HALLITUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen toimintakertomus .................................... 3
Toimintaympäristö ......................................................... 3
Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus 2025 ........... 3
Taloudellinen kehitys ..................................................... 4
Segmentit ........................................................................ 6
Muutokset konsernin rakenteessa ................................ 9
Tilikauden keskeisiä tapahtumia ................................... 9
Katsastuskauden jälkeisiä tapahtumia .......................... 10
Varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päätöksiä ............... 10
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot ................. 10
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ...................... 10
Riskienhallinta ................................................................. 10
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ................... 11
Voitonjakoehdotus ......................................................... 12
Varsinainen yhtiökokous................................................ 12
Osake ja osakemarkkinat ............................................... 13
Osakeomistuksen jakautuminen ................................... 14
Hallituksen valtuudet .................................................... 16
Konsernin keskeiset tunnusluvut .................................. 17
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ............................... 18
Kestävyysselvitys ............................................................ 22

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Toimintaympäristö

K-ryhmän toimintaan vaikuttavia tunnistettuja trendejä ovat korkotason ja inflaation vaikutukset kuluttajien ja yritysten luottamukseen ja asiakaskäyttäytymiseen, kaupungistumisen vaikutus asumiseen, kulutustottumuksiin ja liikkumiseen sekä väestönmuutos. Kulutuskäyttäytymisessä korostuu vaivattomuus ja tottumukset muuttuvat nopeasti. Lisäksi ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, digitalisaatio ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet vaikuttavat toimintaympäristöön. Globalisaatio vaikuttaa toimitusketjuihin ja riskienhallinnan merkitys kasvaa. Toimintaympäristön keskeiset mahdollisuudet ja riskit liittyvät taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin, digitaalisiin palveluihin ja tiedolla johtamiseen, geopoliittiseen tilanteeseen, kestävään hankintaan ja ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Kehittymässä olevia riskejä ovat luontokato sekä sään ääri-ilmiöt. Riskejä on kuvattu tarkemmin tämän toimintakertomuksen Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä -osassa.

Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus 2025

Kesko-konsernin tulosohjeistus annetaan kuluvalta vuodelta 2025 ja sitä verrataan vuoteen 2024. Toimintaympäristön arvioidaan paranevan vuoden 2025 aikana, mutta jatkuvan silti verrattain haastavana. Keskon vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan vuonna 2025. Yhtiö arvioi vuonna 2025 vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa 640-740 miljoonaa euroa. Tulosohjeistus perustuu arvioon asteittain paranevasta suhdanteesta kaikissa Keskon toimintamaissa. Keskeisiä näkymiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ovat kuluttajaluottamuksen ja investointihalukkuuden kehitys, sekä geopoliittiset kriisit ja jännitteet.

Päivittäistavarakaupassa kuluttaja-asiakaskaupan ja foodservice-markkinan arvioidaan pysyvän vakaana. Vuonna 2025 päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin arvioidaan pysyvän selvästi yli 6 %:n tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon yhtiön vuosille 2024-2026 tekemän strategian mukaisesti.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa suhdanteen ennakoidaan paranevan vuoden 2025 aikana historiallisen matalalta tasolta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan kannattavuuden arvioidaan paranevan vuodesta 2024.

Autokaupassa uusien autojen markkinan ennakoidaan pysyvän matalalla tasolla. Käytettyjen autojen ja palveluiden kysynnän arvioidaan säilyvän hyvänä. Autokaupan kannattavuuden arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2025 huolimatta uusien autojen heikosta kysynnästä.

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2024

	1-12/2024 Liikevaihto, milj. €	Kehitys, %	Kehitys, vertailukelpoinen, %	Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	Muutos, milj. €
Päivittäistavarakauppa	6 381,4	+0,5	+0,4	438,0	-6,8
Rautakauppa	2 160,7	+13,0	-6,9	57,9	-7,1
Tekninen kauppa	2 255,0	-3,8	-5,2	90,5	-38,1
Kesko Senukai	-	-	-	20,9	+1,9
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä	4 351,6	+3,8	-6,0	169,1	-43,3
Autokauppa	1 209,4	-4,2	-4,0	69,3	-13,3
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-22,4	-	-	-26,4	+1,4
Yhteensä	11 920,1	+1,2	-2,3	650,1	-62,0

Konsernin liikevaihto kasvoi 1,2 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 2,3 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti Suomessa 1,8 % ja muissa toimintamaissa se laski 5,1 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman toteutuneiden yrityskauppojen vaikutusta.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihto kasvoi 0,5 %. Myynti K- ruokakauppa-ketjuille kasvoi 1,0 %. Kespron foodservice- liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli 1,3 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi 3,8 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 6,0 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti heikko rakentamisen suhdanne. Teknisen kaupan liikevaihto laski 3,8 %, ja vertailukelpoisesti se laski 5,2 %. Rautakaupassa liikevaihto kasvoi 13,0 % yritysostojen ansiosta, ja vertailukelpoisesti se laski 6,9 %. Tanskalainen Davidsen-rautakauppaketju on yhdistelty rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan lukuihin 1.2.2024 alkaen.

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 650,1 milj. euroa (712,0 milj. euroa) ja se laski 62,0 milj. euroa. Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski 6,8 milj. euroa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski 43,3 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto laski liikevaihdon laskusta johtuen, johon pääosin vaikutti heikko rakentamisen suhdanne. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla erityisesti aurinkoenergiatuotteiden liikevaihto ja bruttokate alittivat vertailukauden tason. Vertailukelpoinen liikevoitto laski kaikissa toimintamaissa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto Suomessa oli 69,0 milj. euroa (90,8 milj. euroa).# KESKO OYJ - Annual Financial Statements and Directors' Report 2024

Management Report

Financial review

Kesko’s net sales in euros totalled €15,853.0 million, a decrease of 2.2% compared to the previous year. Comparable net sales decreased by 1.3%.

The profit attributable to equity holders of the parent was €471.5 million, down from €613.5 million in the previous year. Earnings per share were €0.95 (comparable €1.11), down from €1.25 (comparable €1.28) in the previous year.

Net sales and result by segment

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023	Change, %	Comparable change, %
Net sales
Food and Home	6,381.4	6,351.6	+0.5	+0.4
Comparable net sales
Groceries	4,529.3	4,484.0	+1.0	+1.0
K-Citymarket, consumer goods	602.6	615.5	-2.1	-2.1
Kespro	1,169.6	1,154.9	+1.3	+1.3
Others	79.8	97.3	-18.0	-21.8
Total net sales	6,381.4	6,351.6	+0.5	+0.4
Building and Technical Trade	4,351.6	4,193.2	+3.8	-6.0
Comparable net sales
Hardware trade	2,160.7	1,912.1	+13.0	-6.9
Technical trade	2,255.0	2,344.7	-3.8	-5.2
Kesko Senukai	20.9	19.0	+10.0	+10.0
Total net sales	4,351.6	4,193.2	+3.8	-6.0
Comparable operating profit
Food and Home	438.0	444.8	-1.5	-1.5
Building and Technical Trade	169.1	212.5	-20.4	-20.4
Comparable operating profit total	579.5	695.4	-16.7	-16.7

In Finland, the profitability of the hardware trade remained at a good level. The profitability of the hardware trade was burdened by expense recognition of €2.5 million related to fair value adjustments from the Davidsen acquisition. Kesko Senukai's share of the joint venture's profit was €1.9 million higher than in the comparative period. The comparable operating profit of the car trade segment decreased by €13.3 million. Comparable operating profit in car trade operations decreased by €11.4 million due to a decrease in net sales. In sports trade, comparable operating profit decreased by €1.9 million compared to the comparative period.

Items affecting comparability, milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Operating profit, comparable	650.1	712.0
Items affecting comparability
+ Sales gains	+11.4	+0.4
- Sales losses	-1.6	-1.0
- Impairments	-40.0	-
+/- Restructuring	-40.4	-16.1
Total items affecting comparability	-70.6	-16.7
Operating profit	579.5	695.4

The most significant items affecting comparability were the impairment of goodwill in the Norwegian hardware chain Byggmakker, €40.0 million, restructuring costs for the Swedish K-Rauta chain as Swedish hardware operations were consolidated into the K-Bygg chain, termination costs for the Neste K chain, and costs related to acquisitions. The impairment of Byggmakker's goodwill was influenced by weaker-than-expected business performance, the weak economic cycle in the Norwegian construction market, and high interest rates.

Kesko Group's (Kesko and its chains) retail and business customer sales (excl. VAT) totalled €15,853.0 million, a decrease of 2.2%. In the K-Plussa network, the number of households belonging to the K-Plussa loyalty program who had shopped in the past 12 months was 2.6 million, and the number of customers who used a K-Plussa card was 3.4 million.

Net financing costs, income taxes, and profit/share

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Net financing costs	-111.7	-83.9
Interest on lease liabilities	-78.6	-73.4
Profit before tax, comparable	543.0	630.4
Profit before tax	471.5	613.5
Income taxes	-92.0	-118.0
Profit/share, comparable, €	1.11	1.28
Profit/share, €	0.95	1.25
Equity/share, €	6.84	6.93

The increase in the Group's net financing costs was influenced by an increase in interest-bearing debt and a rise in the interest rate level. Net financing costs were partly reduced by the positive fair value change of interest derivatives. The share of results from associated companies was €3.8 million (€2.1 million). The Group's effective tax rate was 19.5% (19.2%). The Group's earnings per share and comparable earnings per share decreased compared to the comparative period.

Cash flow and financial position

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Cash flow from operations	1,008.2	1,049.5
Cash flow from investments	-597.5	-590.2
Cash flow from financing	-149.8	-492.2

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Liquid assets	488.1	227.3
Interest-bearing debt	3,396.3	2,787.0
Lease liabilities	2,051.0	1,997.9
Interest-bearing net debt excl. leases	857.2	561.9
Interest-bearing net debt/EBITDA excl. IFRS 16 impact	1.1	0.7
Net gearing, %	106.3	92.8
Equity ratio, %	32.5	35.8

The Group's cash flow from operations was €1,008.2 million (€1,049.5 million). The development was partly influenced by weaker-than-comparative period profit development and an increase in the amount of net interest paid. The Group's cash flow from investments was €-597.5 million (€-590.2 million). Cash flow from investments included a positive item of €0.5 million (€54.3 million) from the redemption of interest funds included in the Group's liquid assets. The Group's net debt, excluding lease liabilities, increased due to completed acquisitions and investments in the grocery store network and the Onninen logistics centre.

Investments

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Investments	675.9	678.9
Store site investments	289.2	300.3
Acquisitions	172.9	141.1
IT investments	18.0	25.0
Other investments	195.8	212.5

From 1 January 2024, Kespro's pick-up warehouse investments are reported as store site investments. Previously, they were reported as other investments. Comparative period figures have been adjusted accordingly. Store site investments decreased by €11.1 million compared to the comparative period. Investments include store properties in Espoo and Salo purchased in March, where Kesko's grocery trade has long been the main tenant. Other investments include €82.8 million (€90.1 million) in investments for the logistics centre under construction in Hyvinkää for Onninen and K-Auto. The construction project will be completed in 2025. Investments include the acquisition of the Danish hardware company Davidsen Koncernen A/S, which took place on 31 January 2024, and the acquisition of Autotalo Lohja, which took place on 1 September 2024. Investments in the comparative period included the acquisition of Elektroskandia Norge AS in Norway on 1 March 2023 and the acquisition of Zenitec Sweden AB in Sweden on 5 April 2023.

Segments

New segment structure

Kesko's business structure and segment reporting changed from 1 April 2023. Sports trade was integrated into the car trade segment. Previously, sports trade was part of the building and technical trade segment. Comparative period data has been adjusted to reflect the new segment structure. Kesko published comparative data for 2022 and the first quarter of 2023 according to the revised segment structure on 25 May 2023.

Food and Home

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023	Change, %	Comparable change, %
Net sales	6,381.4	6,351.6	+0.5	+0.4
Comparable operating profit	438.0	444.8	-1.5	-1.5
Comparable operating profit, %	6.9	7.0
Return on capital employed, comparable, %	16.0	17.4
Investments	276.0	303.7
Personnel, converted to full-time employees on average	6,346	6,257

Net sales in Food and Home were €6,381.4 million (€6,351.6 million), an increase of 0.5%. Sales to K-Ruoka chains grew by 1.0%. Kespro's foodservice business net sales grew by 1.3%.

Net sales, Milj. €	1-12/2024	1-12/2023	Change, %	Comparable change, %
Sales to K-ruokakaupat	4,529.3	4,484.0	+1.0	+1.0
K-Citymarket, consumer goods	602.6	615.5	-2.1	-2.1
Kespro	1,169.6	1,154.9	+1.3	+1.3
Others	79.8	97.3	-18.0	-21.8
Total	6,381.4	6,351.6	+0.5	+0.4

The total grocery market in Finland (incl. VAT) is estimated to have grown by about 2.0% (The Finnish Grocery Trade Association, PTY), and retail prices are estimated to have increased by about 0.5% (incl. VAT, Statistics Finland). K-Group's grocery sales grew by 0.9% (incl. VAT). Online grocery sales grew by 13.5%. Its share of K-Group's grocery sales (incl. VAT) was approximately 3.7%. Online store services are offered by all K-Group grocery chains, and the number of K-food stores offering online services was 776 at the end of the review period, an increase of 47 stores from the previous year. The total market in foodservice is estimated to have decreased by 1.1% (The Finnish Grocery Trade Association, PTY). Kespro's market share is estimated to have continued to grow.

Comparable operating profit in Food and Home was €438.0 million (€444.8 million), a decrease of €6.8 million. The development of comparable operating profit was partly influenced by the increase in store site costs and the decrease in net sales of K-Citymarket's consumer goods. Kespro's comparable operating profit was €77.8 million (€75.0 million). Operating profit in Food and Home was €420.9 million (€443.6 million). Items affecting comparability were €-17.2 million (€-1.3 million) and were mainly related to the closure of the Neste K chain. Investments in Food and Home were €276.0 million (€303.7 million). Store site investments were €255.2 million (€265.0 million). Store site investments include store properties in Espoo and Salo purchased in March, where Kesko's grocery trade has long been the main tenant.

Building and Technical Trade

Milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Net sales	4,351.6	4,193.2
Hardware trade	2,160.7	1,912.1
Technical trade	2,255.0	2,344.7
Comparable operating profit	169.1	212.5
Hardware trade	57.9	65.0
Technical trade	90.5	128.5
Kesko Senukai	20.9	19.0
Comparable operating profit, %	3.9	5.1
Hardware trade	2.7	3.4
Technical trade	4.0	5.5
Return on capital employed, comparable, %	7.8	11.4
Investments	293.7	273.0
Personnel, converted to full-time employees on average	6,538	6,073

Net sales in Building and Technical Trade increased by 3.8%. Comparable net sales decreased by 6.0%. The development of net sales was affected by the weak construction cycle. Net sales in Technical Trade decreased by 3.8%, and comparably it decreased by 5.2%. In hardware trade, net sales increased by 13.0% due to completed acquisitions, and comparably it decreased by 6.9%. The Danish Davidsen hardware chain has been consolidated into the figures for the building and technical trade segment from 1 February 2024. The euro-denominated development of net sales was increased by the strengthening of the Polish zloty and the Swedish krona against the euro, and decreased by the weakening of the Norwegian krone against the euro.

Net sales in Building and Technical Trade in Finland were €1,967.9 million (€2,115.0 million) and decreased by 7.0%. Net sales from foreign operations were €2,383.7 million (€2,078.2 million) and increased by 14.7% due to completed acquisitions. Net sales from foreign operations decreased by 5.1% on a comparable basis.

Comparable operating profit in Building and Technical Trade was €169.1 million (€212.5 million), a decrease of €43.3 million. Comparable operating profit decreased due to the decrease in net sales, which was mainly influenced by the weak construction cycle. In the first half of the year, sales and gross margin of solar energy products, in particular, were below the comparative period's level. Comparable operating profit decreased in all operating countries. Onninen's comparable operating profit in Finland was €69.0 million (€90.8 million).

Kesko Senukain yhteisyritystulososuus oli 1,9 milj. euroa vertailukautta korkeampi.

Liikevaihto, milj. €	1-12/2024	1-12/2023	Kehitys, %	Vertailukelpoinen kehitys, %
Rautakauppa, Suomi	888,4	937,6	-5,3	-5,3
K-Rauta, Ruotsi	101,6	149,8	-32,2	-
K-Bygg, Ruotsi	277,0	280,0	-1,1	-5,1
Byggmakker, Norja	517,9	547,6	-5,4	-5,2
Davidsen, Tanska	379,8	-	-	-
Rautakauppa yhteensä	2 160,7	1 912,1	+13,0	-6,9
Tekninen kauppa, Suomi	1 132,1	1 234,0	-8,3	-8,3
Tekninen kauppa, Ruotsi	130,6	132,8	-1,7	-3,2
Tekninen kauppa, Norja	501,7	517,5	-3,0	-5,0
Tekninen kauppa, Baltia	127,4	129,1	-1,3	-1,3
Tekninen kauppa, Puola	368,1	336,9	+9,3	+3,6
Tekninen kauppa yhteensä	2 255,0	2 344,7	-3,8	-5,2
Yhteensä	4 351,6	4 193,2	+3,8	-6,0

Ruotsissa K-Rauta-ketjun liiketoiminnan uudelleenjärjestely saatiin päätökseen joulukuussa 2024. Loka-marraskuun 2024 aikana 8 K-Rauta-kauppaa siirtyi K- Bygg-ketjuun. K-Byggin vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys on laskettu paikallisessa valuutassa ja lisäämällä vertailukauden lukuihin siirtyneiden K-Rauta- kauppojen liikevaihto kaupan ketjumuutosta vastaavana ajankohtana.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 116,3 milj. euroa (201,9 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -52,8 milj. euroa (-10,5 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Norjan Byggmakker-rautakauppaketjuun kohdistuva liikearvon arvonalentuminen, 40,0 milj. euroa, Ruotsin K- Rauta-ketjun uudelleenjärjestelykulut, kun Ruotsin rautakaupan toiminnot keskitettiin K-Bygg-ketjuun, sekä yritysostoihin liittyvät kulut. Byggmakkerin liikearvon arvonalentumiseen vaikuttivat liiketoiminnan odotuksia heikompi tuloskehitys sekä Norjan rakentamisen markkinan heikko suhdanne ja korkea korkotaso.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat 293,7 milj. euroa (273,0 milj. euroa). Investointeihin sisältyy 82,8 milj. euroa Onnisen ja K-Auton Hyvinkäälle rakenteilla olevan logistiikkakeskuksen investointia. Rakennushanke valmistuu vuonna 2025. Investointeihin sisältyy 31.1.2024 8 toteutunut tanskalaisen rautakauppayrityksen Davidsen Koncernen A/S:n yritysosto. Vertailukauden investointeihin sisältyi Norjassa 1.3.2023 toteutunut Elektroskandia Norge AS:n yritysosto sekä Ruotsissa 5.4.2023 toteutunut Zenitec Sweden AB:n yritysosto.

Autokauppa

Liikevaihto, milj. €	1-12/2024	1-12/2023
Autokauppa	1 040,9	1 078,6
Urheilukauppa	168,7	183,9
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	69,3	82,6
Autokauppa	61,7	73,1
Urheilukauppa	7,6	9,5
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	5,7	6,5
Autokauppa	5,9	6,8
Urheilukauppa	4,5	5,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	13,8	15,8
Investoinnit, milj. €	89,0	80,3
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	1 556	1 531

Liikevaihto, milj. €	1-12/2024	1-12/2023	Kehitys, %	Vertailukelpoinen kehitys, %
Autokauppa	1 040,9	1 078,6	-3,5	-3,3
Urheilukauppa	168,7	183,9	-8,3	-8,3
Yhteensä	1 209,4	1 262,3	-4,2	-4,0

Autokaupan toimialan liikevaihto laski 4,2 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 4,0 %. Autokaupassa uusien autojen liikevaihto laski ja liikevaihto kasvoi käytetyissä autoissa ja palveluissa. Vertailukaudella uusien autojen liikevaihtoa kasvatti autojen saatavuuden parantumisen myötä purkautunut tilauskanta. Urheilukaupassa liikevaihto laski. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli -15,2 %. Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen- pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 14,5 % (15,1 %).

Autokaupan toimialan vertailukelpoinen liikevoitto oli 69,3 milj. euroa (82,6 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto laski autokaupan liiketoiminnoissa 11,4 milj. euroa liikevaihdon laskun myötä. Urheilukaupassa vertailukelpoinen liikevoitto laski 1,9 milj. euroa vertailukauteen verrattuna. Autokaupan toimialan liikevoitto oli 69,3 milj. euroa (82,4 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,0 milj. euroa (-0,1 milj. euroa). Autokaupan investoinnit olivat 89,0 milj. euroa (80,3 milj. euroa). Investointeihin sisältyy 1.9.2024 toteutunut Autotalo Lohjan yritysosto.

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesko osti 90 % tanskalaisen rautakauppayrityksen Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta 31.1.2024. Autotalo Lohjan yritysosto toteutui 1.9.2024.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Keskon hallitus nimitti Keskon toimitusjohtajaksi ja Kesko- konsernin pääjohtajaksi Jorma Rauhalan 1.2.2024 alkaen Mikko Helanderin jäädessä eläkkeelle. Kesko tiedotti 8.12.2023 pääjohtaja Mikko Helanderin aikomuksesta siirtyä eläkkeelle vuoden 2024 aikana. (Pörssitiedote 19.12.2023)

Kesko tiedotti elokuussa 2023 laajentavansa liiketoimintaansa Tanskaan ja ostavansa 90 % Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta. Euroopan komissio hyväksyi kaupan 5.1.2024 ilman ehtoja. Kauppa toteutui 31.1.2024. (Sijoittajauutiset 23.8.2023 ja 31.1.2024)

Kesko luopui Neste K -liikenneasemista, joissa se vastasi päivittäistavarakaupasta sekä oheispalveluista. Kesko vetäytyi vuoden aikana 64 Neste K -liikenneaseman toiminnasta. Asemien palvelut jatkuvat Nesteen palveluna. Luopumisen taustalla on päivittäistavarakaupan roolin pieneneminen liikenneasemilla. (Sijoittajauutinen 23.1.2024)

Kesko Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja, CFO Jukka Erlund ilmoitti siirtyvänsä pois Keskon palveluksesta ja aloittavansa Fazer-konsernin talous- ja rahoitusjohtajana. Erlund toimi Keskon talous- ja rahoitusjohtajana sekä konsernijohtoryhmän jäsenenä marraskuusta 2011 lähtien. (Pörssitiedote 13.2.2024)

Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin Sami Kiiski ja autokaupan vt. toimialajohtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi Johanna Ali 1.4.2024 alkaen. (Pörssitiedote 20.3.2024)

Keskon talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.6.2024 alkaen KTM Anu Hämäläinen ja Keskon lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaavaksi johtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.6.2024 alkaen OTK, varatuomari Lasse Luukkainen. (Pörssitiedote 14.5.2024)

Keskon hallitus vahvisti yhtiön päivitetyn strategian. Keskon strategian peruspilarit pysyivät ennallaan, mutta kilpailuetuja ja tavoitteita kirkastettiin toimialoittain. Keskon kasvustrategian ytimessä on edelleen kannattava kasvu kolmella valitulla toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. (Sijoittajauutinen 4.6.2024)

Keskon autokaupan toimialajohtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin 4.6.2024 alkaen KTM Johanna Ali. (Pörssitiedote 4.6.2024)

Kesko perusti vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework) vihreiden lainainstrumenttien liikkeeseenlaskua varten. (Sijoittajauutinen 4.6.2024)

Keskon kaksi suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella olivat 1.9.2024 K-kauppiasliitto ry ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Edellä mainitut osakkeenomistajat käyttivät nimeämisoikeuttaan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Keskon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet ovat Pauli Jaakola, diplomikauppias, K-kauppiasliitto ry:n nimeämänä, Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä ja Esa Kiiskinen, Keskon hallituksen puheenjohtaja. Toimikunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan 23.9.2024 Pauli Jaakolan jatkamaan toimikunnan puheenjohtajana. (Pörssitiedotteet 7.6.2024 ja 23.9.2024)

Kesko on sopinut ostavansa kolme rautakauppatoimijaa Tanskassa: Roslev Trælasthandel A/S:n, Tømmergaarden A/S:n sekä CF Petersen & Søn A/S:n. Ostettavien yritysten liikevaihto on yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Yritysostot ovat osa Keskon Pohjois-Eurooppaan keskittyvää kasvustrategiaa ja toteutuessaan ne tekevät Keskon tytäryhtiö Davidsenista merkittävän maanlaajuisen toimijan Tanskan rautakauppamarkkinoilla. Kaikkien kolmen yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää sekä tiettyjen muiden ehtojen täyttymistä. Yrityskauppojen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. (Sijoittajauutinen 14.8.2024)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutki Kesko-konserniin kuuluvan Onnisen sekä usean muun yrityksen toimintaa muovisten LVI- ja infraputkituotteiden markkinoilla noin kymmenen vuoden ajan. Tutkinta koski tapahtumia, jotka ajoittuvat vuosiin 2009-2016. Kesko tiesi vireillä olevasta tutkinnasta ostaessaan Onnisen vuonna 2016. Kesko ei ollut missään vaiheessa tutkintaa epäiltynä rikkomuksista. Vuonna 2022 Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätti viedä asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja vaati seuraamusmaksun määräämistä Onniselle ja muille asianosaisille yrityksille. 28.8.2024 antamassaan päätöksessä markkinaoikeus hylkäsi kaikki Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimukset. Lisäksi markkinaoikeus määräsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan Onnisen oikeudenkäyntikuluja. Markkinaoikeuden päätös on lainvoimainen lukuun ottamatta kysymystä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Sijoittajauutinen 28.8.2024)

Kesko ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) allekirjoittivat 7-vuotisen 150 miljoonan euron vastuullisuussidonnaisen lainasopimuksen, jonka korkomarginaali huomioi sen, miten Kesko saavuttaa tietyt päästöille ja ruokahävikille asetetut vastuullisuustavoitteet. (Sijoittajauutinen 13.9.2024)

Kesko kertoi laskevansa liikkeeseen 300 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman senioriehtoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, jonka maturiteetti on noin viisi vuotta ja neljä kuukautta ja se erääntyy 2.2.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kiinteää 3,500 prosentin vuotuista korkoa. Joukkovelkakirjalainan emissiohinta oli 99,317 prosenttia. Lainan liikkeeseenlaskupäivä oli 2.10.2024 ja kaupankäynti joukkovelkakirjalainalla alkoi 4.10.2024 Nasdaq Helsinki Oyj:n vastuullisten joukkovelkakirjalainojen listalla.# Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta kertyvät nettotuotot käytetään Keskon toukokuussa 2024 laatiman vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisesti vihreiden hankkeiden tai omaisuuserien rahoittamiseen tai uudelleenrahoittamiseen tai muutoin kyseisen viitekehyksen mukaisesti. (Pörssitiedotteet 20.9.2024, 25.9.2024 ja 2.10.2024)

Katsastuskauden jälkeisiä tapahtumia

Kesko ilmoitti 14.8.2024 ostavansa Roslev Trælasthandel A/S:n sekä kaksi muuta tanskalaista rautakauppatoimijaa. Roslev Trælasthandelin yritysosto on saanut kaikki tarvittavat kilpailuviranomaisten hyväksynnät ja kauppa toteutui 31.1.2025. (Sijoittajauutinen 31.1.2025)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päätöksiä

Keskon 26.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön vuoden 2023 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2023 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 1,02 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Osinko maksetaan neljässä erässä.

Osingon ensimmäisen erän 0,26 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 28.3.2024 ja maksupäivä 9.4.2024.
Osingon toisen erän 0,25 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 16.7.2024 ja maksupäivä 23.7.2024.
Osingon kolmannen erän 0,26 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 15.10.2024 ja maksupäivä 22.10.2024.
Osingon neljännen erän 0,25 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 14.1.2025 maksupäivä 21.1.2025.

Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteella 26.3.2024.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 2.5.
Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa 4.3 ja tiedot käypään arvoon arvostetuista rahoitusvälineistä on esitetty liitetiedossa 4.5.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 5.2.
Tiedot riita-asioista sekä oikeus- ja viranomaisprosesseista on esitetty liitetiedossa 5.4.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko Oyj laatii selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä noudattaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnointikoodin 2025 raportointivaatimuksia. Kesko Oyj esittää selvityksen hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Riskienhallinta

Keskossa riskienhallinta on ennakoivaa ja oleellinen osa päivittäistä johtamista liiketoimintaan liittyvien mahdollisuuksien ja uhkien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Keskon toimialat ja yhteiset toiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, arvioimisesta, käsittelystä ja hallinnasta sekä raportoivat riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista konsernin riskienhallintatoiminnolle. Konsernijohtoryhmän jäsenet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivasta ja tehokkaasta toteutuksesta omilla vastuualeillaan. Liiketoiminnoista riippumaton riskienhallintatoiminto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksestä ja 11 ohjauksesta sekä tukee, koordinoi ja valvoo riskienhallinnan toteutusta Kesko-konsernissa. Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan johtaja raportoi toiminnallisesti tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja hallinnollisesti Keskon pääjohtajalle sisäisestä tarkastuksesta ja konsernin talous- ja rahoitusjohtajalle riskienhallinnasta. Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallinnan ohjausryhmä vastaa konsernin riskitilannekuvan valmistelusta. Pääjohtaja on vastuussa konsernin riskienhallinnan toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä hyväksyy konsernin riskiraportit ennen hallituskäsittelyä. Keskon hallitus seuraa ja arvioi riskienhallinnan tehokkuutta sekä valvoo yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa tarkastusvaliokunnan avustamana. Konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet mittareineen raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Hallitus raportoi markkinoille merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kasvavista riskeistä toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Talouden ja kysynnän odotettua hitaampi elpyminen

Korkea korkotaso, heikentynyt työllisyystilanne ja taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikuttavat kuluttajien ostovoimaan ja yritysten investointihalukkuuteen. Päivittäistavarakaupassa tuotteiden hinta vaikuttaa korostuneesti kuluttajien ostopäätöksiin ja autokaupassa asiakkaat saattavat siirtää hankintoja tulevaisuuteen. Rakentamisen ja talotekniikan toimialalla rakennus- ja korjaushankkeita saatetaan edelleen lykätä, jolla on vaikutusta myyntiin ja varastojen hallintaan.

Geopoliittiset riskit

Ukrainan sodan sekä muiden sotilaallisten konfliktien seurauksena kasvaneet turvallisuuspoliittiset jännitteet ja konfliktien mahdollinen laajentuminen sekä suurvaltojen sotilaallisen ja taloudellisen kilpailun kiristyminen voivat vaikuttaa merkittävästi Keskon liiketoimintaympäristöön, toimitusketjujen jatkuvuuteen ja tuotteiden saatavuuteen.

Kyberrikollisuus

Ammattimainen ja edelleen kasvava kyberrikollisuus on lisännyt liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kriittisen tiedon menettämiseen liittyviä riskejä. Kyberhyökkäyksen kohteena voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittinen tietojärjestelmä tai henkilötiedot. Kyberhyökkäyksen seurauksia voivat olla myynnin keskeytyminen, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai viranomaisten määräämät sakot.

Lainsäädäntö ja sopimukset

Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä muutostarpeita ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimien viivästyminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja kauppapaikkaverkostossa. Keskon toiminnan vaikutukset ilmastolle liittyvät puolestaan Keskon energiaratkaisuihin ja päästöihin sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren vaikutuksiin koko toimitusketjussa.

Tuotteiden turvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu 12 kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption torjunnan sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa voivat aiheuttaa Keskolle kielteistä julkisuutta sekä toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja.

Raportointi markkinoille

Kesko noudattaa sijoittajaviestinnässään ja taloudellisessa raportoinnissaan Keskon hallituksen hyväksymää tiedonantopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Julkistamisessa periaatteena on, että kaikilla markkinoilla toimivilla osapuolilla on saatavilla samanaikaisesti ja tasapuolisesti tieto Keskon rahoitusvälineiden, kuten osakkeiden, hinnanmuodostuksen perustaksi. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 24.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,90 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista neljässä erässä.

Osingon ensimmäinen erä 0,23 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän täsmäytyspäivänä 26.3.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 2.4.2025.
Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän täsmäytyspäivänä 15.7.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.# Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 22.7.2025. Osingon kolmas erä 0,23 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän täsmäytyspäivänä 14.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 21.10.2025. Osingon neljäs erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän täsmäytyspäivänä 13.1.2026 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 20.1.2026. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät tai osingon maksaminen estyy sovellettavan lain tai säännösten vuoksi. Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 397 956 408 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 358 160 767,20 euroa. Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 539 047 794,71 euroa, josta tilikauden voitto on 357 128 787,22 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti, että varsinainen yhtiökokous on 24.3.2025 klo 13.00 alkaen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun 5.2.2025 yhtiön verkkosivuilla ja pörssitiedotteena.

13 Osake ja osakemarkkinat

Kesko Oyj:ssä oli 2024 lopussa yhteensä 400 079 008 osaketta, joista 126 948 028 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 273 130 980 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2024 oli 2 122 600 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 0,78 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,53 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,14 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 1 542 611 260 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli 2024 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 18,02 euroa ja 2024 lopussa 18,06, missä oli kasvua 0,2 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2023 lopussa 17,93 euroa ja 2024 lopussa 18,18, missä oli kasvua 1,4 %. A-osakkeen ylin kurssi 2024 oli 20,05 euroa ja alin 16,06 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 20,49 euroa ja alin 15,63 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) laski 2024 aikana 6,2 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi laski 4,5 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 13,8 %.

2024 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 2 293 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli 4 927 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 7 220 milj. euroa, ja se nousi vuoden 2023 lopusta 76 milj. euroa. Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin 2024 aikana 5,2 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 93,4 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 139,1 milj. kpl. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 442,2 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B- osakkeista oli yli 95 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävimpiä olivat Turquoise ja BATS (lähde: Euroland). Rekisteröityneiden osakkeenomistajien määrä oli 2024 lopussa 113 700. 2024 lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli 33,2 %, ja B-osakkeista 47,7 %.

Osakkeen kurssikehitys ja pörssivaihto

	2022	2023	2024
Osakkeen kurssi 31.12.
A-osake €	20,35	18,02	18,06
B-osake €	20,62	17,93	18,18
Osakkeen keskikurssi
A-osake €	21,89	18,47	17,80
B-osake €	23,11	18,49	17,56
Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake Milj. €	2 583,4	2 287,6	2 292,7
Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake Milj. €	5 577,9	4 855,8	4 926,9
Pörssivaihto A-osake Milj. kpl	7	6	5
Pörssivaihto B-osake Milj. kpl	144	143	139
Suhteellinen vaihto A-osake %	5,8	4,4	4,1
Suhteellinen vaihto B-osake %	52,2	52,3	50,5
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä keskimäärin 1 000 kpl	397 706	397 922	397 956

14 Osakeomistuksen jakautuminen

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2024

Kaikki osakkeet

Omistajaryhmä	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	132 739 287	33,18
Kotitaloudet	103 856 060	25,96
Yritykset ja asuntoyhteisöt	95 387 211	23,84
Julkisyhteisöt*	31 805 411	7,95
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	21 743 369	5,43
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14 547 670	3,64
Yhteensä	400 079 008	100,00

A-osakkeet

Omistajaryhmä	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus A- osakkeista, %	Osuus kaikista osakkeista, %
Yritykset ja asuntoyhteisöt	74 953 400	59,04	18,73
Kotitaloudet	23 839 798	18,78	5,96
Julkisyhteisöt*	14 169 777	11,16	3,54
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	11 260 708	8,87	2,81
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	2 437 873	1,92	0,61
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	286 472	0,23	0,07
Yhteensä	126 948 028	100,00	31,73

B-osakkeet

Omistajaryhmä	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus B- osakkeista, %	Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	130 301 414	47,71	32,57
Kotitaloudet	80 016 262	29,30	20,00
Yritykset ja asuntoyhteisöt	20 433 811	7,48	5,11
Julkisyhteisöt*	17 635 634	6,46	4,41
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14 261 198	5,22	3,56
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	10 482 661	3,84	2,62
Yhteensä	273 130 980	100,00	68,27

* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot
** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset yhdistykset

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024

Kaikki osakkeet

Osakkeiden suuruusluokka	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus osakkeiden omistajista, %	Osakkeet yhteensä	Osuus osakkeista, %
1−100	49 558	43,59	1 983 218	0,50
101−500	33 394	29,37	8 562 712	2,14
501−1 000	10 876	9,57	8 141 322	2,03
1 001−5 000	14 549	12,80	33 265 124	8,31
5 001−10 000	2 632	2,31	18 626 702	4,66
10 001−50 000	2 236	1,97	45 354 794	11,34
50 001−100 000	233	0,20	16 168 338	4,04
100 001−500 000	181	0,16	36 411 360	9,10
500 001−	41	0,04	231 565 438	57,88
Yhteensä	113 700	100,00	400 079 008	100,00

A-osakkeet

Osakkeiden suuruusluokka	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus A- osakkeiden omistajista, %	A-osakkeet yhteensä	Osuus A- osakkeista, %
1−100	16 170	55,58	560 115	0,44
101−500	6 753	23,21	1 651 190	1,30
501−1 000	1 674	5,75	1 248 899	0,98
1 001−5 000	2 638	9,07	6 787 641	5,35
5 001−10 000	762	2,62	5 478 926	4,32
10 001−50 000	863	2,97	17 973 813	14,16
50 001−100 000	123	0,42	8 850 369	6,97
100 001−500 000	97	0,33	19 090 388	15,04
500 001−	12	0,04	65 306 687	51,44
Yhteensä	29 092	100,00	126 948 028	100,00

B-osakkeet

Osakkeiden suuruusluokka	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus B- osakkeiden omistajista, %	B-osakkeet yhteensä	Osuus B- osakkeista, %
1−100	36 868	40,44	1 545 267	0,57
101−500	28 286	31,03	7 362 421	2,70
501−1 000	9 772	10,72	7 326 793	2,68
1 001−5 000	12 570	13,79	28 112 051	10,29
5 001−10 000	2 035	2,23	14 339 116	5,25
10 001−50 000	1 405	1,54	27 307 774	10,00
50 001−100 000	111	0,12	7 493 863	2,74
100 001−500 000	86	0,09	17 241 669	6,31
500 001−	26	0,03	162 402 026	59,46
Yhteensä	91 159	100,00	273 130 980	100,00

10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella 31.12.2024

	Omistaja	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	K-kauppiasliitto ry	21 858 292	5,46	218 582 920	14,17
2.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	13 760 000	3,44	137 600 000	8,92
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	13 195 008	3,30	131 950 080	8,55
4.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo	6 073 725	1,52	9 725 250	0,63
5.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 978 944	1,49	5 978 944	0,39
6.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	5 709 109	1,43	57 091 090	3,70
7.	Valtion Eläkerahasto	3 500 000	0,87	3 500 000	0,23
8.	K-ruokakauppiasyhdistys ry	2 605 792	0,65	26 057 920	1,69
9.	Heimo Välinen Oy	2 280 000	0,57	22 800 000	1,48
10.	OP-Suomi -sijoitusrahasto	2 183 510	0,55	2 183 510	0,14

Taulukossa on mukana rekisteröidyt omistajat. Taulukko ei sisällä Kesko Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä 31.12.2024 oli 2 122 600 kappaletta. Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan BlackRock, Inc:n omistus Kesko Oyj:n osakkeista oli 4,91 % ja äänistä 1,27 % 31.12.2024 (pörssitiedote 2.1.2025).

10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2024

	Omistaja	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	K-kauppiasliitto ry	21 858 292	5,46	218 582 920	14,17
2.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	13 760 000	3,44	137 600 000	8,92
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	13 195 008	3,30	131 950 080	8,55
4.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	5 709 109	1,43	57 091 090	3,70
5.	K-ruokakauppiasyhdistys ry	2 605 792	0,65	26 057 920	1,69
6.	Heimo Välinen Oy	2 280 000	0,57	22 800 000	1,48
7.	Food Paradise Oy	1 564 164	0,39	15 641 640	1,01
8.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	6 073 725	1,52	9 725 250	0,63
9.	Pokela Oy Iso Omena	792 600	0,20	7 926 000	0,51
10.	T.A.T. Invest Oy	792 080	0,20	7 726 400	0,50

Johdon osakeomistus

Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä edellä mainittujen määräysvallassa olevat yhteisöt omistivat joulukuun 2024 lopussa 778 910 Kesko Oyj:n A-osaketta ja 399 125 Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä 1 178 035 kpl, mikä edustaa 0,29 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,53 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Pääjohtajalla oli 31.12.2024 Kesko Oyj:n B-osakkeita 238 029 kappaletta, mitkä edustavat 0,06 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,02 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2024 Kesko Oyj:n A-osakkeita 2 824 kappaletta ja B-osakkeita 581 181 kappaletta, mitkä edustavat 0,15 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,04 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.# Hallituksen valtuudet
Keskolla on osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi Keskon hallitus voi päättää yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden luovuttamisesta yhtiökokouksen hallitukselle antamien osakeantivaltuutuksien puitteissa. 2024 aikana Kesko Oyj luovutti 196 208 yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta yhtiön johto- ja avainhenkilöille ja Keskolle palautui 17 100 B-osaketta osakepalkkio-ohjelmien ehtojen mukaisesti. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteilla 15.3.2024, 20.3.2024, 18.6.2024 ja 8.7.2024. Uusimmista osakepohjaisista sitouttamis- ja kannustinohjelmista on tiedotettu pörssitiedotteella 30.1.2024. Lisäksi Kesko Oyj luovutti 7 789 hallussa ollutta omaa B-osaketta Keskon hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 26.4.2024. Keskon varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 33 000 000 yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien B- osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2025 saakka. Valtuutuksista on kerrottu pörssitiedotteella 26.3.2024.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

Tuloslaskelma

	2022	2023	2024
Liikevaihto Milj. €	11 809,0	11 783,8	11 920,1
Liikevaihto muutos %	4,5	-0,2	1,2
Liikevaihdon muutos, vertailukelpoinen %	4,4	-0,8	-2,3
Liikevoitto, vertailukelpoinen Milj. €	815,1	712,0	650,1
Liikevoitto, vertailukelpoinen %	6,9	6,0	5,5
Liikevoitto Milj. €	816,5	695,4	579,5
Liikevoitto %	6,9	5,9	4,9
Tilikauden tulos Milj. €	609,9	495,6	379,1
Tilikauden tulos liikevaihdosta %	5,2	4,2	3,2

Kannattavuus

	%	%	%
Oman pääoman tuotto	23,1	18,0	13,8
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen	23,2	18,5	16,1
Sidotun pääoman tuotto	17,0	13,1	10,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen	16,9	13,4	11,3

Rahoitus ja taloudellinen asema

	2022	2023	2024
Korolliset nettovelat Milj. €	2 104,2	2 559,8	2 908,2
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja Milj. €	184,1	561,9	857,2
Nettovelkaantumisaste %	76,7	92,8	106,3
Omavaraisuusaste %	36,9	35,8	32,5
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	0,2	0,7	1,1
Korolliset nettovelat/käyttökate, IFRS	1,6	2,1	2,4

Muut tunnusluvut

	2022	2023	2024
Investoinnit Milj. €	449,2	678,9	675,9
Investoinnit liikevaihdosta %	3,8	5,8	5,7
Liiketoiminnan rahavirta Milj. €	915,2	1 049,5	1 008,2
Investointien rahavirta Milj. €	-344,3	-590,2	-597,5
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	14 633	14 766	15 347
Henkilöstö 31.12.	17 841	17 702	18 309

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2022	2023	2024
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu €	1,53	1,25	0,95
Tulos/osake, vertailukelpoinen, laimentamaton €	1,54	1,28	1,11
Oma pääoma/osake €	6,90	6,93	6,84
Osinko/osake* €	1,08	1,02	0,90
Osinko tuloksesta %	70,4	81,9	94,5
Osinko tuloksesta, vertailukelpoinen %	70,1	79,7	80,9
Liiketoiminnan rahavirta/osake €	2,30	2,64	2,53
Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake	13,26	14,46	18,95
Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake	13,44	14,39	19,08
Efektiivinen osinkotuotto, A-osake %	5,3	5,7	5,0
Efektiivinen osinkotuotto, B-osake %	5,2	5,7	5,0

ehdotus yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten tunnuslukujen kanssa. Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt on oikaistu yrityskauppojen tavoin. Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa. Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin liittyvät tulosvaikutteiset erät on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja arvonalentumiset. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen standardin käyttöönottoa. Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden tunnuslukuun ”korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja per käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta”. Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.

Kannattavuus

Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät – myyntivoitot + myyntitappiot + arvonalentumiset +/- rakennejärjestelyt
Oman pääoman tuotto, %
(Tulos ennen veroja - Tuloverot) x 100 / Oma pääoma, raportointijakson alun ja lopun keskiarvo
Oman pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen
(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ennen veroja - Tuloverot oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutuksella) x 100 / Oma pääoma, raportointijakson alun ja lopun keskiarvo
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen
Vertailukelpoinen liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta
Käyttökate
Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset
Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Käyttökate – Vuokrat vuokrasopimuksista

Rahoitus, investoinnit ja taloudellinen asema

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - Saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste
Korolliset nettovelat x 100 / Oma pääoma
Korolliset nettovelat
Korolliset velat + Leasingvelat – Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat - Rahavarat
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja
Korolliset nettovelat – Leasingvelat
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Korolliset nettovelat / käyttökate, sisältäen IFRS 16 vaikutuksen
Korolliset nettovelat / käyttökate, sisältäen IFRS 16 vaikutuksen
Investoinnit
Tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin osakkeisiin. Vuokrasopimuksista kirjattavien konsernitaseen käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset eivät ole investointeja. Vuokrakohteen (käyttöoikeusomaisuuserän) lunastus raportoidaan investointina.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, laimentamaton
(Tulos - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta) / Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimennettu
(Tulos - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta) / Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton, vertailukelpoinen
(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä) / Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä katsauskauden lopussa
Osinko tuloksesta, %
(Osinko / osake) x 100 / (Tulos / osake)
Hinta/voitto-suhde (P/E)
Tilinpäätöspäivän osakekurssi x (Tulos / osake)
Efektiivinen osinkotuotto-%
(Osinko / osake) x 100 / Tilinpäätöspäivän osakekurssi
Osakekannan markkina-arvo
Tilinpäätöspäivän osakekurssi x osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake
Liiketoiminnan rahavirta / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
A-osakkeen ja B-osakkeen tuotto
Osakkeen kurssimuutos + Osinkotuotot vuosituottona

Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

	2024	2023
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Myyntivoitot	11,4	0,4
Myyntitappiot	-1,6	-1,0
Arvonalentumiset	-40,0	-
Rakennejärjestelyt	-40,4	-16,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-70,6	-16,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	-0,8	-0,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa	7,7	3,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-63,7	-13,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-12,3	-12,8


Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto	579,5	695,4
Vähennettynä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-70,6	-16,7
Liikevoitto, vertailukelpoinen	650,1	712,0


Käyttökate
Liikevoitto	579,5	695,4
Lisättynä Poistot ja arvonalentumiset	247,9	184,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	375,5	353,2
Käyttökate	1 202,9	1 232,5


Käyttökate, vertailukelpoinen
Käyttökate	1 202,9	1 232,5
Vähennettynä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-12,3	-12,8
Käyttökate, vertailukelpoinen	1 215,2	1 245,3
Tulos ennen veroja
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen

Tulos, vertailukelpoinen

Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen
Vähennettynä
Tuloverot
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa
Tulos, vertailukelpoinen

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen

Tulos, vertailukelpoinen
Vähennettynä
Määräysvallattomille omistajille kuuluva tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen

Tulos/osake, vertailukelpoinen, euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton, 1 000 kpl
Tulos/osake, vertailukelpoinen, euroa

Sidotun pääoman tuotto, %

Liikevoitto
Sidottu pääoma, keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, %

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Liikevoitto, vertailukelpoinen
Sidottu pääoma, keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Milj. €

	2024	2023
Oman pääoman tuotto, %
Tulos	379,1	495,6
Oma pääoma, keskiarvo	2 746,7	2 750,3
Oman pääoman tuotto, %	13,8	18,0
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Tulos, vertailukelpoinen	443,3	509,3
Oma pääoma, keskiarvo	2 746,7	2 750,3
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	16,1	18,5
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma	2 734,9	2 758,4
Taseen loppusumma	8 471,2	7 754,3
Saadut ennakot	43,4	56,7
Omavaraisuusaste, %	32,5	35,8

KESTÄVYYSSELVITYS

Yleiset tiedot .................................................................. 23

Kesko lyhyesti ................................................................. 23

Yleiset laadintaperiaatteet ............................................. 23

Olennaiset kestävyysaiheet ja -tavoitteet .................... 24

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi .............................................. 26

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ...................... 29

Sidosryhmien edut ja näkemykset ................................ 31

Kestävyyden johtaminen ............................................... 32

Ympäristövastuu ........................................................... 35

EU-taksonomia ............................................................... 35

E1 Ilmastonmuutos ......................................................... 45

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ............................. 55

Sosiaalinen vastuu ......................................................... 60

S1 Oma työvoima ............................................................ 60

S2 Arvoketjun työntekijät .............................................. 72

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ...................................... 76

Hyvä hallinto .................................................................. 82

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ................................. 82

Kestävyysselvityksen liitteet ....................................... 86

Kestävyysselvitys on osa hallituksen toimintakertomusta.

YLEISET TIEDOT

Kesko lyhyesti

Yleiset laadintaperiaatteet

Kesko laatii Kesko-konsernin kestävyysselvityksen vuosittain. Kestävyysselvityksen laajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksessä, ja kestävyysselvityksessä raportoidaan koko konsernin tasolla. Kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat Keskon konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät tytäryhtiöt. Konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviä osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä ei sisällytetä konsernin kestävyysraportointiin, vaan ne tulevat osaksi raportointia osana Keskon arvoketjua mahdollisen liikesuhteen kautta. Hankitun tytäryhtiön tiedot sisältyvät kestävyysselvitykseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta yhtiöstä siirtyy Kesko-konsernille. Kestävyysselvitys kattaa Keskon arvoketjun ylä- ja alavirrat. Kestävyysselvityksen raportointikausi on sama kuin konsernitilinpäätöksessä.

Keskon kestävyysselvitys on laadittu ensimmäistä kertaa noudattaen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja siihen sisältyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) periaatteita. Kesko käyttää ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin mahdollistamaa siirtymäsäännöstä, jossa yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS-standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna. Lisäksi standardi sisältää luettelon vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista. Näitä helpotuksia sovelletaan etenkin taloudellisten vaikutusten tiedonantovaatimusten osalta. Vertailutiedot vuodelta 2023 on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Vuoden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä. Erillistä kuvausta kestävyysraportointia koskevasta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta ei ole sisällytetty osaksi ensimmäistä kestävyysselvitystä. Prosessien määrittelyä ja käyttöönottoa jatketaan vuoden 2025 aikana.

Kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) -standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan kestävyysselvityksen varmennuskertomuksen Keskon kestävyysselvityksestä. Konsernin kestävyysselvitys ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF- asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Keskon hallitus on 4.2.2025 hyväksynyt tämän kestävyysselvityksen julkistettavaksi.

Olennaiset kestävyysaiheet ja -tavoitteet

Olennaiset kestävyysaiheet

Kaksoisolennaisuusarvion lopputuloksena Kesko tunnisti olennaisia vaikutuksia liittyen kuuteen ESRS-standardiin ja niiden osa-aiheisiin. Tunnistetut olennaiset vaikutukset ovat joko todellisia vaikutuksia tai mahdollisia vaikutuksia, joiden aikahorisontti on arvioitu lyhyelle aikavälille. Riskejä tunnistettiin yhteensä neljän standardin osalta. Tunnistetut riskit ovat joko lyhyen tai keskipitkän aikavälin riskejä. Arviossa ei tunnistettu olennaisia mahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarvioprosessin perusteella yhteensä neljän standardin osalta, E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ja S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt, ei tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Olennaiset vaikutukset ja riskit on kuvattu tarkemmin jokaisen aihekohtaisen standardin tietojen yhteydessä.

ESRS-standardit	Olennaiset kestävyysaiheet
Ympäristövastuu	Ilmastonmuutos
	Ilmastonmuutoksen hillintä
	Energia
	Resurssien käyttö ja kiertotalous
	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset; Pakkaukset
	Jätteet
	Ruokahävikki
Sosiaalinen vastuu	Oma työvoima
	Työolot
	Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
	Arvoketjun työntekijät
	Työolot
	Lapsityövoima ja pakkotyö
	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
	Terveys ja turvallisuus
	Yksityisyys
Hyvä hallinto	Liiketoiminnan harjoittaminen
	Yrityskulttuuri
	Ilmoittajansuojelu
	Korruptio ja lahjonta
	Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
Ei-olennaiset ESRS-standardit	Pilaantuminen
	Vesivarat ja merten luonnonvarat
	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
	Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Kestävyystavoitteet

Kesko on asettanut kestävyystavoitteet, joiden asettamisesta ja joissa edistymisestä kerrotaan tarkemmin jokaisen aihekohtaisen standardin tietojen yhteydessä. Tavoitteet on asetettu osana Keskon vastuullisuusstrategian päivitystä vuonna 2024. Tavoite energiatehokkuuden parantamiseen liittyen on osa Keskon energiastrategiaa. Energiastrategia on hyväksytty konsernijohtoryhmässä vuonna 2024. Kestävyysselvitys sisältää ne vastuullisuusstrategiassa asetetut tavoitteet, jotka edistävät kaksoisolennaisuusarviossa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin vastaamista. Hallitus on vuonna 2024 hyväksynyt konsernin vastuullisuusstrategian strategiakaudelle 2024-2026 ja strategiset tavoitteet. Pääjohtaja vastaa vastuullisuusstrategian mukaisten tavoitteiden toimeenpanosta ja edistymisen raportoinnista hallitukselle. Keskeisiä sidosryhmiä ei ole merkittävästi osallistettu osana tavoitteiden asettamisen prosessia.

Tavoite	Tavoite Yksikkö	2024
Ympäristövastuu
E1 Ilmastonmuutos
Kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 + scope 2 markkinaperusteisesti)	tCO2-ekv.
---	---	---
Kasvihuonekaasupäästöt (scope 3 ostetut tuotteet ja palvelut), tavaran- ja palveluntoimittajien päästövähennystavoitteet	576	59 000
Energiatehokkuustoimenpiteet	20,9 GWh	95,0 GWh
Jätteiden kierrätysaste	67 %	73 %
Ruokahävikki Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa	0,45 %	0,22 %
Ruokahävikki K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa	1,68 %	1,10 %

Oma työvoima	Mittari	2023	2024
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö	Työtapaturmataajuus (TRIF)	25,9	22,0
Työntekijöiden hyvinvointi	Hyvinvointi-indeksi	83	86
Monimuotoisuus ja mukaan ottaminen	D&I-indeksi	87	89
Sukupuolten tasapainoinen edustus ylimmässä johdossa	%, aliedustetun sukupuolen osuus	27,7 %	40,0 %
Sukupuolten tasapainoinen edustus keskijohdossa	%, aliedustetun sukupuolen osuus	32,8 %	45,0 %

Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Tavoite (kg)	2024
Suolan määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	15 353	50 000
Sokerin määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	97 171	200 000
Tyydyttyneiden rasvojen määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	32 347	50 000

Liiketoiminnan harjoittaminen	Mittari	2023	2024
Työntekijöiden sitoutuminen K Code of Conduct -toimintaohjeeseen	%	85 %	100 %

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Keskon kaksoisolennaisuusarvio suoritettiin kahdessa osassa vuosien 2023-2024 aikana. Kaksoisolennaisuusarvion ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2023 tunnistettiin kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia Keskon omissa toiminnoissa sekä arvoketjussa ja laadittiin alustava näkemys näiden olennaisuudesta. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksiin tukeutuen olennaisuusarvion toisessa vaiheessa syvennettiin vaikutusten tunnistamista ja vahvistettiin niiden yhteyttä ESRS-standardien aiheisiin, osa-aiheisiin ja osa-osa-aiheisiin. Vaikutukset tunnistettiin aihekohtaisissa työpajoissa sekä pisteytettiin alustavan priorisoinnin aikaansaamiseksi. Seuraavassa vaiheessa vaikutusten pisteytykset tarkastettiin, jotta ne ovat yhteismitallisia, eikä jokin vaikutus ole yli- tai aliarvostettu. Vaikutuksia arvioitiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Vaikutuksen vakavuuteen vaikuttavat sen mittakaava, laaja- alaisuus ja negatiivisten vaikutusten osalta vaikutuksen korjattavuus. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi tehtiin osana Keskon riskienhallinnan prosessia. Keskon riskienhallintaprosessi noudattaa COSO Enterprise Risk Management -mallin metodologiaa. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin toimialoittain, minkä jälkeen muodostettiin konsernitason arvio. Kestävyysriskiarviota tarkasteltiin myös yhdessä konsernin muissa riskiarvioissa esiin nousseiden riskien kanssa. Riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin niiden taloudellisen vaikuttavuuden sekä todennäköisyyden perusteella. Arvioinnissa tarkasteltiin tunnistetuista vaikutuksista mahdollisesti esiin nousevia riskejä tai mahdollisuuksia. Arvoketjun työntekijöihin, tuoteturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviin mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin yhdistyy myös riski negatiivisista taloudellisista vaikutuksista Keskolle. Riskien arvioinnissa käytettiin samaa asteikkoa, joka on yleisesti käytössä Keskon riskienhallinnan prosessissa. Arviossa ei tunnistettu olennaisia mahdollisuuksia. Ne vaikutukset ja riskit luokiteltiin olennaisiksi, jotka ylittivät määritellyn olennaisuusrajan. Pisteytyksen perusteella olennaisiksi määritellyt vaikutukset ja riskit käytiin läpi johdon tarkastelussa, jossa tehtiin lopullinen olennaisten kestävyysaiheiden määrittely. Pääosa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista suoritettiin konsernin sisäisenä työskentelynä. Työskentelyssä oli mukana asiantuntijoita kaikilta Keskon kolmelta toimialalta sekä yhteisistä toiminnoista. Kaksoisolennaisuusarvio kattaa Keskon omien toimintojen lisäksi vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin arvoketjun ylä- ja alavirrassa. Sidosryhmien kuulemiset järjestettiin erillisin haastatteluin, joissa painoarvo oli rahoitusmarkkinatoimijoiden sekä tavarantoimittajien että yritysasiakkaiden haastatteluissa. Tässä prosessissa keräsimme tietoa, miten sidosryhmät näkevät toimintamme keskeisimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eri kestävyysaiheiden osalta. Haastatteluilla myös validoitiin jo olemassa olevaa näkemystä Keskolle olennaisista kestävyysaiheista. Sisäisesti suoritetun kaksoisolennaisuusarvion sekä sidosryhmien haastatteluiden tulokset tukivat toisiaan. Kaksoisolennaisuusarvion tulokset esiteltiin ensimmäisen kerran konsernijohtoryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle syyskuussa 2024. Kaksoisolennaisuusarvio ja siihen syyskuun 2024 jälkeen tehdyt olennaiset muutokset käsiteltiin tarkastusvaliokunnassa ja hyväksyttiin Keskon hallituksessa 4. helmikuuta 2025 osana lopullista kestävyysselvitystä. Kesko päivitti strategiansa toukokuussa 2024 strategiakaudelle 2024-2026. Strategiapäivityksen yhteydessä Kesko nosti yhdeksi kilpailueduksi vastuullisuuden edelläkävijyyden. Strategiatyön aikana Keskon toimialat tunnistivat kestävyysseikkoihin liittyviä vaikutuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Koska kaksoisolennaisuusarvio oli vielä kesken strategiapäivityksen aikaan, sen lopputuloksena tunnistettuja olennaisia vaikutuksia ja riskejä ei voitu kattavasti huomioida strategiatyössä. Jatkossa kaksoisolennaisuusarvion lopputuloksen yhteyttä Keskon strategiaan ja liiketoimintamalleihin arvioidaan tarkemmin osana sekä vuosittaista strategiaprosessia että normaalia liiketoiminnan ja kestävyyden johtamista. Kesko päivitti vastuullisuusstrategiansa lokakuun lopussa 2024. Uudessa vastuullisuusstrategiassa otettiin huomioon kestävyysseikkoja ja asetettiin konkreettisia tavoitteita, joiden avulla voidaan edistää tai muuten positiivisesti vaikuttaa kaksoisolennaisuusarviossa siihen mennessä tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin.

E1 Ilmastonmuutos

Keskon vaikutukset ilmastonmuutokseen syntyvät sen omassa toiminnassa sekä arvoketjussa muodostuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Kesko on tunnistanut omassa toiminnassaan keskeisimmät päästölähteet. Suurin scope 1 -päästöjen lähde on kuljetusten, logistiikkatoimintojen ja työsuhdeautojen polttoaineiden päästöt. Suurin scope 2 -päästöjen lähde on kaukolämmön kulutuksen päästöt. Suurin osa arvoketjun scope 3 -päästöistä syntyy ostettujen ja myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Lisäksi päästöjä syntyy käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksesta ja logistiikan kuljetuksista. Merkittäviä ilmastoon liittyviä riskejä ei ole tunnistettu konsernin riskikartalle, jossa tarkastelujakso on 12 kuukautta. Keskipitkällä aikavälillä ilmastoon liittyviä riskejä on tunnistettu etenkin kiinteistöihin liittyen. Riski on ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski. Kesko omistaa ja hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa. Tulevaisuudessa lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kasvattavat kiinteistöihin kohdistuvaa rasitusta. Yksittäisiin omaisuuseriin saattaa kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita sään ääri-ilmiöistä johtuen. Keskeisimmät sään ääri-ilmiöt Keskon toimintamaissa liittyvät kroonisiin ilmastoriskeihin kuten lämpökuormitukseen ja sadeolojen ja -tyyppien muutokseen. Akuutit riskit liittyvät lämpöaalloihin, myrskyihin, voimakkaisiin sateisiin ja tulviin. Olosuhteita simuloidaan muun muassa tulevaisuuden säädatalla ja sääilmiöihin varaudutaan huomioimalla riskit kiinteistöhankkeiden suunnitteluohjeissa. Kesko ei ole tehnyt E1 Ilmastonmuutos -standardissa tarkoitettua resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Olennaiset vaikutukset ympäristölle muodostuvat Keskon toiminnoissa syntyvästä jätteestä, jota syntyy etenkin osana varasto- ja logistiikkatoimintoja sekä vähittäiskauppatoiminnoissa. Suurin jätejae Keskon toiminnassa on pahvi, jota syntyy tuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin aikaisista pakkauksista. Keskon toiminnoissa syntyvä jäte on pääosin tavanomaista jätettä. Vaarallisen jätteen määrä Keskon toiminnoissa on vähäinen. Resurssien käyttöön liittyen resurssien ulosvirtausta syntyy erityisesti pakkaamisesta. Tuotteen logistinen ketju sisältää useita pakkauksia logistiikan pakkaamisesta aina yksittäisen tuotteen myyntipakkaukseen. Elintarvikealan toimijana Keskon toiminnoissa keskeisessä osassa on myös ruokahävikin syntymisen ehkäiseminen. Ruokahävikkiä syntyy osana varastointi- ja logistiikkatoimintoja sekä tukkutoiminnoissa. Ruokahävikin ehkäisemisen kannalta merkittävintä on kuitenkin ruokahävikin ehkäiseminen K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa, joissa suurin osa ruokahävikistä syntyy. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset ovat sellaisia, että niiden osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Eettisten ja läpinäkyvien liiketoimintaperiaatteiden varmistaminen sekä lakien ja määräysten noudattaminen on tunnistettu olennaiseksi kestävyysaiheeksi. Eettisten liiketoimintaperiaatteiden avulla vaikutetaan yrityskulttuuriin ja henkilöstön toimintaan työyhteisössä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Periaatteet korruption ja lahjonnan ehkäisemiksi sekä SpeakUp-kanava ja sen myötä ilmoittajansuojelu ovat keskeinen osa eettisen yrityskulttuurin toteutumista läpi arvoketjun. Keskolla on suuri määrä tavaran- ja palveluntoimittajia. Keskon yhteistyökumppaneille, erityisesti tavaran- ja palveluntoimittajille, on luotu omat Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeet, joilla vaikutetaan eettisen toimintakulttuurin toteutumiseen myös tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. Keskon liiketoimintamallissa eettisten liiketoimintaperiaatteiden toteutuminen hankintaketjussa edistää koko arvoketjun vastuullisuutta.# Kestävään kehitykseen liittyvä lisääntyvä lainsäädäntö ja sen mahdolliset muutokset liiketoimintamallissa sekä mahdolliset tulevaisuuden investointitarpeet puhtaasti lainsäädännön vaatimuksiin vastaamisessa tunnistettiin riskiksi, joka voi toteutuessaan ohjata Keskon resurssien käyttöä.

28 Ei-olennaiset ESRS-standardit

E2 Pilaantuminen

Keskon omassa toiminnassa tunnistettiin mahdollisia vaikutuksia liittyen maaperän pilaantumiseen Keskon omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä. Keskon toiminnan luonne ei kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä maaperän pilaantumisesta ja mahdolliset vaikutukset ovat rajattuja pienelle maantieteelliselle alueelle. Historiatietoihin perustuen vuosittain on saattanut olla joitakin yksittäisiä tapauksia, joissa maaperä on puhdistettu Keskon toimipaikoissa. Maaperän pilaantumisen lisäksi vaikutuksia tunnistettiin mikromuoveihin liittyen. Keskon toiminnoissa mikromuoveja syntyy erityisesti ajoneuvojen renkaista ja myydyistä tuotteista. Omien tuotemerkkien kosmetiikassa ja pesuaineissa on luovuttu mikromuovirakeista. Keskon tuotevalikoimassa on ongelma-aineiksi luokiteltavia tuotteita. Näiden osuus tuotevalikoimassa on kuitenkin vähäinen. Tuotteiden arvoketjussa tunnistettiin vaikutuksia etenkin ruoan alkutuotannossa ja valmistavassa teollisuudessa. Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset Keskon omassa toiminnassa ja tuotteiden arvoketjussa eivät nousseet kaksoisolennaisuustarkastelussa olennaisiksi vaikutuksiksi. Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset eivät ole olennaisia Keskon toiminnassa tarkasteluhetkellä, minkä johdosta niiden osalta ei ole järjestetty kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Keskon omassa toiminnassa veden kulutus ei ole merkittävää. Toiminoissa käytetään pääosin kunnallista vedenjakelua veden kulutukseen ja kunnallista viemäriverkostoa jäteveden käsittelyssä. Keskon toimintaan ei liity pohja- tai pintavesistä tapahtuvaa vedenottoa. Veteen liittyviä vaikutuksia tunnistettiin tuotteiden arvoketjun alkupäässä tuotteiden alkutuotannossa, etenkin sellaisten tuotteiden kautta, jotka ovat peräisin veden niukkuudesta kärsiviltä alueilta. Veden käyttöön liittyviä kysymyksiä tarkastellaan jatkuvasti valikoima- ja hankintapäätöksiä tehtäessä niiden tuotteiden ja tuoteryhmien osalta, joihin liittyy tunnistettuja veteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä. Keskon tuotevalikoiman laajuudessa vaikutukset tuotteiden arvoketjussa tai vaikutukset tuotteiden saatavuudelle eivät kuitenkaan nousseet olennaiseksi kestävyysaiheeksi osana kaksoisolennaisuustarkastelua. Keskon valikoimassa on kaloja ja äyriäisiä. Kala- ja äyriäisvalikoimaa ohjataan siten, että se ei sisällä uhanalaisia lajeja. Keskon toiminnoissa kala- ja äyriäistuotteiden valikoiman osuus on vähäinen. Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset eivät ole olennaisia Keskon toiminnassa tarkasteluhetkellä, minkä johdosta niiden osalta ei ole järjestetty kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Kaksoisolennaisuusarviossa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyen tunnistettiin vaikutuksia omassa toiminnassa liittyen maankäytön muutoksiin Keskon kiinteistötoiminnoissa. Vuoden 2024 aikana Kesko on selvittänyt rakennuttamiseen ja kiinteistökantaansa liittyvää maankäytön muutoksen laajuutta ja merkittävyyttä pohjautuen LEAP-metodiin (Locate, Evaluate, Assess and Prepare). Osana LEAP-selvitystyötä Keskon omien ja vuokraamien kiinteistöjen maankäyttöluokat selvitettiin paikkatietoanalyysillä hyödyntäen maankäyttöaineistoja. Muutoksen merkittävyyttä arvioitiin laskemalla kasvipeitteisten alueiden osuus kiinteistöjen koordinaattipisteiden välittömässä läheisyydessä sekä hyödyntämällä WWF:n Risk Filter -työkalulla saatavia arvoja maankäytön muutokseen liittyvistä riskeistä. Suomessa tarkastelluista kohteista 80 % sijaitsi alueella, jolla niillä ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia suojelualueisiin. Kohteista 19 % sijaitsi Suomen luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen läheisyydessä ja 1 % välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tarkasteltiin kohteiden etäisyyksiä metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin. Tarkastelun perusteella 97 % kohteista sijaitsi alueella, jolla niillä ei arvioida olevan vaikutuksia tärkeisiin elinympäristöihin. Tärkeiden elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsi 3 % kohteista. Välittömässä läheisyydessä ei sijainnut yhtään Keskon kohteita. Muiden toimintamaiden kohteista selvitettiin etäisyys WDPA-alueisiin (World Database on Protected Areas), jotka kuuluvat globaalisti ylläpidettyyn tietokantaan suojelualueista sekä 29 alueisiin, jotka ovat EU:n ympäristötietopalvelujen (EEA) ylläpitämässä tietokannassa eurooppalaisista suojelualueista. Kaikista toimintamaiden kohteista 11 % sijaitsi jonkin suojelualueen läheisyydessä. Kohteista 89 % sijaitsi suojelualueesta sellaisella etäisyydellä, jolla niillä ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia suojelualueeseen. Tarkastelluista suomalaisista kohteista 17 on rakenteilla olevia, jolloin vaikutukset ympäröivään luontoon ja herkkiin alueisiin voivat olla suuremmat. Rakenteilla olevista kohteista yksi sijaitsee suojelualueella. Kohteista neljä sijaitsee suojelualueiden läheisyydessä ja 12 kohdetta sijaitsee sellaisella etäisyydellä suojelualueista, jolla niillä ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia suojelualueisiin. Rakentamistoiminta on korkeasti säänneltyä toimintaa ja kauppapaikkoja ja muita kiinteistöjä rakennetaan vain liikekiinteistöille kaavoitetuille alueille. Suuressa osassa rakennushankkeita toimitaan jo valmiiksi rakennetussa ympäristössä. Arvioimme, että kiinteistöjen omistamiseen ja rakennuttamiseen liittyvät maankäytön muutokset ja niiden laajuus ja merkittävyys eivät nouse olennaisiksi vaikutuksiksi Keskon toiminnassa. Keskon hankintaketjuissa tapahtuu maankäytön muutosta erityisesti alkutuotannossa, kuten maa- ja metsätaloudessa, kaivostoiminnassa ja kalastuksessa. Kesko on selvittänyt hankintaketjujensa maankäytönmuutokseen liittyviä riskejä ja maantieteellistä laajuutta osana LEAP-selvitystyötä. Riskejä kartoitettiin tuoteryhmäkohtaisesti tunnistamalla keskeisimmät biodiversiteettivaikutuksia aiheuttavat tuoteryhmät sekä niiden luontoriskit ja -riippuvuudet ENCORE-työkalulla. Keskeisimmiksi tunnistettujen tuoteryhmien hankintaketjuja tarkasteltiin maatasolla, kunkin tarkastellun hankintaketjun suurimpien hankintamaiden osalta. Menetelmällä pystyttiin tunnistamaan Keskon globaaleista hankintaketjuista keskeisimmät maat, ja niissä keskeisimmät biomit, joiden maankäytönmuutoksen riski arvioitiin WWF Risk Filter -työkalulla. Arvoketjuun liittyvä selvitystyö jäi keskeneräiseksi vuoden 2024 aikana ja se tullaan saattamaan loppuun vuoden 2025 alkupuolella. Kaksoisolennaisuusarvion mukaisessa tarkastelussa emme kuitenkaan tunnistaneet sellaisia olennaisia vaikutuksia tuotteiden tai tuoteryhmien arvoketjussa, jotka tarkasteluhetkellä nousisivat olennaisiksi vaikutuksiksi.

S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt tunnistettiin Keskolle ei-olennaiseksi aiheeksi kaksoisolennaisuustarkastelun ensimmäisessä vaiheessa. Keskon liiketoiminnan luonne, jossa toiminta-alueella on lukuisia toimipaikkoja sekä toiminnan keskittyminen vahvasti Pohjois-Eurooppaan, eivät johda sellaisiin vaikutuksiin yhteisöissä, jotka standardin osa-aiheiden näkökulmasta olisivat olennaisia vaikutuksia niiden kohteena olevissa yhteisöissä. Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt -standardi ja osa-aiheet todettiin ei-olennaisiksi, eikä tarkastelua jatkettu kaksoisolennaisuusarvion seuraavassa vaiheessa.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Kesko päivitti strategiaansa toukokuussa 2024 strategiakaudelle 2024-2026. Visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ja houkuttelevin kaupan alan yritys. Tavoitteena on kannattavan kasvun varmistaminen, asiakasarvon kasvattaminen ja markkina-aseman vahvistaminen kaikilla kolmella toimialalla, päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Strategiatyön perustana on laatu ja tehokkuus, monikanavainen asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen, K-kauppiaat sekä vastuullisuus kaikessa toiminnassa. Keskolla on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.

Keskon liiketoimintamallit ovat ketjuliiketoimintamalli, oma vähittäiskauppa ja yritysasiakaskauppa. Ketjuliiketoimintamallissa Kesko toimii kauppiaiden tukkumyyjänä ja itsenäinen kauppiasyrittäjä vastaa jälleenmyynnistä loppuasiakkaille. Omassa vähittäiskaupassa kuluttaja-asiakkaat ja yritysasiakkaat ovat Keskon asiakkaita.

Keskolla on kolme toimialaa, jotka ovat samalla konsernitilinpäätöksessä raportoitavia segmenttejä: päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sisältäen rautakaupan liiketoiminnot ja teknisen kaupan liiketoiminnot sekä autokauppa sisältäen autokaupan liiketoiminnot ja urheilukaupan liiketoiminnot. Lisätietoja eri toimialojen liiketoiminnoista, niiden taloudellisista tiedoista ja liikevaihdon maantieteellisestä jakaumasta 30 on luettavissa konsernitilinpäätöksen liitteestä 2.2 Segmenttitiedot. Henkilöstön määrä Keskon toimintamaissa löytyy kestävyysselvityksen osiosta S1 Oma työvoima.

Kaupan alan arvoketjussa Keskon tehtävänä on tarjota tavarantoimittajien valmistamia tuotteita asiakkaiden saataville fyysisessä kaupassa tai digitaalisissa kanavissa. Keskeisiä osa-alueita ovat tehokkaat hankinnan, valikoimahallinnan ja logistiikan prosessit. Olennaiset kestävyysvaikutukset liittyvät Keskon myymiin tuotteisiin kaikissa liiketoiminnoissa.# Merkittävä osa vaikutuksista syntyy arvoketjun ylävirrassa tuotteiden valmistuksesta tai alavirrassa tuotteiden käyttämisestä. Myytävien tuotteiden valikoimat muuttuvat tuotteiden valmistajien kehittäessä uusia tuotteita ja poistaessa vanhentuneita tuotteita valikoimista. Kestävyysnäkökohdat ovat yksi tekijä tuotekehityksessä ja uusien tuotteiden lanseerauksessa. Kaupan alan toimijana Keskon tehtävä on tarjota aktiivisesti uusia tuotteita asiakkaiden saataville sekä tuottaa kattavat tuotetiedot sisältäen tuotteen kestävyyteen liittyvät tiedot. Tuotteisiin liittyvistä kestävyysseikoista johtuvat muutokset tuotteiden valikoimissa, saatavuudessa ja hintatasossa koskevat yleisesti markkinatoimijoita. Kestävyysvaatimukset ohjaavat jatkuvasti uusien ja korvaavien tuotteiden kehittämistä. Konsernitasolla Keskon herkkyyden arvoketjussa koko markkinaa koskevalle kestävyydestä johtuvalle muutokselle yksittäisten tuotteiden valikoimassa, saatavuudessa tai hintatasossa on arvioitu olevan vähäinen. Tämä johtuu Keskon liiketoimintojen ja myytävien tuotteiden monipuolisuudesta. Sen sijaan Keskon oman toiminnan eettisyys, säädöstenmukaisuus ja kestävyyteen liittyvät tekijät, kuten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen sekä negatiivisten kestävyysvaikutusten minimointi oman henkilöstön, arvoketjun työntekijöiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta, ovat keskeisiä tekijöitä Keskon liiketoiminnan kannalta. Näillä on suora vaikutus Keskon houkuttelevuuteen yhteistyökumppanina tavarantoimittajien ja asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen voi vaikuttaa suoraan konsernin velkarahoituksen hintaan, mikä korostaa kestävyyden taloudellista merkitystä Keskon toiminnassa. Yksittäisen tavaran- tai palveluntuottajan toiminnan negatiiviset kestävyysvaikutukset heijastuvat Keskon liiketoimintaan ja voivat vaikuttaa Keskon asettamien kestävyystavoitteiden toteutumiseen. Keskon strategian toteuttaminen ja liiketoimintamalli, jossa on kolme eri toimialaa, ei ole kriittisellä tavalla riippuvainen yksittäisistä asiakkaista, toimitusketjuista tai tavararyhmistä. Kokonaisuudessaan Keskon liiketoimintamallin arvioidaan sopeutuvan suhteessa yksittäisiin tunnistettuihin kestävyysaiheisiin. Edellä mainituista syistä Kesko ei ole laatinut vuonna 2024 analyysiä sen strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä olennaisten kestävyysaiheiden käsittelyssä. Raportointikauden lopussa Kesko ei ole tunnistanut olennaisia taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtaan liittyviä kestävyysriskejä.

31 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Toimivan ja aktiivisen vuoropuhelun kautta pystymme ymmärtämään sidosryhmien näkökulmia, huolenaiheita ja ajatuksia toimintamme kehittämiseen. Viestintämme sidosryhmille on aktiivista ja avointa. Oheisessa taulukossa on kuvaukset Keskon tärkeimmistä sidosryhmistä, yhteistyökanavista, sidosryhmille tärkeimmistä kestävyysaiheista sekä niiden vaikutuksista kestävyyden johtamiseen. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on kehittää edelleen sidosryhmätyötämme.

| Sidosryhmä | Yhteistyömuodot | Keskeiset kestävyysaiheet # Siten hallitus voi käyttää ulkopuolisia oikeudellisia, taloudellisia tai muita neuvonantajia oman harkintansa mukaan myös kestävyysaiheisiin liittyvissä asioissa.

33 Hallituksen monimuotoisuus ja hallituksen jäsenten riippumattomuus

Keskon hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärän, valitsee kaikki hallituksen jäsenet ja päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet sisältyvät hallituksen hyväksymään monimuotoisuuspolitiikkaan. Monimuotoisuuspolitiikassa on kuvattu tavoitteet monimuotoisuuden toteuttamiseksi hallituksen toiminnassa ja kokoonpanossa. Hallituksen jäsenten kokemus- ja koulutustaustat sekä ammatillinen osaaminen ovat monimuotoisia ja monialaisia. Usealla hallituksen jäsenellä on kaupan alan kokemusta, ja hallituksen seitsemästä jäsenestä kahden päätoimena on toimia K-ruokakauppiaana ja yhden K-rautakauppiaana. Usealla hallituksen jäsenellä on kokemusta myös kansainvälisestä yritystoiminnasta. Hallituksen jäsenistä miehiä on noin 71 % ja naisia noin 29 %. Hallituksen jäsenet ovat iältään 48-72-vuotiaita. Hallitus teki vuosittaisen riippumattomuusarvioinnin kokouksessaan maaliskuussa 2024. Riippumattomuusarviointien perusteella hallitus on katsonut, että hallituksen jäsenten enemmistö (noin 57 %) on riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet (86 %) yhtä jäsentä lukuun ottamatta on arvioitu riippumattomiksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanot täyttävät Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodin mukaiset riippumattomuusvaatimukset. Keskon kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors). Hallituksessa ei ole henkilöstöedustajia.

Konsernin pääjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, josta käytetään Keskossa nimitystä pääjohtaja. Keskon pääjohtajalla on työssä tukenaan Keskon konsernijohtoryhmä. Keskon pääjohtajalla on kokonaisvastuu vastuullisuusstrategian toteuttamisesta ja yhteisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Konsernijohtoryhmä tukee pääjohtajaa tässä roolissaan ja käsittelee kokouksissaan säännöllisesti Keskolle olennaisimpia kestävyysvaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja tavoitteiden etenemistä. Konsernijohtoryhmän jäsenistä vuoden 2024 lopussa oli miehiä 62,5 % ja naisia 37,5 %.

Vuonna 2024 konsernijohtoryhmässä käsiteltiin esimerkiksi seuraavia vastuullisuusaiheita:

Päivitetty vastuullisuusstrategia 2024-2026
Päivitetyt ilmastotavoitteet (scope 1 ja scope 2) ja niihin liittyvä siirtymäsuunnitelma
Energiastrategian päivitys ja hyväksyntä
Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) sisältäen kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja muiden kestävyyteen liittyvien lainsäädäntöhankkeiden käyttöönotto
K Code of Conduct -toimintaohjeet
Compliance & ethics -katsaus
Monimuotoisuuskysymykset (DEI)
Henkilöstötutkimuksen tulokset
Työterveysstrategia
Työturvallisuussuunnitelma.

Pääjohtajalla on lakiin perustuvat valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tehtäviensä hoitamiseksi. Hallitus on valtuuttanut pääjohtajan hankkimaan ulkopuolista neuvonantoa pääjohtajan oman harkinnan mukaan myös kestävyysseikkoihin liittyvissä asioissa.

Konsernin vastuullisuuden johtoryhmä ja toimialat

Vastuullisuuden johtoryhmän tehtävänä on edistää vastuullisuusstrategiaan sisältyviä toimenpiteitä, seurata strategian etenemistä, koordinoida konsernitasoisia aloitteita sekä jakaa parhaita käytänteitä Keskossa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen ja raportoi suoraan pääjohtajalle. Hän vastaa vastuullisuusstrategian sisällöstä ja valvoo sen edistymistä sekä tukee toimialakohtaisten vastuullisuusstrategioiden toteutumista. Muut vastuullisuuden johtoryhmän jäsenet edustavat toimialoja ja Keskon yhteisiä toimintoja. Toimialajohtajat vastaavat konsernitasoisten ja toimialakohtaisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta omilla toimialoillaan, toimenpiteiden edistymisen seurannasta, resurssien allokoinnista ja tarvittavista investoinneista. Konsernin yhteiset toiminnot tukevat vastuullisuustyössä edistymistä.

34 Kestävyystavoitteet osana palkitsemisjärjestelmiä

Keskossa on käytössä kaksi osakepohjaista sitouttamis- ja kannustinohjelmaa: Performance Share Plan (PSP) sekä Key Personnel Share Plan (KPSP). Osakepohjaisista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.3 Osakepalkitseminen. PSP-osakeohjelmassa on yhtenä ansaintakriteerinä Keskon vastuullisuuteen liittyvä tavoite 10 %:n painoarvolla. Vastuullisuustavoitteissa keskeisimmät ovat ilmastopäästöjen vähentäminen sekä kansainvälisiin vastuullisuusindekseihin ja -arviointeihin sidotut tavoitteet. PSP-osakeohjelman ehdot hyväksyy hallitus. KPSP-osakeohjelmassa vastuullisuusmittarit liittyvät henkilön omaan työnkuvaan ja vastuualueisiin ja ne hyväksyy henkilön esihenkilö. Osakepalkkio-ohjelmien lisäksi Keskon toimialojen ja yhteisten toimintojen johtoryhmien jäsenillä ja heille raportoivilla henkilöillä on ollut vuonna 2024 vastuullisuusstrategian mukainen vastuullisuustavoite yhtenä tulospalkkiokriteerinä. Vastuullisuustavoitteita on asetettu myös isolle joukolle tulospalkkiojärjestelmän piirissä olevia avainhenkilöitä henkilön roolin mukaisesti. Tulospalkkiokriteerit hyväksyy henkilön esihenkilö.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyttä koskevista konsernin due diligence -prosesseista on kerrottu kestävyysselvityksen alla mainituissa kohdissa:

S2 Arvoketjun työntekijät - Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät - Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät - Henkilötietojen suojaamiseen liittyvät toimintaperiaatteet
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen - Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet.

35 YMPÄRISTÖVASTUU

EU-TAKSONOMIA

Keskon EU-taksonomiaa koskeva raportointi noudattaa Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020) määräyksiä. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on auttaa yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan, ovatko taloudelliset toimet kestäviä ympäristön kannalta. Luokittelujärjestelmä määrittelee liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella voidaan arvioida, missä määrin yrityksen toiminta tukee ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Yritysten on raportoitava millä tavoin ja missä määrin niiden toiminta voidaan luokitella EU- taksonomiassa tarkoitetulla tavalla ympäristön kannalta kestäväksi seuraavien kuuden ilmasto- ja ympäristötavoitteen näkökulmasta:

Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen suojeleminen
Kiertotalouden edistäminen
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen

Luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista sekä luokitusjärjestelmässä mukaisista toiminnoista esitetään tunnusluvut, jotka ovat osuus yrityksen liikevaihdosta, investoinneista (CapEx) ja taksonomia-asetuksessa määritellyistä toimintamenoista (OpEx). Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei ole erikseen mainittu luokitusjärjestelmässä, jolloin kaupan alan yritykset raportoivat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoistaan, jos yrityksellä niitä on.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot ja luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi

Kesko on tunnistanut toiminnassaan luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi toiminnoiksi autokaupan leasing-liiketoiminnan ja käytettyjen autojen liiketoiminnan sekä kiinteistöjen omistamisen, vuokraamisen ja rakennuttamisen oman liiketoiminnan tarpeisiin. Lisäksi logistiikan toiminnot Tanskassa ovat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluva toiminto. Kesko on arvioinut kunkin luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvan toiminnon luokitusjärjestelmän mukaisuuden. Luokitusjärjestelmän mukaisuus on määritetty arvioimalla sitä, edistääkö toiminto merkittävästi vähintään yhtä luokitusjärjestelmän ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Luokitusjärjestelmän mukaisuuden määrittäminen tehdään kullekin toiminnolle sovellettavien teknisten arviointikriteerien perusteella. Näiden arviointikriteerien täyttymisen lisäksi on varmistuttu siitä, että toiminto ei aiheuta merkittävää haittaa muille taksonomia-asetuksessa mainituille ilmasto- tai ympäristötavoitteille erillisten ei merkittävää haittaa -kriteerien perusteella (DNSH), ja että taksonomia-asetuksen mukaiset vähimmäissuojatoimet toteutuvat. Kesko on tarkastellut vähimmäistason suojatoimien (minimum safeguards) toteutumista suhteessa ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan, reiluun kilpailuun sekä verotukseen. Edellä mainittuja vähimmäistason suojatoimien osa-alueita ja niihin liittyviä Keskon toimintaohjeita ja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin tämän kestävyysselvityksen osioissa S2 Arvoketjun työntekijät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Tarkastelun tuloksena Kesko arvioi, että vähimmäistason suojatoimet toteutuvat Keskon toiminnassa kaikilla neljällä tarkasteltavalla osa-alueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty Keskon tunnistamat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnot sekä miten Kesko on arvioinut kunkin toiminnon luokitusjärjestelmän mukaisuutta.

36 Tunnusluvut

Luokitusjärjestelmän toiminto	Toiminnon kuvaus	Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi	Liikevaihto	CapEx	Opex
CCM 6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	M1-, N1- tai L-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö. Toimintoon sisältyy autokaupan leasing-liiketoiminta.	Merkittävän edistämisen kriteeri toteutuu, jos ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km. Kriteeri toteutuu täyssähköautojen ja hybridien osalta.

N1-, N2- tai N3-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö tieliikenteen tavarakuljetuspalveluissa. Toimintoon sisältyy Tanskassa Davidsen Koncernen A/S:n logistiikan kalusto. Täyttääkseen luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerit ajoneuvojen tulisi olla vähäpäästöisiä tai nollapäästöisiä ajoneuvoja. Ajoneuvoja ei myöskään ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen. Lisäksi ajoneuvojen tulee täyttää toiminnolle asetetut ei merkittävää haittaa -kriteerit. Toimintoon kuuluva logistiikan kalusto on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi ajoneuvoiksi. √ √

CCM 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen

Asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen. Toiminto sisältää Keskon omaan käyttöön rakennuttamat kohteet. Näitä kohteita ovat pääasiassa uudet kauppa- ja logistiikkakiinteistöt. Uusille kohteille määritellään hankkeen suunnitteluvaiheessa energiatehokkuusluku (E-luku), jonka tulee olla vähintään kymmenen prosenttia alhaisempi kuin määritetty kansallinen raja- arvo. Arvio rakennuksen luokitusjärjestelmän mukaisuudesta tehdään rakennuksen suunnitteluvaiheessa. E-luvun toteutuminen varmennetaan rakennuksen valmistumisvaiheessa. Energiatehokkuus tulee olla sertifioitu energiatehokkuustodistuksella. Lisäksi toiminto asettaa kriteerit yli 5 000 m2 rakennuksille ilmatiiviyden ja lämmönpitävyyden osalta. Toiminto sisältää myös yksityiskohtaiset ei merkittävää haittaa - kriteerit. Luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerit otetaan huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin tehdään päätös kohteen rakentamisesta kriteeristön vaatimukset täyttäen. √

CCM 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

Olemassa olevien rakennusten laajamittaiset korjaukset. Laajamittaiset peruskorjaukset Keskon omistamissa kohteissa sekä niissä vuokrakohteissa, joissa Kesko on vastuussa peruskorjauksista. Rakennusten korjauksen tulee noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia vaatimuksia tai vaihtoehtoisesti korjaustoimenpiteiden tulee johtaa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 %:lla. Toiminto sisältää myös yksityiskohtaiset ei merkittävää haittaa -kriteerit. Keskon suuret korjaus- ja perusparannushankkeet eivät ole saavuttaneet luokitusjärjestelmän mukaisuutta, sillä toimintoon 7.2 sisältyvät ei merkittävää haittaa -kriteerit luokitusjärjestelmän mukaisuudelle eivät ole täyttyneet. √

37 Tunnusluvut

Luokitusjärjestelmän toiminto	Toiminnon kuvaus	Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi	Liikevaihto	CapEx	Opex

CCM 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

Energiatehokkuuslaitteisiin liittyvät yksittäiset peruskorjaustoimenpiteet, kuten eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen osiin, ikkunoiden ja ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla vaihtoehdoilla, energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen sekä ilmastointiin liittyvien laitteiden asentaminen, huolto, korjaus ja korvaaminen tehokkailla teknologioilla. Toiminto sisältää pääasiassa Keskon kauppapaikkoihin, joissa Kesko on vuokralaisena, tehtäviä yllä lueteltuja peruskorjaustoimenpiteitä. Energiatehokkuusinvestoinnit pitävät sisällään pääasiassa investointeja LED-lamppuihin kiinteistöissä, jossa Kesko on vuokralaisena. Täyttääkseen toiminnon 7.3 merkittävän edistämisen kriteerit, valonlähteen tulee kuulua kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan. Keskon hankkeissa käytetyt LED-lamput eivät täytä kriteerejä luokitusjärjestelmän mukaisuudesta. √

CCM 7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa. Toiminto käsittää Keskon K-Lataus-asemat Suomessa sekä muissa Keskon toimintamaissa kauppapaikkojen yhteyteen asennetut latausasemat. Kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvän ei merkittävää haittaa -kriteerin ei nähdä vaikuttavan olennaisesti luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointiin latausasemiin liittyvissä investoinneissa. √

CCM 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus. Toiminto käsittää yllä kuvatut pääomamenot kiinteistöissä, joissa Kesko on vuokralaisena. Toiminnon koostuessa taksonomia-asetuksessa luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä, kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvän ei merkittävää haittaa -kriteerin ei nähdä vaikuttavan olennaisesti luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointiin näissä investoinneissa. √

CCM 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät yksittäiset toimenpiteet, joissa teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä. Toiminto käsittää yllä kuvatut pääomamenot kiinteistöissä, joissa Kesko on vuokralaisena. Toiminnon koostuessa taksonomia-asetuksessa luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä, kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvän ei merkittävää haittaa -kriteerin ei nähdä vaikuttavan olennaisesti luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointiin näissä investoinneissa. √

CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen

Kiinteistöjen ostaminen ja kyseisten kiinteistöjen omistaminen. Toiminto sisältää tilikauden aikana hankitut kiinteistöt sekä kiinteistöjen vuokrasopimuksista taseeseen käyttöoikeusomaisuuserinä kirjatut määrät. Lisäksi yllä lueteltujen toimintojen 7.3 ja 7.5 sekä luokitusjärjestelmän toiminnon 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus mukaiset investoinnit Keskon omistamiin kiinteistöihin on sisällytetty toimintoon 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen. Vuoden 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta arviointi luokitusjärjestelmän mukaisuudesta tulee tehdä toiminnon 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen toiminnon kriteerien perusteella. Vuoden 2020 aikana tai sitä ennen rakennetulla rakennuksella tulee olla vähintään luokan A energiatodistus tai rakennuksen tulee kuulua alueen parhaaseen 15 %:iin primäärienergian kysynnän perusteella. Tarkastelumenetelmää sovelletaan lähinnä vuokrakohteisiin. Kohteista tehdään myös ilmastoriskiarvio. √ √

CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti

Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti. Keskossa käytettyjen tavaroiden myynti pitää sisällään autokaupan käytettyjen autojen liiketoiminnan. Käytettyjen tavaroiden myynti on yksi kiertotalouden toiminnoista. Käytetyistä autoista ei ole saatavilla kattavia tietoja, joiden perusteella ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisuutta voitaisi luotettavasti arvioida. Käytetyt autot on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi. √

38

Keskon luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto muodostuu autokaupan leasing- liiketoiminnasta sekä käytettyjen autojen myynnistä asiakkaille. Kesko omistaa ja vuokraa kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa liiketoiminnan tarpeisiin. Konsernin käytössä on noin 1 600 omistettua tai vuokrattua kauppa-, logistiikka- ja toimistokiinteistöä. Konsernin luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot sisältävät investointeja uusiin kauppapaikkoihin ja logistiikkakiinteistöihin, kiinteistöjen perusparannusinvestointeja, sekä investointeja rakennusten energiatehokkuutta parantaviin talotekniikan koneisiin ja laitteisiin, valaistukseen ja automaatioon energiatehokkuuden mittaamisessa ja valvonnassa. Maa-alueita ei luokitella luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi investoinneiksi. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin kuuluvat sähköautojen latauslaitteistot, autokaupan leasing-liiketoiminnan ajoneuvoinvestoinnit sekä Tanskan rautakauppaliiketoiminnan logistiikan kaluston investoinnit. Taksonomia-asetuksen tarkoittamia luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja Kesko- konsernissa ovat erityisesti kiinteistöjen käyttöön, kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät kulut. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin kuluihin sisältyy leasing-autokantaan ja logistiikan kalustoon tehtyjen huoltojen kulut. Keskon toiminnassa ei ole ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyviä toimintoja.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
3.# EU-taksonomian tunnusluvut

Kesko esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti. Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista. Vertailutiedot vuodelta 2023 on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Vuoden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä.

Laadintaperiaatteet

Liikevaihto

Kesko soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita konserni soveltaa konsernitilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on Kesko-konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto sisältää sen osuuden konsernin kokonaisliikevaihdosta, joka syntyy luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista. Keskon liiketoiminnassa luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi ja liikevaihtoa kerryttäviksi toiminnoiksi on tunnistettu autokaupan leasing-liiketoiminta sekä käytettyjen autojen myynti. Keskon pääasialliset toiminnot, joista konsernin liikevaihto syntyy, ovat tuotteiden ja palveluiden myynti asiakkaille ja kauppiaille. Tuotteiden myynti ei tällä hetkellä kuulu luokitusjärjestelmän piiriin käytettyjen autojen myyntiä lukuun ottamatta.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia. Pääomamenot kattavat myös liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset. Kesko sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen yhteissumman. Yrityshankinnoista kirjatun liikearvon lisäys ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2, lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin liitteessä 3.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 3.4.

Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Keskon raportoimasta investoinnit-tunnusluvun määritelmästä. Keskon määritelmän mukaan investoinnit- tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryhtiöosakkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Konsernin investoinnit vuonna 2024 olivat 675,9 milj. euroa (678,9 milj. euroa).

Taulukossa on esitetty, mistä CapEx-tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomamenot muodostuvat.

Erittely EU-taksonomian tarkoittamista pääomamenoista

Milj. €	2024	2023
Aineelliset hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.2)	494,9	511,2
Aineelliset hyödykkeet - Liiketoimintojen hankinnat (liite 3.2)	94,4	3,7
Aineettomat hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.3)	16,2	21,9
Aineettomat hyödykkeet - Liiketoimintojen hankinnat ilman liikearvoa (liite 3.3)	39,7	16,4
Käyttöoikeusomaisuuserät - Lisäykset (liite 3.4)	457,5	437,3
Käyttöoikeusomaisuuserät - Liiketoimintojen hankinnat (liite 3.4)	12,3	15,7
Yhteensä	1 115,1	1 006,1

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5.

Taksonomia-asetuksen tarkoittamia toimintamenoja Kesko-konsernissa ovat erityisesti kiinteistöjen käyttöön, kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät kulut, jotka tilinpäätöksessä sisältyvät kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokuluihin, joiden yhteissumma vuonna 2024 oli 198,5 milj. euroa (185,1 milj. euroa). Luku sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly taksonomia- asetuksen määritelmään toimintamenoista. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin kuluihin sisältyy leasing-autokantaan ja logistiikan kalustoon tehtyjen huoltojen kulut. Keskon liiketoimintamallissa toimintamenot eivät ole olennaisia siirtymässä yhä kestävämpiin toimintoihin. Rakennuksiin tehtävät perusparannustoimenpiteet, kuten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet, ovat luonteeltaan pääomamenoja.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2024

Tilikausi 2024
	Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen
Luokitusjärjestelmän mukaisen (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisen (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
	Milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNIT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista siirtymätoiminnat	0,0	0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5	CCA 6.5	26,5	0,2 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE 5.4		321,3	2,7 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)	347,7	2,9 %	0,2 %	0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)	347,7	2,9 %	0,2 %	0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto	11 572,3	97,1 %
YHTEENSÄ	11 920,1	100,0 %

Lyhenteet:
Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
Kiertotalous: CE
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2024

Tilikausi 2024
	Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
	Milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saadut pääomamenot (A.1)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista siirtymätoiminnat	0,0	0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5	CCA 6.5	26,5	0,2 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE 5.4		321,3	2,7 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saadut pääomamenot (A.2)	347,7	2,9 %	0,2 %	0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saadut pääomamenot (A.1+A.2)	347,7	2,9 %	0,2 %	0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saadut pääomamenot	11 572,3	97,1 %
YHTEENSÄ	11 920,1	100,0 %

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot (Milj. €)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (%)	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1	101,4	9,1 %	K	E	E/S	E/S	E	E	K	K	K	K	K	K
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM 7.4	8,7	0,8 %	K	E	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,2	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	M
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 7.7	63,3	5,7 %	K	E	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	1,9 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		173,6	15,6 %	15,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	11,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat		8,9	0,8 %	0,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,6 %
Joista siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	T

Lyhenteet:
* Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
* Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
* Kiertotalous: CE
* K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
* E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
* E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
* KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
* E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot (Milj. €)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (%)	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5	52,7	4,7 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut	CCM 6.6	4,9	0,4 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1	27,0	2,4 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CCM 7.2	102,9	9,2 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	3,3	0,3 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 7.7	481,7	43,2 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		672,4	60,3 %	60,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	68,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		846,0	75,9 %	75,9 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	79,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		269,1	24,1 %
YHTEENSÄ		1 115,1	100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

2024

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat	Koodi	Toimintamenot (Milj. €)	Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (%)	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %				K
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5	1,8	2,8 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut	CCM 6.6	0,9	1,4 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 7.7	61,9	95,8 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		64,6	100,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		64,6	100,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		0,0	0,0 %
YHTEENSÄ		64,6	100,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja luokitusjärjestelmän mukaisuus ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista

Tavoite	Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	0,2 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	2,7 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

CCM: Ilmastonmuutoksen hillintä
CCA: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
WTR: Vesivarat ja merten luonnonvarat
CE: Kiertotalous
PPC: Ympäristön pilaantuminen
BIO: Biologinen monimuotoisuus

Tavoite	Osuus pääomamenoista / kokonaispääomamenot	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan
CCM	15,6 %	60,3 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

Tavoite	Osuus toimintamenoista / toimintamenot yhteensä	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	100,0 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

E1 ILMASTONMUUTOS

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset

Vaikutuksen luonne	Arvoketju	Kuvaus	Hallinta
Tosiasiallinen negatiivinen	Oma toiminta	Keskon omassa toiminnassa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1 ja scope 2). Suurin scope 1 -päästöjen lähde on kuljetusten ja logistiikan polttoaineiden päästöt. Suurin scope 2 -päästöjen lähde on kaukolämmön kulutuksen päästöt.	• Kesko on asettanut ilmastotavoitteet scope 1 ja scope 2 -päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteille tullaan hakemaan SBTi (Science Based Targets initiative) -aloitteen hyväksyntä. • Merkittävimmät panostukset päästöjen vähentämisessä liittyvät logistiikan kaluston sähköistymiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen asentamalla energiankierrätysjärjestelmiä.
Tosiasiallinen negatiivinen	Arvoketju	Keskon arvoketjussa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3). Suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy ostettujen ja myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Lisäksi päästöjä syntyy käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksesta ja kuljetuksista.	• Kesko on sitoutunut asettamaan koko arvoketjua koskevat, vuoteen 2050 ulottuvat nettonollatavoitteet. Tavoitteille tullaan hakemaan SBTi-aloitteen hyväksyntää. • Tavarantoimittajia kannustetaan asettamaan omat tieteeseen perustuvat päästötavoitteet.
Tosiasiallinen negatiivinen	Oma toiminta	Fossiilisten energiamuotojen kulutus Keskon omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä sekä kuljetuksissa ja logistiikassa aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.	• Siirtyminen fossiilittomiin energiamuotoihin sekä logistiikan kuljetusten sähköistyminen. • Uusiutuvan ja päästöttömän ostosähkön ja -lämmön kulutus.

Aikaväli

Riskin luonne
Kuvaus
Hallinta

Keskipitkä aikaväli

Fyysinen riski
Kesko omistaa ja hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa. Tulevaisuudessa lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kasvattavat kiinteistöihin kohdistuvaa rasitusta. Yksittäisiin omaisuuseriin saattaa kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita sään ääri-ilmiöistä johtuen.
* Rakennushankkeissa otetaan huomioon tavanomaisia Suomessa havaittuja ilmastoriskejä, kuten lämpörasitus, voimakkaat sateet ja lumikuormat katoilla.
* Kiinteistöistä tehdään riskienarviointi ilmastoriskien tunnistamiseksi. Tulevaisuuden ilmastoriskeihin varautuminen tuodaan osaksi suunnitteluohjeita.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen osiossa Yleiset tiedot, Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Ilmastotavoitteet

Tavoite	Yksikkö	2024	2026
Kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 + scope 2 markkinaperusteisesti)	tCO2-ekv.	84 576	~59 000
Kasvihuonekaasupäästöt (scope 3 ostetut tuotteet ja palvelut), tavaran- ja palveluntoimittajien päästövähennystavoitteet	%	48 %	67 %
Energiatehokkuustoimenpiteet	GWh	20,9	95,0

Kesko on vuoden 2024 aikana päivittänyt ilmastotavoitteensa ja asettanut vuoteen 2034 ulottuvat päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen. Tavoitteemme on puolittaa oman toiminnan (scope 1 ja scope 2) päästöt vuoden 2024 lähtötasosta vuoteen 2034 mennessä. Vuoden 2034 tavoitteesta on johdettu tavoitetaso vuodelle 2030, mikä on yhteensä scope 1 ja scope 2 -päästöissä noin 30 %:n päästövähennys vuoden 2024 lähtötasoon verrattuna. Päästöjen lähtötasovuosi ja tavoitetaso on laskettu markkinaperusteisesti. Keskon arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä (scope 3) suurin osa syntyy ostettujen ja myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Tavoitteemme on, että 67 % tavaran- ja palveluntoimittajista ostojen perusteella mitattuna asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuonna 2024 toimittajista 48 % oli asettanut tieteeseen perustuvat, lyhyen aikavälin päästötavoitteet. Toteuma on laskettu perustuen vuoden 2023 ostoihin. Energiastrategiamme tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 10 % vuosien 2024-2030 aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi meidän on toteutettava energiatehokkuustoimia 95 GWh:n edestä. Keskon oman toiminnan (scope 1 ja scope 2) uusien päästövähennystavoitteiden määrittelyssä kartoitimme eri päästölähteet, arvioimme niiden kehittymistä käytettävissä olevien teknisten vaihtoehtojen pohjalta, huomioiden sekä taloudellisia että muita reunaehtoja ja laskimme eri päästölähteiden päästövaikutusten kehittymistä vuositasolla. Oman toimintamme keskeisimmät päästölähteet ovat kaukolämmön käyttö ja polttoaineen kulutus kuljetuksissa, logistiikkatoiminnoissa sekä työsuhdeautoissa. Päästöskenaariossa kaukolämmön osalta huomioitiin rakenteilla olevan Onnisen logistiikkakeskuksen vaikutus sekä suunnitteilla olevat kauppapaikkojen uudistushankkeet ja uudet avattavat kauppapaikat. Päästöskenaariossa on huomioitu myös kaukolämpöyhtiöiden julkaisemat päästövähennyssuunnitelmat niiltä osin, kun tietoa on ollut saatavissa, ja olemme olettaneet näiden suunnitelmien toteutuvan ja päästökertoimen alenevan. Noin 80 %:lle Keskon kaukolämmön kokonaisvolyymista on olemassa vähennyssuunnitelma. Mikäli kaukolämpöyhtiö ei ollut ilmoittanut päästövähennyssuunnitelmia, päästövähennyskertoimen on arvioitu pysyvän ennallaan. Kuljetusten, logistiikkatoimintojen ja työsuhdeautojen polttoaineenkulutuksen aiheuttamista päästöistä valtaosa syntyy Suomessa päivittäistavarakaupan toimialan kuljetuksista. Logistiikan päästöjen kehittymisessä on huomioitu arvioitu sähköistymiskehitys. Mahdollisia tulevia yritys- ja kiinteistökauppoja ja niistä aiheutuvaa energiankulutuksen ja päästöjen muutosta ei ole arvioitu. Sidosryhmät eivät ole olleet mukana ilmastotavoitteiden asettamisessa. Päivitettyjen oman toiminnan scope 1 ja scope 2 -päästötavoitteiden lisäksi Kesko on sitoutunut asettamaan koko arvoketjua (scope 3) koskevat, vuoteen 2050 ulottuvat nettonollatavoitteet. Päästötavoitteille haetaan Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen hyväksyntää vuoden 2025 aikana. SBTi:n hyväksyntä päästötavoitteille tarkoittaa niiden olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Keskoa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Keskon hallitus on hyväksynyt uudet, vuoteen 2034 ulottuvat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvän siirtymäsuunnitelman lokakuussa 2024. Ilmastotavoitteiden toteutuminen on osa Keskon ylimmän johdon suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman mittaristoa. Kestävyystavoitteista osana palkitsemisjärjestelmiä on kerrottu tarkemmin kestävyysselvityksen osiossa Yleiset tiedot, Kestävyystavoitteet osana palkitsemisjärjestelmiä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät politiikat

Keskon kestävän kehityksen politiikka ohjaa Keskon ilmastotyötä. Olemme kestävän kehityksen politiikassa sitoutuneet kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä sekä pienentää niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa syntyviä päästöjä. Kestävän kehityksen politiikka on hyväksytty Keskon hallituksessa. Kestävän kehityksen politiikan periaatteiden toimeenpanosta vastaa Kesko-konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen. Lisäksi Keskolla on energiastrategia, joka ohjaa energian hankintaa ja asettaa periaatteet energiatehokkuuden parantamiselle. Energiastrategia on hyväksytty Keskon konsernijohtoryhmässä helmikuussa 2024, ja sen toteuttamisesta vastaa Kesko-konsernin energiajohtaja. Energiastrategiamme tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 10 % vuosien 2024-2030 aikana. Lisäksi vuoden 2025 alusta alkaen siirrymme käyttämään uusiutuvaa ostosähköä niin, että Keskon kokonaissähkönkulutuksesta vähintään 80 % on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ja toimenpiteet

Tavoitteemme on vähentää oman toiminnan (scope 1 ja scope 2) päästöjä noin 30 % vuoden 2024 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.

Kaukolämmön kulutus

Keskon oman toiminnan päästöistä (scope 1 ja scope 2) huomattava osa syntyy kaukolämmön kulutuksesta. Kaukolämmön päästövähennystavoitteesta noin 67 % on arvioitu toteutuvan kaukolämmön tuotannon vihertymisen ja päästöjen vähentymisen myötä. Omien energiatehokkuustoimenpiteiden osuus päästövähennyksessä arvioidaan olevan noin 33 %. Keskeisimpänä energiatehokkuustoimenpiteenä on kaupan kylmäjärjestelmien hukkalämpöä hyödyntävän energiankierrätysjärjestelmän asentaminen kiinteistön kylmäjärjestelmän uudistushankkeen yhteydessä. Näin kiinteistön ostetun kaukolämmön kulutusta voidaan alentaa. Kesko on toteuttanut uudistushankkeita jo useiden vuosien ajan, joten energiankulutusvaikutuksista on olemassa luotettavaa pohjatietoa. Aiempina vuosina tehdyissä hankkeissa kaukolämmönkulutus on alentunut keskimäärin noin 50 % uudistushanketta edeltäneestä tasosta. Toteutamme vuosittain myös kiinteistöylläpidon korjaus- tai parannushankkeita ja asetusarvojen optimointeja, jotka perustuvat kohteissa tehtyihin energiakatselmuksiin tai energiadata-analyysista esiin nousseisiin huomioihin. Keskolla on noin 600 kaukolämpöä käyttävää kiinteistökohdetta, joissa tunnistetaan tietyn minimipäästötason säilyminen vielä senkin jälkeen, kun kaikki mahdolliset energiatehokkuustoimet kohteissa on toteutettu. Toistaiseksi olemme arvioineet, että päästöt voivat jatkaa alenemistaan vielä vuoden 2030 jälkeen, mutta tarkkaa jäännöstasoa päästöille ei voida arvioida, sillä se on riippuvainen kaukolämmön tuottajien toimenpiteistä.

Suunnitelma scope 1 ja scope 2 -päästöjen vähentämiseksi

Kuljetukset ja logistiikka

Keskon oman toiminnan päästöissä (scope 1 ja scope 2) merkittävin päästölähde on kuljetuksissa, logistiikkatoiminnoissa ja työsuhdeautoissa kulutetun polttoaineen päästöt. Fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta syntyvien päästöjen on arvioitu alenevan sekä sähköistymisen että biopolttoaineiden käytön lisääntyessä. Arvioimme, että noin 20 % logistiikan kuljetuksista kulkee sähköllä vuonna 2030 edellyttäen, että soveltuvaa kalustoa on riittävästi saatavilla. Fossiilisten polttoaineiden kulutus aiheuttaa päästöjä mahdollisesti myös vuoden 2030 jälkeen, mutta jäännöserän määrän arviointi ei ole olemassa olevilla tiedoilla mahdollista.

Ostosähkön kulutus

Kesko käyttää toiminnassaan pääasiassa uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä. Ostosähkön kulutuksesta aiheutuvia päästöjä syntyy lähinnä Baltian ja Puolan kiinteistöissä käytetystä sähköstä. Siirrymme vaiheittain tulevien vuosien aikana käyttämään myös näissä kohteissa uusiutuvaa sähköä.

Kylmäainepäästöt

Keskon kylmäainepäästöt sisältävät Kespron noutotukkujen ja päivittäistavarakaupan logistiikkakohteiden kylmäkalusteiden kylmäainevuodot sekä kiinteistökylmälaitteiden kylmäainevuodot. Päästöjen vähentämiseksi kylmäjärjestelmät uudistetaan luonnollista kylmäainetta käyttäviin järjestelmiin vuoteen 2030 mennessä. K-kauppojen kylmäjärjestelmien kylmäainepäästöt sisältyvät Keskon arvoketjun (scope 3) päästöihin.

Itse tuotettu lämpö

Öljy- tai kaasulämmitystä käyttäviä kohteita Keskolla on yhteensä noin 85. Kohteista suurin osa on vuokrattu Keskon käyttöön. Tavoitteemme on uudistaa näiden kohteiden lämmitysratkaisut päästöttömiin vaihtoehtoihin tai kaukolämpöön vuoteen 2029 mennessä.

Siirtymäsuunnitelmaan liittyvät investoinnit ja rahoitus

Siirtymäsuunnitelman investoinnit liittyvät investointeihin logistiikan kaluston sähköistämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa kiinteistöissä ja öljy- ja kaasulämmityksen korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla.# Energiatehokkuusinvestoinnit ja taksonomia-asetus

Energiatehokkuusinvestointeja tehdään osana kiinteistöjen ylläpitoa, jolloin investointi liittyy sekä kiinteistön ylläpitotarpeeseen että päästöjen vähentämiseen kiinteistöissä. Logistiikan kaluston sähköistämisessä odotetut investointitarpeet liittyvät erityisesti investointeihin raskaan kaluston latausinfrastruktuuriin. Siirtymäsuunnitelman laadinnan yhteydessä on arvioitu tarvittavien investointien määrä tavoitevuosille. Investointipäätökset ja niiden toteuttaminen ovat osa vuosittaista strategiatyötä ja vuosisuunnittelua. Keskon siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen tarvittavat investoinnit eivät ole merkittävä osa konsernin kokonaisinvestointeja. Vuosittaisen investointitarpeen on arvioitu olevan noin 2-4 % prosenttia Keskon arvioiduista kokonaisinvestoinneista. Vuonna 2024 Kesko laski liikkeeseen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisen 300 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jolla rahoitetaan viitekehyksen kriteerit täyttäviä investointeja.

Taksonomia-asetuksen mukaiset investoinnit

Keskolla ei ole taksonomia-asetuksen tarkoittamia capex-suunnitelmia, joiden perusteella Keskon omistamista kiinteistöistä tai logistiikan kalustosta tulisi EU-taksonomiaan sisältyvän luokitusjärjestelmän mukaisia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaisi, että parannukset kiinteistöihin johtaisivat primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla. Logistiikan kaluston osalta ajoneuvojen tulisi olla nollapäästöisiä. Suunnitelmia luokitusjärjestelmän mukaisista investoinneista ei ole vielä vuoden 2024 aikana yhdistetty suoraan konsernin uusiin päästövähennystavoitteisiin ja siirtymäsuunnitelman investointeihin.

Keskon periaate on rakentaa uudet kiinteistöt luokitusjärjestelmän teknisten arviointikriteerien mukaisina. Vuonna 2024 Keskolla oli käynnissä Suomessa yhdeksän rakennushanketta, joissa kiinteistöt rakennetaan luokitusjärjestelmän teknisten arviointikriteerien mukaisina. Suurimpana hankkeena näistä on Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva logistiikkakeskus Hyvinkäällä. Kaikki vuoden 2024 aikana käynnissä olleet 49 uudisrakennuskohteet eivät täytä luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerejä, sillä suunnittelu ja päätökset rakentamisesta on tehty ennen teknisten arviointikriteerien julkistamista ja käyttöönottoa Keskossa.

Energiankulutus

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

	MWh
2024
Energiankulutus fossiilisen energian lähteistä
Polttoaineen kulutus hiilestä ja kivihiilituotteista	-
Polttoaineen kulutus raakaöljystä ja öljytuotteista	184 372
Polttoaineen kulutus maakaasusta	6 211
Polttoaineen kulutus muista fossiilisista lähteistä	2 326
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus fossiilisista lähteistä	120 811
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	313 720
Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	42 %
Ydinenergian kulutus	302 436
Ydinenergian kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	40 %
Energiankulutus uusiutuvista lähteistä
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus	655
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus uusiutuvista lähteistä	126 856
Itse tuotetun uusiutuvan energian kulutus ilman polttoaineita	9 027
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	136 538
Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	18 %
Energian kokonaiskulutus	752 695

Energiaintensiteetti

	MWh / Liikevaihto milj. €
2024
Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti korkean ilmastovaikutuksen aloilla	63

Vuonna 2024 toteutimme energiatehokkuustoimenpiteitä yhteensä noin 20,9 GWh:n edestä. Merkittävimpiä toimenpiteitä olivat hukkalämpöä hyödyntävän energiankierrätysjärjestelmän asentaminen 20 kiinteistökohteeseen, minkä arvioidaan alentavan kaukolämmön kulutusta noin 10 GWh. Lisäksi vaihdoimme kahdessa öljy- tai kaasulämmitteisessä kiinteistössämme lämmitysmuodon kaukolämpöön tai lämpöpumppuratkaisuun sekä suljimme pysyvästi yhden öljylämmitteisen kiinteistön. Kaikkiaan toteutimme 288 tietojärjestelmään kirjattua energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä. Näiden toimenpiteiden ansiosta lämmönkulutuksesta aiheutuneet päästöt pienentyivät noin 1 580 tCO2-ekv. Vuoden 2024 aikana suoritettuja energiatehokkuustoimenpiteitä ei pysty suoraan yhdistämään Keskon taksonomia-asetuksen mukaiseen raportointiin, sillä toimet jakautuvat useaan luokitusjärjestelmän toimintoon, eivätkä ne ole suoraan yhdistettävissä yllä kuvattuihin energiatehokkuustoimenpiteisiin.

Laadintaperiaatteet

Energiankulutus sisältää Keskon omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt kattaen kaikki Keskon toimialat ja toimintamaat niiltä osin, kun kulutustiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa. Arvioinnissa käytetään kattavuuslukua, joka muodostetaan pinta-alatietojen perusteella. Keskon yhteisyritys Kesko Senukai ei ole mukana energiankulutusluvuissa. Kulutusluvut perustuvat ostosähkön ja kaukolämmön kulutukseen energialähteittäin sekä itse tuotetun lämmön ja kuljetusten, logistiikkatoimintojen sekä työsuhdeautojen polttoaineiden laskennallisen energiankulutuksen. Kulutustiedot saadaan Keskon eri tietojärjestelmistä sekä laskuilta. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sähkön ja lämmityksen kulutustiedot saadaan operatiivisesta tietojärjestelmästä. Energiamanagerit seuraavat kulutusta ja tekevät tarvittaessa korjauksia mittaroituihin lukuihin virheilmoitusten perusteella. Kaukolämmön ja jäähdytyksen kulutuksesta raportoidaan vain mitattu kulutus. Kaukolämmön kulutuksen raportoinnissa hyödynnetään Paikallisvoima ry:n ylläpitämää kaukolämmön tuotannon jakaumaa fossiilisiin ja uusiutuviin lähteisiin paikkakuntakohtaisesti niiden kohteiden osalta, joiden tiedot on haettavissa palvelusta. Öljyn- sekä kaasun kulutuksessa huomioidaan kohteet, joiden lämmitysmuoto on raportointikauden aikana ollut kokonaan tai osittain öljy- tai kaasulämmitys. Kuljetusten ja logistiikkatoimintojen laskennallinen energiankulutus perustuu polttoainekulutuksiin. Työsuhdeautojen polttoaineiden laskennallinen energiankulutus perustuu myös suurimmaksi osaksi polttoainekulutuksiin, pois lukien käyttöetuautot, joiden laskennallinen energiankulutus perustuu ajokilometreihin ja keskikulutuksiin. Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla energian kokonaiskulutus konsernitilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon määrällä. Keskon liiketoiminta voidaan pääosin luokitella korkean ilmastovaikutuksen alaksi. Keskon tarjoamista tuotteista ja palveluista ainoastaan autokaupan leasing-liiketoimintaa ei luokitella korkean ilmastovaikutuksen alaksi. Leasing-liiketoiminnan liikevaihto ei ole olennainen suhteessa konsernin raportoiman liikevaihdon määrään. Leasing-liiketoiminnan energiankäyttö ei ole erotettavissa muusta energiankäytöstä. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1, scope 2 ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

	Perusvuosi 2024	Tavoite 2030	Keskimääräinen vuotuinen päästövähennys (%)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt	56 637	~43 000	3,9 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus, %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 - bruttopäästöt	42 950	~42 000	0,4 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 - bruttopäästöt	27 939	~16 000	7,3 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3 - kokonaisbruttopäästöt	7 122 142
1 Ostetut tuotteet ja palvelut	6 108 778
2 Käyttöomaisuus	144 096
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (ei sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	8 372
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetus ja jakelu	90 076
5 Toiminnassa muodostuva jäte	9 488
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 774
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	9 140
8 Vuokratut omaisuuserät (Kesko vuokralle ottajana)
9 Tuotantoketjun loppupään kuljetus ja jakelu	87 713
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	505 950
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän loppupäässä	126 873
13 Vuokratut omaisuuserät (Kesko vuokralle antajana)
14 K-kauppias-toiminta (Franchising)	29 881

Investoinnit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

	tCO2-ekv.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, sijaintiperusteiset	7 221 729
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteiset	7 206 718

Scope 1 ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin eroteltuna

	2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kuljetukset, logistiikkatoiminnot ja työsuhdeautot	48 954
Lämmön omatuotanto	3 296
Kylmäainevuodot	4 386
Yhteensä (scope 1)	56 637
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteinen	42 950
Ostosähkö	12 871
Kaukolämpö	30 078
Kaukojäähdytys	-
Markkinaperusteinen	27 939
Ostosähkö	4 538
Kaukolämpö	23 401

Kasvihuonekaasuintensiteetti

	tCO2-ekv. / Liikevaihto milj. €
2024
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti sijaintiperusteisesti	606
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti markkinaperusteisesti	605

Laadintaperiaatteet

Kesko raportoi suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1, scope 2 ja scope 3) GHG-protokollan mukaisesti (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain Accounting and Reporting Standard). Päästöjen raportoinnissa sovelletaan taloudellisen määräysvallan periaatetta, jolloin päästöt raportoidaan niistä yhtiöistä, joihin Keskolla on määräysvalta (tytäryhtiö) tai jaettu määräysvalta (yhteisyritys). Osakkuusyhtiöitä ei sisällytetä osaksi päästölaskentaa. Keskon yhteisyrityksen Kesko Senukain päästöjä ei ole sisällytetty osaksi päästölaskentaa tai päästövähennystavoitteita. GHG-protokollan mukaisesti yhteisyrityksen päästöistä huomioitaisiin omistusosuuden mukainen osuus. Kesko on määrittänyt uudeksi päästölaskennan perusvuodeksi vuoden 2024. Aikaisempien vuosien vertailutietoja ei esitetä kestävyysraportointidirektiivin mahdollistaman siirtymähelpotuksen perusteella.# Kesko Päästöinventaari ja Päästölaskenta

Kesko on tehnyt päästöinventaarin ja uudelleentarkastellut sekä tarkentanut päästölaskentaa vuonna 2024. Laskennassa käytetyt päästökertoimet ovat suurilta osin Suomen paikallisista tietokannoista tai globaaleista tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja ovat esimerkiksi Ecoinvent 3.10, DEFRA GHG conversion factors (2023), IEA energy statistics (2023), GLEC viitekehys V3.1, Tilastokeskuksen polttoaineluokitus (2024) ja Rakentamisen päästötietokanta (2024). Yksittäisiä kertoimia sekä päästötietoja on saatu suoraan tavaran- tai palveluntoimittajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Kaikkien päästötietojen osalta ei ole ollut mahdollista noudattaa kestävyysselvityksen raportointikautta. Näissä tapauksissa päästöjä on arvioitu kattamaan koko raportointikausi raportoitujen kuukausien keskiarvojen pohjalta. Laskenta sisältää jokaisesta päästölähteestä olennaisimmat kasvihuonekaasut, sillä ne sisältyvät käytettyihin päästökertoimiin. Päästöt on muunnettu ja ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (tCO2 -ekv.). Olennaisimpia kasvihuonekaasupäästöjä ovat CO2, NOx ja SO2. Kesko ei ilmoita biogeenisiä CO2-päästöjä, sillä Keskolla ei ole omaa tuotantoa josta syntyisi biogeenisiä päästöjä. Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu jakamalla kokonaiskasvihuonekaasupäästöt konsernitilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon määrällä. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Scope 1 – suorat kasvihuonekaasupäästöt

Oman toiminnan scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun lämmön polttoaineiden kulutuksen aiheuttamat päästöt, kuljetusten, logistiikkatoimintojen ja työsuhdeautojen kuluttamien polttoaineiden päästöt sekä kylmäainevuodoista syntyvät päästöt. Itse tuotetun lämmön päästöt on laskettu pääasiassa polttoainekulutukseen pohjautuen.

Kuljetusten päästöt Suomessa lasketaan kuljetusmuotoon ja tarkkoihin reittitietoihin pohjautuvien tonnikilometrien perusteella. Laskenta perustuu ISO 14083:2023 standardiin sekä GLEC-viitekehys V3.1:een. Suomen logistiikkatoimintojen ja muiden toimintamaiden kuljetusten osalta päästöt lasketaan pohjautuen polttoainekulutukseen. Työsuhdeautojen päästöt lasketaan pääosin polttoainekulutukseen pohjautuen. Käyttöetuautojen osalta laskenta pohjautuu ajokilometreihin ja autojen keskiarvoisiin päästöihin ajokilometriä kohden. Työsuhdeautojen päästöt sisältävät työsuhdeautot Suomessa, Tanskassa ja Latviassa.

Kylmäainevuotojen päästöissä on mukana kylmäkalusteet sekä kiinteistöjen kylmäjärjestelmien vuodot. Kylmäainevuotojen päästöt lasketaan kylmäaineiden täyttömäärän ja eri kylmäaineiden GWP (global warming potential) -arvojen perusteella. Kylmäainepäästöissä on myös arvioitu kiinteistöjen kylmäjärjestelmien vuotomäärät. Kiinteistöjen kylmäjärjestelmien vuotomäärät perustuvat yksittäisten kiinteistöjen saatavilla olevaan dataan, josta on laskettu keskimääräiset vuotomäärät kaikille kiinteistöille perustuen kohteen pinta-alaan.

Scope 2 – energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

Oman toiminnan scope 2 -päästöt sisältävät ostoenergian päästöt. Tähän kuuluu ostosähkö, kaukolämpö sekä -kylmä. Ostosähkölle lasketaan sekä sijaintiperusteinen että markkinaperusteinen päästö. Sijaintiperusteinen päästö lasketaan kansallisilla keskimääräisillä päästökertoimilla. Markkinaperusteinen luku lasketaan Keskon käyttämien energiasopimusten sekä alkuperätakuusertifiointien perusteella. Ostosähkö, joka on katettu alkuperätakuilla, lasketaan nollapäästöisenä. Muu markkinaperusteinen ostosähkö lasketaan kansallisilla jäännösjakauman mukaisilla päästökertoimilla. Keskon ostoenergiasta, eli ostosähköstä, kaukolämmöstä ja kaukokylmästä, yhteensä 60 %, eli noin 331 GWh, on katettu alkuperätakuin tai uusiutuvan energian sertifikaatein. Alkuperätakuiden ja uusiutuvan energian sertifikaattien sähkö on ydinvoimaa sekä tuulivoimaa. Ostosähkön osalta kulutustiedot kattavat 97 % kiinteistöistä ja loput on arvioitu olemassa olevan tiedon pohjalta. Suomen osalta kaukolämmityksen kulutustiedot kattavat 98 % kiinteistöistä. Osassa toimintamaiden tietoja on puutteita kaukolämpötietojen osalta, mutta puuttuvien tietojen osuus ei ole merkittävä.

Scope 3 – arvoketjun epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

Kesko raportoi arvoketjun scope 3 -päästöistä kategoriat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 11, 12 sekä 14. Pois jätetyt kategoriat on todettu epäolennaisiksi Keskon scope 3 -päästöjen kannalta, tai Keskolla ei ole kategorian kuvaamaa toimintaa. Osassa scope 3 -kategorioista on puutteita toimintamaiden osalta. Merkittävimmät puutteet on ilmaistu kategoriakohtaisesti laskentamenetelmätekstissä. Arvoketjun epäsuorien päästöjen laskenta pohjautuu laajalti arvioihin ja näin ollen laskentamenetelmät ja käytetyt lähteet sisältävät huomattavan määrän epävarmuustekijöitä, ja niitä voidaan käyttää vain erittäin korkean tason arviona todellisista ilmastovaikutuksista. Laskennan pohjatiedot on kerätty Keskon järjestelmistä, ulkoisilta palveluntoimittajilta tai suoraan yhteistyökumppaneilta. Käytetyt päästökertoimet ovat pääosin Suomen paikallisista tai globaaleista tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja ovat esimerkiksi DEFRA GHG conversion factors (2023), GLEC-viitekehys V3.1, Tilastokeskuksen polttoaineluokitus (2024) ja Rakentamisen päästötietokanta (2024). Yksittäisiä päästökertoimia sekä päästölaskelmia on saatu suoraan tavaran- tai palveluntoimittajilta sekä muilta yhteistyökumppaneilta. Keskon suurimmat arvoketjun päästöt syntyvät kategoriassa 1 Ostetut tuotteet ja palvelut. Avaamme seuraavassa tarkemmin suurimpien päästökategorioiden laskentamenetelmiä.

Kategoria 1 – ostetut tuotteet ja palvelut, kategoria 11 – myytyjen tuotteiden käyttö ja kategoria 12 – myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän loppupäässä

Ostettujen tavaroiden ja palveluiden päästöt lasketaan pääosin perustuen ostettujen tuotteiden painoihin. Mikäli ostotietoa ei ole saatavilla, käytetään myyntitietoa. Mikäli tuotteen painotietoa ei ole saatavilla, lasketaan päästöt europohjaisesti. Ajoneuvojen päästöjen laskennassa on hyödynnetty autotoimialalla yleisesti käytössä olevaa laskentatyökalua.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialalla käytönaikaisen päästön osuuden oletetaan olevan 30 % koko elinkaaren aikaisista päästöistä relevanttien tuotekategorioiden osalta, esimerkiksi sähkölaitteet. Autokaupan loppukäsittelyn aikaisten päästöjen oletetaan olevan 5 % koko elinkaarenaikaisista päästöistä.

Palveluiden päästölaskennassa on mukana autotoimialan esittely- ja huoltotoiminnan päästöjä sekä Keskon ostamien siivous-, kiinteistöhuolto- ja tekniikkapalveluiden sekä IT- palveluiden päästöjä. Palveluiden osalta päästökertoimet perustuvat palveluntarjoajien ilmoittamiin kertoimiin, joiden laskennallista keskiarvoa käytetään kaikkien samankaltaisten palveluiden päästöjen laskemiseen.

Leasing-autojen käytönaikaiset päästöt on sisällytetty myytyjen tuotteiden käyttö (11) sekä myytyjen tuotteiden käsittely käsittely käyttöiän loppupäässä (12) -kategorioihin, sillä ajoneuvot pääsääntöisesti myydään vuokrakauden jälkeen, jolloin vuokrakauden aikaista päästöä ei ole sisällytetty kategoriaan 13 vuokratut omaisuuserät.

Kategoria 2 – käyttöomaisuus

Laskenta sisältää vuoden 2024 aikana rakenteilla olevien tai valmistuneiden Keskon omistamien uusien rakennusten päästöt. Vain rakennusvaiheen päästöt on otettu huomioon olettaen, että käytönaikaiset tai rakennuksen elinkaaren lopussa olevat päästöt sisältyvät Keskon omiin scope 1 ja 2 -päästöihin. Rakentamisen aikaiset päästöt on jaksotettu rakentamiseen käytetyille vuosille. Lisäksi kategoria sisältää K-Auto leasingin ajoneuvoinvestoinnit.

Kategoria 4 – tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

Tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun päästöt lasketaan suurimmaksi osaksi kuljetusmuotoon ja reittitietoihin pohjautuvien tonnikilometrien perusteella. Kansainväliset reittitiedot ovat keskimääräisiä. Suomessa tapahtuvissa kuljetuksissa ja jakelussa käytetään tarkkoja reittitietoja. Päästöjen laskennassa käytettävät tiedot saadaan Keskon toiminnanohjausjärjestelmistä. Laskenta perustuu ISO 14083:2023 -standardiin sekä GLEC- viitekehys V3.1:een.

Lisäksi kategorian päästöihin on laskettu Keskon päivittäistavarakaupan ja autokaupan suurimpien tavarantoimittajien suorien kuljetusten päästöt ja postipalveluiden päästöt Suomessa. K-Byggin ja Byggmakkerin kuljetuspäästöt on laskettu polttoaineen toteutuneen kulutuksen perusteella. Tietoihin sisältyy arvioita puutteellisista tiedoista johtuen.

Kategoria 14 – K-kauppias-toiminta (Franchising)

K-kauppias-toiminnan päästölaskennassa on mukana kauppiaiden omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen energiakulutuksen päästöt sekä kauppiaiden kylmälaitteiden kylmäainevuotojen päästöt. K-kauppiaiden omistamien tai vuokraamien kauppojen energiankulutuksen päästöt lasketaan kauppapinta-alojen sekä sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen perusteella. Ominaiskulutusten oletetaan olevan linjassa Keskon omassa vähittäiskauppatoiminnassa käytössä olevien kohteiden kanssa.

Kylmäainevuotojen päästöt lasketaan kylmäaineiden täyttömäärän ja eri kylmäaineiden GWP (global warming potential) -arvojen perusteella.

Tavoitteet

Scope 1 ja scope 2 -päästöissä tavoitteemme on yhteensä noin 30 %:n päästövähennys vuoden 2024 lähtötasoon verrattuna. Päästöjen lähtötasovuosi ja tavoitetaso on laskettu markkinaperusteisesti. Vuoden 2030 -päästövähennysten tavoitetasot on myös määritelty erikseen scope 1 ja scope 2 -päästöille perustuen arvioon eri päästölähteiden kehittymisestä. Scope 2 -päästötavoite sijaintiperusteisesti laskettuna perustuu arvioon ostosähkön- ja lämmön kulutuksesta vuonna 2030. Koska näkymää kansallisten keskiarvoisten ostosähkön ja -lämmön päästökerrointen kehittymisestä ei ole saatavilla, laskenta on toteutettu vuoden 2024 kansallisilla päästökertoimilla.Keskon arvoketjuun kohdistuva tavoite on, että 67 % tavarantoimittajista ja palveluntuottajista ostojen perusteella mitattuna asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuonna 2024 toimittajista 48 % oli asettanut tieteeseen perustuvat, lyhyen aikavälin päästötavoitteet. Toteuma on laskettu jakamalla niiden toimittajien ostoeurot, jotka ovat asettaneet tieteeseen perustuvat 54 päästötavoitteet, Keskon kokonaisostoeuroilla. Tieteeseen perustuvien päästötavoitteiden seuranta pohjautuu SBTi:n sekä CDP:n tietokantoihin. Ostoeuroina käytetään vuoden 2023 lukuja, sillä vuoden 2023 ostoeurot ovat valintaperuste toimittajille, jotka Kesko kutsuu vastaamaan CDP:n ilmastokyselyyn. Energiastrategiamme tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 10 % vuosien 2024-2030 aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi meidän on toteutettava energiatehokkuustoimia yhteensä vähintään 95 GWh:n edestä. Toteutuneita energiatehokkuustoimia ja niiden vaikutuksia seurataan Keskon tietojärjestelmään kirjattujen toimenpiteiden ja niille kirjattujen sähkö- ja lämpösäästötietojen perusteella.

E5 RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset

Vaikutuksen luonne	Kuvaus	Hallinta
Pakkauksiin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	Tosiasiallinen negatiivinen	Oma toiminta
Jätteet ja ruokahävikki	Tosiasiallinen negatiivinen	Oma toiminta
	Tosiasiallinen negatiivinen	Oma toiminta
	Tosiasiallinen negatiivinen	Alavirta

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen osiossa Yleiset tiedot, Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Tavoite	Yksikkö	2024	2030
Jätteiden kierrätysaste	%	67 %	73 %
Ruokahävikki Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa	%	0,45 %	0,22 %
Ruokahävikki K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa	%	1,68 %	1,10 %

Kesko on vuonna 2024 asettanut tavoitteen parantaa jätteen kierrätysastetta kuusi prosenttiyksikköä vuoden 2030 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Tavoite liittyy jätehierarkian tasoon kierrätys eli uusiokäyttö. Keskon päivittäistavarakaupan toimiala on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkiprosentin vuoden 2019 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä. Puolitustavoite kattaa Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnan sekä K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnot. Tavoite liittyy jätehierarkian jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tasoon. Elintarvikealan toimijoilla Suomessa on lakisääteinen velvoite raportoida ruokahävikki Luonnonvarakeskukselle. Ruokahävikkiin liittyvä tavoite on myös yksi Keskon vastuullisuustavoitteisiin sidottujen lainojen mittareista. Tavoitteet on asetettu vapaaehtoisesti eivätkä ne ole tieteeseen perustuvia.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät yleiset toimintaperiaatteet

Kestävän kehityksen politiikassa Kesko on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä omissa toiminnoissaan sekä yhteistyössä sidosryhmien kuten alavirrassa toimivien kauppiasyrittäjien kanssa. Kestävän kehityksen politiikassa sitoudumme myös vähentämään pakkausmateriaalien, erityisesti muovin, käyttöä sekä edistämään pakkausmateriaalien kierrätettävyyttä omien tuotemerkkien tuotteissa. Keskon omien merkkien tuotteiden ja logistiikan pakkaamisen periaatteita on käsitelty tarkemmin pakkauslinjauksessa. Keskon kestävän kehityksen politiikassa ei käsitellä jätehierarkiaa tai jätteen välttämisen tai minimoimisen asettamista etusijalle jätteenkäsittelyyn eli kierrätykseen nähden. Kestävän kehityksen politiikka kattaa Kesko-konsernin toiminnot. Kestävän kehityksen politiikan periaatteiden toimeenpanemisesta vastaa Kesko-konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen.

Pakkauksiin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Keskolla on omien merkkien tuotteita ja logistiikan pakkaamista koskeva pakkauslinjaus. Pakkauslinjauksessa Kesko on sitoutunut välttämään ylimääräisen pakkausmateriaalin käyttöä sekä vähentämään muovin käyttöä pakkauksissa. Tuotteen logistinen ketju sisältää useita pakkauksia. Pakkaushierarkian tasoja ovat kuljetuspakkaus, ryhmäpakkaus ja myyntipakkaus. Nämä pakkaushierarkian tasot kattavat pakkaamisen aina satojen tuotteiden kuljetuspakkauksista yksittäisen tuotteen myyntipakkaukseen.

Kesko on sitoutunut useisiin kansallisiin kiertotalouteen liittyviin green deal -sopimuksiin. Päivittäistavarakauppa on sitoutunut elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumukseen ja SUP green dealin (Single Use Plastic), joihin kuuluu ruokahävikkiin, jätteiden kierrätysasteen nostamiseen sekä kertakäyttömuovien vähentämiseen liittyviä tavoitteita ja toimia. Sitoumukset kattavat sekä Keskon omia toimintoja että alavirrassa toimivien kauppiasyrittäjien toimintoja. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa Suomessa on liittynyt mukaan rakentamisen muovit green deal -sopimukseen, jonka tavoitteena on vauhdittaa muovien kiertotaloutta vähentämällä kertakäyttöisen muovin käyttöä, lisätä kierrätysmuovin käyttöä sekä edistää muovin kierrätystä rakennusalalla. Kesko on osallisena myös useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, joissa yhteistyössä kumppanien kanssa pyritään löytämään uusia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja sekä ratkaisuja esimerkiksi muovin määrän vähentämiseen koko arvoketjussa pitkällä aikavälillä.

Pakkausten kierrätettävyys

Keskon omien merkkien tuotteiden pakkausten materiaaleista 97 % on kierrätettäviä. Materiaalitiedot on laskettu tuotteen myyntipakkauksen perusteella. Luku kertoo materiaalin kierrätettävyydestä, mutta ei siitä meneekö pakkaus lopulta kiertoon. Luku kattaa pakkaukset omien merkkien tuotteista Suomessa. Kierrätettäviä materiaaleja ovat Suomessa kuluttajille lajiteltavissa olevat materiaalit. Ei-kierrätettäviä pakkausmateriaaleja ovat kumi, kuluttajapakkausten puu, keramiikka ja posliini. Omien merkkien tuotteiksi lasketaan tuotteet, joiden tavaramerkki on Keskon omistama tai Kesko mainitaan tuotteen pakkausmerkinnöissä yhteystietona.

Ruokahävikki

Kesko on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkiprosentin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta. Sitoumus kattaa Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnan ja Kespron noutotukut sekä K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnot. Kesko on laatinut ruokahävikkitieskartan ja ruokahävikkihierarkian ruokahävikkihävikin määrän vähentämiseksi. Ruokahävikkihävikin puolitustavoitteen mukaisesti myös ruokahävikkihierarkiassa on huomioitu sekä Keskon että K-ruokakauppiaiden toiminnoissa syntyvä ruokahävikki ja keinot sen vähentämiseksi. Tärkeimpiä keinoja hävikin ennaltaehkäisyyn ovat K-ruokakaupoissa ja Kespron tukuissa tehtävä valikoimahallinta sekä ennuste- ja tarvesuunnittelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oikea määrä asiakkaiden haluamia tuotteita on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hävikin ehkäisyn kannalta tärkeimmät päätökset tehdään jo valikoimaa muodostaessa.

Hävikin ennaltaehkäisyn lisäksi K-ruokakaupoissa keskeinen hävikin vähentämiskeino on myydä tuotteita alennetuilla hinnoilla niiden parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä. Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa syntyvästä syömäkelpoisesta mutta myyntiin kelpaamattomasta hedelmä- ja vihanneshävikistä tuotetaan hävikkiruokia. Tästä esimerkkinä ovat varastoinnissa syntyvästä tomaatti- ja paprikahävikistä valmistetut keitot. Ruokahävikkiin luetaan kaksi ruokahävikkihierarkian alinta tasoa, elintarvikekelpoisen ruoan lahjoittaminen ruoka-apuun sekä elintarvikekelvoton biojäte. K-ruokakaupat ja Kespron noutotukut lahjoittavat elintarvikekelpoisia myynnistä poistettuja tuotteita jaettavaksi ruoka-apuna. Elintarvikekelvottomasta ruokahävikistä tuotetaan biokaasua, jota hyödynnetään energiana.

Keskon ruokahävikkihierarkia

Ruokahävikkihävikin johtamisen ohjausryhmä seuraa ruokahävikkihävikin vähentämisen tavoitteita Keskon päivittäistavarakaupassa. Ohjausryhmän tehtävä on varmistaa ruokahävikkitieskartan vuosikohtaisissa tavoitteissa pysyminen. Ruokahävikkihävikin vähentäminen on jatkuvaa työtä, johon osallistuu laaja-alaisesti päivittäistavarakaupan toimialan henkilöstöä eri tehtävissä sekä K-ruokakauppiaat henkilökuntineen. K-ruokakaupoissa on tehty vuoden 2024 aikana toimenpiteitä esimerkiksi minimivarastojen vähentämiseksi sekä ennakkotilaamisen vähentämiseksi ja tarkentamiseksi. Lisäksi ruokakauppojen henkilökunnalle on julkaistu uudet perustason ja syventävän tason verkkokoulutukset hävikin hallintaan.

Tavoitteessa edistyminen 2024

Tavoite	Tavoite	Yksikkö	2019	2024	2030
Ruokahävikki Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa		%	0,44 %	0,45 %	0,22 %
Ruokahävikki K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa		%	2,12 %	1,68 %	1,10 %

Ruokahävikkihävikin puolitustavoitteen perusvuosi on 2019. Ruokahävikkiprosentti Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa oli 0,44 % ja K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa 2,12 % vuonna 2019.# Kesko Annual Report 2024

Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnot

Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnot kattavat K-ruokakauppoja ja Kespron foodservice- asiakkaita palvelevat varasto- ja logistiikkatoiminnot. Ruokahävikin suhteellinen taso on pysynyt samalla tasolla vuoden 2019 lähtötasosta Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa. K-ruokakauppoja palvelevissa varasto- ja logistiikkatoiminnoissa hävikkiprosentti on laskenut vuoden 2019 tasosta ollen 0,36 % vuonna 2019 ja 0,29 % vuonna 2024. K-ruokakauppoja palvelevan logistiikan ja ruokakauppatoiminnossa syntyvän hävikin yhteenlaskettu hävikkiprosentti oli 2,32 % vuonna 2019. Hävikkiprosentti laski vuoteen 2024 mennessä 1,84 %:iin. Prosentti lasketaan suhteuttamalla kauppoja palvelevan logistiikan ja K- kauppiaiden kauppatoiminnoissa syntyvän ruokahävikin yhteismäärä kaupoissa myytyjen ruokakilojen määrään.

Ruokahävikkiin lasketaan jätteeksi tai eläinrehuksi päätyneet elintarvikkeet sekä ruoka- apulahjoitukset. Ruokahävikkiprosentti lasketaan suhteuttamalla kilomääräinen ruokahävikki myytyihin ruokakiloihin raportointikauden aikana.

Jätteiden hallinta ja kiertotaloustoimet

Kesko on sitoutunut pienentämään loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrää ja nostamaan kiertoon ohjattujen jätteiden määrää toiminnassaan. Keskolla on keskitetty jätehuollon sopimus, eli kiertotaloussopimus, joka kattaa suurelta osin Keskon toiminnot Suomessa. Itsenäisten ruoka- ja rautakauppojen on myös mahdollista liittyä sopimukseen. Sopimuksen tavoite on ehkäistä syntyvän jätteen määrää, tehostaa kierrätystä ja edistää kiertotaloutta.

Keskeisiä keinoja jätteiden käsittelyn tehostamisessa ja kierrätysasteen nostamisessa ovat asianmukaisten keräilyvälineiden varmistaminen jokaisessa toimipisteessä, henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä kierrätyskonseptit. Jätteen kierrätysasteen nostamisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat muovipakkausjakeen erilliskeräyksen tehostaminen ja polttoon menevän energiajätteen vähentäminen. Kiertotalouden edistämiseen ja jätteiden kierrätysasteen nostamiseen tähtäävät keskeiset toimet lähtevät konsernin jätehierarkian sekä toimialakohtaisten toimintasuunnitelmien muodostamisesta. Monet toimenpiteet ovat jo osa jokapäiväistä toimintaa Keskon toimipaikoissa, mutta uusia kiertotalouden mukaisia toimintamalleja kartoitetaan ja toimintaa pyritään tehostamaan jatkuvasti.

Tavoitteessa edistyminen

Tavoite jätteiden kierrätysasteen nostamisesta asetettiin vuonna 2024. Tavoitteen edistymistä seurataan toimialatasoisesti. Toimialoilla tavoitteen edistymistä seuraavat toimialojen vastuullisuuden ohjausryhmät. Ohjausryhmien tehtävä on seurata ja ohjata kierrätysastetta sekä asettaa tarvittavia toimialakohtaisia toimenpiteitä toimintasuunnitelmien avulla. Konsernitasolla tavoitteen edistymisestä raportoidaan vastuullisuuden johtoryhmälle.

Jätteen määrä ja koostumus

Jätteet yhteensä

	Tonnia 2024
Tavanomainen jäte	27 177
Vaarallinen jäte	782
Jätteet yhteensä	27 959
Kierrätetty jäte yhteensä	18 854
Kierrättämätön jäte yhteensä	9 105
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus kaikista jätteistä, %	33 %

Tavanomainen jäte

	Tonnia 2024
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte
Valmistelu uudelleen käyttöä varten - Kierrätys	18 470
Muut hyödyntämistoimet	7 959
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte yhteensä	26 430
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Poltto	210
Kaatopaikalle sijoittaminen	531
Muut loppukäsittely	6
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä	747
Tavanomainen jäte yhteensä	27 177

Vaarallinen jäte

	Tonnia 2024
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte
Valmistelu uudelleen käyttöä varten	2
Kierrätys	384
Muut hyödyntämistoimet	376
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte yhteensä	762
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Poltto	9
Kaatopaikalle sijoittaminen	2
Muut loppukäsittely	9
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä	21
Vaarallinen jäte yhteensä	782

Jätettä syntyy erityisesti Keskon omissa vähittäiskauppatoiminnoissa sekä varastointi- ja logistiikkatoiminnoissa. Suurin jätejae Keskon toiminnassa on pahvi, jota syntyy tuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin aikaisista pakkauksista. Toiseksi suurin jae on energiajae, josta saadaan polttamalla tuotettua lämpöä ja sähköä. Päivittäistavarakaupan toimialalla suurena jätevirtana on myös biojäte, johon sisältyy entiset eläinperäiset elintarvikkeet (luokan 3 sivutuote) kuten liha- ja kalatuotteita, jotka eivät ole enää ihmisravinnoksi kelpaavia sekä elintarvikkeiden varastoinnissa, käsittelyssä ja valmistuksessa syntyvät sivutuotteet. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan jätevirtoja ovat erityisesti puujäte, sekajäte sekä erinäiset rakennustuotejätteet. Autokaupan toimialalla syntyy pahvin lisäksi metalli- ja teräsjätettä sekä vaarallista jätettä esimerkiksi akuista sekä huolto- ja vauriokorjaustoiminnassa käytetyistä maaleista ja vaihdetuista öljyistä. Keskon Suomessa ja Ruotsissa ostamasta ydinvoimalla tuotetusta sähköstä syntyi radioaktiivista jätettä 141 kg. Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteen hallinnointi sekä loppusijoittaminen ovat tarkkaan säänneltyä ja valvottua.

Laadintaperiaatteet

Jätteen määrä kattaa Keskon omissa toimipisteissä syntyneen jätteen määrän sekä ulkoistetuissa varastointipalveluissa syntyneen jätteen määrän. Tiedot syntyneet jätteen määrästä saadaan jätehuoltokumppaneiden tietokannoista sekä laskuilta tai vuokranantajilta. Yksittäisiä kohteita on arvioitu olemassa olevan tiedon perusteella mikäli Keskon toiminnoille kohdistuvan jätteen määrä ei ole suoraan saatavissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä olevat toimipisteet, joissa Keskolla ei ole omaa jätehuoltosopimusta. Jätteen määrä ulkoistetuissa varastointipalveluissa sekä joissakin K-Citymarket-tavarataloissa sisältää arvioita Keskolle kohdistuvan jätteen määrästä.

Poltto energian talteenotolla on oletettu kaikissa toimintamaissa muuksi hyödyntämistoimeksi Euroopan parlamentin direktiivi 2008/98 liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Poltto ilman energian talteenottoa on luokiteltu poltoksi. Vaarallinen jäte on luokiteltu Euroopan parlamentin direktiivi 2008/98 liitteen 3 mukaan. Loput jätteet luokitellaan tavanomaisiksi. Kaikki jätteiden loppukäsittely on luokiteltu kunkin toimintamaan jätteenkäsittelytapojen mukaisesti, jolloin maiden välisissä käsittelytavoissa voi olla eroavaisuuksia. Kierrätysprosenttiin lasketaan mukaan kierrätetty jäte, joka suhteutetaan koko syntyneen jätteen määrään raportointikauden aikana. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

SOSIAALINEN VASTUU

S1 OMA TYÖVOIMA

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Omaan työvoimaan kohdistuvat olennaiset vaikutukset

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omaan henkilöstöön on arvioitu Keskon henkilöstöjohdossa ja olennaiset vaikutukset on käsitelty konsernin luottamushenkilöiden ryhmässä. Oma henkilöstö käsittää kaikki ne Keskon työntekijät, jotka ovat työsuhteessa Keskoon. Työsuhdetyypit on kuvattu tarkemmin S1 Henkilöstön avainluvut -kohdassa. Osassa Keskon liiketoimintoja työskentelee henkilöstövuokrausyritysten kautta palkattuja työntekijöitä. Käytämme vaiheittain käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten helpotusta emmekä julkaise tietoja ei-työsuhteisista työntekijöistä kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna.

Keskossa on tunnistettu myönteisiä vaikutuksia omaan henkilöstöön seuraavilla alueilla: Työllisyys ja osapuolten yhteistyö, työnteon tavat ja työn ja vapaa-ajan tasapaino, yhdenvertainen kohtelu ja mukaan ottaminen sekä koulutus ja taitojen kehittäminen. Näitä kuvataan eri osa-alueiden kohdissa yksityiskohtaisemmin.

Olemme tunnistaneet tosiasiallisen negatiivisen vaikutuksen työturvallisuuden alueella liittyen työtapaturmiin. Työtapaturmat ovat yleensä yksittäisiä ja pääsääntöisesti lieviä. Eniten työtapaturmia määrällisesti aiheutuu logistiikkatyöntekijöille ja automekaanikoille sekä kaupan työntekijöille. Suomessa alle 35-vuotiaiden osuus korostui työtapaturmissa muihin ikäryhmiin verrattuna. Sairauspoissaolopäivien määrä on kääntynyt laskuun. Diagnostisoiduissa sairauspoissaoloissa suurin syy oli mielenterveyden häiriöt, jotka korostuivat erityisesti alle 35-vuotiailla nuorilla ja kaupan tehtävissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot korostuivat erityisesti yli 50-vuotiailla työntekijöillä.

Keskolla ei ole esimerkiksi toimintamaista tai maantieteellisistä alueista johtuen erityisen riskialtista toimintaa, johon liittyisi merkittävää pakkotyön tai lapsityövoiman käytön riskiä omassa henkilöstössä. S2 Arvoketjun työntekijät -osiossa käsitellään myös pakkotyön ja lapsityövoiman käytön riskiä.

Keskossa ei ole tunnistettu olennaisia vaikutuksia omaan henkilöstöön vihreän siirtymäsuunnitelman osalta.

Vaikutusten hallinta

Keskon henkilöstöjohto tekee neljännesvuosittain HR:n riskianalyysin. Riskiarviot ja tarvittavat mitigointitoimenpiteet ovat olennainen osa kaikkea Keskon omaa henkilöstöä koskevaa toimintaa ja päätöksentekoa. Työturvallisuuden, työterveyden ja hyvinvoinnin osalta tehdään erillistä systemaattista seurantaa datan avulla ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua konsernin ja liiketoimintojen yhteistyönä. Teemme tiivistä yhteistyötä vakuutusyhtiöiden ja työterveyden palveluntuottajien kanssa negatiivisten vaikutusten hallitsemiseksi ja vähentämiseksi.

Konsernin ja toimialojen HR:n, lakiasioiden ja vastuullisuuden yksiköiden vastuuhenkilöt sekä liiketoimintojen vastuuhenkilöt ja esihenkilöt ovat keskeisiä tahoja tunnistettujen olennaisten vaikutusten hallinnoinnissa. Eri osa-alueilla tehdään laajasti henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyötä, jota kuvataan tarkemmin Oman henkilöstön osallistaminen -kohdassa.

Olennaiset tunnistetut vaikutukset oman henkilöstön näkökulmasta on otettu huomioon Keskon vastuullisuusstrategiassa ja henkilöstöstrategiassa sekä näihin liittyvissä tavoitteissa.

Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

Tavoite	Tavoite Yksikkö	2024	2030
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö	Työtapaturmataajuus (TRIF)	25,9	22,0
Työntekijöiden hyvinvointi	Hyvinvointi-indeksi	83	86
Monimuotoisuus ja mukaan ottaminen	D&I-indeksi	87	89
Sukupuolten tasapainoinen edustus ylimmässä johdossa %, aliedustetun sukupuolen osuus	%	27,7	40,0
Sukupuolten tasapainoinen edustus keskijohdossa %, aliedustetun sukupuolen osuus	%	32,8	45,0

Keskon asettamat kestävyystavoitteet ja -mittarit hyvinvoinnin ja työturvallisuuden sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen osa-alueille ovat yllä olevassa taulukossa. Kestävyystavoitteet on käsitelty myös konsernin luottamushenkilöiden ryhmässä. Konsernijohtoryhmä seuraa säännöllisesti omaan henkilöstöön liittyviä tavoitteita osana vastuullisuusstrategian etenemistä. HR- ja vastuullisuusjohto, HR-vastuuhenkilöt, ohjaus- ja työryhmät sekä henkilöstön edustajat seuraavat tavoitteiden toteutumista. Keskeisiä seurantakeinoja ovat henkilöstötutkimuksen tulokset, jatkuva suorituksen johtaminen ja kehityskeskustelut. Lisäksi teemme kohdennettuja kyselyjä tai haastatteluja tarpeiden kartoittamiseksi liiketoiminta- tai maakohtaisesti. Seuraamme sukupuolten tasapainoista edustusta Keskon henkilöstöjärjestelmän tietojen avulla.

Omaa henkilöstöä koskevat tavoitteet perustuvat henkilöstöön liittyviin toimintaperiaatteisiin. Vuosi 2024 on henkilöstöön liittyvien mittareiden lähtötaso ja tavoitetaso on asetettu vuoteen 2030.

Omaa henkilöstöä koskevat yleiset toimintaperiaatteet

Konsernin henkilöstöpolitiikka ja K Code of Conduct -toimintaohje sekä vastuullisuus- ja henkilöstöstrategiat ohjaavat ja tukevat tavoitteellista henkilöstöön liittyvää toimintaa. Henkilöstöpolitiikka sisältää linjaukset ja toimintaperiaatteet seuraavista kokonaisuuksista: johtamisen kulmakivet, suorituksen johtaminen, palkitseminen, osaamisen kehittäminen, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus, työturvallisuus ja hyvinvointi sekä rekrytointi. Näiden lisäksi on laadittu terveys- ja työturvallisuusperiaatteet, osaamisen kehittämisen periaatteet ja palkitsemisen periaatteet.

K Code of Conduct -toimintaohjeen mukaisesti emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa tai ihmiskauppaa tai muita modernin orjuuden muotoja. Kaikki mainitut toimintaperiaatteet kattavat koko oman henkilöstön kaikissa toimintamaissa ja ne ovat henkilöstön saatavilla Keskon intranetissä. Työllisyys ja osapuolten yhteistyö sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino eivät ole osana toimintaperiaatteita.

Henkilöstöpolitiikka, K Code of Conduct sekä terveys- ja työturvallisuusperiaatteet ovat saatavilla Keskon ulkoisilla verkkosivuilla. Henkilöstöpolitiikka on hyväksytty Keskon hallituksessa ja terveys- ja työturvallisuusperiaatteet Keskon työsuojelun ohjausryhmässä.

Ylin vastuuhenkilö edellä mainittujen henkilöstöä koskevien toimintaperiaatteiden käytäntöön viennissä on henkilöstöstä vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen. Toimintaperiaatteita käsitellään myös kunkin aihekohdan yhteydessä. Tämän kestävyysselvityksen G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa on lueteltu yrityskulttuuriin, liiketoiminnan harjoittamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät Keskon omat toimintaohjeistukset ja toimintamallit sekä kansainväliset toimintaohjeet ja periaatteet, joiden noudattamiseen Kesko on sitoutunut kaikessa toiminnassaan.

Näiden lisäksi Kesko noudattaa ILO:n sopimusta työelämän perusoikeuksista ja on sitoutunut YK:n naisten voimaannuttamisen periaatteisiin naisten aseman ja urakehityksen vahvistamiseksi. Toimintamme lähtökohtana on syrjimättömyys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Emme hyväksy pakkotyön emmekä lapsityövoiman käytön muotoja. Varmistamme turvalliset ja terveelliset työolot paikallisten lakien, kansainvälisten työturvallisuusstandardien ja parhaiden käytantojen mukaisesti.

Keskon vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen, osallistamiseen ja jatkuvaan dialogiin. Kesko suojaa työntekijöiden henkilötietoja ja yksityisyyttä sekä työsuhteen aikana että sen päätyttyä. Työntekijätietoja käsitellään turvallisesti ja vastuullisesti. Sisäisen valvonnan lisäksi ulkopuoliset tahot auditoivat toimintaa säännöllisesti.

Henkilöstön avainluvut

Työntekijöiden sukupuolijakauma, henkilömäärä

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Miehet	10 853
Naiset	7 444
Muut	12
Ei ilmoitettu	-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	18 309

Konsernin henkilökunta keskimäärin muutettuna kokoaikaisiksi työntekijöiksi segmenteittäin on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5 Liiketoiminnan kulut ja maantieteellinen jakauma liitteessä 2.2 Segmenttitiedot.

Henkilömäärä maissa, joissa on yli 50 työntekijää ja joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Suomi	12 555
Norja	2 091

Työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan, henkilömäärä

	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	7 444	10 853	12	-	18 309
Vakinaiset	6 528	9 183	10	-	15 721
Määräaikaiset	659	896	1	-	1 556
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	257	774	1	-	1 032
Kokoaikaiset	3 845	8 533	4	-	12 382
Osa-aikaiset	3 599	2 320	8	-	5 927

Henkilöstön vaihtuvuus 2024

Yrityksestä lähteneiden työntekijöiden lukumäärä: 4 161
Lähtövaihtuvuus-%: 18,5 %

Työntekijät sopimustyypeittäin maittain eriteltynä, henkilömäärä

	Suomi	Norja	Ruotsi	Tanska	Viro	Latvia	Liettua	Puola	Kiina*	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	12 555	2 091	1 458	893	181	93	88	935	15	18 309
Vakituiset	10 862	1 711	1 224	825	172	93	87	732	15	15 721
Määräaikaiset	794	380	101	68	9	-	1	203	-	1 556
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	899	-	133	-	-	-	-	-	-	1 032
Kokoaikaiset	7 746	1 554	1 084	699	179	88	87	930	15	12 382
Osa-aikaiset	4 809	537	374	194	2	5	1	5	-	5 927

*Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialalla on hankintayhtiö Shanghaissa, joka palvelee kaikkia toimintamaita hankinnoissa.

Laadintaperiaatteet

Omaan henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kattavat Kesko-konsernissa olevan henkilöstön kaikissa toimintamaissa. Laskelmissa käytettävä henkilömäärä ilmoitetaan vuoden viimeisen päivän mukaan työsuhteisten työntekijöiden lukumääränä. Lukumäärä sisältää myös ei- aktiivisesti työssä olevat henkilöt, kuten perhevapaalla olevat. Työntekijöiden sukupuolijakauma on jaoteltu henkilömäärän mukaan seuraavasti: miehet, naiset, muut tai ei ilmoitettu työntekijän oman ilmoituksen mukaan.Henkilöstön vaihtuvuuteen lasketaan mukaan kaikki vuoden aikana konsernista lähteneet työsuhteiset työntekijät jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilölukumäärällä. Vuoden keskimääräinen henkilölukumäärä lasketaan raportointikuukausien keskimääräisen henkilömäärän keskiarvona. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Oman henkilöstön osallistaminen

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Olemassa olevista ja mahdollisista vaikutuksista omaan henkilöstöön keskustellaan tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken niissä Keskon toimintamaissa, joissa on henkilöstön edustajia. Kesko ottaa huomioon työntekijöiden näkemykset päätöksenteossa, mikä auttaa yritystä ymmärtämään paremmin mahdollisia henkilöstöön liittyviä riskejä ja vaikutuksia. Keskossa on monia henkilöstöfoorumeita, joissa työntekijöiden ja työnantajan vuoropuhelu on säännöllistä. Keskustelua käydään suoraan työntekijöiden, heidän edustajiensa ja esihenkilöiden kautta. Yhteistyömallit vaihtelevat maittain paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Kesko-konsernissa on seuraavia henkilöstöfoorumeita henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten kehittämiseksi ja seuraamiseksi: Keskon konserniyhteistyökokous puolivuosittain, luottamushenkilöiden ryhmä kuukausittain, liiketoimintokohtaiset henkilöstöasioiden johtoryhmät kuukausittain tai vähintään neljännesvuosittain sekä kaksi kertaa vuosittain kokoontuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä. Ylin vastuuhenkilö henkilöstön edustajien osallistamisessa ja yhteistyössä on henkilöstöstä vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen. Suomessa on sopimus henkilöstöedustuksen järjestämisestä. Lisäksi olemme laatineet Keskossa European Works Council (EWC) -julkilausuman, jonka mukaan syvennämme yhteistyötä ja vuoropuhelua. Henkilöstön osallistamisen tehokkuutta arvioidaan vuoropuhelun määrällä, käsitellyillä asioilla, henkilöstön edustajien antamalla jatkuvalla palautteella ja ylimmälle johdolle esitetyillä kysymyksillä konserniyhteistyökokouksessa. Olemme toteuttaneet Keskossa koko henkilöstölle K Voices -henkilöstötutkimuksen, jonka avulla selvitimme henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia laajasti. Henkilöstötutkimuksen pohjalta tiimit ja yksiköt laativat kehittämissuunnitelmat vuonna 2024. Lisäksi esimerkiksi Suomessa on käyty keskusteluja kielivähemmistöjen kanssa, jotta heidät saadaan paremmin osallisiksi työyhteisöön, ja englanninkielistä viestintää on lisätty. Kesko kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvottelua paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Työoloja, palkkausta tai työehtosopimuksia koskevissa kysymyksissä tarjoamme työntekijöille kanavia vaikuttaa heihin kohdistuviin päätöksiin.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Järjestämme työntekijäfoorumeita ja kuulemistilaisuuksia, joissa henkilöstö voi tuoda esiin näkemyksiään mahdollisista työoloja, työterveyttä ja -turvallisuutta tai syrjintää koskevista ongelmista. Työntekijöiden esiin tuomat haasteet voivat johtaa konkreettisiin muutoksiin toimintatavoissa, mikä auttaa hallitsemaan mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Kesko on sitoutunut varmistamaan oikeudenmukaisen ja turvallisen työympäristön kaikille työntekijöilleen. Kesko ottaa työntekijät ja työsuojelun edustajat mukaan työympäristöriskien arviointiin. Työntekijöiden osallistaminen auttaa tunnistamaan sekä nykyisiä että mahdollisia riskejä tehokkaammin. Käsittelemme työntekijöiden huolenaiheet asianmukaisesti ja tehokkaasti seuraavien osa-alueiden avulla: selkeä viestintä, nopea ja systemaattinen tutkinta sekä oikeudenmukainen työntekijää tarvittaessa suojaava käsittelyprosessi. Seuraamme aktiivisesti korjaustoimenpiteiden tehokkuutta ja teemme tarvittavia uusia toimenpiteitä. Kesko tekee tiivistä yhteistyötä työntekijöiden edustajien, kuten luottamushenkilöiden ja ammattiliittojen kanssa. Järjestämme säännöllisiä keskustelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja keskustella niistä suoraan johdon kanssa. Näissä tilaisuuksissa käsittelemme ajankohtaisia asioita ja pyrimme löytämään ratkaisuja yhdessä. Keskusteluja on käyty muun muassa työn kuormittavuudesta, ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisesta ja hybridityömalleista eli lähi- ja etätyön yhdistämisestä sekä palkitsemiskäytännöistä. Henkilöstölle viestitään ilmoituskanavista ja niiden käytöstä esimerkiksi intranettien ja toimipaikoissa olevien näyttöjen välityksellä. Työntekijöiden ja konsulttien tulee ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ensisijaisesti omalle esihenkilölleen tai K-ryhmän vastuuhenkilölle. Jos ilmoitusta ei jostain syystä voi tai halua tehdä ensisijaisille vastuuhenkilöille, voi käyttää SpeakUp-ilmoituskanavaa (whistleblowing), jossa kaikki ilmoitukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. SpeakUp-kanavaa ylläpitävän yrityksen 65 henkilöstöä sitovat tiukat salassapitovelvoitteet. Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminto käsittelee Keskon tutkittaviksi tulevat SpeakUp-ilmoitukset. Tutkinnassa voidaan tarvita tapauskohtaisesti muita asiantuntijoita tai viranomaisia. Tarkemmin Keskon SpeakUp- kanavasta on kerrottu G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -standardin kohdassa Ilmoittajansuojelu. SpeakUp-kanavan lisäksi Keskon henkilöstön edustajat, työsuojelu- tai luottamushenkilöt, ovat henkilöstön käytettävissä paikallisesti. Suomessa Task Force -toimintamallilla voidaan selvittää mahdollisia laajempia tai vakavampia henkilöstöltä saatuja ilmoituksia. Lisäksi erilaisten kyselyjen avulla työntekijät voivat tuoda esiin näkemyksiä ja toiveita anonyymisti. Muut kuin SpeakUp-kanavan kautta tulevat tapaukset ja sisäiset selvitykset ovat HR:n ja työsuhdejuridiikan normaalityötä eikä niitä tilastoida. Liiketoimintojen HR ja henkilöstön edustajat käsittelevät henkilöstön kokemia haasteita ja huolenaiheita sekä seuraavat toimenpiteiden tehokkuutta.

Työllisyys ja osapuolten yhteistyö

Työllisyys ja osapuolten yhteistyö käsittää seuraavat Oma työvoima -standardin työoloihin liittyvät osa-osa-aiheet: työehtosopimusten kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, riittävä palkka ja sosiaalinen suojelu.

Työllisyyteen ja osapuolten yhteistyöhön liittyvät toimintaperiaatteet

Edistämme jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kanssa oikeudenmukaisten työehtojen ja työskentelyolosuhteiden varmistamiseksi.

Työllisyyteen ja osapuolten yhteistyöhön kohdistuvat toimenpiteet

Hyvä työnantajakuva on keskeinen tekijä osaavien työntekijöiden rekrytoinnin varmistamiseksi ja työhön sitoutumiseksi. Yhdenvertainen kohtelu, monimuotoisuus, henkilöstön mukaan ottaminen, kehittymismahdollisuudet ja näihin liittyvät toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi työpaikan houkuttelevuuteen ja henkilöstön pysyvyyteen. Ammattiliittojen kautta tapahtuva edustus työpaikoilla on Pohjoismaissa laajaa. Työmarkkinaosapuolet käyvät tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön odotusten kuulemiseksi. Osallistumme vuoropuheluun esimerkiksi Suomessa työnantajan työehtosopimusosapuolen Kaupan liiton jäsenenä ja sen eri päätöksentekoelinten jäseninä. Paikallisella tasolla ylläpidämme vuoropuhelua henkilöstöryhmien valitsemien edustajien kanssa monilla aiemmin kuvatuilla neuvottelufoorumeilla. Kollektiivisia työehtosopimuksia ei ole Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Puolassa. Kesko on sitoutunut maksamaan kaikille työntekijöilleen kilpailukykyistä palkkaa, joka täyttää tai ylittää lailliset vähimmäisvaatimukset ja riittää kattamaan peruselinkustannukset. Palkka perustuu työehtosopimuksessa määriteltyyn tasoon. Niissä toimintamaissa, joissa ei ole työehtosopimuskäytäntöä, työntekijällä on oikeus vähintään minimipalkkaan. Keskossa kaikki työsuhteiset työntekijät ovat sosiaalisen suojelun piirissä työehtosopimusten, lainsäädännön tai vakuutuksen mukaisesti. Sosiaalinen suojelu kattaa seuraavat tilanteet mahdollisten tulonmenetysten varalta: sairaus, työttömyys, työssä aiheutuneet vammat ja työkyvyttömyys sekä vanhempainvapaat ja eläkkeelle siirtyminen.

Työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kattavuus

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työntekijät – ETA	Työntekijät – ETA:n ulkopuoliset	Edustus työpaikalla (vain ETA)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 %	Suomi	Norja	Suomi, Norja
80-100 %			maille, joissa on yli 50 työntekijää, mikä edustaa yli 10 prosenttia kaikista työntekijöistä

Työehtosopimusten piiriin kuuluvat työntekijät 2024

	Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä
75,6 %	66

Laadintaperiaatteet

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä suhteutetaan työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärään. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa työehtosopimusten piiriin kuuluvat työntekijät (pois lukien ylemmät toimihenkilöt Suomessa) ja toimihenkilöt, Ruotsissa työehtosopimusten piiriin kuuluvat kaikki työsuhteiset työntekijät pois lukien maajohtaja. Työntekijän peruspalkkaa verrataan sovellettavaan peruspalkkaan maan käytännöstä riippuen joko työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan tai minimipalkkaan. Pohjoismaissa työntekijän peruspalkkaa verrataan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa työntekijän peruspalkkaa verrataan minimipalkkaan. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Työnteon tavat, työ- ja vapaa-ajan tasapaino

Työnteon tavat, työ- ja vapaa-ajan tasapaino -osio käsittää seuraavat Oma työvoima - standardin työoloihin liittyvät osa-osa-aiheet: työaika ja työ- ja yksityiselämän tasapaino.# Työn ja yksityiselämän sekä työn teon tapoihin liittyvät toimintaperiaatteet

Olemme sitoutuneet tukemaan työn ja perhe-elämän tasapainoa joustavilla työehdoilla ja kunnioittamaan perheeseen liittyviä oikeuksia, kuten vanhempainvapaata ja oikeutta huolehtia huollettavista. Keskossa kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin kaikissa toimintamaissa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Työnteon tavoista, kuten esimerkiksi hybridityöstä, on laadittu omat periaatteet ja ne saattavat vaihdella toimintamaittain.

Työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen ja työn teon tapoihin kohdistuvat toimenpiteet

Tarjoamme Keskossa erilaisia mahdollisuuksia työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi ja tasapainottamiseksi, kuten työajan joustoja, osa-aikatyötä eri elämäntilanteissa ja asiantuntijatehtävissä toimiville hybridityömahdollisuutta. Erilaisilla joustoilla ja perhevapaakäytännöillä vaikutetaan henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jatkamiseen työuran eri vaiheissa.

Perhevapaisiin oikeutetut ja perhevapaiden pitäneiden jakauma 2024

Kuvaus	Arvo
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, %	100 %
Miehet, jotka ovat pitäneet perhevapaata, %	3,2 %
Naiset, jotka ovat pitäneet perhevapaata, %	5,5 %
Muu tai ei tietoa, jotka ovat pitäneet perhevapaata, %	-

Keskon henkilöstöstä 4,2 % on pitänyt perhevapaita vuoden 2024 aikana.

Laadintaperiaatteet

Mittari perustuu eri toimintamaiden perhevapaita koskevaan lainsäädäntöön. Perhevapaaseen oikeutetut on määritelty kunkin maan lainsäädännössä. Koko työsuhteinen henkilöstö on oikeutettu perhevapaisiin. Perhevapaita pitäneet on eritelty sukupuolijakauman (miehet, naiset, muu tai ei tietoa) mukaan prosentuaalisesti siitä ryhmästä, jotka ovat oikeutettuja pitämään perhevapaita.

Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Terveyteen, työturvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät toimintaperiaatteet

Keskon kaikkia toimintamaita koskeva henkilöstöpolitiikka, erilliset terveys- ja työturvallisuusperiaatteet ja K Code of Conduct ohjaavat toimintaamme. Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen perustuu lakisääteisiin vaatimuksiin, olennaisten riskien tunnistamiseen ja hyvien käytäntöjen toteuttamiseen. Työturvallisuusjohtamismallimme määrittelee vastuut eri organisaatiotasoilla. Työturvallisuusriskejä arvioidaan ja analysoidaan konsernissa hyväksytyn riskien arviointijärjestelmän mukaisesti. Esihenkilöt vastaavat uusien työntekijöiden perehdytyksestä työterveys- ja -turvallisuusasioihin ja lisäksi henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta. Esihenkilö arvioi yhdessä työterveyden ja HR:n asiantuntijoiden kanssa myös työntekijän työkykyä ja hyvinvointia. Konsernitasoisesti mittaamme hyvinvointia ja psykososiaalista kuormitusta säännöllisin väliajoin osana K Voices -henkilöstötutkimusta.

Keskon työturvallisuuden ohjausryhmä vastaa strategisten tavoitteiden määrittämisestä, vastuunjaon määrittelystä eri organisaatiotasoilla, toimenpiteiden koordinoinnista ja niiden vaikuttavuuden seurannasta. Toimenpiteitä ovat työturvallisuusperehdytys ja työhön opastus, koulutus, mahdollisuus turvallisuushavaintojen tekemiseen ja kattava riskienarviointiprosessi sekä ohjeet poissaolon vaatineiden työtapaturmien tutkimiseen. Hallintamallit vaihtelevat toimintamaiden ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Keskon henkilöstö voi esittää työturvallisuuteen liittyviä havaintoja tai näkemyksiä toimipaikassa sovitulla tavalla. Esihenkilöt ovat operatiivisessa vastuussa työturvallisuudesta yksiköissään ja työsuojelupäälliköt koordinoivat yhteistoimintaa vastuualueellaan. Konsernin työturvallisuus raportoi keskeisistä työturvallisuuteen liittyvistä mittareista ja toimenpiteistä toimiala- ja konsernijohdolle puolivuosittain. Jokaisen on tärkeä tunnistaa hyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä sekä puuttua terveyttä ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin ja tilanteisiin. Henkilöstön työterveyttä tukevat palvelut järjestetään kunkin toimintamaan käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti. Osassa toimintamaita on huomioitu myös mielenterveyden tuki. Keskon henkilöstöpolitiikka sisältää toimintaperiaatteita työkyvyn tukemiseen koko työuran ajan. Keinot vaihtelevat toimintamaiden lainsäädännön ja käytäntöjen mukaan. Olemme sitoutunut edistämään myös osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamista eri keinoin. Painopisteet haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi vaihtelevat eri maissa.

Terveyteen, työturvallisuuteen ja hyvinvointiin kohdistuvat toimenpiteet

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmä kattaa 100 % Keskon henkilöstöstä. Työturvallisuusjärjestelmät ja -toimenpiteet vaihtelevat eri toimintamaissa. Ehkäisemme Keskossa työterveyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin alueen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia täyttämällä lakisääteiset vaatimukset, tunnistamalla, ehkäisemällä ja mitigoimalla olennaiset riskit sekä toteuttamalla hyviä työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjä. Päävastuu työturvallisuudessa ja henkilöstön työhyvinvoinnissa sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä on liiketoiminnoilla. Työsuojeluasiantuntijat ja -valtuutetut ovat keskeisessä asemassa työn suunnittelussa ja kehittämisessä. Kehitämme työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyötä maiden lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Varmistamme vaikutusten hallinnan konkreettisilla toimintasuunnitelmilla ja niiden toteutumisen seurannalla, toimivilla prosesseilla ja henkilöstösuunnittelulla. Työterveys- ja työturvallisuusasioita on käyty konsernitasolla läpi kolme kertaa vuossa konsernin työsuojeluryhmässä. Lisäksi Suomessa liiketoimintajohtajat ja HR käyvät läpi työterveys- ja työturvallisuusasioita puolivuosittain, seuraavat tunnuslukujen kehittymistä ja päättävät työturvallisuuden ja hyvinvoinnin tarvittavista toimenpiteistä. Konsernin vastuullisuuden johtoryhmä on käynyt läpi työturvallisuus- ja hyvinvointitavoitteiden toteutumista vuoden 2024 aikana. Vuonna 2024 laadimme Keskossa viestintäohjeistuksen, jonka mukaan kaikilla toimintamailla on velvollisuus tiedottaa Kesko-konsernin viestintään esimerkiksi kuolemaan johtaneista työtapaturmista, jotka ovat sattuneet Keskon työpaikalla. Toteutimme esimerkiksi Suomessa työsuojelupäälliköiden koulutuksen ennaltaehkäisevämpään työsuojelutyöhön, uuden aihekohtaisen työsuojelukoulutuksen ja työsuojeluvaltuutetun verkkokoulutuksen. Käynnistimme myös työmatkaliikkumisen turvallisuuskampanjan. Työn riskien ja vaarojen arvioinnissa on käytetty kyselyjä, riskien arviointia ja tilastotietoja. Erityistä tukea on tarjottu esihenkilöille, joiden tiimeissä on todettu haitallista psykososiaalista kuormitusta. Työtapaturmat on kirjattu työtapaturmajärjestelmiin työtapaturman tutkinnan helpottamiseksi. Keskon yksiköt tekevät toimintasuunnitelman kehitettävistä asioista vuosittain ja sen toteutumista seuraa myös HR. Toimiala- ja konsernijohto tekevät myös toimenpiteitä työturvallisuusjohtamiseen puolivuotisraportoinnin perusteella. Edistämme työturvallisuutta sekä sisäisten auditointien että ulkoisen ISO 45001 -sertifikaatin mukaisesti rakentamisen ja talotekniikan toimialalla teknisessä kaupassa kaikissa toimintamaissa. Sovellamme sertifikaatin periaatteita myös muualla Keskossa. Poissaoloja, tapaturmia ja ammattitauteja ehkäistään Keskossa systemaattisten toimintamallien sekä konsernin, liiketoimintojen ja luottamushenkilöiden tiiviin yhteistyön avulla. Esimerkkejä tästä ovat sairauspoissaolojen ja työturvallisuuden hallintamalli sekä Suomessa HR-toimijoiden ja esihenkilöiden osaamisen kehittäminen työkykyjohtamisessa. Tuemme Keskossa aktiivisesti työntekijää yksilöllisissä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt, esimerkiksi muokkaamalla työtä. Eri maissa on eri painopisteitä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi.

Työtapaturmien, työperäisten sairauksien, kuolemantapausten ja menetettyjen päivien määrä sekä tapaturmataajuus 2024

Mittari	Arvo
Raportoidut työtapaturmat	714
Tapaturmataajuus (TRIF)	25,9
Työperäiset sairaudet	4
Kuolemantapaukset työtapaturman ja työperäisen sairauden seurauksena	-
Työtapaturmien ja kuolemantapausten vuoksi menetetyt päivät	2 147

Laadintaperiaatteet

Työtapaturmat, työperäiset sairaudet, työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista aiheutuneet kuolemantapaukset, työtapaturmien ja kuolemantapauksista menetettyjen päivien lukumäärä on raportoitu oman henkilöstön osalta. Työtapaturmien lukumäärä on kaikista maista työnantajalle ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä. Työtapaturmataajuus on laskettu siten, että työtapaturmien määrä kerrotaan miljoonalla työtunnilla ja jaetaan toteutuneilla työtunneilla (TRIF). Luku pitää sisällään kaikki ilmoitetut työtapaturmat ja työliikekipeytymiset. Työperäiset sairaudet sisältävät vahvistetut ammattitautitapaukset ILO:n ammattitautimääritelmän mukaan. Työtapaturmien ja kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä on laskettu siten, että se sisältää kalenteripäivinä koko poissaolojakson alkaen ensimmäisestä kokonaisesta poissaolopäivästä. Luku sisältää työtapaturmien aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät. Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuneet kuolemantapaukset on laskettu yhteen. Työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja kuolemia koskevat luvut eivät sisällä ei-työsuhteisten työntekijöiden, kuten esimerkiksi henkilöstövuorausyritysten työntekijöiden, tietoja.

Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Yhdenvertainen kohtelu ja mukaan ottaminen

Yhdenvertainen kohtelu ja mukaan ottaminen -osio käsittää seuraavat Oma työvoima - standardin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille osa-aiheeseen liittyvät osa-osa-aiheet: Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, monimuotoisuus ja toimenpiteet työpaikalla esiintyvän häirinnän torjumiseksi.# Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet

Keskon henkilöstöpolitiikan ja K Code of Conduct -toimintaohjeen mukaan olemme sitoutuneita yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen kaikessa toiminnassamme. Olemme sitoutuneet siihen, ettei työpaikalla esiinny syrjintää sukupuolen, etnisen taustan, kansalaisuuden, ihonvärin, uskonnon, poliittisen näkemyksen, siviilisäädyn, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, iän, vamman, tai muun henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella. Työntekijöiden rekrytoinnissa korostuvat osaaminen, koulutus ja motivaatio. Yhdenvertaisuutta edistetään koko henkilöstöä osallistavalla tavalla ja koordinoidaan konsernin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä.

Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikissa toimintamaissamme, mutta organisoituminen ja prosessit vaihtelevat maakohtaisesti. Monimuotoinen työyhteisö ja mukaan ottava kulttuuri rakentuu jokaisen työntekijän käytöksen, asenteen ja valintojen myötä. Näillä toimintaperiaatteilla luomme perustan syrjinnän ehkäisemiseksi työpaikalla. Kesko on sitoutunut YK:n naisten voimaannuttamisen periaatteisiin naisten aseman ja urakehityksen vahvistamiseksi.

Edistämme yhdenvertaista kohtelua ja ehkäisemme syrjintää Keskon yhteisillä toimintaperiaatteilla, K Code of Conduct -toimintaohjeilla ja noudattamalla häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisyn toimintamalleja sekä tarvittaessa systemaattisia selvittelyprosesseja. Monimuotoisuutta ja osallisuutta edistetään DEI-tavoitteita tukevalla ohjelmalla, jossa on keskitytty monimuotoisen ja inklusiivisen työpaikan edistämiseen, yhdenvertaiseen palkitsemiseen ja sukupuolten tasa-arvoon kaikilla organisaatiotasoilla. Olemme tehneet Keskossa lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, ja meillä on häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli sekä ohjeistukset siihen, miten toimia mahdollisissa syrjintätilanteissa.

Keskon palkitsemisen perusperiaatteet ovat kilpailukykyinen kokonaispalkitseminen suorituksen perusteella sekä työntekijöiden läpinäkyvä ja tasa-arvoinen kohtelu. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyvään suoritukseen sekä sitouttaa yhtiöön ja sen keskeisiin tavoitteisiin. Keskolla on käytössä tehtävien vaativuusluokittelujärjestelmä, jonka avulla voimme vertailla vastaavien tehtävien palkkoja.

Yhdenvertaiseen kohteluun kohdistuvat toimenpiteet

Kesko on sitoutunut monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen ohjelmassa DEI-tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja mittareihin. Seuraamme kaikissa toimintamaissa säännöllisesti henkilöstön kokemusta yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen toteutumisesta D&I-indeksin avulla. Henkilöstökyselyssä D&I -indeksin vuoden 2024 tulos oli 87 asteikolla 0-100. Saimme korkeat pisteet työntekijöidemme näkemyksistä siitä, että he tuntevat olevansa hyväksyttyjä työyhteisössä omana itsenään ja että esihenkilöiltä tuleva kohtelu on reilua ja kunnioittavaa. Kehitettävää oli siinä, miten erilaisia mielipiteitä arvostetaan työyhteisössä.

Keskon rekrytointiprosessi on käyty läpi monimuotoisuuden näkökulmasta ja käytännön muutokset tehdään vuonna 2025. Tietoisuutta monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta edistetään erilaisilla verkkokoulutuksilla. Monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat myös osa Keskon uusille esihenkilöille tarkoitettua Leader@K-koulutusta. Haluamme Keskossa edistää naisten urakehitystä. Vuonna 2024 lanseerasimme Suomessa yhteistyössä Mothers in Business (MiB) -järjestön kanssa naisille suunnatun johtajuusohjelman, jonka tarkoituksena on kannustaa ja valmentaa naisia etenemään urallaan. Vuosina 2024-2025 järjestettävään ohjelmaan osallistuu 30 naista. Vuoden 2024 aikana on englannin kieltä otettu Suomessa laajemmin käyttöön, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa monimuotoisemman työllistämisen. Suomessa päivittäistavarakaupan maahanmuuttajaohjelmassa yhdistyvät koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja mahdollisuuksien mukaan myös työllistäminen harjoittelujakson jälkeen kaupassa. Konsernin HR-johtoryhmä ja vastuullisuuden johtoryhmä seuraavat DEI-ohjelman tavoitteiden edistymistä säännöllisesti.

Henkilöstön ikäjakauma

Ikä	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Alle 30 vuotta	4 763	26,0 %
30-50 vuotta	8 547	46,7 %
yli 50 vuotta	4 999	27,3 %

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Sukupuoli	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Nainen	26	27,7 %
Mies	68	72,3 %
Muu tai ei tietoa	-	-

Sukupuolten palkkaero työntekijäryhmittäin 2024

Työntekijäryhmä	Palkkaero
Johto	2 %
Esihenkilöt ja asiantuntijat	3 %
Toimihenkilöt	3 %
Työntekijät	1 %

Sukupuolten palkkaero Keskossa oli 2 % vuonna 2024. Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) oli 33.

Muut kuin SpeakUp-kanavan kautta tulevat tapaukset ovat HR:n ja työsuhdejuristien tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä selvityksiä eikä niitä rekisteröidä tapauskohtaisesti. Arvion mukaan vuonna 2024 Keskossa oli noin 10-15 omaa henkilöstöä koskevaa syrjintä- ja häirintäilmoitusta. Tähän arvioon sisältyy epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi mukana ei ole niitä ilmoituksia, jotka eivät täytä epäasiallisen kohtelun toimintamallin mukaisia tilanteita tai selvityksen perusteella ovat muita työsuhdeasioihin liittyviä erimielisyyksiä. SpeakUp- kanavan kautta tuli tietoon 15 ilmoitusta, jotka liittyivät Keskon oman henkilöstön työoloihin ja -ehtoihin ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin pois lukien syrjintään tai häirintään liittyvät ilmoitukset. Vuonna 2024 Keskossa ei ole todettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Keskoa ole tuomittu edellä käsitellyissä tapauksissa sakkoihin tai muihin seuraamuksiin.

Laadintaperiaatteet

Henkilöstön ikäjakauma on raportoitu työsuhteisten työntekijöiden lukumäärän ja prosenttiosuuden mukaan kolmessa eri ikäryhmässä. Ylimmästä johdosta on raportoitu sukupuolijakauma lukumäärän ja prosenttiosuuden mukaan. Keskossa ylimpään johtoon kuuluvat johtajasopimuksella olevat johtajat. Palkitsemisen luvut perustuvat vuoden viimeisenä päivänä aktiivisessa työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Naisten ja miesten keskimääräinen kokonaispalkkojen ero on laskettu henkilöiden lukumäärällä painotettuna keskiarvona samassa toimintamaassa ja vertailukelpoisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten kesken. Kokonaispalkkojen ero on eritelty taulukossa henkilöstöryhmittäin. Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde on laskettu vertaamalla sitä vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin. Mediaanin laskennasta on jätetty pois henkilöt, jotka ovat aloittaneet kesken raportointivuoden, ovat olleet raportointivuodesta pitkällä, yli 3 kk kestäneellä, poissaololla sekä korkeimmin palkatun henkilön palkka. Oma henkilöstöä koskeva syrjintä- ja häirintäilmoitusten kokonaismäärä on raportoitu arviona. Arvion keskeiset epävarmuustekijät on kuvattu toimenpiteissä. SpeakUp-kanavan kautta tulleiden ilmoitusten määrässä ovat mukana ne ilmoitukset, jotka liittyvät omaan henkilöstöön ja työpaikalla mahdollisesti tapahtuneeseen epäasialliseen käytökseen pois lukien häirintä- ja syrjintäilmoitukset. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Osaamisen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Keskon henkilöstöpolitiikan mukaisesti osaamisen kehittäminen perustuu strategiaan ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Suunnitelma osaamisen kehittämisen painopisteistä ja toimenpiteistä on tehty Keskossa osana vuosisuunnittelua sekä konsernitasolla että yksittäisissä liiketoimintayksiköissä. Koulutussuunnitelma sisältää osaamisen kehittämisen toimenpiteitä johtamis- ja esihenkilötyön, erilaisten vuorovaikutus- ja työelämätaitojen sekä asiaosaamisen alueilla. Konsernin HR:n ja liiketoiminnan vastuuhenkilöt edistävät osaamisen kehittämistä tiiviissä yhteistyössä ja seuraavat suunnitelmien toteutumista systemaattisesti. Hyvällä osaamisella varmistamme työssä onnistumista, työhyvinvointia ja tarjoamme mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Edistämme osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Suorituksen johtamisen prosessissa ja muissa yksilötason keskusteluissa käsitellään kehittymistä ja sovitaan toimenpiteistä.

Osaamisen kehittämiseen kohdistuvat toimenpiteet

Vuonna 2024 osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat vaikuttaminen ja itsensä johtaminen, esihenkilötyö, monimuotoisuus työelämässä sekä IT- ja digityökalujen sujuva hyödyntäminen. Kaupoissa keskityttiin myynti- ja asiakaskohtaamisen sekä palvelu- ja tuoteosaamisen vahvistamiseen. Esimerkiksi Suomessa toimivalle kaupan henkilöstölle tarjotaan virtuaalisessa oppimisympäristössä laaja valikoima ammatillista koulutusta, kuten esimerkiksi ketjukohtaisia valmennuksia, verkko-opiskelusisältöjä sekä mahdollisuuksia ammattitutkintojen suorittamiseen. Työpaikkaohjaajat toimivat kaupoissa laaja-alaisesti henkilöstön oppimisen tukemiseksi. Ruotsissa on myös kaikkien työntekijöiden käytössä oppimisalusta, jossa on laaja valikoima sekä ammatillisia että yleisiä koulutuksia.

Suorituksen johtaminen ja osaamisen kehittäminen

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä arviointikeskustelu ovat keskeinen osa Keskon suorituksen johtamisen mallia. Yhteisen toimintatavan mukaisten suorituksen johtamisen keskustelujen piirissä on 63,5 % omasta henkilöstöstä. Lisäksi Keskossa on käytössä liiketoimintakohtaisia suorituksen johtamisen käytäntöjä.

Suorituksen johtaminen ja osaamisen kehittäminen 2024

Mittari	Kaikki työntekijät	Miehet	Naiset	Muu tai ei tietoa
% työntekijöistä, jotka osallistuivat säännöllisiin suorituksen johtamisen keskusteluihin	92,7 %	88,1 %	97,4 %	100 %
Keskimääräinen koulutustuntien määrä työntekijää kohden	4,4	5,5	3,2	1,6

Laadintaperiaatteet

Taulukossa esitetyt suorituksen johtamisen keskustelujen prosenttiluvut ovat Keskon yhteisen toimintatavan mukaisesti tehtyjä suorituksen johtamisen keskusteluja (tavoite- ja kehityskeskustelut sekä suorituksen arviointikeskustelut).# Suorituksen johtamisen keskustelujen käymiseen liittyvä suhdeluku on laskettu niiden henkilöiden lukumäärästä, joilla on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja Keskon yhteisen toimintamallin mukaisesti (tavoite- ja kehitys- sekä arviointikeskustelut). Nämä keskustelut dokumentoidaan henkilötietojärjestelmään. Muun muassa pitkät poissaolot tai työsuhteen alkaminen loppuvuodesta ovat tilanteita, joissa kehityskeskustelua ei käydä kalenterivuoden aikana. Tietyissä tehtävissä toimivilla, kuten esimerkiksi logistiikka ja päivittäistavarakaupat, on tiimi-, osasto- tai kauppatasoiset tavoitteet, ja keskusteluja käydään säännöllisesti, mutta niiden käymistä ei raportoida Keskon yhteisen mallin mukaisesti. Koulutustuntien määrä on laskettu työnantajalle ilmoitettujen sekä sisäisten että ulkoisten koulutusten perusteella. Verkkokoulutusten osalta yhden koulutuksen kestoksi on arvioitu laskennallisesti 15 minuuttia. Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysraportin varmentaja, ei ole validoinut osiossa esitettyjä mittareita.

72 S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset

| Vaikutuksen luonne | Arvoketju | Kuvaus Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Havaittujen epäkohtien korjaavat toimenpiteet ja niiden seuranta määritellään tapauskohtaisesti auditointiraportin perusteella. Kun arvoketjun työntekijöihin liittyviä epäkohtia ilmenee, Keskon vastuussa olevan toimialan vastuullisuusyksikkö ja hankintahenkilöstö käsittelevät epäkohtia ja korjaavia toimenpiteitä tarpeen mukaan yhteistyössä. Tilanteista keskustellaan tavarantoimittajan kanssa, ja tavoitteena on saada tavarantoimittaja sitoutumaan korjaaviin toimenpiteisiin. Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyvät vakavat loukkaukset käsitellään Kesko-konsernin vastuullisuusyksikön kanssa. Kesko ei lopeta yhteistyötä tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu määriteltyjen epäkohtien korjaamiseen. Korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan esimerkiksi seuranta- auditointien kautta. Lopullinen päätös yhteistyön jatkamisesta on hankintayksikön johdolla. Kesko on lasten oikeuksia edistävän The Centre for Child Rights and Business -organisaation jäsen. Kesko saa ajankohtaista tietoa lapsityöstä ja sen ehkäisemisestä organisaation säännöllisissä työryhmäkokouksissa. Jos Keskon arvoketjussa havaitaan lapsityövoiman käyttöä, käytössä on organisaation korjaavien toimenpiteiden malli. Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden mukaisesti Keskon yhteistyökumppaneilla on oltava mekanismeja sellaisten valitusten tai huolenaiheiden vastaanottamiseen, käsittelyyn ja vastaamiseen, jotka liittyvät mahdolliseen yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden rikkomiseen. Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa kerrotaan myös K-ryhmän kaikille avoimesta SpeakUp-ilmoituskanavasta, jonne arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista huolenaiheistaan. SpeakUp-kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Ilmoittajansuoja.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet Keskon periaatteena on, että 100 %:lle suorien riskimaatavarantoimittajien tehtaista on tehty sosiaalisen vastuun auditointi. Suorilta riskimaatavarantoimittajilta tehdyt ostot olivat 0,9 % Keskon vuoden 2024 tavaraostoista. Vuonna 2024 riskimaatavarantoimittajien tehtaista yhteensä 705:llä oli voimassa oleva sosiaalisen vastuun auditointi, jolloin auditointien kattavuus oli 90,7 % kaikista riskimaatavarantoimittajien tehtaista. Yleisimpiä auditointijärjestelmiä olivat amfori BSCI ja SMETA. Puuttuviksi auditoinneiksi on laskettu tilanteet, joissa auditointi ei ole ollut voimassa tai auditointiprosessi on ollut kesken tai viivästynyt hankinnan aikana, tai auditoinnista ei ole saatu tarvittavia tietoja. Joissakin tilanteissa hankintoja on voinut jatkaa poikkeusluvalla tai auditointiprosessin etenemisen aikana. Kesko on mukana International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry -sopimuksessa, joka edistää bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilitehtaiden työterveyttä ja -turvallisuutta. Edellytämme, että päivittäistavarakaupan omien tuotemerkkien vaatteita ja kodintekstiilejä valmistavat bangladeshilaiset tehtaat ovat mukana International Accord -prosessissa. Eniten puutteita amfori BSCI -auditoinneissa havaittiin työaikasäännösten noudattamiseen ja tehtaan sosiaaliseen laadunvalvontajärjestelmään liittyvissä asioissa. Amfori BSCI -auditointiprosessiin kuuluu Zero Tolerance -toimintamalli, jonka mukaan toimitaan, kun auditoija tekee auditoinnin aikana erityisen kriittisen havainnon. Vuonna 2024 Kesko tuki yhtä tavarantoimittajaa syksyllä 2023 havaitun tuotantolaitoksen työturvallisuustoimiin 75 liittyvän tapauksen korjaamisessa. Korjaavia toimenpiteitä arvioidaan auditointien kautta. Tuotantolaitos auditoitiin viimeksi keväällä 2024 ja seuraavan kerran keväällä 2025. Vuonna 2024 lopetimme yhteistyön kahden tehtaan kanssa, koska emme päässeet tehtaiden kanssa yksimielisyyteen tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Kesko osallistui vuonna 2024 käynnistettyyn Reilu kauppa ry:n pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena oli ratkoa kotimaisessa marjanpoiminnassa esiin tulleita ihmisoikeushaasteita yhdessä koko toimitusketjua edustavien yritysten kanssa. Hankkeen keskiössä olivat huolet Suomeen tulleiden ulkomaalaisten marjanpoimijoiden poimintaoloista, ansioista ja rekrytointikustannuksista. Pilotissa luotiin kotimaiselle luonnonmarja-alalle uusi toimintamalli ja Reilun kaupan sertifiointikriteerit. Lisäksi Kesko järjesti marja-alan toimijoille koulutuksia K Code of Conduct -toimintaohjeiden vaatimuksista. Keskon arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset negatiiviset vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Keskolle ei ole raportointikauden aikana raportoitu todennettuja vakavia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjun ylä- tai alavirrasta, mutta Keskolla on tiedossa yksi keskeneräinen oikeustapaus arvoketjussaan. Keskon tavarantoimittajilla riskimaissa on mahdollisuus osallistua Keskon yhteistyökumppaneiden järjestämiin työoloja ja ihmisoikeuksia käsitteleviin koulutuksiin. Vuoden 2024 aikana 62 Keskon tavarantoimittajaa osallistui amforin koulutuksiin, joiden aiheina oli esimerkiksi työntekijöiden oikeudenmukainen palkkaus ja työajat, nollatoleranssi väkivaltaa ja häirintää vastaan sekä korjaavat toimenpiteet. Kesko järjestää hankintaorganisaatioilleen säännöllisesti vastuullisen hankinnan koulutuksia. Vuonna 2024 ihmisoikeuksia globaaleissa hankintaketjuissa ja sosiaalisen vastuun auditointeja käsiteltiin Kespron hankintaorganisaation koulutuksessa sekä rakentamisen ja talotekniikan kaupassa osana tavarakaupan koulutusta.

76 S4 KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset

Osa-aiheet	Vaikutuksen luonne	Arvoketju	Kuvaus	Hallinta
Terveys ja turvallisuus	Mahdollinen positiivinen	Alavirta	Keskolla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen tarjoamalla terveellisempiä tuotteita, jotka sisältävät vähemmän suolaa, sokeria tai tyydyttynyttä rasvaa.	• Suolan, sokerin ja rasvan määrän vähentäminen omien merkkien ruokatuotteissa tuotteiden ravintosisältöjä uudistamalla.
Tuoteturvallisuus	Mahdollinen negatiivinen	Alavirta	Puutteet Keskon myymien tuotteiden turvallisuudessa voivat aiheuttaa kuluttajille ja loppukäyttäjille merkittäviä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.	• Dokumentoidut omavalvontasuunnitelmat elintarvikkeiden turvallisuuden hallintaan. • Turvallisuus- ja laatujärjestelmät.
Yksityisyys	Tietosuoja	Mahdollinen negatiivinen	Alavirta	Kesko käsittelee toiminnassaan suuria määriä dataa, joka liittyy kuluttajien henkilötietoihin. Puutteet Keskon tietosuojaperiaatteissa ja henkilötietojen käsittelyn prosesseissa voivat altistaa kuluttajat henkilötietojen väärinkäytöksille.

Olennaiset kestävyysriskit

Osa-aiheet	Aikaväli	Kuvaus	Hallinta
Terveys ja turvallisuus	Tuoteturvallisuus	Lyhyt aikaväli	Tuoteturvallisuusriskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.
Yksityisyys	Tietosuoja	Lyhyt aikaväli	Tietosuojariskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.

77 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kuluttajille ja loppukäyttäjille tarjottavien tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat keskeisessä osassa Keskon strategiassa, jossa olennaisena kilpailuetuna ovat luotettu K-brändi ja laatu kaikessa toiminnassa. Tuotteiden turvallisuus, oikeelliset tuotemerkinnät ja käyttöohjeet, sekä K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäismyymälöissä tai verkkokaupoissa asioivien kuluttajien yksityisyyden suojaaminen ovat olennainen osa näiden strategisten painopisteiden toteuttamista ja jokapäiväisen toiminnan kulmakiviä. Kesko myy tuotteita joko suoraan kuluttajille tai kauppiasyrittäjille, jotka myyvät tuotteet kuluttajille. Keskon laajassa tuotevalikoimassa on tuotteita, joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen. Näiden tuotteiden myynti on tarkoin säänneltyä ja niiden myynnissä noudatetaan tuotteiden myynnille asetettuja lakeja. Terveydelle haitalliset tuotteet sisältävät haitoista varoittavia pakkausmerkintöjä, ja niiden myynnissä noudatetaan erityistä huolellisuutta myyntirajoitusten ja omavalvonnan periaatteita noudattaen. Tuotetietojen oikeellisuus on olennainen osa tuotetta. Elintarvikkeissa merkinnät esimerkiksi tuotteiden sisältämistä allergeeneista ovat keskeisiä kuluttajan tai loppukäyttäjän arvioidessa tuotteen sopivuutta. Tuotteiden käyttöohjeet esimerkiksi kemikaaleissa ja sähkölaitteissa sekä tiedot tuotteen käytön sopivuudesta erilaisissa olosuhteissa ovat myös olennaisia tietoja kuluttajille ja loppukäyttäjille tuotteiden käyttöön liittyen. K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) K-Plussa kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat kuluttajat on tunnistettu merkittäväksi henkilöryhmäksi, joiden tietoja kerätään ja käytetään ensisijaisesti palveluiden tarjoamisessa. Kesko suojaa asiakkaidensa, henkilöstönsä ja sidosryhmiensä tietoja sekä huolehtii tietosuojaan liittyvien yksilön oikeuksien toteutumisesta tietojen käsittelyssä.# Keskon tietosuojan toimintaohjeet ja -tavat perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamaan tietosuojapolitiikkaan. Henkilötietojen käsittely suunnitellaan etukäteen ja samalla varmistetaan, että käsittely on lainmukaista. Kesko käsittelee henkilötietoja vain siinä määrin ja niin kauan, kuin se on käyttötarkoituksen kannalta tarpeellista ja perusteltua. Keskon liiketoimintamallista johtuen Keskon toiminnassa kuluttajien ja loppukäyttäjien joukko on laaja. Kesko ei ole tunnistanut kuluttajien ja loppukäyttäjien joukosta erityisiä ryhmiä, joihin kohdistuisi negatiivisia vaikutuksia. Mahdolliset vaikutukset koskevat yhtälailla koko kuluttajien ja loppukäyttäjien joukkoa. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia tunnistettiin liittyen tuotteiden turvallisuuteen ja tietosuojaan. Kummassakin tapauksessa mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat luonteeltaan yksittäisiä tapauksia. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat mahdolliset positiiviset vaikutukset liittyvät Keskon omien merkkien elintarvikkeisiin ja näiden tuotteiden ravintosisältöjen terveellisyyteen. Kesko toimii päivittäistavarakaupassa Suomessa, jolloin vaikutus rajautuu Keskon päivittäistavarakaupan asiakkaisiin Suomessa.

Yhteydenpitokanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Keskolla on lukuisia kanavia yhteydenpitoon kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Suomessa Keskolle keskeinen yhteydenpitokanava kuluttaja-asiakkaiden kanssa on K-Kylä- asiakasyhteisö, jota hyödynnetään kaikilla kolmella toimialalla. K-Kylä-asiakasyhteisön tavoite on lisätä asiakasymmärrystä sekä kehittää liiketoimintaa asiakaslähtöisesti. K-Kylä- asiakasyhteisön kautta Kesko voi olla yhteydessä asiakasyhteisön jäseniin kyselytutkimusten muodossa tai rekrytoida sen jäseniä osallistumaan haastatteluihin tai käyttäjätestaukseen. Kuluttaja-asiakkailta kerätään aktiivisesti palautetta myös useiden muiden kanavien kautta. Keskolla on yhteydenpitokanavia, joiden kautta kuluttajat tai loppukäyttäjät voivat olla yhteydessä Keskoon. Kaikilla Keskon liiketoiminta-alueilla on internet-sivustot, joiden kautta kuluttaja-asiakkaat voivat antaa palautetta, ilmoittaa ongelmatilanteesta tai tehdä tuotereklamaation. Asiakkaat voivat olla myös puhelimitse yhteydessä Keskon asiakaspalveluun. Asiakaspalveluun tulleet palautteet kirjataan asiakaspalvelujärjestelmään, johon kirjataan myös palautteen käsittelyn eteneminen ja ratkaisu. Palautteita ja tuotereklamaatioita seurataan, ja useampi samasta asiasta lyhyen ajan sisällä vastaanotettu palaute johtaa tarkempiin selvityksiin ja mahdollisesti korjaaviin toimenpiteisiin. Ylin operatiivinen vastuu yhteydenpitokanavista ja niiden toimivuudesta on kunkin toimialan toimialajohtajalla.

Vuonna 2024 päivittäistavarakaupan kuluttajapalvelu vastaanotti yhteensä noin 25 600 kuluttaja-asiakaspalautetta, joista tuotereklamaatioita oli yhteensä noin 18 500. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa K-Raudan kokonaisreklamaatioiden määrä oli noin 39 400, joista tuotereklamaatioita oli yhteensä noin 11 200.

Väärinkäytösepäilyihin liittyen kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tehdä ilmoituksen SpeakUp- kanavan kautta. SpeakUp-kanavasta on kerrottu tarkemmin kestävyysselvityksen osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. SpeakUp-kanava ei kuitenkaan ole erityisesti kohdennettu kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenpidon kanavaksi, vaikka kanava on myös kuluttajille avoin. Emme erikseen arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien luottamusta SpeakUp-kanavaan.

Terveellisten valintojen mahdollistaminen kuluttajille ja loppukäyttäjille

Tavoite

Tavoite	Yksikkö	2024	2025
Suolan määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	kg	15 353	50 000
Sokerin määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	kg	97 171	200 000
Tyydyttyneiden rasvojen määrän vähentäminen omien merkkien tuotteissa	kg	32 347	50 000

Keskolla on kaupan alan toimijana mahdollisuuksia helpottaa kuluttaja-asiakkaidensa hyvinvointia edistäviä ruokavalintoja. Tukeakseen kuluttajia tekemään terveellisempiä valintoja Kesko on sitoutunut uudistamaan päivittäistavarakaupassa omien tuotemerkkien tuotteiden ravintosisältöjä vähentämällä niissä olevan suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää. Ravintosisältöä uudistetaan etenkin arjen perustuotteissa, jolloin kuluttaja- asiakkaiden suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan saanti vähenee. Kesko on asettanut tavoitteekseen, että vuoden 2025 loppuun mennessä tuotteiden ravintosisältöjä uudistamalla on vähennetty 50 000 kg lisättyä suolaa, 200 000 kg lisättyä sokeria ja 50 000 kg tyydyttynyttä rasvaa vuoden 2021 lähtötasosta. Yhteensä 89 omien merkkien tuotteen ravintosisältöjä on uudistettu 2024 vuoden loppuun mennessä vuoden 2021 lähtötasosta. Ravintosisältöjä uudistamalla on saavutettu yhteensä 15 353 kg vähennys suolan, 97 171 kg vähennys sokerin ja 32 347 kg vähennys tyydyttyneen rasvan määrästä vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna. Nämä vastaavat 31 % suolan, 49 % sokerin ja 65 % tyydyttyneen rasvan vähentämisen tavoitteesta vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2024 aikana yhteensä 42 tuotteen ravintosisältöä uudistettiin, millä saavutettiin yhteensä 7 535 kg vähennys suolan, 19 833 kg vähennys sokerin ja 4 174 kg vähennys tyydyttyneen rasvan määrässä. Tavoitteen toteutumista seurataan suhteuttamalla muuttuneet ravintosisällöt lähtötasoon, eli siihen, kuinka paljon suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää on vähennetty tuotteiden ravintosisältöjen uudistamisen yhteydessä suhteessa lähtötason volyymiin.

Tuoteturvallisuus

Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet

Keskossa tuoteturvallisuuden ja tuotteiden laadun valvonta ja toimenpiteet ovat jokaisen toimialan vastuulla.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakaupassa laadunvarmistus pohjautuu ketjutettuun omavalvontaan. Jokaisella vaiheella kuten hankinnalla, varastoinnilla, kuljetuksella, ruokakaupoilla ja noutotukuilla on oma dokumentoitu omavalvontasuunnitelmansa. Omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu keinot, joilla hallitaan elintarvikkeiden turvallisuus ketjun eri vaiheissa. Tuotannon omavalvontasuunnitelmat ovat HACCP-pohjaisia (Hazard Analysis and Critical Control Points) ja perustuvat elintarviketurvallisuusvaarojen kartoitukseen. Hankinnan omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki Keskon valikoimiin kuuluvat elintarvikkeet. Kesko edellyttää, että omien merkkituotteiden tavarantoimittajan valmistuslaitoksella on käytössä voimassaoleva sertifioitu Keskon hyväksymä tuoteturvallisuusjärjestelmä tai Kesko on toteuttanut valmistuslaitoksen auditoinnin. K-ruokakauppojen ja Kespron kuljetuksista ja varastoinnista vastaavalla K-Logistiikalla sekä Keskon tytäryrityksillä Reinin Lihalla ja Kalatukku E. Erikssonilla on sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä (FSSC 22000). Elintarviketurvallisuusjärjestelmä keskittyy elintarviketurvallisuuteen liittyvien vaarojen arviointiin sekä niitä ennaltaehkäisevien toimintatapojen varmistamiseen. Järjestelmän perusajatuksena on jatkuva parantaminen. Järjestelmät edellyttävät myös reagoimisen erilaisiin poikkeamatilanteisiin.

Päivittäistavarakaupan laatu ja tuotekehitys -yksikön tuotelaatupäälliköt valvovat omien merkkien ja oman maahantuonnin tuotteiden tuoteturvallisuutta ja laatua. Tuotelaatupäälliköt ottavat tuotteista näytteitä tuotekehitysvaiheessa ennen tuotteen tuomista markkinoille. Markkinoilla olevista tuotteista otetaan näytteitä vuosittain laadittavan tuoteryhmäkohtaisen riskiarviointiin perustuvan suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa asiakkaiden antamien palautteiden perusteella. Näytteet tutkitaan laatu ja tuotekehitys -yksikön omassa ISO 17025 -akkreditoidussa laboratoriossa (T251) ja tuotekehityskeittiössä sekä tarvittaessa akkreditoidussa alihankintalaboratoriossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan omien merkkien ja oman maahantuonnin tuotteiden laatua varmistavat rakentamisen ja talotekniikan kaupan laatupäällikkö yhteistyössä tuotepäälliköiden, hankintayksikön ja logistiikkakeskusten kanssa. Tuotteille on pääosin olemassa tuotestandardit, jotka asettavat tuotteelle tarvittavan laadunvarmistustason ja mahdolliset testaus- ja hyväksyntävaatimukset. Hankintasopimuksessa määritellään erikseen omien merkkien tuotteita koskevat vaatimukset. Onnisen yksiköillä ja rakentamisen yrityspalveluyksiköllä Suomessa sekä Kesko AB:lla Ruotsissa on käytössä sertifioitu ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmä edellyttää laadunvarmistustoimenpiteiden olemassaoloa, reagoimista erilaisiin poikkeamatilanteisiin ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Autokauppa

Autokaupassa Kesko toimii Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley- henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana. Keskon velvollisuutena on dokumentoida havaitut turvallisuuteen kohdistuvat kuluttajien esiin tuomat ongelmat ja raportoida ne valmistajalle. Takaisinvetokampanjoista vastaa valmistaja, joka antaa tiedon kampanjan sisällöstä ja autoista, joihin kampanja kohdistuu. Kesko vastaa kampanjan toimeenpanosta omalla markkina-alueellaan. Käytettyjen autojen vastaanottamiselle ja autojen kunnon tarkastamiselle on olemassa arviointiprosessi, jossa tarkastetaan auton kunto ja tunnistetaan mahdolliset korjattavat viat ennen auton uudelleenmyyntiä. Lisäksi autosta kerätään kattavat tiedot uudelleenmyyntiä varten.

Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet

Päivittäistavarakaupan laatu ja tuotekehitys -yksikkö päättää omien tuotemerkkien takaisinvedosta ja vastaa tiedottamisesta Keskon sisäisesti, K-ruokakaupoille, Kespron B2B- asiakkaille, kuluttajille ja viranomaisille. Kun kyse on muista kuin omien merkkien tuotteista, tavarantoimittaja tai tuotteen maahantuoja vastaa omien tuotteidensa tuoteturvallisuudesta ja päättää takaisinvedosta. Keskon laatu- ja tuotekehitysyksikkö vastaa takaisinvedon tiedottamisesta tavarantoimittajalta saadun tiedon perusteella. Päivittäistavarakaupassa tehtiin yhteensä 170 tuotteiden takaisinvetoa vuonna 2024. Näistä 34 koski omien merkkien tai oman maahantuonnin tuotteita.# G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset vaikutukset liiketoiminnan harjoittamisessa

Vaikutuksen luonne	Arvoketju	Kuvaus	Hallinta
Mahdollinen positiivinen	Oma toiminta, arvoketju	K Code of Conduct tukee eettisen yrityskulttuurin periaatteita. Keskolla on kaksi versiota K Code of Conductista: yksi koko K-ryhmän kattava Code of Conduct sekä erillinen Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct. Molemmat tukevat eettisen yrityskulttuurin periaatteita läpi arvoketjun.	Yrityskulttuuria vahvistetaan koulutuksella ja viestinnällä sekä mahdollisten tapausten tehokkaalla tutkinnalla. Tone from the top eli johdon osallistuminen ja esimerkin näyttäminen muokkaavat vahvasti yrityskulttuuria.
Mahdollinen positiivinen	Oma toiminta, arvoketju	Keskolla on henkilökunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille sidosryhmille avoin luottamuksellinen SpeakUp-kanava. Keskolla on käytössä häirinnän ja syrjinnänvastaiset periaatteet, jotka ehdottoman vastatoimien kiellon mukaisesti takaavat, että tapauksista tai epäillyistä tapauksista ilmoittaminen ei vaikuta haitallisesti raportoijaan tai hänen työsuhteeseensa.	SpeakUp-kanavasta viestitään, jotta kanavasta ja ilmoituksensuojelun periaatteesta tiedetään ja ilmoituksia uskalletaan tehdä. Ilmoitukset tutkitaan ripeästi ja puolueettomasti ja varmistetaan, että vastatoimien kielto pitää myös käytännössä.
Mahdollinen negatiivinen	Oma toiminta, ylävirta	Mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan ja heikentävät luottamusta koko arvoketjussa.	Keskolla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on olennainen osa K Code of Conductia ja edistää eettisemmän arvoketjun luomista. Henkilökunnalle viestitään ja henkilökuntaa koulutetaan, jotta henkilökunta osaa toimia oikein, tunnistaa korruptioon ja lahjontaan liittyvät tapaukset ja raportoi niistä oikeille tahoille.
Mahdollinen positiivinen	Ylävirta	Keskon tavaran- ja palveluntoimittajille asettamat vaatimukset, kuten sitoutuminen yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeisiin, edistävät eettistä ja kestävää arvoketjua.	Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeet ja muut Keskon vaatimukset sisällytetään tavaran- ja palveluntoimittajien sopimuksiin. Tavaran- ja palveluntoimittajille järjestetään koulutusta ja infoja.

Muissa tapauksissa avustimme tuotteiden valmistajia takaisinvedoissa. Takaisinvetoja, joissa tuotevialla tai -virheellä voi olla terveydellisiä vaikutuksia, oli omien merkkien tuotteissa vuoden 2024 aikana yhteensä kolme kappaletta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa laatupäälliköt vastaavat yhdessä tuotepäällikön kanssa omien merkkien tuotteiden takaisinvedosta ja näihin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedottaminen tapahtuu Keskossa sisäisesti, K-Rauta-kaupoille, Onniselle, asiakkaille ja viranomaisille. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Suomessa vuonna 2024 ei ollut omien merkkien tai oman maahantuonnin julkisia takaisinvetoja, joka vaatisi tuotteen takaisinvetoa asiakkaalta. Vuoden 2024 aikana tehtiin yksi myynnistä poisto, jossa tuote vedetään pois myyntikanavista. Vuonna 2024 K-Auton edustamilla merkeillä alkoi yhteensä 22 takaisinkutsukampanjaa. Vuoden 2024 aikana syvensimme vaihtoautomyyjiemme osaamista vaihtoautojen kuntoarvioinnissa.

80 Tietosuoja

Tietosuojaan liittyvät toimintaperiaatteet

Kesko suojaa asiakkaidensa, henkilöstönsä ja sidosryhmiensä henkilötietoja sekä huolehtii tietosuojaan liittyvien yksilön oikeuksien toteutumisesta. Tietosuojan ja tietoturvan toimintaperiaatteet ovat Keskon hallituksen hyväksymät ja kattavat konsernin toiminnot kaikissa toimintamaissa. Keskon tietosuojapolitiikan periaatteiden toimeenpanemisesta vastaa Kesko-konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen. Tietosuojapolitiikka määrittää periaatteet, toimintatavat ja vastuut henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja tietosuojan korkean tason varmistamiseksi. Tietosuojasta huolehtiminen on osa Keskon compliance-toimintaa, riskienhallintaa ja K Code of Conduct -toimintaperiaatteita. Tietosuojariskien hallinta on osa Keskon riskienhallintaprosessia. Riskienarvioinnit toteutetaan henkilötietojen käsittelyn suunnitteluvaiheessa sekä osana vuosittaista riskiarviointia. Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (DPIA - Data Protection Impact Assessment) tehdään sääntelyn ja viranomaisohjeistuksen edellyttämissä tilanteissa. Tietosuojan teknisten ja organisatoristen hallintakeinojen määrittely perustuu riskiarviointien tuloksiin. Henkilötietojen käsittely on lainmukaista, kohtuullista ja läpinäkyvää ja se tapahtuu tiettyä, nimettyä tarkoitusta varten laissa säädetyn oikeusperusteen nojalla. Kesko käsittelee tietoja vain siinä määrin ja niin kauan, kun se on käyttötarkoituksen kannalta tarpeellista. Tietosuojan toteutumista varmistetaan dokumentoimalla ja ohjeistamalla henkilötietojen käsittelyn käytänteet. Riittävästä tietosuojaosaamisesta huolehditaan koulutuksien ja tiedottamisen avulla. Kesko valitsee sopimuskumppaneikseen vain sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka noudattavat hyvää henkilötietojen käsittelytapaa asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden avulla sekä täyttävät tietosuoja-asetuksen vaatimukset ja pystyvät huolehtimaan rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta. Kesko laatii henkilötietojen käsittelijän kanssa lainsäädännön edellyttämän kirjallisen sopimuksen.

Yhteydenpidon prosessit kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa tietosuojaan liittyvissä asioissa

Keskolla on prosessit ja kanavat, jotka mahdollistavat yhteydenpidon kuluttaja-asiakkaiden kanssa tietosuojaan liittyvissä asioissa. Suomessa Keskolla on verkkosivuillaan julkinen tietosuojaportaali, johon on koottu tietoa ja ohjeita tietosuojaan liittyen. Henkilö voi tehdä omia tietojaan koskevia toimenpidepyyntöjä tietosuojaportaalissa tai ottamalla yhteyttä rekisterikohtaisiin yhteyspisteisiin tai asiakaspalvelukanaviin. Esille nostettuihin kysymyksiin ja pyyntöihin vastataan ilman tarpeetonta viivästystä. Kesko huolehtii tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta informoimalla rekisteröityjä tietojen käsittelystä sekä määrittämällä toimintamallit ja ohjeet niihin tilanteisiin, joissa rekisteröidyt haluavat käyttää oikeuksiaan tutustua kerättyihin tietoihin, pyytää itseään koskevien tietojen oikaisua tai poistamista. Kesko pyrkii varmistamaan käytettävien tietojen oikeellisuuden, ja tietoja päivitetään henkilöltä itseltään tai luotettavista lähteistä. Rekisteröidyt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan kaikissa asioissa, jotka liittyvät heidän henkilötietojensa käsittelyyn ja tietosuoja-asetukseen perustuvien oikeuksiensa käyttöön ja tietosuojavastaava huolehtii siitä, että rekisteröity saa vastauksen yhteydenottoonsa.

Kesko dokumentoi kaikki tietoturvaloukkaukset ja tekee tietoturvaloukkauksista ilmoitukset tietosuojaviranomaiselle, mikäli tapahtumasta aiheutuu rekisterinpitäjän käsityksen mukaan riski rekisteröidyille. Jos riski altistua väärinkäytöksille tai vahingoille arvioidaan korkeaksi, ilmoittaa Kesko ilman aiheetonta viivästystä tietoturvaloukkauksesta lisäksi myös henkilölle, jonka henkilötietojen suoja on vaarantunut sekä tarjoaa ohjeita tilanteeseen.

Tietosuojaan liittyvät toimenpiteet

Kesko Oyj ja konserniin kuuluvat tytäryhtiöt rekisterinpitäjinä varmistavat ja valvovat tietosuojan toteutumista omassa toiminnassaan. Rekisteröityjen toimenpidepyyntöihin vastataan kyseisen rekisterin omistavassa liiketoiminnassa ja tarvittaessa konsernitason tietosuojaorganisaation tukemana. Lisäksi Keskon lakiasioiden yksikössä on tietosuoja- asioihin keskittyviä henkilöitä osana Governance, Compliance & Ethics -toimintoa.

81 Tietosuojan varmistaminen toiminnassa

Keskon tietosuojan compliance-ohjelmalla varmistetaan, että osaaminen ja toimintaohjeiden tuntemus on korkealla tasolla. Ohjeistukset käsittävät konsernin tietosuojakäsikirjan sekä maakohtaiset täydentävät ohjeet. Tietosuojaohjeistukset koskevat koko henkilöstöä ja käsittävät keskeiset säännöt, toimintaohjeet ja prosessit tietosuojan toteuttamiseen sekä poikkeamien ja riskien tunnistamiseen ja käsittelyyn. Säännöllinen tietosuojan riskiarviointi muodostaa tietosuojan vuosisuunnitelman ja -ohjelman suuntaviitat. Lisäksi Kesko tekee sisäistä ja teettää ulkoista tietosuoja-auditointia liiketoiminnan muutostilanteissa sekä tarve- ja riskiperusteisesti yritysjärjestelyiden yhteydessä. Vuonna 2024 Kesko käsitteli Suomessa 875 tietosuojaportaalin kautta tullutta toimenpidepyyntöä. Lisäksi toimenpidepyyntöjä käsiteltiin muissa kanavissa. Suomessa Kesko-konserni havaitsi ja tutki toiminnoissaan vuonna 2024 yhteensä 347 tietoturvaloukkausta, joista 63 ilmoitettiin myös tietosuojavaltuutetun toimistolle. Muissa toimintamaissa havaittiin yhteensä 6 tietoturvaloukkausta, joista 3 ilmoitettiin paikallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Yksittäisissä tapauksissa tietoturvaloukkauksesta ilmoitettiin myös rekisteröidylle.

Koulutus ja viestintä

Jokaisen henkilötietoja käsittelevän työntekijän perehdytysohjelmaan sekä jatkuvaan koulutukseen kuuluu roolin edellyttämän tietosuojan osaamistason saavuttaminen ja ylläpitäminen. Tietosuojaa koskevat ajantasaiset ohjeet ovat helposti koko henkilöstön saatavilla. Aktiivinen viestintä, tietoiskut ja jatkuva koulutustoiminta varmistavat tietosuojaosaamisen korkeaa tasoa. Kohdennetut koulutustapahtumat täydentävät säännöllistä koulutustoimintaa. Vuoden aikana järjestettiin kuudelle kohderyhmälle yhteensä 24 Data Protection Interest Group -tapahtumaa, joissa käsiteltiin viimeisintä tietosuojan soveltamiskäytäntöä, viranomaisohjeita, lainsäädäntömuutoksia sekä parhaita käytäntöjä.

82 HYVÄ HALLINTO

G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset vaikutukset liiketoiminnan harjoittamisessa

Vaikutuksen luonne	Arvoketju	Kuvaus	Hallinta
Mahdollinen positiivinen	Oma toiminta, arvoketju	K Code of Conduct tukee eettisen yrityskulttuurin periaatteita. Keskolla on kaksi versiota K Code of Conductista: yksi koko K-ryhmän kattava Code of Conduct sekä erillinen Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct. Molemmat tukevat eettisen yrityskulttuurin periaatteita läpi arvoketjun.	Yrityskulttuuria vahvistetaan koulutuksella ja viestinnällä sekä mahdollisten tapausten tehokkaalla tutkinnalla. Tone from the top eli johdon osallistuminen ja esimerkin näyttäminen muokkaavat vahvasti yrityskulttuuria.
Mahdollinen positiivinen	Oma toiminta, arvoketju	Keskolla on henkilökunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille sidosryhmille avoin luottamuksellinen SpeakUp-kanava. Keskolla on käytössä häirinnän ja syrjinnänvastaiset periaatteet, jotka ehdottoman vastatoimien kiellon mukaisesti takaavat, että tapauksista tai epäillyistä tapauksista ilmoittaminen ei vaikuta haitallisesti raportoijaan tai hänen työsuhteeseensa.	SpeakUp-kanavasta viestitään, jotta kanavasta ja ilmoituksensuojelun periaatteesta tiedetään ja ilmoituksia uskalletaan tehdä. Ilmoitukset tutkitaan ripeästi ja puolueettomasti ja varmistetaan, että vastatoimien kielto pitää myös käytännössä.
Mahdollinen negatiivinen	Oma toiminta, ylävirta	Mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan ja heikentävät luottamusta koko arvoketjussa.	Keskolla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on olennainen osa K Code of Conductia ja edistää eettisemmän arvoketjun luomista. Henkilökunnalle viestitään ja henkilökuntaa koulutetaan, jotta henkilökunta osaa toimia oikein, tunnistaa korruptioon ja lahjontaan liittyvät tapaukset ja raportoi niistä oikeille tahoille.
Mahdollinen positiivinen	Ylävirta	Keskon tavaran- ja palveluntoimittajille asettamat vaatimukset, kuten sitoutuminen yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeisiin, edistävät eettistä ja kestävää arvoketjua.	Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeet ja muut Keskon vaatimukset sisällytetään tavaran- ja palveluntoimittajien sopimuksiin. Tavaran- ja palveluntoimittajille järjestetään koulutusta ja infoja.

Aikaväli

Kuvaus: Kestävän kehityksen sääntelyn lisääntyminen voi johtaa muutoksiin liiketoimintamallissa sekä edellyttää investointeja puhtaasti lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseksi. Sääntelymuutoksia seurataan aktiivisesti ja muutosten vaikutusta liiketoimintaan arvioidaan etupainotteisesti. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen osiossa Yleiset tiedot, Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Hallinta

Lyhyt aikaväli: Kestävän kehityksen sääntelyn lisääntyminen voi johtaa muutoksiin liiketoimintamallissa sekä edellyttää investointeja puhtaasti lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseksi. Sääntelymuutoksia seurataan aktiivisesti ja muutosten vaikutusta liiketoimintaan arvioidaan etupainotteisesti. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen osiossa Yleiset tiedot, Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Yrityskulttuurin kehittämiseen liittyvä tavoite

Tavoite

Tavoite	Tavoite Yksikkö	2024	2030
Työntekijöiden sitoutuminen K Code of Conduct -toimintaohjeeseen	%	85 %	100 %

Kesko on asettanut tavoitteeksi vahvistaa henkilökunnan sitoutumista K Code of Conduct -toimintaohjeeseen ja lisätä sen tunnettuutta. Tavoite on vuoteen 2030 mennessä nostaa vuosivahvistusprosentti 100 prosenttiin.

Kesko-konsernin liiketoiminnan eettisyyden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen toteutetaan noudattamalla lainsäädäntöä, Keskon hallituksen vahvistamaa K Compliance -toimintamallia ja hyväksymää K Code of Conduct -toimintaohjeistusta. Kesko on sitoutunut noudattamaan myös amfori BSCI:n Code of Conduct -toimintaohjetta, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille sekä OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeita vastuulliseen liiketoimintaan. Myös YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjeet, Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) ohjaavat Keskon toimintaa.

K Compliance -toimintamallin käytännön toteutusta tukevat Keskon pääjohtajan vahvistamat K Compliance -ohjelmat. Vuonna 2024 Keskon K Compliance -ohjelmat koskivat tietosuojaa, kilpailuoikeutta, kauppapakotteita- ja vientivalvontaa sekä korruption ja lahjonnan vastaisuutta.

Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminto johtaa K Compliance -toimintamallin mukaisia toimenpiteitä ja raportoi toiminnastaan Keskon pääjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

K Compliance -toimintamallin perustana toimii koko henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita koskeva K Code of Conduct -toimintaohjeistus. Uudistettu K Code of Conduct tuli voimaan 1.3.2024. Uudistuksen myötä K Code of Conduct vastaa paremmin lisääntyvän vastuullisuuslainsäädännön vaatimuksiin ja tiukentuneisiin lahjontaa ja vieraanvaraisuutta koskeviin tulkintoihin sekä huomioi Keskon liiketoiminnan asettamat edellytykset. Keskon hallitus hyväksyy K Code of Conduct -toimintaohjeen ja mahdolliset materiaaliset muutokset siihen. Pääjohtaja on vastuussa K Code of Conduct -toimintaohjeen implementoinnista koko organisaatiossa, varmistaen, että se integroidaan kaikkiin toiminnan osa-alueisiin.

Koko Keskon henkilöstö vahvistaa sitoutumisensa K Code of Conduct -toimintaohjeen noudattamiseen vuosittain. Vahvistusprosessiin kuuluu myös esihenkilön ja työntekijöiden kesken käytävä keskustelu K Code of Conduct -toimintaohjeen soveltamisesta käytännössä. Vuosivahvistuksen vuonna 2024 antaneiden osuus Keskon henkilöstöstä oli 85 %.

Henkilöstön kouluttaminen ja vuosisuunnitelman mukaisten compliance-tarkastusten toteuttaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla Kesko varmistaa liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuden ja eettisyyden. Vuonna 2024 henkilöstö suoritti koulutuksen uudistetusta K Code of Conduct -toimintaohjeesta joko verkkokoulutuksena tai luokkahuonekoulutuksena. Vuoden 2024 aikana koulutuksen suoritti 88 % konsernin työntekijöistä. Tehtäväkohtaisesti henkilöstön edellytetään suorittavan myös muita vaatimustenmukaisuuteen kuuluvia verkkokoulutuksia, kuten kilpailuoikeus- ja tietosuojakoulutuksia.

Esihenkilöiden rooli korostuu Keskon liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuden ja eettisyyden toteuttamisessa päivittäisessä työssä. K Code of Conduct -toimintaohjeen mukaisesti toiminnan tulee olla avointa ja oikeintoimimisen kulttuuria korostetaan. Epäillyistä väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta ohjeistetaan ilmoittamaan aina, ensisijaisesti omalle esihenkilölle tai asiasta vastaavaan yksikköön. Mikäli näin ei jostain syystä voi toimia, väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa K-ryhmän yhteiseen SpeakUp-kanavaan, joka on kaikille avoin luottamuksellinen ilmoituskanava ja löytyy Kesko.fi-sivuston kautta. Kanava mahdollistaa myös anonyymin ilmoittamisen.

Ilmoittajansuojelu

SpeakUp on K-ryhmän yhteinen luottamuksellinen ilmoituskanava. Ilmoituskanavan avulla voidaan ylläpitää työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta Keskon ja K-ryhmän liiketoimintaan. Sen kautta K-ryhmän työntekijät sekä tavarantoimittajat, asiakkaat ja muihin sidosryhmiin kuuluvat henkilöt voivat ilmoittaa Kesko-konsernia, K-ryhmää tai Keskon eläkekassaa koskevia havaintojaan mahdollisista väärinkäytös- ja rikosepäilyistä tai K-ryhmän K Code of Conduct -toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta.

Kesko selvittää työntekijöidensä luottamusta SpeakUp-kanavaan ja sen toimintaan sekä epäkohdista ilmoittamiseen yleisesti joka toinen vuosi toteutettavassa K Voices -henkilöstökyselyssä. Kanavan ylläpito on keskeinen osa Keskon K Compliance -toimintamallia ja Governance, Compliance & Ethics -toiminnon vastuulla.

Kesko noudattaa tinkimättömästi kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä myös ilmoitusten tutkimisessa ja ilmoittajien suojelemisessa. Sekä kansallinen että Euroopan unionin ilmoittajansuojelulainsäädäntö asettaa Keskolle velvollisuuden suojella Euroopan unionin sekä tiettyjen kansallisen oikeudenalojen säännösten rikkomisesta Keskolle ilmoittavia henkilöitä. Lähtökohtaisesti tieto SpeakUp-tutkintoihin liittyvien henkilöiden henkilötiedoista käsitellään vain silloin, kun se on ehdottomasti tarpeen tutkinnan kannalta.

Keskon häirinnän ja syrjinnän vastaisten periaatteiden mukaisesti Kesko on sitoutunut suojelemaan työntekijöitään ja muita sidosryhmäläisiä, jotka ilmoittavat Keskolle epäillystä syrjinnästä, häirinnästä, väärinkäytöksestä tai muusta kielletystä toiminnasta, ja estämään kaikenlaiset vastatoimet ilmoituksiin liittyen. Kesko kieltää kaikki yritykset sanktioida tai asettaa mitenkään epäedulliseen asemaan tai häiritä henkilöitä, jotka ilmaisevat aikomuksensa ilmoittaa tai ovat jo ilmoittaneet epäilyistä väärinkäytöksistä. Keskon periaate suojella ilmoituksentekijöitä koskee kaikkia, jotka ilmaisevat epäilyksensä väärinkäytöksistä hyvässä uskossa, vaikka huoli myöhemmin osoittautuisi aiheettomaksi.

Mikäli työntekijät kokevat joutuneensa vastatoimien kohteeksi tai muuten havaitsevat vastatoimilta vaikuttavaa käytöstä, tulee tästä ilmoittaa välittömästi joko esihenkilölle, työsuojelulle, henkilöstöhallinnolle tai Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminnolle. Myös Keskon luottamuksellisen SpeakUp -järjestelmän kautta voi ilmoittaa epäilyksistään.

Keskon syrjinnänvastaiset periaatteet suojelevat myös henkilöitä, jotka osallistuvat ilmoitusten tutkintaan, toimivat todistajina tai muuten avustavat tutkinnassa tai tekevät päätöksiä tai suosituksia tutkintoihin liittyen. Vastatoimiin tai häirintään syyllistyminen voi johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin, kuten työsuhteen päättymiseen, vahingonkorvausvelvollisuuteen tai oikeudellisiin seuraamuksiin. Keskon syrjinnänvastainen periaate soveltuu myös silloin, kun ilmoitus ei koske kansallisen tai Euroopan unionin ilmoittajansuojelulainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia aihepiirejä.

Kesko-konsernin Governance, Compliance & Ethics -toiminto vastaa kanavan kautta tulleiden ilmoitusten tutkinnasta. Tutkinnassa saatetaan tapauskohtaisesti tarvita muita asiantuntijoita tai viranomaisia. Tutkinnoissa säännöllisesti mukana olevat saavat koulutusta tutkintojen suorittamista varten. Tietoa kanavasta, sen toiminnasta ja käyttäjien oikeuksista löytyy konsernin sisäisiltä intranet-sivuilta ja Kesko.fi:stä. K Code of Conduct -toimintaohjetta koskevaan verkkokoulutukseen sisältyy myös osio SpeakUp:sta. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja.

SpeakUp-ilmoituskanavan kautta tuli Keskoa koskevia ilmoituksia yhteensä 53 vuonna 2024. Vakavia väärinkäytöksiä ei tullut ilmi. Ilmoituksia tuli muun muassa epäeettiseen toimintaan, intressiristiriitaan ja häirintään liittyvistä havainnoista. Ilmoituskanavan väärinkäyttöä ei havaittu.

Korruption ja lahjonnan ehkäisy

Keskon compliance-toiminnan yhtenä painopisteenä on korruption ja lahjonnan torjunta. Kesko johtaa tätä työtä K Compliance -ohjelmalla, johon kuuluu myös säännöllisesti koko Keskossa tehtävä riskiarviointi. Ohjelmassa erityisiksi riskialueiksi Keskon toiminnassa on todettu kiinteistö- ja kauppapaikkatoiminta, tavaroiden ja palveluiden hankinta, julkisiin hankintoihin osallistuminen, toiminta uusilla maantieteellisillä ja liiketoiminnallisilla alueilla, suhteet virkamiehiin sekä yritysjärjestelyt.

Riskialueiden kanssa töitä tekevien tulee kaikkien suorittaa K Code of Conduct -verkkokoulutus, ja siihen sisältyvä korruptiota ja lahjontaa koskeva osio. Vuonna 2024 K Code of Conduct verkkokoulutuksen suoritti Keskon toimistotyöntekijöistä 94 %, ja tätä lukua voidaan pitää verrannollisena riskialueiden työntekijöiden suoritusprosentin kanssa.

Keskon K Code of Conduct sisältää korruption- ja lahjonnanvastaiset toimintaohjeet, joita on täydennetty vuonna 2024 voimaantulleilla Korruption ja lahjonnanvastaisilla periaatteilla. Jokaisen uuden työntekijän tulee myös suorittaa K Code of Conduct -verkkokoulutus, jossa on kattava osuus korruption ja lahjonnan torjumisesta. Uudet työntekijät saavat koulutusta toimintaohjeista verkkokoulutuksen lisäksi esimerkiksi Tervetuloa K-ryhmään -tilaisuuksissa, joissa käydään läpi muun muassa lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyvät säännöt. Myös Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet suorittavat tämän koulutuksen. Yhtenäisen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla varmistetaan, että kaikilla Keskossa on sama näkemys korruption- ja lahjonnanvastaisista periaatteista ja toimintatavoista, jotka ohjaavat päivittäistä työtä.# Koulutus sisältää myös osion Keskon SpeakUp-kanavasta, mistä sen löytää ja miten sitä tulee käyttää.

85 Korruption- ja lahjonnanvastaisen toimintatavan noudattaminen

Keskon koko toimintaketjussa edellyttää yhteistyökumppaneiden tuntemista ja yhteistyökumppaneilta sitoutumista sopimusehtoihin. Keskon yhteistyökumppaneilta edellytetään korruption- ja lahjonnanvastaista toimintatapaa. Tämä varmistetaan sopimuksissa edellyttämällä sitoutumista yhteistyökumppanin K Code of Conduct -toimintaohjeisiin tai sitä vastaavaan toimintatapaan ja lisäksi tavarantoimittajilta sitoutumista amfori BSCI Code of Conductiin. Näiden rikkominen voi johtaa jopa sopimussuhteen päättämiseen. Kesko voi hakea yhteistyökumppanilta korvausta rikkomuksen aiheuttamista vahingoista. Vuonna 2024 Keskon tietoon ei tullut korruptioon tai lahjontaan liittyvää vahvistettua tapausta. Kuten kaikki SpeakUp-tapaukset, myös korruptioon ja lahjontaan liittyvät ilmoitukset tutkii, riippumattomasti Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminto. SpeakUp-tapauksista raportoidaan säännöllisesti Keskon tarkastusvaliokunnalle sekä tutkinnan niin vaatiessa muulle johdolle. Kesko tekee lain edellyttämällä tavalla työtä viranomaisten kanssa.

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin

Kesko odottaa yhteistyökumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja sitoutuvan vastuullisiin liiketoimintatapoihin. Yhteistyökumppaneiden tulee noudattaa kaikkia heidän toimintaansa sovellettavia lakeja, asetuksia ja kansainvälisiä sitoumuksia sekä Keskon yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeita tai vastaavan tasoisia omia periaatteitaan. K Code of Conduct on kiinteä osa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa tehtyjä sopimuksia. Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista, turvallisen ja terveen työympäristön ja työolosuhteiden tarjoamista, sitoutumista minimoimaan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset ilmastoon ja luontoon sekä harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti. Eettinen liiketoiminta kattaa korruption ja lahjonnan kiellon, ohjeet vieraanvaraisuuteen ja lahjoihin, vaatimuksen reilusta, rehellisestä ja avoimesta kilpailusta, immateriaalioikeuksien ja luottamuksellisten tietojen kunnioittamisen, kauppapakotteiden ja vientivalvonnan noudattamisen sekä henkilötietojen hallinnoinnin laillisesti ja vastuullisesti.

Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan tavarantoimittajasopimuksissa on vuonna 2024 otettu käyttöön vastuullisuusliite, joka sisältää Keskon keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden edistämiseksi arvoketjussa sekä näihin liittyvät ohjeet ja vaatimukset tavarantoimittajille. Vastuullisuusliite käsittää ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen vastuuseen ja konfliktimineraaleihin liittyvät teemat sekä kemikaaliohjeistuksen. Liite kattaa yhä useampia tavarantoimittajasopimuksia sitä mukaa kuin sopimuksia päivitetään.

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden periaatteiden avulla viemme toimitusketjuumme myös B2B-asiakkaidemme samankaltaisia periaatteita. Yhteistyökumppaneidemme tulee puolestaan edistää vastuullista liiketoimintaa koko toimitus- ja arvoketjussaan. Yhteistyökumppaneidemme on varmistettava, että heidän alihankkijansa sekä tavaran- ja palveluntoimittajansa noudattavat samankaltaisia periaatteita ja standardeja kuin yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa on esitetty. Odotamme yhteistyökumppaneidemme ottavan käyttöön asianmukaiset due diligence -prosessit alihankintasuhteidensa seurantaan ja hallintaan.

Valitessaan tavaran- ja palveluntoimittajiaan Kesko huomio sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristöön liittyviä kriteereitä muun muassa edellyttämällä toimittajia sitoutumaan K Code of Conduct -toimintaohjeisiin tai vastaavan tasoisiin omiin periaatteisiin ja edellä mainittuun vastuullisuusliitteeseen. Keskeistä Keskon tavaran- ja palveluntoimittajasuhteissa on sosiaalinen vastuu arvoketjussa, ja periaatteenamme on tehdä yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä. Sosiaalista vastuuta käsitellään tarkemmin kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät.

Kesko järjestää vuosittain vastuullisuuskoulutusta ja -infoja yhteistyökumppaneilleen sekä itsenäisesti että yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita kannustetaan aktiivisesti tarjoamaan koulutusta, työpajoja tai resursseja alihankkijoilleen sekä tavaran- ja palveluntoimittajilleen ja varmistamaan, että he ymmärtävät nämä periaatteet ja ylläpitävät niitä.

86 KESTÄVYYSSELVITYKSEN LIITTEET

Liitetaulukko A: ESRS tiedonantovaatimukset

ESRS Tiedonantovaatimukset	Sivu
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	23
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	32, 33
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	32, 33
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	34
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	34
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	23
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	29, 30
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	31
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	26, 61, 72, 73, 77
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	26, 27, 28, 29
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	26, 86, 87

Ympäristövastuu

Tiedonantovaatimus	Sivu
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	47, 48, 49
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	47
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	47, 48, 49
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	46
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	49, 50
Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	50, 51, 52, 53, 54
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	56
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	56, 57, 58
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	55
Resurssien ulosvirtaukset	56, 57, 58, 59

Sosiaalinen vastuu

Tiedonantovaatimus	Sivu
S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	62, 65, 66, 68, 70
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	64
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	64, 65
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	65, 66, 67, 68, 69, 70
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	61, 62
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	62, 63
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	65, 66
Monimuotoisuuden mittarit	69
Riittävä palkka	65
Sosiaalinen suojelu	65
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	70, 71
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	68
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	66
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	69
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	69
S2 Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	73
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	74
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	74
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	74, 75
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	78, 79, 80
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	77, 78, 80
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	77, 78, 80
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	79, 80, 81
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	78

Hyvä hallinto

Tiedonantovaatimus	Sivu
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	83
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	85
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	84, 85
Korruptio- tai lahjontatapaukset	85

Liitetaulukko B: Muusta lainsäädännöstä tulevat tietopisteet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennaisuus
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma	21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10
Olennainen
34

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453
28
taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei-olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei-olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei-olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei-olennainen

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta
Olennainen
46

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d-g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta
Olennainen
46

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla
Olennainen
46
89

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5			Olennainen	49
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5			Olennainen	49
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6			Olennainen	49
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta	Olennainen	50
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta	Olennainen	51
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset	56 kohta	Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta			Ei-olennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille	66 kohta	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II	Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan	66 kohdan a alakohta	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa noasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski	Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski	66 kohdan c alakohta	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus	Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain	67 kohdan c alakohta	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus	Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa	69 kohta	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II	Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Ei-olennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat

9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7
Ei-olennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet

13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8
Ei-olennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys

14 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei-olennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2
Ei-olennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna

29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1
Ei-olennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7
Ei-olennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10
Ei-olennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14
Ei-olennainen

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet

24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11
Ei-olennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei-olennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15
Ei-olennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte

37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13
Olennainen
58

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9
Olennainen
58, 59

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Olennaisuus	Sivu
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski	14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13		Olennainen	61
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski	14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12		Olennainen	61
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11		Olennainen	62, 83
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	21 kohta	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	62
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11		Olennainen	62
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1		Olennainen	66, 67
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5		Olennainen	64, 65
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen	68
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3		Olennainen	68
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen	69
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8		Olennainen	69
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset	103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7		Olennainen	69
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon
## Konsernitilinpäätös (IFRS)
### Konsernin tuloslaskelma
Milj. €	Liite	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
:-------------------------------------------------	:---------	:--------------	:--------------
Liikevaihto	2.1	11 920,1	11 783,8
Materiaalit ja palvelut	2.3	-10 184,1	-10 035,0
Varaston muutos		-21,6	-72,0
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	994,6	975,2
Henkilöstökulut	2.5	-842,5	-786,6
Poistot ja arvonalentumiset	3.2, 3.3	-247,9	-184,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	3.4	-375,5	-353,2
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-684,5	-651,8
Osuus yhteisyritysten tuloksista		20,9	19,0
Liikevoitto		579,5	695,4
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	4.4	17,7	16,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut	4.4	-49,5	-26,3
Leasingvelkojen korkokulut	4.4	-78,6	-73,4
Valuuttakurssierot	4.4	-1,3	-1,1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	4.4	-111,7	-83,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		3,8	2,1
Tulos ennen veroja		471,5	613,5
Tuloverot	2.7	-92,0	-118,0
Tilikauden tulos		379,6	495,6
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		379,1	495,6
Määräysvallattomille omistajille		0,4	-
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (€)
Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, €	2.8	0,95	1,25

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. €	Liite	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Konsernin tilikauden tulos		379,6	495,6
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	2.7, 3.7	37,6	-5,5
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	2.7	-31,6	-19,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä	2.7	0,5	-1,8
Rahavirran suojauksen arvonmuutos	2.7	-7,7	-31,0
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä		-1,2	-57,9
Tilikauden laaja tulos		378,3	437,7
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		377,9	437,7
Määräysvallattomille omistajille		0,4	-

Konsernitase

| Milj. |# Liite 31.12.2024 31.12.2023

VARAT

Pitkäaikaiset varat

		2024	2023
Aineelliset hyödykkeet	3.2	2 403,3	2 055,6
Liikearvo	3.3	643,0	663,7
Aineettomat hyödykkeet	3.3	234,2	211,4
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4	1 867,7	1 816,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	3.8 5.1	239,7	232,8
Muut sijoitukset	4.3 4.5	14,8	14,0
Pitkäaikaiset saamiset	4.3 4.5	65,9	71,4
Laskennalliset verosaamiset	2.7	16,9	13,7
Eläkesaamiset	3.7	127,5	79,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä		5 612,9	5 159,1

Lyhytaikaiset varat

		2024	2023
Vaihto-omaisuus	3.5	1 101,5	1 083,9
Korolliset saamiset	3.6 4.5	4,2	4,3
Myyntisaamiset	3.6 4.3 4.5	957,9	970,5
Tuloverosaamiset	3.6	12,9	6,6
Muut korottomat saamiset	3.6 4.5	287,1	302,6
Muut rahoitusvarat	4.3 4.5	15,0	15,4
Rahavarat	4.5	473,1	211,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 851,7	2 595,2
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät		6,6	-
Varat yhteensä		8 471,2	7 754,3

Milj. € Liite 31.12.2024 31.12.2023

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

		2024	2023
Osakepääoma	4.2	197,3	197,3
Ylikurssirahasto	4.2	197,8	197,8
Muut rahastot	4.2	266,8	266,9
Muuntoerot	4.2	-103,3	-71,7
Arvonmuutosrahasto	4.2	-3,4	4,3
Omat osakkeet		-22,8	-26,7
Kertyneet voittovarat		2 189,7	2 190,6
Oma pääoma		2 722,1	2 758,4
Määräysvallattomien omistajien osuus		12,9	-
Oma pääoma yhteensä		2 734,9	2 758,4

Pitkäaikaiset velat

		2024	2023
Korolliset pitkäaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	1 054,0	690,7
Leasingvelat	4.5 4.6	1 628,8	1 647,2
Korottomat pitkäaikaiset velat	4.3 4.5	42,8	24,5
Laskennalliset verovelat	2.7	76,3	70,9
Varaukset	3.9	6,3	6,9
Pitkäaikaiset velat yhteensä		2 808,1	2 440,2

Lyhytaikaiset velat

		2024	2023
Korolliset lyhytaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	291,3	98,5
Leasingvelat	4.5 4.6	422,2	350,6
Ostovelat	4.3 4.5	1 404,4	1 418,3
Muut korottomat velat	4.3 4.5	342,4	250,0
Tuloverovelat		12,2	11,2
Siirtovelat	4.3 4.5	442,4	415,1
Varaukset	3.9	13,2	12,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		2 928,1	2 555,7
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat		0,1	-
Velat yhteensä		5 736,3	4 995,9
Oma pääoma ja velat yhteensä		8 471,2	7 754,3

96 Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. € Liite 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023

Liiketoiminnan rahavirta

		2024	2023
Tulos ennen veroja		471,5	613,5
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot		207,4	184,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset		375,5	353,2
Rahoitustuotot ja -kulut		33,1	10,5
Leasingvelkojen korkokulut		78,6	73,4
Muut oikaisut	2.9	22,2	-10,8
Käyttöpääoman muutos		716,9	610,3
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		43,8	69,3
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		25,5	58,3
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-44,8	-137,1
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		24,5	-9,5
Maksetut korot leasingveloista		-45,6	-24,9
Saadut korot		-78,6	-73,4
Saadut osingot ja pääomanpalautukset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä		16,9	15,0
Saadut osingot muilta		22,3	24,4
Maksetut verot		0,5	2,4
Liiketoiminnan nettorahavirta, yhteensä		-120,2	-108,3
		1 008,2	1 049,5

Investointien rahavirta

		2024	2023
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	3.1	-151,6	-140,1
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin		-0,1	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.9	-491,4	-539,2
Tytäryritysten ja liiketoimintojen luovutustulot vähennettynä luovutushetken rahavaroilla		-	9,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		45,0	24,8
Muiden sijoitusten luovutustulot		0,0	0,1
Lainasaamisten ja muiden rahoitusvarojen lisäys (-) / vähennys (+)		0,5	54,3
Investointien nettorahavirta, yhteensä		-597,5	-590,2

Rahoituksen rahavirta

		2024	2023
Korollisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	4.1	534,0	283,4
Leasingvelkojen lyhennykset	3.4 4.1	-370,9	-354,3
Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	4.1	3,9	2,2
Maksetut osingot		-320,3	-430,3
Muut erät		3,5	6,8
Rahoituksen nettorahavirta, yhteensä		-149,8	-492,2
Rahavarojen muutos		260,9	-32,9
Rahavarat 1.1.	4.5	211,9	245,5
Muuntoero-oikaisu ja arvonmuutos		0,3	-0,7
Rahavarat 31.12.	4.5	473,1	211,9

97 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. €

	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	197,3	464,7	-71,7	4,3	-26,7	2 190,6	-	2 758,4
Osakeperusteiset maksut	3,9							3,9
Osingonjako						-405,9		-405,9
Määräysvallattomien omistajien osuuden lisäys							12,4	12,4
Muut muutokset	-0,0			4,8				4,8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-0,0	-	-	4,8	-	-418,1	12,4	-401,8
Laajan tuloksen erät
Kauden tulos		0,4				379,1		379,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot				37,6				37,6
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			-31,6					-31,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä				0,5				0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos				-7,7				-7,7
Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	-	-	-31,6	-7,7	-	38,1	0,0	-1,2
Kauden laaja tulos yhteensä	-	-	-31,6	-7,7	-	417,2	0,4	378,3
Oma pääoma 31.12.2024	197,3	464,7	-103,3	-3,4	-22,8	2 189,7	12,9	2 734,9

	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	197,3	464,7	-52,2	35,3	-28,1	2 125,2	-	2 742,2
Osakeperusteiset maksut	1,4							1,4
Osingonjako						-429,6		-429,6
Muut muutokset	-0,0	-0,0		6,7				6,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-0,0	-0,0	-	6,7	-	-422,8	-	-421,5
Laajan tuloksen erät
Kauden tulos		-				495,6		495,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot				-5,5				-5,5
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			-19,5					-19,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä				-1,8				-1,8
Rahavirran suojauksen arvonmuutos				-31,0				-31,0
Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	-	-	-19,5	-31,0	-	-7,3	-	-57,9
Kauden laaja tulos yhteensä	-	-	-19,5	-31,0	-	488,2	-	437,7
Oma pääoma 31.12.2023	197,3	464,7	-71,7	4,3	-26,7	2 190,6	-	2 758,4

Lisätietoja osakepääomasta ja rahastoista on esitetty liitteessä 4.2 ja osakepalkkiojärjestelmistä liitteessä 5.3. Laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot on esitetty liitteessä 2.7.

98 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

1.1 Yrityksen perustiedot

Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 1 700 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Puolassa. Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa. Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka Y- tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO, Suomi. Kesko Oyj:n ja konsernitilinpäätöksen jäljennös on saatavissa Kesko Oyj:ltä osoitteesta Työpajankatu 12, Helsinki, Suomi sekä internet-osoitteesta www.kesko.fi. Keskon hallitus on 4.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Kesko julkaisee internet-sivuillaan taloudellisen katsauksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Keskon ESEF-tilinpäätöksestä.

1.2 Laatimisperusta

Keskon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni on soveltanut uusia ja muuttuneita standardeja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2024 alkaneella tilikaudella. Olemassa oleviin standardeihin tehdyillä parannuksilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksessä ei ole sovellettu vapaaehtoisesti tilinpäätösstandardeja ennen niiden voimaantuloa. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisia vaatimuksia. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä mainittuja, standardien edellyttämällä tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä.

1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti joudutaan tekemään tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja olettamuksista. Ilmastoriskien vaikutusta on arvioitu konsernin liiketoimintojen ja konsernitilinpäätöksen kannalta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä Keskolle arvioidaan valittujen ilmastoskenaarioiden perusteella. Kesko- konsernissa ei ole tunnistettu sellaisia liiketoimintoja, joihin liittyisi olennaisia ilmastoriskejä toiminnan jatkuvuuden tai omaisuuserien arvostuksen näkökulmasta. Kesko omistaa ja hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa. Yksittäisiin omaisuuseriin saattaa kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita esimerkiksi sään ääri-ilmiöistä johtuen.Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden 99 tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset on kuvattu tarkemmin vastaavissa liitteissä. • Tuloverot (liite 2.7) • Yritysostot (liite 3.1) • Aineettomat hyödykkeet (liite 3.3) • Vuokrasopimukset (liite 3.4) • Vaihto-omaisuus (liite 3.5) • Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (liite 3.6) • Eläkesaamiset (liite 3.7) • Varaukset (liite 3.9)

1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tuloslaskelmassa tuottojen esittämistapaan liittyen (liite 2.1), määräysvallan olemassaolosta tytäryrityksiin liittyen (liite 1.5), saamisten arvostuksessa, uudelleenjärjestelyvarausten määrittelyssä sekä vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 3.4).

1.5 Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Kesko Oyj:n lisäksi tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on yli puolet tytäryrityksen äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan altistumista sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai sitä, että sijoittaja on oikeutettu kohteen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat toteutettavissa tarkasteluajankohtana. Tytäryritykset on lueteltu liitteessä 5.1.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintameno perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, mikäli tappio aiheutuu omaisuuserän arvonalentumisesta. Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Konserni käsittelee hankkimansa kiinteistöyhtiöt omaisuuserien hankintana.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Kesko- konsernissa huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen tai sopimukseen, joka tuottaa 20−50% äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta. Osakkuusyrityksiltä saatu osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen, sopimukseen perustuva määräysvalta. Yhteinen määräysvalta vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten 100 yksimielistä hyväksymistä. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuus yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota. Realisoitumattomat voitot konsernin ja yhteisyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta. Yhteisyrityksiltä saatu osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Yhteisyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty yhteisinä toimintoina omistusosuuden mukaan suhteellisesti rivi riviltä. Yhdistelyssä huomioidaan erikseen konsernin osuus keskinäisten kiinteistöyhtiöiden lainoista ja oman pääoman rahastoista. Osakkuus- ja yhteisyritykset ja suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt on eritelty liitteessä 5.1.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai niitä lainojen kurssimuutoksia, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutokset esitetään muina laajan tuloksen erinä. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä tai ulkomaisen nettosijoituksen suojauksesta luovutaan. Konsernilla ei ole lainoja, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksellisia tapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja -optioiden sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero, euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot, osana nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön käsiteltyjen monetaaristen erien kurssimuutokset sekä nettosijoitusten suojaustulos kirjataan omaan pääomaan ja muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tytäryrityksen myynnin yhteydessä muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntynyt liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen hankinnan yhteydessä tehtyjen varojen ja velkojen käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen osalta, jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen toimintojen tulos siirretään siten omalle rivilleen myös vertailutietojen osalta. Tilikausilla 2024 ja 2023 konsernissa ei ollut lopetettuja toimintoja.

1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset

Uusi IFRS 18, Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi

Uusi tilinpäätöksen esittämistapaa ja esitettäviä tietoja koskeva IFRS 18 -standardi julkaistiin 9.4.2024 ja se tulee sovellettavaksi 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Vertailukauden tiedot tulee uudelleen luokitella vastaavasti. Uusi standardi sisältää ohjeita erityisesti voittoa tai tappiota osoittavan laskelman esittämiseen liittyen.# KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.1 Tuloutusperiaatteet Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun hän pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Pääsääntöisesti tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä. Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu suoritetaan. Myynti kauppiaille ja yritysasiakkaille on laskutusmyyntiä. Myynti kuluttaja-asiakkaille on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Suomessa K-Plussa-kanta-asiakasjärjestelmään kuuluvissa liiketoiminnoissa myynnin oikaisueriin kirjataan kanta-asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset osana myyntitapahtumaa. Vastaava myynti tuloutetaan, kun asiakashyvitykset käytetään tai niiden voimassaolo lakkaa. Sopimukseen perustuva velka merkitään taseeseen. Kanta-asiakashyvitykset vaikuttavat niiden liiketoimintojen liikevaihtoon, jotka myöntävät Suomessa K-Plussa-kanta-asiakashyvityksiä ja harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa.

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin asiakassopimukseen perustuvaan suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja kauppiasyrittäjiltä veloitettavat kauppapaikka- ja ketjumaksut sekä muut palvelukorvaukset ja provisiot. Kauppiasyrittäjiltä veloitettavat maksut perustuvat yhteistyösopimukseen (ketjusopimus), jonka perusteella kauppias harjoittaa liiketoimintaa ketjulle yhteisten toimintamallien ja tavoitteiden mukaisesti. Kauppapaikkamaksu ja ketjumaksu ovat määrältään muuttuvia ja perustuvat kauppiaan ketjusopimuksen nojalla harjoittaman liiketoiminnan kasvuun ja tuloksellisuuteen. Ketjun markkinointimaksu ja tietojärjestelmämaksu ovat kustannusperusteisia veloituksia. Liiketoiminnan muut tuotot on eritelty liitteessä 2.4. Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot, liiketoimintojen myyntivoitot sekä kaupallisten valuuttariskien suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot.

Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.2 Segmenttitiedot Laadintaperiaatteet

Konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, jotka ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa. Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille, toimii konsernijohtoryhmä.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto muodostuu päivittäistavarakaupasta, rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sekä autokaupasta. Toimialojen välinen myynti tapahtuu markkinahintaan. Konsernijohtoryhmä käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernijohtoryhmä arvioi toimialojen tulosta ja kannattavuutta liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton perusteella. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä lukuun ottamatta johdon tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita.

Rahoitustuottoja ja -kuluja ei kohdisteta toimialoille, sillä konsernirahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja ja rahoitusvelkoja. Konsernin sisäisinä kauppoina tehtyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot raportoidaan osana liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja niiltä osin, kun ne suojaavat toimialojen valuuttariskiä.

Toimialan sidotun pääoman varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka voidaan perustellusti kohdistaa toimialoille. Sidotun pääoman varat sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut sijoitukset, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset, korolliset saamiset sekä myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät. Sidotun pääoman velat sisältävät ostovelat, osuuden muista korottomista veloista ja varaukset. Konsernin kiinteistövarat ja niistä aiheutuvat tuotot ja kulut on kohdistettu toimialoille. Sidottuun pääomaan eivät sisälly laskennalliset verosaamiset ja -velat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat valuuttatermiinien taseeseen merkittyä käypää arvoa lukuun ottamatta, rahavarat eivätkä korolliset velat.

Segmenttitiedoissa noudatetaan samoja tuloutusperiaatteita kuin konsernin tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitteessä 2.1.

Keskon liiketoimintamallit

Keskon pääasiallinen liiketoimintamalli Suomen markkinoilla on ketjuliiketoimintamalli, jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa, ja yritysasiakaskauppa. Kesko johtaa kaupoista muodostuvien ketjujen toimintaa. Ketjutoiminnalla varmistetaan parempi kilpailukyky ja K-kauppiaille edellytykset tavaroiden hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Suomen ulkopuolella liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakaskauppaa.

Keskon tukkumyynti kauppiaille vuonna 2024 oli 45 % (46 %) Keskon liikevaihdosta. Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2024 oli 37 % (39 %). Keskon kuluttaja-asiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli 18 % (15 %). Johdon mielestä edellä esitetty kuvaa, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen.

Uusi segmenttirakenne

Keskon toimialarakenteen sisältö ja segmenttiraportointi muuttui 1.4.2023 alkaen. Urheilukauppa siirtyi osaksi autokaupan toimialaa. Aiemmin urheilukauppa on ollut osa rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaa. Vertailukausien tiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan sekä käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa. Suomessa on noin 1 100 K-kauppiaan operoimaa K-kauppaa, joista muodostuvat ruokakaupan vähittäiskauppaketjut K-Citymarket, K-Supermarket ja K-Market. Neste K -ketju lopetettiin vuoden 2024 aikana. Kespro on foodservice-palvelujen tarjoaja ja tukkukauppa Suomessa. K-Citymarketin käyttötavarakaupan osalta Kesko toimii käyttötavaroiden vähittäismyyjänä Suomessa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Kesko osti 31.1.2024 90 % Tanskassa toimivan Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta. Rautakaupassa Kesko toimii kauppiasliiketoimintamallilla Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa Kesko toimii itse vähittäiskauppiaana. Vähittäiskauppaketjut ovat K-Rauta (Suomi), K-Bygg (Ruotsi), Byggmakker (Norja) ja Davidsen (Tanska). Ruotsissa K-Rauta-ketjun liiketoiminnan uudelleenjärjestely saatiin päätökseen joulukuussa 2024. Loka-marraskuun 2024 aikana 8 K-Rauta-kauppaa siirtyi K-Bygg-ketjuun. Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia. Tekninen kauppa tarjoaa yritysasiakkaille teknisen tukkukaupan LVI- ja sähkötuotteita ja -palveluita. Teknisellä kaupalla on noin 140 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa.

Autokauppa

Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin liiketoiminnot. Uusien autojen liiketoiminnot harjoittavat Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuontia, markkinointia ja vähittäiskauppaa Suomessa, sekä SEATin ja CUPRAn osalta maahantuontia myös Baltiassa. Käytetyt autot -liiketoiminta hankkii käytettyjä autoja Suomesta ja ulkomailta sekä harjoittaa niiden vähittäismyyntiä Suomessa. Palvelut-liiketoiminta tarjoaa huolto-, vauriokorjaus-, varaosamyynti-, ja varustelupalveluita Suomessa. Leasingliiketoiminta tarjoaa yksityis- ja yritysleasingpalveluita, ja lisäksi autokauppaan kuuluu mm. sähköautojen latauspalvelua tarjoava K-Lataus. 1.9.2024 toteutui Autotalo Lohjan liiketoiminnan hankinta. Vertailukaudella toteutui puolestaan kuorma- ja linja-automarkkinassa toimivan MAN-liiketoiminnan myynti. Autokaupan toimialaan sisältyy urheilukauppa Suomessa.# Segmenttitiedot 2024

Tulos Milj. €

	Päivittäistavarakauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Yhteensä
Toimialan liikevaihto	6 381,4	4 351,6	1 209,4	1,5	11 943,9
josta sisäistä	-16,1	0,2	-7,3	-0,7	-23,9
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	6 365,3	4 351,8	1 202,1	0,8	11 920,1
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %	0,4	-6,0	-4,0	-	-2,3
Liikevaihdon kehitys, %	0,5	3,8	-4,2	-	1,2
Toimialan muut tuotot	813,0	144,1	29,0	12,7	998,7
josta sisäistä	-0,9	-2,0	0,1	-1,3	-4,1
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta	812,0	142,1	29,1	11,3	994,6
Poistot	-108,6	-76,9	-31,4	-31,0	-247,9
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-243,9	-100,8	-24,2	-6,6	-375,5
Osuudet yhteisyritysten tuloksista	-	20,9	-	-	20,9
Liikevoitto	420,9	116,3	69,3	-26,9	579,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-17,2	-52,8	-0,0	-0,5	-70,6
Vertailukelpoinen liikevoitto	438,0	169,1	69,3	-26,4	650,1
Rahoitustuotot ja -kulut	-111,7				-111,7
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista	3,8				3,8
Tulos ennen veroja	471,5				471,5

Varat ja velat Milj. €

	Päivittäistavarakauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 697,0	1 215,9	286,5	82,4	-1,3	3 280,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 258,9	472,3	78,6	57,9	-	1 867,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muissa sijoituksissa	6,2	160,8	0,1	88,1	-0,6	254,5
Eläkesaamiset	18,6	5,0	-	103,8	-	127,5
Vaihto-omaisuus	285,8	586,0	229,7	-	-	1 101,5
Myyntisaamiset	363,5	524,1	71,1	2,1	-2,9	957,9
Muut korottomat saamiset	71,5	197,5	24,2	45,5	-31,5	307,2
Korolliset saamiset	1,1	-	-	61,9	-	63,0
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät	-	6,6	-	-	-	6,6
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	3 702,7	3 168,1	690,1	441,7	-36,3	7 966,3
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset						16,9
Muut rahoitusvarat						15,0
Rahavarat						473,1
Varat yhteensä	3 702,7	3 168,1	690,1	441,7	-36,3	8 471,2
Ostovelat	603,4	736,3	52,3	14,6	-2,2	1 404,4
Muut korottomat velat	312,6	269,7	113,4	45,5	-22,7	718,5
Varaukset	1,1	5,2	12,6	0,5	-	19,5
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	-	0,1	-	-	-	0,1
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	917,1	1 011,4	178,3	60,6	-24,9	2 142,4
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat						1 345,3
Leasingvelat						2 051,0
Muut korottomat velat						121,3
Laskennalliset verovelat						76,3
Velat yhteensä	917,1	1 011,4	178,3	60,6	-24,9	5 736,3
Sidottu pääoma yhteensä 31.12.	2 785,6	2 156,7	511,8	381,1	-11,4	5 823,8
Sidottu pääoma keskimäärin	2 734,9	2 172,8	503,0	350,7	-2,7	5 758,7
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen	16,0	7,8	13,8	-	-	11,3
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	8 257	7 341	1 752	959		18 309
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 346	6 538	1 556	908		15 347

Segmenttitiedot 2023

Tulos Milj. €

	Päivittäistavarakauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Yhteensä
Toimialan liikevaihto	6 351,6	4 193,2	1 262,3	-0,0	11 807,1
josta sisäistä	-16,5	0,9	-7,4	-0,3	-23,3
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	6 335,1	4 194,1	1 254,9	-0,3	11 783,8
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %	3,7	-10,5	13,9	-	-0,8
Liikevaihdon kehitys, %	3,7	-8,7	12,2	-	-0,2
Toimialan muut tuotot	803,6	135,8	29,3	10,6	979,3
josta sisäistä	-0,4	-1,8	0,1	-2,0	-4,1
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta	803,2	133,9	29,4	8,7	975,2
Poistot	-93,6	-30,8	-28,6	-31,0	-184,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-232,0	-91,9	-22,8	-6,4	-353,2
Osuudet yhteisyritysten tuloksista	-	19,0	-	-	19,0
Liikevoitto	443,6	201,9	82,4	-32,6	695,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-1,3	-10,5	-0,1	-4,8	-16,7
Vertailukelpoinen liikevoitto	444,8	212,5	82,6	-27,8	712,0
Rahoitustuotot ja -kulut	-83,9				-83,9
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista	2,1				2,1
Tulos ennen veroja	613,5				613,5

Varat ja velat Milj. €

	Päivittäistavarakauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 534,9	1 035,5	265,7	96,4	-1,8	2 930,7
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 233,1	441,4	81,1	61,2	-	1 816,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muissa sijoituksissa	5,5	155,7	0,1	86,2	-0,6	246,8
Eläkesaamiset	18,6	4,9	-	56,0	-	79,6
Vaihto-omaisuus	271,9	578,2	233,8	-	-	1 083,9
Myyntisaamiset	389,8	509,9	71,2	2,1	-2,5	970,5
Muut korottomat saamiset	80,3	189,2	28,1	35,9	-15,6	318,0
Korolliset saamiset	1,7	0,0	-	65,3	-	66,9
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	3 535,9	2 914,9	680,0	403,1	-20,6	7 513,3
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset						13,7
Muut rahoitusvarat						15,4
Rahavarat						211,9
Varat yhteensä	3 535,9	2 914,9	680,0	403,1	-20,6	7 754,3
Ostovelat	620,4	717,7	55,4	26,5	-1,7	1 418,3
Muut korottomat velat	295,0	242,2	96,6	47,3	-16,6	664,5
Varaukset	0,2	5,2	13,2	0,4	-	18,9
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	915,5	965,0	165,2	74,2	-18,3	2 101,7
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat						789,2
Leasingvelat						1 997,9
Muut korottomat velat						36,3
Laskennalliset verovelat						70,9
Velat yhteensä	915,5	965,0	165,2	74,2	-18,3	4 995,9
Sidottu pääoma yhteensä 31.12.	2 620,4	1 949,8	514,7	329,0	-2,3	5 411,6
Sidottu pääoma keskimäärin	2 555,4	1 865,1	523,6	371,5	-2,3	5 313,3
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen	17,4	11,4	15,8	-	-	13,4
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	8 184	6 934	1 641	943		17 702
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 257	6 073	1 531	905		14 766

Vaihtoehtoiset tunnusluvut segmenttiraportoinnissa

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Milj. €

	2024	2023
Myyntivoitot	+11,4	+0,4
Myyntitappiot	-1,6	-1,0
Arvonalentumiset	-40,0	-
Rakennejärjestelyt	-40,4	-16,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-70,6	-16,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille: liiketoiminnan muut tuotot (+11,7 milj. euroa), materiaalit ja palvelut (-0,1 milj. euroa), varaston muutos (-8,2 milj. euroa), henkilöstökulut (-4,4 milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-44,8 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (-13,5 milj. euroa) sekä liiketoiminnan muut kulut (-11,4 milj. euroa).

Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille: liiketoiminnan muut tuotot (+0,8 milj. euroa), varaston muutos (-1,0 milj. euroa), henkilöstökulut (-7,5 milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-0,5 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (-3,4 milj. euroa) sekä liiketoiminnan muut kulut (-5,1 milj. euroa).

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin Milj.# 2024 2023

Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto 579,5 695,4
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -70,6 -16,7
Liikevoitto, vertailukelpoinen 650,1 712,0

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen 650,1 712,0
Sidottu pääoma, keskimäärin 5 758,7 5 313,3
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 11,3 13,4

Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys
Päivittäistavarakaupan liikevaihto 6 381,4 6 351,6
Yrityskauppojen vaikutus -3,7
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% 0,4

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto 4 351,6 4 193,2
Valuuttakurssien vaikutus -2,8
Yrityskauppojen vaikutus -407,9
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% -6,0 -10,5

Autokaupan liikevaihto 1 209,4 1 262,3
Yrityskauppojen vaikutus 2,5
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% -4,0

Konsernin liikevaihto 11 920,1 11 783,8
Valuuttakurssien vaikutus -2,8
Yrityskauppojen vaikutus -409,1 -258,5
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% -2,3 -0,8

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto, vertailukelpoinen Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen Vertailukelpoinen liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta 110

Maantieteelliset tiedot

Konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Päivittäistavarakauppa toimii Suomessa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Autokauppa toimii Suomessa. Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto, varat, investoinnit ja henkilöstö on esitetty sijainnin mukaan jaoteltuna. Liikevaihto muodostuu lähes kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä. Palvelujen myynnin määrä on vähäinen. Kesko-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saadun tuoton määrä ylittäisi 10 % koko Kesko-konsernin tuotoista.

2024 Milj. €

Suomi	Muut Pohjoismaat	Baltian maat	Muut	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto 9 542,7	1 889,3	127,4	368,1	-7,4	11 920,1
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 6 019,5	1 546,6	232,1	168,1		7 966,3
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 10 345	3 687	359	957		15 347

2023 Milj. €

Suomi	Muut Pohjoismaat	Baltian maat	Muut	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto 9 714,0	1 612,5	129,1	336,9	-8,7	11 783,8
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 5 733,1	1 417,5	211,3	151,4		7 513,3
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 10 314	3 167	357	927		14 766

111 2.3 Materiaalit ja palvelut

Milj. €

	2024	2023
Materiaalit ja tarvikkeet	-9 959,5	-9 814,8
Ulkopuoliset palvelut	-224,6	-220,2
Yhteensä	-10 184,1	-10 035,0

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

Tuloutusperiaatteet, sisältäen määrittelyn liiketoiminnan muissa tuotoissa esitettävistä tuotoista, on esitetty liitteessä 2.1.

Milj. €

	2024	2023
Palvelukorvaukset	779,2	780,3
Vuokratuotot	50,6	46,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	12,6	1,6
Johdannaissopimusten realisoituneet voitot ja käyvän arvon muutokset	3,6	1,4
Muut	148,6	145,9
Yhteensä	994,6	975,2

Palvelukorvaukset ovat pääosin kauppiasyrittäjien maksamia ketju- ja kauppapaikkamaksuja. Vuokratuotoista on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

2.5 Liiketoiminnan kulut

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten henkilöstö-, markkinointi-, kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut, tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi luokitelluista vuokratuista hyödykkeistä tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot, liiketoimintojen myyntitappiot sekä kaupallisten valuuttariskien suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot.

Henkilöstökulut

Milj. €

	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-686,2	-629,8
Sosiaalikulut	-54,8	-58,4
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,2	-1,2
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-94,7	-89,2
Osakeperusteiset maksut	-7,0	-8,1
Yhteensä	-842,5	-786,6

Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 3.7. Tiedot konsernin johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista ja muista lähipiiritapahtumista esitetään liitteessä 5.2 ja osakepalkitsemiseen liittyvät tiedot liitteessä 5.3.

Konsernin henkilöstö keskimäärin

	2024	2023
Päivittäistavarakauppa	6 346	6 257
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	6 538	6 073
Autokauppa	1 556	1 531
Yhteiset toiminnot	908	905
Yhteensä	15 347	14 766

Henkilöstön luvut ovat muutettuna kokoaikaisiksi työntekijöiksi keskimäärin segmenteittäin.

112 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. €

	2024	2023
Markkinointikulut	-201,0	-208,5
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut	-198,5	-185,1
ICT-kulut	-123,4	-111,9
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat	-8,5	-7,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	-2,1	-1,1
Johdannaissopimusten realisoituneet tappiot ja käyvän arvon muutokset	-1,5	-1,7
Muut liikekulut	-149,6	-135,8
Yhteensä	-684,5	-651,8

Vuokrakuluissa on esitetty lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisiksi luokiteltujen vuokrattujen hyödykkeiden vuokrakulut sekä muuttuvat vuokrat. Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut sisältävät myös vuokrakohteiden ylläpitokulut. Vuokrakuluista on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. €

	2024	2023
Tilintarkastus	-1,4	-1,2
Veroneuvonta	-	-0,0
Muut palvelut	-0,1	-0,2
Yhteensä	-1,5	-1,4

Kesko Oyj:n tilintarkastajana toimii Deloitte Oy. Lakisääteisestä tilintarkastuspalkkiosta on maksettu 0,0 milj. euroa (0,1 milj. euroa) Deloitte-ketjuun kuulumattomalle tilintarkastusyhteisölle.

2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot

Milj. €

	2024	2023
Liikevaihto	-0,1	-0,2
Liiketoiminnan muut tuotot	3,6	1,4
Materiaalit ja palvelut	-0,5	-1,0
Liiketoiminnan muut kulut	-1,5	-1,7
Yhteensä	1,5	-1,4

2.7 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyritysten tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Konserniyritysten verot on laskettu perustuen kunkin yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista. Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista verovelkaa siltä osin kuin liikearvot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa, ellei voitonjako ole todennäköinen ja aiheuta siten veroseuraamuksia. Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Kesko soveltaa IAS 12 - tilinpäätösstandardin mukaista pakollista poikkeusta laskennallisten verojen laskennasta Pillar Two -minimiveroja koskien. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Samaa veronsaajaa koskevat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä verotappioista.

113

Konsernin veropositioita arvioidaan säännöllisesti tulkinnanvaraisten tilanteiden tunnistamiseksi. Tilanteisiin, joissa yhtiön tulkinnan hyväksyminen arvioidaan epätodennäköiseksi, varaudutaan tuloverojen laskennassa. Epävarma veropositio voi vaikuttaa tilikauden veroihin, laskennallisiin veroihin tai molempiin.

Milj. €

	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-114,8	-113,9
Edellisten tilikausien verot	-0,3	-0,5
Laskennallisten verojen muutos	23,1	-3,6
Yhteensä	-92,0	-118,0

Pillar Two -minimiverolainsäädäntö soveltuu ensi kertaa 1. tammikuuta 2024 alkaneeseen tilikauteen. Konsernin verotettavaan tuloon perustuviin veroihin vuodelta 2024 ei sisälly kyseisen sääntelyn aiheuttamia minimiveroja.

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Milj. €

	2024	2023
Tulos ennen veroja	471,5	613,5
Verot emoyhtiön verokannan 20,0 % mukaan	-94,3	-122,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen vaikutus	0,1	-3,5
Verovapaiden tulojen vaikutus	2,4	0,4
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-11,6	-2,0
Kirjaamattomien laskennallisten verojen vaikutus	0,1	-0,6
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuuksien yhdistelyn vaikutus	4,9	4,2
Edellisten tilikausien verot	-0,3	-0,5
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja arvostusmuutokset	6,7	7,0
Verokantamuutosten vaikutus	-0,0	-
Muut	0,0	-0,3
Verot tuloslaskelmassa	-92,0	-118,0
Efektiivinen veroaste %	-19,5	-19,2

Laskennallinen nettoverosaaminen (-velka) jakautuu taseessa

Milj. €

	2024	2023
Laskennallisiin verosaamisiin	16,9	13,7
Laskennallisiin verovelkoihin	76,3	70,9
Yhteensä	-59,4	-57,2

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana Milj.# 3. SIDOTTU PÄÄOMA

3.1 Yritysostot

Laadintaperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Hankittujen varojen ja velkojen kohdistuksen perusteena olevat käyvät arvot määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän arvioituun tulontuottamiskykyyn ja sen tulevaan käyttötarkoitukseen Keskon liiketoiminnassa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.

Yritysostot 2024

Keskon laajensi liiketoimintaansa Tanskan rautakauppamarkkinoille ostamalla 90 % tanskalaisen rautakauppayrityksen Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta 31.1.2024. Davidsenin perhe jää yritykseen vähemmistöomistajaksi 10 %:n omistusosuudella. Osakkeista maksettu kauppahinta oli 147,9 milj. euroa. Yritysosto vahvistaa Keskon markkina-asemaa Pohjois-Euroopassa. Davidsenin luvut on yhdistelty Keskon konsernitilinpäätökseen 1.2.2024 alkaen. Hankintamenolaskelman mukaan Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 267,9 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 142,9 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 39,3 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo on 35,4 milj. euroa heijastaa Keskon rautakaupan markkina- aseman vahvistumista Pohjois-Euroopassa sekä Davidsenin liiketoiminnan että saatavien synergiaetujen kautta. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Määräysvallattomien omistajien osuus on raportoitu vähemmistöomistajan osuutena ostetun yrityksen nettovaroista. Keskon ja vähemmistöomistajan solmimaan sopimukseen perustuen konsernitaseeseen on kirjattu vähemmistöomistajan osuuden lunastukseen liittyvä rahoitusvelka, joka vähentää emoyhtiön omistajille kuuluvan oman pääoman määrää. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.

Kesko osti 1.9.2024 Autotalo Lohjan ja laajensi autokaupan myymäläverkostoaan kahdella toimipisteellä. Autotalo Lohjan liikevaihto oli 43,3 milj. euroa vuonna 2023. Alustavan hankintamenolaskelman mukaan Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 2,4 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 0,5 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden alustava käypä arvo hankintahetkellä (mukaan lukien asiakassuhteet) on yhteensä 0,6 milj. euroa. Hankinnoista syntyvä liikearvo, 3,0 milj. euroa, heijastaa synergiaetuja, joita odotetaan syntyvän vähittäiskauppatoimintojen sekä muiden toimintojen tehokkuudessa. Konsernin tulokseen sisältyy yritysostoista aiheutuneita kuluja vähäinen määrä. Kulut on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin syys-joulukuun liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.

Taulukossa on esitetty tiivistelmä yritysostojen maksetuista vastikkeesta, Kesko-konsernille hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvoista hankintahetkellä sekä yritysostojen rahavirtavaikutuksesta.

2024 Milj. €	Davidsen Koncernen A/S
Kauppahinta	147,9
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet	39,3
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja sijoitukset	106,7
Vaihto-omaisuus	52,8
Saamiset	47,3
Laskennallinen verosaaminen	0,0
Rahat ja pankkisaamiset	21,7
Varat yhteensä	267,9
Ostovelat, muut velat ja varaukset	71,5
Korolliset velat sisältäen leasingvelat	54,2
Laskennallinen verovelka	17,2
Velat yhteensä	142,9
Hankittu nettovarallisuus yhteensä	125,0
Määräysvallattomien omistajien osuus	-12,5
Liikearvo	35,4
Osakkeiden kauppahinta	147,9
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike	-168,0
Hankitut rahavarat	21,7
Hankinnan rahavirtavaikutus	-146,3

Yritysostot 2023

Yritysostot Ruotsissa

Zenitec Sweden AB Keskon ruotsalainen tytäryritys Kesko AB osti 5.4.2023 aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppaa harjoittavan Zenitec Sweden AB:n. Yrityskaupoista maksettu vastike oli 4,9 milj. euroa. Yritysosto kasvattaa teknisen kaupan tarjoomaa, asiantuntemusta ja asiakaskuntaa Ruotsin nopeasti kasvavalla uusiutuvien energiamuotojen markkinalla. Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 6,0 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 4,6 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa.# Yritysostot Norjassa

Elektroskandia Norge AS

Keskon tytäryritys Onninen osti 1.3.2023 Norjassa teknisen kaupan yrityksen Elektroskandia Norge AS:n. Yrityskaupasta maksettu vastike oli 120,8 milj. euroa. Kauppa vahvistaa Keskon asemaa Norjan teknisessä kaupassa ja tekee siitä yhä merkittävämmän toimijan vihreän siirtymän edistämisessä. Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 121,6 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 85,4 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 15,6 milj. euroa.

Geitanger Bygg AS

Keskon norjalainen tytäryritys Byggmakker Handel AS osti 2.10.2023 norjalaisen rautakauppayrityksen Geitanger Bygg AS:n. Yrityskaupassa maksettu vastike oli 8,0 milj. euroa. Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 9,6 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 3,1 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa.

Milj. €	Zenitec Sweden AB	Elektroskandia Norge AS	Geitanger Bygg AS
Kauppahinta	4,9	120,8	8,0
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet	0,6	15,6	0,6
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja sijoitukset	0,3	15,1	1,8
Vaihto-omaisuus	2,8	38,6	3,0
Saamiset	2,3	45,8	1,9
Laskennallinen verosaaminen	-	1,3	-
Rahat ja pankkisaamiset	-0,0	5,3	2,4
Varat yhteensä	6,0	121,6	9,6
Ostovelat, muut velat, varaukset, leasingvelat	4,5	81,6	2,9
Laskennallinen verovelka	0,1	3,8	0,2
Velat yhteensä	4,6	85,4	3,1
Hankittu nettovarallisuus yhteensä	1,4	36,2	6,5
Liikearvo	3,5	84,7	1,5
Osakkeiden kauppahinta	4,9	120,8	8,0
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike	-4,9	-120,8	-8,0
Hankitut rahavarat	-0,0	5,3	2,4
Hankinnan rahavirtavaikutus	-5,0	-115,5	-5,6

3.2 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja kalustosta. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankittujen liiketoimintojen aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Aineellisten hyödykkeiden myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun hyödykkeen osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Rakennusten koneita ja laitteita käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja näiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan. Kaikki muut aineellisten hyödykkeiden korjaus-, huolto- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 10−33 vuotta
Rakennusten osat 8−10 vuotta
Koneet ja kalusto 3−8 vuotta
Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Mikäli arvioissa taloudellisesta vaikutusajasta tai taloudellisen hyödyn jakautumisesta on tapahtunut muutoksia aikaisempiin arvioihin verrattuna, otetaan arvion muutoksen vaikutus huomioon. Aineellisten hyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina. Konserni ei ole aktivoinut korkomenoja osaksi hyödykkeiden hankintamenoja, koska konsernilla ei ole ehdot täyttäviä omaisuuseriä.

2024

Milj. €	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	391,2	1 866,2	700,6	37,4	232,3	3 227,7
Kurssierot	-0,9	-1,8	-2,5	-0,2	0,0	-5,4
Lisäykset	27,5	193,2	122,5	1,5	150,2	494,9
Liiketoimintojen hankinnat	5,1	86,4	2,9	0,0	-	94,4
Vähennykset	-5,0	-12,0	-87,2	-4,0	-7,3	-115,5
Siirrot erien välillä	3,8	71,4	1,8	0,6	-102,6	-25,0
Hankintameno 31.12.	421,8	2 203,4	738,1	35,2	272,6	3 671,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-7,2	-740,7	-400,3	-23,9	-	-1 172,0
Kurssierot	0,1	1,0	1,7	0,1		2,9
Vähennysten kertyneet poistot	0,8	1,1	48,8	3,4		54,2
Siirrot erien välillä, kertyneet poistot	-	-4,3	10,2	0,0		14,5
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-0,5	-98,3	-66,3	-2,2		-167,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-6,8	-832,7	-405,9	-22,4		-1 267,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	384,1	1 125,5	300,3	13,5	232,3	2 055,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	415,0	1 370,7	332,2	12,8	272,6	2 403,3

2023

Milj. €	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.	352,5	1 647,8	665,8	33,4	113,8	2 813,3
Kurssierot	-0,7	0,0	-1,3	0,3	0,2	-1,5
Lisäykset	38,8	173,7	100,1	2,0	196,6	511,2
Liiketoimintojen hankinnat	-	1,5	1,9	-	-	3,7
Vähennykset	-1,0	-1,5	-74,9	-0,9	-2,0	-80,3
Siirrot erien välillä	1,6	44,8	9,0	2,6	-76,6	-18,7
Hankintameno 31.12.	391,2	1 866,2	700,6	37,4	232,3	3 227,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-7,3	-658,5	-380,5	-21,6	-	-1 067,8
Kurssierot	0,1	0,2	0,9	-0,1		1,1
Vähennysten kertyneet poistot	0,3	3,1	43,1	0,9		41,2
Siirrot erien välillä, kertyneet poistot	-	-1,5	-0,6	-1,0		0,0
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-0,3	-80,8	-63,3	-2,1		-146,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-7,2	-740,7	-400,3	-23,9		-1 172,0
Kirjanpitoarvo 1.1.	345,3	989,3	285,3	11,8	113,8	1 745,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	384,1	1 125,5	300,3	13,5	232,3	2 055,6

3.3 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Liikearvo ja tavaramerkit

Liikearvoja ei poisteta vaan ne testataan arvonalentumisen varalta, kun on viitteitä arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen testaamista varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Mahdollinen negatiivinen liikearvo tuloutetaan välittömästi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruuteta.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Niiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika ei ole rajoittamaton, hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Aineettomiin hyödykkeisiin, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, sisältyy yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja tavaramerkkejä, jotka on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Määriteltävissä olevan taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Tällaisia aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, asiakassuhteet ja lisenssit, jotka on yritysostojen yhteydessä arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon sekä vuokraoikeudet, jotka poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Tietojärjestelmät ja lisenssit 3−5 vuotta
Asiakas- ja toimittajasuhteet 5−10 vuotta

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden syntymishetkellä, sillä konsernilla ei ole aktivointikelpoisia kehittämismenoja. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.

Tietojärjestelmät

Uusien tietojärjestelmien kehitysprojekteihin liittyvät välittömät menot aktivoidaan osaksi järjestelmän hankintamenoa. Tietojärjestelmät sisältyvät taseessa aineettomiin hyödykkeisiin ja niiden hankintameno poistetaan ohjelmistojen taloudellisena vaikutusaikana. Järjestelmien ylläpitomenot kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista olemassa. Lisäksi arvonalentumistesti tehdään aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin, kuten myös liikearvon osalta, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo tai muu omaisuuserä kuuluu. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruuteta missään tilanteessa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla.Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson.

2024 Milj. €

Liikearvo	Tavara-merkit	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	710,1	96,0	298,2	4,2
Kurssierot	-19,6	-1,5	-3,5	-
Lisäykset	-	-	14,2	2,0
Liiketoimintojen hankinnat	38,5	29,8	9,9	-
Vähennykset	-	-	-8,1	-0,2
Siirrot erien välillä	-	-	6,8	-2,9
Hankintameno 31.12.	729,0	124,3	317,6	3,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-46,4	-10,0	-177,0	-
Kurssierot	0,4	0,5	2,1	-
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	14,3	-
Siirtojen kertyneet poistot	0,0	-0,0	-0,0	-
Tilikauden kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-40,0	-1,3	-39,3	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-85,9	-10,8	-200,0	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	663,7	86,0	121,2	4,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	643,0	113,5	117,7	3,1

122

2023 Milj. €

Liikearvo	Tavara-merkit	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	635,1	96,1	249,4	9,1
Kurssierot	-15,0	-2,0	-3,1	-
Lisäykset	-	0,0	19,7	2,2
Liiketoimintojen hankinnat	90,0	2,0	14,3	-
Vähennykset	-	-	-10,0	-0,0
Siirrot erien välillä	-	-0,1	28,0	-7,2
Hankintameno 31.12.	710,1	96,0	298,2	4,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-46,2	-9,3	-155,1	-
Kurssierot	-0,2	0,5	2,2	-
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	14,5	-
Siirtojen kertyneet poistot	0,0	-2,1	-2,1	-
Tilikauden kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-	-1,3	-36,6	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-46,4	-10,0	-177,0	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	588,9	86,8	94,2	9,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	663,7	86,0	121,2	4,2

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistoja ja lisenssejä 42,2 milj. euron (55,0 milj. euron) arvosta.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Rahavirtaa tuottavat yksiköt on määritelty enintään raportoitavien segmenttien tasolle. Seuraavassa taulukossa on eritelty, miten konsernin liikearvo ja ne tavaramerkit, joiden vaikutusaika on rajoittamaton, kohdistuvat konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Milj. €	Tavara-merkit 2024	Liikearvo 2024	Tavara-merkit 2023	Liikearvo 2023
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa, ketjuliiketoiminta	-	76,1	-	76,1
Päivittäistavarakauppa, Kespro	5,3	2,0	5,3	2,0
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa	58,3	147,9	58,3	152,2
Byggmakker, Norja	19,8	150,7	20,8	199,3
K-Bygg, Ruotsi	-	185,0	-	191,0
Davidsen, Tanska	29,8	35,4	-	-
Autokauppa	-	46,1	-	43,1
Yhteensä	113,2	643,0	84,4	663,7

Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumistestaukset on suoritettu vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä liikearvoille ja niille tavaramerkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkit, joiden vaikutusaika on rajoittamaton, liittyvät yrityshankintojen yhteydessä hankittuihin omaisuuseriin. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakson pituus on kolme vuotta. Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin lähteisiin koskien ennusteita kokonaismarkkinoiden kasvusta painotettuna rahavirtaa tuottavan yksikön oman liiketoiminnan osuudella kyseisestä markkinasta. Rahavirtaennusteiden määrittämisessä keskeisenä oletuksena käytetään kannattavuuskehitystä, joka perustuu johdon hyväksymiin suunnitelmiin ja johon vaikuttavat etenkin liiketoiminnan kasvuennusteet, muutokset tuote- ja palveluvalikoimassa ja hinnoittelussa, kauppapaikkaverkoston muutokset sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys.

123

Ennustejakson liikevaihdon keskimääräinen nimellinen vuosikasvu oli 1,8 %-15,5 % ja käyttökateprosentin vaihteluväli oli 4,7 %-12,7 %. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu 0,5-2,0 %:n kasvuennusteen mukaan maakohtaiset erot huomioiden. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen kasvuprosentti, diskonttokorko ja käyttökateprosentti. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttokorko ennen veroja ja loppuarvon kasvuprosentti.

Milj. €	Diskonttokorko ennen veroja 2024	Loppu-arvon kasvu-prosentti 2024	Diskonttokorko ennen veroja 2023	Loppu-arvon kasvu-prosentti 2023
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa, ketjuliiketoiminta	6,5 %	0,5 %	6,8 %	0,5 %
Päivittäistavarakauppa, Kespro	6,3 %	1,5 %	6,5 %	1,5 %
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa	9,1 %	2,0 %	7,6 %	2,0 %
Byggmakker, Norja	8,7 %	2,0 %	7,2 %	2,0 %
K-Bygg, Ruotsi	7,0 %	2,0 %	7,1 %	2,0 %
Davidsen, Tanska	7,2 %	2,0 %
Autokauppa	8,5 %	2,0 %	7,2 %	1,5 %

Diskonttokorkona on käytetty toimialoittain ja maittain määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan pääoman kustannus sekä maariskit.

Arvonalentumiset

Tilikaudella 2024 rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvan Norjan rautakauppaketjun Byggmakkerin liikearvosta kirjattiin 40,0 milj. euron suuruinen arvonalentuminen, mihin vaikuttivat liiketoiminnan odotuksia heikompi tuloskehitys sekä Norjan rakentamisen markkinan heikko suhdanne ja korkea korkotaso. Käyttöarvolaskelmaan perustuva Byggmakkerin liiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 411,8 milj. euroa ja laskelmassa käytetty diskonttokorko oli 8,7 % (7,2 %). Tilikauden 2023 aikana liikearvoihin ja aineettomiin oikeuksiin ei kohdistunut arvonalentumisia.

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi koskee muita kuin Byggmakkerin arvonalentumistestiä. Herkin oletuksissa tapahtuville muutoksille on K-Byggin arvonalentumistesti. K-Byggin toteutunut liikevaihto vuonna 2024 oli 277,0 milj. euroa. Ennusteperiodin aikana K-Byggin liikevaihdon kehitys-%:n vaihteluväli on 4,9 %-33,6 %, johon vaikuttaa kahdeksan K-Rauta -kaupan siirtyminen K-Bygg -ketjuun vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Ennustejakson loppuun mennessä käyttökateprosentin oletetaan kasvavan 4,4 %-yksikköä vuonna 2024 toteutuneesta käyttökateprosentista. Heikko rakentamisen suhdanne on vaikuttanut alentavasti toteutuneeseen käyttökatetasoon. K-Byggin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti testattavien varojen kirjanpitoarvon 20,9 milj. eurolla. Arvonalentumistilanteen aiheuttaisi yli 0,3 %-yksikön aleneminen ennustejakson jälkeisessä käyttökateprosentissa, ennustejakson jälkeisen kasvuprosentin jääminen alle 1,7 %:iin tai jos diskonttokorko ennen veroja olisi suurempi kuin 7,3 %.

124

3.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleottajana

Konserni vuokraa liiketoimintansa käyttöön kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita kaikissa toimintamaissa. Konserni määrittelee sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän ja leasingvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois lukien vuokrasopimukset, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja joihin konserni soveltaa IFRS 16 standardin sallimaa helpotusta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten palvelukomponentit, ja kirjaa ne tulosvaikutteisesti.

Vuokra-ajan alkamisajankohtana kirjattava leasingvelka arvostetaan vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon. Tulevien vuokrien nykyarvon laskemisessa korkona käytetään ensisijaisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos se on saatavilla. Kaikkien sopimusten osalta sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, joten näiden sopimusten osalta käytetään lisäluoton korkoa, jonka osatekijät ovat viitekorko, lisäluoton luottoriskimarginaali sekä mahdollinen maa- ja valuuttariskilisä. Sopimuksen alkamisajankohtana leasingvelan arvoon sisällytetään kiinteät vuokrat, indeksistä tai hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat, mahdolliset jäännösarvotakuut sekä osto-option toteutushinta, kun option käyttämiseen on sitouduttu. Myös maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista sisällytetään leasingvelan arvoon, jos vuokrasopimuksen päättämisoptio on huomioitu vuokra-ajassa.

Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa arvioissa tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin tai hintatason muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva muutos kirjataan oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserään määrään. Jos leasingvelan vähennys ylittää käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka vastaa leasingvelan alkuperäisen arvostuksen määrää. Lisäksi käyttöoikeusomaosuuserän hankintamenoon sisällytetään ennen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisesti saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen välittömät menot, sekä arvio ennallistamismenoista. Myöhemmillä kausilla käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla, oikaistuna leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä.# Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Jos vuokrattu hyödyke poistuu käytöstä tai se vuokrataan edelleen maksettua vuokraa alemmalla vuokralla, vuokrasopimuksesta muodostuu tappiollinen ja vastaavasta käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan arvonalentuminen. Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä, taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten pituudesta ja jatko-optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu. Tehdyt arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten vähittäiskaupan ja sitä palvelevan logistiikan tarvitsemia tiloja. Vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia ja paikallisen markkinakäytännön mukaisia. Osaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältyy jatko-optioita. Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten myös koneita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja, logistiikan koneita ja laitteita sekä kauppojen ja logistiikan jätteiden kierrätykseen liittyviä laitteita. Konserni on luokitellut vähäarvoisiksi omaisuuseriksi toimistokoneet ja laitteet, ja näiden hyödykkeiden vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuosikuluna.

Milj. €	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 799,9	17,0	1 816,9
Lisäykset	444,0	13,5	457,5
Liiketoimintojen hankinnat	2,7	9,7	12,3
Siirrot erien välillä	0,0	-0,4	-0,4
Poistot	-348,5	-11,0	-359,5
Arvonalentumiset	-12,8	-	-12,8
Vähennykset	-36,9	-0,2	-37,1
Muuntoerot	-8,9	-0,4	-9,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 839,5	28,2	1 867,7
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 718,9	18,6	1 737,6
Lisäykset	431,0	6,2	437,3
Liiketoimintojen hankinnat	14,8	0,9	15,7
Poistot	-339,3	-8,0	-347,3
Arvonalentumiset	-5,9	-	-5,9
Vähennykset	-10,2	-0,4	-10,6
Muuntoerot	-9,5	-0,3	-9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 799,9	17,0	1 816,9

Vuokravastuut sopimuksista, jotka eivät ole alkaneet 31.12.2024 ja joihin yhtiö on sitoutunut, olivat 298,8 milj. euroa (233,2 milj. euroa).

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Milj. €	2024	2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-375,5	-353,2
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-4,3	-3,2
Vuokrakulut vähäarvoisista omaisuuseristä	-3,5	-3,6
Muuttuvat vuokrakulut	-0,7	-1,0
Korkokulut	-78,6	-73,4
Yhteensä	-462,6	-434,3

Leasingvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti on eritelty liitteessä 4.3.

Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta

Milj. €	2024	2023
Leasingvelkojen korkokulut	-78,6	-73,4
Leasingvelkojen lyhennykset	-370,9	-354,3
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat	-8,5	-7,7
Yhteensä	-458,0	-435,4

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleantajana

Vuokralleantajan raportoinnissa vuokrasopimukset jaetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi, onko vuokrasopimus operatiivinen vuokrasopimus vai rahoitusleasingsopimus. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralaiselle. Rahoitusleasingsopimuksessa vuokralleantaja kirjaa sopimuksen alkaessa taseeseen rahoitusleasingsaamisen, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Kesko vuokraa tiloja muille yrittäjille kuin K-kauppiaille muodostaakseen kauppapaikkaan kokonaisansaintaansa tukevan palvelukokonaisuuden. Tällaisia tiloja ovat tyypillisesti kauppakiinteistöjen yhteydessä toimivat ns. etutilamyymälät. Keskolla on etutilamyymälöitä sekä omistamissaan kohteissa että vuokratuissa kohteissa, joissa jälkimmäisistä Keskolla on edelleenvuokraussopimus. Etutilamyymälöiden vuokrasopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. K-kauppiaiden ketjutoiminnan harjoittamisessa liiketilana käyttämät Keskon omistamat tai vuokraamat tilat on luovutettu kauppiaille ketjusopimuksen nojalla, eikä niitä ole käsitelty vuokrasopimuksina. Ketjusopimukseen perustuvien tuottojen tilinpäätöskäsittelystä on kerrottu liitteessä 2.1. K Auto Leasing harjoittaa autojen vuokraustoimintaa. Sopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia.

Vuokratuotot

Milj. €	2024	2023
Vuokratuotot operatiivisista vuokrasopimuksista	75,0	68,5

3.5 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Hankintameno määritetään pääsääntöisesti painotetun keskihankintahinnan mukaan. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot hankintarahteineen. Itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki valmistusmenot sisältäen välittömät menot ja osuudet valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa arvonalentumisen. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto- omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Milj. €	2024	2023
Tavarat	1 096,1	1 078,4
Ennakkomaksut	5,4	5,5
Yhteensä	1 101,5	1 083,9
Vaihto-omaisuuden arvonalennus nettorealisointiarvoon	70,2	72,3

3.6 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen saamisen määräisenä. IFRS 9 -standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset tulee kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin mahdollistamaa yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen varausmatriisin avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyritykset on luokiteltu eri riskiluokkiin liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserniyritykset noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Mahdolliset muutokset asiakkaiden maksukyvyssä voivat aiheuttaa muutoksia myyntisaamisten arvostukseen tulevina kausina.

Milj. €	2024	2023
Korolliset laina- ja muut saamiset	4,2	4,3
Korolliset saamiset yhteensä	4,2	4,3
Myyntisaamiset	957,9	970,5
Tuloverosaamiset	12,9	6,6
Korottomat laina- ja muut saamiset	38,0	44,6
Siirtosaamiset	249,1	258,0
Muut korottomat saamiset yhteensä	287,1	302,6
Yhteensä	1 262,1	1 284,0

Siirtosaamisten merkittävin erä liittyy ostojen hyvityksiin. Lyhytaikaisten myynti- ja lainasaamisten sekä lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat liiketoiminnot. Luottoriskin hallintaan liiketoiminnoissa on määritetty luottomyynnin ehdot ja vakuusvaateet sekä luottolimiittejä koskevat päätöksentekovaltuudet. Luotonvalvonnassa tunnistetaan riskiasiakkaat ja luottopäätösten perusteena käytetään ajantasaista tietoa asiakkaiden maksukyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Myyntisaamisten arvostuksessa on otettu huomioon taloudellinen epävarmuus arvioitaessa odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Konsernin myyntisaamiset ovat suurelta joukolta yksittäisiä asiakkaita, eikä taseen saamisiin sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Liiketoimintojen kausiluonteisuus vaikuttaa myyntisaamisten määrään konsernitaseessa. Luottotappioiden määrä on pysynyt kohtuullisena taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta.

Milj. €	2024	2023
Erääntymättömät myyntisaamiset	878,3	875,8
1-7 päivää erääntyneet myyntisaamiset	40,6	58,0
8-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	17,6	14,7
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	4,1	4,7
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	17,2	17,1
Yhteensä	957,9	970,5

Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa ja myyntisaamisista 357,7 milj. euroa (382,7 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia.Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 187,1 milj. euroa (199,5 milj. euroa). Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia, kuten yrityskiinnityksiä, ja muuta pantattua omaisuutta. Myyntisaamisiin sisältyy arvonalentumista yhteensä 30,6 milj. euroa (24,4 milj. euroa). Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä 7,1 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Sellaisia myyntisaamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 2,1 milj. euroa (1,4 milj. euroa).

3.7 Eläkesaamiset

Laadintaperiaatteet

Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen.

Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit Credit Method) käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Työsuhde-etuuksiin liittyvien erien laskennassa käytetään useita arviointia vaativia tekijöitä. IAS 19 mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu mm. seuraaviin johdon arvioita vaativiin tekijöihin:

tilikauden eläkekulun, eläkevelvoitteen ja nettorahoitusmenon laskemisessa käytettävä diskonttokorko
tuleva palkkatasokehitys
henkilöstön palvelusajan pituus.

Muutokset näissä olettamissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevastuun ja tulevien eläkekulujen määriin. Lisäksi merkittävä osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu kiinteistöihin ja osakkeisiin, joiden arvonmuutokset vaikuttavat taseen eläkesaamisen määrään.

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta. Ulkomaisissa tytäryrityksissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja käytännön mukaan ja ne ovat pääosin maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.

Keskon Eläkekassa

Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassassa. Lisäeläke-etuuden piiriin ei ole otettu uusia työntekijöitä 9.5.1998 jälkeen. Kassan sääntöjen mukaisien ehtojen täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa.

Eläkekassaan toimintapiiriin kuului 1 996 jäsentä, joista aktiiveja oli 245 ja eläkkeensaajia 1 751. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,3 % (96,4 %). Liitetiedoissa on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.

Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla annetut asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säädökset sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen liittyen. Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla ja tilapäistä katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien hajauttamisesta. Tilikaudella 2024 tai tilikaudella 2023 Keskon Eläkekassa ei perinyt kannatusmaksua osakkailtaan.

Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti:

Milj. €	2024	2023
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	-214,6	-241,0
Järjestelyn varojen käypä arvo	342,1	320,3
Nettomääräinen saaminen taseessa	127,5	79,6

Taseen nettomääräisen saamisen muutos:

	Tilikauden alussa	Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut	Uudelleenarvostus	Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut	Tilikauden lopussa
2024	79,6	0,2	46,9	0,7	127,5
2023	86,9	-1,2	-6,8	0,3	79,6

Milj. €		Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Yhteensä
Yhteensä 1.1.2024		-241,0	320,3	79,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno		-1,9		-1,9
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot		0,1		0,1
Korkomeno/-tuotto		-7,2	9,8	2,5
Järjestelyn kulut		-0,5		-0,5
Tulosvaikutus		-9,0	9,3	0,2
Uudelleenarvostus	Varojen tuotto	20,4		20,4
	Rahoitusolettamamuutokset	26,2		26,2
	Kokemusperäiset muutokset	0,3		0,3
Uudelleenarvostus yhteensä		26,5	20,4	46,9
Suoritukset järjestelyyn		0,7		0,7
Muut muutokset		-5,9	6,3	0,1
Maksetut etuudet		14,9		-14,9
31.12.2024		-214,6	342,1	127,5

Milj. €		Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Yhteensä
Yhteensä 1.1.2023		-225,2	312,1	86,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno		-2,3		-2,3
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot		-1,5		-1,5
Korkomeno/-tuotto		-7,7	10,9	3,2
Järjestelyn kulut		-0,5		-0,5
Tulosvaikutus		-11,6	10,4	-1,2
Uudelleenarvostus	Varojen tuotto	11,4		11,4
	Rahoitusolettamamuutokset	-15,1		-15,1
	Kokemusperäiset muutokset	-3,2		-3,2
Uudelleenarvostus yhteensä		-18,3	11,4	-6,8
Suoritukset järjestelyyn		0,3		0,3
Maksetut etuudet		14,0		-14,0
31.12.2023		-241,0	320,3	79,6

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2024

Milj. €	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	29,2		29,2
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	50,6	7,6	58,2
Sijoitusrahastot	74,0	15,4	89,5
Kiinteistöt		85,6	85,6
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot	61,7		61,7
Muut maat
Sijoitusrahastot	23,6		23,6
Yhteensä	209,9	137,8	347,8

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2023

Milj. €	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	28,5		28,5
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	57,4	3,2	60,6
Sijoitusrahastot	72,9	15,9	88,8
Kiinteistöt		85,5	85,5
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot	51,2		51,2
Muut maat
Sijoitusrahastot	16,9		16,9
Yhteensä	198,5	133,1	331,6

Milj. €	2024	2023
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita	-	-
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia kiinteistöjä	85,6	85,5

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset

	2024	2023
Diskonttauskorko	3,35 %	3,02 %
Palkankorotusoletus	2,27 %	2,96 %
Inflaatio	1,99 %	2,48 %
Eläkkeiden odotettu kasvu	1,80 %	2,67 %
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta	4	5

Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma

	2024	2023
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika, vuotta	11	12
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettianalyysi, milj. €
Alle 1 vuosi	15,6	15,4
1−10 vuotta	114,5	121,4
10−20 vuotta	96,1	109,2
20−30 vuotta	62,0	75,6
Yli 30 vuotta	40,1	55,5
Yhteensä	328,3	377,0

Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit

Varoihin liittyvät riskit

Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakeindeksirahastoja, pääomarahastoja, noteeraamattomia osakkeita sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua. Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %.

Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto- ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli 10,21 % vuonna 2024. Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon laskennassa käytetyn diskonttokoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämä siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten säännösten mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan laskettuna Eläkekassan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän 131,8 milj. eurolla 31.12.2024.# Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää. Velvoitteeseen liittyvät riskit Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus. Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiän nosto tai eläketurvan heikennys kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa eläkevelvoitteen määrää. Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason laskiessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan sijoitusomaisuus sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten vuosituoton muutos välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen diskonttokoron muutoksen kanssa.

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille.

Vakuutusmatemaattinen oletus	Oletuksen muutos	Vaikutus etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään, lisäys	Vaikutus etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään, vähennys
2024 Diskonttauskorko	0,50 %	-5,35 %	5,86 %
	Palkankorotusoletus 0,50 %	0,65 %	-0,46 %
	Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 %	5,10 %	-4,70 %
2023 Diskonttauskorko	0,50 %	-5,87 %	6,52 %
	Palkankorotusoletus 0,50 %	0,74 %	-0,65 %
	Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 %	5,60 %	-5,10 %

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävinä sijoituksina. Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeille ei ole markkinanoteerauksia. Osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu liitteessä 5.1. Lähipiiritiedot on esitetty liitteessä 5.2.

Merkittävät yhteisyritykset

Konsernilla on merkittävä yhteisyritys UAB Kesko Senukai Lithuania. Kesko Senukai -konserni harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Valko- Venäjällä. Konsernin emoyhtiö, UAB Kesko Senukai Lithuania, on Liettuassa rekisteröity osakeyhtiö. Kesko-konsernin omistusosuus Kesko Senukai -konsernissa on 50,0 %. UAB KS Holding on kiinteistökehitystä ja kiinteistöjen vuokrausta harjoittava Liettuassa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta liittyy läheisesti Kesko Senukai -konsernin toimintaan. Kesko-konsernin omistusosuus KS Holding -konsernissa on 50,0 %.

Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €
| | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| :----------------- | :--------- | :--------- |
| Lyhytaikaiset varat | 416,7 | 413,9 |
| Pitkäaikaiset varat | 402,1 | 426,8 |
| Lyhytaikaiset velat | 293,4 | 301,0 |
| Pitkäaikaiset velat | 268,8 | 292,9 |

Edellä mainitut taseen erät sisältävät seuraavat erät:
| | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| :-------------- | -----------: | -----------: |
| Rahavarat | 26,3 | 69,7 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 46,6 | 47,1 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 268,7 | 292,8 |

Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €
| | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
| :---------------------------------------------------------- | --------------: | --------------: |
| Liikevaihto | 1 199,6 | 1 174,9 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 41,8 | 37,9 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden laaja tulos | 42,8 | 34,3 |
| Konsernin omistusosuus tilikauden tuloksesta | 20,9 | 19,0 |
| Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus tilikauden tuloksesta | 20,9 | 19,0 |
| Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus tilikauden laajasta tuloksesta | 21,4 | 17,1 |

Edellä mainitut tuloslaskelmaerät sisältävät seuraavat erät:
| | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
| :-------------------------------------- | --------------: | --------------: |
| Poistot ja arvonalentumiset | -56,1 | -53,9 |
| Korkotuotot | 1,1 | 1,1 |
| Korkokulut | -12,9 | -11,9 |
| Tuloverot | -4,5 | -4,7 |
| Yhteisyrityksiltä saadut osingot ja pääomanpalautukset | -16,4 | -21,7 |

Yhteisyritysten tasearvon täsmäytys, Milj. €
| | 2024 | 2023 |
| :---------------------------- | :---- | :---- |
| Yhteisyritysten nettovarat | 256,6 | 246,7 |
| Vähemmistön osuus nettovaroista | 20,6 | 22,0 |
| Konsernin omistusosuus nettovaroista | 117,7 | 112,6 |
| Liikearvo | 19,2 | 19,2 |
| Käyvän arvon kohdistukset | 15,0 | 15,0 |
| Yhteisyritysten tasearvo | 151,8 | 146,8 |

Merkittävät osakkuusyritykset

Mercada Oy on Suomessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toimiala on kiinteistösijoittaminen. Mercada omistaa, hallinnoi ja kehittää pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia kauppapaikkoja Suomessa. Kesko Oyj:n omistusosuus Mercadassa on 33,3 %. Mercadan omistaa kolme osakasta tasaosuuksin.

Yhteenveto merkittävän osakkuusyrityksen taloudellisista tiedoista, Milj. €
| | 2024 | 2023 |
| :-------------------------- | :--- | :--- |
| Lyhytaikaiset varat | 20,0 | 22,1 |
| Pitkäaikaiset varat | 495,4 | 506,7 |
| Lyhytaikaiset velat | 6,8 | 11,1 |
| Pitkäaikaiset velat | 467,9 | 477,6 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 40,8 | 40,1 |
| Liikevaihto | 54,2 | 51,8 |
| Tilikauden tulos | 0,7 | -4,1 |
| Tilikauden laaja tulos | 0,7 | -4,2 |

Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. €
| | 2024 | 2023 |
| :--------------------------- | :--- | :--- |
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 40,8 | 40,1 |
| Konsernin omistusosuus nettovaroista | 13,6 | 13,4 |
| Osakkuusyrityksen tasearvo | 13,6 | 13,4 |

Muut osakkuusyritykset

Yhteenveto muiden osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €
| | 2024 | 2023 |
| :--------------------------------------- | :--- | :--- |
| Konsernin osuus tilikauden tuloksesta | 3,0 | 2,8 |
| Konsernin osuus tilikauden laajasta tuloksesta | 3,0 | 2,8 |
| Osakkuusyritysten tasearvo konsernitaseessa | 74,3 | 72,7 |

Taulukkoon sisältyvät osakkuusyritykset ovat Vähittäiskaupan Takaus Oy ja K-Tilipalvelu Oy, jotka myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille.

3.9 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus alun perin on kirjattu. Konsernin varaukset liittyvät merkittävimmiltä osin konsernin myymien tuotteiden osalta annettuihin takuusitoumuksiin. Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot täyttävä tuote myydään. Varauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon osalta.

Milj. €	Takuuvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2024	6,6	12,3	18,9
Valuuttakurssivaikutukset	-	-0,1	-0,1
Varausten lisäykset	5,5	7,4	12,9
Varausten peruutukset	-3,0	-0,9	-3,9
Varausta vastaan toteutuneet kulut	-1,4	-7,0	-8,4
Siirrot erien välillä	1,3	-1,3	0,0
Varaukset 31.12.2024	9,0	10,5	19,5

Varausten jakautuminen
| | Pitkäaikainen | Lyhytaikainen | Yhteensä |
| :------------ | :-----------: | :-----------: | :------: |
| | 3,2 | 5,8 | 6,3 |
| | 3,1 | 7,4 | 13,2 |

Suurimmat erät muissa varauksissa ovat konserniyritysten myymien ajoneuvojen ja koneiden huolenpitosopimuksiin liittyvät kulut, tyhjien kauppapaikkojen kiinteistökulut ja uudelleenjärjestelykulut. Huolenpitosopimusten kestoaika on keskimäärin 3-4 vuotta.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT

4.1 Pääoman hallinta

Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) johdetaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian toteuttaminen ja omistaja- arvon kasvattaminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate. Osa konsernin korollisista velkoja koskevista sopimuksista sisältää kovenantteja, joiden ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta. Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään Kesko Oyj:n hallituksessa. Hallitus vahvisti 27.5.2021 konsernin keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet: vertailukelpoinen liikevoitto-% yli 6,0 % (aiempi 5,5 %) ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli 14,5 % (aiempi 12,5 %). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on, kuten aiemmin, että korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS 16 -vaikutuksia on enintään 2,5.

Milj.# 2024 2023

Konsernitaseen korolliset velat ja leasingvelat

3 396,3 2 787,0
Leasingvelat 2 051,0 1 997,9
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 15,0 15,4
Rahavarat 473,1 211,9

Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja

857,2 561,9

Liikevoitto

579,5 695,4
- poistot ja arvonalentumiset 247,9 184,0
- käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 375,5 353,2
- käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat 453,2 430,7

Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

749,7 801,8

Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

1,1 0,7

135

Nettovelan täsmäytys

Konserni määrittelee nettovelan siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista vähennetään konsernin likvidit varat, jotka koostuvat rahavaroista sekä muista lyhytaikaisista rahoitusvaroista. Konsernin likvidit varat 31.12.2024 olivat 488,1 milj. euroa (227,3 milj. euroa). Korolliset velat 31.12.2024 olivat 3 396,3 milj. euroa (2 787,0 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli 2 051,0 milj. euroa (1 997,9 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat 2 908,2 milj. euroa (2 559,8 milj. euroa) ja ilman leasingvelkoja 857,2 milj. euroa (561,9 milj. euroa).

Milj. €	2024	2023
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	185,2	3,3
Rahavarat	287,9	208,6
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	15,0	15,4
Lainat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat	-291,3	-98,5
Leasingvelat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat	-422,2	-350,6
Lainat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat	-1 054,0	-690,7
Leasingvelat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat	-1 628,8	-1 647,2
Korolliset nettovelat yhteensä	-2 908,2	-2 559,8

136

Milj. €	Kirjanpitoarvo 1.1.2024	Rahavirrat	Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit	Leasingvelkojen nettomuutos	Valuuttakurssi- oikaisut	Kirjanpitoarvo 31.12.2024
Leasingvelat vuoden kuluessa	-350,6	370,9	-3,4	-441,0	1,9	-422,2
Leasingvelat yli vuoden kuluttua	-1 647,2	-8,7	19,1	8,0	-	-1 628,8
Lainat vuoden kuluessa	-98,5	-191,5	-1,3	0,0	-	-291,3
Lainat yli vuoden kuluttua	-690,7	-343,1	-20,3	0,0	-	-1 054,0
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	15,4	-0,4	-	-	-	15,0
Rahavarat ja luotolliset tilit	208,6	57,8	21,7	-0,3	-	287,9
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	3,3	181,9	-	-	-	185,2
Nettovelka	-2 559,8	75,7	-11,9	-421,9	9,7	-2 908,2

Milj. €	Kirjanpitoarvo 1.1.2023	Rahavirrat	Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit	Leasingvelkojen nettomuutos	Valuuttakurssi- oikaisut	Kirjanpitoarvo 31.12.2023
Leasingvelat vuoden kuluessa	-328,1	354,3	-3,4	-374,8	1,4	-350,6
Leasingvelat yli vuoden kuluttua	-1 592,0	-12,1	-51,6	8,4	-	-1 647,2
Lainat vuoden kuluessa	-252,6	154,2	-	0,0	-	-98,5
Lainat yli vuoden kuluttua	-245,5	-445,2	-	-	-	-690,7
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	68,6	-53,2	-	-	-	15,4
Rahavarat ja luotolliset tilit	228,5	-28,1	8,2	-0,1	-	208,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	17,0	-13,7	-	-	-	3,3
Nettovelka	-2 104,2	-31,7	-7,3	-426,4	9,8	-2 559,8

137

4.2 Oma pääoma

Laadintaperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Kesko Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakkeiden lukumäärän muutokset ja oman pääoman rahastot

Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma Milj. €	Ylikurssirahasto Milj. €	Muut rahastot Milj. €	Yhteensä Milj. €
1.1.2023
Osakepääoma	126 948 028			270 510 619
A				397 458 647
B				197,3
Yhteensä		197,8	266,9	662,0
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä	-310 864			-310 864
31.12.2023
Osakepääoma	126 948 028			270 821 483
A				397 769 511
B				197,3
Yhteensä		197,8	266,9	662,0
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä	-186 897			-186 897
31.12.2024
Osakepääoma	126 948 028			271 008 380
A				397 956 408
B				197,3
Yhteensä		197,8	266,8	661,9

	Äänimäärä
	1 269 480
280	271 008
380	1 540 488
660

B-osakkeiden lukumäärä sekä A- ja B-osakkeiden yhteislukumäärä eivät sisällä omia osakkeita, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 122 600 kpl (2 309 497 kpl).

Omat osakkeet 31.12.2024

Yhtiön hallussa oli 2 122 600 omaa B-osaketta, jotka on hankittu yhtiökokouksen hallitukselle antamilla valtuutuksilla tilikausilla 2018 ja 2014. Vuonna 2018 hankittuja B- osakkeita on jäljellä 2 000 000 kpl ja vuonna 2014 hankittuja 122 600 kpl. Osakkeiden lukumäärät vastaavat vuonna 2020 toteutetun osakkeiden splittauksen jälkeen laskettuja lukumääriä. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen B-osakkeiden hankintameno 24,4 milj. euroa ja 2014 hankittujen osakkeiden hankintameno 1,0 milj. euroa on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2024 antama, 30.6.2025 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään 16 000 000 B-osaketta. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitteessä 5.3.

kpl	Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2023	Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä	Tilikauden aikana palautunut	Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2024
	2 309 497	-203 997	17 100	2 122 600

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,90 euroa/osake. Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa jaettiin 1,02 euroa/osake.

138

Oma pääoma ja oman pääoman rahastot

Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP), muista rahastoista, arvonmuutosrahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista, josta on vähennetty omat osakkeet.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen nimellisarvon ylittävä määrä niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista oli päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Tilikauden päättyessä ylikurssirahasto oli 197,8 milj. euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 24,1 milj. euroa, sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut rahastot

Muut rahastot, 242,7 milj. euroa, ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja. Pääosa muista rahastoista muodostuu käyttörahastosta, joka tilikauden päättyessä oli 242,3 milj. euroa.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Muuntoeroihin sisältyvät myös kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai kurssierot lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Muuntoerojen muutos esitetään laajan tuloksen erissä.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käsiteltävien johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osuuden. Rahavirran suojauksena käsitellään sähköjohdannaiset. Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Rahavirran suojaustulos on esitetty liitteessä 4.3 Rahoitusriskit.

4.3 Rahoitusriskit

Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryritysten rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Tytäryrityksissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariskit

Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa kahdeksassa maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaan rahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit). Konserniyritysten rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla.

Translaatioriskit

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Norjan ja Ruotsin kruunussa. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.

Konsernin translaatiopositio 31.12.2024	Milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Nettosijoitus		164,0	418,7	95,6	355,1

Konsernin translaatiopositio 31.12.2023	Milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Nettosijoitus		-	487,2	85,2	297,5

139

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyritysten toimintavaluuttojen 10 %:n heikentyminen tai vahvistuminen euroa vastaan vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2024	Milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Heikentyminen 10 %		-14,9	-38,1	-8,7	-32,3
Vahvistuminen 10 %		18,2	46,5	10,6	39,5

| Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2023 | Milj. € | DKK | NOK | PLN | SEK |
| :------------------------------------------------ | :------ | :-- | :-- | :-- | :-- |# € DKK NOK PLN SEK Heikentyminen 10 % - -44,3 -7,7 -27,0 Vahvistuminen 10 % - 54,1 9,5 33,1 Transaktioriskit

Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryrityksille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaan rahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryritysten veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryritykset raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain. Tytäryritykset toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa. Konserni ei pääsääntöisesti noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Siltä osin kuin ostojen suojauksiin noudatetaan suojauslaskentaa, johdannaisten arvostus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Kun johdannainen erääntyy, kirjataan se yhdenmukaisesti suojauskohteen kanssa.

Konsernin transaktiopositio 31.12.2024
| Milj. € | DKK | NOK | PLN | SEK | USD |
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin transaktioriski | 1,8 | 33,8 | -5,6 | -44,6 | -2,3 |
| Suojaavat johdannaiset | - | -42,4 | 4,2 | 37,1 | 36,6 |
| Avoin positio | 1,8 | -8,6 | -1,4 | -7,6 | 34,3 |

Konsernin transaktiopositio 31.12.2023
| Milj. € | DKK | NOK | PLN | SEK | USD |
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin transaktioriski | -0,0 | 51,7 | -11,6 | 57,5 | -2,9 |
| Suojaavat johdannaiset | - | -42,3 | 5,1 | -47,3 | 17,2 |
| Avoin positio | -0,0 | 9,5 | -6,6 | 10,2 | 14,3 |

Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta. Yllä olevassa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan transaktiopositioon, merkittävin ero yllä olevaan taulukkoon on USD-positiossa. Avoin USD-riski 31.12.2024 on -2,0 milj. euroa. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi taseen valuuttamääräisten saamisten ja velkojen, konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2024
| Milj. € | DKK | NOK | PLN | SEK | USD |
|---|---|---|---|---|---|
| Heikentyminen 10 % | -0,2 | 0,8 | 0,1 | 0,7 | -3,1 |
| Vahvistuminen 10 % | 0,2 | -1,0 | -0,2 | -0,8 | 3,8 |

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2023
| Milj. € | DKK | NOK | PLN | SEK | USD |
|---|---|---|---|---|---|
| Heikentyminen 10 % | 0,0 | -0,9 | 0,6 | -0,9 | -1,3 |
| Vahvistuminen 10 % | -0,0 | 1,1 | -0,7 | 1,1 | 1,6 |

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu. Likvidit varat sisältää taseen rahavarat, jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat. Näiden tase-erien muutokset on esitetty konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarojen osalta rahavarojen muutoksessa ja muiden rahoitusvarojen osalta investointien rahavirrassa. Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu talletuksiin 31.12.2024 ja näiden sijoitusten duraatio tilikauden lopussa oli 0,02 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä. Konsernin nettovelan täsmäytyslaskelma on esitetty liitteessä 4.1. Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille. Keskolla on kuusi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 770 miljoonaa euroa, ja joiden korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle ja ruokahävikille asetettuja vastuullisuustavoitteita sekä Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien päästövähennystavoitteita. Vuoden 2024 aikana on nostettu yksi uusi kahdenvälinen laina ja lisäksi lainoja on lyhennetty. 2.10.2024 Kesko laski liikkeelle 300 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman senioriehtoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 2.2.2030, ja jolle maksetaan 3,5 prosentin vuotuista korkoa. Kahdenvälisiin lainoihin liittyy kovenanttina tunnusluku korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta. Tunnusluku on ollut koko tilikauden ajan selvästi alle raja-arvojen. Sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 300 miljoonan euron vasta-arvosta (300 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 513 milj. euron vasta-arvosta (546 milj. euroa).

31.12.2024

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta	193,0	563,7	164,1	920,8
rahoituskulut	31,9	38,1	12,9	82,9
Joukkovelkakirjalainat	-	-	298,0	298,0
rahoituskulut	3,5	42,0	10,5	56,0
Eläkelainat	12,0	20,3	-	32,3
rahoituskulut	0,4	0,5	-	0,9
Leasingvelat	422,1	1 049,1	579,7	2 051,0
rahoituskulut	74,2	172,7	73,9	320,8
Velat K-kauppiaille	64,7	-	-	64,7
rahoituskulut	-	-	-	-
Muut korolliset velat	21,5	7,9	0,0	29,4
rahoituskulut	-	0,4	-	0,4
Pitkäaikaiset korottomat velat	0,6	22,7	19,1	42,4
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	1 404,4			1 404,4
Siirtovelat	442,4			442,4
Muut korottomat velat	299,0			299,0

31.12.2023

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta	0,2	650,6	0,8	651,6
rahoituskulut	29,6	17,3	0,1	47,0
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-
rahoituskulut	-	-	-	-
Eläkelainat	12,0	32,3	-	44,3
rahoituskulut	0,6	0,9	-	1,5
Leasingvelat	350,6	1 064,2	583,0	1 997,9
rahoituskulut	69,6	164,5	68,4	302,5
Velat K-kauppiaille	64,5	-	-	64,5
rahoituskulut	-	-	-	-
Muut korolliset velat	21,7	7,9	0,0	29,6
rahoituskulut	0,1	0,4	-	0,5
Pitkäaikaiset korottomat velat	0,6	3,9	19,7	24,1
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	1 418,3			1 418,3
Siirtovelat	415,1			415,1
Muut korottomat velat	193,4			193,4

Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy 6,2 milj. euroa (3,9 milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä, joista 3,4 milj. euroa erääntyy seuraavan 12 kk aikana. Leasingveloista on kerrottu liitteessä 3.4.

31.12.2024

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttajohdannaiset	123,3	-	-	123,3
Korkojohdannaiset	4,1	1,5	0,2	5,8
josta suojauslaskennan alaiset	3,1	0,5	0,2	3,8
Sähköjohdannaiset	2,4	3,0	-	5,5

31.12.2023

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttajohdannaiset	125,1	-	-	125,1
Korkojohdannaiset	3,9	4,8	-	8,7
josta suojauslaskennan alaiset	3,0	2,9	-	5,9
Sähköjohdannaiset	0,5	1,3	-	1,9

31.12.2024

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Saamiset
Valuuttajohdannaiset	124,6	-	-	124,6
Korkojohdannaiset	5,9	3,6	0,5	10,1
josta suojauslaskennan alaiset	2,9	1,2	0,5	4,6
Sähköjohdannaiset	1,5	0,8	0,0	2,3

31.12.2023

Milj. €	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Saamiset
Valuuttajohdannaiset	123,5	-	-	123,5
Korkojohdannaiset	9,4	7,0	-	16,3
josta suojauslaskennan alaiset	3,6	2,1	-	5,6
Sähköjohdannaiset	5,3	2,2	0,0	7,5

Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin. Keskon rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaa voidaan noudattaa korkojohdannaisiin. Konsernin erikseen määriteltyjen lainojen suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty koronvaihtosopimuksia. Suojauslaskennan alaisten lainojen suojausaste on 70 %. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisten lainojen suojauksesta. Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoitteeksi on asetettu duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1-4 vuotta. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 1,0 vuotta (1,1 vuotta). Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2024 lasketun herkkyysanalyysin mukaisesti vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 7,1 milj. euroa (-/+ 4,1 milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön. Eläkelainat, yhteensä 32,3 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 1,4 %. Muut rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 3,5 % tilikauden päättyessä.

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten kotimaisten ja ulkomaisten pankkien, rahalaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahoitusvaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten ja pankkien liikkeelle laskemiin velkakirjoihin, yritys- ja sijoitustodistuksiin. Limiitit ovat säännöllisen tarkastelun kohteena markkinatilanteen mukaisesti. Myyntisaamisten luotto- ja vastapuoliriskistä on kerrottu liitteessä 3.6.

Toimittajarahoitusohjelma

Konsernilla on toimittajarahoitusohjelma kolmen pankin kanssa. Konsernitaseen ostovelkojen kokonaismäärä 31.12.2024 oli 1 404,4 milj. euroa, joista ohjelmien piirissä olevaa avoimista ostolaskuista johtuvaa velkaa oli 332,4 milj. euroa. Toimittajarahoituksen piiriin kuuluvat ostovelat, joista toimittajat ovat jo saaneet maksun rahoittajalta olivat 326,0 milj. euroa 31.12.2024. Toimittajarahoituksessa tavarantoimittaja hyödyntää tavaranostajan luottoluokitusta myydessään saatavansa rahoituslaitokselle. Ostajayrityksen hyväksyttyä laskut, pankki maksaa ne tavarantoimittajalle ilman takautumisoikeutta ja tavarantoimittaja saa myyntisaamisiinsa liittyvät rahavirrat nopeasti käyttöönsä.Konserni ei maksa tavarantoimittajarahoituksesta palkkiota pankille. Toimittajarahoitusohjelman piirissä olevien ostovelkojen maksuajat ovat 30-240 päivää ja vastaavasti ohjelmaan kuulumattomien ostovelkojen maksuajat ovat 0-365 päivää. Ohjelman piiriin kuuluvat ostovelat kohdistuvat pääosin Suomeen ja rakentamisen ja talotekniikan kauppaan. Ohjelman piiriin kuuluvat avoimet ostolaskut esitetään ostoveloissa konsernin taseessa. Näiden ostovelkojen vaikutus näkyy liiketoiminnan rahavirrassa käyttöpääoman muutoksena.

Lyhytaikaiset korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi

Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Milj. €	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	15,4	38,7
Muutokset	-0,4	-23,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	15,0	15,4

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin. Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta tilinpäätöshetken saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty 143 duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 2,6 milj. euroa (+/- 1,5 milj. euroa).

Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti

Pitkäaikaisten saamisten maturiteettijakauma 31.12.2024

Milj. €	2026	2027	2028	2029	2030-	Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset	2,6	2,3	0,2	0,0	1,9	7,1
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,5	1,5	-	-	56,0	58,0
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,8	0,0	-	-	-	0,8
Yhteensä	3,8	3,9	0,2	0,0	57,9	65,9

Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Pitkäaikaisten saamisten maturiteettijakauma 31.12.2023

Milj. €	2025	2026	2027	2028	2029-	Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset	1,9	2,5	3,5	0,2	0,6	8,8
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	3,4	0,5	1,5	-	56,0	61,4
Muut pitkäaikaiset saamiset	1,1	0,0	0,0	0,0	0,0	1,3
Yhteensä	6,4	3,0	5,1	0,2	56,6	71,4

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa sovelletaan IFRS 9 standardin mukaista riskikomponentin suojausta. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Rahavirran suojaustulos

Milj. €	Korollisten lainojen korko- suojaus 2024	Sähkön hintariskin suojaus 2024	Korollisten lainojen korko- suojaus 2023	Sähkön hintariskin suojaus 2023
Käypä arvo 1.1. ennen laskennallisia veroja	-0,3	5,7	-	44,2
Yritysostot	1,9	-	-	-
Tulokseen kirjattu	-1,3	-0,2	-0,1	-5,2
Käyvän arvon muutos	0,4	-8,6	-0,2	-33,3
Käypä arvo 31.12. ennen laskennallisia veroja	0,8	-3,2	-0,3	5,7

Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 1 314 163 MWH (881 560 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 851 126 MWH (9 802 890 MWH). Systeemihinnan suojausaste 1-12 kuukaudessa oli 84 % (79 %), 13-24 kuukaudessa 75 % (66 %), 25-36 kuukaudessa 61 % (41 %), 37-48 kuukaudessa 38 % (27 %) ja 49-60 kuukaudessa 20 % (27 %). Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2024 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden 2025 tuloslaskelmaan -/+ 3,2 milj. euroa (-/+ 3,3 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 5,8 milj. euroa (-/+ 4,6 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Johdannaiset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. €	31.12.2024 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2023 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2023 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)
Korkojohdannaiset	9,3	-5,6	14,8	-8,5
Valuuttajohdannaiset	1,6	-0,2	0,2	-1,8
Sähköjohdannaiset	2,3	-5,5	7,5	-1,9
144

Johdannaissopimusten nimellismäärät

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Korkojohdannaiset	467,0	530,0
Valuuttajohdannaiset	124,9	125,3
Sähköjohdannaiset	45,4	39,4

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä. Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 0,7 milj. euroa. Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.

4.4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. €	2024	2023
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Tuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista	1,2	0,6
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	16,0	13,4
Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	0,0	0,6
Muut rahoitustuotot	0,5	2,4
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä	17,7	16,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-49,1	-24,9
Kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista	0,1	1,2
Kulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	-0,3	-0,3
Muut rahoituskulut	-0,1	-2,2
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-49,5	-26,3
Leasingvelkojen korkokulut	-78,6	-73,4
Valuuttakurssierot
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset johdannaisista, valuuttamääräisistä lainoista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja pankkitileistä	-1,3	-1,1
Valuuttakurssierot yhteensä	-1,3	-1,1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-111,7	-83,9
145

4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS 9-standardin mukaan kolmeen eri arvostusryhmään. Rahoitusvarat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin instrumentteihin riippuen liiketoimintamallin tavoitteista ja sopimuksiin perustuvista rahavirroista. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit huomioidaan kirjanpidossa selvityspäiväkäytännön mukaisesti. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle 12 kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt tai siirtynyt pois konsernilta ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernista. Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja sijoitetaan vain vastapuoliin, joiden luottokelpoisuuden arvioidaan olevan hyvä. Standardin mukainen odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumismalli edellyttää luottotappioiden kirjaamista ennakoivasti. Muiden rahoitusvarojen osalta historiallisten luottotappioiden puuttuessa vastapuoliriskiä seurataan aktiivisesti ja luottotappiot kirjataan, jos riskiä havaitaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää loppuun asti ja joiden rahavirrat koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös myyntisaamiset ja muut saamiset.

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaiset, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteereitä. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle 3 kk:n kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavaroihin luokitellaan myös käypään arvoon kirjattavat sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, joiden likviditeetti arvioidaan erittäin hyväksi. Rahavarat sisältävät myös konserniyritysten harjoittamaan vähittäiskauppatoimintaan liittyviä rahoja, jotka ovat myymälöiden pohjakassoina tai matkalla tilitettäviksi yhtiöille.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on kirjattu alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tilinpäätöksessä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoituslimiittien ja rahoitusvelkojen järjestelypalkkiot jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen, ja lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä.# Johdannaisten arvonmuutosten kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin vai ei, sekä se, mitä johdannaisella on suojattu. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, ne käsitellään joko saamisten tai velkojen käyvän arvon suojauksina, koron ja sähkön hintariskin osalta rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Jos suojauslaskennan 146 kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa suojausinstrumenttien tulos kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Rahoitustapahtumia suojaavat johdannaiset esitetään tuloslaskelmaan kirjattavalta osalta rahoituserissä. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Arvostusperiaatteet

Korkotermiinien käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttaoptioiden arvostamisessa käytetään vastapuolen hintanoteerausta, mutta konserni laatii myös oman tarkistusarvostuksen Black−Scholes-menetelmää käyttäen. Sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni ei ole suojannut tilikaudella ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Mikäli suojaus aktivoidaan, konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä tai valuuttamääräisiä lainoja. Valuuttatermiinien spot-hinnan muutos kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja esitetään laajan tuloslaskelman erissä. Termiinien korkoerot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Valuuttamääräisten lainojen kurssiero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Suojausinstrumenttien kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan tai se puretaan.

147

Arvot 31.12.2024

Tase-erä, milj. €	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	14,8	-	14,8	14,8	14,8
Lainasaamiset ja muut saamiset	61,0	61,0	61,0
Muut saamiset, johdannaiset	3,0	1,9	4,9	4,9	4,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	957,9	957,9	957,9
Muut saamiset	288,1	288,1	288,1
Muut saamiset, johdannaiset	1,6	1,7	3,3	3,3	3,3
Muut rahoitusvarat	-	15,0	-	15,0	15,0
Rahavarat	-	473,1	-	473,1	473,1
Rahoitusvarat yhteensä	19,4	1 795,0	3,6	1 817,9	1 817,9	8,2	14,8

Tase-erä, milj. €	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso 1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat	1 054,0	1 054,0	1 055,7
Pitkäaikaiset leasingvelat	1 628,8	1 628,8	1 628,8
Korottomat pitkäaikaiset velat	39,6	39,6	39,6
Korottomat pitkäaikaiset velat, johdannaiset	0,0	2,8	2,8	2,8	2,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	291,3	291,3	291,2
Lyhytaikaiset leasingvelat	422,2	422,2	422,2
Ostovelat	1 404,4	1 404,4	1 404,4
Muut korottomat velat	738,1	738,1	738,1
Muut korottomat velat, johdannaiset	0,2	3,1	3,4	3,4	3,4
Rahoitusvelat yhteensä	0,2	5 578,3	6,0	5 584,5	5 586,1	6,2

148

Arvot 31.12.2023

Tase-erä, milj. €	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	14,0	-	14,0	14,0	14,0
Lainasaamiset ja muut saamiset	64,1	64,1	64,1
Muut saamiset, johdannaiset	5,6	1,7	7,3	7,3	7,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	970,5	970,5	970,5
Muut saamiset	299,9	299,9	299,9
Muut saamiset, johdannaiset	1,2	5,8	7,0	7,0	7,0
Muut rahoitusvarat	-	15,4	-	15,4	15,5
Rahavarat	-	211,9	-	211,9	211,9
Rahoitusvarat yhteensä	20,8	1 561,7	7,5	1 590,1	1 590,2	14,3	14,0

Tase-erä, milj. €	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso 1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat	690,7	690,7	691,0
Pitkäaikaiset leasingvelat	1 647,2	1 647,2	1 647,2
Korottomat pitkäaikaiset velat	22,6	22,6	22,6
Korottomat pitkäaikaiset velat, johdannaiset	-	1,6	1,6	1,6	1,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	98,5	98,5	98,1
Lyhytaikaiset leasingvelat	350,6	350,6	350,6
Ostovelat	1 418,3	1 418,3	1 418,3
Muut korottomat velat	606,1	606,1	606,1
Muut korottomat velat, johdannaiset	1,8	0,6	2,3	2,3	2,3
Rahoitusvelat yhteensä	1,8	4 834,0	2,1	4 837,8	4 837,8	3,9

149

Taseen rahavaroihin sisältyy rahojen ja pankkisaamisten lisäksi jaksotettuun hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat 185,2 milj. euroa (3,3 milj. euroa), jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien. Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn osakaslainan sekä UAB Kesko Senukaille myönnetyt rahoituslainat. Taseen laskennallisia verosaamisia, tuloverosaamisia, laskennallisia verovelkoja ja tuloverovelkoja ei luokitella rahoitusvaroiksi tai rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevaan taulukkoon. Saatuja ennakkomaksuja 43,4 milj. euroa (56,7 milj. euroa) ei luokitella rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevassa taulukossa muihin korottomiin velkoihin. Rahoituslaitoksilta olevien lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja 2,2 %−2,9 %. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitteessä 4.3.

Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset

Milj. €	2024	2023
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1.	14,0	13,2
Ostot	0,8	1,3
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot	-0,1	-0,5
Käyvän arvon muutokset	-0,0	0,0
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12.	14,8	14,0

Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Tason 3 rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on kirjattu tulosvaikutteisia tappioita 0,1 milj. euroa tilikaudella 2024.

4.6 Vastuusitoutumukset

Milj. €	2024	2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	9,0	9,0
Kiinnitykset	181,2	181,2
Takaukset	12,3	10,3
Muut vastuut ja vastuusitoumukset	66,3	64,0
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	-	-
Muut vastuut ja vastuusitoumukset	-	-

Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät velkana konsernitaseessa tai vuokravastuuna liitteessä 3.4 esitettyihin eriin. Vertailukauden lukua on oikaistu vastaavaksi. Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2025 2,3 milj. euroa ja vuodesta 2026 eteenpäin 10,1 milj. euroa. Vuokravastuut taseeseen vielä kirjaamattomista vuokrasopimuksista on esitetty liitteessä 3.4.

150

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

5. MUUT

5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Tytäryritykset

Emoyhtiön omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Ankkuri-Energia Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Asunto Oy Kirkkonummen Västeruddintie 33	Kirkkonummi, Suomi	100,00	100,00
Asunto Oy Porvoon Taiteilija	Porvoo, Suomi	100,00	100,00
Byggmakker Handel AS	Oppegård, Norja	100,00	100,00
Davidsen Koncernen A/S	Vojens, Tanska	90,00	90,00
Fiesta Real Estate AS	Tallinna, Viro	100,00	100,00
Intersport Finland Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kalatukku E. Eriksson Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
K Auto Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Keskinäinen Kiinteistö Oy Voisalmentie 9	Lappeenranta Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kesko AB	Tukholma, Ruotsi	100,00	100,00
KESKO EIENDOM AS	Oppegård, Norja	100,00	100,00
Kesko Export Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistöosakeyhtiö Varkauden Kauppakatu 29	Varkaus, Suomi	52,29	52,29
Kiinteistö Oy Espoon Sinikalliontie 1	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoontori	Espoo, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoon Asemakuja 2	Espoo, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoon Asematori	Espoo, Suomi	54,10	54,10
Kiinteistö Oy Eteläkoivulan Kauppakeskus	Pori, Suomi	78,45	78,45
Kiinteistö Oy Harjantauksentie 11	Kotka, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Helsingin Itäkeskus	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Hiukkavaaran Kauppa	Oulu, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Hyvinkään Onnela	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Katsastusmiehentie 10	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 33	Kuopio, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Oksasenkatu 4	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Mariannen Liiketila	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Pontsonkulma
Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie 15 Helsinki, Suomi 79,50 79,50
Kiinteistö Oy Salon Hämeentie 24 Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Kiinteistö Oy Sarviniitynkatu 4 Kerava, Suomi 100,00 100,00
Kiinteistö Oy Sunan Hallitalo Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Kiinteistö Oy Tarkkaiikka Oulu, Suomi 100,00 100,00
Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Klintcenter Ab Maarianhamina, Ahvenanmaa 100,00 100,00
Kompass Invest Oy Kemiönsaari, Suomi 100,00 100,00
Koskelan Ostokeskus Oy Oulu, Suomi 58,64 29,32
K-Liikenneasema Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00
K-Market Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Onninen Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Reinin Liha Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00
Saunakallion Ostoskeskus Oy Järvenpää, Suomi 56,30 56,30
Tampereen Länsikeskus Oy Tampere, Suomi 100,00 100,00

151 Muiden konserniyritysten omistamat

Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Arn Eiendom AS Vefsn, Norja	100,00
BREIFLÅTVEIEN 15/21 AS Skedsmokorset, Norja	100,00
Davidsen Ejendomme A/S Vojens, Tanska	90,00
Davidsens Tømmerhandel A/S Vojens, Tanska	90,00
Espoontorin Pysäköintitalo Oy Espoo, Suomi	82,46
JØSSANGVEGEN 5 AS Jørpeland, Norja	100,00
K Auto AC Oy Helsinki, Suomi	100,00
K Auto PC Oy Helsinki, Suomi	100,00
K Auto Leasing Oy Helsinki, Suomi	100,00
K Auto Retail Oy Helsinki, Suomi	100,00
KESKO EIENDOM BERGEN AS Oppegård, Norja	100,00
Kesko Onninen International Trading Co., Ltd Shanghai, Kiina	100,00
Kestra Kiinteistöpalvelut Oy Helsinki, Suomi	100,00
Kiinteistö Oy Kokkolan Kaanaanmaantie 2-4 Kokkola, Suomi	64,78
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Rakuunaparkki Lappeenranta, Suomi	57,12
Kiinteistö Oy Vantaan Simonsampo Vantaa, Suomi	100,00
KR Fastigheter i Järfälla AB Sollentuna, Ruotsi	100,00
KR Fastigheter i Linköping AB Sollentuna, Ruotsi	100,00
KR Fastigheter i Täby AB Sollentuna, Ruotsi	100,00
K-Bygg Försäljning AB Segeltorp, Ruotsi	100,00
K-Bygg Sverige AB Östersund, Ruotsi	100,00
K-Rauta Holding Finland Oy Helsinki, Suomi	100,00
Mark & Infra i Sverige AB Täby, Ruotsi	100,00
MIN BUTIK ApS Vojens, Tanska	90,00
Olarin Autokiinteistö Oy Espoo, Suomi	100,00
Onninen AS Skedsmo, Norja	100,00
Onninen AS Tallinna, Viro	100,00
Onninen SIA Riika, Latvia	100,00
Onninen Sp. z o.o. Varsova, Puola	100,00
Onninen UAB Vilna, Liettua	100,00
Peltosaaren Liikekeskus Oy Riihimäki, Suomi	59,67
Profelco Oy Vantaa, Suomi	100,00
Sport1 Flokkmann Mosjøen AS Mosjøen, Norja	100,00
T-24 ApS Kolding, Tanska	90,00

Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
VESTRE ROSTEN 97 AS Oppegård, Norja	100,00
Zenitec Sweden AB Hästvdeda, Ruotsi	100,00
Övik Låsteknik AB Örnsköldsvik, Ruotsi	100,00

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.

Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Graanin Liikekeskus Oy Mikkeli, Suomi	50,00	50,00
Kesko Senukai Lithuania UAB Vilna, Liettua	50,00	50,00
Kiinteistö Oy Itäaukio Lahti, Suomi	26,20	26,20
Kiinteistö Oy Janakkalan Linnatuuli Janakkala, Suomi	29,86	29,86
Kiinteistö Oy Joensuun Kaupunginportti Joensuu, Suomi	22,77	22,77
K-Tilipalvelu Oy Helsinki, Suomi	30,00	30,00
Mercada Oy Helsinki, Suomi	33,33	33,33
Vähittäiskaupan Takaus Oy Helsinki, Suomi	42,84	42,84

Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
EDISON Data AS Oslo, Norja	40,00
Proffsenteret AS Ringerike, Norja	34,11
KS Holding UAB Vilna, Liettua	50,01

152 Suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Asunto Oy Harjutie Espoo, Suomi	20,80	20,80
Asunto Oy Helsingin Strorken Helsinki, Suomi	25,42	25,42
Asunto Oy Kajaanin Louhikatu 2 Kajaani, Suomi	42,96	42,96
Asunto Oy Naantalin Tullinkulma Naantali, Suomi	24,45
Asunto Oy Soukan Itäinentorni Espoo, Suomi	46,60	46,60
Asunto-Oy Punkalaitumen Pankkitalo Punkalaidun, Suomi	33,82
Itäkeskuksen Pysäköintitalo Oy Helsinki, Suomi	36,16	36,16
Kiinteistö Oy Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki, Suomi	25,64	25,64
Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1 Lahti, Suomi	50,00	50,00
Kiinteistö Oy Lukonmäen Palvelukeskus Tampere, Suomi	34,54
Kiinteistö Oy Taidetehtaanparkki Porvoo, Suomi	24,06	24,06
Kiinteistö Oy Ulvilan Hansa Ulvila, Suomi	43,47	43,47
Kiinteistö Oy Vantaanportin Liikekeskus Vantaa, Suomi	27,81	27,81
Lapin Tehdastalo Oy Tampere, Suomi	21,24	21,24
Munkkivuoren Ostoskeskus Oy Helsinki, Suomi	39,20	39,20
Raksilan Paikoitus Oy Oulu, Suomi	33,33	33,33
Talo Oy Kalevanpuisto Kuopio, Suomi	47,60	47,60
Voisalmen Ostoskeskus Oy Lappeenranta, Suomi	50,00	5.2

5.2 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja konsernijohtoryhmä), heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, Keskon tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä 5.1. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä. Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Konserniyritykset myyvät tavaroita ja palveluita heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille sekä tavaroiden ja palveluiden ostot lähipiiriltä ovat toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin. Kesko raportoi rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvat Kesko Senukai -konsernin ja KS Holding -konsernin pääomaosuusmenetelmällä yhteisyrityksenä. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävällä osakkuusyrityksellä Mercada Oy:llä on kiinteistöjä, jotka on vuokrattu konsernin käyttöön. Vähittäiskaupan Takaus Oy ja K-Tilipalvelu Oy myyvät palvelujaan Keskon ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille. Muut osakkuusyritykset ovat lähinnä liikekiinteistöyhtiöitä. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti. Keskon Eläkekassa on itsenäinen juridinen yksikkö, joka hallinnoi pääosaa konsernin Suomen henkilöstön vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin liittyvistä eläkevaroista. Vuoden 2024 tai 2023 lopussa eläkevaroihin ei sisältynyt Kesko Oyj:n osakkeita. Eläkekassan omistamia kiinteistöjä on vuokrattu Kesko-konsernille. Tilikausilla 2024 ja 2023 Kesko-konserni ei maksanut Eläkekassalle kannatusmaksuja.

153 Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

	Osakkuus- ja yhteisyritykset	Hallitus ja johto	Eläkekassa
	Milj. € 2024 2023	2024 2023	2024 2023
Tavaroiden myynti	8,2 7,2	85,3 87,8	- -
Palveluiden myynti	4,6 4,7	0,7 0,9	0,3 -
Tavaroiden ostot	- -	-10,4 -10,7	- -
Palvelujen ostot	-0,1 -	- -	- -
Liiketoiminnan muut tuotot	1,2 0,8	16,5 19,1	- -
Liiketoiminnan muut kulut	-4,3 -4,4	-0,2 -	-0,1 -0,1
Rahoitustuotot	6,0 6,1	- -	- -
Rahoituskulut	- -0,2	- -	-0,2 -0,2

	Osakkuus- ja yhteisyritykset	Hallitus ja johto	Eläkekassa
	Milj. € 2024 2023	2024 2023	2024 2023
Lyhytaikaiset saamiset	6,0 9,9	8,7 7,6	- -
Pitkäaikaiset saamiset	58,0 61,4	- -	- -
Lyhytaikaiset velat	7,8 5,8	1,2 3,8	6,4 2,8

	Osakkuus- ja yhteisyritykset	Hallitus ja johto	Eläkekassa
	Milj. € 2024 2023	2024 2023	2024 2023
Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta	40,7 38,7	- -	6,2 6,0
Leasingvelat	197,1 222,7	- -	36,7 40,5

Keskon myynnistä hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille syntyneet saamiset olivat tilinpäätöspäivänä 8,7 milj. euroa (7,6 milj. euroa). Saamisten vakuutena on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja - yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuden arvo oli tilikauden päättyessä 7,3 milj. euroa (10,6 milj. euroa). Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn osakaslainan sekä UAB Kesko Senukai Lithuanialle myönnetyn rahoituslainan. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy 3,4 milj. euroa edellä mainittujen lainojen lyhytaikaista osuutta. Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy mm. ketjuhyvitysvelkoja Keskon hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille. Ketjuhyvitystä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden vuosiostojen ja toiminnan laatuun liittyvien kriteerien perusteella. Konsernin yhteisyritykset UAB Kesko Senukai Lithuania ja UAB KS Holding jakoivat Kesko- konsernin yhtiöille tilikaudella 2024 osinkoja yhteensä 16,4 milj. euroa. Konsernin osakkuusyritys Vähittäiskaupan Takaus Oy jakoi Kesko Oyj:lle tilikaudella 2024 osinkoa 6,0 milj. euroa.

Johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja konsernijohtoryhmästä. Heidän työsuorituksistaan saama kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

	1 000 € 2024	2023
Jorma Rauhala pääjohtaja 1.2.2024 alkaen	1 186,6	-
Mikko Helander pääjohtaja 31.1.2024 asti	2 084,5	3 370,1
Konsernijohtoryhmä muut jäsenet	3 895,9	8 232,9
Esa Kiiskinen hallituksen puheenjohtaja	122,0	114,6
Peter Fagernäs hallituksen varapuheenjohtaja	73,8	70,2
Jannica Fagerholm hallituksen jäsen	79,8	74,4
Pauli Jaakola hallituksen jäsen 26.3.2024 alkaen	55,4	-
Piia Karhu hallituksen jäsen	60,2	55,9
Jussi Perälä hallituksen jäsen	56,6	52,9
Toni Pokela hallituksen jäsen 26.3.2024 asti	1,2	52,9
Timo Ritakallio hallituksen jäsen	62,0	57,7
Yhteensä	7 678,1	12 081,6

Noin 30 % hallituksen vuosipalkkion määrästä annettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa palkkiosta maksettiin rahana. Hallituksen jäsenille luovutettiin 7 789 Kesko Oyj:n B-osaketta vuonna 2024. Taulukossa esitetyt luvut ovat maksuperusteisia. Myöhempinä vuosina maksettavaksi erääntyvät palkkiot eivät sisälly lukuihin. Mikko Helanderille maksettiin vuonna 2024 rahapalkka, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot hänen toimisuhdettaan koskeneen sopimuksen mukaisesti 31.12.2024 asti.# 154 Eläke-etuudet

Pääjohtajan ja muiden konsernijohtoryhmän jäsenten lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Pääjohtaja Jorma Rauhalalla on Keskon Eläkekassan myöntämä etuusperusteinen lisäeläke ja hänen eläkeikänsä on 65 vuotta. Etuusperusteisen vanhuuseläkkeen määrä on 66 prosenttia työeläkelain (TyEL) mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta työansiosta viimeiseltä 10 vuodelta. Pääjohtajan lisäeläkejärjestelystä ei maksettu kannatusmaksua tilikaudella 2024. Lisäeläke-etuuden suoriteperusteinen IFRS-eläkemeno oli ylikatteesta johtuen 0,1 milj. euroa positiivinen. Pääjohtajan lakisääteisen eläketurvan suoriteperusteinen eläkemaksu oli 0,2 milj. euroa. Kahdella konsernijohtoryhmän jäsenellä on Keskon Eläkekassan sääntöjen ja heidän johtajasopimustensa mukainen etuusperusteinen lisäeläke. Viidellä konsernijohtoryhmän jäsenellä on maksuperusteinen lisäeläke. 31.1.2024 asti pääjohtajana toimineen Mikko Helanderin maksuperusteisen lisäeläke-etuuden suoriteperusteinen eläkemaksu oli 1,0 milj. euroa (0,5 milj. euroa) ja lakisääteisen eläketurvan suoriteperusteinen eläkemaksu oli 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa) tilikaudella 2024.

Osakepalkkiot

Pääjohtajalle ja konsernijohtoryhmän jäsenille luovutettiin tilikaudella 2024 PSP 2022-2025 -ohjelman perusteella 99 428 osaketta, kun luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä oli 239 585 osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys ja varainsiirtovero. Tilikaudella 2023 luovutettiin PSP 2021-2024 -ohjelman perusteella 238 500 osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys ja varainsiirtovero.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Pääjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on yhtiön irtisanoessa oikeus irtisanomisajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin sekä erilliseen kertakaikkiseen irtisanomiskorvaukseen, joka määräytyy johtajan irtisanomiskuukauden rahapalkan ja luontoisetujen perusteella. Irtisanomiskorvaus ei ole osa johtajan palkkaa eikä sitä oteta huomioon irtisanomisajan palkan, irtisanomiskorvauksen tai eläkkeelle siirryttäessä eläkepalkan määrittämisessä. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimisuhteen päättyessä eläkkeelle siirtymiseen johtaja saa sopimuksensa mukaista eläkettä, ei muita korvauksia.

Osakeomistukset

Pääjohtajalla oli 31.12.2024 Kesko Oyj:n B-osakkeita 238 029 kappaletta, mitkä edustavat 0,06 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,02 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2024 Kesko Oyj:n A-osakkeita 2 824 kappaletta ja B-osakkeita 581 181 kappaletta, mitkä edustavat 0,15 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,04 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

5.3 Osakepalkitseminen

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen kirjataan vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Osakkeina selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta vastaava oman pääoman lisäys. Yhtiön hallitus on myöntänyt johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä palkkiojärjestelmän ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Rahaosuus kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. 1.1.2018 alkaen sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi.

155 Osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä

Osakepalkkio-järjestelmien tarkoituksena on Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden tavoitteet. Järjestelmien tarkoituksena on myös sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa heille mahdollisuus yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen tavoitteiden täyttyessä. Tilikaudella 2024 edellä mainittujen osakepalkkiojärjestelmien vaikutus konsernin tulokseen oli -7,0 milj. euroa (-8,1 milj. euroa). Tilikausilla 2025-2027 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan 31.12.2024 olevan yhteensä 9,4 milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

PSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää kahden vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista seuraavan kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Sitouttamisjakson aikana osakkeita ei saa pantata tai luovuttaa, mutta henkilöllä on osakkeisiin liittyvät muut oikeudet. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Keskolle tai sen määräämälle taholle. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuosina 2020-2021 alkaneiden PSP-ohjelmien ansaintakriteereinä ovat Kesko-konsernin verottoman myynnin kehitysprosentti, Kesko-konsernin vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (TSR, %). Vuodesta 2022 alkaen PSP-ohjelman ansaintakriteereihin on näiden lisäksi otettu mukaan Keskon vastuullisuutta mittaava tavoite.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:

	PSP 2024-2027	PSP 2023-2026	PSP 2022-2025	PSP 2021-2024
Myöntämispäivät	29.1.2024	1.2.2023	2.2.2022	2.2.2021
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	16,39	20,56	27,71	21,01
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	17,41	21,64	28,77	21,76
Osakkeiden luovutusvuosi	2026	2025	2024	2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl*	821 516	710 557	513 800	646 970
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään, kpl	-103 250	250 -201 770	-28 475	-100 950
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*	-	-	183 796	409 515
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	57	52	60	49
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa	18,18	17,93	20,62	29,34
Ansaintakriteerien toteuma, %	-	-	41,5	75,0
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen sitouttamisjakson päättymistä, %	2,5	2,5	2,5	2,5

* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Key Personnel Share Plan (KPSP) ja rajoitettu osakepalkkio-ohjelma (RSP)

KPSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää yhden vuoden pituisen ansaintajakson sekä kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. KPSP-ohjelman ansaintakriteerit koostuvat Keskon kannattavuutta, osallistujan vastuualueen kannattavuutta, kasvua ja pääomankäytön tehokkuutta sekä Keskon -osakkeen arvonkehitystä kuvaavista mittareista. RSP-ohjelma on erikseen päätetyissä erityistilanteissa käytettävä osakepalkkio. RSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista ja se muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva

156 ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:

	KPSP ja RSP 2024	KPSP ja RSP 2023	KPSP ja RSP 2022	KPSP ja RSP 2021
Myöntämispäivät	29.1.2024	1.2.2023	2.2.2022	2.2.2021
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	16,39	20,56	27,71	21,01
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	17,41	21,64	28,77	21,76
Osakkeiden luovutusvuosi	2027	2026	2025	2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl*	451 387	293 850	218 734	256 769
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään, kpl	-18 970	-22 012	-32 211	-30 421
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*	-	80 518	88 746	212 724
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	159	147	129	125
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa	18,18	17,93	20,62	29,34
Ansaintakriteerien toteuma, %	-	15,9	22,3	89,3
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen sitouttamisjakson päättymistä, %	2,5	2,5	2,5	2,5

*Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina.# 5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit

Konserniyhtiöt ovat kantajina, vastaajina tai asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä, riita-asioissa tai viranomais-tutkinnoissa. Vaikka johdon arvion mukaan vireillä olevien riita-asioiden sekä oikeus- ja viranomaisprosessien lopputuloksella ei ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin sekä oikeus- ja viranomaisprosesseihin liittyy lopputuloksen vaikea ennakoitavuus.

Onninen Oy:tä koskeva Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta

UAB Kesko Senukai Lithuaniaan liittyvät oikeudenkäynnit

Kesko on kertonut muun muassa tilinpäätöksessään 2023 olleensa aiemmin osallisena välimiesmenettelyssä, joka liittyi Keskon yhteisyrityksen, UAB Kesko Senukai Lithuania -nimisen yhtiön osakassopimukseen. Toisena osapuolena välimiesmenettelyssä olivat muun muassa UAB Kesko Senukai Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat. Välimiesmenettely päättyi vuoden 2022 aikana ja siinä annettu tuomio on lopullinen, mutta vastapuolet ovat erillisessä oikeudenkäynnissä vaatineet välitystuomion mitätöintiä ja kumoamista. Helsingin hovioikeus antoi vuoden 2024 aikana tuomion, joka ei muuttanut välitystuomion sisältöä eikä sen lopullisuutta. Helsingin hovioikeuden tuomioon liittyvän prosessioikeudellisen kysymyksen osalta vastapuolet ovat saaneet valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, jossa valitusasia on edelleen vireillä. UAB Kesko Senukai Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat ja UAB Kesko Senukai Lithuania ovat käynnistäneet osapuolten väliseen osakassopimukseen liittyvän uuden välimiesmenettelyn Keskoa vastaan joulukuussa 2024.

5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

€	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liikevaihto	6 659 910 905,58	6 662 223 788,54
Liiketoiminnan muut tuotot	887 656 680,44	898 211 500,06
Materiaalit ja palvelut	-5 913 991 150,11	-5 893 409 138,14
Varaston muutos	12 773 894,68	-23 008 211,48
Henkilöstökulut	-378 339 561,48	-384 770 788,96
Poistot ja arvonalentumiset	-126 306 061,75	-113 486 865,95
Liiketoiminnan muut kulut	-783 861 147,15	-754 854 973,67
Liikevoitto	357 843 560,21	390 905 310,40
Rahoitustuotot ja -kulut	7 449 393,46	160 251 693,28
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	365 292 953,67	551 157 003,68
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	-30 492 954,39	-23 549 009,97
Konserniavustus	105 653 373,11	64 919 581,06
Tulos ennen veroja	440 453 372,39	592 527 574,77
Tuloverot	-83 324 585,17	-82 909 736,55
Tilikauden tulos	357 128 787,22	509 617 838,22

Emoyhtiön tase

€	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet	4 401 946,87	5 125 872,64
Muut aineettomat hyödykkeet	248 750 974,93	219 153 791,56
Ennakkomaksut	3 079 496,77	4 150 302,51
Yhteensä aineettomat hyödykkeet	256 232 418,57	228 429 966,71
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Omistetut	289 933 581,65	277 174 152,62
Vuokraoikeudet ja liittymismaksut	7 455 791,65	7 289 059,93
Rakennukset ja rakennelmat	734 977 190,65	658 740 908,91
Koneet ja kalusto	99 474 165,78	88 443 233,36
Muut aineelliset hyödykkeet	6 238 278,31	6 341 067,34
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	68 421 488,72	113 022 536,55
Yhteensä aineelliset hyödykkeet	1 206 500 496,76	1 151 010 958,71
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä	1 544 521 207,49	1 281 768 095,60
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	122 431 239,85	121 462 239,85
Muut sijoitukset	26 302 948,15	24 693 492,49
Yhteensä sijoitukset	1 693 255 395,49	1 427 923 827,94
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
Valmiit tuotteet/tavarat	315 230 055,04	302 380 900,60
Yhteensä vaihto-omaisuus	315 230 055,04	302 380 900,60
SAAMISET
Pitkäaikainen
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	7 664 587,02	34 933 925,92
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	58 018 585,04	61 386 166,16
Lainasaamiset	751 838,24	1 071 723,22
Muut saamiset	12 196 937,72	10 320 055,51
Yhteensä pitkäaikaiset saamiset	78 631 948,02	107 711 870,81
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset	391 096 017,14	401 544 346,37
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	384 073 992,89	419 460 312,16
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	5 098 845,43	9 491 959,99
Lainasaamiset	292 993,99	276 310,07
Muut saamiset	11 853 472,66	12 647 229,78
Siirtosaamiset	93 557 861,75	89 145 137,15
Yhteensä lyhytaikaiset saamiset	885 973 183,86	932 565 295,52
MUUT RAHOITUSVARAT	15 000 000,00	-
RAHAT JA PANKKISAAMISET	457 966 759,80	200 012 586,12
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	4 908 790 257,54	4 350 035 406,41

€	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	197 282 584,00	197 282 584,00
Ylikurssirahasto	197 498 010,90	197 498 010,90
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22 753 307,40	22 753 307,40
Muut rahastot	243 415 795,55	243 415 795,55
Edellisten tilikausien voitto	915 749 904,54	808 916 472,00
Tilikauden voitto	357 128 787,22	509 617 838,22
Yhteensä oma pääoma	1 933 828 389,61	1 979 484 008,07
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero	237 152 690,30	206 658 990,11
PAKollisET VARAUKSET
Pakolliset varaukset	7 717 854,63	2 017 574,84
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat	300 000 000,00	0,00
Lainat rahoituslaitoksilta	620 000 000,00	650 000 000,00
Eläkelainat	20 355 000,00	32 349 000,00
Muut velat	18 729 124,53	19 001 617,22
Yhteensä pitkäaikainen vieras pääoma	959 084 124,53	701 350 617,22
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	150 000 000,00	-
Eläkelainat	11 994 000,00	11 994 000,00
Saadut ennakot	20 095 560,65	31 541 172,75
Ostovelat	708 804 747,35	739 185 366,57
Velat saman konsernin yrityksille	363 884 310,23	262 814 413,54
Velat omistusyhteysyrityksille	6 684 450,49	5 728 650,62
Muut velat	272 966 364,29	183 827 426,62
Siirtovelat	236 577 765,46	225 433 186,07
Yhteensä lyhytaikainen vieras pääoma	1 771 007 198,47	1 460 524 216,17
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	4 908 790 257,54	4 350 035 406,41

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

€	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja	365 292 953,67	551 153 503,68
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	126 306 061,75	113 486 865,95
Rahoitustuotot ja -kulut	-7 449 393,46	-160 251 693,28
Muut oikaisut	23 936 772,13	-7 413 552,15
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/ vähennys (+)	11 619 535,70	27 535 297,96
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-12 849 154,44	23 008 211,48
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/ vähennys (-)	-24 111 780,18	-19 265 630,51
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-70 797 801,96	-44 423 936,93
Saadut korot	31 059 861,59	34 714 965,24
Saadut osingot	61 049 078,93	168 684 828,28
Maksetut verot	-93 217 047,97	-58 598 511,77
Liiketoiminnan rahavirta	410 839 085,76	628 630 347,95
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-287 056 919,33	-416 858 310,90
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-247 385 142,08	-96 464 969,71
Sijoitukset omistusyhteysyrityksiin	-969 000,00	-
Muiden sijoitusten luovutustulot	9 570,00	71 393,23
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	8 413 389,78	364 804,87
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	29 989 808,69	48 113 571,58
Muiden rahoitusvarojen lisäys (-)/vähennys (+)	-15 000 000,00	35 826 114,02
Investointien rahavirta yhteensä	-511 998 292,94	-428 947 396,91
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	532 069 342,98	86 878 735,01
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys (-)/ vähennys (+)	34 681 997,40	34 350 288,54
Maksetut osingot	-320 328 125,47	-430 315 181,18
Saadut ja maksetut konserniavustukset	105 653 373,11	64 919 581,06
Muut erät	7 036 792,84	14 600 317,10
Rahoituksen rahavirta yhteensä	359 113 380,86	-229 566 259,47
Rahavarojen muutos	257 954 173,68	-29 876 308,43
Rahavarat 1.1.	200 012 586,12	229 888 894,55
Rahavarat 31.12.	457 966 759,80	200 012 586,12

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kesko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta
IT-ohjelmistot ja lisenssit 3-5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta. Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 5-33 vuotta
Rakennusten ainesosat 8 vuotta
Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto, 1.1.2023 alkaen 8 vuotta
Varastoautomaatiokalusto 10 vuotta
Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta
IT-laitteet 3-8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5-14 vuotta

Vuokraoikeudet poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana.Maa-alueista ja liittymismaksuista ei ole tehty poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on esitetty liukuvan keskihankintahinnan mukaisesti välittömän hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Jos saaminen tai velka on sidottu kiinteään kurssiin, sitä on käytetty muuntamisessa. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

Korkojohdannaisia käytetään muokkaamaan lainojen korkosidonnaisuusaikaa. Tavoitteeksi on asetettu duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1-4 vuotta. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat kirjataan tilikauden aikana korkotuotoiksi tai -kuluiksi sulkemispäivän mukaan. Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, -futuuri-, -optio- ja -swap-sopimukset arvostetaan käypään arvoon, mutta realisoitumattomia arvonnousuja ei tulouteta. Mahdolliset arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.

Valuuttajohdannaiset

Valuuttajohdannaisia käytetään sekä translaatio- että transaktioriskiltä suojautumiseen. Valuuttajohdannaisilla suojataan kaupallista valuuttariskiä. Valuuttatermiinit arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan rahoituseriin sekä myynnin ja ostojen oikaisueriin. Jos johdannaisella on suojattu valuuttamääräistä tase-erää, on arvonmuutos kirjattu tase-erän muutosta vastaan. Optiosopimusten osalta preemiot sisältyvät taseen siirtyviin eriin, kunnes ne erääntyvät tai arvonmuutos tilinpäätöspäivänä edellyttää tulokseen kirjaamista.

Hyödykejohdannaiset

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ankkuri-Energia Oy käyttää sähköjohdannaisia konsernin ja sen kauppiaiden energiakustannusten tasaamiseen. Kesko Oyj on ulkoinen vastapuoli pankin kanssa tehdyissä sähköjohdannaisissa ja tekee sisäisen suojauksen vastaavaan hintaan Ankkuri-Energia Oy:n kanssa. Kesko Oyj:llä ei missään vaiheessa ole johdannaispositiota eikä näin ollen myöskään tulosvaikutusta. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset kirjataan Keskossa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.

Eläkejärjestelyt

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, joihin on sopimuksin tai muutoin sitouduttu, mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan. Konsernin harjoittaman liiketoiminnan käytöstä poistuneiden tyhjien vuokratilojen vuokravastuu samoin kuin vastaavien tilojen ulkopuolisille vuokrauksesta aiheutuvat tappiot on käsitelty pakollisena varauksena.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liite 2. Liikevaihto toimialoittain

Milj.€	2024	2023
Päivittäistavarakauppa	5 770,0	5 724,6
Rautakauppa	888,4	937,7
Muut	1,5	0,0
Yhteensä	6 659,9	6 662,2

Liite 3. Materiaalit ja palvelut

Milj.€	2024	2023
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-5 802,0	-5 782,8
Varaston muutos	12,8	-23,0
Ulkopuoliset palvelut	-112,0	-110,6
Yhteensä	-5 901,2	-5 916,4

Liite 4. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj.€	2024	2023
Kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot	0,3	0,2
Vuokratuotot	110,4	99,4
Palvelukorvaukset	577,5	580,6
Fuusiovoitot	-	26,1
Muut	199,4	192,0
Yhteensä	887,7	898,2

Liite 5. Henkilöstökulut

Milj.€	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-314,6	-316,5
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-55,3	-56,7
Muut henkilösivukulut	-8,5	-11,5
Yhteensä	-378,3	-384,8

Kesko Oyj:n henkilökunnan lukumäärä oli keskimäärin 7 403 (7 402) henkilöä.

Johdon palkat ja palkkiot

Milj.€	2024	2023
Toimitusjohtaja	3,3	3,4
Hallituksen jäsenet	0,5	0,4
Yhteensä	3,8	3,8

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset

Milj.€	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot	-125,0	-113,0
Arvonalentumiset, pysyvät vastaavat	-1,3	-0,5
Yhteensä	-126,3	-113,5

Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut

Milj.€	2024	2023
Vuokrakulut	-361,8	-350,6
Markkinointikulut	-149,1	-152,7
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen hoito	-109,2	-102,8
Pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myyntitappiot	-1,7	-
ICT-kulut	-87,1	-78,0
Fuusiotappiot	-14,6	-11,8
Muut liikekulut	-60,3	-58,9
Yhteensä	-783,9	-754,9

Tilintarkastajien palkkiot

Milj.€	2024	2023
Tilintarkastusyhteisö Deloitte
Tilintarkastus	0,4	0,4
Muut palvelut	0,1	0,2
Yhteensä	0,5	0,5

Liite 8. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj.€	2024	2023
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	38,3	146,7
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	22,3	19,6
Osinkotuotot muilta	0,4	2,3
Sijoitusten myyntivoitot	0,0	0,4
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	61,1	169,0
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	18,4	24,0
Muilta	18,9	21,9
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	37,3	45,9
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
Arvonalentumiset osakkeista	-14,9	-
Käyvän arvon muutokset	-	0,1
Arvonalentumiset ja käyvän arvon muutokset pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	-14,9	0,1
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-27,9	-20,5
Muille	-48,1	-34,2
Korko- ja rahoituskulut yhteensä	-76,0	-54,7
Yhteensä	7,4	160,2

Liite 9. Tilinpäätössiirrot

Milj.€	2024	2023
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-30,5	-23,5
Saadut konserniavustukset	119,8	88,9
Annetut konserniavustukset	-14,1	-24,0
Yhteensä	75,2	41,4

Tilikaudelta 2020 alkaen hankituista koneista ja kalustosta ja niihin verrattavissa olevasta irtaimistosta on tehty korotettu 50 %:n EVL:n poisto.

Liite 10. Pakollisten varausten muutokset

Milj.€	2024	2023
Muutokset	5,7	-0,2
Yhteensä	5,7	-0,2

Liite 11. Tuloverot

Milj.€	2024	2023
Tuloverot konserniavustuksista	-21,1	-13,0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-62,3	-69,8
Edellisten tilikausien verot	0,1	-0,1
Yhteensä	-83,3	-82,9

Liite 12. Laskennalliset verot

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen. Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirtojen kertymästä on 47,4 milj. euroa. Muiden laskennallisten verovelkojen tai -saamisten määrä ei ole olennainen.

Taseen liitetiedot

Liite 13. Aineettomat hyödykkeet

2024

Milj. €	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	16,9	468,4	4,2	489,4
Lisäykset	0,9	63,9	2,0	66,8
Fuusioissa siirtyneet	-	0,2	-	0,2
Vähennykset	-0,0	-1,4	-0,2	-1,6
Siirrot erien välillä	0,1	16,9	-2,8	14,2
Hankintameno 31.12.	17,9	548,1	3,1	569,1
Kertyneet poistot 1.1.	-11,8	-249,2	-	-261,0
Fuusioissa siirtyneet	-	-0,1	-	-0,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,9	-	0,9
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-1,7	-51,0	-	-52,7
Kertyneet poistot 31.12.	-13,5	-299,3	-	-312,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,4	248,8	3,1	256,2

2023

Milj. €	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	16,5	405,2	8,8	430,6
Lisäykset	1,3	49,9	2,5	53,7
Vähennykset	-1,0	-5,8	-0,0	-6,8
Siirrot erien välillä	0,0	19,1	-7,2	12,0
Hankintameno 31.12.	16,9	468,4	4,2	489,4
Kertyneet poistot 1.1.	-11,1	-209,2	-	-220,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1,0	5,8	-	6,8
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-1,7	-45,9	-	-47,6
Kertyneet poistot 31.12.	-11,8	-249,2	-	-261,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,1	219,2	4,2	228,4

Liite 14. Aineelliset hyödykkeet

2024

Milj. €	Maa- ja vesialueet, omistetut	Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	277,2	7,8	1 084,3	311,2	24,4	113,0	1 817,9
Lisäykset	7,8	0,1	56,6	29,3	0,6	50,3	144,7
Fuusioissa siirtyneet	0,8	0,1	14,3	0,0	-	-	15,2
Vähennykset	-2,0	-0,4	-4,0	-6,5	-	-6,9	-19,9
Siirrot erien välillä	6,2	0,0	59,4	7,6	0,5	-88,1	-14,3
Hankintameno 31.12.	289,9	7,6	1 210,7	341,5	25,6	68,4	1 943,7
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,5	-425,5	-222,7	-18,1	-	-666,9
Fuusioissa siirtyneet	-	-	-6,7	-0,0	-0,0	-	-6,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,4	2,3	5,8	0,1	-	8,6
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-	-0,0	-45,8	-25,1	-1,3	-	-72,3
Kertyneet poistot 31.12.	-	-0,2	-475,7	-242,0	-19,3	-	-737,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	289,9	7,5	735,0	99,5	6,2	68,4	1 206,5

2023

Milj. €	Maa- ja vesialueet, omistetut	Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	247,3	7,1	942,5	311,1	23,3	87,5	1 618,8
Lisäykset	27,3	0,4	84,8	14,8	0,4	92,1	219,8
Fuusioissa siirtyneet	1,9	0,1	8,7	0,1	0,1	-	10,8
Vähennykset	-0,1	-	-	-17,8	-	-1,6	-19,5
Siirrot erien välillä	0,8	0,2	48,2	3,0	0,7	-64,9	-12,1
Hankintameno 31.12.	277,2	7,8	1 084,3	311,2	24,4	113,0	1 817,9
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,5	-385,6	-213,5	-16,8	-	-616,4
Fuusioissa siirtyneet	-	-	-2,0	-0,1	-0,1	-	-2,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	0,0	17,1	-	-	17,1
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-	-0,0	-37,9	-26,3	-1,2	-	-65,4
Kertyneet poistot 31.12.	-	-0,5	-425,5	-222,7	-18,1	-	-666,9
Kirjanpitoarvo 31.12.

Milj. €	Osuudet konserni- yrityksissä	Osuudet omistusyhteys- yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	1 295,4	121,5	24,7	1 441,5
Lisäykset	295,8	1,0	1,5	298,3
Fuusioissa siirtyneet	-	-	0,0	0,0
Vähennykset	-18,2	-	-0,0	-18,3
Siirrot erien välillä	0,0	-	0,1	0,1
Hankintameno 31.12.	1 573,0	122,4	26,3	1 721,7
Arvonalennukset 1.1.	-13,6	-	-	-13,6
Tilikauden arvonalennus	-14,9	-	-0,0	-14,9
Arvonalennukset 31.12.	-28,5	-	-0,0	-28,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 544,5	122,4	26,3	1 693,3

Kesko Oyj:n omistukset muissa yrityksissä 31.12.2024 on esitetty eriteltynä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Milj. €	Osuudet konserni- yrityksissä	Osuudet omistusyhteys- yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.	1 093,9	114,0	23,7	1 231,6
Lisäykset	229,2	7,5	1,0	237,6
Fuusioissa siirtyneet	-	-	0,0	0,0
Vähennykset	-27,7	-	-0,1	-27,8
Siirrot erien välillä	-	-	0,1	0,1
Hankintameno 31.12.	1 295,4	121,5	24,7	1 441,5
Arvonalennukset 1.1.	-13,6	-	-	-13,6
Arvonalennukset 31.12.	-13,6	-	-	-13,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 281,8	121,5	24,7	1 427,9

Liite 16. Saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. €	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	7,7	34,9
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	7,7	34,9
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	11,3	10,3
Lainasaamiset	337,7	380,0
Siirtosaamiset	35,2	29,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	384,1	419,5
Yhteensä	391,7	454,4

Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä

Milj. €	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	58,0	61,4
Muut saamiset	-	0,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	58,0	61,4
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset	1,4	1,0
Muut saamiset	3,7	8,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	5,1	9,5
Yhteensä	63,1	70,9

Kesko Oyj:llä on pitkäaikaisia saamisia osakkuusyritykseltään Mercada Oy:ltä, 56,0 milj. euroa ja yhteisyritykseltään UAB Kesko Senukailta 0,5 milj. euroa.

Siirtosaamiset

Milj. €	2024	2023
Verot	5,6	-
Palvelukorvaukset	4,6	5,5
Henkilöstökulut	6,4	6,6
Ostot	30,8	31,1
Muut	46,2	45,9
Yhteensä	93,6	89,1

Liite 17. Oma pääoma

Milj. €	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyttö- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto- varat	Oma pääoma
Oma pääoma 1.1.2023	197,3	197,5	243,4	22,8	1 232,4	1 893,3
Osingonjako					-429,6	-429,6
Omat osakkeet					6,1	6,1
Tilikauden tulos					509,6	509,6
Oma pääoma 31.12.2023	197,3	197,5	243,4	22,8	1 318,5	1 979,5
Osingonjako					-405,9	-405,9
Omat osakkeet					3,1	3,1
Tilikauden tulos					357,1	357,1
Oma pääoma 31.12.2024	197,3	197,5	243,4	22,8	1 272,9	1 933,8

Sidottu oma pääoma

Milj. €	2024	2023
Osakepääoma	197,3	197,3
Ylikurssirahasto	197,5	197,5
Yhteensä	394,8	394,8

Vapaa oma pääoma

Milj. €	2024	2023
Käyttörahasto	243,4	243,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22,8	22,8
Kertyneet voittovarat	1 272,9	1 318,5
Yhteensä	1 539,0	1 584,7

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. €	2024	2023
Muut rahastot	266,2	266,2
Edellisten tilikausien voitto	915,7	808,9
Tilikauden voitto	357,1	509,6
Yhteensä	1 539,0	1 584,7

31.12.2024 yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 1 539 047 794,71 euroa.

Emoyhtiön osakkeiden jakautuminen

Kpl	A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
	126 948 028	273 130 980	400 079 008

Osakkeiden äänimäärät

Ääniä	A-osake	B-osake
	10	1

Hallituksen valtuudet hankkia ja luovuttaa omia osakkeita

Yhtiön hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen B-osakkeiden hankintameno 24,4 milj. euroa ja 2014 hankittujen osakkeiden hankintameno 1,0 milj. euroa on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2024 antama, 30.6.2025 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 33 000 000 B- osaketta ja hankkia enintään 16 000 000 B-osaketta.

Omat osakkeet

Vuoden 2024 aikana Kesko Oyj luovutti 196 208 yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta yhtiön johto- ja avainhenkilöille ja Keskolle palautui 17 100 B-osaketta osakepalkkio- ohjelmien ehtojen mukaisesti. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteilla 15.3.2024, 20.3.2024, 18.6.2024 ja 8.7.2024. Uusimmista osakepohjaisista sitouttamis- ja kannustinohjelmista on tiedotettu pörssitiedotteella 30.1.2024. Lisäksi Kesko Oyj luovutti 7 789 hallussa ollutta omaa B-osaketta Keskon hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 26.4.2024.

Keskon varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 33 000 000 yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien B- osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2025 saakka. Valtuutuksista on kerrottu pörssitiedotteella 26.3.2024.

kpl	Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2023	Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä	Luovutus, hallitus	Tilikauden aikana palautunut	Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2024
	2 309 497	-196 208	-7 789	17 100	2 122 600

Liite 18. Pakolliset varaukset

Milj. €	2024	2023
Vuokravastuut	6,4	1,4
Muut pakolliset varaukset	1,3	0,6
Yhteensä	7,7	2,0

Liite 19. Pitkäaikainen vieras pääoma

Keskolla on viisi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 620 miljoonan euroa, ja joiden korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle ja ruokahävikille asetettuja vastuullisuustavoitteita sekä Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien päästövähennystavoitteita.

Vuoden 2024 aikana on nostettu yksi uusi kahdenvälinen laina ja 170 lisäksi lainoja on lyhennetty.

2.10.2024 Kesko laski liikkeelle 300 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman senioriehtoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 2.2.2030.

Liite 20. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. €	2024	2023
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	7,5	7,6
Siirtovelat	9,6	11,4
Muut velat	346,8	243,8
Yhteensä	363,9	262,8
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat	0,1	-
Siirtovelat	0,0	0,0
Muut velat	6,6	5,6
Yhteensä	6,7	5,7

Siirtovelat

Milj. €	2024	2023
Henkilöstökulut	102,8	108,5
Ostojen siirtovelat	32,0	20,0
Verot	0,0	4,2
Palvelukorvaukset	16,4	16,9
Muut	85,4	75,8
Yhteensä	236,6	225,4

Liite 21. Korottomat velat

Milj. €	2024	2023
Lyhytaikainen vieras pääoma	1 198,5	1 141,4
Yhteensä	1 198,5	1 141,4

Liite 22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. €	2024	2023
Kiinteistökiinnitykset
Omasta puolesta	162,1	162,1
Konserniyhtiöiden puolesta	0,7	0,7
Pantatut osakkeet	9,0	9,0
Takaukset
Omasta puolesta	0,4	0,5
Konserniyritysten puolesta	88,4	70,9
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta	53,8	49,4
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät	7,5	7,1
Myöhemmin erääntyvät	6,5	7,0
Vuokravastuut kiinteistöistä
Vuoden sisällä erääntyvät	299,3	306,6
Myöhemmin erääntyvät	1 512,2	1 512,2

Valuuttariskit

Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttaa yhtiön myöntämän käyttöpääomarahoituksen määrä sen ulkomaisille tytäryhtiöille ja osin myös konsernin emoyhtiönä tytäryhtiöiden suojaukset emoaan vastaan. Valuuttariskiä suojataan käyttämällä valuuttajohdannaisia vahvistetun valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Johdannaisten arvostus perustuu suoraan markkinoilta saataviin tietoihin eli on luokiteltu tasolle 2. Näiden johdannaisten maksimiluottoriski on niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä.

Johdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Yhtiön transaktiopositio 31.12.2024

Milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Transaktioriski	-7,7	-42,4	37,0	-6,0
Suojaavat johdannaiset	36,6	37,1	-42,4	4,2
Avoin positio	28,9	-5,3	-5,4	-1,8

Yhtiön transaktiopositio 31.12.2023

Milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Transaktioriski	-4,8	58,4	54,4	-11,2
Suojaavat johdannaiset	17,2	-47,3	-42,3	5,1
Avoin positio	12,4	11,1	12,1	-6,1

Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi yhtiön valuuttamääräisten ostojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2024

Milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Muutos +10 %	-2,6	0,5	0,5	0,2
Muutos -10 %	3,2	-0,6	-0,6	-0,2

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12. 2023

Milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Muutos +10 %	-1,1	-1,0	-1,1	0,6
Muutos -10 %	1,4	1,2	1,3	-0,7

Johdannaiset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. €	31.12.2024 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2023 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2023 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)
Valuuttajohdannaiset	1,6	-0,4	0,4	-1,8
Korkojohdannaiset	7,2	-4,7	14,8	-8,5

Johdannaissopimusten nimellismäärät

Milj. €	31.12.2024 Nimellismäärä	31.12.2023 Nimellismäärä
Valuuttajohdannaiset	137,7	133,0
Korkojohdannaiset	430,0	530,0

Kaikki valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2025 aikana. Korkojohdannaiset erääntyvät vuosina 2025, 2026 ja 2027.

Milj. €	2024 Käypä arvo	2023 Käypä arvo
Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut
Kohde-etuuksien arvot 31.12.
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	430 2,5	530 6,3
Valuuttajohdannaiset
Termiini- ja futuurisopimukset	138 1,2	133 -1,3
Konsernin ulkoiset	125 1,4	125 -1,6
Konsernin sisäiset	13 -0,2	8 0,2
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset	91 -	79 -
Konsernin ulkoiset	45 -3,2	39 5,7
Konsernin sisäiset	45 3,2	39 -5,7

Liite 23. Rahavirtalaskelman rahavarat# 2024 2023

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (maturiteetti alle 3 kk) 185,2 3,3
Rahavarat 272,8 196,7
Yhteensä 458,0 200,0

Rahavirtalaskelmassa rahavaroina käsitellään taseen rahavarojen lisäksi ne jaksotettuun hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

Liite 24. Lähipiiri

Kesko Oyj:n lähipiiriin kuuluvat yhtiön johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja johtoryhmä), heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä Kesko-konsernitilinpäätöksessä (liite 5.2). Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Kesko Oyj myy tavaroita ja palveluita heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille ovat toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.

173

ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysselvityksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 8-kohdassa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklaa.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2025

Esa Kiiskinen
Peter Fagernäs
Jannica Fagerholm
Pauli Jaakola
Piia Karhu
Jussi Perälä
Timo Ritakallio
Jorma Rauhala
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2025

Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen
KHT

174

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntomme esitämme, että:

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

175

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus

Katso konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2.1. Kesko Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR 11 920,1 miljoonaa (EUR 11 783,8 miljoonaa). Kesko harjoittaa päivittäistavarakauppa-, rauta- ja talotekniikkakauppa-, sekä autoliiketoimintaa laajan myynti- ja kauppapaikkaverkoston kautta. Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Kesko-konsernin liikevaihto on keskeinen liiketoiminnan ja talouden mittari, joka koostuu huomattavasta toimintatapahtumien volyymista. Tästä johtuen tietojärjestelmien kontrollien toimivuus korostuu liikevaihdon tuloutuksessa. Kesko-konsernin liikevaihdosta merkittävä osa tuloutuu kirjanpitoon automaattisesti IT järjestelmissä myynnin suoritevelvoitteen täyttymisen perusteella. Liikevaihdon tuloutus erän merkittävyyden vuoksi vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että tilintarkastuksen näkökulmasta. Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan kontrolleja. Myyntiprosesseja läpikäymällä olemme arvioineet kunkin merkittävän myyntitapahtumalajin osalta keskeisten kontrollien toimivuutta, sekä testanneet kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta. Olemme analysoineet liikevaihdon tileille kirjautuvia liiketapahtumia automatisoitujen myyntiprosessien kautta syntyvien liikevaihtokirjausten ja manuaaliviennein kirjattujen liiketapahtumien tunnistamiseksi, sekä tarkastuksen kohdentamiseksi riskipitoisiksi arvioimiimme transaktioihin. Liikevaihtotileille koko myyntitapahtumapopulaatioon kohdistuneet tarkastustoimenpiteemme ovat pitäneet sisällään muun muassa laajaa data-analyytiikkaperusteista aineistotarkastusta, sekä otantamenetelmiin perustuvaa yksityiskohtaista aineistotarkastusta, joiden perusteella olemme varmistaneet tulouttamisen oikeellisuutta. Olemme laatineet liikevaihdon tuloutuksen virheellisyyden sekä väärinkäytösriskiin liittyvän kohdennetun riskiarvion sekä tunnistaneet data- analytiikan avulla liikevaihtoon kirjatut normaaliprosesseista poikkeavat manuaaliset kirjaukset. Liikevaihdon liittyvän riskiarviomme perusteella olemme kohdentaneet esiin nousseisiin liiketapahtumiin aineistotarkastustoimenpiteitä varmistaen tapahtumien asianmukaisuutta ja oikeellisuutta.

Liikearvon ja tavaramerkkien arvostus

Katso Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.3. Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 643,0 miljoonaa (EUR 663,7 miljoonaa). Lisäksi konsernitase sisältää tavaramerkkejä EUR 113,5 miljoonaa (EUR 86,8 miljoonaa). Valtaosa liikearvon ja tavaramerkkien määrästä liittyy rakentamisen ja talotekniikan segmenttiin. Johto arvioi liikearvon ja tavaramerkkien arvonalentumistarvetta vuosittain. Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon liittyen. Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.3. on selostettu ja esitetty johdon soveltamat keskeiset olettamat ja hallituksen hyväksymien arvonalennustestausten herkkyysanalyysit. Tarkastuksessamme olemme arvioineet johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyviä kontrolleja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Suunnitelmien tärkeimmät olettamukset ovat kokonaismarkkinoiden kasvu- ja kannattavuuskehitys, kauppapaikkaverkoston muutokset, tuote- ja palveluvalikoima, hinnoittelu sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen kasvuprosentti, diskonttokorko ja käyttökateprosentti. Olemme arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä olettamia: • Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen kehitykseen. • Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin. • Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon. • Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta. Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.

176 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuus esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

177 Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

Muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.4.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysselvitystä koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntomme ei kata niitä kestävyysselvitystä koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 4. helmikuuta 2025

Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen
KHT

178 KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kesko Oyj:n (0109862-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti (”kestävyysselvitys”) tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kesko Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom.# Kestävyysraportointi

Konsernikestävyystarkastajan lausunto

Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Huomioitavaa on, että Kesko Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti (”kestävyysselvitys”) on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Lausuntomme ei kata kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Kestävyysselvityksen merkitseminen digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla: Kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla koskevan kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n mukaisen velvollisuuden osalta lausuntomme on, että emme ole havainneet seikkoja, joiden perusteella ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi emme voisi esittää lausuntoa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomautettava, että kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kesko Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysselvityksen laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 4. helmikuuta 2025

Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen
KRT

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI KESKO OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Kesko Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (743700OX6HSVMCAHPB95-2024-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.# Tarkastuskertomus

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Kesko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (743700OX6HSVMCAHPB95-2024-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 4.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2025

Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT

AI assistant

Kesko Oyj — Annual Report (ESEF) 2024

HALLITUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS