CapMan Oyj

Annual Report • Mar 3, 2025

Vuosikertomus 2024

Making things happen. Tervetuloa 2024 vuosikertomukseemme, missä kerromme edistyksestämme ja siitä, miten rakennamme arvoa pohjoismaisen menestyvän yhteiskunnan eduksi.

thtähä CAPMAN VUONNA 2024

SELVITYS HALLINTO- JA OH-JAUSJÄRJESTELMÄSTÄ PALKITSEMISRAPORTTI HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI

Rakennamme arvoa menestyvän yhteiskunnan hyväksi.

Capman lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus

SISÄLTÖ

6 Tietoa CapManista

8 Toimitusjohtajan katsaus

CAPMAN 2024 HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ PALKITSEMISRAPORTTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI

Capman lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus

CapMan

CapMan on johtava pohjoismainen pääomasijoitusalan asiantuntija. Olemme vastuullinen ja aktiivinen omistaja, joka keskittyy luomaan arvoa kiinteistöissä, infrastruktuurikohteissa, luonnonvaroissa sekä listaamattomissa yrityksissä. Tarjoamme lisäksi varainhoidon palveluita. Pohjoismaiset juuremme nojaavat yli 35 vuoden historiaan ja kädenjälkemme sekä verkostomme ovat kansainväliset.

CapManin muodostaa noin 200 ammattilaista Helsingissä, Jyväskylässä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Lontoossa ja Luxemburgissa. CapManin osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 2001 lähtien.

Pohjoismaiset juuret, kansainvälinen vaikutus "

1989

~50 % HALLINNOITAVAA PÄÄOMAA

HALLINNOITAVASTA PÄÄOMASTA POHJOISMAIDEN ULKOPUOLELTA

AMMATTIMAISTA SIJOITTAJAA ASIAKKAINA

200

TYÖNTEKIJÄÄ

Tietoa CapManista

CAPMAN 2024 HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ PALKITSEMISRAPORTTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI

Capman lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus

Tietoa CapManista

Kehitämme toimivia, ihmiskeskeisiä kiinteistöjä ja infrastruktuurikohteita, ja hallinnoimme luonnonvarakohteita kestävällä tavalla. Laadukkaat ympäristöt, hyödykkeet ja elinvoimainen luonto ovat toimivan yhteiskunnan kulmakiviä. Rakennamme paremmin johdettuja ja vakaampia yrityksiä edistäen taloudellista hyvinvointia. Työpaikat ja innovaatiot puolestaan luovat paremmat edellytykset yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Aktiivisena omistajana edistämme kestävän kehityksen muutosta kohteissamme. Esimerkkinä tästä ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja nettonollatavoitteet, joita olemme asettaneet Science Based Targets initiative -aloitteen alla 1,5°C skenaarion mukaisesti. Lisäksi kehitämme kaikissa sijoitusalueissamme luontopositiivista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon kohteidemme luontoriippuvuudet, -riskit ja -vaikutukset. Olemme sitoutuneita luomaan merkityksellistä työtä monimuotoisessa ja osallistavassa työyhteisössä, edistämään uusien työpaikkojen syntymistä, ja olemme asettaneet kunnianhimoisia työtyytyväisyystavoitteita sekä omassa toiminnassamme että kohdeyhtiöissämme.

"

Edistämme kestävän kehityksen muutosta kohteissamme.

JATKUU

Liiketoiminta-alueemme

Kiinteistösijoittaminen

Hankimme muuntautumiskykyisiä kiinteistöjä, joita voidaan kehittää joko parantamalla niiden toiminnallisuuksia tai muokkaamalla niiden käyttötarkoitusta. Haemme myös korkealaatuisia sijoituskohteita, jotka mahdollistavat hyvän riskikorjatun tuoton sijoittajille.

Infrastruktuurisijoittaminen

Tarjoamme räätälöityjä ratkaisuja paikallisille infrastruktuurikohteiden omistajille. Kohteiden hallinnointiyhtiönä olemme keskeisessä asemassa varmistamaan yhteisöille tärkeän infrastruktuurin toimivuutta. Sijoitamme lähinnä rahastoistamme, mutta voimme myös tehdä mandaattipohjaisia sijoituksia rahaston toiminnan ulkopuolella.

Luonnonvarasijoittaminen

Toimintamme keskittyy kestävien metsäsijoitusten, luontokohteiden ja metsähiilinielujen hallinnointiin sekä arvon kehittämiseen Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla. Katsomme metsäkohteisiin ja luontovaroihin

sijoittamisen olevan ympäristön ja ihmisten kannalta vastuullista toimintaa, joka edistää kestävää, vähähiilistä kehitystä ja luo tuottoja sijoittajille.

Pääomasijoittaminen

Sitoutuneet sijoitustiimimme ja kokenut neuvonantajaverkostomme kehittävät ja toteuttavat kasvustrategioita, rakentavat kansainvälisiä organisaatioita, tekevät yritysostoja ja järjestävät rahoitusta.

Palvelut

Palvelemme sijoittajia, jotka haluavat pääsyn parhaisiin listattuihin ja listaamattomiin tuotteisiin.

"

Rakennamme paremmin johdettuja yrityksiä edistäen taloudellista hyvinvointia.

Toimitusjohtajan katsaus

Capman lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus

Olemme CapMan – we make things happen

Kun katson taaksepäin vuotta 2024, tunnen ylpeyttä siitä, mitä olemme saavuttaneet jatkuvasta epävarmuudesta ja haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta. Olemme ottaneet useita merkittäviä askelia kiihdyttääksemme pääomarahastojen hallinnointiliiketoiminnan kasvua ja toteuttaneet pitkän aikavälin strategiaamme suunnitellusti. Liiketoimintamme, listaamattomaan markkinaan sijoittaminen, on luonteeltaan pitkän aikavälin toimintaa, ja vaatii siksi sitkeyttä ja sitoutumista eri markkinasyklien läpi. Kyky etsiä mahdollisuuksia ja luoda arvoa myös hitaammilla transaktiomarkkinoilla on yksi keskeisistä vahvuuksistamme.

Olemme saavuttaneet useita merkittäviä strategisia menestyksiä vuoden aikana. Dasos Capitalin hankinta saatiin päätökseen maaliskuussa 2024, perustaen uuden sijoitusalueen, CapMan Natural Capital. Hankinta tukee strategiaamme sekä kasvun että vastuullisuuden näkökulmasta, lisäämällä

hallinnoitavia varojamme sekä mahdollisuuksia kestävään sijoittamiseen. Kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitusalueidemme täydentäminen kestävällä metsätaloudella ja luonnonpääomasijoittamisella asemoivat CapManin listaamattomien reaaliomaisuusstrategioiden johtavaksi toimijaksi Pohjoismaissa.

Lokakuussa 2024 otimme merkittävän askeleen CapManin strategian toteuttamisessa myymällä palveluliiketoimintamme CaPSin 75 miljoonalla eurolla. Kauppa vapautti pääomaa ja mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen pääomarahastojen hallinnointiliiketoiminnan kasvun kiihdyttämiseen, joka on strategiamme ydin. CaPS kehittyi vahvasti osana CapMania, mutta rajoitettujen operatiivisten yhteyksien vuoksi konsernin muuhun toimintaan, oli luonnollinen aika myynnille. Kaupasta saadut varat tullaan käyttämään pääomarahastojen hallinnointiliiketoiminnan kasvattamiseen, korollisen velan vähentämiseen, sekä mahdollistamaan vahvaa osingonmaksua.

Making things

happen

JATKUU

Kasvustrategiamme pysyy kunnianhimoisena, tavoitteenamme kasvattaa hallinnoitavia pääomia 10 miljardiin euroon. Vahvalla, kokonaismarkkinoiden kasvuvauhdin ylittävällä 22%:n kasvulla tänä vuonna, ja nykyisillä hallinnoitavilla varoilla 6,1 miljardissa eurossa, olemme todella osoittaneet sitkeytemme ja kykymme kasvaa myös haastavammassa markkinaympäristössä.

Merkittäviä saavutuksia matkalla kohti visiotamme olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa

Vuonna 2024 erityisesti lisääntynyt geopoliittinen jännite useilla alueilla aiheutti epävarmuutta toimintaympäristössämme. Tämä on viides peräkkäinen vuosi, pandemian puhkeamisesta vuonna 2020 lähtien, jolloin olemme toimineet jatkuvien taloudellisten ja geopoliittisten shokkien läpi, inflaation, korkojen ja energian hintojen noususta sekä toimitusketjujen häiriöistä lisääntyneeseen poliittiseen jännitteeseen eri alueilla. Tällaisina epävarmuuden aikoina on vieläkin tärkeämpää, että keskitymme pitkän aikavälin visioon ja jatkamme systemaattisten ja konkreettisten askeleiden ottamista kohti vastuullista tulevaisuutta tavalla, joka tuottaa vahvaa tuottoa sijoittajillemme syklien yli.

Pohjoismaisena aktiivisena ja merkittävänä omistajana olemme ihanteellisessa asemassa ajamaan muutosta kohti hyvin hallittuja, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä liiketoimintoja ja omaisuutta. Vaikutamme päätöksillä, asettamalla tavoitteita ja

"

Olemme saavuttaneet useita merkittäviä strategisia menestyksiä vuoden aikana.

löytämällä mahdollisuuksia arvon luomiseksi kestävämpien toimintamallien avulla, sekä vähentämällä ympäristö- ja sosiaalisia haasteita. Meille pääomasijoittajana kestävyys tarkoittaa yhteistyötä kohdeyhtiöidemme sidosryhmien kanssa auttaaksemme heitä muuttumaan.

CapMan haluaa osoittaa johtajuutta vastuullisuuden käsittelyssä kokonaisuutena, kattaen paitsi ilmaston, myös kaikilla sijoitusalueillamme työskennellen kohti luontopositiivisia lähestymistapoja, jotka ottavat huomioon vaikutuksen kaikkiin planeetan rajoihin, samalla kun rakennamme oikeudenmukaisia, sosiaalisesti vastuullisia liiketoimintoja, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia koko arvoketjussa. Päästöjen vähentämisen osalta olemme sitoutuneet Science Based Targets -aloitteen puitteissa saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä, vuosikymmenen ennen globaalia tavoitetta. Tänä vuonna olemme myös

JATKUU

asettaneet vastuulliselle toiminnalle tavoitteet, jotka liittyvät CapManin kestävyystavoitteisiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen viitekehykseen. Liitetyt tavoitteet kattavat yli 90% CapManin kokonaispäästöistä. Tällä tavalla vastuullinen toiminta yhdistetään rahoitukseemme, ja tietoisuus sitoutumisestamme kestävyystavoitteisiin lisääntyy, sillä tämä tarjoaa mahdollisuuden viestiä työstämme vastuullisuuden parissa omistautuneella ja säännöllisellä tavalla. Olemme myös ottaneet käyttöön kestävyyden mittarit osana muuttuvaa palkitsemista, ja osa pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista määräytyy kestävyystavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Onnistuneet varainhankinnat ja sijoitustoiminta Maaliskuun alussa saimme päätökseen Dasos Capitalin hankinnan ja perustimme Natural Capitalin CapManin uudeksi sijoitusalueeksi. Huhtikuussa saimme päätökseen kaksi lippulaivavarainhankintaa. CapMan Nordic Infrastructure II -rahasto saavutti lopullisen sulkemisensa 375 miljoonalla eurolla, mikä on kaksinkertainen koko verrattuna Infrastructure I -rahastoon. Sijoitusstrategia on erityisen houkutteleva kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille, ja noin 70% rahaston pääomasta tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta. CapMan Growth Equity III -rahasto saavutti ensimmäisen sulkemisensa tavoitekokoa suuremmaksi helmikuussa ja lopullisen sulkemisensa 130 miljoonan euron maksimikokoonsa huhtikuussa.

Nopea varainhankinta ja sijoittajakannan korkea laatu ovat osoitus strategian erinomaisesta suorituskyvystä. Yhteensä keräsimme yli 570 miljoonaa euroa uutta pääomaa vuoden 2024 aikana.

Transaktiot eri strategioiden välillä ovat pysyneet korkeana, käsittäen kolmentoista uutta sijoitusta ja seitsemän irtautumista vuoden aikana. Sijoituksillamme rahastoistamme ja omistusaikanamme kussakin kohteessa toteutetulla arvonluonnilla edistämme sellaisen yhteiskunnan rakentamista,

"

Sijoituksillamme edistämme sellaisen yhteiskunnan rakentamista, jonka haluamme nähdä tulevaisuudessa.

jonka haluamme nähdä tulevaisuudessa. Vaikutuksemme Pohjoismaiden talouksiin ja yhteiskuntiin on merkittävä, 2,5 miljardin euron kokonaisliikevaihdolla 49 salkkuyhtiössä ja 13900 työntekijällä, sekä 222

JATKUU

kiinteistöllä ja 10400 vuokralaisella. Lisäksi CapMan Natural Capital edistää kestävää, vähähiilistä kehitystä vastuullisesti hallinnoidulla 240000 hehtaarin maa-alueella.

Vuotuisessa GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) -arviointiin osallistuvat kiinteistö- ja infrastruktuurirahastomme paransivat pisteitään ja ovat omien vertaisryhmiensä huippurahastojen joukossa. Tämä on osoitus aktiivisesta omistajuudesta ja lähestymistavastamme integroida taloudellinen ja vastuullinen arvon luominen.

Pääpaino hallinnointiliiketoiminnassa

Tulevina vuosina CapMan pyrkii merkittävästi kasvattamaan pääomarahastojen hallinnointiliiketoimintansa tulosta yhdistämällä jatkuvan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden parantamisen, kun toiminta laajenee. Kuten vuonna 2024 osoitettiin, tämä saavutetaan kasvattamalla lippulaivarahastojen kokoa, tuomalla uusia tuotteita markkinoille, sekä valikoivien yritysostojen kautta.

Pitkän aikavälin näkymät pääomamarkkinoilla pysyvät vahvoina, ja odotan innolla strategisten tavoitteidemme tarkempaa käsittelyä seuraavassa pääomamarkkinapäivässämme maaliskuussa 2025. Olemme sitoutuneet jatkamaan arvon luomista yhteiskunnan rikastuttamiseksi.

PIA KÅLL Toimitusjohtaja, CapMan Oyj

Pitkän aikavälin näkymät pääomamarkkinoilla pysyvät vahvoina.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Capman Oyj – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2025 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Yhtiö noudattaa kaikkia Hallinnointikoodin suosituksia. Tämä selvitys on laadittu Hallinnointikoodin raportointiohjeistuksen mukaisesti, se on CapManin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnan käsittelemä ja laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön hallinnointiin sovelletaan lisäksi Suomen lakeja, yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön verkkosivuilta https://www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/

1. CapManin hallinnointimalli

CapMan on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Emoyhtiö CapMan Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat CapMan-konsernin. CapManin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. CapManin hallinnointimalli muodostuu yhtiökokouksesta, hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa tukee konsernin johtoryhmä.

2. Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

CapManin ylin päättävä elin on yhtiökokous. Se vahvistaa muun muassa konsernin tuloslaskelman ja taseen, päättää varojenjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapaudesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista. Yhtiökokouskutsu ja yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösehdotukset julkistetaan yhtiön verkkosivuilla ja tarvittaessa pörssitiedotteella viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Vuonna 2024 CapManin yhtiökokous pidettiin 27. maaliskuuta Helsingissä. Kokoukseen osallistui paikan päällä tai ennakkoon

äänestämällä yhteensä 94 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 42 % yhtiön rekisteröidystä osakepääomasta ja äänimäärästä kokoushetkellä. Kokouksen päätöksiä koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa https://capman. com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/yhtiokokoukset/.

CapManin yhtiöjärjestys sekä yhtiökokousmateriaalit on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.capman.com/ fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/

3. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

CapMan Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi lisäksi toimikunnalle työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitystoimikunnan tultua nimitetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön neljän suurimman osakkeenomistajan nimeämistä edustajista sekä CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtajasta asiantuntijajäsenenä, joka ei osallistu osakkeenomistajien nimitystoimikunnan päätöksentekoon.

CapManin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin syyskuussa 2024 Stefan Björkman Silvertärnan Ab:n edustajana (nimitystoimikunnan puheenjohtaja), Olli Haltia Hozainum Partners Oy:n edustajana, Mikko Mursula Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen edustajana sekä Peter Immonen Dolobratos Oy Ab:n edustajana. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja Joakim Frimodig toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Kaikki nimitystoimikuntaan syyskuussa 2024 nimitetyt jäsenet ovat miehiä.

Nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2024. Toimikunta keskusteli erityisesti hallituksen koosta, kokoonpanosta,

monimuotoisuudesta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten palkitsemista. Se antoi ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 29. tammikuuta 2024. Ehdotukset sisällytettiin yhtiökokouskutsuun ja julkistettiin pörssitiedotteella.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on luettavissa CapManin verkkosivuilla osoitteessa: https://capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/nimitystoimikunta/

4. Hallitus

4.1 Hallituksen kokoonpano

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjärjestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan toimikaudeksi, joka alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen ja valiokuntien jäsenille maksettavista palkkioista yhtiökokoukselle tekee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan tavallisesti erillisenä pörssitiedotteena ja sisällytetään varsinaisen yhtiökokouksen kutsuun.

Hallituksen jäsenten organisaation vaikutusten kannalta oleellinen osaaminen raportoidaan osittain ilmoittamalla hallituksen jäsenten taustatiedot, ja sidosryhmien edustus raportoidaan keskeisten luottamustehtävien kuvauksella ja hallituksen jäsenten riippumattomuusarviolla.

CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 27.3.2024 yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Johan Bygge, Catarina Fagerholm, Joakim Frimodig, Mammu

Kaario, Olli Liitola ja Johan Hammarén. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 27.3.2024 keskuudestaan puheenjohtajaksi Joakim Frimodigin ja varapuheenjohtajaksi Mammu Kaarion. Joakim Frimodig toimi hallituksen päätoimisena puheenjohtajana ja hänen tehtäviinsä kuuluivat liiketoimintastrategian toimeenpano yhdessä toimitusjohtajan kanssa erityisesti merkittäviin kasvuhankkeisiin ja yritysjärjestelyihin liittyen.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivun 16 taulukossa.

4.2 Hallituksen monimuotoisuus

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa huomioon Hallinnointikoodissa asetetut hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ja riippumattomuusvaatimukset valmistellessaan hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta yhtiökokoukselle. Yhtiö pitää tärkeänä, että sen hallituksen jäsenistö on taustaltaan monimuotoista ottaen kuitenkin huomioon yhtiön liiketoiminnan kannalta olennaiset pätevyydet, kuten rahoitusalan tuntemuksen. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on molempien sukupuolten ja eri ikäryhmien edustajia, että jäsenten koulutus- ja työkokemustaustat ovat monipuolisia ja että hallituksessa on kokonaisuutena riittävästi kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä.

Yhtiö katsoo, että sen hallituksen kokoonpano vastaa nykyisellään riittävässä määrin hallituksen kokoonpanolle asetettuja monimuotoisuustavoitteita. Hallituksessa oli vuonna 2024 edustettuna molempia sukupuolia. Hallituksen kokoonpanosta 33 % oli naisia (Mammu Kaario ja Catarina Fagerholm) ja 67 % miehiä (Johan Bygge, Joakim Frimodig, Johan Hammarén ja Olli Liitola), ikäjakauma oli 46 vuodesta 68 vuoteen, jäsenet edustivat koulutustaustaltaan yhtiön kannalta relevantteja aloja, ja heillä oli kokemusta sekä kansainvälisestä että paikallisesta toimintaympäristöstä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ei ole erityisesti tarkastellut aliedustettujen ryhmien inkluusiota.

4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 27.3.2024 jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Arvion mukaan yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Johan Bygge, Catarina Fagerholm ja Mammu Kaario. Joakim Frimodig oli ei-riippumaton yhtiöstä, koska hän on viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja toimii yhtiön hallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Joakim Frimodig, Johan Hammarén ja Olli Liitola olivat ei-riippumattomia yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta Silvertärnan Ab:sta, jonka hallituksen jäseniä he ovat.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä ja sen konserniyhtiöissä on esitetty sivun 16 taulukossa.

4.4 Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä on hyväksyä strategiset tavoitteet ja seurata niiden edistymistä, mukaan lukien niiden yhdistäminen vastuullisuustavoitteisiin. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät olivat:

• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
• varmistaa, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty
• valvoa yhtiön operatiivisen johdon toimintaa
• hyväksyä yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet
• hyväksyä budjetti
• päättää uusien CapMan-rahastojen perustamisesta ja hyväksyä CapManin omiin rahastoihin tehtävät sijoitukset
• päättää muihin kuin CapManin rahastoihin tehtävistä yli viiden miljoonan euron suuruisista sijoituksista sekä yli viiden miljoonan euron suuruisista suorista sijoituksista
• päättää merkittävistä muutoksista yrityksen liiketoiminnassa
• hyväksyä tilinpäätös- ja kestävyysraportit ja osavuosikatsaukset
• varmistaa, että yhtiöllä on käytössä asianmukaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, että liiketoiminta on soveltuvien lakien ja asetusten mukaista
• hyväksyä keskeiset hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä muut keskeiset toimintaperiaatteet
• päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avainhenkilöiden palkitsemisperiaatteista
• vahvistaa hallituksen valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet
• kutsua koolle yhtiökokoukset

Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät.

4.5 Hallituksen toiminta tilikaudella 2024

Vuonna 2024 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitus piti kahdeksan kokousta vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla ja yhden kokouksen vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla. Hallitus arvioi työtään, mukaan lukien vastuullisuusteemat, yleensä syksyisin varmistaakseen, että arvioinnin tulokset ovat osakkeenomistajien nimitystoimikunnan saatavilla. Arvioinnissa voidaan käyttää ulkopuolisia konsultteja.

Sivulla 16 olevassa taulukossa on tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin vuonna 2024.

5. Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi perustaa valiokuntia vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelun tehostamiseksi. Valiokunnat asetetaan ja niiden jäsenet valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokuntien puheenjohtajat raportoivat valiokunnan kokouksissa käsitellyistä asioista hallitukselle seuraavassa hallituksen kokouksessa ja kaikki valiokuntien kokouksissa esitetty materiaali ja pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei yleisesti ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 27.3.2024 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus- ja riskivaliokunnan sekä palkitsemisvaliokunnan.

5.1 Tarkastus- ja riskivaliokunta

Tarkastus- ja riskivaliokunta on asetettu tehostamaan taloudellista ja kestävyysraportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastus- ja riskivaliokunnan tehtäviin on kuulunut:

• seurata yhtiön taloudellista asemaa
• seurata ja arvioida tilinpäätös- ja kestävyysraportoinnin prosesseja
• seurata ja arvioida yhtiön sisäistä valvontaa, riskienhallintajärjestelmiä ja compliance-prosesseja
• seurata ja arvioida merkittävimpiä taloudellisia, verotuksellisia ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä
• käsitellä yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
• seurata kestävyysraportoinnin varmistamista
• arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden tarjoamista
• muu yhteydenpito tilintarkastajan kanssa
• valmistella tilintarkastajan ja tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmistajan valintaa koskeva päätösehdotus
• arvioida kestävyysraportoinnin varmistamista koskevien palveluiden tarjoamista ja seurata niiden tehokkuutta
• määritellä lähipiiriliiketoimien arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet
• seurata ja arvioida IT-turvallisuutta koskevia prosesseja ja riskejä
• vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämisen ja esittämisen arviointi
• seurata menettelytapoja, joilla määritetään kestävyysraportointia koskevien standardien mukaisesti raportoitavat tiedot
• hallituksen osoittamien ja tarkastus- ja riskivaliokunnan toimenkuvaan sopivien erityiskysymysten arviointi ja seuranta Hallitus valitsi 27.3.2024 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Mammu Kaarion (puheenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Johan Byggen. Tarkastus- ja

riskivaliokunta kokoontui vuonna 2024 kuusi kertaa. Sivun 16 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

Kaikki tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Kaikilla tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenillä on kokemusta vaativista taloushallinnon ja liikkeenjohdon tehtävistä sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle soveltuva korkeakoulututkinto.

Tarkastus- ja riskivaliokunta käsitteli vastuullisuusaiheita, kuten olennaisuusanalyysia ja yhtiön CSRD-valmiutta, vuoden aikana kokouksissaan. Valiokunnan jäsenille järjestettiin syksyllä 2024 koulutus hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuista CSRD-raportoinnissa.

5.2 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehostamaan toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemista koskevien asioiden valmistelua sekä yhtiön noudattamia palkitsemisperiaatteita.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä oli työjärjestyksen mukaisesti avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:

• toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
• yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet ja tarvittaessa yksilökohtainen palkitseminen
• yhtiön yleiset palkitsemisperiaatteet
• Yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikka ja -raportti

Lisäksi valiokunta osallistui:

• päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä
• palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet
• osaamisen johtamiseen ja seuraajasuunnitteluun

Hallitus valitsi 27.3.2024 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Joakim Frimodigin (puheenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Olli Liitolan.

Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2024 kolme kertaa. Sivun 16 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

Catarina Fagerholm on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista ja Olli Liitola on riippumaton yhtiöstä. Joakim Frimodig ei ole riippumaton yhtiöstä tai sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Lisätietoa hallituksen jäsenten riippumattomuudesta on annettu kohdassa 4.3.

Hallitus vuonna 2024

Nimi	Henkilötiedot	Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 31.12.2024	Osallistuminen hallituksen kokouksiin	Osallistuminen valiokuntien kokouksiin
Joakim Frimodig	Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023 Hallituksen jäsen vuodesta 2023	1 229 168		9/9 Palkitsemisvalio kunta: 3/3
	Syntymävuosi: 1978 Koulutus: BA (Oxon.) Päätoimi: CapMan Oyj:n hallituksen päätoiminen puheenjohtaja Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Nimitystoimikunnan asiantuntijajäsen Ei-riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta			Nimitystoimi kunta: 5/5
Johan Bygge	Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Syntymävuosi: 1956 Koulutus: BA (Econ.) Päätoimi: hallitusammattilainen Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	54 900	9/9	Tarkastus- ja riskivaliokunta: 6/6
Catarina Fagerholm	Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: KTM Päätoimi: Hallitusammattilainen Tarkastus- ja riskivaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	73 011	9/9	Tarkastus- ja riskivaliokunta: 6/6 Palkitsemisvalio kunta: 3/3
Johan Hammarén	Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Syntymävuosi: 1969 Koulutus: OTM, KTK Päätoimi: Toimitusjohtaja Oy Hammarén & Co Ab:ssa, hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta	0	9/9
Mammu Kaario	Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: Varatuomari, MBA. Päätoimi: Hallitusammattilainen Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	38 071	9/9	Tarkastus- ja riskivaliokunta: 6/6
Olli Liitola	Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI Päätoimi: Hallitusammattilainen Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta	750 000		9/9 Palkitsemisvalio kunta: 3/3

Lisäksi Johan Hammarénin määräysvaltayhtiö Oy Hammarén & Co Ab, Olli Liitolan määräysvaltayhtiö Momea Invest Oy ja Joakim Frimodigin määräysvaltayhtiö Boldhold Oy ovat vähemmistöomistajia Silvertärnan Ab:ssa, joka omistaa 12,82 % CapMan Oyj:n osakkeista

6. Toimitusjohtaja

Vuonna 2024 CapManin toimitusjohtajana toimi Pia Kåll (s. 1980, DI). Kållin henkilökohtaiset sekä määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2024 lopussa on selostettu sivun 17 taulukossa.

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

7. Muu johtoryhmä

Johtoryhmän päätehtävät ovat (i) tiimistrategian, varainhankinnan, resurssien, vastuullisuuden sekä markkinoinnin ja brändin koordinointi, (ii) hallituksen päätösten toteuttaminen, (iii) päätöksenteon tukeminen aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä (iv) tiimien informointi ja päätösten jalkauttaminen johtoryhmässä sovitulla tavalla. Johtoryhmän kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2024 lopussa on selostettu alla olevassa taulukossa.

Johtoryhmä vuonna 2024

Nimi	Tehtävä/vastuut	Henkilötiedot	Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 31.12.2024
Pia Kåll	Toimitusjohtaja	Syntymävuosi: 1980 Koulutus: DI Sukupuoli: Nainen	Osakkeet: 331 320
Atte Rissanen	Talousjohtaja	Syntymävuosi: 1987 Koulutus: KTM Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 321 748
Heidi Sulin	Operatiivinen johtaja	Syntymävuosi: 1979 Koulutus: OTM Sukupuoli: Nainen	Osakkeet: 180 172
Olli Haltia 1.3.2024 alkaen	Managing Partner, CapMan Natural Capital	Syntymävuosi: 1963 Education: KTT, KTM, KTM (metsätalous) Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 9 031 217
Mika Koskinen	Managing Partner, CapMan Wealth	Syntymävuosi: 1967 Koulutus: KTL Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 30 000
Antti Kummu	Managing Partner, CapMan Growth	Syntymävuosi: 1976 Koulutus: KTM, CFA Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 81 117
Mika Matikainen	Managing Partner, CapMan Real Estate Syntymävuosi: 1975	Koulutus: KTM, VTM Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 204 259
Anna Olsson	Vastuullisuusjohtaja	Syntymävuosi: 1982 Koulutus: VTM Sukupuoli: Nainen	Osakkeet: 49 160
Ville Poukka	Managing Partner, CapMan Infra	Syntymävuosi: 1981 Koulutus: KTM Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 296 787
Mari Simula	Johtaja, rahastosijoittajasuhteet	Syntymävuosi: 1982 Koulutus: DI Sukupuoli: Nainen	Osakkeet: 440 260
Antti Uusitalo	Managing Partner, Special Situations	Syntymävuosi: 1982 Koulutus: KTM Sukupuoli: Mies	Osakkeet: 15 000

8. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

CapManin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteina on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, tarkoituksenmukaista, luotettavaa ja sääntelyn mukaista, ja että liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti. Konsernin sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja se koostuu mm. organisaatiorakenteesta, politiikoista ja prosesseista, työohjeista, työtehtävien ja vastuiden jaosta, hyväksymisvaltuuksista, manuaalisista ja automatisoiduista kontrolleista, seurantaraporteista sekä tarkastuksista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ovat viime kädessä vastuussa hallitus ja toimitusjohtaja, mutta sisäistä valvontaa suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa liiketoiminta- ja tukifunktioissa. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa politiikkojen ja ohjeistusten noudattamisesta ja epäkohtien ja väärinkäytösten raportoinnista esimiehelleen tai muille määritellyille tahoille.

9. Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto ja/tai hallitus.

Yksi keskeinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteista on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on tukea hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa sekä varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan.

9.1 Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Luxemburgissa ja Iso-Britanniassa, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Seitsemässä eri maassa toimivat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet raportoivat

tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain tai neljännesvuosittain. Kirjanpito on pääosin ulkoistettu.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Merkittävimpien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden kuukausittaiset kirjanpitotapahtumat siirretään tapahtumatasolla konsernin raportointijärjestelmään. Loput tytäryhtiöt lähettävät lukunsa joko kuukausittain tai vähintään neljännesvuosittain konsernin taloushallintoon syötettäväksi konsernin raportointijärjestelmään. Sekä tytäryhtiöiden tilintarkastajat että konsernin taloushallinto tarkastavat raportoidut luvut. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.

9.2 Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta

Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastus- ja riskivaliokunnan huolehtimaan taloudellisen ja kestävyysraportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta, vastuullisuusriskien (mukaan lukien ilmastoriskit) tarkastelu ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastus- ja riskivaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta ja vastuullisuutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin

operatiivisen johtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastus- ja riskivaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

9.3 Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskejä tunnistetaan taloudellisen raportoinnin tavoitteista käsin. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen. Riskiarviointiprosessissa otetaan huomioon myös olennaiset taloudelliseen asemaan liittyvät vastuullisuusriskit. Riskiarviointien perusteella määritellään valvontatoimenpiteitä kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa riskiarviointiprosessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta arvioidaan. Riskienhallintaprosessin tavoitteet ja vastuut sekä riskinottohalukkuuden määrittely päivitettiin vuoden 2024 aikana.

9.4 Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle ja johtoryhmälle. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla: https://capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/politiikat/.

9.5 Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tai johtoryhmä voivat tehdä päätöksen erillisen tarkastustoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusja riskivaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa neljännesvuosittain käyvän arvon muutokset, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa ja muussa soveltuvassa sääntelyssä tapahtuvia muutoksia. Tarkastus- ja riskivaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista rahavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa lisäksi tarkemmin muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Sijoitustiimeistä riippumaton Risk and Valuations -tiimi vastaa rahastojen neljännesvuosittaisesta arvostusprosessista, konsernin hallinnoimien rahastojen suoriutumisen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjakoosuustuottojen laskennasta.

CapManin tytäryhtiöillä, joilla on Finanssivalvonnan myöntämä lupa toimia vaihtoehtorahastojen hoitajana tai sijoituspalveluyrityksenä, on lain edellyttämällä tavalla erilliset riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen toiminnot.

Compliance-toiminto huolehtii konserniyhtiöiden toiminnan sääntelynmukaisuuden valvonnasta sekä uuden sääntelyn huomioon ottamisesta konsernin toiminnassa.

10. Muut tiedot

10.1 Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

CapMan noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ("MAR-asetus", 596/2014) johtohenkilöiden liiketoimia ja sisäpiirihallintoa koskevia säännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä. Sisäpiiriasioista vastaa konsernin compliance-toiminto, joka valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista muun muassa huolehtimalla, että henkilöstö noudattaa heitä koskevia sisäpiirisääntöjä ja kaupankäyntirajoituksia, ylläpitämällä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloja sekä kouluttamalla henkilöstöä sisäpiiriasioissa ja pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

CapMan ylläpitää sisäistä, ei-julkista luetteloa niistä johtohenkilöistä ja näiden lähipiiristä, jotka ovat MAR-asetuksen mukaisesti velvoitettuja julkistamaan CapManin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimensa. CapMan on määritellyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiön hallituksen sekä sen johtoryhmän jäsenet (mukaan lukien toimitusjohtaja) ja kutakin johtohenkilöä on ohjeistettu informoimaan omaa lähipiiriään liiketoimien ilmoittamisvelvollisuudesta. CapMan julkistaa kunkin johtohenkilön sekä hänen lähipiirinsä CapManin rahoitusvälineillä tekemät liiketoimet MAR-asetuksen mukaisesti, mikäli ko. henkilön kalenterivuoden aikana tehtyjen liiketoimien arvo ylittää 20 000 euroa. Lisäksi kunkin johtohenkilön kokonaisomistus julkaistaan vuosittain osana vuosikertomusta.

MAR-asetuksen tarkoittamista merkittävistä hankkeista, joilla voi olla huomattava vaikutus CapManin liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, jotka perustetaan ja joita ylläpidetään sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämispäätöksen nojalla. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä tai muita henkilöitä, joilla on CapMania koskevaa sisäpiiritietoa, ohjeistetaan olemaan käymättä kauppaa CapManin liikkeeseenlaskemilla rahoitusvälineillä. Jokainen johtohenkilö ja työntekijä on myös muutoin aina ennen CapManin rahoitusvälinettä koskevan liiketoimen toteuttamista velvollinen itse arvioimaan, ettei hänen hallussaan ole sisäpiiritietoa CapManiin liittyen.

CapManin yllä mainitut johtohenkilöt tai ne henkilöt, jotka saavat yhtiöön liittyvää taloudellista tietoa, eivät saa toteuttaa CapManin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia 30 kalenteripäivän aikana ennen tilinpäätöstiedotteen, osavuosikatsauksen tai puolivuosikatsauksen julkistamista (ns. suljettu ajanjakso). Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. CapManin johtohenkilöitä ja henkilökuntaa on ohjeistettu informoimaan lähipiiriään suljetusta ajanjaksosta ja kehottamaan lähipiiriään pidättymään kaupankäynnistä CapManin rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana. Sisäinen kaupankäyntiohjeen mukaisesti johtohenkilöiden on pyydettävä compliance-toiminnolta kirjallinen lupa ennen kaupankäyntiä CapManin rahoitusvälineillä.

10.2 Ilmoituskanava

CapManilla on käytössä whistleblowing-ilmoituskanava, joka mahdollistaa epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoittamisen CapManille luottamuksellisesti ja/tai anonyymisti. Ilmoituskanava on saatavilla yhtiön intranet-sivustolla. Vuoden 2024 aikana kanavan kautta tehtiin yksi ilmoitus. Ilmoitus käsiteltiin CapManin whistleblowing-prosessin mukaisesti.

CapManilla on käytössä myös ulkoinen ilmoituskanava yhtiön verkkosivustolla kaikille sidosryhmille. Sekä sisäinen että ulkoinen kanava auttavat CapMania edistämään vastuullista liiketoimintaa. Kanavien kautta tehtävät ilmoitukset ovat suojattuja, ja ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

10.3 Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Hallitus on hyväksynyt periaatteet yhtiön lähipiiriliiketoimille. Lähipiiriliiketoimia seurataan taloushallinnossa sekä lakiasioissa osana yhtiön tavanomaisia raportointi- ja valvontaprosesseja. Kaikki olennaiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta ja markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiriliiketoimet raportoidaan hallitukselle ja hyväksytään sen toimesta. Keskeistä johtohenkilöstöä ohjeistetaan lähipiiriasioissa. Yhtiö ylläpitää rekisteriä lähipiiriinsä kuuluvista tahoista, ja lähipiiriliiketoimet raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä voimassa olevien säädösten ja taloudellisten raportointistandardien mukaisesti. Olennaiset lähipiiriliiketoimet julkistetaan pörssitiedotteena.

Yhtiön lähipiiriliiketoimet liittyvät tyypillisesti sisäisten palveluiden hankintaan tai muihin palveluihin ja tuotteisiin, jotka ovat osa yhtiön normaalia liiketoimintaa. Yhtiö ei tee säännönmukaisesti sellaisia liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien tahojen kanssa, jotka olisivat yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.

10.4 Tilintarkastajien palkkiot

Vuonna 2024 yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajille tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat 437 000 euroa (371 000 euroa vuonna 2023) ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 111 000 euroa (90 000 euroa vuonna 2023).

10.5 Sisäinen tarkastus

Yhtiön liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen sisäisen tarkastuksen järjestämistä omaksi konsernitoiminnokseen ei ole toistaiseksi pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön toimiluvanvaraisen toiminnan sisäisestä tarkastuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Corporate Governance Statement

Making commitment happen PALKITSEMISRAPORTTI

CapMan – Palkitsemisraportti 2024

Tässä CapMan Oyj:n ("CapMan" tai "yhtiö") palkitsemisraportissa ("raportti") kuvataan yhtiön palkitsemispolitiikan toteuttamista ja esitetään tiedot yhtiön hallituksen ("hallitus") ja toimitusjohtajan palkitsemisesta tilikaudella 2024. Tämä raportti on laadittu Suomen lainsäädännön ja listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Tämä raportti esitetään 25.3.2025 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa neuvoa-antavaa äänestystä varten.

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan neuvoa-antavalla päätöksellä. Palkitsemispolitiikka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla (capman.com/ fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/palkitseminen/). Vuoden 2023 palkitsemisraportti hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

1. Johdanto

Palkitsemisraportti

1.1 Palkitsemispolitiikan toteuttaminen vuonna 2024

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen mukaisesti. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu suurimpien osakkeenomistajien edustajista, ja näin ollen hallitus ei osallistu oman palkitsemisensa valmisteluun.

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2024 kuukausipalkkioita ja kokouspalkkioita. Vuonna 2024 kaikki palkkiot maksettiin rahana samoin kuin vuonna 2023. Hallituksen palkkiot on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Rooli	Kuukausipalkkio (€)
	2023	2024
Hallituksen puheenjohtaja	5 000	5 000
Hallituksen varapuheenjohtaja	4 000	4 000
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja1	4 000	4 000
Jäsen	3 250	3 250
Rooli	Kuukausipalkkio (€)
	2023	2024
Hallituksen puheenjohtaja	800	800
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja	800	800
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja	800	800
Jäsenet	400	400

¹ Jos henkilö ei toimi samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

CapManin hallituksen palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2024 kolme kertaa valmistelemaan yhtiön toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemiseen liittyviä asioita. Hallitus päätti palkitsemisvaliokunnan valmistelun pohjalta yhtiön johdon (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) tilikauden 2023 lyhyen aikavälin kannustinpalkkioista, jotka maksettiin maaliskuussa 2024. Lisäksi hallitus päätti johdon (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) tilikaudelle 2024 kohdistuvasta lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtaja ei ole ollut viime vuosina lyhyen aikavälin kannustinohjelmien piirissä hallituksen aikaisemmin tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Hallitus on katsonut, että toimitusjohtajan muuttuvan palkitsemisen tulee yhtiön nykytilanteessa perustua pääosin pitkän aikavälin kannustimiin.

Hallituksen näkemyksen mukaan palkkioita koskeva päätöksenteko noudatti palkitsemispolitiikassa kuvattua päätöksentekojärjestystä, ja palkitsemisen elementit ovat yhdenmukaiset politiikassa esitettyjen periaatteiden kanssa eikä palkitsemispolitiikasta poikettu. Hallituksen tai toimitusjohtajan palkitsemiseen ei ole kohdistettu takaisinperintää.

1.2 Osakepalkkio-ohjelma pitkän aikavälin kannustimena

Yhtiön tavoitteena on ylläpitää houkuttelevaa, kilpailukykyistä, oikeudenmukaista ja kestävää palkitsemista, joka tähtää yhtiön strategisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä ja erityisesti pitkällä aikavälillä. Hallitus on halunnut korostaa yhtiön pitkän aikavälin strategisen menestyksen merkitystä ja kestävyyttä yhtenä sen keskeisenä osatekijänä kohdentamalla toimitusjohtajan muuttuvan palkitsemisen kokonaisuudessaan pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka sisältää kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Toimitusjohtaja ei ole lyhyen aikavälin kannustinohjelman piirissä.

Yhtiöllä oli vuoden 2024 lopussa käynnissä yksi osakepohjainen kannustinohjelma. Ohjelma on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille, yhteensä noin 20 henkilölle CapMan-konsernissa. Ohjelman tavoitteena on yhtiön osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteiden yhtenäistäminen yhtiön arvon kehittämiseksi pitkällä aikavälillä. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön tarjoamalla heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeisiin sijoittamiseen, niiden omistamiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkio-ohjelma. Ohjelman yhteenveto on kuvattu tarkemmin jäljempänä Ohjelmasta on saatavilla tietoa myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https:// www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/palkitseminen.

1.2.1 Osakepalkkio-ohjelma2022–2025

Osakepalkkio-ohjelma 2022–2025 ("ohjelma") sisältää kolme ansaintajaksoa. Ansaintajaksot alkoivat 1.4.2022. Kaksi

ensimmäistä ansaintajaksoa päättyivät 31.3.2023 ja 31.3.2024, ja kolmas ansaintajakso päättyy 31.3.2025. Osallistujat voivat ansaita jokaiselta ansaintajaksolta suoritusperusteisen palkkion sekä lisäksi ajanjaksolta 2022–2025 myös omaan sijoitukseen suhteutetun palkkion. Ohjelman palkkiot maksetaan yhtiön osakkeina vuoden kuluttua kunkin palkkion määrittämisestä eli vuosina 2024, 2025 ja 2026. Palkkiona maksettuihin osakkeisiin kohdistuu yhden vuoden mittainen luovutusrajoitus.

Palkkion saaminen edellyttää, että osallistuja kohdentaa ohjelmaan joko hankkimiaan tai ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita enintään hallituksen päättämän määrän. Palkkion määrä perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (TSR), kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet ovat seuraavat:

• tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettaminen Science Based Targets -aloitteen hyväksymällä tavalla, ja tämän jälkeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman noudattaminen;
• vuosittaisen työntekijätyytyväisyyden eNPS-kyselyn tuloksen pitäminen korkealla tasolla;
• olennaisten ja mitattavissa olevien ESG- tavoitteiden sisällyttäminen CapMan-konsernin bonusohjelmaan kaikkien siihen oikeutettujen työntekijöiden osalta. ESG-tavoitteiden tulisi kattaa vähintään 5 prosenttia työntekijöiden arviointiperusteista huhtikuuhun 2025 mennessä;
• sukupuolten tasa-arvoa koskevien keskipitkän ja pitkän aikavälin prosentuaalisten tavoitteiden asettaminen vuoden 2023 loppuun mennessä, mukaan lukien johtoryhmän ja partneritason nimityksiä koskevat tavoitteet sekä uusia rekrytointeja koko CapMan-organisaatiossa koskevat tavoitteet. CapManin tulisi saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite huhtikuuhun 2025 mennessä.

Ohjelman enimmäispalkkio on 4,25 kertaa kunkin henkilön ohjelmaan allokoimien osakkeiden lukumäärästä. Enimmäispalkkio jakautuu siten että 3,5× on linkitetty TSR:ään, 0,5× on ns. matching-osuus eli perustuu henkilön ohjelmaan allokoimine osakkeiden määrään ja 0,25× on linkitetty neljän vastuullisuustavoitteen saavuttamiseen, ja niistä kunkin painoarvo on 25 %.

Nykyinen toimitusjohtaja Pia Kåll on osallistunut ohjelmaan edellisessä tehtävässään johtoryhmän jäsenenä hallituksen päättämällä enimmäismäärällä (30 000 osaketta) 15.3.2023 saakka. Hänen toimitusjohtajanimityksensä yhteydessä maaliskuussa 2023 hallitus päätti nostaa hänen ohjelmaan kohdennettavien osakkeidensa enimmäismäärän yhteensä 250 000 osakkeeseen, ja Kåll osallistui tällä enimmäismäärällä.

1.3 Palkitsemisen kehitys

Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisen kehitys verrattuna yhtiön henkilöstön keskipalkkojen kehitykseen ja yhtiön taloudelliseen kehitykseen viiden edellisen tilikauden aikana on esitetty alla olevassa taulukossa.

Key figures	2020	2021	2022	2023	20242
Yhtiön keskeiset tunnusluvut
Osakkeen hinta 31.12., € (Nasdaq Helsinki)	2,32	3,04	2,71	2,29	1,71
Jaetut osingot osakkeelta, €	0,13	0,14	0,15	0,17	0,10
Osakkeen kokonaistuotto (TSR), %	3 %	30 %	– 5 %	– 7 %	– 15 %
Liikevaihto, €	42 989 000	52 784 000	67 532 000	59 364 000	57 621 000
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig, vuosiansiot, € 3	361 974	376 300	453 125	129 639	0
Toimitusjohtaja Pia Kåll, vuosiansiot, € 4	0	0	0	351 486	440 178
Keskimääräinen henkilöstökulu, € 5	150 664	185 373	171 204	180 060	172 200
Hallituksen jäsenten keskimääräiset palkkiot, € 6	49 038	48 552	49 794	42 545	50 600
Osakepalkkiot 7	Maksu vuosilta 2018–2020 (PSP 2018)		Maksu vuosilta 2020–2022 (PSP 2020)	Maksu vuosilta 2022–2023 (PSP 2020 ja Frimodigin osalta PSP 2022)	Maksu vuosilta 2022–2023 (PSP 2022)
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig, osakepalkkiot, €	2 241 675	0	2 343 150	1 468 916	0
Toimitusjohtaja Pia Kåll, osakepalkkiot, € 8	0	0	0	121 302	63 417
Henkilöstö, osakepalkkiot, €	4 079 849	0	5 149 462	2 789 946	1 211 354

• ² Vuoden 2024 luvut sisältävät vain jatkuvat toiminnot. Myyty CaPS-palveluliiketoiminta luokitellaan lopetetuksi toiminnoksi 1.1.2024 alkaen, joten se ei sisälly lukuihin.
• ³ Vuonna 2023 toimitusjohtaja Joakim Frimodigin vuosiansiot ajanjaksolta 1.1.– 15.3.2023. Toimitusjohtajan ansioissa ei ole huomioitu työnantajan pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja.
• ⁴ Vuonna 2023 toimitusjohtaja Pia Kållin vuosiansiot ajanjaksolta 15.3.– 31.12.2023. Toimitusjohtajan ansioissa ei ole huomioitu työnantajan pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja.
• ⁵ Yhtiön tilinpäätöksessä ilmoitetut henkilöstökulut jaettuna kokopäiväisen henkilöstön keskimääräisellä vuosittaisella lukumäärällä, mukaan lukien esim. muuttuvat palkkiot ja työnantajan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut mutta pois lukien osakepalkkiot.
• ⁶ Keskimääräiset hallituksen jäsenelle maksetut palkkiot (kuukausipalkkio ja kokouspalkkiot yhteensä). Keskimääräinen luku ei sisällä hallituksen puheenjohtajan palkkiota, joka liittyy hänen vastuuseensa päätoimisena puheenjohtajana vuonna 2024.

⁷ Esitetyt euromääräiset arvot on laskettu käyttämällä osakkeiden kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia niiden rekisteröintipäivänä. Palkkiona maksettujen osakkeiden bruttomäärästä on vähennetty sovellettavien verojen määrä ennen osakkeiden toimittamista.

⁸ Vuonna 2023 osakepalkkio-ohjelmasta (PSP) 2020 maksetut palkkiot liittyvät Kållin aiempaan rooliin johtoryhmän jäsenenä.

2. Hallituksen jäsenten palkitseminen vuonna 2024

Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen jäsenille vuonna 2024 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot. Molemmat palkkiot pysyivät ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Taulukko sisältää myös Joakim Frimodigille päätoimisesta hallituksen puheenjohtajan tehtävästä maksetut palkkiot. Kuukausi- ja kokouspalkkiot maksettiin kokonaisuudessaan rahana. Hallituksen jäsenille on kuukausi- ja kokouspalkkioiden lisäksi korvattu matkakuluja yhtiön soveltaman matkakorvauskäytännön mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtaja tai muut hallituksen jäsenet eivät ole oikeutettuja yhtiön tarjoamiin lisäeläkkeisiin, luontoisetuihin tai muihin yhtiön tarjoamiin henkilöstöetuihin.

3. Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2024

Seuraava taulukko sisältää Pia Kållille vuonna 2024 maksetut palkkiot ja muut taloudelliset edut.

Toimitusjohtaja Pia Kållille vuonna 2024 maksettu muuttuva palkkio koostui yksinomaan pitkän aikavälin muuttuvista palkkioista, jotka olivat noin 0,144 kertaa kiinteä vuosipalkka.

Toimitusjohtaja Pia Kåll on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, jonka vuosittainen vakuutusmaksu vastaa kymmentä prosenttia vakuutetun vuosittaisesta rahapalkasta ilman luontoisetuja. Vakuutetulla on oikeus vapaakirjaan kolmen vuoden vakuutusajan jälkeen asteittain niin, että vapaakirja kattaa kuuden vuoden kuluttua lisäeläkevakuutuksen kokonaisuudessaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

Hallituksen jäsen	Toimikausi 2024	Kuukausipalkkiot 2024, €	Kokouspalkkiot 2024, €	Muut palkkiot 2024, €	Kokonaispalkkiot vuonna 2024, €
Bygge Johan	1.1.–31.12.	39 000	6 000	0	45 000
Fagerholm Catarina	1.1.–31.12.	39 000	7 200	0	46 200
Frimodig Joakim	1.1.–31.12.	60 000	9 600	209 500	279 100
Hammarén Johan	1.1.–31.12.	39 000	3 600	0	42 600
Kaario Mammu	1.1.–31.12.	48 000	8 400	0	56 400
Liitola Olli	1.1.–31.12.	39 000	4 800	0	43 800
Yhteensä	1.1.–31.12.	264 000	39 600	209 500	513 100

Nimi	Kiinteä vuosipalkka, €	Vuosibonus, €	Osakkeet, €	Lisäeläke, €
Kåll Pia	440 178	0	63 417	42 000

Hallituksen toimintakertomus

Pohjoismaiset juuret,

kansainvälinen vaikutus.

SISÄLTÖ

• 26 Hallituksen toimintakertomus
• 33 Osakkeet ja osakkeenomistajat
• 34 Tunnuslukujen laskentakaavat
• 35 Tunnusluvut

Hallituksen toimintakertomus 2024

Konsernin liikevaihto ja tuloskehitys 2024

CapMan-konsernin liikevaihto oli 57,6 milj. euroa tammi–joulukuussa 2024 (49,3 milj. euroa tammi–joulukuussa 2023). Liikevaihto kasvoi 17 prosenttia vertailukaudesta. Kasvua vauhdittivat sekä palkkiotuotot (kasvua 15 prosenttia) että voitonjakoosuustuotot (kasvua 38 prosenttia). CapMan on luokitellut CaPS-liiketoiminnan lopetetuksi toiminnoksi tuloslaskelmassa, ja oikaissut vertailukausien tiedot vastaavasti.

Liiketoiminnan kulut olivat 48,7 milj. euroa (44,4 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa seuraavista:

• Palkat ja palkkiot 33,3 milj. euroa (32,2 milj. euroa)
• Poistot ja arvonalentumiset 2,4 milj. euroa (1,4 milj. euroa)
• Muut kulut 13,0 milj. euroa (10,9 milj. euroa).

Suuri osa liiketoiminnan kulujen kasvusta johtui vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä, jotka koostuvat pääasiassa Dasos Capitalin hankintaan liittyvistä kuluista. Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 46,4 milj. euroa eli 10 prosenttia suuremmat kuin vertailukaudella (42,3 milj. euroa).

Sijoitusten käyvän arvon muutokset olivat +7,8 milj. euroa (–6,1 milj. euroa), eli vuosittaista kasvua +4,5 prosenttia (–3,4 prosenttia).

Liikevoitto oli 16,7 milj. euroa (–1,2 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 19,0 milj. euroa (0,8 milj. euroa), kun palkkiotuotot, voitonjako-osuustuotot ja käyvän arvon muutokset olivat kaikki vertailukauden yläpuolella.

Palkkiotuottojen kannattavuus kasvoi 81 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,9 milj. euroa. Kasvu johtui palkkiotuottojen kasvusta ja suhteellisen kannattavuuden paranemisesta.

Tilikauden tulos oli 9,4 milj. euroa (–1,3 milj. euroa). Vertailukelpoinen tilikauden tulos oli 11,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa).

Tilikauden liikevaihto, liiketulos, tulos segmenteittäin, vaihtoehtoiset tunnusluvut ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2 Segmentti-informaatio.

Hallinnoitavat pääomat 31.12.2024

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien sekä avoimien rahastojen kohdalla käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan hallinnointipalkkioiden tuottopohjan perusteella, mikä lähtökohtaisesti sisältää ainoastaan rahaston oman pääoman eikä ota huomioon sen velkaosuutta. Hallinnoitaviin pääomiin vaikuttavat varainhankinta, irtautumiset ja käyvän arvon muutokset avoimissa rahastoissa sekä varainhoidossa.

Hallinnoitavat pääomat olivat 6 063 milj. euroa 31.12.2024 (5 005 milj. euroa 31.12.2023). Kasvu johtui Dasos Capitalin hankinnasta, joka muodostaa nyt Natural Capital -sijoitusalueen, ja kauden aikana kerätystä noin 570 miljoonan euron uudesta pääomasta. Hallinnoitavat pääomat on eritelty rahastotyypeittäin taulukossa 1.

Taulukko 1: Hallinnoitavat pääomat (sis. rahastot ja mandaatit)

	30.12.24 (MEUR)	31.12.23 (MEUR)
Kiinteistösijoitukset	3 090	2 933
Kohdeyhtösijoitukset (Private Equity & Credit)	1 080	1 022
Luonnonvarasijoitukset	726	n/a
Infrasijoitukset	648	562
Varainhoito	518	488
Hallinnoitavat pääomat	6 063	5 005

Hallinnointiliiketoiminta

Hallinnointiliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja sekä tarjoaa varainhoitopalveluja. Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat hallinnointipalkkioista, varainhoitopalveluista saaduista palkkioista, kiinteistöjen ja pääomien hallinnointipalkkioista sekä rahastojen voitonjako-osuustuotoista.

Palkkiotuotot kasvoivat 16 prosenttia pääosin hallinnointipalkkioiden kasvun myötä. Kasvu johtui CapMan Nordic Infrastructure II- ja Growth Equity III -rahastojen lopullisista sulkemisista sekä Dasos Capitalin hankinnasta, joka saatiin päätökseen 1.3.2024.

Voitonjako-osuustuottoja saatiin pääasiassa irtautumisista Nest 2015 -rahastosta. Lähes kaikista rahastoon tehdyistä sijoituksista on nyt irtauduttu. Vertailukaudella CapMan sai voitonjako-osuustuottoja pääasiassa Growth Equity I -rahastosta.

Liikevaihto kasvoi tilikauden aikana 18 prosenttia palkkiotuottojen ja voitonjako-osuustuottojen kasvun seurauksena.

Liiketoiminnan kulut kasvoivat 10 prosenttia. Suurin osa liiketoiminnan kulujen kasvusta selittyy Dasos Capitalin hankinnalla. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 18,3 milj. euroon (13,7 milj. euroa) pääasiassa palkkiotuottojen kasvun myötä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat pääasiassa Dasos Capitalin hankintaan liittyvistä kuluista.

Segmentin palkkiotuottojen kannattavuus kasvoi 14,0 milj. euroon (10,6 milj. euroa) palkkiotuottojen kasvun ja suhteellisen kannattavuuden paranemisen seurauksena.

Palveluliiketoiminta

Palveluliiketoiminnassa CapManilla ei ole enää jatkuvaa aktiivista liiketoimintaa. Palveluliiketoimintaan aiemmin kuuluneet hankintarengaspalvelut (CaPS) on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi ja siksi poistettu segmenttitiedoista raportointi- ja vertailukausien osalta. Jäljelle jäävä osa palveluliiketoiminnasta sisältää aiemmista neuvontapalveluista johtuvien pitkäaikaisten

myyntisaamisten diskonttausvaikutuksen. Segmenttiin kuulunut JAY Solutions myytiin 1.2.2023.

Koska segmentti ei tuota voitonjako-osuustuottoja tai käyvän arvon muutoksia, palkkiotuottojen kannattavuus vastaa segmentin liikevoittoa, ja oli 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa).

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan pääomasijoitusluokkiin ja pääasiassa omiin rahastoihin. Omien rahastojen lisäksi CapMan sijoittaa valikoivasti ulkopuolisten rahastonhoitajien hallinnoimiin pääomarahastoihin.

Käyvän arvon muutokset olivat 7,8 milj. euroa (–6,1 milj. euroa) eli 4,5 prosenttia (–3,4 prosenttia) raportointikauden aikana.

Sijoitukset CapManin hallinnoimiin rahastoihin kehittyivät keskimäärin positiivisesti. Niiden osuus käyvän arvon muutoksesta oli 8,3 milj. euroa (–0,3 milj. euroa) eli 6,9 prosenttia (–0,2 prosenttia) pääasiassa Private Equity -rahastojen positiivisen kehityksen seurauksena.

Sijoitukset ulkoisiin rahastoihin kehittyivät negatiivisesti. Käyvän arvon muutokset olivat –0,5 milj. euroa (–5,8 milj. euroa) eli –1,0 prosenttia (–10,1 prosenttia).

Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 6,9 milj. euroa (–6,6 milj. euroa).

Palkkiotuottojen kannattavuus oli –0,9 milj. euroa (–0,5 milj. euroa). Koska segmentti ei tuota palkkiotuottoja, palkkiotuottojen kannattavuus vastaa segmentin liiketoiminnan kuluja.

CapManin rahastosijoitusten käypä arvo 31.12.2024 oli 167,2 milj. euroa (158,9 milj. euroa). Tästä 128,1 milj. euroa (108,0 milj. euroa) on sijoitettu CapManin hallinnoimiin rahastoihin ja 39,1 milj. euroa (50,9 milj.euroa) on ulkopuolisiin rahastoihin. Ulkopuolisten rahastosijoitusten arvo laski kauden aikana pääasiassa joulukuussa 2024 toteutetun jälkimarkkinakaupan seurauksena. Uusia ulkoisia rahastosijoituksia ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, joten ulkoisten rahastosijoitusten osuus ja niiden vaikutus konsernitason käyvän arvon muutoksiin pienenee ajan myötä.

Kohdeyhtiöihin tehtyjen sijoitusten käyvät arvot määritetään kansainvälisen IPEVG-ohjeistuksen (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Kiinteistösijoitukset ja luonnonvarasijoitukset arvostetaan käypään arvoon riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvioiden perusteella. Ulkoisten rahastojen arvostus perustuu pääasiassa rahastonhoitajien ilmoittamiin käypiin arvoihin. Sijoitusten herkkyysanalyysi sijoitusalueittain on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 18 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset.

Tase ja rahoitusasema 31.12.2024

CapManin taseen loppusumma 31.12.2024 oli 343,3 milj. euroa (31.12.2023: 241,5 milj. euroa), josta liikearvon osuus oli 30,1 milj. euroa (7,9 milj. euroa). Rahavarat olivat 90,1 milj. euroa (41,0 milj. euroa).

CapManin oma pääoma oli yhteensä 202,6 milj. euroa (115,1 milj. euroa). Oman pääoman lisäys johtui pääasiassa 1.3.2024 toteutuneeseen Dasos Capitalin ostoon liittyneestä suunnatusta osakeannista. Korollinen nettovelka oli 12,4 milj. euroa (52,8 milj. euroa). CapManin korolliset velat 31.12.2024 on esitetty taulukossa 2.

Korolliset velat kasvoivat, kun CapMan laski liikkeeseen 60,0 milj. euron kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2029. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin vuonna 2025 erääntyvän joukkovelkakirjalainan ostotarjoukseen ja yleisiin yhtiötarkoituksiin.

CapManin joukkovelkakirjalainoihin ja pitkäaikaiseen rahoituslimiittiin liittyvät rahoituskovenantit on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Kovenanttiehdot täyttyivät 30.12.2024. Vuosina 2022 ja 2024 liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot on sidottu

Taulukko 2: CapManin korolliset velat

kestävyystavoitteisiin. CapMan saavutti vuonna 2022 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan tavoitteet huhtikuussa 2023.

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli 3,2 milj. euroa (12,1 milj. euroa). CapMan saa rahastojen hallinnointipalkkiot kahdesti vuodessa tammi- ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa.

Investointien rahavirta oli 59,5 milj.euroa (3,5 milj. euroa). Siitä 59,0 milj. euroa liittyy CaPS:n myyntiin, joka saatiin päätökseen lokakuussa 2024. Investointien rahavirta sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja konsernin saamat pääomanpalautukset. CapMan tekee sijoituksia pääasiassa sijoitusyhtiönsä kautta, ja sen sijoitukset ja rahavarat luokitellaan rahastosijoituksiksi. Rahoituksen nettorahavirta oli –13,7 milj. euroa (–30,3 milj. euroa).

Kestävä kehitys

CapManin visiona on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa. Strategisena tavoitteena on integroida kestävä kehitys osaksi kaikkea liiketoimintaa ja toteuttaa sitä muun muassa tuotetarjoomassa, varainhankinnassa, sijoitustoiminnassa, hallinnointitoiminnassa, palveluissa sekä henkilöstön ja työympäristön kehittämisessä.

Ympäristötavoitteiden edistäminen

Tammikuussa 2024 CapMan sitoutui saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä. Tämä sisältää sekä CapManin oman toiminnan (Scope 1 ja 2) että kiinteistö- ja infrastruktuuriomaisuuden ja kohdeyhtiöt (Scope 3). Kiinteistöportfolion käytönaikaisten päästöjen osalta nettonollatavoite on asetettu vuodelle 2035.

	Lainan koko	31.12.2024 Erääntyy viimeistään	Vuotuinen korko	Lainan koko 31.12.2023
Joukkovelkakirjalaina (2020)	–	Q4 2025	4,00 %	50 milj. euroa
Joukkovelkakirjalaina (2022)	40 milj. euroa	Q2 2027	4,50 %	40 milj. euroa
Joukkovelkakirjalaina (2024)	60 milj. Euroa	Q2 2029	6,50 %	-
Pitkäaikainen rahoituslimiitti (käyttämättä)	(20 milj. euroa)	Q2 2027	1,725–2,725 %	(20 milj. euroa)

Tammikuussa 2024 CapManista tuli myös yksi Task Force on Nature Related Financial Disclosures (TNFD) -viitekehyksen varhaisista käyttöönottajista. Tämä tarkoittaa, että CapMan alkaa raportoida TNFD:n suositusten mukaisesti tilikauteen 2024 mennessä. CapMan on kehittämässä sijoitusalueille omaa luontopositiivista menetelmää ja arviointityökalua, ja tätä menetelmää on kokeiltu tietyissä omaisuuserissä ja yrityksissä. Kiinteistö-. infrastruktuuri- ja pääomasijoitusalueiden viitekehykset saatiin valmiiksi neljännellä neljänneksellä. Lisäksi saatiin valmiiksi infrastruktuurisijoitusaluetta koskevat siirtymäsuunnitelmat sekä sektoreista riippumattomat pääomasijoitusalueen siirtymäsuunnitelmat. Lopuksi kehitettiin Nature Tool -työkalu, jolla tunnistetaan luontoon liittyvät riippuvuudet ja vaikutukset ja ehdotetaan toimia niiden lieventämiseksi. Työkalun tuloksia käytetään siirtymäsuunnitelmissa, jotka antavat tietoa omaisuuseräkohtaisista riskeistä ja mahdollisuuksista. CapMan Real Estate järjesti Tukholmassa neljännellä neljänneksellä tilaisuuden, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia ja keskusteltiin niistä. Tilaisuudessa keskityttiin siihen, mitä siirtyminen kohti luontopositiivisuutta tarkoittaa kiinteistöalalla.

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä CapMan Real Estate valittiin maailmanlaajuisesti ensimmäisten yritysten joukkoon, jotka osallistuvat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) Buildings-pilottitestiprojektiin. Näin CapMan on edelläkävijänä kehittämässä työkaluja rakennusten hiilestä irtautumiseen. Päästövähennyssuunnitelma laadittiin ensimmäisen neljänneksen aikana ja toimitettiin SBTi:lle palautetta varten. Elo–syyskuussa 2024 CapMan valittiin mukaan SBTi:n rahoituslaitosten nettonollastandardiluonnoksen (FINZ) pilotointiin. Tämä antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten rahoituslaitokset ja erityisesti pääomasijoittajat näyttävät tietä nettonollan saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. CapMan Real Estate toimitti SBTi-nettonollatavoitteensa validoitavaksi joulukuussa.

Toukokuussa 2024 CapMan julkisti uuden kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjojen viitekehyksen, jonka puitteissa se voi laskea liikkeeseen kestävyystavoitteisiinsa sidottuja velkainstrumentteja. Valitut kestävyysmittarit kattavat yli 90 prosenttia CapManin kokonaispäästöistä. Kesäkuun 2024 alussa CapMan laski liikkeeseen toisen kestävyystavoitteisiinsa sidotun joukkovelkakirjalainansa, jonka suuruus oli 60 miljoonaa euroa.

Kiinteistö- ja infrastruktuuriportfolioiden osalta EU-taksonomian mukaiset fyysisten ilmastoriskien arvioinnit saatiin valmiiksi neljännen neljänneksen aikana. Lisäksi infrastruktuurisijoitusalueella viimeisteltiin ilmastoon liittyvät siirtymäriskit portfolion osalta.

Neljännellä neljänneksellä CapMan solmi kumppanuuden kolmannen osapuolen palveluntarjoajan kanssa liiketoimintaan liittyvien lentojen hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi. Yhteistyö alkaa vuoden 2025 aikana.

Sosiaalisten ja hallintoasioiden edistäminen

CapMan pyrkii olemaan monimuotoinen, yhdenvertainen ja osallistava työyhteisö. Hyvän hallintotavan edistämiseksi CapMan on ottanut käyttöön kestävyysmittarit osana muuttuvaa palkitsemista. Osa pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista määräytyy kestävyystavoitteiden saavuttamisen perusteella.

CapManin johtoryhmä on CapManin sisäisen DEI-työryhmän (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus) tuella jatkanut järjestelmällistä työtään keskipitkän ja pitkän aikavälin monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden ensimmäisinä kuukausina kartoitettiin mahdollistajia ja mahdollisia esteitä naisten osuuden kasvattamiselle sijoitustiimeissä. DEI-työryhmä haastatteli naispuolisia sijoitusalan ammattilaisia eri sijoitustiimeissä. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä DEI-näkökohtia edistettiin järjestämällä työpajoja CapManin osallistavista käytännöistä. Neljännen neljänneksen aikana edellä mainittujen analyysien tulokset esiteltiin johtoryhmälle ja niistä keskusteltiin johtoryhmän kanssa.

Ensimmäisellä neljänneksellä saatiin valmiiksi kolmannen osapuolen tekemä ihmisoikeusriskien arviointi, joka sisältää CapManin sekä Real Estate-, Infrastructure-, Private Equity-, Private Debt- ja Wealth-tiimit. Vuoden jälkipuoliskolla saatiin valmiiksi etenemissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja OECD:n ohjeissa esitettyjen odotusten täyttämiseksi. Siihen kuuluivat CapMan Oyj ja kiinteistösijoitusalueen käytännöt ja suuntaviivat suuremmille infrastruktuuri- ja pääomaportfolioyrityksille sekä pk-yrityksille. Etenemissuunnitelman täytäntöönpano aloitettiin neljännen vuosineljänneksen aikana. CapManin toimintaperiaatteet – kuten kestävän sijoittamisen politiikka, toimintaohjeet, toimittajien toimintaohjeet ja väärinkäytöksistä ilmoittamista koskevat toimintaperiaatteet – päivitettiin vastaamaan toteutettua ihmisoikeuksien due diligence -prosessia sekä omaisuusluokkakohtaisia ohjeita, prosessidokumentteja ja työkaluja. Tällä työllä varmistetaan yhdenmukaisuus EU-taksonomian sosiaalisten vähimmäissuojatoimien kanssa.

CapManin hallitus hyväksyi kesäkuussa 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin, joka vie CapManin askeleen lähemmäs CSRD-raportointivalmiutta (Corporate Sustainability Reporting Directive). CSRD-direktiivin vaatimukset otetaan huomioon CapManin vuoden 2024 kestävyysselvityksessä.

Avainlukuja 31.12.2024

CapManin oman pääoman tuotto oli 46,2 prosenttia 31.12.2024 (31.12.2023: 2,6 prosenttia), ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 7,2 prosenttia (0,4 prosenttia). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,5 prosenttia (–0,5 prosenttia), ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 7,4 prosenttia (0,4 prosenttia). Omavaraisuusaste oli 59,0 prosenttia (47,8 prosenttia).

CapManin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli 20 prosenttia ja omavaraisuusasteelle yli 50 prosenttia.

Taulukko 3: CapManin avainlukuja

	31.12.24	31.12.23
Tulos / osake, senttiä	39,5	0,8
Tulos / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	39,3	0,8
Vertailukelpoinen tulos jatkuvista toiminnoista / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	4,0	–0,8
Oma pääoma / osake, senttiä	116,6	72,6
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	173 807	362 158 573 903
Oman pääoman tuotto, % p.a.	46,2	2,6
Oman pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, vertailukelpoinen, % p.a.	7,2	0,4
Sijoitetun pääoman tuotto,% p.a. (vertailutiedot oikaistu)	6,5	–0,5
Sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, vertailukelpoinen, % p.a.	7,4	0,4
Omavaraisuusaste,%	59,0	47,8
Nettovelkaantumisaste,%	6,1	45,9

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Yhtiökokouksen päätökset varojen jakamisesta

CapManin vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että vuodelta 2023 vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,06 euroa osakkeelta eli yhteensä noin 10,6 milj. euroa. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään lisäosingosta enintään 0,04 euroa osakkeelta, yhteensä noin 7,1 milj. euroa. Hallitus päätti lisäosingosta 18.9.2024, ja lisäosinko 0,04 euroa osakkeelta, yhteensä 7,1 milj. euroa, maksettiin 27.9.2024. Varojen jakamista koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 27.3.2024 julkaistussa yhtiökokouksen päätöksiä koskevassa pörssitiedotteessa.

Yhtiökokouksen tekemät hallituksen kokoonpanoa koskevat päätökset

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi (6). Johan Bygge, Catarina Fagerholm, Joakim Frimodig, Johan Hammarén, Mammu Kaario ja Olli Liitola valittiin hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 27.3.2024 julkaistuissa pörssitiedotteissa yhtiökokouksen sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä.

Yhtiökokouksen hallitukselle myöntämät valtuutukset

CapManin vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/ tai pantiksi ottamisesta sekä osakkeiden liikkeeseenlaskusta ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä yhtiökokouskutsun päivämääränä oli noin 8,81 prosenttia (ja yhtiökokouksen päivämääränä noin 7,93 prosenttia) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutuksen perusteella liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä yhtiökokouskutsun päivämääränä oli noin 8,81 prosenttia (ja yhtiökokouksen päivämääränä noin 7,93 prosenttia) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Valtuutuksia koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 27.3.2024 julkaistuissa yhtiökokouksen päätöksiä koskevissa pörssitiedotteissa.

Yhtiön hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

CapManin vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Valtuutuksia koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 27.3.2024 julkaistussa yhtiökokouksen päätöksiä koskevassa pörssitiedotteessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden äänen osaketta kohti ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun CapManin varojenjakoon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Tilikaudella CapMan laski liikkeeseen 17 672 761 uutta osaketta suunnatussa osakeannissa Dasos Capitalin osakkeenomistajille yrityskaupan yhteydessä, mikä nosti CapManin osakepääoman 35,2 milj. euroon. Tämän seurauksena tilikauden aikana tehtiin kaksi liputusilmoitusta. Hozanium Partners Oy:n osakkeiden ja äänioikeuksien osuus 1.3.2024 ylitti 5 prosenttia ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osakkeiden ja äänioikeuksien osuus laski alle 5 prosentin.

Taulukko 4: Osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2024	31.12.2023
176 878	210 158 849 387
35,2	0,8
26 299	26 299
0,01 %	0,02 %
44 971	60 225
1,71	2,29
1,89	2,49
2,36	3,09
1,67	1,92
26,3	22,2
49,7	55,2
303	364
28 719	31 157

Henkilöstö

CapManin palveluksessa vuonna 2024 oli keskimäärin 200 henkilöä (183 vuonna 2023), joista 149 (133) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Luxemburgissa ja Isossa-Britanniassa. Henkilöstö maittain on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Palkitseminen ja kannustinjärjestelmät

CapManin muuttuva palkitseminen koostuu lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.

Lyhyen aikavälin järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa yhtiön toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, ja sen keskeisenä tavoitteena on tuloskehitys, jolle hallitus on asettanut vähimmäistavoitteen.

CapManilla on tällä hetkellä yksi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinohjelma. Ohjelman kohderyhmänä on noin 20 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Osakepohjaisen kannustinohjelman tavoitteena on yhtenäistää palkitsemista CapManin tuloskehityksen ja kestävyysagendan mukaisesti, sitouttaa ohjelman osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Osakepohjaisessa kannustinohjelmassa osallistujat sitoutuvat omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin. Palkkion saaminen ohjelmasta edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita ohjelmaan. Hallitus päättää kullekin osallistujalle kohdennettavan enimmäismäärän.

Osakepohjaisessa kannustinohjelmassa on kolme ansaintajaksoa, jotka alkoivat 1.4.2022. Ensimmäinen jakso päättyi 31.3.2023, toinen päättyi 31.3.2024 ja kolmas päättyy 31.3.2025. Osallistujat voivat ansaita jokaiselta ansaintajaksolta suoritusperusteisen palkkion sekä omaan sijoitukseen suhteutetun palkkion jaksolta 2022–2025. Ohjelman palkkiot maksetaan yhtiön osakkeina vuosina 2024, 2025 ja 2026.

Suoritusperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Hallitus päättää, annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkeita.

Lisätietoa osakepohjaisesta kannustinohjelmasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 31 Osakeperusteiset maksut.

Muut merkittävät tapahtumat vuonna 2024

CapMan sai 1.3.2024 päätökseen Dasos Capital Oy:n oston. Dasos Capital muodosti uuden CapMan Natural Capital

-sijoitusalueen, ja Olli Haltia, Partner, Natura Capital, liittyi CapManin johtoryhmään. Yhtiön hankintaa ja siihen liittyvää CapManin hallituksen 1.3.2024 päättämää suunnattua osakeantia kuvataan tarkemmin tämän osavuosikatsauksen taulukko-osiossa sivuilla 35–36.

Huhtikuussa 2024 CapMan Nordic Infrastructure II -rahasto saavutti lopullisessa sulkemisessa 375 miljoonaa euroa, mikä on kaksinkertainen määrä Infrastructure I -rahastoon verrattuna. CapMan Growth Equity III -rahasto saavutti 130 milj. euron koon lopullisessa sulkemisessaan 30.4.2024.

Toukokuussa 2024 CapMan päätti suunnatusta 356 062 uuden osakkeen annista, jolla maksetaan CapManin vuoden 2022 osakepalkkio-ohjelmasta toteutuneita osakepalkkioita CapMan-konsernin johdolle ja avainhenkilöille.

Palkkio ansaittiin osakkeen kokonaistuoton perusteella vuoden 2022 osakepalkkio-ohjelman ensimmäisellä ansaintajaksolla, joka alkoi 1.4.2022 ja päättyi 31.3.2023. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 7.5.2024.

Toukokuussa 2024 CapMan perusti uuden kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjojen viitekehyksen, jonka puitteissa se voi laskea liikkeeseen kestävyystavoitteisiinsa sidottuja velkainstrumentteja. Valitut kestävyysmittarit kattavat yli 90 prosenttia CapManin kokonaispäästöistä ja kytkeytyvät siten kiinteästi CapManin ilmastotyöhön.

Kesäkuussa 2024 CapMan julkisti vuonna 2025 erääntyvään joukkovelkakirjalainaan liittyvän takaisinostotarjouksen lopulliset tulokset ja laski liikkeeseen 60 milj. euron kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan. Uudesta liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin vuonna 2025 erääntyvän joukkovelkakirjalainan ostotarjoukseen ja yleisiin yhtiötarkoituksiin. Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku pidentää CapManin lainasalkun keskimääräistä maturiteettia merkittävästi.

Syyskuussa 2024 CapManin hallitus päätti varsinaisen yhtiökokouksen valtuuttamana 0,04 euron lisäosingosta osakkeelta.

Lokakuussa 2024 CapMan ilmoitti CaPS-palveluliiketoiminnan myynnistä 75 miljoonan euron hintaan, joka sisältää 5 miljoonan euron lisäkauppahinnan CaPSin saavuttaessa tietyt operatiiviset tavoitteet vuonna 2025. Kauppa on linjassa CapManin strategian kanssa, ja se mahdollistaa resurssien kohdentamisen sen ydinliiketoiminnan, pääomarahastojen hallinnoinnin, kasvun

kiihdyttämiseen. Kaupalla oli merkittävä positiivinen vaikutus CapManin tulokseen, likviditeettiin ja vakavaraisuuteen vuonna 2024. Sillä on noin 33 sentin positiivinen EPS-vaikutus vuonna 2024 sekä vahva, noin 64 miljoonan euron kassavirtavaikutus, joka sisältää kaupasta saadut tuotot ja CaPSin jakamat osingot kaupan allekirjoittamisen ja päätökseen saamisen väliseltä ajalta. Kaupan tuotot käytetään pääomarahastojen hallinnointiliiketoiminnan kasvattamiseen, korollisen velan vähentämiseen ja mahdollistamaan vahvaa osingonjakoa tulevina vuosina. Myynnin yhteydessä ilmoitettiin, että CapManin hallitus odottaa tällä hetkellä ehdottavansa vuonna 2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle yhteensä 0,14 euron osinkoa osakkeelta.

Marraskuussa CapMan ilmoitti käyttävänsä oikeutensa lunastaa jäljellä oleva 3 951 000 euron osuus vuonna 2020 liikkeeseen lasketusta 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalainasta lainaehtojen kohdan 7.6 (Clean-up call option) mukaisesti.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Merkittävät riskit ja lähiajan epävarmuustekijät

CapMan kohtaa toiminnassaan useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa yhtiön strategiseen suuntaan, rahoitusasemaan, tulokseen, toimintoihin ja maineeseen. Riskien arviointi sekä niiden hallinta on keskeinen osa onnistunutta liiketoimintaa. CapMan luokittelee riskinsä kategorioihin ja tunnistaa jokaisen kategorian pääriskit. CapMan toteuttaa vuotuisen riskinarvioinnin tilikauden lopussa ja raportoi keskeisistä muutoksista riskiympäristössä neljännesvuosittain. Vuotuinen riskiarvio sekä riskikuvaukset on esitetty yhtiön verkkosivustolla osoitteessa https://capman.com/fi/osakkeenomistajat/riskit/. Yhteenveto riskeistä ja havaituista muutoksista lyhyen aikavälin riskiympäristössä on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5: Riskiluokitus, pääriskit ja lyhyen aikavälin muutokset

Riskiluokka	Pääriskit	Muutokset lyhyen aikavälin riskiympäristössä
1. Strategiset riskit	• Epäonnistuminen strategisten tai liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa • Epäonnistuminen kilpailuympäristöön sopivan strategian valinnassa • Epäonnistuminen avainhenkilöiden rekrytoinneissa ja sitouttamisessa • Epäonnistuminen liiketoiminnan skaalaamisessa	• Dasos Capitalin osto saatiin päätökseen vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana ja integraatio on käynnissä.
2. Taloudelliset riskit	• Heikko tulos • Riittämätön likviditeetti • Rahoituksen saamatta jääminen	• Vuoden 2024 toisella neljänneksellä liikkeeseen laskettu uusi kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina parantaa likviditeettiasemaa ja pidentää rahoituksen maturiteettia. • CaPS-palveluliiketoiminnan myynnistä saaduilla tuotoilla on positiivinen vaikutus CapManin tulokseen, likviditeettiin ja vakavaraisuuteen.
3. Markkinariskit	• Korko- ja valuuttakurssiriski, inflaatioriski, muutokset sijoituskohteiden arvostuksissa • Muutokset asiakkaiden mieltymyksissä • Transaktiomarkkinan vaihtelut • Epäonnistuminen varainhankinnassa	• Varainhankintamarkkinat ovat edelleen haasteelliset. CapMan Growth Equity III saavutti kuitenkin enimmäiskokonsa lopullisessa sulkemisessa ja Infra II lähes kaksinkertaisti kokonsa lopullisessa sulkemisessa. Seuraavien 12 kuukauden aikana käynnistetään useita varainhankintahankkeita. • Geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt vuoden aikana.
4. Operatiiviset riskit	• Kyberuhat ja tietojärjestelmävirheet • Riittämättömät tai pettäneet prosessit tai tarkastukset • Korruptio, petos tai rikollinen toiminta • Virheet	• CapMan on virtaviivaistanut toimintaansa ja myynyt ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja, mikä on selkeyttänyt toimintaa.
5. Sääntely-ympäristön riskit	• Yhtiön kannalta epäsuotuisat muutokset sääntely ympäristössä	• Voitonjakotuottojen verokohtelun muutoksiin Ruotsissa liittyvä epävarmuus on lisääntynyt ja voi vaikuttaa pääomasijoitusalaan. CapManiin kohdistuvan suoran taloudellisen vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan rajallinen.
6. Kestävyysriskit	• Epäonnistuminen kestävien sijoitusten tekemisessä, kestävyystapaturmat tai sopivan kestävyyssuunnitelman puuttuminen kohteissa • Kulujen kohtuuton kasvu kestävyys- ja raportointitarpeiden noudattamiseksi	• Ei muutoksia.
7. Maineriski	• Kielteinen julkikuva	• Ei muutoksia.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

CapManin varojenjakopolitiikan mukaisesti yhtiö maksaa kestävää ja ajan kuluessa kasvavaa varojenjakoa. Yhtiön tavoitteena on jakaa jakokelpoisten pääomien puitteissa vähintään 70 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tilikauden tuloksesta vähennettynä sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutuksella. CapMan voi lisäksi jakaa varoja sijoitustoiminnasta kertyneistä tuotoista ottaen kuitenkin huomioon tuleviin sijoituksiin kohdistuvat ennakoidut pääomatarpeet.

Hallinnointi- ja palveluliiketoimintojen yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 15 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. CapManin tavoitteena on, että omavaraisuusaste on yli 50 prosenttia.

CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain, ja avainluvuissa odotetaan vuositason vaihtelua liiketoiminnan luonteen mukaan.

Hallituksen ehdotus varojen jakamisesta

CapManin jakokelpoiset varat olivat 88,3 miljoonaa euroa 31.12.2024. Hallituksen päätösehdotus 25.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle on yhdistetty ehdotus osingonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta päättämään lisäosingosta. Hallitus arvioi, että vuodelta 2024 jaettaisiin osinkoa kokonaisuudessaan yhteensä 0,14 euroa osakkeelta. Osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 24,8 milj. euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhteensä 0,07 euroa osinkoa osakkeelta maksetaan 3.4.2025. Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallitus valtuutetaan päättämään lisäosingosta enintään 0,07 euroa osakkeelta. Hallitus aikoo päättää lisäosingosta kokouksessaan, joka on suunniteltu pidettäväksi 15.9.2025.

Näkymäarvio vuodelle 2025

CapManin tavoitteena on pitkän aikavälin tulosparannus ottaen kuitenkin huomioon liiketoiminnan luonteeseen liittyvät vuositason vaihtelut. CapManin hallinnoitavilta rahastoilta saatavilla voitonjako-osuustuotoilla sekä CapManin sijoitusten tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Sijoituskohteiden kehityksen sekä kohteista irtautumisen lisäksi monet muut sijoituskohteista tai CapManista riippumattomat tekijät vaikuttavat CapManin kokonaissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sekä voitonjako-osuustuottojen määrään ja ajoitukseen. Näistä syistä CapMan ei anna numeerisia ennusteita vuodelle 2025.

CapMan arvioi hallinnoitavien pääomien kasvavan vuoden 2025 aikana. Yhtiö arvioi myös palkkiotuottojen kannattavuuden kasvavan vuoden 2025 aikana. Arviot eivät sisällä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Helsingissä 12.2.2025 CAPMAN OYJ Hallitus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2024

	Osakkeet ja äänet	Osuus osakkeista (%)
Silvertärnan Ab	22 680 519	12,82 %
Hozainum Partners Oy	9 012 467	5,10 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	8 672 000	4,90 %
Laakkonen Mikko Kalervo	7 234 635	4,09 %
Dolobratos Oy Ab	5 442 698	3,08 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 675 215	2,08 %
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy	3 296 466	1,86 %
Vesasco Oy	3 088 469	1,75 %
Valtion Eläkerahasto	2 500 000	1,41 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 212 000	1,25 %
10 suurinta yhteensä	67 814 469	38,34 %
Yhteensä	176 878 210	100,00 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	5 530 780	3,13 %
Johtohenkilöiden omistus	13 126 190	7,42 %

Tilikaudella annettiin yksi liputusilmoitus: 1.3.2024 Hozanium Partners Oy:n osuus osakkeista ja äänistä ylitti 5 % ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osuus osakkeista ja äänistä laski alle 5 %:n. Ajantasaiset tiedot kaikista liputusilmoituksista löytyvät CapManin verkkosivuilta www.capman.com

Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2024

Raja	Omistajia kpl	%	Osake- ja äänimäärä kpl	%
1–100	5 176	18,02 %	235 144	0,13 %
101–1 000	12 958	45,12 %	6 197 131	3,50 %
10 01–10 000	9 257	32,23 %	29 602 137	16,74 %
10 001–100 000	1 200	4,18 %	28 673 234	16,21 %
100 001–1 000 000	108	0,38 %	28 166 397	15,92 %
1 000 001–	20	0,07 %	83 985 458	47,48 %
Yhteistilillä			18 709	0,01 %
Yhteensä	28 719	100,00 %	176 878 210	100,00 %
Josta hallintarekisteröityjä			5 530 780	3,13 %

Sektori	Osake- ja äänimäärä kpl	%
Ulkomaiset omistajat	316 279	0,18 %
Yritykset yhteensä	63 086 902	35,67 %
Kotitaloudet yhteensä	80 309 650	45,40 %
Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	19 795 917	11,19 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	7 819 973	4,42 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	5 530 780	3,13 %
Yhteistilillä	18 709	0,01 %
Yhteensä	176 878 210	100,00 %
Josta omat osakkeet	26 299	0,01 %

Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2024. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 176 878 210 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 28 719. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2024.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen liikevoitto =	Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen tilikauden tulos =	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Palkkiotuottojen kannattavuus =	Vertailukelpoinen liikevoitto – voitonjako-osuustuotot – sijoitusten käyvän arvon muutokset
	Tilikauden tulos (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
Oman pääoman tuotto- % (ROE) =	Oma pääoma keskimäärin (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)	× 100
	Vertailukelpoinen tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto- % (ROE) jatkuvista toiminnoista =	Oma pääoma keskimäärin (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)	× 100
	Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista + rahoitustuotot ja -kulut
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI) =	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)	× 100
	Vertailukelpoinen tulos ennen veroja + rahoitustuotot ja -kulut
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI) =	× 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
	Oma pääoma
Omavaraisuusaste (%) =	Taseen loppusumma – saadut ennakot	× 100
	Korolliset nettorahoitusvelat
Nettovelkaantumisaste (%) =	Oma pääoma	× 100
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
Tulos / osake tai osakekohtainen tulos (EPS) =	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS) =	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma =	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko ja pääomanpalautus per osake =	Yhtiökokouksen päättämä osinko ja pääomapalautus per osake
	Osinko/osake (osakekohtainen osinko)
Osinko / tulos (%) =	Tulos/osake (osakekohtainen tulos)	× 100

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	2020 oikaistu1)	2021 oikaistu1)	2022 oikaistu1)	2023 oikaistu1)	2024
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	36,9	46,0	58,9	49,3	57,6
Hallinnointipalkkiot	29,0	36,6	38,8	39,0	45,9
Palveluiden myynti	7,0	6,6	10,5	7,1	7,4
Voitonjako-osuustuotot	0,9	2,9	9,6	3,1	4,3
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,0	0,0	0,1	0,0
Operatiivisen toiminnan kulut	–33,2	–40,2	–47,9	–44,5	–48,8
Sijoitusten käyvän arvon muutokset	4,4	33,9	36,5	–6,1	7,8
Liikevoitto	8,1	39,7	47,6	–1,2	16,7
Vertailukelpoinen liikevoitto	8,1	39,7	50,2	0,8	19,0
Palkkiotuottojen kannattavuus	2,8	2,9	4,1	3,8	6,9
Rahoitustuotot ja -kulut	–3,1	–4,0	–5,5	–0,7	–4,3
Tulos ennen veroja	5,0	35,7	42,1	–1,9	12,3
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista	2,9	31,4	36,7	–1,3	9,4
Oman pääoman tuotto, % 2)	5,2	29,4	30,5	2,6	46,2
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %	2,4	26,1	29,1	0,4	7,2
Sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %	4,1	18,8	20,7	–0,5	6,5
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %	3,6	17,2	20,7	0,4	7,4
Omavaraisuusaste, %	51,9	53,3	52,7	47,8	59,0
Nettovelkaantumisaste, %	22,5	14,0	26,3	45,9	6,1
Osingot ja pääomanpalautukset 3)	21,9	23,6	26,9	17,7	24,8
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2)	146	161	186	183	200

1) Tuloslaskelmaan perustuvista vertailukausien tunnusluvuista on poistettu lopetetut toiminnot (CaPS-palveluliiketoiminta) ellei toisin mainittu.

2) Tunnusluku on laskettu tai sisältää sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot eikä vertailuvuosien tietoja ole siten ollut tarpeen oikaista.

3) Vuodelta 2024 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen.

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2020	2021	2022	2023	2024
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä	3,3	21,9	25,1	0,8	39,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, senttiä	3,3	21,4	24,8	0,8	39,3
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimentamaton, senttiä	1,2	19,5	22,5	–1,9	2,8
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake jatkuvista toiminnoista, senttiä	1,2	19,0	22,2	–1,9	2,8
Laimennusvaikutuksella oikaistu vertailukelpoinen tulos/osake jatkuvista toiminnoista, senttiä	1,2	19,0	23,9	–0,8	4,0
Oma pääoma/osake, senttiä	72,7	81,4	90,2	72,6	116,6
Osinko ja pääomanpalautus per osake, senttiä 1)	14,0	15,0	17,0	10,0	14,0
Osinko ja pääomanpalautus per tulos, % 1)	424,2	68,5	67,7	1 250,0	35,4
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana (1000)	155 797	156 580	157 560	158 574	173 807
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa (1000)	156 459	156 617	158 055	158 849	176 878
Ulkona olevien osakkeiden määrä (1000)	156 433	156 591	158 029	158 823	176 852
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet tilikauden lopussa (1000)	26	26	26	26	26

1) Vuodelta 2024 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen

Tilinpäätös

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS).	39
Konsernin tase (IFRS).	40
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS).	41
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS).	42
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.	43
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet.	43
2. Segmentti-informaatio.	49
3. Liikevaihto.	52
4. Liiketoiminnan muut tuotot.	52
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.	53
6. Poistot ja arvonalentumiset.	53
7. Liiketoiminnan muut kulut.	53
8. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut ja vuokrasopimusten rahavirta.	54
9. Sijoitusten käyvän arvon muutokset.	54
10. Rahoitustuotot ja -kulut.	54
11. Tuloverot.	55
12. Osakekohtainen tulos.	55
13. Lopetetut toiminnot.	56
14. Yrityshankinnat.	56
15. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.	58
16. Liikearvo.	58

60
60
61
61
62
62
63
63
64
64
64
64
65
66
67
68
70
78
79
80
81

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

		1.1.–31.12.2023 oikaistu
	45 892	39 034
	7 411	7 145
	4 318	3 126
2, 3	57 621	49 305
4	6	76
5	–33 330	–32 169
6	–2 444	–1 393
7	–12 981	–10 899
9	7 789	–6 115
	16 660	–1 196
10	–4 324	–696
	12 336	–1 892
11	–2 952	607
	9 385	–1 285
		Liitetieto 1.1.–31.12.2024

1000 EUR		Liitetieto 1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023 oikaistu
Lopetetut toiminnot:
Tulos verojen jälkeen lopetetuista toiminnoista	13	64 081	4 677
Konsernin tulos		73 466	3 392
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		–84	11
Konsernin laaja tulos yhteensä		73 382	3 403
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		68 573	1 346
Määräysvallattomille omistajille		4 893	2 047
Kauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		68 489	1 356
Määräysvallattomille omistajille		4 893	2 047
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä	12	39,5	0,8
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	12	39,3	0,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, senttiä Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimennusvaikutuksilla		2,8	–1,9
oikaistu, senttiä		2,8	–1,9

Konsernin tase (IFRS)

1000 EUR	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15	2 931	4 142
Liikearvo	16	30 135	7 886
Muut aineettomat hyödykkeet	17	12 388	10
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	18
Rahastosijoitukset		167 221	158 907
Muut sijoitukset		571	508
Saamiset	19	7 052	6 525
Laskennalliset verosaamiset	20	1 733	1 896
		222 031	179 874
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	27 360	20 382
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	22	3 790	275
Rahavarat	23 90 142	41 017
		121 292	61 674
Varat yhteensä		343 322	241 547

1000 EUR	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24
Osakepääoma		35 198	772
Ylikurssirahasto		38 968	38 968
Muut rahastot		21 114	21 114
Muuntoerorahasto		–653	–570
Kertyneet voittovarat	104 166
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		198 793	113 197
Määräysvallattomat omistajat		3 775	1 928
Oma pääoma yhteensä		202 568	115 125
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	20	8 536	5 991
Pitkäaikaiset korolliset velat	25	101 262	92 470
Muut pitkäaikaiset velat	26	547 484
		110 345	98 945
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	27	19 378	24 155
Lyhytaikaiset korolliset velat	28	1 271	1 386
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	9 760
		30 409	27 477
Velat yhteensä		140 754	126 422
Oma pääoma ja velat yhteensä		343 322	241 547

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

1000 EUR		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Liitetieto	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräysvallatto mien omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2023	24	772	38 968	35 425	–582	65 473	140 056	2 088
Tilikauden tulos						1 346	1 346	2 047
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					11		11
Tilikauden laaja tulos					11	1 346	1 357	2 047
Osakepalkkio-ohjelma						–1 148	–1 148
Osingonjako ja pääomanpalautus				–14 312		–12 819	–27 131	–2043
Liiketapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa						62	62	–163
Oma pääoma 31.12.2023	24	772	38 968	21 114	–570	52 914	113 197	1 928
Tilikauden tulos						68 573	68 573	4 893
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					–84		–84
Tilikauden laaja tulos					–84	68 573	68 488	4 893
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä	14	34 427					34 427	62
Osakepalkkio-ohjelma						25	25
Osingonjako ja pääomanpalautus						–18 016	–18 016	–3 986
Liiketapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa						672	672	878
Muut muutokset					2	–2	0
Oma pääoma 31.12.2024	24	35 198	38 968	21 114	–653	104 166	198 793	3 775

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1000 EUR		Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		73 466	3 392
Oikaisut tilikauden tulokseen	8	–54 595	9 666
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos		–4 505	6 319
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		–3 130	–263
Maksetut korot		–3 661	–4 373
Maksetut verot		–4 391	–2 658
Liiketoiminnan nettorahavirta		3 185	12 084
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta		1 695	–207
Tytäryritysten myynti		59 068	4 202
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		–47	–26
Investoinnit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sijoituksiin (netto)		–2 241	172
Myönnetyt lainat		–1 492	–1 522
Lainasaamisten takaisinmaksut		1 084	47
Saadut korot investoinneista		1 425	786
Investointien nettorahavirta		59 492	3 452

1000 EUR		Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	29	59 668	11
Lainojen takaisinmaksut	29	–50 102	0
Vuokrasopimusvelkojen maksut		–1 267	–1 165
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset		–22 004	–29 194
Muiden rahoituserien rahavirta		0	31
Rahoituksen nettorahavirta		–13 705	–30 317
Rahavarojen muutos		48 972	–14 782
Rahavarat tilikauden alussa		41 017	55 944
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		153	–146
Rahavarat tilikauden lopussa	23	90 142	41 017

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Konsernin liiketoiminta koostuu pääomarahastojen hallinnoinnista, pääomasijoittamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista, varainhoitopalveluista sekä sijoitustoiminnasta. Hallinnointiliiketoiminnassa konsernin hallinnoimat pääomarahastot tekevät sijoituksia pohjoismaisiin yrityksiin sekä pohjoismaisiin kiinteistöihin, luonnonvara- ja infrastruktuurikohteisiin. Hallinnointiliiketoimintaan kuuluu myös pienemmille sijoittajille tarjottavat varainhoitopalvelut. Palveluliiketoiminnassa yhtiöllä ei ole tällä hetkellä aktiivisia ja jatkuvia liiketoiminta-alueita. Sijoitustoiminnassaan konserni sijoittaa pääasiassa omiin rahastoihinsa, mutta valikoidusti myös ulkopuolisten rahastonhoitajien hallinnoimiin pääomarahastoihin.

Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki, Suomi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.

CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2025 tämän tilinpäätöksen tilikaudelta 2024 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen ja 31.12.2024 voimassa olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on soveltanut 1.1.2024 voimaantulleita seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

• Muutokset standardiin IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jotka koskevat tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyiden esittämistä.
• Muutokset standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, jonka muutoksilla täsmennetään, miten yrityksen on määritettävä taseessa velat, joilla on epävarma suorituspäivä.
• Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset, joissa täsmennetään, miten myyjä-vuokralle ottaja myöhemmin arvostaa myynti- ja takaisinvuokraustapahtumia. Muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut olennaista vaiku-

tusta konsernitilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni ei ole vielä soveltanut IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, kuten IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetiedot. Konserni ottaa ne käyttöön

kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konserni odottaa IFRS 18:n vaikuttavan jonkin verran tuloslaskelman rakenteeseen ja välisummiin sekä johdon määrittelemistä tunnusluvuista annettaviin liitetietoihin, mutta ei odota muilla standardi- ja tulkintamuutoksilla olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden katsotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen, tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely konsernitilinpäätöksessä ovat seuraavat:

• Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) tai hallinnoivat suoria sijoituksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
• Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria sijoituksia rahastoihin, yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti;
• Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastosijoittamista koskevia neuvontapalveluja (sijoitusneuvontayritykset) katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
• Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryritykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund Investments SICAV-SIF), arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste sijoitusyhteisöksi luokittelemiselle

CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitusyhteisö, koska sen liiketoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on kerätä sijoittajilta varoja suljettuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitustuottojen muodossa. Suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. CapMan hankkii sijoituksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa dokumentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat sijoitukset ja kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaatiota annetaan rahastojen sijoittajille raportointipäivänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut, että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyhteisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja suurin osa sijoituksista on oman pääoman ehtoisia.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta

Yksi merkittävimmistä harkintaan perustuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. CapMan hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnointipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin perusteella ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista, toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.

Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. Sijoittajilla on yleensä myös

määräenemmistöpäätöksellä oikeus vaihtaa rahaston vastuunalainen yhtiömies ja/tai rahaston hoitaja. CapManin saama kompensaatio on yhteismitallinen sen tuottamien hallinnointipalveluiden kanssa ja vastaa toisistaan riippumattomien osapuolten välisistä vastaavanlaisista palvelusopimuksista saamia tavanomaisia palkkioita. CapManin suora sijoitus rahastoihin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen pieni. Rahastosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus- ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.

Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis-muodollisesti käyttää päätösvaltaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa rahaston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan katsoo, että sillä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa.

Tytäryritykset

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen siihen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2024 45

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 4–5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 4–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy IFRS 16:n mukaisesti arvostettuja käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka on eritelty liitetiedoissa ja joista on lisätietoa laatimisperiaatteiden kohdassa Vuokrasopimukset.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään

taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjelmiston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saattamisesta aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Sopimukset ja tavaramerkit 5–10 vuotta Muut aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: 1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 2) jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan aina käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvarojen, kuten myynti- ja lainasaamisten luokittelu perustuu niiden hallinnoinnissa noudatettavaan liiketoimintamalliin ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Hallinnointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, koska niitä pidetään yksinomaan sopimusperusteisten rahavirtojen saamiseksi, jotka liittyvät ainoastaan pääoman ja koron maksuun. Likvidit kassanhallintatarkoituksessa tehdyt lyhytaikaiset vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, esimerkiksi korkorahastoihin, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitustoiminnan pitkäaikaisia vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimusperusteisten rahavirtojen (pääoman ja koron) saamiseksi ja konserni nimenomaisesti luokittelee ne käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoiminnan varojen voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta, koska konserni sijoitusyhteisönä hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön investointistrategian mukaisesti.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi, mikäli ne on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat oman pääoman ehtoisia sijoituksia tai jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, jolloin ne voivat olla joko oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia tai johdannaisinstrumentteja. Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan myös tähän ryhmään, mikäli niitä pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimusperusteisten rahavirtojen saamiseksi ja jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoiminnan varojen keskinäistä kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta.

Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahastosijoitukset ja muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi ja niiden käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallinnoimissa rahastoissa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys perustuu International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEVG) -arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 -standardiin.

Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoitukset listattuihin osakkeisiin, rahasto- ja korkosijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaisten rahastosijoitusten

käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset korkosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon.

Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset sekä osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, joita käytetään käyvän arvon suojaustarkoituksessa, jolloin suojaava osa johdannaisinstrumentin arvonmuutoksesta kohdistetaan suojattavan kohteen arvonmuutoksen kanssa samaan tuloslaskelmaerään ja johdannaisesta aiheutuva muu käyvän arvon muutos esitetään rahoituskuluissa. Yhtiö käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia tiettyjen ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten valuuttakurssivaihteluilta suojautumiseen, mutta ei sovella tällaisiin johdannaisiin suojauslaskentaa. Tällaisten johdannaisten myyntisaamista suojaava käyvän arvon muutos kohdistetaan samaan tuloslaskelmaerään, kuin suojattavan myyntisaamisen arvonmuutos, em. tapauksessa liikevaihtoon.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa hallinnointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvia korottomia myyntisaamisia ja korollisia lainasaamisia, joita pidetään sopimusperusteisten rahavirtojen saamiseksi ja joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.

Konserni arvioi myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrää käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaisesti ylläpidetään varausmatriisia käyttäen historiatietoa kirjattujen luottotappioiden määrästä aikaisemmilta tilikausilta ja arvioiden tulevia taloudellisia näkymiä perustuen yleisiin taloudellisiin indikaattoreihin. Lisäksi merkittävästi erääntyneitä saamisia tarkastellaan asiakaskohtaisesti.

Lainasaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arvioinnissa konserni on käyttänyt IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa. Konserni arvioi lainasaamisiin liittyvien velallisten luottoriskiä ja sen muutosta arvioimalla lainasaamisen takaisinmaksujen viivästymisiä ja velallisten tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Riippuen velallisen arvioidusta luottoriskistä, kirjaa konserni odotettavissa olevien luottotappioiden määrän seuraavalta 12 kuukaudelta tai lainasaamisen koko voimassaoloajalta. Odotettavissa olevia luottotappioita määrittäessään konserni käyttää syöttötietoina saatavilla olevaa tilastotietoa laiminlyönnin riskistä pohjautuen mm. luottoriskiluokituksiin sekä konsernin historiallisesti toteutuneita luottotappioita.

Lainasaamisiin liittyvän luottoriskin katsotaan olevan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä alhainen siinä tapauksessa, että niihin liittyvät sopimusperusteiset lyhennykset ja koron maksut on lainasopimuksissa sidottu lainanottajan sijoituksesta saamaan rahavirtaan. Tällöin konserni katsoo lainanottajalla olevan vahva kyky täyttää lähitulevaisuudessa sopimukseen perustuvia rahavirtoja koskevat velvoitteensa. Konserni katsoo lainasaamiseen liittyvän luottoriskin lisääntyneen merkittävästi, kun siihen liittyvät maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää, ja laiminlyönnin toteutuneen silloin, kun maksu on viivästynyt 90 päivää, ellei maksun suorittamatta jättäminen liity hallinnolliseen huolimattomuuteen.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, kuten sijoituksista rahamarkkinarahastoihin. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi silloin kun on erittäin todennäköistä, että niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä

kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot aineettomista ja aineellisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Toiminto luokitellaan lopetetuksi, mikäli se on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi ja edustaa lisäksi erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, joka on selvästi erotettavissa ja on ollut rahavirtaa tuottava yksikkö tai niiden ryhmä toiminnassa ollessaan. Lopetetut toiminnot esitetään tuloslaskelmassa erillään jatkuvista toiminnoista, ja vertailukaudet oikaistaan vastaavasti.

Osingonjako ja pääomanpalautus

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja pääomanpalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja, vuokrasopimuksista aiheutuneita velkoja sekä johdannaisvelkoja. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimusten kohteena olevat omaisuuserät ovat pääasiassa toimitiloja, työsuhdeautoja sekä IT-laitteita. Konserni soveltaa kirjaamista koskevia helpotuksia lyhytaikaisiin, maksimissaan vuoden pituisiin vuokrasopimuksiin ja vuokrasopimuksiin, joiden kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Helpotukset koskevat muun muassa tiettyjä vuokrattuja toimitiloja, kuten toimistohotelleja, sekä mm. kaikkia kannettavia tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneita. Näiden vuokrasopimusten

perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Muut vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja niihin liittyviksi vuokrasopimusveloiksi. Tällaisia vuokrasopimuksia ovat pääasiassa pitkäaikaiset toimitiloihin ja työsuhdeautoihin liittyvät vuokrasopimukset. Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty taseen aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat on esitetty pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Vuokra-aikana käytetään yleensä peruuttamatonta vuokrakautta. Vuokrasopimusvelat esitetään tulevien vuokramaksujen nykyarvona ja niiden laskennassa käytetty diskonttokorko on yleensä määritelty käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei yleensä ole saatavilla.

Konserni ei toimi vuokralle antajana.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkastushetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.

Osakeperusteiset maksut

Pitkäaikaisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käypä arvo määritetään osakepalkkion myöntämishetkellä perustuen sopimuksessa määritettyyn osakekurssin lähtötasoon, sen oletettuun todennäköiseen kehitykseen suoritejakson aikana,

poistumaolettamaan sekä arvioon jaettavista osingoista suoritejakson aikana, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä ansaintajakson aikana. Kulukirjausta oikaistaan, mikäli poistumaolettama muuttuu tai mikäli järjestelyyn sidottuja osakeomistuksia myydään ansaintajakson aikana.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Tuloutusperiaatteet

Asiakassopimuksista saadut tuotot kirjataan siten, että transaktiohinta kohdistetaan ensin suoritevelvoitteille ja kun suoritevelvoite on täytetty luovuttamalla siihen liittyvän palvelun määräysvalta asiakkaalle, siihen liittyvä myyntituotto kirjataan. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko tiettynä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Hallinnointipalkkiot

Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio on muuttuva vastike ja perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö-, mezzanine- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on keskimäärin noin prosentin luokkaa.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot tuloutetaan ajan kuluessa, koska rahaston hallinnointi on sopimuksen ainoa suoritevelvoite ja rahastonhoitopalvelu luovutetaan ajan kuluessa.

Hallinnointiliiketoiminta sisältää myös varainhoitopalveluja instituutiosijoittajille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille ja perheiden sijoitusyhtiöille. Näistä saatavat palkkiot kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu suoritetaan ja siihen liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle lukuun ottamatta onnistumis- ja transaktiopalkkioita, jotka tuloutetaan kerralla, koska niihin liittyvä suoritevelvoite täyttyy tiettynä ajankohtana ja suoritevelvoitteeseen liittyvän palvelun määräysvalta siten siirtyy asiakkaalle tiettynä ajankohtana.

Palveluiden myynti

CapManin palveluliiketoimintaan ei enää sisälly aktiivisia jatkuvia liiketoiminta-alueita. Siihen aiemmin sisältyneet ja tilikaudella 2024 myydyt CapMan Procurement Servicesin (CaPS) tarjoamat hankintarengaspalvelut on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Palveluliiketoimintaan sisältyi 1.2.2023 saakka sijoittajille raportointi- ja back office -palveluja tarjonnut JAY Solutions Oy. Palveluista saatava myyntituotto kirjataan pääasiassa ajan kuluessa.

Joihinkin palveluliiketoimintaan aiemmin sisältyneiden varainhankintapalveluiden asiakassopimuksiin liittyy merkittävä rahoituskomponentti, jolloin niiden transaktiohintaa määritettäessä luvattua vastikemäärää oikaistaan rahan aika-arvon ja asiakkaan luotto-ominaisuuksien vaikutuksella.

Voitonjako-osuustuotot

Voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen hallinnointiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjakoosuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin rahavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien

rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti välillä 7–10 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.

Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon ja voitonjako-osuus perustuu realisoituneisiin rahavirtoihin ja johto on arvioinut olevan erittäin todennäköistä, että takaisinmaksuriskiä rahastolle ei ole. Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun CapManilla on siihen oikeus raportointipäivään mennessä, on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana.

Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)

Voitonjako-osuustuottojen tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonjako-osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä, jos kutsutaan jo jaettuja varoja takaisin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimukseen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako-osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä takaisinmaksuriski arvioidaan raportointihetkellä. Arvio sisältää merkittäviä johdon arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako-osuustuoton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan käyttäen odotusarvomallia, eli laskemalla todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo eri irtautumisvaihtoehtojen arvioidusta lopputuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja, kuten oikaistu liikevoitto (tai "vertailukelpoinen liikevoitto", tarkoittaen samaa), kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS-tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, jos sellaisia käytetään, johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään oikaistuksi. Tällaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat muun muassa esimerkiksi oikaistu liikevoitto, oikaistu katsauskauden tulos ja oikaistu osakekohtainen tulos. CapMan esittää lisäksi myös sellaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka on johdettu em.

vaihtoehtoisista tunnusluvuista edelleen lisäämällä tai vähentämällä joitakin tuloslaskelmaeriä, joista on poistettu vertailukelpoisuuteen vaikuttaneiden erien vaikutus. Tällainen vaihtoehtoinen tunnusluku on esimerkiksi palkkiotuottojen kannattavuus, joka on oikaistu liikevoitto vähennettynä voitonjako-osuustuotoilla ja sijoitusten käyvän arvon muutoksilla.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin liittyvät merkittävät erät, kuten kauppahintaallokaation yhteydessä kirjattavien aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät merkittävät erät, kuten uudelleenjärjestelykulut. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat niin ikään liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin tai aineettomien omaisuuserien myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä merkittävät voitonjakoosuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty segmentti-informaation yhteydessä liitetiedossa 2.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon arvonalentumistestauksessa, rahastosijoitusten käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä, odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys

Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta, jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet,

listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämänhetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttämään merkittävässä määrin arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.

Rahastosijoitusten arvonmääritystä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 33.

Muiden sijoitusten käyvän arvon määritys

Muiden sijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnin kannalta merkittävimmät oletukset koskevat liikevaihdon kasvuvauhtia, liikevoittomarginaalia, diskonttokorkoa sekä jäännösarvoa laskettaessa käytettävää loppuarvojakson kasvuolettamaa. Liikevaihdon ja liikevoittomarginaalin arvioinnin pohjana on nykyinen kustannusrakenne ja nykyisten asiakkaiden tuoma liikevaihto ja sellainen liikevaihdon kasvuvauhti, mitä rahavirtaa tuottavan yksikön nykyisillä henkilöstö- ja muilla resursseilla voidaan perustellusti odottaa saavutettavan. Tällöin liiketoimintasuunnitelman mukaisista rahavirtaennusteista on poistettu se osa liikevaihdosta ja lisäkuluista, joiden arvioidaan syntyvän toiminnan laajentamisen myötä ja näkyvän etupäässä asiakaskunnan ja henkilöstömäärän kasvuna.

Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 16.

2. Segmentti-informaatio

CapManilla on kolme liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointiliiketoiminta, Palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta. Segmenttiinformaatio esitetään jatkuvista toiminnoista.

Hallinnointiliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja sekä tarjoaa varainhoitopalvelua. Partnership-mallilla toimivat sijoitustiimit sijoittavat pääomarahastojen pääomia kohteisiin, jotka ovat pääasiassa pohjoismaisia listaamattomia yrityksiä, kiinteistöjä, infrastruktuuri- ja luonnonvarakohteita. CapMan kerää rahastoihin varoja pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta. CapMan Wealth tarjoaa kokonaisvaltaista listaamattoman ja listatun markkinan varainhoitopalveluita pienemmille sijoittajille, kuten perheiden sijoitusyhtiöille, pienemmille instituutiosijoittajille sekä varakkaille yksityishenkilöille. Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat palkkiotuotoista ja rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista. Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä, palkkiot muista rahastojen hallinnointiin läheisesti liittyvistä palveluista sekä varainhoitopalveluista saadut palkkiot.

Palveluliiketoiminnassa CapManillä ei ole enää jäljellä aktiivisia jatkuvia liiketoiminta-alueita. Siihen aiemmin sisältynyt hankintarengaspalveluja tarjonnut CapMan Procurement Services (CaPS) on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi ja sen myötä poistettu Palveluliiketoiminta-segmentistä sekä tilikaudelta että vertailukaudelta. Jäljelle jäävä osa palveluliiketoimintaa muodostuu siihen aiemmin sisältyneiden neuvonantopalveluista kertyneiden pitkäaikaisten myyntisaamisten diskonttovaikutuksen purkautumisesta. Lisäksi palveluliiketoimintaan sisältyi 1.2.2023 saakka sijoittajille raportointi- ja back office -palveluja tarjonnut JAY Solutions.

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan pääomasijoitusluokkaan ja pääasiassa omiin rahastoihin. Sijoitustoiminnan tulonlähteitä ovat sijoitusten käypien arvojen kehitys sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot.

Muu toiminta koostuu liiketoimintasegmenteille kohdistamattomista konsernihallinnon toiminnoista. Tällaisia toimintoja ovat osa konsernilaskennan, konserniviestinnän ja ylimmän johdon toiminnoista mukaan lukien osakeperusteiset maksut. Erässä Muut esitetään myös liiketoimintasegmenttien välisten transaktioiden eliminoinnit.

2024

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta	Palvelu liiketoiminta	Sijoitus toiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Jatkuvat toiminnot:
Palkkiotuotot	52 443	266		593	53 303
Voitonjako-osuustuotot	4 318				4 318
Liikevaihto	56 761	266		593	57 621
Liikevaihto, sisäinen
Materiaalit ja palvelut		0		0	0
Liiketoiminnan muut tuotot	5			1	6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta	–24 474	0	–584	–8 272	–33 330
Palkat ja bonukset	–24 474	0	–584	–7 660	–32 718
Osakeperusteiset maksut				–612	–612
Poistot ja arvonalentumiset	–2 096	0	–12	–336	–2 444
Liiketoiminnan muut kulut	–7 696	0	–286	–4 999	–12 981
Sisäiset palveluostot ja yleiskustannusten kohdistus	–5 304			5 304
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			7 789		7 789
Liikevoitto	17 196	266	6 907	–7 708	16 660
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Kauppahinta-allokaatiosta aiheutuvat poistot	1 132				1 132
Uudelleenjärjestelykulut	10			147	157
Yritysostoihin liittyvät kulut				1 088	1 088
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	1 141			1 235	2 377
Vertailukelpoinen liikevoitto	18 337	266	6 907	–6 473	19 037
Rahoitustuotot ja -kulut					–4 324
Tuloverot					–2 952
Tilikauden tulos					9 385

2024
1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta liiketoiminta	Palvelu	Sijoitus toiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Kauppahinta-allokaatiosta aiheutuvat poistot					905
Uudelleenjärjestelykulut					126
Yritysostoihin liittyvät kulut					1 083
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä					2 114
Vertailukelpoinen katsauskauden tulos					11 498
Osakekohtainen tulos, senttiä					2,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					1,2
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, senttiä					4,0
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					2,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					1,2
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					4,0
Palkkiotuottojen kannattavuus:
Vertailukelpoinen liikevoitto	18 337	266	6 907	–6 473	19 037
Vähennetään: Voitonjako-osuustuotot	–4 318				–4 318
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			–7 789		–7 789
Palkkiotuottojen kannattavuus	14 019	266	–882	–6 473	6 930
Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi					36 799
Muut maat					20 821
Yhteensä					57 621

2023 oikaistu
1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta	Palvelu liiketoiminta	Sijoitus toiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Jatkuvat toiminnot:
Palkkiotuotot	45 108	547		524	46 179
Voitonjako-osuustuotot	3 126				3 126
Liikevaihto, ulkoinen	48 234	547		524	49 305
Liikevaihto, sisäinen	3	44		–46
Materiaalit ja palvelut		0			0
Liiketoiminnan muut tuotot		57		19	76
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta	–23 548	–147	–346	–8 129	–32 169
Palkat ja bonukset	–23 548	–147	–346	–7 160	–31 199
Osakeperusteiset maksut	0			–970	–970
Poistot ja arvonalentumiset	–1 048	–29	–14	–302	–1 393
Liiketoiminnan muut kulut	–6 648	–174	–139	–3 938	–10 899
Yleiskustannusten kohdistus	–4 781	–3		4 783	0
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			–6 115	0	–6 115
Liikevoitto / -tappio	12 212	295	–6 614	–7 089	–1 196
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Uudelleenjärjestelykulut	1 466			12	1 478
Yritysostoihin liittyvät kulut				566	566
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	1 466			577	2 043
Vertailukelpoinen liikevoitto	13 678	295	–6 614	–6 512	847
Rahoitustuotot ja -kulut					–696
Tuloverot					607
Tilikauden tulos					–1 285

2023 oikaistu
1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta	Palvelu liiketoiminta	Sijoitus toiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Uudelleenjärjestelykulut					1179
Yritysostoihin liittyvät kulut					566
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä					1 744
Vertailukelpoinen tilikauden tulos					460
Osakekohtainen tulos, senttiä					–1,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					1,1
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, senttiä					–0,8
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					–1,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					1,1
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					–0,8
Jatkuvien toimintojen palkkiotuottojen kannattavuus:
Vertailukelpoinen liikevoitto	13 678	295	–6 614	–6 512	847
Vähennetään:
Voitonjako-osuustuotot	–3 126				–3 126
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			6 115	0	6 115
Palkkiotuottojen kannattavuus	10 552	295	–499	–6 512	3 836
Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi					30 868
Muut maat					18 437
Yhteensä					49 305

3. Liikevaihto

Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot koostuvat hallinnointipalkkioista, palveluiden myynneistä ja voitonjako-osuustuotoista. Liikevaihto sisältää vain jatkuvat toiminnot.

Hallinnointiliiketoiminnan liikevaihto kertyy pääasiassa pitkäaikaisista sopimuksista. Hallinnointipalkkiot kirjataan tyypillisesti ajan kuluessa, kun taas palveluiden myyntiin sisältyy sekä tietyllä ajanhetkellä kirjattavia transaktiopalkkioita sekä ajan kuluessa kirjattavaa muuta palvelumyyntiä kuten varainhoitopalvelua ja kiinteistöjen hallinnointipalvelua. Voitonjako-osuustuotot tuloutetaan tietyllä ajanhetkellä. Palveluliiketoiminnan liikevaihto perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin ja sisältää pelkästään ajan kuluessa kirjattavia palkkioita. Segmentti-informaatiota koskevassa liitetiedossa 2 on kuvattu tarkemmin kuhunkin segmenttiin sisältyviä liiketoimintoja.

Alla olevassa taulukossa on esitetty asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon jakautuminen toisaalta hallinnointipalkkioihin, palveluiden myyntiin ja voitonjako-osuustuottoihin sekä toisalta ajan kuluessa ja tietyllä ajanhetkellä tuloutettaviin eriin ja miten tämä jaottelu yhdistyy kunkin raportoitavan segmentin liikevaihtoon.

2024

1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta	Palveluliike toiminta	Sijoitus Muut ja toiminta eliminoinnit	Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot	45 892			45 892
Palveluiden myynti	6 551	266	593	7 411
Voitonjako-osuustuotot	4 318			4 318
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen	56 761	266	593	57 621
Asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon ajoittuminen:
Ajan kuluessa tuloutettava liikevaihto	52 127	266	593	52 987
Tietyllä ajanhetkellä tuloutettava liikevaihto	4 634			4 634
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen	56 761	266	593	57 621

2023 oikaistu
1000 EUR	Hallinnointi liiketoiminta	Palveluliike toiminta	Sijoitus Muut ja toiminta eliminoinnit	Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot	39 034			39 034
Palveluiden myynti	6 074	547	524	7 145
Voitonjako-osuustuotot	3 126			3 126
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen	48 234	547	524	49 305
Asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon ajoittuminen:
Ajan kuluessa tuloutettava liikevaihto	44 445	547	524	45 516
Tietyllä ajanhetkellä tuloutettava liikevaihto	3 788			3 788
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen	48 234	547	524	49 305

4. Liiketoiminnan muut tuotot

		2024 2023 oikaistu
Muut tuottoerät	6	76
Yhteensä	6	76

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Palkat	27 979	26 462
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	3 249	3 717
Osakeperusteiset maksut	612	970
Muut henkilösivukulut	1 489	1 021
Yhteensä	33 330	32 169

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

Tuloslaskelmaan kirjatut osakeperusteiset maksut perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Lisätietoa osakeperusteisista maksuista on esitetty kohdassa 31.

Konsernin henkilökunta keskimäärin	2024	2023
Maittain
Suomi	149	133
Ruotsi	27	28
Tanska	12	10
Norja	2	2
Luxemburg	3	3
Iso-Britannia	7	7
Yhteensä	200	183
Segmenteittäin
Hallinointiliiketoiminta	137	119
Palveluliiketoiminta	10	13
Sijoitustoiminta ja muut	54	51
Yhteensä	200	183

6. Poistot ja arvonalentumiset

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	1158	86
Yhteensä	1 158	86
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	76	87
Käyttöoikeusomaisuuserät, toimitilat (IFRS 16)	1 211	1 209
Käyttöoikeusomaisuuserät, kone ja kalusto (IFRS 16)	0	11
Yhteensä	1 287	1 307
Poistot yhteensä	2 444	1 393
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo	0	0
Arvonalentumiset yhteensä	0	0

7. Liiketoiminnan muut kulut

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Konsernin liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät seuraavat olennaisimmat erät:
Muut henkilöstökulut	1 436	1 283
Toimistokulut	684	611
Matka- ja edustuskulut	1 055	1 263
Ulkopuoliset palvelut	6 784	5 894
Muut kulut	3 024	1 848
Yhteensä	12 981	10 899
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (IFRS 16)	145	96
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut (IFRS 16)	121	173

Tilintarkastajan palkkiot

Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille, 1000 EUR	2024	2023
Tilintarkastus	437	371
Veroneuvonta	19	57
Muut palvelut	92	33
Yhteensä	548	461

9. Sijoitusten käyvän arvon muutokset

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset ja rahoitusvarat
Rahastosijoitukset	7 789	–6 115
Yhteensä	7 789	–6 115

Ernst & Young Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille tilikaudella 2024 olivat yhteensä 111 (2023: 90) tuhatta euroa, jotka koostuivat veropalveluista 19 (2023: 57) tuhatta euroa ja muista palveluista 92 (2023: 33) tuhatta euroa. Tilikaudella 2024 27 (2023: 28) tuhatta euroa tilintarkastuspalkkioista liittyi lopetettuihin toimintoihin.

8. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut ja vuokrasopimusten rahavirta

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Henkilöstökulut	612	970
Poistot ja arvonalentumiset	2 535	1 491
Sijoitusten käyvän arvon muutos	–7 789	6 115
Tytäryritysten myyntivoitot	–64 025	0
Rahoitustuotot ja -kulut	4 330	687
Yrityshankintojen ja -myyntien kulut	5 672	–71
Verot	4 035	618
Muut oikaisut	35	–144
Yhteensä	–54 595	9 666
Vuokrasopimuksista lähtevä rahavirta yhteensä (IFRS 16)	–1 386	–1 333

10. Rahoitustuotot ja -kulut

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista	1 582	1 036
Valuuttakurssivoitot	161	17
Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos	0	3 122
Muut rahoitustuotot	187
Yhteensä	1 930	4 174
Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista	–5 213	–3 809
Luottotappiovarauksen muutos	–2	–68
Muut rahoituskulut	–548	–571
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16)	–118	–168
Valuuttakurssitappiot	–179	–254
Yhteensä	–6 253	–4 870

11. Tuloverot

1000 EUR		2024 2023 oikaistu
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	3 280	1 840
Edellisten tilikausien verot	–25	84
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot	–303	–2 531
Yhteensä	2 952	–607

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

1000 EUR	2024	2023
Tulos ennen veroja	12 336	–1 892
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	2 467	–378
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	80	90
Verovapaat tuotot	–1 337	–1 217
Osakepalkkiojärjestelmä	5	–230
Muut vähennyskelvottomat kulut	577	158
Edellisten tilikausien tappioista kirjaamattomien verosaamisten
hyödyntäminen ja tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	1 082	931
Edellisten tilikausien verot	–24	83
Muut erot	102	–44
Verot tuloslaskelmassa	2 952	–607

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus jatkuvien toimintojen tilikauden tuloksesta osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

		2024 2023 oikaistu
Jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä:
Konsernin tilikauden tulos (1000 EUR)	73 466	3 392
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (1000 EUR)	–4 893	–2 047
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1000 EUR)	68 573	1 346
Jatkuvat toiminnot:
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos (1000 EUR)	9 385	–1 285
Jatkuvien toimintojen määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta (1000 EUR)	–4 579	–1 707
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus jatkuvien toimintojen tilikauden tuloksesta (1000 EUR)	4 806	–2 992
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000 kpl)	173 807	158 574
Omat osakkeet (1000 kpl)	–26	–26
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1000 kpl)	173 781	158 548
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus (1000 kpl)	599	1 184
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1000 kpl)	174 380	159 731
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	39,5	0,8
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	39,3	0,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (senttiä/osake)	2,8	–1,9
Laimennusvaikuuksella oikaistu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (senttiä/osake)	2,8	–1,9

13. Lopetetut toiminnot

CapMan allekirjoitti 4.10.2024 sopimuksen palveluliiketoimintaan kuuluneen tytäryhtiönsä CapMan Procurement Services (CaPS) Oy:n ("CaPS") myynnistä Proxer Bidco Oy:lle yhdessä tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien kanssa. CapManin omistus CaPSistä ennen myyntiä oli 92,7 % ja kauppa toteutettiin 31.10.2024. Velaton käteishinta oli 70 milj. euroa, josta CapManin osuus on 64,9 milj. euroa, ja tämän lisäksi CapManillä on oikeus enintään 4,6 milj. euron lisäkauppahintaan, mikäli CaPS tavoittaa tietyt operatiiviset tavoitteet vuonna 2025.

CapMan on luokitellut CaPS-liiketoiminnan lopetetuksi toiminnoksi ja oikaissut vertailuvuoden tuloslaskelmatietoja ja segmentti-informaatiota vastaavasti. Liiketoiminnan myynnistä syntynyt tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto vähennettynä siitä aiheutuneilla neuvonantokuluilla ja onnistumispalkkioilla sisältyvät lopetettuihin toimintoihin. CaPS muodosti lähes kokonaan CapManin palveluliiketoimintasegmentin ja myynnin jälkeen CapManin palveluliiketoimintaan ei enää jää aktiivista liiketoimintaa. CaPS-palveluliiketoiminnasta syntynyt liikevaihto syntyi kokonaan asiakassopimuksista ja tuloutettiin ajan kuluessa.

Alla on esitetty lopetettujen toimintojen nettotuloksen erittely tilikaudella ja vertailukaudella:

1000 EUR	2024	2023
Liikevaihto, ulkoinen	9 533	10 059
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3
Liiketoiminnan kulut	–4 388	–4 169
Liikevoitto	5 148	5 893
Rahoitustuotot ja -kulut	–7	9
Lopetettujen toimintojen luovutuksesta syntynyt voitto*	60 025
Voitto ennen veroja	65 166	5 902
Tuloverot
tavanomaisesta toiminnasta johtuvat	–1 083	–1 225
luovutuksesta aiheutuvat	0
Tulos verojen jälkeen	64 083	4 677

*vähennettynä neuvonantokuluilla ja onnistumispalkkioilla

Alla on esitetty lopetettujen toimintojen osuus liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirroista:

1000 EUR	2024	2023
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 131	5 028
Investointien nettorahavirta	59 039	0
Rahoituksen nettorahavirta	–628	–295

14. Yrityshankinnat

CapMan allekirjoitti 21.12.2023 sopimuksen Dasos Capital Oy:n koko osakekannan hankkimisesta yhtiön nykyisiltä osakkeenomistajilta. Hankinta toteutettiin 1.3.2024 Suomen kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Finanssivalvonnan hyväksynnän ja tiettyjen Dasoksen hallinnoimien rahastojien sijoittajien suostumusten saamisen jälkeen. Kauppahinta maksettiin suuntaamalla 17 672 761 uutta CapManin osaketta Dasos Capital Oy:n omistajille, vastaten noin 10,0 %:n omistusosuutta CapManissa, ja 3,0 milj. euron käteisvastikkeella.

Liikkeeseen laskettujen uusien osakkeiden käypä arvo on 34,4 milj. euroa, perustuen transaktiopäivän 1.3.2024 päätöskurssiin 1,948 euroa per osake, ja se kirjataan osakepääomaan. Käteisvastiketta oikaistiin Q3 2024:n aikana perustuen transaktiopäivän lopulliseen taseeseen, minkä seurauksena käteisvastike väheni 0,2 milj. eurolla. CapMan on lisäksi sitoutunut maksamaan myyjille enintään 5 milj. euron lisäkauppahinnan, joka määräytyy vuosien 2025 ja 2026 toteutuneiden hallinnointipalkkioiden perusteella. Mahdollinen lisäkauppahinta maksetaan vuosina 2026 ja 2027 CapManin osakkeina.

Dasos Capital Oy on johtava metsä- ja luonnonvarasijoittamisen varainhoitaja Euroopassa sekä alan merkittävä toimija maailmanlaajuisesti. Dasos keskittyy kestävien metsäsijoitusten, luontokohteiden ja metsähiilinielujen hallinnointiin sekä arvon kehittämiseen Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla. Dasoksen hallinnoimien rahastojen sijoittajat ovat koti- ja ulkomaisia instituutioita, pääosin eläke- ja vakuutusyhtiöitä. Yrityskauppa tukee lisäksi CapManin visiota olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa ja edistää merkittävästi CapManin strategista tavoitetta kaksinkertaistaa hallinnoitavat pääomat 10 miljardiin euroon kuluvan strategiakauden aikana.

Hankinnasta syntyvä liikearvo on 22,2 milj. euroa ja johtuu pääasiassa Dasos Capitalin ammattitaitoisesta henkilöstöstä, tulevaisuuden asiakkaista ja tuotteista sekä CapManin myynnillisistä synergioista sekä muista synergioista, kuten kustannussynergioista.

Hankintahetkestä 1.3.2024 alkaen Dasos Capital on yhdistelty CapMan-konserniin täysimääräisesti ja raportoitu osana CapManin Hallinnointiliiketoiminta-segmenttiä. Tilikaudella konsernituloslaskelman liikevaihtoon sisältyy 4,4 milj. euroa Dasos Capitalin myyntituottoja ja katsauskauden tuloksesta Dasos Capital muodostaa 1,1 milj. euroa. Mikäli Dasos Capital olisi yhdistelty konserniin 1.1.2024 alkaen, olisi konsernin yhdistetty jatkuvien toimintojen liikevaihto ollut 58,4 milj. euroa ja katsauskauden yhdistetty jatkuvien toimintojen tulos 9,6 milj. euroa.

Hankinnasta aiheutuneet kulut, 1,7 milj. euroa, on kirjattu konsernituloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut ja raportoitu segmenttiraportoinnin erässä Muut ja eliminoinnit sekä luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi. Hankinnasta aiheutuneista kuluista 1,1 milj. euroa kirjattiin tilikaudella ja 0,6 milj. euroa edellisellä tilikaudella.

Kauppahinta-allokaatio on lopullinen. Seuraavassa taulukossa esitetään kauppahinnan kohdistaminen, eli vastike, hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypä arvo hankintahetkellä sekä hankinnasta syntyvä liikearvo:

1000 EUR	Käypä arvo
Vastike
Osakevastike (17 672 761 × 1,948 EUR)	34 427
Käteisvastike	3 010
Vastike yhteensä	37 436
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat omaisuuserät	13 278
Markkinointiin liittyvät aineettomat omaisuuserät
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset	3 301
	16 841
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	829
Rahavarat	10 532
	11 361
Varat yhteensä	28 202
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	3 008
	3 008
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	2 170
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	7 779
	9 949
Velat yhteensä	12 957

1000 EUR
Määräysvallattomien omistajien osuus*	58
Nettovarat (pl. liikearvo)	15 187
Vastike	37 436
Liikearvo	22 249

*arvostettuna suhteelliseen osuuteen kohteen yksilöitävissä olevista nettovaroista

Alla olevassa taulukossa on eritelty investointien rahavirrassa näkyvä hankinnan nettorahavirtavaikutus:

1000 EUR

Käteisvastike	–3 010
Hankinnasta aiheutuneet kulut	–1 654
Hankitun tytäryhtiön rahavarat hankintahetkellä	10 532
Tytäryhtiöiden hankinta, saaduilla rahavaroilla vähennettynä	5 869

15. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 EUR	2024	2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	2 521	2 498
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 14)	3
Lisäykset	11	22
Muuntoerot	–3	1
Hankintameno 31.12.	2 532	2 521
Kertyneet poistot 1.1.	–2 334	–2 246
Tilikauden poisto	–76	–87
Muuntoerot	2	–1
Kertyneet poistot 31.12.	–2 408	–2 334
Kirjanpitoarvo 31.12.	124	187
Käyttöoikeusomaisuuserät
Koneet ja kalusto (IFRS 16)
Lisäykset	0	0
Tilikauden poisto, jatkuvat toiminnot	0	–11
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0
Toimitilat (IFRS 16)
Lisäykset	151	1 944
Tilikauden poisto, jatkuvat toiminnot	–1 211	–1 209
Tilikauden poisto, lopetetut toiminnot	–87	–88
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 785	3 932
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno1.1.	23	23
Kirjanpitoarvo 31.12.	23	23
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	2 931	4 142

16. Liikearvo

1000 EUR	2024	2023
Hankintameno 1.1.	20 581	20 581
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 14)	22 249	0
Hankintameno 31.12.	42 830	20 581
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	–12 695	–12 695
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	–12 695	–12 695
Kirjanpitoarvo 31.12.	30 135	7 886

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa ja se on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille alla olevan taulukon mukaisesti:

1000 EUR	2024	2023
CapMan Wealth	7 412	7 412
Natural Capital	22 249
Muut	474	474
Yhteensä	30 135	7 886

CapMan Wealth

CapMan Wealthin (aiemmin CapMan Wealth Services) kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan, josta on poistettu sellaiset tulevaisuuden rahavirrat, joiden perustana on henkilöstömäärän kasvattamisen mukanaan tuoma lisämyynti ja jotka siten liittyvät toiminnan laajentamiseen ja suorituskyvyn lisäämiseen. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat on laskettu ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty ao. taulukossa.

	2024	2023
Diskonttokorko ennen veroja	19,0 %	16,8 %
Myynnin keskimääräinen vuotuinen kasvuolettama	14,3 %	18,0 %
Keskimääräinen liikevoittomarginaali	21,7 %	35,2 %
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa	2,0 %	1,0 %

Natural Capital

Tilikauden aikana hankittu Dasos Capital Oy muodostaa uuden rahavirtaa tuottavan yksikön Natural Capital, jolle on kohdistettu liikearvoa 22,2 milj. euroa (ks. tarkemmin liitetieto 14 Yrityshankinnat). Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat on laskettu ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty ao. taulukossa.

	2024	2023
Diskonttokorko ennen veroja	15,6 %	–
Myynnin keskimääräinen vuotuinen kasvuolettama	13,3 %	–
Keskimääräinen liikevoittomarginaali	52,0 %	–
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa	2,0 %	–

Molemien rahavirtaa tuottavien yksiköiden diskonttokorkoa määriteltäessä on käytetty verrokkiryhmänä listattuja kotimaisia ja ulkomaisia varainhoitajia ja oman pääoman kustannuksen riskipreemioon on sisällytetty Suomen maariskin lisäksi yrityskokoon liittyvä riskikomponentti. Riskittömänä korkona on käytetty Saksan valtion 10-vuotisen lainan korkoa. Arvonalentumistestin perusteella millekään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistetun liikearvon ei todettu olevan arvoltaan alentunut. CapMan Wealthin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 2,5 milj. eurolla ja Natural Capitalin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 1,5 milj. eurolla.

CapMan Wealhin arvonalentumistesti on herkin liikevoittomarginaalin ja myynnin kasvuvauhdin muutoksille suunnittelukauden aikana. Tehdyn herkkyysanalyysin perusteella liikevoittomarginaalin jääminen 7 prosenttiyksikköä tai myynnin suunnittelukauden aikaisen vuotuisen kasvuvauhdin jääminen 10 prosenttiyksikköä alemmaksi johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo. Minkään muun keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.

Natural Capitalin arvonalentumistesti on herkin diskonttokoron, liikevoittomarginaalin ja loppuarvojakson kasvuolettaman muutoksille. Tehdyn herkkyysanalyysin perusteella diskonttokoron 1,0 prosenttiyksikön nousu, liikevoittomarginaalin jääminen 2,3 prosenttiyksikköä alemmaksi tai loppuarvojakson kasvuolettaman supistumien 0,7 prosenttiyksiköllä johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo. Minkään muun keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.

17. Muut aineettomat hyödykkeet

1000 EUR	2024	2023
Hankintameno 1.1.	6 616	6 616
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 14)	13 538	0
Lisäykset	33	16
Siirrot erien välillä	0	0
Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin varoihin	0	–16
Hankintameno 31.12.	20 187	6 616
Kertyneet poistot 1.1.	–6 605	–6 516
Tilikauden poisto	–1 161	–96
Siirto myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin varoihin	0	7
Vähennykset	–32	0
Kertyneet poistot 31.12.	–7 798	–6 605
Kirjanpitoarvo 31.12.	12 388	10

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät tilikauden aikana hankitun Natural Capital -liiketoiminnan myötä tulleita asiakassuhteisiin ja markkinointiin liittyviä aineettomia omaisuuseriä (liitetieto 14). Asiakassuhteisiin liittyvien omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika ja poistoaika on 10 ja markkinointiin liittyvien omaisuuserien 5 vuotta.

18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

Rahastosijoitukset
1000 EUR	2024	2023
Tilikauden alussa	158 907	169 063
Lisäykset	19 017	18 097
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 14)	3 301	0
Palautukset	–10 054	–17 615
Vähennykset	–15 623	–3 975
Käyvän arvon muutos	7 746	–5 926
Siirrot	3 927	–737
Tilikauden lopussa	167 221	158 907
Rahastosijoitukset sijoitusalueittain kauden lopussa*
Buyout	31 467	28 314
Credit	5 917	6 048
Russia	0	589
Real Estate	39 262	40 449
Growth equity	15 023	15 170
Infra	17 684	10 059
Special Situations	3 789	3 105
Natural Capital	2 917
Rahastojen rahastot	8 286	16 694
Ulkopuoliset Venture Capital -rahastot	38 626	38 085
Muut sijoitusalueet	4 250	394
Yhteensä	167 221	158 907

*Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 111,3 milj. euroa. Käypä arvo sisältää rahavaroja 4,0 milj. euroa.

Muut sijoitukset	2024	2023
Tilikauden alussa	508	434
Lisäykset	42	46
Käyvän arvon muutos	21	28
Tilikauden lopussa	571	508

19. Pitkäaikaiset saamiset

1000 EUR	2024	2023
Myyntisaamiset	3 426	4 134
Lainasaamiset	3 541	2 307
Muut saamiset	84	84
Siirtosaamiset	0	0
Yhteensä	7 052	6 525

1000 EUR	2024	2023
Lainasaamiset, brutto	5 190	3 909
Luottotappiota koskeva vähennyserä 12 kuukaudelta	–68	–22
Luottotappiota koskeva vähennyserä koko voimassaoloajalta	–1 581	–1 581
Lainasaamiset, netto	3 541	2 307

Pitkäaikaiset muut saamiset liittyvät pääasiassa vuokravakuuksiin.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:

1000 EUR	31.12.2023	Kirjattu tulos	laskelmaan Muuntoerot	Kirjattu omaan	pääomaan 31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 896	–163	0	0	1 733
Yhteensä	1 896	–163	0	0	1 733
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	148	–246	–1	2 708	2 609
Realisoitumattomat arvonmuutokset	5 843	–215	0	300	5 928
Yhteensä	5 991	–461	–1	3 008	8 537

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana:

1000 EUR	31.12.2022	Kirjattu tulos laskelmaan Muuntoerot		Kirjattu omaan	pääomaan 31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 790	106	0	0	1 896
Yhteensä	1 790	106	0	0	1 896
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 261	–1 113	0	0	148
Realisoitumattomat arvonmuutokset	7 157	–1 314	0	0	5 843
Yhteensä	8 418	–2 427	0	0	5 991

Pitkäaikaiset myyntisaamiset liittyvät aiemmin tarjottuihin varainhankinta- ja neuvonantopalveluihin. Näihin saamisiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, mistä syystä niiden arvostuksessa on huomioitu rahan aika-arvo sekä asiakkaan luotto-ominaisuudet. Näistä asiakassopimuksista johtuvat konsernin oikeudet vastikemäärään ovat kuitenkin ehdottomia ja edellyttävät vain ajan kulumista, ja näin ollen erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ei ole esitetty.

Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät pääasiassa sijoitustiimeille myönnettyjä rinnakkaissijoituksiin liittyviä lainasaamisia.

Lainasaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla olevassa taulukossa erikseen 12 kuukaudelta ja koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavaan määrään arvostettuna.

Sekä tilikauden 2024 että edellisen tilikauden 2023 päättyessä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava vähennyserä liittyy luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin lainasaamisiin aiempien tai nykyisten sijoitustiimien hallinnoimilta yhtiöiltä, jotka ovat tehneet rinnakkaissijoituksia CapManin hallinnoimiin rahastoihin. Merkittävimmät luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainasaamiset ovat CapMan Russian aikaisemman sijoitustiimin yhtiöiltä. CapMan on todennut näiden lainasaamisten olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita, koska lainoja on käytetty sijoitusten tekemiseksi sellaisiin rahastoihin, jotka on asetettu selvitystilaan eikä sen vuoksi näytä todennäköiseltä, että CapMan saisi lainapääoman ja kertyneet korot takaisin täysimääräisinä. Loput luottoriskin johdosta arvoltaan alentuista lainasaamisista liittyvät lainoihin, joita on käytetty rinnakkaissijoitusten tekemiseen sellaisiin rahastoihin, joiden voitonjako-osuustuottojen maksupotentiaali on arvioitu alhaiseksi, mistä syystä CapMan ei pidä näiden lainojen ja kertyneiden korkojen täysimääräisen takaisinsaamisen olevan todennäköistä.

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1000 EUR	2024	2023
Myyntisaamiset	9 621	8 875
Lainasaamiset	254	815
Siirtosaamiset	1 783	1 839
Muut saamiset	15 702	8 853
Yhteensä	27 360	20 382

Varausmatriisiin pohjautuva myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla:

	2024	2023
Myyntisaamiset, brutto	9 727	9 007
Luottotappiota koskeva vähennyserä	–106	–132
Myyntisaamiset, netto	9 621	8 875

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien muiden saamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on vähäinen, eivätkä ne sisällä arvoltaan alentuneita eriä.

Koska konsernin asiakassopimuksista johtuvat oikeudet vastikemäärään ovat ehdottomia, ne on esitetty saamisina eikä erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ole esitetty.

Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille tai muille työntekijöille myönnetyistä lyhytaikaisista lainoista.

Siirtosaamiset koostuvat pääosin ennakkomaksuista.

Muut saamiset koostuvat pääosin vielä laskuttamattomista, liikevaihtoon tuloutetuista palkkioista, edelleen veloitettavista kuluista, kauden verosaamisista ja myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.

Lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Myyntisaamiset ja muut saamiset	valuuttamäärä	euromäärä	osuus
EUR		26 770	78 %
USD	4 799	4 619	13 %
SEK	12 430	1 085	3 %
GBP	69	83	0 %
DKK	13 789	1 849	5 %
NOK	72	6	0 %

22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

1000 EUR	2024	2023
Johdannaissaamiset	0	116
Korkorahastosijoitukset	3 790	159
Yhteensä	3 790	275
Johdannaisten käyvät arvot
Valuuttatermiinit	–77	116
Yhteensä	–77	116
Johdannaisten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	4 484	5 320
Yhteensä	4 484	5 320

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaissaamisia ja kassanhallintatarkoituksessa tehtyjä korkorahastosijoituksia. CapMan käyttää lyhytaikaisia johdannaissopimuksia ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten valuuttakurssivaihteluilta suojautumiseen. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkinaarvoista raportointikauden päättymispäivänä (käypien arvojen hierarkiataso 2). Ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten kurssivaihtelut kirjataan liikevaihtoon ja johdannaisten käyvän arvon muutos kohdistetaan myyntisaamisia suojaavan vaikutuksen osalta liikevaihtoon ja muilta osin rahoituseriin.

23. Rahavarat

1000 EUR	2024	2023
Pankkitilit	78 756	40 144
Rahamarkkinarahastot	11 386	872
Yhteensä	90 142	41 017

Rahavarat koostuvat pankkitileistä ja lyhytaikaisista likvideistä rahamarkkinarahastosijoituksista. Edellisen tilikauden päättyessä rahavaroista 2,0 milj. euroa liittyi tilikauden 2019 aikana toteutetun hotellikiinteistörahaston järjestelyyn eikä ollut konsernin käytettävissä.

24. Oma pääoma ja osakkeet

1000 kpl	B-osakkeet*	Yhteensä*
1.1.2023	158 029	158 029
Osakepalkkio-ohjelman suunnattu maksuton osakeanti	794	794
31.12.2023	158 823	158 823
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä	17 673	17 673
Osakepalkkio-ohjelman suunnattu maksuton osakeanti	356	356
31.12.2024	176 852	176 852

*Lukuun ottamatta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 26 299 kpl.

1 000 euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2023	772	38 968	35 425	75 165
Pääomanpalautus			–14 311	–14 311
31.12.2023	772	38 968	21 114	60 854
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä	34 427			34 427
31.12.2024	35 199	38 968	21 114	95 281

Muut rahastot

Tilikauden aikana osa toteutetun yrityshankinnan (ks. liitetieto 14) kauppahinnasta maksettiin liikkeeseen lasketuilla uusilla osakkeilla, mikä kasvatti osakkeiden lukumäärää ja osakepääomaa. Lisäksi osakepalkkio-ohjelmaan 2022–25 liittyen tilikauden aikana annettiin vastikkeetta 356 062 kappaletta yhtiön uusia osakkeita suunnatussa osakeannissa. Edellisen tilikauden aikana vuoden

2023–23 osakepalkkio-ohjelman lopullisen palkkioiden maksun yhteydessä annettiin vastikkeetta 794 419 kappaletta yhtiön uusia osakkeita suunnatusta osakeannissa. Edellisen tilikauden aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) vähennettiin maksettu pääomanpalautus. Osakepalkkiojärjestelmät on esitetty kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Maksetut ja ehdotetut osingot ja pääomanpalautukset

Yhtiökokous päätti 27.3.2024 jakaa tilikaudelta 2023 osinkoa 0,06 euroa per osake, yhteensä 10,6 milj. euroa, ja maksaa sen yhdessä erässä. Osinko maksettiin 9.4.2024. Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään maksimissaan 0,04 euron lisäosingosta per osake. Hallitus päätti 18.9.2024 pidetyssä kokouksessaan 0,04 euron osakekohtaisesta lisäosingosta, joka maksettiin 27.9.2024. Lisäosingon kokonaismäärä oli 7,1 milj. euroa.

CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat noin 88,3 miljoonaa euroa. Hallituksen Yhtiökokoukselle tekemä päätösehdotus on yhdistetty ehdotus osingonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta päättämään lisäosingosta. Hallitus arvioi, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa jaettaisiin kokonaisuudessaan yhteensä 0,14 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa Yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaettaisiin osinkoa yhteensä 0,07 euroa osakkeelta vuodelta 2024 vahvistetun taseen perusteella. Osinko maksettaisiin osakkeenomistajalle, joka maksun täsmäytyspäivänä 27.3.2025 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä olisi 3.4.2025. Lisäksi hallitus ehdottaa Yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään lisäosingosta enintään 0,07 euroa osakkeelta. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus päättäisi lisäosingosta kokouksessaan, joka on suunniteltu pidettäväksi 15.9.2025.

Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset

CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2024 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.

25. Pitkäaikaiset korolliset velat

1000 EUR	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	99 607	89 750
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	1 655	2 720
Yhteensä	101 262	92 470

Tilikauden aikana CapMan laski liikkeeseen 60 milj. euron vakuudettoman kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 10.6.2029 ja jolle maksetaan kiinteää 6,5 %:n kerran vuodessa maksettavaa korkoa. CapMan lunasti samalla pääosan vuonna 2020 liikkeeseen lasketusta 50 milj. euron joukkovelkakirjalainasta takaisin ja sen loppuosuuden joulukuussa 2024. CapManilla on myös huhtikussa 2022 liikkeeseen laskettu 40 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 13.4.2027 ja jolle maksetaan 4,5 %:n vuotuista, kerran vuodessa maksettavaa kuponkikorkoa.

26. Muut pitkäaikaiset velat

1000 EUR	2024	2023
Muut velat	547	484
Yhteensä	547	484

Muut pitkäaikaiset velat ovat korottomia ja liittyvät maksuperusteisiin eläkevelvoitteisiin.

27. Ostovelat ja muut velat – lyhytaikaiset

1000 EUR	2024	2023
Ostovelat	1 284	2 101
Saadut ennakot	83	761
Siirtovelat	16 208	14 178
Yrityshankintoihin liittyvät velat	0	3 842
Johdannaisvelat	77	0
Muut velat	1 725	3 274
Yhteensä	19 378	24 155

Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa. Saadut ennakot ovat asiakassopimuksiin perustuvia velkoja.

Merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palkka- ja sosiaalikulujaksotuksiin.

Edellisellä tilikaudella yrityshankintoihin liittyvät velat koostuivat symmetrisestä tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien kanssa solmitusta osto- ja myyntioptiosta, joka oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja jonka käyvän arvon muutos oli kirjattu rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Ostovelat ja muut velat	valuuttamäärä	euromäärä	osuus
EUR		15 622	81 %
SEK	26 394	2 303	12 %
GBP	457	551	3 %
DKK	5 714	766	4 %
NOK	1 597	135	1 %

28. Lyhytaikaiset rahoitusvelat

1000 EUR	2024	2023
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	1 271	1 323
Velka määräysvallattomille omistajille	0	63
Yhteensä	1 271	1 386

Rahoitusvelat

29. Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

1000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset	18	167 221	167 221
Muut sijoitukset*	18	571	571
Lainasaamiset	19	3 795	3 795
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19, 21	30 616	30 616
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat	22	3 790	3 790
Rahavarat	23	90 142	90 142
Yhteensä		296 135	296 135

*Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

Rahoitusvarat

1000 EUR

2023

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

Rahastosijoitukset	18	158 907	158 907
Muut sijoitukset*	18	508	508
Lainasaamiset	19	3 122	3 122
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19, 21	23 785	23 785
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat	22	275	275
Rahavarat	23	41 017	41 017
Yhteensä		227 614	227 614

*Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

1000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
2024
Pitkäaikaiset korolliset velat	25	101 262	101 262
Pitkäaikaiset korottomat velat	26	547	547
Ostovelat ja muut velat	27	19 378	19 378
Lyhytaikaiset korolliset velat	28	1 271	1 271
Yhteensä		122 458	122 458

Rahoitusvelat

1000 EUR

2023
Pitkäaikaiset korolliset velat	25	92 470	92 470
Pitkäaikaiset korottomat velat	26	484	484
Ostovelat ja muut velat	27	24 154	24 154
Lyhytaikaiset korolliset velat	28	1 386	1 386
Yhteensä		118 494	118 494

Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma

Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma	2024	2023
Rahavarat	90 142	41 017
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	–1 271	–1 386
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	–101 262	–92 470
Nettovelka	–12 391	–52 839
Rahavarat	90 142	41 017
Korolliset velat, vaihtuvakorkoiset	–2 926	–4 106
Korolliset velat, kiinteäkorkoiset	–99 607	–89 750
Nettovelka	–12 391	–52 839

Rahoituksesta johtuvien korollisten velkojen muutokset

1000 EUR	1.1.2024	Rahavirran muutoksen vaikutus	Muut muutokset	31.12.2024
2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	89 750	9 566	291	99 607
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	2 720	–1 216	151	1 655
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	63	0	–63	0
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	1 323	–52	0	1 271
Yhteensä	93 856	8 299	379	102 533

1000 EUR	1.1.2023	Rahavirran muutoksen vaikutus	Muut muutokset	31.12.2023
2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	89 650	0	100	89 750
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	2 204	–1 159	1 675	2 720
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	52	11		63
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	1 060	–5	268	1 323
Yhteensä	92 966	–1 154	2 044	93 856

30. Vastuusitoumukset

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

1000 EUR	2024	2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	60 000	60 000
Muut vastuusitoumukset	1 132	1 239
Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
sijoitusalueittain
Buyout	14 886	17 942
Credit	2 527	3 127
Russia	1 066	1 066
Real Estate	6 432	5 916
Muut	1 489	1 489
Rahastojen rahastot	245	245
Growth equity	10 569	19 243
Infra	8 230	10 151
Special Situations	3 462	4 507
Natural Capital	43
CapMan Wealth Services -rahastot	16 031	15 511
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot	265	3 703
Ulkopuoliset Venture Capital -rahastot	1 583	2 290
Yhteensä	66 829	85 190

31. Osakeperusteiset maksut

CapManilla on tilinpäätöshetkellä voimassa yksi yhtiön avainhenkilöille suunnattu sijoitukseen perustuva pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä, Osakepalkkio-ohjelma 2022–25. Osakepalkkio-ohjelma 2020–2023 on päättynyt edellisten tilikauden aikana, jolloin siihen liittyneet palkkiot on maksettu. Osakepalkkio-ohjelmia käytetään sitouttamisen välineenä johdon ja avainhenkilöiden sekä yhtiön osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi. Sijoitukseen perustuvassa osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä yhtiön avainhenkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin.

Vuoden 2022 sijoitukseen perustuvassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka alkoivat 1.4.2022 ja päättyvät 31.3.2023, 31.3.2024 ja 31.3.2025. Osallistujat voivat ansaita jokaiselta ansaintajaksolta suoriteperusteisen palkkion sekä omaan sijoitukseen suhteutetun palkkion jaksolta 2022–25. Ohjelman palkkiot maksetaan vuosina 2024, 2025 ja 2026. Tilikauden 2024 aikana maksettiin ansaintajaksolta 1.4.2022–31.3.2023 palkkiona 356 062 osaketta sekä ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi rahana suoritettu osuus, joiden yhteismäärä oli 1,2 milj. euroa.

Ohjelman tarkoituksena on yhtenäistää palkitsemista CapManin kestävyysagendan mukaisesti, sitouttaa ohjelman osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa järjestelmään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Järjestelmä on luonteeltaan omana pääomana maksettava, ja siinä osallistujat ansaitsevat tietyn määrän osakkeita (brutto), joka voidaan jakaa osakkeina maksettavaan (netto) ja ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi rahana maksettavaan osaan. Hallitus päättää annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. Järjestelmän piirissä on tilinpäätöshetkellä 22 henkilöä, mukaan lukien CapManin johtoryhmän jäsenet.

Sijoitukseen perustuvien kannustinjärjestelmien käypä arvo on määritetty myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Järjestelyn käypä arvo on määritetty Monte Carlo -simulaatiolla, jonka syöttötietoja ovat osakkeen hinta myöntämishetkellä, järjestelyn voimassaoloajaksi ennustettu annualisoitu volatiliteetti, riskitön korkokanta, odotettavissa olevat osingot sekä ansaittavien osakepalkkioiden lukumäärä osakkeen hinnan eri tavoitetasoilla. Simulaatiossa on mallinnettu osakkeen hinnan kehittymistä ansaintajakson/-jaksojen aikana ja siten järjestelyn ehtojen mukaisten tavoitetasojen saavuttamisen myötä myönnettävien osakepalkkioiden lukumäärää. Käypää arvoa alentavina tekijöinä on huomioitu järjestelyn ehtojen mukainen osakepalkkioiden maksun jälkeinen luovuttamiskielto (ns. lock-up -jakso) sekä poistumaolettama.

Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten liiketoimien tilikaudella kirjattujen kulujen yhteismäärä oli 0,6 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Yhtiölle ei ole aiheutunut velkoja osakeperusteisesti maksettavista liiketoimista. Yhtiön osakkeen tilinpäätöspäivän päätöskurssiin perustuen yhtiö arvioi

pidättävänsä 0,3 milj. euroa tulevien ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi jäljellä olevan osakepalkkio-ohjelman 2022–25 osalta.

Sijoitukseen perustuvien kannustinjärjestelmien keskeiset ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.

Sijoitukseen perustuvat kannustinjärjestelmät	Osakepalkkio ohjelma 2022–2025
Myöntämispäivä	13.4.2022
Oikeuden syntymisajanjakso alkaa	13.4.2022
Oikeuden syntymisajanjakso(t) päättyy/päättyvät	13.4.2024, 13.4.2025 ja 13.4.2026
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, euroa	2,420
Osakkeen hinta tilikauden päättyessä, euroa	1,714
Ennustettu volatiliteetti	26 %
Riskitön korko	1,0 %
Odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo myöntämispäivänä, euroa	0,63
Poistumaolettama	0 %
Käyvän arvon lisäys (+) tai vähennys (–) tilikauden aikana, milj. euroa	–0,2
Järjestelmän käypä arvo, milj. euroa	2,8
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu, milj. euroa	0,6
Kumulatiivisesti kuluksi kirjattu, milj. euroa	2,2
Tulevien ennakonpidätysvelvoitteiden maksun arvioitu rahavirtavaikutus, milj. euroa	–0,3
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	21

Osakepalkkioiden muutokset tilikauden aikana	Osakepalkkio ohjelma 2022–2025
Ulkona olevien osakepalkkioiden lkm tilikauden alussa 1.1.2024	3 795 420
Myönnetyt	85 000
Menetetyt	408 121
Toteutetut	642 298
Rauenneet	0
Toteutuneiden osakepalkkioiden lkm tilikauden loppuun mennessä 31.12.2024	737 230
Ulkona olevien osakepalkkioiden lkm tilikauden lopussa 31.12.2024	2 830 000

32. Lähipiiriä koskevat tiedot

Konsernin emo- ja tytäryritykset		konsernin omistusosuus	emoyhtiön omistusosuus
CapMan Plc, parent company	Suomi
CapMan Capital Management Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Sweden AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Classic GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate Oy	Suomi	100 %	100 %
Dividum Oy	Suomi	100 %	100 %
RG Invest Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan RE II GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Private Equity Advisors Limited	Kypros	100 %	100 %
RG Growth (Guernsey) GP Ltd	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Investment Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan Fund Investments SICAV-SIF	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout X GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
RG Growth (Guernsey) II GP Ltd	Guernsey	100 %	100 %
Maneq 2012 AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Buyout X GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Endowment GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate UK Limited	Iso-Britannia	100 %
Nest Capital 2015 GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Kokoelmakeskus GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Growth Equity Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Infra Management Oy	Suomi	60 %	60 %
CapMan Infra Lux Management S.á.r.l.	Luxemburg	60 %
CapMan Growth Equity 2017 GP Oy	Suomi	100 %	100 %

Konsernin emo- ja tytäryritykset		konsernin omistusosuus	emoyhtiön omistusosuus
CapMan Nordic Infrastructure Manager S.á.r.l.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Infra Lynx GP Oy	Suomi	60 %
CapMan Buyout XI GP S.á.r.l	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan AIFM Oy	Suomi	100 %	100 %
Nest Capital III GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Buyout Management Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Hotels II Holding GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Wealth Oy	Suomi	60 %	60 %
CapMan Growth Equity II GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Special Situations GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Special Situations Oy	Suomi	65 %	65 %
CM III Feeder GP S.á.r.l.	Luxemburg	100 %	100 %
Maneq 2010 AB	Ruotsi	86 %	86 %
Maneq 2005 AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Residential Manager SA	Luxemburg	60 %	60 %
CMRF Feeder GP S.á.r.l.	Luxemburg	60 %
CMRF Advisors Oy	Suomi	60 %	60 %
Nest Capital IV GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CMH II Feeder GP Sarl	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Nordic Infrastructure II Manager S.á.r.l.	Luxemburg	100 %	100 %
CMNPI GP II Sarl	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Growth Equity III GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Growth Management Oy	Suomi	65 %	65 %
Dasos Capital Oy	Suomi	100 %	100 %
Dasos Habitat Foundation Oy	Suomi	100 %
Dasos Climate-Smart Real Estate Oy	Suomi	100 %
Dasos Foraois Management Ltd.	Irlanti	100 %
Dasos FS Management S.a.r.l.	Luxemburg	100 %
Dasos LT Management S.a.r.l.	Luxemburg	100 %
Dasos S.A.	Luxemburg	93 %
Dasos II S.A.	Luxemburg	100 %

Konsernin emo- ja tytäryritykset		konsernin omistusosuus	emoyhtiön omistusosuus
Profor Investments S.a.r.l.	Luxemburg	67 %
CapMan Nordic Real Estate IV Manager Sarl	Luxemburg	100 %	100 %
Konsernin emo- ja tytäryritykset		konsernin omistusosuus
Ulkomaiset sivuliikkeet
CapMan Real Estate Denmark, filial av CapMan AB, Sverige Tanska		100 %
CapMan Real Estate Oy, filial i Norge	Norja	100 %
CapMan Buyout Management Oy, filial i Sverige	Ruotsi	100 %
CapMan Infra Management Oy, filial i Sverige	Ruotsi	60 %

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Tilikaudella myönnettiin 747 tuhannen euron pitkäaikainen ja 170 tuhannen euron lyhytaikainen kiinteäkorkoinen laina johtoryhmään kuuluvan Mika Koskisen määräysvaltayhteisö Noelia Invest AB:lle, joka käytti sen merkitäkseen CapMan Oyj:n tytäryhtiö CapMan Wealth Services Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Tilikauden aikana CapMan myös myi Noelia Invest AB:lle rahaston CWS Investment Partners Fund III rahasto-osuuksia 30 tuhannella eurolla, ja kaupan myötä Noelia Invest AB:lle siirtyi samalla yhteensä 300 tuhannen Yhdysvaltain dollarin sijoitussitoumukset em. rahastoon. Edellisellä tilikaudella 2023 maksettiin palkkioita talous- ja lakiasiainpalveluista hallituksen jäsen Olli Liitolan määräysvaltayhteisö Momea Invest Oy:lle yhteensä noin 7 tuhatta euroa.

Lainasaamiset ja kertyneet korot lähipiiriltä

1000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset	817	242
Lyhytaikaiset	175

Sitoumukset lähipiirille

1000 EUR	2024	2023
Lainasitoumukset	73	98

Johdon työsuhde-etuudet

1000 EUR	2024	2023
Toimitusjohtaja Pia Kåll
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	440	351
Lakisääteiset eläkemaksut	78	62
Lisäeläkemaksut	42	35
Osakeperusteiset maksut	144	181
Yhteensä	704	630
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		130
Lakisääteiset eläkemaksut		23
Lisäeläkemaksut		13
Osakeperusteiset maksut		–68
Yhteensä		98
Muu johtoryhmä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 945	2 886
Osakeperusteiset maksut	351	585
Yhteensä	3 295	3 472

Hallituksen palkat ja palkkiot
1000 EUR	2024	2023
Joakim Frimodig 15.3.2023 alkaen	279	291
Andreas Tallberg 15.3.2023 saakka		16
Johan Bygge	45	44
Mammu Kaario	56	55
Catarina Fagerholm	46	45
Olli Liitola	44	43
Johan Hammarén	43	42
Yhteensä	513	537

Johdon työsuhde-etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiot.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika. Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa,

että sopimus irtisanottaisiin yrityksen toimesta.

Toimitusjohtajalla sekä osalla johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Toimitusjohtajaneläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta.

Konsernin johto eli toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä on tilikauden päättyessä kohdentanut sijoitukseen perustuvaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään PSP 2022–25 osakkeita yhteensä 860 000 osaketta (v. 2023: 780 000 osaketta). Johdolla on samanlaiset ehdot sijoitukseen perustuvissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä kuin muulla ohjelmiin osallistuvalla henkilökunnalla (ks. liitetieto 31).

33. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Tilikauden aikana lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot ovat täyttyneet.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Risk & Valuations -tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Arvostusehdotukset tarkastetaan Risk & Valuations -tiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu Valuation Controllerista, Risk Managerista ja vähintään yhdestä CapMan AIFM Oy:n hallituksen jäsenestä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

a) Maksuvalmiusriski

Liiketoiminnan sisääntuleva rahavirta muodostuu ennustettavista hallinnointipalkkioista ja palveluliiketoiminnan tuottamista palkkioista sekä vaikeammin ennustettavista transaktiopohjaisista palkkioista ja voitonjako-osuustuotoista. Liiketoiminnan lähtevä rahavirta koostuu pääasiassa liiketoiminnan kiinteiden kulujen, korkojen ja verojen maksuista, jotka ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa lyhyellä aikavälillä. Rahavirran hallintaan vaikuttaa merkittävästi myös sijoitustoiminnan rahavirrassa näkyvä tehtyjen sijoitussitoumusten edellyttämät maksut rahastoille sekä tuotot rahastosijoituksista, joiden ajoitus on vaikeammin ennustettavissa. Konserni ylläpitää tästä syystä riittävää likviditeettiä, jotta se pystyy vastaamaan vaikeammin ennakoitavissa oleviin pääomakutsuihin. Rahoituksen rahavirta koostuu pääasiassa lainojen nostoista ja takaisinmaksuista sekä osingonmaksuista ja pääomanpalautuksista.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot sekä palveluliiketoiminnanpalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ja palveluliiketoiminnan tuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle. Hallinnointiliiketoimintaan sisältyy myös vaikeammin ennustettavia transaktiopohjaisia palkkioita sekä voitonjako-osuustuottoja.

Voitonjako-osuustuottojen ajoittuminen on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavirtoihin.

Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa. Konserniin kuuluvat rahastoja hallinnoivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua tietyissä tilanteissa palauttamaan saamiaan voitonjako-osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallinnointiyhtiön saamat voitonjako-osuustuotot ylittävät rahaston lopullisen voitonjakolaskelman mukaiset hallinnointiyhtiölle kuuluvat voitonjako-osuustuotot. Yhtiöllä ei ole tilikauden päättyessä voitonjako-osuustuottojen palauttamiseen liittyvää varausta.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2024 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 66,8 milj. euroa (85,2 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (konsernin käytettävissä olevat rahavarat ja nostamattomat lainat) 114,2 milj. euroa (59,2 milj. euroa). Käytettävissä olevat rahavarat sisältävät CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiön kassavarat 4,0 milj. euroa (0,1 milj. euroa), jotka raportoidaan rahastosijoituksissa.

Tilikauden aikana 10.6.2024 CapMan laski liikkeeseen 60 milj. euron vakuudettoman kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 10.6.2029 ja jolle maksetaan kiinteää 6,5 %:n kerran vuodessa maksettavaa korkoa. CapMan lunasti samalla pääosan vuonna 2020 liikkeeseen lasketusta 50 milj. euron joukkovelkakirjalainasta takaisin ja sen loppuosuuden joulukuussa 2024. CapManilla on myös huhtikussa 2022 liikkeeseen laskettu 40 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 13.4.2027 ja jolle maksetaan 4,5 %:n vuotuista, kerran vuodessa maksettavaa kuponkikorkoa. Tämän lainan kestävyystavoitteet saavutettiin jo vuonna 2023, ja näin ollen sen korko pysyy muuttumattomana. 10.6.2029 erääntyvän lainan kestävyystavoitteita tarkastellaan 31.12.2027, minkä johdosta vuotuinen korko voi nousta lainan loppuajalle enintään 1,25 %-yksikköä riippuen kestävyystavoitteiden saavuttamisesta. Molempiin lainasopimuksiin sisältyy konsernin omavaraisuusasteeseen liittyvä kovenanttiehto.

Tilikauden päättyessä CapManilla on pitkäaikainen käyttämättä oleva 20 milj. euron rahoituslimiitti. Yhtiö ei ole käyttänyt rahoituslimiittiä tilikauden eikä vertailukauden aikana. Pitkäaikaisen rahoituslimiitin ehtoihin sisältyy nettovelkaantumisasteeseen liittyvä kovenanttiehto.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2024, 1000 EUR	Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3–12 kuukaudessa	Erääntyy 1–3 vuodessa	Erääntyy 3–5 vuodessa	Erääntyy myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat			40 000	60 000
Ostovelat	1 284
Joukkovelkakirjalainojen korot		5 700	10 103	5 610
Yrityshankintoihin liittyvät velat	0
Rahastositoumukset	326	17 132	1 209	7 452	40 709
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	299	836	1 790

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2023, 1 000 EUR	Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3–12 kuukaudessa	Erääntyy 1–3 vuodessa	Erääntyy 3–5 vuodessa	Erääntyy myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat			50 000	40 000
Ostovelat	2 101
Joukkovelkakirjalainojen korot		3 800	5 474	503
Yrityshankintoihin liittyvät velat	3 842
Rahastositoumukset	4 194	11 371	6 187	13 151	50 287
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	308	882	2 852

b) Korkoriski

Tilikauden päättyessä konsernin korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista. Korkoriski aiheutuu tilikauden aikana uusitusta vaihtuvakorkoisesta pitkäaikaisesta rahoituslimiitistä, jota ei tilikauden eikä edellisen tilikauden aikana ole kuitenkaan käytetty. Vaihtuvakorkoisen 20 milj. euron rahoituslimiitin korko muodostuu Euribor-viitekorosta sekä marginaalista, jonka suuruus määräytyy yhtiön velkaantumisasteen perusteella ja on vaihteluvälillä on 1,75 %–2,70 %. Rahoituslimiittiin sisältyy edellä mainitun lisäksi kestävyystavoitteisiin sidottu korkoehto, joka voi laskea tai kasvattaa lainan marginaalia 0,025 %-yksikköä.

Kesäkuussa 2024 liikkeeseen lasketun 60 milj. euron joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 6,5 % ja se maksetaan kerran vuodessa. Lainaan liittyy kestävyystavoitteita, joiden saavuttamista tarkastellaan 31.12.2027. Epäonnistuminen kestävyystavoitteiden saavuttamisessa voi nostaa lainan korkoa enintään 1,25 %-yksikköä lainan loppuajalle. Huhtikuussa 2022 liikkeeseen lasketun 40 milj. euron joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,5 % ja se maksetaan kerran vuodessa. Koska CapMan saavutti lainaan liittyneet kestävyystavoitteet, korko pysyy muuttumattomana lainan loppuajan.

Lainat korkokannan mukaan 1000 EUR	2024	2023
Vaihtuvakorkoiset	0	0
Kiinteäkorkoiset	99 607	89 750
Yhteensä	99 607	89 750

c) Luottoriski

Konsernin luottoriskit liittyvät pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia. Konsernilla on joitakin luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuineita, rinnakkaissijoituksia varten myönnettyjä lainasaamisia aiempien tai nykyisten sijoitustiimien hallinnoimilta yhtiöiltä. Rinnakkaissijoituksia varten myönnetyt

lainasaamiset todetaan luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuneiksi, mikäli sijoituskohteena olevalta rahastolta ei odoteta pääomanpalautuksia ja/tai voitonjakoa, joka mahdollistaisi lainojen täysimääräisen takaisinmaksun CapManille. Tyypillisesti rahaston heikentynyt voitonjako-osuustuottopotentiaali tai rahaston sijoitusten arvon alentuminen tai rahaston hakeutuminen selvitystilaan ovat tapahtumia, joiden johdosta CapMan arvioi rinnakkaissijoituksia varten myönnettyjen lainasaamisten arvonalentumista. Saamisten odotettavissa olevista luottotappioista on lisätietoa liitetiedoissa 19 ja 21.

Konsernin lainasitoumukset liittyvät tiimiyhtiöille annettaviin lainoihin, joilla tiimiyhtiöt tekevät rinnakkaissijoituksia konsernin hallinnoimiin rahastoihin. Lukuun ottamatta luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita lainasaamisia, lainasitoumuksiin liittyvä luottoriski on arvioitu vähäiseksi silloin, kun lainan takaisinmaksuehto on sidottu lainanottajan rahastosta takaisin saamaan rahavirtaan ja rahaston potentiaali tehdä palautuksia riitää lainan ja kertyneiden korkojen takaisinmaksuun.

d) Valuuttariski

Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen vaihtosuhde vaikuttavat konsernin tulokseen, koska osa konsernin rahastosijoituksista on tehty dollarimääräisinä ja osa konsernin pitkäaikaisista myyntisaamisista ovat dollarimääräisiä. Näin ollen yhdysvaltain dollarin vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai heikentää käyvän arvon muutosta Yhdysvaltain dollarimääräisten rahastojen osalta sekä parantaa tai heikentää liikevaihtoa myyntisaamisten valuuttakurssierojen osalta.

Yhtiö on alkanut suojata dollarimääräisiä myyntisaamisia valuuttakurssivaihteluilta joulukuusta 2022 alkaen. Yhtiö ei kuitenkaan sovella suojauslaskentaa suojaustarkoituksessa käyttämiinsä johdannaisinstrumentteihin.

Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu.

Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 91 % oli euroissa, 7 % Yhdysvaltain dollareissa, 1 % Ruotsin kruunuissa ja 1 % muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa.

Ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa

1000 EUR	SEK	USD	Muut valuutat	Yhteensä
2024	2 195	21 052	2 484	25 731
2023	2 925	25 158	2 271	30 354

e) Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pääoman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla.

CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet, ja ne liittyvät kasvuun, kannattavuuteen ja taseeseen. Hallinnointi- ja Palveluliiketoiminnan yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 15 prosenttia ennen voitonjako-osuustuottoja. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa ja tavoite omavaraisuusasteelle on yli 50 prosenttia.

CapManin tavoitteena on jakaa jakokelpoisten pääomien puitteissa vähintään 70 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tilikauden tuloksesta vähennettynä sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutuksella. CapMan voi lisäksi jakaa varoja sijoitustoiminnasta kertyneistä tuotoista huomioiden kuitenkin tuleviin sijoituksiin kohdistuvat ennakoidut pääomatarpeet.

CapManilla on tilinpäätöshetkellä kaksi joukkovelkakirjalainaa, 13.4.2027 erääntyvä 40 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina sekä 10.6.2029 erääntyvä 60 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina. CapManilla on lisäksi 17.6.2027 saakka käytettävissään 20 milj. euron pitkäaikainen rahoituslimiitti, joka tilinpäätöshetkellä ei ollut käytössä.

Pitkäaikaiseen rahoituslimiitiin sekä joukkovelkakirjalainoihin liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

1000 EUR	2024	2023
Korolliset rahoitusvelat	102 533	93 856
Rahavarat	–90 142	–41 017
Nettovelat	12 391	52 839
Oma pääoma	202 568	115 125
Nettovelkaantumisaste	6,1 %	45,9 %
Oman pääoman tuotto	46,2 %	2,6 %
Omavaraisuusaste	59,0 %	47,8 %

f) Rahastosijoitusten hintariski

Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

g) Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit

Konserni on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyvien seikkojen vaikutusta ja sitä, voisivatko ilmastonmuutokseen liittyvät riskit toteutuessaan aiheuttaa merkittävän muutoksen konsernitilinpäätökseen. Konserni on sitoutunut ilmastotoimissaan nollapäästöihin ns. Science Based Targets initiativen ("SBTi") mukaisesti sekä julkistanut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteet sekä CapMan-konsernille että sen sijoitusalueille. Konsernin merkittävimmät omaisuuserät koostuvat rahoitusvaroista, tarkemmin sen omista ja ulkopuolisista käypään arvoon arvostettavista rahastosijoituksista. Sen vuoksi mahdolliset ilmastoliitännäiset riskit ovat pääasiassa yhteydessä konsernin omiin rahastosijoituksiin, joita hoitavat konsernin omat sijoitusammattilaiset, sekä ulkopuolisiin rahastosijoituksiin. Näin ollen CapManin sitoumuksen nollapäästöihin yhdistettynä CapManin arvonmääritysprosessiin, voidaan nähdä yhdessä ottavan riittävästi huomioon ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutuksen CapManin omiin rahastosijoituksiin sisältyvien kohdeyhtiöiden, kiinteistösijoitusten ja muiden sijoitusten käypään arvoon. Ulkopuolisten rahastosijoitusten arvonmääritys perustuu lähtökohtaisesti rahastonhoitajan arvonmääritykseen, eikä ilmastoriskeihin liittyviä oikaisuja tehdä. Konserni katsoo, että kuitenkaan ulkopuolisten rahastosijoitusten kohdeyhtiöiden toimialoihin ei liity merkittävää ilmastoriskiä niiden arvonmäärityksen näkökulmasta.

h) Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2024

1000 EUR	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahastosijoitukset	167 221	4 318	0	162 903
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	571	545	0	25
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	3 790	0	3 790	0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 – Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2 – Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3 – Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Taso 2	Taso 3	Yhteensä
	157 927	158 907
	19 017	19 017
	3 301
	–9 465	–9 465
	–15 623	–15 623
	7 746	7 746
	0	3 927
	162 903	167 221
0	25	507
		42
		21
		571
		0 25

* Sisältää Tytäryhtiön CapMan Fund Investments SICAV-SIF rahastosijoituksiin luokiteltavien rahavarojen muutoksen sekä pelkistä kassavaroista koostuvien rahastosijoitusten uudelleenluokittelun tasolta 3 tasolle 1.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2023

1000 EUR	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahastosijoitukset	158 907	980	0	157 927
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	508	482	0	25
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	275	116	159	0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 – Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2 – Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3 – Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

1000 EUR	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden alussa	1 197		167 866	169 063
Lisäykset			18 097	18 097
Palautukset			–17 615	–17 615
Vähennykset			–3 975	–3 975
Käyvän arvon muutos			–5 926	–5 926
Siirrot*	–217		–520	–737
Kauden lopussa	980		157 927	158 907
Muut sijoitukset
Kauden alussa	408	0	25	433
Lisäykset	46			46
Käyvän arvon muutos	28			28
Kauden lopussa	482	0	25	508

* Sisältää Tytäryhtiön CapMan Fund Investments SICAV-SIF rahastosijoituksiin luokiteltavien rahavarojen muutoksen sekä pelkistä kassavaroista koostuvien rahastosijoitusten uudelleenluokittelun tasolta 3 tasolle 1.

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2024

Sijoitusalue	Käypä arvo MEUR 31.12.2023	Arvostusmalli	Ei-havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Syöttötiedon muutos	Muutos arvostukseen
Private Equity	50,3	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2024 12,1×	+/– 10 %	+/– 5,2 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	20 %	+/– 10 %	–/+ 1,4 MEUR
Real Estate	39,3	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus	Valuuttakurssi	EUR/SEK 11,4590	+/–1 %	–/+ 0,1 MEUR
				EUR/DKK 7,4578	+/–1 %	–/+ 0,1 MEUR
				EUR/NOK 11,7950	+/–1 %	–/+ 0,0 MEUR
Infrastructure	17,7	Diskontatut kassavirrat	Terminaaliarvo	EV/EBITDA 14,6×	+/– 5 %	+/– 1,2 MEUR
			Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	13 %	+/– 100 bps	–/+ 1,9 MEUR
Credit	5,9	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	10 %	+/– 100 bps	– 0,2 MEUR / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonmuutosta ei kirjata
Natural Capital	2,9	Diskontatut kassavirrat	Puun hinta	na	+/– 2,5 %	+/– 0,3 MEUR
			Diskonttokorko	4 %	+–0,3 %	–/+ 0,9 MEUR
Rahastojen rahastot	7,8	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit	Valuuttakurssi	EUR/USD 1,0389	+/–1 %	–/+ 0,1 MEUR
Ulkopuoliset venture capital -rahastosijoitukset	39,1	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2023

Sijoitusalue	Käypä arvo MEUR 31.12.2023	Arvostusmalli	Ei-havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Syöttötiedon muutos	Muutos arvostukseen
Private Equity	46,6	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2023 10,5×	+/– 10 %	+/– 4,9 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	21 %	+/– 10 %	–/+ 1,3 MEUR
Real Estate	40,4	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus	Valuuttakurssi	EUR/SEK 11,0960	+/–1 %	–/+ 0,1 MEUR
				EUR/DKK 7,4529	+/–1 %	–/+ 0,1 MEUR
				EUR/NOK 11,2405	+/–1 %	–/+ 0,0 MEUR
Infrastructure	10,1	Diskontatut kassavirrat	Terminaaliarvo	EV/EBITDA 15,1×	+/– 5 %	+/– 1,1 MEUR
			Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	13 %	+/– 100 bps	–/+ 1,9 MEUR
Credit	6,0	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	10 %	+/– 100 bps	– 0,1 MEUR / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonmuutosta ei kirjata
Rahastojen rahastot	16,0	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit	Valuuttakurssi	EUR/USD 1,1050	+/–1 %	–/+ 0,2 MEUR
Ulkopuoliset venture capital -rahastosijoitukset	38,7	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit

CapMan on tehnyt joitain sijoituksia m yös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus CapManin taseessa perustuu lähtökohtaisesti hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee erillistä herkkyysanalyysiä. CapMan kuitenkin arvioi merkittävien sijoitusten arvostukset kohdeyhtiökohtaisesti ja tekee tarvittaessa niihin oikaisun. Näille oikaisuille CapMan tekee erillisen herkkyysanalyysin.

Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.

Arvonmääritykset on tehty euromääräisinä. Mikäli kohdeyhtiön raportointivaluutta on muu kuin euro, arvonmäärityksessä käytetyt tuloslaskelmaerät on käännetty vastaavan vuoden keskimääräisillä valuuttakursseilla ja tase-erät raportointihetken valuuttakursseilla. Valuuttakurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta raportointikaudella.

Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvonmääritysperiaatteisiin, jotka ovat toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvostamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Suoria kohdeyhtiösijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" ("IPEVG"). Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne.

Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos sekä taloudellinen tilanne. Kullekin sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat saatavilla olevat markkinahinnat aktiivisen kaupankäynnin kohteena oleville sijoituskohteille, tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kunkin kohdeyhtiön arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoon nähden, sekä diskontatut kassavirrat -menetelmä, jossa arvioidut tulevat rahavirrat ja terminaaliarvo diskontataan nykyhetkeen käyttämällä sopivaa riski-korjattua korkoa. Tuottokertoimiin perustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia ("negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin"). Menetelmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Risk & Valuations -tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Arvostusehdotukset tarkastetaan Risk

& Valuations -tiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu Valuation Controllerista, Risk Managerista ja vähintään yhdestä CapMan AIFM Oy:n hallituksen jäsenestä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvonmääritysten perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation Standards). Kohteiden arvonmäärityksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta menetelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavirtojen menetelmä, joka perustuu merkittävässä määrin ei-havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:

Tulevat vuokratuotot	Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon ottaen huomioon olemassa olevat vuokrasopimukset ja niiden ehdot, mahdolliset muut sopimukset sekä muun käytettävissä olevan informaation, kuten vastaavien kiinteistöjen markkinavuokratason;
Diskonttokorot	Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen liittyvästä epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet	Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen jälkeiselle ajalle, perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustannukset	Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän aikana tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus	Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen huomioon arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo	Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista, käyttöasteista sekä markkinavuokrista.

Luontopääoma-rahastojen osalta käyvät arvot määritetään yhteistyössä itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtyjen arvioiden perusteella. Näillä arvioitsijoilla on erityistä kokemusta nimenomaisesti metsä- ja luontopääomakohteiden arvonmäärityksestä. Yleisimmin kytetyt arvostusmenetelmät ovat tuottoarvomenetelmä, joka perustuu odotettujen kassavirtojen markkinaehtoisilla koroilla diskontattuun nettonykyarvoon, hankintamenomenetelmä, jossa arvo perustuu historiallisiin tehtyihin sijoituksiin (maan hankintameno, istutusten ja hallinnoinnin kulut jne.) sekä markkinamenetelmään, jossa arvo perustuu vastaavien metsäomaisuuserien transaktiohintoihin.

Ulkopuolisten arvonmäärittäjien tekemiin arvioihin perustuvat arvostukset päivitetään suljetuille rahastoille vuosittain ja avoimille rahastoille neljännesvuosittain.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	1	2 898 128,24	6 815 795,44
Liiketoiminnan muut tuotot	2	63 999 271,42	–142 640,32
Henkilöstökulut	3	–8 827 427,72	–6 300 619,64
Poistot	4	–62 388,62	–97 783,34
Liiketoiminnan muut kulut	5	–4 512 767,03	–4 049 856,25
Liiketulos		53 494 816,29	–3 775 104,11
Rahoitustuotot ja -kulut	6	12 757 898,29	19 364 289,83
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		66 252 714,58	15 589 185,72
Tilinpäätössiirrot	7	2 163 690,00	3 129 500,00
Tuloverot		0,00	–944,21
Tilikauden tulos		68 416 404,58	18 717 741,51

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023	EUR	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA				VASTATTAVAA
Pysyvät vastaavat				Oma pääoma	13
Aineettomat hyödykkeet	8	0,00	6 886,40	Osakepääoma		37 774 813,96	771 586,98
Aineelliset hyödykkeet	9	107 203,52	151 822,57	Ylikurssirahasto		38 968 186,24	38 968 186,24
Sijoitukset	10			Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		18 119 799,89	18 119 799,89
Osuudet saman konsernin yrityksissä		182 491 544,71	126 199 336,83	Edellisten tilikausien voitto		1 743 056,58	688 394,09
Osuudet osakkuusyrityksissä		34 211,38	34 211,38	Tilikauden voitto		68 416 404,58	18 717 741,51
Muut sijoitukset		10 578 562,96	10 593 627,04
Muut saamiset		6 878 811,92	6 294 849,42	Oma pääoma yhteensä		165 022 261,25	77 265 708,71
Sijoitukset yhteensä		199 983 130,97	143 122 024,67
				Vieras pääoma
Pysyvät vastaavat yhteensä		200 090 334,49	143 280 733,64
				Pitkäaikainen vieras pääoma	14	101 291 772,47	91 432 514,15
Vaihtuvat vastaavat				Lyhytaikainen vieras pääoma	15	33 619 411,74	22 128 036,91
Lyhytaikaiset saamiset	11	22 073 008,19	24 489 032,09	Vieras pääoma yhteensä		134 911 184,21	113 560 551,06
Rahoitusarvopaperit	12	15 000 000,00	1 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset		62 770 102,78	22 056 494,04	Vastattavaa yhteensä		299 933 445,46	190 826 259,77
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		99 843 110,97	47 545 526,13
Vastaavaa yhteensä		299 933 445,46	190 826 259,77

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

EUR	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	66 252 715	15 589 186
Rahoitustuotot ja -kulut	–12 757 898	–19 364 290
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	62 389	97 783
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot ja purkutappiot	–64 597 702	0
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	718 032	611 149
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	–565 740	–144 400
Maksetut korot	–4 360 126	–4 436 439
Saadut korot	1 735 000	729 394
Saadut osingot	19 510 040	22 603 554
Maksetut välittömät verot	0	–34 717
Liiketoiminnan nettorahavirta	5 996 710	15 651 220
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöhankinnat	–8 701 014	–206 874
Tytäryhtiön rahavarat purkautumis- tai sulautumishetkellä	13 600	160 000
Sijoitukset tytäryhtiöihin	–12 636 892	–7 987 603
Tytäryhtiöosakkeiden myynti	64 790 745	3 789 444
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	389 282	4 898 789
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–10 883	–9 050
Investoinnit muihin hyödykkeisiin, netto	–13 996 433	–999 707
Myönnetyt lainat	–1 872 827	–1 992 287
Lainasaamisten takaisinmaksut	4 727 626	2 381 031
Investointien nettorahavirta	32 703 204	33 743

EUR	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti	0	0
Pääomanpalautukset	0	–14 254 357
Pitkäaikaisten lainojen nostot	59 668 300	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	–50 000 000	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	0
Maksetut osingot	–17 663 655	–12 671 736
Konsernitilivelkojen muutos	9 855 944	7 482 742
Saatu konserniavustus	0	742 000
Rahoituksen nettorahavirta	1 860 589	–18 701 351
Rahavarojen muutos	40 560 503	–3 016 389
Rahavarat tilikauden alussa	22 056 493	25 218 755
Kurssimuutosten vaikutus	153 107	–145 873
Rahavarat tilikauden lopussa	62 770 103	22 056 493

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2024 on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Sijoitukset

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista vaikutusaikaa.

Saamiset

Saamiset koostuvat saamisista konserni- ja osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaamisista ja muista saamisista. Saamiset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusriskien hallinta ja johdannaissopimukset

CapMan-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta.

Yhtiö käyttää johdannaisia, kuten valuuttatermiinisopimuksia, suojautuakseen tietyiltä merkittävien ulkomaan rahan määräisten myyntisaamisten valuuttakurssien muutoksista aiheutuvilta vaikutuksilta. Yhtiö arvostaa johdannaiset joko hankintahintaan tai sitä alempaan markkina-arvoon.

Pitkäaikainen vieras pääoma

Yli vuoden kuluttua erääntyvät joukkovelkakirjalainat esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon.

Lyhytaikainen vieras pääoma

Vuoden kuluessa erääntyvät joukkovelkakirjalainat esitetään lyhytaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon. Lyhytaikaiset johdannaisvelat esitetään käypään arvoon arvostettuna.

Vuokrat

Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Vuokrasopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Eläkkeet

Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisen vakuutusyhtiön kautta.

Liikevaihto

Liikevaihto sisältää konsernin tytäryhtiöille suoritettua palvelumyyntiä Palveluista kertyvät myyntituotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot tuloslaskelmassa muodostuvat mahdollisista saaduista ja annetuista konserniavustuksista ja mahdollisesta poistoeron muutoksesta ja taseessa mahdollisesta kertyneestä poistoerosta.

1. Liikevaihto

EUR	2024	2023
Palveluiden myynti
Kotimaa	1 543 281	1 106 945
Ulkomaat	1 354 847	5 708 850
Yhteensä	2 898 128	6 815 795

2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	2024	2023
Myynnin valuuttakurssierot	273 592	–185 905
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto	63 724 518	43 249
Muut liiketoiminnan muut tuotot	1 162	16
Yhteensä	63 999 272	–142 640

3. Henkilöstökulut

EUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	7 672 327	5 497 998
Eläkekulut	1 053 578	664 920
Muut henkilösivukulut	101 523	137 702
Yhteensä	8 827 428	6 300 620
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Joakim Frimodig (1.1.–15.3.2023)	0	922 804
Pia Kåll (15.3.2023 >)	438 858	350 036
Hallituksen jäsenten palkkiot	513 100	535 560
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	23	35

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

4. Poistot

EUR	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot	6 886	34 771
Koneet ja kalusto	55 502	63 013
Yhteensä	62 388	97 783

5. Liiketoiminnan muut kulut

EUR	2024	2023
Muut henkilöstökulut	357 974	189 400
Toimisto-, puhelin- ja tietoliikennekulut	250 454	114 449
Matka- ja edustuskulut	114 675	348 374
Ulkopuoliset palvelut	2 301 459	2 201 296
Sisäiset palveluostot	1 333 934	1 044 488
Muut liiketoiminnan kulut	154 272	151 849
Yhteensä	4 512 768	4 049 856
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus	199 296	115 738
Yhteensä	199 296	115 738

6. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR	2024	2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	20 140 565	21 231 776
Osinkotuotot yhteensä	20 140 565	21 231 776
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	713 890	2 297 813
Muilta	1 139 279	797 787
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	1 853 169	3 095 599
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset	–2 780 858	–215 411
Saamisten arvonalentumiset	98 981	–11 338
Saman konsernin yrityksille	–593 629	–350 580
Muille	–5 960 330	–4 385 755
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	–9 235 836	–4 963 085
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	12 757 898	19 364 290

8. Aineettomat hyödykkeet
EUR	2024	2023
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	828 188	828 188
Hankintameno 31.12.	828 188	828 188
Kertyneet poistot 1.1.	–828 188	–828 188
Kertyneet poistot 31.12.	–828 188	–828 188
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	2 677 518	2 677 518
Lisäykset	0	0
Hankintameno 31.12.	2 677 518	2 677 518
Kertyneet poistot 1.1.	–2 670 632	–2 635 861
Tilikauden poisto	–6 886	–34 771
Kertyneet poistot 31.12.	–2 677 518	–2 670 632
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	6 886
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	0	6 886

7. Tilinpäätössiirrot

EUR	2024	2023
Saadut konserniavustukset	2 163 690	3 129 500

10. Sijoitukset

9. Aineelliset hyödykkeet

EUR	2024	2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 336 073	1 327 023
Lisäykset	10 883	9 050
Hankintameno 31.12.	1 346 956	1 336 073
Kertyneet poistot 1.1.	–1 206 990	–1 143 978
Tilikauden poisto	–55 502	–63 013
Kertyneet poistot 31.12.	–1 262 492	–1 206 990
Kirjanpitoarvo 31.12.	84 464	129 083
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	22 739	22 739
Kirjanpitoarvo 31.12.	22 739	22 739
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	107 203	151 822

EUR	2024	2023
Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä
Hankintameno 1.1.	126 199 336 127 068 504
Lisäykset	58 341 133	8 194 477
Vähennykset	–604 035	–8 848 233
Arvonalentumiset	–1 444 891	–215 411
Hankintameno 31.12.	182 491 543 126 199 336
Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.	34 212	34 212
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	34 212	34 212
Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.	10 593 627	10 559 049
Lisäykset	42 000	46 209
Vähennykset	–3 567	–293
Arvonalentumiset	–53 497	–11 338
Hankintameno 31.12.	10 578 563	10 593 627
Muut saamiset
Muut lainasaamiset	3 452 553	2 161 043
Myyntisaamiset	3 426 259	4 133 806
Muut saamiset yhteensä	6 878 812	6 294 849
Sijoitukset yhteensä	199 983 130 143 122 024

Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

13. Oma pääoma

11. Lyhytaikaiset saamiset

EUR	2024	2023
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	233 332	353 428
Siirtosaamiset	0	24 062
Lainasaamiset	9 929 759	14 039 759
Muut saamiset	9 283 984	6 978 048
Yhteensä	19 447 075	21 395 297
Myyntisaamiset	1 441 266	1 575 041
Lainasaamiset	249 725	848 039
Muut saamiset	203 932	166 525
Siirtosaamiset	731 009	504 130
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	22 073 007	24 489 032

EUR	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	771 587	771 587
Osakepääoma, lisäykset	37 003 227	0
Osakepääoma 31.12.	37 774 814	771 587
Ylikurssirahasto 1.1.	38 968 186	38 968 186
Ylikurssirahasto 31.12.	38 968 186	38 968 186
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	18 119 800	32 374 157
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, vähennykset		0 –14 254 357
Optioiden käyttö	0	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	18 119 800	18 119 800
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	19 406 136	13 362 464
Osingonjako		–17 663 079 –12 674 070
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	1 743 057	688 394
Tilikauden voitto	68 416 405	18 717 742
Oma pääoma yhteensä	165 022 262	77 265 709

12. Rahoitusarvopaperit

EUR	2024	2023
Hankintameno 1.1.	1 000 000	0
Lisäykset	14 000 000	1 000 000
Hankintameno 31.12.	15 000 000	1 000 000
Rahoitusarvopaperit yhteensä	15 000 000	1 000 000

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta

Voitto edellisiltä tilikausilta	1 743 057	688 394
Tilikauden voitto	68 416 405	18 717 742
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	18 119 800	18 119 800
Yhteensä	88 279 262	37 525 935

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

	2024 kpl	2023 kpl
B-sarja (1 ääni/osake)	176 878 210 158 849 387

14. Pitkäaikainen vieras pääoma

EUR	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	99 607 323	89 750 033
Muut pitkäaikaiset velat	1 684 449	1 682 481
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	101 291 772	91 432 514

15. Lyhytaikainen vieras pääoma

EUR	2024	2023
Ostovelat	155 727	466 074
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka OP Yrityspankki Oyj	18 982 130	18 038 256
Konsernitilivelka Nordea Bank	8 912 069	0
Ostovelat	287 240	86 827
Muut velat	1 054	166 354
Siirtovelat	115 023	108 003
Yhteensä	28 297 516	18 399 440
Muut velat	203 697	903 279
Siirtovelat	4 962 471	2 359 243
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	33 619 411	22 128 037

16. Vastuusitoumukset
EUR	2024	2023
Vuokrasopimukset
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Yhden vuoden kuluessa	183 250	135 226
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	88 169	66 654
Yhteensä	271 419	201 880
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	763 884	757 008
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	827 541	1 577 100
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä	1 591 425	2 334 108
Vakuudet ja muut vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	60 000 000	60 000 000
Rahastosijoitussitoumukset	2 277 273	1 003 556
Muut vastuusitoumukset	1 024 014	1 204 663
Yhteensä	63 301 287	62 208 219
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Sijoitussitoumukset	207 656	207 656
Yhteensä	207 656	207 656

17. Johdannaissopimukset

EUR	2024	2023
Nimellisarvo
Valuuttatermiinit	4 484 334	5 319 743
Yhteensä	4 484 334	5 319 743
Käypä arvo
Valuuttatermiinit	–76 832	116 491
Yhteensä	–76 832	116 491

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Hallituksen lausuma tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta:

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu emoyhtiön tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä emoyhtiön että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta; ja

Toimintakertomus antaa todenmukaisen kuvan yrityksen ja sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Helsinki 12.2.2025

Joakim Frimodig Mammu Kaario Hallituksen puheenjohtaja

Catarina Fagerholm Johan Hammarén

Olli Liitola Johan Bygge

Pia Kåll Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 12.2.2025

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin KHT

Tilintarkastuskertomus

CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y-tunnus 0922445-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja riskivaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä liitetietoon 3.

CapManin liikevaihto konsernitilinpäätöksessä oli 57,6 miljoonaa euroa ja se koostui hallinnointipalkkioista, palvelujen myynnistä sekä voitonjako-osuustuotoista.

Tuloutuksen ajoitukseen voi liittyä arvionvaraisuutta, koska myynti tuloutetaan joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana riippuen olosuhteista ja tarjotuista palveluista. Myynnin tulouttamiseen liittyy johdon oletuksia ja arvioita.

Tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Voitonjako-osuustuottojen tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski oikea-aikaisen ja -määräisen tuloutuksen osalta.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, sisälsivät muun muassa konsernin tuloutusperiaatteiden arvioinnin sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin nähden, myyntituottojen kirjaamisprosessin arvioinnin sekä tuloutuksiin liittyvien kontrollien tunnistamisen.

Tarkastimme myynnin jaksotusta analyyttisia menetelmiä hyväksikäyttäen. Lisäksi tarkastimme pistokokein tapahtumatason testauksilla, että tuotot on kirjattu oikealle kaudelle ja että ne vastaavat sopimuksia.

Lisäksi arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Epälikvidien sijoitusten arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoihin 18 ja 33.

Konsernin sijoitusten arvo 31.12.2024 oli 167,2 miljoonaa euroa. Sijoitussalkkuun sisältyy pääasiassa sijoituksia CapMan-konsernin hallinnoimiin rahastoihin.

Rahastojen käyvän arvon määritys perustuu IPEV (International Private Equity and Venture Capital valuation guidelines) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS- säännöksiin, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Käyvän arvon määritys sisältää johdon subjektiivista harkintaa erityisesti silloin, kun arvo perustuu arvostusmalleihin. Rahastojen arvonmääritys sisältää monia arvioita hinnoitteluperusteisiin liittyen. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voisi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta.

Epälikvidien sijoitusten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä epälikvidien sijoitusten arvostuksessa, sisälsivät muun muassa:

• Käsityksen muodostamisen pääoma-, luonnonvara- ja kiinteistösijoituksista.
• Viimeaikaisten transaktioiden ja sijoitusten hintojen läpikäynnin.
• Arvostuksissa käytettyjen oletusten arvioinnin ja käsityksen muodostamisen siitä, että arvostukset heijastavat asianmukaisesti sijoituksiin liittyvää riskiä.
• Käytettyjen oletusten vertaamisen olemassa oleviin toimintaohjeisiin ja sen toteamisen, onko toimintaohjeita noudatettu asianmukaisesti.
• CapManin tai ulkopuolisten tahojen laatimien arvostuslaskelmien läpikäynnin.
• Sen arvioimisen, onko IPEV arvonmääritysohjeita ja IFRS:n mukaisia arvostusmenetelmiä noudatettu asianmukaisesti.

Tarkastukseen osallistui sisäinen arvonmääritysasiantuntijamme.

Lisäksi arvioimme konsernin arvostuksiin liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.

CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2024 90

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Dasos Capital yrityshankinta

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 14.

Konserni hankki tilikauden aikana Dasos Capital Oy:n osakekannan. Hankinta-ajankohdaksi määritettiin 1.3.2024. Vastike 37,4 miljoonaa euroa maksettiin CapMan Oyj:n osakkeilla (34,4 miljoonaa euroa) ja käteisellä (3,0 miljoonaa euroa).

Hankitut yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Johdon arviot kohdistuvat erityisesti hankittujen varojen ja velkojen käypien arvojen määrittämiseen erikseen tunnistettavissa oleville aineettomille omaisuuserille kuten asiakassuhteille.

Merkittävä yrityshankinta oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka hankintaan liittyvien arvostusprosessien ja -menetelmien sekä johdon tekemien arvioiden johdosta.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Perehdyimme Dasos Capitalin hankintaan liittyvään osakkeiden hankintasopimukseen.
• Arvioimme arvonmääritysasiantuntijoidemme avustuksella yhtiön arvostusprosesseja ja -menetelmiä, joilla yhtiö yksilöi hankitut varat ja velat sekä määrittää näiden käyvät arvot.
• Arvioimme liiketoiminnan hankintaan liittyvien liitetietojen riittävyyden.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 16.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 30,1 miljoonaa euroa, joka on 9 % konsernin kokonaisvaroista ja 15 % konsernin omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
• Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
• Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.
• Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot

eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja

läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 14.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 12.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Capman Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

CapMan Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on CapMan Oyj:n (y-tunnus: 0922445-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700498L5THNQWVL66_2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu,

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että CapMan Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700498L5THNQWVL66_2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme CapMan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 12.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 28.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin

KHT

Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista sekä säilytystavoista

Tasekirja			sidottu
Päivä- ja pääkirja			sähköisessä muodossa
Ostoreskontra			sähköisessä muodossa
Myyntireskontra			sähköisessä muodossa
Pankkitositteet	tositelaji	PANKKI	sähköisessä muodossa
Myyntilaskut	tositelaji	MLASKUT+	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	tositelaji	OSTOLASKU+	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	tositelaji	MUISTIOT	sähköisessä muodossa

Pyrimme vaikuttamaan yhteiskuntaan ja ympäristöön positiivisesti.

SISÄLTÖ

• 98 Yleiset tiedot 106 Ympäristötiedot 114 Yhteiskunnalliset tiedot
• 124 Hallintotapatiedot

Kestävyysraportti Yleiset tiedot

CapManin kestävyysraportti 2024

CapManin visio on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa, ja muovaamme aktiivisesti yhteiskuntaa tekemiemme sijoitusten kautta. Aktiivisena ja merkittävänä omistajana meillä on ihanteelliset lähtökohdat edistää muutosta kohti hyvin hallinnoituja sekä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä yrityksiä ja omaisuuseriä. Vaikuttavuutemme syntyy päätöksenteon, tavoitteiden asettamisen ja mahdollisuuksien löytämisen kautta yhteiskunnallisten- ja ympäristöhaasteiden lieventämiseksi.

Vuoden 2024 kestävyysraportissamme valmistaudumme yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) tulevaan täytäntöönpanoon, joka tulee olemaan pakollinen CapManille vuodesta 2026 alkaen, jolloin vuoden 2025 tiedot raportoidaan. Tämä uusi sääntely edellyttää Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) noudattamista ja asettaa ohjeet ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan (ESG) liittyvälle raportoinnille. Varmistaaksemme näiden standardien täyttymisen, olemme sisällyttäneet ne ennakoivasti kestävyysraportointiimme tästä vuodesta alkaen. Odotamme raportointimme kehittyvän edelleen toimialakohtaisten standardien tarkentuessa, sekä markkinakäytäntöjen kehittyessä. Katsomme, että vuoden 2024 kestävyysraporttimme on merkittävä askel kohti CSRD-vaatimusten mukaista raportointia, jonka odotamme kehittyvän edelleen tulevana vuonna.

Yleiset tiedot

Luettelo tiedonantovaatimuksista		Sivuviite
	ESRS 2 - Yleiset tiedot
BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	98
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	98
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	99
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	100
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	100
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	100
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	101
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	102
SBM-1	Strategia,liiketoimintamalli ja arvoketju	103
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	104
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	104

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

CapManin kestävyysraportti laaditaan konsolidoidulla perusteella, joka on yhdenmukainen tilinpäätöksessä käytetyn konsolidointilaajuuden kanssa. Tämä lähestymistapa varmistaa johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden kaikessa CapManin raportoinnissa. Kestävyysraportti käsittelee CapManin omia toimintoja1 ottaen samalla huomioon arvoketjun ylä- ja alavirran.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

CapMan määrittelee lyhyen aikavälin nykyiseen tilikauteen sovellettavaksi, keskipitkän aikavälin enintään viideksi vuodeksi ja pitkän aikavälin yli viideksi vuodeksi, kuten ESRS 1 osassa 6.4 on määritelty. Tunnusluvut sisältävät arvioita arvoketjun tiedoista, jotka ovat arvioitu käyttäen epäsuoria lähteitä, kuten työmatkatottumuskyselyitä, autonvuokrauksen käyttötietoja, hotelliyöpymisiä sekä jätteisiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjen arviointeja. Scope 3:n osalta, kategoriassa 15, sijoitukset, kohdeyhtiöidemme toimittamat tiedot ovat tilintarkastamattomia, johon sisältyy jonkin verran epävarmuutta. Keräämme

1Kun raportissa viitataan CapMan Oyj:n "omiin toimintoihin", se keskittyy CapMan Oyj:n toimintoihin, mukaan lukien sen sijoitustoiminta, rahastojen hallinta ja palvelut, mutta sulkee pois rahastot, kohdeyhtiöt ja sijoitukset, jotka ovat osa laajempaa arvoketjua.

nämä tiedot vuosittain olettaen, että tiedot noudattavat GHG-protokollaa. Vuodesta 2026 alkaen CapMan tulee noudattamaan Euroopan kestävyysraportointistandardeja (ESRS), kuten uusi, vuoden 2023 alussa voimaan tullut EU:n yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD) edellyttää. CSRD tuli voimaan vuoden 2023 alussa. CapMan on ennakoivasti ottanut huomioon ESRS-ohjeistuksen kestävyysraportointinsa rakenteessa ja sisällössä.

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

CapManin sitoutuminen vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin näkyy sen hallintorakenteissa. CapManin hallituksen monimuotoisuus sukupuolen, iän sekä koulutus- ja työkokemustaustojen osalta tukee laajaa näkökulmaa kestävän kehityksen mahdollisuuksiin, mukaan lukien monimuotoisuus ja aktiivinen omistajuus.

Hallitus koostuu yhdestä toimivaan johtoon kuuluvasta ja viidestä toimivaan johtoon kuulumattomasta jäsenestä, eikä hallituksessa ole työntekijöiden edustajia. Vuonna 2024 hallituksessa oli edustettuna molempia sukupuolia: 33% naisia ja 67% miehiä ja jäsenet olivat iältään 46–68 vuotiaita. He edustivat koulutustaustaltaan yhtiön kannalta relevantteja aloja, ja heillä oli kokemusta sekä kansainvälisestä että paikallisesta toimintaympäristöstä. Sama koski vuotta 2023. 50% hallituksen jäsenistä on riippumattomia. Riippumattomista jäsenistä koostuva tarkastus- ja riskivaliokunta vastaa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta. Tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuut ja tehtävät on kuvattu tarkemmin valiokunnan työjärjestyksessä.

Hallitus hyväksyy pitkän aikavälin strategiset konsernitasoiset kestävyystavoitteet ja -prioriteetit, valvoo keskeisiä kestävyysriskejä ja hyväksyy konsernin laajuisen palkitsemispolitiikan, mukaan lukien miten se liittyy kestävyyskriteereihin. Lisäksi hallitus vastaa CapManin toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä varmistaen, että yhtiöllä on asianmukainen organisaatio kestävän kehityksen edistämiseksi. Hallitus on delegoinut osan tehtävistään ja valvonnastaan perustamilleen valiokunnille, joita ovat tarkastus- ja riskivaliokunta sekä palkitsemisvaliokunta. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa ja käsittelee useita kestävyysasioita, kuten kestävyysraportointia, tunnuslukujen seurantaa ja riskienhallintaa. Valiokunnan asiantuntemus taloushallinnon ja liikkeenjohdon tehtävistä tukee näiden alueiden tehokasta valvontaa. Palkitsemisvaliokunta puolestaan avustaa hallitusta palkitsemisasioissa, jotka yhdistävät palkitsemisperiaatteet yhtiön strategiaan ja pitkän aikavälin tavoitteisiin, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet ja -kriteerit.

Johtoryhmä toimii CapManin ohjausryhmänä kestävyysasioissa. Se sopii hallituksen hyväksymien pitkän aikavälin strategisten vastuullisuustavoitteiden ja -prioriteettien ylätasoisesta toimintasuunnitelmasta. Vastuullisuusjohtajan kuuluminen johtoryhmään varmistaa, että kestävyysasiat integroidaan CapManin strategiaan ja toimintaan. Sijoitustiimit ovat edustettuina johtoryhmässä ja sitoutuneet CapMankonsernissa sovittuihin kestävän kehityksen suunnitelmiin. Sijoitustiimit vastaavat kestävän sijoittamisen politiikkojen toteuttamisesta toiminnassaan, rahastotason kestävyysstrategioiden laatimisesta ja toteuttamisesta sekä CapManin kestävyyteen liittyvien toimintatapojen ja standardien integroimisesta sijoituksiinsa. Jokaisessa sijoitustiimissä on vähintään yksi nimetty jäsen, joka vastaa kestävyysasioista ja osallistuu aktiivisesti konsernin laajuisiin kestävyysaloitteisiin.

Vastuullisuusjohtaja, osana johtoryhmää, vastaa CapManin konsernitason kestävyysstrategian kehittämisestä ja toteuttamisesta, yksityiskohtaisempien lyhyen aikavälin kestävyystavoitteiden asettamisesta ja kestävyystoimintojen kehittämisestä CapManissa. Vastuullisuusjohtaja vastaa myös CapManin henkilöstön kouluttamisesta kestävyysasioissa. Kestävyysasioita hallinnoi lisäksi kestävyystyöryhmä, joka koostuu CapManin sijoitustiimien ja tukitoimintojen edustajista.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on olennainen osa CapManin halllinnointimallia. Mahdollisuuksia analysoidaan osana strategiatyötä ja riskejä arvioidaan vuosittain. CapManin rahastojen sijoitusten kautta yhtiö pyrkii toiminnallaan kehittämään kiinteistö- ja infrastruktuurikohteita sekä suojelemaan ja vahvistamaan luonnonvaroja sekä rakentaa menestyviä yrityksiä. CapMan integroi vastuullisuusstandardinsa koko sijoitusprosessiin, kuten kestävän sijoittamisen politiikassa on kuvattu.

Hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa valvoo olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien tavoitteiden asettamista varmistaen, että ne ovat linjassa yhtiön riskienhallintapolitiikan kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa hyvän maineen ylläpitämistä, sääntelyn noudattamiseen ja toimintaan liittyvien riskien minimoimista sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamista kriittisten toimintojen turvaamisella. Kestävyysasiat käsitellään varhaisessa vaiheessa sijoitusprosessia, ja suunnitelmat kestävyyden arvonluontikeinot sisällytetään liiketoimintasuunnitelmiin. Edistymistä seurataan eri mekanismien kautta, mukaan lukien Taskforce for Nature-related Financial Disclosures-työryhmä (TNFD), Science Based Targets -aloite (SBTi) ja päästövähennystoimenpiteitä koskevat säännölliset päivitykset. Sidosryhmille annetaan säännöllisesti raportteja ja päivityksiä, ja puolivuosittain päivitetään edistymistä kohti ESG-tavoitteita.

CapManin hallitus ja toimitusjohtaja varmistavat kestävyysasioiden valvontaan tarvittavien taitojen ja asiantuntemuksen saatavuuden ja kehittämisen useiden keinojen avulla. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkastelee hallituksen kokoa, kokoonpanoa ja monimuotoisuutta keskittyen yhtiölle hyödyllisiin osaamisalueisiin, mukaan lukien vastuullisuusasiat. Hallitus suorittaa vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan, mikä sisältää kestävyysosaamisen ja -asiantuntemuksen arvioinnin. Hallituksen jäsenet kutsutaan osallistumaan CapManin järjestämiin säännöllisiin ESG-koulutuksiin. Hallituksen jäsenistä koostuva tarkastus- ja riskivaliokunta on ottanut kestävyysaiheet esityslistalleen varmistaen, että kestävyysosaaminen on osa valvontaprosessia.

CapManin toimielimillä on kestävyysosaamista, jota he hyödyntävät CapManin toiminnan kannalta merkityksellisen monipuolisen koulutus- ja ammatillisen taustan avulla. Johtoryhmään kuuluu vastuullisuusjohtaja, joka vastaa kestävyystoimien koordinoinnista koko yhtiössä.

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

CapManin hallitus ja toimitusjohtaja saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden käsittelemiseksi hyväksyttyjen politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden toteutuksesta ja tehokkuudesta. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on keskeinen rooli näiden tekijöiden huomioon ottamisessa yhtiön strategian valvonnassa, merkittävistä liiketoimista päätettäessä ja riskienhallintaprosessissa. Hallitus päättää riskinottohalukkuudesta ja riskinsietokyvystä varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden ja optimoidakseen CapManin kyvyn saavuttaa tavoitteensa. Kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon riskinäkökulmasta tekijät kuten vaikutus omavaraisuusasteeseen, omistaja-arvoon, yhtiön imagoon ja maineeseen, oikeudelliset ja poliittiset vaikutukset, turvallisuus, mahdolliset tappio- ja voittosuhteet sekä vaikutus henkilöstöön.

Vuoden 2024 raportointijaksolla CapManin kaksoisolennaisuusarvioinnin kautta tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kasvihuonekaasupäästöt (GHG emissions), monimuotoisuus (diversity), aktiivinen omistajuus (active ownership) ja liiketoiminnan eheys (business integrity), esiteltiin ja keskusteltiin CapManin hallituksen ja sen tarkastusja riskivaliokunnan kanssa. Tarkastus- ja riskivaliokunta tarkasteli näitä havaintoja.

CapManin hallintoelimet varmistavat hallituksen ja sen valiokuntien roolien avulla, että suorituskyvyn seurannalle ja raportoinnille on olemassa asianmukaiset menetelmät. Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo taloudellista raportointia, sisäisiä valvontatoimia ja riskienhallintajärjestelmiä, kun taas palkitsemisvaliokunta valvoo johdon palkitsemista ja sen yhdenmukaisuutta strategisten tavoitteiden kanssa. Säännöllisiä sisäisiä ja ulkoisia arviointeja tehdään näiden mekanismien tehokkuuden arvioimiseksi, varmistaen lakien ja määräysten noudattamisen sekä edistäen hyvää hallintotapaa.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

CapMan on integroinut kestävyys- ja ilmastoon liittyvän suorituskyvyn kannustinjärjestelmiinsä ja palkitsemispolitiikkoihinsa. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, joka tunnetaan nimellä Performance Share Plan (PSP), on kolmivuotinen ohjelma, joka edellyttää henkilökohtaisia sijoituksia osallistumisoikeuden saamiseksi.PSP-ohjelmaan oikeutettuja tehtäviä ovat CapManin johtoryhmän jäsenet, tiiminvetäjät Platform-toiminnoissa (IT, Legal & Compliance, HR, Marketing, Fund Operations, Risk & Valuation) sekä avaintehtävät kuten institutionaalisen myynnin johtajat. Toimitusjohtaja voi hyväksyä lisää avainrooleja osallistumiseen, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

PSP-ohjelma sisältää neljä kestävyyteen liittyvää tavoitetta: tieteeseen perustuvat tavoitteet (erityisesti päästövähennykset), työntekijöiden tyytyväisyys, palkitseminen ja sukupuolten välinen monimuotoisuus. Nämä tavoitteet ovat suoraan yhteydessä PSP-ohjelman pisteytykseen. PSP-ohjelman kestävyyteen liittyvät tavoitteet on jaettu tasan siten, että kukin tavoite muodostaa 25% kokonaisarvioinnista. Kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin perustuvan muuttuvan palkitsemisen osuus on 5,9%.

Lyhyen aikavälin muuttuva palkitsemisen (STI) osalta työntekijöiden suoritusarviointi ja arvosana vaikuttavat bonuksen kokonaismäärään. Työntekijöitä arvioidaan vuoden alussa asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden sekä suorituskyvyn mukaan, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät mittarit. CapManin STI:n suoritusarviointiprosessi sisältää mittareita, jotka liittyvät kestävään työskentelytapaan. Arviointi perustuu siihen, miten työntekijät osoittavat eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä päivittäisessä työssään, edistävät ja tukevat kestävän pitkän aikavälin ratkaisujen luomista, jotka vaikuttavat myönteisesti työympäristöön, sekä käyttävät harkintakykyä ratkaisujen ja päätösten toteuttamisessa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä (STI) päivitetään ja tarkistetaan vuosittain, kun taas pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI) päivitetään kolmen vuoden välein. Kaikki palkitsemisjärjestelmät ja -komponentit tarkistaa ensin CapManin palkitsemisvaliokunta ja lopulta hallitus hyväksyy ne.

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

CapMan noudattaa ISO31000-standardia riskien arvioinnissa, tunnistaen riskejä jatkuvasti ja suorittaen vuosittaisen keskeisten riskien arvioinnin. Tämä prosessi sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin, arvioinnin, käsittelyn, seurannan ja raportoinnin. Kestävyyteen liittyvät riskit analysoidaan osana kutakin pääriskiä sekä erillisinä riskeinä, ja niitä arvioidaan todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella suhteessa riskinottohalukkuuteen ja olemassaoleviin kontrolleihin. Arvioinnissa käytetään 1–7-riskimatriisiia.

CapManin riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosessit kestävyysraportoinnissa on suunniteltu vähentämään olennaisten virheiden riskiä inhimillisten virheiden tai puutteellisten tietojen vuoksi, varmistaen kestävyystietojen tarkkuuden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden. Keskeisiä ominaisuuksia ovat raportointiohjelmisto, joka parantaa tietojen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, erikoistuneet raportointitiimit, joiden asiantuntijat vastaavat omista alueistaan, johtoryhmän jäsenten suorittamat tarkistukset sekä viikoittaiset fokusryhmätapaamiset, joissa keskustellaan keskeisistä suorituskykymittareista (KPI) ja muista kriittisistä asioista.

Keskeiset kestävyysraportointiin liittyvät riskit ovat datan laatu sekä mahdolliset väärät väitteet ja viherpesu. Näiden riskien vähentämiseksi CapMan edistää tietojen laadun läpinäkyvyyttä ja toteuttaa tietojen varmistustoimenpiteitä. Riskien arviointien ja sisäisten tarkastusten havainnot viestitään asiaankuuluville tiimeille, jotka käsittelevät olennaiset asiat. Näiden toimien toteuttamista seurataan ja merkittävät tapahtumat tai huolenaiheet raportoidaan johdolle.

Riskienhallinta raportoi havaintonsa hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle kahdesti vuodessa. Vuosittainen riskien arviointi ja riskikartoitus suoritetaan ja raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle kunkin vuoden neljännellä neljänneksellä. Tämä kattava lähestymistapa varmistaa, että CapMan hallitsee ja vähentää tehokkaasti kestävyysriskejä, ylläpitäen korkeita tarkkuuden ja luotettavuuden standardeja kestävyysraportoinnissaan.

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Vuonna 2024 CapMan suoritti kaksoisolennaisuusarvioinnin kartoittaakseen ja ymmärtääkseen sen merkittävimmät vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön (vaikutuksen olennaisuus) sekä kestävyysaiheista johtuvat liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus). Tämä strateginen lähestymistapa mahdollistaa kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tehokkaan arvioinnin. Prosessi keskittyy tiettyihin toimintoihin, liiketoimintasuhteisiin ja maantieteellisiin alueisiin, joilla on korostuneita riskejä, osallistaen asiaankuuluvia sidosryhmiä ja tekemällä herkkyysanalyysit. Vaikutukset sekä CapManin toiminnasta että liiketoimintasuhteista otetaan huomioon sidosryhmien sitouttamisen, kvantitatiivisten arviointien ja kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin integroinnin kautta. Konsultoinnit asianomaisten sidosryhmien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sisällytetään haastattelujen, kyselyjen, työpajojen ja toissijaisten lähteiden tarkastelun kautta. Kaksoisolennaisuusarviointiprosessi tunnistaa, arvioi, priorisoi ja seuraa mahdollisia ja todellisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Vaikutukset priorisoidaan niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella käyttämällä kriteerejä kuten laajuus, kattavuus ja korjattavuus, varmistaen, että merkittävimmät vaikutukset käsitellään ensin. Samaa priorisointilähestymistapaa sovelletaan sekä riskeihin että mahdollisuuksiin. Olennaisuuden kynnysarvo määritettiin käyttämällä kerättyjen tietojen yhteenvetotilastoja ja kvartiileja.

CapMan on suorittanut toimintaansa ja arvoketjuaan koskevien merkittävien ihmisoikeusriskien arvioinnin sekä priorisoinut toimenpiteitä ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin vahvistamiseksi. Merkittävien ihmisoikeusriskien arviointi suoritettiin ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan toimesta ja se kattoi sekä CapMan Oyj:n sekä sen sijoitustiimit. Arvioinnin pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kaksoisolennaisuusarviointia lukuun ottamatta CapManin omalle toiminnalle ei ole tehty erillistä kattavaa ympäristöarviointia. Toiminnan ympäristövaikutuksia (pääasiassa kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus) seurataan ja niitä pidetään vähäisinä verrattuna kokonaisvaikutuksiin, kun sijoitukset otetaan huomioon. Jokainen sijoitus CapManin arvoketjussa käy läpi omaisuuseräkohtaisen ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitearvioinnin mahdollisten ja todellisten vaikutusten arvioimiseksi.

CapMan tunnistaa riskejä päivittäisessä liiketoiminnassaan ja kartoittaa vuosittain keskeiset riskit todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella. Vuosittainen riskien arviointiprosessi tunnistaa merkittävät riskit ja analysoi muutoksia riskien ympäristössä. Jokainen riski analysoidaan mahdollisten syiden ja vaikutusten osalta, ja riskimatriisia (1–7) käytetään todennäköisyyden, suuruuden ja vaikutusten luonteen arvioimiseksi. Kestävyyteen liittyvät riskit priorisoidaan muiden riskityyppien rinnalla, mikä heijastaa niiden merkitystä CapManin kokonaisstrategialle ja toiminnalle.

Päätöksentekoprosessiin kuuluu hallituksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden valvonta, toimitusjohtajan ja johtoryhmän päivittäinen toiminnan hallinta sekä valiokunnat, kuten tarkastus- ja riskivaliokunta ja palkitsemisvaliokunta, jotka valvovat taloudellista raportointia, sisäisiä valvontatoimia, riskienhallintaa ja johtajien palkitsemista. Sisäiset valvontamenettelyt sisältävät politiikat ja prosessit luotettavan ja sääntöjenmukaisen raportoinnin varmistamiseksi, riskienhallintakehyksen sekä ilmiantokanavat läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi.

Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu CapManin kokonaisriskienhallintakehykseen jatkuvalla tunnistamisella ja vuosittaisella arvioinnilla riskikartoituksen kautta. Pääasiallinen tapa tunnistaa, arvioida ja hallita sijoitusten vaikutuksia ja riskejä on sisällytetty sijoitusprosessiin, jossa huolellisuusarvioinnit ja riskienhallintatoimet tarkistetaan riskienhallinnan toimesta. Mahdollisuuksia arvioidaan systemaattisesti ja hyödynnetään CapManin strategisten tavoitteiden ja operatiivisten toimien mukaisesti, sisällytettynä strategiseen suunnitteluun, operatiivisiin prosesseihin ja riskienhallintakehykseen.

CapMan käyttää useita syöttöparametreja materiaalisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, mukaan lukien aiemmat arvioinnit, analyysi puutteista, sidosryhmien sitouttaminen, määrälliset ja laadulliset tiedot sekä herkkyysanalyysi. Prosessi pyrkii ottamaan huomioon eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS-standardit) ja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD).

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

CapMan on määrittänyt vaikutuksiinsa, riskeihinsä ja mahdollisuuksiinsa liittyvät olennaiset tiedot kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla. Olennaiset aiheet tunnistettiin niiden vakavuuden, laajuuden, korjattavuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja erityiset raja-arvot asetettiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksille. Nämä raja-arvot varmistivat, että vain merkittävimmät aiheet, joilla on kohtalainen laajuus ja alueellinen kattavuus, sisällytettiin lopulliseen arviointiin raportointia varten ESRS-standardien mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusarvioinnista kävi ilmi, että ilmastonmuutos on CapManille olennainen aihe, mikä on yhdenmukaista aiemman kestävyysstrategiamme, mukaan lukien kestävyysprosessit ja -prioriteetit, kanssa. Kuitenkin saastuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, resurssien käyttö ja kiertotalous, arvoketjun työntekijät, vaikutusten kohteena olevat yhteisöt sekä kuluttajat ja loppukäyttäjät jäivät arvioinnissa käytetyn menetelmän mukaisesti olennaisten aiheiden raja-arvojen alapuolelle. Arviointi vahvisti, että oma työvoima ja liiketoiminnan harjoittaminen ovat CapManille olennaisia aiheita, mikä on linjassa kestävyysstrategiamme ja -prioriteettiemme kanssa.

• 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 & 3) Energian käyttö / kulutus Kasvillisuus Lajien tila Jäte Ongelma-aineet Veden päästöt Vedenkulutus Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (oma työvoima) Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (arvoketju) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (oma työvoima) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (arvoketju) Moninaisuus (oma työvoima) Moninaisuus (arvoketju) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (oma työvoima) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (arvoketju) Työpaikkojen luominen (oma työvoima) Työpaikkojen luominen (arvoketju) Turvallinen työllisyys (oma työvoima) Turvallinen työllisyys (arvoketju) Työehtosopimusneuvottelut (oma työvoima) Työehtosopimusneuvottelut (arvoketju) Yhdistymisvapaus (oma työvoima) Yhdistymisvapaus (arvoketju) Syrjimättömyys (vuokralaiset) Kohtuuhintainen asuminen ja vuokra (vuokralaiset) Terveys ja turvallisuus (vuokralaiset) Tiedonsaanti / läpinäkyvyys (vuokralaiset) Ympäristö Sosiaalinen vastuu Hyvä hallintotapa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 & 3) Energian käyttö / kulutus Kasvillisuus Lajien tila Jäte Ongelma-aineet Veden päästöt Vedenkulutus Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (oma työvoima) Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (arvoketju) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (oma työvoima) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (arvoketju) Moninaisuus (oma työvoima) Moninaisuus (arvoketju) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (oma työvoima) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (arvoketju) Työpaikkojen luominen (oma työvoima) Työpaikkojen luominen (arvoketju) Turvallinen työllisyys (oma työvoima) Turvallinen työllisyys (arvoketju) Työehtosopimusneuvottelut (oma työvoima) Työehtosopimusneuvottelut (arvoketju) Yhdistymisvapaus (oma työvoima) Yhdistymisvapaus (arvoketju) Syrjimättömyys (vuokralaiset) Kohtuuhintainen asuminen ja vuokra (vuokralaiset) Terveys ja turvallisuus (vuokralaiset) Tiedonsaanti / läpinäkyvyys (vuokralaiset) Ympäristö Sosiaalinen vastuu Hyvä hallintotapa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 & 3) Energian käyttö / kulutus Kasvillisuus Lajien tila Jäte Ongelma-aineet Veden päästöt Vedenkulutus Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (oma työvoima) Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (arvoketju) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (oma työvoima) Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (arvoketju) Moninaisuus (oma työvoima) Moninaisuus (arvoketju) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (oma työvoima) Väkivalta ja häirintä työpaikalla (arvoketju) Työpaikkojen luominen (oma työvoima) Työpaikkojen luominen (arvoketju) Turvallinen työllisyys (oma työvoima) Turvallinen työllisyys (arvoketju) Työehtosopimusneuvottelut (oma työvoima) Työehtosopimusneuvottelut (arvoketju) Yhdistymisvapaus (oma työvoima) Yhdistymisvapaus (arvoketju) Syrjimättömyys (vuokralaiset) Kohtuuhintainen asuminen ja vuokra (vuokralaiset) Terveys ja turvallisuus (vuokralaiset) Tiedonsaanti / läpinäkyvyys (vuokralaiset) Ympäristö Sosiaalinen vastuu Hyvä hallintotapa
  • 31 Lakien ja määräysten noudattaminen Lakien ja määräysten noudattaminen
  • 31 32 Lakien ja määräysten noudattaminen Hallituksen monimuotoisuus 32 Hallituksen monimuotoisuus 31 32 Hallituksen monimuotoisuus
  • 33 Liiketoiminnan eheys 33 Liiketoiminnan eheys 33 Liiketoiminnan eheys
  • 34 Yrityskulttuuri 34 Yrityskulttuuri 34 Yrityskulttuuri
  • 35 Aktiivinen omistajuus 35 Aktiivinen omistajuus 35 Aktiivinen omistajuus

Kaksoisolennaisuudenarvioinnin kautta tunnistetut keskeiset ESRS-aiheet ovat ilmastonmuutos (E1), oma työvoima (S1) ja liiketoiminnan harjoittaminen (G1). Kaksoisolennaisuudenarvioinnin kautta tunnistetut keskeiset ESRS-aiheet ovat ilmastonmuutos (E1), oma työvoima (S1) ja liiketoiminnan harjoittaminen (G1).

Perustuen olennaisuuden arvioinnin ja herkkyysanalyysin tuloksiin, oleskelualueen ulkopuoliset aiheet ovat CapManin keskeiset ESG-prioriteetit. Olennaisten aiheiden raja on soikea, koska se ottaa huomioon analysoitujen aiheiden epätasaisen jakautumisen ja ottaa huomioon sekä herkkyysanalyysin että sisäisen tarkastelun tulokset. Soikeaa aluetta voidaan siten pitää vain visuaalisena esityksenä. Monimuotoisuus omassa työvoimassa lisättiin tälle listalle, vaikka se ei olekaan soikean alueen ulkopuolella, koska tämä aihe on relevantti CapManille työnantajana. Toisaalta kohtuuhintainen asuminen ja vuokra on poistettu sen epäperinteisen luonteen vuoksi. Tämä aihe voidaan arvioida uudelleen tulevassa DMA-päivityksessä. Perustuen olennaisuuden arvioinnin ja herkkyysanalyysin tuloksiin, oleskelualueen ulkopuoliset aiheet ovat CapManin keskeiset ESG-prioriteetit. Olennaisten aiheiden raja on soikea, koska se ottaa huomioon analysoitujen aiheiden epätasaisen jakautumisen ja ottaa huomioon sekä herkkyysanalyysin että sisäisen tarkastelun tulokset. Soikeaa aluetta voidaan siten pitää vain visuaalisena esityksenä. Monimuotoisuus omassa työvoimassa lisättiin tälle listalle, vaikka se ei olekaan soikean alueen ulkopuolella, koska tämä aihe on relevantti CapManille työnantajana. Toisaalta kohtuuhintainen asuminen ja vuokra on poistettu sen epäperinteisen luonteen vuoksi. Tämä aihe voidaan arvioida uudelleen tulevassa DMA-päivityksessä.

Valmistellessaan kestävyyslausuntoaan CapMan pyrki noudattamaan Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS-standardit) mukaisia julkistamisvaatimuksia yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivi (CSRD) mukaisesti. Keskeiset ESRS-aiheet, joita käsiteltiin, ovat ilmastonmuutos (E1), keskittyen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin; oma työvoima (S1), korostaen monimuotoisuutta; ja liiketoiminnan harjoittaminen (G1), kattaen aktiivisen omistajuuden (joka vaatii yrityskohtaisia julkistuksia ja tullaan sisällyttämään vuoden 2025 raporttiin) ja liiketoiminnan eheyden. Nämä aiheet tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla, varmistaen, että sekä taloudelliset että ei-taloudelliset vaikutukset otettiin huomioon.

SBM-1 Strategia,liiketoimintamalli ja arvoketju

CapMan ei harjoita toimintaa fossiilisten polttoaineiden sektorilla, kemikaalien tai tupakan tuotannossa, eikä se ole tekemisissä kiistanalaisten aseiden kanssa. Raportointivuoden lopussa CapManin vuotuinen liikevaihto oli MEUR 57,6, ja työntekijöiden kokonaismäärä, lukuun ottamatta urakoitsijoita, oli 215.

LIIKEVAIHTO MERKITTÄVIEN ESRS-SEKTOREIDEN MUKAAN

Kokonaisliikevaihto merkittävien ESRS-sektoreiden mukaan	Liikevaihto
Öljy ja kaasu	0
Hiili, louhokset ja kaivostoiminta	0
Tieliikenne	0
Maatalous, maanviljely ja kalastus	0
Moottoriajoneuvot	0
Energiantuotanto ja yleishyödylliset palvelut	0
Elintarvikkeet ja juomat	0
Tekstiilit, asusteet, jalkineet ja korut	0

LIIKEVAIHTO FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN (KIVIHIILI, ÖLJY JA KAASU) SEKTORILTA

Liikevaihto kivihiilestä, öljystä, kaasusta ja fossiilisista polttoaineista	Sektorilta johdettu liikevaihto
Hiili	0
Öljy	0
Kaasu	0
Fossiilinen polttoaine	0

CapMan hallinnoi rahastoja, jotka sijoittavat listaamattomille markkinoille monistrategiaa noudattaen. Sijoitusalueemme kattavat kiinteistöt, infrastruktuurin, luontopääoman, vähemmistö-, enemmistö- ja luottosijoitukset yksityisiin yrityksiin sekä varainhoidon. Palveluliiketoimintaamme kuului hankintapalvelut lokakuuhun 2024 asti, jolloin CapMan ilmoitti CapMan Procurement Services:in (CaPS) myynnistä. CapMan kerää pääomaa hallinnoimiinsa rahastoihin kansainväliseltä ammattimaisilta sijoittajilta, jotka toimivat rahastojen rajoitettuina vastuunalaisina yhtiömiehinä (LP). CapManilla on noin 400 LP-asiakasta, joista suurin osa on eläkerahastoja Pohjoismaissa ja DACH-alueella. Näiden asiakkaiden lopullisia edunsaajia ovat eläke-etuuksien saajat, vakuutuksenottajat, kotitaloudet, akateemiset instituutiot ja muut sidosryhmät, joita CapManin sijoittajien toiminta tukee.

CapManin visio on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa. Aktiivisina omistajina vaikutamme päätöksentekoon ja toimintaan koko CapMan-konsernissa, mukaan lukien omaisuuserät ja kohdeyhtiöt. Ohjaamme sijoituksiamme kohti selkeitä kestävyystavoitteita ja pyrimme löytämään mahdollisuuksia, jotka lieventävät yhteiskunnallisia- ja ympäristöhaasteita. CapMan edistää aktiivisesti kestävyysteemoja, jotka ovat olennaisia kaikissa sijoituksissa, ja räätälöi lähestymistapansa omaisuus- ja yrityskohtaisiin olosuhteisiin. Näihin teemoihin kuuluvat tieteeseen perustuva ilmastotoiminta, luonnon kannalta positiivinen toiminta, joka turvaa planetaariset rajat, monimuotoiset, oikeudenmukaiset ja osallistavat yritykset, jotka tarjoavat merkityksellistä työtä, ihmisoikeuksien kunnioittaminen koko arvoketjussa sekä vastuullisuus ja läpinäkyvyys.

Yksityisten omaisuuserien pitkän aikavälin näkökulma antaa meille mahdollisuuden edistää kestävämpää tulevaisuutta. Siirtymällä kohti kestävämpää sijoitussalkkua ja keskittymällä aktiiviseen arvonluontiin kaikissa sijoitusstrategioissamme, mukaan lukien kiinteistöt, infrastruktuuri, luontopääoma ja pääomasijoitukset, rakennamme yhteiskuntaa, jonka haluamme nähdä vuonna 2040. CapManin strategia ja arvonluonti keskittyvät rooliimme aktiivisena omistajana. Käytännönläheisellä lähestymistavallamme olemme erinomaisessa asemassa ajamaan muutosta kohti hyvin hallinnoituja, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä omaisuuseriä ja yrityksiä samalla tarjoten houkuttelevia tuottoja sijoittajillemme. CapManin strategia ja kestävyysteemat ovat yhdenmukaisia aiemmin suoritettujen kaksoisolennaisuusarviointien sekä CapManin sijoittajana ja CapMan Real Estate:n kanssa.

CapManin liiketoiminta koostuu yksityisten omaisuuserien rahastojen hallinnoinnista ja neuvontapalveluista sekä sijoitustoiminnasta. Hallinnointiyhtiöliiketoiminnassa CapManin hallinnoimat rahastot tekevät sijoituksia kiinteistöihin, infrastruktuuriin, luontopääomaan ja listaamattomiin yrityksiin Pohjoismaissa. Hallinnointiyhtiöliiketoimintaan kuuluu myös varainhoitopalvelut. Sijoitustoimintansa kautta CapMan sijoittaa omasta taseestaan yksityisten markkinoiden omaisuusluokkiin ja pääasiassa omiin rahastoihinsa. CapMan kerää pääomaa hallinnoimiinsa rahastoihin ensisijaisesti ammattimaisilta sijoittajilta Pohjoismaista, Euroopasta ja kansainvälisesti. Sijoitustemme kautta vaikutamme päätöksiin ja muokkaamme omaisuuserien ja yritysten kehitystä, vaikuttaen siten Pohjoismaisiin yhteisöihin ja lähiympäristöihin, joissa ne sijaitsevat ja toimivat. Samalla tarjoamme tuottoja sijoittajillemme ja luomme arvoa osakkeenomistajillemme.

CapManin liiketoimintamallin ja arvoketjun pääsyötteet ovat sijoittajilta kerätty pääoma sekä henkilöstöresurssit, mukaan lukien työntekijöiden ja neuvonantajien asiantuntemus ja taidot. Rakennamme pitkäaikaisia sijoittajasuhteita läpinäkyvän viestinnän kautta ja tuemme työntekijöidemme kehitystä koulutuksen ja säännöllisten työntekijäkyselyjen avulla. CapMan tuottaa taloudellisia tuottoja sijoittajille ja edistää hyvin hallinnoituja yrityksiä, jotka edistävät ympäristön ja yhteiskunnan tilaa, talouskasvua ja tarjoavat merkityksellistä työtä. Tuemme arkipäiväisten tuotteiden, palveluiden, hyödykkeiden ja kiinteistöjen siirtymistä kestävämpiin toimintamalleihin, edistäen toimivien, korkealaatuisten ympäristöjen ja yhteisöjen luomista.

CapManin arvoketjun ylävirtaan kuuluu pääoman hankinta ammattimaisilta sijoittajilta ja yhteistyö eri sidosryhmien, kuten oikeudellisten neuvonantajien ja rahoituslaitosten, kanssa. Arvoketjumme alavirta keskittyy arvon tuottamiseen sijoittajille, osakkeenomistajille, yrityksille ja omaisuuserille, joihin vaikutamme, sekä yhteisöille ja lähiympäristöille, joissa ne sijaitsevat. Rahastonhoitajana ja neuvonantajana yksityisten omaisuuserien sektorilla CapMan toimii sijoittajien ja Pohjoismaisten kiinteistöjen, infrastruktuurin, luontopääoman ja listaamattomien yritysten risteyskohdassa.

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

CapManin keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat hallitus ja johto, sijoittajat, osakkeenomistajat sekä työntekijät. Lisäksi tärkeitä sidosryhmiä ovat valtion ja julkisen sektorin toimijat, kuten Finanssivalvonta (Fiva), pankit, kohdeyhtiöt, reaaliomaisuudet, yksityisten omaisuuserien sidosryhmät kuten kiinteistöjen vuokralaiset, paikallisyhteisöt ja arvoketjuun osallistuvat kumppanit. CapMan on aktiivisesti yhteydessä näihin keskeisiin sidosryhmiin säännöllisen viestinnän, raportoinnin ja sijoittajille järjestettävien tapahtumien kautta. Näihin kuuluvat läpinäkyvät raportointikäytännöt, kuten osakkeenomistajille suunnattu neljännesvuosiraportointi, työntekijöille tarjottavat ammatillisen kehityksen ohjelmat ja hyvinvointikyselyt, tiivis yhteistyö yrittäjien ja johdon kanssa kohdeyrityksissä sekä sidosryhmien kuulemiset ja vuokralaistyytyväisyyskyselyt hallinnoidun kiinteistövarallisuuden osalta. Työntekijöitä tuetaan myös ammatillisen kehityksen mahdollisuuksilla ja hyvinvointialoitteilla.

CapManin sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta, edistää pitkäaikaisia suhteita, sovittaa sidosryhmien intressit organisaation tavoitteisiin ja tukea arvonluontia. Sidosryhmäyhteistyön tulokset integroidaan päätöksentekoprosesseihin ja operatiivisiin strategioihin varmistaen, että ne ovat linjassa sidosryhmien tarpeiden ja odotusten kanssa. Tämä yhteistyö auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, käsittelemään huolenaiheita ja edistämään toiminnan läpinäkyvyyttä.

CapMan ymmärtää, että sen keskeiset sidosryhmät arvostavat kestävää arvonluontia, liiketoiminnan eheyttä, vahvaa taloudellista suorituskykyä ja eettistä liiketoimintaa. Työntekijät arvostavat ammatillista kasvua, hyvinvointia ja osallistavaa työympäristöä, kun taas vuokralaiset keskittyvät kohtuuhintaiseen asumiseen ja hyvin hoidettuihin kiinteistöihin. CapManin hallitus ja toimitusjohtaja saavat tietoa sidosryhmien näkemyksistä ja intresseistä kestävyysvaikutuksiin liittyen säännöllisten päivitysten ja raporttien kautta. Kestävyysjohtaja on osa johtoryhmää, joka toimii CapManin kestävyysohjausryhmänä.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

CapManin kaksoisolennaisuusarviointi tunnisti useita keskeisiä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon (ESG) liittyviä aiheita, mukaan lukien ilmastonmuutos (E1), oma työvoima (S1), liiketoiminnan harjoittaminen (G1) sekä yleiset tiedot (ESRS 2). Nämä aiheet ovat olennainen osa CapManin strategiaa ja liiketoimintamallia, vaikuttaen sekä taloudellisiin että ei-taloudellisiin vaikutuksiin.

Tunnistetut olennaiset vaikutukset sisältävät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kasvihuonekaasupäästöt. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen keskittyy arvoketjun alavirtaan, erityisesti kohdeyhtiöiden ja yksityisten omaisuuserien toimintaan, joissa toteutetaan toimenpiteitä ilmastoriskien lieventämiseksi ja kantokyvyn parantamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät sekä CapManin omiin toimintoihin että koko arvoketjuun, ja suurin osa niistä tapahtuu Scope 3:n kategoria 15 sijoituksissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen olennaisten negatiivisten ja positiivisten vaikutusten vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön otetaan myös huomioon. Työllisyys ja osallisuus keskittyvät CapManin toimintoihin ja arvoketjun alavirtaan, edistäen monimuotoisuutta ja osallisuutta työyhteisössä ja kannustaen kohdeyhtiöitä omaksumaan osallistavia työllisyyskäytäntöjä.

Tunnistetut olennaiset riskit ja mahdollisuudet sisältävät ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kasvihuonekaasupäästöt, monimuotoisuuden, aktiivisen omistajuuden ja liiketoiminnan eheyden. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edustaa sekä riskiä että mahdollisuutta alavirran arvoketjussa, erityisesti kohdeyhtiöissä, hallinnoidun kiinteistövarallisuuksissa, infrastruktuurihankkeissa ja metsämailla, joissa ilmastovaikutuksiin sopeutuminen on olennaista kantokyvyn ja arvonluonnin kannalta. Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat riskejä arvoketjun ylä- ja alavirrassa, mukaan lukien sääntely-, maine- ja operatiiviset riskit, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja siirtymiseen uusiutuvaan energiaan. Monimuotoisuus on keskeinen mahdollisuus CapManin toiminnoissa ja arvoketjun alavirrassa kohdeyhtiöissä, mahdollistaen osallistavammat työympäristöt ja parantaen päätöksentekoa. Aktiivinen omistajuus on keskeinen osa CapManin liiketoimintamallia, edustaen mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti kohdeyhtiöihin ja omaisuuseriin kestävyyden integroinnin kautta, edistäen pitkäaikaista arvonluontia. Liiketoiminnan eheys on olennainen kaikissa toiminnoissa ja arvoketjun tasoilla, vähentäen epäeettiseen käyttäytymiseen liittyviä riskejä samalla rakentaen luottamusta sidosryhmiin ja varmistaen sääntelyn ja yhteiskunnallisten odotusten noudattamisen.

Näiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset CapManin liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon ovat merkittäviä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältää siirtymä- ja fyysisiä riskejä arvoketjussa, joilla voi olla vaikutuksia toimintoihin ja sijoituksiin. CapMan on asettanut ja vahvistanut lyhyen aikavälin tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBT) ja ilmastopäästöjen nettonollatavoitteen, integroimalla ilmastonmuutoksen näkökulmat hallinnoitavien sijoitusten liiketoimintasuunnitelmiin. Kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat sekä toimintoihin että arvoketjuun, ja pyrkimykset keskittyvät Scope 2:n ja Scope 3:n päästöjen vähentämiseen, sillä CapMan ei ole tunnistanut Scope 1 päästöjä. CapManin monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuustyöryhmä toimii foorumina monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi, asettaen sukupuolitavoitteita ja rekrytointiohjeita. Kohdeyhtiöitä kannustetaan omaksumaan DEI-politiikat. Aktiivinen omistajuus on kaikkien toimien perusta, tarjoten innovatiivisia ratkaisuja proaktiivisesti ja luoden kestävää arvoa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liiketoiminnan eheys varmistaa pitkäaikaisen arvonluonnin ylläpitämällä korkeita eettisiä standardeja ja läpinäkyvyyttä toiminnoissa ja sijoituksissa.

CapManin olennaiset vaikutukset ovat tiiviisti yhteydessä strategiaamme ja liiketoimintamalliimme. Kestävyys on keskeinen osa CapManin aktiivisen omistajuuden lähestymistapaa, sijoitusprosesseja ja arvonluontistrategioita. Olennaiset vaikutukset, kuten kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät suoraan toiminnastamme, mukaan lukien kohdeyhtiöiden, kiinteistöjen ja infrastruktuurisijoitusten hallinta.

CapManin olennaisia vaikutuksia käsitellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden kautta, jotka on esitetty kestävyystiekartassamme. Nämä tavoitteet sisältävät välittömiä toimia kestävyyden integroimiseksi sijoitusprosesseihin, keskipitkän aikavälin tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja monimuotoisuuden parantamiseksi sekä pitkän aikavälin tavoitteen saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.

CapManilla on olennaisia vaikutuksia sekä toimintojensa että liiketoimintasuhteidensa kautta. Omien toimintojensa ja sijoitustoimintojensa kautta CapMan vaikuttaa suoraan olennaisiin vaikutuksiin, kuten kasvihuonekaasupäästöihin. Liiketoimintasuhteista johtuvat olennaiset vaikutukset syntyvät kumppanuuksien ja valvonnan kautta, kuten kohdeyhtiöiden toiminnasta, kiinteistöjen vuokralaisten energiankäytöstä ja suhteista toimittajiin.

CapManin olennaiset riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat tällä hetkellä taloudelliseen asemaamme, suorituskykyymme ja kassavirtoihimme ensisijaisesti ohjaamalla sijoituksiamme kohti kestävyystavoitteita, kuten energiatehokkuuden parantamista kiinteistö- ja infrastruktuuriomaisuuksissa ja kestävien käytäntöjen integroimista kohdeyhtiöiden toimintaan. Nämä pyrkimykset voivat lisätä operatiivisia kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta niiden odotetaan parantavan omaisuuserien arvoa ja tuottavan pitkäaikaisia taloudellisia tuottoja. Lisäksi ilmastoon liittyvät riskit, kuten sääntelymuutokset tai äärimmäiset sääilmiöt, voivat vaikuttaa salkun suorituskykyyn, kun taas mahdollisuudet, kuten siirtyminen uusiutuvaan energiaan, luovat uusia tulovirtoja ja kustannussäästömahdollisuuksia.

Seuraavan vuosiraportointijakson aikana olennaiset riskit, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai päästöihin liittyvät sääntelymuutokset, voivat johtaa omaisuuserien kirjanpitoarvojen muutoksiin. Kestäviin sijoituksiin kohdistuvan kysynnän lisääntymisestä johtuvat mahdollisuudet voivat johtaa omaisuuserien uudelleenhinnoitteluun.

Nykyisen raportointijakson aikana tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien katsotaan olevan linjassa edellisen raportointijakson aikana tunnistettujen kanssa. Ilmastoon liittyvät riskit, mukaan lukien fyysiset riskit, kuten äärimmäiset sääilmiöt, ja siirtymäriskit, jotka johtuvat sääntely- tai teknologisista muutoksista, ovat edelleen keskeisiä CapManin arvioinneissa. Nämä riskit liittyvät ensisijaisesti CapManin hallinnoimien tai sijoittamien yksityisten omaisuuserien rahastojen taustalla oleviin omaisuuseriin. Aktiiviseen omistajuuteen liittyvät mahdollisuudet, kuten kestävyyden integrointi arvonluontiprosesseihin, ja liiketoiminnan eheys, mukaan lukien uusien sääntelyvaatimusten noudattaminen, tunnistettiin myös olennaisiksi edellisenä vuonna.

CapMan on julkistanut useita kestävyyteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kuuluvat ESRS-julkaisuvaatimukset piiriin. Näihin kuuluvat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 ja 3) E1 – Ilmastonmuutos -kohdassa, monimuotoisuus S1 – Oma työvoima -kohdassa sekä aktiivinen omistajuus ja liiketoiminnan eheys G1 – Liiketoiminnan käytännöt -kohdassa. Nämä julkaisut pyrkivät täyttämään Euroopan kestävyysraportointistandardit (ESRS-standardit).

Ympäristötiedot

Ympäristötiedot

Luettelo tiedonantovaatimuksista		Sivuviite
E1 - Ilmastonmuutos
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	106
IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	106
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	107
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	107
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	109
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	109
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	111
E1-9	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	112

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

CapManin strategia ja liiketoimintamalli ovat luontaisesti mukautuvia ilmastonmuutokseen sijoitusportfoliomme dynaamisen luonteen ansiosta. Tämä joustavuus mahdollistaa sopeutumisen ja reagoinnin ilmastoon liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kaikilla aikajänteillä.

IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

CapMan arvioi ilmastoon liittyvien asioiden vaikutusta ja sitä, voisivatko ilmastoon liittyvät riskit johtaa merkittäviin muutoksiin konsernin tilinpäätöksissä. Fyysiset ilmastoriskit, kuten äärimmäiset sääolosuhteet, ja siirtymäriskit, kuten sääntely- tai teknologiset muutokset, voivat vaikuttaa CapManin taloudelliseen suorituskykyyn sijoitussalkun arvostusten kautta.

CapManin omalla toiminnalla on vähäisiä ilmastoon liittyviä vaikutuksia verrattuna arvoketjuun, joten painopiste on sijoitussalkun vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tämä toteutetaan kohdekohtaisen due diligence -prosessin ja arvonluontisuunnitelmien avulla ennen sijoitusta ja omistuskauden aikana. Lisäksi CapManin oma toiminta ei ole voimakkaasti riippuvainen fyysisistä omaisuuseristä, mikä johtaa vähäiseen altistumiseen fyysisille ilmastoriskeille, joita seurataan sisäisten tiimien toimesta. Sisäiset tiimit seuraavat myös ilmastosiirtymäriskejä, jotka johtuvat muun muassa uusista ympäristö- ja kestävyysvaatimuksista rahoitusalalla.

Eri sijoitusalueilla on räätälöityjä lähestymistapoja fyysisiin- ja siirtymäriskeihin sekä mahdollisuuksiin. CapMan Real Estate ottaa kasvihuonekaasuihin ja energiaan liittyvät siirtymäriskit huomioon osana Carbon Risk Real Estate Monitor (CRREM) -arviointeja ja soveltaa EU-taksonomiaan perustuvaa lähestymistapaa fyysisiin ilmastoriskeihin. Lisäksi fyysiset ja siirtymäriskit huomioidaan due diligence -prosessissa kaikissa uusissa kiinteistöhankinnoissa, ja fyysisten riskien arvioinnit päivitetään 5–10 vuoden välein. CRREM-arviointi energia- ja hiiliriskeille (siirtymäriskeille) tehdään vuosittain olemassa oleville sijoituksille. CapMan Infra laskee kasvihuonekaasupäästönsä ja suorittaa EU-taksonomiaan perustuvia ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointeja eri skenaarioissa, sekä arvioi mahdolliset taloudelliset vaikutukset riskialttiille omaisuuserille. CapMan Natural Capital laskee kasvihuonekaasupäästönsä ja -nielunsa ja arvioi omaisuuseriensä fyysisiä- ja siirtymäriskejä lähitulevaisuudessa. CapMan Private Equity arvioi ilmastoriskien olennaisuuden jokaiselle omaisuuserälle due diligence -prosessin aikana ja laskee säännöllisesti kasvihuonekaasupäästönsä.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Skenaarioanalyysiä käytetään fyysisten ilmastoriskien tunnistamiseen ja arviointiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan alle 12 kuukauden jaksoja ja pitkällä aikavälillä yli 12 kuukauden jaksoja, ilman määriteltyä keskipitkän aikavälin horisonttia kirjanpidon näkökulmasta. CapMan käyttää EU-taksonomian mukaisia ilmastoriskiskenaarioita hallinnoidulle kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitussalkulle, käyttäen yhdestä neljään fyysistä riskiskenaariota riskien määrittämiseksi ja arvioimiseksi, merkittävien riskien tunnistamiseksi sekä lieventämis- ja sopeutumistoimien tarjoamiseksi. Jos herkkyys riskille arvioidaan korkeaksi tai keskikorkeaksi, sopeutumisratkaisut integroidaan omaisuuserän liiketoimintasuunnitelmaan. Kaikki EU-taksonomiassa listatut 28 ilmastoriskeihin liittyvää uhkaa arvioidaan. Kiinteistöille yleisimpiä uhkia ovat helleaallot sekä rankkasateet tai tulvat, kun taas infrastruktuuriomaisuuden kohdalla riskit vaihtelevat.

Siirtymätapahtumat on myös tunnistettu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksille. Kiinteistösalkun osalta siirtymäriskit tunnistetaan ja arvioidaan CRREM-työkalun avulla, joka arvioi kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä CRREM:n ennalta määriteltyjen 1,5 asteen vähennyspolkujen mukaisesti vuoteen 2050 asti. Arviointi ottaa huomioon kiinteistön tyypin ja sijainnin ja se tehdään vuosittain kaikille hallinnoidun kiinteistösalkun kiinteistöille. Energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Infrastruktuurisalkun osalta sidosryhmille tehtiin olennaisuuskysely, jolla tunnistettiin merkittävimmät siirtymäriskit, arvioiden kokonaisvaltaiset siirtymäriskit (politiikka, teknologia, markkinat, maine) ja kunkin riskin elementit TCFD-suositusten mukaisesti. Kolmannen osapuolen tekemä lisäanalyysi arvioi kokonaisvaltaisen haavoittuvuuden salkku- ja omaisuuserätasolla kolmen IEA:n mukaisen skenaarion avulla, käyttäen pisteytysjärjestelmää sopeutumiskyvylle ja herkkyydelle. Salkkuyhtiöiden haastattelut arvioivat laadullisesti sopeutumiskykyä ja herkkyyttä, kun taas selvityksessä tunnistettiin lisäpolitiikkaan, teknologiaan tai markkinoihin liittyviä riskejä ja laajempia siirtymäriskejä infrastruktuurille niissä maissa, joissa infrastruktuurisalkku toimii.

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

CapManin lyhyen aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet noudattavat Private Equity Sector Science Based Target (SBT) -ohjeistusta ja ne on vahvistanut Science Based Targets -aloite (SBTi). CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä. SBTi Private Equity Sector SBT -ohjeistuksen mukaisesti CapMan vähentää scope 2 -päästöjään käyttämällä uusiutuvaa sähköä, jonka tavoite on 100% vuoteen 2030 mennessä. CapManin neljä suurinta toimistoa on sertifioitu WWF Green Office -ohjelman mukaisesti. Scope 3 -päästöjen osalta liikematkustusta pyritään vähentämään 25% per kokopäiväinen työntekijä vuoteen 2032 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen kaikki liikematkojen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen hiilidioksidin poistopalveluilla. Sijoitusten osalta CapMan noudattaa SBTi Private Equity Sector SBT -ohjeistusta, jossa kelpoiset kohdeyhtiöt asettavat omat tieteeseen perustuvat tavoitteensa. Kiinteistösalkku noudattaa omia vähennystavoitteitaan, pyrkien 50% päästöintensiteetin vähennykseen asuinkiinteistöissä ja 72% vähennykseen toimitilakiinteistöissä vuoteen 2032 mennessä. Tiekartat päästöjen vähentämiseksi on otettu käyttöön, ja kelpoiset omaisuusluokat seuraavat prosessiaan vuosittain tavoitteiden saavuttamiseksi.

CapMan on asettanut nettonollatavoitteen vuodelle 2040 sekä kiinteistöille käytönaikaisten nettonollapäästöjen tavoitteen vuodelle 2035 ja rakennusvaiheen sitoutuneiden nettonollapäästöjen tavoitteen vuodelle 2040. Kelpoiset kohdeyhtiöt asettavat SBT:t ja kehittävät suunnitelmia niiden saavuttamiseksi, ja kiinteistösalkulla on kestävyysstrategia vuosille 2023–2026 konkreettisine toimenpiteineen. Kaikki edellä mainitut ovat osa kohdeyhtiöiden ja kiinteistöjen kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa.

CapManin omiin toimintoihin liittyviä operatiivisia tai pääomakuluja ei ole laskettu, koska niitä ei pidetä merkittävinä toimintasuunnitelmien toteuttamisen kannalta. Kiinteistösijoitusten osalta siirtymä- ja ilmastoriskien arviointien taloudelliset vaikutukset on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2025. Kiinteistösalkun osalta olemme aloittaneet työn näiden vaikutusten kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi. Infrastruktuuri- ja luontopääomasalkun osalta painopiste on ollut riskien arvioinnissa eikä kokonaisvaltaisissa ilmastosiirtymäsuunnitelmissa. Tästä huolimatta infrastruktuurisalkun ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnit ovat laskeneet taloudellisen riskin arvon eri skenaarioissa sekä mahdolliset sopeutumiskustannukset. Muiden sijoitustiimien osalta tämä on kohdeyhtiökohtaista ja päätetään tapauskohtaisesti.

Vaikka CapManin toiminnot eivät ole EU-taksonomiakelpoisia (eligible), tietyt CapManin omaisuuserät ovat. Riippuen rahastojen sijoitusstrategioista ja rahastojen SFDR-luokituksesta, näiden omaisuuserien on ilmoitettava EU-taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus (alignment). CapMan Real Estate on asettanut tavoitteeksi yhdenmukaistaa 40% hallinnoimistaan omaisuuseristä (GAV) EU-taksonomiakriteerien mukaisesti vuoteen 2026 mennessä. CapMan Infrastructure II -omaisuuserät ovat EU-taksonomiakelpoisia, mutta EU-taksonomianmukaisuus riippuu johdon päätöksistä ennen kuin nämä kohdeyhtiöt laativat yksilölliset suunnitelmansa teknisten kriteerien täyttämiseksi. CapMan Natural Capitalin osalta taksonomian kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi on vielä tekemättä.

Tällä hetkellä CapMan Oyj:n lähestymistapa omaisuuserien siirtymäprosessiin koostuu useista erillisistä komponenteista. Nämä kootaan yhdeksi asiakirjaksi vuonna 2025, jolloin meillä on kokonaisvaltainen siirtymäsuunnitelma. CapManilla ei ole merkittäviä pääomamenoja hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyvissä taloudellisissa toiminnoissa. Toimitusjohtaja on hyväksynyt siirtymäsuunnitelman yksittäiset komponentit, kun taas hallitus on hyväksynyt CapMan Oyj:n kestävyyspyrkimysten yleisen suunnan. Kuten edellä mainittiin, CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä. Seuraamme vuosittain scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä sekä seuraavia scope 3 -kategorioita: ostetut tavarat ja palvelut, polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, liikematkustus, työntekijöiden työmatkat ja sijoitukset. Seuraamme myös sijoitustemme kasvihuonekaasupäästöjä, eli hallinnoitavia kiinteistö-, luontopääoma-, ja infrastruktuuriomaisuuseriä sekä kohdeyhtiöitä (mukaan lukien SBT:t asettaneiden yhtiöiden lukumäärä), ja julkistamme nämä tiedot vuosittain.

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

CapMan on ottanut käyttöön ilmastonmuutokseen liittyviä politiikkoja ja ohjeita koskien sijoituksiamme ja liikematkustusta. Osana visiotamme olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa, pyrimme vähentämään scope 12- ja 2-päästöjämme SBTi Private Equity Sector SBT -ohjeistuksen mukaisesti, ja tavoitteemme on vahvistettu SBTi:n toimesta. Lisäksi CapMan on asettanut nettonollatavoitteen vuodelle 2040, sisältäen erityiset tavoitteet kiinteistöjen käytönaikaisille hiilipäästöille vuoteen 2035 mennessä sekä rakennusvaiheen sitoutuneille hiilipäästöille vuoteen 2040 mennessä.

SBTi Private Equity Sector SBT -ohjeistuksen mukaisesti vähennämme scope 2 -päästöjämme käyttämällä uusiutuvaa sähköä, jonka tavoite on 100% vuoteen 2030 mennessä. Neljä suurinta toimistoamme on sertifioitu WWF Green Office -ohjelman mukaisesti, joka kattaa myös muita valittuja kestävyysasioita. Operatiivisten scope 3 -päästöjen osalta pyrimme vähentämään liikematkustusta 25% per kokopäiväinen työntekijä vuoteen 2032 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen kaikki liikematkojen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen hiilidioksidin poistopalveluilla.

Kelpoisten kohdeyhtiöiden on asetettava SBT:t ja kehitettävä suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Kiinteistösalkulla on voimassa oleva kestävyysstrategia vuoteen 2026 asti, ja se sisältää konkreettisia toimenpiteitä toteutettavaksi. Kaikki nämä aloitteet ovat olennainen osa kohdeyhtiöidemme ja kiinteistöjemme kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa.

Seuraamme vuosittaisia scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjämme sekä useita scope 3 -kategorioita, mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut, polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, liikematkustus, työntekijöiden työmatkat ja sijoitukset. Sijoitustemme osalta seuraamme myös kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä sekä SBT:t asettaneiden yhtiöiden lukumäärää ja niiden päästöjä, ja julkistamme nämä tiedot vuosittain. Vastuullisen sijoittamisen politiikkammekäsittelee erilaisia kestävyysasioita, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttöönotto.

2CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä.

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Politiikat olennaisten riskien ja vaikutusten hallitsemiseksi, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen	Politiikan kuvaus	Politiikan soveltamisalan kuvaus tai poikkeukset	Kuvaus siitä, miten hallitus tai vastaava elin on vastuussa politiikan toteuttamisesta	Jos olennaista, kuvaus siitä, miten tämä politiikka on yhdenmukainen kansallisten tai kansainvälisten standardien tai sääntelyvaatimusten kanssa	Jos olennaista, kuvaus siitä, miten sidosryhmät ovat mukana politiikan kehittämisessä
CapManin kestävän sijoittamisen politiikka (Sustainable Investment Policy)	CapManin kestävän sijoittamisen politiikka määrittelee ympäristö-, sosiaalisten- ja hallintokriteerien (ESG) integroinnin sijoitusprosesseihin. Se sisältää yksityiskohtaiset standardit ja sitoumukset, kuten YK:n Global Compactin ja Science Based Targets -aloitteen noudattamisen.	Politiikka koskee kaikkia CapMan AIFM Oy:n hallinnoimien rahastojen sijoituspäätöksiä ja omistuskäytäntöjä, mukaan lukien pääomasijoitukset, kiinteistöt, infrastruktuuri, yksityiset velat ja varallisuuspalvelut. Se ei koske sijoituksia, jotka kuuluvat CapManin määrittelemiin rajoitettuihin alueisiin.	CapMan Oyj:n hallitus on korkein taso, joka vastaa politiikan toteuttamisesta, ja erityiset tehtävät on delegoitu tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä johtoryhmälle.	CapMan sitoutuu useisiin kolmannen osapuolen standardeihin ja aloitteisiin, mukaan lukien YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI), YK:n Global Compact, YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja Science Based Targets -aloite.	Politiikka ottaa huomioon keskeisten sidosryhmien, kuten sijoittajien, kohdeyhtiöiden, vuokralaisten ja paikallisyhteisöjen, edut integroimalla heidän mieltymyksensä ja palautteensa kestävyyttä koskeviin käytäntöihin ja raportointiin.
Rajoituslista (Restriction list)	CapManin rajoituslista määrittelee rajoitetut sijoitusalueet, mukaan lukien kiistanalaiset aseet, fossiiliset polttoaineet, uhkapelit ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomukset.	Politiikka koskee kaikkia uusia pääomasijoituksia, infrastruktuuri ja taseinvestointeja joulukuusta 2022 alkaen ja uusia kiinteistöjen vuokrasopimuksia joulukuusta 2023 alkaen.	CapMan Oyj:n johtoryhmä vastaa rajoituslistan noudattamatta jättämisen tai poikkeamien käsittelystä.	Politiikka on yhdenmukainen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksia, ympäristöä ja korruption vastaista toimintaa koskevien standardien kanssa.	Politiikka varmistaa, että sijoitukset eivät tue yhteiskunnalle tai ympäristölle haitallisia toimintoja, mikä heijastaa sijoittajien, vuokralaisten ja paikallisyhteisöjen etuja.
CapManin toimintaohjeet (Code of Conduct)	CapManin toimintaohjeet määrittelevät päätöksenteon ja toiminnan periaatteet, korostaen lakien noudattamista, eettistä käyttäytymistä, kestävää sijoittamista, lahjonnan ja korruption vastaista toimintaa sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista.	Ohjeet koskevat kaikkia CapManin työntekijöitä ja kattavat kaikki liiketoimintatoiminnot, varmistaen, että päätökset ja toimet ovat CapManin arvojen ja eettisten standardien mukaisia.	CapMan Oyj:n hallitus vastaa toimintaohjeiden toteuttamisesta.	Ohjeet ovat yhdenmukaisia YK:n Global Compactin, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja muiden kansainvälisten standardien kanssa.	Ohjeet ottavat huomioon sidosryhmien edut edistämällä reilua toimintaa, läpinäkyvyyttä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, varmistaen, että CapManin toiminta vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin, sijoittajiin, kohdeyhtiöihin ja laajempaan yhteisöön.

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

CapManin kyky toteuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimia riippuu täysin resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta.

TOIMENPITEET JA RESURSSIT ILMASTONMUUTOSPOLITIIKKOIHIN LIITTYEN

Keskeiset toimet ilmastoon liittyvien politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi	Toimi toteutettu raportointivuonna tai suunniteltu tulevaisuudessa	Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keino	Keskeisten toimien laajuus	Aikajänteet, joiden kuluessa yritys odottaa saavansa jokaisen keskeisen toimen päätökseen
Matkustuskäytäntö	Toimi toteutettu raportointivuonna	Matkaohjeistus	Laajuus kattaa kaikki CapManin henkilöstön liikematkat	2032
Uusiutuva sähkö toiminnassa	Toimi toteutettu raportointivuonna	Yhteistyö toimistojen omistajien kanssa uusiutuvan sähkön hankkimiseksi	Laajuus kattaa Scope 2, sähkönkulutuksen CapManin toimistoissa	2030
Tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettaminen kohdeyhtiötasolla	Toimi toteutettu raportointivuonna	Kohdeyhtiöt asettavat tieteeseen perustuvia tavoitteita	Laajuus kattaa Scope 3, kategoria 15 sijoitukset, SBTi PE -ohjeistuksen mukaisesti	2032
Hiilidioksidin poisto liikematkojen päästöistä (lentäminen)	Tulevaisuudelle suunniteltu toimenpide	Hiilidioksidin poisto, joka vastaa liikematko jen kokonaiskasvihuo nekaasupäästöjä	Laajuus kattaa Scope 3, kategoria 6 liikematkojen päästöt	2025
Useita energiatehok kuustoimenpiteitä hallinnoiduissa kiin teistöissä, paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian asennus ja uusiutu van energian han kinta	Toimi toteutettu raportointivuonna	Energiatehokkuuden parantaminen, paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian määrän lisääminen ja siirtyminen fossiilittomaan/ uusiutuvaan energiaan	Laajuus kattaa Scope 3, kategoria 15 sijoitukset, SBTi-ohjeistuksen mukaisesti	2032

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

CapMan on sitoutunut seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjä (GHG) ja on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBT) Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti ohjaamaan hillintä- ja sopeutumispolitiikkaamme. Tavoitteenamme on vähentää absoluuttisia scope 13- ja 2 -päästöjä 51% vuoteen 2032 mennessä vuoden 2021 lähtötasosta, mikä on linjassa nettonollatavoitteemme kanssa vuoteen 2040 mennessä. Tämä tavoite on absoluuttinen ja kattaa scope 1- ja 2 -päästöt, noudattaen SBTi Private Equity Sector SBT -ohjeistusta.

Olemme sitoutuneet lisäämään uusiutuvan sähkön vuosittaista hankintaa 46%:sta vuonna 2021 100%:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä absoluuttinen tavoite scope 2 -päästöille on myös SBTi:n ohjeistama.

Hallinnoitavan kiinteistösalkun osalta pyrimme vähentämään asuinkiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 50% neliömetriä kohden vuoteen 2032 mennessä vuoden 2021 lähtötasosta. Vastaavasti tavoittelemme 72%:n vähennystä toimitilakiinteistöille samassa aikataulussa. Nämä suhteelliset tavoitteet CapManin scope 3 -päästöille (kategoria 15 sijoitukset) ovat osa laajempaa nettonollastrategiaamme, jossa kiinteistöt tavoittelevat nettonollaa käytönaikaisille hiilipäästöille vuoteen 2035 mennessä sekä rakennusvaiheen sitoutuneille hiilipäästöille vuoteen 2040 mennessä.

Vuoteen 2027 mennessä 54,5% kelpoisista pääomasijoituksista tulee asettamaan tieteeseen perustuvat tavoitteet, ja tavoitteena on saavuttaa 100% vuoteen 2032 mennessä. Hallitsemme kaikkia pääoma- ja infrastruktuurisijoituksiamme nettonollatavoitteemme mukaisesti vuoteen 2040 mennessä, kattaen scope 1-, 2- ja 3 -päästöt. Tämä tavoite on ohjattu Institutional Investors Group on Climate Change Net Zero Investment Framework -kehyksen mukaisesti.

Lisäksi pyrimme vähentämään liikematkojen päästöjä 25% per työntekijä vuoteen 2032 mennessä, lähtötasona vuoden 2022 taso 782 kg/työntekijä. Tämä suhteellinen tavoite scope 3 -päästöille on laskettu ei-tieteellisesti (eli ei SBTi:n mukaan), mutta tavoitteena on vuosittainen 2,8%:n vähennys.

Seuraamme edistymistä vuosittain, julkistamme sen ja varmistamme, että kaikki kasvihuonekaasut ovat huomioitu, ylläpitäen bruttokasvihuonekaasupäästötavoitetta.

Aiempi edistymisemme, kuten vuosikertomuksissamme on ilmoitettu, osoittaa, että vuoden 2022 scope 1–2 -päästöt olivat 68 tCO2e ja 64 tCO2e vuonna 2023. Scope 3 -kategorioiden 1–14 (esim. liikematkat, työntekijöiden työmatkat, ostetut tavarat ja palvelut, polttoaine- ja energiatoiminnot) päästöt olivat 1 934 tCO2e vuonna 2022 ja 4 399 tCO2e vuonna 2023, kun taas kategoria 15 sijoitukset pysyvät dynaamisina eikä edistymistä voida julkistaa.

Saavuttaaksemme kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteemme, teemme yhteistyötä vuokrattujen toimistotilojemme vuokranantajien kanssa hankkiaksemme uusiutuvaa sähköä ja lämmitystä sekä

3CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä.

Target 2032

vuosi 2024

vuosi 2023

vuosi 2022

vuosi 2021

ostamme uusiutuvan sähkön alkuperätakuut scope 1- ja 2 -päästöille. Scope 3 -kategorian 6 liikematkojen osalta otamme käyttöön matkustuskäytännön ja yhdistämme sen hiilikompensaatioon kaikille liikematkoille. Scope 3 -kategorian 15 sijoitusten osalta teemme yhteistyötä kelpoisten kohdeyhtiöiden kanssa asettaaksemme omat tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBT). Kiinteistösalkkumme omaisuudenhallintasuunnitelmat sisältävät toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tavoitteiden mukaisesti.

KIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN TAVOITTEET, EDISTYMINEN JA MENETELMÄT

	2021	2022	2023	2024	Target 2032
Toimitilakiinteistöt (kgCO2e/m²/v)	19,3	16,3	14,54	12,20	5,4
Asuinkiinteistöt (kgCO2e/m²/v)	13,6	13,6	7,92	5,98	6,8

13,6 8,2 2021 2022 2023 2024 0 5 10 15 20 Target 2032 vuosi 2024 vuosi 2023 vuosi 2022 vuosi 2021 Commercial 0 3 6 9 12 15 Residential Toimitilakiinteistöt Asuinkiinteistöt Tavoite 2032 2021 2022 2023 2024 Tavoite 2032 19,3 16,3 14,5 12,2 5,4 13,6 6,2 6,8 -13,9% -6,8% Hallinnoidun kiinteistövarallisuuden kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti on laskettu Science Based Targets -aloitteen menetelmän mukaisesti ja on vähentynyt 16% toimitilakiinteistöissä ja 25% asuinkiinteistöissä verrattuna vuoteen 2023. Vähennys voidaan selittää seuraavilla toimenpiteillä:

• Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, mukaan lukien kiinteistöautomaatiojärjestel mien-järjestelmien optimointi, LED-valaistuksen asentaminen, kiinteistöjen käyttöaikojen optimointi, lämpöpumppujen päivitykset ja ikkunoiden vaihto energiatehokkaampiin versioihin.
• Paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian lisääminen, mukaan lukien maalämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien asennus.
• Uusiutuvan ja/tai fossiilivapaan energian hankinnan lisääminen. Uusiutuvan tai fossiilivapaan energian osuus vuonna 2024 oli 41% kokonaisenergiankulutuksesta.
• CapMan kannustaa kiinteistöjensä vuokralaisia ostamaan uusiutuvaa sähköä. Tämä kannustus on mainittu vuokrasopimusten kestävyysliitteissä sekä asuin- että toimitilavuokrasopimuksissa.
• Lisäksi Tanskan sijaintiperusteiset päästökertoimet ovat merkittävästi alhaisemmat vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 (99 verrattuna 163 gCO2/kWh). Tämä johtuu tarkemmasta lähteestä, jota käytettiin vuonna 2024 (Tanskan energiajärjestö) verrattuna vuoteen 2023 (AIB).

Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti (kgCO2e/m²) kattaa kiinteistöjen operatiivisen energiankulutuksen ja mahdolliset kylmäainevuodot, lukuun ottamatta sitoutunutta hiiltä. Markkinaperusteisia päästökertoimia on sovellettu vuokranantajan ja toimitilavuokralaisten ostamaan energiaan, jos kerroin on tiedossa. Asuinvuokralaisten ostamaan energiaan tai silloin, kun energian toimittaja on tuntematon, on sovellettu sijaintiperusteisia päästökertoimia. Sijaintiperusteiset päästökertoimet on toimittanut kolmas osapuoli (lähteet: Fingrid, Tanskan energiajärjestö, AIB ja Noregs vassdrags- og energidirektorat). Kaikki kiinteistöt on sisällytetty, lukuun ottamatta kiinteistöjä, joista ei ole saatavilla tietoja: pääasiassa vähemmistöomistuksessa olevat pysäköintihallit, suuret peruskorjaukset tai uudisrakennushankkeet. Vuoden aikana hankitut tai myydyt kiinteistöt on sisällytetty, mutta mukautettu omistusjaksoon. Intensiteettiluvut perustuvat bruttopinta-aloihin. Bruttoala mitataan eri tavoin eri maissa, noudattaen kansallisia standardeja. Kiinteistöissä, joissa tietoja on saatavilla vain yhteisistä tiloista, mutta ei vuokralaisten tiloista, CapMan on laskenut arviot koko rakennuksen energiankulutuksen arvioimiseksi. Arviot on laskettu maakohtaisten ja kiinteistötyyppikohtaisten energiankulutusarvioiden perusteella. CapMan on tehnyt arviot soveltamalla kolmannen osapuolen energiakertoimia (Motiva). Vuonna 2024 asuinkiinteistöjen energiankulutustietojen kattavuus ja laatu parantuivat. Mitatun tiedon määrä kasvoi ja arvioiden määrä väheni. Tämä saavutettiin useimmissa Tanskan asuinkiinteistöissä ja joissakin Suomen asuinkiinteistöissä

kolmansien osapuolten palveluntarjoajien (esim. Comundo ja energiansiirtoyhtiöt) avulla. Scope 1 -päästöt on laskettu kiinteistöjen kylmäainevuotojen perusteella, ja kylmäaineiden päästökertoimet on toimittanut kolmas osapuoli (lähde: Defra). Mahdollisia energian toimittajien arvoketjun ylävirran siirtohäviöitä ei ole sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettilukuihin.

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

CapMan-konserni ilmoittaa kasvihuonekaasupäästönsä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv) GHG-protokollan mukaisesti.

BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

	2024	2023
Bruttomääräiset Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)	0	0
Bruttomääräiset sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)	97	33
Bruttomääräiset markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)	70	32
Kokonaisbruttomääräiset epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)	258,251	244,050
Ostetut tavarat ja palvelut (Scope 3, tCO2ekv)	1,475	1,683
Polttoaine- ja energiaan liittyvät toiminnot (ei sisälly Scope 1 tai Scope 2) (Scope 3, tCO2ekv)	32	12
Liikematkustus (Scope 3, tCO2ekv)	17,005	2,659
Työntekijöiden työmatkat (Scope 3, tCO2ekv)	77	34
Sijoitukset (Scope 3, tCO2ekv)	239,6624	239,662
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)	258,321	244,114
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti, sijaintiperusteinen	4,485
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti, markkinaperusteinen	4,485

4Koska kohdeyhtiöiden päästöjen ilmoittamisessa ja CapManin vuosikertomuksen julkaisun välillä on viive, vuoden 2024 sijoitustietojen osalta olemme käyttäneet vuoden 2023 toteutuneita tietoja, koska uskomme niiden tarjoavan tarkimman tilannekuvan.

Tietojen kattavuus ja laatu paranevat vuosittain, johtuen jatkuvasta tietojen keruu- ja laskentaprosessien parantamisesta. Lisäksi liikematkojen päästöjen osalta CapMan sisällyttää vähitellen enemmän toimintaperusteisia kasvihuonekaasupäästötietoja ja parantaa työntekijöiden työmatkojen arviointeja. Koska CapMan vuokraa kaikki toimistotilansa, Scope 2 -päästöt riippuvat omistajien sopimista energian toimittajista. Tämän seurauksena vuosien väliset vaihtelut heijastavat näitä parannuksia pikemminkin kuin merkittäviä muutoksia perusprosesseihin. Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskennassa käytetty nettotulo on MEUR 57.6.

CapMan ottaa huomioon omasta toiminnastaan aiheutuvat suorat Scope 1 -päästöt, omasta toiminnastaan aiheutuvat epäsuorat Scope 2 -päästöt sekä Scope 3 -päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista, liikematkoista, työntekijöiden työmatkoista ja hallinnoimiensa sijoitusten päästöistä. CapManilla ei ole Scope 1 -päästöjä5. CapManin Scope 2 -päästöjen laskelmat perustuvat todellisiin energiankulutustietoihin. Nämä Scope 2 -päästöt lasketaan sekä sijaintiperusteisilla että markkinaperusteisilla menetelmillä, käyttäen viimeisimpiä saatavilla olevia muuntokertoimia. CapManin Scope 3 -päästöt (kategoriat 1-14, lukuun ottamatta 6) perustuvat kulutukseen, käyttäen viimeisimpiä saatavilla olevia muuntokertoimia. Scope 3 -kategoria 6, liikematkat, saadaan CapManin matkatoimistolta, joka käyttää toimintaperusteista kasvihuonekaasujen laskentaa. Suurin osa CapManin Scope 3 -päästöistä syntyy sijoituksistamme. Scope 3 -kategoria 15 -päästöt (sijoitukset) lasketaan seuraavasti: CapMan Real Estate -laajuus sisältää kylmäainevuodot ja ostetun energian (sekä vuokranantajan että vuokralaisen). Yksityiskohtainen menetelmän kuvaus löytyy luvusta 'Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteet, edistyminen ja menetelmät'. CapMan Infra käyttää todellisen energiakulutuksen ja tuotannon sekä mallinnuksen yhdistelmää kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseksi. CapManin pääomasijoitukset perustuvat kohdeyhtiöiden itse ilmoittamiin tietoihin ja mallinnukseen kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseksi. Yhden uuden sijoitustiimin (Natural Capital) lisääminen vaikuttaa CapManin Scope 3 (kategoria 15) -päästöihin. Nämä muutokset lisäävät kokonaisuudessaan Scope 3 -kategoria 15 -päästöjä.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN ERITTELY

Kasvihuonekaasupäästöjen erittely	Erittelyn tyyppi	Scope	Kasvihuonekaasupäästöt (tonnia CO2-ekv)
Scope 2 -päästöt	Lähde ja maa	Scope 2 sijaintiperusteiset päästöt	97
Scope 2 -päästöt	Lähde ja maa	Scope 2 markkinaperusteiset päästöt	70
Scope 3 -päästöt	Kategoria	Scope 3 -päästöt	258,251

5Laskemme kasvihuonekaasupäästöt kolmannen osapuolen palveluntarjoajalla, joka ei ole tunnistanut merkittäviä Scope 1 -päästöjä.

Merkittävät tapahtumat ja olosuhteiden muutokset, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin

Koska kohdeyhtiöiden päästöjen ilmoittamisessa ja CapManin vuosikertomuksen julkaisun välillä on viive, olemme käyttäneet vuoden 2023 Scope 3 -kategorian 15 päästöjen toteutuneita tietoja, koska uskomme niiden tarjoavan tarkimman tilannekuvan. Vuoden 2024 Scope 3 -kategorian 15 päästöt ilmoitetaan vuosikertomuksen jälkeisessä julkaisussa.

Jos merkittäviä muutoksia tapahtuu, vuosikertomuksen jälkeinen julkaisu sisältää tarkempia tietoja. Muussa tapauksessa julkaistut tiedot pysyvät samoina molemmissa raporteissa.

Biogeeniset päästöt

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat CO2-päästöt, jotka eivät sisälly Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöihin, ovat nolla. Sopimuksellisten instrumenttien osuus irrotettujen energian ominaisuusväitteiden myynnissä ja ostossa suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin on nolla. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat CO2-päästöt, jotka eivät sisälly Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, ovat myös nolla.

BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT - SCOPE 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (GHG-PROTOKOLLA)

Scope 3 -kategoriat	Syy(t) miksi Scope 3 -kategoria on merkittävä
Ostetut tavarat ja palvelut	Taloudelliset menot, arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, vaikutus
Polttoaine- ja energiaan liittyvät toiminnot (ei sisälly Scope 1 tai Scope 2) Muut, taloudelliset menot
Liikematkustus	Arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, taloudelliset menot, sidosryhmien näkemykset
Työntekijöiden työmatkat	Muut
Sijoitukset	Arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, taloudelliset menot, vaikutus, liittyvät siirtymäriskit ja mahdollisuudet, sidosryhmien näkemykset, sektoriohjeistus

CapManin lähestymistapa kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) laskemiseen ja raportointiin sisältää yksityiskohtaiset menetelmät ja erityiset rajat eri kategorioille. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta kategorioissa 1–14 CapMan käytti kolmatta osapuolta suorittamaan kulutukseen perustuvia laskelmia. Kategoriassa 15 kiinteistöportfolion päästölaskentatapa on kuvattu kappaleessa kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteet, edistyminen ja menetelmät. Infrastruktuuriportfolion päästöt lasketaan markkina-, sijainti- ja kulutuspohjaisilla menetelmillä ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta. Pääomasijoitusportfolion osalta mallinnusta käytetään, kun kohdeyhtiöt eivät pysty toimittamaan omia kasvihuonekaasupäästölaskelmiaan.

Tietyt Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategoriat on jätetty pois CapManin laskelmista, koska niitä ei pidetty olennaisina. Erityisesti kategoriassa 15 kiinteistösijoitusten sitoutunut hiili on jätetty pois nykyisistä Scope 3 -laskelmista, mutta se sisällytetään tuleviin laskelmiin. Tämä kattava lähestymistapa varmistaa, että CapManin kasvihuonekaasupäästöjen raportointi on perusteellista ja alan standardien mukaista, tarjoten selkeän ja tarkan kuvan niiden ympäristövaikutuksista.

BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT - SCOPE 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (ISO 14064-1)

ISO 140641 Scope 3 -kategoria	Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tonnia CO2-ekvivalenttia)
Epäsuorat päästöt kuljetuksesta ja jakelusta alavirtaan	0
Epäsuorat päästöt ostetuista tuotteista	1,475
Tuotteen käyttövaiheen päästöt	0
Epäsuorat päästöt organisaation käyttämistä palveluista	0
Epäsuorat päästöt työntekijöiden työmatkoista	77
Epäsuorat päästöt liikematkustuksesta	17,005
Muut epäsuorat päästöt	239,649

E1-9 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Osa organisaatiomme hallinnoiman kiinteistösalkun omaisuudesta on merkittävän fyysisen ilmastoriskin alaisena ennen ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien huomioon ottamista. Infrastruktuuriportfoliolla ei ole merkittävää fyysistä ilmastoriskiä, eikä näitä arviointeja ole tehty muille omaisuusluokille. CapManin toiminnassa ei ole omaisuutta merkittävässä ilmastoriskissä, mutta hallinnoidut omaisuudet, joilla on merkittävä fyysinen riski, sijaitsevat Suomessa, Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa. CapMan on arvioinut kiinteistö- ja infrastruktuurisalkkunsa osalta joidenkin omaisuuserien odotettuja taloudellisia vaikutuksia, joissa on merkittävä fyysinen riski, tunnistaen omaisuuserien arvon riskin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset. Kiinteistöissä nämä arvioinnit koskevat koko rakennusta, tunnistaen sekä pitkän että lyhyen aikavälin riskit, ja ne tehdään EU-taksonomian mukaisesti. CapMan Infra arvioi EU-taksonomian mukaisissa ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arvioinneissaan omaisuuseriensä odotettuja taloudellisia vaikutuksia, joissa on merkittävä fyysinen ilmastoriski, tunnistaen salkkuyhtiöiden arvon riskin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset.

CapMan altistuu siirtymäriskeille, jotka johtuvat muun muassa uusista ympäristö- ja kestävyysvaatimuksista rahoitusalalla, ja mahdolliset siirtymään liittyvät ilmastoriskit liittyvät pääasiassa perustana olevien omaisuuserien riskeihin. Nämä riskit vaihtelevat omaisuusluokan ja yrityskohtaisten tekijöiden mukaan. Kiinteistö- ja pääomasijoitusportfoliot voivat kohdata hylättyjä omaisuuseriä (stranded assets). Kiinteistösijoitusten osalta merkittävät siirtymäriskit arvioidaan 1,5-asteen CRREM-energia- ja kasvihuonekaasupäästöpolkujen avulla, perustuen kiinteistötyyppiin ja sijaintiin. Kunkin omaisuuden hylkäysvuosi (stranding year) tunnistetaan, ja toimenpiteitä tehdään hylkäysvuosien parantamiseksi. Siirtymäriskien arvioinnit on tehty infrastruktuurisijoitustiimille, arvioiden siirtymätilanteista johtuvan arvon riskin kolmen eri skenaarion mukaan (International Energy Agency Net Zero Emissions by 2050 Scenario, International Energy Agency Sustainable Development Scenario, ja International Energy Agency Beyond 2°C Scenario) lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Mallinnuksessa käytettyjen tietojen saatavuteen ja laatuun voi liittyä rajoituksia.

Yhteiskunnalliset tiedot

Yhteiskunnalliset tiedot

	Luettelo tiedonantovaatimuksista	Sivuviite
S1 - Oma työvoima
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	114
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	114
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	116
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	116
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	118
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	119
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	120
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	121
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	121
S1-10	Riittävä palkka	122
S1-11	Sosiaalinen suojelu	122
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	122
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	122
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	122
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	123

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

CapMan sisällyttää ESRS 2 -raportointivelvoitteiden piiriin oman työvoimansa, joka voi kokea merkittäviä vaikutuksia toiminnan seurauksena. Merkittäville vaikutuksille alttiita ryhmiä ovat yleiset työntekijät.

CapManin toiminta, joka tuottaa positiivisia vaikutuksia, sisältää monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI) edistämisen. Tämä on sosiaalisesta näkökulmasta merkittävä vaikutus, joka vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Mahdollisuuksiin kuuluu työvoiman monimuotoisuuden edistämisestä saatavat hyödyt. CapManin siirtyminen kestävämpään ja ilmastovaikutuksiltaan nettonollaan toimintaan vaikuttaa merkittävästi työntekijöihin. Näihin vaikutuksiin kuuluu kestävyyteen littyvän koulutuksen parantaminen, toimintatapojen muuttaminen, monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen, terveyden ja turvallisuuden parantaminen, uusien työmahdollisuuksien luominen sekä työntekijöiden aktiivisen osallistumisen kannustaminen kestävyysaloitteisiin. Nämä muutokset ovat osa CapManin pyrkimyksiä vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia ja tavoitella ilmastovaikutuksiltaan nettonollaa toimintaa.

CapManin toiminta ei ole merkittävässä riskissä pakkotyön, pakollisen työn tai lapsityön esiintymiselle. CapMan kuitenkin pysyy valppaana ja varmistaa tiukan työoikeuden ja eettisten standardien noudattamisen sekä YK:n Global Compactin työstandardeihin sitoutumisen kaikessa toiminnassa ja arvoketjussa estääkseen tällaiset tapaukset. Vuonna 2023 ja 2024 CapMan suoritti merkittävien ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin politiikkoja, hallintoa ja johtamisprosesseja. Tätä arviointia vertailtiin kansainvälisiin standardeihin, kuten YK:n ohjaaviin periaatteisiin, OECD:n toimintaohjeisiin, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin ja kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin raportin perusteella CapMan on tunnistanut monimuotoisuuden merkittäväksi mahdollisuudeksi, joka liittyy erityisesti tiettyihin ryhmiin sen työvoimassa. Tämä sisältää sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan edistämisen sekä vammaisten henkilöiden työllistämisen ja osallisuuden. Näitä mahdollisuuksia pidetään hyödyllisinä osallisuuden ja tasa-arvon parantamiseksi organisaatiossa.

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

CapMan on ottanut käyttöön kattavan joukon politiikkoja ja ohjeita työvoimalleen, joita tarkistetaan ja päivitetään vuosittain, ja koulutustilaisuuksia järjestetään uusille ja nykyisille työntekijöille. CapManin yrityksen henkilöstöpolitiikat yhdistävät kaikki sovellettavat työvoimapolitiikat, mukaan lukien toimintaohjeet, matkustus- ja kulukorvauspolitiikka, poissaolokäytännöt, ulkomaankomennuspolitiikka, sosiaalisen median ohjeet, rekrytointi ja perehdytys, työympäristö, terveys ja turvallisuus, koulutus ja kehitys, syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet, häirinnän ja kiusaamisen vastainen politiikka,

CAPMAN 2024 HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ PALKITSEMISRAPORTTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

oikeudenmukaisuusmenettely, väärinkäytösten paljastamispolitiikka ja henkilötietojen käsittely. Nämä politiikat korostavat työntekijöiden oikeudellista kehystä, kuvaillen periaatteita, käytäntöjä ja velvoitteita työvoimaa ja toisiaan kohtaan. Politiikat hyväksyy yhtiön hallitus tai johtoryhmä. Lisäksi CapManilla on toimittajien toimintaohjeet sisäisiä hankintaprosesseja varten.

Yrityksen palkitsemispolitiikka määrittelee yhtiön palkitsemisfilosofian, selventäen palkitsemisen osatekijät ja korostaen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta palkkarakenteissa ja -järjestelmissä. Tämä politiikka tukee CapManin strategiaa houkutella, pitää, kehittää ja palkita työntekijöitä, jotka lisäävät osakkeenomistajien ja rahastosijoittajien arvoa, edistäen suorituskykykulttuuria. Se varmistaa palkitsemiskäytäntöjen uskottavuuden, tehokkuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden, tasapainottaen kiinteän ja muuttuvan palkan. Kestävyysnäkökulmasta politiikka korostaa CapManin sitoutumista vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin ja kestävyysmittareihin. Se sovittaa palkitsemisrakenteen järkevään riskienhallintaan, torjuen liiallista riskinottoa, mukaan lukien kestävyysriskit, ja noudattaen CapManin rahastojen sijoituspolitiikkoja. Politiikka varmistaa myös, että muuttuva kokonaispalkitseminen ei vaaranna vakaan pääomapohjan ylläpitämistä. Tämä politiikka hyväksytään yhtiön hallituksessa.

Suomen, Ruotsin ja Tanskan paikalliset työntekijäkäsikirjat ovat yrityksen henkilöstöpolitiikan osakokonaisuuksia, joissa käsitellään paikallisia erityispiirteitä. Nämä käsikirjat määrittelevät työntekijöihin sovellettavat paikalliset käytännöt, kattaen tiedot lomista, yleisistä vapaapäivistä, paikallisista vakuutuksista, eduista ja muusta. CapManin johtoryhmä hyväksyy henkilöstöhallinnon (HR) laatimat päivitykset.

Toimintaohjeiden tarkoituksena on luoda perusperiaatteet päätöksenteolle ja toiminnalle, varmistaen lakien ja määräysten noudattamisen samalla edistäen eettistä käyttäytymistä. Jokainen CapManin työntekijä on vastuussa toimintaohjeiden noudattamisesta, ja johtajien odotetaan osoittavan sen tärkeyttä käyttäytymisellään ja ohjauksellaan. Toimintaohjeet eivät ole tyhjentäviä, ja kaikki rikkomukset on korjattava viipymättä.

YK:n Global Compactin ja vastuullisen sijoittamisen periaatteiden jäsenenä CapMan edistää ympäristö- ja sosiaalista kestävyyttä kaikissa liiketoimintakäytännöissään ja sijoituksissaan. Noudatamme kansallisia ja kansainvälisiä standardeja, jotka suojelevat ihmisoikeuksia, työoikeuksia, työympäristöä, yksityisyyttä, oikeudenmukaista palkkaa ja työaikoja. Sisäiset politiikkamme vahvistavat ja selventävät käytäntöjä, jotka liittyvät palkitsemiseen, työturvallisuuteen, syrjimättömyyteen ja yksityisyyteen. CapMan on nimennyt ylimmän johdon tasolla vastuun yhdenvertaisesta kohtelusta ja mahdollisuuksista työllistymisessä, yhdistäen etenemisen haluttuun suoritukseen tällä alueella. Henkilöstölle tarjotaan koulutusta syrjimättömyyspolitiikoista ja -käytännöistä, ja fyysiseen ympäristöön tehdään mukautuksia terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi kaikille.

CapMan on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa konsernitason tiedotustilaisuuksien, tiimitason keskustelujen ja yksilöllisten tapaamisten kautta. Vuosittaiset työntekijäkyselyt keräävät palautetta toimintasuunnitelmien laatimiseksi, ja suoritus- ja kehityskeskusteluja pidetään säännöllisesti. Työterveysja turvallisuuskomiteat mahdollistavat työntekijöiden suoran vuorovaikutuksen työnantajan edustajien kanssa työympäristöön, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa.

CapMan noudattaa korkeimpia ihmisoikeusstandardeja, noudattaen Euroopan ja paikallisia lakeja ja määräyksiä. Politiikkamme, mukaan lukien yrityksen henkilöstöpolitiikka, palkitsemispolitiikat, väärinkäytösten paljastamispolitiikka, korruption ja lahjonnan vastainen politiikka ja toimittajien toimintaohjeet, suojelevat ihmisoikeuksia organisaation sisällä. CapManin politiikat ovat linjassa kansainvälisesti tunnustettujen instrumenttien, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja ILO:n periaatteiden ja oikeuksien julistuksen kanssa. Suoritamme ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä tarkastuksia tunnistaaksemme ja lieventääksemme haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ja olemme perustaneet valitusmekanismin (whistleblowing-ilmoituskanavaa koskevassa politiikassa) YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Korruption ja lahjonnan vastainen politiikkamme heijastaa PRI:n ja YK:n Global Compactin standardeja, ja siinä on tiukat noudattamismenettelyt korruption ja lahjonnan estämiseksi.

CapMan harjoittaa liiketoimintaa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja odottaa vastaavaa noudattamista toimittajiltaan. Tällaiset tavoitteet varmistetaan toimittajien toimintaohjeissa kuvattujen sisäisten hankintaprosessien avulla. Tietosuoja- ja yksityisyyspolitiikkamme noudattaa Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), varmistaen henkilötietojen laillisen ja läpinäkyvän käsittelyn.

CapManin yrityksen henkilöstöpolitiikka hahmottaa yleiset toimintaohjeemme, korostaen kunnioitusta ja osallisuutta. Monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuuspyrkimyksemme (DEI) korostuvat rekrytointiperiaatteiden, työympäristöpolitiikan, syrjimättömyys- ja yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan, häirinnän ja kiusaamisen vastaisen politiikan sekä oikeudenmukaisuusmenettelyn osioissa. Politiikat pannaan täytäntöön erityisillä menettelyillä syrjinnän ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja käsittelemiseksi sekä monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi.

CapMan pitää ajan tasalla rekrytointi-, koulutus- ja ylennystietoja, tarjoten läpinäkyvän näkymän työntekijöiden mahdollisuuksiin. Valitusmenettelyt ovat käytössä valitusten käsittelemiseksi ja muutoksenhakujen hoitamiseksi, edistäen pääsyä taitojen kehittämiseen. Merkittävät muutokset politiikkoihin viestitään perehdytyssessioiden, verkkokoulutuskurssien, intranet-kirjastojen, ajankohtaisten kampanjoiden ja sisäisen viestinnän kautta.

Saadakseen näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden työntekijöiden näkökulmista, CapMan käyttää työntekijäkyselyjä ja järjestää konsernikohtaisia työpajoja tai fokusryhmiä kyselyjen tulosten perusteella. Vuonna 2023 toteutettiin hyvinvointikysely, ja yksittäiset "riskissä" olevat vastaukset lähetettiin automaattisesti työterveydenhuollon tarjoajalle. DEI-työryhmä keskittyy aliedustettuihin vähemmistöihin ja toimiin, jotka voivat luoda osallistavamman työpaikan. Ulkoiset verkostot, kuten L20-verkosto, auttavat myös jakamaan markkinatutkimuksia ja parhaita käytäntöjä.

CapMan edistää avointa palautetta ja on säännöllisesti vuorovaikutuksessa työvoimansa kanssa käsitelläkseen mahdollisia esteitä vuorovaikutukselle. Tämä tapahtuu vuosittaisten työntekijäkyselyjen, sisäisten tapahtumien säännöllisten kyselyjen, työntekijätietotilaisuuksien, fokusryhmien ja lähtöhaastattelujen kautta. Työterveys- ja turvallisuuskomitea osallistuu myös tähän prosessiin.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

CapMan edistää läpinäkyvää ja tehokasta viestintäsuunnitelmaa kaikelle sisäiselle materiaalille, käyttäen intranetiä ja tiimikanavia tiedon jakamiseen. Säännöllisiä henkilöstötietotilaisuuksia pidetään, jotta työvoima pysyy ajan tasalla liiketoiminta-asioista. Koulutustilaisuuksia ja fokusryhmiä järjestetään tarvittaessa, erityisesti jos otetaan käyttöön uusi politiikka.

Työntekijöiden keskinäiset ristiriidat hallitaan koulutuksella politiikoista, vuosittaisilla omistusten ilmoituksilla, toissijaisen työllisyyden rajoituksilla ja vankoilla prosesseilla mahdollisten eturistiriitojen käsittelemiseksi. Käytössä on myös väärinkäytösten paljastamismekanismi.

CapMan on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien sidosryhmien ihmisoikeuksia, jotka osallistuvat sen työvoimaan. Yritys on ottanut käyttöön joukon politiikkoja, jotka ovat linjassa kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen kanssa. Ihmisoikeudet on sisällytetty yrityksen politiikkoihin, ja johtoryhmä tukee täysin näitä politiikkoja. Työntekijät saavat koulutusta ihmisoikeusperiaatteista, ja toimittajien on noudatettava ihmisoikeuspolitiikkaa. Käytössä on kanava huolenaiheiden ilmoittamiseksi, ja kaikki raportit tutkitaan nopeasti ja perusteellisesti.

Työvoiman kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen prosessien tehokkuutta arvioidaan CapManin HR:n ja asiaankuuluvien kyselyalustojen mittareilla, joita hallinnoivat tarkistetut kolmannen osapuolen tarjoajat.

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

CapMan on sitoutunut ylläpitämään vastuullista ja eettistä lähestymistapaa työvoiman johtamiseen. Jos havaitsemme tilanteen, jossa olemme aiheuttaneet tai myötävaikuttaneet merkittävään kielteiseen vaikutukseen työvoimaamme, noudatamme jäsenneltyä lähestymistapaa tarjotaksemme tai myötävaikuttaaksemme tehokkaaseen korjaustoimenpiteeseen. Tunnustamme viipymättä osallisuutemme kielteiseen vaikutukseen ja sitoudumme ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Olemme

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa

CapMan kannustaa jatkuvasti tiivistä yhteistyötä työntekijöidensä ja heidän edustajiensa kanssa, jos se on sovellettavissa. Vaikka CapMan ei ole osa paikallista työehtosopimusta eikä pidä säännöllisiä ammattiliittokonsultaatioita, se on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa eri tavoin. Näihin kuuluvat vuosittaiset työntekijäkyselyt, työterveys- ja turvallisuuskomiteat sekä paikalliset turvallisuusedustajat. Esimerkiksi Suomessa työterveys- ja turvallisuuskomitea on virallinen edustuselin, jossa on valitut työntekijöiden edustajat ja nimetyt työnantajan edustajat. Komitea tekee yhteistyötä työterveys- ja turvallisuusasioissa oman työvoiman keskuudessa.

CapMan osallistaa työntekijöitä myös erilaisiin työryhmiin, kuten DEI-työryhmään, jossa on edustajia useimmista CapManin toimistoista ja jota johtaa yksi hallituksen jäsen. DEI-työryhmä keskustelee aloitteista, projekteista tai ideoista, jotka voivat lisätä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallistamista konsernitasolla, ja antaa käytännön ohjeita ja suosituksia johdolle puolivuosittaisissa työpajoissa. Lisäksi CapManilla on työntekijöiden suorituskykyprosessi, joka alkaa vuoden tavoitteiden asettamisella, jota seuraa virallinen tarkistus kolmannella vuosineljänneksellä ja päättyy suorituskykykeskusteluun. Johtajuus- ja esihenkilöarvioinnit suoritetaan myös, joissa työntekijät arvioivat esihenkilöidensä johtamistyyliä ja -taitoja.

Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu rakenteellisten vuosittaisten prosessien, kuten työntekijäkyselyjen, johtajakyselyjen ja suorituskykykeskustelujen kautta. Säännöllisiä kokouksia pidetään Suomen työterveys- ja turvallisuuskomitean sekä DEI-työryhmän kanssa. Työryhmiä tai fokusryhmiä muodostetaan tilanteen mukaan erityisissä asioissa, kuten yrityksen brändi-identiteetin uudistamisessa tai toimistomuutoksissa. Säännölliset tiimi- ja esihenkilökohtaiset keskustelut käsittelevät jatkuvia asioita, jolloin esihenkilöt voivat ottaa vastaan palautetta ja toimia sen mukaisesti.

CapManin ylin johto, mukaan lukien toimitusjohtaja, talousjohtaja, operatiivinen johtaja, rahastosijoittajasuhteiden johtaja, kestävän kehityksen johtaja ja kaikki hallinnoivat kumppanit, ovat operatiivisesti vastuussa siitä, että vuorovaikutusta tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Konsernin laajuisia toimia voidaan toteuttaa käsiteltävien asioiden mukaan, mutta tehokkain tapa on käsitellä haasteita suoraan niissä tiimeissä, joissa ne syntyvät.

CapManilla ei ole maailmanlaajuista puitesopimusta työntekijöidensä edustajien kanssa, mutta se noudattaa paikallisia lakeja ja määräyksiä täyttääkseen yhteistyön työntekijöiden edustajien kanssa, jos se on sovellettavissa. Vuorovaikutuksen tehokkuutta työntekijöiden kanssa arvioidaan eri muodoissa, mukaan lukien vuosittaiset työntekijäkyselyt, suorituskykykeskustelut, palautekyselyt tapahtumien jälkeen ja viralliset työterveys- ja turvallisuuskomitean kokoukset. Paikkakohtaisia istuntoja, vuorovaikutteisia henkilöstötietokanavia ja fokusryhmiä käytetään myös palautteen keräämiseen ja toimien suunnitteluun sen mukaisesti.

vuorovaikutuksessa asianomaisten työntekijöiden ja tarvittaessa heidän edustajiensa kanssa ymmärtääksemme vaikutuksen koko laajuuden ja heidän näkemyksensä sopivista korjaustoimenpiteistä. Korjaustoimenpiteet suunnitellaan suhteessa vaikutukseen ja ne pyrkivät palauttamaan tilanteen mahdollisimman pitkälti ennalleen.

Korjaustoimenpiteidemme tehokkuuden varmistamiseksi olemme perustaneet arviointiprosessin. Tämä prosessi sisältää palautemekanismien, kuten työntekijäkyselyjen ja lähtöhaastattelujen, hyödyntämisen alueiden tunnistamiseksi, joissa työvoimamme saattaa kokea kielteisiä vaikutuksia. Kun kielteinen vaikutus on tunnistettu, kehitämme ja toteutamme kohdennettuja korjaustoimenpiteitä, jotka voivat sisältää politiikan muutoksia, lisäkoulutusta tai prosessien parantamista.

Seuraamme vuosittain sekä yrityksemme eNPS-pistemäärää että osallisuusindeksiä ja valvomme jatkuvasti poissaolojen määrää, vaihtuvuusastetta ja mahdollisia jatkuvia sairauksia. Haemme aktiivisesti palautetta työntekijöiltämme korjaustoimenpiteiden koetusta tehokkuudesta seurantakyselyjen ja fokusryhmien kautta. Kerätyn palautteen ja tietojen perusteella tarkennamme ja parannamme jatkuvasti korjaustoimenpiteitämme käsitelläksemme kielteisiä vaikutuksia paremmin.

CapMan on sitoutunut edistämään avointa ja tukevaa ympäristöä, jossa työntekijät tuntevat olonsa mukavaksi tuoda esiin huolensa tai tarpeensa. Useita kanavia on käytössä, jotta varmistetaan, että työntekijät voivat tehokkaasti ilmaista huolensa ja saada ajankohtaista tukea. Näihin kanaviin kuuluu suora viestintä esihenkilöiden kanssa, jossa työntekijöitä rohkaistaan raportoimaan huolensa tai tarpeensa suoraan esihenkilöilleen, jotka aloittavat asianmukaiset toimet esiin tuotujen asioiden käsittelemiseksi. Työntekijät voivat myös ottaa yhteyttä henkilöstöosastoon, jos asia vaatii lisäeskalaatiota tai jos he tuntevat olonsa epämukavaksi keskustellessaan huolistaan esihenkilönsä kanssa.

Varhaisen tuen politiikan tavoitteena on havaita ja vastata työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin huolenaiheisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mukaan lukien varhaiset puuttumiset ja keskustelut työntekijöiden tukemiseksi ja heidän työkykynsä ylläpitämiseksi. Jos työntekijällä on huoli kollegan hyvinvoinnista, hän voi ottaa asian esille henkilöstöosaston tai esihenkilön kanssa.

Jokaisessa toimipaikassa on paikallinen työturvallisuusedustus tai komitea paikallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa työntekijät voivat ottaa yhteyttä paikalliseen edustajaansa työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Näitä huolenaiheita käsitellään paikallisten menettelyjen ja lainsäädännön mukaisesti. Työntekijöiden tulisi ensin yrittää ratkaista valitukset epävirallisesti esihenkilönsä kanssa. Jos asiaa ei ratkaista, he voivat eskaloida asian oikeudenmukaisuusmenettelyn mukaisesti henkilöstöosastolle virallista kokousta varten, jota seuraa tarvittaessa kuuleminen toisen linjan esihenkilön kanssa. Jos asiaa ei vieläkään ratkaista, lopullinen valitus voidaan tehdä toimitusjohtajalle, joka tekee lopullisen päätöksen.

CapMan on perustanut standardoidun väärinkäytösten paljastamiskanavan ja järjestänyt asianmukaisen käsittelyprosessin väärinkäytösten paljastamisraporteille, joka sisältää kostotoimien kiellon kanavaa käyttävää henkilöä kohtaan. Väärinkäytösten paljastamiskanavaa voidaan käyttää ilmoittamaan CapManille vakavista väärinkäytöksistä tai väärinkäytöksistä, jotka vaikuttavat yksilöihin, yritykseemme/ organisaatioomme, yhteiskuntaan tai ympäristöön. Väärinkäytösten paljastamisen voidaan tehdä kuka tahansa avoimesti tai nimettömästi väärinkäytösten paljastamiskanavan kautta tai henkilökohtaisesti.

CapMan tukee näiden kanavien saatavuutta eri prosessien kautta. Väärinkäytösten paljastamiskanava seuraa kaikkia raportoituja tapauksia, ja jokainen tapaus tutkitaan asianmukaisesti, raportoidaan johtoryhmälle, hallitukselle ja tarvittaessa ulkoisille valvontaviranomaisille. Vuosittaisten kyselyjen tulokset käsitellään konserni-, toiminto- ja tiimitasolla, jossa sopivat toimet keskustellaan, sovitaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisen tiimin tai ryhmän kanssa.

Paikalliset työturvallisuus- ja terveyskomiteat kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan ja seuraamaan ajankohtaisia asioita, kuten työterveyspalveluja, palotarkastuksia, ensiapukoulutusta ja ympäristöasioita, ja jokaisesta kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Vahva koulutus väärinkäytösten paljastamisesta kaikille uusille työntekijöille sekä kertauskurssit (sekä luokkahuoneessa että verkossa) tarjotaan koko työvoimalle. Politiikat, jotka koskevat suojelua kostotoimilta henkilöille, jotka käyttävät kanavia huolenaiheiden tai tarpeiden esittämiseen, ovat käytössä. CapManilla on hyvin vakiintuneet kanavat työvoimansa huolenaiheiden esittämiseen väärinkäytösten paljastamiskanavan (kaikkien saatavilla), vuosittaisten työntekijäkyselyjen ja tiiviin yhteistyön kautta työntekijöiden edustajien kanssa, jos se on sovellettavissa. Kolmannen osapuolen mekanismit ovat kaikkien omien työntekijöiden käytettävissä, ja työntekijät ja heidän edustajansa voivat käyttää kanavia sen yrityksen tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai jonka kanssa he ovat sopimussuhteessa.

CapMan ylläpitää matalaa hierarkiaa, joka rohkaisee työntekijöitä puhumaan suoraan esihenkilöidensä tai minkä tahansa johtoryhmän jäsenen kanssa työasioihin liittyvistä huolenaiheista, ehdotuksista tai havainnoista, jotka koskevat merkittäviä vaikutuksia. Vaikka CapMan ei ole sidottu työehtosopimukseen, se tukee työntekijöiden edustajien valintaa tai nimittämistä, jotka voivat tuoda esiin kollektiivisia huolenaiheita ja ehdotuksia johdolle. Säännöllisiä kokouksia pidetään johdon ja työvoiman välillä operatiivisten muutosten, terveys- ja turvallisuuskysymysten, ympäristövaikutusten ja muiden työtehtävien merkittävien näkökohtien käsittelemiseksi. Erilaisia palautemekanismeja, kuten työntekijäkyselyjä, tarjotaan anonyymisti tai avoimesti, jotta näkemyksiä ja huolenaiheita pystytään jakamaan. CapMan on perustanut väärinkäytösten paljastamispolitiikan, joka suojaa työntekijöitä, jotka raportoivat epäeettisestä tai laittomasta toiminnasta, varmistaen, että työntekijät voivat tuoda esiin merkittäviä vaikutuksia koskevia huolenaiheita ilman pelkoa kostotoimista. Säännöllisiä koulutustilaisuuksia järjestetään kouluttamaan työntekijöitä heidän oikeuksistaan ja käytettävissä olevista kanavista merkittävien vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan lukien tiedot siitä, miten näitä kanavia käytetään tehokkaasti.

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

CapMan on sitoutunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia, hallitsemaan riskejä ja hyödyntämään työvoimaansa liittyviä mahdollisuuksia. Vuodesta 2025 vuoteen 2026 suunnittelemme vahvistavamme johtajuutta, kriittisiä taitoja ja edistämään osallistavaa ja vastuullista kulttuuria. Rekrytoinnissa keskitymme houkuttelemaan monipuolisempia ehdokkaita käyttämällä moderneja järjestelmiä rekrytointiharhan minimoimiseksi, kouluttamalla rekrytointipäälliköitä harhasta ja soveltamalla uutta kieltä rekrytointimateriaaleissa. Monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuusstrategiamme (DEI) sisältää sisäisen DEI-työryhmän perustamisen keskustelemaan ajankohtaisista toimista ja suunnitelmista, Rooney-säännön6 soveltamisen sukupuolijakauman osalta rekrytoinnissa ja perhevapaakäytäntöjen yhdenmukaistamisen työntekijöiden tukemiseksi. Tämä on pitkäaikainen hanke, joka alkoi vuonna 2024 DEI-ajattelutavan juurruttamiseksi organisaatioon.

CapMan noudattaa jäsenneltyä lähestymistapaa hallitakseen työvoimaansa liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä sisältää vuorovaikutuksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jotta saadaan suoraan tietoa ja palautetta niiltä, joihin vaikutukset kohdistuvat. Meillä on erityisiä prosesseja kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, varmistaen, että kaikki kielteiset vaikutukset käsitellään ja ratkaistaan viipymättä. Toimimme olennaisten vaikutusten osalta tunnistamalla ja lieventämällä olennaisia riskejä ja hyödyntämällä mahdollisuuksia, arvioimalla vaikutuksen vakavuutta, laajuutta ja kattavuutta määrittääksemme sopivan vastauksen. Asetamme tavoitteita, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan, mikä auttaa meitä mittaamaan toimiemme tehokkuutta ja varmistamaan jatkuvan parantamisen.

Vähentääksemme työvoimaamme kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvia olennaisia riskejä keskitymme osaamisen kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin, teknologiaan ja automaatioon sekä seuraajasuunnitteluun. Jatkuva seuranta esihenkilöiden ja tiimipäälliköiden kanssa sekä vuosittaiset arvioinnit ja kyselyt auttavat meitä seuraamaan suorituskykyä ja hyvinvointia, monimuotoisuus- ja osallisuustavoitteita sekä teknologia- ja automaatiohankkeiden vaikutuksia. Suunnittelemme jatkavamme kohdennettujen koulutusohjelmien ja urakehityspolkujen käyttöönottoa kaikilla tasoilla, rakentaen johtajuuden kehittämistä seuraavan sukupolven yritysjohtajien kasvattamiseksi, terävöittäen rekrytointiponnisteluja laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi ja järjestäen työpajoja ja istuntoja monimuotoisuuden ja osallisuuden tärkeydestä. Hyvinvointiohjelmamme sisältävät mielenterveyden tuen, kuntoilun ja terveystarkastukset, ja edistämme joustavaa työympäristöä, joka tukee työn ja yksityiselämän tasapainoa. Investoimme digitaalisiin työkaluihin ja alustoihin yhteistyön ja tehokkuuden

Rooney-sääntöä kaikissa rekrytointiprosesseissaan ja pyytää myös ulkopuolisia rekrytointikumppaneita noudattamaan samaa standardia. Rooney-sääntö ei määrää, mikä ehdokas valitaan, mutta se tarjoaa paremman kehyksen monipuolisemman ehdokasjoukon tavoittelulle rekrytointiprosessin loppuvaiheessa.

parantamiseksi sekä tunnistamme toistuvat tehtävät, jotka voidaan automatisoida, vapauttaen työntekijöitä strategisempaan työhön.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

CapManin toimintaohjeet ja toimittajien toimintaohjeet määrittelevät sitoumuksemme ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin, ympäristönhallintaan ja liiketoiminnan etiikkaan, varmistaen, että käytäntömme ovat arvojemme mukaisia eivätkä aiheuta tai edistä kielteisiä vaikutuksia. Suoritamme vuosittaisia työntekijäkyselyjä kerätäksemme palautetta työpaikan hyvinvoinnista, kulttuurista ja muista asiaankuuluvista aiheista, käyttäen tuloksia parannuskohteiden tunnistamiseen ja varmistaaksemme, että ne vastaavat työntekijöiden tarpeita ja odotuksia. Strategia- ja budjettisuunnitteluprosessimme yhteydessä varoja ja resursseja kohdennetaan tulevien vuosien toimiin, mukaan lukien HR-järjestelmät ja -toiminnot, oppimisja kehitysohjelmat, DEI-toimet ja päivitetyt kyselytyökalut paremman tiedonhallinnan ja seurannan mahdollistamiseksi.

Teemme jatkuvasti yhteistyötä työvoimamme ja työntekijöiden edustajien kanssa työympäristöön, työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, seuraten aktiivisesti poissaoloja ja ylitöitä tukeaksemme työvoimaa ennakoivasti. Tarkistamme ja päivitämme sisäisiä käytäntöjämme vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja lakisääteisiä vaatimuksia, lisäten läpinäkyvyyttä tarvittaessa. Kohdennettu koulutus varmistaa asianmukaisen osaamisen kehittämisen ja sääntöjen ymmärtämisen, kun taas DEI-työryhmämme, HR, johto ja hallitus edistävät kehitystä DEI-alueella. Säännölliset terveystarkastukset, vuosittaiset influenssarokotukset ja hyvinvointiohjelmat sekä työterveysvakuutukset auttavat ylläpitämään työvoiman terveyttä.

CapMan tarjoaa ohjelmia ja kannustimia myönteisten olennaisten vaikutusten lisäämiseksi, mukaan lukien työntekijöiden terveys, hyvinvointi, perhevapaakäytännöt, ergonomiatarkastukset ja sosiaaliset tapahtumat. Työntekijäkyselyt tyytyväisyydestä, työkuormasta, johtamisesta ja ICT:stä varmistavat, että työvoimalla on tarvittavat järjestelmät ja työkalut, kun taas lakiasiat ja Compliance-organisaatio seuraa työvoiman ymmärrystä käytännöistä ja koulutustarpeista. Vuonna 2024 eNPS-pistemäärämme oli 49 ja osallisuusindeksimme 85, mikä osoittaa korkeaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Pyrimme jatkuvasti parantamaan toimiamme työvoimaa kohtaan, strategisilla aloitteilla vuosille 2025–2026 keskittyen työvoiman kehittämiseen, urapolkujen selkeyttämiseen, DEI-ymmärrykseen sekä parempiin järjestelmiin ja työkaluihin tehokasta työtä ja tiedonhallintaa varten.

CapMan toteuttaa yhteiskuntavastuunsa hallinnoimiensa kahden säätiön kautta. CapMan for Good -säätiö jakaa CapManin työntekijöiden ja verkostojen osaamista ja energiaa yhteiskunnalle muun muassa mentoroinnin kautta. Tukikummit-säätiö puolestaan haluaa varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastaa ja olla osa sosiaalista yhteisöä. Jakamalla apurahoja harrastuskustannusten kattamiseen, opintojen tukemiseen, yhteisiin perhekokemuksiin, matkakuluihin ja yksinhuoltajaperheiden 6Rooney-sääntö edellyttää vähintään yhden vähemmistöehdokkaan sisällyttämistä haastatteluprosessiin. CapMan pyrkii noudattamaan

taloudelliseen tukemiseen säätiö tukee nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä taloudellisen tilanteensa vuoksi. Vuonna 2024 Tukikummit keräsi 300 000 euroa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja jakoi apurahoja 400 000 euron edestä. Yksi vuoden 2024 pääkampanjoista, johon CapManin työntekijät osallistuivat, oli "Steps4Tukikummit", joka edisti fyysistä aktiivisuutta työpäivän aikana ja keräsi varoja Tukikummitsäätiölle. Yhteensä Tukikummit on jakanut 7 miljoonaa euroa ja myöntänyt apurahoja yli 20 000 lapselle ja nuorelle Suomessa vuodesta 2007 lähtien.

Terveysluennot, aamiaiset ja muut inspiroivat tilaisuudet tukevat edelleen fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Työntekijät ja heidän edustajansa osallistuvat päätöksentekoon ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, joiden tavoitteena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia, ja työterveys- ja turvallisuuskomiteat sekä DEI-työryhmät kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja suunnittelemaan toimia, jotka edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja turvallista, osallistavaa työpaikkaa.

CapManin sisäiset toiminnot, jotka osallistuvat vaikutusten hallintaan, sisältävät henkilöstöhallinnon, lakiasiat ja Compliance-osaston, kestävän kehityksen ja tietotekniikan. Toimenpiteisiin kuuluvat vuosittaiset työntekijöiden sitouttamisprosessit, uusien työntekijöiden perehdytys, toistuvat esihenkilöiden foorumit, IT-koulutus, työterveys- ja turvallisuuskomitean kokoukset sekä DEI-työryhmän aloitteet. Nämä toimet varmistavat turvallisen työympäristön, terveen työvoiman ja käsittelevät työntekijöiden esiin tuomia huolenaiheita.

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

CapManin tavoitteet hallita olennaisia kielteisiä vaikutuksia, edistää myönteisiä vaikutuksia ja hallinnoida olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia ovat sisällytetty osaksi sen kestävän kehityksen strategiaa. Määritellyt tavoitetasot sisältävät eNPS:n saavuttamisen yli 50:n, monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI) lisäämisen CapManissa perustamalla DEI-työryhmä, osallisuusindeksin saavuttamisen yli 70:n, monimuotoisuuden varmistamisen päätöksentekijöiden keskuudessa siten, että minkään sukupuolen edustus uusissa johtoryhmän nimityksissä ei ylitä 70 prosenttia, ja monimuotoisuuden edistämisen rekrytoinneissa soveltamalla Rooney-sääntöä sukupuolijakauman osalta parhaiden ehdokkaiden joukossa. Näitä tavoitteita mitataan absoluuttisina numeerisina arvoina ja ne kattavat työntekijöiden tyytyväisyyden, osallisuuden kokemuksen työvoimassa ja uudet rekrytoinnit.

Vertailuarvoina, joihin edistystä verrataan, ovat eNPS-luku 58 ja 43 prosenttia johtoryhmän jäsenistä naisia, ja vertailuvuotena käytetään vuotta 2022. DEI-työryhmä perustettiin vuonna 2023, ja tavoitteita seurataan ja tarkistetaan vuosittain. eNPS mitataan kysymällä työntekijöiltä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat CapMania asteikolla 0-10, ja pisteet lasketaan vähentämällä arvostelijat suosittelijoista. Osallisuusindeksi mittaa työntekijöiden kokemusta ainutlaatuisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, ja pisteet perustuvat myönteisten tulosten prosenttiosuuteen. Rooney-säännön tavoitteena on lisätä vähemmistösukupuolten ehdokkaiden määrää pysyviin tehtäviin haastateltavien joukossa.

Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisilla työntekijäkyselyillä, ja tulosten perusteella suunnitellaan lisätoimia. DEI-työryhmä, joka koostuu eri tiimien, toimintojen, senioriteettien ja maantieteellisten sijaintien jäsenistä, antaa käytännön ohjeita ja suosituksia johdolle puolivuosittaisissa työpajoissa. Ryhmää sponsoroi CapManin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja, ja sen tavoitteena on jatkuvasti lisätä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta CapManissa, erityisesti päätöksenteon tasolla. Osallisuusindeksin pisteitä mitataan myös vuosittain, ja tulosten perusteella ryhdytään toimenpiteisiin. Parhaiden ehdokkaiden sukupuolijakaumaa arvioidaan jokaisessa rekrytointiprosessissa, ja keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa vähintään 60/40 sukupuolijakauma johtoryhmissä.

CapMan tekee tiivistä yhteistyötä työvoimansa ja heidän edustajiensa kanssa tavoitteiden asettamisessa, ja vuosittainen työntekijäkysely sisältää elementtejä, kuten eNPS, osallisuus, yhteenkuuluvuus ja muita ajankohtaisia teemoja, kuten terveys ja hyvinvointi. Suomessa työterveys- ja turvallisuuskomitea, joka koostuu työntekijöiden ja työnantajien edustajista, kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan erilaisista työvoimaan liittyvistä aiheista. Työntekijöiden edustajat valitaan kahden kalenterivuoden ajaksi kerrallaan. Pienemmissä toimistoissa nimetty maajohtaja tapaa säännöllisesti henkilöstön keskustellakseen ajankohtaisista asioista. CapManin konsernin laajuinen DEI-työryhmä, jota sponsoroi CapManin hallituksen jäsen, kokoontuu kahden kuukauden välein käsittelemään DEI-aiheita ja edistämään muutosta. Sisäisiä tavoitteita, kuten Rooney-sääntöä rekrytoinnissa, seuraa HR-tiimi.

Vaikka työvoima tai heidän edustajansa eivät ole suoraan mukana tavoitteiden toteutumisen seurannassa, he osallistuvat tunnistamaan oppeja tai parannuksia, jotka johtuvat yrityksen suorituskyvystä. DEI-työryhmä on tunnistanut parannusalueita rekrytointien osalta, ja työterveys- ja turvallisuuskomitea keskittyy toimiin, kuten varhaisen puuttumisen koulutukseen, ensiapuun, toimistoympäristöön ja työterveydenhuoltoon.

CapManin työntekijöille tarkoitetut odotetut tulokset sisältävät työskentelyn kestävällä, osallistavalla ja elinvoimaisella työpaikalla, jossa he tuntevat olevansa sitoutuneita ja yhteenkuuluvia ja jossa he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä paremman pohjoismaisen yhteiskunnan hyväksi. Nämä korkean tason asiat on sisällytetty CapManin yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, jota tukevat sovellettavat politiikat ja hyvä yhteistyö työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa.

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

CapManin työntekijätiedot johdetaan pääasiallisesta HR-järjestelmästä, joka sisältää mittareita, kuten vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden lukumäärän. Työntekijätietoja hallinnoidaan keskitetysti ja ne noudattavat yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ohjeita. Työntekijätiedot raportoidaan henkilöstömääränä, ja raportointijakso on 31.12.2024. Vammaisuuteen ja "riskiryhmiin" liittyviä tietoja ei ole saatavilla, koska CapMan ei kerää tällaisia henkilötietoja. Raportissa esitettyjen työntekijöiden kokonaismäärä sisältää kaikki CapManin työsuhteessa olevat työntekijät, sekä vakituiset että määräaikaiset. Raportointijaksolla CapManilla oli 193 vakituista työntekijää ja 10 määräaikaista työntekijää, ja vuosittainen vaihtuvuus oli 11%. Sukupuolijakaumataulukoiden määritelmä "muu" on tällä hetkellä tyhjä, koska CapManilla ei tällä hetkellä ole tätä määritelmää pääasiallisessa HR-järjestelmässään. Vaihtoehto voidaan lisätä myöhemmin, riippuen siitä, mitä tietoja se voi kerätä eri toimintamaissa. Määritelmä "muu" maajakaumassa sisältää Tanskan, Luxemburgin, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan. Näissä paikoissa työskentelee alle 10% CapManin työvoimasta, joten ne yhdistetään "muut"-luokkaan.

TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SUKUPUOLEN MUKAAN7

Sukupuoli	Työntekijöiden lukumäärä
Mies	122
Nainen	81
Muu	0
Ei raportoitu	0
Yhteensä	203

TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN MAAN MUKAAN

Maa	Työntekijöiden lukumäärä
Suomi	148
Ruotsi	27
Muu	28
Yhteensä	203

⁷(50+ työntekijää maissa, jotka edustavat ≥10% kokonaismäärästä)

TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄ (HEADCOUNT)8

Nainen	Mies	Muu	Ei raportoitu	Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä
81	122	0	0	203
Vakituisten työntekijöiden määrä
75	118	0	0	193
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
6	4	0	0	10
Muiden kuin taattua työaikaa tekevien työntekijöiden määrä
0	0	0	0	0
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
78	120	0	0	198
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
3	2	0	0	5

8Taulukko, joka esittää tietoja työntekijöistä sopimustyypin mukaan, jaoteltuna sukupuolen mukaan. Raportointijakso 31. joulukuuta 2024.

TYÖNTEKIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ (HENKILÖSTÖMÄÄRÄ)

Vakituiset työntekijät

Nainen	Mies	Muu	Ei raportoitu
77,9	119,5	0	0
Määräaikaiset työntekijät
Nainen	Mies	Muu	Ei raportoitu
7,7	5,4	0	0
Työntekijät, joilla ei ole taattua työaikaa
Nainen	Mies	Muu	Ei raportoitu
0	0	0	0

Yllä olevassa taulukossa keskiarvo perustuu CapManin kuukausittaisen raportointijakson lopussa työskennelleeseen henkilöstömäärään, ja siinä on esitetty 12 kuukauden ajanjakson keskiarvo.

TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ SEKÄ JAKAUTUMINEN SUKUPUOLEN JA ALUEEN MUKAAN (HENKILÖSTÖMÄÄRÄ)9

Suomi	Ruotsi	Muu	Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä
148	27	28	203
Vakituisten työntekijöiden määrä
141	25	27	193
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
7	2	1	10
Muiden kuin taattua työaikaa tekevien työntekijöiden määrä
0	0	0	0
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
146	26	26	198
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
2	1	2	5

9Taulukko, joka esittää tietoja työntekijöistä sopimustyypin mukaan, jaoteltuna alueittain. Raportointijakso 31. joulukuuta 2024.

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

CapManin työvoimaan kuuluu 12 ei-työsuhteista työntekijää, jotka kaikki ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. Yrityksiltä, jotka toimivat ensisijaisesti henkilöstöpalveluiden alalla, ei ole käytössä ei-työsuhteisia työntekijöitä. Ei-työsuhteinen työntekijöiden, kuten konsulttien, tiedot ylläpidetään CapManin pääasiallisessa HR-järjestelmässä.

CapManilla ei-työsuhteisia työntekijöitä kutsutaan konsulteiksi, ja heidät luokitellaan kahteen tyyppiin: palvelukonsultit ja sijoituskonsultit. Palvelukonsultit suorittavat väliaikaisia, projekti- tai palvelutyöhön liittyviä tehtäviä CapMan Oyj:lle, usein liittyen ad-hoc-tehtäviin tai uusien tuotteiden tai palveluiden lanseerauksiin, jotka vaativat lisäresursseja tai -osaamista. Heidän työtään ohjaa nimetty CapManin työntekijä tai johtaja. Sijoituskonsultit puolestaan toimivat neuvonantajina tai verkostoedustajina lainkäyttöalueilla CapManin toiminta-alueen ulkopuolella. He tarjoavat tukea ja neuvontaa laajan paikallisen tietämyksensä ja sijoittajaverkostojensa avulla, ja heidän työtään ohjaa sijoitustiimin hallinnoiva kumppani tai muut asiaankuuluvat kumppanit.

Konsulttitiedot hallinnoidaan CapManin lakiasiain- ja HR-tiimeissä. Lakitiimi käsittelee sopimukset, jotka tehdään yritysten välisinä (B2B) sopimuksina, eikä niitä pidetä työsuhteina. HR-tiimi seuraa tarvittavia tietoja pääasiallisessa HR-järjestelmässä valvontatarkoituksia varten. Konsulttisopimukset tehdään tyypillisesti kolmansien osapuolten yritysten kautta. Palvelukonsultit suorittavat työtä, joka liittyy väliaikaisiin, projekti- tai palvelutarpeisiin, kun taas sijoituskonsultit tarjoavat neuvontapalveluja ja tukea tietyillä alueilla tai paikoissa, joissa heidän panostaan tarvitaan. Tämä jäsennelty lähestymistapa varmistaa, että CapMan hallinnoi ja hyödyntää tehokkaasti ei-työsuhteisten työntekijöiden asiantuntemusta työvoimassaan.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

CapMan Oyj:n työvoima on monipuolinen eri ikäryhmissä. Yhtiöllä on 37 alle 30-vuotiasta työntekijää, mikä edustaa 18% koko työvoimasta. 30–50-vuotiaita työntekijöitä on 134, mikä muodostaa 66% työvoimasta. Lisäksi yli 50-vuotiaita työntekijöitä on 32, mikä vastaa 16% koko työvoimasta. Tämä monipuolinen ikäjakauma heijastaa CapManin sitoutumista edistämään osallistavaa ja monipuolista työympäristöä. CapMan Oyj määrittelee ylimmän johdon koostuvan toimitusjohtajasta, talousjohtajasta, operatiivisesta johtajasta, rahastosijoittajasuhteiden johtajasta, kestävän kehityksen johtajasta ja sijoitustiimien hallinnoivista kumppaneista.

Työntekijöiden sukupuolten edustus ylimmässä johdossa	Ylimpään johtoon kuuluvien työntekijöiden määrä	%
Nainen	4	36
Mies	7	64
Ei-binäärinen	0	0
Tietoja ei ole saatavilla	0	0
Ylimmän johdon työntekijöiden kokonaismäärä	11

S1-10 Riittävä palkka

CapMan varmistaa, että kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa, joka on linjassa sovellettavien vertailuarvojen kanssa.

S1-11 Sosiaalinen suojelu

CapMan varmistaa, että kaikki työntekijät ja ei-työsuhteiset työntekijät sen työvoimassa ovat sosiaaliturvan piirissä joko julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta. Tämä kattaa suojan tulonmenetykseltä sairauden, työttömyyden, työtapaturman, hankitun vamman, vanhempainvapaan ja eläkkeen vuoksi. CapMan ei toimi maissa, joissa sosiaaliturva julkisten ohjelmien tai vastaavien etujen kautta ei ole saatavilla. Siksi kaikille työntekijöille taataan sosiaaliturva niissä maissa, joissa CapMan toimii. Tämä sitoutuminen sosiaaliturvaan korostaa CapManin omistautumista työntekijöidensä hyvinvoinnille ja turvallisuudelle, varmistaen, että heitä tuetaan erilaisissa olosuhteissa, jotka voivat vaikuttaa heidän tuloihinsa.

S1-13 KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit sukupuolen mukaan	Säännöllisesti suoritusta ja urakehitystä koskeviin arviointeihin osallistuneiden työntekijöiden prosenttiosuus	Koulutustuntien keskimääräinen määrä (työntekijät)	Säännöllisesti suoritusta ja urakehitystä koskeviin arviointeihin osallistuneiden ei-työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	Koulutustuntien keskimääräinen määrä (muut kuin työntekijät)
Nainen	100	12	0	8
Mies	100	12	0	8
Muu	0	0	0	0
Tietoja ei ole saatavilla	0	0	0	0
hteensä	100	12	0	8

TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN SUORITUSKYVYN JA URAKEHITYKSEN ARVIOINTIIN LUOKITTAIN

Työntekijäluokka	Säännöllisesti suoritusta ja urakehitystä koskeviin arviointeihin osallistuneiden työntekijöiden prosenttiosuus	Säännöllisiin suoritusarviointeihin ja urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden keskimääräinen määrä	Koulutustuntien keskimääräinen määrä työntekijää kohden
Työntekijät	100	203	12

Ei-työsuhteisten työntekijöiden osuus, jotka osallistuivat säännöllisiin suoritus- ja urakehitysarviointeihin, on 0%. Ei-työsuhteiset työntekijät osallistuvat suoritus- ja urakehitysarviointeihin, jotka heidän työnantajansa, esimerkiksi kolmannen osapuolen toimittajat, tarjoavat.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

CapMan varmistaa, että 100% sen työntekijöistä on oikeutettu perhevapaaseen. Tämä oikeus tarjotaan sosiaalipolitiikan kautta, varmistaen, että kaikilla työntekijöillä on pääsy perhevapaisiin.

Perhevapaata pitäneiden palkansaajien prosenttiosuus sukupuolen mukaan jaoteltuna	Perhevapaaseen oikeutettujen ja perhevapaalle jääneiden työntekijöiden prosenttiosuus
Nainen	15
Mies	10
Muu	0
Ei ilmoitettu	0

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

CapMan on pieni ja keskisuuri yritys (PK-yritys), joka koostuu 123 sijoitusammattilaisesta ja 80 palveluammattilaisesta. Suurin osa CapManin työvoimasta sijaitsee Suomessa (73%), ja loput Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Luxemburgissa. Palkat vaihtelevat näiden sijaintien välillä, ja Suomessa keskipalkat ovat yleensä alhaisemmat verrattuna muihin maihin.

Eurostatin sukupuolten välisen palkkaeroanalyysin mukaan vuodelta 2022 CapManin palkkaero on linjassa rahoitusalan kanssa niissä maissa, joissa se toimii. CapMan ylläpitää läpinäkyvää palkitsemispolitiikkaa, joka korostaa peruspalkkaa, muuttuvia osia ja etuja. Palkitseminen on sidottu senioriteettiin ja rooleihin, varmistaen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Sukupuolijakauma organisaatiossa on 40% naisia ja 60% miehiä, ja sijoitusammattilaisten ja kumppaniryhmien ollessa miesvaltaisia, mikä vaikuttaa kokonaispalkkaeroon. Sijoitusammattilaisten ryhmissä muuttuva palkka (STI) on korkeampi verrattuna palveluammattilaisiin, joissa naiset edustavat 65%.

Palkkaeron laskentamenetelmä sisältää vakituisissa tehtävissä olevat työntekijät, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja kumppaneita (79,3% henkilöstöstä käytetään otoksena), ja ottaa huomioon roolikohtaisen STI-bonuksen enimmäispotentiaalin. Syynä STI-bonuksen enimmäispotentiaalin käyttämiseen todellisen maksun sijasta on se, että jokaisella tiimillä on tietty bonustavoite, joka liittyy niiden taloudelliseen suorituskykyyn, ja toteutuneet bonukset vaihtelevat vuodesta toiseen. Muissa valuutoissa kuin euroissa maksetut palkkiot on muunnettu euroiksi vertailua varten. Suhdeluku korkeimman palkan ja mediaanipalkan välillä on 4,3.

Maa / Segmentti	Työllisyysluokka	Sukupuolten välinen palkkaero (%)
CapMan Kaikki	Vakituinen 10	28,3
Suomi	Vakituinen	32,8
Ruotsi	Vakituinen	28,3
Sijoitusalan ammattilainen	Vakituinen	12,9
Palveluammattilainen	Vakituinen	22,1

10Yllä olevassa taulukossa vakituisilla työntekijöillä tarkoitetaan kaikkia CapManin vakituisia työntekijöitä, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja kumppaneita. Toimitusjohtajan ja kumppaneiden poissulkemisen perusteluna on heidän erilainen asemansa ja palkitsemisrakenteensa verrattuna tavallisiin työntekijöihin.

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Vuonna 2024 CapMan ei raportoinut yhtään valitusta, joka olisi tehty niiden kanavien kautta, joiden kautta sen oma työvoima voi ilmaista huolensa, eikä yhtään valitusta tehty OECD:n monikansallisten yritysten kansallisille yhteyspisteille. CapManin työvoimaan ei liittynyt vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia, eikä YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisten yritysten ohjeiden noudattamatta jättämistä havaittu. Näin ollen CapManin työvoimaan ei ole liittynyt vakavia ihmisoikeusongelmia. Lisäksi ei ollut sakkoja, rangaistuksia tai korvauksia, jotka liittyisivät vakaviin ihmisoikeusongelmiin ja -tapauksiin työvoiman osalta. Vuoden 2024 aikana ei raportoitu tai käsitelty valituksia tai tapauksia, eikä syrjintätapauksia esiintynyt.

Sijainti	Syrjinnän määrä	Syrjinnän määrä	Tapahtumat yhteensä
Kaikki CapManin toimipaikat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Luxemburg ja Iso-Britannia.	0	0	0

Hallintotapatiedot

Hallintotapatiedot

Luettelo tiedonantovaatimuksista		Sivuviite
G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	124
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 124
G1-2	Suhteet toimittajiin	125
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	125
G1-4	Korruptio- tai lahjontatapaukset	125
G1-5	Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	125
G1-6	Maksukäytännöt	126

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

CapManin hallinnointimalli koostuu yhtiökokouksesta, hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa tukee johtoryhmä. Suomen osakeyhtiölain ja CapManin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä on hyväksyä strategiset tavoitteet ja seurata niiden edistymistä, mukaan lukien niiden yhdistäminen vastuullisuustavoitteisiin.

Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain mukaisesti ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuutusten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta.

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, mutta sisäinen valvonta toteutetaan kaikilla organisaation tasoilla, kaikissa liiketoiminta- ja tukitoiminnoissa. Jokainen työntekijä on henkilökohtaisesti vastuussa politiikkojen ja ohjeiden noudattamisesta sekä virheiden ja väärinkäytösten raportoinnista esihenkilöilleen tai muille nimetyille henkilöille. CapManin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, asianmukaista, luotettavaa ja säädösten mukaista, ja että yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti. Konsernin sisäinen valvontajärjestelmä on olennainen osa konsernin johtamisjärjestelmää ja koostuu organisaatiorakenteesta, politiikoista, prosesseista,

työohjeista, tehtävien ja vastuiden jaosta, hyväksyntävaltuutuksista, manuaalisista ja automatisoiduista valvontatoimista, seurantaraporteista ja tarkastuksista.

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Hallituksen ja toimitusjohtajan asiantuntemus lliiketoiminnan harjoittamisessa on kuvattu CapManin hallinnointiperiaatteissa.

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

CapManin yrityskulttuuri määritellään sen perusteella, miten toimimme organisaationa. Se kattaa sen, miten rekrytoimme, pidämme ja palkitsemme työntekijöitämme sekä järjestelmät ja prosessit, jotka meillä on käytössä. Tätä kulttuuria vahvistaa edelleen yrityksen brändi-identiteetti, joka luotiin yhdessä ylimmän johdon, keskeisten liiketoimintojen sidosryhmien ja työntekijöistä koostuvien fokusryhmien kanssa tehtyjen syvähaastattelujen avulla. CapMan suorittaa vuosittaisen työntekijäkyselyn arvioidakseen kulttuuriin liittyviä kysymyksiä, mitaten eNPS:ää ja osallisuutta (ainutlaatuisuus ja yhteenkuuluvuus) sisäisesti vuosittain. Kyselyn jälkeiset esitykset ja työpajat järjestetään lisäpalautteen keräämiseksi ja jatkotoimien suunnittelemiseksi tiimikohtaisesti. Suorituskyvyn hallintaprosessimme, joka sisältää tavoiteasetannan ja työntekijäkeskustelut, toimii seurantakeinona varmistaen, että työntekijämme keskittyvät olennaisiin asioihin sekä ymmärtävät roolinsa, vastuunsa ja velvollisuutensa. Sosiaalisia tapahtumia järjestetään säännöllisesti organisaation yhteyksien lisäämiseksi, mukaan lukien koko konsernin vuosittainen tapahtuma, jossa on innostavia työpajoja, luentoja ja palkintoseremonioita.

Liiketoiminnan käytäntöihin liittyvät politiikat on esitetty Code of Conduct -ohjeistuksessamme ja lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassamme. Laitonta toimintaa tai Code of Conduct -ohjeistuksemme tai muiden sisäisten politiikkojemme vastaista käytöstä koskevien epäilyjen tunnistamiseen, raportointiin ja tutkintaan tarkoitetut mekanismit mahdollistavat ilmoitusten tekemisen sekä sisäisiltä että ulkoisilta sidosryhmiltä. Näihin mekanismeihin kuuluvat Code of Conduct, muut sisäiset politiikat ja valvontatoimet, tapausraportointi ja väärinkäytösten ilmoituskanava. Ilmoitukset voidaan tehdä nimettömästi, ja vastatoimet ovat kiellettyjä, kuten väärinkäytösten whistleblowing-ilmoituskanavaa koskevassa politiikassa on kuvattu. CapMan on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan käytäntöihin liittyvät tapaukset nopeasti, itsenäisesti ja objektiivisesti. Meillä on suunnitelmia toteuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen mukaisia korruption ja lahjonnan vastaisia politiikkoja, mutta aikataulua toteutukselle ei ole annettu. Meillä on whistleblowing-ilmoituskanavaa koskeva politiikka ja ilmoituskanava käytössä, joten väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvät politiikat ovat jo käytössä. Noudatamme sääntelyyn perustuvaa väärinkäytösten paljastajien suojelua, ja politiikkamme sisältää kuvauksen suojelusta ja siitä, miten raportit käsitellään.

CAPMAN 2024 HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ PALKITSEMISRAPORTTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI Yleiset tiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Hallintotapatiedot

Vuosittainen Code of Conduct -koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, ja lisäkoulutusta annetaan uusille työntekijöille aloittaessaan CapManilla. Korruption ja lahjonnan osalta eniten riskialttiita toimintoja ei kuitenkaan ole tunnistettu. CapManiin sovelletaan väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia oikeudellisia vaatimuksia. Vaikka emme ole ottaneet käyttöön erityisiä politiikkoja liiketoiminnan käytäntöihin liittyen, meillä on korruption ja lahjonnan vastaisia politiikkoja sekä ilmoituskanavaa koskeva politiikka käytössä. Eläinten hyvinvointiin liittyviä politiikkoja ei ole käytössä.

G1-2 Suhteet toimittajiin

CapManin lähestymistapa toimittajasuhteiden hallintaan on kuvattu sen Supplier Code of Conduct -ohjeistuksessa. Tämä ohje kuvaa yhtiön lähestymistapaa toimittajasuhteisiin, ottaen huomioon toimitusketjuun liittyvät riskit ja vaikutukset kestävyyteen. Sosiaalisia ja ympäristökriteerejä ei kuitenkaan oteta huomioon toimituspuolen sopimuskumppaneiden valinnassa, eikä toimittajien ympäristö- tai sosiaalikäytäntöjä arvioida.

Toimittajien toimintaohje lisätään kaikkiin toimittajasopimuksiin, joiden vuotuinen arvo ylittää 15 000 euroa. CapMan edellyttää toimittajiensa noudattavan ohjeistuksen perusperiaatteita ja liiketoiminnan eettisiä standardeja omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Jos toimittaja ei pysty noudattamaan CapManin Supplier Code of Conduct -ohjeistusta, CapMan ei voi jatkaa liiketoimintasuhdetta kyseisen toimittajan kanssa.

CapMan on ottanut käyttöön erilaisia sähköisiä ostolaskujen käsittelyjärjestelmiä useimmissa konserniyhtiöissään myöhästyneiden maksujen estämiseksi, erityisesti pk-yrityksille. Nämä järjestelmät lähettävät automaattisia muistutuksia käsittelemättömistä laskuista, varmistaen oikea-aikaisen käsittelyn. Kaikkien laskujen käsittelijöiden on asetettava sijainen poissaolonsa ajaksi, ja paikalliset kirjanpitäjät yhdessä CapMan Group Finance & Accounting -tiimin kanssa seuraavat säännöllisesti erääntyneitä ja maksamattomia laskuja. He muistuttavat yksilöitä tai nimeävät sijaisia laskujen käsittelijöille tapauskohtaisesti tarvittaessa. Tämä politiikka koskee kaikkia ostolaskuja, eikä pk-yritysten laskuille ole erillistä politiikkaa.

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

CapManin toimintaohjeet määrittelevät perusperiaatteet, jotka ohjaavat päätöksentekoamme ja toimintaamme, sekä CapManin työntekijöiden vastuut liiketoimintaympäristössä. Tämä ohje toimii ohjaavana työkaluna, varmistaen, että toimimme paitsi lakien ja määräysten mukaisesti myös eettisesti oikein. Tarkemmat periaatteet ja käytännön ohjeet esitetään erilaisissa yrityksen politiikoissa ja menettelytavoissa, ja työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti näiden standardien ylläpitämiseksi.

Korruption tai lahjonnan väitteiden tai tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi CapMan on ottanut käyttöön lahjonnan ja korruption vastaisen (Anti-Bribery and Anti-Corruption, ABC) politiikan ja tarjoaa ABC-koulutusta työntekijöille. Näitä asioita käsittelevät tutkijat tai tutkintakomitea ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen osallistuvasta komentoketju, mikä varmistaa riippumattomuuden ja objektiivisuuden. Compliance-toiminto vastaa ABC-asioista sekä tutkinta- ja raportointiprosesseista, jotka suoritetaan tapauskohtaisesti.

ABC-politiikka on kaikkien CapManin henkilöstön saatavilla intranetissä, ja säännöllinen ABC-verkkokoulutus, mukaan lukien kyselylomake, on suoritettava kahden vuoden välein. Tämä koulutus on myös pakollinen kaikille uusille työntekijöille. Korruption tai lahjonnan vastaisen koulutusohjelman luonne, laajuus ja perusteellisuus on kuvattu sisäisessä ABC-politiikassa. Sama koulutus tarjotaan koko henkilöstölle, mukaan lukien hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.

CapMan on sitoutunut jatkuvasti parantamaan koulutustoimintaansa, ja uusi työkalu koulutusten seurantaan on otettu käyttöön. Tämä parantaa koulutustoiminnan analysointia alueittain tai kategorioittain. Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisista ei ole tuomioita, mikä heijastaa käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuutta.

G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset

CapMan on ryhtynyt toimiin korruption ja lahjonnan vastaisten menettelyjen ja standardien rikkomusten käsittelemiseksi. Sisäisissä menettelyissä on ollut vain vähäisiä rikkomuksia, jotka on käsitelty tapausraportoinnin, prosessien korjausten ja ABC-lisäkoulutusten avulla. Vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia ei ole ollut. Näin ollen ei ole ollut tapauksia, joissa CapManin omia työntekijöitä olisi irtisanottu tai heihin olisi kohdistettu kurinpidollisia seuraamuksia korruptio- tai lahjontatapausten vuoksi. Samoin ei ole ollut vahvistettuja tapauksia, joissa liikekumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset olisi irtisanottu tai jätetty uusimatta korruption tai lahjonnan rikkomusten vuoksi. CapMania tai sen työntekijöitä vastaan ei ole nostettu julkisia oikeustapauksia korruptioon tai lahjontaan liittyen, joten raportoitavia tuloksia ei ole. Korruptiotapauksia ei ole raportoitu, eikä korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisista ole määrätty sakkoja.

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

CapMan Oyj:n hallitus vastaa poliittisen vaikuttamisen ja lobbaustoiminnan valvonnasta organisaatiossa. CapManin lahjonnan ja korruption vastaisen (ABC) politiikan mukaan yhtiö ei tee poliittisia lahjoituksia poliittisille puolueille, puoluevirkailijoille tai ehdokkaille, ellei CapMan Oyj:n hallitus ole hyväksynyt tällaisia lahjoituksia etukäteen. Tämä politiikka varmistaa, että kaikki rahana tai luontoissuorituksina annetut poliittiset lahjoitukset tehdään avoimesti ja asianmukaisella valvonnalla. Lisäksi hyväntekeväisyyslahjoituksia ei saa tehdä vastaanottajan epäasianmukaiseksi vaikuttamiseksi tai minkään liiketoiminnallisen tai muun kaupallisen edun saamiseksi. Hyväntekeväisyyslahjoituksia ja sponsorointia ei voida käyttää korruption tai lahjusten kiellon kiertämiseen.

CapMan osallistuu aktiivisena ja vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana päätöksentekijöiden kanssa keskusteluihin yleistä etua koskevissa asioissa. Yhtiö ilmoittaa avoimesti kaikki lobbaustoimintansa ja on jäsenenä asiaankuuluvissa toimialajärjestöissä. Näiden jäsenyyksien kautta CapMan voi lobata aiheista, jotka ovat tärkeitä koko pääomasijoitusalalle. CapMan ei kuitenkaan ole rekisteröitynyt EU:n avoimuusrekisteriin tai vastaavaan avoimuusrekisteriin missään jäsenvaltiossa.

CapManin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan ei ole raportoitu toimineen vastaavissa tehtävissä julkishallinnossa kahden vuoden aikana ennen heidän nimitystään. Jäsenmaksut lobbausjärjestöille tammikuusta joulukuuhun 2024 olivat 129 647 euroa. CapManilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta olla kauppakamarin tai minkään muun sen etuja ajavan organisaation jäsen.

G1-6 Maksukäytännöt

CapManilla ei ole vireillä oikeudenkäyntejä myöhästyneistä maksuista.

capman.com CapMan Group Ludviginkatu 6 00130 Helsinki 2024