Wärtsilä Oyj Abp

Annual Report • Feb 19, 2025

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2024

Kohti hiilineutraalia merenkulkuja energia-alaa

Sisältö

Tämä on Wärtsilä

Katsaus Wärtsilään	4
2024 lyhyesti	5
Avainluvut	6
Liiketoiminnat lyhyesti	8
Konsernijohtajan katsaus	9
Strategia	13
Markkinoiden perustekijöitä	14
The Wärtsilä Way -strategia	15
Muutos ja suorituskyky	19
Strategiset painopisteet	22
Yhtiömme tavoitteet	23
Asiakasarvon tuottaminen	24
Kestävä kehitys Wärtsilässä	31
Kohti hiilineutraalia toimintaa	34
Vastuullinen työnantaja	36

Hallinnointi

Selvitys hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä	39
Varsinainen yhtiökokous	40
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta	41
Hallitus	42
Konsernijohto	48
Sisäinen valvonta	52
Tilintarkastus	55
Palkitsemisraportti	56
Riskit ja riskienhallinta

Taloudellinen katsaus

Hallituksen toimintakertomus	76
Kestävyysraportti	88
Viisivuotiskatsaus	136
Kvartaalitunnuslukuja	137
Tunnuslukujen laskentakaavat	138
Tilinpäätös	140
Konsernitilinpäätös	140
Emoyhtiön tilinpäätös	201
Tilintarkastuskertomus	212
ESEF-tilinpäätöstä koskeva
varmennusraportti	219
Kestävyysraportin
varmennuskertomus	221
Wärtsilä pääomamarkkinoilla	224
Tietoa osakkeenomistajille	230

WÄRTSILÄ LYHYESTI

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Panostamme kestävän teknologian ja palveluiden innovaatioihin, joilla autamme asiakkaitamme huomioimaan ympäristön ja parantamaan taloudellista suorituskykyään. Omistautuneeseen tiimiimme kuuluu 18 300 huippuammattilaista yli 230 toimipisteessämme 77 maassa. Yhdessä edistämme toimialojemme siirtymää kohti hiilineutraaliutta ympäri maailmaa. www.wartsila.com

Wärtsilän päämääränä on kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla.

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Tämä on Wärtsilä

2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Wärtsilällä on merkittävä rooli siirtymässä kohti hiilineutraaliutta

Merenkulku Energia

Ennennäkemättömän nopeaa muutosta edistävät sääntely ja vihreiden kuljetusten kysyntä. Kansainvälisessä merenkulussa tavoitellaan kasvihuonekaasujen nettonollapäästöjä noin vuoteen 2050 mennessä.

Vaihteleva energiantuotanto vaatii tasapainottavia ratkaisuja. Nettonollatavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä vaatisi lähes 3-kertaista sähköntuotantoa ja 8-kertaista uusiutuvan sähkön tuotantoa.

Päämäärämme

Kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioden avulla

Tavoiteasemamme

Kohti hiilineutraalia merenkulku- ja energia-alaa

Johtava tarjooma tukee asiakkaidemme siirtymää kohti hiilineutraaliutta

• Hiilineutraaliuden mahdollistavat polttoainejoustavat moottorit
• Merenkulun hybridi- ja akkuratkaisut
  • Energiaa säästävät teknologiat, jotka parantavat alusten suorituskykyä
• Päästövähennysteknologiat, kuten hiilidioksidin talteenotto merenkulkualalla
• Verkkoa tasapainottavat moottorivoimalaitokset ja energianvarastointijärjestelmät
• Sähköjärjestelmien mallinnus ja optimointi
• Hiilineutraaliuden edistämiseen keskittyvät palvelut
• Merenkulku- ja energia-alan laajin palveluverkosto
• Optimaalista käyttöä ja huoltoa tukevat digitaaliset ratkaisut

Yhtiömme tavoitteet

Taloudelliset tavoitteet

• Vuosittainen orgaaninen kasvu 5%
• Liikevoittomarginaali 12%
• <0,50 nettovelkaantumisaste
• ≥50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona

Set for 30 – hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2030 mennessä

• Tuotevalikoima valmis hiilettömiä polttoaineita varten
• Oma toiminta hiilineutraalia
• Vähentää suorien toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä 25%*

*Tarkemmat tiedot tavoitteesta, sen laajuudesta ja kattavuudesta löytyvät Kestävä kehitys Wärtsilässä -osiosta.

Katsaus Wärtsilään Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä 2024 lyhyesti

2024 lyhyesti

Katsaus Wärtsilään Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä 2024 lyhyesti

Avainluvut

Vuonna 2024 saavutimme kaikkien aikojen korkeimman tilauskertymän, absoluuttisen liiketuloksen ja rahavirran. Vuonna 2024 tilauskertymä kasvoi 14% 8 072 miljoonaan euroon (7 070). Liikevaihto kasvoi 7% 6 449 miljoonaan euroon (6 015), josta palveluiden osuus oli 53%. Liiketulos oli 716 miljoonaa euroa (402) eli 11,1% liikevaihdosta (6,7). Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 39% 694 miljoonaan euroon (497), joka oli 10,8% liikevaihdosta (8,3). Hallitus esittää, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,44 euroa osakkeelta. Konsernin kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20 (2,62).

Kokonaistapaturmataajuus

4,0

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

2024 lyhyesti

Katsaus Wärtsilään Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Liikevaihto maantieteellisesti

Liikevaihtomme maantieteellinen jakauma kuvastaa Wärtsilän maailmanlaajuista asemaa.

Henkilöstö

18 300

Toimintaa

77maassa

Katsaus Wärtsilään Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Liiketoiminnat lyhyesti

Wärtsilä Marine

Wärtsilä Marine on edelläkävijä merenkulkualan moottori-, propulsio- ja elinkaariratkaisuissa. Kehitämme alan johtavia teknologioita, jotka edistävät merenkulkualan siirtymää kohti uusia polttoaineita. Olemme mukana rakentamassa kokonaisvaltaista digitaalista ekosysteemiä, jossa kaikki alukset ja satamat ovat yhteydessä toisiinsa. Wärtsilä Marine vie meriteollisuutta kohti hiilineutraalia, kestävää tulevaisuutta tarjoamalla laajan valikoiman moottoreita, propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologiaa, pakokaasujen käsittelylaitteistoja, akselistoratkaisuja, digitaalisia teknologioita sekä integroituja voimansiirtojärjestelmiä. Suorituskykyyn perustuvat sopimukset, päivitykset, elinkaariratkaisut, hiilineutraaliuspalvelut sekä globaali merenkulkualan asiantuntijaverkostomme vahvistavat tarjoomaamme. Tavoitteenamme on tarjota tehokkaita, luotettavia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, jotka vievät asiakkaitamme, yhteisöämme ja planeettaamme kohti turvallista ja kestävää tulevaisuutta.

Wärtsilä Energy

Wärtsilä Energy on edelläkävijäasemassa siirtymässä kohti uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa tulevaisuutta. Autamme asiakkaitamme ja energiasektoria nopeuttamaan matkaa kohti hiilineutraalia sähköntuotantoa markkinoiden johtavien teknologioiden ja sähköjärjestelmien osaamisemme avulla. Ratkaisuihimme kuuluvat joustavat moottorivoimalaitokset, energian varastointi- ja optimointiteknologia ja palvelut asennettujen tuotteidemme koko elinkaarelle. Moottorimme toimivat myös kestävillä polttoaineilla, mikä mahdollistaa niiden toiminnan myös tulevaisuudessa. Olemme toimittaneet 79 GW voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää 180 maahan ympäri maailmaa. Yli 30% käytössä olevasta asennetusta kapasiteetistamme on huoltosopimusten piirissä.

Wärtsilä Portfolio Business

Wärtsilä Portfolio Business koostuu liiketoimintayksiköistä, joita johdetaan itsenäisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta. Portfolio Busineksen liiketoimintayksiköt ovat Automation, Navigation & Control Systems (ANCS), Gas Solutions, Marine Electrical Systems ja Water & Waste.

Wärtsilä on sopinut myyvänsä ANCS:n Solix Group AB:lle. Kaupan täytäntöönpanon odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden.

Konsernijohtajan katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Konsernijohtajan katsaus

Wärtsilä eteni määrätietoisesti kohti tavoitteitaan, ja yhtiön kehitys jatkui myönteisenä monella eri saralla vuonna 2024. Saavutimme kaikkien aikojen korkeimman tilauskertymän, absoluuttisen liiketuloksen sekä liiketoiminnan rahavirran. Vuoden aikana paransimme merkittävästi myös kaikkien liiketoimintojemme kannattavuutta. Lisäksi tilauskantamme on ennätystasolla.

Jatkossa saamme lisää vauhtia tilauskantamme parantuneesta laadusta ja laitetoimitusten korkeammasta osuudesta avaimet käteen -toimituksissa. Myös rakenteelliset muutokset ja operatiivinen kehittäminen synnyttävät meille positiivista vaikutusta. The Wärtsilä Way -strategiamme tuottaa tuloksia, ja meillä on selkeä suunta kohti 12 prosentin liiketulosmarginaalitavoitettamme seuraavan muutaman vuoden aikana.

Vahvistamme Wärtsilää keskittymällä kannattaviin ydinliiketoimintoihimme, jotka hyötyvät hiilineutraaliussiirtymän tarjoamista useista mahdollisuuksista. Viime vuonna vahvistimme asemaamme innovaatiojohtajana julkistamalla useita maailman ensimmäisiä ratkaisuja, jotka ovat virstanpylväitä matkalla nettonollaan. Tästä esimerkki on maailman ensimmäinen suuren mittakaavan 100-prosenttisesti vedyllä toimiva moottorivoimalaitoskonsepti. Kerroimme myös sopimuksesta toimittaa edistyksellistä moottoriteknologiaa alukseen, josta tulee maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus. Palvelut muodostivat 53% liikevaihdostamme, ja ne tukevat jatkossakin merkittävästi asiakastyytyväisyyttä ja kannattavaa kasvua. Onnistuimme myös kasvattamaan suorituskykyyn perustuvien palvelusopimusten määrää. Palvelusopimustemme uusimisaste on yli 90%, mikä todistaa elinkaarisopimustemme arvosta asiakkaillemme.

VUOSIKERTOMUS 2024 10

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Konsernijohtajan katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Nykyiset ratkaisumme sekä tulevaisuuden teknologiamme ja palvelumme tukevat erinomaisesti hiilineutraaliussiirtymää. Olemme jo nyt markkinajohtaja eräissä keskeisissä teknologioissa, joita kestävä tulevaisuus vaatii.

Vahvempi panostus hiilineutraaliuteen

Liiketoimintojemme markkinaympäristö pysyi melko vakaana koko vuoden 2024. Vuoden edetessä geopoliittiset jännitteet kuitenkin kasvoivat ja lisäsivät makrotalouden näkymien epävarmuutta, kun protektionismiin liittyvät riskit ja kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus kasvoivat. Näistä haasteista huolimatta sekä merenkulun että energia-alan asiakkaamme keskittyivät yhä enemmän hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

Merenkulun hiilineutraaliuspyrkimyksiä edistää vahvasti IMOn vuonna 2023 asettamat tiukennetut tavoitteet vähentää alusten kasvihuonekaasupäästöt nettonollaan noin vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2024 alussa isojen alusten hiilidioksidipäästöt tulivat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin.

Merenkulkumarkkinoilla globaalien kauppavolyymien kasvu yhdistettynä muuttuneisiin kauppavirtoihin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin kysyntää vuonna 2024. Tämä kehitys ja kasvava paine hiilineutraaliuteen tukivat sekä uusien alusten että palvelujen kysyntää. Markkinatunnelma oli myönteinen. Uusien alusten kysyntä keskeisissä asiakassegmenteissä oli vahvaa, ja hiilineutraaliuteen liittyvät jälkiasennukset ja kauppamerenkulun pidemmät reitit tukivat palveluidemme kysyntää. Investointeja uusiin aluksiin tehtiin selvästi enemmän kuin vuonna 2023. Kiinnostus vaihtoehtoisiin polttoaineisiin piristyi, ja nämä muodostavat nyt 49% uudesta aluskapasiteetista.

Energiamarkkinoilla jatkui siirtymä uusiutuviin energialähteisiin. Tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin vuosina 2024 ja 2025. Taustalla ovat ilmastohuolet sekä näiden energiamuotojen edullisuus. Tasapainottavien teknologioiden kysyntä liittyy läheisesti uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvuun energiajärjestelmissä. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvat sähköverkot vaativat joustavuutta

Otimme edistysaskeleita tarttumalla hiilineutraaliussiirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Useat julkaisemamme ratkaisut olivat alansa ensimmäisiä maailmassa ja vahvistivat asemaamme innovaatiojohtajana."

eri muodoissa: tasapainottavat voimalaitokset yhdessä energianvarastoinnin kanssa ovat kriittisiä maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2024 sekä tasapainottavien voimalaitosten että energianvarastoinnin markkina-aktiviteetti oli kaikkien aikojen toistaiseksi korkeinta.

Asiantuntemukseen perustuva sähköjärjestelmien mallinnuksemme auttaa asiakkaitamme löytämään optimaalisen polun hiilineutraaliin energiatulevaisuuteen. Joulukuussa julkaisimme maailmanlaajuisia sähköjärjestelmiä mallintavan Crossroads to Net Zero -raportin, joka osoittaa että uusiutuvien energialähteiden tehokkuus voidaan maksimoida joustavien voimalaitosten avulla. Näin voidaan saavuttaa mahdollisesti jopa 65 triljoonan euron säästöt energiantarjoajille maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä.

Asiakasarvoa merenkulku- ja energiamarkkinoille

Wärtsilällä on alan kattavin hiilineutraaliutta tukeva tarjooma, jonka painopiste on polttoainejoustavuudessa, hyötysuhteen optimoinnissa, päästöjen vähentämisteknologioissa ja digitaalisissa palveluissa. Vuosi 2050 on vain yhden aluksen tai voimalaitoksen elinkaaren päässä, ja valinnat uusien alusten teknologioista tehdään nyt.

Vuonna 2024 Wärtsilän tutkimus- ja kehitysmenot olivat noin 4,6% liikevaihdosta. Etenemme hyvin kohti tavoitettamme tarjota tuotevalikoima hiilettömiä polttoaineita varten vuoteen 2030 mennessä.

LNG:n ja metanolin lisäksi ammoniakista on tullut lupaava vaihtoehto, kun merenkulkuala etsii kestävämpiä vaihtoehtoja. Ilmoitimme elokuussa Eidesvik-varustamon kanssa solmitusta merkittävästä sopimuksesta, joka koskee offshorehuoltoaluksen muuntamista ammoniakkikäyttöiseksi. Viking Energy -aluksesta tulee vuonna 2026 maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus.

Wärtsilä on markkinajohtaja alusten sähköistämisessä, hybridiratkaisuissa ja merenkulun optimointiin liittyvissä digitaalisissa ratkaisuissa. Toukokuussa julkistimme sähköjärjestelmätoimituksen, jolla kaksi Scandlines-varustamon lauttaa muutetaan ladattaviksi hybridialuksiksi. Kyseessä on suurin tämän tyyppinen konversioprojekti maailmassa.

Syyskuussa ilmoitimme sopimuksesta, jonka myötä muutamme yhden moottorin kuudessa eri Chevron Transport -yhtiön nestekaasusäiliöaluksessa monipolttoainemoottorista (DF) puhtaasti kaasukäyttöiseen (SG) moottoriin. Sopimus on merenkulkualalla ensimmäinen. Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä muunnetun moottorin metaanipäästöt ovat aiempaa pienemmät. Lisäksi valmistelemme hiilen talteenotto- ja varastointiratkaisun (CCS) kaupallista lanseerausta vuodelle 2025 vuonna 2024 onnistuneesti toteutetun pilottiprojektin jälkeen. Rikkipesurimme ovat jo nyt valmiita CCSjärjestelmän käyttöön. CCS-ratkaisujen kaltaisiin merenkulun jälkiasennuksiin liittyvien kokonaisinvestointien arvioidaan olevan 15–20 biljoonaa euroa tulevan vuosikymmenen aikana.

Uusiutuvan energian tuotannon vaihtelu tukee säätövoiman kysynnän kasvua, ja sähköverkon tasapainottamiseen soveltuvilla Wärtsilän moottoreilla asiakkaamme voivat varmistaa vakaan ja luotettavan energiantuotannon tavoitellessaan hiilineutraaliutta. Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen on kasvattanut moottorivoimalaitosten kysyntää vuodesta 2023, ja aktiviteetti oli hyvällä tasolla etenkin Yhdysvalloissa. Syyskuussa kerroimme toimittavamme neljä Wärtsilä 50SG -moottoria uuteen Kentucky Municipal Energy Agencyn (KYMEA) voimalaitokseen. Ilmoitimme myös toimittavamme Karibianmerellä sijaitsevan Curaҫaon saaren julkisomisteiselle Aqualectra-sähköyhtiölle 25 megawatin ja 25 megawattitunnin tehoisen energian varastointijärjestelmän ja uuden 38 megawatin voimalaitoksen. Sopimuksen myötä saari ottaa merkittävän askeleen kohti kestävää tulevaisuuden energiajärjestelmää.

Asiakkaillemme on äärimmäisen tärkeää, että ratkaisumme ovat polttoainejoustavia ja että moottorivoimalaitokset voivat hyödyntää kestäviä polttoaineita, kun niitä tulee paremmin saataville. Wärtsilä saavutti kesäkuussa merkittävän virstanpylvään esittelemällä markkinoille suuren mittakaavan 100-prosenttisesti vetyvalmiin moottorivoimalaitoskonseptin ensimmäisenä maailmassa. Ratkaisu voi käyttää nyt maakaasua tuottamaan energiajärjestelmään joustavuutta, ja se voidaan muuntaa vetykäyttöiseksi, mikä takaa nollapäästöisen energiantuotannon pitkälle tulevaisuuteen.

Allekirjoitimme toukokuussa yhteistyösopimuksen paikan päällä tapahtuvan sähköntuotannon toimittamisesta Euroopan suurimmalle ja nopeimmin kasvavalle datakeskusten sähköratkaisujen toimittajalle AVK:lle. Tämä segmentti voi tulevaisuudessa tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia, sillä tekoälyn nopea kasvu vaikuttaa merkittävästi sähkön kysyntään maailmanlaajuisesti.

Merkittäviä kasvumahdollisuuksia palveluissa

Wärtsilällä on alansa johtava palveluverkosto, minkä ansiosta voimme tukea asiakkaidemme menestystä erinomaisella käyttöasteella, luotettavuudella ja kokonaiselinkaariratkaisuilla. Wärtsilällä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia palveluiden arvoportailla.

Transaktionaalisissa palveluissa tuemme asiakkaitamme hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja asiakastiedon hankinnassa ja automatisoitujen uusien myyntimahdollisuuksien hallinnassa. Yhdistämällä tekoälyn ja data-analytiikan tuoteosaamiseemme voimme tukea asiakkaitamme parantamaan suorituskykyä, samalla kun parannamme omaa palvelutoimintaamme. Yksi vuoden 2024 kohokohdista oli viisivuotisen, 37 risteilyalusta kattavan elinkaarisopimuksen allekirjoittaminen Royal Caribbean Groupin kanssa. Alan johtavassa suorituskykyyn perustuvassa mallissa optimaalisten käyttö- ja kunnossapitokäytäntöjen hyödyt jaetaan Royal Caribbean Groupin ja Wärtsilän kesken. Uusimme myös käyttö- ja kunnossapitosopimuksen QIT Madagascar Minerals S.A:n kanssa ja laajensimme sitä hiilidioksidipäästöjen vähentämissopimuksella. Kyseessä on energia-alalla merkittävä uusi avaus, joka luo edellytykset kattavaan mikroverkon komponenttien optimointiin ja tarjoaa tuntuvia kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä.

Selkeää edistystä kohti taloudellisia tavoitteitamme

Olemme edenneet selkeästi kohti taloudellisia tavoitteitamme: 5 prosentin vuosittainen orgaaninen kasvu ja 12 prosentin liiketulos. Vuonna 2024 Wärtsilän tilauskertymä kasvoi orgaanisesti 17%. Palveluiden tilauskertymä kasvoi pääosin Marine-liiketoiminnan kasvun tukemana. Laitteiden tilauskertymä kasvoi kaikkien liiketoimintojen korkean kysynnän tukemana. Liikevaihto kasvoi orgaanisesti 9%. Liikevaihto kasvoi selvästi sekä palveluissa että laitetoimituksissa kaikissa liiketoiminnoissamme. Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 39% 694 miljoonaan euroon, joka oli 10,8% liikevaihdosta. Kaikkien liiketoimintojen vertailukelpoinen liiketulos kasvoi. Nettovelkaantumisaste oli -0,31, kun tavoitteemme on pitää se alle 0,50:ssä. Liiketoiminnan rahavirta parani merkittävästi ja oli 1 208 miljoonaa euroa vuonna 2024. Taustalla on parempi liiketulos ja nettokäyttöpääoman hyvä kehitys.

Uskomme, että strategiamme sekä palveluiden kasvun ja hiilineutraaliussiirtymän positiivinen kehitys auttavat meitä saavuttamaan liikevoittomarginaalitavoitteemme tulevien vuosien aikana.

Vuonna 2024 teimme aktiivista työtä liiketoimintoportfoliomme eteen, tavoitteenamme entistä keskittyneempi ja kannattavampi toiminta. Joulukuussa ilmoitimme sopineemme Automation, Navigation and Control System (ANCS) -liiketoimintamme myynnistä. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Lokakuussa 2023 ilmoitettu energian varastointiliiketoiminnan strateginen arviointi on yhä käynnissä. Harkinnassa ovat kaikki potentiaaliset vaihtoehdot liiketoiminnan kannattavan kasvun kiihdyttämiseksi asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän omistaja-arvoa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Emme ole asettaneet aikataulua strategisen arvioinnin päättymiselle, koska haluamme varmistaa, että arviointi on perusteellinen. Sillä aikaa jatkamme energian varastointiliiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä investointeja, ja olemme täysin sitoutuneet palvelemaan asiakkaitamme.

Vuonna 2024 keskityimme yhä kilpailukykyyn ja operatiiviseen tehokkuuteen. Saimme päätökseen Italian Triestessä sijaitsevan

Wärtsilä voi muuttaa maailmaa, ja pystymme parantamaan taloudellista suoritustamme ja tuottamaan houkuttelevaa pitkäaikaista omistaja-arvoa."

tuotantolaitoksemme ja sen 255 työntekijän siirtämisen MSCvarustamolle. Siirto tukee heinäkuussa 2022 ilmoittamiamme suunnitelmia keskittää Euroopan nelitahtimoottoreiden valmistus Vaasaan. Trieste on Wärtsilälle yhä merkittävä lokaatio T&K-, myynti- ja muiden asiantuntijatiimien palvellessa asiakkaitamme Italiassa ja maailmanlaajuisesti.

Tunnustusta johtajuudesta kestävyysasioissa

Wärtsilän tavoiteasemaa "Kohti hiilineutraalia merenkulku- ja energia-alaa" tukevat Set for 30 -tavoitteemme. Kuten todettua otimme vuonna 2024 tärkeitä askelia kohti tavoitettamme tarjota tuotevalikoima, jolla on valmius käyttää hiilettömiä polttoaineita vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi olemme sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa toiminnassamme samassa aikataulussa. Vuonna 2024 Wärtsilän Set for 30 -ohjelmaan lisättiin uusi tavoite: toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 25% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Lähtötasodata kerätään toimittajilta vuoden 2025 aikana, ja tavoitteen tarkka seurantamenetelmä on vielä kehitteillä.

Konkreettiset askeleet hiilijalanjälkemme pienentämiseksi ovat auttaneet meitä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 50% (50 163 tCO2e) lähtötasoon verrattuna. Tämä on linjassa hiilineutraaliussuunnitelmiemme kanssa. Vuoden 2024 painopisteinä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön ostot. Vuonna 2024 kokonaissähkönkulutuksesta yli 60% oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Otimme käyttöön myös vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja hallinnoimme aktiivisesti T&K- ja tehdaskoeajoja. Hyödynsimme myös omaa energiantuotantoa, ja vuonna 2024 toimipisteisiimme asennetut yksikkömme tuottivat 2 200 MWh aurinkosähköä.

Olemme ylpeitä siitä, että Financial Times ja TIME-lehti luokittelivat meidät vuonna 2024 Euroopan ja maailman vastuullisimpien yritysten joukkoon. Joulukuussa Wärtsilä valittiin myös yhdeksättä kertaa peräkkäin Dow Jonesin kestävän kehityksen Eurooppa-indeksiin.

Henkilöstön terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää menestyksellemme, ja pitkällä aikavälillä olemme sitoutuneet vähentämään poissaoloon johtavat tapaturmat nollaan. Edistyimme tällä alueella hyvin vuonna 2024. Kokonaistapaturmataajuus (TRIF) pieneni 2,26:sta 2,20:een. Vahvistimme työturvallisuuskulttuuriamme Zero Mindset -aloitteilla, koulutuksilla ja uusilla työkaluilla. Lokakuussa järjestetyn, fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin keskittyneen turvallisuuspäivän teemana oli "Mind your head" (Suojaa päätäsi).

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Konsernijohtajan katsaus

Eri kansallisuudet ja kulttuurit ovat laajasti edustettuina henkilöstössämme. Tämän ansiosta esiin nousee hyvin erilaisia näkemyksiä, mikä vahvistaa kilpailu- ja innovointikykyämme. Tällä hetkellä 18 300 työntekijämme edustavat 128 kansallisuutta 80 maassa.

Vuonna 2024 toteutimme joka toinen vuosi järjestettävän MyVoice-henkilöstökyselyn. Vastausprosenttimme 88% on erittäin myönteinen kansainvälisiin verrokkiyrityksiin nähden. Tulokset osoittavat, että työntekijämme ovat ylpeitä työnantajastaan, joka pyrkii vaikuttamaan maailmaan myönteisesti. Wärtsiläläisistä 90% totesi työnsä Wärtsilässä vastaavan heidän odotuksiaan tai ylittävän ne, 88% kokee saavansa arvostusta töissä ja lähes yhtä moni kokee voivansa olla oma itsensä työpaikalla. Luvut osoittavat, että pyrkimyksemme tuottaa tulosta: haluamme, että palveluksessamme on juuri oikeat ammattilaiset, joilla on aina tarvittava osaaminen ja motivaatio, ja että Wärtsilä on vahvan kulttuurin omaava haluttu työnantaja.

Rakennamme jatkuvan parantamisen kehyksestämme (Wärtsilä Continous Improvement, WCI) meille merkittävää kilpailuetua. Vuonna 2024 laadimme hallintomallin tälle kehykselle ja ryhdyimme edistämään oppimista ja uuden kokeilemista koko organisaatiossa. Käynnissä on jo lukuisia jatkuvan parantamisen aloitteita laskutuksen dokumentoinnin automatisoinnista tiimien prosessien tehostamiseen. Näiden tuloksena asiakaspalvelumme on parantunut, virheet ovat vähentyneet ja reklamaatioiden käsittelyajat ovat lyhentyneet merkittävästi.

Vuosi 2024 oli Wärtsilän 190-vuotisjuhlavuosi. Kaikki alkoi vaatimattomasta sahaustoiminnasta itäsuomalaisessa kylässä, ja nyt yhtiömme edistää merkittävällä tavalla maailman siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Näiden kahden vuosisadan aikana yhtiömme on kerta toisensa jälkeen uudistunut ja muovannut toimialojaan kahden tekijän tukemana: keskitymme innovaatioihin ja sitoudumme asiakkaisiimme. Nykyinen edistyksemme osoittaa, että nämä arvot kukoistavat edelleen.

Wärtsilä voi muuttaa maailmaa, ja pystymme parantamaan taloudellista suoritustamme ja tuottamaan houkuttelevaa pitkäaikaista omistaja-arvoa. Haluaisin esittää vilpittömät kiitokseni asiakkaillemme, kumppaneillemme, erittäin sitoutuneille Wärtsilä-kollegoillemme sekä osakkeenomistajillemme luottamuksestanne Wärtsilää kohtaan. Jatkan innolla tätä hienoa matkaa yhdessä.

Håkan Agnevall

Konsernijohtaja

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä

Strategia

Strategia

Strategia

Markkinoiden perustekijöitä

Kiihtyvät hiilineutraaliustavoitteet muokkaavat merenkulkualaa

POLITIIKAT JA SÄÄNNÖKSET

• IMO:n1 tavoite: kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöt nettonollaan noin vuoteen 2050 mennessä
• Pääoman saatavuus: EU:n taksonomia, Poseidon Principles -periaatteet ja ESG-kriteerit
• Hiilen hinta: hiilisertifikaatit, esim. EU:n Fit for 55, IMO:n hiilivero ja paikallinen ympäristösääntely
• Vihreiden merikuljetusten kysyntä: yritysten sitoutumukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tukevat kasvavaa markkinaa

TEKNOLOGIA

• Keskiössä hiilineutraalit ja hiilettömät polttoaineet, joihin siirrytään asteittain
• Seuraavat askeleet päästövähennysteknologioissa, esim. hiilidioksidin talteenotto merenkulkualalla
• Akkujärjestelmien, hybridiratkaisujen ja energiaa säästävien teknologioiden yleistyminen
• Keskiössä polttoainejoustavuus ja kokonaistehokkuutta parantavat päivitykset

VERKKOON LIITETYT RATKAISUT JA DATA

• Optimointiratkaisut perustuvat kokonaiskuvaan kuljetusjärjestelmästä
• Suorituskykyyn perustuvat palvelusopimukset, joiden keskiössä käyttöaika, luotettavuus ja polttoainetehokkuus
• Alukset kerryttävät dataa ja järjestelmät monimutkaistuvat
• Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa
• 1) Kansainvälinen merenkulkujärjestö

Energiantuotanto siirtyy kohti sataprosenttisesti uusiutuvaa energiatulevaisuutta

POLITIIKAT JA SÄÄNNÖKSET

• EU: ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä
• USA: hiiletön sähköntuotanto vuoteen 2035 mennessä, nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä
• Kiina: hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä
• Nettonollatavoitteisiin sitoutuneiden maiden osuus globaaleista päästöistä on 88%

TEKNOLOGIA

• Uusiutuvista tulossa tärkein energianlähde
• Uusiutuvien energianlähteiden tuotannon vaihtelu vaatii tasapainottavia ratkaisuja
• Säätövoiman tuotantoon kestäviä polttoaineita
• Digitalisaatio luo mahdollisuuksia energian käytön ja kustannusten optimointiin
• Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa

ENERGIAN KYSYNTÄ KASVAA

• Nettonollatavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä vaatisi lähes 3-kertaista sähköntuotantoa ja 8-kertaista uusiutuvan sähkön tuotantoa (lähde: IEA World Energy Outlook 2024)
• Uusiutuvan energian arvioidaan ohittavan kivihiilen sähköntuotannossa vuonna 2025 (lähde: IEA Renewables 2024 -raportti)
• Sähköjärjestelmät muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun mukaan tulee erilaisia energiateknologioita

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

The Wärtsilä Way -strategia

The Wärtsilä Way -strategia vastaa kolmeen kysymykseen yhtiön suunnasta: miksi, mihin ja miten.

Miksi

Päämäärämme viitoittaa tietä eteenpäin: se kuvaa Wärtsilän olemassaolon tarkoituksen ja näyttää suuntaa sille, miten jokainen wärtsiläläinen pystyy omalla työllään vaikuttamaan maailmaan. Wärtsilän päämääränä on "Kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla".

Mihin

Tavoiteasemamme, "Kohti hiilineutraalia merenkulku- ja energia-alaa", heijastaa kunnianhimoamme yrityksenä ja sitä, mihin haluamme pitkällä aikavälillä päästä. Tavoiteasemamme keskittyy asiakkaisiin, ihmisiin, jatkuvaan parantamiseen ja suorituskykyyn.

Miten

Strategiset painopisteet määrittelevät keskeisimmät tekijät, joiden avulla pääsemme tavoiteasemaamme. Ne antavat yhtiöllemme suunnan kannattavan kasvun saavuttamiseksi ja täsmentävät suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa positiivisesti Wärtsilän suorituskykyyn. Jokaisella liiketoiminnalla ja -toiminnolla on omat toteutussuunnitelmansa, joissa määritellään konkreettiset priorisoitavat toimenpiteet seuraavalle 12 kuukaudelle.

Arvot yhdistävät kaikkia wärtsiläläisiä ja tuovat strategian eloon ohjaamalla käyttäytymistämme ja yhteistyötämme. Arvomme ovat asiakkaan menestys, intohimo ja suorituskyky.

Johtamismallimme kuvaa toivottua johtamiskäyttäytymistä. Johtamisessa uskomme innostamiseen ja oikean suunnan näyttämiseen, ihmisten ja tiimien kehittämiseen sekä haastamiseen ja muutoksen tukemiseen.

Jatkuvan parantamisen mallissamme keskitymme luomaan arvoa asiakkaille ja auttamaan heitä menestymään samalla, kun jatkuvasti poistamme hukkaa ja parannamme tiimityötä, ennustettavuutta ja suorituskykyä.

Arvomme

Wärtsilän arvot ohjaavat priorisointiamme ja päätöksentekoamme jokapäiväisissä tilanteissa. Ne kertovat siitä, miten toimimme ja minkälaista esimerkkiä haluamme näyttää tehdessämme yhteistyötä.

Asiakkaan menestys

• Menestymme auttamalla asiakkaitamme menestymään
• Ymmärrämme aidosti asiakkaidemme liiketoimintaa
• Kuuntelemme asiakkaitamme ja keskustelemme heidän kanssaan
• Olemme luotettavia ja tehokkaita

Intohimo

• Olemme ylpeitä tekemästämme työstä ja annamme tunnustusta onnistumisista
• Innovoimme ja löydämme uusia tapoja luoda arvoa
• Arvostamme tiimityötä ja osallistamista
• Edistämme avoimuutta, kunnioitusta ja luottamusta
• Toimimme energisesti ja määrätietoisesti
• Edistämme kestävää kehitystä

Suorituskyky

• Olemme sitoutuneet turvallisuuteen ja työtapaturmien nollatasoon
• Otamme vastuun työstämme ja teemme kaikkemme, jotta lunastamme varmasti lupauksemme
• Kehitymme jatkuvasti ja opimme uutta joka päivä
• Toimimme Wärtsilän etujen mukaisesti
• Laatu on meille kunnia-asia
• Toimimme rehellisesti

Päämäärämme

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä

Strategia

Johtamismallimme

Wärtsilän johtamismalli tukee strategista kasvuamme kuvaamalla johtajalta toivottavaa käytöstä. Se näyttää johtajillemme suuntaa ja neuvoo miten tehdä yhteistyötä, viestiä ja johtaa eri tilanteissa.

Toivottu johtamiskäyttäytyminen

Energisoi ja näytä tietä

• Määritä suunta. Ole selkeä priorisoinnin ja suoritusodotusten suhteen. Tarjoa tukea esteiden poistamiseksi.
• Innosta ja sitouta tiimi avoimen vuoropuhelun käymiseen, jotta suuntamme ymmärretään paremmin.
• Seuraa, että sovitut toimet toteutuvat. Tuo esille, miten toimet liittyvät strategiaan ja prioriteetteihin.
• Kannusta yhteistyöhön koko Wärtsilän organisaatiossa.
• Toimi puheittesi mukaan ja ole roolimalli haluamissamme toimintatavoissa.

Kehitä ihmisiä ja tiimejä

• Ole oma itsesi ja osoita empatiaa.
• Tunnusta ihmisten osaaminen ja kokemus ja rakenna aktiivisesti luottamusta.
• Luo turvallinen toimintaympäristö, jossa ihmiset voivat kasvaa ja onnistua.
• Toimi "Go and see" -periaatteen mukaisesti ja opi luomaan asiakasarvoa.
• Kannusta tiimiäsi ja valmenna sitä, jotta se saavuttaa parhaan mahdollisen suorituskykynsä.
• Varaa aikaa tiimiläistesi kehittämiseen ja itsesi kehittämiseen johtajana.

Haasta ja tue muutosta

• Vaali toimintaympäristöä, jossa kokeillaan uusia ideoita ja opitaan virheistä.
• Haasta toimintatapoja. Kannusta jatkuvaan parantamiseen.
• Rakenna toimintaympäristö, jossa palautetta annetaan ja otetaan vastaan.
• Anna tunnustusta ja juhli onnistumisia yhdessä.

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä

Strategia

Jatkuvan parantamisen mallimme

Jatkuvan parantamisen mallimme kuvaa yhdessä arvojemme ja johtamismallimme kanssa, kuinka saavutamme tavoiteasemamme.

Keskitymme jatkuvan parantamisen mallissamme

• luomaan arvoa asiakkaalle ja auttamaan asiakkaitamme menestymään samalla, kun jatkuvasti poistamme hukkaa
• tekemään tiiminä työskentelystä helpompaa, jotta voimme palvella asiakkaitamme. Parannamme ennakoitavuutta, turvallisuutta ja terveyttä vähentämällä henkilöstöömme kohdistuvaa stressiä.
• kilpailuedun luomiseen ja oman suorituskyvyn parantamiseen.

Lähdemme liikkeelle arvoistamme ja seuraamme jatkuvan parantamisen periaatteita, kun tartumme haasteisiin. Päivittäisessä työssä keskitymme tulosten saavuttamiseen menetelmiemme ja työkalujemme avulla.

Jatkuvan parantamisen periaatteemme

Vuosi jatkuvan parantamisen matkallamme

Vuonna 2024 rakensimme hallintomallin jatkuvan parantamisen kehyksellemme (WCI, Wärtsilä Continuous Improvement) ja tuimme oppimista ja uuden kokeilemista WCI-verkko-oppimis- ja itsearviointialustan avulla. Vuoden 2024 loppuun mennessä Foundation-koulutuksen oli suorittanut noin 50% Wärtsilän työntekijöistä.

Lukuisia jatkuvaan parantamiseen keskittyviä aloitteita on jo käynnissä ja WCI-ajattelu on jo nyt ollut merkityksellistä kaikkialla organisaatiossamme. Olemme todistaneet läpimenoaikojemme lyhentyneen merkittävästi ja arvovirtojen tehokkuuden parantuneen. Esimerkiksi merenkulkuliiketoiminnan varaosa- ja kenttähuoltotiimi paransi asiakaspalvelua automatisoitujen laskutusdokumenttien avulla, mikä vähensi virheitä ja tehosti työskentelyä. Laskutusdokumenttien automatisointi kehitti merkittävästi kenttähuoltoedustajiemme ja huoltoverstastiimiemme työskentelytapoja. Lisäksi keskimääräinen reklamaatioiden käsittelyaika lyheni 55 prosentilla Global Logistics Services -toiminnon ja Supply Management -tiimin toimenpiteiden ansiosta. Parannus näkyy asiakkaille nopeampana ja tehokkaampana palveluna ja ratkaisuina.

2

MUUTOS –

hiilineutraaliuteen

kasvumahdollisuuksia

pyrkiminen luo erinomaisia

Muutos ja suorituskyky

Wärtsilän strategian pohjana on kaksi avainteemaa: muutos ja suorituskyky

Merenkulku- ja energia-alan siirtymä kohti hiilineutraaliutta etenee kiihtyvällä vauhdilla. Muutoksen toteutuminen vaatii lukuisia uusia teknologioita ja kestäviä polttoaineita. Wärtsilä on suorituskykyinen toimija, jolla on hyvät edellytykset edistää tätä siirtymää.

Näiden kahden avainteeman ohjaamana viemme merenkulkuja energia-alaa kohti hiilineutraaliutta.

Wärtsilän evoluutio 2000-luvulla

2002–2010

Voimantuotannon elinkaariratkaisut Laajentuminen propulsioratkaisuihin, huoltoon liittyvät yrityshankinnat

2011–2015

Kokonaisratkaisujen toimittaja Laajentuminen ympäristöratkaisuihin, yrityshankinnoilla sähkö- ja automaatioosaamista

Älykäs merenkulku ja 100% uusiutuva energia Digitaaliset ratkaisut, kokonaisvaltaiset

arvoketjut, yritysmyynnit

2021–

Kohti hiilineutraalia merenkulkuja energia-alaa

Keskiössä asiakkaat ja palvelut, teknologiajohtajuus, orgaaninen kasvu, jatkuva parantaminen

1 SUORITUSKYKY – selkeä suunta toiminnan parantamiseen ja kannattavuuden kasvuun

Hiilineutraaliuteen pyrkiminen luo erinomaisia kasvumahdollisuuksia

Hiilineutraaliuteen pyrkiminen muuttaa maailmaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä merenkulussa että energia-alalla. Merenkulussa odotetaan ennennäkemätöntä murrosta niin uusien alusten kuin jälkiasennustenkin kohdalla. Murrosta kiihdyttävät sääntely ja vihreiden kuljetusten kysyntä. Energiapuolella sähköntuotannon tulisi lähes kolminkertaistua ja uusiutuvan sähköntuotannon kahdeksankertaistua nettonollatavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä1. Säätövoimamarkkinoiden odotetaan kasvavan yli 20% vuosittain vuoteen 2030 asti2.

Wärtsilällä on hiilineutraaliutta edistävien ratkaisujen teknologiajohtajana merkittävää potentiaalia arvon luomiseen. Edelläkävijänä kehitämme moottoreita, jotka voivat käyttää hiilineutraaleja ja hiilettömiä polttoaineita, kuten biopolttoaineita, metanolia, ammoniakkia ja vetyä. Samalla Wärtsilä toimittaa joustavia ratkaisuja energiatehokkuuden maksimoimiseksi silloin, kun fossiilisia polttoaineita vielä tarvitaan, sekä tehokkaita säätövoimaratkaisuja, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian osuutta sähköjärjestelmissä.

Wärtsilä on johtava toimija myös sähköjärjestelmien optimoinnissa, missä energian varastoinnilla ja joustavilla verkkoa tasapainottavilla moottorivoimalaitoksilla on avainrooli. Merenkulkualalla Wärtsilä on markkinajohtaja alusten sähköistämisessä sekä edelläkävijä hiilidioksidin talteenottoratkaisuissa ja merenkulun optimointiin liittyvissä digitaalisissa ratkaisuissa. Yhtiö solmii myös kumppanuuksia pystyäkseen tarjoamaan täydentäviä teknologioita siirtymässä kohti hiilineutraaliutta.

1) Lähde: IEA World Energy Outlook 2024 2) Lähde: Wärtsilän analyysi

Muutos Edelläkävijänä siirtymässä kohti hiilineutraaliutta vuonna 2024

Lue lisää 3 Wärtsilän 25DF-moottoreiden uudella NextDF-teknologialla saavutetaan äärimmäisen pienet metaanipäästöt 1

Wärtsilän ja Eidesvik Offshoren merkittävä sopimus kertoo ammoniakin kasvavasta kysynnästä merenkulkualalla 2 4

Wärtsilä lanseeraa ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan moottorivoimalakonseptin, joka toimii 100-prosenttisesti vedyllä

Lue lisää

Wärtsilän hiilineutraaliuspyrkimykset saavat kansainvälistä tunnustusta TIME ja Financial Times -lehdiltä

Lue lisää Lue lisää täältä ja täältä

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Suorituskyky

Selkeä suunta toiminnan parantamiseen ja kannattavuuden kasvuun

Wärtsilällä on selkeä suunta toimintansa parantamiseen ja kannattavuuden kasvattamiseen. Kasvun ajureina ovat hiilineutraaliuden ja palveluiden tarjoamat mahdollisuudet, ja tätä täydentävät mahdolliset kumppanuudet ja synergiaetuja tarjoavat yrityshankinnat.

Tuotteidemme nykyinen asennettu laitekanta antaa vankan pohjan palveluiden kasvulle. Näemme merkittävää kasvupotentiaalia huollon arvoportailla sekä merenkulku- että energialiiketoiminnassa. Tätä tukee vahva tarjoomamme sekä transaktionaalisissa palveluissa että elinkaarisopimuksissa. Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia jälkiasennuksiin ja konversioihin.

Keskitymme ensiluokkaiseen suorituskykyyn ja vahvaan toteutukseen sekä liiketoimintamme läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Kaikilla liiketoiminnoillamme on selkeä tulosvastuu, joten päätökset tehdään siellä, missä asiakasarvokin luodaan. Jotta kestävällä arvon luomisella olisi pitkäjänteinen perusta, pyrimme rakentamaan suorituskykyisiä, jatkuvaan parantamiseen tähtääviä tiimejä. Uskomme, että tämä auttaa saamaan ja pitämään parhaat osaajat, joiden osaamista voimme kehittää edelleen.

Strategian toteutusta tukevat vahva taseemme ja rahoitusrakenteemme. Wärtsilä etenee vakaasti kohti taloudellisia tavoitteitaan, ja yhtiö on sitoutunut niiden saavuttamiseen. Selvät pääoman käyttöperiaatteet ja aktiivinen tarjooman ja toiminnan hallinta antavat hyvät edellytykset pitkäjänteiseen omistaja-arvon luomiseen.

Markkinajohtaja useissa keskeisissä hiilineutraaliutta edistävissä teknologioissa

Taloudelliset tavoitteet:

• Vuosittainen orgaaninen kasvu 5%
• Liikevoittomarginaali 12%
• <0,50 nettovelkaantumisaste
• Jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona

Set for 30 -hiilineutraaliustavoitteet:

• Oma toiminta hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä
• Tuotevalikoima valmis hiilettömiä polttoaineita varten vuoteen 2030 mennessä
• Vähentää suorien toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä 25% vuoteen 2030 mennessä

Selvät taloudelliset tavoitteet ja vankka sitoumus niiden saavuttamiseen

Laaja palveluverkosto, hyvät edellytykset kasvuun sekä transaktionaalisissa että elinkaarisopimuksissa

Vahvat pääoman käyttöperiaatteet ja aktiivinen tarjooman hallinta

Merkittäviä mahdollisuuksia jälkiasennuksissa ja konversioissa

Painopisteet:

• Suorituskykyiset tiimit
• Ensiluokkainen suoritustaso ja vahva toteutus
• Jatkuva parantaminen
• Kustannusrakenne toimenpiteitä tarpeen mukaan

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä

Strategia

Strategiset painopisteet

Erinomainen asiakasarvon luominen 1

Kehitämme jatkuvasti kykyä vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja asiakasymmärrystä, jonka avulla teemme asiakkaistamme menestyjiä.

Suorituskykyisten ja huipputaitavien tiimien kehittäminen 2

Houkuttelemme huippuosaajia ja luomme monimuotoisia tiimejä, joiden vahvuuksia ovat jatkuva oppiminen ja yhteistyö. Johtajamme näyttävät selkeän suunnan ja tukevat alaisiaan sekä vastuuttavat heitä toimimaan oma-aloitteisesti.

Hiilineutraalin merenkulku- ja energia-alan edistäminen 3

Vauhditamme hiilineutraalin merenkulku- ja energia-alan kehitystä innovaatioiden, kohdennettujen investointien ja valikoitujen kumppanuuksien avulla ja siirrymme samalla itse kohti hiilineutraalia liiketoimintaa. Tarjoamme optimointiratkaisuja ja olemme toimialojemme ajatusjohtaja.

4

5

Palvelujen kasvun hyödyntäminen

Teemme erinomaista tulosta transaktio- ja jälkiasennusliiketoiminnassa. Kasvatamme suorituskykyyn perustuvien sopimusten osuutta.

Kokonaisarvoketjun jatkuva kehittäminen

Parannamme jatkuvasti kokonaisliiketoimintaamme, jotta voisimme täyttää asiakkaidemme odotukset laadun, toimitusajan ja toimitustarkkuuden suhteen ja samalla yksinkertaistaa toimintojamme ja parantaa kilpailukykyämme. Hyödynnämme digitalisaatiota koko arvoketjussamme.

KANNATTAVUUS

Liikevoittomarginaali 12%

Vuonna 2024 liikevoitto oli 716 miljoonaa euroa eli 11,1% liikevaihdosta.

Tavoite

Kehitys

Strategia

Yhtiömme tavoitteet

LIIKEVAIHTO

Tavoite Vuosittainen orgaaninen kasvu 5%

Kehitys Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto kasvoi orgaanisesti 9%.

SET FOR 30 -HIILINEUTRAALIUSTAVOITTEET

• Valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä
• Hiilineutraaliuden saavuttaminen omassa toiminnassamme vuoteen 2030 mennessä
• Vähentää suorien toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä 25% vuoteen 2030 mennessä

Lue lisää Kestävä kehitys Wärtsilässä -osiosta.

OSINKO

Tavoite Vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta jaetaan osinkona.

Kehitys Hallitus esittää, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,44 euroa osaketta kohti.

PÄÄOMARAKENNE

Tavoite Nettovelkaantumisaste alle 0,50

Kehitys Vuonna 2024 nettovelkaantumisaste oli -0,31.

Nettovelkaantumisaste

Keskimääräinen kasvu 2020–2024: Wärtsilän liikevaihto 9% orgaanisesti

* Vuonna 2021 nettovelkaantumisaste oli 0.00

Osinko/osake, tulos/osake

* Hallituksen esitys

Voimme muuttaa maailmaa, ja pystymme parantamaan taloudellista suoritustamme ja tuottamaan houkuttelevaa pitkäaikaista omistaja-arvoa.

VUOSIKERTOMUS 2024 23

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

Asiakasarvoa merenkulkumarkkinoille

Hiilineutraaliuteen pyrkiminen muokkaa meriteollisuuden tulevaisuutta, sillä kansainvälisen merenkulun tavoitteena on saavuttaa kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt noin vuoteen 2050 mennessä. Wärtsilällä on toimialan laajin hiilineutraaliuden edistämiseen suunnattu tarjooma, jonka painopiste on polttoainejoustavuudessa, hyötysuhteen optimoinnissa, päästöjen vähennysteknologioissa ja digitaalisissa palveluissa. Vuosi 2050 on vain yhden aluksen elinkaaren päässä, ja valinnat uusien aluksien teknologioista tehdään nyt.

Wärtsilä kehittää ennennäkemätöntä valikoimaa moottoreita ja polttoainekaasun jakelujärjestelmiä, jotka auttavat varustamoita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Polttoainejoustavuus ja -tehokkuus ovat kehitystoimenpiteiden keskiössä. Monipolttoaineteknologiamme mahdollistaa sen, että asiakkaamme voivat päivittää aluksensa toimimaan sekä siirtymävaiheen polttoaineilla että täysin vihreillä polttoaineilla.

Wärtsilällä on käynnissä alan kattavin kestävien polttoaineteknologioiden kehitysohjelma, jonka tuloksena nelitahtimoottorissa voidaan jo nyt käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG), nestekaasua (LPG), metanolia ja ammoniakkia. Valmistelemme vuodelle 2025 hiilen talteenottoja varastointiratkaisun (carbon capture and storage, CCS) kaupallista lanseerausta. Rikkipesurimme ovat jo nyt valmiita CCS-järjestelmän käyttöön.

Aluskannan optimointiratkaisumme tukevat reaaliaikaista päätöksentekoa aluksella ja auttavat Wärtsilän asiakkaita optimoimaan reittinsä ja satamatoimintonsa sekä saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä.

Kestävien polttoaineiden käyttöönottoskenaario nettonollan saavuttamiseksi vuonna 20501

Energian kokonaiskulutus, EJ

1) Lähde: DNV Maritime Forecast 2050

2) HFO (raskas polttoöljy), LSFO (vähärikkinen polttoöljy), MGO (merikäyttöön tarkoitettu kaasuöljy),

MDO (meridiesel), LNG (nesteytetty maakaasu)

KOHOKOHTIA 2024 | Asiakasarvoa merenkulkumarkkinoille

NextDF-toiminnolla päästään selkeisiin päästövähennyksiin

Vuonna 2024 Wärtsilä julkaisi innovatiivisen NextDF-toiminnon 25DFmonipolttoainemoottorilleen. Kun alus käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua, NextDF-toiminto vähentää metaanipäästöjä alle kahteen prosenttiin polttoaineen käytöstä kaikissa kuormituspisteissä ja saavuttaa jopa 1,1 prosentin tason laajalla kuormitusalueella. 25DF-moottori on jo saavuttanut alan alhaisimmat metaanipäästöt.

Wärtsilä on sopinut toimittavansa norjalaiselle Eidesvik-varustamolle kokonaisratkaisun, jonka avulla offshorehuoltoalus muunnetaan käyttämään polttoaineenaan ammoniakkia.

Lue lisää

Kestäviin polttoaineisiin keskittyvää koulutusta Singaporessa

Wärtsilä ja singaporelainen merenkulkuoppilaitos Wavelink Maritime Institute jatkavat pitkäaikaista yhteistyötään uuden monipolttoainemoottoreiden simulaattoriteknologian toimituksella. Tarkoituksena on perehdyttää laivamiehistöjä uusimpiin tehokkuuskonsepteihin ja luoda valmiudet seuraavan sukupolven laivapolttoaineiden käyttöön.

Alennamme päästöjä minimaalisin palvelukatkoksin

Wärtsilä toimittaa moottorit, polttoainekaasun jakelujärjestelmän ja ohjauspotkurit CMA CGM -varustamon tytäryhtiön La Méridionalen kahteen uuteen ropax-lauttaan. Lautat edustavat energiasiirtymän terävintä kärkeä ja ovat merenkulun ensimmäisiä sektoreita, jotka tavoittelevat nettonollapäästöjä. Lauttayhtiöillä on kasvavia paineita kehittää toimintansa hiilineutraaliksi tinkimättä lauttojen nopeudesta tai kustannustehokkuudesta. Nämä uudet alukset on suunniteltu toimimaan mahdollisimman vähäpäästöisesti ja minimaalisin palvelukatkoksin.

Tukea James Fisher -alusten hiilineutraaliustavoitteille

Wärtsilä toimittaa brittiläiselle James Fisher Everard Ltd:lle täysin integroidun mekaanisen voimansiirron propulsiopaketin uusiin 6000 dwt:n LNG-tankkereihin, tukien alusten hiilineutraaliuspyrkimyksiä polttoaineen käytön hyötysuhdeparannuksilla, päästövähennyksillä ja polttoainejoustavuudella.

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

Asiakasarvoa energiamarkkinoille

Wärtsilä tarjoaa joustavia moottorivoimalaitos- ja energian varastointiratkaisuja säätö- ja perusvoiman tuotantoon. Lisäksi elinkaaripalveluilla tuetaan asiakkaiden optimaalista siirtymää kohti uusiutuvia energiajärjestelmiä. Koska tuuli- ja aurinkovoima ovat luonnostaan vaihtelevia, siirtymä kohti 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa vaatii tasapainottavia ratkaisuja. Teknologioidemme ansiosta uusiutuvan energian osuutta sähköjärjestelmissä voidaan lisätä turvallisesti ja voimme auttaa asiakkaitamme vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin sekä vähentämään kustannuksia ja päästöjä. Kokonaisvaltaisella energiajärjestelmien ja tuotantoteknologioiden tuntemuksellamme tuemme asiakkaitamme kohti hiilineutraalia toimintaa.

Joustavat sähköverkkoa tasapainottavat ratkaisut, kuten moottorit ja energian varastointi, ovat toisiaan täydentäviä teknologioita. Ne pystyvät nopeasti reagoimaan sähköjärjestelmän muutoksiin ja tarjoamaan joustavuutta ja vakautta, millä varmistetaan uusiutuvan energian maksimaalinen käyttö. Moottorivoimalaitoksiamme voidaan jo nyt käyttää täysin synteettisellä ja hiilineutraalilla metaanilla ja metanolilla sekä vety-/ maakaasuseoksilla 25 prosentin vetypitoisuuteen asti. Vuonna 2024 julkaisimme konseptin maailman ensimmäisestä suuren mittakaavan voimalasta, joka toimii 100-prosenttisesti vedyllä.

Uusiutuvan energian osuus energiajakaumasta kasvaa, joten säätövoimaa tarvitaan yhä enemmän. Yli 200 mallinnustamme ovat osoittaneet, että energiajärjestelmien tarkalla suunnittelulla voidaan säästää miljardeja ja alentaa hiilidioksidipäästöjä nopeastikin. Luomme arvoa energiajärjestelmien ja erityyppisten energiaratkaisujen integroinnin tuntemuksellamme. GEMSohjelmistoalustamme avulla asiakkaamme voivat optimoida toimintojaan ja saavuttaa edullisimmat kokonaiskustannukset.

Strategia

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä

KOHOKOHTIA 2024 | Asiakasarvoa energiamarkkinoille

Wärtsilä ja AVK-SEG allekirjoittivat yhteistyösopimuksen luotettavista ja häiriöttömistä sähkötoimituksista datakeskuksiin sekä paikan päällä tapahtuvasta sähköntuotannosta.

Lue lisää

Tukea uusiutuvan energian käyttöönottoon Kentuckyssa

Wärtsilä toimittaa suunnittelutyön ja laitteet uuteen voimalaitokseen, joka rakennetaan yhdysvaltalaiselle Kentucky Municipal Energy Agencylle (KYMEA). Valmistuttuaan laitos tasapainottaa sähköverkkoa, mikä on tarpeen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvaessa. Samalla uusi voimala suojaa KYMEAyhteenliittymän jäseniä sähkön hinnan heilahteluilta.

Wärtsilä nostaa Eraringin voimalan akkukapasiteetin 700 megawattiin

Origin Energy valitsi Wärtsilän laitetoimittajaksi Eraringin energian varastointilaitoksen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen, jotka rakennetaan Australiassa Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa sijaitsevaan Eraringin voimalaitokseen. Wärtsilän toimituksilla energian varastointilaitoksen kapasiteetti kasvaa 700 megawattiin ja 2800 megawattituntiin. Näin se on eteläisen pallonpuoliskon suurin akkuprojekti ja yksi maailman suurimmista. Eraring liitetään Australian kansalliseen sähkömarkkinaan, mikä parantaa energian toimitusvarmuutta Uudessa Etelä-Walesissa uusiutuvan energian tarjonnan lisääntyessä. Tärkeä osa järjestelmää on Wärtsilän GEMS Digital Energy -alusta, joka monitoroi ja ohjaa energian käyttöä ja auttaa tukemaan sähköverkkoa epävakaiden jaksojen aikana.

Johdamme WISE-yhteistyöprojektia

Wärtsilä johtaa yli 200 suomalaisen toimijan viisivuotista WISE-yhteistyöprojektia (Wide & Intelligent Sustainable Energy). Yhteistyö vahvistaa ja rakentaa Suomen energiasektoria maailman johtavaksi energiainnovaatioekosysteemiksi. WISE kehittää skaalautuvia ekosysteemejä ja turvallista ja autonomista nollapäästöistä tasapainottavaa energiantuotantoa.

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

Asiakasarvoa palveluilla

Wärtsilällä on alansa johtava palveluverkosto, jonka ansiosta voimme merkittävästi tukea asiakkaidemme menestystä erinomaisen käyttöasteen ja luotettavuuden sekä kokonaiselinkaariratkaisujen kautta. Verkostomme tuottaa ennaltaehkäisevää, optimoitua palvelua ja tarjoaa mahdollisuuden elinkaaripäivityksille ja etätuelle läpi toimitettujen ratkaisujen koko elinkaaren. Ammattitaitoinen kenttähuoltohenkilöstömme pystyy auttamaan asiakkaitamme oikea-aikaisesti joka puolella maailmaa.

Wärtsilällä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia palveluiden arvoportailla. Transaktionaalisilla palveluilla tuemme asiakkaitamme hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja sekä asiakastiedon hankinnassa että automatisoitujen uusien myyntimahdollisuuksien hallinnassa. Parannamme suorituskykyä kunnossapidon optimoinnilla ja suorituskykyyn perustuvilla palvelusopimuksilla, jolloin Wärtsilä jakaa operatiivisen riskin asiakkaan kanssa ja takaa sovitun suorituskyvyn etäyhteyksien, datan ja analytiikan avulla. On odotettavissa, että vihreän siirtymän myötä Wärtsilän nykyisten asiakkaiden moottoreihin liittyvä jälkiasennusten ja konversioiden kasvupotentiaali yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

Asennetusta moottorikannastamme noin 30% on sopimusten piirissä, ja näemme tässä edelleen kasvumahdollisuuksia. Palvelusopimustemme uusimisaste on yli 90%, mikä on todiste elinkaarisopimustemme arvosta asiakkaillemme.

KOHOKOHTIA 2024 | Asiakasarvoa palveluilla

Viisivuotinen suorituskykyyn perustuva elinkaarisopimus Royal Caribbeanin kanssa

Wärtsilä on allekirjoittanut Royal Caribbean Groupin kanssa viisivuotisen elinkaarisopimuksen, joka kattaa 37 varustamon risteilyalusta. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa maksimaalinen operatiivinen tehokkuus Royal Caribbeanin kestävyystavoitteiden tueksi ja niiden saavuttamisen nopeuttamiseksi. Sopimuksen ydin on suorituskykyyn perustuva toimintamalli, jossa optimaalisten käyttö- ja kunnossapitokäytäntöjen hyödyt jaetaan Royal Caribbean Groupin ja Wärtsilän kesken.

Wärtsilä toimittaa kahteen Scandlinesin lauttaan sähköjärjestelmät, joilla lautat muutetaan ladattaviksi hybridialuksiksi, tukien samalla varustamon 2040-nollapäästöpäämäärää.

Lue lisää

Uraauurtava sopimus

Wärtsilän käyttö- ja kunnossapitosopimus QIT Madagascar Minerals S.A:n kanssa uusittiin, ja sitä laajennettiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävällä sopimuksella. Tämä on energia-alalla merkittävä uusi avaus, joka luo edellytykset kattavaan verkkokomponenttien optimointiin mikroverkossa, mukaan lukien uusiutuvan energian käyttö. Hyötynä saadaan päästövähennyksiä, mutta myös merkittäviä kustannussäästöjä.

Alan ensimmäinen kaasukonversio

Wärtsilä ja Chevron Shipping julkistivat ensimmäisinä alallaan suunnitelmansa muuntaa yhden moottorin kuudessa eri Chevronin nestekaasusäiliöaluksessa monipolttoainemoottorista (DF) puhtaasti kaasukäyttöiseen (SG) moottoriin. Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä muunnetun moottorin metaanipäästöt ovat aiempaa pienemmät. Samalla hanke tukee yhtiön laajempaa tavoitetta vähentää toimintansa hiili-intensiteettiä.

Luotettavaa sähköä syrjäseudulle

Wärtsilä allekirjoitti 10-vuotisen käyttö- ja kunnossapitosopimuksen nigerialaisen Mangal Industriesin kanssa yhtiön sementtitehtaan oman voimalaitoksen kunnossapidosta. Voimala on elintärkeä tehtaan sementtituotannolle, koska sijainti on syrjäinen ja yhteys julkiseen kantaverkkoon on heikko. Sopimus varmistaa tehtaan tarpeita vastaavan luotettavan sähköntuotannon ja ennakoitavat huoltokustannukset.

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Kestävä kehitys Wärtsilässä Strategia

Asiakasarvoa T&K-johtajuudella ja kumppanuuksilla

Wärtsilän näkemys on, että merenkulku- ja energiaalan siirtyminen kohti hiilineutraaliutta edellyttää monia erilaisia ratkaisuja eri sovelluksiin ja eri puolilla maailmaa. Uusiin teknologioihin siirrytään vähitellen ja erilaisin polttoaineseoksin. Keskitymme jatkossakin kehittämään tärkeimpiä teknologioitamme. Pystymme varmistamaan laajan ratkaisutarjooman asiakkaillemme solmimalla kumppanuuksia teknologiatoimittajien kanssa.

Näemme jatkossakin vahvaa synergiaa merenkulun ja energia-alan tutkimus- ja kehitystoiminnassa (T&K) sekä uusien teknologioiden tuotannossa. Wärtsilä aikoo läpi koko hiilineutraaliuuteen tähtäävän siirtymän pitää T&K-investointinsa noin neljässä prosentissa liikevaihdosta.

Näin edistämme hiilineutraaliutta markkinoilla

Proaktiivinen dialogi asiakkaidemme teknologiasuunnitelmista

Osaamisella ja kokemuksella uskottavaa asiakasdialogia "kaikista" teknologioista

"Useimpiin" teknologioihin perustuva tarjooma

Johtoasema omissa keskeisissä teknologioissamme ja kumppanuuksien solmiminen täydentävissä teknologioissa

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Strategia

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Wärtsilän päämäärän ja strategian ytimessä on kestävä kehitys. Yhdessä arvojemme, periaatteidemme ja kestävyystavoitteidemme kanssa ne muodostavat perustan vahvalle hiilineutraaliuskehitykselle ja liiketoiminnan vastuullisille käytännöille.

Kestävyystyötämme ohjaavat taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Tavoitteemme on olla kannattava yritys ja edistyksellisten ratkaisujen edelläkävijä, joka siten luo edellytyksiä kestävälle yhteiskunnalle. Samalla noudatamme korkeita eettisiä ja työterveys- ja työturvallisuusnormeja. Koska painopisteemme on merenkulku- ja energia-alojen hiilineutraaliuskehityksessä, teknologia- ja palveluinnovaatioilla on keskeinen rooli vähähiilisen tulevaisuuden luomisessa. Asetamme mitattavia tavoitteita, kannustamme työyhteisöämme vahvaan työturvallisuuskulttuuriin sekä monimuotoisuuteen ja tuemme vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä.

Kestävyystavoitteissa heijastuvat painopisteemme

Yhtiön johtokunta hyväksyy kestävyystavoitteemme, ja seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti. Jokaiselle tavoitteelle on nimetty omistaja, joka vastaa tavoitteeseen liittyvistä toimintasuunnitelmista, toteutuksen valvonnasta ja tulosten raportoinnista. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät valvovat toimenpiteiden käytännön toteutusta.

Kestävyystavoitteet

Tavoite	Vuosi	Kehitys
Set for 30: Hiilineutraaliuden saavuttaminen omassa toiminnassa.	2030	Vuoden 2024 lopussa scope 1 ja 2 -päästöt olivat vähentyneet 50% lähtötasosta (kolmen vuoden keskiarvo, 2019–2021)
Set for 30: Tuotevalikoima valmis hiilettömiä polttoaineita varten.	2030	Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan.
Set for 30: Suorien toimittajien kasvihuone kaasupäästöjen vähentäminen 25%:lla vuoden 2024 tasosta vuoteen 2030 mennessä.*	2030	Uusi tavoite
Vähennämme absoluuttista energiankulutustamme (GWh) vähintään 7% vuoden 2015 tasosta.	2025	Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,5 GWh:n energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta.
Nolla tapaturmaa pitkällä tähtäimellä.	Pitkän aikavälin tavoite	Vuonna 2024 yhtiön kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20, joka oli 16% matalampi kuin vuonna 2023. Lue lisää kestävyysraportin yhteiskunnalliset tiedot -osiosta.
Nolla urakoitsijatapaturmaa: tavoitteenamme on pienentää urakoitsijoiden tapaturmataajuutta (TRIF) vuosittain.	Jatkuva tavoite	Uusi tavoite. Vuonna 2024 urakoitsijoiden kokonaistapaturmataajuus (urakoitsija TRIF) oli 5,01.
Yksilöllisten kehityssuunnitelmien kattavuus 100% suunnitelman piirissä olevilla.	Pitkän aikavälin tavoite	Uusi tavoite
Eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksessa (Code of Conduct) 100%:n kattavuus.	Jatkuva tavoite	Vuoden 2024 lopussa koulutuksen oli suorittanut 86,7% henkilöstöstä.
Korruption vastaisessa koulutuksessa 100%:n kattavuus.	Jatkuva tavoite	Vuoden 2024 lopussa koulutuksen oli suorittanut 87,4% henkilöstöstä.

* Tavoite kattaa Wärtsilän Tier 1 suorat toimittajat ja heidän scope 1 ja 2 -päästöluokkien kasvihuonekaasupäästönsä liittyen heidän Wärtsilä-toimituksiinsa. Kyseessä on suhteellinen tavoite, jonka alkutaso määräytyy Wärtsilälle osoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja kulutuksen mukaan.

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Vastuulliset liiketoimintakäytännöt

Wärtsilä tavoittelee toimintakulttuuria, jonka ytimessä ovat eettisyys sekä säännösten noudattaminen. Olemme sitoutuneet toimimaan vastuulliseesti konsernin ja liiketoimintojen omien politiikkojen, menettelytapojen ja käytäntöjen edellyttämällä tavalla. Liiketoiminnassa sovellettavat eettiset periaatteet on määritelty Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct). Toimintaperiaatteiden toteutumista tuemme tukimateriaaleilla ja -prosesseilla, konsernilaajuisella verkkokoulutuksella ja muilla koulutuksilla, johtamisjärjestelmillä, raportoinnilla ja väärinkäytösten tutkinnalla, seurannalla ja viestinnällä. Myös Wärtsilän toimittajilta ja liikekumppaneilta edellytämme vähintään yhtä korkeatasoisten juridisten ja eettisten normien ja toimintatapojen noudattamista.

Eettisten toimintaperiaatteidemme verkkokoulutuksessa käydään läpi periaatteet ja niiden aihepiirit sekä ohjataan työntekijöitämme tekemään oikeita päätöksiä päivittäisessä työssä. Tämä pakollinen koulutus on suoritettava joka toinen vuosi. Vuoden 2024 loppuun mennessä 86,7% Wärtsilän työntekijöistä oli suorittanut koulutuksen.

Wärtsilä on sitoutunut noudattamaan poikkeuksetta korruption ja lahjonnan vastaista lainsäädäntöä ja kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita. Olemme tietoisia siitä, että korruptio- ja petosriski saattaa olla korostunut monilla toiminta-alueemme markkinoilla. Tästä syystä suoritamme korruptioriskien arviointeja osana jatkuvaa korruption vastaisen toiminnan parantamista. Lisäksi laaja aiheeseen liittyvä koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille. Vuoden 2024 loppuun mennessä 87,4% Wärtsilän työntekijöistä oli suorittanut korruption vastaisen verkkokoulutuksen.

Jokaisella on Wärtsilässä mahdollisuus tuoda esille huolensa mahdollisista eettisten toimintaperiaatteidemme ja niitä tukevien politiikoiden ja ohjeiden rikkomuksista. Epäillystä rikkomuksesta voi ilmoittaa linjaesihenkilölle, laki- tai Compliance-toiminnolle tai ulkoisesti ylläpidetyn whistleblowing-kanavan kautta nimettömästi. Tämä ilmoituskanava on myös toimittajien,

Uudistimme eettiset toimintaperiaatteemme vuonna 2024. Jotta vastaamme entistä paremmin sidosryhmien nykyisiin odotuksiin ja liiketoimintaympäristön vaatimuksiin, periaatteiden uusi versio kiinnittää aiempaa vahvemmin huomiota ilmastoon, kaupanteon vaatimustenmukaisuuteen, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Toimintaperiaatteet ovat toimintatapojemme eettisyyden perusta: ne määrittelevät käyttäytymistavat, joita edellytetään kaikilta wärtsiläläisiltä. Liikekumppaneilta edellytämme joko sitoutumista Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin tai omien vastaavien periaatteiden noudattamista.

Toimintaperiaatteiden uudistamisen lisäksi laadimme vuonna 2024 uusien eettisten toimintaperiaatteiden ja niiden soveltamisen tueksi sisäisen ohjeistuksen. Tarkoitus on syventää kaikkien Wärtsilän työntekijöiden ymmärrystä periaatteiden aihepiireistä ja siten tukea Wärtsilän politiikkojen soveltamista sekä auttaa epäiltyjen rikkomusten raportoinnissa ja lisätietojen etsimisessä. Uudet eettiset toimintaperiaatteet on julkaistu 18 kielellä. Uusi verkkokoulutus on saatavilla kaikilla näillä kielillä vuoden 2025 aikana.

konsulttien ja muiden yhteistyökumppaniemme käytettävissä. Tutkimme kaikki raportoidut tapaukset, ja ryhdymme korjaaviin

Wärtsilä on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruption torjuntaa

toimenpiteisiin tarpeen mukaan.

koskevia periaatteita. Lisäksi Wärtsilä on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti liittyen

puhtaaseen energiaan, vähähiiliseen merenkulun ekosysteemiin ja vastuulliseen liiketoimintaan.

Tämä on Wärtsilä Hallinnointi Taloudellinen katsaus

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Strategia

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Kohti hiilineutraalia toimintaa

Wärtsilä kehittää hiilineutraalia merenkulku- ja energiaalaa tukemalla asiakkaitaan kohti hiilineutraaliutta. Tämän saavuttamiseksi investoimme jatkuvasti innovaatioihin ja tuotekehitykseen, jotta pystymme tarjoamaan kestäviä teknologioita ja ratkaisuja. Samalla pyrimme minimoimaan oman organisaatiomme ympäristöjalanjäljen.

Tärkein panoksemme ympäristösuorituskyvyn parantamiseen on luotettavien ja turvallisten teknologioiden ja palvelujen tarjoaminen asiakkaille. Tuote- ja ratkaisuvalikoimamme sisältää esimerkiksi hyötysuhteen optimointiin, polttoainejoustavuuteen, energiansäästöön ja hiilen talteenottoon liittyviä teknologioita sekä joustavia energian varastointijärjestelmiä, moottori- ja hybridivoimalaitosratkaisuja ja elinkaaripalveluja. Älykkäät digitaaliset ratkaisut ja palvelut antavat mahdollisuuden kerätä, analysoida, seurata ja raportoida dataa, minkä tuloksena pystymme optimoimaan toimintaa ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Tuotteemme ja ratkaisumme on suunniteltu toimimaan luotettavasti jopa 30 vuotta. Siksi keskittyminen tuotteen tai järjestelmän suorituskyvyn parantamiseen on ratkaisevan tärkeä osa tutkimus- ja kehitystyötämme, samoin kuin suorituskyvyn optimointi koko elinkaaren ajan. Tuotteiden ja ratkaisujen ympäristösuorituskyvyn parantamisen lisäksi seuraamme jatkuvasti oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä. Sen lisäksi, että ajamme merenkulun ja energiasektorin hiilineutraaliuskehitystä eteenpäin yhdessä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa, Wärtsilä on mukana useissa aloitteissa, sopimuksissa ja kestävää liiketoimintaa edistävissä koalitioissa, kuten Mærsk Mc-Kinney Møller Center for Zero Carbon Shipping -aloitteessa ja Getting to Zero -koalitiossa.

Set for 30 -hiilineutraaliustavoitteemme

Wärtsilän tavoiteasema on kehittää hiilineutraalia merenkulkuja energia-alaa, ja sitä tukevat Set for 30 -tavoitteemme.

Tavoitteenamme on tarjota tuotevalikoima, joka on valmis hiilettömiä polttoaineita varten vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja kehitämme jatkuvasti tuotteitamme, jotta niitä voidaan käyttää laajamittaisesti hiilettömillä polttoaineilla, kuten ammoniakilla ja vedyllä, vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi olemme sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa toiminnassamme vuoteen 2030 mennessä. Tätä tukevat vuosittaiset toimintasuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan läpi vuoden. Vuonna 2024 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 50% (50 163 tCO2 e) verrattuna lähtötasoon (kolmen vuoden keskiarvo, 2019–2021), mikä vastaa hiilineutraaliussuunnitelmaamme. Vuonna 2024 painopisteinä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön ostot, vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönotto sekä moottoreiden T&Kja tehdaskoeajojen käyntiajan lyhentäminen.

Vuonna 2024 Wärtsilän Set for 30 -ohjelmaan lisättiin uusi tavoite: toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 25% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Tavoitteen piirissä ovat suorat toimittajamme (Tier 1) ja näiden scope 1- ja 2-päästöt, jotka ovat sidoksissa Wärtsilän vastaanottamiin toimituksiin. Tavoite on suhteellinen ja lähtötaso määritellään Wärtsilään sidoksissa olevien kasvihuonekaasupäästöjen ja kulutuksen mukaan. Vuoden 2024 lähtötasodata kerätään toimittajilta vuoden 2025 aikana. Tavoitteiden tarkka seurantamenetelmä on vielä kehitteillä.

Lue lisää hiilineutraaliustuloksistamme ja -toimistamme kestävyysraportin ympäristötiedot-osiosta.

Vuoden 2024 hiilineutraaliustyön kohokohtia

Kohti hiiletöntä tuotevalikoimaa

Vuonna 2024 saavutimme merkittävän virstanpylvään julkistamalla ensimmäisenä maailmassa konseptin suuren mittakaavan moottorivoimalasta, joka käy 100% vedyllä. Tämä maakaasukäyttöinen ratkaisu tarjoaa joustavuutta ja tasapainotusta. Se voidaan myös muuntaa käyttämään vetyä, ja näin varmistaa matkaa kohti nettonollapäästöjä.

Maailman ensimmäinen liikennöivä ammoniakkikäyttöinen alus

Wärtsilä, norjalainen Eidesvik-varustamo ja energiakonserni Equinor ilmoittivat, että Viking Energy -niminen offshore-huoltoalus muunnetaan ammoniakkikäyttöiseksi. Tämä on merkittävä askel kestävien polttoaineiden käyttöönotossa merenkulussa, sillä konvertion valmistuessa vuonna 2026, Viking Energysta tulee maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus. Ammoniakki on osoittautunut lupaavaksi vaihtoehtoiseksi merenkulun polttoaineeksi ja sillä arvioidaan olevan merkittävä rooli alan päästöjen vähentämisessä. Yritysten yhteistyö on tulosta Apollohankkeesta, joka saa yhteisrahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa.

Moottoreiden koekäytön päästöt alas

Useita toimenpiteitä moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tällä hetkellä käynnissä, ja olemme jo saaneet tuloksia. Saavutimme merkittävän virstanpylvään kestävien tulevaisuuden polttoaineiden tuotekehitystyössä investoimalla uusiin metanolin tutkimus- ja moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable Technology Hub -keskuksessamme. Lisäksi T&K- ja tehdaskoeajoihin tarvittavan ajan lyhentäminen vähensi merkittävästi scope 1- ja 2-päästöjämme vuonna 2024 .

Sähkön omatuotanto

Aurinkopaneelit ovat omavaraisuutensa ja takaisinmaksuaikansa ansiosta monille yksiköillemme kiinnostava vaihtoehto. Vuonna 2024 yksikkömme tuottivat yhteensä 2 200 MWh aurinkosähköä. Esimerkiksi Toyaman toimipaikassamme Japanissa aurinkopaneelit peittävät koko kattoalan, ja niillä tuotettu sähkö kattaa noin 30–40% tehtaan koko sähkönkulutuksesta.

Vihreän sähkön ostot

Wärtsilä jatkoi vihreän sähkön käyttöä: yli 60% (MWh) vuoden 2024 kokonaissähkönkulutuksestamme tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä. Indirect Procurement -toimintomme koulutti vuoden aikana strategisia ostajiamme uusiutuvan energian sertifikaattimarkkinoista. Koulutus keskittyi uusiutuvan energian eri hankintavaihtoehtoihin ja painotti vihreän sähkön merkitystä tehokkaana työkaluna kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tarkoituksenamme on siirtyä vähitellen vihreän sähkön käyttöön kaikissa maissa, riippuen sen saatavuudesta eri markkinoilla.

Vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin vaihtaminen

Yhtiön linjauksena on tukea aktiivisesti siirtymistä sähköajoneuvoihin. Politiikka koskee Wärtsilän omistamia ja liisaamia ajoneuvoja, kuten henkilö-, kuorma- ja pakettiautoja, nostureita ja trukkeja. Useat yksikkömme edistävät jo sähköautojen käyttöä asentamalla latausasemia käytettäväksi.

Kestävä kehitys Wärtsilässä

Vastuullinen työnantaja

Wärtsilä näkee sosiaalisen vastuun olevan vahvasti kytköksissä vastuullisuuteensa työnantajana. Pyrimme tarjoamaan henkilöstöllemme osallistavan ja dynaamisen työpaikan, jossa vallitsevat avoimuus, kunnioitus, luottamus, tasa-arvo sekä mahdollisuudet henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Wärtsilä on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja tukee kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemiä työhön liittyviä oikeuksia. Kehitämme henkilöstöjohtamisen prosesseja, työkaluja ja toimintatapoja taataksemme johdonmukaisen ja läpinäkyvän toiminnan maa- ja organisaatiorajoista riippumatta. Pyrimme myös tarjoamaan turvalliset työolosuhteet omille työntekijöillemme sekä urakoitsijoille ja minimoimme tuotteidemme ja palvelujemme käyttöön liittyviä työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct), laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa (QEHS) sekä ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusdirektiivissä (EHS).

Vahva sitoutumisemme työturvallisuuteen näkyy päivittäisessä työssä

Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön. Käytännössä tämä näkyy pyrkimyksessämme kohti nollan tapaturman tavoitetta noudattamalla tiukkoja työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia sekä toteuttamalla toimintalähtöisiä työturvallisuusohjelmia ja -käytäntöjä. Menossa oleva pitkän aikavälin Success through safety -työturvallisuusohjelma keskittyy työntekijöihimme, urakoitsijoihin ja tuoteturvallisuuteen sekä työterveyteen. Vuonna 2024 julkistimme paljon matkustavia henkilöitä koskevan terveystarkastusten konserninlaajuisen viitekehyksen ja otimme käyttöön parannellun digityökalun, joka tukee kenttähuollon riskinarviointeja asiakaskohteissa ja aluksilla.

Järjestämme vuosittain työturvallisuuspäivän, jonka tarkoituksena on muistuttaa turvallisuudesta, edistää työturvallisuutta ja -terveyttä parantavia tapoja, vahvistaa turvallisuuskulttuuriamme ja juhlistaa turvallisuuteen liittyviä onnistumisia. Vuonna 2024 työturvallisuuspäivä järjestettiin kymmenettä kertaa, nyt teemalla "Mind your head" eli "Suojaa päätäsi". Painopiste oli sekä pään suojauksessa että psykologisessa turvallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Konsernitason tapahtumia olivat esimerkiksi henkilöstötilaisuudet johtokunnan jäsenten kanssa ja keynote-puhe. Kukin Wärtsilän toimipaikka järjesti omien tarpeiden mukaista ohjelmaa, kuten turvallisuuskierroksia, asiantuntijakoulutuksia ja

-turvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvien kehitysideoiden

Wärtsilä korostaa työturvallisuuden merkitystä konsernitason pitkän aikavälin nollan tapaturman tavoitteellaan. Vuonna 2024 konsernin kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20, joka oli 16% matalampi kuin vuonna 2023. Yksi työturvallisuuskulttuuria ennakoivasti vahvistavista toimenpiteistä on johdon turvallisuuskierrokset, joita tehtiin vuonna 2024 27% enemmän kuin 2023.

jakamista. Jokaisella on lupa keskeyttää ja lopettaa työ

vaarallisissa olosuhteissa.

ensiapukoulutuksia. Työterveys- ja työturvallisuusasioita johdetaan useilla eri organisaatiotasoilla ja jokaisella työntekijällämme on osaltaan vastuu edistää terveellistä ja turvallista työympäristöä. Päivittäisessä toiminnassamme tämä merkitsee aktiivista turvallisuusriskien tunnistamista, läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointia sekä työterveyteen ja

Vuonna 2024 asetimme uudeksi jatkuvaksi pitkän aikavälin tavoitteeksi urakoitsijoiden kokonaistapaturmataajuuden (TRIF) vuosittaisen vähentämisen. Urakoitsijoiden kokonaistapaturmataajuus (urakoitsija-TRIF) vuonna 2024 oli 5,01.

Pyrimme tarjoamaan turvallisen työympäristön, joka tukee henkilökohtaista kasvua, hyvinvointia sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Vuonna 2024 johtamisen ja hyvinvoinnin mittaamisen tueksi otimme koko yhtiössä käyttöön uuden Wellbeing-viitekehyksen, jonka kuusi hyvinvoinnin eri aiheisiin liittyvää elementtiä on liitetty olemassa oleviin prosesseihimme ja käytäntöihimme. Lisäksi loimme työhyvinvoinnin tueksi hallintomallin, määrittelimme mittareita (KPI) ja kehitimme toimintasuunnitelman.

Katsaus Wärtsilään 2024 lyhyesti Konsernijohtajan katsaus Strategia Kestävä kehitys Wärtsilässä

Rakennamme sitoutumista ja hyviä tuloksia ruokkivaa työkulttuuria

Wärtsilässä arvostamme, kunnioitamme ja pyrimme edistämään henkilöstömme monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta niin sukupuolen, iän, persoonallisuuden kuin koulutustaustankin suhteen. Meille on kunnia-asia, että työpaikoillamme on edustettuna eri kansallisuuksia ja kulttuureja organisaatiomme kaikilla tasoilla, osastoilla ja toiminnoissa. Henkilöstömme edustaa tällä hetkellä 128 kansallisuutta 77 maasta.

Ylpeys yhteisömme monimuotoisuudesta, yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen ja korkeiden eettisten standardien noudattaminen ovat osa päämääräämme. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi olemme kehittäneet päivittäisessä työssä erilaisia toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden kautta ammennamme uusia näkemyksiä monimuotoisista kulttuuritaustoistamme ja rakennamme toimintorajat ylittäviä, tietämystä ja innovatiivisuutta vahvistavia tiimejä.

Wärtsilä kerää joka toinen vuosi kaikkien työntekijöiden näkemyksiä ja mielenkiinnon kohteita MyVoice-henkilöstökyselyllä. Kysely sisältää viisi tulosmittaria (KPI): vuorovaikutus, hyvinvointi, inkluusio, sitoutuminen ja yleiskokemus. Samalla saamme vastaavien yritysten kanssa vertailukelpoisen indeksituloksen.

Viimeisimmässä MyVoice-kyselyssä vuonna 2024 vastausprosentti oli peräti 88%, joka on kansainvälisiä verrokkiyrityksiä parempi. Tulos osoittaa, että työntekijämme ovat ylpeitä työnantajastaan, joka pyrkii vaikuttamaan maailmaan myönteisesti. Lisäksi 88% wärtsiläläisistä kokee saavansa arvostusta töissä ja lähes yhtä moni kokee voivansa olla oma itsensä työpaikalla. Tämä osoittaa, että sitoutumisemme psyykkisesti

turvalliseen työympäristöön tuottaa myönteisiä tuloksia. Työntekijämme ovat myös hyvin sitoutuneita: 90% kokee, että heidän työnsä Wärtsilässä vastaa heidän odotuksiaan tai ylittää ne. Kyselyn tulokset kuitenkin myös osoittavat, että meidän on syytä panostaa entistä enemmän johtamiseen muutostilanteissa sekä parantaa yhteistyötä ja tiedon jakamista eri toimintojen ja tiimien kesken.

Jotta vastaamme MyVoice-kyselyssä tunnistettuihin kehittämistarpeisiin pitkäjänteisesti, teemme puolen vuoden välein Pulse-kyselyitä. Näillä kyselyillä kokoamme työntekijöidemme näkemyksiä ja mielenkiinnon kohteita tarkemmin rajatuista aiheista työympäristön ja työtapojen jatkuvaa parantamista varten.

Inklusiivisen, sitoutumista ja hyviä tuloksia ruokkivan työkulttuurin rakentaminen on yksi henkilöstöstrategiamme prioriteeteista. Kolme muuta prioriteettia koskevat jatkuvaa oppimista, vaikuttavaa johtamista ja sopivien osaajien löytämistä sopivaan rooliin. Näiden prioriteettien toteuttaminen on kriittistä, jotta olemme houkutteleva työnantaja sekä nykyisille että tuleville osaajille. Lisäksi nämä prioriteetit tukevat sitä, että oikeilla tekijöillä on aina oikea osaaminen ja riittävä motivaatio. Wärtsilä palkkaa vuosittain yli 3 000 työntekijää työmarkkinoilta, joilla kilpailu parhaista tekijöistä on kovaa, joten erottuminen haluttuna työpaikkana on erittäin tärkeää.

Pyrimme kehittymään oppivaksi organisaatioksi ja haluamme vaalia jatkuvaa oppimista. Merkittävä osa oppimista tapahtuu päivittäisessä työssä eikä muodollisissa koulutuksissa. Oppiminen on jatkuva prosessi, jota kuvaa 70-20-10-periaate: 70% oppimisesta tapahtuu tekemällä, 20% muilta oppimalla ja 10% opiskelemalla. Vuonna 2024 jatkoimme valmentavan ja mentoroivan ohjauksen kehittämistä, millä pyrimme edistämään kasvua ja kehittämistä arvostavaa avoimuuden kulttuuria.

Ammatillisten kasvumahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöillemme on kriittisen tärkeää hyvien osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Pyrimme vahvistamaan jatkuvan oppimisen asennetta ja edistämään reiluja ja tasapuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun, sekä rekrytoimaan ja pitämään kiinni osaajistamme. Tämä on tärkeä osa yrityksemme menestystä. Pyrimme kehittämään henkilöstömme osaamista ja pätevyyksiä entisestään konserninlaajuisen Competence Management -kehyksen avulla, jonka uudistettu osaamisluettelo laaditaan vuosina 2025–2026.

Lue lisää työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä tuloksistamme ja toimistamme sekä koulutuksesta ja taitojen kehittämisestä kestävyysraportin yhteiskunnalliset tiedot -osiosta.

Hallinnointi

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2024

Wärtsilä Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä Nasdaq Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Lisäksi Wärtsilä noudattaa Global Reporting Initiativen G4-ohjeistoa kestävän kehityksen raportoinnista sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 ("koodi"). Koodi on julkisesti saatavissa osoitteessa cgfinland.fi. Wärtsilä ei ole poikennut mistään koodin suosituksesta.

Selvitys Wärtsilän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillisenä kertomuksena Wärtsilän internetsivustolla ja vuosikertomuksessa.

Wärtsilä soveltaa yksitasoista hallintomallia. Yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat Wärtsilä-konsernin johtamisesta. Heidän tehtävänsä määräytyvät pääosin Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiökokous valitsee hallituksen ja tilintarkastajan. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevat ehdotukset. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta johtamisesta, ja sen työtä tukevat hallituksen valiokunnat. Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa yhtiön päivittäisestä operatiivisesta johtamisesta johtokunnan tuella.

Wärtsilän hallintomalli

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on Wärtsilän korkein päättävä elin. Se tekee sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat päätökset. Yhtiökokoukselle kuuluvat päätökset ovat:

• tilinpäätöksen vahvistaminen
• osingonjaosta päättäminen
• vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle kultakin tilikaudelta
• hallituksen, tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinta ja näille maksettavista palkkioista päättäminen.

Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ylimääräisiä yhtiökokouksia. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiön internetsivuilla tai vähintään kahdessa hallituksen määräämässä Suomessa yleisesti julkaistavassa päivälehdessä. Kokouskutsu on julkaistava aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Tämän lisäksi Wärtsilä julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena. Yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset julkaistaan Wärtsilän internetsivuilla.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Tällainen pyyntö on esitettävä hallitukselle kirjallisesti riittävän ajoissa, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Wärtsilä julkaisee internetsivuillaan määräpäivän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee ilmoittaa vaatimuksestaan hallitukselle. Tieto julkaistaan yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä, ja se sisältää posti- tai sähköpostiosoitteen, johon vaatimus tulee lähettää. Vaatimuksen katsotaan joka tapauksessa saapuneen ajoissa, jos hallitus saa siitä

tiedon viimeistään neljä viikkoa ennen yhtiökokouskutsun lähettämistä.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on kaikilla osakkeenomistajilla, jotka viimeistään täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajiksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Kokouksessa ovat tavallisesti läsnä hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Varsinaiseen yhtiökokoukseen osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja. Myös hallitusehdokkaiden tulee olla läsnä heidän valinnastaan päättävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2024

Wärtsilän varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.3.2024. Yhtiön osakkeenomistajilla oli mahdollisuus seurata kokouksen videostriimausta.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023 sekä myönsi hallituksen jäsenille ja yhtiön toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2023. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy valittiin yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävän kehityksen tilintarkastajaksi vuodeksi 2024. Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan osinkoa maksetaan 0,32 euroa/osake kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.3.2024 ja toinen erä 0,16 euroa/osake 18.9.2024.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 osakkeen suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan antaa maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi ehdotetut yhtiöjärjestyksen muutokset. Ne liittyvät kestävyysraportointitarkastajan palkkioihin ja valintaan sekä mahdollisuuteen järjestää yhtiökokouksia etänä.

Yhtiökokouksen pöytäkirja ja muut kokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa yhtiön internetsivuilla www.wartsila.com/yk.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevat ehdotukset. Lisäksi nimitystoimikunnan tehtävänä on hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden tarkastaminen ja tarvittaessa muuttaminen sekä hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelu.

Nimitystoimikunta koostuu viidestä jäsenestä, joista neljä edustaa neljää suurinta osakkeenomistajaa. Viides jäsen on Wärtsilän hallituksen puheenjohtaja. Neljä suurinta osakkeenomistajaa määräytyvät Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakasluettelon perusteella yhtiökokousta edeltävän kesäkuun 1. päivän tilanteen mukaisesti. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Jäsenet valitaan vuosittain. Jäsenten toimikausi päättyy, kun nimitystoimikunnan kokoonpano seuraavaa kautta varten on päätetty.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi sisältyy yhtiökokouskutsuun. Samoin kokouskutsuun sisällytetään vähintään 10% yhtiön osakkeiden tuomasta äänimäärästä edustavien osakkeenomistajien tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta edellyttäen, että ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ja että ehdotus on toimitettu yhtiölle riittävän ajoissa kokouskutsuun sisällyttämiseksi. Kokouskutsun julkaisemisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen. Wärtsilä julkistaa ehdokkaiden henkilötiedot internetsivuillaan yhtiökokouskutsun yhteydessä.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA 2024

Wärtsilän osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin kesäkuussa 2024 seuraavat jäsenet:

Petra Hedengran

Syntynyt 1964, oikeustieteen kandidaatti. Lakiasiainjohtaja, Investor AB, Invaw Invest AB:n nimeämä.

Markus Aho

Syntynyt 1980, diplomi-insinööri. Johtaja, sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Mikko Mursula

Syntynyt 1966, kauppatieteiden maisteri. Varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Carl Pettersson

Syntynyt 1979, kauppatieteiden kandidaatti, EMBA. Toimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Tom Johnstone CBE

Syntynyt 1955, filosofian maisteri, kunniatohtori liiketaloustieteessä ja luonnontieteissä. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen puheenjohtaja.

Nimitystoimikuntaan kuuluu yksi naisjäsen (20% kaikista) ja neljä miesjäsentä (80% kaikista). Nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100.

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää jäseniltä erinomaista pätevyyttä ja hallituksen kokoonpanolta riittävää monipuolisuutta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan huomioon ehdokkaiden koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti eri alojen osaamista ja koulutusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa myös huomioon ehdokkaiden iän, sillä eriikäisten jäsenten kokemukset täydentävät toisiaan.

Wärtsilän tavoitteena on, että molemmat sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuna hallituksessa. Joulukuussa 2024 Wärtsilän hallituksen jäsenistä kolme olivat naisia (38% kaikista) ja viisi miehiä (63% kaikista).

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi ehdokkaiden pätevyyden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi näiden yhteistyökykyä sekä kykyä tukea ja haastaa toimivaa johtoa ennakoivasti ja rakentavasti.

Sukupuolijakauma

Koskee varsinaisen yhtiökokouksen 2024 valitsemaa hallitusta.

HALLITUS

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa hallitus, johon kuuluu 5–10 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi, ja heidät valitsee yhtiökokous.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaan enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava yhtiöstä riippumattomia ja vähintään kahden mainittua enemmistöä edustavan jäsenen on oltava myös riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain ja tarvittaessa muulloinkin.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategioista. Hallituksen käytännön työssä noudatettavat periaatteet on vahvistettu hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus hyväksyy hallituksen valiokuntien työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan sen kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta asemasta ja riskeistä.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan sisäisenä itsearviointina. Itsearvioinnin tarkoituksena on arvioida hallituksen toimintaa vuoden aikana sekä luoda perusteita hallitustyöskentelyn kehittämiselle.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti 8–11 kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

HALLITUS VUONNA 2024

Hallituksen muodostivat 7.3.2024 lähtien seuraavat kahdeksan jäsentä: Tom Johnstone (puheenjohtaja), Mika Vehviläinen (varapuheenjohtaja), Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Mats Rahmström ja Tiina Tuomela.

Kaikki kahdeksan hallituksen jäsentä arvioitiin riippumattomiksi yhtiöstä. Viisi hallituksen jäsentä arvioitiin riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista. Tom Johnstone arvioitiin eiriippumattomaksi merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Investor AB:n hallituksen jäsenenä. Mats Rahmström arvioitiin ei-riippumattomaksi merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Investor AB:n hallituksen jäsenenä. Johan Forssell arvioitiin eiriippumattomaksi merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Investor AB:n Senior Advisorina.

Hallituksen muodostivat 7.3.2024 saakka seuraavat kahdeksan jäsentä: Tom Johnstone (puheenjohtaja), Mika Vehviläinen (varapuheenjohtaja), Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Mats Rahmström ja Tiina Tuomela.

Wärtsilän hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna 2024, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 98. Hallitus käsitteli kokouksissa monia erilaisia aiheita. Painopisteenä oli Wärtsilän strategia, mukaan lukien liiketoimintastrategiat, energiavarastointiliiketoiminnan strateginen tarkastelu ja kestävän kehityksen strategia. Hallitus seurasi myös tiiviisti yhtiön taloudellista suorituskykyä. Lisäksi hallituksen kokouksissa käsiteltiin ja seurattiin ulkoisia kehityssuuntauksia, mukaan lukien geopolitiikan, sääntelyn, teknologian ja markkinoiden kehitys. Merkittävä osa vuoden 2024 agendaa oli nykyisten kestävyystavoitteiden, esimerkiksi Set for 30 -ohjelman, edistymisen arviointi sekä uusien kestävyystavoitteiden asettaminen. Myös yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) vaatimusten täyttämiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Muita prioriteetteja olivat organisaatioon liittyvät asiat, kuten Wärtsilän toimintaperiaatteet, ihmisiin liittyvät prosessit ja palkitsemisperiaatteet.

Hallitusjäsenten kokousosallistuminen vuonna 2024

	Hallituksen kokoukset	Osallistuminen, %
Tom Johnstone, puheenjohtaja	14/14	100
Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja	14/14	100
Karen Bomba	14/14	100
Karin Falk	14/14	100
Johan Forssell	14/14	100
Morten H. Engelstoft	14/14	100
Mats Rahmström	12/14	86
Tiina Tuomela	14/14	100

Hallituksen tehtävät

Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista se lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Näistä keskeisimpiä ovat:

• tilinpäätös ja osavuosikatsaukset
• yhtiökokoukselle esitettävät asiat
• toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja johtokunnan jäsenten nimittäminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen

Hallituksen tehtävänä on myös käsitellä sellaiset asiat, jotka ovat konsernin toiminnan laadun huomioon ottaen niin laajakantoisia, ettei niitä voida katsoa konsernin juoksevaan hallintoon kuuluviksi. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi:

• konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteiden sekä niiden toteuttamiseen tähtäävien strategioiden hyväksyminen

• ulkoisessa ympäristössä tapahtuvien kehityssuuntausten, mahdollisuuksien ja riskien seuranta, mukaan lukien niiden vaikutus tavoitteisiin ja strategiaan
• konsernin vuosittaisen liiketoimintasuunnitelman ja tavoiteasetannan hyväksyminen
• riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen
• toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtokunnan jäsenten palkkauksen ja eläke-etujen hyväksyminen
• hallinnointiperiaatteiden hyväksyminen
• lakien ja määräyksien, yhtiön omien toimintaperiaatteiden sekä muiden vakiintuneiden arvojen ja eettisten periaatteiden noudattamisen valvominen
• yhtiön tutkimus- ja tuotekehityssuunnitelmien käsitteleminen ja seuraaminen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen
• lahjoitusten myöntäminen hyväntekeväisyyteen
• päättäminen muista strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä asioista, kuten merkittävistä investoinneista tai yritysostoista tai -myynneistä.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus asettaa vuosittain tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus voi asettaa myös muita valiokuntia, mikäli se toteaa sen tarpeelliseksi yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan ottaen huomioon valiokunnan tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen ja kokemuksen. Hallituksella on myös oikeus erottaa valiokuntien jäseniä. Valiokuntien jäsenet nimitetään hallituksen toimikauden ajaksi. Valiokuntien jäsenten lisäksi myös muut hallituksen jäsenet voivat niin halutessaan osallistua valiokuntien kokouksiin. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita. Valiokunnilla ei ole omaa itsenäistä päätösvaltaa.

Tarkastusvaliokunta

Hallitus nimittää tarkastusvaliokunnan avustamaan hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla tehtävään tarvittava pätevyys. Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus määrittelee tarkastusvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätös- ja kestävyysraportointiprosessia sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi valiokunta tarkastaa kuvauksen talous- ja kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seuraa lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunnan muihin tehtäviin lukeutuvat yhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden arviointi ja niihin tehtyjen muutosten hyväksyminen, yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä tilintarkastajan

tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien käsittely, lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseen tarkoitettujen prosessien arviointi sekä yhtiön rahoitustilanteen ja verotuksen seuraaminen.

Tarkastusvaliokunta käsittelee myös yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen sekä käsittelee ja ratkaisee muut hallituksen mahdollisesti esiin nostamat asiat, jotka kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarvittaessa. Hän myös esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi hallitukselle säännöllisesti valiokunnan kokouksista.

Puheenjohtaja Tiina Tuomela, jäsenet Karen Bomba ja Morten H. Engelstoft. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2024, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100.

palkitsemistaan koskevat esitykset. Lisäksi henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Valiokunnan käyttämät ulkopuoliset konsultit ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen johdosta.

Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarvittaessa. Hän myös esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi hallitukselle säännöllisesti valiokunnan kokouksista.

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA VUONNA 2024

Tiina Tuomela 5/5 -/- TARKASTUSVALIOKUNTA VUONNA 2024 Puheenjohtaja Tom Johnstone, jäsenet Karin Falk ja Mika Vehviläinen. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Henkilöstövaliokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2024, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 93.

Hallitusjäsenten osallistuminen valiokuntakokouksiin vuonna 2024

	Tarkastusvaliokunta	Henkilöstövaliokunta
Tom Johnstone	-/-	5/5
Mika Vehviläinen	-/-	4/4
Karen Bomba	5/5	-/-
Karin Falk	-/-	4/5
Johan Forssell	-/-	1/1
Morten H. Engelstoft	5/5	-/-
Mats Rahmström	-/-	-/-

Johan Forssell toimi aiemman toimikauden henkilöstövaliokunnassa maaliskuuhun 2024 asti ja osallistui toimikautensa aikana yhteen kokoukseen vuonna 2024. Mika Vehviläinen liittyi valiokuntaan maaliskuussa 2024 ja osallistui kaikkiin neljään myöhempään kokoukseen.

Henkilöstövaliokunta

Hallitus nimittää henkilöstövaliokunnan avustamaan työtään ja nimittää keskuudestaan valiokuntaan vähintään kolme jäsentä. Enemmistön valiokunnan jäsenistä tulee olla yhtiöstä riippumattomia.

Hallitus määrittelee henkilöstövaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Henkilöstövaliokunta valmistelee tarpeen mukaan toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muiden johtokunnan jäsenten nimitysasiat hallituksen käsiteltäviksi. Henkilöstövaliokunta valmistelee hallituksen käsiteltäväksi myös toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkitsemisperiaatteita, kannustinjärjestelmiä sekä heidän

Hallituksen jäsenet

	Keskeinen työkokemus	Muut luottamustehtävät	Osakeomistus
Tom Johnstone CBE, hallituksen puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1955, filosofian maisteri, kunniatohtori liiketaloustieteessä ja luonnontieteissä. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2015, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2020.	• SKF Group, erilaisia johtotehtäviä, viimeksi AB SKF:n konsernijohtaja 2003–2014	• Northvolt AB, hallituksen puheenjohtaja • Combient AB, hallituksen puheenjohtaja • Husqvarna AB, hallituksen puheenjohtaja • Collegial AB, hallituksen puheenjohtaja • Investor AB, hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 46 459 osaketta
Mika Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1961, kauppatieteiden maisteri. Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2023.	• Cargotec Oyj, toimitusjohtaja, 2013–2023 • Finnair Oyj, toimitusjohtaja, 2009–2013 • Nokia Siemens Networks, operatiivinen johtaja, 2007–2009 • Nokia Oyj, useita johtotehtäviä, 1991–2007	• Danfoss A/S, hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 6 275 osaketta

Karen Bomba

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1964, konetekniikan kandidaatti. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2020.

• Smiths Interconnect, toimitusjohtaja, 2017–2020
• Morpho Detection, Inc., toimitusjohtaja, 2013–2017
• Labinal SA, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, 2010–
• 2013
• Zoltek Companies, Inc., operatiivinen johtaja, 2008–2010
• Messier-Bugatti USA LLC, toimitusjohtaja ja hallituksen
• puheenjohtaja, 2004–2008
• Messier-Bugatti USA LLC, johtaja, 2000–2004
• Hitco Carbon Composites, Inc., liiketoimintapäällikkö ja Focused
• Factory -päällikkö, 1993–2000
• Northrop Corporation, valmistustekniikan päällikkö, 1986–1993
• Ultra Electronics Holdings Plc, hallituksen jäsen
• Ceres Power Plc, hallituksen jäsen
• Idemia Identity and Security USA LLC, neuvonantaja

Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 15 264 osaketta

	Keskeinen työkokemus	Muut luottamustehtävät	Osakeomistus
Morten H. Engelstoft Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1967, EMBA. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2022.	• A.P. Møller - Mærsk A/S, APM Terminals, Tanska, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsen, 2016–2022 • A.P. Møller - Mærsk A/S, APM Shipping Services, Tanska, toimitusjohtaja, 2014–2016 • A.P. Møller - Mærsk A/S, Maersk Tankers, Tanska, toimitusjohtaja, 2014–2016 • A.P. Møller - Mærsk A/S, Maersk Line, Tanska, operatiivinen johtaja, 2007–2014 • A.P. Møller - Mærsk A/S, Maersk Container Business, Kaakkois Aasia, johtaja, 2006–2007 • A.P. Møller - Mærsk A/S, Maersk Container Business, itäisen Välimeren alue, johtaja, 2003–2006 • A.P. Møller - Mærsk A/S, Maersk Line, Singapore, johtaja, 2001– 2003 • A.P. Møller - Mærsk A/S, useita tehtäviä, 1986–2001	• Svitzer Group, hallituksen puheenjohtaja, 2014–2020, 2024– • TT Club Mutual Insurance, hallituksen puheenjohtaja • Maersk Supply Service, hallituksen varapuheenjohtaja	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 8 467 osaketta
Karin Falk Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1965, kauppatieteiden maisteri. Husqvarnan rakennuskoneet-divisioonan johtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2017.	• Volvo Group, Volvo Trucks Services & Customer Quality -yksikön johtaja, 2016–2020 • Volvo Group, johtaja, Corporate Strategy & Brand Portfolio 2012– 2016 • Volvo Group, Non-Automotive Purchasing -yksikön johtaja, 2008– 2012 • Volvo Car Corporation, Volvo Car Customer Service -yksikön johtaja, 2006–2008 • Volvo Car Corporation, Volvo Car Special Vehicles -yksikön johtaja, 2001–2006 • Volvo Cars ja Volvo Group, useita tehtäviä, 1988–2001		Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 20 337 osaketta
Johan Forssell Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1971, kauppatieteiden maisteri. Vanhempi neuvonantaja, Investor AB ja Wallenberg Investment AB. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2017.	• Investor AB, toimitusjohtaja, 2015–2024 • Investor AB, Core Investments -yksikön johtaja ja johtokunnan jäsen, 2006–2015 • Aleris AB, projektijohtaja, 2014 • Investor AB, tutkimusjohtaja, 2003–2006 • Investor AB, Capital Goods and Healthcare, johtaja, 2001–2003 • Investor AB, Capital Goods, johtaja ja analyytikko, 1995–1999	• ABB, hallituksen jäsen • Atlas Copco, hallituksen jäsen • Epiroc AB, hallituksen jäsen • The Royal Swedish Academy of Engineering Sciences, jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 20 337 osaketta

Keskeinen työkokemus Muut luottamustehtävät Osakeomistus Mats Rahmström Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1965, MBA. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2020. • Atlas Copco AB, toimitusjohtaja, 2017–2024 • Atlas Copco AB, johtaja, Industrial Technique, 2008–2017 • Atlas Copco AB, johtaja, Atlas Copco Industrial Technique -liiketoiminta-alueeseen kuuluva Tools and Assembly Systems General Industry -divisioona, 2006–2008 • Atlas Copco AB, erilaisia myynnin, palveluiden, markkinoinnin ja yleishallinnon tehtäviä Industrial Technique -liiketoiminta-alueella, 1988–2006 • PIAB AB, hallituksen puheenjohtaja • ABB, hallituksen jäsen • Investor AB, hallituksen jäsen • Qvantum Energi AB, hallituksen jäsen • R12 Distribution AB, hallituksen jäsen Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 38 764 osaketta

Tiina Tuomela

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1966, MBA, diplomiinsinööri. Talous- ja rahoitusjohtaja, Fortum Oyj. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2021.

• Uniper SE, talous- ja rahoitusjohtaja, 2021–2023

• Fortum Oyj, Generation-divisioonan johtaja, 2016–2021 • Fortum Oyj, Nuclear and Thermal Power -divisioonan johtaja, 2014–2016

• Fortum Oyj, useita taloushallinnon tehtäviä, 2003–2014 • Imatran Voima Oy, useita taloushallinnon tehtäviä, 1991–2003 • Tekniikan edistämissäätiö sr, valtuuskunnan jäsen

• Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen

• LUT-yliopisto, neuvonantajakunnan jäsen

• TÜV Rheinland, hallintoneuvoston jäsen

Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 11 048 osaketta

KONSERNIJOHTO

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtokunta. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot määritellään kirjallisesti johtajasopimuksessa.

Yhtiön toimitusjohtaja on Håkan Agnevall.

Johtokunta

Wärtsilän johtokunnassa oli raportointikauden lopussa kahdeksan jäsentä: toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, Wärtsilä Energy-, Wärtsilä Marine- ja Wärtsilä Portfolio -liiketoimintojen johtajat sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja, yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaava johtaja ja henkilöstöjohtaja. Jäsenistä kolme ovat naisia (38% kaikista) ja viisi ovat miehiä (63% kaikista). Anu Sirkiä (s. 1974, MBA) aloitti markkinointi- ja viestintäjohtajana ja johtokunnan jäsenenä marraskuussa 2024. Anu Sirkiä seurasi tehtävässä Saara Tahvanaista.

Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa.

Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtokunta käsittelee konsernin ja liiketoimintojen strategia-asioita, investointeja, tuotepolitiikkaa, konsernirakennetta ja ohjausjärjestelmiä. Se myös valvoo yhtiön toimintaa.

Talous- ja rahoitusjohtajan päävastuita ovat konsernin kirjanpito ja taloushallinto, rahoitustoiminta (mukaan lukien projekti- ja asiakasrahoitus), verotus ja prosessien kehittäminen, konsernin suunnittelutoiminnot ja sijoittajasuhteet. Liiketoimintojen johtajat vastaavat kukin oman globaalin liiketoimintansa myyntivolyymista ja kannattavuudesta apunaan konsernin eri maissa toimivat tytäryhtiöt. Konsernin yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaavan johtajan päävastuita ovat yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat,

aineettoman omaisuuden hallinta, kestävä kehitys, ympäristöasiat, työterveys- ja työturvallisuusasiat sekä turvallisuus, mukaan lukien kyberturvallisuus. Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöjohtamisen prosesseista. Konsernin markkinointi- ja viestintäjohtajan päävastuuna on sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä brändin rakentaminen ja markkinointi. Johtokunnan jäsenten henkilötiedot, vastuualueet ja omistukset on esitetty johtokunnan jäsenten ansioluetteloissa.

Johtajisto

Yhtiön johtajistoon kuuluvat johtokunnan lisäksi konsernihallinnon eri toiminnoista vastaavat johtajat. Näitä toimintoja ovat talous, lakiasiat, rahoitus, compliance, tietohallinto, markkinointi ja viestintä, henkilöstöjohtaminen, sisäinen tarkastus, yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys sekä sijoittajasuhteet.

Liiketoimintojen johtoryhmät

Kunkin liiketoiminnon johtajan tukena on johtoryhmä. Liiketoimintojen johtoryhmät koostuvat liiketoimintayksiköiden ja liiketoimintalinjojen johtajista sekä liiketoimintakohtaisten tukitoimintojen johtajista. Ne vastaavat liiketoimintastrategioiden toteuttamisesta ja varmistavat, että liiketoimintojen tulokset ovat linjassa sovittujen tavoitteiden kanssa.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että tytäryhtiöt pystyvät vastaamaan liiketoimintojen tarpeisiin ja että niiden henkilöstöä kehitetään asianmukaisesti. Edelleen tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että toiminta täyttää konsernin prosessien, myös laatujärjestelmän, asettamat vaatimukset, että toiminnassa noudatetaan soveltuvia lakeja ja hyviä kauppatapoja ja että viestintä vastaa konsernin käytäntöjä.

JOHTOKUNTA VUONNA 2024

Johtokunta kokoontui vuoden 2024 aikana 12 kertaa kuukausittaisissa kokouksissa. Lisäksi pidettiin lukuisia aihekohtaisia kokouksia. Johtokunnan keskeisiä käsittelemiä asioita olivat liiketoimintastrategiat ja niiden toimeenpanon tila sekä kestävän kehityksen strategia, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja jatkuva parantamisprosessi. Keskityttiin vahvasti asiakkaiden palvelemiseen parhaalla mahdollisella tavalla ja Wärtsilän markkina-aseman kehittämiseen. Johtokunnan asialistalla olivat taloudellinen tulos, Wärtsilän liiketoiminnan ja organisaation kehittäminen, sääntelyympäristö, tuotekehitys ja muut teknologiseen kehitykseen liittyvät asiat. Vahva painoarvo oli kasvavien geopoliittisten vaikutusten seurausten hallinnassa. Lisäksi muita tärkeitä osaalueita olivat henkilöstöresurssien hallinta, työterveys ja -turvallisuus, riskienhallinta sekä alihankkija- ja muut sidosryhmäsuhteet.

Johtokunnan jäsenet

	Keskeinen työkokemus	Luottamustehtävät	Osakeomistus
Håkan Agnevall Wärtsilä Oyj Abp:n konsernijohtaja vuodesta 2021. Syntynyt 1966, diplomi-insinööri, MBA ja tekniikan kunniatohtori. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021.	• Volvo Bus Corporation, yksikön johtaja, 2013–2020 • Bombardier Transportation, johtaja, 2010–2013 • ABB Robotics, johtaja, 2007–2009 • ABB High Voltage Cables, johtaja, 2003–2006	• Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 175 433 osaketta
Arjen Berends Talous- ja rahoitusjohtaja vuodesta 2018. Syntynyt 1968, MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988.	• Wärtsilä Oyj Abp, talous- ja rahoitusjohtaja, Marine Solutions, 2012–2018 • Wärtsilä Oyj Abp, talous- ja rahoitusjohtaja, Wärtsilä Industrial Operations, 2010–2012 • Wärtsilä Oyj Abp, talousjohtaja, Wärtsilä Industrial Operations, 2007–2010 • Wärtsilä Propulsion Netherlands B.V., talousjohtaja ja Wärtsilä Oyj Abp, talousjohtaja, Propulsor Business, 2002–2007 • Wärtsilä Oyj Abp, useita eri tehtäviä, 1988–2002		Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 6 814 osaketta
Tamara de Gruyter Johtaja, Portfolio Business vuodesta 2024 alkaen. Syntynyt 1972, laivanrakennustekniikan kandidaatti. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1998.	• Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, Wärtsilä Marine Systems ja Portfolio liiketoimintayksikön päällikkö, 2020–2023 • Wärtsilä Oyj Abp, Chief Transformation Officer ja Portfolio liiketoimintayksikön päällikkö, 2019–2020 • Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, Euroopan ja Afrikan Marine-liiketoiminta, 2019 • Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, Pohjois-Euroopan huoltoliiketoiminta, 2017–2018 • Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, propulsiojärjestelmien huoltoliiketoiminta, 2015– 2018 • Wärtsilä Oyj Abp, useita eri tehtäviä, 1998–2015	• Combient AB, hallituksen jäsen • Nexans A.S., hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 6 535 osaketta

	Keskeinen työkokemus	Luottamustehtävät	Osakeomistus
Kari Hietanen Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat vuodesta 2012. Syntynyt 1963, oikeustieteen kandidaatti. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989.	• Wärtsilä Oyj Abp, henkilöstöstä ja lakiasioista vastaava johtaja, 2002–2011 • Wärtsilä Oyj Abp, päälakimies, Power-divisioonat, 2000–2002 • Wärtsilä Diesel -ryhmä, päälakimies, 1994–1999 • Metra Oyj Abp ja Wärtsilä Diesel -ryhmä, lakimies, 1989–1994	• Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja • European Engine Power Plants Association, EUGINE, puheenjohtaja • Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, hallituksen jäsen • East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen varajäsen • Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan valiokunta/ICC Suomen neuvonantajaryhmä, jäsen • Euroopan komission teollisuusfoorumi, jäsen • China Office of Finnish Industries, hallituksen jäsen • Nasdaq Helsinki Oy:n kurinpitolautakunta, jäsen • Arvopaperiyhdistyksen ostotarjouslautakunta, jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 21 709 osaketta
Roger Holm Johtaja, Wärtsilä Marine vuodesta 2024 alkaen. Syntynyt 1972, kauppatieteiden maisteri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1997.	• Wärtsilä Oyj Abp, Marine Power -liiketoiminnan johtaja, 2020–2023 • Wärtsilä Oyj Abp, Marine-liiketoiminnan johtaja, 2019–2020 • Wärtsilä Oyj Abp, Marine Solutions -liiketoiminnan johtaja, 2015–2019 • Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, Engines, 2013–2015 • Wärtsilä Oyj Abp, johtaja, Seals & Bearings, 2011–2013 • Wärtsilä Oyj Abp, useita eri tehtäviä, 1997–2011	• Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 17 241 osaketta

Anders Lindberg

Johtaja, Wärtsilä Energy vuodesta 2023 alkaen. Syntynyt 1965, MBA, diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2023.

	• Dellner Couplers AB, toimitusjohtaja, 2021–2023	• Windeed AB, hallituksen jäsen	Osakeomistus
	• Ørsted, johtaja, EPC ja QHSE, 2015–2021	• MT Höjgaard A/S, hallituksen jäsen	Wärtsilä Oyj
	• Bombardier Transportation, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä johtaja,		Abp:ssä
	Rolling Stock Division, 2001–2014		31.12.2024:
	• Adtranz, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä pääjohtaja, Propulsion &		ei osakkeita
	Controls, 1997–2001
	• ABB Traction, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä johtaja, Converter
	Engineering Electrical Division, 1991–1996

	Keskeinen työkokemus	Luottamustehtävät	Osakeomistus
Teija Sarajärvi Henkilöstöjohtaja vuodesta 2022 alkaen. Syntynyt 1969, filosofian maisteri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022.	• Huhtamäki Oyj, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä henkilöstö- ja työturvallisuusjohtaja, 2015–2021 • OP Ryhmä, henkilöstöjohtaja, 2012–2015 • Metso Oyj, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä henkilöstöjohtaja, 2009–2012 • Nokia Oyj, useita eri tehtäviä, viimeisin tehtävä henkilöstöjohtaja, Nokia Markets, 1998–2009 • ABB Oyj, useita eri tehtäviä, 1993–1998	• Terveystalo Oyj, hallituksen jäsen	Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: ei osakkeita
Anu Sirkiä Markkinointi- ja viestintäjohtaja vuodesta 2024 alkaen. Syntynyt 1974, BBA, MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024.	• Amer Sports, viestintäjohtaja, johtokunnan jäsen, 2021–2024 • KONE, viestintäjohtaja, sisäinen viestintä, 2018–2021 • Aalto-yliopisto, eri tehtäviä, viimeisin tehtävä New Ventures and Partnership -johtajana, 2012–2018 • Lemminkäinen Oyj, johtaja, yhteiset viestintäpalvelut, 2011–2012 • Citycon Oyj, viestintäjohtaja, 2007–2009 • Infor Consulting Oy, Founding Partner, Senior Consultant, 2001–2007 • Kreab Oy, Consultant, 1999–2001		Osakeomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssä 31.12.2024: 1 026 osaketta

.

SISÄINEN VALVONTA

Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteet perustuvat kansainväliseen COSO-malliin. Wärtsilän määritelmän mukaan sisäinen valvonta on Wärtsilän hallituksen, johdon, konserniyhtiöiden hallitusten ja muun henkilöstön toteuttama prosessi, jonka tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus yhtiön toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Sisäisen valvonnan piiriin kuuluvat Wärtsilän kaikki politiikat, prosessit, käytännöt ja organisaatiorakenteet, jotka auttavat johtoa ja viime kädessä hallitusta varmistamaan, että Wärtsilän asettamat tavoitteet täyttyvät, että liiketoimintaa hoidetaan eettisesti ja kaikkien soveltuvien lakien ja määräysten mukaisesti, että yhtiön omaisuutta, brändi mukaan lukien, hoidetaan vastuullisesti ja että taloudellinen raportointi on asianmukaista. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi tai toimintakokonaisuus vaan kiinteä osa Wärtsilän kaikkea toimintaa.

Sisäisen valvonnan järjestelmä toimii konsernin kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen päämääränä on liiketoiminnan tulosten jatkuva parantaminen ja samalla lakien ja määräysten noudattaminen kaikissa maissa, joissa Wärtsilällä on toimintaa.

Johtamisjärjestelmät

Johtokunta vastaa Wärtsilän johtamisjärjestelmien kehittämisestä ja soveltamisesta, järjestelmien toiminnan jatkuvasta parantamisesta sekä järjestelmien tehokkaan toiminnan varmistamisesta. Wärtsilän johtamisjärjestelmät kattavat yhtiön kaikki globaalit prosessit ja johtamiskäytännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaiden odotukset täyttyvät. Johtamisjärjestelmien kaikin puolin moitteeton toiminta varmistaa osaltaan Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen. Wärtsilän keskeisiä johtamisjärjestelmiä selostetaan tarkemmin yhtiön verkkosivuilla: https://www.wartsila.com/fi/sijoittajat/hallinnointi/sisaisenvalvonnan-paapiirteet.

Riskienhallinta

Wärtsilän sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita. Riskien tunnistaminen ja arviointi ovat siis sisäisen valvonnan perusedellytyksiä. Wärtsilän sisäisen valvonnan mekanismit ja käytännöt antavat johdolle varmuutta siitä, että riskienhallinta toteutuu suunnitellulla tavalla. Wärtsilä on määritellyt yksikkö- ja prosessitasojen ja tietojärjestelmien valvonnan edellyttämät toimenpiteet ja toteuttanut ne. Eri tasojen valvontatoimenpiteitä tarvitaan, jotta kaiken tasoisia riskejä voidaan suoraan torjua.

Wärtsilän taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen esim. toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) ja yhteistä tilikarttaa. Konsernitilinpäätöksessä sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Wärtsilän tilinpäätös- ja valvontaprosessilla on sisäisen valvonnan toimivuudelle oleellisen tärkeä merkitys. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus edellyttää taloushallinnon ja laskentatoimen prosessien asianmukaista valvontaa.

Hallitus arvioi säännöllisesti Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Hallituksen vastuulla on myös varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta vastaa Wärtsilän hallituksen tarkastusvaliokunta.

Wärtsilän riskienhallinnan periaatteita ja keskeisimpiä strategisia riskejä ja rahoitusriskejä käsitellään tarkemmin osiossa Riskit ja riskienhallinta.

Arvot ja valvontaympäristö

Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmän perustana ovat yhtiön arvot: asiakkaan menestys, intohimo ja suorituskyky. Wärtsilän arvot heijastuvat päivittäiseen kanssakäymiseen toimittajien, asiakkaiden ja sijoittajien kanssa sekä sisäisiin ohjeistuksiin,

politiikkoihin, käsikirjoihin, prosesseihin ja käytäntöihin. Sisäinen valvontaympäristö määrää sisäisen valvonnan periaatteet ja vaikuttaa henkilöstön tietoisuuteen valvonnasta. Valvontaympäristö tuo kurinalaisuutta ja antaa perusteet kaikille muille sisäisen valvonnan komponenteille. Wärtsilän valvontaympäristön elementit sisältyvät yrityskulttuuriin, siis henkilöstön rehellisyyteen, eettisiin arvoihin ja ammattitaitoon, sekä henkilöstön hallitukselta saamaan huomioon ja ohjaukseen.

Wärtsilän arvot ja valvontaympäristö antavat hallitukselle ja johdolle kohtuullisen varmuuden siitä, että sisäisen valvonnan tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja ja johtokunta määrittelevät Wärtsilän arvot ja eettiset periaatteet, joita hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet (Code of Conduct) heijastavat, ja näyttävät esimerkkiä asianmukaisesta yrityskulttuurista. Arvot, eettiset periaatteet ja yrityskulttuuri luovat yhdessä pohjan sisäiselle valvonnalle. Toimitusjohtaja ja johtokunta vastaavat yhdessä liiketoimintojen johdon kanssa Wärtsilän arvojen välittämisestä koko organisaatioon.

Liiketoimintaprosessit

Wärtsilän liiketoimintaprosesseihin nivotut valvontamekanismit ovat sisäisen valvonnan tehokkuuden kannalta keskeisen tärkeitä. Liiketoimintaprosessien valvonta auttaa varmistamaan, että kaikki Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteet saavutetaan. Tämä pätee erityisesti toiminnan tehokkuuden ja Wärtsilän kannattavuuden ja maineen turvaamiseen. Liiketoimintojen johto on velvollinen varmistamaan, että määritellyt konsernitason prosessit ja valvontamekanismit ovat käytössä kunkin omalla vastuualueella ja että niitä noudatetaan. Jos konsernitason prosesseja tai valvontamekanismeja ei ole, liiketoimintojen johto on velvollinen varmistamaan, että ko. tarkoitusta varten on määritelty ja otettu käyttöön liiketoiminnon omat prosessit, jotka takaavat riittävän valvonnan.

Ohjeet ja käsikirjat

Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmän, eli esim. hallinnointijärjestelmän, johtamisjärjestelmän,

tavoitejohtamisprosessin ja muiden liiketoiminta-, ym. prosessien, osa-alueet on kuvattu erilaisissa ohjeissa ja käsikirjoissa. Tärkeimmät konsernitason politiikat ja ohjeet on koottu Wärtsilän konsernikäsikirjaan. Konsernin laskentatoimen käsikirja sisältää kaikissa konserniyhtiöissä noudatettavat laskentatoimen ja taloudellisen raportoinnin ohjeistukset. Käsikirja tukee Wärtsilän taloudelliselle raportoinnille asetettujen luotettavuustavoitteiden saavuttamista. Kaikilla politiikoilla ja niiden muutoksilla on oltava Wärtsilän johtokunnan jäsenen hyväksyntä. Konsernitason ohjeiden ja käsikirjojen lisäksi liiketoiminnoilla on kunkin tarpeita vastaavia omia ohjeistuksia. Liiketoimintojen ohjeet ja käsikirjat yhdenmukaistetaan konsernin ohjeiden ja käsikirjojen kanssa siten, että ristiriitaisuuksia ei synny.

Tiedotus ja viestintä

Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikeaaikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy arvioimaan yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Tarvitaan sekä taloudellista että muuta tietoa niin yhtiön sisäisistä kuin ulkoisistakin tapahtumista ja toiminnasta. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja ilmoittaa epäilemästään kyseenalaisesta toiminnasta suojatun, nimettömän raportoinnin mahdollistavan whistleblowerkanavan kautta tai kertomalla asiasta suoraan compliancetoiminnolle, lakiasiainosastolle tai sisäiselle tarkastukselle. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedotuspolitiikan mukaisesti.

Seuranta

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Seurantaa tehdään sekä jatkuvasti että erillisissä arvioinneissa, kuten sisäisissä tarkastuksissa, tilintarkastuksissa ja laatuauditoinneissa.

Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi ja varmentaa Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa tarkastusvaliokuntaa

tässä työssä. Lisäksi Wärtsilän sisäistä valvontaa arvioivat yhtiön tilintarkastaja ja muut varmentavat tahot, kuten laatuauditoijat.

Wärtsilän johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintojen johdon vastuulla on varmistaa, että kunkin vastuualueella noudatetaan kaikkia soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Lakiasiainosasto ja compliance-toiminto seuraavat konsernitason politiikkojen noudattamista.

Konsernin talous- ja valvontatoiminto valvoo taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja valvontatoiminto seuraa myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Wärtsilän ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa Wärtsilän tilinpäätöksen, joka sisältää konsernitilinpäätöksen.

Sisäinen tarkastus

Wärtsilällä on itsenäinen ja objektiivisen harkinnan perusteella toimiva konsernin sisäinen tarkastusyksikkö, joka toiminnallisesti raportoi työstään tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti talousjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida ja varmentaa Wärtsilän valvontamekanismien tehokkuutta ja laatua, mukaan lukien riskienhallinta, sisäinen valvonta ja hallinnointi.

Sisäisen tarkastuksen työkenttä sisältää yhtiön kaikki organisaatiotasot, prosessit, toiminnot, juridisesti itsenäiset yksiköt, liiketoiminnot sekä muut riskiarviointiin perustuvat aiheet. Tytäryhtiöissä ja liiketoimintayksiköissä suoritetaan sisäinen tarkastus säännöllisesti 1–4 vuoden välein. Sisäinen tarkastus voi lisäksi tarvittaessa suorittaa auditointeja yritysostojen yhteydessä ja hoitaa erityistehtäviä.

Sisäinen tarkastus laatii riskiperusteisesti vuosittaisen auditointisuunnitelman, jonka mukaan se tekee tarkastuksia eri puolilla konsernia. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosiohjelman säännöllisesti. Toiminto raportoi toiminnastaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja voi lisäksi tarvittaessa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan tai hallituksen jäseniin. Raportit toimitetaan tiedoksi myös tilintarkastajalle.

Lähipiiritapahtumat

Wärtsilän lähipiirin muodostavat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, muut johtokunnan jäsenet, IAS 24 -standardin mukaisesti heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Konsernin taloushallinto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä tapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon Wärtsilän päätöksentekoprosessissa.

Sisäpiirihallinto

Wärtsilä käsittelee sisäpiiritietoa ja sisäpiiriin kuuluvia henkilöitä kaikkien sovellettavien sisäpiiritietoa ja -kauppoja koskevien lakien ja määräysten mukaisesti.

Tärkeimmät lakisääteiset määräykset sisältyvät Euroopan unionin markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (EU) N:o 596/2014. Wärtsilä noudattaa EU:n säädöksiä, Suomen lakeja, Nasdaq Helsinki Ltd.:n pörssisääntöjä ja sisäpiiriohjeita, Finanssivalvonnan (Fiva) ja muiden viranomaisten määräyksiä soveltuvin osin sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Sisäpiiriluetteloita laaditaan tarvittaessa myös projektikohtaisesti. Sisäpiiriläisille annetaan kirjallinen ilmoitus sisäpiiriin kuulumisesta sekä ohjeet sisäpiiriläisen velvollisuuksista.

Wärtsilän hallituksen ja johtokunnan jäsenet sekä määrätyt muut työntekijät eivät saa käydä kauppaa Wärtsilän rahoitusinstrumenteilla 30 päivän aikana ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista.

Wärtsilä tiedottaa julkisesti johtotehtävissä toimivien työntekijöidensä ja näiden lähipiirin arvopaperikaupoista markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti. Termi "johtotehtävissä toimivat henkilöt" tarkoittaa yksinomaan Wärtsilän hallituksen ja johtokunnan jäseniä. Tiedotteet julkaistaan Wärtsilän internetsivuilla.

TILINTARKASTUS

Tilintarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilikauden tilit. Tilintarkastajan tehtävät päättyvät seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastajan on yleisten kelpoisuusedellytysten lisäksi täytettävä tietyt lakimääräiset esteettömyysvaatimukset, jotka ovat takeena riippumattoman ja luotettavan tilintarkastuksen toimittamiselle.

Kestävyysraportoinnin varmennus

Yhtiöllä on kestävyysraportointitarkastaja kestävyysraportointia varten. Yhtiökokous valitsee kestävyysraportointitarkastajan varmentamaan kuluvan tilikauden kestävyysselvitykset. Tarkastajan tehtävät päättyvät seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

TILINTARKASTAJA VUONNA 2024

Yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi vuodeksi 2024 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC).

Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Lauri Kallaskari.

PwC:lle maksettiin vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita yhteensä 5,2 milj. euroa. Muuhun kuin tilintarkastukseen liittyviä palkkioita maksettiin tilintarkastajalle yhteensä 0,5 milj. euroa. Nämä palkkiot liittyivät veroneuvontaan ja muihin palveluihin.

KESTÄVYYSRAPORTOINTITARKASTAJA VUONNA 2024

Yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n kestävyysraportoinnin varmentajaksi vuodeksi 2024 kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC).

Palkitsemisraportti 2024

PALKITSEMINEN 2024 LYHYESTI

Hallituksen vuodelle 2024 hyväksytty palkitseminen pysyi ennallaan lukuun ottamatta valiokuntien jäsenten palkkioihin ja kokouspalkkioihin tehtyjä pieniä muutoksia.

Kannustinjärjestelmän palkkiot

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) konsernijohtajan ja johtokunnan fokus oli konsernin ja liiketoimintojen taloudellisissa tavoitteissa vuodelle 2024.

Vuoden 2023 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettiin palkkio vuonna 2024. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksetaan palkkio vuonna 2025.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmämme (PSP) mittareihin sisältyy taloudellisen lisäarvon lisäksi myös kestävyysmittareita, jotka liittyvät strategiseen tavoitteeseemme tarjota vuoteen 2030 mennessä hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima.

Vuosien 2021–2023 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä maksettiin palkkio vuonna 2024. Vuosien 2022–2024 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä maksetaan palkkio vuonna 2025.

Palkitsemisraportti 2024

Vuonna 2024 havaitsimme neuvonantajien ja osakkeenomistajien toiveen tehdä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä läpinäkyvämmiksi. Palautteen pohjalta Palkitsemisraportissa 2024 esitellään lyhyen ja pitkän aikavälin järjestelmien numeeriset toteutumisasteet.

Palkitsemisraportissa kuvataan Wärtsilän toimielinten palkitseminen arvopaperimarkkinalain, osakeyhtiölain, osakkeen liikkeeseenlaskijan palkitsemispolitiikasta ja palkitsemisraportista annetun valtiovarainministeriön asetuksen (608/2019) sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 ("hallinnointikoodi") vaatimusten mukaisesti. Raportissa esitetään konsernijohtajan ja hallituksen jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevat tiedot tilikaudelta 2024. Siinä kuvataan myös työntekijöiden keskipalkan ja yhtiön tuloksen kehitys viiden viime vuoden aikana verrattuna konsernijohtajan ja hallituksen jäsenten palkitsemiseen.

PALKITSEMISPOLITIIKKA LYHYESTI

Wärtsilän toimielinten palkitsemispolitiikan mukaan ("palkitsemispolitiikka" tai "politiikka") Wärtsilän henkilöstön palkitsemista ohjaavat suoriutumiseen perustuvat palkitsemisperiaatteet, joiden mukaan palkitsemisen on oltava joustavaa, läpinäkyvää, kilpailukykyistä ja yhtiön keskeisten etujen mukaista. Periaatteet jäsentävät palkitsemismallia kaikkialla organisaatiossa ja varmistavat, että henkilöstön palkitseminen on yhdenmukaista yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen kanssa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen koostuu vuosipalkkiosta hallituksen jäsenille, kokouspalkkioista ja valiokuntien palkkioista. Palkkiot vaihtelevat aseman, työkuorman ja vastuun mukaan. Vuosipalkkiot maksetaan osakkeina ja rahana. Kokouspalkkiot ja valiokuntapalkkiot maksetaan rahana. Varsinainen yhtiökokous päättää palkkioista toimikaudeksi kerrallaan.

Konsernijohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta, eläkkeestä, etuuksista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Tavoitteena on eri palkitsemismuotojen hyvä tasapaino. Kiinteän peruspalkan osalta pyritään kilpailukykyiseen markkinapalkkaan. Sitä täydentävät lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät, joiden tavoitteena on asianmukainen tulosperusteinen palkitseminen.

Hallitus voi poiketa politiikasta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Politiikka on luettavissa kokonaisuudessaan Wärtsilän verkkosivuilla osoitteessa https://www.wartsila.com/fi/sijoittajat/hallinnointi.

1. YLEISTÄ

1.1. Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajan kirje

Hyvät osakkeenomistajat,

Minulla on ilo esitellä teille hallituksen hyväksymä Wärtsilän palkitsemisraportti tilikaudelta 2024.

Hallituksen henkilöstövaliokunta toteutti vuonna 2024 tehokkaasti yhtiön palkitsemispolitiikkaa ja tuki aktiivisesti henkilöstöstrategiaa sekä sen mukaisia prioriteetteja. Tavoitteemme on tarjota innostava työympäristö, jossa painotetaan vahvasti yli 18 300 työntekijämme hyvinvointia ja inkluusiota.

Periaatteemme palkita työstä tulosten mukaan perustuu palkkauksen joustavuuteen, läpinäkyvyyteen ja kilpailukykyyn tähdäten siihen, että henkilöstön palkitseminen on linjassa yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen kanssa. Palkitsemalla työntekijöitä hyvistä liiketoimintatuloksista saamme tehtäviimme parhaita tekijöitä, sitoutamme heidät ja saamme heidät pysymään talossa. Painopisteenämme on myös tehokkaiden tiimien rakentaminen ja palkitseminen hyvistä tuloksista.

Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) konsernijohtajan ja johtokunnan palkitsemisperusteena olivat konsernin ja liiketoimintojen taloudelliset tavoitteet. Näimme erittäin myönteistä kehitystä kaikissa kolmessa taloudellisessa tavoitteessamme – liikevaihdon kasvu, liiketulos (EBIT) ja liiketoiminnan rahavirta. Saavutetut erinomaiset tulokset palkittiin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän 2024 ehtojen mukaisesti.

Wärtsilän osakepohjainen kannustinjärjestelmä (PSP) yhdistää taloudelliset tavoitteet kestävyystavoitteisiin, ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Yhtiön strategiana on saavuttaa omassa toiminnassa hiilineutraalius ja kehittää hiilettömiä polttoaineita varten valmis tuotetarjooma. Sekä taloudellisten tavoitteiden että kestävyystavoitteiden suhteen edistyttiin hyvin, ja PSP 2022–2024 -järjestelmästä maksettiin palkkio.

Strategiamme, The Wärtsilä Wayn, toteutuksessa edistyttiin läpi koko vuoden. MyVoice-henkilöstökyselyssä saatiin vahvoja tuloksia, jotka ylittävät kansainväliset verrokit ja kuvastavat yhteistä sitoumustamme saada aikaan positiivista muutosta. Samalla kyselytulokset kertovat tiimimme halusta jättää tuntuva jälki maailmaan. Uudet työhyvinvoinnin periaatteemme tukevat kestäviä tuloksia ja kaikkien wärtsiläläisten hyvinvointia sitoen yhteen henkilöstön ja yhtiön edut.

Edistyimme myös asiakasarvon luomista ja asiakkaan menestystä painottavan jatkuvan parantamisen kehyksen käyttöönotossa. Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hukan eliminointi, tiimityön kehittäminen sekä toiminnan ennakoitavuus ja tuloksellisuus.

Missiomme, kestävän yhteiskunnan tukeminen teknologisten innovaatioiden ja palvelujen avulla, vie eteenpäin merenkulku- ja energiasektorin hiilineutraaliuskehitystä. Selkeää suuntaamme kohti menestystä viitoittavat johtajuusmallimme, jatkuvan parantamisen periaate ja uusi työhyvinvointikehys. Työtä ohjaavat arvomme: asiakkaan menestys, intohimo ja suorituskyky. Nämä elementit määrittelevät sen, kuinka saavutamme tavoitteemme ja saamme aikaan menestyksen edellyttämää toimintaa.

Tom Johnstone Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja

Henkilöstövaliokunnan vuosikello 2024

Henkilöstövaliokunnan jäsenten kokousosallistuminen vuonna 2024

	Valiokunnan kokoukset
Tom Johnstone, puheenjohtaja	5/5
Karin Falk	4/5
Johan Forssell	1/1
Mika Vehviläinen	4/4

1.2 Palkitseminen ja yhtiön suoriutuminen

Wärtsilä eteni määrätietoisesti kohti tavoitteitaan, ja yhtiön kehitys jatkui myönteisenä monella eri saralla vuonna 2024. Saavutimme kaikkien aikojen korkeimman tilauskertymän, absoluuttisen liiketuloksen sekä liiketoiminnan rahavirran. Vuoden aikana paransimme merkittävästi myös kaikkien liiketoimintojen kannattavuutta. Lisäksi tilauskantamme on ennätystasolla, joten lähtökohdat tulevalle menestykselle vuonna 2025 ovat hyvät. Strategiamme, The Wärtsilä Way, tuottaa tuloksia.

Wärtsilän palkitsemispolitiikassa määritellyt palkitsemisperiaatteet koskevat kaikkien maiden ja liiketoimintojen kaikkia työntekijöitä. Nämä periaatteet ohjaavat palkitsemisen ja sen käytäntöjen kehitystä, myös konsernijohtajan kohdalla. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän (STI) tavoitteena on kannustaa lyhyen aikavälin liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen ja palkita sen mukaisesti. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän perusteena ovat viime vuosina johdonmukaisesti olleet yhtiön kannattavuustavoite (vertailukelpoinen liiketulos) ja rahavirtatavoite. Hallitus hyväksyy pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (LTI), joiden perusteella käynnistyy vuosittain ansaintajaksoltaan kolmen vuoden mittaisia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä (PSP). Näiden tavoitteena on sovittaa yhteen osallistujien ja Wärtsilän osakkeenomistajien edut. Nykyisessä, vuosittain käynnistyvässä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä mitataan taloudellista lisäarvoa ja hiilineutraaliusstrategiaamme liittyvien kestävyystavoitteiden toteutumista: omassa toiminnassa on saavutettava hiilineutraalius ja tuotevalikoiman on oltava valmis hiilettömien polttoaineiden käyttöön. Sovittamalla kannustinjärjestelmät yhteen yhtiön tavoitteiden kanssa varmistamme, että palkitseminen edistää yhtiön etua.

Wärtsilä on kansainvälinen yhtiö, ja palkitseminen vaihtelee merkittävästi eri markkinoilla, joilla Wärtsilä toimii. Siitä huolimatta henkilöstövaliokunnan mielestä läpinäkyvin tapa tarkastella palkitsemisen kehitystä yli ajan on verrata konsernijohtajan ja hallituksen jäsenten palkitsemista työntekijöiden palkitsemiseen

maailmanlaajuisesti. Siksi esitetyt tiedot työntekijöiden keskipalkasta perustuvat kaikkien Wärtsilän työntekijöiden palkkoihin.

Merkittävä osa konsernijohtajan palkitsemisesta perustuu tulospalkitsemisen periaatteiden mukaisesti muuttuvaan palkanosaan eli lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimiin. Koska lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet ovat yhteydessä liiketoimintatuloksiin, niiden kehitys heijastuu konsernijohtajan palkitsemiseen.

Työntekijöiden palkitseminen ei ole yhtä vaihtelevaa kuin konsernijohtajalla, koska pienempi osa heidän kokonaispalkitsemisestaan perustuu muuttuviin palkanosiin. Koska kaikki lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät ovat kuitenkin vaihtelevassa määrin kytköksissä samoihin tunnuslukuihin, yhtiön suoriutuminen vaikuttaa myös työntekijöiden palkitsemiseen.

Palkitsemisen ja yhtiön suoriutumisen kehitys viiden vuoden ajanjaksolla

	2020	2021	2022	2023	2024
Hallitukselle maksetut palkkiot, TEUR	816	794	946	910	1 006
Muutos edellisvuodesta, %		-3,0	19,1	-3,8	10,5
Konsernijohtajan peruspalkka + etuudet, TEUR*	843	915	980	1 021	1 056
Muutos edellisvuodesta, %		8,5	7,1	4,2	3,4
Konsernijohtajan kokonaispalkitseminen, TEUR*	1 021	1 812	1 712	1 322	2 230
Muutos edellisvuodesta, %		77,5	-5,5	-22,8	68,7
Työntekijöiden keskipalkka, TEUR**	58,1	62,9	68,2	73,1	76,3
Muutos edellisvuodesta, %		8,3	8,4	7,2	4,4
Vertailukelpoinen liiketulos, MEUR	275	357	325	497	694
Rahavirta, MEUR	681	731	-62	822	1 208

*Uusi konsernijohtaja aloitti tehtävässään 1.2.2021. Uuden konsernijohtajan kokonaispalkitsemisen lisäksi vuoden 2021 tiedot sisältävät edellisen konsernijohtajan palkat ja vuonna 2021 maksetut vuodelta 2020 kertyneet lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot.

**Työntekijöiden keskipalkka sisältää henkilöstökulut, pois lukien muut lakisääteiset henkilöstökulut, jaettuna henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä vuoden aikana.

Vertailuluvut esittävät kullakin tilikaudella maksettuja palkkoja ja palkkioita. Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien palkkiot maksetaan aina ansaintajaksoa seuraavana vuonna. Toisin sanoen esimerkiksi vuoden 2024 luvut perustuvat lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajaksoon 2023 ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajaksoon 2021–2023.

1.3. Poikkeukset ja takaisinperinnät

Vuonna 2024 ei tehty poikkeuksia palkitsemispolitiikasta eikä yhtiö käyttänyt oikeuksiaan periä takaisin tai perua maksettuja tai maksamattomia kannustimia.

2. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT VUONNA 2024

Vuoden 2024 yhtiökokous hyväksyi alla olevassa taulukossa esitetyt hallitusten jäsenten palkkiot vuodelle 2024:

Hallituksen palkkiot 2024

(TEUR)	2024
Kiinteä vuosipalkkio
Puheenjohtaja	200
Varapuheenjohtaja	105
Jäsenet	80
Valiokuntien jäsenten kiinteät palkkiot (per kausi)
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	28
Tarkastusvaliokunnan jäsenet	15
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja	22
Henkilöstövaliokunnan jäsenet	11
Kokouspalkkiot (per kokous)
Hallituksen/valiokunnan puheenjohtaja	1,5
Jäsenet (Pohjoismaat)	1,0
Jäsenet (Eurooppa)	2,0
Jäsenet (muut)	3,0

Wärtsilän hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 1 005 750 euroa. Noin 40% hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan Wärtsilän osakkeina ja loput rahana. Lisäksi hallituksen kokouksista maksetaan kokouspalkkioita seuraavasti: puheenjohtajalle maksetaan 1 500 euroa kokoukselta ja muille hallituksen jäsenille 1 000 euroa kokoukselta. Nämä palkkiot koskevat Pohjoismaissa asuvia hallituksen jäseniä ja Suomessa järjestettäviä kokouksia, kaikkia Suomen ulkopuolella järjestettäviä kokouksia ja kaikkia etäkokouksena järjestettäviä hallituksen kokouksia tai ilman

varsinaista kokousta tehtäviä päätöksiä (per capsulam). Jos hallituksen jäsenen kotipaikka on muualla Euroopassa kuin Pohjoismaissa, Suomessa järjestettäviin kokouksiin osallistumisesta maksetaan 2 000 euron palkkio per kokous. Jos hallituksen jäsenen kotipaikka on Euroopan ulkopuolisessa maassa, Suomessa järjestettäviin kokouksiin osallistumisesta maksetaan 3 000 euron palkkio per kokous. Lisäksi hallituksen jäsenten matkakulut korvataan Wärtsilän matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenet eivät kuulu kannustinjärjestelmien tai tulosperusteisen palkitsemisen piiriin, eikä heillä ole Wärtsilän järjestämää lisäeläkettä. Kaikki hallituksen jäsenille tilikaudella 2024 suoritetut maksut olivat palkitsemispolitiikan mukaisia.

Hallituksen jäsenten palkkiot 2024

	Kokouspalkkiot, TEUR*	Vuosipalkkiot, TEUR	Palkkiot yhteensä, TEUR**
Tom Johnstone, puheenjohtaja	43	200	243 (4 474 osaketta)
Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja	24	105	129 (2 348 osaketta)
Karen Bomba	34	80	114 (1 789 osaketta)
Morten H. Engelstoft	29	80	109 (1 789 osaketta)
Karin Falk	24	80	104 (1 789 osaketta)
Johan Forssell	13	80	93 (1 789 osaketta)
Mats Rahmström	11	80	91 (1 789 osaketta)
Tiina Tuomela	41	80	121 (1 789 osaketta)

*Kokouspalkkiot sisältävät myös valiokuntapalkkiot.

**Palkkiot yhteensä sisältää osakkeet. Osakkeiden arvo on noin 40% kokonaispalkkioista.

Konsernijohtajalla on seuraavat lyhyen aikavälin edut: puhelin, auto ja sairausvakuutus. Tilikaudelta 2023, maksettiin 2024: 686 965 euroa Tilikaudelta 2024, maksetaan 2025 ("kertynyt"): 821 727 euroa PSP-ansaintajaksolta 2021–2023 konsernijohtajalle myönnettiin 104 651 osaketta,	Noudattaa politiikkaa Noudattaa politiikkaa Noudattaa
joiden tavoitearvo oli 900 000 euroa. Palkkion enimmäismäärä oli 175% peruspalkasta myöntöhetkellä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tulosmittarina on taloudellinen lisäarvo. Ohjelman perusteella maksettava bruttopalkkio vastaa 12 140:tä	politiikkaa
PSP-ansaintajaksolta 2022–2024 konsernijohtajalle myönnettiin 86 136 osaketta, joiden tavoitearvo oli 963 000 euroa. Palkkion enimmäismäärä oli 175% peruspalkasta myöntöhetkellä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tulosmittarina ovat taloudellinen lisäarvo (painotus 85%) ja kestävyystavoitteet (painotus 15%). Ohjelman perusteella maksettava bruttopalkkio vastaa 75 455:ää osaketta. Palkkion lopullinen verotusarvo riippuu osakkeen kurssista
	osaketta. Palkkion bruttoarvo oli 172 212 euroa. maksuhetkellä. Käynnissä olevat järjestelmät: PSP-ansaintajaksolta 2023–2025 konsernijohtajalle myönnettiin 122 735 osaketta, joiden tavoitearvo oli 1 001 520 euroa. Palkkion enimmäismäärä oli 175%

3. KONSERNIJOHTAJAN PALKKIOT VUONNA 2024

Konsernijohtaja Håkan Agnevallille maksettiin vuonna 2024 palkkaa ja palkkioita yhteensä 2 230 416 euroa. Kiinteän palkanosan suhteellinen osuus oli 61% ja muuttuvan palkanosan 39%. Kiinteään palkanosaan sisältyvät peruspalkka, etuudet ja lisäeläkemaksut. Muuttuvaan palkanosaan kuuluvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiot sekä muut kertakorvaukset. Konsernijohtajan palkat ja palkkiot sekä niiden jakauma vuonna 2024 esitetään oheisessa taulukossa ja kaaviossa.

Konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien mittareiden mukaiset numeeriset tulokset esitetään seuraavan sivun taulukoissa.

		PSP-ansaintajaksolta 2024–2026 konsernijohtajalle myönnettiin 76 863 osaketta, joiden tavoitearvo oli 1 001 520 euroa. Palkkion enimmäismäärä oli 175% peruspalkasta myöntöhetkellä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tulosmittarina ovat taloudellinen lisäarvo (painotus 85%) ja kestävyystavoitteet (painotus 15%).
Eläke	Maksettu 315 479 euroa	Konsernijohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään kuusikymmentäkolme (63) vuotta. Eläke määräytyy maksuperusteisen järjestelmän mukaisesti, ja eläkemaksu on 30% vuosipalkasta.	Noudattaa politiikkaa
Irtisanomis korvaukset	–	Jos yhtiö irtisanoo konsernijohtajan, tälle maksetaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka sekä korvaus, jonka määrä vastaa 18 kuukauden palkkaa.	Noudattaa politiikkaa

peruspalkasta myöntöhetkellä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tulosmittarina ovat taloudellinen lisäarvo (painotus 85%) ja kestävyystavoitteet (painotus 15%).

Konsernijohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän numeeriset tulokset

LYHYEN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ	STI 2023 – maksettu 2024		STI 2024 – kertynyt (maksetaan 2025)
Mittari	Painotus	Toteutuma, %1	Painotus	Toteutuma, %1
Konsernin vertailukelpoinen liiketulos	50%	104%	50%	163%
Konsernin liiketoiminnan rahavirta	25%	200%	25%	200%
Konsernin liikevaihto	25%	141%	25%	91%
Painotettu kokonaistulos	100%	137%	100%	154%
Konsernijohtajan bonus/STI, EUR	686 965		821 727
1 Kynnys 0%, tavoite 100% ja maksimi 200%.

Konsernijohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän numeeriset tulokset

LTI: PSP 2021–2023			Konsernijohtajan LTI-palkkiot vuonna 2024
Mittari	Painotus	Toteutuma, %1	Osakkeiden bruttomäärä	Bruttoarvo euroina
Konsernin taloudellinen lisäarvo 2021	33,33%	11,6%	12 140	172 212
Konsernin taloudellinen lisäarvo 2022–2023	66,66%	0%
Painotettu kokonaistulos	100%	11,6%

¹ Kynnys 25%, tavoite 100% ja maksimi 175%. Ansaintajakso on kolme vuotta (2021, 2022 ja 2023).

LTI: PSP 2022–2024			Konsernijohtajan LTI-palkkiot vuonna 2025
Mittari	Painotus	Toteutuma, %1	Osakkeiden bruttomäärä	Bruttoarvo euroina
Konsernin taloudellinen lisäarvo 2022–2024	85%	65,1%	75 455	Määritetään maksuhetkellä vuonna 2025.
Konsernin kestävyystavoitteet 2022–20242	15%	22,5%
Painotettu kokonaistulos	100%	87,6%
1 Kynnys 25%, tavoite 100% ja maksimi 175%. Ansaintajakso on kolme vuotta (2022, 2023 ja 2024).

² Sisältää omien päästöjen vähennykset ja T&K-tiekartan (ammoniakki- ja vetymoottoreiden valmistuminen).

Riskit ja riskienhallinta

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Samoin kuin missä tahansa yrityksessä, Wärtsilän normaaliin toimintaan kohdistuu erilaisia riskejä. Liiketoiminnan harjoittaminen edellyttää jonkinlaisen riskitason hyväksymistä. Edistämällä riskitietoista toimintakulttuuria ja hallitsemalla riskejä ennakoivasti Wärtsilä pyrkii toteuttamaan strategiaansa ja toimimaan tehokkaasti, saavuttamaan päämääränsä ja taloudelliset tavoitteensa sekä varautumaan mahdollisiin ulkoisiin uhkiin.

Riski on tavoitteita koskeva epävarmuustekijä, joka voi toteutuessaan johtaa poikkeamiin odotetuista tuloksista ja josta voi seurata joko uhkia tai mahdollisuuksia. Siksi riskienhallinnassa keskitytään ensisijaisesti tunnistamaan merkittävät riskit, jotka voivat estää yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan, ja arvioimaan ovatko tällaiset riskit hyväksyttävissä. Jos arvioidut riskit eivät ole hyväksyttävissä, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin niiden välttämiseksi, lieventämiseksi, siirtämiseksi tai seuraamiseksi. Toisaalta jotkut riskeistä voivat olla muutettavissa mahdollisuuksiksi.

Wärtsilän riskienhallintaa kuvaavat seuraavat periaatteet:

• Wärtsilä katsoo, että riskienhallinta on olennainen osa yhtiön strategista ja operatiivista johtamista, sidoksissa johtamisjärjestelmiin ja osa yrityskulttuuria.
• Riskienhallinta on järjestelmällinen, katkeamaton prosessi, jossa muodostetaan kokonaiskuva tilanteesta, tunnistetaan ja arvioidaan riskit, suoritetaan toimenpiteet niiden vaikutusten torjumiseksi tai lieventämiseksi, hoidetaan tarvittava viestintä ja konsultaatiot sekä seurataan tuloksia ja katselmoidaan toiminta.
• Kaikki Wärtsilän liiketoiminnat ovat vastuussa strategisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisesta. Vastuu ennakoivasta riskienhallinnasta ja riskientorjuntasuunnitelmien tehokkaasta toteutuksesta on liiketoimintojen johtoryhmillä ja johtajilla. Wärtsilässä riskitietoisuus on kuitenkin kaikkien asia
• Riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti Wärtsilän omassa organisaatiossa ja yhtiön toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä.
• Riskienhallinnan käytäntöjen tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

Riskienhallinnan periaatteet

Riskienhallinnan viitekehys ja hallintotapa

Wärtsilän yleinen riskienhallinnan viitekehys ja siihen liittyvät käytännöt ovat ISO 31000:2018 -standardin mukaisia ja painottavat jatkuvaa parantamista ja todentamista. Viitekehys ja siihen liittyvät ohjeet on dokumentoitu konsernin yritysriskien hallintapolitiikassa.

Wärtsilän hallitus määrittelee konsernin riskinottohalukkuuden ja -sietotason ja valvoo riskiprofiilia säännöllisesti.

Toimitusjohtaja vastaa johtokunnan ohella riskitietoisen toimintakulttuurin vakiinnuttamisesta Wärtsilässä ja varmistaa, että riskienhallinta on juurrutettu syvälle kaikkiin keskeisiin prosesseihin ja että käytössä on asianmukaiset työkalut ja resurssit. Johtokunta arvioi säännöllisesti konsernin riskiprofiilia, johon sisältyvät merkittävimmät riskit sekä suunnitelmat niiden lieventämiseksi. Johtokunta antaa ohjeita ja asettaa tarvittaessa prioriteetteja riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi.

Wärtsilän liiketoimintojen tulee toimia strategioidensa mukaisesti ja saavuttaa operatiiviset ja taloudelliset tavoitteensa. Liiketoimintojen ja niiden johtoryhmien vastuulla on lisäksi toteuttaa jatkuvia riskienhallintatoimenpiteitä kaikkien merkittävien riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Tämä vastuu ulottuu liiketoimintayksikkötasolle ja edelleen alemmille liiketoimintaorganisaation tasoille. Jokainen esittelee riskiprofiilinsa toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja muulle johtokunnalle säännöllisesti.

Konsernin rahoitustoimintoon kuuluva riskienhallintatoiminto valvoo riskiraportointiprosessia ja tukee liiketoimintoja sekä niiden eri organisaatioita riskienhallinnassa. Se johtaa myös sisäistä liiketoimintojen edustajista koostuvaa riskienhallinnan vertaisryhmää, jonka tarkoitus on varmistaa Wärtsilän riskienhallinnan käytäntöjen yhdenmukaisuus ja niiden jatkuva parantaminen sekä aiheeseen liittyvän tiedon jakaminen.

Riskiraportointi

Riskien luokittelu

Wärtsilän kattavassa riskienhallinnan viitekehyksessä riskit luokitellaan strategisiksi, operatiivisiksi, vahinko- ja rahoitusriskeiksi. Strategisten ja operatiivisten riskien mahdolliset vaikutukset ovat yleensä suurimmat, kun taas vahinko- ja rahoitusriskeistä aiheutuu vähäisempiä mahdollisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia lukuun ottamatta vahinkoriskejä, joilla on ainoastaan negatiivisia seurauksia.

STRATEGISET RISKIT

Wärtsilän strateginen asema liittyy keskeisesti merenkulku- ja energia-alan hiilineutraalin siirtymän edistämiseen. Tämän siirtymän teknologiajohtajuus antaa Wärtsilälle merkittävän mahdollisuuden luoda lisäarvoa sekä hiilineutraaliuspyrkimysten edelläkävijänä että johtavana yhteistyökumppanina.

Strategisten riskien kartoitus on kriittinen osa konsernin strategista suunnitteluprosessia. Sillä on keskeinen rooli osana konsernin riskienhallinnan viitekehystä pitkällä aikavälillä arvoa luoviin tekijöihin kohdistuvien uhkien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ajoissa.

Yleinen markkinaympäristö

Taloussuhdanteet ja globaalit megatrendit vaikuttavat Wärtsilän tuotteiden kysyntään, yhtiön taloudelliseen tilaan ja suorituskykyyn. Wärtsilän toimintaa markkinasykleissä vakauttavat seuraavat tekijät: joustava tuotantomalli, kapasiteetin ulkoistaminen, kahdella eri markkinalla (energia-ala ja merenkulku) toimiva monipuolinen asiakaskunta sekä se, että suuri osa liikevaihdosta tulee lupaavan kasvupotentiaalin omaavista palveluista.

Vuonna 2024 maailmantalouden kasvu pysyi laskevien inflaatio- ja korkotasojen tukemana edellisvuoteen verrattuna suhteellisen vakaana. Tämän odotetaan lisäävän investointipäätöksiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Pitkittyneet ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet (kuten edelleen jatkuva Ukrainan sota ja Lähi-idän entisestään kärjistynyt konflikti sekä kauppapoliittinen epävarmuus ovat edelleen lisänneet globaaliin jakautumiseen liittyviä riskejä ja makrotalouden näkymien epävarmuutta. Globaalisti liiketoimintaan kohdistuvia riskejä ovat kauppavirtojen ja -volyymien muutokset, toimitusreittien häiriöt, muuttunut rahoitustilanne, geopoliittisen ympäristön epävakaus sekä voimassa olevat ja suunnitellut Venäjän vastaiset pakotteet. Taloudellinen kilpailu vastakkainasettelun, protektionismin ja aggressiivisen kauppapolitiikan, kuten tuontitullien, keinoin tulee arvioiden mukaan yhä voimakkaammin

muuttamaan maailmantalouden pelikenttää. Vaikka Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan liittyvien mahdollisten tuontitullien laajuuteen ja mittakaavaan liittyy edelleen epävarmuutta, niillä voi olla vaikutuksia erityisesti Wärtsilän Energy-liiketoiminnalle Yhdysvalloissa. Tällaisessa ympäristössä yritysten on vaikeampi suunnitella toimintaansa ja toteuttaa investointeja, mikä voi haitata talouskasvua.

Ilmastopolitiikan ja sääntelyn muutokset saattavat aiheuttaa markkinaepävarmuuksia, mikä voi vaikuttaa asiakkaiden teknologiavalintoihin. Geopoliittiset jännitteet ja kaupan esteet aiheuttavat merkittäviä haasteita kysyntäympäristölle. Wärtsilän riippuvuutta yksittäisistä markkina-alueista pienentää kuitenkin se, että yhtiö on aktiivinen kaikilla maantieteellisillä alueilla.

Useat talouden kehityskulut vaikuttavat Wärtsilään sekä sen asiakkaisiin ja toimittajiin epäsuorasti. Näitä ovat esimerkiksi ympäristömääräykset, rahoituslaitosten likviditeetti, omavaraisuus sekä niiden mahdollisuudet ja halukkuus myöntää luottoa, pääomakustannukset sekä valtiolliset elvytysohjelmat varsinkin energia- ja infrastruktuurisektoreilla. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat monenkeskisten instituutioiden toiminta sekä vientiluottojen ja -takausten saatavuus.

Hiilineutraaliuteen pyrkimisen arvioidaan muuttavan maailmaa ja luovan Wärtsilälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä merenkulussa että energia-alalla. Ympäristöpolitiikkojen ja -määräysten käyttöönoton olennainen viivästyminen tai odottamaton muutos voi kuitenkin vaikuttaa asiakkaiden päätöksiin suoraan tai epäsuorasti.

Merenkulkumarkkinat

Meriteollisuuteen, mukaan lukien merenkulku- ja laivanrakennusala, kohdistuu viranomaisten, rahoittajien ja kuluttajien taholta kasvavaa painetta kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta. Pääoman saantiin vaikuttavat muiden tekijöiden ohella EU:n luokitusjärjestelmä, Poseidon-periaatteet ja ESGkriteerit. Hiilikustannusten, joihin vaikuttavat esimerkiksi EU:n Fit

for 55 -aloite, IMO:n hiilivero ja paikallinen ympäristösääntely, odotetaan kasvattavan tavanomaisten polttoaineiden kokonaiskustannuksia merkittävästi. Samaan aikaan kuljetusmatkat pidentyvät kasvaneiden geopoliittisten jännitteiden ja keskeisillä merireiteillä esiintyvien häiriöiden seurauksena. Paineet hiilipäästöjen vähentämiseen ja pidentyvät kuljetusmatkat voivat yhdessä lisätä varustamoiden ja laivaoperaattoreiden kustannuksia, joita ei pystytä täysimääräisesti siirtämään loppuasiakkaille.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti heinäkuussa 2023 tavoitteeksi saavuttaa laivojen kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Tavoite ohjaa sidosryhmiä tarvittavien investointien tekemisessä. Varustamoiden on päivitettävä hiilineutraaliussuunnitelmansa, investoitava uusiin aluksiin korvatakseen alukset, jotka eivät täytä määräyksiä, ja parannettava nykyisiä aluksiaan hyötysuhteen nostoilla ja polttoainekonversioilla. Päähuomio on polttoainejoustavuudessa ja päivitysmahdollisuuksissa. Siirtyminen hiilineutraaleihin ja hiilettömiin polttoaineisiin tapahtuu käyttämällä drop-inpolttoaineita, hybridiratkaisuja ja päästövähennysteknologioita lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin kestäviä polttoaineita ja päästövähennysratkaisuja. Nykyisen laajan hiilineutraaliuden mahdollistavan tuotetarjoomansa avulla Wärtsilä voi luoda asiakkailleen edellytykset välitavoitteiden ja vuodelle 2050 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Maailmankaupan volyymin kasvu yhdistettynä kauppavirroissa tapahtuneisiin muutoksiin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin kysyntää vuonna 2024. Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainan ja Lähi-idän sodat, hyökkäykset aluksia vastaan Punaisellamerellä ja Panaman kanavan käytettävyysrajoitukset aiheuttivat muutoksia kauppareitteihin. Keskimääräisten kuljetusmatkojen pidentyminen nosti kuljetuskustannuksia ja aiheutti viivästyksiä globaaleihin toimitusketjuihin. Matkailun suosio kasvoi entisestään ja tuki maailmanlaajuisesti risteilyalusliikenteen volyymikasvua ja lauttasegmentin matkustajavolyymeja. Investoinnit uusiin aluksiin olivat selvästi vuotta 2023 korkeammalla tasolla johtuen

aluskapasiteetin kysynnän kasvusta, varustamoiden hyvän tuloskunnon jatkumisesta, lautta-, offshore-, säiliöalus- ja irtolastisegmenttien pienestä tilauskannasta sekä yhä jatkuneesta aluskannan uusimisesta. Huolimatta etenkin Kiinan ja Etelä-Korean telakkakapasiteetin ja alustuotannon lisäämiseen tähtäävistä toimista telakkakapasiteetin käyttöasteet ovat korkeita ja telakoiden tilauskirjat ovat pitkiä osoituksena telakoiden yhä jatkuvasta kapasiteettipulasta.

Telakkakapasiteetin rajallisuus, kestävien tulevaisuuden teknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät, hiilineutraaliuteen liittyvien kansainvälisten taloudellisten kannustimien epäselvyys sekä tarve ajoittaa investoinnit optimaalisesti taloudellisen kannattavuuden ja päästömääräysten noudattamisen suhteen voivat vaikuttaa varustamoiden ja laivayhtiöiden halukkuuteen investoida niin uusiin kuin käytössä oleviin aluksiin.

Varustamoiden ja laivaoperaattoreiden sekä myös telakoiden mahdollisia kannattavuusriskejä ovat ihmisten matkustushalukkuuden ja -mahdollisuuksien heikentyminen, pitkäaikaisen korkean inflaation tai taantuman heikentämä tavaroiden kysyntä sekä polttoaine-, käyttö- ja rahoituskustannusten nousu. Pahasti velkaantuneet varustamot, operaattorit tai telakat eivät välttämättä kestä odotuksia hitaamman kysynnän kasvun, rahoituskustannusten kasvun tai luottoluokituksen laskun aiheuttamaa potentiaalista riskiä.

Energiamarkkinat

Energiasidonnaiseen makrotalouden kehitykseen vaikuttivat vuonna 2024 protektionismi ja kohonneet geopoliittisen ympäristön riskit. Nämä riskit lisääntyivät vuoden viimeisellä neljänneksellä johtuen Yhdysvaltain kauppapolitiikan epävarmuudesta, sillä valtaan nouseva hallinto on ilmaissut aikomuksensa ottaa käyttöön laajoja tuontitulleja tai korottaa jo voimassa olevia tulleja. Mahdollisten tullitariffien suuruutta ja laajuutta ei tiedetä, mutta mahdollista on, että ne vaikuttaisivat

laajasti energiamarkkinoihin niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti.

Energia-ala on siirtymässä kohti täysin uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa tulevaisuutta, kun politiikka ja sääntely vauhdittavat kehitystä kohti tuuli- ja aurinkoenergian kaltaisia uusiutuvia energianlähteitä. Tämän muutoksen nopeus on tärkein akkuvarastointi- ja säätövoimateknologioiden kasvua tukeva tekijä. Samalla energian kysyntä kasvaa. Monet maat ovat asettaneet kunnianhimoisia ja entistä vaativampia ilmastolupauksia, ja hiilen ja muiden perusvoiman tuotantoon käytettävien fossiilisten polttoaineiden asteittainen korvaaminen energiantuotannossa on jo käynnissä. Joustavuuden tarve ja pitkälti uusiutuvaan energiaan perustuviin sähköjärjestelmiin siirtyminen edellyttävät kuitenkin lisää tavoitteita, poliittisia muutoksia ja markkinauudistuksia.

Erilaisten joustavien ratkaisujen tarpeen odotetaan jatkossa lisääntyvän, koska vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon osuus sähköjärjestelmissä kasvaa. Samalla sähköjärjestelmien kompleksisuus kasvaa, kun mukaan tulee erilaista tuotantoa. Kestävän kehityksen mukaiset polttoaineet yhdessä joustavien moottorivoimaloiden kanssa ovat edullinen ja kestävä ratkaisu sähköverkkojen tasapainottamiseen myös silloin, kun vaihtelevan uusiutuvan energian saatavuudessa on pitkiä katkoja.

Uudet tekniset innovaatiot sekä polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ja saatavuus vaikuttavat Wärtsilän liiketoimintaan. Kaasun hinnan korkea taso ja vaihtelu vaikuttavat suoraan tuotevalikoimamme kilpailukykyyn muihin teknologioihin verrattuna, etenkin perusvoimatuotannossa. Samaan tapaan energia- ja sähkömarkkinoihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti tulevaisuuden energiakapasiteettiin ja tuotantomuotojen jakaumaan.

Viime vuodet ovat korostaneet geopoliittisten jännitteiden vaikutusta energiamarkkinapolitiikkaan ja investointipäätöksiin. Tiettyjen maiden toimitusketjujen keskittyminen ja kireä kilpailutilanne aiheuttavat suoria riskejä Energy-liiketoiminnalle. Energiahyödykkeet ja energian toimitusketjut ovat olleet

kauppapolitiikan keskiössä viime aikoina, mistä aiheutuu riskejä kaikille energiateknologioille. Kilpailu energiateknologioiden välillä ja sisällä aiheuttaa hintapaineita. Mihin tahansa edellä mainittuun tekijään liittyvällä epävarmuudella on taipumus viivästyttää investointipäätöksiä.

Poliittiset ja sääntelyyn liittyvät riskit

Edelleen jatkuva Ukrainan sota ja Lähi-idän konfliktin kärjistyminen kasvattavat geopoliittisen jakautumisen ja epävakauden riskiä. Kauppajännitteet ja pakotteet tai saarrot muodostavat riskin Wärtsilän kansainvälisen liiketoiminnan laajuudelle. Wärtsilällä on 234 toimipistettä 77 maassa, ja voimalaitoksia on toimitettu 180 maahan. Poliittisen toimintaympäristön sekä lainsäädännön kehityksellä voi sen vuoksi olla merkittäviä vaikutuksia Wärtsilän liiketoimintaan. Yhtiö seuraa aktiivisesti näitä politiikkaan, sääntelyyn ja lainsäädäntöön liittyviä muutoksia markkinoillaan ja käy vuoropuhelua eri toimielimien kanssa konsernin liiketoiminnalle merkittävissä hankkeissa. Merkittävä osa vaikuttamisesta tapahtuu etu- ja toimialajärjestöjen kautta. Wärtsilä seuraa poliittisen ympäristön ja lainsäädännön kehittymistä tarkasti sekä konsernitasolla että tytäryhtiöissä.

Valtiollinen sääntely lisääntyy kaikkialla maailmassa. Wärtsilä varmistaa määräysten noudattamisen ja tuntemisen tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Esimerkiksi voimassa olevia kauppapakotteita ja niiden muutoksia seurataan tarkasti ja noudatetaan vaatimusten mukaisesti.

Energia- ja sähkömarkkinoihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti tulevaisuuden energiakapasiteettiin ja tuotantomuotojen jakaumaan. Esimerkiksi energia- ja ilmastosääntely voi nopeuttaa tai hidastaa energiasiirtymää. Viime vuodet ovat korostaneet geopolitiikan merkitystä energiamarkkinapolitiikalle ja investointipäätöksille.

EU:ssa jo päätökseen saatujen tai meneillään tai valmisteilla olevien uusien säädösten odotetaan yleisesti ottaen luovan Wärtsilälle liiketoimintamahdollisuuksia. Osalla uusista säädöksistä voi

kuitenkin olla olennainen vaikutus yhtiön toimintaan, strategiaan, resursointiin ja kustannuspohjaan. Määräystenmukaisuuden varmistamiseksi Wärtsilä arvioi perusteellisesti kaikki relevantit sääntelyn muutokset ja ottaa liiketoimintayksiköt ja tukitoiminnot arviointiin mukaan varhaisessa vaiheessa.

Lisätietoja osiossa Kestävyysraportti.

Kestävyysriskit

Wärtsilän päämäärän ja strategian ytimessä on liiketoiminnan kestävyys. Wärtsilä etenee kohti "Set for 30" -tavoitettaan, jonka mukaan sen oma toiminta on hiilineutraalia ja sen tuotevalikoima on valmis hiilettömiä polttoaineita varten vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän kestävän kehityksen strategia rakentuu kolmen toisiinsa läheisesti liittyvän pilarin varaan: taloudellinen vastuu, yhteiskuntavastuu ja ympäristövastuu.

Wärtsilän liiketoiminnat keskittyvät kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja ja palveluja, jotka optimoivat laivastojen ja yksittäisten alusten, voimalaitosten ja kokonaisten energiajärjestelmien ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisuuden.

Nopeasti muuttuvat ympäristömääräykset luovat kysyntää hiilineutraaliuden mahdollistaville ratkaisuille. Riskejä liittyy lähinnä merenkulku- ja energiasektorien erilaisten päästöjen muodostamaan monimutkaiseen kokonaisuuteen, kaupallisesti saatavissa olevien polttoaineiden ja niiden aiheuttamien päästöjen väliseen tasapainoon, käytettävissä olevaan ympäristöteknologiaan sekä viranomaisten hiilineutraaliutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi käytettävissä olevien vaihtoehtojen taloudelliseen kannattavuuteen.

Wärtsilän maailmanlaajuisessa toimitusketjussa on tuhansia toimittajia. Siksi sen toimintaan voi kohdistua potentiaalisia kestävyys- ja maineriskejä. Nämä riskit voivat liittyä esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja työelämän oikeuksiin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöjohtamiseen. Wärtsilällä on selkeät odotukset, politiikat ja menettelyt näiden riskien hallitsemiseksi.

Yleisesti ottaen Wärtsilän kestävyysriskit, ilmastonmuutokseen liittyvät riskit mukaan lukien, tunnistetaan ja arvioidaan ja niitä lievennetään yhtiön riskienhallinnan viitekehyksen (ERM) ja siinä kuvattujen käytäntöjen mukaisesti. Wärtsilän strategiset sekä operatiiviset kestävyysriskit ovat arvion mukaan yleisesti ottaen matalat.

Wärtsilä laati vuonna 2024 ensimmäisen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisen kestävyysraporttinsa. Kestävyysselvityksen tekemiseksi kaikki relevantit kestävyysriskien alueet arvioitiin yhteistyössä konsernin riskienhallintatoiminnon kanssa käyttäen samoja arviointiasteikkoja kuin yhtiön riskienhallintajärjestelmässä (ERM). ERM:ssä tunnistetut riskit otettiin huomioon myös kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa. Vuosittaista validointia varten kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin olennaisia aiheita ylläpidetään myös erikseen yhtiön riskienhallintajärjestelmässä, jossa niistä on linkit tukidokumentaatioon.

Lisätietoja: Kestävyysraportti.

Teknologiariskit

Suurena konsernina Wärtsilä pystyy investoimaan eri teknologioihin, mikä pienentää vanhentumiseen liittyviä riskejä. Vaikka tutkimus- ja tuotekehitystoiminta ja innovaatiot ovatkin merkittäviä mahdollisuuksia, se, että kilpailijat tuovat vastaavia teknologioita markkinoille Wärtsilää nopeammin tai tehokkaammin, sekä uudet disruptiiviset teknologiat, ovat mahdollisia riskejä.

Yhtiö parantaa ratkaisujensa kilpailukykyä ja hallitsee teknologiariskejä ja -mahdollisuuksia jatkuvalla T&K-työllä ja innovaatioilla. Wärtsilä on tehostanut hiilineutraaliutta edistävän teknologian kehittämistä lisäämällä T&K-investointejaan. Vuonna 2024 yhtiön T&K-investoinnit olivat 4,6% (4,3% vuonna 2023) liikevaihdosta ja liittyivät merkittävältä osin merenkulku- ja energiaalan hiilineutraaliuteen.

Riskienhallintaprosessi

Yhtiö keskittyy optimoimaan asiakkaiden saaman elinkaariarvon ja pienentämään asiakkaidensa toiminnan ympäristövaikutuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Wärtsilällä on laaja valikoima moottoreita, digitaalisia teknologioita, propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologioita ja integroituja voimansiirtojärjestelmiä, jotka tarjoavat merenkulun asiakkaille tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristömyötäisyyttä sekä siirtymän aikana että sen jälkeen. Energia-alalla Wärtsilä tukee asiakkaidensa hiilineutraaliuspyrkimyksiä tulevaisuuden polttoaineilla toimivilla sähköjärjestelmää tasapainottavilla säätövoimalaitoksilla,

hybridiratkaisuilla sekä energian varastointi- ja optimointiteknologialla. Molemmilla aloilla Wärtsilän tavoitteena on hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja Wärtsilän teknologioista sekä tutkimuksesta ja kehityksestä on vuosikertomuksen osiossa Tämä on Wärtsilä.

OPERATIIVISET RISKIT

Operatiivisten riskien hallinta on osa liiketoimintojen päivittäistä työtä. Mahdollisuuksia ja riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan päivittäin. Niistä raportoidaan asianmukaiselle johtamistasolle. Mahdollisuuksien ja uhkien tila arvioidaan säännöllisesti, ja tarvittaessa ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Valmistusriski

Wärtsilä analysoi jatkuvasti tuotantokustannuksiaan sekä niihin liittyviä raaka-aineiden ja komponenttien toimituskustannuksia ja varmistaa tarkoituksenmukaisen, kapasiteetiltaan riittävän tuotannon. Valmistusriskiä torjutaan alihankinnalla ja pitämällä oman valmistuksen osuus pienempänä. Wärtsilän Sustainable Technology Hub Vaasassa on moderni ja joustava huippuluokan T&K- ja tuotantokeskus, jonka logistiikka on pitkälti automatisoitu.

Keskus toimii myös yhteistyö- ja innovaatiokampuksena kumppaneille. Sekä toimintojen siirto Vaasan vanhoista tiloista Sustainable Technology Hubiin että Triesten tuotannon lopettamisprosessi saatiin päätökseen vuonna 2024.

Kaikissa suurimmissa toimituskeskuksissa on toteutettu säännölliset riskiarvioinnit. Turvallisuuden parantamiseen, ympäristövaikutusten vähentämiseen ja riskien torjuntaan on investoitu merkittävästi. Riskien tunnistamiseen, arviointiin ja torjuntaan liittyvää toimintaa toteutetaan säännöllisesti osana operatiivista johtamista. Käytössä on laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät sekä muita tuottavuutta edistäviä järjestelmiä. Tärkeimmille toimituskeskuksille on laadittu turvallisuus- ja toiminnan jatkuvuussuunnitelmat.

Organisatoriset valmiudet

Wärtsilän tavoite on muovata merenkulku- ja energia-alan hiilineutraaliuskehitystä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää oikeita organisatorisia valmiuksia ja osaamista. Energiasiirtymän nopeutuminen luo kiinnostavia uramahdollisuuksia eri puolilla

maailmaa sekä Wärtsilässä että yhtiön ulkopuolella. Jos yhtiö ei onnistu houkuttelemaan tai pitämään osaavaa ja kokenutta työvoimaa, sen strategisten painopisteiden toteutus ja aikataulu voivat kärsiä. Wärtsilä pyrkii eri keinoin ylläpitämään hyvää työnantajamielikuvaa pystyäkseen rekrytoimaan ja pitämään liiketoiminnan tarpeita vastaavia, osaavia ja yhtiön arvoihin, päämääriin ja tavoitteisiin sitoutuvia työntekijöitä.

Kustannusinflaatio- ja toimittaja- ja alihankkijariski

Wärtsilään ja sen toimittajiin kohdistuu inflaatioriski, joka voi kasvattaa raaka-aine-, kuljetus-, energia- ja työvoimakustannuksia ja siten vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen. Vuonna 2024 inflaatio ja korot laskivat.

Yhtiö on torjunut kustannusinflaatiota ottamalla sopimuksissa mahdollisuuksien mukaan käyttöön raaka-aineiden kustannusindeksit sekä muita asianmukaisia kustannuksiin liittyviä indeksejä. Wärtsilä on tarvittaessa myös valmis toteuttamaan hinnankorotuksia ei-sopimuspohjaisissa liiketoiminnoissa ja palveluissa. Kannattavuutta pyritään lisäksi parantamaan jatkuvilla toimenpiteillä. Liiketoimintojen hankintatoiminnot ja myyntipuolen hinnoitteluosastot seuraavat tarkasti tilannetta ja tekevät tiivistä yhteistyötä kustannusten nousuun reagoimiseksi.

On syytä huomata, että Ukrainassa jatkuva sota, Lähi-idän konflikti ja mahdolliset uudet geopoliittiset kriisit yhdessä potentiaalisten sanktioiden ja sääntelyrajoitusten kanssa voivat tuoda lisää häiriöitä kauppavirtoihin ja -reitteihin ja siten heikentää keskeisten materiaalien toimituksia. Lisäksi kiihtyvä vihreä siirtymä voi kasvattaa kapasiteettiongelmia ja nostaa kustannuksia, jos kriittisten materiaalien tuotantokapasiteettia ei kasvateta samaa tahtia.

Myös sääntelyn kehittymisellä voi olla vaikutusta Wärtsilän materiaalikustannuksiin esimerkiksi EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) kautta.

Wärtsilän hankintatoiminta on integroitu liiketoimintoihin, ja se toimii yhteistyössä toimittajaverkoston kanssa lisäarvon luomiseksi Wärtsilän asiakkaille varmistamalla toimitusten laadun, täsmällisyyden ja alhaisimmat kokonaiskustannukset. Kategorioihin perustuvan johtamisjärjestelmän avulla varmistetaan yhtenäiset rajapinnat ja synergiaedut liiketoimintojen rajat ylittävälle toimittajakannalle. Epäsuorat hankinnat on keskitetty toiminto, joka vastaa epäsuorien materiaalien ja palvelujen strategisista hankinnoista kaikissa liiketoiminnoissa ja tukitoiminnoissa.

Wärtsilässä on käytössä prosessi, jolla johdetaan ja valvotaan Wärtsilän toimittajaverkostoa ja todennetaan, että toimittajien suorituskyky vastaa odotuksia. Toiminnan keskeytysriskin arviointi on tärkeä osa jatkuvuussuunnitelmien ylläpitoa. Siihen kuuluvat kriittisten toimittajien riskiauditoinnit.

Wärtsilä on luonut tiiviit ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet tärkeimpiin toimittajiinsa ja seuraa niiden luottokelpoisuutta sekä taloudellista tilannetta. Wärtsilä käyttää verkkopohjaista ratkaisua toimitusketjun riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Keskeisten komponenttien ja materiaalien toimituksiin liittyviä riskejä torjutaan hajauttamalla ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan kahta tai useampaa toimittajaa.

Tuotteiden elinkaari- ja tuotevastuuriski

Wärtsilän laadunhallintakehys painottuu ennaltaehkäiseviin ja ennakoiviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä, lyhentää läpimenoaikoja ja vähentää poikkeamista johtuvia reklamaatioita. Tämä saavutetaan tehokkaalla projektiriskien hallinnalla, tietoisuuden ja vastuunoton lisäämisellä ja tehostetun tuoteparannusprosessin tuella.

Tutkimus- ja kehitysprosessissa käytetään useita riskienhallintatekniikoita, esimerkiksi FMEA-menetelmää (Failure Modes and Effects Analysis), muita riskienhallintavälineitä ja sisäistä validointitestausta. Wärtsilä hallitsee laaturiskejä huolellisella suunnittelulla ja valmistuksella sekä valvomalla toimitusketjun laatua. Robotisoitu ultraääneen perustuva rikkomaton aineenkoetus ja tulosten data-analyysi lisäävät keskeisissä,

muodoltaan monimutkaisissa komponenteissa olevien vikojen havaitsemisen todennäköisyyttä.

Wärtsilä soveltaa tuotekehitysprosessin ohjauksessa ns. porttimallia: uusi tuote päästetään markkinoille aluksi vain rajoitetusti, ja vasta testien ja jatkovalidoinnin jälkeen myyntiorganisaatiolle annetaan täydet valtuudet myydä tuotetta.

Wärtsilä hallitsee valmistuksen laaturiskejä erilaisten laadunvarmistus- ja laadunvalvontaperiaatteiden avulla. Laadunvarmistukselle ja -valvonnalle asetettavien edellytysten taso määräytyy komponentin kriittisyyden mukaan, ja niitä sovelletaan kaikkialla koko toimitusketjussa.

Komponenttien järjestelmälliseen arviointiin käytetään vaatimustenhallintaa, mikä mahdollistaa resurssien ja työpanoksen kohdistamisen komponentin kriittisyyden mukaan. Kriittisyyskategoriat perustuvat komponentin pettämisen mahdollisiin seurauksiin. Tavoitteena on parantaa laatua ennakoivasti tuotekehityksessä, hankintatoiminnoissa ja koko toimitusprosessissa.

Poikkeamien hallinta painottuu toimintojen kehittämiseen ja parantamiseen kirjaamalla ja käsittelemällä havaitut poikkeamat. Tämä varmistaa, että asiakkaat saavat tuotteet ja palvelut sovitun laajuuden ja määritelmien mukaisina. Poikkeamien tehokas käsittely, seuranta ja katselmointi on ratkaisevan tärkeää asianmukaisen riskienhallinnan ja -torjunnan kannalta.

Tuoteparannusten hallintaan (ongelmien ratkaisuun) liittyviä projekteja priorisoidaan riskin ja tärkeyden mukaan. Projekti käynnistetään, kun Wärtsilä havaitsee teknisen ongelman reklamaatiotilastojen, asiakaspalautteen tai sisäisen analyysin perusteella eikä tapaus ole riskiluokituksen mukaisesti yksittäinen.

Liiketoiminnat tukevat asiakkaita kaikissa takuuasioissa. Näin muodostuu palautekanava kentältä tuotantoon ja T&K-toimintaan ja asiakkaan laitteista otetaan vastuu koko niiden elinkaaren ajalta. Tuotteiden toimituksen jälkeen mahdollisesti syntyvien

kustannusten kattamiseksi tehdään takuuvaraus. Odottamattomat vahingot katetaan yhtiön tuotevastuuvakuutuksella.

Laatua parannetaan jatkuvasti noudattamalla alan parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa. Kukin liiketoiminta on vastuussa tuotteidensa, toimintatapojensa ja palvelujensa laadusta. Johto on kaikilla tasoilla vastuussa oman organisaationsa tuotannon laadusta ja siitä, että käytössä on asianmukaiset arviointi- ja palautemekanismit.

Wärtsilän liiketoimintatason laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät on sertifioitu ISO 9001:2015-, ISO 14001:2015- ja ISO 45001:2018 -standardien mukaisesti painottaen ennakoivaa riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Lisäksi Wärtsilän GridSolv Quantum -akkumoduuli täyttää NFPA 855 -standardin vuonna 2023 päivitetyn version vaatimukset. Se on myös NFPA 69 -standardin mukainen ja täyttää UL 9540- ja UL 9540A -standardin yksikkötason suorituskykyvaatimukset.

Sopimusriskit

Wärtsilän laiteliiketoimintaan sisältyy erikokoisia projekteja ja toimituksia, jotka edellyttävät kattavaa koordinointia, tehokasta riskienhallintaa ja kaikkien toimitettavien järjestelmien ja ratkaisujen saumatonta integrointia. Energialiiketoiminnassa suositaan laitetoimituksia (EEQ, Engineered Equipment), ja kokonaistoimituksia (EPC, Engineering, Procurement, and Construction) harkitaan ainoastaan valikoiduilla markkinoilla. Yli 80% Energyn laitteiden liikevaihdosta vuonna 2024 oli EEQtoimituksia, kun niiden osuus vuonna 2022 oli alle 50%. Tämä riskinottohalukkuuden tasapainotus parantaa tilauskannan riski- /tuottosuhdetta vuonna 2024 ja siitä eteenpäin.

Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen erilaisia elinkaaripalveluja. Näitä ovat ei-sopimuspohjainen varaosien myynti ja kenttähuoltotyöt, pitkäaikaiset palvelusopimukset sekä palveluprojektit, kuten moottoreiden päivitykset, jälkiasennukset ja muutokset.

Wärtsilä pitää erittäin tärkeänä, että sillä on käytössä projektinhallintaosaamista sekä oikeanlaiset teknisen arvioinnin valvontakeinot, aikataulujen ja kustannusten valvontakeinot, toimittajien hyväksyntämenettelyt ja sisäiset koulutusohjelmat. Näiden toimenpiteiden avulla Wärtsilä pyrkii varmistamaan sopimusvelvoitteidensa laadukkaan toteuttamisen sekä riskien ja mahdollisuuksien varhaisen tunnistamisen.

Tuotevastuuseen perustuvien korvausvaatimusten riskejä vähennetään pitämällä yhtiön tuotteiden ja työn laatu korkeana niiden koko elinkaaren ajan. Laatutyö alkaa suunnittelusta ja jatkuu kaikkien tuotantovaiheiden läpi aina kenttähuoltoon saakka. Lisäksi Wärtsilällä on riittävä vakuutusturva tuotevastuuriskien varalta.

Konserni on vastaajana eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät sen normaaliin liiketoimintaan. Oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja sekä sääntelyasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin, kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.

Poikkeamiin, korruptioon ja vilppiin liittyvät riskit

Wärtsilä noudattaa lakeja ja omia sisäisiä politiikkojaan ja menettelytapaohjeitaan kaikessa toiminnassaan. Wärtsilän eettiset toimintaperiaatteet toimivat työntekijöiden tärkeimpänä ohjeistuksena ja vaativat korkeita eettisiä standardeja ja rehellisyyttä.

Wärtsilä on sitoutunut noudattamaan poikkeuksetta korruption vastaisia lakeja ja määräyksiä. Wärtsilä ehkäisee korruptiota eikä hyväksy eettisissä toimintaperiaatteissaan, korruption vastaisessa politiikassaan ja compliance-raportointia koskevassa politiikassaan määriteltyjen periaatteiden rikkomuksia. Kaikenlainen korruptio ja lahjonta on kielletty Wärtsilässä, tällaista toimintaa koskee ehdoton nollatoleranssi. Wärtsilässä on käytössä väärinkäytösten raportointikanava. Korruptioon liittyviä riskejä arvioidaan

säännöllisesti osana jatkuvaa korruption vastaisen toiminnan parantamista. Vuonna 2024 ei ollut vahvistettuja lahjonta- tai muita korruptiotapauksia.

Säännösten noudattamisen prosessit on integroitu kaikkiin liiketoimintoihin. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa säännösten noudattamisesta sekä toimintansa eettisyydestä ja rehellisyydestä. Compliance-toiminto edistää säännösten noudattamista koko konsernissa ja pyrkii jatkuvasti lisäämään tietoutta korruptioon, lahjontaan ja muihin väärinkäytöksiin liittyvistä riskeistä.

Wärtsilä tiedostaa riskin joutua ulkopuolisten toimijoiden vilpin kohteeksi ja että korruption ja vilpin riski on korostunut monilla yhtiön toiminta-alueilla. Siksi Wärtsilä noudattaa johdonmukaisesti korkeita eettisiä käytäntöjä.

Raaka-aineiden hintariski

Öljy ja kaasu

Maakaasun maailmanmarkkinahinnat laskivat edellisvuoden äärimmäisen korkealta tasolta, mutta vuonna 2024 nähtiin hintaheilahteluja geopoliittisten jännitteiden, kuten keskeisillä tuotantoalueilla esiintyneiden konfliktien, ja kysynnän maakohtaisten vaihtelujen yhteisvaikutuksesta. Hinnat nousivat jyrkästi ennen talvikauden alkua.

Öljyn ja kaasun hintamuutosten suora vaikutus Wärtsilän tuotantotoimintaan on rajallinen ja liittyy lähinnä polttoainekustannuksiin moottoritestauksessa, T&K-toiminnassa ja joidenkin toimitilojen lämmityksessä.

Yleisesti ottaen öljyn ja kaasun hinnannousu on maailman talouskasvulle riskitekijä ja lisää toimintakustannuksia etenkin merenkulkualalla. Toisaalta korkeammat öljyn ja kaasun hinnat lisäävät kiinnostusta energiatehokkuuteen liittyvään tarjontaamme ja kasvattavat vaihtoehtoisten vihreiden polttoaineiden kysyntää niiden kustannuskilpailukyvyn parantuessa tavanomaisiin polttoaineisiin nähden. Wärtsilä on globaali yhtiö, jolla on toimintaa eri merenkulku- ja voimantuotantosegmenteillä. Öljyn ja kaasun hinnan muutoksilla voi olla näiden segmenttien kysyntään vastakkaisia vaikutuksia.

Merenkulkumarkkinoilla kaasun korkeiden hintojen tai hintojen vaihtelun ei odoteta pitkällä aikavälillä vähentävän halukkuutta LNG:n käyttöön polttoaineena. LNG:n kysynnän ja tarjonnan kasvu sekä investoinnit nesteytyskapasiteetin lisäämiseen kasvattavat LNG-aluskapasiteetin kysyntää. Telakoilla, jotka kykenevät rakentamaan LNG-aluksia, ei kuitenkaan ole juurikaan tilaa uusille tilauksille lähivuosien aikana. Jos kaasun hinnat jäävät pysyvämmin korkealle tasolle, laivayhtiöt voivat väliaikaisesti vaihtaa LNG:n vähärikkiseen polttoöljyyn, minkä useimpien nykyaikaisten alusten monipolttoainemoottorit mahdollistavat.

Energiamarkkinoilla kaasun hintavaihtelu ja hintojen nousu voivat vaikuttaa haitallisesti valikoimamme kilpailukykyyn erityisesti perusvoiman tuotannossa, mikä voi johtaa hiili- ja ydinvoimaloiden käyttötuntien kasvuun. Polttoaineiden hinnan nousulla voi olla vaikutusta projektien kannattavuuteen ja asiakkaiden päätöksiin. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan pienempiä säätövoimantuotannossa, jossa käyntitunteja on tyypillisesti vähemmän.

Metallit

Metallien hinnoilla on epäsuora vaikutus Wärtsilän käyttämien komponenttien hintoihin. Joistakin avainkomponenteista on tehty pitkäaikaiset hankintasopimukset, mikä tasoittaa raaka-aineiden hintaheilahteluja sopimusten voimassaoloaikana. Tiettyjen raakaaineiden toimitusketjujen keskittyminen ja kireä kilpailu hankintojen turvaamiseksi aiheuttavat kuitenkin suoria riskejä Energy-liiketoiminnalle.

Akkuteollisuus on kärsinyt raaka-aineiden hintojen heilahtelusta, jolle on tunnusomaista kysyntään, tarjontaan, teknologiaan ja geopolitiikkaan liittyvien tekijöiden mutkikas vuorovaikutus. Litium halpeni edelleen vuonna 2024 edellisvuoden merkittävän hinnanlaskun jälkeenkin.

Energia ja sähkö

Sähkön korkea hinta tukee yleisesti energia-alan asiakkaiden investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin. Hinnan voimakkaalla heilahtelulla voi kuitenkin olla negatiivinen vaikutus uusiin investointeihin.

Wärtsilän kokonaisenergiankulutus oli 253 879 MWh vuonna 2024. Se sisältää Wärtsilän yhtiöiden kuluttaman sähkön, lämmön ja polttoaineet. Polttoaineita käytetään pääasiassa moottoreiden testauksessa ja T&K-toiminnassa sekä lämmityksessä, tuotannossa ja kuljetuksessa.

Tuotannossa käytetään sähköä, mutta sähkön hinnalla ei ole olennaista suoraa vaikutusta Wärtsilän kapasiteettikustannuksiin. Vaasan uudessa Sustainable Technology Hubissa hyödynnetään koeajoissa syntyvää lämpöä lämmitykseen ja mahdollinen ylijäämäsähkö myydään verkkoon markkinahintaan. Lisätietoja: Kestävyysraportti 2.2.3.

RAHOITUSRISKIT

Wärtsilän rahoitusriskit on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa liitteessä 5.8.

VAHINKORISKIT

Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit

Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, missä yhtiö toimii. Wärtsilä uskoo, että kaikki onnettomuudet voidaan ehkäistä edistämällä vahvaa työturvallisuuskulttuuria, parantamalla toimintaamme ja noudattamalla korkeatasoisia työterveys- ja -turvallisuusstandardeja. Lisätietoja: Kestävyysraportti 3.2.

Wärtsilällä on työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät, koulutusohjelmat, matkustamista koskevat terveys- ja turvallisuusohjeet sekä kriisitilanteita koskevat ohjeistukset henkilöstön terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Henkilöstö on vakuutettu asianmukaisesti. Johtokunta on nostanut työturvallisuuden konsernitason painopisteeksi yhtiön kestävän kehityksen ohjelmaan sisältyvän poissaoloon johtaneiden tapaturmien nollatavoitteen kautta. Wärtsilä järjestää vuosittain turvallisuuspäivän, jonka tarkoituksena on lisätä turvallisuustietoisuutta, edistää työturvallisuutta ja -hyvinvointia parantavia toimenpiteitä, vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja juhlistaa turvallisuuteen liittyviä onnistumisia.

Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä torjutaan ympäristöjärjestelmillä. Wärtsilä ylläpitää rekisteriä kaikista yhtiön käytössä olevista kiinteistöistä ja antaa ohjeita niiden ostosta, myynnistä, vuokrauksesta ja turvallisuudesta. Lisäksi yhtiö käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ympäristöauditointeihin.

Wärtsilä pyrkii ehkäisemään omasta toiminnastaan aiheutuvia ympäristöriskejä noudattamalla tiukasti julkistettuja politiikkojaan, eettisiä toimintaperiaatteitaan sekä laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuuspolitiikkaansa. Niissä kaikissa painotetaan jatkuvaa parantamista ympäristöasioissa. Yhtiö edellyttää, että sen kaikilla toimittajilla on ISO 14001 -standardin tai EMAS-järjestelmän (Eco-Management and Audit Scheme) mukainen ympäristöjärjestelmä ja että ne noudattavat määräyksiä eliminoimalla vaaralliset aineet tai rajoittamalla niiden käyttöä. Yhteistyö toimittajien kanssa on olennaisen tärkeää ympäristöriskien hallitsemiseksi ja huolta aiheuttavia aineita koskevan sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Wärtsilä käyttää rajoitettujen ja kiellettyjen aineiden luokitteluun ns. mustaa ja harmaata listaa, jota päivitetään jatkuvasti viranomaismääräysten täyttämiseksi. Lisätietoja: Kestävyysraportti 2.3.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Wärtsilään näkyvät monin eri tavoin koko toimitusketjussamme, omissa toiminnoissamme ja asiakkaidemme tarpeissa. Niitä ovat potentiaaliset

toimipaikkoihimme ja työntekijöihimme kohdistuvat fyysiset riskit, jotka johtuvat pääasiassa maapallon keskilämpötilan noususta sekä tiheämmistä ja voimakkaammista helleaalloista ja rankkasateiden aiheuttamista tulvista.

Wärtsilä pitää yhtiön tärkeimpiin tuotantotiloihin Suomessa ja varastotiloihin Alankomaissa kohdistuvaa ilmastoriskiä vähäisenä, koska tilat eivät sijaitse äärimmäisille sääilmiöille, maanjäristyksille tai maastopaloille alttiilla alueilla. Joillakin pienemmillä toimipaikoilla on suurempi riski altistua fyysisille vaikutuksille, vaikkakaan ne eivät muodosta Wärtsilälle kokonaisuutena merkittävää taloudellista riskiä. Lisätietoa vuosikertomuksen osiosta Kestävyysraportti.

Luonnonmullistusten varalta laaditaan omat suunnitelmansa, ja riskejä torjutaan tarvittaessa esimerkiksi korottamalla tontteja tulvariskirajan yläpuolelle tai rakentamalla tulvapatoja. Wärtsilän suurimmissa toimipaikoissa on toteutettu kattavia liiketoiminnan vaikutusten analyyseja ja toiminnan jatkuvuussuunnitelmia omaisuusvahinko- ja keskeytysriskien varalta. Kun asiakasprojekteja toimitetaan äärimmäisille sääilmiöille alttiisiin kohteisiin, Wärtsilä priorisoi työntekijöidensä ja alihankkijoidensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin ja suunnittelee toiminnot huolellisesti sen mukaisesti.

Kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvät riskit

Datan käyttö lisääntyy merenkulussa ja laivanrakennuksessa sekä energiamarkkinoilla nopeasti, mikä tarkoittaa, että kyberuhat voivat aiheuttaa liiketoiminnalle erilaisia taloudellisia, operatiivisia tai mainehaittoja.

Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan jatkuvasti muuttuvan uhkaympäristön. Syntyy lisää uusia hyökkäysvektoreita ja pitkälle kehittyneitä tekniikoita, jotka haastavat perinteiset puolustuskeinot. Uhat, kuten kiristyshaittaohjelmat ja valtiollisten toimijoiden teettämät tietomurrot, ovat huomattavasti kehittyneempiä ja niitä esiintyy huomattavasti aiempaa useammin. Pitkälle kehittyneiden hyökkäysten hallinta edellyttää ennakoivaa lähestymistapaa ja jatkuvaa seurantaa, uhkatiedustelua ja nopeaa vastetta. Tulevan

kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) tavoitteena on parantaa kriittisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen tarjoajien turvallisuutta EU:ssa. Wärtsilän kaltaisille konserneille tämä tarkoittaa tiukempia vaatimuksia poikkeamien raportoinnissa ja riskienhallinnassa sekä kehittyneiden kyberturvallisuustoimien käyttöönottoa.

Wärtsilällä on sisäinen organisaatio, jonka tehtävänä on kyberturvallisuusriskien tehokas hallinta kaikkialla Wärtsiläkonsernissa. Organisaatio tarjoaa strategista ja operatiivista tukea kyberturvallisuuden varmistamiseen yhteistyössä Wärtsilän liiketoimintojen kanssa. Lisäksi se huolehtii sisäisen toiminnan turvallisuuden edellyttämästä hallinnoinnista, riskienhallinnasta ja varmennuksesta sekä pyrkii varmistamaan, että liiketoimintojen asiakastarjoomat ovat kaikkien niitä koskevien nykyisten ja tulevien määräysten ja standardien mukaisia.

Wärtsilän kyberturvallisuuden hallinnointimalli on linjassa yleisen liiketoimintariskien hallinnan kanssa ja tukee liiketoimintoja sekä tukitoimintoja niiden omien kyberturvallisuusriskien tunnistamisessa ja priorisoinnissa. Kyberturvallisuustiimi tekee yhteistyötä turvallisuudesta huolehtivan tiimin kanssa kaikkialla Wärtsilässä varmistaakseen kokonaisvaltaisten turvallisuusratkaisujen tehokkaan ja koordinoidun toteutuksen niin fyysisten riskien kuin kyberriskien osalta.

Wärtsilän sisäiseen toimintaan liittyviä tietoturvariskejä kartoitetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Tietoturvariskejä torjutaan kaikkialla Wärtsilän tietoliikenneverkoissa, päätepisteissä, järjestelmissä ja palveluissa. Wärtsilän vuorokauden ympäri toimiva tietoturvakeskus valvoo sisäisiin järjestelmiin kohdistuvia uhkia jatkuvasti ja seuraa tiiviisti ulkoisten uhkien riskitasoa sekä reagoi koordinoidusti tunnistettuihin tietoturvapoikkeamiin niiden tapahtuessa.

Kyberturvallisuusriskien tehokasta torjuntaa kehitetään jatkuvasti koordinoidulla ja täydentävällä kyberturvallisuuskoulutuksella, tietoisuuden lisäämiseen tähtäävillä aloitteilla ja laaja-alaisella viestinnällä. Tämä kattaa kaikki Wärtsilän liiketoiminnat ja konsernitoiminnot.

Wärtsilä on tunnistanut tarpeen torjua toimitusketjuunsa liittyviä kyberturvallisuusriskejä. Yhtiö on vastannut tarpeeseen kattavalla, riskiperusteisella riippumattoman osapuolen toteuttamalla riskienhallintaohjelmalla, joka lisää mahdollisuuksia toimittajien puolueettomaan arviointiin, myös etänä, sekä toimitusketjun kyberturvallisuusriskien jatkuvaan seurantaan.

On hyvä huomata, että Wärtsilällä on lukuisia kyberturvallisuussertifiointeja ja että yhtiö pyrkii jatkuvasti yhtenäistämään prosessiensa, tuotteidensa ja ratkaisujensa kyberturvallisuutta kansainvälisten standardien kanssa sekä saamaan lisää sertifiointeja. Vuonna 2024 Wärtsilä sai ISO 27001 -sertifikaatin tietovarojensa suojaamisesta ja yleisen tietoturvaasemansa parantamisesta.

Yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan liittyvät riskit

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittelee yleiset puitteet Wärtsilän tietosuojalle, joita noudatetaan sekä Euroopan talousalueella että sen ulkopuolella. Tietosuojaa toteutetaan konsernitason yksityisyydensuojapolitiikkojen ja -prosessien tuella ja niiden mukaisesti.

Wärtsilä soveltaa yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan riskiperusteista lähestymistapaa. Yritys toteuttaa lisätoimenpiteitä näiden vahvistamiseksi ja riskien torjumiseksi vastuuttamalla asianomaisia tahoja sekä panostamalla sisäänrakennettuun tietosuojaan, datan minimointiin ja läpinäkyvyyteen.

Wärtsilä parantaa jatkuvasti työntekijöiden tietosuojatietoutta pakollisen GDPR-koulutuksen, kohdennettujen koulutusten, viestinnän sekä kattavien ohjeistusten avulla.

Wärtsilä panostaa edelleen tietosuoja-alustojen kehittämiseen tukeakseen tietosuojan hallintaa ja toteuttamista.

Riskien vakuuttaminen

Wärtsilä siirtää vaikutuspiirinsä ulkopuolella olevia riskejä vakuutusyhtiöille aina, kun se on mahdollista ja suositeltavaa. Riskin vakuutettavuuden edellytyksenä on, että siitä aiheutuva mahdollinen vahinko on äkillinen ja odottamaton.

Wärtsilä kattaa henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen – mukaan lukien toimittajista johtuva toiminnan keskeytyminen – sekä toiminta- ja tuotevastuuseen liittyvät vahinkoriskit asianmukaisin vakuutuksin. Wärtsilä omistaa jälleenvakuutusyhtiön Vulcan Insurance PCC Ltd omien riskiensä vakuuttamiseen. Jälleenvakuutustarkoituksia varten yhtiön kotipaikka on Guernseyn saarella. Vulcan Insurance PCC Ltd:n tulos konsolidoidaan Wärtsilän konsernikirjanpitoon ja verotetaan Suomessa tavanomaisen käytännön mukaisesti.

Millainen on toimintamme vakuutusturva?

Riskiprofiilit ja vastuut

Matala Korkea

Riskit	Riskiprofiili	Politiikka tai muu ohje	Vastuullinen taho
Strategiset riskit		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Wärtsilän hallitus, johtokunta ja liiketoiminnat
Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Johtokunta ja liiketoiminnat
Markkina- ja asiakasriski		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Johtokunta ja liiketoiminnat
Kilpailutilanne- ja hintariski		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Johtokunta ja liiketoiminnat
Poliittiset, geopoliittiset ja lainsäädännölliset riskit		Erilaiset ohjeet ja riskienhallintapolitiikka	Liiketoiminnat sekä T&K-, riskienhallinta- ja lakiasiaintoiminto
Ilmastonmuutos- ja kestävyysriskit		Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka, eettiset toimintaperiaatteet, johtamisjärjestelmät (ISO 14001 & OHSAS 18001), CSRD-kestävyysraportointi	Liiketoiminnat sekä T&K- ja kestävän kehityksen toiminnot
Teknologiariski		Patentit ja teollisoikeudet, tuotetakuut	Liiketoiminnat ja T&K-toiminto
Operatiiviset riskit		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Johtokunta ja liiketoiminnat
Valmistusriski		Tuotantojärjestelmät, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma	Tuotanto ja liiketoiminnat
Toimittaja- ja alihankkijariski		Toimittajavaatimukset ja -hallintajärjestelmä, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma, Wärtsilän toimittajakäsikirja	Liiketoiminnat ja hankintatoiminto
Tuotteiden elinkaari- ja tuotevastuuriski		Johtamisjärjestelmä (ISO 9001), turvallisuusohjeet ja -käsikirjat, riskienhallintapolitiikka, T&K:n riskientorjuntaohjeet	Tuotanto, liiketoiminnat sekä T&K-, riskienhallinta-, laatu- ja lakiasiaintoiminnot
Sopimusriskit		Vakiosopimukset, konsernin myyntisopimuspolitiikka	Lakiasiaintoiminto ja liiketoiminnat
Raaka-aineiden hintariski, suora		Tuotantokustannusten hallinta, hankintapolitiikka, myyntisopimuspolitiikka	Liiketoiminnat
Raaka-aineiden hintariski, epäsuora		Tuotantokustannusten hallinta, hankintapolitiikka, myyntisopimuspolitiikka	Liiketoiminnat
Poikkeamiin liittyvät riskit		Eettiset toimintaperiaatteet, korruption vastainen politiikka, compliance politiikka, väärinkäytösten raportointikanava	Liiketoiminnat ja compliance-toiminto

Matala Korkea

Riskit	Riskiprofiili	Politiikka tai muu ohje	Vastuullinen taho
Vahinkoriskit		Riskienhallintapolitiikka ja -ohjeet	Liiketoiminnat ja riskienhallintatoiminto
Henkilöstöriskit		Johtamisjärjestelmä (OHSAS 18001), matkustusturvaohjeet, kriisinhallintaohjeet, läheltä piti -tilanteiden raportointiohjeet ja kiinteistöjen turvallisuussuunnitelmat	Liiketoiminnat sekä henkilöstö-, riskienhallinta- ja ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnot
Luonnonkatastrofit		Kriisinhallintaohjeet, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma	Liiketoiminnat sekä riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot
Tulipalo-, kuljetus- ja muut vahingot		Johtamisjärjestelmät (ISO 14001 & OHSAS 18001), kiinteistöjen turvallisuussuunnitelmat	Liiketoiminnat, riskienhallintatoiminto ja kiinteistöyksikkö
Tietoturvariski		Tietoturvan periaatteet ja kyberturvallisuusstrategia, tietoturvan hallinta ISO 27001	Liiketoiminnat sekä tietohallinto- ja kyberturvallisuustoiminto
Tietosuoja, yksityisyys		Tietosuojaperiaatteet ja -politiikka	Liiketoiminnat ja tietosuojatoiminto
Rahoitusriskit		Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat	Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto
Valuuttakurssiriski		Rahoituspolitiikka	Liiketoiminnat (omat) ja rahoitustoiminto (konserni)
Korkoriski		Rahoituspolitiikka	Rahoitustoiminto
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski		Rahoituspolitiikka	Rahoitustoiminto
Luottoriski		Rahoitus- ja luottopolitiikka	Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto

Taloudellinen katsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAMALLI

Wärtsilä toimittaa merenkulku- ja energiamarkkinoille innovatiivisia teknologioita ja elinkaariratkaisuja. Energiateollisuudessa Wärtsilä tarjoaa voimajärjestelmien optimointiin muun muassa tulevaisuuden polttoaineilla toimivia säätövoimaratkaisuja, hybridiratkaisuja sekä energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä lähinnä laitteistotoimituksina. Merenkulkualan tarjonta käsittää voimantuotanto- ja propulsiojärjestelmät, laivaliikenteen optimointiratkaisut, pakokaasujen käsittelysovellukset ja akselistoratkaisut. Wärtsilä kykenee yhdistämään merenkulkualan tuotteensa suuremmiksi integroiduiksi järjestelmiksi ja ratkaisuiksi. Wärtsilän palveluvalikoima kattaa kaiken varaosista ja huollosta suorituskykyperusteisiin sopimuksiin, jotka varmistavat laitosten maksimaalisen elinkaaren sekä paremman hyötysuhteen ja suorituskyvyn. Yhtiö pyrkii maksimoimaan asiakkaidensa ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisen tuloksen keskittymällä kestävän kehityksen mukaisiin innovaatioihin teknologioissa ja palveluissa.

Wärtsilän yli 230 toimipistettä 77 maassa käsittävä myynti- ja palveluverkosto tarjoaa paikallisen tuen koko maailmanlaajuiselle asiakaskunnalle. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöiden ja strategisten yhteisyritysten kautta. Yhtiön tuotantomalli perustuu kokoonpanoon, joten pitkäjänteiset suhteet maailmanlaajuiseen toimittajaverkostoon ovat erittäin tärkeitä. Wärtsilällä on noin 5 500 suoraa maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa. Wärtsilän

henkilöstöön kuuluu noin 18 300 työntekijää, jotka edustavat 128 kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja odottaa toimittajiensa ja liikekumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja.

STRATEGIA

Strategian toteutus vuonna 2024

Strategiamme, The Wärtsilä Way, pysyi ennallaan. Kykymme luoda lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen teemaan: muutos ja suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliussiirtymästä syntyvien houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen sähköntuotannossa, säätövoimassa ja vihreässä merenkulussa sekä niihin liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn ytimessä on selkeä suunta toiminnan ja kannattavuuden parantamiseksi ja yhtiön sitoutuminen sekä taloudellisiin että kestävän kehityksen tavoitteisiin. Wärtsilän päämääränä on kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla, mikä on vahvasti kytköksissä muutos- ja suorituskykyteemoihin. Yhtiön viisi strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon, suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun ja jatkuvaan parantamiseen.

Tavoitteet	Kehitys vuonna 2024	Kehitys vuonna 2023
Liikevaihdon orgaaninen kasvu 5%	9%	7%
Suhteellinen liiketulos 12%	11,1	6,7
Nettovelkaantumisaste alle 0,50	-0,31	0,02
Osingonmaksu vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin	51,6%	73,2%

*Hallituksen ehdotus

Wärtsilä etenee kohti tavoitettaan olla vakaampi, keskittyneempi ja kannattavampi yhtiö. Wärtsilä yksinkertaisti organisaatio- ja raportointirakennettaan 1.1.2024 alkaen. Yhtiöllä on nyt kaksi raportointisegmenttiä: Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Wärtsilä Portfolio Business raportoidaan edelleen muina liiketoimintaaktiviteetteina. Toisena virstanpylväänä kohti toiminnan keskittämistä Wärtsilä ilmoitti joulukuussa, että se on sopinut myyvänsä Automation, Navigation and Control Systems -liiketoiminnan (ANCS), joka on raportoitu osana Portfolio Business -liiketoimintaa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Vuoden 2023 lopussa Wärtsilä ilmoitti energian varastointiliiketoiminnan strategisesta arvioinnista, jonka tavoitteena on kiihdyttää liiketoiminnan kannattavaa kasvua asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän omistaja-arvoa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Arviointi on yhä käynnissä.

Wärtsilä on sitoutunut pitämään T&K-investointinsa noin 4 prosentissa liikevaihdosta. Wärtsilällä on käynnissä kattava kestävien teollisuuden polttoaineteknologioiden kehitysohjelma, jonka tuloksena nelitahtimoottorissa voidaan jo nyt käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG), nestekaasua (LPG), metanolia ja ammoniakkia. Yhtiö lanseerasi vuonna 2024 merenkulkumarkkinoille erittäin vähäpäästöisen version jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 25DF -moottorista. Kyseessä on Wärtsilä 31D:n jälkeen toinen Wärtsilän monipolttoainemoottori, joka on saatavilla NextDF-teknologialla. Vuonna 2023 Wärtsilä lanseerasi merenkulkumarkkinoiden ensimmäisen kaupallisesti saatavilla olevan ammoniakilla toimivan nelitahtimoottoriratkaisun. Yhtiö muuntaa norjalaisen Eidesvik-varustamon offshorehuoltoaluksen toimimaan ammoniakilla. Siitä tulee maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus. Osoituksena Wärtsilän laajasta ratkaisuvalikoimasta hiilineutraaliussiirtymän tueksi yhtiö toimittaa kahteen Scandlinesvarustamon lauttaan sähköjärjestelmät, joilla lautat muutetaan ladattaviksi hybridialuksiksi. Tämä tukee Scandlinesin visiota saavuttaa nollapäästöisyys kaikessa toiminnassaan vuoteen 2040 mennessä.

Vaikka hiilineutraaliustavoitteeseen liittyy vielä paljon työtä, Wärtsilä tarjoaa jo nyt hiilineutraaliutta tukevia ratkaisuja ja teknologioita, jotka mahdollistavat kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ja polttoainejoustavuuden. Wärtsilän moottorivoimalaitoksia voidaan jo nyt käyttää pelkästään synteettisellä ja hiilineutraalilla metaanilla ja metanolilla sekä vety-/maakaasuseoksilla 25 prosentin vetypitoisuuteen asti. Vuonna 2024 lanseerasimme ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin, 100-prosenttisesti vedyllä toimivan moottorivoimalaitoksen.

Palveluiden arvoportailla nousemisella on tärkeä rooli Wärtsilän strategiassa, ja yhtiöllä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia kaikilla palveluiden arvoportailla. Wärtsilä allekirjoitti vuoden aikana Royal Caribbean Groupin kanssa viisivuotisen suorituskykyyn perustuvan elinkaarisopimuksen, joka kattaa 37 varustamon risteilyalusta. Wärtsilä myös uusi käyttö- ja huoltopalvelusopimuksensa QIT Madagascar Minerals S.A:n kanssa ja laajensi sitä hiilipäästöjen vähentämissopimuksella.

Sidosryhmäyhteistyö on Wärtsilälle erittäin tärkeää, kun se kehittää teknologioita markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Wärtsilä johtaa viisivuotista Wide & Intelligent Sustainable Energy (WISE) -yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Dataanalytiikan ja tekoälyn avulla projektikumppanit kehittävät autonomista ja päästötöntä sähköverkkoa tukemaan energiamurrosta. Yhteistyö vahvistaa Suomen energiasektoria ja kehittää sitä maailman johtavaksi

energiainnovaatioekosysteemiksi. Wärtsilä on sitoutunut myös tukemaan meriteollisuutta tarjoamalla edistyksellisiä teknologioita ja koulutusratkaisuja.

Wärtsilä on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sen oma toiminta on hiilineutraalia ja tuotetarjooma on valmis hiilettömiä polttoaineita varten. Vuonna 2024 Wärtsilän painopisteinä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön ostot, vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönotto ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoeajoihin tarvittavan käyntiajan lyhentäminen. Merenkulku- ja energiasektoreilla käytettävien moottoreiden polttoainejoustavuus on tärkeä muutoksen mahdollistaja, ja Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut vastaavat tiukimpiin ympäristövaatimuksiin.

Henkilöstön työturvallisuus ja -terveys on Wärtsilän tärkeimpiä painopisteitä. Pysyvänä tavoitteena on poissaoloon johtavien työtapaturmien nollataso. Vuonna 2024 konsernin kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20 (2,62). Yksi Wärtsilän työturvallisuuskulttuuria ennakoivasti rakentavista toimenpiteistä on johdon turvallisuuskierrokset, joita tehtiin vuonna 2024 27% enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 turvallisuuspäivä järjestettiin kymmenettä kertaa, nyt teemalla Mind your head eli "Suojaa päätäsi". Huomion kohteena oli sekä pään fyysinen turvallisuus että mielenterveys ja hyvinvointi.

Taloudelliset tavoitteet ja toteuma vuonna 2024

Wärtsilä julkisti taloudelliset tavoitteensa vuonna 2021 ja vahvisti ne uudelleen vuonna 2023. Tavoitteisiin kuuluu 5 prosentin orgaaninen kasvu vuositasolla ja 12 prosentin suhteellinen liiketulos. Lisäksi tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 0,50:ssä ja jakaa osinkona vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin.

Orgaanisen kasvun tavoite saavutettiin vuonna 2024, ja liikevaihto kasvoi orgaanisesti 9%. Wärtsilän liiketulos oli 716 miljoonaa euroa eli 11,1% liikevaihdosta. Nettovelkaantumisaste oli -0,31. Hallitus ehdotti osingoksi 0,44 euroa osakkeelta.

VUOSI 2024

Liiketoimintaympäristö

Yleinen makrotaloudellinen ympäristö

Vuonna 2024 maailmantalouden kasvu pysyi laskevien inflaatio- ja korkotasojen tukemana vakaana edellisvuoteen verrattuna. Maailmankauppa kasvoi Kiinan ja muiden Aasian maiden viennin kasvun sekä etenkin Yhdysvaltain vahvan kysynnän ansiosta. OECD:n mukaan globaalin talouden näkymät ovat edelleen positiiviset, mutta epävarmuus on kasvanut. Näkymiin liittyy riskejä johtuen kasvaneista geopoliittisista jännitteistä, Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuuksista sekä kehittyvien kansantalouksien kasvavasta velkataakasta.

Merenkulkumarkkina

Maailmankaupan volyymikasvu yhdistettynä kauppavirroissa tapahtuneisiin muutoksiin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin kysyntää vuonna 2024. Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainan ja Lähi-idän sota, hyökkäykset aluksia kohtaan Punaisellamerellä ja Panaman kanavan käytettävyysrajoitukset aiheuttivat muutoksia kauppareitteihin. Keskimääräisten kuljetusmatkojen pidentyminen nosti kuljetuskustannuksia ja aiheutti viivästyksiä globaaleihin toimitusketjuihin.

Investoinnit uusiin aluksiin olivat selvästi vuotta 2023 korkeammalla tasolla johtuen aluskapasiteetin kysynnän kasvusta, paineesta kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta, varustamoiden jatkuneesta hyvästä tuloskunnosta, lautta-, offshore-, säiliöalus- ja irtolastialussegmenttien pienestä tilauskannasta sekä yhä jatkuneesta aluskannan uusimisesta. Tammi–joulukuussa tilattiin yhteensä 2 765 uutta laivaa, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 1 977 tilausta. Vaikka etenkin Kiina mutta myös Etelä-Korea ovat tehneet toimenpiteitä telakkakapasiteetin ja alustuotannon lisäämiseksi, telakkakapasiteetin käyttöasteet ovat korkeita ja telakoiden tilauskirjat ovat pitkiä. Tämä kertoo telakoiden yhä jatkuvasta kapasiteettipulasta. Clarksons Researchin mukaan maailman telakkakapasiteetti saavutti pohjalukeman vuonna 2020 ja oli noin 60% vuoden 2011 huippulukemista. Telakkakapasiteetti on tällä hetkellä huippuun nähden noin 70%:n tasossa ja voi kasvaa 80–85%:iin vuoteen 2030 mennessä lähinnä Kiinan telakoiden käyttöön palauttamisten ja laajennusten myötä.

Merenkulun hiilineutraaliuteen tähtäävä sääntely on saanut varustamot kasvattamaan investointejaan aluksiin, jotka pystyvät käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita tai voidaan myöhemmin muuttaa vaihtoehtoisille polttoaineille sopiviksi tai joissa käytetään energiaa säästäviä teknologioita. Vuonna 2024 tilattiin 653 uutta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön kykenevää alusta, mikä on 24% (23) kaikista alustilauksista ja 49% (43) aluskapasiteetista.

Risteilysegmentin markkinatunnelma pysyi erittäin myönteisenä johtuen risteilylomien vahvana jatkuneesta kysynnästä. Kysynnän vahva kasvu ja sektorin myönteiset näkymät lisäsivät halukkuutta uuden risteilyaluskapasiteetin tilaamiseen. Palveluiden kysyntää tukivat vahvana jatkunut aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä kiinnostus hyötysuhteen parantamiseen määräysten täyttämiseksi ja käyttökustannusten pienentämiseksi.

Lauttaliikennesegmentin myönteistä markkinatunnelmaa tuki taloudellisen toiminnan yhä jatkuva, joskin hidas elpyminen kaikilla keskeisillä markkinoilla. Tämä yhdessä alusten ikääntymisen ja

hiilineutraaliuteen kannustavan sääntelyn kanssa kasvatti halukkuutta uuden aluskapasiteetin hankkimiseen. Lauttaoperaattoreiden kiinnostus ylläpitää ja parantaa ikääntyvän kalustonsa tehokkuutta tuki palveluiden kysyntää.

Offshore-segmentissä energian hinnat tukivat öljy- ja kaasumarkkinoita. Offshore-kaluston kysyntä pysyi vahvana etenkin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, jossa kalusto tukee energianlähteiden etsintää. Tästä syytä kaluston päivähinnat nousivat uusiin ennätyslukemiin ja tukivat olemassa olevan kaluston käyttöasteita. Sopimuksia uuden kaluston rakentamisesta oli enemmän kuin vuonna 2023, mutta yleisesti ottaen korkeat hinnat, rahoituskustannukset ja rahoituksen saatavuus sekä pula telakkakapasiteetista jarruttivat investointihaluja. Aasian ja Euroopan offshore-tuulivoimamarkkina sai tukea inflaation ja korkojen laskusta, minkä seurauksena projektien kannattavuus parani. Yhdysvalloissa sen sijaan markkinatunnelmaa heikensi epävarmuus sektorin lähiajan näkymistä. Halukkuus investoida uusiin aluksiin jakautui, kun huoltoalusten kysyntä pysyi vahvana mutta kokonaisaktiviteetti hiljeni. Kaikissa offshore-sektorin alasegmenteissä palvelukysyntää pitivät yllä korkeat käyttöasteet ja päivähinnat sekä kiinnostus kaluston tehokkuutta parantaviin jälkiasennuksiin.

LNG-alussegmentin markkinatunnelma pysyi edellisvuosia vaisumpana, koska aluskapasiteetin vahva kasvu ylitti selvästi kysynnän kasvun. Tästä syystä etupäässä iäkkäämpien höyryturbiinikäyttöisten alusten käyttöasteet laskivat. Kuitenkin halukkuus tilata uutta aluskapasiteettia ylitti selvästi vuoden 2023 tason. Tätä selittää tarve hankkia lisäkapasiteettia vastaamaan LNG:n nesteytyskapasiteetin kasvua. Palvelukysyntää pitivät yllä aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä jatkuva kiinnostus palvelusopimuksiin.

Konttialussegmentissä markkinatunnelma oli myönteinen, sillä kauppavolyymit ja liikenteen ohjaaminen pois Punaisenmeren reitiltä nostivat aluskapasiteetin kysynnän odotettua korkeammalle. Vuoteen 2023 verrattuna halukkuus investoida uusiin aluksiin kasvoi selvästi positiivisen sentimentin ja vanhan tonniston korvaustarpeen tukemana. Palvelukysyntää tukivat aktiivisen aluskapasiteetin kasvu, tuloskasvu sekä varustamojen kiinnostus jälkiasennuksia kohtaan.

Kaikkien mainittujen alussegmenttien kasvava paine kehittää toimintaansa hiilineutraaliksi tuki sekä uusien alusten että palvelujen kysyntää. Varustamot investoivat uuteen aluskapasiteettiin, korvaaviin aluksiin, hyötysuhteen nostoihin tai polttoainekonversioihin ja kunnossapitoon ylläpitääkseen vaatimustenmukaisuutta ja kilpailukykyään.

Energiamarkkina

Energiasiirtymä jatkui, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin vuosina 2024 ja 2025. IEA:n (International Energy Agency) ja BNEF:n (Bloomberg New Energy Finance) arvioiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteettilisäys vuonna 2025 olisi 650:n ja 800 gigawatin välillä. Energiasiirtymän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä pääajurina tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettikasvulle toimii taloudellinen kannattavuus.

Energiasidonnaiseen makrotalouden kehitykseen vaikuttivat vuonna 2024 kohonneet geopoliittisen ympäristön riskit. Vuoden viimeisellä neljänneksellä epävarmuus lisääntyi johtuen Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuudesta, sillä valtaan nouseva hallinto on ilmaissut aikeita ottaa käyttöön laajoja tuontitulleja tai korottaa jo voimassa olevia. Mahdollisten tullitariffien suuruuteen ja laajuuteen liittyy epävarmuutta, mutta mahdollista on, että ne vaikuttaisivat laajasti energiamarkkinoihin niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti. Yhdysvaltain uuden presidentinhallinnon vaikutus kansainväliseen energiasiirtymään jää todennäköisesti vähäiseksi.

Vaikka makrotaloudellinen ympäristö on vaikeuttanut projektirahoituksen saantia, inflaation ja korkotason laskun odotetaan lisäävän investointipäätöksiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Hyödykkeiden hinnat pysyivät vuonna 2024 suhteellisen vakaina edellisvuosiin verrattuna. Maakaasun maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden jälkipuoliskolla. Litiumin hinta laski edelleen edellisvuoden merkittävän hinnanlaskun jälkeenkin.

Moottorivoimalaitoksissa laitteiden kysyntä parani vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna, kun taas palveluiden kysyntä pysyi vakaana. Säätövoimatuotannon segmentissä kysynnän keskeinen ajuri oli edelleen nopeus siirtyä uusiutuvaan energiaan. McCoy Power Reportin ja Wärtsilän omien tietojen mukaan

säätövoimalaitosten kokonaismarkkina oli vuoden 2024 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä suurempi kuin yhtenäkään kokonaisena vuotena sitä ennen. Säätövoiman kysynnän ajureiden odotetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna 2025. Perusvoimatuotannon segmentti on edelleen merkittävä voimalaitoskysynnän lähde. Polttomoottori on yhä tärkeä perusvoiman tuottaja erityisesti syrjäseuduilla ja kohteissa, joissa verkkovirran saatavuus on epävarmaa tai aikakriittistä. Perusvoimatuotannon kysynnän odotetaan pysyvän vakaana.

Energian varastoinnin kysyntä liittyy läheisesti energiajärjestelmässä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvuun, joka jatkui nopeana. Odotettavissa on, että yleishyödyllisen akkupohjaisen energian varastointimarkkina jatkaa vahvaa volyymikasvuaan tämän vuosikymmenen ajan ja sen jälkeenkin. Global Energy Storage and Grids Pledge -sopimus COP29-ilmastokokouksessa tähtää siihen, että energian varastointikapasiteettia olisi vuoteen 2050 mennessä yhteensä 1 500 gigawattia.

Tilauskertymä ja tilauskanta

Tilauskertymä kasvoi 14% 8 072 miljoonaan euroon (7 070). Palveluiden tilauskertymä kasvoi 8% 3 812 miljoonaan euroon (3 519) erityisesti Marinen kasvun tukemana. Laitteiden tilauskertymä kasvoi 20% 4 260 miljoonaan euroon (3 550) Energyn, Marinen ja Portfolio Busineksen tukemana.

Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 25% 8 366 miljoonaan euroon (6 694).

Liikevaihto ja liiketulos

Liikevaihto kasvoi 7% 6 449 miljoonaan euroon (6 015). Palveluiden liikevaihto kasvoi 9% 3 422 miljoonan euroon (3 148) Marinen ja Energyn ja Portfolio Busineksen kasvun tukemana. Laitteiden liikevaihto kasvoi 6% 3 027 miljoonaan euroon (2 867) Portfolio Busineksen ja Marinen tukemana. Energian varastointiliiketoiminnan laitetoimitusten liikevaihto laski. Wärtsilän liikevaihdosta 54% oli euromääräistä ja 32% Yhdysvaltain dollareissa. Loppuosa liikevaihdosta jakautui usean valuutan kesken.

Liiketulos oli 716 miljoonaa euroa (402) eli 11,1% liikevaihdosta (6,7). Vertailukelpoinen liiketulos oli 694 miljoonaa euroa (497) eli 10,8% liikevaihdosta (8,3). Vertailukelpoista liiketulosta tuki Energyn, Portfolio Busineksen ja Marinen kasvu. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 23 miljoonaa euroa (-95) ja ne liittyivät pääasiassa Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi sekä moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa. Vertailukelpoinen oikaistu EBITA oli 712 miljoonaa euroa (518) eli 11,0% liikevaihdosta (8,6). Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot olivat 19 miljoonaa euroa (20).

Rahoituserät olivat yhteensä -29 miljoonaa euroa (-37). Nettokorot olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa (-14). Tulos ennen veroja oli 687 miljoonaa euroa (364). Verot olivat yhteensä -180 miljoonaa euroa (-95), mikä vastaa 26,2 prosentin efektiivistä verokantaa (26,1). Tilikauden tulos oli 507 miljoonaa euroa (269). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (0,44). Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 23,7% (13,9) ja oman pääoman tuotto (ROE) 21,3% (12,3).

Konsernin liikevaihdon kehitys

Rahoitus ja rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta oli 1 208 miljoonaa euroa (822). Myönteinen kehitys johtui parantuneesta tuloksesta ja alhaisemmasta nettokäyttöpääomasta. Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa -787 miljoonaa euroa (-169). Saatujen ennakoiden määrä oli 898 miljoonaa euroa (774).

Wärtsilä pyrkii jatkuvasti varmistamaan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja pitämällä käytettävissään riittävän määrän vahvistettuja ja vahvistamattomia luottolimiittejä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkällä lainasalkulla.

Rahavaroja oli 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi yhtiöllä oli 4 miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyviä rahavaroja (0). Vahvistettuja ja käyttämättömiä luottolimiittisopimusohjelmia oli 644 miljoonaa euroa (644).

Wärtsilällä oli vuoden lopussa korollisia lainoja yhteensä 766 miljoonaa euroa (858). Lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät seuraavan 12 kuukauden sisällä, oli yhteensä 142 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 624 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä oli 15 miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvää korollista velkaa (0).

Korollisen lainapääoman nettomäärä oli -777 miljoonaa euroa (35). Nettovelkaantumisaste oli -0,31 (0,02) ja omavaraisuusaste 37,4% (37,0). Osakekohtainen oma pääoma oli 4,29 euroa (3,78).

Lainat

Nettovelkaantumisaste

Kiinteäkorkoiset lainat

Pitkäaikaisten lainojen erääntymisprofiili

Pitkäaikaisten lainojen vuosittaiset takaisinmaksut

Vahvistetut luottolimiittisopimukset (kauden lopussa)

MEUR

0 150 300 450 600 750 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Investoinnit

Aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät investoinnit olivat yhteensä 170 miljoonaa euroa (148). Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 131 miljoonaa euroa (193) sisältäen 51 miljoonaa euroa (49) käyttöoikeusomaisuuserien poistoja.

Vuonna 2025 aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvien investointien odotetaan olevan samalla tasolla kuin poistot ja arvonalentumiset.

Innovaatiot, tutkimus ja kehitys

Wärtsilä on sitoutunut tukemaan meri- ja energiateollisuuden ympäristöjalanjäljen minimointia. Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat keskeisiä Wärtsilän tulevaisuuden aseman turvaamiseksi ja jatkuvat markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta. Keskeisiä tutkimus- ja kehitysalueita ovat vaihtoehtoisten, kaupallisesti elinkelpoisten ja puhtaiden polttoaineiden käytön kehittäminen tulevaisuuden ratkaisuja varten sekä asiakkaiden toimintojen yhdistettävyyden, tehokkuuden, kestävyyden ja turvallisuuden parantaminen digitaalisten ratkaisujen käyttöä lisäämällä.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät kulut olivat vuonna 2024 yhteensä 296 miljoonaa euroa (258) eli 4,6% liikevaihdosta (4,3).

Helmikuussa ilmoitimme, että Wärtsilä johtaa viisivuotista yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Tämän WISE-projektin (Wide & Intelligent Sustainable Energy) kumppanit kehittävät yhdessä energiamurrosta tukevaa autonomista ja päästötöntä sähköverkkoa tasapainottavaa energiantuotantoa hyödyntämällä data-analytiikkaa ja tekoälyä. Yhteistyö vahvistaa Suomen energiasektoria ja kehittää sitä maailman johtavaksi energiainnovaatioekosysteemiksi.

Maaliskuussa Wärtsilä lanseerasi täysin integroidun suuren kapasiteetin Quantum2-akkuvarastointijärjestelmän, joka on suunniteltu ja optimoitu suuren mittakaavan globaaleihin energian varastointijärjestelmiin. Syyskuussa Wärtsilä lanseerasi turvallisuus-, kyberturvallisuus-, energiatiheys- ja kestävyysominaisuuksiltaan uusitun Quantum3:n. Molempien ratkaisujen korkean energiatiheyden ansiosta järjestelmissä tarvitaan vähemmän yksiköitä. Molemmissa ratkaisuissa hyödynnetään Wärtsilän GEMS-alustaa (Digital Energy Management Platform). Se on digitaalinen energianhallintajärjestelmää, joka selkeyttää akun seurantaa, valvontaa ja suorituskyvyn optimointia ja sisältää turvallisuus- ja lämmönhallintajärjestelmät.

Kesäkuussa Wärtsilä lanseerasi ensimmäisenä maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin moottorivoimalaitoksen. Ratkaisu voi tällä hetkellä käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta ja säätövoimaa. Se voidaan muuntaa käyttämään vetyä, mikä takaa nollapäästöisen energiantuotannon pitkälle tulevaisuuteen. Konsepti perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan.

Elokuussa Wärtsilä ilmoitti Eidesvikin kanssa solmitusta merkittävästä sopimuksesta, joka koskee offshore-huoltoaluksen muuntamista ammoniakkikäyttöiseksi. Wärtsilä toimittaa alukseen moottorin, polttoainekaasun syöttöjärjestelmän ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän, jollaisen muunnettu alus tarvitsee. Viking Energy -aluksesta tulee vuonna 2026 maailman ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus.

Lokakuussa Wärtsilä julkisti Wärtsilä 25DF -monipolttoainemoottorin innovatiivisen NextDF-ominaisuuden, joka asettaa alalle vertailukohdan vähentämällä metaanipäästöjä alle 2%:iin polttoaineen käytöstä kaikissa kuormapisteissä. LNG:tä pidetään meriliikenteelle tärkeänä siirtymävaiheen polttoaineena, kun perinteisistä dieselpolttoaineista siirrytään tulevaisuuden

hiilineutraaleihin tai hiilettömiin vaihtoehtoihin. LNG koostuu pääosin metaanista, ja kun sitä poltetaan polttoaineena, siitä voi jäädä hyvin pieni määrä palamatta, minkä vuoksi metaania pääsee ilmakehään. Wärtsilä on vuosien mittaan kehittänyt metaanipäästöjen minimointiin tähtäävää moottoriteknologiaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

* Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan tutkimus- ja kehitysmenojen määritelmän muutosta.

Strategiset projektit

Vuonna 2024 Wärtsilä teki aktiivista työtä liiketoimintoportfolion eteen strategian ja taloudellisten tavoitteiden tukemiseksi.

Lokakuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti aloittavansa energian varastointiliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tarkastella, miten liiketoiminnan kannattavaa kasvua voitaisiin kiihdyttää parhaiten asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän omistaja-arvoa hyödyttävällä tavalla. Arviointi on yhä käynnissä. Wärtsilä ei ole asettanut aikataulua strategisen arvioinnin päättymiselle.

Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä Portfolio Business -liiketoiminnan osana raportoidun Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintansa (ANCS). Vuonna 2024 ANCS:n liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa. Kaupan odotetaan

toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden.

Lähipiiriliiketoimet

Lainat konsernin yrityksille ovat lyhytaikaisia ja vakuudettomia sekä korko on markkinaehtoinen. Lisätietoa esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liite 18. Lähipiirilainat ja muut sitoumukset.

Henkilöstö

Wärtsilän henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 18 338 (17 807). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli vuonna 2024 18 110 (17 666).

Wärtsilän henkilöstöstä 23% (23) työskenteli Suomessa ja 36% (37) muualla Euroopassa. Henkilöstöstä 21% (22) työskenteli Aasiassa, 14% (13) Amerikassa ja 5% (5) muissa maissa.

Henkilöstö

Muutokset ylimmässä johdossa

Tammikuussa Wärtsilä ilmoitti, että markkinointi- ja viestintäjohtaja ja johtokunnan jäsen Saara Tahvanainen irtisanoutui tehtävästään siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen viimeistään 15. heinäkuuta 2024. Wärtsilä aloitti seuraajan haun välittömästi.

Heinäkuussa Wärtsilä nimitti Nora Steiner-Forsbergin (s. 1973, OTK, Master of European Law) lakiasiainjohtajaksi ja Wärtsilän johtokunnan jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025. Kari Hietanen jatkaa johtokunnan jäsenenä sekä yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä vastaavana johtajana.

Elokuussa Wärtsilä nimitti Anu Sirkiän (s. 1974, BBA, MBA) markkinointi- ja viestintäjohtajaksi sekä Wärtsilän johtokunnan jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa.

Raportointisegmentit

Wärtsilä Marine

Tilauskertymä kasvoi 12% 3 637 miljoonaan euroon (3 261). Palveluiden tilauskertymä kasvoi 15% 2 307 miljoonaan euroon (2 004) merivoima- ja lauttasegmenttien kasvun tukemana. Laitteiden tilauskertymä kasvoi 6% 1 329 miljoonaan euroon (1 257) pääasiassa risteilyalussegmentin tukemana. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 21% 3 409 miljoonaan euroon (2 808).

Liikevaihto kasvoi 9% 3 053 miljoonaan euroon (2 800). Palveluiden liikevaihto kasvoi 10% 2 050 miljoonaan euroon (1 862) pääasiassa offshore-segmentin tukemana. Laitteiden liikevaihto kasvoi 7% 1 002 miljoonaan euroon (938) kauppaalussegmentin tukemana.

Vertailukelpoinen liiketulos oli 360 miljoonaa euroa (312) eli 11,8% liikevaihdosta (11,2). Vertailukelpoista liiketulosta tukivat palveluiden kasvanut volyymi ja kasvaneesta liikevaihdosta syntynyt parempi operatiivinen vipuvaikutus, ja sitä rasittivat päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi kasvatetut T&Kkustannukset. Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani laitteiden ja palveluiden välisen suotuisan liikevaihtojakauman tukemana. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 4 miljoonaa euroa (-36) ja ne liittyivät pääasiassa moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa.

Wärtsilä Energy

Tilauskertymä kasvoi 11% 3 366 miljoonaan euroon (3 041). Palveluiden tilauskertymä oli vakaa 1 291 miljoonaa euroa (1 306). Vertailukaudelle osui muutamia merkittäviä uusia sopimuksia ja modernisointiprojekteja. Laitteiden tilauskertymä kasvoi 20% 2 076 miljoonaan euroon (1 735). Taustalla olivat pääasiassa moottorivoimalaitosliiketoiminnan parantunut säätövoimalaitosten kysyntä sekä energian varastointiliiketoiminnan tilausten kasvu. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 27% 3 413 miljoonaan euroon (2 693).

Liikevaihto kasvoi 3% 2 690 miljoonaan euroon (2 610). Palveluiden liikevaihto kasvoi 7% 1 173 miljoonaan euroon (1 095) kasvaneiden varaosa- ja modernisointivolyymien tukemana. Laitteiden liikevaihto oli vakaa 1 517 miljoonaa euroa (1 515), kun moottorivoimalaitosten myynti kasvoi ja energian varastointiliiketoiminnan myynti pieneni. Yli 80% laitteiden

liikevaihdosta vuonna 2024 oli laitetoimituksia (EEQ), kun niiden osuus vuonna 2022 oli alle 50%.

Vertailukelpoinen liiketulos oli 302 miljoonaa euroa (219) eli 11,2% liikevaihdosta (8,4). Parannuksen taustalla ovat suuremmat palveluvolyymit, siirtyminen kokonaistoimituksista (EPC) laitetoimituksiin (EEQ) sekä parantunut projektien toteutuskyky energian varastointiliiketoiminnassa. Vertailukelpoista liiketulosta heikensivät päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi kasvatetut T&K-kustannukset. Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani laitteiden ja palveluiden välisen suotuisan liikevaihtojakauman tukemana.

Muut liiketoiminnot

Wärtsilä Portfolio Business

Wärtsilä Portfolio Business koostuu liiketoimintayksiköistä, joita johdetaan itsenäisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta. Portfolio Busineksen liiketoimintayksiköt ovat Automation, Navigation & Control Systems (ANCS), Gas Solutions, Marine Electrical Systems ja Water & Waste.

Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti sopineensa Automation, Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group AB:lle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden.

Tilauskertymä kasvoi 39% 1 069 miljoonaan euroon (768) kaikkien liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen tukemana. Palveluiden tilauskertymä oli vakaa 214 miljoonaa euroa (209), ja laitteiden tilauskertymä kasvoi 53% 855 miljoonaan euroon (559). Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 30% 1 544 miljoonaan euroon (1 192).

Liikevaihto kasvoi 17% 706 miljoonaan euroon (604) kaikkien liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen ajamana. Palveluiden liikevaihto kasvoi 4% 198 miljoonaan euroon (191), ja laitteiden liikevaihto kasvoi 23% 508 miljoonaan euroon (413).

Vertailukelpoinen liiketulos oli 32 miljoonaa euroa (-34) eli 4,5% liikevaihdosta (-5,7). Parantunut tulos on seurausta Automation, Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoimintayksiköiden hyvästä kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 20 miljoonaa euroa (-49), ja ne liittyivät pääasiassa Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi Portfolio Busineksen liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen alaskirjauksia. Vertailukauden tulosta rasitti Gas Solutions -liiketoimintayksikön merkittävään yksittäiseen kokonaistoimitukseen liittynyt 48 miljoonan euron kustannusvaraus.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisia riskejä eri hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan. Pitkittyneet ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet sekä kauppapoliittinen epävarmuus, jota on kärjistänyt Yhdysvaltojen marraskuisten vaalien tulos, ovat lisänneet riskejä globaalin jakautumisen syvenemiseen ja makrotalouden näkymien epävarmuutta. Globaalisti liiketoimintaan vaikuttavat yhä jatkuvat inflaatiopaineet, kauppavirtojen ja -volyymien muutokset, tiukempi rahapolitiikka, Kiinan taloutta koskevat huolet, lisääntyvä protektionismi, voimassa olevat ja suunnitellut Venäjän vastaiset pakotteet sekä nousevat jännitteet kansainvälisissä kauppasuhteissa. Kaikki nämä tekijät lisäävät globaaliin talouskasvuun liittyvää epävarmuutta. Minkä tahansa edellä mainitun tekijän kärjistyminen voi entisestään lisätä Wärtsilän tarjoamien laitteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää epävarmuutta. Lisäksi geopoliittisen ympäristön arvaamattomuus sekä mahdolliset lisäpakotteet tai saarrot muodostavat riskin yhtiön asiakassuhteille ja kansainväliselle liiketoiminnalle. Datan käyttö lisääntyy merenkulussa ja laivanrakennuksessa sekä energiamarkkinoilla nopeasti, mikä tarkoittaa, että kyberuhat voivat aiheuttaa liiketoiminnalle erilaisia taloudellisia tai operatiivisia haittoja tai mainehaittoja. Muutoksilla sääntely-ympäristöön, rahoittajien politiikoihin tai markkinatunnelmaan voi olla kielteinen vaikutus Wärtsilän ja Wärtsilän asiakkaiden rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Tämän seurauksena Wärtsilän tuotteiden kysyntä voi heikentyä.

Merenkulku- ja laivanrakennusalaan kohdistuu kasvavaa painetta vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä on seurausta esimerkiksi EU Fit for 55 -ilmastolakipaketista, IMO:n uudesta, entistä kunnianhimoisemmasta kasvihuonekaasustrategiasta, vihreästä rahoituksesta sekä loppuasiakkaiden omista kestävyystavoitteista. Samaan aikaan kuljetusmatkat pidentyvät kasvaneiden geopoliittisten jännitteiden ja keskeisillä merireiteillä esiintyvien häiriöiden seurauksena. Paineet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja pidentyvät kuljetusmatkat voivat yhdessä lisätä varustamoiden ja laivaoperaattoreiden kustannuksia, joita ei pystytä täysimääräisesti siirtämään loppuasiakkaille.

Telakkakapasiteetin rajallisuus, kestävien tulevaisuuden teknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät, hiilineutraaliuteen liittyvien kansainvälisten taloudellisten kannustimien epäselvyys sekä tarve ajoittaa

investoinnit optimaalisesti taloudellisen kannattavuuden ja päästömääräysten noudattamisen suhteen voivat vaikuttaa varustamoiden ja laivayhtiöiden halukkuuteen investoida niin uusiin kuin käytössä oleviin aluksiin. Vaarana on, että merenkulussa ei saavuteta tavoiteltuja päästövähennyksiä.

Varustamoiden ja laivaoperaattoreiden sekä myös telakoiden mahdollisia kannattavuusriskejä ovat ihmisten matkustushalukkuuden ja -mahdollisuuksien heikentyminen, pitkäaikaisen korkean inflaation tai taantuman heikentämä tavaroiden kysyntä sekä polttoaine-, käyttö- ja rahoituskustannusten nousu. Pahasti velkaantuneet varustamot, operaattorit tai telakat eivät välttämättä kestä mahdollista riskiä, joka voi aiheutua odotuksia hitaammasta kysynnän kasvusta, rahoituskustannusten kasvusta tai luottoluokituksen laskusta.

Raakaöljyn pitkän aikavälin kysyntäkehitykseen liittyvä epävarmuus, öljyn hintavaihtelut sekä paine kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta pakottavat isot öljy-yhtiöt arvioimaan uudelleen sekä etsintäinvestointejaan että operatiivisia kustannuksiaan. Tämä voi heikentää offshore-porausyksiköiden ja -tukialusten sekä niihin liittyvien säiliöalusten tulevaa kysyntää ja investointeja uuteen kalustoon jäännösarvoon liittyvien huolien vuoksi.

Energiamarkkinoita luonnehtii vahvasti siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin, esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Tämän muutoksen nopeus on tärkein tuki akkuvarastointi- ja säätövoimateknologioiden kasvulle. Uudet tekniset innovaatiot sekä polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ja saatavuus vaikuttavat Wärtsilän liiketoimintaan. Kaasun hinnan korkea taso ja vaihtelu vaikuttavat suoraan tuotevalikoimamme kilpailukykyyn verrattuna muihin teknologioihin, etenkin perusvoimatuotannossa. Samaan tapaan energia- ja sähkömarkkinoihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti tulevaisuuden energiakapasiteettiin ja tuotantomuotojen jakaumaan. Esimerkiksi energia- ja ilmastosääntely voi nopeuttaa tai hidastaa energiasiirtymää. Viime vuodet ovat korostaneet geopoliittisten jännitteiden vaikutusta energiamarkkinapolitiikkaan ja investointipäätöksiin. Tiettyjen maiden toimitusketjujen keskittyminen ja kireä kilpailutilanne aiheuttavat suoria riskejä Energy-liiketoiminnalle. Energiahyödykkeet ja energian toimitusketjut ovat olleet kauppapolitiikan keskiössä viime aikoina, mistä aiheutuu riskejä kaikille energiateknologioille. Vaikka Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan liittyvien mahdollisten tuontitullien

laajuuteen ja mittakaavaan liittyy edelleen epävarmuutta, niillä voi olla vaikutuksia erityisesti Wärtsilän Energy-liiketoiminnalle Yhdysvalloissa. Kilpailu energiateknologioiden välillä ja sisällä aiheuttaa hintapaineita. Mihin tahansa edellä mainittuun tekijään liittyvällä epävarmuudella on taipumus viivästyttää investointipäätöksiä.

Konserni on vastaajana eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät sen normaaliin liiketoimintaan. Oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja sekä sääntelyasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin, kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.

Vuosikertomuksen Riskit ja riskienhallinta -osio sisältää perusteellisemman kuvauksen Wärtsilän riskeistä ja riskienhallinnasta.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Wärtsilän osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 217 792 247 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 729 miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten Turquoise, BATS, Chi-X ja CBOE DXE. Osakkeita vaihdettiin näillä vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 98 204 022 kappaletta.

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaan listayhtiön osakkeenomistajilla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista sekä Finanssivalvonnalle että asianomaiselle listayhtiölle, kun laissa määritellyt rajat saavutetaan, ylitetään tai alitetaan.

Kaikki Wärtsilän vuonna 2024 saamat liputusilmoitukset löytyvät oheisesta taulukosta.

Osakkeet Nasdaq Helsingissä

31.12.2024	Ulkona olevien	osakkeiden määrä Omien osakkeiden määrä	Osakemäärä yhteensä	Osakevaihto 1-12/2024
WRT1V	589 080 815	2 642 575	591 723 390	217 792 247
1.1.-31.12.2024	Ylin	Alin	Keskikurssi*	Päätöskurssi
Osakekurssi	20,60	12,61	17,42	17,11
*Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Markkina-arvo	31.12.2024	31.12.2023
MEUR	10 124	7 766
Ulkomaalaisomistus	31.12.2024	31.12.2023
%	57,7	52,7

Liputusilmoitukset

Tapahtumapäivä	Osakkeenomistaja	Kynnys	Suora omistus, %	Kokonaisomistus, %
2.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,90%	5,00%
3.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	Alle 5%	Alle 5%
22.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,97%	5,08%
23.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	Alle 5%	Alle 5%
26.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,91%	5,01%
29.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	5,16%	5,26%
1.10.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	5,40%	5,49%
17.10.2024	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	Alle 5%	4,77%	4,77%

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Wärtsilän 7.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin 2023 sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2023.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseniksi valittiin Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Tom Johnstone, Mats Rahmström, Tiina Tuomela ja Mika Vehviläinen.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2024 valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Sama tilintarkastusyhteisö valittiin vuoden 2024 kestävyysraportoinnin varmentajaksi.

Osingonjako

Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, että osinkoa maksetaan 0,32 euroa/osake. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.3.2024, ja toinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.9.2024.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta muutoinkin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Osakeantivaltuutus

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 osakkeen suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatusta osakeannista voidaan päättää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai yrityskauppojen tai liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi. Lisäksi valtuutusta voidaan käyttää osana yhtiön kannustinjärjestelmiä enintään 10 000 000 osakkeeseen asti, mikä vastaa 1,69% yhtiön

kaikista osakkeista. Hallituksen osakeantivaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Kannustinjärjestelmiä koskeva valtuutus on kuitenkin voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Tämä valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 9.3.2023 antaman valtuutuksen.

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Tom Johnstonen ja varapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallitus päätti perustaa tarkastus- ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus valitsi keskuudestaan valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja Tiina Tuomela, Karen Bomba, Morten H. Engelstoft

Henkilöstövaliokunta: puheenjohtaja Tom Johnstone, Karin Falk, Mika Vehviläinen

WÄRTSILÄN NÄKYMÄT

Osinko

Merenkulkuliiketoiminta

Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025) kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella.

Energialiiketoiminta

Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025) kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella.

Wärtsilä painottaa, että nykyiset merkittävät ulkoiset epävarmuustekijät vaikeuttavat tulevaisuuden ennusteiden tekemistä.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,44 euroa/osake. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta tilikauden voitto on 363 279 404,71 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 589 080 815 kappaletta. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä 17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025.

Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan 24.9.2025.

Yhtiökokouksen 8.3.2018 hyväksymä maksuton osakeanti nosti osakkeiden kokonaismäärän 591 723 390 osakkeeseen. Vertailukausien 2011–2017 luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää.

Kestävyysraportti

Tämän osan sisältö:

1. YLEISET TIEDOT

1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa

1.2. Laatimisperusteet (ESRS2, BP-1, BP-2)

1.3. Hallintotapa (ESRS2 GOV-1-5)

1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS2 SBM-1)

1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2)

1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset (ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3)

1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS2, IRO-1)

1.8. Resilienssianalyysi (E1 IRO-1)

1.9. Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (ESRS2 IRO-2)

2. YMPÄRISTÖTIEDOT

2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiset tiedot

2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1)

2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2)

3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

• 3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset tiedot (S1-6)
• 3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1)

3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1)

3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät (ESRS S2)

1. YLEISET TIEDOT

1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa

Wärtsilän päämäärän ja strategian ytimessä on kestävä kehitys. Ne muodostavat yhdessä yhtiön arvojen, periaatteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa rungon vahvalle hiilineutraaliuskehitykselle ja liiketoiminnan vastuullisuudelle. Wärtsilän kestävän kehityksen strategia rakentuu kolmen toisiinsa läheisesti liittyvän pilarin varaan: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja yhteiskuntavastuu. Samanaikaisesti yhtiö noudattaa korkeita eettisiä ja työterveys- ja työturvallisuusnormeja. Yhtiö keskittyy toiminnassaan voimakkaasti merenkulku- ja energiamarkkinoiden päästöjen vähentämiseen, jossa innovatiiviset ja tehokkaat ratkaisut ovat keskeinen osa pyrkimystä rakentaa vähähiilistä tulevaisuutta. Wärtsilän liiketoiminnat keskittyvät kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja ja palveluja, jotka optimoivat laivastojen ja yksittäisten alusten, voimalaitosten ja kokonaisten energiajärjestelmien ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisuuden. Tätä fokusta tukee elinkaaritietojen, analytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen.

Wärtsilän tavoitteena on työkulttuuri, jossa liiketoimintakäytäntöjen ytimessä ovat eettisyys ja lakien ja määräysten noudattaminen. Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin (Code of Conduct) perehdyttävä verkkokoulutus välittää tietoa periaatteista ja niiden aihepiireistä ja ohjaa työntekijöitä tekemään oikeita päätöksiä päivittäisessä työssään. Työntekijöiden on suoritettava tämä pakollinen koulutus joka toinen vuosi. Työntekijöiden on myös allekirjoitettava henkilökohtainen sitoumus eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy muun muassa ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, korruption ja lahjonnan ehkäisemistä ja kilpailulainsäädäntöä koskevia sääntöjä. Wärtsilällä on laaja, koko henkilöstölle pakollinen koulutusohjelma, joka käsittelee korruption vastaisia periaatteita ja sovellettavaa lainsäädäntöä sekä keskeisiä yhtiön omia politiikoita ja menettelytapoja. Lisäksi yhtiöllä on kilpailuoikeudellisten riskien hallintaan tarkoitettu kilpailusääntöohjelma.

1.2. Laatimisperusteet (BP-1, BP-2)

Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernin lukujen perusteella käyttäen samoja konsolidointirajoja kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun tietojen raportoinnissa olennaiset aiheet käsitellään

Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti seuraavalla tavalla:

• Ilmastonmuutos: kattaa arvoketjun alku- ja loppupään;
• Energia: kattaa arvoketjun loppupään;
• Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen: kattaa arvoketjun loppupään;
• Huolta aiheuttavat aineet: kattaa arvoketjun alku- ja loppupään;
• Työterveys ja -turvallisuus: kattaa arvoketjun alkupään; ja
• Taitojen ja uran kehittäminen: kattaa Wärtsilän oman toiminnan.

Wärtsilä ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovaatiotuloksiin, eikä mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Aikahorisontin poikkeamat: ilmastonmuutosta koskevissa E1.SBM-3- ja E1.IRO-1-tiedoissa, jotka liittyvät Wärtsilän prosessiin ilmastonmuutosta koskevien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi sekä yhtiön strategian resilienssianalyysiin, on käytetty seuraavia aikahorisontteja, jotta tiedot olisivat TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisia: lyhyt aikaväli: vuosi 2025; keskipitkä aikaväli: vuosi 2030 ja pitkä aikaväli: vuosi 2050.

Mittari, jossa käytetään arvioita arvoketjun tiedoista: Scope 3 kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset: 7% lasketaan ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineenkulutus ja käytetyn polttoaineen kertoimet. 93% lasketaan kuljetusketjun kaikkien osuuksien yhteen lasketun pituuden perusteella käyttäen ilmoitettujen ensisijaisten tietojen polttoainekertoimia. Ostetun toimituslogistiikan osalta logistiikkapalvelujen päästöt lasketaan pääasiassa Global Logistics Emissions Councilin (GLEC) kehyksen avulla. Se on maailmanlaajuisesti vallitseva logistiikkapäästöjen laskenta- ja raportointimenetelmä. Tiedon laatua parannetaan lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten päästötietojen

avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä kuljetusmenoista, ja niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot.

Ainoa määrällinen mittari, johon liittyy merkittävää mittausepävarmuutta, liittyy scope 3 -päästöihin kategoriassa 11: myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat CO2e-päästöt, jotka on laskettu raportointivuonna myytyjen moottoreiden määrän, moottoreiden käyttötuntien, moottoritehon ja kuorman perusteella, kerrottuna asianmukaisilla päästökertoimilla. Myytyjen moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina käyttövaiheen päästöinä.

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus: Tulevien scope 3 -päästöjen kategorian 11 myytyjen tuotteiden käyttö kvantifiointi sisältää oletuksia, ja myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat todelliset päästöt riippuvat suurelta osin vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuudesta ja Wärtsilän asiakkaiden tekemistä valinnoista.

E1-9- ja E2-6-tiedot jätettiin raportoimatta ensimmäiseltä vuodelta. Raportti on laadittu ESRS-standardien ja Suomen kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti.

1.3. Hallintotapa (ESRS 2, GOV-1-5)

Hallitus (GOV-1)

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa hallitus, johon kuuluu 5–10 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi, ja heidät valitsee yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisistä politiikoista, tavoitteista ja strategioista.

Vuoden 2024 lopussa hallituksen jäsenet olivat Tom Johnstone (puheenjohtaja), Mika Vehviläinen (varapuheenjohtaja), Karen Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Mats Rahmström ja Tiina Tuomela. Hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustajaa. Kukaan hallituksen kahdeksasta jäsenestä ei osallistu liikkeenjohtoon, ja heidät kaikki arvioitiin yhtiöstä riippumattomiksi. Viisi hallituksen jäsentä, ts. 63%, arvioitiin riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista.

Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää jäseniltä erinomaista pätevyyttä ja hallituksen kokoonpanolta riittävää monimuotoisuutta. Hallituksen jäsenillä on laajaa ja monipuolista, Wärtsilän strategian kannalta relevanttia kokemusta muun muassa merenkulku- ja energia-alalta sekä investointihyödykkeitä valmistavista kansainvälisistä yrityksistä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan huomioon ehdokkaiden koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti eri alojen osaamista ja koulutusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa myös huomioon ehdokkaiden iän, sillä eri-ikäisten jäsenten kokemukset täydentävät toisiaan. Wärtsilän tavoitteena on, että molemmat sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuna hallituksessa. Joulukuussa 2024 Wärtsilän hallituksen jäsenistä kolme oli naisia ja viisi miehiä.

Lisäksi nimitystoimikunnan tehtävänä on hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden tarkastaminen ja tarvittaessa muuttaminen sekä hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelu.

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen käytännön työssä noudatettavat periaatteet on vahvistettu hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus hyväksyy hallituksen valiokuntien työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan sen kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta asemasta ja riskeistä.

Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista se lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Näistä keskeisimpiä ovat:

• tilinpäätös ja osavuosikatsaukset
• yhtiökokoukselle esitettävät asiat
• toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja johtokunnan jäsenten nimittäminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen.

Hallituksen tehtävänä on myös käsitellä sellaiset asiat, jotka ovat konsernin toiminnan laadun huomioon ottaen niin laajakantoisia, ettei niitä voida katsoa konsernin juoksevaan hallintoon kuuluviksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi:

• konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteiden sekä niiden toteuttamiseen tähtäävien strategioiden hyväksyminen
• ulkoisessa ympäristössä tapahtuvien kehityssuuntausten, mahdollisuuksien ja riskien seuranta, mukaan lukien niiden vaikutus tavoitteisiin ja strategiaan
• konsernin vuosittaisen liiketoimintasuunnitelman ja tavoiteasetannan hyväksyminen
• riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen
• toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtokunnan jäsenten palkkauksen ja eläke-etujen hyväksyminen
• hallintotapaperiaatteiden hyväksyminen
• lakien ja määräyksien, yhtiön omien eettisten toimintaperiaatteiden sekä muiden vakiintuneiden arvojen ja eettisten periaatteiden noudattamisen valvominen
• yhtiön tutkimus- ja tuotekehityssuunnitelmien käsitteleminen ja seuraaminen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen
• lahjoitusten myöntäminen hyväntekeväisyyteen
• päättäminen muista strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä asioista, kuten merkittävistä investoinneista tai yritysostoista tai -myynneistä.

Hallitus asettaa vuosittain jäsentensä keskuudesta tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätös- ja kestävyysraportointiprosessia sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi valiokunta tarkastaa kuvauksen talous- ja kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seuraa lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunnan muihin tehtäviin lukeutuvat yhtiön tilinpäätöksen laskentaperiaatteiden arviointi ja niihin tehtyjen muutosten hyväksyminen, yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien käsittely, lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseen tarkoitettujen prosessien arviointi sekä yhtiön rahoitustilanteen ja verotuksen seuraaminen.

Tarkastusvaliokunta käsittelee myös yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen sekä käsittelee ja ratkaisee muut hallituksen mahdollisesti esiin nostamat asiat, jotka kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle. Lisäksi tarkastusvaliokunta seuraa konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista. Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja ja varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat tarkastusvaliokuntaa säännöllisesti kestävyysraportoinnin edistymisestä ja varmentamisesta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi hallitukselle säännöllisesti valiokunnan kokouksista.

Henkilöstövaliokunta

Hallitus määrittelee henkilöstövaliokunnan tehtävät. Henkilöstövaliokunta valmistelee tarpeen mukaan toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muiden johtokunnan jäsenten nimitysasiat hallituksen käsiteltäviksi. Henkilöstövaliokunta valmistelee hallituksen käsiteltäväksi myös toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkitsemisjärjestelmiä ja -periaatteita sekä heidän palkkaustaan koskevat esitykset. Lisäksi henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Valiokunnan

käyttämät ulkopuoliset konsultit ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen johdosta.

Johtokunnan ja hallituksen jäsenten monimuotoisuus

Johtokunnan ja hallituksen jäsenten sukupuolijakauma vuonna 2024	Johtokunta (%)	Hallitus (%)
Naiset	37,5	37,5
Miehet	62,5	62,5

Johtokunnan ja hallituksen jäsenten ikäjakauma vuonna 2024	Johtokunta (%)	Hallitus (%)
Alle 30 vuotta	0	0
30–50	12,5	0
Yli 50 vuotta	87,5	100

Johtokunta (GOV-1)

Vuoden 2024 lopussa johtokunnan jäsenet olivat Håkan Agnevall (toimitusjohtaja), Arjen Berends (talous- ja rahoitusjohtaja), Tamara de Gruyter (Portfolio Business -liiketoiminnan johtaja), Kari Hietanen (yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja), Roger Holm (johtaja, Wärtsilä Marine), Anders Lindberg (johtaja, Wärtsilä Energy), Teija Sarajärvi (henkilöstöjohtaja) ja Anu Sirkiä (markkinointi- ja viestintäjohtaja).

Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja, ja kaikki sen jäsenet kuuluvat ylimpään johtoon. Johtokunnassa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustajaa. Johtokunnan jäsenillä on monipuolinen ja laaja kokemus Wärtsilän strategiaan liittyvistä asioista sekä yhtiön palveluksessa että muilla relevanteilta aloilta. Usealla johtokunnan jäsenellä on yli 20 vuoden kokemus Wärtsilän palveluksessa, mikä takaa johtokunnalle hyvän asiantuntemuksen yhtiön toimialasta, tuotteista ja toimipaikoista.

Johtokunnan tehtävät ja vastuut

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää konsernijohtajan, joka on samalla yhtiön toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtokunta.

Johtokunta

Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtokunta käsittelee konsernille ja sen liiketoiminnoille strategisesti merkittävät asiat sekä investoinnit, tuotepolitiikan, konsernirakenteen ja ohjausjärjestelmät. Se myös valvoo yhtiön toimintaa. Talous- ja rahoitusjohtajan päävastuita ovat konsernin kirjanpito ja taloushallinto, rahoitustoiminta (mukaan lukien projekti- ja asiakasrahoitus), verotus ja prosessien kehittäminen, konsernin suunnittelutoiminnot ja sijoittajasuhteet. Liiketoimintojen johtajat vastaavat kukin oman globaalin liiketoimintansa myyntivolyymista ja kannattavuudesta apunaan konsernin eri maissa toimivat tytäryhtiöt. Konsernin yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaavan johtajan päävastuita ovat yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat, aineettoman omaisuuden hallinta, kestävä kehitys, ympäristöasiat, työterveys- ja työturvallisuusasiat sekä turvallisuus, mukaan lukien kyberturvallisuus. Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöjohtamisen prosesseista. Konsernin markkinointi- ja viestintäjohtajan päävastuita ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä brändin rakentaminen ja markkinointi.

Vastuut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta (ESRS2, GOV-1)

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta vastaavat hallitus ja johtokunta. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta johtamisesta, ja sen työtä tukevat hallituksen valiokunnat. Hallituksella on vastuu konsernin riskiprofiilin valvonnasta säännöllisten katselmusten avulla. Se valvoo myös kestävän kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi vuosittain tärkeimmät siihen liittyvät asiat. Hallitus asettaa vuosittain tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan.

Johtokunta katselmoi tärkeimmät riskit ja niiden vähentämissuunnitelmat, antaa säännöllisesti ohjeita ja määrää tarvittaessa prioriteetit riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi. Johtokunta kantaa myös kokonaisvastuun yhtiön kestävyystuloksista ja hyväksyy ohjaavat konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat.

Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat toimenpiteiden toteutuksen.

Johtokunta voi hyödyntää kunkin olennaisen vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden arvioinnissa eri toimintojen ja liiketoiminta-alueiden asiantuntemusta. Ilmastonmuutokseen, energiaan ja ympäristön pilaantumiseen liittyvissä aiheissa johtokunta hankkii relevantin asiantuntemuksen liiketoimintojen strategiselta johdolta ja teknologiaosastoilta sekä riskienhallinnan, toimitusketjunhallinnan ja kestävän kehityksen globaaleilta toiminnoilta. Työterveys- ja työturvallisuusasioissa tarvittava asiantuntemus saadaan konsernin kestävän kehityksen toiminnolta ja liiketoimintojen laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuus- (QEHS) organisaatioilta. Taitojen ja uran kehittämiseen liittyvissä asioissa asiantuntijataho on globaali henkilöstöhallinnon organisaatio.

Kestävän kehityksen hallintotapa

Kestävää kehitystä hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus valvoo kestävän kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi vuosittain tärkeimmät siihen liittyvät asiat. Wärtsilän johtokunta kantaa kokonaisvastuun kestävyystuloksista ja hyväksyy ohjaavat konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat. Johtokunta ja hallitus arvioivat Wärtsilän kestävän kehityksen tavoitteita ja edistymistä niiden suhteen vähintään kerran vuodessa. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat toimenpiteiden toteutuksen. Jokaiselle tavoitteelle on nimetty omistaja, joka laatii toimintasuunnitelmat, valvoo niiden toteutusta ja raportoi tuloksista. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja kuukausittain. Lisäksi toiminnassa on kymmenen aihealueittain järjestettyä työryhmää, ja vuosittain tehdään neljä liiketoimintakohtaista katselmusta ja kolme kunkin globaalin toiminnon katselmusta. Kestävän kehityksen asioita käsitellään yhteiskuntasuhteiden työryhmässä, jota tukee johtokunnan jäsenistä yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja. Lisäksi kestävän kehityksen asioita käsitellään toimintokohtaisissa katselmuksissa. Yhteiskuntasuhteiden työryhmässä käsiteltävät kestävään kehitykseen liittyvät asiat valmistelee eri toimintojen edustajista muodostettu yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen valiokunta. Vuonna 2024 valiokunta kokoontui kolme kertaa ja yhteiskuntasuhteiden työryhmä kaksi kertaa.

Wärtsilän kestävän kehityksen toiminto vastaa johdon tarvitseman tiedon hankkimisesta, kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja kestävän kehityksen ohjelmien koordinoinnista sekä toiminnan ohjeistamisesta. Toiminto tekee läheistä yhteistyötä

liiketoimintojen, henkilöstö-, laki- ja Compliance-toimintojen sekä keskitetyn hankintatoiminnon kanssa. Lisäksi toiminto kerää ja kokoaa yhteen tytäryhtiöiltä kestävää kehitystä koskevat tiedot ja vastaa kestävyysraportoinnista.

Riskienhallinnan kehys ja hallintotapa

Wärtsilän hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin yleisen riskinottohalukkuuden ja riskitason määrittelemisestä sekä konsernin riskiprofiilin valvonnasta säännöllisillä katselmuksilla. Toimitusjohtaja ja johtokunta vastaavat yhdessä periaatteiden määrittelystä Wärtsilän riskitietoiselle toimintakulttuurille ja varmistavat, että riskienhallinta on juurrutettu syvälle kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin ja käytössä on asianmukaiset työkalut ja resurssit. Johtokunta arvioi neljännesvuosittain konsernin riskiprofiilia, eli tärkeimpiä riskejä ja suunnitelmia niiden vähentämiseksi, antaa säännöllisesti ohjeita ja asettaa tarvittaessa prioriteetteja riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi.

Wärtsilän liiketoiminnat vastaavat siitä, että niiden toiminta on niiden strategioiden mukaista ja että operatiiviset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Liiketoimintojen ja niiden johtoryhmien vastuulla on myös toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä kaikkien olennaisten riskien tunnistamiseksi ja vaikutusten lieventämiseksi. Tämä työ jalkautetaan organisaatiossa liiketoimintayksikkötasolle ja edelleen alemmille tasoille. Jokainen liiketoiminta esittelee säännöllisesti riskiprofiilinsa toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja muulle johtokunnalle.

Konsernin riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa ja vastaa yhtiön riskienhallinnan kehyksestä, mukaan lukien koko konsernia koskevat politiikat, raportointiprosessi ja liiketoimintojen sekä niiden eri organisaatioiden tukeminen riskienhallinnassa. Toiminto johtaa myös sisäistä riskienhallinnan vertaisryhmää, joka yhdessä liiketoimintojen edustajien kanssa varmistaa Wärtsilän riskienhallinnan yhdenmukaisuuden ja jatkuvan parantamisen sekä siihen liittyvän tiedon jakamisen.

Mahdollisuuksien hallintotapa

Strategiaa hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus katselmoi strategian vuosittain ja valvoo sen toteutusta kuukausittain. Johtokunta kantaa kokonaisvastuun konsernin strategista ja sen toteutuksesta. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja kuukausittain, minkä lisäksi toiminnassa on strategiaa käsittelevä työryhmä. Strategian toteutusta seurataan myös vuosineljänneksittäin

tehtävissä liiketoimintakohtaisissa katselmuksissa ja kolmesti vuodessa tehtävissä toimintokohtaisissa katselmuksissa. Strategiaa käsittelevän työryhmän työskentelyä tukee toimitusjohtaja. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat kukin osaltaan strategian toteutuksen. Kaikilla liiketoiminnoillamme on selkeä tulosvastuu, joten päätökset tehdään siellä, missä asiakasarvokin luodaan.

Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS2, GOV-2)

Sekä johtokunta että hallitus tarkastelevat osana päätöksenteon kokonaisprosessia päätösten vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvoessaan yhtiön strategian toteutusta, keskeisten liiketoimien toteutusta sekä riskienhallinnan prosessia. Lisäksi varsinkin riskejä tarkastellaan yksityiskohtaisesti due diligence -prosessissa, joka kuuluu kaikkiin merkittäviin liiketoimiin, kuten fuusioihin ja yritysostoihin. Kaikkien merkittävien päätösten yhteydessä harkitaan niiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä etuja ja haittoja.

Tärkeimpiä hallituksen käsittelemiä asioita vuonna 2024 olivat muun muassa kestävyysstrategia sekä teknologian ja markkinoiden kehitys. Vuonna 2024 runsaasti huomiota saivat nykyisten kestävyystavoitteiden, esimerkiksi Set for 30 -ohjelman, edistymisen arviointi, uusien kestävyystavoitteiden tarkastelu sekä kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten täyttäminen. Keskeisiä prioriteetteja olivat myös organisaatioon liittyvät asiat, kuten esimerkiksi Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteet, henkilöstöprosessit ja palkitsemisperiaatteet sekä työterveys ja -turvallisuus.

Johtokunnan asialistalla keskeisiä asioita olivat muun muassa työterveys ja -turvallisuus, kestävyysstrategia, kestävyystavoitteet ja niiden seuranta sekä näihin aiheisiin liittyvät riskit.

Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat (ESRS2, GOV-3)

Hallitus

Hallituksen jäsenet eivät kuulu kannustinjärjestelmien tai tulosperusteisen palkitsemisen piiriin, eikä heillä ole Wärtsilän järjestämää lisäeläkettä.

Johtokunta

Hallitus laatii ja hyväksyy vuosittain pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (LTI). Kuhunkin kannustinjärjestelmään sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä (PSP), jonka ansaintajakso on kolme vuotta ja jonka tavoitteena on sovittaa yhteen osallistujien ja Wärtsilän osakkeenomistajien edut. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilällä oli käynnissä kolme johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää, joihin sisältyi kestävyystavoitteita, aikaväleille 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Näiden kannustinjärjestelmien mittareita ovat taloudellinen lisäarvo ja Wärtsilän hiilineutraaliusstrategiaan liittyvät kestävyystavoitteet, eli oman toiminnan hiilineutraaliustavoite ja tuotevalikoiman valmius hiilettömien polttoaineiden käyttöön.

Henkilöstövaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy ohjelman toteutumisen asetettuihin tavoitteisiin nähden ennen kannustinpalkkioiden maksua. Palkkio maksetaan pian ansaintajakson päättymisen jälkeen, ja se voidaan maksaa rahana ja/tai osakkeina.

Vuosien 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ovat osakepohjaisia. Jos ansaintajakson ennalta määrätty yhtiön taloudellisen lisäarvon minimitaso (painoarvo 85%) ja hiilineutraaliuteen liitetyt kestävyystavoitteet

Due diligence -selvitys (ESRS 2, GOV-4)

(painoarvo 15%) saavutetaan ja työssäoloehto täyttyy, kannustinohjelman osallistujat saavat palkkiona yhtiön osakkeita. Osakkeiden lukumäärä riippuu tuloksista, ja maksimi on 175% tavoitetasosta. Palkitsemiselle on asetettu yläraja myös suhteessa henkilön peruspalkkaan palkkion myöntämispäivänä. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa vuosien 2022–2024 kannustinjärjestelmässä yhteensä 996 716 osakkeeseen, vuosien 2023–2025 kannustinjärjestelmässä 1 636 801 osakkeeseen ja vuosien 2024–2026 kannustinjärjestelmässä 1 086 233 osakkeeseen. Eräissä maissa vastaava palkkio maksetaan paikallisesta lainsäädännöstä johtuen käteisenä. Osakkeiden kirjanpidollinen käypä arvo palkitsemispäivänä on vuosien 2022– 2024 kannustinjärjestelmässä 9,53 euroa, vuosien 2023–2025 kannustinjärjestelmässä 7,82 euroa ja vuosien 2024–2026 kannustinjärjestelmässä 13,32 euroa.

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kestävyysraportin luvut
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-2: 1.3. Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet; ESRS 2 GOV-3: 1.3. Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat; ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM-3: 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 SBM-2: 1.5. Sidosryhmävuorovaikutus; ESRS 2 IRO-1; E2 IRO-1: 1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista; ESRS 2 MDR-P: 2.2.2. Ilmastonmuutokseen liittyvät politiikat; 2.3.1. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät politiikat; 3.2.1 Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka; 3.3.1. Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka; 3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat politiikat
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM-3: 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	ESRS 2 MDR-A: 2.2.3. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet ja resurssit; 2.3.2. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät toimet; 3.2.4. Työterveys- ja työturvallisuustoimet; 3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat toimintasuunnitelmat ja resurssit; 3.4.4. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	ESRS 2 MDR-M: kunkin mittarin jälkeen; ESRS 2 MDR-T: 2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet; 3.2.5. Työturvallisuustavoite; 3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva tavoite; 3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (ESRS2, GOV-5)

Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvonnan perustana on riskien tunnistaminen ja arviointi. Kestävyysriskiprofiili muodostuu ulkoisten ja sisäisten auditointien tuloksista sekä olennaisten mittareiden prosessikuvauksista ja niihin liittyvien riskien arvioinnista. Kestävyysraportointia koskeva riskien arviointi käsittää kaikki raportointiprosessin vaiheet raportointiohjeiden ja -manuaalien laatimisesta alkaen tietojen keruuseen ja laskelmiin sekä kestävyysraportin kokoamiseen saakka. Kunkin prosessivaiheen riskit tunnistetaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat tietojen laatuun, niiden saannin oikea-aikaisuuteen ja tietojen olennaisuuteen. Näin ollen niitä riskejä, joilla voi olla vaikutusta olennaisten tietojen oikeellisuuteen ja saatavuuteen, tarkastellaan tarkimmin.

Wärtsilä on määritellyt ja ottanut käyttöön ohjelma-, aihe- ja mittaritason valvontatoimia. Valvontaa on suoritettava eri tasoilla, jotta riskejä pystytään vähentämään suoraan kullakin eri tasolla. Valvontakeinoja ovat esimerkiksi koulutukset, ohjeistukset, automaattiset tarkistuspisteet, pääsyoikeuksien hallinta, tietojen arvioinnit ja laskentaperiaatteiden dokumentointi. Olennaisten tietojen tarkkuuteen ja täydellisyyteen liittyviä kriittisiä riskejä valvotaan tehostetusti, esimerkiksi tietojen ristiintarkistuksilla.

Kestävyysraportointia johtaa konsernin kestävän kehityksen toiminto. Ympäristövastuuseen ja osin sosiaaliseen vastuuseen liittyvät tiedot kootaan tytäryrityksiltä verkkopohjaisella kestävyysraportointijärjestelmällä, jota varten kaikkiin konsernin tytäryrityksiin on nimetty tietojen keruusta ja kokoamisesta vastaava vastuuhenkilö. Osa sosiaalisen vastuun tiedoista kootaan henkilöstötietojärjestelmistä. Taloudelliset tiedot perustuvat pääosin tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Kestävän kehityksen toiminto kerää, kokoaa ja tarkistaa kestävyystiedot ja vastaa kestävyysraportin laatimisesta. Lisäksi kestävän kehityksen toiminto seuraa raportointiprosessin riskejä ja sisäistä valvontaa ja informoi havainnoista asianomaista prosessinomistajaa tai tytäryritystä infopuheluiden, keskeisiä tulosindikaattoreita koskevien raporttien tai palautekeskustelujen avulla.

Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvontaympäristön tehokkuuden varmistamiseksi omaksuttu hallintotapa on Wärtsilän yleisten periaatteiden mukainen. Hallituksen tarkastusvaliokunta

valvoo talous- ja kestävyysraportointiprosesseja ja seuraa konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista. Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen toiminto ja varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat tarkastusvaliokuntaa säännöllisesti kestävyysraportoinnin edistymisestä ja varmentamisesta.

Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi ja varmentaa Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa tarkastusvaliokuntaa tässä työssä tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin liiketoiminnoissa, tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä.

Wärtsilän ylin johto seuraa säännöllisesti yhtiön kestävyystuloksia yleisellä tasolla. Johtokunta katselmoi säännöllisissä kokouksissaan kestävyysraportoinnin edistymistä, mukaan lukien riskinarviointien ja sisäisen valvonnan tulokset.

Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että tytäryhtiön toiminta täyttää konsernin prosessien asettamat vaatimukset, mukaan lukien kestävyysraportoinnin laatuvaatimukset ja määräajat.

1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-1)

Wärtsilän strategia, The Wärtsilä Way, pysyi muuttumattomana. Yhtiön kyky luoda lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen teemaan: Muutos ja Suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliuden synnyttämiin kasvumahdollisuuksiin sähköntuotannossa, säätövoimassa ja vihreämmässä merenkulussa sekä niihin liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn keskiössä on selkeä näkymä toiminnan ja kannattavuuden parantamiseen hyödyntäen markkinoiden kasvua ja yhtiön sitoutumista taloudellisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Wärtsilän päämäärä, kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla, on vahvasti kytköksissä Muutos- ja Suorituskyky-teemoihin. Yhtiön viisi strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon, suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun ja jatkuvaan parantamiseen. Merkittävin Wärtsilän tuotteisiin liittyvä kestävyystavoite on hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla hiilettömillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Tässä suhteessa tärkein

tuoteryhmä liittyy energiantuotantoon, toisin sanoen moottorit ja niiden apulaitteet.

Wärtsilä Marine on keskeinen toimija merenkulkualan energiantuotanto-, propulsio- ja elinkaariratkaisuissa. Yhtiö kehittää alansa johtavia teknologioita, joiden avulla merenkulkuala pystyy siirtymään uusien polttoaineiden käyttöön ja kasvihuonekaasujen kannalta nettonollapäästöiseen tulevaisuuteen. Wärtsilä tarjoaa merenkulkualalle kattavan tuotevalikoiman, joka sisältää monipolttoainemoottoreita, polttoainejärjestelmiä, propulsiojärjestelmiä, hybridi- ja täyssähköalusten sähköjärjestelmiä, akselistoratkaisuja, pakokaasujen käsittelyratkaisuja, mukaan lukien alusten hiilen talteenottojärjestelmät, sekä digitaalisia teknologioita, kuten optimointiratkaisuja, joilla voidaan parantaa alusten tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristösuorituskykyä merenkulkualan edellyttämällä tavalla. Lisäksi Wärtsilä tarjoaa kunnossapitopalveluja, joiden tukena on maailmanlaajuinen kenttähuollon, korjaamoiden sekä asiantuntija- ja varaosakeskusten verkosto, sekä edistyneitä digitaalisia kyvykkyyksiä. Huoltosopimuksilla pyritään vastaamaan asiakkaiden polttavimpiin tarpeisiin, tarjoamalla esimerkiksi suorituskykyyn perustuvia sopimuksia, joissa keskitytään polttoaineenkulutuksen ja päästöjen minimointiin sekä kaluston luotettavuuden ja käyntituntien maksimointiin. Wärtsilä pystyy parantamaan nykyisten alusten hyötysuhdetta ja ympäristösuorituskykyä monenlaisilla jälkiasennuspaketeilla, joita ovat esimerkiksi energiaa säästävät laitteet, maasähkön käyttö, hybridiratkaisut, tehonrajoitusratkaisut ja moottoripäivitykset. Wärtsilä Decarbonisation Services tarjoaa esimerkiksi analytiikkapalveluita, joilla voidaan todentaa, täyttääkö alus nykyiset ympäristömääräykset. Lisäksi se tarjoaa operointitietoihin perustuvaa hiilineutraaliusmallinnusta, joka kertoo, miten alusta nyt operoidaan ja millaisia muutoksia määräystenmukaisuuden saavuttaminen vaatisi.

Wärtsilä Marine tarjoaa ratkaisuja koko merenkulkualalle ja on korkealuokkaisten alussegmenttien johtava toimittaja. Näihin lukeutuvat esimerkiksi matkustaja-alukset, LNG-säiliöalukset, erikoisalukset ja offshore-projektit. Wärtsilälle on tärkeää tiivis yhteys laivojen operoijiin läpi koko aluksen elinkaaren aina suunnitteluvaiheista alkaen, jolloin asiakkaalle voidaan suositella optimaalisia ja kestävimpiä teknisiä ratkaisuja. Wärtsilä on läsnä rakennus- ja integrointivaiheissa, käyttöönotossa sekä läpi koko aluksen käyttövaiheen huoltosopimusten ja jälkiasennusratkaisujen kautta.

Yrityksen valmistus- ja kokoonpanomalli on pääomakevyt. Siinä keskeistä ovat pitkäjänteiset suhteet kansainväliseen toimittajaverkostoon, joka käsittää noin 5 500 suoraa maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa.

Wärtsilä Energy tähtää johtajaksi muutoksessa kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Wärtsilä tukee yhteiskuntia ja asiakkaita nopeuttamaan hiilineutraaliussiirtymäänsä markkinoiden johtavilla uusiutuvaa sähköntuotantoa tasapainottavilla teknologioilla ja sähköjärjestelmien mallinnusosaamisella. Wärtsilä Energyn ratkaisuvalikoimaan sisältyvät elinkaari- ja hiilineutraaliuspalvelut, kestäville polttoaineille soveltuvat voimalaitokset sekä energian varastointi- ja optimointiteknologia, mukaan lukien GEMS Digital Energy -energianhallintajärjestelmä. Wärtsilän tutkimus- ja kehitystyön painopisteenä ovat kestävät polttoaineet, millä voidaan varmistaa moottoreiden käytettävyys pitkälle tulevaisuuteen, koska moottorit voidaan muuttaa käyttämään uusia kestäviä polttoaineita, kuten vihreää vetyä ja sen johdannaisia, kun niitä tulee saataville. Wärtsilä Energyn elinkaaripalveluiden tarkoituksena on taata laitosten käytettävyys, parantaa niiden tehokkuutta ja luotettavuutta sekä varmistaa niiden käytettävyys ja optimointimahdollisuudet. Wärtsilä Energy on toimittanut 79 GW asennettua voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää yhteensä 180 maahan eri puolilla maailmaa.

Energialiiketoiminnassa Wärtsilän rooli käsittää sekä laitetoimitukset (OEM) että palvelut. Tämä sisältää moottoreiden ja voimaloiden suunnittelun, valmistuksen ja toimitukset sekä varaosahuollon ja elinkaaripalvelut. Keskeisiä asiakassegmenttejä ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuusyritykset, jotka tuottavat sähköä energiamarkkinoille, suoraan loppukäyttäjille tai omaan käyttöön. Energian varastointiliiketoiminnassa Wärtsilä toimii järjestelmäintegraattorina, joka tarjoaa asiakkaalle akkuvarastoratkaisut ja niihin liittyvät elinkaaripalvelut. Tähän sisältyvät akkumoduulien, muiden laitteiden sekä akunhallinta- ja muunninlaitteiden hankinta ja integrointi Wärtsilän suunnittelemiin varastointilaitteisiin, asennustyöt ja laitosten optimointi. Energian varastointiliiketoiminta Storage keskittyy valituilla kohdemarkkinoillaan isoihin akkuvarastoprojekteihin ja asiakkaisiin, jotka arvostavat ennen muuta turvallisuutta ja luotettavuutta. Wärtsilä Energyn ratkaisujen tyypillisiä asiakasetuja ovat energiantuotannon luotettavuus, joustavuusedut sekä energiasiirtymän nopeuttaminen.

Wärtsilän yli 230 toimipistettä 77 maassa käsittävä myynti- ja huoltoverkosto tukee tehokkaasti koko maailmanlaajuista asiakaskuntaa. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöidensä ja strategisten yhteisyritysten kautta. Wärtsilän henkilöstöön kuuluu noin 18 900 työntekijää, jotka edustavat 128:aa kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja edellyttää toimittajiensa ja yhteistyökumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja.

Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli 6 449 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilällä oli 18 913 työntekijää.

MEUR	Marine	Energy	Portfolio Business	Yhteensä
Liikevaihto	3 053	2 690	706	6 449

Markkina-alue	Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
Koko maailma	18 913
Eurooppa	11 532
Aasia	4 006
Amerikka	2 514
Muut	861

Laskentaperiaatteet:

Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden tiedot raportoidaan henkilömääränä raportointikauden lopussa. Pääasiallinen tietolähde on konsernin SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä. Alle yhdellä prosentilla (vaihtelee eri mittareiden mukaan) työsuhteisista työntekijöistä globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut työsuhdetiedot ovat puutteellisia. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

Toimitusketjun hallinta

Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä ja kiinteä osa Wärtsilän tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Laajaan toimittajaverkostoon kuuluu lähes 24 000 aktiivista toimittajaa. Suurin osa yhtiön keskeisistä toimittajista toimii Euroopassa. Toimittajien odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia ja eettisiä normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös toteuttaa tätä varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä on asettanut lainsäädännön noudattamiseen, ympäristönäkökohtiin, laatuun, työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä kyberturvallisuuteen liittyviä velvoittavia toimittajavaatimuksia. Vaatimusten noudattamista arvioidaan sekä uusia toimittajia valittaessa ja perehdytettäessä että jatkuvassa toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessissa. Toimittajille asetetut vaatimukset sisältyvät vakiotoimitussopimuksiin. Lisäksi Wärtsilällä on tuote- ja palvelukohtaisia vaatimuksia, joiden noudattamista arvioidaan osana edellä mainittua jatkuvaa toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia.

Wärtsilä hyödyntää toimittaja-arvioinneissa useita menetelmiä ja työkaluja, kuten perinteisiä kyselytutkimuksia ja verkkokyselyjä, globaaleja tietokantahakuja, paikan päällä tehtäviä arviointeja ja erilaisia auditointeja. Tunnistettujen riskien vähentämiseksi laaditaan suunnitelmat yhdessä toimittajien kanssa. Arviointiprosessin päätteeksi suoritetaan toimittajan luokitus. Vastuunalaisen kategorian johtoryhmät suorittavat arvioinnin yhdessä Wärtsilän muiden toimintojen ja toimittajien kanssa.

Fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakkaan liittyvä toiminta

Wärtsilällä ei ole toimintaa, joka liittyy fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakkateollisuuteen.

1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2)

Wärtsilän sidosryhmäsuhteiden aktiivinen hoitaminen on tärkeää yhtiön liiketoiminnan kehityksen sekä tietojen vaihdon, kestävien suhteiden rakentamisen ja kestävän yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Konsernitasolla Wärtsilän tärkeimpiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat ja rahoittajat, toimittajat, media ja paikallisyhteisöt. Wärtsilän tytäryhtiöt määrittelevät itse merkittävimmät sidosryhmänsä. Niihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi yleensä mm. tuotantolaitosten naapurusto, oppilaitokset ja

viranomaiset. Wärtsilä tekee monipuolista sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa, yhteisprojekteissa, viestintäkanavissa ja yhteistyöalustoilla. Lisäksi Wärtsilä osallistuu jäsenenä ja muulla tavoin yhtiön liiketoimintastrategioiden ja markkinoiden kannalta merkityksellisten organisaatioiden toimintaan. Wärtsilä osallistuu useiden kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen toimintaan päivittäisen työskentelyn ja hallitus- ja työryhmätoiminnan kautta sekä osallistumalla tapaamisiin, seminaareihin ja konferensseihin.

Säännöllisten tapaamisten, tilannekohtaisen viestinnän, työpajojen, yhteisprojektien ja sosiaalisen median kanavien lisäksi Wärtsilän edustajat tapaavat vuosittain asiakkaita alan kansainvälisissä tapahtumissa, kansainvälisissä ja kansallisissa seminaareissa, messuilla ja konferensseissa. Lisäksi asiakkaiden käytettävissä on asiakaspalautejärjestelmä ja palautetta kerätään säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksilla ja laatukyselyillä.

Työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutus on Wärtsilässä hyvin monimuotoista. Esimerkkejä ovat keskustelut, eri viestintäkanavat, kokoukset ja tapahtumat. Työterveys- ja työturvallisuusasioissa pääasiallinen keskustelufoorumi ovat paikalliset työterveys ja -turvallisuuskomiteat, joissa on mukana sekä yhtiöiden johdon että henkilöstön edustus. Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on pääsy Wärtsilän WeCare -raportointijärjestelmään, joka on työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten että positiivisten turvallisuushavaintojen raportointiin konserninlaajuisesti käytettävä sovellus. Järjestelmällä kerättyä tietoa käytetään paikallisesti toiminnan parantamiseen ja tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi EHS-henkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat tiedon ja analysoivat sitä alue-, liiketoiminto- ja konsernitasolla. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä joka toinen vuosi tehtävässä konserninlaajuisessa MyVoice-kyselyssä ja säännöllisesti toteutettavissa Pulse-kyselyissä. MyVoice- ja Pulsekyselyt antavat tietoa myös työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista liittyen taitojen ja uran kehittämiseen. Wärtsilän eurooppalaisessa yritysneuvostossa käsitellään lisäksi kysymyksiä, jotka koskevat vähintään kahta EU:n alueella toimivaa Wärtsilän yhtiötä, sekä koko konsernia koskevia kysymyksiä.

Wärtsilä on säännöllisesti vuorovaikutuksessa sijoittajien ja rahoittajien kanssa roadshow-tapahtumissa ja tapaamisissa, joissa esitellään yhtiötä ja sen liiketoimintamallia, strategiaa ja tuloksia. Wärtsilä julkaisee vuosittain useita raportteja: kaksi

osavuosikatsausta, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Näiden tarkoituksena on antaa oikeat, riittävät ja ajantasaiset tiedot Wärtsilän liiketoiminnan kehityksestä, strategiasta, markkinoista ja taloudellisesta asemasta. Wärtsilän kotisivut ovat ajantasaisen tiedottamisen pääkanava, minkä ansiosta kaikki sijoittajat ovat tiedon saannissa tasavertaisessa asemassa. Lisäksi Wärtsilän ylin johto ja sijoittajasuhdetiimi keskustelevat säännöllisesti analyytikkojen ja sijoittajien kanssa ja järjestävät heille suunnattuja tapahtumia sekä kansainvälisesti että paikallisesti.

Wärtsilä pyrkii tiiviisiin ja hyviin suhteisiin tärkeimpien toimittajiensa kanssa eri puolilla maailmaa. Taloudellisen hyödyn lisäksi tiivis vuorovaikutus toimittajien kanssa tukee tiedon jakamista, luo innovatiivisen toimintaympäristön ja integroi strategiset toimittajat entistä vahvemmin yhtiön arvoketjuun. Toistuvien, vähintään kolmen vuoden välein suoritettavien toimittaja-arviointien lisäksi Wärtsilä keskustelee säännöllisesti toimittajien suoriutumisesta, tarjoaa tukea toiminnan kehittämiseen ja järjestää toimittajapäiviä. Jos toimittajavierailulla tai -auditoinnissa ilmenee työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä sääntöjen noudattamatta jättämisiä, toimittajalta vaaditaan korjaavia toimenpiteitä. Vaikka toimittajien tarpeiden kuuntelemisella on tärkeä merkitys hedelmälliselle yhteistyölle, arvoketjun työntekijöiden näkemyksillä ja tarpeilla ei voi katsoa olevan suoraa vaikutusta Wärtsilän strategiaan tai liiketoimintamalliin. Wärtsilä ei katso strategiansa tai liiketoimintamallinsa vaikuttavan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien merkittävien olennaisten vaikutusten syntymiseen, pahenemiseen tai lieventämiseen.

Wärtsilä ylläpitää aktiivisia suhteita ammattimediaan sekä yleis- ja talousmediaan. Kestävyystyöhön liittyviin aiheisiin kohdistuu yleistä mielenkiintoa. Wärtsilä järjestää median edustajille säännöllisesti mahdollisuuksia haastatella yhtiön asiantuntijoita. Lisäksi yhtiön asiantuntijat tapaavat ammattilehdistön edustajia messuilla ja webinaareissa. Taloustoimittajien keskuudessa tehdään vuosittain kyselytutkimus, ja neljännesvuosittain laaditaan medianäkyvyys- ja share of voice -raportit.

Wärtsilän tavoitteena on edistää hyvinvointia kaikissa yhteisöissä, joissa sillä on toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työpaikkojen luomista, koulutuksen tarjoamista työntekijöille, yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja paikallisten kehityshankkeiden tukemista. Lisäksi yhtiö pitää yhteyttä viranomaisiin esimerkiksi ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioissa, järjestää

avoimien ovien päiviä, myöntää tukea esimerkiksi paikalliseen nuoriso- ja koulutustoimintaan ja viestii paikallisesti.

Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen

Sidosryhmävuorovaikutuksen perustavoite on sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen sekä tehokkaimpien tapojen löytäminen näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Wärtsilän näkemyksen mukaan sidosryhmien tärkeimmät tarpeet suhteessa yhtiön toimintaan sekä yhtiön lähestymistapa näihin tarpeisiin vastaamiseksi ovat seuraavat:

Asiakkaat: Sekä merenkulku- että energiamarkkinoiden asiakkaat tähtäävät menestykselliseen toimintaan, ja Wärtsilän asiakkaiden menestys merkitsee myös Wärtsilän omaa menestymistä. Tukeakseen asiakkaidensa menestymistä Wärtsilän on aidosti ymmärrettävä näiden liiketoimintaa, ja tärkeä osa tätä on asiakkaiden kuunteleminen ja keskustelu heidän kanssaan. Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin kuuluu siten oleellisena osana tulokselliseen strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä kykyyn muokata näitä asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Wärtsilä on tunnistanut, että sääntelyn ja asiakastarpeiden kehityksen myötä asiakkaiden toiminnan hiilineutraaliuden tukemisesta luotettavilla ja tehokkailla ratkaisuilla on tullut yksi asiakkaiden keskeisistä menestystekijöistä ja siten myös Wärtsilän oman menestymisen edellytys.

Työntekijät: Kestävät teknologia- ja palveluinnovaatiot, jotka auttavat Wärtsilän asiakkaita jatkuvasti parantamaan suorituskykyään sekä ympäristön että talouden kannalta, vaativat sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Työntekijöillä on ratkaiseva merkitys Wärtsilän suorituskyvylle ja pitkäjänteiselle menestykselle. Wärtsilä on määritellyt pitkälti työntekijöiltä saadun palautteen perusteella yhtiön henkilöstöstrategian neljä pääpilaria, "People Priorities": Jatkuvan oppimisen vaaliminen, inklusiivisen työkulttuurin rakentaminen, vaikuttavan johtajuuden rakentaminen ja oikeat osaajat oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan. Näiden tavoitteiden aktiivinen tavoittelu lisää Wärtsilän käsityksen mukaan yhtiön kiinnostavuutta työnantajana sekä nykyisille että tuleville työntekijöille ja varmistaa osaltaan, että henkilöstöllä on tarvittava ammattitaito ja motivaatio. Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa yhtiö toimii.

Sijoittajat ja rahoittajat: Aktiivinen yhteydenpito sijoittajiin ja rahoittajiin tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten he näkevät Wärtsilän strategian ja sen toteutuksen. Wärtsilä pyytää säännöllisesti palautetta sijoittajilta ja analyytikoilta tapaamisten ja tapahtumien yhteydessä saadakseen paremman kuvan heidän näkemyksistään ja mahdollisista huolenaiheista. Saadun palautteen perusteella tiedottamista ja tiedotusmateriaaleja pystytään parantamaan, jotta niistä välittyy hyvä ymmärrys Wärtsilän strategiasta. Toteutettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi Wärtsilän tapahtumien avaaminen kaikille sijoittajille ja keskeisten viestien sekä kysymysten ja vastausten julkaiseminen yhtiön kotisivuilla.

Toimittajat: Jatkuva toimittajayhteistyö varmistaa, että Wärtsilällä on ajantasainen tieto varsinkin tärkeimpien toimittajien tuotteiden ja palveluiden suorituskyvystä yhtiön vaatimuksiin nähden. Yhteistyön kautta saadaan tarkka ymmärrys esimerkiksi toimittajien teknisistä mahdollisuuksista, kapasiteettirajoituksista sekä kuhunkin toimitusketjuun mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Wärtsilä tekee aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan heitä sekä samalla tunnistamaan riskit, joita yhteistyö ei mahdollisesti riittävässä määrin vähennä. Wärtsilä voi tällöin harkita muita vaihtoehtoja, joilla riskejä voidaan ehkäistä, esimerkiksi toimittajakunnan monipuolistamista. Tämä on jatkuva prosessi, jossa päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti.

Media: Aktiivinen mediayhteistyö tarjoaa Wärtsilälle arvokkaan viestintäkanavan, jonka kautta voidaan kertoa yhtiön tarkoituksesta, strategiasta ja lähestymistavoista strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla saadaan palautetta siitä, miten suuri yleisö näkee Wärtsilän toiminnan. Jos Wärtsilä joutuu kielteisen julkisuuden kohteeksi, median kautta voidaan oikaista väärinkäsityksiä tai sen kautta saatu kielteinen palaute voidaan ottaa huomioon strategian tai liiketoimintamallin jatkokehityksessä.

Paikallisyhteisöt: Vastaavasti aktiivinen yhteydenpito paikallisyhteisöjen edustajiin tuottaa Wärtsilälle tietoa siitä, mitä mieltä he ovat yhtiön liiketoiminnasta. Jos ilmenee, että Wärtsilän toiminnassa on paikallisten mielestä parantamisen varaa, näin saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämismahdollisuuksista ja vahvistetaan siten yhtiön sosiaalista toimilupaa. Tämä paitsi varmistaa paikallisten sääntelyvaatimusten täyttymistä, myöskin parantaa Wärtsilän mainetta, millä on merkitystä esimerkiksi paikallisissa rekrytoinneissa.

Wärtsilän johtokuntaa ja hallitusta informoidaan eri tavoin vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kestävyysvaikutuksiin liittyvistä näkemyksistä ja tarpeista. Hallitus saa tietoa kaikista relevanteista aiheista pääasiassa johtokunnalta.

Johtokunta tapaa säännöllisesti avainasiakkaita ja keskustelee asiakassuhteesta kokonaisvaltaisesti. Kestävyysaiheet kuuluvat lähes aina näiden keskustelujen asialistalle. Liiketoimintojen myyntiorganisaatiot informoivat johtokuntaa liiketoimintojen johtoryhmien välityksellä muiden asiakkaiden näkemyksistä ja tarpeista. Johtoryhmien johtajat kuuluvat itse myös johtokuntaan. Tapaamisissa keskustellaan usein etenkin asiakkaiden hiilineutraaliustoimenpiteistä ja Wärtsilän mahdollisuuksista tukea niitä, mutta asialistalla on monesti myös muita kestävyysaiheita.

Wärtsilän työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista kerätään tietoa konserninlaajuisesti joka toinen vuosi toteutettavalla MyVoicehenkilöstökyselyllä, johon sisältyy myös kestävyysasioita. Tiheämmin, yleensä puolen vuoden välein, toteutetaan lisäksi Pulse-kyselyjä, joilla kerätään tietoa tarkemmin rajattuja aiheita koskevista työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista. Tulokset kootaan ja analysoidaan, ja henkilöstöjohtaja esittelee ne johtokunnalle. Johtokunta hyödyntää tietoja tehdessään esimerkiksi työolosuhteita, työterveyttä ja -turvallisuutta ja työhyvinvointia koskevia strategisia päätöksiä. Lisäksi kolmesta hallituksen jäsenestä koostuva hallituksen henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Henkilöstövaliokunnan kokouksiin kutsutaan tarvittaessa tapauskohtaisesti asianmukaisia konsernijohdon edustajia.

Sijoittajasuhdetoiminto toimittaa johtokunnalle kahdesti vuosineljänneksen aikana sijoittajasuhderaportin, joka on yhteenveto sijoittajien näkemyksistä. Johtokunnalle raportoidaan myös viipymättä tärkeiltä sijoittajilta saadut kommentit. Lisäksi johtokunnan jäsenet tapaavat sijoittajia ja osallistuvat aktiivisesti sijoittaja- ja rahoittajatapahtumiin pitämällä esityksiä ja kertomalla Wärtsilän näkemyksiä esimerkiksi kestävyysasioista.

Tietoa toimittajien näkemyksistä ja tarpeista, myös kestävyyteen liittyen, kootaan pääasiassa jatkuvilla toimittaja-arvioinneilla ja -auditoinneilla sekä muiden säännöllisten keskustelujen yhteydessä ja toimittajapäivien yhteydessä. Toimitusketjun hallintatoiminto

raportoi keskeisimmät asiat johtokunnalle. On myös syytä mainita, että asiakkaan ja toimittajan välisessä suhteessa selvästi suurimman osan vaatimuksista asettaa asiakas eli tässä tapauksessa Wärtsilä. Mahdollisia toimittajan vaatimuksia luonnollisesti käsitellään myös yhteisissä keskusteluissa.

Johtokunta huomioi median näkemykset ja tarpeet markkinointi- ja viestintätoiminnon ja johtokuntaan kuuluvan viestintäjohtajan kokoaman ja jakaman informaation kautta. Sekä johtokunnan että hallituksen jäsenet luonnollisesti seuraavat itsekin relevantteja medioita, joissa Wärtsilä hyvin usein tulee esille kestävän kehityksen teemoja käsiteltäessä.

Paikallisyhteisöille tärkeät kestävyysasiat vaihtelevat laajasti maittain ja paikkakunnittain. Paikallisen johdon vastuulla on olla tietoinen sekä paikallisten viranomaisten että asukkaiden kestävyysasioita koskevista näkemyksistä ja tarpeista sekä viestiä niistä asianomaisen liiketoiminnon johdolle. Liiketoimintojen johtajat kuuluvat johtokuntaan, ja heidän vastuullaan on informoida johtokunnan muita jäseniä asioista, joiden katsotaan edellyttävän johtokunnan huomiota.

1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset (ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3)

Wärtsilä on tunnistanut olennaisimmiksi kestävyysseikoikseen kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutuksen, ilman pilaantumisen, huolta aiheuttavat aineet, työterveyden ja -turvallisuuden sekä taitojen ja uran kehittämisen. Näitä kestävyysaiheita säädellään seuraavilla ESRS-standardeilla: ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E2 Pilaantuminen, ESRS S1 Oma työvoima ja ESRS S2 Arvoketjun työntekijät.

Tässä raportissa käsitellyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat ESRS-tiedonantovaatimusten piirissä, joten Wärtsilä ei anna yhteisökohtaisia tietoja.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutos

Tarkasteltaessa Wärtsilän olennaisimpia vaikutuksia ympäristöön selkeästi kaikkein tärkein alue ovat ilmastonmuutokseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt yhdessä niihin läheisesti liittyvän energiankulutuksen kanssa. Vaikutukset aiheutuvat pääasiassa Wärtsilän moottoreiden aluksen tai voimalaitoksen käytön aikana kuluttamista polttoaineista ja tuottamista kasvihuonekaasuista. Wärtsilän tuotteiden arvoketjun loppupäässä aiheuttamien päästöjen lisäksi myös toimitusketju aiheuttaa merkittäviä päästömääriä, jotka tosin ovat silti pieniä verrattuna tuotteiden käyttövaiheeseen. Useiden Wärtsilän moottoreista eri olosuhteissa sekä eri tyyppisissä aluksissa ja voimaloissa tehtyjen elinkaarianalyysien tulosten perusteella fossiilisia polttoaineita käytettäessä yli 99% koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasujen päästöistä syntyy käytön aikana. Moottoreiden elinkaari on pitkä, 25–30 vuotta. Wärtsilän omasta toiminnasta aiheutuu myös kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta ne ovat pienempiä kuin toimitusketjun päästöt. Moni Wärtsilän hiilineutraaliusratkaisu vaikuttaa myönteisesti yhtiön asiakkaiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi biokaasuratkaisut, digitaalinen laivaliikenteen optimointi, hiilineutraaliuspalvelut sekä energian akkuvarastointi ja järjestelmien optimointiratkaisut. Wärtsilän moottorit ja niiden apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa muuttaa useita hiilettömiä polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella jo nyt siirtymää tällaisten energianlähteiden käyttöön ja vähentää siten riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä.

Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ylittävän olennaisuuskynnystä, Wärtsilä on tehnyt resilienssianalyysin, joka kattaa kaikki Wärtsilän toiminnot, mukaan lukien arvoketjun alkupää ja loppupää, noudattaen TCFD:n suosituksia. Analyysi käsittää kaksi ilmastoskenaariota: erittäin alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaario lähtee oletuksesta, että maapallon keskilämpötila rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä, ja erittäin korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaario, jossa oletetaan, että globaalit GHG-päästöt jatkavat kasvuaan nykyistä tahtia, mikä nostaa globaalia keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna. Analyysissa tarkastellut aikahorisontit olivat lyhyt: vuosi 2025, keskipitkä: vuosi 2030 ja pitkä: vuosi 2050.

Wärtsilän arvoketjun olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS	ESRS	Vaikutus,	Vaikutuksen, riskin tai		Sijainti arvoketjussa	Odotettavissa oleva aikahorisontti
aihe:	Osa-aihe	riski tai mahdollisuus	mahdollisuuden kuvaus	Alkupää	Oma toiminta	Loppu pää	Lyhyt	Keski pitkä	Pitkä
	Ilmaston	Mahdollisuus	Mahdollisuus liittyy asiakkaiden toiminnan hiilineutraalius kehitykseen		X				X
E1 Ilmaston muutos	muutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Tuotteiden käytöstä ja toimitusketjusta aiheutuvien kasvihuonekaasu päästöjen vaikutus	X		X	X	X	X
	Energia liiketoiminta	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Tuotteiden käytön aikaisen energiankulutuksen vaikutus			X	X	X	X
	Ilman pilaantuminen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Tuotteiden käytön aiheuttaman ilman pilaantumisen vaikutus			X	X	X	X
E2 Pilaantu minen	Huolta aiheuttavat aineet	Riski	Tuotteissa käytettävien aineiden mahdolliseen kieltoon liittyvä riski		X			X	X
		Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Tuotteissa käytettävien vaarallisten aineiden vaikutus toimitusketjussa ja käyttöiän lopussa	X		X	X	X	X
S1 Oma työvoima	Työterveys ja -turvallisuus	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Työterveys- ja työturvallisuusvaarojen vaikutus omassa toiminnassa		X		X	X	X
	Koulutus ja taitojen kehittäminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Työntekijöiden taitojen ja uran kehittämisen vaikutus		X		X	X	X
S2 Arvo ketjun työn tekijät	Työterveys ja -turvallisuus	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Työterveys- ja työturvallisuusvaarojen vaikutus toimitusketjussa	X			X	X	X

Vaikka energiankulutus ei itsessään aiheuta merkittävää taloudellista riskiä Wärtsilälle, kasvihuonekaasujen päästöt aiheuttavat, joskaan eivät kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaista olennaista riskiä. Aivan keskeisimpiä ovat lainsäädäntöön liittyvät siirtymäriskit eli käytännössä tiukemmat GHGpäästömääräykset, mukaan lukien mahdolliset fossiilisten polttoaineiden kiellot. Muita aiheeseen liittyviä siirtymäriskejä ovat se, että kilpailijat pystyisivät kaupallistamaan vastaavia teknologioita Wärtsilää nopeammin tai menestyksekkäämmin tai kehittäisivät jopa uusia, disruptiivisia teknologioita, jotka kilpailisivat Wärtsilän tuotteiden kanssa. Kolmannen tunnistetun siirtymäriskin muodostavat raaka-aineiden hinta ja saatavuus, minkä taustalla on maailmanlaajuisen vihreän siirtymän mahdollisesti aiheuttama tiettyjen materiaalien niukkuus sekä ilmastonmuutokseen liittyvä sääntely, kuten EU:n hiilirajamekanismi (CBAM). Wärtsilä on lisäksi tunnistanut kaksi keskeistä yhtiön laitoksiin ja työntekijöihin kohdistuvaa fyysistä ilmastoriskiä: maapallon keskilämpötilojen kasvu sekä helleaaltojen ja rankkasateista aiheutuvien tulvien yleistyminen ja voimistuminen. Ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena silti muodosta Wärtsilälle merkittävää taloudellista riskiä.

Ilmastonmuutos luo toisaalta Wärtsilälle merkittäviä olennaisia mahdollisuuksia, koska yhtiön strategian pääpilari on merenkulun ja energia-alan hiilineutraaliuskehitys. Vaikka siirtymään selvästi liittyy sääntelyriskejä, jatkuvasti tiukkeneva kasvihuonekaasupäästöjen sääntely luo Wärtsilälle merkittäviä mahdollisuuksia jo nyt laaja-alaisena edistyksellisten hiilineutraaliusratkaisujen tarjoajana. Wärtsilä tunnistaa tämän strategiansa ytimeksi myös tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten lisääntymisestä huolimatta tulevan sääntelyn kehitysnopeuteen liittyy epävarmuuksia, erityisesti pitkässä aikahorisontissa, mikä tulee vaikuttamaan sekä riskeihin että mahdollisuuksiin. Wärtsilän tämänhetkisen arvion mukaan sekä riskit että mahdollisuudet yleisesti ottaen kasvavat siirryttäessä tarkastelussa lyhyestä aikahorisontista keskipitkään ja edelleen pitkään aikahorisonttiin. Yhtiö näkee mahdollisuutena myös sen, että ilmastonmuutoksen hillintää korostava yritysprofiili ja brändikuva tukevat lahjakkaiden työntekijöiden rekrytointia ja sitouttamista.

Kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät toisiinsa. Koko ihmiskunnan ja siten myös Wärtsilän synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta ja siten tarpeen yhä tiukemmille kansainvälisille päästörajoille. Tämä puolestaan kohdistaa merenkulun ja energiaalan asiakkaisiin painetta kehittää toimintaansa hiilineutraaliksi. Wärtsilän liiketoimintamalli on pysynyt jo joitakin vuosia pääosin samanlaisena, ja yhtiön strateginen vastaus sekä siirtymäriskeihin että ilmastonmuutoksen luomiin mahdollisuuksiin on sama: Merkittävät T&K-investoinnit vähänpäästöisten teknologioiden kehittämiseen auttavat Wärtsilää valmistautumaan päästörajojen tiukkenemiseen ja tuovat samalla myös kilpailuetua. Voimakas T&K-toiminta pysyy Wärtsilälle merkittävänä kulueränä, mutta samalla se vahvistaa liiketoiminnan tulevia edellytyksiä.

Huolta aiheuttavat aineet

Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet on arvioitu Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi vaikutukseksi. Huolta aiheuttavat aineet voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön missä tahansa elinkaarivaiheessaan: raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa, käytön aikana tai lopulta jätteenä. Tällaisia haitta-asteeltaan vaihtelevia aineita on tunnistettu tuhansia, ja eräitä huolta aiheuttavia aineita käytetään myös Wärtsilän tuotteissa. Wärtsilän arvion mukaan näiden aineiden vaikutukset sijoittuvat pääosin Wärtsilän arvoketjun loppupäähän, toisin sanoen tuotteiden elinkaaren loppuun, jolloin ne puretaan ja käsitellään. Tästä voi aiheutua työntekijöille terveysriski ja ympäristölle saastumisriski, jos jätteiden käsittelyä ei hoideta asianmukaisten suojeluvaatimusten mukaisesti. Wärtsilä on poistanut eräät huolta aiheuttavat aineet käytöstä ja rajoittaa muiden käyttöä tuotteissaan EU:n REACHasetuksen ja kansainvälisen sääntelyn mukaisesti (esim. IMO:n merenkulkua koskevat määräykset) ja tiedottaa asiakkaitaan tuotteissa käytetyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista. Näiden aineiden aiheuttamat kielteiset vaikutukset ovat suurempia Wärtsilän toimitusketjussa kuin yhtiön omassa toiminnassa. Wärtsilän huolta aiheuttavien aineiden käytölle asettamat rajoitukset yhtiön tuotteissa koskevat myös Wärtsilän toimittajia.

Erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat ainoa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aihe, jonka nähdään aiheuttavan Wärtsilälle olennaisen taloudellisen riskin. Riskin aiheuttaa esitys, jonka mukaan per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) käyttöä tulisi rajoittaa EU-alueella ja Euroopan talousalueella. Rajoitusasiakirjoja koskeva alustava avoin kuuleminen päättyi syyskuussa 2023, ja riskinarvioinnit ja sosio-ekonomiset analyysit ovat parhaillaan tekeillä Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n tieteellisissä komiteoissa. Wärtsilä osallistui kuulemisprosessiin ja lausui, että Wärtsilän komponenteissa käytettävien PFAS-

yhdisteitä sisältävien fluoropolymeerien tarkoituksena on turvata tuotteen turvallisuus ja luotettavuus. PFAS-materiaaleilla on keskeinen merkitys palovaarallisten tai myrkyllisten polttoaineiden vuotojen ehkäisylle, sähköpalojen ehkäisylle, kriittisten kohteiden energiantuotannon turvaamiselle ja alusten ohjattavuuden varmistamiselle. Näiden kriittisten komponenttien pettämisellä voi olla vakavia seurauksia, mukaan lukien henkilö- ja ympäristövahingot. Monissa Wärtsilän sovelluksissa näille materiaaleille ei ole tarjolla vaihtoehtoja, jotka täyttäisivät tiukat turvallisuus- ja luotettavuusvaatimukset. PFAS-yhdisteitä sisältäviä fluoropolymeereja tarvitaan myös kehitettäessä teknologioita, joiden avulla voidaan saavuttaa EU:n ja kansainvälisen yhteisön asettamat hiilineutraaliustavoitteet. Wärtsilä on hakenut poikkeuslupaa ja mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa yhtiön sovelluksissa käytettäville fluoropolymeereille ja perfluoripolyeettereille.

Siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että Wärtsilän tuotteissa käytettävät PFAS-yhdisteet kiellettäisiin ilman mitään poikkeuksia tai siirtymäaikaa, seurauksena olisi Wärtsilälle erittäin merkittävä riski. Tällainen päätös viime kädessä kieltäisi useiden yhtiölle keskeisten tuotteiden valmistuksen ja myynnin. Huolta aiheuttaviin aineisiin liittyvät riskit arvioidaan lyhyellä aikavälillä pieniksi, mutta ne kasvavat merkittävästi keskipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa. Wärtsilä varautuu tähän riskiin etsimällä vaihtoehtoisia materiaaleja ja tuotteita, joilla voitaisiin korvata huolta aiheuttavia aineita sisältävät materiaalit.

Ympäristön pilaantuminen

Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi vaikutukseksi on arvioitu myös ilman, veden ja maaperän pilaantuminen. Ympäristön pilaantuminen, joka ei sisällä kasvihuonekaasupäästöjä, tarkoittaa Wärtsilän osalta pääasiassa ilman pilaantumista, joka osin vaikuttaa myös vesistöihin tai maaperään. Samoin kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta, elinkaariarvioinnit osoittavat, että suurin osa päästöistä syntyy tuotteiden käytön aikana, pääasiassa asiakkaan käyttäessä moottoreita aluksissaan tai voimalaitoksissaan. Toisin sanoen, vaikka ympäristön pilaantumista tapahtuu myös toimitusketjussa ja Wärtsilän omassa toiminnassa, suurin osa arvoketjussa tapahtuvasta ympäristön pilaantumisesta syntyy arvoketjun loppupäässä, asiakkaan käyttäessä tuotteita. Tämä huomioon ottaen Wärtsilä ei hyödyntänyt ulkoisia konsultaatioita eikä toimipaikkakohtaisia pilaantumisen arviointeja. On kuitenkin syytä huomata, että kaikki

Wärtsilän tehtaat ja korjaamot noudattavat toiminnassaan paikallisia määräyksiä ja ympäristölupien ehtoja. Vaikutusten odotetaan vähenevän pitkässä aikahorisontissa tehokkaampien tuotteiden ja päästönvähennysteknologioiden kehittämisen myötä.

Työterveys ja -turvallisuus

Työterveys ja -turvallisuus on Wärtsilän arvion mukaan alue, jossa yhtiön liiketoiminnalla on olennainen vaikutus ihmisiin. Wärtsilän toimialojen arvoketjuihin liittyy olennaisia työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Wärtsilän omien tehtaiden ja korjaamojen toimintaan sekä työskentelyyn telakoilla ja muissa asiakkaiden laitoksissa liittyy väistämättä Wärtsilän omaan työvoimaan, pääasiassa tuotantotyöntekijöihin, kohdistuvia työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia vaaroja. Tämä ei suoraan vaikuta Wärtsilän strategiaan tai liiketoimintamalliin, mutta se edellyttää, että käytössä on prosessit, joilla vaarat minimoidaan ja työntekijöiden turvallisuus varmistetaan. Wärtsilä pyrkii jatkuvasti parantamaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja, joiden kautta kielteisten vaikutusten odotetaan ajan mittaan jatkuvasti vähenevän.

Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa Wärtsilän tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Toimittajaverkosto on laaja, siihen kuuluu lähes 24 000 aktiivista toimittajaa. Toimittajien odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia ja eettisiä normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös toteuttaa tätä varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä ei ole kehittänyt ymmärrystä toimitusketjun henkilöstöryhmistä, joihin kohdistuisi erityisiä riskejä, mutta olettaa yleisesti ottaen, että keskeisimmät työterveys- ja työturvallisuusvaikutukset koskevat ruumiillista työtä tekeviä henkilöitä. Wärtsilän arvion mukaan arvoketjun työntekijöitä koskevat negatiiviset työterveys- ja työturvallisuusvaikutukset liittyvät pääosin sellaisiin toimintoihin kuin raaka-aineiden käyttöönotto ja monivaiheinen jalostaminen, komponenttien valmistus ja edelleen logistiikkapalveluiden tarjoajien hoitamiin toimituksiin Wärtsilälle.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuu työterveys- ja työturvallisuusvaikutuksia myös Wärtsilän projektityömailla, telakoilla, voimalaitoksilla ja energian varastointilaitoksilla, joissa Wärtsilän mahdollisuudet ohjata toimintaa vaihtelevat toimituslaajuudesta riippuen. Jos toiminnan ohjausvastuu on Wärtsilällä, ulkopuolista henkilöstöä koskevat samat työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset kuin omaakin henkilöstöä. Jos toiminnan ohjausvastuu on jollakin muulla taholla, Wärtsilän

mahdollisuudet vaikuttaa työolosuhteisiin ovat rajallisemmat. Wärtsilä on kuitenkin ohjeistanut, että myös asiakkaan tiloissa toimittaessa omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden on noudatettava Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia ja toimintatapoja. Jokaisella Wärtsilän lukuun työskentelevällä on velvollisuus ja valtuudet puuttua vaarallisiin tilanteisiin ja keskeyttää työ. Arvoketjun loppupäässä työterveys- ja työturvallisuusvaikutuksia kohdistuu myös Wärtsilän asiakkaiden työntekijöihin sekä lopulta tuotteiden loppukäsittelystä vastaaviin työntekijöihin. Wärtsilän kyky valmistaa turvallisia (safe-by-design) ja laadukkaita tuotteita vaikuttaa myös heihin.

Taitojen ja uran kehittäminen

Tarkastelun viimeinen, lähinnä Wärtsilän työsuhteisia työntekijöitä koskeva olennainen aihe on taitojen ja uran kehittäminen. Kestävyysraportointidirektiivin näkökulmasta tämä olennainen vaikutus liittyy ammatilliseen kasvuun ja syrjimättömyyteen. Kunkin oman työn tulosten ja turvallisuuden kannalta keskeiset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä yrityksen menestykselle. Uraa kehittävien mahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille on Wärtsilälle kriittinen tekijä osaavien tekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Taidot ja urakehitys liittyvät toisiinsa, koska vaativampien tehtävien vastaanottaminen edellyttää jatkuvaa uusien taitojen kehittämistä. Wärtsilä pyrkii vahvistamaan jatkuvan oppimisen asennetta ja edistämään oikeudenmukaisia ja tasapuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun siten, Wärtsilään saadaan taitavia työntekijöitä, jotka pysyvät yhtiön palveluksessa. Tämän arvioidaan entisestään kasvattavan tämän aiheen merkitystä tulevaisuudessa.

1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista (ESRS2 IRO-1; E2 IRO-1)

Wärtsilä teki ensimmäisen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa vuonna 2023. Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan Wärtsilälle merkityksellisimmät kestävyysasiat niiden ihmisille tai ympäristölle aiheuttamien vaikutusten perusteella sekä sen perusteella, missä on nähtävissä Wärtsilälle isoimmat riskit ja mahdollisuudet. Prosessi jakautui kolmeen vaiheeseen, joissa kaikissa oli mukana omia asiantuntijoita ja johtajia vaihtelevin kokoonpanoin, jotta prosessin käytettävissä oli kaikki tarvittava tietämys ja strateginen näkemys, joita kestävän kehityksen laajan kentän eri näkökohtien asianmukainen arviointi vaatii. Prosessia johti konsernin kestävän kehityksen toiminto, joka vastasi ensimmäisen vaiheen arviointikontekstin määrittelystä. Lisäksi

kestävän kehityksen toiminto keräsi ja analysoi sidosryhmien näkemykset sekä konsernin riskienhallintajärjestelmän tiedot ja vaatimustenmukaisuustiedot prosessin toista vaihetta varten. Samalla luotiin arviointiprosessi kolmatta vaihetta varten. Wärtsilän maailmanlaajuisesta läsnäolosta ja liiketoiminnan laajuudesta johtuen prosessissa ei keskitytty mihinkään tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai muihin tekijöihin, jotka lisäävät haittavaikutusten riskiä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin suunnitteli konsernin kestävän kehityksen toiminto, ja sen katselmoi johtokunta ja hallituksen tarkastusvaliokunta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset ja ehdotuksen kynnysarvoista hyväksyi johtokunta, hallituksen tarkastusvaliokunta ja lopulta hallitus.

Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä Wärtsilän kestävän kehityksen konteksti. Tämä sisälsi kestävyysnäkökulmien ja -vaikutusten kartoittamisen yleisellä tasolla Wärtsilän koko arvoketjussa, mukaan lukien raaka-aineiden tuotanto, tuotteiden ja palveluiden toimittajat, urakoitsijat, yhteistyökumppanit, logistiikkakumppanit, Wärtsilän oma toiminta, asiakkaat ja tuotteiden loppukäsittelyyn liittyvät palveluntarjoajat. Kartoituksen tuloksia verrattiin kestävyysraportointistandardien (ESRS) kestävyysseikkojen luetteloon, ja tässä vaiheessa tietyt selvästi merkityksettömät aiheet suljettiin pois jatkoarvioinnista. Samassa yhteydessä harkittiin myös yhteisökohtaisten aiheiden tarpeellisuutta, mutta niille ei havaittu tarvetta.

Toisessa vaiheessa kartoitettiin potentiaaliset kestävyysnäkökohdat lopullista, yksityiskohtaista arviointia varten. Tässä vaiheessa päätettiin Wärtsilälle keskeiset sidosryhmät ja koottiin tiedot näiden Wärtsilää koskevista tarpeista eri kestävyysseikkojen näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasivat tärkeimpien sidosryhmien yhdyshenkilöt. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei konsultoitu. Samalla tunnistettiin Wärtsilälle strategisen tärkeät vaikutukset sekä riskit ja mahdollisuudet.

Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa potentiaalisesti olennaisista näkökohdista tehtiin yksityiskohtainen olennaisuuden arviointi. Se toteutettiin työpajoissa, joissa Wärtsilän eri toimintojen edustajat arvioivat yhtiön vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Prosessin perusteena käytettiin tiettyjä oletuksia, joista tärkeimmät olivat seuraavat: ilmastonmuutos jatkuu karkeasti ottaen nykyisen kehityskulun mukaisesti; ilmastonmuutokseen liittyvä kansainvälinen sääntelyympäristö jatkaa tiukkenemista; vaarallisia aineita koskeva sääntely tiukkenee tulevaisuudessa. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin kestävyysvaikutusten arvioinnin yhteydessä vaadittujen kriteerien mukaisesti, ja kullekin vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle määritettiin tietty arvo. Kunkin kestävyysnäkökohdan osalta arvioitiin ensin vaikutukset, minkä jälkeen arvioitiin näistä vaikutuksista seuraavat riskit ja mahdollisuudet. Sitten riskit ja mahdollisuudet arvioitiin erillään vaikutuksista, koska johonkin aiheeseen liittyvä riski tai mahdollisuus saattaa toteutua riippumatta Wärtsilän vaikutuksesta kyseiseen aiheeseen. Vaikutukset arvioitiin erikseen arvoketjun alkupäässä, omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä siten, että niiden mittakaava, laaja-alaisuus, korjaamaton luonne ja todennäköisyys arvioitiin asteikolla 1–5, ja riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyys ja mahdollinen suuruus arvioitiin myös asteikolla 1–5 erikseen kolmen aikahorisontin yli. Kaikki relevantit kestävyysriskien alueet arvioitiin yhteistyössä konsernin riskienhallintatoiminnon kanssa käyttäen samoja arviointiasteikkoja kuin yhtiön riskienhallintajärjestelmässä (ERM). ERM:ssä tunnistetut riskit otettiin huomioon myös kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa. Mahdollisuuksien arvioinnin lähtötiedot saatiin pääasiassa prosessiin osallistuneilta liiketoimintojen strategiajohtajilta. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lopullisille arvoille asetettiin kynnysarvo, jonka ylittyessä kyseinen vaikutus, riski tai mahdollisuus todettiin olennaiseksi. Lopuksi olennaisia kestävyysnäkökohtia verrattiin kestävyysraportointistandardien kestävyysaiheiden luetteloon, jolloin voitiin määrittää kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukainen raportointisisältö. Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettua olennaisten aiheiden luetteloa käytetään myös konsernitason tavoitteiden ja tarvittaessa niihin liittyvien toimenpidesuunnitelmien perusteena.

ESRS 2, lisäys C: IRO-1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisätiedot liittyen määrättyihin epäolennaisiin aiheisiin

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista Wärtsilän omistusten ja toiminnan arviointia, jonka tavoitteena on tunnistaa vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä arvoketjun alkuja loppupäässä, koska tämä aihe suljettiin prosessin varhaisessa vaiheessa pois yksityiskohtaisesta arvioinnista. Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyen ei järjestetty kuulemisia.

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista todellisten ja mahdollisten biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa ja arvoketjun alkuja loppupäässä, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä riippuvuuksia, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia, järjestelmäriskejä eikä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia. Wärtsilällä on kaksi toimipaikkaa, joiden lähellä on biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita: Italian Triestessä, jossa tehtaan vieressä on biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokas suojelualue, ja Ranskan Le Havressa, jossa kuuden kilometrin päässä toimipaikasta on arvokas suojelualue. Kummankaan toimipaikan ei ole havaittu vaikuttavan suojelualueisiin. Näin ollen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä ei ole katsottu tarpeellisiksi.

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt yksityiskohtaista omaisuuden ja toiminnan seulontaa, jonka tavoitteena on tunnistaa tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen ei järjestetty kuulemisia.

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Ei olennainen aihe. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteena oli epäeettisten toimintatapojen tarkastelu liittyen esimerkiksi korruptioon, kilpailun rajoituksiin tai kauppapakotteiden välttelyyn. Yksittäisiin liiketoimiin liittyviä sijaintipaikkoja, toimintoja, toimialoja tai rakenteita ei tarkasteltu erikseen.

1.8. Resilienssianalyysi (E1.IRO-1)

Resilienssianalyysi

Linjassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin kanssa, jossa Wärtsilän ainoaksi olennaiseksi mahdollisuudeksi todettiin ilmastonmuutoksen hillintä, yhtiön strategiaa tarkasteleva resilienssianalyysi suoritettiin. Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ylittävän olennaisuuskynnystä, Wärtsilä arvioi ilmastoon liittyvät riskinsä resilienssianalyysissa.

Resilienssianalyysi tarkoitettiin kattamaan kaikki Wärtsilän toiminnot ja toimipaikat. Analyysi tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023 Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) suositusten mukaisesti, ja skenaarioanalyysi päivitettiin vuonna 2024.

Skenaarioanalyysi

Skenaarioanalyysiprosessissa arvioitiin ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet käymällä läpi kerätyt relevantit tiedot, kuulemalla tärkeimpiä sidosryhmiä työpajoissa ja haastatteluissa sekä toteuttamalla kyselytutkimus. Prosessissa käytiin läpi laajasti kroonisia ja akuutteja fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä, ja tämän perusteella laadittiin pitkä ilmastoaiheiden luettelo, jota edelleen työstettiin keskeisten riskien ja mahdollisuuksien priorisoimiseksi niiden todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella.

Laajalti hyväksyttyjen tieteellisten skenaarioiden (Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n sosioekonomiset kehityspolut, SSP) perusteella määritettiin kaksi ilmastoskenaariota hyödyntäen myös muiden skenaarioiden tietoja (NGFS ja IEA). Arviointiin valittuja kolmea aikahorisonttia tarkasteltiin Wärtsilän liiketoimintasyklien, budjetointiperiaatteiden ja strategisen suunnittelun perusteella.

Siirtymäriskien skenaarioarvio laadittiin laadullisin menetelmin todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella hyödyntäen sosioekonomisia trendejä ja käytettävissä olevia tilastotietoja ja muuta tietoa. Fyysisiin riskeihin liittyvien vaarojen arviointiin käytettiin edellä mainittujen lisäksi myös tilastotietoja (ks. jäljempänä).

Tarkasteluun sisältyi myös Wärtsilän ilmastonmuutoksen hillintätoimien kustannusanalyysi; tärkein kustannusten aiheuttaja on T&K-toiminta, jota Wärtsilän asiakkaiden hiilineutraaliustoimia tukevien tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen vaatii. Nämä kustannukset nähdään välttämättömiksi Wärtsilän tulevan kilpailukyvyn varmistamisen kannalta.

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Prosessiin osallistui liiketoimintastrategioista vastaavien tahojen sekä keskeisten toimipaikkojen ja toimintojen edustajia, mukaan lukien rahoitustoimi ja riskienhallinta. Haastatteluja tehtiin riskin ja sen sijaintipaikan olennaisuuden perusteella myös

toimipaikkakohtaisesti paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Wärtsilän ja yhtiön toimitusketjujen fyysisistä riskeistä. Tarkastelu kattoi koko Wärtsilän tuoteportfolion. Siirtymäriskien, fyysisten riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia tarkasteltiin kolmessa aikahorisontissa ottaen huomioon muun muassa sääntelyn kehitys, alan keskeiset trendit ja teknologinen kehitys.

Fyysisten ilmastoriskien osalta tarkasteltiin myös seuraavia tietoja:

• Wärtsilän riskienhallintatoiminnon maailmanlaajuinen toimipaikkatietokanta;
• Olennaisten toimipaikkojen analyysi määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella hyödyntäen koordinaatteihin ja ilmastoindekseihin perustuvia paikallisia tietoja; ja
• kriittisimpien tuotantoyksiköiden edustajien haastattelut.

Wärtsilän arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyviä fyysisiä riskejä tarkasteltiin toimipaikkojen ja riskienhallinnan johdon haastattelujen yhteydessä. Keskeisimpiä toimittajia ja toimituskeskuksia koskeva Wärtsilän liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma sisältää ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvien fyysisten riskien arvioinnin. Tämä antaa käsityksen fyysisistä riskeistä sekä tukee vähentämissuunnitelmien laatimista yhdessä toimittajien kanssa.

Sovelletut ilmastoskenaariot

Tarkastelu käsitti kaksi IPCC:n laatimaa ilmastoskenaariota. Skenaariot valittiin edustamaan lämpötilan muutoksen mahdollisia ääripäitä:

Erittäin alhaisten kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen skenaario lähtee oletuksesta, että maapallon keskilämpötila rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä (IPCC SSP1-1.9).

Erittäin korkeiden kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen skenaariossa oletetaan, että globaalit GHG-päästöt jatkavat kasvuaan nykyistä tahtia, mikä nostaa globaalia keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna (IPCC SSP5-8.5).

"Erittäin alhaiset GHG-päästöt" -skenaarion (SSP1-1.9) oletuksia ovat esimerkiksi seuraavat:

• äärimmäiset sääilmiöt voivat olla tavallisia, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät todennäköisesti ole kriittisiä
• merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,28–0,55 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1995–2014 keskiarvoon
• GHG-päästöjä ja GHG-päästöihin vaikuttavia teknologioita ja tuotteita koskevaa sääntelyä tiukennetaan tuntuvasti kaikkialla maailmassa.

"Erittäin korkeat GHG-päästöt" -skenaarion (SSP5-8.5) oletuksia ovat esimerkiksi seuraavat:

• äärimmäiset sääilmiöt ovat tavallisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todennäköisesti kriittisiä
• merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,63–1,01 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1995–2014 keskiarvoon
• GHG-päästömääräykset voivat tiukentua lyhyellä aikavälillä, minkä jälkeen kehitys pysähtyy eikä merkittävästi tiukempaa politiikkaa oteta globaalisti enää käyttöön.

Aikahorisontit

Analyysissa tarkastellut aikahorisontit olivat seuraavat:

Lyhyt: vuoteen 2025 asti

Keskipitkä: vuoteen 2030 asti

Pitkä: vuoteen 2050 asti.

Wärtsilän keskeisten hiilineutraaliustavoitteiden määräaika on vuosi 2030.

Resilienssianalyysi

Erittäin alhaiset GHG-päästöt -skenaario

Skenaarioanalyysin tulosten perusteella Wärtsilän liiketoimintamalli ja strategia sopivat selkeästi "Erittäin alhaiset GHGpäästöt" -skenaarioon, jossa asiakaskysyntää, T&K-toimintaa ja

innovointia sekä sääntelyä koskevien ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymämahdollisuuksien odotetaan lisääntyvän merkittävästi ajan myötä.

Esimerkiksi merenkulkualalla Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on jo ottanut käyttöön vihreää siirtymää tukevia määräyksiä. Wärtsilän laaja valikoima moottoreita, digitaalisia teknologioita, propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologioita ja integroituja voimansiirtojärjestelmiä pyrkii tarjoamaan tehokkuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristömyötäisyyttä siten kuin asiakkaidemme toiminnan tukeminen siirtymän aikana ja sen jälkeen edellyttää.

Energia-alalla Wärtsilän visiona on erittäin alhaiset GHGpäästöt -skenaarion mukainen, pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin nojaava tulevaisuus. Wärtsilä pyrkii tukemaan asiakkaitaan näiden hiilineutraaliuspyrkimyksissä kestävillä polttoaineilla toimivilla sähköjärjestelmää tasapainottavilla säätövoimalaitoksilla, hybridiratkaisuilla sekä energian varastointija optimointiteknologialla.

Molemmilla aloilla Wärtsilän tavoitteena on hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä.

Tähän skenaarioon sisältyy kuitenkin siirtymäriski raakaainekustannusten kohoamisesta vuoteen 2030 mennessä johtuen pääasiassa EU:n päästömääräyksistä, joihin kuuluu muun muassa hiilirajamekanismi (CBAM), ja mahdollinen akkumateriaalien niukkuus, mikäli toimitusketjut eivät toimi odotetusti. Wärtsilä vastaa tähän riskiin varmistamalla materiaalien saatavuutta ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuutta tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa.

Toinen varteenotettava siirtymäriski on se, että kilpailijat voivat kaupallistaa vastaavia teknologioita Wärtsilää nopeammin tai onnistuneemmin erityisesti pitkällä aikavälillä. Kehittymässä voi olla disruptiivisia teknologioita, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden nolla- tai vähäpäästöisiin teknologioihin. Tämän riskin vähentämiseksi Wärtsilä pyrkii jatkamaan ja jopa lisäämään hiilettömiä polttoaineita käyttäviin ja hiilineutraaliutta edistäviin tuotteisiin ja palveluihin tähtäävää T&K-työtä.

Myös GHG-päästöjen rajoittamista koskevan sääntelyn voi nähdä siirtymäriskinä. Vaikutusten voimakkuus riippuu sääntelyn tiukkuudesta, esimerkiksi siitä, saako uusia, fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitteita myydä lainkaan.

Wärtsilän mahdollisuudet yleisesti torjua tulevat siirtymäriskit riippuvat myös vihreiden, hiilettömien polttoaineiden saatavuudesta ja niihin tarvittavasta infrastruktuurivalmiudesta sekä yhtiön kyvystä kehittää sääntelyvaatimukset täyttäviä teknologioita.

Todennäköisyys sille, että fyysiset riskit vaikuttaisivat merkittävästi Wärtsilään, katsotaan tässä skenaariossa erittäin vähäiseksi.

Erittäin korkeat GHG-päästöt -skenaario

Tässä skenaariossa Wärtsilän liiketoimintanäkymät katsotaan haastavammiksi, ja siihen liittyvät riskit voivat edellyttää Wärtsilältä osittaisia muutoksia nykyiseen strategiaan ja T&K-ohjelmiin.

On kuitenkin syytä huomata, että asiakaskysyntä voi silti kasvaa tässä skenaariossa, esimerkiksi energiaratkaisujen ja monipolttoainevoimalaitosratkaisujen lisääntyvän kysynnän myötä, mikä vaikuttaa positiivisesti Wärtsilän kannattavuuteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tässäkin skenaariossa T&K-toiminta tarjoaisi yhä mahdollisuuksia, vaikkakin pienempiä, esimerkiksi moottorien suorituskyvyn parantamiseen liittyen.

Fyysisten riskien, kuten helleaaltojen ja rankkasateiden aiheuttamien tulvien, todennäköisyys on tässä skenaariossa suurempi ja niiden vaikutukset Wärtsilän toimitusketjuun ja asiakkaisiin vaihtelevat. Wärtsilän tavoitteena on lieventää vaikutuksia varotoimilla. Vaikka on ennakoitavissa, että jotkin pahiten kärsivät pienehköt yksiköt voivat muuttua tuottamattomiksi tai kalliiksi ja että niiden uudelleensijoitusta voidaan harkita, Wärtsilän arvion mukaan yhtiön etuna kuitenkin on se, että suurin osa toiminnasta tapahtuu vuokratiloissa eikä omissa kiinteistöissä.

Kummassakaan skenaariossa ei tunnistettu arvottomaksi jääviä omaisuuseriä tai toimintaa, lukuun ottamatta sitä epätodennäköistä mutta mahdollista poikkeusta, että lyhyellä aikavälillä säädettäisiin välitön ja ehdoton fossiilisten polttoaineiden kielto. Wärtsilän moottorit ja niiden apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa muuttaa useita nollahiilisiä polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella ennalta siirtymää tällaisten energianlähteiden käyttöön ja vähentää siten sekä Wärtsilän että sen asiakkaiden riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä.

Wärtsilän eri GHG-päästölähteet ja -määrät ilmoitetaan osiossa 2.2.6, laskentaperiaatteiden kanssa. Tilinpäätös ei sisällä kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia, jotka liittyisivät ilmastoskenaarioihin.

Yhteenveto tunnistetuista riskeistä ja mahdollisuuksista ja Wärtsilän vastaus

Alla olevaan taulukkoon on koottu Wärtsilälle tärkeimmät ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä strategiset toimenpiteet riskien vähentämiseksi ja parhaiden edellytysten luomiseksi mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Kukin riski ja mahdollisuus esitetään kolmessa aikahorisontissa kahdella peräkkäisellä rivillä, joista ensimmäinen perustuu "Erittäin alhaiset GHG-päästöt" -skenaarioon ja seuraava rivi "Erittäin korkeat GHG-päästöt" skenaarioon. Kohtien "riskialtistus" ja "mahdollisuus" arvot on ilmaistu viisiportaisella asteikolla: VL – erittäin alhainen, L – alhainen, M – kohtalainen, H – korkea ja VH – erittäin korkea.

Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja vähentämistoimet – siirtymäriskit

				Riskialtistus
Riski	Kuvaus	Ilmastoskenaario	2025	2030	2050	Vähentämistoimet
Sääntely tai vaatimukset	Tiukemmat GHG-päästömääräykset (ml. mahdollinen fossiilisten polttoaineiden kielto).	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	M	M	"Set for 30": oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	L	M	Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä.
Kilpailijat	Kilpailijat kaupallistavat vastaavia teknologioita nopeammin tai onnistuneemmin (ml. disruptiiviset teknologiat).	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	M	H	Jatketaan tai jopa lisätään T&K-työtä, joka tähtää hiilettömiä polttoaineita käyttäviin/hiilineutraaliutta edistäviin tuotteisiin ja palveluihin.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	M	H	Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä.
Raaka-aineiden hinta ja saatavuus	Joidenkin raaka-aineiden, kuten akkumateriaalien, saatavuus voi heikentyä, mikä nostaa kustannuksia. Myös sääntely nostaa kustannuksia esimerkiksi logistiikkakustannusten kasvun muodossa (esim. CBAM).	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	L	M	H	Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	L	L	M	Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla toimittajakuntaa.

Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja torjuntatoimet – fyysiset riskit

		Ilmastoskenaario 2025		Riskialtistus
Riski	Kuvaus			2030	2050	Vähentämistoimet
Maapallon keskilämpötilan nousu ja helleaaltojen esiintymistiheyden ja voimakkuuden lisääntyminen	Helleaallot voivat kuormittaa terveys- ja ensiapupalveluja ja myös lisätä vesi- ja energiahuoltoon sekä kuljetuksiin kohdistuvaa kuormitusta ja johtaa sähköpulaan tai jopa sähkökatkoihin. Myös ruokavarmuus ja toimeentulo voivat olla uhattuna, jos sato tai karja menetetään äärimmäisen kuumuuden takia.	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	L	L	Otetaan huomioon terveysvaikutukset, esim. riittävät tauot, viileät/varjoisat lepotilat, juomaveden saatavuus, ensiapu lämpörasitustilanteissa sekä sopivat henkilönsuojaimet. Vaikutuksille alttiissa toimipaikoissa hankitaan tarvittavat vesisäiliöt, varageneraattorit ja viilennyslaitteet.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	L	H	Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen.
Rankkasateiden lisääntyvästä voimakkuudesta johtuvat tulvat	Tulvat voivat aiheuttaa mm. omaisuusvahinkoja tai keskeytyksiä tuotanto tai toimitusketjuun.	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	L	M	Perustettaessa tai ostettaessa uusia toimipaikkoja harkitaan sijainteja, jotka ovat vähemmän alttiita tulville tai sijaitsevat korkeammalla ja kestävät tulvatasojen tulevia muutoksia. Tarvittaessa selvitetään investointeja tulvantorjuntainfrastruktuuriin, mukaan lukien harmaa infrastruktuuri, kuten tulvavallit ja padot, sekä vihreät infrastruktuuriratkaisut, kuten viherkatot, pidätysaltaat ja puuston lisääminen. Rajoitetaan läpäisemättömien pintojen, kuten asfaltin ja betonin, käyttöä ja tarvittaessa vakuutettava tulvariskejä.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	L	M	Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen.

Wärtsilän ilmastonmuutosmahdollisuudet ja yhtiön vastaus

	Kuvaus	Mahdollisuuden
Mahdollisuus		Ilmastoskenaario		arvio		Wärtsilän vastaus
			2025	2030	2050
Sääntely tai vaatimukset	Tiukempi GHG-päästösääntely (ml. fossiilisten polttoaineiden kielto).	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	M	H	"Set for 30": oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	L	M	Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä, koska niiden asiakaskysyntä tulee säilymään ja energian hinnat voivat nousta.
Tutkimus, kehitys ja innovointi	Uudet vähäpäästöiset teknologiat T&K toiminnan kautta ja innovointi toiminnassamme (ml. disruptiiviset teknologiat).	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	VL	M	H	Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Käynnistetään lisää T&K-ohjelmia teknologiajohtajuuden säilyttämiseksi.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	VL	L	M	Keskipitkällä aikavälillä toteutetaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä, koska sääntely tiukkenee yhä lähivuosina. Strategiaa on osin tarkistettava, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa.
Asiakaskysyntä	Kasvava asiakaskysyntä vähähiiliselle energialle tai vähähiilisille tuotteille.	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	L	M	H	Wärtsilällä on lyhyeltä aikaväliltä alkaen nykyisen ja tulevan tarjooman perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tarpeesta tuelle energia-alan ja merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamisessa.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	L	M	L	Wärtsilällä on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä nykyisen ja tulevan tarjooman perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tukitarpeista energia-alan ja merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Strategiaa on osin tarkistettava asiakaskysynnän vähentyessä, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa.
Osaajien saaminen tai pitäminen	Ilmastoriskiprofiilimme ja brändi-imagomme auttaa meitä saamaan työntekijöitä ja pitämään heidät.	Erittäin alhaiset GHG-päästöt	L	M	M	Lisätään työtä arvoketjujemme hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja rakennetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustuvaa vahvaa brändi-imagoa.
		Erittäin korkeat GHG-päästöt	L	L	L	Lyhyellä aikavälillä on pysyttävä johtavana teknologiayrityksenä, joka saa osaajia hiilineutraaliuspyrkimystemme perusteella. Pidemmällä aikavälillä, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa, on pidettävä muut kestävän kehityksen näkökohdat T&K toimintamme ja operatiivisen kehitystyömme keskiössä.

1.9. Luettelo tiedonantovaatimuksista, joihin kestävyysraportti vastaa (ESRS2 IRO-2):

Wärtsilän antamat tiedot sisältävät kaikki ESRS-standardien olennaiset tietopisteet, jotka koskevat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisia olennaisia aiheita.

Standardi	Tiedonantovaatimukset
ESRS 2	BP-1
	BP-2
	GOV-1
	GOV-2
	GOV-3
	GOV-4
	GOV-5
	SBM-1
	SBM-2
	SBM-3
	IRO-1
	IRO-2
ESRS E1	E1.GOV-3
	E1-1
	E1.SBM-3
	E1.IRO-1
	E1-2
	E1-3
	E1-4
	E1-5
	E1-6
	E1-7
	E1-8

Standardi	Tiedonantovaatimukset
ESRS E2	E2.IRO-1
	E2-1
	E2-2
	E2-3
	E2-4
ESRS S1 (Työterveys ja -turvallisuus)	S1.SBM-2
	S1.SBM-3
	S1-1
	S1-2
	S1-3
	S1-4
	S1-5
	S1-6
	S1-14
ESRS S2 (Työterveys ja -turvallisuus)	S2.SBM-2
	S2.SBM-3
	S2-1
	S2-2
	S2-3
	S2-4
	S2-5
ESRS S1 (Taitojen ja uran kehittäminen)	S1.SBM-2
	S1.SBM-3
	S1-1
	S1-2
	S1-3
	S1-4

Standardi	Tiedonantovaatimukset
	S1-5
	S1-6
	S1-13
	S1-16
	S1-17

EU:n lainsäädännöstä johdetut tietopisteet (ESRS2 IRO-2)

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kohta/Ei olennainen
ESRS2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.3. Hallintotapa
ESRS2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.3. Hallintotapa
ESRS2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				1.3. Hallintotapa
ESRS2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		1.4 Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	2.2.1. Siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		2.2.1. Siirtymäsuunnitelma

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kohta/Ei olennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä tuotetun energian kulutus eriteltynä lähteittäin (ainoastaan korkean ilmastoriskin alat), kohta 38	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan			2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	2.2.7. Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi, päästöhyvitykset ja sisäinen hinnoittelu
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		1. vuosi jätetty pois

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kohta/Ei olennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta; ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski.			1. vuosi jätetty pois
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			1. vuosi jätetty pois
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		1. vuosi jätetty pois
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 2 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 1 Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 3				2.3.3 Wärtsilän omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista koskevat tiedot
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2.				Ei olennainen
ESRS E3-4 Oman toiminnan kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1.				Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Ei olennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kohta/Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.2.1 Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka 3.3.1 Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt, 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				3.2.1 Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				3.2.3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.3.3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, tiedot
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				1. vuosi jätetty pois
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				3.3.8 Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä, sekä sakot, rangaistukset ja vahingonkorvaukset
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Ei olennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kohta/Ei olennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja turvallisuutta koskevat politiikat
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Ei olennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				3.4.4 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILOn periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Ei olennainen

2. YMPÄRISTÖTIEDOT

2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiset tiedot

Wärtsilä on tehnyt arvioinnin taloudellisista toiminnoistaan EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän delegoitujen säädösten perusteella, kuten 8. artiklaa koskevassa delegoidussa säädöksessä vaaditaan. Luokitusjärjestelmää koskevat Wärtsilän keskeiset tulosindikaattorit (KPI) vuodelle 2024 esitetään seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa.

Suuri osa Wärtsilän taloudellisista toiminnoista, esimerkiksi palvelut, ei tällä hetkellä ole ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen piirissä. Palveluiden osuus Wärtsilän liikevaihdosta oli 53% vuonna 2024. Palvelut ovat avainasemassa laitteiden käyttöajan, luotettavuuden, vähäisemmän polttoaineenkulutuksen ja pienempien päästöjen mahdollistajana.

Wärtsilällä on keskeinen rooli alusten toiminnan ja koko merenkulun arvoketjun hiilineutraaliuskehityksessä. Yhtiön laaja tuote- ja ratkaisuvalikoima, muun muassa moottorit, digitaaliset teknologiat, propulsiojärjestelmät, hybridiratkaisut, integroidut voimansiirtojärjestelmät ja päästöjä vähentävät ratkaisut, edistää merkittävästi hiilineutraalia merenkulkua. Valikoima jää kuitenkin kokonaan luokitusjärjestelmän ulkopuolelle, koska siihen sisältyy ainoastaan alusten valmistus – ei alusteknologiat tai -komponentit. Energialiiketoiminnassa hiilineutraaleja polttoaineita varten valmiit, maakaasulla tai muilla fossiilisilla polttoaineilla toimivat moottorit jäävät samoin luokitusjärjestelmän ulkopuolelle.

Kaikkiaan 14% Wärtsilän liikevaihdosta arvioitiin olevan luokitusjärjestelmäkelpoista, mukaan lukien energian varastointiliiketoiminta, biokaasuratkaisut ja digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut. Pääomamenoista luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin, digitaaliseen laivaliikenteen optimointiin ja kestäviin polttoaineratkaisuihin, sekä uudet rakennukset ja ajoneuvot. Toimintamenoista luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin, biokaasuratkaisuihin, digitaaliseen laivaliikenteen optimointiin ja kestäviin polttoaineratkaisuihin. Mitään näistä kategorioista ei voitu katsoa luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

	Liike vaihto	Pääoma -menot	Toiminta -menot
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoista	86%	64%	89%
Luokitusjärjestelmäkelpoista	14%	36%	11%
Luokitusjärjestelmän mukaista	0%	0%	0%

Näiden tietojen raportointia varten Wärtsilä on arvioinut taloudellisia toimintojaan delegoituihin säädöksiin sisällytettyjen taloudellisten toimintojen perusteella. Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot on tunnistettu vertaamalla delegoiduissa säädöksissä viitattuja NACE-koodeja Wärtsilän taloudellisiin toimintoihin.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihdot, pääomamenot ja toimintamenot kerättiin kirjanpitojärjestelmästä. Seuraavaksi verrattiin taloudellisia toimintoja teknisiin seulontakriteereihin, mukaan lukien ei merkittävää haittaa -kriteerit ja sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, ja haettiin näyttöä niiden tueksi. Koska Wärtsilä tulkitsee Euroopan unionin luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä yhtenevyyskriteerejä tiukasti, yhtiö ei voi pitää vuoden 2024 luokitusjärjestelmäkelpoisia tulovirtoja myös luokitusjärjestelmän mukaisina. Sama pätee vuoden 2024 pääoma- ja toimintamenoihin. Vaikka Wärtsilän tuotteista ja palveluista vain pieni osa kuuluu luokitusjärjestelmän piiriin, niillä on keskeinen rooli energia- ja merenkulkualojen hiilineutraaliuspyrkimysten edistämisessä, ja Wärtsilä investoi merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan tukeakseen siirtymää.

KPI	Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot	Huomautukset
Liikevaihto	• Energian varastointiliiketoiminta (CCM 3.4) • Biokaasuratkaisut (CCM 3.6) • Digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut (CCM 8.2)	Wärtsilä pitää energian varastointiliiketoimintaansa luokitusjärjestelmäkelpoisena taloudellisena toimintona. Wärtsilän energian varastointiratkaisut ja energian hallintajärjestelmät mahdollistavat uusiutuvan sähkön tehokkaan varastoinnin. Wärtsilän biokaasuratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina muiden vähähiilisten teknologioiden valmistusta koskevan kategorian kautta. Digitaalisia laivaliikenteen optimointiratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä datavetoisia ratkaisuja koskevan kategorian kautta. Wärtsilä ei pitänyt monipolttoainemoottoriratkaisuja luokitusjärjestelmäkelpoisina tässä vaiheessa.
Pääomamenot	• Uudet rakennukset (CCM 7.1) • Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot (CCM 6.5) • Energian varastointiin liittyvät aktivoidut tutkimus ja kehitysmenot (CCM 3.4) • Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 8.2) • Kestäviin polttoaineisiin liittyvät aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 4.7)	Kaikki uusiin rakennuksiin tai uusiin ajoneuvoihin liittyvät pääomamenot ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Aktivoitujen tutkimus- ja kehitysmenojen suhteen luokitusjärjestelmäkelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla. Aktivoituja tutkimus- ja kehitysmenoja, jotka koskevat moottoreiden kykyä käyttää tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla Wärtsilän asiakkaat voivat tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista. Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä pääomamenoja ei tunnistettu.
Toimintamenot	• Energian varastointiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.4) • Biokaasuratkaisuihin liittyvät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.6) • Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 8.2) • Kestäviin polttoaineisiin liittyvät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 4.7)	Aktivoimattomien tutkimus- ja kehitysmenojen suhteen luokitusjärjestelmäkelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla. Sellaisiin aktivoimattomiin tutkimus- ja kehitysmenoihin liittyviä toimintamenoja, jotka koskevat moottoreidemme kykyä käyttää tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla asiakkaamme voivat tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista. Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä toimintamenoja ei tunnistettu.

Tilikausi 2024		2024		Merkittävän edistämisen kriteerit							"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly		Harm)
Taloudelliset toiminnat		Koodi (a) Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	Ilm as to nm uu tok se n h illi ntä	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	Ym pä ris tö n p ila an tum ine n	Kie rto tal ou s	Bio log ine n m on im uo to isu us	Ilm as to nm uu tok se n h illi ntä	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	Ym pä ris tö n p ila an tum ine n	Kie rto tal ou s	Bio log ine n m on im uo to isu us	Vä him mä ist as on su oja to im et	Luokitusjärjestel män mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestel mäkelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, 2023	Luokka mahdollista va toiminta	Luokka siirtymätoimi nta
Teksti		MEUR	%	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)		K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja		0	0%														0%
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%
Josta mahdollistavat toiminnat		0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	M
Josta siirtymätoiminnat		0		0% 0%													0%		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)					KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)
Akkujen valmistus	CCM 3.4	794		(f) 12% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								15%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	53		1% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten	CCM 8.2	41		1% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1%
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		888	14%		14% 0%	0%	0%	0%	0%								17%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		888	14%		14% 0%	0%	0%	0%	0%								17%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 5 561			86%														KEL = Taksonomiakelpoi nen; E/KEL = Ei taksonomiakelpoin en
Yhteensä		6 449	100%

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot

Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 miljoonaa euroa raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma.

Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly	Harm)
Taloudelliset toiminnat		Koodi (a) Pääomamen ot	Osuus pääomamenoista , vuosi 2024	Ilm as to nm uu tok se n h illi ntä	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	Ym pä ris tö n p ila an tum ine n	Kie rto tal ou s	Bio log ine n m on im uo to isu us	Ilm as to nm uu tok se n h illi ntä	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	Ym pä ris tö n p ila an tum ine n	Kie rto tal ou s	Bio log ine n m on im uo to isu us	Vä him mä ist as on su oja to im et	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkel poisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
Teksti		MEUR	%	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)		K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja		0	0%														0%
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%
Joista mahdollistavat toiminnat 0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	M
Joista siirtymätoiminnat		0		0% 0%													0%		T
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
				KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1	16		7% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1%
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5	8		3% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								3%
Akkujen valmistus	CCM 3.4	28		12% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								7%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten	CCM 8.2	6		3% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								2%
Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla	CCM 4.7	27		11% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								10%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		85	36%	36% 0%		0%	0%	0%	0%								23%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		85	36%	36% 0%		0%	0%	0%	0%								23%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		152	64%														KEL = Taksonomiakelpoinen;
E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen Yhteensä 237 100%

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat		Koodi (a) Toimintam enot	Osuus toimintamenoist a, vuosi 2024	Ilm as to hil nm lin uu tä tok se n	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	pil Ym aa pä ntu ris mi tö ne n n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log uo to ine isu n us	Ilm as to hil nm lin uu tä tok se n	Ilm as so to pe nm utu uu mi tok ne se n en	Ve si	pil Ym aa pä ntu ris mi tö ne n n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log uo to ine isu n us	Vä su him oja mä to ist im as et on	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1.) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
Teksti		MEUR	%	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)		K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja		0	0%														0%
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%
Josta mahdollistavat toiminnat		0		0% 0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	M
Josta siirtymätoiminnat		0		0% 0%													0%		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
				KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)
Akkujen valmistus	CCM 3.4	19		7% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								7%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	2		1% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten	CCM 8.2	1		0% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0%
Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla	CCM 4.7	10		4% KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								5%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		31	11%		11% 0%	0%	0%	0%	0%								12%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		31	11%		11% 0%	0%	0%	0%	0%								12%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		249	89%														KEL = Taksonomiakelpoinen; E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen
Yhteensä		280	100%

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1)

2.2.1 Siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva siirtymäsuunnitelma, jonka nimi on "Set for 30". Siinä scope 1 ja 2 -päästöt katsotaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Scope 3 -päästötavoitteita ei voida katsoa Pariisin sopimuksen mukaisiksi, koska ne eivät ole määrällisiä. Siirtymäsuunnitelma on Wärtsilän hallituksen hyväksymä. Wärtsilää ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelmansa scope 1 ja 2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tuotteiden osalta Wärtsilä asetti vuonna 2021 tavoitteeksi hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoamisen vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla nollahiilisillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän siirtymäsuunnitelma on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa, jonka ytimessä hiilineutraalius on.

Tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot ja toimet

Oman toiminnan hiilineutraaliustavoitteen kannalta tärkeimmät päästövähennysluokat (scope 1 ja 2 -päästöt) ovat seuraavat:

• Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen
• Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin
• Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien ostosopimusten muodossa.)
• T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen
• Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa
• Eri teknologioiden hyödyntäminen moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Tärkeimmät Wärtsilän tuotekehityksen hiilineutraaliutta (scope 3 -päästöt) tukevat toimet ovat seuraavat:

• Tuotteet ja palvelut: Innovatiiviset teknologiat ja elinkaariratkaisut, joilla saavutetaan hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt
• T&K: Kestävien, tulevaisuudessakin käyttökelpoisten teknologioiden kehittäminen
• Järjestelmätason ratkaisut: Kokonaishyötysuhteen parantaminen ja optimointi sekä päästöjen vähentäminen järjestelmätasolla
• Operatiiviset toimenpiteet: Kohti hiilineutraaliutta ja jatkuvaa ympäristösuorituskyvyn parantamista
• Kumppanuudet: Yhteistyö sidosryhmien kanssa ilmastoja ympäristötoimien edistämisessä

Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex) Oma toiminta:

• Vihreän sähkön kustannukset vuonna 2024: 112 TEUR (OpEx)
• Aurinkopaneelien asennukset vuonna 2024: Wuxi, 2. vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh), Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx)

Tuotteet:

Vuonna 2024 T&K-investoinnit olivat yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6% liikevaihdosta. Näistä investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&Kkulujen osuus pääomamenoista oli 20 miljoonaa euroa ja toimintamenoista 11 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n

kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen raportointiin).

On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten mukaisiksi.

Keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat

Wärtsilä katsoo, että yhtiön omaisuuseristä tai tuotteista ei aiheudu merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia, koska tuotteet ja ratkaisut on jo pitkään suunniteltu ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantolaitokset voidaan melko helposti muuttaa valmistamaan esimerkiksi nollahiilisiä polttoaineita käyttäviä tuotteita ja että myös itse tuotteita voidaan päivittää kestävien polttoaineiden käyttämiseksi. Wärtsilä ei näin ollen katso, että kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat vaarantaisivat yhtiön päästövähennystavoitteiden saavuttamisen.

Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen

Oma toiminta (scope 1 ja 2): Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi kasvihuonekaasupäästöjään 50 163 tCO2e perusarvosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä siirtymäsuunnitelman käynnistämisestä lähtien on 50% lopullisesta tavoitearvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita.

Tuotteet (scope 3): Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan.

2.2.2. Ilmastonmuutokseen liittyvät politiikat (E1-2)

Wärtsilän arvot ja periaatteet liittyen olennaisiin ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukseen sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, jotka koskevat

sen kaikkea toimintaa. Eettiset toimintaperiaatteet ovat vapaasti luettavissa yhtiön verkkosivuilla, ja niihin sisältyy myös ilmastonmuutosta käsittelevä osa:

"Wärtsilä tiedostaa, että ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia yhteiskunnassa ja kaikessa toiminnassamme. Olemme sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta kehittämällä teknologioita ja palveluita, jotka auttavat energia- ja merenkulkualaa siirtymään kohti hiilineutraaliutta, sekä vähentämällä oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä. Asetamme mitattavia päästövähennystavoitteita, jotka kattavat myös toimitusketjumme, ja seuraamme niiden toteutumista.

Pyrimme aktiivisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä investoimalla jatkuvaan tutkimukseen ja kehitykseen, tukemalla asiakkaitamme päästöjen vähentämisratkaisuissa, edistämällä energiatehokkuutta ja vihreän energian käyttöä sekä tekemällä ilmasto- ja ympäristönäkökohdat etusijalle asettavia valintoja. Teemme myös tarvittavia toimia sopeutuaksemme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin omassa toiminnassamme."

Tämä toimii perustana yhtiön pysyvälle tavoitteelle kehittää kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä minimoida oman toiminnan ympäristöjalanjälki. Wärtsilän näkökulmasta ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat näiden pyrkimysten ytimessä. Vastuu eettisten toimintaperiaatteiden sekä myös Wärtsilän laatua, ympäristöä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan (QEHS) politiikan toimeenpanosta on viime kädessä yhtiön johtokunnalla. Wärtsilän QEHS-politiikka, joka myös koskee yhtiön koko toimintaa, korostaa ympäristönsuojelun, tavoiteasetannan ja riskien vähentämisen merkitystä.

2.2.3 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva siirtymäsuunnitelma, "Set for 30", joka määrittelee kaksi tavoitetta ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat: Hiilineutraaliuden saavuttaminen omassa toiminnassa ja tuotevalikoiman tarjoaminen hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä.

Wärtsilän hiilestä irtautumisen keinot suhteessa omaan toimintaan Johtokunta hyväksyy hiilineutraaliussuunnitelmat vuosittain. Nämä toimet ovat Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin kirjatun ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen pääajurit. Tavoite kehittää hiilettömille polttoaineille valmis tuotevalikoima vuoteen 2030

mennessä ei luonnollisesti vielä näy konkreettisina päästövähennyksinä.

Scope 1- ja scope 2 -päästöjen osalta Wärtsilän hiilineutraaliussuunnitelmalle keskeisimmät päästövähennysluokat ovat seuraavat:

• Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen: Energiansäästöt perustuvat pääasiassa pienentyneeseen sähkön tai lämmön kulutukseen ja energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Hallitus asetti Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää energian absoluuttista kulutusta (GWh) vähintään 7%:lla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,5 GWh:n pysyvät energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta.
• Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin: Wärtsilä on vahvistanut ajoneuvoja koskevan politiikan, joka tukee vahvasti siirtymistä sähköajoneuvoihin. Politiikka koskee Wärtsilän omistamia ja liisaamia ajoneuvoja, kuten henkilö-, kuorma- ja pakettiautoja sekä nostureita ja trukkeja. Kaikkien toimipaikkojen on käytävä läpi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurinsa ja alettava varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen tulevaisuudessa. Monissa Wärtsilän toimipaikoissa valmistelut ovat jo käynnissä.
• Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit: Wärtsilä käyttää sähköä valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltokorjaamoilla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiin ja mahdollisesti myydä osa paikallisille energiayhtiöille. Monissa Wärtsilän toimintamaissa aurinkopaneelit ovat omavaraisuutensa ja takaisinmaksuaikansa vuoksi houkutteleva vaihtoehto. Vuonna 2024 esimerkiksi Wärtsilä Wuxissa, Kiinassa, asennettiin tehtaan katolle 300 kW:n aurinkovoimala (projektin 2. vaihe), joka tuottaa vihreää sähköä

päivittäisen toiminnan tarpeisiin. Japanissa sijaitsevassa Wärtsilän toimipisteessä rakennukseen asennettiin koko katon peittävät aurinkopaneelit, joiden tuottama sähkö kattaa noin 30–40% tehtaan koko sähkönkulutuksesta. Aurinkopaneeleja asennettiin vuonna 2024 lisäksi myös Khopolissa (Intiassa), Hattemissa (Alankomaissa), Kapkaupungissa (Etelä-Afrikassa), Bermeossa (Espanjassa) ja Frauenfeldissä (Sveitsissä). Wärtsilä on kehittänyt vihreän sähkön ostoille hankintamallin, jossa määritellään yhtiön lähestymistapa alkuperätakuiden (GO), uusiutuvan energian sertifikaattien (REC) ja kansainvälisten uusiutuvan energian sertifikaattien (I-REC) hankintaa varten. Vuonna 2024 Wärtsilä hankki alkuperätakuita Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Norjassa ja Alankomaissa. Lisäksi useat muutkin Wärtsilän toimipisteet käyttävät vihreää sähköä. Uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta oli 64% (58 525 MWh).

• T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen: Suomessa sijaitseva Sustainable Technology Hub käyttää polttoaineita pääasiassa moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöihin. Wärtsilä on tunnistanut ja toteuttanut energiansäästötoimenpiteitä esimerkiksi lyhentämällä moottoreiden käyntiaikaa testien yhteydessä.
• Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen: Tanskassa toimistokiinteistöä lämmitettiin aiemmin maakaasulla, jota käyttävät kattilat olivat tulossa käyttöikänsä päähän ja vaativat uusimista. Yhtiö halusi siirtyä kestävämpään lämmitysvaihtoehtoon, ja ratkaisuksi valittiin sähkökäyttöiset lämpöpumput. Lisäksi Wärtsilä Denmark ostaa sertifioitua vihreää sähköä, minkä ansiosta kaikki lämmitykseen Tanskassa käytettävä sähkö on CO2-neutraalia.
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa: T&K- ja tehdaskoeajot aiheuttivat vuonna 2024 Wärtsilän scope 1 -päästöistä 75%. Käynnissä on useita toimenpiteitä moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja tuloksia on jo nähtävissä. Wärtsilä saavutti merkittävän virstanpylvään kestävien polttoaineiden kehitystyössä

päättämällä uudesta investoinnista metanolin tutkimus- ja moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable Technology Hub -keskuksessa. Metanolilla ja muilla kestävillä polttoaineilla on tärkeä rooli merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä ja vihreän siirtymän nopeuttamisessa. Wärtsilä jatkaa myös teknologia- ja tuotekehitystyötään muiden kestävien polttoaineiden parissa, mukaan lukien ammoniakki ja puhdas vety.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Wärtsilällä on käytössä riskienhallinnan arvioinnit ja prosessit, joilla seurataan ja arvioidaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia yhtiön omaisuuseriin ja työntekijöihin. Tarvittaessa toteutetaan varotoimia, kuten Alankomaiden Kampenissa, jossa Wärtsilällä on varastossa hiekkasäkkejä valmiina tulvien varalta. Niiden käyttöä myös harjoitellaan, jotta henkilökunta osaa toimia tositilanteessa. Wärtsilällä on käytössä lämpörasituksen hallintaa koskevat ohjeet vastauksena lämpörasituksesta johtuvien sairauksien yleistymiseen. Ohjeissa painotetaan kuumuuden aiheuttamien riskien arvioinnin, nesteytyksen, viilennyslaitteiden ja ilmanvaihdon sekä asianmukaisten taukojen tärkeyttä. Lisäksi niissä listataan asiat, joista on sovittava ennen kuumatyön aloittamista asiakkaan toimipaikassa ja asiat, jotka on tarkistettava työn aikana. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat fyysiset riskit eivät kuitenkaan kokonaisuutena Wärtsilän arvion mukaan aiheuta tällä hetkellä merkittävää riskiä yhtiön toiminnalle.

Keskeiset toimet raportointivuoden aikana

• Vihreän sähkön ostaminen
• Aurinkopaneelien asennukset
• Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen
• T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen
• Investointi metanolin tutkimus- ja moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable Technology Hub -keskuksessa

Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 163 tCO2e perusarvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä

odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä yhteensä noin 49 837 tCO2e.

Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025.

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet kattavat Wärtsilän oman toiminnan globaalisti, ellei sijaintia ole erikseen mainittu, on aloitettu ja saatetaan loppuun vuoteen 2030 mennessä.

Toimien toteuttamisen vaatimien resurssien saatavuus ja kohdentaminen

Suunnitellut tulevat toimenpiteet:

• Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen
• Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin
• Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien ostosopimusten muodossa.)
• T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen
• Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa
• Uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämpö
• Päästökompensaatiot

Oma toiminta: Wärtsilän tarkoituksena on siirtyä vähitellen vihreän sähkön käyttöön kaikissa maissa, ottaen huomioon vihreän sähkön saatavuus eri markkinoilla. Aikataulu siirtymiselle kestäviin polttoaineisiin moottoreiden testauksessa riippuu vaihtoehtojen saatavuudesta ja hinnasta.

Tuotteet: Wärtsilän uusimmat markkina-analyysit antavat kuvan siitä, milloin eri polttoaineet tulevat saataville merenkulkualalla, ja niiden todennäköistä hintaa ennakoidaan mallinnustyökalun avulla. Wärtsilän arvion mukaan ensin käyttöön tulevat biopolttoaineet, joita valmistetaan ihmisten ja eläinten ravinnoksi kelpaamattomista orgaanisista raaka-aineista. Saatavuuden odotetaan kasvavan merkittävästi 2030-luvulla. Tähän kategoriaan sisältyvät dieselöljyn kaltaiset biopolttoaineet, biometanoli ja biometaani sekä myös bioetanoli, jota tuotetaan jo nyt merkittäviä määriä etenkin Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

Seuraavaksi saataville tulevat ns. siniset polttoaineet, kuten sininen ammoniakki. Ne valmistetaan fossiilisista polttoaineista, joiden sisältämä hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Prosessi on synteettisiä polttoaineita helpommin skaalautuva, ja siinä voidaan hyödyntää öljy- ja kaasuteollisuuden arvoketjun alkupään infrastruktuuria.

Vihreät synteettiset polttoaineet saadaan käyttöön merkittävissä määrin vasta 2030-luvun lopulta alkaen. Ne valmistetaan uusiutuvalla sähköllä tuotetusta päästöttömästä eli "vihreästä" vedystä, todennäköisesti enimmäkseen paikoissa, joissa on tarjolla runsaasti aurinko- ja tuulivoimaa.

Energiantuotantosovelluksissa vety on tällä hetkellä lupaavin ehdokas voimalaitosten Power-to-X (P2X) -polttoaineeksi. Keskeinen vihreään vetyyn liittyvä huolenaihe on se, kuinka kauan tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen ja riittävän tuotantovolyymin saavuttaminen vie.

Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex) Oma toiminta:

• Vihreän sähkön kustannukset vuonna 2024: 112 TEUR (OpEx)
• Aurinkopaneelien asennukset vuonna 2024: Wuxi, 2. vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh), Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx)

Tuotteet:

Vuonna 2024 T&K-investoinnit olivat yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6% liikevaihdosta. Näistä investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&Kkulujen osuus pääomamenoista oli 27 miljoonaa euroa ja toimintamenoista 10 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n

kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen raportointiin). Vuonna 2025 näiden pääomamenojen arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa euroa ja toimintamenojen 18 miljoonaa euroa.

On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten mukaisiksi.

2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelman, "Set for 30", scope 1 ja 2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet päätettiin ja yhtiön hallitus hyväksyi ne vuonna 2021. Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen lähtötasoksi määriteltiin noin 100 000 tonnia CO2-ekv. Tässä tarkastellut scope 2 -päästöt ovat markkinaperusteisia. Wärtsilä määritteli kasvihuonekaasupäästöjensä arvioinnin perusteella hiilineutraaliussuunnitelman, joka sisältää määrälliset vähennystavoitteet. Wärtsilä arvioi osana hiilineutraaliuskehitystään kunkin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteen ajoitusta ja kypsyyttä, riippuvuuksia eri hankkeista ja kustannusvaikutuksia. Vuonna 2024 keskiössä olivat alhaisen ja kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön osto, vähäpäästöiset ajoneuvot ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöihin käytetyn ajan lyhentäminen. Vuonna 2024 uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta oli 64%.

Johtokunta hyväksyi Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden edellyttämän energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää oman toiminnan absoluuttista energian kokonaiskulutusta (GWh) vähintään 7 %:lla (GWh) vuoden 2015 tasosta (428 GWh) vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön, eikä sitä koskevaan päätöksentekoon osallistunut sidosryhmiä. Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,52 GWh:n pysyvät energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta. Energiansäästö perustuu pääasiassa sähkön tai lämmön kulutuksen pienentymiseen ja energiatehokkuustoimien

toteuttamiseen. Energiansäästötavoite tukee kokonaisuutena edellä kuvatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä

Päästökategoria	Vähennystavoite	Vuoteen 2024 mennessä saavutettu päästövähennys
Scope 1 + 2	100%	50%

Laskentaperiaatteet:

Tiedot kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ne ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman toiminnan "Set for 30" -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä perusarvona käytetään kolmen vuoden keskiarvoa (2019–2021), koska siten päästöjen perusarvo saadaan edustavammaksi. Yksi syy kolmivuotisen keskiarvon käyttöön oli myös se, että näin pystyttiin paremmin ottamaan huomioon koronapandemian vaikutus liiketoimintaan. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

Tuotteiden osalta Wärtsilän vuonna 2021 asetettu "Set for 30" -tavoite merkitsee hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoamista vuoteen 2030 mennessä. Perusvuodella tai -arvolla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti hiilettömillä polttoaineilla, esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä, vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee Wärtsilän vastausta eettisissä toimintaperiaatteissa asetettuun haasteeseen "ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia". Yksi esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään kehittämä ja lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista. Kun polttoaineena on nesteytetty maakaasu (LNG), uusi versio tuottaa 50%:n kuormalla jopa 56% pienemmät

metaanipäästöt. Painotetulla keskiarvolla mitaten uusi teknologia voi vähentää metaanipäästöjä 41% vakiomallisen Wärtsilä 31DF -moottorin päästötasosta, joka on sellaisenaankin jo markkinoiden alhaisin. Puolueettomat tutkimukset osoittavat, että Wärtsilän nelitahtimoottorit edustavat maailmanlaajuisesti johtavaa teknologiaa metaanipäästöjen vähentämisessä.

Wärtsilän hallitus hyväksyi vuonna 2024 uuden tavoitteen, joka vastaa eettisten toimintaperiaatteiden kirjaukseen "ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia": toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 25% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Tavoitteen piirissä ovat suorat toimittajat (Tier 1) ja näiden scope 1 ja 2 -päästöt, jotka ovat sidoksissa Wärtsilän vastaanottamiin toimituksiin. Tavoite on suhteellinen siten, että lähtötaso määritellään Wärtsilään sidoksissa olevien kasvihuonekaasupäästöjen ja menojen mukaan. Vuoden 2024 lähtötasotiedot kerätään toimittajilta vuoden 2025 aikana. Tarkka seurantamenetelmä, jolla tavoitteen saavuttamista seurataan, on vielä kehitteillä. Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön. Tavoitetta asetettaessa otettiin huomioon sidosryhmien näkemyksiä esimerkiksi haastattelemalla valittuja toimittajia.

Wärtsilä ei ole asettanut tutkimustietoon perustuvia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöille mutta katsoo scope 1 ja 2 -päästöille asetetun tavoitteen olevan yhdenmukainen sen kanssa, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 °C:seen verrattuna esiteolliseen aikaan, huolimatta luotettavan tutkimusnäytön puutteesta. "Set for 30" -tavoitteet ovat riippumattoman tahon varmentamia. Jollei toisin mainita, tavoitteen asettamiseen ei ole osallistunut sidosryhmiä. Tavoitteiden asettamisessa ei tarkasteltu ilmastoskenaarioita.

Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen

Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 163 tCO2e perusarvosta, mikä vastaa yhtiön tavoitteita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä yhteensä noin 49 837 tCO2e. Scope 1 ja 2 -päästöt raportoidaan ja niitä seurataan neljännesvuosittain, jotta voidaan todeta, noudattaako edistyminen tavoitteita. Scope 1 ja 2 -päästöjen vähenemiseen vaikuttivat pääasiassa vihreän sähkön osto ja moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöjen aiheuttamien päästöjen vähentäminen. Energiansäästötavoitteen osalta vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettiin 14,52 GWh:n energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025 lopputavoitteesta.

Energiansäästötoimet raportoidaan verkkotyökalulla, ja konsernin kestävän kehityksen toiminto katselmoi ne vuosittain. Energiansäästötavoitteen toteutuminen on tällä hetkellä jäljessä alkuperäisistä suunnitelmista.

Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen tilanne ja odotetut

hiilestä irtautumisen keinot (oma toiminta)

Tietopiste	Arvo
Perusvuosi	Kolmen vuoden keskiarvo (2019–2021)
Perusarvo	Scope 1 + 2 yhteensä: 100 000 tCO2e* Scope 1: 55 000 tCO2e Scope 2: 45 000 tCO2e
Prosenttiosuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta	Scope 1: 100% Scope 2: 100% (markkinaperusteinen)
Vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettu päästövähennys	Scope 1: 17 934 tCO2e (33%) Scope 2: 32 229 tCO2e (72%) Scope 1 + 2 yhteensä: 50 163 tCO2e (50%)
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen	1%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin	3%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten ympäristökriteerit	40%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen	6%

Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen	3%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä polttoaineilla T & K- ja tehdaskoeajoissa	8%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämpö	7%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino: Päästökompensaatiot	32%

* Pyöristetty kolmen vuoden keskiarvo (2019–2021)

asettamisessa ei tarkasteltu ilmastoskenaarioita.

Laskentaperiaatteet:

Tiedot kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman toiminnan "Set for 30" -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä perusarvona käytetään kolmen vuoden keskiarvoa, koska siten päästöjen perusarvo saadaan edustavammaksi. Yksi syy kolmivuotisen keskiarvon käyttöön oli myös se, että näin pystyttiin paremmin ottamaan huomioon koronapandemian vaikutus liiketoimintaan. Tavoitteiden

Tiedot energiankulutuksen pienenemisestä kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin energiansäästötoimiin ja ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

2.2.5. Energiaa koskevat tiedot (E1-5)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	MWh / % / intensiteett i
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	80 483
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	67 121

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	35
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	44 202
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	191 841
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	76
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh)	2 782
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	1
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	57 026
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	2 231
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	59 257
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	23
Energian kokonaiskulutus (MWh)	253 879
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)	12 203
Kokonaisenergiankulutus, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (MWh) (kaikki kulutettu energia*)	253 879
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (kokonaisenergiankulutus liikevaihtoon suhteutettuna (MEUR)*)	39

* Kaikki Wärtsilän toiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittävälle alalle, NACE-koodi C28.1.1. - Moottorien ja turbiinien valmistus (pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit). Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 MEUR raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma.

Laskentaperiaatteet:

Kokonaisenergiankulutus sisältää sekä suoran että epäsuoran energiankulutuksen. Suora energiankulutus kattaa Wärtsilän tytäryhtiöiden kuluttaman polttoaineen. Polttoaineiden energiankulutus lasketaan käyttäen alempia lämpöarvoja (LHV = lower heating value). Alemmat lämpöarvot perustuvat myyjien

toimittamiin tietoihin tai polttoaineanalyyseihin moottorien testausta ja T&K-toimintaa varten, ja muun polttoaineenkulutuksen osalta lähteenä on Ison-Britannian ympäristö- elintarvike- ja maaseutuasioista vastaava ministeriö (Defra). Välillinen energiankulutus kattaa ostetun sähkön ja lämmön. Koska ostetun sähkön ja lämmön tuotannon tehokkuutta ei tunneta, energiamuunnos perustuu suoraan ostoarvoihin. Wärtsilän energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla. Raportoinnissa ei ole tehty oletuksia, ja energiankulutustiedot on kerätty koko konsernin käyttämällä kestävyysraportointityökalulla.

Energiamittausten menetelmät:

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön ja lämmönkulutus: Fossiilisista lähteistä peräisin oleva ostosähkö = Ostettu verkkovirta – uusiutuva sähkö – ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin oleva sähkö; Fossiilisista lähteistä peräisin oleva ostettu kaukolämpö = Ostettu kaukolämpö – uusiutuvista lähteistä peräisin oleva kaukolämpö.

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Fossiilisen energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus.

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus: Ydinenergian osuus kaikkien Wärtsilän toimintamaiden kokonaiskulutuksesta on määritetty AIB:n (Association of Issuing Bodies) ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n lähteisiin perustuen.

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus.

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön ja kaukolämmön kulutus.

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan sähkön kulutus: Oma sähköntuotanto aurinkopaneeleilla.

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta = Uusiutuvan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus. Uusiutumattoman energian tuotanto: Omaan sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt fossiiliset polttoaineet.

Energiaintensiteetti kuvaa oman kokonaisenergiankulutuksen suhdetta Wärtsilän kokonaisliikevaihtoon (MWh / MEUR). Wärtsilän energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla.

Kaikki energian kulutustiedot ilmoitetaan lähteittäin Wärtsilän kestävyysraportointityökalulla ja perustuvat joko laskutukseen tai mitattuihin arvoihin, lukuun ottamatta 0,2%:a energian kokonaiskulutuksesta, joka perustuu arvioon.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä (E1-6)

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
		Perusvuosi Vertailukelpoinen*	N	% (N / N – 1)**	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	55 000	n/a	37 066	n/a	49 000 (yhdistetty scope 1 ja 2)	0	n/a	n/a
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0%	n/a	0%
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt***
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)****	n/a	n/a	19 849	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)*	45 000	n/a	12 771	n/a	49 000 (yhdistetty scope 1 ja 2)	0	n/a	n/a
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt***
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)		n/a	88 938 000	n/a
1 Ostetut tavarat ja palvelut	n/a	n/a	2 008 600	n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)		n/a	10 000	n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu		n/a	82 900	n/a
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen		n/a	50 500	n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö		n/a	86 786 000	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)		n/a	88 994 916	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)		n/a	88 987 838	n/a

* Perusarvot perustuvat kolmen vuoden keskiarvoon (2019–21); pyöristetty luku. Vuodesta 2024 lähtien päästölaskentaraportointi sisältää alle 10 työntekijän yhtiöt, joita ei huomioitu perusvuoden laskelmissa.

** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida

*** Scope 2 ja 3 -päästöihin sovelletut päästökertoimet eivät erottele biomassan tai bioperäisen hiilidioksidin prosenttiosuutta

**** Tavoite perustuu markkinaperusteisiin scope 2 -päästöihin

***** 64% (58 525 MWh) Wärtsilän sähkön kokonaiskulutuksesta tuli uusiutuvista lähteistä oman tuotannon muodossa (aurinkopaneelit) ja ostosähkönä yhdessä sähkön kanssa ja siitä erikseen annettavien alkuperätakuun sertifikaattien (EAC) muodossa. Vihreän sähkön ostoista 92%:lle on hankittu itse sähköstä erillinen alkuperätakuun sertifikaatti (EAC) ja 8%:lle EAC-sertifikaatti on hankittu yhdessä sähkön kanssa.

Laskentaperiaatteet:

T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimia on määritetty erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja kertoimille on hankittu riippumaton varmennus (DNV). Lämpökattiloiden päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen perusteella. Tiedot mitataan tai kerätään erikseen kustakin Wärtsilän yhtiöstä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin raportointityökalulla.

Wärtsilä määrittää kasvihuonekaasuraportoinnin organisaatiorajat operatiivisen määräysvallan perusteella. GHG Protocolmääritelmän mukaisesti raportointiin sisältyvät ne toiminnot, joissa yhtiöllä on täysi toimintapolitiikkojen käyttöönottoa ja soveltamista koskeva määräysvalta. Raportoinnin ulkopuolelle on suljettu investointikohteet, kuten osakkuus- ja yhteisyritykset ja konserniin kuulumattomat tytäryritykset. Energiankulutuksen scope 1, 2 ja 3 -päästöt lasketaan Spheran Corporate Sustainability Software -työkalulla.

Scope 1 -päästöjen raportointi perustuu GHG Protocol -määritelmään ja kattaa kaikki Wärtsilän suorat kasvihuonekaasupäästöt.

Scope 2 -päästöjen raportointi perustuu GHG Protocol -määritelmään ja sisältää epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Wärtsilän kuluttaman sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta. Sähkön kulutuksen osalta sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päästökertoimien avulla ja markkinaperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan päästökertoimien jäännösjakaumilla, jos sellainen on saatavissa (Eurooppa ja USA), ja muissa maissa IEA:n päästökertoimilla. Kaukolämmön scope 2 -päästöt lasketaan Defran päästökertoimilla.

Scope 3 -päästöjen raportointi kattaa viisi kategoriaa: Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut, Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen, ja vuonna 2024 ensi kertaa Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö. 0,1% kasvihuonekaasujen scope 3 -päästöistä on laskettu ensisijaisista tiedoista.

Kategoria 1: Ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt on laskettu menoperusteisten tietojen perusteella. Ostettujen tavaroiden ja palveluiden rahallinen arvo kerrotaan alakohtaisella keskimääräisellä päästökertoimella, joka on saatu EXIOBASE-tietokannasta (v3.8.2). Menotiedot eritellään Wärtsilän sisäisten hankintakategorioiden mukaan ja kohdennetaan sopivimpaan EXIOBASE-tietokannan tuoteryhmäkategoriaan.

Kategoria 3: Energian käyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan IEA:n, MLC:n ja Defran päästökertoimilla.

Kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset: 7% lasketaan ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineen kulutukseen ja käytetyn polttoaineen päästökertoimiin perustuen. 93% lasketaan kaikkien erillisten kuljetusketjun osuuksien todellisten etäisyyksien ja raportoitujen ensisijaisten polttoaineiden päästökertoimien perusteella. Ostetun toimituslogistiikan osalta kuljetuspalvelujen päästölaskenta perustuu pääasiassa Global Logistics Emissions Councilin (GLEC) viitekehyksen, jota käytetään globaalisti logistiikkapäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Tiedon laatua parannetaan lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten päästötietojen avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä kuljetusmenoista, ja niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot.

Kategoria 6: Lentomatkojen päästöt perustuvat Wärtsilän matkatoimiston laskelmiin sekä Thrust Datan määrittämiin päästökertoimiin.

Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan raportointivuoden aikana myytyjen moottoreiden määrän, käyttötuntien, moottoritehon ja kuorman perusteella kerrottuna asianmukaisella päästökertoimella. Myytyjen moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina käyttövaiheen päästöinä. Lasketut elinkaaripäästöt ottavat huomioon vähenemän kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetissä moottorien 25 vuoden elinkaaren aikana. FuelEU Maritime -regulaatiossa määritettyjä vähennystavoitteita käytettiin määrittämään päästövähenemän tasoja vuoteen 2050 asti. Käytetyt päästökertoimet ovat:

Elinkaarenaikaiset CO2e-päästöt per kWh käytettyä polttoainetta Käyttöä edeltävät päästötekijät (Well to tank, WtT):

• LNG:lle, dieselöljylle ja metanolille käytetään Fuel EU maritime -asetuksen liitteessä II annettuja oletuspäästökertoimia.
• Energiasektorille myytävissä moottoreissa käytettävälle putkikaasulle laskettiin oma päästökertoimensa.

Käytönaikaiset päästötekijät (Tank to wake, TtW):

• Wärtsilä ylläpitää omille moottoreilleen käsikirjoja, joissa esitetään moottorin polttoaineenkulutus- ja päästötiedot (esim. CO2,kokonaishiilivetypitoisuus THC). THC kuvaa polttoaineen sisältämien hiilivetyepäpuhtauksien mitattua kokonaismäärää, ja sitä käytetään kaasukäyttöisten moottoreiden metaanipäästöjen määrittämiseen. Wärtsilän moottorit testataan ISO 8178 -standardin määrittelemissä vertailuolosuhteissa. Kullekin moottorimallille, polttoaineelle ja moottorikuormalle on saatavissa CO2e-tiedot. Muuntokertoimina käytetään IMOn meriympäristön suojelukomitean (MEPC) arvoja.
• Metaanipäästöjä tarkastellaan LNG-käyttöisissä moottoreissa: metaanin (CH4) lämmityspotentiaali (GWP) on 28 (yli 100 vuotta).

Raportoinnin ulkopuolelle suljetut Scope 3 -kategoriat:

Ulkopuolelle jätetty kategoria	Perustelu
5. Toiminnassa muodostuva	Laskettu, mutta osuus scope 3
jäte	-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
7. Työsuhteisten työntekijöiden	Laskettu, mutta osuus scope 3
työmatkaliikenne	-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät eivät ole Wärtsilälle olennaisia.
9. Kuljetukset tuotantoketjun	Laskettu, mutta osuus scope 3
loppupäässä	-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
10. Myytyjen tuotteiden jalostus	Wärtsilä ei myy puolivalmisteita. Wärtsilän tuotteita ei jatkojalosteta tuotantoketjun loppupäässä.
12. Myytyjen tuotteiden	Laskettu, mutta osuus scope 3
käsittely käyttöiän lopussa	-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.

13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	Wärtsilällä ei ole tuotantoketjun loppupäässä merkittäviä vuokrattuja omaisuuseriä, jotka raportoitaisiin konsernitasolla.
14. Franchising	Wärtsilä ei harjoita franchising toimintaa.
15. Investoinnit	Wärtsilällä ei ole investointeja, joista aiheutuu merkityksellisiä kasvihuonekaasupäästöjä.

Huomautus arvoketjun tietoja koskevista arvioista: Wärtsilä pyrkii jatkuvasti tarkentamaan tietoja lisäämällä scope 3 -päästöjen laskennassa käytettäviä ensisijaisia tietoja. Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut: Wärtsilä pyrkii muuttamaan laskentatavan menoperusteisesta ostettujen tuotteiden painoon perustuvaksi niin pian kuin ensisijaiset painotiedot on saatu riittävän tarkoiksi. Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu: Wärtsilä pyrkii keräämään logistiikkapalveluiden tarjoajilta lisää ensisijaisia tietoja, mutta tulokset riippuvat palveluntarjoajien raportointimahdollisuuksista.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

Energiaostoissa käytettävät sopimusvälineet

Sopimusvälineiden prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh)	74%
Yhdessä sähkön kanssa ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)	4 358 MWh
Erikseen ostetut alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)	51,936 MWh
Yhdessä sähkön kanssa ostettuihin sopimusvälineisiin liitettyjen energiamyyntien ja -ostojen prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh)	6%
Sähköstä erikseen ostettuihin sopimusvälineisiin liitettyjen energiamyyntien ja -ostojen prosenttiosuus sähkön kokonaiskulutuksesta (MWh)	68%

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasu intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna*	Vertailukelpoinen **	N	% N / N – 1**
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna (tCO2-ekv/milj. EUR)	n/a	13 800	n/a
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna (tCO2-ekv/milj. EUR)	n/a	13 799	n/a

* Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 MEUR raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma.

** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida.

Laskentaperiaatteet:

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti kuvaa kasvihuonekaasujen

kokonaispäästöjen (scope 1, 2 ja 3) suhdetta Wärtsilän kokonaisliikevaihtoon raportointivuonna (tCO2e/MEUR). Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

2.2.7. Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi,

päästöhyvitykset ja sisäinen hinnoittelu (E1-7, E1-8) Wärtsilä kehittää arvoketjussaan alan ensimmäistä alukseen asennettavaa hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS). Muualla kuin omassa arvoketjussaan Wärtsilä katsoo päästöhyvitysten oston viimesijaiseksi ratkaisuksi, jota käytetään sen jälkeen, kun kaikki muut keinot päästöjen vähentämiseksi tai välttämiseksi on käytetty. Jos päästökompensaatiot ovat

välttämättömiä, niitä varten valitaan luotettavien toimijoiden kanssa laadukkaita päästöjenvähennysprojekteja. Wärtsilä ei käytä sisäistä hiilipäästöjen hinnoittelua, eikä vuonna 2024 käytetty lainkaan päästöhyvityksiä.

2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2)

Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti ympäristön pilaantuminen Wärtsilän tuotteiden ilmapäästöistä (arvoketjun loppupää) sekä huolta aiheuttavat tai erityistä huolta aiheuttavat aineet Wärtsilän toimitusketjussa (arvoketjun alkupää) ja tuotteiden elinkaaren lopussa, jolloin ne puretaan ja käsitellään (arvoketjun loppupää) ovat olennaisia aiheita. Lisäksi huolta aiheuttavat tai erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat olennainen riski.

2.3.1. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät politiikat (E2-1)

Ympäristön pilaantumista koskeva lähestymistapa näkyy erityisesti Wärtsilän kahdessa julkisessa politiikassa, jotka ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla. Politiikat ovat johtokunnan hyväksymiä ja johtokunta kantaa myös viime kädessä vastuun niiden soveltamisesta. Hallituksen hyväksymät Wärtsilän eettiset toimintaperiaatteet sisältävät ympäristöä koskevan osuuden:

"Wärtsilä on sitoutunut jatkuvasti parantamaan tuotteidensa, ratkaisujensa ja toimintojensa ympäristösuorituskykyä. Meillä on yhteiskunnassa tärkeä rooli kestävän energiantuotannon ratkaisujen tarjoajana ja vihreän meriliikenteen kehityksen edistäjänä.

Ympäristön suojelemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi pyrimme lisäämään ympäristötietoisuutta, ehkäisemään luonnon pilaantumista, parantamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä korvaamaan ja minimoimaan vaarallisten aineiden käyttöä. Lisäksi arvioimme ja vähennämme toimintamme ympäristöriskejä ennakoivasti käytäntöjemme ja ohjeidemme mukaisesti, toteutamme varotoimia, raportoimme ympäristöasioista ja hoidamme ne asianmukaisesti."

Lisäksi Wärtsilän laatua, ympäristöä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa politiikassa todetaan seuraavasti: "Toimintamme ytimessä on ympäristön suojeleminen, asiakkaiden liiketoiminnan tukeminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Toimintamme ja ratkaisumme ovat turvallisia, luotettavia, tehokkaita ja ympäristömyötäisiä ja täyttävät viranomaisvaatimukset sekä muut niille asetetut vaatimukset." Nämä konsernin politiikat koskevat

kaikkia Wärtsilän työntekijöitä. Lisäksi eettisissä toimintaperiaatteissa todetaan, että Wärtsilä odottaa kaikilta toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan vastaavien periaatteiden noudattamista.

Lisäksi kaikkia Wärtsilän toimittajia sitovissa toimittajavaatimuksissa todetaan näin: "toimittajalla on oltava vähintään ympäristöjärjestelmä, joka täyttää kansainvälisen ISO 14001 -standardin tai uusimman EMAS-järjestelmän (Ecomanagement and Audit Scheme) vaatimukset." Tämä on pääasiallinen tapa ehkäistä poikkeamia ja hätätilanteita sekä hallita ja rajoittaa niiden vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, sillä ISOstandardi sisältää mm. ympäristöriskien hallintaa koskevia vaatimuksia. Huolta aiheuttavien aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden osalta Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset toimittajille edellyttävät toimittajavaatimusten lisäksi seuraavaa: "Wärtsilän on näiden määräysten täyttämiseksi vältettävä ja rajoitettava tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä tuotteissaan ja tiedotettava asiakkaille tuotteiden sisältämistä vaarallisista aineista. Näiden tietojen kerääminen on mahdollista ainoastaan Wärtsilän toimittajien avustuksella." Toisin sanoen yhteistyö toimittajien kanssa on tärkeää, jotta Wärtsilä pystyy hankkimaan kattavan ymmärryksen tuotteidensa sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Vaatimuksiin sisältyvät myös Wärtsilän Black & Grey -lista, josta toimittajat voivat todeta Wärtsilän käytössä rajoitetut ja kielletyt aineet. Listaa päivitetään jatkuvasti kaikkien huolta aiheuttavia aineita koskevien rajoitusten ja velvoitteiden noudattamiseksi. Vaatimuksissa ohjeistetaan, miten huolta aiheuttavat aineet tulee minimoida ja korvata turvallisemmilla Wärtsilän toimitusketjussa. Arvoketjun loppupäähän Wärtsilä pystyy vaikuttamaan ainoastaan tuotesuunnittelun kautta. Huolta aiheuttavien aineiden käytöstä poistamista ei vaadita suoraan, mutta sovellettavien määräysten noudattaminen luonnollisesti ohjaa siihen. Wärtsilän on samalla pyrittävä löytämään korvaavia vaihtoehtoja aineille, joiden käyttöä tulevaisuudessa mahdollisesti rajoitetaan.

2.3.2. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät toimet (E2-2, E2- 3)

Wärtsilä on jo kaksi vuosikymmentä ollut LNG-käyttöisten alusten propulsioteknologian merkittävä kehittäjä ja käyttöönottaja. Teknologia on merkittävästi vähentänyt päästöjä verrattuna aiempaan teknologiaan, kuten höyryturbiineihin ja raskaalla polttoöljyllä käyviin moottoreihin. Vuonna 2024, 70% Marinen

asiakkaille toimitettujen moottorien MW:sta olivat kykeneviä käyttämään puhtaampia kaasupolttoaineita. Energyn toimituksista osuus oli 91%. (Toimitukset sisältävät myös Wärtsilän myymät kahden yhteisyrityksen valmistamat moottorit. Yhteisyritykset ovat muutoin tämän raportin ulkopuolella.)

Wärtsilän tuotteiden elinkaari voi olla 30 vuotta ja jopa pidempi, joten ehdoton valtaosa niihin liittyvästä ympäristön pilaantumisesta tapahtuu asiakkaiden moottorien käytön aikana. Wärtsilä kehittää aktiivisesti tehokkaampia tuotteita, joiden pilaantumisvaikutus on aiempaa pienempi. Yhtiö kehittää ja parantaa myös monia nykyisiä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä teknologioita, esimerkiksi erittäin vähäpäästöisiä NOx-katalysaattoreita, jotka pystyvät poistamaan pakokaasuista typen oksidit kaikkein tiukimpienkin kansainvälisten päästövaatimusten edellyttämälle tasolle. Omassa toiminnassaan Wärtsilä noudattaa tiukasti paikallisia pilaantumista rajoittavia määräyksiä. Mahdolliset poikkeamat dokumentoidaan ja raportoidaan kattavasti ja korjataan mahdollisimman pikaisesti.

Wärtsilä seuraa aktiivisesti kansainvälistä päästösääntelyä, erityisesti Euroopan unionin, Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) määräyksiä. Lisäksi Wärtsilä on säännöllisesti yhteydessä asianomaisiin päättäjiin, joita informoidaan päästöjä vähentävän teknologian kehityksestä, jotta asetettavat uudet päästörajat olisivat teknologisesti mielekkäitä. Wärtsilä korostaa sitä, että pilaantumista tulee vähentää järjestelmätasolla ja tähän tulisi pyrkiä myös sääntelyssä.

Hyvä esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään kehittämä ja lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo ennestään tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista. Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytettäessä uusi versio vähentää metaanipäästöjä merkittävästi ja typen oksidien (NOx) päästöjä jopa 86% (50%:n kuormalla).

Kaikista Wärtsilän toimenpiteistä, jotka kehittävät yhtiön tarjoomaa eettisten toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti kestävämpää tulevaisuutta varten, yksi merkittävimmistä on vuonna 2021 asetettu vapaaehtoinen päästösitoumus "Set for 30", jonka mukaan yhtiön tuotevalikoiman tulee olla valmis hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Wärtsilä ei ole määritellyt täsmällistä tavoitetta pilaantumisen vähentämiselle, uudet kestävät polttoaineet tulevat vaikuttamaan positiivisesti kokonaispäästöjen vähentämiseen. Metanoli ja ammoniakki

vähentävät NOx-päästöjä sekä merkittävästi myös SOx- ja hiukkaspäästöjä verrattuna dieselöljyyn. Vedyltä odotetaan maakaasua vastaavia NOx-päästöjä, mutta esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt vähenevät dramaattisesti. Wärtsilä kehittää tuotteitaan näitä kestäviä polttoaineita varten, joskin siirtymän nopeus riippuu vihreän vedyn, metanolin ja ammoniakin saatavuudesta, ts. siitä, kuinka nopeasti niihin liittyvä infrastruktuuri kehittyy.

Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian kehityksen mukaan.

Wärtsilän tutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2024 yhteensä 296 miljoonaa euroa eli 4,6% liikevaihdosta. Selkeä valtaosa kokonaissummasta kohdistuu eri tavoin kestävämpien tuotteiden kehittämiseen. "Set for 30" -tavoitteeseen liittyvän T&K-ohjelman, ts. hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman kehittämisen, pääomamenot olivat 27 miljoonaa euroa ja toimintamenot 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 näiden pääomamenojen arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa euroa ja toimintamenojen 18 miljoonaa euroa. Näitä T&K-kuluja ei ole raportoitu erikseen Wärtsilän tilinpäätöksessä.

Huolta aiheuttaville tai erityistä huolta aiheuttaville aineille ei ole määritelty julkista tavoitetta, mutta Wärtsilä varmistaa, että toiminta täyttää kaikki näiden aineiden käyttöä rajoittavat määräykset. Yhtiö ei näe merkittäviä vaarallisiin aineisiin liittyviä mahdollisuuksia, joten sääntelyn noudattaminen katsotaan siltä osin riittäväksi. Pilaantumisen suhteen ei ole määritelty erillisiä tavoitteita, koska Wärtsilän strategisena painopisteenä on hiilineutraaliuskehitys. Kuten edellä on selostettu, kestäviin polttoaineisiin tähtäävän tutkimus- ja kehitystyön pitäisi kuitenkin johtaa myös ympäristön pilaantumisen vähenemiseen.

2.3.3. Wärtsilän omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista koskevat tiedot (E2-4)

Päästöt (t)	2024
Typen oksidit	440
Rikin oksidit	3
Kokonaishiilivedyt	76
Hiukkaset	4
VOC	15

Laskentaperiaatteet:

T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimet on määritetty erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja kertoimille on hankittu riippumaton varmennus. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia. Lämpökattiloiden päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen perusteella. Ajoneuvojen muut kuin kasvihuonekaasupäästöt lasketaan VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia käyttäen. Tiedot mitataan ja kerätään kussakin Wärtsilän yhtiössä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin raportointityökalulla.

3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset tiedot (S1-6)

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet – työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan eriteltynä

Henkilömäärä vuoden lopussa	2024
Yhteensä	18 913
Miehet	15 360
Naiset	3 553

Työsuhteisten työntekijöiden määrä niissä maissa, joissa Wärtsilällä on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10% sen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä

Maa	Henkilömäärä vuoden lopussa
Suomi	4 745

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot

sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan eriteltynä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä työsopimuksen ja sukupuolen mukaan vuonna 2024	Vakinaiset	Määräaikaiset Vaihtelevalla	työajalla
Yhteensä	17 166	1 290	457
Miehet	14 018	1 021	320
Naiset	3 148	268	137

Wärtsilästä raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

Wärtsilästä lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä
Vaihtuvuus	7,7%

Laskentaperiaatteet:

Työsuhteiset työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät: Wärtsilän työntekijöiden tiedot raportoidaan henkilömääränä raportointikauden lopussa. Pääasiallinen tietolähde on konsernin SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä. Alle yhdellä prosentilla (vaihtelee eri mittareiden mukaan) työsuhteisista työntekijöistä globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut työsuhdetiedot ovat puutteellisia. Heidän sukupuolijakaumansa, työsuhteen- ja -sopimuksen tyyppi on oletettu koko henkilöstön keskiarvoa vastaaviksi. Lähteneiden työntekijöiden määrät eivät sisällä arvioita henkilöistä, joiden palkkausta tai irtisanoutumista ei ole muodollisesti kirjattu järjestelmiin. Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot on jätetty pois tästä raportista.

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan jakamalla niiden työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai jotka kuolevat työsuhteessa ollessaan, vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden kokonaishenkilömäärällä raportointikauden lopussa.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1)

3.2.1. Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (S1-1)

Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, laatua, ympäristöä, työterveyttä ja työturvallisuutta (QEHS) koskevassa politiikassa sekä Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusdirektiivissä (EHS). Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaan

"Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme. Uskomme, että kaikki onnettomuudet voidaan ehkäistä edistämällä vahvaa työturvallisuuskulttuuria, parantamalla toimintaamme ja noudattamalla korkeatasoisia työterveys- ja -turvallisuusstandardeja.

Noudatamme työterveys-, työturvallisuus- ja suojausvaatimuksia, tunnistamme työturvallisuusriskit ennakoivasti ja raportoimme läheltä piti -tilanteista varmistaaksemme tehokkaat riskienhallintatoimenpiteet. Jokaisella on velvollisuus ja valtuudet

puuttua ja keskeyttää työ vaarallisissa tilanteissa. Noudatamme myös tiukkoja tuoteturvallisuusvaatimuksia varmistaaksemme asiakkaidemme ja loppukäyttäjiemme turvallisuuden.

Edistämme työntekijöidemme henkilökohtaista kasvua, hyvinvointia ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Ylläpidämme aktiivisin toimin terveellistä ja huolehtivaa työympäristöä, joka tukee päivittäisiä toimiamme ja edistää turvallista ja inklusiivista kulttuuria."

Johtokunta päivittää tarvittaessa ja hyväksyy eettiset toimintaperiaatteet ja QEHS-politiikan ja vastaa viime kädessä niiden toimeenpanosta. Eettiset toimintaperiaatteet hyväksyy lisäksi myös hallitus. Kaikkien työntekijöiden on suoritettava joka toinen vuosi pakollinen eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyvä koulutus. Lisäksi sekä eettiset toimintaperiaatteet että QEHS-politiikka ovat luettavissa Wärtsilän intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja niistä viestitään laajalti myös esimerkiksi tuotantotiloissa olevilla julisteilla.

Eettisissä toimintaperiaatteissa Wärtsilä myös sitoutuu kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja normeja, jotka on kirjattu International Bill of Human Rights -normikokonaisuuteen, Kansainvälisen työjärjestön julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Työterveys ja -turvallisuus sisältyy aiheena edellä mainittuihin normeihin, ja niiden kunnioittaminen tarkoittaa käytännössä työterveys- ja työturvallisuusvaarojen minimointia. Tähän liittyvä vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu monin tavoin, esimerkiksi avoimessa viestinnässä työntekijöiden ja yhtiön johdon välillä sekä useimmissa Wärtsilän yhtiöissä myös työsuojelutoimikunnissa. Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan lakisääteisiä vaatimuksia.

3.2.2. Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva vuorovaikutus työsuhteisten työntekijöiden kanssa (S1-2)

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän lisäksi Wärtsilä-yhtiöissä on käytössä paikallisen lainsäädännön edellyttämiä työsuojeluohjelmia. Niitä kehitetään yleensä yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajien muodostamissa työsuojelutoimikunnissa. Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä 84%:lla on työsuojelutoimikunta. Toimikunnan kokoonpanot,

kokoontumistiheys sekä toimikunnan päätösten tehokkuuden arviointi vaihtelevat yhtiöiden välillä ja perustuvat tunnistettuihin tarpeisiin. Paikallisten työsuojelutoimikuntien lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista joka toinen vuosi tehtävässä konserninlaajuisessa MyVoice-kyselyssä, säännöllisesti toteutettavissa Pulse-kyselyissä sekä tarpeen mukaan toteutettavissa turvallisuuskulttuuria koskevissa kyselyissä. Wärtsilässä toimii myös eurooppalainen yritysneuvosto.

3.2.3. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Työterveys ja -turvallisuus on osa kaikkien uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa. Basics of Health & Safety -verkkokoulutuksessa esitellään Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusasioihin liittyvät ohjeet ja toimintatavat, kuten Wärtsilän turvallisuussäännöt ja oikeus keskeyttää työ, sekä konsernin laajuisen WeCare-raportointijärjestelmän prosessi poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseksi. Basics of Health & Safety -kurssin suorittamisastetta seurataan kuukausittain. Työntekijöiden luottamusta Wärtsilän prosesseihin huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niihin puuttumiseksi mitataan joka toinen vuosi toteutettavan konsernin laajuisen MyVoicehenkilöstökyselyn väitteellä "Turvallisuusriskeihin puututaan yhtiössäni nopeasti". Vuoden 2024 kyselyssä 85% vastanneista vastasi myönteisesti tähän väitteeseen.

Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan lakisääteisiä vaatimuksia.

Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on pääsy Wärtsilä WeCare -järjestelmään, joka on työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten että positiivisten turvallisuushavaintojen raportointiin konserninlaajuisesti käytettävä sovellus. Jokainen raportoitu tapaus saatetaan automaattisesti vastuullisen linjaesihenkilön tietoon tutkimista ja mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten. EHShenkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat WeCaren kautta kerätyn tiedon ja analysoivat sitä alueellisella tasolla, liiketoiminnoittain ja koko konsernin tasolla.

3.2.4. Työterveys- ja työturvallisuustoimet (S1-4)

Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus, urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys. Vuoden 2024 toimenpiteitä olivat muun muassa:

• Otettiin käyttöön paranneltu Job Safety Analysis -digityökalu, joka tukee kenttähuollon riskiarviointeja asiakaskohteissa ja aluksilla. Tavoitteena on tehdä perusteellisempia riskiarviointeja yksinkertaisella tavalla ja hyödyntää Wärtsilän uusimpia turvallisuusohjeita.
• Kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi melunhallintaa koskeva konsernitasoinen ohje, jonka tarkoituksena on vähentää altistumista melulle.
• Kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi työturvallisuustietoisuutta parantava koulutus, One Winning Team, etulinjan työntekijöille ja heidän esihenkilöilleen. Wärtsilä jatkaa sitoutuneesti koulutusohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että kaikki etulinjan työntekijät suorittavat koulutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä.
• Lanseerattiin konsernitasoinen viitekehys paljon matkustavien työntekijöiden terveystarkastuksille. Yhtiö on sitoutunut jatkamaan ohjelmaa vuonna 2025 täydellisen kattavuuden varmistamiseksi.

Wärtsilä järjestää vuosittain työturvallisuuspäivän, jonka tarkoituksena on lisätä työturvallisuustietoisuutta, edistää työturvallisuutta ja -hyvinvointia parantavia tapoja, vahvistaa työturvallisuuskulttuuria ja juhlistaa siihen liittyviä onnistumisia. Kymmenes työturvallisuuspäivä järjestettiin 7.–13.10.2024. Teemana oli Mind your head eli "Suojaa päätäsi". Painopiste oli sekä pään suojauksessa että psykologisessa turvallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Konsernitason tapahtumia olivat esimerkiksi henkilöstötilaisuudet johtokunnan jäsenten kanssa ja keynotepuhe. Kukin Wärtsilän toimipaikka järjesti omien tarpeiden mukaista ohjelmaa, kuten turvallisuuskierroksia, asiantuntijakoulutuksia ja ensiapukoulutuksia.

Varsinaisissa loukkaantumistapauksissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan vuoksi Wärtsilällä ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista.

Wärtsilä pyrkii tarjoamaan kasvua, hyvinvointia sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tukevan, terveen työympäristön. Vuonna 2024 lanseerattiin uusi konsernin laajuinen Wellbeingviitekehys. Sen kuusi hyvinvoinnin eri osa-alueisiin liittyvää elementtiä liitetään olemassa oleviin prosesseihin ja käytäntöihin. Pääpaino vuonna 2024 oli tietyissä kohderyhmissä, paljon matkustavissa, johtoryhmissä sekä mielenterveysasioissa. Hyvinvoinnin hallintotapa ja keskeiset tulosindikaattorit määriteltiin ja toteutus suunniteltiin vuonna 2024. Uusi viitekehys auttaa Wärtsilää johtamaan ja mittaamaan hyvinvointia. Kehyksen toimenpiteiden suorittamiselle ei ole asetettu aikarajaa.

Työturvallisuuden toteutumista mitataan tunnusluvuin, joita ovat esimerkiksi tapaturmien määrä, tapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä, tapaturmataajuus, raportoitujen läheltä piti- ja vaaratilannehavaintojen määrä sekä johdon turvallisuuskierrosten määrä. Wärtsilä mittaa myös koko konsernin työterveys- ja työturvallisuuskoulutusohjelman suorittamisastetta. Ne Wärtsilän yhtiöt, joissa on työsuojelutoimikunta, seuraavat omaa kehitystään ja toteuttavat vaadittavat toimenpiteet työsuojeluprosessien tehostamiseksi paikallisesti. Työturvallisuusasioita seurataan liiketoiminnoissa ja yhtiöissä kuukausittain, ja tulokset käsitellään Wärtsilän johtokunnassa.

Työterveys- ja työturvallisuusasioita johdetaan Wärtsilässä useilla organisaatiotasoilla. Kunkin liiketoiminnon johtoryhmä varmistaa hallintajärjestelmäkehyksen toteutumisen viestinnän, edistämisen, tuen ja vaikuttamisen kautta. Liiketoimintojen johtoryhmät asettavat QEHS-tavoitteet ja seuraavat säännöllisesti hallintajärjestelmien toimivuutta ja tuloksia. Linjajohto on vastuussa EHShallintajärjestelmien toimeenpanosta omissa toiminnoissaan sekä EHS-asioihin liittyvistä operatiivisista toimista. Linjaesihenkilöillä on kokonaisvastuu, ja he ovat tilivelvollisia alaisuudessaan työskentelevien työterveydestä ja -turvallisuudesta. Kussakin Wärtsilän yhtiössä on vastuullinen EHS-päällikkö, joka tukee työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien politiikoiden, prosessien ja toimenpiteiden paikallista toimeenpanoa. Liiketoimintojen EHSorganisaatiot ovat vastuussa sekä konserni- että paikallistason toimenpiteistä. Konsernin kestävän kehityksen toiminto laatii yhdessä EHSS-ryhmän (Environment, Health, Safety, Security) kanssa kaikki asianmukaiset työntekijät kattavat konsernitason ohjeet ja koulutukset ja päättää työskentelytavoista. Wärtsilän

johtokunta on viime kädessä vastuussa vaadittavien resurssien osoittamisesta työsuojelutoimintaan sekä asianmukaisten konsernitason tavoitteiden asettamisesta.

Wärtsilä asettaa merkittävien ympäristönäkökohtien sekä EHSriskien ja -mahdollisuuksien perusteella EHS-tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista ottaen huomioon Wärtsilän QEHS-politiikan, strategian, auditointiraportit, lakisääteiset ja muut vaatimukset, tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, operatiiviset ja liiketoiminnalliset vaatimukset sekä sidosryhmien palautteen. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä vaaroja tunnistetaan ja riskejä arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle tavoitteelle laaditaan EHS-toimintasuunnitelma, jonka asianmukainen johtoryhmä hyväksyy. EHS-toimintasuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti ja niitä päivitetään, jos toiminnassa, tuotteissa, palveluissa tai toimintaolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

EHS-tavoitteita asetetaan eri organisaatiotasoilla: konserni-, liiketoiminta-/liiketoimintayksikkö- ja tytäryhtiötasolla. Wärtsilän johtokunta hyväksyy kaikki konsernitason tavoitteet ja ohjelmat. Konsernitason tavoitteita voidaan soveltaa suoraan liiketoimintoihin, yksiköihin tai tytäryhtiöihin tai soveltamisesta voidaan päättää tapauskohtaisesti.

Wärtsilän työntekijöillä ja yhteistyökumppaneilla on vastuu ja oikeus keskeyttää työ havaitessaan tilanteen, joka vaarantaa henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja/tai muiden ihmisten turvallisuuden. Wärtsilä on sitoutunut tämän oikeuden kunnioittamiseen estämällä vastatoimet oikeutta käyttäviä kohtaan.

Tämän toiminnan tarkkojen kustannusten ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä toiminta on osa satojen Wärtsilän työntekijöiden työtehtäviä.

3.2.5. Työturvallisuustavoite (S1-5)

Johtokunta on asettanut konsernin pitkän aikavälin tavoitteeksi nolla tapaturmaa Wärtsilän omille työntekijöille yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti. Tavoite osoittaa yhtiön pitkäjänteistä sitoutumista turvallisuuskulttuurin lujittamiseen ja edellyttää toimenpiteitä kaikilta Wärtsilän yhtiöiltä, liiketoiminnoilta ja työntekijöiltä. Työntekijöiden edustajat eivät olleet suoraan mukana asettamassa tavoitetta tai seuraamassa tavoitteen toteutumista konsernitasolla. Työsuojelutoimikunnissa yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajat kehittävät yhteistyössä paikallisia työsuojeluohjelmia paikallisten olosuhteiden perusteella. Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä 84%:lla on työsuojelutoimikunta.

Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1.

3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, tiedot (S1-14)

Wärtsilän tytäryhtiöiltä vaaditaan sekä QEHS-politiikan että EHSdirektiivin mukainen johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmien keskeisiä komponentteja ovat toiminnan lainmukaisuus, työterveysja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja minimointi, henkilöstön koulutus, tehokkaat ohjelmat ja ohjeet ja niiden toimeenpano, sattuneiden poikkeamien kirjaaminen ja selvittäminen, hätätilanteiden hallinta sekä työterveys- ja työturvallisuustason jatkuva parantaminen. Vuoden 2024 lopussa 74 Wärtsilä-yhtiöllä oli ISO 45001 -standardin mukaan sertifioitu työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmä. Järjestelmien piirissä on noin 89% Wärtsilän henkilöstöstä.

Tapaturmien tyypit ja suhdeluvut sekä työhön liittyvät kuolemantapaukset	2024
Omien työsuhteisten työntekijöiden ja muiden Wärtsilän tiloissa työskentelevien työntekijöiden työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0
Omien työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	81
Omien työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien osuus/miljoona työtuntia	2,20

Laskentaperiaatteet:

Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien lukumäärä: Työtapaturma, joka johtaa johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, lääketieteellinen hoito pois lukien ensiapu. Työmatkan aikana sattuneet loukkaantumiset eivät sisälly kirjattaviin työtapaturmiin. Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien osuus ilmaisee kaikkien kirjattavien loukkaantumisten määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1)

3.3.1. Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka (S1-1) Wärtsilän lähestymistavassa ammatilliseen kasvuun rohkaistaan työntekijöitä tunnistamaan omaa kehitystä tukevia tekijöitä, asettamaan kehitystä tukevia tavoitteita ja hakemaan mahdollisuuksia kehittyä. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys liittyvät erottamattomasti Wärtsilän ammatillista kasvua koskevaan lähestymistapaan, sillä kaikilla on oikeus oppia uusia taitoja, kehittää uraansa ja kasvaa ammatissaan. Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa on ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien kunnioittamista koskevan osion lisäksi osio oikeudenmukaisista työsuhdekäytännöistä:

"Edistämme tasavertaisia mahdollisuuksia ja luomme monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön, jossa kaikkien panos otetaan huomioon. Noudatamme oikeudenmukaisia ja tasapuolisia palkitsemisperiaatteita, joissa huomioidaan maantieteellisten toiminta-alueidemme erityispiirteet.

Työntekijämme valitaan ansioiden, osaamisen, potentiaalin ja tehtävään sopivuuden perusteella. Panostamme jatkuvasti henkilöstömme kehittämiseen.

Wärtsilä ei hyväksy kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua eikä väkivaltaa missään muodossa. Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työympäristön, jossa ei syrjitä ketään rodun, etnisen tai kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn, sukupuolisen suuntautuneisuuden, vakaumuksen, vamman, iän tai uskonnollisen tai poliittisen mielipiteen perusteella."

Eettiset toimintaperiaatteet ovat luettavissa Wärtsilän intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja kaikkien työntekijöiden on suoritettava periaatteisiin liittyvä koulutus vähintään joka toinen vuosi. Johtokunta vastaa viime kädessä eettisten toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Mahdollisesta toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi.

Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Ylennyksen saaneiden osuus Wärtsilässä oli 7,4% vuonna 2024, mikä viittaa siihen, että työntekijät voivat edistää uraansa ja kehittää taitojaan sisäisesti. Ylennysten lisäksi työntekijät voivat siirtyä liiketoiminnosta tai toiminnosta toiseen uransa edistämiseksi. Organisaatioiden välinen liikkuvuus vuonna 2024 oli 1,2%.

Laskentaperiaatteet:

Ylennyksen saaneiden osuus: Ylennykseksi katsotaan työntekijän eteneminen organisaation sisällä. Tähän liittyy usein korkeampi asema, suurempi vastuu ja korkeampi palkka. Teknisesti ylennyksestä seuraa korkeampi vaativuustaso. Ylennyksen saaneiden osuus on yhtä kuin raportointivuoden aikana ylennettyjen työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä.

Organisaatioiden välinen liikkuvuus: Tarkoittaa työntekijän siirtymistä organisaatiosta toiseen. Se sisältää siirrot liiketoimintojen ja toimintojen välillä mutta ei niiden sisällä (esim. siirto liiketoimintayksiköstä toiseen saman liiketoiminnan sisällä ei sisälly tähän). Organisaation sisäinen liikkuvuus on yhtä kuin raportointivuoden aikana organisaatiosta toiseen siirtyneiden työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä.

3.3.2. Wärtsilän kuulemisstrategia (S1-2)

Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa edellytetään jatkuvaa avointa vuoropuhelua yhtiön johdon ja työntekijöiden välillä. Tavoitteena on, että työntekijät voivat avoimesti keskustella linjaesihenkilönsä kanssa asioista, jotka liittyvät esimerkiksi taitojen ja uran kehittämiseen. Henkilöstöjohtajalla on kokonaisvastuu vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa, tähän liittyvän toiminnan varmistamisesta ja tulosten tiedottamisesta johtokunnalle.

Vuorovaikutuksen tehokkuutta yhtiön työvoiman kanssa arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä, joka sisältää viisi keskeistä tulosmittaria (vuorovaikutus, hyvinvointi, inkluusio, sitoutuminen ja yleiskokemus) sekä 25 edistävää teemaa (kuten viestintä, yhteistyö, eettinen toiminta sekä kasvu ja kehitys). Edistävien teemojen kautta myös johtajuutta arvioidaan ja pisteytetään kokonaisuutena.

Vuoden 2024 MyVoice-henkilöstökyselyn vastausprosentti oli 88%. Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi oli 82%.

Kyselyn tulosten perusteella linjaesihenkilöiden vastuulla on toteuttaa toimintasuunnitelmia ja aloitteita yhdessä tiimiensä kanssa. Tavoitteena on puuttua huolenaiheisiin ja parantaa myönteisesti arvioituja osa-alueita entisestään. Aloitteiden edistymistä seurataan myös vuosittaisilla Pulse-kyselyillä, millä varmistetaan mitattavissa olevien parannusten toteutuminen ja henkilöstön motivaation kasvu.

3.3.3. Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Wärtsilän henkilöstöä kehotetaan tuomaan esille kaikki epäilemänsä eettisten toimintaperiaatteiden ja niitä tukevien muiden politiikoiden ja ohjeiden rikkomukset. Epäillyt väärinkäytökset tulee ensisijaisesti raportoida omalle linjaesihenkilölle, mutta henkilöstö voi ilmoittaa epäilyksistään myös muilla tavoin, kuten raportoimalla millä tahansa kielellä ulkoisesti ylläpidetyn Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tai suoraan lakitai Compliance-toiminnolle. Mahdollisesta eettisten toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi. Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan.

3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat toimintasuunnitelmat ja resurssit (S1-4)

Työnantajalupaus

Wärtsilä julkisti vuonna 2024 työnantajalupauksena (Employee Value Proposition, EVP), "Fuel Your Power", jonka tarkoituksena on edistää kestävää, ihmislähtöistä työympäristöä, jossa yksilön kehittyminen ja organisaation menestys kulkevat käsi kädessä. Wärtsilä palkkaa vuosittain yli 3 000 työntekijää työmarkkinoilta, joilla kilpailu parhaista tekijöistä on kovaa, joten erottuminen haluttuna työpaikkana on erittäin tärkeää. Työnantajalupaus toimii kokonaisvaltaisena viestintäkehyksenä, joka sitoo tavoitejohtamisen, ammatillisen kasvun sekä hyvinvoinnin kaltaiset tärkeät osa-alueet selkeäksi sitoumukseksi sekä nykyisiä että tulevia työntekijöitä kohtaan. Sen tarkoituksena on houkutella, sitouttaa ja pitää huippuosaajia ja varmistaa organisaation pitkän aikavälin menestys. Työnantajalupauksen kahden tärkeimmän elementin, kasvun ja vaikutuksen, tukena on kovat faktat, jotka tähdentävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen ja

mielekkääseen vaikuttamiseen – nämä ovat kriittisiä tekijöitä, kun osaajia palkataan ja sitoutetaan Wärtsilään. Vuoden 2024 MyVoice-henkilöstökyselyn tulosten mukaan 81% kaikista työntekijöistä haluaa pysyä Wärtsilällä yli kolme vuotta. Tulos on 14,8 prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi ja koko vertailuryhmän paras tulos tällä alueella.

Suoritustason ja kasvun johtaminen

Wärtsilässä tavoitejohtamisella pyritään tukemaan liiketoiminnan menestystä

• asettamalla tulostavoitteita, jotka ovat linjassa organisaation strategisten tavoitteiden kanssa
• arvioimalla edistystä, poistamalla esteitä ja ryhtymällä tarvittaessa toimenpiteisiin
• varmistamalla jatkuva vuoropuhelu ja palaute
• kehittämällä henkilöstön tietämystä, taitoja ja kykyjä.

Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointiprosessi liittää yhtiön The Wärtsilä Way -strategian ja liiketoiminnan strategiset prioriteetit tiimien ja yksilöiden tuloksiin ja kehitykseen. Prosessi käynnistyy vuoden alussa tulos- ja kehitystavoitteiden asettamisella. Linjaesihenkilö ja työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät tiimin ja koko liiketoiminnan menestykseen. Kaikilla on oikeus tietää, mitä heiltä työssään odotetaan ja mitä hyvät tulokset tarkoittavat. Tavoitteiden asettamisen jälkeen keskusteluja käydään ja palautetta annetaan läpi vuoden, kunnes vuoden lopussa suoritetaan tulos- ja kehitysarviointi. Tarkasti määritellyt kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat (henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista kehittämään taitojaan ja osaamistaan.

Vuonna 2024 pyrittiin kehittämään tavoitejohtamisen laatua parantamalla vuotuista prosessia (esim. lisäämällä ammatilliseen kasvuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyviä elementtejä) sekä kehittämällä johtamiskyvykkyyttä vaikuttavalla koulutuksella. Vuonna 2023 Wärtsilä uudisti myös tapaa, jolla puututaan alisuoriutumiseen, ja otti käyttöön suoritustason parantamissuunnitelmaan liittyvän prosessin.

Tammikuussa 2024 käynnistettiin korkean suorituskyvyn kulttuurin johtamiseen keskittyvä ohjelma. Ohjelman pääkohderyhmään

kuuluvat 2 500 linjaesihenkilöämme. Heidän välityksellään ohjelman keskustelut ja harjoitukset käydään myös heidän tiimeissään. Ohjelma koostuu useista vuorovaikutteisista työpajoista, joista yksi keskittyy ammatilliseen kasvuun. Vuoden 2024 loppuun mennessä yli 2 000 linjaesihenkilöä oli osallistunut ohjelmaan ja saanut oppia tulosjohtamisesta ja ammatillisen kasvun tukemisesta tiimeissä. Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2025, minkä jälkeen se otetaan osaksi yhtiön perehdytyskäytäntöjä.

Vaikuttavan johtajuuden rakentaminen

Wärtsilän johtamismalli tukee yhtiön strategista kasvua kuvaamalla johtajalta toivottavaa käytöstä. Malli käsittää kolme aluetta ja 15 oikeanlaista johtamiskäyttäytymistä. Se ohjaa Wärtsilän johtajien toimintaa erilaisissa yhteistyö-, viestintä- ja johtamistilanteissa.

Johtamismallia koskeva verkkokurssi on kaikkien Wärtsilän työntekijöiden saatavilla 12 kielellä. Kurssi on pakollinen linjajohdolle, ja tähän mennessä sen on suorittanut 89% linjaesihenkilöistä. Kurssin tavoitteena on vahvistaa johtamista varmistamalla, että johtajat ymmärtävät mallin perinpohjaisesti ja osaavat soveltaa toivottua johtamiskäyttäytymistä.

Tärkeimmät johdolle tarkoitetut kehitysohjelmat, Orchestrator, Accelerator ja Wärtsilä Leader, tukevat keskeisesti johtamiskäyttäytymisen jalkauttamista käytäntöön ja toivotun johtamisosaamisen hankkimista.

Vuonna 2024 jatkettiin johtamismallin käyttöönottoa kaikissa keskeisissä henkilöstökäytännöissä. Malli on integroitu Wärtsilän 360-johtajuusarviointiin, osaamisenarviointiprosessiin sekä tulos- ja kehitysarviointiprosessiin. Wärtsilä haluaa olla työantajana sekä nykyisten että tulevien työntekijöiden kärkivalinta. Siksi osaamisen johtamisen käytäntöjä kehitetään yhtiössä jatkuvasti. Vuonna 2024 osaamisen arvioinnin prosessimme kattoi 1 160 ylemmän johdon edustajaa ja yksittäistä henkilöä, joista 8% tunnistettiin avainosaajiksi. Avainosaajissa sukupuolten monimuotoisuus on korkeampi kuin kaikilla arvioiduilla; naisia on 35% (28,8%) ja miehiä 65% (71,2%). Vuonna 2024 painopisteinä olivat prosessien laatu, linjaesihenkilöiden osaamisen rakentaminen seuraajasuunnittelussa sekä vaikuttavien osaamisen johtamisen käytäntöjen, esimerkiksi sisäisen uraliikkuvuuden, toteutus.

Oppivan organisaation rakentaminen

Oppivassa organisaatiossa kaikki organisaation jäsenet ovat sitoutuneita uuden oppimiseen, vanhasta luopumiseen, tiedon jakamiseen ja toiminnan parantamiseen. Wärtsilä tähtää kohti tätä pysyäkseen kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ja voidakseen innostaa ihmisiä todella merkityksellisiin ja vaikuttaviin tuloksiin. Yhtiö kannustaa työntekijöitään oppimaan uutta ja kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Oppiminen on jatkuva prosessi, jota kuvaa 70-20-10-periaate: 70% oppimisesta tapahtuu tekemällä, 20% muilta oppimalla ja 10% opiskelemalla.

MyVoice-henkilöstökyselyn väitteeseen "Minulla on hyvät mahdollisuudet oppia ja kehittyä tässä yhtiössä" myönteisesti vastanneiden osuus on erittäin suuri. Väitteeseen myönteisesti vastanneiden osuus on kasvanut johdonmukaisesti ja noussut 21,3 prosenttiyksiköllä vuosina 2020–2024. Wärtsilän työntekijöistä 80% on väitteen kanssa samaa mieltä tai vahvasti samaa, mikä on 6,9 prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi tulos. Yhtiön pyrkimykset kehittyä oppivaksi organisaatioksi tuottaa selviä tuloksia, mitä työntekijät arvostavat.

Kehitysohjelma Grow – Building our Learning Organisation on ollut keskeisessä roolissa, kun Wärtsilässä on yhdessä kehitetty ymmärrystä siitä, millainen oppiva organisaatio on ja miten yritys voi tukea psykologista turvallisuutta, kasvuajattelua, palautekulttuuria ja jatkuvaa parantamista. Vuoden 2024 loppuun mennessä ohjelmaan oli osallistunut yhteensä 537 työntekijää.

Vuonna 2023 otettiin käyttöön jatkuvan parantamisen Wärtsilä Continuous Improvement (WCI) -malli. WCI-malli pohjautuu arvoille, periaatteille, menetelmille ja tuloksille. Kyseessä on ajattelutapa, jossa halutaan jatkuvasti löytää parempia tapoja palvella asiakkaita. Vuoden 2023 lopussa otettiin käyttöön WCI Foundation -koulutusohjelma, johon kuuluu 11 kaikille Wärtsilän työntekijöille suunnattua verkkokurssia. Tarkoituksena on tutustua jatkuvan parantamisen malliin ja ajattelutapaan. Vuoden 2024 alussa käyttöön tuli johtajille suunnattu WCI Transformation -koulutusohjelma. Sen seitsemän verkkokurssia syventävät jatkuvan parantamisen tietoja ja pureutuvat periaatteiden soveltamiseen käytännössä. Vuoden 2024 loppuun mennessä 8 490 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Foundation -verkkokurssit ja 3 042 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Transformation verkkokurssit.

Vuonna 2024 Wärtsilä jatkoi valmentavan ja mentoroivan johtamisen kehittämistä, millä edistetään kasvua ja kehittämistä arvostavaa avoimuuden kulttuuria, ja tietoista panostusta aiheeseen. Valmentava ja mentoroiva johtaminen tuo organisaatiolle monia etuja. Wärtsilä odottaa, että se esimerkiksi auttaa ihmisiä vapauttamaan omaa henkilökohtaista kehityspotentiaaliaan, rakentaa suhteita ja yhteistyötä kollegoiden kesken, edistää rajat ylittävää tiedon siirtoa, ruokkii johtajuutta ja ammatillista kasvua sekä laajentaa organisaation sisäisiä ammatillisia verkostoja. Vuonna 2024 Wärtsilän sisäisten valmentajien määrä oli noin 50, ja noin 150 paria on käynyt valmennusprosessin läpi. Vuonna 2024 oli kolme muodollista mentorointiohjelmaa, joihin osallistui 157 mentori/mentoroitavaparia. Lisäksi 21 mentoroitavaa osallistui Catalystryhmämentorointiohjelmaan, jossa johtokunnan jäsenet toimivat mentoreina.

Wärtsilän henkilöstön taitoja ja osaamista kehitetään entisestään konserninlaajuisen Competence Management -kehyksen avulla, jonka uudistettu osaamisluettelo rakennetaan vuosina 2025–2026. Kehystä hyödynnetään useissa Wärtsilän henkilöstöprosesseissa. Esimerkiksi kehitystavoitteita asetettaessa työntekijät voivat arvioida osaamistaan ja siten tunnistaa kehitystarpeita sekä niitä vastaavia kehitysmahdollisuuksia. Tätä tarkoitusta varten vuosina 2025–2026 rakennetaan Career Management -kehys. Career Management -kehys tukee linjajohtoa työntekijöiden uratoiveita koskevissa keskusteluissa ja työntekijöitä tulevaisuuteen katsovien, etuihin ja tarpeisiin pohjautuvien urakehityssuunnitelmien laatimisessa. Visualisoimalla dynaamisia urapolkuja työntekijät voivat tunnistaa eri vaihtoehtoja uransa edistämiseksi: vertikaalinen, lateraalinen tai diagonaalinen urakehitys. Tämä on Wärtsilälle tärkeää, sillä urakehitysmahdollisuuksien tarjoaminen on oleellista osaavien tekijöiden pitämiseksi.

Wärtsilässä järjestettiin vuonna 2024 yhteensä 16,3 koulutustuntia työntekijää kohden. Muodollisen koulutuksen keskimääräiset kustannukset työntekijää kohden olivat 647 euroa vuonna 2024. On kuitenkin syytä huomata, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen sijasta päivittäisen työskentelyn ohessa. Wärtsilälle on kunnia asia, että työntekijöille tarjotaan 70-20-10 periaatteen mukaisesti laajalti oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Suurin osa oppimisesta tapahtuu muualla kuin luokkahuoneessa, joten sitä ei voi mitata perinteiseen tapaan koulutustunteina tai -päivinä. Tarkkojen kustannusten ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä monet työntekijät osallistuvat edellä kuvattuihin ohjelmiin ja toimintaan osana työtehtäviään.

Työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten eli tässä yhteydessä syrjinnän ehkäiseminen pohjautuu Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin. Mahdollisesta toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi. Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Vuonna 2024 ei raportoitu ainuttakaan todellista, korjaamista vaativaa syrjintätapausta.

3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva tavoite (S1-5)

Tarkasti määritellyt kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat (henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa todetaan, että "panostamme jatkuvasti henkilöstömme kehittämiseen". Yhtiön uusi julkinen pitkän aikavälin tavoite on saada 100% kohdehenkilöstöstä henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien piiriin. Tavoitteen laati henkilöstöhallinnon johtoryhmä, ja johtokunta hyväksyi sen elokuussa 2024. Työntekijöiden edustajia ei ollut mukana asettamassa tavoitetta eikä heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan.

Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1.

3.3.6. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat tiedot (S1-13)

Tulos- ja urakehitysarvioinnit	2024
Kattavuus työntekijöistä (% kokonaishenkilömäärästä)	96
Miehet (% miesten määrästä)	97
Naiset (% naisten määrästä)	95

Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kattavuus kohdehenkilöstöstä	2024
Kattavuus (% kohdehenkilöstöstä)	57,8

Miehet (% miespuolisesta kohdehenkilöstöstä)	57,7
Naiset (% naispuolisesta kohdehenkilöstöstä)	58,1

Koulutustunnit / työntekijä	2024
Kaikki työntekijät	16,3
Miehet	17,0
Naiset	13,6

3.3.7. Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)

Sukupuolten välinen palkkaero	-0,23%
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön (CEO) ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde*	43,6/1

*Työntekijöiden ansiodatasta puuttuvat luontoisedut, eläkkeet ja ylityökorvaukset.

3.3.8. Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä, sekä sakot,

rangaistukset ja vahingonkorvaukset (S1-17)
Syrjintätapausten lukumäärä	0

Syrjintävalitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta

Syrjintävalitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille

1

0

Syrjinnän perusteella maksettujen olennaisten sakkojen, 
seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä 0

Laskentaperiaatteet:

Tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi:

• Prosessi käynnistyy vuoden alussa tulos- ja kehitystavoitteiden asettamisella. Linjaesihenkilö ja työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät tiimin ja koko liiketoiminnan menestykseen. Tulos- ja kehitystavoitteista sovitaan yhdessä, ja ne kirjataan SuccessFactors-sovellukseen.
• Tavoitteiden asettamisen jälkeen keskusteluja käydään ja palautetta annetaan läpi vuoden. Esimerkiksi kommentit, palaute ja mahdolliset muutokset voidaan kirjata SuccessFactors-sovellukseen.
• Prosessi päättyy vuoden lopussa suoritettavaan tulos- ja kehitysarviointiin. Arvioinnin aluksi työntekijä täyttää SuccessFactors-sovelluksessa itsearvion, jossa hän arvioi suoritustaan vuoden aikana. Tämän jälkeen käytävässä keskustelussa arvioidaan tulostavoitteita ja keskustellaan edistymisestä kehitystavoitteiden suhteen.

Henkilökohtainen kehityssuunnitelma: Yksi tulos- ja kehitysprosessikeskustelujen tuloksista on henkilökohtainen kehityssuunnitelma, joka sisältää tarkasti määritellyt, kehitystarpeisiin pohjautuvat kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat. Kaikkia kannustetaan laatimaan pitkän aikavälin suunnitelma, joka kattaa osaamisen, taitojen ja uran kehittämisen liiketoimintastrategian ja omien tavoitteiden mukaisesti. Wärtsilällä kehittämistä ohjaa 70-20-10-malli, mikä tarkoittaa, että työntekijöiden kehittyminen tapahtuu muodollisten koulutusten ja ohjelmien (10% oppimisesta) lisäksi myös epämuodollisesti muilta oppimalla (20% oppimisesta) ja työn ohessa (70% oppimisesta). Suurin osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa. Työntekijäkohtaisten koulutuspäivien seuraamisessa keskitymme muodollisten koulutusten ja ohjelmien mittaamiseen, sillä työn ohessa ja muilta tapahtuvaa oppimista on vaikea mitata. Tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin kattavuus: Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi kattaa kohdehenkilöstön. Prosessin edistymistä ja loppuun suorittamista seurataan Wärtsilän SuccessFactorsissa (Wärtsilän henkilöstötietojärjestelmä). Prosessin loppuun suorittamisen aikaraja kuluvan vuoden tavoitteenasetannalle ja edellisen vuoden tavoitteiden arvioinnille on kunkin vuoden helmikuun loppu.

Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kattavuus: Kullakin kohdehenkilöstöön kuuluvalla, Wärtsilän palveluksessa ennen 30. syyskuuta aloittaneella työntekijällä tulisi olla henkilökohtainen kehityssuunnitelma osana tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessia. Kattavuusprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla: (Kohdehenkilöstön työntekijät, jotka ovat suorittaneet prosessin ja joilla on vähintään yksi kirjattu kehitystavoite / raportointivuonna aktiiviset työntekijät, joilla prosessi on aloitettu edeltävänä vuonna) * 100.

Tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin ja henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kohdehenkilöstö: Oletuksena Wärtsilän aktiiviset työntekijät koko konsernissa osallistuvat tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessiin. Seuraavat työntekijäryhmät eivät kuulu kohdehenkilöstöön: harjoittelijat, tuotantotyöntekijät, 30. syyskuuta jälkeen palkatut työntekijät, työntekijät, joilla ei ole pääsyä SuccessFactorsiin, pitkällä poissaolovapaalla olevat työntekijät (jos työntekijä on pitkällä poissaolovapaalla, tavoitteet asetetaan, kun työntekijä palaa töihin) ja yhtiön palveluksesta lähtevät työntekijät.

Koulutustunnit: Muodolliset koulutustunnit raportoidaan Wärtsilän oppimisen hallintajärjestelmään (WeLearn).

Koulutuskustannukset: Muodollisen koulutuksen ja kehittämistoimien kustannukset työntekijää kohden lasketaan seuraavalla kaavalla: koulutuskustannukset / työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä. Kustannukset ilmoitetaan euroina.

Sukupuolten välinen palkkaero: Lasketaan seuraavalla kaavalla: (Miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso – naispuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso) / (Miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso) * 100.

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön (CEO) ja kaikille työsuhteisille

työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde: Lasketaan seuraavalla kaavalla: Yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuinen kokonaisansio / työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten kokonaisansioiden mediaani (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö).

Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, lukumäärä sekä sakot, rangaistukset ja vahingonkorvaukset: Lukujen tietolähde on Wärtsilän compliancetoiminto.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät (ESRS S2)

3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva politiikka (S2-1)

Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti "Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme." Lisäksi toimintaperiaatteissa todetaan, että Wärtsilä odottaa toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan vastaavien periaatteiden noudattamista. Siten Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat periaatteet ulottuvat myös yhtiön toimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijöihin. Toimintaohjeet on hyväksytty hallituksen toimesta ja ne ovat saatavilla Wärtsilän verkkosivuilla.

Vuorovaikutuksesta arvoketjun työntekijöiden kanssa toimintaperiaatteissa todetaan seuraavaa: "Rakennamme luottamusta kaikkien sidosryhmiemme kanssa antamalla selkeää, rehellistä ja tarkkaa tietoa. Edistämme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme ja työntekijöidemme kanssa." Toimintaperiaatteet ovat myös linjassa kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa seuraavasti: "Olemme sitoutuneet kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja standardeja, jotka on määritelty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa.

Pyrimme tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia toiminnassamme ja liikesuhteissamme."

3.4.2. Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2- 2)

Vuorovaikusta Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien kanssa kuvataan osassa 1.5 Sidosryhmävuorovaikutus. Toimittajaarviointien yhteydessä Wärtsilän toimitusketjunhallinnan henkilöstö tekee läheistä yhteistyötä toimittajien edustajien kanssa. Työsuojeluasiat kuuluvat keskusteluiden ja arviointien piiriin, mutta käytössä ei ole muodollista prosessia, joka koskee suoraa vuorovaikutusta arvoketjun työntekijöiden kanssa.

3.4.3. Prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi (S2-3)

Wärtsilän anonyymi, ulkoisesti hallinnoitu verkkopohjainen ilmoituskanava on myös toimittajien, konsulttien ja muiden työssään Wärtsilän kanssa toimivien osapuolten käytettävissä. Wärtsilä ei kuitenkaan pysty varmistamaan, että kanava on arvoketjun työntekijöiden kaikilla työpaikoilla käytettävissä ilman verkkoyhteyttä tai että he ovat tietoisia kanavasta ja luottavat siihen tapana tuoda esiin huolenaiheita tai tarpeita ja saada ne käsitellyksi. Ilmoituskanava löytyy Wärtsilän julkiselta verkkosivustolta. Compliance-toiminto seuraa kanavaa jatkuvasti, ja kaikki tapaukset tutkitaan sisäisten prosessiemme mukaisesti. Prosessit vaihtelevat tapaustyypeittäin. Prosessin vaiheet ovat:

• 1. Raportin ottaminen vastaan ja arviointi
• 1. Tutkinta
• 1. Päätöksenteko
• 1. Korjaavat toimenpiteet

Wärtsilä edistää tapahtuneiden tapaturmien korjaamista vaatimalla toimittajia suorittamaan heihin sovellettavan lain mukaiset korjaavat toimenpiteet. Tämän laajempia mahdollisuuksia arvioida korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta ei ole. Arvoketjun työntekijöitä ei ole ollut mukana kehittämässä ilmoituskanavaa tai seuraamassa sen tehokkuutta. Koskien arvoketjun työntekijöiden ilmoituskanavan käyttöä, vaikka ei ole politiikkaa mikä suojaisi heitä vastatoimilta, suojaus on olemassa mahdollisuutena raportoida anonyymisti.

3.4.4. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit (S2-4)

Toimitusketjun hallinnan kategoriatiimit vastaavat toimittajien hallinnasta ja työturvallisuusasioiden arvioinnista. Työturvallisuusarvioinneista vastaavat toimittajayhteistyön kehitysinsinöörit, jotka ovat kategoriatiimien jäseniä. Tällä hetkellä toimittajayhteistyön kehitysinsinöörejä on yli 60. Liiketoimintayksiköiden ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijat tukevat heitä tarvittaessa. Koska Wärtsilän toimitusketjun hallintatoiminto suorittaa työturvallisuusarvioinnit osana toimittajavaatimusten noudattamisen varmentamisprosessia (SCA), työturvallisuusarvioinnin nimenomaisia kustannuksia on mahdoton määrittää.

Wärtsilän toimintamalli arvoketjun asianmukaisten työterveys- ja työturvallisuusprosessien ja -käytäntöjen edistämisessä ja ylläpidossa perustuu pääosin SCA-prosessiin, jonka avulla vastuullinen kategoriahankintatiimi varmistaa, että Wärtsilän toimittajavaatimuksia noudatetaan. Vuodesta 2024 lähtien toimittajavaatimusten varmentamiskysely on sisältänyt tapaturmaja läheltä piti -tietoihin, työntekijöiden osaamiseen ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Wärtsilän eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat toimitusketjun hallintahenkilöstöä kiinnittämään toimittajien luona vieraillessaan erityistä huomiota toiminnan turvallisuuteen ja nostamaan tekemänsä havainnot esille toimittajan johdon kanssa. Wärtsilän jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja palvelut menoista vuonna 2024 on 67%) kuuluu toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja luokittelun piiriin. Vuonna 2024 93% hankintakustannuksista kuului luokittelun piiriin.

Wärtsilän tavoitteena ja odotettuna lopputuloksena on varmistaa asianmukainen työterveys- ja työturvallisuusasioiden (OHS) johtaminen toimittajakannassa valitsemalla kriteerit täyttäviä toimittajia ja jos tämä ei toteudu valintahetkellä, toimittajalle annetaan mahdollisuus parantaa prosessejaan siten, että ne täyttävät Wärtsilän vaatimukset. Siten toimittajia kannustetaan myönteisiin muutoksiin OHS-asioiden johtamisessa. Toteutettavat muutokset toimittajan OHS-prosesseissa ja -käytännöissä vaihtelevat kulloinkin sen mukaan, mitä toimittajan on tehtävä Wärtsilän vaatimusten täyttämiseksi. Toimittajavierailulla tai -auditoinnissa ilmenneistä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä riskeistä viestitään viiveettä toimittajan johdolle, jolta edellytetään korjaavia toimenpiteitä. Havainnot ja niiden seurantatoimet kirjataan auditointi- tai arviointiraportteihin tai WeCarejärjestelmään. Jos toimittaja ei tilaisuuden saatuaankaan täytä Wärtsilän vaatimuksia, toimittajan yhteistyö Wärtsilän kanssa lopulta katkaistaan. Wärtsilä ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty varmistamaan, että käytettävissä on aina prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan työterveys- ja työturvallisuustapausten korjaaminen sen arvoketjussa, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita. Wärtsilä ei toteuttanut vuonna 2024 toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen työperäiseen loukkaantumiseen tai sairauteen sen toimitusketjussa lukuun ottamatta asianmukaisen hoidon järjestämistä kaikille Wärtsilän hallinnoimilla työmailla tapahtuville urakoitsijoiden loukkaantumisille. Muista kuin yrityksen urakoitsijoista Wärtsilällä ei ole keinoja saada tietoa mahdollisista loukkaantumisista tai kuolemantapauksista toimitusketjussaan.

Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin viitataan yleisissä toimitusja hankintaehdoissa, jotka sisältävät myös muita OHSvelvollisuuksia. Ehdot sisältyvät jokaiseen ostotilaukseen. Lisäksi Wärtsilän toimittajavaatimukset, jotka on pitkälti sisällytetty myös toimittajasopimuksiin, ovat luettavissa Wärtsilän julkisilla verkkosivuilla. Vaatimuksissa esitetään kaikki toimittajan työterveys- ja työturvallisuusjohtamiselle asetettavat vaatimukset, esimerkiksi seuraavat:

• Toimittajan on tuettava ja kunnioitettava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia ja tuettava Kansainvälisen työjärjestön määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia.
• Toimittajalla on oltava sertifioitu (ISO 45001) työterveysja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä, tai tämän puuttuessa toimittajalla on oltava käytössään työterveysja työturvallisuusjohtamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat, mukaan lukien ajantasainen, toimeenpantu turvallisuussuunnitelma. Näiden olemassaolo varmistetaan jokaisen toimittajan kohdalla.
• Toimittajan on hoidettava työnantajavelvoitteensa.
• Toimittajalla on oltava kompleksisille laitteille asennus- ja käyttöönotto-ohjeet, joihin sisältyy selkeät turvallisuusohjeet.
• Toimittajalla on oltava käytössä riittävät ja täysin toimintakunnossa olevat turvalaitteet työntekijöiden ja omaisuuden suojelemiseksi.
• Toimittajan on varmistettava, että sen työntekijöillä on riittävä osaaminen, jotta he pystyvät suorittamaan tehtävänsä turvallisesti ja toimia oikein hätätilanteissa.
• Toimittajan on varmistettava, että tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan ja että raporttien pohjalta ryhdytään asianmukaisiin toimiin.
• Toimittajan on oltava tietoinen paikallisista työterveys- ja työturvallisuuslaeista ja -määräyksistä, seurattava niiden kehitystä ja pystyttävä osoittamaan niiden noudattaminen.

3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet (S2-5) Wärtsilän jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja palvelut menoista vuonna 2024 on 67%) kuuluu toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja luokittelun piiriin. Vuonna 2024 93% hankintakustannuksista kuului luokittelun piiriin. Toimittajan luokittelu on voimassa kolme vuotta, ellei sen suorituskyky laske tai tapahdu muita olennaisia muutoksia. Keskitetty toimitusketjun hallintatiimi tekee tavoitteiden asettamista varten ehdotuksen keskeisistä tulosindikaattoreista ja tavoitteiden laskentalogiikasta konsernin toimittajahallintatoimikunnan hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen keskeiset tulosindikaattorit annetaan tiedoksi koko toimitusketjun hallintaorganisaatiolle, joka asettaa niiden pohjalta tavoitteet tiimeille ja yksittäisille työntekijöille. Toimitusketjun tuloksia seurataan kuukausittain useilla tasoilla: globaaleissa kategoriatiimeissä, konsernin toimitusketjuhallinnan foorumissa, paikallisissa kategoriatiimeissä ja liiketoimintayksiköiden organisaatioissa. Kun Wärtsilän omissa toimitiloissa tai Wärtsilän hallinnoimassa projektikohteessa, kuten avaimet käteen -voimalatoimitusprojektissa, työskentelee ulkoista työvoimaa, Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen käytännöt koskevat myös näitä työntekijöitä. Heidän on muun muassa

raportoitava WeCare-alustan kautta vaarallisista tilanteista, läheltä piti -tilanteista ja poikkeamista.

Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus, urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi urakoitsijoita koskeva kestävän kehityksen tavoite: "Nolla urakoitsijatapaturmaa: tavoitteenamme on pienentää urakoitsijoiden tapaturmataajuutta (TRIF) vuosittain". Kyseessä on jatkuva, pitkän aikavälin tavoite. Tarkoituksena on pienentää kokonaistapaturmataajuutta, jotta Wärtsilä voi täyttää eettisten toimintaperiaatteidensa sitoumuksen tarjota "työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme." Tavoitteen perusvuosi on 2024 ja perusarvo TRIF on 5.01 (34 kirjattavaa työtapaturmaa).

Arvoketjun työntekijöitä ei ollut mukana asettamassa tavoitetta eikä heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan tai kehityskohteiden tunnistamiseen saavutettujen tulosten perusteella.

Urakoitsijan määritelmä on: "Yritys tai henkilö, joka ei ole Wärtsilän työntekijä ja joka suorittaa työtä Wärtsilän lukuun Wärtsilän toimitiloissa tai Wärtsilän valvonnan alaisuudessa asiakkaan tiloissa tai työmaalla". Määritelmä käsittää myös muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka täyttävät edellä annetut kriteerit.

Urakoitsijat suorittavat pääasiassa tuotanto- tai palvelutöitä Wärtsilän tehtaissa, korjaamoissa ja varastoilla tai heidät on määrätty projekteihin Wärtsilän asiakkaiden toimipaikoilla. Lisäksi ulkopuoliset työntekijät toimittavat huoltopalveluita Wärtsilän toimitiloissa tai esimerkiksi tiedonhallintaan, taloushallintaan, tekniseen suunnitteluun tai projektinhallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Työntekijät palkataan vuokratyöyritysten kautta tai he ovat Wärtsilän urakoitsijoiden työntekijöitä. Työsopimukset voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia.

Laskentaperiaatteet:

Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä

(urakoitsijoiden TRI): Urakoitsijalle tapahtuva työtapaturma, joka johtaa johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, lääketieteellinen hoito pois lukien ensiapu. Työmatkan aikana sattuneet loukkaantumiset eivät sisälly kirjattaviin työtapaturmiin. Wärtsilän edustaja raportoi urakoitsijoiden vammat WeCare-työkalulla. Joillakin urakoitsijoilla on pääsy työkaluun, ja he voivat raportoida tapauksista itse, mutta Wärtsilä on aina vastuussa WeCare-työkalun kautta tapahtuvasta raportoinnista.

Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien osuus (urakoitsijoiden TRIF) ilmaisee urakoitsijoiden kaikkien kirjattavien tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika. Paikalliset tytäryhtiöt tai Energy-liiketoiminnan projekteissa projektiorganisaatio vastaavat urakoitsijoiden työtuntien kirjaamisesta. Urakoitsijoiden TRIF-lukua tarkastellaan vuosittain edellisvuoden tuloksiin nähden.

Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

VIISIVUOTISKATSAUS

Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty IFRS-tilinpäätösstandardeissa. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos, vertailukelpoinen oikaistu EBITA, liiketoiminnan rahavirta ja nettovelkaantumisaste, ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos ja nettovelkaantumisaste, ovat myös Wärtsilän taloudellisen tuloksen tavoitteita. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään tilinpäätösstandardien tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.

MEUR	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	6 449	6 015	5 842	4 778	4 604
josta Suomen ulkopuolella %	98,4	98,3	99,2	98,5	97,9
Vienti Suomesta	2 466	2 060	1 975	1 845	1 702
Henkilöstö keskimäärin	18 110	17 666	17 482	17 461	18 307
josta Suomessa	4 187	3 957	3 808	3 687	3 706
Tilauskanta	8 366	6 694	5 906	5 859	5 057
Tietoja konsernin tuloslaskelmasta
Poistot ja arvonalentumiset	131	193	263	162	174
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	12	9	6	3	3
Vertailukelpoinen liiketulos	694	497	325	357	275
prosentteina liikevaihdosta %	10,8	8,3	5,6	7,5	6,0
Liiketulos	716	402	-26	314	234
prosentteina liikevaihdosta %	11,1	6,7	-0,4	6,6	5,1
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA	712	518	349	388	308
prosentteina liikevaihdosta %	11,0	8,6	6,0	8,1	6,7
Rahoitustuotot ja -kulut	-29	-37	-6	-18	-43
Tulos ennen veroja	687	364	-32	296	191
prosentteina liikevaihdosta %	10,7	6,1	-0,5	6,2	4,2
Tilikauden tulos	507	269	-58	193	133
prosentteina liikevaihdosta %	7,9	4,5	-1,0	4,0	2,9
Tietoja konsernin taseesta
Pitkäaikaiset varat	2 581	2 551	2 558	2 539	2 427
Lyhytaikaiset varat	4 928	4 247	3 997	3 982	3 706
Myytävänä olevat omaisuuserät	184	5	54	2	99

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		2 525	2 225	2 136	2 315	2 177
Määräysvallattomien omistajien osuus		6	8	12	8	11
Korolliset velat		766	858	949	973	1 327
Korottomat velat		4 264	3 713	3 489	3 227	2 648
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat		132		22		68
Oma pääoma ja velat yhteensä		7 694	6 803	6 608	6 523	6 232
Tietoja konsernin rahavirtalaskelmasta
Liiketoiminnan rahavirta		1 208	822	-62	731	681
Investointien rahavirta		-149	-138	-151	-128	-55
Rahoituksen rahavirta		-323	-308	-289	-580	-44
Bruttoinvestoinnit		170	149	161	143	117
prosentteina liikevaihdosta	%	2,6	2,5	2,8	3,0	2,5
Tutkimus- ja kehitysmenot		296	258	241	196*	153
prosentteina liikevaihdosta	%	4,6	4,3	4,1	4.1*	3,3
Osingonjako		259**	188	153	142	118
Tunnuslukuja
Tulos/osake (EPS), laimentamaton	EUR	0,85	0,44	-0,11	0,33	0,23
Tulos/osake (EPS), laimennettu	EUR	0,85	0,44	-0,11	0,33	-
Osinko/osake	EUR	0,44**	0.32	0,26	0,24	0,20
Osinko/tulos	%	51,5**	73.2	-234,9	73,2	88,2
Korkokate		12,3	9,2	7,3	15,0	7,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	23,7	13,9	0,1	9,7	7,1
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	21,3	12,3	-2,6	8,6	5,8
Omavaraisuusaste	%	37,4	37,0	35,3	38,6	38,1
Nettovelkaantumisaste		-0,31	0,02	0,23	0,00	0,18
Oma pääoma/osake	EUR	4,29	3,78	3,62	3,92	3,68
Nettokäyttöpääoma (WCAP)	MEUR	-787	-169	179	-100	257

Tunnusluvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat.

* Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan muutosta tutkimus- ja kehitysmenojen määrittelyssä.

** Hallituksen esitys.

KVARTAALITUNNUSLUKUJA

MEUR	10–12 /2024	7–9 /2024	4–6 /2024	1–3 /2024	10–12 /2023	7–9 /2023	4–6 /2023	1–3 /2023	10–12 /2022
Tilauskertymä
Marine	918	902	901	916	844	902	771	744
Marine Power									693
Marine Systems									126
Energy	1 335	553	705	774	868	679	750	744	646
Portfolio Business	239	348	248	234	144	207	166	252	173
Yhteensä	2 491	1 803	1 854	1 924	1 856	1 787	1 687	1 739	1 638
Tilauskanta tilikauden lopussa
Marine	3 409	3 289	3 155	3 008	2 808	2 751	2 535	2 493
Marine Power									2 273
Marine Systems									434
Energy	3 413	2 803	3 120	3 033	2 693	2 620	2 548	2 483	2 376
Portfolio Business	1 544	1 491	1 332	1 252	1 192	1 222	1 165	1 177	823
Yhteensä	8 366	7 583	7 607	7 294	6 694	6 594	6 249	6 153	5 906
Liikevaihto
Marine	847	739	759	708	759	671	701	669
Marine Power									589
Marine Systems									207
Energy	817	804	617	452	720	613	633	645	856
Portfolio Business	190	175	179	162	165	168	120	151	118
Yhteensä	1 854	1 718	1 556	1 321	1 644	1 452	1 454	1 465	1 770
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	3	4	3	2	2	2	3	1	3
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA	214	181	180	137	182	130	113	93	99
prosentteina liikevaihdosta	11,5	10,6	11,6	10,4	11,1	8,9	7,8	6,4	5,6
Poistot ja arvonalentumiset	-21	-38	-37	-35	-45	-34	-81	-33	-56
hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot	-5	-5	-5	-5	-5	-5	-5	-5	-5
Vertailukelpoinen liiketulos	209	177	176	132	177	125	108	88	93
prosentteina liikevaihdosta	11,3	10,3	11,3	10,0	10,8	8,6	7,4	6,0	5,3

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
yhteensä	20	15	-8	-5	-49	-8	-42	4	-56
Liiketulos	229	192	168	127	128	117	66	92	37
prosentteina liikevaihdosta	12,4	11,2	10,8	9,6	7,8	8,0	4,5	6,3	2,1
Rahoitustuotot ja -kulut	-11	-2	-8	-9	-8	-9	-12	-8	-2
Tulos ennen veroja	219	190	160	118	120	107	53	84	35
Tuloverot	-58	-47	-43	-32	-24	-25	-24	-23	-7
Tilikauden tulos	161	144	117	86	96	82	30	61	28
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,27	0,24	0,20	0,14	0,16	0,14	0,05	0,09	0,05
Bruttoinvestoinnit	59	37	39	36	51	31	35	32	49
osakkeet ja yrityshankinnat					1
Liiketoiminnan rahavirta	437	296	216	258	389	213	75	145	51
Nettokäyttöpääoma (WCAP) tilikauden lopussa	-787	-501	-420	-329	-169	43	134	105	179
Henkilöstö tilikauden lopussa
Marine					10 794 10 702 10 817 10 657 10 602 10 530 10 441 10 369
Marine Power									9 157
Marine Systems									1 584
Energy	5 669	5 639	5 571	5 460	5 430	5 416	5 380	5 342	5 320
Portfolio Business	1 875	1 830	1 835	1 792	1 774	1 750	1 732	2 002	1 520
Yhteensä					18 338 18 171 18 224 17 909 17 807 17 696 17 553 17 713 17 581

Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liiketulos

Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – kulut +/– tuotot nettopositioiden suojista – poistot ja arvonalentumiset +/– osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

Tulos/osake (EPS), laimentamaton

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Tulos/osake (EPS), laimennettu

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana + laimennusvaikutteisten potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät muodostuvat uudelleenjärjestelyistä johtuvista tuotoista ja kuluista, jotka tähtäävät konsernin toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen. Niihin voi sisältyä myös muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella syntyneitä tuottoja ja kuluja, kuten arvonalentumisia, yrityshankintaan liittyviä kustannuksia, kolmansien osapuolten oikeudenkäynteihin liittyviä kirjattuja suorituksia tai aikaisemmin lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä ennakoimattomia velvoitteita.

Vertailukelpoinen liiketulos

liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Vertailukelpoinen oikaistu EBITA

liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät – hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot

Bruttoinvestoinnit

sijoitukset osakkeisiin ja yrityshankintoihin + sijoitukset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin

Korolliset nettovelat

pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat + pitkä- ja lyhytaikaiset muut korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat

Oma pääoma/osake

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Omavaraisuusaste

oma pääoma yhteensä

oma pääoma ja velat yhteensä – saadut ennakkomaksut

Nettovelkaantumisaste

korolliset velat – rahavarat

oma pääoma yhteensä

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100

oma pääoma ja velat yhteensä – korottomat velat – varaukset, keskimäärin tilikauden aikana

Oman pääoman tuotto (ROE)

tilikauden tulos
oma pääoma yhteensä, keskimäärin tilikauden aikana	x 100

Tilauskertymä

Tilikauden aikana vastaanotettujen tilausten kokonaismäärä, jotka toimitetaan joko kuluvana tilikautena tai sen jälkeen.

Tilauskanta

Asiakkaiden tekemien, mutta vielä toimittamattomien tilausten arvo. Palvelusopimusten osalta vain seuraavan 24 kuukauden odotettu liikevaihto sisältyy tilauskantaan.

Nettokäyttöpääoma (WCAP)

(vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + verosaamiset + muut korottomat saamiset)

– (ostovelat + saadut ennakot + eläkevelvoitteet + varaukset + verovelat + muut korottomat velat – osingonmaksuvelka)

x 100

Korkokate

tulos ennen veroja + poistot ja arvonalentumiset + korko- ja muut rahoituskulut
korko- ja muut rahoituskulut
Osinko/osake
tilikaudelta jaettu osinko
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos
osinko/osake
tulos/osake (EPS), laimentamaton	x 100
Efektiivinen osinkotuotto
osinko/osake
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa	x 100
Hinta/voitto (P/E)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
tulos/osake (EPS), laimentamaton
Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,85	0,44	2.7.

MEUR	2024	2023	Liite
Liikevaihto	6 449	6 015	2.1., 2.2.
Liiketoiminnan muut tuotot	75	96	2.3.
Materiaalit ja palvelut	-3 474	-3 419	2.4.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-1 493	-1 456	2.5.
Tuotot nettopositioiden suojista	0	-9
Poistot ja arvonalentumiset	-131	-193	3.5.
Liiketoiminnan muut kulut	-720	-641	2.3.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	12	9	6.5.
Liiketulos	716	402
prosentteina liikevaihdosta	11,1	6,7
Rahoitustuotot	44	31	5.1.
Rahoituskulut	-73	-68	5.1.
Tulos ennen veroja	687	364
Tuloverot	-180	-95	2.6.
Tilikauden tulos	507	269
Jakautuminen:
emoyhtiön osakkeenomistajat	503	258
määräysvallattomat omistajat	4	12
	507	269

Laaja tuloslaskelma

emoyhtiön osakkeenomistajat	474	247
määräysvallattomat omistajat	3	4
	478	252

MEUR	2024	2023	Liite
Tilikauden tulos	507	269
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-9	1	4.7.
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä	-7	1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus	31	-25
määräysvallattomien omistajien osuus		-2
siirretty tuloslaskelmaan		-11
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus laajasta tuloksesta	1	-2
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset	-80	20	5.5.
siirretty tuloslaskelmaan	17	4
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset	12	-2
siirretty tuloslaskelmaan	-3	-1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi,
yhteensä	-22	-19
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-29	-17
Tilikauden laaja tulos yhteensä	478	252
Laajan tuloksen jakautuminen:

Konsernin tase

MEUR	31.12.2024	31.12.2023	Liite
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	1 299	1 273	3.1.
Muut aineettomat hyödykkeet	446	402	3.2.
Aineelliset hyödykkeet	306	307	3.3.
Käyttöoikeusomaisuuserät	251	255	3.4.
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	41	33	6.5.
Muut sijoitukset	17	19	5.2.
Korolliset sijoitukset	0	4	5.2.
Laskennalliset verosaamiset	175	212	4.6.
Myyntisaamiset	6	2	4.2., 5.2.
Muut saamiset	39	46	4.3.
Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 581	2 551
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 483	1 485	4.1.
Myyntisaamiset	1 018	991	4.2., 5.2.
Verosaamiset	32	35
Sopimukseen perustuvat varat	571	630	4.2.
Muut saamiset	269	287	4.3.
Rahavarat	1 554	819	5.3., 5.4.
Lyhytaikaiset varat yhteensä	4 928	4 247
Myytävänä olevat omaisuuserät	184	5	6.4.
Varat yhteensä	7 694	6 803
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	336	336	5.5.
Ylikurssirahasto	61	61	5.5.

Muuntoerot	-156	-188	5.5.
Arvonmuutosrahasto	-23	31	5.5.
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-29	-4	4.7.
Kertyneet voittovarat	2 337	1 989
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	2 525	2 225
Määräysvallattomien omistajien osuus	6	8
Oma pääoma yhteensä	2 531	2 232
Velat
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	215	224	3.4., 5.4.
Muut korolliset velat	409	515	5.2., 5.4., 5.6.
Laskennalliset verovelat	57	69	4.6.
Eläkevelvoitteet	82	83	4.7.
Varaukset	144	126	4.5.
Sopimukseen perustuvat velat	121	126	4.2.
Muut velat	12	16	3.4., 4.4.
Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 041	1 159
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	43	44	3.4., 5.4.
Muut korolliset velat	99	76	5.2., 5.4., 5.6.
Varaukset	207	246	4.5.
Ostovelat	793	686	4.4., 5.2., 5.6.
Verovelat	84	75
Sopimukseen perustuvat velat	1 825	1 534	4.2.
Muut velat	938	751	3.4., 4.4.
		3 412
Lyhytaikaiset velat yhteensä	3 990
Velat yhteensä	5 030	4 571
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	132		6.4.
Oma pääoma ja velat yhteensä	7 694	6 803

Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR	2024	2023	Liite
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos	507	269
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	131	193	3.5.
Rahoitustuotot ja -kulut	29	37	5.1.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja - tappiot ja muut oikaisut	5	-1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	-12	-9	6.5.
Tuloverot	180	95	2.6.
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa	15	-4
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	856	581
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	19	209
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-71	-134	4.1.
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	552	275
Käyttöpääoman muutos	501	350
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	1 357	931
Rahoituserät ja verot:
Korkotuotot	33	13
Korkokulut	-29	-23
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-25	-17
Maksetut verot	-128	-82
Rahoituserät ja verot	-149	-109
Liiketoiminnan rahavirta	1 208	822
Investointien rahavirta:
Yrityshankinnat	0	-1	6.2.

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-170	-148	3.2., 3.3.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	11	3	3.2., 3.3.
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit	0	7	6.3.
Muiden investointien myynnit	6	1
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) ja muut muutokset	4
Investointien rahavirta	-149	-138
Rahavirta investointien jälkeen	1 059	683
Rahoituksen rahavirta:
Takaisinmaksut määräysvallattomille omistajille	0	-5
Omien osakkeiden takaisinosto	0	-10
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	176
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-124	-321	5.6.
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-4	1
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	-1	7
Maksetut osingot	-194	-156
Rahoituksen rahavirta	-323	-308
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)	736	375
Rahavarat tilikauden alussa*	819	464
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	2	-19
Rahavarat tilikauden lopussa*	1 557	819

* Rahavarat sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat.

Laskelma oman pääoman muutoksista

								Määräysval lattomien
								omistajien	Oma pääoma
MEUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muunto erot	Arvonmuu tosrahasto	Etuuspohaisen nettovelan uudelleenmää rittämisestä johtuvat erät	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	336	61	-188	31	-4	1 989	2 225	8	2 232
Tilikauden tulos						503	503	4	507
Laajan tuloksen erät
Muuntoerot			32				32		32
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen				-67			-67		-67
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä				13			13		13
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt					-7		-7		-7
Muut muutokset					-18	18
Laajan tuloksen erät yhteensä			32	-54	-25	18	-29		-29
Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa			32	-54	-25	521	474	3	478
Maksetut osingot						-188	-188	-6	-194
Osakeperusteiset maksut						15	15		15
Oma pääoma 31.12.2024	336	61	-156	-23	-29	2 337	2 525	6	2 531

					Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma				Oma pääoma yhteensä
MEUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muunto erot	Arvonmuu tosrahasto	Etuuspohaisen nettovelan uudelleenmää rittämisestä johtuvat erät	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	osuus
Oma pääoma 31.12.2022	336	61	-156	9	-5	1 889	2 135	12	2 146
Oikaisu IAS 12:n mukaisesti						1	1		1
Oma pääoma 1.1.2023	336	61	-156	9	-5	1 891	2 136	12	2 148
Tilikauden tulos						258	258	12	269
Laajan tuloksen erät
Muuntoerot			-27				-27	-2	-29
Muuntoerot, siirretty tuloslaskelmaan			-6				-6	-5	-11
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen				19			19		19
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä				3			3		3
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt					1		1		1
Laajan tuloksen erät yhteensä			-33	22	1		-10	-7	-17
Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa			-33	22	1	258	247	4	252
Maksetut osingot						-153	-153	-3	-156
Omien osakkeiden takaisinosto						-10	-10		-10
Osakeperusteiset maksut						4	4		4
Muut muutokset								-5	-5
Oma pääoma 31.12.2023	336	61	-188	31	-4	1 989	2 225	8	2 232

Lisätietoja osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista ja arvonmuutosrahastosta esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laadintaperiaatteet ja muut esitettävät tiedot

Osion sisältö:

• 1.1. YHTEISÖN TIEDOT
• 1.2. LAATIMISPERUSTEET
• 1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT
• 1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Jotta lukija saisi paremman kokonaiskuvan tilinpäätöksestä, suurin osa konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista sekä johdon harkintaan perustuvat ratkaisut, arviot ja oletukset esitetään asiaankuuluvan liitetiedon yhteydessä.

1.1. YHTEISÖN TIEDOT

Wärtsilä Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Hiililaiturinkuja 2, 00180 Helsinki. Wärtsilä Oyj Abp on Wärtsilä-konsernin emoyhtiö.

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Wärtsilä maksimoi asiakkaiden alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä kestäviin innovaatioihin, data-analytiikkaan ja kokonaishyötysuhteeseen.

Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 18 338. Yrityksellä on yli 230 toimipistettä 77 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1.2. LAATIMISPERUSTEET

Konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2024 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Kansainväliset tilinpäätösstandardit on määritelty EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 sekä otettu osaksi Suomen kirjanpitoa koskevaan säädäntöön. Ne viittaavat International Accounting Standards Boardin (IASB) kehittämiin IFRS®-tilinpäätösstandardeihin, IAS®-standardeihin, SIC®-tulkintoihin sekä IFRIC®-tulkintoihin. Konsernitilinpäätös on myös Suomen yhteisölainsäädännön mukainen.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään omassa pääomassa.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, eläkejärjestelyistä aiheutuvia varoja ja velkoja, käyvän arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja käteisvaroina tai osakkeina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon, ja myytävänä olevia omaisuuseriä, jotka on arvostettu joko kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä, siihen kumpi näistä on alempi. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta liitetietoa 7.2. Lähipiiritapahtumat, joka on esitetty tuhansissa euroissa.

1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

Konserni otti vuonna 2024 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut tilinpäätösstandardit.

Muutoksilla IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selvennetään velkojen luokittelua joko lyhytaikaisiksi tai pitkäaikaisiksi tilikauden lopussa olevien oikeuksien mukaan. Yhtiön odotuksilla tai tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole vaikutusta luokitteluun. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos IFRS 16:een Vuokrasopimusvelat myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) tarkentaa vuokrasopimusvelan määrittelyvaatimuksia myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot lisäävät läpinäkyvyyttä tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sekä niiden vaikutuksista velkoihin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskeille altistumiselle. Muutokset ainoastaan lisäävät tilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää.

Muilla jo voimassa olevilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla ei ole merkittävää vaikutusta

konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.

Konserni ottaa vuonna 2025 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet tai muutetut tilinpäätösstandardit.

Muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) tarkentavat sitä miten yhteisön tulee arvioida valuutan vaihdettavuutta sekä miten sen tulee määritellä avistakurssi vaihdettavuuden puuttuessa. Jos valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan, yhteisön edellytetään arvioivan avistakurssin arvostuspäivänä. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset* IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selventävät, että rahoitusvarat tai -velat kirjataan tai poiskirjataan selvittämispäivänä ja mahdollistavat tietyin edellytyksin sähköisellä maksujärjestelmällä maksettujen rahoitusvelkojen poiskirjaamisen aikaisemmin. Muutokset selventävät myös tiettyjen rahoitusvarojen rahavirtaominaisuuksien arvioimista, esimerkiksi ESG:hen liittyvien, sekä vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Uusi tilinpäätösstandardi IFRS 18* (Presentation and Disclosure in Financial Statements, sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) parantaa taloudellisen raportoinnin laatua edellyttämällä määriteltyjä välisummia tuloslaskelmaan ja johdon tunnuslukujen esittämistä sekä lisäämällä uusia periaatteita tiedon yhdistelyyn ja erittelyyn. Tilinpäätösstandardi ainoastaan muuttaa tilinpäätöksessä esitettävien tietojen esittämistapaa sekä lisää tilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää.

Muilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla, jotka eivät ole vielä voimassa, ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.

* Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024.

1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä jatkuvan arvioinnin alla olevat harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot pohjautuvat johdon kokemukseen menneestä sekä parhaaseen näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja tulevasta, lopputulemat saattavat erota arvioista.

Olennaisimmat Wärtsilän johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia edellyttävät erät on listattu alla. Lisätietoa saatavilla vastaavista liitetiedoista.

• myyntituottojen tuloutus erityisesti pitkäaikaisten hankkeiden ja sopimusten osalta (liitetieto 2.2. Myyntituottojen tuloutus),
• epävarmat veropositiot (liitetieto 2.6. Tuloverot),
• arvonalentumistestaus (liitetieto 3.1. Liikearvo),
• taloudellisten vaikutusaikojen ja arvonalentumistappioiden viitteiden arviointi (liitetiedot 3.2. Muut aineettomat hyödykkeet ja 3.3. Aineelliset hyödykkeet),
• vuokrasopimusten vuokra-aikojen määrittely (liitetieto 3.4. Vuokrasopimukset),
• varastojen arvostaminen (liitetieto 4.1. Vaihto-omaisuus),
• myyntisaamisten arvostaminen (liitetieto 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat),
• takuuvarausten ja oikeudenkäynteihin liittyvien varausten kirjaaminen (liitetieto 4.5. Varaukset),
• verotarkastusten lopputulokset ja verotuksen tappioista kirjattavat laskennalliset verosaamiset (liitetieto 4.6. Laskennalliset verot), ja
• eläke-etuusvelvoitteet (liitetieto 4.7. Eläkevelvoitteet),

Lisäksi liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpitokäsittely voi vaatia merkittävää johdon harkintaa (liitetieto 6.2. Yrityshankinnat).

2. Konsernin taloudellinen tulos

Osion sisältö:

2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO 2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS 2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT 2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT 2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT 2.6. TULOVEROT 2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Wärtsilän raportoitavat segmentit ovat Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Lisäksi Wärtsilä Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Segmentit ja muut liiketoiminnot kattavat sekä laitemyynnin että huoltotoiminnan omissa liiketoiminnoissaan. Wärtsilässä toimintasegmentit ovat myös raportoitavia segmenttejä.

1. tammikuuta 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä Marine Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine Systemsistä Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi. Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.

Wärtsilän ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM, Chief Operating Decision Maker) on yhtiön toimitusjohtaja, joka on samalla konsernijohtaja. Häntä tukee johtoryhmä ja joissain tapauksissa myös yhtiön hallitus.

Marinella, Energyllä ja Portfolio Businessillä on kullakin oma johtajansa. Liiketoiminnat toimittavat erilliset taloustietonsa CODM:lle päätöksenteon tueksi. Wärtsilän esittämä segmentti-informaatio vastaa sisäistä raportointia johdolle. Segmentti-informaatio raportoidaan liiketuloksen tasolle, sillä liiketuloksen jälkeisiä eriä ei kohdisteta liiketoiminnoille.

Segmenttien ja muiden liiketoimintojen välistä sisäistä myyntiä ei raportoida johdolle, vaan liikevaihto ja myynnin kustannukset kirjataan suoraan asiaankuuluvalle asiakkaalle, projektille ja tilaukselle. Epäsuorat kustannukset ja hallintokulut kohdistetaan asiaankuuluvalle segmentille tai muille liiketoiminnoille pääasiassa liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. Konsernin johdon näkemyksen mukaan nämä kohdistusperiaatteet heijastavat parhaiten kunkin segmentin ja muiden liiketoimintojen todellisia kustannuksia. Kohdistusperiaatteet tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

Wärtsilä Marine

Wärtsilällä on merenkulkuasiakkaita kaikilla suurimmilla alussegmenteillä, kuten perinteiset kauppalaivat, kaasutankkerit, risteilyalukset ja matkustajalautat, laivastot ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa Wärtsilä palvelee aktiivisesti offshore-laitoksia ja niihin liittyviä aluksia sekä maalla sijaitsevia kaasulaitoksia. Wärtsilän asiakaskunta koostuu laivanvarustamoista, telakoista ja laivojen liikennöitsijöistä.

Marinella on seitsemän liiketoimintayksikköä: Power Supply, Propulsion, Parts ja Field Service, Performance Services, Voyage Services, Project Services ja Shaft Line Solutions. Marine on suunniteltu tukemaan asiakkaita koko aluksen elinkaaren ajan. Se suunnittelee, kehittää ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka takaavat erinomaisen suorituskyvyn ja kykenevät vastaamaan muuttuviin ympäristövaatimuksiin, sekä tukee asiakkaita laajalla huoltoverkostolla, joka tarjoaa varaosia, pätevää kenttähuoltohenkilöstöä sekä tuote- ja ratkaisupäivityksiä ja vähentää operatiivista riskiä.

Marinen toiminta keskittyy Wärtsilän kattavaan moottori- ja propulsiovalikoimaan. Sen tarjooma – sisältäen moottorit, generaattorit, vaihdelaatikot, propulsiolaitteet sekä LNG-polttoainekäsittelyn, energianhallinnan ja typen oksidien vähentämisen teknologiat – tekee Marinesta asiakkaiden johtavan kumppanin meriteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä etenkin polttoainejoustavuuden ja hybridiratkaisujen avulla.

Wärtsilä Energy

Wärtsilä Energy johtaa muutosta kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Wärtsilä kehittää markkinoiden johtavia teknologioita, kuten joustavia voimalaitosratkaisuja, energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä sekä koko elinkaaren kattavia palveluita, jotka parantavat tehokkuutta ja varmistavat suorituskyvyn.

Wärtsilän kolme tärkeintä asiakassegmenttiä energiamarkkinoilla ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuusasiakkaat. Yhtiön energiaratkaisut soveltuvat hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi perusvoiman tuotantoon, kantaverkon vakautta varmistavaan tuotantoon, kuormitushuippujen tasaamiseen, kuormaa seuraavaan tuotantoon sekä tuuli- ja aurinkovoiman laajemman integroinnin tukemiseen. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen kattavaa energiajärjestelmäosaamista, mukaan lukien täysin integroidut laitteet ja ohjelmistot sekä lisäarvoa tuottavat elinkaaripalvelut.

Wärtsilä Portfolio Business

Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Wärtsilä Portfolio Business koostuu itsenäisesti johdetusta yksiköistä, jotka ovat Water & Waste, Marine Electrical Systems, Gas Solutions ja Automation, Navigation and Control Systems. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta.

2024

MEUR	Marine	Energy	Portfolio Business	Yh teen sä
Liikevaihto	3 053	2 690	706	6 449
Poistot	-101	-37	-14	-151
Arvonalentumiset	-1		20	19
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	12			12
Liiketulos	364	300	52	716
prosentteina liikevaihdosta (%)	11,9	11,1	7,4	11,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-2	20	23
Vertailukelpoinen liiketulos	360	302	32	694
prosentteina liikevaihdosta (%)	11,8	11,2	4,5	10,8

2023

MEUR	Marine	Energy	Portfolio Business	Yh teen sä
Liikevaihto	2 800	2 610	604	6 015
Poistot	-90	-33	-15	-137
Arvonalentumiset	-10		-45	-56
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	9			9
Liiketulos	276	209	-83	402
prosentteina liikevaihdosta (%)	9,9	8,0	-13,8	6,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-36	-10	-49	-95
Vertailukelpoinen liiketulos	312	219	-34	497
prosentteina liikevaihdosta (%)	11,2	8,4	-5,7	8,3

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty tilinpäätösstandardeissa. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa myös pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään tilinpäätösstandardin tunnusluvuista. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.

Wärtsilä julkistaa tiettyjä vertailukelpoisia tunnuslukuja kausien vertailtavuuden parantamiseksi. Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat tuloista ja kuluista, jotka johtuvat Wärtsilän toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen tähtäävistä uudelleenjärjestelytoimista. Ne voivat myös sisältää muita tuottoja ja kuluja, jotka eivät liity Wärtsilän normaaliin liiketoimintaan, kuten arvonalentumistappiota, yrityshankintoihin liittyviä kuluja, kolmansien osapuolten kanssa käydyn oikeudenkäynnin seurauksena kirjattuja kuluja tai lopetettuihin toimintoihin liittyviä odottamattomia velvoitteita.

Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisesta liiketuloksesta liiketulokseen on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tuloksen määreet ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

MEUR	2024	2023
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA	712	518
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot	-19	-20
Vertailukelpoinen liiketulos	694	497
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Henkilöstön vähentämiseen liittyvät kulut	35	-42
Arvonalentumiset ja alaskirjaukset	19	-43
Voitot ja tappiot yritysmyynneistä	2	11
Muut kulut	-35	-21
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	23	-95
Liiketulos	716	402

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältää 20 miljoonaa euroa Portfolio Businessin pitkäaikaisiin varoihin kohdistuvien arvon alentumisten peruutuksia, 8 miljoonaa euroa nettotuottoja liittyen moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa ja -6 miljoonaa euroa muita tuottoja ja muita kuluja.

Konsernitason tiedot

Segmentti-informaation lisäksi Wärtsilä raportoi segmenttien sekä muiden liiketoimintojen yhteenlasketun palveluiden liikevaihdon.

Wärtsilän maantieteelliset raportointialueet ovat Suomi, muu Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut. Maantieteellinen informaatio määräytyy liikevaihdon osalta asiakkaan kotimaan mukaan sekä pitkäaikaisten varojen osalta sen mukaan, missä ne sijaitsevat. Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta, muista aineettomista hyödykkeistä, aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuuseristä sekä sijoituksista osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

Maantieteellinen informaatio

Tilikausilla 1.1.–31.12.2024 ja 1.1.–31.12.2023 Wärtsilällä ei ole ollut yksittäisiä merkittäviä asiakkaita. Myynti Yhdysvaltoihin oli 19% (17) ja myynti Kiinaan 9% (9) kokonaisliikevaihdosta.

MEUR	2024	2023
Liikevaihto
Suomi	100	100
Muu Eurooppa	1 998	1 854
Aasia	1 698	1 678
Amerikka	1 835	1 757
Muut	818	627
Yhteensä	6 449	6 015
Pitkäaikaiset varat
Suomi	641	604
Muu Eurooppa	1 302	1 317
Aasia	119	108
Amerikka	277	235
Muut	4	5
Yhteensä	2 343	2 270

Palveluiden liikevaihto

MEUR	2024	2023
Liikevaihto
Marine, palvelut	2 050	1 862
Energy, palvelut	1 173	1 095
Portfolio Business, palvelut	198	191
Yhteensä	3 422	3 148

2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaatteiden mukaisesti tuotot kirjataan, kun tavaroiden hallinta tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, siihen määrään, jonka konserni arvioi olevansa oikeutettu saamaan kyseisten tavaroiden ja palveluiden luovutuksesta. Konserni kirjaa myyntituottoa sitä mukaa kuin yksilöidyn suoritevelvoitteen mukaista tavaraa tai palvelua luovutetaan asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Raportointipäivään mennessä kirjattu tuotto kuvastaa Wärtsilän tuottaman palvelun arvoa asiakkaalle. Tuotot on esitetty nettona, josta on vähennetty välilliset verot, sopimussakot ja alennukset.

Ajan kuluessa kirjattavat tuotot arvostetaan panokseen perustuvalla menetelmällä (syntyneiden menojen perusteella arvioitu edistyminen), kun sopimuksen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Kun lopputulosta ei pystytä luotettavasti määrittämään, aiheutuneet kulut rasittavat sen raportointikauden tulosta, jolloin ne syntyvät, mutta tulot kirjataan vain siltä osin kuin yhtiö saa todellisten kustannusten määrää vastaavia tuloja. Kaikki tappiot kirjataan kuluiksi välittömästi. Jos tavaroiden ja palveluiden tuotot kirjataan tiettynä ajankohtana, tämä hetki määräytyy sen mukaan, milloin hallinta luovutetaan asiakkaalle. Hallinnan luovutus perustuu pääasiassa riskien ja etujen siirtymiseen toimitusehdon mukaisesti.

Suurin osa Wärtsilän asiakkaiden kanssa solmimista sopimuksista sisältää yhden suoritevelvoitteen. Tietyissä tilanteissa, jos sopimus sisältää useita toimituksia tai installaatioita, niitä voidaan pitää erillisinä suoritevelvoitteina.

Asiakassopimusten transaktiohintaan saattaa usein sisältyä erilaisia muuttuvan vastikkeen elementtejä, kuten sopimussakkoja, suoritusbonuksia ja alennuksia. Pitkäaikaisissa huoltosopimuksissa erilaiset muuttuvat vastikkeet ovat yleisiä, kuten voimalaitosten käyttöaikoihin tai megawattitunteihin perustuvat vastikkeet Energyssä ja aluksien käyttöaikoihin Marinessa. Nämä muuttuvat vastikkeet perustuvat asiakkaiden tulevaisuuden kuormitussuunnitelmiin tai muihin parametreihin kuten historiallisiin kysyntätrendeihin. Muuttuva vastike sisällytetään tuottoihin vain siihen määrään, johon ei erittäin todennäköisesti kohdistu merkittävää peruutusta. Transaktiohinta arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.

Wärtsilä edellyttää asiakkailtaan ennakkomaksuja tai laskutus perustuu maksuposteihin. Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia, sillä maksuaikataulujen katsotaan seuraavan suoritevelvoitteen täyttämistä.

Wärtsilä keskittyy merenkulku- ja energiamarkkinoille laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Asiakassopimuksista saadut tuotot ovat peräisin neljästä eri tulotyypistä: tuotteista, tuotteista ja palveluista, projekteista sekä pitkäaikaisista sopimuksista. Kaikkia tulotyyppejä esiintyy kaikissa raportointisegmenteissä ja muissa liiketoiminnoissa: Marinessa, Energyssä ja Portfolio Businessissä.

Tuotemyynnit koostuvat varaosien ja standardilaitteistojen myynneistä, joista tuotot kirjataan sillä hetkellä, kun tuotteiden hallinta luovutetaan asiakkaalle, yleensä tavaroiden toimittamisen yhteydessä.

Tuotteet ja palvelut -tyyppiset tulot liittyvät lyhytaikaisiin palvelusuorituksiin, joihin sisältyy palvelun ja laitteiden yhdistelmän toimittaminen. Tuotto kirjataan sillä hetkellä, kun palvelu suoritetaan.

Projekteja on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Sopimusehdoista ja sopimuksen kestosta riippuen tuloutus tapahtuu joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Räätälöidyt laitetoimitusprojektit tuloutetaan yhtenä ajankohtana kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle, yleensä toimituksen yhteydessä. Räätälöityä laitemyyntiä on pääasiassa Marinessa, esimerkiksi moottori- ja propulsiolaitteiden myynti sekä rikkipesurijärjestelmien myynti.

Pitkäaikaisissa projekteissa kuten laajamittaisissa, insinööritekniikkaa vaativissa järjestelmä- tai laitetoimituksissa, kuten Energyn voimaloissa ja energian varastointijärjestelmissä sekä Portfolio Businessin kaasuratkaisujen toimitussopimuksissa, tuloutus tapahtuu ajan kuluessa, koska konsernilla ei ole siihen asti tuotetulle omaisuuserälle vaihtoehtoista käyttöä ja konsernilla on oikeus saada siitä maksu. Täyttämisaste määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin. Palvelutoimintaan liittyvistä projekteista, kuten modernisointi- ja parannusprojekteista, myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska asiakkaalla yleensä on määräysvalta paranneltavaan omaisuuserään.

Pitkäaikaiset sopimukset sisältävät pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset, jotka tuloutetaan ajan kuluessa, koska asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa saamaansa palvelua. Täyttämisaste määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin.

Asiakassopimukset sisältävät usein Wärtsilän yleisten ehtojen mukaisia takuita, joita pidetään osana asiakkaalle annettua lupausta. Tavallisesti takuuaika on vuodesta kolmeen vuotta toimituksesta.

Konserni soveltaa myös IFRS 15.94:ssä esitettyä käytännön apukeinoa, jonka mukaan yritys voi kirjata kuluiksi sopimuksen hankkimisesta syntyvät lisäkustannukset, jos kirjattavan omaisuuserän poistoaika olisi korkeintaan yksi vuosi. Wärtsilälle ei ole syntynyt mitään sellaisia sopimuksen hankkimiseen liittyviä kuluja, jotka olisi kirjattava omaisuuseräksi.

Tietoa sopimukseen perustuvista varoista ja veloista on saatavilla liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Myyntituotot tietyistä projekteista ja pitkäaikaisista sopimuksista kirjataan ajan kuluessa panokseen perustuvalla menetelmällä, kun tulos pystytään luotettavasti määrittämään. Edistyminen ja kannattavuus perustuvat johdon arvioihin, jotka edellyttävät merkittävää harkintaa valmiusasteesta, kokonaiskustannuksista ja hankkeen valmistumisajankohdasta. Näitä arvioita tarkistetaan säännöllisesti. Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Muutokset oletuksissa johtuvat ensisijaisesti projektin tai sopimuksen aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden muutoksista.

Sopimuksiin sisältyvien erotettavissa olevien tavaroiden ja palveluiden yksilöinti erillisiksi suoritevelvoitteiksi edellyttää harkintaa, millä voi olla vaikutusta tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Projektisopimuksiin liittyy yleensä erilaisia harkinnanvaraisia elementtejä. Johto arvioi uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä transaktion hinnan, mikä edellyttää merkittävää harkintaa, koska tämä vaikuttaa tuoton kirjaamisajankohtaan. Myös saamisten arvostamiseen liittyy arvioita, jotka liittyvät lähinnä saamisten todennäköisyyteen.

Jos erilliset sopimukset saman asiakkaan kanssa on neuvoteltu yhdessä tai ne liittyvät jollain muulla tavoin toisiinsa, ne pitää käsitellä yhtenä sopimuksena. Tämän määrittely edellyttää harkintaa. Tuoton kirjaamisen ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö erillisiä sopimuksia useana vai yhtenä sopimuksena.

Takuuvaraus kirjataan kun tavarat ja palvelut on luovutettu asiakkaalle. Varaus perustuu kokemusperäiseen tietoon tulevien ja nykyisten vaateiden hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi sisältyä uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen, etteivät aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä.

Liikevaihto tulotyypeittäin ja suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohta

2024

MEUR	Marine	Energy	Portfolio Business	Yhteen sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet	1 005	490	122	1 616
Tuotteet ja palvelut	528	110	92	730
Projektit	1 171	490	100	1 762
Yhteensä	2 703	1 090	314	4 107
Ajan kuluessa
Projektit	63	1 154	380	1 597

Pitkäaikaiset sopimukset	286	447	11	744
Yhteensä	349	1 600	391	2 341
Yhteensä	3 053	2 690	706	6 449

2023

MEUR	Marine	Energy	Portfolio Business	Yhteen sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet	962	427	86	1 475
Tuotteet ja palvelut	486	122	88	697
Projektit	1 023	330	97	1 450
Yhteensä	2 472	879	271	3 622
Ajan kuluessa
Projektit	65	1 297	326	1 688
Pitkäaikaiset sopimukset	264	434	7	705
Yhteensä	329	1 731	333	2 393
Yhteensä	2 800	2 610	604	6 015

Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.

2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut eivät suoraan liity konsernin operatiiviseen toimintaan.

Liiketoiminnan muut tuotot pitää sisällään esimerkiksi omaisuuserien myyntivoitot ja säännöllisiä tuottoja, kuten vuokratulot ja liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvät tuotot, jotka eivät liity suoraan konsernin ensisijaiseen liiketoimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot sisältää myös avustukset, jotka kirjataan tuloslaskelmalle systemaattisella tavalla niille kausille, joiden aikana kuluja on syntynyt.

Liiketoiminnan muut kulut pitää sisällään esimerkiksi matkakulut, laki- ja konsultointikulut, vuokrakulut, vapaaehtoiset henkilöstökulut ja hallinnolliset kustannukset. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan myös kulut sekä lyhytaikaisista että vähäarvoisia omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista. Myös omaisuuserien myyntitappiot ja vuokrasopimusten muutoksiin ja päättämisiin liittyvät kulut kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	2024	2023
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	7	1
Julkiset avustukset	20	15
Romun myyntituotot	2	2
Sivutuotteiden myyntituotot	2	3
Vuokratulot	2	2
Vakuutuskorvaukset	3	5
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot sekä suojauslaskennan tehoton osuus*	11	24
Muut**	28	45
Yhteensä	75	96

* Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (3).

** Vuonna 2023, muut sisältää 11 miljoonaa euroa tuottoja liittyen konsernin tytäryhtiön, Wärtsilä-CME Zhenjiang Propeller Co. Ltd.:n likvidointiin.

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	2024	2023
Matkakulut	180	159
Vuokrakulut	45	49
Laki- ja konsultointikulut	109	99
IT-kulut	87	79
Muut henkilöstöön liittyvät kulut	73	68
Hallinnolliset kustannukset	43	44
Vuokratyövoima	43	38
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten tappiot sekä suojauslaskennan tehoton osuus*	17	23
Muut**	123	82
Yhteensä	720	641

* Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (8).

** Vuonna 2024, muut sisältää käyttöomaisuuden myyntitappioita 12 miljoonaa euroa.

2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT

Laadintaperiaatteet

Materiaalit ja palvelut sisältävät kulut tavarantoimittajilta tuotantoa varten ostetuista tarvikkeista ja hyödykkeistä. Alennukset ja ostoihin liittyvien verojen hyvitykset on huomioitu kuluja vähentäen. Myös ostovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat mukana materiaaleissa ja palveluissa.

MEUR	2024	2023
Ostot tilikauden aikana	-2 215	-2 194
Varastojen muutos	-46	3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	17	98
Valmistus omaan käyttöön	27	31
Ulkopuoliset palvelut	-1 257	-1 356
Yhteensä	-3 474	-3 419

2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuuksia ovat työsuorituksista tai työsuhteen päättämisestä eri muodoissa maksettavat vastikkeet. Konsernilla on myös osakeperusteisia maksuja sekä muita henkilöstökuluja.

Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien arvostaminen riippuu kunkin järjestelmän ehdoista. Yhtiön osakkeina suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon myöntämispäivän mukaisesti. Käteisenä suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon raportointipäivän mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Markkinaperusteiset oikeuden syntymisehdot, kuten osakehinnan kehitys, huomioidaan palkkio-oikeuden käypää arvoa määrittäessä. Oikeuden syntymisehdot, jotka eivät ole markkinaperusteisia, kuten yhtiön tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA) tai edellytetty palvelusaika, huomioidaan arvioitaessa niiden

osakkeiden lukumäärää, joihin oikeus syntyy. Arvioita niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oikeus syntyy, tarkistetaan kunkin raportointikauden lopussa, ja muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien kulut kirjataan tuloslaskelmaan työsuhdeetuuksista aiheutuviin kuluihin järjestelmän edellyttämän palvelusajan aikana. Kulut yhtiön osakkeina suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan omaa pääomaa vastaan, ja kulut käteisenä suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan velkoja vastaan.

Kun yhtiö on velvollinen pidättämään ja suorittamaan veroviranomaiselle käteisenä työntekijän verovelvoitteen niihin osakkeisiin liittyen, joihin hänelle on syntynyt oikeus, tämä osuus huomioidaan samalla tavalla kuin osakkeina suoritettava osuus.

Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut maksetaan erilliselle yhtiölle, kuten vakuutusyhtiölle, ja kirjataan tuloslaskelmalla työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi sillä kaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Laadintaperiaatteet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyen on esitetty liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet.

MEUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	1 271	1 187
Eläkekulut
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	9	8
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	97	93
Muut henkilösivukulut	116	168
Yhteensä	1 493	1 456

Lisätietoja johdon palkitsemisesta liitetiedossa 7.2. Lähipiiritapahtumat.

Pitkäaikaiset palkitsemisjärjestelmät

Palkkoihin ja palkkioihin sisältyy 20 miljoonaa euroa (6) kulua osakeperusteisista pitkäaikaisista palkitsemisjärjestelmistä. Tilikauden 2024 lopussa Wärtsilällä oli voimassa neljä pitkäaikaista palkitsemisjärjestelmää.

Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2022–2024 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA-tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 991 716 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 9,53 euroa.

Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2023–2025 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA-tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 636 801 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 7,82 euroa.

Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2024–2026 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA-tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 086 233 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 13,31 euroa.

Lisäksi Wärtsilällä on ehdollinen osakepalkkio-ohjelma erikseen valituille avainhenkilöille erityistilanteissa. Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma vuosille 2023–2025 oikeuttaa ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 630 035 osaketta. Palkkio maksetaan kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson jälkeen. Jos avainhenkilön työsuhde Wärtsilään päättyy ennen palkkion maksua, hän ei ole oikeutettu saamaan palkkiota ollenkaan kyseisen vuoden ohjelmasta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttää kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 9,32 euroa.

-	2024	2023
Henkilöstö keskimäärin, kokoaikavastaava	18 110	17 666
Henkilöstö tilikauden lopussa, kokoaikavastaava	18 338	17 807

2.6. TULOVEROT

Laadintaperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten säännösten mukaan maksettavaksi tulevat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Kauden verokulu on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien tai jo hyväksyttyjen, mutta ei vielä lainvoimaisten verolakien perusteella niissä maissa, joissa konserniyhtiöt operoivat ja joissa niillä on verotettavaa tuloa.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Konserni on velvollinen maksamaan tuloveroja usean toimivallan alueella, joten tuloverojen ja verovelkojen laskenta edellyttää harkintaa ja arviointia. Johto pyrkii tuloveropositioiden säännöllisellä arvioinnilla tunnistamaan tilanteet, joihin liittyy verosäännösten tulkintaan liittyvää epävarmuutta. Epävarmoihin veropositioihin liittyvät varaukset kirjataan, kun pidetään todennäköisenä, että veroviranomaiset eivät tule hyväksymään positioita. Kirjattu varaus perustuu arvioon veroviranomaisille maksettavien lopullisten verojen määrästä.

MEUR	2024	2023
Tuloverot
tilikaudelta	-128	-105
edellisiltä tilikausilta	-13	-10
Laskennallisten verojen muutos
syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot	-38	19
verokantojen muutoksen vaikutus	-2	-1
Yhteensä	-180	-95
Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	687	364
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20,0%	-137	-73
Verokannan muutoksen vaikutus	-2	-1

Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	-10	-4
Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-5	7
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulosten vaikutus	2	2
Kirjaamattomien verotappioiden hyödyntäminen	3	2
Käyttämättömät tilikauden tappiot	-4	-6
Muut verot*	-9	-11
Muut jaksotuserot	-5	-2
Tuloverot edellisiltä tilikausilta	-13	-10
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut verot	-180	-95
Efektiivinen verokanta (%)	26,2	26,1

* Muut verot koostuvat pääosin hyödyntämättä jääneistä lähdeveroista ja muista kuin suoraan verotettavaan tuloon perustuvista veroista.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot esitetään Laajassa tuloslaskelmassa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset esitetään liitetiedossa 4.6. Laskennalliset verot.

Wärtsilässä on vireillä verotarkastuksia joissakin maissa, mistä voi aiheutua jälkiveropäätöksiä ja niistä johtuvia veroja liitännäismaksuineen.

Wärtsilä on OECD:n Pilari 2:n mallisääntöjen piirissä 1.1.2024 alkaen. Wärtsilä on soveltanut pakollista poikkeusta pilari 2:n tuloveroihin liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamisesta ja niistä esitettävistä tiedoista. Wärtsilä on arvioinut veroriskinsä pilari 2:n mallisäännöt huomioiden niissä maissa tai oikeudenkäyttöalueissa, joissa konserni operoi. Konsernin efektiivinen veroaste on yli 15% kaikissa toimipaikoissa lukuunottamatta niitä tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Puerto Ricossa ja Saudi-Arabiassa. Konsernin mukaan täydennysverojen määrä ei ole olennainen eikä sillä ole olennaista verovaikutusta vuodelle 2024.

2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos (EPS) lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana.

Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset maksut

Wärtsilällä on pitkäaikaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti liikkeeseen laskettavat osakkeet ja osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta, lasketaan liikkeeseen, kun tietyt ennaltamääritellyt ehdot palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät palkitsemisjärjestelmän ehdoissa asetetun aikaikkunan puitteissa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 1 883 981 osakkeen liikkeeseenlasku. Näitä osakkeita pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus EPS:iin.

MEUR	2024	2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos	503	258
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana	589 071 715	589 343 965
Laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana	1 883 981	280 427
Laimennetun EPS:in laskennassa käytettävä ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana	590 955 696	589 624 392
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,85	0,44

Lisätietoja osakkeiden lukumäärästä esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.

3. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Osion sisältö:

3.1. LIIKEARVO 3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET 3.4. VUOKRASOPIMUKSET 3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

3.1. LIIKEARVO

Laadintaperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa.

Liikearvon kohdistaminen

Yrityshankinnoissa syntyvä liikearvo on kohdistettu toimintasegmenteille ja muille liiketoiminnoille, jotka ovat myös konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt (RTY) liikearvon arvonalentumistestauksessa. Nämä ovat Marine, Energy ja useita yksittäisiä pienempiä RTY:itä, joiden tiedot on yhdistetty Portfolio Businessiin.

Liikearvon arvonalentumiset

Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin kohdistuvan liikearvon tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja joiden rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon käyttöarvo perustuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin diskontattuihin nettorahavirtoihin.

Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon määrittämisessä käytetään arvioita tulevista rahavirroista, joihin vaikuttaa tuleva markkinakehitys, kuten kasvu ja kannattavuus sekä muut olennaiset tekijät. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat myynnin kasvu markkina-alueella, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.

Liikearvo 2024

MEUR	2024
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.	1 273
Muutokset valuuttakursseissa	5
Wärtsilä 31.3.	1 277
Muutokset valuuttakursseissa	22
Wärtsilä 31.12.	1 299

Liikearvon kohdistaminen sekä ylimääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä

1.1 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä Marine Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine Systemsistä Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi.

Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä rahavirtaa tuottavalle yksikölle (RTY) Marine Systems. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.3.2024.

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Marine Systems liikearvo on kohdistettu RTY:ille Marine ja Gas Solutions (jälkimmäinen yhdistetty Portfolio Businessiin). Liikearvon uudelleenkohdistaminen on tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille uudelleenallokointihetken käypien arvojen perusteella.

MEUR	Marine	Marine Power	Marine Systems	Energy	Portfolio Business Yhteensä
Wärtsilä 31.12.2023		588	160	511	13	1 273
Wärtsilä 31.3.2024	723			513	42	1 277
Wärtsilä 31.12.2024	735			522	43	1 299

Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana. Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin RTY:n kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.

Marinelle sekä Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää.

Myöskin Portfolio Businessin RTY:iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:

Loppuarvon kasvuvauhti, %	2024
Marine	1,5
Energy	2,0
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)	1,3

Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.

Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC-prosentteja laskelmissaan:

Painotettu pääomakustannus (WACC), %	2024
Marine	11,0
Energy	10,4
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)	11,2

Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine sekä Energy ylitti huomattavasti kummankin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY:iden kerryttämät rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot. Vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt viitteitä liikearvon arvonalentumisesta.

Herkkyysanalyysi

Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa RTY:iden Marine tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY:istä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.

-	Muutos
Portfolio Business
Diskonttauskorko, ennen veroja	kasvu yli 15 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti	lasku yli 19 prosenttiyksikköä
Kannattavuus	lasku yli 53 prosenttia

Portfolio Businessin RTY:ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden kirjanpitoarvot vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa.

Portfolio Businessin RTY:itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,3% sekä keskimääräinen 4,6%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta. Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio Businessin RTY:itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta.

Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.

Liikearvo 2023

MEUR	2023
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.	1 288
Muutokset valuuttakursseissa	-7
Wärtsilä 31.3.	1 281
Muutokset valuuttakursseissa	8
Arvonalentumiset	-15
Wärtsilä 30.6.	1 273
Muutokset valuuttakursseissa	-1
Wärtsilä 31.12.	1 273

Liikearvon arvonalentuminen liittyy liikearvon ylimääräiseen arvonalentumistestaukseen vuoden 2023 toisella neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Ylimääräinen arvonalentumistestaus tehtiin uuden organisaatiorakenteen johdosta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvonalentumisia, josta 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin.

Liikearvon kohdistaminen

Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Voyage liikearvo on kohdistettu RTY:lle Marine Power, koska Voyage-liiketoiminta integroitiin osaksi Marine Power -liiketoimintaa 1.1.2023 alkaen.

Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Powerista ja osa Marine Systemsistä on siirretty Portfolio Businessiin. Liikearvon uudelleenkohdistaminen on tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille uudelleenallokointihetken käypien arvojen perusteella.

MEUR	Marine Power	Marine Systems	Voyage	Energy	Portfolio	Business Yhteensä
Wärtsilä 31.12.2022	544	168	59	511	5	1 288
Wärtsilä 31.3.2023	600	168		509	5	1 281

Wärtsilä 30.6.2023	588	160	511	13	1 273
Wärtsilä 31.12.2023	588	160	511	13	1 273

Ylimääräiset liikearvon arvonalentumistestaukset vuoden ensimmäisen puoliskon aikana

1.1.2023 alkaen Voyage-liiketoiminta on integroitu osaksi Marine Power -liiketoimintaa. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä RTY:lle Voyage. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.3.2023.

Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Power -liiketoiminnasta (NACOS Navigation, NACOS Automation, Dynamic Positioning and sensors) sulautettiin uudeksi, erilliseksi liiketoimintayksiköksi, joka siirrettiin Portfolio Business -liiketoimintaan. Lisäksi Marine Electrical Systems -liiketoimintayksikkö siirrettiin Marine Systems -liiketoiminnasta Portfolio Business -liiketoimintaan, koska sillä on vähäinen strateginen yhteys muun organisaation kanssa. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023 toisella neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joista 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin.

Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana. Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin liiketoiminnan kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.

Marine Powerille, Marine Systemsille ja Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää.

Myöskin Portfolio Businessin RTY:iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:

Loppuarvon kasvuvauhti, %	2023
Marine Power	1,5
Marine Systems	1,5
Energy	2,0

Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo) 1,5

Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.

Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC-prosentteja laskelmissaan:

Painotettu pääomakustannus (WACC), %	2023
Marine Power	12,1
Marine Systems	12,6
Energy	12,5
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)	12,2

Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine Power, Marine Systems ja Energy ylitti huomattavasti kunkin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY:iden kerryttämät rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.

Herkkyysanalyysi

Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa RTY:iden Marine Power, Marine Systems tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY:istä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.

-	Muutos
Portfolio Business
Diskonttauskorko, ennen veroja	kasvu yli 2 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti	lasku yli 3 prosenttiyksikköä

Kannattavuus lasku yli 20 prosenttia

Portfolio Businessin RTY:ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden kirjanpitoarvon vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumista ei ole kirjattu vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana tehdyn arvonalentumistestauksen jälkeen.

Portfolio Businessin RTY:itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,5% sekä keskimääräinen 4,5%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta. Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio Businessin RTY:itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta.

Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.

Ylimääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen

Marraskuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti suunnitelmastaan yksinkertaistaa organisaatio- ja raportointirakennettaan. Marine Systems lakkaa olemasta raportoitava segmentti. 1.1.2024 voimaan tulevan uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä RTY:lle Marine Systems. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.12.2023. Tämän lisäksi vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt muita viitteitä liikearvon arvonalentumisesta.

3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan sen raportointikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus. Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet netotetaan hankintamenoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.

Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat:

• ohjelmistot 3–7 vuotta
• tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta
• muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta.

Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Omaisuuserien arvonalentumiset

Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on aineettoman hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.

2024

	Tuote kehitys	Kesken eräiset hankinnat	Muut aineettomat
MEUR	kulut	ja ennakot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	282	209	796	1 287
Valuuttakurssimuutokset	0	1	7	8
Lisäykset	9	92	6	106
Vähennykset ja muut muutokset	-4	0	-8	-12
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin	-17	-11	-3	-30
Muut uudelleenryhmittelyt	78	-90	11	0
Hankintameno 31.12.2024	349	201	808	1 359
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-175	-15	-695	-885
Valuuttakurssimuutokset	0	0	-6	-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin	3	1	1	5
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset	4	0	7	11
Tilikauden poisto	-26	0	-27	-54
Arvonalentumiset	10	3	1	14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-185	-10	-718	-913
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	165	191	91	446

Tilikaudella aktivoitiin tuotekehitysmenoja sisäisesti tuotetuille omaisuuserille 79 miljoonaa euroa (70). Niihin liittyvät poistot oli 26 miljoonaa euroa (18) ja kirjanpitoarvo oli 318 miljoonaa euroa (272). Sisäisesti tuotetut omaisuuserät sisältyvät tuotekehityskuluihin sekä keskeneräisiin hankintoihin osana niitä.

Hankintamenojen allokointeihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 19 miljoonaa euroa (20) ja niiden kirjanpitoarvo oli 49 miljoonaa euroa (67).

Vuonna 2024 peruttiin 17 miljoonaa euroa arvon alentumisia Portfolio Businessin muihin aineellisiin hyödykkeisiin liittyen.

2023

MEUR	Tuote kehitys kulut	Kesken eräiset hankinnat ja ennakot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	245	176	829	1 249
Valuuttakurssimuutokset	-1		-4	-6
Lisäykset	17	74	4	95
Vähennykset ja muut muutokset	-15	1	-39	-54
Uudelleenryhmittelyt	36	-41	7	2
Hankintameno 31.12.2023	282	209	796	1 287
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-153	-1	-704	-857
Valuuttakurssimuutokset			3	3
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset	14		38	51
Tilikauden poisto	-18		-28	-46
Arvonalentumiset	-18	-14	-4	-36
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-175	-15	-695	-885
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	107	194	101	402

3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Laadintaperiaatteet

Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne kirjataan poistoina kuluiksi erikseen arvioituna vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.

Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

• rakennukset 10–40 vuotta
• koneet ja laitteet 5–20 vuotta
• muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Varallisuuserät poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Omaisuuserien arvonalentumiset

Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on aineellisen hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.

2024

				Kesken
		Raken		eräiset	Muut
	Maa- ja	nukset	Koneet	hankin	aineelli
MEUR	vesi alueet	ja raken nelmat	ja ka lusto	nat ja ennakot	set hyö dykkeet	Yh teensä
Hankintameno 1.1.2024	22	256	810	57	33	1 177
Valuuttakurssimuutokset	0	1	-1	0	0	0
Lisäykset	0	2	30	30	2	64
Vähennykset	-2	-66	-178	0	-2	-247
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin
omaisuuseriin	0	-1	-5	0	0	-6
Muut uudelleenryhmittelyt	0	2	35	-32	0	5
Hankintameno 31.12.2024	20	193	691	54	32	991
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-1	-198	-644		-27	-870
Valuuttakurssimuutokset	0	0	1	0	0	1
Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot	0	56	164	0	1	221
Tilikauden poisto	0	-7	-37	0	-2	-47
Arvonalentumiset	0	3	2	0	0	5
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin
omaisuuseriin	0	0	3	0	0	4
Muut uudelleenryhmittelyt	0	0	0	0	1	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-1	-146	-511	0	-27	-685

Kirjanpitoarvo 31.12.2024	20	47	180	54	5	306

Vuonna 2024 peruttiin arvon alentumisia 3 miljoonaa euroa liittyen Portfolio Businessin aineellisiin hyödykkeisiin sekä 3 miljoonaa euroa liittyen moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa.

2023

MEUR	Maa- ja vesi alueet	Raken nukset ja raken nelmat	Koneet ja ka lusto	Kesken eräiset hankin nat ja ennakot	Muut aineelli set hyö dykkeet	Yh teensä
Hankintameno 1.1.2023	22	235	758	90	31	1 136
Valuuttakurssimuutokset		-3	-8			-11
Lisäykset		1	20	31	2	54
Vähennykset	-1	-1	-41			-43
Uudelleenryhmittelyt		24	80	-64		41
Hankintameno 31.12.2023	22	256	810	57	33	1 177
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-1	-170	-636		-25	-832
Valuuttakurssimuutokset		2	7			9
Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot		1	41			43
Tilikauden poisto		-8	-32		-2	-42
Arvonalentumiset		-1	-3			-4
Muut uudelleenryhmittelyt		-23	-21			-44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-1	-198	-644		-27	-870
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	21	58	166	57	5	307

3.4. VUOKRASOPIMUKSET

Laadintaperiaatteet

Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä maa-alueita, toimistokäytössä olevia rakennuksia, tehtaita, työpajoja, ajoneuvoja sekä tuotannon koneita ja laitteita. Rakennuksia koskevien vuokrasopimusten kesto on keskimäärin noin 8 vuotta ja koneita ja laitteita koskevien vuokrasopimusten

keskimäärin noin 4 vuotta. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. Sopimuksen määrittely vuokrasopimukseksi riippuu siitä, onko Wärtsilällä oikeus kontrolloida vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana.

Standardin IFRS 16 mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä suoritetut vuokranmaksut (vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla), mahdolliset vuokralle ottajalle syntyneet alkuvaiheen välittömät menot sekä arvio menoista, jotka aiheutuvat kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan ennallistamisesta tai kohdeomaisuuserän ennallistamisesta vuokrasopimuksen ehtojen mukaiseen kuntoon, elleivät kyseiset kustannukset aiheudu vaihto-omaisuuden valmistamisesta.

Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksuihin sisältyvät kiinteät vuokrat, jäännösarvotakuiden perusteella todennäköisesti maksettavat määrät, kohtuullisen varmasti käytettävien jatkamisoptioiden hinta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta johtuvat sanktiot, jos vuokrakaudessa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on määriteltävissä. Muussa tapauksessa käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja ne ovat valuuttakohtaisia.

Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatkamis- tai irtisanomisoption kattama kausi, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään kyseistä optiota.

Alkuperäisen arvostuksen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella.

Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Sopimuksissa voi yhdistyä toimittajaosapuolen erilaisia velvoitteita, jotka saattavat olla vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä tai vuokrasopimuskomponenteista ja muista kuin vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä. Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit kirjataan erikseen, ja vastike kohdistetaan eri komponenteille suhteellisten erillishintojen perusteella. Valintaa siitä, erotetaanko vuokrasopimukseen kuulumaton komponentti vai ei, sovelletaan koko omaisuuserään, eli rakennuksiin ja koneisiin ja kalustoihin.

Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa myyjä-vuokralle antaja myy omaisuuserän ostaja-vuokralle ottajalle ja vuokraa kyseisen omaisuuserän takaisin. Omaisuuserä kirjataan pois taseesta ja vuokralle ottajalle syntyvä käyttöomaisuuserä arvostetaan siten, että se on myyjä-vuokralle ottajan pitämään käyttöoikeuteen liittyvä suhteellinen osuus omaisuuserän kirjanpitoarvosta. Tuloslaskelmaan kirjataan ainoastaan transaktiossa syntynyt oikeuksien siirtoon liittyvä voitto tai tappio. Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa kirjattaviin vuokrasopimusvelkoihin sekä näihin myöhemmin kohdistuviin muutoksiin soveltuvat yllä mainitut laadintaperiaatteet.

Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa helpotusta. Nämä liittyvät joko lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, tai vähäarvoisiin omaisuuseriin, jotka kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Johdon pitää arvioida vuokra-aika, jos siihen liittyy jatkamis-, päättämis- tai osto-optio sekä määrittää vuokra-aika sopimuksille, joissa vuokra-aika on rajoittamaton. Option käyttämisen todennäköisyyttä sekä näin ollen myös vuokra-aikaa arvioitaessa johto ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat seikat ja olosuhteet, esimerkiksi liiketoimintojen lyhyt- ja pitkäaikaiset strategiat, jotka luovat taloudellisia kannustimia optioiden käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen.

MEUR	2024	2023
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.	246	248
Valuuttakurssimuutokset	0	-3
Lisäykset	58	50
Poistot ja arvonalentumiset	-44	-45
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt	-21	-5
Kirjanpitoarvo 31.12.	240	246

Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.	9	10
Lisäykset	9	6
Poistot ja arvonalentumiset	-6	-6
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt	-1	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	11	9
Vuokrasopimusvelat
Kirjanpitoarvo 1.1.	268	266
Valuuttakurssimuutokset	0	-2
Lisäykset	62	56
Korkokulut	0	2
Maksut	-49	-48
Muut oikaisut	-8	-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin	-15
Kirjanpitoarvo 31.12.	258	268
Vuokrasopimusvelat yhteensä
Pitkäaikaiset	215	224
Lyhytaikaiset	43	44

MEUR	2024	2023
Tuloslaskelmaan kirjatut määrät
Poistot ja arvonalentumiset, käyttöoikeusomaisuuserät	-50	-51
Korkokulut	-10	-8
Kulut - lyhytaikaiset vuokrasopimukset	-28	-31
Kulut - arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset	-6	-6
Muuttuvat vuokrakulut	-8	-9

Vaasan Sustainable Technology Hubin vaihtuvakorkoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrasopimusvelat arvostetaan uudelleen jokaisena koron määräytymisajanjaksona. Vaihtuva korko on osittain suojattu.

Vaasan Sustainable Technology Hubiin liittyvät jäännösarvotakuut, joita ei huomioida aktivoiduissa vuokrasopimusveloissa, esitetään liitetiedossa 7.1. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut.

3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

MEUR	2024	2023
Tuotekehityskulut	26	18
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot	19	20
Muut aineettomat hyödykkeet	9	7
Rakennukset ja rakennelmat	7	8
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät	45	44
Koneet ja kalusto	37	32
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät	6	6
Muut aineelliset hyödykkeet	2	2
Arvonalentumiset	-20	56
Yhteensä	131	193

4. Nettokäyttöpääoma ja muut tase-erät

Osion sisältö:

4.1. VAIHTO-OMAISUUS 4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT 4.3. MUUT SAAMISET 4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT 4.5. VARAUKSET 4.6. LASKENNALLISET VEROT 4.7. ELÄKEVELVOITTEET

4.1. VAIHTO-OMAISUUS

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on liiketoiminnan tavanomainen arvioitu myyntihinta, josta vähennetään myynnin välttämättömät kustannukset sekä myynnin toteuttamiseen liittyvät kustannukset.

Aineet ja tarvikkeet arvostetaan painotettua keskihintaa tai liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon sisältyy välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen yleiskustannuksista. Keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisältyvät välittömät työvoima- ja materiaalikustannukset sekä osuus valmistuksen ja hankinnan yleiskustannuksista, kun tuotteiden hallinta ei ole vielä siirtynyt asiakkaalle. Vaihto-omaisuuden arvosta on vähennetty arvonalentumisvaraus.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää johdon harkintaa, erityisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiuden sekä tulevaisuuden myyntihintojen arvioimisen osalta. Epäkurantista ja liiallisesta varastosta johtuva vaihtoomaisuuden arvonalentumisen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon raportointikauden lopussa. Arvioinnissa huomioidaan liiketoiminta- ja markkinakohtaisia olosuhteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Arvio pohjautuu järjestelmälliseen ja jatkuvaan analyysiin vaihto-omaisuuden vanhentumisesta, kiertonopeudesta ja rakenteesta verrattuna ennakoituun tulevaan käyttöön.

MEUR	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	665	708
Keskeneräiset tuotteet	673	656
Valmiit tuotteet ja tavarat	42	40
Maksetut ennakot	102	81
Yhteensä	1 483	1 485

Konsernin tuloslaskelmaan on 2024 kirjattu 4 miljoonan euron (6) alaskirjaus liittyen vanhentuneeseen vaihtoomaisuuteen. Vuonna 2024, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvän vaihto-omaisuuden arvo oli 77 miljoonaa euroa.

4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT

Laadintaperiaatteet

Myyntisaaminen kirjataan, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton. Konsernin myyntisaamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvon alentumisesta johtuvalla vähennyserällä. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista havaitaan, arvioidaan tappiota koskeva vähennyserä raportointipäivänä siihen määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.

Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien varojen osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisista niiden voimassaoloaikana odotettuihin luottotappioihin. Odotettujen luottotappioiden määrittelyyn konserni käyttää varausmatriisia, jossa saatavat on eroteltu ikäjakauman ja alkuperän perusteella. Konsernilla on tehokas perintäprosessi, mikä alentaa mahdollisten luottotappioiden riskiä. Riskiä pienentävät myös käytössä olevat ennakkomaksut ja maksusitoumukset. Luottotappioasteen määrää arvioitaessa konserni huomioi kunkin kategorian osalta kokemuksensa aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä oikaisee niitä tulevaisuuteen suuntautuvan makrotaloudellisen datan perusteella. Tämän analyysin pohjalta erääntymättömille ja enintään 359 päivää erääntyneille myyntisaataville tehdään 0,1%–2,0%:n arvonalentuminen. Lisäksi yli 360 päivää erääntyneiden myyntisaatavien arvonalentuminen arvioidaan saatavakohtaisesti. Esimerkkejä arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat ja velallisen todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely.

Myyntisaatavat alaskirjataan pysyvästi, kun niitä ei kohtuudella odoteta saatavan.

Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset takaisin taseeseen kauden lopussa.

Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät asiakassopimuksiin.

Kun tavaroiden tai palveluiden hallinta siirretään asiakkaalle ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, saaminen kirjataan sopimukseen perustuvaksi varaksi, joka käsittää oikeuden tulevaisuudessa saatavaan vastikkeeseen. Sopimukseen perustuvat varat liittyvät ensisijaisesti konsernin oikeuteen saada vastike jo luovutetuista tavaroista ja palveluista, joita ei kuitenkaan ole vielä raportointipäivänä laskutettu. Sopimukseen perustuvat varat siirretään myyntisaamisiin, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton.

Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät saadut ennakot (ennakkoon saadut maksut) sekä jaksotetut tuotot (laskutusmäärät suurempia kuin myyntituotot). Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan, kun konserni suorittaa sopimuksen mukaisen suoritteen.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa kokemuksen menneestä sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Sopimukseen perustuvat varat ja velat

MEUR	2024	2023
Myyntisaamiset	1 025	993
Sopimukseen perustuvat varat	571	630
Sopimukseen perustuvat velat
Saadut ennakot	898	774
Jaksotetut tuotot	1 048	886
Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat
Pitkäaikaiset	6	2
Lyhytaikaiset	1 590	1 622

Sopimukseen perustuvat velat
Pitkäaikaiset	121	126
Lyhytaikaiset	1 825	1 534
Tilikauden aikana tuloutetut myyntituotot, jotka olivat mukana sopimukseen perustuvissa
veloissa 1.1.	1 534	1 145
Täyttämättömät suoritevelvoitteet, kaikki tulotyypit	10 365	8 487
josta keskeneräisiin projekteihin ja sopimuksiin liittyvät jäljellä olevat
suoritevelvoitteet	5 440	5 126

Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät muun muassa pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin ja ajan kuluessa tuloutettaviin projekteihin, kuten kaasuratkaisujen toimitussopimuksiin, integroituihin ratkaisuihin sekä voimalaratkaisuihin.

5 075 miljoonaa euroa (4 208) täyttämättömistä suoritevelvoitteista odotetaan kirjattavaksi seuraavan vuoden aikana ja loput myöhemmin.

Myyntisaamisten ikäjakauma

- MEUR	Myynti saamiset	2024 joista alaskirjattu	Myynti saamiset	2023 joista alaskirjattu
Erääntymättömät saamiset	783	1	706	3
1–30 päivää erääntyneet	123	0	139
31–180 päivää erääntyneet	113	9	129	1
181–360 päivää erääntyneet	18	5	15	1
Yli vuoden erääntyneet	54	51	62	53
Yhteensä	1 091	66	1 050	57

Vuonna 2024 tappioksi kirjattujen alaskirjausten tulosvaikutus oli -2 miljoonaa euroa (-6).

Arvonalentumiset

MEUR	2024	2023
Arvonalentumiset 1.1.	57	87
Saadut maksut	-8	-33
Kirjattujen tappiovarausten lisäykset	19	10
Tilikauden aikana alaskirjatut perintäkelvottomat saamiset	-2	-6

Arvonalentumiset 31.12.	66	57

Konsernin myymien myyntisaamisten määrä on tällä hetkellä myyntisaamisten kokonaismäärään verrattuna merkityksetön. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta.

4.3. MUUT SAAMISET

Laadintaperiaatteet

Muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuunottamatta etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä saamisia sekä johdannaisia. Johdannaisten arvostukseen liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien saamisten laadintaperiaatteet liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet.

MEUR	2024	2023
Johdannaiset	15	49
Korot ja muut rahoituserät	3	3
Vakuutusmaksut	3	3
Vuokrajaksotukset	2	4
Jaksotetut kustannukset	3	2
Muut siirtosaamiset	42	34
Lainasaamiset	1	1
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	14	16
Arvonlisäverosaamiset	156	160
Muut*	68	62
Yhteensä	308	332
Pitkäaikaiset	39	46
Lyhytaikaiset	269	287

* Sisältää henkilöstökustannuksiin liittyviä verosaamisia Brasiliassa 7 miljoonaa euroa (8), joita ei välttämättä pystytä hyödyntämään vuoden kuluessa.

4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Laadintaperiaatteet

Ostovelat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaisten arvostukseen liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. Muut velat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon.

MEUR	2024	2023
Ostovelat	793	686
Jaksotetut kulut	410	334
Henkilöstökulut	263	232
Johdannaiset	72	16
Korot ja muut rahoituserät	8	9
Muut siirtovelat	59	46
Arvonlisäverovelat	49	38
Muut	89	93
Yhteensä	1 743	1 454
Pitkäaikaiset	12	16
Lyhytaikaiset	1 731	1 437

Wärtsilällä on useita toimittajarahoitusohjelmia, joiden puitteissa pankit hankkivat oikeudet myyntisaataviin toimittajilta. Toimittajarahoitusohjelmiin osallistuvat toimittajat hyötyvät maksun aikaistuksesta diskontatessaan pankille siirtämänsä saamiset. Wärtsilä maksaa saamiset pankeille niiden alkuperäisiin eräpäiviin mennessä. Wärtsilän toimittajarahoitusohjelmiin liittyvien ostovelkojen maksuehtoihin eivät vaikuta toimittajien päätökset myydä järjestelyjen piirissä olevia saatavia. Wärtsilä ei ole osapuolena pankkien ja toimittajien välisissä saamisten ostosopimuksissa, eikä siten voi valvoa rahoitusehtoja tai pankkien toimittajille suorittamien maksujen ajankohtaa.

	31.12.2024
Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvien ostovelkojen kirjanpitoarvo, MEUR	350
Vaihteluväli maksuajoissa, päivää
Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvät ostovelat	90‒180
Vertailukohtana olevat, tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältymättömät
ostovelat	0‒150

Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Lisätietoa toimittajien rahoitusjärjestelyjen likviditeettiriskistä esitetään liitetiedossa 5.8. Rahoitusriskit.

4.5. VARAUKSET

Laadintaperiaatteet

Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä muun muassa takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.

Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena. Takuukausi kattaa yleensä 1‒3 vuotta toimituksesta eteenpäin.

Tappiolliset sopimukset ovat sopimuksia, jossa velvollisuuksien täyttämisestä johtuvat välttämättömät kustannukset ylittävät sopimuksen odotetun taloudellisen hyödyn. Sopimuksesta johtuva velvollisuus lasketaan ja tappiovaraus kirjataan vastaamaan odotettua tappiota.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.

Konserniyhtiöt ovat vastaajina eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät konsernin normaaliin liiketoimintaan. Kyseiset oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja sekä hallintoasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Varaukset kirjataan tietyn tilanteen aiheuttamista tulevista kustannuksista johdon parhaan arvion mukaan. Kertynyt historiallinen kokemus, tilannekohtaiset olosuhteet, arvioidut riskit, epävarmuudet sekä tulevat tapahtumat, kuten lakimuutokset tai teknologian kehitys, otetaan harkinnassa huomioon. Takuuvaraukset perustuvat johdon parhaaseen arvioon tulevaisuuden takuukustannuksista. Kyseinen arvio perustuu

kertyneeseen kokemukseen vastaavista toimituksista ja niistä syntyneistä takuukustannuksista. Johdon harkintaa käytetään myös oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvioinnissa. Oikeudenkäyntiin liittyvä varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella varmuudella. Konserni on vastaajana eräissä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät sen liiketoimintaan. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.

2024

MEUR	Oikeu den käynnit	Takuu varaukset	Tappio varaukset	Uudel leen järjestely varaukset	Muut varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2024	5	144	66	62	96	373
Kurssierot	0	0	0	0	1	0
Lisäykset	4	74	62	2	33	175
Käytetyt varaukset	-1	-69	-40	-15	-15	-140
Käyttämättömien varausten peruutukset	0		-3	-46	-6	-55
Varaukset 31.12.2024	7	149	85	2	109	352
Pitkäaikainen						144
Lyhytaikainen						207

Vuonna 2023 uudelleenjärjestelyvaraukseen sisältyi 58 miljoonaa euroa liittyen tuotannon alasajoon Triestessä, Italiassa. Vuonna 2024 näistä on peruutettu 46 miljoonaa euroa ja käytetty 11 miljoonaa euroa.

Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri, mutta sen toteutumista pidetään erittäin epätodennäköisenä.

2023

MEUR	Oikeu den käynnit	Takuu varaukset	Tappio varaukset	Uudel leen järjestely varaukset	Muut	varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2023	12	155	88	62	80	397
Kurssierot		-2	-1		-1	-3
Lisäykset	3	53	79	18	46	199
Käytetyt varaukset	-4	-62	-87	-17	-19	-188
Käyttämättömien varausten peruutukset	-6		-13	-1	-11	-32
Varaukset 31.12.2023	5	144	66	62	96	373

Pitkäaikainen	126
Lyhytaikainen	246

Takuuvarauksiin liittyvät vertailukauden luvut on oikaistu vastaamaan kategorisointia pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varauksiin.

4.6. LASKENNALLISET VEROT

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden päättymispäivänä voimassaolevia tai jo hyväksyttyjä, mutta ei vielä lainvoimaisia verokantoja. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan nettona, kun ne liittyvät saman veroviranomaisen määräämiin tuloveroihin, jotka peritään joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat käsitellä veroeriä nettomääräisesti.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Arviot veroveloista ja -saamisista liittyvät pääasiassa käynnissä olevien verotarkastusten arvioituihin lopputuloksiin sekä verotuksen tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostamiseen. Käyttämättömistä verotuksen tappioista ja muista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa. Verosaamisia ei kirjata sellaisista verotuksen tappioista, joiden käyttämiseen liittyy epävarmuutta.

Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2024 aikana

MEUR	1.1.2024	Konser nin tulos laskel maan kirjatut erät	Laajaan tulos laskel maan kirjatut erät	Konser nin tasee seen kirjatut erät	Muunto erot	Yritys hankin nat ja -myynnit	31.12. 2024
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	41	-20					20
Eläkevelvoitteet	17	-2	2				17
Varaukset	49	-6			-1		43
Vaihto-omaisuuden sisäisen
katteen eliminointi	9	1					10
Arvonmuutosrahasto	1		2				3
Vuokrasopimusvelat	59	-1		1			60
Muut väliaikaiset erot	92	-10			1		83
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin							-3
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien laskennallisten verosaamisten
kuittaus	-56						-57
Yhteensä	212	-37	3	1			175
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	32	-2					30
Arvonmuutosrahasto	7		-7
Käyttöoikeusomaisuuserät	56			1			59
Muut väliaikaiset erot	30	4					33
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin							-7
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvien laskennallisten
verovelkojen kuittaus	-56						-57
Yhteensä	69	3	-7	1			57
Laskennallinen

31.12.2024 konsernilla oli kirjaamatta 96 miljoonaa euroa (87) laskennallista verosaamista, koska niiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Pääosa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy kertyneisiin verotuksen tappioihin. Näistä 11 miljoonaa euroa (8) vanhenee seuraavien viiden vuoden aikana ja loput

myöhemmin tai ei koskaan. Pääosa verotuksen tappioista, joihin liittyen on kirjattu laskennallista verosaamista, eivät vanhene koskaan.

Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2023 aikana

MEUR	1.1.2023	Konser nin tulos laskel maan kirjatut erät	Laajaan tulos laskel maan kirjatut erät	Konser nin tasee seen kirjatut erät	Muunto erot	Yritys hankin nat ja -myynnit	31.12. 2023
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	41	1			-1		41
Eläkevelvoitteet	10	7					17
Varaukset	62	-12			-1		49
Vaihto-omaisuuden sisäisen katteen eliminointi	8	1					9
Arvonmuutosrahasto	1						1
Vuokrasopimusvelat	60	-10		9	-1		59
Muut väliaikaiset erot	73	23			-5		92
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien laskennallisten verosaamisten kuittaus	-58						-56
Yhteensä	197	11	1	9	-8		212
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	32	2				-1	32
Arvonmuutosrahasto	4		3				7
Käyttöoikeusomaisuuserät	58	-11		9			56
Muut väliaikaiset erot	29	2			-1		30
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvien laskennallisten
verovelkojen kuittaus	-58						-56
Yhteensä	65	-10	3	9	-2	-1	69
Laskennallinen nettoverosaaminen/ -velka	132	21	-2		-6	1	143

4.7. ELÄKEVELVOITTEET

Laadintaperiaatteet

Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia tai kokonaan tai osittain rahastoituja. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat velvoitteet kirjataan vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvillä arvoilla tilikauden viimeisenä päivänä.

Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon. Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt vakuutusmatemaatikot.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Velvoitteet kaikista muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet, vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvällä arvolla. Pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset on esitetty tuloslaskelmalla.

Laadintaperiaatteet maksupohjaisiin järjestelmiin liittyen on esitetty liitetiedossa 2.5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Jokaisen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien muun muassa tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

MEUR	2024	2023
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovarat 31.12.	14	16
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelka 31.12.	82	83

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 31.12. 46 43

Wärtsilällä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Merkittävimmät niistä sijaitsevat Sveitsissä, Saksassa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Ruotsissa. Sveitsin etuuspohjaisen eläkejärjestelyn osuus konsernin velvoitteiden kokonaismäärästä on 41% ja varojen kokonaismäärästä 65%. Suurin osa järjestelyistä tarjoaa työntekijöille elinikäisen eläkkeen tavanomaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen, mutta on myös järjestelyjä, jotka tarjoavat kertakorvauksen työntekijän saavuttaessa eläkeiän. Suurin osa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on eläkesäätiöiden hallussa, ja niiden varat eivät sisälly konsernin varoihin. Järjestelyn varat on yleensä sijoitettu kunkin eläkesäätion hallituksen hyväksymiin kohteisiin, mutta joissain tapauksissa niitä hallinnoivat kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöt. Konserniyhtiöiden maksut eläkesäätiöille suoritetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Valtuutetut aktuaarit ovat kussakin maassa suorittaneet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutuslaskelmat.

Sveitsin järjestely

Wärtsilällä on Sveitsissä paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukainen etuuspohjainen eläkejärjestely, johon osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä korkoeristä. Järjestelyä hoitaa eläkerahasto, jota johtaa yrityksen ulkopuolinen säätiön hallitus.

Sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden vakuutetusta palkasta. Työnantajan maksama eläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan ja se kattaa keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta.

Eläkesäätiön investointistrategiasta vastaa säätiön hallitus ja varat sijoitetaan tämän strategian sekä paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Järjestelyn muita riskejä valitun investointistrategian lisäksi ovat pidennys eliniän odotteessa sekä ennenaikainen kuolema tai vammautuminen. Eläkejärjestelyt on vakuutettu kuoleman ja vammautumisriskin osalta 31.12.2024. Inflaatiosta johtuva mahdollinen maksettavien eläkkeiden nousu on säätiön hallituksen harkintavallassa, kun maksettavan eläkkeen määrä ylittää lainsäädännössä määritetyn minimieläkkeen.

Saksan järjestelyt

Wärtsilällä on Saksassa paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä korkoeristä. Järjestelyjä on erilaisia, rahastoimattomista eläkerahaston hoitamaan järjestelyyn.

Joissain järjestelyissä sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden palkasta, mutta osassa järjestelyitä vain työnantaja on maksuvelvollinen. Työnantajan maksama eläkemaksu voi vaihdella työntekijän iän, työsuhteen keston ja työntekijän aseman mukaan.

Järjestelyjen riskejä ovat pidennys eliniän odotteessa, ennenaikainen kuolema tai vammautuminen sekä mahdollisen eläkesäätiön varojen hallinnoimiseksi valittu investointistrategia. Inflaatiosta johtuva maksettavien eläkkeiden nousu tarkastetaan vuosittain.

MEUR	2024	2023
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	71	71
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	153	146
Varojen käypä arvo	-157	-151
Nettovelka taseessa	67	66

%	Etuus pohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
Sveitsi	41	65
Saksa	16
Muu Eurooppa	29	20
Aasia	13	15
Yhteensä	100	100

MEUR	Etuus pohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Etuus pohjainen nettovelka yhteensä
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2023	210	-142	71
Valuuttakurssimuutokset	4	-5	-1
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	7		7
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno		1	1
Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä	-1	-2	-2
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)	7	-4	2
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto		-3	-3
Kokemusperusteiset oikaisut	1		1
Taloudellisten oletusten muutokset	3		3
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset	2	-2
Työnantajan maksusuoritukset		-4	-4

Maksetut etuudet	-13	8	-5
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2023	220	-151	66
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2024	220	-151	66
Valuuttakurssimuutokset	-1	1
Muut muutokset	-3		-3
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	8		8
Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä	1		1
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)	7	-4	3
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto		-5	-5
Kokemusperusteiset oikaisut	1		1
Taloudellisten oletusten muutokset	12		12
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset	2	-2
Työnantajan maksusuoritukset		-6	-6
Maksetut etuudet	-15	9	-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin	-4		-4
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2024	228	-158	67

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin:

%	2024	2023
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	17	16
Joukkovelkakirjat ja muut rahoitusinstrumentit	43	44
Kiinteistöt	20	19
Muut saamiset	20	21

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset tilikauden lopussa ovat (ilmoitettu painotettuna keskiarvona):

%	2024	2023
Diskonttauskorko	2,88	3,45
Palkkojen nousu	2,22	2,18
Eläkkeiden nousu	0,98	0,92

31.12.2024 etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 8 vuotta (8). Konserni odottaa maksavansa 3 miljoonaa euroa (3) etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana.

Tulevaisuuden kuolleisuusolettama perustuu aktuaarien laskelmiin, jotka pohjautuvat kussakin maassa julkaistuihin tilastoihin ja kokemuksiin. Näiden perusteella arvioitu painotettu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä eläkeiän saavuttamisen jälkeen on seuraava:

-	2024	2023
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä tilikauden lopussa:
miehet	17,2	17,4
naiset	19,2	19,6
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä 20 vuoden kuluttua tilikauden päättymisestä:
miehet	16,1	17,2
naiset	18,5	19,2

Jokaiselle merkittävälle vakuutusmatemaattiselle oletukselle tehdyt herkkyysanalyysit on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukosta käy ilmi miten muutokset vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, jotka olisivat olleet kohtuullisissa määrin mahdollisia tilikauden lopussa, olisivat vaikuttaneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin. Tehdyt herkkyysanalyysit soveltuvat vain etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin eikä etuuspohjaisiin eläkevelkoihin kokonaisuudessaan.

Herkkyysanalyysi

-	Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelvoitteet, MEUR
	Muutokset oletuksissa	2024	2023
Diskonttauskorko	kasvu 1%	-25	-22
Diskonttauskorko	lasku 1%	24	29
Palkkojen nousu	kasvu 1%	7	8
Palkkojen nousu	lasku 1%	-6	-8
Eläkkeiden nousu	kasvu 1%	18	14
Eläkkeiden nousu	lasku 1%	-8	-7

5. Pääomarakenne ja rahoituserät

Osion sisältö:

5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN 5.3. RAHAVARAT 5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS 5.5. OMA PÄÄOMA 5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI 5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT 5.8. RAHOITUSRISKIT

5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Laadintaperiaatteet

Eläkevelvoitteiden korkokustannukset raportoidaan tuloslaskelmalla rahoituskuluissa. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy myös liiketoimintaan liittymättömien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot.

Muutokset Wärtsilä-konsernin lainaportfoliota vastaan otettujen korkosuojien käyvissä arvoissa kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat.

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta.

MEUR	2024	2023
Korkotuotot lainoista ja saamisista	1	4
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	14	15
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista eristä	33	10
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja
-velkojen arvonmuutokset	-5	-3

Valuuttakurssierot*	0	2
Muut rahoitustuotot	1	3
Rahoitustuotot yhteensä	44	31
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista	-17	-18
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista vuokrasopimusveloista	-10	-8
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista	-33	-32
Nettokorot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	-3	-2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen arvonmuutokset	-1
Valuuttakurssierot*	-2
Lainojen palkkiokulut	-1	-2
Muut rahoituskulut	-4	-5
Rahoituskulut yhteensä	-73	-68
Yhteensä	-29	-37

* Vuonna 2024 kurssieroihin sisältyi -2 miljoonaa euroa (-3) kurssieroa suojaamattomista sisäisistä lainoista.

5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

Laadintaperiaatteet

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvarat luokitellaan ja arvostetaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen luokittelu riippuu liiketoimintamallista ja omaisuuserän rahavirtaominaisuuksista. Rahoitusvelat luokitellaan ja arvostetaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusinstrumentit luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei niiden maturiteetti ylitä 12:ta kuukautta raportointipäivästä eteenpäin. Rahoitusinstrumentti kirjataan pois taseesta vain silloin, kun se lakkaa olemasta olemassa, eli kun sopimusperusteinen oikeus tai velvoite täytetään, kumotaan tai sen voimassaolo lakkaa. Rahoitusinstrumenttien tilanne arvioidaan kunakin raportointipäivänä.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät rahavarat, sijoitukset velkainstrumentteihin, yritystodistusohjelmat, myyntisaamiset ja muut saamiset. Omaisuuserät kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. Näiden omaisuuserien tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan lainan pääoman ja korkojen maksuja. Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkainstrumentteihin ja yritystodistuksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan neljännesvuosittain tulevaisuuteen katsoen sijoitusten erääntymispäivät ja vastapuoliluottoriskit huomioiden.

Konserni soveltaa IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaatavista odotettavissa oleville luottotappioille. Sen mukaan saamisen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on aina arvostettava siihen liittyvää tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa saamisen koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Lisätietoa liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.

Rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat ja luotot. Nämä velat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä velkojen hankintaan liittyvillä transaktiomenoilla, ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää lyhentämällä velkaa sen maturiteetin aikaisilla diskontatuilla korkomaksuilla. Korkomenot kirjataan tuloslaskelmalla rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat sisältävät muut sijoitukset, muut lyhytaikaiset rahavarat ja johdannaisinstrumentit. Näihin sisältyy sijoitukset muihin yhtiöihin (listatut ja listaamattomat osakkeet).

Kun tällaisia rahoitusvaroja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Operatiiviseen liiketoimintaan kuuluvien osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tuloslaskelmalla. Muiden osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaisinstrumentit, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.

Kun tällaisia rahoitusvelkoja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tietoja johdannaisinstrumenttien arvostusryhmistä sekä suojauslaskennan alla olevista rahoitusinstrumenteista esitetään liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.

2024

MEUR	Jaksotet tuun hankinta menoon	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	6		6	6
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		10	10	10
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		2	2	2
Muut sijoitukset		17	17	17
Muut saamiset	1		1	1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	1 018		1 018	1 018
Myynnissä olevat myyntisaamiset		1	1	1
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		1	1	1
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		2	2	2
Muut rahoitussaamiset	3		3	3
Rahavarat	1 538	16	1 554	1 554
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 566	49	2 616	2 616
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	624		624	621
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		8	8	8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	142		142	142
Ostovelat	793		793	793
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		36	36	36

Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		28	28	28
Muut rahoitusvelat	8		8	8
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	1 567	72	1 639	1 636

* Vuonna 2024 konsernilla oli lisäksi 4 miljoonaa euroa rahavaroja arvostettuna jaksotettuun hankintamenoon liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

2023

	Jaksotet tuun hankinta	Käypään arvoon tulosvaikut	Tase-erien kirjanpito	Käypä
MEUR Pitkäaikaiset rahoitusvarat	menoon	teisesti	arvot	arvo
Korolliset sijoitukset		4	4	4
Myyntisaamiset	2		2	2
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		13	13	13
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		4	4	4
Muut sijoitukset		19	19	19
Muut saamiset	1		1	1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	989		989	989
Myynnissä olevat myyntisaamiset		2	2	2
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		20	20	20
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		12	12	12
Muut rahoitussaamiset	3		3	3
Rahavarat	809	10	819	819
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	1 804	83	1 887	1 887
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	739		739	733
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		12	12	12
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	119		119	119
Ostovelat	686		686	686
Johdannaiset, suojauslaskennan alla		3	3	3

Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella		2	2	2
Muut rahoitusvelat	9		9	9
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	1 553	16	1 569	1 563

Käypien arvojen hierarkia

Laadintaperiaatteet

Wärtsilä on luokitellut käyvän arvon määrittämisessä käytettyjen arvostusmenetelmien syöttötiedot seuraaville kolmelle tasolle:

Taso 1: Rahoitusinstrumenttien noteeratut hinnat ovat suoraan ja säännöllisesti havainnoitavissa julkisesti toimivilta markkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä.

Taso 2: Rahoitusinstrumenttien hinnat määritetään käyttämällä arvostusmenetelmää, jolle syöttötieto on suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa julkisilta arvopaperimarkkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä.

Taso 3: Rahoitusinstrumentit on luokiteltu tasolle 3, jos arvostusmenetelmän syöttötietojen hinnat eivät ole julkisesti havainnoitavissa ja kun rahoitusinstrumentit arvostetaan yhteisön omalla arvostusmenetelmällä.

Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen käytettävät arvostusmallit:

• valuuttatermiinisopimusten käyvän arvon määrittely tilinpäätöspäivän termiinikursseilla

• koronvaihtosopimusten käypien arvojen laskeminen havainnoitavissa olevien tuottokäyrien perusteella arvioituihin tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoihin

• noteerattujen markkinahintojen tai välittäjän samankaltaisille instrumenteille tarjoamien hintojen käyttäminen

-		2024		2023
MEUR	Taso 2	Taso 3	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat
Muut sijoitukset		17		19
Korolliset sijoitukset, pitkäaikaiset			4
Muut saamiset, pitkäaikaiset	1		1
Johdannaiset	15		49
Rahoitusvelat
Korolliset velat, pitkäaikaiset*	621		733
Johdannaiset	72		16

* Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon taseessa.

Lisätietoja rahoitusveloista esitetään liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.

Muut sijoitukset

Muut sijoitukset sisältävät käypään arvoon arvostettuja noteeraamattomia osakkeita. Näitä sijoituksia tarkastellaan DCF-mallien avulla, joissa kriittiset oletukset liittyvät WACC:in tasoon ja odotettuihin rahavirtoihin osingoista. Eri skenaarioilla saadaan kuitenkin niin erilaisia tuloksia, että johdon arvioiden mukaan jaksotettuun hankintamenoon arvostaminen on lähinnä käypää arvoa.

MEUR	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	19	19
Osakkeiden myynti	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	19

Vuonna 2024 noteeraamattomien muiden osakkeiden (taso 3) hankintameno oli 17 miljoonaa euroa (19), ja niiden markkina-arvo oli 17 miljoonaa euroa (19).

5.3. RAHAVARAT

Laadintaperiaatteet

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista rahavaroista. Muut lyhytaikaiset rahavarat ovat lyhytaikaisia likvidejä sijoituksia, joiden arvo vaihtelee vähäisessä määrin ja joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintahetkestä. Käteisvarat ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Muut käteissijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon lukuun ottamatta sijoituksia yritystodistuksiin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin cash pool -tileihin liittyvät luotot sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

MEUR	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset*	1 538	809
Muut rahavarat	16	10
Yhteensä	1 554	819

* 196 miljoonaa euroa (185) rahoista ja pankkisaamisista on maissa, joissa kotiuttamista on rajoitettu paikallisella lainsäädännöllä, eikä raha näin ollen ollut välittömästi emoyhtiön käytettävissä. Paikallisesti rahojen ja pankkisaamisten käyttöä ei kuitenkaan ole rajoitettu.

Lisäksi konsernilla oli vuonna 2024 4 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

Korolliset saamiset	-4	4
Rahavarat*	-819	-736	-2		-1 557
Nettovelka	35	-868	-9	65	-777

* 31.12.2024 vuokrasopimusvelat sisältää 15 miljoonaa euroa ja rahavarat 4 miljoonaa euroa liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

2023

5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS

Korolliset nettovelat

MEUR	2024	2023
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	215	224
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	409	515
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	43	44
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	99	76
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät korolliset velat	15
Korolliset velat yhteensä	781	858
Korolliset saamiset		-4
Rahavarat	-1 554	-819
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat	-4
Korolliset saamiset yhteensä	-1 558	-823
Korolliset nettovelat yhteensä	-777	35

Nettovelan täsmäytys

2024

MEUR	Kirjanpi toarvo 1.1.2024	Raha virrat	Valuutta kurssi muutok set	Muut muutok set	Yrityshan kinnat ja yritys myynnit	Kirjanpi toarvo 31.12. 2024
Vuokrasopimusvelat*	268	-60	1	65		273
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	515	-99	-7			409
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	76	23	-1			99

MEUR	Kirjanpi toarvo 1.1.2023	Raha virrat	Valuutta kurssi muutok set	Muut muutok set	Yrityshan kinnat ja yritys myynnit	Kirjanpi toarvo 31.12. 2023
Vuokrasopimusvelat	266	-55	-2	59		268
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	517	15	-17			515
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	166	-98	-2	2	7	76
Korolliset saamiset	-4		1			-4
Rahavarat	-464	-379	19		4	-819
Nettovelka	481	-517	-1	61	11	35

5.5. OMA PÄÄOMA

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvista eristä ja kertyneistä voittovaroista.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Vuoden 2024 alussa yhtiön hallussa oli yhteensä 2 700 000 omaa osaketta. Hankitut osakkeet käytetään Wärtsilä Oyj Abp:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Vuoden aikana käytettiin 57 425 omaa osaketta osakeperusteisten maksujen maksamiseen, joten kauden lopussa niitä oli 2 642 575.

MEUR
Osakepääoma	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Yhteensä
1.1.2023	336	61	397
31.12.2023	336	61	397
31.12.2024	336	61	397

Osakkeiden ja äänien lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1.1.2024	589 023 390
Osakkeina suoritetut osakeperusteiset maksut	57 425
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024	589 080 815
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana	589 071 715

Wärtsilän osakkeella ei ole nimellisarvoa. Wärtsilällä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni yhtiökokouksessa ja niillä on yhtälainen oikeus osingonjakoon.

Osakepääoma

Osakeannin yhteydessä yhtiön saamat osakkeen merkintähinnat kirjataan osakepääomaan, ellei osakeantipäätöksen yhteydessä olla päätetty, että osa merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on sidottua omaa pääomaa. Sitä voidaan alentaa noudattaen, mitä osakepääoman alentamisesta säädetään osakeyhtiölaissa. Osakepääomaa voidaan myös korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta.

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään myös omassa pääomassa. Lisäksi omassa pääomassa esitetään tytäryrityksen nettoinvestoinneista ja pitkäaikaisesta tytäryhtiölainasta ilman sovittua suorituspäivää syntyvät muuntoerot. Muuntoerojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset, jos suojaus on tehokas, täyttää suojauslaskennan edellytykset ja suojaussuhde jatkuu edelleen. Muutokset arvonmuutosrahastoon sisältyvissä erissä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

MEUR	Valuutta johdannaisten suojat	Korko suojat	Rahavirta suojat yhteensä
Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, brutto	-7	21	13
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot	1	-4	-4
Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, netto	-7	17	9

Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä	3		3
Käyvän arvon muutokset	27	-7	20
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot	-3	1	-2
Arvonmuutosrahasto 31.12.2023, netto	20	11	31
Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä	14		14
Käyvän arvon muutokset	-77	-3	-80
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot	12	1	13
Arvonmuutosrahasto 31.12.2024, netto	-31	8	-23

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat

Laadintaperiaatteet

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat osingot esitetään velkana konsernitilinpäätöksessä.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,44 euroa osakkeelta. Näin osingonjako on yhteensä 259 miljoonaa euroa 31.12.2024 ulkona olevien osakkeiden mukaisesti. Jäljelle jäävä osa kertyneistä voittovaroista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tilikauden 2023 voitosta jaettiin osinkona 0,32 euroa osakkeelta osingonjaon ollessa yhteensä 188 miljoonaa euroa. Jäljelle jäänyt osa kertyneistä voittovaroista jätettiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Lisätietoja omasta pääomasta esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liitetiedossa 10. Oma pääoma.

5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI

2024

	Lyhyt	Pitkä
	aikainen	aikainen 1–3	3–5
MEUR	< 1 vuosi	vuotta		vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*	99	201	156	52	508
Vuokrasopimusvelat	55	85	59	121	320
Ostovelat	793				793
Korkojohdannaiset, velat	81	108	2	0	192
Korkojohdannaiset, saatavat	-66	-102	-6	0	-174
Valuttatermiinit, velat	2 418				2 418
Valuttatermiinit, saatavat	-2 368				-2 368
Muut velat	8				8
Yhteensä	1 020	292	211	173	1 696
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä	12	16	7	1	35
Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat	1 032	307	218	174	1 731

2023

	Lyhyt aikainen
MEUR	< 1 vuosi	aikainen 1–3 vuotta	3–5	vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*	75	239	200	75	590
Vuokrasopimusvelat	53	81	58	128	320
Ostovelat	686				686
Korkojohdannaiset, velat	5	87	103		196
Korkojohdannaiset, saatavat	-6	-76	-104	-1	-188
Valuttatermiinit, velat	1 953				1 953
Valuttatermiinit, saatavat	-1 978				-1 978
Muut velat	9				9
Yhteensä	797	331	258	202	1 588
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä	16	23	10	2	53

Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat	813	354	268	204	1 641

* Pitkäaikaisten lainojen korkokulut lasketaan tilikauden päättyessä vallitsevien keskimääräisten korkojen perusteella.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot sekä lisätietoa rahoitusvelkojen arvostusryhmistä on esitetty liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan kunkin raportointikauden päättymispäivän mukaiseen käypään arvoon. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmalle johdannaisen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Wärtsilässä on käytössä ohjeistus, jonka avulla kytketyt johdannaiset tunnistetaan.

Suojauslaskenta

Wärtsilä suojaa myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtojen nettopositioita valuuttatermiineillä tai -optioilla sekä soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa enemmistöön näistä valuuttatermiineistä. Termiinipisteet jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle ja kirjataan tuloslaskelmaan muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos suoja on kokonaan tai osittain lopetettu, lopetettu osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovellettavan strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin.

Wärtsilä määrittää valuuttajohdannaisten suojaussuhteet joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen suojaksi tai kiinteäehtoisen sitoumuksen suojaksi. Suojauslaskentasuhteet määritellään niihin liittyvän saamisen tai velan kirjaamishetkeen saakka.

Konserni käyttää määritettyjä suojia valuuttajohdannaisiin, joissa suojausinstrumentin ja suojauskohteen keskeiset ehdot, valuutta sekä määrä täsmäävät tai lähes täsmäävät. Lisäksi suojaussuhteen dokumentaatio sisältää ajanjakson, jonka aikana ennustetuilla liiketoimilla odotetaan olevan vaikutusta tuloslaskelmaan. Suojausaste on yleensä 100%. Koska alla olevat riskit täsmäävät, suojausinstrumenttien katsotaan kumoavan kaikki suojattuihin liiketoimiin liittyvät muutokset. Wärtsilä tunnistaa, että suojattujen liiketoimien viivästymiset tai peruuntumiset saattavat aiheuttaa tehottomuutta. Wärtsilä kuitenkin soveltaa jatkostrategiaa, jonka mukaan johdannaisia jatketaan tai päätetään ennenaikaisesti, jotta alla olevat liiketoimet saadaan täsmäämään. Suojauksen tehokkuutta koskevia vaatimuksia arvioidaan IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti huomioiden vaatimukset taloudelliseen suhteeseen, luottoriskiin ja suojausasteeseen liittyen.

Ulkopuoliset suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään yksi vuosi) ja käyttäen vain korkean luottoluokituksen vastapuolia, joten vastapuoliriskillä on vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien instrumenttien, suojausten ja alla olevien rahavirtojen nykyarvojen muutokset eivät aina täysin kumoa toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin konsernitasolla.

Myös korkosuojiin voidaan soveltaa suojauslaskentaa. Näissä tapauksissa kriittiset ehdot, vaihtuvakorkoinen viitekorko ja lyhennyssuunnitelma täsmäävät, joten suojauksen odotetaan olevan erittäin tehokas. Koska vain korkean luottoluokituksen omaavia vastapuolia hyödynnetään ISDA-yleissopimuksen mukaisesti, vastapuoliluottoriskillä odotetaan olevan minimaalinen vaikutus suojan arvostukseen.

Rahavirran suojaaminen

Jos johdannaissopimus on määritetty rahavirtaa suojaavaksi ja se täyttää rahavirtasuojan vaatimukset, siihen liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jotka esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Valuuttatermiinien osalta spot-osuus sisältyy suojaussuhteeseen, kun termiinipisteet on jätetty suojan määrittämisen ulkopuolelle. Muiden laajan tuloksen erien kautta johdannaisiin liittyvään arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään samalla raportointikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat. Suojausten nettopositioiden tulos raportoidaan omalla rivillään tuloslaskelmassa. Suojauslaskennan oikaisut on kirjattu suojauskohteen mukaisesti sopimukseen perustuviin varoihin, sopimukseen perustuviin velkoihin ja varastoihin. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Korkoerosta johtuvat valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset (termiinipisteiden vaikutus) kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Vuokrasopimuksen rahavirran suojaus vaihtuvaa korkoa vastaan sisältyy tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin tuottoihin sekä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Lisätietoja rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksista esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma, ja lisätietoja rahavirtasuojausten tehottomasta osuudesta esitetään liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut. Konserni soveltaa suojauslaskentaa enemmistöön valuuttatermiineistä.

Avoimet operatiiviset valuuttapositiot sisältäen rahoituksen suojataan johdannaisilla alla olevan mukaisesti.

Suojattavien valuuttaerien ja suojausinstrumenttien nimellisarvot

MEUR	Suojaus laskentaa vastaan	Netto velkoja vasten	2024 Muita kohteita vastaan	Suojaus laskentaa vastaan	Netto velkoja vasten	2023 Muita kohteita vastaan
Valuuttatermiinit, nimellisarvo (molemmat valuutat)
EUR*	1 578	478	290	1 276	527	157
USD	963	201		663	305
NOK	222		209	196		96
GBP	75	76	12	54	88	17
CHF	180	187		114	90	8
CNY	2	8		58	10
AUD	5			18	5	9
MXN	51			72	12
SGD	13	6		7	3
SEK	11	1	21	28	1	9
CAD	25			31	14
Muut valuutat**	69		102	38		26
Valuuttajohdannaisten kokonaismäärä (nimelisarvo)	1 598	478	317	1 278	527	161

* Euroa ei pidetä valuuttariskinä emoyhtiölle.

** Muut valuutat eivät sisällä merkittäviä yksittäisiä valuuttoja.

Nettovelat sisältävät emoyhtiön antamat ei-euromääräiset sisäiset lainat ja talletukset.

Suojauslaskentaa on sovellettu 1 598 miljoonan euron (1 278) arvosta valuuttatermiineihin. Suojaukseen ei käytetty optioita vuosina 2024 tai 2023. Viiden prosentin valuuttakurssiliikkeen vaikutus näiden johdannaisten arvostukseen aiheuttaisi noin 105 miljoonan euron (66) muutoksen konsernin omaan pääomaan. Koska kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset on suojattu, operatiivisen toiminnan tuloksen herkkyys valuuttakurssimuutoksille (sisäinen rahoitus pois lukien) oletetaan olevan vähäinen.

Rahavirtasuojaukseen liittyvistä valuuttatermiineistä on kirjattu -77 miljoonaa euroa (27) rahavirran suojauksen arvonmuutoksena muihin laajan tuloksen eriin sekä vuonna 2023 -9 miljoonaa euroa kirjattiin tuloslaskelmaan tuottoina nettopositioiden suojista. -1 miljoona euroa (-2) on kirjattu taseeseen sopimukseen perustuvien velkojen muutoksena. Vuoden lopussa sopimukseen perustuviin velkoihin oli kirjattu rahavirtasuojaukseen liittyviä termiinejä -5 miljoonaa euroa (-4).

Vuonna 2023 on lopetettuihin rahavirtasuojiin liittyen kirjattu nettona -6 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

			2024			2023
MEUR	Suojatut raha virrat, netto määrä	Suo jauk set, netto määrä	Suo jauk set, brutto määrä	Suojatut raha virrat, netto määrä	Suo jauk set, netto määrä	Suo jauk set, brutto määrä
Nimellisarvot
EUR	536	567	1 578	262	274	1 276
USD	959	957	963	582	578	663
NOK	192	192	222	165	161	196
GBP	77	75	75	29	31	54
MXN	55	51	51	73	72	72
DKK	40	40	43	14	10	10
SEK	15	11	11	4	8	28
CNY	1	2	2	5	9	58
AUD	2	5	5	23	18	18
SGD	17	13	13	11	7	7
CHF	146	146	180	100	99	114
CAD	23	25	25	29	31	31
Muut	30	22	26	31	28	28
Yhteensä	2 092	2 107	3 195	1 328	1 327	2 556

MEUR	2024	2023
Valuuttatermiinit, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
2024	-	1 278
2025	1 598	-

Ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat vuosittain (suojattu)
2024	-	2 075
2025	2 899	384
2026	626	94
2027	184	45
2028	57	1*

* Vertailukauden osalta sisältää 2028 ja siitä myöhemmin.

Johdannaisinstrumentit

MEUR	2024	joista suljettu	2023	joista suljettu
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot (taso 2)
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla	118		118
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella	50		50
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	153		160
Netotettava termiinikauppa (NDF), suojauslaskennan alla	4
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla	1 594	949	1 278	667
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella	795	207	688	238
Yhteensä	2 714	1 156	2 294	905
Johdannaisinstrumenttien markkina-arvostukset (taso 2)
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla	10		13
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella	2		4
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-22		-12
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla	-35		17
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella	-12		10
Yhteensä	-57		33

Lisäksi konsernilla oli kuparifutuureja 1 665 tonnia (1 130), joiden arvo oli 14 miljoonaa euroa (9).

Valuuttatermiinit suojaavat transaktioriskiltä ja erääntyvät seuraavan 12 kuukauden (12) aikana. Valuuttatermiini on suljettu, kun rahavirrat samassa valuutassa samalla arvopäivällä kompensoivat toisiaan. Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja niiden keskimääräinen juoksuaika on 62 kuukautta (57). Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 24 kuukautta (36).

Muutokset korkojohdannaisten markkina-arvossa kirjataan yleensä välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kuitenkin 118 miljoonan euron (122) suuruiseen koronvaihtosopimukseen, joka erääntyy 2031. Kyseinen korkosuoja vaihtaa ison vuokrasopimusvelan korkomaksut muuttuvista kiinteisiin. Koska suojalla ja sen perustana olevalla rahavirralla on täsmäävät keskeiset ehdot, ja suojaussuhde on 1:1, suojauksen odotetaan olevan täysin tehokas. Vuoden 2024 aikana rahavirtasuojan käyvän arvon muutosta on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin 10 miljoonaa euroa (14). Toteutuneita ja kertyneitä korkoja on kirjattu 3 miljoonaa euroa (3) tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina ja 1 miljoona euroa (1) rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Vuonna 2024 ja 2023 ei tunnistettu kytkettyjä johdannaisia.

Normaalisti kaikki konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien netotusvaatimuksia. Alla olevassa taulukossa on kyseisten sopimusten alla tehtyjen rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvot.

MEUR	2024	2023
Johdannaisinstrumenttien markkina-arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat
Koronvaihtosopimukset	12	17
Valuuttatermiinit	3	32
Yhteensä	15	49
Velat
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-22	-12
Valuuttatermiinit	-49	-4
Kuparijohdannaiset	-1
Yhteensä	-72	-16
Johdannaisinstrumenttien markkina-arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat	7	41
Velat	-64	-8
Yhteensä	-57	33

5.8. RAHOITUSRISKIT

Yleistä

Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.

Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.

Valuuttariski

Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään tytäryhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja ostojen kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä pääasiassa kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.

Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2025 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.

Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 1 261 miljoonaa euroa (989). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 805 miljoonaa euroa (785). Vuonna 2024 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.

Vuonna 2024 54% (57) myynnistä ja 53% (52) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 32% (28) myynnistä ja 23% (24) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat.

Koska Wärtsilän toiminta on globaalia, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2024 on listattu alle.

2024

-	Tase		Arvioidut rahavirrat
MEUR	Konserni saa perus valuuttaa	Konserni maksaa perus valuuttaa	Konserni saa perus valuuttaa	Konserni maksaa perus valuuttaa	Netto
EUR/USD	173	250	225	1 425	1 276
EUR/NOK	75	42	344	1	376
USD/NOK	28	10	422		440
EUR/CNY	26	23	124		127
EUR/GBP	28	33	64	22	37
EUR/CHF	17	6	97		108
EUR/DKK	6	9	94		91
USD/HKD	6	12	88		82
EUR/SGD	16	17	41		41
EUR/HKD	11	10	39	1	39
EUR/JPY	11	7	35	7	32
USD/MXN	5	2	50		53
EUR/CAD	4	9	6	34	33
EUR/AED	14	9	26		31
USD/CNY	3	1	24	19	7
USD/JPY	3	2	37		38

2023

		Tase	Arvioidut rahavirrat
MEUR	Konserni saa perus valuuttaa	Konserni maksaa perus valuuttaa	Konserni saa perus valuuttaa	Konserni maksaa perus valuuttaa	Netto
EUR/USD	109	159	140	907	817
EUR/NOK	69	42	218	1	244
USD/NOK	14		303		318
EUR/CNY	19	21	85	16	67
EUR/GBP	25	40	61	7	38
USD/MXN	18	9	78		87
EUR/CHF	24	14	54		64
EUR/HKD	9	11	55	1	52
USD/HKD	1	2	71		71
EUR/DKK	7	7	57	1	56
GBP/USD	44	5		18	21
EUR/JPY	11	7	42	3	43
EUR/SGD	17	14	31		33
EUR/AED	27	9	23	1	40
EUR/SEK	22	7	27		42
EUR/AUD	9	9	37	2	34

Konserni saa perusvaluuttaa:

• jos toimintavaluutta on EUR, velka on USD-valuutassa
• jos toimintavaluutta on USD, saaminen on EUR-valuutassa

Konserni maksaa perusvaluuttaa:

• jos toimintavaluutta on EUR, saaminen on USD-valuutassa
• jos toimintavaluutta on USD, velka on EUR-valuutassa

Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden paikallisissa valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla oli seuraavat rahoitukseen liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2024.

			2024			2023
MEUR		Velat Talletukset	Netto		Velat Talletukset	Netto
Konsernin sisäiset velat/talletukset
USD	27	242	216	41	354	313
GBP	102	27	76	113	25	88
CHF	188		188	90		90
MXN	8	5	3	3	16	13
AUD		1	1		5	5
SGD		9	9		8	8
CNY		11	11		10	10
CAD		9	8		17	17
Muut valuutat*		1	1	1	1
Ulkopuoliset velat/talletukset
JPY	153**		160	160**		160
Yhteensä	478	304	672	408	436	703

* Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja.

** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.

Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasiliassa, Filippiineillä ja Etelä-Koreassa, on suojaamattomia EUR- tai USD-määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 61 miljoonaa euroa (68).

Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä. Konsernille merkittävimmät valuutat on esitetty liitetiedossa 6.6. Tilinpäätöskursseja.

Korkoriski

Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2024 lopussa 508 miljoonaa euroa (590). Keskikorko oli 2,6% (3,0) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 5 kuukautta (7).

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.

MEUR	2024	2023
Kiinteäkorkoiset lainat	100	108
Vaihtuvakorkoiset lainat	408	483
Johdannaiset	127	127
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), %	45	40

Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 2 miljoonan euron (5) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 3 miljoonan euron (4) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset). Molemmissa analyyseissä on käytetty 31.12.2024 mukaista velkasalkkua.

Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen ja niihin liittyvien koron- ja valuutanvaihtosopimusten viitekorkoja muutettiin sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu.

Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Tietoa korkojohdannaisista on annettu liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:

• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 642 miljoonaa euroa (644).
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 miljoonaa euroa (850).

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 30 kuukautta (37) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 32 kuukautta (31). Lisätietoa liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.

Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Kaikki ovat maineikkaita ja luottokelpoisia pankkeja, jotka ovat sijoittajina toimineet ja/tai osallistuneet toimittajarahoitusohjelmiin osana tavanomaista ja jatkuvaa tarjontaansa. Ei ole mitään syytä olettaa, että pankit eivät tulevaisuudessa haluaisi tai pystyisi tarjoamaan näitä ohjelmia. Jos pankki odottamattomasti vetäytyisi tai alentaisi osallistumistaan, Wärtsilä voisi järjestää toimittajarahoitusohjelmia toimittajilleen muiden pankkiensa kautta.

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 642 miljoonaa euroa (644) sekä rahavaroja 4 miljoonaa euroa myytävänä oleviin omaisuueriin liittyen. 31.12.2024 ja 31.12.2023 yritystodistuksia ei ollut käytössä.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset

MEUR Vuosi	Erääntyvät	2024 Käytet tävissä (kauden	lopussa) Erääntyvät	2023 Käytet tävissä (kauden lopussa)
2023	-	-		644
2024		642	130	514
2025	100	542	100	414
2026	102	440	104	310
2027	140	300	140	170
2028	120	180	120	50
2029	150	30	50
2030	30			-

Luottoriski

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia

vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista.

Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2024 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.

Odotetut luottotappiot on esitetty liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.

Osakehintariski

Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

Pääomarakenteen hallinta

Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.

MEUR	2024	2023
Korolliset velat yhteensä	781	858
Korolliset saamiset yhteensä	-1 558	-823
Korolliset nettovelat yhteensä	-777	35
Oma pääoma yhteensä	2 531	2 232
Nettovelkaantumisaste	-0,31	0,02
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta:
Taseen loppusumma	7 694	6 803

Saadut ennakot	-923	-774
	6 770	6 030
Omavaraisuusaste, %	37,4	37,0

Yllä olevan taulukon luvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat.

Lisätietoa korollisista nettoveloista liitetiedossa 5.4. Nettovelan täsmäytys.

6. Konsernirakenne

Osion sisältö:

6.1. TYTÄRYHTIÖT 6.2. YRITYSHANKINNAT 6.3. YRITYSMYYNNIT 6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT 6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN 6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA

6.1. TYTÄRYHTIÖT

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, jotka ovat konsernin määräysvallassa. Konsernilla on määräysvalta yhtiöön silloin, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai muista vastaavista oikeuksista, konserni ottaa huomioon kaikki asianmukaiset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimusjärjestelyt, äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet, arvioidessaan, onko sillä määräysvaltaa yhtiöön. Konserni arvioi määräysvaltansa yhtiöön uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat siihen, että määräysvallan osatekijöissä on tapahtunut muutoksia.

Hyperinflaatiosta kärsivissä maissa toimivien tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot oikaistaan standardin IAS 29 mukaisesti silloin, kun hyperinflaation vaikutusta konsernitilinpäätökseen pidetään olennaisena. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan.

Maantie teellinen alue	Yhtiön nimi	Kotimaa	Toiminnot	Omis tus osuus %
Eurooppa
	Wärtsilä Cyprus Limited	Kypros	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Danmark A/S	Tanska	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Lyngsø Marine A/S	Tanska	Myynti ja huolto	100,0

	Wärtsilä BLRT Estonia Oü	Viro	Myynti ja huolto	51,7
	Wärtsilä Energy Storage Finland Oy	Suomi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Finland Oy	Suomi	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Projects Oy	Suomi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Solutions Oy	Suomi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Technology Oy Ab	Suomi	Holding	100,0
	Wärtsilä Voyage Oy	Suomi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä France S.A.S.	Ranska	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Mediterranean SAS	Ranska	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Deutschland GmbH	Saksa	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä SAM Electronics GmbH	Saksa	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Serck Como GmbH	Saksa	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Germany GmbH	Saksa	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage GmbH	Saksa Yhdistynyt	Myynti ja huolto	100,0
	Ships Electronic Services Ltd	kuningaskunta	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Defence Solutions Ltd	Yhdistynyt kuningaskunta	Myynti ja huolto	100,0
		Yhdistynyt
Uusi	Wartsila Energy Storage UK Limited	kuningaskunta Yhdistynyt	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Guidance Marine Ltd	kuningaskunta	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä UK Limited	Yhdistynyt kuningaskunta	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
		Yhdistynyt
	Wärtsilä Voyage UK Limited	kuningaskunta Yhdistynyt	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Water Systems Ltd	kuningaskunta	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Greece S.A.	Kreikka	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Hungary Kft.	Unkari	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Limited	Irlanti	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä APSS S.r.l	Italia	Myynti ja huolto	100,0
Trident Italia Srl	Wärtsilä Italia S.p.A.	Italia	Myynti ja huolto	100,0
		Italia	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Moss AS	Norja	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Norway AS	Norja	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Gas Solutions Norway AS	Norja	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Valmarine AS	Norja	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Polska Sp. z o.o	Puola	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Portugal, S.A.	Portugali	Myynti ja huolto	100,0

	Wartsila Voyage doo Beograd	Serbia	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Ibérica S.A.	Espanja	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Burriel Navarro, S.L.	Espanja	Myynti ja huolto	100,0
	Trident Las Palmas S.L.	Espanja	Myynti ja huolto	100,0
Uusi	Wärtsilä Gas Solutions Sweden AB	Ruotsi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Sweden AB	Ruotsi	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Sweden AB	Ruotsi	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Services Switzerland AG	Sveitsi	Myynti ja huolto	100,0
	Quantiparts B.V.	Alankomaat	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Netherlands B.V.	Alankomaat	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Trident B.V.	Alankomaat	Myynti ja huolto	100,0
Amerikka
	Wärtsilä Argentina S.A.	Argentiina	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Brasil Ltda.	Brasilia	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Altyn Consulting Inc.	Kanada	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Canada Inc.	Kanada	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Chile Ltda.	Chile	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Colombia S.A.	Kolumbia	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Dominicana, S.R.L.	Dominikaaninen tasavalta	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Ecuador S.A.	Ecuador	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä El Salvador, S.A. De C.V.	Guatemala	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Operations Guyana Inc.	Guyana	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä de Mexico S.A. de C.V.	Meksiko	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Panama Services, S.A.	Panama	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Peru S.A.	Peru	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Caribbean, Inc.	Puerto Rico	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Uruguay S.A.	Uruguay	Myynti ja huolto	100,0
	Defense Maritime Solutions, Inc.	USA	Myynti ja huolto	100,0
	Guidance Marine LLC	USA	Myynti ja huolto	100,0
	LOCK-N-STITCH Inc.	USA	Myynti ja huolto	100,0
Uusi	NACOS USA, LLC	USA	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Energy Storage, Inc.	USA	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Voyage Americas Inc	USA	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä North America, Inc.	USA	Myynti ja huolto	100,0
Aasia

	PT. Wärtsilä Indonesia	Indonesia	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Azerbaijan LLC	Azerbaidzan	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Bangladesh Limited	Bangladesh	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Management (Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Propulsion (Wuxi) Company Limited	Kiina	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Services (Shanghai) Co. Ltd.	Kiina	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Suzhou Limited	Kiina	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Shanghai Co., Ltd.	Kiina	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä China Ltd.	Hong Kong	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä India Private Limited	Intia	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Japan Ltd.	Japani	Tuotanto, myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Malaysia Sdn. Bhd.	Malesia	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Myanmar Company Ltd.	Myanmar	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Pakistan (Private) Limited	Pakistan	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Philippines Inc.	Filippiinit	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Doha L.L.C.	Qatar	Myynti ja huolto	49,0*
	Wärtsilä Power Contracting Company Ltd.	Saudi-Arabia	Myynti ja huolto	60,0
Uusi	NACOS Marine Singapore Pte. Ltd.	Singapore	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Singapore Pte Ltd	Singapore	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Voyage Pacific Pte Ltd	Singapore	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Korea Ltd.	Etelä-Korea	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Lanka (Pvt) Limited	Sri Lanka	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Taiwan Ltd.	Taiwan	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä - ENPA A.S.	Turkki	Myynti ja huolto	51,0
	Wärtsilä Gulf FZE	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Hamworthy Middle East (FZE)	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila LLC	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Ships Repairing & Maintenance LLC	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Voyage Middle East DMCEST	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Myynti ja huolto	100,0
	Wartsila Samarkand Energy LLC	Uzbekistan	Myynti ja huolto	100,0
	Wärtsilä Vietnam Company Limited	Vietnam	Myynti ja huolto	100,0
Muut
	Wärtsilä Australia Pty Ltd.	Australia	Myynti ja huolto	100,0
Uusi	Wartsila Energy Storage Australia Pty Ltd	Australia	Myynti ja huolto	100,0

Wärtsilä Burkina Faso	Burkina Faso	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Central Africa Plc	Kamerun	Myynti ja huolto	100,0
Wartsila Installations and Constructions	Egypti	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Central Africa Gabon	Gabon	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä West Africa Guinea S.A.	Guinea	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Eastern Africa Limited	Kenia	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Energy Mauritanie SAU	Mauritania	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Mauritanie SA	Mauritania	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Mocambique Limitada	Mosambik	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Muscat S.P.C	Oman	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä New Zealand Ltd	Uusi-Seelanti	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä Marine & Power Services Nigeria Limited Nigeria		Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä PNG Limited	Papua-Uusi-Guinea Myynti ja huolto		100,0
Wärtsilä West Africa S.A.	Senegal	Myynti ja huolto	100,0
Wartsila Southern Africa Proprietary Ltd	Etelä-Afrikka	Myynti ja huolto	100,0
Wärtsilä South Africa Pty Ltd	Etelä-Afrikka	Myynti ja huolto	75,0*
Wärtsilä Tanzania Limited	Tansania	Myynti ja huolto	100,0

* Vaikka omistusosuusprosentti on alle 100, konsernilla katsotaan olevan täysi määräysvalta tytäryhtiöön.

Määräysvallattomien omistajien osuus konsernin toiminnoista ja rahavirroista ei ole olennainen yksittäisten tytäryhtiöiden osalta.

Listassa ei ole mukana sellaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai varoihin. Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen täydellinen luettelo sisältyy emoyhtiön virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin.

6.2. YRITYSHANKINNAT

Laadintaperiaatteet

Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tällöin luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä, jossa Wärtsilällä on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä hankintaan liittyviä menoja. Ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut aineettomat hyödykkeet koostuvat yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä.

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi määritelty ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden viimeisenä päivänä, ja tästä aiheutuva tappio tai voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi määriteltyä ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan.

Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat

Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saattaa edellyttää arvioita hankittujen varallisuuserien käyvästä arvosta ja toteutuneiden ehdollisten vastikkeiden määrästä.

2024

Vuonna 2024 ei tehty yrityshankintoja.

2023

Vuonna 2023 ei tehty yrityshankintoja.

6.3. YRITYSMYYNNIT

Laadintaperiaatteet

Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kunnes määräysvalta on menetetty.

2024

Vuonna 2024 ei tehty yritysmyyntejä.

2023

1.5.2023 Wärtsilä myi American Hydro -liiketoimintayksikkönsä Enprotech Corp:lle, joka on pörssinoteeratun ITOCHU Corporationin (ITC) täysin omistama tytäryhtiö. Yritysmyynnistä ilmoitettiin joulukuussa 2022. American Hydro -liiketoimintayksikön luokittelu vuonna 2022 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vaikutti tilikauden 2022 tulokseen -24 miljoonaa euroa. American Hydro -liiketoimintayksikkö kuului Portfolio Businessiin.

6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Laadintaperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat esitetään erikseen taseessa, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen.

Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava.

Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.

2024

Wärtsilä on luokitellut Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) myytävänä oleviksi omaisuuseriksi.

Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä ANCS-liiketoimintayksikön ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group AB:lle.

ANCS on maailmanlaajuinen johtaja merinavigoinnin ja automaation innovatiivisissa laitteisto- ja ohjelmistoteknologioissa. Ratkaisuihin kuuluvat integroidut navigointi- ja automaatiojärjestelmät, edistykselliset anturit, jotka parantavat turvallisuutta ja tilannetietoisuutta, sekä dynaamiset paikannusjärjestelmät, joiden avulla alus voidaan asemoida tarkasti. Wärtsilä hankki ANCS:n vuonna 2015 osana Marine Systems Internationalia. Vuonna 2024 ANCS:n liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa.

Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen RTY:lle Portfolio Business johtuen uudesta organisaatiorakenteesta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvon alentumisia, joista 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin.

Vuoden 2024 viimeisen neljänneksen aikana Wärtsilä arvioi onko tapahtunut muutosta niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvioinnin seurauksena Wärtsilä kirjasi 20 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen muihin pitkäaikaisiin varoihin liittyen. Peruutus on kirjattu oikaisuksi tuloslaskelman erään poistot ja arvonalentumiset ja sitä pidetään vertailukelposuuteen vaikuttavana eränä.

Kaupan täytäntöönpanon odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. ANCS kuuluu Portfolio Businessiin.

Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.

2023

Heinäkuusta 2022 lähtien tietyt pitkäaikaiset varat liittyen nelitahtimoottoreiden tuotannon päättymiseen Triestessä, Italiassa, on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Triesten moottorituotanto kuuluu Marine Poweriin.

Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.

Tase-erät

MEUR	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Muut aineettomat hyödykkeet	25
Aineelliset hyödykkeet	2	5
Käyttöoikeusomaisuuserät	14
Laskennalliset verosaamiset	3
Pitkäaikaiset varat yhteensä	45	5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	77
Myyntisaamiset	44
Verosaamiset	1
Sopimukseen perustuvat varat	9
Muut saamiset	5
Rahavarat	4
Lyhytaikaiset varat yhteensä	139
Myytävänä olevat omaisuuserät	184	5
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	12
Laskennalliset verovelat	7
Eläkevelvoitteet	4
Pitkäaikaiset velat yhteensä	24
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	3
Varaukset	8
Ostovelat	18
Verovelat	1
Sopimukseen perustuvat velat	53
Muut velat	26
Lyhytaikaiset velat yhteensä	109
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	132
Nettovarat	52	5

6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN

Laadintaperiaatteet

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta merkitsee yleensä sitä, että konsernilla on 20–50% yrityksen äänivallasta.

Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.

Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan aluksi hankintamenoon, ja hankintameno kasvaa tai vähenee osakkuusyrityksen nettovaroissa hankintapäivän jälkeen tapahtuvien muutosten perusteella suhteutettuna konsernin omistusosuuteen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten raportointikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin osuus osakkuusja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Wärtsilän osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon. Kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei tämän jälkeen huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritysten konsernitilinpäätökseen yhdistämisestä johtuvat valuuttakurssimuutokset, jotka kirjataan omaan pääomaan, ilmoitetaan tuloslaskelmassa osana voittoa tai tappiota, kun omistusosuus muuttuu.

MEUR	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	33	29
Osuus tuloksesta	12	9
Osingot	-4	-3
Muuntoerot	1	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	41	33

Taloudellinen yhteenveto (100%):

2024

MEUR		Omis tus-%	Pitkä aikaiset varat	Lyhyt aikaiset varat	Oma pääoma	Pitkä aikaiset velat	Lyhyt aikaiset velat	Liike vaihto	Tili kauden tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel
Company Ltd.	Kiina	50,0	6	86	30		63	83	10
CSSC Wärtsilä Electrical
& Automation Co., Ltd.	Kiina	49,0		29	4		25	23	1
CSSC Wärtsilä Engine
(Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	49,0	64	388	49	31	371	189	13
Repropel Sociedad de
reparacao de helices	Portugali	50,0		1	1		1	1

CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. -yhtiö valmistaa keskikokoisia ja suuria keskinopeita dieselmoottoreita ja monipolttoainemoottoreita Shanghaissa Linganganissa. Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd. valmistaa merenkulun apumoottoreita Shanghaissa, Kiinassa. CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd. tuottaa kehittyneitä sähkö- ja automaatioratkaisuja risteilyalalle.

2023

MEUR		Omis tus-%	Pitkä aikaiset varat	Lyhyt aikaiset varat	Oma pääoma	Pitkä aikaiset velat	Lyhyt aikaiset velat	Liike vaihto	Tili kauden tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel
Company Ltd.	Kiina	50.0	5	63	25		44	57	7
CSSC Wärtsilä Electrical
& Automation Co., Ltd.	Kiina	49.0		14	3		11	25
CSSC Wärtsilä Engine
(Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	49.0	63	297	37	32	291	165	10
Repropel Sociedad de
reparacao de helices	Portugali	50.0		1	1			1

6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA

Laadintaperiaatteet

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutassa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Raportointikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yhtiöiden hankinnoista syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, tytäryhtiöön liittyvät omaan pääomaan kirjatut kertyneet kurssimuutoserot kirjataan myyntihetkellä tuloslaskelmaan osana voittoa tai tappiota.

Ulkomaan valuutan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Myyntisaamisista ja ostoveloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.

Konsernitilinpäätökseen konsolidoidaan noin 60 valuuttaa, joista keskeisimmät esitetään tässä.

-			Keskikurssi
		31.12.2024	31.12.2023	2024	2023
AED	Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien dirhami	3,81546	4,05833	3,97399	3,97213
AUD	Australian dollari	1,67720	1,62630	1,63995	1,62848
BRL	Brasilian real	6,42530	5,36180	5,82679	5,40162
CHF	Sveitsin frangi	0,94120	0,92600	0,95261	0,97173

				7,65907
				7,45099
				0,86991
				16 480,35000
				89,32487
				151,94211
Norjan kruunu		11,24050		11,42430
Venäjän rupla	113,85000	99,94680	100,20892	92,09110
Saudi-Arabian rial	3,89899	4,14353	4,05991	4,05721
Ruotsin kruunu	11,45900	11,09600	11,43090	11,47281
Singaporen dollari	1,41640	1,45910	1,44567	1,45235
Yhdysvaltain dollari	1,03890	1,10500	1,08205	1,08158
	Kiinan juan renminbi Tanskan kruunu Englannin punta Indonesian rupia Intian rupia Japanin jeni	7,58330 7,45780 0,82918 16 820,88000 88,93350 163,06000 11,79500	7,85090 7,45290 0,86905 17 079,71000 91,90450 156,33000	7,78626 7,45888 0,84659 17 154,13000 90,53074 163,81736 11,62684

7. Muut liitetiedot

Osion sisältö:

7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Laadintaperiaatteet

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.

-	Taseen velka	2024	Taseen velka	2023
MEUR		määrä Kiinnitykset		määrä Kiinnitykset
Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä
muut vastuut	20	10	21	10
Yhteensä	20	10	21	10
Velat ja vastuut ja muut sitoumukset sekä vakuudet, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä
muut vastuut		32		13
Yhteensä		32		13
MEUR			2024	2023
Takaukset ja vastuusitoumukset
samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta			1 237	997
Yhteensä			1 237	997
Vuokrasopimusvelkojen nimellisarvot

Velat vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserän arvo on vähäinen	13	12
Velat lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	3	4
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut	14	14
Jäännösarvotakuu	104	90
Yhteensä	134	120

7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiirin muodostavat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Siihen kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja suorassa tai epäsuorassa määräysvallassaan olevat yhteisöt.

Johdon palkitseminen

TEUR	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 056	1 021
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät	687
Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio	172
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset	299	160
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset	315	300
Muut konsernin johtokunnan jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 645	2 464
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät	1 070
Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio	212
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset	554	374
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset	509	311
Yhteensä	7 520	4 631
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Tom Johnstone, hallituksen puheenjohtaja	243	224
Mika Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja	129	110
Karen Bomba, hallituksen jäsen	114	97
Morten H. Engelstoft, hallituksen jäsen	109	96

Karin Falk, hallituksen jäsen	104	92
Johan Forssell, hallituksen jäsen	93	92
Mats Rahmström, hallituksen jäsen	91	87
Tiina Tuomela, hallituksen jäsen	121	112
Hallituksen jäsenet 9.3.2023 asti
Risto Murto, hallituksen jäsen		2
Yhteensä	1 006	910
Johdon palkitseminen yhteensä	8 526	5 541

Vuonna 2024 on kirjattu 2 267 tuhannen euron (1 708) jaksotus liittyen johdon lyhyen aikavälin kannustinpalkkioihin tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Lisäksi 3 478 tuhatta (1 104) on kirjattu tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut liittyen johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmiin. Tästä 1 187 tuhatta (77) liittyy pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka päättyy 31.12.2024.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä palkanosasta (peruspalkka, lisäeläkemaksut ja etuudet) sekä muuttuvasta palkanosasta (lyhyen ja pitkän aikavalin kannustinpalkkiot). Etuihin kuuluu puhelinetu, autoetu ja erilaisia vakuutuksia.

Toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat vuoden lopussa 395 709 (362 999) Wärtsilän osaketta, joista osingot ovat yhteensä 124 tuhatta euroa (94).

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle, kun lakisääteinen eläkeikä on saavutettu. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle aikaisemmin, 60-vuotiaana. Yhtiöllä ei ole lainasaamisia konsernin johdolta tai hallituksen jäseniltä. Johdon tai osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

MEUR	2024	2023
Myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille	76	43
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	25	49
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	16	10
Osakkuus- ja yhteisyrityksille maksetut ennakot	37	29
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille	21	18

Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksistä esitetään liitetiedossa 6.5. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistoille lakisääteisestä tarkastuksesta sekä neuvonantamisesta ja ohjauksesta että riippumattomista asiantuntijapalveluista.

Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastysyhteisön PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Wärtsilä-konsernin yhtiöille olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,3). Palvelut sisältää 0,1 miljoonaa euroa veroneuvontaa, kestävyysraportoinnin varmennuspalveluita sekä pienen erän liittyen muihin palveluihin.

-		2024		2023
MEUR	PwC	Muut	PwC	Muut
Tilintarkastus	4,8	1,7	3,7	1,3
Veroneuvonta	0,1	0,3	0,1	0,6
Muut palvelut	0,4	0,0	0,2	0,0
Yhteensä	5,3	2,0	3,9	1,9

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR	2024	2023 Liite
Liikevaihto	119	103
Liiketoiminnan muut tuotot	24	15	1
Henkilöstökulut	-57	-70	2
Poistot ja arvonalentumiset	-3	-4	3
Liiketoiminnan muut kulut	-133	-101	4
Liiketulos	-51	-57
Rahoitustuotot ja -kulut	283	197	5
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	233	140
Tilinpäätössiirrot	135	21
Tulos ennen veroja	368	161
Tuloverot	-4	-4	6
Tilikauden tulos	363	157

Emoyhtiön tase

MEUR	2024	2023 Liite
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat			7
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	7	7
Aineettomat oikeudet ja keskeneräiset hankinnat	36	17
	43	24
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	2	2
Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet	1	1
Keskeneräiset hankinnat	1
	5	4
Sijoitukset
Osakkeet saman konsernin yrityksissä	1 450	950
Muut osakkeet ja osuudet	2	2
	1 452	952
Pysyvät vastaavat yhteensä	1 500	980
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset	13	18
	14	19
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	1 927	2 139	8
Siirtosaamiset	13	41	9
	1 940	2 180
Rahat ja pankkisaamiset	1 304	583

Vaihtuvat vastaavat yhteensä	3 244	2 763
Vastaavaa yhteensä	4 758	3 761
MEUR	2024	2023 Liite
VASTATTAVAA
Oma pääoma			10
Osakepääoma	336	336
Ylikurssirahasto	61	61
Omat osakkeet	-28	-29
Kertyneet voittovarat	914	946
Tilikauden tulos	363	157
Oma pääoma yhteensä	1 646	1 471
Pakolliset varaukset	21	23
Vieras pääoma			11
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	409	515
Muut pitkäaikaiset velat	9	13
	418	528
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	99	75
Ostovelat	14	14
Velat saman konsernin yrityksille	2 463	1 618	13
Muut lyhytaikaiset velat	3	1
Siirtovelat	94	32	12
	2 672	1 740
Vieras pääoma yhteensä	3 090	2 268
Vastattavaa yhteensä	4 758	3 761

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta:
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	233	140
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	3	4
Rahoitustuotot ja -kulut	-283	-196
Muut oikaisut	1
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-47	-52
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-31	2
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	66	32
	35	34
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-12	-18
Korko- ja rahoituskulut	-164	-119
Saadut osingot liiketoiminnasta	252	160
Korko- ja rahoitustuotot liiketoiminnasta	181	152
Maksetut verot	-3	-4
	266	189
Liiketoiminnan rahavirta	254	171
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-23	-17
Sijoitukset tytäryrityksiin	-500
Lainasaamisten lisäys	-18	-1
Lainasaamisten vähennys	408	58
Investointien rahavirta	-133	40
Rahavirta investointien jälkeen	121	211

Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	843	355
Pitkäaikaisten lainojen nostot		176
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-75	-265
Omien osakkeiden osto		-10
Konserniavustukset	21	7
Maksetut osingot	-189	-153
Rahoituksen rahavirta	600	112
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)	721	324
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden alussa	583	259
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden lopussa	1 304	583

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Wärtsilä Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS).

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat ja johdannaissopimukset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Johdannaissopimukset arvostetaan käypiin arvoihin. Avoinna olevat valuuttamääräisten johdannaiset on arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen. Käypien arvojen muutokset johdannaissopimuksista kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai –kuluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne syntyvät.

Saamiset

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Myyntituottojen tuloutus

Liikevaihto koostuu palveluveloituksista konserniyhtiöille. Wärtsilä Oyj Abp:n palveluveloitukset sisältävät hallintopalveluveloituksen sekä keskitetyn IT-toiminnon palveluvaloitukset. Liikevaihto kirjataan suoriteperusteisesti tilikaudelle, jonka aikana palvelu on suoritettu.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla ja arvonalennuksilla. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia. Poistot tehdään tasapoistona taloudellisen käyttöiän mukaan.

Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 3‒10 vuotta

Rakennukset 20‒40 vuotta Koneet ja kalusto 5‒20 vuotta

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tuloveroihin on kirjattu myös konsernin emoyhtiövaltion tuloksilukemissäännön (IIR) mukaiset täydennysverot.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

MEUR	2024	2023
Vuokratuotot	3	3
Edelleenveloitukset konserniyhtiöille	20	11
Muut	1	1
Yhteensä	24	15

2. HENKILÖSTÖKULUT

MEUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-46	-41
Eläkekulut	-8	-6
Muut pakolliset henkilösivukulut	-4	-23
Yhteensä	-57	-70

Maksetut palkat ja palkkiot

Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille oli 3 miljoonaa euroa (2).

Emoyhtiön toimitusjohtajan oikeus siirtyä eläkkeelle on sovittu alkavaksi 63 vuoden iässä. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle paikallisen eläkelainsäädännön mukaisesti. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle aiemmin, 60-vuotiaana.

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan sekä hänen suorien alaistensa palkoista ja palkkioista.

Lisätietoja johdon palkitsemista löytyy konsernin liitetiedosta 7.2. Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana oli 402 (392).

3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

MEUR	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot	-2	-2
Koneet ja kalusto	-1	-2
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-3	-4
Verotuksen poistot yhteensä	-3	-3

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

MEUR	2024	2023
IT-kulut	-41	-31
Vuokrakulut	-5	-5
Laki- ja konsultointikulut	-36	-21
Palvelut tytäryhtiöiltä	-34	-34
Muut hallinnolliset kustannukset	-16	-10
Yhteensä	-133	-101

5. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT

MEUR	2024	2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	252	160
Yhteensä	252	160
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	105	102
Muilta	31	8
Yhteensä	136	111
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	38	32
Muilta	9	10

Yhteensä	46	42
Kurssierot	-2	1
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille	-75	-45
Muille	-14	-15
Yhteensä	-89	-60
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-23	-22
Muille	-36	-35
Yhteensä	-59	-57
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	283	197

6. VEROT

MEUR	2024	2023
Tuloverot
Aiemmilta tilikausilta	1
Tilikaudelta	-5	-4
Yhteensä	-4	-4

Tilikauden tuloveroihin sisältyy OECD:n Pilari 2:n mukaisia täydennysveroja 1 miljoona euroa.

7. PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat oikeudet

MEUR	Pitkä vaikutteiset menot	Aineettomat oikeudet ja keskeneräi set hankinnat	2024	2023
Hankintameno 1.1.	113	17	130	118
Lisäykset	3	19	22	16
Vähennykset	-16		-16	-4
Hankintameno 31.12.	100	36	137	130
Kertyneet poistot 1.1.	-107		-107	-109
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset	16		16	4
Tilikauden poisto	-2		-2	-2
Kertyneet poistot 31.12.	-93		-93	-107
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7	36	43
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	7	17		24

Aineelliset hyödykkeet

MEUR	Maa- ja vesialueet	Rakennuk set ja raken nelmat	Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet	2024	2023
Hankintameno 1.1.	2	1	11	12	12
Lisäykset			1	1
Vähennykset			-1	-1
Hankintameno 31.12.	2	1		12	12
Kertyneet poistot 1.1.		-1	-9	-10	-9
Tilikauden poisto			-1	-1	-2
Kertyneet poistot 31.12.		-1	-9	-10	-10
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	2		2	5

Kirjanpitoarvo 31.12.2023	2	2	4

Sijoitukset

MEUR	Osakkeet konsernin yrityksissä	Osakkeet muissa yrityksissä	2024	2023
Hankintameno 1.1.	950	2	952	952
Lisäykset	500		500
Hankintameno 31.12.	1 450	2	1 452	952
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 450	2	1 452
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	950	2		952

Vuonna 2024, Wärtsilä Oyj Abp teki 500 miljoonan euron lisäsijoituksen täysin omistamansa Wärtsilä Technology Oy Ab:n omaan pääomaan.

8. LYHYTAIKAISET SAAMISET KONSERNIN YRITYKSILTÄ

MEUR	2024	2023
Myyntisaamiset	54	48
Lainasaamiset	1 634	2 025
Johdannaiset	80	23
Muut saamiset	141	23
Siirtosaamiset	18	20
Yhteensä	1 927	2 139

9. SIIRTOSAAMISET

MEUR	2024	2023
Johdannaiset	3	32
Muut	10	9
Yhteensä	13	41

10. OMA PÄÄOMA

MEUR	2024	2023
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.	336	336
Osakepääoma 31.12.	336	336
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto 1.1.	61	61
Ylikurssirahasto 31.12.	61	61
Omat osakkeet
Omat osakkeet 1.1.	-28	-29
Omat osakkeet 31.12.	-28	-29
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat 1.1.	1 103	1 099
Osingonjako	-188	-153
Tilikauden tulos	363	157
Kertyneet voittovarat 31.12.	1 278	1 103
Oma pääoma yhteensä	1 646	1 471
Jakokelpoiset varat	1 249	1 074

Tilikauden lopussa Wärtsilä Oyj Abp:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 2 642 575 (2 700 000) ja niiden kirja-arvo 28 miljoonaa euroa (29).

11. VIERAS PÄÄOMA

MEUR	2024	2023
Pitkäaikainen
Korollinen	409	515
Koroton	9	13
Yhteensä	418	528
Lyhytaikainen
Korollinen	2 486	1 620
Koroton	185	121
Yhteensä	2 672	1 740

Yhtiön lainat ja niiden lyhennysohjelma

MEUR	2024	2023
Lainat rahoituslaitoksilta:	508	590
Lyhytaikainen
<1 v	99	75
Pitkäaikainen
1-5 v	357	440
>5 v	52	75
Yhteensä	508	590

12. SIIRTOVELAT

MEUR	2024	2023
Johdannaiset	64	4
Henkilöstökulut	17	15
Korot ja muut rahoituserät	4	6
Muut	8	7
Yhteensä	94	32

13. VELAT KONSERNIN YRITYKSILLE

MEUR	2024	2023
Ostovelat	22	17
Muut lyhytaikaiset velat	2 387	1 544
Johdannaiset	48	51
Siirtovelat	6	6
Yhteensä	2 463	1 618

14. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

2024

MEUR	Jaksotet tuun hankinta menoon	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset		12	12	12
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä		26	26	26
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä	1 634		1 634	1 634
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä	54		54	54
Johdannaiset		3	3	3
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä		54	54	54
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä	158		158	158
Muut rahavarat				0
Rahat ja pankkisaamiset	1 304		1 304	1 304
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	3 151	95	3 246	3 246
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	409		409	406
Johdannaiset		15	15	15
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä		19	19	19
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	99		99	99
Korolliset velat saman konsernin yrityksille	2 387		2 387	2 387
Ostovelat	14		14	14

Ostovelat saman konsernin yrityksille	22		22	22
Johdannaiset		57	57	57
Johdannaiset saman konsernin yrityksille		28	28	28
Muut velat	6		6	6
Muut velat saman konsernin yrityksille				0
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 937	119	3 057	3 054

2023

	Jaksotet tuun	Käypään arvoon	Tase-erien
MEUR	hankinta menoon	tulosvai kutteisesti	kirjanpito arvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset		17	17	17
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä		5	5	5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä	2 025		2 025	2 025
Myyntisaamiset				0
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä	48		48	48
Johdannaiset		32	32	32
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä		18	18	18
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä	42		42	42
Muut rahavarat				0
Rahat ja pankkisaamiset	583		583	583
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 697	72	2 770	2 770
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	515		515	509
Johdannaiset		12	12	12
Johdannaiset saman konsernin yrityksille		23	23	23
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	75		75	75
Korolliset velat saman konsernin yrityksille	1 544		1 544	1 544
Ostovelat	14		14	14
Ostovelat saman konsernin yrityksille	17		17	17
Johdannaiset		4	4	4
Johdannaiset saman konsernin yrityksille		27	27	27

Muut velat	6		6	6
Muut velat saman konsernin yrityksille	6		6	6
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 177	67	2 244	2 238

Tietoja käyvän arvon hierarkiasta ja arvostusperiaatteesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

15. JOHDANNAISINSTRUMENTIT

2024

	Ulkoisten rahoitus	Konsernin
MEUR Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot	laitosten kanssa	sisäiset	2024
Ei toimitettava termiini	4		4
Valuuttatermiinit, transaktioriski	2 370	3 766	6 136
Koronvaihtosopimukset	168	121	290
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	153		153
Yhteensä			6 580
Johdannaisinstrumenttien markkina-arvostukset (taso 2)
Ei toimitettava termiini
Valuuttatermiinit, transaktioriski	-46	43	-4
Koronvaihtosopimukset	12	-10	2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-22		-22
Yhteensä			-25

2023

MEUR	Ulkoisten rahoitus laitosten kanssa	Konsernin sisäiset	2023
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot
Valuuttatermiinit, transaktioriski	1 961	2 599	4 560
Koronvaihtosopimukset	168	124	293
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	160		160
Yhteensä			5 013

Johdannaisinstrumenttien markkina-arvostukset (taso 2)
Valuuttatermiinit, transaktioriski	27	-14	14
Koronvaihtosopimukset	17	-14	3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-12		-12
Yhteensä			5

Valuuttatermiinit on tehty transaktioriskien suojaamiseksi ja ne on kohdistettu suojattuihin kassavirtoihin. Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja keskimääräinen juoksuaika ulkopuolisille sopimuksille on 62 (57) kuukautta ja 83 (95) kuukautta sisäisille sopimuksille. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 24 (36) kuukautta.

16. RAHOITUSRISKIT

Yleistä

Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. Konsernirahoitus on osa emoyhtiön organisaatiota.

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.8. Konsernin maksuvalmius- ja korkoriskejä hallitaan emoyhtiön tasolla, ja siten ne soveltuvat myös emoyhtiöön.

Valuuttariski

Operatiivisia valuuttariskejä seurataan ja ne suojataan tytäryritystasolla. Konsernirahoitus toimii vastapuolena näissä suojauksissa, mikäli paikalliset säännökset sallivat sen. Jotta konsernin sisäiset valuuttavirrat voitaisiin netottaa sekä vähentää ulkoisten liiketoimien määrää, konsernirahoituksella on sallittu olevan vähäisiä avoimia valuuttariskejä. Konsernirahoituksen kaikki voitot / tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin, emmekä odota merkittäviä valuuttakurssivoittoja tai -tappioita konsernin rahoitustoiminnasta.

17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

MEUR	2024	2023
Takaukset ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta	6 965	5 887
Yhteensä	6 965	5 887
Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvot
Seuraavan vuoden aikana maksettavat	3	3
Myöhemmin maksettavat	8	11
Yhteensä	12	14

18. LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT SITOUMUKSET

Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 7.2. on eritelty lähipiiritapahtumat. Lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Emoyhtiön liitetiedoissa 8. ja 13. on eritelty tytäryhtiöiden saamiset ja lainat.

19. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön PricewaterhouseCoopers Oy.

Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistolle lakisääteisistä tarkastuksista sekä palveluista.

Tilintarkastajien palkkiot

TEUR	2024	2023
Tilintarkastus	1 649	646
Veroneuvonta	22
Muut palvelut	268	40
Yhteensä	1 939	685

HALLITUKSEN EHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta tilikauden voitto on 363 279 404,71 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 589 080 815 kappaletta.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

EUR
Osinkona jaetaan 0,44 euroa osakkeelta eli yhteensä	259 195 558,60
Jätetään omaan pääomaan	990 221 414,67
Yhteensä	1 249 416 973,27

Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä 17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025.

Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan 24.9.2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä, konsernissa IFRS tilinpäätösstandardit ja emoyhtiössä FAS, noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2025

Tom Johnstone	Mika Vehviläinen
Karen Bomba	Morten H. Engelstoft
Karin Falk	Johan Forssell
Mats Rahmström	Tiina Tuomela

Håkan Agnevall, toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRStilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 25 miljoonaa euroa.

• Suoritimme tarkastustoimenpiteitä 24 raportointiyksikön osalta 14 eri maassa perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen.

• Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus
• Liikearvon arvostus
• Myyntisaamisten arvostus

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	25 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 25 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Tulos ennen veroja ja liikevaihto
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja ja liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti niitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Wärtsilä-konsernin rakenteen, kirjanpitoprosessit ja -kontrollit sekä toimialan, jolla konserni toimii. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä.

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2.

Konsernilla on merkittäviä pitkäaikaishankkeita sekä pitkäaikaisia käyttö- ja huoltosopimuksia. Nämä pitkäaikaiset asiakassopimukset ovat usein monimutkaisia räätälöityjä ratkaisuja ja täyttävät ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen määritelmän IFRS 15:n mukaan.

Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset tuloutetaan Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät sekä kontrollien tarkastusta, että valittuihin merkittäviin pitkäaikaishankkeisiin kohdistettua aineistotarkastusta. Aineistotarkastuksessa keskityimme erityisesti johdon laatimien ennusteiden tarkastamiseen.

Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä:

suoritevelvoitteen täyttämisasteen (projektin valmiusaste) mukaisesti. Valmiusaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutukseen liittyy johdon harkintaan perustuvia arvioita, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Merkittävin arvio liittyy projektin ennustettuihin kokonaiskustannuksiin.

Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus on tilin-tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta projektiennusteissa.

• Varmistimme, että sovellettu tuloutustapa on asianmukainen sopimuksen ehdot huomioiden;
• Täsmäytimme tuottoennusteen myyntisopimukseen huomioiden sopimukseen mahdollisesti tehdyt muutokset;
• Hankimme ymmärryksen prosesseista ja testasimme kontrollit, joilla on merkittävä vaikutus valmiusasteen mukaiseen tuloutukseen;
• Arvioimme johdon tekemien projektiennusteiden luotettavuutta vertaamalla päättyneiden projektien toteumia aiempiin ennusteisiin;
• Haastoimme johdon tekemiä arvioita ja oletuksia projekteissa, joihin liittyy erityisiä riskitekijöitä; ja
• Laskimme myyntituoton uudelleen valmiusasteen perusteella. Tarkastimme valmiusasteen oikeellisuuden vertaamalla hankkeen toteutuneita kustannuksia hankkeen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin.

Liikearvon arvostus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1.

Liikearvo konsernitaseessa on yksi merkittävimmistä tase-eristä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseen liittyy merkittävissä määrin johdon harkintaa, mm. kassavirtaa tuottavan yksikön eli testaustason määrittämiseen ja arvioitaessa liiketoiminnan tulevaa kannattavuutta ja tulevaisuudessa toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa diskonttokorkoa.

Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta arvonalentumistestauksessa.

Keskityimme

tarkastustoimenpiteissämme arvioimaan miten kassavirtaa tuottavat yksiköt, jotka muodostavat perustan liikearvon arvonalentumistestaukselle, on määritetty. Lisäksi keskityimme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arviointiin arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistestaukseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi mm. seuraavaa:

• Tarkastimme liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt menetelmät vertaamalla niitä IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisiin vaatimuksiin;
• Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettävää prosessia ja teimme vertailuja viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin tavoitteisiin ja pitkän aikavälin suunnitelmiin;
• Testasimme rahavirtaennusteiden perusteena olevat keskeiset oletukset, joita ovat mm. myyntiä ja kannattavuutta koskevat ennusteet, käytetty diskonttokorko sekä

ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettu kasvuprosentti;

• Vertasimme tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosennusteisiin sen selvittämiseksi, sisältyikö ennusteisiin oletuksia, jotka olivat jälkikäteen arvioituina olleet optimistisia; ja
• Arvioimme johdon laatimassa herkkyysanalyysissä käytettyjen oletusten asianmukaisuutta, arvioimalla niihin sisältyvien johdon harkintaa vaativien olettamusten muutosten todennäköisyyttä.

Myyntisaamisten arvostus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.2.

Myyntisaamiset konsernitaseessa on yksi merkittävimmistä tase-eristä, sisältäen varauksen arvonalentumistappioista. Osa myyntisaamisista on pitkäaikaisia.

Myyntisaamiset arvostetaan käypään arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä kyseisten saamisten arvonalentumistappioilla.

Myyntisaamisten arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen Myyntisaamisiin ja johdon arvioimaan arvonalentumistappioon liittyvät keskeiset tarkastustoimenpiteemme olivat seuraavat:

• Varmistimme myyntisaamisia lähettämällä myyntisaamisten saldovahvistuksia;
• Analysoimme myyntisaamisten ikäjakaumaa;
• Kävimme läpi yhtiön johdon kanssa pitkäaikaisia ja myöhästyneitä myyntisaamisia ja arvioimme näiden saamisten kuranttiutta

seikka johtuen tase-erän koosta ja arvonalentumistappion määrittämiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta.

hankkimalla asianmukaista evidenssiä johtopäätöksemme tueksi.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi vies-tittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2017 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun

ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 11.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Lauri Kallaskari KHT

Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Wärtsilä Oyj Abp:n johdolle

Olemme Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631-1) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös").

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Wärtsilä Oyj Abp:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Meidän velvollisuutemme

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEFtilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä on Wärtsilä / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Wärtsilä Oyj Abp:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsinki 11.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Lauri Kallaskari KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Wärtsilä Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Wärtsilä Oyj:n (y-tunnus 0128631-1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Wärtsilä Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen information kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Wärtsilä Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoimintaalueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.

• Vierailimme yhtiön toimipaikoilla Suomessa ja Espanjassa ja haastattelimme etäyhteydellä tytäryhtiön edustajia Ranskassa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 11.2.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Karsten Westerling KRT

Wärtsilä pääomamarkkinoilla

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Wärtsilä Oyj Abp:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Large Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella WRT1V. Tilikauden 2024 lopussa Wärtsilän liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä oli 589 080 815 kpl ja omien osakkeiden lukumäärä oli 2 642 575 kpl. Osakkeiden kokonaismäärä oli 591 723 390 kpl ja rekisteröity osakepääoma 336 002 138,50 euroa. Wärtsilällä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtäläiseen osinkoon.

Kaupankäynti Wärtsilän osakkeilla vuonna 2024

Wärtsilän osakkeen kurssi Nasdaq Helsingissä nousi 36% OMX Helsinki Industrials -indeksin noustessa 10% ja OMX Helsinki Cap indeksin laskiessa 5%. Wärtsilän osakkeen ylin kurssi tilikauden aikana oli 20,60 euroa ja alin kurssi 12,61 euroa. Päätöskurssi 31.12.2024 oli 17,11 euroa. Vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi vuoden aikana oli 17,42 euroa. Wärtsilän osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 10 124 miljoonaa euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä 217 792 247 kappaletta ja vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 729 miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten Turquoisessa, BATS Chi-X:ssä ja CBOE DXE:ssä. Näillä kaupankäyntipaikoilla osaketta vaihdettiin yhteensä 98 204 022 kappaletta. Lisätietoja osakkeen kurssikehityksestä löytyy Wärtsilän internetsivuilta osoitteesta www.wartsila.com/fi/sijoittajat/osakkeet.

OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA

	2024	2023	2022	2021	2020
Laimentamaton tulos/osake (EPS) EUR	0,85	0,44	-0,11	0,33	0,23
Oma pääoma/osake EUR	4,29	3,78	3,62	3,92	3,68
Osinko/osake EUR	0,44*	0,32	0,26	0,24	0,20
Osinko/tulos %	51,6*	73,2	-234,9	73,2	88,2
Efektiivinen osinkotuotto %	2,6*	2,4	3,3	1,9	2,5
Hinta/voitto (P/E)	20,1	29,8	-71,5	37,5	35,4
Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV)	4,0	3,5	2,2	3,2	2,2
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä X 1 000
tilikauden lopussa	589 081	589 023	590 023	590 023	591 723
keskimäärin	589 069	589 451	590 023	590 579	591 723

* Hallituksen ehdotus.

WÄRTSILÄN OSAKKEET NASDAQ HELSINGISSÄ

		2024	2023	2022	2021	2020
Pörssivaihto	MEUR	3 729	2 864	3 836	4 561	4 865
Vaihdettu määrä	X 1 000	217 792	277 945	450 341	433 886	635 450
Vaihtuvuus	%	37,0	47,2	61,7	70,0	104,6
Ylin kurssi	EUR	20,60	13,34	13,22	13,87	12,00
Alin kurssi	EUR	12,61	7,94	6,36	7,78	5,01
Keskikurssi	EUR	17,42	10,30	8,53	10,51	7,66
Pörssikurssi tilikauden lopussa	EUR	17,11	13,13	7,87	12,36	8,15
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa	MEUR	10 124	7 766	4 656	7 314	4 823

OMISTAJARYHMÄT 31.12.2024

Ryhmä	Osakkaita	%	Osakkeita	%
Yksityiset yritykset	3 016	2,8	17 272 659	2,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	104	0,1	23 688 595	4,0
Julkisyhteisöt	40	0,0	61 528 536	10,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	937	0,8	28 266 157	4,8
Kotitaloudet	101 885	95,6	119 695 470	20,2
Ulkomaat	541	0,5	106 301 535	18,0
Hallintarekisteröidyt			234 970 438	39,7
Yhteensä	106 523	99,99	591 723 390	100,0

Osakkeenomistajat

Wärtsilällä oli tilikauden 2024 lopussa 106 523 osakkeenomistajaa. Ulkomaisten osakkeenomistajien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus Wärtsilän osakkeenomistajista oli tilikauden lopussa 57,67% (52,6) ja suomalaisten yksityissijoittajien osuus oli 20,23% (21,9). Ulkomaisia osakkeenomistajia oli eniten Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Lisätietoja yhtiön osakkeenomistajista löytyy Wärtsilän internetsivuilta osoitteesta www.wartsila.com/fi/sijoittajat/osakkeenomistajat.

OSAKEMÄÄRIEN JAKAUMA 31.12.2024

Osakkeet	Osakkaita	%	Osakkeita	%
1–100	40 143	37,68	1 662 087	0,3
101–1 000	45 907	43,09	17 919 522	3,0
1 001–10 000	18 209	17,09	53 379 866	9,0
10 001–100 000	2 101	2,0	50 295 334	8,5
100 001–1 000 000	147	0,14	37 760 896	6,4
1 000 001–10 000 000	20	0,2	47 950 313	8,1
10 000 001–100 000 000	2	0,0	43 227 899	7,3
100 000 001–	1	0,0	104 711 363	17,7
Hallintarekisteröidyt			234 970 438	39,7
Yhteensä	106 530	100,0	591 877 718	100,0

WÄRTSILÄN 50 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2024 POIS LUKIEN HALLINTAREKISTERÖIDYT

	Omistaja	Osakkeita	%
1	Invaw Invest AB	104 711 363	17,7
2	Varma Mutual Pension Insurance Company	25 159 960	4,3
3	Ilmarinen Mutual Pension Insurance Company	18 067 939	3,1
4	Elo Mutual Pension Insurance Company	8 856 000	1,5
5	The Social Insurance Institution of Finland	4 700 000	0,8
6	State Pension Fund	4 139 400	0,7
7	Svenska litteratursällskapet i Finland rf	3 912 230	0,7
8	Holdix Oy Ab	2 586 606	0,4
9	Jenny and Antti Wihuri Foundation	2 420 920	0,4
10	Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf	1 966 000	0,3
11	The Finnish Cultural Foundation	1 700 000	0,3
12	Op Finland Pro	1 680 125	0,3
13	Nordea Pro Finland Fund	1 640 000	0,3
14	Sigrid Jusélius Foundation	1 523 798	0,3
15	Säästöpankki Kotimaa -Sijoitusrahasto	1 512 974	0,3
16	Evli Finland Select Fund	1 417 190	0,2

Total		209 966 917	35,48
50	Suka Invest Oy	383 000	0,1
49	Nordea Premium Asset Management Moderate Fund	396 300	0,1
48	Brotherus Ilkka Johannes	400 000	0,1
47	Gripenberg Jarl Dödsbo	420 000	0,1
46	Ella and Georg Ehrnrooth Foundation	438 261	0,1
45	Brotherus Pia Monica	453 006	0,1
44	Nordea Premium Asset Management Balanced Fund	453 951	0,1
43	The Signe and Ane Gyllenberg foundation	480 000	0,1
42	Security Trading Oy	480 000	0,1
41	Karlsson Anne Christine	480 000	0,1
40	Von Fieandt Berndt Johan	488 146	0,1
39	Nordea Finnish Passive Fund	524 521	0,1
38	Seligson & Co Suomi Indeksirahasto (sijo Itusrahasto)	534 897	0,1
37	Barry Staines Linoleum Oy	540 000	0,1
36	William Thurings Stiftelse Sr	544 550	0,1
35	S-Bank Fenno Equity Fund	549 092	0,1
34	Markkola Leena	563 100	0,1
33	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	589 982	0,1
32	Folkhälsans Forskningsstiftelse - Kansanterveyden tutkimussäätiö	639 404	0,1
31	Brita Maria Renlund Foundation	674 000	0,1
30	Von Julin Sofia Margareta Db	758 000	0,1
29	Louise och Göran Ehrnrooth Stiftelse Sr	762 428	0,1
28	Stockmann Marita	813 678	0,1
27	Op-Henkivakuutus Oy	815 928	0,1
26	Danske Invest Finnish Equity Fund	825 000	0,1
25	Gripenberg Gerda Margareta Lindsay Db	840 000	0,1
24	Op Finland Index	872 673	0,2
23	Maa- ja Vesitekniikan Tuki R,y,	1 000 000	0,2
22	Holding Manutas Oy	1 278 806	0,2
21	Bergsrådinnan Sophie von Julins Stiftels E Sr	1 129 518	0,2
20	Sijoitusrahasto Aktia Capital	1 165 000	0,2
19	Säästöpankki Kotimaa -Sijoitusrahasto	1 190 676	0,2
17 18	Nordea Pro Finland Fund Evli Finland Select Fund	1 342 301 1 300 000	0,2 0,2

Muutokset omistuksessa

Arvopaperimarkkinalain mukaan listayhtiön osakkeenomistajilla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista sekä Finanssivalvonnalle että asianomaiselle listayhtiölle, kun laissa määritellyt rajat saavutetaan, ylitetään tai alitetaan.

Oikealla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto Wärtsilän vuonna 2024 saamista liputusilmoituksista. Lisätietoja löytyy Wärtsilän verkkosivuilta osoitteessa

www.wartsila.com/fi/sijoittajat/osakkeenomistajat/liputukset.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistivat vuoden 2024 lopussa Wärtsilä Oyj Abp:n osakkeita yhteensä 362 999 kpl eli 0,04% koko osakekannasta ja äänivallasta. Lisätietoa hallituksen ja johtokunnan jäsenten Wärtsilä-osakkeiden omistuksesta löytyy Hallintotapaosiosta.

Hallitukselle myönnetyt valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 7.3.2024, valtuutti hallituksen päättämään enintään 57 000 000 osakkeen suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatusta osakeannista voidaan päättää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai yrityskauppojen tai liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi. Lisäksi valtuutusta voidaan käyttää osana yhtiön kannustinjärjestelmiä enintään 10 000 000 osakkeeseen asti, mikä vastaa 1,69% yhtiön kaikista osakkeista. Hallituksen osakeantivaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Kannustinjärjestelmiä koskeva valtuutus on kuitenkin voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

MUUTOKSET OMISTUKSESSA - LIPUTUSILMOITUKSET

Tapahtumapäivä	Osakkeenomistaja	Kynnys	Suora omistus, %	Kokonaisomistus, %
2.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,90%	5,00%
3.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	Alle 5%	Alle 5%
22.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,97%	5,08%
23.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	Alle 5%	Alle 5%
26.1.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	4,91%	5,01%
29.1.2024	BlackRock, Inc.	Alle 5%	5,16%	5,26%
1.10.2024	BlackRock, Inc.	Yli 5%	5,40%	5,49%
17.10.2024	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	Alle 5%	4,77%	4,77%

Tämä valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 9.3.2023 antaman valtuutuksen.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Hallitus esittää, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,44 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä, kumpikin suuruudeltaan 0,22 euroa osakkeelta.

WÄRTSILÄN SIJOITTAJASUHDETOIMINTA

Tapaamiset ja tapahtumat

Sijoittajasuhdetoiminnasta vastaava tiimi (IR), johon kuuluvat sijoittajasuhdejohtaja, kaksi sijoittajasuhdepäällikköä ja sijoittajasuhdeasiantuntija yhdessä Wärtsilän konsernijohtajan ja talous- ja rahoitusjohtajan kanssa, järjesti vuoden 2024 aikana yli sata sijoittajatapaamista.

Tiimi piti vuoden mittaan säännöllisesti yhteyttä osakeanalyytikoihin, järjesti roadshow-tapahtumia ja osallistui konferensseihin Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja Ranskassa. Tiimi osallistui myös useisiin yksityissijoittajille suunnattuihin tapahtumiin, kuten Inderesin järjestämälle virtuaaliselle sijoittajaviikolle ja Sijoittaja 2024 -messuille.

Vuoden 2024 aikana järjestettiin neljännesvuosittaisia "CEO strategy"- ja "pre-silent"-puheluita konsernijohtajan ja talous- ja rahoitusjohtajan kanssa. Puheluiden tarkoituksena oli demokratisoida sijoittajasuhdetoimintaa, jakaa tietoa, tarjota mahdollisuus esittää kysymyksiä ylimmälle johdolle sekä tarjota tasavertainen mahdollisuus tavata johdon edustajia. Neljännesvuosittaiset puhelut olivat avoimia kaikille Wärtsilästä sijoituskohteena kiinnostuneille, myös yksityissijoittajille. Puheluihin osallistui keskimäärin noin 70 henkeä. Tallenteet ja kirjallinen yhteenveto puheluista jaettiin jälkeenpäin Wärtsilän IRverkkosivuilla.

Neljännesvuosittaisten puheluiden lisäksi Wärtsilän sijoittajasuhdetiimi järjesti vuoden mittaan myös teemapuheluita.

Kesäkuussa järjestettiin virtuaalinen merenkulkuliiketoimintaan keskittynyt puhelu, johon osallistui noin 80 henkeä. Puhelun aikana Wärtsilä Marinen johtaja Roger Holm ja talous- ja rahoitusjohtaja Arjen Berends kävivät läpi Wärtsilän Marine-liiketoiminnan ajankohtaisia aiheita.

Puhelun jälkeen toukokuussa sijoittajille järjestettiin mahdollisuus vierailla Vaasassa Sustainable Technology Hubissa (STH). Tehdasvierailun teemoja olivat hiilineutraalius, tulevaisuuden

polttoaineet ja polttomoottoreiden rooli tulevaisuuden ratkaisuissa. Vierailla oli mahdollisuus tutustua polttoainelaboratorioon, jossa tutkitaan ja testataan tulevaisuuden polttoaineita, asiantuntijakeskukseen, joka valvoo Wärtsilä-moottoreiden toimintaa maailmanlaajuisesti, ja ainetta lisäävän valmistuksen osastolla, joka tuottaa komponentteja 3D-tulostimilla. Marinen johtaja Roger Holm ja kestävistä polttoaineista ja hiilineutraaliuskehityksestä vastaava johtaja Mikael Wideskog olivat mukana vierailulla ja kertoivat näkemyksiään merenkulun hiilineutraaliudesta ja tulevaisuuden polttoaineista. Vierailulle osallistui 23 henkeä.

Syykuussa järjestettiin palveluteemaa käsittelevä virtuaalinen puhelu, johon osallistui noin 70 henkeä. Tämä puhelu oli jatkoa kesäkuussa 2023 järjestetylle palveluaiheiselle puhelulle. Ohjelma käsitti talous- ja rahoitusjohtaja Arjen Berendsin, Marine Performance Servicesin johtajan Andrea Morganten ja Energy Servicesin johtajan Markus Ljungkvistin esitykset palveluliiketoiminnan ajankohtaisista kuulumisista.

Joulukuun teemapuhelu keskittyi Energy-liiketoiminnan moottorivoimalaitostoimintaan. Sen viimeaikaisesta kehityksestä kertoi Wärtsilä Energyn johtaja Anders Lindberg.

Kaikkien tapahtumien tallenteet ja kirjalliset yhteenvedot jaettiin Wärtsilän IR-verkkosivuilla.

Sijoittajasuhdetiimi tuotti myös kaksi kertaa jokaisen vuosineljänneksen aikana sisäisen IR-raportin, jonka tavoitteena on jakaa markkinapalautetta Wärtsilän hallitukselle, johdolle ja henkilöstölle.

Yhteystiedot

Yhtiön sijoittaja- ja analyytikkosuhteista vastaa sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen yhdessä sijoittajasuhdetiimin kanssa. Yleiset kyselyt voi lähettää osoitteeseen investor.relations@wartsila.com. Johdon assistentti Janine Tourneur vastaa sijoittajatapaamisten järjestämisestä.

Hanna-Maria Heikkinen

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 010 709 1461 hanna-maria.heikkinen@wartsila.com

Samu Heikkilä

Sijoittajasuhdepäällikkö Puh. 010 709 1121 samu.heikkila@wartsila.com

Maija Hongas

Sijoittajasuhdepäällikkö Puh. 010 709 3178 maija.hongas@wartsila.com

Noora Suni

Sijoittajasuhdeasiantuntija Puh. 010 709 1101 noora.suni@wartsila.com

Janine Tourneur

Johdon assistentti Puh. 010 709 5645 janine.tourneur@wartsila.com

Wärtsilän konserniviestinnästä vastaa markkinointi- ja viestintäjohtaja Anu Sirkiä.

Anu Sirkiä

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Puh. 050 568 8638 anu.sirkia@wartsila.com

WÄRTSILÄN SIJOITTAJASUHDEPERIAATTEET

Wärtsilän sijoittajasuhdetoiminnan tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille oikeat, riittävät ja ajantasaiset tiedot yhtiön toiminnasta, strategiasta, markkinoista ja taloudellisesta asemasta. Näin pyritään varmistamaan, että rahoitusmarkkinoilla on Wärtsilän osakkeiden arvon määrittämiseen riittävät tiedot. Tavoitteen saavuttamiseksi Wärtsilä julkaisee vuosittain kaksi osavuosikatsausta, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Tämän lisäksi yhtiön johto keskustelee säännöllisesti analyytikoiden ja sijoittajien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Wärtsilän internetsivut toimivat kaiken osakekurssiin vaikuttavan tiedon arkistona.

Näkymät

Wärtsilä julkaisee näkymiään koskevan lausunnon yhtiön määrittelemälle ajanjaksolle tulosjulkistustensa yhteydessä. Esitetyt lausunnot ja arviot perustuvat johdon kulloiseenkin näkemykseen konsernin ja sen toimintojen kehityksestä. Wärtsilän ohjeistus

julkaistaan yhtiön verkkosivustolla, osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksissa.

Hiljainen kausi

Wärtsilä noudattaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa ennen tulostensa julkistamista välttääkseen julkistamattomien taloudellisten tietojen ilmitulon. Tänä aikana Wärtsilän johto ja henkilöstö eivät ole tekemisissä sijoittajien, analyytikoiden tai tiedotusvälineiden edustajien kanssa tai kommentoi yhtiön liiketoimintanäkymiä, taloudellisia tuloksia tai ennusteita millään tavoin.

Tiedonantopolitiikka ja talousviestintä

Wärtsilä tiedottaa yhtiön tavoitteista, taloudellisesta asemasta ja liiketoiminnasta avoimesti, oikea-aikaisesti, totuudenmukaisesti ja johdonmukaisesti, jotta yhtiön sidosryhmät voivat muodostaa oikeisiin ja riittäviin tietoihin perustuvan käsityksen yhtiöstä. Wärtsilä julkaisee pörssitiedotteita, lehdistötiedotteita ja ammattilehdistölle tarkoitettuja tiedotteita. Lisäksi Wärtsilän

tytäryhtiöt julkaisevat tarvittaessa lehdistötiedotteita paikallisesti merkittävistä asioista.

Pörssitiedotteilla tiedotetaan sisäpiiritietoa sisältävistä asioista, joilla voi olla olennainen vaikutus yhtiön rahoitusinstrumenttien arvoon. Lehdistötiedotteet sisältävät tietoa Wärtsilän tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä tapahtumista, joilla katsotaan olevan yleistä merkitystä sijoittajille ja tiedotusvälineille. Ammattilehdistötiedotteilla tiedotetaan alan lehdistölle yksityiskohtaisemmin tuotteista ja teknologioista. Kaikki pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Lehdistötiedotteet julkaistaan englanniksi ja tarvittaessa myös suomeksi. Ammattilehdistötiedotteet julkaistaan ainoastaan englanniksi ja paikalliset tiedotteet paikallisella kielellä. Kaikki tiedotteet ovat välittömästi julkistamisen jälkeen luettavissa Wärtsilän internetsivuilla.

Tietoa osakkeenomistajille

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Wärtsilä Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.3.2025 kello 15.00 alkaen Helsingissä Messukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1, 00520 Helsinki (sisäänkäynti: Messukeskus Siipi).

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon viimeistään 3.3.2025.

Ilmoittautuminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava viimeistään 10.3.2025 kello 16.00 mennessä joko yhtiön verkkosivulla osoitteessa http://www.wartsila.com/yk, sähköpostitse agm@innovatics.fi, puhelimitse 010 2818 909 ma-pe klo 9-12.00 ja 13-16.00 välillä tai kirjallisesti Innovatics Oy, Yhtiökokous/Wärtsilä, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki.

Kirjallisesti ja sähköpostitse ilmoittauduttaessa ilmoittautumisen tulee olla perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä 10.3.2025 klo 16.00. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa, että tilivuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,44 euroa/osake. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä 0,22 euroa/osake maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.3.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus esittää, että tämän erän osinko maksetaan 24.3.2025.

Osingon toinen erä 0,22 euroa/osake maksetaan syyskuussa 2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on silloin merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus esittää, että tämän erän osinko maksetaan 24.9.2025.

PÖRSSITIEDOTTEET

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa suomeksi ja englanniksi Wärtsilän internetsivuilla osoitteessa https://www.wartsila.com/fi/media-fi/tiedotteet.

TALOUDELLINEN KALENTERI 2025

Vuosikertomus 2024 keskiviikkona 19.2.2025.

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025 perjantaina 25.4.2025.

Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025 perjantaina 18.7.2025.

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025 tiistaina 28.10.2025.

Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, puolivuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi Wärtsilän internetsivuilla osoitteessa www.wartsila.com. Wärtsilän taloudellinen kalenteri löytyy yhtiön sijoittajasivuilta osoitteesta www.wartsila.com/fi/sijoittajat.

Ota yhteyttä

Wärtsilän pääkonttori Hiililaiturinkuja 2, 00180 Helsinki Puh. 010 709 0000

Verkkosivut www.wartsila.com

Wärtsilä sosiaalisessa mediassa

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Panostamme kestävän teknologian ja palveluiden innovaatioihin auttaaksemme asiakkaitamme huomioimaan ympäristön ja parantamaan taloudellista suorituskykyään.