

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyys on osa Vaisalan pitkän aikavälin strategiaa ja yhtiön tarkoitusta: Taking every measure for the planet. Maailman johtavana ilmastotoimia mahdollistavana mittausteknologiayrityksenä Vaisala tarjoaa asiakkailleen laitteita ja tietoa, joka tehostaa resurssien käyttöä, nopeuttaa energiasiirtymää sekä huolehtii ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ympäri maailmaa. Meillä on asiantuntemusta ja innovaatioita lähes 90 vuoden ajalta, ja tiimimme yli 2 300 ammattilaista ovat sitoutuneet työhön planeettamme hyväksi.

Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1)

Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksen. Tämä kestävyysraportti on laadittu eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja Suomen kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti.

Kestävyysraportissa kuvataan Vaisalan suoriin ja välillisiin liikesuhteisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun alku- ja loppupäässä. Raportoidut tiedot sisältävät vain ne arvoketjujen osat, joiden kannalta seikka on olennainen. Kestävyysraportissa esitetyt asiat perustuvat kattavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Vaisalan toimintaperiaatteiden soveltamisala on selitetty kestävyysraportin kussakin osiossa, sisältäen ne toimintaperiaatteet, jotka ovat merkityksellisiä arvoketjun alku- ja loppupään sidosryhmille. Tietyt mittarit, kuten Vaisalan scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, sisältävät myös arvoketjun tietoja, ja niiden laajuus on selitetty kunkin raportoitavan mittarin yhteydessä.

Vaisala ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyjä immateriaalioikeuksia, osaamista tai innovaatioita koskevia tietoja. Vaisala ei myöskään ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan sallimia poikkeuksia, joiden mukaan tulevan kehityksen tai neuvottelujen kohteena olevia seikkoja voi jättää ilmoittamatta.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Kasvihuonekaasupäästöjen mittarit sisältävät epäsuorien lähteiden avulla arvioituja arvoketjun alku- ja loppupään tietoja. Nämä mittarit sekä niiden laatimisperusteet, tarkkuustaso ja suunnitellut toimet niiden tarkkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa on esitetty osassa Ympäristötiedot.

Myös muutokset Vaisalan päästövähennystavoitteita koskevien tietojen laatimisessa ja esittämisessä raportoidaan kasvihuonekaasupäästöjen ohella osassa Ympäristötiedot.

Vaisala on arvioinut, että sen olennaisiin mahdollisuuksiin liittyviin raportointikauden taloudellisiin vaikutuksiin voi liittyä suurta mittausepävarmuutta. Sekä ilmastonmuutoksen hillintä että yhteisökohtainen kestävyysseikka turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa ovat laajoja aiheita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista varmasti arvioida niiden vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin raportointikaudella. Raportointikauden taloudellisista vaikutuksista ilmoitetut rahamäärät ovat Vaisalan sisäisten asiantuntijoiden, mukaan lukien johtoryhmän jäsenten, tekemiä arvioita.

Kestävyyden hallintotapa ja strategia Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Vaisala tarjoaa kattavan ja johtavan tuotevalikoiman, joka perustuu omiin teknologioihin ja sovellusosaamiseen. Yhtiön päätuotteita ja -palveluita ovat mittausanturit ja mittalaitteet, järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset ratkaisut ja palvelut sään, ympäristön ja teollisuuden olosuhteiden ja prosessien mittaamiseen. Yhtiö palvelee laajaa asiakaskuntaa, joka kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaat yli 150 maassa. Tiedot Vaisalan työntekijöistä, sisältäen työntekijöiden lukumäärän maantieteellisten alueiden mukaan, ilmoitetaan osassa Yhteiskunnalliset tiedot.

Tällä hetkellä Vaisalalla ei ole merkittäville tuote- tai palveluryhmille, asiakasluokille, maantieteellisille alueille tai sidosryhmäsuhteille erityisiä kestävyystavoitteita. Vaisala on kuitenkin asettanut muita kestävyystavoitteita, kuten on kerrottu osioissa Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4), Oman työvoiman olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5), Arvoketjun työntekijöiden olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) ja Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet.

Strategian osat, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin

Vaisala on useiden globaalien megatrendien risteyskohdassa. Tämä antaa meille erinomaisen markkina-aseman, ohjaa strategiatyötämme sekä tarjoaa mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja innovointiin. Tavoitteenamme on entisestään vahvistaa myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiimme että planeettaamme ja edistää samalla kestävää kasvua. Tarkoituksemme Taking every measure for the planet osoittaa täyden sitoutumisemme kestävyyteen ja viestii siitä, kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmastovaikutuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet. Vaisalan motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat menestyksemme taustalla. Tavoitteenamme on edistää hyvinvointia ja henkilökohtaista kasvua jatkuvasti sekä rakentaa monimuotoista ja osallistavaa yhteisöä, joka tukee liiketoimintaamme ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia planeetallemme.

Liiketoimintamalli

Vaisala toimii useilla markkinoilla useilla eri liiketoimintamalleilla ja kehittää ja myy mittalaitteita ja -järjestelmiä, sääinfrastruktuuriprojekteja, ohjelmistoja ja palveluja. Luomme arvoa asiakkaillemme, työntekijöillemme, sijoittajillemme, yhteiskunnalle ja ympäristölle jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Liiketoimintamme jättää positiivisen kädenjäljen yhteiskuntaan asiakkaidemme kautta, sillä mittausratkaisumme antavat heille mahdollisuuden tehdä luotettavia päätöksiä ja optimoida tuottavuuttaan ja prosessejaan sään, ympäristön ja teollisten mittausten

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

alueilla. Tämän myötä voimme osaltamme vaikuttaa myönteisesti useisiin megatrendeihin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen parantamalla yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta.

Vaisalan tärkeimmät onnistumisen ajurit ovat asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen, tuote- ja teknologiajohtajuus, toimitusketjun erinomaisuus sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset.

Vaisala käyttää tuotteidensa valmistukseen ja toimitukseen materiaaleja (mm. elektroniikkaa ja metallikomponentteja), prosessimateriaaleja (mm. kemikaaleja) sekä erilaisia pakkausmateriaaleja. Yksi Vaisalan strategian onnistumisen ajureista on toimitusketjun erinomaisuus. Vaisalan laajan liiketoiminta- ja tuotevalikoiman vuoksi monitahoisuuden hallinta ja keskeisten panosten turvaaminen edellyttävät tehokasta koordinointia satojen toimittajien ja valittujen strategisten kumppanien kanssa. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja työskentelemme heidän kanssaan tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen.

Mittalaitteemme ja älykkäät ratkaisumme auttavat turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka parantavat asiakkaidemme toimintojen tuottavuutta ja laatua. Tarkat mittaukset mahdollistavat asiakkaillemme myös luotettavamman päätöksenteon sekä turvallisemmat ja ympäristön kannalta kestävämmät toiminnot. Olemme vakaa, vastuullinen ja globaalisti toimiva yritys. Alamme teknologiajohtajana tähtäämme pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa vastaamalla erilaisiin megatrendeihin ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteena on maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa. Vaisala tarjoaa monipuolisia tehtäviä osaaville ja motivoituneille ammattilaisille, jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Tuemme työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjoamme heille erilaisia kehittymismahdollisuuksia. Oppiminen on osa kaikkea toimintaamme. Toimintamme

tavoitteena on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön dataan pohjautuvien ilmastotoimien mahdollistamisen kautta. Luomme arvoa yhteiskunnalle tarkkojen sekä luotettavien mittausten ja datan avulla. Siten tuemme viranomaisten ja yritysten päätöksentekoa sekä edistämme yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta. Lisäksi tuotamme arvoa merkittävillä omilla investoinneilla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.

Arvoketjut

Vaisalan tuotteet sisältävät elektroniikkaa. Elektroniikan arvoketjun alkupää alkaa raaka-aineiden, kuten mineraalimalmien, louhinnasta. Arvoketjun alkupäähän kuuluvat myös sulatot ja jalostamot, komponenttien valmistajat, alihankkijat, suorat materiaalitoimittajat ja sopimusvalmistajat. Vaisalan suorat toimittajat sijaitsevat tyypillisesti lähellä sen tuotantolaitoksia ja tuotekehityspaikkoja. Ostamme pääasiassa alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia Suomesta, muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kaikkien tuoteperheiden anturit tuottavan Helsingissä sijaitsevan anturitehtaan lisäksi Vaisalan valmistus kattaa elektronisen ja mekaanisen laitteiston kokoamisen, konfiguroinnin ja kalibroinnin. Projektipohjaisessa työssä tuotteiden asennukseen liittyvissä rakennustöissä käytetään alihankkijoita. Arvoketjun loppupäähän kuuluvat jakelijat ja kierrätys tuotteen elinkaaren lopussa. Vaisalan tuotteiden loppukäyttäjiä ovat yritykset ja julkisen sektorin yhteisöt.

Vaisala Xweatherin tieto palveluna (Data as a Service, DaaS) ja ohjelmisto palveluna (Software as a Service, SaaS) -liiketoiminnat toimivat arvoketjussa, joka alkaa tiedonkeruulla julkisista, yksityisistä ja omista lähteistä, mukaan lukien XCast-anturit, sääasemat, satelliittisyötteet ja salamahavaintoverkot. Näitä monipuolisia tietoja käsitellään, jotta voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi salamoinnista, uusiutuvien energialähteiden potentiaalista, teiden sääolosuhteista ja ilmanlaadusta. Vaisala Xweather käyttää ensisijaisesti Amazon Web Services (AWS) -palvelua tietojensa ja palvelujensa säilyttämiseen ja toimii hiilineutraalisti AWS:n kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Arvoketjun loppupäässä tietoja jaetaan pääasiassa API-liittymien kautta, jotka tarjoavat ulkoisille asiakkaille ja sisäisille Xweather SaaS -palveluille reaaliaikaisia tietoja ja

ennusteita. Nämä API-liittymät integroituvat saumattomasti asiakkaiden järjestelmiin tehokkaan tiedonkulutuksen varmistamiseksi. DaaS palvelee monenlaisia toimialoja, kun taas SaaS keskittyy valikoituihin sektoreihin ja tarjoaa tarkkoja, päätöksentekoa tukevia tietoja verkko- ja mobiilirajapintojen kautta. Keskeisiä asiakkaita ovat uusiutuvan energian yritykset, sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt, valtion virastot, kuljetus- ja logistiikkayritykset sekä pelastustoimen organisaatiot.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat hallitus ja toimitusjohtaja. Vaisalan hallinnosta vastaavat varsinainen yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Vaisalalla on yhdeksän johtoon kuulumatonta hallituksen jäsentä ja kymmenen johtoryhmän jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Vuonna 2024 johtoryhmässä oli yhdeksän jäsentä.

Vaisalan hallituksen jäsenistä 78 % on riippumattomia.

Vaisalalla ei ole työsuhteisten tai muiden työntekijöiden edustusta hallituksessa tai johtoryhmässä. Vaisala on kuitenkin vuorovaikutuksessa työvoimansa kanssa monin eri tavoin, kuten on kuvattu osiossa Prosessit vuorovaikutukseen omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa koskien vaikutuksia (S1-2).

Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Hallitus toimii yhtiön verkkosivuilla julkaistun hyväksytyn kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti, jossa hahmotellaan muun muassa kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät valvontamekanismit ja menettelyt.

Hallituksen jäsenillä ei ole erityistä mandaattia heidät valitsevalta varsinaiselta yhtiökokoukselta. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian, vuosisuunnitelman ja tavoitteet sekä tärkeimmät politiikat, kuten toimintaperiaatteet (Code of Conduct), korruption vastaisen politiikan, sisäpiiriohjeen,

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

hyväksymispolitiikan ja whistleblowing-politiikan. Hallituksen tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tarkastelevat ja valvovat säännöllisesti kestävyysseikkoja osana työtehtäviään.

Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä kestävyyden tukemisen ja kehittämisen. Hallitus tulee nähdä yhtenäisenä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä ja velvollisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, eri koulutus- ja ammatillisia taustoja ja eri kansallisuuksia.

Hallituksen nimitysvaliokunta vastaa siitä, että hallituksen jäsenten asiantuntemus, tietämys, pätevyys ja monimuotoisuus säilyvät korkealla tasolla. Hallitus ja sen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvovat Vaisalan johdon ja työntekijöiden seuraajasuunnittelua ja osaamisen kehittämistä.

Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä pyrkivät hankkimaan ja ylläpitämään riittävää kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta asiantuntijoiden ja ajantasaisen tiedon avulla. Hallitus vastaa yhtiön toiminnan hallinnosta, valvonnasta ja asianmukaisesta järjestämisestä, mukaan lukien kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurannasta, hallinnasta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön hallinnon, valvonnan ja toiminnan järjestämisestä hallituksen valvonnassa. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa yhtiön strategian ja toiminnan johtamisessa ja toteuttamisessa.

Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä valmistelee Vaisalan vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat, asettaa niihin liittyvät tavoitteet, seuraa niiden toteutusta sekä valvoo suuria investointeja ja yritysostoja. Lisäksi se hallinnoi ja hallitsee tunnistettuja kestävyysseikkoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Samanaikaisesti jokainen johtoryhmän jäsen on vastuussa näiden päätösten toimeenpanosta omalla vastuualueellaan.

Vaisalan tavoitteenasetanta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan. Vuosittainen toteutussuunnittelu sekä uusien tavoitteiden asettaminen tapahtuvat liiketoiminta-alueilla ja toiminnoissa. Hallinto-, johto- ja valvontaelimet sekä Vaisalan ylin johto hyväksyvät suunnitelmat. Keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kuukausittain hallinto-, johto- ja valvontaelimille.

Vuonna 2024 naispuolisten ja miespuolisten hallituksen jäsenten suhdeluku, joka lasketaan jakamalla naispuolisten hallituksen jäsenten määrä miespuolisten hallituksen jäsenten määrällä, oli keskimäärin 42 %.

Hallituksen ikäjakauma 31.12.2024

Ikäryhmä	Osuus hallituksen jäsenistä
Alle 30 vuotta	0 %
30–50 vuotta	33,3 %
Yli 50 vuotta	66,6 %

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain sekä tarvittaessa. Kaikki liiketoiminta-alueet ja toiminnot raportoivat säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille. Raportointi hallinto-, johto- ja valvontaelimille sisältää asioita, jotka liittyvät kestävyyttä koskevan huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä tarkastelevat kestävyysseikkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja tekevät niihin liittyviä päätöksiä. Tarkastusvaliokunta käy läpi johdon valmisteleman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin ja hyväksyy sen tuloksen ennen hallituksen päätöstä. Lisäksi sisäiset tarkastukset ja vaatimustenmukaisuusraportointi voivat antaa tarkastusvaliokunnalle tietoa kestävyysseikoista. Ilmastoon, työterveyteen

ja -turvallisuuteen, työntekijöiden kehittämiseen, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon, korruption torjuntaan sekä toimitusketjun hallintaan liittyvät seikat raportoidaan säännöllisesti henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Kaikilla hallituksen jäsenillä on pääsy valiokunnille toimitettuihin raportteihin ja aineistoihin.

Valvoessaan Vaisalan strategiaa, merkittäviä liiketoimia koskevia päätöksiä ja riskienhallintaprosessia hallitus ja sen valiokunnat tarkastelevat ja seuraavat näiden alueiden kehitystä, mukaan lukien vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät mahdolliset kompromissit. Hallitus myös säännöllisesti tarkastelee yhtiön strategiaa ja hyväksyy sen, kun painopisteiden mukauttaminen on tarpeen.

Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelivät raportointikaudella kaikkia tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelivät vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarpeen mukaan vuoden aikana.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Vaisala on sitoutunut tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen palkitsemisen samalla, kun se säilyttää palkkapolitiikkansa läpinäkyvyyden. Yhtiö tarkastelee ja parantaa jatkuvasti palkitsemiskäytäntöjään vastaamaan markkinatrendejä. Vaisala on sisällyttänyt yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat kestävyystavoitteet kannustinjärjestelmiinsä, mikä kuvastaa yhtiön sitoutumista pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Näillä aloitteilla pyritään edistämään taloudellista kasvua, tukemaan työntekijöiden hyvinvointia ja kasvattamaan omistaja-arvoa.

Toimitusjohtajalla kestävyystavoitteet sisältyvät lyhyen aikavälin (Short-Term Incentive, STI) ja pitkän aikavälin (Long-Term Incentive, LTI) kannustinjärjestelmiin. Sekä STI 2024:ssä että LTI 2024-2026:ssa kestävyystavoitteen painoarvo on 10 %. LTI-tavoite sisältää ilmastoon liittyvän

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

kestävyystavoitteen vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa bruttokatteeseen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2021 tasoon verrattuna. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) kestävyyteen liittyvä tavoite on aloitustason tehtävien osuus uusista työntekijöistä suhteessa uusien työntekijöiden kokonaismäärään.

Kannustinjärjestelmien ehdot hyväksyy ja päivittää hallitus.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Kestävyysraportointiin liittyvien riskiarviointien tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät Vaisalan raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien osalta. Tämän prosessin perusteella Vaisala määrittelee valvontatavoitteet, joilla täytetään kestävyysraportoinnin perusvaatimukset. Tärkeimmät tunnistetut riskit liittyvät kasvihuonekaasupäästölaskelmissa käytettävien tietojen tarkkuuteen. Tietojen tarkkuuden varmistamiseksi riskejä pienennetään keskeisellä valvontamekanismilla ja useita muita valvontamekanismeja on kehitteillä.

Vaisalalla sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Sisäinen valvonta suojaa myös yhtiön omaisuutta ja pyrkii edistämään tuloksellisuutta ja tehokkuutta strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaikki vuosittainen kestävyysraportointi kuuluu sisäisen valvonnan prosessien piiriin. Jo käytössä oleva sisäinen valvonta on dokumentoitu valvontaluetteloon, jossa on kuvattu jokainen valvontamekanismi, mitä raportointiprosessin osaa se koskee ja sen omistaja. Valvonta on sisällytetty vastaaviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin, ja prosessien omistajat ovat vastuussa siitä, että tarvittavat valvontamekanismit toteutetaan ja niitä noudatetaan.

Kestävyysraportointia koskevien lisävalvontamekanismien toteuttaminen ja dokumentointi on käynnissä. Kestävyysraportoinnin sisäistä valvontaa toteutetaan, jotta voidaan varmistaa raportoinnin tarkkuus, kattavuus ja luotettavuus sekä oikea-aikaiset tiedot arvoketjuista.

Talousraportoinnin osalta talousjohtaja raportoi sisäisen valvonnan toimenpiteiden tuloksista ja tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta. Kestävyysraportointi sisällytetään näihin prosesseihin myöhemmin.

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen, ja siksi avoin ja jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan on meille tärkeää. Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmämme määrittämällä eri sidosryhmien vaikutukset Vaisalaan ja analysoimalla, miten toimintamme vaikuttaa heihin. Ylläpidämme jatkuvaa keskusteluyhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiimme ja etsimme aktiivisesti kumppanuus- ja yhteistyömahdollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Keskeisiä sidosryhmiämme ovat asiakkaat, työntekijät, omistajat ja sijoittajat, yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskumppanit ja toimittajat, toimitusketjun työntekijät, julkisyhteisöt ja sääntelyviranomaiset, paikalliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Toimimme kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa monin eri tavoin. Kehitämme ja hallitsemme jatkuvasti asiakassuhteitamme verkkokanavien, tapaamisten, tapahtumien ja näyttelyiden kautta. Teemme myös säännöllisiä sähköisiä kyselyjä asiakaskoulutuksista, kenttäpalveluista sekä teknisestä tuesta ja palveluista.

Pyrimme työntekijöidemme kanssa aktiiviseen kaksisuuntaiseen viestintään. Pääasiallisia sitouttamistoimiamme ovat tiivis yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa, aloitteet henkilöstön tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi sekä monipuoliset palkitsemismallit.

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi olemme vuorovaikutuksessa omistajiemme ja sijoittajiemme kanssa pitämällä neljännesvuosittain tulosesityksiä ja Q&A-tilaisuuksia sijoittajille, analyytikoille ja toimittajille. Julkaisemme myös pörssitiedotteita ja järjestämme kiertueita, sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisia ja -puheluita.

Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa sisältää kumppanuuksia, yhteistyötä akateemisten ja tieteellisten laitosten kanssa, stipendejä ja lahjoituksia. Teemme tiivistä yhteistyötä globaalin toimitusketjumme kanssa ja jaamme asiantuntemusta ulkopuolisten organisaatioiden ja päättäjien kanssa. Lisäämme myös asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuutta ympäristöasioista ja parannamme jatkuvasti suhteitamme tiedotusvälineisiin lehdistötiedotteiden ja sosiaalisen median avulla.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on osa kestävyyden johtamista. Se auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan toteutuneita ja mahdollisia toimintamme vaikutuksia sekä laatimaan niille toimintasuunnitelmia. Arvioimme sidosryhmien ehdotukset huolellisesti, ja ne ovat vaikuttaneet muun muassa päätökseemme sitoutua tieteeseen pohjautuvien kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden (science-based target) asettamiseen. Tunnistamme ja toteutamme myös erilaisia toimenpiteitä henkilöstöhaastatteluissa ja kyselyissä esiin tulleiden kehityskohteiden perusteella.

Tarkoituksemme Taking every measure for the planet viestii siitä, kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmastovaikutuksia. Syvä asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen ovat osa Vaisalan neljää onnistumisen ajuria ja strategiamme keskiössä. Mittausratkaisumme perustuvat asiakkaidemme tarpeiden perusteelliseen ymmärtämiseen. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet.

Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan niiden sidosryhmien näkemyksistä ja eduista, joihin Vaisalan kestävyysvaikutukset liittyvät. Esimerkkejä annetuista tiedoista ovat työterveys- ja turvallisuusraportit, henkilöstökyselyjen tulokset ja epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoitukset.

Olennaiset kestävyysseikat

Tämä osio kattaa Vaisalan olennaiset kestävyysseikat sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin. Vaisalan olennaiset kestävyysseikat esitetään oheisessa taulukossa. Yksityiskohtaiset kuvaukset kuhunkin olennaiseen kestävyysseikkaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista esitetään osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaisalan olennaisuuden raja-arvoja lähimpänä, mutta niiden alapuolella olevia aiheita olivat resurssien käyttö ja kiertotalous, loppukäyttäjien terveys ja turvallisuus, koulutus ja taitojen kehittäminen sekä yrityskulttuuri.

Vaisalan olennaiset kestävyysseikat

Kestävyysseikka
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Energia

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
	• Terveys ja turvallisuus
	• Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä
S1 Oma työvoima	• Monimuotoisuus
	• Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
	• Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio
	• Terveys ja turvallisuus
S2 Arvoketjun työntekijät	• Lapsityövoima
	• Pakkotyö
HALLINTOTAPATIEDOT
	• Väärinkäytösten paljastajien suojelu
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	• Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
	• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus
	• Korruptio- ja lahjontatapaukset

YHTEISÖKOHTAISET AIHEET

•	Konfliktimineraalit
---	---------------------	--

• Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)

Yleiskatsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin

Vaisala teki kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vuosina 2023–2024. Eri kestävyysseikkoja koskevissa työpajoissa arvioitiin yhtiön vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Työpajoihin osallistui Vaisalan avainhenkilöitä, mukaan lukien johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta, sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työpajoissa osallistujat tunnistivat käsiteltävien kestävyysseikkojen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja keskustelivat niistä. Jokainen tunnistettu vaikutus, riski ja mahdollisuus pisteytettiin ESRS-vaatimusten mukaisesti. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset esiteltiin sekä johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle, jotka hyväksyivät ne.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi sisälsi myös hallituksen puheenjohtajan haastattelun, kaksi institutionaalisten sijoittajien haastattelua sekä analyysin tukemista ja tulosten validointia ulkopuolisten lähteiden avulla, joita olivat muun muassa elektroniikan toimitusketjun ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia käsittelevät tieteelliset artikkelit. Haastattelut tehtiin kestävyysraporttien käyttäjien näkemysten saamiseksi. Analyysiä tuettiin ja tulokset validoitiin ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen avulla, jotta saatiin parempi käsitys vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä erityisesti arvoketjuissa. Työntekijöidemme näkemyksiä useista kestävyysseikoista kerätään vuosittain henkilöstökyselyillä. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija teki erillisen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin matemaattisen vaikutusmallin avulla. Arvioinnin tuloksia verrattiin Vaisalan tekemän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin ja käytettiin tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien validointiin. Vaisala teki vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevan riskiarvioinnin, jonka avulla parannettiin edelleen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettujen ihmisoikeusvaikutusten kuvauksia.

Vaisala ei ole vielä tehnyt ilmastoskenaarioanalyysiä, minkä vuoksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei otettu huomioon erilaisia ilmastoskenaarioita. Vaisala on arvioinut toimintansa ja suunnitelmansa Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet. Vaisala ei ole tunnistanut omaisuuseriä ja liiketoimintaa, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa.

Vaisala käytti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa aikahorisontteja, jotka on määritelty ESRS 1:n 6.4 jaksossa Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä raportointia varten. Aikahorisonttien määritelmät eivät liity Vaisalan omaisuuserien odotettuun elinkaareen, strategiseen suunnitteluun tai pääoman kohdentamissuunnitelmiin.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon tietyt toimet, liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka voivat lisätä haittavaikutusten riskiä. Tämä oli keskeinen osa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessia. Jokaisen vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden osalta arvioitiin, onko Vaisala osallisena oman toimintansa vai liikesuhteidensa kautta.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kielteisten ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyvien vaikutusten vakavuus asetettiin niiden todennäköisyyteen nähden etusijalle määritettäessä Vaisalan olennaisia vaikutuksia ja kestävyysseikkoja. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviin vaikutuksiin sekä kaikkiin muihin vaikutuksiin sovellettiin samaa raja-arvoa, jolla määritetään, mitkä vaikutukset ja kestävyysseikat ovat Vaisalalle olennaisia.

Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon ne, jotka voivat aiheutua vaikutuksista ja riippuvuuksista. Vaikutukset arvioitiin ensin, jotta mahdolliset vaikutuksista johtuvat riskit tai mahdollisuudet voitiin tunnistaa ja arvioida.

Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Tähän sisältyi ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arvio siitä, jos ja missä määrin Vaisalan omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua näille vaaroille. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti ilmastoon liittyvän vaaran (sään ääri-ilmiöt) pitkällä aikavälillä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti myös ilmastoon liittyvän

siirtymätapahtuman liittyen muutoksiin asiakkaiden käyttäytymisessä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja arvioi, jos ja missä määrin yhtiön omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tälle tapahtumalle.

Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala seuloi omistuksensa, toimipaikkojensa sijainnit ja liiketoimintansa tunnistaakseen pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjujensa alku- ja loppupäässä. Näihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu.

Vaisala ei ole tunnistanut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä ja niiden palveluista toimipaikkojensa sijainneissa tai arvoketjujensa alku- ja loppupäässä eikä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- tai fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnin osana otettiin huomioon biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät systeemiset riskit. Vaisalalla ei ole toimipisteitä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä se ole todennut, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Vaisala ei ole tunnistanut yhteisöjä, joihin yhtiön toiminta vaikuttaisi olennaisesti, joten niitä ei ole kuultu osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa käytetyt menetelmät ja oletukset

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytysmenetelmä kehitettiin ESRS-vaatimusten mukaisesti. Vaikutukset arvioitiin ja pisteytettiin mittakaavan, laaja-alaisuuden, korjaamattoman luonteen ja esiintymisen todennäköisyyden mukaan. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin ja pisteytettiin niiden esiintymisen todennäköisyyden ja taloudellisten vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella.

Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala määritti määrällisen raja-arvon vaikutusten olennaisuuden määrittämiseksi ja määrällisen

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

raja-arvon riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden määrittämiseksi. Vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden raja-arvot määritteli asiantuntijaryhmä, johon kuului Vaisalan johtoryhmä. Johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta hyväksyivät molemmat raja-arvot.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyvä riskienhallinta ja sisäinen valvonta, ja arvioinnin sisällyttäminen muihin prosesseihin

Vaisala käyttää samaa priorisointikehystä kaikille riskeille, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät riskit. Riskienhallinnassa käytetään erilaisia työkaluja riskin tyypistä riippuen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa vuosina 2023–2024, eikä sitä ole vielä sisällytetty Vaisalan yleiseen riskienhallintaprosessiin tai käytetty yhtiön yleisen riskiprofiilin ja riskienhallintaprosessin arviointiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tarkistetaan vuosittain.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyviä keskeisiä sisäisen valvonnan mekanismeja kehitetään ja tähtäämme siihen, että ne otetaan käyttöön seuraavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin mennessä. Lisätietoja kestävyysraportoinnin sisäisestä valvonnasta on osiossa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5).

ESRS-standardit otettiin käyttöön ensimmäisen kerran tilikaudella 2024. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin ei ole vielä tehty muutoksia, koska arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa. Prosessia kuitenkin kehitetään jatkuvasti ensimmäisestä arvioinnista saatujen tietojen perusteella. Vaikka arviointia ei ole vielä sisällytetty Vaisalan yleiseen johtamisprosessiin, sisällyttäminen saattaa tapahtua tulevaisuudessa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaikki Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvat ja kaikki arvoketjun työntekijät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta, on sisällytetty ESRS 2:n tiedonantovaatimuksiin. Vaisalan omassa työvoimassa kaikki olennaiset myönteiset tai kielteiset vaikutukset voivat kohdistua sekä työsuhteisiin työntekijöihin että muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmannen osapuolen yritysten toimittamat henkilöt.

Vaisala voi vaikuttaa olennaisesti useisiin eri tyyppisiin arvoketjun työntekijöihin. Esimerkkejä ovat Vaisalan toimipaikoilla työskentelevät muut kuin työsuhteiset työntekijät, metallien tai mineraalien louhinnassa työskentelevät arvoketjun alkupään työntekijät sekä jakelijoiden palveluksessa olevat arvoketjun loppupään työntekijät.

Olennainen myönteinen vaikutus Vaisalan omaan työvoimaan on yhteydessä Vaisalan strategiaan ja osittain johtuu siitä, ja se voidaan myös ottaa huomioon strategiassa tai se voi myötävaikuttaa sen mukauttamiseen. Tämä vaikutus ei ole yhteydessä Vaisalan liiketoimintamalliin eikä johdu siitä, eikä sitä oteta huomioon liiketoimintamallissa eikä se myötävaikuta sen mukauttamiseen. Mahdollinen olennainen kielteinen terveys- ja turvallisuusvaikutus Vaisalan omaan työvoimaan ei johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eikä ole niihin yhteydessä tai myötävaikuta niiden mukauttamiseen.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset, ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset kielteiset vaikutukset, sekä konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen vaikutus eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä ole niihin yhteydessä, vaan liittyvät elektroniikan arvoketjuihin yleisesti. Näitä vaikutuksia ei oteta huomioon Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin mukauttamisessa eivätkä ne myötävaikuta siihen olennaisesti.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät olennaiset myönteiset vaikutukset johtuvat Vaisalan strategiasta ja ovat siihen vahvasti yhteydessä.

Korruptioon ja lahjontaan, toimittajasuhteisiin ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvät mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä ole niihin yhteydessä. Nämä vaikutukset eivät johdu Vaisalan liiketoimintamallista mutta ovat siihen yhteydessä.

KIELTEISET VAIKUTUKSET

Vaisalan tosiasialliset tai mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, energiaan, terveyteen ja turvallisuuteen, lapsityövoimaan, pakkotyöhön, väärinkäytösten paljastajien suojeluun, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen, toimittajasuhteisiin sekä konfliktimineraaleihin.

Vaisalalla on kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään scope 3 -päästöjen kautta, joita syntyy sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Vaisalalla on myös kielteinen vaikutus ympäristöön energiankulutuksen kautta sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Nämä vaikutukset liittyvät kaikkiin arvoketjujen alku- ja loppupään toimijoihin.

Vaisala voi mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti omaan työvoimaansa työtapaturmien kautta, jotka aiheuttavat vamman tai johtavat kuolemaan. Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä, miten sen omaan työvoimaan kuuluvilla henkilöillä, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä tai joilla on erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattaa olla suurempi riski loukkaantua. Arvioinnissa havaittiin, että korkeamman riskin tehtävissä, kuten tuotannossa, työskentelevillä saattaa olla suurempi riski loukkaantua.

Elektroniikan arvoketjun alkupään monissa osissa riittämätön terveys- ja turvallisuusriskien hallinta voi johtaa onnettomuuksiin tai terveysvaikutuksiin. Lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa voidaan mahdollisesti käyttää elektroniikan arvoketjun alkupäässä. Vaikka tämä on erittäin epätodennäköistä tason 1 toimittajilla, se on edelleen mahdollista alempana

Tämä osio sisältää tietoa Vaisalan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden vuorovaikutuksesta Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

arvoketjussa, esimerkiksi kaivosteollisuudessa. Elektroniikan arvoketjun alkupäässä louhitut, Vaisalan tuotteissa käytettävät konfliktimineraalit voivat mahdollisesti myötävaikuttaa konfliktien rahoittamiseen Afrikassa.

Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä, miten arvoketjun työntekijät, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä tai joilla on erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattavat olla suuremmassa vahingon vaarassa. Vaisala ei ole tunnistanut erityisiä maantieteellisiä alueita tai hyödykkeitä, joissa elektroniikan arvoketjun työntekijöiden keskuudessa olisi erityisen merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski.

Jos Vaisala ei suojele väärinkäytösten paljastajia, sillä voi olla heihin kielteinen vaikutus. Se heikentäisi myös luottamusta ilmoituskanavaan ja heikentäisi sen käyttökelpoisuutta vakavien, kuten ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyvien riskien havaitsemisessa. Vaisalalla voi olla myös kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan työntekijät käyttävät lahjontaa keinona edistää liiketoimintaa. Vastaavasti Vaisalalla voi olla kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan jakelijat käyttävät lahjontaa keinona edistää liiketoimintaa arvoketjun loppupäässä.

Vaisala lisäisi riskiä joutua suoraan liitetyksi erilaisiin kielteisiin ympäristö- tai sosiaalisiin vaikutuksiin, jos sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kriteerejä ei otettaisi huomioon toimittajia valittaessa. Tämä voi sisältää vakavia ihmisoikeusloukkauksia Vaisalan oman toiminnan tai elektroniikan arvoketjun alkupään kautta.

Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikaväliä.

MYÖNTEISET VAIKUTUKSET

Vaisalan olennaiset myönteiset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon* sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa.

Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myönteisesti arvoketjun loppupäähän tukemalla ilmastonmuutokseen sopeutumista, mikä mahdollistaa asiakkaiden ja yhteiskuntien paremman varautumisen muuttuviin sääolosuhteisiin. Ne myös edistävät ilmastonmuutoksen hillintää esimerkiksi mahdollistamalla energiansäästön asiakkaiden prosesseissa, lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantamalla liikenteen kestävyyttä. Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myös myönteisesti turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa seuraamalla olosuhteita terveysteknologiassa, tuottamalla tietoa sisä- ja ulkoilman laadusta sekä parantamalla yleistä turvallisuutta.

Vaisala vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin edistämällä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota työpaikoilla, muun muassa tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen.

Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset myönteiset vaikutukset koskevat lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikaväliä.

RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Vaisala on tunnistanut ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän olennaisen riskin. Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan tuotannon tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle taloudellisia vaikutuksia kustannusten nousun tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä riski on olennainen pitkällä aikavälillä ja sitä pidetään ilmastoon liittyvänä fyysisenä riskinä.

Vaisalan olennaiset mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lisää Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää. Tämä mahdollisuus on olennainen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä mahdollisuus on olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää muun muassa terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Tämä mahdollisuus on olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset Vaisalan strategiaan, liiketoimintamalliin, arvoketjuihin ja päätöksentekoon

Vaisalan olennaiset mahdollisuudet ja myönteiset vaikutukset liittyen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät vahvasti nykyiseen strategiaamme ja ovat vaikuttaneet siihen, ja niiden odotetaan vaikuttavan jatkossakin. Seuraamme esimerkiksi jatkuvasti teknologioita, jotka auttavat ymmärtämään ja hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen, ja kehitämme mittausratkaisuja, jotka voivat mahdollistaa vaikuttavien ilmastoteknologioiden käyttöönoton.

Strategiamme lisäksi olennaiset mahdollisuudet vaikuttavat ja niiden odotetaan jatkossakin vaikuttavan liiketoimintamalliimme. Vaisalan liiketoimintamalli perustuu laajaan ja johtavaan tuotevalikoimaan, joka sisältää maailman johtavia mittalaitteita ja älykkäitä ratkaisuja päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Malli mahdollistaa olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämisen tehokkaasti.

Olennaiset mahdollisuudet ja riskit vaikuttavat, ja niiden odotetaan vaikuttavan jatkossakin, myös arvoketjuihimme. Kun otetaan huomioon Vaisalan kattava tuotevalikoima ja asiakaskunta, olennaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää satojen toimittajien ja valittujen strategisten kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju.

Vaisalan olennaiset mahdollisuudet, riskit sekä myönteiset ja kielteiset vaikutukset voivat myös vaikuttaa päätöksentekoomme nyt ja tulevaisuu-

dessa. * Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio sisältävät seuraavat ESRS-aiheet: sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio, työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet sekä monimuotoisuus.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset

Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Vaisala ei ole tunnistanut olennaisia riskejä, joilla olisi raportointikauden taloudellisia vaikutuksia. Raportointikauden taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan kuluvalla raportointikaudella esiintyviä vaikutuksia, jotka kirjataan päälaskelmiin.

Kuvaus	Liittyvä kestävyysseikka	Riski/mahdollisuus	Taloudellinen vaikutus
Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää mm. terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla.	Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa	Mahdollisuus	Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus, 10–30 MEUR (EBIT) kuluvalla raportointikaudella
Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa.	Ilmastonmuutoksen hillintä	Mahdollisuus	Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus, 10–30 MEUR (EBIT) kuluvalla raportointikaudella

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Ennakoiduilla taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka eivät täytä raportointikauden tilinpäätöksen eriin kirjaamiselle asetettuja kriteerejä ja joita ei oteta huomioon raportointikauden taloudellisissa vaikutuksissa. Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Vaisalan tunnistaman olennaisen riskin ennakoidut taloudelliset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Kuvaus	Liittyvä kestävyysseikka	Riski/mahdollisuus	Taloudellinen vaikutus
Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lisää Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Mahdollisuus	Keskisuuri myönteinen taloudellinen vaikutus
Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.	Ilmastonmuutoksen hillintä	Mahdollisuus	Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus
Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää mm. terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.	Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa	Mahdollisuus	Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus
Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan tuotannon tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle taloudellisia vaikutuksia kustannusten nousun tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä riski arvioidaan olennaiseksi pitkällä aikavälillä ilmastoon liittyvien sään ääri-ilmiöiden voimakkuuden ja todennäköisyyden kasvaessa.	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Riski	Keskisuuri kielteinen taloudellinen vaikutus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin resilienssi suhteessa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

Vaisalan pitkän aikavälin strategiana on mahdollistaa ilmastotoimia mittalaitteilla ja älykkäillä ratkaisuilla sekä maksimoida myönteiset vaikutukset. Pitkän aikavälin strategiansa toteuttamiseksi Vaisalalla on vuotuinen strategia- ja toteutussuunnitteluprosessi, jonka suunnitteluhorisontti on kolme vuotta. Osana tätä prosessia keskeisiä strategisia riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan organisaation useilla tasoilla. Vaisala analysoi myös asianmukaisia megatrendejä ja skenaarioita, jotka voivat vaikuttaa strategiaan ja sen resilienssiin. Yleisesti ottaen Vaisalan liiketoimintaa ja strategiaa voidaan pitää suhteellisen resilientteinä, koska yritys palvelee useita toimialoja ja alueita laajalla valikoimalla tuotteita, teknologioita ja liiketoimintamalleja. Merkittävät panostukset T&K-toimintaan sekä innovaatioprosessien ja -käytäntöjen jatkuva kehittäminen vahvistavat myös Vaisalan strategian resilienssiä.

Vaisala ei ole vielä tehnyt kattavaa analyysiä strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssistä suhteessa ilmastonmuutokseen. Osiossa Yleiskatsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin kuvatussa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sekä ilmastoon liittyvät fyysiset että siirtymäriskit otettiin kuitenkin huomioon arvioitaessa mahdollisia taloudellisia vaikutuksia Vaisalan liiketoimintaan.

ESRS- ja yhteisökohtaisten tiedonantovaatimusten kattamat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen vaikutus katetaan yhteisökohtaisilla tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin osassa Yhteiskunnalliset tiedot sekä ESRS-tiedonantovaatimuksilla osissa Yleiset tiedot, Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot. Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät olennainen myönteinen vaikutus ja mahdollisuus katetaan ESRS-tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin osissa Yleiset tiedot, Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot, eikä niihin liity yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia. Kaikki muut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on katettu ESRS-tiedonantovaatimuksilla.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Vaisala on noudattanut ESRS 1:n 3.2 jakson Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus kriteerejä määrittäessään, mitkä olennaiset tiedot ilmoitetaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tiedonantovaatimuksessa määritetyt sovellettavat tiedot, mukaan lukien tietopisteet tai yhteisökohtaiset tiedot annetaan, jos Vaisala arvioi tietojen olevan joko merkittävää sen seikan kannalta, jota niiden on tarkoitus kuvata tai selittää, tai oleellista vastatakseen kestävyysraportin käyttäjien päätöksentekotarpeisiin. Oheinen taulukko sisältää kaikki kestävyysraportin laatimisen yhteydessä täytetyt tiedonantovaatimukset sekä osiot, joissa kukin annettu tieto on.

Yleiset tiedot

ESRS 2 YLEISET TIEDOT

Tiedonantovaatimus	Kestävyysraportin osio
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1)
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille	Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
-prosessista	(GOV-4)
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
kestävyysraportoinnin osalta	osalta (GOV-5)
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin	vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
kanssa	(SBM-3)
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut	Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Ympäristötiedot

ESRS E1 ILMASTONMUUTOS

Tiedonantovaatimus	Kestävyysraportin osio
ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
siirtymäsuunnitelma	(E1-1)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja	niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
liiketoimintamallin kanssa	kanssa (SBM-3)
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
liittyvät toimet ja resurssit	toimet ja resurssit (E1-3)
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	liittyvät tavoitteet (E1-4)
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 OMA TYÖVOIMA

Tiedonantovaatimus	Kestävyysraportin osio
ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4)
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vai kutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5)
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16)
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus vaikutukset	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

ESRS S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

Tiedonantovaatimus	Kestävyysraportin osio
ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja	vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
liiketoimintamallin kanssa	(SBM-3)
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin	arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
tuomiseksi	(S2-3)
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntä miseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4)
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten	vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	(S2-5)

Hallintotapatiedot

ESRS G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Tiedonantovaatimus	Kestävyysraportin osio
ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toiminta periaatteet ja yrityskulttuuri	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)
G1-2 – Suhteet toimittajiin	Suhteet toimittajiin (G1-2)
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet (IRO-2)

Tiedonanto vaatimus	ESRS:n kohta	Tietopiste	Viittaus tiedon- antovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS 2 GOV-1	21 (d)	Hallituksen sukupuolijakauma	X		X		Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1	21 (e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			X		Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	X				Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1	40 (d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	X	X	X		Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1	40 (d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	X		X		Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	X		X		Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan			X		Ei sovelleta
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä				X	Ympäristötiedot
ESRS E1-1	16 (g)	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset		X	X		Ympäristötiedot
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	X	X	X		Ympäristötiedot
ESRS E1-5	38	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	X				Epäolennainen
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	X				Epäolennainen
ESRS E1-5	40–43	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	X				Epäolennainen
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	X	X	X		Ympäristötiedot
ESRS E1-6	53–55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	X	X	X		Ympäristötiedot
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				X	Epäolennainen
ESRS E1-9	66	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			X		Epäolennainen
ESRS E1-9	66 (a)	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan		X			Epäolennainen
ESRS E1-9	66 (c)	Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski		X			Epäolennainen
ESRS E1-9	67 (c)	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain		X			Epäolennainen
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa			X		Epäolennainen

Avainlukugraafit		Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024			Varmennus
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
				Viittaus tiedon-		Viittaus
Tiedonanto vaatimus	ESRS:n kohta	Tietopiste		antovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS E2-4	28	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa.		X				Epäolennainen
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat		X				Epäolennainen
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet		X				Epäolennainen
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerien kestävyys		X				Epäolennainen
ESRS E3-4	28 (c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä		X				Epäolennainen
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna		X				Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4	16 (a) i			X				Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4	16 (b)			X				Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4	16 (c)			X				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (b)	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet		X				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (c)	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet		X				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet		X				Epäolennainen
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte		X				Epäolennainen
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte		X				Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S1	14 (f)	Pakkotyötapausten riski		X				Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S1	14 (g)	Lapsityövoimatapausten riski		X				Epäolennainen
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset		X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt				X		Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet		X				Epäolennainen
ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä		X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-3	32 (c)	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät		X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-14	88 (b) ja (c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus		X		X		Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-16	97 (a)	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero		X		X		Yhteiskunnalliset tiedot

Avainlukugraafit		Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tilinpäätös 2024			Varmennus
Tiedonanto vaatimus	ESRS:n kohta	Tietopiste	Viittaus tiedon- antovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS S1-16	97 (b)	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17	103 (a)	Syrjintätapaukset	X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17	104 (a)	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X		X		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S2	11 (b)	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	X				Yleiset tiedot
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1	19	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X		X		Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt			X		Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	X				Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	X				Epäolennainen
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X		X		Epäolennainen
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	X				Epäolennainen
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	X				Epäolennainen
ESRS S4-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X		X		Epäolennainen
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	X				Epäolennainen
ESRS G1-1	10 (b)	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	X				Epäolennainen
ESRS G1-1	10 (d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	X				Epäolennainen
ESRS G1-4	24 (a)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	X		X		Hallintotapatiedot
ESRS G1-4	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	X				Hallintotapatiedot

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kestävyysraportin osiot	Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kestävyysraportin osiot
Due diligence -prosessin sisällyt täminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	• Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) • Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)	Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	• Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) • Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) • Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2) • Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) • Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1) • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) • Konfliktimineraalit • Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)	Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	• Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) • Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) • Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4) • Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) • Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) • Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) • Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) • Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet • Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)
	• Suhteet toimittajiin (G1-2)

• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Ympäristötiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos	58
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)	58
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)	58
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)	59
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)	62
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)	62

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä 65

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin. Alueellisten yksikköjen ja liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat esihenkilöt valvovat jatkuvasti toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä lisäksi näihin kohdistetaan ajoittain sisäisiä tarkastuksia.

Toimintaperiaatteet liittyvät Vaisalan myönteisiin vaikutuksiin ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen toteamalla, että suunnittelemme tuotteemme tukemaan asiakkaidemme ympäristöaloitteita. Lisäksi niissä kerrotaan myös tarkoituksemme Taking every measure for the planet, joka korostaa kriittistä rooliamme tietoon pohjautuvien ilmastotoimien mahdollistamisessa. Toimintaperiaatteet liittyvät myös Vaisalan kielteisiin vaikutuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mukaan lukien sitoutumiseemme kasvihuonekaasupäästöjemme vähentämiseen. Toimintaperiaatteet käsittelevät myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, ja niiden mukaan teemme parhaamme vähentääksemme kasvihuonekaasupäästöjämme ja käyttääksemme luonnonvaroja tehokkaammin. Tämä tarkoittaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointia ja mittaamista, parannustavoitteiden asettamista sekä näiden tavoitteiden saavuttamista tai ylittämistä.

Toimintaperiaatteet kattavat Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantieteellisillä alueilla. Jokaisen Vaisalan työntekijän tulee noudattaa toimintaperiaatteita ilman poikkeuksia.

Työntekijöidemme lisäksi asetamme samat korkeat vaatimukset myös toimittajillemme, alihankkijoillemme ja liikekumppaneillemme kautta arvoketjujen ja vaadimme niitä noudattamaan kumppaneita ja toimittajia koskevia toimintaperiaatteitamme (Partner Code of Conduct). Yhteistyökumppanit ovat itse vastuussa noudattamisen valvonnasta, tietojen toimittamisesta Vaisalalle mahdollisista rikkomuksista, asiakirjojen toimittamisesta pyynnöstä sekä noudattamisen valvonnan sallimisesta Vaisalan tai valtuutettujen henkilöiden toimesta. Kumppaneiden toimintaperiaatteet koskevat kaikkia Vaisalan toimittajia, jakelijoita ja edustajia sekä niiden toimittajia ja alihankkijoita arvoketjujen alku- ja loppupäässä. Kumppaneiden toimintaperiaatteet eivät välttämättä kata itsenäisiä kolmansia osapuolia, joilla ei ole suoraa sopimussuhdetta Vaisalan kanssa. Tietyillä alueilla paikalliset lait ja määräykset voivat kumota Vaisalan toimintaperiaatteet. Vaisalan tavoitteena on sisällyttää kumppaneiden toimintaperiaatteet kaikkien liikekumppaneiden sopimuksiin.

Kumppaneiden toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen hillintää ja todetaan, että kumppaneiden on vähennettävä päästöjään. Lisäksi siinä todetaan, että kumppaneidemme on jatkuvasti pyrittävä vähentämään ympäristövaikutuksiaan parantamalla energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla jätteen vähentämissuunnitelmia.

Vaisalan olennaisia riskejä, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, hallitaan Vaisalan riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka kattaa Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantieteellisillä alueilla. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Vaisalan yleiset riskienhallinnan periaatteet, sisältäen tavoitteet, riskiluokat, riskinottohalun tasot eri riskityypeille sekä riskienhallintaprosessin.

Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.

Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintaperiaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sitoutumisemme mukaisesti olemme asettaneet tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Ne perustuvat luotettavaan tieteelliseen näyttöön ja ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen tähtäävän Pariisin sopimuksen kanssa. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja ne ovat SBTi-kriteerien ja -suositusten (Criteria version 5.1) mukaisia. Sidosryhmät eivät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin tavoitteet

Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta*. Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä.

*Tavoiteraja sisältää biogeeniset päästöt ja poistumat bioenergian raaka-aineista.

Tavoitteiden määrittelyssä käytetyt menetelmät ja oletukset

Vaisala on huomioinut tavoiteasettelussa tulevan kehityksen, kuten liikevaihdon kasvun ja liiketoimintaportfolion muutokset. Liikevaihdon kasvu lisää Vaisalan kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas liiketoimintaportfolion kehityksen odotetaan vähentävän päästöjä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisala varmistaa tavoitteiden yhdenmukaisuuden kasvihuonekaasuinventaarion rajauksen kanssa käyttämällä samoja rajauksia scope 1- ja 2 -päästöille sekä tavoitteeseen sisältyville scope 3 -päästöluokille.

Perusvuoden ja vertailuvuoden päästöjen vertailukelpoisuus varmistetaan käyttämällä samoja rajauksia ja yhtenäistä laskentamenetelmää. Vaisala noudattaa SBTi:n 5 %:n merkitsevyysraja-arvoa ohjeena perusvuoden päästöjen uudelleenlaskennassa. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa yksittäinen tai kumulatiivinen, vähintään 5 % muutos Vaisalan perusvuoden kokonaispäästöissä käynnistää uudelleenlaskennan. Tämä koskee sekä päästöjen lisäyksiä että vähennyksiä, jotka johtuvat esimerkiksi rakenteellisista muutoksista tai menetelmäpäivityksistä.

Tulokset suhteessa tavoitteisiin

Vuonna 2024 Vaisalan edistyminen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa perusvuoteen verrattuna oli seuraava:

• Scope 1 ja 2 -päästöt kasvoivat 13,7 %, mikä johtui pääasiassa kylmäaineisiin liittyvistä vuotopäästöistä.
• Scope 3 -päästöt suhteessa bruttokatteeseen vähenivät 12,7 %, mikä osoittaa, että olemme lähellä arvioitua päästövähennyspolkuamme kohti tavoitettamme.

Tuloksia seurataan vuosittain.

Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)

Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut tässä osiossa esitettyjä mittareita.

Tiedonkeruu- ja laskentamenetelmät

Scope 1 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja eri toimipisteidemme ajoneuvoista sekä lämmityspolttoaineiden ja kylmäaineiden käytöstä. Scope 2 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja toimipisteidemme energiankulutuksesta. Scope 3 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja useista eri lähteistä. Myytyjen tuotteiden, ostettujen tavaroiden ja palveluiden, tuotantohyödykkeiden sekä saapuvan logistiikan osalta käytämme sisäisistä järjestelmistämme saatavia tietoja. Lähtevästä logistiikasta saamme tietoja logistiikkakumppaneiltamme ja liikematkustamisesta matkatoimistoltamme. Työmatkaliikenteen osalta hyödynnämme vuonna 2024 uusimastamme työmatkaliikennekyselystä saatuja tietoja eri kulkumuotojen sekä etätyöskentelyn osuuksista.

Vuoden 2024 päästötiedot perustuvat pääsääntöisesti raportin laatimishetkellä saatavilla oleviin 12 viimeisimpään kuukauteen, sisältäen tietoja vuoden ensimmäiseltä 9–11 kuukaudelta sekä edelliseltä vuodelta. Joissain tapauksissa puuttuvien kuukausien tiedot on arvioitu aiempien kuukausien tietojen perusteella. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja toteutuneiden lukujen välillä olisi merkittäviä eroja.

Uudet yritysostot syys-joulukuussa 2024 on sisällytetty kasvihuonekaasuinventaarioon koko vuoden ajalta GHG-protokollan yritysstandardin (Corporate Standard) mukaisesti. Päästöt on arvioitu ostettujen yritysten ja Vaisalan liikevaihto-osuuksien perusteella. Tavoitelaskelmia varten olemme muokanneet liikevaihtoa ja bruttokatetta vastaavasti.

GHG-protokollan mukaisesti kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa nimittäjänä käytetty liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon koko vuoden ajalta. Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa tammi–joulukuu 2024 ilmoitettu liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon yritysten hankinta-ajankohdista lähtien. Tämän takia kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa nimittäjänä käytetty liikevaihto eroaa hieman tilinpäätöksessä ilmoitetusta liikevaihdosta.

Vuonna 2024 Vaisala otti käyttöön ulkoisen ohjelmiston päästöjen laskentaan. Uusi ohjelmisto paransi päästölaskennan tehokkuutta ja systemaattisuutta. Tämä johtui tehostetusta tiedonkäsittelystä, jonka ansiosta Vaisala pystyi välttämään aikaisemmat tiedon ryhmittelyt erityisesti ostettujen tavaroiden ja palveluiden sekä myytyjen tuotteiden käytön osalta. Päästödatan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi laskimme ohjelmiston avulla uudelleen myös perusvuoden 2021 päästöt.

Oheinen taulukko kuvaa laskentatapamme kaikkien GHG-protokollan mukaisten scope 3 -päästöluokkien osalta.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

SCOPE 3 -PÄÄSTÖLUOKAT

Scope 3 -luokka	Selitys
1. Ostetut tavarat ja palvelut	Suorissa ostoissa käytimme sisäisen järjestelmämme ostotilaustietoja ja yhdistimme ne tuotetietojen hallintajärjestelmässämme oleviin osien painoihin, mikäli niitä oli saatavilla. Laskimme ostettujen tuotteiden päästöt perustuen ostonimikkeiden painotietoihin, materiaaliarvioihin sekä materiaalikohtaisiin päästökertoimiin. Jos painotietoa ei ollut saatavilla, käytimme kuluperusteista laskentatapaa. Epäsuorien ostojen osalta käytimme kuluperusteista laskentatapaa ottaen mukaan laskentaan ne ostoluokat, jotka arvioitiin merkityksellisiksi päästöjen kannalta ja jotka eivät sisälly muiden päästöluokkien laskentaan.
2. Tuotantohyödykkeet	Käytimme investoinneiksi kirjatun omaisuuden taloudellisiin tietoihin perustuvaa kuluperusteista laskentatapaa. Tämän luokan päästöt vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen hankintatarpeiden mukaan.
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat	Laskennassa on otettu huomioon scope 1 -luokkaan raportoidut lämmitys- ja ajoneuvopolttoaineet sekä scope 2 -luokkaan raportoitu kokonaisenergiankulutus. Käytimme saatavilla olevia päästökertoimia arvoketjun alkupään päästöjen sekä polttoaineiden ja energian käytöstä aiheutuvien siirto- ja jakeluhäviöiden laskentaan.
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	Saapuvan logistiikan osalta käytimme järjestelmistämme saatavaa tietoa toimittajiemme jakautumisesta maantieteellisesti sekä arvioita sisääntulevan tavaran painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin lähtö- ja kohdemaan perusteella. Lähtevän logistiikan osalta käytimme tärkeimmiltä logistiikkakumppaneiltamme saatuja päästötietoja. Jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla, käytimme kulutietoja. Käytimme myös kuljetusmuotokohtaisia WtW (Well-to-Wheel) -päästökertoimia.
5. Toiminnassa muodostuva jäte	Laskenta perustuu tuotantolaitostemme jätevirtoihin. Arviomme mukaan nämä kattavat yli 90 % Vaisalan toimipaikoilla syntyvästä kokonaisjätteestä. Päästöt on ekstrapoloitu kattamaan koko globaali jätteentuotantomme.
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	Tähän luokkaan laskettiin mukaan lento- ja junamatkustaminen, vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut matkat sekä henkilöstön omilla ajoneuvoilla ajamat kilometrikorvatut matkat. Lento- ja junamatkustamisen sekä ajoneuvovuokrausten osalta tiedot saatiin palveluntarjoajiltamme.
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	Toteutimme työmatkakyselyn koko globaalille henkilöstöllemme vuonna 2024. Tulos oli edustava otos eri toimipisteistämme. Ekstrapoloimme kyselyn tulokset kattamaan koko henkilöstömme. Etätyöskentelyn päästöjä ei ole otettu huomioon laskennassa.
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. Vuokraamiemme ajoneuvojen ja toimitilojen päästöt on laskettu osaksi scope 1- ja 2 -päästöjä.
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	Käytimme sisäisen järjestelmämme tietoja asiakkaiden maksamien lähetysten kuljetustavoista ja rahdin painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin lähtö- ja kohdemaan perusteella. Päästökertoimina käytettiin kuljetusmuotokohtaisia WtW-kertoimia.
10. Myytyjen tuotteiden jalostus	Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
11. Myytyjen tuotteiden käyttö	Laskennassa huomioitiin verkkovirralla käyvät tai ladattavat tuotteemme. Laskentakaava on ∑(raportointikauden aikana myytyjen tuotteiden määrä x tuotteen koko elinkaaren aikaiset arvioidut käyttö tunnit x keskimääräinen tehonkulutus x verkkovirran maakohtainen päästökerroin). Tuotteidemme pitkien elinkaarten (jopa 20 vuotta) vuoksi tämä luokka on päästöiltään kaikkein suurin.
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	Laskennan pohjana käytettiin järjestelmistämme saatavaa tietoa eri maantieteellisille alueille myydyistä tuotemääristä sekä tutkimustietoa sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä pakkausjätteen käsittelytavoista maanosittain.
13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
14. Franchising	Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
15. Investoinnit	Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisalan scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Vaisalan kasvihuonekaasupäästöt esitetään alla olevassa taulukossa. Vaisalan kasvihuonekaasulaskennan aikataulu noudattaa tilikautta.

	Takautuva			Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi	Vertailu kelpoinen	N	% N / N-1	2025	2030	(2050)	Vuotuinen % tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	402	N/A	545	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2 146	N/A	1 767	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	93	N/A	18	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	95 189	N/A	110 361	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
1 Ostetut tavarat ja palvelut	28 284	N/A	27 306	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
2 Tuotantohyödykkeet	4 407	N/A	3 922	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	1 030	N/A	936	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	16 234	N/A	21 906	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
5 Toiminnassa muodostuva jäte	14	N/A	18	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 223	N/A	4 386	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	872	N/A	2 166	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	211	N/A	356	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	42 895	N/A	49 362	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	19	N/A	4	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	97 737	N/A	112 673	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	95 684	N/A	110 924	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A

Päästökertoimet

192 käyttäen sijaintiperusteista menetelmää.

Laskemme kasvihuonekaasupäästöt parhaiden käytettävissä olevien päästökertoimien avulla. Pääasialliset päästökertoimien lähteinä käytetyt tietokannat ovat Exiobase, DESNZ (UK Department for Energy Security and Net Zero), Ecoinvent, Idemat ja IEA Emissions Factors.

euroon liikevaihtoa) oli 189 käyttäen markkinaperusteista menetelmää ja

Uuden laskentaohjelmistomme palveluntarjoaja on valinnut käytetyt päästökertoimet. Tietyt päästökertoimet saimme muista lähteistä, kuten logistiikkakumppaneiltamme, paikallisilta energiayhtiöiltä ja ajoneuvojen valmistajilta. Käytimme scope 2 -päästöjen laskennassa ensisijaisesti markkinaperusteista laskentatapaa, joka huomioi ostamamme energian ominaispäästöt. Tämän lisäksi raportoimme myös sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt, jotka perustuvat maakohtaisiin energiantuotannon keskimääräisiin ominaispäästöihin.

Vaisalalla on yhtiön hallituksen hyväksymä siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtymäsuunnitelmassa kuvataan Vaisalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, hiilestä irtautumisen keinot sekä keskeiset toimet, joita Vaisala tekee saavuttaakseen ilmastotavoitteensa. Vaisala on jo toteuttanut raportointivuoden aikana monia siirtymäsuunnitelmassa kuvatuista toimista, jotka on lueteltu osiossa Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3).

Siirtymäsuunnitelma on yhdenmukainen Vaisalan yleisen liiketoimintastrategian kanssa, sillä yhtiö pyrkii kasvattamaan pienemmän hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden sekä palveluiden osuutta liiketoimintaportfoliossaan. Siirtymäsuunnitelmassa kuvatut toimet huomioidaan myös Vaisalan taloussuunnittelussa.

Yhdenmukaisuus EU:n kestävän rahoituksen säännösten kanssa

Vaisala ei ole asettanut tavoitteita tai tehnyt suunnitelmia taloudellisen toimintansa mukauttamiseksi komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 (luokitusjärjestelmäasetus) vahvistettuihin kriteereihin.

Arvioidakseen sijoitussalkkujen yhdenmukaisuutta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa Euroopan komissio on asettanut vähimmäiskriteerit, jotka indeksien on täytettävä, jotta ne voidaan nimetä Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen indekseiksi. Niihin sisältyy myös kriteerejä yritysten sulkemiseksi Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Vaisala ei täytä näitä poissulkemiskriteerejä, ja siksi sitä ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Taulukoissa luetellut Vaisalan keskeiset päästövähennystoimet kattavat koko arvoketjut ja kaikki maantieteelliset alueet. Hiilestä irtautumisen keinojen määrittämiseksi Vaisala huomioi vain ilmastoskenaarion, joka on yhteensopiva ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen tähtäävän tavoitteen kanssa.

Vaisalan kyky toteuttaa toimet ei riipu resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta, sillä siirtymäsuunnitelman toteuttaminen ei vaadi merkittäviä lisäinvestointeja tai -rahoitusta.

Hiilestä irtautumisen eri keinojen suuruuteen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi Vaisala ei pysty raportoimaan niiden määrällistä panosta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa.

Vaisalan johtoryhmä on asettanut tahtotilaksi, että:

• Vaisala ottaa kasvihuonekaasupäästöt huomioon kaikessa olennaisessa päätöksenteossa.
• Kaikkien uusien tuotteiden hiilijalanjälki tullaan laskemaan ja minimoimaan.
• Uusilla tuotteilla on oltava pienempi hiilijalanjälki kuin edellisellä vastaavalla mallilla.
• Vaisala minimoi liikematkustukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 1 ja 2
Keino			Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa
AUTOJEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Vaisala kokeilee uusia teknologioita, kun ne tulevat kaupallisesti saataville. UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ	Suurin osa Vaisalan yhdistetyistä scope 1- ja 2 -päästöistä on peräisin ajoneuvojen käytöstä, pääasiassa huoltotoimintaan liittyen. Koska sähköistäminen on tehokkain tapa vähentää ajoneuvojen päästöjä, se asetetaan mahdollisuuksien mukaan etusijalle. Huoltoajoneuvojen sähköistäminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista, koska ne kulkevat pitkiä matkoja ja toimivat haastavissa ympäristöissä, joissa ei yleensä ole latausinfrastruktuuria. Sähköajoneuvojen toimintamatkojen ja latausinfrastruktuurin saatavuuden parantuessa Vaisala jatkaa sähköistysmahdollisuuksien arviointia ja testaamista. Lisäksi Vaisala käyttää jo yli 95-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Suurin osa jäljelle jäävistä energiankäyttöön liittyvistä päästöistä on peräisin maakaasusta, jota käytetään joidenkin toimipaikkojen lämmittämiseen talvella. Näiden päästöjen vähentämiseksi Vaisala tutkii mahdollisuuksia siirtyä vaihtoehtoisiin lämmityslähteisiin näillä toimipaikoilla. Lisäksi jotkut pienet myyntikonttorit sijaitsevat alueilla, joilla uusiutuvan sähkön ostaminen vihreillä sopimuksilla tai sertifikaateilla ei ole tällä hetkellä mahdollista. Vaisala aikoo ostaa uusiutuvan sähkön sertifikaatit näille toimipaikoille heti, kun ne tulevat saataville.	Sähköajoneuvojen ostaminen tai vuokraus (2025–2030) Uusien teknologioiden kokeilu (2025–2030) Kaasulämmityksen vaihtaminen vaihtoehtoisiin lähteisiin mahdollisuuksien mukaan (2025–2030) Uusiutuvan energian todistusten ostaminen sitä mukaa, kun niitä tulee saataville uusilla alueilla (2025–2030)
Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 3
Keino TUOTE- JA PALVELUPORTFOLION MUUTOKSET Palveluiden sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden odotetaan kasvavan Vaisalan liiketoimintaportfoliossa, mikä vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen. Tämän kasvun ensisijaiset ajurit ovat säädatan tuottamiseen keskittyvän Vaisala Xweatherin nopea kasvu sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvu, jonka tuotteet kuluttavat tyypillisesti vähemmän energiaa kuin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuotteet.			Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa • Palveluiden ja tiedon sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden kasvattaminen Vaisalan portfoliossa (2024–2030)
TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN	Vaisala arvioi ja pyrkii minimoimaan kaikkien uusien tuotteidensa hiilijalanjäljen. Scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään suunnittelemalla tuotteita, joiden materiaalien hiilijalanjälki ja energian kulutus on pienempi.	• • • •	Hiilijalanjäljen sisäisen arvioinnin tekeminen osaksi jokaisen uuden tuotteen suunnittelua (2024) Sisäisen hiilijalanjäljen arviointityökalun pilotointi tuotesuunnittelussa (2024) Työntekijöiden palkitseminen tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä ideoista (2024) Ideoiden toteuttaminen tuotteidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi (2025–2030)
TOIMITUSKETJUN HIILESTÄ IRTAUTUMINEN joiden hiilijalanjälki on pienempi.	• Sellaisten kaasujen ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024–2030) • Sellaisten metallien lähteiden, saatavuuden ja hintojen tutkiminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024) Toimitusketjun päästöjä vähennetään tunnistamalla ja toteuttamalla päästöjen vähentämismahdollisuuksia yhdessä toimittajiemme • Sellaisten metallien ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2025–2030) kanssa. Suurin osa Vaisalan toimitusketjun päästöistä on peräisin elektroniikasta, jossa päästöjen vähentämistoimenpiteitä odotetaan toteutuvan tavoitekauden lopussa vuonna 2030. Lisäksi Vaisala ryhtyy toimiin, kuten sellaisten kaasujen ja metallien hankintaan, • Muiden päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen toimittajien kanssa (2024–2030)

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
Keino			Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa
LOGISTIIKAN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN			• Siirtyminen lentoliikenteestä maantieliikenteeseen Euroopan jakelussa (2024)
Logistiikan päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään kuljetustapoja muuttamalla, toimitusten painoa vähentämällä ja yhteistyöllä logistiikkakumppaneiden kanssa.			• Kevyempien kuormalavojen käytön pilotointi (2024)
			• Hankkeen käynnistäminen pakkausten uudistamiseksi (2024)
		•	Paperisten käyttöoppaiden korvaaminen sähköisillä asiakirjoilla (2024–2030)
			• Päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen logistiikkakumppaneiden kanssa (2025–2030)
LIIKEMATKUSTUKSEN JA TYÖMATKALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Liikematkustuspäästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään muun muassa kannustamalla työntekijöitä välttämään tarpeettomia liikematkoja ja valitsemaan mahdollisuuksien mukaan vihreämpiä matkustustapoja. Työmatkaliikenteen päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään edistämällä vihreämpää työmatkaliikennettä työntekijöiden keskuudessa.		•	Liikematkustuspäästöjen vähentäminen, esimerkiksi kannustamalla työntekijöitä välttämään tarpeettomia
			liikematkoja ja harkitsemaan vihreämpiä matkustustapoja (2024–2030)
		•	Vihreämpään työmatkaliikenteeseen kannustaminen, esimerkiksi tarjoamalla polkupyöräedun ja kaupunkipyörä aseman Vantaalla (2024–2030)

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä

EU:n luokitusjärjestelmäasetus määrittelee kriteerit, joiden perusteella taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Asetuksessa on kuusi keskeistä tavoitetta: ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kattamat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen kattamat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Luokitusjärjestelmäasetus velvoittaa yrityksiä ilmoittamaan, mikä osuus toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista. Tiedot annetaan kolmen mittarin perusteella: liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx).

Liikevaihto

LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOINEN LIIKEVAIHTO

Olemme arvioineet toimintojemme luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisten toimintojen kuvausten (liitteet muutoksineen) sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1–4 perusteella.

Luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon olemme sisällyttäneet kaikki tuote- ja projektimyyntimme sekä vuokratuotot koska ne liittyvät ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteen 2 (siirtyminen kiertotalouteen) toimintoon 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus.

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAINEN LIIKEVAIHTO

Olemme arvioineet, että kiertotaloustavoitteen alaiset luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintomme eivät täytä delegoidun ympäristösäädöksen liitteessä 2 säädettyjä teknisiä arviointikriteerejä. Siksi emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Pääomamenot (CapEx)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET PÄÄOMAMENOT

Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaispääomamenomme sisältävät konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ilmoitettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäysten lisäksi vuokrasopimusten perusteella toteutuneet käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset.

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin olemme sisällyttäneet investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka liittyvät Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistukseen, joka on Vaisalan oma luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto kiertotaloustavoitteen puitteissa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien investointien määrä on arvioitu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvän liikevaihdon ja koko konsernin liikevaihdon välisen suhdeluvun perusteella. Konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin on kerrottu tällä suhdeluvulla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien investointien määrittämiseksi.

Lisäksi olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tuotosten ostoon liittyviä luokitusjärjestelmäkelpoisia pääomamenoja. Näitä ovat lisäykset vuokrattuihin rakennuksiin ja leasing-autoihin liittyviin käyttöoikeusomaisuuseriin, koska rakennusten hankinta ja omistaminen ja moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja ilmastonmuutostavoitteiden puitteissa.

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET PÄÄOMAMENOT

Meillä ei ole omiin luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä pääomamenoja. Emme myöskään voi arvioida luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tuotoksen ostoon liittyvien pääomamenojen luokitusjärjestelmän mukaisuutta. Siksi emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja.

Toimintamenot (OpEx)

LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINTAMENOT

Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaistoimintamenomme sisältävät ainoastaan tutkimuksen ja kehityksen kulut, pois lukien tutkimus- ja kehitysprojektien hallinnan kulut.

Olemme sisällyttäneet luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintamenoihin tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoomme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus.

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TOIMINTAMENOT

Koska Vaisalalla ei ole luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä tutkimus- ja kehityskuluja, emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia toimintamenoja.

Kaksinkertaisen laskennan välttäminen

Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja myös ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 (ilmastonmuutoksen hillintä) ja 2 (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) perusteella. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi näitä toimintoja ei kuitenkaan raportoida, koska ne sisältyvät laajempaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksen toimintoon.

Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus						Tunnusluvut						Tilinpäätös 2024					Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Kestävyysraportti
Tilikausi 2024			2024				Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)		Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	ten (A.1) tai luokitusjärjestelmä liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) Luokitusjärjestelmän mukais kelpoisten (A.2.) osuus	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
			MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)			0	0 %														0 %
	Josta mahdollistavat toiminnat		0	0 %														0 %
	Josta siirtymätoiminnat		0	0 %														0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus		CE 1.2	476,0	84 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								86,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)			476,0	84 %	0 %	0 %	0 %	0 %	84 %	0 %								86,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)			476,0	84 %	0 %	0 %	0 %	0 %	84 %	0 %								86,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto			88,6	16 %
YHTEENSÄ			564,6	100 %

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus				Tunnusluvut							Tilinpäätös 2024						Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Kestävyysraportti
Tilikausi 2024		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisten kelpoisten (A.2.) osuus pääoma (A.1) tai luokitusjärjestelmä menoista, vuosi 2023 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0	0 %														0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0	0 %														0 %
Josta siirtymätoiminnat		0	0 %														0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus	CE 1.2	19,6	56 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM/ CCA 7.7	10,9	31 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								22,7 %
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM/ CCA 6.5	0,6	2 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,8 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		31,0	90 %	33 %	33 %	0 %	0 %	56 %	0 %								24,4 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		31,0	90 %	33 %	33 %	0 %	0 %	56 %	0 %								24,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		3,8	10 %
YHTEENSÄ		34,8	100 %

Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus						Tunnusluvut						Tilinpäätös 2024					Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Kestävyysraportti
Tilikausi 2024			2024				Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)		Koodi (2)	Toimintamenot (3)	Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisten kelpoisten (A.2.) osuus toiminta (A.1) tai luokitusjärjestelmä menoista, vuosi 2023 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
			MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)			0	0 %														0 %
	Josta mahdollistavat toiminnat		0	0 %														0 %
	Josta siirtymätoiminnat		0	0 %														0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus		CE 1.2	47,4	73 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								75,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		47,4	73 %	0 %	0 %	0 %	0 %	73 %	0 %								75,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		47,4	73 %	0 %	0 %	0 %	0 %	73 %	0 %								75,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot			17,6	27 %
YHTEENSÄ			65,0	100 %

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi	YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT	Kyllä/ei
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähkön tai prosessilämmön tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
	FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämmön tai jäähdytyksen tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

ESRS S1 Oma työvoima		71
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)		71
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa edustajiensa kanssa (S1-2)	vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän	72
	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
tuomiseksi (S1-3)	kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin	72
toimet (S1-4)	Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät	73
	Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin
tavoitteet (S1-5)	vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät	74
Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)		76
	Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
	työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)	76
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)		77

tiedot

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) 77

Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16)	77
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus vaikutukset (S1-17)	77
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	78
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toiminta periaatteet (S2-1)	78
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)	78
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)	78
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4)	79
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5)	79

Konfliktimineraalit 80

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

ESRS S1 Oma työvoima

Motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijämme ovat tärkein menestyksemme avain. Työntekijöitämme motivoi olla mukana ratkaisemassa aikamme tärkeimpiä haasteita. Pidämme vastuullista ja eettistä toimintaa keskeisenä arvona Vaisalalle ja henkilöstöllemme. Työterveys ja -turvallisuus on myös merkittävä osa kaikkea toimintaamme. Panostamme henkilöstömme työterveys- ja työturvallisuuskoulutukseen ja varmistamme, että heillä on riittävä pätevyys työtehtäviensä turvalliseen suorittamiseen.

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Vaisalalla on toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä globaali laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS) omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaan. Molemmat kattavat Vaisalan koko oman työvoiman. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintaperiaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.

Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisätietoja vaikutuksista ja mahdollisuuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Alueellisten yksikköjen ja liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat esihenkilöt valvovat jatkuvasti toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä lisäksi näihin kohdistetaan ajoittain sisäisiä tarkastuksia.

QEHS-politiikan yleistavoitteena on ylläpitää korkeaa laatua, ympäristönsuojelua sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Tätä valvotaan tunnistamalla ja raportoimalla tapauksia, vaaroja ja läheltä piti -tilanteita. Politiikka liittyy Vaisalan mahdolliseen olennaiseen kielteiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvään vaikutukseen sen omaan työvoimaan. Lisätietoja tästä vaikutuksesta on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että Vaisala kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puolustaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työelämäoikeuksia. Nämä oikeudet määritetään kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen kahdeksassa yleissopimuksessa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa ihmiskaupan, pakkotyön ja lapsityövoiman ehkäiseminen, yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvotteluoikeuden kunnioittaminen sekä työntekijöiden suojeleminen syrjinnältä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa. Vaisala on sitoutunut kunnioittamaan työntekijöidensä terveyttä ja turvallisuutta ja noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön työaikaa koskevia yleissopimuksia.

Osana kestävyyttä tukevia käytäntöjä Vaisala on mukana YK:n Global Compact aloitteessa. Tämä tarkoittaa, että Vaisala noudattaa aloitteen kymmentä periaatetta, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, työelämän normeja, ympäristönsuojelua sekä korruption vastaisia toimia.

Yrityksenä noudatamme aina toimintamaidemme lakeja ja määräyksiä. Jos lainsäädännön vaatimukset poikkeavat toimintaperiaatteidemme vaatimuksista, pyrimme noudattamaan tiukinta vaatimustasoa.

Vaisalan sitoutuminen eettiseen toimintaan ulottuu pelkän lakien noudattamisen ulkopuolelle. Vaisala pyrkii olemaan hyvä yrityskansalainen, joka panostaa aktiivisesti kestäviin liiketoimintatapoihin.

Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekoulutukseen joka toinen vuosi. Koulutuksessa käsitellään muun muassa tasa-arvoa ja kunnioitusta työpaikalla sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Lisäksi kaikki työntekijät saavat lyhyemmän pakollisen kertauskoulutuksen kattavien koulutusten välillä. Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työntekijöillemme kohdennettua koulutusta. Nämä koulutukset tarjotaan usein pienemmissä ryhmissä ja kasvotusten.

Toimintaperiaatteet monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion edistämiseksi

Vaisala on sitoutunut edistämään osallistavaa työympäristöä selkeillä toimintaperiaatteilla, jotka takaavat yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyyden. Sitoumuksiimme kuuluu työllistämispäätösten tekeminen pätevyyden ja ansioiden perusteella ilman puolueellisuutta minkään suojatun ominaisuuden suhteen. Lisäksi tarjoamme maakohtaiset vaatimukset täyttäviä äitiys- ja vanhempainvapaakäytäntöjä, jotka tukevat raskaana olevia työntekijöitä ja tuoreita vanhempia työn ja perhe-elämän tasapainottamisessa.

Varmistaaksemme, että nämä toimet toteutetaan tehokkaasti, Vaisala on ottanut käyttöön koulutuksia, raportointimekanismeja, osallistavia käytäntöjä ja jatkuvia parannuksia osana menettelyjämme. Kaikkia työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta, inkluusiosta ja syrjimättömyydestä. Vaisalalla on selkeät ohjeet ja prosessit syrjintätapausten ilmoittamiseen, ja henkilöstöhallinto tutkii ne viipymättä ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimiin. Vaisala edistää monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota aloitteilla, kuten työntekijöiden resurssiryhmillä ja mentorointiohjelmilla, luoden kannustavan ympäristön kaikille työntekijöille.

Tarkistamme ja tarkennamme toimintaperiaatteitamme säännöllisesti varmistaaksemme, että ne vastaavat työntekijöidemme tarpeita ja ylläpitävät korkeaa osallisuutta.

Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että yhtiö arvostaa kulttuuria, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, kuulluksi ja tuetuksi tavalla, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen yhteistyön ja suoriutumisen. Syrjintä, häirintä tai kiusaaminen missä tahansa muodossa on ristiriidassa arvojemme kanssa ja rikkoo usein myös lakia. Tämä sisältää etniseen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, sukupuoli-identiteettiin, ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittisiin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, vammaisuuteen tai siviilisäätyyn perustuvan syrjinnän ja muun sovellettavien säännösten kattaman syrjinnän. Vaisalan toimintaperiaatteet edellyttävät työntekijöiden aina koh-

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

televan muita kunnioittavasti ja arvostaen. Tämä tarkoittaa kuuntelemista, erilaisten näkökulmien arvostamista ja syrjivän käytöksen poistamista.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)

Vaisala on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja työntekijöiden hyvinvointia ottamalla henkilöstömme aktiivisesti mukaan päätöksentekoprosesseihin. Uskomme, että suora yhteydenpito työntekijöihimme on olennaisen tärkeää heidän tarpeidensa ymmärtämiseksi ja huomioimiseksi. Keräämme säännöllisesti työntekijöiden palautetta kyselyjen, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Tämä panos on ratkaisevan tärkeää toimintaperiaatteidemme ja aloitteidemme kehittämisessä. Yhteydenpidossa saatu palaute vaikuttaa strategioihimme ja varmistaa, että pyrkimyksemme lisätä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja hyvinvointia vastaavat työntekijöidemme todellisia tarpeita ja huolenaiheita. Esihenkilöt käyvät kehityskeskustelut suoraan alaistensa kanssa. Työntekijän kanssa keskustellaan toimista tai seuraavista ura-askelista, ja niistä sovitaan yhdessä työntekijän kanssa. Vaisala toimii myös suoraan oman henkilöstönsä kanssa työterveys- ja työturvallisuusriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämiseksi sekä työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseksi olemme perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin. Toimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdotuksia, seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista sekä osallistua tapaturmien tutkintaan. Vaisala kannustaa myös omaa työvoimaansa raportoimaan ennakoivasti kaikista työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä ja tekemään parannusehdotuksia.

Vaisalalla yhteydenpitoa tapahtuu eri vaiheissa, kuten toimintaperiaatteiden ja aloitteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Yhteydenpitoa toteutetaan muun muassa kyselyillä, kohderyhmäkeskusteluilla ja säännöllisillä yhteisillä kokouksilla. Yhteydenpidon tiheys vaihtelee ja se on useimmiten neljännesvuosittaista tai vuosittaista, mutta yhteydenpitoa tehdään myös tarpeen mukaan, kun erityisiä ongelmia ilmenee. Työsuojelutoimikunnat kokoontuvat yleensä neljä kertaa vuodessa. Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Yleensä esihenkilöt ja työntekijät sopivat, että ne pidetään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Vuosisuunnitelmamme mukaan työntekijämme käyvät urakehityskeskustelunsa esihenkilönsä kanssa kalenterivuoden alussa. Tässä keskustelussa suunnitellaan seuraavia mahdollisia kehittämistoimia ja keskustellaan mahdollisista työntekijän uratoiveista.

HR-toiminto vastaa henkilöstöjohtajan johdolla yhteydenpidosta työvoiman kanssa ja palautteen sisällyttämisestä strategiseen lähestymistapaamme liittyen monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon sekä työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Vaisalalla ei tällä hetkellä ole yleistä puitesopimusta, joka liittyisi erityisesti sen työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Ylläpidämme kuitenkin avointa viestintää työntekijöiden edustajien kanssa varmistaaksemme, että työntekijöiden näkökulmat, erityisesti ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät, sisältyvät käytäntöihimme.

Arvioimme yhteydenpitotoimiemme tehokkuutta työntekijöiltä saadun palautteen avulla ja tarkastelemalla säännöllisesti kyselytutkimusten tuloksia, joilla mitataan työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kartoitetaan parannuskohteita. Arvioimme myös toteutettujen aloitteiden onnistumista henkilöstön hyvinvointimittareiden ja urakehitysohjelmien osallistumisasteiden perusteella. Arvioiden perusteella tehdään muutoksia sen varmistamiseksi, että yhteydenpito pysyy merkityksellisenä ja vaikuttavana. Terveyden ja turvallisuuden osalta ISO 45001 -standardiin perustuva työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmämme luo pohjan jatkuvalle parantamiselle ja varmistaa aktiivisen yhteydenpidon oman työvoimamme kanssa.

Vaisala on ryhtynyt toimiin varmistaakseen turvalliset työolot henkilöille, jotka saattavat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille, ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen tällä alueella. Tällaiset tekijät otetaan huomioon prosesseja ja työohjeita kehitettäessä. Mitä tulee monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyviin vaikutuksiin, Vaisalalla ei tällä hetkellä ole erityisiä prosesseja, joiden avulla voitaisiin saada tietoa erityisen alttiista

tai syrjäytyneistä ryhmistä. Olemme kuitenkin sitoutuneet tehostamaan yhteydenpitomenettelyämme näissä ryhmissä ja pyrimme ottamaan käyttöön kohdennettuja palautemekanismeja seuraavan vuoden aikana.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Vaisalan HR-toiminto on ensisijainen yhteyspiste työsuhteeseen liittyvissä huolenaiheissa, elleivät huolenaiheet johdu lain tai määräysten rikkomuksista, joita työntekijän mielestä ei voi ilmoittaa tavanomaisia kanavia pitkin. Näissä tilanteissa työntekijä voi tehdä ilmoituksen ilmoituskanavan kautta.

Vaisalan whistleblowing-politiikassa esitetty prosessi ja periaatteet toimivat mekanismina, jonka avulla voidaan tuoda esiin huolenaiheita ja tarjota toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja korjaamisen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Vaisala ei arvioi systemaattisesti, ovatko ihmisoikeusvaikutusten korjaustoimenpiteet tehokkaita.

Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoitukset voivat sisältää esimerkiksi Vaisalan toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomuksia. Ilmoituskanava on kolmannen osapuolen tarjoama ulkoinen, suojattu portaali. Lisäksi Vaisalalla on ennakoiva työterveyden ja -turvallisuuden raportointijärjestelmä. Kannustamme omaa työvoimaamme ja urakoitsijoitamme raportoimaan ennakoivasti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla sekä ehdottamaan turvallisuusparannuksia työolosuhteisiin ja -tapoihin.

Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekoulutukseen joka toinen vuosi. Koulutus sisältää opastusta ja ohjeita raportointiin. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Vaisalan intranetissä.

Tarkastusvaliokunta on vastuussa esiin tuotujen ja käsiteltyjen ongelmien seurannasta ja valvonnasta, ja compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi niistä neljännesvuosittain. Tällä hetkellä ilmoituskanavan ja korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta ei ole arvioitu.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Vaisala ei tällä hetkellä arvioi, ovatko sen työntekijät tietoisia ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista, joiden avulla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan, tai luottavatko he niihin. Vaisalan whistleblowing-politiikka kuitenkin varmistaa, että vilpittömässä mielessä toimivia suojellaan vastatoimilta.

Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4)

Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi

Vaisalalla voi mahdollisesti olla olennainen kielteinen vaikutus omaan työvoimaansa työtapaturmien tai jopa kuolemantapausten kautta. Työterveys- ja työturvallisuusriskien järjestelmällisen tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan avulla Vaisala tunnistaa tarvittavat toimenpiteet näiden kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja varmistaa, että sen käytännöt eivät aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen omaan työvoimaan. Tämä prosessi toteutetaan yhteistyössä työntekijöidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana riskien tunnistamiseen ja hallintaan kunkin maan käytäntöjen mukaan. Riskienarviointiprosessissa arvioimme ja määritämme vakavuuden ja todennäköisyyden riskeille, joille työntekijät voivat altistua. Riskienarvioinnit kattavat sekä rutiini- että poikkeustyöt. Merkittävimmät tapaturmariskit esiintyvät sähkötöissä sekä korkeissa paikoissa ja kemikaalien kanssa työskenneltäessä. Noudatamme riskien pienentämisessä hallintakeinojen hierarkiaa. Mikäli arvioidaan, että työntekijään voi kohdistua vähäistä suurempi riski, suunnittelemme toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Ensisijainen tavoitteemme on poistaa tunnistetut vaarat tai korvata ne vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla. Mikäli se ei ole mahdollista, riskejä pyritään edelleen pienentämään lähteellä ensisijaisesti teknisin hallintakeinoin. Mikäli henkilönsuojaimia on tarpeen käyttää, työntekijä saa ne maksutta. Riskien arviointi- ja hallintaprosessin laatu varmistetaan osana järjestelmämme sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Kannustamme myös kaikkia ilmoittamaan ennakoivasti kaikista työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä ja ehdottamaan parannuksia työolojen ja -menetelmien turvallisuuteen.

Vaisalan työterveys- ja turvallisuustiimi hallitsee terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Kaikki alla luetellut toimet auttavat saavuttamaan toimintaperiaatteidemme päämäärän vähentää tapaturmien määrää. Vaisala ei ole tarjonnut tai mahdollistanut korjaustoimia omaan henkilöstöön kohdistuvan tosiasiallisen olennaisen vaikutuksen osalta, koska tällaisia vaikutuksia ei esiintynyt vuonna 2024.

TERVEYS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS

Panostamme oman työvoimamme työterveys- ja turvallisuuskoulutukseen lisätäksemme turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä varmistaaksemme, että kaikilla työntekijöillä on työnsä edellyttämä pätevyys. Kerromme työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöistämme kaikille pakollisessa perehdytyskoulutuksessa. Yleisen perehdytyksen lisäksi tarjoamme koulutusta esihenkilöille sekä täsmäkoulutusta työntekijöille, jotka altistuvat erityisille riskeille työpaikalla. Työturvallisuuskoulutus on työntekijöillemme ilmaista, ja koulutukset voi suorittaa työajalla. Toimipaikoissamme työskentelevät urakoitsijat saavat myös työterveys- ja turvallisuusperehdytyksen. Työterveys- ja turvallisuuskoulutuksen tehokkuutta seurataan sisäisten työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän auditointien avulla. Työterveys- ja turvallisuuskoulutus on jatkuvaa toimintaa, eikä sen valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia.

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAT

Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämiseksi sekä työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseksi olemme perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin. Toimikunta toimii Suomessa, Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja Kiinassa. Nämä paikalliset toimikunnat kattavat kaikki työntekijäryhmät. Toimikunnilla on tärkeä rooli työterveyden ja -turvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä. Toimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle ja seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista. Tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työntekijöiden työkykyä ylläpitävään toimintaan. Toimikunnat myös seuraavat työturvallisuusilmoituksia ja osallistuvat tapaturmien tutkintaan. Toimikuntien tehokkuutta seurataan toimikuntien ja niiden pitämien kokousten lukumäärällä. Työsuojelutoimikuntien työ on jatkuvaa toimintaa, eikä sen valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia.

UUSI RAPORTOINTITYÖKALU

Vuonna 2024 otimme käyttöön uuden terveys- ja turvallisuustapausten ja -parannusten raportointityökalun, joka on kehitetty yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Työkalu yksinkertaistaa oman työvoimamme raportointiprosessia ja mahdollistaa tehokkaamman seurannan ja toimet. Uuden raportointityökalun tehokkuutta seurataan raporttien lukumäärällä.

Toimet, joilla pyritään saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia omaan työvoimaan

Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevien aloitteiden hallintaan ja toteuttamiseen on varattu erilaisia resursseja. Näitä ovat taloudelliset, henkilöstö- ja tekniset resurssit koulutukseen, työntekijöiden resurssiryhmien (ERG) toimintaan, palkkakyselyihin ja edistymisen seurantajärjestelmiin. Vaisalan toimet osallistavan ja tukevan työympäristön edistämiseksi esitetään oheisessa taulukossa.

Kaikki toimet ovat käynnissä, eikä niiden valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia. Vaisalalla on kuitenkin aikasidottuja tavoitteita, kuten sukupuolten palkkaeron kaventaminen (katso osio Monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet), ja nämä toimet edistävät tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki toimet koskevat Vaisalan työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa ja kaikilla työn vaativuustasoilla.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit		Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024	Varmennus
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Toimi	Kuvaus				Tehokkuuden seuranta ja arviointi
DEI-koulutus ja -tietoisuus			Vaisala on ottanut käyttöön DEI-verkkokoulutusmoduulin, jolla lisätään työntekijöiden tietoisuutta ja ymmärrystä DEI:n periaatteista.		Tehokkuutta seurataan osallistumisasteiden ja koulutustilaisuuksien palautteen avulla.
Työntekijäresurssi-ryhmien (ERG) perustaminen	osallistavampaa työpaikkakulttuuria.		Ensimmäisen ERG-ryhmän, Women@Vaisala & Allies, perustamisen tavoitteena on vahvistaa tukiverkostoja ja edistää		Tehokkuutta valvotaan seuraamalla ERG-ryhmän toimintaa ja sen vaikutusta työntekijöiden sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen.
Palkkatasa-arvoaloitteet Palkkaerojen tunnistamiseksi ja korjaamiseksi tehdään säännöllisiä palkkatutkimuksia, joiden tavoitteena on samapalkkaisuus kaikilla työn vaativuustasoilla ja toimipaikoilla.					Tehokkuutta seurataan vuosittaisilla kyselyillä ja edistymisraporteilla.

Osallistava työympäristö Toimintaperiaatteilla ja käytännöillä varmistetaan kaikkien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet sekä luodaan turvallinen, välittävä ja esteetön työympäristö. Tehokkuutta seurataan työntekijöiden palautteen, tapausilmoitusten ja toimintaperiaatteiden arviointien avulla.

Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5)

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet

Vaisalan tavoite TRIF-tapaturmataajuudelle (Total Recordable Injury Frequency) vuodelle 2024 oli ≤ 2,50. Tavoite kattaa Vaisalan oman työvoiman. TRIF mittaa kuolemantapausten, poissaoloon johtaneiden tapaturmien, sijaistyön ja muiden lääketieteen ammattilaisen hoitoa vaativien tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Vaisalan TRIF vuodelle 2024 oli 1,82, joten tavoite saavutettiin. Suoriutumista tavoitteeseen nähden seurataan ja arvioidaan kuukausittain. Vuonna 2024 saavutettua tasoa käytetään perusarvona, josta edistystä mitataan.

Tavoite määriteltiin sen perusteella, että olemme sitoutuneet Kansainvälisen työjärjestön tavoitteeseen vähentää työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. Työterveys ja -turvallisuus on merkittävä osa kaikkea Vaisalan toimintaa. Vaisala on sitoutunut saavuttamaan nolla työhön liittyvää kuolemantapausta ja poistamaan työtapaturmat tai työperäiset sairaudet. TRIF-tavoite tukee toimintaperiaatteidemme päämäärien saavuttamista.

Olemme lisänneet Vaisalan ja sen työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työterveys- ja työturvallisuusasioissa perustamalla työsuojelutoimikuntia useissa toimipisteissä. Toimikunnilla on tärkeä rooli tavoitteiden asettamisessa.

Vaisalan johtoryhmä seuraa tavoitetta kuukausittain. Vaisalalla ei ole suoraa yhteydenpitoa oman työvoimansa tai työntekijöiden edustajien kanssa tavoitteen seurannassa.

Työtapaturmat tutkitaan ja korjaavat ja ehkäisevät toimet määritellään tapauskohtaisesti. Myös kehitystä seurataan, ja vuosittaiset parannustarpeet huomioidaan vuosittaisessa toteutussuunnitteluprosessissa.

Monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet

Vaisala on asettanut kunnianhimoiset monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusiotavoitteet (DEI) vuosille 2026 ja 2030, ja ne keskittyvät eri osa-alueisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, sukupuolten väliseen tasapainoon teknisissä rooleissa, johtotehtäviin ja monikulttuuriseen edustukseen työvoimassa. DEI-tavoitteemme ovat linjassa Vaisalan mission ja toimintaperiaatteiden päämäärien kanssa, joilla edistetään osallistavaa, kannustavaa ja oikeudenmukaista työympäristöä. Näillä tavoitteilla pyritään puuttumaan eroihin ja lisäämään edustusta monimuotoisuuteen liittyvissä eri ulottuvuuksissa.

Tavoitteet koskevat kaikkia Vaisalan työntekijöitä kaikilla toimipaikoilla ja työn vaativuustasoilla.

Tavoitteiden määrittelymenetelmiämme ovat säännöllisten palkkatutkimusten, DEI-indeksimittausten ja ERG-ryhmien palautteen arviointi. Tärkeitä oletuksia tavoitteiden määrittelyssä ovat yhdenmukaistaminen kansallisten, EU:n ja kansainvälisen tason politiikkojen tavoitteiden kanssa ottaen huomioon kestävän kehityksen ja paikalliset kontekstit. Tietolähteitä ovat sisäiset kyselyt, työntekijöiden palaute ja automaattiset raportointijärjestelmät.

Eri henkilöstöryhmät ja edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana näiden tavoitteiden asettamisessa. DEI-aloitteita johtaa DEI-asioiden globaali johtaja, ja ERG- ja muut työntekijäryhmät antavat niihin panoksensa.

Suorituskykyä tavoitteisiin nähden seurataan DEI-koulutukseen osallistumisasteiden, ERG-ryhmien palautteiden ja säännöllisten DEIindeksimittausten avulla. Tarkastelemme ajoittain edistymistä varmistaaksemme yhdenmukaisuuden alkuperäisten suunnitelmiemme kanssa ja analysoimme kehitystä tai merkittäviä muutoksia tunnistaaksemme parannuskohteita.

Tavoitteiden asettamisprosessi sisältää suoran yhteydenpidon työntekijöiden ja edustajien kanssa realististen ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamiseksi. Säännöllistä seurantaa ja suorituskyvyn arviointeja tehdään, jotta voimme seurata edistymistämme tavoitteiden suhteen. Keräämme jatkuvasti palautetta ja teemme analyyseja tunnistaaksemme opittuja asioita ja kehittämiskohteita.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti		Tilinpäätös 2024	Varmennus

Vaisalan DEI-tavoitteet

			SAAVUTETTU TASO
Tavoite	Kuvaus	Tavoitetaso ja vuosi	Perusvuosi (2021) 1	2023	2024
Sukupuolten palkkatasa-arvo 2	Olemme ylläpitäneet hyvää sukupuolten välistä palkka tasa-arvoa, mutta haluamme kaventaa eron kokonaan.	Poistetaan kaikki selittämättömät sukupuolten väliset palkkaerot kokonaan vuoteen 2025 mennessä.	Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 97 % miesten palkoista ja tuotannon työn tekijöillä 101 % miesten palkoista.	Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 96 % miesten palkoista ja tuotannon työn tekijöillä 101 % miesten palkoista.	Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 94 % miesten palkoista ja tuotannon työn tekijöillä 99 % miesten palkoista.
DEI-indeksi	DEI-indeksi mittaa yleistä osallisuutta arvioimalla työntekijöiden tunteita monimuotoisuudesta ja osallisuudesta Vaisalassa.	Nostetaan DEI-indeksi 4,3:een vuoteen 2026 mennessä ja 5:een vuoteen 2030 mennessä.	4,12/5	4,0/5	4,0/5
DEI-indeksin ero	DEI-indeksin ero mittaa tunteiden eroa vähemmistöiksi tunnistautuvien ja vähemmistöiksi tunnistautumattomien välillä.	Pienennetään ero 0,15:een vuoteen 2026 mennessä ja poistetaan se vuoteen 2030 mennessä.	0,42	0,35	0,33
Sukupuolijakauma teknisissä rooleissa	Tämä tavoite keskittyy tasapainoisemman sukupuolijakauman saavuttamiseen teknisissä rooleissa, mukaan lukien IT:n, tuotehallinnan ja T&K:n asiantuntija- ja esihenkilötehtävät.	Nostetaan edustus 22 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	17 %	17 %	18 %
Sukupuolijakauma johdossa	Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä johdossa.	Nostetaan edustus 30 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	26 %	27 %	28 %
Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa	Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä ylimmässä johdossa.	Nostetaan edustus 34 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	23 %	28 %	25 %
Monikulttuuriset osaajat Suomessa	Suomen merkittävän tuotekehityksen ja globaalin vienti painotuksen ansiosta monipuolinen kulttuuriosaaminen on välttämätöntä. Pyrimme ylittämään toimialan keskiarvon monikulttuurisessa edustuksessa Suomessa.	Säilytetään 10 prosentissa vuoteen 2026 saakka ja nostetaan 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	7 %	10 %	10 %
Monikulttuuriset osaajat ylimmässä johdossa	Globaalina yrityksenä ylimmän johtomme tulee heijastaa monimuotoista työvoimaamme ja olla yhdenmukainen kasvutavoitteidemme kanssa.	Nostetaan 35 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	29 %	28 %	33 %
DEI-koulutuksen suorittaneiden osuus	Pyrimme korkeaan DEI-koulutuksemme suorittaneiden osuuteen.	Nostetaan suorittaneiden osuus 70 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.	N/A	38 %	64,8 %

1) Perusvuoden arvot edustavat tilannetta huhtikuussa 2021, jolloin tavoitteet asetettiin. Tavoite DEI-koulutuksen suorittaneiden osuudelle asetettiin vuonna 2023, joten perusvuosi tälle tavoitteelle on 2023.

2) Eri laskentamenetelmien vuoksi nämä luvut eivät ole vertailukelpoisia osiossa Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) raportoidun sukupuolten palkkaeron kanssa.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi			Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus			Tunnusluvut				Tilinpäätös 2024				Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Kestävyysraportti
Keskeiset henkilöstöluvut Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on		Henkilöstön määrä maissa, joissa Vaisalalla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä						Henkilöstö sopimustyypin ja alueen mukaan 2 1.1.2024 – 31.12.2024
validoinut tässä osiossa esitettyjä mittareita.		Maa				Työsuhteisten työntekijöiden määrä			Suomi	Americas	EMEA	APAC	Yhteensä
		Suomi					1 538	Työsuhteisten työn
Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)		Yhdysvallat					352	tekijöiden määrä	1 538	402	314	185	2 439
								Vakinaisten työ suhteisten työn tekijöiden määrä	1 420	401	304	138	2 263
Työntekijätietoja ylläpidetään Vaisalan henkilöstötietojärjestelmässä, ja erilaisia raportteja voidaan luoda automaattisesti kaikkiin raportointi tarpeisiin. Kaikki tämän kestävyysraportin henkilöstöluvut on raportoitu		Henkilöstö sopimustyypin ja sukupuolen mukaan 1.1.2024 – 31.12.2024						Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä	118	1	10	47	176
henkilömääränä raportointikauden lopussa. Vuonna 2024 Vaisalan oman henkilöstön vaihtuvuus oli 165 henkilöä ja			Naiset	Miehet	Muut*	Ei ilmoitettu	Yhteensä	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien
oman henkilöstön vaihtuvuusaste oli 7,3 %.		Työsuhteisten työn tekijöiden määrä	749	1 688	0	2	2 439	työsuhteisten työn tekijöiden määrä	76	0	2	0	78
Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan		Vakinaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä	685	1 576	0	2	2 263	Kokoaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä	1 417	398	295	182	2 292
Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä	Määräaikaisten työsuhteisten työn						Osa-aikaisten työsuhteisten työn
Miehet	1 688	tekijöiden määrä	64	112	0	0	176	tekijöiden määrä	45	4	17	3	69
Naiset	749	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien						2) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka; APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue; EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka.
Muut	0	työsuhteisten työn tekijöiden määrä	28	50	0	0	78
Ei ilmoitettu	2	Kokoaikaisten						Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
Henkilöstö yhteensä 1	2 439	työsuhteisten työn tekijöiden määrä	692	1 598	0	2	2 292	työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
1) Tilinpäätöksessä ilmoitettu edustavin lukumäärä, henkilöstön määrä joulukuun 2024 lopussa, on raportoitu Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteen tammi–joulukuu 2024 osiossa Henkilöstö.		Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	29	40	0	0	69	Vaisalan omaan työvoimaan kuului raportointikauden lopussa 40 muuta kuin työsuhteista työntekijää henkilömääränä raportoituna.
	* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.					Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä on saatavilla milloin tahansa Vaisalan sisäisestä järjestelmästä, mutta prosessiin sisältyy muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden manuaalinen laskeminen

palkalliset ja palkattomat poissaolot). Bruttotuntipalkka kaikille paitsi

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)

Vaisalalla on toimintaperiaatteet kumppaneille (Partner Code of Conduct), joilla hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa, mukaan lukien YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.

Kumppaneiden toimintaperiaatteet liittyvät kaikkiin kolmeen Vaisalan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaan olennaiseen vaikutukseen, jotka liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, lapsityövoimaan ja pakkotyöhön. Lisätietoja näistä olennaisista vaikutuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Kumppaneiden toimintaperiaatteiden soveltamisala ja yleiset tavoitteet on kerrottu osiossa Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2).

Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Kumppaneiden toimintaperiaatteet edellyttävät, että yhteistyökumppanimme sitoutuvat Vaisalan tavoin ihmisoikeuksiin. Tämä tarkoittaa ihmisten kohtelua kunnioittavasti ja arvostaen, monimuotoisuuden tukemista, erilaisten mielipiteiden hyväksymistä, yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä kaikille sekä osallistavan ja eettisen kulttuurin vaalimista. Kaikki nämä sitoumukset ovat ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten mukaisia. Kumppanien odotetaan toteuttavan ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia mahdollisten haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja käsittelemiseksi YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisille yrityksille annettujen vastuullisen liiketoiminnan toimintaohjeiden mukaisesti.

Arvoketjun työntekijöiden osalta Vaisalan toimintaperiaatteet kumppaneille käsittelevät ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä. Odotamme myös kumppaneidemme noudattavan työlainsäädäntöä sekä varmistavan oikeudenmukaiset työolosuhteet, tarkat työsuhdetiedot ja selkeän työehtojen tiedottamisen. Työsuhteissa on noudatettava yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä sekä nollatoleranssia häirinnän suhteen. Lisäksi työntekijöillä tulee olla säännölliset lepoajat, ja heidän oikeuttaan järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluita on kunnioitettava. Kumppaneillamme tulee olla järjestelmät näiden vaatimusten valvomiseksi ja täyttämiseksi.

Vaisalan yhteistyökumppaneilta edellytetään, että niillä on omat toimittajien toimintaperiaatteet tai vastaavat ohjeet omille yhteistyökumppaneilleen, jotka kattavat Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita vastaavat periaatteet ja vaatimukset. Vaisalan kumppaneiden on myös varmistettava, että niiden liikekumppanit noudattavat periaatteita ja vaatimuksia, sekä seurattava aktiivisesti kumppanien vaatimustenmukaisuutta.

Kumppanien on tarjottava työntekijöilleen keinot ilmaista huolensa kumppaneiden toimintaperiaatteissa määritellyistä vaatimuksista, ja työntekijää, joka ilmoittaa huolenaiheesta vilpittömässä mielessä, on suojattava vastatoimilta. Vaisalan whistleblowing-politiikan mukaan kaikista epäillyistä ihmisoikeusloukkauksista voidaan ilmoittaa Vaisalan ilmoituskanavassa, jonka kautta sidosryhmät voivat myös hakea korjaavia toimenpiteitä.

Vaisalan arvoketjujen alku- ja loppupäässä ei vuonna 2024 raportoitu arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisille yrityksille annettuja toimintaohjeita ei olisi noudatettu.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)

Vaisalalla ei ole yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa kanssa suoraan tai sellaisten luotettavien valtuutettujen kautta, joilla on tarkka käsitys heidän tilanteestaan. Olemme arvioineet suoran yhteydenpidon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien tai heidän edustajiensa kanssa haastavaksi. Pyrimme kuitenkin käyttämään kansalaisjärjestöjä luotettavina valtuutettuina, jotka edustavat vaikutusten kohteena olevien arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä. Vuonna 2024 yritimme ottaa yhteyttä kansalaisjärjestöihin tätä tarkoitusta varten, mutta emme saaneet vastausta. Jatkamme näitä toimia vuonna 2025.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)

Vaisalan whistleblowing-politiikassa hahmotellut prosessit ja periaatteet toimivat mekanismina, jolla arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin huolensa, sekä mekanismina, joka tarjoaa ja mahdollistaa korjaavia toimia ihmisoikeusvaikutuksiin. Whistleblowing-politiikka koskee kaikkia Vaisalan arvoketjuissa olevia, jotka haluavat jakaa huolenaiheen tekemällä ilmoituksen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi ihmisoikeusloukkaukset. Seuraavat periaatteet koskevat kaikkea tutkintaa: Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, puolueettomat henkilöt tutkivat niitä, jatkokysymykset lähetetään turvallisesti, eikä nimettömien ilmoittajien henkilöllisyyttä etsitä tai paljasteta missään vaiheessa. Kanava on kolmannen osapuolen tarjoama ulkoinen, suojattu portaali.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Kestävyysraportti
Compliance-toiminnosta vastaava henkilö ylläpitää tietoja ilmoitetuista asioista ja korjaavista toimenpiteistä, jotta esille tuotuja ja käsiteltyjä ongelmia voidaan seuranta ja valvoa. Vaisalalla ilmoitukset käsittelee työryhmä, joka koostuu lakiosaston, talousorganisaation, henkilöstöhallin non ja tarvittaessa asianomaisten liiketoiminta-alueiden jäsenistä. Vaisalan			tai aloitteita, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Vuonna 2025 pyrimme edelleen parantamaan ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin tehokasta sisällyttämistä toimittajien ja alihank		vaiheet ovat: • joissa työntekijät voivat olla vaarassa. •	listen kielteisten vaikutusten tunnistamisen ja käsittelemisen. Nykyiset Riskiarviointi: Arvoketjujen analysointi niiden alueiden tunnistamiseksi, Vaikutusanalyysi: Tunnistettujen riskien vakavuuden ja toden
compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta esiin tuodut huolenaiheet tarkastusvaliokunnalle. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole käytössä prosessia kanavan tehokkuuden varmistamiseksi.			kijoiden valinta- ja hallintaprosesseihin. Tähän sisältyy työntekijöiden ja kumppaneiden tietämyksen lisääminen ihmisoikeuksia koskevasta due diligence -prosessista arvoketjuissa.		näköisyyden arvioiminen. • Toiminnan suunnittelu: Asianmukaisten toimenpiteiden suunnittelu kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi. • Toteutus: Toimintasuunnitelman toteuttaminen selkeillä vastuilla ja
Vaisala ei tällä hetkellä seuraa ja arvioi, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia näistä prosesseista ja luottavatko he niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Sekä Vaisalan		Kunkin toimen piiriin kuuluvat toimittajat ja alihankkijat valitaan riski arviointien ja ostojen suuruuden perusteella.			aikataululla. • Seuranta ja raportointi: Toimien tulosten seuranta, tarvittavien muutosten tekeminen ja edistymisen raportointi sidosryhmille.
kumppaneiden toimintaperiaatteet että whistleblowing-politiikka käsitte levät huolenaiheita esittävien henkilöiden suojelua vastatoimilta. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4)		Kaikkien toimien odotetaan parantavan kykyämme valvoa ja parantaa ihmisoikeuskäytäntöjä arvoketjuissamme, mikä edistää toimintaperiaattei demme päämäärien saavuttamista. Vaisala ei tällä hetkellä seuraa tai arvioi toimien vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa vaikutusten kohteena oleville sidosryhmille. Vaisala kuitenkin seuraa toimittajiemme EcoVadis-pisteiden parannuksia osa-alueilla työvoima ja ihmisoikeudet sekä kestävät hankin			Vaisala ei ole määritellyt lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyvät toimet		nat, jonka odotetaan antavan epäsuorasti tietoa toimien tehokkuudesta. Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia, jotka liittyvät Vaisalan arvoketjujen alku- tai loppupäähän.			Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5)
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia hallitaan ottamalla huomioon ihmisoikeusnäkökohdat toimittajien ja alihankkijoiden valinta- ja hallintaprosesseissa sekä vaatimalla toimittajia ja alihankkijoita noudattamaan Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita. Tätä tukevat toimittajien arvioinnit ja auditoinnit. Nämä ovat käynnissä olevia toimia, joita jatketaan myös tulevina raportointivuosina.		arviointeihin ja auditointeihin.	Vaisala ei ole raportointikaudella toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollis taakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen. Vaisala on osoittanut vaikutusten hallintaan osa-aikaisia henkilöresursseja useista toiminnoista. Lisäksi taloudellisia resursseja osoitetaan toimittajien		EcoVadis-pisteiden parantamiselle.	Seurataksemme edistymistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutustemme vähentämiseen liittyvien toimintaperiaattei demme päämäärissä olemme asettaneet tavoitteet EcoVadis-arvioinnin kattavuudelle suorien ostojemme osalta sekä suorien toimittajiemme
Raportointivuonna tehdyt keskeiset toimet ovat Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteiden päivittäminen, EcoVadis-arviointien käytön aloit taminen toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa ihmisoikeuksiin liittyvillä alueilla sekä yleisen alihankintaprosessin parantaminen ihmisoikeuksien due diligence -prosessin osalta. Vaisalalla ei ole käytössä muita toimia			Prosessit asianmukaisten toimien tunnistamiseksi, joilla voidaan vastata arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin Vaisala toteuttaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin, joka sisältää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdol		elektroniikkaan.	Tavoitteet asetettiin suorille toimittajille, koska vakavimmat ihmisoikeusriskit liittyvät suoraan toimitusketjuun, erityisesti EcoVadisin arviointimenetelmä mittaa yrityksen kestävyyden johtamisjärjestelmän laatua sen toimintaperiaatteiden, toimien ja KPI raportoinnin kautta neljässä kategoriassa: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet,

eettisyys ja kestävä hankinta. Näistä kategorioista asetimme pistemäärän parantamistavoitteet niille kategorioille, jotka ovat merkityksellisimpiä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten kannalta: työ- ja ihmisoikeudet sekä kestävä hankinta.

EcoVadisin arviointitulokset esitetään tuloskortissa, joka on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Laskennassa on huomioitu arviointijakson viimeisen kuuden kuukauden aikana vanhentuneet EcoVadis-tuloskortit.

Tavoitteen kuvaus	Tulos 2024 (perustaso)	Tavoite 2025
EcoVadis-arvioidut suorat ostot	74 %	75 %
Suorien toimittajien EcoVadis-pis teiden keskimääräinen parannus Työ- ja ihmisoikeudet -osa-alueella	59,7/100	+ 1,0 pistettä vuodesta 2024
Suorien toimittajien EcoVadis-pis teiden keskimääräinen parannus Kestävä hankinta -osa-alueella	54,2/100	+ 1,0 pistettä vuodesta 2024

Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Vaisala ei ollut suoraan yhteydessä arvoketjun työntekijöiden, heidän edustajiensa tai luotettavien valtuutettujen kanssa tavoitteiden asettamisen, suoritusten seurannan tai parannusten tunnistamisen aikana.

Konfliktimineraalit

Konfliktimineraalit on Vaisalalle yhteisökohtainen kestävyysseikka, jota ESRS-standardit eivät kata.

Konfliktimineraaleja koskevat toimintaperiaatteet

Konfliktimineraaleihin liittyvien vaikutusten hallintaa ohjaavat toimintaperiaatteemme (Code of Conduct), joissa todetaan sitoutumisemme vastuulliseen mineraalien hankintaan, sekä kumppaneiden toimintaperiaatteet (Partner Code of Conduct), jotka edellyttävät toimittajiemme hankkivan mineraaleja vastuullisesti.

Konfliktimineraaleja koskevat toimet

Toimintamalliamme mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseksi ohjaavat OECD:n due diligence -ohjeet konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisiin toimitusketjuihin (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas). Käytämme Responsible Minerals Initiativen raportointimallia, kun keräämme ja välitämme tietoja tinan, volframin, tantaalin ja kullan (3TG:n) lähteistä ja alkuperästä toimitusketjussa. Edellytämme myös toimittajiemme luovan järjestelmiä ja prosesseja näiden mineraalien vastuullista hankintaa varten ja tekevän yhteistyötä Vaisalan kanssa konfliktimineraalien due diligence -prosessissa. Lisäksi edellytämme toimittajamme vaativan samaa omilta toimittajiltaan.

Nämä kaikki ovat jatkuvia toimia, ja ne kattavat mineraalien koko toimitusketjun.

Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet

Arvioimme edistymistä toimintaperiaatteidemme päämäärässä, vastuullisessa mineraalien hankinnassa, seuraamalla toimitusketjun läpinäkyvyyden tasoa vuosittain. Vaisalan tavoitteena vuonna 2024 oli, että vähintään 90 % konfliktimineraalien tiedonkeruun kattamista toimittajista toimittaa vaaditun raportointipohjan täytettynä Vaisalalle. Tavoite kattaa aktiiviset toimittajat, joilta Vaisala ostaa osia tai tuotteita, jotka sisältävät tai voivat sisältää 3TG-metalleja. Tavoite asetettiin perustuen Vaisalan arvioon realistisesta saavutettavasta tasosta. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen.

Konfliktimineraaleja koskevat mittarit

Tavoitteen saavuttamista seurataan kuukausittain kolmannen osapuolen keräämien tietojen ja toimittamien edistymisraporttien avulla. Vuonna 2024 tavoite ylitettiin, sillä 100 % konfliktimineraalien tiedonkeruun kattamista toimittajista toimitti täytetyn raportointipohjan Vaisalalle. Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut tämän mittarin.

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	82
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)	82
Suhteet toimittajiin (G1-2)	82
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)	83
Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)	84

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisalalla on kansainvälinen korruption vastainen politiikka ja whistleblowing-politiikka, joilla hallitaan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintaperiaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.

Kansainvälisen korruption vastaisen politiikan yleisenä tavoitteena on estää korruptiota ja varmistaa, että kaikkea liiketoimintaa harjoitetaan laillisesti, eettisesti ja läpinäkyvästi. Tätä seurataan säännöllisillä auditoinneilla ja vaatimustenmukaisuustarkastuksilla korruption vastaisten lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Politiikka liittyy korruptioon ja lahjontaan liittyviin mahdollisiin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin. Politiikka koskee Vaisalan työntekijöitä ja kaikkia liikekumppaneita kaikissa toiminnoissa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla sekä arvoketjujen alkuettä loppupäässä.

Whistleblowing-politiikan yleisenä tavoitteena on tarjota työntekijöille turvallinen ja luottamuksellinen tapa ilmoittaa epäeettisestä tai laittomasta toiminnasta. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi tapauksista ja prosessista säännöllisesti Vaisalan tarkastusvaliokunnalle. Politiikka liittyy väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvään mahdolliseen olennaiseen kielteiseen vaikutukseen. Politiikka on soveltamisalaltaan globaali, ja se koskee kaikkia alueita, joilla Vaisala toimii

ja ottaa huomioon paikalliset lait ja määräykset. Tiettyjä maantieteellisiä poikkeuksia voi olla, jos paikalliset lait ja määräykset kumoavat Vaisalan toimintaperiaatteet.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Lisätietoja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä vaikutuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vaisalan ilmoituskanava toimii mekanismina huolenaiheiden esiin tuomiselle. Kaikki sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat jakaa huolenaiheensa tekemällä ilmoituksen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi Vaisalan toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomukset. Tutkinnan suorittaa compliance-toiminnosta vastaava henkilö lakiasiainjohtajan tukemana. Ilmoituskanavan tarjoaa kolmas osapuoli. Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja whistleblowing-politiikka takaavat, että vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekevää työntekijää suojellaan vastatoimilta.

Työntekijät koulutetaan vähintään joka toinen vuosi tunnistamaan mahdollista Vaisalan toimintaperiaatteiden vastaista toimintaa ja ilmoittamaan siitä. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka on ilmoitusten ensisijainen vastaanottaja, osallistuu aktiivisesti ilmoituksiin liittyvään koulutukseen.

Whistleblowing-politiikassa määritellyt prosessit ja periaatteet toimivat myös mekanismeina liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien korruptio-, lahjonta- ja muiden tapausten tutkintaan. Näillä periaatteilla pyritään myös varmistamaan, että tapaukset käsitellään ripeästi, riippumattomasti ja objektiivisesti.

Sisäisten arvioidemme perusteella myynti- ja markkinointi- sekä hankintaja toimitusketjun hallintatoiminnoilla on todettu olevan suurin korruption ja lahjonnan riski. Myynnin ja markkinoinnin työntekijät ovat tekemisissä kolmansien osapuolien edustajien, asiakkaiden ja kannustepohjaisten palkitsemisrakenteiden kanssa, kun taas hankinnan ja toimitusketjun hallinnan työntekijät ovat tekemisissä tavaran- ja palvelutoimittajien sekä rahallisesti suurten transaktioiden kanssa.

Suhteet toimittajiin (G1-2)

Vastuulliset toimitusketjut

Toimitusketjuissaan Vaisala pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetuja sekä innovaatioita yhteistyön voimalla. Liiketoimintamme pohjautuu laajalle valikoimalle ja pienille volyymeille. Tämän monitahoisuuden hallinta vaatii satojen toimittajien ja valikoitujen kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja teemme heidän kanssaan yhteistyötä tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen.

Suorat toimittajamme toimivat pääsääntöisesti lähellä tuotekehitystämme ja tuotantolaitoksiamme. Ostamme alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia pääasiassa Suomesta, muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat tyypillisiä toimitusketjuja globaalissa elektroniikan valmistuksessa.

Toimittajien hallinta

Vaisalan toimittajien hallintamallissa on viisi toimittajaluokkaa: väliaikainen, mahdollinen, hyväksytty, suositeltava ja strateginen. Näiden lisäksi toimittajien joukossa on esimerkiksi vaiheittain poistuvia toimittajia sekä pidempään jatkuneiden vakavien ongelmien vuoksi tarkkailulistalla olevia toimittajia. Luokitus määrittää Vaisalan ja toimittajan välisen suhteen ja toimittajan hallintamallin. Toimittajien edellytetään täyttävän tietyt vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, riskiarviointeihin sekä ostojen suuruuteen. Toimittajien on myös sitouduttava noudattamaan kumppaneiden toimintaperiaatteita.

Teemme yhteistyötä EcoVadisin kanssa, kun arvioimme toimittajiemme kestävyyttä ja rohkaisemme niitä käyttämään arviointituloksia kestävyyteen liittyvien käytäntöjensä jatkuvaan parantamiseen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Lisätietoja EcoVadis-arviointeihin liittyvistä tavoitteistamme on osiossa Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5). Käytämme myös toimittajien kestävyyden itsearviointikyselyä (Supplier Sustainability Self-Assessment Questionnaire, SAQ) toimittajien arvioinnissa ja kehittämisessä. Mikäli toimittajan arvio ei täytä Vaisalan vaatimuksia, toimittajan edellytetään toteuttavan korjaavia toimenpiteitä kestävyyden parantamiseksi osana kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaansa. EcoVadis-arvioinnin ja SAQ:n avulla arvioidaan myös uusien toimittajien kestävyyttä.

Osana toimittajien hallintaprosessiamme teemme toimittajillemme laatu-, toimitusketju- ja prosessiauditointeja. Näissä auditoinneissa tarkastamme myös kestävyyteen liittyviä näkökulmia, kuten Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteiden noudattaminen, työ- ja ihmisoikeudet, työturvallisuus, ympäristöasioiden hallinta, tuoteturvallisuus sekä konfliktimineraalien hallinta.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Vaisalalla on nollatoleranssi kaikkia korruption muotoja kohtaan. Yhtiön kansainvälinen korruption vastainen politiikka kieltää ehdottomasti lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Politiikka sisältää selkeitä neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja kestitsemisen piiriin. Määräajoin työntekijöille järjestettävät toimintaperiaatekoulutukset sisältävät myös korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä aiheita. Lisäksi korruption vastaisesta politiikasta on räätälöity yksityiskohtainen koulutus henkilöstöryhmille, jotka riskiarvioinnin mukaan voivat joutua tehtävissään haastaviin tilanteisiin.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on painopisteenä myös Vaisalan yhteistyökumppaniverkostossa, jonka kautta yhtiö palvelee asiakkaita maailmanlaajuisesti. Verkostoon kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä yli 100 maassa. Koska Vaisalan liiketoiminta kattaa laajan maantieteellisen

alueen, mukaan lukien liiketoimintaympäristöltään haastavia alueita, liikekumppaneiden valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kumppaneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja lausekkeita sopimuksen välittömästä irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo toimintaperiaatteitamme (Code of Conduct) tai korruption vastaista politiikkaamme. Vaisala tarjoaa toimintaperiaatteista myös verkkokoulutusta, joka on suunnattu erityisesti jakelukumppaneille. Koulutuksen suorittamista seurataan sähköisen järjestelmän avulla. Koulutuksessa painottuu korruption ja lahjonnan torjunta, jolla varmistamme, että kumppanit ymmärtävät Vaisalan periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaisesti kaikissa tilanteissa.

Vaisalan tutkintaprosessi on suunniteltu varmistamaan puolueettomuus ja perusteellisuus, ja yhtiöllä on jäsennelty prosessi raportoida tutkinnan tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille. Työryhmään, joka vastaa lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen epäiltyjä rikkomuksia koskevien ilmoitusten käsittelystä, kuuluu henkilöitä ylimmästä johdosta, jotka eivät osallistu raportoituun asiaan liittyvään päivittäiseen johtamiseen. Työryhmän jäsenet ovat lakiasiainjohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä tarpeen mukaan liiketoiminta-alueiden johtajat. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka vastaa ilmoitettujen tapausten esittelystä, on myös keskeisessä roolissa objektiivisuuden ylläpitämisessä. Järjestämällä tutkintaprosessin tällä tavalla Vaisala pyrkii ehkäisemään eturistiriitoja ja varmistamaan, että tutkinnat suoritetaan asianosaisista riippumatta. Lisäksi compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta esiin tuodut huolenaiheet tarkastusvaliokunnalle.

Vaisala varmistaa, että sen korruption vastainen politiikka ja toimintaperiaatteet (Code of Conduct) viestitään tehokkaasti asianomaisille sidosryhmille. Viestintä toteutetaan säännöllisillä koulutustilaisuuksilla, jotka on räätälöity eri työntekijäryhmille heidän tehtäviensä ja mahdollisesti kohtaamiensa riskien mukaan.

Kaikki työntekijät käyvät joka toinen vuosi pakollisen toimintaperiaatekoulutuksen, joka sisältää aiheita liiketoiminnan harjoittamisesta sekä

korruption ja lahjonnan ehkäisystä ja havaitsemisesta. Koulutus kattaa 100 % toiminnoista, joilla on suurin riski altistua korruptiolle ja lahjonnalle. Hallitukselle koulutus on vapaaehtoista. Lisäksi kattavampien koulutusten välillä kaikki työntekijät saavat pakollisen lyhyemmän kertauskoulutuksen. Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työntekijöillemme kohdennettua koulutusta. Näitä tilaisuuksia tarjotaan usein pienemmissä ryhmissä ja kasvotusten. Koulutusten tyyppi, laajuus ja yksityiskohtaisuus räätälöidään vastaamaan eri työntekijäryhmien erityistarpeita ja riskiprofiileja.

Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimet

Alla on tiedot vuonna 2024 tehdyistä keskeisistä korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvistä toimista ja niiden odotetuista tuloksista. Kaikki alla luetellut toimet auttavat saavuttamaan toimintaperiaatteidemme päämäärät, jotka on raportoitu osiossa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1). Vaisalalla ei ole tulevaisuuteen suunniteltuja toimia. Vaisala ei ole asettanut liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kestävyystavoitteita, sillä asiaankuuluvia tavoitteita ei ole tunnistettu.

KANSAINVÄLISEN KORRUPTION VASTAISEN POLITIIKAN PÄIVITYS

Päivityksellä pyrittiin yhdenmukaistamaan politiikka maailmanlaajuisten parhaiden käytäntöjen kanssa ja varmistamaan, että se on tarkoituksenmukainen nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Odotettu tulos on lisääntynyt tietoisuus ja korruption vastaisten ohjeiden tiukempi noudattaminen organisaation kaikilla tasoilla.

WHISTLEBLOWING-POLITIIKAN PÄIVITYS

Päivityksen tavoitteena oli tarjota vankemmat puitteet epäeettisestä toiminnasta ilmoittamiseen ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseen. Odotettu tulos on ilmoitusten määrän kasvu ja mahdollisten ongelmien aikaisempi havaitseminen, mikä edistää läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa organisaatiota.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNNAN RISKIARVIOINTI

Riskiarviointi keskittyi suuren riskin alueisiin myyntiorganisaatiossa ja muissa asiaankuuluvissa ryhmissä kaikilla maantieteellisillä alueilla. Se kattoi toiminnot, jotka voivat olla alttiina korruptio- tai lahjontariskeille, mukaan lukien vuorovaikutus asiakkaiden, toimittajien ja muiden kolmansien osapuolten kanssa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Odotettu tulos on mahdollisten riskien tunnistaminen ja kohdennettujen lieventämisstrategioiden toteuttaminen, mikä vähentää korruptio- ja lahjontatapausten todennäköisyyttä.

KORRUPTION TORJUNNAN JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN KOULUTUS

Osalle myyntiorganisaatiota ja muille asiaankuuluville ryhmille järjestettiin koulutustilaisuuksia compliance-toiminnosta vastaavan henkilön johdolla. Odotettu tulos on lisääntynyt tietoisuus ja ymmärrys korruption torjunnan käytännöistä, mikä johtaa tehokkaampaan epäeettisen toiminnan ehkäisyyn ja organisaation toimintaperiaatteiden noudattamiseen.

Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)

Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut tässä osiossa esitettyjä mittareita.

Vuonna 2024 ei ollut tuomioita korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta, tunnistettuja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksia tai vahvistettuja korruptiotai lahjontatapauksia. Tästä syystä toimet korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksiin puuttumiseksi eivät olleet tarpeellisia. Jos niitä tapahtuisi, kurinpitotoimiin ryhdyttäisiin Vaisalan toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	564,6	540,4	514,2	437,9	379,5
vienti ja ulkomaantoiminta, %	98,0	98,0	98,0	98,0	97,0
Bruttokate, %	56,3	55,8	54,8	55,2	56,1
EBITA	90,3	74,7	70,7	61,0	52,1
% liikevaihdosta	16,0	13,8	13,8	13,9	13,7
Liiketulos	82,9	66,6	62,5	50,1	44,8
% liikevaihdosta	14,7	12,3	12,2	11,5	11,8
Tulos ennen veroja	80,8	63,1	59,6	48,3	41,3
% liikevaihdosta	14,3	11,7	11,6	11,0	10,9
Tilikauden tulos	63,7	48,9	45,1	39,5	32,8
% liikevaihdosta	11,3	9,1	8,8	9,0	8,7
Tutkimus- ja kehityskulut	68,6	67,7	62,4	55,3	53,2
% liikevaihdosta	12,1	12,5	12,1	12,6	14,0
Poistot ja arvonalentumiset	24,3	24,3	23,6	21,6	21,1

Milj. euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Rahavarat	88,8	90,3	55,5	77,9	45,4
Oma pääoma	308,6	267,9	250,5	230,3	205,5
Taseen loppusumma	589,4	442,8	439,2	408,0	351,8
Oman pääoman tuotto, %	22,1	18,9	18,7	18,1	16,3
Omavaraisuusaste, %	52,4	61,3	58,1	57,2	59,0
Korolliset velat	129,5	62,1	63,4	50,2	57,0
Nettovelka	40,6	-28,2	7,9	-27,7	11,6
Nettovelkaantumisaste, %	13,2	-10,5	3,2	-12,0	5,7
Nettokäyttöpääoma	75,1	72,9	82,4	44,5	61,5
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin*	19,1	13,9	13,7	19,2	31,0
% liikevaihdosta	3,4	2,6	2,7	4,4	8,2
Liiketoiminnan rahavirta	78,9	83,8	29,8	80,0	41,0
Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde	1,0	1,3	0,5	1,6	0,9
Saadut tilaukset	565,6	528,1 **	500,8	455,2	382,8
Tilauskanta tilikauden lopussa	215,0	172,5 **	154,6	160,0	137,8
Henkilöstökulut	225,3	210,9	190,4	174,3	154,1
Henkilöstö keskimäärin	2 368	2 327	2 141	1 967	1 929 ***
Henkilöstö tilikauden lopussa	2 439	2 314	2 235	1 979	1 939 ***

* Ilman liiketoimintojen hankintojen vaikutusta

** Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.

*** Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 on muutettu vastaavasti.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Osakekohtaiset tunnusluvut

Euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Osakekohtainen tulos	1,76	1,35	1,24	1,08	0,91
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	1,75	1,35	1,24	1,07	0,91
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta	2,17	2,31	0,82	2,21	1,14
Osakekohtainen oma pääoma	8,50	7,39	6,91	6,36	5,70
Osakekohtainen osinko*	0,85	0,75	0,72	0,68	0,61
Osinko/tulos**, %	48,4	55,6	57,9	62,9	66,9
Efektiivinen osinkotuotto**, %	1,76	1,89	1,83	1,28	1,51
Hinta/voittosuhde	27,57	29,51	31,71	49,31	44,34
A-sarjan osakkeen kurssikehitys
ylin kurssi	50,00	44,55	54,40	55,80	42,50
alin kurssi	32,60	30,30	36,15	30,00	21,65
osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi	41,95	38,28	43,03	39,45	32,58
päätöskurssi	48,40	39,70	39,45	53,30	40,35

Euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo tilikauden lopussa***, milj. euroa	1 756	1 439,2	1 429,2	1 924,2	1 452,6
A-sarjan osakkeen vaihto
kpl	2 808 545	3 089 946	2 384 806	2 939 088	3 852 297
% sarjan kokonaismäärästä	8,6	10,4	8,0	9,9	13,0
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728
A-sarjan osakkeet	32 809 875	29 705 636	29 705 636	29 705 636	29 705 636
K-sarjan osakkeet	3 626 853	6 731 092	6 731 092	6 731 092	6 731 092
Ulkona olevat osakkeet tilikauden lopussa***, kpl	36 284 579	36 251 252	36 228 241	36 101 073	35 999 689

* Hallituksen esitys

** Hallituksen esityksen mukaan laskettuna

*** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Tunnuslukujen laskentakaavat			Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla	=	Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä valuuttakursseilla
Osakekohtainen tulos, euroa	= Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		Bruttokate, %	= Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut Liikevaihto	x 100
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa	= Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Kiinteät kulut EBITA	= Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut + tutkimus- ja kehityskulut	= IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta, yritysostojen yhteydessä tunnis
Oma pääoma/osake, euroa	= Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa				tettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia sekä tuottoja ja kuluja liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahin toihin. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista
Osinko/osake, euroa	= Tilikaudelta jaettava osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Liiketulos	kannattavuutta ja sen kehitystä.	= IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja
Osinko/tulos, %	= Tilikaudelta jaettava osinko Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus	x 100			ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Efektiivinen osinkotuotto-%	= Osinko/osake A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa	x 100	Tulos ennen veroja Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja = Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin)	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E)	= A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos		Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa =	A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä		Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde	= Liiketoiminnan rahavirta / Liiketulos
			Investoinnit	=	Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä
			Tilauskanta	= Tilikauden päättyessä täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat:

87

Nettovelka = Korolliset velat - rahavarat

suoritevelvoitteiden määrä ja vuokrasopimuksista toimittamaton osuus

omaisuuserät + muut korottomat saamiset) - korottomat velat (ostovelat + sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset + muut korottomat velat)

Nettovelkaantumisaste, % ⁼ Korolliset velat - rahavarat x 100 Oma pääoma

Nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset (myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat

Konsernitase 91 Konsernin rahavirtalaskelma 93 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 94

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 95 Taloudellinen kehitys

• 1. Raportoitavat segmentit 99
• 2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 100
• 1. Myyntituotot asiakassopimuksista 101
• 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 102
• 1. Henkilöstökulut ja

• henkilöstön lukumäärä 103

• Rahoitustuotot ja -kulut 106 10. Tuloverot 107 11. Osakekohtainen tulos 111 Nettokäyttöpääoma 12. Myyntisaamiset ja muut saamiset 111 13. Vaihto-omaisuus 113 14. Ostovelat ja muut velat 113 15. Varaukset 113 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset 16. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 114 17. Vuokrasopimukset 120 Pääomarakenne

18. Oma pääoma 122

22. Korolliset velat ja muut oikaisut rahavirtalaskelmassa 129 23. Rahavarat 129 24. Vastuusitoumukset 130 Konsolidointi 25. Hankitut liiketoiminnot 131 26. Tytäryhtiöt 134 27. Osakkuusyhtiö 135 Muut liitetiedot 28. Lähipiiritapahtumat 136 29. Tilintarkastajan palkkiot 138 30. Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut IFRStilinpäätösstandardit ja

19. Rahoitusriskien hallinta	124	Emoyhtiön tilinpäätös	140
20. Pitkäaikaiset saamiset	125	Emoyhtiön tuloslaskelma	140
21. Rahoitusvarat ja -velat	125	Emoyhtiön tase	141
22. Korolliset velat ja muut oikaisut		Emoyhtiön rahoituslaskelma	143
rahavirtalaskelmassa	129
23. Rahavarat	129	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	144
24. Vastuusitoumukset	130	1. Tilinpäätöksen
		laatimisperiaatteet	144
25. Hankitut liiketoiminnot	131	2. Liikevaihto	146
26. Tytäryhtiöt	134	3. Liiketoiminnan muut tuotot
27. Osakkuusyhtiö	135	ja kulut	147
		4. Henkilöstökulut ja henkilöstö	148
28. Lähipiiritapahtumat	136	5. Poistot ja arvonalentumiset	150
29. Tilintarkastajan palkkiot	138	6. Rahoitustuotot ja -kulut	150
30. Myöhemmin sovellettavat		7. Välittömät verot	150
uudet ja uudistetut IFRS		8. Pysyvät vastaavat	151
tilinpäätösstandardit ja		9. Muut saamiset	154
tulkinnat	138	10. Siirtosaamiset	154

11. Laskennalliset verosaamiset
ja -velat	155
12. Pakolliset varaukset	155
13. Oma pääoma	155
14. Muut pitkäaikaiset ja
lyhytaikaiset velat	156
15. Lainat rahoituslaitoksilta	156
16. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset
siirtovelat	157
17. Saamiset ja velat muilta
Vaisala-konsernin yhtiöiltä	157
18. Vastuusitoumukset ja
annetut pantit	157
19. Tilintarkastajan palkkiot	157
Toimintakertomuksen ja tilin
päätöksen allekirjoitukset	159
Tilinpäätösmerkintä	159
Tilintarkastuskertomus	160

Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	1, 2, 3	564,6	540,4
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	5, 13, 16	-246,5	-238,8
Bruttokate		318,1	301,7
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	5, 7, 16	-167,2	-168,2
Tutkimus- ja kehityskulut	5, 7, 8, 16	-68,6	-67,7
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	4	0,6	0,9
Liiketulos		82,9	66,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	0,2	0,2
Rahoitustuotot	9	9,4	8,2
Rahoituskulut	9	-11,8	-11,9
Tulos ennen veroja		80,8	63,1
Tuloverot	10	-17,0	-14,2
Tilikauden tulos		63,7	48,9

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		63,7	48,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos	11
Osakekohtainen tulos, euroa		1,76	1,35
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		1,75	1,35

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi (verojen jälkeen)
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut	6	0,0	-0,0
Yhteensä		0,0	-0,0
Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		4,3	-3,3
Yhteensä		4,3	-3,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä		4,4	-3,3
Tilikauden laaja tulos		68,1	45,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		68,1	45,6

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Konsernitase

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	16	151,9	62,5
Aineelliset hyödykkeet	16	105,6	95,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	17	21,4	13,1
Osakesijoitukset		0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiössä	27	1,6	1,4
Pitkäaikaiset saamiset	20	1,2	1,3
Laskennalliset verosaamiset	10	12,7	7,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		294,5	181,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	57,8	58,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12	111,0	85,5
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja muut myynnin jaksotukset	3	32,2	24,2
Tuloverosaamiset		5,2	2,8
Rahavarat	23	88,8	90,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		295,0	261,7
Varat yhteensä		589,4	442,8

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma	18
Osakepääoma		7,7	7,7
Muut rahastot		0,7	0,6
Muuntoerot		5,1	0,8
Omat osakkeet		-4,1	-4,2
Kertyneet voittovarat		299,2	263,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, yhteensä		308,6	267,9
Oma pääoma yhteensä		308,6	267,9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	21	105,0	50,0
Korolliset vuokrasopimusvelat	17	21,4	9,3
Eläkevelvoitteet	6	2,1	2,3
Laskennalliset verovelat	10	5,3	2,9
Varaukset	15	0,6	0,4
Muut pitkäaikaiset velat	21	6,7	4,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä		141,2	69,0

Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	21	-	0,0
Korolliset vuokrasopimusvelat	17	3,1	2,8
Ostovelat ja muut velat	14	95,7	66,5
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	3	28,4	30,7
Tuloverovelat		9,9	3,3
Varaukset	15	2,7	2,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä		139,7	105,9
Velat yhteensä		280,9	175,0
Oma pääoma ja velat yhteensä		589,4	442,8

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		63,7	48,9
Poistot ja arvonalentumiset	16	24,3	24,3
Rahoitustuotot ja -kulut	9	2,4	3,7
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	4	-0,0	-0,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	-0,2	-0,2
Tuloverot	10	17,0	14,2
Muut oikaisut	22	-0,4	-0,7
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	13	0,2	3,0
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	12	-31,8	16,2
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	14	20,9	-9,7
Käyttöpääoman muutos		-10,7	9,5
Saadut korot ja muut rahoituserät	9	2,2	1,7
Maksetut korot ja muut rahoituserät	9	-3,7	-4,4
Maksetut tuloverot	10	-15,8	-12,9
Liiketoiminnan rahavirta		78,9	83,8
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	25	-20,9	-
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin*	16, 25	-84,8	-13,9
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	4	0,1	0,3
Investointien rahavirta		-105,6	-13,7

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	18	-27,2	-26,1
Omien osakkeiden hankinta	18	-0,8	-2,1
Lainasaamisten muutos		0,1	-0,3
Korollisten velkojen nostot	21	70,0	77,4
Korollisten velkojen takaisinmaksut	21	-15,0	-79,9
Vuokrasopimusvelan pääoman maksut	17	-2,8	-3,1
Rahoituksen rahavirta		24,2	-34,1
Rahavarojen muutos, lisäys ( + ) / vähennys ( - )		-2,4	36,0
Rahavarat tilikauden alussa		90,3	55,5
Rahavarojen muutos		-2,4	36,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1,0	-1,2
Rahavarat tilikauden lopussa	23	88,8	90,3

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

*) Liiketoimintojen yhdistämiseen (WeatherDesk-liiketoiminta) liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella 2024 yhteensä 65,7 miljoonaa euroa.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2022		7,7	3,5	4,1	-3,3	238,5	250,5	0,0	250,5
Osakeperusteisten maksujen muutos			-2,9			2,9
Oma pääoma 1.1.2023		7,7	0,6	4,1	-3,3	241,4	250,5	0,0	250,5
Tilikauden tulos	18					48,9	48,9		48,9
Muut laajan tuloksen erät	18		-0,0	-3,3		0,0	-3,3		-3,3
Osingonjako	18					-26,1	-26,1		-26,1
Omien osakkeiden hankinta	18				-2,1		-2,1		-2,1
Osakeperusteiset maksut	7, 18				1,2	-1,2	-0,1		-0,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa						0,0	0,0	-0,0
Oma pääoma 31.12.2023		7,7	0,6	0,8	-4,2	263,0	267,9		267,9
Tilikauden tulos	18					63,7	63,7		63,7
Muut laajan tuloksen erät	18			4,3		0,0	4,4		4,4
Osingonjako	18					-27,2	-27,2		-27,2
Omien osakkeiden hankinta	18				-0,8		-0,8		-0,8
Osakeperusteiset maksut	7, 18				0,8	-0,1	0,7		0,7
Siirrot erien välillä			0,1			-0,2	-0,1		-0,1
Oma pääoma 31.12.2024		7,7	0,7	5,1	-4,1	299,2	308,6		308,6

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 85-vuotisella kokemuksella Vaisala tarjoaa mittausratkaisuja ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2.

Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 17.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön verkkosivulta, vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin kerrottu. Tekstiosioissa edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään suluissa. Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään hallituksen toimintakertomuksessa.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut.

Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Hankinnasta maksettava vastike on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien ja aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen käypä arvo. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernituloslaskelmaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, joista ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankittu nettovarallisuus, tästä syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana. Kaikki hankintaan liittyvät menot, vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvia menoja lukuun ottamatta, kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako, eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöiden, joiden osakkeista omistetaan 20−50 % tai joissa Vaisalalla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, tulososuus yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränä ennen rahoituseriä.

Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu varojen jako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta esitetään konsernituloslaskelmassa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernitaseessa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan tai luovutaan osittain, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilikauden päättymispäivän kurssiin.

Keskeiset valuuttakurssit

	Keskikurssit			Päätöskurssit
	2024	2023	31.12.2024	31.12.2023
USD	1,0741	1,0797	1,0389	1,1050
CNY	7,5135	7,6429	7,5833	7,8509
JPY	151,65	151,87	163,06	156,33
GBP	0,8542	0,8703	0,8292	0,8691

Ilmastoliitännäiset seikat

Ilmastoliitännäisiä seikkoja on tarkasteltu sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta.

Ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia. Vaisalan ratkaisut auttavat asiakkaitamme sopeutumaan ilmastonmuutokseen, hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta.

Hyödyntämällä Vaisalan mittausinstrumenttien tuottamaa dataa, teollisuusasiakkaamme pystyvät parantamaan resurssitehokkuuttaan ja optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus, päästöt ja hukka pienenevät. Ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin paremmin. Uusiutuvan energian ratkaisuilla Vaisala auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Vuonna 2024, Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet. Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen on todettu kasvattavan tiettyjen riskien todennäköisyyttä liittyen luonnonmullistuksiin, epidemioihin, yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja terrorismiin (vahinkoriskit) sekä toimittajiin liittyviin liiketoiminnan jatkuvuuden riskeihin (operatiiviset riskit).

Yllämainitut seikat ilmastonmuutokseen liittyen on huomioitu osana tilinpäätöksen laatimista. Tunnistetuilla riskeillä ja tavoitteilla ei ole olennaista vaikutusta johdon harkintaa ja arvioita vaativiin tilinpäätöseriin. Vaisala ei ole toistaiseksi tunnistanut merkittäviä investointitarpeita ilmastonmuutoksen riskeihin tai tavoitteisiin liittyen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit

Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit 1.1.2024 alkaen.

Muutokset IAS 7 ja IFRS 7 -standardeihin: Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. Muutokset lisäsivät liitetietovaatimuksia tavarantoimittajia ja palveluntuottajia koskevista rahoitusjärjestelyistä ("toimittajarahoitusjärjestelyt"). Uusien liitetietojen tavoitteena on antaa sellaista tietoa yhteisön toimittajarahoitusjärjestelyistä, jonka perusteella sijoittajat voivat arvioida järjestelyiden vaikutuksia yhteisön velvoitteisiin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin. Konsernilla ei ollut toimittajarahoitusjärjestelyjä 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin.

Muutokset IAS 1 -standardiin: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IAS 1:n mukaan, jotta yhteisö voi luokitella velan pitkäaikaiseksi, sillä on oltava oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muutokset selventävät, että:

• lainajärjestelyjen kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointikauden päättymisen jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun raportointipäivänä lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Kuitenkin ne kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointipäivänä tai sitä ennen, tulee huomioida velan luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi, vaikka kovenantin täyttymistä arvioitaisiin vasta raportointipäivän jälkeen
• se, että johto odottaa suorittavansa tai aikoo suorittaa lainan kahdentoista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä tai että laina on suoritettu raportointipäivän ja taloudellisen raportin julkistamisen välisenä aikana, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä, jos velka muutoin täyttää pitkäaikaiseksi luokiteltavan kriteerit
• suoritus tarkoittaa sellaista siirtoa vastapuolelle, joka johtaa velan kuolettamiseen. Siirto voi olla käteisvaroja, muita vastikkeita tai yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja
• velan ehdot, jotka voisivat vastapuolella olevan option mukaan johtaa velan suorittamiseen siirtämällä yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, jos yhteisö luokittelee option oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi kirjaamalla sen erillään velasta yhdistelmäinstrumentin oman pääoman komponentiksi.

Muutokset tuovat myös lisää liitetietovaatimuksia sellaisia lainoja koskien, joihin liittyy kovenantteja, mukaan lukien seuraavat tiedot:

• a) velkojen kirjanpitoarvo
• b) tiedot kovenanteista
• c) tieto mahdollisista tosiseikoista ja olosuhteista, jotka viittaavat siihen, että yhteisön voi olla vaikeaa täyttää kovenantit

Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin. Lisäksi Vaisala on täyttänyt standardin muutosten liitetietovaatimukset.

Muutokset IFRS 16-standardiin: Vuokrasopimusvelka myynti ja takaisinvuokraus- transaktiossa

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IASB on julkaissut pieniä muutoksia IFRS 16 -standardin myynti- ja takaisinvuokrausta koskeviin vaatimuksiin. Muutoksissa tarkennetaan, kuinka yhteisö käsittelee myynnin ja takaisinvuokrauksen toteutumispäivän jälkeen.

Muutokset täsmentävät, että arvostaessaan myynti- ja takaisinvuokrauksen seurauksena syntyvää vuokravelkaa, myyjä-vuokralleottaja määrittelee vuokramaksut ja muutetut vuokramaksut siten, että myyjä-vuokralleottaja ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota liittyen siihen käyttöoikeuteen, joka sille jää.

Muutos voi erityisesti vaikuttaa myynti- ja takaisinvuokraustapahtumiin, joissa osa tai kaikki vuokranmaksut ovat muuttuvia vuokranmaksuja, jotka eivät riipu indeksistä tai korosta. Konsernilla ei ollut myynti- ja takaisinvuokraus-transaktioita 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin.

Lisäksi IFRIC on julkaissut seuraavat agendapäätökset vuoden 2024 aikana:

• Emoyhtiön ja sen tytäryhtiön sulautuminen erillistilinpäätöksessä (IAS 27 Erillistilinpäätös)
• Jatkuvalle työsuhteelle ehdolliset maksut luovutuskauden aikana (IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen)
• Ilmastoliitännäiset sitoumukset (IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat)
• Raportoitavista segmenteistä esitettävät tiedot tuotoista ja kuluista (IFRS 8 Toimintasegmentit)

IFRS 8 Toimintasegmenttiin liittyvää agendapäätöstä lukuun ottamatta agendapäätöksillä ei ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin. IFRS 8 Toimintasegmentit standardiin liittyvän agendapäätöksen seurauksena konsernitilinpäätöksen liitetietoa "Raportoitavat segmentit" on täsmennetty raportoitavista segmenteistä esitettävien tuotto- ja kulutietojen osalta. Vastaavat täsmennetyt tiedot on esitetty vertailuvuodelta.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti.

Arvioita ja harkintaa on käytetty erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joiden osalta merkittävät laatimisperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä.

• Tuloutus (liitetieto 3) (harkinta ja arvio)
• Tuloverot (liitetieto 10) (harkinta ja arvio)
• Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus (liitetieto 13) (arvio)
• Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen (liitetiedot 16 ja 25) (arvio)
• Arvonalentumistestaus (liitetieto 16) (arvio)
• Vuokrasopimukset vuokralle ottajan näkökulmasta (liitetieto 17) (harkinta)

Lisäksi arvioita, harkintaa ja oletuksia liittyy seuraaviin eriin:

• Eläkevelvoitteiden (liitetieto 6) osalta vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset mm. diskonttauskorosta, inflaatiosta sekä palkka- ja eläkeindeksien kehityksestä (oletus)
• Osakeperusteisten maksujen (liitetieto 7) osalta arvio mm. tulosennusteista ja palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuudesta (arvio)
• Takuuvarauksen (liitetieto 15) osalta arvio tulevista kustannuksista (arvio)
• Vuokrasopimukset (liitetieto 17) vuokralle antajan osalta arvio vuokrasopimuksen jatkamis- ja päättämisoption käytöstä (arvio)
• Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvarausten (liitetieto 21) osalta arvio eri saamisluokkien odotetusta luottotappioriskistä (arvio)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Taloudellinen kehitys

1. RAPORTOITAVAT SEGMENTIT

Laatimisperiaatteet

Vaisalalla on kaksi toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat liiketoiminnan eri osa-alueisiin: Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitaviksi segmenteiksi.

Toimintasegmentit perustuvat Vaisalan johtoryhmän tarkastelemaan johdon raportointiin. Vaisalan johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja se vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Vaisalan johtoryhmä arvioi tuloksellisuutta liiketuloksen perusteella. Vaisalan johtoryhmälle toimitettu raportointi on laadittu yhdenmukaisin periaattein konsernin IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti laaditun tilinpäätöksen kanssa. Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä tuottoja ja kuluja ei kohdisteta toimintasegmenteille ja ne esitetään osana Muuta toimintaa. Toimintasegmenttien välinen siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita. Se tarjoaa laajan valikoiman mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan ja optimoimaan prosessejaan, vähentämään energiankulutusta ja varmistamaan lopputuotteiden laadun. Päämarkkinat ovat vaativat kosteus- ja hiilidioksidimittaukset, olosuhdevalvontajärjestelmät, nestemittaus ja uudet markkinat.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Päämarkkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia.

Tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Myyntituotot asiakassopimuksista ja 17, Vuokrasopimukset.

Raportoitavat segmentit 2024 Milj. euroa	Teolliset mittaukset	Sää ja ympäristö	Muut toiminnot	Konserni
Tuotemyynti	199,4	197,9		397,3
Projektimyynti		77,7		77,7
Palvelumyynti	27,1	21,4		48,5
Jatkuva tilausmyynti		39,0		39,0
Vuokratuotot		2,2		2,2
Liikevaihto	226,5	338,2		564,6
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	223,8	203,4		427,2
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	2,7	132,5		135,2
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		2,2		2,2
Liikevaihto	226,5	338,2		564,6
Bruttokate, %	61,9	52,6		56,3
Liiketulos (EBITA)	48,9	41,3	0,1	90,3
% liikevaihdosta	21,6	12,2		16,0
Liiketulos (EBIT)	47,9	34,8	0,1	82,9
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-2,4
Tulos ennen veroja				80,8
Tuloverot				-17,0
Tilikauden tulos				63,7
Tutkimus- ja kehityskulut	26,6	42,0		68,6
Poistot*	1,0	6,5		7,5

* ) Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Raportoitavat segmentit

2023 Milj. euroa	Teolliset mittaukset	Sää ja ympäristö	Muut toiminnot	Konserni
Tuotemyynti	207,4	190,3		397,7
Projektimyynti		69,5		69,5
Palvelumyynti	19,9	19,0		38,9
Jatkuva tilausmyynti		32,5		32,5
Vuokratuotot		1,8		1,8
Liikevaihto	227,3	313,1		540,4
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	223,5	211,3		434,8
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	3,8	100,2		104,0
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	227,3	313,1		540,4
Bruttokate, %	61,8	51,5		55,8
EBITA	46,8	27,5	0,3	74,7
% liikevaihdosta	20,6	8,8		13,8
Liiketulos	45,2	21,1	0,3	66,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-3,7
Tulos ennen veroja				63,1
Tuloverot				-14,2
Tilikauden tulos				48,9
Tutkimus- ja kehityskulut	25,9	41,8		67,7
Poistot*	1,7	6,4		8,1

2. MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin raportoitavat segmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat Americas, APAC ja EMEA.1)

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2024 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	198,0	186,1	100,6
josta Yhdysvallat	156,3	168,8	96,4
APAC	173,2	105,3	6,3
EMEA	193,5	525,1	174,9
josta Suomi	10,0	400,5	166,4
Konsernieliminoinnit		-251,9
Yhteensä	564,6	564,6	281,8

2023 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	200,4	179,8	36,0
josta Yhdysvallat	161,7	171,5	35,8
APAC	160,2	103,2	5,9
EMEA	179,8	468,0	131,5
josta Suomi	9,1	358,8	119,7
Konsernieliminoinnit		-210,6
Yhteensä	540,4	540,4	173,4

1) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka, APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue, EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

2) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.

3) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

*) Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

Laatimisperiaatteet

Vaisalan liikevaihto koostuu asiakassopimuksista saaduista tuotoista sekä vuokratuotoista. Liikevaihto asiakassopimuksista jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Jokainen erotettavissa oleva tuotetoimitus on IFRS 15:n mukainen erillinen suoritevelvoite. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Yksi toimitusprojekti sisältää yhden tai useamman IFRS 15:n mukaisen suoritevelvoitteen. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-tocost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin, koska tämä tapa kuvaa parhaiten suoritevelvoitteen täyttymistä. Projektien myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska kriteerit suoritevelvoitteen täyttymiselle ajan kuluessa täyttyvät pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut ja laajennetun takuun. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Yksi palvelusopimus tai yksi palvelu on yksi suoritevelvoite. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan kun palvelu on suoritettu.

Jatkuva tilausmyynti sisältää pääasiassa datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Yksi jatkuvan tilausmyynnin sopimus on yksi suoritevelvoite. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.

Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus liitetiedossa 15, Varaukset esitetyllä tavalla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi. Kun projektin lopputulemaa ei voida arvioida luotettavasti, projektin kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä hetkellä kun ne toteutuvat.

Vastaavasti projektin tuotot kirjataan vain projektin kulujen määrän mukaisesti, jos on odotettavissa, että kyseiset kulut saadaan katettua. Kun on todennäköistä, että projektin loppuunsaattamiseen liittyvät kulut ovat projektin tuottoja suuremmat, arvioitu tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Lisäksi harkintaa käytetään tuloutusajankohdan määrittämiseen, asiakassopimuksiin liittyvien maksujen todennäköisyyden arvioimiseen, suoritevelvoitteiden määrittämiseen ja sopimusten yhdistämiseen liittyen. Kaikkiin näihin tekijöihin liittyvä harkinta voi vaikuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja/tai määrään.

Myyntituottojen jaottelu

Myyntituottojen jaottelu esitetään liitetiedossa 1, Raportoitavat segmentit ja liitetiedossa 2, Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Vaisala käyttää IFRS 15 -standardin mahdollistamaa käytännön apukeinoa merkittävän rahoituskomponentin osalta. Niissä tapauksissa, joissa Vaisala odottaa sopimuksen syntymisajankohtana, että aika, joka kuluu siitä, kun Vaisala luovuttaa tavaran/palvelun asiakkaalle, siihen kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta/palvelusta, on enintään yhden vuoden pituinen, vastikemäärää ei oikaista merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksella. Lisäksi rahoituskomponentti huomioidaan vain, jos merkittävän suuruinen ennakkomaksu saadaan yli vuosi ennen siihen liittyvää toimitusta.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista saamisten, sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja sopimuksiin perustuvien velkojen taseeseen merkityistä määristä.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	86,2	69,9
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	31,7	24,2
Sopimuksiin perustuvat velat	27,9	30,6

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin tuottoja.

Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutus synnyttää sopimukseen perustuvan omaisuuserän, koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.

Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät sekä asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu. Projekteihin liittyvät sopimuksiin perustuvat velat syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, jolloin syntyy sopimukseen perustuva velka. Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy sopimukseen perustuva velka kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2024 Vaisala kirjasi myyntituottoja yhteensä 15 (16) miljoonaa euroa, jotka kauden alussa sisältyivät sopimuksiin perustuvaan velkaan.

Tilikauden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa, josta täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä oli 213,9 (171,9) miljoonaa euroa ja vuokratuottoihin liittyvä määrä oli 1,1 (0,6) miljoonaa euroa. Täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden osalta tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan 163,5 (127,1) miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 50,4 (44,8) miljoonaa euroa tätä myöhemmin. Vuokrasopimusten osalta koko tilauskanta arvioidaan tuloutettavan vuonna 2025.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2024	2023
Vahingonkorvaukset	0,3	0,6
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,2
Muut	0,3	0,1
Yhteensä	0,6	0,9

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	0,0	-
Yhteensä	0,0
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	0,6	0,9

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ

Henkilöstökulut

Milj. euroa	2024	2023
Palkat	183,8	171,3
Osakeperusteiset palkkiot	2,5	3,4
Sosiaalikulut	16,4	14,9
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,2	0,3
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	22,3	21,0
Yhteensä	225,3	210,9

Henkilöstö maantieteellisin aluein keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2024	2023
Americas	367	364
APAC	178	171
EMEA (pois lukien Suomi)	280	252
Suomi	1 544	1 540
Yhteensä	2 368	2 327

Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut.

Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28, Lähipiiritapahtumat.

6. ELÄKEVELVOITTEET

Laatimisperiaatteet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Henkilöstökulut toiminnoittain

Milj. euroa	2024	2023
Hankinta ja valmistus	65,5	60,2
Myynti, markkinointi ja hallinto	96.2	88,0
Tutkimus ja kehitys	63.6	62,6
Yhteensä	225,3	210,9

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2024	2023
Teolliset mittaukset	636	606
Sää ja ympäristö	871	870
Muu toiminta	862	851
Yhteensä	2 368	2 327

Etuuspohjaiset järjestelyt

Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä on IAS 19 -standardin mukainen vastuu tulevista indeksikorotuksista yhtiön palveluksessa aikaisemmin olleiden eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta. Yhtiön palveluksessa ei ollut eläkesäätiön piiriin kuuluvia henkilöitä 31.12.2024.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka

Milj. euroa	2024	2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	3,2	3,4
Varojen käypä arvo	-2,7	-2,7
Eläkevelka 31.12.	0,5	0,8

Taseessa esitettyjen eläkevelvoitteiden määrä 2,1 (2,3) miljoonaa euroa sisältää emoyhtiön 0,5 (0,8) miljoonan euron etuuspohjaisen järjestelyn lisäksi muihin konserniyhtiöihin kirjattuja eläkevelvoitteita yhteensä 1,6 (1,5) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-	-
Korkomenot	0,0	0,0
Tuloslaskelman eläkekulu	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,0	-0,0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	0,0	0,0

Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin.

Ylläolevassa taulukossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty ilman laskennallisten verojen vaikutusta. Laajassa tuloslaskelmassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty sisältäen laskennallisten verojen vaikutuksen.

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

Milj. euroa	2024	2023
Velvoitteiden nykyarvon muutokset
Velvoitteiden nykyarvo 1.1.	3,4	3,9
Työsuorituksesta johtuvat menot	-	-
Korkomenot	0,1	0,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus matemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,1	-0,2
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,2	-0,1
Maksetut etuudet	-0,3	-0,3
Velvoitteiden nykyarvo 31.12.	3,2	3,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	2,7	2,9
Varojen korkotuotto	0,1	0,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto	-0,1	-0,3
Maksetut etuudet	-0,3	-0,3
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,2	0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	2,7	2,7

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Taseessa esitetyn velan muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Velka 1.1.	0,8	1,0
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,0	0,0
Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa	-0,0	0,0
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	-0,2	-0,3
Velka 31.12.	0,5	0,8

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	2024	2023
Diskonttauskorko, %	3,00	3,60
Tuleva palkankorotusolettama, %	-	3,25
Inflaatio-olettama, %	1,90	2,29
Eläkkeiden muutos, %	2,14	2,53

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

Oletus	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus	Oletuksen vähentymisen vaikutus
Diskonttokorko	0,25 %	2,00 %:n vähennys	2,08 %:n lisäys
Eläkkeiden muutos	0,25 %	12,82 %:n lisäys	12,56 %:n vähennys
Oletus		Yhden vuoden lisäys oletuksessa	Yhden vuoden vähennys oletuksessa
Odotettavissa oleva elinikä		4,89 %:n lisäys	4,66 %:n vähennys

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

7. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Laatimisperiaatteet

Konsernin osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin ja niiden perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Osakepalkkiojärjestelmää, johon sisältyy nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavana osakeperusteisena järjestelynä.

Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat etuudet arvostetaan myöntämispäivänä käypään arvoon, eikä niitä arvosteta enää uudelleen. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi.

Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan.

Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperusteisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio).

Vaisala on muuttanut osakeperusteisiin maksuihin liittyvää laatimisperiaatetta 1.1.2024 alkaen ja kirjaa omaan pääomaan liittyvät kirjaukset kertyneisiin voittovaroihin aiemman periaatteen mukaisen muiden rahastojen sijaan. Tätä markkinakäytäntöön perustuvaa laatimisperiaatteen vapaaehtoista muutosta sovelletaan takautuvasti ja kertyneitä voittovaroja ja muita rahastoja oikaistaan aikaisimmasta esitettävästä kaudesta alkaen. Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole vaikutusta konsernituloslaskelmaan tai oman pääoman määrään. Alla on esitetty 31.12.2022 ja 31.12.2023 vertailuluvut edellä kerrotun muutoksen mukaisesti.

		31.12.2023
Milj. euroa	Aiemmin raportoitu	Oikaistu
Muut rahastot	2,3	0,6
Kertyneet voittovarat	261,3	263,0

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Osakepalkkiojärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät perustuvat osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen määritetyllä summalla Vaisalan A-osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020–2022. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 3.3.2023 maksettu palkkio vastasi 145 022 A-sarjan osaketta, 83 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021–2023. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 1.3.2024 maksettu palkkio vastasi 97 517 A-sarjan osaketta, 54 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa.

Suoriteperusteisista osakepalkkiojärjestelmistä kaudelle 2022-2024 ja kaudelle 2023–2025 maksettiin 1.3.2024 palkkio, joka vastasi 2 465 osaketta.

Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022-2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 161 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmien myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa.

Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäisestä lisäosakepalkkiojärjestelmästä ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta. Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjaksolle. Sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä maksettiin 21.8.2024 yhteensä 1 000 ja 3.6.2024 yhteensä 3 500 A-sarjan osaketta vastaava palkkio osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti 15.2.2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2023–2025 noin 60 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2026. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 222,100 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2023 toukokuusta vuoden 2026 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 38,15 euroa.

Hallitus päätti 13.2.2024 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2024–2026 noin 65 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2027. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 295 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2024 toukokuusta vuoden 2027 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 35,00 euroa.

Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5 (3,4) miljoonaa euroa.

8. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Laatimisperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin.

IAS 38 -standardin mukaan aineetonta hyödykettä, joka syntyy tutkimustoiminnasta ei saa merkitä taseeseen ja jos yhteisö ei pysty erottamaan sisäisen projektin tutkimusvaihetta sen kehittämisvaiheesta, yhteisö käsittelee projektista johtuvia menoja ikään kuin ne olisivat toteutuneet yksinomaan tutkimusvaiheessa. Lisäksi IAS 38 -standardin mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi.

Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole Vaisalassa aktivoitu, koska hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta. Lisäksi kehitystoimintaan liittyvistä kuluista saatavien tulevaisuuden tuottojen määrään ja ajoitukseen liittyy merkittävää epävarmuutta ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille.

Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 68,6 (67,7) miljoonaa euroa.

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Laatimisperiaatteet

Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilikauden päättymis-

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

päivän johdannaissopimusten markkinahintojen perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan ajan kulumisen perusteella. Vuokrasopimusvelkojen korkokulujen periaatteet on esitetty liitetiedossa 17, Vuokrasopimukset.

Rahoitustuotot

Milj. euroa	2024	2023
Korkotuotot	2,2	1,7
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot	1,1	3,2
Kurssivoitot	6,1	3,3
Yhteensä	9,4	8,2

Rahoituskulut

Milj. euroa	2024	2023
Korkokulut	2,1	2,2
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,6	0,4
Muut rahoituskulut	0,2	0,5
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssitappiot	4,1	2,4
Kurssitappiot	4,8	6,3
Yhteensä	11,8	11,9
Rahoitustuotot ja kulut, netto	-2,4	-3,7

Kurssivoitot ja -tappiot sisältävät rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, konsernin sisäisten lainojen sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksien tulosvaikutuksen.

10. TULOVEROT

Laatimisperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta yritystulosta kunkin lainkäyttöalueen tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä kunkin lainkäyttöalueen hyväksyttyjä verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla verolainsäädännön tulkinta voi edellyttää johdon harkintaa ja sovellettuihin tulkintoihin voi liittyä epävarmuutta. Jokainen epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen mikä arviointitapa ennustaa parhaiten epävarmuutta. Kaikki nämä epävarmuuden vaikutukset otetaan huomioon verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyitä. Konserni seuraa kaikkea verolainsäädäntöä toimintamaissaan ja sillä on rajoitettu veroriski konserniyhtiöiden, jotka sijaitsevat eri lainkäyttöalueilla, välisiin transaktioihin.

Johdon oletuksia ja arvioita tarvitaan erityisesti laskennallisen verosaamisen kirjaamiseen käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että säädetyt verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Jos yhtiölle on kertynyt verotuksellisia tappioita aikaisemmilta vuosilta, laskennallinen verosaaminen käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siihen todennäköiseen määrään saakka, kun yhtiöllä on verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta vahvaa näyttöä siitä, että verotettavaa voittoa kertyisi tulevaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten ennakoitu käyttö käyttämättömistä verotappioista arvioidaan ottamalla huomioon seuraavien tekijöiden todennäköisyydet a) ennakoitujen tulevien verotettavien voittojen määrälle sisältäen käytettävissä olevat veronhyvitykset, b) tunnistettavissa olevat kertaluonteiset syyt käyttämättömille verotappioille ja c) käytettävissä olevat mahdollisuudet verosuunnittelulle.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Tuloverot

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	19,9	14,7
Verot edellisiltä tilikausilta	0,2	-0,1
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-3,2	-0,4
Yhteensä	17,0	14,2

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	80,8	63,1
Tulovero Suomen verokannalla	16,2	12,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	1,8	2,2
Vähennyskelvottomat kulut	1,1	1,0
Verohyvitykset	-0,8	-0,6
Kirjanpidon voittoon sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut	-1,0	-0,6
Verot edellisiltä tilikausilta	0,2	-0,1
Muut erät	-0,4	-0,2
Yhteensä	17,0	14,2
Efektiivinen verokanta	21,1 %	22,5 %

Vaisalalla ei ollut 31.12.2024 ja 31.12.2023 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Laskennalliset verot taseessa

Milj. euroa	2024	2023
Laskennalliset verosaamiset	12,7	7,8
Laskennalliset verovelat	-5,2	-2,9
Yhteensä	7,4	4,9

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos

Milj. euroa	2024	2023
Laskennalliset verot 1.1.	4,9	5,2
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	3,1	0,4
Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus	-0,6	0,0
Valuuttakurssierot	0,0	-0,2
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,0	-0,5
Laskennalliset verot 31.12.	7,4	4,9

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Milj. euroa	1.1.2024	Uudelleenryhmittely	Kirjattu tuloslaskelmaan	Valuuttakurssierot	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,3	-	-0,3	-	-	-	0,9
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	2,7	-	-0,3	0,0	0,0	-	2,4
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	1,5	-	-0,2	0,0	-	-	1,3
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	4,0	-0,3	4,8	0,0	-	3,3	11,9
Muut väliaikaiset ajoituserot	2,5	0,0	0,3	0,0	-	-	2,8
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-4,2	-	-2,4	-	-	-	-6,6
Yhteensä	7,8	-0,3	1,9	0,0	0,0	3,3	12,7
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	6,6	-0,3	1,1	0,0	-	3,9	11,4
Muut	0,4	0,0	0,0	0,0	-	0,0	0,5
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-4,2	-	-2,4	-	-	-	-6,6
Yhteensä	2,9	-0,3	-1,2	0,0	0,0	3,9	5,2
Laskennallinen verosaaminen, netto	4,9	0,0	3,1	0,0	0,0	-0,6	7,4

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Milj. euroa	1.1.2023	Uudelleenryhmittely	Kirjattu tuloslaskelmaan	Valuuttakurssierot	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,7	-	-0,4	-0,1	-	1,3
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	3,0	0,9	-0,8	0,1	-0,5	2,7
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	2,0	-	-0,5	0,0	-	1,5
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	2,7	0,9	0,4	0,0	-	4,0
Muut väliaikaiset ajoituserot	4,4	-1,8	0,4	-0,4	-	2,5
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-4,2	-	-	-	-	-4,2
Yhteensä	9,5	0,0	-0,9	-0,3	-0,5	7,8
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	8,2	-	1,5	0,0	-	6,6
Muut	0,3	-	-0,2	0,0	-	0,4
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-4,2	-	-	-	-	-4,2
Yhteensä	4,3	0,0	1,3	0,0	0,0	2,9
Laskennallinen verosaaminen, netto	5,2	0,0	0,4	-0,3	-0,5	4,9

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakkeiden lukumäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos

	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	63,7	48,9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	36 285	36 259
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl	124	120
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, 1 000 kpl	36 408	36 379
Osakekohtainen tulos, euroa	1,76	1,35
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	1,75	1,35

Nettokäyttöpääoma

12. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2024	2023
Myyntisaamiset*	86,7	70,2
Pankkivekselit	4,5
Maksetut ennakot	1,3	1,0
Arvonlisäverosaamiset	6,9	4,0
Muut saamiset**	2,4	2,1
Johdannaissopimukset	0,1	0,4
Muut siirtosaamiset**	9,0	7,8
Yhteensä	111,0	85,5

*) Tilikaudella 2024 myyntisaamiset sisälsivät 0,5 (0,3) miljoonaa euroa vuokrasaamisia.

**) Muut saamiset ja muut siirtosaamiset sisältävät pääasiassa avustuksiin liittyviä saamisia sekä osto- ja kulujaksotuksia.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2024

Milj. euroa	Myyntisaamiset, brutto	Luottotappio varaus	Myyntisaamiset, netto
Erääntymättömät	63,4	0,2	63,2
Erääntyneet alle 90 päivää	16,8	0,1	16,7
Erääntyneet 91-180 päivää	1,5	0,3	1,1
Erääntyneet yli 180 päivää*	-0,2	0,4	-0,6
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	7,4	1,1	6,3
Yhteensä	88,8	2,1	86,7

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2023

Milj. euroa	Myyntisaamiset, brutto	Luottotappio varaus	Myyntisaamiset, netto
Erääntymättömät	49,8	0,2	49,6
Erääntyneet alle 90 päivää	18,4	0,1	18,4
Erääntyneet 91-180 päivää	1,0	0,1	0,8
Erääntyneet yli 180 päivää*	1,1	0,4	0,7
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	1,1	0,4	0,7
Yhteensä	71,3	1,2	70,2

*) Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset sisältävät kohdistamattomia suorituksia sekä hyvityslaskuja, joita ei ole huomioitu luottotappiovarauksen laskennassa.

Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2024	2023
Luottotappiovaraus 1.1.	1,2	2,0
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen muutos, netto	1,1	0,2
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-0,2	-1,0
Kurssierot	0,0	0,0
Yhteensä	2,1	1,2

Tilikauden aikana myyntisaamisista kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen tulosvaikutus oli -1,1 (-0,2) miljoonaa euroa.

Myyntisaamiset valuutoittain

Milj. euroa	2024	2023
EUR	32,9	31,3
USD	27,5	21,7
GBP	5,3	3,5
JPY	5,4	6,0
AUD	0,6	0,9
CNY	3,9	3,4
CAD	2,6	3,0
KWD	8,3	0,0
Muut	0,3	0,4
Yhteensä	86,7	70,2

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

13. VAIHTO-OMAISUUS

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihtoomaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta. Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2024	2023
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	57,8	58,8
Yhteensä	57,8	58,8

Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 125,1 (151,6) miljoonaa euroa.

Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,9 (1,1) miljoonaa euroa hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta.

14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Laatimisperiaatteet

Ostovelkojen ja muiden velkojen lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2024	2023
Ostovelat	26,9	13,8
Henkilöstökulujaksotukset	48,2	39,4
Johdannaissopimukset	1,5	0,4
Muut siirtovelat*	11,7	7,6
Muut lyhytaikaiset velat*	7,4	5,4
Yhteensä	95,7	66,5

*) Muut lyhytaikaiset velat ja muut siirtovelat sisältävät pääasiassa henkilöstökuluihin liittyviä velkoja, arvonlisäverovelkoja, korkojaksotuksia sekä osto- ja kulujaksotuksia.

Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa bonus- ja lomapalkkajaksotukset.

15. VARAUKSET

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan määrään, joka vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on velvoitteen täyttämiseksi odotettavissa oleviksi edellytettävien menojen nykyarvo. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä erityisriskejä.

Jos kolmannen osapuolen odotetaan korvaavan varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen edellyttämät menot osaksi tai kokonaan, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Varauksia tarkastellaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niiden määriä oikaistaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausta puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt.

Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista.

Pitkäaikaiset varaukset

Milj. euroa	2024	2023
Varaukset 1.1.	0,4	0,3
Varausten lisäys	0,3	0,1
Käytetyt varaukset	-0,1	-
Varaukset 31.12.	0,6	0,4

Lyhytaikaiset varaukset

Milj. euroa	2024	2023
Varaukset 1.1.	2,5	2,7
Varausten lisäys	0,3	0,1
Käytetyt varaukset	-0,2	-0,2
Varaukset 31.12.	2,7	2,5

Tilikauden 2024 ja 2023 varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

16. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa luovutetusta vastikkeesta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön toimintavaluutta. Jos luovutettu vastike on pienempi kuin hankitun yhtiön nettovarallisuuden käypä arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu luovutettua vastiketta teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuviin aineettomiin hyödykkeisiin. Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvien aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa on sovellettu sekä tuottoperusteisia että kustannusperusteisia menetelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sisältävät pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut tavaramerkit.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa patenteista, tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo ei ole merkittävä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:

Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	3–20 vuotta
Aineettomat oikeudet	3–20 vuotta
Ohjelmistolisenssit	3–5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3–5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liiketulokseen. Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomioidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos arvioiden taustalla olevissa olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Liiketoimintojen yhdistämisessä IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli standardin edellyttämät kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista rahavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän tuotto-odotuksiin ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	45,9		42,2	16,8	27,8	0,4	133,0
Valuuttakurssierot	1,7		0,2	0,2	0,6	0,0	2,7
Lisäykset					0,2	0,2	0,4
Liiketoimintojen yhdistäminen	52,1	2,6	23,2	16,6			94,5
Vähennykset					-14,7		-14,7
Siirrot erien välillä					0,2	-0,2	0,0
Hankintameno 31.12.2024	99,7	2,6	65,6	33,6	14,0	0,4	215,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024			29,5	14,3	26,8		70,6
Valuuttakurssierot			0,1	0,0	0,5		0,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot					-14,7		-14,7
Tilikauden poistot		0,0	6,3	0,7	0,5		7,6
Tilikauden arvonalentumiset							0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		0,0	35,9	15,1	13,0		64,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	99,7	2,6	29,7	18,6	1,0	0,4	151,9

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	46,6	42,3	16,8	28,2	0,4	134,2
Valuuttakurssierot	-0,7	-0,2		-0,3	0,0	-1,2
Lisäykset		0,2		0,3	0,2	0,7
Vähennykset		-0,1		-0,6		-0,6
Siirrot erien välillä				0,1	-0,1	-0,0
Hankintameno 31.12.2023	45,9	42,2	16,8	27,8	0,4	133,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		23,6	12,3	27,1		62,9
Valuuttakurssierot		-0,0		-0,2		-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,1		-0,6		-0,6
Tilikauden poistot		6,1	2,0	0,5		8,6
Tilikauden arvonalentumiset		-0,0		0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		29,5	14,3	26,8		70,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	45,9	12,7	2,5	1,0	0,4	62,5

Arvonalentumistestaus

Vaisala arvioi liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistarvetta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien perusteella, ja laskelmien rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin kolmen vuoden suunnitelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat ylittävät kirjanpitoarvon 322 (161) miljoonalla eurolla. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen myynnin arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 7 (6) % seuraavien kolmen vuoden aikana. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 (2) % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 10,0 (12,2) %. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat liikevaihto, kannattavuus ja diskonttauskorko. Vaisalan johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään odotettavissa oleva muutos keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät	Muut aineelliset hyödyk keet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	4,7	101,4	90,6	2,0	0,1	7,5	206,3
Valuuttakurssierot	0,1	1,7	0,8	0,0		0,0	2,6
Lisäykset		3,6	3,4	1,4		14,6	22,9
Liiketoimintojen yhdistäminen			0,2				0,2
Vähennykset		-1,2	-1,5			-0,1	-2,8
Siirrot erien välillä		4,6	4,7	0,0	-0,1	-9,2	0,0
Hankintameno 31.12.2024	4,8	110,1	98,2	3,4	0,0	12,7	229,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		52,0	58,8	0,5			111,4
Valuuttakurssierot		0,5	0,7	0,0			1,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-1,2	-1,4				-2,6
Tilikauden poistot		4,4	8,4	0,5			13,4
Tilikauden arvonalentumiset				0,4			0,4
Siirrot erien välillä			0,0	0,0			0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		55,8	66,5	1,4			123,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	4,8	54,4	31,7	2,0	0,0	12,7	105,6

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät	Muut aineelliset hyödyk keet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	4,8	99,2	85,0	2,0	0,1	8,7	199,7
Valuuttakurssierot	-0,1	-0,8	-0,7			-0,0	-1,5
Lisäykset		2,0	6,3	0,4		4,5	13,2
Vähennykset		0,8	-5,2	-0,3			-4,8
Siirrot erien välillä		0,3	5,2			-5,7	-0,2
Hankintameno 31.12.2023	4,7	101,4	90,6	2,0	0,1	7,5	206,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		47,2	56,4	0,1			103,7
Valuuttakurssierot		-0,3	-0,6	0,0			-0,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0,8	-5,1	0,0			-4,4
Tilikauden poistot		4,3	8,1				12,5
Tilikauden arvonalentumiset		0,0	0,1	0,3			0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		52,0	58,8	0,5			111,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	4,7	49,4	31,7	1,6	0,1	7,5	95,0

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2024	2023
Hankinta ja valmistus	6,1	5,0
Myynti, markkinointi ja hallinto	13,7	15,0
Tutkimus ja kehitys	1,4	1,5
Yhteensä	21,3	21,5

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2024

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	6,3		6,3
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	0,7		0,7
Muut aineettomat hyödykkeet	0,5		0,5
Rakennukset ja rakennelmat	4,4		4,4
Koneet ja kalusto	8,4		8,4
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät	0,5	0,4	0,9
Yhteensä	20,9	0,4	21,3

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2023

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	6,1		6,1
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2,0		2,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,5	0,0	0,5
Rakennukset ja rakennelmat	4,3	0,0	4,4
Koneet ja kalusto	8,1	0,1	8,2
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät		0,3	0,3
Yhteensä	21,0	0,4	21,5

17. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset vuokralle ottajana

Laatimisperiaatteet

Vaisala toimii vuokralle ottajana ja sen vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimistoista, muista toimitiloista, maa-alueesta, työsuhdeasunnoista sekä autoista.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia, ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomistai osto-optio, johto arvioi todennäköisen vuokra-ajan kullekin vuokrasopimukselle perustuen näkemykseen liiketoiminnan tarpeista.

Sopimukseen voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentti että muita komponentteja (esimerkiksi palvelumaksu), joille sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan suhteellisten erillishintojen perusteella. Muut komponentit on jätetty IFRS 16 -laskennan ulkopuolelle lukuun ottamatta autoja koskevien vuokrasopimusten palvelumaksuja, jotka sisällytetään vuokrasopimuskomponenttiin.

Vuokrasopimusten osalta kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokravelka.

Käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään seuraavat erät:

• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä,

• ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla (kuten vuokravapaa kausi),
• sopimuksesta alkuvaiheessa koituneet välittömät menot, ja
• mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 16, Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetyn mukaisesti.

Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla.

Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan korkoa, jonka Vaisala joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle.

Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien maksujen nettomääräisen käyvän arvon:

• kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla,
• muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa,
• määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella,
• osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja
• sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää tämän option.

Velkaan sisällytetään myös jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa.

Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat, vuokrien indeksikorotukset, sekä sopimusmuutosten vaikutukset.

Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, vuokravelkojen korot ja sopimusmuutoksista aiheutuvat erät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 16 -standardin soveltaminen tilanteissa, joissa Vaisala toimii vuokralle ottajana, edellyttää johdon harkintaa vuokra-ajan pituuteen liittyen, mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio. Johdon arvioidessa option käyttämisen todennäköisyyttä ja siten vuokra-ajan pituutta, johto huomioi kaikki tiedossa olevat faktat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannusteen käyttää tai olla käyttämättä optio kulloisessakin tilanteessa sopimuskohtaisesti.

Johdon arviot liiketoiminnan tarpeista ja siten eri optioiden käytön todennäköisyydestä perustuvat tiedossa oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan ja toimintasuunnitelmiin ja näihin pohjautuviin mahdollisiin uudelleenorganisointisuunnitelmiin sekä tehtyihin investointipäätöksiin. Optioiden käytön todennäköisyyttä arvioitaessa päätökseen vaikuttaa myös muun muassa toimitilan käyttötarkoitus ja siihen tehtyjen investointien laajuus.

Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2024	2023
Maa- ja vesialueet	1,3	1,3
Rakennukset ja rakennelmat	19,5	11,4
Koneet ja kalusto	0,7	0,5
Yhteensä	21,4	13,1

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 11,5 (4,5) miljoonaa euroa tilikaudella 2024.

Korolliset vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset	21,4	9,3
Lyhytaikaiset	3,1	2,8
Yhteensä	24,5	12,1

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 alkamattomista vuokrasopimuksista aiheutuvat lähtevät rahavirrat on esitetty liitetiedossa 24, Vastuusitoumukset.

Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

Milj. euroa	2024	2023
Rakennukset ja rakennelmat	2,9	2,7
Koneet ja kalusto	0,4	0,3
Yhteensä	3,3	3,1

Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

Milj. euroa	2024	2023
Rakennukset ja rakennelmat	0,2	0,0
Yhteensä	0,2	0,0

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Muut tuloslaskelmaan kirjatut erät

Milj. euroa	2024	2023
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,6	0,4

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli 2,8 (3,5) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Vuokrasopimukset vuokralle antajana

Laatimisperiaatteet

Vaisalan kaikki vuokrasopimukset, joissa Vaisala on vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia, koska kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry kaikilta olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle. Vuokramaksut kirjataan tasaerinä vuokratuotoiksi. Vuokratuotot esitetään liikevaihdossa. Vaisala kirjaa vuokratuoton ansaitsemisesta syntyneet menot kuluiksi myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.

Vuokra-aika määritellään siten, että se on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole purettavissa. Vuokra-aikaan luetaan mukaan vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää kyseisen option ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja ei käytä kyseistä optiota.

Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta.

Vaisala vuokralle antajana

Vaisala vuokraa lidareita tuulen mittaamiseen. Vuokrakaudet ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta korkeintaan kaksi vuotta.

Tilikauden 2024 vuokratuotot olivat 2,2 (1,8) miljoonaa euroa.

Tilikauden 2024 lopussa vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat vuokramaksut ovat 1,4 (0,7) miljoonaa euroa. Vaisala arvioi, että nämä saadaan tilikauden 2025 aikana.

Pääomarakenne

18. OMA PÄÄOMA

Laatimisperiaatteet

Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.

Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Osakkeet ja osakepääoma

Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon.

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024. Hallitus päätti kokouksessaan 23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 1.11.2024.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa 7 660 807,86 euroa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Osakepääoma ja rahastot

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl	Osakepääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet	Yhteensä
31.12.2022	36 228	7,7	3,5	-3,3	7,9
Osakeperusteisten maksujen siirto kerty neisiin voittovaroihin			-2,9		-2,9
Osakeperusteiset maksut	73			1,2	1,2
Omien osakkeiden hankinta	-50			-2,1	-2,1
Muuntoerot			0,0		0,0
31.12.2023	36 251	7,7	0,6	-4,2	4,1
Osakeperusteiset maksut	52			0,8	0,8
Omien osakkeiden hankinta	-19			-0,8	-0,8
Siirrot erien välillä			0,1		0,1
31.12.2024	36 285	7,7	0,7	-4,1	4,2
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	152
Yhteensä	36 437

Muut rahastot

Muut rahastot koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,6 (0,5) miljoonaa euroa sisältää tytäryhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2024 oli 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään kertyneiden voittovarojen vähennyksenä.

	Osakkeiden lukumäärä, kpl	Hankintahinta, milj. euroa
Omat osakkeet 31.12.2022	208 487	3,3
Omien osakkeiden luovutus	-73 011	-1,2
Omien osakkeiden hankinta	50 000	2,1
Omat osakkeet 31.12.2023	185 476	4,2
Omien osakkeiden luovutus	-52 182	-0,8
Omien osakkeiden hankinta	18 855	0,8
Omat osakkeet 31.12.2024	152 149	4,1

Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 omia A-sarjan osakkeita 152 149 (185 476) kappaletta, joiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4% (0,5) ja äänimäärästä 0,1% (0,1). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 4,1 miljoonaa euroa.

Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä tilikauden tuloksen muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaman muuntoeron. Konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa.

Tilikauden tulos kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osinko

Vuodelta 2024 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 25.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2024 maksettavaksi 0,85 euron osinkoa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan noin 30,8 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski, uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin yksiköihin.

Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2024 konsernin myynnistä 47 % oli EUR:ssa, 31 % USD:ssa, 9 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 4 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista, rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaista suojauslaskentaa, vaan johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet ja sisältö esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 4,3 (-3,3) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa.

IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. Valuuttakurssin 10 % vahvistumisen vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -3,7 (0,0) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluuttapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja):

Nettovaluuttapositiot euroa vastaan

2024				2023
Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys	Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys
USD	-32,3	+/- 3,1	USD	-2,3	+/- 0,2
GBP	-12,8	+/- 1,2	AUD	2,2	+/- 0,2
KWD	-4,7	+/- 0,4	SEK	-1,5	+/- 0,1

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja ja/tai rahavaroja. Tilikauden päättyessä Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa, joista 105,0 (50,0) miljoonaa euroa oli vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 24,5 (12,1) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin.

Myös konsernin rahavaroille maksettava korko on sidottu vaihtuvaan tilikorkoon.

Vaisalan nettovelka 31.12.2024 oli 40,6 (-28,2) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön suuruisella korkotason nousulla olisi 0,2 (0,4 positiivinen) miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus seuraavan vuoden nettokorkotuottoihin ja -kuluihin olettaen, että konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja rahavarat eivät muutu. Laskelmassa on otettu huomioon vaihtuvakorkoiset lainat sekä rahavarat laskennallisesti euroiksi käännettynä. Laskelmassa ei ole otettu huomioon valuuttajohdannaisia. Korkotuotot ja -kulut on esitetty liitetiedossa 9 Rahoitustuotot ja -kulut.

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla.

Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottosopimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024.

Vaisalalla oli siten 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit

Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 94,5 (43,7) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti.

Myyntisaamisten luottoriski

Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta, sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -1,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan. Myyntisaamiset mukaan lukien myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot esitetään liitetiedossa 12, Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa	2024 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot	2023 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset vakuudet	1,0	1,0	1,0	1,0
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,2	0,2	0,2	0,2
Yhteensä	1,2	1,2	1,2	1,2

21. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.

Jaksotettuun hankintamenoon luokitellaan rahoitusvarat, joita liiketoimintamallin mukaisesti pidetään eräpäivään asti ja omaisuuserän rahavirrat muodostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta. Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita saamisia.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon, johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Näihin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä ja sisällytetään rahoitustuottoihin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvaraukset kirjataan soveltaen yksinkertaistettua menettelyä IFRS 9:n mukaisesti, koska niihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot määritetään varausmatriisilla, hyödyntäen eri saamisluokkien poikkeavia luottoriskejä. Ryhmittelyt perustuvat saamisten ikäluokkiin, maantieteellisiin alueisiin, vakuuksien olemassaoloon ja aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin tai muuhun näyttöön saamisten kohonneesta luottoriskistä. Eri saamisluokkien odotetut luottotappioriskit perustuvat historiallisten tappioiden määrään ja johdon arvioon. Muutokset saamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvassa luottotappiovarauksessa sekä saamisten lopulliset luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista.

126

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun

ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Johdannaissopimukset

Rahoitusvelat

Konsernin johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Konsernilla on myyntiä useissa valuutoissa. Kaikki johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi ja ne kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin raportointikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Konserni ei noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiinisopimuksiin.

Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikausilla 2023 tai 2024.

Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryhtiöiden nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2024

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		1,2	1,2	1,2	20
Myyntisaamiset ja johdannaissopimukset	0,1	86,7	86,7	86,7	12
Pankkivekselit*		4,5	4,5	4,5	12
Rahavarat		88,8	88,8	88,8	23
Yhteensä	0,1	181,2	181,2	181,2
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		105,0	105,0	105,0	21
Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		21,4	21,4	21,4	17
Muut pitkäaikaiset velat		6,7	6,7	6,7	21
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		3,1	3,1	3,1	17
Korollinen lyhytaikainen velka		0,0	0,0	0,0	21
Ostovelat ja johdannaissopimukset	1,5	26,9	26,9	26,9	14
Yhteensä	1,5	163,2	163,2	163,2

*) Kiinassa käytetään vaihtoehtoisena maksutapana pankkivekseleitä. Ne arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Pankkivekselit voidaan pitää eräpäivään asti tai lunastaa käypään arvoon niiden voimassaoloaikana.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2023

	Käypään arvoon tulos	Jaksotettu	Kirjanpitoarvo tase-erän
Milj. euroa	vaikutteisesti	hankintameno	mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		1,2	1,2	1,2	20
Myyntisaamiset ja
johdannaissopimukset	0,4	70,2	70,2	70,2	12
Rahavarat		90,3	90,3	90,3	23
Yhteensä	0,4	161,8	161,8	161,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		50,0	50,0	50,0	21
Pitkäaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat		9,3	9,3	9,3	17
Muut pitkäaikaiset velat		4,2	4,2	4,2	21
Lyhytaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat		2,8	2,8	2,8	17
Korollinen lyhytaikainen velka		0,0	0,0	0,0	21
Ostovelat ja johdannaissopimukset	0,4	13,8	13,8	13,8	14
Yhteensä	0,4	80,1	80,1	80,1

Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottosopimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta kolmannella neljänneksellä ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024.

Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2024

Milj. euroa	2025	2026–2029	2030-2034	2035
Lainat rahoituslaitoksilta		105,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat
Vuokrasopimusvelat	4,1	11,3	9,7	7,8
Yhteensä	4,1	116,3	9,7	7,8

Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2023

Milj. euroa	2024	2025–2028	2029-2033	2034
Lainat rahoituslaitoksilta		50,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat	0,0
Vuokrasopimusvelat	3,1	7,2	3,1
Yhteensä	3,2	57,2	3,1	0,0

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2024	2023
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	94,5	43,7
Nimellisarvot yhteensä	94,5	43,7

Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa

	2024		2023
	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	64,5	60,7	22,0	20,0
CNH	50,5	6,5	60,0	7,7
JPY	750,0	4,6	750,0	4,7
SEK			27,5	2,3
KWD	4,2	12,5
CAD	5,2	3,5	7,2	5,0
GBP	5,6	6,7	3,5	4,0
Yhteensä		94,5		43,7

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2024	2023
Alle 90 päivää	55,4	37,1
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	-	2,0
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	-	4,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	39,2	-
Yhteensä	94,5	43,7

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2024	2023
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	0,1	0,4
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	1,5	0,4

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

22. KOROLLISET VELAT JA MUUT OIKAISUT RAHAVIRTALASKELMASSA

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

			Ei-rahavirta vaikutteiset
Milj. euroa	31.12.2023	Rahavirrat	muutokset	31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta	50,0	55,0		105,0
Valmiusluotto	0,0	0,0		0,0
Vuokrasopimusvelat	12,0	-2,8	15,3	24,5
Muut korolliset velat	0,1	-0,0		0,0
Valuuttakurssierot	0,0	0,0		0,0
Yhteensä	62,1	52,1	15,3	129,5

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

	Ei-rahavirta vaikutteiset
Milj. euroa	31.12.2022	Rahavirrat	muutokset	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0	10,0		50,0
Valmiusluotto	0,0			0,0
Vuokrasopimusvelat	10,9	-3,1	4,3	12,0
Muut korolliset velat	12,6	-12,5		0,1
Valuuttakurssierot	0,0	0,0		0,0
Yhteensä	63,4	-5,6	4,3	62,1

Erittely liiketoiminnan rahavirran muista oikaisuista

Milj. euroa	2024	2023
Luottotappiovarauksen muutos	0,9	-0,8
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutos	1,2	-0,5
Varausten muutos	0,3	-0,3
Osakepalkkioihin liittyvä oikaisu	0,7	0,4
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä oikaisu	-3,3	-
Muut oikaisut	-0,2	0,3
Yhteensä	-0,4	-0,9

23. RAHAVARAT

Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Rahavarat

Milj. euroa	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	88,8	90,3

Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

24. VASTUUSITOUMUKSET

Vastuusitoumukset ja annetut pantit

Milj. euroa	2024	2023
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	12,9	11,0

Investointisitoumukset

Vaisalan sitovien pysyvien vastaavien tilausten arvo oli 31.12.2024 yhteensä 12 (4) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Konsernilla oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 28 (21) miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi konsernilla oli ostosopimuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joiden maksimimäärä toteutuessaan olisi yhteensä 28 (31) miljoonaa euroa.

Lisäksi Vaisala oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi ei ollut vielä alkanut, ja joista aiheutuvat lähtevät rahavirrat tulevaisuudessa olivat yhteensä 0,3 (13) miljoonaa euroa.

Konsolidointi

25. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Vaisala hankki 9.12.2024 yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen WeatherDesk-liiketoiminnan. Hankittu Weather-Desk-liiketoiminta liittyy tekoälypohjaiseen sääennustamiseen ja se tarjoaa nopean pääsyn maailmanlaajuisiin sääennusteisiin ja havaintoihin. WeatherDesk palvelee asiakkaita, jotka keskittyvät hyödyke- ja energiakauppaan sekä energian kysynnän että tarjonnan ennustamiseen. Hankinnalla Vaisala kasvattaa asemaansa tekoälyvetoisessa sääennustamisessa sekä vahvistaa tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja energiasektoreille. Vaisalan strategian mukaisesti kauppa auttaa laajentumaan energiasiirtymässä ja kasvattamaan tilauspohjaista dataliiketoimintaa.

Vuonna 2023 WeatherDesk liiketoiminnan (osa Maxar Technologiesin tilintarkastettuja lukuja) liikevaihto oli 12,8 miljoonaa Yhdysvaltain taalaa ja hankittuun liiketoimintaan liittyen nettosumma 31.12.2023 oli -2,6 miljoonaa Yhdysvaltain taalaa.

Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 9.12.−31.12.2024 oli 0,6 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 578 miljoonaa euroa ja liiketulos 90 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.

Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 67 miljoonaa euroa.

Liikearvoa kirjattiin alustavasti 38 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä:

• WeatherDeskin ennustealustan hyödyntäminen Vaisala XWeatherissa osana Vaisalan ennustamis- ja analytiikkaliiketoimintaa
• Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti hyödyke- ja energiaasiakkaisiin

Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen.

Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0.7 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. WeatherDesk liiketoiminta on konsolidoitu osaksi Vaisalan konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta 9.12.2024 alkaen.

Koska hankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat:

1 000 euroa	Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo	38,5
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	14,2
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	10,6
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	2,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,5
Laskennalliset verosaamiset	3,3
Varat yhteensä	70,5
Ostovelat ja muut velat	0,0
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	3,7
Velat yhteensä	3,8
Nettovarallisuus	66,7
Rahana maksettu kauppahinta	-66,7
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-
Rahavirtavaikutus	-66,7

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd:n koko osakekannan. Speedwell on ilmasto- ja ympäristöriskien asiantuntija, joka tarjoaa dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida ja siten hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Yrityshankinnan myötä Vaisala laajentaa tilauspohjaista dataliiketoimintaansa vakuutusalalle ja tarjoaa ratkaisuja, joilla loppuasiakkaat voivat suojautua vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Vaisalan strategian mukaisesti yrityshankinta laajentaa tilauspohjaisen dataliiketoiminnan tarjontaa sekä nykyisissä että uusissa asiakassegmenteissä.

Vuonna 2023 Speedwell-konsernin (tilintarkastettu) liikevaihto oli 3,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja taseen loppusumma 31.12.2023 oli 3,2 miljoonaa Iso-Britannian puntaa.

Hankitun konsernin liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,6 miljoonaa euroa ja liiketulos -0,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 568 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.

Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 25 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää 3 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–4,2 miljoonaa euroa.

Liikearvoa kirjattiin alustavasti 14 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä:

• Speedwell Climaten datan hyödyntäminen Vaisalan XWeatherissa osana Vaisalan dataja ennustamisportfoliota
• Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti asiakkaisiin, jotka keskittyvät parametriseen vakuuttamiseen, vakuutusalaan ja uusiutuvaan energiaan.

Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelvotonta.

Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 1,3 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Speedwell-konserni on konsolidoitu osaksi Vaisalan konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen.

Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat:

1 000 euroa	Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo	13,6
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	7,1
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	5,3
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	0,2
Aineelliset hyödykkeet	0,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,0
Rahat ja pankkisaamiset	2,6
Varat yhteensä	29,7
Ostovelat ja muut velat	0,2
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	1,1
Laskennalliset verovelat	3,3
Velat yhteensä	4,5
Nettovarallisuus	25,2
Rahana maksettu kauppahinta	-22,2
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	2,6
Rahavirtavaikutus	-19,6

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n koko osakekannan. Nevis Technology on ohjelmisto- ja sääjärjestelmätoimittaja, joka on erikoistunut merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumisalustojen sääjärjestelmiin. Nevis Technology tarjoaa sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita offshore-energia-alalle, merituulipuistojen ollessa kasvava asiakassegmentti. Yrityshankinta mahdollistaa Vaisalan liiketoiminnan kehittämisen merituulivoiman (offshore-tuulivoiman) alalla ja tarjoaa ratkaisuja asennukseen, miehistön siirtoon ja huoltotoimintoihin. Yrityshankinta vahvistaa Vaisalan asemaa sääjärjestelmä- ja datakumppanina merituulivoima-asiakkaille ja tukee Vaisalan strategista painopistealuetta laajentua energiasiirtymässä.

Vuonna 2023 Nevis Technologyn (tilintarkastamaton) liikevaihto oli 1,5 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja taseen loppusumma 31.12.2023 oli 0,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa.

Hankitun yhtiön liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 567 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.

Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 3 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää 0,9 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–2,6 miljoonaa euroa.

Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0,2 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääasiassa tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Nevis Technology on konsolidoitu osaksi Vaisalan konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen.

Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.

Hankittujen varojen ja vastattavaksiotettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat:

1 000 euroa	Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo	-
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	1,9
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	0,7
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	0,0
Aineelliset hyödykkeet	0,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,7
Rahat ja pankkisaamiset	0,4
Varat yhteensä	3,8
Ostovelat ja muut velat	0,3
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	0,0
Laskennalliset verovelat	0,6
Velat yhteensä	1,0
Nettovarallisuus	2,8
Rahana maksettu kauppahinta	-1,7
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,4
Rahavirtavaikutus	-1,3

Tilikaudella 2023 ei ollut liiketoimintojen hankintoja.

Tilikauden 2024 päättyessä konsernilla oli yrityshankintojen ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023 velkaa ei ollut). Tilikaudella 2024 ei maksettu aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta (2023: 0,1 miljoonaa euroa). Ehdollista kauppahintavastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2023 ja 2024 aikana osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

26. TYTÄRYHTIÖT

Nimi	Maa	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2024	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2023
Vaisala Holding Oy	Suomi	100	100
Vaisala Limited	Iso-Britannia	100	100
Vaisala Pty. Ltd.	Australia	100	100
Vaisala GmbH	Saksa	100	100
Vaisala KK	Japani	100	100
Vaisala Inc.	Yhdysvallat	100	100
Vaisala China Ltd.	Kiina	100	100
Vaisala Canada Inc.	Kanada	100	100
Vaisala Sdn. Bhd.	Malesia	100	100
Vaisala Servicos De Marketing Ltda	Brasilia	100	100
3TIER R&D India Private Limited	Intia	100	100
Vaisala East Africa Limited	Kenia	100	100
Vaisala Mexico Limited, S. de R. L. de C.V.	Meksiko	100	100
Vaisala France SASU	Ranska	100	100

Nimi	Maa	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2024	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2023
Upwind SASU	Ranska	100	100
SCI Septentrion	Ranska	100	100
Vaisala Shanghai Sensors Ltd.	Kiina	100	100
Vaisala Korea Co. Ltd	Etelä-Korea	100	100
Vaisala Sweden AB	Ruotsi	100	0
Vaisala India Private LTD	Intia	100	0
Speedwell Settlement Services	Iso-Britannia	100	0
weatherXchange Ltd	Iso-Britannia	100	0
ClearWeather Ltd	Iso-Britannia	100	0
Weather Risk Exchange Ltd	Iso-Britannia	100	0
Speedwell Climate Ltd	Iso-Britannia	100	0
Speedwell Associates Ltd	Iso-Britannia	100	0
Nevis Technology Ltd	Iso-Britannia	100	0
Speedwell Climate Corp	Yhdysvallat	100	0

Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd tytäryhtiöineen, joista Iso-Britanniassa emoyhtiön lisäksi toimivat Speedwell Settlement Services, weatherXchange Ltd, ClearWeather Ltd, Weather Risk Exchange Ltd, Speedwell Climate Ltd ja Yhdsyvalloissa toimii Speedwell Climate Corp.

Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n.

Lisäksi Vaisala perusti 3.4.2024 Ruotsiin tytäryhtiön Vaisala Sweden Ab ja 4.6.2024 Intiaan tytäryhtiön Vaisala India Private Limited.

Whether or Knot LLC sulautui Vaisala Inc.:iin 1.12.2023. K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd. likvidoitiin tilikaudella 2023.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

27. OSAKKUUSYHTIÖ

Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet.

Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salamahavainnointiyhteisössä.

Yhtiön nimi	Rekisteröintimaa ja pääasiallinen toimipaikka	Omistusosuus	Arvostusmenetelmä
SAS Meteorage	Ranska	35 %	Pääomaosuusmenetelmä

Osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,5	1,4
Osuus tilikauden tuloksesta	0,2	0,2
Saatu osinko	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,6	1,5

Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Osakkuusyhtiön taloudellisen tiedon yhteenveto

Milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset varat	3,2	2,8
Lyhytaikaiset varat	4,2	4,4
Velat	2,8	2,9
Nettovarallisuus	4,6	4,3
Vaisalan osuus nettovarallisuudesta	1,6	1,5
Liikevaihto	5,1	4,7
Tilikauden tulos	0,7	0,6

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin.

Osakkuusyhtiön kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat

Milj. euroa	2024	2023
Myynnit	0,2	0,2
Saamiset	-	0,1

Muut liitetiedot

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 26, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Liiketoimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö.

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 euroa	2024	2023
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Öistämö Kai
Palkka	557	526
Lyhyen aikavälin kannustimet	120	288
Osakeperusteiset palkkiot	506	728
Lakisääteinen eläke	113	134
Lisäeläke	85	122
Yhteensä	1 381	1 797

1 000 euroa	2024	2023
Muun johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Palkka	2 045	1 935
Lyhyen aikavälin kannustimet	392	872
Osakeperusteiset palkkiot	1 371	2 527
Lakisääteinen eläke	437	462
Lisäeläke	312	360
Yhteensä	4 557	6 156

Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024		Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, Tarkastusvaliokunta	Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta	Palkkiot, Nimitysvaliokunta	Palkkio Suomen ulkopuolla asuville hallituksen jäsenille	Yhteensä
Bresky Annica	hallituksen jäsen	40		4	4	5	53
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	6				46
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	1	4			45
Lundström Petra	hallituksen jäsen	0		1	1		2
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		5			45
Rosenberg Lotte	hallituksen jäsen	40	3			5	48
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	9		1		50
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		5	4		49
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		5	5		65
Yhteensä		375	25	24	20	10	454

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, Tarkastusvaliokunta	Palkkiot, Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta	Palkkiot, Nimitysvaliokunta	Palkkiot, Strateginen suunnitteluvaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	7			1	48
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	6			1	47
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		4	5		49
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		4			44
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	9		5	1	55
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		5			45
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		5	5	1	66
Yhteensä		337	27	18	20	4	406

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy

Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastus	0,6	0,6
Veroneuvonta	0,0	0,0
Lausunnot ja todistukset	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,2	0,1
Yhteensä	0,9	0,7

Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2024 olivat yhteensä 0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Muut kuin tilintarkastuspalvelut sisältävät muun muassa kestävyysraportoinnin varmennuksen.

30. MYÖHEMMIN SOVELLETTAVAT UUDET JA UUDISTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT JA TULKINNAT

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin IFRS-tilinpäätösstandardin käyttöön voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei joiltain osin ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa (merkitty *).

• IAS 21:n muutokset: Transaktiot tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa
• IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and Disclosure in Financial Statements)*
• IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures)*
• Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7-standardeihin luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet*
• Vuosittaiset parannukset: osa 11*
• Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin kohdennetut parannukset*

Muutokset IAS 21-standardiin – Avistakurssin arvioiminen kun valuutta ei ole vaihdettavissa

Muutokset vaikuttavat yhteisöön, jolla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä määrättyä tarkoitusta varten. Valuutta on vaihdettavissa silloin, kun sillä on mahdollisuus hankkia toista valuuttaa (huomioiden normaali hallinnollinen viive), ja liiketoimi tapahtuisi markkinoiden tai vaihtomekanismin kautta, joka luo toimeenpantavia oikeuksia ja velvoitteita.

Muutokset lisäävät soveltamisohjeistusta sen määrittämiseksi, milloin valuutta on vaihdettavissa. Kun valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä, yhteisön on arvioitava kyseisenä päivänä vallitseva avistakurssi. Avistakurssin arvioimisessa yhteisön tavoitteena on kuvata kurssia, johon tavanmukainen vaihtotapahtuma toteutuisi vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä. Tällöin yhteisön tulee myös antaa lisätietoja.

Muutokset ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli konsernilla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and Disclosure in Financial Statements)

IFRS 18 -standardi on uusi tilinpäätösstandardi, joka käsittelee tilinpäätöksen esittämistä ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. Uusi tilinpäätösstandardi tuo muutoksia ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen.

Merkittävimmät IFRS 18:n mukanaan tuomat muutokset liittyvät:

• tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin
• vaatimukseen esittää liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista, joita tällä hetkellä raportoidaan tilinpäätöksen ulkopuolella ("management-defined performance measures") ja
• tietojen laajennettuihin yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 korvaa olemassa olevan IAS 1 -standardin, joskin monet IAS 1:n periaatteet on säilytetty vähäisin muutoksin. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä, mutta se saattaa muuttaa yhtiön nykyisin raportoimaa "Liikevoittoa tai -tappiota".

Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja sitä sovelletaan takautuvasti vertailutietoihin. Standardin käyttöönotolla on vaikutusta konsernitilinpäätöksen esittämiseen ja tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.

IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures)

IFRS 19 on vapaaehtoinen IFRS-tilinpäätösstandardi, jota vaatimukset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa laatiessaan omia konserni-, erillis- tai yksittäisiä tilinpäätöksiään. Nämä tytäryritykset jatkavat muiden IFRS-tilinpäätösstandardien kirjaamis-, arvostamis- ja esittämisvaatimusten soveltamista, mutta ne voivat korvata näiden standardien liitetietovaatimukset supistetuilla liitetietovaatimuksilla. Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin – Luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet

Luonnonolosuhteista riippuvia sähkölähteitä, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa, käytetään yhä enemmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nämä on strukturoitu usein pitkäaikaisiksi sähkönostosopimuksiksi (Power purchase agreements, "PPA"), jotka voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Keskeinen haaste on, että sähköntuotanto riippuu luonnonolosuhteista, mikä vaikeuttaa tiettyjen IFRS 9:n osa-alueiden soveltamista.

IASB on tehnyt muutoksia IFRS 9:n "oman käytön" poikkeukseen ja suojauslaskennan vaatimuksiin sekä lisännyt kohdennettuja liitetietovaatimuksia IFRS 7:ään. Nämä muutokset koskevat vain sopimuksia, jotka altistavat yksikön vaihteluille sähkön määrässä, koska sen tuotantolähde riippuu hallitsemattomista luonnonolosuhteista. Näitä kutsutaan muutoksissa vapaasti suomennettuna "luonnonolosuhteista riippuvaa sähköä koskeviksi sopimuksiksi".

Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

Vuosittaiset parannukset: osa 11

Vuoden 2024 muutokset koskevat seuraavia standardeja:

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä siihen liittyvä soveltamisohjeistus
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös
• IAS 7 Rahavirtalaskelmat

Parannukset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Parannusten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 - standardeihin – Kohdennetut parannukset

IFRS 9 ja IFRS 7 – standardimuutokset:

• a) täsmentävät vaatimuksia tiettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamiselle ja poiskirjaamiselle, sisältäen uuden poikkeuksen joillekin rahoitusveloille, jotka maksetaan sähköisen rahansiirtojärjestelmän kautta;
• b) täsmentävät ja lisäävät ohjeistusta arvioitaessa, koostuuko rahoitusvaran tulevat rahavirrat ainoastaan pääoman ja koron maksusta ("SPPI- kriteeri");
• c) lisäävät uusia liitetietovaatimuksia tietyistä instrumenteista, joiden sopimusehdot voivat muuttaa rahavirtoja (kuten instrumentit, joissa on ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteiden (ESG) saavuttamiseen liittyviä ominaisuuksia); ja
• d) päivittävät liitetietovaatimuksia oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka on luokiteltu käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta (FVOCI).

Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kun yhteisö soveltaa muutoksia ensimmäistä kertaa, sen ei tarvitse oikaista vertailutietoja, ja vertailutietojen oikaisu on sallittua vain, jos se voidaan tehdä ilman jälkiviisautta. Muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti		Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Emoyhtiön tilinpäätös*

Emoyhtiön tuloslaskelma

Euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	2	400 420 636,92	369 376 171,60
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4, 5	-177 878 918,64	-175 099 149,56
Bruttokate		222 541 718,28	194 277 022,04
Myynnin ja markkinoinnin kulut	4, 5	-43 699 663,40	-40 569 570,87
Hallinnon kulut
Tutkimus- ja kehityskulut	4, 5	-59 864 187,67	-53 177 534,57
Muut hallinnon kulut	4, 5	-55 621 511,60	-72 843 780,30
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	3	477 572,05	643 267,15
Liiketulos		63 833 927,66	28 329 403,45
Rahoitustuotot	6	21 133 371,20	41 182 318,36
Rahoituskulut	6	-10 823 446,12	-12 318 687,27
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		74 143 852,74	57 193 034,54
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		-3 894 294,66	-637 251,79
Tulos ennen veroja		70 249 558,08	56 555 782,75
Välittömät verot	7	-12 009 149,06	-4 927 291,49
Tilikauden tulos		58 240 409,02	51 628 491,26

*) Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Emoyhtiön tase

Euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8
Liikearvo		0,00	13 228,48
Aineettomat oikeudet		50 795 713,98	11 530 686,79
Muut aineettomat hyödykkeet		3 244 564,30	5 236 779,94
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet		350 698,62	352 534,91
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		54 390 976,90	17 133 230,12
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa- ja vesialueet		2 904 868,22	2 904 868,22
Rakennukset ja rakennelmat		39 332 935,15	41 048 425,61
Koneet ja kalusto		26 119 768,33	26 575 672,14
Muut aineelliset hyödykkeet		74 417,51	74 417,51
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		11 705 285,60	6 429 008,49
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		80 137 274,81	77 032 391,97
Sijoitukset	8
Osuudet saman konsernin yrityksissä		101 289 951,11	74 526 706,17
Muut osakkeet ja osuudet		101 000,00	101 000,00
Sijoitukset yhteensä		101 390 951,11	74 627 706,17
Pysyvät vastaavat yhteensä		235 919 202,82	168 793 328,26

Euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset		149 115,16	114 423,60
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		149 115,16	114 423,60
Vaihto-omaisuus
Aineet, tarvikkeet ja tavarat		42 230 539,66	42 979 758,91
Vaihto-omaisuus yhteensä		42 230 539,66	42 979 758,91
Lyhytaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	17	36,101,620.00	-
Myyntisaamiset		35 701 726,78	25 789 932,16
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä	17	46 884 824,97	33 963 655,89
Muut saamiset	9	7 870 703,55	4 099 303,22
Siirtosaamiset	10	23 936 343,62	20 103 946,76
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä	17	2 254 796,63	2 156 379,27
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		152 750 015,55	86 113 217,30
Rahat ja pankkisaamiset		46 168 053,45	66 172 382,95
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		241 297 723,82	195 379 782,76
Vastaavaa yhteensä		477 216 926,64	364 173 111,02

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Emoyhtiön tase

Euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Vastattavaa
Oma pääoma	13
Osakepääoma		7 660 807,86	7 660 807,86
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		422 379,29	422 031,15
Edellisten tilikausien tulos		163 272 796,77	137 839 656,64
Tilikauden tulos		58 240 409,02	51 628 491,26
Oma pääoma yhteensä		229 596 392,94	197 550 986,91
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		8 352 381,67	4 458 087,01

Euroa	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	15	105 000 000,00	50 000 000,00
Siirtovelat	16	1 357 171,00	3 803 126,12
Muut pitkäaikaiset velat	14	1 408 617,89	893,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		107 765 788,89	53 804 019,12
Lyhytaikainen
Saadut ennakot		-	1 388 253,03
Ostovelat		22 068 954,03	11 310 080,70
Ostovelat saman konsernin yrityksille	17	12 836 024,66	1 681 655,85
Muut lyhytaikaiset lainat saman konsernin yrityksille	17	23 644 337,84	40 914 549,80
Muut lyhytaikaiset velat	14	8 883 174,09	1 983 002,78
Pakolliset varaukset	12	1 342 279,94	1 475 484,63
Siirtovelat	16	56 084 761,14	44 883 567,51
Siirtovelat saman konsernin yrityksille	17	6 642 831,44	4 723 423,68
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		131 502 363,14	108 360 017,98
Vieras pääoma yhteensä		247 620 533,70	166 622 124,11
Vastattavaa yhteensä		477 216 926,64	364 173 111,02

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden tulos		58 240	51 628
Poistot ja arvonalentumiset	5	14 719	14 316
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-10 310	-28 864
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	3	-	-
Poistoero		3 894	637
Tuloverot	7	12 009	4 927
Muut oikaisut		1 381	226
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-409	1 810
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-31 763	-2 260
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		27 464	-7 328
Käyttöpääoman muutos		4 708	-7 778
Saadut rahoituserät	6	2 129	1 667
Maksetut rahoituserät	6	-4 220	-5 518
Saadut osingot liiketoiminnasta	6	12 524	33 555
Maksetut tuloverot	7	-4 405	-4 630
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		81 254	60 167

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Investointien rahavirta
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	8	-23 721	-
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	8	-39 483	-640
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	8	-12 325	-9 167
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	8	59	-
Myönnetyt lainat	17	-35 532	-
Lainasaamisten takaisinmaksut	17	17	-
Investointien rahavirta yhteensä		-110 985	-9 807
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	14	80 000	107 383
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	14	-42 297	-100 877
Maksetut osingot	13	-27 226	-26 105
Omien osakkeiden hankinta	13	-752	-2 123
Rahoituksen rahavirta yhteensä		9 725	-21 722
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		-20 005	28 638
Rahavarat 1.1.		66 172	37 535
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		-20 005	28 638
Rahavarat 31.12.		46 168	66 172

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Taseen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai nimellisarvoon, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön liikevaihto koostuu kokonaisuudessaan asiakassopimuksista saaduista tuotoista. Liikevaihto jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Projektit täyttävät jatkuvan tuloutuksen kriteerit pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä. Sovellettu projektien tuloutusperiaate täyttää kirjanpitolain edellytyksen projektin erilliskatteen ennakoitavuudesta.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut, laajennetun takuun sekä datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Jatkuva tilausmyynti sisältää datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.

Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän operatiiviseen toimintaan.

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten ja vahingonkorvauksista.

Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023.

Tutkimus- ja kehityskulut

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet.

Osakepalkkiot

Emoyhtiön osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Tilikaudella 2023 ja aikaisemmin alkaneiden osakepalkkiojärjestelmien osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen siirtoveloiksi. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin oletetaan syntyvän oikeus.

Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan.

Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperusteisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio)

Tilikaudella 2024 alkaneiden ja sen jälkeen alkavien osakepalkkiojärjestelmien osakkeina maksettavat osakeperusteiset maksut eivät johda tapahtumaan, joka merkitään tuloslaskelmaan tai taseeseen. Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvät osakkeet annetaan edunsaajalle maksuttomasti ja oikeus osakkeisiin syntyy peruuttamattomasti vasta kannustinkauden lopussa, kun järjestelyihin liittyvä työssäoloehto on täyttynyt.

145

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Työssäoloehdon arvoa ei voida kohdentaa määräosaisesti eri tilikausille kannustinkauden aikana, koska työntekijälle muodostuu peruuttamaton oikeus palkkioon vasta kannustinkauden päättyessä. Edunsaajan puolesta maksetut verovelvoitteet, jotka aiheutuvat osakepalkkiojärjestelyistä, kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jona suorittamisvelvollisuus on syntynyt.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläkevakuutus ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä ja ne ovat maksuperusteisia. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä sijoituksista. Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla sekä lisättynä arvonkorotuksilla. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ja sijoituksista ei tehdä poistoja. Omaan käyttöön valmistettujen pysyvien vastaavien hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Pysyvien vastaavien hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

3–10 vuotta
5–40 vuotta
3–10 vuotta
3–8 vuotta

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajoittamaton ja joista ei tehdä poistoja. Tämän lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu sulautumistappioita, joiden taloudellinen pitoaika on 5-6 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry vastaavaa tuloa ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, johon varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Johdannaissopimukset

Vaisala soveltaa rahoitusvälineiden kirjanpitokäsittelyssä KPL 5.2 § mukaista arvostusta sekä noudattaa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016) mukaista menettelyä johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta. Kaikki emoyhtiön johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Vaisalalla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät tilikaudella 2024 olivat USD, CNY ja JPY. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin tilikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen siirtosaamisiin ja -velkoihin. Vaisala ei sovella suojauslaskentaa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, lainasaamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
--------------------------------------------	--------------	-----------------------

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

2. LIIKEVAIHTO

Myyntituottojen jaottelu

Liikevaihto markkina-alueittain

1 000 euroa	2024	2023
Americas	124 015	116 850
josta Yhdysvallat	90 511	86 241
APAC	126 971	115 539
EMEA	149 434	136 987
josta Suomi	9 937	8 888
Yhteensä	400 421	369 376

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

1 000 euroa	2024	2023
Sää ja ympäristö
Tuotemyynti	78 031	67 775
Projektimyynti	51 854	42 129
Palvelumyynti	5 373	5 459
Jatkuva tilausmyynti	6 694	3 181
Yhteensä	141 952	118 544
Teolliset mittaukset
Tuotemyynti	52 257	49 631
Palvelumyynti	3 541	2 924
Yhteensä	55 798	52 555
Konsernin sisäinen liikevaihto	202 671	198 277
Yhteensä	400 421	369 376

Liikevaihto myyntituottojen kirjaamisen ajoituksen perusteella

1 000 euroa	2024	2023
Tuloutus yhtenä ajankohtana	134 946	121 985
Tuloutus ajan kuluessa	62 804	49 114
Konsernin sisäinen liikevaihto	202 671	198 277
Yhteensä	400 421	369 376

Konsernin sisäisestä liikevaihdosta suurin osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana.

Vuonna 2024 konsernin sisäinen liikevaihto sisältää 12,1 miljoonaa euroa toiminnanohjausjärjestelmän implementointiin liittyviä edelleen veloituksia vuosilta 2021-2023. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2024.

Vertailuvuoden liikevaihtoa on oikaistu konsernin sisäisten kulujen edelleen veloitusten verran (10,6 miljoonaa euroa), jotka aiemmin kirjattiin kulujen vähennykseksi, mutta vuonna 2024 ovat mukana konsernin sisäisessä liikevaihdossa.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote-, palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista taseen saamisista ja veloista.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

1 000 euroa	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	46 885	59 595
Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset)	16 247	14 483
Saadut ennakot	1 735	1 388
Myynnin jaksotukset (siirtovelat)	12 169	13 586

Taseen vastaavien myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projektija palvelutuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) ovat siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut

ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutuksesta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtosaaminen), koska tuloutus tehdään ennen laskutusta. Saadut ennakot ovat asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu.

Taseen vastattavien myynnin jaksotukset (siirtovelat) sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät. Myynnin jaksotukset (siirtovelat) syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, josta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtovelka). Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy myynnin jaksotus (siirtovelka) kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2024 emoyhtiö kirjasi myyntituottoja yhteensä 7 (5) miljoonaa euroa, jotka tilikauden alussa sisältyivät myynnin jaksotuksiin (siirtoveloissa).

Tilauskanta oli 31.12.2024 133,1 (97,8) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 98,4 (66,9) miljoonaa euroa arvioidaan tuloutettavan tilikaudella 2024 ja 34,7 (30,9) miljoonaa euroa tätä myöhemmin.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2024	2023
Vahingonkorvaukset ja muut	478	643
Yhteensä	478	643

Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖ

Henkilöstökulut

1 000 euroa	2024	2023
Palkat	112 378	108 747
Eläkekulut	18 759	18 301
Muut henkilösivukulut	2 155	3 440
Yhteensä	133 292	130 488

Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana

Henkilöä	2024	2023
Suomessa	1 544	1 540
Suomen ulkopuolella	10	9
Yhteensä	1 554	1 549

Henkilöstö 31.12.

Henkilöä	2024	2023
Suomessa	1 538	1 533
Suomen ulkopuolella	10	9
Yhteensä	1 548	1 542

Toimitusjohtajien palkat ja palkkiot (maksuperuste)

1 000 euroa	2024	2023
Öistämö Kai (1.10.2020 alkaen)
Palkka	557	526
Lyhyen aikavälin kannustimet	120	288
Osakeperusteiset palkkiot	506	728
Lakisääteinen eläke	113	134
Lisäeläke	85	122
Yhteensä	1 381	1 797

Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024

1 000 euroa	Vuosi palkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta	Palkkiot, Nimitys valiokunta	Palkkio Suomen ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille	Yhteensä
Bresky Annica, hallituksen jäsen	40		4	4	5	53
Castrén Petri, hallituksen jäsen	40	6				46
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen	40	1	4			45
Lundström Petra (maaliskuuhun 2024 saakka), hallituksen jäsen			1	1		2
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen	40		5			45
Rosenberg Lotte, hallituksen jäsen	40	3			5	48
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen	40	9		1		50
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen	40		5	4		49
Voipio Raimo, hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja	55		5	5		65
Yhteensä	375	25	24	20	10	454

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023

1 000 euroa	Vuosi palkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta	Palkkiot, Nimitys valiokunta	Palkkiot, Strateginen suunnitte luvaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri, hallituksen jäsen	40	7			1	48
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen	40	6			1	47
Lundström Petra, hallituksen jäsen	40		4	5		49
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen	40		4			44
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen	40	9		5	1	55
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen	40		5			45
Voipio Raimo,
hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja	55		5	5	1	66
Yhteensä	337	27	18	20	4	406

Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
--------------------------------------------	--------------	-----------------------

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2024	2023
Poistot aineettomista hyödykkeistä	5 515	5 277
Poistot aineellisista hyödykkeistä	9 171	8 985
Arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä	33	54
Yhteensä	14 719	14 316

Tilikaudella 2024 poistot aineettomista hyödykkeistä sisälsivät EUR 3,5 (3,6) miljoonaa euroa poistoja muihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetuista sulautumistappioista.

1 000 euroa 2024 2023 Rahoituskulut Korkokulut Konserniyhtiöille -966 -1 694 Muille -1 990 -2 166 Muut rahoituskulut Konserniyhtiöille - - Muille -4 284 -2 788 Kurssitappiot -3 583 -5 671 Yhteensä -10 823 -12 319

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2024	2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	12 524	33 555
Korkotuotot
Konserniyhtiöiltä	147	-
Muilta	1 982	1 667
Muut rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	-	-
Muilta	1 111	3 158
Kurssivoitot	5 369	2 803
Yhteensä	21 133	41 182

7. VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 euroa	2024	2023
Tilikauden verot	11 969	4 931
Verot aikaisemmilta vuosilta	40	-4
Yhteensä	12 009	4 927

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

8. PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 2024

1 000 euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	88	33 558	20 568	353	59 327
Lisäykset		45 842	1 557	145	42 783
Vähennykset		-14 704			-14 704
Siirrot erien välillä		147		-147	0
Hankintameno 31.12.2024	88	64 843	22 125	351	87 405
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	74	26 788	15 331		42 194
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-14 694			-14 694
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	13	1 952	3 549		5 515
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	88	14 047	18 880		33 015
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0	50 796	3 244	351	54 391

Aineettomat hyödykkeet 2023

1 000 euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	88	33 720	20 361	340	59 269
Lisäykset		282	207	151	640
Vähennykset		-535			-535
Siirrot erien välillä		91		-139	-48
Hankintameno 31.12.2023	88	33 558	20 568	353	59 327
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	55	25 693	11 694		37 442
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-535			-535
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	20	1 630	3 637		5 286
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	74	26 788	15 331		42 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	13	11 531	5 236	353	17 133

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Aineelliset hyödykkeet 2024

		Rakennukset ja		Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	2 820	79 049	73 482	74	6 429	161 855
Lisäykset		111	2 091		10 122	12 325
Vähennykset			-485			-485
Siirrot erien välillä		1 154	3 692		-4 846	0
Hankintameno 31.12.2024	2 820	80 314	78 780	74	11 705	173 694
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		43 618	46 907			90 525
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			-436			-436
Tilikauden poistot		2 980	6 190			9 171
Arvonalentumiset						0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		46 599	52 660			99 259
Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	2 905	39 333	26 120	74	11 705	80 137

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2024 oli 22,9 (18,9) miljoonaa euroa.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Aineelliset hyödykkeet 2023

		Rakennukset ja		Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	2 820	76 678	67 730	74	7 921	155 224
Lisäykset		1 214	4 404		3 512	9 131
Vähennykset		817	-3 069			-2 252
Siirrot erien välillä		339	4 418		-5 005	-248
Hankintameno 31.12.2023	2 820	79 049	73 482	74	6 429	161 855
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		39 760	43 987			83 747
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		817	-3 069			-2 252
Tilikauden poistot		3 032	5 953			8 985
Arvonalentumiset		9	36			45
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		43 618	46 907			90 525
Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	2 905	41 048	26 576	74	6 429	77 032

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Sijoitukset 2024

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	74 527	101	74 628
Lisäykset	26 763		26 763
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	101 290	101	101 390

Sijoitukset 2023

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	74 651	101	74 752
Vähennykset	-124		-124
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	74 527	101	74 628

10. SIIRTOSAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Verosaamiset	318	1 112
Myynnin jaksotukset	16 247	14 362
Johdannaissopimukset	105	417
Muut siirtosaamiset	7 266	6 369
Yhteensä	23 936	22 260

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2024	2023
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	94,5	43,7
Nimellisarvot yhteensä	94,5	43,7

9. MUUT SAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Maksetut ennakot	871	327
Arvonlisäverosaamiset	4 780	2 132
Avustukset	2 219	1 621
Muut	-	20
Yhteensä	7 870	4 099

Johdannaissopimusten	2024		2023
nimellisarvo valuutassa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	64,5	60,7	22,0	20,0
CNH	50,5	6,5	60,0	7,7
JPY	750,0	4,6	750,0	4,7
SEK	-	-	27,5	2,3
KWD	4,2	12,5	-	-
CAD	5,2	3,5	7,2	5,0
GBP	5,6	6,7	3,5	4,0
Yhteensä		94,5		43,7

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2024	2023
Alle 90 päivää	55,4	37,1
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	-	2,0
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	-	4,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	39,2	-
Yhteensä	94,5	43,7

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2024	2023
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	0,1	0,4
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	1,5	0,4

11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset

1 000 euroa	2024	2023
Osakepalkkiot	780	943
Pakolliset varaukset	529	295
Yhteensä	1 309	1 238

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa. Muut laskennalliset verovelat eivät olleet olennaisia.

12. PAKOLLISET VARAUKSET

Pitkäaikaiset pakolliset varaukset

Yhtiöllä ei ollut pitkäaikaisia pakollisia varauksia tilikausien 2023 ja 2024 päättyessä.

Lyhytaikaiset pakolliset varaukset

1 000 euroa	2024	2023
Pakolliset varaukset 1.1.	1 475	1 631
Lisäykset	215	1 475
Vähennykset	-349	-1 631
Pakolliset varaukset 31.12.	1 342	1 475

Tilikausien 2024 ja 2023 pakolliset varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

13. OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat K-sarjan osakkeisiin ja A-sarjan osakkeisiin. Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa 7 660 807,86 euroa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

Oma pääoma

1 000 euroa	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	7 661	7 661
Osakepääoma 31.12.	7 661	7 661
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	422	422
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	422	422
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	189 468	165 122
Osingonjako	-27 226	-26 137
Omien osakkeiden luovutus	830	1 191
Osakkeiden luovutusvoitto/tappio	953	-213
Omien osakkeiden hankinta	-752	-2 123
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	163 272	137 840
Tilikauden tulos	58 240	51 628
Oma pääoma yhteensä	229 596	197 551

Jakokelpoinen oma pääoma

1 000 euroa	2024	2023
Voittovarat edellisiltä tilikausilta	163 272	137 840
Tilikauden tulos	58 240	51 628
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	422	422
Yhteensä	221 935	189 890

Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024.

Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 1.11.2024.

Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 0,75 miljoonaa euroa.

Tilikauden 2024 lopussa yhtiöllä oli omia osakkeita yhteensä 152 149 kappaletta.

14. MUUT PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET VELAT

Emoyhtiöllä oli 31.12.2024 pitkäaikaista velkaa yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei tilikauden päättyessä ollut pitkäaikaisia velkoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua.

Muut lyhytaikaiset velat olivat 31.12.2024 yhteensä 8,9 (2,0) miljoonaa euroa. Muista lyhytaikaisista veloista 3,0 miljoonaa euroa liittyi yrityshankinnan ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen.

15. LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA

Huhtikuussa 2024 emoyhtiö teki vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Lisäksi joulukuussa 2024 emoyhtiö allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman lainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa toteutettuun yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen.

Emoyhtiöllä on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiö ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan.

Emoyhtiöllä on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Emoyhtiö käytti valmiusluottosopimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden 2024 päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin.

Yhtiöllä oli siten 31.12.2024 pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

16. PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET SIIRTOVELAT

Lyhytaikaiset siirtovelat

1 000 euroa	2024	2023
Henkilöstökulujaksotukset	32 408	28 516
Myynnin jaksotukset	12 169	13 586
Johdannaissopimukset	1 513	380
Tuloverojaksotukset	6 891	25
Muut siirtovelat	3 104	7 099
Yhteensä	56 085	49 607

Johdannaissopimuksiin liittyvät liitetiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 10, Siirtosaamiset.

Pitkäaikaiset siirtovelat sisältävät henkilöstökulujaksotuksia 1,4 (2,4) miljoonaa euroa ja myynnin jaksotuksia 1,4 (1,4) miljoonaa euroa.

17. SAAMISET JA VELAT MUILTA VAISALA-KONSERNIN YHTIÖILTÄ

1 000 euroa	2024	2023
Saamiset
Lainasaamiset	36 102	-
Myyntisaamiset	46 885	33 967
Siirtosaamiset	2 255	2 156
Saamiset yhteensä	85 241	36 122
Velat
Lyhytaikaiset lainat	23 644	40 882
Ostovelat	12 836	1 682
Siirtovelat	6 643	4 723
Velat yhteensä	43 123	47 287

18. VASTUUSITOUMUKSET JA ANNETUT PANTIT

Vastuusitoumukset ja annetut pantit

1 000 euroa	2024	2023
Omasta velasta/sitoumuksesta
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	11 865	10 297
Konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset	905	522
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	373	364
Myöhemmin maksettavat	459	751
Leasingvastuut yhteensä	832	1 115
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	13 602	11 934

Investointisitoumukset

Emoyhtiö oli tehnyt 31.12.2024 sitovia pysyvien vastaavien tilauksia, joiden arvo oli 12 (3) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Emoyhtiöllä oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 31 (16) miljoonan euron arvosta.

19. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

1 000 euroa	2024	2023
Tilintarkastus	421	444
Lausunnot ja todistukset	13	8
Veroneuvonta	8	-
Muut palkkiot	161	105
Yhteensä	603	557

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Suomen kirjanpitolain mukaisesti laadittu emoyhtiön, Vaisala Oyj, tilinpäätös ja IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös antavat oikean ja riittävän kuvan sekä emoyhtiön että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä emoyhtiön ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta emoyhtiön tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut Tilinpäätös 2024		Varmennus
Toimintakertomuksen ja			Tilinpäätösmerkintä
tilinpäätöksen allekirjoitukset			Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaa 17.2.2025		Vantaa 17.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KHT

Annica Bresky	Petri Castrén	Antti Jääskeläinen	Jukka Rinnevaara
Lotte Rosenberg	Kaarina Ståhlberg	Tuomas Syrjänen
Raimo Voipio	Ville Voipio	Kai Öistämö
varapuheenjohtaja	puheenjohtaja	toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 4 miljoonaa euroa, joka on noin 5% tuloksesta ennen veroja.

• Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi kaikki merkittävät konserniyhtiöt Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

• Tuotteiden ja projektien myyntituottojen
• tulouttaminen
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024		Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit		Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Kestävyysraportti
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	4 miljoonaa euroa			Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Olennaisuuden määrittämi sessä käytetty vertailukohde	Konsernin olennaisuus on määritelty noin 5% Vaisala-konsernin tuloksesta ennen veroja.			Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen Konsernitilinpaatoksen liitetieto 1, 2 ja 3. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1 ja 2.	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
Perustelut vertailukohteen valinnalle Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan Vaisala-konsernin konsernitilinpäätöksen riittävässä laajuu dessa. Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Vaisala-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konser nin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsemme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi noin 5%, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.			Vaisala-konsernin liikevaihto oli 564,6 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 400,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu tuote-, projekti- ja palvelumyynnistä sekä jatkuvasta tilausmyynnistä liitetiedossa 1 esitetyllä tavalla. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan. Tuotemyynti koostuu suuresta määrästä erillisiä tuotetoimituksia eri myyntisopimusten ja ehtojen mukaisesti, minkä johdosta liikevaihdon tuloutukseen liittyy riski, että se tuloutetaan väärällä kaudella. Projektien myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Ajan kuluessa tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa liittyen projektin ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin koko projektin toimituksen ajan. Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tuloutukseen liittyvän johdon harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden johdosta liikevaihdon tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä.	• • Arvioimme laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloukseen liittyen • ja oikeaa tuloutusajankohtaa • oikealla tilikaudella • kustannukset ja projektien valmiusaste • • Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.	Hankimme ymmärryksen eri tulovirroista ja niihin liittyvistä sopimusehdoista Hankimme ymmärryksen liikevaihdon tuloutusprosessista ja sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö seuraa myyntituottojen täydellisyyttä, oikeellisuutta Testasimme otannalla tuotetoimitusten osalta, onko liikevaihto tuloutettu Testasimme otannalla projektimyynnin osalta projektien kirjanpitoa, mukaan lukien arvioidut projektin tuotot ja kustannukset sekä kertyneet Kävimme läpi projektimyynnin tuloutukseen liittyviä johdon laatimia kustannusarvioita ja niiden seurantaa sekä vertasimme ennusteita toteumiin
raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä riskin tai koon vuoksi, suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden				Vaihto-omaisuuden arvostus Konsernitilinpäätöksen liitetieto 13. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1. Vaisala-konsernin taseeseen sisältyy vaihto-omaisuutta 57,8 miljoonaa euroa	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä: •	Hankimme ymmärryksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä
osalta suoritimme pääasiassa analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.				ja emoyhtiön 42,2 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus konsernitilinpäätöksessä on arvostettu standardihintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon ja emoyhtiön tilinpäätöksessä standardihintaan tai sitä alempaan jälleenhan kintahintaan tai todennäköisen myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden arvon alentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa. Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan sekä vaihto omaisuuden olennaisuuden johdosta vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä.	prosesseista ja käytännöistä • • • emoyhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti • • epäkuranttiusvarauksen laskelmaan liittyen • Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä	Arvioimme laadintaperiaatteita vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen Testasimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä sisäisiä kontrolleja Testasimme otannalla, että vaihto-omaisuus on arvostettu konsernin ja Arvioimme kirjatun ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen asianmukaisuutta ja testasimme, että varaus on laskettu yhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti Kävimme läpi johdon tekemiä arvioita tuotteiden kysynnästä ylijäämä- ja

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Hallinnointi		Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Kestävyysraportti	Tunnusluvut		Tilinpäätös 2024	Varmennus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto Vaisala- konserni on ottanut käyttöön uuden ERP- järjestelmän tilikauden 2024 alussa. Uuden järjestelmän käyttöönottoon sisältyy luontaisia riskejä, jotka liittyvät taloudellisen informaation siirron oikeellisuuteen ja jatkuvuuteen. ERP- järjestelmän tuottamalla tiedolla on laaja-alainen vaikutus taloudellisen informaation oikeellisuuteen. Tämän johdosta olemme määrittäneet taloudel lisen informaation täydellisen ja oikean siirtymisen vanhasta järjestelmäym päristöstä uuteen ERP- järjestelmään tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä.		toimenpiteitä: • • datamigraation kontrolleja • järjestelmään. • liittyviä kontrolleja.	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia Hankimme ymmärryksen ERP-järjestelmän käyttöönoton prosessista sekä tähän liittyvistä johdon kontrolleista Arvoimme ja testasimme implementaatioon liittyviä projektinhallinnan ja Testasimme vanhan järjestelmän tase- ja tulostietojen siirtoja uuteen Vastasimme järjestelmäympäristöstä aiheutuviin riskeihin testaamalla järjestelmän pääsy- ja muutostenhallintaan- sekä liiketoimintaprosesseihin		• konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.	soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2023 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta. KHT Ylva Eriksson on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana yhtiökokouksesta 26.3.2024 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen sekä hallinnointi- ja taloudelliseen katsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 17.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson

KHT

Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024	Hallinnointi	Taloudellinen katsaus
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2024	Varmennus

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Vaisala Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä

aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Vaisala Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Vaisala Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimen-Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2024 Varmennus

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

piteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

• Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Suomessa ja Ranskan toimipaikalla.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 19.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KRT

Yhteystiedot

Heli Lindfors

Talousjohtaja heli.lindfors@vaisala.com

Paula Liimatta Business Controller and Head of Investor Relations paula.liimatta@vaisala.com

Vaisala Oyj Vanha Nurmijärventie 21 01670 Vantaa, Suomi

vaisala.fi

Katriina Vainio

Lakiasiainjohtaja katriina.vainio@vaisala.com

Marjo Hietapuro Yritysvastuupäällikkö marjo.hietapuro@vaisala.com

Sosiaalisessa mediassa

Kuvat Sivut 3, 70 ja 81: Ääri/ Kimmo Syväri; sivut 8, 39 ja 57: Shutterstock; sivut 12 ja 14: Tomi Parkkonen sivu 17 Stocksy, sivu 38 StockSnap

vaisala.fi

Vaisala Oyj Vanha Nurmijärventie 21 01670 Vantaa B211913FI