Wärtsilä Oyj Abp

Annual Report (ESEF) • Feb 19, 2025

Annual report 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2024-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember ifrs-full:PreviouslyStatedMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember ifrs-full:PreviouslyStatedMember 743700G7A9J1PHM3X223 2022-12-31 ifrs-full:PreviouslyStatedMember iso4217:EUR xbrli:pure iso4217:EUR xbrli:shares Taloudellinen katsaus Wärtsilä Oyj Abp:n vuositilinpäätös 2024 ESEF - formaatissa Taloudellinen katsaus HA TUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKETOIMINTAMALLI Wärtsilä toimittaa merenkulku- ja energiamarkkinoille innovatiivisia teknologioita ja elinkaariratkaisuja. Energiateollisuudessa Wärtsilä tarjoaa voimajärjestelmien optimointiin muun muassa tulevaisuuden polttoaineilla toimivia säätövoimaratkaisuja, hybridiratkaisuja sekä energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä lähinnä laitteistotoimituksina. Merenkulkualan tarjonta käsittää voimantuotanto- ja propulsiojärjestelmät, laivaliikenteen optimointiratkaisut, pakokaasujen käsittelysovellukset ja akselistoratkaisut. Wärtsilä kykenee yhdistämään merenkulkualan tuotteensa suuremmiksi integroiduiksi järjestelmiksi ja ratkaisuiksi. Wärtsilän palveluvalikoima kattaa kaiken varaosista ja huollosta suorituskykyperusteisiin sopimuksiin, jotka varmistavat laitosten maksimaalisen elinkaaren sekä paremman hyötysuhteen ja suorituskyvyn. Yhtiö pyrkii maksimoimaan asiakkaidensa ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisen tuloksen keskittymällä kestävän kehityksen mukaisiin innovaatioihin teknologioissa ja palveluissa. Wärtsilän yli 230 toimipistettä 77 maassa käsittävä myynti- ja palveluverkosto tarjoaa paikallisen tuen koko maailmanlaajuiselle asiakaskunnalle. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöiden ja strategisten yhteisyritysten kautta. Yhtiön tuotantomalli perustuu kokoonpanoon, joten pitkäjänteiset suhteet maailmanlaajuiseen toimittajaverkostoon ovat erittäin tärkeitä. Wärtsilällä on noin 5 500 suoraa maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa. Wärtsilän henkilöstöön kuuluu noin 18 300 työntekijää, jotka edustavat 128 kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja odottaa toimittajiensa ja liikekumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja. STRATEGIA Strategian toteutus vuonna 2024 Strategiamme, The Wärtsilä Way, pysyi ennallaan. Kykymme luoda lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen teemaan: muutos ja suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliussiirtymästä syntyvien houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen sähköntuotannossa, säätövoimassa ja vihreässä merenkulussa sekä niihin liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn ytimessä on selkeä suunta toiminnan ja kannattavuuden parantamiseksi ja yhtiön sitoutuminen sekä taloudellisiin että kestävän kehityksen tavoitteisiin. Wärtsilän päämääränä on kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla, mikä on vahvasti kytköksissä muutos- ja suorituskykyteemoihin. Yhtiön viisi strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon, suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun ja jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteet Kehitys vuonna 2024 Kehitys vuonna 2023 Liikevaihdon orgaaninen kasvu 5% 9% 7% Suhteellinen liiketulos 12% 11,1 6,7 Nettovelkaantumisaste alle 0,50 -0,31 0,02 Osingonmaksu vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin 51,6% 73,2% Hallituksen ehdotus Wärtsilä etenee kohti tavoitettaan olla vakaampi, keskittyneempi ja kannattavampi yhtiö. Wärtsilä yksinkertaisti organisaatio- ja raportointirakennettaan 1.1.2024 alkaen. Yhtiöllä on nyt kaksi raportointisegmenttiä: Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Wärtsilä Portfolio Business raportoidaan edelleen muina liiketoiminta- aktiviteetteina. Toisena virstanpylväänä kohti toiminnan keskittämistä Wärtsilä ilmoitti joulukuussa, että se on sopinut myyvänsä Automation, Navigation and Control Systems -liiketoiminnan (ANCS), joka on raportoitu osana Portfolio Business -liiketoimintaa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Vuoden 2023 lopussa Wärtsilä ilmoitti energian varastointiliiketoiminnan strategisesta arvioinnista, jonka tavoitteena on kiihdyttää liiketoiminnan kannattavaa kasvua asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän omistaja-arvoa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Arviointi on yhä käynnissä. Wärtsilä on sitoutunut pitämään T&K-investointinsa noin 4 prosentissa liikevaihdosta. Wärtsilällä on käynnissä kattava kestävien teollisuuden polttoaineteknologioiden kehitysohjelma, jonka tuloksena nelitahtimoottorissa voidaan jo nyt käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG), nestekaasua (LPG), metanolia ja ammoniakkia. Yhtiö lanseerasi vuonna 2024 merenkulkumarkkinoille erittäin vähäpäästöisen version jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 25DF -moottorista. Kyseessä on Wärtsilä 31D:n jälkeen toinen Wärtsilän monipolttoainemoottori, joka on saatavilla NextDF-teknologialla. Vuonna 2023 Wärtsilä lanseerasi merenkulkumarkkinoiden ensimmäisen kaupallisesti saatavilla olevan ammoniakilla toimivan nelitahtimoottoriratkaisun. Yhtiö muuntaa norjalaisen Eidesvik-varustamon offshore- huoltoaluksen toimimaan ammoniakilla. Siitä tulee maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus. Osoituksena Wärtsilän laajasta ratkaisuvalikoimasta hiilineutraaliussiirtymän tueksi yhtiö toimittaa kahteen Scandlines- varustamon lauttaan sähköjärjestelmät, joilla lautat muutetaan ladattaviksi hybridialuksiksi. Tämä tukee Scandlinesin visiota saavuttaa nollapäästöisyys kaikessa toiminnassaan vuoteen 2040 mennessä. LLI Taloudellinen katsaus Vaikka hiilineutraaliustavoitteeseen liittyy vielä paljon työtä, Wärtsilä tarjoaa jo nyt hiilineutraaliutta tukevia ratkaisuja ja teknologioita, jotka mahdollistavat kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ja polttoainejoustavuuden. Wärtsilän moottorivoimalaitoksia voidaan jo nyt käyttää pelkästään synteettisellä ja hiilineutraalilla metaanilla ja metanolilla sekä vety-/maakaasuseoksilla 25 prosentin vetypitoisuuteen asti. Vuonna 2024 lanseerasimme ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin, 100-prosenttisesti vedyllä toimivan moottorivoimalaitoksen. Palveluiden arvoportailla nousemisella on tärkeä rooli Wärtsilän strategiassa, ja yhtiöllä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia kaikilla palveluiden arvoportailla. Wärtsilä allekirjoitti vuoden aikana Royal Caribbean Groupin kanssa viisivuotisen suorituskykyyn perustuvan elinkaarisopimuksen, joka kattaa 37 varustamon risteilyalusta. Wärtsilä myös uusi käyttö- ja huoltopalvelusopimuksensa QIT Madagascar Minerals S.A:n kanssa ja laajensi sitä hiilipäästöjen vähentämissopimuksella. Sidosryhmäyhteistyö on Wärtsilälle erittäin tärkeää, kun se kehittää teknologioita markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Wärtsilä johtaa viisivuotista Wide & Intelligent Sustainable Energy (WISE) -yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Data- analytiikan ja tekoälyn avulla projektikumppanit kehittävät autonomista ja päästötöntä sähköverkkoa tukemaan energiamurrosta. Yhteistyö vahvistaa Suomen energiasektoria ja kehittää sitä maailman johtavaksi energiainnovaatioekosysteemiksi. Wärtsilä on sitoutunut myös tukemaan meriteollisuutta tarjoamalla edistyksellisiä teknologioita ja koulutusratkaisuja. Wärtsilä on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sen oma toiminta on hiilineutraalia ja tuotetarjooma on valmis hiilettömiä polttoaineita varten. Vuonna 2024 Wärtsilän painopisteinä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön ostot, vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönotto ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoeajoihin tarvittavan käyntiajan lyhentäminen. Merenkulku- ja energiasektoreilla käytettävien moottoreiden polttoainejoustavuus on tärkeä muutoksen mahdollistaja, ja Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut vastaavat tiukimpiin ympäristövaatimuksiin. Henkilöstön työturvallisuus ja -terveys on Wärtsilän tärkeimpiä painopisteitä. Pysyvänä tavoitteena on poissaoloon johtavien työtapaturmien nollataso. Vuonna 2024 konsernin kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20 (2,62). Yksi Wärtsilän työturvallisuuskulttuuria ennakoivasti rakentavista toimenpiteistä on johdon turvallisuuskierrokset, joita tehtiin vuonna 2024 27% enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 turvallisuuspäivä järjestettiin kymmenettä kertaa, nyt teemalla Mind your head eli ”Suojaa päätäsi”. Huomion kohteena oli sekä pään fyysinen turvallisuus että mielenterveys ja hyvinvointi. Taloudelliset tavoitteet ja toteuma vuonna 2024 Wärtsilä julkisti taloudelliset tavoitteensa vuonna 2021 ja vahvisti ne uudelleen vuonna 2023. Tavoitteisiin kuuluu 5 prosentin orgaaninen kasvu vuositasolla ja 12 prosentin suhteellinen liiketulos. Lisäksi tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 0,50:ssä ja jakaa osinkona vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin. Orgaanisen kasvun tavoite saavutettiin vuonna 2024, ja liikevaihto kasvoi orgaanisesti 9%. Wärtsilän liiketulos oli 716 miljoonaa euroa eli 11,1% liikevaihdosta. Nettovelkaantumisaste oli -0,31. Hallitus ehdotti osingoksi 0,44 euroa osakkeelta. VUOSI 2024 Liiketoimintaympäristö Yleinen makrotaloudellinen ympäristö Vuonna 2024 maailmantalouden kasvu pysyi laskevien inflaatio- ja korkotasojen tukemana vakaana edellisvuoteen verrattuna. Maailmankauppa kasvoi Kiinan ja muiden Aasian maiden viennin kasvun sekä etenkin Yhdysvaltain vahvan kysynnän ansiosta. OECD:n mukaan globaalin talouden näkymät ovat edelleen positiiviset, mutta epävarmuus on kasvanut. Näkymiin liittyy riskejä johtuen kasvaneista geopoliittisista jännitteistä, Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuuksista sekä kehittyvien kansantalouksien kasvavasta velkataakasta. Merenkulkumarkkina Maailmankaupan volyymikasvu yhdistettynä kauppavirroissa tapahtuneisiin muutoksiin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin kysyntää vuonna 2024. Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainan ja Lähi-idän sota, hyökkäykset aluksia kohtaan Punaisellamerellä ja Panaman kanavan käytettävyysrajoitukset aiheuttivat muutoksia kauppareitteihin. Keskimääräisten kuljetusmatkojen pidentyminen nosti kuljetuskustannuksia ja aiheutti viivästyksiä globaaleihin toimitusketjuihin. Investoinnit uusiin aluksiin olivat selvästi vuotta 2023 korkeammalla tasolla johtuen aluskapasiteetin kysynnän kasvusta, paineesta kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta, varustamoiden jatkuneesta hyvästä tuloskunnosta, lautta-, offshore-, säiliöalus- ja irtolastialussegmenttien pienestä tilauskannasta sekä yhä jatkuneesta aluskannan uusimisesta. Tammi –joulukuussa tilattiin yhteensä 2 765 uutta laivaa, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 1 977 tilausta. Vaikka etenkin Kiina mutta myös Etelä-Korea ovat tehneet toimenpiteitä telakkakapasiteetin ja alustuotannon lisäämiseksi, telakkakapasiteetin käyttöasteet ovat korkeita ja telakoiden tilauskirjat ovat pitkiä. Tämä kertoo telakoiden yhä jatkuvasta kapasiteettipulasta. Clarksons Researchin mukaan maailman telakkakapasiteetti saavutti pohjalukeman vuonna 2020 ja oli noin 60% vuoden 2011 huippulukemista. Telakkakapasiteetti on tällä hetkellä huippuun nähden noin 70%:n tasossa ja voi kasvaa 80–85%:iin vuoteen 2030 mennessä lähinnä Kiinan telakoiden käyttöön palauttamisten ja laajennusten myötä. Merenkulun hiilineutraaliuteen tähtäävä sääntely on saanut varustamot kasvattamaan investointejaan aluksiin, jotka pystyvät käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita tai voidaan myöhemmin muuttaa vaihtoehtoisille polttoaineille sopiviksi tai joissa käytetään energiaa säästäviä teknologioita. Vuonna 2024 tilattiin 653 uutta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön kykenevää alusta, mikä on 24% (23) kaikista alustilauksista ja 49% (43) aluskapasiteetista. Risteilysegmentin markkinatunnelma pysyi erittäin myönteisenä johtuen risteilylomien vahvana jatkuneesta kysynnästä. Kysynnän vahva kasvu ja sektorin myönteiset näkymät lisäsivät halukkuutta uuden risteilyaluskapasiteetin tilaamiseen. Palveluiden kysyntää tukivat vahvana jatkunut aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä kiinnostus hyötysuhteen parantamiseen määräysten täyttämiseksi ja käyttökustannusten pienentämiseksi. Lauttaliikennesegmentin myönteistä markkinatunnelmaa tuki taloudellisen toiminnan yhä jatkuva, joskin hidas elpyminen kaikilla keskeisillä markkinoilla. Tämä yhdessä alusten ikääntymisen ja Taloudellinen katsaus hiilineutraaliuteen kannustavan sääntelyn kanssa kasvatti halukkuutta uuden aluskapasiteetin hankkimiseen. Lauttaoperaattoreiden kiinnostus ylläpitää ja parantaa ikääntyvän kalustonsa tehokkuutta tuki palveluiden kysyntää. Offshore-segmentissä energian hinnat tukivat öljy- ja kaasumarkkinoita. Offshore-kaluston kysyntä pysyi vahvana etenkin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, jossa kalusto tukee energianlähteiden etsintää. Tästä syytä kaluston päivähinnat nousivat uusiin ennätyslukemiin ja tukivat olemassa olevan kaluston käyttöasteita. Sopimuksia uuden kaluston rakentamisesta oli enemmän kuin vuonna 2023, mutta yleisesti ottaen korkeat hinnat, rahoituskustannukset ja rahoituksen saatavuus sekä pula telakkakapasiteetista jarruttivat investointihaluja. Aasian ja Euroopan offshore-tuulivoimamarkkina sai tukea inflaation ja korkojen laskusta, minkä seurauksena projektien kannattavuus parani. Yhdysvalloissa sen sijaan markkinatunnelmaa heikensi epävarmuus sektorin lähiajan näkymistä. Halukkuus investoida uusiin aluksiin jakautui, kun huoltoalusten kysyntä pysyi vahvana mutta kokonaisaktiviteetti hiljeni. Kaikissa offshore-sektorin alasegmenteissä palvelukysyntää pitivät yllä korkeat käyttöasteet ja päivähinnat sekä kiinnostus kaluston tehokkuutta parantaviin jälkiasennuksiin. LNG-alussegmentin markkinatunnelma pysyi edellisvuosia vaisumpana, koska aluskapasiteetin vahva kasvu ylitti selvästi kysynnän kasvun. Tästä syystä etupäässä iäkkäämpien höyryturbiinikäyttöisten alusten käyttöasteet laskivat. Kuitenkin halukkuus tilata uutta aluskapasiteettia ylitti selvästi vuoden 2023 tason. Tätä selittää tarve hankkia lisäkapasiteettia vastaamaan LNG:n nesteytyskapasiteetin kasvua. Palvelukysyntää pitivät yllä aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä jatkuva kiinnostus palvelusopimuksiin. Konttialussegmentissä markkinatunnelma oli myönteinen, sillä kauppavolyymit ja liikenteen ohjaaminen pois Punaisenmeren reitiltä nostivat aluskapasiteetin kysynnän odotettua korkeammalle. Vuoteen 2023 verrattuna halukkuus investoida uusiin aluksiin kasvoi selvästi positiivisen sentimentin ja vanhan tonniston korvaustarpeen tukemana. Palvelukysyntää tukivat aktiivisen aluskapasiteetin kasvu, tuloskasvu sekä varustamojen kiinnostus jälkiasennuksia kohtaan. Kaikkien mainittujen alussegmenttien kasvava paine kehittää toimintaansa hiilineutraaliksi tuki sekä uusien alusten että palvelujen kysyntää. Varustamot investoivat uuteen aluskapasiteettiin, korvaaviin aluksiin, hyötysuhteen nostoihin tai polttoainekonversioihin ja kunnossapitoon ylläpitääkseen vaatimustenmukaisuutta ja kilpailukykyään. Energiamarkkina Energiasiirtymä jatkui, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin vuosina 2024 ja 2025. IEA:n (International Energy Agency) ja BNEF:n (Bloomberg New Energy Finance) arvioiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteettilisäys vuonna 2025 olisi 650:n ja 800 gigawatin välillä. Energiasiirtymän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä pääajurina tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettikasvulle toimii taloudellinen kannattavuus. Energiasidonnaiseen makrotalouden kehitykseen vaikuttivat vuonna 2024 kohonneet geopoliittisen ympäristön riskit. Vuoden viimeisellä neljänneksellä epävarmuus lisääntyi johtuen Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuudesta, sillä valtaan nouseva hallinto on ilmaissut aikeita ottaa käyttöön laajoja tuontitulleja tai korottaa jo voimassa olevia. Mahdollisten tullitariffien suuruuteen ja laajuuteen liittyy epävarmuutta, mutta mahdollista on, että ne vaikuttaisivat laajasti energiamarkkinoihin niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti. Yhdysvaltain uuden presidentinhallinnon vaikutus kansainväliseen energiasiirtymään jää todennäköisesti vähäiseksi. Vaikka makrotaloudellinen ympäristö on vaikeuttanut projektirahoituksen saantia, inflaation ja korkotason laskun odotetaan lisäävän investointipäätöksiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hyödykkeiden hinnat pysyivät vuonna 2024 suhteellisen vakaina edellisvuosiin verrattuna. Maakaasun maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden jälkipuoliskolla. Litiumin hinta laski edelleen edellisvuoden merkittävän hinnanlaskun jälkeenkin. Moottorivoimalaitoksissa laitteiden kysyntä parani vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna, kun taas palveluiden kysyntä pysyi vakaana. Säätövoimatuotannon segmentissä kysynnän keskeinen ajuri oli edelleen nopeus siirtyä uusiutuvaan energiaan. McCoy Power Reportin ja Wärtsilän omien tietojen mukaan säätövoimalaitosten kokonaismarkkina oli vuoden 2024 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä suurempi kuin yhtenäkään kokonaisena vuotena sitä ennen. Säätövoiman kysynnän ajureiden odotetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna 2025. Perusvoimatuotannon segmentti on edelleen merkittävä voimalaitoskysynnän lähde. Polttomoottori on yhä tärkeä perusvoiman tuottaja erityisesti syrjäseuduilla ja kohteissa, joissa verkkovirran saatavuus on epävarmaa tai aikakriittistä. Perusvoimatuotannon kysynnän odotetaan pysyvän vakaana. Energian varastoinnin kysyntä liittyy läheisesti energiajärjestelmässä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvuun, joka jatkui nopeana. Odotettavissa on, että yleishyödyllisen akkupohjaisen energian varastointimarkkina jatkaa vahvaa volyymikasvuaan tämän vuosikymmenen ajan ja sen jälkeenkin. Global Energy Storage and Grids Pledge -sopimus COP29-ilmastokokouksessa tähtää siihen, että energian varastointikapasiteettia olisi vuoteen 2050 mennessä yhteensä 1 500 gigawattia. Taloudellinen katsaus 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 2020 2021 2022 2023 2024 MEUR -2 0 2 4 6 8 10 12 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 2020 2021 2022 2023 2024 % MEUR Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos Tulos ennen veroja Liiketulos, % Tilauskertymä ja tilauskanta Tilauskertymä kasvoi 14% 8 072 miljoonaan euroon (7 070). Palveluiden tilauskertymä kasvoi 8% 3 812 miljoonaan euroon (3 519 ) erityisesti Marinen kasvun tukemana . Laitteiden tilauskertymä kasvoi 20% 4 260 miljoonaan euroon (3 550 ) Energyn, Marinen ja Portfolio Busineksen tukemana. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 25% 8 366 miljoonaan euroon (6 694). Liikevaihto ja liiketulos Liikevaihto kasvoi 7% 6 449 miljoonaan euroon (6 015). Palveluiden liikevaihto kasvoi 9% 3 422 miljoonan euroon (3 148) Marinen ja Energyn ja Portfolio Busineksen kasvun tukemana. Laitteiden liikevaihto kasvoi 6% 3 027 miljoonaan euroon (2 867) Portfolio Busineksen ja Marinen tukemana. Energian varastointiliiketoiminnan laitetoimitusten liikevaihto laski. Wärtsilän liikevaihdosta 54% oli euromääräistä ja 32% Yhdysvaltain dollareissa. Loppuosa liikevaihdosta jakautui usean valuutan kesken. Liiketulos oli 716 miljoonaa euroa (402) eli 11,1% liikevaihdosta (6,7). Vertailukelpoinen liiketulos oli 694 miljoonaa euroa (497) eli 10,8% liikevaihdosta (8,3). Vertailukelpoista liiketulosta tuki Energyn, Portfolio Busineksen ja Marinen kasvu. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 23 miljoonaa euroa (-95) ja ne liittyivät pääasiassa Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi sekä moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa. Vertailukelpoinen oikaistu EBITA oli 712 miljoonaa euroa (518) eli 11,0% liikevaihdosta (8,6). Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot olivat 19 miljoonaa euroa (20). Rahoituserät olivat yhteensä -29 miljoonaa euroa (-37). Nettokorot olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa (-14). Tulos ennen veroja oli 687 miljoonaa euroa (364). Verot olivat yhteensä -180 miljoonaa euroa (-95), mikä vastaa 26,2 prosentin efektiivistä verokantaa (26,1). Tilikauden tulos oli 507 miljoonaa euroa (269). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (0,44). Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 23,7% (13,9) ja oman pääoman tuotto (ROE) 21,3% (12,3). Konsernin liikevaihdon kehitys Tulos Taloudellinen katsaus 66% 66% 66% 61% 65% 48% 48% 40% 45% 45% 44% 45% 0 300 600 900 1 200 1 500 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2022 2023 2024 MEUR % = Kiinteäkorkoisten lainojen osuus (sis. johdannaiset) Vaihtuvakorkoiset lainat Kiinteäkorkoiset lainat -0,40 -0,30 -0,20 -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 2020 2021 2022 2023 2024 0 20 40 60 80 100 120 140 160 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36+ MEUR Pitkäaikaisten lainojen vuosittaiset takaisinmaksut 0 150 300 450 600 750 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 MEUR Rahoitus ja rahavirta Liiketoiminnan rahavirta oli 1 208 miljoonaa euroa (822). Myönteinen kehitys johtui parantuneesta tuloksesta ja alhaisemmasta nettokäyttöpääomasta. Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa -787 miljoonaa euroa (-169). Saatujen ennakoiden määrä oli 898 miljoonaa euroa (774). Wärtsilä pyrkii jatkuvasti varmistamaan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja pitämällä käytettävissään riittävän määrän vahvistettuja ja vahvistamattomia luottolimiittejä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkällä lainasalkulla. Rahavaroja oli 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi yhtiöllä oli 4 miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyviä rahavaroja (0). Vahvistettuja ja käyttämättömiä luottolimiittisopimusohjelmia oli 644 miljoonaa euroa (644). Wärtsilällä oli vuoden lopussa korollisia lainoja yhteensä 766 miljoonaa euroa (858). Lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät seuraavan 12 kuukauden sisällä, oli yhteensä 142 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 624 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä oli 15 miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvää korollista velkaa (0). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli -777 miljoonaa euroa (35). Nettovelkaantumisaste oli -0,31 (0,02) ja omavaraisuusaste 37,4% (37,0). Osakekohtainen oma pääoma oli 4,29 euroa (3,78). Lainat Nettovelkaantumisaste Pitkäaikaisten lainojen erääntymisprofiili Vahvistetut luottolimiittisopimukset (kauden lopussa) Taloudellinen katsaus 0 100 200 300 400 2020 2021 2022 2023 2024 MEUR Yrityshankintoihin Muut investoinnit Poistot ja arvonalentumiset 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 0 50 100 150 200 250 300 2020 2021 2022 2023 2024 % MEUR Tutkimus- ja kehitysmenot Prosenttia liikevaihdosta Investoinnit Aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät investoinnit olivat yhteensä 170 miljoonaa euroa (148). Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 131 miljoonaa euroa (193) sisältäen 51 miljoonaa euroa (49) käyttöoikeusomaisuuserien poistoja. Vuonna 2025 aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvien investointien odotetaan olevan samalla tasolla kuin poistot ja arvonalentumiset. Bruttoinvestoinnit Innovaatiot, tutkimus ja kehitys Wärtsilä on sitoutunut tukemaan meri- ja energiateollisuuden ympäristöjalanjäljen minimointia. Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat keskeisiä Wärtsilän tulevaisuuden aseman turvaamiseksi ja jatkuvat markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta. Keskeisiä tutkimus- ja kehitysalueita ovat vaihtoehtoisten, kaupallisesti elinkelpoisten ja puhtaiden polttoaineiden käytön kehittäminen tulevaisuuden ratkaisuja varten sekä asiakkaiden toimintojen yhdistettävyyden, tehokkuuden, kestävyyden ja turvallisuuden parantaminen digitaalisten ratkaisujen käyttöä lisäämällä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät kulut olivat vuonna 2024 yhteensä 296 miljoonaa euroa (258) eli 4,6% liikevaihdosta (4,3). Helmikuussa ilmoitimme, että Wärtsilä johtaa viisivuotista yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Tämän WISE-projektin (Wide & Intelligent Sustainable Energy) kumppanit kehittävät yhdessä energiamurrosta tukevaa autonomista ja päästötöntä sähköverkkoa tasapainottavaa energiantuotantoa hyödyntämällä data-analytiikkaa ja tekoälyä. Yhteistyö vahvistaa Suomen energiasektoria ja kehittää sitä maailman johtavaksi energiainnovaatioekosysteemiksi. Maaliskuussa Wärtsilä lanseerasi täysin integroidun suuren kapasiteetin Quantum2-akkuvarastointijärjestelmän, joka on suunniteltu ja optimoitu suuren mittakaavan globaaleihin energian varastointijärjestelmiin. Syyskuussa Wärtsilä lanseerasi turvallisuus-, kyberturvallisuus-, energiatiheys- ja kestävyysominaisuuksiltaan uusitun Quantum3:n. Molempien ratkaisujen korkean energiatiheyden ansiosta järjestelmissä tarvitaan vähemmän yksiköitä. Molemmissa ratkaisuissa hyödynnetään Wärtsilän GEMS-alustaa (Digital Energy Management Platform). Se on digitaalinen energianhallintajärjestelmää, joka selkeyttää akun seurantaa, valvontaa ja suorituskyvyn optimointia ja sisältää turvallisuus- ja lämmönhallintajärjestelmät. Kesäkuussa Wärtsilä lanseerasi ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin moottorivoimalaitoksen. Ratkaisu voi tällä hetkellä käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta ja säätövoimaa. Se voidaan muuntaa käyttämään vetyä, mikä takaa nollapäästöisen energiantuotannon pitkälle tulevaisuuteen. Konsepti perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan. Elokuussa Wärtsilä ilmoitti Eidesvikin kanssa solmitusta merkittävästä sopimuksesta, joka koskee offshore-huoltoaluksen muuntamista ammoniakkikäyttöiseksi. Wärtsilä toimittaa alukseen moottorin, polttoainekaasun syöttöjärjestelmän ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän, jollaisen muunnettu alus tarvitsee. Viking Energy -aluksesta tulee vuonna 2026 maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus. Lokakuussa Wärtsilä julkisti Wärtsilä 25DF -monipolttoainemoottorin innovatiivisen NextDF- ominaisuuden, joka asettaa alalle vertailukohdan vähentämällä metaanipäästöjä alle 2%:iin polttoaineen käytöstä kaikissa kuormapisteissä. LNG:tä pidetään meriliikenteelle tärkeänä siirtymävaiheen polttoaineena, kun perinteisistä dieselpolttoaineista siirrytään tulevaisuuden hiilineutraaleihin tai hiilettömiin vaihtoehtoihin. LNG koostuu pääosin metaanista, ja kun sitä poltetaan polttoaineena, siitä voi jäädä hyvin pieni määrä palamatta, minkä vuoksi metaania pääsee ilmakehään. Wärtsilä on vuosien mittaan kehittänyt metaanipäästöjen minimointiin tähtäävää moottoriteknologiaa. Tutkimus - ja kehitysmenot * Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan tutkimus - ja kehitysmenojen määritelmän muutosta. Strategiset projektit Vuonna 2024 Wärtsilä teki aktiivista työtä liiketoimintoportfolion eteen strategian ja taloudellisten tavoitteiden tukemiseksi. Lokakuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti aloittavansa energian varastointiliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tarkastella, miten liiketoiminnan kannattavaa kasvua voitaisiin kiihdyttää parhaiten asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän omistaja-arvoa hyödyttävällä tavalla. Arviointi on yhä käynnissä. Wärtsilä ei ole asettanut aikataulua strategisen arvioinnin päättymiselle. Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä Portfolio Business - liiketoiminnan osana raportoidun Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintansa (ANCS). Vuonna 2024 ANCS:n Taloudellinen katsaus 0 5 000 10 000 15 000 20 000 2020 2021 2022 2023 2024 Henkilöstö tilikauden lopussa Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö Suomessa liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Lähipiiriliiketoimet Lainat konsernin yrityksille ovat lyhytaikaisia ja vakuudettomia sekä korko on markkinaehtoinen. Lisätietoa esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liite 18. Lähipiirilainat ja muut sitoumukset. Henkilöstö Wärtsilän henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 18 338 (17 807). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli vuonna 2024 18 110 (17 666). Wärtsilän henkilöstöstä 23% (23) työskenteli Suomessa ja 36% (37) muualla Euroopassa. Henkilöstöstä 21% (22) työskenteli Aasiassa, 14% (13) Amerikassa ja 5% (5) muissa maissa. Henkilöstö Muutokset ylimmässä johdossa Tammikuussa Wärtsilä ilmoitti, että markkinointi - ja viestintäjohtaja ja johtokunnan jäsen Saara Tahvanainen irtisanoutui tehtävästään siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen viimeistään 15. heinäkuuta 2024. Wärtsilä aloitti seuraajan haun välittömästi. Heinäkuussa Wärtsilä nimitti Nora Steiner -Forsbergin (s. 1973, OTK, Master of European Law) lakiasiainjohtajaksi ja Wärtsilän johtokunnan jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025. Kari Hietanen jatkaa johtokunnan jäsenenä sekä yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä vastaavana johta jana. Elokuussa Wärtsilä nimitti Anu Sirkiän (s. 1974, BBA, MBA) markkinointi - ja viestintäjohtajaksi sekä Wärtsilän johtokunnan jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa. Taloudellinen katsaus Raportointisegmentit Wärtsilä Marine Tilauskertymä kasvoi 12% 3 637 miljoonaan euroon (3 261). Palveluiden tilauskertymä kasvoi 15% 2 307 miljoonaan euroon (2 004) merivoima- ja lauttasegmenttien kasvun tukemana. Laitt eiden tilauskertymä kasvoi 6% 1 329 miljoonaan euroon (1 257 ) pääasiassa risteilyalussegmentin tukemana. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 21% 3 409 miljoonaan euroon (2 808). Liikevaihto kasvoi 9% 3 053 miljoonaan euroon (2 800). Palveluiden liikevaihto kasvoi 10% 2 050 miljoonaan euroon (1 862) pääasiassa offshore-segmentin tukemana. Laitteiden liikevaihto kasvoi 7% 1 002 miljoonaan euroon (938) kauppa- alussegmentin tukemana. Vertailukelpoinen liiketulos oli 360 miljoonaa euroa (312) eli 11,8% liikevaihdosta (11,2 ). Vertailukelpoista liiketulosta tukivat palveluiden kasvanut volyymi ja kasvaneesta liikevaihdosta syntynyt parempi operatiivinen vipuvaikutus, ja sitä rasittivat päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi kasvatetut T&K- kustannukset. Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani laitteiden ja palveluiden välisen suotuisan liikevaihtojakauman tukemana. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 4 miljoonaa euroa (-36) ja ne liittyivät pääasiassa moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa. Wärtsilä Energy Tilauskertymä kasvoi 11% 3 366 miljoonaan euroon (3 041). Palveluiden tilauskertymä oli vakaa 1 291 miljoonaa euroa (1 306 ). Vertailukaudelle osui muutamia merkittäviä uusia sopimuksia ja modernisointiprojekteja. Laitteiden tilauskertymä kasvoi 20% 2 076 miljoonaan euroon (1 735 ). Taustalla olivat pääasiassa moottorivoimalaitosliiketoiminnan parantunut säätövoimalaitosten kysyntä sekä energian varastointiliiketoiminnan tilausten kasvu. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 27% 3 413 miljoonaan euroon (2 693). Liikevaihto kasvoi 3% 2 690 miljoonaan euroon (2 610). Palveluiden liikevaihto kasvoi 7% 1 173 miljoonaan euroon (1 095) kasvaneiden varaosa- ja modernisointivolyymien tukemana. Laitteiden liikevaihto oli vakaa 1 517 miljoonaa euroa (1 515), kun moottorivoimalaitosten myynti kasvoi ja energian varastointiliiketoiminnan myynti pieneni. Yli 80% laitteiden liikevaihdosta vuonna 2024 oli laitetoimituksia (EEQ), kun niiden osuus vuonna 2022 oli alle 50%. Vertailukelpoinen liiketulos oli 302 miljoonaa euroa (219) eli 11,2% liikevaihdosta (8,4 ). Parannuksen taustalla ovat suuremmat palveluvolyymit, siirtyminen kokonaistoimituksista (EPC) laitetoimituksiin (EEQ) sekä parantunut projektien toteutuskyky energian varastointiliiketoiminnassa. Vertailukelpoista liiketulosta heikensivät päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi kasvatetut T&K-kustannukset. Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani laitteiden ja palveluiden välisen suotuisan liikevaihtojakauman tukemana. Muut liiketoiminnot Wärtsilä Portfolio Business Wärtsilä Portfolio Business koostuu liiketoimintayksiköistä, joita johdetaan itsenäisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta. Portfolio Busineksen liiketoimintayksiköt ovat Automation, Navigation & Control Systems (ANCS), Gas Solutions, Marine Electrical Systems ja Water & Waste. Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti sopineensa Automation, Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group AB:lle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Tilauskertymä kasvoi 39% 1 069 miljoonaan euroon (768) kaikkien liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen tukemana. Palveluiden tilauskertymä oli vakaa 214 miljoonaa euroa (209), ja laitteiden tilauskertymä kasvoi 53% 855 miljoonaan euroon (559). Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 30% 1 544 miljoonaan euroon (1 192). Liikevaihto kasvoi 17% 706 miljoonaan euroon (604) kaikkien liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen ajamana. Palveluiden liikevaihto kasvoi 4% 198 miljoonaan euroon (191), ja laitteiden liikevaihto kasvoi 23% 508 miljoonaan euroon (413). Vertailukelpoinen liiketulos oli 32 miljoonaa euroa (-34) eli 4,5% liikevaihdosta (-5,7 ). Parantunut tulos on seurausta Automation, Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoimintayksiköiden hyvästä kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 20 miljoonaa euroa (-49), ja ne liittyivät pääasiassa Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi Portfolio Busineksen liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen alaskirjauksia. Vertailukauden tulosta rasitti Gas Solutions -liiketoimintayksikön merkittävään yksittäiseen kokonaistoimitukseen liittynyt 48 miljoonan euron kustannusvaraus. Taloudellinen katsaus Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät Sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisia riskejä eri hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan. Pitkittyneet ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet sekä kauppapoliittinen epävarmuus, jota on kärjistänyt Yhdysvaltojen marraskuisten vaalien tulos, ovat lisänneet riskejä globaalin jakautumisen syvenemiseen ja makrotalouden näkymien epävarmuutta. Globaalisti liiketoimintaan vaikuttavat yhä jatkuvat inflaatiopaineet, kauppavirtojen ja -volyymien muutokset, tiukempi rahapolitiikka, Kiinan taloutta koskevat huolet, lisääntyvä protektionismi, voimassa olevat ja suunnitellut Venäjän vastaiset pakotteet sekä nousevat jännitteet kansainvälisissä kauppasuhteissa. Kaikki nämä tekijät lisäävät globaaliin talouskasvuun liittyvää epävarmuutta. Minkä tahansa edellä mainitun tekijän kärjistyminen voi entisestään lisätä Wärtsilän tarjoamien laitteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää epävarmuutta. Lisäksi geopoliittisen ympäristön arvaamattomuus sekä mahdolliset lisäpakotteet tai saarrot muodostavat riskin yhtiön asiakassuhteille ja kansainväliselle liiketoiminnalle. Datan käyttö lisääntyy merenkulussa ja laivanrakennuksessa sekä energiamarkkinoilla nopeasti, mikä tarkoittaa, että kyberuhat voivat aiheuttaa liiketoiminnalle erilaisia taloudellisia tai operatiivisia haittoja tai mainehaittoja. Muutoksilla sääntely-ympäristöön, rahoittajien politiikoihin tai markkinatunnelmaan voi olla kielteinen vaikutus Wärtsilän ja Wärtsilän asiakkaiden rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Tämän seurauksena Wärtsilän tuotteiden kysyntä voi heikentyä. Merenkulku- ja laivanrakennusalaan kohdistuu kasvavaa painetta vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä on seurausta esimerkiksi EU Fit for 55 -ilmastolakipaketista, IMO:n uudesta, entistä kunnianhimoisemmasta kasvihuonekaasustrategiasta, vihreästä rahoituksesta sekä loppuasiakkaiden omista kestävyystavoitteista. Samaan aikaan kuljetusmatkat pidentyvät kasvaneiden geopoliittisten jännitteiden ja keskeisillä merireiteillä esiintyvien häiriöiden seurauksena. Paineet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja pidentyvät kuljetusmatkat voivat yhdessä lisätä varustamoiden ja laivaoperaattoreiden kustannuksia, joita ei pystytä täysimääräisesti siirtämään loppuasiakkaille. Telakkakapasiteetin rajallisuus, kestävien tulevaisuuden teknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät, hiilineutraaliuteen liittyvien kansainvälisten taloudellisten kannustimien epäselvyys sekä tarve ajoittaa investoinnit optimaalisesti taloudellisen kannattavuuden ja päästömääräysten noudattamisen suhteen voivat vaikuttaa varustamoiden ja laivayhtiöiden halukkuuteen investoida niin uusiin kuin käytössä oleviin aluksiin. Vaarana on, että merenkulussa ei saavuteta tavoiteltuja päästövähennyksiä. Varustamoiden ja laivaoperaattoreiden sekä myös telakoiden mahdollisia kannattavuusriskejä ovat ihmisten matkustushalukkuuden ja -mahdollisuuksien heikentyminen, pitkäaikaisen korkean inflaation tai taantuman heikentämä tavaroiden kysyntä sekä polttoaine-, käyttö- ja rahoituskustannusten nousu. Pahasti velkaantuneet varustamot, operaattorit tai telakat eivät välttämättä kestä mahdollista riskiä, joka voi aiheutua odotuksia hitaammasta kysynnän kasvusta, rahoituskustannusten kasvusta tai luottoluokituksen laskusta. Raakaöljyn pitkän aikavälin kysyntäkehitykseen liittyvä epävarmuus, öljyn hintavaihtelut sekä paine kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta pakottavat isot öljy-yhtiöt arvioimaan uudelleen sekä etsintäinvestointejaan että operatiivisia kustannuksiaan. Tämä voi heikentää offshore-porausyksiköiden ja -tukialusten sekä niihin liittyvien säiliöalusten tulevaa kysyntää ja investointeja uuteen kalustoon jäännösarvoon liittyvien huolien vuoksi. Energiamarkkinoita luonnehtii vahvasti siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin, esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Tämän muutoksen nopeus on tärkein tuki akkuvarastointi- ja säätövoimateknologioiden kasvulle. Uudet tekniset innovaatiot sekä polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ja saatavuus vaikuttavat Wärtsilän liiketoimintaan. Kaasun hinnan korkea taso ja vaihtelu vaikuttavat suoraan tuotevalikoimamme kilpailukykyyn verrattuna muihin teknologioihin, etenkin perusvoimatuotannossa. Samaan tapaan energia- ja sähkömarkkinoihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti tulevaisuuden energiakapasiteettiin ja tuotantomuotojen jakaumaan. Esimerkiksi energia- ja ilmastosääntely voi nopeuttaa tai hidastaa energiasiirtymää. Viime vuodet ovat korostaneet geopoliittisten jännitteiden vaikutusta energiamarkkinapolitiikkaan ja investointipäätöksiin. Tiettyjen maiden toimitusketjujen keskittyminen ja kireä kilpailutilanne aiheuttavat suoria riskejä Energy-liiketoiminnalle. Energiahyödykkeet ja energian toimitusketjut ovat olleet kauppapolitiikan keskiössä viime aikoina, mistä aiheutuu riskejä kaikille energiateknologioille. Vaikka Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan liittyvien mahdollisten tuontitullien laajuuteen ja mittakaavaan liittyy edelleen epävarmuutta, niillä voi olla vaikutuksia erityisesti Wärtsilän Energy-liiketoiminnalle Yhdysvalloissa. Kilpailu energiateknologioiden välillä ja sisällä aiheuttaa hintapaineita. Mihin tahansa edellä mainittuun tekijään liittyvällä epävarmuudella on taipumus viivästyttää investointipäätöksiä. Konserni on vastaajana eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät sen normaaliin liiketoimintaan. Oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja sekä sääntelyasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin, kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida. Vuosikertomuksen Riskit ja riskienhallinta -osio sisältää perusteellisemman kuvauksen Wärtsilän riskeistä ja riskienhallinnasta. Taloudellinen katsaus Osakkeet Nasdaq Helsingissä 31.12.2024 Ulkona olevien osakkeiden määrä Omien osakkeiden määrä Osakemäärä yhteensä Osakevaihto 1-12/2024 WRT1V 589 080 815 2 642 575 591 723 390 217 792 247 1.1.-31.12.2024 Ylin Alin Keskikurssi Päätöskurssi Osakekurssi 20,60 12,61 17,42 17,11 Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi Markkina-arvo 31.12.2024 31.12.2023 MEUR 10 124 7 766 Ulkomaalaisomistus 31.12.2024 31.12.2023 % 57,7 52,7 Osakkeet ja osakkeenomistajat Wärtsilän osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 217 792 247 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 729 miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten Turquoise, BATS, Chi-X ja CBOE DXE. Osakkeita vaihdettiin näillä vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 98 204 022 kappaletta. Liputusilmoitukset Arvopaperimarkkinalain mukaan listayhtiön osakkeenomistajilla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista sekä Finanssivalvonnalle että asianomaiselle listayhtiölle, kun laissa määritellyt rajat saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Kaikki Wärtsilän vuonna 2024 saamat liputusilmoitukset löytyvät oheisesta taulukosta. Liputusilmoitukset Tapahtumapäivä Osakkeenomistaja Kynnys Suora omistus, % Kokonaisomistus, % 2.1.2024 BlackRock, Inc. Yli 5% 4,90% 5,00% 3.1.2024 BlackRock, Inc. Alle 5% Alle 5% Alle 5% 22.1.2024 BlackRock, Inc. Yli 5% 4,97% 5,08% 23.1.2024 BlackRock, Inc. Alle 5% Alle 5% Alle 5% 26.1.2024 BlackRock, Inc. Yli 5% 4,91% 5,01% 29.1.2024 BlackRock, Inc. Alle 5% 5,16% 5,26% 1.10.2024 BlackRock, Inc. Yli 5% 5,40% 5,49% 17.10.2024 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Alle 5% 4,77% 4,77% Taloudellinen katsaus VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Wärtsilän 7.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin 2023 sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2023. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseniksi valittiin Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Tom Johnstone, Mats Rahmström, Tiina Tuomela ja Mika Vehviläinen. Tilintarkastajaksi vuodelle 2024 valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Sama tilintarkastusyhteisö valittiin vuoden 2024 kestävyysraportoinnin varmentajaksi. Osingonjako Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, että osinkoa maksetaan 0,32 euroa/osake. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.3.2024, ja toinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.9.2024. Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta muutoinkin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Osakeantivaltuutus Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 osakkeen suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatusta osakeannista voidaan päättää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai yrityskauppojen tai liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi. Lisäksi valtuutusta voidaan käyttää osana yhtiön kannustinjärjestelmiä enintään 10 000 000 osakkeeseen asti, mikä vastaa 1,69% yhtiön kaikista osakkeista. Hallituksen osakeantivaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Kannustinjärjestelmiä koskeva valtuutus on kuitenkin voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Tämä valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 9.3.2023 antaman valtuutuksen. Hallituksen järjestäytyminen Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Tom Johnstonen ja varapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallitus päätti perustaa tarkastus- ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus valitsi keskuudestaan valiokuntiin seuraavat jäsenet: Tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja Tiina Tuomela, Karen Bomba, Morten H. Engelstoft Henkilöstövaliokunta: puheenjohtaja Tom Johnstone, Karin Falk, Mika Vehviläinen Taloudellinen katsaus WÄRTSILÄN NÄKYMÄT Merenkulkuliiketoiminta Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025) kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella. Energialiiketoiminta Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025) kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella. Wärtsilä painottaa, että nykyiset merkittävät ulkoiset epävarmuustekijät vaikeuttavat tulevaisuuden ennusteiden tekemistä. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,44 euroa/osake. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta tilikauden voitto on 363 279 404,71 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 589 080 815 kappaletta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä 17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025. Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan 24.9.2025. 0,40 0,43 0,46 0,48 0,48 0,20 0,24 0,26 0,32 0,44 -0,25 0,00 0,25 0,50 0,75 1,00 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 EUR Osinko per osake Laimentamaton osakekohtainen tulos Osinko Yhtiökokouksen 8.3.2018 hyväksymä maksuton osakeanti nosti osakkeiden kokonaismäärän 591 723 390 osakkeeseen. Vertailukausien 2011 –2017 luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää. Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti Tämän osan sisältö: 1. YLEISET TIEDOT 1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa 1.2. Laatimisperusteet (ESRS2, BP-1, BP-2) 1.3. Hallintotapa (ESRS2 GOV-1-5) 1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS2 SBM-1) 1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2) 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset (ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3) 1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS2, IRO-1) 1.8. Resilienssianalyysi (E1 IRO-1) 1.9. Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (ESRS2 IRO-2) 2. YMPÄRISTÖTIEDOT 2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiset tiedot 2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1) 2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2) 3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT 3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset tiedot (S1-6) 3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1) 3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1) 3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät (ESRS S2) 1. YLEISET TIEDOT 1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa Wärtsilän päämäärän ja strategian ytimessä on kestävä kehitys. Ne muodostavat yhdessä yhtiön arvojen, periaatteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa rungon vahvalle hiilineutraaliuskehitykselle ja liiketoiminnan vastuullisuudelle. Wärtsilän kestävän kehityksen strategia rakentuu kolmen toisiinsa läheisesti liittyvän pilarin varaan: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja yhteiskuntavastuu. Samanaikaisesti yhtiö noudattaa korkeita eettisiä ja työterveys- ja työturvallisuusnormeja. Yhtiö keskittyy toiminnassaan voimakkaasti merenkulku- ja energiamarkkinoiden päästöjen vähentämiseen, jossa innovatiiviset ja tehokkaat ratkaisut ovat keskeinen osa pyrkimystä rakentaa vähähiilistä tulevaisuutta. Wärtsilän liiketoiminnat keskittyvät kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja ja palveluja, jotka optimoivat laivastojen ja yksittäisten alusten, voimalaitosten ja kokonaisten energiajärjestelmien ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisuuden. Tätä fokusta tukee elinkaaritietojen, analytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen. Wärtsilän tavoitteena on työkulttuuri, jossa liiketoimintakäytäntöjen ytimessä ovat eettisyys ja lakien ja määräysten noudattaminen. Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin (Code of Conduct) perehdyttävä verkkokoulutus välittää tietoa periaatteista ja niiden aihepiireistä ja ohjaa työntekijöitä tekemään oikeita päätöksiä päivittäisessä työssään. Työntekijöiden on suoritettava tämä pakollinen koulutus joka toinen vuosi. Työntekijöiden on myös allekirjoitettava henkilökohtainen sitoumus eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy muun muassa ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, korruption ja lahjonnan ehkäisemistä ja kilpailulainsäädäntöä koskevia sääntöjä. Wärtsilällä on laaja, koko henkilöstölle pakollinen koulutusohjelma, joka käsittelee korruption vastaisia periaatteita ja sovellettavaa lainsäädäntöä sekä keskeisiä yhtiön omia politiikoita ja menettelytapoja. Lisäksi yhtiöllä on kilpailuoikeudellisten riskien hallintaan tarkoitettu kilpailusääntöohjelma. 1.2. Laatimisperusteet (BP-1, BP-2) Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernin lukujen perusteella käyttäen samoja konsolidointirajoja kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun tietojen raportoinnissa olennaiset aiheet käsitellään Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti seuraavalla tavalla: ◾ Ilmastonmuutos: kattaa arvoketjun alku- ja loppupään; ◾ Energia: kattaa arvoketjun loppupään; ◾ Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen: kattaa arvoketjun loppupään; ◾ Huolta aiheuttavat aineet: kattaa arvoketjun alku- ja loppupään; ◾ Työterveys ja -turvallisuus: kattaa arvoketjun alkupään; ja ◾ Taitojen ja uran kehittäminen: kattaa Wärtsilän oman toiminnan. Wärtsilä ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovaatiotuloksiin, eikä mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti. Aikahorisontin poikkeamat: ilmastonmuutosta koskevissa E1.SBM- 3- ja E1.IRO-1-tiedoissa, jotka liittyvät Wärtsilän prosessiin ilmastonmuutosta koskevien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi sekä yhtiön strategian resilienssianalyysiin, on käytetty seuraavia aikahorisontteja, jotta tiedot olisivat TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisia: lyhyt aikaväli: vuosi 2025; keskipitkä aikaväli: vuosi 2030 ja pitkä aikaväli: vuosi 2050. Mittari, jossa käytetään arvioita arvoketjun tiedoista: Scope 3 kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset: 7% lasketaan ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineenkulutus ja käytetyn polttoaineen kertoimet. 93% lasketaan kuljetusketjun kaikkien osuuksien yhteen lasketun pituuden perusteella käyttäen ilmoitettujen ensisijaisten tietojen polttoainekertoimia. Ostetun toimituslogistiikan osalta logistiikkapalvelujen päästöt lasketaan pääasiassa Global Logistics Emissions Councilin (GLEC) kehyksen avulla. Se on maailmanlaajuisesti vallitseva logistiikkapäästöjen laskenta- ja raportointimenetelmä. Tiedon laatua parannetaan lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten päästötietojen Taloudellinen katsaus avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä kuljetusmenoista, ja niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot. Ainoa määrällinen mittari, johon liittyy merkittävää mittausepävarmuutta, liittyy scope 3 -päästöihin kategoriassa 11: myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat CO2e-päästöt, jotka on laskettu raportointivuonna myytyjen moottoreiden määrän, moottoreiden käyttötuntien, moottoritehon ja kuorman perusteella, kerrottuna asianmukaisilla päästökertoimilla. Myytyjen moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina käyttövaiheen päästöinä. Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus: Tulevien scope 3 -päästöjen kategorian 11 myytyjen tuotteiden käyttö kvantifiointi sisältää oletuksia, ja myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat todelliset päästöt riippuvat suurelta osin vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuudesta ja Wärtsilän asiakkaiden tekemistä valinnoista. E1-9- ja E2-6-tiedot jätettiin raportoimatta ensimmäiseltä vuodelta. Raportti on laadittu ESRS-standardien ja Suomen kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti. 1.3. Hallintotapa (ESRS 2, GOV-1-5) Hallitus (GOV-1) Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa hallitus, johon kuuluu 5–10 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi, ja heidät valitsee yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisistä politiikoista, tavoitteista ja strategioista. Vuoden 2024 lopussa hallituksen jäsenet olivat Tom Johnstone (puheenjohtaja), Mika Vehviläinen (varapuheenjohtaja), Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Mats Rahmström ja Tiina Tuomela. Hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustajaa. Kukaan hallituksen kahdeksasta jäsenestä ei osallistu liikkeenjohtoon, ja heidät kaikki arvioitiin yhtiöstä riippumattomiksi. Viisi hallituksen jäsentä, ts. 63%, arvioitiin riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista. Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää jäseniltä erinomaista pätevyyttä ja hallituksen kokoonpanolta riittävää monimuotoisuutta. Hallituksen jäsenillä on laajaa ja monipuolista, Wärtsilän strategian kannalta relevanttia kokemusta muun muassa merenkulku- ja energia-alalta sekä investointihyödykkeitä valmistavista kansainvälisistä yrityksistä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan huomioon ehdokkaiden koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti eri alojen osaamista ja koulutusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa myös huomioon ehdokkaiden iän, sillä eri-ikäisten jäsenten kokemukset täydentävät toisiaan. Wärtsilän tavoitteena on, että molemmat sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuna hallituksessa. Joulukuussa 2024 Wärtsilän hallituksen jäsenistä kolme oli naisia ja viisi miehiä. Lisäksi nimitystoimikunnan tehtävänä on hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden tarkastaminen ja tarvittaessa muuttaminen sekä hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelu. Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen käytännön työssä noudatettavat periaatteet on vahvistettu hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus hyväksyy hallituksen valiokuntien työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan sen kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta asemasta ja riskeistä. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista se lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Näistä keskeisimpiä ovat: ◾ tilinpäätös ja osavuosikatsaukset ◾ yhtiökokoukselle esitettävät asiat ◾ toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja johtokunnan jäsenten nimittäminen ◾ taloudellisen valvonnan järjestäminen. Hallituksen tehtävänä on myös käsitellä sellaiset asiat, jotka ovat konsernin toiminnan laadun huomioon ottaen niin laajakantoisia, ettei niitä voida katsoa konsernin juoksevaan hallintoon kuuluviksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi: ◾ konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteiden sekä niiden toteuttamiseen tähtäävien strategioiden hyväksyminen ◾ ulkoisessa ympäristössä tapahtuvien kehityssuuntausten, mahdollisuuksien ja riskien seuranta, mukaan lukien niiden vaikutus tavoitteisiin ja strategiaan ◾ konsernin vuosittaisen liiketoimintasuunnitelman ja tavoiteasetannan hyväksyminen ◾ riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ◾ toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen ◾ toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtokunnan jäsenten palkkauksen ja eläke-etujen hyväksyminen ◾ hallintotapaperiaatteiden hyväksyminen ◾ lakien ja määräyksien, yhtiön omien eettisten toimintaperiaatteiden sekä muiden vakiintuneiden arvojen ja eettisten periaatteiden noudattamisen valvominen ◾ yhtiön tutkimus- ja tuotekehityssuunnitelmien käsitteleminen ja seuraaminen ◾ hallituksen valiokuntien nimittäminen ◾ lahjoitusten myöntäminen hyväntekeväisyyteen ◾ päättäminen muista strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä asioista, kuten merkittävistä investoinneista tai yritysostoista tai -myynneistä. Hallitus asettaa vuosittain jäsentensä keskuudesta tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan. Taloudellinen katsaus Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätös- ja kestävyysraportointiprosessia sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi valiokunta tarkastaa kuvauksen talous- ja kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seuraa lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunnan muihin tehtäviin lukeutuvat yhtiön tilinpäätöksen laskentaperiaatteiden arviointi ja niihin tehtyjen muutosten hyväksyminen, yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien käsittely, lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseen tarkoitettujen prosessien arviointi sekä yhtiön rahoitustilanteen ja verotuksen seuraaminen. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen sekä käsittelee ja ratkaisee muut hallituksen mahdollisesti esiin nostamat asiat, jotka kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle. Lisäksi tarkastusvaliokunta seuraa konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista. Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja ja varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat tarkastusvaliokuntaa säännöllisesti kestävyysraportoinnin edistymisestä ja varmentamisesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi hallitukselle säännöllisesti valiokunnan kokouksista. Henkilöstövaliokunta Hallitus määrittelee henkilöstövaliokunnan tehtävät. Henkilöstövaliokunta valmistelee tarpeen mukaan toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muiden johtokunnan jäsenten nimitysasiat hallituksen käsiteltäviksi. Henkilöstövaliokunta valmistelee hallituksen käsiteltäväksi myös toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkitsemisjärjestelmiä ja -periaatteita sekä heidän palkkaustaan koskevat esitykset. Lisäksi henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Valiokunnan käyttämät ulkopuoliset konsultit ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen johdosta. Johtokunnan ja hallituksen jäsenten monimuotoisuus Johtokunnan ja hallituksen jäsenten sukupuolijakauma vuonna 2024 Johtokunta (%) Hallitus (%) Naiset 37,5 37,5 Miehet 62,5 62,5 Johtokunnan ja hallituksen jäsenten ikäjakauma vuonna 2024 Johtokunta (%) Hallitus (%) Alle 30 vuotta 0 0 30–50 12,5 0 Yli 50 vuotta 87,5 100 Johtokunta (GOV-1) Vuoden 2024 lopussa johtokunnan jäsenet olivat Håkan Agnevall (toimitusjohtaja), Arjen Berends (talous- ja rahoitusjohtaja), Tamara de Gruyter (Portfolio Business -liiketoiminnan johtaja), Kari Hietanen (yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja), Roger Holm (johtaja, Wärtsilä Marine), Anders Lindberg (johtaja, Wärtsilä Energy), Teija Sarajärvi (henkilöstöjohtaja) ja Anu Sirkiä (markkinointi- ja viestintäjohtaja). Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja, ja kaikki sen jäsenet kuuluvat ylimpään johtoon. Johtokunnassa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustajaa. Johtokunnan jäsenillä on monipuolinen ja laaja kokemus Wärtsilän strategiaan liittyvistä asioista sekä yhtiön palveluksessa että muilta relevanteilta aloilla. Usealla johtokunnan jäsenellä on yli 20 vuoden kokemus Wärtsilän palveluksessa, mikä takaa johtokunnalle hyvän asiantuntemuksen yhtiön toimialasta, tuotteista ja toimipaikoista. Johtokunnan tehtävät ja vastuut Toimitusjohtaja Yhtiön hallitus nimittää konsernijohtajan, joka on samalla yhtiön toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtokunta. Johtokunta Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtokunta käsittelee konsernille ja sen liiketoiminnoille strategisesti merkittävät asiat sekä investoinnit, tuotepolitiikan, konsernirakenteen ja ohjausjärjestelmät. Se myös valvoo yhtiön toimintaa. Talous - ja rahoitusjohtajan päävastuita ovat konsernin kirjanpito ja taloushallinto, rahoitustoiminta (mukaan lukien projekti- ja asiakasrahoitus), verotus ja prosessien kehittäminen, konsernin suunnittelutoiminnot ja sijoittajasuhteet. Liiketoimintojen johtajat vastaavat kukin oman globaalin liiketoimintansa myyntivolyymista ja kannattavuudesta apunaan konsernin eri maissa toimivat tytäryhtiöt. Konsernin yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaavan johtajan päävastuita ovat yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat, aineettoman omaisuuden hallinta, kestävä kehitys, ympäristöasiat, työterveys- ja työturvallisuusasiat sekä turvallisuus, mukaan lukien kyberturvallisuus. Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöjohtamisen prosesseista. Konsernin markkinointi- ja viestintäjohtajan päävastuita ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä brändin rakentaminen ja markkinointi. Vastuut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta (ESRS2, GOV-1) Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta vastaavat hallitus ja johtokunta. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta johtamisesta, ja sen työtä tukevat hallituksen valiokunnat. Hallituksella on vastuu konsernin riskiprofiilin valvonnasta säännöllisten katselmusten avulla. Se valvoo myös kestävän kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi vuosittain tärkeimmät siihen liittyvät asiat. Hallitus asettaa vuosittain tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan. Johtokunta katselmoi tärkeimmät riskit ja niiden vähentämissuunnitelmat, antaa säännöllisesti ohjeita ja määrää tarvittaessa prioriteetit riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi. Johtokunta kantaa myös kokonaisvastuun yhtiön kestävyystuloksista ja hyväksyy ohjaavat konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat. Taloudellinen katsaus Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat toimenpiteiden toteutuksen. Johtokunta voi hyödyntää kunkin olennaisen vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden arvioinnissa eri toimintojen ja liiketoiminta-alueiden asiantuntemusta. Ilmastonmuutokseen, energiaan ja ympäristön pilaantumiseen liittyvissä aiheissa johtokunta hankkii relevantin asiantuntemuksen liiketoimintojen strategiselta johdolta ja teknologiaosastoilta sekä riskienhallinnan, toimitusketjunhallinnan ja kestävän kehityksen globaaleilta toiminnoilta. Työterveys - ja työturvallisuusasioissa tarvittava asiantuntemus saadaan konsernin kestävän kehityksen toiminnolta ja liiketoimintojen laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuus- (QEHS) organisaatioilta. Taitojen ja uran kehittämiseen liittyvissä asioissa asiantuntijataho on globaali henkilöstöhallinnon organisaatio. Kestävän kehityksen hallintotapa Kestävää kehitystä hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus valvoo kestävän kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi vuosittain tärkeimmät siihen liittyvät asiat. Wärtsilän johtokunta kantaa kokonaisvastuun kestävyystuloksista ja hyväksyy ohjaavat konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat. Johtokunta ja hallitus arvioivat Wärtsilän kestävän kehityksen tavoitteita ja edistymistä niiden suhteen vähintään kerran vuodessa. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat toimenpiteiden toteutuksen. Jokaiselle tavoitteelle on nimetty omistaja, joka laatii toimintasuunnitelmat, valvoo niiden toteutusta ja raportoi tuloksista. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja kuukausittain. Lisäksi toiminnassa on kymmenen aihealueittain järjestettyä työryhmää, ja vuosittain tehdään neljä liiketoimintakohtaista katselmusta ja kolme kunkin globaalin toiminnon katselmusta. Kestävän kehityksen asioita käsitellään yhteiskuntasuhteiden työryhmässä, jota tukee johtokunnan jäsenistä yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja. Lisäksi kestävän kehityksen asioita käsitellään toimintokohtaisissa katselmuksissa. Yhteiskuntasuhteiden työryhmässä käsiteltävät kestävään kehitykseen liittyvät asiat valmistelee eri toimintojen edustajista muodostettu yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen valiokunta. Vuonna 2024 valiokunta kokoontui kolme kertaa ja yhteiskuntasuhteiden työryhmä kaksi kertaa. Wärtsilän kestävän kehityksen toiminto vastaa johdon tarvitseman tiedon hankkimisesta, kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja kestävän kehityksen ohjelmien koordinoinnista sekä toiminnan ohjeistamisesta. Toiminto tekee läheistä yhteistyötä liiketoimintojen, henkilöstö-, laki- ja Compliance-toimintojen sekä keskitetyn hankintatoiminnon kanssa. Lisäksi toiminto kerää ja kokoaa yhteen tytäryhtiöiltä kestävää kehitystä koskevat tiedot ja vastaa kestävyysraportoinnista. Riskienhallinnan kehys ja hallintotapa Wärtsilän hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin yleisen riskinottohalukkuuden ja riskitason määrittelemisestä sekä konsernin riskiprofiilin valvonnasta säännöllisillä katselmuksilla. Toimitusjohtaja ja johtokunta vastaavat yhdessä periaatteiden määrittelystä Wärtsilän riskitietoiselle toimintakulttuurille ja varmistavat, että riskienhallinta on juurrutettu syvälle kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin ja käytössä on asianmukaiset työkalut ja resurssit. Johtokunta arvioi neljännesvuosittain konsernin riskiprofiilia, eli tärkeimpiä riskejä ja suunnitelmia niiden vähentämiseksi, antaa säännöllisesti ohjeita ja asettaa tarvittaessa prioriteetteja riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi. Wärtsilän liiketoiminnat vastaavat siitä, että niiden toiminta on niiden strategioiden mukaista ja että operatiiviset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Liiketoimintojen ja niiden johtoryhmien vastuulla on myös toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä kaikkien olennaisten riskien tunnistamiseksi ja vaikutusten lieventämiseksi. Tämä työ jalkautetaan organisaatiossa liiketoimintayksikkötasolle ja edelleen alemmille tasoille. Jokainen liiketoiminta esittelee säännöllisesti riskiprofiilinsa toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja muulle johtokunnalle. Konsernin riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa ja vastaa yhtiön riskienhallinnan kehyksestä, mukaan lukien koko konsernia koskevat politiikat, raportointiprosessi ja liiketoimintojen sekä niiden eri organisaatioiden tukeminen riskienhallinnassa. Toiminto johtaa myös sisäistä riskienhallinnan vertaisryhmää, joka yhdessä liiketoimintojen edustajien kanssa varmistaa Wärtsilän riskienhallinnan yhdenmukaisuuden ja jatkuvan parantamisen sekä siihen liittyvän tiedon jakamisen. Mahdollisuuksien hallintotapa Strategiaa hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus katselmoi strategian vuosittain ja valvoo sen toteutusta kuukausittain. Johtokunta kantaa kokonaisvastuun konsernin strategista ja sen toteutuksesta. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja kuukausittain, minkä lisäksi toiminnassa on strategiaa käsittelevä työryhmä. Strategian toteutusta seurataan myös vuosineljänneksittäin tehtävissä liiketoimintakohtaisissa katselmuksissa ja kolmesti vuodessa tehtävissä toimintokohtaisissa katselmuksissa. Strategiaa käsittelevän työryhmän työskentelyä tukee toimitusjohtaja. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat kukin osaltaan strategian toteutuksen. Kaikilla liiketoiminnoillamme on selkeä tulosvastuu, joten päätökset tehdään siellä, missä asiakasarvokin luodaan. Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS2, GOV-2) Sekä johtokunta että hallitus tarkastelevat osana päätöksenteon kokonaisprosessia päätösten vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvoessaan yhtiön strategian toteutusta, keskeisten liiketoimien toteutusta sekä riskienhallinnan prosessia. Lisäksi varsinkin riskejä tarkastellaan yksityiskohtaisesti due diligence -prosessissa, joka kuuluu kaikkiin merkittäviin liiketoimiin, kuten fuusioihin ja yritysostoihin. Kaikkien merkittävien päätösten yhteydessä harkitaan niiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä etuja ja haittoja. Tärkeimpiä hallituksen käsittelemiä asioita vuonna 2024 olivat muun muassa kestävyysstrategia sekä teknologian ja markkinoiden kehitys. Vuonna 2024 runsaasti huomiota saivat nykyisten kestävyystavoitteiden, esimerkiksi Set for 30 -ohjelman, edistymisen arviointi, uusien kestävyystavoitteiden tarkastelu sekä kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten täyttäminen. Keskeisiä prioriteetteja olivat myös organisaatioon liittyvät asiat, kuten esimerkiksi Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteet, henkilöstöprosessit ja palkitsemisperiaatteet sekä työterveys ja -turvallisuus. Johtokunnan asialistalla keskeisiä asioita olivat muun muassa työterveys ja -turvallisuus, kestävyysstrategia, kestävyystavoitteet ja niiden seuranta sekä näihin aiheisiin liittyvät riskit. Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat (ESRS2, GOV-3) Hallitus Hallituksen jäsenet eivät kuulu kannustinjärjestelmien tai tulosperusteisen palkitsemisen piiriin, eikä heillä ole Wärtsilän järjestämää lisäeläkettä. Taloudellinen katsaus Johtokunta Hallitus laatii ja hyväksyy vuosittain pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (LTI). Kuhunkin kannustinjärjestelmään sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä (PSP), jonka ansaintajakso on kolme vuotta ja jonka tavoitteena on sovittaa yhteen osallistujien ja Wärtsilän osakkeenomistajien edut. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilällä oli käynnissä kolme johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää, joihin sisältyi kestävyystavoitteita, aikaväleille 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Näiden kannustinjärjestelmien mittareita ovat taloudellinen lisäarvo ja Wärtsilän hiilineutraaliusstrategiaan liittyvät kestävyystavoitteet, eli oman toiminnan hiilineutraaliustavoite ja tuotevalikoiman valmius hiilettömien polttoaineiden käyttöön. Henkilöstövaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy ohjelman toteutumisen asetettuihin tavoitteisiin nähden ennen kannustinpalkkioiden maksua. Palkkio maksetaan pian ansaintajakson päättymisen jälkeen, ja se voidaan maksaa rahana ja/tai osakkeina. Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kestävyys raportin luvut a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin ESRS 2 GOV-2 : 1.3. Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet; ESRS 2 GOV-3 : 1.3. Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat; ESRS2 SBM-3, E1 SBM -3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM -3 : 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa ESRS 2 SBM-2 : 1.5. Sidosryhmävuorovaikutus; ESRS 2 IRO-1; E2 IRO-1 : 1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosessista; ESRS 2 MDR-P: 2.2.2. Ilmastonmuuto kseen liittyvät politiikat; 2.3.1. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät politiikat; 3.2.1 Työterveys - ja työturvallisuuspolitiikka ; 3.3.1 . Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka; 3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat politiikat c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS2 SBM-3, E1 SBM -3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM -3 : 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi ESRS 2 MDR-A: 2.2.3. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet ja resurssit ; 2.3.2. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät toimet; 3.2.4. Työterveys - ja työturvallisuustoimet ; 3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat toimintasuunnitelmat ja resurssit; 3.4.4. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS 2 MDR-M: kunkin mittarin jälkeen ; ESRS 2 MDR- T: 2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet; 3.2.5. Työturvallisuustavoite ; 3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva tavoite; 3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet Due diligence -selvitys (ESRS 2, GOV-4) Vuosien 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ovat osakepohjaisia. Jos ansaintajakson ennalta määrätty yhtiön taloudellisen lisäarvon minimitaso (painoarvo 85%) ja hiilineutraaliuteen liitetyt kestävyystavoitteet (painoarvo 15%) saavutetaan ja työssäoloehto täyttyy, kannustinohjelman osallistujat saavat palkkiona yhtiön osakkeita. Osakkeiden lukumäärä riippuu tuloksista, ja maksimi on 175% tavoitetasosta. Palkitsemiselle on asetettu yläraja myös suhteessa henkilön peruspalkkaan palkkion myöntämispäivänä. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa vuosien 2022–2024 kannustinjärjestelmässä yhteensä 996 716 osakkeeseen, vuosien 2023–2025 kannustinjärjestelmässä 1 636 801 osakkeeseen ja vuosien 2024–2026 kannustinjärjestelmässä 1 086 233 osakkeeseen. Eräissä maissa vastaava palkkio maksetaan paikallisesta lainsäädännöstä johtuen käteisenä. Osakkeiden kirjanpidollinen käypä arvo palkitsemispäivänä on vuosien 2022– 2024 kannustinjärjestelmässä 9,53 euroa, vuosien 2023–2025 kannustinjärjestelmässä 7,82 euroa ja vuosien 2024–2026 kannustinjärjestelmässä 13,32 euroa. Taloudellinen katsaus Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (ESRS2, GOV-5) Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvonnan perustana on riskien tunnistaminen ja arviointi. Kestävyysriskiprofiili muodostuu ulkoisten ja sisäisten auditointien tuloksista sekä olennaisten mittareiden prosessikuvauksista ja niihin liittyvien riskien arvioinnista. Kestävyysraportointia koskeva riskien arviointi käsittää kaikki raportointiprosessin vaiheet raportointiohjeiden ja -manuaalien laatimisesta alkaen tietojen keruuseen ja laskelmiin sekä kestävyysraportin kokoamiseen saakka. Kunkin prosessivaiheen riskit tunnistetaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat tietojen laatuun, niiden saannin oikea-aikaisuuteen ja tietojen olennaisuuteen. Näin ollen niitä riskejä, joilla voi olla vaikutusta olennaisten tietojen oikeellisuuteen ja saatavuuteen, tarkastellaan tarkimmin. Wärtsilä on määritellyt ja ottanut käyttöön ohjelma-, aihe- ja mittaritason valvontatoimia. Valvontaa on suoritettava eri tasoilla, jotta riskejä pystytään vähentämään suoraan kullakin eri tasolla. Valvontakeinoja ovat esimerkiksi koulutukset, ohjeistukset, automaattiset tarkistuspisteet, pääsyoikeuksien hallinta, tietojen arvioinnit ja laskentaperiaatteiden dokumentointi. Olennaisten tietojen tarkkuuteen ja täydellisyyteen liittyviä kriittisiä riskejä valvotaan tehostetusti, esimerkiksi tietojen ristiintarkistuksilla. Kestävyysraportointia johtaa konsernin kestävän kehityksen toiminto. Ympäristövastuuseen ja osin sosiaaliseen vastuuseen liittyvät tiedot kootaan tytäryrityksiltä verkkopohjaisella kestävyysraportointijärjestelmällä, jota varten kaikkiin konsernin tytäryrityksiin on nimetty tietojen keruusta ja kokoamisesta vastaava vastuuhenkilö. Osa sosiaalisen vastuun tiedoista kootaan henkilöstötietojärjestelmistä. Taloudelliset tiedot perustuvat pääosin tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Kestävän kehityksen toiminto kerää, kokoaa ja tarkistaa kestävyystiedot ja vastaa kestävyysraportin laatimisesta. Lisäksi kestävän kehityksen toiminto seuraa raportointiprosessin riskejä ja sisäistä valvontaa ja informoi havainnoista asianomaista prosessinomistajaa tai tytäryritystä infopuheluiden, keskeisiä tulosindikaattoreita koskevien raporttien tai palautekeskustelujen avulla. Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvontaympäristön tehokkuuden varmistamiseksi omaksuttu hallintotapa on Wärtsilän yleisten periaatteiden mukainen. Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo talous- ja kestävyysraportointiprosesseja ja seuraa konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista. Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen toiminto ja varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat tarkastusvaliokuntaa säännöllisesti kestävyysraportoinnin edistymisestä ja varmentamisesta. Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi ja varmentaa Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa tarkastusvaliokuntaa tässä työssä tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin liiketoiminnoissa, tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä. Wärtsilän ylin johto seuraa säännöllisesti yhtiön kestävyystuloksia yleisellä tasolla. Johtokunta katselmoi säännöllisissä kokouksissaan kestävyysraportoinnin edistymistä, mukaan lukien riskinarviointien ja sisäisen valvonnan tulokset. Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että tytäryhtiön toiminta täyttää konsernin prosessien asettamat vaatimukset, mukaan lukien kestävyysraportoinnin laatuvaatimukset ja määräajat. 1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-1) Wärtsilän strategia, The Wärtsilä Way, pysyi muuttumattomana. Yhtiön kyky luoda lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen teemaan: Muutos ja Suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliuden synnyttämiin kasvumahdollisuuksiin sähköntuotannossa, säätövoimassa ja vihreämmässä merenkulussa sekä niihin liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn keskiössä on selkeä näkymä toiminnan ja kannattavuuden parantamiseen hyödyntäen markkinoiden kasvua ja yhtiön sitoutumista taloudellisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Wärtsilän päämäärä, kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla, on vahvasti kytköksissä Muutos- ja Suorituskyky-teemoihin. Yhtiön viisi strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon, suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun ja jatkuvaan parantamiseen. Merkittävin Wärtsilän tuotteisiin liittyvä kestävyystavoite on hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla hiilettömillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Tässä suhteessa tärkein tuoteryhmä liittyy energiantuotantoon, toisin sanoen moottorit ja niiden apulaitteet. Wärtsilä Marine on keskeinen toimija merenkulkualan energiantuotanto-, propulsio- ja elinkaariratkaisuissa. Yhtiö kehittää alansa johtavia teknologioita, joiden avulla merenkulkuala pystyy siirtymään uusien polttoaineiden käyttöön ja kasvihuonekaasujen kannalta nettonollapäästöiseen tulevaisuuteen. Wärtsilä tarjoaa merenkulkualalle kattavan tuotevalikoiman, joka sisältää monipolttoainemoottoreita, polttoainejärjestelmiä, propulsiojärjestelmiä, hybridi- ja täyssähköalusten sähköjärjestelmiä, akselistoratkaisuja, pakokaasujen käsittelyratkaisuja, mukaan lukien alusten hiilen talteenottojärjestelmät, sekä digitaalisia teknologioita, kuten optimointiratkaisuja, joilla voidaan parantaa alusten tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristösuorituskykyä merenkulkualan edellyttämällä tavalla. Lisäksi Wärtsilä tarjoaa kunnossapitopalveluja, joiden tukena on maailmanlaajuinen kenttähuollon, korjaamoiden sekä asiantuntija- ja varaosakeskusten verkosto, sekä edistyneitä digitaalisia kyvykkyyksiä. Huoltosopimuksilla pyritään vastaamaan asiakkaiden polttavimpiin tarpeisiin, tarjoamalla esimerkiksi suorituskykyyn perustuvia sopimuksia, joissa keskitytään polttoaineenkulutuksen ja päästöjen minimointiin sekä kaluston luotettavuuden ja käyntituntien maksimointiin. Wärtsilä pystyy parantamaan nykyisten alusten hyötysuhdetta ja ympäristösuorituskykyä monenlaisilla jälkiasennuspaketeilla, joita ovat esimerkiksi energiaa säästävät laitteet, maasähkön käyttö, hybridiratkaisut, tehonrajoitusratkaisut ja moottoripäivitykset. Wärtsilä Decarbonisation Services tarjoaa esimerkiksi analytiikkapalveluita, joilla voidaan todentaa, täyttääkö alus nykyiset ympäristömääräykset. Lisäksi se tarjoaa operointitietoihin perustuvaa hiilineutraaliusmallinnusta, joka kertoo, miten alusta nyt operoidaan ja millaisia muutoksia määräystenmukaisuuden saavuttaminen vaatisi. Wärtsilä Marine tarjoaa ratkaisuja koko merenkulkualalle ja on korkealuokkaisten alussegmenttien johtava toimittaja. Näihin lukeutuvat esimerkiksi matkustaja-alukset, LNG-säiliöalukset, erikoisalukset ja offshore-projektit. Wärtsilälle on tärkeää tiivis yhteys laivojen operoijiin läpi koko aluksen elinkaaren aina suunnitteluvaiheista alkaen, jolloin asiakkaalle voidaan suositella optimaalisia ja kestävimpiä teknisiä ratkaisuja. Wärtsilä on läsnä rakennus- ja integrointivaiheissa, käyttöönotossa sekä läpi koko aluksen käyttövaiheen huoltosopimusten ja jälkiasennusratkaisujen kautta. Taloudellinen katsaus Yrityksen valmistus- ja kokoonpanomalli on pääomakevyt. Siinä keskeistä ovat pitkäjänteiset suhteet kansainväliseen toimittajaverkostoon, joka käsittää noin 5 500 suoraa maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa. Wärtsilä Energy tähtää johtajaksi muutoksessa kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Wärtsilä tukee yhteiskuntia ja asiakkaita nopeuttamaan hiilineutraaliussiirtymäänsä markkinoiden johtavilla uusiutuvaa sähköntuotantoa tasapainottavilla teknologioilla ja sähköjärjestelmien mallinnusosaamisella. Wärtsilä Energyn ratkaisuvalikoimaan sisältyvät elinkaari- ja hiilineutraaliuspalvelut, kestäville polttoaineille soveltuvat voimalaitokset sekä energian varastointi- ja optimointiteknologia, mukaan lukien GEMS Digital Energy -energianhallintajärjestelmä. Wärtsilän tutkimus- ja kehitystyön painopisteenä ovat kestävät polttoaineet, millä voidaan varmistaa moottoreiden käytettävyys pitkälle tulevaisuuteen, koska moottorit voidaan muuttaa käyttämään uusia kestäviä polttoaineita, kuten vihreää vetyä ja sen johdannaisia, kun niitä tulee saataville. Wärtsilä Energyn elinkaaripalveluiden tarkoituksena on taata laitosten käytettävyys, parantaa niiden tehokkuutta ja luotettavuutta sekä varmistaa niiden käytettävyys ja optimointimahdollisuudet. Wärtsilä Energy on toimittanut 79 GW asennettua voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää yhteensä 180 maahan eri puolilla maailmaa . Energialiiketoiminnassa Wärtsilän rooli käsittää sekä laitetoimitukset (OEM) että palvelut. Tämä sisältää moottoreiden ja voimaloiden suunnittelun, valmistuksen ja toimitukset sekä varaosahuollon ja elinkaaripalvelut. Keskeisiä asiakassegmenttejä ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuusyritykset, jotka tuottavat sähköä energiamarkkinoille, suoraan loppukäyttäjille tai omaan käyttöön. Energian varastointiliiketoiminnassa Wärtsilä toimii järjestelmäintegraattorina, joka tarjoaa asiakkaalle akkuvarastoratkaisut ja niihin liittyvät elinkaaripalvelut. Tähän sisältyvät akkumoduulien, muiden laitteiden sekä akunhallinta- ja muunninlaitteiden hankinta ja integrointi Wärtsilän suunnittelemiin varastointilaitteisiin, asennustyöt ja laitosten optimointi. Energian varastointiliiketoiminta Storage keskittyy valituilla kohdemarkkinoillaan isoihin akkuvarastoprojekteihin ja asiakkaisiin, jotka arvostavat ennen muuta turvallisuutta ja luotettavuutta. Wärtsilä Energyn ratkaisujen tyypillisiä asiakasetuja ovat energiantuotannon luotettavuus, joustavuusedut sekä energiasiirtymän nopeuttaminen. Wärtsilän yli 230 toimipistettä 77 maassa käsittävä myynti- ja huoltoverkosto tukee tehokkaasti koko maailmanlaajuista asiakaskuntaa. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöidensä ja strategisten yhteisyritysten kautta. Wärtsilän henkilöstöön kuuluu noin 18 900 työntekijää, jotka edustavat 128:aa kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja edellyttää toimittajiensa ja yhteistyökumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja. Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli 6 449 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilällä oli 18 913 työntekijää. MEUR Marine Energy Portfolio Business Yhteensä Liikevaihto 3 053 2 690 706 6 449 Markkina-alue Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä Koko maailma 18 913 Eurooppa 11 532 Aasia 4 006 Amerikka 2 514 Muut 861 Laskentaperiaatteet: Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden tiedot raportoidaan henkilömääränä raportointikauden lopussa. Pääasiallinen tietolähde on konsernin SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä. Alle yhdellä prosentilla (vaihtelee eri mittareiden mukaan) työsuhteisista työntekijöistä globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut työsuhdetiedot ovat puutteellisia. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Toimitusketjun hallinta Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä ja kiinteä osa Wärtsilän tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Laajaan toimittajaverkostoon kuuluu lähes 24 000 aktiivista toimittajaa. Suurin osa yhtiön keskeisistä toimittajista toimii Euroopassa. Toimittajien odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia ja eettisiä normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös toteuttaa tätä varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä on asettanut lainsäädännön noudattamiseen, ympäristönäkökohtiin, laatuun, työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä kyberturvallisuuteen liittyviä velvoittavia toimittajavaatimuksia. Vaatimusten noudattamista arvioidaan sekä uusia toimittajia valittaessa ja perehdytettäessä että jatkuvassa toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessissa. Toimittajille asetetut vaatimukset sisältyvät vakiotoimitussopimuksiin. Lisäksi Wärtsilällä on tuote- ja palvelukohtaisia vaatimuksia, joiden noudattamista arvioidaan osana edellä mainittua jatkuvaa toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia. Wärtsilä hyödyntää toimittaja-arvioinneissa useita menetelmiä ja työkaluja, kuten perinteisiä kyselytutkimuksia ja verkkokyselyjä, globaaleja tietokantahakuja, paikan päällä tehtäviä arviointeja ja erilaisia auditointeja. Tunnistettujen riskien vähentämiseksi laaditaan suunnitelmat yhdessä toimittajien kanssa. Arviointiprosessin päätteeksi suoritetaan toimittajan luokitus. Vastuu nalaisen kategorian johtoryhmät suorittavat arvioinnin yhdessä Wärtsilän muiden toimintojen ja toimittajien kanssa. Fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakkaan liittyvä toiminta Wärtsilällä ei ole toimintaa, joka liittyy fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakkateollisuuteen. 1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2) Wärtsilän sidosryhmäsuhteiden aktiivinen hoitaminen on tärkeää yhtiön liiketoiminnan kehityksen sekä tietojen vaihdon, kestävien suhteiden rakentamisen ja kestävän yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Konsernitasolla Wärtsilän tärkeimpiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat ja rahoittajat, toimittajat, media ja paikallisyhteisöt. Wärtsilän tytäryhtiöt määrittelevät itse merkittävimmät sidosryhmänsä. Niihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi yleensä mm. tuotantolaitosten naapurusto, oppilaitokset ja Taloudellinen katsaus viranomaiset. Wärtsilä tekee monipuolista sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa, yhteisprojekteissa, viestintäkanavissa ja yhteistyöalustoilla. Lisäksi Wärtsilä osallistuu jäsenenä ja muulla tavoin yhtiön liiketoimintastrategioiden ja markkinoiden kannalta merkityksellisten organisaatioiden toimintaan. Wärtsilä osallistuu useiden kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen toimintaan päivittäisen työskentelyn ja hallitus- ja työryhmätoiminnan kautta sekä osallistumalla tapaamisiin, seminaareihin ja konferensseihin. Säännöllisten tapaamisten, tilannekohtaisen viestinnän, työpajojen, yhteisprojektien ja sosiaalisen median kanavien lisäksi Wärtsilän edustajat tapaavat vuosittain asiakkaita alan kansainvälisissä tapahtumissa, kansainvälisissä ja kansallisissa seminaareissa, messuilla ja konferensseissa. Lisäksi asiakkaiden käytettävissä on asiakaspalautejärjestelmä ja palautetta kerätään säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksilla ja laatukyselyillä. Työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutus on Wärtsilässä hyvin monimuotoista. Esimerkkejä ovat keskustelut, eri viestintäkanavat, kokoukset ja tapahtumat. Työterveys - ja työturvallisuusasioissa pääasiallinen keskustelufoorumi ovat paikalliset työterveys ja -turvallisuuskomiteat, joissa on mukana sekä yhtiöiden johdon että henkilöstön edustus. Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on pääsy Wärtsilän WeCare -raportointijärjestelmään, joka on työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten että positiivisten turvallisuushavaintojen raportointiin konserninlaajuisesti käytettävä sovellus. Järjestelmällä kerättyä tietoa käytetään paikallisesti toiminnan parantamiseen ja tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi EHS-henkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat tiedon ja analysoivat sitä alue-, liiketoiminto- ja konsernitasolla. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä joka toinen vuosi tehtävässä konserninlaajuisessa MyVoice -kyselyssä ja säännöllisesti toteutettavissa Pulse-kyselyissä. MyVoice - ja Pulse- kyselyt antavat tietoa myös työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista liittyen taitojen ja uran kehittämiseen. Wärtsilän eurooppalaisessa yritysneuvostossa käsitellään lisäksi kysymyksiä, jotka koskevat vähintään kahta EU:n alueella toimivaa Wärtsilän yhtiötä, sekä koko konsernia koskevia kysymyksiä. Wärtsilä on säännöllisesti vuorovaikutuksessa sijoittajien ja rahoittajien kanssa roadshow-tapahtumissa ja tapaamisissa, joissa esitellään yhtiötä ja sen liiketoimintamallia, strategiaa ja tuloksia. Wärtsilä julkaisee vuosittain useita raportteja: kaksi osavuosikatsausta, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Näiden tarkoituksena on antaa oikeat, riittävät ja ajantasaiset tiedot Wärtsilän liiketoiminnan kehityksestä, strategiasta, markkinoista ja taloudellisesta asemasta. Wärtsilän kotisivut ovat ajantasaisen tiedottamisen pääkanava, minkä ansiosta kaikki sijoittajat ovat tiedon saannissa tasavertaisessa asemassa. Lisäksi Wärtsilän ylin johto ja sijoittajasuhdetiimi keskustelevat säännöllisesti analyytikkojen ja sijoittajien kanssa ja järjestävät heille suunnattuja tapahtumia sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Wärtsilä pyrkii tiiviisiin ja hyviin suhteisiin tärkeimpien toimittajiensa kanssa eri puolilla maailmaa. Taloudellisen hyödyn lisäksi tiivis vuorovaikutus toimittajien kanssa tukee tiedon jakamista, luo innovatiivisen toimintaympäristön ja integroi strategiset toimittajat entistä vahvemmin yhtiön arvoketjuun. Toistuvien , vähintään kolmen vuoden välein suoritettavien toimittaja-arviointien lisäksi Wärtsilä keskustelee säännöllisesti toimittajien suoriutumisesta, tarjoaa tukea toiminnan kehittämiseen ja järjestää toimittajapäiviä. Jos toimittajavierailulla tai -auditoinnissa ilmenee työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä sääntöjen noudattamatta jättämisiä, toimittajalta vaaditaan korjaavia toimenpiteitä. Vaikka toimittajien tarpeiden kuuntelemisella on tärkeä merkitys hedelmälliselle yhteistyölle, arvoketjun työntekijöiden näkemyksillä ja tarpeilla ei voi katsoa olevan suoraa vaikutusta Wärtsilän strategiaan tai liiketoimintamalliin. Wärtsilä ei katso strategiansa tai liiketoimintamallinsa vaikuttavan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien merkittävien olennaisten vaikutusten syntymiseen, pahenemiseen tai lieventämiseen. Wärtsilä ylläpitää aktiivisia suhteita ammattimediaan sekä yleis- ja talousmediaan. Kestävyystyöhön liittyviin aiheisiin kohdistuu yleistä mielenkiintoa. Wärtsilä järjestää median edustajille säännöllisesti mahdollisuuksia haastatella yhtiön asiantuntijoita. Lisäksi yhtiön asiantuntijat tapaavat ammattilehdistön edustajia messuilla ja webinaareissa. Taloustoimittajien keskuudessa tehdään vuosittain kyselytutkimus, ja neljännesvuosittain laaditaan medianäkyvyys- ja share of voice -raportit. Wärtsilän tavoitteena on edistää hyvinvointia kaikissa yhteisöissä, joissa sillä on toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työpaikkojen luomista, koulutuksen tarjoamista työntekijöille, yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja paikallisten kehityshankkeiden tukemista. Lisäksi yhtiö pitää yhteyttä viranomaisiin esimerkiksi ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioissa, järjestää avoimien ovien päiviä, myöntää tukea esimerkiksi paikalliseen nuoriso- ja koulutustoimintaan ja viestii paikallisesti. Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen Sidosryhmävuorovaikutuksen perustavoite on sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen sekä tehokkaimpien tapojen löytäminen näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Wärtsilän näkemyksen mukaan sidosryhmien tärkeimmät tarpeet suhteessa yhtiön toimintaan sekä yhtiön lähestymistapa näihin tarpeisiin vastaamiseksi ovat seuraavat: Asiakkaat : Sekä merenkulku- että energiamarkkinoiden asiakkaat tähtäävät menestykselliseen toimintaan, ja Wärtsilän asiakkaiden menestys merkitsee myös Wärtsilän omaa menestymistä. Tukeakseen asiakkaidensa menestymistä Wärtsilän on aidosti ymmärrettävä näiden liiketoimintaa, ja tärkeä osa tätä on asiakkaiden kuunteleminen ja keskustelu heidän kanssaan. Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin kuuluu siten oleellisena osana tulokselliseen strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä kykyyn muokata näitä asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Wärtsilä on tunnistanut, että sääntelyn ja asiakastarpeiden kehityksen myötä asiakkaiden toiminnan hiilineutraaliuden tukemisesta luotettavilla ja tehokkailla ratkaisuilla on tullut yksi asiakkaiden keskeisistä menestystekijöistä ja siten myös Wärtsilän oman menestymisen edellytys. Työntekijät : Kestävät teknologia- ja palveluinnovaatiot, jotka auttavat Wärtsilän asiakkaita jatkuvasti parantamaan suorituskykyään sekä ympäristön että talouden kannalta, vaativat sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Työntekijöillä on ratkaiseva merkitys Wärtsilän suorituskyvylle ja pitkäjänteiselle menestykselle. Wärtsilä on määritellyt pitkälti työntekijöiltä saadun palautteen perusteella yhtiön henkilöstöstrategian neljä pääpilaria, ”People Priorities”: Jatkuvan oppimisen vaaliminen, inklusiivisen työkulttuurin rakentaminen, vaikuttavan johtajuuden rakentaminen ja oikeat osaajat oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan. Näiden tavoitteiden aktiivinen tavoittelu lisää Wärtsilän käsityksen mukaan yhtiön kiinnostavuutta työnantajana sekä nykyisille että tuleville työntekijöille ja varmistaa osaltaan, että henkilöstöllä on tarvittava ammattitaito ja motivaatio. Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa yhtiö toimii. Taloudellinen katsaus Sijoittajat ja rahoittajat : Aktiivinen yhteydenpito sijoittajiin ja rahoittajiin tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten he näkevät Wärtsilän strategian ja sen toteutuksen. Wärtsilä pyytää säännöllisesti palautetta sijoittajilta ja analyytikoilta tapaamisten ja tapahtumien yhteydessä saadakseen paremman kuvan heidän näkemyksistään ja mahdollisista huolenaiheista. Saadun palautteen perusteella tiedottamista ja tiedotusmateriaaleja pystytään parantamaan, jotta niistä välittyy hyvä ymmärrys Wärtsilän strategiasta. Toteutettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi Wärtsilän tapahtumien avaaminen kaikille sijoittajille ja keskeisten viestien sekä kysymysten ja vastausten julkaiseminen yhtiön kotisivuilla. Toimittajat : Jatkuva toimittajayhteistyö varmistaa, että Wärtsilällä on ajantasainen tieto varsinkin tärkeimpien toimittajien tuotteiden ja palveluiden suorituskyvystä yhtiön vaatimuksiin nähden. Yhteistyön kautta saadaan tarkka ymmärrys esimerkiksi toimittajien teknisistä mahdollisuuksista, kapasiteettirajoituksista sekä kuhunkin toimitusketjuun mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Wärtsilä tekee aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan heitä sekä samalla tunnistamaan riskit, joita yhteistyö ei mahdollisesti riittävässä määrin vähennä. Wärtsilä voi tällöin harkita muita vaihtoehtoja, joilla riskejä voidaan ehkäistä, esimerkiksi toimittajakunnan monipuolistamista. Tämä on jatkuva prosessi, jossa päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti. Media : Aktiivinen mediayhteistyö tarjoaa Wärtsilälle arvokkaan viestintäkanavan, jonka kautta voidaan kertoa yhtiön tarkoituksesta, strategiasta ja lähestymistavoista strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla saadaan palautetta siitä, miten suuri yleisö näkee Wärtsilän toiminnan. Jos Wärtsilä joutuu kielteisen julkisuuden kohteeksi, median kautta voidaan oikaista väärinkäsityksiä tai sen kautta saatu kielteinen palaute voidaan ottaa huomioon strategian tai liiketoimintamallin jatkokehityksessä. Paikallisyhteisöt : Vastaavasti aktiivinen yhteydenpito paikallisyhteisöjen edustajiin tuottaa Wärtsilälle tietoa siitä, mitä mieltä he ovat yhtiön liiketoiminnasta. Jos ilmenee, että Wärtsilän toiminnassa on paikallisten mielestä parantamisen varaa, näin saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämismahdollisuuksista ja vahvistetaan siten yhtiön sosiaalista toimilupaa. Tämä paitsi varmistaa paikallisten sääntelyvaatimusten täyttymistä, myöskin parantaa Wärtsilän mainetta, millä on merkitystä esimerkiksi paikallisissa rekrytoinneissa. Wärtsilän johtokuntaa ja hallitusta informoidaan eri tavoin vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kestävyysvaikutuksiin liittyvistä näkemyksistä ja tarpeista. Hallitus saa tietoa kaikista relevanteista aiheista pääasiassa johtokunnalta. Johtokunta tapaa säännöllisesti avainasiakkaita ja keskustelee asiakassuhteesta kokonaisvaltaisesti. Kestävyysaiheet kuuluvat lähes aina näiden keskustelujen asialistalle. Liiketoimintojen myyntiorganisaatiot informoivat johtokuntaa liiketoimintojen johtoryhmien välityksellä muiden asiakkaiden näkemyksistä ja tarpeista. Johtoryhmien johtajat kuuluvat itse myös johtokuntaan. Tapaamisissa keskustellaan usein etenkin asiakkaiden hiilineutraaliustoimenpiteistä ja Wärtsilän mahdollisuuksista tukea niitä, mutta asialistalla on monesti myös muita kestävyysaiheita. Wärtsilän työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista kerätään tietoa konserninlaajuisesti joka toinen vuosi toteutettavalla MyVoice- henkilöstökyselyllä, johon sisältyy myös kestävyysasioita. Tiheämmin, yleensä puolen vuoden välein, toteutetaan lisäksi Pulse-kyselyjä, joilla kerätään tietoa tarkemmin rajattuja aiheita koskevista työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista. Tulokset kootaan ja analysoidaan, ja henkilöstöjohtaja esittelee ne johtokunnalle. Johtokunta hyödyntää tietoja tehdessään esimerkiksi työolosuhteita, työterveyttä ja -turvallisuutta ja työhyvinvointia koskevia strategisia päätöksiä. Lisäksi kolmesta hallituksen jäsenestä koostuva hallituksen henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Henkilöstövaliokunnan kokouksiin kutsutaan tarvittaessa tapauskohtaisesti asianmukaisia konsernijohdon edustajia. Sijoittajasuhdetoiminto toimittaa johtokunnalle kahdesti vuosineljänneksen aikana sijoittajasuhderaportin, joka on yhteenveto sijoittajien näkemyksistä. Johtokunnalle raportoidaan myös viipymättä tärkeiltä sijoittajilta saadut kommentit. Lisäksi johtokunnan jäsenet tapaavat sijoittajia ja osallistuvat aktiivisesti sijoittaja- ja rahoittajatapahtumiin pitämällä esityksiä ja kertomalla Wärtsilän näkemyksiä esimerkiksi kestävyysasioista. Tietoa toimittajien näkemyksistä ja tarpeista, myös kestävyyteen liittyen, kootaan pääasiassa jatkuvilla toimittaja-arvioinneilla ja -auditoinneilla sekä muiden säännöllisten keskustelujen yhteydessä ja toimittajapäivien yhteydessä. Toimitusketjun hallintatoiminto raportoi keskeisimmät asiat johtokunnalle. On myös syytä mainita, että asiakkaan ja toimittajan välisessä suhteessa selvästi suurimman osan vaatimuksista asettaa asiakas eli tässä tapauksessa Wärtsilä. Mahdollisia toimittajan vaatimuksia luonnollisesti käsitellään myös yhteisissä keskusteluissa. Johtokunta huomioi median näkemykset ja tarpeet markkinointi- ja viestintätoiminnon ja johtokuntaan kuuluvan viestintäjohtajan kokoaman ja jakaman informaation kautta. Sekä johtokunnan että hallituksen jäsenet luonnollisesti seuraavat itsekin relevantteja medioita, joissa Wärtsilä hyvin usein tulee esille kestävän kehityksen teemoja käsiteltäessä. Paikallisyhteisöille tärkeät kestävyysasiat vaihtelevat laajasti maittain ja paikkakunnittain. Paikallisen johdon vastuulla on olla tietoinen sekä paikallisten viranomaisten että asukkaiden kestävyysasioita koskevista näkemyksistä ja tarpeista sekä viestiä niistä asianomaisen liiketoiminnon johdolle. Liiketoimintojen johtajat kuuluvat johtokuntaan, ja heidän vastuullaan on informoida johtokunnan muita jäseniä asioista, joiden katsotaan edellyttävän johtokunnan huomiota. 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset (ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3) Wärtsilä on tunnistanut olennaisimmiksi kestävyysseikoikseen kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutuksen, ilman pilaantumisen, huolta aiheuttavat aineet, työterveyden ja -turvallisuuden sekä taitojen ja uran kehittämisen. Näitä kestävyysaiheita säädellään seuraavilla ESRS-standardeilla: ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E2 Pilaantuminen, ESRS S1 Oma työvoima ja ESRS S2 Arvoketjun työntekijät. Tässä raportissa käsitellyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat ESRS-tiedonantovaatimusten piirissä, joten Wärtsilä ei anna yhteisökohtaisia tietoja. Taloudellinen katsaus Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Wärtsilän arvoketjun olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS- aihe: ESRS Osa-aihe Vaikutus, riski tai mahdollisuus Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Sijainti arvoketjussa Odotettavissa oleva aikahorisontti Alkupää Oma toiminta Loppu- pää Lyhyt Keski- pitkä Pitkä E1 Ilmaston muutos Ilmaston- muutoksen hillintä Mahdollisuus Mahdollisuus liittyy asiakkaiden toiminnan hiilineutraalius- kehitykseen X X Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Tuotteiden käytöstä ja toimitusketjusta aiheutuvien kasvihuonekaasu- päästöjen vaikutus X X X X X Energia- liiketoiminta Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Tuotteiden käytön aikaisen energiankulutuksen vaikutus X X X X E2 Pilaantu- minen Ilman pilaantuminen Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Tuotteiden käytön aiheuttaman ilman pilaantumisen vaikutus X X X X Huolta aiheuttavat aineet Riski Tuotteissa käytettävien aineiden mahdolliseen kieltoon liittyvä riski X X X Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Tuotteissa käytettävien vaarallisten aineiden vaikutus toimitusketjussa ja käyttöiän lopussa X X X X X S1 Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Työterveys - ja työturvallisuusvaarojen vaikutus omassa toiminnassa X X X X Koulutus ja taitojen kehittäminen Tosiasiallinen myönteinen vaikutus Työntekijöiden taitojen ja uran kehittämisen vaikutus X X X X S2 Arvo- ketjun työn- tekijät Työterveys ja -turvallisuus Tosiasiallinen kielteinen vaikutus Työterveys - ja työturvallisuusvaarojen vaikutus toimitusketjussa X X X X Ilmastonmuutos Tarkasteltaessa Wärtsilän olennaisimpia vaikutuksia ympäristöön selkeästi kaikkein tärkein alue ovat ilmastonmuutokseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt yhdessä niihin läheisesti liittyvän energiankulutuksen kanssa. Vaikutukset aiheutuvat pääasiassa Wärtsilän moottoreiden aluksen tai voimalaitoksen käytön aikana kuluttamista polttoaineista ja tuottamista kasvihuonekaasuista. Wärtsilän tuotteiden arvoketjun loppupäässä aiheuttamien päästöjen lisäksi myös toimitusketju aiheuttaa merkittäviä päästömääriä, jotka tosin ovat silti pieniä verrattuna tuotteiden käyttövaiheeseen. Useiden Wärtsilän moottoreista eri olosuhteissa sekä eri tyyppisissä aluksissa ja voimaloissa tehtyjen elinkaarianalyysien tulosten perusteella fossiilisia polttoaineita käytettäessä yli 99% koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasujen päästöistä syntyy käytön aikana. Moottoreiden elinkaari on pitkä, 25–30 vuotta. Wärtsilän omasta toiminnasta aiheutuu myös kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta ne ovat pienempiä kuin toimitusketjun päästöt. Moni Wärtsilän hiilineutraaliusratkaisu vaikuttaa myönteisesti yhtiön asiakkaiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi biokaasuratkaisut, digitaalinen laivaliikenteen optimointi, hiilineutraaliuspalvelut sekä energian akkuvarastointi ja järjestelmien optimointiratkaisut. Wärtsilän moottorit ja niiden apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa muuttaa useita hiilettömiä polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella jo nyt siirtymää tällaisten energianlähteiden käyttöön ja vähentää siten riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä. Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ylittävän olennaisuuskynnystä, Wärtsilä on tehnyt resilienssianalyysin, joka kattaa kaikki Wärtsilän toiminnot, mukaan lukien arvoketjun alkupää ja loppupää, noudattaen TCFD:n suosituksia. Analyysi käsittää kaksi ilmastoskenaariota: erittäin alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaario lähtee oletuksesta, että maapallon keskilämpötila rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä, ja erittäin korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaario, jossa oletetaan, että globaalit GHG-päästöt jatkavat kasvuaan nykyistä tahtia, mikä nostaa globaalia keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna. Analyysissa tarkastellut aikahorisontit olivat lyhyt: vuosi 2025, keskipitkä: vuosi 2030 ja pitkä: vuosi 2050. Taloudellinen katsaus Vaikka energiankulutus ei itsessään aiheuta merkittävää taloudellista riskiä Wärtsilälle, kasvihuonekaasujen päästöt aiheuttavat, joskaan eivät kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaista olennaista riskiä. Aivan keskeisimpiä ovat lainsäädäntöön liittyvät siirtymäriskit eli käytännössä tiukemmat GHG- päästömääräykset, mukaan lukien mahdolliset fossiilisten polttoaineiden kiellot. Muita aiheeseen liittyviä siirtymäriskejä ovat se, että kilpailijat pystyisivät kaupallistamaan vastaavia teknologioita Wärtsilää nopeammin tai menestyksekkäämmin tai kehittäisivät jopa uusia, disruptiivisia teknologioita, jotka kilpailisivat Wärtsilän tuotteiden kanssa. Kolmannen tunnistetun siirtymäriskin muodostavat raaka-aineiden hinta ja saatavuus, minkä taustalla on maailmanlaajuisen vihreän siirtymän mahdollisesti aiheuttama tiettyjen materiaalien niukkuus sekä ilmastonmuutokseen liittyvä sääntely, kuten EU:n hiilirajamekanismi (CBAM). Wärtsilä on lisäksi tunnistanut kaksi keskeistä yhtiön laitoksiin ja työntekijöihin kohdistuvaa fyysistä ilmastoriskiä: maapallon keskilämpötilojen kasvu sekä helleaaltojen ja rankkasateista aiheutuvien tulvien yleistyminen ja voimistuminen. Ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena silti muodosta Wärtsilälle merkittävää taloudellista riskiä. Ilmastonmuutos luo toisaalta Wärtsilälle merkittäviä olennaisia mahdollisuuksia, koska yhtiön strategian pääpilari on merenkulun ja energia-alan hiilineutraaliuskehitys. Vaikka siirtymään selvästi liittyy sääntelyriskejä, jatkuvasti tiukkeneva kasvihuonekaasupäästöjen sääntely luo Wärtsilälle merkittäviä mahdollisuuksia jo nyt laaja-alaisena edistyksellisten hiilineutraaliusratkaisujen tarjoajana. Wärtsilä tunnistaa tämän strategiansa ytimeksi myös tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten lisääntymisestä huolimatta tulevan sääntelyn kehitysnopeuteen liittyy epävarmuuksia, erityisesti pitkässä aikahorisontissa, mikä tulee vaikuttamaan sekä riskeihin että mahdollisuuksiin. Wärtsilän tämänhetkisen arvion mukaan sekä riskit että mahdollisuudet yleisesti ottaen kasvavat siirryttäessä tarkastelussa lyhyestä aikahorisontista keskipitkään ja edelleen pitkään aikahorisonttiin. Yhtiö näkee mahdollisuutena myös sen, että ilmastonmuutoksen hillintää korostava yritysprofiili ja brändikuva tukevat lahjakkaiden työntekijöiden rekrytointia ja sitouttamista. Kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät toisiinsa. Koko ihmiskunnan ja siten myös Wärtsilän synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta ja siten tarpeen yhä tiukemmille kansainvälisille päästörajoille. Tämä puolestaan kohdistaa merenkulun ja energia- alan asiakkaisiin painetta kehittää toimintaansa hiilineutraaliksi. Wärtsilän liiketoimintamalli on pysynyt jo joitakin vuosia pääosin samanlaisena, ja yhtiön strateginen vastaus sekä siirtymäriskeihin että ilmastonmuutoksen luomiin mahdollisuuksiin on sama: Merkittävät T&K-investoinnit vähänpäästöisten teknologioiden kehittämiseen auttavat Wärtsilää valmistautumaan päästörajojen tiukkenemiseen ja tuovat samalla myös kilpailuetua. Voimakas T&K-toiminta pysyy Wärtsilälle merkittävänä kulueränä, mutta samalla se vahvistaa liiketoiminnan tulevia edellytyksiä. Huolta aiheuttavat aineet Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet on arvioitu Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi vaikutukseksi. Huolta aiheuttavat aineet voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön missä tahansa elinkaarivaiheessaan: raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa, käytön aikana tai lopulta jätteenä. Tällaisia haitta-asteeltaan vaihtelevia aineita on tunnistettu tuhansia, ja eräitä huolta aiheuttavia aineita käytetään myös Wärtsilän tuotteissa. Wärtsilän arvion mukaan näiden aineiden vaikutukset sijoittuvat pääosin Wärtsilän arvoketjun loppupäähän, toisin sanoen tuotteiden elinkaaren loppuun, jolloin ne puretaan ja käsitellään. Tästä voi aiheutua työntekijöille terveysriski ja ympäristölle saastumisriski, jos jätteiden käsittelyä ei hoideta asianmukaisten suojeluvaatimusten mukaisesti. Wärtsilä on poistanut eräät huolta aiheuttavat aineet käytöstä ja rajoittaa muiden käyttöä tuotteissaan EU:n REACH-asetuksen ja kansainvälisen sääntelyn mukaisesti (esim. IMO:n merenkulkua koskevat määräykset) ja tiedottaa asiakkaitaan tuotteissa käytetyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista. Näiden aineiden aiheuttamat kielteiset vaikutukset ovat suurempia Wärtsilän toimitusketjussa kuin yhtiön omassa toiminnassa. Wärtsilän huolta aiheuttavien aineiden käytölle asettamat rajoitukset yhtiön tuotteissa koskevat myös Wärtsilän toimittajia. Erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat ainoa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aihe, jonka nähdään aiheuttavan Wärtsilälle olennaisen taloudellisen riskin. Riskin aiheuttaa esitys, jonka mukaan per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) käyttöä tulisi rajoittaa EU-alueella ja Euroopan talousalueella. Rajoitusasiakirjoja koskeva alustava avoin kuuleminen päättyi syyskuussa 2023, ja riskinarvioinnit ja sosio-ekonomiset analyysit ovat parhaillaan tekeillä Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n tieteellisissä komiteoissa. Wärtsilä osallistui kuulemisprosessiin ja lausui, että Wärtsilän komponenteissa käytettävien PFAS- yhdisteitä sisältävien fluoropolymeerien tarkoituksena on turvata tuotteen turvallisuus ja luotettavuus. PFAS -materiaaleilla on keskeinen merkitys palovaarallisten tai myrkyllisten polttoaineiden vuotojen ehkäisylle, sähköpalojen ehkäisylle, kriittisten kohteiden energiantuotannon turvaamiselle ja alusten ohjattavuuden varmistamiselle. Näiden kriittisten komponenttien pettämisellä voi olla vakavia seurauksia, mukaan lukien henkilö- ja ympäristövahingot. Monissa Wärtsilän sovelluksissa näille materiaaleille ei ole tarjolla vaihtoehtoja, jotka täyttäisivät tiukat turvallisuus- ja luotettavuusvaatimukset. PFAS -yhdisteitä sisältäviä fluoropolymeereja tarvitaan myös kehitettäessä teknologioita, joiden avulla voidaan saavuttaa EU:n ja kansainvälisen yhteisön asettamat hiilineutraaliustavoitteet. Wärtsilä on hakenut poikkeuslupaa ja mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa yhtiön sovelluksissa käytettäville fluoropolymeereille ja perfluoripolyeettereille. Siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että Wärtsilän tuotteissa käytettävät PFAS -yhdisteet kiellettäisiin ilman mitään poikkeuksia tai siirtymäaikaa, seurauksena olisi Wärtsilälle erittäin merkittävä riski. Tällainen päätös viime kädessä kieltäisi useiden yhtiölle keskeisten tuotteiden valmistuksen ja myynnin. Huolta aiheuttaviin aineisiin liittyvät riskit arvioidaan lyhyellä aikavälillä pieniksi, mutta ne kasvavat merkittävästi keskipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa. Wärtsilä varautuu tähän riskiin etsimällä vaihtoehtoisia materiaaleja ja tuotteita, joilla voitaisiin korvata huolta aiheuttavia aineita sisältävät materiaalit. Ympäristön pilaantuminen Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi vaikutukseksi on arvioitu myös ilman, veden ja maaperän pilaantuminen. Ympäristön pilaantuminen, joka ei sisällä kasvihuonekaasupäästöjä, tarkoittaa Wärtsilän osalta pääasiassa ilman pilaantumista, joka osin vaikuttaa myös vesistöihin tai maaperään. Samoin kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta, elinkaariarvioinnit osoittavat, että suurin osa päästöistä syntyy tuotteiden käytön aikana, pääasiassa asiakkaan käyttäessä moottoreita aluksissaan tai voimalaitoksissaan. Toisin sanoen, vaikka ympäristön pilaantumista tapahtuu myös toimitusketjussa ja Wärtsilän omassa toiminnassa, suurin osa arvoketjussa tapahtuvasta ympäristön pilaantumisesta syntyy arvoketjun loppupäässä, asiakkaan käyttäessä tuotteita. Tämä huomioon ottaen Wärtsilä ei hyödyntänyt ulkoisia konsultaatioita eikä toimipaikkakohtaisia Taloudellinen katsaus pilaantumisen arviointeja. On kuitenkin syytä huomata, että kaikki Wärtsilän tehtaat ja korjaamot noudattavat toiminnassaan paikallisia määräyksiä ja ympäristölupien ehtoja. Vaikutusten odotetaan vähenevän pitkässä aikahorisontissa tehokkaampien tuotteiden ja päästönvähennysteknologioiden kehittämisen myötä. Työterveys ja -turvallisuus Työterveys ja -turvallisuus on Wärtsilän arvion mukaan alue, jossa yhtiön liiketoiminnalla on olennainen vaikutus ihmisiin. Wärtsilän toimialojen arvoketjuihin liittyy olennaisia työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Wärtsilän omien tehtaiden ja korjaamojen toimintaan sekä työskentelyyn telakoilla ja muissa asiakkaiden laitoksissa liittyy väistämättä Wärtsilän omaan työvoimaan, pääasiassa tuotantotyöntekijöihin, kohdistuvia työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia vaaroja. Tämä ei suoraan vaikuta Wärtsilän strategiaan tai liiketoimintamalliin, mutta se edellyttää, että käytössä on prosessit, joilla vaarat minimoidaan ja työntekijöiden turvallisuus varmistetaan. Wärtsilä pyrkii jatkuvasti parantamaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja, joiden kautta kielteisten vaikutusten odotetaan ajan mittaan jatkuvasti vähenevän. Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa Wärtsilän tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Toimittajaverkosto on laaja, siihen kuuluu lähes 24 000 aktiivista toimittajaa. Toimittajien odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia ja eettisiä normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös toteuttaa tätä varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä ei ole kehittänyt ymmärrystä toimitusketjun henkilöstöryhmistä, joihin kohdistuisi erityisiä riskejä, mutta olettaa yleisesti ottaen, että keskeisimmät työterveys- ja työturvallisuusvaikutukset koskevat ruumiillista työtä tekeviä henkilöitä. Wärtsilän arvion mukaan arvoketjun työntekijöitä koskevat negatiiviset työterveys- ja työturvallisuusvaikutukset liittyvät pääosin sellaisiin toimintoihin kuin raaka-aineiden käyttöönotto ja monivaiheinen jalostaminen, komponenttien valmistus ja edelleen logistiikkapalveluiden tarjoajien hoitamiin toimituksiin Wärtsilälle. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuu työterveys- ja työturvallisuusvaikutuksia myös Wärtsilän projektityömailla, telakoilla, voimalaitoksilla ja energian varastointilaitoksilla, joissa Wärtsilän mahdollisuudet ohjata toimintaa vaihtelevat toimituslaajuudesta riippuen. Jos toiminnan ohjausvastuu on Wärtsilällä, ulkopuolista henkilöstöä koskevat samat työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset kuin omaakin henkilöstöä. Jos toiminnan ohjausvastuu on jollakin muulla taholla, Wärtsilän mahdollisuudet vaikuttaa työolosuhteisiin ovat rajallisemmat. Wärtsilä on kuitenkin ohjeistanut, että myös asiakkaan tiloissa toimittaessa omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden on noudatettava Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia ja toimintatapoja. Jokaisella Wärtsilän lukuun työskentelevällä on velvollisuus ja valtuudet puuttua vaarallisiin tilanteisiin ja keskeyttää työ. Arvoketjun loppupäässä työterveys- ja työturvallisuusvaikutuksia kohdistuu myös Wärtsilän asiakkaiden työntekijöihin sekä lopulta tuotteiden loppukäsittelystä vastaaviin työntekijöihin. Wärtsilän kyky valmistaa turvallisia (safe-by-design) ja laadukkaita tuotteita vaikuttaa myös heihin. Taitojen ja uran kehittäminen Tarkastelun viimeinen, lähinnä Wärtsilän työsuhteisia työntekijöitä koskeva olennainen aihe on taitojen ja uran kehittäminen. Kestävyysraportointidirektiivin näkökulmasta tämä olennainen vaikutus liittyy ammatilliseen kasvuun ja syrjimättömyyteen. Kunkin oman työn tulosten ja turvallisuuden kannalta keskeiset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä yrityksen menestykselle. Uraa kehittävien mahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille on Wärtsilälle kriittinen tekijä osaavien tekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Taidot ja urakehitys liittyvät toisiinsa, koska vaativampien tehtävien vastaanottaminen edellyttää jatkuvaa uusien taitojen kehittämistä. Wärtsilä pyrkii vahvistamaan jatkuvan oppimisen asennetta ja edistämään oikeudenmukaisia ja tasapuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun siten, Wärtsilään saadaan taitavia työntekijöitä, jotka pysyvät yhtiön palveluksessa. Tämän arvioidaan entisestään kasvattavan tämän aiheen merkitystä tulevaisuudessa. 1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista (ESRS2 IRO-1; E2 IRO-1) Wärtsilä teki ensimmäisen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa vuonna 2023. Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan Wärtsilälle merkityksellisimmät kestävyysasiat niiden ihmisille tai ympäristölle aiheuttamien vaikutusten perusteella sekä sen perusteella, missä on nähtävissä Wärtsilälle isoimmat riskit ja mahdollisuudet. Prosessi jakautui kolmeen vaiheeseen, joissa kaikissa oli mukana omia asiantuntijoita ja johtajia vaihtelevin kokoonpanoin, jotta prosessin käytettävissä oli kaikki tarvittava tietämys ja strateginen näkemys, joita kestävän kehityksen laajan kentän eri näkökohtien asianmukainen arviointi vaatii. Prosessia johti konsernin kestävän kehityksen toiminto, joka vastasi ensimmäisen vaiheen arviointikontekstin määrittelystä. Lisäksi kestävän kehityksen toiminto keräsi ja analysoi sidosryhmien näkemykset sekä konsernin riskienhallintajärjestelmän tiedot ja vaatimustenmukaisuustiedot prosessin toista vaihetta varten. Samalla luotiin arviointiprosessi kolmatta vaihetta varten. Wärtsilän maailmanlaajuisesta läsnäolosta ja liiketoiminnan laajuudesta johtuen prosessissa ei keskitytty mihinkään tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai muihin tekijöihin, jotka lisäävät haittavaikutusten riskiä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin suunnitteli konsernin kestävän kehityksen toiminto, ja sen katselmoi johtokunta ja hallituksen tarkastusvaliokunta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset ja ehdotuksen kynnysarvoista hyväksyi johtokunta, hallituksen tarkastusvaliokunta ja lopulta hallitus. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä Wärtsilän kestävän kehityksen konteksti. Tämä sisälsi kestävyysnäkökulmien ja -vaikutusten kartoittamisen yleisellä tasolla Wärtsilän koko arvoketjussa, mukaan lukien raaka-aineiden tuotanto, tuotteiden ja palveluiden toimittajat, urakoitsijat, yhteistyökumppanit, logistiikkakumppanit, Wärtsilän oma toiminta, asiakkaat ja tuotteiden loppukäsittelyyn liittyvät palveluntarjoajat. Kartoituksen tuloksia verrattiin kestävyysraportointistandardien (ESRS) kestävyysseikkojen luetteloon, ja tässä vaiheessa tietyt selvästi merkityksettömät aiheet suljettiin pois jatkoarvioinnista. Samassa yhteydessä harkittiin myös yhteisökohtaisten aiheiden tarpeellisuutta, mutta niille ei havaittu tarvetta. Toisessa vaiheessa kartoitettiin potentiaaliset kestävyysnäkökohdat lopullista, yksityiskohtaista arviointia varten. Tässä vaiheessa päätettiin Wärtsilälle keskeiset sidosryhmät ja koottiin tiedot näiden Wärtsilää koskevista tarpeista eri kestävyysseikkojen näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasivat tärkeimpien sidosryhmien yhdyshenkilöt. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei konsultoitu. Samalla tunnistettiin Wärtsilälle strategisen tärkeät vaikutukset sekä riskit ja mahdollisuudet. Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa potentiaalisesti olennaisista näkökohdista tehtiin yksityiskohtainen olennaisuuden arviointi. Se toteutettiin työpajoissa, joissa Wärtsilän eri toimintojen edustajat arvioivat yhtiön vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Prosessin perusteena käytettiin tiettyjä oletuksia, joista tärkeimmät olivat seuraavat: ilmastonmuutos jatkuu karkeasti ottaen nykyisen kehityskulun Taloudellinen katsaus mukaisesti; ilmastonmuutokseen liittyvä kansainvälinen sääntely- ympäristö jatkaa tiukkenemista; vaarallisia aineita koskeva sääntely tiukkenee tulevaisuudessa. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin kestävyysvaikutusten arvioinnin yhteydessä vaadittujen kriteerien mukaisesti, ja kullekin vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle määritettiin tietty arvo. Kunkin kestävyysnäkökohdan osalta arvioitiin ensin vaikutukset, minkä jälkeen arvioitiin näistä vaikutuksista seuraavat riskit ja mahdollisuudet. Sitten riskit ja mahdollisuudet arvioitiin erillään vaikutuksista, koska johonkin aiheeseen liittyvä riski tai mahdollisuus saattaa toteutua riippumatta Wärtsilän vaikutuksesta kyseiseen aiheeseen. Vaikutukset arvioitiin erikseen arvoketjun alkupäässä, omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä siten, että niiden mittakaava, laaja-alaisuus, korjaamaton luonne ja todennäköisyys arvioitiin asteikolla 1–5, ja riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyys ja mahdollinen suuruus arvioitiin myös asteikolla 1–5 erikseen kolmen aikahorisontin yli. Kaikki relevantit kestävyysriskien alueet arvioitiin yhteistyössä konsernin riskienhallintatoiminnon kanssa käyttäen samoja arviointiasteikkoja kuin yhtiön riskienhallintajärjestelmässä (ERM). ERM:ssä tunnistetut riskit otettiin huomioon myös kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa. Mahdollisuuksien arvioinnin lähtötiedot saatiin pääasiassa prosessiin osallistuneilta liiketoimintojen strategiajohtajilta. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lopullisille arvoille asetettiin kynnysarvo, jonka ylittyessä kyseinen vaikutus, riski tai mahdollisuus todettiin olennaiseksi. Lopuksi olennaisia kestävyysnäkökohtia verrattiin kestävyysraportointistandardien kestävyysaiheiden luetteloon, jolloin voitiin määrittää kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukainen raportointisisältö. Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettua olennaisten aiheiden luetteloa käytetään myös konsernitason tavoitteiden ja tarvittaessa niihin liittyvien toimenpidesuunnitelmien perusteena. ESRS 2, lisäys C: IRO-1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisätiedot liittyen määrättyihin epäolennaisiin aiheisiin ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista Wärtsilän omistusten ja toiminnan arviointia, jonka tavoitteena on tunnistaa vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä, koska tämä aihe suljettiin prosessin varhaisessa vaiheessa pois yksityiskohtaisesta arvioinnista. Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyen ei järjestetty kuulemisia. ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista todellisten ja mahdollisten biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä riippuvuuksia, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia, järjestelmäriskejä eikä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia. Wärtsilällä on kaksi toimipaikkaa, joiden lähellä on biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita: Italian Triestessä, jossa tehtaan vieressä on biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokas suojelualue, ja Ranskan Le Havressa, jossa kuuden kilometrin päässä toimipaikasta on arvokas suojelualue. Kummankaan toimipaikan ei ole havaittu vaikuttavan suojelualueisiin. Näin ollen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä ei ole katsottu tarpeellisiksi. ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista omaisuuden ja toiminnan seulontaa, jonka tavoitteena on tunnistaa tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen ei järjestetty kuulemisia. ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Ei olennainen aihe. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteena oli epäeettisten toimintatapojen tarkastelu liittyen esimerkiksi korruptioon, kilpailun rajoituksiin tai kauppapakotteiden välttelyyn. Yksittäisiin liiketoimiin liittyviä sijaintipaikkoja, toimintoja, toimialoja tai rakenteita ei tarkasteltu erikseen. 1.8. Resilienssianalyysi (E1.IRO-1) Resilienssianalyysi Linjassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin kanssa, jossa Wärtsilän ainoaksi olennaiseksi mahdollisuudeksi todettiin ilmastonmuutoksen hillintä, yhtiön strategiaa tarkasteleva resilienssianalyysi suoritettiin. Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ylittävän olennaisuuskynnystä, Wärtsilä arvioi ilmastoon liittyvät riskinsä resilienssianalyysissa. Resilienssianalyysi tarkoitettiin kattamaan kaikki Wärtsilän toiminnot ja toimipaikat. Analyysi tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023 Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) suositusten mukaisesti, ja skenaarioanalyysi päivitettiin vuonna 2024. Skenaarioanalyysi Skenaarioanalyysiprosessissa arvioitiin ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet käymällä läpi kerätyt relevantit tiedot, kuulemalla tärkeimpiä sidosryhmiä työpajoissa ja haastatteluissa sekä toteuttamalla kyselytutkimus. Prosessissa käytiin läpi laajasti kroonisia ja akuutteja fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä, ja tämän perusteella laadittiin pitkä ilmastoaiheiden luettelo, jota edelleen työstettiin keskeisten riskien ja mahdollisuuksien priorisoimiseksi niiden todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella. Laajalti hyväksyttyjen tieteellisten skenaarioiden (Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n sosioekonomiset kehityspolut, SSP) perusteella määritettiin kaksi ilmastoskenaariota hyödyntäen myös muiden skenaarioiden tietoja (NGFS ja IEA). Arviointiin valittuja kolmea aikahorisonttia tarkasteltiin Wärtsilän liiketoimintasyklien, budjetointiperiaatteiden ja strategisen suunnittelun perusteella. Siirtymäriskien skenaarioarvio laadittiin laadullisin menetelmin todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella hyödyntäen sosioekonomisia trendejä ja käytettävissä olevia tilastotietoja ja muuta tietoa. Fyysisiin riskeihin liittyvien vaarojen arviointiin käytettiin edellä mainittujen lisäksi myös tilastotietoja (ks. jäljempänä). Tarkasteluun sisältyi myös Wärtsilän ilmastonmuutoksen hillintätoimien kustannusanalyysi; tärkein kustannusten aiheuttaja on T&K-toiminta, jota Wärtsilän asiakkaiden hiilineutraaliustoimia tukevien tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen vaatii. Nämä kustannukset nähdään välttämättömiksi Wärtsilän tulevan kilpailukyvyn varmistamisen kannalta. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Taloudellinen katsaus Prosessiin osallistui liiketoimintastrategioista vastaavien tahojen sekä keskeisten toimipaikkojen ja toimintojen edustajia, mukaan lukien rahoitustoimi ja riskienhallinta. Haastatteluja tehtiin riskin ja sen sijaintipaikan olennaisuuden perusteella myös toimipaikkakohtaisesti paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Wärtsilän ja yhtiön toimitusketjujen fyysisistä riskeistä. Tarkastelu kattoi koko Wärtsilän tuoteportfolion. Siirtymäriskien, fyysisten riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia tarkasteltiin kolmessa aikahorisontissa ottaen huomioon muun muassa sääntelyn kehitys, alan keskeiset trendit ja teknologinen kehitys. Fyysisten ilmastoriskien osalta tarkasteltiin myös seuraavia tietoja: ◾ Wärtsilän riskienhallintatoiminnon maailmanlaajuinen toimipaikkatietokanta; ◾ Olennaisten toimipaikkojen analyysi määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella hyödyntäen koordinaatteihin ja ilmastoindekseihin perustuvia paikallisia tietoja; ja ◾ kriittisimpien tuotantoyksiköiden edustajien haastattelut. Wärtsilän arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyviä fyysisiä riskejä tarkasteltiin toimipaikkojen ja riskienhallinnan johdon haastattelujen yhteydessä. Keskeisimpiä toimittajia ja toimituskeskuksia koskeva Wärtsilän liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma sisältää ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvien fyysisten riskien arvioinnin. Tämä antaa käsityksen fyysisistä riskeistä sekä tukee vähentämissuunnitelmien laatimista yhdessä toimittajien kanssa. Sovelletut ilmastoskenaariot Tarkastelu käsitti kaksi IPCC:n laatimaa ilmastoskenaariota. Skenaariot valittiin edustamaan lämpötilan muutoksen mahdollisia ääripäitä: Erittäin alhaisten kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen skenaario lähtee oletuksesta, että maapallon keskilämpötila rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä (IPCC SSP1-1.9). Erittäin korkeiden kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen skenaariossa oletetaan, että globaalit GHG-päästöt jatkavat kasvuaan nykyistä tahtia, mikä nostaa globaalia keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna (IPCC SSP5-8.5). ”Erittäin alhaiset GHG-päästöt” -skenaarion (SSP1-1.9) oletuksia ovat esimerkiksi seuraavat: ◾ äärimmäiset sääilmiöt voivat olla tavallisia, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät todennäköisesti ole kriittisiä ◾ merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,28–0,55 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1995–2014 keskiarvoon ◾ GHG-päästöjä ja GHG-päästöihin vaikuttavia teknologioita ja tuotteita koskevaa sääntelyä tiukennetaan tuntuvasti kaikkialla maailmassa. ”Erittäin korkeat GHG-päästöt” -skenaarion (SSP5-8.5) oletuksia ovat esimerkiksi seuraavat: ◾ äärimmäiset sääilmiöt ovat tavallisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todennäköisesti kriittisiä ◾ merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,63–1,01 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1995–2014 keskiarvoon ◾ GHG-päästömääräykset voivat tiukentua lyhyellä aikavälillä, minkä jälkeen kehitys pysähtyy eikä merkittävästi tiukempaa politiikkaa oteta globaalisti enää käyttöön. Aikahorisontit Analyysissa tarkastellut aikahorisontit olivat seuraavat: Lyhyt : vuoteen 2025 asti Keskipitkä : vuoteen 2030 asti Pitkä : vuoteen 2050 asti. Wärtsilän keskeisten hiilineutraaliustavoitteiden määräaika on vuosi 2030. Resilienssianalyysi Erittäin alhaiset GHG-päästöt -skenaario Skenaarioanalyysin tulosten perusteella Wärtsilän liiketoimintamalli ja strategia sopivat selkeästi ”Erittäin alhaiset GHG- päästöt“ -skenaarioon, jossa asiakaskysyntää, T&K-toimintaa ja innovointia sekä sääntelyä koskevien ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymämahdollisuuksien odotetaan lisääntyvän merkittävästi ajan myötä. Esimerkiksi merenkulkualalla Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on jo ottanut käyttöön vihreää siirtymää tukevia määräyksiä. Wärtsilän laaja valikoima moottoreita, digitaalisia teknologioita, propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologioita ja integroituja voimansiirtojärjestelmiä pyrkii tarjoamaan tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristömyötäisyyttä siten kuin asiakkaidemme toiminnan tukeminen siirtymän aikana ja sen jälkeen edellyttää. Energia-alalla Wärtsilän visiona on erittäin alhaiset GHG- päästöt -skenaarion mukainen, pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin nojaava tulevaisuus. Wärtsilä pyrkii tukemaan asiakkaitaan näiden hiilineutraaliuspyrkimyksissä kestävillä polttoaineilla toimivilla sähköjärjestelmää tasapainottavilla säätövoimalaitoksilla, hybridiratkaisuilla sekä energian varastointi- ja optimointiteknologialla. Molemmilla aloilla Wärtsilän tavoitteena on hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä. Tähän skenaarioon sisältyy kuitenkin siirtymäriski raaka- ainekustannusten kohoamisesta vuoteen 2030 mennessä johtuen pääasiassa EU:n päästömääräyksistä, joihin kuuluu muun muassa hiilirajamekanismi (CBAM), ja mahdollinen akkumateriaalien niukkuus, mikäli toimitusketjut eivät toimi odotetusti. Wärtsilä vastaa tähän riskiin varmistamalla materiaalien saatavuutta ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuutta tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa. Toinen varteenotettava siirtymäriski on se, että kilpailijat voivat kaupallistaa vastaavia teknologioita Wärtsilää nopeammin tai onnistuneemmin erityisesti pitkällä aikavälillä. Kehittymässä voi olla disruptiivisia teknologioita, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden nolla- tai vähäpäästöisiin teknologioihin. Tämän riskin Taloudellinen katsaus vähentämiseksi Wärtsilä pyrkii jatkamaan ja jopa lisäämään hiilettömiä polttoaineita käyttäviin ja hiilineutraaliutta edistäviin tuotteisiin ja palveluihin tähtäävää T&K-työtä. Myös GHG-päästöjen rajoittamista koskevan sääntelyn voi nähdä siirtymäriskinä. Vaikutusten voimakkuus riippuu sääntelyn tiukkuudesta, esimerkiksi siitä, saako uusia, fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitteita myydä lainkaan. Wärtsilän mahdollisuudet yleisesti torjua tulevat siirtymäriskit riippuvat myös vihreiden, hiilettömien polttoaineiden saatavuudesta ja niihin tarvittavasta infrastruktuurivalmiudesta sekä yhtiön kyvystä kehittää sääntelyvaatimukset täyttäviä teknologioita. Todennäköisyys sille, että fyysiset riskit vaikuttaisivat merkittävästi Wärtsilään, katsotaan tässä skenaariossa erittäin vähäiseksi. Erittäin korkeat GHG-päästöt -skenaario Tässä skenaariossa Wärtsilän liiketoimintanäkymät katsotaan haastavammiksi, ja siihen liittyvät riskit voivat edellyttää Wärtsilältä osittaisia muutoksia nykyiseen strategiaan ja T&K-ohjelmiin. On kuitenkin syytä huomata, että asiakaskysyntä voi silti kasvaa tässä skenaariossa, esimerkiksi energiaratkaisujen ja monipolttoainevoimalaitosratkaisujen lisääntyvän kysynnän myötä, mikä vaikuttaa positiivisesti Wärtsilän kannattavuuteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tässäkin skenaariossa T&K-toiminta tarjoaisi yhä mahdollisuuksia, vaikkakin pienempiä, esimerkiksi moottorien suorituskyvyn parantamiseen liittyen. Fyysisten riskien, kuten helleaaltojen ja rankkasateiden aiheuttamien tulvien, todennäköisyys on tässä skenaariossa suurempi ja niiden vaikutukset Wärtsilän toimitusketjuun ja asiakkaisiin vaihtelevat. Wärtsilän tavoitteena on lieventää vaikutuksia varotoimilla. Vaikka on ennakoitavissa, että jotkin pahiten kärsivät pienehköt yksiköt voivat muuttua tuottamattomiksi tai kalliiksi ja että niiden uudelleensijoitusta voidaan harkita, Wärtsilän arvion mukaan yhtiön etuna kuitenkin on se, että suurin osa toiminnasta tapahtuu vuokratiloissa eikä omissa kiinteistöissä. Kummassakaan skenaariossa ei tunnistettu arvottomaksi jääviä omaisuuseriä tai toimintaa, lukuun ottamatta sitä epätodennäköistä mutta mahdollista poikkeusta, että lyhyellä aikavälillä säädettäisiin välitön ja ehdoton fossiilisten polttoaineiden kielto. Wärtsilän moottorit ja niiden apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa muuttaa useita nollahiilisiä polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella ennalta siirtymää tällaisten energianlähteiden käyttöön ja vähentää siten sekä Wärtsilän että sen asiakkaiden riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä. Wärtsilän eri GHG-päästölähteet ja -määrät ilmoitetaan osiossa 2.2.6, laskentaperiaatteiden kanssa. Tilinpäätös ei sisällä kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia, jotka liittyisivät ilmastoskenaarioihin. Yhteenveto tunnistetuista riskeistä ja mahdollisuuksista ja Wärtsilän vastaus Alla olevaan taulukkoon on koottu Wärtsilälle tärkeimmät ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä strategiset toimenpiteet riskien vähentämiseksi ja parhaiden edellytysten luomiseksi mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Kukin riski ja mahdollisuus esitetään kolmessa aikahorisontissa kahdella peräkkäisellä rivillä, joista ensimmäinen perustuu ”Erittäin alhaiset GHG-päästöt” -skenaarioon ja seuraava rivi ”Erittäin korkeat GHG-päästöt” skenaarioon. Kohtien ”riskialtistus” ja ”mahdollisuus” arvot on ilmaistu viisiportaisella asteikolla: VL – erittäin alhainen, L – alhainen, M – kohtalainen, H – korkea ja VH – erittäin korkea. Taloudellinen katsaus Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja vähentämistoimet – siirtymäriskit Riski Kuvaus Ilmastoskenaario Riskialtistus Vähentämistoimet 2025 2030 2050 Sääntely tai vaatimukset Tiukemmat GHG -päästömääräykset (ml. mahdollinen fossiilisten polttoaineiden kielto). Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL M M ”Set for 30”: oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämist ä. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL L M Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä. Kilpailijat Kilpailijat kaupallistavat vastaavia teknologioita nopeammin tai onnistuneemmin (ml. disruptiiviset teknologiat). Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL M H Jatketaan tai jopa lisätään T&K -työtä, joka tähtää hiilettömiä polttoaineita käyttäviin/hiilineutraaliutta edistäviin tuotteisiin ja palveluihin. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL M H Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä. Raaka-aineiden hinta ja saatavuus Joidenkin raaka -aineiden, kuten akkumateriaalien, saatavuus voi heikentyä, mikä nostaa kustannuksia. Myös sääntely nostaa kustannuksia esimerkiksi logistiikkakustannusten kasvun muodossa (esim. CBAM). Erittäin alhaiset GHG-päästöt L M H Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa. Erittäin korkeat GHG-päästöt L L M Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa. Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja torjuntatoimet – fyysiset riskit Riski Kuvaus Ilmastoskenaario Riskialtistus Vähentämistoimet 2025 2030 2050 Maapallon keskilämpötilan nousu ja helleaaltojen esiintymistiheyden ja voimakkuuden lisääntyminen Helleaallot voivat kuormittaa terveys - ja ensiapupalveluja ja myös lisätä vesi- ja energiahuoltoon sekä kuljetuksiin kohdistuvaa kuormitusta ja johtaa sähköpulaan tai jopa sähkökatkoihin. Myös ruokavarmuus ja toimeentulo voivat olla uhattuna, jos sato tai karja menetetään äärimmäisen kuumuuden takia. Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL L L Otetaan huomioon terveysvaikutukset, esim. riittävät tauot, viileät/varjoisat lepotilat, juomaveden saatavuus, ensiapu lämpörasitustilanteissa sekä sopivat henkilönsuojaimet. Vaikutuksille alttiissa toimipaikoissa hankitaan tarvittavat vesisäiliöt, varagen eraattorit ja viilennyslaitteet. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL L H Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen. Rankkasateiden lisääntyvästä voimakkuudesta johtuvat tulvat. Tulvat voivat aiheuttaa mm. omaisuusvahinkoja tai keskeytyksiä tuotanto - tai toimitusketjuun. Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL L M Perustettaessa tai ostettaessa uusia toimipaikkoja harkitaan sijainteja, jotka ovat vähemmän alttiita tulville tai sijaitsevat korkeammalla ja kestävät tulvatasojen tulevia muutoksia. Tarvittaessa selvitetään investointeja tulvantorjuntainfrastruktuuriin, mukaan lukien harmaa infrastruktuuri, kuten tulvavallit ja padot, sekä vihreät infrastruktuuriratkaisut, kuten viherkatot, pidätysaltaat ja puuston lisääminen. Rajoitetaan läpäisemättömien pintojen, kuten asfaltin ja betonin, käyttöä ja tarvittaessa vakuut ettava tulvariskejä. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL L M Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen. Taloudellinen katsaus Wärtsilän ilmastonmuutosmahdollisuudet ja yhtiön vastaus Mahdollisuus Kuvaus Ilmastoskenaario Mahdollisuuden arvio Wärtsilän vastaus 2025 2030 2050 Sääntely tai vaatimukset Tiukempi GHG -päästösääntely (ml. fossiilisten polttoaineiden kielto). Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL M H ”Set for 30”: oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämist ä. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL L M Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä, koska niiden asiakaskysyntä tulee säilymään ja energian hinnat voivat nousta. Tutkimus, kehitys ja innovointi Uudet vähäpäästöiset teknologiat T&K- toiminnan kautta ja innovointi toiminnassamme (ml. disruptiiviset teknologiat). Erittäin alhaiset GHG-päästöt VL M H Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Käynnistetään lisää T&K -ohjelmia teknologiajohtajuuden säilyttämiseksi. Erittäin korkeat GHG-päästöt VL L M Keskipitkällä aikavälillä toteutetaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä, koska sääntely tiukkenee yhä lähivuosina. Strategiaa on osin tarkistettava, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa. Asiakaskysyntä Kasvava asiakaskysyntä vähähiiliselle energialle tai vähähiilisille tuotteille. Erittäin alhaiset GHG-päästöt L M H Wärtsilällä on lyhyeltä aikaväliltä alkaen nykyisen ja tulevan tarjooman perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tarpeesta tuelle energia -alan ja merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Erittäin korkeat GHG-päästöt L M L Wärtsilällä on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä nykyisen ja tulevan tarjooman perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tukitarpeista energia-alan ja merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Strategiaa on osin tarkistettava asiakaskysynnän vähentyessä, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa. Osaajien saaminen tai pitäminen Ilmastoriskiprofiilimme ja brändi-imagomme auttaa meitä saamaan työntekijöitä ja pitämään heidät. Erittäin alhaiset GHG-päästöt L M M Lisätään työtä arvoketjujemme hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja rakennetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustuvaa vahvaa brändi-imagoa. Erittäin korkeat GHG-päästöt L L L Lyhyellä aikavälillä on pysyttävä johtavana teknologiayrityksenä, joka saa osaajia hiilineutraaliuspyrkimystemme perusteella. Pidemmällä aikavälillä, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa, on pidettävä muut kestävän kehityksen näkökohdat T&K- toimintamme ja operatiivisen kehitystyömme keskiössä. Taloudellinen katsaus 1.9. Luettelo tiedonantovaatimuksista, joihin kestävyysraportti vastaa (ESRS2 IRO-2): Wärtsilän antamat tiedot sisältävät kaikki ESRS-standardien olennaiset tietopisteet, jotka koskevat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisia olennaisia aiheita. Standardi Tiedonantovaatimukset ESRS 2 BP-1 BP-2 GOV-1 GOV-2 GOV-3 GOV-4 GOV-5 SBM-1 SBM-2 SBM-3 IRO-1 IRO-2 ESRS E1 E1.GOV-3 E1-1 E1.SBM-3 E1.IRO-1 E1-2 E1-3 E1-4 E1-5 E1-6 E1-7 E1-8 Standardi Tiedonantovaatimukset ESRS E2 E2.IRO-1 E2-1 E2-2 E2-3 E2-4 ESRS S1 (Työterveys ja -turvallisuus ) S1.SBM-2 S1.SBM-3 S1-1 S1-2 S1-3 S1-4 S1-5 S1-6 S1-14 ESRS S2 (Työterveys ja -turvallisuus ) S2.SBM-2 S2.SBM-3 S2-1 S2-2 S2-3 S2-4 S2-5 ESRS S1 (Taitojen ja uran kehittäminen) S1.SBM-2 S1.SBM-3 S1-1 S1-2 S1-3 S1-4 Standardi Tiedonantovaatimukset S1-5 S1-6 S1-13 S1-16 S1-17 Taloudellinen katsaus EU:n lainsäädännöstä johdetut tietopisteet (ESRS2 IRO-2) Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta/Ei olennainen ESRS2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.3. Hallintotapa ESRS2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.3. Hallintotapa ESRS2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 1.3. Hallintotapa ESRS2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 28 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II 1.4 Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II 1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta 2.2.1. Siirtymäsuunnitelma ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta 2.2.1. Siirtymäsuunnitelma Taloudellinen katsaus Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta/Ei olennainen ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla 2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä tuotetun energian kulutus eriteltynä lähteittäin (ainoastaan korkean ilmastoriskin alat), kohta 38 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 2.2.5. Energiaa koskevat tiedot ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 2.2.5. Energiaa koskevat tiedot ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 2.2.5. Energiaa koskevat tiedot ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan 2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta 2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta 2.2.7. Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi, päästöhyvitykset ja sisäinen hinnoittelu ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II 1. vuosi jätetty pois Taloudellinen katsaus Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta/Ei olennainen ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta; ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski. 1. vuosi jätetty pois ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus 1. vuosi jätetty pois ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II 1. vuosi jätetty pois ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR -asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 2 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 1 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 3 2.3.3 Wärtsilän omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista koskevat tiedot ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Ei olennainen ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Ei olennainen ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2. Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2. Ei olennainen ESRS E3-4 Oman toiminnan kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1. Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1. Ei olennainen ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Ei olennainen ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Ei olennainen ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Ei olennainen ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Ei olennainen ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Ei olennainen Taloudellinen katsaus Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta/Ei olennainen ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Ei olennainen ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Ei olennainen ESRS 2 - SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 Ei olennainen ESRS 2 - SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 Ei olennainen ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 3.2.1 Työterveys - ja työturvallisuuspolitiikka 3.3.1 Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt, 21 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 Ei olennainen ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 3.2.1 Työterveys - ja työturvallisuuspolitiikka ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 3.2.3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.3.3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, tiedot ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 1. vuosi jätetty pois ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 3.3.8 Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä, sekä sakot, rangaistukset ja vahingonkorvaukset ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS 2 - SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 Ei olennainen Taloudellinen katsaus Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta/Ei olennainen ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja turvallisuutta koskevat politiikat ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Ei olennainen ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 3.4.4 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Ei olennainen ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILOn periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Ei olennainen ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 Ei olennainen ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 Ei olennainen ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 Ei olennainen Taloudellinen katsaus 2. YMPÄRISTÖTIEDOT 2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiset tiedot Wärtsilä on tehnyt arvioinnin taloudellisista toiminnoistaan EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän delegoitujen säädösten perusteella, kuten 8. artiklaa koskevassa delegoidussa säädöksessä vaaditaan. Luokitusjärjestelmää koskevat Wärtsilän keskeiset tulosindikaattorit (KPI) vuodelle 2024 esitetään seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa. KPI Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot Huomautukset Liikevaihto • Energian varastointiliiketoiminta (CCM 3.4) • Biokaasuratkaisut (CCM 3.6) • Digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut (CCM 8.2) Wärtsilä pitää energian varastointiliiketoimintaansa luokitusjärjestelmäkelpoisena taloudellisena toimintona. Wärtsilän energian varastointiratkaisut ja energian hallintajärjestelmät mahdollistavat uusiutuvan sähkön tehokkaan varastoinnin. Wärtsilän biokaasuratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina muiden vähähiilisten teknologioiden valmistusta koskevan kategorian kautta. Digitaalisia laivaliikenteen optimointiratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä datavetoisia ratkaisuja koskevan kategorian kautta. Wärtsilä ei pitänyt monipolttoainemoottoriratkaisuja luokitusjärjestelmäkelpoisin a tässä vaiheessa. Pääomamenot • Uudet rakennukset (CCM 7.1) • Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot (CCM 6.5) • Energian varastointiin liittyvät aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.4) • Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 8.2) • Kestäviin polttoaineisiin liittyvät aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 4.7) Kaikki uusiin rakennuksiin tai uusiin ajoneuvoihin liittyvät pääomamenot ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Aktivoitujen tutkimus - ja kehitysmenojen suhteen luokitusjärjestelmäkelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla. Aktivoituja tutkimus- ja kehitysmenoja, jotka koskevat moottoreiden kykyä käyttää tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla Wärtsilän asiakkaat voivat tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista. Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä pääomamenoja ei tunnistettu. Toimintamenot • Energian varastointiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot (CCM 3.4) • Biokaasuratkaisuihin liittyvät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.6) • Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot (CCM 8.2) • Kestäviin polttoaineisiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot (CCM 4.7) Aktivoimattomien tutkimus - ja kehitysmenojen suhteen luokitusjärjestelmäkelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla. Sellaisiin aktivoimattomiin tutkimus - ja kehitysmenoihin liittyviä toimintamenoja, jotka koskevat moottoreidemme kykyä käyttää tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla asiakkaamme voivat tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista. Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä toimintamenoja ei tunnistettu. Suuri osa Wärtsilän taloudellisista toiminnoista, esimerkiksi palvelut, ei tällä hetkellä ole ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen piirissä. Palveluiden osuus Wärtsilän liikevaihdosta oli 53 % vuonna 2024. Palvelut ovat avainasemassa laitteiden käyttöajan, luotettavuuden, vähäisemmän polttoaineenkulutuksen ja pienempien päästöjen mahdollistajana. Wärtsilällä on keskeinen rooli alusten toiminnan ja koko merenkulun arvoketjun hiilineutraaliuskehityksessä. Yhtiön laaja tuote- ja ratkaisuvalikoima, muun muassa moottorit, digitaaliset teknologiat, propulsiojärjestelmät, hybridiratkaisut, integroidut voimansiirtojärjestelmät ja päästöjä vähentävät ratkaisut, edistää merkittävästi hiilineutraalia merenkulkua. Valikoima jää kuitenkin kokonaan luokitusjärjestelmän ulkopuolelle, koska siihen sisältyy ainoastaan alusten valmistus – ei alusteknologiat tai -komponentit. Energialiiketoiminnassa hiilineutraaleja polttoaineita varten valmiit, maakaasulla tai muilla fossiilisilla polttoaineilla toimivat moottorit jäävät samoin luokitusjärjestelmän ulkopuolelle. Kaikkiaan 14 % Wärtsilän liikevaihdosta arvioitiin olevan luokitusjärjestelmäkelpoista, mukaan lukien energian varastointiliiketoiminta, biokaasuratkaisut ja digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut. Pääomamenoista luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin, digitaaliseen laivaliikenteen optimointiin ja kestäviin polttoaineratkaisuihin, sekä uudet rakennukset ja ajoneuvot. Toimintamenoista luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin, biokaasuratkaisuihin, digitaaliseen laivaliikenteen optimointiin ja kestäviin polttoaineratkaisuihin. Mitään näistä kategorioista ei voitu katsoa luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Liike- vaihto Pääoma -menot Toiminta -menot Ei-luokitusjärjestelmäkelpoista 86% 64% 89% Luokitusjärjestelmäkelpoista 14% 36% 11% Luokitusjärjestelmän mukaista 0% 0% 0% Näiden tietojen raportointia varten Wärtsilä on arvioinut taloudellisia toimintojaan delegoituihin säädöksiin sisällytettyjen taloudellisten toimintojen perusteella. Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot on tunnistettu vertaamalla delegoiduissa säädöksissä viitattuja NACE-koodeja Wärtsilän taloudellisiin toimintoihin. Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihdot, pääomamenot ja toimintamenot kerättiin kirjanpitojärjestelmästä. Seuraavaksi verrattiin taloudellisia toimintoja teknisiin seulontakriteereihin, mukaan lukien ei merkittävää haittaa -kriteerit ja sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, ja haettiin näyttöä niiden tueksi. Koska Wärtsilä tulkitsee Euroopan unionin luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä yhtenevyyskriteerejä tiukasti, yhtiö ei voi pitää vuoden 2024 luokitusjärjestelmäkelpoisia tulovirtoja myös luokitusjärjestelmän mukaisina. Sama pätee vuoden 2024 pääoma- ja toimintamenoihin. Vaikka Wärtsilän tuotteista ja palveluista vain pieni osa kuuluu luokitusjärjestelmän piiriin, niillä on keskeinen rooli energia- ja merenkulkualojen hiilineutraaliuspyrkimysten edistämisessä, ja Wärtsilä investoi merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan tukeakseen siirtymää. Taloudellinen katsaus Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi (a) Liikevaihto Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestel män mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestel mäkelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, 2023 Luokka mahdollista va toiminta Luokka siirtymätoimi nta Teksti MEUR % K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja 0 0% 0% Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% M Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0% 0% T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) Akkujen valmistus CCM 3.4 794 12% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 15% Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6 53 1% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1% Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten CCM 8.2 41 1% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1% Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 888 14% 14% 0% 0% 0% 0% 0% 17% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 888 14% 14% 0% 0% 0% 0% 0% 17% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 5 561 86% KEL = Taksonomiakelpoi nen; E/KEL = Ei- taksonomiakelpoin en Yhteensä 6 449 100% Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 miljoonaa euroa raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma. Taloudellinen katsaus Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi (a) Pääomamen ot Osuus pääomamenoista , vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkel poisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta Teksti MEUR % K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja 0 0% 0% Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% Joista mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% M Joista siirtymätoiminnat 0 0% 0% 0% T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1 16 7% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1% Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne CCM 6.5 8 3% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 3% Akkujen valmistus CCM 3.4 28 12% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 7% Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten CCM 8.2 6 3% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 2% Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla CCM 4.7 27 11% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 10% Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 85 36% 36% 0% 0% 0% 0% 0% 23% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 85 36% 36% 0% 0% 0% 0% 0% 23% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 152 64% KEL = Taksonomiakelpoinen; Yhteensä 237 100% E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen Taloudellinen katsaus Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat Koodi (a) Toimintam enot Osuus toimintamenoist a, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1.) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta Teksti MEUR % K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K; E; E/S (b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja 0 0% 0% Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% M Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0% 0% T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) KEL; E/KEL (f) Akkujen valmistus CCM 3.4 19 7% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 7% Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6 2 1% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0% Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten CCM 8.2 1 0% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0% Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla CCM 4.7 10 4% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 5% Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 31 11% 11% 0% 0% 0% 0% 0% 12% A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 31 11% 11% 0% 0% 0% 0% 0% 12% B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 249 89% KEL = Taksonomiakelpoinen; E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen Yhteensä 280 100% Taloudellinen katsaus Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Taloudellinen katsaus 2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1) 2.2.1 Siirtymäsuunnitelma (E1-1) Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva siirtymäsuunnitelma, jonka nimi on ”Set for 30”. Siinä scope 1 ja 2 -päästöt katsotaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Scope 3 -päästötavoitteita ei voida katsoa Pariisin sopimuksen mukaisiksi, koska ne eivät ole määrällisiä. Siirtymäsuunnitelma on Wärtsilän hallituksen hyväksymä. Wärtsilää ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelmansa scope 1 ja 2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tuotteiden osalta Wärtsilä asetti vuonna 2021 tavoitteeksi hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoamisen vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla nollahiilisillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän siirtymäsuunnitelma on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa, jonka ytimessä hiilineutraalius on. Tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot ja toimet Oman toiminnan hiilineutraaliustavoitteen kannalta tärkeimmät päästövähennysluokat (scope 1 ja 2 -päästöt) ovat seuraavat: ◾ Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ◾ Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin ◾ Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien ostosopimusten muodossa.) ◾ T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen ◾ Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen ◾ Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa ◾ Eri teknologioiden hyödyntäminen moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Tärkeimmät Wärtsilän tuotekehityksen hiilineutraaliutta (scope 3 -päästöt) tukevat toimet ovat seuraavat: ◾ Tuotteet ja palvelut: Innovatiiviset teknologiat ja elinkaariratkaisut, joilla saavutetaan hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt ◾ T&K: Kestävien, tulevaisuudessakin käyttökelpoisten teknologioiden kehittäminen ◾ Järjestelmätason ratkaisut: Kokonaishyötysuhteen parantaminen ja optimointi sekä päästöjen vähentäminen järjestelmätasolla ◾ Operatiiviset toimenpiteet: Kohti hiilineutraaliutta ja jatkuvaa ympäristösuorituskyvyn parantamista ◾ Kumppanuudet: Yhteistyö sidosryhmien kanssa ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisessä Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex) Oma toiminta: ◾ Vihreän sähkön kustannukset vuonna 2024: 112 TEUR (OpEx) ◾ Aurinkopaneelien asennukset vuonna 2024: Wuxi, 2. vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh), Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx) Tuotteet: ◾ Vuonna 2024 T&K- investoinnit olivat yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6% liike vaihdosta. Näistä investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&K- kulujen osuus pääomamenoista oli 20 miljoonaa euroa ja toimintamenoista 11 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen raportointiin). On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten mukaisiksi. Keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat Wärtsilä katsoo, että yhtiön omaisuuseristä tai tuotteista ei aiheudu merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia, koska tuotteet ja ratkaisut on jo pitkään suunniteltu ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantolaitokset voidaan melko helposti muuttaa valmistamaan esimerkiksi nollahiilisiä polttoaineita käyttäviä tuotteita ja että myös itse tuotteita voidaan päivittää kestävien polttoaineiden käyttämiseksi. Wärtsilä ei näin ollen katso, että kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat vaarantaisivat yhtiön päästövähennystavoitteiden saavuttamisen. Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen Oma toiminta (scope 1 ja 2): Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi kasvihuonekaasupäästöjään 50 163 tCO2e perusarvosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä siirtymäsuunnitelman käynnistämisestä lähtien on 50% lopullisesta tavoitearvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita. Tuotteet (scope 3): Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan. 2.2.2. Ilmastonmuutokseen liittyvät politiikat (E1-2) Wärtsilän arvot ja periaatteet liittyen olennaisiin ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukseen sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, jotka koskevat Taloudellinen katsaus sen kaikkea toimintaa. Eettiset toimintaperiaatteet ovat vapaasti luettavissa yhtiön verkkosivuilla, ja niihin sisältyy myös ilmastonmuutosta käsittelevä osa: ”Wärtsilä tiedostaa, että ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia yhteiskunnassa ja kaikessa toiminnassamme. Olemme sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta kehittämällä teknologioita ja palveluita, jotka auttavat energia- ja merenkulkualaa siirtymään kohti hiilineutraaliutta, sekä vähentämällä oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä. Asetamme mitattavia päästövähennystavoitteita, jotka kattavat myös toimitusketjumme, ja seuraamme niiden toteutumista. Pyrimme aktiivisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä investoimalla jatkuvaan tutkimukseen ja kehitykseen, tukemalla asiakkaitamme päästöjen vähentämisratkaisuissa, edistämällä energiatehokkuutta ja vihreän energian käyttöä sekä tekemällä ilmasto- ja ympäristönäkökohdat etusijalle asettavia valintoja. Teemme myös tarvittavia toimia sopeutuaksemme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin omassa toiminnassamme.” Tämä toimii perustana yhtiön pysyvälle tavoitteelle kehittää kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä minimoida oman toiminnan ympäristöjalanjälki. Wärtsilän näkökulmasta ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat näiden pyrkimysten ytimessä. Vastuu eettisten toimintaperiaatteiden sekä myös Wärtsilän laatua, ympäristöä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan (QEHS) politiikan toimeenpanosta on viime kädessä yhtiön johtokunnalla. Wärtsilän QEHS-politiikka, joka myös koskee yhtiön koko toimintaa, korostaa ympäristönsuojelun, tavoiteasetannan ja riskien vähentämisen merkitystä. 2.2.3 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet ja resurssit (E1-3) Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva siirtymäsuunnitelma, ”Set for 30”, joka määrittelee kaksi tavoitetta ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat: Hiilineutraaliuden saavuttaminen omassa toiminnassa ja tuotevalikoiman tarjoaminen hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän hiilestä irtautumisen keinot suhteessa omaan toimintaan Johtokunta hyväksyy hiilineutraaliussuunnitelmat vuosittain. Nämä toimet ovat Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin kirjatun ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen pääajurit. Tavoite kehittää hiilettömille polttoaineille valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä ei luonnollisesti vielä näy konkreettisina päästövähennyksinä. Scope 1- ja scope 2 -päästöjen osalta Wärtsilän hiilineutraaliussuunnitelmalle keskeisimmät päästövähennysluokat ovat seuraavat: ● Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen : Energiansäästöt perustuvat pääasiassa pienentyneeseen sähkön tai lämmön kulutukseen ja energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Hallitus asetti Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää energian absoluuttista kulutusta (GWh) vähintään 7%:lla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,5 GWh:n pysyvät energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta. ● Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin: Wärtsilä on vahvistanut ajoneuvoja koskevan politiikan, joka tukee vahvasti siirtymistä sähköajoneuvoihin. Politiikka koskee Wärtsilän omistamia ja liisaamia ajoneuvoja, kuten henkilö-, kuorma- ja pakettiautoja sekä nostureita ja trukkeja. Kaikkien toimipaikkojen on käytävä läpi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurinsa ja alettava varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen tulevaisuudessa. Monissa Wärtsilän toimipaikoissa valmistelut ovat jo käynnissä. ● Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit: Wärtsilä käyttää sähköä valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltokorjaamoilla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiin ja mahdollisesti myydä osa paikallisille energiayhtiöille. Monissa Wärtsilän toimintamaissa aurinkopaneelit ovat omavaraisuutensa ja takaisinmaksuaikansa vuoksi houkutteleva vaihtoehto. Vuonna 2024 esimerkiksi Wärtsilä Wuxissa , Kiinassa, asennettiin tehtaan katolle 300 kW:n aurinkovoimala (projektin 2. vaihe), joka tuottaa vihreää sähköä päivittäisen toiminnan tarpeisiin. Japanissa sijaitsevassa Wärtsilän toimipisteessä rakennukseen asennettiin koko katon peittävät aurinkopaneelit, joiden tuottama sähkö kattaa noin 30–40% tehtaan koko sähkönkulutuksesta. Aurinkopaneeleja asennettiin vuonna 2024 lisäksi myös Khopolissa (Intiassa), Hattemissa (Alankomaissa), Kapkaupungissa (Etelä-Afrikassa), Bermeossa (Espanjassa) ja Frauenfeldissä (Sveitsissä). Wärtsilä on kehittänyt vihreän sähkön ostoille hankintamallin, jossa määritellään yhtiön lähestymistapa alkuperätakuiden (GO), uusiutuvan energian sertifikaattien (REC) ja kansainvälisten uusiutuvan energian sertifikaattien (I- REC) hankintaa varten. Vuonna 2024 Wärtsilä hankki alkuperätakuita Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Norjassa ja Alankomaissa. Lisäksi useat muutkin Wärtsilän toimipisteet käyttävät vihreää sähköä. Uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta oli 64% (58 525 MWh ). ● T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen: Suomessa sijaitseva Sustainable Technology Hub käyttää polttoaineita pääasiassa moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöihin. Wärtsilä on tunnistanut ja toteuttanut energiansäästötoimenpiteitä esimerkiksi lyhentämällä moottoreiden käyntiaikaa testien yhteydessä. ● Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen: Tanskassa toimistokiinteistöä lämmitettiin aiemmin maakaasulla, jota käyttävät kattilat olivat tulossa käyttöikänsä päähän ja vaativat uusimista. Yhtiö halusi siirtyä kestävämpään lämmitysvaihtoehtoon, ja ratkaisuksi valittiin sähkökäyttöiset lämpöpumput. Lisäksi Wärtsilä Denmark ostaa sertifioitua vihreää sähköä, minkä ansiosta kaikki lämmitykseen Tanskassa käytettävä sähkö on CO 2 -neutraalia. ● Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa: T&K- ja tehdaskoeajot aiheuttivat vuonna 2024 Wärtsilän scope 1 -päästöistä 75%. Käynnissä on useita toimenpiteitä moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja tuloksia on jo nähtävissä. Wärtsilä saavutti merkittävän virstanpylvään kestävien polttoaineiden kehitystyössä Taloudellinen katsaus päättämällä uudesta investoinnista metanolin tutkimus - ja moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable Technology Hub -keskuksessa. Metanolilla ja muilla kestävillä polttoaineilla on tärkeä rooli merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä ja vihreän siirtymän nopeuttamisessa. Wärtsilä jatkaa myös teknologia- ja tuotekehitystyötään muiden kestävien polttoaineiden parissa, mukaan lukien ammoniakki ja puhdas vety. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Wärtsilällä on käytössä riskienhallinnan arvioinnit ja prosessit, joilla seurataan ja arvioidaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia yhtiön omaisuuseriin ja työntekijöihin. Tarvittaessa toteutetaan varotoimia, kuten Alankomaiden Kampenissa, jossa Wärtsilällä on varastossa hiekkasäkkejä valmiina tulvien varalta. Niiden käyttöä myös harjoitellaan, jotta henkilökunta osaa toimia tositilanteessa. Wärtsilällä on käytössä lämpörasituksen hallintaa koskevat ohjeet vastauksena lämpörasituksesta johtuvien sairauksien yleistymiseen. Ohjeissa painotetaan kuumuuden aiheuttamien riskien arvioinnin, nesteytyksen, viilennyslaitteiden ja ilmanvaihdon sekä asianmukaisten taukojen tärkeyttä. Lisäksi niissä listataan asiat, joista on sovittava ennen kuumatyön aloittamista asiakkaan toimipaikassa ja asiat, jotka on tarkistettava työn aikana. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat fyysiset riskit eivät kuitenkaan kokonaisuutena Wärtsilän arvion mukaan aiheuta tällä hetkellä merkittävää riskiä yhtiön toiminnalle. Keskeiset toimet raportointivuoden aikana ◾ Vihreän sähkön ostaminen ◾ Aurinkopaneelien asennukset ◾ Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ◾ T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen ◾ Investointi metanolin tutkimus- ja moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable Technology Hub -keskuksessa Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 163 tCO2e perusarvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä yhteensä noin 49 837 tCO2e. Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet kattavat Wärtsilän oman toiminnan globaalisti, ellei sijaintia ole erikseen mainittu, on aloitettu ja saatetaan loppuun vuoteen 2030 mennessä. Toimien toteuttamisen vaatimien resurssien saatavuus ja kohdentaminen Suunnitellut tulevat toimenpiteet: ◾ Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ◾ Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin ◾ Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien ostosopimusten muodossa.) ◾ T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen ◾ Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen ◾ Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa ◾ Uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämpö ◾ Päästökompensaatiot Oma toiminta: Wärtsilän tarkoituksena on siirtyä vähitellen vihreän sähkön käyttöön kaikissa maissa, ottaen huomioon vihreän sähkön saatavuus eri markkinoilla. Aikataulu siirtymiselle kestäviin polttoaineisiin moottoreiden testauksessa riippuu vaihtoehtojen saatavuudesta ja hinnasta. Tuotteet: Wärtsilän uusimmat markkina-analyysit antavat kuvan siitä, milloin eri polttoaineet tulevat saataville merenkulkualalla, ja niiden todennäköistä hintaa ennakoidaan mallinnustyökalun avulla. Wärtsilän arvion mukaan ensin käyttöön tulevat biopolttoaineet, joita valmistetaan ihmisten ja eläinten ravinnoksi kelpaamattomista orgaanisista raaka-aineista. Saatavuuden odotetaan kasvavan merkittävästi 2030-luvulla. Tähän kategoriaan sisältyvät dieselöljyn kaltaiset biopolttoaineet, biometanoli ja biometaani sekä myös bioetanoli, jota tuotetaan jo nyt merkittäviä määriä etenkin Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi saataville tulevat ns. siniset polttoaineet, kuten sininen ammoniakki. Ne valmistetaan fossiilisista polttoaineista, joiden sisältämä hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Prosessi on synteettisiä polttoaineita helpommin skaalautuva, ja siinä voidaan hyödyntää öljy- ja kaasuteollisuuden arvoketjun alkupään infrastruktuuria. Vihreät synteettiset polttoaineet saadaan käyttöön merkittävissä määrin vasta 2030-luvun lopulta alkaen. Ne valmistetaan uusiutuvalla sähköllä tuotetusta päästöttömästä eli ”vihreästä” vedystä, todennäköisesti enimmäkseen paikoissa, joissa on tarjolla runsaasti aurinko- ja tuulivoimaa. Energiantuotanto sovelluksissa vety on tällä hetkellä lupaavin ehdokas voimalaitosten Power-to-X (P2X) -polttoaineeksi. Keskeinen vihreään vetyyn liittyvä huolenaihe on se, kuinka kauan tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen ja riittävän tuotantovolyymin saavuttaminen vie. Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex) Oma toiminta: ◾ Vihreän sähkön kustannukset vuonna 2024: 112 TEUR (OpEx) ◾ Aurinkopaneelien asennukset vuonna 2024: Wuxi, 2. vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh), Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx) Tuotteet: ◾ Vuonna 2024 T&K-investoinnit olivat yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6% liikevaihdosta. Näistä investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&K- kulujen osuus pääomamenoista oli 27 miljoonaa euroa ja toimintamenoista 10 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n Taloudellinen katsaus kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen raportointiin). Vuonna 2025 näiden pääomamenojen arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa euroa ja toimintamenojen 18 miljoonaa euroa. On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten mukaisiksi. 2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet (E1-4) Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelman, ”Set for 30”, scope 1 ja 2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet päätettiin ja yhtiön hallitus hyväksyi ne vuonna 2021. Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen lähtötasoksi määriteltiin noin 100 000 tonnia CO2-ekv. Tässä tarkastellut scope 2 -päästöt ovat markkinaperusteisia. Wärtsilä määritteli kasvihuonekaasupäästöjensä arvioinnin perusteella hiilineutraaliussuunnitelman, joka sisältää määrälliset vähennystavoitteet. Wärtsilä arvioi osana hiilineutraaliuskehitystään kunkin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteen ajoitusta ja kypsyyttä, riippuvuuksia eri hankkeista ja kustannusvaikutuksia. Vuonna 2024 keskiössä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön osto, vähäpäästöiset ajoneuvot ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöihin käytetyn ajan lyhentäminen. Vuonna 2024 uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta oli 64% . Johtokunta hyväksyi Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden edellyttämän energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää oman toiminnan absoluuttista energian kokonaiskulutusta (GWh) vähintään 7 %:lla (GWh) vuoden 2015 tasosta (428 GWh) vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön, eikä sitä koskevaan päätöksentekoon osallistunut sidosryhmiä. Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,52 GWh:n pysyvät energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta. Energiansäästö perustuu pääasiassa sähkön tai lämmön kulutuksen pienentymiseen ja energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Energiansäästötavoite tukee kokonaisuutena edellä kuvatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä Päästökategoria Vähennystavoite Vuoteen 2024 mennessä saavutettu päästövähennys Scope 1 + 2 100% 50% Laskentaperiaatteet: Tiedot kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ne ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman toiminnan ”Set for 30” -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä perusarvona käytetään kolmen vuoden keskiarvoa (2019–2021), koska siten päästöjen perusarvo saadaan edustavammaksi. Yksi syy kolmivuotisen keskiarvon käyttöön oli myös se, että näin pystyttiin paremmin ottamaan huomioon koronapandemian vaikutus liiketoimintaan. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Tuotteiden osalta Wärtsilän vuonna 2021 asetettu ”Set for 30” -tavoite merkitsee hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoamista vuoteen 2030 mennessä. Perusvuodella tai -arvolla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti hiilettömillä polttoaineilla, esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä, vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee Wärtsilän vastausta eettisissä toimintaperiaatteissa asetettuun haasteeseen ” ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia ”. Yksi esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään kehittämä ja lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista. Kun polttoaineena on nesteytetty maakaasu (LNG), uusi versio tuottaa 50%:n kuormalla jopa 56% pienemmät metaanipäästöt. Painotetulla keskiarvolla mitaten uusi teknologia voi vähentää metaanipäästöjä 41% vakiomallisen Wärtsilä 31DF -moottorin päästötasosta, joka on sellaisenaankin jo markkinoiden alhaisin. Puolueettomat tutkimukset osoittavat, että Wärtsilän nelitahtimoottorit edustavat maailmanlaajuisesti johtavaa teknologiaa metaanipäästöjen vähentämisessä. Wärtsilän hallitus hyväksyi vuonna 2024 uuden tavoitteen, joka vastaa eettisten toimintaperiaatteiden kirjaukseen ” ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia”: toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 25% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Tavoitteen piirissä ovat suorat toimittajat (Tier 1) ja näiden scope 1 ja 2 -päästöt, jotka ovat sidoksissa Wärtsilän vastaanottamiin toimituksiin. Tavoite on suhteellinen siten, että lähtötaso määritellään Wärtsilään sidoksissa olevien kasvihuonekaasupäästöjen ja menojen mukaan. Vuoden 2024 lähtötasotiedot kerätään toimittajilta vuoden 2025 aikana. Tarkka seurantamenetelmä, jolla tavoitteen saavuttamista seurataan, on vielä kehitteillä. Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön. Ta voitetta asetettaessa otettiin huomioon sidosryhmien näkemyksiä esimerkiksi haastattelemalla valittuja toimittajia. Wärtsilä ei ole asettanut tutkimustietoon perustuvia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöille mutta katsoo scope 1 ja 2 -päästöille asetetun tavoitteen olevan yhdenmukainen sen kanssa, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 °C:seen verrattuna esiteolliseen aikaan, huolimatta luotettavan tutkimusnäytön puutteesta. ”Set for 30” -tavoitteet ovat riippumattoman tahon varmentamia. Jollei toisin mainita, tavoitteen asettamiseen ei ole osallistunut sidosryhmiä. Tavoitteiden asettamisessa ei tarkasteltu ilmastoskenaarioita. Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 163 tCO2e perusarvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä yhteensä noin 49 837 tCO2e. Scope 1 ja 2 -päästöt raportoidaan ja niitä seurataan neljännesvuosittain, jotta voidaan todeta, noudattaako edistyminen tavoitteita. Scope 1 ja 2 -päästöjen vähenemiseen vaikuttivat pääasiassa vihreän sähkön osto ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöjen aiheuttamien päästöjen vähentäminen. Energiansäästötavoitteen osalta vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,52 GWh:n energiansäästöt, Taloudellinen katsaus mikä on 49 % vuoden 2025 lopputavoitteesta. Energiansäästötoimet raportoidaan verkkotyökalulla, ja konsernin kestävän kehityksen toiminto katselmoi ne vuosittain. Energiansäästötavoitteen toteutuminen on tällä hetkellä jäljessä alkuperäisistä suunnitelmista. Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen tilanne ja odotetut hiilestä irtautumisen keinot (oma toiminta) Tietopiste Arvo Perusvuosi Kolmen vuoden keskiarvo (2019–2021) Perusarvo Scope 1 + 2 yhteensä: 100 000 tCO2e Scope 1: 55 000 tCO2e Scope 2: 45 000 tCO2e Prosenttiosuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta Scope 1: 100% Scope 2: 100% (markkinaperusteinen) Vuo den 2024 loppuun mennessä saavutettu päästövähennys Scope 1: 17 934 tCO2e (33%) Scope 2: 32 229 tCO2e (72%) Scope 1 + 2 yhteensä: 50 163 tCO2e (50%) Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen 1% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin 3% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit 40% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: T&K - ja tehdaskoeajojen lyhentäminen 6% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen 3% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T & K- ja tehdaskoeajoissa 8% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämpö 7% Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Päästökompensaatiot 32% * Pyöristetty kolmen vuoden keskiarvo (2019 –2021) Laskentaperiaatteet: Tiedot kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman toiminnan ”Set for 30” -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä perusarvona käytetään kolmen vuoden keskiarvoa, koska siten päästöjen perusarvo saadaan edustavammaksi. Yksi syy kolmivuotisen keskiarvon käyttöön oli myös se, että näin pystyttiin paremmin ottamaan huomioon koronapandemian vaikutus liiketoimintaan. Tavoitteiden asettamisessa ei tarkasteltu ilmastoskenaarioita. Tiedot energiankulutuksen pienenemisestä kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin energiansäästötoimiin ja ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. 2.2.5. Energiaa koskevat tiedot (E1-5) Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä MWh / % / intensiteett i Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 80 483 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 67 121 Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 35 Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 44 202 Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 191 841 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 76 Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh) 2 782 Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 1 Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 57 026 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 2 231 Uusiutuv an energian kokonaiskulutus (MWh) 59 257 Uusiutuv ien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 23 Energian kokonaiskulutus (MWh) 253 879 Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh) 12 203 Kokonaisenergiankulutus, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (MWh) (kaikki kulutettu energia) 253 879 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (kokonaisenergiankulutus liikevaihtoon suhteutettuna (MEUR)) 39 * Kaikki Wärtsilän toiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittävälle alalle, NACE-koodi C28.1.1. - Moottorien ja turbiinien valmistus (pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit) . Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 MEUR raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma. Laskentaperiaatteet: Kokonaisenergiankulutus sisältää sekä suoran että epäsuoran energiankulutuksen. Suora energiankulutus kattaa Wärtsilän tytäryhtiöiden kuluttaman polttoaineen. Polttoaineiden energiankulutus lasketaan käyttäen alempia lämpöarvoja (LHV = lower heating value). Alemmat lämpöarvot perustuvat myyjien Taloudellinen katsaus toimittamiin tietoihin tai polttoaineanalyyseihin moottorien testausta ja T&K-toimintaa varten, ja muun polttoaineenkulutuksen osalta lähteenä on Ison-Britannian ympäristö- elintarvike- ja maaseutuasioista vastaava ministeriö (Defra). Välillinen energiankulutus kattaa ostetun sähkön ja lämmön. Koska ostetun sähkön ja lämmön tuotannon tehokkuutta ei tunneta, energiamuunnos perustuu suoraan ostoarvoihin. Wärtsilän energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla. Raportoinnissa ei ole tehty oletuksia, ja energiankulutustiedot on kerätty koko konsernin käyttämällä kestävyysraportointityökalulla. Energiamittausten menetelmät: Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön ja lämmönkulutus: Fossiilisista lähteistä peräisin oleva ostosähkö = Ostettu verkkovirta – uusiutuva sähkö – ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin oleva sähkö; Fossiilisista lähteistä peräisin oleva ostettu kaukolämpö = Ostettu kaukolämpö – uusiutuvista lähteistä peräisin oleva kaukolämpö. Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Fossiilisen energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus. Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus: Ydinenergian osuus kaikkien Wärtsilän toimintamaiden kokonaiskulutuksesta on määritetty AIB:n (Association of Issuing Bodies) ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n lähteisiin perustuen. Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus. Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön ja kaukolämmön kulutus. Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan sähkön kulutus: Oma sähköntuotanto aurinkopaneeleilla. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Uusiutuvan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus. Uusiutumattoman energian tuotanto: Omaan sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt fossiiliset polttoaineet. Energiaintensiteetti kuvaa oman kokonaisenergiankulutuksen suhdetta Wärtsilän kokonaisliikevaihtoon (MWh / MEUR). Wärtsilän energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla. Kaikki energian kulutustiedot ilmoitetaan lähteittäin Wärtsilän kestävyysraportointityökalulla ja perustuvat joko laskutukseen tai mitattuihin arvoihin, lukuun ottamatta 0,2%:a energian kokonaiskulutuksesta, joka perustuu arvioon. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Taloudellinen katsaus 2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä (E1-6) Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi * Vertailukelpoinen ** N % (N / N – 1) 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 55 000 n/a 37 066 n/a 49 000 (yhdistetty scope 1 ja 2) 0 n/a n/a Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0% n/a 0% Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) n/a n/a 19 849 n/a n/a n/a n/a n/a Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) ** 45 000 n/a 12 771 n/a 49 000 (yhdistetty scope 1 ja 2) 0 n/a n/a Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) n/a 88 938 000 n/a 1 Ostetut tavarat ja palvelut n/a n/a 2 008 600 n/a 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) n/a 10 000 n/a 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu n/a 82 900 n/a 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen n/a 50 500 n/a 11 Myytyjen tuotteiden käyttö n/a 86 786 000 n/a Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) n/a 88 994 916 n/a Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) n/a 88 987 838 n/a * Perusarvot perustuvat kolmen vuoden keskiarvo on (2019 –21); pyöristetty luku . Vuodesta 2024 lähtien päästölaskenta raportointi sisältää alle 10 työntekijän yhtiöt, joita ei huomioitu perusvuoden laskelmissa. ** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida *** Scope 2 ja 3 -päästöihin sovelletut päästökertoimet eivät erottele biomassan tai bioperäisen hiilidioksidin prosenttiosuutta Tavoite perustuu markkinaperusteisiin scope 2 -päästöihin *** ** 64% (58 525 MWh) Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta tuli uusiutuvista lähteistä oman tuotannon muodossa (aurinkopaneelit) ja ostosähkönä yhdessä sähkön kanssa ja siitä erikseen annettavien alkuperätakuun sertifikaattien (EAC) muodossa. Vihreän sähkön ostoista 92%:lle on hankittu itse sähköstä erillinen alkuperätakuun sertifikaatti (EAC) ja 8%:lle EAC-sertifikaatti on hankittu yhdessä sähkön kanssa. Taloudellinen katsaus Laskentaperiaatteet: T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimia on määritetty erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja kertoimille on hankittu riippumaton varmennus (DNV). Lämpökattiloiden päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen perusteella. Tiedot mitataan tai kerätään erikseen kustakin Wärtsilän yhtiöstä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin raportointityökalulla. Wärtsilä määrittää kasvihuonekaasuraportoinnin organisaatiorajat operatiivisen määräysvallan perusteella. GHG Protocol- määritelmän mukaisesti raportointiin sisältyvät ne toiminnot, joissa yhtiöllä on täysi toimintapolitiikkojen käyttöönottoa ja soveltamista koskeva määräysvalta. Raportoinnin ulkopuolelle on suljettu investointikohteet, kuten osakkuus- ja yhteisyritykset ja konserniin kuulumattomat tytäryritykset. Energiankulutuksen scope 1, 2 ja 3 -päästöt lasketaan Spheran Corporate Sustainability Software -työkalulla. Scope 1 -päästöjen raportointi perustuu GHG Protocol -määritelmään ja kattaa kaikki Wärtsilän suorat kasvihuonekaasupäästöt. Scope 2 -päästöjen raportointi perustuu GHG Protocol - määritelmään ja sisältää epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Wärtsilän kuluttaman sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta. Sähkön kulutuksen osalta sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päästökertoimien avulla ja markkinaperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan päästökertoimien jäännösjakaumilla, jos sellainen on saatavissa (Eurooppa ja USA), ja muissa maissa IEA:n päästökertoimilla. Kaukolämmön scope 2 -päästöt lasketaan Defran päästökertoimilla. Scope 3 -päästöjen raportointi kattaa viisi kategoriaa: Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut, Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen, ja vuonna 2024 ensi kertaa Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö. 0,1% kasvihuonekaasujen scope 3 -päästöistä on laskettu ensisijaisista tiedoista. Kategoria 1: Ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt on laskettu menoperusteisten tietojen perusteella. Ostettujen tavaroiden ja palveluiden rahallinen arvo kerrotaan alakohtaisella keskimääräisellä päästökertoimella, joka on saatu EXIOBASE-tietokannasta (v3.8.2). Menotiedot eritellään Wärtsilän sisäisten hankintakategorioiden mukaan ja kohdennetaan sopivimpaan EXIOBASE-tietokannan tuoteryhmäkategoriaan. Kategoria 3: Energian käyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan IEA:n, MLC:n ja Defran päästökertoimilla. Kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset: 7% lasketaan ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineen kulutukseen ja käytetyn polttoaineen päästökertoimiin perustuen. 93% lasketaan kaikkien erillisten kuljetusketjun osuuksien todellisten etäisyyksien ja raportoitujen ensisijaisten polttoaineiden päästökertoimien perusteella. Ostetun toimituslogistiikan osalta kuljetuspalvelujen päästölaskenta perustuu pääasiassa Global Logistics Emissions Councilin (GLEC) viitekehyksen, jota käytetään globaalisti logistiikkapäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Tiedon laatua parannetaan lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten päästötietojen avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä kuljetusmenoista, ja niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot. Kategoria 6: Lentomatkojen päästöt perustuvat Wärtsilän matkatoimiston laskelmiin sekä Thrust Datan määrittämiin päästökertoimiin. Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan raportointivuoden aikana myytyjen moottoreiden määrän, käyttötuntien, moottoritehon ja kuorman perusteella kerrottuna asianmukaisella päästökertoimella. Myytyjen moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina käyttövaiheen päästöinä. Lasketut elinkaaripäästöt ottavat huomioon vähenemän kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetissä moottorien 25 vuoden elinkaaren aikana. FuelEU Maritime -regulaatiossa määritettyjä vähennystavoitteita käytettiin määrittämään päästövähenemän tasoja vuoteen 2050 asti. Käytetyt päästökertoimet ovat: Elinkaarenaikaiset CO2e-päästöt per kWh käytettyä polttoainetta Käyttöä edeltävät päästötekijät (Well to tank, WtT): ◾ LNG:lle, dieselöljylle ja metanolille käytetään Fuel EU maritime -asetuksen liitteessä II annettuja oletuspäästökertoimia. ◾ Energiasektorille myytävissä moottoreissa käytettävälle putkikaasulle laskettiin oma päästökertoimensa. Käytönaikaiset päästötekijät (Tank to wake, TtW): ◾ Wärtsilä ylläpitää omille moottoreilleen käsikirjoja, joissa esitetään moottorin polttoaineenkulutus- ja päästötiedot (esim. CO 2 ,kokonaishiilivetypitoisuus THC). THC kuvaa polttoaineen sisältämien hiilivetyepäpuhtauksien mitattua kokonaismäärää, ja sitä käytetään kaasukäyttöisten moottoreiden metaanipäästöjen määrittämiseen. Wärtsilän moottorit testataan ISO 8178 -standardin määrittelemissä vertailuolosuhteissa. Kullekin moottorimallille, polttoaineelle ja moottorikuormalle on saatavissa CO2e-tiedot. Muuntokertoimina käytetään IMOn meriympäristön suojelukomitean (MEPC) arvoja. ◾ Metaanipäästöjä tarkastellaan LNG-käyttöisissä moottoreissa: metaanin (CH 4 ) lämmityspotentiaali (GWP) on 28 (yli 100 vuotta). Raportoinnin ulkopuolelle suljetut Scope 3 -kategoriat: Ulkopuolelle jätetty kategoria Perustelu 5. Toiminnassa muodostuva jäte Laskettu, mutta osuus scope 3 -kokonaispäästöistä on alle 0,1%. 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne Laskettu, mutta osuus scope 3 -kokonaispäästöistä on alle 0,1%. 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät eivät ole Wärtsilälle olennaisia. 9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä Laskettu, mutta osuus scope 3 -kokonaispäästöistä on alle 0,1%. 10. Myytyjen tuotteiden jalostus Wärtsilä ei myy puolivalmisteita. Wärtsilän tuotteita ei jatkojalosteta tuotantoketjun loppupäässä. 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa Laskettu, mutta osuus scope 3 -kokonaispäästöistä on alle 0,1%. Taloudellinen katsaus 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät Wärtsilällä ei ole tuotantoketjun loppupäässä merkittäviä vuokrattuja omaisuuseriä, jotka raportoitaisiin konsernitasolla. 14. Franchising Wärtsilä ei harjoita franchising- toimintaa. 15. Investoinnit Wärtsilällä ei ole investointeja, joista aiheutuu merkityksellisiä kasvihuonekaasu päästöjä. Huomautus arvoketjun tietoja koskevista arvioista: Wärtsilä pyrkii jatkuvasti tarkentamaan tietoja lisäämällä scope 3 -päästöjen laskennassa käytettäviä ensisijaisia tietoja. Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut: Wärtsilä pyrkii muuttamaan laskentatavan menoperusteisesta ostettujen tuotteiden painoon perustuvaksi niin pian kuin ensisijaiset painotiedot on saatu riittävän tarkoiksi. Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu: Wärtsilä pyrkii keräämään logistiikkapalveluiden tarjoajilta lisää ensisijaisia tietoja, mutta tulokset riippuvat palveluntarjoajien raportointimahdollisuuksista. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Energiaostoissa käytettävät sopimusvälineet Sopimusvälineiden prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh) 74% Yhdessä sähkön kanssa ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC) 4 358 MWh Erikseen ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC) 51,936 MWh Yhdessä sähkön kanssa ostettuihin sopimusvälineisiin liitettyjen energiamyyntien ja -ostojen prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh) 6% Sähköstä erikseen ostettuihin sopimusvälineisiin liitettyjen energiamyyntien ja -ostojen prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh) 68% Tiedot niiden sopimusvälineiden tyypeistä, jotka liittyvät energian myyntiin ja ostamiseen yhdessä energiantuotantoon liittyviä ominaisuuksia koskevien väitteiden kanssa tai erikseen annettaviin energiaominaisuusväitteisiin Yhdessä sähkön kanssa ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC): alkuperätakuut (GO) Erikseen ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC): alkuperätakuut (GO), IREC-sertifikaatit Kasvihuonekaasuintensiteetti Kasvihuonekaasu- intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna* Vertailukelpoinen ** N % N / N – 1 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna (tCO2-ekv/milj. EUR) n/a 13 800 n/a Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna (tCO2-ekv/milj. EUR) n/a 13 799 n/a * Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 MEUR raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma. ** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida . Laskentaperiaatteet: Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti kuvaa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen (scope 1, 2 ja 3) suhdetta Wärtsilän kokonaisliikevaihtoon raportointivuonna (tCO2e/MEUR). Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. 2.2.7. Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi, päästöhyvitykset ja sisäinen hinnoittelu (E1-7, E1-8) Wärtsilä kehittää arvoketjussaan alan ensimmäistä alukseen asennettavaa hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS). Muualla kuin omassa arvoketjussaan Wärtsilä katsoo päästöhyvitysten oston viimesijaiseksi ratkaisuksi, jota käytetään sen jälkeen, kun kaikki muut keinot päästöjen vähentämiseksi tai välttämiseksi on käytetty. Jos päästökompensaatiot ovat välttämättömiä, niitä varten valitaan luotettavien toimijoiden kanssa laadukkaita päästöjenvähennysprojekteja. Wärtsilä ei käytä sisäistä hiilipäästöjen hinnoittelua, eikä vuonna 2024 käytetty lainkaan päästöhyvityksiä. 2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2) Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti ympäristön pilaantuminen Wärtsilän tuotteiden ilmapäästöistä (arvoketjun loppupää) sekä huolta aiheuttavat tai erityistä huolta aiheuttavat aineet Wärtsilän toimitusketjussa (arvoketjun alkupää) ja tuotteiden elinkaaren lopussa, jolloin ne puretaan ja käsitellään (arvoketjun loppupää) ovat olennaisia aiheita. Lisäksi huolta aiheuttavat tai erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat olennainen riski. 2.3.1. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät politiikat (E2-1) Ympäristön pilaantumista koskeva lähestymistapa näkyy erityisesti Wärtsilän kahdessa julkisessa politiikassa, jotka ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla. Politiikat ovat johtokunnan hyväksymiä ja johtokunta kantaa myös viime kädessä vastuun niiden soveltamisesta. Hallituksen hyväksymät Wärtsilän eettiset toimintaperiaatteet sisältävät ympäristöä koskevan osuuden: ”Wärtsilä on sitoutunut jatkuvasti parantamaan tuotteidensa, ratkaisujensa ja toimintojensa ympäristösuorituskykyä. Meillä on yhteiskunnassa tärkeä rooli kestävän energiantuotannon ratkaisujen tarjoajana ja vihreän meriliikenteen kehityksen edistäjänä. Ympäristön suojelemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi pyrimme lisäämään ympäristötietoisuutta, ehkäisemään luonnon pilaantumista, parantamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä korvaamaan ja minimoimaan vaarallisten aineiden käyttöä. Lisäksi arvioimme ja vähennämme toimintamme ympäristöriskejä ennakoivasti käytäntöjemme ja ohjeidemme mukaisesti, toteutamme varotoimia, raportoimme ympäristöasioista ja hoidamme ne asianmukaisesti.” Lisäksi Wärtsilän laatua, ympäristöä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa politiikassa todetaan seuraavasti: ” Toimintamme ytimessä on ympäristön suojeleminen, asiakkaiden liiketoiminnan tukeminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Toimintamme ja ratkaisumme ovat turvallisia, luotettavia, tehokkaita ja ympäristömyötäisiä ja täyttävät viranomaisvaatimukset sekä muut niille asetetut vaatimukset.” Nämä konsernin politiikat koskevat Taloudellinen katsaus kaikkia Wärtsilän työntekijöitä. Lisäksi eettisissä toimintaperiaatteissa todetaan, että Wärtsilä odottaa kaikilta toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan vastaavien periaatteiden noudattamista. Lisäksi kaikkia Wärtsilän toimittajia sitovissa toimittajavaatimuksissa todetaan näin: ” toimittajalla on oltava vähintään ympäristöjärjestelmä, joka täyttää kansainvälisen ISO 14001 -standardin tai uusimman EMAS-järjestelmän (Eco- management and Audit Scheme) vaatimukset .” Tämä on pääasiallinen tapa ehkäistä poikkeamia ja hätätilanteita sekä hallita ja rajoittaa niiden vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, sillä ISO- standardi sisältää mm. ympäristöriskien hallintaa koskevia vaatimuksia. Huolta aiheuttavien aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden osalta Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset toimittajille edellyttävät toimittajavaatimusten lisäksi seuraavaa: ” Wärtsilän on näiden määräysten täyttämiseksi vältettävä ja rajoitettava tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä tuotteissaan ja tiedotettava asiakkaille tuotteiden sisältämistä vaarallisista aineista. Näiden tietojen kerääminen on mahdollista ainoastaan Wärtsilän toimittajien avustuksella .” Toisin sanoen yhteistyö toimittajien kanssa on tärkeää, jotta Wärtsilä pystyy hankkimaan kattavan ymmärryksen tuotteidensa sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Vaatimuksiin sisältyvät myös Wärtsilän Black & Grey -lista, josta toimittajat voivat todeta Wärtsilän käytössä rajoitetut ja kielletyt aineet. Listaa päivitetään jatkuvasti kaikkien huolta aiheuttavia aineita koskevien rajoitusten ja velvoitteiden noudattamiseksi. Vaatimuksissa ohjeistetaan, miten huolta aiheuttavat aineet tulee minimoida ja korvata turvallisemmilla Wärtsilän toimitusketjussa. Arvoketjun loppupäähän Wärtsilä pystyy vaikuttamaan ainoastaan tuotesuunnittelun kautta. Huolta aiheuttavien aineiden käytöstä poistamista ei vaadita suoraan, mutta sovellettavien määräysten noudattaminen luonnollisesti ohjaa siihen. Wärtsilän on samalla pyrittävä löytämään korvaavia vaihtoehtoja aineille, joiden käyttöä tulevaisuudessa mahdollisesti rajoitetaan. 2.3.2. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät toimet (E2-2, E2- 3) Wärtsilä on jo kaksi vuosikymmentä ollut LNG-käyttöisten alusten propulsioteknologian merkittävä kehittäjä ja käyttöönottaja. Teknologia on merkittävästi vähentänyt päästöjä verrattuna aiempaan teknologiaan, kuten höyryturbiineihin ja raskaalla polttoöljyllä käyviin moottoreihin. Vuonna 2024, 70% Marinen asiakkaille toimitettujen moottorien MW:sta olivat kykeneviä käyttämään puhtaampia kaasupolttoaineita. Energyn toimituksista osuus oli 91%. (Toimitukset sisältävät myös Wärtsilän myymät kahden yhteisyrityksen valmistamat moottorit. Yhteisyritykset ovat muutoin tämän raportin ulkopuolella.) Wärtsilän tuotteiden elinkaari voi olla 30 vuotta ja jopa pidempi, joten ehdoton valtaosa niihin liittyvästä ympäristön pilaantumisesta tapahtuu asiakkaiden moottorien käytön aikana. Wärtsilä kehittää aktiivisesti tehokkaampia tuotteita, joiden pilaantumisvaikutus on aiempaa pienempi. Yhtiö kehittää ja parantaa myös monia nykyisiä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä teknologioita, esimerkiksi erittäin vähäpäästöisiä NO x -katalysaattoreita, jotka pystyvät poistamaan pakokaasuista typen oksidit kaikkein tiukimpienkin kansainvälisten päästövaatimusten edellyttämälle tasolle. Omassa toiminnassaan Wärtsilä noudattaa tiukasti paikallisia pilaantumista rajoittavia määräyksiä. Mahdolliset poikkeamat dokumentoidaan ja raportoidaan kattavasti ja korjataan mahdollisimman pikaisesti. Wärtsilä seuraa aktiivisesti kansainvälistä päästösääntelyä, erityisesti Euroopan unionin, Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) määräyksiä. Lisäksi Wärtsilä on säännöllisesti yhteydessä asianomaisiin päättäjiin, joita informoidaan päästöjä vähentävän teknologian kehityksestä, jotta asetettavat uudet päästörajat olisivat teknologisesti mielekkäitä. Wärtsilä korostaa sitä, että pilaantumista tulee vähentää järjestelmätasolla ja tähän tulisi pyrkiä myös sääntelyssä. Hyvä esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään kehittämä ja lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista. Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytettäessä uusi versio vähentää metaanipäästöjä merkittävästi ja typen oksidien (NO x ) päästöjä jopa 86% (50%:n kuormalla). Kaikista Wärtsilän toimenpiteistä, jotka kehittävät yhtiön tarjoomaa eettisten toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti kestävämpää tulevaisuutta varten, yksi merkittävimmistä on vuonna 2021 asetettu vapaaehtoinen päästösitoumus ”Set for 30”, jonka mukaan yhtiön tuotevalikoiman tulee olla valmis hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Wärtsilä ei ole määritellyt täsmällistä tavoitetta pilaantumisen vähentämiselle, uudet kestävät polttoaineet tulevat vaikuttamaan positiivisesti kokonaispäästöjen vähentämiseen. Metanoli ja ammoniakki vähentävät NO x -päästöjä sekä merkittävästi myös SO x - ja hiukkaspäästöjä verrattuna dieselöljyyn. Vedyltä odotetaan maakaasua vastaavia NO x -päästöjä, mutta esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt vähenevät dramaattisesti. Wärtsilä kehittää tuotteitaan näitä kestäviä polttoaineita varten, joskin siirtymän nopeus riippuu vihreän vedyn, metanolin ja ammoniakin saatavuudesta, ts. siitä, kuinka nopeasti niihin liittyvä infrastruktuuri kehittyy. Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan. Wärtsilän tutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2024 yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6 % liikevaihdosta. Selkeä valtaosa kokonaissummasta kohdistuu eri tavoin kestävämpien tuotteiden kehittämiseen. ”Set for 30” -tavoitteeseen liittyvän T&K-ohjelman, ts. hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman kehittämisen, pääomamenot oliva t 27 miljoonaa euroa ja toimintamenot 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 näiden pääomamenojen arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa euroa ja toimintamenojen 18 miljoonaa euroa. Näitä T&K-kuluja ei ole raportoitu erikseen Wärtsilän tilinpäätöksessä. Huolta aiheuttaville tai erityistä huolta aiheuttaville aineille ei ole määritelty julkista tavoitetta, mutta Wärtsilä varmistaa, että toiminta täyttää kaikki näiden aineiden käyttöä rajoittavat määräykset. Yhtiö ei näe merkittäviä vaarallisiin aineisiin liittyviä mahdollisuuksia, joten sääntelyn noudattaminen katsotaan siltä osin riittäväksi. Pilaantumisen suhteen ei ole määritelty erillisiä tavoitteita, koska Wärtsilän strategisena painopisteenä on hiilineutraaliuskehitys. Kuten edellä on selostettu, kestäviin polttoaineisiin tähtäävän tutkimus- ja kehitystyön pitäisi kuitenkin johtaa myös ympäristön pilaantumisen vähenemiseen. Taloudellinen katsaus 2.3.3. Wärtsilän omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista koskevat tiedot (E2-4) Päästöt (t) 2024 Typen oksidit 440 Rikin oksidit 3 Kokonaishiilivedyt 76 Hiukkaset 4 VOC 15 Laskentaperiaatteet: T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimet on määritetty erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja kertoimille on hankittu riippumaton varmennus. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Lämpökattiloiden päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen perusteella. Ajoneuvojen muut kuin kasvihuonekaasupäästöt lasketaan VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia käyttäen. Tiedot mitataan ja kerätään kussakin Wärtsilän yhtiössä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin raportointityökalulla. Taloudellinen katsaus 3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT 3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset tiedot (S1-6) Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet – työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan eriteltynä Henkilömäärä vuoden lopussa 2024 Yhteensä 18 913 Miehet 15 360 Naiset 3 553 Työsuhteisten työntekijöiden määrä niissä maissa, joissa Wärtsilällä on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10% sen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä Maa Henkilömäärä vuoden lopussa Suomi 4 745 Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan eriteltynä Työsuhteisten työntekijöiden määrä työsopimuksen ja sukupuolen mukaan vuonna 2024 Vakinaiset Määräaikaiset Vaihtelevalla työajalla Yhteensä 17 166 1 290 457 Miehet 14 018 1 021 320 Naiset 3 148 268 137 Wärtsilästä raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus Wärtsilästä lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 310 Vaihtuvuus 7,7% Laskentaperiaatteet: Työsuhteiset työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät: Wärtsilän työntekijöiden tiedot raportoidaan henkilömääränä raportointikauden lopussa. Pääasiallinen tietolähde on konsernin SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä. Alle yhdellä prosentilla (vaihtelee eri mittareiden mukaan) työsuhteisista työntekijöistä globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut työsuhdetiedot ovat puutteellisia. Heidän sukupuolijakaumansa, työsuhteen- ja -sopimuksen tyyppi on oletettu koko henkilöstön keskiarvoa vastaaviksi. Lähteneiden työntekijöiden määrät eivät sisällä arvioita henkilöistä, joiden palkkausta tai irtisanoutumista ei ole muodollisesti kirjattu järjestelmiin. Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot on jätetty pois tästä raportista. Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan jakamalla niiden työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai jotka kuolevat työsuhteessa ollessaan, vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden kokonaishenkilömäärällä raportointikauden lopussa. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. 3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1) 3.2.1. Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (S1-1) Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, laatua, ympäristöä, työterveyttä ja työturvallisuutta (QEHS) koskevassa politiikassa sekä Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusdirektiivissä (EHS). Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaan ”Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme. Uskomme, että kaikki onnettomuudet voidaan ehkäistä edistämällä vahvaa työturvallisuuskulttuuria, parantamalla toimintaamme ja noudattamalla korkeatasoisia työterveys- ja -turvallisuusstandardeja. Noudatamme työterveys-, työturvallisuus- ja suojausvaatimuksia, tunnistamme työturvallisuusriskit ennakoivasti ja raportoimme läheltä piti -tilanteista varmistaaksemme tehokkaat riskienhallintatoimenpiteet. Jokaisella on velvollisuus ja valtuudet puuttua ja keskeyttää työ vaarallisissa tilanteissa. Noudatamme myös tiukkoja tuoteturvallisuusvaatimuksia varmistaaksemme asiakkaidemme ja loppukäyttäjiemme turvallisuuden. Edistämme työntekijöidemme henkilökohtaista kasvua, hyvinvointia ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Ylläpidämme aktiivisin toimin terveellistä ja huolehtivaa työympäristöä, joka tukee päivittäisiä toimiamme ja edistää turvallista ja inklusiivista kulttuuria.” Johtokunta päivittää tarvittaessa ja hyväksyy eettiset toimintaperiaatteet ja QEHS-politiikan ja vastaa viime kädessä niiden toimeenpanosta. Eettiset toimintaperiaatteet hyväksyy lisäksi myös hallitus. Kaikkien työntekijöiden on suoritettava joka toinen vuosi pakollinen eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyvä koulutus. Lisäksi sekä eettiset toimintaperiaatteet että QEHS-politiikka ovat luettavissa Wärtsilän intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja niistä viestitään laajalti myös esimerkiksi tuotantotiloissa olevilla julisteilla. Eettisissä toimintaperiaatteissa Wärtsilä myös sitoutuu kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja normeja, jotka on kirjattu International Bill of Human Rights -normikokonaisuuteen, Kansainvälisen työjärjestön julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Työterveys ja -turvallisuus sisältyy aiheena edellä mainittuihin normeihin, ja niiden kunnioittaminen tarkoittaa käytännössä työterveys- ja työturvallisuusvaarojen minimointia. Tähän liittyvä vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu monin tavoin, esimerkiksi avoimessa viestinnässä työntekijöiden ja yhtiön johdon välillä sekä useimmissa Wärtsilän yhtiöissä myös työsuojelutoimikunnissa. Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan lakisääteisiä vaatimuksia. 3.2.2. Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva vuorovaikutus työsuhteisten työntekijöiden kanssa (S1-2) Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän lisäksi Wärtsilä-yhtiöissä on käytössä paikallisen lainsäädännön edellyttämiä työsuojeluohjelmia. Niitä kehitetään yleensä yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajien muodostamissa työsuojelutoimikunnissa. Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä 84%: lla on työsuojelutoimikunta. Toimikunnan kokoonpanot, Taloudellinen katsaus kokoontumistiheys sekä toimikunnan päätösten tehokkuuden arviointi vaihtelevat yhtiöiden välillä ja perustuvat tunnistettuihin tarpeisiin. Paikallisten työsuojelutoimikuntien lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista joka toinen vuosi tehtävässä konserninlaajuisessa MyVoice -kyselyssä, säännöllisesti toteutettavissa Pulse-kyselyissä sekä tarpeen mukaan toteutettavissa turvallisuuskulttuuria koskevissa kyselyissä. Wärtsilässä toimii myös eurooppalainen yritysneuvosto. 3.2.3. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) Työterveys ja -turvallisuus on osa kaikkien uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa. Basics of Health & Safety -verkkokoulutuksessa esitellään Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusasioihin liittyvät ohjeet ja toimintatavat, kuten Wärtsilän turvallisuussäännöt ja oikeus keskeyttää työ, sekä konsernin laajuisen WeCare-raportointijärjestelmän prosessi poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseksi. Basics of Health & Safety -kurssin suorittamisastetta seurataan kuukausittain. Työntekijöiden luottamusta Wärtsilän prosesseihin huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niihin puuttumiseksi mitataan joka toinen vuosi toteutettavan konsernin laajuisen MyVoice- henkilöstökyselyn väitteellä ”Turvallisuusriskeihin puututaan yhtiössäni nopeasti”. Vuoden 2024 kyselyssä 85% vastanneista vastasi myönteisesti tähän väitteeseen. Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan lakisääteisiä vaatimuksia. Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on pääsy Wärtsilä WeCare -järjestelmään, joka on työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten että positiivisten turvallisuushavaintojen raportointiin konserninlaajuisesti käytettävä sovellus. Jokainen raportoitu tapaus saatetaan automaattisesti vastuullisen linjaesihenkilön tietoon tutkimista ja mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten. EHS- henkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat WeCaren kautta kerätyn tiedon ja analysoivat sitä alueellisella tasolla, liiketoiminnoittain ja koko konsernin tasolla. 3.2.4. Työterveys- ja työturvallisuustoimet (S1-4) Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus, urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys. Vuoden 2024 toimenpiteitä olivat muun muassa: ◾ Otettiin käyttöön paranneltu Job Safety Analysis -digityökalu, joka tukee kenttähuollon riskiarviointeja asiakaskohteissa ja aluksilla. Tavoitteena on tehdä perusteellisempia riskiarviointeja yksinkertaisella tavalla ja hyödyntää Wärtsilän uusimpia turvallisuusohjeita. ◾ Kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi melunhallintaa koskeva konsernitasoinen ohje, jonka tarkoituksena on vähentää altistumista melulle. ◾ Kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi työturvallisuustietoisuutta parantava koulutus, One Winning Team, etulinjan työntekijöille ja heidän esihenkilöilleen. Wärtsilä jatkaa sitoutuneesti koulutusohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että kaikki etulinjan työntekijät suorittavat koulutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä. ◾ Lanseerattiin konsernitasoinen viitekehys paljon matkustavien työntekijöiden terveystarkastuksille. Yhtiö on sitoutunut jatkamaan ohjelmaa vuonna 2025 täydellisen kattavuuden varmistamiseksi. Wärtsilä järjestää vuosittain työturvallisuuspäivän, jonka tarkoituksena on lisätä työturvallisuustietoisuutta, edistää työturvallisuutta ja -hyvinvointia parantavia tapoja, vahvistaa työ turvallisuuskulttuuria ja juhlistaa siihen liittyviä onnistumisia. Kymmenes työturvallisuuspäivä järjestettiin 7.–13.10.2024. Teemana oli Mind your head eli ”Suojaa päätäsi”. Painopiste oli sekä pään suojauksessa että psykologisessa turvallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Konsernitason tapahtumia olivat esimerkiksi henkilöstötilaisuudet johtokunnan jäsenten kanssa ja keynote- puhe. Kukin Wärtsilän toimipaikka järjesti omien tarpeiden mukaista ohjelmaa, kuten turvallisuuskierroksia, asiantuntijakoulutuksia ja ensiapukoulutuksia. Varsinaisissa loukkaantumistapauksissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan vuoksi Wärtsilällä ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista. Wärtsilä pyrkii tarjoamaan kasvua, hyvinvointia sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tukevan, terveen työympäristön. Vuonna 2024 lanseerattiin uusi konsernin laajuinen Wellbeing- viitekehys. Sen kuusi hyvinvoinnin eri osa-alueisiin liittyvää elementtiä liitetään olemassa oleviin prosesseihin ja käytäntöihin. Pääpaino vuonna 2024 oli tietyissä kohderyhmissä, paljon matkustavissa, johtoryhmissä sekä mielenterveysasioissa. Hyvinvoinnin hallintotapa ja keskeiset tulosindikaattorit määriteltiin ja toteutus suunniteltiin vuonna 2024. Uusi viitekehys auttaa Wärtsilää johtamaan ja mittaamaan hyvinvointia. Kehyksen toimenpiteiden suorittamiselle ei ole asetettu aikarajaa. Työ turvallisuuden toteutumista mitataan tunnusluvuin, joita ovat esimerkiksi tapaturmien määrä, tapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä, tapaturmataajuus, raportoitujen läheltä piti- ja vaaratilannehavaintojen määrä sekä johdon turvallisuuskierrosten määrä. Wärtsilä mittaa myös koko konsernin työterveys- ja työturvallisuuskoulutusohjelman suorittamisastetta. Ne Wärtsilän yhtiöt, joissa on työsuojelutoimikunta, seuraavat omaa kehitystään ja toteuttavat vaadittavat toimenpiteet työsuojeluprosessien tehostamiseksi paikallisesti. Työturvallisuusasioita seurataan liiketoiminnoissa ja yhtiöissä kuukausittain, ja tulokset käsitellään Wärtsilän johtokunnassa. Työterveys - ja työturvallisuusasioita johdetaan Wärtsilässä useilla organisaatiotasoilla. Kunkin liiketoiminnon johtoryhmä varmistaa hallintajärjestelmäkehyksen toteutumisen viestinnän, edistämisen, tuen ja vaikuttamisen kautta. Liiketoimintojen johtoryhmät asettavat QEHS-tavoitteet ja seuraavat säännöllisesti hallintajärjestelmien toimivuutta ja tuloksia. Linjajohto on vastuussa EHS- hallintajärjestelmien toimeenpanosta omissa toiminnoissaan sekä EHS-asioihin liittyvistä operatiivisista toimista. Linjaesihenkilöillä on kokonaisvastuu, ja he ovat tilivelvollisia alaisuudessaan työskentelevien työterveydestä ja -turvallisuudesta. Kussakin Wärtsilän yhtiössä on vastuullinen EHS-päällikkö, joka tukee työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien politiikoiden, prosessien ja toimenpiteiden paikallista toimeenpanoa. Liiketoimintojen EHS- organisaatiot ovat vastuussa sekä konserni- että paikallistason toimenpiteistä. Konsernin kestävän kehityksen toiminto laatii yhdessä EHSS-ryhmän (Environment, Health, Safety, Security) kanssa kaikki asianmukaiset työntekijät kattavat konsernitason ohjeet ja koulutukset ja päättää työskentelytavoista. Wärtsilän Taloudellinen katsaus johtokunta on viime kädessä vastuussa vaadittavien resurssien osoittamisesta työsuojelutoimintaan sekä asianmukaisten konsernitason tavoitteiden asettamisesta. Wärtsilä asettaa merkittävien ympäristönäkökohtien sekä EHS- riskien ja -mahdollisuuksien perusteella EHS-tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista ottaen huomioon Wärtsilän QEHS-politiikan, strategian, auditointiraportit, lakisääteiset ja muut vaatimukset, tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, operatiiviset ja liiketoiminnalliset vaatimukset sekä sidosryhmien palautteen. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä vaaroja tunnistetaan ja riskejä arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle tavoitteelle laaditaan EHS-toimintasuunnitelma, jonka asianmukainen johtoryhmä hyväksyy. EHS-toimintasuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti ja niitä päivitetään, jos toiminnassa, tuotteissa, palveluissa tai toimintaolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. EHS-tavoitteita asetetaan eri organisaatiotasoilla: konserni-, liiketoiminta-/liiketoimintayksikkö- ja tytäryhtiötasolla. Wärtsilän johtokunta hyväksyy kaikki konsernitason tavoitteet ja ohjelmat. Konsernitason tavoitteita voidaan soveltaa suoraan liiketoimintoihin, yksiköihin tai tytäryhtiöihin tai soveltamisesta voidaan päättää tapauskohtaisesti. Wärtsilän työntekijöillä ja yhteistyökumppaneilla on vastuu ja oikeus keskeyttää työ havaitessaan tilanteen, joka vaarantaa henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja/tai muiden ihmisten turvallisuuden. Wärtsilä on sitoutunut tämän oikeuden kunnioittamiseen estämällä vastatoimet oikeutta käyttäviä kohtaan. Tämän toiminnan tarkkojen kustannusten ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä toiminta on osa satojen Wärtsilän työntekijöiden työtehtäviä. 3.2.5. Työturvallisuustavoite (S1-5) Johtokunta on asettanut konsernin pitkän aikavälin tavoitteeksi nolla tapaturmaa Wärtsilän omille työntekijöille yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti. Tavoite osoittaa yhtiön pitkäjänteistä sitoutumista turvallisuuskulttuurin lujittamiseen ja edellyttää toimenpiteitä kaikilta Wärtsilän yhtiöiltä, liiketoiminnoilta ja työntekijöiltä. Työntekijöiden edustajat eivät olleet suoraan mukana asettamassa tavoitetta tai seuraamassa tavoitteen toteutumista konsernitasolla. Työsuojelutoimikunnissa yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajat kehittävät yhteistyössä paikallisia työsuojeluohjelmia paikallisten olosuhteiden perusteella. Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä 84%: lla on työsuojelutoimikunta. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1. 3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, tiedot (S1-14) Wärtsilän tytäryhtiöiltä vaaditaan sekä QEHS-politiikan että EHS- direktiivin mukainen johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmien keskeisiä komponentteja ovat toiminnan lainmukaisuus, työterveys- ja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja minimointi, henkilöstön koulutus, tehokkaat ohjelmat ja ohjeet ja niiden toimeenpano, sattuneiden poikkeamien kirjaaminen ja selvittäminen, hätätilanteiden hallinta sekä työterveys- ja työturvallisuustason jatkuva parantaminen. Vuoden 2024 lopussa 74 Wärtsilä-yhtiöllä oli ISO 45001 -standardin mukaan sertifioitu työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmä. Järjestelmien piirissä on noin 89 % Wärtsilän henkilöstöstä. Tapaturmien tyypit ja suhdeluvut sekä työhön liittyvät kuolemantapaukset 2024 Omien työsuhteisten työntekijöiden ja muiden Wärtsilän tiloissa työskentelevien työntekijöiden työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä 0 Omien työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 81 Omien työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien osuus/miljoona työtuntia 2,20 Laskentaperiaatteet: Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien lukumäärä: Työtapaturma, joka johtaa johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, lääketieteellinen hoito pois lukien ensiapu. Työmatkan aikana sattuneet loukkaantumiset eivät sisälly kirjattaviin työtapaturmiin. Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien osuus ilmaisee kaikkien kirjattavien loukkaantumisten määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. 3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1) 3.3.1. Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka (S1-1) Wärtsilän lähestymistavassa ammatilliseen kasvuun rohkaistaan työntekijöitä tunnistamaan omaa kehitystä tukevia tekijöitä, asettamaan kehitystä tukevia tavoitteita ja hakemaan mahdollisuuksia kehittyä. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys liittyvät erottamattomasti Wärtsilän ammatillista kasvua koskevaan lähestymistapaan, sillä kaikilla on oikeus oppia uusia taitoja, kehittää uraansa ja kasvaa ammatissaan. Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa on ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien kunnioittamista koskevan osion lisäksi osio oikeudenmukaisista työsuhdekäytännöistä: ”Edistämme tasavertaisia mahdollisuuksia ja luomme monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön, jossa kaikkien panos otetaan huomioon. Noudatamme oikeudenmukaisia ja tasapuolisia palkitsemisperiaatteita, joissa huomioidaan maantieteellisten toiminta-alueidemme erityispiirteet. Työntekijämme valitaan ansioiden, osaamisen, potentiaalin ja tehtävään sopivuuden perusteella. Panostamme jatkuvasti henkilöstömme kehittämiseen. Wärtsilä ei hyväksy kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua eikä väkivaltaa missään muodossa. Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työympäristön, jossa ei syrjitä ketään rodun, etnisen tai kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn, sukupuolisen suuntautuneisuuden, vakaumuksen, vamman, iän tai uskonnollisen tai poliittisen mielipiteen perusteella.” Eettiset toimintaperiaatteet ovat luettavissa Wärtsilän intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja kaikkien työntekijöiden on suoritettava periaatteisiin liittyvä koulutus vähintään joka toinen vuosi. Johtokunta vastaa viime kädessä eettisten toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Mahdollisesta toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi. Taloudellinen katsaus Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Ylennyksen saaneiden osuus Wärtsilässä oli 7,4% vuonna 2024, mikä viittaa siihen, että työntekijät voivat edistää uraansa ja kehittää taitojaan sisäisesti. Ylennysten lisäksi työntekijät voivat siirtyä liiketoiminnosta tai toiminnosta toiseen uransa edistämiseksi. Organisaatioiden välinen liikkuvuus vuonna 2024 o li 1,2%. Laskentaperiaatteet: Ylennyksen saaneiden osuus: Ylennykseksi katsotaan työntekijän eteneminen organisaation sisällä. Tähän liittyy usein korkeampi asema, suurempi vastuu ja korkeampi palkka. Teknisesti ylennyksestä seuraa korkeampi vaativuustaso. Ylennyksen saaneiden osuus on yhtä kuin raportointivuoden aikana ylennettyjen työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä. Organisaatioiden välinen liikkuvuus: Tarkoittaa työntekijän siirtymistä organisaatiosta toiseen. Se sisältää siirrot liiketoimintojen ja toimintojen välillä mutta ei niiden sisällä (esim. siirto liiketoimintayksiköstä toiseen saman liiketoiminnan sisällä ei sisälly tähän). Organisaation sisäinen liikkuvuus on yhtä kuin raportointivuoden aikana organisaatiosta toiseen siirtyneiden työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä. 3.3.2. Wärtsilän kuulemisstrategia (S1-2) Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa edellytetään jatkuvaa avointa vuoropuhelua yhtiön johdon ja työntekijöiden välillä. Tavoitteena on, että työntekijät voivat avoimesti keskustella linjaesihenkilönsä kanssa asioista, jotka liittyvät esimerkiksi taitojen ja uran kehittämiseen. Henkilöstöjohtajalla on kokonaisvastuu vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa, tähän liittyvän toiminnan varmistamisesta ja tulosten tiedottamisesta johtokunnalle. Vuorovaikutuksen tehokkuutta yhtiön työvoiman kanssa arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä, joka sisältää viisi keskeistä tulosmittaria (vuorovaikutus, hyvinvointi, inkluusio, sitoutuminen ja yleiskokemus) sekä 25 edistävää teemaa (kuten viestintä, yhteistyö, eettinen toiminta sekä kasvu ja kehitys). Edistävien teemojen kautta myös johtajuutta arvioidaan ja pisteytetään kokonaisuutena. Vuoden 2024 MyVoice -henkilöstökyselyn vastausprosentti oli 88%. Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi oli 82%. Kyselyn tulosten perusteella linjaesihenkilöiden vastuulla on toteuttaa toimintasuunnitelmia ja aloitteita yhdessä tiimiensä kanssa. Tavoitteena on puuttua huolenaiheisiin ja parantaa myönteisesti arvioituja osa-alueita entisestään. Aloitteiden edistymistä seurataan myös vuosittaisilla Pulse-kyselyillä, millä varmistetaan mitattavissa olevien parannusten toteutuminen ja henkilöstön motivaation kasvu. 3.3.3. Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) Wärtsilän henkilöstöä kehotetaan tuomaan esille kaikki epäilemänsä eettisten toimintaperiaatteiden ja niitä tukevien muiden politiikoiden ja ohjeiden rikkomukset. Epäillyt väärinkäytökset tulee ensisijaisesti raportoida omalle linjaesihenkilölle, mutta henkilöstö voi ilmoittaa epäilyksistään myös muilla tavoin, kuten raportoimalla millä tahansa kielellä ulkoisesti ylläpidetyn Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tai suoraan laki- tai Compliance-toiminnolle. Mahdollisesta eettisten toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi. Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. 3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat toimintasuunnitelmat ja resurssit (S1-4) Työnantajalupaus Wärtsilä julkisti vuonna 2024 työnantajalupauksena (Employee Value Proposition, EVP), ”Fuel Your Power”, jonka tarkoituksena on edistää kestävää, ihmislähtöistä työympäristöä, jossa yksilön kehittyminen ja organisaation menestys kulkevat käsi kädessä. Wärtsilä palkkaa vuosittain yli 3 000 työntekijää työmarkkinoilta, joilla kilpailu parhaista tekijöistä on kovaa, joten erottuminen haluttuna työpaikkana on erittäin tärkeää. Työnantajalupaus toimii kokonaisvaltaisena viestintäkehyksenä, joka sitoo tavoitejohtamisen, ammatillisen kasvun sekä hyvinvoinnin kaltaiset tärkeät osa-alueet selkeäksi sitoumukseksi sekä nykyisiä että tulevia työntekijöitä kohtaan. Sen tarkoituksena on houkutella, sitouttaa ja pitää huippuosaajia ja varmistaa organisaation pitkän aikavälin menestys. Työnantajalupauksen kahden tärkeimmän elementin, kasvun ja vaikutuksen, tukena on kovat faktat, jotka tähdentävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen ja mielekkääseen vaikuttamiseen – nämä ovat kriittisiä tekijöitä, kun osaajia palkataan ja sitoutetaan Wärtsilään. Vuoden 2024 MyVoice -henkilöstökyselyn tulosten mukaan 81% kaikista työntekijöistä haluaa pysyä Wärtsilällä yli kolme vuotta. Tulos on 14,8 prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi ja koko vertailuryhmän paras tulos tällä alueella. Suoritustason ja kasvun johtaminen Wärtsilässä tavoitejohtamisella pyritään tukemaan liiketoiminnan menestystä ◾ asettamalla tulostavoitteita, jotka ovat linjassa organisaation strategisten tavoitteiden kanssa ◾ arvioimalla edistystä, poistamalla esteitä ja ryhtymällä tarvittaessa toimenpiteisiin ◾ varmistamalla jatkuva vuoropuhelu ja palaute ◾ kehittämällä henkilöstön tietämystä, taitoja ja kykyjä. Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointiprosessi liittää yhtiön The Wärtsilä Way -strategian ja liiketoiminnan strategiset prioriteetit tiimien ja yksilöiden tuloksiin ja kehitykseen. Prosessi käynnistyy vuoden alussa tulos- ja kehitystavoitteiden asettamisella. Linjaesihenkilö ja työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät tiimin ja koko liiketoiminnan menestykseen. Kaikilla on oikeus tietää, mitä heiltä työssään odotetaan ja mitä hyvät tulokset tarkoittavat. Tavoitteiden asettamisen jälkeen keskusteluja käydään ja palautetta annetaan läpi vuoden, kunnes vuoden lopussa suoritetaan tulos- ja kehitysarviointi. Tarkasti määritellyt kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat (henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Vuonna 2024 pyrittiin kehittämään tavoitejohtamisen laatua parantamalla vuotuista prosessia (esim. lisäämällä ammatilliseen kasvuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyviä elementtejä) sekä kehittämällä johtamiskyvykkyyttä vaikuttavalla koulutuksella. Vuonna 2023 Wärtsilä uudisti myös tapaa, jolla puututaan alisuoriutumiseen, ja otti käyttöön suoritustason parantamissuunnitelmaan liittyvän prosessin. Tammikuussa 2024 käynnistettiin korkean suorituskyvyn kulttuurin johtamiseen keskittyvä ohjelma. Ohjelman pääkohderyhmään Taloudellinen katsaus kuuluvat 2 500 linjaesihenkilöämme. Heidän välityksellään ohjelman keskustelut ja harjoitukset käydään myös heidän tiimeissään. Ohjelma koostuu useista vuorovaikutteisista työpajoista, joista yksi keskittyy ammatilliseen kasvuun. Vuoden 2024 loppuun mennessä yli 2 000 linjaesihenkilöä oli osallistunut ohjelmaan ja saanut oppia tulosjohtamisesta ja ammatillisen kasvun tukemisesta tiimeissä. Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2025, minkä jälkeen se otetaan osaksi yhtiön perehdytyskäytäntöjä. Vaikuttavan johtajuuden rakentaminen Wärtsilän johtamismalli tukee yhtiön strategista kasvua kuvaamalla johtajalta toivottavaa käytöstä. Malli käsittää kolme aluetta ja 15 oikeanlaista johtamiskäyttäytymistä. Se ohjaa Wärtsilän johtajien toimintaa erilaisissa yhteistyö-, viestintä- ja johtamistilanteissa. Johtamismallia koskeva verkkokurssi on kaikkien Wärtsilän työntekijöiden saatavilla 12 kielellä. Kurssi on pakollinen linjajohdolle, ja tähän mennessä sen on suorittanut 89% linjaesihenkilöistä. Kurssin tavoitteena on vahvistaa johtamista varmistamalla, että johtajat ymmärtävät mallin perinpohjaisesti ja osaavat soveltaa toivottua johtamiskäyttäytymistä. Tärkeimmät johdolle tarkoitetut kehitysohjelmat, Orchestrator, Accelerator ja Wärtsilä Leader, tukevat keskeisesti johtamiskäyttäytymisen jalkauttamista käytäntöön ja toivotun johtamisosaamisen hankkimista. Vuonna 2024 jatkettiin johtamismallin käyttöönottoa kaikissa keskeisissä henkilöstökäytännöissä. Malli on integroitu Wärtsilän 360-johtajuusarviointiin, osaamisenarviointiprosessiin sekä tulos- ja kehitysarviointiprosessiin. Wärtsilä haluaa olla työantajana sekä nykyisten että tulevien työntekijöiden kärkivalinta. Siksi osaamisen johtamisen käytäntöjä kehitetään yhtiössä jatkuvasti. Vuonna 2024 osaamisen arvioinnin prosessimme kattoi 1 160 ylemmän johdon edustajaa ja yksittäistä henkilöä, joista 8% tunnistettiin avainosaajiksi. Avainosaajissa sukupuolten monimuotoisuus on korkeampi kuin kaikilla arvioiduilla; naisia on 35% (28,8%) ja miehiä 65% (71,2%). Vuonna 2024 painopisteinä olivat prosessien laatu, linjaesihenkilöiden osaamisen rakentaminen seuraajasuunnittelussa sekä vaikuttavien osaamisen johtamisen käytäntöjen, esimerkiksi sisäisen uraliikkuvuuden, toteutus. Oppivan organisaation rakentaminen Oppivassa organisaatiossa kaikki organisaation jäsenet ovat sitoutuneita uuden oppimiseen, vanhasta luopumiseen, tiedon jakamiseen ja toiminnan parantamiseen. Wärtsilä tähtää kohti tätä pysyäkseen kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ja voidakseen innostaa ihmisiä todella merkityksellisiin ja vaikuttaviin tuloksiin. Yhtiö kannustaa työntekijöitään oppimaan uutta ja kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Oppiminen on jatkuva prosessi, jota kuvaa 70-20-10-periaate: 70% oppimisesta tapahtuu tekemällä, 20% muilta oppimalla ja 10% opiskelemalla. MyVoice -henkilöstökyselyn väitteeseen ”Minulla on hyvät mahdollisuudet oppia ja kehittyä tässä yhtiössä” myönteisesti vastanneiden osuus on erittäin suuri. Väitteeseen myönteisesti vastanneiden osuus on kasvanut johdonmukaisesti ja noussut 21,3 prosenttiyksiköllä vuosina 2020–2024. Wärtsilän työntekijöistä 80% on väitteen kanssa samaa mieltä tai vahvasti samaa, mikä on 6,9 prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi tulos. Yhtiön pyrkimykset kehittyä oppivaksi organisaatioksi tuottaa selviä tuloksia, mitä työntekijät arvostavat. Kehitysohjelma Grow – Building our Learning Organisation on ollut keskeisessä roolissa, kun Wärtsilässä on yhdessä kehitetty ymmärrystä siitä, millainen oppiva organisaatio on ja miten yritys voi tukea psykologista turvallisuutta, kasvuajattelua, palautekulttuuria ja jatkuvaa parantamista. Vuoden 2024 loppuun mennessä ohjelmaan oli osallistunut yhteensä 537 työntekijää. Vuonna 2023 otettiin käyttöön jatkuvan parantamisen Wärtsilä Continuous Improvement (WCI) -malli. WCI-malli pohjautuu arvoille, periaatteille, menetelmille ja tuloksille. Kyseessä on ajattelutapa, jossa halutaan jatkuvasti löytää parempia tapoja palvella asiakkaita. Vuoden 2023 lopussa otettiin käyttöön WCI Foundation -koulutusohjelma, johon kuuluu 11 kaikille Wärtsilän työntekijöille suunnattua verkkokurssia. Tarkoituksena on tutustua jatkuvan parantamisen malliin ja ajattelutapaan. Vuoden 2024 alussa käyttöön tuli johtajille suunnattu WCI Transformation -koulutusohjelma. Sen seitsemän verkkokurssia syventävät jatkuvan parantamisen tietoja ja pureutuvat periaatteiden soveltamiseen käytännössä. Vuoden 2024 loppuun mennessä 8 490 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Foundation -verkkokurssit ja 3 042 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Transformation - verkkokurssit. Vuonna 2024 Wärtsilä jatkoi valmentavan ja mentoroivan johtamisen kehittämistä, millä edistetään kasvua ja kehittämistä arvostavaa avoimuuden kulttuuria, ja tietoista panostusta aiheeseen. Valmentava ja mentoroiva johtaminen tuo organisaatiolle monia etuja. Wärtsilä odottaa, että se esimerkiksi auttaa ihmisiä vapauttamaan omaa henkilökohtaista kehityspotentiaaliaan, rakentaa suhteita ja yhteistyötä kollegoiden kesken, edistää rajat ylittävää tiedon siirtoa, ruokkii johtajuutta ja ammatillista kasvua sekä laajentaa organisaation sisäisiä ammatillisia verkostoja. Vuonna 2024 Wärtsilän sisäisten valmentajien määrä oli noin 50, ja noin 150 paria on käynyt valmennusprosessin läpi. Vuonna 2024 oli kolme muodollista mentorointiohjelmaa, joihin osallistui 157 mentori/mentoroitava- paria. Lisäksi 21 mentoroitavaa osallistui Catalyst- ryhmämentorointiohjelmaan, jossa johtokunnan jäsenet toimivat mentoreina. Wärtsilän henkilöstön taitoja ja osaamista kehitetään entisestään konserninlaajuisen Competence Management -kehyksen avulla, jonka uudistettu osaamisluettelo rakennetaan vuosina 2025–2026. Kehystä hyödynnetään useissa Wärtsilän henkilöstöprosesseissa. Esimerkiksi kehitystavoitteita asetettaessa työntekijät voivat arvioida osaamistaan ja siten tunnistaa kehitystarpeita sekä niitä vastaavia kehitysmahdollisuuksia. Tätä tarkoitusta varten vuosina 2025–2026 rakennetaan Career Management -kehys. Career Management -kehys tukee linjajohtoa työntekijöiden uratoiveita koskevissa keskusteluissa ja työntekijöitä tulevaisuuteen katsovien, etuihin ja tarpeisiin pohjautuvien urakehityssuunnitelmien laatimisessa. Visualisoimalla dynaamisia urapolkuja työntekijät voivat tunnistaa eri vaihtoehtoja uransa edistämiseksi: vertikaalinen, lateraalinen tai diagonaalinen urakehitys. Tämä on Wärtsilälle tärkeää, sillä urakehitysmahdollisuuksien tarjoaminen on oleellista osaavien tekijöiden pitämiseksi. Wärtsilässä järjestettiin vuonna 2024 yhteensä 16,3 koulutustuntia työntekijää kohden. Muodollisen koulutuksen keskimääräiset kustannukset työntekijää kohden olivat 647 euroa vuonna 2024. On kuitenkin syytä huomata, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen sijasta päivittäisen työskentelyn ohessa. Wärtsilälle on kunnia asia, että työntekijöille tarjotaan 70-20-10- periaatteen mukaisesti laajalti oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Suurin osa oppimisesta tapahtuu muualla kuin luokkahuoneessa, joten sitä ei voi mitata perinteiseen tapaan koulutustunteina tai -päivinä. Tarkkojen kustannusten Taloudellinen katsaus ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä monet työntekijät osallistuvat edellä kuvattuihin ohjelmiin ja toimintaan osana työtehtäviään. Työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten eli tässä yhteydessä syrjinnän ehkäiseminen pohjautuu Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin. Mahdollisesta toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi. Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Vuonna 2024 ei raportoitu ainuttakaan todellista, korjaamista vaativaa syr jintätapausta. 3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva tavoite (S1-5) Tarkasti määritellyt kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat (henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa todetaan, että ”panostamme jatkuvasti henkilöstömme kehittämiseen”. Yhtiön uusi julkinen pitkän aikavälin tavoite on saada 100% kohdehenkilöstöstä henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien piiriin. Tavoitteen laati henkilöstöhallinnon johtoryhmä, ja johtokunta hyväksyi sen elokuussa 2024. Työntekijöiden edustajia ei ollut mukana asettamassa tavoitetta eikä heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1. 3.3.6. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat tiedot (S1-13) Tulos- ja urakehitysarvioinnit 2024 Kattavuus työntekijöistä (% kokonaishenkilömäärästä) 96 Miehet (% miesten määrästä) 97 Naiset (% naisten määrästä) 95 Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kattavuus kohdehenkilöstöstä 2024 Kattavuus (% kohdehenkilöstöstä) 57,8 Miehet (% miespuolisesta kohdehenkilöstöstä) 57,7 Naiset (% naispuolisesta kohdehenkilöstöstä) 58,1 Koulutustun nit / työntekijä 2024 Kaikki työntekijät 16,3 Miehet 17,0 Naiset 13,6 3.3.7. Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16) Sukupuolten välinen palkkaero -0,23% Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön (CEO) ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde 43,6 /1 Työntekijöiden ansiodatasta puuttuvat luontoisedut, eläkkeet ja ylityökorvaukset. 3.3.8. Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä, sekä sakot, rangaistukset ja vahingonkorvaukset (S1-17) Syrjintätapausten lukumäärä 0 Syrjintävalitusten lukumäärä , jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta 1 Syrjintävalitusten lukumäärä , jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille 0 Syrjinnän perusteella maksettujen olennaisten sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä 0 Laskentaperiaatteet: Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi: ◾ Prosessi käynnistyy vuoden alussa tulos- ja kehitystavoitteiden asettamisella. Linjaesihenkilö ja työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät tiimin ja koko liiketoiminnan menestykseen. Tu los- ja kehitystavoitteista sovitaan yhdessä, ja ne kirjataan SuccessFactors-sovellukseen. ◾ Tavoitteiden asettamisen jälkeen keskusteluja käydään ja palautetta annetaan läpi vuoden. Esimerkiksi kommentit, palaute ja mahdolliset muutokset voidaan kirjata SuccessFactors-sovellukseen. ◾ Prosessi päättyy vuoden lopussa suoritettavaan tulos- ja kehitysarviointiin. Arvioinnin aluksi työntekijä täyttää SuccessFactors-sovelluksessa itsearvion, jossa hän arvioi suoritustaan vuoden aikana. Tämän jälkeen käytävässä keskustelussa arvioidaan tulostavoitteita ja keskustellaan edistymisestä kehitystavoitteiden suhteen. Henkilökohtainen kehityssuunnitelma: Yksi tulos- ja kehitysprosessikeskustelujen tuloksista on henkilökohtainen kehityssuunnitelma, joka sisältää tarkasti määritellyt, kehitystarpeisiin pohjautuvat kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat. Kaikkia kannustetaan laatimaan pitkän aikavälin suunnitelma, joka kattaa osaamisen, taitojen ja uran kehittämisen liiketoimintastrategian ja omien tavoitteiden mukaisesti. Wärtsilällä kehittämistä ohjaa 70-20-10-malli, mikä tarkoittaa, että työntekijöiden kehittyminen tapahtuu muodollisten koulutusten ja ohjelmien (10% oppimisesta) lisäksi myös epämuodollisesti muilta oppimalla (20% oppimisesta) ja työn ohessa (70% oppimisesta). Suurin osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa. Työntekijäkohtaisten koulutuspäivien seuraamisessa keskitymme muodollisten koulutusten ja ohjelmien mittaamiseen, sillä työn ohessa ja muilta tapahtuvaa oppimista on vaikea mitata. Taloudellinen katsaus Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin kattavuus: Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi kattaa kohdehenkilöstön. Prosessin edistymistä ja loppuun suorittamista seurataan Wärtsilän SuccessFactorsissa (Wärtsilän henkilöstötietojärjestelmä). Prosessin loppuun suorittamisen aikaraja kuluvan vuoden tavoitteenasetannalle ja edellisen vuoden tavoitteiden arvioinnille on kunkin vuoden helmikuun loppu. Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kattavuus: Kullakin kohdehenkilöstöön kuuluvalla, Wärtsilän palveluksessa ennen 30. syyskuuta aloittaneella työntekijällä tulisi olla henkilökohtainen kehityssuunnitelma osana tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessia. Kattavuusprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: (Kohdehenkilöstön työntekijät, jotka ovat suorittaneet prosessin ja joilla on vähintään yksi kirjattu kehitystavoite / raportointivuonna aktiiviset työntekijät, joilla prosessi on aloitettu edeltävänä vuonna) * 100. Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin ja henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kohdehenkilöstö: Oletuksena Wärtsilän aktiiviset työntekijät koko konsernissa osallistuvat tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessiin. Seuraavat työntekijäryhmät eivät kuulu kohdehenkilöstöön: harjoittelijat, tuotantotyöntekijät, 30. syyskuuta jälkeen palkatut työntekijät, työntekijät, joilla ei ole pääsyä SuccessFactorsiin, pitkällä poissaolovapaalla olevat työntekijät (jos työntekijä on pitkällä poissaolovapaalla, tavoitteet asetetaan, kun työntekijä palaa töihin) ja yhtiön palveluksesta lähtevät työntekijät. Koulutustunnit: Muodolliset koulutustunnit raportoidaan Wärtsilän oppimisen hallintajärjestelmään (WeLearn). Koulutuskustannukset: Muodollisen koulutuksen ja kehittämistoimien kustannukset työntekijää kohden lasketaan seuraavalla kaavalla: koulutuskustannukset / työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä. Kustannukset ilmoitetaan euroina. Sukupuolten välinen palkkaero: Lasketaan seuraavalla kaavalla: (Miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso – naispuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso) / (Miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso) * 100. Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön (CEO) ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde: Lasketaan seuraavalla kaavalla: Yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuinen kokonaisansio / työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten kokonaisansioiden mediaani (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö). Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, lukumäärä sekä sakot, rangaistukset ja vahingonkorvaukset: Lukujen tietolähde on Wärtsilän compliance- toiminto. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. 3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät (ESRS S2) 3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva politiikka (S2 -1) Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti ” Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme .” Lisäksi toimintaperiaatteissa todetaan, että Wärtsilä odottaa toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan vastaavien periaatteiden noudattamista. Siten Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat periaatteet ulottuvat myös yhtiön toimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijöihin. Toimintaohjeet on hyväksytty hallituksen toimesta ja ne ovat saatavilla Wärtsilän verkkosivuilla. Vuorovaikutuksesta arvoketjun työntekijöiden kanssa toimintaperiaatteissa todetaan seuraavaa: ” Rakennamme luottamusta kaikkien sidosryhmiemme kanssa antamalla selkeää, rehellistä ja tarkkaa tietoa. Edistämme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme ja työntekijöidemme kanssa .” Toimintaperiaatteet ovat myös linjassa kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa seuraavasti: ”Olemme sitoutuneet kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja standardeja, jotka on määritelty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa. Pyrimme tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia toiminnassamme ja liikesuhteissamme .” 3.4.2. Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2- 2) Vuorovaikusta Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien kanssa kuvataan osassa 1.5 Sidosryhmävuorovaikutus. Toimittaja- arviointien yhteydessä Wärtsilän toimitusketjunhallinnan henkilöstö tekee läheistä yhteistyötä toimittajien edustajien kanssa. Työsuojeluasiat kuuluvat keskusteluiden ja arviointien piiriin, mutta käytössä ei ole muodollista prosessia, joka koskee suoraa vuorovaikutusta arvoketjun työntekijöiden kanssa. 3.4.3. Prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi (S2-3) Wärtsilän anonyymi, ulkoisesti hallinnoitu verkkopohjainen ilmoituskanava on myös toimittajien, konsulttien ja muiden työssään Wärtsilän kanssa toimivien osapuolten käytettävissä. Wärtsilä ei kuitenkaan pysty varmistamaan, että kanava on arvoketjun työntekijöiden kaikilla työpaikoilla käytettävissä ilman verkkoyhteyttä tai että he ovat tietoisia kanavasta ja luottavat siihen tapana tuoda esiin huolenaiheita tai tarpeita ja saada ne käsitellyksi. Ilmoituskanava löytyy Wärtsilän julkiselta verkkosivustolta. Compliance-toiminto seuraa kanavaa jatkuvasti, ja kaikki tapaukset tutkitaan sisäisten prosessiemme mukaisesti. Prosessit vaihtelevat tapaustyypeittäin. Prosessin vaiheet ovat: 1. Raportin ottaminen vastaan ja arviointi 2. Tutkinta 3. Päätöksenteko 4. Korjaavat toimenpiteet Wärtsilä edistää tapahtuneiden tapaturmien korjaamista vaatimalla toimittajia suorittamaan heihin sovellettavan lain mukaiset korjaavat toimenpiteet. Tämän laajempia mahdollisuuksia arvioida korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta ei ole. Arvoketjun työntekijöitä ei ole ollut mukana kehittämässä ilmoituskanavaa tai seuraamassa sen tehokkuutta. Koskien arvoketjun työntekijöiden ilmoituskanavan käyttöä, vaikka ei ole politiikkaa mikä suojaisi heitä vastatoimilta, suojaus on olemassa mahdollisuutena raportoida anonyymisti. Taloudellinen katsaus 3.4.4. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit (S2-4) Toimitusketjun hallinnan kategoriatiimit vastaavat toimittajien hallinnasta ja työ turvallisuusasioiden arvioinnista. Työ turvallisuusarvioinneista vastaavat toimittajayhteistyön kehitysinsinöörit, jotka ovat kategoriatiimien jäseniä. Tällä hetkellä toimittajayhteistyön kehitysinsinöörejä on yli 60. Liiketoimintayksiköiden ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijat tukevat heitä tarvittaessa. Koska Wärtsilän toimitusketjun hallintatoiminto suorittaa työ turvallisuusarvioinnit osana toimittajavaatimusten noudattamisen varmentamisprosessia (SCA), työturvallisuusarvioinnin nimenomaisia kustannuksia on mahdoton määrittää. Wärtsilän toimintamalli arvoketjun asianmukaisten työterveys- ja työturvallisuusprosessien ja -käytäntöjen edistämisessä ja ylläpidossa perustuu pääosin SCA-prosessiin, jonka avulla vastuullinen kategoriahankintatiimi varmistaa, että Wärtsilän toimittajavaatimuksia noudatetaan. Vuodesta 2024 lähtien toimittajavaatimusten varmentamiskysely on sisältänyt tapaturma- ja läheltä piti -tietoihin, työntekijöiden osaamiseen ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Wärtsilän eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat toimitusketjun hallintahenkilöstöä kiinnittämään toimittajien luona vieraillessaan erityistä huomiota toiminnan turvallisuuteen ja nostamaan tekemänsä havainnot esille toimittajan johdon kanssa. Wärtsilän jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja palvelut menoista vuonna 2024 on 67%) kuuluu toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja luokittelun piiriin. Vuonna 2024 93% hankintakustannuksista kuului luokittelun piiriin. Wärtsilän tavoitteena ja odotettuna lopputuloksena on varmistaa asianmukainen työterveys- ja työturvallisuusasioiden (OHS) johtaminen toimittajakannassa valitsemalla kriteerit täyttäviä toimittajia ja jos tämä ei toteudu valintahetkellä, toimittajalle annetaan mahdollisuus parantaa prosessejaan siten, että ne täyttävät Wärtsilän vaatimukset. Siten toimittajia kannustetaan myönteisiin muutoksiin OHS-asioiden johtamisessa. Toteutettavat muutokset toimittajan OHS-prosesseissa ja -käytännöissä vaihtelevat kulloinkin sen mukaan, mitä toimittajan on tehtävä Wärtsilän vaatimusten täyttämiseksi. Toimittajavierailulla tai -auditoinnissa ilmenneistä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä riskeistä viestitään viiveettä toimittajan johdolle, jolta edellytetään korjaavia toimenpiteitä. Havainnot ja niiden seurantatoimet kirjataan auditointi- tai arviointiraportteihin tai WeCare-järjestelmään. Jos toimittaja ei tilaisuuden saatuaankaan täytä Wärtsilän vaatimuksia, toimittajan yhteistyö Wärtsilän kanssa lopulta katkaistaan. Wärtsilä ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty varmistamaan, että käytettävissä on aina prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan työterveys- ja työturvallisuustapausten korjaaminen sen arvoketjussa, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita. Wärtsilä ei toteuttanut vuonna 2024 toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen työperäiseen loukkaantumiseen tai sairauteen sen toimitusketjussa lukuun ottamatta asianmukaisen hoidon järjestämistä kaikille Wärtsilän hallinnoimilla työmailla tapahtuville urakoitsijoiden loukkaantumisille. Muista kuin yrityksen urakoitsijoista Wärtsilällä ei ole keinoja saada tietoa mahdollisista loukkaantumisista tai kuolemantapauksista toimitusketjussaan. Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin viitataan yleisissä toimitus- ja hankintaehdoissa, jotka sisältävät myös muita OHS- velvollisuuksia. Ehdot sisältyvät jokaiseen ostotilaukseen. Lisäksi Wärtsilän toimittajavaatimukset, jotka on pitkälti sisällytetty myös toimittajasopimuksiin, ovat luettavissa Wärtsilän julkisilla verkkosivuilla. Vaatimuksissa esitetään kaikki toimittajan työterveys- ja työturvallisuusjohtamiselle asetettavat vaatimukset, esimerkiksi seuraavat: ◾ Toimittajan on tuettava ja kunnioitettava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia ja tuettava Kansainvälisen työjärjestön määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia. ◾ Toimittajalla on oltava sertifioitu (ISO 45001) työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä, tai tämän puuttuessa toimittajalla on oltava käytössään työterveys- ja työturvallisuusjohtamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat, mukaan lukien ajantasainen, toimeenpantu turvallisuussuunnitelma. Näiden olemassaolo varmistetaan jokaisen toimittajan kohdalla. ◾ Toimittajan on hoidettava työnantajavelvoitteensa. ◾ Toimittajalla on oltava kompleksisille laitteille asennus- ja käyttöönotto-ohjeet, joihin sisältyy selkeät turvallisuusohjeet. ◾ Toimittajalla on oltava käytössä riittävät ja täysin toimintakunnossa olevat turvalaitteet työntekijöiden ja omaisuuden suojelemiseksi. ◾ Toimittajan on varmistettava, että sen työntekijöillä on riittävä osaaminen, jotta he pystyvät suorittamaan tehtävänsä turvallisesti ja toimia oikein hätätilanteissa. ◾ Toimittajan on varmistettava, että tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan ja että raporttien pohjalta ryhdytään asianmukaisiin toimiin. ◾ Toimittajan on oltava tietoinen paikallisista työterveys- ja työturvallisuuslaeista ja -määräyksistä, seurattava niiden kehitystä ja pystyttävä osoittamaan niiden noudattaminen. 3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet (S2-5) Wärtsilän jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja palvelut menoista vuonna 2024 on 67%) kuuluu toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja luokittelun piiriin. Vuonna 2024 93% hankintakustannuksista kuului luokittelun piiriin. Toimittajan luokittelu on voimassa kolme vuotta, ellei sen suorituskyky laske tai tapahdu muita olennaisia muutoksia. Keskitetty toimitusketjun hallintatiimi tekee tavoitteiden asettamista varten ehdotuksen keskeisistä tulosindikaattoreista ja tavoitteiden laskentalogiikasta konsernin toimittajahallintatoimikunnan hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen keskeiset tulosindikaattorit annetaan tiedoksi koko toimitusketjun hallintaorganisaatiolle, joka asettaa niiden pohjalta tavoitteet tiimeille ja yksittäisille työntekijöille. Toimitusketjun tuloksia seurataan kuukausittain useilla tasoilla: globaaleissa kategoriatiimeissä, konsernin toimitusketjuhallinnan foorumissa, paikallisissa kategoriatiimeissä ja liiketoimintayksiköiden organisaatioissa. Kun Wärtsilän omissa toimitiloissa tai Wärtsilän hallinnoimassa projektikohteessa, kuten avaimet käteen -voimalatoimitusprojektissa, työskentelee ulkoista työvoimaa, Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen käytännöt koskevat myös näitä työntekijöitä. Heidän on muun muassa Taloudellinen katsaus raportoitava WeCare-alustan kautta vaarallisista tilanteista, läheltä piti -tilanteista ja poikkeamista. Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus, urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi urakoitsijoita koskeva kestävän kehityksen tavoite: ”Nolla urakoitsijatapaturmaa: tavoitteenamme on pienentää urakoitsijoiden tapaturmataajuutta (TRIF) vuosittain”. Kyseessä on jatkuva, pitkän aikavälin tavoite. Tarkoituksena on pienentää kokonaistapaturmataajuutta, jotta Wärtsilä voi täyttää eettisten toimintaperiaatteidensa sitoumuksen tarjota ”työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme.” Tavoitteen perusvuosi on 2024 ja perusarvo TRIF on 5.01 (34 kirjattavaa työtapaturmaa). Arvoketjun työntekijöitä ei ollut mukana asettamassa tavoitetta eikä heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan tai kehityskohteiden tunnistamiseen saavutettujen tulosten perusteella. Urakoitsijan määritelmä on: ”Yritys tai henkilö, joka ei ole Wärtsilän työntekijä ja joka suorittaa työtä Wärtsilän lukuun Wärtsilän toimitiloissa tai Wärtsilän valvonnan alaisuudessa asiakkaan tiloissa tai työmaalla”. Määritelmä käsittää myös muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka täyttävät edellä annetut kriteerit. Urakoitsijat suorittavat pääasiassa tuotanto- tai palvelutöitä Wärtsilän tehtaissa, korjaamoissa ja varastoilla tai heidät on määrätty projekteihin Wärtsilän asiakkaiden toimipaikoilla. Lisäksi ulkopuoliset työntekijät toimittavat huoltopalveluita Wärtsilän toimitiloissa tai esimerkiksi tiedonhallintaan, taloushallintaan, tekniseen suunnitteluun tai projektinhallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Työntekijät palkataan vuokratyöyritysten kautta tai he ovat Wärtsilän urakoitsijoiden työntekijöitä. Työso pimukset voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Laskentaperiaatteet: Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä (urakoitsijoiden TRI): Urakoitsijalle tapahtuva työtapaturma, joka johtaa johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, lääketieteellinen hoito pois lukien ensiapu. Työmatkan aikana sattuneet loukkaantumiset eivät sisälly kirjattaviin työtapaturmiin. Wärtsilän edustaja raportoi urakoitsijoiden vammat WeCare-työkalulla. Joillakin urakoitsijoilla on pääsy työkaluun, ja he voivat raportoida tapauksista itse, mutta Wärtsilä on aina vastuussa WeCare-työkalun kautta tapahtuvasta raportoinnista. Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien osuus (urakoitsijoiden TRIF) ilmaisee urakoitsijoiden kaikkien kirjattavien tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika. Paikalliset tytäryhtiöt tai Energy-liiketoiminnan projekteissa projektiorganisaatio vastaavat urakoitsijoiden työtuntien kirjaamisesta. Urakoitsijoiden TRIF-lukua tarkastellaan vuosittain edellisvuoden tuloksiin nähden. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Taloudellinen katsaus VIISIVUOTISKATSAUS Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty IFRS-tilinpäätösstandardeissa. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos, vertailukelpoinen oikaistu EBITA, liiketoiminnan rahavirta ja nettovelkaantumisaste, ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos ja nettovelkaantumisaste, ovat myös Wärtsilän taloudellisen tuloksen tavoitteita. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään tilinpäätösstandardien tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat. MEUR 2024 2023 2022 2021 2020 Liikevaihto 6 449 6 015 5 842 4 778 4 604 josta Suomen ulkopuolella % 98,4 98,3 99,2 98,5 97,9 Vienti Suomesta 2 466 2 060 1 975 1 845 1 702 Henkilöstö keskimäärin 18 110 17 666 17 482 17 461 18 307 josta Suomessa 4 187 3 957 3 808 3 687 3 706 Tilauskanta 8 366 6 694 5 906 5 859 5 057 Tietoja konsernin tuloslaskelmasta Poistot ja arvonalentumiset 131 193 263 162 174 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 12 9 6 3 3 Vertailukelpoinen liiketulos 694 497 325 357 275 prosentteina liikevaihdosta % 10,8 8,3 5,6 7,5 6,0 Liiketulos 716 402 -26 314 234 prosentteina liikevaihdosta % 11,1 6,7 -0,4 6,6 5,1 Vertailukelpoinen oikaistu EBITA 712 518 349 388 308 prosentteina liikevaihdosta % 11,0 8,6 6,0 8,1 6,7 Rahoitustuotot ja -kulut -29 -37 -6 -18 -43 Tulos ennen veroja 687 364 -32 296 191 prosentteina liikevaihdosta % 10,7 6,1 -0,5 6,2 4,2 Tilikauden tulos 507 269 -58 193 133 prosentteina liikevaihdosta % 7,9 4,5 -1,0 4,0 2,9 Tietoja konsernin taseesta Pitkäaikaiset varat 2 581 2 551 2 558 2 539 2 427 Lyhytaikaiset varat 4 928 4 247 3 997 3 982 3 706 Myytävänä olevat omaisuuserät 184 5 54 2 99 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 525 2 225 2 136 2 315 2 177 Määräysvallattomien omistajien osuus 6 8 12 8 11 Korolliset velat 766 858 949 973 1 327 Korottomat velat 4 264 3 713 3 489 3 227 2 648 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 132 22 68 Oma pääoma ja velat yhteensä 7 694 6 803 6 608 6 523 6 232 Tietoja konsernin rahavirtalaskelmasta Liiketoiminnan rahavirta 1 208 822 -62 731 681 Investointien rahavirta -149 -138 -151 -128 -55 Rahoituksen rahavirta -323 -308 -289 -580 -44 Bruttoinvestoinnit 170 149 161 143 117 prosentteina liikevaihdosta % 2,6 2,5 2,8 3,0 2,5 Tutkimus - ja kehitysmenot 296 258 241 196 153 prosentteina liikevaihdosta % 4,6 4,3 4,1 4.1 3,3 Osingonjako 259 188 153 142 118 Tunnuslukuja Tulos/osake (EPS), laimentamaton EUR 0,85 0,44 -0,11 0,33 0,23 Tulos/osake (EPS), laimennettu EUR 0,85 0,44 -0,11 0,33 - Osinko/osake EUR 0,44 0.32 0,26 0,24 0,20 Osinko/tulos % 51,5 73.2 -234,9 73,2 88,2 Korkokate 12,3 9,2 7,3 15,0 7,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 23,7 13,9 0,1 9,7 7,1 Oman pääoman tuotto (ROE) % 21,3 12,3 -2,6 8,6 5,8 Omavaraisuusaste % 37,4 37,0 35,3 38,6 38,1 Nettovelkaantumisaste -0,31 0,02 0,23 0,00 0,18 Oma pääoma/osake EUR 4,29 3,78 3,62 3,92 3,68 Nettokäyttöpääoma (WCAP) MEUR -787 -169 179 -100 257 Tunnusluvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat. * Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan muutosta tutkimus- ja kehitysmenojen määrittelyssä. ** Hallituksen esitys. Taloudellinen katsaus KVARTAALITUNNUSLUKUJA MEUR 10–12 /2024 7–9 /2024 4–6 /2024 1–3 /2024 10–12 /2023 7–9 /2023 4–6 /2023 1–3 /2023 10–12 /2022 Tilauskertymä Marine 918 902 901 916 844 902 771 744 Marine Power 693 Marine Systems 126 Energy 1 335 553 705 774 868 679 750 744 646 Portfolio Business 239 348 248 234 144 207 166 252 173 Yhteensä 2 491 1 803 1 854 1 924 1 856 1 787 1 687 1 739 1 638 Tilauskanta tilikauden lopussa Marine 3 409 3 289 3 155 3 008 2 808 2 751 2 535 2 493 Marine Power 2 273 Marine Systems 434 Energy 3 413 2 803 3 120 3 033 2 693 2 620 2 548 2 483 2 376 Portfolio Business 1 544 1 491 1 332 1 252 1 192 1 222 1 165 1 177 823 Yhteensä 8 366 7 583 7 607 7 294 6 694 6 594 6 249 6 153 5 906 Liikevaihto Marine 847 739 759 708 759 671 701 669 Marine Power 589 Marine Systems 207 Energy 817 804 617 452 720 613 633 645 856 Portfolio Business 190 175 179 162 165 168 120 151 118 Yhteensä 1 854 1 718 1 556 1 321 1 644 1 452 1 454 1 465 1 770 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 3 4 3 2 2 2 3 1 3 Vertailukelpoinen oikaistu EBITA 214 181 180 137 182 130 113 93 99 prosentteina liikevaihdosta 11,5 10,6 11,6 10,4 11,1 8,9 7,8 6,4 5,6 Poistot ja arvonalentumiset -21 -38 -37 -35 -45 -34 -81 -33 -56 hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot -5 -5 -5 -5 -5 -5 -5 -5 -5 Vertailukelpoinen liiketulos 209 177 176 132 177 125 108 88 93 prosentteina liikevaihdosta 11,3 10,3 11,3 10,0 10,8 8,6 7,4 6,0 5,3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 20 15 -8 -5 -49 -8 -42 4 -56 Liiketulos 229 192 168 127 128 117 66 92 37 prosentteina liikevaihdosta 12,4 11,2 10,8 9,6 7,8 8,0 4,5 6,3 2,1 Rahoitustuotot ja -kulut -11 -2 -8 -9 -8 -9 -12 -8 -2 Tulos ennen veroja 219 190 160 118 120 107 53 84 35 Tuloverot -58 -47 -43 -32 -24 -25 -24 -23 -7 Tilikauden tulos 161 144 117 86 96 82 30 61 28 Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa 0,27 0,24 0,20 0,14 0,16 0,14 0,05 0,09 0,05 Bruttoinvestoinnit 59 37 39 36 51 31 35 32 49 osakkeet ja yrityshankinnat 1 Liiketoiminnan rahavirta 437 296 216 258 389 213 75 145 51 Nettokäyttöpääoma (WCAP) tilikauden lopussa -787 -501 -420 -329 -169 43 134 105 179 Henkilöstö tilikauden lopussa Marine 10 794 10 702 10 817 10 657 10 602 10 530 10 441 10 369 Marine Power 9 157 Marine Systems 1 584 Energy 5 669 5 639 5 571 5 460 5 430 5 416 5 380 5 342 5 320 Portfolio Business 1 875 1 830 1 835 1 792 1 774 1 750 1 732 2 002 1 520 Yhteensä 18 338 18 171 18 224 17 909 17 807 17 696 17 553 17 713 17 581 Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta. Taloudellinen katsaus TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Liiketulos Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – kulut +/– tuotot nettopositioiden suojista – poistot ja arvonalentumiset +/– osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista Tulos/osake (EPS), laimentamaton emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana Tulos/osake (EPS), laimennettu emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana + laimennusvaikutteisten potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät muodostuvat uudelleenjärjestelyistä johtuvista tuotoista ja kuluista, jotka tähtäävät konsernin toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen. Niihin voi sisältyä myös muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella syntyneitä tuottoja ja kuluja, kuten arvonalentumisia, yrityshankintaan liittyviä kustannuksia, kolmansien osapuolten oikeudenkäynteihin liittyviä kirjattuja suorituksia tai aikaisemmin lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä ennakoimattomia velvoitteita. Vertailukelpoinen liiketulos liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen oikaistu EBITA liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät – hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot Bruttoinvestoinnit sijoitukset osakkeisiin ja yrityshankintoihin + sijoitukset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Korolliset nettovelat pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat + pitkä- ja lyhytaikaiset muut korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Omavaraisuusaste oma pääoma yhteensä x 100 oma pääoma ja velat yhteensä – saadut ennakkomaksut Nettovelkaantumisaste korolliset velat – rahavarat oma pääoma yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 oma pääoma ja velat yhteensä – korottomat velat – varaukset, keskimäärin tilikauden aikana Oman pääoman tuotto (ROE) tilikauden tulos x 100 oma pääoma yhteensä, keskimäärin tilikauden aikana Tilauskertymä Tilikauden aikana vastaanotettujen tilausten kokonaismäärä, jotka toimitetaan joko kuluvana tilikautena tai sen jälkeen. Tilauskanta Asiakkaiden tekemien, mutta vielä toimittamattomien tilausten arvo. Palvelusopimusten osalta vain seuraavan 24 kuukauden odotettu liikevaihto sisältyy tilauskantaan. Nettokäyttöpääoma (WCAP) (vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + verosaamiset + muut korottomat saamiset) – (ostovelat + saadut ennakot + eläkevelvoitteet + varaukset + verovelat + muut korottomat velat – osingonmaksuvelka) Taloudellinen katsaus Korkokate tulos ennen veroja + poistot ja arvonalentumiset + korko- ja muut rahoituskulut korko- ja muut rahoituskulut Osinko/osake tilikaudelta jaettu osinko ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/tulos osinko/osake x 100 tulos/osake (EPS), laimentamaton Efektiivinen osinkotuotto osinko/osake x 100 oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa Hinta/voitto (P/E) oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa tulos/osake (EPS), laimentamaton Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV) oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa oma pääoma/osake Taloudellinen katsaus TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma MEUR 2024 2023 Liite Liikevaihto 6 449 6 015 2.1., 2.2. Liiketoiminnan muut tuotot 75 96 2.3. Materiaalit ja palvelut -3 474 -3 419 2.4. Työsuhde -etuuksista aiheutuvat kulut -1 493 -1 456 2.5. Tuotot nettopositioiden suojista 0 -9 Poistot ja arvonalentumiset -131 -193 3.5. Liiketoiminnan muut kulut -720 -641 2.3. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 12 9 6.5. Liiketulos 716 402 prosentteina liikevaihdosta 11,1 6,7 Rahoitustuotot 44 31 5.1. Rahoituskulut -73 -68 5.1. Tulos ennen veroja 687 364 Tuloverot -180 -95 2.6. Tilikauden tulos 507 269 Jakautuminen: emoyhtiön osakkeenomistajat 503 258 määräysvallattomat omistajat 4 12 507 269 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos: Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa 0,85 0,44 2.7. Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä. Taloudellinen katsaus Laaja tuloslaskelma MEUR 2024 2023 Liite Tilikauden tulos 507 269 Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -9 1 4.7. Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 2 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä -7 1 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus 31 -25 määräysvallattomien omistajien osuus -2 siirretty tuloslaskelmaan -11 Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus laajasta tuloksesta 1 -2 Rahavirran suojaukset arvonmuutokset -80 20 5.5. siirretty tuloslaskelmaan 17 4 Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset arvonmuutokset 12 -2 siirretty tuloslaskelmaan -3 -1 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, yhteensä -22 -19 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -29 -17 Tilikauden laaja tulos yhteensä 478 252 Laajan tuloksen jakautuminen: emoyhtiön osakkeenomistajat 474 247 määräysvallattomat omistajat 3 4 478 252 Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä. Taloudellinen katsaus Konsernin tase MEUR 31.12.2024 31.12.2023 Liite Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo 1 299 1 273 3.1. Muut aineettomat hyödykkeet 446 402 3.2. Aineelliset hyödykkeet 306 307 3.3. Käyttöoikeusomaisuuserät 251 255 3.4. Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä 41 33 6.5. Muut sijoitukset 17 19 5.2. Korolliset sijoitukset 0 4 5.2. Laskennalliset verosaamiset 175 212 4.6. Myyntisaamiset 6 2 4.2., 5.2. Muut saamiset 39 46 4.3. Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 581 2 551 Lyhytaikaiset varat Vaihto -omaisuus 1 483 1 485 4.1. Myyntisaamiset 1 018 991 4.2., 5.2. Verosaamiset 32 35 Sopimukseen perustuvat varat 571 630 4.2. Muut saamiset 269 287 4.3. Rahavarat 1 554 819 5.3., 5.4. Lyhytaikaiset varat yhteensä 4 928 4 247 Myytävänä olevat omaisuuserät 184 5 6.4. Varat yhteensä 7 694 6 803 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 336 336 5.5. Ylikurssirahasto 61 61 5.5. Muuntoerot -156 -188 5.5. Arvonmuutosrahasto -23 31 5.5. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -29 -4 4.7. Kertyneet voittovarat 2 337 1 989 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 525 2 225 Määräysvallattomien omistajien osuus 6 8 Oma pääoma yhteensä 2 531 2 232 Velat Pitkäaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 215 224 3.4., 5.4. Muut korolliset velat 409 515 5.2., 5.4., 5.6. Laskennalliset verovelat 57 69 4.6. Eläkevelvoitteet 82 83 4.7. Varaukset 144 126 4.5. Sopimukseen perustuvat velat 121 126 4.2. Muut velat 12 16 3.4., 4.4. Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 041 1 159 Lyhytaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 43 44 3.4., 5.4. Muut korolliset velat 99 76 5.2., 5.4., 5.6. Varaukset 207 246 4.5. Ostovelat 793 686 4.4., 5.2., 5.6. Verovelat 84 75 Sopimukseen perustuvat velat 1 825 1 534 4.2. Muut velat 938 751 3.4., 4.4. Lyhytaikaiset velat yhteensä 3 990 3 412 Velat yhteensä 5 030 4 571 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 132 6.4. Oma pääoma ja velat yhteensä 7 694 6 803 Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä. Taloudellinen katsaus Konsernin rahavirtalaskelma MEUR 2024 2023 Liite Liiketoiminnan rahavirta: Tilikauden tulos 507 269 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 131 193 3.5. Rahoitustuotot ja -kulut 29 37 5.1. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja - tappiot ja muut oikaisut 5 -1 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -12 -9 6.5. Tuloverot 180 95 2.6. Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa 15 -4 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 856 581 Käyttöpääoman muutos: Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 19 209 Vaihto -omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -71 -134 4.1. Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 552 275 Käyttöpääoman muutos 501 350 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 357 931 Rahoituserät ja verot: Korkotuotot 33 13 Korkokulut -29 -23 Muut rahoitustuotot ja -kulut -25 -17 Maksetut verot -128 -82 Rahoituserät ja verot -149 -109 Liiketoiminnan rahavirta 1 208 822 Investointien rahavirta: Yrityshankinnat 0 -1 6.2. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -170 -148 3.2., 3.3. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 11 3 3.2., 3.3. Tytäryhtiöosakkeiden myynnit 0 7 6.3. Muiden investointien myynnit 6 1 Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) ja muut muutokset 4 Investointien rahavirta -149 -138 Rahavirta investointien jälkeen 1 059 683 Rahoituksen rahavirta: Takaisinmaksut määräysvallattomille omistajille 0 -5 Omien osakkeiden takaisinosto 0 -10 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 176 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset -124 -321 5.6. Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -4 1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -1 7 Maksetut osingot -194 -156 Rahoituksen rahavirta -323 -308 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 736 375 Rahavarat tilikauden alussa 819 464 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 2 -19 Rahavarat tilikauden lopussa 1 557 819 * Rahavarat sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat. Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä. Taloudellinen katsaus Laskelma oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysval - lattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä MEUR Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Muunto - erot Arvonmuu - tosrahasto Etuuspohaisen nettovelan uudelleenmää - rittämisestä johtuvat erät Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma 1.1.2024 336 61 -188 31 -4 1 989 2 225 8 2 232 Tilikauden tulos 503 503 4 507 Laajan tuloksen erät Muuntoerot 32 32 32 Rahavirran suojaukset käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen -67 -67 -67 siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä 13 13 13 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -7 -7 -7 Muut muutokset -18 18 Laajan tuloksen erät yhteensä 32 -54 -25 18 -29 -29 Tilikauden laaja tulos yhteensä 32 -54 -25 521 474 3 478 Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa Maksetut osingot -188 -188 -6 -194 Osakeperusteiset maksut 15 15 15 Oma pääoma 31.12.2024 336 61 -156 -23 -29 2 337 2 525 6 2 531 Taloudellinen katsaus Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysval - lattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä MEUR Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Muunto - erot Arvonmuu - tosrahasto Etuuspohaisen nettovelan uudelleenmää - rittämisestä johtuvat erät Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma 31.12.2022 336 61 -156 9 -5 1 889 2 135 12 2 146 Oikaisu IAS 12:n mukaisesti 1 1 1 Oma pääoma 1.1.2023 336 61 -156 9 -5 1 891 2 136 12 2 148 Tilikauden tulos 258 258 12 269 Laajan tuloksen erät Muuntoerot -27 -27 -2 -29 Muuntoerot, siirretty tuloslaskelmaan -6 -6 -5 -11 Rahavirran suojaukset käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen 19 19 19 siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä 3 3 3 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 1 1 1 Laajan tuloksen erät yhteensä -33 22 1 -10 -7 -17 Tilikauden laaja tulos yhteensä -33 22 1 258 247 4 252 Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa Maksetut osingot -153 -153 -3 -156 Omien osakkeiden takaisinosto -10 -10 -10 Osakeperusteiset maksut 4 4 4 Muut muutokset -5 -5 Oma pääoma 31.12.2023 336 61 -188 31 -4 1 989 2 225 8 2 232 Lisätietoja osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista ja arvonmuutosrahastosta esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma. Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä. Taloudellinen katsaus Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Laadintaperiaatteet ja muut esitettävät tiedot Osion sisältö: 1.1. YHTEISÖN TIEDOT 1.2. LAATIMISPERUSTEET 1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT 1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ Jotta lukija saisi paremman kokonaiskuvan tilinpäätöksestä, suurin osa konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista sekä johdon harkintaan perustuvat ratkaisut, arviot ja oletukset esitetään asiaankuuluvan liitetiedon yhteydessä. 1.1. YHTEISÖN TIEDOT Wärtsilä Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu yhtiö , jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Hiililaiturinkuja 2, 00180 Helsinki . Wärtsilä Oyj Abp on Wärtsilä-konsernin emoyhtiö. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Wärtsilä maksimoi asiakkaiden alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä kestäviin innovaatioihin, data-analytiikkaan ja kokonaishyötysuhteeseen. Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 18 338. Yrityksellä on yli 230 toimipistettä 77 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilä n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Wärtsilä Oyj Abp :n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Taloudellinen katsaus 1.2. LAATIMISPERUSTEET Konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2024 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Kansainväliset tilinpäätösstandardit on määritelty EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 sekä otettu osaksi Suomen kirjanpitoa koskevaan säädäntöön. Ne viittaavat International Accounting Standards Boardin (IASB) kehittämiin IFRS®-tilinpäätösstandardeihin, IAS®-standardeihin, SIC®-tulkintoihin sekä IFRIC®-tulkintoihin. Konsernitilinpäätös on myös Suomen yhteisölainsäädännön mukainen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään omassa pääomassa. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, eläkejärjestelyistä aiheutuvia varoja ja velkoja, käyvän arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja käteisvaroina tai osakkeina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon, ja myytävänä olevia omaisuuseriä, jotka on arvostettu joko kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä, siihen kumpi näistä on alempi. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta liitetietoa 7.2. Lähipiiritapahtumat, joka on esitetty tuhansissa euroissa. 1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT Konserni otti vuonna 2024 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut tilinpäätösstandardit. Muutoksilla IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selvennetään velkojen luokittelua joko lyhytaikaisiksi tai pitkäaikaisiksi tilikauden lopussa olevien oikeuksien mukaan. Yhtiön odotuksilla tai tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole vaikutusta luokitteluun. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutos IFRS 16:een Vuokrasopimusvelat myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) tarkentaa vuokrasopimusvelan määrittelyvaatimuksia myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot lisäävät läpinäkyvyyttä tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sekä niiden vaikutuksista velkoihin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskeille altistumiselle. Muutokset ainoastaan lisäävät tilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää. Muilla jo voimassa olevilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin. Konserni ottaa vuonna 2025 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet tai muutetut tilinpäätösstandardit. Muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) tarkentavat sitä miten yhteisön tulee arvioida valuutan vaihdettavuutta sekä miten sen tulee määritellä avistakurssi vaihdettavuuden puuttuessa. Jos valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan, yhteisön edellytetään arvioivan avistakurssin arvostuspäivänä. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selventävät, että rahoitusvarat tai -velat kirjataan tai poiskirjataan selvittämispäivänä ja mahdollistavat tietyin edellytyksin sähköisellä maksujärjestelmällä maksettujen rahoitusvelkojen poiskirjaamisen aikaisemmin. Muutokset selventävät myös tiettyjen rahoitusvarojen rahavirtaominaisuuksien arvioimista, esimerkiksi ESG:hen liittyvien, sekä vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Uusi tilinpäätösstandardi IFRS 18 (Presentation and Disclosure in Financial Statements, sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) parantaa taloudellisen raportoinnin laatua edellyttämällä määriteltyjä välisummia tuloslaskelmaan ja johdon tunnuslukujen esittämistä sekä lisäämällä uusia periaatteita tiedon yhdistelyyn ja erittelyyn. Tilinpäätösstandardi ainoastaan muuttaa tilinpäätöksessä esitettävien tietojen esittämistapaa sekä lisää tilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää. Muilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla, jotka eivät ole vielä voimassa, ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin. * Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024. 1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä jatkuvan arvioinnin alla olevat harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot pohjautuvat johdon kokemukseen menneestä sekä parhaaseen näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja tulevasta, lopputulemat saattavat erota arvioista. Taloudellinen katsaus Olennaisimmat Wärtsilän johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia edellyttävät erät on listattu alla. Lisätietoa saatavilla vastaavista liitetiedoista. - myyntituottojen tuloutus erityisesti pitkäaikaisten hankkeiden ja sopimusten osalta (liitetieto 2.2. Myyntituottojen tuloutus), - epävarmat veropositiot (liitetieto 2.6. Tuloverot ), - arvonalentumistestaus (liitetieto 3.1. Liikearvo), - taloudellisten vaikutusaikojen ja arvonalentumistappioiden viitteiden arviointi (liitetiedot 3.2. Muut aineettomat hyödykkeet ja 3.3. Aineelliset hyödykkeet), - vuokrasopimusten vuokra-aikojen määrittely (liitetieto 3.4. Vuokrasopimukset), - varastojen arvostaminen (liitetieto 4.1. Vaihto -omaisuus), - myyntisaamisten arvostaminen (liitetieto 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat), - takuuvarausten ja oikeudenkäynteihin liittyvien varausten kirjaaminen (liitetieto 4.5. Varaukset ), - verotarkastusten lopputulokset ja verotuksen tappioista kirjattavat laskennalliset verosaamiset (liitetieto 4.6. Laskennalliset verot), ja - eläke-etuusvelvoitteet (liitetieto 4.7. Eläkevelvoitteet), Lisäksi liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpitokäsittely voi vaatia merkittävää johdon harkintaa (liitetieto 6.2. Yrityshankinnat). Taloudellinen katsaus 2. Konsernin taloudellinen tulos Osion sisältö: 2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO 2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS 2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT 2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT 2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT 2.6. TULOVEROT 2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Wärtsilän raportoitavat segmentit ovat Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Lisäksi Wärtsilä Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Segmentit ja muut liiketoiminnot kattavat sekä laitemyynnin että huoltotoiminnan omissa liiketoiminnoissaan. Wärtsilässä toimintasegmentit ovat myös raportoitavia segmenttejä. 1. tammikuuta 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä Marine Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine Systemsistä Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi. Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta. Wärtsilän ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM, Chief Operating Decision Maker) on yhtiön toimitusjohtaja, joka on samalla konsernijohtaja. Häntä tukee johtoryhmä ja joissain tapauksissa myös yhtiön hallitus. Marinella, Energyllä ja Portfolio Businessillä on kullakin oma johtajansa. Liiketoiminnat toimittavat erilliset taloustietonsa CODM:lle päätöksenteon tueksi. Wärtsilän esittämä segmentti-informaatio vastaa sisäistä raportointia johdolle. Segmentti-informaatio raportoidaan liiketuloksen tasolle, sillä liiketuloksen jälkeisiä eriä ei kohdisteta liiketoiminnoille. Segmenttien ja muiden liiketoimintojen välistä sisäistä myyntiä ei raportoida johdolle, vaan liikevaihto ja myynnin kustannukset kirjataan suoraan asiaankuuluvalle asiakkaalle, projektille ja tilaukselle. Epäsuorat kustannukset ja hallintokulut kohdistetaan asiaankuuluvalle segmentille tai muille liiketoiminnoille pääasiassa Taloudellinen katsaus liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. Konsernin johdon näkemyksen mukaan nämä kohdistusperiaatteet heijastavat parhaiten kunkin segmentin ja muiden liiketoimintojen todellisia kustannuksia. Kohdistusperiaatteet tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Wärtsilä Marine Wärtsilällä on merenkulkuasiakkaita kaikilla suurimmilla alussegmenteillä, kuten perinteiset kauppalaivat, kaasutankkerit, risteilyalukset ja matkustajalautat, laivastot ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa Wärtsilä palvelee aktiivisesti offshore-laitoksia ja niihin liittyviä aluksia sekä maalla sijaitsevia kaasulaitoksia. Wärtsilän asiakaskunta koostuu laivanvarustamoista, telakoista ja laivojen liikennöitsijöistä. Marinella on seitsemän liiketoimintayksikköä: Power Supply, Propulsion, Parts ja Field Service, Performance Services, Voyage Services, Project Services ja Shaft Line Solutions. Marine on suunniteltu tukemaan asiakkaita koko aluksen elinkaaren ajan. Se suunnittelee, kehittää ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka takaavat erinomaisen suorituskyvyn ja kykenevät vastaamaan muuttuviin ympäristövaatimuksiin, sekä tukee asiakkaita laajalla huoltoverkostolla, joka tarjoaa varaosia, pätevää kenttähuoltohenkilöstöä sekä tuote- ja ratkaisupäivityksiä ja vähentää operatiivista riskiä. Marinen toiminta keskittyy Wärtsilän kattavaan moottori- ja propulsiovalikoimaan. Sen tarjooma – sisältäen moottorit, generaattorit, vaihdelaatikot, propulsiolaitteet sekä LNG-polttoainekäsittelyn, energianhallinnan ja typen oksidien vähentämisen teknologiat – tekee Marinesta asiakkaiden johtavan kumppanin meriteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä etenkin polttoainejoustavuuden ja hybridiratkaisujen avulla. Wärtsilä Energy Wärtsilä Energy johtaa muutosta kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Wärtsilä kehittää markkinoiden johtavia teknologioita, kuten joustavia voimalaitosratkaisuja, energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä sekä koko elinkaaren kattavia palveluita, jotka parantavat tehokkuutta ja varmistavat suorituskyvyn. Wärtsilän kolme tärkeintä asiakassegmenttiä energiamarkkinoilla ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuusasiakkaat. Yhtiön energiaratkaisut soveltuvat hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi perusvoiman tuotantoon, kantaverkon vakautta varmistavaan tuotantoon, kuormitushuippujen tasaamiseen, kuormaa seuraavaan tuotantoon sekä tuuli- ja aurinkovoiman laajemman integroinnin tukemiseen. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen kattavaa energiajärjestelmäosaamista, mukaan lukien täysin integroidut laitteet ja ohjelmistot sekä lisäarvoa tuottavat elinkaaripalvelut. Wärtsilä Portfolio Business Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Wärtsilä Portfolio Business koostuu itsenäisesti johdetusta yksiköistä, jotka ovat Water & Waste , Marine Electrical Systems, Gas Solutions ja Automation, Navigation and Control Systems. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta. 2024 MEUR Marine Energy Portfolio Business Yh- teen- sä Liikevaihto 3 053 2 690 706 6 449 Poistot -101 -37 -14 -151 Arvonalentumiset -1 20 19 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 12 12 Liiketulos 364 300 52 716 prosentteina liikevaihdosta (%) 11,9 11,1 7,4 11,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 -2 20 23 Vertailukelpoinen liiketulos 360 302 32 694 prosentteina liikevaihdosta (%) 11,8 11,2 4,5 10,8 2023 MEUR Marine Energy Portfolio Business Yh- teen- sä Liikevaihto 2 800 2 610 604 6 015 Poistot -90 -33 -15 -137 Arvonalentumiset -10 -45 -56 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 9 9 Liiketulos 276 209 -83 402 prosentteina liikevaihdosta (%) 9,9 8,0 -13,8 6,7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -36 -10 -49 -95 Vertailukelpoinen liiketulos 312 219 -34 497 prosentteina liikevaihdosta (%) 11,2 8,4 -5,7 8,3 Vaihtoehtoiset tunnusluvut Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty tilinpäätösstandardeissa. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa myös pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään tilinpäätösstandardin tunnusluvuista. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat. Taloudellinen katsaus Wärtsilä julkistaa tiettyjä vertailukelpoisia tunnuslukuja kausien vertailtavuuden parantamiseksi. Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat tuloista ja kuluista, jotka johtuvat Wärtsilän toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen tähtäävistä uudelleenjärjestelytoimista. Ne voivat myös sisältää muita tuottoja ja kuluja, jotka eivät liity Wärtsilän normaaliin liiketoimintaan, kuten arvonalentumistappiota, yrityshankintoihin liittyviä kuluja, kolmansien osapuolten kanssa käydyn oikeudenkäynnin seurauksena kirjattuja kuluja tai lopetettuihin toimintoihin liittyviä odottamattomia velvoitteita. Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisesta liiketuloksesta liiketulokseen on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuloksen määreet ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät MEUR 2024 2023 Vertailukelpoinen oikaistu EBITA 712 518 Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot -19 -20 Vertailukelpoinen liiketulos 694 497 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Henkilöstön vähentämiseen liittyvät kulut 35 -42 Arvonalentumiset ja alaskirjaukset 19 -43 Voitot ja tappiot yritysmyynneistä 2 11 Muut kulut -35 -21 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 23 -95 Liiketulos 716 402 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältää 20 miljoonaa euroa Portfolio Businessin pitkäaikaisiin varoihin kohdistuvien arvon alentumisten peruutuksia, 8 miljoonaa euroa nettotuottoja liittyen moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa ja -6 miljoonaa euroa muita tuottoja ja muita kuluja. Konsernitason tiedot Segmentti-informaation lisäksi Wärtsilä raportoi segmenttien sekä muiden liiketoimintojen yhteenlasketun palveluiden liikevaihdon. Wärtsilän maantieteelliset raportointialueet ovat Suomi, muu Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut. Maantieteellinen informaatio määräytyy liikevaihdon osalta asiakkaan kotimaan mukaan sekä pitkäaikaisten varojen osalta sen mukaan, missä ne sijaitsevat. Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta, muista aineettomista hyödykkeistä, aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuuseristä sekä sijoituksista osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Maantieteellinen informaatio Tilikausilla 1.1.–31.12.2024 ja 1.1.–31.12.2023 Wärtsilällä ei ole ollut yksittäisiä merkittäviä asiakkaita. Myynti Yhdysvaltoihin oli 19% (17) ja myynti Kiinaan 9% (9) kokonaisliikevaihdosta. MEUR 2024 2023 Liikevaihto Suomi 100 100 Muu Eurooppa 1 998 1 854 Aasia 1 698 1 678 Amerikka 1 835 1 757 Muut 818 627 Yhteensä 6 449 6 015 Pitkäaikaiset varat Suomi 641 604 Muu Eurooppa 1 302 1 317 Aasia 119 108 Amerikka 277 235 Muut 4 5 Yhteensä 2 343 2 270 Palveluiden liikevaihto MEUR 2024 2023 Liikevaihto Marine, palvelut 2 050 1 862 Energy, palvelut 1 173 1 095 Portfolio Business, palvelut 198 191 Yhteensä 3 422 3 148 Taloudellinen katsaus 2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS Laadintaperiaatteet Tuloutus periaatteiden mukaisesti tuotot kirjataan, kun tavaroiden hallinta tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, siihen määrään, jonka konserni arvioi olevansa oikeutettu saamaan kyseisten tavaroiden ja palveluiden luovutuksesta. Konserni kirjaa myyntituottoa sitä mukaa kuin yksilöidyn suoritevelvoitteen mukaista tavaraa tai palvelua luovutetaan asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Raportointipäivään mennessä kirjattu tuotto kuvastaa Wärtsilän tuottaman palvelun arvoa asiakkaalle. Tuotot on esitetty nettona, josta on vähennetty välilliset verot, sopimussakot ja alennukset. Ajan kuluessa kirjattavat tuotot arvostetaan panokseen perustuvalla menetelmällä (syntyneiden menojen perusteella arvioitu edistyminen), kun sopimuksen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Kun lopputulosta ei pystytä luotettavasti määrittämään, aiheutuneet kulut rasittavat sen raportointikauden tulosta, jolloin ne syntyvät, mutta tulot kirjataan vain siltä osin kuin yhtiö saa todellisten kustannusten määrää vastaavia tuloja. Kaikki tappiot kirjataan kuluiksi välittömästi. Jos tavaroiden ja palveluiden tuotot kirjataan tiettynä ajankohtana, tämä hetki määräytyy sen mukaan, milloin hallinta luovutetaan asiakkaalle. Hallinnan luovutus perustuu pääasiassa riskien ja etujen siirtymiseen toimitusehdon mukaisesti. Suurin osa Wärtsilän asiakkaiden kanssa solmimista sopimuksista sisältää yhden suoritevelvoitteen. Tietyissä tilanteissa, jos sopimus sisältää useita toimituksia tai installaatioita, niitä voidaan pitää erillisinä suoritevelvoitteina. Asiakassopimusten transaktiohintaan saattaa usein sisältyä erilaisia muuttuvan vastikkeen elementtejä, kuten sopimussakkoja, suoritusbonuksia ja alennuksia. Pitkäaikaisissa huoltosopimuksissa erilaiset muuttuvat vastikkeet ovat yleisiä, kuten voimalaitosten käyttöaikoihin tai megawattitunteihin perustuvat vastikkeet Energyssä ja aluksien käyttöaikoihin Marinessa. Nämä muuttuvat vastikkeet perustuvat asiakkaiden tulevaisuuden kuormitussuunnitelmiin tai muihin parametreihin kuten historiallisiin kysyntätrendeihin. Muuttuva vastike sisällytetään tuottoihin vain siihen määrään, johon ei erittäin todennäköisesti kohdistu merkittävää peruutusta. Transaktiohinta arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Wärtsilä edellyttää asiakkailtaan ennakkomaksuja tai laskutus perustuu maksuposteihin. Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia, sillä maksuaikataulujen katsotaan seuraavan suoritevelvoitteen täyttämistä. Wärtsilä keskittyy merenkulku- ja energiamarkkinoille laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Asiakassopimuksista saadut tuotot ovat peräisin neljästä eri tulotyypistä: tuotteista, tuotteista ja palveluista, projekteista sekä pitkäaikaisista sopimuksista. Kaikkia tulotyyppejä esiintyy kaikissa raportointisegmenteissä ja muissa liiketoiminnoissa: Marinessa, Energyssä ja Portfolio Businessissä. Tuotemyynnit koostuvat varaosien ja standardilaitteistojen myynneistä, joista tuotot kirjataan sillä hetkellä, kun tuotteiden hallinta luovutetaan asiakkaalle, yleensä tavaroiden toimittamisen yhteydessä. Tuotteet ja palvelut -tyyppiset tulot liittyvät lyhytaikaisiin palvelusuorituksiin, joihin sisältyy palvelun ja laitteiden yhdistelmän toimittaminen. Tuotto kirjataan sillä hetkellä, kun palvelu suoritetaan. Projekteja on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Sopimusehdoista ja sopimuksen kestosta riippuen tuloutus tapahtuu joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Räätälöidyt laitetoimitusprojektit tuloutetaan yhtenä ajankohtana kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle, yleensä toimituksen yhteydessä. Räätälöityä laitemyyntiä on pääasiassa Marinessa, esimerkiksi moottori- ja propulsiolaitteiden myynti sekä rikkipesurijärjestelmien myynti. Pitkäaikaisissa projekteissa kuten laajamittaisissa, insinööritekniikkaa vaativissa järjestelmä- tai laitetoimituksissa, kuten Energyn voimaloissa ja energian varastointijärjestelmissä sekä Portfolio Businessin kaasuratkaisujen toimitussopimuksissa, tuloutus tapahtuu ajan kuluessa, koska konsernilla ei ole siihen asti tuotetulle omaisuuserälle vaihtoehtoista käyttöä ja konsernilla on oikeus saada siitä maksu. Täyttämisaste määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin. Palvelutoimintaan liittyvistä projekteista, kuten modernisointi- ja parannusprojekteista, myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska asiakkaalla yleensä on määräysvalta paranneltavaan omaisuuserään. Pitkäaikaiset sopimukset sisältävät pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset, jotka tuloutetaan ajan kuluessa, koska asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa saamaansa palvelua. Täyttämisaste määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin. Asiakassopimukset sisältävät usein Wärtsilän yleisten ehtojen mukaisia takuita, joita pidetään osana asiakkaalle annettua lupausta. Tavallisesti takuuaika on vuodesta kolmeen vuotta toimituksesta. Konserni soveltaa myös IFRS 15.94:ssä esitettyä käytännön apukeinoa, jonka mukaan yritys voi kirjata kuluiksi sopimuksen hankkimisesta syntyvät lisäkustannukset, jos kirjattavan omaisuuserän poistoaika olisi korkeintaan yksi vuosi. Wärtsilälle ei ole syntynyt mitään sellaisia sopimuksen hankkimiseen liittyviä kuluja, jotka olisi kirjattava omaisuuseräksi. Tietoa sopimukseen perustuvista varoista ja veloista on saatavilla liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Myyntituotot tietyistä projekteista ja pitkäaikaisista sopimuksista kirjataan ajan kuluessa panokseen perustuvalla menetelmällä, kun tulos pystytään luotettavasti määrittämään. Edistyminen ja kannattavuus Taloudellinen katsaus perustuvat johdon arvioihin, jotka edellyttävät merkittävää harkintaa valmiusasteesta, kokonaiskustannuksista ja hankkeen valmistumisajankohdasta. Näitä arvioita tarkistetaan säännöllisesti. Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Muutokset oletuksissa johtuvat ensisijaisesti projektin tai sopimuksen aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden muutoksista. Sopimuksiin sisältyvien erotettavissa olevien tavaroiden ja palveluiden yksilöinti erillisiksi suoritevelvoitteiksi edellyttää harkintaa, millä voi olla vaikutusta tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään. Projektisopimuksiin liittyy yleensä erilaisia harkinnanvaraisia elementtejä. Johto arvioi uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä transaktion hinnan, mikä edellyttää merkittävää harkintaa, koska tämä vaikuttaa tuoton kirjaamisajankohtaan. Myös saamisten arvostamiseen liittyy arvioita, jotka liittyvät lähinnä saamisten todennäköisyyteen. Jos erilliset sopimukset saman asiakkaan kanssa on neuvoteltu yhdessä tai ne liittyvät jollain muulla tavoin toisiinsa, ne pitää käsitellä yhtenä sopimuksena. Tämän määrittely edellyttää harkintaa. Tuoton kirjaamisen ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö erillisiä sopimuksia useana vai yhtenä sopimuksena. Takuuvaraus kirjataan kun tavarat ja palvelut on luovutettu asiakkaalle. Varaus perustuu kokemusperäiseen tietoon tulevien ja nykyisten vaateiden hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi sisältyä uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen, etteivät aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä. Liikevaihto tulotyypeittäin ja suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohta 2024 MEUR Marine Energy Portfolio Business Yhteen- sä Yhtenä ajankohtana Tuotteet 1 005 490 122 1 616 Tuotteet ja palvelut 528 110 92 730 Projektit 1 171 490 100 1 762 Yhteensä 2 703 1 090 314 4 107 Ajan kuluessa Projektit 63 1 154 380 1 597 Pitkäaikaiset sopimukset 286 447 11 744 Yhteensä 349 1 600 391 2 341 Yhteensä 3 053 2 690 706 6 449 2023 MEUR Marine Energy Portfolio Business Yhteen- sä Yhtenä ajankohtana Tuotteet 962 427 86 1 475 Tuotteet ja palvelut 486 122 88 697 Projektit 1 023 330 97 1 450 Yhteensä 2 472 879 271 3 622 Ajan kuluessa Projektit 65 1 297 326 1 688 Pitkäaikaiset sopimukset 264 434 7 705 Yhteensä 329 1 731 333 2 393 Yhteensä 2 800 2 610 604 6 015 Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta. 2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT Laadintaperiaatteet Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut eivät suoraan liity konsernin operatiiviseen toimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot pitää sisällään esimerkiksi omaisuuserien myyntivoitot ja säännöllisiä tuottoja, kuten vuokratulot ja liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvät tuotot, jotka eivät liity suoraan konsernin ensisijaiseen liiketoimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot sisältää myös avustukset, jotka kirjataan tuloslaskelmalle systemaattisella tavalla niille kausille, joiden aikana kuluja on syntynyt. Taloudellinen katsaus Liiketoiminnan muut kulut pitää sisällään esimerkiksi matkakulut, laki- ja konsultointikulut, vuokrakulut, vapaaehtoiset henkilöstökulut ja hallinnolliset kustannukset. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan myös kulut sekä lyhytaikaisista että vähäarvoisia omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista. Myös omaisuuserien myyntitappiot ja vuokrasopimusten muutoksiin ja päättämisiin liittyvät kulut kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut tuotot MEUR 2024 2023 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 7 1 Julkiset avustukset 20 15 Romun myyntituotot 2 2 Sivutuotteiden myyntituotot 2 3 Vuokratulot 2 2 Vakuutuskorvaukset 3 5 Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot sekä suojauslaskennan tehoton osuus* 11 24 Muut 28 45 Yhteensä 75 96 * Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (3). ** Vuonna 2023, muut sisältää 11 miljoonaa euroa tuottoja liittyen konsernin tytäryhtiön, Wärtsilä-CME Zhenjiang Propeller Co. Ltd.:n likvidointiin. Liiketoiminnan muut kulut MEUR 2024 2023 Matkakulut 180 159 Vuokrakulut 45 49 Laki- ja konsultointikulut 109 99 IT-kulut 87 79 Muut henkilöstöön liittyvät kulut 73 68 Hallinnolliset kustannukset 43 44 Vuokratyövoima 43 38 Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten tappiot sekä suojauslaskennan tehoton osuus 17 23 Muut 123 82 Yhteensä 720 641 * Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (8). ** Vuonna 2024, muut sisältää käyttöomaisuuden myyntitappioita 12 miljoonaa euroa. 2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT Laadintaperiaatteet Materiaalit ja palvelut sisältävät kulut tavarantoimittajilta tuotantoa varten ostetuista tarvikkeista ja hyödykkeistä. Alennukset ja ostoihin liittyvien verojen hyvitykset on huomioitu kuluja vähentäen. Myös ostovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat mukana materiaaleissa ja palveluissa. MEUR 2024 2023 Ostot tilikauden aikana -2 215 -2 194 Varastojen muutos -46 3 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 17 98 Valmistus omaan käyttöön 27 31 Ulkopuoliset palvelut -1 257 -1 356 Yhteensä -3 474 -3 419 2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT Laadintaperiaatteet Työsuhde -etuuksia ovat työsuorituksista tai työsuhteen päättämisestä eri muodoissa maksettavat vastikkeet. Konsernilla on myös osakeperusteisia maksuja sekä muita henkilöstökuluja. Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien arvostaminen riippuu kunkin järjestelmän ehdoista. Yhtiön osakkeina suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon myöntämispäivän mukaisesti. Käteisenä suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon raportointipäivän mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Markkinaperusteiset oikeuden syntymisehdot, kuten osakehinnan kehitys, huomioidaan palkkio-oikeuden käypää arvoa määrittäessä. Oikeuden syntymisehdot, jotka eivät ole markkinaperusteisia, kuten yhtiön tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA ) tai edellytetty palvelusaika, huomioidaan arvioitaessa niiden Taloudellinen katsaus osakkeiden lukumäärää, joihin oikeus syntyy. Arvioita niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oikeus syntyy, tarkistetaan kunkin raportointikauden lopussa, ja muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien kulut kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde- etuuksista aiheutuviin kuluihin järjestelmän edellyttämän palvelusajan aikana. Kulut yhtiön osakkeina suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan omaa pääomaa vastaan, ja kulut käteisenä suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan velkoja vastaan. Kun yhtiö on velvollinen pidättämään ja suorittamaan veroviranomaiselle käteisenä työntekijän verovelvoitteen niihin osakkeisiin liittyen, joihin hänelle on syntynyt oikeus, tämä osuus huomioidaan samalla tavalla kuin osakkeina suoritettava osuus. Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut maksetaan erilliselle yhtiölle, kuten vakuutusyhtiölle, ja kirjataan tuloslaskelmalla työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi sillä kaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Laadintaperiaatteet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyen on esitetty liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet. MEUR 2024 2023 Palkat ja palkkiot 1 271 1 187 Eläkekulut Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 9 8 Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 97 93 Muut henkilösivukulut 116 168 Yhteensä 1 493 1 456 Lisätietoja johdon palkitsemisesta liitetiedossa 7.2. Lähipiiritapahtumat. Pitkäaikaiset palkitsemisjärjestelmät Palkkoihin ja palkkioihin sisältyy 20 miljoonaa euroa (6) kulua osakeperusteisista pitkäaikaisista palkitsemisjärjestelmistä. Tilikauden 2024 lopussa Wärtsilällä oli voimassa neljä pitkäaikaista palkitsemisjärjestelmää. Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2022–2024 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 991 716 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 9,53 euroa. Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2023–2025 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 636 801 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 7,82 euroa. Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2024–2026 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 086 233 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 13,31 euroa. Lisäksi Wärtsilällä on ehdollinen osakepalkkio-ohjelma erikseen valituille avainhenkilöille erityistilanteissa. Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma vuosille 2023–2025 oikeuttaa ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 630 035 osaketta. Palkkio maksetaan kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson jälkeen. Jos avainhenkilön työsuhde Wärtsilään päättyy ennen palkkion maksua, hän ei ole oikeutettu saamaan palkkiota ollenkaan kyseisen vuoden ohjelmasta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttää kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 9,32 euroa. - 2024 2023 Henkilöstö keskimäärin, kokoaikavastaava 18 110 17 666 Henkilöstö tilikauden lopussa, kokoaikavastaava 18 338 17 807 Taloudellinen katsaus 2.6. TULOVEROT Laadintaperiaatteet Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten säännösten mukaan maksettavaksi tulevat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verokulu on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien tai jo hyväksyttyjen, mutta ei vielä lainvoimaisten verolakien perusteella niissä maissa, joissa konserniyhtiöt operoivat ja joissa niillä on verotettavaa tuloa. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Konserni on velvollinen maksamaan tuloveroja usean toimivallan alueella, joten tuloverojen ja verovelkojen laskenta edellyttää harkintaa ja arviointia. Johto pyrkii tuloveropositioiden säännöllisellä arvioinnilla tunnistamaan tilanteet, joihin liittyy verosäännösten tulkintaan liittyvää epävarmuutta. Epävarmoihin veropositioihin liittyvät varaukset kirjataan, kun pidetään todennäköisenä, että veroviranomaiset eivät tule hyväksymään positioita. Kirjattu varaus perustuu arvioon veroviranomaisille maksettavien lopullisten verojen määrästä. MEUR 2024 2023 Tuloverot tilikaudelta -128 -105 edellisiltä tilikausilta -13 -10 Laskennallisten verojen muutos syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -38 19 verokantojen muutoksen vaikutus -2 -1 Yhteensä -180 -95 Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma: Tulos ennen veroja 687 364 Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20,0% -137 -73 Verokannan muutoksen vaikutus -2 -1 Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus -10 -4 Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -5 7 Osakkuus- ja yhteisyritysten tulosten vaikutus 2 2 Kirjaamattomien verotappioiden hyödyntäminen 3 2 Käyttämättömät tilikauden tappiot -4 -6 Muut verot -9 -11 Muut jaksotuserot -5 -2 Tuloverot edellisiltä tilikausilta -13 -10 Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut verot -180 -95 Efektiivinen verokanta (%) 26,2 26,1 * Muut verot koostuvat pääosin hyödyntämättä jääneistä lähdeveroista ja muista kuin suoraan verotettavaan tuloon perustuvista veroista. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot esitetään Laajassa tuloslaskelmassa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset esitetään liitetiedossa 4.6. Laskennalliset verot. Wärtsilässä on vireillä verotarkastuksia joissakin maissa, mistä voi aiheutua jälkiveropäätöksiä ja niistä johtuvia veroja liitännäismaksuineen. Wärtsilä on OECD:n Pilari 2:n mallisääntöjen piirissä 1.1.2024 alkaen. Wärtsilä on soveltanut pakollista poikkeusta pilari 2:n tuloveroihin liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamisesta ja niistä esitettävistä tiedoista. Wärtsilä on arvioinut veroriskinsä pilari 2:n mallisäännöt huomioiden niissä maissa tai oikeudenkäyttöalueissa, joissa konserni operoi. Konsernin efektiivinen veroaste on yli 15% kaikissa toimipaikoissa lukuunottamatta niitä tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Puerto Ricossa ja Saudi-Arabiassa. Konsernin mukaan täydennysverojen määrä ei ole olennainen eikä sillä ole olennaista verovaikutusta vuodelle 2024. 2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS Osakekohtainen tulos (EPS) lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana. Taloudellinen katsaus Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset maksut Wärtsilällä on pitkäaikaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti liikkeeseen laskettavat osakkeet ja osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta, lasketaan liikkeeseen, kun tietyt ennaltamääritellyt ehdot palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät palkitsemisjärjestelmän ehdoissa asetetun aikaikkunan puitteissa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 1 883 981 osakkeen liikkeeseenlasku. Näitä osakkeita pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus EPS:iin. MEUR 2024 2023 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos 503 258 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana 589 071 715 589 343 965 Laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana 1 883 981 280 427 Laimennetun EPS:in laskennassa käytettävä ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana 590 955 696 589 624 392 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos: Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa 0,85 0,44 Lisätietoja osakkeiden lukumäärästä esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma. Taloudellinen katsaus 3. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Osion sisältö: 3.1. LIIKEARVO 3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET 3.4. VUOKRASOPIMUKSET 3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 3.1. LIIKEARVO Laadintaperiaatteet Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa. Liikearvon kohdistaminen Yrityshankinnoissa syntyvä liikearvo on kohdistettu toimintasegmenteille ja muille liiketoiminnoille, jotka ovat myös konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt (RTY) liikearvon arvonalentumistestauksessa. Nämä ovat Marine, Energy ja useita yksittäisiä pienempiä RTY:itä , joiden tiedot on yhdistetty Portfolio Businessiin. Liikearvon arvonalentumiset Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin kohdistuvan liikearvon tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja joiden rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon käyttöarvo perustuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin diskontattuihin nettorahavirtoihin. Taloudellinen katsaus Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon määrittämisessä käytetään arvioita tulevista rahavirroista, joihin vaikuttaa tuleva markkinakehitys, kuten kasvu ja kannattavuus sekä muut olennaiset tekijät. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat myynnin kasvu markkina-alueella, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin. Liikearvo 2024 MEUR 2024 Wärtsilä-konserni Wärtsilä 1.1. 1 273 Muutokset valuuttakursseissa 5 Wärtsilä 31.3. 1 277 Muutokset valuuttakursseissa 22 Wärtsilä 31.12. 1 299 Liikearvon kohdistaminen sekä y limääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 1.1 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä Marine Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine Systemsistä Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä rahavirtaa tuottavalle yksikölle (RTY) Marine Systems. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.3.2024. Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Marine Systems liikearvo on kohdistettu RTY:ille Marine ja Gas Solutions (jälkimmäinen yhdistetty Portfolio Businessiin). Liikearvon uudelleenkohdistaminen on tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille uudelleenallokointihetken käypien arvojen perusteella. MEUR Marine Marine Power Marine Systems Energy Portfolio Business Yhteensä Wärtsilä 31.12.2023 588 160 511 13 1 273 Wärtsilä 31.3.2024 723 513 42 1 277 Wärtsilä 31.12.2024 735 522 43 1 299 Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana. Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin RTY:n kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Marinelle sekä Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Myöskin Portfolio Businessin RTY: iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja: Loppuarvon kasvuvauhti, % 2024 Marine 1,5 Energy 2,0 Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo) 1,3 Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla. Taloudellinen katsaus Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -prosentteja laskelmissaan: Painotettu pääomakustannus (WACC), % 2024 Marine 11,0 Energy 10,4 Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo) 11,2 Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine sekä Energy ylitti huomattavasti kummankin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY: iden kerryttämät rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot. Vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Herkkyysanalyysi Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa RTY:iden Marine tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY:istä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa. - Muutos Portfolio Business Diskonttauskorko, ennen veroja kasvu yli 15 prosenttiyksikköä Loppuarvon kasvuvauhti lasku yli 19 prosenttiyksikköä Kannattavuus lasku yli 53 prosenttia Portfolio Businessin RTY: ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden kirjanpitoarvot vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Portfolio Businessin RTY: itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,3% sekä keskimääräinen 4,6%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta. Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio Businessin RTY: itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta. Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella. Liikearvo 2023 MEUR 2023 Wärtsilä-konserni Wärtsilä 1.1. 1 288 Muutokset valuuttakursseissa -7 Wärtsilä 31.3. 1 281 Muutokset valuuttakursseissa 8 Arvonalentumiset -15 Wärtsilä 30.6. 1 273 Muutokset valuuttakursseissa -1 Wärtsilä 31.12. 1 273 Liikearvon arvonalentuminen liittyy liikearvon ylimääräiseen arvonalentumistestaukseen vuoden 2023 toisella neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Ylimääräinen arvonalentumistestaus tehtiin uuden organisaatiorakenteen johdosta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvonalentumisia, josta 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin. Liikearvon kohdistaminen Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Voyage liikearvo on kohdistettu RTY:lle Marine Power, koska Voyage -liiketoiminta integroitiin osaksi Marine Power -liiketoimintaa 1.1.2023 alkaen. Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Powerista ja osa Marine Systemsistä on siirretty Portfolio Businessiin. Liikearvon uudelleenkohdistaminen on tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille uudelleenallokointihetken käypien arvojen perusteella. MEUR Marine Power Marine Systems Voyage Energy Portfolio Business Yhteensä Wärtsilä 31.12.2022 544 168 59 511 5 1 288 Wärtsilä 31.3.2023 600 168 509 5 1 281 Taloudellinen katsaus Wärtsilä 30.6.2023 588 160 511 13 1 273 Wärtsilä 31.12.2023 588 160 511 13 1 273 Ylimääräiset liikearvon arvonalentumistestaukset vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 1.1.2023 alkaen Voyage -liiketoiminta on integroitu osaksi Marine Power -liiketoimintaa. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä RTY :lle Voyage. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.3.2023. Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Power -liiketoiminnasta (NACOS Navigation, NACOS Automation, Dynamic Positioning and sensors) sulautettiin uudeksi, erilliseksi liiketoimintayksiköksi, joka siirrettiin Portfolio Business -liiketoimintaan. Lisäksi Marine Electrical Systems -liiketoimintayksikkö siirrettiin Marine Systems -liiketoiminnasta Portfolio Business -liiketoimintaan, koska sillä on vähäinen strateginen yhteys muun organisaation kanssa. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023 toisella neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joista 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin. Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana. Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin liiketoiminnan kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Marine Powerille, Marine Systemsille ja Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Myöskin Portfolio Businessin RTY: iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja: Loppuarvon kasvuvauhti, % 2023 Marine Power 1,5 Marine Systems 1,5 Energy 2,0 Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo) 1,5 Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla. Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -prosentteja laskelmissaan: Painotettu pääomakustannus (WACC), % 2023 Marine Power 12,1 Marine Systems 12,6 Energy 12,5 Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo) 12,2 Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine Power, Marine Systems ja Energy ylitti huomattavasti kunkin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY:iden kerryttämät rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot. Herkkyysanalyysi Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa RTY: iden Marine Power, Marine Systems tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY: istä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa. - Muutos Portfolio Business Diskonttauskorko, ennen veroja kasvu yli 2 prosenttiyksikköä Loppuarvon kasvuvauhti lasku yli 3 prosenttiyksikköä Taloudellinen katsaus Kannattavuus lasku yli 20 prosenttia Portfolio Businessin RTY:ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden kirjanpitoarvon vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumista ei ole kirjattu vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana tehdyn arvonalentumistestauksen jälkeen. Portfolio Businessin RTY: itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,5% sekä keskimääräinen 4,5%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta. Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio Businessin RTY: itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta. Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella. Ylimääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen Marraskuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti suunnitelmastaan yksinkertaistaa organisaatio- ja raportointirakennettaan. Marine Systems lakkaa olemasta raportoitava segmentti. 1.1.2024 voimaan tulevan uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä RTY:lle Marine Systems. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.12.2023. Tämän lisäksi vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt muita viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. 3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Laadintaperiaatteet Tutkimus - ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan sen raportointikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus. Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet netotetaan hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat: • ohjelmistot 3–7 vuotta • tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta • muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta. Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi. Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Omaisuuserien arvonalentumiset Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Taloudellinen katsaus Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on aineettoman hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa. 2024 MEUR Tuote - kehitys- kulut Kesken - eräiset hankinnat ja ennakot Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 282 209 796 1 287 Valuuttakurssimuutokset 0 1 7 8 Lisäykset 9 92 6 106 Vähennykset ja muut muutokset -4 0 -8 -12 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin -17 -11 -3 -30 Muut uudelleenryhmittelyt 78 -90 11 0 Hankintameno 31.12.2024 349 201 808 1 359 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -175 -15 -695 -885 Valuuttakurssimuutokset 0 0 -6 -6 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin 3 1 1 5 Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset 4 0 7 11 Tilikauden poisto -26 0 -27 -54 Arvonalentumiset 10 3 1 14 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -185 -10 -718 -913 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 165 191 91 446 Tilikaudella aktivoitiin tuotekehitysmenoja sisäisesti tuotetuille omaisuuserille 79 miljoonaa euroa (70). Niihin liittyvät poistot oli 26 miljoonaa euroa (18) ja kirjanpitoarvo oli 318 miljoonaa euroa (272). Sisäisesti tuotetut omaisuuserät sisältyvät tuotekehityskuluihin sekä keskeneräisiin hankintoihin osana niitä. Hankintamenojen allokointeihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 19 miljoonaa euroa (20) ja niiden kirjanpitoarvo oli 49 miljoonaa euroa (67). Vuonna 2024 peruttiin 17 miljoonaa euroa arvon alentumisia Portfolio Businessin muihin aineellisiin hyödykkeisiin liittyen. 2023 MEUR Tuote - kehitys- kulut Kesken - eräiset hankinnat ja ennakot Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 245 176 829 1 249 Valuuttakurssimuutokset -1 -4 -6 Lisäykset 17 74 4 95 Vähennykset ja muut muutokset -15 1 -39 -54 Uudelleenryhmittelyt 36 -41 7 2 Hankintameno 31.12.2023 282 209 796 1 287 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -153 -1 -704 -857 Valuuttakurssimuutokset 3 3 Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset 14 38 51 Tilikauden poisto -18 -28 -46 Arvonalentumiset -18 -14 -4 -36 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -175 -15 -695 -885 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 107 194 101 402 Taloudellinen katsaus 3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET Laadintaperiaatteet Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne kirjataan poistoina kuluiksi erikseen arvioituna vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat. Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: • rakennukset 10–40 vuotta • koneet ja laitteet 5–20 vuotta • muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta. Varallisuuserät poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Omaisuuserien arvonalentumiset Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on aineellisen hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa. 2024 MEUR Maa- ja vesi- alueet Raken- nukset ja raken - nelmat Koneet ja ka- lusto Kesken - eräiset hankin- nat ja ennakot Muut aineelli- set hyö- dykkeet Yh- teensä Hankintameno 1.1.2024 22 256 810 57 33 1 177 Valuuttakurssimuutokset 0 1 -1 0 0 0 Lisäykset 0 2 30 30 2 64 Vähennykset -2 -66 -178 0 -2 -247 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin 0 -1 -5 0 0 -6 Muut uudelleenryhmittelyt 0 2 35 -32 0 5 Hankintameno 31.12.2024 20 193 691 54 32 991 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -1 -198 -644 -27 -870 Valuuttakurssimuutokset 0 0 1 0 0 1 Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot 0 56 164 0 1 221 Tilikauden poisto 0 -7 -37 0 -2 -47 Arvonalentumiset 0 3 2 0 0 5 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin 0 0 3 0 0 4 Muut uudelleenryhmittelyt 0 0 0 0 1 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -1 -146 -511 0 -27 -685 Taloudellinen katsaus Kirjanpitoarvo 31.12.2024 20 47 180 54 5 306 Vuonna 2024 peruttiin arvon alentumisia 3 miljoonaa euroa liittyen Portfolio Businessin aineellisiin hyödykkeisiin sekä 3 miljoonaa euroa liittyen moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa. 2023 MEUR Maa- ja vesi- alueet Raken- nukset ja raken - nelmat Koneet ja ka- lusto Kesken - eräiset hankin- nat ja ennakot Muut aineelli- set hyö- dykkeet Yh- teensä Hankintameno 1.1.2023 22 235 758 90 31 1 136 Valuuttakurssimuutokset -3 -8 -11 Lisäykset 1 20 31 2 54 Vähennykset -1 -1 -41 -43 Uudelleenryhmittelyt 24 80 -64 41 Hankintameno 31.12.2023 22 256 810 57 33 1 177 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -1 -170 -636 -25 -832 Valuuttakurssimuutokset 2 7 9 Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot 1 41 43 Tilikauden poisto -8 -32 -2 -42 Arvonalentumiset -1 -3 -4 Muut uudelleenryhmittelyt -23 -21 -44 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -1 -198 -644 -27 -870 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 21 58 166 57 5 307 3.4. VUOKRASOPIMUKSET Laadintaperiaatteet Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä maa-alueita, toimistokäytössä olevia rakennuksia, tehtaita, työpajoja, ajoneuvoja sekä tuotannon koneita ja laitteita. Rakennuksia koskevien vuokrasopimusten kesto on keskimäärin noin 8 vuotta ja koneita ja laitteita koskevien vuokrasopimusten keskimäärin noin 4 vuotta. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. Sopimuksen määrittely vuokrasopimukseksi riippuu siitä, onko Wärtsilällä oikeus kontrolloida vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana. Standardin IFRS 16 mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä suoritetut vuokranmaksut (vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla), mahdolliset vuokralle ottajalle syntyneet alkuvaiheen välittömät menot sekä arvio menoista, jotka aiheutuvat kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan ennallistamisesta tai kohdeomaisuuserän ennallistamisesta vuokrasopimuksen ehtojen mukaiseen kuntoon, elleivät kyseiset kustannukset aiheudu vaihto-omaisuuden valmistamisesta. Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksuihin sisältyvät kiinteät vuokrat, jäännösarvotakuiden perusteella todennäköisesti maksettavat määrät, kohtuullisen varmasti käytettävien jatkamisoptioiden hinta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta johtuvat sanktiot, jos vuokrakaudessa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on määriteltävissä. Muussa tapauksessa käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja ne ovat valuuttakohtaisia. Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatkamis- tai irtisanomisoption kattama kausi, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään kyse istä optiota. Alkuperäisen arvostuksen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella. Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Taloudellinen katsaus Sopimuksissa voi yhdistyä toimittajaosapuolen erilaisia velvoitteita, jotka saattavat olla vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä tai vuokrasopimuskomponenteista ja muista kuin vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä. Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit kirjataan erikseen, ja vastike kohdistetaan eri komponenteille suhteellisten erillishintojen perusteella. Valintaa siitä, erotetaanko vuokrasopimukseen kuulumaton komponentti vai ei, sovelletaan koko omaisuuserään, eli rakennuksiin ja koneisiin ja kalustoihin. Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa myyjä-vuokralle antaja myy omaisuuserän ostaja-vuokralle ottajalle ja vuokraa kyseisen omaisuuserän takaisin. Omaisuuserä kirjataan pois taseesta ja vuokralle ottajalle syntyvä käyttöomaisuuserä arvostetaan siten, että se on myyjä-vuokralle ottajan pitämään käyttöoikeuteen liittyvä suhteellinen osuus omaisuuserän kirjanpitoarvosta. Tuloslaskelmaan kirjataan ainoastaan transaktiossa syntynyt oikeuksien siirtoon liittyvä voitto tai tappio. Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa kirjattaviin vuokrasopimusvelkoihin sekä näihin myöhemmin kohdistuviin muutoksiin soveltuvat yllä mainitut laadintaperiaatteet. Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa helpotusta. Nämä liittyvät joko lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, tai vähäarvoisiin omaisuuseriin, jotka kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Johdon pitää arvioida vuokra-aika, jos siihen liittyy jatkamis-, päättämis- tai osto-optio sekä määrittää vuokra-aika sopimuksille, joissa vuokra-aika on rajoittamaton. Option käyttämisen todennäköisyyttä sekä näin ollen myös vuokra-aikaa arvioitaessa johto ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat seikat ja olosuhteet, esimerkiksi liiketoimintojen lyhyt- ja pitkäaikaiset strategiat, jotka luovat taloudellisia kannustimia optioiden käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen. MEUR 2024 2023 Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät Kirjanpitoarvo 1.1. 246 248 Valuuttakurssimuutokset 0 -3 Lisäykset 58 50 Poistot ja arvonalentumiset -44 -45 Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt -21 -5 Kirjanpitoarvo 31.12. 240 246 Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät Kirjanpitoarvo 1.1. 9 10 Lisäykset 9 6 Poistot ja arvonalentumiset -6 -6 Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt -1 -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 9 Vuokrasopimusvelat Kirjanpitoarvo 1.1. 268 266 Valuuttakurssimuutokset 0 -2 Lisäykset 62 56 Korkokulut 0 2 Maksut -49 -48 Muut oikaisut -8 -6 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin -15 Kirjanpitoarvo 31.12. 258 268 Vuokrasopimusvelat yhteensä Pitkäaikaiset 215 224 Lyhytaikaiset 43 44 MEUR 2024 2023 Tuloslaskelmaan kirjatut määrät Poistot ja arvonalentumiset, käyttöoikeusomaisuuserät -50 -51 Korkokulut -10 -8 Kulut - lyhytaikaiset vuokrasopimukset -28 -31 Kulut - arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset -6 -6 Muuttuvat vuokrakulut -8 -9 Vaasan Sustainable Technology Hubin vaihtuvakorkoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrasopimusvelat arvostetaan uudelleen jokaisena koron määräytymisajanjaksona. Vaihtuva korko on osittain suojattu. Vaasan Sustainable Technology Hubiin liittyvät jäännösarvotakuut, joita ei huomioida aktivoiduissa vuokrasopimusveloissa, esitetään liitetiedossa 7.1. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut. Taloudellinen katsaus 3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET MEUR 2024 2023 Tuotekehityskulut 26 18 Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot 19 20 Muut aineettomat hyödykkeet 9 7 Rakennukset ja rakennelmat 7 8 Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät 45 44 Koneet ja kalusto 37 32 Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät 6 6 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Arvonalentumiset -20 56 Yhteensä 131 193 Taloudellinen katsaus 4. Nettokäyttöpääoma ja muut tase-erät Osion sisältö: 4.1. VAIHTO -OMAISUUS 4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT 4.3. MUUT SAAMISET 4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT 4.5. VARAUKSET 4.6. LASKENNALLISET VEROT 4.7. ELÄKEVELVOITTEET 4.1. VAIHTO -OMAISUUS Laadintaperiaatteet Vaihto -omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on liiketoiminnan tavanomainen arvioitu myyntihinta, josta vähennetään myynnin välttämättömät kustannukset sekä myynnin toteuttamiseen liittyvät kustannukset. Aineet ja tarvikkeet arvostetaan painotettua keskihintaa tai liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon sisältyy välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen yleiskustannuksista. Keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisältyvät välittömät työvoima- ja materiaalikustannukset sekä osuus valmistuksen ja hankinnan yleiskustannuksista, kun tuotteiden hallinta ei ole vielä siirtynyt asiakkaalle. Vaihto -omaisuuden arvosta on vähennetty arvonalentumisvaraus. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Vaihto -omaisuuden arvostus edellyttää johdon harkintaa, erityisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiuden sekä tulevaisuuden myyntihintojen arvioimisen osalta. Epäkurantista ja liiallisesta varastosta johtuva vaihto- omaisuuden arvonalentumisen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon raportointikauden lopussa. Arvioinnissa huomioidaan liiketoiminta- ja markkinakohtaisia olosuhteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Arvio pohjautuu järjestelmälliseen ja jatkuvaan analyysiin vaihto-omaisuuden vanhentumisesta, kiertonopeudesta ja rakenteesta verrattuna ennakoituun tulevaan käyttöön. Taloudellinen katsaus MEUR 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 665 708 Keskeneräiset tuotteet 673 656 Valmiit tuotteet ja tavarat 42 40 Maksetut ennakot 102 81 Yhteensä 1 483 1 485 Konsernin tuloslaskelmaan on 2024 kirjattu 4 miljoonan euron (6) alaskirjaus liittyen vanhentuneeseen vaihto- omaisuuteen. Vuonna 2024, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvän vaihto-omaisuuden arvo oli 77 miljoonaa euroa. 4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT Laadintaperiaatteet Myyntisaaminen kirjataan, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton. Konsernin myyntisaamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvon alentumisesta johtuvalla vähennyserällä. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista havaitaan, arvioidaan tappiota koskeva vähennyserä raportointipäivänä siihen määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien varojen osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisista niiden voimassaoloaikana odotettuihin luottotappioihin. Odotettujen luottotappioiden määrittelyyn konserni käyttää varausmatriisia, jossa saatavat on eroteltu ikäjakauman ja alkuperän perusteella. Konsernilla on tehokas perintäprosessi, mikä alentaa mahdollisten luottotappioiden riskiä. Riskiä pienentävät myös käytössä olevat ennakkomaksut ja maksusitoumukset. Luottotappioasteen määrää arvioitaessa konserni huomioi kunkin kategorian osalta kokemuksensa aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä oikaisee niitä tulevaisuuteen suuntautuvan makrotaloudellisen datan perusteella. Tämän analyysin pohjalta erääntymättömille ja enintään 359 päivää erääntyneille myyntisaataville tehdään 0,1%–2,0%:n arvonalentuminen. Lisäksi yli 360 päivää erääntyneiden myyntisaatavien arvonalentuminen arvioidaan saatavakohtaisesti. Esimerkkejä arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat ja velallisen todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely. Myyntisaatavat alaskirjataan pysyvästi, kun niitä ei kohtuudella odoteta saatavan. Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset takaisin taseeseen kauden lopussa. Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät asiakassopimuksiin. Kun tavaroiden tai palveluiden hallinta siirretään asiakkaalle ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, saaminen kirjataan sopimukseen perustuvaksi varaksi, joka käsittää oikeuden tulevaisuudessa saatavaan vastikkeeseen. Sopimukseen perustuvat varat liittyvät ensisijaisesti konsernin oikeuteen saada vastike jo luovutetuista tavaroista ja palveluista, joita ei kuitenkaan ole vielä raportointipäivänä laskutettu. Sopimukseen perustuvat varat siirretään myyntisaamisiin, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton. Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät saadut ennakot (ennakkoon saadut maksut) sekä jaksotetut tuotot (laskutusmäärät suurempia kuin myyntituotot). Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan, kun konserni suorittaa sopimuksen mukaisen suoritteen. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa kokemuksen menneestä sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään. Sopimukseen perustuvat varat ja velat MEUR 2024 2023 Myyntisaamiset 1 025 993 Sopimukseen perustuvat varat 571 630 Sopimukseen perustuvat velat Saadut ennakot 898 774 Jaksotetut tuotot 1 048 886 Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat Pitkäaikaiset 6 2 Lyhytaikaiset 1 590 1 622 Taloudellinen katsaus Sopimukseen perustuvat velat Pitkäaikaiset 121 126 Lyhytaikaiset 1 825 1 534 Tilikauden aikana tuloutetut myyntituotot, jotka olivat mukana sopimukseen perustuvissa veloissa 1.1. 1 534 1 145 Täyttämättömät suoritevelvoitteet, kaikki tulotyypit 10 365 8 487 josta keskeneräisiin projekteihin ja sopimuksiin liittyvät jäljellä olevat suoritevelvoitteet 5 440 5 126 Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät muun muassa pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin ja ajan kuluessa tuloutettaviin projekteihin, kuten kaasuratkaisujen toimitussopimuksiin, integroituihin ratkaisuihin sekä voimalaratkaisuihin. 5 075 miljoonaa euroa (4 208) täyttämättömistä suoritevelvoitteista odotetaan kirjattavaksi seuraavan vuoden aikana ja loput myöhemmin. Myyntisaamisten ikäjakauma - 2024 2023 MEUR Myynti- saamiset joista alaskirjattu Myynti- saamiset joista alaskirjattu Erääntymättömät saamiset 783 1 706 3 1–30 päivää erääntyneet 123 0 139 31–180 päivää erääntyneet 113 9 129 1 181–360 päivää erääntyneet 18 5 15 1 Yli vuoden erääntyneet 54 51 62 53 Yhteensä 1 091 66 1 050 57 Vuonna 2024 tappioksi kirjattujen alaskirjausten tulosvaikutus oli -2 miljoonaa euroa (-6). Arvonalentumiset MEUR 2024 2023 Arvonalentumiset 1.1. 57 87 Saadut maksut -8 -33 Kirjattujen tappiovarausten lisäykset 19 10 Tilikauden aikana alaskirjatut perintäkelvottomat saamiset -2 -6 Arvonalentumiset 31.12. 66 57 Konsernin myymien myyntisaamisten määrä on tällä hetkellä myyntisaamisten kokonaismäärään verrattuna merkityksetön. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta. 4.3. MUUT SAAMISET Laadintaperiaatteet Muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuunottamatta etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä saamisia sekä johdannaisia. Johdannaisten arvostukseen liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien saamisten laadintaperiaatteet liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet. MEUR 2024 2023 Johdannaiset 15 49 Korot ja muut rahoituserät 3 3 Vakuutusmaksut 3 3 Vuokrajaksotukset 2 4 Jaksotetut kustannukset 3 2 Muut siirtosaamiset 42 34 Lainasaamiset 1 1 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 14 16 Arvonlisäverosaamiset 156 160 Muut 68 62 Yhteensä 308 332 Pitkäaikaiset 39 46 Lyhytaikaiset 269 287 * Sisältää henkilöstökustannuksiin liittyviä verosaamisia Brasiliassa 7 miljoonaa euroa (8), joita ei välttämättä pystytä hyödyntämään vuoden kuluessa. Taloudellinen katsaus 4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Laadintaperiaatteet Ostovelat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaisten arvostukseen liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. Muut velat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. MEUR 2024 2023 Ostovelat 793 686 Jaksotetut kulut 410 334 Henkilöstökulut 263 232 Johdannaiset 72 16 Korot ja muut rahoituserät 8 9 Muut siirtovelat 59 46 Arvonlisäverovelat 49 38 Muut 89 93 Yhteensä 1 743 1 454 Pitkäaikaiset 12 16 Lyhytaikaiset 1 731 1 437 Wärtsilällä on useita toimittajarahoitusohjelmia, joiden puitteissa pankit hankkivat oikeudet myyntisaataviin toimittajilta. Toimittajarahoitusohjelmiin osallistuvat toimittajat hyötyvät maksun aikaistuksesta diskontatessaan pankille siirtämänsä saamiset. Wärtsilä maksaa saamiset pankeille niiden alkuperäisiin eräpäiviin mennessä. Wärtsilän toimittajarahoitusohjelmiin liittyvien ostovelkojen maksuehtoihin eivät vaikuta toimittajien päätökset myydä järjestelyjen piirissä olevia saatavia. Wärtsilä ei ole osapuolena pankkien ja toimittajien välisissä saamisten ostosopimuksissa, eikä siten voi valvoa rahoitusehtoja tai pankkien toimittajille suorittamien maksujen ajankohtaa. 31.12.2024 Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvien ostovelkojen kirjanpitoarvo, MEUR 350 Vaihteluväli maksuajoissa, päivää Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvät ostovelat 90 ‒ 180 Vertailukohtana olevat, tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältymättömät ostovelat 0 ‒ 150 Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Lisätietoa toimittajien rahoitusjärjestelyjen likviditeettiriskistä esitetään liitetiedossa 5.8. Rahoitusriskit. 4.5. VARAUKSET Laadintaperiaatteet Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä muun muassa takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena. Takuukausi kattaa yleensä 1 ‒ 3 vuotta toimituksesta eteenpäin. Tappiolliset sopimukset ovat sopimuksia, jossa velvollisuuksien täyttämisestä johtuvat välttämättömät kustannukset ylittävät sopimuksen odotetun taloudellisen hyödyn. Sopimuksesta johtuva velvollisuus lasketaan ja tappiovaraus kirjataan vastaamaan odotettua tappiota. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Konserniyhtiöt ovat vastaajina eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät konsernin normaaliin liiketoimintaan. Kyseiset oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja sekä hallintoasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Varaukset kirjataan tietyn tilanteen aiheuttamista tulevista kustannuksista johdon parhaan arvion mukaan. Kertynyt historiallinen kokemus, tilannekohtaiset olosuhteet, arvioidut riskit, epävarmuudet sekä tulevat tapahtumat, kuten lakimuutokset tai teknologian kehitys, otetaan harkinnassa huomioon. Takuuvaraukset perustuvat johdon parhaaseen arvioon tulevaisuuden takuukustannuksista. Kyseinen arvio perustuu Taloudellinen katsaus kertyneeseen kokemukseen vastaavista toimituksista ja niistä syntyneistä takuukustannuksista. Johdon harkintaa käytetään myös oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvioinnissa. Oikeudenkäyntiin liittyvä varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella varmuudella. Konserni on vastaajana eräissä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät sen liiketoimintaan. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista. 2024 MEUR Oikeu- den- käynnit Takuu - varaukset Tappio - varaukset Uudel- leen- järjestely- varaukset Muut varaukset Yhteensä Varaukset 1.1.2024 5 144 66 62 96 373 Kurssierot 0 0 0 0 1 0 Lisäykset 4 74 62 2 33 175 Käytetyt varaukset -1 -69 -40 -15 -15 -140 Käyttämättömien varausten peruutukset 0 -3 -46 -6 -55 Varaukset 31.12.2024 7 149 85 2 109 352 Pitkäaikainen 144 Lyhytaikainen 207 Vuonna 2023 uudelleenjärjestelyvaraukseen sisältyi 58 miljoonaa euroa liittyen tuotannon alasajoon Triestessä, Italiassa. Vuonna 2024 näistä on peruutettu 46 miljoonaa euroa ja käytetty 11 miljoonaa euroa. Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri, mutta sen toteutumista pidetään erittäin epätodennäköisenä. 2023 MEUR Oikeu- den- käynnit Takuu - varaukset Tappio - varaukset Uudel- leen- järjestely- varaukset Muut varaukset Yhteensä Varaukset 1.1.2023 12 155 88 62 80 397 Kurssierot -2 -1 -1 -3 Lisäykset 3 53 79 18 46 199 Käytetyt varaukset -4 -62 -87 -17 -19 -188 Käyttämättömien varausten peruutukset -6 -13 -1 -11 -32 Varaukset 31.12.2023 5 144 66 62 96 373 Pitkäaikainen 126 Lyhytaikainen 246 Takuuvarauksiin liittyvät vertailukauden luvut on oikaistu vastaamaan kategorisointia pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varauksiin. 4.6. LASKENNALLISET VEROT Laadintaperiaatteet Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden päättymispäivänä voimassaolevia tai jo hyväksyttyjä, mutta ei vielä lainvoimaisia verokantoja. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan nettona, kun ne liittyvät saman veroviranomaisen määräämiin tuloveroihin, jotka peritään joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat käsitellä veroeriä nettomääräisesti. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Arviot veroveloista ja -saamisista liittyvät pääasiassa käynnissä olevien verotarkastusten arvioituihin lopputuloksiin sekä verotuksen tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostamiseen. Käyttämättömistä verotuksen tappioista ja muista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa. Verosaamisia ei kirjata sellaisista verotuksen tappioista, joiden käyttämiseen liittyy epävarmuutta. Taloudellinen katsaus Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2024 aikana MEUR 1.1.2024 Konser- nin tulos- laskel- maan kirjatut erät Laajaan tulos- laskel- maan kirjatut erät Konser- nin tasee - seen kirjatut erät Muunto - erot Yritys- hankin- nat ja -myynnit 31.12. 2024 Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut verotappiot 41 -20 20 Eläkevelvoitteet 17 -2 2 17 Varaukset 49 -6 -1 43 Vaihto -omaisuuden sisäisen katteen eliminointi 9 1 10 Arvonmuutosrahasto 1 2 3 Vuokrasopimusvelat 59 -1 1 60 Muut väliaikaiset erot 92 -10 1 83 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin -3 Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien laskennallisten verosaamisten kuittaus -56 -57 Yhteensä 212 -37 3 1 175 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 32 -2 30 Arvonmuutosrahasto 7 -7 Käyttöoikeusomaisuuserät 56 1 59 Muut väliaikaiset erot 30 4 33 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin -7 Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvien laskennallisten verovelkojen kuittaus -56 -57 Yhteensä 69 3 -7 1 57 Laskennallinen nettoverosaaminen/ -velka 143 -40 10 118 31.12.2024 konsernilla oli kirjaamatta 96 miljoonaa euroa (87) laskennallista verosaamista, koska niiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Pääosa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy kertyneisiin verotuksen tappioihin. Näistä 11 miljoonaa euroa (8) vanhenee seuraavien viiden vuoden aikana ja loput myöhemmin tai ei koskaan. Pääosa verotuksen tappioista, joihin liittyen on kirjattu laskennallista verosaamista, eivät vanhene koskaan. Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2023 aikana MEUR 1.1.2023 Konser- nin tulos- laskel- maan kirjatut erät Laajaan tulos- laskel- maan kirjatut erät Konser- nin tasee - seen kirjatut erät Muunto - erot Yritys- hankin- nat ja -myynnit 31.12. 2023 Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut verotappiot 41 1 -1 41 Eläkevelvoitteet 10 7 17 Varaukset 62 -12 -1 49 Vaihto -omaisuuden sisäisen katteen eliminointi 8 1 9 Arvonmuutosrahasto 1 1 Vuokrasopimusvelat 60 -10 9 -1 59 Muut väliaikaiset erot 73 23 -5 92 Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien laskennallisten verosaamisten kuittaus -58 -56 Yhteensä 197 11 1 9 -8 212 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 32 2 -1 32 Arvonmuutosrahasto 4 3 7 Käyttöoikeusomaisuuserät 58 -11 9 56 Muut väliaikaiset erot 29 2 -1 30 Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvien laskennallisten verovelkojen kuittaus -58 -56 Yhteensä 65 -10 3 9 -2 -1 69 Laskennallinen nettoverosaaminen/ -velka 132 21 -2 -6 1 143 Taloudellinen katsaus 4.7. ELÄKEVELVOITTEET Laadintaperiaatteet Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia tai kokonaan tai osittain rahastoituja. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat velvoitteet kirjataan vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvillä arvoilla tilikauden viimeisenä päivänä. Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon. Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt vakuutusmatemaatikot. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Velvoitteet kaikista muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet, vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvällä arvolla. Pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset on esitetty tuloslaskelmalla. Laadintaperiaatteet maksupohjaisiin järjestelmiin liittyen on esitetty liitetiedossa 2.5. Työsuhde -etuuksista aiheutuvat kulut. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Jokaisen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien muun muassa tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin. MEUR 2024 2023 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovarat 31.12. 14 16 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelka 31.12. 82 83 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 31.12. 46 43 Wärtsilällä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Merkittävimmät niistä sijaitsevat Sveitsissä, Saksassa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Ruotsissa. Sveitsin etuuspohjaisen eläkejärjestelyn osuus konsernin velvoitteiden kokonaismäärästä on 41% ja varojen kokonaismäärästä 65%. Suurin osa järjestelyistä tarjoaa työntekijöille elinikäisen eläkkeen tavanomaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen, mutta on myös järjestelyjä, jotka tarjoavat kertakorvauksen työntekijän saavuttaessa eläkeiän. Suurin osa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on eläkesäätiöiden hallussa, ja niiden varat eivät sisälly konsernin varoihin. Järjestelyn varat on yleensä sijoitettu kunkin eläkesäätion hallituksen hyväksymiin kohteisiin, mutta joissain tapauksissa niitä hallinnoivat kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöt. Konserniyhtiöiden maksut eläkesäätiöille suoritetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Valtuutetut aktuaarit ovat kussakin maassa suorittaneet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutuslaskelmat. Sveitsin järjestely Wärtsilällä on Sveitsissä paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukainen etuuspohjainen eläkejärjestely, johon osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä korkoeristä. Järjestelyä hoitaa eläkerahasto, jota johtaa yrityksen ulkopuolinen säätiön hallitus. Sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden vakuutetusta palkasta. Työnantajan maksama eläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan ja se kattaa keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta. Eläkesäätiön investointistrategiasta vastaa säätiön hallitus ja varat sijoitetaan tämän strategian sekä paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Järjestelyn muita riskejä valitun investointistrategian lisäksi ovat pidennys eliniän odotteessa sekä ennenaikainen kuolema tai vammautuminen. Eläkejärjestelyt on vakuutettu kuoleman ja vammautumisriskin osalta 31.12.2024. Inflaatiosta johtuva mahdollinen maksettavien eläkkeiden nousu on säätiön hallituksen harkintavallassa, kun maksettavan eläkkeen määrä ylittää lainsäädännössä määritetyn minimieläkkeen. Saksan järjestelyt Wärtsilällä on Saksassa paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä korkoeristä. Järjestelyjä on erilaisia, rahastoimattomista eläkerahaston hoitamaan järjestelyyn. Joissain järjestelyissä sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden palkasta, mutta osassa järjestelyitä vain työnantaja on maksuvelvollinen. Työnantajan maksama eläkemaksu voi vaihdella työntekijän iän, työsuhteen keston ja työntekijän aseman mukaan. Taloudellinen katsaus Järjestelyjen riskejä ovat pidennys eliniän odotteessa, ennenaikainen kuolema tai vammautuminen sekä mahdollisen eläkesäätiön varojen hallinnoimiseksi valittu investointistrategia. Inflaatiosta johtuva maksettavien eläkkeiden nousu tarkastetaan vuosittain. MEUR 2024 2023 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 71 71 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 153 146 Varojen käypä arvo -157 -151 Nettovelka taseessa 67 66 % Etuus- pohjaisen velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Sveitsi 41 65 Saksa 16 Muu Eurooppa 29 20 Aasia 13 15 Yhteensä 100 100 MEUR Etuus- pohjaisen velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuus- pohjainen nettovelka yhteensä Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2023 210 -142 71 Valuuttakurssimuutokset 4 -5 -1 Kirjattu tuloslaskelmaan: Kauden työsuoritukseen perustuva meno 7 7 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 1 1 Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä -1 -2 -2 Korkokulu (+) / korkotuotto (-) 7 -4 2 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman erissä: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto -3 -3 Kokemusperusteiset oikaisut 1 1 Taloudellisten oletusten muutokset 3 3 Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset 2 -2 Työnantajan maksusuoritukset -4 -4 Maksetut etuudet -13 8 -5 Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2023 220 -151 66 Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2024 220 -151 66 Valuuttakurssimuutokset -1 1 Muut muutokset -3 -3 Kirjattu tuloslaskelmaan: Kauden työsuoritukseen perustuva meno 8 8 Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä 1 1 Korkokulu (+) / korkotuotto (-) 7 -4 3 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman erissä: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto -5 -5 Kokemusperusteiset oikaisut 1 1 Taloudellisten oletusten muutokset 12 12 Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset 2 -2 Työnantajan maksusuoritukset -6 -6 Maksetut etuudet -15 9 -6 Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin -4 -4 Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2024 228 -158 67 Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin: % 2024 2023 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 17 16 Joukkovelkakirjat ja muut rahoitusinstrumentit 43 44 Kiinteistöt 20 19 Muut saamiset 20 21 Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset tilikauden lopussa ovat (ilmoitettu painotettuna keskiarvona): % 2024 2023 Diskonttauskorko 2,88 3,45 Palkkojen nousu 2,22 2,18 Eläkkeiden nousu 0,98 0,92 Taloudellinen katsaus 31.12.2024 etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 8 vuotta (8). Konserni odottaa maksavansa 3 miljoonaa euroa (3) etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana. Tulevaisuuden kuolleisuusolettama perustuu aktuaarien laskelmiin, jotka pohjautuvat kussakin maassa julkaistuihin tilastoihin ja kokemuksiin. Näiden perusteella arvioitu painotettu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä eläkeiän saavuttamisen jälkeen on seuraava: - 2024 2023 Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä tilikauden lopussa: miehet 17,2 17,4 naiset 19,2 19,6 Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä 20 vuoden kuluttua tilikauden päättymisestä: miehet 16,1 17,2 naiset 18,5 19,2 Jokaiselle merkittävälle vakuutusmatemaattiselle oletukselle tehdyt herkkyysanalyysit on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukosta käy ilmi miten muutokset vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, jotka olisivat olleet kohtuullisissa määrin mahdollisia tilikauden lopussa, olisivat vaikuttaneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin. Tehdyt herkkyysanalyysit soveltuvat vain etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin eikä etuuspohjaisiin eläkevelkoihin kokonaisuudessaan. Herkkyysanalyysi - Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelvoitteet, MEUR Muutokset oletuksissa 2024 2023 Diskonttauskorko kasvu 1% -25 -22 Diskonttauskorko lasku 1% 24 29 Palkkojen nousu kasvu 1% 7 8 Palkkojen nousu lasku 1% -6 -8 Eläkkeiden nousu kasvu 1% 18 14 Eläkkeiden nousu lasku 1% -8 -7 Taloudellinen katsaus 5. Pääomarakenne ja rahoituserät Osion sisältö: 5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN 5.3. RAHAVARAT 5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS 5.5. OMA PÄÄOMA 5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI 5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT 5.8. RAHOITUSRISKIT 5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Laadintaperiaatteet Eläkevelvoitteiden korkokustannukset raportoidaan tuloslaskelmalla rahoituskuluissa. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy myös liiketoimintaan liittymättömien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot. Muutokset Wärtsilä-konsernin lainaportfoliota vastaan otettujen korkosuojien käyvissä arvoissa kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. MEUR 2024 2023 Korkotuotot lainoista ja saamisista 1 4 Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 14 15 Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista eristä 33 10 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen arvonmuutokset -5 -3 Taloudellinen katsaus Valuuttakurssierot 0 2 Muut rahoitustuotot 1 3 Rahoitustuotot yhteensä 44 31 Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista -17 -18 Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista vuokrasopimusveloista -10 -8 Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista -33 -32 Nettokorot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä -3 -2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen arvonmuutokset -1 Valuuttakurssierot -2 Lainojen palkkiokulut -1 -2 Muut rahoituskulut -4 -5 Rahoituskulut yhteensä -73 -68 Yhteensä -29 -37 * Vuonna 2024 kurssieroihin sisältyi -2 miljoonaa euroa (-3) kurssieroa suojaamattomista sisäisistä lainoista. 5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN Laadintaperiaatteet Rahoitusinstrumentit Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvarat luokitellaan ja arvostetaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen luokittelu riippuu liiketoimintamallista ja omaisuuserän rahavirtaominaisuuksista. Rahoitusvelat luokitellaan ja arvostetaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusinstrumentit luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei niiden maturiteetti ylitä 12:ta kuukautta raportointipäivästä eteenpäin. Rahoitusinstrumentti kirjataan pois taseesta vain silloin, kun se lakkaa olemasta olemassa, eli kun sopimusperusteinen oikeus tai velvoite täytetään, kumotaan tai sen voimassaolo lakkaa. Rahoitusinstrumenttien tilanne arvioidaan kunakin raportointipäivänä. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusinstrumentit Rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät rahavarat, sijoitukset velkainstrumentteihin, yritystodistusohjelmat, myyntisaamiset ja muut saamiset. Omaisuuserät kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. Näiden omaisuuserien tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan lainan pääoman ja korkojen maksuja. Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkainstrumentteihin ja yritystodistuksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan neljännesvuosittain tulevaisuuteen katsoen sijoitusten erääntymispäivät ja vastapuoliluottoriskit huomioiden. Konserni soveltaa IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaatavista odotettavissa oleville luottotappioille. Sen mukaan saamisen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on aina arvostettava siihen liittyvää tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa saamisen koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Lisätietoa liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat. Rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat ja luotot. Nämä velat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä velkojen hankintaan liittyvillä transaktiomenoilla, ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää lyhentämällä velkaa sen maturiteetin aikaisilla diskontatuilla korkomaksuilla. Korkomenot kirjataan tuloslaskelmalla rahoituskuluihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusinstrumentit Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat sisältävät muut sijoitukset, muut lyhytaikaiset rahavarat ja johdannaisinstrumentit. Näihin sisältyy sijoitukset muihin yhtiöihin (listatut ja listaamattomat osakkeet). Kun tällaisia rahoitusvaroja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Operatiiviseen liiketoimintaan kuuluvien osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tuloslaskelmalla. Muiden osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Rahoitusvelat Taloudellinen katsaus Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaisinstrumentit, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Kun tällaisia rahoitusvelkoja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tietoja johdannaisinstrumenttien arvostusryhmistä sekä suojauslaskennan alla olevista rahoitusinstrumenteista esitetään liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit. 2024 MEUR Jaksotet - tuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulosvaikut - teisesti Tase -erien kirjanpito - arvot Käypä arvo Pitkäaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 6 6 6 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 10 10 10 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 2 2 2 Muut sijoitukset 17 17 17 Muut saamiset 1 1 1 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 1 018 1 018 1 018 Myynnissä olevat myyntisaamiset 1 1 1 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 1 1 1 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 2 2 2 Muut rahoitussaamiset 3 3 3 Rahavarat 1 538 16 1 554 1 554 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 2 566 49 2 616 2 616 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 624 624 621 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 8 8 8 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 142 142 142 Ostovelat 793 793 793 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 36 36 36 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 28 28 28 Muut rahoitusvelat 8 8 8 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1 567 72 1 639 1 636 * Vuonna 2024 konsernilla oli lisäksi 4 miljoonaa euroa rahavaroja arvostettuna jaksotettuun hankintamenoon liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin. 2023 MEUR Jaksotet - tuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulosvaikut - teisesti Tase -erien kirjanpito - arvot Käypä arvo Pitkäaikaiset rahoitusvarat Korolliset sijoitukset 4 4 4 Myyntisaamiset 2 2 2 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 13 13 13 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 4 4 4 Muut sijoitukset 19 19 19 Muut saamiset 1 1 1 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 989 989 989 Myynnissä olevat myyntisaamiset 2 2 2 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 20 20 20 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 12 12 12 Muut rahoitussaamiset 3 3 3 Rahavarat 809 10 819 819 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1 804 83 1 887 1 887 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 739 739 733 Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 12 12 12 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 119 119 119 Ostovelat 686 686 686 Johdannaiset, suojauslaskennan alla 3 3 3 Taloudellinen katsaus Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella 2 2 2 Muut rahoitusvelat 9 9 9 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1 553 16 1 569 1 563 Käypien arvojen hierarkia Laadintaperiaatteet Wärtsilä on luokitellut käyvän arvon määrittämisessä käytettyjen arvostusmenetelmien syöttötiedot seuraaville kolmelle tasolle: Taso 1: Rahoitusinstrumenttien noteeratut hinnat ovat suoraan ja säännöllisesti havainnoitavissa julkisesti toimivilta markkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä. Taso 2: Rahoitusinstrumenttien hinnat määritetään käyttämällä arvostusmenetelmää, jolle syöttötieto on suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa julkisilta arvopaperimarkkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä. Taso 3: Rahoitusinstrumentit on luokiteltu tasolle 3, jos arvostusmenetelmän syöttötietojen hinnat eivät ole julkisesti havainnoitavissa ja kun rahoitusinstrumentit arvostetaan yhteisön omalla arvostusmenetelmällä. Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen käytettävät arvostusmallit: • valuuttatermiinisopimusten käyvän arvon määrittely tilinpäätöspäivän termiinikursseilla • koronvaihtosopimusten käypien arvojen laskeminen havainnoitavissa olevien tuottokäyrien perusteella arvioituihin tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoihin • noteerattujen markkinahintojen tai välittäjän samankaltaisille instrumenteille tarjoamien hintojen käyttäminen - 2024 2023 MEUR Taso 2 Taso 3 Taso 2 Taso 3 Rahoitusvarat Muut sijoitukset 17 19 Korolliset sijoitukset, pitkäaikaiset 4 Muut saamiset, pitkäaikaiset 1 1 Johdannaiset 15 49 Rahoitusvelat Korolliset velat, pitkäaikaiset 621 733 Johdannaiset 72 16 * Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon taseessa. Lisätietoja rahoitusveloista esitetään liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Muut sijoitukset Muut sijoitukset sisältävät käypään arvoon arvostettuja noteeraamattomia osakkeita. Näitä sijoituksia tarkastellaan DCF-mallien avulla, joissa kriittiset oletukset liittyvät WACC:in tasoon ja odotettuihin rahavirtoihin osingoista. Eri skenaarioilla saadaan kuitenkin niin erilaisia tuloksia, että johdon arvioiden mukaan jaksotettuun hankintamenoon arvostaminen on lähinnä käypää arvoa. MEUR 2024 2023 Kirjanpitoarvo 1.1. 19 19 Osakkeiden myynti -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 17 19 Vuonna 2024 noteeraamattomien muiden osakkeiden (taso 3) hankintameno oli 17 miljoonaa euroa (19), ja niiden markkina-arvo oli 17 miljoonaa euroa (19). 5.3. RAHAVARAT Laadintaperiaatteet Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista rahavaroista. Muut lyhytaikaiset rahavarat ovat lyhytaikaisia likvidejä sijoituksia, joiden arvo vaihtelee vähäisessä määrin ja joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintahetkestä. Käteisvarat ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Muut käteissijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon lukuun ottamatta sijoituksia yritystodistuksiin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin cash pool -tileihin liittyvät luotot sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. MEUR 2024 2023 Rahat ja pankkisaamiset 1 538 809 Muut rahavarat 16 10 Yhteensä 1 554 819 Taloudellinen katsaus * 196 miljoonaa euroa (185) rahoista ja pankkisaamisista on maissa, joissa kotiuttamista on rajoitettu paikallisella lainsäädännöllä, eikä raha näin ollen ollut välittömästi emoyhtiön käytettävissä. Paikallisesti rahojen ja pankkisaamisten käyttöä ei kuitenkaan ole rajoitettu. Lisäksi konsernilla oli vuonna 2024 4 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin. 5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS Korolliset nettovelat MEUR 2024 2023 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 215 224 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 409 515 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 43 44 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 99 76 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät korolliset velat 15 Korolliset velat yhteensä 781 858 Korolliset saamiset -4 Rahavarat -1 554 -819 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat -4 Korolliset saamiset yhteensä -1 558 -823 Korolliset nettovelat yhteensä -777 35 Nettovelan täsmäytys 2024 MEUR Kirjanpi- toarvo 1.1.2024 Raha- virrat Valuutta - kurssi- muutok- set Muut muutok- set Yrityshan - kinnat ja yritys- myynnit Kirjanpi- toarvo 31.12. 2024 Vuokrasopimusvelat 268 -60 1 65 273 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 515 -99 -7 409 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 76 23 -1 99 Korolliset saamiset -4 4 Rahavarat -819 -736 -2 -1 557 Nettovelka 35 -868 -9 65 -777 * 31.12.2024 vuokrasopimusvelat sisältää 15 miljoonaa euroa ja rahavarat 4 miljoonaa euroa liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin. 2023 MEUR Kirjanpi- toarvo 1.1.2023 Raha- virrat Valuutta - kurssi- muutok- set Muut muutok- set Yrityshan - kinnat ja yritys- myynnit Kirjanpi- toarvo 31.12. 2023 Vuokrasopimusvelat 266 -55 -2 59 268 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 517 15 -17 515 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 166 -98 -2 2 7 76 Korolliset saamiset -4 1 -4 Rahavarat -464 -379 19 4 -819 Nettovelka 481 -517 -1 61 11 35 5.5. OMA PÄÄOMA Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvista eristä ja kertyneistä voittovaroista. Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä Vuoden 2024 alussa yhtiön hallussa oli yhteensä 2 700 000 omaa osaketta. Hankitut osakkeet käytetään Wärtsilä Oyj Abp:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Vuoden aikana käytettiin 57 425 omaa osaketta osakeperusteisten maksujen maksamiseen, joten kauden lopussa niitä oli 2 642 575. MEUR Osakepääoma Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Yhteensä 1.1.2023 336 61 397 31.12.2023 336 61 397 31.12.2024 336 61 397 Taloudellinen katsaus Osakkeiden ja äänien lukumäärä Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1.1.2024 589 023 390 Osakkeina suoritetut osakeperusteiset maksut 57 425 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 589 080 815 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana 589 071 715 Wärtsilän osakkeella ei ole nimellisarvoa. Wärtsilällä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni yhtiökokouksessa ja niillä on yhtälainen oikeus osingonjakoon. Osakepääoma Osakeannin yhteydessä yhtiön saamat osakkeen merkintähinnat kirjataan osakepääomaan, ellei osakeantipäätöksen yhteydessä olla päätetty, että osa merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto on sidottua omaa pääomaa. Sitä voidaan alentaa noudattaen, mitä osakepääoman alentamisesta säädetään osakeyhtiölaissa. Osakepääomaa voidaan myös korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta. Muuntoerot Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään myös omassa pääomassa. Lisäksi omassa pääomassa esitetään tytäryrityksen nettoinvestoinneista ja pitkäaikaisesta tytäryhtiölainasta ilman sovittua suorituspäivää syntyvät muuntoerot. Muuntoerojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset, jos suojaus on tehokas, täyttää suojauslaskennan edellytykset ja suojaussuhde jatkuu edelleen. Muutokset arvonmuutosrahastoon sisältyvissä erissä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. MEUR Valuutta - johdannaisten suojat Korko - suojat Rahavirta - suojat yhteensä Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, brutto -7 21 13 Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot 1 -4 -4 Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, netto -7 17 9 Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä 3 3 Käyvän arvon muutokset 27 -7 20 Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot -3 1 -2 Arvonmuutosrahasto 31.12.2023, netto 20 11 31 Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä 14 14 Käyvän arvon muutokset -77 -3 -80 Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot 12 1 13 Arvonmuutosrahasto 31.12.2024, netto -31 8 -23 Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat Laadintaperiaatteet Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat osingot esitetään velkana konsernitilinpäätöksessä. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0, 44 euroa osakkeelta. Näin osingonjako on yhteensä 259 miljoonaa euroa 31.12.2024 ulkona olevien osakkeiden mukaisesti. Jäljelle jäävä osa kertyneistä voittovaroista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tilikauden 2023 voitosta jaettiin osinkona 0,32 euroa osakkeelta osingonjaon ollessa yhteensä 188 miljoonaa euroa. Jäljelle jäänyt osa kertyneistä voittovaroista jätettiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Lisätietoja omasta pääomasta esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liitetiedossa 10. Oma pääoma. Taloudellinen katsaus 5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI 2024 Lyhyt - aikainen Pitkä- aikainen MEUR < 1 vuosi 1–3 vuotta 3–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä Lainat muilta rahoituslaitoksilta 99 201 156 52 508 Vuokrasopimusvelat 55 85 59 121 320 Ostovelat 793 793 Korkojohdannaiset, velat 81 108 2 0 192 Korkojohdannaiset, saatavat -66 -102 -6 0 -174 Valuttatermiinit, velat 2 418 2 418 Valuttatermiinit, saatavat -2 368 -2 368 Muut velat 8 8 Yhteensä 1 020 292 211 173 1 696 * Arvioidut korkokustannukset yhteensä 12 16 7 1 35 Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat 1 032 307 218 174 1 731 2023 Lyhyt - aikainen Pitkä- aikainen MEUR < 1 vuosi 1–3 vuotta 3–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä Lainat muilta rahoituslaitoksilta 75 239 200 75 590 Vuokrasopimusvelat 53 81 58 128 320 Ostovelat 686 686 Korkojohdannaiset, velat 5 87 103 196 Korkojohdannaiset, saatavat -6 -76 -104 -1 -188 Valuttatermiinit, velat 1 953 1 953 Valuttatermiinit, saatavat -1 978 -1 978 Muut velat 9 9 Yhteensä 797 331 258 202 1 588 * Arvioidut korkokustannukset yhteensä 16 23 10 2 53 Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat 813 354 268 204 1 641 * Pitkäaikaisten lainojen korkokulut lasketaan tilikauden päättyessä vallitsevien keskimääräisten korkojen perusteella. Rahoitusvelkojen käyvät arvot sekä lisätietoa rahoitusvelkojen arvostusryhmistä on esitetty liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. 5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT Laadintaperiaatteet Johdannaiset ja suojauslaskenta Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan kunkin raportointikauden päättymispäivän mukaiseen käypään arvoon. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmalle johdannaisen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Wärtsilässä on käytössä ohjeistus, jonka avulla kytketyt johdannaiset tunnistetaan. Suojauslaskenta Wärtsilä suojaa myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtojen nettopositioita valuuttatermiineillä tai -optioilla sekä soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa enemmistöön näistä valuuttatermiineistä. Termiinipisteet jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle ja kirjataan tuloslaskelmaan muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos suoja on kokonaan tai osittain lopetettu, lopetettu osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovellettavan strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin. Wärtsilä määrittää valuuttajohdannaisten suojaussuhteet joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen suojaksi tai kiinteäehtoisen sitoumuksen suojaksi. Suojauslaskentasuhteet määritellään niihin liittyvän saamisen tai velan kirjaamishetkeen saakka. Taloudellinen katsaus Konserni käyttää määritettyjä suojia valuuttajohdannaisiin, joissa suojausinstrumentin ja suojauskohteen keskeiset ehdot, valuutta sekä määrä täsmäävät tai lähes täsmäävät. Lisäksi suojaussuhteen dokumentaatio sisältää ajanjakson, jonka aikana ennustetuilla liiketoimilla odotetaan olevan vaikutusta tuloslaskelmaan. Suojausaste on yleensä 100%. Koska alla olevat riskit täsmäävät, suojausinstrumenttien katsotaan kumoavan kaikki suojattuihin liiketoimiin liittyvät muutokset. Wärtsilä tunnistaa, että suojattujen liiketoimien viivästymiset tai peruuntumiset saattavat aiheuttaa tehottomuutta. Wärtsilä kuitenkin soveltaa jatkostrategiaa, jonka mukaan johdannaisia jatketaan tai päätetään ennenaikaisesti, jotta alla olevat liiketoimet saadaan täsmäämään. Suojauksen tehokkuutta koskevia vaatimuksia arvioidaan IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti huomioiden vaatimukset taloudelliseen suhteeseen, luottoriskiin ja suojausasteeseen liittyen. Ulkopuoliset suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään yksi vuosi) ja käyttäen vain korkean luottoluokituksen vastapuolia, joten vastapuoliriskillä on vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien instrumenttien, suojausten ja alla olevien rahavirtojen nykyarvojen muutokset eivät aina täysin kumoa toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin konsernitasolla. Myös korkosuojiin voidaan soveltaa suojauslaskentaa. Näissä tapauksissa kriittiset ehdot, vaihtuvakorkoinen viitekorko ja lyhennyssuunnitelma täsmäävät, joten suojauksen odotetaan olevan erittäin tehokas. Koska vain korkean luottoluokituksen omaavia vastapuolia hyödynnetään ISDA-yleissopimuksen mukaisesti, vastapuoliluottoriskillä odotetaan olevan minimaalinen vaikutus suojan arvostukseen. Rahavirran suojaaminen Jos johdannaissopimus on määritetty rahavirtaa suojaavaksi ja se täyttää rahavirtasuojan vaatimukset, siihen liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jotka esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Valuuttatermiinien osalta spot-osuus sisältyy suojaussuhteeseen, kun termiinipisteet on jätetty suojan määrittämisen ulkopuolelle. Muiden laajan tuloksen erien kautta johdannaisiin liittyvään arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään samalla raportointikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat. Suojausten nettopositioiden tulos raportoidaan omalla rivillään tuloslaskelmassa. Suojauslaskennan oikaisut on kirjattu suojauskohteen mukaisesti sopimukseen perustuviin varoihin, sopimukseen perustuviin velkoihin ja varastoihin. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Korkoerosta johtuvat valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset (termiinipisteiden vaikutus) kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Vuokrasopimuksen rahavirran suojaus vaihtuvaa korkoa vastaan sisältyy tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin tuottoihin sekä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Lisätietoja rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksista esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma, ja lisätietoja rahavirtasuojausten tehottomasta osuudesta esitetään liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut. Konserni soveltaa suojauslaskentaa enemmistöön valuuttatermiineistä. Avoimet operatiiviset valuuttapositiot sisältäen rahoituksen suojataan johdannaisilla alla olevan mukaisesti. Suojattavien valuuttaerien ja suojausinstrumenttien nimellisarvot 2024 2023 MEUR Suojaus- laskentaa vastaan Netto- velkoja vasten Muita kohteita vastaan Suojaus- laskentaa vastaan Netto- velkoja vasten Muita kohteita vastaan Valuuttatermiinit, nimellisarvo (molemmat valuutat) EUR 1 578 478 290 1 276 527 157 USD 963 201 663 305 NOK 222 209 196 96 GBP 75 76 12 54 88 17 CHF 180 187 114 90 8 CNY 2 8 58 10 AUD 5 18 5 9 MXN 51 72 12 SGD 13 6 7 3 SEK 11 1 21 28 1 9 CAD 25 31 14 Muut valuutat 69 102 38 26 Valuuttajohdannaisten kokonaismäärä (nimelisarvo) 1 598 478 317 1 278 527 161 * Euroa ei pidetä valuuttariskinä emoyhtiölle. ** Muut valuutat eivät sisällä merkittäviä yksittäisiä valuuttoja. Nettovelat sisältävät emoyhtiön antamat ei-euromääräiset sisäiset lainat ja talletukset. Suojauslaskentaa on sovellettu 1 598 miljoonan euron (1 278) arvosta valuuttatermiineihin. Suojaukseen ei käytetty optioita vuosina 2024 tai 2023. Viiden prosentin valuuttakurssiliikkeen vaikutus näiden johdannaisten arvostukseen aiheuttaisi noin 105 miljoonan euron (66) muutoksen konsernin omaan pääomaan. Koska kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset on suojattu, operatiivisen toiminnan tuloksen herkkyys valuuttakurssimuutoksille (sisäinen rahoitus pois lukien) oletetaan olevan vähäinen. Taloudellinen katsaus Rahavirtasuojaukseen liittyvistä valuuttatermiineistä on kirjattu -77 miljoonaa euroa (27) rahavirran suojauksen arvonmuutoksena muihin laajan tuloksen eriin sekä vuonna 2023 -9 miljoonaa euroa kirjattiin tuloslaskelmaan tuottoina nettopositioiden suojista. -1 miljoona euroa (-2) on kirjattu taseeseen sopimukseen perustuvien velkojen muutoksena. Vuoden lopussa sopimukseen perustuviin velkoihin oli kirjattu rahavirtasuojaukseen liittyviä termiinejä -5 miljoonaa euroa (-4). Vuonna 2023 on lopetettuihin rahavirtasuojiin liittyen kirjattu nettona -6 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. 2024 2023 MEUR Suojatut raha- virrat, netto- määrä Suo- jauk- set, netto- määrä Suo- jauk- set, brutto- määrä Suojatut raha- virrat, netto- määrä Suo- jauk- set, netto- määrä Suo- jauk- set, brutto- määrä Nimellisarvot EUR 536 567 1 578 262 274 1 276 USD 959 957 963 582 578 663 NOK 192 192 222 165 161 196 GBP 77 75 75 29 31 54 MXN 55 51 51 73 72 72 DKK 40 40 43 14 10 10 SEK 15 11 11 4 8 28 CNY 1 2 2 5 9 58 AUD 2 5 5 23 18 18 SGD 17 13 13 11 7 7 CHF 146 146 180 100 99 114 CAD 23 25 25 29 31 31 Muut 30 22 26 31 28 28 Yhteensä 2 092 2 107 3 195 1 328 1 327 2 556 MEUR 2024 2023 Valuuttatermiinit, joihin sovelletaan suojauslaskentaa 2024 - 1 278 2025 1 598 - Ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat vuosittain (suojattu) 2024 - 2 075 2025 2 899 384 2026 626 94 2027 184 45 2028 57 1 * Vertailukauden osalta sisältää 2028 ja siitä myöhemmin. Johdannaisinstrumentit MEUR 2024 joista suljettu 2023 joista suljettu Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot (taso 2) Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla 118 118 Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella 50 50 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 153 160 Netotettava termiinikauppa (NDF), suojauslaskennan alla 4 Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla 1 594 949 1 278 667 Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella 795 207 688 238 Yhteensä 2 714 1 156 2 294 905 Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2) Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla 10 13 Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella 2 4 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -22 -12 Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla -35 17 Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella -12 10 Yhteensä -57 33 Lisäksi konsernilla oli kuparifutuureja 1 665 tonnia (1 130), joiden arvo oli 14 miljoonaa euroa (9). Valuuttatermiinit suojaavat transaktioriskiltä ja erääntyvät seuraavan 12 kuukauden (12) aikana. Valuuttatermiini on suljettu, kun rahavirrat samassa valuutassa samalla arvopäivällä kompensoivat toisiaan. Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja niiden keskimääräinen juoksuaika on 62 kuukautta (57). Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 24 kuukautta (36). Taloudellinen katsaus Muutokset korkojohdannaisten markkina-arvossa kirjataan yleensä välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kuitenkin 118 miljoonan euron (122) suuruiseen koronvaihtosopimukseen, joka erääntyy 2031. Kyseinen korkosuoja vaihtaa ison vuokrasopimusvelan korkomaksut muuttuvista kiinteisiin. Koska suojalla ja sen perustana olevalla rahavirralla on täsmäävät keskeiset ehdot, ja suojaussuhde on 1:1, suojauksen odotetaan olevan täysin tehokas. Vuoden 2024 aikana rahavirtasuojan käyvän arvon muutosta on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin 10 miljoonaa euroa (14). Toteutune ita ja kertyneitä korkoja on kirjattu 3 miljoonaa euroa (3) tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina ja 1 miljoona euroa (1) rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Vuonna 2024 ja 2023 ei tunnistettu kytkettyjä johdannaisia. Normaalisti kaikki konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien netotusvaatimuksia. Alla olevassa taulukossa on kyseisten sopimusten alla tehtyjen rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvot. MEUR 2024 2023 Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla Varat Koronvaihtosopimukset 12 17 Valuuttatermiinit 3 32 Yhteensä 15 49 Velat Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -22 -12 Valuuttatermiinit -49 -4 Kuparijohdannaiset -1 Yhteensä -72 -16 Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla Varat 7 41 Velat -64 -8 Yhteensä -57 33 5.8. RAHOITUSRISKIT Yleistä Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata. Valuuttariski Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään tytäryhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja ostojen kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä pääasiassa kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat. Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2025 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta. Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit. Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 1 261 miljoonaa euroa (989). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 805 miljoonaa euroa (785). Vuonna 2024 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista. Taloudellinen katsaus Vuonna 2024 54% (57) myynnistä ja 53% (52) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 32% (28) myynnistä ja 23% (24) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat. Koska Wärtsilän toiminta on globaalia , siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2024 on listattu alle. 2024 - Tase Arvioidut rahavirrat MEUR Konserni saa perus- valuuttaa Konserni maksaa perus- valuuttaa Konserni saa perus- valuuttaa Konserni maksaa perus- valuuttaa Netto EUR/USD 173 250 225 1 425 1 276 EUR/NOK 75 42 344 1 376 USD/NOK 28 10 422 440 EUR/CNY 26 23 124 127 EUR/GBP 28 33 64 22 37 EUR/CHF 17 6 97 108 EUR/DKK 6 9 94 91 USD/HKD 6 12 88 82 EUR/SGD 16 17 41 41 EUR/HKD 11 10 39 1 39 EUR/JPY 11 7 35 7 32 USD/MXN 5 2 50 53 EUR/CAD 4 9 6 34 33 EUR/AED 14 9 26 31 USD/CNY 3 1 24 19 7 USD/JPY 3 2 37 38 2023 Tase Arvioidut rahavirrat MEUR Konserni saa perus- valuuttaa Konserni maksaa perus- valuuttaa Konserni saa perus- valuuttaa Konserni maksaa perus- valuuttaa Netto EUR/USD 109 159 140 907 817 EUR/NOK 69 42 218 1 244 USD/NOK 14 303 318 EUR/CNY 19 21 85 16 67 EUR/GBP 25 40 61 7 38 USD/MXN 18 9 78 87 EUR/CHF 24 14 54 64 EUR/HKD 9 11 55 1 52 USD/HKD 1 2 71 71 EUR/DKK 7 7 57 1 56 GBP/USD 44 5 18 21 EUR/JPY 11 7 42 3 43 EUR/SGD 17 14 31 33 EUR/AED 27 9 23 1 40 EUR/SEK 22 7 27 42 EUR/AUD 9 9 37 2 34 Konserni saa perusvaluuttaa: ● jos toimintavaluutta on EUR, velka on USD-valuutassa ● jos toimintavaluutta on USD, saaminen on EUR-valuutassa Konserni maksaa perusvaluuttaa: ● jos toimintavaluutta on EUR, saaminen on USD-valuutassa ● jos toimintavaluutta on USD, velka on EUR-valuutassa Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden paikallisissa valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla oli seuraavat rahoitukseen liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2024. Taloudellinen katsaus 2024 2023 MEUR Velat Talletukset Netto Velat Talletukset Netto Konsernin sisäiset velat/talletukset USD 27 242 216 41 354 313 GBP 102 27 76 113 25 88 CHF 188 188 90 90 MXN 8 5 3 3 16 13 AUD 1 1 5 5 SGD 9 9 8 8 CNY 11 11 10 10 CAD 9 8 17 17 Muut valuutat 1 1 1 1 Ulkopuoliset velat/talletukset JPY 153 160 160 160 Yhteensä 478 304 672 408 436 703 * Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja. ** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla. Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasiliassa, Filippiineillä ja Etelä-Koreassa, on suojaamattomia EUR- tai USD-määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 61 miljoonaa euroa (68). Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä. Konsernille merkittävimmät valuutat on esitetty liitetiedossa 6.6. Tilinpäätöskursseja. Korkoriski Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia. Korollinen velka oli vuoden 2024 lopussa 508 miljoonaa euroa (590). Keskikorko oli 2,6% (3,0) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 5 kuukautta (7). Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla. MEUR 2024 2023 Kiinteäkorkoiset lainat 100 108 Vaihtuvakorkoiset lainat 408 483 Johdannaiset 127 127 Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), % 45 40 Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 2 miljoonan euron (5) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 3 miljoonan euron (4) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset). Molemmissa analyyseissä on käytetty 31.12.2024 mukaista velkasalkkua. Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen ja niihin liittyvien koron- ja valuutanvaihtosopimusten viitekorkoja muutettiin sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu. Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Tietoa korkojohdannaisista on annettu liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla. Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät: • Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 642 miljoonaa euroa (644). • Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 miljoonaa euroa (850). Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 30 kuukautta (37) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 32 kuukautta (31). Lisätietoa liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Taloudellinen katsaus Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Kaikki ovat maineikkaita ja luottokelpoisia pankkeja, jotka ovat sijoittajina toimineet ja/tai osallistuneet toimittajarahoitusohjelmiin osana tavanomaista ja jatkuvaa tarjontaansa. Ei ole mitään syytä olettaa, että pankit eivät tulevaisuudessa haluaisi tai pystyisi tarjoamaan näitä ohjelmia. Jos pankki odottamattomasti vetäytyisi tai alentaisi osallistumistaan, Wärtsilä voisi järjestää toimittajarahoitusohjelmia toimittajilleen muiden pankkiensa kautta. Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 642 miljoonaa euroa (644) sekä rahavaroja 4 miljoonaa euroa myytävänä oleviin omaisuueriin liittyen. 31.12.2024 ja 31.12.2023 yritystodistuksia ei ollut käytössä. Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla. Vahvistetut luottolimiittisopimukset MEUR 2024 2023 Vuosi Erääntyvät Käytet- tävissä (kauden lopussa) Erääntyvät Käytet- tävissä (kauden lopussa) 2023 - - 644 2024 642 130 514 2025 100 542 100 414 2026 102 440 104 310 2027 140 300 140 170 2028 120 180 120 50 2029 150 30 50 2030 30 - Luottoriski Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille. Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista. Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita. Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2024 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä. Odotetut luottotappiot on esitetty liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat. Osakehintariski Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. Pääomarakenteen hallinta Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin. MEUR 2024 2023 Korolliset velat yhteensä 781 858 Korolliset saamiset yhteensä -1 558 -823 Korolliset nettovelat yhteensä -777 35 Oma pääoma yhteensä 2 531 2 232 Nettovelkaantumisaste -0,31 0,02 Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta: Taseen loppusumma 7 694 6 803 Taloudellinen katsaus Saadut ennakot -923 -774 6 770 6 030 Omavaraisuusaste, % 37,4 37,0 Yllä olevan taulukon luvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat. Lisätietoa korollisista nettoveloista liitetiedossa 5.4. Nettovelan täsmäytys. Taloudellinen katsaus 6. Konsernirakenne Osion sisältö: 6.1. TYTÄRYHTIÖT 6.2. YRITYSHANKINNAT 6.3. YRITYSMYYNNIT 6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT 6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN 6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA 6.1. TYTÄRYHTIÖT Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, jotka ovat konsernin määräysvallassa. Konsernilla on määräysvalta yhtiöön silloin, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai muista vastaavista oikeuksista, konserni ottaa huomioon kaikki asianmukaiset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimusjärjestelyt, äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet, arvioidessaan, onko sillä määräysvaltaa yhtiöön. Konserni arvioi määräysvaltansa yhtiöön uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat siihen, että määräysvallan osatekijöissä on tapahtunut muutoksia. Hyperinflaatiosta kärsivissä maissa toimivien tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot oikaistaan standardin IAS 29 mukaisesti silloin, kun hyperinflaation vaikutusta konsernitilinpäätökseen pidetään olennaisena. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Maantie- teellinen alue Yhtiön nimi Kotimaa Toiminnot Omis- tus- osuus % Eurooppa Wärtsilä Cyprus Limited Kypros Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Danmark A/S Tanska Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Lyngsø Marine A/S Tanska Myynti ja huolto 100,0 Taloudellinen katsaus Wärtsilä BLRT Estonia Oü Viro Myynti ja huolto 51,7 Wärtsilä Energy Storage Finland Oy Suomi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Finland Oy Suomi Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Projects Oy Suomi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Solutions Oy Suomi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Technology Oy Ab Suomi Holding 100,0 Wärtsilä Voyage Oy Suomi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä France S.A.S. Ranska Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Mediterranean SAS Ranska Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Deutschland GmbH Saksa Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä SAM Electronics GmbH Saksa Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Serck Como GmbH Saksa Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Germany GmbH Saksa Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage GmbH Saksa Myynti ja huolto 100,0 Ships Electronic Services Ltd Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Defence Solutions Ltd Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Uusi Wartsila Energy Storage UK Limited Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Guidance Marine Ltd Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä UK Limited Yhdistynyt kuningaskunta Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage UK Limited Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Water Systems Ltd Yhdistynyt kuningaskunta Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Greece S.A. Kreikka Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Hungary Kft. Unkari Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Limited Irlanti Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä APSS S.r.l Italia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Italia S.p.A. Italia Myynti ja huolto 100,0 Trident Italia Srl Italia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Moss AS Norja Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Norway AS Norja Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Gas Solutions Norway AS Norja Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Valmarine AS Norja Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Polska Sp. z o.o Puola Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Portugal, S.A. Portugali Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Voyage doo Beograd Serbia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Ibérica S.A. Espanja Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Burriel Navarro, S.L. Espanja Myynti ja huolto 100,0 Trident Las Palmas S.L. Espanja Myynti ja huolto 100,0 Uusi Wärtsilä Gas Solutions Sweden AB Ruotsi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Sweden AB Ruotsi Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Sweden AB Ruotsi Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Services Switzerland AG Sveitsi Myynti ja huolto 100,0 Quantiparts B.V. Alankomaat Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Netherlands B.V. Alankomaat Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Trident B.V. Alankomaat Myynti ja huolto 100,0 Amerikka Wärtsilä Argentina S.A. Argentiina Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Brasil Ltda. Brasilia Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Altyn Consulting Inc. Kanada Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Canada Inc. Kanada Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Chile Ltda. Chile Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Colombia S.A. Kolumbia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Dominicana, S.R.L. Dominikaaninen tasavalta Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Ecuador S.A. Ecuador Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä El Salvador, S.A. De C.V. Guatemala Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Operations Guyana Inc. Guyana Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä de Mexico S.A. de C.V. Meksiko Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Panama Services, S.A. Panama Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Peru S.A. Peru Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Caribbean, Inc. Puerto Rico Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Uruguay S.A. Uruguay Myynti ja huolto 100,0 Defense Maritime Solutions, Inc. USA Myynti ja huolto 100,0 Guidance Marine LLC USA Myynti ja huolto 100,0 LOCK-N-STITCH Inc. USA Myynti ja huolto 100,0 Uusi NACOS USA, LLC USA Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Energy Storage, Inc. USA Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Voyage Americas Inc USA Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä North America, Inc. USA Myynti ja huolto 100,0 Aasia Taloudellinen katsaus PT. Wärtsilä Indonesia Indonesia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Azerbaijan LLC Azerbaidzan Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Bangladesh Limited Bangladesh Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Management (Shanghai) Co., Ltd. Kiina Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Propulsion (Wuxi) Company Limited Kiina Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Services (Shanghai) Co. Ltd. Kiina Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Suzhou Limited Kiina Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Shanghai Co., Ltd. Kiina Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä China Ltd. Hong Kong Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä India Private Limited Intia Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Japan Ltd. Japani Tuotanto, myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Malaysia Sdn. Bhd. Malesia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Myanmar Company Ltd. Myanmar Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Pakistan (Private) Limited Pakistan Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Philippines Inc. Filippiinit Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Doha L.L.C. Qatar Myynti ja huolto 49,0 Wärtsilä Power Contracting Company Ltd. Saudi-Arabia Myynti ja huolto 60,0 Uusi NACOS Marine Singapore Pte. Ltd. Singapore Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Singapore Pte Ltd Singapore Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Voyage Pacific Pte Ltd Singapore Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Korea Ltd. Etelä-Korea Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Lanka (Pvt) Limited Sri Lanka Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Taiwan Ltd. Taiwan Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä - ENPA A.S. Turkki Myynti ja huolto 51,0 Wärtsilä Gulf FZE Yhdistyneet arabiemiirikunnat Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Hamworthy Middle East (FZE) Yhdistyneet arabiemiirikunnat Myynti ja huolto 100,0 Wartsila LLC Yhdistyneet arabiemiirikunnat Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Ships Repairing & Maintenance LLC Yhdistyneet arabiemiirikunnat Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Voyage Middle East DMCEST Yhdistyneet arabiemiirikunnat Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Samarkand Energy LLC Uzbekistan Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Vietnam Company Limited Vietnam Myynti ja huolto 100,0 Muut Wärtsilä Australia Pty Ltd. Australia Myynti ja huolto 100,0 Uusi Wartsila Energy Storage Australia Pty Ltd Australia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Burkina Faso Burkina Faso Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Central Africa Plc Kamerun Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Installations and Constructions Egypti Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Central Africa Gabon Gabon Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä West Africa Guinea S.A. Guinea Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Eastern Africa Limited Kenia Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Energy Mauritanie SAU Mauritania Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Mauritanie SA Mauritania Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Mocambique Limitada Mosambik Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Muscat S.P.C Oman Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä New Zealand Ltd Uusi-Seelanti Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä Marine & Power Services Nigeria Limited Nigeria Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä PNG Limited Papua-Uusi-Guinea Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä West Africa S.A. Senegal Myynti ja huolto 100,0 Wartsila Southern Africa Proprietary Ltd Etelä-Afrikka Myynti ja huolto 100,0 Wärtsilä South Africa Pty Ltd Etelä-Afrikka Myynti ja huolto 75,0 Wärtsilä Tanzania Limited Tansania Myynti ja huolto 100,0 * Vaikka omistusosuusprosentti on alle 100, konsernilla katsotaan olevan täysi määräysvalta tytäryhtiöön. Määräysvallattomien omistajien osuus konsernin toiminnoista ja rahavirroista ei ole olennainen yksittäisten tytäryhtiöiden osalta. Listassa ei ole mukana sellaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai varoihin. Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen täydellinen luettelo sisältyy emoyhtiön virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. 6.2. YRITYSHANKINNAT Laadintaperiaatteet Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tällöin luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä, jossa Wärtsilällä on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden Taloudellinen katsaus suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä hankintaan liittyviä menoja. Ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja. Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut aineettomat hyödykkeet koostuvat yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi määritelty ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden viimeisenä päivänä, ja tästä aiheutuva tappio tai voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi määriteltyä ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saattaa edellyttää arvioita hankittujen varallisuuserien käyvästä arvosta ja toteutuneiden ehdollisten vastikkeiden määrästä. 2024 Vuonna 2024 ei tehty yrityshankintoja. 2023 Vuonna 2023 ei tehty yrityshankintoja. 6.3. YRITYSMYYNNIT Laadintaperiaatteet Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kunnes määräysvalta on menetetty. 2024 Vuonna 2024 ei tehty yritysmyyntejä. 2023 1.5.2023 Wärtsilä myi American Hydro -liiketoimintayksikkönsä Enprotech Corp:lle, joka on pörssinoteeratun ITOCHU Corporationin (ITC) täysin omistama tytäryhtiö. Yritysmyynnistä ilmoitettiin joulukuussa 2022. American Hydro -liiketoimintayksikön luokittelu vuonna 2022 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vaikutti tilikauden 2022 tulokseen -24 miljoonaa euroa. American Hydro -liiketoimintayksikkö kuului Portfolio Businessiin. 6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT Laadintaperiaatteet Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat esitetään erikseen taseessa, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta. Taloudellinen katsaus 2024 Wärtsilä on luokitellut Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä ANCS-liiketoimintayksikön ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group AB:lle. ANCS on maailmanlaajuinen johtaja merinavigoinnin ja automaation innovatiivisissa laitteisto- ja ohjelmistoteknologioissa. Ratkaisuihin kuuluvat integroidut navigointi- ja automaatiojärjestelmät, edistykselliset anturit, jotka parantavat turvallisuutta ja tilannetietoisuutta, sekä dynaamiset paikannusjärjestelmät, joiden avulla alus voidaan asemoida tarkasti. Wärtsilä hankki ANCS:n vuonna 2015 osana Marine Systems Internationalia. Vuonna 2024 ANCS:n liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen RTY:lle Portfolio Business johtuen uudesta organisaatiorakenteesta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvon alentumisia, joista 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin. Vuoden 2024 viimeisen neljänneksen aikana Wärtsilä arvioi onko tapahtunut muutosta niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvioinnin seurauksena Wärtsilä kirjasi 20 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen muihin pitkäaikaisiin varoihin liittyen. Peruutus on kirjattu oikaisuksi tuloslaskelman erään poistot ja arvonalentumiset ja sitä pidetään vertailukelposuuteen vaikuttavana eränä. Kaupan täytäntöönpanon odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. ANCS kuuluu Portfolio Businessiin. Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi. 2023 Heinäkuusta 2022 lähtien tietyt pitkäaikaiset varat liittyen nelitahtimoottoreiden tuotannon päättymiseen Triestessä, Italiassa, on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Triesten moottorituotanto kuuluu Marine Poweriin. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi. Tase -erät MEUR 31.12.2024 31.12.2023 Pitkäaikaiset varat Muut aineettomat hyödykkeet 25 Aineelliset hyödykkeet 2 5 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 Laskennalliset verosaamiset 3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 45 5 Lyhytaikaiset varat Vaihto -omaisuus 77 Myyntisaamiset 44 Verosaamiset 1 Sopimukseen perustuvat varat 9 Muut saamiset 5 Rahavarat 4 Lyhytaikaiset varat yhteensä 139 Myytävänä olevat omaisuuserät 184 5 Pitkäaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 12 Laskennalliset verovelat 7 Eläkevelvoitteet 4 Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 Lyhytaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 3 Varaukset 8 Ostovelat 18 Verovelat 1 Sopimukseen perustuvat velat 53 Muut velat 26 Lyhytaikaiset velat yhteensä 109 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 132 Taloudellinen katsaus Nettovarat 52 5 6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN Laadintaperiaatteet Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta merkitsee yleensä sitä, että konsernilla on 20–50% yrityksen äänivallasta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen sopimukseen. Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan aluksi hankintamenoon, ja hankintameno kasvaa tai vähenee osakkuusyrityksen nettovaroissa hankintapäivän jälkeen tapahtuvien muutosten perusteella suhteutettuna konsernin omistusosuuteen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten raportointikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Wärtsilän osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon. Kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei tämän jälkeen huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita. Osakkuus- ja yhteisyritysten konsernitilinpäätökseen yhdistämisestä johtuvat valuuttakurssimuutokset, jotka kirjataan omaan pääomaan, ilmoitetaan tuloslaskelmassa osana voittoa tai tappiota, kun omistusosuus muuttuu. MEUR 2024 2023 Kirjanpitoarvo 1.1. 33 29 Osuus tuloksesta 12 9 Osingot -4 -3 Muuntoerot 1 -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 41 33 Taloudellinen yhteenveto (100%): 2024 MEUR Omis- tus-% Pitkä- aikaiset varat Lyhyt - aikaiset varat Oma pääoma Pitkä- aikaiset velat Lyhyt - aikaiset velat Liike- vaihto Tili - kauden tulos Yhteisyritykset Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd. Kiina 50,0 6 86 30 63 83 10 CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd. Kiina 49,0 29 4 25 23 1 CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. Kiina 49,0 64 388 49 31 371 189 13 Repropel Sociedad de reparacao de helices Portugali 50,0 1 1 1 1 CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. -yhtiö valmistaa keskikokoisia ja suuria keskinopeita dieselmoottoreita ja monipolttoainemoottoreita Shanghaissa Linganganissa. Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd. valmistaa merenkulun apumoottoreita Shanghaissa, Kiinassa. CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd. tuottaa kehittyneitä sähkö- ja automaatioratkaisuja risteilyalalle. 2023 MEUR Omis- tus-% Pitkä- aikaiset varat Lyhyt - aikaiset varat Oma pääoma Pitkä- aikaiset velat Lyhyt - aikaiset velat Liike- vaihto Tili - kauden tulos Yhteisyritykset Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd. Kiina 50.0 5 63 25 44 57 7 CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd. Kiina 49.0 14 3 11 25 CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. Kiina 49.0 63 297 37 32 291 165 10 Repropel Sociedad de reparacao de helices Portugali 50.0 1 1 1 Taloudellinen katsaus 6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA Laadintaperiaatteet Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutassa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Raportointikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yhtiöiden hankinnoista syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, tytäryhtiöön liittyvät omaan pääomaan kirjatut kertyneet kurssimuutoserot kirjataan myyntihetkellä tuloslaskelmaan osana voittoa tai tappiota. Ulkomaan valuutan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Myyntisaamisista ja ostoveloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Konsernitilinpäätökseen konsolidoidaan noin 60 valuuttaa, joista keskeisimmät esitetään tässä. - Tilinpäätöskurssi Keskikurssi 31.12.2024 31.12.2023 2024 2023 AED Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien dirhami 3,81546 4,05833 3,97399 3,97213 AUD Australian dollari 1,67720 1,62630 1,63995 1,62848 BRL Brasilian real 6,42530 5,36180 5,82679 5,40162 CHF Sveitsin frangi 0,94120 0,92600 0,95261 0,97173 CNY Kiinan juan renminbi 7,58330 7,85090 7,78626 7,65907 DKK Tanskan kruunu 7,45780 7,45290 7,45888 7,45099 GBP Englannin punta 0,82918 0,86905 0,84659 0,86991 IDR Indonesian rupia 16 820,88000 17 079,71000 17 154,13000 16 480,35000 INR Intian rupia 88,93350 91,90450 90,53074 89,32487 JPY Japanin jeni 163,06000 156,33000 163,81736 151,94211 NOK Norjan kruunu 11,79500 11,24050 11,62684 11,42430 RUB Venäjän rupla 113,85000 99,94680 100,20892 92,09110 SAR Saudi-Arabian rial 3,89899 4,14353 4,05991 4,05721 SEK Ruotsin kruunu 11,45900 11,09600 11,43090 11,47281 SGD Singaporen dollari 1,41640 1,45910 1,44567 1,45235 USD Yhdysvaltain dollari 1,03890 1,10500 1,08205 1,08158 Taloudellinen katsaus 7. Muut liitetiedot Osion sisältö: 7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT 7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT Laadintaperiaatteet Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. - 2024 2023 MEUR Taseen velka- määrä Kiinnitykset Taseen velka- määrä Kiinnitykset Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä muut vastuut 20 10 21 10 Yhteensä 20 10 21 10 Velat ja vastuut ja muut sitoumukset sekä vakuudet, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä muut vastuut 32 13 Yhteensä 32 13 MEUR 2024 2023 Takaukset ja vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta 1 237 997 Yhteensä 1 237 997 Vuokrasopimusvelkojen nimellisarvot Taloudellinen katsaus Velat vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserän arvo on vähäinen 13 12 Velat lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 3 4 Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut 14 14 Jäännösarvotakuu 104 90 Yhteensä 134 120 7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Lähipiirin muodostavat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Siihen kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja suorassa tai epäsuorassa määräysvallassaan olevat yhteisöt. Johdon palkitseminen TEUR 2024 2023 Toimitusjohtaja Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet 1 056 1 021 Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät 687 Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio 172 Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset 299 160 Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset 315 300 Muut konsernin johtokunnan jäsenet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet 2 645 2 464 Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät 1 070 Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio 212 Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset 554 374 Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset 509 311 Yhteensä 7 520 4 631 Hallituksen jäsenet 31.12.2024 Tom Johnstone, hallituksen puheenjohtaja 243 224 Mika Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja 129 110 Karen Bomba, hallituksen jäsen 114 97 Morten H. Engelstoft, hallituksen jäsen 109 96 Karin Falk, hallituksen jäsen 104 92 Johan Forssell, hallituksen jäsen 93 92 Mats Rahmström, hallituksen jäsen 91 87 Tiina Tuomela, hallituksen jäsen 121 112 Hallituksen jäsenet 9.3.2023 asti Risto Murto, hallituksen jäsen 2 Yhteensä 1 006 910 Johdon palkitseminen yhteensä 8 526 5 541 Vuonna 2024 on kirjattu 2 267 tuhannen euron (1 708) jaksotus liittyen johdon lyhyen aikavälin kannustinpalkkioihin tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Lisäksi 3 478 tuhatta (1 104) on kirjattu tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut liittyen johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmiin. Tästä 1 187 tuhatta (77) liittyy pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka päättyy 31.12.2024. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä palkanosasta (peruspalkka, lisäeläkemaksut ja etuudet) sekä muuttuvasta palkanosasta (lyhyen ja pitkän aikavalin kannustinpalkkiot). Etuihin kuuluu puhelinetu, autoetu ja erilaisia vakuutuksia. Toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat vuoden lopussa 395 709 (362 999) Wärtsilän osaketta, joista osingot ovat yhteensä 124 tuhatta euroa (94). Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle, kun lakisääteinen eläkeikä on saavutettu. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle aikaisemmin, 60-vuotiaana. Yhtiöllä ei ole lainasaamisia konsernin johdolta tai hallituksen jäseniltä. Johdon tai osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita. Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa MEUR 2024 2023 Myynnit osakkuus - ja yhteisyrityksille 76 43 Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 25 49 Saamiset osakkuus - ja yhteisyrityksiltä 16 10 Osakkuus- ja yhteisyrityksille maksetut ennakot 37 29 Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille 21 18 Taloudellinen katsaus Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksistä esitetään liitetiedossa 6.5. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistoille lakisääteisestä tarkastuksesta sekä neuvonantamisesta ja ohjauksesta että riippumattomista asiantuntijapalveluista. Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastysyhteisön PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Wärtsilä-konsernin yhtiöille olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,3). Palvelut sisältää 0,1 miljoonaa euroa veroneuvontaa, kestävyysraportoinnin varmennuspalveluita sekä pienen erän liittyen muihin palveluihin. - 2024 2023 MEUR PwC Muut PwC Muut Tilintarkastus 4,8 1,7 3,7 1,3 Veroneuvonta 0,1 0,3 0,1 0,6 Muut palvelut 0,4 0,0 0,2 0,0 Yhteensä 5,3 2,0 3,9 1,9 Taloudellinen katsaus EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) Emoyhtiön tuloslaskelma MEUR 2024 2023 Liite Liikevaihto 119 103 Liiketoiminnan muut tuotot 24 15 1 Henkilöstökulut -57 -70 2 Poistot ja arvonalentumiset -3 -4 3 Liiketoiminnan muut kulut -133 -101 4 Liiketulos -51 -57 Rahoitustuotot ja -kulut 283 197 5 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 233 140 Tilinpäätössiirrot 135 21 Tulos ennen veroja 368 161 Tuloverot -4 -4 6 Tilikauden tulos 363 157 Emoyhtiön tase MEUR 2024 2023 Liite VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 7 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 7 7 Aineettomat oikeudet ja keskeneräiset hankinnat 36 17 43 24 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 2 Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet 1 1 Keskeneräiset hankinnat 1 5 4 Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä 1 450 950 Muut osakkeet ja osuudet 2 2 1 452 952 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 500 980 Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset 13 18 14 19 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 927 2 139 8 Siirtosaamiset 13 41 9 1 940 2 180 Rahat ja pankkisaamiset 1 304 583 Taloudellinen katsaus Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 244 2 763 Vastaavaa yhteensä 4 758 3 761 MEUR 2024 2023 Liite VASTATTAVAA Oma pääoma 10 Osakepääoma 336 336 Ylikurssirahasto 61 61 Omat osakkeet -28 -29 Kertyneet voittovarat 914 946 Tilikauden tulos 363 157 Oma pääoma yhteensä 1 646 1 471 Pakolliset varaukset 21 23 Vieras pääoma 11 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 409 515 Muut pitkäaikaiset velat 9 13 418 528 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 99 75 Ostovelat 14 14 Velat saman konsernin yrityksille 2 463 1 618 13 Muut lyhytaikaiset velat 3 1 Siirtovelat 94 32 12 2 672 1 740 Vieras pääoma yhteensä 3 090 2 268 Vastattavaa yhteensä 4 758 3 761 Emoyhtiön rahavirtalaskelma MEUR 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 233 140 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 3 4 Rahoitustuotot ja -kulut -283 -196 Muut oikaisut 1 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -47 -52 Käyttöpääoman muutos: Korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -31 2 Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 66 32 35 34 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -12 -18 Korko- ja rahoituskulut -164 -119 Saadut osingot liiketoiminnasta 252 160 Korko- ja rahoitustuotot liiketoiminnasta 181 152 Maksetut verot -3 -4 266 189 Liiketoiminnan rahavirta 254 171 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -23 -17 Sijoitukset tytäryrityksiin -500 Lainasaamisten lisäys -18 -1 Lainasaamisten vähennys 408 58 Investointien rahavirta -133 40 Rahavirta investointien jälkeen 121 211 Taloudellinen katsaus Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 843 355 Pitkäaikaisten lainojen nostot 176 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset -75 -265 Omien osakkeiden osto -10 Konserniavustukset 21 7 Maksetut osingot -189 -153 Rahoituksen rahavirta 600 112 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 721 324 Rahat ja pankkisaamiset tilikauden alussa 583 259 Rahat ja pankkisaamiset tilikauden lopussa 1 304 583 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Wärtsilä Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS). Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat ja johdannaissopimukset Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja - tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Johdannaissopimukset arvostetaan käypiin arvoihin. Avoinna olevat valuuttamääräisten johdannaiset on arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen. Käypien arvojen muutokset johdannaissopimuksista kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Tutkimus - ja kehitysmenot Tutkimus - ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne syntyvät. Saamiset Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Myyntituottojen tuloutus Liikevaihto koostuu palveluveloituksista konserniyhtiöille. Wärtsilä Oyj Abp:n palveluveloitukset sisältävät hallintopalveluveloituksen sekä keskitetyn IT-toiminnon palveluvaloitukset. Liikevaihto kirjataan suoriteperusteisesti tilikaudelle, jonka aikana palvelu on suoritettu. Pysyvät vastaavat ja poistot Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla ja arvonalennuksilla. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia. Poistot tehdään tasapoistona taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 3 ‒ 10 vuotta Taloudellinen katsaus Rakennukset 20 ‒ 40 vuotta Koneet ja kalusto 5 ‒ 20 vuotta Leasing Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Pakolliset varaukset Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan. Tuloverot Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tuloveroihin on kirjattu myös konsernin emoyhtiövaltion tuloksilukemissäännön (IIR) mukaiset täydennysverot. Osingot Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT MEUR 2024 2023 Vuokratuotot 3 3 Edelleenveloitukset konserniyhtiöille 20 11 Muut 1 1 Yhteensä 24 15 2. HENKILÖSTÖKULUT MEUR 2024 2023 Palkat ja palkkiot -46 -41 Eläkekulut -8 -6 Muut pakolliset henkilösivukulut -4 -23 Yhteensä -57 -70 Maksetut palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille oli 3 miljoonaa euroa (2). Emoyhtiön toimitusjohtajan oikeus siirtyä eläkkeelle on sovittu alkavaksi 63 vuoden iässä. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle paikallisen eläkelainsäädännön mukaisesti. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle aiemmin, 60-vuotiaana. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan sekä hänen suorien alaistensa palkoista ja palkkioista. Lisätietoja johdon palkitsemista löytyy konsernin liitetiedosta 7.2. Lähipiiritapahtumat. Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana oli 402 (392). Taloudellinen katsaus 3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET MEUR 2024 2023 Suunnitelman mukaiset poistot Muut pitkävaikutteiset menot -2 -2 Koneet ja kalusto -1 -2 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä -3 -4 Verotuksen poistot yhteensä -3 -3 4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT MEUR 2024 2023 IT-kulut -41 -31 Vuokrakulut -5 -5 Laki- ja konsultointikulut -36 -21 Palvelut tytäryhtiöiltä -34 -34 Muut hallinnolliset kustannukset -16 -10 Yhteensä -133 -101 5. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT MEUR 2024 2023 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 252 160 Yhteensä 252 160 Muut korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 105 102 Muilta 31 8 Yhteensä 136 111 Muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 38 32 Muilta 9 10 Yhteensä 46 42 Kurssierot -2 1 Korkokulut Saman konsernin yrityksille -75 -45 Muille -14 -15 Yhteensä -89 -60 Muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -23 -22 Muille -36 -35 Yhteensä -59 -57 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 283 197 6. VEROT MEUR 2024 2023 Tuloverot Aiemmilta tilikausilta 1 Tilikaudelta -5 -4 Yhteensä -4 -4 Tilikauden tuloveroihin sisältyy OECD:n Pilari 2:n mukaisia täydennysveroja 1 miljoona euroa. Taloudellinen katsaus 7. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet MEUR Pitkä- vaikutteiset menot Aineettomat oikeudet ja keskeneräi - set hankinnat 2024 2023 Hankintameno 1.1. 113 17 130 118 Lisäykset 3 19 22 16 Vähennykset -16 -16 -4 Hankintameno 31.12. 100 36 137 130 Kertyneet poistot 1.1. -107 -107 -109 Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset 16 16 4 Tilikauden poisto -2 -2 -2 Kertyneet poistot 31.12. -93 -93 -107 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 7 36 43 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 7 17 24 Aineelliset hyödykkeet MEUR Maa- ja vesialueet Rakennuk - set ja raken - nelmat Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet 2024 2023 Hankintameno 1.1. 2 1 11 12 12 Lisäykset 1 1 Vähennykset -1 -1 Hankintameno 31.12. 2 1 12 12 Kertyneet poistot 1.1. -1 -9 -10 -9 Tilikauden poisto -1 -1 -2 Kertyneet poistot 31.12. -1 -9 -10 -10 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 2 5 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 2 4 Sijoitukset MEUR Osakkeet konsernin yrityksissä Osakkeet muissa yrityksissä 2024 2023 Hankintameno 1.1. 950 2 952 952 Lisäykset 500 500 Hankintameno 31.12. 1 450 2 1 452 952 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 450 2 1 452 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 950 2 952 Vuonna 2024, Wärtsilä Oyj Abp teki 500 miljoonan euron lisäsijoituksen täysin omistamansa Wärtsilä Technology Oy Ab:n omaan pääomaan. 8. LYHYTAIKAISET SAAMISET KONSERNIN YRITYKSILTÄ MEUR 2024 2023 Myyntisaamiset 54 48 Lainasaamiset 1 634 2 025 Johdannaiset 80 23 Muut saamiset 141 23 Siirtosaamiset 18 20 Yhteensä 1 927 2 139 9. SIIRTOSAAMISET MEUR 2024 2023 Johdannaiset 3 32 Muut 10 9 Yhteensä 13 41 Taloudellinen katsaus 10. OMA PÄÄOMA MEUR 2024 2023 Osakepääoma Osakepääoma 1.1. 336 336 Osakepääoma 31.12. 336 336 Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto 1.1. 61 61 Ylikurssirahasto 31.12. 61 61 Omat osakkeet Omat osakkeet 1.1. -28 -29 Omat osakkeet 31.12. -28 -29 Kertyneet voittovarat Kertyneet voittovarat 1.1. 1 103 1 099 Osingonjako -188 -153 Tilikauden tulos 363 157 Kertyneet voittovarat 31.12. 1 278 1 103 Oma pääoma yhteensä 1 646 1 471 Jakokelpoiset varat 1 249 1 074 Tilikauden lopussa Wärtsilä Oyj Abp:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 2 642 575 (2 700 000) ja niiden kirja-arvo 28 miljoonaa euroa (29). 11. VIERAS PÄÄOMA MEUR 2024 2023 Pitkäaikainen Korollinen 409 515 Koroton 9 13 Yhteensä 418 528 Lyhytaikainen Korollinen 2 486 1 620 Koroton 185 121 Yhteensä 2 672 1 740 Yhtiön lainat ja niiden lyhennysohjelma MEUR 2024 2023 Lainat rahoituslaitoksilta: 508 590 Lyhytaikainen <1 v 99 75 Pitkäaikainen 1-5 v 357 440 >5 v 52 75 Yhteensä 508 590 12. SIIRTOVELAT MEUR 2024 2023 Johdannaiset 64 4 Henkilöstökulut 17 15 Korot ja muut rahoituserät 4 6 Muut 8 7 Yhteensä 94 32 Taloudellinen katsaus 13. VELAT KONSERNIN YRITYKSILLE MEUR 2024 2023 Ostovelat 22 17 Muut lyhytaikaiset velat 2 387 1 544 Johdannaiset 48 51 Siirtovelat 6 6 Yhteensä 2 463 1 618 14. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN 2024 MEUR Jaksotet - tuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti Tase -erien kirjanpito - arvot Käypä arvo Pitkäaikaiset rahoitusvarat Johdannaiset 12 12 12 Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä 26 26 26 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 634 1 634 1 634 Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 54 54 54 Johdannaiset 3 3 3 Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä 54 54 54 Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä 158 158 158 Muut rahavarat 0 Rahat ja pankkisaamiset 1 304 1 304 1 304 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 3 151 95 3 246 3 246 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 409 409 406 Johdannaiset 15 15 15 Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä 19 19 19 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 99 99 99 Korolliset velat saman konsernin yrityksille 2 387 2 387 2 387 Ostovelat 14 14 14 Ostovelat saman konsernin yrityksille 22 22 22 Johdannaiset 57 57 57 Johdannaiset saman konsernin yrityksille 28 28 28 Muut velat 6 6 6 Muut velat saman konsernin yrityksille 0 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 2 937 119 3 057 3 054 2023 MEUR Jaksotet - tuun hankinta- menoon Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti Tase -erien kirjanpito - arvot Käypä arvo Pitkäaikaiset rahoitusvarat Johdannaiset 17 17 17 Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä 5 5 5 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 025 2 025 2 025 Myyntisaamiset 0 Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 48 48 48 Johdannaiset 32 32 32 Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä 18 18 18 Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä 42 42 42 Muut rahavarat 0 Rahat ja pankkisaamiset 583 583 583 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 2 697 72 2 770 2 770 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 515 515 509 Johdannaiset 12 12 12 Johdannaiset saman konsernin yrityksille 23 23 23 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 75 75 75 Korolliset velat saman konsernin yrityksille 1 544 1 544 1 544 Ostovelat 14 14 14 Ostovelat saman konsernin yrityksille 17 17 17 Johdannaiset 4 4 4 Johdannaiset saman konsernin yrityksille 27 27 27 Taloudellinen katsaus Muut velat 6 6 6 Muut velat saman konsernin yrityksille 6 6 6 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 2 177 67 2 244 2 238 Tietoja käyvän arvon hierarkiasta ja arvostusperiaatteesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. 15. JOHDANNAISINSTRUMENTIT 2024 MEUR Ulkoisten rahoitus- laitosten kanssa Konsernin sisäiset 2024 Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot Ei toimitettava termiini 4 4 Valuuttatermiinit, transaktioriski 2 370 3 766 6 136 Koronvaihtosopimukset 168 121 290 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 153 153 Yhteensä 6 580 Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2) Ei toimitettava termiini Valuuttatermiinit, transaktioriski -46 43 -4 Koronvaihtosopimukset 12 -10 2 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -22 -22 Yhteensä -25 2023 MEUR Ulkoisten rahoitus- laitosten kanssa Konsernin sisäiset 2023 Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot Valuuttatermiinit, transaktioriski 1 961 2 599 4 560 Koronvaihtosopimukset 168 124 293 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 160 160 Yhteensä 5 013 Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2) Valuuttatermiinit, transaktioriski 27 -14 14 Koronvaihtosopimukset 17 -14 3 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -12 -12 Yhteensä 5 Valuuttatermiinit on tehty transaktioriskien suojaamiseksi ja ne on kohdistettu suojattuihin kassavirtoihin. Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja keskimääräinen juoksuaika ulkopuolisille sopimuksille on 62 (57) kuukautta ja 83 (95) kuukautta sisäisille sopimuksille. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 24 (36) kuukautta. 16. RAHOITUSRISKIT Yleistä Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. Konsernirahoitus on osa emoyhtiön organisaatiota. Rahoitusriskien hallinta on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.8. Konsernin maksuvalmius- ja korkoriskejä hallitaan emoyhtiön tasolla, ja siten ne soveltuvat myös emoyhtiöön. Valuuttariski Operatiivisia valuuttariskejä seurataan ja ne suojataan tytäryritystasolla. Konsernirahoitus toimii vastapuolena näissä suojauksissa, mikäli paikalliset säännökset sallivat sen. Jotta konsernin sisäiset valuuttavirrat voitaisiin netottaa sekä vähentää ulkoisten liiketoimien määrää, konsernirahoituksella on sallittu olevan vähäisiä avoimia valuuttariskejä. Konsernirahoituksen kaikki voitot / tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin, emmekä odota merkittäviä valuuttakurssivoittoja tai -tappioita konsernin rahoitustoiminnasta. Taloudellinen katsaus 17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VAST UUT MEUR 2024 2023 Takaukset ja vastuusitoumukset Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta 6 965 5 887 Yhteensä 6 965 5 887 Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvot Seuraavan vuoden aikana maksettavat 3 3 Myöhemmin maksettavat 8 11 Yhteensä 12 14 18. LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT SITOUMUKSET Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 7.2. on eritelty lähipiiritapahtumat. Lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Emoyhtiön liitetiedoissa 8. ja 13. on eritelty tytäryhtiöiden saamiset ja lainat. 19. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön PricewaterhouseCoopers Oy. Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistolle lakisääteisistä tarkastuksista sekä palveluista. Tilintarkastajien palkkiot TEUR 2024 2023 Tilintarkastus 1 649 646 Veroneuvonta 22 Muut palvelut 268 40 Yhteensä 1 939 685 Taloudellinen katsaus HALLITUKSEN EHDOTUS Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta tilikauden voitto on 363 279 404,71 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 589 080 815 kappaletta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: EUR Osinkona jaetaan 0,44 euroa osakkeelta eli yhteensä 259 195 558,60 Jätetään omaan pääomaan 990 221 414,67 Yhteensä 1 249 416 973,27 Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä 17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025. Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan 24.9.2025. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä, konsernissa IFRS tilinpäätösstandardit ja emoyhtiössä FAS, noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta; Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2025 Tom Johnstone Mika Vehviläinen Karen Bomba Morten H. Engelstoft Karin Falk Johan Forssell Mats Rahmström Tiina Tuomela Håkan Agnevall, toimitusjohtaja Tilintarkastuskertomus Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset . Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää: • konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä . Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 25 miljoonaa euroa . • Suoritimme tarkastustoimenpiteitä 24 raportointiyksikön osalta 14 eri maassa perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen . • Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus • Liikearvon arvostus • Myyntisaamisten arvostus Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella . Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena . Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus 25 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 25 miljoonaa euroa) Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde Tulos ennen veroja ja liikevaihto Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja ja liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti niitä arvioidessaan konsernin suoriutumista . Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Wärtsilä-konsernin rakenteen, kirjanpitoprosessit ja -kontrollit sekä toimialan, jolla konserni toimii. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä . Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virh eellisyyden riski . Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2. Konsernilla on merkittäviä pitkäaikaishankkeita sekä pitkäaikaisia käyttö- ja huoltosopimuksia. Nämä pitkäaikaiset asiakassopimukset ovat usein monimutkaisia räätälöityjä ratkaisuja ja täyttävät ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen määritelmän IFRS 15:n mukaan . Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset tuloutetaan Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät sekä kontrollien tarkastusta, että valittuihin merkittäviin pitkäaikaishankkeisiin kohdistettua aineistotarkastusta. Aineistotarkastuksessa keskityimme erityisesti johdon laatimien ennusteiden tarkastamiseen . Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä : suoritevelvoitteen täyttämisasteen (projektin valmiusaste) mukaisesti. Valmiusaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutukseen liittyy johdon harkintaan perustuvia arvioita, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Merkittävin arvio liittyy projektin ennustettuihin kokonaiskustannuksiin. Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus on tilin-tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta projektiennusteissa . • Varmistimme, että sovellettu tuloutustapa on asianmukainen sopimuksen ehdot huomioiden; • Täsmäytimme tuottoennusteen myyntisopimukseen huomioiden sopimukseen mahdollisesti tehdyt muutokset; • Hankimme ymmärryksen prosesseista ja testasimme kontrollit, joilla on merkittävä vaikutus valmiusasteen mukaiseen tuloutukseen; • Arvioimme johdon tekemien projektiennusteiden luotettavuutta vertaamalla päättyneiden projektien toteumia aiempiin ennusteisiin; • Haastoimme johdon tekemiä arvioita ja oletuksia projekteissa, joihin liittyy erityisiä riskitekijöitä; ja • Laskimme myyntituoton uudelleen valmiusasteen perusteella. Tarkastimme valmiusasteen oikeellisuuden vertaamalla hankkeen toteutuneita kustannuksia hankkeen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin . Liikearvon arvostus Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1. Liikearvo konsernitaseessa on yksi merkittävimmistä tase -eristä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseen liittyy merkittävissä määrin johdon harkintaa, mm. kassavirtaa tuottavan yksikön eli testaustason määrittämiseen ja arvioitaessa liiketoiminnan tulevaa kannattavuutta ja tulevaisuudessa toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa diskonttokorkoa. Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta arvonalentumistestauksessa . Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme arvioimaan miten kassavirtaa tuottavat yksiköt, jotka muodostavat perustan liikearvon arvonalentumistestaukselle, on määritetty. Lisäksi keskityimme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arviointiin arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistestaukseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi mm. seuraavaa : • Tarkastimme liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt menetelmät vertaamalla niitä IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisiin vaatimuksiin; • Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettävää prosessia ja teimme vertailuja viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin tavoitteisiin ja pitkän aikavälin suunnitelmiin; • Testasimme rahavirtaennusteiden perusteena olevat keskeiset oletukset, joita ovat mm. myyntiä ja kannattavuutta koskevat ennusteet, käytetty diskonttokorko sekä ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettu kasvuprosentti; • Vertasimme tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosennusteisiin sen selvittämiseksi, sisältyikö ennusteisiin oletuksia, jotka olivat jälkikäteen arvioituina olleet optimistisia; ja • Arvioimme johdon laatimassa herkkyysanalyysissä käytettyjen oletusten asianmukaisuutta, arvioimalla niihin sisältyvien johdon harkintaa vaativien olettamusten muutosten todennäköisyyttä . Myyntisaamisten arvostus Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.2. Myyntisaamiset konsernitaseessa on yksi merkittävimmistä tase-eristä, sisältäen varauksen arvonalentumistappioista. Osa myyntisaamisista on pitkäaikaisia. Myyntisaamiset arvostetaan käypään arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä kyseisten saamisten arvonalentumistappioilla. Myyntisaamisten arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen Myyntisaamisiin ja johdon arvioimaan arvonalentumistappioon liittyvät keskeiset tarkastustoimenpiteemme olivat seuraavat : • Varmistimme myyntisaamisia lähettämällä myyntisaamisten saldovahvistuksia; • Analysoimme myyntisaamisten ikäjakaumaa; • Kävimme läpi yhtiön johdon kanssa pitkäaikaisia ja myöhästyneitä myyntisaamisia ja arvioimme näiden saamisten kuranttiutta seikka johtuen tase-erän koosta ja arvonalentumistappion määrittämiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta . hankkimalla asianmukaista evidenssiä johtopäätöksemme tueksi. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi vies-tittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä . Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS -tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi : • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkama an toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin . Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2017 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa . Muut lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta . Helsingissä 11.2.202 5 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Lauri Kallaskari KHT Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Wärtsilä Oyj Abp:n johdolle Olemme Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631 -1) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS -konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodo ssa (”ESEF-tilinpäätös”) . Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Wärtsilä Oyj Abp:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä . Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat . Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF- tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta . Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä . Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia . Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Wärtsilä Oyj Abp:lle, emme kolmansille osapuolille . Helsinki 11 .2.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Lauri Kallaskari KHT Kestävyysraportin varmennuskertomus Wärtsilä Oyj :n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Wärtsilä Oyj:n (y-tunnus 0128631 -1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia) . Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Wärtsilä Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi . Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen information kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” . Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä . Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat . Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Wärtsilä Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raport ointia varten • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä . Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti . Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin pe rusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi : • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta . • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista . Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa : • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoimintaalueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä . • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja. • Vierailimme yhtiön toimipaikoilla Suomessa ja Espanjassa ja haastattelimme etäyhteydellä tytäryhtiön edustajia Ranskassa. • Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta . Helsingissä 11 .2.202 5 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteis ö Karsten Westerling KRT