Vaisala Oyj

Annual Report (ESEF) • Mar 3, 2025

Vaisala Corporation Tämä toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 eivät ole European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukainen sähköinen xHTML-muotoinen asiakirja. ESEF raportointivaatimusten mukainen toiminta kertomus ja tilinpäätös 2024 ovat saatavissa osoitteesta www.vaisala.com. Taloudellinen katsaus Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen moni- mutkaisia haasteita, kun geopoliittiset jännitteet ja liiketoimintaympäristön epävarmuus lisääntyivät. Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue osoitti resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä. Avainlukugraafit 40 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR 60 % Sää- ja ympäristö- liiketoiminta-alue 338,2 MEUR LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024 40 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR 60 % Sää- ja ympäristö- liiketoiminta-alue 338,2 MEUR LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024 40 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 226,5 MEUR 60 % Sää- ja ympäristö- liiketoiminta-alue 338,2 MEUR LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024 Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 35 % Americas 198,0 MEUR 31 % APAC 173,2 MEUR 34 % EMEA 193,5 MEUR LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024 Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 35 % Americas 198,0 MEUR 31 % APAC 173,2 MEUR 34 % EMEA 193,5 MEUR LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024 Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 35 % Americas 198,0 MEUR 31 % APAC 173,2 MEUR 34 % EMEA 193,5 MEUR LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024 600 500 400 300 200 100 0 2020 2021 2022 2023 2024 LIIKEVAIHTO, MEUR 379,5 437,9 514,2 540,4 564,6 600 500 400 300 200 100 0 2020 2021 2022 2023 2024 SAADUT TILAUKSET, MEUR 382,8 455,2 500,8 528,1 565,6 100 80 60 40 20 0 2020 2021 2022 2023 2024 LIIKETULOS (EBIT), MEUR 44,8 50,1 62,5 66,6 82,9 240 200 160 120 80 40 0 2020 2021 2022 2023 2024 TILAUSKANTA, MEUR 137,8 160,0 154,6 172,5 215,0 14 12 10 8 6 4 2 0 2020 2021 2022 2023 2024 T&K % LIIKEVAIHDOSTA 13,1 14,0 12,6 12,1 12,5 12,0 2020 2021 2022 2023 2024 HENKILÖSTÖ, VUODEN LOPUSSA 2 800 2 400 2 000 1 600 1 200 800 400 0 1 939 1 979 2 235 2 314 2 439 * Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vertailukausi 2020 on muutettu vastaavasti. 18 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Hallituksen toimintakertomus 2024 Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen monimutkaisia haasteita, kun geopoliittiset jännitteet ja liiketoimintaympäristön epävarmuus lisääntyivät. Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja ympäristöliiketoi- minta-alueen liikevaihto kasvoi ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue osoitti resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä. Vuonna 2024 Vaisalan liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Liiketulos (EBIT) kasvoi 82,9 (66,6) miljoonaan euroon ja oli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta. Näin ollen yhtiö saavutti kolmen vuoden strategiakaudelle asettamansa taloudelliset tavoitteet eli liikevaihdon yli 7 %:n keskimääräisen kasvun ja 15 %:n liiketulosmarginaalin. Yhtiö jatkoi pitkäjänteisiä panostuksiaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi uusi koko konsernin kattava ERP-ratkaisu liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden alussa, ja sitä kehitettiin edelleen vuoden aikana. Osa- kekohtainen tulos oli 1,76 (1,35) euroa. Taloudellinen asema säilyi vakaana. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,85 (0,75) euroa/osake ulkona oleville osakkeille eli yhteensä 30,8 (27,2) miljoonaa euroa. Keskeiset tunnusluvut Milj. euroa 2024 2023 2022 Liikevaihto 564,6 540,4 514,2 Bruttokate, % 56,3 55,8 54,8 Liiketulos (EBITA) 90,3 74,7 70,7 % liikevaihdosta 16,0 13,8 13,8 Liiketulos (EBIT) 82,9 66,6 62,5 % liikevaihdosta 14,7 12,3 12,2 Tilikauden tulos 63,7 48,9 45,1 Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35 1,24 Tilauskanta tilikauden lopussa 215,0 172,5 154,6 Oman pääoman tuotto, % 22,1 18,9 18,7 Omavaraisuusaste, % 52,4 61,3 58,1 Nettovelka 40,6 -28,2 7,9 Nettovelkaantumisaste, % 13,2 -10,5 3,2 Nettokäyttöpääoma 75,1 72,9 82,4 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 19,1 13,9 13,7 Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8 29,8 Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde 1,0 1,3 0,5 Tutkimus- ja kehityskulut 68,6 67,7 62,4 % liikevaihdosta 12,1 12,5 12,1 Henkilöstö keskimäärin 2 368 2 327 2 141 * Ilman yritysostojen vaikutusta Saadut tilaukset ja tilauskanta Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX Saadut tilaukset 565,6 528,1 7 % 8 % Tilauskanta kauden lopussa 215,0 172,5 25 % * Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Vuoden 2024 saadut tilaukset kasvoivat 7 % edelliseen vuoteen verrat- tuna ja olivat 565,6 (528,1) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat molemmilla liiketoiminta-alueilla. Saatujen tilausten kasvu oli erittäin vahva meteorologiamarkkinalla sekä sähkövoima ja energia -markkinalla, mutta toisaalta saadut tilaukset laskivat erittäin voimakkaasti lentoliiken- nemarkkinalla ja nestemittausmarkkinalla. Nestemittausmarkkina on alle 10 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alueesta. Saadut tilaukset eivät sisältäneet elokuussa 2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14 lentokentän sääjärjestelmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan saatuihin tilauksiin asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua. Vuoden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa ja se kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla. Tilauskannasta 164,6 (127,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tuloskehitys vuonna 2024 Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään Hallituksen toimintakertomuksen jälkeen. Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla. 19 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen kehitys Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX Liikevaihto 564,6 540,4 4 % 5 % Tuotemyynti 397,3 397,7 0 % Projektimyynti 77,7 69,5 12 % Palvelumyynti 48,5 38,9 25 % Jatkuva tilausmyynti 39,0 32,5 20 % Vuokratuotot 2,2 1,8 22 % Bruttokateprosentti 56,3 55,8 EBITA 90,3 74,7 % liikevaihdosta 16,0 13,8 Liiketulos 82,9 66,6 % liikevaihdosta 14,7 12,3 T&K-kulut 68,6 67,7 1 % Poistot 7,5 8,1 * Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin ** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (98) %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liike- vaihto kasvoi 13 % ja jatkuva tilausmyynti 17 %. Liikevaihto kasvoi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla kuitenkin parantuen vuoden aikana. Palvelumyynti kasvoi erityisesti Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella. Ensimmäisellä neljänneksellä työtaistelutoimet Suomessa ja yhtäaikainen uuden ERP-järjestelmän käyttöönotto alensivat liikevaihtoa. Vastaavat häiriötekijät eivät enää vaikuttaneet liikevaihtoon tämän jälkeen. Bruttokateprosentti parani edellisestä vuodesta 56,3 (55,8) %:iin pääasiassa liikevaihdon kasvun seurauksena. Vuoden 2024 liiketulos (EBIT) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen myötä ja oli 82,9 (66,6) miljoonaa euroa eli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut olivat edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2024 rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,4 (-3,7) miljoonaa euroa. Nämä tulivat pääasiassa valuuttamääräisten erien arvostuksista, valuutta- suojauksista ja korkokuluista. Tuloverot olivat 17,0 (14,2) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 21,1 (22,5) %. Tulos ennen veroja oli 80,8 (63,1) miljoonaa euroa ja kauden tulos 63,7 (48,9) miljoonaa euroa. Osakekohtai- nen tulos oli 1,76 (1,35) euroa. Tase ja rahavirta Vaisalan tase säilyi vahvana tammi–joulukuussa 2024. Taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 589,4 (442,8) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 40,6 (-28,2) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 88,8 (90,3) miljoonaa euroa. Yhtiökokouksen 26.3.2024 tekemän päätöksen mukainen osingonmaksu oli 27,2 miljoonaa euroa. Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala teki vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy 2026. Noste- tulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoo- nan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Kolmannella neljänneksellä Vaisala käytti ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten valmiusluottolimiitti erääntyy 5.10.2027. Näiden lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 24,5 (12,1) miljoonaa euroa. Korolliset vuokrasopimusvelat sisälsivät Bostonissa sijaitsevaan uuteen toimistotilaan liittyvän vuokrasopimusvelan yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Tammi–joulukuussa 2024 liiketoiminnan rahavirta laski 78,9 (83,8) miljoonaan euroon kasvaneesta katsauskauden tuloksesta huolimatta. Tämä oli pääasiassa seurausta käyttöpääoman kasvusta. Investoinnit ja yritysostot Vuonna 2024 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin (ilman liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta) olivat 19,1 (13,9) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä toimitiloihin ja T&K-laboratorioiden laitteisiin. Tämän lisäksi WeatherDesk-liiketoiminnan hankintaan liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 65,7 miljoonaa euroa ja tytäryhtiöiden hankinnat (hankinta- hetken rahavaroilla vähennettynä) olivat yhteensä 20,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 Vaisala alkoi rakentaa automatisoitua logistiikkakeskusta Vantaalle. Investoinnin arvioitu kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja se kirjataan taseeseen vuosina 2024 ja 2025. Poistot ja arvonalentumiset olivat 24,3 (24,3) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 7,5 (8,1) miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja. Joulukuussa 2024 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen WeatherDesk-liiketoiminnan kasvattaakseen asemaansa tekoälyvetoisessa sääennustamisessa ja vahvistaakseen tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja energiasektoreille. Kauppahinta oli 70 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja se rahoitettiin pääasiassa korollisella vieraalla pääomalla. Maxarin Weather- Desk-liiketoiminnan vuoden 2023 liikevaihto oli 13 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja liiketoiminta on vahvasti kannattavaa. Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi tilauspohjaista dataliiketoimintaansa vakuutusalalle ostamalla ilmasto- ja ympäristöriskeihin erikoistuneen Speedwell Climate Ltd:n. Yritysoston myötä Vaisala tarjoaa uusia ratkaisuja, joilla loppuasiakkaat voivat suojautua vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Speedwell Climate tarjoaa asiak- 20 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus kailleen dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida ja siten hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Asiakkaita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt, sijoitusrahastot sekä vakuutuksenottajat, jotka haluavat suojata omaisuuttaan tai liiketoimintaansa ilmastoriskeiltä. Yritys on kasvanut kannattavasti, ja se saavutti lähes 4 miljoonan Englannin punnan liikevaihdon vuonna 2023. Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi uusiutuvan energian asiakkaille suun- nattua tarjontaansa ostamalla brittiläisen ohjelmisto- ja sääjärjestelmien toimittajan, Nevis Technology Limitedin. Nevis Technology on erikoistunut merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumisalustojen sääjärjestelmiin tarjoten sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita offshore- energia-alalle. Nevis Technologyn järjestelmiä käytetään pääasiassa aluksilla ja offshore-lautoilla, merituulipuistojen ollessa vahvasti kasvava asiakassegmentti. Tutkimus- ja kehitystoiminta Tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin on Vaisalan menestyksen ydintä. Mittausratkaisut pohjautuvat syvälliseen ymmärrykseen asiakkaiden tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa täyttääkseen heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaakseen ilmastotoimet. Oman tutkimus- ja kehitystyönsä lisäksi yhtiö on aktiivinen toimija tiedeyhtei- sössä. Tieteellinen yhteistyö vahvistaa yhtiön asemaa alansa edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Laajentaakseen teknologista johtoasemaansa yhtiö panostaa voimakkaasti kasvualueisiinsa ja investoi huomattavasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2024 Vaisalan  liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuotteiden kehittämisen että olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden ylläpidon ja jatkokehityksen. Viimeisten vuosien aikana painopiste on siirtynyt enemmän uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. Lisää tietoa laadintaperiaatteista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Tutkimus- ja kehityskulut. Lisää tietoa vuoden 2024 tärkeimmistä tuotelanseerauksista on esitetty toimintakertomuksen kappaleessa Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2024. Henkilöstö Vuonna 2024 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 368 (2 327) henkilöä. Vuoden 2024 lopussa henkilöstön määrä oli 2 439 (2 314). Henkilöstöstä 76 (77) % työskenteli EMEA-alueella, 16 (16) % Americas-alueella ja 8 (7) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 63 (66) % työskenteli Suomessa. Henkilöstön määrä regioonittain 31.12.2024 31.12.2023 Muutos Americas 402 360 42 APAC 185 167 18 EMEA (pois lukien Suomi) 314 254 60 Suomi 1 538 1 533 5 Yhteensä 2 439 2 314 125 Henkilöstön määrä toiminnoittain 31.12.2024 31.12.2023 Muutos Myynti ja markkinointi 525 442 83 T&K 671 647 24 Tuotanto 582 566 16 Palvelut 386 390 -4 Hallinto 275 269 6 Yhteensä 2 439 2 314 125 Henkilöstön määrän kasvu heijastaa liiketoiminnan kasvua. Viimeaikaiset yritysostot kasvattivat Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen henkilömää- rää 72:llä. Vuonna 2024 henkilöstökulut olivat 225,3 (210,9) miljoonaa euroa. Vaisalalla on yhtiön avainhenkilöille suunnattuja osakepalkkiojärjestelmiä. Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5 (3,4) miljoonaa euroa. Lisää tietoa osakepalkkiojärjestelmistä konsernitilinpäätöksen liitetie- dossa 7. Osakeperusteiset maksut. Liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain vuonna 2024 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX Saadut tilaukset 228,1 222,4 3 % 3 % Tilauskanta kauden lopussa 37,0 35,2 5 % Liikevaihto 226,5 227,3 -0 % 1 % Tuotemyynti 199,4 207,4 -4 % Palvelumyynti 27,1 19,9 36 % Bruttokateprosentti 61,9 61,8 EBITA 48,9 46,8 % liikevaihdosta 21,6 20,6 Liiketulos (EBIT) 47,9 45,2 % liikevaihdosta 21,2 19,9 T&K-kulut 26,6 25,9 3 % Poistot 1,0 1,7 * Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin ** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla 21 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Vuonna 2024 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 228,1 (222,4) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti sähkö- voima ja energia -markkinalla ja jonkin verran teollisten instrumenttien markkinalla. Saadut tilaukset olivat edellisen vuoden tasolla terveystekno- logiamarkkinalla ja laskivat erittäin voimakkaasti nestemittausmarkkinalla. Vuoden 2024 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilaus- kanta oli 37,0 (35,2) miljoonaa euroa ja se kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 32,9 (31,6) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi sähkövoima ja energia -markkinalla sekä terveysteknologiamarkkinalla ja laski nes- temittausmarkkinalla. Tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla teollisten instrumenttien markkinalla. Vuoden 2024 liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla 226,5 (227,3) miljoo- naa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 1 %. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti sähkövoima ja energia -markkinalla ja laski jonkin verran terveysteknologiamarkkinalla ja nestemittausmarkki- nalla. Teollisten instrumenttien markkinalla liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Palvelumyynnin erittäin voimakas kasvu oli seurausta aiempien vuosien vahvasta laitemyynnistä ja sen myötä kasvaneesta laitekannasta sekä läpinäkyvyyden lisääntymisestä. Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla 61,9 (61,8) %. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT) nousi edelliseen vuoteen verrattuna myyntimixin myötä ja oli 47,9 (45,2) miljoonaa euroa eli 21,2 (19,9) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut laskivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX Saadut tilaukset 337,6 305,8 10 % 11 % Tilauskanta kauden lopussa 178,0 137,3 30 % Liikevaihto 338,2 313,1 8 % 8 % Tuotemyynti 197,9 190,3 4 % Projektimyynti 77,7 69,5 12 % Palvelumyynti 21,4 19,0 13 % Jatkuva tilausmyynti 39,0 32,5 20 % Vuokratuotot 2,2 1,8 22 % Bruttokateprosentti 52,6 51,5 EBITA 41,3 27,5 % liikevaihdosta 12,2 8,8 Liiketulos (EBIT) 34,8 21,1 % liikevaihdosta 10,3 6,7 T&K-kulut 42,0 41,8 1 % Poistot 6,5 6,4 * Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin ** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 saadut tilaukset kas- voivat 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 337,6 (305,8) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti meteorologiamark- kinalla ja hieman uusiutuvan energian markkinalla. Saadut tilaukset laskivat erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja olivat edellisen vuoden tasolla tieliikennemarkkinalla. Saadut tilaukset eivät sisältäneet elokuussa 2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14 lentokentän sääjärjes- telmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan saatuihin tilauksiin asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua. Vuoden 2024 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta oli 178,0 (137,3) miljoonaa euroa ja se kasvoi 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 131,7 (96,1) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi meteorologia- markkinalla ja tieliikennemarkkinalla ja laski uusiutuvan energian markki- nalla ja lentoliikennemarkkinalla. Tilauskannan vahva kasvu oli pääasiassa seurausta vuoden aikana saaduista isoista projektitilauksista. Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 338,2 (313,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaih- don kasvu oli 8 %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liikevaihto kasvoi 8 % ja jatkuva tilausmyynti 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja hieman uusiutuvan energian markkinalla, ja oli edellisen vuoden tasolla tieliikennemarkkinalla. Liikevaihto laski hieman meteorologiamarkkinalla edelliseen vuoteen verrattuna. Bruttokateprosentti parani 52,6 (51,5) %:iin pääasiassa liikevaihdon kasvun ja myyntimiksin seurauksena. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokatep- rosentin paranemisen seurauksena ja oli 34,8 (21,1) miljoonaa euroa eli 10,3 (6,7) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna yritysostoihin liittyneiden ja muiden kertaluonteisten kustannusten seurauksena. 22 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2024 Vaisalan strategia keskittyy kestävän kasvun ja globaalin johtajuuden edistämiseen ilmastotoimet mahdollistavissa mittausteknologioissa. Yhtiön tuotteiden ja teknologioiden avulla mahdollistetaan yhtiön asiak- kaille prosessien optimointi, energiasiirtymän edistäminen sekä ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen maail- manlaajuisesti. Yhtiö lanseerasi helmikuussa uuden brändin ja päivitetyn olemassaolonsa tarkoituksen Taking every measure for the planet. Uudella tarkoituksella yhtiö korostaa aktiivista rooliaan dataan perustuvien ilmasto- toimien mahdollistajana. Tämä kertoo siitä, miten mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista dataa toimintojensa parantamiseksi ja positiivisen ilmastovaikutuksen luomiseksi sekä osoittaa täyden sitoutumi- semme kestävään kehitykseen. Strategian keskiössä on neljä onnistumisen ajuria: asiakasymmärryksen ja sovellusosaamisen korkea taso; tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin; toimitusketjun erinomaisuus; sekä merkityksel- liseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset. Onnistu- misen ajureiden lisäksi yhtiö on määritellyt neljä strategista painopistettä, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Yhtiö jatkaa kasvuaan teollisissa mittauksissa läpimurtoteknologioiden avulla, kasvaa laajentamalla toimin- taansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa, parantaa kannattavuuttaan sääjärjestelmien globaalina johtajana sekä yksinkertaistaa ja skaalaa toimintojaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Strategiaa toteutetaan johtamalla eri liiketoimintoja eri tavoin keskittyen kannattavuuteen ja/tai kasvuun. Vaisala asetti vuonna 2021 pitkän aikavälin taloudellisiksi tavoitteiksi keskimääräisen 7 %:n vuotuisen liikevaihdon kasvun ja 15 %:n liiketulos- marginaalin (EBIT) kauden lopussa. Strategiakauden päättyessä yhtiö oli saavuttanut tavoitteet. Vaisalan keskimääräinen liikevaihdon kasvu kolmivuotisen kauden aikana oli 9 % ja vuoden 2024 liiketulosmarginaali (EBIT) oli 15 %. Vaisalan työ ilmastotoimien lisäämisessä ja päästöjen vähentämisessä jatkui, kun Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tietee- seen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet huhtikuussa 2024. Tavoitteiden mukaan Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Vaisala sitoutuu myös vähentämään scope 3 -kasvi- huonepäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä. Osana Vaisalan vastuullisuustyötä ja uutta olemassaolon tarkoitusta, yhtiön määräaikaislaina ja valmiusluottolimiitti muutettiin maaliskuussa 2024 kestävään kehitykseen sidotuiksi. Vaisala sijoittui sijalle 38 viidestäsadasta maailman vastuullisimmasta kasvuyrityksestä TIME-lehden ensimmäisessä World’s Best Companies – Sustainable Growth -tutkimuksessa. Listalla oli yhdeksän suomalaista yritystä. Tutkimus toteutettiin yhdessä Statistan kanssa, ja siinä arvioitiin yritysten liikevaihdon kasvua, taloudellista vakautta ja vaikutusta ympäris- töön. Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Teollisten mittausten liiketoiminta-alue keskittyy tuotejohtajuuteen ja pyrkii kasvamaan kannattavasti läpimurtoteknologioiden avulla ja laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä. Vuonna 2024 haasteet markkinaympäristössä jatkuivat, mutta liiketoiminta-alue osoitti resiliens- siä ja sen liikevaihto päätyi edellisen vuoden tasolle. Sähkövoima ja energia -markkinalla liikevaihdon kasvu oli erittäin vahva, kun taas terveysteknolo- giamarkkinalla liikevaihto laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi vuoden aikana uuden pilvipohjaisen olosuhdevalvontaohjelmiston viewLinc Cloudin, joka auttaa terveysteknologiayrityksiä säästämään resursseja. Liiketoiminta-alue toi markkinoille myös uuden ratkaisun teollisuuden olosuhde- ja prosessimittauksiin. Vaisala Echo on älykäs mittausinfrastruk- tuuri, joka yhdistää Vaisalan mittalaitteet ja olosuhteiden valvontaohjel- mistot. Uusi dataloggeri VDL200 takaa turvallisen olosuhdevalvonnan ollen samalla GxP-vaatimusten mukainen. Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi lisäksi uuden hiilidioksidia ja kosteutta mittaavan laitteen MGP241:n, joka on eritysesti suunniteltu tuomaan läpinäkyvyyttä hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointiprojekteihin. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiana on kasvaa laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoimin- nassa. Vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla, kuten meteorolo- giassa ja lentoliikenteessä, liiketoiminta-alue pyrkii säilyttämään asemansa globaalina markkinajohtajana keskittyen samalla liiketoiminnan kannat- tavuuteen. Vuonna 2024 liiketoiminta-alueen kasvu jatkui ja kannattavuus parani merkittävästi. Jatkuvan tilausmyynnin kasvu jatkui erittäin vahvana. Vuoden aikana liiketoiminta-alue kertoi kahdesta uudesta suuresta sääjärjestelmäprojektista. Vaisala valittiin toimittamaan 18 säätutkaa Espanjan ilmatieteen laitokselle. Indonesiaan toimitettava 14 lentokentän sääjärjestelmien modernisointiprojekti ei sisältynyt tilauskantaan vuoden 2024 lopussa. Vakaan orgaanisen kasvun lisäksi liiketoiminta-alue laajensi tulevaisuuden mahdollisuuksiaan kolmen yritysoston kautta: Speedwell Climate, Nevis Technology ja Maxar Intelligencen WeatherDesk. Näiden yritysostojen myötä liiketoiminta-alue kiihdytti edelleen toimintaansa energiasiirtymässä ja tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi uuden kestävän ultraääni- tuulimittarin Vaisala WM80:n, joka on optimoitu parantamaan tuuliturbii- nien ja merenkulun suorituskykyä. Liiketoiminta-alue lanseerasi myös AQT560-anturin kaupunkien ilmanlaadun tarkkaan mittaamiseen. Lisäksi liiketoiminta-alue julkisti Vaisala Compass -alustan, joka on sääpohjainen päätöksenteon työkalu uusiutuvan energian alalle. Sen tar- koituksena on hillitä sään vaihteluihin ja epävarmuuteen liittyviä haasteita. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi myös usean globaalin satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) tuen ilmatieteen laitoksille ja alan ensimmäisen viestien todennuksen turvaamaan luotaukset hybridiuhkilta, kuten GPS-häirinnältä ja kyberhyökkäyksiltä. Vaisala Xweather julkisti toimittavansa BMW:n uusiin autoihin reaali- aikaista Vaisala Xweather -ilmanlaatudataa. Lisäksi Vaisala Xweather lanseerasi säädatapalvelun, jossa säädata auttaa sähköautonvalmistajia poistamaan sään aiheuttamat yllätykset toimintamatkan ennusteista. 23 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Tuotanto Vaisalan Tuotanto-organisaatio hankkii, valmistaa ja toimittaa molempien liiketoiminta-alueiden tuotteet ja kehittää Vaisalan tuotantojärjestelmää (Vaisala Production System). Vuonna 2024 Tuotanto valmistautui tulevaan kasvuun laajentamalla tuotantokapasiteettia. Yhtiö aloitti uuden automa- tisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Vantaalle. Yhtiö arvioi uuden tilan olevan täysin toiminnassa vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen myötä Vaisala keskittää eri puolilla Vantaan kampustamme sijaitsevat logistiikkatoiminnot yhteen paikkaan, mikä tehostaa toimintaamme. Tämä investointi kaksinkertaistaa logistiikkakapasiteetin ja mahdollistaa nykyisten logistiikkatilojen muuttamisen tuotantokäyttöön. Tuotanto jatkoi puhdashuoneen uudistamista, mikä mahdollistaa uusien tuotantotekno- logioiden käyttöönoton ja olemassa olevien tilojen laadun parantamisen. Tuotanto jatkoi myös älykäs tehdas -konseptimme kehittämistä keskit- tymällä skaalautuvuuteen, automaation lisäämiseen ja datan hyödyntämi- seen. Tuotanto työskentelee aktiivisesti toimitusketjumme vastuullisuuden parantamiseksi. Tuotanto toteutti päästövähennystoimenpiteitä siirtymällä lentokuljetuksista maantiekuljetuksiin Euroopassa ja hankkimalla prosessi- kaasuja, joilla on pienempi hiilijalanjälki. Prosessien kehittäminen Vaisalassa on panostettu viimeisten vuosien aikana uuden ERP-toimin- nanohjausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönoton valmisteluun. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa ja sen edelleen kehittämistä jatkettiin vuoden aikana. Kehitystyötä jatketaan vuoden 2025 aikana. Vuoden 2024 aikana valmis- tauttiin myös ensimmäiseen kestävyysraportointiin (CSRD, kestävyysra- portointidirektiivi), joka on osa tätä toimintakertomusta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Vaisala julkaisi uudet taloudelliset tavoitteet marraskuussa 2024. Vaisalan strategian mukaiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat keskimää- räinen liikevaihdon kasvu 7 % (aiemmin: 7 %), systemaattisesti parantuva liiketulosmarginaali (EBITA %) (aiemmin: liiketulosmarginaali (EBIT) 15 %) ja ylläpitää vahva liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde yli ajan (uusi tavoite). Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeis- tuksena yhdellekään vuodelle. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväk- symän riskienhallintapolitiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus. Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista. Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit tarkastel- laan johtoryhmän toimesta prosesseittain säännöllisesti vuoden aikana ja tarkastusvaliokunnan toimesta säännöllisesti. Vaisala voi toiminnassaan altistua strategisille riskeille, vahinkoriskeille, operatiivisille riskeille ja rahoitusriskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Toteutuessaan riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus Vaisalan liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan ja siten yhtiön arvoon. Vaisalan kannalta merkittävimpinä strategisina riskeinä voidaan pitää epävakaata geopoliittista eskalaatiota, pitkittyvää hidasta talouskasvua sekä markkinatilanteen ja trendien muuttumista. Vaisalan laaja tuote- portfolio ja maantieteellinen kattavuus hajauttaa yksittäiseen asiakas- segmenttiin kohdistuvien riskien vaikutusta. Kilpailuasemansa säilyttämi- seksi Vaisala panostaa tuotekehitykseen kilpailukykyisen tuoteportfolion ylläpitämiseksi ja keskittyy liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen, seuraa hinnoittelua markkinoilla ja ohjaa kulu tasoaan liiketoiminnan kehityksen mukaisesti. Vaisala tekee skenaariotyötä ja valmistautuu eri vaihtoehtoihin sekä seuraa aktiivisesti muutoksia geo- ja kauppapolitiikassa. Yhtiön kannalta merkittävimpinä vahinkoriskeinä voidaan pitää pitkäkestoista keskeytystä antureiden valmistuksessa ja olosuhteista johtuvaa vakavaa työtapaturmaa. Pitkäkestoisella keskeytyksellä anturei- den valmistuksessa olisi suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Yhtiö varautuu tähän anturikomponenttien hätävarastolla, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinnalla sekä tilojen turvallisuudella. Vaarallisista työolosuhteista aiheutuvia vakavia onnettomuuksia pyritään estämään kehittämällä työturvallisuutta jatkuvasti, arvioimalla työteh- täviin liittyviä riskejä, määrittelemällä menettelytavat hätätilanteissa, ylläpitämällä tapaturmien seurantajärjestelmää ja kehittämällä työohjeita ja koulutusta. Onnettomuus tehtaalla voi aiheuttaa pitkän keskeytyksen tuotannossa, mikä voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuksien menettämiseen. Vaisala varautuu tällaisiin tilanteisiin ylläpitämällä varmuusvarastoja sekä ehkäisemällä riskejä proaktiivisesti esimerkiksi palonkestävillä seinillä ja vuotoantureilla. Ulkoisiin tapahtumiin liittyviin riskeihin Vaisala varautuu hajauttamalla liiketoimintaansa maantieteellisesti ja seuraamalla liiketoi- mintaympäristöään sekä arvioimalla liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä riskejä. Esimerkkejä Vaisalan kohtaamista operatiivisista riskeistä ovat kyber- riski ja pitkäkestoiset käyttökatkot tietojärjestelmissä. Kyberhyökkäys voi keskeyttää toiminnan tai digitaalisten palveluiden tuottamisen, aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai aiheuttaa liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkauksen. Vaisala ylläpitää tietoturvallisuuden hallintajärjes- telmää. Pitkä tietojärjestelmien käyttöön liittyvät keskeytykset johtavat keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa sekä jakelussa. Vaisalalla on tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien varalle 24/7 tuki, toiminnan palautusjärjestelmät ja niiden ylläpito kaikille kriittisille alustoille. Vaisalalle keskeisiä rahoitusriskejä ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski ja luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin. Vaisala hallitsee rahoitusriskejä muun muassa valuuttasuojauksilla, säilyttämällä kestävän pääomarakenteensa ja velan 24 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus maturiteettirakenteensa, hankkimalla komittoidun valmiusluoton, edel- lyttämällä rahoitusmarkkinoiden vastapuolilta korkeaa luottoluokitusta ja tekemällä alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoituksia, ja myöntämällä turvattuja maksuehtoja sekä tekemällä luottotarkastuksia monipuoliselle asiakaskunnalleen. Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi ja taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta, konsernitilin- päätöksen liitetiedossa 19. Rahoitusriskien hallinta, ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi. Konsernirakenne Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2024 Vaisalalla oli tytäryhtiöitä Australiassa, Brasiliassa, Intiassa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Kanadassa, Keniassa, Kiinassa, Koreassa, Malesiassa, Meksikossa, Ranskassa, Ruot- sissa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Argentiinassa ja Kolumbiassa emoyhtiöllä on sivuliike. Hallitus 26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Hallituksen jäsenet 31.12.2024 • Ville Voipio, puheenjohtaja • Raimo Voipio, varapuheenjohtaja • Annica Bresky • Petri Castrén • Antti Jääskeläinen • Jukka Rinnevaara • Lotte Rosenberg • Kaarina Ståhlberg • Tuomas Syrjänen Johtoryhmä Vaisala nimitti joulukuussa 2024 Lorenzo Gullin konsernin strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2025 ja raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Lokakuussa 2024 Vaisala ilmoitti johtoryhmäänsä koskevista muu- toksista. Muutokset tulivat voimaan tammikuussa 2025. Jarkko Sairanen, joka toimi aikaisemmin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtajana, nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaksi. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja Sampsa Lahtinen jäi eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta jaettiin kahteen yksikköön, joita johtavat Anne Jalkala ja Samuli Hänninen. Anne Jalkala, joka toimi aikaisemmin Vaisalan vastuullisuus- ja strategiajohtajana, nimitettiin johtamaan Sää-, energia- ja ympäristöliiketoimintaa, missä Vaisala on globaali johtaja meteorologiassa, lentoliikenteessä sekä teiden talvikunnos- sapidossa ja hakee kasvua uusiutuvassa energiassa. Xweatherin johdossa jatkaa Samuli Hänninen, ja hän liittyi konsernin johtoryhmään. Vaisalan taloudellisen raportoinnin rakenne pysyy ennallaan ja perustuu kahteen raportoitavaan segmenttiin: Teolliset mittaukset sekä Sää ja ympäristö. Sää ja ympäristö -segmentti koostuu Sää-, energia- ja ympäristöliiketoimin- nasta sekä Xweather-liiketoiminnasta. Vaisala nimitti helmikuussa 2024 Girish Agarwalin konsernin tietohal- linto- ja digitalisaatiojohtajaksi (CDIO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään kesäkuussa 2024 ja raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Agarwal seurasi kehitysjohtaja Olli Nastamoa, joka jäi eläkkeelle elokuussa 2024. Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024 • Kai Öistämö, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja • Girish Agarwal, tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja • Anne Jalkala, vastuullisuus- ja strategiajohtaja • Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja • Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja • Heli Lindfors, talousjohtaja • Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja • Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja • Katriina Vainio, konsernin lakiasiainjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2024 Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 26.3.2024. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Osinko Osingoksi vahvistettiin 0,75 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytys- päivä oli 28.3.2024 ja maksupäivä 12.4.2024. Hallitus Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäse- ninä jatkavat Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg, Tuomas Syrjänen, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Annica Bresky ja Lotte Rosenberg. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvalio- kunnan, nimitysvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Suomen ulkopuolella, maksetaan lisäksi 1 000 euroa per osallistuttu lähikokous. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Mahdolliset matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan. Kestävyysraportoinnin varmentaja Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastus- yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena kestävyys- 25 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus raportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan laskun mukaan. Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 800 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai use- ammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymi- seen saakka, kuitenkin enintään 26.9.2025 saakka. Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 936 697 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 26.9.2025 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 26.3.2028 saakka. Hallituksen järjestäytymiskokous Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouk- sessa hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion. Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén, Lotte Rosenberg ja Raimo Voipio jäseniksi. Antti Jääskeläinen valittiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Annica Bresky, Jukka Rinnevaara, Tuomas Syrjänen ja Ville Voipio jäseniksi. Ville Voipio valittiin nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Annica Bresky, Tuomas Syrjänen ja Raimo Voipio jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä nimitysvaliokunnan puheen- johtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakepääoma ja osakkeet Vaisalan osakepääoma 31.12.2024 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on  sarjaan A. K-sarjan osakkeiden lukumäärä väheni 3 104 239 osakkeella ja A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi 3 104 239 osakkeella vuoden aikana, kun hallitus päätti, että 3 104 239 K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörs- sissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 90,0 % kaikista osakkeista ja 31,1 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 10,0 % kaikista osakkeista ja 68,9 % äänimäärästä. Osakevaihto ja kurssikehitys Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä tammi–joulukuussa 2024 yhteensä 2 808 545 kappaletta 117,8 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 22 %, kun OMXHCAPPI-indeksi laski 4 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 48,40 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 50,00 euroa ja alin 32,60 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 41,95 euroa. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2024 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 580,6 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli 1 756,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet Hallitus päätti toukokuussa 2024 käyttää vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien A-sarjan osakkeiden hankintaan ja aloittaa omien A-sarjan osakkeiden ostamisen. Osakkeiden hankinta aloitettiin 23.5.2024 ja päätettiin 30.9.2024. Tämän jakson aikana Vaisala hankki yhteensä 18 855 omaa osaketta keskihintaan 39,9093 euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankintahetken markkinahintaan. Hankittuja osakkeita suunnitellaan käytettävän yhtiön osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden maksussa. Vaisala luovutti elokuussa 2024 yhteensä 500 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalk- kiojärjestelmään 2022–2026 kuuluvalle avainhenkilölle osakepalkkiojär- jestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Vaisala luovutti kesäkuussa 2024 yhteensä 1 750 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalkkio- järjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojär- jestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Vaisala luovutti maaliskuussa 2024 yhteensä 49 932 yhtiön hallussa olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön suoriteperusteisiin osakepalkkiojärjestelmiin 2021–2023 ja 2022–2024 kuuluville 43 avain- henkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 28.3.2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 152 149 omaa A-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,46 % A-sarjan osakkeista ja 0,42 % kaikista osakkeista. 26 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 A-osakkeita K-osakkeita Yhteensä % osakkeista % äänistä Novametor Oy 2 778 000 998 358 3 776 358 10,36 21,59 Nordea Nordic Small Cap Fund 1 652 370 0 1 652 370 4,53 1,57 Weisell-säätiö 1 440 000 0 1 440 000 3,95 1,37 Suomalainen Tiedeakatemia ry 1 289 924 0 1 289 924 3,54 1,22 Voipio Mikko 1 100 798 167 514 1 268 312 3,48 4,23 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 124 000 0 1 124 000 3,08 1,07 Voipio Raimo 866 386 110 092 976 478 2,67 2,91 Caspers Anja 805 548 163 948 969 496 2,66 3,88 Voipio Tauno 772 186 65 638 837 824 2,30 1,98 Voipio Lauri 561 692 108 376 670 068 1,84 2,59 Voipio Riitta 561 692 108 376 670 068 1,84 2,59 Voipio Ville 398 772 119 712 518 484 1,42 2,65 Voipio Mari 414 486 96 712 511 198 1,40 2,23 Voipio Timo 391 484 119 712 511 196 1,40 2,64 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 487 000 0 487 000 1,34 0,46 Yhteensä 14 644 338 2 058 438 16 702 776 45,84 52,98 Hallintarekisteröidyt osakkeet 8 659 342 0 8 659 342 23,77 8,22 * Suoran osakeomistuksen lisäksi Raimo Voipion määräysvaltayhtiö Imar Oy omisti 56 000 A-sarjan osaketta. ** Sisältää Lannebo Rahastojen omistuksessa olleet 980 921 A-sarjan osaketta, mikä vastasi 2,69 %:a kaikista osakkeista ja 0,93 %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (Lannebon ilmoituksen mukaisesti). Osakeomistuksen jakautuminen (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024 Osakkeita % osakkeista Kotitaloudet 14 671 794 40,27 Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus 8 709 942 23,90 Yritykset 4 952 351 13,59 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3 250 482 8,92 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 064 223 8,41 Julkisyhteisöt 1 787 936 4,91 Yhteensä 36 436 728 100,00 27 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Osakkeiden omistusmääräjakauma (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024 Omistajia % omistajista Osakkeita % osakkeista 1–100 9 603 61,30 339 952 0,93 101–500 4 057 25,90 1 045 306 2,87 501–1 000 987 6,30 739 441 2,03 1 001–5 000 785 5,01 1 652 260 4,54 5 001–10 000 94 0,60 655 131 1,80 10 001–50 000 83 0,53 1 796 113 4,93 50 001–100 000 24 0,15 1 659 000 4,55 100 001–500 000 17 0,11 3 814 470 10,47 500 001– 16 0,10 24 735 055 67,89 Yhteensä 15 666 100,00 36 436 728 100,00 Hallintarekisteröidyt 8 Osakassopimukset Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia. Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 1 286 320 (995 971). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,9 (3,4) % ja kaikista osakkeista 3,5 (2,7) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 229 804 (524 008). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä vastaavasti laski, koska K-sarjan osakkeita konvertoitiin A-sarjan osakkeiksi. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 5 882 400 (11 476 131), joka vastasi 5,6  jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlas- kettu äänimäärä laski osakekonversion seurauksena. Yhtiön toimitusjohtaja Kai Öistämö omisti ja hallitsi 21 701 (14 860) A-sarjan osaketta mutta ei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2024. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 150 476 (133 161) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista. Osakekohtaiset tunnusluvut esitetään tunnusluvut-osiossa toiminta- kertomuksen jälkeen. Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat. Lahjoitukset Vaisala jatkaa yhteistyötään yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CSU) kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2023 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle vuosiksi 2023–2025. EU:n kestävän rahoituksen luokittelu EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämien mittareiden raportointi esitetään kestävyysraportissa, joka sisältyy tähän toimintakertomukseen. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana tätä toiminta- kertomusta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat. Palkitsemisraportti Palkitsemisraportti julkaistaan osana vuoden 2024 hallinnointi ja talou- dellista katsausta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Muutokset geopoliittisessa tilanteessa, koroissa ja inflatorisessa ympäristössä voivat vaikuttaa taloustilanteeseen ja lisätä riskejä Vaisalan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Mahdolliset tullit ja kauppasota Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä voivat vaikuttaa Vaisalan taloudelliseen suoriutumiseen. Työtaistelutoimenpiteet Suomessa voivat aiheuttaa häiriöitä Vaisalan toiminnoissa ja heikentää Vaisalan toimituskykyä. Vaisalan toimituskyky voi heikentyä johtuen tavarantoimittajien tuotantokatkoksista, häiriöistä Vaisalan tuotannossa tai projektitoimituksissa tai häiriöistä sisääntulevassa ja/tai ulosmenevässä logistiikassa. Tilapäinen komponenttipula voi viivästyttää tai keskeyttää toimituksia tai aiheuttaa lisämateriaalikustan- nuksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien pitkät käyttökatkot voivat vaikuttaa tuotantoon ja toimituskykyyn. Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Uudet ja muuttuvat tuotteiden markkinahyväksyntään liittyvät lainsään- nölliset vaatimukset, toimintojen kyky sopeutua muuttuvien säännösten vaatimuksiin, sekä muuttuvat kansainväliset kauppapolitiikat voivat aiheuttaa viivästyksiä tai keskeytyksiä toimitusketjuihin. Paikallisen tuotan- non suosiminen voi heikentää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Asiakkaiden budjettirajoitukset, monimutkaiset päätöksentekoprosessit ja puuttuvat rahoitusratkaisut voivat viivästyttää infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi ja taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi. 28 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen ohjeistus 2025 Vaisala arvioi, pois lukien mahdolliset olennaiset muutokset markkina- ympäristössä, vuoden 2025 liikevaihdon olevan 590–620 (2024: 565) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketuloksen 90–105 (2024: 90) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alusta alkaen, Vaisala on muuttanut taloudellisessa ohjeistuksessaan liiketuloksen (EBIT) EBITA-liiketulokseen pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Markkinanäkymät 2025 Teollisuusmarkkina ja terveysteknologiamarkkina alkoivat parantua asteit- tain vuoden 2024 toisella puoliskolla. Samaa asteittaista parantumista odotetaan vuonna 2025. Sähkövoimamarkkinan odotetaan kasvavan. Vakiintuneempien sääjärjestelmien markkinoiden, kuten meteorologia, lento- ja tieliikenne, odotetaan olevan vakaat. Uusiutuvan energian markkinan odotetaan olevan vakaa. Hallituksen ehdotus osingonjaosta Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 221 935 585,08 euroa, josta tilikauden tulos on 58 240 409,02 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,85 euroa/osake eli yhteensä 30,8 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa. Varsinainen yhtiökokous 2025 Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 25.3.2025 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 13.00. Osakkeenomistajien on mahdollista seurata yhtiökokousta suoratoistona yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous. Kokousta näin seuraavien osakkeenomistajien ei katsota osallistuvan yhtiökokoukseen, joten heillä ei ole muun muassa kysely- tai äänioikeutta yhtiökokouksen aikana. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiö- kokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 20.3.2025 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua verkkosivujen kautta osoitteessa vaisala. fi/yhtiokokous tai sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous@vaisala.com. Vantaa, 17.2.2025 Vaisala Oyj Hallitus Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset. 29 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 Vaisalan yleiset hallinnointiperiaatteet Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lain- säädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Konsernitilinpäätös ja muut taloudelliset raportit laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS). Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita, EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) (Direktiivi (EU) 2022/2464), sekä Arvopaperi markkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2025 (saatavana osoitteessa www.cgfinland.fi). Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjaus- järjestelmästä 17.2.2025 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien- hallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia. Hallinnointimalli Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Johtoryhmä Toimitusjohtaja HallitusTilintarkastus Tarkastus- valiokunta Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Nimitys- valiokunta Strateginen suunnittelu- valiokunta Taloudellinen ja sisäinen valvonta Riskien- hallinta Sisäinen tarkastus Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeen- omistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiö kokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllä mainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan. Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. 30 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiö- kokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä. Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön verkko sivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokous kutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätök- sentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Hallitus Hallituksen toimivalta, kokoonpano ja valinta Hallitus vastaa Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestä- misestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassa olevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vuoden mittainen. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä vastuullisuuden tukemisen ja kehittämisen. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, koulutus- ja ammatillisia taustoja ja kansallisuuksia. Kokonaisuutena Vaisalan hallitus edusti vuonna 2024 riittävää asiantuntemusta ja kokemusta sekä monimuotoisuutta kaikissa monimuotoisuustavoitteissa. Hallituksen jäsenillä oli kokemusta kestävästä kehityksestä, erilaisista teknologioista, datasta ja tekoälystä sekä eri liiketoiminta-alueista, kuten uusiutuvasta energiasta, digitaalisesta muu- toksesta ja eri teollisuudenaloista. Heidän koulutuksensa ja päätoimensa on kuvattu oheisessa kaaviossa. Hallituksen jäsenet edustivat Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansallisuuksia. Hallitus ja nimitysvaliokunta ovat ryhtyneet toimiin, jotta vuoden 2026 kesäkuuhun mennessä saavutettaisiin tavoite, että aliedustetun suku- puolen edustus hallituksessa on vähintään 40 % siten kuin määritelty listayhtiöiden hallinnointikoodissa 2025. Vuonna 2024 hallituksen jäsenistä 33 % oli naisia. Vaisala noudattaa riippumattomuuden arvioinnissa Suomen lista- yhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumatto- man hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittä- vistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää riippumattomana. Kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat riippu- mattomia yhtiöstä. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeen- omistajista. Hallituksen kokoukset, tehtävät ja päätöksentekomenettely Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa. Hallitus toimii yhtiön verkkosivulta löytyvän vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin-, video- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välisen sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on toimittava päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä noudatettava huolellisuusvelvoitetta. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemis- taan puutteista tai ongelmista. 31 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat • päättää toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta • päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista • päättää johtoryhmän jäsenen sekä muiden toimitusjohtajan alaisten valinnasta ja erottamisesta sekä toimenkuvasta, mukaan lukien työsuhteen ehdot, toimitusjohtajan esityksestä • varmistaa, että yhtiö on järjestänyt kirjanpidon ja varainhoidon sisäisen valvonnan sekä seurata valvonnan toimivuutta • varmistaa kestävyyteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuranta, hallinta ja valvonta • hyväksyä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset kestävyysraportointia varten • määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden strategiset suunnitelmat • määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden toteutumista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteet • arvioida yhtiön ja liiketoiminta-alueiden vuosittaisia toimintasuunnitelmia • hyväksyä yhtiön ja liiketoiminta-alueiden taloudelliset tavoitteet • tehdä liiketoimintapäätökset, joiden arvo ylittää toimitusjohtajan hyväksymispolitiikan mukaisen hyväksymisrajan, kuten liiketoiminta- järjestelyt, yrityskaupat ja divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt • käsitellä ja hyväksyä tärkeimmät yhtiön politiikat ja toimintaohjeet, kuten hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, tiedonantopolitiikka, osinko- politiikka, riskienhallintapolitiikka, sisäpiiriohje, toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja korruptionvastainen toimintaohje • käsitellä ja hyväksyä tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, kestävyysraportti ja hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen osakkeet. Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen kokoonpano 31.12.2024 • tehdä yhtiökokoukselle ehdotus osingosta • käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset sekä puolivuosikatsaus • valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa • päättää palkitsemispolitiikasta ja johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä. Hallituksen jäsen Jäsen alkaen Syntymä- vuosi Koulutus Kansa- laisuus Suku- puoli Päätoimi Osakeomistus 31.12.2024 Ville Voipio, puheenjohtaja 2015 pj. vuodesta 2021 1974 TkT Suomi Mies Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto 398 772 (A-sarja) 119 712 (K-sarja) Raimo Voipio varapuheenjohtaja 1989 pj. vuosina 1994–2021 1955 DI Suomi Mies Hallitusammattilainen 866 386 (A-sarja) 110 092 (K-sarja) Annica Bresky 2024 1975 Vesi- ja ympäristö- tekniikan insinööri, MBA Ruotsi Nainen Hallitusammattilainen 425 (A-sarja)) Petri Castrén 2017 1962 OTK, MBA Suomi Mies Kemira Oyj, talousjohtaja 4 465 (A-sarja) Antti Jääskeläinen 2020 1972 DI, KTM, MBA Suomi Mies Posti Group Oyj, toimitusjohtaja 2 064 (A-sarja) Jukka Rinnevaara 2019 1961 KTM Suomi Mies Hallitusammattilainen 2 784 (A-sarja) Lotte Rosenberg 2024 1972 OTK, MBA Tanska Nainen Carbon Recycling International (CRI), toimitusjohtaja 25 (A-sarja) Kaarina Ståhlberg 2016 1966 OTK, LL.M. Suomi Nainen Posti Group Oyj, lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt 7 265 (A-sarja) Tuomas Syrjänen 2019 1976 DI Suomi Mies Futurice Oy, Program Dicrector – AI Renewal 4 134 (A-sarja) Yhteensä 1 286 720 (A-sarja) 229 804 (K-sarja) 1 516 524 (yhteensä) 32 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallituksen jäsenet vuonna 2024 Hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä 1.1.–26.3.2024. Hallituksen puheen- johtajana toimi Ville Voipio, varapuheenjohtajana Raimo Voipio ja jäseninä Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg ja Tuomas Syrjänen. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio. 26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumää- räksi yhdeksän. Petra Lundströmiä lukuun ottamatta muut jäsenet jatkoivat hallituksen jäseninä. Annica Bresky ja Lotte Rosengård valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Voipio ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio. Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2024 Hallituksen jäsen Osallistuminen/ kokousten lkm. Osallistumis-% Ville Voipio 14/14 100% Raimo Voipio 14/14 100% Annica Bresky 10/11 91% Petri Castrén 14/14 100% Antti Jääskeläinen 14/14 100% Petra Lundström 3/3 100% Jukka Rinnevaara 14/14 100% Lotte Rosenberg 10/11 91% Kaarina Ståhlberg 14/14 100% Tuomas Syrjänen 14/14 100% * Hallituksen jäsen 26.3.2024 alkaen ** Hallituksen jäsen 26.3.2024 saakka Hallituksen asettamat valiokunnat Hallituksella on kolme pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henki- löstö- ja vastuullisuusvaliokunta ja nimitysvaliokunta sekä vuonna 2023 perustettu strateginen suunnitteluvaliokunta, joka valmistelee merkittäviä asioita tarvittaessa. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat hallituksen jäsenten keskuudesta vuosittain valiokuntien vahvistettujen työjärjestysten mukaisesti sillä poikkeuksella, että strategisen suunnit- teluvaliokunnan jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten keskuudesta tarvittaessa. Valiokuntien jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja edistää valiokunnan kykyä käsitellä valiokunnan vastuulla olevia asioita monipuolisesti. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä sisäisen valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta käsittelee osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen, kestävyysraportin sekä hallituksen toimintakertomuksen. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjes- tyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovelletta- vien lakien ja määräysten mukaisesti. Valiokunnan työjärjestys julkaistaan osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön päivittäiseen johtamiseen. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa henkilöstöä, yritysvastuuta ja ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (ESG) koskevien asioiden valmiste- lusta hallitukselle. Valiokunta käsittelee Vaisalan henkilöstön kehittämistä, osaajien houkuttelemista ja johtamista, seuraajasuunnittelua ja etenemistä koskevat suunnitelmat. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee hallitukselle esitykset toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemisesta, toimitusjohtajan ja johtoryhmän työn arvioinnista sekä yhtiön palkitse- mis- ja kannustinjärjestelmistä. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa on vähintään kolme hallituk- sen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Nimitysvaliokunta Nimitysvaliokunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset sekä tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle. Nimitysvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön johtoryhmään kuuluva henkilö ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen. Strateginen suunnitteluvaliokunta Strateginen suunnitteluvaliokunta valmistelee, katselmoi ja arvioi strategi- sia hankkeita ja erityisprojekteja ja tuottaa hallitukselle suosituksia näistä. Valiokunta on luonteeltaan tilapäinen. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla 33 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Toimiessaan valiokunta raportoi säännöllisesti hallitukselle. Strategisessa suunnitteluvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan tarpeen mukaan nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lain- mukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Kai Öistämö on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 1.10.2020 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1964 ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Johtoryhmä Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuului yhdeksän henkilöä 2024 ja kymmenen henkilöä 2025 alkaen. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmis- telee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan. Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja, liiketoiminta- alueiden johtajat, talousjohtaja, tuotantojohtaja, tietohallinto- ja digitali- saatiojohtaja, henkilöstöjohtaja, strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja ja lakiasiainjohtaja. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä. Vaisala nimitti Girish Agarwalin tietohallinto- ja digitalisaatiojohtajan tehtävään ja johtoryhmän jäseneksi 5.6.2024 alkaen. Kehitysjohtaja Olli Nastamo jäi eläkkeelle elokuussa 2024. Jarkko Sairanen nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Anne Jalkala Sää-, energia- ja ympäristöliiketoiminnan Valiokuntien jäsenet ja osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2024 Valiokunta Jäsen Osallistuminen/ kokousten lkm. Osallistumis- % Tarkastus- valiokunta Kaarina Ståhlberg (puheenjohtaja) 6/6 100 % Petri Castrén 6/6 100 % Antti Jääskeläinen 1/1 100 % Lotte Rosenberg 3/5 60 % Raimo Voipio 6/6 100 % Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Antti Jääskeläinen (puheenjohtaja) 4/4 100 % Annica Bresky* 4/4 100 % Petra Lundström 1/1 100 % Jukka Rinnevaara 5/5 100 % Tuomas Syrjänen 5/5 100 % Ville Voipio 5/5 100 % Nimitys- valiokunta Ville Voipio (puheenjohtaja) 5/5 100 % Annica Bresky 4/4 100 % Tuomas Syrjänen 4/4 100 % Petra Lundström 1/1 100 % Kaarina Ståhlberg 1/1 100 % Raimo Voipio 5/5 100 % * Valiokunnan jäsen 26.3.2024 alkaen ** Valiokunnan jäsen 26.3.2024 saakka Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. 34 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä johtajaksi tammikuusta 2025 alkaen. Xweatherin johtaja Samuli Hänninen liittyi Vaisalan johtoryhmään tammikuusta 2025 alkaen. Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen aiempi johtaja, jäi eläkkeelle Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024 Johtaja Jäsen vuodesta Synty- mävuosi Koulutus Kansalaisuus Sukupuoli Asema yhtiössä Osakeomistus 31.12.2024 Kai Öistämö 2020 1964 TkT Suomi Mies Toimitusjohtaja 21 701 (A-sarja) Girish Agarwal 2024 1981 PhD, Artificial Intelligence & Business Model Innovation Ruotsi Mies Tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja - (A-sarja) Anne Jalkala 2023 1982 TkT Suomi Nainen Vastuullisuus- ja strategiajohtaja 1 000 (A-sarja) Sampsa Lahtinen 2013 1963 DI Suomi Mies Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 52 407 (A-sarja) Timo Leskinen 2021 1970 PsM, liiketoiminnan- ja johtamistutki- muksen maisteri Suomi Mies Henkilöstöjohtaja 4 323 (A-sarja) Heli Lindfors 2023 1984 KTM Suomi Nainen Talousjohtaja 1 000 (A-sarja) Vesa Pylvänäinen 2011 1970 KTM Suomi Mies Tuotantojohtaja 27 409 (A-sarja) Jarkko Sairanen 2016 1963 DI, MBA Suomi Mies Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 49 477 (A-sarja) Katriina Vainio 2017 1967 OTK Suomi Nainen Lakiasiainjohtaja 14 860 (A-sarja) Yhteensä 172 177 (A-sarja) Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet. Valvonta Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja vastaamalla mahdollisiin liiketoiminnan uhkiin ja mahdollisuuksiin. Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta takaavat varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpää- tösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta. Lisätietoja riskien- hallinnasta löytyy hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 24–25. Valvontaympäristö Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituk- sella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on var- mistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukai- nen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle. 2024 jälkeen. Lorenzo Gulli nimitettiin yhtiön strategiasta ja yritysjär- jestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2025. 35 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Viestintä Vaisalan tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tiedonantopoli- tiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava, kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedottamisvelvoitteet täyttyvät. Voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväk- symispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje ovat saatavilla yhtiön intranetissä. Seuranta Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan proses- seihin liittyvistä riskeistä ja kehityskohteista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkas- tuksen suunnittelua ja seurantaa säännöllisesti. Yleisiä kehitystoimenpiteitä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa vuonna 2024 Vuonna 2024 sisäinen tarkastus suoritti toimipaikka-, toiminto- ja prosessi- auditointeja. Tarkastukset tuottivat ehdotuksia jatkuvaan prosessien sekä sisäisten kontrollien kehittämiseen. Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen talou- dellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti ja yhdenmukaisesti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspoli- tiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut kirjanpito- ja raportointisäännöt. Riskien arviointi Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaati- mukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskeihin vastaamisesta. Valvontatoiminnot Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset ja taloudellisen raportoinnin seuraaminen. Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toimintonsa, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosi- raportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla. Lähipiiriliiketoimet Vaisalan hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sekä pitää luetteloa lähipiiristä. Hallitus päättää lähipiiritoi- mista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Vaisalan lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän puolisonsa ja lapsensa sekä yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta. Hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien käsittelystä, hyväksynnästä ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön talousorganisaatio ja lakiosasto seuraavat lähipiiriliike- toimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Yhtiön hallitus päättää kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavan- omaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia. Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot Vaisalalla on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilin- tarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden, ja se päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajan palkkiosta. Varsinainen yhtiökokous valitsi 26.3.2024 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi vuoden toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. 36 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportoinnin varmentaja Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jonka päävas- tuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson. Tilintarkastajien palkkiot Milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastus 0,6 0,6 Veroneuvonta 0,0 0,0 Lausunnot ja todistukset 0,0 0,0 Muut palkkiot 0,2 0,1 Yhteensä 0,9 0,7 Sisäpiiri Vaisala ylläpitää tarvittaessa hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluet- teloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilin- päätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista, niiden kouluttamisesta, hanke- ja tapahtumakohtaisten rekistereiden laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä valvonnasta. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä, päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MARin mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakoh- tainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtai- siin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa. 37 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyys- raportti 2024 38 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot 40 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1) 40 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2) 40 Kestävyyden hallintotapa ja strategia 40 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) 40 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) 41 Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) 42 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3) 42 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5) 43 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) 43 Olennaiset kestävyysseikat 44 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) 45 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) 46 Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS- standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) 50 Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet (IRO-2) 53 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4) 56 39 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS 2 Yleiset tiedot Kestävyys on osa Vaisalan pitkän aikavälin strategiaa ja yhtiön tarkoitusta: Taking every measure for the planet. Maailman johtavana ilmastotoimia mahdollistavana mittausteknologiayrityksenä Vaisala tarjoaa asiakkailleen laitteita ja tietoa, joka tehostaa resurssien käyttöä, nopeuttaa energiasiirty- mää sekä huolehtii ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoin- nista ympäri maailmaa. Meillä on asiantuntemusta ja innovaatioita lähes 90 vuoden ajalta, ja tiimimme yli 2 300 ammattilaista ovat sitoutuneet työhön planeettamme hyväksi. Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1) Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksen. Tämä kestävyysraportti on laadittu eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja  Kestävyysraportissa kuvataan Vaisalan suoriin ja välillisiin liikesuhteisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun alku- ja loppupäässä. Raportoidut tiedot sisältävät vain ne arvoketjujen osat, joiden kannalta seikka on olennainen. Kestävyysraportissa esitetyt asiat perustuvat kattavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Vaisalan toimintaperiaatteiden soveltamisala on selitetty kestävyysraportin kus- sakin osiossa, sisältäen ne toimintaperiaatteet, jotka ovat merkityksellisiä arvoketjun alku- ja loppupään sidosryhmille. Tietyt mittarit, kuten Vaisalan scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, sisältävät myös arvoketjun tietoja, ja niiden laajuus on selitetty kunkin raportoitavan mittarin yhteydessä. Vaisala ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyjä immateriaali- oikeuksia, osaamista tai innovaatioita koskevia tietoja. Vaisala ei myöskään ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan sallimia poikkeuksia, joiden mukaan tulevan kehityksen tai neuvottelujen kohteena olevia seikkoja voi jättää ilmoittamatta. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2) Kasvihuonekaasupäästöjen mittarit sisältävät epäsuorien lähteiden avulla arvioituja arvoketjun alku- ja loppupään tietoja. Nämä mittarit sekä niiden laatimisperusteet, tarkkuustaso ja suunnitellut toimet niiden tarkkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa on esitetty osassa Ympäristötiedot. Myös muutokset Vaisalan päästövähennystavoitteita koskevien tietojen laatimisessa ja esittämisessä raportoidaan kasvihuonekaasupäästöjen ohella osassa Ympäristötiedot. Vaisala on arvioinut, että sen olennaisiin mahdollisuuksiin liittyviin raportointikauden taloudellisiin vaikutuksiin voi liittyä suurta mittaus- epävarmuutta. Sekä ilmastonmuutoksen hillintä että yhteisökohtainen kestävyysseikka turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa ovat laajoja aiheita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista varmasti arvioida niiden vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin raportointikaudella. Raportointikauden taloudellisista vaikutuksista ilmoitetut rahamäärät ovat Vaisalan sisäisten asiantuntijoiden, mukaan lukien johtoryhmän jäsenten, tekemiä arvioita. Kestävyyden hallintotapa ja strategia Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) Vaisala tarjoaa kattavan ja johtavan tuotevalikoiman, joka perustuu omiin teknologioihin ja sovellusosaamiseen. Yhtiön päätuotteita ja -palveluita ovat mittausanturit ja mittalaitteet, järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset ratkaisut ja palvelut sään, ympäristön ja teollisuuden olosuhteiden ja pro- sessien mittaamiseen. Yhtiö palvelee laajaa asiakaskuntaa, joka kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaat yli 150 maassa. Tiedot Vaisalan työntekijöistä, sisältäen työntekijöiden lukumäärän maantieteellisten alueiden mukaan, ilmoitetaan osassa Yhteiskunnalliset tiedot. Tällä hetkellä Vaisalalla ei ole merkittäville tuote- tai palveluryhmille, asiakasluokille, maantieteellisille alueille tai sidosryhmäsuhteille erityisiä kestävyystavoitteita. Vaisala on kuitenkin asettanut muita kestävyys- tavoitteita, kuten on kerrottu osioissa Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4), Oman työvoiman olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5), Arvoketjun työntekijöiden olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) ja Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet. Strategian osat, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin Vaisala on useiden globaalien megatrendien risteyskohdassa. Tämä antaa meille erinomaisen markkina-aseman, ohjaa strategiatyötämme sekä tar- joaa mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja innovointiin. Tavoitteenamme on entisestään vahvistaa myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiimme että planeettaamme ja edistää samalla kestävää kasvua. Tarkoituksemme Taking every measure for the planet osoittaa täyden sitoutumisemme kestävyyteen ja viestii siitä, kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiak- kaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmastovaikutuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet. Vaisalan motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat menestyksemme taus- talla. Tavoitteenamme on edistää hyvinvointia ja henkilökohtaista kasvua jatkuvasti sekä rakentaa monimuotoista ja osallistavaa yhteisöä, joka tukee liiketoimintaamme ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia planeetallemme. Liiketoimintamalli Vaisala toimii useilla markkinoilla useilla eri liiketoimintamalleilla ja kehittää ja myy mittalaitteita ja -järjestelmiä, sääinfrastruktuuriprojekteja, ohjelmis- toja ja palveluja. Luomme arvoa asiakkaillemme, työntekijöillemme, sijoit- tajillemme, yhteiskunnalle ja ympäristölle jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Liiketoimintamme jättää positiivisen kädenjäljen yhteiskuntaan asiakkaidemme kautta, sillä mittausratkaisumme antavat heille mahdollisuuden tehdä luotettavia päätöksiä ja optimoida tuot- tavuuttaan ja prosessejaan sään, ympäristön ja teollisten mittausten 40 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus alueilla. Tämän myötä voimme osaltamme vaikuttaa myönteisesti useisiin megatrendeihin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen parantamalla yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta. Vaisalan tärkeimmät onnistumisen ajurit ovat asiakasymmärrys ja sovel- lusosaaminen, tuote- ja teknologiajohtajuus, toimitusketjun erinomaisuus sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammatti- laiset. Vaisala käyttää tuotteidensa valmistukseen ja toimitukseen materiaaleja (mm. elektroniikkaa ja metallikomponentteja), prosessimateriaaleja (mm. kemikaaleja) sekä erilaisia pakkausmateriaaleja. Yksi Vaisalan strategian onnistumisen ajureista on toimitusketjun erinomaisuus. Vaisalan laajan liiketoiminta- ja tuotevalikoiman vuoksi monitahoisuuden hallinta ja kes- keisten panosten turvaaminen edellyttävät tehokasta koordinointia satojen toimittajien ja valittujen strategisten kumppanien kanssa. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimitta- jillemme tiukat vaatimukset ja työskentelemme heidän kanssaan tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen. Mittalaitteemme ja älykkäät ratkaisumme auttavat turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka parantavat asiakkaidemme toimintojen tuottavuutta ja laatua. Tarkat mittaukset mahdollistavat asiakkaillemme myös luotettavamman päätöksenteon sekä turvallisemmat ja ympäristön kannalta kestävämmät toiminnot. Olemme vakaa, vastuullinen ja globaalisti toimiva yritys. Alamme teknologiajohtajana tähtäämme pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa vastaamalla erilaisiin megatrendeihin ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteena on maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa. Vaisala tarjoaa monipuolisia tehtäviä osaaville ja motivoituneille ammattilaisille, jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Tuemme työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjoamme heille erilaisia kehittymis- mahdollisuuksia. Oppiminen on osa kaikkea toimintaamme. Toimintamme tavoitteena on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön dataan pohjautuvien ilmastotoimien mahdollistamisen kautta. Luomme arvoa yhteiskunnalle tarkkojen sekä luotettavien mittausten ja datan avulla. Siten tuemme viranomaisten ja yritysten päätöksentekoa sekä edistämme yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta. Lisäksi tuotamme arvoa merkittävillä omilla investoinneilla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Arvoketjut Vaisalan tuotteet sisältävät elektroniikkaa. Elektroniikan arvoketjun alkupää alkaa raaka-aineiden, kuten mineraalimalmien, louhinnasta. Arvo- ketjun alkupäähän kuuluvat myös sulatot ja jalostamot, komponenttien valmistajat, alihankkijat, suorat materiaalitoimittajat ja sopimusvalmistajat. Vaisalan suorat toimittajat sijaitsevat tyypillisesti lähellä sen tuotanto- laitoksia ja tuotekehityspaikkoja. Ostamme pääasiassa alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia Suomesta, muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kaikkien tuoteperheiden anturit tuottavan Helsingissä sijaitsevan anturitehtaan lisäksi Vaisalan valmistus kattaa elektronisen ja mekaanisen laitteiston kokoamisen, konfiguroinnin ja kalibroinnin. Projektipohjaisessa työssä tuotteiden asennukseen liittyvissä rakennus- töissä käytetään alihankkijoita. Arvoketjun loppupäähän kuuluvat jakelijat ja kierrätys tuotteen elinkaaren lopussa. Vaisalan tuotteiden loppukäyttäjiä ovat yritykset ja julkisen sektorin yhteisöt. Vaisala Xweatherin tieto palveluna (Data as a Service, DaaS) ja ohjelmisto palveluna (Software as a Service, SaaS) -liiketoiminnat toimivat arvoket- jussa, joka alkaa tiedonkeruulla julkisista, yksityisistä ja omista lähteistä, mukaan lukien XCast-anturit, sääasemat, satelliittisyötteet ja salamaha- vaintoverkot. Näitä monipuolisia tietoja käsitellään, jotta voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi salamoinnista, uusiutuvien energialähteiden potentiaalista, teiden sääolosuhteista ja ilmanlaadusta. Vaisala Xweather käyttää ensisijaisesti Amazon Web Services (AWS) -palvelua tietojensa ja palvelujensa säilyttämiseen ja toimii hiilineutraalisti AWS:n kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Arvoketjun loppupäässä tietoja jaetaan pääasiassa API-liittymien kautta, jotka tarjoavat ulkoisille asiakkaille ja sisäisille Xweather SaaS -palveluille reaaliaikaisia tietoja ja ennusteita. Nämä API-liittymät integroituvat saumattomasti asiakkaiden järjestelmiin tehokkaan tiedonkulutuksen varmistamiseksi. DaaS palvelee monenlaisia toimialoja, kun taas SaaS keskittyy valikoituihin sektoreihin ja tarjoaa tarkkoja, päätöksentekoa tukevia tietoja verkko- ja mobiiliraja- pintojen kautta. Keskeisiä asiakkaita ovat uusiutuvan energian yritykset, sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt, valtion virastot, kuljetus- ja logistiikkayritykset sekä pelastustoimen organisaatiot. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat hallitus ja toimitus- johtaja. Vaisalan hallinnosta vastaavat varsinainen yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Vaisalalla on yhdeksän johtoon kuulumatonta hallituksen jäsentä ja kymmenen johtoryhmän jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Vuonna 2024 johtoryhmässä oli yhdeksän jäsentä. Vaisalan hallituksen jäsenistä 78 % on riippumattomia. Vaisalalla ei ole työsuhteisten tai muiden työntekijöiden edustusta hallituksessa tai johtoryhmässä. Vaisala on kuitenkin vuorovaikutuksessa työvoimansa kanssa monin eri tavoin, kuten on kuvattu osiossa Prosessit vuorovaikutukseen omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa koskien vaikutuksia (S1-2). Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Hallitus toimii yhtiön verkkosivuilla julkaistun hyväksytyn kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti, jossa hahmotellaan muun muassa kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät valvontamekanismit ja menettelyt. Hallituksen jäsenillä ei ole erityistä mandaattia heidät valitsevalta varsinai- selta yhtiökokoukselta. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian, vuosisuunni- telman ja tavoitteet sekä tärkeimmät politiikat, kuten toimintaperiaatteet (Code of Conduct), korruption vastaisen politiikan, sisäpiiriohjeen, 41 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus hyväksymispolitiikan ja whistleblowing-politiikan. Hallituksen tarkastus- valiokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tarkastelevat ja valvovat säännöllisesti kestävyysseikkoja osana työtehtäviään. Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota halli- tukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä kestävyyden tukemisen ja kehit- tämisen. Hallitus tulee nähdä yhtenäisenä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä ja velvollisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, eri koulutus- ja ammatillisia taustoja ja eri kansallisuuksia. Hallituksen nimitysvaliokunta vastaa siitä, että hallituksen jäsenten asian- tuntemus, tietämys, pätevyys ja monimuotoisuus säilyvät korkealla tasolla. Hallitus ja sen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvovat Vaisalan johdon ja työntekijöiden seuraajasuunnittelua ja osaamisen kehittämistä. Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä pyrkivät hankkimaan ja ylläpitämään riittävää kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta asiantuntijoiden ja ajantasaisen tiedon avulla. Hallitus vastaa yhtiön toiminnan hallinnosta, valvonnasta ja asianmukaisesta järjestämisestä, mukaan lukien kestävyys- seikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurannasta, hallinnasta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön hallinnon, valvonnan ja toiminnan järjestämisestä hallituksen valvonnassa. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa yhtiön strategian ja toiminnan johtamisessa ja toteuttamisessa. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimi- tusjohtajaa strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä valmistelee Vaisalan vuosittaiset toiminta- ja taloussuunni- telmat, asettaa niihin liittyvät tavoitteet, seuraa niiden toteutusta sekä valvoo suuria investointeja ja yritysostoja. Lisäksi se hallinnoi ja hallitsee tunnistettuja kestävyysseikkoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdol- lisuuksia. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Samanaikaisesti jokainen johtoryhmän jäsen on vastuussa näiden päätös- ten toimeenpanosta omalla vastuualueellaan. Vaisalan tavoitteenasetanta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan. Vuosittainen toteutussuunnittelu sekä uusien tavoitteiden asettaminen tapahtuvat liiketoiminta-alueilla ja toiminnoissa. Hallinto-, johto- ja valvontaelimet sekä Vaisalan ylin johto hyväksyvät suunnitelmat. Keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kuukausittain hallinto-, johto- ja valvontaelimille. Vuonna 2024 naispuolisten ja miespuolisten hallituksen jäsenten suhde- luku, joka lasketaan jakamalla naispuolisten hallituksen jäsenten määrä miespuolisten hallituksen jäsenten määrällä, oli keskimäärin 42 %. Hallituksen ikäjakauma 31.12.2024 Ikäryhmä Osuus hallituksen jäsenistä Alle 30 vuotta 0 % 30–50 vuotta 33,3 % Yli 50 vuotta 66,6 % Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain sekä tarvittaessa. Kaikki liiketoiminta-alueet ja toiminnot raportoivat säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille. Raportointi hallinto-, johto- ja valvontaelimille sisältää asioita, jotka liittyvät kestävyyttä koske- van huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä tarkastelevat kestävyysseikkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja tekevät niihin liittyviä päätöksiä. Tarkastusvaliokunta käy läpi johdon valmisteleman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi- prosessin ja hyväksyy sen tuloksen ennen hallituksen päätöstä. Lisäksi sisäiset tarkastukset ja vaatimustenmukaisuusraportointi voivat antaa tarkastusvaliokunnalle tietoa kestävyysseikoista. Ilmastoon, työterveyteen ja -turvallisuuteen, työntekijöiden kehittämiseen, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon, korruption torjuntaan sekä toimitus- ketjun hallintaan liittyvät seikat raportoidaan säännöllisesti henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Kaikilla hallituksen jäsenillä on pääsy valiokun- nille toimitettuihin raportteihin ja aineistoihin. Valvoessaan Vaisalan strategiaa, merkittäviä liiketoimia koskevia päätöksiä ja riskienhallintaprosessia hallitus ja sen valiokunnat tarkastelevat ja seuraavat näiden alueiden kehitystä, mukaan lukien vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät mahdolliset kompromissit. Hallitus myös säännöllisesti tarkastelee yhtiön strategiaa ja hyväksyy sen, kun painopis- teiden mukauttaminen on tarpeen. Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelivät raportointikaudella kaikkia tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelivät vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarpeen mukaan vuoden aikana. Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3) Vaisala on sitoutunut tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen palkitsemisen samalla, kun se säilyttää palkkapolitiikkansa läpinäkyvyy- den. Yhtiö tarkastelee ja parantaa jatkuvasti palkitsemiskäytäntöjään vastaamaan markkinatrendejä. Vaisala on sisällyttänyt yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat kestävyystavoitteet kannustinjärjestelmiinsä, mikä kuvastaa yhtiön sitoutumista pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Näillä aloitteilla pyritään edistämään taloudellista kasvua, tukemaan työntekijöi- den hyvinvointia ja kasvattamaan omistaja-arvoa. Toimitusjohtajalla kestävyystavoitteet sisältyvät lyhyen aikavälin (Short-Term Incentive, STI) ja pitkän aikavälin (Long-Term Incentive, LTI) kannustinjärjestelmiin. Sekä STI 2024:ssä että LTI 2024-2026:ssa kestä- vyystavoitteen painoarvo on 10 %. LTI-tavoite sisältää ilmastoon liittyvän 42 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus kestävyystavoitteen vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa bruttokattee- seen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2021 tasoon verrattuna. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) kestävyyteen liittyvä tavoite on aloitustason tehtävien osuus uusista työntekijöistä suhteessa uusien työntekijöiden kokonaismäärään. Kannustinjärjestelmien ehdot hyväksyy ja päivittää hallitus. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5) Kestävyysraportointiin liittyvien riskiarviointien tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät Vaisalan rapor- tointisegmenttien, toimintojen ja prosessien osalta. Tämän prosessin perusteella Vaisala määrittelee valvontatavoitteet, joilla täytetään kestä- vyysraportoinnin perusvaatimukset. Tärkeimmät tunnistetut riskit liittyvät kasvihuonekaasupäästölaskelmissa käytettävien tietojen tarkkuuteen. Tietojen tarkkuuden varmistamiseksi riskejä pienennetään keskeisellä valvontamekanismilla ja useita muita valvontamekanismeja on kehitteillä. Vaisalalla sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Sisäinen valvonta suojaa myös yhtiön omai- suutta ja pyrkii edistämään tuloksellisuutta ja tehokkuutta strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki vuosittainen kestävyysraportointi kuuluu sisäisen valvonnan prosessien piiriin. Jo käytössä oleva sisäinen valvonta on dokumentoitu valvontaluetteloon, jossa on kuvattu jokainen valvontamekanismi, mitä raportointiprosessin osaa se koskee ja sen omistaja. Valvonta on sisällytetty vastaaviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin, ja prosessien omistajat ovat vastuussa siitä, että tarvittavat valvontamekanismit toteutetaan ja niitä noudatetaan. Kestävyysraportointia koskevien lisävalvontamekanismien toteuttaminen ja dokumentointi on käynnissä. Kestävyysraportoinnin sisäistä valvontaa toteutetaan, jotta voidaan varmistaa raportoinnin tarkkuus, kattavuus ja luotettavuus sekä oikea-aikaiset tiedot arvoketjuista. Talousraportoinnin osalta talousjohtaja raportoi sisäisen valvonnan toimen- piteiden tuloksista ja tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta. Kestävyysraportointi sisällytetään näihin prosesseihin myöhemmin. Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen, ja siksi avoin ja jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan on meille tärkeää. Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmämme määrittämällä eri sidos- ryhmien vaikutukset Vaisalaan ja analysoimalla, miten toimintamme vaikuttaa heihin. Ylläpidämme jatkuvaa keskusteluyhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiimme ja etsimme aktiivisesti kumppanuus- ja yhteistyömah- dollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimus- laitosten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Keskeisiä sidosryhmiämme ovat asiakkaat, työntekijät, omistajat ja sijoitta- jat, yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskump- panit ja toimittajat, toimitusketjun työntekijät, julkisyhteisöt ja sääntely- viranomaiset, paikalliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Toimimme kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa monin eri tavoin. Kehitämme ja hallitsemme jatkuvasti asiakassuhteitamme verkko- kanavien, tapaamisten, tapahtumien ja näyttelyiden kautta. Teemme myös säännöllisiä sähköisiä kyselyjä asiakaskoulutuksista, kenttäpalveluista sekä teknisestä tuesta ja palveluista. Pyrimme työntekijöidemme kanssa aktiiviseen kaksisuuntaiseen viestin- tään. Pääasiallisia sitouttamistoimiamme ovat tiivis yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa, aloitteet henkilöstön tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi sekä monipuoliset palkitsemismallit. Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi olemme vuorovaikutuksessa omistaji- emme ja sijoittajiemme kanssa pitämällä neljännesvuosittain tulosesityksiä ja Q&A-tilaisuuksia sijoittajille, analyytikoille ja toimittajille. Julkaisemme myös pörssitiedotteita ja järjestämme kiertueita, sekä sijoittaja- ja analyy- tikkotapaamisia ja -puheluita. Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa sisältää kumppanuuksia, yhteis- työtä akateemisten ja tieteellisten laitosten kanssa, stipendejä ja lahjoi- tuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä globaalin toimitusketjumme kanssa ja jaamme asiantuntemusta ulkopuolisten organisaatioiden ja päättäjien kanssa. Lisäämme myös asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuutta ympäristöasioista ja parannamme jatkuvasti suhteitamme tiedotusvälinei- siin lehdistötiedotteiden ja sosiaalisen median avulla. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on osa kestävyyden johtamista. Se auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan toteutuneita ja mahdollisia toimintamme vaikutuksia sekä laatimaan niille toimintasuun- nitelmia. Arvioimme sidosryhmien ehdotukset huolellisesti, ja ne ovat vai- kuttaneet muun muassa päätökseemme sitoutua tieteeseen pohjautuvien kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden (science-based target) asettamiseen. Tunnistamme ja toteutamme myös erilaisia toimenpiteitä henkilöstöhaastatteluissa ja kyselyissä esiin tulleiden kehityskohteiden perusteella. Tarkoituksemme Taking every measure for the planet viestii siitä, kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmasto- vaikutuksia. Syvä asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen ovat osa Vaisalan neljää onnistumisen ajuria ja strategiamme keskiössä. Mittausratkaisumme perustuvat asiakkaidemme tarpeiden perusteelliseen ymmärtämiseen. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet. 43 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan niiden sidosryh- mien näkemyksistä ja eduista, joihin Vaisalan kestävyysvaikutukset liittyvät. Esimerkkejä annetuista tiedoista ovat työterveys- ja turvallisuusraportit, henkilöstökyselyjen tulokset ja epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoituk- set. Olennaiset kestävyysseikat Tämä osio kattaa Vaisalan olennaiset kestävyysseikat sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin. Vaisalan olennaiset kestävyysseikat esitetään oheisessa taulukossa. Yksityiskohtaiset kuvaukset kuhunkin olennaiseen kestävyysseikkaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista esitetään osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaisalan olennaisuuden raja-arvoja lähimpänä, mutta niiden alapuolella olevia aiheita olivat resurssien käyttö ja kiertotalous, loppukäyttäjien terveys ja turvallisuus, koulutus ja taitojen kehittäminen sekä yrityskulttuuri. Vaisalan olennaiset kestävyysseikat ESRS-standardi Kestävyysseikka YMPÄRISTÖTIEDOT E1 Ilmastonmuutos • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen • Ilmastonmuutoksen hillintä • Energia YHTEISKUNNALLISET TIEDOT S1 Oma työvoima • Terveys ja turvallisuus • Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä • Monimuotoisuus • Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi • Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio S2 Arvoketjun työntekijät • Terveys ja turvallisuus • Lapsityövoima • Pakkotyö HALLINTOTAPATIEDOT G1 Liiketoiminnan harjoittaminen • Väärinkäytösten paljastajien suojelu • Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus • Korruptio- ja lahjontatapaukset YHTEISÖKOHTAISET AIHEET • Konfliktimineraalit • Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa 44 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) Yleiskatsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin Vaisala teki kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vuosina 2023–2024. Eri kestävyysseikkoja koskevissa työpajoissa arvioitiin yhtiön vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Työpajoihin osallistui Vaisalan avainhenkilöitä, mukaan lukien johtoryhmä ja tarkas- tusvaliokunta, sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työpajoissa osallistujat tunnistivat käsiteltävien kestävyysseikkojen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja keskustelivat niistä. Jokainen tunnistettu vaikutus, riski ja mahdollisuus pisteytettiin ESRS-vaatimusten mukaisesti. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset esiteltiin sekä johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle, jotka hyväksyivät ne. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi sisälsi myös hallituksen puheen- johtajan haastattelun, kaksi institutionaalisten sijoittajien haastattelua sekä analyysin tukemista ja tulosten validointia ulkopuolisten lähteiden avulla, joita olivat muun muassa elektroniikan toimitusketjun ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia käsittelevät tieteelliset artikkelit. Haastattelut tehtiin kestävyysraporttien käyttäjien näkemysten saamiseksi. Analyysiä tuettiin ja tulokset validoitiin ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen avulla, jotta saatiin parempi käsitys vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä erityisesti arvoketjuissa. Työntekijöidemme näkemyksiä useista kestävyysseikoista kerätään vuosittain henkilöstökyselyillä. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija teki erillisen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin matemaattisen vaikutusmallin avulla. Arvioinnin tuloksia ver- rattiin Vaisalan tekemän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin ja käytettiin tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli- suuksien validointiin. Vaisala teki vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevan riskiarvioinnin, jonka avulla parannettiin edelleen kaksinkertaisen olennai- suuden arvioinnissa tunnistettujen ihmisoikeusvaikutusten kuvauksia. Vaisala ei ole vielä tehnyt ilmastoskenaarioanalyysiä, minkä vuoksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei otettu huomioon erilaisia ilmastoskenaarioita. Vaisala on arvioinut toimintansa ja suunnitelmansa Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti tunnistaakseen tosi- asialliset ja mahdolliset tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet. Vaisala ei ole tunnistanut omaisuuseriä ja liiketoimintaa, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa. Vaisala käytti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa aikahorisontteja, jotka on määritelty ESRS 1:n 6.4 jaksossa Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä raportointia varten. Aikahorisonttien määritelmät eivät liity Vaisalan omaisuuserien odotettuun elinkaareen, strategiseen suunnitteluun tai pääoman kohdentamissuunnitelmiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon tietyt toi- met, liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka voivat lisätä haittavaikutusten riskiä. Tämä oli keskeinen osa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessia. Jokaisen vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden osalta arvioitiin, onko Vaisala osallisena oman toimintansa vai liikesuhteidensa kautta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kielteisten ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyvien vaikutusten vakavuus asetettiin niiden todennäköi- syyteen nähden etusijalle määritettäessä Vaisalan olennaisia vaikutuksia ja kestävyysseikkoja. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviin vaikutuksiin sekä kaikkiin muihin vaikutuksiin sovellettiin samaa raja-arvoa, jolla määritetään, mitkä vaikutukset ja kestävyysseikat ovat Vaisalalle olennaisia. Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon ne, jotka voivat aiheutua vaikutuksista ja riippuvuuksista. Vaikutukset arvioitiin ensin, jotta mahdolliset vaikutuksista johtuvat riskit tai mahdollisuudet voitiin tunnistaa ja arvioida. Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Tähän sisältyi ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arvio siitä, jos ja missä määrin Vaisalan omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua näille vaaroille. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti ilmastoon liittyvän vaaran (sään ääri-ilmiöt) pitkällä aikavälillä. Kaksinker- taisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti myös ilmastoon liittyvän siirtymätapahtuman liittyen muutoksiin asiakkaiden käyttäytymisessä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja arvioi, jos ja missä määrin yhtiön omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tälle tapahtumalle. Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala seuloi omis- tuksensa, toimipaikkojensa sijainnit ja liiketoimintansa tunnistaakseen pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjujensa alku- ja loppupäässä. Näihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdolli- suuksia ei tunnistettu. Vaisala ei ole tunnistanut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä ja niiden palveluista toimipaikkojensa sijainneissa tai arvoketjujensa alku- ja loppupäässä eikä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- tai fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnin osana otettiin huomioon biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät systeemiset riskit. Vaisalalla ei ole toimipisteitä biologisen moni- muotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä se ole todennut, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä. Vaisala ei ole tunnistanut yhteisöjä, joihin yhtiön toiminta vaikuttaisi olennai- sesti, joten niitä ei ole kuultu osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa käytetyt menetelmät ja oletukset Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytysmenetelmä kehitettiin ESRS-vaatimusten mukaisesti. Vaikutukset arvioitiin ja pisteytettiin mittakaavan, laaja-alaisuuden, korjaamattoman luonteen ja esiintymisen todennäköisyyden mukaan. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin ja pistey- tettiin niiden esiintymisen todennäköisyyden ja taloudellisten vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella. Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala määritti määrälli- sen raja-arvon vaikutusten olennaisuuden määrittämiseksi ja määrällisen 45 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus raja-arvon riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden määrittämiseksi. Vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden raja-arvot määritteli asiantuntijaryhmä, johon kuului Vaisalan johtoryhmä. Johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta hyväksyivät molemmat raja-arvot. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyvä riskienhallinta ja sisäinen valvonta, ja arvioinnin sisällyttäminen muihin prosesseihin Vaisala käyttää samaa priorisointikehystä kaikille riskeille, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät riskit. Riskienhallinnassa käytetään erilaisia työkaluja riskin tyypistä riippuen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa vuosina 2023–2024, eikä sitä ole vielä sisällytetty Vaisalan yleiseen riskienhallintaprosessiin tai käytetty yhtiön yleisen riskiprofiilin ja riskienhallintaprosessin arviointiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tarkistetaan vuosittain. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyviä keskeisiä sisäisen valvonnan mekanismeja kehitetään ja tähtäämme siihen, että ne otetaan käyttöön seuraavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin mennessä. Lisätietoja kestävyysraportoinnin sisäisestä valvonnasta on osiossa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5). ESRS-standardit otettiin käyttöön ensimmäisen kerran tilikaudella 2024. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin ei ole vielä tehty muutoksia, koska arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa. Prosessia kuitenkin kehitetään jatkuvasti ensimmäisestä arvioinnista saatujen tietojen perusteella. Vaikka arviointia ei ole vielä sisällytetty Vaisalan yleiseen johtamisprosessiin, sisällyttäminen saattaa tapahtua tulevaisuudessa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) Tämä osio sisältää tietoa Vaisalan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden vuorovaikutuksesta Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin kanssa. Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaikki Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvat ja kaikki arvoketjun työntekijät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toimin- nasta, on sisällytetty ESRS 2:n tiedonantovaatimuksiin. Vaisalan omassa työvoimassa kaikki olennaiset myönteiset tai kielteiset vaikutukset voivat kohdistua sekä työsuhteisiin työntekijöihin että muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasial- lisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmannen osapuolen yritysten toimittamat henkilöt. Vaisala voi vaikuttaa olennaisesti useisiin eri tyyppisiin arvoketjun työnte- kijöihin. Esimerkkejä ovat Vaisalan toimipaikoilla työskentelevät muut kuin työsuhteiset työntekijät, metallien tai mineraalien louhinnassa työskente- levät arvoketjun alkupään työntekijät sekä jakelijoiden palveluksessa olevat arvoketjun loppupään työntekijät. Olennainen myönteinen vaikutus Vaisalan omaan työvoimaan on yhtey- dessä Vaisalan strategiaan ja osittain johtuu siitä, ja se voidaan myös ottaa huomioon strategiassa tai se voi myötävaikuttaa sen mukauttamiseen. Tämä vaikutus ei ole yhteydessä Vaisalan liiketoimintamalliin eikä johdu siitä, eikä sitä oteta huomioon liiketoimintamallissa eikä se myötävaikuta sen mukauttamiseen. Mahdollinen olennainen kielteinen terveys- ja turvallisuusvaikutus Vaisalan omaan työvoimaan ei johdu Vaisalan strate- giasta tai liiketoimintamallista eikä ole niihin yhteydessä tai myötävaikuta niiden mukauttamiseen. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset, ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset kielteiset vaikutukset, sekä konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen vaikutus eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä ole niihin yhteydessä, vaan liittyvät elektroniikan arvoketjuihin yleisesti. Näitä vaikutuksia ei oteta huomioon Vaisalan strategian ja liiketoimintamal- lin mukauttamisessa eivätkä ne myötävaikuta siihen olennaisesti. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät olennaiset myönteiset vaikutukset johtuvat Vaisalan strategiasta ja ovat siihen vahvasti yhteydessä. Korruptioon ja lahjontaan, toimittajasuhteisiin ja väärinkäytösten pal- jastajien suojeluun liittyvät mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä ole niihin yhteydessä. Nämä vaikutukset eivät johdu Vaisalan liiketoimintamallista mutta ovat siihen yhteydessä. KIELTEISET VAIKUTUKSET Vaisalan tosiasialliset tai mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset liitty- vät ilmastonmuutoksen hillintään, energiaan, terveyteen ja turvallisuuteen, lapsityövoimaan, pakkotyöhön, väärinkäytösten paljastajien suojeluun, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen, toimittajasuhtei- siin sekä konfliktimineraaleihin. Vaisalalla on kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään scope 3 -päästöjen kautta, joita syntyy sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Vaisalalla on myös kielteinen vaikutus ympäristöön energiankulutuksen kautta sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Nämä vaikutukset liittyvät kaikkiin arvoketjujen alku- ja loppupään toimijoihin. Vaisala voi mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti omaan työvoimaansa työtapaturmien kautta, jotka aiheuttavat vamman tai johtavat kuolemaan. Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä, miten sen omaan työvoimaan kuuluvilla henkilöillä, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä tai joilla on erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattaa olla suurempi riski loukkaantua. Arvioinnissa havaittiin, että korkeamman riskin tehtävissä, kuten tuotannossa, työskentelevillä saattaa olla suurempi riski loukkaantua. Elektroniikan arvoketjun alkupään monissa osissa riittämätön terveys- ja turvallisuusriskien hallinta voi johtaa onnettomuuksiin tai terveysvaiku- tuksiin. Lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa voidaan mahdollisesti käyttää elektroniikan arvoketjun alkupäässä. Vaikka tämä on erittäin epäto- dennäköistä tason 1 toimittajilla, se on edelleen mahdollista alempana 46 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus arvoketjussa, esimerkiksi kaivosteollisuudessa. Elektroniikan arvoketjun alkupäässä louhitut, Vaisalan tuotteissa käytettävät konfliktimineraalit voivat mahdollisesti myötävaikuttaa konfliktien rahoittamiseen Afrikassa. Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä, miten arvoketjun työntekijät, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä tai joilla on erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattavat olla suuremmassa vahingon vaarassa. Vaisala ei ole tunnistanut erityisiä maantieteellisiä alueita tai hyödykkeitä, joissa elektroniikan arvoketjun työntekijöiden keskuudessa olisi erityisen merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski. Jos Vaisala ei suojele väärinkäytösten paljastajia, sillä voi olla heihin kielteinen vaikutus. Se heikentäisi myös luottamusta ilmoituskanavaan ja heikentäisi sen käyttökelpoisuutta vakavien, kuten ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyvien riskien havaitsemisessa. Vaisalalla voi olla myös kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan työntekijät käyttävät lahjontaa keinona edistää liiketoimintaa. Vastaavasti Vaisalalla voi olla kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan jakelijat käyttävät lahjontaa keinona edistää liiketoimintaa arvoketjun loppupäässä. Vaisala lisäisi riskiä joutua suoraan liitetyksi erilaisiin kielteisiin ympä- ristö- tai sosiaalisiin vaikutuksiin, jos sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kriteerejä ei otettaisi huomioon toimittajia valittaessa. Tämä voi sisältää vakavia ihmisoikeusloukkauksia Vaisalan oman toiminnan tai elektroniikan arvoketjun alkupään kautta. Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikaväliä. MYÖNTEISET VAIKUTUKSET Vaisalan olennaiset myönteiset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myönteisesti arvoketjun loppu- päähän tukemalla ilmastonmuutokseen sopeutumista, mikä mahdollistaa asiakkaiden ja yhteiskuntien paremman varautumisen muuttuviin sää- olosuhteisiin. Ne myös edistävät ilmastonmuutoksen hillintää esimerkiksi mahdollistamalla energiansäästön asiakkaiden prosesseissa, lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantamalla liikenteen kestävyyttä. Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myös myönteisesti turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa seuraamalla olosuhteita terveysteknologiassa, tuottamalla tietoa sisä- ja ulkoilman laadusta sekä parantamalla yleistä turvallisuutta. Vaisala vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin edistämällä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota työpaikoilla, muun muassa tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen. Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset myönteiset vaikutukset koskevat lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikaväliä. RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Vaisala on tunnistanut ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän olennaisen riskin. Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan tuotannon tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle taloudellisia vaikutuksia kustannusten nousun tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä riski on olennainen pitkällä aikavälillä ja sitä pidetään ilmastoon liittyvänä fyysisenä riskinä. Vaisalan olennaiset mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutu- miseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lisää Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää. Tämä mahdollisuus on olennainen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiir- tymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä mahdollisuus on olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää muun muassa terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Tämä mahdollisuus on olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset Vaisalan strategiaan, liiketoimintamalliin, arvoketjuihin ja päätöksentekoon Vaisalan olennaiset mahdollisuudet ja myönteiset vaikutukset liittyen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät vahvasti nykyiseen strategiaamme ja ovat vaikuttaneet siihen, ja niiden odotetaan vaikuttavan jatkossakin. Seuraamme esimerkiksi jatkuvasti teknologioita, jotka auttavat ymmärtämään ja hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeu- tumaan siihen, ja kehitämme mittausratkaisuja, jotka voivat mahdollistaa vaikuttavien ilmastoteknologioiden käyttöönoton. Strategiamme lisäksi olennaiset mahdollisuudet vaikuttavat ja niiden odotetaan jatkossakin vaikuttavan liiketoimintamalliimme. Vaisalan liiketoimintamalli perustuu laajaan ja johtavaan tuotevalikoimaan, joka sisältää maailman johtavia mittalaitteita ja älykkäitä ratkaisuja päätöksen- teon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Malli mahdollistaa olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämisen tehokkaasti. Olennaiset mahdollisuudet ja riskit vaikuttavat, ja niiden odotetaan vaikut- tavan jatkossakin, myös arvoketjuihimme. Kun otetaan huomioon Vaisalan kattava tuotevalikoima ja asiakaskunta, olennaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää satojen toimittajien ja valittujen strategisten kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asia- kaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Vaisalan olennaiset mahdollisuudet, riskit sekä myönteiset ja kielteiset vaikutukset voivat myös vaikuttaa päätöksentekoomme nyt ja tulevaisuu- dessa. * Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio sisältävät seuraavat ESRS-aiheet: sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio, työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet sekä monimuotoisuus. 47 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvin- vointiin yhteiskunnassa. Vaisala ei ole tunnistanut olennaisia riskejä, joilla olisi raportointikauden taloudellisia vaikutuksia. Raportointikauden taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan kuluvalla raportointikaudella esiintyviä vaikutuksia, jotka kirjataan päälaskelmiin. Kuvaus Liittyvä kestävyysseikka Riski/mahdollisuus Taloudellinen vaikutus Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää mm. terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa Mahdollisuus Suuri myönteinen taloudellinen  (EBIT) kuluvalla raportointikaudella Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollisuus Suuri myönteinen taloudellinen  (EBIT) kuluvalla raportointikaudella Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Ennakoiduilla taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka eivät täytä raportointikauden tilinpäätöksen eriin kirjaamiselle asetettuja kriteerejä ja joita ei oteta huomioon raportointikauden taloudellisissa vaikutuksissa. Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Vaisalan tunnistaman olennaisen riskin ennakoidut taloudelliset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kuvaus Liittyvä kestävyysseikka Riski/mahdollisuus Taloudellinen vaikutus Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lisää Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Mahdollisuus Keskisuuri myönteinen taloudellinen vaikutus Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollisuus Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää mm. terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa Mahdollisuus Suuri myönteinen taloudellinen vaikutus Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan tuotannon tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle taloudellisia vaikutuksia kustannusten nousun tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä riski arvioidaan olennaiseksi pitkällä aikavälillä ilmastoon liittyvien sään ääri-ilmiöiden voimakkuuden ja todennäköisyyden kasvaessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Riski Keskisuuri kielteinen taloudellinen vaikutus 48 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin resilienssi suhteessa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin Vaisalan pitkän aikavälin strategiana on mahdollistaa ilmastotoimia mitta- laitteilla ja älykkäillä ratkaisuilla sekä maksimoida myönteiset vaikutukset. Pitkän aikavälin strategiansa toteuttamiseksi Vaisalalla on vuotuinen strategia- ja toteutussuunnitteluprosessi, jonka suunnittelu horisontti on kolme vuotta. Osana tätä prosessia keskeisiä strategisia riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan organisaation useilla tasoilla. Vaisala analysoi myös asianmukaisia megatrendejä ja skenaarioita, jotka voivat vaikuttaa strategiaan ja sen resilienssiin. Yleisesti ottaen Vaisalan liiketoimintaa ja strategiaa voidaan pitää suhteellisen resilientteinä, koska yritys palvelee useita toimialoja ja alueita laajalla valikoimalla tuotteita, teknologioita ja liiketoimintamalleja. Merkittävät panostukset T&K-toimintaan sekä innovaatioprosessien ja -käytäntöjen jatkuva kehittäminen vahvistavat myös Vaisalan strategian resilienssiä. Vaisala ei ole vielä tehnyt kattavaa analyysiä strategiansa ja liiketoiminta- mallinsa resilienssistä suhteessa ilmastonmuutokseen. Osiossa Yleis katsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin kuvatussa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sekä ilmastoon liittyvät fyysi- set että siirtymäriskit otettiin kuitenkin huomioon arvioitaessa mahdollisia taloudellisia vaikutuksia Vaisalan liiketoimintaan. ESRS- ja yhteisökohtaisten tiedonantovaatimusten kattamat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen vaikutus katetaan yhteisökohtaisilla tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin osassa Yhteis- kunnalliset tiedot sekä ESRS-tiedonantovaatimuksilla osissa Yleiset tiedot, Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot. Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät olennainen myönteinen vaikutus ja mahdollisuus katetaan ESRS-tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin osissa Yleiset tiedot, Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot, eikä niihin liity yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia. Kaikki muut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on katettu ESRS-tiedonantovaatimuksilla. 49 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) Vaisala on noudattanut ESRS 1:n 3.2 jakson Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus kriteerejä määrittäessään, mitkä olennaiset tiedot ilmoitetaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tiedonantovaatimuksessa määritetyt sovellettavat tiedot, mukaan lukien tietopisteet tai yhteisökohtaiset tiedot annetaan, jos Vaisala arvioi tietojen olevan joko merkittävää sen seikan kannalta, jota niiden on tarkoitus kuvata tai selittää, tai oleellista vastatakseen kestävyysraportin käyttäjien päätöksentekotarpeisiin. Oheinen taulukko sisältää kaikki kestävyysraportin laatimisen yhteydessä täytetyt tiedonantovaatimukset sekä osiot, joissa kukin annettu tieto on. Yleiset tiedot ESRS 2 YLEISET TIEDOT Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1) BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2) GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3) GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4) GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5) SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) 50 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Ympäristötiedot ESRS E1 ILMASTONMUUTOS Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3) E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2) E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4) E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1 OMA TYÖVOIMA Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vai- kutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7) S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus - vaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17) 51 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1) S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntä- miseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) Hallintotapatiedot ESRS G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toiminta- periaatteet ja yrityskulttuuri Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) G1-2 – Suhteet toimittajiin Suhteet toimittajiin (G1-2) G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4) 52 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet (IRO-2) Tiedonanto- vaatimus ESRS:n kohta Tietopiste Viittaus tiedon- antovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma X X Yleiset tiedot ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus X Yleiset tiedot ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista X Yleiset tiedot ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan X X X Ei sovelleta ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan X X Ei sovelleta ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan X X Ei sovelleta ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan X Ei sovelleta ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä X Ympäristötiedot ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset X X Ympäristötiedot ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet X X X Ympäristötiedot ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) X Epäolennainen ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä X Epäolennainen ESRS E1-5 40–43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla X Epäolennainen ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt X X X Ympäristötiedot ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti X X X Ympäristötiedot ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset X Epäolennainen ESRS E1-9 66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille X Epäolennainen ESRS E1-9 66 (a) Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan X Epäolennainen ESRS E1-9 66 (c) Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski X Epäolennainen ESRS E1-9 67 (c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain X Epäolennainen ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa X Epäolennainen 53 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Tiedonanto- vaatimus ESRS:n kohta Tietopiste Viittaus tiedon- antovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta ESRS E2-4 28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa. X Epäolennainen ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat X Epäolennainen ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet X Epäolennainen ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerien kestävyys X Epäolennainen ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä X Epäolennainen ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (a) i X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (b) X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (c) X Epäolennainen ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet X Epäolennainen ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet X Epäolennainen ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet X Epäolennainen ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte X Epäolennainen ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski X Epäolennainen ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet X Epäolennainen ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-14 88 (b) ja (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus X X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero X X Yhteiskunnalliset tiedot 54 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Tiedonanto- vaatimus ESRS:n kohta Tietopiste Viittaus tiedon- antovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kestävyysraportin osa / Epäolennainen / Ei sovelleta ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen X X Epäolennainen ESRS 2 SBM-3 - S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa X Yleiset tiedot ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen X X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Epäolennainen ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen X X Epäolennainen ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Epäolennainen ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet X Epäolennainen ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen X X Epäolennainen ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Epäolennainen ESRS G1-1 10 (b) Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus X Epäolennainen ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu X Epäolennainen ESRS G1-4 24 (a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot X X Hallintotapatiedot ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit X Hallintotapatiedot 55 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4) Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kestävyysraportin osiot Due diligence -prosessin sisällyt- täminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin • Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) • Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa • Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) • Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) • Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2) • Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) • Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1) • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) • Konfliktimineraalit • Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) • Suhteet toimittajiin (G1-2) • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kestävyysraportin osiot Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi • Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi • Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) • Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä • Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4) • Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) • Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) • Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) • Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) • Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17) • Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) • Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet • Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4) 56 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS E1 Ilmastonmuutos 58 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2) 58 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4) 58 Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) 59 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) 62 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) 62 EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä 65 Ympäristötiedot 57 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2) Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin. Alueellisten yksikköjen ja liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat esihenkilöt valvovat jatkuvasti toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä lisäksi näihin kohdistetaan ajoittain sisäisiä tarkastuksia. Toimintaperiaatteet liittyvät Vaisalan myönteisiin vaikutuksiin ilmaston- muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen toteamalla, että suunnitte- lemme tuotteemme tukemaan asiakkaidemme ympäristöaloitteita. Lisäksi niissä kerrotaan myös tarkoituksemme Taking every measure for the planet, joka korostaa kriittistä rooliamme tietoon pohjautuvien ilmastotoimien mahdollistamisessa. Toimintaperiaatteet liittyvät myös Vaisalan kielteisiin vaikutuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mukaan lukien sitoutu- miseemme kasvihuonekaasupäästöjemme vähentämiseen. Toimintape- riaatteet käsittelevät myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, ja niiden mukaan teemme parhaamme vähentääksemme kasvihuonekaasupäästöjämme ja käyttääksemme luonnonvaroja tehok- kaammin. Tämä tarkoittaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointia ja mittaamista, parannustavoitteiden asettamista sekä näiden tavoitteiden saavuttamista tai ylittämistä. Toimintaperiaatteet kattavat Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantie- teellisillä alueilla. Jokaisen Vaisalan työntekijän tulee noudattaa toimintape- riaatteita ilman poikkeuksia. Työntekijöidemme lisäksi asetamme samat korkeat vaatimukset myös toimittajillemme, alihankkijoillemme ja liikekumppaneillemme kautta arvoketjujen ja vaadimme niitä noudattamaan kumppaneita ja toimittajia koskevia toimintaperiaatteitamme (Partner Code of Conduct). Yhteis- työkumppanit ovat itse vastuussa noudattamisen valvonnasta, tietojen toimittamisesta Vaisalalle mahdollisista rikkomuksista, asiakirjojen toimittamisesta pyynnöstä sekä noudattamisen valvonnan sallimisesta Vaisalan tai valtuutettujen henkilöiden toimesta. Kumppaneiden toiminta- periaatteet koskevat kaikkia Vaisalan toimittajia, jakelijoita ja edustajia sekä niiden toimittajia ja alihankkijoita arvoketjujen alku- ja loppupäässä. Kumppaneiden toimintaperiaatteet eivät välttämättä kata itsenäisiä kolmansia osapuolia, joilla ei ole suoraa sopimussuhdetta Vaisalan kanssa. Tietyillä alueilla paikalliset lait ja määräykset voivat kumota Vaisalan toimintaperiaatteet. Vaisalan tavoitteena on sisällyttää kumppaneiden toimintaperiaatteet kaikkien liikekumppaneiden sopimuksiin. Kumppaneiden toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ilmaston- muutoksen hillintää ja todetaan, että kumppaneiden on vähennettävä päästöjään. Lisäksi siinä todetaan, että kumppaneidemme on jatkuvasti pyrittävä vähentämään ympäristövaikutuksiaan parantamalla energia- tehokkuutta, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla jätteen vähentämissuunnitelmia. Vaisalan olennaisia riskejä, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, hallitaan Vaisalan riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka kattaa Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantieteellisillä alueilla. Riskienhallin- tapolitiikka kuvaa Vaisalan yleiset riskienhallinnan periaatteet, sisältäen tavoitteet, riskiluokat, riskinottohalun tasot eri riskityypeille sekä riskien- hallintaprosessin. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintape- riaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sitoutumisemme mukaisesti olemme asettaneet tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Ne perustuvat luotettavaan tieteelliseen näyttöön ja ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsius- asteeseen tähtäävän Pariisin sopimuksen kanssa. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja ne ovat SBTi-kriteerien ja -suositusten (Criteria version 5.1) mukaisia. Sidosryhmät eivät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin tavoitteet Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja 2 -kasvihuone- kaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuonekaasupäästö- jään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä. Tavoiteraja sisältää biogeeniset päästöt ja poistumat bioenergian raaka-aineista. Tavoitteiden määrittelyssä käytetyt menetelmät ja oletukset Vaisala on huomioinut tavoiteasettelussa tulevan kehityksen, kuten liike- vaihdon kasvun ja liiketoimintaportfolion muutokset. Liikevaihdon kasvu lisää Vaisalan kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas liiketoimintaportfolion kehityksen odotetaan vähentävän päästöjä. 58 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisala varmistaa tavoitteiden yhdenmukaisuuden kasvihuonekaasu- inventaarion rajauksen kanssa käyttämällä samoja rajauksia scope 1- ja 2 -päästöille sekä tavoitteeseen sisältyville scope 3 -päästöluokille. Perusvuoden ja vertailuvuoden päästöjen vertailukelpoisuus varmistetaan käyttämällä samoja rajauksia ja yhtenäistä laskentamenetelmää. Vaisala noudattaa SBTi:n 5 %:n merkitsevyysraja-arvoa ohjeena perusvuoden päästöjen uudelleenlaskennassa. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa yksittäinen tai kumulatiivinen, vähintään 5 % muutos Vaisalan perusvuoden kokonaispäästöissä käynnistää uudelleenlaskennan. Tämä koskee sekä päästöjen lisäyksiä että vähennyksiä, jotka johtuvat esimerkiksi rakenteelli- sista muutoksista tai menetelmäpäivityksistä. Tulokset suhteessa tavoitteisiin Vuonna 2024 Vaisalan edistyminen päästövähennystavoitteiden saavutta- misessa perusvuoteen verrattuna oli seuraava: • Scope 1 ja 2 -päästöt kasvoivat 13,7 %, mikä johtui pääasiassa kylmäainei- siin liittyvistä vuotopäästöistä. • Scope 3 -päästöt suhteessa bruttokatteeseen vähenivät 12,7 %, mikä osoittaa, että olemme lähellä arvioitua päästövähennyspolkuamme kohti tavoitettamme. Tuloksia seurataan vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi- nut tässä osiossa esitettyjä mittareita. Tiedonkeruu- ja laskentamenetelmät Scope 1 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja eri toimipisteidemme ajoneuvoista sekä lämmityspolttoaineiden ja kylmäaineiden käytöstä. Scope 2 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja toimipisteidemme energiankulutuksesta. Scope 3 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja useista eri lähteistä. Myytyjen tuotteiden, ostettujen tavaroiden ja palve- luiden, tuotantohyödykkeiden sekä saapuvan logistiikan osalta käytämme sisäisistä järjestelmistämme saatavia tietoja. Lähtevästä logistiikasta saamme tietoja logistiikkakumppaneiltamme ja liikematkustamisesta matkatoimistoltamme. Työmatkaliikenteen osalta hyödynnämme vuonna 2024 uusimastamme työmatkaliikennekyselystä saatuja tietoja eri kulkumuotojen sekä etätyöskentelyn osuuksista. Vuoden 2024 päästötiedot perustuvat pääsääntöisesti raportin laatimis- hetkellä saatavilla oleviin 12 viimeisimpään kuukauteen, sisältäen tietoja vuoden ensimmäiseltä 9–11 kuukaudelta sekä edelliseltä vuodelta. Joissain tapauksissa puuttuvien kuukausien tiedot on arvioitu aiempien kuukausien tietojen perusteella. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja toteutuneiden lukujen välillä olisi merkittäviä eroja. Uudet yritysostot syys-joulukuussa 2024 on sisällytetty kasvihuone- kaasuinventaarioon koko vuoden ajalta GHG-protokollan yritysstandardin (Corporate Standard) mukaisesti. Päästöt on arvioitu ostettujen yritysten ja Vaisalan liikevaihto-osuuksien perusteella. Tavoitelaskelmia varten olemme muokanneet liikevaihtoa ja bruttokatetta vastaavasti. GHG-protokollan mukaisesti kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa nimittäjänä käytetty liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon koko vuoden ajalta. Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa tammi–joulukuu 2024 ilmoitettu liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon yritysten hankinta-ajankohdista lähtien. Tämän takia kasvihuonekaasuin- tensiteetin laskennassa nimittäjänä käytetty liikevaihto eroaa hieman tilinpäätöksessä ilmoitetusta liikevaihdosta. Vuonna 2024 Vaisala otti käyttöön ulkoisen ohjelmiston päästöjen lasken- taan. Uusi ohjelmisto paransi päästölaskennan tehokkuutta ja systemaatti- suutta. Tämä johtui tehostetusta tiedonkäsittelystä, jonka ansiosta Vaisala pystyi välttämään aikaisemmat tiedon ryhmittelyt erityisesti ostettujen tavaroiden ja palveluiden sekä myytyjen tuotteiden käytön osalta. Päästö- datan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi laskimme ohjelmiston avulla uudelleen myös perusvuoden 2021 päästöt. Oheinen taulukko kuvaa laskentatapamme kaikkien GHG-protokollan mukaisten scope 3 -päästöluokkien osalta. 59 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus SCOPE 3 -PÄÄSTÖLUOKAT Scope 3 -luokka Selitys 1. Ostetut tavarat ja palvelut Suorissa ostoissa käytimme sisäisen järjestelmämme ostotilaustietoja ja yhdistimme ne tuotetietojen hallintajärjestelmässämme oleviin osien painoihin, mikäli niitä oli saatavilla. Laskimme ostettujen tuotteiden päästöt perustuen ostonimikkeiden painotietoihin, materiaaliarvioihin sekä materiaalikohtaisiin päästökertoimiin. Jos painotietoa ei ollut saatavilla, käytimme kuluperusteista laskentatapaa. Epäsuorien ostojen osalta käytimme kuluperusteista laskentatapaa ottaen mukaan laskentaan ne ostoluokat, jotka arvioitiin merkityksellisiksi päästöjen kannalta ja jotka eivät sisälly muiden päästöluokkien laskentaan. 2. Tuotantohyödykkeet Käytimme investoinneiksi kirjatun omaisuuden taloudellisiin tietoihin perustuvaa kuluperusteista laskentatapaa. Tämän luokan päästöt vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen hankintatarpeiden mukaan. 3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat Laskennassa on otettu huomioon scope 1 -luokkaan raportoidut lämmitys- ja ajoneuvopolttoaineet sekä scope 2 -luokkaan raportoitu kokonaisenergiankulutus. Käytimme saatavilla olevia päästökertoimia arvoketjun alkupään päästöjen sekä polttoaineiden ja energian käytöstä aiheutuvien siirto- ja jakeluhäviöiden laskentaan. 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu Saapuvan logistiikan osalta käytimme järjestelmistämme saatavaa tietoa toimittajiemme jakautumisesta maantieteellisesti sekä arvioita sisääntulevan tavaran painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin lähtö- ja kohdemaan perusteella. Lähtevän logistiikan osalta käytimme tärkeimmiltä logistiikkakumppaneiltamme saatuja päästötietoja. Jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla, käytimme kulutietoja. Käytimme myös kuljetusmuotokohtaisia WtW (Well-to-Wheel) -päästökertoimia. 5. Toiminnassa muodostuva jäte Laskenta perustuu tuotantolaitostemme jätevirtoihin. Arviomme mukaan nämä kattavat yli 90 % Vaisalan toimipaikoilla syntyvästä kokonaisjätteestä. Päästöt on ekstrapoloitu kattamaan koko globaali jätteentuotantomme. 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen Tähän luokkaan laskettiin mukaan lento- ja junamatkustaminen, vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut matkat sekä henkilöstön omilla ajoneuvoilla ajamat kilometrikorvatut matkat. Lento- ja junamatkustamisen sekä ajoneuvovuokrausten osalta tiedot saatiin palveluntarjoajiltamme. 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne Toteutimme työmatkakyselyn koko globaalille henkilöstöllemme vuonna 2024. Tulos oli edustava otos eri toimipisteistämme. Ekstrapoloimme kyselyn tulokset kattamaan koko henkilöstömme. Etätyöskentelyn päästöjä ei ole otettu huomioon laskennassa. 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. Vuokraamiemme ajoneuvojen ja toimitilojen päästöt on laskettu osaksi scope 1- ja 2 -päästöjä. 9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä Käytimme sisäisen järjestelmämme tietoja asiakkaiden maksamien lähetysten kuljetustavoista ja rahdin painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin lähtö- ja kohdemaan perusteella. Päästökertoimina käytettiin kuljetusmuotokohtaisia WtW-kertoimia. 10. Myytyjen tuotteiden jalostus Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. 11. Myytyjen tuotteiden käyttö  tunnit x keskimääräinen tehonkulutus x verkkovirran maakohtainen päästökerroin). Tuotteidemme pitkien elinkaarten (jopa 20 vuotta) vuoksi tämä luokka on päästöiltään kaikkein suurin. 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa Laskennan pohjana käytettiin järjestelmistämme saatavaa tietoa eri maantieteellisille alueille myydyistä tuotemääristä sekä tutkimustietoa sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä pakkausjätteen käsittelytavoista maanosittain. 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. 14. Franchising Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. 15. Investoinnit Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. 60 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisalan scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt Vaisalan kasvihuonekaasupäästöt esitetään alla olevassa taulukossa. Vaisalan kasvihuonekaasulaskennan aikataulu noudattaa tilikautta. Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi Vertailu- kelpoinen N % N / N-1 2025 2030 (2050) Vuotuinen % tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO  -ekv.) 402 N/A 545 N/A N/A N/A N/A N/A Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO  -ekv.) 2 146 N/A 1 767 N/A N/A N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO  -ekv.) 93 N/A 18 N/A N/A N/A N/A N/A Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-) kokonaisbruttopäästöt (tCO  -ekv.) 95 189 N/A 110 361 N/A N/A N/A N/A N/A 1 Ostetut tavarat ja palvelut 28 284 N/A 27 306 N/A N/A N/A N/A N/A 2 Tuotantohyödykkeet 4 407 N/A 3 922 N/A N/A N/A N/A N/A 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 1 030 N/A 936 N/A N/A N/A N/A N/A 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 16 234 N/A 21 906 N/A N/A N/A N/A N/A 5 Toiminnassa muodostuva jäte 14 N/A 18 N/A N/A N/A N/A N/A 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 223 N/A 4 386 N/A N/A N/A N/A N/A 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 872 N/A 2 166 N/A N/A N/A N/A N/A 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 211 N/A 356 N/A N/A N/A N/A N/A 11 Myytyjen tuotteiden käyttö 42 895 N/A 49 362 N/A N/A N/A N/A N/A 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 19 N/A 4 N/A N/A N/A N/A N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO  -ekv.) 97 737 N/A 112 673 N/A N/A N/A N/A N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO  -ekv.) 95 684 N/A 110 924 N/A N/A N/A N/A N/A 61 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti Vuonna 2024 Vaisalan kasvihuonekaasuintensiteetti (kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina suhteessa miljoonaan euroon liikevaihtoa) oli 189 käyttäen markkinaperusteista menetelmää ja 192 käyttäen sijaintiperusteista menetelmää. Päästökertoimet Laskemme kasvihuonekaasupäästöt parhaiden käytettävissä olevien päästökertoimien avulla. Pääasialliset päästökertoimien lähteinä käytetyt tietokannat ovat Exiobase, DESNZ (UK Department for Energy Security and Net Zero), Ecoinvent, Idemat ja IEA Emissions Factors. Uuden laskentaohjelmistomme palveluntarjoaja on valinnut käytetyt päästökertoimet. Tietyt päästökertoimet saimme muista lähteistä, kuten logistiikkakumppaneiltamme, paikallisilta energiayhtiöiltä ja ajoneuvojen valmistajilta. Käytimme scope 2 -päästöjen laskennassa ensisijaisesti markkinaperusteista laskentatapaa, joka huomioi ostamamme energian ominaispäästöt. Tämän lisäksi raportoimme myös sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt, jotka perustuvat maakohtaisiin energiantuotannon keskimääräisiin ominaispäästöihin. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) Vaisalalla on yhtiön hallituksen hyväksymä siirtymäsuunnitelma ilmas- tonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtymäsuunnitelmassa kuvataan Vaisalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, hiilestä irtautumisen keinot sekä keskeiset toimet, joita Vaisala tekee saavuttaakseen ilmasto- tavoitteensa. Vaisala on jo toteuttanut raportointivuoden aikana monia siirtymäsuunnitelmassa kuvatuista toimista, jotka on lueteltu osiossa Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3). Siirtymäsuunnitelma on yhdenmukainen Vaisalan yleisen liiketoiminta- strategian kanssa, sillä yhtiö pyrkii kasvattamaan pienemmän hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden sekä palveluiden osuutta liiketoimintaportfoliossaan. Siirtymäsuunnitelmassa kuvatut toimet huomioidaan myös Vaisalan taloussuunnittelussa. Yhdenmukaisuus EU:n kestävän rahoituksen säännösten kanssa Vaisala ei ole asettanut tavoitteita tai tehnyt suunnitelmia taloudellisen toimintansa mukauttamiseksi komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 (luokitusjärjestelmäasetus) vahvistettuihin kriteereihin. Arvioidakseen sijoitussalkkujen yhdenmukaisuutta Pariisin ilmasto- sopimuksen tavoitteiden kanssa Euroopan komissio on asettanut vähimmäiskriteerit, jotka indeksien on täytettävä, jotta ne voidaan nimetä Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen indekseiksi. Niihin sisältyy myös kriteerejä yritysten sulkemiseksi Pariisin sopimuksen mukaisten vertailu arvojen ulkopuolelle. Vaisala ei täytä näitä poissulkemiskriteerejä, ja siksi sitä ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) Taulukoissa luetellut Vaisalan keskeiset päästövähennystoimet kattavat koko arvoketjut ja kaikki maantieteelliset alueet. Hiilestä irtautumisen keinojen määrittämiseksi Vaisala huomioi vain ilmastoskenaarion, joka on yhteen sopiva ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen tähtäävän tavoitteen kanssa. Vaisalan kyky toteuttaa toimet ei riipu resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta, sillä siirtymäsuunnitelman toteuttaminen ei vaadi merkittäviä lisäinvestointeja tai -rahoitusta. Hiilestä irtautumisen eri keinojen suuruuteen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi Vaisala ei pysty raportoimaan niiden määrällistä panosta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa. Vaisalan johtoryhmä on asettanut tahtotilaksi, että: • Vaisala ottaa kasvihuonekaasupäästöt huomioon kaikessa olennaisessa päätöksenteossa. • Kaikkien uusien tuotteiden hiilijalanjälki tullaan laskemaan ja minimoimaan. • Uusilla tuotteilla on oltava pienempi hiilijalanjälki kuin edellisellä vastaavalla mallilla. • Vaisala minimoi liikematkustukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. 62 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 1 ja 2 Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa AUTOJEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Suurin osa Vaisalan yhdistetyistä scope 1- ja 2 -päästöistä on peräisin ajoneuvojen käytöstä, pääasiassa huoltotoimintaan liittyen. Koska sähköistäminen on tehokkain tapa vähentää ajoneuvojen päästöjä, se asetetaan mahdollisuuksien mukaan etusijalle. Huoltoajoneuvojen sähköistäminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista, koska ne kulkevat pitkiä matkoja ja toimivat haastavissa ympäristöissä, joissa ei yleensä ole latausinfrastruktuuria. Sähköajoneuvojen toimintamatkojen ja latausinfrastruktuurin saatavuuden parantuessa Vaisala jatkaa sähköistysmahdollisuuksien arviointia ja testaamista. Lisäksi Vaisala kokeilee uusia teknologioita, kun ne tulevat kaupallisesti saataville. • Sähköajoneuvojen ostaminen tai vuokraus (2025–2030) • Uusien teknologioiden kokeilu (2025–2030) UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ Vaisala käyttää jo yli 95-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Suurin osa jäljelle jäävistä energiankäyttöön liittyvistä päästöistä on peräisin maakaasusta, jota käytetään joidenkin toimipaikkojen lämmittämiseen talvella. Näiden päästöjen vähentämiseksi Vaisala tutkii mahdollisuuksia siirtyä vaihtoehtoisiin lämmityslähteisiin näillä toimipaikoilla. Lisäksi jotkut pienet myyntikonttorit sijaitsevat alueilla, joilla uusiutuvan sähkön ostaminen vihreillä sopimuksilla tai sertifikaateilla ei ole tällä hetkellä mahdollista. Vaisala aikoo ostaa uusiutuvan sähkön sertifikaatit näille toimipaikoille heti, kun ne tulevat saataville. • Kaasulämmityksen vaihtaminen vaihtoehtoisiin lähteisiin mahdollisuuksien mukaan (2025–2030) • Uusiutuvan energian todistusten ostaminen sitä mukaa, kun niitä tulee saataville uusilla alueilla (2025–2030) Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 3 Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa TUOTE- JA PALVELUPORTFOLION MUUTOKSET Palveluiden sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden odotetaan kasvavan Vaisalan liiketoimintaportfoliossa, mikä vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen. Tämän kasvun ensisijaiset ajurit ovat säädatan tuottamiseen keskittyvän Vaisala Xweatherin nopea kasvu sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvu, jonka tuotteet kuluttavat tyypillisesti vähemmän energiaa kuin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuotteet. • Palveluiden ja tiedon sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden kasvattaminen Vaisalan portfoliossa (2024–2030) TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN Vaisala arvioi ja pyrkii minimoimaan kaikkien uusien tuotteidensa hiilijalanjäljen. Scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään suunnittelemalla tuotteita, joiden materiaalien hiilijalanjälki ja energian kulutus on pienempi. • Hiilijalanjäljen sisäisen arvioinnin tekeminen osaksi jokaisen uuden tuotteen suunnittelua (2024) • Sisäisen hiilijalanjäljen arviointityökalun pilotointi tuotesuunnittelussa (2024) • Työntekijöiden palkitseminen tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä ideoista (2024) • Ideoiden toteuttaminen tuotteidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi (2025–2030) TOIMITUSKETJUN HIILESTÄ IRTAUTUMINEN Toimitusketjun päästöjä vähennetään tunnistamalla ja toteuttamalla päästöjen vähentämismahdollisuuksia yhdessä toimittajiemme kanssa. Suurin osa Vaisalan toimitusketjun päästöistä on peräisin elektroniikasta, jossa päästöjen vähentämistoimenpiteitä odotetaan toteutuvan tavoitekauden lopussa vuonna 2030. Lisäksi Vaisala ryhtyy toimiin, kuten sellaisten kaasujen ja metallien hankintaan, joiden hiilijalanjälki on pienempi. • Sellaisten kaasujen ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024–2030) • Sellaisten metallien lähteiden, saatavuuden ja hintojen tutkiminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024) • Sellaisten metallien ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2025–2030) • Muiden päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen toimittajien kanssa (2024–2030) 63 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa LOGISTIIKAN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Logistiikan päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään kuljetustapoja muuttamalla, toimitusten painoa vähentämällä ja yhteistyöllä logistiikkakumppaneiden kanssa. • Siirtyminen lentoliikenteestä maantieliikenteeseen Euroopan jakelussa (2024) • Kevyempien kuormalavojen käytön pilotointi (2024) • Hankkeen käynnistäminen pakkausten uudistamiseksi (2024) • Paperisten käyttöoppaiden korvaaminen sähköisillä asiakirjoilla (2024–2030) • Päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen logistiikkakumppaneiden kanssa (2025–2030) LIIKEMATKUSTUKSEN JA TYÖMATKALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Liikematkustuspäästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään muun muassa kannustamalla työntekijöitä välttämään tarpeettomia liikematkoja ja valitsemaan mahdollisuuksien mukaan vihreämpiä matkustustapoja. Työmatkaliikenteen päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään edistämällä vihreämpää työmatkaliikennettä työntekijöiden keskuudessa. • Liikematkustuspäästöjen vähentäminen, esimerkiksi kannustamalla työntekijöitä välttämään tarpeettomia liikematkoja ja harkitsemaan vihreämpiä matkustustapoja (2024–2030) • Vihreämpään työmatkaliikenteeseen kannustaminen, esimerkiksi tarjoamalla polkupyöräedun ja kaupunkipyörä- aseman Vantaalla (2024–2030) 64 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä EU:n luokitusjärjestelmäasetus määrittelee kriteerit, joiden perusteella taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Asetuksessa on kuusi keskeistä tavoitetta: ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kattamat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen kattamat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistami- nen. Luokitusjärjestelmäasetus velvoittaa yrityksiä ilmoittamaan, mikä osuus toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista. Tiedot annetaan kolmen mittarin perusteella: liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx). Liikevaihto LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOINEN LIIKEVAIHTO Olemme arvioineet toimintojemme luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisten toimintojen kuvausten (liitteet muutoksineen) sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1–4 perusteella. Luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon olemme sisällyttäneet kaikki tuote- ja projektimyyntimme sekä vuokratuotot koska ne liittyvät ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteen 2 (siirtyminen kiertotalouteen) toimintoon 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAINEN LIIKEVAIHTO Olemme arvioineet, että kiertotaloustavoitteen alaiset luokitusjärjestel- mäkelpoiset toimintomme eivät täytä delegoidun ympäristösäädöksen liitteessä 2 säädettyjä teknisiä arviointikriteerejä. Siksi emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa. Pääomamenot (CapEx) LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET PÄÄOMAMENOT Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaispääomamenomme sisältävät konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ilmoitettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäysten lisäksi vuokrasopimusten perusteella toteutuneet käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin olemme sisällyttäneet investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka liittyvät Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistukseen, joka on Vaisalan oma luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto kiertotaloustavoitteen puitteissa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien investointien määrä on arvioitu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvän liikevaihdon ja koko konsernin liikevaihdon välisen suhdeluvun perusteella. Konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin on kerrottu tällä suhdeluvulla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien investointien määrittämiseksi. Lisäksi olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tuotosten ostoon liittyviä luokitusjärjestelmäkelpoisia pääomamenoja. Näitä ovat lisäykset vuokrattuihin rakennuksiin ja leasing-autoihin liittyviin käyttöoikeusomaisuuseriin, koska rakennusten hankinta ja omistaminen ja moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja ilmastonmuutostavoitteiden puitteissa. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET PÄÄOMAMENOT Meillä ei ole omiin luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä pääomamenoja. Emme myöskään voi arvioida luokitusjärjestelmäkelpois- ten toimintojen tuotoksen ostoon liittyvien pääomamenojen luokitusjär- jestelmän mukaisuutta. Siksi emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Toimintamenot (OpEx) LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINTAMENOT Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaistoimintamenomme sisältävät ainoastaan tutkimuksen ja kehityksen kulut, pois lukien tutki- mus- ja kehitysprojektien hallinnan kulut. Olemme sisällyttäneet luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintamenoihin tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoomme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TOIMINTAMENOT Koska Vaisalalla ei ole luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä tutkimus- ja kehityskuluja, emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia toimintamenoja. Kaksinkertaisen laskennan välttäminen Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja myös ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 (ilmastonmuutoksen hillintä) ja 2 (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) perusteella. Kaksinker- taisen laskennan välttämiseksi näitä toimintoja ei kuitenkaan raportoida, koska ne sisältyvät laajempaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuk- sen toimintoon. 65 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Liikevaihto (3) Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukais- ten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0 0% 0% Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 476,0 84% E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 86,5% Luokitusjärjestelmäkelpoista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 476,0 84% 0% 0% 0% 0% 84% 0% 86,5% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 476,0 84% 0% 0% 0% 0% 84% 0% 86,5% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 88,6 16% YHTEENSÄ 564,6 100% Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot 66 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Pääomamenot (3) Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääoma- menoista, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0 0% 0% Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 19,6 56 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 % Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM/ CCA 7.7 10,9 31 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 22,7 % Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne CCM/ CCA 6.5 0,6 2 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,8% Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 31,0 90 % 33 % 33 % 0% 0% 56 % 0% 24,4% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 31,0 90 % 33 % 33 % 0% 0% 56 % 0% 24,4% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 3,8 10% YHTEENSÄ 34,8 100% 67 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Toimintamenot (3) Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus toiminta- menoista, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0 0% 0% Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 47,4 73 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 75,0% Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 47,4 73% 0% 0 % 0% 0% 73% 0% 75,0% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 47,4 73% 0 % 0 % 0% 0% 73% 0% 75,0% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 17,6 27% YHTEENSÄ 65,0 100% 68 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT Kyllä/ei 1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähkön tai prosessilämmön tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT 4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämmön tai jäähdytyksen tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 69 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS S1 Oma työvoima 71 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) 71 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) 72 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) 72 Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) 73 Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) 74 Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) 76 Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7) 76 Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) 77 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) 77 Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) 77 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset (S1-17) 77 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 78 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toiminta- periaatteet (S2-1) 78 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) 78 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) 78 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) 79 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) 79 Konfliktimineraalit 80 Yhteiskunnalliset tiedot 70 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS S1 Oma työvoima Motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijämme ovat tärkein menes- tyksemme avain. Työntekijöitämme motivoi olla mukana ratkaisemassa aikamme tärkeimpiä haasteita. Pidämme vastuullista ja eettistä toimintaa keskeisenä arvona Vaisalalle ja henkilöstöllemme. Työterveys ja -turvalli- suus on myös merkittävä osa kaikkea toimintaamme. Panostamme henki- löstömme työterveys- ja työturvallisuuskoulutukseen ja varmistamme, että heillä on riittävä pätevyys työtehtäviensä turvalliseen suorittamiseen. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) Vaisalalla on toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä globaali laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS) omaan työvoi- maan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaan. Molemmat kattavat Vaisalan koko oman työvoiman. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintape- riaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa. Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuk- siin. Lisätietoja vaikutuksista ja mahdollisuuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Alueellisten yksikköjen ja liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat esihenkilöt valvovat jatkuvasti toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä lisäksi näihin kohdistetaan ajoittain sisäisiä tarkastuksia. QEHS-politiikan yleistavoitteena on ylläpitää korkeaa laatua, ympäristön- suojelua sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Tätä valvotaan tunnistamalla ja raportoimalla tapauksia, vaaroja ja läheltä piti -tilanteita. Politiikka liittyy Vaisalan mahdolliseen olennaiseen kielteiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvään vaikutukseen sen omaan työvoimaan. Lisätietoja tästä vaikutuk- sesta on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että Vaisala kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puolustaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työelämäoikeuksia. Nämä oikeudet määritetään kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelä- män perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen kahdeksassa yleissopimuksessa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa ihmiskaupan, pakkotyön ja lapsityövoiman ehkäiseminen, yhdistymisvapauden ja työehto sopimusneuvotteluoikeuden kunnioittaminen sekä työntekijöiden suojeleminen syrjinnältä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa. Vaisala on sitoutunut kunnioittamaan työntekijöidensä terveyttä ja turval- lisuutta ja noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön työaikaa koskevia yleissopimuksia. Osana kestävyyttä tukevia käytäntöjä Vaisala on mukana YK:n Global Compact aloitteessa. Tämä tarkoittaa, että Vaisala noudattaa aloitteen kymmentä periaatetta, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, työelämän normeja, ympäristönsuojelua sekä korruption vastaisia toimia. Yrityksenä noudatamme aina toimintamaidemme lakeja ja määräyksiä. Jos lainsäädännön vaatimukset poikkeavat toimintaperiaatteidemme vaatimuksista, pyrimme noudattamaan tiukinta vaatimustasoa. Vaisalan sitoutuminen eettiseen toimintaan ulottuu pelkän lakien noudat- tamisen ulkopuolelle. Vaisala pyrkii olemaan hyvä yrityskansalainen, joka panostaa aktiivisesti kestäviin liiketoimintatapoihin. Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekou- lutukseen joka toinen vuosi. Koulutuksessa käsitellään muun muassa tasa-arvoa ja kunnioitusta työpaikalla sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Lisäksi kaikki työntekijät saavat lyhyemmän pakollisen kertauskoulutuksen kattavien koulutusten välillä. Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työnte- kijöillemme kohdennettua koulutusta. Nämä koulutukset tarjotaan usein pienemmissä ryhmissä ja kasvotusten. Toimintaperiaatteet monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion edistämiseksi Vaisala on sitoutunut edistämään osallistavaa työympäristöä selkeillä toimintaperiaatteilla, jotka takaavat yhtäläiset mahdollisuudet ja syrji- mättömyyden. Sitoumuksiimme kuuluu työllistämispäätösten tekeminen pätevyyden ja ansioiden perusteella ilman puolueellisuutta minkään suojatun ominaisuuden suhteen. Lisäksi tarjoamme maakohtaiset vaatimukset täyttäviä äitiys- ja vanhempainvapaakäytäntöjä, jotka tukevat raskaana olevia työntekijöitä ja tuoreita vanhempia työn ja perhe-elämän tasapainottamisessa. Varmistaaksemme, että nämä toimet toteutetaan tehokkaasti, Vaisala on ottanut käyttöön koulutuksia, raportointimekanismeja, osallistavia käytän- töjä ja jatkuvia parannuksia osana menettelyjämme. Kaikkia työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta, inkluusiosta ja syrjimättömyydestä. Vaisalalla on selkeät ohjeet ja prosessit syrjintätapausten ilmoittamiseen, ja henkilöstöhallinto tutkii ne viipymättä ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimiin. Vaisala edistää monimuotoi- suutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota aloitteilla, kuten työntekijöiden resurssiryhmillä ja mentorointiohjelmilla, luoden kannustavan ympäristön kaikille työntekijöille. Tarkistamme ja tarkennamme toimintaperiaatteitamme säännöllisesti varmistaaksemme, että ne vastaavat työntekijöidemme tarpeita ja ylläpitä- vät korkeaa osallisuutta. Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että yhtiö arvostaa kulttuuria, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, kuulluksi ja tuetuksi tavalla, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen yhteistyön ja suoriutumisen. Syrjintä, häirintä tai kiusaaminen missä tahansa muodossa on ristiriidassa arvojemme kanssa ja rikkoo usein myös lakia. Tämä sisältää etniseen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, sukupuoli-identiteettiin, ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittisiin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, vammaisuuteen tai siviili- säätyyn perustuvan syrjinnän ja muun sovellettavien säännösten kattaman syrjinnän. Vaisalan toimintaperiaatteet edellyttävät työntekijöiden aina koh- 71 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus televan muita kunnioittavasti ja arvostaen. Tämä tarkoittaa kuuntelemista, erilaisten näkökulmien arvostamista ja syrjivän käytöksen poistamista. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) Vaisala on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja työntekijöiden hyvinvointia ottamalla henkilöstömme aktiivisesti mukaan päätöksentekoprosesseihin. Uskomme, että suora yhteydenpito työntekijöihimme on olennaisen tärkeää heidän tarpeidensa ymmärtämiseksi ja huomioimiseksi. Keräämme säännöllisesti työntekijöi- den palautetta kyselyjen, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Tämä panos on ratkaisevan tärkeää toimintaperi- aatteidemme ja aloitteidemme kehittämisessä. Yhteydenpidossa saatu palaute vaikuttaa strategioihimme ja varmistaa, että pyrkimyksemme lisätä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja hyvinvointia vastaavat työntekijöidemme todellisia tarpeita ja huolenaiheita. Esihenkilöt käyvät kehityskeskustelut suoraan alaistensa kanssa. Työntekijän kanssa keskus- tellaan toimista tai seuraavista ura-askelista, ja niistä sovitaan yhdessä työntekijän kanssa. Vaisala toimii myös suoraan oman henkilöstönsä kanssa työterveys- ja työturvallisuusriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämi- seksi sekä työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämi- seksi olemme perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin. Toimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdotuksia, seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista sekä osallistua tapaturmien tutkintaan. Vaisala kannustaa myös omaa työvoimaansa raportoimaan ennakoivasti kaikista työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä ja tekemään parannusehdotuksia. Vaisalalla yhteydenpitoa tapahtuu eri vaiheissa, kuten toimintaperiaattei- den ja aloitteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Yhtey- denpitoa toteutetaan muun muassa kyselyillä, kohderyhmäkeskusteluilla ja säännöllisillä yhteisillä kokouksilla. Yhteydenpidon tiheys vaihtelee ja se on useimmiten neljännesvuosittaista tai vuosittaista, mutta yhteydenpitoa tehdään myös tarpeen mukaan, kun erityisiä ongelmia ilmenee. Työ- suojelutoimikunnat kokoontuvat yleensä neljä kertaa vuodessa. Kehitys- keskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Yleensä esihenkilöt ja työntekijät sopivat, että ne pidetään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Vuosisuunnitelmamme mukaan työntekijämme käyvät urakehityskeskustelunsa esihenkilönsä kanssa kalenterivuoden alussa. Tässä keskustelussa suunnitellaan seuraavia mahdollisia kehittämistoimia ja keskustellaan mahdollisista työntekijän uratoiveista. HR-toiminto vastaa henkilöstöjohtajan johdolla yhteydenpidosta työvoiman kanssa ja palautteen sisällyttämisestä strategiseen lähestymistapaamme liittyen monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon sekä työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole yleistä puitesopimusta, joka liittyisi erityisesti sen työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Ylläpidämme kuiten- kin avointa viestintää työntekijöiden edustajien kanssa varmistaaksemme, että työntekijöiden näkökulmat, erityisesti ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät, sisältyvät käytäntöihimme. Arvioimme yhteydenpitotoimiemme tehokkuutta työntekijöiltä saadun palautteen avulla ja tarkastelemalla säännöllisesti kyselytutkimusten tulok- sia, joilla mitataan työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kartoitetaan parannus- kohteita. Arvioimme myös toteutettujen aloitteiden onnistumista henki- löstön hyvinvointimittareiden ja urakehitysohjelmien osallistumisasteiden perusteella. Arvioiden perusteella tehdään muutoksia sen varmistamiseksi, että yhteydenpito pysyy merkityksellisenä ja vaikuttavana. Terveyden ja turvallisuuden osalta ISO 45001 -standardiin perustuva työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmämme luo pohjan jatkuvalle parantami- selle ja varmistaa aktiivisen yhteydenpidon oman työvoimamme kanssa. Vaisala on ryhtynyt toimiin varmistaakseen turvalliset työolot henkilöille, jotka saattavat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille, ja pyrkii jatku vaan parantamiseen tällä alueella. Tällaiset tekijät otetaan huomioon prosesseja ja työohjeita kehitettäessä. Mitä tulee monimuotoisuuteen, yhden vertai- suuteen ja inkluusioon liittyviin vaikutuksiin, Vaisalalla ei tällä hetkellä ole erityisiä prosesseja, joiden avulla voitaisiin saada tietoa erityisen alttiista tai syrjäytyneistä ryhmistä. Olemme kuitenkin sitoutuneet tehostamaan yhteydenpitomenettelyämme näissä ryhmissä ja pyrimme ottamaan käyttöön kohdennettuja palautemekanismeja seuraavan vuoden aikana. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) Vaisalan HR-toiminto on ensisijainen yhteyspiste työsuhteeseen liittyvissä huolenaiheissa, elleivät huolenaiheet johdu lain tai määräysten rikkomuk- sista, joita työntekijän mielestä ei voi ilmoittaa tavanomaisia kanavia pitkin. Näissä tilanteissa työntekijä voi tehdä ilmoituksen ilmoituskanavan kautta. Vaisalan whistleblowing-politiikassa esitetty prosessi ja periaatteet toimivat mekanismina, jonka avulla voidaan tuoda esiin huolenaiheita ja tarjota toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja korjaamisen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Vaisala ei arvioi systemaattisesti, ovatko ihmisoikeusvaikutusten korjaustoimenpiteet tehokkaita. Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoitukset voivat sisältää esimerkiksi Vaisalan toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomuksia. Ilmoituska- nava on kolmannen osapuolen tarjoama ulkoinen, suojattu portaali. Lisäksi Vaisalalla on ennakoiva työterveyden ja -turvallisuuden raportointijärjes- telmä. Kannustamme omaa työvoimaamme ja urakoitsijoitamme raportoi- maan ennakoivasti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla sekä ehdottamaan turvallisuusparannuksia työolosuhteisiin ja -tapoihin. Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekoulu- tukseen joka toinen vuosi. Koulutus sisältää opastusta ja ohjeita raportoin- tiin. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Vaisalan intranetissä. Tarkastusvaliokunta on vastuussa esiin tuotujen ja käsiteltyjen ongelmien seurannasta ja valvonnasta, ja compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi niistä neljännesvuosittain. Tällä hetkellä ilmoituskanavan ja korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta ei ole arvioitu. 72 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisala ei tällä hetkellä arvioi, ovatko sen työntekijät tietoisia ilmoitus- kanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista, joiden avulla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan, tai luottavatko he niihin. Vaisalan whistleblowing-politiikka kuitenkin varmistaa, että vilpittömässä mielessä toimivia suojellaan vastatoimilta. Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4) Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi Vaisalalla voi mahdollisesti olla olennainen kielteinen vaikutus omaan työvoimaansa työtapaturmien tai jopa kuolemantapausten kautta. Työ- terveys- ja työturvallisuusriskien järjestelmällisen tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan avulla Vaisala tunnistaa tarvittavat toimenpiteet näiden kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja varmistaa, että sen käytännöt eivät aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen omaan työvoimaan. Tämä prosessi toteutetaan yhteistyössä työntekijöidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana riskien tunnistamiseen ja hallintaan kunkin maan käytäntöjen mukaan. Riskienar- viointiprosessissa arvioimme ja määritämme vakavuuden ja todennäköi- syyden riskeille, joille työntekijät voivat altistua. Riskienarvioinnit kattavat sekä rutiini- että poikkeustyöt. Merkittävimmät tapaturmariskit esiintyvät sähkötöissä sekä korkeissa paikoissa ja kemikaalien kanssa työskennel- täessä. Noudatamme riskien pienentämisessä hallintakeinojen hierarkiaa. Mikäli arvioidaan, että työntekijään voi kohdistua vähäistä suurempi riski, suunnittelemme toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Ensisijainen tavoitteemme on poistaa tunnistetut vaarat tai korvata ne vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla. Mikäli se ei ole mahdollista, riskejä pyritään edel- leen pienentämään lähteellä ensisijaisesti teknisin hallintakeinoin. Mikäli henkilönsuojaimia on tarpeen käyttää, työntekijä saa ne maksutta. Riskien arviointi- ja hallintaprosessin laatu varmistetaan osana järjestelmämme sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Kannustamme myös kaikkia ilmoittamaan ennakoivasti kaikista työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä ja ehdotta- maan parannuksia työolojen ja -menetelmien turvallisuuteen. Vaisalan työterveys- ja turvallisuustiimi hallitsee terveyteen ja turvallisuu- teen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Kaikki alla luetellut toimet auttavat saavuttamaan toimintaperiaatteidemme päämäärän vähentää tapaturmien määrää. Vaisala ei ole tarjonnut tai mahdollistanut korjaustoimia omaan henkilöstöön kohdistuvan tosiasiallisen olennaisen vaikutuksen osalta, koska tällaisia vaikutuksia ei esiintynyt vuonna 2024. TERVEYS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS Panostamme oman työvoimamme työterveys- ja turvallisuuskoulutukseen lisätäksemme turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä varmistaak- semme, että kaikilla työntekijöillä on työnsä edellyttämä pätevyys. Kerromme työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöistämme kaikille pakollisessa perehdytyskoulutuksessa. Yleisen perehdytyksen lisäksi tarjoamme koulutusta esihenkilöille sekä täsmäkoulutusta työntekijöille, jotka altistuvat erityisille riskeille työpaikalla. Työturvallisuuskoulutus on työntekijöillemme ilmaista, ja koulutukset voi suorittaa työajalla. Toimipaikoissamme työskentelevät urakoitsijat saavat myös työterveys- ja turvallisuusperehdytyksen. Työterveys- ja turvallisuuskoulutuksen tehokkuutta seurataan sisäisten työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjes- telmän auditointien avulla. Työterveys- ja turvallisuuskoulutus on jatkuvaa toimintaa, eikä sen valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia. TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAT Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämiseksi sekä työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseksi olemme perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin. Toimikunta toimii Suomessa, Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja Kiinassa. Nämä paikalliset toimikunnat kattavat kaikki työntekijäryhmät. Toimikunnilla on tärkeä rooli työterveyden ja -turvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä. Toimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdo- tuksia työnantajalle ja seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista. Tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työntekijöiden työkykyä ylläpitävään toimintaan. Toimikunnat myös seuraavat työturvallisuusilmoi- tuksia ja osallistuvat tapaturmien tutkintaan. Toimikuntien tehokkuutta seurataan toimikuntien ja niiden pitämien kokousten lukumäärällä. Työsuojelutoimikuntien työ on jatkuvaa toimintaa, eikä sen valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia. UUSI RAPORTOINTITYÖKALU Vuonna 2024 otimme käyttöön uuden terveys- ja turvallisuustapausten ja -parannusten raportointityökalun, joka on kehitetty yhteistyössä henki- löstön edustajien kanssa. Työkalu yksinkertaistaa oman työvoimamme raportointiprosessia ja mahdollistaa tehokkaamman seurannan ja toimet. Uuden raportointityökalun tehokkuutta seurataan raporttien lukumäärällä. Toimet, joilla pyritään saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia omaan työvoimaan Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevien aloitteiden hallintaan ja toteuttamiseen on varattu erilaisia resursseja. Näitä ovat taloudelliset, henkilöstö- ja tekniset resurssit koulutukseen, työntekijöiden resurssiryhmien (ERG) toimintaan, palkkakyselyihin ja edistymisen seurantajärjestelmiin. Vaisalan toimet osallistavan ja tukevan työympäristön edistämiseksi esitetään oheisessa taulukossa. Kaikki toimet ovat käynnissä, eikä niiden valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia. Vaisalalla on kuitenkin aikasidottuja tavoitteita, kuten sukupuolten palkkaeron kaventaminen (katso osio Monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet), ja nämä toimet edistävät tavoitteiden saavuttamista. Kaikki toimet koskevat Vaisalan työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa ja kaikilla työn vaativuustasoilla. 73 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Toimi Kuvaus Tehokkuuden seuranta ja arviointi DEI-koulutus ja -tietoisuus Vaisala on ottanut käyttöön DEI-verkkokoulutusmoduulin, jolla lisätään työntekijöiden tietoisuutta ja ymmärrystä DEI:n periaatteista. Tehokkuutta seurataan osallistumisasteiden ja koulutustilaisuuksien palautteen avulla. Työntekijäresurssi-ryhmien (ERG) perustaminen Ensimmäisen ERG-ryhmän, Women@Vaisala & Allies, perustamisen tavoitteena on vahvistaa tukiverkostoja ja edistää osallistavampaa työpaikkakulttuuria. Tehokkuutta valvotaan seuraamalla ERG-ryhmän toimintaa ja sen vaikutusta työntekijöiden sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen. Palkkatasa-arvoaloitteet Palkkaerojen tunnistamiseksi ja korjaamiseksi tehdään säännöllisiä palkkatutkimuksia, joiden tavoitteena on samapalkkaisuus kaikilla työn vaativuustasoilla ja toimipaikoilla. Tehokkuutta seurataan vuosittaisilla kyselyillä ja edistymisraporteilla. Osallistava työympäristö Toimintaperiaatteilla ja käytännöillä varmistetaan kaikkien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet sekä luodaan turvallinen, välittävä ja esteetön työympäristö. Tehokkuutta seurataan työntekijöiden palautteen, tapausilmoitusten ja toimintaperiaatteiden arviointien avulla. Vaisalan johtoryhmä seuraa tavoitetta kuukausittain. Vaisalalla ei ole suoraa yhteydenpitoa oman työvoimansa tai työntekijöiden edustajien kanssa tavoitteen seurannassa. Työtapaturmat tutkitaan ja korjaavat ja ehkäisevät toimet määritellään tapauskohtaisesti. Myös kehitystä seurataan, ja vuosittaiset parannus- tarpeet huomioidaan vuosittaisessa toteutussuunnitteluprosessissa. Monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet Vaisala on asettanut kunnianhimoiset monimuotoisuus-, yhdenvertai- suus- ja inkluusiotavoitteet (DEI) vuosille 2026 ja 2030, ja ne keskittyvät eri osa-alueisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, sukupuolten väliseen tasapainoon teknisissä rooleissa, johtotehtäviin ja monikulttuuriseen edustukseen työvoimassa. DEI-tavoitteemme ovat linjassa Vaisalan mission ja toimintaperiaatteiden päämäärien kanssa, joilla edistetään osallistavaa, kannustavaa ja oikeudenmukaista työympäristöä. Näillä tavoitteilla pyritään puuttumaan eroihin ja lisäämään edustusta monimuotoisuuteen liittyvissä eri ulottuvuuksissa. Tavoitteet koskevat kaikkia Vaisalan työntekijöitä kaikilla toimipaikoilla ja työn vaativuustasoilla. Tavoitteiden määrittelymenetelmiämme ovat säännöllisten palkkatut- kimusten, DEI-indeksimittausten ja ERG-ryhmien palautteen arviointi. Tärkeitä oletuksia tavoitteiden määrittelyssä ovat yhdenmukaistaminen kansallisten, EU:n ja kansainvälisen tason politiikkojen tavoitteiden kanssa ottaen huomioon kestävän kehityksen ja paikalliset kontekstit. Tietolähteitä ovat sisäiset kyselyt, työntekijöiden palaute ja automaattiset raportointijär- jestelmät. Eri henkilöstöryhmät ja edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana näiden tavoitteiden asettamisessa. DEI-aloitteita johtaa DEI-asioiden globaali johtaja, ja ERG- ja muut työntekijäryhmät antavat niihin panoksensa. Suorituskykyä tavoitteisiin nähden seurataan DEI-koulutukseen osallistumisasteiden, ERG-ryhmien palautteiden ja säännöllisten DEI- indeksimittausten avulla. Tarkastelemme ajoittain edistymistä varmis- taaksemme yhdenmukaisuuden alkuperäisten suunnitelmiemme kanssa ja analysoimme kehitystä tai merkittäviä muutoksia tunnistaaksemme parannuskohteita. Tavoitteiden asettamisprosessi sisältää suoran yhteydenpidon työntekijöi- den ja edustajien kanssa realististen ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamiseksi. Säännöllistä seurantaa ja suorituskyvyn arviointeja tehdään, jotta voimme seurata edistymistämme tavoitteiden suhteen. Keräämme jatkuvasti palautetta ja teemme analyyseja tunnistaaksemme opittuja asioita ja kehittämiskohteita. Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5) Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet Vaisalan tavoite TRIF-tapaturmataajuudelle (Total Recordable Injury - man. TRIF mittaa kuolemantapausten, poissaoloon johtaneiden tapatur- mien, sijaistyön ja muiden lääketieteen ammattilaisen hoitoa vaativien tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Vaisalan TRIF vuodelle 2024 oli 1,82, joten tavoite saavutettiin. Suoriutumista tavoitteeseen nähden seurataan ja arvioidaan kuukausittain. Vuonna 2024 saavutettua tasoa käytetään perusarvona, josta edistystä mitataan. Tavoite määriteltiin sen perusteella, että olemme sitoutuneet Kansain- välisen työjärjestön tavoitteeseen vähentää työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. Työterveys ja -turvallisuus on merkittävä osa kaikkea Vaisalan toimintaa. Vaisala on sitoutunut saavuttamaan nolla työhön liittyvää kuolemantapausta ja poistamaan työtapaturmat tai työperäiset sairaudet. TRIF-tavoite tukee toimintaperiaatteidemme päämäärien saavuttamista. Olemme lisänneet Vaisalan ja sen työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työ- terveys- ja työturvallisuusasioissa perustamalla työsuojelutoimikuntia useissa toimipisteissä. Toimikunnilla on tärkeä rooli tavoitteiden asettamisessa. 74 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisalan DEI-tavoitteet SAAVUTETTU TASO Tavoite Kuvaus Tavoitetaso ja vuosi Perusvuosi (2021) 1 2023 2024 Sukupuolten palkkatasa-arvo 2 Olemme ylläpitäneet hyvää sukupuolten välistä palkka- tasa-arvoa, mutta haluamme kaventaa eron kokonaan. Poistetaan kaikki selittämättömät sukupuolten väliset palkkaerot kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 97 % miesten palkoista ja tuotannon työn- tekijöillä 101 % miesten palkoista. Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 96 % miesten palkoista ja tuotannon työn- tekijöillä 101 % miesten palkoista. Naisten palkat olivat esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 94 % miesten palkoista ja tuotannon työn- tekijöillä 99 % miesten palkoista. DEI-indeksi DEI-indeksi mittaa yleistä osallisuutta arvioimalla työntekijöiden tunteita monimuotoisuudesta ja osallisuudesta Vaisalassa. Nostetaan DEI-indeksi 4,3:een vuoteen 2026 mennessä ja 5:een vuoteen 2030 mennessä. 4,12/5 4,0/5 4,0/5 DEI-indeksin ero DEI-indeksin ero mittaa tunteiden eroa vähemmistöiksi tunnistautuvien ja vähemmistöiksi tunnistautumattomien välillä. Pienennetään ero 0,15:een vuoteen 2026 mennessä ja poistetaan se vuoteen 2030 mennessä. 0,42 0,35 0,33 Sukupuolijakauma teknisissä rooleissa Tämä tavoite keskittyy tasapainoisemman sukupuolijakauman saavuttamiseen teknisissä rooleissa, mukaan lukien IT:n, tuotehallinnan ja T&K:n asiantuntija- ja esihenkilötehtävät. Nostetaan edustus 22 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 17 % 17 % 18 % Sukupuolijakauma johdossa Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä johdossa. Nostetaan edustus 30 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 26 % 27 % 28 % Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä ylimmässä johdossa. Nostetaan edustus 34 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 23 % 28 % 25 % Monikulttuuriset osaajat Suomessa Suomen merkittävän tuotekehityksen ja globaalin vienti- painotuksen ansiosta monipuolinen kulttuuriosaaminen on välttämätöntä. Pyrimme ylittämään toimialan keskiarvon monikulttuurisessa edustuksessa Suomessa. Säilytetään 10 prosentissa vuoteen 2026 saakka ja nostetaan 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 7 % 10 % 10 % Monikulttuuriset osaajat ylimmässä johdossa Globaalina yrityksenä ylimmän johtomme tulee heijastaa monimuotoista työvoimaamme ja olla yhdenmukainen kasvutavoitteidemme kanssa. Nostetaan 35 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 29 % 28 % 33 % DEI-koulutuksen suorittaneiden osuus Pyrimme korkeaan DEI-koulutuksemme suorittaneiden osuuteen. Nostetaan suorittaneiden osuus 70 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä ja 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. N/A 38 % 64,8 % 1) Perusvuoden arvot edustavat tilannetta huhtikuussa 2021, jolloin tavoitteet asetettiin. Tavoite DEI-koulutuksen suorittaneiden osuudelle asetettiin vuonna 2023, joten perusvuosi tälle tavoitteelle on 2023. 2) Eri laskentamenetelmien vuoksi nämä luvut eivät ole vertailukelpoisia osiossa Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) raportoidun sukupuolten palkkaeron kanssa. 75 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Keskeiset henkilöstöluvut Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut tässä osiossa esitettyjä mittareita. Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) Työntekijätietoja ylläpidetään Vaisalan henkilöstötietojärjestelmässä, ja erilaisia raportteja voidaan luoda automaattisesti kaikkiin raportointi- tarpeisiin. Kaikki tämän kestävyysraportin henkilöstöluvut on raportoitu henkilömääränä raportointikauden lopussa. Vuonna 2024 Vaisalan oman henkilöstön vaihtuvuus oli 165 henkilöä ja oman henkilöstön vaihtuvuusaste oli 7,3 %. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä Miehet 1 688 Naiset 749 Muut 0 Ei ilmoitettu 2 Henkilöstö yhteensä 1 2 439 1) Tilinpäätöksessä ilmoitettu edustavin lukumäärä, henkilöstön määrä joulukuun 2024 lopussa, on raportoitu Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteen tammi–joulukuu 2024 osiossa Henkilöstö. Henkilöstön määrä maissa, joissa Vaisalalla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä Suomi 1 538 Yhdysvallat 352 Henkilöstö sopimustyypin ja sukupuolen mukaan 1.1.2024 – 31.12.2024 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä Työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 749 1 688 0 2 2 439 Vakinaisten työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 685 1 576 0 2 2 263 Määräaikaisten työ suhteisten työn- tekijöiden määrä 64 112 0 0 176 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työ suhteisten työn- tekijöiden määrä 28 50 0 0 78 Kokoaikaisten työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 692 1 598 0 2 2 292 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 29 40 0 0 69 * Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. Henkilöstö sopimustyypin ja alueen mukaan 2 1.1.2024 – 31.12.2024 Suomi Americas EMEA APAC Yhteensä Työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 1 538 402 314 185 2 439 Vakinaisten työ- suhteisten työn- tekijöiden määrä 1 420 401 304 138 2 263 Määräaikaisten työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 118 1 10 47 176 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 76 0 2 0 78 Kokoaikaisten työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 1 417 398 295 182 2 292 Osa-aikaisten työsuhteisten työn- tekijöiden määrä 45 4 17 3 69 2) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka; APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue; EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka. Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7) Vaisalan omaan työvoimaan kuului raportointikauden lopussa 40 muuta kuin työsuhteista työntekijää henkilömääränä raportoituna. Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä on saatavilla milloin tahansa Vaisalan sisäisestä järjestelmästä, mutta prosessiin sisältyy muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden manuaalinen laskeminen 76 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus järjestelmässä olevien tietojen perusteella. Automaattisempaa raportointi- prosessia kehitetään, ja se otetaan käyttöön vuonna 2025. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat enimmäkseen pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien osapuolen yritysten toimittamia henkilöitä ja joitakin itsenäisiä ammatinharjoittajia. Muut kuin työsuhteiset työntekijät toimivat useissa tehtävissä, kuten IT:ssä, myyn- nissä ja logistiikassa. Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) Ylimmän johdon sukupuolijakauma * Sukupuoli Työntekijöiden määrä Prosenttiosuus Naiset 20 25 % Miehet 60 75 % Muut 0 0 % * Vaisala on määritellyt ylimmän johdon työntekijöiksi ylemmissä johtotehtävissä työskentelevät henkilöt, joilla on tietyt sisäiset palkkaluokat. Henkilöstön jakautuminen ikäryhmittäin Ikäryhmä Työsuhteisten työntekijöiden määrä Prosenttiosuus Alle 30 vuotta 294 12 % 30–50 vuotta 1 400 57 % Yli 50 vuotta 745 31 % Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) Vaisalan ISO 45001 -standardiin perustuva työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä kattaa 100 % omasta työvoimastamme. 86 % Vaisalan omasta työvoimasta työskentelee toimipaikoilla, joissa johtamisjärjestel- män on auditoinut ulkoinen osapuoli. Vuonna 2024 työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä Vaisalan omassa työvoimassa oli 0. Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä Vaisalan toimipaikoissa työskentelevien muiden työntekijöiden osalta oli myös 0. Kirjattavia työtapaturmia sattui 8, ja kirjattavien työtapaturmien suhdeluku (TRIF) oli 1,82. Kirjattavien työtapaturmien suhdeluvun laskennassa käytetty tehtyjen työtuntien määrä on osittain arvioitu vakiotyötuntien perusteella. Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) Vuonna 2024 Vaisalassa sukupuolten palkkaero, jolla tarkoitetaan nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen eroa ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työnteki- jöiden keskimääräisestä palkkatasosta, oli 14 %. Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön kokonaisansioiden ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde, oli 19,3. Sukupuolten palkkaeron laskennassa palkkatasoksi määritellään bruttotuntipalkan taso. Laskelmassa huomioidaan vain naiseksi tai mieheksi identifioituvat aktiiviset työsuhteiset työntekijät (mukaan lukien palkalliset ja palkattomat poissaolot). Bruttotuntipalkka kaikille paitsi tuntityöntekijöille lasketaan jakamalla kokoaikaista työtä vastaava vuo- tuinen peruspalkka vuotuisilla työtunneilla. Kokoaikaista työtä vastaavan vuotuisen peruspalkan laskelma perustuu toteutuneeseen peruspalkkaan ja kokoaikaisvastaaviin työtunteihin, jotka ovat saatavilla Vaisalan henkilös- töjärjestelmästä, sekä kunkin maan toimittamiin vuotuisiin työtunteihin. Tuntityöntekijöiden osalta käytetään Vaisalan henkilöstöjärjestelmään kirjattua bruttotuntipalkkaa. Vuotuista kokonaisansiota koskevan suhdeluvun laskennassa kokonai- sansioiksi määritellään työsuhteisille työntekijöille vuoden 2024 aikana maksettu verotettava kokonaispalkkio. Nämä tiedot saadaan maakohtai- sesti palkkahallinnolta. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17) Vuonna 2024 raportoitujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä oli 11. Vuonna 2024 tehtyjen valitusten määrä, pois lukien edellä raportoidut syrjintä- ja häirintätapaukset, oli 28. Näitä ovat valitukset, jotka on tehty Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta ja tapauksen mukaan OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille, ja jotka liittyvät ESRS S1 Oma työvoima 2 kohdassa määriteltyihin työoloihin ja -ehtoihin, yhdenver- taiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille sekä muihin työhön liittyviin oikeuksiin. Raportoitujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, ja tehtyjen valitusten määrä sisältävät sekä HR-toiminnolle että compliance-toiminnolle raportoidut tapaukset. Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä oli 0 euroa. 77 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1) Vaisalalla on toimintaperiaatteet kumppaneille (Partner Code of Conduct), joilla hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta mer- kityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa, mukaan lukien YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Kumppaneiden toimintaperiaatteet liittyvät kaikkiin kolmeen Vaisalan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaan olennaiseen vaikutukseen, jotka liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, lapsityövoimaan ja pakkotyöhön. Lisätietoja näistä olennaisista vaikutuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kumppaneiden toimintaperiaatteiden soveltamisala ja yleiset tavoitteet on kerrottu osiossa Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2). Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Kumppaneiden toimintaperiaatteet edellyttävät, että yhteistyökumppa- nimme sitoutuvat Vaisalan tavoin ihmisoikeuksiin. Tämä tarkoittaa ihmisten kohtelua kunnioittavasti ja arvostaen, monimuotoisuuden tukemista, erilaisten mielipiteiden hyväksymistä, yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä kaikille sekä osallistavan ja eettisen kulttuurin vaalimista. Kaikki nämä sitoumukset ovat ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk- sen, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten mukaisia. Kumppanien odotetaan toteuttavan ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia mahdollisten haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja käsittelemiseksi YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansal- lisille yrityksille annettujen vastuullisen liiketoiminnan toimintaohjeiden mukaisesti. Arvoketjun työntekijöiden osalta Vaisalan toimintaperiaatteet kumppa- neille käsittelevät ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä. Odotamme myös kumppaneidemme noudattavan työlainsäädäntöä sekä varmistavan oikeudenmukaiset työolosuhteet, tarkat työsuhdetiedot ja selkeän työehtojen tiedottamisen. Työsuhteissa on noudatettava yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä sekä nollatoleranssia häirinnän suhteen. Lisäksi työntekijöillä tulee olla säännölliset lepoajat, ja heidän oikeuttaan järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluita on kun- nioitettava. Kumppaneillamme tulee olla järjestelmät näiden vaatimusten valvomiseksi ja täyttämiseksi. Vaisalan yhteistyökumppaneilta edellytetään, että niillä on omat toimitta- jien toimintaperiaatteet tai vastaavat ohjeet omille yhteistyökumppaneil- leen, jotka kattavat Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita vastaavat periaatteet ja vaatimukset. Vaisalan kumppaneiden on myös varmistettava, että niiden liikekumppanit noudattavat periaatteita ja vaatimuksia, sekä seurattava aktiivisesti kumppanien vaatimustenmukaisuutta. Kumppanien on tarjottava työntekijöilleen keinot ilmaista huolensa kumppaneiden toimintaperiaatteissa määritellyistä vaatimuksista, ja työntekijää, joka ilmoittaa huolenaiheesta vilpittömässä mielessä, on suojattava vastatoimilta. Vaisalan whistleblowing-politiikan mukaan kaikista epäillyistä ihmisoikeusloukkauksista voidaan ilmoittaa Vaisalan ilmoituskanavassa, jonka kautta sidosryhmät voivat myös hakea korjaavia toimenpiteitä. Vaisalan arvoketjujen alku- ja loppupäässä ei vuonna 2024 raportoitu arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisille yrityksille annettuja toimintaohjeita ei olisi noudatettu. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) Vaisalalla ei ole yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa kanssa suoraan tai sellaisten luotettavien valtuutettujen kautta, joilla on tarkka käsitys heidän tilanteestaan. Olemme arvioineet suoran yhteydenpidon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien tai heidän edustajiensa kanssa haastavaksi. Pyrimme kuitenkin käyttämään kansalaisjärjestöjä luotettavina valtuutettuina, jotka edustavat vaikutusten kohteena olevien arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä. Vuonna 2024 yritimme ottaa yhteyttä kansalaisjärjestöihin tätä tarkoitusta varten, mutta emme saaneet vastausta. Jatkamme näitä toimia vuonna 2025. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvo- ketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) Vaisalan whistleblowing-politiikassa hahmotellut prosessit ja periaatteet toimivat mekanismina, jolla arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin huolensa, sekä mekanismina, joka tarjoaa ja mahdollistaa korjaavia toimia ihmisoikeusvaikutuksiin. Whistleblowing-politiikka koskee kaikkia Vaisalan arvoketjuissa olevia, jotka haluavat jakaa huolenaiheen tekemällä ilmoituk- sen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi ihmisoikeusloukkaukset. Seuraavat periaatteet koskevat kaikkea tutkintaa: Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, puolueettomat henkilöt tutkivat niitä, jatkokysymykset lähetetään turvallisesti, eikä nimettömien ilmoittajien henkilöllisyyttä etsitä tai paljasteta missään vaiheessa. Kanava on kolmannen osapuolen tarjoama ulkoinen, suojattu portaali. 78 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Compliance-toiminnosta vastaava henkilö ylläpitää tietoja ilmoitetuista asioista ja korjaavista toimenpiteistä, jotta esille tuotuja ja käsiteltyjä ongelmia voidaan seuranta ja valvoa. Vaisalalla ilmoitukset käsittelee työryhmä, joka koostuu lakiosaston, talousorganisaation, henkilöstöhallin- non ja tarvittaessa asianomaisten liiketoiminta-alueiden jäsenistä. Vaisalan compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta esiin tuodut huolenaiheet tarkastusvaliokunnalle. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole käytössä prosessia kanavan tehokkuuden varmistamiseksi. Vaisala ei tällä hetkellä seuraa ja arvioi, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia näistä prosesseista ja luottavatko he niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Sekä Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteet että whistleblowing-politiikka käsitte- levät huolenaiheita esittävien henkilöiden suojelua vastatoimilta. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4) Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyvät toimet Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia hallitaan ottamalla huomioon ihmisoikeusnäkökohdat toimittajien ja alihankkijoiden valinta- ja hallintaprosesseissa sekä vaatimalla toimittajia ja alihankkijoita noudattamaan Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita. Tätä tukevat toimittajien arvioinnit ja auditoinnit. Nämä ovat käynnissä olevia toimia, joita jatketaan myös tulevina raportointivuosina. Raportointivuonna tehdyt keskeiset toimet ovat Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteiden päivittäminen, EcoVadis-arviointien käytön aloit- taminen toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa ihmisoikeuksiin liittyvillä alueilla sekä yleisen alihankintaprosessin parantaminen ihmisoikeuksien due diligence -prosessin osalta. Vaisalalla ei ole käytössä muita toimia tai aloitteita, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Vuonna 2025 pyrimme edelleen parantamaan ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin tehokasta sisällyttämistä toimittajien ja alihank- kijoiden valinta- ja hallintaprosesseihin. Tähän sisältyy työntekijöiden ja kumppaneiden tietämyksen lisääminen ihmisoikeuksia koskevasta due diligence -prosessista arvoketjuissa. Kunkin toimen piiriin kuuluvat toimittajat ja alihankkijat valitaan riski- arvioin tien ja ostojen suuruuden perusteella. Kaikkien toimien odotetaan parantavan kykyämme valvoa ja parantaa ihmisoikeuskäytäntöjä arvoketjuissamme, mikä edistää toimintaperiaattei- demme päämäärien saavuttamista. Vaisala ei tällä hetkellä seuraa tai arvioi toimien vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa vaikutusten kohteena oleville sidosryhmille. Vaisala kuitenkin seuraa toimittajiemme EcoVadis-pisteiden parannuksia osa-alueilla työvoima ja ihmisoikeudet sekä kestävät hankin- nat, jonka odotetaan antavan epäsuorasti tietoa toimien tehokkuudesta. Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia, jotka liittyvät Vaisalan arvoketjujen alku- tai loppupäähän. Vaisala ei ole raportointikaudella toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollis- taakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen. Vaisala on osoittanut vaikutusten hallintaan osa-aikaisia henkilöresursseja useista toiminnoista. Lisäksi taloudellisia resursseja osoitetaan toimittajien arviointeihin ja auditointeihin. Prosessit asianmukaisten toimien tunnistamiseksi, joilla voidaan vastata arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin Vaisala toteuttaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin, joka sisältää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdol- listen kielteisten vaikutusten tunnistamisen ja käsittelemisen. Nykyiset vaiheet ovat: • Riskiarviointi: Arvoketjujen analysointi niiden alueiden tunnistamiseksi, joissa työntekijät voivat olla vaarassa. • Vaikutusanalyysi: Tunnistettujen riskien vakavuuden ja toden- näköisyyden arvioiminen. • Toiminnan suunnittelu: Asianmukaisten toimenpiteiden suunnittelu kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi. • Toteutus: Toimintasuunnitelman toteuttaminen selkeillä vastuilla ja aikataululla. • Seuranta ja raportointi: Toimien tulosten seuranta, tarvittavien muutosten tekeminen ja edistymisen raportointi sidosryhmille. Vaisala ei ole määritellyt lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5) Seurataksemme edistymistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutustemme vähentämiseen liittyvien toimintaperiaattei- demme päämäärissä olemme asettaneet tavoitteet EcoVadis-arvioinnin kattavuudelle suorien ostojemme osalta sekä suorien toimittajiemme EcoVadis-pisteiden parantamiselle. Tavoitteet asetettiin suorille toimittajille, koska vakavimmat ihmisoikeusriskit liittyvät suoraan toimitusketjuun, erityisesti elektroniikkaan. EcoVadisin arviointimenetelmä mittaa yrityksen kestävyyden johtamisjärjestelmän laatua sen toimintaperiaatteiden, toimien ja KPI- raportoinnin kautta neljässä kategoriassa: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet, 79 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus eettisyys ja kestävä hankinta. Näistä kategorioista asetimme pistemäärän parantamistavoitteet niille kategorioille, jotka ovat merkityksellisimpiä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten kannalta: työ- ja ihmisoikeudet sekä kestävä hankinta. EcoVadisin arviointitulokset esitetään tuloskortissa, joka on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Laskennassa on huomioitu arviointijakson viimeisen kuuden kuukauden aikana vanhentuneet EcoVadis-tuloskortit. Tavoitteen kuvaus Tulos 2024 (perustaso) Tavoite 2025 EcoVadis-arvioidut suorat ostot 74 % 75 % Suorien toimittajien EcoVadis-pis- teiden keskimääräinen parannus Työ- ja ihmisoikeudet -osa-alueella 59,7/100 + 1,0 pistettä vuodesta 2024 Suorien toimittajien EcoVadis-pis- teiden keskimääräinen parannus Kestävä hankinta -osa-alueella 54,2/100 + 1,0 pistettä vuodesta 2024 Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Vaisala ei ollut suoraan yhteydessä arvoketjun työntekijöiden, heidän edustajiensa tai luotettavien valtuutettujen kanssa tavoitteiden asettamisen, suoritusten seurannan tai parannusten tunnistamisen aikana. Konfliktimineraalit Konfliktimineraalit on Vaisalalle yhteisökohtainen kestävyysseikka, jota ESRS-standardit eivät kata. Konfliktimineraaleja koskevat toimintaperiaatteet Konfliktimineraaleihin liittyvien vaikutusten hallintaa ohjaavat toimintape- riaatteemme (Code of Conduct), joissa todetaan sitoutumisemme vastuul- liseen mineraalien hankintaan, sekä kumppaneiden toimintaperiaatteet (Partner Code of Conduct), jotka edellyttävät toimittajiemme hankkivan mineraaleja vastuullisesti. Konfliktimineraaleja koskevat toimet Toimintamalliamme mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseksi ohjaavat OECD:n due diligence -ohjeet konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisiin toimitusketjuihin (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas). Käytämme Responsible Minerals Initiativen raportointimallia, kun keräämme ja välitämme tietoja tinan, volframin, tantaalin ja kullan (3TG:n) lähteistä ja alkuperästä toimitusketjussa. Edellytämme myös toimittajiemme luovan järjestelmiä ja prosesseja näiden mineraalien vastuullista hankintaa varten ja tekevän yhteistyötä Vaisalan kanssa konfliktimineraalien due diligence -prosessissa. Lisäksi edellytämme toimittajamme vaativan samaa omilta toimittajiltaan. Nämä kaikki ovat jatkuvia toimia, ja ne kattavat mineraalien koko toimitus- ketjun. Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet Arvioimme edistymistä toimintaperiaatteidemme päämäärässä, vastuullisessa mineraalien hankinnassa, seuraamalla toimitusketjun läpinäkyvyyden tasoa vuosittain. Vaisalan tavoitteena vuonna 2024 oli, että vähintään 90 % konfliktimineraalien tiedonkeruun kattamista toimittajista toimittaa vaaditun raportointipohjan täytettynä Vaisalalle. Tavoite kattaa aktiiviset toimittajat, joilta Vaisala ostaa osia tai tuotteita, jotka sisältävät tai voivat sisältää 3TG-metalleja. Tavoite asetettiin perustuen Vaisalan arvioon realistisesta saavutettavasta tasosta. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen. Konfliktimineraaleja koskevat mittarit Tavoitteen saavuttamista seurataan kuukausittain kolmannen osapuolen keräämien tietojen ja toimittamien edistymisraporttien avulla. Vuonna 2024 tavoite ylitettiin, sillä 100 % konfliktimineraalien tiedonkeruun kattamista toimittajista toimitti täytetyn raportointipohjan Vaisalalle. Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi- nut tämän mittarin. 80 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hallintotapa- tiedot G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 82 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) 82 Suhteet toimittajiin (G1-2) 82 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) 83 Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4) 84 81 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) Vaisalalla on kansainvälinen korruption vastainen politiikka ja whistleblowing-politiikka, joilla hallitaan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toiminta- periaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa. Kansainvälisen korruption vastaisen politiikan yleisenä tavoitteena on estää korruptiota ja varmistaa, että kaikkea liiketoimintaa harjoitetaan laillisesti, eettisesti ja läpinäkyvästi. Tätä seurataan säännöllisillä auditoin- neilla ja vaatimustenmukaisuustarkastuksilla korruption vastaisten lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Politiikka liittyy korrup- tioon ja lahjontaan liittyviin mahdollisiin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin. Politiikka koskee Vaisalan työntekijöitä ja kaikkia liikekumppaneita kaikissa toiminnoissa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Whistleblowing-politiikan yleisenä tavoitteena on tarjota työntekijöille turvallinen ja luottamuksellinen tapa ilmoittaa epäeettisestä tai laitto- masta toiminnasta. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi tapauksista ja prosessista säännöllisesti Vaisalan tarkastusvaliokunnalle. Politiikka liittyy väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvään mahdolliseen olennaiseen kielteiseen vaikutukseen. Politiikka on sovel- tamisalaltaan globaali, ja se koskee kaikkia alueita, joilla Vaisala toimii ja ottaa huomioon paikalliset lait ja määräykset. Tiettyjä maantieteellisiä poikkeuksia voi olla, jos paikalliset lait ja määräykset kumoavat Vaisalan toimintaperiaatteet. Lisätietoja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä vaikutuksista on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaisalan ilmoituskanava toimii mekanismina huolenaiheiden esiin tuomi- selle. Kaikki sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat jakaa huolenaiheensa tekemällä ilmoituksen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi Vaisalan toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomukset. Tutkinnan suorittaa compliance-toiminnosta vastaava henkilö lakiasiainjohtajan tukemana. Ilmoituskanavan tarjoaa kolmas osapuoli. Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja whistleblowing-politiikka takaavat, että vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekevää työntekijää suojellaan vastatoimilta. Työntekijät koulutetaan vähintään joka toinen vuosi tunnistamaan mahdollista Vaisalan toimintaperiaatteiden vastaista toimintaa ja ilmoitta- maan siitä. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka on ilmoitusten ensisijainen vastaanottaja, osallistuu aktiivisesti ilmoituksiin liittyvään koulutukseen. Whistleblowing-politiikassa määritellyt prosessit ja periaatteet toimivat myös mekanismeina liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien korruptio-, lahjonta- ja muiden tapausten tutkintaan. Näillä periaatteilla pyritään myös varmistamaan, että tapaukset käsitellään ripeästi, riippumattomasti ja objektiivisesti. Sisäisten arvioidemme perusteella myynti- ja markkinointi- sekä hankinta- ja toimitusketjun hallintatoiminnoilla on todettu olevan suurin korruption ja lahjonnan riski. Myynnin ja markkinoinnin työntekijät ovat tekemisissä kolmansien osapuolien edustajien, asiakkaiden ja kannustepohjaisten palkitsemisrakenteiden kanssa, kun taas hankinnan ja toimitusketjun hallinnan työntekijät ovat tekemisissä tavaran- ja palvelutoimittajien sekä rahallisesti suurten transaktioiden kanssa. Suhteet toimittajiin (G1-2) Vastuulliset toimitusketjut Toimitusketjuissaan Vaisala pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetuja sekä innovaatioita yhteistyön voimalla. Liiketoimintamme pohjautuu laajalle valikoimalle ja pienille volyymeille. Tämän monitahoisuuden hallinta vaatii satojen toimittajien ja valikoitujen kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja teemme heidän kans- saan yhteistyötä tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen. Suorat toimittajamme toimivat pääsääntöisesti lähellä tuotekehitystämme ja tuotantolaitoksiamme. Ostamme alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia pääasiassa Suomesta, muualta Euroopasta ja Yhdysval- loista. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat tyypillisiä toimitusketjuja globaalissa elektroniikan valmistuksessa. Toimittajien hallinta Vaisalan toimittajien hallintamallissa on viisi toimittajaluokkaa: väliaikainen, mahdollinen, hyväksytty, suositeltava ja strateginen. Näiden lisäksi toimittajien joukossa on esimerkiksi vaiheittain poistuvia toimittajia sekä pidempään jatkuneiden vakavien ongelmien vuoksi tarkkailulistalla olevia toimittajia. Luokitus määrittää Vaisalan ja toimittajan välisen suhteen ja toimittajan hallintamallin. Toimittajien edellytetään täyttävän tietyt vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, riskiarviointeihin sekä ostojen suuruuteen. Toimittajien on myös sitouduttava noudattamaan kumppaneiden toimintaperiaatteita. Teemme yhteistyötä EcoVadisin kanssa, kun arvioimme toimittajiemme kestävyyttä ja rohkaisemme niitä käyttämään arviointituloksia kestävyyteen liittyvien käytäntöjensä jatkuvaan parantamiseen. 82 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Lisätietoja EcoVadis-arviointeihin liittyvistä tavoitteistamme on osiossa Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5). Käytämme myös toimittajien kestävyyden itsearviointikyselyä (Supplier Sustainability Self-Assessment Questionnaire, SAQ) toimittajien arvioinnissa ja kehittämisessä. Mikäli toimittajan arvio ei täytä Vaisalan vaatimuksia, toimittajan edellytetään toteuttavan korjaavia toimenpiteitä kestävyyden parantamiseksi osana kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaansa. EcoVadis-arvioinnin ja SAQ:n avulla arvioidaan myös uusien toimittajien kestävyyttä. Osana toimittajien hallintaprosessiamme teemme toimittajillemme laatu-, toimitusketju- ja prosessiauditointeja. Näissä auditoinneissa tarkastamme myös kestävyyteen liittyviä näkökulmia, kuten Vaisalan kumppaneiden toi- mintaperiaatteiden noudattaminen, työ- ja ihmisoikeudet, työturvallisuus, ympäristöasioiden hallinta, tuoteturvallisuus sekä konfliktimineraalien hallinta. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) Vaisalalla on nollatoleranssi kaikkia korruption muotoja kohtaan. Yhtiön kansainvälinen korruption vastainen politiikka kieltää ehdottomasti lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Politiikka sisältää selkeitä neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja kestitsemisen piiriin. Määräajoin työntekijöille järjestettävät toiminta- periaatekoulutukset sisältävät myös korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä aiheita. Lisäksi korruption vastaisesta politiikasta on räätälöity yksityiskohtainen koulutus henkilöstöryhmille, jotka riskiarvioinnin mukaan voivat joutua tehtävissään haastaviin tilanteisiin. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on painopisteenä myös Vaisalan yhteistyökumppaniverkostossa, jonka kautta yhtiö palvelee asiakkaita maailmanlaajuisesti. Verkostoon kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä yli 100 maassa. Koska Vaisalan liiketoiminta kattaa laajan maantieteellisen alueen, mukaan lukien liiketoimintaympäristöltään haastavia alueita, liikekumppaneiden valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kump- paneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja lausekkeita sopimuksen välittömästä irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo toimintaperiaatteitamme (Code of Conduct) tai korruption vastaista politiikkaamme. Vaisala tarjoaa toimintaperiaatteista myös verkkokou- lutusta, joka on suunnattu erityisesti jakelukumppaneille. Koulutuksen suorittamista seurataan sähköisen järjestelmän avulla. Koulutuksessa painottuu korruption ja lahjonnan torjunta, jolla varmistamme, että kump- panit ymmärtävät Vaisalan periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaisesti kaikissa tilanteissa. Vaisalan tutkintaprosessi on suunniteltu varmistamaan puolueettomuus ja perusteellisuus, ja yhtiöllä on jäsennelty prosessi raportoida tutkinnan tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille. Työryhmään, joka vastaa lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen epäiltyjä rikkomuksia koskevien ilmoitusten käsittelystä, kuuluu henkilöitä ylimmästä joh- dosta, jotka eivät osallistu raportoituun asiaan liittyvään päivittäiseen johtamiseen. Työryhmän jäsenet ovat lakiasiainjohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä tarpeen mukaan liiketoiminta-alueiden johtajat. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka vastaa ilmoitettujen tapausten esittelystä, on myös keskeisessä roolissa objektiivisuuden ylläpitämisessä. Järjestämällä tutkintaprosessin tällä tavalla Vaisala pyrkii ehkäisemään eturistiriitoja ja varmistamaan, että tutkinnat suoritetaan asianosaisista riippumatta. Lisäksi compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta esiin tuodut huolenaiheet tarkastusvaliokunnalle. Vaisala varmistaa, että sen korruption vastainen politiikka ja toimintape- riaatteet (Code of Conduct) viestitään tehokkaasti asianomaisille sidos- ryhmille. Viestintä toteutetaan säännöllisillä koulutustilaisuuksilla, jotka on räätälöity eri työntekijäryhmille heidän tehtäviensä ja mahdollisesti kohtaamiensa riskien mukaan. Kaikki työntekijät käyvät joka toinen vuosi pakollisen toimintaperiaate- koulutuksen, joka sisältää aiheita liiketoiminnan harjoittamisesta sekä korruption ja lahjonnan ehkäisystä ja havaitsemisesta. Koulutus kattaa 100 % toiminnoista, joilla on suurin riski altistua korruptiolle ja lahjonnalle. Hallitukselle koulutus on vapaaehtoista. Lisäksi kattavampien koulutusten välillä kaikki työntekijät saavat pakollisen lyhyemmän kertauskoulutuksen. Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työntekijöillemme kohdennettua koulutusta. Näitä tilaisuuksia tarjotaan usein pienemmissä ryhmissä ja kasvotusten. Koulutusten tyyppi, laajuus ja yksityiskohtaisuus räätälöidään vastaamaan eri työntekijäryhmien erityistarpeita ja riskiprofiileja. Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimet Alla on tiedot vuonna 2024 tehdyistä keskeisistä korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvistä toimista ja niiden odotetuista tuloksista. Kaikki alla luetellut toimet auttavat saavuttamaan toiminta- periaatteidemme päämäärät, jotka on raportoitu osiossa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1). Vaisalalla ei ole tulevaisuuteen suunniteltuja toimia. Vaisala ei ole asettanut liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kestävyystavoitteita, sillä asiaankuuluvia tavoitteita ei ole tunnistettu. KANSAINVÄLISEN KORRUPTION VASTAISEN POLITIIKAN PÄIVITYS Päivityksellä pyrittiin yhdenmukaistamaan politiikka maailmanlaajuisten parhaiden käytäntöjen kanssa ja varmistamaan, että se on tarkoituksenmu- kainen nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Odotettu tulos on lisääntynyt tietoisuus ja korruption vastaisten ohjeiden tiukempi noudattaminen organisaation kaikilla tasoilla. WHISTLEBLOWING-POLITIIKAN PÄIVITYS Päivityksen tavoitteena oli tarjota vankemmat puitteet epäeettisestä toiminnasta ilmoittamiseen ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseen. Odotettu tulos on ilmoitusten määrän kasvu ja mahdollisten ongelmien aikaisempi havaitseminen, mikä edistää läpinäkyvämpää ja vastuullisem- paa organisaatiota. 83 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNNAN RISKIARVIOINTI Riskiarviointi keskittyi suuren riskin alueisiin myyntiorganisaatiossa ja muissa asiaankuuluvissa ryhmissä kaikilla maantieteellisillä alueilla. Se kattoi toiminnot, jotka voivat olla alttiina korruptio- tai lahjontariskeille, mukaan lukien vuorovaikutus asiakkaiden, toimittajien ja muiden kol- mansien osapuolten kanssa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Odotettu tulos on mahdollisten riskien tunnistaminen ja kohdennettujen lieventämisstrategioiden toteuttaminen, mikä vähentää korruptio- ja lahjontatapausten todennäköisyyttä. KORRUPTION TORJUNNAN JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN KOULUTUS Osalle myyntiorganisaatiota ja muille asiaankuuluville ryhmille järjestettiin koulutustilaisuuksia compliance-toiminnosta vastaavan henkilön johdolla. Odotettu tulos on lisääntynyt tietoisuus ja ymmärrys korruption torjunnan käytännöistä, mikä johtaa tehokkaampaan epäeettisen toiminnan ehkäisyyn ja organisaation toimintaperiaatteiden noudattamiseen. Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4) Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi- nut tässä osiossa esitettyjä mittareita. Vuonna 2024 ei ollut tuomioita korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta, tunnistettuja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksia tai vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia. Tästä syystä toimet korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksiin puuttumiseksi eivät olleet tarpeellisia. Jos niitä tapahtuisi, kurinpitotoimiin ryhdyttäisiin Vaisalan toimintaperiaatteiden mukaisesti. 84 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Milj. euroa 2024 2023 2022 2021 2020 Liikevaihto 564,6 540,4 514,2 437,9 379,5 vienti ja ulkomaantoiminta, % 98,0 98,0 98,0 98,0 97,0 Bruttokate, % 56,3 55,8 54,8 55,2 56,1 EBITA 90,3 74,7 70,7 61,0 52,1 % liikevaihdosta 16,0 13,8 13,8 13,9 13,7 Liiketulos 82,9 66,6 62,5 50,1 44,8 % liikevaihdosta 14,7 12,3 12,2 11,5 11,8 Tulos ennen veroja 80,8 63,1 59,6 48,3 41,3 % liikevaihdosta 14,3 11,7 11,6 11,0 10,9 Tilikauden tulos 63,7 48,9 45,1 39,5 32,8 % liikevaihdosta 11,3 9,1 8,8 9,0 8,7 Tutkimus- ja kehityskulut 68,6 67,7 62,4 55,3 53,2 % liikevaihdosta 12,1 12,5 12,1 12,6 14,0 Poistot ja arvonalentumiset 24,3 24,3 23,6 21,6 21,1 Milj. euroa 2024 2023 2022 2021 2020 Rahavarat 88,8 90,3 55,5 77,9 45,4 Oma pääoma 308,6 267,9 250,5 230,3 205,5 Taseen loppusumma 589,4 442,8 439,2 408,0 351,8 Oman pääoman tuotto, % 22,1 18,9 18,7 18,1 16,3 Omavaraisuusaste, % 52,4 61,3 58,1 57,2 59,0 Korolliset velat 129,5 62,1 63,4 50,2 57,0 Nettovelka 40,6 -28,2 7,9 -27,7 11,6 Nettovelkaantumisaste, % 13,2 -10,5 3,2 -12,0 5,7 Nettokäyttöpääoma 75,1 72,9 82,4 44,5 61,5 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 19,1 13,9 13,7 19,2 31,0 % liikevaihdosta 3,4 2,6 2,7 4,4 8,2 Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8 29,8 80,0 41,0 Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde 1,0 1,3 0,5 1,6 0,9 Saadut tilaukset 565,6 528,1 500,8 455,2 382,8 Tilauskanta tilikauden lopussa 215,0 172,5 154,6 160,0 137,8 Henkilöstökulut 225,3 210,9 190,4 174,3 154,1 Henkilöstö keskimäärin 2 368 2 327 2 141 1 967 1 929 Henkilöstö tilikauden lopussa 2 439 2 314 2 235 1 979 1 939 * Ilman liiketoimintojen hankintojen vaikutusta ** Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla. *** Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 on muutettu vastaavasti. Tunnusluvut *** ** *** ** Tunnusluvut ovat osa hallituksen toimintakertomusta. 85 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Osakekohtaiset tunnusluvut Euroa 2024 2023 2022 2021 2020 Osakekohtainen tulos 1,76 1,35 1,24 1,08 0,91 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 1,75 1,35 1,24 1,07 0,91 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta 2,17 2,31 0,82 2,21 1,14 Osakekohtainen oma pääoma 8,50 7,39 6,91 6,36 5,70 Osakekohtainen osinko 0,85 0,75 0,72 0,68 0,61 Osinko/tulos, % 48,4 55,6 57,9 62,9 66,9 Efektiivinen osinkotuotto*, % 1,76 1,89 1,83 1,28 1,51 Hinta/voittosuhde 27,57 29,51 31,71 49,31 44,34 A-sarjan osakkeen kurssikehitys ylin kurssi 50,00 44,55 54,40 55,80 42,50 alin kurssi 32,60 30,30 36,15 30,00 21,65 osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi 41,95 38,28 43,03 39,45 32,58 päätöskurssi 48,40 39,70 39,45 53,30 40,35 Euroa 2024 2023 2022 2021 2020 Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo tilikauden lopussa, milj. euroa 1 756 1 439,2 1 429,2 1 924,2 1 452,6 A-sarjan osakkeen vaihto kpl 2 808 545 3 089 946 2 384 806 2 939 088 3 852 297 % sarjan kokonaismäärästä 8,6 10,4 8,0 9,9 13,0 Osakkeiden lukumäärä yhteensä 36 436 728 36 436 728 36 436 728 36 436 728 36 436 728 A-sarjan osakkeet 32 809 875 29 705 636 29 705 636 29 705 636 29 705 636 K-sarjan osakkeet 3 626 853 6 731 092 6 731 092 6 731 092 6 731 092 Ulkona olevat osakkeet tilikauden lopussa, kpl 36 284 579 36 251 252 36 228 241 36 101 073 35 999 689 * Hallituksen esitys ** Hallituksen esityksen mukaan laskettuna *** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen päätöskurssiin. Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin. 86 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Tunnuslukujen laskentakaavat Osakekohtainen tulos, euroa = Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa = Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Oma pääoma/osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko/osake, euroa = Tilikaudelta jaettava osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko/tulos, % = Tilikaudelta jaettava osinko x 100 Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus Efektiivinen osinkotuotto-% = Osinko/osake x 100 A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa Hinta/voitto-suhde (P/E) = A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa = A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Vaihtoehtoiset tunnusluvut Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätös- normistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat: Liikevaihto vertailukelpoisilla = Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä valuuttakursseilla valuuttakursseilla Bruttokate, % = Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut x 100 Liikevaihto Kiinteät kulut = Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut + tutkimus- ja kehityskulut EBITA = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta, yritysostojen yhteydessä tunnis- tettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia sekä tuottoja ja kuluja liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahin- toihin. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä. Liiketulos = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta- alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä. Tulos ennen veroja = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja Oman pääoman = Tilikauden tulos x 100 tuotto-% (ROE) Oma pääoma (keskimäärin) Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde = Liiketoiminnan rahavirta / Liiketulos Investoinnit = Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä Tilauskanta = Tilikauden päättyessä täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä ja vuokrasopimuksista toimittamaton osuus Nettovelka = Korolliset velat - rahavarat Nettovelkaantumisaste, % = Korolliset velat - rahavarat x 100 Oma pääoma Nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset (myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat omaisuuserät + muut korottomat saamiset) - korottomat velat (ostovelat + sopi- muksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset + muut korottomat velat) 87 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Konsernitilinpäätös 89 Konsernituloslaskelma 89 Konsernin laaja tuloslaskelma 90 Konsernitase 91 Konsernin rahavirtalaskelma 93 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 94 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 95 Taloudellinen kehitys 1. Raportoitavat segmentit 99 2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 100 3. Myyntituotot asiakassopimuksista 101 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 102 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 103 Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tulos laskelman, taseen, raha virtalaskelman, laskelman oman pää oman muutoksista ja liitetiedot, sekä emo yhtiön tulos laskelman, taseen, rahoitus laskelman ja liitetiedot. 6. Eläkevelvoitteet 103 7. Osakeperusteiset maksut 105 8. Tutkimus- ja kehityskulut 106 9. Rahoitustuotot ja -kulut 106 10. Tuloverot 107 11. Osakekohtainen tulos 111 Nettokäyttöpääoma 12. Myyntisaamiset ja muut saamiset 111 13. Vaihto-omaisuus 113 14. Ostovelat ja muut velat 113 15. Varaukset 113 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset 16. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 114 17. Vuokrasopimukset 120 Pääomarakenne 18. Oma pääoma 122 19. Rahoitusriskien hallinta 124 20. Pitkäaikaiset saamiset 125 21. Rahoitusvarat ja -velat 125 22. Korolliset velat ja muut oikaisut rahavirtalaskelmassa 129 23. Rahavarat 129 24. Vastuusitoumukset 130 Konsolidointi 25. Hankitut liiketoiminnot 131 26. Tytäryhtiöt 134 27. Osakkuusyhtiö 135 Muut liitetiedot 28. Lähipiiritapahtumat 136 29. Tilintarkastajan palkkiot 138 30. Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut IFRS- tilinpäätösstandardit ja tulkinnat 138 Emoyhtiön tilinpäätös 140 Emoyhtiön tuloslaskelma 140 Emoyhtiön tase 141 Emoyhtiön rahoituslaskelma 143 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 144 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 144 2. Liikevaihto 146 3. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 147 4. Henkilöstökulut ja henkilöstö 148 5. Poistot ja arvonalentumiset 150 6. Rahoitustuotot ja -kulut 150 7. Välittömät verot 150 8. Pysyvät vastaavat 151 9. Muut saamiset 154 10. Siirtosaamiset 154 Tilinpäätös 2024 11. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 155 12. Pakolliset varaukset 155 13. Oma pääoma 155 14. Muut pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat 156 15. Lainat rahoituslaitoksilta 156 16. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtovelat 157 17. Saamiset ja velat muilta Vaisala-konsernin yhtiöiltä 157 18. Vastuusitoumukset ja annetut pantit 157 19. Tilintarkastajan palkkiot 157 Toimintakertomuksen ja tilin- päätöksen allekirjoitukset 159 Tilinpäätösmerkintä 159 Tilintarkastuskertomus 160 88 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Konsernituloslaskelma Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Liikevaihto 1, 2, 3 564,6 540,4 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 5, 13, 16 -246,5 -238,8 Bruttokate 318,1 301,7 Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut 5, 7, 16 -167,2 -168,2 Tutkimus- ja kehityskulut 5, 7, 8, 16 -68,6 -67,7 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 4 0,6 0,9 Liiketulos 82,9 66,6 Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 27 0,2 0,2 Rahoitustuotot 9 9,4 8,2 Rahoituskulut 9 -11,8 -11,9 Tulos ennen veroja 80,8 63,1 Tuloverot 10 -17,0 -14,2 Tilikauden tulos 63,7 48,9 Konsernitilinpäätös Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 63,7 48,9 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos 11 Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,75 1,35 89 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi (verojen jälkeen) Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut 6 0,0 -0,0 Yhteensä 0,0 -0,0 Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 4,3 -3,3 Yhteensä 4,3 -3,3 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 4,4 -3,3 Tilikauden laaja tulos 68,1 45,6 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 68,1 45,6 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 90 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Konsernitase Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Varat Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 16 151,9 62,5 Aineelliset hyödykkeet 16 105,6 95,0 Käyttöoikeusomaisuuserät 17 21,4 13,1 Osakesijoitukset 0,1 0,1 Osuus osakkuusyhtiössä 27 1,6 1,4 Pitkäaikaiset saamiset 20 1,2 1,3 Laskennalliset verosaamiset 10 12,7 7,8 Pitkäaikaiset varat yhteensä 294,5 181,1 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 13 57,8 58,8 Myyntisaamiset ja muut saamiset 12 111,0 85,5 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja muut myynnin jaksotukset 3 32,2 24,2 Tuloverosaamiset 5,2 2,8 Rahavarat 23 88,8 90,3 Lyhytaikaiset varat yhteensä 295,0 261,7 Varat yhteensä 589,4 442,8 Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Oma pääoma ja velat Oma pääoma 18 Osakepääoma 7,7 7,7 Muut rahastot 0,7 0,6 Muuntoerot 5,1 0,8 Omat osakkeet -4,1 -4,2 Kertyneet voittovarat 299,2 263,0 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, yhteensä 308,6 267,9 Oma pääoma yhteensä 308,6 267,9 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 21 105,0 50,0 Korolliset vuokrasopimusvelat 17 21,4 9,3 Eläkevelvoitteet 6 2,1 2,3 Laskennalliset verovelat 10 5,3 2,9 Varaukset 15 0,6 0,4 Muut pitkäaikaiset velat 21 6,7 4,2 Pitkäaikaiset velat yhteensä 141,2 69,0 91 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 21 - 0,0 Korolliset vuokrasopimusvelat 17 3,1 2,8 Ostovelat ja muut velat 14 95,7 66,5 Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 3 28,4 30,7 Tuloverovelat 9,9 3,3 Varaukset 15 2,7 2,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 139,7 105,9 Velat yhteensä 280,9 175,0 Oma pääoma ja velat yhteensä 589,4 442,8 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 92 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Konsernin rahavirtalaskelma Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 63,7 48,9 Poistot ja arvonalentumiset 16 24,3 24,3 Rahoitustuotot ja -kulut 9 2,4 3,7 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 4 -0,0 -0,2 Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 27 -0,2 -0,2 Tuloverot 10 17,0 14,2 Muut oikaisut 22 -0,4 -0,7 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 13 0,2 3,0 Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 12 -31,8 16,2 Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 14 20,9 -9,7 Käyttöpääoman muutos -10,7 9,5 Saadut korot ja muut rahoituserät 9 2,2 1,7 Maksetut korot ja muut rahoituserät 9 -3,7 -4,4 Maksetut tuloverot 10 -15,8 -12,9 Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8 Investointien rahavirta Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 25 -20,9 - Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 16, 25 -84,8 -13,9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 4 0,1 0,3 Investointien rahavirta -105,6 -13,7 Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot 18 -27,2 -26,1 Omien osakkeiden hankinta 18 -0,8 -2,1 Lainasaamisten muutos 0,1 -0,3 Korollisten velkojen nostot 21 70,0 77,4 Korollisten velkojen takaisinmaksut 21 -15,0 -79,9 Vuokrasopimusvelan pääoman maksut 17 -2,8 -3,1 Rahoituksen rahavirta 24,2 -34,1 Rahavarojen muutos, lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -2,4 36,0 Rahavarat tilikauden alussa 90,3 55,5 Rahavarojen muutos -2,4 36,0 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,0 -1,2 Rahavarat tilikauden lopussa 23 88,8 90,3 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. * ) Liiketoimintojen yhdistämiseen (WeatherDesk-liiketoiminta) liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella 2024 yhteensä 65,7 miljoonaa euroa. 93 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Milj. euroa Liitetieto Osakepääoma Muut rahastot Muuntoerot Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräys- vallattomien omistajien osuus Yhteensä Oma pääoma 31.12.2022 7,7 3,5 4,1 -3,3 238,5 250,5 0,0 250,5 Osakeperusteisten maksujen muutos -2,9 2,9 Oma pääoma 1.1.2023 7,7 0,6 4,1 -3,3 241,4 250,5 0,0 250,5 Tilikauden tulos 18 48,9 48,9 48,9 Muut laajan tuloksen erät 18 -0,0 -3,3 0,0 -3,3 -3,3 Osingonjako 18 -26,1 -26,1 -26,1 Omien osakkeiden hankinta 18 -2,1 -2,1 -2,1 Osakeperusteiset maksut 7, 18 1,2 -1,2 -0,1 -0,1 Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa 0,0 0,0 -0,0 Oma pääoma 31.12.2023 7,7 0,6 0,8 -4,2 263,0 267,9 267,9 Tilikauden tulos 18 63,7 63,7 63,7 Muut laajan tuloksen erät 18 4,3 0,0 4,4 4,4 Osingonjako 18 -27,2 -27,2 -27,2 Omien osakkeiden hankinta 18 -0,8 -0,8 -0,8 Osakeperusteiset maksut 7, 18 0,8 -0,1 0,7 0,7 Siirrot erien välillä 0,1 -0,2 -0,1 -0,1 Oma pääoma 31.12.2024 7,7 0,7 5,1 -4,1 299,2 308,6 308,6 94 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernin perustiedot Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 85-vuo- tisella kokemuksella Vaisala tarjoaa mittausratkaisuja ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin. Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 17.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön verkkosivulta, vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös- standardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin kerrottu. Tekstiosioissa edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään suluissa. Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään hallituksen toimintakertomuksessa. Konsolidointiperiaatteet Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräys- valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut. Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Hankinnasta maksettava vastike on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien ja aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen käypä arvo. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernituloslaskelmaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, joista ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankittu nettovarallisuus, tästä syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana. Kaikki hankintaan liittyvät menot, vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvia menoja lukuun ottamatta, kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako, eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumat- tomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Osakkuusyhtiöt - tusvalta, mutta ei määräysvaltaa, tulososuus yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränä ennen rahoituseriä. 95 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu varojen jako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa. Määräysvallattomien omistajien osuudet Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta esitetään konsernituloslaskel- massa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernitaseessa. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämi- sestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden päättymis- päivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muunto- eron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan tai luovutaan osittain, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi. Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilikauden päättymispäivän kurssiin. Keskeiset valuuttakurssit Keskikurssit Päätöskurssit 2024 2023 31.12.2024 31.12.2023 USD 1,0741 1,0797 1,0389 1,1050 CNY 7,5135 7,6429 7,5833 7,8509 JPY 151,65 151,87 163,06 156,33 GBP 0,8542 0,8703 0,8292 0,8691 Ilmastoliitännäiset seikat Ilmastoliitännäisiä seikkoja on tarkasteltu sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta. Ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia. Vaisalan ratkaisut auttavat asiakkaitamme sopeu- tumaan ilmastonmuutokseen, hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Hyödyntämällä Vaisalan mittausinstrumenttien tuottamaa dataa, teollisuusasiakkaamme pystyvät paranta- maan resurssitehokkuuttaan ja optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus, päästöt ja hukka pienenevät. Ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin paremmin. Uusiutuvan energian ratkaisuilla Vaisala auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuonna 2024, Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet. Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuone- kaasupäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkus- tamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla aikavälillä. Ilmastonmuutoksen on todettu kasvattavan tiettyjen riskien todennäköisyyttä liittyen luonnonmullistuksiin, epidemioihin, yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja terrorismiin (vahinkoriskit) sekä toimittajiin liittyviin liiketoiminnan jatkuvuuden riskeihin (operatiiviset riskit). Yllämainitut seikat ilmastonmuutokseen liittyen on huomioitu osana tilinpäätöksen laatimista. Tunnistetuilla riskeillä ja tavoitteilla ei ole olennaista vaikutusta johdon harkintaa ja arvioita vaativiin tilinpäätöseriin. Vaisala ei ole toistaiseksi tunnistanut merkittäviä investointitarpeita ilmastonmuutoksen riskeihin tai tavoitteisiin liittyen. 96 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit 1.1.2024 alkaen. Muutokset IAS 7 ja IFRS 7 -standardeihin: Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. Muutokset lisäsivät liitetietovaatimuksia tavarantoimittajia ja palveluntuottajia koskevista rahoitusjärjestelyistä (“toimittajarahoitusjärjestelyt”). Uusien liitetietojen tavoitteena on antaa sellaista tietoa yhteisön toimittajarahoitusjärjestelyistä, jonka perusteella sijoittajat voivat arvioida järjestelyiden vaikutuksia yhteisön velvoitteisiin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin. Konsernilla ei ollut toimittajarahoitusjärjestelyjä 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöön- otolla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin. Muutokset IAS 1 -standardiin: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IAS 1:n mukaan, jotta yhteisö voi luokitella velan pitkäaikaiseksi, sillä on oltava oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muutokset selventävät, että: • lainajärjestelyjen kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointikauden päättymisen jälkeen, eivät vai- kuta velan luokitteluun raportointipäivänä lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Kuitenkin ne kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointipäivänä tai sitä ennen, tulee huomioida velan luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi, vaikka kovenantin täyttymistä arvioitaisiin vasta raportointipäivän jälkeen • se, että johto odottaa suorittavansa tai aikoo suorittaa lainan kahdentoista kuukauden sisällä raportointi- kauden päättymisestä tai että laina on suoritettu raportointipäivän ja taloudellisen raportin julkistamisen välisenä aikana, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä, jos velka muutoin täyttää pitkäaikaiseksi luokiteltavan kriteerit • suoritus tarkoittaa sellaista siirtoa vastapuolelle, joka johtaa velan kuolettamiseen. Siirto voi olla käteisvaroja, muita vastikkeita tai yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja • velan ehdot, jotka voisivat vastapuolella olevan option mukaan johtaa velan suorittamiseen siirtämällä yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikai- seksi, jos yhteisö luokittelee option oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi kirjaamalla sen erillään velasta yhdistelmäinstrumentin oman pääoman komponentiksi. Muutokset tuovat myös lisää liitetietovaatimuksia sellaisia lainoja koskien, joihin liittyy kovenantteja, mukaan lukien seuraavat tiedot: a) velkojen kirjanpitoarvo b) tiedot kovenanteista c) tieto mahdollisista tosiseikoista ja olosuhteista, jotka viittaavat siihen, että yhteisön voi olla vaikeaa täyttää kovenantit Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin. Lisäksi Vaisala on täyttänyt standardin muutosten liitetietovaatimukset. Muutokset IFRS 16-standardiin: Vuokrasopimusvelka myynti ja takaisinvuokraus- transaktiossa Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IASB on julkaissut pieniä muutoksia IFRS 16 -standardin myynti- ja takaisinvuokrausta koskeviin vaatimuksiin. Muutoksissa tarkennetaan, kuinka yhteisö käsittelee myynnin ja takaisinvuokrauksen toteutumispäivän jälkeen. Muutokset täsmentävät, että arvostaessaan myynti- ja takaisinvuokrauksen seurauksena syntyvää vuokravel- kaa, myyjä-vuokralleottaja määrittelee vuokramaksut ja muutetut vuokramaksut siten, että myyjä-vuokralleottaja ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota liittyen siihen käyttöoikeuteen, joka sille jää. Muutos voi erityisesti vaikuttaa myynti- ja takaisinvuokraustapahtumiin, joissa osa tai kaikki vuokranmaksut ovat muuttuvia vuokranmaksuja, jotka eivät riipu indeksistä tai korosta. Konsernilla ei ollut myynti- ja takaisin- vuokraus-transaktioita 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin. Lisäksi IFRIC on julkaissut seuraavat agendapäätökset vuoden 2024 aikana: • Emoyhtiön ja sen tytäryhtiön sulautuminen erillistilinpäätöksessä (IAS 27 Erillistilinpäätös) • Jatkuvalle työsuhteelle ehdolliset maksut luovutuskauden aikana (IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen) • Ilmastoliitännäiset sitoumukset (IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat) • Raportoitavista segmenteistä esitettävät tiedot tuotoista ja kuluista (IFRS 8 Toimintasegmentit) IFRS 8 Toimintasegmenttiin liittyvää agendapäätöstä lukuun ottamatta agendapäätöksillä ei ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin. IFRS 8 Toimintasegmentit standardiin liittyvän agendapäätöksen seurauksena konsernitilinpäätöksen liitetietoa ”Raportoitavat segmentit” on täsmen- netty raportoitavista segmenteistä esitettävien tuotto- ja kulutietojen osalta. Vastaavat täsmennetyt tiedot on esitetty vertailuvuodelta. 97 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja har- kintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti. Arvioita ja harkintaa on käytetty erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joiden osalta merkittävät laatimisperiaat- teet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä. • Tuloutus (liitetieto 3) (harkinta ja arvio) • Tuloverot (liitetieto 10) (harkinta ja arvio) • Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus (liitetieto 13) (arvio) • Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen (liitetiedot 16 ja 25) (arvio) • Arvonalentumistestaus (liitetieto 16) (arvio) • Vuokrasopimukset vuokralle ottajan näkökulmasta (liitetieto 17) (harkinta) Lisäksi arvioita, harkintaa ja oletuksia liittyy seuraaviin eriin: • Eläkevelvoitteiden (liitetieto 6) osalta vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset mm. diskonttaus- korosta, inflaatiosta sekä palkka- ja eläkeindeksien kehityksestä (oletus) • Osakeperusteisten maksujen (liitetieto 7) osalta arvio mm. tulosennusteista ja palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuudesta (arvio) • Takuuvarauksen (liitetieto 15) osalta arvio tulevista kustannuksista (arvio) • Vuokrasopimukset (liitetieto 17) vuokralle antajan osalta arvio vuokrasopimuksen jatkamis- ja päättämis- option käytöstä (arvio) • Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvarausten (liitetieto 21) osalta arvio eri saamisluokkien odotetusta luottotappioriskistä (arvio) 98 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Taloudellinen kehitys 1. RAPORTOITAVAT SEGMENTIT Laatimisperiaatteet Vaisalalla on kaksi toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat liiketoiminnan eri osa-alueisiin: Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitaviksi segmenteiksi. Toimintasegmentit perustuvat Vaisalan johtoryhmän tarkastelemaan johdon raportointiin. Vaisalan joh- toryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja se vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Vaisalan johtoryhmä arvioi tuloksellisuutta liiketuloksen perusteella. Vaisalan johtoryhmälle toimitettu raportointi on laadittu yhdenmukaisin periaattein konsernin IFRS-tilinpää- tösperiaatteiden mukaisesti laaditun tilinpäätöksen kanssa. Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä tuottoja ja kuluja ei kohdisteta toimintasegmenteille ja ne esitetään osana Muuta toimintaa. Toimintasegmenttien välinen siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita. Se tarjoaa laajan valikoiman mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan ja optimoimaan prosessejaan, vähentämään energiankulutusta ja varmistamaan lopputuotteiden laadun. Pää- markkinat ovat vaativat kosteus- ja hiilidioksidimittaukset, olosuhdevalvontajärjestelmät, nestemittaus ja uudet markkinat. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Pää- markkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Myyntituotot asiakassopimuksista ja 17, Vuokrasopimukset. Raportoitavat segmentit 2024 Milj. euroa Teolliset mittaukset Sää ja ympäristö Muut toiminnot Konserni Tuotemyynti 199,4 197,9 397,3 Projektimyynti 77,7 77,7 Palvelumyynti 27,1 21,4 48,5 Jatkuva tilausmyynti 39,0 39,0 Vuokratuotot 2,2 2,2 Liikevaihto 226,5 338,2 564,6 Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä 223,8 203,4 427,2 Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa 2,7 132,5 135,2 Tasaerinä kirjatut vuokratuotot 2,2 2,2 Liikevaihto 226,5 338,2 564,6 Bruttokate, % 61,9 52,6 56,3 Liiketulos (EBITA) 48,9 41,3 0,1 90,3 % liikevaihdosta 21,6 12,2 16,0 Liiketulos (EBIT) 47,9 34,8 0,1 82,9 Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,2 Rahoitustuotot ja -kulut -2,4 Tulos ennen veroja 80,8 Tuloverot -17,0 Tilikauden tulos 63,7 Tutkimus- ja kehityskulut 26,6 42,0 68,6 Poistot 1,0 6,5 7,5 * ) Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin. 99 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Raportoitavat segmentit 2023 Milj. euroa Teolliset mittaukset Sää ja ympäristö Muut toiminnot Konserni Tuotemyynti 207,4 190,3 397,7 Projektimyynti 69,5 69,5 Palvelumyynti 19,9 19,0 38,9 Jatkuva tilausmyynti 32,5 32,5 Vuokratuotot 1,8 1,8 Liikevaihto 227,3 313,1 540,4 Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä 223,5 211,3 434,8 Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa 3,8 100,2 104,0 Tasaerinä kirjatut vuokratuotot 1,7 1,7 Liikevaihto 227,3 313,1 540,4 Bruttokate, % 61,8 51,5 55,8 EBITA 46,8 27,5 0,3 74,7 % liikevaihdosta 20,6 8,8 13,8 Liiketulos 45,2 21,1 0,3 66,6 Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,2 Rahoitustuotot ja -kulut -3,7 Tulos ennen veroja 63,1 Tuloverot -14,2 Tilikauden tulos 48,9 Tutkimus- ja kehityskulut 25,9 41,8 67,7 Poistot 1,7 6,4 8,1 * ) Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin. 2. MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT Konsernin raportoitavat segmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat Americas, APAC ja EMEA. 1) Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2024 Milj. euroa Liikevaihto kohdemaan mukaan 2) Liikevaihto sijaintimaan mukaan 3) Pitkäaikaiset varat 3) Americas 198,0 186,1 100,6 josta Yhdysvallat 156,3 168,8 96,4 APAC 173,2 105,3 6,3 EMEA 193,5 525,1 174,9 josta Suomi 10,0 400,5 166,4 Konsernieliminoinnit -251,9 Yhteensä 564,6 564,6 281,8 2023 Milj. euroa Liikevaihto kohdemaan mukaan 2) Liikevaihto sijaintimaan mukaan 3) Pitkäaikaiset varat 3) Americas 200,4 179,8 36,0 josta Yhdysvallat 161,7 171,5 35,8 APAC 160,2 103,2 5,9 EMEA 179,8 468,0 131,5 josta Suomi 9,1 358,8 119,7 Konsernieliminoinnit -210,6 Yhteensä 540,4 540,4 173,4 1) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka, APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue, EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 2) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle. 3) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan. 100 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA Laatimisperiaatteet Vaisalan liikevaihto koostuu asiakassopimuksista saaduista tuotoista sekä vuokratuotoista. Liikevaihto asiakas- sopimuksista jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Jokainen erotettavissa oleva tuotetoimitus on IFRS 15:n mukainen erillinen suoritevelvoite. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan. Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Yksi toimitusprojekti sisältää yhden tai useamman IFRS 15:n mukaisen suorite- velvoitteen. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to- cost- menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin, koska tämä tapa kuvaa parhaiten suoritevelvoitteen täyttymistä. Projektien myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska kriteerit suoritevelvoitteen täyttymiselle ajan kuluessa täyttyvät pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä. Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huolto- palvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut ja laajennetun takuun. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Yksi palvelusopimus tai yksi palvelu on yksi suoritevelvoite. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan kun palvelu on suoritettu. Jatkuva tilausmyynti sisältää pääasiassa datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippu- vissa toiminnoissa. Yksi jatkuvan tilausmyynnin sopimus on yksi suoritevelvoite. Tuotot kirjataan ajan kuluessa. Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus liitetiedossa 15, Varaukset esitetyllä tavalla. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi. Kun projektin lopputulemaa ei voida arvioida luotettavasti, projektin kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä hetkellä kun ne toteutuvat. Vastaavasti projektin tuotot kirjataan vain projektin kulujen määrän mukaisesti, jos on odotettavissa, että kyseiset kulut saadaan katettua. Kun on todennäköistä, että projektin loppuunsaattamiseen liittyvät kulut ovat projektin tuottoja suuremmat, arvioitu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Lisäksi harkintaa käytetään tuloutusajankohdan määrittämiseen, asiakassopimuksiin liittyvien maksujen todennäköisyyden arvioimiseen, suoritevelvoitteiden määrittämiseen ja sopimusten yhdistämiseen liittyen. Kaikkiin näihin tekijöihin liittyvä harkinta voi vaikuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja/tai määrään. Myyntituottojen jaottelu Myyntituottojen jaottelu esitetään liitetiedossa 1, Raportoitavat segmentit ja liitetiedossa 2, Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot. Maksuehdot Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan. Vaisala käyttää IFRS 15 -standardin mahdollistamaa käytännön apukeinoa merkittävän rahoituskomponentin osalta. Niissä tapauksissa, joissa Vaisala odottaa sopimuksen syntymisajankohtana, että aika, joka kuluu siitä, kun Vaisala luovuttaa tavaran/palvelun asiakkaalle, siihen kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta/palvelusta, on enintään yhden vuoden pituinen, vastikemäärää ei oikaista merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksella. Lisäksi rahoituskomponentti huomioidaan vain, jos merkittävän suuruinen ennakkomaksu saadaan yli vuosi ennen siihen liittyvää toimitusta. Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista saamisten, sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja sopimuksiin perustuvien velkojen taseeseen merkityistä määristä. Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät Milj. euroa 31.12.2024 31.12.2023 Myyntisaamiset 86,2 69,9 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31,7 24,2 Sopimuksiin perustuvat velat 27,9 30,6 101 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin tuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projek- tista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilaus- myynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutus synnyttää sopimukseen perustuvan omaisuuserän, koska tuloutus tehdään ennen laskutusta. Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät sekä asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu. Projekteihin liittyvät sopimuksiin perustuvat velat syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, jolloin syntyy sopimukseen perustuva velka. Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy sopimukseen perustuva velka kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty. Tilikaudella 2024 Vaisala kirjasi myyntituottoja yhteensä 15 (16) miljoonaa euroa, jotka kauden alussa sisältyi- vät sopimuksiin perustuvaan velkaan. Tilikauden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa, josta täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä oli 213,9 (171,9) miljoonaa euroa ja vuokratuottoihin liittyvä määrä oli 1,1 (0,6) miljoonaa euroa. Täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden osalta tilauskannasta arvioi- daan tuloutettavan 163,5 (127,1) miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 50,4 (44,8) miljoonaa euroa tätä myöhemmin. Vuokrasopimusten osalta koko tilauskanta arvioidaan tuloutettavan vuonna 2025. 4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT Liiketoiminnan muut tuotot Milj. euroa 2024 2023 Vahingonkorvaukset 0,3 0,6 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,2 Muut 0,3 0,1 Yhteensä 0,6 0,9 Liiketoiminnan muut kulut Milj. euroa 2024 2023 Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot 0,0 - Yhteensä 0,0 - Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 0,6 0,9 102 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstökulut Milj. euroa 2024 2023 Palkat 183,8 171,3 Osakeperusteiset palkkiot 2,5 3,4 Sosiaalikulut 16,4 14,9 Eläkkeet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 0,2 0,3 Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 22,3 21,0 Yhteensä 225,3 210,9 Henkilöstökulut toiminnoittain Milj. euroa 2024 2023 Hankinta ja valmistus 65,5 60,2 Myynti, markkinointi ja hallinto 96.2 88,0 Tutkimus ja kehitys 63.6 62,6 Yhteensä 225,3 210,9 Henkilöstö liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana Henkilöä 2024 2023 Teolliset mittaukset 636 606 Sää ja ympäristö 871 870 Muu toiminta 862 851 Yhteensä 2 368 2 327 Henkilöstö maantieteellisin aluein keskimäärin tilikauden aikana Henkilöä 2024 2023 Americas 367 364 APAC 178 171 EMEA (pois lukien Suomi) 280 252 Suomi 1 544 1 540 Yhteensä 2 368 2 327 Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut. Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28, Lähipiiritapahtumat. 6. ELÄKEVELVOITTEET Laatimisperiaatteet Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjes- telyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuis- ten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. 103 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Etuuspohjaiset järjestelyt Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä on IAS 19 -standardin mukainen vastuu tulevista indeksikorotuksista yhtiön palveluksessa aikaisemmin olleiden eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta. Yhtiön palveluksessa ei ollut eläkesäätiön piiriin kuuluvia henkilöitä 31.12.2024. Taseen etuuspohjainen eläkevelka Milj. euroa 2024 2023 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 3,2 3,4 Varojen käypä arvo -2,7 -2,7 Eläkevelka 31.12. 0,5 0,8 Taseessa esitettyjen eläkevelvoitteiden määrä 2,1 (2,3) miljoonaa euroa sisältää emoyhtiön 0,5 (0,8) miljoonan euron etuuspohjaisen järjestelyn lisäksi muihin konserniyhtiöihin kirjattuja eläkevelvoitteita yhteensä 1,6 (1,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu Milj. euroa 2024 2023 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot - - Korkomenot 0,0 0,0 Tuloslaskelman eläkekulu 0,0 0,0 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0,0 -0,0 Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu 0,0 0,0 Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin. Ylläolevassa taulukossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty ilman laskennallisten verojen vaikutusta. Laajassa tuloslaskelmassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty sisältäen laskennallis- ten verojen vaikutuksen. Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Milj. euroa 2024 2023 Velvoitteiden nykyarvon muutokset Velvoitteiden nykyarvo 1.1. 3,4 3,9 Työsuorituksesta johtuvat menot - - Korkomenot 0,1 0,1 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus- matemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) 0,1 -0,2 Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) -0,2 -0,1 Maksetut etuudet -0,3 -0,3 Velvoitteiden nykyarvo 31.12. 3,2 3,4 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset Milj. euroa 2024 2023 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 2,7 2,9 Varojen korkotuotto 0,1 0,1 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto -0,1 -0,3 Maksetut etuudet -0,3 -0,3 Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 0,2 0,3 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 2,7 2,7 104 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Taseessa esitetyn velan muutokset Milj. euroa 2024 2023 Velka 1.1. 0,8 1,0 Eläkekulut tuloslaskelmassa 0,0 0,0 Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa -0,0 0,0 Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn -0,2 -0,3 Velka 31.12. 0,5 0,8 Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 2024 2023 Diskonttauskorko, % 3,00 3,60 Tuleva palkankorotusolettama, % - 3,25 Inflaatio-olettama, % 1,90 2,29 Eläkkeiden muutos, % 2,14 2,53 Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille Oletus Oletuksen muutos Oletuksen kasvun vaikutus Oletuksen vähentymisen vaikutus Diskonttokorko 0,25 % 2,00 %:n vähennys 2,08 %:n lisäys Eläkkeiden muutos 0,25 % 12,82 %:n lisäys 12,56 %:n vähennys Oletus Yhden vuoden lisäys oletuksessa Yhden vuoden vähennys oletuksessa Odotettavissa oleva elinikä 4,89 %:n lisäys 4,66 %:n vähennys Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa. 7. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Laatimisperiaatteet Konsernin osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin ja niiden perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Osakepalkkiojärjestelmää, johon sisältyy nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavana osakeperusteisena järjestelynä. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat etuudet arvostetaan myöntämispäivänä käypään arvoon, eikä niitä arvosteta enää uudelleen. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalk- kiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperusteisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio). Vaisala on muuttanut osakeperusteisiin maksuihin liittyvää laatimisperiaatetta 1.1.2024 alkaen ja kirjaa omaan pääomaan liittyvät kirjaukset kertyneisiin voittovaroihin aiemman periaatteen mukaisen muiden rahastojen sijaan. Tätä markkinakäytäntöön perustuvaa laatimisperiaatteen vapaaehtoista muutosta sovelletaan takau- tuvasti ja kertyneitä voittovaroja ja muita rahastoja oikaistaan aikaisimmasta esitettävästä kaudesta alkaen. Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole vaikutusta konsernituloslaskelmaan tai oman pääoman määrään. Alla on esitetty 31.12.2022 ja 31.12.2023 vertailuluvut edellä kerrotun muutoksen mukaisesti. 31.12.2023 Milj. euroa Aiemmin raportoitu Oikaistu Muut rahastot 2,3 0,6 Kertyneet voittovarat 261,3 263,0 105 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Osakepalkkiojärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät perustuvat osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuo- tisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen määritetyllä summalla Vaisalan A-osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää. Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020–2022. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 3.3.2023 maksettu palkkio vastasi 145 022 A-sarjan osaketta, 83 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta. Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021–2023. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 1.3.2024 maksettu palkkio vastasi 97 517 A-sarjan osaketta, 54 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa. Suoriteperusteisista osakepalkkiojärjestelmistä kaudelle 2022-2024 ja kaudelle 2023–2025 maksettiin 1.3.2024 palkkio, joka vastasi 2 465 osaketta. Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022-2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 161 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmien myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa. Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäisestä lisäosakepalkkiojärjestelmästä ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta. Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjaksolle. Sitouttavasta osakepalkkiojär- jestelmästä maksettiin 21.8.2024 yhteensä 1 000 ja 3.6.2024 yhteensä 3 500 A-sarjan osaketta vastaava palkkio osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Hallitus päätti 15.2.2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2023–2025 noin 60 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2026. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 222,100 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2023 toukokuusta vuoden 2026 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätös- kurssi oli 38,15 euroa. Hallitus päätti 13.2.2024 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2024–2026 noin 65 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2027. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 295 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2024 toukokuusta vuoden 2027 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätös- kurssi oli 35,00 euroa. Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5 (3,4) miljoonaa euroa. 8. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT Laatimisperiaatteet Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. IAS 38 -standardin mukaan aineetonta hyödykettä, joka syntyy tutkimustoiminnasta ei saa merkitä taseeseen ja jos yhteisö ei pysty erottamaan sisäisen projektin tutkimusvaihetta sen kehittämisvaiheesta, yhteisö käsittelee projektista johtuvia menoja ikään kuin ne olisivat toteutuneet yksinomaan tutkimusvaiheessa. Lisäksi IAS 38 -standardin mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole Vaisalassa aktivoitu, koska hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta. Lisäksi kehitystoimintaan liittyvistä kuluista saatavien tulevaisuuden tuottojen määrään ja ajoitukseen liittyy merkittävää epävarmuutta ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille. Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 68,6 (67,7) miljoonaa euroa. 9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Laatimisperiaatteet Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilikauden päättymis- 106 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus päivän johdannaissopimusten markkinahintojen perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoi- tumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan ajan kulumisen perusteella. Vuokrasopimusvelkojen korkokulujen periaatteet on esitetty liitetiedossa 17, Vuokrasopi- mukset. Rahoitustuotot Milj. euroa 2024 2023 Korkotuotot 2,2 1,7 Muut rahoitustuotot 0,0 0,0 Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot 1,1 3,2 Kurssivoitot 6,1 3,3 Yhteensä 9,4 8,2 Rahoituskulut Milj. euroa 2024 2023 Korkokulut 2,1 2,2 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut 0,6 0,4 Muut rahoituskulut 0,2 0,5 Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssitappiot 4,1 2,4 Kurssitappiot 4,8 6,3 Yhteensä 11,8 11,9 Rahoitustuotot ja kulut, netto -2,4 -3,7 Kurssivoitot ja -tappiot sisältävät rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, konsernin sisäisten lainojen sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksien tulosvaikutuksen. 10. TULOVEROT Laatimisperiaatteet Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Verot merkitään tuloslas- kelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta yritystulosta kunkin lainkäyttöalueen tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä kunkin lainkäyttöalueen hyväksyttyjä vero- kantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla verolainsäädännön tulkinta voi edellyttää johdon harkintaa ja sovellettuihin tulkintoihin voi liittyä epävarmuutta. Jokainen epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen mikä arviointitapa ennustaa parhaiten epävarmuutta. Kaikki nämä epävarmuuden vaikutukset otetaan huomioon verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyitä. Konserni seuraa kaikkea verolainsäädäntöä toimintamaissaan ja sillä on rajoitettu veroriski konserniyhtiöiden, jotka sijaitsevat eri lainkäyttöalueilla, välisiin transaktioihin. Johdon oletuksia ja arvioita tarvitaan erityisesti laskennallisen verosaamisen kirjaamiseen käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotap- pioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että säädetyt verolait ja verokannat pysyvät muuttumatto- mina lähitulevaisuudessa. Jos yhtiölle on kertynyt verotuksellisia tappioita aikaisemmilta vuosilta, laskennallinen verosaaminen käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siihen todennäköiseen määrään saakka, kun yhtiöllä on verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta vahvaa näyttöä siitä, että verotettavaa voittoa kertyisi tule- vaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten ennakoitu käyttö käyttämättömistä verotappioista arvioidaan ottamalla huomioon seuraavien tekijöiden todennäköisyydet a) ennakoitujen tulevien verotettavien voittojen määrälle sisältäen käytettävissä olevat veronhyvitykset, b) tunnistettavissa olevat kertaluonteiset syyt käyttämättömille verotappioille ja c) käytettävissä olevat mahdollisuudet verosuunnittelulle. 107 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Tuloverot Milj. euroa 2024 2023 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 19,9 14,7 Verot edellisiltä tilikausilta 0,2 -0,1 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos -3,2 -0,4 Yhteensä 17,0 14,2 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma Milj. euroa 2024 2023 Tulos ennen veroja 80,8 63,1 Tulovero Suomen verokannalla 16,2 12,6 Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus 1,8 2,2 Vähennyskelvottomat kulut 1,1 1,0 Verohyvitykset -0,8 -0,6 Kirjanpidon voittoon sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut -1,0 -0,6 Verot edellisiltä tilikausilta 0,2 -0,1 Muut erät -0,4 -0,2 Yhteensä 17,0 14,2 Efektiivinen verokanta 21,1 % 22,5 % Vaisalalla ei ollut 31.12.2024 ja 31.12.2023 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennal- lista verosaamista. Laskennalliset verot taseessa Milj. euroa 2024 2023 Laskennalliset verosaamiset 12,7 7,8 Laskennalliset verovelat -5,2 -2,9 Yhteensä 7,4 4,9 Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos Milj. euroa 2024 2023 Laskennalliset verot 1.1. 4,9 5,2 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 3,1 0,4 Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus -0,6 0,0 Valuuttakurssierot 0,0 -0,2 Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät 0,0 -0,5 Laskennalliset verot 31.12. 7,4 4,9 108 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana Milj. euroa 1.1.2024 Uudelleenryhmittely Kirjattu tuloslaskelmaan Valuuttakurssierot Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus 31.12.2024 Laskennalliset verosaamiset Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate 1,3 - -0,3 - - - 0,9 Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut 2,7 - -0,3 0,0 0,0 - 2,4 Käyttämättömät verotukselliset tappiot 1,5 - -0,2 0,0 - - 1,3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 4,0 -0,3 4,8 0,0 - 3,3 11,9 Muut väliaikaiset ajoituserot 2,5 0,0 0,3 0,0 - - 2,8 Netotettu laskennallisesta verovelasta -4,2 - -2,4 - - - -6,6 Yhteensä 7,8 -0,3 1,9 0,0 0,0 3,3 12,7 Laskennalliset verovelat Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 6,6 -0,3 1,1 0,0 - 3,9 11,4 Muut 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 0,5 Netotettu laskennallisesta verosaamisesta -4,2 - -2,4 - - - -6,6 Yhteensä 2,9 -0,3 -1,2 0,0 0,0 3,9 5,2 Laskennallinen verosaaminen, netto 4,9 0,0 3,1 0,0 0,0 -0,6 7,4 109 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana Milj. euroa 1.1.2023 Uudelleenryhmittely Kirjattu tuloslaskelmaan Valuuttakurssierot Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin 31.12.2023 Laskennalliset verosaamiset Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate 1,7 - -0,4 -0,1 - 1,3 Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut 3,0 0,9 -0,8 0,1 -0,5 2,7 Käyttämättömät verotukselliset tappiot 2,0 - -0,5 0,0 - 1,5 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 2,7 0,9 0,4 0,0 - 4,0 Muut väliaikaiset ajoituserot 4,4 -1,8 0,4 -0,4 - 2,5 Netotettu laskennallisesta verovelasta -4,2 - - - - -4,2 Yhteensä 9,5 0,0 -0,9 -0,3 -0,5 7,8 Laskennalliset verovelat Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 8,2 - 1,5 0,0 - 6,6 Muut 0,3 - -0,2 0,0 - 0,4 Netotettu laskennallisesta verosaamisesta -4,2 - - - - -4,2 Yhteensä 4,3 0,0 1,3 0,0 0,0 2,9 Laskennallinen verosaaminen, netto 5,2 0,0 0,4 -0,3 -0,5 4,9 110 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 11. OSAKEKOHTAINEN TULOS Laatimisperiaatteet Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakkeiden lukumäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella. Osakekohtainen tulos 2024 2023 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa 63,7 48,9 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 36 285 36 259 Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl 124 120 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, 1 000 kpl 36 408 36 379 Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,75 1,35 Nettokäyttöpääoma 12. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Myyntisaamiset ja muut saamiset Milj. euroa 2024 2023 Myyntisaamiset* 86,7 70,2 Pankkivekselit 4,5 Maksetut ennakot 1,3 1,0 Arvonlisäverosaamiset 6,9 4,0 Muut saamiset 2,4 2,1 Johdannaissopimukset 0,1 0,4 Muut siirtosaamiset 9,0 7,8 Yhteensä 111,0 85,5 * ) Tilikaudella 2024 myyntisaamiset sisälsivät 0,5 (0,3) miljoonaa euroa vuokrasaamisia. ** ) Muut saamiset ja muut siirtosaamiset sisältävät pääasiassa avustuksiin liittyviä saamisia sekä osto- ja kulujaksotuksia. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. 111 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2024 Milj. euroa Myyntisaamiset, brutto Luottotappio- varaus Myyntisaamiset, netto Erääntymättömät 63,4 0,2 63,2 Erääntyneet alle 90 päivää 16,8 0,1 16,7 Erääntyneet 91-180 päivää 1,5 0,3 1,1 Erääntyneet yli 180 päivää -0,2 0,4 -0,6 Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset 7,4 1,1 6,3 Yhteensä 88,8 2,1 86,7 Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2023 Milj. euroa Myyntisaamiset, brutto Luottotappio- varaus Myyntisaamiset, netto Erääntymättömät 49,8 0,2 49,6 Erääntyneet alle 90 päivää 18,4 0,1 18,4 Erääntyneet 91-180 päivää 1,0 0,1 0,8 Erääntyneet yli 180 päivää 1,1 0,4 0,7 Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset 1,1 0,4 0,7 Yhteensä 71,3 1,2 70,2 * ) Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset sisältävät kohdistamattomia suorituksia sekä hyvityslaskuja, joita ei ole huomioitu luottotappiovarauksen laskennassa. Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma Milj. euroa 2024 2023 Luottotappiovaraus 1.1. 1,2 2,0 Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen muutos, netto 1,1 0,2 Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset -0,2 -1,0 Kurssierot 0,0 0,0 Yhteensä 2,1 1,2 Tilikauden aikana myyntisaamisista kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen tulosvaikutus oli -1,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Myyntisaamiset valuutoittain Milj. euroa 2024 2023 EUR 32,9 31,3 USD 27,5 21,7 GBP 5,3 3,5 JPY 5,4 6,0 AUD 0,6 0,9 CNY 3,9 3,4 CAD 2,6 3,0 KWD 8,3 0,0 Muut 0,3 0,4 Yhteensä 86,7 70,2 112 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 13. VAIHTO-OMAISUUS Laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto- omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markki- na-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta. Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. Vaihto-omaisuus Milj. euroa 2024 2023 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 57,8 58,8 Yhteensä 57,8 58,8 Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 125,1 (151,6) miljoonaa euroa. Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,9 (1,1) miljoonaa euroa hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta. 14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Laatimisperiaatteet Ostovelkojen ja muiden velkojen lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Ostovelat ja muut velat Milj. euroa 2024 2023 Ostovelat 26,9 13,8 Henkilöstökulujaksotukset 48,2 39,4 Johdannaissopimukset 1,5 0,4 Muut siirtovelat 11,7 7,6 Muut lyhytaikaiset velat 7,4 5,4 Yhteensä 95,7 66,5 * ) Muut lyhytaikaiset velat ja muut siirtovelat sisältävät pääasiassa henkilöstökuluihin liittyviä velkoja, arvonlisäverovelkoja, korkojaksotuksia sekä osto- ja kulujaksotuksia. Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, pysyvien vas- taavien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa bonus- ja lomapalkkajaksotukset. 15. VARAUKSET Laatimisperiaatteet Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan määrään, joka vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on velvoitteen täyttämiseksi odotettavissa oleviksi edellytettävien menojen nykyarvo. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä erityisriskejä. Jos kolmannen osapuolen odotetaan korvaavan varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen edellyttämät menot osaksi tai kokonaan, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varauksia tarkastellaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niiden määriä oikaistaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausta puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistu- nut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu. 113 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt. Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista. Pitkäaikaiset varaukset Milj. euroa 2024 2023 Varaukset 1.1. 0,4 0,3 Varausten lisäys 0,3 0,1 Käytetyt varaukset -0,1 - Varaukset 31.12. 0,6 0,4 Lyhytaikaiset varaukset Milj. euroa 2024 2023 Varaukset 1.1. 2,5 2,7 Varausten lisäys 0,3 0,1 Käytetyt varaukset -0,2 -0,2 Varaukset 31.12. 2,7 2,5 Tilikauden 2024 ja 2023 varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset 16. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Laatimisperiaatteet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa luovutetusta vastikkeesta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettova- rallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön toimintavaluutta. Jos luovutettu vastike on pienempi kuin hankitun yhtiön nettovarallisuuden käypä arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosit- tain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon han- kintahetkellä. Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu luovutettua vastiketta teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuviin aineettomiin hyödykkeisiin. Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvien aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa on sovellettu sekä tuottoperusteisia että kustannusperusteisia menetelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sisältävät pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut tavaramerkit. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa patenteista, tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo ei ole merkittävä. 114 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat: Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta Aineettomat oikeudet 3–20 vuotta Ohjelmistolisenssit 3–5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödyk- keiden kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimi- seen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omai- suuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat: Rakennukset ja rakennelmat 5–40 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–8 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liiketulokseen. Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyk- seksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana. Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimää- räistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomi- oidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu. Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytet- tävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos arvioiden taustalla olevissa olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpito- arvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentu- mistappiota ei peruta missään tilanteessa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Liiketoimintojen yhdistämisessä IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli standardin edellyttämät kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista rahavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittä- misessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvosta- minen perustuu lähinnä omaisuuserän tuotto-odotuksiin ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. 115 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineettomat hyödykkeet Milj. euroa Liikearvo Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 45,9 42,2 16,8 27,8 0,4 133,0 Valuuttakurssierot 1,7 0,2 0,2 0,6 0,0 2,7 Lisäykset 0,2 0,2 0,4 Liiketoimintojen yhdistäminen 52,1 2,6 23,2 16,6 94,5 Vähennykset -14,7 -14,7 Siirrot erien välillä 0,2 -0,2 0,0 Hankintameno 31.12.2024 99,7 2,6 65,6 33,6 14,0 0,4 215,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 29,5 14,3 26,8 70,6 Valuuttakurssierot 0,1 0,0 0,5 0,6 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -14,7 -14,7 Tilikauden poistot 0,0 6,3 0,7 0,5 7,6 Tilikauden arvonalentumiset 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 0,0 35,9 15,1 13,0 64,0 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 99,7 2,6 29,7 18,6 1,0 0,4 151,9 116 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineettomat hyödykkeet Milj. euroa Liikearvo Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 46,6 42,3 16,8 28,2 0,4 134,2 Valuuttakurssierot -0,7 -0,2 -0,3 0,0 -1,2 Lisäykset 0,2 0,3 0,2 0,7 Vähennykset -0,1 -0,6 -0,6 Siirrot erien välillä 0,1 -0,1 -0,0 Hankintameno 31.12.2023 45,9 42,2 16,8 27,8 0,4 133,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 23,6 12,3 27,1 62,9 Valuuttakurssierot -0,0 -0,2 -0,3 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -0,1 -0,6 -0,6 Tilikauden poistot 6,1 2,0 0,5 8,6 Tilikauden arvonalentumiset -0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 29,5 14,3 26,8 70,6 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 45,9 12,7 2,5 1,0 0,4 62,5 Arvonalentumistestaus Vaisala arvioi liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistarvetta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien perusteella, ja laskelmien rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin kolmen vuoden suunnitelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodosta- malle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat ylittävät kirjanpitoarvon 322 (161) miljoonalla eurolla. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen myynnin arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 7 (6) % seuraavien kolmen vuoden aikana. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 (2) % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 10,0 (12,2) %. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat liikevaihto, kannattavuus ja diskonttauskorko. Vaisalan johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään odotettavissa oleva muutos keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpito- arvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. 117 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineelliset hyödykkeet Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät Muut aineelliset hyödyk- keet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 4,7 101,4 90,6 2,0 0,1 7,5 206,3 Valuuttakurssierot 0,1 1,7 0,8 0,0 0,0 2,6 Lisäykset 3,6 3,4 1,4 14,6 22,9 Liiketoimintojen yhdistäminen 0,2 0,2 Vähennykset -1,2 -1,5 -0,1 -2,8 Siirrot erien välillä 4,6 4,7 0,0 -0,1 -9,2 0,0 Hankintameno 31.12.2024 4,8 110,1 98,2 3,4 0,0 12,7 229,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 52,0 58,8 0,5 111,4 Valuuttakurssierot 0,5 0,7 0,0 1,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -1,2 -1,4 -2,6 Tilikauden poistot 4,4 8,4 0,5 13,4 Tilikauden arvonalentumiset 0,4 0,4 Siirrot erien välillä 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 55,8 66,5 1,4 123,7 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 4,8 54,4 31,7 2,0 0,0 12,7 105,6 118 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineelliset hyödykkeet Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät Muut aineelliset hyödyk- keet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 4,8 99,2 85,0 2,0 0,1 8,7 199,7 Valuuttakurssierot -0,1 -0,8 -0,7 -0,0 -1,5 Lisäykset 2,0 6,3 0,4 4,5 13,2 Vähennykset 0,8 -5,2 -0,3 -4,8 Siirrot erien välillä 0,3 5,2 -5,7 -0,2 Hankintameno 31.12.2023 4,7 101,4 90,6 2,0 0,1 7,5 206,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 47,2 56,4 0,1 103,7 Valuuttakurssierot -0,3 -0,6 0,0 -0,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,8 -5,1 0,0 -4,4 Tilikauden poistot 4,3 8,1 12,5 Tilikauden arvonalentumiset 0,0 0,1 0,3 0,4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 52,0 58,8 0,5 111,4 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 4,7 49,4 31,7 1,6 0,1 7,5 95,0 119 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset Milj. euroa 2024 2023 Hankinta ja valmistus 6,1 5,0 Myynti, markkinointi ja hallinto 13,7 15,0 Tutkimus ja kehitys 1,4 1,5 Yhteensä 21,3 21,5 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2024 Milj. euroa Poistot Arvonalentumiset Yhteensä Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 6,3 6,3 Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 0,7 0,7 Muut aineettomat hyödykkeet 0,5 0,5 Rakennukset ja rakennelmat 4,4 4,4 Koneet ja kalusto 8,4 8,4 Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät 0,5 0,4 0,9 Yhteensä 20,9 0,4 21,3 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2023 Milj. euroa Poistot Arvonalentumiset Yhteensä Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 6,1 6,1 Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 2,0 2,0 Muut aineettomat hyödykkeet 0,5 0,0 0,5 Rakennukset ja rakennelmat 4,3 0,0 4,4 Koneet ja kalusto 8,1 0,1 8,2 Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät 0,3 0,3 Yhteensä 21,0 0,4 21,5 17. VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset vuokralle ottajana Laatimisperiaatteet Vaisala toimii vuokralle ottajana ja sen vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimistoista, muista toimitiloista, maa-alueesta, työsuhdeasunnoista sekä autoista. Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia, ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisano- misoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio, johto arvioi todennäköisen vuokra-ajan kullekin vuokrasopimukselle perustuen näkemykseen liiketoiminnan tarpeista. Sopimukseen voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentti että muita komponentteja (esimerkiksi pal- velumaksu), joille sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan suhteellisten erillishintojen perusteella. Muut komponentit on jätetty IFRS 16 -laskennan ulkopuolelle lukuun ottamatta autoja koskevien vuokrasopimusten palvelumaksuja, jotka sisällytetään vuokrasopimuskomponenttiin. Vuokrasopimusten osalta kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokravelka. Käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään seuraavat erät: • vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä, • ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla (kuten vuokravapaa kausi), • sopimuksesta alkuvaiheessa koituneet välittömät menot, ja • mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 16, Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetyn mukaisesti. Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleen- arvostusten vaikutuksilla. Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttä- mällä lisäluoton korkoa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan korkoa, jonka Vaisala joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Myöhemmillä kausilla vuokra- sopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. 120 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien maksujen nettomääräisen käyvän arvon: • kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla, • muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa, • määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella, • osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja • sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää tämän option. Velkaan sisällytetään myös jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat, vuokrien indeksikorotukset, sekä sopimusmuutosten vaikutukset. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, vuokravelkojen korot ja sopimusmuutoksista aiheutuvat erät. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät IFRS 16 -standardin soveltaminen tilanteissa, joissa Vaisala toimii vuokralle ottajana, edellyttää johdon harkintaa vuokra-ajan pituuteen liittyen, mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio. Johdon arvioidessa option käyttämisen todennäköisyyttä ja siten vuokra-ajan pituutta, johto huomioi kaikki tiedossa olevat faktat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannusteen käyttää tai olla käyttämättä optio kulloisessakin tilanteessa sopimuskohtaisesti. Johdon arviot liiketoiminnan tarpeista ja siten eri optioiden käytön todennäköisyydestä perustuvat tiedossa oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan ja toimintasuunnitelmiin ja näihin pohjautuviin mahdollisiin uudel- leenorganisointisuunnitelmiin sekä tehtyihin investointipäätöksiin. Optioiden käytön todennäköisyyttä arvioita- essa päätökseen vaikuttaa myös muun muassa toimitilan käyttötarkoitus ja siihen tehtyjen investointien laajuus. Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot Milj. euroa 2024 2023 Maa- ja vesialueet 1,3 1,3 Rakennukset ja rakennelmat 19,5 11,4 Koneet ja kalusto 0,7 0,5 Yhteensä 21,4 13,1 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 11,5 (4,5) miljoonaa euroa tilikaudella 2024. Korolliset vuokrasopimusvelat Milj. euroa 2024 2023 Pitkäaikaiset 21,4 9,3 Lyhytaikaiset 3,1 2,8 Yhteensä 24,5 12,1 Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätöshet- kellä 31.12.2024 alkamattomista vuokrasopimuksista aiheutuvat lähtevät rahavirrat on esitetty liitetiedossa 24, Vastuusitoumukset. Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan kirjatut erät Käyttöoikeusomaisuuserien poistot Milj. euroa 2024 2023 Rakennukset ja rakennelmat 2,9 2,7 Koneet ja kalusto 0,4 0,3 Yhteensä 3,3 3,1 121 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Pääomarakenne 18. OMA PÄÄOMA Laatimisperiaatteet Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi. Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella. Osakkeet ja osakepääoma Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdella- kymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tar- kemmin ilmenevällä tavalla. Hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024. Hallitus päätti kokouksessaan 23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kauppare- kisteriin 1.11.2024. Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa 7 660 807,86 euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset Milj. euroa 2024 2023 Rakennukset ja rakennelmat 0,2 0,0 Yhteensä 0,2 0,0 Muut tuloslaskelmaan kirjatut erät Milj. euroa 2024 2023 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut 0,6 0,4 Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli 2,8 (3,5) miljoonaa euroa vuonna 2024. Vuokrasopimukset vuokralle antajana Laatimisperiaatteet Vaisalan kaikki vuokrasopimukset, joissa Vaisala on vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia, koska kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry kaikilta olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle. Vuokramaksut kirjataan tasaerinä vuokratuotoiksi. Vuokratuotot esitetään liikevaihdossa. Vaisala kirjaa vuokratuoton ansaitsemisesta syntyneet menot kuluiksi myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin. Vuokra-aika määritellään siten, että se on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole purettavissa. Vuok- ra-aikaan luetaan mukaan vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää kyseisen option ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja ei käytä kyseistä optiota. Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta. Vaisala vuokralle antajana Vaisala vuokraa lidareita tuulen mittaamiseen. Vuokrakaudet ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta korkeintaan kaksi vuotta. Tilikauden 2024 vuokratuotot olivat 2,2 (1,8) miljoonaa euroa. Tilikauden 2024 lopussa vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat vuokramaksut ovat 1,4 (0,7) miljoonaa euroa. Vaisala arvioi, että nämä saadaan tilikauden 2025 aikana. 122 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Osakepääoma ja rahastot Milj. euroa Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl Osake pääoma Muut rahastot Omat osakkeet Yhteensä 31.12.2022 36 228 7,7 3,5 -3,3 7,9 Osakeperusteisten maksujen siirto kerty- neisiin voittovaroihin -2,9 -2,9 Osakeperusteiset maksut 73 1,2 1,2 Omien osakkeiden hankinta -50 -2,1 -2,1 Muuntoerot 0,0 0,0 31.12.2023 36 251 7,7 0,6 -4,2 4,1 Osakeperusteiset maksut 52 0,8 0,8 Omien osakkeiden hankinta -19 -0,8 -0,8 Siirrot erien välillä 0,1 0,1 31.12.2024 36 285 7,7 0,7 -4,1 4,2 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 152 Yhteensä 36 437 Muut rahastot Muut rahastot koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,6 (0,5) miljoonaa euroa sisältää tytäryhtiöiden paikallisiin sään- nöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2024 oli 0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Omat osakkeet Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään kertyneiden voittovarojen vähennyksenä. Osakkeiden lukumäärä, kpl Hankintahinta, milj. euroa Omat osakkeet 31.12.2022 208 487 3,3 Omien osakkeiden luovutus -73 011 -1,2 Omien osakkeiden hankinta 50 000 2,1 Omat osakkeet 31.12.2023 185 476 4,2 Omien osakkeiden luovutus -52 182 -0,8 Omien osakkeiden hankinta 18 855 0,8 Omat osakkeet 31.12.2024 152 149 4,1 Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 omia A-sarjan osakkeita 152 149 (185 476) kappaletta, joiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4% (0,5) ja äänimäärästä 0,1% (0,1). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 4,1 miljoonaa euroa. Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimin- taan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankin- nan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä tilikauden tuloksen muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaman muuntoeron. Konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa. Tilikauden tulos kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Osinko Vuodelta 2024 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa 25.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2024 maksettavaksi 0,85 euron osinkoa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan noin 30,8 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. 123 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski, uudelleen- rahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin. Valuuttariski Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin yksiköihin. Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2024 konsernin myynnistä 47 % oli EUR:ssa, 31 % USD:ssa, 9 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 4 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista, rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskan- nassa. Vaisala ei sovella IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaista suojauslaskentaa, vaan johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet ja sisältö esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 4,3 (-3,3) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa. IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennus- tettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. Valuuttakurssin 10 % vahvistumisen vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -3,7 (0,0) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluut- tapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja): Nettovaluuttapositiot euroa vastaan Milj. euroa 2024 2023 Nettopositio Herkkyys Milj. euroa Nettopositio Herkkyys USD -32,3 +/- 3,1 USD -2,3 +/- 0,2 GBP -12,8 +/- 1,2 AUD 2,2 +/- 0,2 KWD -4,7 +/- 0,4 SEK -1,5 +/- 0,1 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja ja/tai rahavaroja. Tilikauden päättyessä Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa, joista 105,0 (50,0) miljoonaa euroa oli vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 24,5 (12,1) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin. Myös konsernin rahavaroille maksettava korko on sidottu vaihtuvaan tilikorkoon. Vaisalan nettovelka 31.12.2024 oli 40,6 (-28,2) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön suuruisella korkotason nousulla olisi 0,2 (0,4 positiivinen) miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus seuraavan vuoden nettokorko- tuottoihin ja -kuluihin olettaen, että konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja rahavarat eivät muutu. Laskelmassa on otettu huomioon vaihtuvakorkoiset lainat sekä rahavarat laskennallisesti euroiksi käännettynä. Laskelmassa ei ole otettu huomioon valuuttajohdannaisia. Korkotuotot ja -kulut on esitetty liitetiedossa 9 Rahoitustuotot ja -kulut. Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksu- valmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaa- ehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulu- kuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. 124 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottoso- pimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmius- luottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Vaisalalla oli siten 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 94,5 (43,7) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti. Myyntisaamisten luottoriski Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta, sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -1,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan. Myyntisaamiset mukaan lukien myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot esitetään liitetiedossa 12, Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. 20. PITKÄAIKAISET SAAMISET Milj. euroa 2024 kirjan- pitoarvot Käyvät arvot 2023 kirjan- pitoarvot Käyvät arvot Pitkäaikaiset vakuudet 1,0 1,0 1,0 1,0 Muut pitkäaikaiset saamiset 0,2 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 1,2 1,2 1,2 1,2 21. RAHOITUSVARAT JA -VELAT Laatimisperiaatteet Rahoitusvarat Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Jaksotettuun hankintamenoon luokitellaan rahoitusvarat, joita liiketoimintamallin mukaisesti pidetään eräpäivään asti ja omaisuuserän rahavirrat muodostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta. Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita saamisia. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon, johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja mui- den saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Näihin rahoi- tusvaroihin liittyvät korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä ja sisällytetään rahoitustuottoihin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslas- kentaa. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukau- den sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvaraukset kirjataan soveltaen yksinkertaistettua menettelyä IFRS 9:n mukaisesti, koska niihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot määritetään varausmatriisilla, hyödyntäen eri saamisluokkien poikkeavia luottoriskejä. Ryhmittelyt perustuvat saamisten ikäluokkiin, maantieteellisiin alueisiin, vakuuksien olemassaoloon ja aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin tai muuhun näyttöön saamisten kohonneesta luottoriskistä. Eri saamisluokkien odotetut luottotappioriskit perustuvat historiallisten tappioiden määrään ja johdon arvioon. Muutokset saamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvassa luottotappiovarauksessa sekä saamisten lopulliset luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista. 125 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoi- tusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa. Johdannaissopimukset Konsernin johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Konsernilla on myyntiä useissa valuutoissa. Kaikki johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi ja ne kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin raportointikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumat- tomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Konserni ei noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiinisopimuksiin. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konser- nin johdannaissopimukset kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikausilla 2023 tai 2024. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryhtiöiden nettovarallisuuden valuuttariskiä. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2024 Milj. euroa Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti Jaksotettu hankintameno Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan Käypä arvo Liitetieto Rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset 1,2 1,2 1,2 20 Myyntisaamiset ja johdannaissopimukset 0,1 86,7 86,7 86,7 12 Pankkivekselit 4,5 4,5 4,5 12 Rahavarat 88,8 88,8 88,8 23 Yhteensä 0,1 181,2 181,2 181,2 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta 105,0 105,0 105,0 21 Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat 21,4 21,4 21,4 17 Muut pitkäaikaiset velat 6,7 6,7 6,7 21 Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat 3,1 3,1 3,1 17 Korollinen lyhytaikainen velka 0,0 0,0 0,0 21 Ostovelat ja johdannaissopimukset 1,5 26,9 26,9 26,9 14 Yhteensä 1,5 163,2 163,2 163,2 * ) Kiinassa käytetään vaihtoehtoisena maksutapana pankkivekseleitä. Ne arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Pankkivekselit voidaan pitää eräpäivään asti tai lunastaa käypään arvoon niiden voimassaoloaikana. 126 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2023 Milj. euroa Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti Jaksotettu hankintameno Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan Käypä arvo Liitetieto Rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset 1,2 1,2 1,2 20 Myyntisaamiset ja johdannaissopimukset 0,4 70,2 70,2 70,2 12 Rahavarat 90,3 90,3 90,3 23 Yhteensä 0,4 161,8 161,8 161,8 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta 50,0 50,0 50,0 21 Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat 9,3 9,3 9,3 17 Muut pitkäaikaiset velat 4,2 4,2 4,2 21 Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat 2,8 2,8 2,8 17 Korollinen lyhytaikainen velka 0,0 0,0 0,0 21 Ostovelat ja johdannaissopimukset 0,4 13,8 13,8 13,8 14 Yhteensä 0,4 80,1 80,1 80,1 Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenant- tiehdon 31.12.2024. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpää- oman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottosopimuksensa ensim- mäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta kolmannella neljänneksellä ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimuk- seen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2024 Milj. euroa 2025 2026–2029 2030-2034 2035 Lainat rahoituslaitoksilta 105,0 Valmiusluotto Muut korolliset lainat Vuokrasopimusvelat 4,1 11,3 9,7 7,8 Yhteensä 4,1 116,3 9,7 7,8 Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2023 Milj. euroa 2024 2025–2028 2029-2033 2034 Lainat rahoituslaitoksilta 50,0 Valmiusluotto Muut korolliset lainat 0,0 Vuokrasopimusvelat 3,1 7,2 3,1 Yhteensä 3,2 57,2 3,1 0,0 127 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Johdannaissopimukset Milj. euroa 2024 2023 Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot Valuuttatermiinit 94,5 43,7 Nimellisarvot yhteensä 94,5 43,7 Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa 2024 2023 Valuutta-arvo milj. Milj. euroa Valuutta-arvo milj. Milj. euroa USD 64,5 60,7 22,0 20,0 CNH 50,5 6,5 60,0 7,7 JPY 750,0 4,6 750,0 4,7 SEK 27,5 2,3 KWD 4,2 12,5 CAD 5,2 3,5 7,2 5,0 GBP 5,6 6,7 3,5 4,0 Yhteensä 94,5 43,7 Johdannaissopimusten maturiteettijakauma Milj. euroa 2024 2023 Alle 90 päivää 55,4 37,1 Yli 90 päivää ja alle 120 päivää - 2,0 Yli 120 päivää ja alle 180 päivää - 4,5 Yli 180 päivää ja alle 365 päivää 39,2 - Yhteensä 94,5 43,7 Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot Milj. euroa 2024 2023 Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat 0,1 0,4 Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat 1,5 0,4 128 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 22. KOROLLISET VELAT JA MUUT OIKAISUT RAHAVIRTALASKELMASSA Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan Milj. euroa 31.12.2023 Rahavirrat Ei-rahavirta- vaikutteiset muutokset 31.12.2024 Lainat rahoituslaitoksilta 50,0 55,0 105,0 Valmiusluotto 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimusvelat 12,0 -2,8 15,3 24,5 Muut korolliset velat 0,1 -0,0 0,0 Valuuttakurssierot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 62,1 52,1 15,3 129,5 Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan Milj. euroa 31.12.2022 Rahavirrat Ei-rahavirta- vaikutteiset muutokset 31.12.2023 Lainat rahoituslaitoksilta 40,0 10,0 50,0 Valmiusluotto 0,0 0,0 Vuokrasopimusvelat 10,9 -3,1 4,3 12,0 Muut korolliset velat 12,6 -12,5 0,1 Valuuttakurssierot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 63,4 -5,6 4,3 62,1 Erittely liiketoiminnan rahavirran muista oikaisuista Milj. euroa 2024 2023 Luottotappiovarauksen muutos 0,9 -0,8 Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutos 1,2 -0,5 Varausten muutos 0,3 -0,3 Osakepalkkioihin liittyvä oikaisu 0,7 0,4 Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä oikaisu -3,3 - Muut oikaisut -0,2 0,3 Yhteensä -0,4 -0,9 23. RAHAVARAT Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Rahavarat Milj. euroa 2024 2023 Rahat ja pankkisaamiset 88,8 90,3 Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. 129 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 24. VASTUUSITOUMUKSET Vastuusitoumukset ja annetut pantit Milj. euroa 2024 2023 Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset 12,9 11,0 Investointisitoumukset Vaisalan sitovien pysyvien vastaavien tilausten arvo oli 31.12.2024 yhteensä 12 (4) miljoonaa euroa. Ostositoumukset Konsernilla oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 28 (21) miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi konsernilla oli ostosopimuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joiden maksimimäärä toteutuessaan olisi yhteensä 28 (31) miljoonaa euroa. Lisäksi Vaisala oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi ei ollut vielä alkanut, ja joista aiheutuvat lähtevät rahavirrat tulevaisuudessa olivat yhteensä 0,3 (13) miljoonaa euroa. 130 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat: 1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot Liikearvo 38,5 Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 14,2 Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 10,6 Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 2,4 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,5 Laskennalliset verosaamiset 3,3 Varat yhteensä 70,5 Ostovelat ja muut velat 0,0 Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 3,7 Velat yhteensä 3,8 Nettovarallisuus 66,7 Rahana maksettu kauppahinta -66,7 Hankitun tytäryrityksen rahavarat - Rahavirtavaikutus -66,7 Konsolidointi 25. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Vaisala hankki 9.12.2024 yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen WeatherDesk-liiketoiminnan. Hankittu Weather- Desk-liiketoiminta liittyy tekoälypohjaiseen sääennustamiseen ja se tarjoaa nopean pääsyn maailmanlaajuisiin sääennusteisiin ja havaintoihin. WeatherDesk palvelee asiakkaita, jotka keskittyvät hyödyke- ja energiakauppaan sekä energian kysynnän että tarjonnan ennustamiseen. Hankinnalla Vaisala kasvattaa asemaansa tekoälyve- toisessa sääennustamisessa sekä vahvistaa tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja energiasektoreille. Vaisalan strategian mukaisesti kauppa auttaa laajentumaan energiasiirtymässä ja kasvattamaan tilauspohjaista dataliike- toimintaa. Vuonna 2023 WeatherDesk liiketoiminnan (osa Maxar Technologiesin tilintarkastettuja lukuja) liikevaihto oli 12,8 miljoonaa Yhdysvaltain taalaa ja hankittuun liiketoimintaan liittyen nettosumma 31.12.2023 oli -2,6 miljoonaa Yhdysvaltain taalaa.  euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 578 miljoonaa euroa ja liiketulos 90 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta. Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 67 miljoonaa euroa. Liikearvoa kirjattiin alustavasti 38 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä: • WeatherDeskin ennustealustan hyödyntäminen Vaisala XWeatherissa osana Vaisalan ennustamis- ja analytiikkaliiketoimintaa • Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti hyödyke- ja energia- asiakkaisiin Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0.7 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. WeatherDesk liiketoiminta on konsolidoitu osaksi Vaisalan konserni- tuloslaskelmaa ja konsernitasetta 9.12.2024 alkaen. Koska hankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina. 131 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat: 1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot Liikearvo 13,6 Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 7,1 Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 5,3 Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 0,2 Aineelliset hyödykkeet 0,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,0 Rahat ja pankkisaamiset 2,6 Varat yhteensä 29,7 Ostovelat ja muut velat 0,2 Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 1,1 Laskennalliset verovelat 3,3 Velat yhteensä 4,5 Nettovarallisuus 25,2 Rahana maksettu kauppahinta -22,2 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 2,6 Rahavirtavaikutus -19,6 Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd:n koko osakekannan. Speedwell on ilmasto- ja ympäristöriskien asiantuntija, joka tarjoaa dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida ja siten hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Yrityshankinnan myötä Vaisala laajentaa tilauspohjaista dataliiketoimintaansa vakuutusalalle ja tarjoaa ratkaisuja, joilla loppuasiakkaat voivat suojautua vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Vaisalan strategian mukaisesti yrityshan- kinta laajentaa tilauspohjaisen dataliiketoiminnan tarjontaa sekä nykyisissä että uusissa asiakassegmenteissä. Vuonna 2023 Speedwell-konsernin (tilintarkastettu) liikevaihto oli 3,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja taseen loppusumma 31.12.2023 oli 3,2 miljoonaa Iso-Britannian puntaa. Hankitun konsernin liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,6 miljoonaa euroa ja liiketulos -0,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 568 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta. Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 25 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää 3 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–4,2 miljoonaa euroa. Liikearvoa kirjattiin alustavasti 14 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä: • Speedwell Climaten datan hyödyntäminen Vaisalan XWeatherissa osana Vaisalan data- ja ennustamisportfoliota • Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti asiakkaisiin, jotka keskittyvät parametriseen vakuuttamiseen, vakuutusalaan ja uusiutuvaan energiaan. Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelvotonta. Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 1,3 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Speedwell-konserni on konsolidoitu osaksi Vaisalan konserni- tuloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen. Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämi- sessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina. 132 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hankittujen varojen ja vastattavaksiotettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat: 1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot Liikearvo - Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 1,9 Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 0,7 Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 0,0 Aineelliset hyödykkeet 0,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,7 Rahat ja pankkisaamiset 0,4 Varat yhteensä 3,8 Ostovelat ja muut velat 0,3 Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 0,0 Laskennalliset verovelat 0,6 Velat yhteensä 1,0 Nettovarallisuus 2,8 Rahana maksettu kauppahinta -1,7 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 0,4 Rahavirtavaikutus -1,3 Tilikaudella 2023 ei ollut liiketoimintojen hankintoja. Tilikauden 2024 päättyessä konsernilla oli yrityshankintojen ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023 velkaa ei ollut). Tilikaudella 2024 ei maksettu aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta (2023: 0,1 miljoonaa euroa). Ehdollista kauppahinta- vastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2023 ja 2024 aikana osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella. Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n koko osakekannan. Nevis Technology on ohjelmisto- ja sääjärjestelmätoimittaja, joka on erikoistunut merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumis- alustojen sääjärjestelmiin. Nevis Technology tarjoaa sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita offshore- energia-alalle, merituulipuistojen ollessa kasvava asiakassegmentti. Yrityshankinta mahdollistaa Vaisalan liiketoiminnan kehittämisen merituulivoiman (offshore-tuulivoiman) alalla ja tarjoaa ratkaisuja asen- nukseen, miehistön siirtoon ja huoltotoimintoihin. Yrityshankinta vahvistaa Vaisalan asemaa sääjärjestelmä- ja datakumppanina merituulivoima-asiakkaille ja tukee Vaisalan strategista painopistealuetta laajentua energia- siirtymässä. Vuonna 2023 Nevis Technologyn (tilintarkastamaton) liikevaihto oli 1,5 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja taseen loppusumma 31.12.2023 oli 0,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa. Hankitun yhtiön liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi ollut johdon arvion mukaan 567 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta. Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 3 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää 0,9 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–2,6 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0,2 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääasiassa tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Nevis Technology on konsolidoitu osaksi Vaisalan konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen. Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämi- sessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina. 133 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 26. TYTÄRYHTIÖT Nimi Maa Konsernin omistusosuus %, 31.12.2024 Konsernin omistusosuus %, 31.12.2023 Vaisala Holding Oy Suomi 100 100 Vaisala Limited Iso-Britannia 100 100 Vaisala Pty. Ltd. Australia 100 100 Vaisala GmbH Saksa 100 100 Vaisala KK Japani 100 100 Vaisala Inc. Yhdysvallat 100 100 Vaisala China Ltd. Kiina 100 100 Vaisala Canada Inc. Kanada 100 100 Vaisala Sdn. Bhd. Malesia 100 100 Vaisala Servicos De Marketing Ltda Brasilia 100 100 3TIER R&D India Private Limited Intia 100 100 Vaisala East Africa Limited Kenia 100 100 Vaisala Mexico Limited, S. de R. L. de C.V. Meksiko 100 100 Vaisala France SASU Ranska 100 100 Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd tytäryhtiöineen, joista Iso-Britanniassa emoyhtiön lisäksi toimivat Speedwell Settlement Services, weatherXchange Ltd, ClearWeather Ltd, Weather Risk Exchange Ltd, Speedwell Climate Ltd ja Yhdsyvalloissa toimii Speedwell Climate Corp. Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n. Lisäksi Vaisala perusti 3.4.2024 Ruotsiin tytäryhtiön Vaisala Sweden Ab ja 4.6.2024 Intiaan tytäryhtiön Vaisala India Private Limited. Whether or Knot LLC sulautui Vaisala Inc.:iin 1.12.2023. K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd. likvidoitiin tilikaudella 2023. Nimi Maa Konsernin omistusosuus %, 31.12.2024 Konsernin omistusosuus %, 31.12.2023 Upwind SASU Ranska 100 100 SCI Septentrion Ranska 100 100 Vaisala Shanghai Sensors Ltd. Kiina 100 100 Vaisala Korea Co. Ltd Etelä-Korea 100 100 Vaisala Sweden AB Ruotsi 100 0 Vaisala India Private LTD Intia 100 0 Speedwell Settlement Services Iso-Britannia 100 0 weatherXchange Ltd Iso-Britannia 100 0 ClearWeather Ltd Iso-Britannia 100 0 Weather Risk Exchange Ltd Iso-Britannia 100 0 Speedwell Climate Ltd Iso-Britannia 100 0 Speedwell Associates Ltd Iso-Britannia 100 0 Nevis Technology Ltd Iso-Britannia 100 0 Speedwell Climate Corp Yhdysvallat 100 0 134 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 27. OSAKKUUSYHTIÖ Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet. Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salama- havainnointiyhteisössä. Yhtiön nimi Rekisteröintimaa ja pääasiallinen toimipaikka Omistusosuus Arvostusmenetelmä SAS Meteorage Ranska 35 % Pääomaosuusmenetelmä Osakkuusyhtiön taloudellisen tiedon yhteenveto Milj. euroa 2024 2023 Pitkäaikaiset varat 3,2 2,8 Lyhytaikaiset varat 4,2 4,4 Velat 2,8 2,9 Nettovarallisuus 4,6 4,3 Vaisalan osuus nettovarallisuudesta 1,6 1,5 Liikevaihto 5,1 4,7 Tilikauden tulos 0,7 0,6 Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin. Osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvot Milj. euroa 2024 2023 Kirjanpitoarvo 1.1. 1,5 1,4 Osuus tilikauden tuloksesta 0,2 0,2 Saatu osinko -0,1 -0,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 1,6 1,5 Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa. Osakkuusyhtiön kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat Milj. euroa 2024 2023 Myynnit 0,2 0,2 Saamiset - 0,1 135 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Muut liitetiedot 28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkina- hintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 26, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Liike- toimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Johdon työsuhde-etuudet 1 000 euroa 2024 2023 Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste) Öistämö Kai Palkka 557 526 Lyhyen aikavälin kannustimet 120 288 Osakeperusteiset palkkiot 506 728 Lakisääteinen eläke 113 134 Lisäeläke 85 122 Yhteensä 1 381 1 797 1 000 euroa 2024 2023 Muun johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (maksuperuste) Palkka 2 045 1 935 Lyhyen aikavälin kannustimet 392 872 Osakeperusteiset palkkiot 1 371 2 527 Lakisääteinen eläke 437 462 Lisäeläke 312 360 Yhteensä 4 557 6 156 Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vas- taa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa. 136 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024 1 000 euroa Vuosipalkkio Palkkiot, Tarkastusvaliokunta Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta Palkkiot, Nimitysvaliokunta Palkkio Suomen ulkopuolla asuville hallituksen jäsenille Yhteensä Bresky Annica hallituksen jäsen 40 4 4 5 53 Castrén Petri hallituksen jäsen 40 6 46 Jääskeläinen Antti hallituksen jäsen 40 1 4 45 Lundström Petra hallituksen jäsen 0 1 1 2 Rinnevaara Jukka hallituksen jäsen 40 5 45 Rosenberg Lotte hallituksen jäsen 40 3 5 48 Ståhlberg Kaarina hallituksen jäsen 40 9 1 50 Syrjänen Tuomas hallituksen jäsen 40 5 4 49 Voipio Raimo hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51 Voipio Ville hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 65 Yhteensä 375 25 24 20 10 454 Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023 1 000 euroa Vuosipalkkio Palkkiot, Tarkastusvaliokunta Palkkiot, Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta Palkkiot, Nimitysvaliokunta Palkkiot, Strateginen suunnitteluvaliokunta Yhteensä Castrén Petri hallituksen jäsen 40 7 1 48 Jääskeläinen Antti hallituksen jäsen 40 6 1 47 Lundström Petra hallituksen jäsen 40 4 5 49 Rinnevaara Jukka hallituksen jäsen 40 4 44 Ståhlberg Kaarina hallituksen jäsen 40 9 5 1 55 Syrjänen Tuomas hallituksen jäsen 40 5 45 Voipio Raimo hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51 Voipio Ville hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 1 66 Yhteensä 337 27 18 20 4 406 137 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy Milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastus 0,6 0,6 Veroneuvonta 0,0 0,0 Lausunnot ja todistukset 0,0 0,0 Muut palkkiot 0,2 0,1 Yhteensä 0,9 0,7 Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2024 olivat yhteensä 0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Muut kuin tilintarkastuspalvelut sisältävät muun muassa kestävyysraportoinnin varmennuksen. 30. MYÖHEMMIN SOVELLETTAVAT UUDET JA UUDISTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT JA TULKINNAT IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin IFRS-tilinpäätösstandardin käyttöön voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantu- lopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei joiltain osin ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa (merkitty ). • IAS 21:n muutokset: Transaktiot tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa • IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and Disclosure in Financial Statements) • IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures) • Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7-standardeihin – luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet • Vuosittaiset parannukset: osa 11 • Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin – kohdennetut parannukset* Muutokset IAS 21-standardiin – Avistakurssin arvioiminen kun valuutta ei ole vaihdettavissa Muutokset vaikuttavat yhteisöön, jolla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdetta- vissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä määrättyä tarkoitusta varten. Valuutta on vaihdettavissa silloin, kun sillä on mahdollisuus hankkia toista valuuttaa (huomioiden normaali hallinnollinen viive), ja liiketoimi tapahtuisi markkinoiden tai vaihtomekanismin kautta, joka luo toimeenpantavia oikeuksia ja velvoitteita. Muutokset lisäävät soveltamisohjeistusta sen määrittämiseksi, milloin valuutta on vaihdettavissa. Kun valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä, yhteisön on arvioitava kyseisenä päivänä vallitseva avistakurssi. Avistakurssin arvioimisessa yhteisön tavoitteena on kuvata kurssia, johon tavanmukainen vaihtotapahtuma toteutuisi vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä. Tällöin yhteisön tulee myös antaa lisätietoja. Muutokset ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli konsernilla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa. Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. 138 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and Disclosure in Financial Statements) IFRS 18 -standardi on uusi tilinpäätösstandardi, joka käsittelee tilinpäätöksen esittämistä ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. Uusi tilinpäätösstandardi tuo muutoksia ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen. Merkittävimmät IFRS 18:n mukanaan tuomat muutokset liittyvät: • tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin • vaatimukseen esittää liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista, joita tällä hetkellä raportoidaan tilinpäätöksen ulkopuolella (”management-defined performance measures”) ja • tietojen laajennettuihin yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilin- päätöksen liitetietoihin. IFRS 18 korvaa olemassa olevan IAS 1 -standardin, joskin monet IAS 1:n periaatteet on säilytetty vähäisin muutoksin. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä, mutta se saattaa muuttaa yhtiön nykyisin raportoimaa ”Liikevoittoa tai -tappiota”. Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja sitä sovelletaan takautuvasti vertailutietoihin. Standardin käyttöönotolla on vaikutusta konsernitilinpäätöksen esittämiseen ja tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures) IFRS 19 on vapaaehtoinen IFRS-tilinpäätösstandardi, jota vaatimukset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa laatiessaan omia konserni-, erillis- tai yksittäisiä tilinpäätöksiään. Nämä tytäryritykset jatkavat muiden IFRS-tilin- päätösstandardien kirjaamis-, arvostamis- ja esittämisvaatimusten soveltamista, mutta ne voivat korvata näiden standardien liitetietovaatimukset supistetuilla liitetietovaatimuksilla. Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin – Luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet Luonnonolosuhteista riippuvia sähkölähteitä, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa, käytetään yhä enemmän hiili- dioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nämä on strukturoitu usein pitkäaikaisiksi sähkönostosopimuksiksi (Power purchase agreements, “PPA”), jotka voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Keskeinen haaste on, että sähköntuo- tanto riippuu luonnonolosuhteista, mikä vaikeuttaa tiettyjen IFRS 9:n osa-alueiden soveltamista. IASB on tehnyt muutoksia IFRS 9:n "oman käytön" poikkeukseen ja suojauslaskennan vaatimuksiin sekä lisän- nyt kohdennettuja liitetietovaatimuksia IFRS 7:ään. Nämä muutokset koskevat vain sopimuksia, jotka altistavat yksikön vaihteluille sähkön määrässä, koska sen tuotantolähde riippuu hallitsemattomista luonnonolosuhteista. Näitä kutsutaan muutoksissa vapaasti suomennettuna "luonnonolosuhteista riippuvaa sähköä koskeviksi sopimuksiksi". Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu. Vuosittaiset parannukset: osa 11 Vuoden 2024 muutokset koskevat seuraavia standardeja: • IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä siihen liittyvä soveltamisohjeistus • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit • IFRS 10 Konsernitilinpäätös • IAS 7 Rahavirtalaskelmat Parannukset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Parannusten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu. Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 - standardeihin – Kohdennetut parannukset IFRS 9 ja IFRS 7 – standardimuutokset: a) täsmentävät vaatimuksia tiettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamiselle ja poiskirjaamiselle, sisältäen uuden poikkeuksen joillekin rahoitusveloille, jotka maksetaan sähköisen rahansiirtojärjestelmän kautta; b) täsmentävät ja lisäävät ohjeistusta arvioitaessa, koostuuko rahoitusvaran tulevat rahavirrat ainoastaan pääoman ja koron maksusta (“SPPI- kriteeri”); c) lisäävät uusia liitetietovaatimuksia tietyistä instrumenteista, joiden sopimusehdot voivat muuttaa rahavir- toja (kuten instrumentit, joissa on ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteiden (ESG) saavuttamiseen liittyviä ominaisuuksia); ja d) päivittävät liitetietovaatimuksia oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka on luokiteltu käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta (FVOCI). Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kun yhteisö soveltaa muutoksia ensim- mäistä kertaa, sen ei tarvitse oikaista vertailutietoja, ja vertailutietojen oikaisu on sallittua vain, jos se voidaan tehdä ilman jälkiviisautta. Muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikau- silla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu. 139 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Emoyhtiön tuloslaskelma Euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Liikevaihto 2 400 420 636,92 369 376 171,60 Hankinnan ja valmistuksen kulut 4, 5 -177 878 918,64 -175 099 149,56 Bruttokate 222 541 718,28 194 277 022,04 Myynnin ja markkinoinnin kulut 4, 5 -43 699 663,40 -40 569 570,87 Hallinnon kulut Tutkimus- ja kehityskulut 4, 5 -59 864 187,67 -53 177 534,57 Muut hallinnon kulut 4, 5 -55 621 511,60 -72 843 780,30 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 3 477 572,05 643 267,15 Liiketulos 63 833 927,66 28 329 403,45 Rahoitustuotot 6 21 133 371,20 41 182 318,36 Rahoituskulut 6 -10 823 446,12 -12 318 687,27 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 74 143 852,74 57 193 034,54 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -3 894 294,66 -637 251,79 Tulos ennen veroja 70 249 558,08 56 555 782,75 Välittömät verot 7 -12 009 149,06 -4 927 291,49 Tilikauden tulos 58 240 409,02 51 628 491,26 Emoyhtiön tilinpäätös * * ) Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan. 140 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Emoyhtiön tase Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8 Liikearvo 0,00 13 228,48 Aineettomat oikeudet 50 795 713,98 11 530 686,79 Muut aineettomat hyödykkeet 3 244 564,30 5 236 779,94 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 350 698,62 352 534,91 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 54 390 976,90 17 133 230,12 Aineelliset hyödykkeet 8 Maa- ja vesialueet 2 904 868,22 2 904 868,22 Rakennukset ja rakennelmat 39 332 935,15 41 048 425,61 Koneet ja kalusto 26 119 768,33 26 575 672,14 Muut aineelliset hyödykkeet 74 417,51 74 417,51 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11 705 285,60 6 429 008,49 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 80 137 274,81 77 032 391,97 Sijoitukset 8 Osuudet saman konsernin yrityksissä 101 289 951,11 74 526 706,17 Muut osakkeet ja osuudet 101 000,00 101 000,00 Sijoitukset yhteensä 101 390 951,11 74 627 706,17 Pysyvät vastaavat yhteensä 235 919 202,82 168 793 328,26 Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 149 115,16 114 423,60 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 149 115,16 114 423,60 Vaihto-omaisuus Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42 230 539,66 42 979 758,91 Vaihto-omaisuus yhteensä 42 230 539,66 42 979 758,91 Lyhytaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 17 36,101,620.00 - Myyntisaamiset 35 701 726,78 25 789 932,16 Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 17 46 884 824,97 33 963 655,89 Muut saamiset 9 7 870 703,55 4 099 303,22 Siirtosaamiset 10 23 936 343,62 20 103 946,76 Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä 17 2 254 796,63 2 156 379,27 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 152 750 015,55 86 113 217,30 Rahat ja pankkisaamiset 46 168 053,45 66 172 382,95 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 241 297 723,82 195 379 782,76 Vastaavaa yhteensä 477 216 926,64 364 173 111,02 141 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Emoyhtiön tase Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Vastattavaa Oma pääoma 13 Osakepääoma 7 660 807,86 7 660 807,86 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 422 379,29 422 031,15 Edellisten tilikausien tulos 163 272 796,77 137 839 656,64 Tilikauden tulos 58 240 409,02 51 628 491,26 Oma pääoma yhteensä 229 596 392,94 197 550 986,91 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 8 352 381,67 4 458 087,01 Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 15 105 000 000,00 50 000 000,00 Siirtovelat 16 1 357 171,00 3 803 126,12 Muut pitkäaikaiset velat 14 1 408 617,89 893,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 107 765 788,89 53 804 019,12 Lyhytaikainen Saadut ennakot - 1 388 253,03 Ostovelat 22 068 954,03 11 310 080,70 Ostovelat saman konsernin yrityksille 17 12 836 024,66 1 681 655,85 Muut lyhytaikaiset lainat saman konsernin yrityksille 17 23 644 337,84 40 914 549,80 Muut lyhytaikaiset velat 14 8 883 174,09 1 983 002,78 Pakolliset varaukset 12 1 342 279,94 1 475 484,63 Siirtovelat 16 56 084 761,14 44 883 567,51 Siirtovelat saman konsernin yrityksille 17 6 642 831,44 4 723 423,68 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 131 502 363,14 108 360 017,98 Vieras pääoma yhteensä 247 620 533,70 166 622 124,11 Vastattavaa yhteensä 477 216 926,64 364 173 111,02 142 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Emoyhtiön rahoituslaskelma 1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Tilikauden tulos 58 240 51 628 Poistot ja arvonalentumiset 5 14 719 14 316 Rahoitustuotot ja -kulut 6 -10 310 -28 864 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 3 - - Poistoero 3 894 637 Tuloverot 7 12 009 4 927 Muut oikaisut 1 381 226 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -409 1 810 Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -31 763 -2 260 Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 27 464 -7 328 Käyttöpääoman muutos 4 708 -7 778 Saadut rahoituserät 6 2 129 1 667 Maksetut rahoituserät 6 -4 220 -5 518 Saadut osingot liiketoiminnasta 6 12 524 33 555 Maksetut tuloverot 7 -4 405 -4 630 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 81 254 60 167 1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 Investointien rahavirta Ostetut tytäryhtiöosakkeet 8 -23 721 - Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 8 -39 483 -640 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin 8 -12 325 -9 167 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 8 59 - Myönnetyt lainat 17 -35 532 - Lainasaamisten takaisinmaksut 17 17 - Investointien rahavirta yhteensä -110 985 -9 807 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 14 80 000 107 383 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 14 -42 297 -100 877 Maksetut osingot 13 -27 226 -26 105 Omien osakkeiden hankinta 13 -752 -2 123 Rahoituksen rahavirta yhteensä 9 725 -21 722 Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -20 005 28 638 Rahavarat 1.1. 66 172 37 535 Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -20 005 28 638 Rahavarat 31.12. 46 168 66 172 143 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Emoyhtiö Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Taseen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai nimellisarvoon, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Emoyhtiön liikevaihto koostuu kokonaisuudessaan asiakassopimuksista saaduista tuotoista. Liikevaihto jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan. Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan mää- rittelyjen mukaisesti. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Projektit täyttävät jatkuvan tuloutuksen kriteerit pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä. Sovellettu projektien tuloutusperiaate täyttää kirjanpitolain edellytyksen projektin erilliskatteen ennakoitavuudesta. Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huolto- palvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut, laajennetun takuun sekä datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Jatkuva tilausmyynti sisältää datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Tuotot kirjataan ajan kuluessa. Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän operatii- viseen toimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten ja vahingonkorvauksista. Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023. Tutkimus- ja kehityskulut Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet. Osakepalkkiot Emoyhtiön osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Tilikaudella 2023 ja aikaisemmin alkaneiden osakepalkkiojärjestelmien osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskel- maan kuluksi ja taseeseen siirtoveloiksi. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myön- tämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperus- teisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio) Tilikaudella 2024 alkaneiden ja sen jälkeen alkavien osakepalkkiojärjestelmien osakkeina maksettavat osakeperusteiset maksut eivät johda tapahtumaan, joka merkitään tuloslaskelmaan tai taseeseen. Osake- palkkiojärjestelmiin liittyvät osakkeet annetaan edunsaajalle maksuttomasti ja oikeus osakkeisiin syntyy peruuttamattomasti vasta kannustinkauden lopussa, kun järjestelyihin liittyvä työssäoloehto on täyttynyt. 144 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Työssäoloehdon arvoa ei voida kohdentaa määräosaisesti eri tilikausille kannustinkauden aikana, koska työn- tekijälle muodostuu peruuttamaton oikeus palkkioon vasta kannustinkauden päättyessä. Edunsaajan puolesta maksetut verovelvoitteet, jotka aiheutuvat osakepalkkiojärjestelyistä, kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jona suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Eläkkeet Emoyhtiön lakisääteinen eläkevakuutus ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuu- tusyhtiöissä ja ne ovat maksuperusteisia. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotetta- vasta tulosta tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä sijoituksista. Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumi- silla sekä lisättynä arvonkorotuksilla. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ja sijoituksista ei tehdä poistoja. Omaan käyttöön valmistettujen pysyvien vastaavien hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Pysyvien vastaavien hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat: Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 5–40 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–8 vuotta Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajoittamaton ja joista ei tehdä poistoja. Tämän lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu sulautumistappioita, joiden taloudellinen pitoaika on 5-6 vuotta. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta. Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset ovat velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry vastaavaa tuloa ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, johon varaus on alun perin kirjattu. Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista. Johdannaissopimukset Vaisala soveltaa rahoitusvälineiden kirjanpitokäsittelyssä KPL 5.2 § mukaista arvostusta sekä noudattaa Kirjan- pitolautakunnan lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016) mukaista menettelyä johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta. Kaikki emoyhtiön johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Vaisalalla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät tilikaudella 2024 olivat USD, CNY ja JPY. Kaikki johdannais- sopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin tilikauden lopussa. Valuutta- termiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen siirtosaamisiin ja -velkoihin. Vaisala ei sovella suojauslaskentaa. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin pää- töskursseja. Rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, lainasaamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 145 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 2. LIIKEVAIHTO Myyntituottojen jaottelu Liikevaihto markkina-alueittain 1 000 euroa 2024 2023 Americas 124 015 116 850 josta Yhdysvallat 90 511 86 241 APAC 126 971 115 539 EMEA 149 434 136 987 josta Suomi 9 937 8 888 Yhteensä 400 421 369 376 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain 1 000 euroa 2024 2023 Sää ja ympäristö Tuotemyynti 78 031 67 775 Projektimyynti 51 854 42 129 Palvelumyynti 5 373 5 459 Jatkuva tilausmyynti 6 694 3 181 Yhteensä 141 952 118 544 Teolliset mittaukset Tuotemyynti 52 257 49 631 Palvelumyynti 3 541 2 924 Yhteensä 55 798 52 555 Konsernin sisäinen liikevaihto 202 671 198 277 Yhteensä 400 421 369 376 Liikevaihto myyntituottojen kirjaamisen ajoituksen perusteella 1 000 euroa 2024 2023 Tuloutus yhtenä ajankohtana 134 946 121 985 Tuloutus ajan kuluessa 62 804 49 114 Konsernin sisäinen liikevaihto 202 671 198 277 Yhteensä 400 421 369 376 Konsernin sisäisestä liikevaihdosta suurin osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana. 146 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Vuonna 2024 konsernin sisäinen liikevaihto sisältää 12,1 miljoonaa euroa toiminnanohjausjärjestelmän implemen- tointiin liittyviä edelleen veloituksia vuosilta 2021-2023. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2024. Vertailuvuoden liikevaihtoa on oikaistu konsernin sisäisten kulujen edelleen veloitusten verran (10,6 miljoonaa euroa), jotka aiemmin kirjattiin kulujen vähennykseksi, mutta vuonna 2024 ovat mukana konsernin sisäisessä liikevaihdossa. Maksuehdot Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote-, palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin liike- toiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakko- maksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan. Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista taseen saamisista ja veloista. Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät 1 000 euroa 31.12.2024 31.12.2023 Myyntisaamiset 46 885 59 595 Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) 16 247 14 483 Saadut ennakot 1 735 1 388 Myynnin jaksotukset (siirtovelat) 12 169 13 586 Taseen vastaavien myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelutuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusas- teen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) ovat siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutuksesta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtosaaminen), koska tuloutus tehdään ennen laskutusta. Saadut ennakot ovat asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu. Taseen vastattavien myynnin jaksotukset (siirtovelat) sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät. Myynnin jaksotukset (siirtovelat) syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, josta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtovelka). Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy myynnin jaksotus (siirto- velka) kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty. Tilikaudella 2024 emoyhtiö kirjasi myyntituottoja yhteensä 7 (5) miljoonaa euroa, jotka tilikauden alussa sisältyivät myynnin jaksotuksiin (siirtoveloissa). Tilauskanta oli 31.12.2024 133,1 (97,8) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 98,4 (66,9) miljoonaa euroa arvioidaan tuloutettavan tilikaudella 2024 ja 34,7 (30,9) miljoonaa euroa tätä myöhemmin. 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 euroa 2024 2023 Vahingonkorvaukset ja muut 478 643 Yhteensä 478 643 Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023. 147 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut 1 000 euroa 2024 2023 Palkat 112 378 108 747 Eläkekulut 18 759 18 301 Muut henkilösivukulut 2 155 3 440 Yhteensä 133 292 130 488 Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana Henkilöä 2024 2023 Suomessa 1 544 1 540 Suomen ulkopuolella 10 9 Yhteensä 1 554 1 549 Henkilöstö 31.12. Henkilöä 2024 2023 Suomessa 1 538 1 533 Suomen ulkopuolella 10 9 Yhteensä 1 548 1 542 Toimitusjohtajien palkat ja palkkiot (maksuperuste) 1 000 euroa 2024 2023 Öistämö Kai (1.10.2020 alkaen) Palkka 557 526 Lyhyen aikavälin kannustimet 120 288 Osakeperusteiset palkkiot 506 728 Lakisääteinen eläke 113 134 Lisäeläke 85 122 Yhteensä 1 381 1 797 Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vas- taa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa. 148 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024 1 000 euroa Vuosi- palkkio Palkkiot, tarkastus- valiokunta Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Palkkiot, Nimitys- valiokunta Palkkio Suomen ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille Yhteensä Bresky Annica, hallituksen jäsen 40 4 4 5 53 Castrén Petri, hallituksen jäsen 40 6 46 Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen 40 1 4 45 Lundström Petra (maaliskuuhun 2024 saakka), hallituksen jäsen 1 1 2 Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen 40 5 45 Rosenberg Lotte, hallituksen jäsen 40 3 5 48 Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen 40 9 1 50 Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen 40 5 4 49 Voipio Raimo, hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51 Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 65 Yhteensä 375 25 24 20 10 454 Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023 1 000 euroa Vuosi- palkkio Palkkiot, tarkastus- valiokunta Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Palkkiot, Nimitys- valiokunta Palkkiot, Strateginen suunnitte- luvaliokunta Yhteensä Castrén Petri, hallituksen jäsen 40 7 1 48 Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen 40 6 1 47 Lundström Petra, hallituksen jäsen 40 4 5 49 Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen 40 4 44 Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen 40 9 5 1 55 Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen 40 5 45 Voipio Raimo, hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51 Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 1 66 Yhteensä 337 27 18 20 4 406 Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. 149 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 1 000 euroa 2024 2023 Poistot aineettomista hyödykkeistä 5 515 5 277 Poistot aineellisista hyödykkeistä 9 171 8 985 Arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 33 54 Yhteensä 14 719 14 316 Tilikaudella 2024 poistot aineettomista hyödykkeistä sisälsivät EUR 3,5 (3,6) miljoonaa euroa poistoja muihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetuista sulautumistappioista. 6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 000 euroa 2024 2023 Rahoitustuotot Osinkotuotot Konserniyhtiöiltä 12 524 33 555 Korkotuotot Konserniyhtiöiltä 147 - Muilta 1 982 1 667 Muut rahoitustuotot Konserniyhtiöiltä - - Muilta 1 111 3 158 Kurssivoitot 5 369 2 803 Yhteensä 21 133 41 182 1 000 euroa 2024 2023 Rahoituskulut Korkokulut Konserniyhtiöille -966 -1 694 Muille -1 990 -2 166 Muut rahoituskulut Konserniyhtiöille - - Muille -4 284 -2 788 Kurssitappiot -3 583 -5 671 Yhteensä -10 823 -12 319 7. VÄLITTÖMÄT VEROT 1 000 euroa 2024 2023 Tilikauden verot 11 969 4 931 Verot aikaisemmilta vuosilta 40 -4 Yhteensä 12 009 4 927 150 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 8. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2024 1 000 euroa Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 88 33 558 20 568 353 59 327 Lisäykset 45 842 1 557 145 42 783 Vähennykset -14 704 -14 704 Siirrot erien välillä 147 -147 0 Hankintameno 31.12.2024 88 64 843 22 125 351 87 405 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 74 26 788 15 331 42 194 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -14 694 -14 694 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 13 1 952 3 549 5 515 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 88 14 047 18 880 33 015 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 50 796 3 244 351 54 391 Aineettomat hyödykkeet 2023 1 000 euroa Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 88 33 720 20 361 340 59 269 Lisäykset 282 207 151 640 Vähennykset -535 -535 Siirrot erien välillä 91 -139 -48 Hankintameno 31.12.2023 88 33 558 20 568 353 59 327 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 55 25 693 11 694 37 442 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -535 -535 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 20 1 630 3 637 5 286 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 74 26 788 15 331 42 194 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 13 11 531 5 236 353 17 133 151 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineelliset hyödykkeet 2024 1 000 euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 2 820 79 049 73 482 74 6 429 161 855 Lisäykset 111 2 091 10 122 12 325 Vähennykset -485 -485 Siirrot erien välillä 1 154 3 692 -4 846 0 Hankintameno 31.12.2024 2 820 80 314 78 780 74 11 705 173 694 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 43 618 46 907 90 525 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -436 -436 Tilikauden poistot 2 980 6 190 9 171 Arvonalentumiset 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 46 599 52 660 99 259 Arvonkorotukset 84 5 618 5 702 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 905 39 333 26 120 74 11 705 80 137 Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2024 oli 22,9 (18,9) miljoonaa euroa. 152 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Aineelliset hyödykkeet 2023 1 000 euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 2 820 76 678 67 730 74 7 921 155 224 Lisäykset 1 214 4 404 3 512 9 131 Vähennykset 817 -3 069 -2 252 Siirrot erien välillä 339 4 418 -5 005 -248 Hankintameno 31.12.2023 2 820 79 049 73 482 74 6 429 161 855 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 39 760 43 987 83 747 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 817 -3 069 -2 252 Tilikauden poistot 3 032 5 953 8 985 Arvonalentumiset 9 36 45 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 43 618 46 907 90 525 Arvonkorotukset 84 5 618 5 702 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 905 41 048 26 576 74 6 429 77 032 153 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Sijoitukset 2024 1 000 euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 74 527 101 74 628 Lisäykset 26 763 26 763 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 101 290 101 101 390 Sijoitukset 2023 1 000 euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 74 651 101 74 752 Vähennykset -124 -124 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 74 527 101 74 628 9. MUUT SAAMISET 1 000 euroa 2024 2023 Maksetut ennakot 871 327 Arvonlisäverosaamiset 4 780 2 132 Avustukset 2 219 1 621 Muut - 20 Yhteensä 7 870 4 099 10. SIIRTOSAAMISET 1 000 euroa 2024 2023 Verosaamiset 318 1 112 Myynnin jaksotukset 16 247 14 362 Johdannaissopimukset 105 417 Muut siirtosaamiset 7 266 6 369 Yhteensä 23 936 22 260 Johdannaissopimukset Milj. euroa 2024 2023 Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot Valuuttatermiinit 94,5 43,7 Nimellisarvot yhteensä 94,5 43,7 Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa 2024 2023 Valuutta-arvo milj. Milj. euroa Valuutta-arvo milj. Milj. euroa USD 64,5 60,7 22,0 20,0 CNH 50,5 6,5 60,0 7,7 JPY 750,0 4,6 750,0 4,7 SEK - - 27,5 2,3 KWD 4,2 12,5 - - CAD 5,2 3,5 7,2 5,0 GBP 5,6 6,7 3,5 4,0 Yhteensä 94,5 43,7 154 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 12. PAKOLLISET VARAUKSET Pitkäaikaiset pakolliset varaukset Yhtiöllä ei ollut pitkäaikaisia pakollisia varauksia tilikausien 2023 ja 2024 päättyessä. Lyhytaikaiset pakolliset varaukset 1 000 euroa 2024 2023 Pakolliset varaukset 1.1. 1 475 1 631 Lisäykset 215 1 475 Vähennykset -349 -1 631 Pakolliset varaukset 31.12. 1 342 1 475 Tilikausien 2024 ja 2023 pakolliset varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia. 13. OMA PÄÄOMA Emoyhtiön osakkeet jakautuvat K-sarjan osakkeisiin ja A-sarjan osakkeisiin. Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa 7 660 807,86 euroa. Johdannaissopimusten maturiteettijakauma Milj. euroa 2024 2023 Alle 90 päivää 55,4 37,1 Yli 90 päivää ja alle 120 päivää - 2,0 Yli 120 päivää ja alle 180 päivää - 4,5 Yli 180 päivää ja alle 365 päivää 39,2 - Yhteensä 94,5 43,7 Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot Milj. euroa 2024 2023 Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat 0,1 0,4 Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat 1,5 0,4 11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennalliset verosaamiset 1 000 euroa 2024 2023 Osakepalkkiot 780 943 Pakolliset varaukset 529 295 Yhteensä 1 309 1 238 Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa. Muut laskennalliset verovelat eivät olleet olennaisia. 155 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Oma pääoma 1 000 euroa 2024 2023 Osakepääoma 1.1. 7 661 7 661 Osakepääoma 31.12. 7 661 7 661 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 422 422 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 422 422 Edellisten tilikausien tulos 1.1. 189 468 165 122 Osingonjako -27 226 -26 137 Omien osakkeiden luovutus 830 1 191 Osakkeiden luovutusvoitto/tappio 953 -213 Omien osakkeiden hankinta -752 -2 123 Edellisten tilikausien tulos 31.12. 163 272 137 840 Tilikauden tulos 58 240 51 628 Oma pääoma yhteensä 229 596 197 551 Jakokelpoinen oma pääoma 1 000 euroa 2024 2023 Voittovarat edellisiltä tilikausilta 163 272 137 840 Tilikauden tulos 58 240 51 628 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 422 422 Yhteensä 221 935 189 890 Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024. Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 1.11.2024. Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 0,75 miljoonaa euroa. Tilikauden 2024 lopussa yhtiöllä oli omia osakkeita yhteensä 152 149 kappaletta. 14. MUUT PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET VELAT Emoyhtiöllä oli 31.12.2024 pitkäaikaista velkaa yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei tilikauden päättyessä ollut pitkäaikaisia velkoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua. Muut lyhytaikaiset velat olivat 31.12.2024 yhteensä 8,9 (2,0) miljoonaa euroa. Muista lyhytaikaisista veloista 3,0 miljoonaa euroa liittyi yrityshankinnan ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen. 15. LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA Huhtikuussa 2024 emoyhtiö teki vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttieh- don 31.12.2024. Lisäksi joulukuussa 2024 emoyhtiö allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman lainan yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa toteutettuun yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Emoyhtiöllä on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiö ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Emoyhtiöllä on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Emoyhtiö käytti valmiusluottosopimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottosopimuk- seen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden 2024 päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin. Yhtiöllä oli siten 31.12.2024 pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. 156 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus 16. PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET SIIRTOVELAT Lyhytaikaiset siirtovelat 1 000 euroa 2024 2023 Henkilöstökulujaksotukset 32 408 28 516 Myynnin jaksotukset 12 169 13 586 Johdannaissopimukset 1 513 380 Tuloverojaksotukset 6 891 25 Muut siirtovelat 3 104 7 099 Yhteensä 56 085 49 607 Johdannaissopimuksiin liittyvät liitetiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 10, Siirtosaamiset. Pitkäaikaiset siirtovelat sisältävät henkilöstökulujaksotuksia 1,4 (2,4) miljoonaa euroa ja myynnin jaksotuksia 1,4 (1,4) miljoonaa euroa. 17. SAAMISET JA VELAT MUILTA VAISALA-KONSERNIN YHTIÖILTÄ 1 000 euroa 2024 2023 Saamiset Lainasaamiset 36 102 - Myyntisaamiset 46 885 33 967 Siirtosaamiset 2 255 2 156 Saamiset yhteensä 85 241 36 122 Velat Lyhytaikaiset lainat 23 644 40 882 Ostovelat 12 836 1 682 Siirtovelat 6 643 4 723 Velat yhteensä 43 123 47 287 18. VASTUUSITOUMUKSET JA ANNETUT PANTIT Vastuusitoumukset ja annetut pantit 1 000 euroa 2024 2023 Omasta velasta/sitoumuksesta Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset 11 865 10 297 Konserniyhtiöiden puolesta Takaukset 905 522 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 373 364 Myöhemmin maksettavat 459 751 Leasingvastuut yhteensä 832 1 115 Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä 13 602 11 934 Investointisitoumukset Emoyhtiö oli tehnyt 31.12.2024 sitovia pysyvien vastaavien tilauksia, joiden arvo oli 12 (3) miljoonaa euroa. Ostositoumukset Emoyhtiöllä oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 31 (16) miljoonan euron arvosta. 19. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 1 000 euroa 2024 2023 Tilintarkastus 421 444 Lausunnot ja todistukset 13 8 Veroneuvonta 8 - Muut palkkiot 161 105 Yhteensä 603 557 157 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Suomen kirjanpitolain mukaisesti laadittu emoyhtiön, Vaisala Oyj, tilinpäätös ja IFRS-tilinpäätös- standardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös antavat oikean ja riittävän kuvan sekä emoyhtiön että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudelli- sesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä emoyhtiön ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta emoyhtiön tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. 158 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaa 17.2.2025 Annica Bresky Petri Castrén Antti Jääskeläinen Jukka Rinnevaara Lotte Rosenberg Kaarina Ståhlberg Tuomas Syrjänen Raimo Voipio Ville Voipio Kai Öistämö varapuheenjohtaja puheenjohtaja toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Vantaa 17.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT 159 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Taloudellinen katsaus Tilintarkastuskertomus Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätök- sen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää: • konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli- suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar- kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus- palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 4 miljoonaa euroa, joka on noin 5% tuloksesta ennen veroja. • Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi kaikki merkittävät konserniyhtiöt Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. • Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen • Vaihto-omaisuuden arvostus • Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut sovel- tamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia koh- tuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintar- kastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena. 160 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus 4 miljoonaa euroa Olennaisuuden määrittämi- sessä käytetty vertailukohde Konsernin olennaisuus on määritelty noin 5% Vaisala-konsernin tuloksesta ennen veroja. Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konser- nin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsemme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi noin 5%, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan Vaisala-konsernin konsernitilinpäätöksen riittävässä laajuu- dessa. Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Vaisala-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä riskin tai koon vuoksi, suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritimme pääasiassa analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma- tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk- sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen Konsernitilinpaatoksen liitetieto 1, 2 ja 3. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1 ja 2. Vaisala-konsernin liikevaihto oli 564,6 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 400,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu tuote-, projekti- ja palvelumyynnistä sekä jatkuvasta tilausmyynnistä liitetiedossa 1 esitetyllä tavalla. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan. Tuotemyynti koostuu suuresta määrästä erillisiä tuote toimituksia eri myyntisopimusten ja ehtojen mukai sesti, minkä johdosta liikevaihdon tuloutukseen liittyy riski, että se tuloutetaan väärällä kaudella. Projektien myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Ajan kuluessa tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa liittyen projektin ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin koko projektin toimituksen ajan. Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tuloutukseen liittyvän johdon harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden johdosta liikevaihdon tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Hankimme ymmärryksen eri tulovirroista ja niihin liittyvistä sopimusehdoista • Arvioimme laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloukseen liittyen • Hankimme ymmärryksen liikevaihdon tuloutusprosessista ja sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö seuraa myyntituottojen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeaa tuloutusajankohtaa • Testasimme otannalla tuotetoimitusten osalta, onko liikevaihto tuloutettu oikealla tilikaudella • Testasimme otannalla projektimyynnin osalta projektien kirjanpitoa, mukaan lukien arvioidut projektin tuotot ja kustannukset sekä kertyneet kustannukset ja projektien valmiusaste • Kävimme läpi projektimyynnin tuloutukseen liittyviä johdon laatimia kustannusarvioita ja niiden seurantaa sekä vertasimme ennusteita toteumiin • Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Vaihto-omaisuuden arvostus Konsernitilinpäätöksen liitetieto 13. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1. Vaisala-konsernin taseeseen sisältyy vaihto-omaisuutta 57,8 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 42,2 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus konsernitilinpäätöksessä on arvostettu standardihintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon ja emoyhtiön tilinpäätöksessä standardihintaan tai sitä alempaan jälleenhan- kintahintaan tai todennäköisen myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden arvon- alentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa. Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan sekä vaihto- omaisuuden olennaisuuden johdosta vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Hankimme ymmärryksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä prosesseista ja käytännöistä • Arvioimme laadintaperiaatteita vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen • Testasimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä sisäisiä kontrolleja • Testasimme otannalla, että vaihto-omaisuus on arvostettu konsernin ja emoyhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti • Arvioimme kirjatun ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen asianmukaisuutta ja testasimme, että varaus on laskettu yhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti • Kävimme läpi johdon tekemiä arvioita tuotteiden kysynnästä ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen laskelmaan liittyen • Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä 161 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto Vaisala- konserni on ottanut käyttöön uuden ERP- järjestelmän tilikauden 2024 alussa. Uuden järjestelmän käyttöönottoon sisältyy luontaisia riskejä, jotka liittyvät taloudellisen informaation siirron oikeellisuuteen ja jatkuvuuteen. ERP- järjestelmän tuottamalla tiedolla on laaja-alainen vaikutus taloudellisen informaation oikeellisuuteen. Tämän johdosta olemme määrittäneet taloudel- lisen informaation täydellisen ja oikean siirtymisen vanhasta järjestelmäym- päristöstä uuteen ERP- järjestelmään tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Hankimme ymmärryksen ERP-järjestelmän käyttöönoton prosessista sekä tähän liittyvistä johdon kontrolleista • Arvoimme ja testasimme implementaatioon liittyviä projektinhallinnan ja datamigraation kontrolleja • Testasimme vanhan järjestelmän tase- ja tulostietojen siirtoja uuteen järjestelmään. • Vastasimme järjestelmäympäristöstä aiheutuviin riskeihin testaamalla järjestelmän pääsy- ja muutostenhallintaan- sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä kontrolleja. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheelli- syyden riskejä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätöss- tandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi- oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin- päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök- sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun- tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen 162 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus- havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuk- sia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk- sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk- sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut yhtiökokouksen valitsemana tilin- tarkastajana 28.3.2023 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta. KHT Ylva Eriksson on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana yhtiökokouksesta 26.3.2024 alkaen. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu infor- maatio käsittää toimintakertomuksen sekä hallinnointi- ja taloudelliseen katsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää- töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä- vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen ehdotus jakokel- poisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 17.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT 163 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Kestävyysraportin varmennuskertomus Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportoin- tistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neu- voston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Vaisala Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksin- kertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandar- dia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Vaisala Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta- standardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunnitel- tava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudat- tamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Vaisala Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa vää- rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konser- nikestävyysraportin perusteella. 164 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudis- tettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimen- piteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat amma- tilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuulli- sen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja. • Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Suomessa ja Ranskan toimipaikalla. • Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä 19.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö Ylva Eriksson KRT 165 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Taloudellinen katsaus Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus Yhteystiedot Heli Lindfors Talousjohtaja heli.lindfors@vaisala.com Paula Liimatta Business Controller and Head of Investor Relations paula.liimatta@vaisala.com Katriina Vainio Lakiasiainjohtaja katriina.vainio@vaisala.com Marjo Hietapuro Yritysvastuupäällikkö marjo.hietapuro@vaisala.com Vaisala Oyj Vanha Nurmijärventie 21 01670 Vantaa, Suomi vaisala.fi Sosiaalisessa mediassa Kuvat Sivut 3, 70 ja 81: Ääri/ Kimmo Syväri; sivut 8, 39 ja 57: Shutterstock; sivut 12 ja 14: Tomi Parkkonen sivu 17 Stocksy, sivu 38 StockSnap 166 Taloudellinen katsaus Hallinnointi Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024 Vaisala Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Vaisala Oyj:n johdolle Olemme Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi- annon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.- 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilin- päätös”). Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Vaisala Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammat- tilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvolli- suus ja ammatillinen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toiminta- periaatteet ja menettelytavat. Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi- antomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämi- sen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Vasiala Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Vaisala Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille. Helsinki 17.2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT 743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31743700RNDD7KU11HW8732024-12-31743700RNDD7KU11HW8732023-12-31743700RNDD7KU11HW8732022-12-31743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares