Fortum Oyj

635400IUIZZIUJSAMF76-2024-12-31-fi iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762022-12-31635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762022-01-012022-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:GreenLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:BankLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:BankLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31fort:UniperMember 1 Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2024 Fortum Oyj Y-tunnus: 1463611-4 1 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Sisällysluettelo HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tuloskehitys ja taloudellinen asema .............................................. 2 Riskienhallinta .................................................................................. 21 Fortumin osake ja osakkeenomistajat ........................................... 31 Kestävyysraportti 1 Yleiset tiedot ................................................................................. 34 2 Ympäristövastuu .......................................................................... 52 3 Sosiaalinen vastuu ........................................................................ 90 4 Liiketoiminnan harjoittaminen .................................................... 100 5 Sisältöindeksit .............................................................................. 103 TALOUDELLISET TIEDOT Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma ................................................................. 111 Konsernin laaja tuloslaskelma ........................................................ 112 Konsernin tase ................................................................................. 113 Laskelma oman pääoman muutoksista ......................................... 114 Konsernin rahavirtalaskelma .......................................................... 116 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Olennaiset laadintaperiaatteet .................................................... 117 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ...................................... 121 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot ................... 123 4 Rahoitusriskien hallinta ................................................................ 126 5 Pääomariskien hallinta ................................................................. 133 6 Segmenttiraportointi ................................................................... 134 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ............................................................................................. 141 8 Muut kulut ..................................................................................... 143 9 Materiaalit ja palvelut .................................................................. 143 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ...................................... 144 11 Rahoituskulut – netto .................................................................. 148 12 Tuloverot ..................................................................................... 149 13 Osakekohtainen tulos ja osinko ................................................. 151 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja ................................................... 152 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain .................................. 153 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon ....................... 159 17 Aineettomat hyödykkeet ............................................................ 163 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät ......................................................... 164 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin .................................... 167 20 Arvonalentumistestaus .............................................................. 171 21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset .................................................... 173 22 Korolliset saamiset ..................................................................... 173 23 Vaihto-omaisuus ......................................................................... 174 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset ............................................ 175 25 Likvidit varat ............................................................................... 176 26 Osakepääoma ............................................................................. 176 27 Korolliset velat ............................................................................ 177 28 Tuloverosaamiset ja -velat ......................................................... 180 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat .......................................... 184 30 Muut varaukset .......................................................................... 187 31 Eläkevelvoitteet .......................................................................... 188 32 Muut pitkäaikaiset velat ............................................................. 191 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma ........................ 191 34 Vuokrasopimukset ..................................................................... 192 35 Investointi- ja muut sitoumukset ............................................... 193 36 Pantatut varat ja vastuut ........................................................... 193 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt ............................... 195 38 Lähipiiritapahtumat .................................................................... 196 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ................................................ 197 40 Konserniyritykset segmenteittäin ............................................ 198 Tunnusluvut Taloudelliset tunnusluvut ................................................................ 201 Osakekohtaiset tunnusluvut ........................................................... 202 Kestävän kehityksen tunnusluvut .................................................. 202 Segmenttikohtaiset tunnusluvut .................................................... 203 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset ........................... 205 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma .................................................................................. 211 Tase .................................................................................................. 212 Rahoituslaskelma ............................................................................ 213 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .............................................. 214 Toimintakertomuksen, kestävyysraportin ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ................................................................................ 223 Tilintarkastuskertomus .................................................................. 224 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä ........................... 229 Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista ....................................................................... 231 2 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Onnistunut tuotannon optimointi lämpimissä, märissä ja tuulisissa olosuhteissa vuonna 2024 Taloudellisia tunnuslukuja Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Raportoitu Liikevaihto 5 800 6 711 7 774 Liikevoitto 1 325 1 662 1 967 - % liikevaihdosta 22,8 24,8 25,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 59 -185 Voitto ennen tuloveroja 1 399 1 583 1 564 - % liikevaihdosta 24,1 23,6 20,1 Kauden voitto 1 160 1 515 2 084 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 164 1 514 2 080 Tulos/osake, euroa 1,30 1,68 2,34 Liiketoiminnan rahavirta 1 392 1 710 1 717 milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 1 556 1 903 2 025 Liikevoitto 1 178 1 544 1 611 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -30 7 -40 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 900 1 150 1 076 Tulos/osake, euroa 1,00 1,28 1,21 milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Taloudellinen asema Rahoitusnettovelka 367 942 1 084 Rahoitusnettovelka ilman Venäjää N/A N/A 1 127 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,2 0,5 0,6 1) 1) 'Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää' kuten esitetty vuoden 2022 konsernitilinpäätöksessä. Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä) Fortumin konsernin tuloslaskelma ja konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023 ja 2022 sekä Uniper-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2022. Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin huhtikuussa 2023 ja määräysvalta Uniperiin menetettiin syyskuussa 2022. Tämän vuoksi konsolidointi päättyi ja segmentit luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2023 ja 2022. Katso liite 1, liite 2 ja liite 3. milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Raportoitu Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 164 -2 069 -2 416 Tulos/osake, euroa 1,30 -2,31 -2,72 Liiketoiminnan rahavirta 1 392 1 819 -8 767 Vertailukelpoinen Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 900 1 184 -988 Tulos/osake, euroa 1,00 1,32 -1,11 milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Oma pääoma/osake, euroa 10,11 9,40 8,55 Oman pääoman tuotto, % 13,1 -25,5 -96,2 Omavaraisuusaste, % 53 45 33 Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Vuonna 2024 Fortum keskittyi ydinliiketoimintoihinsa, ensiluokkaisen tuotantonsa optimointiin, ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojensa myyntiin sekä tehostamistoimiin. Muun muassa näillä toimenpiteillä rakennamme valmiutta tulevaan kasvuun. Näemme edelleen vahvaa asiakaskysyntää, jonka uskomme kuvastavan sähkön kysynnän pitkän aikavälin kasvua. Tavoitteenamme on olla valmiina kasvuvaiheeseen ja samalla varmistaa vahva taloudellinen tulos myös epävakaassa toimintaympäristössä. Vuonna 2024 sähkömarkkinoille olivat ominaisia epävakaat mutta aiempaa alhaisemmat sähkön hinnat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 kylmä alku nosti pohjoismaisia spot-hintoja etenkin Suomessa, jossa tuntihintapiikit ylsivät ensimmäisen neljänneksen aikana lähes 1 900 euroon/MWh. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen maatuulivoiman suuri osuus ja vesivoiman suuret tulovirtaamat painoivat kuitenkin Pohjoismaiden spot-hintoja vuoden loppuun asti. Neljännellä neljänneksellä Pohjoismaiden spot-hinnat olivat alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, koska vesivarastot olivat merkittävästi suuremmat, uusiutuvan energian tuotanto kasvoi ja sää oli lämmin. Tämän vaikutusta tasoitti pohjoismaisen sähkönkysynnän elpyminen, etenkin kun muu kuin teollinen kysyntä kasvoi vuonna 2024. 3 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Pohjoismaisten spot-sähkönhintojen lasku näkyi erityisesti Generation-segmenttimme taloudellisessa tuloksessa läpi vuoden. Monipuolisen ja kilpailukykyisen päästöttömän tuotantomme ansiosta saavutettu sähkönhintamme oli kuitenkin hyvällä tasolla vuonna 2024 onnistuneen suojauksen ja fyysisen optimoinnin ansiosta. Tulos parani Consumer Solutions- ja Muut toiminnot -segmenteissä vuonna 2024. Kierrätys- ja jäteliiketoimintamme myynnin tukemana taloudellinen asemamme on edelleen vahva. Velkaantumisasteemme on hyvin alhainen (0,2 kertaa), ja vuoden lopussa meillä oli edelleen riittävästi likviditeettiä ja luottopuskureita. Vuoden 2024 aikana S&P Global Ratings (S&P) nosti iloksemme Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Fitch Ratings vahvisti säilyttävänsä Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BBB vakain näkymin. Otimme myös käyttöön vihreän rahoituksen viitekehyksemme ja allekirjoitimme ensimmäisen vihreän lainamme kesäkuussa. Konsernin tulokseen ja vahvaan taloudelliseen asemaan perustuen Fortumin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkona 1,40 euroa osaketta kohti. Osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, sekä 0,50 euron lisäosingosta. Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän. Ehdotettu lisäosinko parantaa yhtiömme pääoman käyttöä ja oikaisee tämänhetkistä erittäin vahvaa likviditeettiasemaa. Yhtiön rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden 2024 lopussa olisi yli 1,0, kun ehdotettu osingonmaksu otetaan huomioon. Helmikuussa 2024 selkeytimme strategista painotustamme ja tavoitteitamme vastauksena muuttuneeseen toimintaympäristöön. Strategiamme ytimessä on sitoumuksemme puhtaaseen siirtymään. Työstimme tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteitamme koko vuoden 2024 ajan saadaksemme niille kansainvälisen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksynnän. Tammikuussa 2025 meillä oli ilo julkistaa kunnianhimoiset SBTi:n vahvistamat tavoitteemme: muun muassa kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä ja 85 %:n vähennys Scope 1- ja Scope 2 -päästöissä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteemme hiilestä irtautumiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä sekä ominaispäästöjä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteemme pysyvät ennallaan. Vuonna 2024 asetettujen keskeisten strategisten suoritusmittariemme osalta optimointimarginaali oli 8,7 euroa/MWh vuonna 2024 ja ylitti siten hieman vuosittaisen tavoitteemme (6–8 euroa/MWh). Saavutimme pitkäaikaisen tavoitteemme vesivoiman käytettävyysastetta koskevan suorituskykymittarimme osalta, mutta ydinvoiman käytettävyysasteessa emme yltäneet pitkäaikaiseen tavoitteeseemme, koska vuoden aikana oli useita suunnittelemattomia ja pitkittyneitä seisokkeja. Etenemme aikataulussa saavuttaaksemme tavoitteemme suojatun sähkön tukkumyynnin osuudesta liukuvalla 10- vuotiskaudella sekä rakennusvalmiiden aurinko- ja maatuulivoimaprojektien määrästä. Jälkimmäisen osalta meillä on noin 5 GW maatuuli- ja aurinkovoimaprojekteja lupaprosessissa Pohjoismaissa ja lisää projekteja varhaisessa kehitysvaiheessa. Lupaprosessissa oleviin projekteihin sisältyy joulukuussa 2024 tiedotettu kehitysportfoliohankinta. Ensimmäinen strateginen prioriteettimme on toimittaa luotettavaa ja puhdasta energiaa. Vuonna 2024 keskityimme sähköntuotannon ydintoimintoihimme ja edistimme useita merkittäviä hankkeita, jotta voimme vastata entistäkin paremmin järjestelmän, yhteiskunnan ja asiakkaidemme tarpeisiin. Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen vuoteen 2050 eteni hyvin. Päätimme modernisoida matalapaineturbiinit ja uudistaa päämerivesipumput. Saavutimme myös tärkeän virstanpylvään luotettavan länsimaisen vaihtoehdon varmistamisessa ydinpolttoainetoimituksillemme, kun ensimmäinen erä Westinghousen toimittamaa polttoainetta ladattiin Loviisaan elokuussa. Espoon Clean Heat -ohjelma edistyy merkittävästi Espoon ja Kirkkonummen kohteissa, joissa hukkalämpöä saadaan tulevaisuudessa Microsoftin datakeskuksista, sekä Espoon Nuijalaan tulevan sähköpohjaisen laitoksen osalta. Osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa suljimme viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkömme Suomessa vuoden etuajassa. Uusiutuvan energian liiketoiminnassamme Pjelaxin tuulipuisto, Suomen kolmanneksi suurin, otettiin kokonaan käyttöön toisella neljänneksellä. Sen kaupallinen toiminta Helenin kanssa solmitun sähkönmyyntisopimuksen puitteissa käynnistyi heinäkuun alussa. Neljännellä neljänneksellä päätimme investoida 100 miljoonaa euroa Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksemme dekarbonisaatioon Puolassa. Toinen strateginen prioriteettimme on edistää teollisuuden hiilestä irtautumista. Sen osalta olemme alkaneet kehittää useita eri puolella Suomea sijaitsevia kohteita, joita voidaan tarjota asiakkaillemme datakeskus- tai teolliseen käyttöön. Yksi näistä kohteista on Raumalla, jossa olemme alkaneet kehittää yhdessä Norsk e-Fuelin ja Rauman Satama Oy:n kanssa uusiutuvan synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen sijoituspaikkaa. Neljännellä neljänneksellä aloimme tukea energiakumppanin roolissa selvitystä, jossa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa vähähiilisen alumiinin valmistus Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Toteutuessaan laitos kuluttaisi sähköä noin 7 TWh vuodessa. Lisäksi aloimme rakentaa vedyntuotannon koelaitosta (2 MW) Loviisaan. Muutos ja kehitys ovat kolmas strateginen prioriteettimme. Sen puitteissa jatkoimme tehostamisohjelmaamme, jonka tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Vuonna 2024 pienensimme kiinteää kulupohjaamme yli 60 miljoonalla eurolla. Samalla olemme toteuttaneet kiinteisiin kustannuksiin vaikuttavia toimia rakentaaksemme valmiuttamme tulevaan kasvuun, kuten uusiutuvan energian ja uusien laitospaikkojen kehittämistä. Myös Circular Solutions - liiketoimintojen strateginen arviointi eteni myös hyvin vuoden 2024 aikana. Kierrätys- ja jäteliiketoimintamme, turbiini- ja generaattoripalvelumme ja biopohjaisten ratkaisujen liiketoimintamme myytiin. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan velaton kauppahinta oli noin 800 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Lisäksi Fortum myi osuutensa 185 MW:n aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa vuonna 2024. 4 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Mahdollisista uusista ydinvoimahankkeista on käyty julkista keskustelua sekä Ruotsissa että Suomessa. Fortumin näkemyksen mukaan teollisuuden ja liikenteen sähköistäminen sekä uudet puhtaat teolliset investoinnit edellyttävät eri energialajien tasapainoa ja ennustettavuutta tulevina vuosikymmeninä. Kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa, vesivoimalla on keskeinen rooli Pohjoismaiden energiajärjestelmän tasapainottamisessa. Joustava järjestelmä tarvitsee kuitenkin vakaan perustan, jonka ydinvoima tarjoaa. Fortum on saamassa päätökseen kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä. Uuden ydinvoiman taloudellisista edellytyksistä olemme aiemmin todenneet, että Pohjoismaiden nykyiset energianhinnat eivät tue kannattavia investointeja ilman yhteiskunnan osallistumista. Fortumissa pidämme myönteisenä sitä, että Ruotsin ja Suomen hallitukset tutkivat uusien ydinvoimahankkeiden rahoitus- ja sähkömarkkinamekanismeja. Olemme kuitenkin vielä kaukana mahdollisista investointipäätöksistä. Kuten tänään ilmoitimme, alamme selvittää pumppuvoimalaitoksilla tuotettavan vesivoiman mahdollisuuksia Ruotsissa, jotta saisimme paljon kaivattua joustavaa säätövoimaa. Fortumin strategia Maaliskuussa 2023 julkaistun Fortumin strategian painopisteet ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen, teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen sekä muutos ja kehitys. Fortum julkaisi helmikuun 2024 alussa täsmennyksiä strategiaansa. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu sen ydinliiketoimintoihin – vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon joustavuuteen ja optimointiin, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaan. Fortumin tavoitteena on vahvistaa näitä ja kasvaa valikoidusti näillä ydinliiketoiminta-alueilla samalla kun yhtiö pyrkii hyödyntämään sähkömarkkinoiden volatiliteettia. Samanaikaisesti yhtiö valmistautuu tulevaan kasvuun kehittämällä rakennusvalmiita uusiutuvan energian maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita, joilla se voi vastata asiakaskysyntään pitkäaikaisilla sähkönmyyntisopimuksilla. Lisäksi konserni tutkii uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa puhtaan vedyn osalta. Toimintaympäristön kasvaneen epävarmuuden, heikentyneiden näkymien ja teollisuuden siirtyneiden investointien vuoksi yhtiö täsmensi liiketoimintaportfoliotaan, selvensi pääoman allokointia ja asetti uusia tavoitteita ja suoritusmittareita (KPI). Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat seuraavat: • Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings). • Vuosina 2025–2027 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta vuotuisten kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointien 250 miljoonaa euroa. • Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet huomioon ottaen. • Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alapäätä silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. • Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tehostamisohjelma etenee suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti. • Kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet: SBTi-verifioidut ilmastotavoitteet sisältäen nettonollapäästötavoitteen koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä, tavoitteet ominaispäästöille sekä biodiversiteettitavoitteet. Katso osio 2.2 Ilmastonmuutos. Strategiset tavoitteet ja KPI:t sekä 2024 toteuma Strateginen tavoite Markkinajohtajuuden vahvistaminen Pohjoismaissa Arvonluonnin varmistaminen tuotanto- joustavuudesta Tulovirtojen vakauttaminen Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto KPI Laitosten käytettävyysaste: yli 90 % ydinvoima, yli 95 % vesivoima Optimoinnin marginaali ja lisäarvo: 6–8 euroa/ MWh Suojatun sähkön tukkumyynnin osuus Pohjoismaissa rullaavalla 10- vuotiskaudella yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoima- hankkeita yli 800 MW vuoden 2026 loppuun mennessä 2024 toteuma 84 % ydinvoima, 97 % vesivoima 8,7 EUR/MWh 18 % 0 MW 5 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Taloudellinen tulos Liikevaihto segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 3 795 4 420 Consumer Solutions 3 073 3 766 Muut toiminnot 596 548 Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1) -1 196 -1 510 Eliminoinnit -469 -514 Jatkuvat toiminnot yhteensä 5 800 6 711 1)Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 1 421 1 874 Consumer Solutions 161 108 Muut toiminnot -26 -80 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 556 1 903 Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 1 218 1 679 Consumer Solutions 76 38 Muut toiminnot -116 -173 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 178 1 544 Liikevoitto segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 1 103 2 058 Consumer Solutions 122 -215 Muut toiminnot 100 -181 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 325 1 662 Lisätietoja katso liite 6. Liikevaihto laski 5 800 (6 711) miljoonaan euroon pääasiassa alhaisempien sähkönhintojen seurauksena. Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 1 178 (1 544) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 1 218 (1 679) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa selvästi alhaisemmista spot- ja suojaushinnoista. Consumer Solutions -segmentin tulos nousi 76 (38) miljoonaan euroon. Nousu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteiden kasvusta ja aiempaa suppeammasta sähkön hintakatosta Puolan loppukäyttäjille, joiden vaikutusta tasoittivat kaasun myyntikatteiden lasku Puolassa sekä suuremmat poistot asiakkuuksien hankintamenoista. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 147 (118) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon. Niihin sisältyi 176 miljoonan euron veroton myyntivoitto kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -30 (7) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti Ruotsin ydinjätteeseen liittyviin varauksiin kohdistuvien kustannusarvioiden päivittäminen osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä, jota osaomisteisen TVO:n positiivinen vaikutus osin tasoitti (liite 7). Rahoituskulut – netto oli 55 (-138) miljoonaa euroa. Nettokorkokulut kääntyivät positiivisiksi korkokulujen ollessa pienemmät, 226 (269) miljoonaa euroa, ja pääosin talletuksista ja pankkisaamisista saatujen korkotuottojen ollessa korkeammat, 234 (165) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 korkotuottoihin sisältyy 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkotuloa Belgian verovaateisiin liittyen sekä korkotuloa kaupallisen riidan sopimisesta (liite 11). Vertailukauden korkokulut sisälsivät 41 miljoonaa euroa korkokuluja liittyen Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumin myöntämään siltarahoituslainaan. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto oli -36 (-137) miljoonaa euroa (liitteet 11 ja 12). Tuloverot olivat -239 (-69) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 19,1 % (19,1 %) (liite 12). Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 1 164 (1 514) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 900 (1 150) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 7.2). Osakekohtainen tulos oli 1,30 euroa (1,68). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,00 euroa (1,28) (liite 7 ja liite 13). 6 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Taloudellinen asema ja rahavirta milj. euroa 2024 2023 Korkokulut -226 -269 Korkotuotot 234 165 Muut rahoituserät – netto 47 -34 Rahoitustuotot ja -kulut 55 -138 Rahoitusnettovelka 367 942 Rahavirta Liiketoiminnan rahavirta pieneni ja oli 1 392 (1 710) miljoonaa euroa. Lasku johtui pienemmästä vertailukelpoisesta käyttökatteesta ja pienemmästä käyttöpääoman positiivisesta muutoksesta sekä realisoituneista valuuttakurssitappioista, jotka sisältyivät ei-kassavirtavaikutteisiin sekä muihin eriin. Korkeammat saadut korot ja pienemmät maksetut tuloverot tasoittivat näiden vaikutusta. Investointien rahavirta oli 604 (1 433) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 472 (576) miljoonaa euroa. Osakkeiden myynnit ja pääoman tuotot olivat 764 (5) miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä. Investointien rahavirtaan vaikutti positiivisesti vakuussaamisten lasku, joka oli 386 (2 024) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli -2 043 (-2 640) miljoonaa euroa. Korollisten lainojen takaisinmaksut olivat 975 (1 622) miljoonaa euroa. Niihin sisältyi 900 miljoonan euron pankkilainoja, jotka maksettiin etuajassa takaisin. Vertailukaudella korollisten lainojen nettotakaisinmaksuihin sisältyi 1 000 miljoonaa euroa joukkovelkakirjojen takaisinmaksua, likviditeettiä varten otetun valmiusluottolimiitin 1 100 miljoonan euron takaisinmaksu sekä Suomen valtion myöntämän siltarahoituslainan 350 miljoonan euron takaisinmaksu. Näiden vaikutusta netottavat liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat (1 150 miljoonaa euroa). Osingon ensimmäinen erä 520 (413) miljoonaa euroa maksettiin huhtikuussa 2024 ja toinen erä 511 (404) maksettiin lokakuussa 2024. Likvidit varat vähenivät -47 (kasvoivat 503) miljoonaa euroa ja olivat 4 136 miljoonaa euroa 31.12.2024. Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä. Varat Taseen loppusumma vuoden 2024 lopussa oli 17 307 (31.12.2023: 18 739) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma laski 1 432 miljoonaa euroa pääasiassa kierrätys- ja jäteliiketoiminnan myynnin ja pienempien vakuussaamisten seurauksena. Oma pääoma Oma pääoma oli 9 154 (31.12.2023: 8 499) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 9 074 (31.12.2023: 8 438) miljoonaa euroa. Omaan pääomaan vaikuttivat positiivisesti kauden nettotulos (1 164 milj. euroa) ja rahavirran suojausten käypään arvoon arvostaminen (465 milj. euroa), joiden vaikutusta tasoitti vuoden 2023 osinko (1 032 milj. euroa). Osinko vuodelta 2023 oli yhteensä 1 032 miljoonaa euroa. Yhtiökokous hyväksyi osingon 25.3.2024, ja se maksettiin kahdessa erässä, huhtikuussa ja lokakuussa. Rahoitus Konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Joulukuun lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli erittäin alhainen (0,2) viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vuoden 2024 lopussa rahoitusnettovelka oli 367 (31.12.2023: 942) miljoonaa euroa. Fortumin korolliset velat olivat 4 828 (31.12.2023: 5 909) miljoonaa euroa ja likvidit varat 4 136 (31.12.2023: 4 183) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa Fortumin pitkäaikaiset lainat olivat yhteensä 4 274 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 459 miljoonaa euroa (liite 27). Toukokuussa Fortum jatkoi kesäkuussa 2025 erääntyvää 800 miljoonan euron kahdenvälistä valmiusluottolimiittiä vuodella kesäkuuhun 2026. Kesäkuussa Fortum allekirjoitti ensimmäisen vihreän lainan tammikuussa perustetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä puitteissa. Lainan määrä on 300 miljoonaa euroa, ja se kohdennetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Laina-aika on viisi vuotta, ja lainassa on yhden vuoden jatko-optio. Lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina, josta Fortum maksoi kesäkuussa etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa. Fortum jatkoi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiittiä kahdella vuodella, uusi eräpäivä on kesäkuussa 2027. Alkuperäisen eräpäivän jälkeen kesäkuussa 2025 valmiusluottolimiitin kokonaismäärä on 2 206 miljoonaa euroa. Joulukuussa Fortum maksoi etukäteen 500 miljoonan euron lainan, joka olisi erääntynyt helmikuussa 2025. Lisäksi Fortum allekirjoitti uuden kahdenvälisen 800 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka erääntyy tammikuussa 2027. 7 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vuoden 2024 lopussa Fortumilla oli 4 000 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings). Rahoitusnettovelan muutos 2024, milj. euroa Toimintaympäristö Euroopan sähkömarkkinat Suuret sademäärät aiheuttivat jälleen pohjoismaisiin sähkönhintoihin kohdistuvaa painetta etenkin lokakuussa ja joulukuussa vuonna 2024, ja spot-hinnat olivat vastaavasti alhaiset. Lisäksi tavallista lämpimämpi sää ja tuulivoimatuotannon kasvu heikensivät pohjoismaisia spot-hintoja. Heikkojen pohjoismaisten perustekijöiden yhteisvaikutus johti Pohjoismaiden vesivarantojen ylijäämän merkittävään kasvuun. Vesivarannot olivat 14 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella vuoden lopussa. Vahvistuvat kaasun ja hiilen hinnat tukivat Manner-Euroopan sähkönhintoja. Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 395 (386) TWh vuonna 2024. Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuonna 2024 oli 1 286 (1 268) TWh. Sähkön kysyntä oli Manner-Euroopassa edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, mihin vaikutti teollisuustuotannon heikentyminen. Vuoden 2024 lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 99 TWh, mikä on 14 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 22 TWh edellisvuotta enemmän. Suurin osa varannoista on Norjassa. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa vuonna 2024 oli 36,1 (56,4) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 45,6 (56,5) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 35,8 (51,7) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 24,6 (40,0) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2024 oli 79,6 (95,2) euroa/MWh. Helmikuun alussa pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 32 loppuvuodelle 2025 ja noin 37 euroa/MWh vuodelle 2026. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 85 TWh eli noin 17 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja 24 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 103 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 99 euroa/MWh vuodelle 2026. 8 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Euroopan hyödykemarkkinat Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 1 709 (1 718) TWh vuonna 2024. Keskisen Länsi- Euroopan kaasun varastotasot laskivat vuoden alusta (559 TWh) vuoden loppuun (448 TWh), jolloin ne olivat 111 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 32 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023). Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuonna 2024 oli 34,6 (41,4) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta kasvoi vuoden aikana ja oli 46,6 euroa/MWh vuoden lopussa. Vuoden 2024 alussa vuoden 2025 toimitusten TTF-termiinihinta oli 33,4 euroa/MWh. Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski vuoden 2024 aikana ja oli 73,0 euroa/tonni vuoden lopussa (76,0 euroa/tonni vuoden alussa). Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 kasvoi vuoden 2024 alusta (93,8 dollaria/ tonni) vuoden loppuun (113,7 dollaria/tonni). Helmikuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2025. EUA- termiinihinta vuodelle 2025 oli tasolla 82 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2025 oli 109 dollaria/tonni. Sähkön kulutus TWh 2024 2023 2022 Pohjoismaat 395 386 386 Keskimääräiset hinnat 2024 2023 2022 Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 36,1 56,4 135,9 Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 45,6 56,5 154,0 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh 35,8 51,7 129,2 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh 24,6 40,0 61,9 Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 79,6 95,2 235,4 CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2 67 85 81 Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni 112 125 279 Öljy (Brent front month), USD/bbl 80 82 99 Kaasu (TTF front month), euroa/MWh 35 41 133 Vesivarastot TWh 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022 Pohjoismaiset vesivarastot 99 77 79 Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 84 84 84 Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh Lähde: Nord Pool Vienti/tuonti TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) 2024 2023 2022 Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä 42 -41 -35 Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä 0 0 4 Yhteensä 42 -41 -31 9 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Sääntely-ympäristö Uusi EU-komissio aloittaa lainsäädäntötyönsä Joulukuussa 2024 vahvistettiin virallisesti uusi Euroopan komissio vuosiksi 2024–2029. Kaikki nimitetyt komissaarit läpäisivät Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudet ilman muutoksia tehtävänjakoon. Teresa Ribera (Espanja) johtaa puhtaan siirtymän ohjelmaa. Dan Jørgensen (Tanska) vastaa energia-asioista ja Jessika Roswall (Ruotsi) ympäristöasioista. Vuonna 2025 komissio julkaisee muutamia keskeisiä poliittisia aloitteita, kuten kilpailukykykompassin, puhtaan teollisuuden ohjelman ja lainsäädäntöpaketin hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Kaikilla tulevilla aloitteilla pyritään tukemaan komission poliittisia painopisteitä, joihin kuuluvat kilpailukyky ja päästöjen vähentäminen, turvallisuus ja puolustus sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Komission odotetaan myös jatkavan pyrkimyksiään saavuttaa nykyiset ilmasto- ja energiatavoitteet sekä asettavan uudet tavoitteet vuodelle 2040 ja siitä eteenpäin. Sääntelypainetta vesivoiman vaatimustenmukaisuuteen Euroopan komissio aloitti loka–marraskuussa 2024 rikkomusmenettelyt useita jäsenmaita vastaan, koska ne eivät olleet noudattaneet vesipuitedirektiiviä (2000/60/EY). Näiden maiden joukossa ovat myös Ruotsi ja Suomi. Komission mukaan kumpikaan maa ei ole arvioinut riittävän usein erilaisia vedenkäyttötapoja koskevia valvontatoimia vesipuitedirektiivin mukaisesti. Jäsenmaille annettiin kaksi kuukautta aikaa vastata havaittuihin puutteisiin. Jos vastauksia ei pidetä tyydyttävinä, komissio voi antaa perustellun lausunnon, joka on muodollinen pyyntö noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Jos rikkomusmenettelyt johtaisivat lopulta esimerkiksi vesivoimalaitosten lupien automaattiseen tarkistamiseen, se toisi epävarmuutta toimintaympäristöön ja heikentäisi investointiympäristöä. Ruotsin kiinteistövero nousee Ruotsin energiantuotannon kiinteistövero nousee kaudelle 2025–2030. Korotus on seurausta kuuden vuoden jaksoissa tehtävästä verotusarvojen oikaisusta, joka perustuu edellisen kauden tuottoihin ja kustannuksiin. Vuosien 2025–2030 korotus johtuu pääasiassa sähkön erittäin korkeista hinnoista vuonna 2022. Fortumin vuosittainen kiinteistövero Ruotsissa nousee. Fortum pitää sähköntuotannon korkeampaa kiinteistöveroa haitallisena, sillä se on esteenä investoinneille uuteen kapasiteettiin. Lisätietoja on Näkymät-osiossa. Suomen hallitus edistää teollisuuden investointeja Joulukuussa 2024 julkaistussa Suomen uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa linjataan Suomen teollisuuden elvyttämisen ja kasvun tavoitteet. Painopiste on uusien ratkaisujen edistämisessä teollisessa mittakaavassa. Puhdas energia tunnistetaan keskeiseksi alueeksi, jolla houkutellaan vihreitä teollisuusinvestointeja Suomeen. Energiamarkkinamalliin liittyviä konkreettisia politiikkatoimia käsitellään kuitenkin tarkemmin vasta energia- ja ilmastostrategiassa keväällä 2025. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Suomen hallitus hyväksyi tammikuussa 2025 puhtaan siirtymän tukiohjelman teollisuuden investoinneille. Valtion tukeen ovat oikeutettuja uudet strategisesti tärkeät yli 30 miljoonan euron investointihankkeet, joiden tavoitteena on teollisuuden tuotantoprosessien hiilestä irtautuminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Tuki on rajattu 15–50 %:iin investointikustannuksista ja enintään 200 miljoonaan euroon yritystä tai konsernia kohden. Vaikutus Fortumiin on pääosin välillinen ja liittyy tukeen oikeutettujen toimialojen sähkönkäytön mahdolliseen lisääntymiseen. 10 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Segmenttikatsaukset Liiketoimintamalli Fortumilla on kolme raportointisegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin puhtaan sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä. Generation-segmentti Generation-segmentti sisältää Hydro Generation, Nuclear Generation, Corporate Customers and Markets ja Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. Hydro Generation Hydro Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin 4,7 gigawatin (GW) vesivoimaomaisuutta. Yksikön arvonluonnin avaintekijöitä ovat toiminnan turvallisuus sekä kyky optimoida ja lisätä vesivoiman joustavuutta ja käytettävyyttä. Nuclear Generation Nuclear Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin kokonaan omistamaa 1,0 GW:n Loviisan ydinvoimalaitosta sekä hallinnoi Fortumin omistuksia osa- omisteisissa ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa 2,2 GW:n osuudella. Yksikkö tarjoaa myös asiantuntijapalveluita, jotka kattavat ydinvoimalaitosten koko elinkaaren uuden ydinvoiman rakentamisesta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Corporate Customers and Markets Corporate Customers and Markets -liiketoimintayksikkö vastaa suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla ja varmistaa Fortumin sähköntuotannon tulovirran. Se myös vastaa Consumer Solutions -yksikön sähkönhankinnasta. Lisäksi liiketoimintayksikkö vastaa suurista teollisuusasiakkuuksista ja näin ollen jatkaa pitkällä aikavälillä arvonluontia lisäämällä sähkön kysyntää pohjoismaisilla markkinoilla. Renewables and Decarbonisation Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksikkö vastaa kasvusta maatuulivoimassa ja aurinkoenergiassa kehittämällä ja toteuttamalla projekteja. Yksikkö vastaa myös Fortumin kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminnasta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä lämpöliiketoiminnassa. Lisäksi yksikkö tutkii puhdasta vetyä Pohjoismaissa. Consumer Solutions -segmentti Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelu ja laskutuspalvelut. Fortum on yli 2 miljoonalla asiakkaallaan Pohjoismaiden suurin sähkötuotteiden tarjoaja. Muut toiminnot -segmentti Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka ei ole Fortumin strategian keskiössä. Vuoden 2024 aikana Fortum myi Circular Solutions -liiketoimintoihin kuuluvat kierrätys- ja jäteliiketoimintonsa sekä turbiini- ja generaattoripalvelunsa sekä biopohjaiset ratkaisunsa Intiassa. Jäljellä olevien Circular Solutions -liiketoimintojen tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi jatkuu edelleen. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös innovaatio- ja pääomasijoitustoiminnot, liiketoimintoja tukevat konsernitoiminnot ja yritysjohto. Konsernitoimintoja ovat Talous ja rahoitus (Finance), Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet (Sustainability and Corporate Relations). Henkilöstö ja hankinnat (People and Procurement), Lakiasiat (Legal) sekä Uudistuminen ja IT (Transformation and IT). Transformation Office-toiminto lakkautettiin vuoden 2024 lopussa. Generation Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat päästötön vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon ja ydinvoiman osaamista ja projekteja sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia. 11 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista milj. euroa 2024 2023 Raportoitu Liikevaihto 3 795 4 420 - sähkönmyynti 3 234 3 889 josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) 2 302 2 799 - lämmönmyynti 502 481 - muu myynti 60 50 Liikevoitto 1 103 2 058 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2) 22 59 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 355 454 Henkilöstön lukumäärä 2 053 1 758 milj. euroa 2024 2023 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 1 421 1 874 Liikevoitto 1 218 1 679 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2) -26 7 Sidotun pääoman tuotto, % 16,0 24,2 Sidottu pääoma 7 608 7 263 1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. 2)Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 19). Sähköntuotanto energialähteittäin TWh 2024 2023 Vesivoima, Pohjoismaat 20,2 20,9 Ydinvoima, Pohjoismaat 24,3 24,8 Tuulivoima, Pohjoismaat 0,9 0,1 CHP ja lauhdevoima 1) 0,8 1,0 Yhteensä 46,2 46,8 1)CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa. Pohjoismainen myynti TWh 2024 2023 Sähkönmyynti, Pohjoismaat 58,9 62,6 josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) 43,8 44,4 Sähkönmyynti, Muut 0,6 0,6 Lämmönmyynti, Pohjoismaat 2,0 2,1 Lämmönmyynti, Muut 3,2 3,4 1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. Saavutettu sähkönhinta euroa/MWh 2024 2023 Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa 1) 52,5 63,1 1)Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto laski tammi–joulukuussa 2024. Vesivoiman tuotantomäärä laski 3 %. Ydinvoiman tuotantomäärä laski 2 %. Forsmark 3 -laitosyksikössä ja Olkiluoto 1- ja 2-laitosyksiköissä oli pitkittyneitä seisokkeja, ja Loviisassa ja Olkiluoto 3 - laitosyksikössä oli pidempiä suunniteltuja seisokkeja. Näiden vaikutusta tasoitti tuotantomäärän kasvu Oskarshamnin ydinvoimalaitoksessa lyhyemmän suunnitellun seisokin seurauksena. Tuulivoiman tuotantomäärät kasvoivat 0,8 TWh Pjelaxin tuulipuiston käyttöönoton seurauksena. Lämmöntuotanto väheni 4 % edellisvuodesta lämpimämmän sään seurauksena. Yhteistuotantolaitoksiin perustuvat sähkön tuotantomäärät laskivat 11 %. Saavutettu sähkönhinta laski 17 % eli 10,6 euroa/MWh ja oli 52,5 euroa/MWh. Saavutetun sähkönhinnan lasku johtui pääasiassa alemmista spot- ja suojaushinnoista. Vuotuinen optimoinnin marginaali oli 8,7 euroa/MWh eli hieman ohjeistuksen (6–8 euroa/MWh) yläpuolella. Sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla laski 38,4 euroon/MWh (51,3 euroa/MWh vuonna 2023). Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi (27 %). Siihen vaikuttivat pääasiassa alhaisemmat spot- ja suojaushinnat mutta myös ydin- ja vesivoiman pienemmät tuotantomäärät sekä suuremmat kustannukset Olkiluoto 3 -laitosyksikössä, jossa vuoden 2023 ensimmäiset kuukaudet olivat koeaikaa. Uusiutuvan energian liiketoiminnan tulosta vahvisti 16 miljoonan euron myyntivoitto Fortumin jäljellä olleista aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa. Kauppaan kuului neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Pjelaxin tuulipuiston tulosvaikutus oli hieman positiivinen. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani ja kääntyi positiiviseksi pääasiassa siksi, että entistä sähköpohjaisempi lämmöntuotanto Suomessa tuki alhaisempia polttoainekustannuksia ja lämmön ja sähkön myyntihinnat nousivat Puolassa. 12 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -115 (380) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 6). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -26 (7) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti Ruotsin ydinjätteeseen liittyviin varauksiin kohdistuvien kustannusarvioiden päivittäminen osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä, jota osaomisteisen TVO:n positiivinen vaikutus osittain tasoitti (liitteet 6 ja 19). Fortum ja Huoltovarmuuskeskus ovat sopineet, että Fortumin Meri-Porin voimalaitos on huoltovarmuuskäytössä 1.4.2024–31.12.2026. Huoltovarmuuskeskus on varannut voimalaitoksen tuotannon käytettäväksi vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Fortum ilmoitti 21.3.2024 rakentavansa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Sähkökattilan ja lämpövaraston yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2024, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–2026. Lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa. Pjelaxin tuulipuisto (380 MW) aloitti toimintansa huhtikuussa. Se on Fortumin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto. Kaupallinen toiminta käynnistyi heinäkuun alussa Helenin kanssa solmitun sähkönmyyntisopimuksen puitteissa. Helen ostaa 65 % sähköntuotannosta 12-vuotisen tuotannon mukaan maksettavan sähkönmyyntisopimuksen aikana. Puistossa on 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 TWh. Pjelax on täysin yhdistelty Fortumin taseeseen. Helenillä on yrityksessä 40 %:n vähemmistöosuus. Fortum ilmoitti 17.4.2024, että Fortum ja ruotsalainen ferroseoksen tuottaja Vargön Alloys AB olivat allekirjoittaneet viisivuotisen sähkönmyyntisopimuksen noin 0,4 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi alkoi joulukuussa 2024 ja päättyy vuoden 2029 lopussa. Sähkö toimitetaan Fortumin ydinvoimaportfoliosta Keski-Ruotsin SE3 (Tukholma) -hinta-alueelta. Fortum sulki 28.4.2024 Suomen viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkönsä Espoon Suomenojalla. Päätöksen myötä Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuotta ennakoitua aiemmin. Fortum allekirjoitti 3.5.2024 sopimuksen, jonka mukaan se myi jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuului neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Samassa yhteydessä aurinkovoimayhtiön muut omistajat myivät omistuksensa. Fortumin saama kokonaistuotto oli 33 miljoonaa euroa vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Fortum kirjasi kaupasta 16 miljoonan euron myyntivoiton vertailukelpoiseen liikevoittoon, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortum ilmoitti 29.10.2024 investoivansa 100 miljoonaa euroa Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Czestochowan laitoksen siirtyminen biomassapohjaiseen teknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 gigawatilla 0,9 gigawattiin ja suoria hiilidioksidipäästöjä noin 175 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Fortum allekirjoitti 19.12.2024 sopimuksen, jolla se ostaa uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena on 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. Velaton kauppahinta on noin 9 miljoonaa euroa, ja se maksetaan, kun kauppa on saatu päätökseen. Kauppa arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn- out), mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole, ja päätöksiä voitaisiin tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2020–2024, EUR/MWh 13 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Consumer Solutions Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille. milj. euroa 2024 2023 Raportoitu Liikevaihto 3 073 3 766 - sähkönmyynti 2 635 3 219 - kaasunmyynti 386 422 - muu myynti 53 125 Liikevoitto 122 -215 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 71 103 Henkilöstön lukumäärä 1 118 1 281 milj. euroa 2024 2023 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 161 108 Liikevoitto 76 38 Sidotun pääoman tuotto, % 11,2 4,5 Sidottu pääoma 725 838 Myyntivolyymit TWh 2024 2023 Sähkö 34,4 33,0 Kaasu 6,9 5,2 1)Ei sisällä tukkumyyntiä. Asiakkaiden määrä Tuhatta 1) 2024 2023 Sähkö 2 220 2 290 E-mobility 2) 40 60 Kaasu 40 40 Yhteensä 2 300 2 390 1)Pyöristettynä lähimpään 10 000:een. 2)Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina. Sähkönmyynti kasvoi 4 %, ja kaasunmyynti kasvoi 32 %. Kasvua tuki kylmempi sää vuoden alkupuoliskolla, mutta sitä heikensi lämpimämpi sää vuoden toisella puoliskolla. Suuremman myynnin taustalla olivat myös suurempi yritysasiakkaiden määrä kaasuliiketoiminnassa Puolassa sekä Telge Energi AB:n osto vuonna 2023. Kokonaisliikevaihto pieneni 18 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat Pohjoismaissa ja Puolassa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 38 miljoonalla eurolla ja oli 76 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteen paranemisesta, aiempaa suppeammasta sähkön hintakatosta Puolan loppukäyttäjille sekä lisäarvopalvelujen myyntikatteen paranemisesta. Näiden vaikutusta tasoittivat kaasun myyntikatteen lasku Puolassa ja suuremmat poistot asiakkuuksien hankintamenoista. Maaliskuussa Consumer Solutions ja IT-yksikkö saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena vähennettiin noin 70 työpaikkaa, joista osa liittyi Consumer Solutions -segmenttiin. Vuonna 2023 Fortum alkoi yksinkertaistaa brändirakennettaan Consumer Solutions - segmentissä. Ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen joulukuussa 2023 yhdistämällä Göta Energi -brändi Fortumin brändiin. Toinen vaihe saatiin päätökseen toukokuussa 2024 yhdistämällä Norges Energi ja Fortum Ström Norjassa. Viimeinen vaihe saatiin päätökseen lokakuun alussa yhdistämällä Telge Energi ja Fortum Markets Ruotsissa. Telge Energin yhdistäminen tuo henkilöstösynergioita noin 80 työntekijän verran kokoaikaiseksi muutettuna. Täysi vaikutus saavutetaan vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kaikki yhdistämiseen ja sitä seuranneeseen supistamiseen liittyvät kulut on kirjattu vuoden 2024 tulokseen. Synergioiden tuomat kustannussäästöt ovat noin 8 miljoonaa euroa vuonna 2025. 14 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Muut toiminnot Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä, turbiini- ja generaattoripalveluista, biopohjaisista ratkaisuista sekä akkujen kierrätysliiketoiminnasta. Kaikki nämä liiketoiminnot pääasiassa akkujen kierrätysliiketoimintaa lukuun ottamatta myytiin vuoden 2024 neljännen neljänneksen aikana. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. milj. euroa 2024 2023 Raportoitu Liikevaihto 596 548 - sähkönmyynti 5 9 - lämmönmyynti 25 31 - jätteiden käsittelyn myynti 212 226 - muu myynti 355 281 Liikevoitto 100 -181 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -3 — Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 90 107 Henkilöstön lukumäärä 1 295 2 186 milj. euroa 2024 2023 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) -26 -80 Liikevoitto -116 -173 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -3 0 Vertailukelpoinen liikevoitto parani 56 miljoonalla eurolla ja oli -116 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa liiketoimintoja palvelevien konsernitoimintojen suuremmista sisäisistä veloituksista. Circular Solutions -liiketoiminnan tulos heikkeni lähinnä kierrätys- ja jäteliiketoiminnan myynnin myötä. Maaliskuussa IT-yksikkö ja Consumer Solutions saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena vähennettiin noin 70 työpaikkaa, joista osa liittyi IT-yksikköön. Fortum allekirjoitti 18.7.2024 sopimuksen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnistä Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta. Myynti saatiin päätökseen 29.11.2024. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 800 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton, joka raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä Muut toiminnot -segmentissä. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa. Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy AM Green Technology & Solutions B.V:lle 37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä, mukaan lukien kaikki Fortumin biopohjaisten ratkaisujen liiketoiminnot, sekä osakkeensa holdingyhtiössä, joka omistaa 40,3 % Assam Bio Ethanol Pvt Ltd:stä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Fortum allekirjoitti 1.11.2024 sopimuksen turbiini- ja generaattoripalvelujensa myynnistä teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Turbiini- ja generaattoripalvelut sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa, ja ne työllistävät noin 170 henkilöä. Kauppa saatiin päätökseen vuonna 2024, eikä sillä ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit milj. euroa 2024 2023 Investoinnit käyttöomaisuuteen Aineettomat hyödykkeet 81 92 Aineelliset hyödykkeet 403 520 Yhteensä 483 611 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin Tytäryritysosakkeet 0 22 Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet 19 12 Muut sijoitukset 14 19 Yhteensä 33 53 Vuonna 2024 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 516 (664) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 483 (611) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6). 15 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti: Tyyppi Sähköntuotanto- kapasiteetti, MW Lämmöntuotanto- kapasiteetti, MW Investointi milj. euroa Toimitus alkoi/ alkaa Kasvu- investoinnit Loviisa, Suomi Ydinvoima Käyttöiän jatkaminen 1 000 Espoo Clean Heat, Suomi Espoo ja Kirkkonummi Nuijala, Espoo Hukkalämmön talteenotto Sähkökattila 360 50 300 IV/2025 Pjelax, Suomi Tuuli 380 360 II/2024 Czestochowa, Puola Biomassa Dekarbonisaatio Dekarbonisaatio 100 IV/2026 Kunnossapito- investoinnit Vesivoima- hankkeet Vesivoima 35 Generation Kasvuinvestoinnit Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä 380 MW:n Pjelax-tuulipuistoinvestoinnista Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Tuulipuiston rakentaminen alkoi tammikuussa 2022 ja sähköntuotannon testaus lokakuussa 2023. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Puistossa on 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 TWh. Fortumilla ja Helenillä on 12-vuotinen tuotannon mukaan maksettava sähkönmyyntisopimus, jonka perusteella Helen ostaa 65 % sähköntuotannosta heinäkuusta 2024 alkaen. Pjelax on täysin yhdistelty Fortumin taseeseen. Helenillä on yrityksessä 40 %:n vähemmistöosuus. Hankkeen investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa. Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kummallekin yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 TWh päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa. Fortum ilmoitti 29.5.2024, että Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan osana voimalaitoksen käyttöiän jatkoon liittyviä investointeja. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 200 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Yksiköiden aiemmat käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja vuoteen 2030. Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella vuoteen 2030 mennessä. Espoo Clean Heat - hanke on erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilma-vesilämpöpumppujen avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin 300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Tammi–joulukuussa 2024 Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 77 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta alkaen olivat yhteensä noin 108 miljoonaa euroa. Hiilen käyttö lopetettiin huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä. Suurimmat rakenteilla olevat kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella, joissa hukkalämpöä otetaan talteen Microsoftin suunnitelluista suuren mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja toiminnan arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025–2026. Kun hukkalämmön talteenotto Microsoftin datakeskuksista on täydessä toiminnassa, kaukolämmön tuotanto on täysin hiilineutraalia. Vuonna 2024 päästöttömän kaukolämmön tuotannon osuus oli jo 69 %. Fortum ilmoitti 29.10. investoivansa 100 miljoonaa euroa Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Czestochowan laitoksen siirtyminen biomassapohjaiseen polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW:lla 0,9 GW:iin ja suoria hiilidioksidipäästöjä noin 175 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Kunnossapitoinvestoinnit Fortum ylläpitää ja päivittää jatkuvasti vesivoiman tuotantolaitoksiaan, ja sillä on käynnissä useita vesivoimalaitosten kunnostus- ja modernisointihankkeita. Tästä syntyvän kapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan yhteensä noin 35 MW vuoteen 2030 mennessä. Muut toiminnot Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kesäkuussa 2024 Macquarie Asset Management ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa laitoksesta Gren Energylle. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista 16 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista sähkönkulutusta. Laitoksen kaupallisen toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 loppuun mennessä. Fortum ilmoitti elokuussa 2023 päättäneensä käynnistää Circular Solutions -liiketoimintojensa strategisten vaihtoehtojen arvioinnin, ja toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Circular Solutions -liiketoiminnot koostuvat Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitoksista, akkujen kierrätysliiketoiminnasta sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Vuonna 2023 näiden liiketoimintojen palveluksessa oli noin 1 200 työntekijää pääasiassa Pohjoismaissa (Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa), ja niiden vertailukelpoinen käyttökate oli noin 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa Circular Solutions -liiketoimintojen nettovarallisuus oli noin 750 miljoonaa euroa. Fortum ilmoitti 18.7.2024 myyvänsä kierrätys- ja jäteliiketoimintansa Summa Equitylle noin 800 miljoonalla eurolla. Kauppa saatiin päätökseen 29.11. ja Fortum kirjasi kaupasta 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy 37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä mukaan lukien kaikki Fortumin biopohjaisten ratkaisujen liiketoiminnot ja 40,3 %:n omistusosuutensa intialaisesta Assam Bio Ethanol Pvt Ltd:stä intialaiselle AM Green Technology & Solutions B.V.:lle, joka on yksi johtavista energiasiirtymän ratkaisujen tarjoajista. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Fortum allekirjoitti 1.11. sopimuksen turbiini- ja generaattoripalveluidensa myynnistä teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Kauppojen jälkeen Fortum jatkaa jäljellä olevien Circular Solutions -liiketoimintojensa strategista arviointia. Näitä ovat akkujen kierrätystoiminta ja Isossa-Britanniassa sijaitseva jätteestä energiaa tuottava liiketoiminta. Tutkimus ja kehitys Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää puhtaaseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja. Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, puhtaaseen kaasuun tai vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta. Fortum aloitti vedyntuotannon koelaitoksen (2 MW) rakentamisen Loviisaan. Koelaitoksen on tarkoitus olla käytössä määräaikaisen kahden vuoden ajanjakson ajan vuosien 2026 ja 2028 välillä. Kokonaisuudessaan koelaitokseen liittyvä tutkimus- ja kehityspanos on noin 17 miljoonaa euroa. Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2024 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 31 (56) miljoonaa euroa eli 0,5 % (0,8 %) liikevaihdosta. milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 2022 Tutkimus- ja kehittämismenot 31 56 55 - % liikevaihdosta 0,5 0,8 0,7 Muutokset konsernin johdossa Fortum ilmoitti 27.6.2024, että Chief Transformation Officer ja johtoryhmän jäsen Bernhard Günther jättää Fortumin vuoden 2024 lopussa yhteisellä sopimuksella. Transformation Office lakkautettiin ja työt siirrettiin linjaorganisaatiolle vuoden lopussa. Fortum ilmoitti 28.6.2024, että lakiasiainjohtaja Nora Steiner-Forsberg ja henkilöstö- ja hankintajohtaja Eveliina Dahl jättävät Fortumin viimeistään vuoden 2024 lopussa ja siirtyvät muiden työnantajien palvelukseen. Joulukuun lopussa Fortum ilmoitti nimittäneensä konsernin lakiasiainjohtajaksi Kati Levorannan (OTK, MBA) ja konsernin henkilöstöjohtajaksi Karin Svenske Nybergin (DI). Sekä Levoranta että Svenske Nyberg liittyvät Fortumin johtoryhmään. Svenske Nyberg aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2025 ja Levoranta viimeistään 1.7.2025. Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinjakso 2024–2026 Joulukuussa 2023 Fortumin hallitus päätti käynnistää vuosien 2024–2026 ansaintajakson osana käynnissä olevaa pitkän aikavälin kannustinohjelmaa. Palkkiona annettavien osakkeiden enimmäismäärä on noin 1 100 000 osaketta. Toimitusjohtajalle myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 125 000. Fortumin johtoryhmässä vuoden 2024 aikana tapahtuneet muutokset huomioon ottaen johtoryhmän muille jäsenille myönnettyjen osakkeiden enimmäismäärä (brutto) oli vastaavasti 206 687 osaketta 31.12.2024. Vuosien 2024–2026 ansaintajaksolta myönnettyjen osakkeiden kokonaismäärä oli 918 870 osaketta 31.12.2024. Pitkän aikavälin kannustinohjelman tulos vuosilta 2024–2026 vahvistetaan keväällä 2027. Fortumin hallitus päätti 17.9.2024 käynnistää henkilöstön osakesäästöohjelmassa vuoden 2025 säästökauden. Osakesäästöohjelman säännöt ja ehdot ovat samat kuin aikaisemmilla säästökausilla. Vuoden 2025 säästökauden säästöjen kokonaismäärä ei voi ylittää 6 miljoonaa euroa. 17 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Varsinainen yhtiökokous 2024 Fortum Oyj:n vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2024 Messukeskuksessa Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 ja päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2023 kaikille vuoden 2023 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille. Yhtiökokous päätti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,15 euroa osaketta kohti ja että osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti, maksettiin osakkeenomistajille, jotka osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 27.3.2024 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon ensimmäinen erä maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti, maksettiin osakkeenomistajille, jotka osingon toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2024 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon toinen erä maksettiin 9.10.2024. Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023 ja kannattaa yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös oli neuvoa-antava. Hallitus, palkkiot, tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten palkkioita muutetaan aikaisemmin päätetyn korotuslinjauksen mukaisesti, eli palkkioita maksetaan tulevalla toimikaudella seuraavasti: • puheenjohtajalle 128 200 euroa vuodessa • varapuheenjohtajalle 79 400 euroa vuodessa sekä • jäsenelle 56 800 euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot valiokuntatyöstä: • puheenjohtajalle 22 600 euroa vuodessa siinä tapauksessa, ettei hän samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. • jäsenelle 5 400 euroa vuodessa. Mikäli valiokunnan puheenjohtaja toimii samalla myös hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, valiokuntatyöstä maksetaan tällöin valiokunnan jäsenelle tarkoitettu kiinteä palkkio. Hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan ainoastaan kokouspalkkiot. Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2024 on julkistettu. Mikäli osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhteensä yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Essimari Kairisto, ja jäseniksi Ralf Christian, Luisa Delgado, Jonas Gustavsson, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Johan Söderström ja Vesa-Pekka Takala. Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Jukka Vattulaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella. Yhtiökokous päätti valita yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi kestävyysraportoinnin varmentajakseen KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Jukka Vattulaisen. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella. Yhtiöjärjestysmuutos Yhtiökokous päätti muutoksesta yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n 2 momenttiin. Yhtiöjärjestyksen 11 §:n 2 momenttiin tehdyn muutoksen mukaisesti tilintarkastajan toimikausi on yksi tilikausi. Omien osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,23 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset 18 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista kumoavat yhtiön vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämät valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ole käytetty 17.2.2025 mennessä. Lahjoitukset Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Valtuutuksesta on 17.2.2025 mennessä käytetty 325 000 euroa yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin, sekä 356 000 euroa katastrofiapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttaminen Yhtiökokous päätti nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttamisesta siten, että osakkeenomistajat, joilla on oikeus nimittää jäsen nimitystoimikuntaan, määritetään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon perusteella kunkin vuoden kesäkuun ensimmäisen tilanteen mukaisesti. Tämän lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii jatkossa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan äänivallattomana asiantuntijana. Työjärjestykseen päätettiin hyväksyä myös eräitä teknisiä muutoksia. Muut merkittävät tapahtumat tilikaudella Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti 19.12.2024 yhtiön hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Fortum Oyj:n hallitus päätti 18.12.2024 yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinohjelman (Long-term Incentive -ohjelma, LTI) vuosien 2025–2027 ansaintajaksosta (LTI-jakso). Vuosien 2025–2027 LTI-jakso on osa yhtiön käynnissä olevaa LTI- ohjelmaa ja noudattaa samoja periaatteita kuin edellinen LTI-jakso. LTI-jakson suoritusmittarit tukevat Fortumin strategian toteuttamista. Fortumin strategian painopisteitä ovat puhtaan energian toimittaminen luotettavasti ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä uudistuminen ja kehittyminen. Suoritusmittarit ovat myös yhtiön kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden mukaisia. Fortumin osakkeen kokonaistuotto mitataan suhteessa valittuihin eurooppalaisiin energiayhtiöverrokkeihin. Muita suoritusmittareita ovat pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten (PPA) osuuden kasvattaminen osana suojausta ja kestävyysmittarit, jotka liittyvät uusiutuvan energiatuotannon valmiuksien rakentamiseen mahdollisia tulevaisuuden investointeja varten, sekä tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBTi). Vuosien 2025–2027 LTI-jakson palkkiot maksetaan keväällä 2028, jos suoritustavoitteet on saavutettu. Vuosien 2025–2027 LTI-jaksoon osallistuu enintään noin 110 henkilöä, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päätti myös käynnistää rajoitetun osakeohjelman 2025– 2027 (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentämään LTI-ohjelmaa sekä varata osakkeita keväällä 2028 mahdollisesti maksettavia palkkioita varten. Osakeohjelmassa palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan vuosien 2025–2027 LTI-jakson osalta noin 1 000 000 osaketta ja vuosien 2025–2027 RS-jakson osalta 100 000 osaketta. Näkymät Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen. Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestönkehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla. Suojaukset Vuoden 2024 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2025 ja noin 45 % hintaan 41 euroa/ MWh vuodelle 2026. Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh. Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin. Helmikuussa 2024 Fortum asetti strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä. Vuoden 2024 lopussa suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla oli noin 18 %. Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu sähköfutuurien markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko futuurien markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla viime vuosina, ja altistuminen futuurien markkinapaikalla on vähentynyt selvästi. 19 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kaupankäyntiä markkinapaikalla markkinoiden likviditeetistä ja taloudellisesta optimoinnista riippuen sekä kahdenvälisiä järjestelyjä. Generation Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotannon käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotantomäärä on noin 47 TWh eli noin 2 TWh aiempaa ohjausta (45 TWh) suurempi. Kasvu johtuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön käyttöönotosta sekä Pjelaxin tuulipuistosta Suomessa. Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantomäärän hinta-alueisiin perustuva hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista tekijöistä kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Fortumin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla sekä optimointimarginaalin eli lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla. Saavutettuun sähkön hintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan 6–8 euroa/MWh. Se vaihtelee yleisen markkinatilanteen, volatiliteetin tason sekä sähkön ja ympäristöarvotuotteiden markkinahintojen mukaan. Vuonna 2024 Fortumin optimointimarginaali oli 8,7 euroa/MWh. Ruotsissa on saatu päätökseen kiinteistöveroarvojen kuuden vuoden välein tapahtuva säännöllinen päivitys. Se johtaa Fortumille noin 30 miljoonan euron vuosittaiseen kiinteistöverojen korotukseen Ruotsissa vuodesta 2025 alkaen. Uusi verotus on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Tehostamisohjelma Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Yritysmyynnit Circular Solutions -liiketoimintayksikössä, pääasiassa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti, vähentävät konsernin kiinteitä kustannuksia noin 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Fortumin vuonna 2024 toteuttamat toimenpiteet pienentävät kiinteää kulupohjaa yli 60 miljoonalla eurolla. Fortum arvioi, että sen kiinteä kulupohja vuonna 2026 on noin 850 miljoonaa euroa ilman Ruotsin kiinteistöveron korotusta vuodesta 2025 alkaen. Fortum käynnisti jo vuoden 2024 aikana toimia valmistautuakseen tulevaan kasvuun. Kustannukset muun muassa uusiutuvan energian kehittämisestä, aluekehittämisestä, kaupallisen organisaation rakentamisesta ja vetypilottihankkeesta olivat noin 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 kustannussäästöhankkeita oli käynnissä kaikissa liiketoimintayksiköissä ja liiketoimintoja palvelevissa konsernitoiminnoissa. Tehostamistoimia olivat esimerkiksi ulkoisten palvelujen käytön vähentäminen, tiettyjen toimintojen kotiuttaminen, IT-palvelujen uudelleensuunnittelu ja optimointi sekä sisäisten prosessien parannukset, joilla lisätään tehokkuutta ja virtaviivaistetaan organisaatiota. Tammikuussa aloitetut muutosneuvottelut Consumer Solutions -segmentissä ja IT-yksikössä saatiin päätökseen maaliskuussa. Niiden seurauksena vähennettiin yhteensä noin 70 työpaikkaa näissä yksiköissä. Lisäksi Fortum Marketsin ja Telge Energin yhdistäminen tuo Consumer Solutions -segmentissä henkilöstösynergioita noin 80 työntekijän verran kokoaikaiseksi muutettuna. Täysi vaikutus saavutetaan vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Synergioiden tuomat kustannussäästöt ovat noin 8 miljoonaa euroa vuonna 2025. Verotus Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuosina 2025–2027. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Investoinnit Vuosina 2025–2027 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien odotetaan olevan 250 miljoonaa. Uudet investointipäätökset ovat mahdollisia markkinatilanteen ja investointiympäristön kehityksestä riippuen. Oikeudenkäynnit Fortum tiedotti 22.10. aloittaneensa oikeudenkäynnin PAO Forward Energyä (entinen PAO Fortum) vastaan alankomaalaisessa tuomioistuimessa. Oikeudenkäynti koskee PAO Fortumille myönnettyjä 600 miljoonan euron konsernin sisäisiä lainoja. Vaadittava saatava korkoineen ja viivästyskorkoineen on noin 800 miljoonaa euroa. Lopullinen määrä riippuu RUB/EUR- valuuttakurssista ja erääntyneiden korkojen määrästä. Fortum ilmoitti 10.10.2024, että Fortum ja Vestas olivat sopineet kaupallisen riitansa. Riita koski tuulipuistohankkeiden laitetoimituksia, joista Fortum oli suorittanut ennakkomaksuja Vestasille. 20 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Sopimuksen taloudellinen vaikutus kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin Fortumin vuoden 2024 tuloksessa. Sopimuksen myötä aikaisemmin aloitettu ICC:n (Kansainvälinen kauppakamari) välitysmenettely on lopetettu. Belgian korkein oikeus antoi 20.6.2024 myönteisen päätöksen Fortumin vuoden 2008 tuloverotuksesta Belgiassa. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n saman konsernin ruotsalaisyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yrityskauppa. Vaadittujen jälkiverojen määrä oli vuoden 2008 osalta 36 miljoonaa euroa. Verot on maksettu ja kirjattu saamisiin, ja ne maksettiin Fortumille takaisin vuoden 2024 aikana. Lisäksi Fortum sai korkotuottoja 19 miljoonaa euroa ennen veroja. Ne kirjattiin rahoituseriin vuonna 2024. Päätös on lopullinen, ja tämä on viimeinen avoin vuosi Fortumin Belgian verotarkastuksissa. Edellinen oikeuden päätös tehtiin Fortumin hyväksi vuonna 2022. Fortum ilmoitti 27.2.2024 aloittaneensa välitysmenettelyn Venäjän federaatiota vastaan ja vaativansa korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta takavarikoinnista suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien oikeuksia. Välitysmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän federaation rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Fortum hakee vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energy) osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon. Menettelyn taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302. Asetuksen perusteella Venäjän viranomaiset estivät Fortumia käyttämästä sille kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Välitysmenettelyn odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen välitystuomio pannaan täytäntöön. Oikeudenkäynneistä on lisätietoa tilinpäätöksen liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. 21 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Riskienhallinta Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet Konsernin riskipolitiikka toimii Fortumin riskienhallinnan viitekehyksenä ja sen tarkoitus on auttaa liiketoimintaa hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Konsernin riskipolitiikka antaa yleiskuvan Fortumin riskienhallintajärjestelmistä, jotka koostuvat riskienhallinnan yleisistä periaatteista, prosesseista ja vastuista sellaisten riskien hallitsemiseksi, joilla toteutuessaan voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai tulevaan liiketoimintaan, maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin. Riskienhallintajärjestelmät on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja riskivaliokuntaa, Fortumin johtoryhmää sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on: • Tukea Fortumin hallitusta ja johtoryhmää strategian kehittämisessä • Tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa • Tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa pitäytyen riskinottohalukkuuden puitteissa siten, että konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset sekä luottoluokituksen ylläpito vähintään tasolla BBB eivät vaarannu • Varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet ymmärretään, ja • Tukea onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja Fortumin sellaisen toiminnan ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus työntekijöiden tai kolmansien osapuolten terveyteen, turvallisuuteen, työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, sekä sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus ympäristöön, Fortumin omaisuuteen tai maineeseen. Riskienhallintaorganisaatio Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin riskienhallintaohjeet, mukaan lukien ohjeet, jotka kattavat koko konsernissa sovellettavat ohjeet liittyen yritysriskeihin, hyödykemarkkinariskeihin, vastapuoli- ja luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot julkaisevat tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita, joissa kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä riskienhallintaohjeita toteutetaan eri organisaatioissa. Konsernin riskipolitiikkarakenne Riskienhallinnan toimintamallit Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen liiketoimintayksikön ja konsernitoiminnon johto on vastuussa omaan vastuualueeseen kohdistuvien riskien hallinnasta. Jokaiselle riskille nimetään riskin omistaja varmistamaan, että riskiä hallitaan asianmukaisesti. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on valvoa yhtiön riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä, tarkistaa vuosittain konsernin riskipolitiikka sekä arvioida säännöllisesti merkittävimmät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet. Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat liiketoimintoja tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa. Konsernin riskienhallintayksikkö vastaa liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden valmiuden arvioinnista ja raportoinnista. Riskienhallintayksikkö vastaa myös merkittävien riskien riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista Fortumin johtoryhmän riskikomitealle, Fortumin johtoryhmälle, hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä yhtiön hallitukselle. 22 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Jatkuvan parantamisen periaate Fortum-konsernissa riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessia arvioidaan vuosittain itsearviointimenettelyjen avulla. Tulosten perusteella konsernin riskienhallintayksikkö määrittää riskienhallinnan kehitystavoitteet. Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön riskitietoisuutta ja korostamalla riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä. Riskienhallintaprosessi Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta. Riskienhallintaprosessi kytkeytyy strategian muodostamiseen ja pääoman kohdentamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä pitkän aikavälin ennustamiseen. Prosessi on osa operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin investointiprosessit ja projektien hallinnan. Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa ja varmistamaan, että riskejä valvotaan ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu säännöllisesti toteutettavaan järjestelmälliseen prosessiin, joka sisältää riskien syntymissyiden analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi. Riskit arvioidaan sekä vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin rahallisen vaikutuksen perusteella suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös terveyden, turvallisuuden, yhteiskunnan sekä ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä. Riskienhallintatoimenpiteitä voivat olla riskin hyväksyminen, välttäminen, pienentäminen tai siirtäminen. Riskienvalvontaprosessit, jotka pitävät sisällään riskien validoinnin, seurannan, ryhmittelyn ja raportoinnin, on suunniteltu tukemaan soveltuvien ulkoisten säädösten ja suositusten, kuten myös sisäisten hyväksyttyjen ohjeiden noudattamista ja sitä, että riskit pysyvät määritetyn riskinottohalukkuuden ja mandaattien puitteissa, vastapuoli- ja hyödykemarkkina- ja likviditeettiriskeihin liittyen. Riskiympäristö Globaali liiketoimintaympäristö on kokenut konfliktien entisestään eskaloitumisen ja lisääntyvän geopoliittisen epävarmuuden. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, lisäten epävakautta ja epävarmuutta energiantuotantoalueilla, mikä saattaa häiritä energian toimitusketjuja ja lisätä huolta energiavarmuudesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti vakavasti Fortumin liiketoimintaan. Useat geopoliittiset riskit ovat toteutuneet, kun taas muut riskit ovat edelleen korkealla tasolla Venäjän jatkuvan aggression seurauksena. Venäjän viranomaisten laittoman takavarikoinnin ja Venäjän toimintojen hallinnan menettämisen jälkeen keväällä 2023 Venäjän omaisuus kirjattiin kokonaan alas, purettiin ja lopetettiin. Fortum lähetti kiistailmoituksen Venäjän valtiolle suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien etuja. Helmikuussa 2024 Fortum aloitti Venäjän federaatiota vastaan oikeudenkäynnin kansainvälisten sijoitussopimusten suojan rikkomisesta. Sodan kärjistyminen voi lisätä Venäjän federaation vihamielisten toimien riskiä ulkomaisia yrityksiä vastaan. Tällä voi olla vakavia seurauksia, kuten lisääntynyt sabotaasiriski, mukaan lukien suorat fyysiset tai kyberhyökkäykset esimerkiksi energiainfrastruktuuriin Fortumin toimintamaissa. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat ottaneet käyttöön laajan kirjon Venäjää koskevia pakotteita, joiden laajuutta voidaan edelleen lisätä. Pakotteiden arvaamattomuus on edelleen Fortumille riski, vaikka se on menettänyt Venäjän liiketoiminnan hallinnan. Fortum altistuu edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja kestävyyteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja riskeille ilmastoon liittyville siirtymäriskeille ja fyysisille riskeille. Tunnistetut fyysiset riskit on yleisesti määritetty osana operatiivisten riskien kategoriaa. Vastaavasti siirtymäriskit ovat yleisesti osa strategisten riskien kategoriaa. 23 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Strategiset riskit Maaliskuussa 2023 lanseerattua Fortumin strategiaa kehitettiin osittain vähentämään konsernin strategisia liiketoimintariskejä. Koska Fortumin ydinliiketoiminta koostuu pääasiassa suorasta tuotanto-omaisuudesta Pohjoismaissa, pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin suurin yksittäinen avaintekijä ja taloudellinen riski. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää lieventää tätä markkinariskiä, mukaan lukien siihen liittyvien luotto- ja likviditeettiriskien hallinta tämän riskin suojaamisesta johtuen. Tärkeimmät strategiset riskit ovat, että liiketoiminta- ja/tai sääntely-ympäristö kehittyy tavalla, jota ei ole ennakoitu ja johon ei ole varauduttu. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen merkittäviä toiminnallisia ja liiketoimintariskejä Fortumille sähkön ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkina-, sääntely- ja ilmastoskenaariot sekä skenaariot nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutukset Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti ja niitä käytetään strategian kehittämisessä. Riskit, jotka voivat haitata Fortumia strategiansa toteuttamisessa, arvioidaan ja raportoidaan osana säännöllisiä strategiatarkastuksia. Liiketoimintaympäristö Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum toimii. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt riskiä eskalaatioon Ukrainan ulkopuolelle. Vaikka se on epätodennäköistä, konkreettinen riski sodan kärjistymisestä keskeisillä markkinoillamme, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, on olemassa, minkä seurauksia on vaikea ennakoida. Se voisi lisätä esimerkiksi sabotaasiriskiä tai jopa riskiä suorista hyökkäyksistä Fortumin tai kansallisesti kriittisiin energialaitoksiin tai infrastruktuuriin. Äärimmäisessä skenaariossa tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa Suomen tai Ruotsin valtio vaatisi hätätoimena energia-alan haltuunottoa, jolloin Fortum menettäisi operatiivisen hallinnan liiketoimintaansa tuntemattomaksi ajaksi. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Voidakseen reagoida nopeasti muutoksiin markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä Fortum seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristön kehittymistä maissa, joissa sillä on toimintoja. Investointi- ja yrityshankintariskit Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan ja arvioi mahdollisuuksia tehdä yritysostoja, investointeja tai yritysmyyntejä. Yritysostojen, myyntien ja investointien loppuunsaattaminen voi olla haastavaa, vaikka Fortum onnistuisikin löytämään sopivan kohteen. Kilpailun puute, mahdolliset rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut mahdolliset rajoitukset voivat tehdä myynnin vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa. Taloudelliset rajoitteet, kilpailu yritysostoista tai uutta toimintaa luovista investoinneista saattaa rajoittaa Fortumin kasvumahdollisuuksia tai nostaa hintoja epäedulliseksi Fortumin näkökulmasta. Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia. Investointiohjeistus sisältää vaatimukset riskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja toimintasuunnitelman tekemisestä tunnistettujen riskien hallitsemiseksi ennen investointipäätöksen tekoa. Investointiprosessin vaatimuksiin kuuluu myös, että riskejä seurataan projekteissa. Suurten projektien riskejä hallitaan sopimusrakenteilla ja 24 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista vakuutusturvalla. Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien arviointi tehdään ennen yhteisyrityksiin tai muihin merkittäviin kumppanuussopimuksiin sitoutumista. Energia- ja ilmastopoliittiset sekä sääntelyriskit Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti sekä kansallisia että EU-tason energia- ja ilmastopoliittisia päätöksiä ja sääntelyä. Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä olemassa olevissa että mahdollisissa uusissa liiketoiminnoissa ja markkina-alueissa. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja hallita tehokkaasti. Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näitä riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn kehitykseen Fortumin strategisten tavoitteiden mukaisesti. EU ja Pohjoismaat Kansallinen sääntely vaihtelee Fortumin toimintamaissa, esimerkiksi verotuksen, lupakäsittelyn, tukien ja markkinamallin osalta, mikä tarkoittaa, että Fortumin on hallittava sekä EU-sääntelyyn että kansalliseen sääntelyyn liittyviä riskejä kussakin maassa, jossa se toimii. Alla on listattu tärkeimmät riskit, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikoiden sekä sääntelykehyksen kehittämiseen tulevaisuudessa: • EU:n ja kansallisten hiilestä irtautumisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tasapuolista sääntelyä ja poliittista hyväksyntää kaikille CO2-vapaille energian tuotantoteknologioille. Huolimatta kasvaneesta hyväksynnästä ydinvoimalle, erityisesti Pohjoismaissa, on olemassa riski, että joitain teknologioita suositaan muista syistä kuin niiden CO2-jalanjälkeen perustuen, esimerkiksi rahoituksen osalta, johtaen epäreiluun kilpailuasetelmaan eri tuotantomuotojen välillä. • Kasvavat hyväksyttävyyteen liittyvät tekijät eri energiamuodoissa ja -teknologioissa lisäävät epävarmuutta ja riskejä suunniteltuihin investointeihin liittyen. Lisääntyvillä ja laajenevilla kestävyyden vaatimuksilla, liittyen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetukseen ja vesidirektiiviin, voi olla ennustamattomia negatiivisia seurauksia energiajärjestelmälle, erityisesti vesi- ja tuulivoimalle sekä sähköverkoille. Fortumin keskeisten teknologioiden, kuten vesi- ja ydinvoiman sisällyttäminen EU-taksonomia-asetukseen on kannustava signaali rahoitusmarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Fortumin keskeisten teknologioiden osalta luokittelukriteerit ovat kuitenkin tulkinnanvaraiset ja tiukemmat kuin muilla vähähiilisillä tai uusiutuvilla teknologioilla. Vuonna 2024 Euroopan komissio arvioi tarvetta päivittää kestävän rahoituksen sääntelyä, mahdollisesti johtaen muutoksiin luokittelussa tulevina vuosina. Tästä arviointiprosessista seuraa sekä mahdollisuuksia että riskejä. Toisaalta luokittelu saattaa kehittyä Fortumin keskeisten teknologioiden suuntaan tai avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta voi johtaa myös politisoituneeseen keskusteluun esimerkiksi ydinvoiman asemasta siirtymätoimintona sekä kansalaisjärjestötoiminnan lisääntymiseen. • Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoivat tukijärjestelmät voivat alentaa vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin kohonneiden verkkokustannusten vuoksi, koska tuottajat maksavat suuren osan verkon kokonaiskustannuksista. Fortum voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön hinnoista, sillä verkkoon tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen sähköverkkokapasiteetin rakentamisen vaje edelleen ylläpitää tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja. Tämä voi puolestaan alentaa Fortumin tulosta ja omaisuusarvojamme matalilla hinta-alueilla. • Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden verotus saattavat myös vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin. • Lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ja pelot muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja volatiliteettiin, etenkin jos muissa energia- tai kaasuntoimituksissa on häiriöitä. Yleisesti ottaen hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan myös vaihtelevan tuotannon osuuden kasvaessa ja energian toimitusvarmuutta koskevien ajoittain toistuvien huolenaiheiden myötä. Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä alueella voivat heikentää politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla. Teknologiariskit Fortumin strategiaan sisältyy investointeja uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka ovat vielä kaupallisesti kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto, joka tukee siirtymää kohti tulevaisuuden vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja ja innovaatioita asiakkailleen. Uusiin teknologioihin investoiminen altistaa Fortumin riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun. Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla uusien teknologioiden elinkelpoisuutta läpi niiden kehitysvaiheen sekä kehittämällä että investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kestävyysriskit Kestävyys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Fortum ottaa tasapainoisesti huomioon ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon liittyvät näkökohdat. Lakien, määräysten ja liiketoimintaympäristön muutokset, mukaan lukien pääsidosryhmämme näkemykset, voivat muodostaa riskin, jos niitä ei tunnisteta ja hallita tehokkaasti. Tunnistaakseen ja hallitakseen näitä riskejä Fortum seuraa ja noudattaa useita kansainvälisiä pakollisia ja vapaaehtoisia standardeja ja ohjeita kestävyyden sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien alalla. Fortum on vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa vuosittain tunnistaakseen olennaisimmat aiheet, tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja on 25 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista laatinut vastuullista liiketoiminnan harjoittamista koskevat sisäiset politiikat ja ohjeet. Lisätietoja kestävyysriskeistä on osiossa Kestävyysraportti. Ympäristöriskit Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten toiminta sekä kiertotalouspalvelujen tarjoaminen sisältävät polttoaineiden ja materiaalien, mukaan lukien vaarallisten jätteiden, käytön, varastoinnin ja kuljetuksen, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia ja jotka voivat altistaa henkilöstön, urakoitsijat ja kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi ja toimintavalmius poikkeus- ja hätätilanteissa noudattavat lainsäädännöllisiä sekä ympäristöjärjestelmästandardin (ISO 14001) vaatimuksia. Ilmastoon liittyvien riskien hallinta, kuten muidenkin kestävyysriskien hallinta, on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehykseen ja noudattaa samaa hallintoa ja prosesseja kuin muut olennaiset riskit, epävarmuudet ja mahdollisuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti jäsennellyn prosessin avulla. Riskien hallintaan on määrätty riskinomistajat, ja riskejä raportoidaan ja seurataan säännöllisesti erilaisissa johtoryhmissä ja asiantuntijafoorumeissa. Ilmastoriskit Ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Tämän seurauksena Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Fortumilla on käytössä keskeisten ilmastoriskien tarkastelu, jonka suorittaa eri toimintojen asiantuntijoista koostuva ryhmä. Näistä riskeistä raportoidaan johtoryhmälle ja tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana olennaisten riskien ja epävarmuuksien vuosittaista arviointia. Ilmastoon liittyvät riskit jaetaan kahteen luokkaan: siirtymäriskit ja fyysiset riskit Tunnistetut fyysiset riskit on yleisesti määritetty osana operatiivisten riskien kategoriaa. Vastaavasti siirtymäriskit ovat yleisesti osa strategisten riskien kategoriaa. Lisätietoa olennaisista ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista löytyy kestävyysraportin osiosta 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Siirtymäriskit Fortumin strategia pohjautuu suurelta osin vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja siihen liittyvien riskien onnistuneeseen pienentämiseen. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologian kehitykseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ulkoisiin markkinaolosuhteisiin, mitkä puolestaan voivat vaikuttaa Fortumin taloudelliseen tulokseen ja operatiiviseen tehokkuuteen. Fortumin tuotteiden kysyntään, tarjontaan ja hintoihin voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten poliittinen kehitys ja kuluttajien mieltymykset vähähiiliseen energiaan. Lisäksi muutokset sidosryhmien näkemyksissä liittyen Fortumin kykyyn toteuttaa strategiaansa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön brändiin ja maineeseen. Ilmastopolitiikan ja -sääntelyn keskeisimmät riskit liittyvät kansallisiin ilmastopolitiikkoihin ja ohjausmalleihin, jotka ylittävät EU:n asettamat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, uusiutuvalle energiantuotannolle ja energiatehokkuudelle. Tämä voi johtaa päällekkäisiin tai tehottomiin mekanismeihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) merkityksen vähenemiseen, eri polttoaineiden käytön tiukempiin rajoituksiin ja tiukemmin säänneltyihin sähkömarkkinoihin. Fortum suosii selkeitä periaatteita kapasiteetin ylläpidosta maksettavalle korvaukselle, mikäli tällaisia mekanismeja otetaan käyttöön. Lisäksi tarvitaan lisää kysynnän joustoa, jotta voidaan vastata odotettavissa olevaan kasvuun vaihtelevassa uusiutuvan energian tuotannossa. Siirtymisestä vähähiiliseen talouteen aiheutuu myös riskejä, jos ilmaantuu uusia, murroksellisia teknologioita, jotka luovat edullisia joustavuuden tai varastoinnin lähteitä energiamarkkinoille. Lisäksi uusiutuvan energian kustannusten kiihtyvä lasku voi alentaa olemassa olevien tavanomaisten sähkön ja lämmön tuotantolaitosten arvoa. Fortum seuraa jatkuvasti teknologian kehitystä ja investoi kohdistetusti innovatiivisiin teknologioihin. Lisäksi on olemassa riski, että kansalaisjärjestöjen toiminta lisääntyy, mikä voi vaikuttaa keskeisten sidosryhmien mielipiteisiin. Tämän riskin pienentämiseksi Fortum keskittyy strategia- ja liiketoimintapäätösten kestävyysvaikutuksiin, tiedottaen avoimesti strategian toteuttamisesta keskeisille sidosryhmille sekä varmistaen laajan sijoittajapohjan ja rahoituksen joustavuuden. Fyysiset riskit Fortumin yksiköiden on tunnistettava ja arvioitava omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia fyysisiä ilmastoriskejä vastaan huomioiden hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaariot sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat kaikista olennaisimmille riskeille. Ilmastonmuutosskenaariot huomioidaan esimerkiksi pitkän aikavälin patoturvallisuusinvestoinneissa, jotta äärimmäisiä tulvatilanteita voidaan hallita. Fortumin toiminta ja omaisuuserät altistuvat ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus voivat kasvaa ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tulovirtaamien ja lämpötilojen muutokset sekä äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa sekä energian tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Voimakkaat myrskyt ja äkilliset tulvat voivat lisätä patomurtumien riskiä sekä aiheuttaa paikallisia vahinkoja ja tuotantokatkoksia. Lämpimämpi sää voi johtaa myös uusien jäähdytys- tai prosessivesilähteiden tarpeeseen. Äärimmäisen lämpimät ja kuivat kesäkaudet voivat johtaa metsäpaloihin, jotka voivat vahingoittaa omaisuuseriä tai johtaa sähköverkon katkoksiin rajoittaen sähköntuotantoa. Fortum sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ilmastoon huomioiden sen myös tuotannon ja kunnossapidon suunnittelussa sekä kasvu- ja investointihankkeiden arvioinnissa. 26 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Ilmastonmuutos voi vaikuttaa energiatuotteiden kysyntään ja tarjontaan muuttuvien sääolosuhteiden kautta. Tämä voi johtaa esimerkiksi alhaisempaan ja vaihtelevampaan sähkön ja kaasun hintaan, vaikuttaen negatiivisesti sähkön- ja lämmöntuotannosta saataviin tuloihin. Lämpimämpi sää voi myös vaikuttaa lämmitystarpeeseen enemmän kuin nykyisin oletetaan. Sosiaaliset riskit Sosiaalisia riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan suhteessa omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin, vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Ne voivat liittyä erilaisiin aiheisiin, kuten ihmisoikeuksiin ja työoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä yksityisyyteen. Toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä arvioidaan vastapuoliriskiarvioinneilla, maariskiarvioinneilla, toimittajien hyväksyntäprosessilla sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Fortum pyrkii olemaan turvallinen työpaikka yrityksessä työskenteleville työntekijöille, urakoitsijoille ja palveluntarjoajille. Terveyttä ja turvallisuutta pidetään tärkeänä strategisena ja operatiivisena aiheena. Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi perustuu työterveys- ja turvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimuksiin, jotka koskevat työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä ja toimia hätätilanteissa. Hallintoriskit Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat viranomaiset, pörssit ja muut toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii noudattamaan kaikkia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia joissakin maissa saattavat muuttua, jos paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia. Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Fortumin eettinen toimintaohje sekä toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat liiketoimintaetiikan tärkeyttä kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin eettinen toimintaohje että toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi on luotu erilliset ohjeet tietyistä osa- alueista, kuten lahjonnanvastaisuudesta, vaatimustenmukaisuuden hallinnasta, omaisuuden suojaamisesta, eturistiriidoista, rahanpesun vastaisuudesta sekä kilpailuoikeudellisista asioista. Fortum on kehittänyt sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa valvontaprosessit, koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU, US, UK ja UN) ja oleelliset sisäiset kontrollit on sisällytetty liiketoimintaprosesseihin, varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden noudattamisen. Fortumilla on kansainvälisen lainsäädännön vaatimusten mukaiset menetelmät korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan saattaminen. Fortumin toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, joka perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin -aloitteen kymmenelle periaatteelle, määrittelee kestävyyden, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, yhtiöön kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat rahoitusmarkkinasääntelyn ja -direktiivien, kuten EMIR-asetuksen (johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely) ja REMIT-asetuksen (energian tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely), käyttöönotosta ja muutoksista. Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla, minkä vuoksi siihen kohdistuu useita erilaisia juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä olevista oikeusprosesseista koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä, hankittuihin yhtiöihin liittyviä vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja. Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, mukaan lukien liiketoimintaetiikkaan liittyviä riskejä, systemaattisesti osana vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan prosesseja. Keskeisimpiä riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit, joilla estetään luvatonta sekä konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden vastaista toimintaa. Lisäksi jatkuva kouluttaminen ja tiedottaminen ovat keskeisessä asemassa liiketoimintaetiikan ja vaatimustenmukaisuuden merkityksen tiedostamisen ja ymmärryksen lisäämisessä organisaatiossa. Säännölliset koulutukset sisältävät pakollisia verkkokoulutuksia, joilla varmistetaan, että harjoitus tavoittaa koko henkilöstön. Taloudelliset riskit Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöoikeuksien hintaan ja volyymiin sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Lisätietoja suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta. Sähkön hinta- ja volyymiriski Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannon kautta. Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat ja tuotantomäärä vaihtelevat merkittävästi sään, tuotannon ja siirron huoltokatkojen, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen sekä kysynnän määrän mukaan. 27 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vuona 2024 Pohjoismaissa suojauksiin käytettävien sähköjohdannaissopimusten ja samankaltaisten tuotteiden siirtyminen hyödykepörsseistä, kuten Nasdaq Commodities, European Energy Exchange (EEX), Intercontinental Exchange (ICE), kahdenvälisiin sopimuksiin jatkui. Solmimalla kahdenvälisiä sopimuksia lievennetään viime vuosina kasvanutta markkinoiden likviditeettiriskiä. Suojausten jakaminen hyödykepörsseihin ja kahdenvälisiin sopimuksiin tasapainottaa rahoitus- ja luottoriskiä. Suojausstrategian tehokas toteuttaminen edellyttää hyvin toimivia ja likvidejä johdannaismarkkinoita. Puolassa sähkön ja kaasun hintasuojaukset tehdään pääasiassa Puolan hyödykepörssissä (Towarowa Gielda Energii S.A., TGE). Suojaukset tehdään asetettujen riskinottohalukkuuden tavoitteiden mukaisesti, jotta voidaan pienentää taloudellisia vaikutuksia äärimmäisissä tilanteissa. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja muiden hyödykkeiden markkinahintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä. Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tämän päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä myynnistä on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä. CO2-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat poliittiset päätökset sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä käyttäen CO2- johdannaisia ja ympäristösertifikaatteja. Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta markkinoilta. Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat uraani, jäte, hiili, erilaiset biomassapohjaiset polttoaineet ja maakaasu. Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, suurin riskitekijä on hintojen epävakaus. Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista, sosiaalista tai työvoiman levottomuutta. Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien polttoaineiden, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden osalta, saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi olla rajallinen määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä johdannaissopimuksilla. Vuoden 2024 aikana Fortum onnistui varmistamaan luotettavan läntisen ydinpolttoaineen toimituksen Loviisan ydinvoimalaitokselle. Fortum seuraa edelleen tilannetta tarkasti ja valmistelee mukautettuja lievennystoimenpiteitä minimoidakseen Fortumille aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit Fortumin liiketoiminta altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Johdannaiskaupankäynti altistaa konsernin likviditeettiriskille rahavakuuksien tai pankkitakausten myötä. Myös OTC (over-the-counter) -kaupankäyntiin liittyy likviditeettiriski, mikäli vastapuolesta tulee maksukyvytön, ja sen seurauksena sopimus päätetään ennenaikaisesti. Tämä voi johtaa Fortumin velvollisuuteen maksaa vastapuolelle sopimuksen markkina-arvon mukainen summa, mikäli arvo on vastapuolelle positiivinen. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtaa korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Lisäksi osa valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja näiden suojien markkina-arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin, yleensä kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja valmiusluottojen riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset, sopimusten päättämisestä aiheutuvat maksut ja käyttöpääoman muutokset äärimmäisissä markkinatilanteissa. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla talletuksia korkean luottoluokituksen omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin. Fortumin tavoitteena on ylläpitää luottoluokitustaan vähintään tasolla BBB. Luottoluokituksen lasku etenkin hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Mahdollinen luottoluokituksen aleneminen hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle voisi myös vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia. Valuutta- ja korkoriskit Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun duraatiota (pois lukien 28 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista vuokrasopimusvelat ja varaukset) ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä. Fortumilla on rahavirtoja, varoja ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä yhdistellään konsernitasolla). Translaatioriski syntyy pääosin valuuttaparista EUR/Ruotsin kruunu (SEK), joka muodostuu Fortumin laajasta liiketoiminnasta Ruotsissa. Ruotsin kruunun, Puolan zlotyn ja Norjan kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden tulokseen ja omaan pääomaan yhdistellessä ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden tulosta ja nettosijoituksia konsernin euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Fortum suojaa merkittävimmät transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi valuuttakurssiriskiä keskitetysti ja suojaa valuuttakurssiriskiä ulkoisilla valuuttakaupoilla, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. Vastapuoli- ja luottoriskit Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien, rahoituslaitoksien ja selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten välisistä sopimuksista. Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit koostuvat sekä fyysisen sähkön toimitussopimuksista että johdannaissopimuksista. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit vaihtelevat ja sisältävät sekä korvaamis- että selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään suoraan sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla, kuten energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinnan vuoksi. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu luottokelpoisiin pankkeihin, joiden asiakas Fortum on. Fortumin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille, erilaisiin teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin. Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista tai uudistamista ja riskirajat määritetään kaikille isoille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien, takausten, sopimusehtojen ja sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla. Veroriskit Veroriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka aiheutuvat verolainsäädännön soveltamiseen ja veroviranomaisten ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien pettämisestä tai erimielisyyksistä. Ne myös liittyvät haasteisiin ja riskeihin, jotka johtuvat muutoksista liiketoiminnassa ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai verolainsäädännön tai -politiikan muutoksista yhdessä tai useammassa maassa ja jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa lisämaksuja tai taloudellisia tappioita. Fortum toimii useassa maassa, joten siihen kohdistuu näistä tapahtumista aiheutuvia riskejä. Veroriskit voivat realisoitua veroviranomaisen aloittaman prosessin kautta, jota seuraa oikeusprosessi yhdellä tai useammalla hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen lainsäädännön, EU- lainsäädännön tai verosopimuksen voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita, oikeusprosessi saattaa johtaa myös keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä määrittävät asian lopullisen ratkaisun. Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden, tuoton tuloutuksen tai sovellettavan lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin realisoituminen voi johtaa myös verotuksellisten saamisten, eli laskennallisten verosaamisten ja - velkojen uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai verolakien muuttuessa. Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä kansallisen että EU tason veropoliittisten päätösten seurauksena, jotka ovat tehty ajattelematta niiden vaikutuksia. Verorasite voi ollakin odottamaton, eikä se ole asetetun mukainen. Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla, jonka tavoitteena on verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten Fortumilla on, kuten yhtiön sitoutuessa vastuullisiin verosuunnittelun perusteisiin kuuluu, erilliset hallituksen hyväksymät verotusperiaatteet ja verohallinnon ohjeet, jotka määrittelevät verojen hallinnoinnin viitekehyksen. Konkreettisiksi 29 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista riskienhallintatoimiksi on tunnistettu juridisten rakenteiden yksinkertaistaminen, tietojen hallinnan ja vaatimustenmukaisuuden parantaminen käyttämällä enemmän digitaalisia ratkaisuja, strategisten selvitysten pyytäminen verottajalta, läpinäkyvyyden parantaminen sidosryhmille, osallistuminen vastuullisen regulaation kehittämiseen, osallistumalla julkisiin kuulemisiin sekä resurssien parantaminen ja vastuiden selkeyttäminen. Lisätietoja veroriskien hallinnasta on kuvattu Fortumin vuosittain julkaisemassa Tax Footprint -raportissa. Operatiiviset riskit Fortumin liiketoimintaan kuuluu energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiaan liittyvien teollisuuslaitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstäpoisto. Mikä tahansa ei-toivottu toiminnallinen tapahtuma (joka voi johtua esim. teknisestä viasta, inhimillisestä tai prosessivirheestä, luonnonkatastrofista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilöstön turvallisuuden tai johtaa negatiivisiin raha-, turvallisuus-, ympäristö-, maine- tai fyysisiin vahinkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin, projektien viivästyksiin ja mahdolliseen kolmannen osapuolen vastuuseen. Siihen liittyvät kustannukset voivat olla korkeita erityisesti Fortumin suurimmissa yksiköissä ja projekteissa. Järjestelmä- ja prosessiriskit Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen menettämisestä, riski työkulttuurin uudistamisen epäonnistumisesta ja riski virheisiin johtuen siitä, että työntekijöitä ei ole asianmukaisesti koulutettu tai ettei heillä ole riittävää pätevyyttä työhönsä. Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti henkilöstön palkitsemisperiaatteitaan, ja kehittää niitä tarvittaessa. Prosessiriskit johtuvat pääasiassa prosessin suunnittelupuutteista tai inhimillisistä virheistä. Riskejä pienennetään digitalisaation, prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT-järjestelmien riskienhallinta perustuu tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja käytäntöihin. Information Technology Infrastructure Library (ITIL) ja Control Objectives for Information Technologies (COBIT) ovat tärkeimmät viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille. Liiketoiminnalle kriittisimmille prosesseille on laadittu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat. Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluissa voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia osapuolia kohtaan. Omaisuus, laitos- ja laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Lisäksi Fortumin tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutuksia. Vesivoima Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava onnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän aikavälin ohjelma, jolla kehitetään patojen kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen juoksutuskapasiteetti myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut Suomessa ja Ruotsissa 10 miljardiin Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin euroon) asti. Ydinvoima Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi myös vähemmistöosuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Fortumilla on myös vähemmistöosuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on lopetetun Fennovoima- projektin osaomistaja. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin kolmansia osapuolia kohtaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) valvovat. Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla, ja vastuu on katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla. Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö vaatii, että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen suoja, määrältään 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. 30 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja keskiaktiivisesta jätteestä huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä poisto katetaan valtion ydinjätehuoltorahastolla, jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat. Rahastoon suoritettavien maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen käsittelyn kustannukset tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto-osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on velvollisuus kattaa ylimääräiset kustannukset oman toimintansa ja laitostensa osalta. Nykyinen geopoliittinen tilanne on nostanut Loviisan voimalaitokselle uuden riskin ydinpolttoainepulaan. Tämän riskin pienentämiseksi Fortum on allekirjoittanut Westinghouse Electric Companyn kanssa sopimuksen rinnakkaistoimittajasta nykyiselle venäläiselle ydinpolttoaineen toimittajalle. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten rakentamista, modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat ylittyä tai projekti myöhästyä johtuen sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai lupien saamatta jäämisistä. Projekteihin voi liittyä myös ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua sekä Fortumin omissa projekteissa että yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa. Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista projektia. Projektipäällikköjen vastuulla on varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä, lisäkustannuksia, negatiivisia ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja turvallisuuden, tunnistetaan ja arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan. Kyber- ja informaatioturvallisuusriskit Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-, kommunikaatio- ja tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien käytössä (mukaan lukien energian tuotanto), suojauspäätöksenteossa, asiakaspalvelussa sekä sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa. Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin kyberturvallisuusriskeille, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin (OT), digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset hyökkäykset kuten sabotaasi ovat mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä seurauksia. Nykyinen sota Ukrainassa on yleisesti nostanut kyberturvallisuusriskien ja muiden riskien todennäköisyyttä. Vuonna 2024 painopisteenä on ollut parantaa kyberturvallisuuden, fyysisen turvallisuuden ja organisatorista (johtamisen) valmiutta ja kestävyyttä. Muuttuvaa turvallisuusympäristöä valvotaan jatkuvasti yhdessä asiaan liittyvien viranomaistahojen kanssa. Fortum valmistautuu EU tason turvallisuuslainsäädäntöön, jota aletaan soveltaa 2025. 31 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Fortumin osake ja osakkeenomistajat Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki -pörssissä 18.12.1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä. Osakekohtaiset tunnusluvut euroa 2024 2023 2022 Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä 1,30 -2,31 -2,72 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos 1,30 1,68 2,34 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä 1,00 1,32 -1,11 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,00 1,28 1,21 Rahavirta/osake, Fortum yhteensä 1,55 2,03 -9,86 Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake 1,55 1,91 1,93 Oma pääoma/osake 10,11 9,40 8,55 Osinko/osake 1) 0,90 2) 1,15 0,91 Lisäosinko/osake 0,50 2) — — Kokonaisosinko/osake 1,40 2) 1,15 0,91 Osinko/osakekohtainen tulos, % 90 2) 90 75 Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, % 140 2) 90 75 Efektiivinen osinkotuotto, % 10,4 2) 8,8 5,9 1)Osinkopolitiikan mukainen osinko. 2) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 1.4.2025. Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta Tunnusluvut. Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 39 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut 6 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi on noussut 2 %. Vuoden 2024 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 3 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi laski noin 3 % ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi nousi noin 4 %. Vuonna 2024 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 433,4 miljoonaa osaketta (2023: 412,3) arvoltaan 5 694 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 oli 15,01 euroa, alin 10,83 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 13,14 euroa. Vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi oli 13,52 euroa (2023: 13,06). Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 12 127 miljoonaa euroa (2023: 11 718). Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2024 noin 69 % (2023: 78 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä. Osakepääoma Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2024 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta (2023: 897 264 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2024 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Osakkeenomistajat Vuoden 2024 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 22,0 % (2023: 22,9 %). 32 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Osakkeenomistajat 31.12.2024 Osakkeenomistaja Osakkeiden lukumäärä Osuus % Suomen valtio 459 902 988 51,26 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 20 270 000 2,26 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 15 768 981 1,76 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 11 189 000 1,25 Kansaneläkelaitos 6 430 896 0,72 Kurikan kaupunki 6 203 500 0,69 Valtion Eläkerahasto 5 500 000 0,61 OP-Henkivakuutus Oy 2 447 496 0,27 Nordea Pro Suomi rahasto 1 783 938 0,20 Harri Sakari Liuksiala 1 650 000 0,18 Seligson & Co OMX Helsinki 25 rahasto (ETF) 1 347 882 0,15 Nordea Fennia rahasto 1 336 833 0,15 Evli Suomi rahasto 1 080 000 0,12 OP-Suomi indeksirahasto 1 061 138 0,12 Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus 197 056 728 21,96 Muut 164 235 085 18,30 Yhteensä 897 264 465 100,00 Osakasryhmän mukaan % osakkeiden lukumäärästä Suomalaiset osakkeenomistajat Liikeyritykset 2,02 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2,19 Julkisyhteisöt 58,76 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,94 Kotitaloudet 14,13 Ulkomaiset osakkeenomistajat 21,96 Yhteensä 100,00 Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024 Osakkeita Osakkeen- omistajien lukumäärä % osakkeen- omistajista Osakkeiden lukumäärä % osakkeiden lukumäärästä 1–100 93 644 41,75 4 027 054 0,45 101–500 77 233 34,43 20 024 978 2,23 501–1 000 25 553 11,39 18 995 756 2,12 1 001–10 000 26 414 11,78 68 831 831 7,67 10 001–100 000 1 371 0,61 29 202 342 3,25 100 001–1 000 000 80 0,04 23 269 998 2,59 1 000 001–10 000 000 11 0,00 29 891 830 3,33 yli 10 000 000 4 0,00 507 130 969 56,52 224 310 100,00 701 374 758 78,17 Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12. 596 0,00 Hallintarekisteröidyt osakkeet 195 889 111 21,83 Yhteensä 897 264 465 100,00 Johdon osakeomistus 31.12.2024 Vuoden 2024 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 229 623 osaketta (2023: 223 463) edustaen noin 0,03 % (2023: 0,02 %) yhtiön osakkeista. Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10. Yhtiökokouksen 2024 antamat valtuudet Fortumin vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,23 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 17.2.2025 mennessä. 33 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Osinkopolitiikka Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalleen, jota yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, mukaan lukien uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Helmikuun 2024 alussa Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa; osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Osingonjakoehdotus Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 7 772 555 740 euroa sisältäen tilikauden 2024 voiton 1 406 772 244 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä hallituksen osingonjakoehdotus vaaranna yhtiön maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2024 osinkona 1,40 euroa osaketta kohti. Osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (1,00 euroa), sekä 0,50 euron lisäosingosta. Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän. Ehdotettu lisäosinko parantaa yhtiön pääoman käyttöä ja oikaisee tämänhetkistä erittäin vahvaa likviditeettiasemaa. 10.2.2025 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 1 256 170 251 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon täsmäytyspäivänä 3.4.2025 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 10.4.2025. Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 1.4.2025. Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 2.1.2020 Markkina-arvo, mrd. euroa Osakkeen kokonaistuotto, euroa 34 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Kestävyysraportti 1 Yleiset tiedot 1.1 Johdanto 1.1.1 Tämä on Fortum Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja, ja yhtiön sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt ovat yhdet Euroopan alhaisimmista. Fortum on sitoutunut olemaan turvallinen ja innostava työpaikka työntekijöilleen. Fortumin tavoitteena on rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortum tuottaa ja toimittaa luotettavasti puhdasta energiaa suuressa mittakaavassa auttaakseen teollisuuden prosesseja irtautumaan hiilestä ja yhteiskuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Ydintoiminnot Pohjoismaissa koostuvat tehokkaasta vesi- ja ydinvoimaan perustuvasta vähähiilisestä sähköntuotannosta sekä sähkön ja kaukolämmön luotettavasta toimituksesta yksityis- ja yritysasiakkaille Suomessa ja Puolassa. Fortumin strategiassa on kolme painopistealuetta: • Luotettavan puhtaan energian toimittaminen • Teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen • Uusiutuminen ja kehittyminen Ensimmäisenä painopistealueena on toimittaa luotettavaa puhdasta energiaa tarpeen mukaan ja laajamittaisesti asiakkaille ja pohjoismaiselle energiajärjestelmälle. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortum keittää jatkuvasti ensiluokkaisten toimintojen tehokkuutta, joustavuutta ja optimointia. Fortum jatkaa myös hiilestä irtautumista ja päästöjä tuottavien toimintojen modernisointia, jota tukee yhtiön sitoumukset ympäristöön liittyvissä aiheissa. Strategian toisena painopistealueena on edistää hiilestä irtautumista ja kasvua pohjoismaisilla teollisuudenaloilla. Tämä saavutetaan solmimalla kumppanuuksia strategisten asiakkaiden kanssa asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä kehittämällä ja rakentamalla vähähiilistä energiaa. Fortum tekee valikoidusti kannattavia kasvuinvestointeja ja tutkii puhtaan vedyn ja uuden ydinvoiman mahdollisuuksia. Kolmas strateginen painopistealue kuvaa, miten Fortum aikoo uusiutua ja kehittyä menestyäkseen. Tavoitteena on uudistaa organisaatiota vastaamaan nykyistä strategiaa ja tarkoitusta ja rakentaa tehokas toimintamalli sekä kehittää yrityskulttuuria ja johtamista strategian toteuttamisen tueksi. 1.1.2 Vuoden 2024 kohokohtia SBTi hyväksyi päästövähennystavoitteet SBTi (Science Based Targets initiative) hyväksyi Fortumin lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet. Tavoitteet ovat linjassa tarvittavien päästövähennystarpeiden kanssa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Yhtiö laati ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman uusien SBTi:n hyväksymien päästövähennystavoitteiden pohjalta. Hiilen käytöstä luopuminen Puolassa edistyy Fortum ilmoitti Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen irtautuvan hiilen käytöstä vuosina 2024–2026. Vuotuinen suora hiilidioksidipäästövähenemä on noin 175 000 t. Hiilen käytöstä luopumisen kiihdytys Fortum luopui hiilen käytöstä Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnassa vuotta odotettua aiemmin. Tämä merkitsee tärkeää virstanpylvästä Espoo Clean Heat -ohjelmalle, jonka myötä Fortumin vuotuiset Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 400 tuhatta tCO2-ekv. Luonnon monimuotoisuus Fortum käynnisti tuuli- ja aurinkovoiman sekä lämmön varastoinnin tapaustutkimukset Suomessa ja Ruotsissa, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin. Investointi uusiutuvaan energiaan 56 tuuliturbiinista koostuva Fortumin ja Helenin yhteishankkeena toteutettu Pjelaxin tuulipuisto on lajissaan Suomen kolmanneksi suurin. Pjelax aloitti sähköntuotannon toukokuussa ja tuottaa yli 1 TWh tuulivoimaa vuodessa. Työntekijöiden sitoutumisen edistäminen Henkilöstön työntekijäkokemusta ja sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2024 ja oli 7,5. Turvallisuus Fortumin Turvallisuuskulttuurin johtaminen - koulutusohjelman suoritti yli 550 henkilöä, ylittäen tavoitellun 460 osallistujaa. 35 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.1.3 Olennaiset kestävyysaiheet Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kestävyysaiheet: Ympäristö- vastuu Sosiaalinen vastuu Liiketoiminnan harjoittaminen • Ilmastonmuutos • Ympäristön pilaantuminen • Vesivarat ja merten luonnonvarat • Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit • Kiertotalous • Oma työvoima • Arvoketjun työntekijät • Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt • Korruptio ja lahjonta • Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin Ympäristövastuu Ilmastonmuutos on yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä, joka vaikuttaa Fortumin toimintaympäristöön. Euroopan unioni pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet ja tieteeseen perustuvan nettonollatavoitteen vuodelle 2040. Energiantuotannossa syntyy päästöjä ympäristöön. Fortum hallitsee toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä teknologisia ratkaisuja ja savukaasujen puhdistusteknologioita. Veden saatavuus on edellytys Fortumin toiminnoille, erityisesti ydinvoimalle sekä muille lauhduttaville voimalaitoksille, jotka ottavat jäähdytysvetensä merestä ja purkavat sen takaisin mereen. Fortumilla on myös vesivoimatoimintoja, joissa vesi kulkee vesivoimaturbiinien läpi, ilman merkittävää vaikutusta veden laatuun tai määrään. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen myös sen laatuun ja vesiluontoon. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fortum tiedostaa vastuunsa tunnistaa ja kantaa vastuu luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista. Siirtyminen kohti kiertotaloutta on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden varmistamiseksi ja olennaista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta sekä vaarallista jätettä tuotantolaitoksissaan sekä muissa omissa toiminnoissaan. Tavanomaisen teollisuusjätteen lisäksi syntyy radioaktiivista jätettä omassa sekä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa. Sosiaalinen vastuu Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin sekä yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen läheisyydessä. Omien työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessia (due diligence) mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä maailmanlaajuisella, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa yhteiskuntavastuuohjelman kautta. Liiketoiminnan harjoittaminen Fortum pitää eettistä liiketoimintatapaa ja yrityskulttuuria välttämättöminä liiketoiminnan menestykselle. Fortum noudattaa lakeja ja eettisiä liiketoimintatapoja sekä toimii tinkimättömän rehellisesti kaikissa toiminnoissaan. 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet Vuonna 2024 Fortum täydensi kestävyystavoitteitaan vastaamaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuja olennaisia kestävyysaiheita. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Fortumin ilmasto- ja turvallisuustavoitteita sekä luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita täydentävät nyt ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet. Kaikki tavoitteet ovat konsernitason tavoitteita, joiden päämääränä on tuotannon lisääminen sekä vähähiilisen ja luotettavan energian toimittaminen asiakkaille Pohjoismaissa ja Puolassa. Vettä koskevat kestävyystavoitteet ovat yhteisiä ympäristön pilaantumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Nämä yhteiset tavoitteet on merkitty erikseen. Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet sekä tieteeseen perustuvan nettonollatavoitteen vuoteen 2040 mennessä. Nämä tavoitteet ovat linjassa tarvittavien päästövähennystarpeiden kanssa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Fortumin sitoutuminen SBTi:n tavoitteisiin on merkittävä virstanpylväs Fortumin liiketoiminnan kestävyyden kehittämisessä sekä keskeinen osa yhtiön strategiaa ja sen toteuttamista. Konsernitason hiilineutraalisuustavoite poistettiin, kun SBTi tavoitteet otettiin käyttöön. Fortumin kestävyystavoitteet sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavissa taulukoissa: 36 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1) Mittayksikkö Perusvuosi Perusvuoden arvo 2) Tavoitevuosi 2024 Muutos perusvuodesta, % Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa 3, 4) • tCO2-ekv./MWh 2023 0,024 2030 0,018 -23 Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön 3, 4) • tCO2-ekv./MWh 2023 0,13 2030 0,11 -12 Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita 3) • tCO2-ekv. 2023 949 779 2033 1 266 451 33 Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa 4, 5) tCO2-ekv./MWh 2023 0,024 2040 0,018 -23 Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön 4, 5) tCO2-ekv./MWh 2023 0,13 2040 0,11 -12 Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa 5) tCO2-ekv. 2023 1 005 947 2040 962 775 -4 Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita 5) tCO2-ekv. 2023 949 779 2040 1 266 451 33 Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh gCO₂/kWh N/A N/A 2028 26 N/A Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/kWh gCO₂/kWh N/A N/A 2028 11 N/A Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen 6) GW N/A N/A 2027 1,0 N/A 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2) Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 3)Tieteeseen perustuva lyhyen aikavälin päästövähennystavoite. 4)Tavoiteraja sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat. 5)Tieteeseen perustuva pitkän aikavälin päästövähennystavoite. 6)Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti, hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. Fortumin Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteetti sähkön ja lämmön tuotannossa väheni 0,005 tCO2-ekv. /MWh (23 %) vuonna 2024 hiilen käytön vähentämiseksi toteutettujen toimien seurauksena. Lisäksi myydyn sähkön Scope 3 -päästöt laskivat lisääntyneen alkuperältään varmennetun sähkön myynnin seurauksena, mikä johti myös sähkön myynnin intensiteetin laskuun 0,02 tCO2-ekv. /MWh (12 %). Kaasun myyntimäärä kasvoi, mistä seurasi 0,3 Mt CO2-ekv. (33 %) kasvu kasvihuonekaasupäästöihin. Päästöt myydystä lämmöstä vähenivät 0,04 Mt CO2- ekv. /MW (4 %). Lisätietoa toimista vuonna 2024 löytyy osiosta 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit ja lisätietoja kasvihuonekaasupäästöistä osiosta 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1) Mittayksikkö Perusvuosi Perusvuoden arvo Tavoitevuosi 2024 Muutos perusvuodesta, % 20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 2) kg 2023 1 546 865 2030 1 378 084 -11 40 %:n vähennys rikkidioksidipäästöissä (SO2) 2) kg 2023 849 418 2030 616 604 -27 Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia 3) Tapahtumien määrä N/A N/A Vuosittain 1 N/A 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2) Perusvuoden ja kuluvan vuoden arvot sisältävät kaikki Fortumin laitokset pois lukien kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnot, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 3)Tämä yhteinen tavoite koskee myös vettä, katso osio 2.4.4 Vettä koskevat tavoitteet. Fortumin typen oksidien ja rikkidioksidi -päästöt vähenivät vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Merkittävimmät muutokset johtuivat Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta ja hiilen käytön vähentämisestä Meri-Porin lauhdevoimalaitoksella, joista johtuen typen oksidien päästöt vähenivät noin 170 tonnia ja rikkidioksidipäästöt noin 230 tonnia. Merkittävien ympäristöpoikkeamien tavoite ei toteutunut vuonna 2024. Vuonna 2024 tapahtui yksi merkittävä ympäristöpoikkeama: merkittävä sammutusvesivuoto ympäristöön energiajätebunkkerin suuren tulipalon yhteydessä Turussa. 37 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Lisätietoa vuoden 2024 toimenpiteistä löytyy osiosta 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet Fortum on asettanut seuraavat tavoitteet luonnon monimuotoisuuteen kohdistuville olennaisille vaikutuksille: • Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset. Nykyisille toiminnoille tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti, Katso osio 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Vuonna 2024 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät hiilen käytön vähentämiseksi toteutettujen toimien vuoksi. Katso osio 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. • 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). Tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2024 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät lisääntyneen alkuperävarmennetun sähkön myynnin seurauksena. Tästä huolimatta vaikutuksen odotetaan lisääntyneen edellisestä arvioinnista, pääasiassa lisääntyneen sähkön myynnin seurauksena. • Fortum on sitoutunut jatkamaan paikallisia toimia vesivoiman tuotannossa ja osallistumaan tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesistövaikutusten arvioimiseksi. Tämä yhteinen tavoite koskee myös vettä. Vuonna 2024 Fortum on jatkanut paikallisten toimien toteuttamista, etenkin vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen perustuvan mittausmenetelmän kehittämisen parissa esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Katso osio 2.5.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1) Mittayksikkö Tavoitevuosi Tavoitearvo 2024 Ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia 2) Tapahtumien määrä Vuosittain 0 2 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 2) • TRIF 2030 <1,0 4,0 Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste • % 2024 60 90 Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 3) Tulos 2030 7,7 4) 7,5 5) Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei Vuosittain N/A Kyllä 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2)Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). 3)Energia-alan vertailuarvo. 4)Energia-alan vertailuarvo 2024. 5)Ei sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Fortumin turvallisuuskulttuurin kehittäminen edistyi hyvin vuonna 2024. Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste ylitti tavoitetason. Yksi toimenpide oli osallistuminen Turvallisuuskulttuurin johtaminen -koulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on turvallisuuskulttuurin jatkuva parantaminen. Yli 550 henkilöä suoritti ohjelman vuonna 2024. Fortumin turvallisuuden tunnusluvut kehittyivät myös myönteisesti, mikä näkyy tilastoitavien tapaturmien taajuudessa (TRIF), kahdesta vakavasta tapaturmasta huolimatta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa työtä turvallisuuskulttuurin parissa sekä oppimista poikkeamista ja läheltä piti -tilanteista. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos kehittyi oikeaan suuntaan. Tulokset osoittavat, että työntekijät arvostavat kannustavaa työympäristöä ja hyvää yhteishenkeä. Kehityksen tukemiseksi Fortum kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden sitoutumista tukeviin tekijöihin. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. 38 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1) Mittayksikkö Tavoitevuosi Tavoitearvo 2024 Toimittajien hyväksyntäaste 2) % Vuosittain 85 81 Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei 2026 N/A Kyllä 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2)Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta. Sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myyntipäivään saakka. Toimittajan hyväksyntää koskeva tavoite ei täyttynyt, koska hyväksyntä oli vanhentunut osalla toimittajista. Fortumin toimittajahyväksyntä on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen se on uusittava, ja uusintaa ei tehty johdonmukaisesti. Fortum jatkaa hyväksyntäprosessin toteuttamista, keskittyen uudelleen hyväksyntään ja seuraa sitä suoristuskykymittareiden avulla. Tavoite tehostaa kestävyyttä koskevaa huolellisuusvelvoitetta toimitusketjun osalta etenee suunnitellusti. Vuonna 2024 Fortum määritteli toimitusketjun tietoihin liittyvät kehitystarpeet ja kartoitti mahdollisia ratkaisuja tiedonhallintaan. Lisätietoa osiossa 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat tavoitteet Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1) Mittayksikkö Tavoitevuosi Tavoitearvo 2024 Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia Tapahtumien määrä Vuosittain 0 0 1)Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. Vuonna 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta. 39 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.2 Laatimisperusteet 1.2.1 Laatimisperusteet Fortum-konsernin kestävyysraportti 31.12.2024 päättyneeltä vuodelta on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Tämä kestävyysraportti sisältää EU- taksonomiaa koskevat tiedot, jotka on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Tätä kestävyysraporttia ei ole julkaistu kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaisesti merkittynä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä raportointikaudella ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Tässä kestävyysraportissa esitetyt kestävyysseikat perustuvat olennaisiin aiheisiin, jotka tunnistettiin ESRS 1 -standardin (Yleiset vaatimukset) mukaisessa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Kestävyystarkastusyhteisö ja Fortumin tilinpäätöksen tilintarkastaja Deloitte Oy on laatinut riippumattoman tilintarkastajan rajoitetun varmuuden tarkastuskertomuksen tästä kestävyysraportista ISAE 3000 (Revised) -standardin mukaisesti. Vertailutietoja ei ole varmennettu. Jos erikseen ei ole esitetty, tämän kestävyysraportin tietoja ei ole vahvistanut muu ulkopuolinen taho kuin selvityksen varmentaja. 1.2.2 Raportoinnin laajuus Tässä kestävyysraportissa esitettävät tiedot sisältävät emoyhtiö Fortum Oyj:n ja sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöt ovat yrityksiä, joissa Fortumilla on määräysvalta. Osakkuusyhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on jaettu määräysvalta. Katso osiot 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen ja 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Fortum on arvioinut, ettei sillä ole operatiivista määräysvaltaa näissä yhtiöissä. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sisältyvät kuitenkin tiettyihin ESRS-standardien edellyttämiin mittareihin. Fortumin arvoketjussa toimivien osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten, lähinnä ydinvoima- ja vesivoimayhtiöiden, kasvihuonekaasupäästöt sisältyvät Scope 3 -kasvihuonepäästöjen kategoriaan 1 tai kategoriaan 3. Näiden yritysten päästöt raportoidaan näiltä yrityksiltä ostetun sähkön tai käytettyjen palvelujen osuuden perusteella. Muut osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, jotka eivät ole Fortumin arvoketjun toimijoita, sisältyvät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategorian 15 tietoihin. Katso osio 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet. Ellei toisin ole ilmoitettu, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset eivät tällä hetkellä sisälly toimintaohjeita, toimenpiteitä ja tavoitteita koskeviin tietoihin. Ellei toisin ole ilmoitettu, muut arvoketjun toimijat eivät sisälly tietoihin, koska Fortum hyödyntää siirtymäsäännöstä (ESRS 1-10). Tämä ei koske tavaroiden ja palvelujen toimittajia, jotka sisältyvät tietoihin osioissa 3.3 Arvoketjun työntekijät ja 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. EU-taksonomiaraportoinnin laajuus on kuvattu osiossa 2.7.1 Johdanto EU-taksonomiaan. Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024 ja turbiini ja generaattoripalveluiden liiketoiminnan myynnin päätökseen 31.12.2024. Tämän kestävyysraportin tiedot sisältävät nämä liiketoiminnat myyntipäiviin asti, ellei toisin ole ilmoitettu. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminta ei sisälly vuoden 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Näin varmistetaan raportoinnin kohdentaminen ja olennaisuuden asianmukainen arviointi Fortumin toiminnan nykyinen laajuus huomioon ottaen. Fortum ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyjä aineetonta omaisuutta, tietotaitoa tai innovoinnin tuloksia koskevia tietoja. Fortum ei myöskään ole hyödyntänyt mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja. 1.2.3 Aikahorisontit Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Fortum käyttää aikahorisontteja, jotka poikkeavat ESRS 1 -standardin (Yleiset vaatimukset) osiossa 6.4 määritetyistä keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteista. Poikkeamisen syynä on se, että aikahorisontit on linjattu Fortumin taloussuunnittelun prosessissa käytettyjen aikahorisonttien mukaisiksi. Keskipitkän aikavälin aikahorisontti on yhdestä kolmeen vuotta, ja pitkän aikavälin aikahorisontti on yli kolme vuotta. 1.2.4 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö Kestävyysraportin laatiminen edellyttää johdolta sekä laadulliseen että määrälliseen tietoon vaikuttavia arvioita ja oletuksia. Toisaalta tietyt ESRS-raportointivaatimukset edellyttävät ennakoivaa tietoa, joka on luontaisesti epävarmaa. Arvioita, harkintaa ja ennakoivia tietoja arvioidaan säännöllisesti. Ne perustuvat aiempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, kuten tulevia tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa. Johdon arviot ja harkinta ovat tärkeimpiä seuraavilla alueilla: • Harkinta ja ennakoivat tiedot, joita käytetään kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja pisteyttämisessä sekä olennaisten aiheiden raja-arvon määrittämisessä. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. • Arviot ja ennakoivat tiedot, joiden avulla arvioidaan kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. • Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt arviot. Katso osio 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet. 40 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.2.5 Siirtymäsäännösten käyttö Vuonna 2024 Fortum hyödyntää seuraavia ESRS 1:n jaksossa 10 ja liitteessä C esitettyjä siirtymäsäännöksiä: • Vertailutietoja ei raportoida ensimmäisenä raportointivuotena. Tämä vapautus ei koske EU-taksonomiatietoja. • Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia ei raportoida (ESRS 2 SBM-3 ja ESRS E1-9). Laadulliset tiedot annetaan vuonna 2025 ja määrälliset viimeistään vuonna 2027. • Seuraavia omaa työvoimaa koskevia tietoja (ESRS S1) ei raportoida: muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuuksia koskevat tiedot (S1-7) sekä työhön liittyviä sairauksia koskevat tiedot ja loukkaantumisten, tapaturmien, kuolemantapausten ja työhön liittyvien sairauksien seurauksena menetettyjen työpäivien määrää koskevat tiedot sekä terveys- ja turvallisuustiedot muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden osalta (S1-14). Nämä tiedot annetaan vuonna 2025. • Kuten edellä osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus on esitetty, tietyt tiedot eivät sisällä arvoketjun toimijoita. Nämä tiedot annetaan viimeistään vuonna 2027. Vuonna 2024 Fortum keskittyi tietojen keräämiseen pakollisia tiedonantovaatimuksia varten ja päätti hyödyntää siirtymäsäännöstä tietojen vaiheittaiseen keräämiseen. Arvoketjuun liittyvän tiedon keräämisen suunnittelu alkaa vuonna 2025. • Luettelo merkittävistä ESRS-toimialoista ja niiden kokonaisliikevaihdoista (ESRS 2 SBM-1) raportoidaan, kun toimialakohtaiset raportointivaatimukset ovat voimassa. 1.3 Strategia ja liiketoimintamalli 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja. Yhtiön sähköntuotanto oli 46,3 TWh ja lämmön- ja höyryntuotanto 4,1 TWh vuonna 2024. Vuonna 2024 Fortumin kokonaissähköntuotannosta 99 % tuli yhtiön pohjoismaisesta 45,5 TWh:n tukkusähkön tuotannosta, joka perustuu pääasiassa vesi- ja ydinvoimaan sekä maatuulivoimaan. Fortum on myös Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä: yhtiöllä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Lisäksi Fortumilla on kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaa Suomessa ja Puolassa sekä pilottivaiheen vedyntuotantotoimintaa. Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Fortum sai kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024, ja siihen liittyvät toiminnot eivät enää kuulu Fortumin arvoketjuun. Fortumilla on myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa toimintaa, vaikka valtaosa toiminnoista perustuu uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Vuonna 2024 fossiilisten polttoaineiden osuus Fortumin liikevaihdosta oli 12 %, mukaan lukien fossiilipohjainen tuotanto ja kaasun myynti. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon perustuva liikevaihdon osuus oli 6 % ja hiilen 3 %. Fortum on merkittävä taloudellinen toimija Pohjoismaisissa. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myynnistä asiakkaille, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista. Fortumilla oli 4 496 työntekijää 14 maassa 31.12.2024. Suurin osa työntekijöistä on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Katso osiosta 6.4 Konserninlaajuiset tiedot työntekijöiden lukumäärä maan mukaan. Fortumin strategia ja liiketoimintamalli ovat suunniteltu toteuttamaan yhtiön tarkoitus: energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Kestävyys ja vähähiilinen sähköntuotanto ovat sisäänrakennettu Fortumin strategiaan. Fortumilla on kolme raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Katso osio 6.1 Liiketoimintarakenne. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin vähähiilisen sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä. Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, jotka vastaavat SBTi-aloitteen tavoitteita ja ovat osa yhtiön yleistä liiketoimintastrategiaa. Fortum on myös luonut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet ja resurssit kohti nettonollatavoitetta. Suunnitelma perustuu olemassa olevaan toimintaan ja liiketoimintarakenteeseen, ja on riippuvainen tulevasta kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista. Lisäksi Fortum on asettanut luonnon monimuotoisuuteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet. Katso osiot 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet ja 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Resilienssianalyysi ohjaa Fortumin strategiaa. Fortum tarkastelee analyysissään viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään, mukaan lukien kestävyyteen liittyvä ilmasto- ja ympäristöasioiden painottuminen yhteiskunnassa sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus muuttuvana tekijänä. Kestävyysriskien tunnistaminen perustuu resilienssianalyysiin, ja riskialttiita omaisuuseriä ja liiketoimintoja tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Katso osio 2.2.4 Resilienssianalyysi. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, sekä kestävyystavoitteet ovat suunniteltu tukemaan strategian toteuttamista. Fortum arvioi jatkuvasti liiketoimintaansa sekä riskejä ja mahdollisuuksia liittyen yritysostoihin, sijoituksiin ja yritysmyynteihin, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät asiat ja mahdolliset riskien ja mahdollisuuksien väliset kompromissit. Katso osio 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, ja yhtiö pyrkii saavuttamaan kestävyystavoitteensa valitsemalla toimittajansa vastuullisesti ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Suurimman osan hankinnoista muodostivat pohjoismaisilta sähkön tukkumarkkinoilta vähittäismyyntiin ostettu sähkö, investoinnit sekä polttoainehankinnat. 41 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Loppuosa hankinnoista koostui muista tavaroista ja palveluista, jotka liittyivät esimerkiksi käyttöön ja kunnossapitoon sekä muihin toimintoihin, kuten tietoliikenneratkaisuihin ja ammattipalveluihin. Fortum käyttää sähkön, lämmön ja höyryntuotannossa useita polttoaineita, kuten uraania 81 %, jätepolttoaineita 6 %, hiiltä 6 %, biomassaa ja biopolttoaineita 3 % ja maakaasua 2 %. Prosenttiosuudet perustuvat polttoaineen energiasisältöön. Polttoaineiden hankinnassa kiinnitetään erityistä huomiota polttoaineiden alkuperään ja vastuulliseen tuotantoon. Fortum ei osta fossiilisia polttoaineita, puupellettejä tai biomassaa Venäjältä. Nämä polttoaineet ovat pääasiassa peräisin Euroopasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi Fortum käyttää maa- alueita ja suuria vesimääriä voimalaitoksissaan ja kaukolämpöverkoissaan. Fortumilla on kyky toimittaa vähähiilistä energiaa luotettavasti laajassa mittakaavassa. Fortumin energian kokonaisliikevaihto oli 3,2 miljardia euroa vuonna 2024. Yhtiö auttaa asiakkaitaan ja yhteiskuntia hiilestä irtautumisessa. Fortum seuraa eri energiantuotantomuotojen saatavuutta toimitusvarmuuden mittarina. Fortum on asettanut strategiset tavoitteet laitosten käytettävyysasteelle: yli 90 % ydinvoimalle ja 95 % vesivoimalle. Vuonna 2024 Fortumin koko ydinvoimatuotannon käytettävyys oli 84 % ja vesivoiman käytettävyys oli 97 %. Fortumin arvoketju on havainnollistettu alla: 1) Uraani, hiili, biomassa, jäte, öljy, kaasu, hukkalämpö 2) Urakoitsijat, laitteet, asiantuntijapalvelut, käyttö ja huolto 3) Oma toiminta kattaa: ydinjätteen käsittely 4) Fortum hallinnoi vain kaukolämmön ja -kylmän jakelua Määritelmät termeille Energia = Sähkö, kaukolämpö ja -kylmä Lihavoitu teksti viittaa Fortumin omaan toimintaan 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Fortumin vastuulliseen toimintatapaan kuuluu avoin ja säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa auttaa Fortumia ymmärtämään ja arvioimaan eri ryhmien odotuksia yhtiötä kohtaan ja vastaamaan niihin. Sidosryhmien näkemyksiä yhtiöstä seurataan järjestelmällisesti useilla erilaisilla sidosryhmätutkimuksilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin sidosryhmät, niiden alaryhmät (vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät, kestävyysraportin käyttäjät tai molemmat) sekä tapa olla vuorovaikutuksessa kunkin sidosryhmän kanssa: Sidosryhmätyyppi Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Kestävyys raportin käyttäjät Vuorovaikutustapa Tapaamiset ja haastattelut Media seuranta One Fortum -tutkimus Erilaiset kohdennetut tutkimukset Rahoittajat, sijoittajat, osakkeenomistajat • • • • Asiakkaat ja kuluttajat • • • • Henkilöstö • • • Tulevaisuuden osaajat • • • • Viranomaiset ja päättäjät • • • • Energia-alan organisaatiot • • • • Paikallisyhteisöt • • • • • Palvelun- ja tavarantoimittajat • • • • Arvoketjun työntekijät • • Kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot • • • • • Tiedotusvälineet • • • Vuorovaikutus edellä mainittujen sidosryhmien kanssa vaikuttaa Fortumin strategiaan ja liiketoimintamalliin eri tavoin, kuten alla on kuvattu. Fortum seuraa julkista keskustelua ja tiedotusvälineitä toimintamaissaan ja osallistuu oleellisen tiedon välittämiseen sidosryhmille eri kanavien kautta. Asiakkailta saatava palaute ohjaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä. Haastattelut ja keskustelut kansallisten viranomaisten, päättäjien ja poliitikkojen kanssa auttavat yhtiötä ymmärtämään toimialan poliittisia reunaehtoja ja kehityssuuntia. Säännölliset henkilöstökyselyt pitävät Fortumin ajan tasalla ajankohtaisista aiheista henkilöstön keskuudessa ja antavat yhtiölle mahdollisuuden puuttua epäkohtiin sisäisesti sekä sitouttaa henkilöstöä ja vähentää vaihtuvuutta. Vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa pitää Fortumin ajan tasalla ulkoisista kestävyyskysymyksistä, haastaa yhtiötä tarttumaan vaikeisiin aiheisiin ja antaa arvokasta ulkopuolista näkemystä Fortumin kestävyystyöhön. 42 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Palvelun- ja tavarantoimittajien näkemykset antavat Fortumille tietoa yhtiön omaa toimintaa laajemmin Fortumin arvoketjun kannalta olennaisista asioista. Vuorovaikutus arvoketjujen työntekijöiden kanssa antaa Fortumille tietoa toimitusketjujen työoloista ja tukee huolenaiheiden selvittämistä yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa. Jäsenyydet kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä auttavat Fortumia syventämään ymmärrystään teollisuutta ja toimialaa läpileikkaavista sidosryhmäkysymyksistä ja niiden yhteyksistä Fortumin liiketoimintaan. Suora vuoropuhelu ja erilaiset kyselyt Fortumin toimipaikkojen paikallisyhteisöjen keskuudessa auttavat yhtiötä vaikuttamaan myönteisesti ympäröivään yhteiskuntaan ja toimimaan hyvänä yrityskansalaisena. Aktiivinen vuoropuhelu sijoittajien ja sijoittajien yhteenliittymien kanssa sekä jatkuva yhteydenpito investointipankkien ja pankkiiriliikkeiden osake- ja luottoanalyytikoihin auttaa Fortumia vastaamaan pääomamarkkinoiden vaatimuksiin ja ennen kaikkea ottamaan sijoittajapalautteen riittävästi huomioon liiketoiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja hiilestä irtautumista koskevan agendan toteuttamisessa. Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta Suomessa, johon Fortumin hallitus on kutsunut yhtiön keskeisten sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea Fortumin liiketoimintaa edistämällä vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa Fortumin ja sen sidosryhmien välillä. Fortum kartoittaa vuosittain sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä yhtiöstä kyselytutkimuksilla yhteistyössä kolmansien osapuolten kanssa. Nämä kyselyt auttavat Fortumia arvioimaan sidosryhmien odotuksia ja vastaamaan niihin sekä mittaamaan sidosryhmäyhteistyön onnistumista. Kyselytutkimukset antavat myös tietoa kestävyyden trendeistä ja riskeistä. Tuloksia käytetään liiketoiminnan suunnittelussa ja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin kautta myös kestävyyden olennaisten aiheiden tunnistamisessa. Katso myös osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Laajimmin hyödynnetty sidosryhmäkysely on kattava One Fortum -tutkimus, joka mittaa yrityksen mainetta sekä asiakastyytyväisyyttä ja sen kehittymistä eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimus tehdään vuosittain syksyllä useimmissa Fortumin toimintamaissa. Vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset ja intressit liittyen Fortumin kestävyysvaikutuksiin raportoidaan Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelimille osana vuosittaista One Fortum - tutkimuksen tulostenjakoprosessia. Näin tulokset otetaan huomioon vuosittaisessa yritysstrategiaprosessissa. Tulosten perusteella voidaan myös tarvittaessa tarkentaa ja sopeuttaa yrityksen liiketoimintamallia sekä toimintatapoja eri liiketoimintayksiköissä. Fortumilla on myös menetelmiä yhteydenpitoon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa olennaisissa kestävyyskysymyksissä sekä oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemysten ja etujen huomioimiseen. Tähän yhteydenpitoon sisältyy myös sidosryhmien ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien huomioiminen. Oman henkilöstön näkemyksiä ja etuja, mukaan lukien heidän näkemyksensä strategiasta, kerätään esimerkiksi Employee Voice -tutkimuksen kautta ja huomioidaan operatiivisessa ja strategisessa suunnittelussa. Fortumin eurooppalainen yritysneuvosto toimii myös yhteistyöelimenä johdon ja työntekijöiden edustajien välisessä vuoropuhelussa koskien muun muassa strategiaa ja tiedonvaihtoa eri teemoista (esimerkiksi henkilöstön motivaatio ja hyvinvointi). Arvoketjun työntekijöiden näkemykset ja edut, joista kerätään tietoa auditointien ja epäsuorien lähteiden (esimerkiksi kansalaisjärjestöjen raporttien ja selvitysten) kautta, vaikuttavat esimerkiksi toimittajien valintaan. Sidosryhmätyön kautta saadut tiedot vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä ja eduista huomioidaan mahdollisuuksien mukaan uusien hankkeiden kehittämisessä (esimerkiksi paikan valinnassa ja maisemoinnissa) ja liiketoimintamallissa. Lisätietoa vuorovaikutuksesta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa ja näiden näkemysten huomioimisesta liiketoiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa löytyy osioista 3.2 Oma työvoima, 3.3 Arvoketjun työntekijät ja 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin tärkeimmät sidosryhmätutkimukset, niiden kohderyhmät, kattavuus ja taajuus: Tutkimus Kohderyhmä Kohdemaat Taajuus One Fortum -tutkimus Asiakkaat Suuri yleisö Julkishallinto Pääomamarkkinat Kansalaisjärjestöt Mielipidevaikuttajat Henkilöstö Tiedotusvälineet Suomi, Ruotsi, Norja; olennaiset kansainväliset sidosryhmät Asiakastyytyväisyyttä mitataan puolivuosittain tai vuosittain asiakassegmentin mukaan. Maine mitataan vuosittain. Toimittajasuhteiden hallintaa koskeva tutkimus Tavaroiden ja palvelujen toimittajat Kaikki toimintamaat Vuosittain Mediaseuranta Tiedotusvälineet Kaikki toimintamaat Päivittäin Brändiseuranta Suuri yleisö ja asiakkaat Suomi, Ruotsi, Norja Jatkuvasti Employee Voice -tutkimus Oma henkilöstö Kaikki toimintamaat Kuuden kuukauden välein Fortum Digital Experience -tutkimus Oma henkilöstö Kaikki toimintamaat Jatkuvasti Vesivoiman tuotannon paikallinen hyväksyttävyys Paikalliset sidosryhmät Fortumin toimipaikkojen ympäristössä Ruotsi Vuosittain Paikallinen ydinvoiman hyväksyttävyyttä koskeva tutkimus Paikalliset sidosryhmät Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristössä Suomi Vuosittain 43 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi Kestävyysraportin sisältö ja laajuus määritetään kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin avulla. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi noudattaa ESRS 1 -standardissa (Yleiset vaatimukset) kuvattua metodologiaa. Kaksinkertainen olennaisuusarviointi tehdään vuosittain, ja siihen osallistuu asianomaisia sisäisiä toimintoja ja liiketoimintayksiköitä koko konsernista. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan liiketoimintayksikkötasolla ja yhdistetään ja analysoidaan konsernitasolla. Fortumin johtoryhmä hyväksyy olennaiset aiheet, ja tarkastus- ja riskivaliokunta tarkastaa ne. Katso myös osio 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyvät sisäiset kontrollit on kuvattu osiossa 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit. Fortumin olennaisuusarviointiprosessi koostuu seuraavista neljästä vaiheesta: Vaihe 1: Arvoketjujen, liiketoimintojen, toimialojen, maantieteellisten alueiden ja riippuvuuksien ymmärtäminen Tämän vaiheen tarkoituksena on saada käsitys olennaisuusarvion yleisestä asiayhteydestä, mukaan lukien Fortumin arvoketjun ja keskeisten sidosryhmien tunnistaminen ja määrittäminen. Ensimmäisenä raportointivuonna tähän vaiheeseen kuuluivat myös sellaisten olemassa olevien aineistojen ja arviointien tunnistaminen ja läpikäynti, joita voitiin käyttää apuna tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi aloitettiin yksityiskohtaisen arvoketjun kartoittamisella. Sen tarkoituksena oli helpottaa Fortumin toimintojen sekä tuotteiden ja palvelujen pääryhmien ymmärtämistä keskeisten liiketoimintojen ja maantieteellisten ja suhteista johtuvien riippuvuuksien kautta, kattaen sekä arvoketjun alkupään että loppupään. Lisätietoa arvoketjun määritystyön tuloksista löytyy osiosta 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju. Lisäksi vaihe 1 sisälsi kartoituksen vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä sekä kestävyysraportin käyttäjistä, joiden kanssa Fortum on jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Vuonna 2024 sidosryhmiä osallistettiin olennaisuusarviointiin sisällyttämällä siihen liittyviä kysymyksiä erilaisiin sidosryhmätutkimuksiin (esim. One Fortum -tutkimus). Tutkimustulosten analysoinnin ja tarkastelun jälkeen havainnot otettiin osaksi olennaisuuden arviointiprosessin vaiheita 2 ja 3. Lisätietoa vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa löytyy osiosta 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Vuonna 2024 myyty kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminta ei sisälly vuoden 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Näin varmistetaan raportoinnin kohdentaminen ja olennaisuuden asianmukainen arviointi Fortumin toiminnan nykyinen laajuus huomioon ottaen. Vaihe 2: Vaikutusten olennaisuus – vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan niin Fortumin omassa toiminnassa kuin sen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Ensimmäinen vaikutustenarviointi aloitettiin käymällä läpi vaiheessa 1 tunnistettujen arvoketjutoimintojen luettelo, jonka avulla tunnistettiin suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko arvoketjussa. Tähän sisältyi myös huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyvien aineistojen ja muiden olennaisten sisäisten ja ulkoisten aineistojen (esim. sisäiset vaikutusselvitykset) läpikäynti. Analyysin kattavuus varmistettiin käyttämällä tukena ESRS 1 - standardin soveltamisvaatimuksen 16 mukaista luetteloa kestävyysseikoista. Kun tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset oli tunnistettu, ne luokiteltiin seuraavien tekijöiden perusteella: tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus; kielteinen tai myönteinen vaikutus; sijainti arvoketjussa; aikahorisontti; sekä ESRS-aihe, osa-aihe ja osa-osa-aihe (ESRS 1 -standardin soveltamisvaatimuksen 16 -luetteloa muutettiin hieman yhdistämällä olemassa olevia ja lisäämällä uusia osa-aiheita ja osa-osa-aiheita, jotta ne vastaisivat paremmin Fortumin liiketoimintaa ja helpottaisivat yksityiskohtaisempaa analyysia). Seuraavaksi määritettiin tunnistettujen vaikutusten vakavuus pisteyttämällä ne seuraavan kolmen tekijän perusteella: • Mittakaava: kuinka vakava kielteinen vaikutus on tai kuinka hyödyllinen myönteinen vaikutus on ihmisille tai ympäristölle? • Laaja-alaisuus: kuinka laaja-alainen vaikutus on eli mikä on ympäristövahingon laajuus tai maantieteellinen mittakaava taikka ihmismäärä, johon haitallinen vaikutus kohdistuu? • Kielteisten vaikutusten korjaamaton luonne: kuinka helposti ja missä määrin kielteiset vaikutukset voidaan korjata eli ennallistaa ympäristö tai palauttaa vaikutuksen kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanne alkuperäistä tilaa vastaavaksi? Lisäksi mahdollisten vaikutusten osalta arvioitiin esiintymisen todennäköisyys, ja lopullinen pistemäärä laskettiin näiden kahden tekijän (vakavuuden ja todennäköisyyden) perusteella. Tosiasiallisten vaikutusten osalta laskennassa käytettiin 100 prosentin todennäköisyyttä. Vaihe 3: Taloudellinen olennaisuus – riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan liittyviä aiheita, jotka voivat laukaista negatiivisen (riski) tai positiivisen (mahdollisuus) taloudellisen vaikutuksen Fortumin liiketoimintaan. Vuoden 2024 aikana Fortum integroi taloudellisen olennaisuuden arviointiprosessin osaksi yleistä riskienhallintaprosessia (ERM). Arvioinnin perustana käytettiin yritysriskien hallintaprosessissa liiketoimintayksikkötasolla aiemmin tunnistettuja kestävyysriskejä. Näitä olemassa olevia riskejä täydennettiin riskeillä ja mahdollisuuksilla, jotka johtuvat vaiheessa 2 tunnistetuista vaikutuksista, riippuvuuksista luonnonvaroihin, riippuvuuksista ihmisten ja sosiaalisiin 44 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista resursseihin sekä muista tekijöistä, kuten altistumisesta ilmastoriskeille tai systeemisiä riskejä koskevista sääntelymuutoksista. Kun riskit ja mahdollisuudet oli tunnistettu, ne luokiteltiin seuraavien seikkojen perusteella: sijainti arvoketjussa; taloudellisen vaikutuksen tyyppi (esim. käyttökate, kassavirta); onko kyseessä toistuva vai kertaluonteinen tapahtuma; sekä ESRS-aihe, osa-aihe ja osa-osa-aihe. Lopuksi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioitiin pisteyttämällä taloudellisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys sekä taloudellisen vaikutuksen suuruus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kunkin riskin ja mahdollisuuden lopullinen pistemäärä laskettiin kertomalla taloudellisen vaikutuksen mahdollinen suuruus tapahtuman todennäköisyydellä. Vaihe 4: Kynnysarvojen määrittäminen ja lopullisten tulosten arviointi Olennaisuusarviointiprosessin päätteeksi liiketoimintayksikkötasolla pisteytetyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yhdisteltiin ensin konsernitasolla, minkä jälkeen ne ryhmiteltiin osa-osa- aiheen ja pistemäärän mukaan. Laadullisia oikaisuja tehtiin sen varmistamiseksi, että yhdistetyt tulokset kuvastavat totuudenmukaisesti Fortumin olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kokonaisuutena katsottuna. Olennaisuuden kynnysarvot asetettiin ottamalla huomioon useita tekijöitä, kuten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien merkitys sidosryhmille, mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä aiheen strateginen merkitys. Näiden tekijöiden perusteella vuoden 2024 olennaisuuden kynnysarvoksi asetettiin 12 pistettä asteikolla 1–25. Kestävyysseikka täyttää kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerit, jos se on olennainen joko vaikutusnäkökulmasta tai taloudellisesta näkökulmasta tai molemmista. Pisteytyksen lisäksi olennaisten aiheiden määrittelyssä voidaan käyttää laadullisia kriteerejä, kuten strategisia ja sidosryhmien odotuksia. Vuonna 2024 nämä näkökohdat johtivat johdon päätökseen sisällyttää tietyt liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät aiheet olennaisiksi. Katso osio 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luettelo olennaisista tiedonantovaatimuksista löytyy osiosta 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset. Harkinnan käyttö ja tulevaisuuteen suuntautuva tieto kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vakavuuden, taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden arviointiin liittyy aina jonkin verran harkintaa, koska kestävyyskysymykset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja epävarmoja ja toisaalta täsmällisten arvoketjutietojen saaminen voi olla vaikeaa. Tämä koskee erityisesti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka ulottuvat kauemmas arvoketjuun tai tulevaisuuteen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on pyritty mahdollisuuksien mukaan perustamaan kvantitatiivisiin tekijöihin hyödyntämällä olemassa olevia tietoja, arviointeja ja prosesseja. Jos tarkkoja tietoa ei kuitenkaan ollut kohtuudella saatavilla, on arvioinnissa käytetty asiantuntijaosaamista ja parasta saatavilla olevaa julkista tietoa, kuten maantieteellistä ja toimialatietoa. Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien odotettujen taloudellisten vaikutusten arviointi on esimerkki tilanteesta, jossa käytetään arvioita ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa. Näitä arvoja käytetään taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa. Taloudellinen olennaisuus arvioidaan ammattimaisen harkinnan avulla ja perustuen kyseisen riskin tai mahdollisuuden sopivimpaan mittariin, kuten odotettuun vuotuiseen käyttökatevaikutukseen, kerrottuna tapahtuman todennäköisyydellä. Myös olennaisuuden kynnysarvojen määrittämiseen liittyy johdon harkintaa. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman merkityksellisiä ja tarkkoja, olennaisten aiheiden määrittämisessä on otettu huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien vaikutukset Fortumiin ja sen sidosryhmiin. Erityiset näkökohdat, jotka koskevat prosessia vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi kunkin olennaisen aiheen osalta Kaksinkertaisen olennaisuuden yleisen prosessikuvauksen lisäksi ESRS-standardeissa vaaditaan tarkempi selvitys kunkin olennaisen aiheen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista. Seuraavassa esitetään Fortumin käyttämät menetelmät, syöttöparametrit ja prosessit kunkin olennaisen aiheen arvioimiseksi. Ilmastonmuutoksen osalta otettiin huomioon omien toimintojen sekä arvoketjun alku- ja loppupään kasvihuonekaasupäästöjen lähteet kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Fortum otti huomioon kasvihuonekaasupäästöjen nykyiset määrät tunnistaessaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussaan. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon ilmastoon liittyvät siirtymäriskit, fyysiset riskit ja mahdollisuudet. Tosiasialliset ja mahdolliset siirtymä- ja fyysiset riskit huomioitiin resilienssianalyysissa, joka tehtiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Analysoidut skenaariot sisälsivät kolme erilaista ilmastonmuutosskenaariota, joissa maailmanlaajuinen lämpeneminen on yli 3 astetta, 2,5–2,8 astetta ja 1,5–1,9 astetta. Resilienssianalyysi ja käytetyt ilmastoskenaariot on kuvattu tarkemmin osiossa 2.2.4 Resilienssianalyysi. Fortumin toiminta ja omaisuus altistuvat ulkoisille tapahtumille, kuten ilman ja veden lämpötilan ja sademäärän muutoksille sekä äärimmäisille sääilmiöille, joiden esiintymistiheys ja voimakkuus saattavat kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Fyysisiä riskejä tunnistettiin yhtiötasolla. Lisäksi arvioitiin erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien sietokykyä. Ympäristön pilaantumisen osalta otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Omien toimintojen osalta ilman, veden ja maaperän päästölähteet huomioitiin kunkin toimipaikan ympäristölupavaatimusten ja paikallisten säädösten mukaisista mittauksista ja seurannasta saadun datan perusteella. Sisäistä kemikaalitietokantaa käytettiin arvioimaan omissa toiminnoissa käytettyjen huolta aiheuttavien aineiden määrää. 45 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vesivarojen ja merten luonnonvarojen osalta huomioitiin kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Arvioinnissa otettiin huomioon veteen liittyvät toiminnot, kuten vedenotto, vesien poisjohtaminen ja kulutus. Lisäksi käytettiin WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua arvioimaan sijaitseeko omia toimintoja tai keskeisiä tunnettuja polttoaineiden hankintakohteita vesistressialueilla. Fyysisten vesiriskien arvioinnissa käytettiin WWF:n Risk Filter Suite - kokonaisuuden Water Risk Filter -työkalun laitostason riskitietoja. Molemmissa työkaluissa otettiin huomioon niin lähtötilanne kuin tulevaisuuden skenaariot. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien osalta Fortum on tehnyt luontojalanjäljen arvioinnin, joka saatiin päätökseen vuonna 2023. Arviointi tehtiin Global Biodiversity Score® -työkalulla (GBS®). Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin pohjatietoina käytettiin luontojalanjälkiarvioinnissa tunnistettuja luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia vaikutuksia ja riippuvuuksia, mikä piti sisällään sekä suorat toiminnot että arvoketjun. Käytetyssä menetelmässä arvioitiin vaikutuksia ja riippuvuuksia ENCORE- ja EXIOBASE-tietoaineistojen perusteella. Luontojalanjäljen arviointi tehtiin julkisesti saatavilla olevien Science Based Target -verkoston ohjeiden mukaisesti (Science-Based Targets for Nature, Initial Guidance for Business by Science Based Target Network, SBTN). Jalanjälkityössä vaikutukset arvioitiin oleellisin osin luonnon monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttaviin pääajureihin (maan-/merten käytön muutokset, luonnon suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen). Metodologialla ei voitu arvioida vieraslajien leviämisestä mahdollisesti aiheutuneita luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Myös vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioitiin erikseen asiantuntija- arviona, minkä perusteella se on Fortumille olennainen aihe. Näiden arviointien lisäksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Lisätietoa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita koskevasta arvioinnista löytyy osiosta 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta arvioinnissa otettiin huomioon resurssien sisään- ja ulosvirtaukset omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Arviointi tehtiin käytettyjä resursseja ja tuotettuja materiaaleja ja jätteitä koskevien paikkakohtaisten tietojen perusteella. Näitä tietoja täydennettiin asiantuntija- arvioinneilla. Oman työvoiman osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin työntekijät. Työntekijöiden palautetta ja näkökulmia kerättiin esimerkiksi henkilöstökyselyistä ja SpeakUp -raporteista soveltuvin osin. Maakohtaisia näkökohtia tarkasteltiin siltä osin kuin ne olivat olennaisia. Arvoketjun työntekijöiden osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon Fortumin arvoketjujen alkupää sekä tuotteiden ja palvelujen hankinta. Jos täsmällistä tietoa ensimmäisen tason jälkeen ei ollut kohtuudella saatavilla, hyödynnettiin asiantuntijatietämystä ja parasta saatavilla olevaa tietoa, kuten toimiala- ja maakohtaisia tietoja, ulkoisia raportteja ja tutkimuksia, joiden avulla lisättiin ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevista työntekijöistä ja vaikutusten todennäköisyyksistä eri toimitusketjuissa. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta otettiin huomioon Fortumin toimintamaat ja tuotantolaitosten sijainti alkuperäiskansojen alueilla sekä sidosryhmäpalaute. Liiketoimintatapojen osalta arvioinnissa otettiin huomioon kaikki toimintamaat sekä aiemmat väärinkäytöstapaukset. Arvioinnissa tarkasteltiin myös toimittajasuhteiden hallintakäytäntöjä sekä toimittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin prosesseja. 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena Fortum on tunnistanut 34 olennaista vaikutusta, riskiä ja mahdollisuutta, jotka kattavat yhdeksän kymmenestä ESRS-aiheesta. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto näistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Ne on luokiteltu ESRS-aiheen, arvoketjun sijainnin ja merkittävimmän aikahorisontin mukaan sekä sen perusteella, onko kyseessä myönteinen tai kielteinen vaikutus, riski vai mahdollisuus. Jokaiselle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle on annettu viitenumero (IRO-viite), joita käytetään myös tämän kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa. Kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, sillä Fortum ei ole tunnistanut olennaisia yrityskohtaisia aiheita. Olennaisia aiheita arvioidaan strategisesti ja niille on laadittu selkeät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat varmistamaan, että vaikutukset ja riskit otetaan huomioon. Lisätietoja olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja niiden hallinnasta löytyy kustakin aihekohtaisista osioista. 46 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista IRO-viite Aihe Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Aikaväli Kuvaus E1.1 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Oma toiminta, arvoketjun alkupää Pitkä aikaväli Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen sähkön ja lämmöntuotannossa. E1.2 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä aikaväli Uusiutumattoman tai alkuperävarmentamattoman sähkön ostaminen omaan käyttöön. E1.3 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Pitkä aikaväli Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen markkinoilta hankitun ja asiakkaille myydyn alkuperävarmentamattoman sähkön tuotannossa. E1.4 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Läpi arvoketjun Keskipitkä ja pitkä aikaväli Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen arvoketjun alku- ja loppupäässä (polttoaineet, materiaalit, komponentit ja jätteet). E1.5 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Arvoketjun loppupää Pitkä aikaväli Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen asiakkaille myydyn maakaasun käytössä. E1.6 Ilmastonmuutos Kielteinen vaikutus Läpi arvoketjun Pitkä aikaväli Matkustamisesta ja työmatkaliikenteestä johtava ilmastonmuutosvaikutus. E1.7 Ilmastonmuutos Myönteinen vaikutus Arvoketjun loppupää Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Asiakkaiden tukeminen niiden omien toimintojen hiilestä irtautumisessa. Vähähiilisen ja vakaan energiatoimituksen tarjoaminen tukemaan asiakkaiden hiilestä irtautumisen tarpeita. Sähköautojen lataussovellusten tarjoaminen asiakkaille tukemaan heidän pyrkimyksiään hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. E1.8 Ilmastonmuutos Riski Oma toiminta Pitkä aikaväli Poliittinen ja lainsäädäntöriski: EU-sääntelyn (esim. EU ETS) kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin kannattavuuteen. E1.9 Ilmastonmuutos Riski Oma toiminta Pitkä aikaväli Maineriski: Epäonnistuminen Fortumin ilmastotavoitteiden mukaisissa ja sidosryhmien edellyttämissä hiilestä irtautumisen toimenpiteissä voi mahdollisesti vaikuttaa markkina-arvoon. E1.10 Ilmastonmuutos Riski Läpi arvoketjun Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Krooninen ilmastoriski: Keskilämpötilojen muutos (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen. E1.11 Ilmastonmuutos Riski Läpi arvoketjun Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Akuutti ilmastoriski: Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun. E1.12 Ilmastonmuutos Mahdollisuus Oma toiminta Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Mahdollisuus kasvattaa myyntiä Fortumin oman toiminnan hiilestä irtautumisen seurauksena. E1.13 Ilmastonmuutos Mahdollisuus Läpi arvoketjun Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Mahdollisuus kasvattaa myyntiä vähäpäästöisen sähkön kysynnän kasvun takia. E2.1 Pilaantuminen Kielteinen vaikutus Oma toiminta, arvoketjun loppupää Keskipitkä aikaväli Ilman pilaantuminen johtuen polttoaineiden palamisessa syntyvistä typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) päästöistä. E2.2 Pilaantuminen Kielteinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Mahdolliset kielteiset vaikutukset ympäristöön käytettäessä huolta tai erityistä huolta aiheuttavia aineita omassa toiminnassa. E2.3 Pilaantuminen Myönteinen vaikutus Oma toiminta Pitkä aikaväli Akkumetallien talteenotto ennaltaehkäisee huolta aiheuttavia aineita päätymästä ympäristöön. E3.1 Vesivarat ja merten luonnonvarat Kielteinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä aikaväli Pääasiassa sähkön ja lämmön tuotannon jäähdytystarkoituksiin liittyvä vedenotto ja vesien poisjohtaminen. E3.2 Vesivarat ja merten luonnonvarat Kielteinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä aikaväli Vesivoiman tuotannon vaikutus vesistöjen virtauksiin sekä vedenkorkeuksiin. 47 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista IRO-viite Aihe Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Aikaväli Kuvaus E4.1 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Kielteinen vaikutus Oma toiminta Pitkä aikaväli Vesivoiman tuotannon vesistövaikutus. Jokien patoamisella on haitallisia vaikutuksia kalojen ja muiden eliöiden liikkumiseen. E4.2 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Pitkä aikaväli Sähkönmyynnin ilmastovaikutuksesta johtuva vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastovaikutus on maailmanlaajuinen, mutta sen aiheuttamat muutokset luonnossa paikallisia. E4.3 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Pitkä aikaväli Polttoaineiden hankinnasta aiheutuva luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Fortumin käyttämien sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineiden tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen maankäytön kautta, mikä voi johtaa luonnonympäristön muutoksiin, menetyksiin ja heikentymiseen. Fortumin käyttämien polttoaineiden tuotannosta aiheutuvat päästöt vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen myös ilmastonmuutoksen kautta. E4.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Kielteinen vaikutus Oma toiminta Pitkä aikaväli Rakentamisesta aiheutuva maankäytön muutos. Luonnonympäristöjen muuttuminen ja häviäminen rakentamispaikoilla. Lisäksi haitallisia vaikutuksia voi syntyä pirstoutumisen ja lisääntyneen häiriön kautta. Käyttövaiheessa voi myös olla mahdollisia haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin törmäysriskin sekä muuttoreittien muutosten kautta. E5.1 Resurssien käyttö ja kiertotalous Kielteinen vaikutus Oma toiminta Pitkä aikaväli Radioaktiivisen jätteen syntyminen ydinvoimalan tuotannossa. Radioaktiivinen jäte luokitellaan matala-, keski- ja korkea-aktiiviseksi jätteeksi riippuen siitä, miten se on tuotettu ja mikä sen alkuperäinen käyttö ja radioaktiivisuustaso on. Radioaktiivisten aineiden mahdollinen päätyminen ympäristöön radioaktiivisen jätteen käsittelyssä, varastoinnissa, kuljetuksessa ja loppusijoituksessa voi aiheuttaa ympäristövaikutuksia. S1.1 Oma työvoima Myönteinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt aikaväli Fortum tarjoaa turvattua työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön. S1.2 Oma työvoima Myönteinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt aikaväli Kaikki Fortumin työntekijät saavat asianmukaisen palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa. S1.3 Oma työvoima Kielteinen ja myönteinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt ja keskipitkä aikaväli Turvallisuus on Fortumissa olennainen ja strateginen asia, ja Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikissa toiminnoissaan. Turvallisuuspoikkeamilla on negatiivinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. S2.1 Arvoketjun työntekijät Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Lyhyt aikaväli Kohtuuttomat työajat, riittämättömät palkat, riittämättömät terveys- ja turvallisuuskäytännöt, sukupuolten epätasa- arvo ja rajoitettu oikeus työehtosopimusneuvotteluihin toimitusketjuissa rikkovat arvoketjun työntekijöiden oikeuksia työssä ja heikentävät heidän elämänlaatuaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. S2.2 Arvoketjun työntekijät Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Lyhyt aikaväli Pakko- tai lapsityövoiman käyttö loukkaa ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. S2.3 Arvoketjun työntekijät Kielteinen vaikutus Arvoketjun alkupää Lyhyt aikaväli Turvallisuuspoikkeamilla on negatiivinen vaikutus urakoitsijoiden työntekijöihin, jotka työskentelevät Fortumin laitoksilla. S3.1 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Myönteinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä aikaväli Fortumilla on positiivisia sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille. S3.2 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Kielteinen vaikutus Läpi arvoketjun Keskipitkä aikaväli Fortumin arvoketjun toimilla, mukaan lukien Fortumin tarjoamat palvelut tuulivoimaloille, on mahdollisia vaikutuksia alkuperäiskansojen perinteisiin maankäyttötapoihin, käytäntöihin ja elinkeinoihin, kuten alkuperäiskansojen periteisesti harjoittamaan poronhoitoon. G1.1 Liiketoiminnan harjoittaminen Läpi arvoketjun Keskipitkä aikaväli Fortum katsoo, että eettisen yrityskulttuurin perustana ovat liiketoimintatapa, tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, sekä korruption ja lahjonnan ehkäisyjen tunnistaminen. G1.2 Liiketoiminnan harjoittaminen Läpi arvoketjun Lyhyt aikaväli Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen niin vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua ratkaisevan tärkeänä ilmoituskanavien luotettavuuden varmistamisessa. G1.3 Liiketoiminnan harjoittaminen Arvoketjun alkupää Keskipitkä aikaväli Toimittajasuhteiden hallinta on keskeistä kestävyyteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta. 48 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolit ja vastuut Fortumin hallinnosta ja toiminnasta vastaavia päätöksentekoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen tarkastus- ja riskivaliokunta, teknologia- ja investointivaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtaja Fortumin johtoryhmän tukemana. Ylin päätöksentekovalta yhtiössä kestävyyteen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunnalla ja teknologia- ja investointivaliokunnalla on erityiset tehtävänsä ja vastuunsa. Fortumin johtoryhmä ja muut ylimmän johdon jäsenet tukevat hallitusta kestävyyteen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Kestävyys on olennainen osa konsernin strategiaa. Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksensä mukaisesti vastata konsernin strategisesta kehittämisestä, ohjata konsernin liiketoimintaa, asettaa ja seurata tavoitteita, sisältäen kestävyyteen liittyviä tavoitteita, sekä käsitellä ja hyväksyä kestävyysraportointi. Kestävyysriskit ja -mahdollisuudet otetaan huomioon strategisissa valinnoissa, kuten suuria liiketoimia tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa. Kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia hallitaan samaa riskienhallintaviitekehystä, hallintoa ja prosessia noudattamalla, kuin kaikkia muita riskejä ja mahdollisuuksia. Hallituksen vastuulla on huolehtia ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa toimintaperiaatteet ja konsernipolitiikat, mukaan lukien konsernin toimintaohje, Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja riskipolitiikka, sekä seurata niiden toimeenpanoa varmistaakseen, että kestävyyteen liittyviä asioita hoidetaan asianmukaisesti. Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo kestävyysraportoinnin prosessia työjärjestyksensä mukaisesti. Tarkastus- ja riskivaliokunta raportoi hallitukselle kestävyysraportoinnin varmennuksen tuloksista sekä siitä, miten varmennus on edistänyt kestävyysraportoinnin luotettavuutta, ja mikä on ollut tarkastus- ja riskivaliokunnan rooli kestävyysraportoinnin varmennusprosessissa. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunta valmistelee ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskevan suosituksen hallitukselle sekä seuraa ja arvioi ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta. Tarkastus- ja riskivaliokunta tapaa säännöllisesti kestävyysraportointitarkastajan kanssa, ja seuraa varmennussuunnitelmaa, varmennusprosesseja sekä havaintoja. Tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi lisäksi kestävyysraportointiprosessin sisäisten kontrollien ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä sekä seuraa olennaisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa myös yhtiön vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan järjestelmiä sekä seuraa ja arvioi oikeudellisten ja liiketoimintaeettisten vaatimusten noudattamista, mukaan lukien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä väärinkäytöstapauksia. Teknologia- ja investointivaliokunta arvioi ja tarkastelee hallituksen harkintaan tuotuja kestävyyteen liittyviin toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin liittyviä suosituksia, pois lukien raportointi. Toimitusjohtajan johtama Fortumin johtoryhmä vastaa konsernin kestävyyspäämäärien asettamisesta, ehdottaa kestävyystavoitteita hallituksen hyväksyttäväksi ja seuraa kestävyysasioiden toteutumista kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain tavoitteesta riippuen. Fortumin johtoryhmä arvioi ja hallitus hyväksyy muutokset kestävyyspolitiikkaan. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman toteutusta seurataan säännöllisesti johtoryhmän alaisessa strategia- ja pääomanallokointikomiteassa. Talousjohtajalla on johtotason vastuu Fortumin kestävyysraportointidirektiiviin mukaisesta kestävyysraportista, myös raportointiprosessin ja kontrollien osalta. Talousjohtajalla on myös yritysriskien hallintaprosessin yleinen omistajuus, mukaan lukien olennaiset kestävyysriskit ja -mahdollisuudet. Vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista vastaavalla johtajalla on kokonaisvastuu kestävyydestä, mukaan lukien konsernin kestävyystoimintojen kehittäminen, toteuttaminen ja valvonta (esim. kestävyyspolitiikka ja konsernitason ohjeet), kestävyystavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi, johon kuuluu myös olennaisten vaikutusten tunnistaminen. 49 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja Fortumin johtoryhmälle. Katso luettelo osiossa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä siihen liittyvä arviointiprosessi on sisällytetty vuosittaisiin hallintoprosesseihin. Arviointeihin käytetään konsernin asiantuntijoiden osaamista. Strategiatoiminto vastaa Fortumin tuotantoportfolioon liittyvän kokonaisnäkemyksen tuottamisesta ja sen pitkän aikavälin kehittämisestä ja linjaamisesta konsernin strategiaan ja kestävyystavoitteisiin. Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus Alla olevassa taulukossa on esitetty tietoja hallituksen kokoonpanosta: Kuten ilmoitettu 2024 Johtoon kuuluvien jäsenten lukumäärä 0 Johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä 9 Hallituksen sukupuolijakauma, naiset/miehet 3:6 Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus, % 100 Hallituksen sukupuolijakauman osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta sovelsi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisia hallituksen monimuotoisuutta koskevia periaatteita valmistellessaan ehdotusta hallituksen jäsenten nimittämisestä vuoden 2024 ja 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Ennen vuoden 2024 varsinaista yhtiökokousta yksi hallituksen jäsenistä ilmoitti, ettei hän ole käytettävissä hallituksen valintaan uudelle toimikaudelle. Näin hallituksen jäsenmäärä laski kymmenestä yhdeksään jäseneen, joista kolme on naisia ja kuusi miehiä. Ehdotuksessa hallituksen jäseniksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025 on kolme naista ja kuusi miestä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tiedostaa nykyisen hallituksen sukupuolijakauman ja ottaa sen huomioon jatkossa valmistellessaan ehdotusta hallituksen kokoonpanosta. Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia, mutta Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta, johon yhtiön hallitus on kutsunut keskeisten sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa ja tukea siten Fortumin etuja, brändiä ja mainetta. Neuvottelukunta keskustelee säännöllisesti Fortumin toimintaan ja kehitykseen liittyvistä aiheista toimitusjohtajan, Fortumin johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 15 eri Fortumin sidosryhmiä edustavaa jäsentä, joista kolme on henkilöstön edustajia. Miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet varmistavat asianmukaisen asiantuntemuksen ja osaamisen kestävyysasioiden valvonnassa Fortumin nimitystoimikunnan tarkoituksena ja tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten palkitsemisesta ja lukumäärästä sekä hallitukseen valittavista jäsenistä. Nimitystoimikunta myös etsii seuraajaehdokkaita hallituksen jäsenille. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämästä kolmesta jäsenestä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisia hallituksen monimuotoisuusperiaatteita, joiden mukaisesti hallituskokoonpanon tulee sisältää asiantuntemusta niiltä maantieteellisiltä alueilta, joissa Fortum harjoittaa toimintaa, ja hallituksen jäsenten ammatillisen taustan tulee sisältää osaamista, joka tukee Fortumin strategian toimeenpanoa ja joka edesauttaa kykyä haastaa ja valvoa yhtiön johdon päätöksentekoa. Tässä painotetaan toimitusjohtajatason kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä vahvaa kestävyyden, energia-alan ja digitalisaation asiantuntemusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on katsonut yhtiön nykyisen hallituksen kokoonpanon sekä vuodelle 2025 ehdotetun kokoonpanon sisältävän monimuotoisuusperiaatteissa määriteltyjä kompetensseja hyvässä tasapainossa. Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitetut tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Vuoden 2024 aikana hallitus seurasi aktiivisesti ensimmäisen kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti laaditun kestävyysraportin valmisteluja. Osana valmistautumista uusiin kestävyysraportointivelvoitteisiin, koko hallitus osallistui hallitukselle räätälöityihin kestävyysraportointiin keskittyviin koulutuksiin. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunta käsitteli jokaisessa kokouksessaan kestävyysraportointiin liittyviä asioita, ja seurasi vuoden aikana tarkasti yhtiön kestävyysraportointidirektiivin toimeenpanohankkeen tilaa ja tuloksia, muun muassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia sekä raportoinnin keskeisiä prosesseja ja kontrolleja. Se tarkasteli myös ulkoista varmennussuunnitelmaa ja varmennushavaintoja sekä kestävyysraportin tietoja, kuten luetteloa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tehtävänsä mukaisesti teknologia- ja investointivaliokunta tarkasteli Fortumin johtokunnan ehdottamat kestävyystavoitteet. 50 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä Fortumin toimielinten palkitsemispolitiikassa määritetään yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen periaatteet. Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmiin sisällytettävät konsernitason kestävyystavoitteet. Tämänhetkiset kannustinjärjestelmät sisältävät elementtejä, jotka liittyvät ilmastoa ja turvallisuutta koskeviin vaikutuksiin ja tavoitteisiin. Fortumilla on koko henkilöstöä koskeva lyhyen aikavälin kannustinohjelma (STI), jossa turvallisuus on yhtenä elementtinä. Vuoden 2024 STI-ohjelmassa turvallisuustavoitteeseen sisältyi turvallisuuskulttuuria parantavien keskeisten turvallisuustoimien toteuttaminen viidellä painopistealueella: turvallisuusjohtamisessa, urakoitsijoiden hallinnassa, riskitietoisuudessa, oppimisessa ja osaamisessa sekä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Turvallisuustavoitteen painoarvo kannustinohjelmassa oli 10 %. Taloudellisten ja turvallisuustavoitteiden lisäksi vuoden 2024 STI-ohjelmassa oli asiakastyytyväisyyden ja operatiivisten toimenpiteiden mittareita (laitosten käytettävyysaste), joista molempien painotus oli 10 %. Ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille tarkoitettu pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTI) koostuu vuosittain alkavista LTI-ohjelmista, joissa on kolmen vuoden ansaintajakso. Hallitus asettaa tulosmittarit, painotukset ja tavoitteet varmistaakseen, että ne tukevat yhtiön strategiaa, ja ne sisältävät tyypillisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon (ESG) liittyviä mittareita. Vuosien 2022–2024 LTI-ohjelmassa ESG-mittari liittyi yrityksen absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Euroopassa. ESG-mittarin painoarvo LTI-ohjelmassa oli 20 %. Vuoden 2023–2025 LTI-ohjelmassa ESG-mittari liittyy tieteeseen perustuviin (SBTi 1.5°C) päästövähennyksiin ja päästöihin Euroopassa, sekä Fortumin maineindeksin kehitykseen tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa. Vuoden 2024–2026 LTI- ohjelmassa ESG-mittarit perustuvat uusiutuvan energian hankkeiden kehittämiseen vastaamaan tulevaan kysyntävetoiseen kasvuun ja SBTi:n mukaisiin päästövähennystavoitteisiin. Sekä vuosien 2023–2025 että 2024–2026 LTI-ohjelmissa ESG-mittarin painoarvo on 30 %. Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä näin ollen voi osallistua Fortumin STI- tai LTI-ohjelmiin. Katso myös liite 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot. 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit Vaatimukset sisäisille kontrolleille on asetettu konsernin toimintaperiaatteissa, ohjeissa ja sisäisten kontrollien viitekehyksessä, joka perustuu COSO:n (Committee of Sponsoring Organisations of the Treadway Commission) viitekehyksen pääelementteihin. Sisäisten kontrollien viitekehys on suunniteltu tukemaan toiminnan tehokkuutta ja toimivuutta, luotettavaa taloudellista ja kestävyysraportointia sekä sovellettavien lakien, säännösten ja käytäntöjen noudattamista määrittämällä vähimmäisvaatimukset keskeisille prosesseille. Kestävyysraportoinnin keskeiset riskit on tunnistettu analysoimalla mahdollisia virheiden syitä raportointiprosessissa ja todennäköisiä vaikutuksia raportoinnin laatuun. Suurin riski kestävyysraportoinnissa on olennainen virhe, joka johtuu esimerkiksi raportoidun tiedon puutteellisuudesta tai epätarkkuudesta. Lisäksi kestävyysraportin laatiminen vaatii merkittävää harkintaa esimerkiksi olennaisten aiheiden määrittämisessä. Nopeasti kehittyvässä raportointiympäristössä myös sovellettavien lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen on keskeinen riski. Koko raportointiprosessissa tunnistetuille merkittävimmille riskeille on määritetty keskeiset kontrollit. Kestävyysraportoinnissa käytettävä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä data tallennetaan viiteen lähdejärjestelmään Fortumin toimipaikoissa ja liiketoimintayksiköissä. Konsernin taloustoiminto vastaa keskitetysti tietojen yhdistelystä ja hallinnasta. Konsernin kestävyys-, henkilöstö-, hankinta- ja compliance & ethics - toiminnot tarjoavat sisältöosaamista. Valvontatoimia – kuten automatisoituja IT-kontrolleja, syötettyjen tietojen hyväksyntää, täsmäytyksiä, analyyttistä tarkastelua ja tarkistuslistoja – sovelletaan koko kestävyysraportointiprosessiin, myös kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Näin varmistetaan, että virheet ja poikkeamat estetään tai havaitaan ja korjataan. Vastuut on jaettu selkeästi eri konsernitoimintojen ja liiketoimintayksiköiden kesken. Konsernilaskenta varmistaa viime kädessä, että kestävyysraportoinnissa noudatetaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä. Keskeisten sisäisten kontrollien tehokkuutta arvioidaan vuosittain osana konserninlaajuista sisäisten kontrollien kypsyysarviointia. Tunnistetuista parannustoimista raportoidaan Fortumin johtoryhmälle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Sisäisten kontrollien suunnitelmia ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan myös osana sisäisen tarkastuksen suorittamia tarkastuksia. Tarkastusten tulokset, mukaan lukien korjaavat toimenpiteet ja niiden tila, raportoidaan säännöllisesti johdolle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. 51 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta Fortumin lähestymistapa asianmukaiseen huolellisuuteen (due diligence) perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto tämän kestävyysraportin osioista, joissa on kuvattu ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin keskeiset elementit. Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät Osio(t) Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet 2.4.4 Vettä koskevat tavoitteet 2.5.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet 2.6.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa huolellisuusvelvoite- prosessin keskeisissä vaiheissa 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.2 Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.6.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät Osio(t) Toimenpiteet haitallisten vaikutusten torjumiseksi 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.4.5 Veteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.5.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.6.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit 2.4.6 Vettä koskevat mittarit 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit 2.6.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta 52 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2 Ympäristövastuu 2.1 Johdanto 2.1.1 Johdanto ympäristöstä raportoitaviin tietoihin Ympäristö on Fortumin strategian ja toiminnan ytimessä. Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, vesivarat, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä luonnonvarojen käyttö ja kiertotalous ovat Fortumille olennaisia ympäristöaiheita. Fortumin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikessa toiminnassaan ja koko arvoketjussaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vaatimusten mukaisesti. Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksen ja pyrkii parantamaan niiden energia- ja resurssitehokkuutta. Fortum pyrkii myös ehkäisemään ympäristön pilaantumista ottamalla käyttöön puhtaampia teknologioita, optimoimalla prosesseja ja vähentämällä jätteen syntymistä mahdollisuuksien mukaan. Fortum pyrkii vähentämään päästöjä ilmaan, maaperään ja veteen. Fortum seuraa vedenkäyttöään ja pyrkii käyttämään vettä tehokkaasti, vähentämään makean veden käyttöä ja kierrättämään vettä etenkin huomattavasta vesistressistä kärsivillä alueilla. Fortum arvioi myös luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyviä vaikutuksiaan ja riippuvuuksiaan ja kasvattaa niitä koskevaa tietämystään. Tavoitteena on vähentää kielteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön ja edistää luonnon monimuotoisuutta yhtiön toiminnoissa. 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet Eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toiminnan ja arvoketjun ympäristövaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet. Hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden toimeenpanoa ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa, ja toimittajien toimintaohjeessa määritetään Fortumin toimittajia koskevat odotukset. Edellä mainitut toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Eettisten toimintaohjeiden mukaan Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti varmistaakseen ympäristöä säästävät liiketoimintatavat ja luonnonvarojen kestävän käytön. Fortum pyrkii myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta kaikissa toimintansa vaiheissa sekä parantamaan jatkuvasti ympäristösuorituskykyään ja tukemaan samalla teollisuuden ja yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumukset ja tavoitetaso olennaisten ympäristökysymysten osalta. Kestävyyspolitiikkaa laadittaessa otetaan huomioon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, palvelun- ja tavarantoimittajat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Fortumin eri ympäristöaiheisiin liittyvät sitoumukset on kuvattu kunkin aihekohtaisen luvun toimintaperiaatteita koskevassa kappaleessa. Keskeiset ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjua koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun toimijoita. Dokumentin nimi Ilmaston- muutos Pilaantu- minen Vesi Luonnon moni muotoisuus ja eko- systeemit Resurssien käyttö ja kierto- talous Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Eettinen toimintaohje (OT, AK) • • Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK) • • • • • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK) • • • • • Biodiversiteettimanuaali (OT, AK) • • Fortumin Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet (OT, AK) • Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Riskipolitiikka (OT, AK) • • • • • Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) • • • • • Investointimanuaali (OT, AK) • • • • • Kestävyysarviointeja koskeva manuaali (OT, AK) • • • • • Ympäristö, terveys ja turvallisuus (EHS) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK) • • • • Metsänhoidon ohjeet (OT) • Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka (OT) • Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) • • • • • 53 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.2 Ilmastonmuutos 2.2.1 Johdanto aiheeseen ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä, joka vaikuttaa Fortumin toimintaympäristöön. Ilmaston lämpenemisestä on jo saatavilla laajasti todisteita. Tämä korostaa tarvetta nopeuttaa päästöjen vähentämistä ja lisätä hiilinieluja. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen, maailman päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä ja nettonolla on saavutettava 2050-luvun alussa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava nopeasti koko maailmassa, ja hiilenpoisto on nyt välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat poliittista sitoutumista ja kunnianhimoisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri toimijoilta. Euroopan unioni pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä. 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortumin toiminnoilla on sekä tosiasiallisia että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja tosiasiallisia myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen, ja yhtiöön kohdistuu ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja vähähiilisiin energialähteisiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia liiketoimintasegmenttejä arvoketjun alku- ja loppupäässä sekä omissa toiminnoissa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ilmenee lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja riskit ovat sekä fyysisiä että siirtymäriskejä. Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO E1.1 IRO E1.2 IRO E1.3 IRO E1.4 IRO E1.5 IRO E1.6 Fossiilisten polttoaineiden palamisessa vapautuu hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat lämpötilan nousua ja nopeuttavat ilmastonmuutosta ja sademäärien muutoksia. Tästä seuraa lisää tulvia, kuivuutta tai voimakkaita sateita sekä entistä useammin toistuvia ja vakavia helleaaltoja. Fortum on tunnistanut kielteisiä ilmastonmuutosvaikutuksia seuraavissa toiminnoissa: • Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen sähkön ja lämmön tuotannossa. • Uusiutumattoman tai sertifioimattoman sähkön hankinta omaan käyttöön. • Kasvihuonekaasupäästöjen syntyminen markkinoilta ostetun ja loppukäyttäjille myydyn alkuperävarmentamattoman sähkön tuotannossa. • Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen arvoketjun alku- ja loppupäässä (polttoaineet, materiaalit, komponentit ja jätteet). • Kasvihuonekaasupäästöjen syntyminen asiakkaille myydyn maakaasun käytössä. • Matkustamisesta ja työmatkoista aiheutuvat ilmastovaikutukset. Myönteiset vaikutukset IRO E1.7 Asiakkaiden tukeminen niiden omien toimintojen hiilestä irtautumisessa. Fortum tarjoaa vähähiilistä ja vakaata energiaa asiakkaiden hiilestä irtautumisen tarpeisiin. Fortum tarjoaa myös asiakkaille sähköautojen lataussovelluksia, jotka tukevat asiakkaiden omia pyrkimyksiä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Riskit IRO E1.8 Poliittinen ja lainsäädäntöriski: EU-sääntelyn (esim. EU ETS) kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin kannattavuuteen. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuonna 2024. IRO E1.9 Maineeseen liittyvä siirtymäriski: Epäonnistuminen Fortumin ilmastotavoitteiden mukaisissa ja sidosryhmien edellyttämissä hiilestä irtautumisen toimenpiteissä voi mahdollisesti vaikuttaa markkina-arvoon. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuonna 2024. IRO E1.10 Krooniset fyysiset ilmastoriskit: Keskilämpötilojen nousu (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; lämpötilan muutokset vaikuttavat sähkön kysyntään ja voivat vaikuttaa sähkön hintaan. Keskilämpötilan nousun taloudellista vaikutusta ei ole mahdollista erottaa. IRO E1.11 Akuutit fyysiset ilmastoriskit: Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; sääolosuhteiden muutokset vaikuttavat sähkön hintaan ja/tai tuotantomääriin. Äärimmäisten sääilmiöiden taloudellista vaikutusta ei ole mahdollista erottaa. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksella ei ollut olennaista taloudellista vaikutusta Fortumin omaisuuteen vuonna 2024. Mahdollisuudet IRO E1.12 Kannattavuuden paraneminen lämmitys- ja jäähdytystoiminnan hiilestä irtautumisen myötä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin mahdollisuus; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuonna 2024. IRO E1.13 Liikevaihdon kasvu vähähiilisen sähkön kysynnän kasvun seurauksena. Vähähiilisen sähköntuotanto on olennainen osa Fortumin yritysstrategiaa, ja Fortum etsii aktiivisesti kumppaneita pitkäaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin. Heinäkuussa 2024 otettiin käyttöön Pjelaxin tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteetti on 380 MW. Energiayhtiö Helen Oy ostaa 65 % sähköntuotannosta 12-vuotisen tuotannon mukaan maksettavan sähkönmyyntisopimuksen aikana. Tulosvaikutus vuonna 2024 oli jossain määrin positiivinen. Vuonna 2024 allekirjoitettiin viisivuotinen sähkönmyyntisopimus ruotsalaisen ferroseoksen tuottajan Vargön Alloys AB:n kanssa noin 0,4 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi on joulukuusta 2024 joulukuuhun 2029. Näiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa kuvataan osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. 54 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä toimintaperiaatteita ovat kestävyyspolitiikka, eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja Fortumin Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet. Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt ja muuttuvat olosuhteet, ja toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, joilla se voi parantaa resilienssiään omaisuuden suojelemiseksi ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Kestävyyspolitiikassa todetaan myös, että Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksia ja pyrkii parantamaan niiden energiatehokkuutta. Eettisessä toimintaohjeessa käsitellään Fortumin pyrkimystä hillitä ilmastonmuutosta toiminnan kaikissa vaiheissa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja SBTi-aloitteen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi siinä käsitellään Fortumin strategiaa tukea teollisuuden ja yhteiskuntien hiilestä irtautumista. Uusiutuvan energian käyttöönottoa ei erikseen mainita, mutta se on osa Fortumin sitoumusta tukea hiilestä irtautumista ja tarjota asiakkaille ja yhteisöille puhdasta energiaa laajamittaisesti. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetettuja vaatimuksia. Toimittajien esimerkiksi odotetaan huomioivan toimintansa ilmastovaikutukset ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä silloin, kun se on kohtuullista. Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet ohjaavat Fortumin tarkempia kantoja EU- ja maakohtaisiin politiikkoihin ja ne luovat myös pohjan poliittiselle vaikuttamiselle toimialajärjestöissä. Ympäristövastuu ja ilmastonmuutos on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 2.2.4 Resilienssianalyysi Fortum tarkastelee viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään. Niiden avulla analysoidaan resilienssiä. Nämä tutkivasti muodostettavat skenaariot määritetään mahdollisten kehityskulkujen perusteella neljän ensimmäisen tason ajurin avulla (yhteistyön taso, valtio vastaan markkinat, ilmaston ja ympäristön painotus yhteiskunnassa sekä teknologian kehitys) ja kahden toisen tason muuttujan avulla (makro- ja geotalous sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus). Skenaarioissa otetaan huomioon sekä keskipitkän (2030) että pitkän aikavälin (2050) resilienssi kaikilla Fortumin keskeisillä liiketoiminta-alueilla ja kaikissa toimintamaissa. Skenaarioissa tarkastellaan sekä laadullisia että määrällisiä syöttöparametreja ja epävarmuuksia. Kolme viidestä tunnistetusta strategisesta skenaariosta on kvantifioitu tarkemmin sähkömarkkinamallinnuksella: • Viivästyneen siirtymän skenaario (ilmaston lämpeneminen yli 3 astetta), jossa kansallinen turvallisuus, talous ja/tai poliittinen jakautuminen jättävät ilmastokriisin ja sen hillitsemisen yhteiskunnallisen painopisteen ulkopuolelle. • Päämäärä kohtaa todellisuuden -skenaario (ilmaston lämpeneminen 2,5-2,8 astetta), jossa korkeat ilmastotavoitteet jakavat huomion muiden kansallisten etujen kanssa, kun nykyiset taloudelliset ja poliittiset epävarmuustekijät jatkuvat ja tilanteeseen vaikuttavat myös käytännön tekijät, kuten teknologiakustannukset ja toimitusketjut. • Politiikkajohtoinen nopeutettu siirtymäskenaario (Pariisin sopimuksen mukainen, ilmaston lämpeneminen 1,5-1,9 astetta), jota määrittää merkittävä tehostuminen yhteiskunnallisissa ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa. Tämä johtaa sotatalouden kaltaiseen resurssien mobilisointiin maailmanlaajuisesti. Sähkömarkkinoiden mallinnus tehdään koko Euroopan sähköjärjestelmälle 1 tunnin tarkkuudella kuluvasta vuodesta vuoteen 2050 kaikissa kolmessa edellä kuvatussa strategisessa skenaariossa. Siinä otetaan huomioon energiahyödykkeiden hintojen herkkyys (korkea/matala) sekä säähän perustuva vaihtelu. Keskeisten oletusten ja panosten avulla arvioidaan epävarmuuksia, joihin kuuluvat poliittiset tavoitteet ja sääntely, energian, lämmön ja vedyn kysyntä eri toimialoilla, energiateknologian kustannukset, tuotantomahdollisuudet ja -profiilit, hyödykkeiden määrät ja hinnat (esim. kaasu, öljy, hiili, hiilidioksidi), sähköverkko ja muu energiainfrastruktuuri sekä makrotaloudelliset muuttujat. Keskeisiä tuotoksia ovat sähkön tukkuhinnat, asennettu kapasiteetti ja sähköntuotanto tuotantoteknologian mukaan, sähkön kysyntä toimialoittain ja segmenteittäin sekä energiasektorin hiilidioksidipäästöt. Nämä skenaariot kattavat riittävästi mahdollisten ilmastoskenaarioiden molemmat ääripäät, sillä minkä tahansa skenaarion, jossa ilmasto lämpenee yli 3 astetta, odotetaan tuovan samanlaisia siirtymänäkökohtia, eikä alle 1,5 asteen siirtymää pidetä todennäköisenä. Lisäksi kaikkien viiden laadullisen skenaarion vaikutukset otetaan huomioon konsernin strategiassa, jossa tavoitteena on toimittaa puhdasta energiaa ja edistää teollisuuden hiilestä irtautumista. Skenaarioon perustuvat siirtymätapahtumat ja resilienssianalyysit otettiin huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Siinä otetaan huomioon sekä todelliset että mahdolliset siirtymä- ja fyysiset riskit energian ja materiaalien arvoketjuissa. Mitään ei ole erityisesti suljettu pois ennen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Siirtyminen vähähiiliseen ja kestävämpään talouteen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin. Fortum ottaa huomioon muun muassa sen, että raskaan teollisuuden hiilestä irtautuminen suoran ja epäsuoran sähköistämisen avulla lisää sähkönkulutusta. Sähköjärjestelmä tarvitsee sekä kiinteitä että joustavia vähähiilisiä lähteitä. Samalla kun siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista vähentää riippuvuutta tuonnista, aurinko- ja tuulivoiman tuotannon kasvu lisää toimitusvarmuuden tarvetta. Skenaario- ja resilienssianalyysit vaikuttavat Fortumin maaliskuussa 2023 julkistamaan Power to Renew -strategiaan. Pienimmän riskin toimintatapa on vähentää sähköntuotannon päästöjä tehokkaasti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä strategia yhdistettynä pohjoismaisille energiamarkkinoille keskittymiseen takaa riittävän pääoman saannin, kannattavuuden sekä varman ja puhtaan energian toimittamisen. 55 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Riskille altistunteita omaisuuseriä ja liiketoimintaa tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Tämän arvioinnin tulokset ohjaavat ilmastotavoitteiden määrittelyä, investointipäätöksiä sekä nykyisiä ja suunniteltuja hillintätoimia. Näistä toimista on lisätietoa osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Kyseisessä osiossa on myös kuvaus Fortumin kyvystä mukauttaa ja sopeuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet Fortumin ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja suoriutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa: Mitta- yksikkö Perus- vuosi Perus- vuoden arvo 1) Tavoite- vuosi 2024 Muutos perus- vuodesta, % 1. Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa 2, 3) tCO2- ekv./ MWh 2023 0,024 2030 0,018 -23 2. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön 2, 3) tCO2- ekv./ MWh 2023 0,13 2030 0,11 -12 3. Absoluuttisten Scope 3 - kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita 2) tCO2- ekv. 2023 949 779 2033 1 266 451 33 4. Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa 3, 4) tCO2- ekv./ MWh 2023 0,024 2040 0,018 -23 5. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön 3, 4) tCO2- ekv./ MWh 2023 0,13 2040 0,11 -12 6. Absoluuttisten Scope 3 - kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa 4) tCO2- ekv. 2023 1 005 947 2040 962 775 -4 7. Absoluuttisten Scope 3 - kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita 4) tCO2- ekv. 2023 949 779 2040 1 266 451 33 8. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh gCO₂/ kWh N/A N/A 2028 26 N/A 9. Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/ kWh gCO₂/ kWh N/A N/A 2028 11 N/A 10. Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen 5) GW N/A N/A 2027 1,0 N/A 1) Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 2) Tieteeseen perustuva lyhyen aikavälin päästövähennystavoite. 3) Tavoiterajaus sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat. 4) Tieteeseen perustuva pitkän aikavälin päästövähennystavoite. 5) Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. Fortum sitoutuu saavuttamaan kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt läpi arvoketjun vuoteen 2040 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin (tavoitteet 1–3) ja pitkän aikavälin tavoitteet (tavoitteet 4–7). Ilmastotavoitteet on asetettu soveltamalla SBTi:n toimialakohtaista hiilestä irtautumisen menetelmää, joka noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Lisäksi tavoitteenasetannassa on sovellettu SBTi:n Corporate Near-Term -kriteerejä ja Corporate Net-Zero-standardia. Tavoitteiden perusvuodet ja perusarvot on kuvattu yllä olevassa taulukossa. SBTi-aloitteen mukaiset tavoitteet perustuvat kasvihuonekaasuinventaarioon. Tavoitteisiin ja kasvihuonekaasuinventaarioon sovelletaan samaa rajausta. Perusvuodeksi valittiin SBTi- kriteerien mukaisesti viimeisin vuosi, jolta tietoja oli saatavilla SBTi-validoinnin aikaan. Fortum tarkistaa ilmastotavoitteita viiden vuoden välein tai silloin, kun organisaatiorakenteessa, yhdistelyperiaatteessa tai laskentamenetelmissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Päästöjen vähennyskeinojen arvioitu määrällinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen on esitetty osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Fortumin Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasuintensiteetti sähkön ja lämmön tuotannolle väheni 0,005 tCO2-ekv. /MWh (23 %) vuonna 2024 hiilen käytön vähentämiseksi toteutettujen toimien seurauksena. Lisäksi myydyn sähkön Scope 3 -päästöt laskivat lisääntyneen alkuperältään varmennetun sähkön myynnin seurauksena, mikä johti myös sähkön myynnin intensiteetin laskuun 0,02 tCO2-ekv. /MWh (12 %). Kaasun myyntimäärä kasvoi johtuen aiemmin tehdyistä myyntisopimuksista, mistä seurasi 0,3 Mt CO2-ekv. (33 %) kasvu kasvihuonekaasupäästöihin myydyn kaasun käytöstä. Päästöt myydystä lämmöstä vähenivät 0,04 Mt CO2-ekv. (4 %). Lisätietoja tehdyistä toimenpiteistä on esitetty osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. 56 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet SBTi-aloitteen mukaisesti. SBTi on maailmanlaajuinen aloite, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita asettamaan päästövähennystavoitteita uusimman ilmastotieteen mukaisesti. Siirtymäsuunnitelman kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ovat linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamista koskevan 1,5 asteen rajan kanssa. Fortum on asettanut tavoitteet erikseen omalle toiminnalleen (Scope 1 ja Scope 2) ja arvoketjun alku- ja loppupäälle (Scope 3). Fortumin SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita ovat sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen, myydyn sähkön Scope 1- ja Scope 3 (kategoria 3) -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen sekä myydyn maakaasun käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (Scope 3, kategoria 11). Lisäksi Fortum on asettanut tavoitteen vähentää polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä toiminoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä kattaen myydyn kaukolämmön. Ilmastotavoitteet on esitetty yllä. Siirtymäsuunnitelmassa määritetään Fortumin toimenpiteet ja resurssit kohti nettonollatavoitteita. Suunnitelma on kytketty yleiseen liiketoimintastrategiaan ja strategisiin prioriteetteihin, jotka ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen, teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen sekä uusiutuminen ja kehittyminen. Suunnitelma perustuu olemassa oleviin toimintoihin ja liiketoimintarakenteeseen. Se on riippuvainen tulevasta kehityksestä ja muutoksista energiapolitiikassa ja -säännöksissä, markkinoiden rakenteessa, sähkön ja lämmön kysynnässä, polttoaineiden tarjonnassa ja teknologisissa innovaatioissa sekä muutoksista kasvihuonekaasujen laskentamenetelmissä ja SBTi-ohjeistuksissa. Keskeisiä oletuksia ovat muun muassa sähkön tuotannon ja myynnin kasvu. Suunnitelmaan kuuluu liiketoiminnan siirtymä fossiilisista polttoaineista muihin energialähteisiin (esim. hukkalämmön ja sähkökattiloiden hyödyntäminen), joten vaikutus työvoimaan on vähäinen. Fortumin toimitusjohtaja on johtoryhmän tuella hyväksynyt siirtymäsuunnitelman ja se on esitetty teknologia- ja investointivaliokunnalle. Konsernin strategiasta ja pääoman allokoinnista vastaava toimikunta (Strategy and Capital Allocation Committee, SCAI) seuraa sen etenemistä säännöllisesti. Seuraava kaavio kuvaa Fortumin havainnollista siirtymäsuunnitelmaa vuoteen 2040: 1)Siirtymäsuunnitelma ei sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. 2)Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka toimii näyttönä siitä, että tietty energiaosuus tai -määrä on tuotettu esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. 3)Jäännöspäästöt joko vähennetään omassa arvoketjussa tai neutraloidaan nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuonna 2040. Scope 1 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa. Sen arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä noin 68 %. Suomessa Fortum on sitoutunut lopettamaan hiilen käytön Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksessa (hiilidioksidipäästöjen vähennys 14 %). Lisäksi hiilen käyttöä lämmöntuotannossa korvataan älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, jotka perustuvat pitkälti uusiutuvaan tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön: hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuihin, lämpöakkuihin ja sähkökattiloihin. Tämän arvioidaan pienentävän hiilidioksidipäästöjä noin 22 %. 57 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Puolassa Fortum aikoo korvata hiilen biopolttoaineilla ja sähkökattiloilla, minkä arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä noin 32 %. Biopolttoaineiden poltossa syntyvän biopohjaisen hiilidioksidipäästöjen oletetaan netottuvan, eli saman määrän hiilidioksidia oletetaan sitoutuvan biomassan kasvuun. Scope 2 Uusiutuvan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön hankinta omaan käyttöön on merkittävin Scope 2 -päästöjen vähennyskeino. Ilmastotavoitteen perusvuonna 2023 Scope 2 -päästöjen osuus Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetistä tuotettua sähkön ja lämmön megawattituntia kohti oli noin 3 %. Scope 3 Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä. Toimitusketjun alkupään sähkönmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on lisätä uusiutuvan ja ydinvoimaan perustuvan sähkön osuutta tuoteportfoliossa kaikilla markkinoilla ja erityisesti Norjassa ja Puolassa tuotevalikoiman ja sähköostojen kautta. Arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähennys on 60 %. Toimitusketjun loppupään kaasunmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on lisätä biokaasun osuutta valikoimassa etenkin yritysasiakkaiden segmentissä sekä osallistua aktiivisesti tarvittavaan markkinoiden kehitykseen liittyen esimerkiksi uusiin päästöjen vähentämisen välineisiin. Scope 3 -päästöjen nettonollatavoitteen saavuttamiseksi myös asiakkaille toimitettavan, ja ulkopuolisista lähteistä hankittuun lämpöön liittyviä päästöjä on vähennettävä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti Puolassa hiilen käytöstä luopumisen ja biomassaan siirtymisen, hukkalämmön hyödyntämisen, lämpöpumppujen, lämpövarastojen ja sähkökattiloiden markkinakehityksen kautta. Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Näiden keinojen lisäksi vähähiilisen tuotantokapasiteetin kasvu vuoteen 2030 mennessä vähentää Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiä noin 5 % vuoteen 2023 verrattuna. Fortum aikoo lisätä sähköntuotantokapasiteettia asentamalla uusia tuuli- ja aurinkovoimaloita sekä modernisoimalla nykyisiä ydin- ja vesivoimaloita. Lisätietoa uudesta vähähiilisestä tuotantokapasiteetista on alla. Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat Fortumin tavoitteena on irtautua hiilestä omassa toiminnassaan sähköistämällä ja polttoaineita vaihtamalla. Päästövähennykset saavutetaan nopealla aikataululla. Kivihiilen polttaminen lopetetaan vaiheittain vuoteen 2027 mennessä, ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään. Jäljelle jäävät vain fossiiliset polttoaineet, joita on vaikeampi korvata, kuten varavoima, huippukapasiteetti ja voimalaitosten käynnistämisen polttoaineet. Olemassa olevien voimalaitosten jäljellä olevana käyttöikänä tuotetut arvioidut Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat noin 4,5 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja 13,9 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2050 mennessä. Fortumin toimintojen kasvihuonekaasupäästöt katsotaan lukkiutumiksi siihen asti, kunnes investointipäätös on tehty. Yhdenmukaisuus EU:n taksonomiakriteerien kanssa Toimintamenojen ja pääomamenojen yhdenmukaisuus EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen (CCM) kanssa on esitetty osiossa 2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut. Fortumin siirtymäsuunnitelma ja toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen kanssa. EU-taksonomian mukaisia pääomamenoja koskeva suunnitelma on esitetty osiossa 2.7.5 Pääomamenosuunnitelma. EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot koskevat myös Fortumia komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 perusteella (artiklan 12.1 kohdat d–g ja artikla 12.2). Fortumin edistymistä siirtymäsuunnitelman toteuttamisessa on kuvattu osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit sekä osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet vuoden aikana Vuonna 2024 Fortum toteutti seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjun alkupäässä. Toteutetut toimenpiteet on ryhmitelty päästöjen vähennyskeinon mukaan. Missä ilmoitettu, investoinnit on aktivoitu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät) ja linkitetty EU- taksonomialuokitukseen (2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut). Toimenpiteisiin liittyvät toimintamenot eivät olleet merkittäviä vuonna 2024. 58 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Scope 1: hiilen käytöstä luopuminen Ajoitus Arvioitu kasvihuone kaasupäästö vähennys Kokonais kustannus/- investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 1) Suomi: Sähköön perustuvan joustavan kaukolämpötuotannon lisääntyminen Espoo Clean Heat -ohjelman myötä Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkeminen Espoossa Viimeisen kaukolämmön tuotantoon käytetyn hiilikäyttöisen yksikön sulkeminen Suomenojan voimalaitoksessa. Huhtikuu 2024 360 000 tCO 2-ekv. 4) Ei merkittävä Ei merkittävä Sähkökattilan rakentaminen Nuijalassa Vuonna 2024 käynnistyi sähkökattilan/ lämpövaraston rakentaminen Nuijalan alueella. (CCM4.11 2, 3)) 2023–2027 noin 300 milj. euroa 4) 77 milj. euroa 4) Datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen rakentaminen Kolabackenissa ja Hepokorvessa Vuonna 2024 käynnistyi lämpöpumppujen rakentaminen Kolabackenin ja Hepokorven alueilla (CCM4.25 2, 3)) 2023–2025 Suomi: Meri-Porin hiilen käytöstä luopuminen Meri-Porin hiilikäyttöinen voimalaitos strategiseen varantoon Meri-Porin hiililauhdelaitos siirrettiin huoltovarmuuskäyttöön Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuotanto on varattu sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden ja hätätilanteiden varalle Suomen sähköjärjestelmän huoltovarmuuden turvaamiseksi. 4/2024– 12/2026 150 000 tCO 2-ekv. Ei merkittävä N/A Puola: hiilen käytöstä luopuminen Wrocławin kaukolämmön lämpöpumppuhanke saatiin päätökseen. Lämpöpumppu hyödyntää kunnallisen jäteveden lämpöä ja kattaa jopa 5 % vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta. (CCM4.25 2)) 2022–2024 35 000 tCO2-ekv. noin 24 milj. euroa (100 milj. zlotya) 18 milj. euroa Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautuminen. Vuonna 2024 ilmoitettiin Czestochowan laitoksen jälkiasennuksesta hiilestä biomassaan. (CCM4.20 2)) 2024–2026 175 000 tCO 2-ekv. noin 100 milj. euroa 3 milj. euroa 1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. 2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut. 3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan. 4) Espoo Clean Heat -ohjelma yhteensä. Scope 2: uusiutuvan energian hankinta Ajoitus Arvioitu kasvihuone kaasupäästö vähennys Kokonais kustannus/- investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 1) Vähähiilisen energian hankinta Omaan käyttöön ostetusta sähköstä 92 % perustui uusiutuviin tai ydinvoimaan perustuviin energialähteisiin vuonna 2024. 2024–2029 40 000 tCO2-ekv. Ei merkittävä Ei merkittävä Scope 3: toimitusketjun hiilestä irtautuminen Alkuperävarmennetun sähkön myynnin kasvu. Fortum ja ruotsalainen ferroseoksen tuottaja Vargön Alloys AB allekirjoittivat sähkönmyyntisopimuksen noin 0,4 terawattitunnin vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta Ruotsissa. 2024–2029 N/A N/A N/A Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Ajoitus Kokonaiskustannus/ -investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 1) Pjelaxin tuulipuisto Suomessa aloitti sähköntuotannon. Tuulipuisto tuottaa yli 1 TWh sähköä vuodessa. (CCM4.3 2)) 2021–2024 360 milj. euroa 28 milj. euroa Investoinnit vesivoiman tuottavuuteen Vesivoimalaitosten jatkuva kunnossapito, lainsäädännölliset ja tuottavuusinvestoinnit. Investointeja Ruotsin vesivoimalaitosten tuotantokapasiteetin kasvuun ovat Forshuvudin laajat parannustyöt, Untran modernisointi sekä Maltan modernisointi ja tuotantokapasiteetin kasvattaminen. Investoinnit tuotantokapasiteettiin lisäävät vuotuista tuotantokapasiteettia noin 35 MW. (CCM4.5 2, 3)) Forshuvud 2021–2025; Untra 2023– 2030; Malta 2024–2026 Forshuvud: noin 59 milj. euroa (650 milj. kruunua); Untra: yli 60 milj. euroa (700 milj. kruunua); Malta: noin 20 milj. euroa (250 milj. kruunua) 130 milj. euroa 4) Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen vuoteen 2050. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 TWh sähköä. (CCM4.28 2, 3)) 2023–2050 noin 1 000 milj. euroa 54 milj. euroa 1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. 2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut. 3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan. 4) Sisältää vesivoimalaitosten kunnossapidon, lainsäädännön ja tuottavuusinvestoinnit. Suunnitellut tulevat toimenpiteet Edellä mainittujen käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi Fortum aikoo toteuttaa siirtymäsuunnitelman perusteella seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. 59 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimenpide Scope 1: hiilen käytöstä luopuminen Zabrzen (Puola) sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilen käytöstä luopumisen tutkiminen Jäljellä oleva hiilikäyttöinen tuotantokapasiteetti on 134 MW Zabrzen yhteistuotantolaitoksessa Puolassa. Fortum jatkaa näiden laitosten hiilestä irtautumisen vaihtoehtojen arviointia ja käynnistää modernisointiohjelman saavuttaakseen hiilen käytöstä luopumista koskevan tavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Scope 2: uusiutuvan energian hankinta Fortum sitoutuu varmistamaan vähähiilisen uusiutuvaan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön käytön omassa toiminnassaan Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin vähennystavoitteen mukaisesti. Tämä koskee sekä nykyisiä toimintoja että uusia investointeja lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin. Scope 3: toimitusketjun hiilestä irtautuminen Toimitusketjun alkupää: kuluttajien ja pienyritysten hiilestä irtautuminen: Fortumin tavoitteena on tarjota yksinomaan alkuperävarmennettua sähköä kuluttajille sekä yrittäjille ja pienyrityksille kaikilla markkinoilla; jatkaa alkuperävarmennetun sähkön tarjoamista perustuotteena Ruotsissa ja Suomessa; ja ottaa vaiheittain käyttöön alkuperävarmennettu sähkö perustuotteena Norjassa ja Puolassa ja tarjota vain alkuperävarmennettua sähköä näissä segmenteissä vuoteen 2030 mennessä. Toimitusketjun alkupää: keskisuurten ja suurten yritysten hiilestä irtautuminen: Fortum pyrkii tarjoamaan vain alkuperävarmennettua sähköä Ruotsissa ja Suomessa sekä ottamaan merkittävän askeleen kohti alkuperävarmennetun sähkön osuuden nostamista Norjassa ja Puolassa, joissa tavoitteena on, että noin 70–80 % volyymista on alkuperävarmennettua sähköä vuoteen 2030 mennessä. Toimitusketjun loppupään hiilestä irtautuminen: keskeiset toimenpiteet liittyvät loppukäyttäjille myytävän kaasun päästöjen vähentämiseen Puolan markkinoilla. Fortumin tavoitteena on vähentää kaasun absoluuttista myyntimäärää ja kehittää tarjoamaa markkinakehityksen mukaisesti. Tähän päästään vähentämällä suurten yritysasiakkaiden kaasunkulutusta, tarkastelemalla nykyistä asiakaskuntaa ja tekemällä yhteistyötä strategisten asiakkaiden kanssa kaasusta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Fortum tutkii myös mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kasvattamalla biokaasun osuutta portfoliossa. Lisäksi Fortum osallistuu aktiivisesti tarvittavaan markkinakehitykseen ja edistää sitä. Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Rakennusvalmiiden maatuuli- ja aurinkovoimahankkeiden (800 MW) kehittäminen. Fortum kehittää rakennuspaikkoja maatuulivoima- ja aurinkovoimahankkeille Pohjoismaissa. Esimerkiksi Fortum allekirjoitti vuonna 2024 sopimuksen uusiutuvan energian projektikehitysportfolion hankkimisesta Enersenseltä. Hankittu portfolio sisältää 2,6 GW varhaisvaiheen maatuulivoimahankkeita Suomessa, joista vain pienen osan odotetaan saavuttavan rakentamisvalmiuden. Investointisitoumuksia ei ole tehty, ja päätöksiä voidaan tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit Fortumin kannalta merkityksellisiä ilmastonmuutoksen mittareita ovat energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi kattaa suorat Scope 1 -päästöt omasta toiminnasta, epäsuorat Scope 2 -päästöt ostetusta energiasta sekä epäsuorat Scope 3 -päästöt arvoketjun alku- ja loppupäästä. Energiankulutus Fortum käyttää Pohjoismaissa ja Puolassa sijaitsevissa laitoksissaan sähkön, lämmön ja höyryn tuotannossa erilaisia polttoaineita, kuten uraania, kivihiiltä, jäteperäisiä polttoaineita, biopolttoaineita ja maakaasua. Energiankulutus sisältää Fortumin tuotantolaitoksissa ja muissa tiloissa käytetyn ostetun sähkön ja lämmön. Energiankulutus lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: MWh tai kuten ilmoitettu 2024 Hiili ja hiilituotteet 1 871 177 Raakaöljy ja öljytuotteet 78 338 Maakaasu 491 937 Muut fossiiliset lähteet 1 505 170 Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys fossiilisista lähteistä 49 037 Fossiiliset lähteet yhteensä 3 995 659 Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 13 Ydinvoimaan perustuvat lähteet yhteensä 24 278 552 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 81 Uusiutuvat polttoaineet 1 688 034 Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys uusiutuvista lähteistä 26 294 Itse tuotetut uusiutuvat lähteet, jotka eivät ole peräisin polttoaineista 29 957 Uusiutuvat lähteet yhteensä 1 744 285 Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 6 Yhteensä 30 018 496 Energiantuotanto Sähköntuotanto perustuu pääosin vesivoimaan ja ydinvoimaan. Fortum tuottaa myös kaukolämpöä ja kaukokylmää. Energiantuotanto lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: 2024 MWh Sähkö Lämpö Ydinvoima 24 272 710 N/A Maakaasu 93 000 340 000 Kivihiili 441 328 942 231 Jätepolttoaineet 145 942 528 282 Polttoöljy, muut 816 30 537 Lämpöpumput, sähkö N/A 961 000 Uusiutumaton energiantuotanto yhteensä 24 953 795 2 802 050 Vesivoima 20 239 503 N/A Aurinko, tuuli 910 047 N/A Biomassa ja muut biopolttoaineet 75 705 752 857 Jätepolttoaineet 145 942 528 282 Lämpöpumput, sähkö N/A — Uusiutuva energiantuotanto yhteensä 21 371 197 1 281 139 Yhteensä 46 324 992 4 083 189 60 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, sähkön ja lämmön tuotannon hiilipohjaisen kapasiteetin osuus, hiilen ja fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta sekä myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko tarjoaa vapaaehtoista lisätietoa liittyen hiilen käytöstä luopumisen tavoitteeseen sekä EU- päästökauppaan. Kuten ilmoitettu 2024 Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, % 99 Hiilipohjainen kapasiteetti, GW 1,0 Hiilipohjainen sähköntuotantokapasiteetti, GW 0,7 Hiilipohjainen lämmöntuotantokapasiteetti, GW 0,4 Hiilen osuus liikevaihdosta, % 3 Fossiilisten polttoaineiden osuus tuotantoon perustuvasta liikevaihdosta, % 6 Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta 1), % 12 Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet 1), Mt 0,1 1) Sisältää fossiilipohjaisen tuotannon ja kaasun myynnin. Energiaintensiteetti Nettoliikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti on esitetty alla olevassa taulukossa: milj. euroa 2024 Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla 1) 5 800 Nettoliikevaihto muusta toiminnasta — Yhteensä 5 800 Kuten ilmoitettu 2024 Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh 30 018 496 Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, milj. euroa 5 800 Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla suhteessa nettoliikevaihtoon toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh/milj. euroa 5 176 1)Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I olevissa pääluokissa A–H ja L. Fortumin toiminnot sähkön tuotannossa ja kaupassa, kaasun myynnissä, lämmön tuotannossa, tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja loppusijoituksessa sekä lajiteltujen materiaalien hyödyntämisessä määritellään ilmastovaikutuksiltaan merkittäviksi aloiksi. 61 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa: Takautuva Välitavoitteet ja tavoitteet 2) tCO2-ekv. tai kuten ilmoitettu Perusvuosi, 2023 1) 2023 1) 2024 Muutos, % 2025 3) 2030 2033 2040 Vuotuinen %- tavoite / perusvuosi Scope 1 Scope 1, brutto 1 635 701 1 635 701 1 351 041 -17 — 260 000 — 180 000 -5 EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, % 68 68 62 -9 Scope 2 Sijaintiperusteinen Scope 2, brutto 57 372 57 372 46 694 -19 Markkinaperusteinen Scope 2, brutto 44 784 44 784 24 470 -45 — 0 — 0 -14 Merkittävä Scope 3 Scope 3 yhteensä, brutto 12 465 711 12 465 711 11 494 566 -8 1 Ostetut tavarat ja palvelut 220 773 220 773 167 311 -24 2 Tuotantohyödykkeet 61 468 61 468 95 681 56 3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnat 10 859 498 10 859 498 9 664 931 -11 — 5 200 000 — 2 200 000 -5 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 226 187 226 187 280 798 24 5 Toiminnoissa muodostuva jäte 316 316 302 -4 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 3 722 3 722 4 309 16 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 2 271 2 271 2 518 11 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 986 986 1 502 52 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 11 445 11 445 10 571 -8 10 Myytyjen tuotteiden jalostus 666 666 176 -74 11 Myytyjen tuotteiden käyttö 949 779 949 779 1 266 451 33 — — 430 000 100 000 -5 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 59 59 16 -73 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät — — — — 14 Franchising — — — — 15 Investoinnit 4) 128 541 128 541 — -100 Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt, sijaintiperusteiset 14 158 784 14 158 784 12 892 300 -9 Kasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteiset 14 146 196 14 146 196 12 870 076 -9 1) Parantaakseen kasvihuonekaasupäästöinventaarion tarkkuutta ja täydellisyyttä, Fortum tarkisti sen menetelmää ja prosessia vuonna 2024. Vuoden 2023 päästötiedot on päivitetty uudistetun prosessin mukaisesti. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 2) Välitavoitteiden ja tavoitteiden luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. 3) Fortum ei ole asettanut tavoitteita vuodelle 2025. 4) Vuonna 2024 tuotteita ja energiaa Fortumille tuottavien osakkuus- ja yhteisyritysten päästöt on raportoitu osana Scope 3, kategoriaa 1 tai 3. Päästöt muista investoinneista on arvioitu merkityksettömiksi. Lista osakkuus- ja yhteisyrityksistä löytyy liitetiedosta 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Vuonna 2024 92 % Fortumin omaan käyttöön ostamasta sähköstä oli alkuperävarmennettua. Fortumin markkinaperusteiset Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä olivat 12,9 Mt CO2-ekv. vuonna 2024. Verrattuna vuoteen 2023 päästöt vähenivät 1,2 Mt CO2-ekv. (9 %). Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,28 miljoonaa CO2-ekv. tonnia pääasiassa johtuen hiilen käytön vähentymisestä Meri-Porin lauhdevoimalaitoksella (0,1 Mt CO2-ekv.), Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta (0,08 Mt CO2-ekv.) ja kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä marraskuussa 2024 (joulukuun päästöt, 0,02 Mt 62 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista CO2-ekv.). Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,02 Mt CO2-ekv. (45 %) johtuen lisääntyneestä omaan käyttöön hankitun ja alkuperältään varmennetun sähkön ostosta. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta sähkön myynnistä aiheutuneet päästöt vähenivät 1,0 Mt CO2-ekv. johtuen alkuperältään varmennetun sähkön myynnin kasvusta. Lisäksi myydyn kaasun määrä Puolassa kasvoi, mikä kasvatti arvoketjun loppupään myydyn kaasun käytöstä johtuvia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 0,3 Mt CO2-ekv. Fortum päivitti kasvihuonekaasupäästöjen laskentaprosessia vuonna 2024 parantaakseen sen tarkkuutta ja kattavuutta. Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskettiin myös uudelleen. Uudelleenlaskenta vähensi vuoden 2023 Scope 1-, 2- ja 3 -päästöjä 0,2 Mt CO2-ekv. Fortumin biogeeniset hiilidioksidipäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa. Biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä syntyy biopolttoaineiden ja biopohjaisten jätteiden poltosta omassa toiminnassa (Scope 1) sekä loppukäyttäjille myydyn lämmön tuotannosta ja biopolttoaineiden poltosta osaomisteisissa yhtiöissä (Scope 3). Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO2 2024 Scope 1 629 987 Scope 3 149 978 Kasvihuonekaasuintensiteetti Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti nettoliikevaihdon perusteella on esitetty alla olevassa taulukossa: milj. euroa 2024 Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty nettoliikevaihto 5 800 Nettoliikevaihto muusta toiminnasta — Yhteensä 5 800 Kasvihuonekaasupäästöt nettoliikevaihtoon suhteutettuna, tCO2-ekv./milj. euroa 2024 Sijaintiperusteiset 2 223 Markkinaperusteiset 2 219 Sisäinen hiilen hinnoittelu Fortum käyttää erilaisia sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä investointeihin ja päästövähennystoimiin liittyvien kustannusten arviointiin ja päätöksenteon tukemiseen. Fortumilla on ollut vuodesta 2005 alkaen EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS) velvoite asettaa hinta hiilidioksidipäästöille. Hiilen EU ETS -hinta on keskeisiä pohjoismaisen sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä, ja se on täysin integroitu Fortumin investointipäätöksiin. Hiilen EU ETS -hinta koskee hiilidioksidipäästöjä, joiden osuus Fortumin Scope 1 -päästöistä oli 61 % vuonna 2024. EU:n ETS -keskihinta vuonna 2024 oli 67 euroa hiilidioksiditonnilta. Vuonna 2024 Fortum päivitti sisäistä CO2-ekv. -varjohintaparametriaan varmistaakseen, että kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset otetaan huomioon kasvu- ja kunnostusinvestointipäätöksissä. Näin se tukee Fortumia nettonollapäästöjen saavuttamisessa. Hiilen varjohinta koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä sekä Scope 3 -päästöjen osalta polttoaineisiin ja energiaan liittyviä toimintoja. Sitä ei kuitenkaan vielä sovellettu investointipäätöksiin vuonna 2024. Sisäinen hiilen hinta tulee perustumaan korkealaatuisiin sertifioituihin päästövähennyksiin ja tarkka hinta sekä sen määrittämisessä käytetyt kriittiset oletukset tullaan määrittelemään vuoden 2025 aikana. Raportointiperiaatteet Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki voimalaitokset, lämmöntuotantolaitokset ja muut tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Raportoinnin laajuus perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Sähkön ja lämmöntuotannon tiedot, joita käytetään Scope 1 -päästöintensiteetin tavoitteiden laskentaan, sisältävät myös Fortumin osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Tämä on linjassa sen kanssa, miten näiltä yrityksiltä ostettu tuotanto näkyy taloudellisessa raportoinnissa. Katso myös osio 1.2.2 Raportoinnin laajuus. Energian kokonaiskulutus sisältää sähkön ja lämmön tuotannossa käytetyt polttoaineet sekä omaan käyttöön ostetun sähkön ja lämmön. Ostettu sähkö ja lämpö jaetaan uusiutuviin, fossiilisiin ja ydinvoimaan perustuviin lähteisiin. Sataprosenttisesti uusiutuva tai ydinvoimaan perustuva sähkö ilmoitetaan vain alkuperätakuulla sertifioidulle sähkölle. Muussa tapauksessa käytetään jäännösjakaumaan perustuvaa maakohtaista päästökerrointa. Hiilidioksidin ominaispäästöjen laskennassa yhteistuotantolaitosten päästöt on kohdennettu sähkölle ja lämmölle käyttämällä Greenhouse Gas (GHG) -protokollan ohjeistuksessa esitettyä hyötysuhdemenettelyä lämmöntuotannon hyötysuhteella 90 % ja sähköntuotannon hyötysuhteella 40 %. Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi sisältää oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), ostetun energian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä arvoketjun alku- ja loppupään epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3). Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavien standardien mukaisesti: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt lasketaan CO2-ekvivalenttitonneina, lukuun ottamatta erikseen raportoitavaa biogeenistä hiilidioksidia. Biogeeniset päästöt on ilmoitettu Scope 1- ja Scope 3 - päästöille. Scope 2 -laskennassa käytetyt päästökertoimet eivät erottele biogeenisten päästöjen osuutta, minkä vuoksi niitä ei ole raportoitu erikseen. 63 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta sisältää hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), dityppioksidin (N2O), fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridin (SF6) ja typpitrifluoridin (NF3). Perfluorihiilivedyt ja typpitrifluoridi on merkitty nollaksi, koska tällaisia päästöjä ei ole havaittu missään arvoketjun osassa. Kaikkien kaasujen ilmastonmuutospotentiaali perustuu IPCC:n julkaisuihin (IPCC Sixth Assessment Report, 2023 (AR6), 100 vuoden aikahorisontti). Vuonna 2024 Fortum tarkisti kasvihuonekaasuinventaarionsa metodologiaa ja prosessia ja laski uudelleen kaikki vuoden 2023 Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt. Merkittävimmät muutokset liittyivät Scope 3 -päästöjen kategorioihin 3 ja 15. Voimalaitosten Scope 1 -kasvihuonepäästöt perustuvat jatkuviin mittauksiin tai näytetestaukseen tai on laskettu polttoainekohtaisten päästökertoimien perusteella. Voimalaitoksilla on käytössä erilaisia mittaus- tai laskentajärjestelmiä. Scope 1 sisältää biopolttoaineiden palamisesta aiheutuvat CH4- ja N2O-päästöt. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt raportoidaan erikseen. Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sekä markkina- että sijaintiperusteisella menetelmällä. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia. Päästökerrointa 0 kg CO2/MWh on käytetty vain alkuperävarmennetulle uusiutuvalle tai ydinvoimaan perustuvalle sähkölle. Muussa tapauksessa on käytetty jäännösjakaumaan perustuvaa päästökerrointa. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään sähkön maakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakauman kertoimet ja maakohtaiset kertoimet on saatu Association of Issuing Bodies (AIB) -järjestön raportista viimeisimmän vuoden päästökertoimista. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sisäisistä raportointijärjestelmistä saatujen toimintatietojen perusteella. Tarkkojen tietojen puuttuessa on käytetty historiallisiin tietoihin perustuvia arvioita. Käytetyt päästökertoimet ovat pääasiassa ulkoisista tietokannoista, kuten EXIOBASE 3.4, Ecoinvent v3.11 ja US-EPA 2024, sekä erilaisista kirjallisuuslähteistä. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä 92 % mitataan Fortumin arvoketjun alkupään ja loppupään toimintoja koskevien ensisijaisten tietojen perusteella. Fortumin tavoitteena on parantaa tietojen tarkkuutta ja ensisijaisten tietojen kattavuutta tulevina vuosina erityisesti liittyen Scope 3, kategorioihin 1 ja 2. Ensisijaisia materiaali-, tuote- tai toimintoperusteisia tietoja käytetään laskettaessa kasvihuonekaasupäästöjä kategorioissa 3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot), 5 (Toiminnassa syntyvä jäte), 10 (Myytyjen tuotteiden käsittely), 11 (Myytyjen tuotteiden käyttö) ja 12 (Myytyjen tuotteiden loppukäsittely). Ketjun alku- ja loppupään kuljetukset ja jakelu (kategoriat 4 ja 9) on laskettu kuljetetun materiaalin määrän ja todellisen kuljetusmatkan perusteella. Kategoria 6 (Liikematkat) lasketaan kuljetun matkan perusteella. Liikenteeseen liittyvät päästöt (kategoriat 3, 4, 6, 7 ja 9) raportoidaan well-to-wheel-periaatteella. Toissijaisia ostoihin perustuvia tietoja käytetään laskettaessa kategorioita 1 (Ostetut tavarat ja palvelut) ja 2 (Pääomahyödykkeet) sekä 8 (Ketjun alkupään vuokrattu omaisuus). Ostettujen tavaroiden ja palveluiden määrät ja kategoriat perustuvat Fortumin menojen analyysitietokantaan. Kansallisia keskiarvotietoja käytetään laskettaessa kategoriaa 7 (Työntekijöiden työmatkat). Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, etenkin loppukäyttäjille myyty sähkö ja jakeluun ostettu lämpö, ovat merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sähkön myyntimäärät perustuvat myyntisopimuksiin, joista Fortumilla on tasevastuu. Alkuperätakuiden määrät perustuvat sisäisiin tietokantoihin. Joitakin liiketoimintatason arvioita on tehty, koska raportointivuoden alkuperätakuiden osto on mahdollista seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Päästöt lasketaan sille sähkön kokonaismyynnin osalle, josta on vähennetty alkuperätakuusertifioitu määrä. Myydyn sähkön päästökertoimen lähde on AIB:n julkaisema viimeisimmän vuoden maakohtainen päästökerroin. Asiakkaille jaettavan ulkoisen lämmön kokonaismäärä raportoidaan loppukäyttäjille jaettavan ja myytävän lämmön määrän sekä toimittajakohtaisten päästökertoimien perusteella. Polttoaineen arvoketjujen päästöjä ovat polttoaineen tuotannon (esim. kaivostoiminta, jalostus ja prosessointi) sekä polttoaineen kuljetuksen ja varastoinnin päästöt. Arvoketjun jokaiselle osalle on haettu päästökertoimia kansainvälisistä ja kansallisista lähteistä. Kasvihuonekaasupäästöt yhteisyrityksistä ja osakkuusyhtiöistä sisältyvät joko Scope 3 - päästöjen kategoriaan 1 (Tuotteita tai palveluja tarjoavat yritykset) tai kategoriaan 3 (Sähköä tuottavat yritykset). Investointien kasvihuonekaasupäästöt saadaan suoraan kyseisiltä yhtiöiltä, ja ne sisältävät vuoden 2023 tiedot. Katso myös osio 1.2.2 Raportoinnin laajuus. Fortumin kasvihuonekaasuinventaario sisältää kaikki merkitykselliset Scope 3 -kategoriat. Kategoriat 13 (Ketjun loppupään vuokrattu omaisuus) ja 14 (Franchising yritykset) eivät ole olennaisia, sillä Fortumilla ei ole tämänkaltaista toimintaa. 64 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.3 Ympäristön pilaantuminen 2.3.1 Johdanto aiheeseen ympäristön pilaantuminen Energiantuotannossa syntyy päästöjä ympäristöön. Fortum hallitsee toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä teknologisia ratkaisuja ja savukaasujen puhdistusteknologioita. 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset kielteiset ja myönteiset vaikutukset. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO E2.1 Polttoaineen palamisessa syntyvien typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidipäästöjen (SO2) aiheuttama ilman saastuminen. Typen oksidit ja rikkidioksidi ovat happamoittavia aineita, jotka reagoivat veden, hapen ja muiden ilmakehän kemikaalien kanssa ja muodostavat happosateita, jotka vahingoittavat herkkiä ekosysteemejä, kuten järviä ja metsiä. Typen oksidienpäästöt voivat myös aiheuttaa rehevöitymistä vaikuttamalla haitallisesti ravinnetaseeseen. IRO E2.2 Mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset, kun toiminnassa käytetään huolta aiheuttavia aineita / erityistä huolta aiheuttavia aineita. Kun huolta / erityistä huolta aiheuttavia aineita käytetään prosessikemikaaleina, pieniä määriä voi päästä luontoon ympäristölupien sallimissa rajoissa. Myönteiset vaikutukset IRO E2.3 Akkumetallien talteenotto estää huolta aiheuttavia aineita päätymästä ympäristöön. Fortumin akkujen kierrätysratkaisu kierrättää yli 95 % akun mustan massan sisältämistä arvokkaista metalleista, jotka voidaan palauttaa kiertoon sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi. Energiantuotannon palamisprosessit tuottavat päästöjä ilmaan. EU-maissa savukaasupäästöille on asetettu hyvin tiukat päästörajat, joiden saavuttaminen edellyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Available Techniques, BAT). Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa vertailuasiakirjassa (BREF-asiakirjassa) määritetään tiukemmat päästöstandardit, jotka Euroopan voimalaitosten on täytettävä, ellei niille myönnetä poikkeuslupaa. Kaikki Fortumin voimalaitokset toimivat ympäristölupaehtojen ja ympäristöjärjestelmästandardin vaatimusten mukaisesti, ja kaikki tuotantolaitokset ovat ISO 14001 -sertifioituja. Fortum mittaa jatkuvasti päästöjä, poikkeamat ympäristöluparajoista tutkitaan sisäisesti ja raportoidaan viranomaisille. Merkittävät poikkeamat ja merkittävät vuodot ympäristöön luokitellaan ja käsitellään merkittävinä ympäristövahinkoina. 2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ja hallintaan liittyviä olennaisia vaikutuksia on Fortumin kestävyyspolitiikka. Fortum pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista ottamalla käyttöön puhtaampia teknologioita, optimoimalla prosesseja ja vähentämällä jätteen syntymistä mahdollisuuksien mukaan. Fortum pyrkii minimoimaan ja kohtuullisesti hallitsemaan päästöjä sekä epäpuhtauksien vaikutuksia ilmaan, veteen ja maaperään. Kestävyyspolitiikassa ei erikseen mainita huolta aiheuttavia aineita, mutta Fortum katsoo niiden kuuluvan epäpuhtauksiin. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, joihin kuuluu myös vaatimus minimoida jatkuvasti jätteiden määrää sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Fortumin EHS (ympäristö, terveys ja turvallisuus) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet sisältävät merkittävien ympäristövahinkojen määritelmän ja ohjeet niiden tunnistamiseen sekä ohjeet vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseen ja jatkuvaan vähentämiseen. Ympäristövastuu ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa: Mitta- yksikkö Perus- vuosi Perus- vuoden arvo Tavoite- vuosi 2024 Muutos perus- vuodesta, % 20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 1) kg 2023 1 546 865 2030 1 378 084 -11 40 %:n vähennys rikkidioksidipäästöissä (SO2) 1) kg 2023 849 418 2030 616 604 -27 Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia 2) Tapahtumien määrä N/A N/A Vuosittain 1 N/A 1)Perusvuoden ja kuluvan vuoden arvot sisältävät kaikki Fortumin laitokset pois lukien kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnot, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 2) Tämä yhteinen tavoite koskee myös vettä. Ilmansaasteiden vaikutusten minimoimiseksi Fortum on asettanut tavoitteeksi typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) päästöjen vähentämisen vuoteen 2030 mennessä. Näitä aineita syntyy palamisprosessin kemiallisissa reaktioissa esimerkiksi polttoaineen epäpuhtauksista. Tavoitteet sisältävät kaikkien voimalaitosten ja toimintojen päästöt, kuten on kuvattu osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus. 65 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Typen oksidien ja rikkidioksidi -päästöt vähenivät vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Merkittävimmät muutokset johtuivat Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta ja hiilen käytön vähentämisestä Meri-Porin lauhdevoimalaitoksella, joista johtuen typen oksidien päästöt vähenivät noin 170 tonnia ja rikkidioksidipäästöt noin 230 tonnia. Lisäksi Fortum pyrkii vähentämään kokonaisympäristövaikutuksiaan ja on siksi asettanut erillisen tavoitteen, joka koskee merkittävien ympäristöpoikkeamien seuraamista ja paikkakohtaisten ympäristölupien noudattamista. Määritelmän mukaan merkittäviä ympäristöpoikkeamia ovat poikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan, jotta vastaavat tapaukset voidaan estää tulevaisuudessa. Vuonna 2024 tapahtui yksi merkittävä ympäristöpoikkeama: merkittävä sammutusvesivuoto ympäristöön energiajätebunkkerin suuren tulipalon yhteydessä Turussa. Tähän liittyvien korjaavien toimenpiteiden taloudellinen vaikutus ei ole olennainen. Fortum pyrkii myös asettamaan tavoitteen huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käytön vähentämiselle vuoteen 2030 mennessä. Näitä aineita käytetään prosessi-, laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina tai osana kemiallisia tuotteita. Fortum arvioi mahdollisuuksia korvata nämä vaiheittain vähemmän vaarallisilla kemikaaleilla. Kaikki Fortumin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ovat vapaaehtoisia, eli niitä ei edellytetä muussa Fortumiin sovellettavassa lainsäädännössä. 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit Fortumin ilmastotavoite sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentämisestä pienentää vastaavasti omasta toiminnasta aiheutuvaa ilman pilaantumista. Lisätietoa Fortumin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista on osioissa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ja 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi on käynnissä tai suunnitteilla seuraavia ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeviin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet vuoden aikana Toimenpide Ajoitus Kokonais kustannus/- investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 Kemikaalien hallintajärjestelmän käyttöönotto Puolassa Puolan toimipaikat ottivat käyttöön kemikaalien hallintajärjestelmän, ja nyt kaikilla Fortumin toimipaikoilla on käytössä sama kemikaalienhallintajärjestelmä. 2024 Ei merkittävä Ei merkittävä Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminen Käytetyt ja valmistetut huolta ja erityistä huolta aiheuttavat aineet tunnistettiin ja niiden määrät laskettiin, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa vaarallisten kemikaalien korvaamiseen tulevaisuudessa. Osa liiketoiminnoista alkoi korvata erityistä huolta aiheuttavia aineita jo vuonna 2024. 2024–2030 Ei merkittävä Ei merkittävä Suunnitellut tulevat toimenpiteet Toimenpiteet Sisäistä ympäristöpoikkeamien tutkintaprosessia tarkistetaan ja vahvistetaan. Tavoitteena on ehkäistä poikkeamia tulevaisuudessa. Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminen kemikaalien hallintajärjestelmän avulla aloitetaan kunnossapitokemikaaleina käytettävien huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden arvioinnilla. Sen jälkeen arvioidaan laboratorio- ja prosessikemikaalien korvattavuutta. 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit Fortumin olennaisia ympäristön pilaantumiseen liittyviä osa-aiheita ovat ilman pilaantuminen sekä huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö. Veden ja maaperän pilaantuminen sekä mikromuovien tuottaminen eivät ole olennaisia. Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Päästöt sisältävät ne voimalaitokset ja tuotantolaitokset, joissa vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II esitetyn kynnysarvon. Ne eivät sisällä laitoksia, joiden päästöt eivät ylitä kynnysarvoa. Fortumin kaikkien voimalaitosten ja toimintojen rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöt on esitetty osiossa 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. 66 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Aine, kg 2024 Kromi ilmaan 102 Fluorihiilivedyt 103 Vetykloridi 39 100 Rikkidioksidi 417 000 Typen oksidit 1 726 489 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet Fortumin käyttämät huolta aiheuttavat aineet ovat pääasiassa muutamia suuren volyymin prosessikemikaaleja ja polttoaineita, joita on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä yli 2 400 tuotetta, joita käytetään prosessi-, laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on aineosana huolta aiheuttavia aineita. Näiden huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum myös kierrättää akkumateriaaleja, ja niiden raaka-aineet sisältävät huolta aiheuttavia aineita. Niiden yhteismäärä on kuvattu taulukossa erikseen alimpana. Olennaiset huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t 2024 Käytetty tuotannossa Ammoniakki (CAS 7664-41-7) 3) 125 Ammoniumpersulfaatti (CAS 7727-54-0) 2) 150 Ferrosulfaatti, heptahydraatti (CAS 7782-63-0) 2) 303 Raskaat polttoöljyt 1,2,3) 13 033 Kevyet polttoöljyt/dieselpolttoaineet 1,2,3) 6 239 Sementti (65997-15-1) 2) 27 Muut 4) 67 Käytetty yhteensä 19 944 Käytetty akkumateriaalien kierrätyksen syöttöaineena Musta massa ja NCM-prekursori 179 Käytetty yhteensä syöttöaineena 179 1) Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd. 2) Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373; Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet. 3) Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420. 4) Voiteluaineet, bensiinit, liuottimet, muut kunnossapitokemikaalit, vedenkäsittelykemikaalit, vaahtoamisenestoaineet, sammutusaineet, jäätymisenestoaineet, jäähdytysaineet, laboratoriokemikaalit, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien kemikaalien yli 2 400 kauppanimeä. Vaarallisuusluokkia ei ole määritelty. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö koostuu pääasiassa kahdesta pienen volyymin prosessikemikaalista: boorihaposta ja hydratsiinista. Boorihappoa käytetään ydinvoiman tuotannossa painevesireaktoreissa liukoisena neutroniabsorbaattorina reaktorin reaktiivisuuden hallinnassa. Hydratsiinia käytetään korroosionestoaineena hapen poistamiseen vedestä, kattiloista ja kaukolämpövesistä. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä yli 150 tuotetta, joita käytetään laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on komponentteina erityistä huolta aiheuttavia aineita. Näiden sisältämien erityistä huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum kierrättää akkumateriaaleja, ja lopputuote sisältää erityistä huolta aiheuttavia aineita. Olennaiset erityistä huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t 2024 Käytetty tuotannossa Boorihappo (CAS 10043-35-3, 1303-96-4) 1) 7 Hydratsiini (CAS 7803-57-8/10217-52-4) 1,2,3) 2 Muut 4) 1 Käytetty yhteensä 10 Tuotettu akkumateriaalien kierrätyksessä Metallisulfaatit liuoksessa 1,2,3) 455 Tuotettu yhteensä 455 1)Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd. 2)Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373; Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet. 3)Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420. 4)Kunnossapitokemikaalit, lämmönsiirtonesteet, öljyt ja laboratoriokemikaalit, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien kemikaalien yli 150 kauppanimeä. Vaarallisuusluokkia ei ole määritelty. Raportointiperiaatteet Päästöt ilmaan sisältävät kaikki lämpö- ja voimalaitokset ja tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Päästöt ilmaan sisältävät ne laitokset, joissa vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II esitetyn kynnysarvon. Typen oksidien- ja rikkidioksidi -päästövähennystavoitteet sisältävät kaikki laitokset riippumatta siitä, ylittävätkö ne kynnysarvon vai eivät. Kynnysarvon ylittävät päästöt Fortumin kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnoista sisältyvät ilmoitettuihin vuosittaisiin päästöihin, mutta eivät asetettujen tavoitteiden vuosien 2023 ja 2024 lukuihin. Fortum mittaa ja seuraa päästöjä kunkin toimipaikan ympäristölupavaatimusten ja paikallisten säännösten mukaisesti. Toimipaikkakohtaiset tiedot kerätään sisäiseen tietokantaan. Niitä verrataan kynnysarvoon, ja ne yhdistellään konsernitasolla. Ilmoitetut päästöt ilmaan perustuvat pääosin jatkuviin paikan päällä tehtäviin mittauksiin ja niiden pohjalta tehtäviin laskentoihin perustuen esim. mitattuihin pitoisuuksiin ja savukaasun määrään. Lisäksi päästömittauksissa voidaan käyttää myös kertamittauksia. 67 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.4 Vesi 2.4.1 Johdanto aiheeseen vesi Veden saatavuus on edellytys Fortumin toiminnoille, erityisesti ydinvoimalle sekä muille lauhduttaville voimalaitoksille, jotka ottavat jäähdytysvetensä merestä ja purkavat sen takaisin mereen. Fortumilla on myös vesivoimatoimintoja, joissa vesi kulkee vesivoimaturbiinien läpi, ilman merkittävää vaikutusta veden laatuun tai määrään. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen myös sen laatuun ja vesiympäristöön. Fortumin vesimittareissa ei oteta huomioon jokivirtoja vesivoimaturbiinien kautta. Fortumilla on hyvin vähän toimintaa vesistressialueilla. Nämä toiminnot sijaitsevat pääasiassa Puolassa. 2.4.2 Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum ottaa ja purkaa toiminnassaan suuria määriä vettä. Fortum on tunnistanut kaksi olennaista veteen liittyvää kielteistä vaikutusta kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa alla esitetyn mukaisesti. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO E3.1 Sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvä vedenotto ja vesien poisjohtaminen pääasiassa jäähdytystarkoituksiin. Fortumin vedenotosta 98 % on merivettä jäähdytykseen, etenkin ydinvoiman ja lauhdevoiman tuotantoon, ja se purkautuu yleensä takaisin samaan vesistöön ilman kulutusta. Suurin osa vedenotosta tapahtuu Loviisan ydinvoimalaitoksella Suomessa, ja vesi käytetään jäähdytykseen. Jäähdytyksen lisäksi makeaa vettä ja merivettä käytetään esimerkiksi muissa voimalaitosprosesseissa, jätteenkäsittelyssä ja kaukolämpöverkoissa. Jätevettä päästetään ympäristöön luparajojen mukaisesti, jotta ympäristövaikutukset voidaan minimoida. IRO E3.2 Vesivoimatuotannon vaikutus vedenvirtaamien vaihteluväliin ja rytmiin sekä vesistöjen vesitasoihin, millä on kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Veden sääntelyllä tulvien torjunnassa on toisaalta myönteisiä vaikutuksia paikallisille asukkaille. Fortumilla on osaomisteisia ydin- ja vesivoimalaitoksia, joilla on samankaltaisia vaikutuksia. Paikallisella tasolla veteen liittyviä toimenpiteitä ohjaavat sertifioidut ympäristöjärjestelmät sekä laitosten ympäristö- ja muut luvat. Lupien säännökset koskevat esimerkiksi veden ottomääriä, poisjohdettujen vesien laatua sekä vesivoimalaitosten virtaamia ja vedenkorkeuksia. Fortum seuraa vedenkäyttöä ja pyrkii tehokkaaseen käyttöön muun muassa vähentämällä vedenkulutusta ja kierrättämällä vettä mahdollisuuksien mukaan. Fortum tuntee tarkasti vesitilanteen niissä vesistöissä, joissa se tuottaa vesivoimaa, ja yhtiö käyttää reaaliaikaisia vesistöennusteita tuotannon suunnittelussa. Fortum ottaa muiden vedenkäyttäjien tarpeet huomioon toteuttamalla veteen liittyviä paikallisia toimenpiteitä. 2.4.3 Vettä koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan veteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, on kestävyyspolitiikka. Kestävyyspolitiikka kattaa vedenkäytön hallinnan ja optimoinnin sekä veden tehokkaan käytön omassa toiminnassa, mukaan lukien makean veden käytön vähentämisen sekä veden kierrätyksen suosimisen erityisesti korkean vesistressin alueilla, mikäli mahdollista. Kestävyyspolitiikka ohjaa Fortumin toiminnan veden laatuun vaikuttavien kielteisten vaikutusten minimointia sekä sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista, vähennetään vedenkulutusta ja huolehditaan paikallisten vesistöjen terveydestä. Kestävyyspolitiikkaa täydentävät ohjeet, jotka käsittelevät vaikutusten hallintaa poikkeus- ja hätätilanteissa. Lisäksi vedenkäytön hallintaa käsitellään EHS-johtamisen minimivaatimuksissa ja ohjeissa. Biodiversiteettimanuaali, joka määrittää yhtiön periaatteet liittyen luonnon monimuotoisuuteen, käsittelee myös veteen liittyvien luonnon monimuotoisuuden vaikutusten hallintaa. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, joihin kuuluvat myös vedenkäytön jatkuvaa vähentämistä koskeva vaatimus sekä jätteen ja veteen kohdistuvien päästöjen minimointi. Ympäristövastuu, mukaan lukien veteen liittyvä kestävyys, on sisällytetty myös muihin aiheeseen liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. Fortumin osaomisteinen ydinvoimalaitos Forsmark Ruotsissa sijaitsee huomattavasta vesistressistä kärsivällä alueella. Fortumilla ei ole operatiivista määräysvaltaa Forsmarkin toimintaan, joten Forsmark ei kuulu Fortumin vettä koskevien toimintaperiaatteiden piiriin eikä sisälly vettä koskeviin mittareihin. 2.4.4 Vettä koskevat tavoitteet Fortumin vettä koskevat tavoitteet ovat: • Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia, yhteinen tavoite ympäristön pilaantumisen estämisen kanssa. Katso osio 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. • Paikallisten aloitteiden jatkaminen ja osallistuminen tieteeseen perustuvien menetelmien kehittämiseen vesivoiman vesivaikutusten arvioimiseksi, yhteinen tavoite luonnon monimuotoisuuden kanssa. Katso osio 2.5.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet. Ensimmäiseen tavoitteeseen kuuluvat muun massa veden säännöstelyyn, vedenottoon ja vesien poisjohtamiseen liittyvät poikkeamat sekä vuodot. Tavoite sisältää vedenottoon ja vesien poisjohtamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset erityisesti jäähdytyksen osalta. Se sisältää myös vesivoiman rakentamisen ja käytön vaikutukset veden virtaukseen ja tasoihin sekä vedenkäytön laajemmin Fortumin toiminnassa. 68 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toiseen tavoitteeseen kuuluvat vesivoiman rakentamisen ja tuotannon olennaiset vaikutukset ja niiden lieventäminen. Tavoitteilla ei suoraan pyritä vähentämään vedenkulutusta, mutta ensimmäinen tavoite sisältää myös tapaukset, joissa vedenkulutukseen liittyviä vaatimuksia on jätetty noudattamatta. Lisäksi se sisältää Fortumin toiminnan vesistressialueilla. Molemmat vettä koskevat tavoitteet ovat vapaaehtoisia, eli lainsäädäntö ei niitä edellytä. 2.4.5 Veteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet vuoden aikana Vuonna 2024 Fortumin hiilestä irtautumistavoitteen toteuttaminen vuoteen 2027 mennessä vähensi vedenkäyttöä Fortumin hiililauhdevoimalaitoksessa Meri-Porissa sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa Espoossa. Näitä toimenpiteitä on kuvattu osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi on käynnissä ja suunnitteilla seuraavia vettä koskeviin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä: Toimenpide Ajoitus Kokonais kustannus/- investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 Vedenkäsittelyjärjestelmän modernisointi energiantuotantolaitoksissa Czestochowassa Puolassa. Vesistressialueella kunnallista vettä käytetään pääasiassa prosessivetenä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä täydentämään lämmitysverkon häviöitä. Vedenottoa vähennetään kierrättämällä osa käytetystä vedestä takaisin prosesseihin. Vuonna 2024 toteutetulla modernisoinnilla on myönteinen vaikutus veden laatuun, ja sen arvioidaan vähentävän vedenottoa 2 400 m3 vuodessa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. 2024–2025 Ei merkittävä Ei merkittävä Uusi kalanviljelylaitos Ruotsin Gammelkroppassa otettu käyttöön Maalla sijaitsevassa laitoksessa vesi kiertää suljetussa järjestelmässä, mikä vähentää vedenottoa noin 90 % tavanomaiseen kalanviljelylaitokseen verrattuna. 2021–2025 Ei merkittävä Ei merkittävä Suunnitellut tulevat toimenpiteet Fortumin ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman toimenpiteet vähentävät vedenkulutuksen intensiteettiä tulevaisuudessa. Näitä toimenpiteitä kuvataan osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Toimenpiteet tavoitteen ”Paikallisten aloitteiden jatkaminen ja osallistuminen tieteeseen perustuvien menetelmien kehittämiseen vesivoiman vesivaikutusten arvioimiseksi” on kuvattu osiossa 2.5.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Ympäristöpoikkeamien ja ympäristöä koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen hallintaa käsitellään osiossa 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. 2.4.6 Vettä koskevat mittarit Fortumin kannalta merkitykselliset vettä koskevat mittarit liittyvät vedenkulutukseen, veden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä vedenottoon ja vesien poisjohtamiseen. Vedenotto kuvaa veden sisäänottoa, ja vedenkulutus on vettä, jota ei lasketa takaisin luontoon tai muuhun kohteeseen. Vedenkulutus ja muut asiaankuuluvat vesimittarit on esitetty alla olevissa taulukoissa: Vedenkulutus m3 2024 Veden kokonaiskulutus 966 566 Veden kokonaiskulutus vesiriskialueilla 54 900 Veden kokonaiskulutus suhteessa nettoliikevaihtoon (milj. euroa) 167 Kierrätetty ja uudelleen käytetty vesi yhteensä 3 365 290 Vedenkulutus sisältää muun muassa vesivuodot kaukolämpöverkoista sekä jätekierrätyslaitosten ja voimalaitosten prosesseissa käytettävän veden. WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun syyskuun 2024 tietojen mukaan Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos ja lämpökattilat Puolan Czestochowassa sijaitsevat erittäin huomattavan vesistressin (80–100 %) alueella. Veden kokonaiskulutus vesiriskialueilla viittaa tähän toimipaikkaan ja on 5,7 % Fortumin veden kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2024 Fortum kierrätti ja käytti uudelleen 3,4 miljoonaa kuutiometriä vettä. Vedenotto tuotantoon milj. m3 2024 Jäähdytys Merivesi 1 397,6 Makea pintavesi 0,1 Yhteensä jäähdytykseen 1 397,7 Muu käyttö Makea pintavesi 24,8 Yhdyskuntavesi 1,0 Sadevesi, hulevesi ja tihkuvesi 0,7 Merivesi 0,3 Pohjavesi 0,1 Muu ulkopuolinen vedentoimittaja, makea vesi 0,3 Yhteensä muuhun käyttöön 27,2 Yhteensä 1 424,8 69 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vesien poisjohtaminen kohteittain milj. m3 2024 Jäähdytyksen vesien poisjohtaminen Meri 1 397,7 Makea pintavesi 0,1 Jäähdytyksen vesien poisjohtaminen yhteensä 1 397,8 Muu kuin jäähdytyksen vesien poisjohtaminen Makea pintavesi 24,9 Meri 0,6 Kunnallinen jätevedenpuhdistamo 0,4 Vesi tai höyry ulkoisille asiakkaille 0,2 Muu kuin jäähdytyksen vesien poisjohtaminen yhteensä 25,9 Yhteensä 1 423,9 Fortumin kokonaisvedenotto vuonna 2024 oli 1 425 miljoonaa kuutiometriä, mistä merivesi jäähdytykseen oli 98 %. Lisäksi Fortum käyttää makeaa pintavettä, yhdyskuntavettä ja pohjavettä. Fortumin vesimittarit sisältävät myös sadeveden, huleveden ja tihkuveden, mitä ei käytetä, vaan kerätään ainoastaan poisjohdettavaksi. Suurin osa vesien poisjohtamisesta on jäähdytykseen käytettyä merivettä, mikä vapautetaan takaisin mereen. Muu kuin jäähdytyksen vesien poisjohtaminen sisältää prosessiveden ja jäteveden. Kokonaisuudessaan pois johdettuja vesiä oli 1 424 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2024. Raportointiperiaatteet Vettä koskevat mittarit sisältävät kaikki Fortumin lämpö- ja voimalaitokset sekä muut tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Fortum mittaa ja seuraa vedenottoa ja vesien poisjohtamista kunkin toimipaikan ympäristölupavaatimusten ja paikallisten säännösten mukaisesti. Vedenotto sisältää myös sade-, tihku- ja hulevedet, joita ei käytetä, vaan kerätään vain poisjohdettaviksi. Suuri osa vedenottoa ja vesien poisjohtamista koskevista luvuista saadaan suoralla mittauksella. Pieni osa perustuu arvioihin ja laskelmiin. Veden kokonaiskulutus lasketaan vedenoton ja vesien poisjohtamisen kokonaismäärien erotuksena. Veden kokonaiskulutuksella vesiriskialueilla tarkoitetaan veden kulutusta toimipaikoissa, jotka WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun tietojen perusteella sijaitsevat korkean tai erittäin korkean vesistressin alueilla. Veden kokonaiskulutus suhteessa nettoliikevaihtoon lasketaan Fortumin toimintojen kokonaisvedenkulutuksena kuutiometreinä suhteessa nettoliikevaihtoon (milj. euroa). 2.5 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit 2.5.1 Johdanto aiheeseen luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus on kaiken elollisen moninaisuutta maapallolla. Se on hyvinvoinnin ja ihmisten ja yritysten taloudellisen menestyksen edellytys. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fortum tiedostaa vastuunsa tunnistaa ja kantaa vastuun luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista. 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut neljä olennaista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää kielteistä vaikutusta kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO E4.1 Vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuva vaikutus Suomessa ja Ruotsissa. Vesivoimatuotanto muuttaa veden virtausnopeutta ja -määrää sekä vesistöjen veden pinnan korkeuksia. Jokien patoaminen aiheuttaa estevaikutuksen, joka katkaisee jokien luonnollisen virtauksen. Tämä aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia muun muassa kalojen ja muun eläinlajiston liikkumiseen sekä muun ekologisen aineksen kulkeutumiseen. Osa lajeista johon vaikutus kohdistuu ovat luokiteltu uhanalaisiksi. Tällä on myös kielteisiä vaikutuksia elinympäristöjen luonnonmukaisuuteen, kuten vaelluskalojen kutupaikkoihin, kokonaisiin ekosysteemeihin, eroosioon sekä kasvistoon ja eläimistöön. Vaikutukset voivat ulottua myös rantavyöhykkeelle. IRO E4.2 Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sähkökaupan aiheuttaman ilmastonmuutospaineen kautta. Kasvihuonekaasupäästöjen syntyminen markkinoilta ostetun ja loppukäyttäjille myydyn alkuperävarmentamattoman sähkön tuotannossa aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ilmaston lämpenemisen kautta. Mekanismi on maailmanlaajuinen, mutta vaikutus on paikallinen. IRO E4.3 Luonnon monimuotoisuuden väheneminen polttoaineen hankinnasta aiheutuvan ilmastonmuutospaineen ja maankäytön muutoksen kautta. Vaikutus liittyy Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintaan Suomessa ja Puolassa. Fortumin sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän bio- ja fossiilipohjaisen polttoaineen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen maankäytön kautta. Tämä johtaa muutoksiin luonnonympäristössä. Muutos voi aiheuttaa ympäristöjen häviämistä ja heikentymistä sekä luonnonvarojen vähenemistä. Nämä paikalliset vaikutukset ovat ilmeisimpiä ja tunnistettavimpia. Lisäksi käytetyn polttoaineen tuotannosta ja energiantuotannosta aiheutuvat päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, ja vaikka vaikutusmekanismi on maailmanlaajuinen, vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on paikallinen. IRO E4.4 Rakentamisen maankäyttövaikutus. Vaikutus on mahdollinen ja todellinen kaikissa maankäytön muutosta vaativissa toiminnoissa, kuten uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisessa. Rakentaminen aiheuttaa muutoksia luonnonympäristössä sekä niiden häviämistä. Lisäksi kielteistä vaikutusta aiheutuu pirstoutumisen ja lisääntyneen häiriön myötä. Tuulivoimatuotannon käyttövaiheella on myös mahdollisia vaikutuksia linnustoon (ja lepakoihin) törmäysriskin ja muuttoreittien muutoksien kautta. 70 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Fortum ei ole tunnistanut suoria kielteisiä vaikutuksia toiminnastaan maaympäristön tilan heikentymiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen rakentamisella. Ilmastonmuutospaine voi aiheuttaa joitakin vaikutuksia näihin, mutta niitä ei voida täsmentää eikä niitä siten ole arvioitu olennaisiksi. Vaikutuksia hallitaan luonnon monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden kuvaamalla tavalla. Vaikutuksia hillitään ekologisen lievennyshierarkian vaiheiden mukaisesti. Kielteisiä vaikutuksia lievennetään vapaaehtoisilla ja pakollisilla toimenpiteillä, esimerkiksi kalatie- ja kalojenylisiirtoratkaisuilla sekä kalanistutuksilla vesivoimatuotannon yhteydessä. Fortum lieventää maankäytön muutosten kielteisiä vaikutuksia suosimalla maankäytön muutoksia edellyttävissä uusissa toiminnoissa alueita, joilla ei esiinny merkittäviä luonnon monimuotoisuusarvoja. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan myös investointien yhteydessä. 2.5.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Näissä toimintaperiaatteissa käsitellään luonnonympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten arviointia ja vähentämistä ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum suojelee luonnon monimuotoisuutta välttämällä ekosysteemejä ja lajeja vahingoittavaa toimintaa. Lisäksi Fortum pyrkii ennallistamaan tai lieventämään toimintansa aiheuttamia vaikutuksia aina kun mahdollista ja tarvittaessa kompensoimaan niitä. Fortum pyrkii myös vaikutuksia koskevaan aktiiviseen yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa ja laitostensa lähiympäristössä, kuten on esitetty osiossa 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, mukaan lukien vaatimus vähentää jatkuvasti jätteitä ja päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään heidän toiminnoissaan sekä lieventää luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Toimittajien vastuulla on myös varmistaa ja valvoa, että heidän alihankkijansa noudattavat toimittajien toimintaohjeessa esitettyjä periaatteita. Keskeisiä toimintaperiaatteita täydennetään ohjeilla, jotka käsittelevät luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaa. Biodiversiteettimanuaalissa määritetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät periaatteet. Manuaalin mukaan luonnon monimuotoisuus on otettava järjestelmällisesti huomioon ympäristöjohtamisen prosesseissa ja toiminnoissa. Manuaali pitää sisällään luonnon monimuotoisuuteen liittyviä täsmentäviä ohjeita, jotka koskevat nykyisiä toimintoja, uusia hankkeita, toimitusketjua sekä raportointia ja viestintää. Lisäksi Fortumilla on metsänhoidon ohjeet, joissa määritetään puitteet Fortumin omistamien metsien kestävälle käytölle. Ohjeiden tarkoituksena on ohjata metsänhoitoa siten, että Fortumin on mahdollista lisätä metsiensä luonnon monimuotoisuuden kokonaisarvoa ja kantamaan vastuuta maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön kaiken toiminnan. Vastuu ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. Fortum ei ole ottanut käyttöön erityistä toimintapolitiikkaa koskien toimintaa suojelualueilla tai niiden läheisyydessä tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla suojelualueiden ulkopuolella. Fortum kuitenkin ottaa havaitut luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset huomioon toiminnassaan, kuten Biodiversiteettimanuaalissa on määritetty. Vaikka Fortumilla on metsänhoidon ohjeet, yhtiöllä ei ole kestävää maankäyttöä, maatalouskäytäntöjä, valtameriä ja meriä tai metsäkatoon puuttumista koskevaa erityistä toimintaperiaatetta. Toimintaperiaatteissa ei oteta nimenomaisesti kantaa suoriin vaikutustekijöihin, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, tuotantoa, hankintaa tai kulutusta ekosysteemeissä ja joilla ylläpidetään tai parannetaan luonnon monimuotoisuutta. 2.5.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet Fortum on asettanut seuraavat tavoitteet, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin: • Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset. • 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). • Paikallisten aloitteiden jatkaminen ja osallistuminen tieteeseen perustuvien menetelmien kehittämiseen vesivoiman vesivaikutusten arvioimiseksi. Tämä yhteinen tavoite koskee myös vettä. Katso osio 2.4.4 Vettä koskevat tavoitteet. Tavoitteita asetettaessa huomioitiin ekologiset planetaariset rajat, mutta paikallisia luonnon monimuotoisuuden erityisiä kynnysarvoja ei arvioitu. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisen odotetaan edellyttävän luonnon monimuotoisuuden hyvityksiä. Fortum on sitoutunut noudattamaan ekologisen lievennyshierarkian vaiheita määrittäessään toimenpiteitä/hyvityksiä. Tavoitteen ”Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset” saavuttamisen odotetaan edellyttävän hyvityksiä, jotta maankäytön muutosten aiheuttama kielteinen vaikutus voidaan täysmääräisesti hyvittää. Lieventäviä toimenpiteitä, hyvitykset mukaan lukien, tullaan arvioimaan tieteeseen perustuvin menetelmin. Fortum on seurannut luonnon monimuotoisuuteen liittyvää politiikka- ja sääntelyagendaa julkisessa keskustelussa, mukaan lukien EU:n biodiversiteettistrategian 2030 sekä Kunming- Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen toteuttamisen konkreettisia toimia. Fortum tukee näitä politiikkoja ja niiden tavoitteita suojella ja ennallistaa lajeja ja elinympäristöjä. Tavoitteita asetettaessa on huomioitu nämä ajankohtaiset kansainväliset viitekehykset sekä kansalliset linjaukset ja lainsäädännöt. Vaikka tavoitteet eivät ole yhtenäiset Kunming- 71 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Montrealin biodiversiteettikehyksen tai EU:n biodiversiteettistrategian 2030 tavoitteiden kanssa, Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat toimet ja tavoitteet edistävät näiden maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamista. Seuraavassa kappaleessa esitetään tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjä toimia. 2.5.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma Vuonna 2023 Fortum sai valmiiksi luontojalanjälkiarvioinnin Global Biodiversity Score® (GBS®) -työkalulla. Arvioinnissa Fortum on kartoittanut suorien toimintojensa ja arvoketjunsa luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riippuvuudet ja vaikutukset. Vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei voitu arvioida määrällisesti menetelmän rajoitusten vuoksi. Vuonna 2025 Fortum aikoo tehdä luontojalanjälkiarvioinnin vuodelle 2024 mitatakseen, miten vaikutus on muuttunut. Luontojalanjälkiarvioinnin tulosten mukaan Fortumin maailmanlaajuisesti merkittävimmät vaikutukset maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen, maankäytön ja polttoaineiden hankinnan kautta ilmeneviin vaikutuksiin. Päästöjen vähentäminen on keskeinen tekijä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Katso osio 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Lisäksi Fortum on tunnistanut luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vaikutuksia maankäytön muutoksesta ja maankäytön muutosta edellyttävästä kasvusta, kuten uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisesta. Investointiprosessiin sisältyvässä luonnon monimuotoisuuden arvioinnissa tunnistetaan korkean tason toimenpiteet luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityiskohtaisempi luonnon monimuotoisuuden siirtymäsuunnitelma on kehitteillä, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 aikana. Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset Nykyisten toimintojen osalta tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymä suunnitelman mukaisesti. Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2024. Lisäksi Fortum kehittää prosessia luontojalanjäljen analysointiin sekä uuden kasvun aiheuttamien haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksiin, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite. Tunnistettuja vaikutuksia lievennetään noudattamalla ekologista lievennyshierarkiaa toimenpiteistä päätettäessä. Siirtymän edistämiseksi Fortum parantaa myös nykyisten omaisuuseriensä monimuotoisuusarvoa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia konsernin metsänhoidon ohjeita, joiden odotetaan tuottavan myönteisiä vaikutuksia ajan myötä. 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021) Tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Tähän sisältyy polttoaineiden polttamisen vähentäminen ja alkuperävarmennetun sähkönmyynnin osuuden kasvattaminen. Vuonna 2024 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät lisääntyneen alkuperävarmennetun sähkön myynnin seurauksena. Tästä huolimatta vaikutuksen odotetaan lisääntyneen edellisestä arvioinnista, pääasiassa lisääntyneen sähkön myynnin seurauksena. Fortum suunnittelee laskevan luontojalanjälkensä uudelleen vuodelle 2024. Lisäksi Fortum kehittää prosessia, jolla arvioidaan hankinnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Sitoutuminen paikallisten toimenpiteiden jatkamiseen ja osallistuminen tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi Tämän tavoitteen osalta Fortum on vuonna 2024 jatkanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvien toimien toteuttamista, etenkin vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös, yhdessä kumppaneiden kanssa, työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen perustuvan mittausmenetelmän kehittämiseksi esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Fortum suunnittelee samankaltaisten toimien jatkamista myös tulevaisuudessa. Toimia on kuvattu tarkemmin seuraavassa osiossa. 2.5.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Käynnissä olevia ja suunniteltuja vapaaehtoisia toimenpiteitä sisältävä luonnon monimuotoisuuden toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimintasuunnitelmassa kuvataan paikallisten luontotoimien tavoitteet, vastuut, aikataulut ja kumppanit. Suunnitelmassa kuvatut hankkeet ovat joko meneillään tai suunnitteilla olevia. Hankkeilla pyritään lieventämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistamaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden toteumista. Toimenpiteitä ei kuitenkaan vahvisteta tieteeseen perustuvilla menetelmillä, joten niitä ei voida pitää ekologisen lievennyshierarkian vaiheiden mukaisina lievennystoimina. Fortum käy aktiivista vuoropuhelua paikallisyhteisöjen, mukaan lukien alkuperäiskansojen kanssa. Fortum ei kuitenkaan ole erityisesti pyrkinyt hyödyntämään paikallisyhteisöjen tai alkuperäiskansojen tietämystä luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien määrittelyssä. Käynnissä tai suunnitteilla olevia luonnon monimuotoisuustavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä on esitetty alla olevassa taulukossa: 72 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimenpiteet vuoden aikana Toimenpide Ajoitus Kokonais- kustannus/- investointi Kustannus/ investointi vuonna 2024 Vesivoiman luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vesistövaikutusten mittaamiseen tarkoitetun työkalun kehittäminen jatkui osallistumalla Global Biodiversity Score® (GBS®) -työkalun kehittämiseen sekä muiden mahdollisten työkalujen ja menetelmien arvioimisella. Fortum toteutti Emäjoella vesiluontoindeksin kehittämisen pilottihankkeen vesivoiman luontovaikutuksen määrällistämiseksi sekä suunnitellun Seitenoikean ohitusratkaisun merkittävyyden arvioimiseksi. Fortum alkoi myös kehittää prosessia, jossa arvioidaan laadullisesti vesivoiman veteen kohdistuvia vaikutuksia ja niiden lievennysmahdollisuuksia jokikohtaisesti ekologisen lievennyshierarkian vaiheiden mukaisesti. Tämä työ tehdään Ruotsissa vesivoiman uudelleen arviointia koskevan kansallisen suunnitelman (NAP-prosessi) yhteydessä. Jatkuva Ei merkittävä Ei merkittävä Tapaustutkimukset hankkeiden luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi Vuonna 2024 käynnistettiin tapaustutkimukset Borgvikin (Ruotsi) tuulivoimahankkeessa, Tarvasjoen aurinkovoimahankkeessa ja Nuijalan lämpövarastohankkeessa. Tutkimusten tavoitteena on luoda prosessi luontojalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin. Tarvasjoella ja Nuijalassa Fortum myös mallintaa mahdollisten konkreettisten luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteutusta ja validointia sekä niiden vaikuttavuutta. Jatkuva Ei merkittävä Ei merkittävä Vuoden 2024 aikana Fortum jatkoi vapaaehtoisten ja lupiin liittyvien luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tavoitteena on lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä toteuttaa luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi seuraavasti: • Energiajärjestelmälle vähäisiä hyötyjä tuottavien patojen poistaminen Uvånjoesta Ruotsissa. • Elinympäristöjen parannustoimenpiteet Fortumin vesivoimalaitosten lähistöllä Ruotsissa Dalälven, Klarälven ja Ljusnan joilla. • Hennanin säännöstelypadon kalatietä koskeva esiselvitys Ruotsissa. • Nuorten lohien ja meritaimenten laskeminen Oulujoen sivujokiin. • Seitenoikean kalatien suunnittelun jatkaminen Emäjoella. • Kalasydän-ratkaisun käytön jatkaminen Leppikosken voimalaitoksella, Emäjoella. • Montan kiinniotto- ja ylisiirtolaiteen toiminnan jatkaminen. Kalojen siirtäminen lisääntymisalueille useiden patojen ohi Oulujoen sivujokiin. 2024 Ei merkittävä Ei merkittävä Suunnitellut tulevat toimenpiteet • Fortum jatkaa luonnon monimuotoisuuden strategiansa kehittämistä tunnistaakseen ja toteuttaakseen toimenpiteet, joita tarvitaan luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen on tunnistettu yleisellä tasolla ja, kuten edellä on mainittu, yksityiskohtaisempi luonnon monimuotoisuuden siirtymäsuunnitelma on kehitteillä. • Fortum on sitoutunut soveltamaan tieteeseen perustuvaa menettelytapaa asettaessaan luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita, myös vesivoiman vaikutusten osalta. Koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole tiedossa riittävän laadukkaita menetelmiä vaikutusten määrällistämiseen, osallistuu yhtiö edelleen tieteeseen perustuvien työkalujen kehittämiseen vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten arvioimiseksi. Tieteeseen perustuvia kriteerejä tukevien määrällistävien työkalujen puuttuessa, Fortum jatkaa prosessin rakentamista arvioidakseen laadullisesti jokikohtaisia vaikutuksia ja niiden ekologisen lievennyshierarkian mukaisia lieventämismahdollisuuksia. Lisäksi Fortum jatkaa työtä vapaaehtoisten ja luvanvaraisten monimuotoisuushankkeiden parissa. 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit Fortumilla on vesivoimatoimintaa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Tällä toiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia näihin alueisiin. Mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu yhteensä 27 vesivoimalaitoksessa. Vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin liittyy vesivoimatuotannon yleisiin ympäristövaikutuksiin. Katso osio 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, joihin mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Fortum on lieventänyt tai suunnittelee lieventävänsä Natura 2000 alueisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Lievennystoimet ovat linjassa kyseessä olevan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritettyjen toimien kanssa. Ruotsissa lievennystoimenpiteet tullaan huomioimaan vesivoiman uudelleen arviointia koskevan kansallisen suunnitelman (NAP) toteutuksen yhteydessä. Ruotsissa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla toimivien vesivoimalaitosten sijaintipaikan vesimuodostumien vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen potentiaali tai tila on välttävä tai tyydyttävä. Fortumin toiminta ei kuitenkaan nykytilanteessa vaikuta kohteiden ekologiseen tilaan tai suojeluarvoihin. Kaikki tunnistetut vaikutukset sisältyvät myös EU- taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointiin, jossa kaikki Fortumin omat vesivoimalaitokset täyttävät "ei merkittävää haittaa" -kriteerit. Alla olevassa taulukossa on esitetty toimipaikat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä tai keskeisillä luonnon monimuotoisuuden alueilla 31.12.2024: 73 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vesistö Vesivoimalaitos Toiminnan pinta-ala, ha Toimintojen alueella tai niiden läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet (Natura 2000) Ruotsi Klarälven Höljes Dejefors Edsforsen Forshaga Forshult Krakerud Munkfors Skymnäs Skoga 40,2 SE0610169 Klarälven, övre delen SE0610190 Klarälvsdeltat SE0610221 Noret Gullspångsälven Gullspång 16,9 SE0540213 Gullspångsälven Ljusnan Sveg Laforsen Öjeforsen Edeforsen Halvfari Långå 10,7 SE0720291 Ljusnan (Hede-Svegsjön) SE0630101 Mellanljusnan Laforsen-Korskrogen SE0630223 Mellanljusnan Korskrogen-Edeforsen Svartälven Karåsen Skråmforsen Brattforsen 6,0 SE0240127 Torkesviken SE0540213 Gullspångsälven Letälven Letten Degerfors Åtorp 5,0 SE0610169 Klarälven, övre delen SE0610190 Klarälvsdeltat SE0240181 Sveafallen SE0540213 Gullspångsälven Timsälven Björkborn Bofors 4,0 SE0540213 Gullspångsälven Dalälven Lanforsen 3,4 SE0630154 Spjutholmen SE0210008 Båtfors Glasälven Glava 2,0 SE0610133 Rödvattnet-Majendal Suomi Oulujoki Jylhämä 1,3 FI1200104 Oulujärven saaret ja ranta-alueet FI1200105 Oulujärven lintusaaret FI1200801 Painuanlahti Yhteensä 89,4 Raportointiperiaatteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa Fortum on käyttänyt oletusta, että yksittäisen vesivoimalaitoksen vaikutus voi ulottua koko jokivesistöön. Tämän takia mahdollinen haitallinen vaikutus on voitu osoittaa usealle voimalaitokselle, vaikka vaikutuksen kohteena olevan alueen ja vesivoimalaitoksen välissä olisikin yksi tai useampi vesivoimalaitos tai muita patoja. Vesivoiman tuotannosta aiheutuvan vaikutuksen arvioitiin ulottuvan alueelle, mikäli virtaaman tai vedenkorkeuden muutokset tai vesivoimatuotannon suorat vaikutukset on esitetty uhkana kyseisen alueen suojeluperusteissa. Lähestymistapa on varovaisuusperiaatteen mukainen, eikä todellista vaikutusta välttämättä esiinny kaikissa esitetyissä kohteissa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden analyysi tehtiin ArcGIS Pro - ohjelmistoon (paikkatieto-ohjelmisto) rakennetulla työkalulla. Työkalu perustui puskuri- ja risteysanalyyseihin. Niiden avulla voitiin määrittää luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, jotka sijaitsivat toimipaikan alueella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden tiedot (esim. Natura 2000 SPA, suojelualueet) asetettiin erillisiksi säännöiksi. Toiminnan pinta-ala (ha) määriteltiin alueelle sijoittuvien rakennettujen alueiden pinta-aloja hyödyntäen. Jos niitä ei ollut, käytettiin pinta-alana kahden hehtaarin oletusarvoa. Lisäksi hyödynnettiin EU-taksonomiaraportoinnin yhteydessä tehtyjä arviointeja. Tunnistetut kohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset arvioitiin yksitellen. 2.6 Resurssien käyttö ja kiertotalous 2.6.1 Johdanto aiheeseen resurssien käyttö ja kiertotalous Siirtyminen kohti kiertotaloutta on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden varmistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Fortum soveltaa jätehierarkian periaatteita kaikessa toiminnassaan, kuten ennaltaehkäisyssä, uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä, energian talteenotossa ja vastuullisessa loppusijoituksessa. Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä voimalaitoksissaan ja muissa omissa toiminnoissaan. Tavanomaisen teollisuusjätteen lisäksi syntyy radioaktiivista jätettä Loviisan ydinvoimalaitoksessa sekä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Olkiluodossa sekä Ruotsin Forsmarkissa ja Oskarshamnissa. 2.6.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa yhden olennaisen kielteisen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvän vaikutuksen, kuten alla on kuvattu. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO E5.1 Ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvä radioaktiivinen jäte. Radioaktiivinen jäte luokitellaan joko matala-, keski- tai korkea-aktiiviseksi jätteeksi sen syntytavan, alkuperäisen käyttötarkoituksen ja radioaktiivisuuden perusteella. Jos radioaktiivisia aineita päätyy ympäristöön radioaktiivisen jätteen käsittelyn, varastoinnin, kuljetuksen tai loppusijoituksen kautta, ne voivat aiheuttaa vakavia ympäristövaikutuksia. Sama kielteinen vaikutus koskee myös osaomisteisia ydinvoimalaitoksia. 74 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Radioaktiivisen jätteen lisäksi Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä voimalaitoksissaan ja muissa omissa toiminnoissaan. Radioaktiivisen jätteen hallinta Loviisan voimalaitoksen jätehuolto koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: valvomattoman alueen jätehuollosta ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Valvonta-alueella syntyvä jäte jaetaan kolmeen luokkaan: matala-aktiiviseen jätteeseen (huoltojäte), keskiaktiiviseen jätteeseen (pääasiassa nestemäinen jäte ja pieniä määriä kuivaa jätettä, kuten suodattimia ja antureita) ja korkea-aktiiviseen jätteeseen (käytetty polttoaine). Huoltojäte joko todetaan ei-aktiiviseksi ja käsitellään tavanomaisena jätteenä tai loppusijoitetaan voimalaitoksen alueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan. Nestemäinen jäte puhdistetaan ja lasketaan mereen tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja sijoitetaan loppusijoitustilaan. Erittäin radioaktiivinen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen teknisestä toteutuksesta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus maailman ensimmäiseen syvään geologiseen loppusijoituspaikkaan on tarkoitus aloittaa Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä. Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa 2030-luvulla ja Olkiluodon 2020-luvulla. Ydinjätteiden käsittelyä Suomessa sääntelevät ydinenergialaki, ydinenergia-asetus ja valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta. Radioaktiivisten aineiden hallinnan osalta Fortum pyrkii pitämään mahdolliset päästöt selvästi viranomaisten asettamien päästörajojen alapuolella. Ruotsissa Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) vastaa Fortumin osaomisteisen ydinvoimatuotannon radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta. Forsmarkissa Östhammarin kunnassa on rakenteilla käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos, jonka odotetaan valmistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Rakentamisen ja koekäyttöjakson jälkeen loppusijoitustoiminta pitäisi olla mahdollista aloittaa 2030-luvun lopulla. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat radioaktiivisen jätteen hallinnan taloudellisten vaikutusten osalta. Tavanomaisen jätteen hallinta Tavanomaisen jätteen hallintaa parannetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppanien kanssa. Suurin osa Fortumin voimalaitosten tuottamasta jätemäärästä on kiinteiden polttoaineiden palamisessa syntyvää tuhkaa. Tuhka on polttoaineen palamaton jäännös, joka sisältää pääasiassa mineraaleja ja metalleja. Fortumin akkujen kierrätysliiketoiminta käyttää mekaanisen ja hydrometallurgisen teknologian yhdistelmää akkumateriaalien kierrättämiseen. Akkuvalmistajat voivat käyttää talteen otettuja akkukemikaaleja – litiumia, kobolttia, mangaania ja nikkeliä – uusien akkujen valmistuksessa. Akusta voidaan kierrättää yli 80 %, ja akun mustan massan sisältämistä arvokkaista metalleista voidaan kierrättää 95 %. Osana myytyä kierrätys- ja jätehuoltotoimintaa Fortum tarjosi jätehuollon palveluja pohjoismaisille asiakkaille. Näin se lisäsi materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä ja varmisti kierrätykseen kelpaamattomien jätejakeiden turvallisen hävittämisen. Tähän sisältyivät muovin kierrätys kuluttajamuovijätteestä, metallien käsittely ja kierrätys sekä tuhkan, ruoppausmassojen ja energiantuotannon ja muiden teollisuudenalojen lietteen ja saastuneen veden käsittely uudelleenkäyttöä varten sekä pilaantuneen maaperän käsittely. 2.6.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate radioaktiivisen jätteen hallintaan on Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka. Lisäksi ydinvoiman käyttöä säätelevät lainsäädännön ja viranomaisten päätösten asettamat turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Keskeiset toimintaperiaatteet kiertotalouden sekä vaarattoman jätteen ja ei-radioaktiivisen vaarallisen jätteen hallinnan osalta ovat Fortumin eettinen toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Fortum noudattaa jätehierarkiaa, mikä pitää sisällään jätteen ennaltaehkäisyn, uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen, energian talteenoton ja vastuullisen hävittämisen. Fortum asettaa mahdollisuuksien mukaan etusijalle jätteen vähentämisstrategiat, kuten uudelleenkäytön, korjauksen, kunnostuksen, uudelleenvalmistuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen. Lisäksi Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksia ja pyrkii parantamaan niiden resurssitehokkuutta. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan vaatimukset toimittajille ja yhteistyökumppaneille, kuten vaatimus edistää kiertotaloutta sekä kiinnittää huomiota materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja tuotteiden elinkaarivaikutuksiin. Ympäristövastuu. mukaan lukien kiertotalous, on sisällytetty myös muihin aiheeseen liittyviin toimintaperiaatteisiin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 75 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.6.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet Tällä hetkellä Fortum ei ole asettanut erityisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita. Fortum on tunnistanut ydinvoimaloiden toiminnassa syntyvän radioaktiivisen jätteen olennaiseksi aiheeksi. Radioaktiivisen jätteen hallinta on viranomaisten tiukasti säätelemää, ja jätteen määrä riippuu tuotetun ydinvoiman määrästä. Radioaktiivinen jäte on eristettävä ympäristöstä luotettavasti, jotta estetään ilman, veden ja maaperän saastuminen ja haitalliset vaikutukset eläviin organismeihin. Fortumin ydinjätehuollossa noudatetaan tarkasti lainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. 2.6.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet vuoden aikana Toimenpide Varaus yhteensä Varauksen muutos vuonna 2024 Radioaktiivisen jätteen hallinta Posiva (osakkuusyhtiö) aloitti loppusijoituslaitoksen testaamisen ilman varsinaista käytettyä polttoainetta. Loppusijoituslaitoksen laitteita ja järjestelmiä testattiin ensimmäistä kertaa yhdessä suunniteltujen prosessien mukaisesti koekäyttövaiheessa. Koekäytön tarkoituksena on varmistaa turvallinen loppusijoitus ennen varsinaista loppusijoitustoimintaa, jonka arvioidaan alkavan 2020-luvulla. 1 117 milj. euroa 58 milj. euroa Ydinvoimaan liittyvät varaukset koostuvat Loviisan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä arvioiduista tulevista kustannuksista. Varaukset perustuvat pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin. Muutokset varauksessa koostuvat muun muassa päivityksistä teknisessä suunnitelmassa ja kustannusennusteissa, diskonttauksen vaikutuksista, ydinjätehuoltoon liittyvistä investoinneista sekä käytöstä poistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, jotka oli jo huomioitu varauksessa. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Lisäksi hiilestä irtautuminen omassa toiminnassa ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen sähkön ja lämmön tuotannossa ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti vähentää merkittävästi käytettyjen fossiilisten polttoaineiden määrää. Se myös vähentää palamisessa ja savukaasujen käsittelyprosesseissa syntyvän tuhkan ja muiden sivutuotteiden määrää. Katso osio 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Suunnitellut tulevat toimenpiteet Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan alkavan Eurajoen Olkiluodossa 2030-luvulla. Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollon kustannuksista, ja tarvittavat varat varataan Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 2.6.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit Fortum seuraa tavanomaisen vaarattoman ja vaarallisen jätteen sekä radioaktiivisen jätteen määrää käsittely- tai loppusijoitusmenetelmän perusteella. Kokonaismäärä sisältää sekä omassa toiminnassa syntyvän jätteen että kierrätys ja jätehuoltoliiketoimintojen käsittelemän jätteen, joka ei sovellu kierrätykseen. Alla olevat tiedot sisältävät kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myyntipäivään 29.11.2024 asti. Syntyneet jätteet Syntyneiden jätteiden määrät on esitetty alla olevassa taulukossa: t tai kuten ilmoitettu 2024 Tavanomaisen jätteen valmistelu uudelleenkäyttöä varten 0 Tavanomaisen jätteen kierrätys 3 384 070 Tavanomaisen jätteen muut hyödyntämistoimet 12 255 Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisten jätteiden kokonaismäärä 3 396 325 Vaarallisen jätteen valmistelu uudelleenkäyttöä varten 0 Vaarallisen jätteen kierrätys 6 180 Vaarallisen jätteen muut hyödyntämistoimet 609 Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisten jätteiden kokonaismäärä 6 790 Tavanomaisen jätteen polttaminen 0 Tavanomaisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle 319 289 Tavanomaisen jätteen muu loppukäsittely 0 Loppukäsittelyyn ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä 319 289 Vaarallisen jätteen polttaminen 0 Vaarallisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle 233 486 Vaarallisen jätteen muu loppukäsittely 626 Loppukäsittelyyn ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä 234 112 Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä 566 266 Kierrättämättömän jätteen osuus, % 14 Syntyneen vaarallisen jätteen kokonaismäärä 240 902 Syntyneen radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä 1) 626 Syntyneen jätteen kokonaismäärä 3 956 517 1)Sisältää korkea-, keski- ja matala-aktiiviset jätteet. 76 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vuonna 2024 suurin osa (86 %) Fortumin tuottamasta jätteestä oli kierrätettävää tavanomaista jätettä, mukaan lukien rakennusmateriaaleja kuten betoni ja erilaisia metalleja sekä kierrätettyä tuhkaa ja kuonaa. 34 % kokonaisjätemäärästä, 30 % tavanomaisesta jätteestä ja lähes 100 % vaarallisesta jätteestä syntyi Circular Solutions -liiketoimintayksikössä, joka on vastuussa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnasta sekä akkujen kierrätysliiketoiminnasta. Raportointiperiaatteet Jätemäärät sisältävät kaikki lämpö- ja voimalaitokset ja tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Määrät sisältävät omassa toiminnassa syntyneen jätteen sekä asiakkaiden jätteiden käsittelyssä syntyneen jätteen kierrätys- ja jätehuolto- sekä akkuliiketoiminnoissa. Radioaktiivisen jätteen määrät eivät sisällä osaomisteisia ydinvoimaloita. Tavanomainen vaarallinen ja vaaraton jäte perustuu pääasiassa jätehuoltokumppaneiden ja jätteenkuljetusyritysten antamiin tietoihin. Matala- ja keskiradioaktiiviset jätteet mitataan kuutiometreinä ja muunnetaan tonneiksi. Korkearadioaktiivinen jäte vastaa ydinvoimalaitoksessa käytetyn ydinpolttoaineen painoa. Se raportoidaan vuosittaisten huoltokatkojen väliseltä ajalta, jolloin reaktorien polttoaine vaihdetaan. Huoltokatkon ajankohta on yleensä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. 2.7 EU-taksonomia 2.7.1 Johdanto EU-taksonomiaan EU-taksonomia-asetus on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta. Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään (CCM) ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (CCA) liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä täydentävä delegoitu ilmastosäädös hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu ympäristösäädös neljän muun tavoitteen osalta julkistettiin kesäkuussa 2023. Nämä tavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (WTR), siirtyminen kiertotalouteen (CE), ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (BIO). Delegoidun ympäristösäädöksen vaatima taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus arvioitiin vuonna 2023. Arviointi luokitusjärjestelmän mukaisuudesta suoritettiin vuonna 2024. Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen säädösten mukaisesti 31.12.2024 päättyvältä tilikaudelta ja sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen, luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen osuuden Fortumin toiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Lisäksi raportointi kattaa pääomamenosuunnitelman, jonka tavoitteena on laajentaa Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja tai parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja siten, että niistä tulee luokitusjärjestelmän mukaisia viiden vuoden kuluessa. Raportointi sisältää Fortumin jatkuvat toiminnot ja kattaa Fortumiin 31.12.2024 yhdistellyt tytäryhtiöt. 2.7.2 Taloudellisten toimintojen arviointi Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen arviointi Fortum luokittelee taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin, luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen sekä delegoidun ympäristösäädöksen mukaisesti. Fortumin liiketoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin delegoidussa ilmastosäädöksessä (Liite 1 CCM ja Liite 2 CCA) ja delegoidussa ympäristösäädöksessä (Liite 1 WTR, Liite 2 CE, Liite 3 PPC, Liite 4 BIO) listattujen taloudellisten toimintojen kuvausten sekä kuvauksissa esitettyjen EU:n tilastollisen toimialaluokituksen koodien mukaisesti. Arviointi suoritettiin voimalaitos- tai liiketoimintayksikkötasolla riippuen toiminnon luonteesta. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointi Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle määritellyt merkittävän edistämisen tekniset arviointikriteerit vähintään yhden ympäristötavoitteen osalta, ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant harm, DNSH) ja noudattaa vähimmäistason suojatoimia (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin, työelämän perusoikeuksiin, verotukseen, korruption ja lahjonnan vastaisuuteen, sekä reiluun kilpailuun. Fortum on tunnistanut taloudellisia toimintoja liittyen tavoitteisiin CCM, CE ja PPC. Fortumin merkittävimpien, luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus perustuu alla esitettyihin tulkintoihin ja oletuksiin. Merkittävän edistämisen kriteereiden, ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden ja vähimmäistason suojatoimien soveltamismenetelmät Kestävyysasioiden johtaminen on Fortumilla strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, eettiseen toimintaohjeeseen, toimittajien toimintaohjeeseen, kestävyyspolitiikkaan sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin kestävyyteen liittyviin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset arvioitaessa Fortumin toimintoja merkittävän edistämisen kriteereiden ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden suhteen ovat kestävyyspolitiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset, biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortum on sitoutunut korkeatasoiseen ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallintaan kaikissa liiketoiminnoissa, noudattaa lakeja ja asetuksia, ja yhtiöllä on voimassa olevat luvat kaikkien toimipaikkojen osalta. Kaikki Fortumin tuotantolaitokset ovat ISO 14001 - sertifioituja. Fortumin kestävyysasioiden johtaminen ja ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 77 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Arvioidakseen toimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuutta, Fortumin liiketoimintayksiköt varmistivat, että niiden taloudelliset toiminnot täyttävät delegoiduissa säädöksissä listatut merkittävän edistämisen kriteerit sekä ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Merkittävän edistämisen kriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteen mukaan joko toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit voivat olla joko yleisiä tai taloudelliseen toimintaan liittyviä. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerien täyttämistä arvioitiin toiminnon luonteen perusteella olennaisimmalla tasolla. Fortumilla on sekä oma että osaomisteisia (Mankala-periaate) ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Näiden laitosten toiminta liittyy EU-taksonomian taloudellisiin toimintoihin ‘Uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö’ (CCM 4.27) sekä ‘Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa’ (CCM 4.28). Ydinvoimaloiden tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan periaatteita. Suomen ja Ruotsin viranomaiset valvovat edellä mainittujen vaatimusten noudattamista. Fortum noudattaa ydinvoimaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä, jonka katsotaan olevan EU-taksonomian luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteereiden perusta. Fortumin omat sekä osaomisteiset ydinvoimalaitokset ovat tehneet tai suunnittelevat aloittavansa tarvittavat muutokset olemassa olevissa ydinvoimalaitoksissa niiden käyttöiän pidentämiseksi. Käyttöiän pidentämiseen tähtäävät projektit edellyttävät aina jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää sekä kattavia ympäristö- ja turvallisuusarviointeja. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hallinta on integroitu osaksi Fortumin strategiaa. Fortum on asettanut Scope 1, 2 ja 3 -päästövähennystavoitteet ja näiden edistyminen on esitetty osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Taksonomian kannalta olennaisten yksiköiden on otettava huomioon toimintoihinsa liittyvät fyysiset ilmastoriskit. Yksiköiden on myös ymmärrettävä omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia fyysisiä ilmastoriskejä vastaan huomioiden hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaariot sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat kaikista olennaisimmille riskeille. Fortumin olennaiset ilmastoriskit on kuvattu osiossa 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja useimmissa toimintamaissaan ja on sitoutunut vastuulliseen vesihuoltoon. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen, myös sen laatuun ja vesiympäristöön. Näin ollen kaikki Fortumin tuotantolaitokset, joissa yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta, sisältyvät vedenkäytön ja siihen liittyvien riskien, etenkin vesistressialueilla, vuosiraportointiin osiossa 2.4.6 Vettä koskevat mittarit. Veteen liittyvä ympäristöjohtaminen varmistaa, että toiminta on kansallisten lakien ja lupaehtojen mukaista. Fortum tekee veteen liittyviä paikallisia toimenpiteitä tarpeen mukaan ottaakseen huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet. Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan perustuva sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa vesipuitedirektiivin (WFD) mukaisesti ja ”ei merkittävää haittaa” - arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut. Vaarallisen jätteen käsittelyssä käytetään asianmukaisia tekniikoita vesivarojen ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen Fortum ottaa huomioon tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaari- ja resurssitehokkuuden. Laitteiden ja komponenttien vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen ovat osa hankintaprosessia. Fortum pyrkii hyöty- ja uudelleenkäyttämään omassa tuotannossaan syntyneitä sivutuotteita ja jätteitä. Fortumin toiminnoilta odotetaan jätteiden hyötykäyttöä sekä tehokasta käytöstä poistettujen laitteiden ja komponenttien hallintaa. Fortumin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa syntyy tavanomaisten teollisuusjätteiden lisäksi radioaktiivisia jätteitä. Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu toiminnastaan ja käytöstä poistosta syntyvän ydinjätteen ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jonka avulla minimoidaan radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea- aktiivinen jäte käsitellään, varastoidaan ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtion rajojen sisälle, jossa jäte on syntynyt. Fortumin lähestymistapa kiertotalouteen ja radioaktiivisen jätteen hallintaan on kuvattu tarkemmin osiossa 2.6 Resurssien käyttö ja kiertotalous. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot ja viranomaisten vaatimukset, sekä sen, että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillintään tai kiertotalouteen siirtymiseen liittyvien kriteereiden mukaisesti (Lisäys C, Liite 1 – CCM ja Liite 2 – CE). Fortum varmistaa yhtiön vaatimusten ja jokaisen maan lainsäädännön täyttämisen sekä kemikaalien asianmukaisen hallinnan koko ketjussa hankinnasta hävittämiseen ja kemikaalien käsittelyyn 78 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista liittyvien riskien minimoimisen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti rajoittamaan ja vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja kun mahdollista, korvaamaan ne ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisilla kemikaaleilla. Katso osio 2.3 Ympäristön pilaantuminen. Fortum pyrkii jatkuvasti hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden käytäntöjen ja teknisten ratkaisujen avulla. EHS-johtamisen minimivaatimukset varmistavat, että Fortumin liiketoiminnot noudattavat lupaehtoja, tarkkailevat ja raportoivat säännöllisesti päästöjään ilmaan, veteen ja maaperään, sekä vähentävät riskejä kokonaisympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Asianmukaiset tekniikat ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ovat käytössä kaikilla asiaankuuluvilla alueilla, ja ne täyttävät asiaankuuluvat päästörajat. Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten kynnysarvojen mukaisia. Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin säteilyturvallisuuden valvontaviranomaisten toimesta. Käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä hoidetaan turvallisesti ja vastuullisesti, mukaan lukien riittävän varastointikapasiteetin varmistaminen. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään biodiversiteettimanuaalissa. Manuaalin täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset. Manuaalin avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta aiheutuvia luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja uusissa toiminnoissa. Manuaali edellyttää kiinnittämään erityistä huomiota toimintoihin, jotka sijaitsevat lähellä suojelualueita tai uhanalaisia elinympäristöjä, tai joilla on vaikutusta jonkin uhanalaisen tai suojellun lajin populaatioon. Fortumin lähestymistapa luonnon monimuotoisuuteen on kuvattu tarkemmin osiossa 2.5 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit. Vähimmäistason suojatoimet Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin eettiseen toimintaohjeeseen ja toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa huolellisuuden kuutta vaihetta OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Fortumin eettinen toimintaohje ja toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi muun muassa lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet. Katso osio 4 Liiketoiminnan harjoittaminen. Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit ympäristöä, verotusta, korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia, korruptiota ja reilua kilpailua koskevat vaatimukset on huomioitu myös yhtiön hankintaprosesseissa. Konsernitason sitoumukset, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja kaikissa toimintamaissa. Kestävyyttä koskeva huolellisuusvelvoite on kuvattu tarkemmin osiossa 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Fortumin (tai ylimmän johdon) ei ole todettu rikkoneen työlakia tai ihmisoikeuksia, eikä kilpailulakia. Fortumia ei myöskään ole todettu syylliseksi veronkiertoon, korruptioon tai lahjontaan. 2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut Alla on esitetty EU-taksonomia-asetukseen liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset, luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen ja pääomamenojen osalta Fortumin toiminnoista. Liikevaihtotunnusluku milj. euroa 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 2 869 49 % 2 915 43 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 42 1 % 457 7 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 2 911 50 % 3 372 50 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 2 889 50 % 3 339 50 % Yhteensä (A+B) 5 800 100 % 6 711 100 % Toimintamenotunnusluku milj. euroa 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot -181 75 % -124 56 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot -10 4 % -47 21 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä -191 79 % -171 77 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot -51 21 % -51 23 % Yhteensä (A+B) -242 100 % -222 100 % 79 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Pääomamenotunnusluku milj. euroa 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 386 74 % 424 64 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 11 2 % 82 12 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 397 76 % 506 76 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 128 24 % 160 24 % Yhteensä (A+B) 525 100 % 667 100 % Muutokset raportoinnissa vuodesta 2023 Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024. Vuoden 2024 EU-taksonomiaan liittyvät tunnusluvut sisältävät kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan 1.1.2024 ja 29.11.2024 väliseltä ajalta. Merkittävimmät kierrätys- ja jätehuoltoon liittyvät taloudelliset toiminnot ovat ‘Vaarallisen jätteen käsittely’ (PPC 2.2) sekä ‘Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto’ (CE 2.7). Delegoidun ympäristösäädöksen vaatimusten mukaisesti kiertotalouteen siirtymiseen (CE) ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen (PPC) liittyvien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus arvioitiin vuonna 2024. Tämän seurauksena Fortum on uudelleenluokitellut seuraavat luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot luokitusjärjestelmän mukaisiksi EU-taksonomiaan liittyvissä tunnuslukutaulukoissa: ‘Vaarallisen jätteen käsittely’ (PPC 2.2), ‘Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto’ (CE 2.7), ‘Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus’ (CE 3.3), ‘Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen’ (PPC 2.4), ‘Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen’ (CE 4.1), ja ‘Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen’ (CE 2.6). Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1) Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 49 % (2023: 43 %), toimintamenot 75 % (2023: 56 %) ja pääomamenot 74 % (2023: 64 %) (A.1). Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot ovat sähköntuotanto vesivoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 4,7 GW (50 % kokonaiskapasiteetista) (2023: 4,7 GW, 50 % kokonaiskapasiteetista), ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 3,2 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) (2023: 3,2 GW, 35 % kokonaiskapasiteetista). Kuten edellä kerrotaan, on vaarallisen jätteen käsittely sekä tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto uudelleenluokiteltu vuonna 2024 luokitusjärjestelmäkelpoisista (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista luokitusjärjestelmän mukaisiksi toiminnoiksi. Tämän myötä luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuus kasvoi. Luokitusjärjestelmäkelpoiset (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) taloudelliset toiminnot (A.2) Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen (muu kuin luokitusjärjestelmän mukainen) liikevaihto on 1 % (2023: 7 %), toimintamenot 4 % (2023: 21 %) ja pääomamenot 2 % (2023: 12 %) (A.2). Kuten edellä kerrotaan, on vaarallisen jätteen käsittely sekä tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto uudelleenluokiteltu vuonna 2024 luokitusjärjestelmäkelpoisista (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista luokitusjärjestelmän mukaisiksi toiminnoiksi. Tämän myötä luokitusjärjestelmäkelpoisten (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) taloudellisten toimintojen osuus laski. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (B) Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminto on toiminto, jota ei ole kuvattu EU-taksonomia-asetuksessa taloudellisena toimintona. Fortumin ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot sisältävät sähkön vähittäismyynnin (Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin sähkö- ja hyödykemarkkinoilla, hiileen perustuvan sähkön ja lämmöntuotannon, uusiutumattomiin hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut sekä hallinnon yleiskulut. Luokitusjärjestelmän mukaisuuteen linkittyvä Fortumin vihreä rahoitus Vuonna 2024 Fortum julkaisi vihreän rahoituksen viitekehyksen, joka mahdollistaa pääoman saannin vihreillä joukkovelkakirjoilla ja lainoilla luokitusjärjestelmän mukaisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeiden, ja/tai ydinvoimahankkeiden rahoittamiseksi ja jälleenrahoittamiseksi. EU-taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti liikevaihtotunnusluku esitetään oikaistuna vuonna 2024. Luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihtotunnusluku, joka on oikaistu vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa uudelleenrahoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen liikevaihdolla, on 49 %. Pääomamenotunnuslukua ei ole oikaistu, koska jälleenrahoitus allokoidaan olemassa olevalle tuotantosalkulle uusien pääomamenojen sijaan. 80 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Liikevaihtotunnusluku 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus liike- vaihdosta 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta Taloudelliset toiminnot Koodi Liikevaihto milj. euroa Osuus liikevaihdosta 2024 llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus 1) CCM3.4 6 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % M Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM4.3 58 1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 1 170 20 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 20 % Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu CCM4.15 124 2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2 % Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM4.25 25 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1 % Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö CCM4.27 124 2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2 % T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa CCM4.28 980 17 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 18 % T Vaarallisen jätteen käsittely 1) PPC2.2 211 4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0 % Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto 1) CE2.7 115 2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 0 % Muut 2) 56 1 % K K K K K K K 0 % A.1 Yhteensä 2 869 49 % 43 % 0 % 0 % 4 % 2 % 0 % 43 % Josta mahdollistavat toiminnat 6 0 % 0 % K K K K K K K 0 % M Josta siirtymätoiminnat 1 105 19 % 19 % K K K K K K K 21 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 7 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1 % Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista CCM4.30 12 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä CCM4.31 9 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Muut 3) 14 0 % 5 % A.2 Yhteensä 42 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 7 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 2 911 50 % 44 % 0 % 0 % 4 % 2 % 0 % 50 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 2 889 50 % Yhteensä (A+B) 5 800 100 % K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Vertailuvuoden 2023 tiedot esitetään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen alla rivillä ‘Muut'. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM4.11, CCM4.20, CCM4.24, PPC2.4, CE 2.6, CE3.3. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM4.3, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus liikevaihdosta niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM 1 % 0 % CCA WTR CE PPC BIO 81 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimintamenotunnusluku 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta Taloudelliset toiminnot Koodi Toimintamenot milj. euroa Osuus toimintamenoista 2024 llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus 1) CCM3.4 -2 1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % M Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM4.3 -5 2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 -69 29 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 30 % Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu CCM4.15 -18 7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 8 % Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM4.25 -3 1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö CCM4.27 0 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa CCM4.28 -45 19 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 17 % T Vaarallisen jätteen käsittely 1) PPC2.2 -29 12 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0 % Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto 1) CE2.7 -6 2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 0 % Muut 2) -4 2 % K K K K K K K 1 % A.1 Yhteensä -181 75 % 60 % 0 % 0 % 12 % 2 % 0 % 56 % Josta mahdollistavat toiminnat -2 1 % 1 % K K K K K K K 0 % M Josta siirtymätoiminnat -45 19 % 19 % K K K K K K K 17 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 0 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista CCM4.30 -1 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä CCM4.31 -1 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Muut 3) -8 3 % 21 % A.2 Yhteensä -10 4 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 21 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä -191 79 % 61 % 0 % 0 % 12 % 2 % 0 % 77 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot -51 21 % Yhteensä (A+B) -242 100 % K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Vertailuvuoden 2023 tiedot esitetään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen alla rivillä ‘Muut’. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM4.11, CCM4.20, CCM4.24, PPC2.4, CE 2.6, CE3.3. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM4.3, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus toimintamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: Osuus toimintamenoista / Toimintamenot yhteensä Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM 1 % 1 % CCA WTR CE PPC BIO 82 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Pääomamenotunnusluku 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta Taloudelliset toiminnot Koodi Pääomamenot milj. euroa Osuus pääomamenoista 2024 llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus llmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen moni- muotoisuus A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus 1) CCM3.4 5 1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % M Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM4.3 30 6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 34 % Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 129 25 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 16 % Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu CCM4.15 39 7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 6 % Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM4.25 72 14 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 5 % Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö CCM4.27 — 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 % T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa CCM4.28 54 10 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 3 % T Vaarallisen jätteen käsittely 1) PPC2.2 34 7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0 % Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto 1) CE2.7 12 2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 0 % Muut 2) 12 2 % K K K K K K K 0 % A.1 Yhteensä 386 74 % 65 % 0 % 0 % 7 % 2 % 0 % 64 % Josta mahdollistavat toiminnat 5 1 % 1 % K K K K K K K 0 % M Josta siirtymätoiminnat 54 10 % 10 % K K K K K K K 3 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto vesivoimalla CCM4.5 3 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista CCM4.30 2 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä CCM4.31 — 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0 % T Muut 3) 6 1 % 12 % A.2 Yhteensä 11 2 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 12 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 397 76 % 67 % 0 % 0 % 7 % 2 % 0 % 76 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 128 24 % Yhteensä (A+B) 525 100 % K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Vertailuvuoden 2023 tiedot esitetään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen alla rivillä ‘Muut’. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM4.11, CCM4.20, CCM4.24, PPC2.4, CE 2.6, CE3.3. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM4.3, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus pääomamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM 1 % 0 % CCA WTR CE PPC BIO 83 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2.7.4 Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu) Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Fortumin merkittävimpiä siirtymätoimintoja ovat sähköntuotanto ydinenergian avulla uusissa tai olemassa olevissa laitoksissa. Fortumilla ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. Näin ollen Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on jätetty esittämättä alla. Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Ydinenergiaan liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 84 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1) Liikevaihtotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 124 2 % 124 2 % — — 143 2 % 143 2 % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 980 17 % 980 17 % — — 1 240 18 % 1 240 18 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 1 765 30 % 1 765 30 % — — 1 532 23 % 1 532 23 % — — Yhteensä 2 869 49 % 2 869 49 % — — 2 915 43 % 2 915 43 % — — Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa 124 4 % 124 4 % — — 143 5 % 143 5 % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa 980 34 % 980 34 % — — 1 240 43 % 1 240 43 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa 1 765 62 % 1 765 62 % — — 1 532 53 % 1 532 53 % — — Yhteensä 2 869 100 % 2 869 100 % — — 2 915 100 % 2 915 100 % — — 85 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimintamenotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä — — % — — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä -45 19 % -45 19 % — — -38 17 % -38 17 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä -136 56 % -136 56 % — — -86 39 % -86 39 % — — Yhteensä -181 75 % -181 75 % — — -124 56 % -124 56 % — — Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa — — % — — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa -45 25 % -45 25 % — — -38 30 % -38 30 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa -136 75 % -136 75 % — — -86 70 % -86 70 % — — Yhteensä -181 100 % -181 100 % — — -124 100 % -124 100 % — — 86 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Pääomamenotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä — — % — — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä 54 10 % 54 10 % — — 22 3 % 22 3 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä 333 63 % 333 63 % — — 402 60 % 402 60 % — — Yhteensä 386 74 % 386 74 % — — 424 64 % 424 64 % — — Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa — — % — — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa 54 14 % 54 14 % — — 22 5 % 22 5 % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa 333 86 % 333 86 % — — 402 95 % 402 95 % — — Yhteensä 386 100 % 386 100 % — — 424 100 % 424 100 % — — 87 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2) Liikevaihtotunnusluku Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 12 — % 12 — % — — 13 — % 13 — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 9 — % 9 — % — — 12 — % 12 — % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä 21 — % 21 — % — — 432 6 % 432 6 % — — Yhteensä 42 1 % 42 1 % — — 457 7 % 457 7 % — — Toimintamenotunnusluku Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä -1 — % -1 — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä -1 — % -1 — % — — — — % — — % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä -8 3 % -8 3 % — — -46 21 % -46 21 % — — Yhteensä -10 4 % -10 4 % — — -47 21 % -47 21 % — — 88 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Pääomamenotunnusluku Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus 2024 Määrä ja osuus 2023 Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä 2 — % 2 — % — — — — % — — % — — Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä — — % — — % — — — — % — — % — — Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä 9 2 % 9 2 % — — 82 12 % 82 12 % — — Yhteensä 11 2 % 11 2 % — — 82 12 % 82 12 % — — 2.7.5 Pääomamenosuunnitelma Pääomamenosuunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Fortumin suunnitellut pääomamenot, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, olivat 1,1 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Suunnitelman tarkastelujakso on viisi vuotta. Poikkeuksena tähän on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi. Tämän investoinnin tarkastelujakso on kymmenen vuotta investoinnin luonne huomioiden. Suunnitelma sisältää Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen, hiilestä irtautumista edistävän ja kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla lisäävän Espoo Clean Heat -ohjelman, Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumista edistävän hankkeen, sekä vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäysmuutoksia. Merkittävä osa investoinneista tulee valmistumaan seuraavan neljän vuoden aikana lukuun ottamatta Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidennysprojektia, joka kestää vuoteen 2050 asti. Suunniteltujen pääomamenojen lisäys johtuu pääasiassa Czestochowan voimalaitoksen hiilestä irtautumista edistävän hankkeen hyväksynnästä vuonna 2024 ja Loviisan käyttöiän jatkamiseen tähtäävien investointien kasvusta, joita vähentää osittain Pjelaxin tuulipuistohankkeen kustannusten toteutuminen. Pjelaxin hanke valmistui vuonna 2024. Fortumilla ei ole merkittäviä toimintamenoja liittyen 2024 pääomamenosuunnitelman projekteihin (2023: summa ei merkittävä). 2.7.6 Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät Liikevaihto Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (liitetieto 6 Segmenttiraportointi). Fortumin liikevaihto ei sisällä lopetettuja toimintoja. Liikevaihdon erittely: 2024 2023 milj. euroa A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä Sähkö 2 326 4 368 2 729 5 193 Lämpö 196 527 173 512 Muut 347 905 13 1 006 Yhteensä 2 869 5 800 2 915 6 711 Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon lasku vuodesta 2023 johtuu pääasiassa vesi- ja ydinvoimatuotannon saavutetun sähkönhinnan laskusta. Saavutetun sähkönhinnan lasku johtui pääasiassa alemmista spot- ja suojaushinnoista. Optimoinnin marginaali oli 8,7 euroa/MWh eli hieman ohjeistuksen (6–8 euroa/MWh) yläpuolella. Sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla laski 38,4 euroon/MWh (51,3 euroa/MWh vuonna 2023). Fortumin liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan suhteessa omistusosuuksiin. 89 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimintamenot Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot eivät sisällä lopetettuja toimintoja. Toimintamenojen erittely: 2024 2023 milj. euroa A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä Korjaus ja ylläpito -106 -145 -66 -127 Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut -48 -62 -40 -61 Muut -27 -36 -17 -34 Yhteensä -181 -242 -124 -222 Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintamenojen kasvu vuodesta 2023 johtuu pääasiassa vaarallisen jätteen käsittelyn ja tavanomaisen jätteen lajittelun ja materiaalin talteenoton uudelleenluokittelusta. Kyseiset toiminnot uudelleen luokiteltiin luokitusjärjestelmäkelpoisista luokitusjärjestelmän mukaisiksi toiminnoiksi vuonna 2024. Pääomamenot Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Pääomamenojen erittely: 2024 2023 milj. euroa Liite A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen Yhteensä Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 16 1 81 4 92 Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 17 372 404 417 523 Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 33 13 40 3 27 Lisäykset johtuen liiketoimintojen yhdistämisestä 3 — — — 25 Yhteensä 386 525 424 667 Luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen lasku vuodesta 2023 johtuu pääasiassa tuulivoimatuotantoon liittyvien pääomamenojen laskusta Pjelaxin tuulipuiston valmistumisen seurauksena vuonna 2024. Tunnuslukujen laskentamenetelmät Tunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista järjestelmistä, ja ne perustuvat samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin kuin tilikauden 1.1.–31.12.2024 konsernitilinpäätös (katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot). Raportointiprosessiin on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin eliminoimiseksi. Taloudellinen tieto on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin seuraavasti: • Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin tuotannon perusteella. Fortumin liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan suhteessa omistusosuuksiin. • Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten kustannuspaikkatasolla. Nämä kustannuspaikat on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin. • Jokainen olennainen pääomamenoihin sisältyvä projekti on kohdistettu soveltuvaan luokitusjärjestelmän mukaiseen ja luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoon. 90 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3 Sosiaalinen vastuu 3.1 Johdanto 3.1.1 Johdanto aiheeseen sosiaalinen vastuu Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin sekä yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen läheisyydessä. Omien ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessiaan mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelyn parantamiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yritysvastuuohjelman kautta. 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet Fortumin eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toimintaperiaatteet, joilla hallitaan omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin ja vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä sosiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Fortumin hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden toimeenpanoa ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä Fortumille työskenteleviä ulkopuolisia henkilöitä. Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille koskee Fortumin toimitusketjujen työntekijöitä. Edellä mainitut toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Kestävyyspolitiikassa otetaan huomioon säännöllisen sidosryhmävuorovaikutuksen kautta saadut vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, toimittajat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Katso osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka ilmaisevat Fortumin sitoumuksen kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toimia asianmukaisen huolellisesti, jotta yhtiö noudattaa kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia. Näitä ovat kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, syrjintää ja häirintää, työaikaa, palkkaa, työturvallisuutta ja -terveyttä, sekä pakko- ja lapsityövoiman käytön kieltävät lait. Fortumin toimintaperiaatteet eivät nimenomaisesti käsittele ihmiskauppaa. Fortumilla on työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät, joita sovelletaan omiin työntekijöihin, muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevään ulkopuoliseen urakoitsijoiden työvoimaan. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen vastaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita ja OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti tunnistaakseen, lieventääkseen, korjatakseen ja seuratakseen todellisia tai mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia omaan työvoimaan, sekä Fortumin vaikutuspiirissä oleviin liiketoimintoihin, investointeihin ja toimitusketjuihin liittyen, ottaen huomioon vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden sekä Fortumin vaikutusvallan ja roolin vaikutusten synnyssä. Seuratakseen edellä mainittujen instrumenttien noudattamista, Fortum tekee vuosittaisen arvioinnin muutoksista yhtiöön tai omaisuuteen, vaikutuksiin, prosesseihin ja keskeisiin tunnuslukuihin. Fortum arvioi kestävyysnäkökohtia toimittajia, urakoitsijoita ja liikekumppaneita valitessaan ja pyrkii lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa. Fortumin toiminnassa ei ole tunnistettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai omiin työntekijöihin, arvoketjun työntekijöihin tai vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä tapauksia, joissa olisi loukattu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Myöskään maaoikeuksiin tai alkuperäiskansojen vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen liittyviä oikeusriitoja ei ole ollut. Fortumin keskeiset sosiaaliset toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä toimintaperiaatteilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjun sisäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun toimijoita. Dokumentin nimi Oma työvoima Arvoketjun työntekijät Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Eettinen toimintaohje (OT, AK) • • • Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK) • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK) • • • Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK) • • • Henkilöstöpolitiikka (OT) • EHS-johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK) • • Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Riskipolitiikka (OT, AK) • • Tietosuojapolitiikka (OT) • Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) • • Investointimanuaali (OT, AK) • • • Kestävyysarviointeja koskeva manuaali (OT, AK) • • • Ihmisoikeuksia koskeva asianmukainen huolellisuus Fortumilla (OT, AK) • • • Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) • 91 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3.2 Oma työvoima 3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima Fortum työllistää energia-alan ammattilaisia pääasiassa tärkeimmissä toimintamaissaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Fortum painottaa avointa ja luottamukseen perustuvaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista palautetta työntekijöiden suorituskyvyssä ja sitoutumisessa. Henkilöstön turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortumin työntekijöiden jakauma ja ominaisuudet 31.12.2024 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Työntekijöiden lukumäärä on esitetty henkilömääränä. Työntekijät sukupuolen mukaan: Sukupuoli 2024 Nainen 1 678 Mies 2 816 Muu 1 Ei ilmoitettu 1 Yhteensä 4 496 Työntekijät maan mukaan: Maa 2024 Suomi 2 209 Ruotsi 932 Puola 783 Norja 317 Muu 255 Yhteensä 4 496 Työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan: Sopimustyyppi Yhteensä Nainen Mies Muu Ei ilmoitettu Työntekijöiden lukumäärä 4 496 1 678 2 816 1 1 Vakituinen 4 316 1 569 2 745 1 1 Määräaikainen 150 95 55 — — Vaihteleva työaika 30 14 16 — — Kokoaikainen 4 369 1 614 2 753 1 1 Osa-aikainen 127 64 63 — — Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2024: 2024 Fortumilta lähteneiden työntekijöiden lukumäärä 1) 428 Henkilöstö keskimäärin 5 301 Henkilöstön vaihtuvuus, % 2) 7,3 1) Sisältää työntekijät, jotka ovat jättäneet Fortumin irtisanoutumisen, irtisanomisen tai eläköitymisen seurauksena tai jotka ovat kuolleet. Ei sisällä työntekijöitä, jotka ovat lähteneet myytyjen liiketoimintojen mukana. 2) Kuukausittaisen vaihtuvuuden keskiarvo (työsuhteiden päättymiset/henkilömäärä x 12). Vuoden 2024 aikana Fortum kotiutti 250 aiemmin ulkoistettua vesivoiman kunnossapitotyöntekijää Suomeen ja Ruotsiin. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin myötä noin 900 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja turbiini- ja generaattoripalvelujen myynnin myötä noin 170 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa siirtyi liiketoimintojen uusille omistajille. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan sekä turbiini- ja generaattori palveluiden työntekijät sisältyvät keskimääräiseen henkilöstömäärään liiketoiminnan myyntiin asti. Henkilöstömäärästä maan ja segmentin mukaan on tietoja liitetiedossa 6 Segmenttiraportointi. Työntekijöiden lukumäärä liitetiedossa 6 ei sisällä vaihtelevalla työajalla työskenteleviä, jotka on otettu huomioon yllä. 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat omaan työvoimaan liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin mahdolliset vaikutukset liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, työsuhdeturvaan ja palkkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viittaus Kuvaus Myönteiset vaikutukset IRO S1.1 Fortum tarjoaa vakaata työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön. IRO S1.2 Kaikki Fortumin työntekijät saavat riittävän palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa. Myönteinen ja kielteinen vaikutus IRO S1.3 Turvallisuus nähdään Fortumissa olennaisena ja strategisena kysymyksenä ja Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikessa toiminnassaan. Turvallisuuspoikkeamilla voi olla kielteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Turvallisuustilastojen perusteella kielteiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen koskevat todennäköisemmin Fortumin voimalaitosten työntekijöitä (tuotannon työntekijät). 92 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Omien työntekijöiden turvallisuus ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden (urakoitsijoiden työntekijöiden) turvallisuus (IRO S2.3) on Fortumille yhtä tärkeää. Siksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuusmittarit on kuvattu tässä osiossa yhdessä. Olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat Fortumin omiin työntekijöihin. Fortum ei ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin, pakko- tai lapsityövoiman käytön merkittävään riskiin omissa toiminnoissa tai vihreästä siirtymästä ja hiilestä irtautumisesta aiheutuvia vaikutuksia omaan työvoimaan. 3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita Fortumin omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, henkilöstöpolitiikka ja kestävyyspolitiikka. Nämä toimintaperiaatteet koskevat koko työvoimaa. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu edellä osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. Eettisessä toimintaohjeessa ja henkilöstöpolitiikassa linjataan sitoutuminen nollatoleranssiin syrjinnässä, mukaan lukien häirintä tai epäoikeudenmukainen kohtelu etnisen taustan, uskonnon, poliittisen mielipiteen, sukupuolen, iän, kansallisen alkuperän, kielen, seksuaalisen suuntautumisen, siviilisäädyn, vammaisuuden tai minkään muun tekijän perusteella. Henkilöstöpolitiikassa linjataan Fortumin keskeiset sitoumukset ja arvot työntekijöitä kohtaan ja se käsittelee siten työsuhdeturvaan ja palkkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia. Henkilöstöpolitiikassa ilmaistaan Fortumin sitoutuminen työntekijöiden yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvotteluoikeuden kunnioittamiseen; reiluun, läpinäkyvään ja kilpailukykyiseen palkitsemiseen; monimuotoisuuden vaalimiseen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin rekrytoinnissa, palkkauksessa, kehittymisessä ja uralla etenemisessä. Siinä linjataan myös Fortumin pyrkimys luoda houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia, jotka voimaannuttavat ja sitouttavat työntekijöitä. Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumuksia ja tavoitteita, jotka liittyvät kestävyysaiheisiin, kuten työntekijöiden ja urakoitsijoiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä sidosryhmien, mukaan lukien työntekijöiden, osallistamiseen. Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita ja koulutusta, joilla ohjataan toimeenpanoa kaikilla organisaatiotasoilla, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet on esitetty. Toimintaperiaatteiden tavoitteiden seurantaprosessit on kuvattu osiossa 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Fortum ei ole määritellyt toimintaperiaatteita erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden osallisuuteen tai myönteisiin toimenpiteisiin liittyen. 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Mitta- yksikkö Tavoite- vuosi Tavoite- arvo 2024 Ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia 1) Tapahtumien määrä Vuosittain 0 2 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 1) TRIF 2030 <1,0 4,0 Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste % 2024 60 90 Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 2) Tulos 2030 7,7 3) 7,5 4) Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei Vuosittain N/A Kyllä 1) Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). 2) Energia-alan vertailuarvo. 3) Energia-alan vertailuarvo 2024. 4) Ei sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Tavoitteet koskevat olennaisia vaikutuksia ja heijastavat eettisen toimintaohjeen tavoitteita. Turvallisuus on Fortumille ensiarvoisen tärkeää. Fortum on asettanut tavoitteita sekä tapaturmien ehkäisemiselle pitkällä aikavälillä että turvallisuuskulttuurin jatkuvalle parantamiselle vuosittaisiin toimenpiteisiin perustuvilla tavoitteilla. Edistääkseen työsuhdeturvaa ja vuoropuhelua työntekijöiden kanssa Fortum on tunnistanut työntekijäkokemuksen, joka ilmenee työntekijöiden sitoutumisena, yhdeksi konsernitason strategisista tavoitteista. Työntekijöiden sitouttamistavoitetta mitataan henkilöstökyselyn avulla. Tavoitearvo perustuu toimialan vertailutulokseen, ja sitä tarkistetaan vuosittain. Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon henkilöstökyselystä saatu palaute ja Fortumin tulokset tavoitteisiin verrattuna. Parannustarpeita on tunnistettu tulosten perusteella, ja ne on otettu huomioon tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa. Tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu tarkemmin alla. 93 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallinnan ja tehostamisen osalta Fortum on ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu omaan työvoimaan liittyvien toimenpiteiden edistämisestä kuuluu Fortumin henkilöstötoiminnolle. Turvallisuutta koskevista prosesseista ja niiden kehityksestä vastaa Fortumin turvallisuustoiminto. Jokaisella toiminnolla on velvollisuus seurata prosesseja. Toimenpiteet Sukupuolten tasa-arvo ja riittävä palkka: Kilpailukykyinen palkitseminen on välttämätöntä lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelemiseen ja yhtiössä pitämiseen. Palkitsemisen keskeinen tavoite on kannustaa ja tunnistaa Fortumin arvojen ja johtamisperiaatteiden mukainen korkea suorituskyky ja käyttäytyminen, jotka mahdollistavat Fortumin strategian onnistuneen toteuttamisen. Oikeudenmukaisen palkkauksen varmistaminen tehtäväluokitusjärjestelmän avulla: Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen palkkaus varmistetaan johtamalla peruspalkat harmonisoidusta tehtäväluokitusjärjestelmästä kaikissa toimintamaissa. Järjestelmä määrittää perustan peruspalkalle eri tehtävissä. Vuosittaiset palkka-arvioinnit: Fortum tekee vuosittain palkkavertailun, jolla varmistetaan, että palkitseminen pysyy kilpailukykyisenä markkinoihin verrattuna. Tämä kattava analyysi tehdään vuosittain palkkarakenteiden yhdenmukaistamiseksi toimialan standardien kanssa. Tarkoituksena on myös houkutella osaajia ja pitää heidät yhtiössä. Lisäksi Fortum vertailee vuosittain palkkoja minimipalkkoihin ja työehtosopimuksissa määriteltyihin palkkoihin varmistaakseen, että kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa. Kaikille Fortumin työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Sukupuolten palkkaerojen arviointimenetelmän kehittäminen: Vuonna 2025 Fortum kehittää edelleen menetelmiä sukupuolten palkkaerojen arvioimiseksi. Yhtiö on ottanut käyttöön palkkatasa- arvon analyysityökalun, jonka avulla voidaan tunnistaa perusteettomat palkkaerot. Sitoutumisen vahvistaminen Työntekijöiden sitoutumisen edistäminen: Fortum edistää työntekijöiden sitoutumista tukemalla Employee Voice -palauteprosessin tehokasta käyttöönottoa koko organisaatiossa. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan kehittämiseen ja palautekiertoon. Keskeisiä vaiheita ovat tulosten seuranta, saadun palautteen ja kokemusten ymmärtäminen sekä toimintasuunnitelmien laatiminen, jotta tunnistettuja sitouttavia tekijöitä – kuten strategiaa, tunnustuksen saamista ja luottamusta – voidaan kehittää edelleen. Keskeistä on myös terveyden, hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja osallisuuden kaltaisten tekijöiden tukeminen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan kahdesti vuodessa Employee Voice -kyselyn sitoutumisen pistemäärällä. Katso osio 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista. Toimenpiteet Terveys ja turvallisuus: Turvallisuutta kehitetään järjestelmällisesti kaikissa toiminnoissa. Omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille yhtä tärkeää, minkä vuoksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuuden hallintaa ja mittareita kuvataan yhdessä. Hallinnon ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen: Turvallisuustyötä ohjaavat kestävyyspolitiikka, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat (EHS) vähimmäisvaatimukset ja yksityiskohtaisemmat EHS-käsikirjat. Fortum päivittää vaatimuksia säännöllisesti ja arvioi, kuinka hyvin liiketoimintayksiköt noudattavat vaatimuksia. ISO 45001 -sertifioitu työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä kattaa kaikki (100 %) Fortumin tuotantolaitokset. Fortum tekee säännöllisesti sisäisiä auditointeja, ja riippumattomat tarkastajat tekevät ulkoisia auditointeja voimalaitoksissa toiminnan parantamiseksi. Aktiivinen riskienhallinta: Fortumin työturvallisuusriskien hallintajärjestelmä koskee kaikkia tasoja aina strategisista riskeistä ja liiketoiminnan suunnittelusta päivittäiseen työhön. Riskinarvioinnin perusteella tehdään riskienhallintasuunnitelma. Arvioinnit ja suunnitelmat tehdään yhdessä toimipaikoilla työskentelevien kanssa, ja ne päivitetään sovituin väliajoin ja olosuhteiden muuttuessa. Poikkeamien raportointi ja oppien jakaminen: Poikkeamat ja tutkimusten tulokset dokumentoidaan poikkeamien hallintajärjestelmään. Opittuja asioita jaetaan yhtiössä. Turvallisuuden kehityssuunnitelmien toimeenpano: Jokainen liiketoimintayksikkö on määrittänyt olennaiset toimenpiteet määritellyistä teemoista: terveys ja hyvinvointi, urakoitsijoiden johtaminen, oppiminen ja osaaminen sekä johtaminen. Näiden lisäksi kaikilla yksiköillä on yhteinen tavoite: turvallisuusjohtamisen ohjelman suoritusaste. Tulokset lasketaan konsernitasolla. Turvallisuuden kehityssuunnitelmien toteutusaste vuonna 2024 oli 90 %, mikä ylitti asetetun tavoitteen (60 %). Henkilöstön koulutus: Fortum kannustaa työntekijöitään olemaan aktiivisesti mukana luomassa yhteistä turvallisuuskulttuuria. Fortumin turvallisuuskulttuuriohjelma käynnistyi vuonna 2022. Ohjelmassa on koulutuksia, webinaareja ja työpajoja kaikilla organisaatiotasoilla. Ohjelma jatkui vuonna 2024 nimellä Turvallisuuskulttuurin johtaminen - vuoden 2024 koulutusohjelma. Koulutusohjelman suoritti yli 550 henkilöä, mikä ylitti tavoitellun 460 osallistujan määrän. Hyvinvoinnin tukeminen ja mittaaminen: Fortum mittaa työntekijöidensä näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksistä tukea työntekijöitä henkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa kahdesti vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Fortumin marraskuun 2024 terveys- ja hyvinvointipistemäärä oli 7,9 (ilman kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintaa). Tulos oli energia-alan ja julkisten palvelujen vertailupistemäärän tasolla. Urakoitsijoiden turvallisuusjohtamisen ja suorituskyvyn seuranta: Turvallisuusjohtaminen ja suorituskyvyn seuranta ovat osa urakoitsijoiden valintaa, sopimusvaatimuksia, perehdyttämistä, paikan päällä tapahtuvaa valvontaa sekä jälkiarviointia. Urakoitsijoiden kanssa sovitaan turvallisuusriskien, läheltä piti -tilanteiden ja vaaratilanteiden raportointiprosessista sekä turvallisuudesta annettavasta palautteesta. Turvallisuuden keskeisten suorituskykymittareiden seuranta: Toiminnan tehokkuutta seurataan kuukausittain, kvartaaleittain ja vuosittain turvallisuuden keskeisillä suorituskykymittareilla, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Fortumin turvallisuuden suorituskyky kehittyi myönteisesti, mikä näkyy tilastoitavien tapaturmien taajuudessa (TRIF). Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa työtä turvallisuuskulttuurin ja tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista oppimista. Vuonna 2024 tapahtui kaksi vakavaa tapaturmaa. Urakoitsijan työntekijä Wrocławissa Puolassa putosi noin neljän metrin korkeudesta, mistä aiheutui murtumia jalkoihin ja selkänikamiin. Tutkijoiden esittämät korjaavat toimenpiteet keskittyivät urakoitsijoiden valvontaan ja riskiarviointeihin eri suunnitteluvaiheissa. Vastuuhenkilöt määritettiin, ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista seurataan. Toinen vakava työtapaturma tapahtui urakoitsijalle Karåsenin voimalaitoksella (vesivoima, Ruotsi). Nostotyön aikana urakoitsijan työntekijän käsi jäi puristuksiin, mikä johti sormen amputaatioon. Korjaavana toimenpiteenä nostosuunnitelmien vaatimuksia päivitetään. 94 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Omaa työvoimaa ja Fortumin toimipaikoissa työskenteleviä arvoketjun työntekijöitä (urakoitsijoiden työntekijöitä) koskevat terveys- ja turvallisuusmittarit on esitetty alla olevassa taulukossa: Kuten ilmoitettu 2024 Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät % 1) 100 Vakavat tapaturmat, määrä 6) 2 joista kuolemaan johtaneita, työntekijät 2) 0 joista kuolemaan johtaneita, urakoitsijat 2) 0 Tilastoitavat tapaturmat (TRI), työntekijät ja urakoitsijat, määrä 55 Työntekijät 3) 22 Urakoitsijoiden työntekijät 3) 33 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat 4,0 Työntekijät 3) 2,3 Urakoitsijoiden työntekijät 3) 7,7 Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), määrä 6) 37 Työntekijät 10 Urakoitsijoiden työntekijät 27 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat 6) 2,7 Työntekijät 1,0 Urakoitsijoiden työntekijät 6,3 Ammattitaudit, määrä 4) 0 Menetettyjen päivien määrä työtapaturmien ja työtapaturmien aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, työperäisten sairauksien ja niiden aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, määrä 5) 69 1) Osuus Fortumin henkilöstöstä, joka kuuluu lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden mukaisen terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin. 2) Työperäisten vammojen ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kuolemantapausten määrä. 3) Tilastoitavien työtapaturmien määrä ja taajuus. 4) Sisältää ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmän mukaiset tapaukset, omat työntekijät. 5) Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien, työperäisten sairauksien (ammattitautien) ja kuolemaan johtaneiden työperäisten sairauksien (ammattitautien) vuoksi menetettyjen työpäivien määrä, omat työntekijät. 6) Vapaaehtoisesti annetut tiedot. Raportointiperiaatteet Poikkeamien raportoinnissa Fortum noudattaa Yhdysvaltain työsuojeluhallinnon (OSHA) periaatteita ja ILO:n käytäntöjä työtapaturmien ja ammattitautien kirjaamisesta ja ilmoittamisesta. Seuraavia määritelmiä on käytetty terveys- ja turvallisuusmittareissa: • Kuolemantapaus on työtapaturma, joka johtaa kuolemaan työtapaturman seurauksena vuoden kuluessa tapaturmapäivästä. • Vakavat tapaturmat ovat onnettomuuksia, joista aiheutuu vakavia ja hengenvaarallisia vammoja, tai jotka voisivat johtaa kuolemaan tai pysyvään vammaan. • Tilastoitavat tapaturmat (TRI): Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), rajoitetun työpäivän tapaukset (RWC) ja lääkinnällistä hoitoa vaativat tapaukset (MTC). • Rajoitetun työpäivän tapaus (RWC) on työtapaturma, jonka seurauksena henkilö ei voi suorittaa tavanomaisia työtehtäviään tapaturmapäivää seuraavan työpäivän tai työvuoron aikana, mutta hänet voidaan ohjata muihin asianmukaisiin työtehtäviin. • Lääkinnällistä hoitoa vaativa tapaus (MTC) on työtapaturma, joka on vaatinut lääkärin tai muun lääkintähenkilöstön hoitotoimenpiteitä, mutta joka ei ole johtanut poissaoloon tavanomaisista työtehtävistä tapaturmapäivää tai -vuoroa lukuun ottamatta. • Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) on tilastoitavien tapaturmien määrä (TRI) miljoonaa työtuntia kohden. • Poissaoloon johtanut tapaturma (LTI) on työtapaturma, joka johtaa siihen, että henkilö ei voi työskennellä minä tahansa tapaturman (ml. kuolemantapaukset) sattumispäivän jälkeisenä päivänä. "Mikä tahansa päivä" sisältää lepopäivät, viikonloppupäivät, lomapäivät ja yleiset vapaapäivät. • Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) on poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä (LTI) miljoonaa työtuntia kohden. • Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on seurausta altistumisesta tietyn ajan kuluessa työtoiminnasta johtuville riskitekijöille. Ammattitaudit on listattu ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmään. • Menetettyjen päivien määrä on tilastoitavan vamman tai sairauden seurauksena poissaolopäivien (kalenteripäivät) summa, joka ei sisällä päivää, jona tapaturma tai sairaus sattui. Laskenta pysähtyy 180 päivän kuluttua. Kuolemantapauksissa ja pysyvän vamman sattuessa lasketaan automaattisesti 180 päivää. 95 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista Fortumilla on useita eri tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa ja saada työntekijöiltä palautetta vaikutuksista. Fortumin henkilöstötoiminnolla on kokonaisvastuu oman työvoiman vuorovaikutukseen liittyvien tukiprosessien edistämisestä. Vuorovaikutusta johdetaan liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtoryhmissä henkilöstötoiminnon tuella. Fortum käyttää joustavaa reaaliaikaista Employee Voice -palautetyökalua työntekijöiden kuulemiseen heihin liittyvistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Kysely tehdään konsernitasolla kaksi kertaa vuodessa. Siinä käsitellään muun muassa sitoutumista ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia, strategiaa, palkitsemista, monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja osallisuutta. Kyselyllä kootaan myös työntekijöiden käsityksiä syrjinnästä ja osallisuudesta taustasta riippumatta. Tavoitteena on arvioida sellaisten työntekijöiden kokemuksia, jotka voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Esihenkilöt ja työntekijät näkevät kyselyn anonyymit tulokset, ja tuloksista viestitään työntekijöille yrityksen ja tiimien tasolla. Työntekijöiden palautteen perusteella toteutettavista toimista sovitaan ja niiden toteutumista seurataan yhdessä tiimeissä. Jokainen esihenkilö on vastuussa toimenpiteiden ohjaamisesta omassa tiimissään. Tutkimuksen tuloksia ja toimien tehokkuutta seurataan tiimi-, toiminto- ja yritystasolla, ja niiden perusteella tunnistetaan tukitarpeita. Fortum on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa myös eurooppalaisen yritysneuvoston kautta. Fortumilla ei ole kansainvälistä puitesopimusta, mutta eurooppalainen yritysneuvosto on Fortumin eurooppalaisten toimintojen yhteistyöelin, jossa henkilöstön ja johtoryhmän edustajat kohtaavat. Yritysneuvoston tavoitteena on kehittää konsernin johdon ja työntekijöiden edustajien välistä vuoropuhelua yritysstrategiasta ja eri toimintojen tilasta, tehostaa konsernin sisäistä tiedonvaihtoa, parantaa yrityksen toimintoja ja päätöksentekoa sekä lisätä ymmärrystä eri kulttuureista, työkäytännöistä sekä henkilöstön motivaation ja hyvinvoinnin merkityksestä. eurooppalainen yritysneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan säännöllisesti työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden kanssa. Fortumilla on myös työsuojelutoimikuntia tai vastaavia elimiä, jotka edustavat kaikkia henkilöstöryhmiä. Ne sitouttavat työntekijöitä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja jatkavat turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Ne käsittelevät säännöllisesti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Osana turvallisuusjohtamisen ohjelmaa Fortum osallistaa työntekijöitä koulutusten, webinaarien ja työpajojen kautta kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuudesta keskustellaan säännöllisesti urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä kanssa turvallisuuskävelyillä ja kokouksissa. Turvallisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen johtamisesta vastaa turvallisuustoiminto. Lisäksi Fortumilla on useita muita tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöidensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Katso osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit Jos Fortumin toiminnassa havaitaan ihmisoikeusloukkauksia, aloitetaan tutkinta yhdessä asiaankuuluvan liiketoiminnan tai toiminnon kanssa, jotta voidaan ymmärtää perimmäiset syyt ja estää vastaavien rikkomusten toistuminen. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään laajemman vaikutuksen estämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan vahinkojen korjaamiseksi. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä esihenkilölleen tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 3.3 Arvoketjun työntekijät 3.3.1 Johdanto aiheeseen arvoketjun työntekijät Arvoketjun työntekijöitä ovat tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien työntekijät vähittäismyyntiin ostettua energiaa lukuun ottamatta sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). Fortumin toimitusketju on maailmanlaajuinen. Mahdolliset toimittajat arvioidaan kestävyysriskien ja hallintakäytäntöjen osalta. Kaikkien toimittajien odotetaan noudattavan toimittajien toimintaohjetta sekä sitoutuvan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia. Urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille ensisijaisen tärkeää. 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kielteiset vaikutukset arvoketjunsa alkupäässä. Lyhyen aikavälin mahdolliset vaikutukset liittyvät työoloihin toimittajien tuotantolaitoksissa, ihmisoikeuksiin sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Fortum ei ole tunnistanut arvoketjun loppupään työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja arvoketjuvaikutusten ymmärtämisen perusteista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. 96 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista IRO-viite Kuvaus Kielteiset vaikutukset IRO S2.1 Kohtuuttomat työajat, riittämättömät palkat, riittämättömät terveys- ja turvallisuuskäytännöt, sukupuolten epätasa-arvo ja rajoitettu oikeus työehtosopimusneuvotteluihin toimitusketjuissa rikkovat arvoketjun työntekijöiden oikeuksia työssä ja heikentävät heidän elämänlaatuaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. Kielteisen vaikutuksen todennäköisyys vaihtelee tuotekategorian ja valmistusmaan mukaan. Mahdolliset vaikutukset koskevat eniten toimitusketjun työntekijöitä, jotka työskentelevät laitteiden, materiaalien ja kemikaalien valmistuksessa maailmanlaajuisesti ja erityisesti korkean riskin maissa. Työehtosopimusten neuvotteluoikeuden rajoittaminen ja kohtuuttomat työajat ovat laajoja ja rakenteellisia ongelmia joissakin korkean riskin maissa. Fortumilla on rajallinen näkyvyys heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten toimitusketjun siirtotyöläisiin. IRO S2.2 Pakkotyövoiman käyttö, työhön pakottaminen ja lapsityövoiman käyttö loukkaavat ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Erityisesti aurinkovoimaloiden komponenttien valmistuksessa on havaittu mahdollinen pakkotyön riski. Lapsityövoiman käyttö on mahdollista toimitusketjuissa korkean riskin maissa. Fortum voi olla toimitusketjujensa kautta kytköksissä näihin riskeihin. IRO S2.3 Turvallisuuspoikkeamilla on kielteinen vaikutus Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Olennaisten vaikutusten hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa. Fortum pitää urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuutta yhtä tärkeänä kuin Fortumin omien työntekijöiden turvallisuutta. Siksi Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hallintaa käsitellään osiossa 3.2 Oma työvoima, kohdat 3.2.4 – 3.2.6. 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Toimintaperiaatteet koskevat Fortumin toimittajia ja niiden työntekijöitä sekä alihankkijoita. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje perustuu YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen, ja on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden kanssa. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään ILO:n työelämän perusoikeuksia sekä kansainvälisesti julistettuja ihmisoikeuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi kansainvälisestä ihmisoikeusasiakirjasta. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, kuten työaikaa, riittäviä palkkoja, terveyttä ja turvallisuutta, syrjimättömyyttä, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja. Se kieltää nimenomaisesti kaikenlaisen pakkotyön ja lapsityövoiman käytön. Toimittajien toimintaohjeessa ei käsitellä ihmiskauppaa nimenomaisesti. Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita, käsikirjoja ja koulutusta, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu. Toimittajien toimintaohjetta, hankintaprosessia ja tarkastushavaintoja on kuvattu tarkemmin osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Mitta- yksikkö Tavoite- vuosi Tavoite- arvo 2024 Toimittajien hyväksyntäaste 1) % Vuosittain 85 81 Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei 2026 N/A Kyllä 1) Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta. Sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myyntipäivään saakka. Toimittajan hyväksyntä on järjestelmällinen prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia sekä täytetään toimittajien toimintaohjeen tavoitteet. Toimittajan hyväksyntä kuvastaa toimittajan toimintaohjeen sisältöä ja siinä käsitellään olennaisia vaikutuksia. Hyväksymisprosessin tinkimätön toteuttaminen varmistaa mahdollisten riskitoimittajien tunnistamisen ja korkean riskin toimittajia koskevien lieventävien lisätoimien soveltamisen. Fortumin tavoitteena on edelleen kehittää toimitusketjunsa huolellisuusvelvoiteprosessia, jolla puututaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin ja vahvistetaan toimittajien toimintaohjeen täytäntöönpanoa. Toimenpiteitä ja tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu tarkemmin alla. Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon sidosryhmien näkemykset kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Arvoketjun työntekijöiden näkemykset koostetaan auditointiraporttien sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen ulkoisten raporttien pohjalta. Esimerkiksi tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa on tunnistettu ja käsitelty tulosperusteisia parannustarpeita. 97 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten hallinta ja perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutuminen perustuu eri prosesseihin sisältyviin perusteellisiin riski- ja vaikutusarvioihin. Fortum arvioi muun muassa maakohtaisia ihmisoikeusriskejä ja kiinnittää erityistä huomiota toimittajien arviointiin ennen toimittajavalintaa. Fortum hallitsee toimitusketjujen olennaisia vaikutuksia hankintaprosessillaan, joka on kuvattu osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. Fortum on tunnistanut useita toimia vähentääkseen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Näillä alla olevassa taulukossa kuvatuilla toimilla Fortum voi edelleen tehostaa toimitusketjun kestävyyden hallintakäytäntöjään. Hankintatoiminto vastaa hankintoihin ja toimitusketjun kestävyyteen liittyvistä hallintaprosesseista kestävyystoiminnon tuella. Toimenpiteet Toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen: Fortum kehittää toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmiä entisestään vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä antaa paremman näkyvyyden ja hallinnan toimittajakantaan, yhteistyöhön ja vuoropuheluun toimittajien kanssa sekä tukee kestävyyden jatkuvaa parantamista. Tavoite vahvistaa toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessia etenee suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2024 Fortum määritteli toimitusketjun tietoihin liittyvät kehitystarpeet ja kartoitti mahdollisia ratkaisuja tiedonhallintaan. Kestävyyskriteerien kehittäminen: Fortum kehittää myös kestävyyskriteereitä, jotta se voi ottaa huomioon eri hankintakategorioiden olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit. Vuonna 2024, Fortum arvioi 14 metallin ja mineraalin kestävyysriskit sekä niiden merkityksen eri liiketoiminnoille. Metallien ja mineraalien toimitusketjussa on usein merkittäviä kestävyysriskejä. Fortum jatkaa hankintaprosessiensa kehitystä huomioidakseen nämä riskit paremmin. Toimittajien hyväksynnän toteuttaminen ja seuranta: Toimittajien hyväksymisastetta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Fortum jatkaa toimittajien hyväksymisprosessin toteuttamista ja seuraa sitä säännöllisesti keskeisten suorituskykymittareiden avulla. 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista Fortum käyttää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ulkoisia lähteitä, kuten kansalaisjärjestöjen tutkimuksia tai tutkimusraportteja, auditointiraportteja ja sidosryhmäkyselyjä. Anonyymin ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset otetaan myös huomioon. Suora vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu toimittaja- auditointien kautta. Kun arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä pyritään ymmärtämään ulkoisten tutkimusten ja raporttien kautta, yhteydenpito tapahtuu heidän tilanteeseensa perehtyneiden luotettavien edustajien kanssa. Kestävyystoiminnolla on vastuu toimittajien auditoinneista ja muiden olennaista tietoa toimitusketjun työoloista antavien lähteiden tuntemuksesta. Fortum suorittaa kestävyysauditointeja toimittajien toimipaikoissa. Auditoinneissa otokseen valittuja työntekijöitä haastattelee riippumaton kolmannen osapuolen tarkastaja, ja heidän näkemyksensä kootaan Fortumille toimitettavaan tarkastusraporttiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten siirtotyöläisten, lähetettyjen työntekijöiden ja naispuolisten työntekijöiden työolot ovat osa auditoinnin toimenpiteitä. Auditointimenettelyä on kuvattu tarkemmin osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit Jos tuotteiden tai palvelujen toimitusketjuissa havaitaan ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia, asia tutkitaan yhdessä asianosaisen toimittajan kanssa. Korjaavista toimenpiteistä sovitaan yhteistyössä toimittajan kanssa, ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja tehokkuutta seurataan muun muassa auditoinneilla. Jos kestävyysauditoinnissa havaitaan, että vaatimuksia ei noudateta, toimittaja laatii korjaavien toimien suunnitelman, jonka toteutumista ja tehokkuutta seurataan tapauskohtaisesti. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Nämä kanavat on kuvattu eettisessä toimintaohjeessa ja toimittajien toimintaohjeessa, ja ne ovat saatavilla Fortumin sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivustoilla. Toimittajien odotetaan ilmoittavan toimittajien toimintaohjeen epäillyistä rikkomuksista Fortum-yhteyshenkilölleen paikallisen ilmoituskanavan tai SpeakUp-työkalun kautta. Fortumilla ei ole käytössä järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata, onko kanava arvoketjun työntekijöiden käytettävissä ja luottavatko he siihen. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt 3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ovat yhteisöt, joiden jäsenet asuvat tai työskentelevät Fortumin toimipaikkojen ympäristössä Fortumin toimintamaissa, mukaan lukien toimipaikat, joissa Fortumilla on toimintaa yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden kautta. Fortum pyrkii merkitykselliseen vuorovaikutukseen paikallisten sidosryhmien ja asukkaiden kanssa, ymmärtääkseen heidän huolenaiheitaan ja voidakseen mahdollisuuksien mukaan ottaa vaikutukset huomioon. 98 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Mahdollinen olennainen kielteinen vaikutus liittyy vähemmistöomistuksessa olevaan yhteisyritykseen (Fortumin arvoketjun toimija), joka omistaa tuulivoimapuistoja alkuperäiskansojen alueilla Ruotsissa ja Norjassa. Fortum tarjoaa laitoksille palveluja, kuten sidosryhmävuorovaikutusta, mutta sillä ei ole määräysvaltaa yrityksen toimintaan. Myönteinen vaikutus koskee sekä Fortumin laitosten ympäristössä sijaitsevia yhteisöjä että laitosten lähialueiden asukkaita. Vaikutukset voivat kohdistua myös laajemman alueen asukkaisiin, esimerkiksi työmatka-alueilla tai eläinten laidunalueille. Keskipitkän aikavälin vaikutukset liittyvät sekä olemassa oleviin että kehitteillä oleviin toimipaikkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus Myönteiset vaikutukset IRO S3.1 Fortumilla on myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille. Sosioekonomiset vaikutukset voivat koskea laajempaa aluetta, esimerkiksi työmatka-aluetta. Kielteiset vaikutukset IRO S3.2 Toiminnalla Fortumin arvoketjussa, mukaan lukien Fortumin palvelujen tarjoaminen tuulivoimaloille, on mahdollisia vaikutuksia perinteisiin maankäyttötapoihin, tavanomaisiin käytäntöihin sekä elinkeinoihin, esimerkiksi alkuperäiskansojen perinteisesti harjoittamaan poronhoitoon. Vaikutukset ovat kytköksissä Fortumin strategiaan teollisuuden ja yhteiskunnan hiilestä irtautumiseksi. 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on kestävyyspolitiikka. Kestävyyspolitiikassa Fortum sitoutuu asianmukaiseen huolellisuuteen toiminnassaan ja pyrkii ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät olennaisiin kestävyysaiheisiin, sekä avoimeen viestintään, aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa. Fortumin tavoitteena on myös edetä kohti nettonollatavoitettaan oikeudenmukaisesti, pyrkien ymmärtämään muun muassa paikallisyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia ja ottamaan ne huomioon. Fortum katsoo, että paikallisyhteisöihin kuuluvat myös alkuperäiskansat, vaikka alkuperäiskansoja ei erikseen mainita toimintaperiaatteissa. Eettisessä toimintaohjeessa todetaan, että Fortumin toiminnalla voi olla suoria tai epäsuoria ihmisoikeusvaikutuksia muun muassa paikallisyhteisöihin. Siksi Fortum pyrkii toimimaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja, mukaan lukien toiminnot, joilla on olennaista vaikutusta vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet Fortum pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa paikallisiin asukkaisiin kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen ja huomioiminen toiminnassa, ja jotta vaikutuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan lieventää. Fortum ei tällä hetkellä ole asettanut aikasidonnaisia tavoitteita liittyen vaikutusten kohteen oleviin yhteisöihin, koska sillä ei ole operatiivista kontrollia yhteisyritykseen, johon olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät. Tästä huolimatta Fortum mittaa toimenpiteiden ja sitoutumisen tehokkuutta seuraavissa luvuissa kuvatulla tavalla. 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi Fortum tekee alla olevassa taulukossa kuvattuja toimenpiteitä. Asianmukaisia toimenpiteitä pyritään ymmärtämään vuorovaikutuksessa paikallisyhteisön kanssa. Toimenpiteistä ja niiden resursoinnista vastaa asiankuuluva liiketoiminta, esimerkiksi laitosten operatiivisesta vaiheesta tai uusien laitosten kehittämisestä vastaava toiminto. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan suoralla palautteella paikallisilta sidosryhmiltä osana sidosryhmätoimintaa ja yhteisötapahtumia sekä palautelomakkeella paikallisille sidosryhmille. Saadut palautteet vaihtelevat positiivisesta palautteesta, joka liittyy yhteisölle koituviin hyötyihin, ja huoliin esimerkiksi meluun tai maiseman muutoksiin liittyen. 99 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimenpiteet Haitallisten vaikutusten lieventäminen hankekehityksen aikana: Fortum ryhtyy toimiin ehkäistäkseen ja lieventääkseen vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia uuden toimipaikan kehittämisen aikana. Uuden toimipaikan suunnittelun alkuvaiheessa Fortum käyttää seulontatyökalua selvittääkseen, sijaitseeko maa-alue poronhoitoalueella tai onko sillä, uskonnollista tai muuta erityistä merkitystä alkuperäiskansoille. Suunnitelmia mukautetaan tämän perusteella mahdollisuuksien mukaan. Viranomaisten lupaprosessin aikana asettamia vaatimuksia noudatetaan. Haitallisten vaikutusten lieventäminen laitoksen toiminnan aikana: Toimipaikan toiminta suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, että se vaikuttaa mahdollisimman vähän paikallisiin asukkaisiin ja esimerkiksi poronhoitoon. Paikallisyhteisöjen tukeminen maanvuokrauksen ja verojen avulla: Maanvuokraus ja verot luovat tuloja paikallisille yhteisöille ja kunnille. Maata vuokrataan tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoon paikallisilta maanomistajilta. Vuokra- aikana on tyypillisesti voimalaitoksen täysi tekninen käyttöikä. Vuokra-aika voi olla pidempi, jos on odotettavissa, että käyttöikää pidennetään. Tämä tuo paikallisille asukkaille vakaata tuloa vuosiksi. Taloudellisten hyötyjen tukeminen urakoitsijaverkoston kautta: Fortumin laitokset tuovat työllistymismahdollisuuksia suoraan ja välillisesti laajan urakoitsijaverkoston kautta. Myönteisen sosioekonomisen vaikutuksen edistäminen yhteisön tukirahaston avulla: Myönteisten sosioekonomisten vaikutusten edistämiseksi tuulivoimalaitoksilla on käytössä paikallisyhteisön tukirahastot. Rahastot pyrkivät jakamaan hyödyt paikallisyhteisöjen kanssa. Varat ohjataan yhteisön päättämiin tarkoituksiin. Myönteisten vaikutusten tukeminen yritysvastuuohjelman kautta: Fortum tekee ohjelmassa yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa maailmanlaajuisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Fortum seuraa yritysvastuuyhteistyön vaikutuksia vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2024 Fortumin vesivoimalaitosten jokien puhdistustapahtumassa oli mukana lähes 150 paikallista urheiluseuraa. Aloite antaa nuorille mahdollisuuden parantaa ympäristön tilaa ja kerätä samalla rahaa urheiluseuralleen. 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista Sidosryhmien kuuleminen on osa uuden toimipaikan kehittämisen virallista lupaprosessia. Fortum kerää järjestelmällisesti sidosryhmien näkemyksiä julkisten kokousten ja kirjallisen palautteen avulla. Palaute otetaan huomioon suunnittelussa. Virallisen kuulemisen lisäksi Fortum pyrkii aktiivisesti käymään suoraa vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kuntien, paikallisyhdistysten ja alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa. Jos alkuperäiskansoihin kohdistuu vaikutuksia, Fortum pyrkii varmistamaan alkuperäiskansojen oikeuden vapaaseen, etukäteen annettuun ja tietoon perustuvaan suostumukseen kulttuurinsa, perinteidensä ja maankäytön osalta oikea-aikaisella ja suoralla vuorovaikutuksella yhteisön kanssa. Fortum pyrkii sopimaan lieventämistoimenpiteistä ja korvauksista suoraan paikallisen yhteisön kanssa. Vuorovaikutuksen toiminnallinen vastuu on kyseessä olevalla liiketoiminnalla. Osana palvelusopimuksiaan Fortum tekee yhteisyrityksen johdon antamien ohjeiden mukaista sidosryhmäyhteistyötä tuulivoimapuistojen mahdollisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Vuorovaikutuksen kautta Fortum pyrkii antamaan läpinäkyvää ja oikea- aikaista tietoa ja ymmärtämään paikallisyhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä yhtiön toiminnasta sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista. Fortum on suoraan yhteydessä vaikutusten kohteen olevan yhteisön asukkaisiin tai laillisiin edustajiin. Sidosryhmät voivat ottaa suoraan yhteyttä laitoksen toiminnasta vastaavaan henkilöön, ja Fortum tarjoaa myös mahdollisuuden vuosittaisiin kokouksiin, mikäli yhteisö niin haluaa. Muita sidosryhmäyhteistyön keinoja on kuvattu osiossa 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen Yhteisyritystuulivoimapuistojen vaikutusten kohteena olevien alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa on sovittu kielteisten vaikutusten korvaamisesta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan paikallisilta asukkailta saadulla palautteella. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen ja huolenaiheiden esille tuomiseen. Kanava on paikallisyhteisöjen käytettävissä Fortumin verkkosivustolla. Fortumilla ei ole käytössä järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata luottavatko yhteisöt kanavaan. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 100 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 4 Liiketoiminnan harjoittaminen 4.1 Johdanto aiheeseen liiketoiminnan harjoittaminen Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Tässä osiossa kuvataan käytäntöjä, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden hallintaa, väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ja toimittajasuhteiden hallintaa. 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum pitää eettistä liiketoimintatapaa ja yrityskulttuuria välttämättöminä liiketoiminnan menestykselle. Vaikka liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ylittäneet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa määritettyä olennaisuusrajaa, seuraavaa kolmea vaikutusta pidetään olennaisina. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. IRO-viite Kuvaus IRO G1.1 Tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, eettinen liiketoimintatapa sekä korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen, jotka ovat eettisen yrityskulttuurin perusta. IRO G1.2 Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ratkaisevan tärkeänä, jotta ilmoituskanaviin luotetaan. IRO G1.3 Toimittajasuhteiden hallinta, joka on keskeistä kestävyyden sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta. Olennaisten aiheiden hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa. 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet Fortumin keskeiset liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt politiikat ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjua koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido Fortumin arvoketjun toimijoita. Dokumentin nimi Liiketoiminnan harjoittaminen Suhteet toimittajiin Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Eettinen toimintaohje (OT, AK) • • • Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK) • • • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK) • • • Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK) • • Yritysetiikan ohjeet (OT, AK) • • • Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Riskipolitiikka (OT, AK) • • • Tiedonantopolitiikka (OT) • Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) • • • Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) • Hankintoja koskeva ohje ja hallintomalli (OT, AK) • Investointimanuaali (OT, AK) • • • Kestävyysarviointeja koskeva manuaali (OT, AK) • • Ohje yhteiskuntavastuuohjelman hallinnoinnista (OT) • • Edunvalvonnan eettiset ohjeet (OT) • • Verotuksen periaatteet (OT) • Laskentamanuaali (OT) • Sisäpiiriohjeet (OT) • Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje, yritysetiikan ohjeet, kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita, joissa käsitellään ja ilmaistaan Fortumin sitoutuminen eettiseen liiketoimintaan, nollatoleranssiin korruption ja lahjonnan osalta, kansainvälisten pakotteiden noudattamiseen ja toimittajasuhteiden hallintaan. Eettisessä toimintaohjeessa ja SpeakUp- politiikassa määritetään prosessi väärinkäytösten ilmoittamiseksi ja ilmoittajien suojelemiseksi. Hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä Fortumin liikekumppaneita. Fortumin sitoumus korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan on yhdenmukainen korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen kanssa. Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje, yritysetiikan ohjeet ja ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ovat saatavilla useilla kielillä kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille. Eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje ovat julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Toimintaperiaatteita täydentävät toimeenpanoa koskevat ohjeet, mukaan lukien mekanismit, joilla tunnistetaan, raportoidaan ja tutkitaan huolenaiheita lainvastaisesta tai eettistä toimintaohjetta rikkovista toimintatavoista. 101 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Fortumilla on menettelyt, joilla tutkitaan ammattimaisesti liiketoimintatapojen poikkeamia, kuten korruptio- ja lahjontatapauksia. Kaikkien työntekijöiden odotetaan suorittavan liiketoimintatapoihin liittyvät pakolliset koulutukset osana perehdytystä ja aina tarvittaessa. Liiketoiminnan etiikkaa ja yrityskulttuuria edistetään myös viestinnän keinoin. 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu Fortumilla on ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Anonyymi SpeakUp-kanava on saatavilla useilla kielillä kaikille työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille, myös arvoketjun työntekijöille ja vaikutusten kohteena oleville yhteisöille. Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät saavat tietoa huolenaiheiden ilmoittamisesta sekä ilmoitettujen huolenaiheiden käsittely- ja tutkintaprosessista. Fortum lisää tietoisuutta kanavista sisäisellä viestinnällä ja pakollisella eettistä toimintaohjetta koskevalla koulutuksella ja kannustaa raportoimaan kaikki mahdolliset tapaukset, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu. Fortumilla ei ole järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata, luottavatko työntekijät tai muut sidosryhmät näihin kanaviin, mutta Fortum rakentaa luottamusta kanaviin kuvaamalla raporttien käsittelyprosessia läpinäkyvästi. Fortum käsittelee kaikki ilmoitukset äärimmäisen luottamuksellisesti ilmoittajan suojaa koskevan EU-direktiivin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitusten vastaanottajat noudattavat henkilötietojen käsittelyä ja luottamuksellisuutta koskevia kirjallisia ohjeita. Konsernin Compliance-vastaava arvioi tapauksen ja nimittää tutkintaryhmän. Tapauksissa, jotka vaativat lisätutkintaa alkuarvioinnin jälkeen, Compliance & Ethics -toiminto laatii tutkintaraportin, joka sisältää havainnot, suositukset ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Jos huoli on perusteltu, ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat huomioon tutkinnan tulokset. Fortum pyrkii vuoropuheluun ilmoittajan kanssa tapauksen ratkaisemiseksi, ja kanava tukee vuoropuhelua. Ilmoittajan henkilöllisyyttä suojellaan aina. Fortum ei hyväksy minkäänlaisia kostotoimia väärinkäytöksistä tai mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoittaneita vastaan. 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, mukaan lukien laitosten ja toimipaikkojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvät tavarat ja palvelut, polttoaineet sekä tietotekniset ratkaisut ja asiantuntijapalvelut. Hankinnan tavoitteena on mahdollistaa liiketoiminnan vahva suorituskyky ja kestävät hankintaprosessit sekä varmistaa oikeiden materiaalien ja palvelujen saatavuus liiketoimintojen tarpeisiin ja vaatimuksiin. Fortum pyrkii avoimeen ja tehokkaaseen yhteistyöhön toimittajien kanssa, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen toimitusketjussa. Toimittajasuhteiden tehokas hallinta on keskeinen toimenpide arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten käsittelemiseksi. Katso osio 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Toimittajien yhdenvertainen kohtelu varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota hankintahenkilöstön koulutukseen. Vuonna 2024 hankintahenkilöstö osallistui toimitusketjun kestävyyden hallintaprosessia ja työkaluja koskevaan koulutukseen. Prosessien tehokkuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi hankintatoimen työntekijöillä on vuosittaiset taloudelliset tulostavoitteet, jotka liittyvät toimittajien hallintakäytäntöihin, kuten kestävyysarviointeihin, reiluun kilpailuun ja viestintään strategisten toimittajien kanssa. 4.5.1 Kestävyyden hallintaprosessit toimitusketjussa Fortumilla on käynnissä seuraavat prosessit ja toimenpiteet kestävyyden hallitsemiseksi toimitusketjussa: Toimenpiteet Hallinnon varmistaminen: Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje liitetään hankintasopimuksiin, joiden arvo on vähintään 100 000 euroa. Fortum pidättää oikeuden valvoa, noudattavatko toimittajat toimintaohjetta. Valvontaa voidaan toteuttaa pyytämällä tietoja ja tekemällä auditointeja toimittajien toimipisteissä. Toimittajien, jotka eivät noudata toimittajien toimintaohjetta, odotetaan ryhtyvän korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Fortum pidättää oikeuden irtisanoa suhteen toimittajaan, joka ei pysty osoittamaan noudattavansa toimittajien toimintaohjetta. Toimittajien ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskevien käytäntöjen arviointi: Toimittajan hyväksyntä on prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia. Hyväksyntäprosessissa selvitetään ja arvioidaan muun muassa toimittajan mahdollista toimintaa riskimaissa, sertifioituja johtamisjärjestelmiä ja urakoitsijoiden työturvallisuustasoa. Fortum kiinnittää erityistä huomiota myös käytäntöihin, jotka koskevat korruption torjuntaa, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristöä (erityisesti koskien kasvihuonekaasupäästöjä, ympäristöasioiden hallintaa, ympäristölupia sekä -sertifikaatteja). Hyväksyntä on voimassa kolme vuotta. Toimittajien vaatimustenmukaisuusriskin hallinta: Fortum käyttää vastapuolen tuntemisen prosessia nykyisten ja mahdollisten toimittajien ja muiden vastapuolten vaatimustenmukaisuusriskien arviointiin, mukaan lukien oikeudelliset, maineeseen liittyvät, eettiset, kestävyys- ja turvallisuusriskit. Prosessi on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa. Auditointi, kun toimittajiin liittyy mahdollisia kestävyysriskejä: Toimittajien auditoinneilla Fortum arvioi, täyttyvätkö toimintaohjeessa toimittajille esitetyt vaatimukset. Riskipohjaiset auditoinnit tehdään toimittajan toimipaikassa, ja ne sisältävät toimipaikan tarkastuksen, johdon ja työntekijöiden haastattelut sekä dokumenttien tarkastuksen. Fortum käyttää auditointien tekemiseen ulkopuolista palveluntarjoajaa etenkin riskimaissa. Matalan riskin maissa auditointeja voivat tehdä omat työntekijät, jotka ovat saaneet asiaankuuluvan koulutuksen. Vuonna 2024 Fortum teki 23 toimittaja-auditointia. Kiinassa tehtiin kahdeksan ulkopuolisen tarkastajan suorittamaa auditointia, ja loput olivat sisäisiä auditointeja EU-maissa. Korjaavien toimenpiteiden seuranta: Jos auditoinnissa havaitaan, että vaatimuksia ei ole noudatettu, toimittaja laatii suunnitelman korjaavista toimista ja Fortum seuraa niiden toteutumista. Vakavissa tapauksissa yhteistyötä voidaan jatkaa vain siinä tapauksessa, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan ja vahvistetaan. Vuonna 2024 auditoinneissa havaittiin eniten poikkeamia ylityötunneissa ja työturvallisuudessa. Auditointihavainnot ilmoitettiin toimittajille ja pyydettiin tekemään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Työntekijöiden järjestäytymisvapauteen, työehtosopimusten neuvotteluoikeuteen, lapsityövoimaan, pakkotyövoimaan tai syrjintään liittyviä vakavia poikkeamia ei havaittu. Polttoaineiden toimitusketjun seuranta: Normaalien toimitusketjun kestävyyttä koskevien prosessien lisäksi, Fortumilla on huolellisuusvelvoiteprosessi metsäbiomassan alkuperän ja kestävyyssertifiointien arvioimiseksi. Uraanin toimittajat auditoidaan kestävyyden osalta varmistaakseen asianmukaiset ympäristö-, sosiaaliset ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt tuotannossa. Vaikutusvallan lisääminen vertaisyhteistyöllä: Vahvistaakseen vaikutusvaltaansa toimitusketjun kestävyysriskien käsittelyssä Fortum on mukana Solar Stewardship -aloitteessa (SSI), jonka tavoitteena on parantaa aurinkovoimateollisuuden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. SSI koostuu varmennusprosessista, jolla todennetaan ympäristö-, sosiaalisten ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt aurinkovoiman toimitusketjuissa ja tuotantolaitoksissa. 102 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 4.5.2 Toimittajien toimintaohjeen rikkomusten käsittely Fortumilla on menettely toimittajien toimintaohjeen epäiltyjen rikkomusten käsittelyyn. Jos epäiltyjä toimittajien toimintaohjeen rikkomuksia havaitaan esimerkiksi seulontatyökalujen, SpeakUp- kanavan, tiedotusvälineiden tai muiden kanavien kautta, hankinnan, lakiasioiden ja kestävyystoiminnon sekä vastaavan liiketoiminnan edustajat arvioivat rikkomuksen vakavuutta, Fortumin sopimusasemaa sekä vaikutuksia Fortumin liiketoimintaan ja maineeseen. Toimittajalta pyydetään lisätietoja mahdollisesta rikkomuksesta, ja vastauksen perusteella sovitaan jatkotutkinnasta tai korjaavista toimista. Viimeisenä vaihtoehtona on toimittajasopimuksen irtisanominen. 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen Kaikkien työntekijöiden, Fortumin toimielinten jäsenten, toimittajien ja urakoitsijoiden odotetaan noudattavan kaikkia asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä korruption ja lahjonnan estämiseksi. Compliance & Ethics -toiminnon tehtävänä on tutkia lahjonta- ja korruptiotapauksia ja vastata syytöksiin. Fortum tekee seuraavia toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi. Toimenpiteet Vastapuoliin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien arviointi: Fortum on vastapuoliriskien arvioimiseksi ottanut käyttöön prosessin, jonka avulla se arvioi korruptio- ja lahjontariskejä, mainevaikutuksia, sosiaalisia ja ympäristöriskejä sekä muita vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka koskevat yhteistyötä vastapuolten kanssa. Strategisten kumppanien arvioimiseksi on käytössä vastaava prosessi. Yrityksen vaatimustenmukaisuusriskien säännöllinen arviointi ja epäiltyjen väärinkäytösten tutkinta: Fortum arvioi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä yritysriskejä, kuten korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Tutkintaprosessilla varmistetaan oikeudenmukainen ja puolueeton käsittely. Sisäiset toimintaperiaatteet edellyttävät, että tutkintakomiteoiden jäsenillä ei ole eturistiriitoja. Nämä komiteat ovat aina erillisiä asiaan liittyvästä johtoketjusta. Jokaisessa tutkinnassa Compliance-vastaava päättää lakiasianjohtajaa kuultuaan, onko väärinkäytöksestä tarpeen ilmoittaa poliisille tai muille viranomaisille, kun otetaan huomioon paikalliset lakisääteiset vaatimukset. Fortum tekee aktiivisesti yhteistyötä poliisiviranomaisten kanssa ja antaa pyydettäessä tukea. Työntekijöiden koulutus: Liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta annetaan kaikille työntekijöille. Katso osio 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus. Jos organisaatioyksikössä havaitaan korruptioon viittaavaa käyttäytymistä, yksikön päätöksentekijöille järjestetään erityistä koulutusta tutkinnan päätyttyä. Päätöksentekijöitä ovat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet. Väärinkäytösten seuranta ja raportointi: Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä ja toimenpiteitä, jotka koskevat liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä käytäntöjä ja vaatimustenmukaisuutta. 4.6.1 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat tavoitteet Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät Fortumin tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Mittayksikkö Tavoitevuosi Tavoitearvo 2024 Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia Tapahtumien määrä Vuosittain 0 0 Vuonna 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta. 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset on esitetty alla olevassa taulukossa: Lukumäärä tai kuten ilmoitettu 2024 Tuomiot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta 0 Sakot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta, euroa — Vahvistettujen tapausten kokonaismäärä 0 Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä irtisanottiin tai rangaistiin korruption tai lahjonnan vuoksi 0 Liikekumppanien kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyvät vahvistetut tapaukset, joissa sopimus irtisanottiin tai sitä ei uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvien rikkomusten vuoksi 0 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus Koulutus on keskeinen osa vaatimustenmukaisuuden hallintaa. Liiketoimintatapaan sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvää koulutusta annetaan osana pakollista eettisen toimintaohjeen koulutusta kaikille työntekijöille, myös Fortum-yhtiöiden hallinto-, johto- tai valvontaelimissä toimiville työntekijöille. Fortum on tunnistanut toiminnot, joilla on suurempi korruptio- ja lahjontariski roolinsa luonteen vuoksi. Niihin kuuluu hankinnan ja myynnin työntekijöitä, voimalaitosten johtajia ja investoinneista vastaavia asiantuntijoita. Fortum kehittää edelleen koulutusohjelmaansa, jotta yhtiö voi puuttua järjestelmällisesti kaikkiin riskitoimintoihin ja seurata koulutuksen suorittamista. Lisäksi asiaankuuluvat henkilöt saavat erityiskoulutusta tarpeen tai tunnistettujen riskien perusteella. Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suoritusaste on esitetty alla olevassa taulukossa. Suoritusaste sisältää korkeamman riskin toimintojen työntekijät. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta suoritus voi puuttua esimerkiksi juuri aloittaneilta työntekijöiltä tai pidempien poissaolojen vuoksi. Vuoden 2024 aikana Fortum kehitti verkkokoulutusohjelmaan liittyvää prosessia, mikä on parantanut verkkokoulutusten hallinnointia ja suoritusasteen seurantaa. % 2024 Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suorittamisaste 97 103 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 5 Sisältöindeksit 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän kestävyysraportin laadintaa ohjanneet olennaiset tiedonantovaatimukset. Taulukkoa voidaan käyttää apuna kutakin tiedonantovaatimusta koskevien tietojen löytämiseen tästä kestävyysraportista. Kaikki aihekohtaisen S4-standardin (Kuluttajat ja loppukäyttäjät) tiedonantovaatimukset on jätetty pois, sillä aihetta ei tunnistettu olennaiseksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Lisäksi seuraavia olennaisia aiheita koskevia tiedonantovaatimuksia ei raportoida, koska niitä ei ole arvioitu olennaisiksi: E1-7, E2-6, E3-5, E4-6, E5-4, E5-6, S1-8, S1-9, S1-11, S1-12, S1-13, S1-15, S1-16, G1-5 ja G1-6. Tiedonantovaatimusta ei katsota olennaiseksi, jos sen sisältämä tieto ei ole merkityksellistä sen asian kannalta, jota se pyrkii kuvaamaan tai selittämään, ja/tai jos se ei vastaa käyttäjien päätöksentekotarpeita. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja tuloksista löytyy osiosta 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot ESRS 2 Yleiset tiedot BP-1 Kestävyysraporttien yleiset laatimisperusteet 1.2.1 Laatimisperusteet 1.2.2 Raportoinnin laajuus BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 1.2.2 Raportoinnin laajuus 1.2.3 Aikahorisontit 1.2.4 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit SMB-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.4 Resilienssianalyysi 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.2 Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.6.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi IRO-2 Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset 5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet E1 Ilmastonmuutos ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.7.3 EU-taksonomian tunnusluvut ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.4 Resilienssianalyysi ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 104 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 2.2.4 Resilienssianalyysi 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 E2 Pilaantuminen ESRS 2, IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit Vain ilman pilaantumiseen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina E2-5 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ESRS 2, IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.4.3 Vettä koskevat toimintaperiaatteet E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit 2.4.5 Veteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet 2.4.4 Vettä koskevat tavoitteet E3-4 Vedenkulutus 2.4.6 Vettä koskevat mittarit Vain veteen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 2.5.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit ESRS 2, IRO-1 Kuvaus luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 2.5.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit E4-2 Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.5.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet E4-3 Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 2.5.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma 2.5.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit E4-4 Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 2.5.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet E4-5 Luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit 2.5.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS 2, IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.6.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 2.6.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 2.6.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 2.6.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit Vain jätteisiin liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina S1 Oma työvoima ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 105 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 S1-10 Riittävä palkka 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet Vain YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämistä koskeva datapiste 104(a) raportoidaan olennaisena 3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot S2 Arvoketjun työntekijät ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 106 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Viite Tiedonantovaatimus Osio Lisätiedot S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet Eläinten hyvinvointia ei raportoida olennaisena aiheena 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus G1-2 Suhteet toimittajiin 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta Datapiste 15 raportoidaan olennaisena G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen G1-4 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit 107 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet Seuraavassa taulukossa on esitetty muusta EU-lainsäädännöstä peräisin olevat datapisteet. Taulukosta näkee näitä datapisteitä koskevien tietojen sijainnin tässä kestävyysraportissa. Tiedonanto- vaatimus Tieto- piste Tiedonantovaatimuksen nimi Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR) Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818(7)12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Ei olennainen ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Ei olennainen ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla 2.2.4 Resilienssianalyysi 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-5 40-43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit 108 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tiedonanto- vaatimus Tieto- piste Tiedonantovaatimuksen nimi Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR) Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio ESRS E1-6 53-55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS E1-9 66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 ESRS E1-9 66 (a); 66(c) Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 ESRS E1-9 67 (c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2024 ESRS E2-4 28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.4.3 Vettä koskevat toimintaperiaatteet ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 2.4.3 Vettä koskevat toimintaperiaatteet ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 2.4.6 Vettä koskevat mittarit ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 2.4.6 Vettä koskevat mittarit ESRS 2- SBM 3 - E4 16 (a) i Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2- SBM 3 - E4 16 (b) Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2- SBM 3 - E4 16 (c) Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 2.5.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 2.5.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 2.5.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet 109 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tiedonanto- vaatimus Tieto- piste Tiedonantovaatimuksen nimi Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR) Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 2.5.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 2.6.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 2.6.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit ESRS 2- SBM3 - S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2- SBM3 - S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS S1-1 20 Ihmisoikeussitoumukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten valitusmekanismit Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu ESRS S1-14 88 (b) and (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta ESRS S1-14 88 (e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan ja työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin suhde Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Ei olennainen ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 Ei olennainen ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS 2- SBM3 – S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS S2-1 17 Ihmisoikeussitoumukset Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 110 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Tuloskehitys ja taloudellinen asema Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat Kestävyysraportti Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tiedonanto- vaatimus Tieto- piste Tiedonantovaatimuksen nimi Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR) Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta ESRS S3-1 16 Ihmisoikeussitoumukset Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Ei olennainen ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Ei olennainen ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen ESRS G1-1 10 (b) Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu ESRS G1-4 24 (a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen 111 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Konsernitilinpäätös Fortum-konsernin tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Lisätietoa liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet, liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Konsernin tuloslaskelma milj. euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 6 5 800 6 711 Muut tuotot 48 32 Materiaalit ja palvelut 9 -3 295 -3 808 Henkilöstökulut 10 -485 -436 Poistot 6, 17, 18 -379 -359 Muut kulut 8 -511 -595 Vertailukelpoinen liikevoitto 6 1 178 1 544 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 147 118 Liikevoitto 6 1 325 1 662 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 6, 19 19 59 Korkokulut -226 -269 Korkotuotot 234 165 Muut rahoituserät - netto 47 -34 Rahoituskulut - netto 11 55 -138 Voitto ennen tuloveroja 1 399 1 583 Tuloverot 12 -239 -69 Jatkuvien toimintojen kauden voitto 1 160 1 515 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1 164 1 514 Määräysvallattomille omistajille -4 1 milj. euroa Liite 2024 2023 Lopetettujen toimintojen kauden voitto 3 — -3 582 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille — -3 583 Määräysvallattomille omistajille — 1 Kauden voitto, Fortum yhteensä 1 160 -2 067 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1 164 -2 069 Määräysvallattomille omistajille -4 2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 13 Laimentamaton, jatkuvat toiminnot 1,30 1,68 Laimentamaton, lopetetut toiminnot — -3,99 Laimentamaton, Fortum yhteensä 1,30 -2,31 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. milj. euroa Liite 2024 2023 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 178 1 544 Arvonalentumiset ja peruutukset -17 0 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 183 4 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -61 111 Muut 43 3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 147 118 Liikevoitto 1 325 1 662 Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. 112 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Konsernin laaja tuloslaskelma milj. euroa Liite 2024 2023 Tilikauden voitto, Fortum yhteensä 1 160 -2 067 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Kassavirran suojaukset Kauden käyvän arvon muutokset 516 2 185 Siirrot tuloslaskelmaan 66 150 Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -1 -3 Laskennalliset verot -116 -473 Nettosijoitusten suojaus Kauden käyvän arvon muutokset 4 -16 Laskennalliset verot -1 3 Muuntoerot 4.3 13 -43 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 19 1 -17 483 1 788 Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: Sijoitusten uudelleenarvostus 1 1 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä 31 15 -9 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja yhteisyrityksissä 0 -3 16 -11 Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen 499 1 777 Venäjään liittyvien muuntoerojen uudelleenluokittelu (sisältäen nettosijoituksen suojaustulokset) 1) 0 1 940 Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen 0 -69 Laaja tulos yhteensä 1 659 1 581 Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä: Emoyhtiön omistajille 1 663 1 580 Määräysvallattomille omistajille -4 1 1 659 1 581 1)Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoero siirrettiin tuloslaskelmaan vuonna 2023. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös muiden sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot. Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunu, Norjan kruunu ja Puolan zloty. 113 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Konsernin tase milj. euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 17 549 643 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 18 6 070 6 612 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 19 1 260 1 059 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 29 1 117 1 058 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 21 238 201 Laskennalliset verosaamiset 28 845 958 Johdannaisinstrumentit 15, 16 266 216 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 22 431 644 Pitkäaikaiset varat yhteensä 10 777 11 392 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 23 420 452 Johdannaisinstrumentit 15, 16 379 389 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 22 283 389 Tuloverosaamiset 28 101 59 Vakuussaaminen 27 205 590 Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 1 007 1 286 Likvidit varat 25 4 136 4 183 Lyhytaikaiset varat yhteensä 6 530 7 347 Varat yhteensä 17 307 18 739 milj. euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 26 3 046 3 046 Ylikurssirahasto 73 73 Kertyneet voittovarat 5 770 5 592 Muut oman pääoman erät 186 -273 Yhteensä 9 074 8 438 Määräysvallattomat omistajat 79 60 Oma pääoma yhteensä 9 154 8 499 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 27 4 336 4 573 Johdannaisinstrumentit 15, 16 221 216 Laskennalliset verovelat 28 386 428 Ydinvoimaan liittyvät varaukset 29 1 117 1 058 Muut varaukset 30 81 125 Eläkevelvoitteet, netto 31 12 10 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 32 123 122 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 6 276 6 532 Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 27 492 1 337 Johdannaisinstrumentit 15, 16 333 1 057 Muut varaukset 30 3 2 Vakuusvelka 27 93 131 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 33 956 1 181 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 877 3 708 Vieras pääoma yhteensä 8 153 10 240 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 17 307 18 739 114 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät milj. euroa Liite Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Kertyneet voitto- varat Muunto- erot Kassa- virta- suojaukset Muut laajan tuloksen erät Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteis- yrityksissä Emo- yhtiön omistajat Määräys- vallat- tomat omistajat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2024 3 046 73 6 618 -1 026 -337 -14 79 8 438 60 8 499 Kauden voitto, Fortum yhteensä 1 164 1 164 -4 1 160 Muuntoerot 15 -1 0 -2 13 0 13 Muut laajan tuloksen erät 466 19 1 486 0 486 Kauden laaja tulos yhteensä 1 164 15 465 19 0 1 663 -4 1 659 Osingonjako 13 -1 032 -1 032 0 -1 032 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 0 -2 -2 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa 0 25 25 Muut 1) 30 -25 5 0 5 Oma pääoma 31.12.2024 3 046 73 6 780 -1 010 127 5 53 9 074 79 9 154 Oma pääoma 1.1.2023 3 046 73 9 499 -3 031 -2 182 172 93 7 670 67 7 737 Kauden voitto, Fortum yhteensä 2) -2 069 -2 069 2 -2 067 Muuntoerot -36 -6 0 0 -43 0 -43 Muuntoerojen siirto tulosvaikutteisiksi 2 106 -166 1 940 1 940 Muut laajan tuloksen erät 1 860 -21 -19 1 820 0 1 820 Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät -63 -9 0 5 -68 -2 -69 Kauden laaja tulos yhteensä -2 069 2 006 1 844 -186 -14 1 580 1 1 581 Osingonjako 13 -817 -817 0 -817 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 0 -22 -22 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa 0 15 15 Muut 5 0 5 0 5 Oma pääoma 31.12.2023 3 046 73 6 618 -1 026 -337 -14 79 8 438 60 8 499 1)Sisältää oikaisun liittyen osakaslainojen korkoja suojaavien korkojohdannaisten suojauslaskentaan Fortumin yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO). 2)Josta -1 940 miljoonaa euroa johtuu Venäjän toimintojen negatiivisten kumulatiivisten muuntoerojen ja niihin liittyvien nettosijoitusten suojauksien siirtämisestä tuloslaskelmaan. 115 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Muuntoerot Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Puolan zlotyn vaikutuksesta. Käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty liitetiedossa 4.3 Korkoriski ja valuuttariski. Oman pääoman vaikutus Venäjään liittyvien muuntoerojen ja niihin liittyvien suojauksien uudelleenluokittelusta vuonna 2023 Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoerä siirrettiin tuloslaskelmaan vuonna 2023. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Kumulatiiviset muuntoerot johtuvat Venäjän ruplan merkittävästä heikentymisestä vuoden 2008 jälkeen, jolloin Venäjän toiminnot hankittiin. milj. euroa Kertyneet voitto- varat Muunto- erot Muut laajan tuloksen erät Emo- yhtiön omistajat Vaikutus tilikauden voittoon 2023 -1 940 -1 940 Vaikutus muihin oman pääoman eriin 2 106 -166 1 940 Oman pääoman vaikutus yhteensä 2023 -1 940 2 106 -166 0 Kassavirtasuojaukset Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Osingonjako Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksettiin 9.10.2024. Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Lisätietoja liitetiedossa 13 Osakekohtainen tulos ja osinko. Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat milj. euroa 2024 2023 Määräysvallattomat omistajat 4 -1 Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut 3 5 Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat 7 4 116 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Konsernin rahavirtalaskelma milj. euroa Liite 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Kauden voitto jatkuvista toiminnoista 1 160 1 515 Oikaisuerät: Tuloverot 239 69 Rahoituskulut - netto -55 138 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 -19 -59 Poistot 6 379 359 Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 1 704 2 021 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 -147 -118 Vertailukelpoinen käyttökate 1 556 1 903 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät -89 129 Saadut korot 236 153 Maksetut korot -225 -228 Saadut osingot 14 16 Maksetut tuloverot -196 -454 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 297 1 519 Käyttöpääoman muutos 95 191 Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta 1 392 1 710 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen 17, 18 -472 -576 Hankitut osakkeet 3 -33 -53 Käyttöomaisuuden myynnit 3 12 Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset 3 764 5 Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille 22 -26 -30 Vakuussaamisten muutos 386 2 024 Muutos muissa korollisissa saamisissa 22 -19 52 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta 604 1 433 milj. euroa Liite 2024 2023 Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta 1 995 3 143 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 27 5 1 755 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 1) 27 -944 -1 620 Lyhytaikaisten lainojen muutos 27 -37 -1 757 Osingonjako emoyhtiön omistajille 13 -1 032 -817 Vakuusvelan muutos -38 -221 Muut rahoituserät 2 19 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta -2 043 -2 640 Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos -47 503 Lopetettujen toimintojen rahavirta Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta — 109 Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 2) — -333 Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta — 21 Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos 3.3 — -202 Rahavirta, Fortum yhteensä Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 1 392 1 819 Investointien rahavirta yhteensä 604 1 095 Rahoituksen rahavirta yhteensä -2 043 -2 614 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä -47 301 Likvidit varat kauden alussa 25 4 183 3 919 Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa 0 -36 Likvidit varat kauden lopussa 24 4 136 4 183 1) Vuonna 2024 300 miljoonan euron vihreä laina nostettiin vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa ja lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina. Lainat netotettiin ilman maksua. Lainasta maksettiin etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa, vaikuttaen kassavirtaan. 2)Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä. Katso liitetieto 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja. 117 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Olennaiset laadintaperiaatteet 1.1 Liiketoiminnan kuvaus Fortum Oyj (jäljempänä ”Yhtiö”) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö. Fortumin energia rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Olemme yksi Euroopan puhtaimmista energiantuottajista ja toimintaamme ohjaavat kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Tuotamme ja toimitamme luotettavasti puhdasta energiaa ja autamme teollisuusasiakkaitamme vähentämään toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kasvamaan. Ydinliiketoimintamme Pohjoismaissa koostuu päästöttömästä ja tehokkaasta sähköntuotannosta sekä sähkön ja kaukolämmön myynnistä kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 17.2.2025. Tämä tilinpäätös on myös julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. Tilintarkastaja, Deloitte Oy, on antanut ISAE 3000 -standardin mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Fortumin ESEF-tilinpäätöksestä. ESEF- tilinpäätös on saatavilla Fortumin sivuilla https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/ raportit-ja-esitykset. 1.2 Laadintaperusta Fortum-konsernin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2024 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit). Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Kaikki luvut esitetään miljoonina euroina (milj. euroa), ellei toisin ilmoiteta. 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä. Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla 85 prosenttia yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 prosenttia osakkeista. Pooling- menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden omaa pääomaa vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi. 1.3.1 Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa määräysvallan, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty liitetiedossa 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Konsernin omistusosuus (%) tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä/osakkuusyhtiössä/yhteisyrityksessä. 1.3.2 Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 118 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 1.3.3 Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten Vertailukelpoinen liikevoitto ja Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja ne esitetään erikseen Fortumin konsernin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS:n mukaisista arvostuksista, jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä, tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä käyvän arvon muutokset fyysisistä sopimuksista, joita käsitellään johdannaisina IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Lisäksi liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä koskien myyntivoittoja ja muita samankaltaisia eriä. Tällaisia kertaluonteisia eriä ovat esimerkiksi yrityshankintojen transaktiokulut, yrityshankinnan kirjapidolliset vaikutukset, merkittävät arvonalentumiset ja niiden peruutukset sekä muut ei-operatiiviset erät kuten uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen transaktiokulut sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Nämä kulut esitetään Myyntivoitot ja muut -erässä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ilman Venäjää ei enää esitetä Venäjän konsolidoinnin päätyttyä vuonna 2023 lukuun ottamatta rahoitusnettovelkaa koskevia vertailutietoja liitetiedossa 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja. Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Tunnuslukujen määritelmät on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset -osiossa. Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudelliseen tavoitteen, pääomarakenteen, määritelmä. Katso liitetieto 5 Pääomariskien hallinta. 1.5 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen 1.5.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 1.5.2 Liiketapahtumat ja tase-erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä konsernin tuloslaskelmaan, paitsi jos suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttyvät, jolloin kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kurssierot, jotka aiheutuvat rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta, kirjataan muihin oman pääoman eriin. 1.5.3 Konserniyritykset Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten ja tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. 119 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Konsernitilipäätöksessä käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit Tilikauden keskikurssi Tilinpäätöspäivän kurssi 2024 2023 2024 2023 Norja (NOK) 11,6290 11,4248 11,7950 11,2405 Puola (PLN) 4,3058 4,5420 4,2750 4,3395 Ruotsi (SEK) 11,4325 11,4788 11,4590 11,0960 1.5.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä. 1.6 Tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet Fortum esittää tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Viereisessä taulukossa on listattu konsernin olennaiset laadintaperiaatteet, tieto missä tilinpäätöksen liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen IFRS-standardiin. Laadintaperiaate Liite IFRS-standardi Tytäryhtiöt 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot IFRS 3, IFRS 10 Lopetetut toiminnot 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot IFRS 5 Rahoitusvarat 4 Rahoitusriskien hallinta 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon IAS 32, IFRS 7, IFRS 9, IFRS 13 Segmenttiraportointi 6 Segmenttiraportointi IFRS 8, IFRS 15 Myyntituottojen määrittäminen 6 Segmenttiraportointi 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset IFRS 15 Osakeperusteinen palkitseminen 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot IFRS 2 Osakekohtainen tulos 13 Osakekohtainen tulos ja osinko IAS 33 Muut osakkeet ja osuudet 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset IAS 32, IAS 36, IFRS 9 Arvojen määrittämishierarkia 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon IFRS 13 Aineettomat hyödykkeet 17 Aineettomat hyödykkeet IAS 38 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät IAS 16 Yhteisjärjestelyt 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin IFRS 11, IAS 28, IFRS 12 Osakkuusyritykset 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin IAS 28, IFRS 12 Arvonalentumistestaus 20 Arvonalentumistestaus IAS 36 Vaihto-omaisuus 23 Vaihto-omaisuus IAS 2 Myyntisaamiset 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset IFRS 9 Likvidit varat 25 Likvidit varat IAS 7 Lainat 27 Korolliset velat IFRS 9 Tuloverot 28 Tuloverosaamiset ja -velat IAS 12 Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varat ja velat 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat IFRIC 5 Varaukset 30 Muut varaukset IAS 37 Eläkevelvoitteet 31 Eläkevelvoitteet IAS 19 Vuokrasopimukset 34 Vuokrasopimukset IFRS 16 Ehdolliset velat 36 Pantatut varat ja vastuut IAS 37 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat IAS 1 120 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 1.7 Lopetetut toiminnot Venäjä vuonna 2023 Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä, ja jota seurasi uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan nimitys PAO Fortumille. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen. Konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisälsi Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirrettiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Katso lisätietoja liitetiedoissa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja 3.3 Lopetetut toiminnot. 1.8 Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat 1.1.2024 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja laativa IASB julkaisi huhtikuussa 2024 IFRS 18 - tilinpäätösstandardin 'Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot', joka korvaa IAS 1 -standardin 'Tilinpäätöksen esittäminen'. IFRS 18 sisältää uusia vaatimuksia, joiden tavoitteena on vertailtavuuden lisääminen samankaltaisten yritysten tuloksellisuuden välillä sekä käyttäjille merkityksellisen ja läpinäkyvän tiedon tarjoaminen, IFRS 18 muuttaa tilinpäätöksen esitystapaa ja liitetietoja, mutta ei erien kirjaus- ja arvostusperiaatteita. Voimaantulopäivä on 1.1.2027 EU:n hyväksyntä edellyttäen. Fortum analysoi parhaillaan uuden standardin vaikutuksia. Muilla 1.1.2025 tai myöhemmin käyttöön otettavilla tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. 121 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Arvioita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Ne voivat perustua esimerkiksi energiapolitiikan ja sääntely-ympäristön analyyseihin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin, tuottojen määrään ja kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät oletukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista oletuksista ja arvioista. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Liite Tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon määrittämisessä käytetty harkinta 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon Määräysvallan menettämisen arviointiin käytetyt oletukset tytäryrityksistä luopumisen yhteydessä 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot Tytäryrityksen hankintojen kautta saatujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käyvät arvot ja poistoajat 17 Aineettomat hyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestauksessa käytetyt arviot ja oletukset 17 Aineettomat hyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 20 Arvonalentumistestaus Harkinta, jota on käytetty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta, yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia sitoumuksia 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa ja arvostamisessa käytetyt arviot 28 Tuloverosaamiset ja -velat Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Varausten arvioinnissa käytetyt oletukset 30 Muut varaukset Tulevien eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt oletukset 31 Eläkevelvoitteet 2.1 Venäjän hyökkäys Ukrainaan Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 2022 on ollut vakavia vaikutuksia Fortumin nykyisiin ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortumin 2023 tilinpäätöksen kannalta merkittävimmät vaikutukset liittyvät tapahtumiin, jotka johtivat Russia-segmentin konsolidoinnin päättymiseen vuonna 2023, sekä Uniperin myyntiin Saksan valtiolle vuonna 2022. 2.1.1 Russia-segmentin konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 Fortumin tytäryhtiön PAO Fortumin (Fortum JSC) omaisuus otettiin hallintaan presidentin asetuksen nro 302 mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetuksen nojalla voidaan ”väliaikaisesti” hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta. Hallintaanoton seurauksena yhtiö pakotettiin vaihtamaan toimitusjohtaja 26.4.2023 ja Venäjän viranomaiset ottivat haltuun Fortumin omistukset Venäjällä. Asetus ja sitä seurannut uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan pakkonimitys PAO Fortumille johti määräysvallan arviointiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin vaatimusten mukaisesti. Arvioinnin perusteella Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Venäjän toimintoja. Näin ollen määräysvalta menetettiin 25.4.2023 ja Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. Katso myös liitetieto 3.3 Lopetetut toiminnot. 2.1.2 Laskennallinen verosaaminen Laskennalliset verosaamiset vuoden 2024 lopussa sisältää 780 miljoonaa euroa (2023: 829) vuonna 2023 ja vuonna 2022 Irlannissa realisoituneita kertaluonteisia verovaikutuksia, jotka johtivat vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun. Kirjattu laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin Uniperin myynnin ja Venäjän konsolidoinnin päättymisen vaikutuksiin, ja sen hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden verotettavista tuloista Irlannissa. Katso liitetieto 28 Tuloverosaamiset ja -velat. 2.2 Makrotaloudellinen ympäristö Vuonna 2024 sähkömarkkinoiden hintojen volatiliteetti jatkui. Yleisesti hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan, koska sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuus kasvaa ja energian toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet nousevat ajoittain ajankohtaisiksi. Myös geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen sekä pelko muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja hintojen heiluntaan. Markkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus lisäävät johdon harkinnan ja arvioiden merkitystä erityisesti arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron, varausten ja velvoitteiden diskonttokoron, laskennallisten verosaamisten ja odotettujen luottotappioiden osalta. Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit aiheutuvat ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. 122 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Tämän seurauksena vastapuoliriski OTC-vastapuolien kanssa tehdyistä johdannaissopimuksista on kasvanut. 2.3 Ilmastoasiat Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin vähähiiliseen vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu maatuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum on suuri sähkön vähittäismyyjä Pohjoismaissa. Fortumille olennaisimmat ilmastoriskit ovat sekä siirtymäriskit kuten lainsäädännön muutokset, vaikutukset kysyntään ja tarjontaan ja vaikutus maineeseen että fyysiset riskit kuten riskit, jotka johtuvat äärimmäisistä sääolosuhteista tai pitkäaikaisen sään muutoksista. Esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoimalaitoksien optimaaliseen toimintaan. Fortum pyrkii pitkäaikaisilla investoinneilla järjestelmällisesti pienentämään patoturvallisuuteen liittyviä riskejä varmistaakseen turvallisen juoksutuksen myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Lainsäädännön muutos riski liittyy sekä EU-tason että kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja -sääntelyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätöksessä yleensä, kun näihin liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä voi olla uudet investoinnit, joilla siirrytään vähähiiliseen tuotantoon tai joilla ennakkoon torjutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tai investoinnit toteutuneiden ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseen. Fortumin ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma sisältää toimenpiteitä Scope 1, 2 ja 3 - päästöjen vähentämiseksi sekä vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa vuoden 2027 loppuun mennessä. Katso lisätietoja vaikutuksista konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Uusiutuvan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön hankinta omaan käyttöön on merkittävin Scope 2 -päästöjen vähennyskeino, ja Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä. Scope 2 ja Scope 3 -toimenpiteillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuonna 2024. Lisätäkseen vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Fortumin tavoitteena on kehittää uusia rakennusvalmiita tuuli- ja aurinkovoimaloita sekä modernisoida olemassa olevia ydin- ja vesivoimaloita. Nämä investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Katso liite 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Ilmastoasioihin liittyvillä riskeillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuonna 2024. Merkittävin vaikutus ilmastoasioilla on seuraaviin tilinpäätöksen eriin: • Arvonalentumistestaus: hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi otetaan huomioon arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Katso liitetieto 20 Arvonalentumistestaus. • Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Fortumin ilmastoriskeihin ja -tavoitteisiin liittyvät hyväksytyt toimenpiteet huomioidaan hyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoissa. Katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. • Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät laitosten käytöstä poistamiseen liittyvät ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tulevat kustannukset. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Päästöoikeuksien ja uusiutuvan energian sertifikaattien kirjanpitokäsittelystä löytyy tietoa liitetiedosta 23 Vaihto-omaisuus. 123 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot LAADINTAPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutetuksi vastikkeeksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen. LOPETETUT LIIKETOIMINNOT Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta tai on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista tällaisesta liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: MÄÄRÄYSVALLAN MENETTÄMISEEN KÄYTETYT OLETUKSET Fortum uudelleenarvioi onko sillä määräysvalta tytäryhtiöissään, jos tosiseikat ja olosuhteet antavat viitteitä siitä, että yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan osatekijöistä on muutoksia: sijoituskohdetta koskeva valta, altistuminen tai oikeus sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon, tai mahdollisuus käyttää valtaa ja näin vaikuttaa tuoton määrään. Siksi päivämäärä, jolloin määräysvalta tytäryhtiössä arvioidaan menetetyksi voi vaatia johdon harkintaa. Russia- segmentin konsolidoinnin päättymisen osalta johto on käyttänyt harkintaa päätyessään siihen, että Venäjän presidentin 25.4.2023 antama asetus johti määräysvallan menettämiseen. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. 3.1 Yrityshankinnat milj. euroa 2024 2023 Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) 0 22 Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) 19 12 Hankitut muut osakkeet (brutto) 14 19 Yhteensä 33 53 Yrityshankinnat vuoden 2024 aikana Vuoden 2024 aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja. Yrityshankinnat vuoden 2023 aikana Fortum hankki 31.8.2023 ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n koko osakekannan Telge AB:lta. Velaton kokonaiskauppahinta oli noin 450 miljoonaa Ruotsin kruunua (39 milj. euroa). Kauppahinta, josta on vähennetty hankitut käteisvarat ja muut oikaisut, oli 22 miljoonaa euroa. Telge Energi AB on osa Consumer Solutions -segmenttiä. 3.2 Yritysmyynnit milj. euroa 2024 2023 Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) 747 1 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) 38 0 Myydyt muut sijoitukset (brutto) 0 3 Yhteensä 785 4 3.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet Myynnit vuoden 2024 aikana 31.12.2024 Fortum saattoi päätökseen turbiini- ja generaattoripalvelujensa myynnin teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. 29.11.2024 Fortum saattoi päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin Summa Equitylle. Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton, joka raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä Muut toiminnot -segmentin tuloksessa. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa. Myynnit vuoden 2023 aikana Vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. 124 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen nro 302 vuoksi. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023 ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen. Katso lisätietoja liitetieto 3.3 Lopetetut toiminnot. Myydyt tytäryhtiöosakkeet – vaikutus rahoitusasemaan Alla olevassa taulukossa ei ole mukana Venäjän konsolidoinnin päättymisen vaikutusta vuonna 2023, joka esitetään erikseen liitetiedossa 3.3.2 Venäjän konsolidoinnin päättymisen vaikutus. milj. euroa 2024 2023 Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) 747 1 Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 660 0 Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat 143 0 Likvidit varat 31 0 Korolliset velat -26 0 Laskennalliset verot -75 0 Muut velat ja varaukset -158 0 Myydyt nettovarat 575 0 Myynnistä syntynyt tulosvaikutus 182 1 3.2.2 Muut yritysmyynnit Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy AM Green Technology & Solutions B.V:lle 37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä, mukaan lukien kaikki Fortumin biopohjaisten ratkaisujen liiketoiminnot, sekä osakkeensa holdingyhtiössä, joka omistaa 40,3 % Assam Bio Ethanol Pvt Ltd:stä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Fortum saattoi päätökseen 28.6.2024 jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuului Intiassa neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Verovapaa myyntivoitto, 16 miljoonaa euroa, kirjattiin Generation-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuonna 2024. Kokonaismyyntituotto oli 33 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. 3.3 Lopetetut toiminnot Russia-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2023. Lisätietoa liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet ja liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Lopetettujen toimintojen tulos- ja rahavirtatiedot esitetään Russia-segmentille 31.3.2023 asti. 3.3.1 Taloudellinen tulos Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Lopetetut toiminnot sisältävät Russia-segmentin vuonna 2023. Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin. 125 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 milj. euroa 2023 Liikevaihto 287 Muut tuotot 6 Materiaalit ja palvelut -148 Henkilöstökulut -20 Poistot -23 Muut kulut -15 Vertailukelpoinen liikevoitto 86 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus -3 608 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 0 Liikevoitto -3 521 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 26 Rahoituskulut - netto -88 Voitto ennen tuloveroja -3 584 Tuloverot 2 Kauden voitto lopetetuista toiminnoista -3 582 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -3 583 Määräysvallattomille omistajille 1 Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa -3,99 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 34 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 0,04 3.3.2 Venäjän konsolidoinnin päättymisen vaikutus Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen. milj. euroa 31.3.2023 Aineettomat hyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 896 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 221 Korolliset saamiset 33 Muut pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset 594 Likvidit varat 284 Määräysvallattomat omistajat -22 Korollinen vieras pääoma -178 Muu vieras pääoma -161 Nettovarat 1 685 Tuloslaskelmaan siirretyt erät -1 922 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus (negatiivinen) -3 608 3.3.3 Rahavirtalaskelman tietoja Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty erikseen rahavirtalaskelmassa. Venäjän toimintojen konsolidointi päättyi määräysvallan menettämisen vuoksi myynnin sijaan (katso liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat), eli Venäjän toiminnoista ei ole saatu vastiketta. Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä. milj. euroa 2023 Liiketoiminnan rahavirta 109 Investointien rahavirta -333 Rahoituksen rahavirta 21 Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä -202 126 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4 Rahoitusriskien hallinta Fortumin Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet, organisaation ja prosessien sekä strategisten, kestävän kehityksen, operatiivisten ja rahoitusriskien kuvaukset löytyvät toimintakertomuksen Riskienhallinta-osiosta. 4.1 Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Hyödykemarkkinariskien suojauksen ja hyödykemarkkinakaupankäynnin riskienhallinta perustuu alan yleisiin standardeihin, ja siinä huomioidaan tehtävien eriyttäminen sekä päivittäisen tuloksen, positioiden ja riskin laskenta, valvonta ja raportointi. Fortum on määrittänyt kontrollit, joilla varmistetaan, että kaupankäynti on hyväksyttyjen rajojen ja mandaattien puitteissa. Suojaustoiminnassa käytetään sekä rahoitusjohdannaisia että kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia. 4.1.1 Sähkön hinta- ja volyymiriskit Normaalit sähkön pohjoismaiset hinta- ja volyymivaihtelut (esimerkiksi säätilan vaihteluiden aiheuttamat vaikutukset kysyntään ja tarjontaan) muodostavat suurimman tuottoihin kohdistuvan markkinariskin Fortum-konsernissa. Riski aiheutuu sähkön tuotannosta (vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima), jota suojataan sähköjohdannaisilla hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities tai European Energy Exchange sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla aktiivisesti toimivien osapuolten kanssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla, ja parantaa tuloksen ennustettavuutta. Generation-segmentin suojausstrategiat kattavat useita vuosia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näitä suojausstrategioita toimeenpannaan hyväksyttyjen mandaattien puitteissa ja niitä arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muiden hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa. Generation-segmentin herkkyys Pohjoismaissa sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2024 oli noin 75 % Generation-segmentin ennustetusta pohjoismaisesta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2025 hinnalla 42 EUR/MWh ja noin 45 % kalenterivuodelle 2026 hinnalla 41 EUR/MWh. 4.1.2 Hyödykejohdannaiset Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin hyödykejohdannaiset, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja. Katso myös liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain johdannaisten laskentaperiaatteet, sekä liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2024 Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sähköjohdannaiset 20 21 2 43 445 344 101 Kaasujohdannaiset 3 1 0 4 26 7 18 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1) -128 -128 0 Yhteensä 343 224 120 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2023 Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sähköjohdannaiset 23 18 1 42 439 869 -430 Kaasujohdannaiset 3 1 0 4 24 117 -94 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1) -153 -153 0 Yhteensä 309 833 -524 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. 4.1.3 Herkkyysanalyysi sähköjohdannaisista Alla oleva taulukko esittää johdannaisten arvonmuutoksen vaikutuksen tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan, jos sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Suojauslaskentaa sovelletaan suurimpaan osaan suojausstrategioita, joissa käytetään johdannaisia, minkä seurauksena johdannaisten markkinahintojen muutoksen vaikutukset kirjataan pääosin omaan pääomaan. Herkkyys alla olevassa taulukossa on laskettu perustuen sähköpositioon 31.12. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa, ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. 127 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Eri suuruisten hinnanmuutosoletusten vaikutusta herkkyysanalyysiin voidaan arvioida verrannollisesti suhteessa taulukossa esitettyyn yhden euron muutokseen megawattitunnilta. Herkkyysanalyysi +/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien ja futuurien noteerauksissa, milj. euroa Vaikutus 2024 2023 Vaikutus tulokseen ennen veroja -/+ 5 1 Vaikutus omaan pääomaan -/+ 43 42 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti johdannaisilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia kuten rahaa tai pankkitakauksia. Fortumin luottoluokituksen alentaminen erityisesti alle hyvän luottoluokituksen (investment grade) voi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa rahana tai pankkitakauksena. Konserni käy kauppaa johdannaisilla pörsseissä ja OTC (over-the-counter) -markkinoilla valikoitujen vastapuolten kanssa perustuen kahdenvälisiin sopimuksiin. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja) selvitysyhteisöjen ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Nämä johdannaispörssin edellyttämät rahavakuudet kattavat tilanteen, jossa vastapuoli ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolen kaupankäyntisalkku suljettaisiin. Osa valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja näiden suojien markkina- arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin, yleensä kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kaupankäynti OTC (over-the-counter) -markkinoilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, jos kahdenvälisen sopimuksen vastapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyystilanteessa kahdenvälisien sopimuksien positiivinen nettomarkkina-arvo tulee suorittaa käteisellä (sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut, termination payments) vastapuolelle. Hyödykejohdannaisten vakuussaamiset sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisten valuutta- ja korkojohdannaisten vakuussaamiset tilinpäätöspäivänä olivat 205 miljoonaa euroa (2023: 590) ja vakuusvelat olivat 93 miljoonaa euroa (2023: 131). Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, kahdenvälisten sopimusten päättymisestä aiheutuvia maksuja (termination payments), käyttöpääomatarpeita ja lisävakuusvirtoja, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja luottolimiittien riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset ja sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut (termination payments) myös äärimmäisissä markkinatilanteissa. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten ja muiden luottosopimusten avulla. Lainojen maturiteettia seurataan jatkuvasti, jotta varmistutaan konsernin riittävistä rahavaroista investointeihin, lainojen takaisinmaksuihin ja hyödykemarkkinakaupankäynnin vakuuksiin. Lainojen vakaa maturiteettiprofiili ja korkoriskiprofiili pienentävät jälleenrahoitusriskiä sekä uudelleenrahoituksen saatavuuden että lainasalkun keskihinnan osalta. Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu lainasalkku. Pitkäaikainen rahoitus koostuu suurimmaksi osaksi joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortum Oyj:n EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Fortumissa rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja sitä on jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta konserniyhtiöille. Ulkoisesta lainasta 31.12.2024 oli 90 % (2023: 90 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa ja loput 10 % muiden tytäryhtiöiden nostamaa (2023: 10 %). Vuoden 2024 lopussa rahoitusnettovelka oli 367 miljoonaa euroa (2023: 942). Vuoden 2024 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 476 miljoonaa euroa (2023: 1 316) sisältäen 17 miljoonaa euroa lainoja rahoituslaitoksilta ja 105 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Vuoden 2025 lainojen erääntymiset sisältävät myös 350 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty. Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 136 miljoonaa euroa (2023: 4 183). Lainojen erääntyminen milj. euroa 2024 2025 476 2026 757 2027 15 2028 522 2029 1 056 2030 ja myöhemmin 1 907 Yhteensä 4 733 Katso lisätietoa liitetieto 27 Korolliset velat. 128 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2024 milj. euroa Likvidit varat 4 136 Sitovat luottolimiitit Kokonais- määrä Käytettävissä Nostettu määrä Fortum Oyj, 2 400 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 400 2 400 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti 800 800 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti 800 800 0 Fortum Oyj, luotolliset tilit 100 100 0 Yhteensä 1) 4 100 4 100 0 1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiittejä hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitit eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 105 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 282 miljoonaa euroa ja EMTN-ohjelmasta 2 755 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2023 milj. euroa Likvidit varat 4 183 Sitovat luottolimiitit Kokonais- määrä Käytettävissä Nostettu määrä Fortum Oyj, 2 400 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 400 2 400 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti 800 800 0 Fortum Oyj, luotolliset tilit 100 100 0 Yhteensä 1) 3 300 3 300 0 1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiitti hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitti eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 174 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 376 miljoonaa euroa ja EMTN-ohjelmasta 2 750 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat. 2024 2023 milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Muut kuin johdannaiset Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut 627 2 815 2 300 5 741 1 149 2 676 3 149 6 974 Vuokrasopimusvelat 18 45 49 112 21 55 56 131 Ostovelat 361 361 488 0 0 488 Muut kuin johdannaiset yhteensä 1 006 2 860 2 349 6 214 1 657 2 731 3 205 7 593 Johdannaiset Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset Sisääntulevat rahavirrat (-) -5 632 -499 0 -6 131 -5 910 -376 0 -6 286 Ulospäin maksettavat rahavirrat 5 636 492 0 6 128 6 142 387 0 6 529 Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat) 27 29 0 56 36 51 0 87 Hyödykejohdannaiset Sisääntulevat rahavirrat (-) -1 096 -425 -25 -1 546 -1 819 -395 -12 -2 226 Ulospäin maksettavat rahavirrat 2 021 486 20 2 526 3 392 606 15 4 013 Johdannaiset yhteensä 956 83 -6 1 034 1 842 273 2 2 117 Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii finanssivakuuksia (kuten käteistä tai arvopapereita). Fortumilla on vakuusjärjestelyjä sähköpörsseissä kattamaan hyödykejohdannaisten vakuusmaksuja (initial margin payments). Vakuussaamiset ovat kaupankäyntiä varten toimitettuja käteis-/arvopaperimuotoisia vakuuksia selvitysyhteisöille kattamaan markkinariskiä (initial margin) tilanteessa, jossa pörssin jäsen ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolien välillä suoritettuja käteisvakuuksia kattaakseen futuurien negatiiviset markkina-arvot (variation margin) sähköpörssissä, mikä vähentää vastapuoliriskiä kahdenvälisiin sopimuksiin verrattuna. Nämä hyödykejohdannaisten käteisvakuudet vaihtelevat jatkuvasti hyödykemarkkinoiden muutosten mukaan, eli jos hinnat nousevat/laskevat, johdannaispörssien kautta kaupankäynnin kohteena olevien hyödykejohdannaisten negatiivinen/positiivinen käypä arvo tulee kattaa välittömästi maksamalla/vastaanottamalla käteisvakuus. Suojaavien johdannaisten vakuussaamiset (maksetut rahat) olivat tilinpäätöspäivänä 205 miljoonaa euroa (2023: 590) ja vakuusvelat (saadut rahat) olivat 93 miljoonaa euroa (2023: 131). 129 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4.3 Korkoriski ja valuuttariski 4.3.1 Korkoriskit Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun duraatiota (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset) ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä. Vuoden 2024 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 1,8 vuotta (2023: 1,8). Noin 58 % (2023: 66 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Virtariski, joka lasketaan korkokäyrän 1 % nousuna Fortumin nettolainapositiolle kaikissa valuutoissa ja maturiteeteissa seuraavalle 12 kuukaudelle, oli 22 miljoonaa euroa positiivinen (2023: 15 positiivinen). Fortum soveltaa suojauslaskentaa suurimalle osalle sen korkojohdannaisista, joita käytetään lainasalkun hallinnoimiseen. Pääasiassa käytetään käyvän arvon suojauslaskentaa, jolloin koronmuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai oman pääoman suojausrahastoon, kun suojattavan joukkovelkakirjalainan vastakkaismerkkinen käyvän arvon muutos kirjataan myös konsernin tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten osalta +1 %/-1 % muutos koroissa vaikuttaisi omaan pääomaan +7/-7 miljoonaa euroa (2023: +9/-10), kun taas konsernin tuloslaskelmaan muutoksella ei olisi merkittävää vaikutusta. Lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli tilinpäätöspäivänä 3,8 % (2023: 4,3 % ). Euromääräisten lainojen keskikorko oli 3,6 % (2023: 4,0 %). Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 3,0 % (2023: 3,9 %). Meneillä olevan IBOR (Interbank Offered Rates) -viitekorkouudistuksen myötä tietyt vaihtuvakorkoiset viitekorot muutetaan vaihtoehtoisiin riskittömiin korkoihin (ARR, alternative risk free rate). Konsernilla on korkojohdannaisia euroissa sekä Ruotsin kruunuissa, ja IBOR- viitekorkouudistuksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta näiden korkojohdannaisten arvoon ja tehokkuuteen. 4.3.2 Valuuttariskit Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. Rahoituksen transaktiopositio 2024 2023 milj. euroa Netto- positio Suojaus Avoin Netto- positio Suojaus Avoin SEK 4 285 -4 283 1 4 877 -4 879 -2 PLN 511 -511 -1 543 -541 1 NOK 447 -448 0 522 -521 1 USD -96 96 -1 -83 83 0 Muut 56 -55 1 1 6 6 Yhteensä 5 202 -5 201 1 5 859 -5 853 6 Fortumilla on rahavirtoja, saamisia ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät yhdistellään konsernitasolla). Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat pääasiassa hyödykejohdannaisia ja aiheuttavat liikevoiton volatiliteettia. Kassavirran suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden aikana. Euron 5 % heikkenemisellä/vahvistumisella laskettuna lainoista, saatavista ja johdannaisista olisi ollut raportointipäivänä 31.12.2024 -19/+19 miljoonan euron (2023: -17/+17) vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ja -3/+3 miljoonan euron (2023: -3/+3) vaikutus omaan pääomaan. Tuloslaskelmaherkkyys johtuu Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun valuuttamääräisistä eristä ja oman pääoman herkkyyteen vaikuttaa Ruotsin kruunu, Yhdysvaltain dollari ja Puolan zloty. Translaatioriski syntyy pääosin nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Fortumissa tämä muodostuu suurimmaksi osaksi yhtiöistä Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro. 130 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Ruotsin kruunusta, Norjan kruunusta ja Puolan zlotysta johtuva muuntoeron nettomuutos vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan -1 010 miljoonaa euroa (2023: -1 026). Katso konsernin muuntoerot kokonaisuudessaan: Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista. Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteen- sä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 172 124 0 296 6 12 -6 Koronvaihtosopimukset 0 2 425 450 2 875 95 54 40 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0 116 0 116 3 1 2 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 5 430 251 0 5 682 28 22 6 Koronvaihtosopimukset 0 13 0 13 0 0 0 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 24 0 0 24 2 0 2 Yhteensä 5 625 2 930 450 9 005 134 89 45 Pitkäaikaisia 105 56 48 Lyhytaikaisia 30 32 -3 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2023 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteen- sä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 168 124 0 292 3 15 -12 Koronvaihtosopimukset 100 1 300 1 575 2 975 114 83 31 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 47 73 0 120 3 0 2 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 5 689 151 0 5 840 8 234 -226 Koronvaihtosopimukset 0 14 0 14 1 0 1 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0 24 0 24 1 0 1 Yhteensä 6 004 1 686 1 575 9 265 129 333 -204 Pitkäaikaisia 115 95 21 Lyhytaikaisia 14 238 -224 4.4 Luottoriskit Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin vastapuoliriskille. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat usein volatiileja, ja sisältävät niin korvaamis- kuin selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaiset tehdään suoraan erilaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla. Tällaisia ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset energian loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) saaneisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa International Swaps and Derivatives Association (ISDA) -puitesopimukset, johon sisältyy netotuslausekkeet ja joissain tapauksissa Credit Support Annex -sopimus. Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään pääosin sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA:n tai European Federation of Energy Tradersin (EFET) julkaisema puitesopimus, joissa on netotuslausekkeet. Rahoituksen ja maksuvalmiuden hallinnan tarpeista johtuen, Fortumilla on useaan pankkiin tai rahoituslaitokseen kohdistuva luotto- ja vastapuoliriski pankkitalletusten ja yritystodistusten muodossa erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu Fortumin yhteistyöpankkeihin, jotka ovat erittäin luottokelpoisia instituutioita. Kaikki sijoitukset yritystodistuksiin on solmittu hyvän luottoluokituksen saaneiden vastapuolten kanssa 31.12.2024. Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin ja kunnallisiin toimijoihin, yleishyödyllisiin palveluyhtiöihin, pienyrityksiin, taloyhtiöihin ja yksityishenkilöihin eri maantieteellisillä alueilla. Pääosa vastapuoliriskipositiosta tulee johdannaisten käyvistä arvoista sekä myyntisaamisista sähkön, kaasun ja lämmön myynnistä Pohjoismaissa ja Puolassa. 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi Fortum kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista jokaisena raportointipäivänä. Luottotappiomallia sovelletaan rahoitusvaroihin kuten myyntisaamisiin, pankkitalletuksiin, yritystodistuksiin, lainasaamisiin ja muihin korollisiin saamisiin. Lisätietoja myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappioista, katso liitetieto 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset. 131 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Odotettavissa oleva luottotappio kirjataan yksittäisen vastapuolten tasolla talletuksista, yritystodistuksista, lainasaamisista sekä muista korollisista saamisista. Odotettavissa olevaa luottotappiota ei kirjata pankkeihin talletettuihin käteisvaroihin, koska luottoriski on epäolennainen alhaisen maksukyvyttömyysriskin takia. Maksukyvyttömyysriski arvioidaan jokaisena raportointipäivänä luottoluokituksen perusteella sen määrittämiseksi, onko luottoriski merkittävästi kasvanut. Vakuudet ja muut luottoriskiä vähentävät seikat (esim. maksukyvyttömyysvakuutus) otetaan huomioon, kun määritetään odotettavissa olevien luottotappioiden tappio-osuus maksukyvyttömyystilanteessa. Rahoitusvaroilla, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) arvioidaan olevan alhainen luottoriski. Luottoluokituksen muutos hyvästä luottoluokituksesta (investment grade) alhaisempaan luottoluokituksen (non-investment grade) merkitsee luottoriskin merkittävää kasvua. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen, luottotappiovarauksen osuus on 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden määrä. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, luottotappiovaraus vastaa odotettavissa olevaa luottotappiota luoton koko elinkaaren osalta. Korollisten saamisten luottotappiovaraus oli yhteensä 27 miljoonaa euroa 31.12.2024 (2023: 1). Korolliset saatavat mukaan lukien pankkitalletukset ja taseen saamisina esitetyt johdannaisinstrumentit on esitetty oheisessa taulukossa. Vastapuolen luottoriski on otettu huomioon määritettäessä johdannaisinstrumenttien käypää arvoa. Luottoriskin vaikutus käypään arvoon on määritetty vastapuolikohtaisesti vastuun arvonoikaisumenetelmällä (credit value adjustment), jossa käytetään vastaavia syöttötietoja ja oletuksia kuin odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä. Katso myös liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen. Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus. Vastapuolille, joilla on luottoluokituksia useammalta luottoluokittajalta, luokitus tehdään heikomman luokituksen mukaan. Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole S&P Global Ratingsin, Fitchin tai Moody’sin luokitusta. Näille vastapuolille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus, joka vastaa hyvää luottokelpoisuutta (investment grade) on määritelty samoin perustein kuin S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus arvioimaan taloudellisia tunnuslukuja tai historiallista maksukyvyttömyysriskiä. Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi 2024 2023 milj. euroa Tasearvo josta erääntynyt Tasearvo josta erääntynyt Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus Pankkitalletukset ja yritystodistukset 4 089 0 4 122 0 Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot 134 0 129 0 Johdannaisten käyvät arvot energiapörsseistä 84 0 135 0 Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot 394 0 301 0 Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus 4 701 0 4 688 0 Saamiset yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot 33 0 39 0 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 1 0 0 0 Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus 34 0 39 0 Muut saamiset 1) Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä 431 0 644 0 Pantatut rahavarat 7 0 13 0 Rahavarat muilla tileillä 47 0 62 0 Muut saamiset yhteensä 485 0 719 0 Yhteensä 5 220 0 5 446 0 1) Muut saamiset sisältää rahoitusvaroja, joita ei ole jaettu hyvään luottoluokitukseen ja alhaiseen luottoluokitukseen tai vastaaviin. 132 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4.4.2 Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille Alla oleva taulukko esittää sekä netotetut rahoitusinstrumentit että rahoitusinstrumentit ja vastaavat sopimukset, jotka ovat ehdollisten netotussopimusten piirissä, mutta joita ei ole netotettu. Sarakkeessa "nettomäärä" esitetään vaikutus konsernin taseessa, jos kaikki netotusoikeudet käytettäisiin. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2024 milj. euroa Brutto- määrä Brutto- määrä, joka on netotettu taseessa 1) Nettomäärä taseessa Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset) Saatu/ annettu rahoitus- vakuus Netto- määrä Rahoitusvarat Korko- ja valuuttajohdannaiset 134 0 134 57 69 8 Hyödykejohdannaiset 842 331 511 233 4 274 Myyntisaamiset 812 0 812 812 Yhteensä 1 788 331 1 457 290 73 1 094 Rahoitusvelat Korko- ja valuuttajohdannaiset 89 0 89 57 9 22 Hyödykejohdannaiset 796 331 465 233 232 Ostovelat 361 0 361 361 Yhteensä 1 246 331 915 290 9 616 1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2023 milj. euroa Brutto- määrä Brutto- määrä, joka on netotettu taseessa 1) Nettomäärä taseessa Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset) Saatu/ annettu rahoitus- vakuus Netto- määrä Rahoitusvarat Korko- ja valuuttajohdannaiset 129 0 129 80 42 7 Hyödykejohdannaiset 990 514 476 343 4 129 Myyntisaamiset 1 120 0 1 120 1 120 Yhteensä 2 238 514 1 725 423 46 1 255 Rahoitusvelat Korko- ja valuuttajohdannaiset 333 0 333 80 176 76 Hyödykejohdannaiset 1 454 514 940 343 597 Ostovelat 488 0 488 488 Yhteensä 2 274 514 1 760 423 176 1 161 1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. 133 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 5 Pääomariskien hallinta Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa. Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: • Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. • Vuosina 2025–2027 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta vuotuisten kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointien 250 miljoonaa euroa. • Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet. • Fortumin osinkopolitiikka: osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaantuneisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Fortum ilmoitti 2.11.2023 käynnistäneensä toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on asteittain vähentää vuositason kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä. Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA). S&P Global Rating (S&P) nosti 25.3.2024 Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Aikaisempi luottoluokitus oli BBB vakain näkymin. Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 18.3.2024 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB vakain näkymin. Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate - tunnusluku milj. euroa Liite 2024 2023 + Korollinen vieras pääoma 4 828 5 909 - Likvidit varat 4 136 4 183 - Vakuusjärjestely 213 325 - Vakuussaaminen 205 590 + Vakuusvelka 93 131 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -111 -459 Rahoitusnettovelka 27 367 942 Liikevoitto 1 325 1 662 + Poistot 379 359 Käyttökate 1 704 2 021 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -147 -118 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate 1 556 1 903 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,2 0,5 Katso lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, ja lisätietoa rahoituksesta sekä likviditeettitilanteesta liitetiedossa 27 Korolliset velat. Katso myös Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. 134 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6 Segmenttiraportointi OLENNAISET LAADINTAPERIAATTEET MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN Fortumin liiketoiminta koostuu sähkön, kaukolämmön ja -kylmän, kaasun sekä jätteiden käsittelyn myynnistä. Liikevaihto voidaan jakaa viiteen tulonmuodostusprosessiin: sähkön myyntiin tukkumarkkinoille, sähkön myyntiin vähittäisasiakkaille, lämmönmyyntiin, kaasun myyntiin ja jätteiden käsittelyn myyntiin. Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseisen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Liikevaihto sisältää fyysisesti toteutettujen sopimusten vaikutukset, joita ei ole solmittu ja joita ei pidetä edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti ja siten kuuluvat IFRS 9:n soveltamisalaan. Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty alla. SÄHKÖN MYYNTI TUKKUMARKKINOILLE JA TEOLLISUUSASIAKKAILLE Fyysisen sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä. Myynti tukkumarkkinoille tehdään spot- hinnalla eikä se siten sisällä muuttuvia elementtejä. Fortum myy sähköä myös teollisuusasiakkaille ja kunnille kahdenvälisillä sopimuksilla (Power Purchase Agreements, PPAs). Nämä sopimukset ovat tyypillisesti kiinteähintaisia ja kestoltaan useampia vuosia. Sopimusten kesto voi olla jopa yli kymmenen vuotta. Ne voivat sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien kiinteähintaisen myynnin. Molemmat myynnit ovat Fortumin tavanomaista myyntiä ja siten eivät kuulu IFRS9:n soveltamisalaan. Sopimukset tehdään tasaisen kassavirran varmistamiseksi sekä tuloslaskelman volatiliteetin pienentämiseksi. Myyntituloja kertyy myös uusiutuvan energian sertifikaattien myynnistä. Ne koostuvat pääosin alkuperätakuista, jotka saadaan vastikkeetta ja perustuen uusiutuvaan energian tuotantoon. Toimittamattomat sertifikaatit esitetään varastossa. Kun ne toimitetaan asiakkaalle, ne esitetään myynnissä. Katso liitetieto 23 Vaihto-omaisuus. SÄHKÖN MYYNTI VÄHITTÄISASIAKKAILLE Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkönsiirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan. LÄMMÖNMYYNTI Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella. KAASUNMYYNTI Liikevaihto muodostuu kaasunmyynnistä kuluttaja-asiakkaille. Liikevaihto tuloutetaan luovutuksen yhteydessä, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen, jolle koko kauppahinta kirjataan. Kaasusopimukset sisältävät myös kiinteitä komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen perusteella, kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa kaasua kaasuntoimitusvalmiuden sijaan. 135 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 JÄTTEIDEN KÄSITTELYN MYYNTI Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte on käsitelty. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta määritetään erikseen asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin. Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu. Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella. NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT Generation-segmentti myy tuotettua sähköä Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions - segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä Pohjoismaissa. Näiden segmenttien myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolissa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset tapahtumat ovat markkinaperusteisia. 6.1 Liiketoimintarakenne Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä. Liiketoimintayksiköt on luokiteltu IFRS:n mukaisesti seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: • Generation -segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. • Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön. • Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. 6.2 Segmenttitietojen määritelmä Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Lisätietoja liitetiedossa 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen. Segmenttiraportoinnissa on käytetty samoja laadintaperiaatteita kuin Fortum-konsernissa 136 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat päästötön vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation- segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunta- asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon ja ydinvoiman osaamista ja projekteja sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia. Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille. Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä, turbiini- ja generaattoripalveluista, biopohjaisista ratkaisuista sekä akkujen kierrätysliiketoiminnasta. Kaikki nämä liiketoiminnot pääasiassa akkujen kierrätysliiketoimintaa lukuun ottamatta myytiin vuoden 2024 neljännen neljänneksen aikana. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. 137 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6.3 Segmenttitiedot Konsernin tuloslaskelma Generation 1) Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Sähkönmyynti 3 234 3 889 2 635 3 219 5 9 5 873 7 117 Lämmönmyynti 502 481 0 0 25 31 527 512 Kaasunmyynti 0 0 386 422 0 0 386 422 Jätteiden käsittelyn myynti 11 7 0 0 212 226 223 234 Muut myynnit 48 43 53 125 355 281 456 450 Liikevaihto 3 795 4 420 3 073 3 766 596 548 7 464 8 734 Eliminoinnit -307 -394 -5 -20 -157 -99 -469 -514 Nord Pool -netotus 2) -1 196 -1 510 Ulkoinen liikevaihto 3 488 4 026 3 068 3 745 439 449 5 800 6 711 Vertailukelpoinen käyttökate 1 421 1 874 161 108 -26 -80 1 556 1 903 Poistot -204 -196 -85 -70 -90 -93 -379 -359 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 218 1 679 76 38 -116 -173 1 178 1 544 Arvonalentumiset ja peruutukset 0 0 0 0 -17 0 -17 0 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 3 0 2 0 1 183 1 183 4 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -107 366 46 -254 0 0 -61 111 Muut -7 12 0 0 50 -9 43 3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -115 380 46 -253 216 -8 147 118 Liikevoitto 1 103 2 058 122 -215 100 -181 1 325 1 662 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7, 19 -26 7 0 0 -3 0 -30 7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 22 59 0 0 -3 0 19 59 1)Sekä ulkoinen että sisäinen sähkönmyynti sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Fortumin sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi. Sähkön myynti sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien myyntiä 149 miljoonaa euroa (2023: 97). 2)Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja. 138 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit Generation Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3 0 5 0 22 33 26 33 53 Investoinnit käyttöomaisuuteen 17, 18 355 450 71 81 57 81 483 611 Osakkeiden bruttodivestoinnit 3 34 0 0 0 751 4 785 4 Segmenttien varat ja velat Generation Consumer Solutions Muut toiminnot Yhteensä milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Korottomat varat 7 000 6 864 1 061 1 311 302 1 094 8 362 9 269 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 19 1 189 1 000 1 0 71 59 1 260 1 059 Eliminoinnit -126 -105 Segmenttien varat yhteensä 8 188 7 864 1 061 1 311 373 1 153 9 496 10 223 Korolliset saamiset 22 714 1 033 Laskennalliset verosaamiset 28 845 958 Muut varat 2 116 2 342 Likvidit varat 25 4 136 4 183 Varat yhteensä 17 307 18 739 Segmenttien velat 581 601 337 472 151 313 1 068 1 387 Eliminoinnit -126 -105 Segmenttien velat yhteensä 942 1 282 Laskennalliset verovelat 28 386 428 Muu vieras pääoma 1 998 2 621 Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 3 325 4 331 Korollinen vieras pääoma 27 4 828 5 909 Oma pääoma 9 154 8 499 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 17 307 18 739 139 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto Generation Consumer Solutions milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 218 1 679 76 38 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7, 19 -26 7 0 0 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1 191 1 686 76 38 Segmenttien varat 8 188 7 864 1 061 1 311 Segmenttien velat 581 601 337 472 Vertailukelpoinen sidottu pääoma 7 608 7 263 725 838 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) 7 425 6 959 683 847 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 16,0 24,2 11,2 4,5 1)Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja. Henkilöstö Generation Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2 053 1 758 1 118 1 281 1 295 2 186 4 466 5 225 Henkilöstö keskimäärin 1 968 1 735 1 176 1 232 2 158 2 237 5 301 5 205 140 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6.4 Konserninlaajuiset tiedot Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Konsernin kotivaltio on Suomi. Alla on esitetty myyntituotot kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, varat ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella. Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta. Liikevaihto asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan milj. euroa 2024 2023 Pohjoismaat 4 084 4 957 Puola 1 473 1 437 Muut 242 316 Yhteensä 5 800 6 711 Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin. Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain milj. euroa 2024 2023 Suomi 242 371 Ruotsi 144 137 Norja 17 19 Puola 61 67 Muut 20 17 Yhteensä 483 611 Pitkäaikaiset varat maittain milj. euroa 2024 2023 Suomi 2 929 3 280 Ruotsi 3 932 3 918 Norja 343 370 Puola 610 591 Muut ja eliminoinnit 65 154 Yhteensä 7 880 8 314 Pitkäaikaiset varat sisältää aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12. 2024 2023 Suomi 2 189 2 682 Ruotsi 931 1 038 Norja 316 350 Puola 779 717 Muut 251 438 Yhteensä 4 466 5 225 141 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 7.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Tunnuslukujen määritelmät on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset -osiossa. Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2024 milj. euroa Oikaisematon Arvon- alentumiset ja peruutukset Myyntivoitot ja samankaltaiset erät Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Muut Raportoitu Liikevaihto 5 742 0 0 58 0 5 800 Muut tuotot 240 0 -183 49 -58 48 Materiaalit ja palvelut -3 289 0 0 -12 6 -3 295 Henkilöstökulut -485 0 0 0 0 -485 Poistot -396 17 0 0 0 -379 Muut kulut -486 0 0 -34 9 -511 Vertailukelpoinen liikevoitto 17 -183 61 -43 1 178 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -17 183 -61 43 147 Liikevoitto 1 325 1 325 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2023 milj. euroa Oikaisematon Arvon- alentumiset ja peruutukset Myyntivoitot ja samankaltaiset erät Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Muut Raportoitu Liikevaihto 6 716 0 0 -5 0 6 711 Muut tuotot 397 0 -4 -361 0 32 Materiaalit ja palvelut -3 606 0 0 -190 -12 -3 808 Henkilöstökulut -436 0 0 0 0 -436 Poistot -359 0 0 0 0 -359 Muut kulut -1 049 0 0 444 9 -595 Vertailukelpoinen liikevoitto 0 -4 -111 -3 1 544 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 0 4 111 3 118 Liikevoitto 1 662 1 662 Arvonalentumiset ja peruutukset Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Katso myös liitetieto 20 Arvonalentumistestaus. Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältää myyntivoittoja ja hankintoihin liittyviä transaktiokuluja, jotka oikaistaan vastaavasti muista tuotoista ja kuluista vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vuonna 2024 Myyntivoitot ja samankaltaiset erät olivat 183 miljoonaa euroa sisältäen 176 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit. Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Katso liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain. 142 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä. Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia. Muut Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut sekä muut sekalaiset liiketoimintaan kuulumattomat erät oikaistaan pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Vuonna 2024, erä "Muut" sisältää 58 miljoonaa euroa kaupallisen riidan ratkaisusta. Siihen liittyvä 13 miljoonan korkotuotto esitetään erässä Rahoituskulut - netto. 7.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon Vertailukelpoinen kauden voitto ja vertailukelpoinen tulos/osake milj. euroa Liite 2024 2023 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 178 1 544 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 -30 7 Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto 11 -36 -137 Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja 1 112 1 415 Vertailukelpoiset tuloverot 12 -219 -269 Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat 7 4 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 900 1 150 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 3 — 34 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä 900 1 184 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 13 1,00 1,28 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 3.3 — 0,04 Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa 13 1,00 1,32 Kauden voiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon milj. euroa Liite 2024 2023 Kauden voitto 1 160 1 515 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -147 -118 - Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 -49 -52 - Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut 11 -91 2 - Tuloveroihin liittyvät oikaisut 20 -201 - Määräysvallattomat omistajat 4 -1 - Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut 3 5 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 7 900 1 150 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto — 34 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä 900 1 184 Katso liitetieto Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla sekä muilla kertaluonteisilla oikaisuilla. Vuonna 2024 ydinvoimaan liittyvät oikaisut rahoituserät - nettoon olivat -86 miljoonaa euroa. Katso liitetieto 11 Rahoituskulut – netto. Vertailukelpoiset tuloverot Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Tuloveroihin liittyvät oikaisut vuonna 2023 sisälsi 225 miljoonan euron kertaluontoisia verovaikutuksia, jotka kirjattiin pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjän toimintojen omistusten alaskirjausten vuoksi. Katso liitetieto 12 Tuloverot sekä liitetieto 28 Tuloverosaamiset ja -velat. Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat Määräysvallattomien omistajien osuutta oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, oikaisuilla osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskuluihin - netto ja tuloveroihin. Katso Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista. 143 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 8 Muut kulut milj. euroa 2024 2023 Käyttö- ja kunnossapitokulut 107 111 Tietotekniikka- ja tietoliikennekulut 110 104 Muut 294 381 Yhteensä 511 595 Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät olivat voima- ja lämpölaitosten ulkoisia käyttö- ja kunnossapitokuluja. Muut-erä sisältää kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja. Tilintarkastajan palkkiot milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastuspalkkiot 2,0 2,3 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista 0,5 0,4 Palkkiot veropalveluista 0,0 0,1 Muut palkkiot 0,0 0,1 Yhteensä 2,5 2,8 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2025 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Vuonna 2024 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Muut palkkiot -ryhmä sisältää neuvonantopalkkioita. 9 Materiaalit ja palvelut milj. euroa 2024 2023 Ostot 1) 2 531 3 083 Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 626 603 Muut 138 122 Yhteensä 3 295 3 808 1)Ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaattien ostoja 66 miljoonaa euroa (2023: 78) ja CO2-päästöikeuksien ostoja 67 miljoonaa euroa (2023: 68). Ostot koostuvat pääosin sähkön ja kaasun hankinnasta vähittäismyyntiä ja lämmön tuotantoa varten sekä polttoaineista, joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähkön ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaatit ja polttoaineiden ostot sisältävät CO2- päästöoikeudet. Sähkön osto Nord Pool -sähköpörssistä netotetaan konsernitasolla tuntipohjaisesti ja tuntikohtainen netto esitetään joko myynneissä tai ostoissa sen perusteella, onko Fortum nettomyyjä vai -ostaja kyseisellä tunnilla. Katso liitetieto 6 Segmenttiraportointi ja liitetieto 23 Vaihto-omaisuus. Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnan omakustannushintaan (sisältäen korkokulut ja tuotantoverot). Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä ostetun ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoverot esitetään rivillä Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä. Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat. 144 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot milj. euroa 2024 2023 Palkat ja palkkiot 364 324 Eläkkeet Maksupohjaiset järjestelyt 53 47 Etuuspohjaiset järjestelyt 4 3 Sosiaalikulut 41 37 Osakeperusteiset kannustimet 6 6 Muut henkilöstökulut 18 19 Yhteensä 485 436 Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen aikavälin kannustimista, henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta Suomessa sekä pitkän aikavälin kannustimista. Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista 31 Eläkevelvoitteet. 10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden keskeisten vuositason tavoitteiden toteuttamista. Pääperiaatteena on, että kaikki työntekijät ovat mukana kannustinjärjestelmässä tai vaihtoehtoisesti liiketoimintokohtaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Hallitus määrittää vuosittain johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Mittarit voivat vaihdella vuosittain liiketoiminnan ensisijaisten tavoitteiden perusteella. Tulospalkkiotavoite on 20 % ja enimmäistaso 40 % vuosipalkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoriutumista. Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, yksikön ja henkilökohtaisten tai tiimin tavoitteiden yhdistelmästä. Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan rahana. 10.2 Pitkän aikavälin kannustimet Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön palveluksessa. Pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin johtoryhmän jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Fortumin hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan päättämään kannustinohjelman osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi samanaikaisesti olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä. Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia, jos hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Osakkeita ei jaeta, jos vähimmäistavoitteet eivät täyty. Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää 120 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana, vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja asiaan kuuluvat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina. Pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei ole lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus on kuitenkin oltava suurempi tai yhtä suuri kuin heidän vuosipalkkansa. Niiden johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu. Rajoitettu osakeohjelma (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentää pitkän aikavälin osakeperusteista kannustinjärjestelmää. RS-ohjelma noudattaa yleisen kannustinjärjestelmän pääehtoja sillä poikkeuksella, että allokoidut osakkeet toimitetaan kolmivuotisen RS-jakson jälkeen ilman erillisiä suorituskriteereitä edellyttäen, että henkilön työsuhde jatkuu. RS-ohjelma on suunnattu hallituksen määrittelemiin erityistarkoituksiin, kuten henkilöstön sitouttamiseen. Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden mukaisesta maksusta tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma. Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osakeperusteisiksi ja palkkio maksetaan osakkeina. Palkkio kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus. Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2024 lopussa 8 miljoonaa euroa (2023: 9), sisältäen omaan pääomaan kirjatun 7 miljoonan euron erän (2023: 8). Vuoden 2024 lopussa noin 120 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä meneillään olevasta vuosittaisesta osakeohjelmasta. Myönnetyt osakkeet Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset pitkän aikavälin kannustinohjelmien osakemäärissä: 145 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Osakkeiden lukumäärä 2024 2023 1.1. 1 458 811 1 396 189 Myönnetyt 1 117 235 781 214 Lunastetut -52 292 -86 287 Toteutumattomat tai menetetyt -472 431 -632 305 31.12. 2 051 323 1 458 811 Vuonna 2023 toteutumattomiin tai menetettyihin osakkeisiin sisältyi johtoryhmän palkkiorajoitusten vaikutus Suomen valtion kanssa tehdyn Solidium-siltarahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti, sekä rajoitusten ulkopuolelle jääneet osakkeet, joista johtoryhmän jäsenet luopuivat vapaaehtoisesti. 10.3 Henkilöstön osakesäästöohjelma Fortumin henkilöstön osakesäästöohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä sijoittamaan yhtiön osakkeisiin ja säilyttämään omistusta yhtiössä. Osakesäästöohjelma koostuu vuosittain alkavista säästökausista, joiden käynnistämisestä päättää yhtiön hallitus. Ohjelmaan osallistuvat työntekijät säästävät osan kuukausipalkoistaan, ja kertyneillä säästöillä heille ostetaan Fortumin osakkeita. Kannustimena Fortum tarjoaa jokaiseen alkaneeseen säästökauteen osallistuneille bruttona yhden lisäosakkeen kahta säästöillä hankittua osaketta kohti noin kolmen vuoden kuluttua säästökauden alkamisesta. Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja pitää osakkeet omistusjakson loppuun saakka ja että hänen työsuhteensa ei ole päättynyt ennen omistusjakson päättymistä. Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden säästökaudesta ja sen lisäksi kahden vuoden omistusjaksosta. Osakkeet ostetaan kvartaaleittain kertyneillä säästöillä markkinahintaan Fortumin osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen. Ohjelma luokitellaan osakkeina maksettavaksi järjestelyksi ja lisäosakkeet kirjataan kuluksi ansaintajakson ajalle. 10.4 Fortumin henkilöstörahasto Fortumin henkilöstörahasto, joka koskee vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä, on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Sidotusta osasta voi vuosittain siirtää nostettavaksi enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän. Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2024, ja rahastossa oli tällöin 2 794 jäsentä (2023: 2 611). Vuonna 2024 Fortum maksoi vuoden 2023 tuloksen perusteelle henkilöstörahastoon 1,2 miljoonan euron (2023: 0,0) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto- osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 18 miljoonaa euroa (2023: 16). 10.5 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen Vuoden 2024 lopussa konsernin johtoryhmään kuului yksitoista jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia. Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä, jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei maksettu lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. He eivät myöskään voineet osallistua vuoden 2023 henkilöstön osakesäästöohjelmaan. Lisäksi johtoryhmä ilmoitti luopuvansa vapaaehtoisesti osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi ollut keväällä 2024, joten osakkeita ei toimitettu vuonna 2024. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotettiin ansaintajakson ajalle. Vuonna 2023 yhdelle johtoryhmän jäsenelle toimitettiin 2 677 osaketta (netto) rajoitetun osakeohjelman 2020–2022 sekä johtajasopimuksen perusteella. Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenille toimitettiin henkilöstön osakesäästöohjelman 2022 perusteella 599 (2023: 628) lisäosaketta. Johdon palkitseminen 2024 2023 Tuhatta euroa Markus Rauramo, toimitus- johtaja Muut johtoryhmän jäsenet Markus Rauramo, toimitus- johtaja Muut johtoryhmän jäsenet Palkat ja luontoisedut 1 586 3 844 1 613 3 369 Lyhyen aikavälin kannustimet 239 660 0 0 Pitkän aikavälin kannustimet 459 668 798 1 134 Eläke-etuudet (lakisääteiset) 296 776 280 619 Eläke-etuudet (vapaaehtoiset) 315 718 315 830 Sosiaalikulut 42 273 58 194 Yhteensä 2 937 6 938 3 064 6 146 Vuosimaksu toimitusjohtaja Markus Rauramon lisäeläkejärjestelystä on 20 % kiinteästä vuosipalkasta. Kiinteä vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkejärjestelyyn maksettuihin varoihin. 146 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on tyypillisesti paikallisen lainsäädännön mukainen. Lisäksi kolmen jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän jäsenten eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksuperusteisia, lukuun ottamatta kahta jäsentä, jotka ovat Fortumin eläkesäätiössä (etuuspohjainen järjestely). Johtoryhmän jäsenille vuosimaksu on 20 % vuosipalkasta. Vuoden 2024 lopussa taseeseen oli kirjattu 222 tuhannen euron velka (2023: 270) etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen osalta. Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6 kuukautta) sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta riippumatta siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Fortumin irtisanoessa sopimuksen, jäsenet ovat pääsääntöisesti oikeutettuja irtisanomisajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. 10.6 Johdon omistamat osakkeet Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 yhteensä 48 015 (2023: 30 334) osaketta, eli 0,01 % (2023: 0,00 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl) 2024 2023 Hallituksen jäsenet 31.12.2024 Mikael Silvennoinen, puheenjohtaja 13 515 9 497 Essimari Kairisto, varapuheenjohtaja 5 360 2 872 Ralf Christian 4 050 2 270 Luisa Delgado 4 050 2 270 Jonas Gustavsson 3 065 1 285 Marita Niemelä 3 065 1 285 Teppo Paavola 8 780 7 000 Johan Söderström 3 065 1 285 Vesa-Pekka Takala 3 065 1 285 Entiset hallituksen jäsenet Maija Strandberg N/A 1 285 Yhteensä 48 015 30 334 Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 229 623 (2023: 223 463) osaketta, eli noin 0,03 % (2023: 0,02 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl) 2024 2023 Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024 Markus Rauramo 115 997 115 162 Nebahat Albayrak 3 557 3 438 Eveliina Dahl 3 414 2 859 Bernhard Günther 1 392 767 Mikael Lemström 15 155 15 021 Petra Lundström 14 314 13 617 Simon-Erik Ollus 7 664 6 838 Mikael Rönnblad 20 887 20 685 Nora Steiner-Forsberg 2 091 1 615 Peter Strannegård 4 380 3 292 Tiina Tuomela 40 772 40 169 Yhteensä 229 623 223 463 147 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 10.7 Hallituksen jäsenten palkkiot Hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2024 lopussa hallitukseen kuului yhdeksän jäsentä. Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää. Vuonna 2024 lakisääteiset sivukulut olivat 51 tuhatta euroa (2023: 39). Hallituksen palkkiot Tuhatta euroa 2024 2023 Vuosipalkkio hallitustyöstä Puheenjohtaja 128,2 88,8 Varapuheenjohtaja 79,4 63,3 Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1) 2) N/A 63,3 Jäsenet 56,8 43,1 Kiinteä palkkio valiokuntatyöstä Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1) 2) 22,6 N/A Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen 5,4 3,0 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 1) 22,6 5,0 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 5,4 2,0 Teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtaja 1) 22,6 5,0 Teknologia- ja investointivaliokunnan jäsen 5,4 2,0 1)Mikäli samalla toimii hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, maksetaan valiokuntatyön jäsenen kiinteä palkkio. 2) Vuonna 2024 Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajan palkkio yhdenmukaistettiin muiden valiokuntien puheenjohtajien palkkioiden kanssa. Hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vain kokouspalkkio. Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen kokouspalkkio. Hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Kokouspalkkio maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista. Kokouspalkkio on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Kiinteät palkkiot valiokuntatyöstä ja kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen kokonaispalkkiot Tuhatta euroa 2024 2023 Hallituksen jäsenet 31.12.2024 Mikael Silvennoinen Puheenjohtaja 13.4.2023 alkaen, Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 167 125 Essimari Kairisto Varapuheenjohtaja 13.4.2023 alkaen. Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 118 107 Ralf Christian Teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtaja 109 87 Luisa Delgado 91 73 Jonas Gustavsson Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen 90 69 Marita Niemelä Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen 82 59 Teppo Paavola 94 78 Johan Söderström Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen 79 57 Vesa-Pekka Takala Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen 83 67 Entiset hallituksen jäsenet Anja McAlister Varapuheenjohtaja 13.4.2023 saakka N/A 5 Veli-Matti Reinikkala Puheenjohtaja 13.4.2023 saakka N/A 10 Philipp Rösler Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka N/A 4 Maija Strandberg Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen, 25.3.2024 saakka 5 78 Annette Stube Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka N/A 11 Kimmo Viertola Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka N/A 6 Yhteensä 916 836 148 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 11 Rahoituskulut – netto milj. euroa Liite 2024 2023 Korkokulut Lainat -233 -286 Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut -3 -2 Aktivoidut korkokulut 18 10 20 Yhteensä -226 -269 Korkotuotot Lainasaamiset ja talletukset 189 153 Muut korkotuotot 1) 45 12 Yhteensä 234 165 Muut rahoituserät – netto Ydinjätehuoltorahaston tuotto 29 85 31 Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu 40 34 Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen -38 -63 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset -27 -3 Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen purkaminen 30, 31 1 0 Muut rahoituskulut ja -tuotot -13 -33 Yhteensä 47 -34 Rahoituskulut – netto 55 -138 milj. euroa 2024 2023 Rahoituskulut – netto 55 -138 Oikaisut rahoituskuluihin – netto Ydinjätehuoltorahaston tuotto -85 -31 Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu -40 -34 Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen 38 63 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1) -5 3 Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto -36 -137 1) Muut oikaisut vuonna 2024 sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkotuloa veroviranomaiselta ja 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisen riidan sopimisesta. Katso myös liitetieto 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt. Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Lainojen korkokulut vuoden 2024 aikana olivat yhteensä 233 miljoonaa euroa (2023: 286), sisältäen lainojen korkoja 211 miljoonaa euroa (2023: 246) ja 22 miljoonaa euroa (2023: 40)) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Vuonna 2023 korkokulut sisälsivät 41 miljoonaa euroa lainojen korkokuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn. Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot olivat yhteensä 189 miljoonaa euroa (2023: 153) sisältäen 162 miljoonaa euroa (2023: 133) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 27 miljoonaa euroa (2023: 21) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja. Muut korkotuotot vuodelta 2024, 45 miljoona euroa (2023: 12), sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää kertynyttä korkotuloa veroviranomaiselta, 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisen riidan sopimisesta ja 13 miljoonaa euroa liittyy pääasiassa hyödykejohdannaisten kaupankäyntivakuuksiin. Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat yhteensä -13 miljoonaa euroa (2023: -33). Vuonna 2023 muut rahoituskulut sisälsivät -15 miljoonaa euroa kuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn. Korko- ja valuuttajohdannaiset rahoituskuluissa (netto) milj. euroa 2024 2023 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Lainojen korkokulut -10 -7 Johdannaisten valuuttakurssierot 5 -1 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1) 15 40 Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) 10 31 Valuuttajohdannaiset Lainojen korkokulut -12 -33 Johdannaisten valuuttakurssierot 145 -156 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1 5 Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) 134 -184 Yhteensä 144 -153 1)Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksiin sisältyy käyvän arvon suojauslaskennassa olevien suojausinstrumenttien arvostusmuutokset 15 miljoonaa euroa (2023: 41). 149 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 12 Tuloverot 12.1 Tulos ennen veroja maittain milj. euroa 2024 2023 Suomi 528 934 Ruotsi 309 652 Puola 85 -66 Irlanti 233 -51 Alankomaat 265 160 Muut -21 -45 Yhteensä 1 399 1 583 Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin tuloksesta ennen veroja, joka perustuu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisiin konsernin laadintaperiaatteisiin. Kunkin maan tulos sisältää siten esimerkiksi osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, johdannaisten IFRS-standardien mukaisen kirjaamisen vaikutukset ja muut konserniyhdistelyyn liittyvät oikaisut, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten verotettavaan tuloon. 12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain milj. euroa 2024 2023 Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero Suomi -126 -157 Ruotsi -88 -122 Puola -13 -6 Irlanti 0 0 Alankomaat -2 -2 Muut -9 -6 Yhteensä -238 -293 Laskennalliset verot Suomi 11 -13 Ruotsi 22 -3 Puola -9 35 Irlanti -36 163 Alankomaat -20 36 Muut 1) 18 32 Yhteensä -14 249 Edellisten tilikausien verojen oikaisut Suomi 11 -8 Ruotsi 0 0 Puola 3 -18 Irlanti 0 0 Alankomaat 0 1 Muut 0 0 Yhteensä 13 -25 Tuloverot -239 -69 1) Sisältää verokantaeron omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan korosta. 150 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 12.3 Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma Konsernin tuloksesta ennen veroja laskettu vero eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti: milj. euroa 2024 % 2023 % Tulos ennen veroja 1 399 1 583 Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla -280 20,0 -317 20,0 Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot 4 -0,3 -16 1,0 Verovapaat myyntivoitot 47 -3,4 1 0,0 Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät -3 0,2 225 -14,2 Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 4 -0,3 10 -0,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3 -0,2 12 -0,8 Laskennallisten verosaamisten muutoksen ja kirjaamatta jättämisen vaikutukset -5 0,4 -5 0,3 Muut erät -3 0,2 20 -1,2 Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus -5 0,4 2 -0,2 Tuloverot -239 17,1 -69 4,3 Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut: • Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2024 on 19,7 % (2023: 21,0 %). • Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2024 on 17,1 % (2023: 4,3 %). • Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2024 on 19,1 % (2023: 19,1 %). Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat: • Verovapaat myyntivoitot syntyivät pääasiassa kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista vuonna 2024, mikä laski efektiivistä veroastetta 3,4 %:lla (2023: 0,0 %). • Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät vuonna 2024 liittyvät pääasiassa osakkeiden alaskirjaukseen Alankomaissa. Vuonna 2023 vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttivat pääosin Irlannissa ja Alankomaissa Venäjään liittyvien lainojen alaskirjaukset, mikä johti verotappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun Irlannissa. Nämä erät laskivat efektiivistä tuloverokantaa 0,2 %:lla (2023: 14,2 %). • Muut erät sisältävät omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan koron verokantaeron 8 miljoonaa, joka syntyy Irlannin 12,5 prosentilla verotettavasta korkotulosta sekä Suomen 20 prosentilla verotettavasta korkokulusta. Erä laski efektiivistä tuloverokantaa 0,6 %:lla, (2023: 1,5 %). 12.4 Vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma milj. euroa 2024 2023 Tuloverot -239 -69 Tuloveroihin liittyvät oikaisut 20 -201 Vertailukelpoiset tuloverot -219 -269 12.5 Pilari 2 -mallisäännöt Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisääntöjen soveltamisalaan maailmanlaajuisen vähimmäisveron osalta. Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin Suomessa, joka on emoyhtiö Fortum Oyj:n kotipaikka, ja se astui voimaan 1.1.2024. Tämä lainsäädäntö hyväksyttiin tai se tuli oleellisilta osin voimaan vuodesta 2024 alkaen myös seuraavissa Fortumin toimintamaissa: Ruotsi, Alankomaat, Irlanti, Tanska, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi, Espanja, Ranska, Saksa ja Norja. Lainsäädännön mukaan konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa Pilari 2 -mallisääntöjen kautta määritettävän valtiokohtaisen efektiivisen verotason ja 15 prosentin minimiverokannan erotuksesta, mikäli Pilari 2:ssa määritetyt siirtymäkauden olettamasäännökset (Safe Harbours) eivät ole voimassa. Fortumin arvion mukaan Pilari 2 -lainsäädännöstä ei aiheudu merkittävää vaikutusta vuonna 2024. 151 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 13 Osakekohtainen tulos ja osinko LAADINTAPERIAATTEET OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet. OSINKO Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa. 13.1 Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos 2024 2023 Jatkuvien toimintojen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) 1 164 1 514 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj. euroa) 1 164 -2 069 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 897 264 897 264 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (euroa) 1,30 1,68 Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa) 1,30 -2,31 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 2024 2023 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tilikauden voitto (milj. euroa) 900 1 150 Vertailukelpoinen tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj. euroa) 900 1 184 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 897 264 897 264 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (euroa) 1,00 1,28 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa) 1,00 1,32 Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. 13.2 Osakekohtainen osinko Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2024 osinkona 1,40 euroa osaketta kohti. Osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (1,00 euroa), sekä 0,50 euron lisäosingosta. 10.2.2025 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 1 256 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksettiin 9.10.2024. Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti, yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti ja yhteensä 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023. Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti ja yhteensä 404 miljoonaa euroa, maksettiin 10.10.2023. 152 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja 14.1 Nettovelan muutokset milj. euroa Liite 2024 2023 Rahoitusnettovelka kauden alussa 942 1 084 Venäjän vaikutus rahoitusnettovelkaan kauden alussa — 43 Rahoitusnettovelka kauden alussa ilman Venäjää 942 1 127 Nettorahavirta: Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 1 556 1 903 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät -89 129 Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot 25 -59 Maksetut tuloverot -196 -454 Käyttöpääoman muutos 95 191 Käyttöomaisuusinvestoinnit -472 -576 Yrityshankinnat -33 -53 Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit 767 17 Muutos korollisissa saamisissa -44 22 Osingonjako emoyhtiön omistajille -1 032 -817 Muut rahoitustoiminnot 2 19 Nettorahavirta, jatkuvat toiminnot ('-' rahoitusnettovelan kasvu) 580 322 Muuntoerot ja muut muutokset 5 137 Rahoitusnettovelka kauden lopussa 27 367 942 14.2 Rahavirtalaskelman lisätietoja Ei-kassavirtavaikutteiset sekä muut erät Vuoden 2024 ei-kassavirtavaikutteiset ja muut erät -89 miljoonaa euroa (2023: 129) liittyvät pääasiassa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin -78 miljoonaa euroa (2023: 186) ja päästöoikeuksiin liittyvien velkojen muutokseen -8 miljoonaa euroa (2023: -32). Näiden vaikutusta tasoitti 58 miljoonan euron tuotto kaupallisen riidan sopimisesta. Vuonna 2023 ei- kassavirtavaikutteiset sekä muut erät sisälsivät Solidiumin siltarahoituksesta maksetun luotonvarausprovision ‑39 miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutos milj. euroa 2024 2023 Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) 243 348 Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) -17 -14 Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) -131 -143 Yhteensä 95 191 Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa milj. euroa Liite 2024 2023 Käyttöomaisuusinvestoinnit 17, 18 483 611 Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) -2 -16 Aktivoidut vieraan pääoman menot -10 -20 Yhteensä 472 576 Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2024 aikana 33 miljoonaa euroa (2023: 53). Vuoden 2023 aikana Fortum hankki ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n. Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa milj. euroa Liite 2024 2023 Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat 3 726 1 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset 3, 19 38 0 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset 3 0 3 Yhteensä 764 5 Vuonna 2024 Fortum sai päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin Summa Equitylle. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa. Fortum sai myös päätökseen jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin 185 MW:n aurinkovoimatoiminnoistaan Intiassa. Kokonaismyyntituotto oli 33 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. 153 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain LAADINTAPERIAATTEET RAHOITUSVARAT Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin IFRS 9:n mukaisiin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti sekä rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteesta sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavasta liiketoimintamallista. Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta (ns. SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina. JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien kiinteiden tai ennalta määritettyjen rahavirtojen kerääminen. Rahavirrat muodostuvat pääomasta ja jäljellä olevan pääoman korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisia lukuun ottamatta kaikki rahoitusvarat, joiden rahavirrat perustuvat kiinteisiin tai ennalta määritettyihin maksuihin, ja joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvosta vähennetään mahdolliset arvonalentumistappiot käyttäen odotettuun luottotappioon perustuvaa arvostusmallia. Taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa olevat rahoitusvarat, rahoitusvarat, jotka ovat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sekä rahoitusvarat, jotka ovat IFRS 9:n mukaan pakotetusti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi, ellei niitä määritellä tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN ERIEN KAUTTA KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista muista oman pääoman ehtoisista sijoituksista ei kirjata luottotappiovarauksia, ja kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei kirjata tuloslaskelmaan, kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. TASEESTA POIS KIRJAAMINEN Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. ARVONALENTUMINEN Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta luottotappiovarauksen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi ja liitetiedossa 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ei kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa luottotappiovarausta, koska ne ovat jo arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvarat kirjataan kokonaan alas, kun konserni ei voi kohtuudella odottaa saavansa sopimukseen perustuvia rahavirtoja. RAHOITUSVELAT Kaikki rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon. Lainojen sekä osto- ja muiden velkojen osalta vähennetään transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla kaikki rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sekä rahoitusvelkoja, jotka konserni on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti valinnut kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernin johdannaiset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä rahoitusveloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, lainat ja johdannaissopimukset. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, arvostetaan 154 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on täyttänyt sopimusvelvoitteensa. JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT LASKENTAPERIAATTEET Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Liiketoimet, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti (oman käytön poikkeus), eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Fyysiset sopimukset muiden kuin rahoituserien ostamiseksi ja myymiseksi, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon optiolla kumoamaan arvostuksesta johtuvaa tuloslaskelmaeroa, tai jotka eivät täytä oman käytön poikkeuksen kriteerejä, tai joille ei voida soveltaa suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Konserni tekee johdannaissopimuksia johdannaispörsseissä, joissa johdannaiset selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kautta, sekä kahdenvälisesti (over-the-counter) suoraan johdannaisvastapuolten kanssa. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja) keskusselvitysosapuolten ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetiedossa 4.4 Luottoriskit. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, käsitellään joko CTM (collatralised-to-market) tai STM (settled-to-market) - johdannaisina riippuen niiden päivittäisten maksusuoritusten (variation margin) sopimuksen mukaisista oikeuksista ja velvoitteista. CTM-johdannaisten päivittäiset maksusuoritukset käsitellään käteisvakuutena ja kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Lisäksi johdannaissopimus arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan taseeseen käteisvakuudesta erilliseksi johdannaissaamiseksi tai -velaksi. STM-johdannaisten päivittäiset maksusuoritukset kirjataan johdannaissopimuksen realisoituneeksi käyvän arvon muutokseksi. Tällöin johdannaissopimukselle ei jää realisoitumatonta käyvän arvon muutosta, joka kirjattaisiin taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi. CTM- ja STM-johdannaisten alkuvakuus (initial margin) kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Tällä hetkellä johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, ovat pääasiassa CTM-johdannaisia, kun taas STM-johdannaisten määrä on epäolennainen. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon. Alkuperäisestä käypään arvoon arvoituksesta syntyvät voitot ja tappiot (”ensimmäisen päivän” voitot ja tappiot) eliminoidaan vastaavaa johdannaissaamista tai -velkaa vastaan, jos johdannaisen alkuperäinen käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa toimivilta markkinoilta. Johdannaisten, joiden alkuperäinen käypä arvo perustuu vastaavanlaisten sopimusten markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla tai arvostusmenetelmiin, jotka sisältävät vain toimivilta markkinoilta havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kirjataan samalla tavalla kuin myöhemmästä käypään arvoon arvostuksesta syntyvät voitot ja tappiot. Myöhemmissä käypään arvoon arvostamisissa syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojauslaskennassa hyväksyttäväksi suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: (1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); (2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai (3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sen muodostuvatko suojatut kohteet erillisistä riskikomponenteista tai riskikomponenttien yhdistelmästä, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös arvionsa siitä, täyttävätkö suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset: (1) suojaavan instrumentin ja suojatun kohteen välillä on taloudellinen suhde, (2) luottoriskin vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta aiheutuvia arvonmuutoksia, (3) suojausaste on sama kuin mitä käytetään riskien hallinnassa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset prospektiivisesti erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia. KASSAVIRRAN SUOJAUS Johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan, jos johdannaisinstrumentti on määritetty kassavirran suojaukseksi ja se täyttää kassavirran suojauksen ehdot. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinariskille ja soveltaa suojauslaskentaa riskikomponenteittain. Suojauslaskentaa sovelletaan pohjoismaiseen sähkön hintariskiin, jonka fyysinen toimitus jaetaan yleisesti kolmeen riskikomponenttiin: (1) systeemihintariskiin, (2) aluehintaeroriskiin (EPAD) sekä (3) valuuttariskiin. Jokaiselle edellä mainitulle riskikomponentille on yleisesti saatavilla niille nimenomaisesti kohdennettuja johdannaissopimuksia, jotka ovat kyseisen riskikomponentin tehokkaita suojauksia. 155 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin kaasun hintariskiä suojaaviin johdannaissopimuksiin, jotka efektiivisesti suojaavat toimitettavan kaasuvolyymin kassavirtaa. KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille. Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoa oikaistaan efektiivisen koron menetelmällä tulosvaikutteisesti suojauskohteen juoksuajalle. ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan. JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ Tietyt johdannaisinstrumentit, jotka ovat osa taloudellista suojaussuhdetta, eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä suojauslaskennan ulkopuolella olevista tulevaisuuden kassavirtoja suojaavista hyödykejohdannaisista sekä IFRS 9:n mukaan johdannaisina käsiteltävistä fyysistä sopimuksista. Vastaavat käypien arvojen muutokset valuutta- ja korkojohdannaisista kirjataan suojauskohteen mukaisesti rahoituskulut – nettoon. Rahoitusvarat ja -velat on seuraavassa taulukossa jaettu IFRS 9:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Rahoitusvarat luokittain 2024 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvarat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat Muut pitkäaikaiset sijoitukset 21 99 139 238 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 83 79 162 Korko- ja valuuttajohdannaiset 79 5 21 105 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 22 431 431 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä 530 79 87 139 100 935 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 85 264 349 Korko- ja valuuttajohdannaiset 26 4 30 Myyntisaamiset 24 812 812 Muut saamiset 24 195 195 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 22 70 213 283 Likvidit varat 25 4 136 4 136 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä 5 212 0 111 213 268 5 804 Yhteensä 5 742 79 198 352 368 6 739 156 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvarat luokittain 2023 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvarat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat Muut pitkäaikaiset sijoitukset 21 78 123 201 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 42 59 101 Korko- ja valuuttajohdannaiset 92 2 21 115 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 22 644 644 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä 722 92 45 123 80 1 061 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 124 251 375 Korko- ja valuuttajohdannaiset 7 7 14 Myyntisaamiset 24 1 120 1 120 Muut saamiset 24 167 167 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 22 64 325 389 Likvidit rahat 25 4 183 4 183 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä 5 534 0 131 325 257 6 247 Yhteensä 6 256 92 176 448 337 7 309 157 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat luokittain 2024 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1) Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvelat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Vuokrasopimusvelat Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat Korolliset velat 27 3 268 990 78 4 336 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 104 61 165 Korko- ja valuuttajohdannaiset 54 0 2 56 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä 3 268 1 044 104 63 78 4 557 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat Korolliset velat 27 200 275 16 492 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 137 163 300 Korko- ja valuuttajohdannaiset 22 11 32 Ostovelat 33 361 361 Muut velat 33 136 136 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä 697 0 159 275 173 16 1 321 Yhteensä 3 965 1 044 263 275 236 94 5 878 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. 158 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat luokittain 2023 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1) Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvelat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Vuokrasopimusvelat Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat Korolliset velat 27 3 502 973 97 4 573 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 49 73 121 Korko- ja valuuttajohdannaiset 83 2 10 95 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä 3 502 1 056 50 83 97 4 789 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat Korolliset velat 27 941 376 21 1 337 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 58 761 819 Korko- ja valuuttajohdannaiset 232 6 238 Ostovelat 33 488 488 Muut velat 33 213 213 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä 1 641 0 290 376 767 21 3 093 Yhteensä 5 143 1 056 340 376 849 118 7 882 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa 159 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon LAADINTAPERIAATTEET Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän oikaisemattomiin markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla. Taso 1 sisältää esimerkiksi hyödykejohdannaisia, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla. TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jotka ovat muita kuin markkinanoteerauksia. Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusinstrumenttien, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, käypien arvojen laskennassa on käytetty hintoja, jotka ovat johdettu tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksista. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Vastapuoliriski on otettu huomioon määriteltäessä käypää arvoa. Luottoriskin määritys pohjautuu kahdenvälisten transaktioiden salkkukohtaiseen arvostukseen. Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaisten luottoriskiä pienennetään selvittämällä kaupat pörsseissä tai käymällä kauppaa luottokelpoisten vastapuolten kanssa, tai vaatimalla luottokelpoisia takauksia. Rahoitusjohdannaiset tehdään luottokelpoisten rahoituslaitosten kanssa. TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot). Taso 3 sisältää pääsääntöisesti investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on luokiteltu muihin sijoituksiin ja joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja johdannaisinstrumentit, joiden käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Tason 3 syöttötiedot liittyen osakeinvestointeihin on määritelty ottaen huomioon talouden kehitysnäkymät sekä saatavissa olevat toimiala- sekä yhtiökohtaiset tiedot. Käyvät arvot on oikaistu vastapuoliriskillä. 160 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 1) Yhteensä milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Pitkäaikaisissa varoissa Muut sijoitukset 2) 21 139 123 139 123 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 3 0 76 59 0 0 0 0 79 59 Ei sovelleta suojauslaskentaa 6 10 57 14 21 20 0 -1 83 42 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 100 113 100 113 Ei sovelleta suojauslaskentaa 5 2 5 2 Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa 9 10 237 188 159 143 0 -1 405 339 Lyhytaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 198 200 184 160 0 0 -117 -110 264 251 Ei sovelleta suojauslaskentaa 199 408 90 33 0 4 -205 -320 85 124 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 4 7 4 7 Ei sovelleta suojauslaskentaa 26 7 26 7 Korolliset saamiset 3) 22, 27 213 325 0 0 213 325 Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa 610 933 304 206 0 4 -322 -430 592 714 Yhteensä rahoitusvaroissa 619 943 541 394 159 147 -322 -431 997 1 053 1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista. 2)Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. 3)Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita. 161 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 1) Yhteensä milj. euroa Liite 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Pitkäaikaisissa veloissa Korolliset velat 2) 27 990 973 990 973 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 2 14 59 58 0 0 0 0 61 73 Ei sovelleta suojauslaskentaa 42 11 51 30 11 9 0 -1 104 49 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 56 93 56 93 Ei sovelleta suojauslaskentaa 0 2 0 2 Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa 44 26 1 156 1 156 11 9 0 -1 1 211 1 189 Lyhytaikaisissa veloissa Korolliset velat 27 275 376 275 376 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 187 606 93 264 0 0 -117 -110 163 761 Ei sovelleta suojauslaskentaa 245 238 92 138 6 2 -205 -320 137 58 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 11 6 11 6 Ei sovelleta suojauslaskentaa 22 232 22 232 Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa 432 844 492 1 016 6 2 -322 -430 608 1 432 Yhteensä rahoitusveloissa 476 870 1 649 2 172 17 11 -322 -431 1 820 2 621 1)Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista. 2)Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa 162 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Joulukuun 2024 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on 46 miljoonaa euroa, josta varoja 511 miljoonaa euroa ja velkoja 465 miljoonaa euroa (2023: -464 miljoonaa euroa, josta varoja 476 miljoonaa euroa ja velkoja 940 miljoonaa euroa). Nettoarvon muutos joulukuusta 2023 johtui pääasiassa laskeneista hyödykehinnoista ja sopimusten erääntymisestä. Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona 45 miljoonaa euroa, josta varoja 134 miljoonaa euroa ja velkoja 89 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2024 lopussa Fortum oli saanut 69 miljoona euroa ja maksanut 9 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista. Siirtoja tasoista 1, 2 ja 3 tai tasoihin 1, 2 ja 3 ei ollut vuonna 2024. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3 2024 2023 milj. euroa Varat Velat Varat Velat Kirjanpitoarvo 1.1. 147 11 648 5 Ostot ja lisäykset 14 0 17 0 Myynnit ja vähennykset 0 0 -4 0 Selvitykset ja realisoituneet voitot ja tappiot tuloslaskelmassa -4 -2 -13 -1 Realisoitumattomat voitot ja tappiot tuloslaskelmassa 2 8 -67 7 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1) 0 0 -433 0 Tasearvo 31.12. 160 17 147 11 1)Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 huhtikuussa. 163 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 17 Aineettomat hyödykkeet LAADINTAPERIAATTEET Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. LIIKEARVO Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön, osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Liikearvo on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tavallisesti kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät, kehittämismenot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: HANKITUT AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET – KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT Yrityshankintatilanteissa ostettu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia. Eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä. Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta laadintaperiaatteiden mukaisesti. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. Liikearvo Muut Yhteensä milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Hankintameno 1.1. 249 417 962 929 1 212 1 346 Kurssierot ja muut oikaisut -9 -11 -36 -28 -45 -39 Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 0 11 0 14 0 25 Investoinnit 0 0 80 92 80 92 Vähennykset 0 0 -22 -16 -22 -16 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1) -34 -167 -35 -43 -69 -210 Uudelleenryhmittelyt 0 0 8 14 8 14 Hankintameno 31.12. 207 249 957 962 1 164 1 212 Kertyneet poistot 1.1. 0 167 569 521 569 689 Kurssierot ja muut oikaisut 0 0 -26 -17 -26 -17 Vähennykset 0 0 -21 -15 -21 -15 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1) 0 -167 -24 -25 -24 -192 Tilikauden poistot 0 0 108 105 108 105 Arvonalentumiset 1 0 8 0 9 0 Kertyneet poistot 31.12. 1 0 614 569 615 569 Tasearvo 31.12. 206 249 343 393 549 643 1) Katso lisätietoja 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisälsivät Venäjän 31.3.2023 saakka. Liikearvo rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmittäin Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Lisätietoja on liitetiedossa 6 Segmenttiraportointi. milj. euroa 2024 2023 Consumer Solutions 205 214 Recycling and Waste 0 35 Yhteensä 206 249 Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassopimuksia, ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä. 164 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät LAADINTAPERIAATTEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, vesiputousoikeuksista sekä muista rakennuksista ja koneista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Katso lisätietoja liitetiedossa 30 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista. Katso lisätietoja ydinjätelaitosten käytöstäpoistamisvarauksista liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Katso lisätietoja käyttöoikeusomaisuuseristä 34 Vuokrasopimukset. Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti: Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet 40–50 vuotta Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet 25 vuotta Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet 25 vuotta Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) rakennukset, rakennelmat ja koneet 15–25 vuotta Kierrätys- ja jätteenkäsittelylaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet 15–40 vuotta Tuulivoimalaitosten rakennelmat ja koneet 35 vuotta Kaukolämpöverkko 30–40 vuotta Muut rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta Muut koneet ja muu kalusto 3–20 vuotta Muut pitkäaikaiset omaisuuserät 5–10 vuotta Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta 20 Arvonalentumistestaus. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän rakentamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttää sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii huomattavan pitkän ajan. 165 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet, kalusto ja muut Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Hankintameno 1.1. 2 433 2 429 2 626 3 406 5 868 7 525 485 513 11 413 13 872 Kurssierot ja muut oikaisut -71 7 -26 -37 -52 -120 -6 0 -155 -150 Investoinnit 1) 0 6 1 9 2 10 402 515 404 539 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset 4 3 12 13 13 10 0 0 29 27 Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset -1 0 -1 -2 -1 -1 0 0 -3 -4 Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 0 0 0 0 31 10 0 0 31 10 Vähennykset -1 -7 -22 -19 -74 -42 -3 -3 -99 -69 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2) -15 -6 -205 -895 -1 127 -1 850 -49 -49 -1 396 -2 800 Uudelleenryhmittelyt 1 0 169 151 259 326 -437 -491 -8 -13 Hankintameno 31.12. 2 351 2 433 2 555 2 626 4 918 5 868 393 485 10 216 11 413 Kertyneet poistot 1.1. 7 5 1 447 1 989 3 341 4 612 5 0 4 800 6 606 Kurssierot ja muut oikaisut 0 0 -14 -31 -34 -91 0 0 -47 -122 Vähennykset 0 0 -21 -18 -74 -40 -3 -3 -98 -61 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2) -2 0 -122 -564 -657 -1 334 0 -1 -780 -1 900 Tilikauden poistot 3 2 76 71 190 194 1 9 271 277 Kertyneet poistot 31.12. 9 7 1 366 1 447 2 767 3 341 3 5 4 145 4 800 Tasearvo 31.12. 2 342 2 425 1 188 1 179 2 151 2 527 390 481 6 070 6 612 1) Sisältää 1 miljoonaa euroa (2023: 3) muita käytöstäpoistamiskuluja. 2) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisälsivät Venäjän 31.3.2023 saakka. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 166 miljoonan euron arvosta (2023: 163). Katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. Vuonna 2024 taseeseen aktivoitiin vieraan pääoman menoja 10 miljoonaa euroa (2023: 20). Käytetty korkokanta vaihteli välillä 4–8 % (2023: 2–8 %). Rahoitusvelkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen, korkoihin perustuvaa yhdenmukaistettua korkokantaa saatetaan käyttää konsernin rahoittamien omaisuuserien rakentamiseen liittyvissä tapauksissa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuuserät vuokrasopimuksista, joissa Fortum on vuokralle ottaja. Katso liitetieto 34 Vuokrasopimukset. 166 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Ilmastoasiat Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Kunnossapitoinvestointeja tehdään Fortumin omaisuuden suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä riskeiltä. Esimerkkinä jälkimmäisestä ovat investoinnit vesivoimalaitosten patoturvallisuuteen. Fortumilla on hiilivoimantuotantoa Meri-Porin voimalaitoksella sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP) Zabrzessa ja Czestochowassa Puolassa. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoo Clean Heat -ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Hankkeet edistävät hiilestä irtautumista ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2024 investointeja kirjattiin yhteensä 77 miljoonaa euroa (2023: 31). Vuonna 2024 aloitettiin sähkökattilan/lämpövaraston rakentaminen Nuijalan alueelle ja lämpöpumppujen rakentaminen Kolabackenin ja Hepokorven alueelle. Huhtikuussa Fortum sulki viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkönsä Suomenojalla. Sulkemisella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on varattu 1.4.2024–31.12.2026 vakavia häiriö- ja hätätilanteita varten sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi Suomessa. Meri-Porin voimalaitoksen taloudellinen käyttöaika ja kirjanpitoarvo heijastavat Fortumin hiilestä irtautumiseen liittyviä suunnitelmia. Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen investoidaan noin 100 miljoonaa euroa vuosina 2024–2026. Vuonna 2024 investointeja kirjattiin yhteensä 3 miljoonaa euroa. Fortum jatkaa vaihtoehtojen arviointia Zabrzen laitoksen hiilestä irtautumiseksi, aloittaakseen modernisointiohjelman ja saavuttaakseen tavoitteen luopua hiilestä vuoteen 2027 mennessä. Vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi Fortum on investoinut 360 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024 Pjelaxin tuulipuistoon Suomessa. Vuonna 2024 investointeja kirjattiin yhteensä 28 miljoonaa euroa (2023: 219). Lisäksi Fortum investoi noin 1 000 miljoonaa euroa vuosina 2023–2050 Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen, josta 54 miljoonaa euroa kirjattiin vuonna 2024 (2023: 22). Vesivoimalaitosten modernisointi- ja patoturvallisuusinvestointeihin liittyen, Fortum investoi esimerkiksi Ruotsissa noin 59 miljoonaa euroa (650 miljoonaa kruunua) Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021–2025; yli 60 miljoonaa euroa (700 miljoonaa kruunua) Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023–2030; sekä noin 20 miljoonaa euroa (250 miljoonaa kruunua) vuosina 2024–2026 Maltan laitoksen tuotantokapasiteetin modernisointiin ja lisäämiseen. Vuonna 2024 kirjattiin yhteensä 130 miljoonaa euroa (2023: 103) liittyen vesivoiman tuotantoon, pääasiassa kunnossapitoon, lainsäädäntöön ja tuottavuuteen liittyviin investointeihin. 167 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin LAADINTAPERIAATTEET Konsernin sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet olennaiset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös olennaiset realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Jos raportointikauden tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen luokittelua. Luokittelun määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta ja riskejä. Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa. Lisätietoja liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. 19.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy OKG AB TVO Oyj Sijoituksen luonne Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Luokittelu Osakkuusyritys Osakkuusyritys Osakkuusyritys Yhteisyritys Segmentti Generation Generation Generation Generation Kotipaikka Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Osallistumisosuus, % 1) 26 58 46 26 Äänimäärä, % 26 28 46 26 1)Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin omistusosuuteen yhtiöissä. Vuonna 2024 Kemijoen ja TVO:n omistusosuuksissa ei ollut muutoksia. Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä järjestelyissä jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä omistajat ostavat sähkötuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotantoverot. Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS- oikaisuista (esimerkiksi ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella. Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa ydinvoima ja vesivoima), jotka yhdistellään pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko osakkuusyrityksenä (Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja OKG) tai yhteisyrityksenä (Teollisuuden Voima Oyj (TVO)). Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista ja 45,5 % OKG AB:n osakkeista. Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus huomioiden omistusosuudet ovat 22,2 % ja 43,4 %. Tämä osuus vastaa sitä osaa sähköntuotannosta, jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä laskutetaan vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä. Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 -voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 3:n tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25,0 %. 168 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Katso myös liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 26,7 %:n rahaosakkeiden omistus Kemijoki Oy:ssä. Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon yhtiön vesivoimatuotannosta. Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2024 milj. euroa Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy OKG AB Tase 31.12.2023 31.12.2023 31.12.2023 Pitkäaikaiset varat 1 570 487 800 Lyhytaikaiset varat 1 379 37 185 Pitkäaikainen vieras pääoma 2 769 323 868 Lyhytaikainen vieras pääoma 143 149 104 Oma pääoma 38 52 13 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 38 52 13 Laaja tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2023 1.1.- 31.12.2023 1.1.- 31.12.2023 Liikevaihto 556 97 319 Tulos 8 1 1 Emoyhtiön omistajille 8 1 1 Laaja tulos yhteensä 8 1 1 Emoyhtiön omistajille 8 1 1 Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1. 8 30 6 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä 2 0 0 Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12. 10 30 6 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) 269 145 -6 Kirjanpitoarvo 31.12. 279 174 0 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Vuonna 2024 Forsmarkin lukuun sisältyy osakaslainojen muuntaminen omaksi pääomaksi. Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2023 milj. euroa Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy OKG AB Tase 31.12.2022 31.12.2022 31.12.2022 Pitkäaikaiset varat 1 907 497 811 Lyhytaikaiset varat 1 345 12 165 Pitkäaikainen vieras pääoma 3 108 312 892 Lyhytaikainen vieras pääoma 113 145 71 Oma pääoma 31 52 13 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31 52 13 Laaja tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2022 1.1.- 31.12.2022 1.1.- 31.12.2022 Liikevaihto 596 69 298 Tulos 0 1 1 Emoyhtiön omistajille 0 1 1 Laaja tulos yhteensä 0 1 1 Emoyhtiön omistajille 0 1 1 Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1. 8 30 6 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä 0 0 0 Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12. 8 30 6 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) 91 147 -6 Kirjanpitoarvo 31.12. 99 176 0 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 169 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista 2024 2023 milj. euroa TVO Oyj TVO Oyj Tase 30.9.2024 30.9.2023 Pitkäaikaiset varat 8 140 8 375 Lyhytaikaiset varat 1 034 916 josta rahat ja pankkisaamiset 366 313 Pitkäaikainen vieras pääoma 5 956 6 472 josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 4 658 5 223 Lyhytaikainen vieras pääoma 974 579 josta lyhytaikaiset rahoitusvelat 704 300 Oma pääoma 2 244 2 241 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 244 2 241 Laaja tuloslaskelma 1.10.2023- 30.9.2024 1.1.-30.9.2023 Liikevaihto 990 587 Poistot ja arvonalentumiset -249 -116 Korkotuotot 128 26 Korkokulut -194 -104 Tuloverot 0 0 Tulos 79 67 Muut laajan tuloksen erät -29 -16 Laaja tulos yhteensä 50 51 Emoyhtiön omistajille 50 51 Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1. 572 564 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä 6 8 Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12. 578 572 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) -18 -18 Kirjanpitoarvo 31.12. 561 554 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 19.2 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä taseessa milj. euroa 2024 2023 Merkittävimmät osakkuusyritykset 453 276 Merkittävimmät yhteisyritykset 561 554 Muut osakkuusyritykset 52 51 Muut yhteisyritykset 194 179 Yhteensä 1 260 1 059 Muutokset osuuksissa tilikauden aikana 2024 2023 milj. euroa Osakkuus- yritykset Yhteis- yritykset Osakkuus- yritykset Yhteis- yritykset Kirjanpitoarvo 1.1. 326 733 421 828 Hankinnat 0 19 0 12 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -7 26 24 61 Saadut osingot -1 -12 -1 -15 Myynnit ja pääoman palautukset 0 -21 0 0 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1) 0 0 -105 -116 Uudelleenryhmittelyt 193 7 -7 0 Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät -2 -24 -2 -17 Muuntoerot ja muut oikaisut -4 28 -4 -19 Tasearvo 31.12. 505 755 326 733 1) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Uudelleenryhmittelyt vuonna 2024 sisältävät pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisen omaksi pääomaksi ja sen seurauksena uudelleenryhmittelyn erään "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Muuntamisella ei ollut kassavirtavaikutusta. Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisälsivät Venäjän 31.3.2023 saakka. Vuonna 2023 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen sisälsi -221 miljoonaa euroa Venäjän vaikutusta. Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnoista ja myynneistä liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. 170 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta milj. euroa 2024 2023 Merkittävimmät osakkuusyritykset Forsmarks Kraftgrupp AB 9 17 Kemijoki Oy -2 -1 OKG AB -17 7 Merkittävimmät osakkuusyritykset, yhteensä -10 23 Merkittävimmät yhteisyritykset TVO Oyj 20 25 Merkittävimmät yhteisyritykset, yhteensä 20 25 Muut osakkuusyritykset 3 1 Muut yhteisyritykset 6 9 Yhteensä 19 59 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta milj. euroa 2024 2023 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 59 Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -49 -52 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -30 7 Vertailukelpoiseen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksessa vaikutti Ruotsin ydinjätteeseen liittyvien varausten perusteena olevien kustannusarvioiden päivittäminen osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä. 171 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 20 Arvonalentumistestaus LAADINTAPERIAATTEET Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen segmenttikohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin sekä ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan myös, mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Arvonalentumistestaus dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Fortum määrittelee rahavirtaa tuottavan yksikön pienimmäksi omaisuuserien ryhmäksi, joka kerryttää muista omaisuuseristä riippumattomia rahavirtoja. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon tai käyvän arvon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettynä vastaa markkinalähtöistä menetelmää, ja se määritetään diskontattujen rahavirtaennusteiden perusteella käyttäen markkinaperusteisia oletuksia. Testattavat varat sisältävät paitsi liikearvon myös hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset. Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä, lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: ARVONALENTUMISTESTAUKSESSA KÄYTETYT OLETUKSET Arvonalentumistestaus perustuu tulevaisuuden rahavirtoihin ja vaatii johdolta oletusten ja ennusteiden tekemistä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat diskontattuihin ennakoituihin rahavirtoihin. Testauksessa käytettävät arvioidut tulevat kassavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin pitkän aikavälin ennusteisiin paikallisessa valuutassa ja/tai johdon hyväksymiin pitkän aikavälin oletuksiin. Nämä ennusteet kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen tasaista tai alenevaa kasvuvauhtia. Kasvuennuste, jota käytetään ekstrapoloimaan budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa inflaatioennusteiden kanssa ja huomioi markkinanäkymät. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvia rahavirtoja ei huomioida laskelmissa, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Tällöin laskelmiin sisällytetään projektin rahavirrat mukaan lukien valmiiksi saattamiseen tarvittavat lähtevät rahavirrat. Näiden ennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin liiketoimintaan testattavat hyödykkeet kuuluvat. Hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Diskonttauskorot kuvastavat tarkasteluhetken näkemystä rahan aika-arvosta ja erityisriskeistä, jotka liittyvät testauksen kohteena olevaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja joita ei ole jo otettu huomioon oikaisemalla rahavirtaennusteita. Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle on listattu alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin, ja ne ovat soveltuvin osin yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa. 172 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Keskeiset oletukset Perusteet oletusten arvon määritykselle Sähkömarkkinoiden kehitys Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen Markkinamekanismi ja -sääntely Nykyinen mekanismi ja sääntely sekä viranomaisilta saatuihin tietoihin perustuvat ennusteet Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten käyttöaste Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys Arvioidut kunnossapito- ja korjausinvestoinnit Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt Diskonttauskorko Pääosin markkinainformaatio Vuosittainen arvonalentumistestaus Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.12.2024. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti niiden kirjanpitoarvot, eikä arvonalentumisia kirjattu. Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät yleensä perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvomenetelmää käytettiin testattaessa Consumer Solutions- ja Heating and Cooling Finland -yksiköitä, kun taas Heating and Cooling Poland - yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty laskemalla käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettynä. Heating and Cooling Finland -yksikön arvonalentumistestaus sisältää kassavirrat Espoo Clean Heat -ohjelmasta, josta investointipäätös tehtiin kesäkuussa 2023. Espoo Clean Heat -hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana ja hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Microsoftin kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa Fortum ottaa talteen datakeskusten hukkalämmön ja kierrättää sen kaukolämmöksi. Fortumilla on Puolassa kaksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP-laitosta); Chestochowan laitos käyttää polttoaineena kivihiiltä ja biomassaa ja Zabrzen monipolttoainevoimalaitos, jonka polttoaineena käytetään hiiltä, jätettä ja biomassaa. Fortum tavoittelee hiilen käytön lopettamista energian tuotannossa vuoteen 2027 mennessä. Tämän tavoitteen mukaisesti Fortum ilmoitti lokakuussa 2024 investoivansa Czestochowan laitoksen muutosinvestointiin noin 100 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Arvonalentumistestauksen kassavirrat sisältävät tämän investoinnin vaikutukset. Päätöstä hiilestä luopumisen tarkemmasta suunnitelmasta Zabrzen CHP-laitos mukaan lukien ei ole tehty, ja käyttöarvoa ei voida siten määrittää. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyvän arvon menetelmällä, joka kuvastaa markkinanäkemystä. Käytetty diskonttauskorko on määritetty verojen jälkeen. Katso liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille liitetiedossa 17 Aineettomat hyödykkeet. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden diskonttauskorot arvonalentumistestauksessa olivat: Diskonttauskorko % 2024 2023 Consumer Solutions ennen veroja 12,4 10,8 Heating and Cooling Finland ennen veroja 6,9 7,9 Heating and Cooling Poland verojen jälkeen 8,2 9,8 Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testausten tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille liikearvoa ja poistamattomia aineettomia hyödykkeitä sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta. Tässä tarkastelussa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttauskoroissa. Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät. Venäjän toimintojen alaskirjaus lopetetuissa toiminnoissa Fortumin omistusten arvo Venäjällä on kirjattu alas kahdessa erässä vuosina 2022 ja 2023 Ukrainan sodan, sen myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen ja Fortumin Venäjän omaisuuden haltuunoton seurauksena. Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä. Määräysvallan menetyksen seurauksena Venäjän toimintojen jäljellä olevat omistukset kirjattiin alas kokonaisuudessaan vuonna 2023, minkä seurauksena lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin 1,7 miljardin euron tappio. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä olivat yhteensä 1,7 miljardia euroa. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. 173 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset milj. euroa 2024 2023 Muut sijoitukset 139 123 Korottomat saamiset 99 78 Yhteensä 238 201 Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Korottomat saamiset sisältävät lähinnä siirtosaamisia. 22 Korolliset saamiset 2024 2023 milj. euroa Tasearvo Käypä arvo 1) Tasearvo Käypä arvo 1) Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 431 431 644 670 Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 431 431 644 670 Vakuusjärjestely 213 213 325 325 Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 70 70 64 64 Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 283 283 389 389 Yhteensä 714 714 1 033 1 059 1)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja. Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 431 miljoonaa euroa (2023: 644), sisältävät 352 miljoonaa euroa (2023: 546) saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta. Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Korollisten saamisten pienentyminen johtuu pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisesta omaksi pääomaksi vuoden 2024 aikana. Uudelleenluokittelun myötä erä esitetään taseen rivillä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Muuntamisella ei ollut kassavirtavaikutusta. Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät vakuusrahastoa varten annetun 62 miljoonan (2023: 51) euron vakuuden. Katso liitetieto 27 Korolliset velat. 174 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 23 Vaihto-omaisuus LAADINTAPERIAATTEET Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on lopputuotteen arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno määritetään pääasiallisesti käyttämällä painotetun keskihinnan menetelmää. PÄÄSTÖOIKEUDET JA UUSIUTUVAN ENERGIAN SERTIFIKAATIT Vaihto-omaisuudessa esitetään EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka pohjautuvat pakolliseen kiintiövelvoitejärjestelmään tai muuhun vapaaehtoiseen järjestelmään, jotka kannustavat vihreän energian tuotantoa Pohjoismaissa ja Puolassa. Nämä järjestelmät edellyttävät sähkön toimittajia hankkimaan uusiutuvan energian sertifikaatteja kansallisen kiintiövelvoitteen täyttämiseksi tai velvoittavat uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa markkinoivia sähkön myyjiä todentamaan näiden energialähteiden alkuperän ja osuuden. Sertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian tuottajille. CO2-päästöoikeuksia käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyneiden päästöjen kattamiseen. EU:n päästökauppajärjestelmän asetuksen mukaisesti Fortum saa osan CO2- päästöoikeuksistaan ilmaiseksi. Fortum saa uusiutuvan energian sertifikaatteja uusituvasta energian tuotannosta Generation- segmentissä, mutta Fortumilla on myös kiintiöön perustuvia sertifikaattien palautus- tai mitätöintivelvoitteita vähittäismyynnin osalta Consumer Solutions -segmentissä. Ilmaiseksi saadut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit kirjataan nimellisarvoon nolla. Ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka ovat Fortumin normaaleja ostoja, kirjataan sopimukselliseen hankintahintaan. Ostetut CO2- päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka eivät ole Fortumin normaalia odotettua myyntiä, ostoa tai käyttöä, käsitellään johdannaisina ja kirjataan toimitushetkellä vallinneeseen markkinahintaan. CO2-päästökustannusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvoite katetaan palauttamalla tai mitätöimällä päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan niiden vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan vajaus päästöoikeuksien ja uusiutuvan energian sertifikaattien markkina-arvoon. Tämä velvoite esitetään Muussa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa, joiden maturiteetti on alle 1 vuosi, katso liitetieto 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma. Päästökustannus - ja kiintiövelvoitekulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään. Myös ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit esitetään materiaaleissa ja palveluissa, kun vastaavat myynnit esitetään liikevaihdossa. Katso liitetiedot 6 Segmenttiraportointi ja 9 Materiaalit ja palvelut. milj. euroa 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 298 256 Päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit 70 83 Muut 53 114 Yhteensä 420 452 Aineet ja tarvikkeet sisältävät pääosin polttoaineita, joita käytetään valmistusprosessissa tai palvelujen tuottamisessa, ja sisältävät erityisesti uraania, ydinpolttoainesauvoja ja hiiltä. 175 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset LAADINTAPERIAATTEET Myyntisaamisiin sisältyvät tuotot sähköstä, kaasusta, lämmöstä ja jäähdytyksestä, jotka on toimitettu, mitattu ja laskutettu sekä saatavat jo toimitetusta, mutta vielä laskuttamattomasta energiasta. Myyntisaamisten arvonalentumistappiot lasketaan odotettavissa olevan luottotappiomallin mukaisesti (ECL, Expected Credit Loss). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvostetaan määrään, joka vastaa voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Taseeseen tehdään varaus odotettavissa olevista luottotappioista. Varaus säilyy taseessa, kunnes se kirjataan luottotappioksi tai peruutetaan. Luottotappiovaraukset voivat olla taseessa useita vuosia, riippuen perintäprosessien ja oikeudellisten menettelyjen tuloksista. Alaskirjauskäytännöt ovat riippuvaisia eri maiden lainsäädännöstä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Suurille myyntisaamisille odotettavissa oleva luottotappio lasketaan yksittäiselle asiakkaalle maksukyvyttömyyden arvioidun todennäköisyyden ja asiakkaan odotetun takaisinperintäasteen perusteella. Tämä arvio perustuu käytettävissä olevaan markkinadataan, jos mahdollista, tai asiakkaan luottoluokitukseen. Arviota oikaistaan, mikäli asiakkaan luottokelpoisuuden voidaan nähdä heikentyneen esim. asiakkaan maksukäyttäytymisen perusteella. Pienasiakkaiden myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan asiakasportfolion perusteella maittain ja liiketoimintasegmenteittäin. Luottotappiovaraukset voivat perustua toteutuneiden luottotappioiden historialliseen analyysiin tai ulkopuolelta saatuun tietoon asiakkaiden keskimääräisistä maksukyvyttömyysasteista. Varausta voidaan oikaista, jos tulevaisuudessa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat odotettavissa olevaan luottotappion määrään. Yli 180 päivää viivästyneitä myyntisaamisia pidetään yleensä arvoltaan alentuneina ja arvonalennukset tehdään saatavan kokonaismäärälle, jota oikaistaan odotettavissa olevan luottotappion takaisinperintäasteella. milj. euroa 2024 2023 Myyntisaamiset 812 1 120 Siirtosaamiset 134 72 Muut 61 95 Yhteensä 1 007 1 286 Siirtosaamisten muutos liittyy lyhytaikaiseen saamiseen, 65 miljoonaa euroa, Valtion ydinjätehuoltorahastolta. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muut sisältää pääosin muita lyhytaikaisia korottomia saamisia. Myyntisaamiset Myyntisaamisten ikäjakauma 2024 2023 milj. euroa Brutto Odotetta- vissa oleva luotto- tappio Luotto- tappio- suhde, % Brutto Odotetta- vissa oleva luotto- tappio Luotto- tappio- suhde, % Erääntymättömät 776 7 1 1 066 12 1 1–30 päivää erääntyneet 34 2 6 56 2 4 31–90 päivää erääntyneet 4 1 25 6 2 33 91–180 päivää erääntyneet 2 1 76 3 3 100 Yli 181 päivää erääntyneet 44 36 83 33 25 76 Yhteensä 859 48 6 1 164 44 4 Odotettavissa olevan luottotappion muutos milj. euroa 2024 2023 1.1. 44 78 Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappio 5 14 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 0 -38 Alaskirjaukset -2 -2 Muuntoerot ja muut muutokset 0 -7 31.12. 48 44 Myyntisaamisten valuuttajakauma (brutto) milj. euroa 2024 2023 EUR 272 401 PLN 288 278 SEK 179 257 NOK 120 215 Muut 0 13 Yhteensä 859 1 164 Myyntisaamiset koostuvat suuresta joukosta asiakkaita pääasiassa euroissa, Puolan zlotyissa, Ruotsin kruunuissa ja Norjan kruunuissa mikä pienentää riskien keskittymistä. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso Vastapuoli- ja luottoriskit Hallituksen toimintakertomuksessa sekä 4.4 Luottoriskit. 176 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 25 Likvidit varat LAADINTAPERIAATTEET Likvideihin varoihin sisältyvät rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Rahat ja pankkisaamiset sekä talletukset ja yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Nostettu määrä käytössä olevista luottolimiiteistä esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Kaupankäyntiin liittyvät käteisvakuudet sisällytetään vakuussaamisiin ja muut pantatut varat esitetään erässä Lyhytaikaiset korolliset saamiset. milj. euroa 2024 2023 Käteinen raha ja pankkitilit 1 713 2 087 Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk 2 332 2 096 Rahat ja pankkisaamiset 4 045 4 183 Talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti yli 3kk mutta alle 12 kk 90 0 Yhteensä 4 136 4 183 Konsernin likvidit varat olivat 4 136 miljoonaa euroa (2023: 4 183). Likvideistä varoista 4 090 miljoonaa euroa (2023: 4 122) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 3,0 % (2023: 3,9 %). Fortumilla oli 4 000 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron (2 206 miljoonaa euroa kesäkuusta 2025 lähtien) valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2027 ja kahdesta 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jotka erääntyvät kesäkuussa 2026 ja tammikuussa 2027. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä liitetiedossa 4.4 Luottoriskit. 26 Osakepääoma 2024 2023 Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 1.1. ja 31.12. 897 264 465 897 264 465 Osakepääoma, miljoonaa euroa, 1.1. ja 31.12. 3 046 3 046 Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2024 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2024 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot on esitetty toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset. 26.1 Yhtiökokouksen 2024 antamat valtuudet Fortumin vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,23 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 17.2.2025 mennessä. 26.2 Muut vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi eikä yhtiön osakepääoman korottamiseksi. 177 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 27 Korolliset velat Rahoitusnettovelka milj. euroa 2024 2023 + Korollinen vieras pääoma 4 828 5 909 - Likvidit varat 4 136 4 183 - Vakuusjärjestely 213 325 - Vakuussaaminen 205 590 + Vakuusvelka 93 131 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -111 -459 Rahoitusnettovelka 367 942 Korollinen vieras pääoma, 4 828 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 275 miljoonan euron (2023: 376) vakuusjärjestelyn pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 213 miljoonan euron (2023: 325) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely. Vakuusrahastoa varten annettua 62 miljoonan (2023: 51) euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta. Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset. Korolliset velat milj. euroa 2024 2023 Pitkäaikaiset lainat 4 258 4 475 Lyhytaikaiset lainat 476 1 316 Lainat yhteensä 4 733 5 791 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 78 97 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 16 21 Vuokrasopimusvelat yhteensä 94 118 Yhteensä 4 828 5 909 milj. euroa 2024 2023 Joukkovelkakirjalainat 2 755 2 736 Lainat rahoituslaitoksilta 374 589 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 951 951 Vuokrasopimusvelat 78 97 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 178 200 Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 4 336 4 573 Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta 17 717 Yritystodistusvelka 105 174 Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista 16 21 Vakuusjärjestelyvelat 350 376 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 3 50 Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 492 1 337 Yhteensä 4 828 5 909 Lainat Uudelleenhinnoittelu milj. euroa Efektiivi- nen korko, % Tase- arvo 2024 Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Käypä arvo 2024 5) Tasearvo 2023 Käypä arvo 2023 5) Joukkovelkakirjalainat 3,1 2 755 0 1 990 765 2 757 2 736 2 729 Lainat rahoituslaitoksilta 1) 5,4 390 390 0 0 396 1 306 1 314 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuolto- rahastosta 2) 4,4 951 951 0 0 953 951 952 Muut pitkäaikaiset lainat 5,7 179 145 0 34 179 200 199 Pitkäaikaiset lainat yhteensä 3) 3,7 4 274 1 486 1 990 799 4 284 5 192 5 194 Vakuusjärjestelyvelat 2,2 350 350 0 0 350 376 376 Yritystodistusvelka 3,8 105 105 0 0 105 174 174 Muut lyhytaikaiset lainat 1,2 3 3 0 0 3 50 50 Lyhytaikaiset lainat yhteensä 2,6 459 459 0 0 459 599 599 Yhteensä 4) 3,6 4 733 1 945 1 990 799 4 743 5 791 5 793 1) Efektiivinen korko sisältää jaksotettuja kuluja nostamattomista valmiusluottolimiiteistä. 2)Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta. 3)Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 17 miljoonaa euroa (2023: 717). 4)Lainasalkun ja johdannaisten keskikorko oli 3,8 % (2023: 4,3 %). 5)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja. 178 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Toukokuussa Fortum käytti vuoden jatko-optionsa 800 miljoonan euron kahdenväliseen valmiusluottolimiittiin, erääntyminen on jatkettu alkuperäisestä erääntymisestä kesäkuusta 2025 erääntymään kesäkuussa 2026. Kesäkuussa Fortum allekirjoitti ensimmäisen vihreän lainasopimuksensa vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa. Lainan määrä on 300 miljoonaa euroa, ja se kohdennetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Laina-aika on viisi vuotta sisältäen vuoden jatko-option. Lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina, josta Fortum kesäkuussa maksoi etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa. Fortum jatkoi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiittiä kahdella vuodella, uusi eräpäivä on kesäkuussa 2027. Alkuperäisen eräpäivän jälkeen kesäkuussa 2025 valmiusluottolimiitin kokonaismäärä on 2 206 miljoonaa euroa. Joulukuussa Fortum maksoi etuajassa takaisin 500 miljoonan euron lainan, joka olisi erääntynyt helmikuussa 2025 (sisälsi Fortumin vuoden jatko-option). Lisäksi Fortum allekirjoitti uuden kahdenvälisen 800 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka erääntyy tammikuussa 2027. Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 476 miljoonaa euroa (2023: 1 316) sisältäen lyhytaikaiset lainat 459 miljoonaa euroa (2023: 599) sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 17 miljoonaa euroa (2023: 717) Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 17 miljoonaa euroa sisältävät erääntyviä rahoituslaitoslainoja. Lyhytaikaiset lainat, 459 miljoonaa euroa, sisältävät 350 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 105 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 31.12.2024 oli 3,6 % (2023: 4,0 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 31.12.2024 oli 3,8 % (2023: 4,3 %). Katso lisätietoa liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 34 Vuokrasopimukset, liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut ja liitetiedossa 38 Lähipiiritapahtumat. 179 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan milj. euroa 1.1.2024 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen Rahoituksen rahavirta Vakuus- järjestelysopimus Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa Vuokrasopimus- velat 31.12.2024 Joukkovelkakirjalainat 2 736 19 2 755 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 951 951 Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat 2 105 -953 -100 -23 1 028 Vuokrasopimusvelat 118 -25 -22 23 94 Yhteensä 5 909 -25 -975 -100 -4 23 4 828 Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan milj. euroa 1.1.2023 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen Rahoituksen rahavirta 1) Vakuus- järjestelysopimus Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa Vuokrasopimus- velat 31.12.2023 Joukkovelkakirjalainat 2 634 58 43 2 736 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 918 33 951 Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat 4 113 -173 -1 705 -152 22 2 105 Vuokrasopimusvelat 119 -5 -20 23 118 Yhteensä 7 785 -178 -1 634 -152 65 23 5 909 1) Sisältää jatkuvien toimintojen ja lopetettujen toimintojen lyhennykset ja nostot. Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut Laskettu liikkeeseen/erääntyy Koron peruste Korko, % Efektiivinen korko, % Valuutta Nimellis- arvo, milj. Tasearvo, milj. euroa Fortum Oyj 6 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma 1) 2019/2026 Kiinteä 1,625 1,638 EUR 750 741 2023/2028 Kiinteä 4,000 4,078 EUR 500 505 2019/2029 Kiinteä 2,125 2,247 EUR 750 744 2023/2033 Kiinteä 4,500 4,537 EUR 650 668 2013/2043 Kiinteä 3,500 3,719 EUR 100 97 Tasearvo yhteensä 31.12.2024 2 755 1)EMTN = Euro Medium Term Note 180 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 28 Tuloverosaamiset ja -velat LAADINTAPERIAATTEET Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen taseperusteisesti varojen ja velkojen verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konserni kirjaa verovelan ennakoitavissa olevien verotarkastusvaateiden osalta, mikäli arviot lisäverojen ja ‑maksujen todennäköisyydestä antavat siihen aihetta. Varausta ei kirjata tilinpäätökseen, mikäli Fortum pitää vaatimuksia perusteettomina. Näin ollen, mikäli verot liittyen käynnissä oleviin verotarkastuksiin täytyy maksaa ennen lopullista oikeuden päätöstä, ne kirjataan saamisiksi. Jos lopputulos poikkeaa alun perin tehdyistä kirjauksista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja laskennallisten verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu tehdään. Konserni soveltaa pakollista tilapäistä poikkeusta laskennallisten verojen kirjaamisessa ja raportoinnissa, joka aiheutuu Pilari 2 -mallisääntöjen valtiokohtaisen implementoinnin seurauksena. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIIN VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA ARVIOT Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassa olevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia huolellisesti harkittuina. Fortum arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä. Arvioissa Fortum ottaa menneiden vuosien toteutuneiden ja suunniteltujen tuottojen lisäksi huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu johdon arvioon verotettavan tulon määrästä tulevaisuudessa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Fortum määrittää ja arvioi epävarmoja verotustilanteita Fortumin veroperiaatteita ja yleisiä kirjanpitosäännöksiä noudattaen sekä arvioiden todennäköisyyttä siitä, hyväksyykö veroviranomainen tai tuomioistuin ennakoitavissa olevan oikeudenkäynnin tapauksessa verokäsittelyn. Jos on todennäköisempää, että veroviranomainen ei hyväksy Fortumin verokäsittelyä, Fortum kuvastaa epävarmuuden vaikutuksen vastaavasti tilinpäätöksessään. Fortum on sitoutunut läpinäkyvään veroviranomaissuhteeseen ja olettaa, että veroviranomainen tarkistaa tilanteet ja on tietoinen kaikesta asiaankuuluvasta tiedosta verotusta arvioidessaan. Tarvittaessa Fortum hankkii oikeudellisia lausuntoja tukeakseen verotus- ja kirjanpitokäsittelyn arviointia. 181 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 28.1 Laskennalliset verot taseessa 2024 2023 milj. euroa 1.1. Muutos 31.12. 1.1. Muutos 31.12. Laskennalliset verosaamiset 958 -113 845 933 24 958 Laskennalliset verovelat -428 42 -386 -152 -276 -428 Laskennalliset verot, netto 530 -71 459 782 -252 530 Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan kyseisillä lainkäyttöalueilla. Fortum on 31.12.2024 kirjannut laskennallisia verosaamisia 845 miljoonaa euroa (2023: 958 miljoonaa euroa). Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla netottaa keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. 182 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2024 milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus- omaisuuserät Eläkevelvoitteet Varaukset Johdannais- instrumentit Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset Muut erät Laskennalliset verot, netto 1.1.2024 -61 -452 -2 -12 90 915 52 530 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 4 2 0 -12 11 9 -27 -14 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät 0 0 -4 0 -114 0 0 -118 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset 3 5 0 1 -1 -14 -7 -13 Tytäryritysten ostot ja myynnit 1) 0 81 0 -5 0 -3 0 74 31.12.2024 -55 -365 -5 -28 -14 907 19 459 1)Tytäryritysten myynnit vuonna 2024 sisälsi kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnin. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2023 milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus- omaisuuserät Eläkevelvoitteet Varaukset Johdannais- instrumentit Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset Muut erät Laskennalliset verot, netto 1.1.2023 -54 -530 -3 -19 589 753 46 782 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 0 7 0 9 -15 202 64 266 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät 0 0 2 0 -475 0 0 -474 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset -6 10 0 -1 -9 -39 -6 -51 Tytäryritysten ostot ja myynnit 1) -2 61 -1 -2 0 0 -51 6 31.12.2023 -61 -452 -2 -12 90 915 52 530 1)Tytäryritysten myynnit vuonna 2023 sisälsi 10 miljoonaa liittyen Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymiseen huhtikuussa 2023. Katso liitetieto 3.3 Lopetetut toiminnot. Laskennallisten verojen nettomuutos vuonna 2024 johtuu pääasiassa laajaan tulokseen kirjattuihin johdannaisiin liittyvien laskennallisten verojen laskusta. Vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät pääosin Irlantiin ja johtuvat Uniperin divestoinnista vuonna 2022 sekä Venäjään liittyvistä alaskirjauksista vuosina 2022 ja 2023. Fortum on laatinut kattavan ennusteen kyseiset tappiot kantavan irlantilaisen konserniyhtiön tulevaisuuden tulontuottokyvyn arvioimiseksi. Fortum on käyttänyt tätä arviota kirjatun 780 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen arvon tukena 31.12.2024. Verotappioita hyödynnettiin Irlannissa ennusteen mukaisesti vuonna 2024. 183 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Vahvistetut tappiot sekä kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut sekä niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset 2024 2023 milj. euroa Vahvis- tetut tappiot Lasken- nallinen verosaa- minen Vahvis- tetut tappiot Lasken- nallinen verosaa- minen Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa 1) 6 369 813 6 724 852 Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika 9 2 12 2 Yhteensä 6 378 815 6 735 855 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joilla ei ole vanhentumisaikaa 108 25 97 24 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joilla on vanhentumisaika 322 67 175 36 Yhteensä 430 92 272 61 1)Suurin osa liittyy Irlantiin, missä tappiot syntyivät Uniperin toimintojen divestoinnin seurauksena vuonna 2022 sekä Venäjään liittyvien alaskirjausten johdosta vuosina 2022 ja 2023. Laskennalliset verosaamiset kirjataan vahvistetuista tappioista ja vähennyskelvottomista korkokuluista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Vahvistettujen tappioiden pienentyminen johtuu pääasiassa Irlannin tappioista. Vähennyskelvottomien korkokulujen kasvu johtuu suurelta osin lainojen korkojen noususta erityisesti Ruotsissa, missä korkokulujen vähennyskelpoisuutta on rajoitettu paikallisella lainsäädännöllä. Kirjaamatta jätetyt laskennalliset verot Alla olevassa taulukossa on esitetty väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot, vähennyskelvottomat korkokulut ja veronhyvitykset, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. milj. euroa 2024 2023 Väliaikaiset erot 997 1 129 Verotukselliset tappiot 280 140 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut 84 97 Veronhyvitykset 5 5 Yhteensä 1 366 1 371 Väliaikaiset erot, vähennyskelvottomat korkokulut sekä verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, muodostuivat pääosin vuonna 2023 seuraavien tapahtumien seurauksena: Suomessa 475 miljoonaa euroa liittyy Venäjän osakkeiden alaskirjaukseen ja 746 miljoonaa euroa Alankomaissa liittyy Venäjän lainojen alaskirjauksiin. Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu 23 miljoonan euron (2023: 23) määräisistä väliaikaisista eroista tytäryritysten nettovarojen ja verotuksellisen arvon välillä, koska näiden purkautuminen on Fortumin määräysvallassa ja on todennäköistä, että väliaikaiset erot eivät purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. 28.2 Tuloverosaamiset ja -velat Tuloverosaamiset 101 miljoonaa euroa (2023: 59) sekä tuloverovelat -93 miljoonaa euroa, (2023: -43) vaihtelevat pääosin kuluvan vuoden syntyneistä ja maksetuista tuloveroista johtuen, sekä muutamissa yhtiöissä paikallisten verotuslainsäädäntöjen mukaisten aiempien vuosien maksuista johtuen. Belgian tuloverosaamiset vähenivät 36 miljoonaa euroa vuoden 2008 verotuspäätökseen liittyvän verokiistan oikeuskäsittelyn myönteisen päätöksen seurauksena. Katso liitetieto 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt. 184 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat LAADINTAPERIAATTEET Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velvoitteiden arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37 -standardin mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan voimalan käyttöajan kuluessa. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa. Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan erään Muut rahoituserät - netto. Fortumin ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko ja mahdolliset käypään arvoon arvostuksen vaikutukset esitetään erässä Muut rahoituserät - netto. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata. Koska tulevat kassavirrat ulottuvat hyvin pitkälle ajanjaksolle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät. Vuosittainen maksu ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun muutokseen ja osuuteen ydinjätehuoltorahaston tuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet. Fortumilla on vähemmistöosuuksia myös muissa ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia konsernin laadintaperiaatteita. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ TEHTÄVÄT OLETUKSET Fortumin ydinvoimalaitoksen tulevaan käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet. Muutokset oletetuissa diskonttokoroissa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Ydinvoimalaitoksissa, joissa osuus ydinjätehuoltorahastossa on suurempi kuin varaus, varauksen kasvun vaikutus kompensoituu taseeseen kirjattavalla vastaavalla kasvulla Fortumin osuudessa Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tuloslaskelmavaikutus on tällöin positiivinen, koska käytöstä poistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot hyödykkeen purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin todellinen osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on korkeampi kuin taseessa esitetty, ja niin kauan kuin IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastossa. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. 185 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 29.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa milj. euroa 2024 2023 Taseeseen sisältyvät erät Ydinvoimaan liittyvät varaukset 1 117 1 058 Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 117 1 058 Lyhytaikainen saaminen Valtion ydinjätehuoltorahastosta 65 0 Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston nettovarojen käyvästä arvosta 1 253 1 197 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus 70 139 IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto- osuus Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 58 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopusta ja olivat 1 117 miljoonaa euroa 31.12.2024. Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 70 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.12.2023 oli 1 253 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 1 117 miljoonaa euroa ja rahastoon liittyvän lyhytaikaisen saamisen tasearvo oli 65 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus muihin rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan muihin rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2024 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2024 oli yhteensä 1 272 miljoonaa euroa. Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon. Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2024 päätökseen ja on yhteensä 1 228 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö otti rahastotavoitetta koskevassa päätöksessään huomioon kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen kustannusten siirtymisen Fortumilta Posivalle vuoden 2025 aikana. Posiva on Fortumin ja TVO:n yhdessä omistama yritys. Ydinvoimaan liittyvät varaukset milj. euroa 2024 2023 1.1. 1 058 966 Varausten lisäykset 51 69 Käytetyt varaukset -31 -41 Diskonttauksesta johtuvat muutokset 38 63 31.12. 1 117 1 058 Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo 1 117 1 058 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan joka kolmas vuosi. Katso liitetieto 27 Korolliset velat ja liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. 29.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä. 186 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) milj. euroa 2024 2023 TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna Ydinvoimaan liittyvät varaukset 1 673 1 614 TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 246 1 199 Nettomäärä -427 -415 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä -107 -104 TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan 1 960 1 918 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 525 1 458 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus 279 259 TVO:n lainmukainen vastuu, varaus ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. OL3:n kaupallinen käyttö alkoi toukokuussa 2023. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että projektikustannusten aktivointi lopetettiin ja poistojen kirjaaminen aloitettiin. TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. 31.12.2024 OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 279 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 74 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2024 oli 1 525 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 246 miljoonaa euroa. Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetieto 27 Korolliset velat. OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) milj. euroa 2024 2023 OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan Ydinvoimaan liittyvät varaukset 5 064 5 001 Osuus Ruotsin ydinjätehuoltorahastosta 3 590 3 506 Nettomäärä -1 474 -1 495 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä -476 -472 Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama. Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vuosille 2022–2023. Joulukuussa 2023 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2024. Joulukuussa 2024 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2025. Käytössä olevien yksiköiden ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan. Ydinvoimaan liittyvät vakuudet Ydinjätehuoltomaksun lisäksi energiayhtiöt antavat vakuuksia turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen ydinvoimaan. Lisätietoja Fortumin vakuuksista ydinvoimalaitoksiin liittyen, katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. 187 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 30 Muut varaukset LAADINTAPERIAATTEET Konserni kirjaa varauksen silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien käyttöä tulevaisuudessa, ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään diskonttauskorkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä. Jos arvioiduissa kassavirroissa ei ole huomioitu varaukseen liittyvää riskiä, on diskonttauskoron laskennassa huomioitu myös kyseistä velkaa koskevat riskit tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu ja diskonttauskoron muutoksista johtuvat muutokset varauksissa kirjataan korkokuluksi. Muutokset varauksissa, lukuun ottamatta muutoksia käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvissä velvoitteissa, esitetään tuloslaskelmassa. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite, tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon. Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muutokset käytöstä poistamisvarauksissa kirjataan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon oikaisuksi taseeseen, paitsi jos omaisuuserä on loppuun poistettu, jolloin muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. YMPÄRISTÖVARAUKSET Ympäristövaraus kirjataan ympäristölakien ja -säännöksien voimassa olevaan tulkintaan perustuen, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: VARAUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT OLETUKSET Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista perustuu johdon arvioon siitä, edellyttääkö velvoitteen täyttäminen todennäköisesti taloudellisten resurssien käyttöä tulevaisuudessa. Kirjaaminen edellyttää myös parasta arviota väistämättömistä menoista, joita tilikauden lopussa olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää. Johdon arvio väistämättömistä menoista tehdään esimerkiksi ottamalla huomioon useita eri lopputulemia ja niiden todennäköisyys. Arvio perustuu myös parhaaseen ymmärrykseen varaukseen liittyvistä riskeistä ja epävarmuuksista, ja sisältää oletuksen menojen toteutumisajankohdasta. Diskonttauskoron määrittäminen varausten kirjaamisessa nykyarvoon perustuu myös johdon arvioon. Muutokset oletuksissa liittyen menojen arvioituun määrään tai ajankohtaan saattavat olla tarpeellisia, kun aika kuluu ja/tai parempaa tietoa on saatavilla. milj. euroa Käytöstä- poistamis- varaukset Ympäristö- asioihin liittyvät varaukset Muut Yhteensä 1.1.2024 23 28 76 127 Varausten lisäykset 2 2 10 13 Käytetyt varaukset 0 -1 -16 -17 Käyttämättömien varausten purku 0 0 -11 -12 Muuntoerot ja muut muutokset 0 0 0 -1 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 0 -27 0 -27 31.12.2024 24 2 58 84 Josta lyhytaikaiset varaukset 0 0 3 3 Josta pitkäaikaiset varaukset 24 2 55 81 Varausten pienentyminen liittyy pääasiassa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myyntiin. Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyvät varaukset liittyvät sekä tavanomaisen että uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin. Varauksista suurimman osuuden arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 5–10 vuoden aikana. Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista löytyy liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 188 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 31 Eläkevelvoitteet LAADINTAPERIAATTEET Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Näiden eläkejärjestelyjen rahoitus on yleensä järjestetty maksuilla vakuutusyhtiöihin tai eläkesäätiöön. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, kuten myös voitot ja tappiot velvoitteiden täyttämisestä, kirjataan henkilöstökuluihin. Nettokorko esitetään rahoituserissä. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika vastaa suunnilleen kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Jos velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla muodostaa nettona omaisuuserän, otetaan huomioon voimassa olevat omaisuuserän enimmäismäärän rajoitukset. Omaisuuserä esitetään taseen erässä Muut pitkäaikaiset sijoitukset. Jos järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoitteet täytetään (”järjestelyyn kohdistuva tapahtuma”) tilikauden aikana, kauden työsuoritukseen perustuva meno ja nettovelan tai omaisuuserän nettokorko määritetään uudelleen järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman jälkeiselle raportointiajanjaksolle. Uudelleen määrittämisessä käytetään järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman hetkellä voimassa olevia vakuutusmatemaattisia oletuksia. Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteiden täyttämiseen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan velvoitteen täyttämishetkellä. Etuuspohjaisen nettovelan tai omaisuuserän uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka saattavat syntyä etenkin arvioiden ja toteuman eroista, liittyen oletuksiin demografisista ja taloudellisista muuttujista ja lisäksi näiden oletusten muutoksista eri raportointipäivien välillä. Tämän lisäksi näihin eriin kuuluu ero järjestelyyn kuuluvien varojen varsinaisen tuoton ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettokoroissa esitetyn korkotuoton välillä, sekä kaikki muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksissa, lukuun ottamatta nettokorkoihin jo sisällytettyjä määriä. Uudelleen määrittämisen vaikutus ja tästä aiheutuva laskennallinen vero kirjataan kokonaisuudessaan muihin laajan tuloksen eriin tapahtumahetkellä. Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ KÄYTETYT OLETUKSET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa vaikuttavat eläkevelvoitteiden tasearvoon. Fortumin eläkejärjestelyt Suomi Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle työeläketurvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu maksuperusteisiksi järjestelyiksi. Lisäksi konsernilla on rajattu määrä lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on järjestetty Fortumin eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL-indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 % palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, joka on indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen. Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti. Muut maat Vuoden 2024 lopussa Fortumilla ei ollut muissa maissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. 189 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit Tyypilliset eläkejärjestelyihin liittyvät riskitekijät muodostuvat muutoksista diskonttauskorossa, muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa sekä sijoitus- ja volatiliteettiriskistä. Diskonttauskoron muutokset IFRS-standardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä yleensä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu. Oletuksiin liittyvät riskit Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta. Jos toteumat poikkeavat oletuksista, eläkevelvoitteen määrä voi muuttua. Sijoitusriski ja volatiliteettiriski Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin riippuen kunkin maan lainsäädännöstä tai eläkejärjestelyn investointistrategiasta. Sijoitussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti eläkejärjestelykohtaisesti. Jos eläkejärjestelyn varojen tuotto ei riitä kattamaan velvoitteen määrän kasvua ja maksuja tilikauden aikana, työnantaja on velvoitettu kattamaan maksuilla syntyneen vajeen, ellei eläkejärjestelyllä ole riittäviä varoja. Velvoitteen nykyarvon muutokset Etuuspohjainen velvoite Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen netto- omaisuuserä(-)/- velka(+) milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Tasearvo 1.1. 263 267 -273 -280 -9 -14 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 1) Työsuoritukseen perustuva meno 1 1 0 0 2 2 Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot -1 -2 3 3 2 1 Nettokorko 8 9 -9 -10 0 -1 8 9 -5 -7 3 2 Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot(-)/ tappiot(+) -4 7 -15 1 -20 9 Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -1 2 0 0 -1 2 Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -3 5 0 0 -3 5 Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko) 0 0 -15 1 -15 1 Kurssierot ja muut muutokset -3 -3 3 2 0 -1 -8 4 -12 4 -20 7 Muut Työnantajan suorittamat maksut / maksujen palautus 0 0 -2 -2 -2 -2 Maksetut etuudet -15 -15 15 15 0 0 Hankitut tytäryhtiöt 0 1 0 -2 0 -1 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2) 0 -3 0 0 0 -3 Tasearvo 31.12. 249 263 -277 -273 -28 -9 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 249 263 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -277 -273 Rahastoitu määrä -28 -10 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0 0 Nettomääräinen eläkevelvoite -28 -9 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa 40 20 Etuuspohjainen eläkevelvoite taseessa 12 10 1)Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä. Muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi etuuspohjaiset järjestelyt liitetiedon 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot henkilöstökuluerittelyssä). 2)Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka. 190 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Vuonna 2025 ei odoteta tulevan maksusuorituksia liittyen eläkejärjestelyihin. Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen 2024 2023 milj. euroa Listatut Listaamat- tomat Yhteensä Listatut Listaamat- tomat Yhteensä Oman pääoman ehtoiset instrumentit 77 7 84 79 5 85 Velkainstrumentit 117 39 155 104 40 144 Rahat ja pankkisaamiset 0 14 14 0 18 18 Kiinteistöt 0 11 11 0 12 12 Muut varat 0 12 12 0 12 12 Yhteensä 194 83 277 184 89 273 Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään ‘Muut varat’. Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto oli 22 miljoonaa euroa vuonna (2023: 9). Taseeseen kirjatut määrät maittain 2024 milj. euroa Suomi Muut maat Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 193 55 249 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -226 -51 -277 Alijäämä(+)/ylijäämä(-) -33 4 -28 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0 0 0 Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa -33 5 -28 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa 33 7 40 Etuuspohjainen eläkevelvoite 0 11 12 Taseeseen kirjatut määrät maittain 2023 milj. euroa Suomi Muut maat Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 207 56 263 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -220 -53 -273 Alijäämä(+)/ylijäämä(-) -13 3 -10 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0 0 0 Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa -13 3 -9 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa 14 6 20 Etuuspohjainen eläkevelvoite 1 9 10 Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset Suomessa % 2024 2023 Diskonttauskorko 3,2 3,3 Tuleva palkankorotus 3,0 2,4 Etuuksien korotukset 2,1 2,4 Inflaatio 1,9 2,2 Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Diskonttauskorko, inflaatio-oletus, tuleva palkankorotus- ja etuuksien korotusoletukset sekä kuolleisuus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty tärkeimpien oletusten muutosten vaikutus etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoon: Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa Oletuksen muutos Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys (+)/vähennys(-) 0,5 % lisäys diskonttauskorossa -5,7 % 0,5 % vähennys diskonttauskorossa 6,3 % 0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa 5,8 % 0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa -5,3 % 0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa 0,2 % 0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa -0,2 % 10 % lisäys kuolleisuudessa -3,7 % 10 % vähennys kuolleisuudessa 3,8 % 10 prosentin vähennys kuolleisuudessa johtaisi edunsaajilla korkeampaan elinajanodotteeseen, riippuen kunkin edunsaajan iästä. Vuoden 2024 lopussa 63-vuotiaan eläkkeelle jääneen miehen elinajanodote kasvaisi noin yhdellä vuodella, jos kuolleisuus vähenisi 10 prosenttia. Edellä esitetyt herkkyyslaskelmat perustuvat samoihin oletuksiin ja laskentatapaan, jolla määritetään eläkevelvoitteen nykyarvo. Kun jokin vakuutusmatemaattinen oletus on muutettu herkkyyden laskemista varten, kaikki muut oletukset on pidetty samoina. Mahdollista vaikutusten korrelaatiota yksittäisten vakuutusmatemaattisten oletusten välillä ei ole huomioitu. Herkkyysanalyysiä tarkastellessa on huomioitava, että eläkevelvoitteen nykyarvon muutos, joka johtuu usean vakuutusmatemaattisen oletuksen samanaikaisesta muutoksesta ei ole välttämättä samansuuruinen kuin yksittäisten muutosten vaikutusten yhteenlaskettu summa. 191 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen vuoden 2024 lopussa milj. euroa Tulevat maksut Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät 15 1–5 vuoden sisällä erääntyvät 60 5–10 vuoden sisällä erääntyvät 69 10–20 vuoden sisällä erääntyvät 116 20–30 vuoden sisällä erääntyvät 68 Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät 30 Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto oli vuoden 2024 lopussa 15 vuotta. 32 Muut pitkäaikaiset velat milj. euroa 2024 2023 Liittymismaksut 69 70 Muut 55 53 Yhteensä 123 122 Liittymismaksut koostuvat Suomen kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista. Liittymismaksuihin liittyi palautusvelvollisuus vuoteen 2013 asti. 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma milj. euroa 2024 2023 Ostovelat 361 488 Siirtovelat Henkilöstökulujaksotukset 92 102 Korkovelat 100 97 Sopimukseen perustuvat velat 1 25 Muut siirtovelat 109 143 Muut velat ALV-velka 57 51 Verovelka 94 44 Saadut ennakkomaksut 12 20 Päästöoikeusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvollisuus 1) 88 104 Muut 40 108 Yhteensä 956 1 181 1)Lisätietoja liitetiedossa 23 Vaihto-omaisuus. Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta. 192 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 34 Vuokrasopimukset LAADINTAPERIAATTEET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Konserni vuokraa pääosin toimistorakennuksia ja maa-alueita. Konserni kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vastaavaksi vuokrasopimusvelaksi kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia (vuokrakausi alle 12 kuukautta) ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen sinä päivänä, jolloin käyttöoikeusomaisuuserä on konsernin käytettävissä. Vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat kirjataan konsernitaseeseen vuokrakauden aikana maksettavien kiinteiden vuokrien määräisenä, diskontattuna nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokrakauden kuluessa tai, jos lyhyempi, vuokratun hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kirjanpitoarvoa seurataan kausittain arvonalentumisen viitteiden varalta. Kun tulevat vuokrien maksut päivitetään johtuen muutoksista indekseissä tai sopimusehdoissa, käyttöoikeusomaisuuserä ja siihen liittyvä vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen. Uudelleenarvostuksesta mahdollisesti syntyvät erot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Korkokulut vuokrasopimusveloista kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmaan. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään Rahoituksen rahavirrassa erässä Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja koron osuus esitetään Liiketoiminnan rahavirrassa erässä Maksetut korot. Muuttuvat vuokrat ja niiden vuokrien maksut, joita ei standardin helpotusten vuoksi kirjata taseeseen, kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan. Konsernitilinpäätökseen kirjatut erät Vuokralle ottajana milj. euroa 2024 2023 Konsernin tuloslaskelmalla Poistot, josta -23 -19 Maa-alueita -2 -2 Rakennuksia ja rakennelmia -13 -11 Koneita ja kalustoa -7 -6 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -2 -2 Muihin kuluihin kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -4 -6 Konsernitaseessa Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset, josta 29 27 Maa-alueita 4 4 Rakennuksia ja rakennelmia 12 13 Koneita ja kalustoa 13 10 Tytäryhtiöiden myynti, josta 1) -24 -4 Maa-alueita -3 -3 Rakennuksia ja rakennelmia -14 -1 Koneita ja kalustoa -7 0 Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvo, josta 101 122 Maa-alueita 51 53 Rakennuksia ja rakennelmia 37 54 Koneita ja kalustoa 12 15 Vuokrasopimusvelat 94 118 Konsernin rahavirtalaskelmalla Vuokrasopimusten rahavirta -24 -21 1) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen milj. euroa 2024 Vuoden sisällä erääntyvät 18 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 45 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 49 Yhteensä 112 Katso lisätietoja liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät ja liitetiedossa 27 Korolliset velat. 193 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 35 Investointi- ja muut sitoumukset Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina. 35.1 Investointisitoumukset 31.12.2024 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä olivat 465 miljoonaa euroa (2023: 292). Muutos investointisitoumuksissa johtuu pääosin lisääntyneistä investoinneista Loviisan ydinvoimalan jatkolupaan liittyen sekä Czestochowan CHP-voimalaitoksen hiilettömäksi tähtäävän projektin aloitukseen loppuvuonna 2024. 35.2 Muut velvoitteet osakkuus- ja yhteisyrityksille Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2024 157 miljoonaa euroa (2023: 232). Muutos johtuu osakaslainojen osittaisesta muuntamisesta omaksi pääomaksi. TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Fortum investoi yhdessä Green Investment Groupin kanssa Glasgow’hun Skotlantiin rakennettavaan South Clyden jätteenpolttolaitokseen yhteisyrityksen kautta. Fortum on sitoutunut rahoittamaan yhteisyritystä ja velvoitetta oli 31.12.2024 jäljellä 56 miljoonaa euroa (2023: 40). Yhteisyritystä rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla. 35.3 Muut velvoitteet Kesäkuussa 2018 Ruotsin parlamentti hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin käyttöönotosta. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustivat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana. Suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuus on 23 % rahaston kokonaisrahoituksesta. Toukokuussa 2022 Fennovoima ilmoitti päättäneensä RAOS Project Oy:n kanssa solmitun ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen ja perui rakentamislupahakemuksen. Tällä hetkellä Fortum rahoittaa tiettyjä Voimaosakeyhtiö SF:än kuluja. 36 Pantatut varat ja vastuut LAADINTAPERIAATTEET PANTATUT VARAT Pantatut varat ovat omaisuutta, jotka on annettu velkojalle lainan vakuudeksi, kaupankäynnin vakuudeksi tai vakuudeksi muita sitoumuksia vastaan. Jos velallinen tai kaupankäynnin vastapuoli ei kykene suorittamaan sovittuja maksuja, velkoja voi käyttää pantattuja varoja pienentääkseen tappioitaan. Fortumin pantatut varat muodostuvat pääosin arvopapereista, vakuuksista ja kiinteistökiinnityksistä. VASTUUT Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arvioita velvoitteen määrästä ei voida tehdä. 36.1 Pantatut varat Lainojen vakuudeksi pantatut varat Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (2023: 718). Kiinteistökiinnitykset ovat yhteensä 41 miljoonaa euroa (2023: 41). Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat Pantatut varat sisältävät arvopapereita 213 miljoona euroa (2023: 325) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 205 miljoonaa euroa (2023: 590) ja pantattuja varoja 7 miljoonaa euroa (2023: 13). Vakuussaamiset koostuvat rahavakuuksista kaupankäyntiä varten hyödykepörsseihin sekä Credit Support Annex-sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista. Fortumilla on 125 miljoonaa euroa (2023: 122) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistamisesta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvista tulevista kustannuksista. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat täysimääräisesti Valtion 194 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muiden puolesta pantatut varat Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 62 miljoonaa euroa (2023: 51), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset. 36.2 Vastuut Fortum on luopuessaan osakeomistuksista sopinut korvausvelvoitteista, jotka koskevat myynnille tavanomaisia ehtoja ja takuita, ympäristöhaittoja sekä mahdollisia verovastuita. Mahdolliset velvoitteet kirjataan ensisijaisesti varauksena myydyissä yrityksissä ennen kuin Fortum olisi velvoitettu suorittamaan maksuja. Lisäksi Fortum-konsernilla on sitoumuksia, joiden johdosta Fortum on yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista, jotka muodostuvat sen osakkuuksista yhtiöissä ja yhteenliittymissä, joissa se on osallisena. Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen. 36.3 Ydinvoimaan liittyvät vastuut Ruotsin lainsäädännön mukaisesti Ruotsin ydinvoimayksiköihin kuuluvat yhtiöt ovat antaneet Ruotsin hallinnollisille viranomaisille Ruotsin ydinvoimalaitosten toimintaan liittyviä takauksia OKG:n ja Forsmarkin puolesta. Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä. Lisäksi luvanhaltijat ovat vastuussa kaikista kustannuksista liittyen matala-aktiivisen ydinjätteen hävittämiseen. Suomessa takaukset annetaan ydinenergialain vaatimusten mukaisesti kattamaan vastuumäärän kattamattoman osuuden, mahdolliset ennalta arvaamattomat menot sekä lakisääteisen suojaosuuden, mikäli suojaosuus ei tule katetuksi Valtion ydinjätehuoltorahaston ylijäämällä ja voitolla. Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus Työ- ja elinkeinoministeriölle on 151 miljoonaa euroa (2023: 142). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Ydinvoimaloiden omistajilla on Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu laitoksilla tapahtuvista onnettomuuksista sekä kaikista laitoksen operointiin liittyvistä onnettomuuksista, joissa on mukana radioaktiivista aineista. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Suomessa Loviisan ydinvoimalan luvanhaltijana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima vastuuvakuutus määrältään noin 1,2 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjällä on oltava vastuuvakuutus tai muu vastaava taloudellinen suoja, jonka määrä on 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. Ydinvoimalaitoksille on hankittu tarvittavat vakuutukset. Vastaavanlaiset vakuutusjärjestelyt ovat voimassa niissä voimalaitoksissa, joissa Fortumilla on vähemmistöosuuksia. Ruotsissa hallitus vaatii lisävakuuksia, joille emoyhtiö on antanut takuut. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 195 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Ympäristövastuuoikeudenkäynti Ruotsissa Fortum on osallisena vireillä olevassa ympäristövastuuoikeudenkäynnissä Ruotsissa. Oikeudenkäynti koskee Itämereen Sundsvallin edustalle 1950- ja 60-luvuilla upotettuja elohopeatynnyreitä. Valitustuomioistuin päätti 2.6.2023 maa- ja ympäristötuomioistuimen ratkaisusta poiketen, että Fortumin tulee korvata kolmannelle osapuolelle ympäristökartoituksesta aiheutuneet kulut. Fortum on hakenut tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Valituslupaa ei myönnetty vuonna 2024. Fortum ei koskaan ole harjoittanut elohopean tuotantoon liittyvää toimintaa tai upottanut elohopeajätettä mereen. Tynnyreiden upottamisen aikaan Stockholms superfosfat fabriks -niminen yhtiö harjoitti teollisuustoimintaa alueella. Vuonna 1985 nämä liiketoiminnot kaikkine niihin liittyvine oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyivät Stockholms superfosfat fabriks AB:lta kolmannelle osapuolelle. Vuonna 1995 Stockholms superfosfat fabriks AB myytiin eteenpäin ja yhtiö päätyi vasta tuolloin osaksi Fortum-konsernia (yhtiön nimeksi vaihdettiin Fortum Ljunga Kraft AB). Vireillä olevassa oikeudenkäynnissä on kyse siitä, kuka kantaa vastuun ympäristön tutkimisesta ja vaadittavista ympäristötoimista. Lääninhallituksessa on samanaikaisesti vireillä juttu elohopeatynnyreitä koskevasta ympäristövastuusta. Kyseisessä prosessissa lääninhallitus ratkaisee ensin, minkä yhtiön on suoritettava ympäristön tutkiminen. Vasta sen jälkeen se päättää ympäristötoimiin liittyvästä vastuusta. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida ympäristötutkimuksen täysiä kustannuksia tai mahdollisesti vaadittavien ympäristötoimien kustannuksia. Kaupallisen riidan sopiminen Vestaksen kanssa Fortum ilmoitti lokakuussa 2024, että Fortum ja Vestas olivat sopineet kaupallisen riitansa liittyen tuulipuistohankkeisiin Venäjällä. Riita koski tuulipuistohankkeiden laitetoimituksia, joista Fortum oli suorittanut ennakkomaksuja Vestasille. Sopimuksen taloudellinen vaikutus kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin Fortumin vuoden 2024 tuloksessa. Sopimuksen myötä aikaisemmin aloitettu ICC:n (Kansainvälinen kauppakamari) välitysmenettely on lopetettu. Välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista Fortum on käynnistänyt helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Fortum hakee vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energy) osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon. Välimiesmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Lisäksi Venäjän valtio ei ole reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Menettelyjen taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyjen odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet. Täytäntöönpanotoimien lopputulosta voidaan arvioida, kun välitystuomio on saatu. Oikeudenkäynti PAO Forward Energyä vastaan Fortum tiedotti lokakuussa 2024 aloittaneensa oikeudenkäynnin PAO Forward Energyä (entinen PAO Fortum) vastaan alankomaalaisessa tuomioistuimessa. Oikeudenkäynti koskee PAO Fortumille myönnettyjä 600 miljoonan euron konsernin sisäisiä lainoja. Vaadittava saatava korkoineen ja viivästyskorkoineen on noin 800 miljoonaa euroa. Lopullinen määrä riippuu RUB/ EUR-valuuttakurssista ja erääntyneiden korkojen määrästä. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy on vaatinut myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum kiistää minkään sopimussuhteen, velvoitteen tai välityssopimuksen olemassaolon Fortumin ja RAOS Project Oy:n välillä. Fortum katsoo, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista mitään Fortumia kohtaan esitettyjä vaatimuksia. Koska Fortum ei ole sopimusosapuolena riidan kohteena olevassa sopimuksessa, se pitää kyseistä vaatimusta täysin perusteettomana ja vastustaa sitä jyrkästi. Verovaateet Belgian korkein oikeus antoi kesäkuussa 2024 Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloveroverotusta Belgiassa vuonna 2008. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n ruotsalaiselle konserniyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yritysosto. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä oli 36 miljoonaa euroa. Vero oli maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksettiin takaisin Fortumille vuonna 2024. Lisäksi Fortum sai korkotuottoa, joka on määrältään 19 miljoonaa euroa ennen veroja, ja joka kirjattiin vuoden 2024 rahoitustuottoihin. Päätös on lopullinen ja viimeinen auki ollut vuosi Belgian verotarkastusten osalta. Edellinen Fortumin kannalta myönteinen tuomioistuimen päätös tehtiin vuonna 2022. 196 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 38 Lähipiiritapahtumat 38.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt Vuoden 2024 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2023: 51,26 %). Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astui voimaan 1.4.2024 ja jatkuu 31.12.2026 asti. Fortumilla oli Suomen valtion kanssa siltarahoitusjärjestely syyskuusta 2022 maaliskuuhun 2023 asti. Vuonna 2023 rahoituskulut – netto sisälsi 56 miljoonaa euroa korkokuluja ja palkkioita siltarahoituslainaan liittyen. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. 38.2 Hallitus ja johtoryhmä Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot (sisältäen eläke-etuudet ja sosiaalikustannukset) olivat 11 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2023: 10). Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot. 38.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuus- ja yhteisyritykset, joita käsitellään alla. Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Nämä osakkuus- ja yhteisyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja tuotantoverot. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 38.4 Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Myynnit 0 2 9 9 9 12 Ostot 351 314 270 288 622 602 Muut tuotot 0 0 0 -3 0 -3 Korkotuotot lainasaamisista 17 13 7 5 24 18 Korkokulut lainoista 0 0 10 8 10 8 197 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä milj. euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Saamiset Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 358 551 73 93 431 644 Myynti- ja muut saamiset 2 3 24 27 26 30 Velat Pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset lainat 0 7 232 232 232 239 Osto- ja muut velat 7 15 69 57 75 72 Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista on liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat ja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. 38.5 Eläkesäätiöt Fortumilla on 31.12.2024 eläkesäätiö Suomessa, joka on itsenäinen juridinen yhtiö, joka hallitsee eläketurvaan liittyviä varoja Suomessa. Vuonna 2024 näihin eläkejärjestelyihin ei tehty maksuja. (2023: 0). Katso lisätietoja liitetiedossa 31 Eläkevelvoitteet. Fortumin Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat 0,04 % (2023: 0,04 %) kaikista liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2023: 41) kiinteistökiinnitykset. Katso lisätietoja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. 198 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 40 Konserniyritykset segmenteittäin G = Generation 1) Emoyhtiön omistamat yritykset CS = Consumer Solutions O = Muut toiminnot Konsernin omistusosuus (%) 31.12.2024 tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä/osakkuusyhtiössä/yhteisyrityksessä. Tytäryritykset segmenteittäin Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Brändskogen Vindkraft Ab Oy Suomi G 100,0 EX-KE Oy Suomi CS 100,0 Fortum Alku Oy Suomi O 100,0 Fortum Asiakaspalvelu Oy Suomi CS 100,0 Fortum Assets Oy Suomi O 100,0 Fortum Battery Recycling Oy Suomi O 100,0 Fortum Bio Oy Suomi O 100,0 Fortum Clean Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Heat and Gas Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Kasvu Oy Suomi O 100,0 Fortum Markets Oy Suomi CS 100,0 Fortum Norm Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Power and Heat Holding Oy Suomi G 100,0 Fortum Power and Heat Oy Suomi G, O 100,0 1) Fortum Real Estate Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Renewables Oy Suomi G 100,0 Fortum RES Oy Suomi O 100,0 Fortum TwoGether Oy Suomi G 100,0 1) Frosart Oy Suomi G 100,0 Honkamaan Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Jeppo Vindkraft Ab Oy Suomi G 100,0 Kalax Solkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Katajamäen Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Kemiönsaaren Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy Suomi G 100,0 Korvenniityn Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Kotapalon Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Kurikan Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Lamminnevan Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Lautamäen Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Marttilan Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Molpe Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Norrsarvlax Solkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Närpes Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Oy Pauken Ab Suomi O 100,0 Oy Tersil Ab Suomi O 100,0 Oy Tertrade Ab Suomi O 100,0 Penkkisuon Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Pennalan Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Pjelax Vindkraft Ab/Oy Suomi G 60,0 Poikel Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Tarvasjoen Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Virolahden Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Yliken Aurinkovoima Oy Suomi G 100,0 Fortum 2 B.V. Alankomaat G 100,0 Fortum 3 B.V. Alankomaat O 100,0 Fortum Energy Holding B.V. Alankomaat CS, G, O 100,0 1) Fortum H&C B.V. Alankomaat G 100,0 Fortum Holding B.V. Alankomaat O 100,0 1) Fortum Power Holding B.V. Alankomaat O 100,0 Fortum Russia B.V. Alankomaat O 100,0 Fortum SAR B.V. Alankomaat G 100,0 Fortum Star B.V. Alankomaat G 100,0 India Sun B.V. Alankomaat G 100,0 PolarSolar B.V. Alankomaat G 100,0 Yustek Holding B.V. Alankomaat O 100,0 Escandinava de Electricidad S.L.U Espanja CS 100,0 Fortum Insurance Limited Guernsey O 100,0 PT Fortum Energy Solution Indonesia G 95,0 Fortum India Private Limited Intia G 100,0 Solar One Energy Private Limited Intia G 100,0 SolarXL Alpha Energy Private Limited Intia G 100,0 SolarXL Beta Energy Private Limited Intia G 100,0 SolarXL Delta Energy Private Limited Intia G 100,0 SolarXL Gamma Energy Private Limited Intia G 100,0 SolarXL Zeta Energy Private Limited Intia G 100,0 Fortum eNext Ireland Ltd Irlanti G 100,0 199 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Fortum Finance Ireland Designated Activity Company Irlanti O, G 100,0 1) Fortum P&H Ireland Limited Irlanti O 100,0 Fortum Participation Limited Irlanti O 100,0 Fortum Energy Limited Iso-Britannia O 100,0 Fortum O&M (UK) Limited Iso-Britannia O 100,0 Fortum Ratcliffe Limited Iso-Britannia O 100,0 IVO Energy Limited Iso-Britannia O 100,0 Fortum Consumer Solutions AS Norja CS, G, O 100,0 Fortum Hedging AS Norja G 100,0 Fortum Strøm AS Norja CS 100,0 Tellier Service AS Norja CS 100,0 Fortum Marketing and Sales Polska S.A. Puola CS 100,0 Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o. Puola G 100,0 Fortum Network Płock Sp. z o.o. Puola G 100,0 Fortum Network Wrocław Sp. z o.o. Puola G 100,0 Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o. Puola G 100,0 Fortum Service Poland Sp. z o.o. Puola O 100,0 Fortum Silesia SA Puola G 100,0 Fortum Sprzedaż Sp. z o.o. Puola CS 100,0 Fortum France S.A.S Ranska G 100,0 Alvret Solpark AB Ruotsi G 100,0 Bankälla Solpark AB Ruotsi G 100,0 Bergsveden Solpark AB Ruotsi G 100,0 Blybergs Kraftaktiebolag Ruotsi G 66,7 Borgvik Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 Brännälven Kraft AB Ruotsi G 67,0 Fortum 1 AB Ruotsi O 100,0 Fortum Fastigheter AB Ruotsi O 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 2 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 3 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 4 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 5 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 6 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 7 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 8 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige 9 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Förnyelsebar Sverige AB Ruotsi G 100,0 Fortum Grön AB Ruotsi O 100,0 Fortum Markets AB Ruotsi CS 100,0 Fortum Power AB Ruotsi O 100,0 1) Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Fortum Produktionsnät AB Ruotsi G 100,0 Fortum Sverige AB Ruotsi G, O 100,0 Fortum Sweden AB Ruotsi O 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 3 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 4 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 8 AB Ruotsi G 100,0 Klinthögen Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 Klöverkullen Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag Ruotsi G 86,9 Nya Bullerforsen Kraft AB Ruotsi G 65,9 Oreälvens Kraftaktiebolag Ruotsi G 65,0 Sävar Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 Uddeholm Kraft Aktiebolag Ruotsi G 100,0 Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag Ruotsi G 73,3 Fortum Batterie Recycling GmbH Saksa O 100,0 Fortum Service Deutschland GmbH Saksa G, O 100,0 MAWAL Energie GmbH Saksa O 100,0 SALWAL Energie GmbH Saksa O 100,0 Barry Danmark ApS Tanska O 100,0 Fortum CFS Eesti OU Viro O 100,0 Valo Ventures I LP Fund Yhdysvallat O 99,0 200 1 2 3 4 5 Taloudelliset tiedot 2024 6 7 8 | 9 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 | 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Osakkuus- ja yhteisyritykset segmenteittäin Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % AskKauko Oy Suomi O 16,5 Battery Intelligence Oy Suomi O 32,9 Kemijoki Oy Suomi G 28,3 Posiva Oy Suomi G 40,0 Puro.earth Oy Suomi O 16,6 Sallila Energia Oy Suomi O 46,0 Teollisuuden Voima Oyj Suomi G 25,8 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Suomi G 53,5 Turun Seudun Kaukolämpö Oy Suomi G 30,0 Nordic Wind B.V. Alankomaat G 20,0 Assam Bio Refinery Private Limited Intia O 40,3 Fortum Charge & Drive India Private Limited Intia G 59,0 South Clyde Energy Recovery Holdings Limited Iso-Britannia O 50,0 Fortum Nordkraft Vind DA Norja G 50,0 Linnvasselv Kraftlag SA Norja G 50,0 Blåsjön Kraft AB Ruotsi G 50,0 Forsmarks Kraftgrupp Aktiebolag Ruotsi G 25,5 Horrmundsvalla Kraftaktiebolag Ruotsi G 50,0 OKG Aktiebolag Ruotsi G 45,5 Stensjön Kraft AB Ruotsi G 50,0 Tåsans Kraftaktiebolag Ruotsi G 40,0 Vattenkraftens Miljöfond Sverige AB Ruotsi G 22,6 Väsa Kraftaktiebolag Ruotsi G 50,0 Ångefallen Kraft AB Ruotsi G 50,0 Yhtiöt joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen Venäjällä 25.4.2023 annetun presidentin asetuksen (nro 302) ja Fortumin Venäjän omaisuuden haltuunoton seurauksena Fortum menetti Venäjän toimintojensa määräysvallan. Tämän vuoksi Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. Katso myös liitetieto 2.1.1 Russia- segmentin konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023. Aikaisemmin tytäryrityksinä yhdistellyt venäläiset yritykset Yrityksen nimi 1) Fortum Wind Energy Joint Stock Company Fortum-New Generation 3 Limited Liability Company Fortum-New Generation 5 Limited Liability Company Joint Stock Company Chelyabenergoremont LLC Bugulchanskaya Solar power station PAO Fortum Russia Ural Heat Networks Company Joint Stock Company Wind Power Assets Management LLC Ulyanovsk Wind Farm LLC 1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023. Aikaisemmin osakkuus- tai yhteisyrityksenä yhdistellyt venäläiset yritykset Yrityksen nimi 1) Fortum-New Generation 4 Limited Liability Company TGC1 Territorial Generating Company 1 Ural energy retail LLC 1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023. 201 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tunnusluvut Taloudelliset tunnusluvut Lisätietoa Fortumin käyttämistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset sekä liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet. Fortum-konsernin tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuosina 2023. Lisätietoa liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet, liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot. Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 Tuloslaskelma Raportoitu Liikevaihto 5 800 6 711 Käyttökate (EBITDA) 1 704 2 021 Liikevoitto 1 325 1 662 - % liikevaihdosta 22,8 24,8 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 59 Voitto ennen tuloveroja 1 399 1 583 - % liikevaihdosta 24,1 23,6 Kauden voitto 1 160 1 515 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 164 1 514 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 1 556 1 903 Liikevoitto 1 178 1 544 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -30 7 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 900 1 150 milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 Rahavirta, tunnusluvut ja muut tiedot Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 516 664 - % liikevaihdosta 8,9 9,9 Käyttöomaisuusinvestoinnit 483 611 Liiketoiminnan rahavirta 1 392 1 710 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,2 0,5 Tutkimus- ja kehittämismenot 31 56 - % liikevaihdosta 0,5 0,8 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 5 301 5 205 Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä) milj. euroa tai kuten merkitty 2024 2023 Tuloslaskelma Raportoitu Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 164 -2 069 Vertailukelpoinen Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 900 1 184 Taloudellinen asema ja rahavirta Sijoitettu pääoma 13 981 14 408 Rahoitusnettovelka 367 942 Liiketoiminnan rahavirta 1 392 1 819 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 13,1 -25,5 Korkokate -169,3 -16,8 Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot -75,5 -19,7 Velkaantumisaste, % 4 11 Omavaraisuusaste, % 53 45 Muut tiedot Osingot 1 256 1) 1 032 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 5 301 6 042 1)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 1.4.2025. Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. 202 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Osakekohtaiset tunnusluvut euroa tai kuten merkitty 2024 2023 Osakekohtainen tieto Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä 1,30 -2,31 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos 1,30 1,68 Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos — -3,99 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä 1,00 1,32 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,00 1,28 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos — 0,04 Rahavirta/osake, Fortum yhteensä 1,55 2,03 Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake 1,55 1,91 Lopetettujen toimintojen rahavirta/osake — 0,12 Oma pääoma/osake 10,11 9,40 Osinko/osake 1) 0,90 2) 1,15 Lisäosinko/osake 0,50 2) — Kokonaisosinko/osake 1,40 2) 1,15 Osinko/osakekohtainen tulos, % 3) 90 2) 90 Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, % 3) 140 2) 90 Efektiivinen osinkotuotto, % 10,4 2) 8,8 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 4) 10,4 7,8 Osakkeen kurssikehitys Kauden lopussa 13,52 13,06 Keskikurssi 13,14 12,94 Alin kurssi 10,83 10,25 Ylin kurssi 15,01 16,18 Muu tieto Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 12 127 11 718 Osakkeiden vaihdon kehitys 5) Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 433 363 412 322 Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % 48,3 46,0 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 897,264 897,264 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 897,264 897,264 Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 897,264 897,264 1)Osinkopolitiikan mukainen osinko. 2)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 1.4.2025. 3)Osinko/osakekohtainen tulos on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta. 4)Hinta/voitto-suhde on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta. 5) Taulukon ‘osakkeiden vaihdon kehitys’ -luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2024 noin 69 % (2023: 78 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingin pörssissä. Katso Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Kestävyyden keskeiset tunnusluvut Vertailuvuoden 2023 tunnuslukuja ei ole varmennettu. 2024 2023 Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, Scope 1-3, miljoonaa tonnia (Mt) CO2-ekv. 1) 12,9 14,1 Suorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, Mt CO2-ekv. 1,4 1,6 Epäsuorat markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, Mt CO2-ekv. 0,02 0,04 Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 3, Mt CO2-ekv. 11,5 12,5 Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh 2) 26 31 Typpioksidipäästöt (NOx), tonnia 3) 1 378 1 547 Rikkidioksidipäästöt (SO2 ), tonnia 3) 617 849 Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl 1 2 Hiilen osuus liikevaihdosta, % 3 3 Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, % 12 11 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia kohden 4,0 5,0 1)Vuonna 2024 Fortum päivitti kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioprosessin parantaakseen sen tarkkuutta ja kattavuutta sekä laski uudelleen vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt, mikä vähensi Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä yhteensä 0,2 Mt CO2-ekv.. 2) Vuoden 2023 luku on laskettu uudelleen vastaamaan laskentaprosessin muutoksia. Muutos vähensi koko vuoden energian kokonaistuotannon ja sähköntuotannon CO2-ominaispäästöjä 1 gCO2/kWh. 3) Luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Liikevaihtotunnusluku, % 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 49 43 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 1 7 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 50 50 Toimintamenotunnusluku, % 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 75 56 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 4 21 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 79 77 Pääomamenotunnusluku, % 2024 2023 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 74 64 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 2 12 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 76 76 203 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Segmenttikohtaiset tunnusluvut Liikevaihto segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 3 795 4 420 - josta sisäistä 307 394 Consumer Solutions 3 073 3 766 - josta sisäistä 5 20 Muut toiminnot 596 548 - josta sisäistä 157 99 Eliminoinnit ja Nord Pool -netotus -1 664 -2 024 Jatkuvat toiminnot yhteensä 5 800 6 711 Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 1 218 1 679 Consumer Solutions 76 38 Muut toiminnot -116 -173 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 178 1 544 Arvonalentumiset ja peruutukset -17 0 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 183 4 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -61 111 Muut 43 3 Jatkuvien toimintojen liikevoitto 1 325 1 662 Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 1 421 1 874 Consumer Solutions 161 108 Muut toiminnot -26 -80 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 556 1 903 Poistot segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 204 195 Consumer Solutions 85 70 Muut toiminnot 90 93 Jatkuvat toiminnot yhteensä 379 359 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation -26 7 Muut toiminnot -3 0 Jatkuvat toiminnot yhteensä -30 7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 22 59 Muut toiminnot -3 0 Jatkuvat toiminnot yhteensä 19 59 Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 355 450 Consumer Solutions 71 81 Muut toiminnot 57 81 Jatkuvat toiminnot yhteensä 483 611 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 0 5 Consumer Solutions 0 22 Muut toiminnot 33 26 Jatkuvat toiminnot yhteensä 33 53 204 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 34 0 Muut toiminnot 751 4 Jatkuvat toiminnot yhteensä 785 4 Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin milj. euroa 2024 2023 Generation 7 608 7 263 Consumer Solutions 725 838 Muut toiminnot 222 840 Jatkuvat toiminnot yhteensä 8 554 8 941 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin % 2024 2023 Generation 16,0 24,2 Consumer Solutions 11,2 4,5 Henkilöstö keskimäärin 2024 2023 Generation 1 968 1 735 Consumer Solutions 1 176 1 232 Muut toiminnot 2 158 2 237 Jatkuvat toiminnot yhteensä 5 301 5 205 205 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset Vaihtoehtoiset tunnusluvut Liike- toimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytyk- seen Vertailu- kelpoinen käyttökate Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailu- kelpoinen käyttökate (EBITDA). Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Vertailu- kelpoinen liikevoitto Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Tuloslaskelma Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Arvon- alentumiset ja peruutukset Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Myyntivoitot ja muut saman- kaltaiset erät Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Liike- toimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Muut Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Vertailu- kelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailu- kelpoiset rahoituskulut – netto Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailu- kelpoinen voitto ennen tuloveroja Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailu- kelpoiset tuloverot Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailu- kelpoinen kauden voitto Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat. Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 206 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Liiketoimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos Vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoista tulosta/ osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liitetieto 6 Segmenttiraportointi Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin Vertailukelpoinen sidottu pääoma Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta). Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa. Liitetieto 6 Segmenttiraportointi Pääomarakenne Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Rahoitus- nettovelka / vertailukelpoinen käyttökate Rahoitusnettovelka Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Vertailukelpoinen käyttökate Rahoitus- nettovelka Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/- saaminen Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen tavoitteessa. Liitetieto 27 Korolliset velat Sijoitettu pääoma Taseen loppusumma - korottomat velat Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytettiin aikaisemmin osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa. Liitetieto 6 Segmenttiraportointi Katso liitetieto 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ja liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman Venäjää Pääomarakenne Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys Rahoitus- nettovelka / vertailu- kelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Rahoitusnettovelka ilman Venäjää Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen pääomarakennetta. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Rahoitus- nettovelka ilman Venäjää Rahoitusnettovelka - korollinen vieras pääoma, Venäjä + likvidit varat, Venäjä Rahoitusnettovelka ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisena tunnuslukuna, jonka avulla voidaan paremmin vertailla konsernin velkaisuutta, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) ilman Venäjää -laskennassa. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta 207 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Muut tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos (EPS) Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Rahavirta/osake Liiketoiminnan rahavirta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Oma pääoma/osake Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko/osakekohtainen tulos, % Osinko/osake x 100 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos Kokonaisosinko/ osakekohtainen tulos, % Kokonaisosinko/osake x 100 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto, % Kokonaisosinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen tulos Keskikurssi Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakkeiden vaihdon kehitys Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana Muut tunnusluvut Käyttökate Liikevoitto + poistot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Investoinnit käyttöomaisuuteen Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. Bruttoinvestoinnit osakkeisiin Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät. Oman pääoman tuotto, % Kauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin Velkaantumisaste, % Rahoitusnettovelka x 100 Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Omavaraisuusaste, % Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat x 100 Taseen loppusumma Korkokate Liikevoitto Nettokorkokulut Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot Henkilöstö keskimäärin Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän sekä edellisen tilikauden lopun lukumäärän keskiarvo 208 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Verotuksen tunnusluvut Efektiivinen tuloverokanta, % Tuloverot x 100 Voitto ennen veroja Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, % Vertailukelpoiset tuloverot x 100 Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Painotettu keskimääräinen tuloverokanta Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla. Kestävän kehityksen tunnusluvut Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, Scope 1-3, miljoonaa tonnia CO2-ekv. Fortumin Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä. Suorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, miljoonaa tonnia CO2-ekv. Suorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omistamista ja määräysvallassa olevista lähteistä. Epäsuorat markkinaperusteiset, kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, miljoonaa tonnia CO2-ekv. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omaan käyttöön hankkiman sähkön, höyryn, lämmön tai jäähdytyksen tuotannosta. Epäsuorat kasvihuone- kaasupäästöt, Scope 3, miljoonaa tonnia CO2-ekv. Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (muut kuin Scope 2 - kasvihuonekaasupäästöt), jotka syntyvät Fortumin arvoketjussa, mukaan lukien sekä alku- että loppupään päästöt. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa Scope 3 -luokkiin (1-15). Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/ kWh Suorat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön tuotannosta / tuotettu energia. Typpioksidipäästöt (NOx), tonnia Polttoaineiden palamisessa syntyvät typpioksidipäästöt. Rikkidioksidipäästöt (SO2), tonnia Polttoaineiden palamisessa syntyvät rikkidioksidipäästöt. Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Hiilen osuus liikevaihdosta, % Hiileen perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100. Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, % Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon ja kaasun myynti / kokonaisliikevaihto x 100. Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat Tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden. EU-taksonomia Liikevaihtotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukainen tai luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100. Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon. EU-taksonomia Toimintamenotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot / kokonaistoimintamenot x 100. Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. EU-taksonomia Pääomamenotunnusluku Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot / kokonaispääomamenot x 100. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. EU-taksonomia Pääomamenosuunnitelma Pääomamenosuunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi. 209 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa Liite 2024 2023 Liikevoitto 1 325 1 662 + Poistot 379 359 Käyttökate (EBITDA) 1 704 2 021 -Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -147 -118 Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 1 556 1 903 Vertailukelpoinen liikevoitto milj. euroa Liite 2024 2023 Liikevoitto 1 325 1 662 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -147 -118 Vertailukelpoinen liikevoitto 7 1 178 1 544 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa Liite 2024 2023 Arvonalentumiset ja peruutukset -17 0 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 3 183 4 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -61 111 Muut 43 3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 147 118 Vertailukelpoinen kauden voitto milj. euroa Liite 2024 2023 Kauden voitto 1 160 1 515 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -147 -118 - Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 19 -49 -52 - Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut 11 -91 2 - Tuloveroihin liittyvät oikaisut 20 -201 - Määräysvallattomat omistajat 4 -1 - Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut 3 5 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 7 900 1 150 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto — 34 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä 900 1 184 Vertailukelpoinen tulos/osake Liite 2024 2023 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa 7 900 1 150 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 897 264 897 264 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 1,00 1,28 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa 7 — 34 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 897 264 897 264 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa — 0,04 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa 7 900 1 184 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 897 264 897 264 Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa 1,00 1,32 Rahoitusnettovelka milj. euroa Liite 2024 2023 + Korollinen vieras pääoma 4 828 5 909 - Likvidit varat 4 136 4 183 - Vakuusjärjestely 213 325 - Vakuussaaminen 205 590 + Vakuusvelka 93 131 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -111 -459 Rahoitusnettovelka 26 367 942 210 Taloudelliset tiedot 2024 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa Liite 2024 2023 + Korollinen vieras pääoma 4 828 5 909 - Likvidit varat 4 136 4 183 - Vakuusjärjestely 213 325 - Vakuussaaminen 205 590 + Vakuusvelka 93 131 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -111 -459 Rahoitusnettovelka 27 367 942 Liikevoitto 1 325 1 662 + Poistot 379 359 Käyttökate 1 704 2 021 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -147 -118 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate 1 556 1 903 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,2 0,5 211 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 2 175 213 490 144 713 777 Muut tuotot 3 9 589 707 13 055 373 Henkilöstökulut 4 -64 511 313 -53 437 342 Poistot ja arvonalentumiset 8 -6 622 031 -15 988 129 Muut kulut -141 395 048 -141 545 828 Liiketappio -27 725 195 -53 202 149 Rahoitustuotot ja -kulut 6 1 034 041 010 1 808 907 989 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 1 006 315 815 1 755 705 840 Tilinpäätössiirrot 42 966 509 100 Saadut konserniavustukset 1) 504 187 000 204 740 000 Voitto ennen veroja 1 510 545 781 1 960 954 941 Tuloverot 7 -103 773 537 -38 082 254 Tilikauden voitto 1 406 772 244 1 922 872 686 1)Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön. 212 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tase euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VASTAAVAA Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 8 11 860 485 16 581 368 Aineelliset hyödykkeet 8 2 035 331 3 266 489 Osuudet saman konsernin yrityksissä 8 13 184 062 186 13 865 677 978 Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä 8 3 936 597 398 5 731 846 207 Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuusyrityksiltä 8 0 4 Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset 8 110 000 209 997 Johdannaisinstrumentit 13, 14 109 243 047 131 679 649 Laskennallinen verosaaminen 1 799 063 1 588 824 Pitkäaikaiset varat yhteensä 17 245 707 511 19 750 850 516 Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 561 170 142 239 602 839 Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä 421 592 62 012 Johdannaisinstrumentit 13, 14 82 979 845 335 380 705 Muut lyhytaikaiset saamiset 9 30 721 594 197 233 137 Rahat ja pankkisaamiset 4 089 834 931 4 131 705 497 Lyhytaikaiset varat yhteensä 4 765 128 104 4 903 984 190 Vastaavaa yhteensä 22 010 835 614 24 654 834 706 euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VASTATTAVAA Oma pääoma 10 Osakepääoma 3 046 185 953 3 046 185 953 Ylikurssirahasto 2 821 690 902 2 821 690 902 Käyvän arvon rahasto 8 180 510 13 698 987 Edellisten tilikausien voitto 6 365 783 496 5 474 764 945 Tilikauden voitto 1 406 772 244 1 922 872 686 Oma pääoma yhteensä 13 648 613 105 13 279 213 474 Tilinpäätössiirtojen kertymä 1 381 380 1 424 346 Pakolliset varaukset 284 154 486 167 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Ulkoiset korolliset velat 11, 13, 14 3 847 085 184 4 043 889 936 Korolliset velat saman konsernin yrityksille 3 744 495 197 5 609 325 007 Korolliset velat osakkuusyrityksille 232 341 184 232 341 184 Johdannaisinstrumentit 13, 14 61 978 295 99 107 901 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 6 085 411 6 820 284 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 7 891 985 272 9 991 484 313 Lyhytaikainen vieras pääoma Ulkoiset korolliset velat 11 192 088 813 933 853 860 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 12 49 987 005 31 494 526 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille 12 10 304 648 14 761 450 Johdannaisinstrumentit 13, 14 59 369 982 261 688 391 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 12 156 821 256 140 428 178 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 468 571 702 1 382 226 406 Vieras pääoma yhteensä 8 360 556 974 11 373 710 719 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 22 010 835 614 24 654 834 706 213 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Rahoituslaskelma 1 000 euroa 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 1 406 772 1 922 873 Oikaisuerät: Tuloverot 103 774 38 082 Konserniavustukset -504 187 -204 740 Rahoitustuotot ja -kulut -1 034 041 -1 808 908 Poistot ja arvonalentumiset sekä tilinpäätössiirrot 6 579 15 479 Liikevoitto ennen poistoja -21 103 -37 214 Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua -128 228 513 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 423 633 535 091 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -388 161 -476 789 Saadut osingot 1 116 524 2 666 297 Saadut konserniavustukset 204 740 24 013 Toteutuneet kurssierot 49 098 -153 406 Maksetut verot -86 597 -101 571 Liiketoiminnan rahavirta 1 169 906 2 456 935 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+) -18 974 2 832 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-) 11 669 -32 077 Käyttöpääoman muutos -7 306 -29 245 Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä 1 162 601 2 427 690 Investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen -1 548 167 Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset 0 -500 070 Pääoman palautukset muista yhtiöistä 12 0 Myydyt konserniosakkeet 687 789 594 Käyttöomaisuuden myynnit 0 69 Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos 1 961 830 6 193 527 Investointien rahavirta 2 648 082 5 694 287 Rahavirta ennen rahoitusta 3 810 683 8 121 977 1 000 euroa 2024 2023 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 1 675 026 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -916 703 -1 601 857 Konsernitilivelkojen muutos -1 864 830 -5 131 718 Lyhytaikaisten velkojen muutos -39 167 -1 718 510 Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille -1 031 854 -816 722 Rahoituksen rahavirta -3 852 554 -7 593 781 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) -41 871 528 196 Likvidit varat tilikauden alussa 4 131 705 3 603 509 Likvidit varat tilikauden lopussa 4 089 835 4 131 705 214 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1 Laadintaperiaatteet Fortum Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1. - 31.12.2024 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. 1.1 Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla. 1.2 Muut tuotot Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat. 1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum-konsernin kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Fortum Oyj soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan osalta erillistilinpäätöksessä. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, Fortum Oyj soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan osalta erillistilinpäätöksessä. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, katso konsernitilinpäätöksen 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. 1.4 Tuloverot Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin. 1.5 Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava. 1.6 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan. Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: Koneet ja kalusto3–15 vuotta Aineettomat hyödykkeet5–10 vuotta 1.7 Eläkekulut Eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta tuloslaskelman kulu vastaa Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön. 1.8 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Pitkän aikavälin kannustinohjelmiin liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. 1.9 Pakolliset varaukset Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin. 215 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 2 Liikevaihto markkina-alueittain 1 000 euroa 2024 2023 Suomi 94 868 74 785 Muut maat 80 345 69 929 Yhteensä 175 213 144 714 3 Muut tuotot 1 000 euroa 2024 2023 Vuokra- ja muut tuotot 9 590 13 055 Yhteensä 9 590 13 055 4 Henkilöstökulut 1 000 euroa 2024 2023 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 51 161 39 832 Henkilösivukulut Eläkekulut 9 100 8 048 Muut henkilösivukulut 1 454 1 527 Muut henkilöstökulut 2 796 4 030 Yhteensä 64 511 53 437 2024 2023 1 000 euroa Markus Rauramo, Toimitus- johtaja Markus Rauramo, Toimitus- johtaja Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle Palkat ja luontoisedut 1 586 1 613 Lyhyen aikavälin kannustimet 239 0 Pitkän aikavälin kannustimet 459 798 Eläkkeet (lakisääteiset) 296 280 Eläkkeet (vapaaehtoiset) 315 315 Sosiaalikulut 42 58 Yhteensä 2 937 3 064 1 000 euroa 2024 2023 Hallituksen jäsenten palkkiot 916 836 Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Markus Rauramolle olivat 1 589 tuhatta euroa (2023: 1 617). Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä, jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei maksettu lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. He eivät myöskään voineet osallistua vuoden 2023 henkilöstön osakesäästöohjelmaan. Johtoryhmä ilmoitti lisäksi luopuvansa vapaaehtoisesti osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi ollut keväällä 2024. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotettiin ansaintajakson ajalle. Toimitusjohtaja Markus Rauramon eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiön kautta. Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin kannustinjärjestelmiin. Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista. Katso konsernitilinpäätöksen 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ja liitetieto 31 Eläkevelvoitteet. 2024 2023 Henkilöstö keskimäärin 505 459 5 Tilintarkastajan palkkiot 1 000 euroa 2024 2023 Tilintarkastuspalkkiot 514 338 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista 235 241 Palkkiot veropalveluista 15 58 Yhteensä 765 637 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2025 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta. Vuonna 2024 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. 216 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 6 Rahoitustuotot ja -kulut 1 000 euroa 2024 2023 Osinkotuotot konserniyhtiöistä 1) 1 116 524 2 666 297 Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 272 333 436 139 Korko- ja muut rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä 0 65 Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille 128 086 -15 240 Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa -250 088 -856 963 Korko- ja muut rahoitustuotot 163 644 133 942 Kurssierot 11 176 -28 700 Johdannaisten käypien arvojen muutokset -1 373 -6 734 Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille -198 854 -313 595 Korko- ja muut rahoituskulut -207 407 -206 303 Yhteensä 1 034 041 1 808 908 Korkotuotot 427 419 559 086 Korkokulut -398 477 -504 798 Nettokorot 28 942 54 287 1) Vuonna 2024 erä sisältää 250 miljoonaa euroa osinkotuottoja Fortum Waste Solutions Oy:ltä, joka ei ole enää osa konsernia 31.12.2024. Vuonna 2023 Fortum Oyj teki 857 miljoonan euron alaskirjauksen tytäryhtiöosakkeisiin Venäjän toimintojen määräysvallan menettämisen seurauksena huhtikuussa 2023. 7 Tuloverot 1 000 euroa 2024 2023 Verot varsinaisesta liiketoiminnasta -2 936 -2 866 Verot konserniavustuksista -100 837 40 948 Yhteensä -103 774 38 082 Tilikauden verot -104 004 41 514 Aikaisempien kausien verot -20 74 Laskennallisen verovelan/-saamisen muutos 251 -3 506 Yhteensä -103 774 38 082 8 Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1 000 euroa Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 51 847 Lisäykset 2 024 Vähennykset -1 356 Hankintameno 31.12.2024 52 515 Kertyneet poistot 1.1.2024 35 272 Vähennykset 1 098 Tilikauden poisto 4 289 Kertyneet poistot 31.12.2024 40 660 Tasearvo 31.12.2024 11 855 Tasearvo 31.12.2023 16 575 Aineelliset hyödykkeet 1 000 euroa Koneet ja kalusto Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 12 014 386 12 398 Lisäykset ja siirrot erien välillä 191 49 240 Vähennykset 0 -239 -239 Hankintameno 31.12.2024 12 205 196 12 400 Kertyneet poistot 1.1.2024 9 132 0 9 132 Vähennykset 0 0 0 Tilikauden poisto 1 233 0 1 233 Kertyneet poistot 31.12.2024 10 365 0 10 365 Tasearvo 31.12.2024 1 840 196 2 035 Tasearvo 31.12.2023 2 882 386 3 266 217 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Sijoitukset 1 000 euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus- yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset osakkuus- yrityksiltä Osuudet ja saamiset muilta Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 20 367 651 5 656 5 731 846 16 868 8 192 26 130 214 Vähennykset -681 616 -3 352 -1 795 249 -100 -2 480 317 Hankintameno 31.12.2024 19 686 035 2 304 3 936 597 16 868 8 092 23 649 897 Kertyneet arvonalennukset 1.1.2024 6 501 973 5 656 0 16 868 7 982 6 532 479 Tilikauden arvonalennukset 0 -3 352 0 -3 352 Kertyneet arvonalennukset 31.12.2024 6 501 973 2 304 0 16 868 7 982 6 529 127 Tasearvo 31.12.2024 13 184 062 0 3 936 597 0 110 17 120 770 Tasearvo 31.12.2023 13 865 678 0 5 731 846 0 210 19 597 735 . 9 Lyhytaikaiset saamiset 1 000 euroa 2024 2023 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 31 955 14 564 Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 504 201 204 740 Siirtosaamiset 25 014 20 299 Yhteensä 561 170 239 603 Muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset -1 851 -2 778 Muut lyhytaikaiset saamiset 10 083 176 673 Siirtosaamiset 22 490 23 338 Yhteensä 30 722 197 233 Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta konsernitilinpäätöksessä. 10 Oman pääoman muutos 1 000 euroa Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Kassavirta- suojaukset Kertyneet voittovarat Yhteensä 1.1.2024 3 046 186 2 821 691 13 699 7 397 638 13 279 213 Maksetut osingot -1 031 854 -1 031 854 Käyvän arvon rahaston muutos -5 518 -5 518 Tilikauden voitto 1 406 772 1 406 772 31.12.2024 3 046 186 2 821 691 8 181 7 772 556 13 648 613 1.1.2023 3 046 186 2 821 691 23 686 6 291 276 12 182 838 Maksetut osingot -816 511 -816 511 Käyvän arvon rahaston muutos -9 987 -9 987 Tilikauden voitto 1 922 873 1 922 873 31.12.2023 3 046 186 2 821 691 13 699 7 397 638 13 279 213 1 000 euroa 2024 2023 Jakokelpoiset varat Kertyneet voittovarat 31.12. 7 772 556 7 397 638 Yhteensä 7 772 556 7 397 638 11 Korolliset velat 1 000 euroa 2024 2023 Ulkoiset korolliset lainat Joukkovelkakirjalainat 2 754 738 2 735 958 Lainat rahoituslaitoksilta 373 540 589 142 Muut pitkäaikaiset korolliset lainat 718 807 718 790 Pitkäaikaiset korolliset lainat yhteensä 3 847 085 4 043 890 Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus 16 595 716 869 Muut lyhytaikaiset korolliset lainat 175 493 216 985 Lyhytaikaiset korolliset lainat yhteensä 192 089 933 854 Yhteensä 4 039 174 4 977 744 218 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Ulkoisten korollisten lainojen erääntymisajat 1 000 euroa 2024 2025 192 089 2026 754 714 2027 14 760 2028 521 748 2029 1 059 440 2030 ja myöhemmin 1 496 423 Yhteensä 4 039 174 Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset lainat 1) 1 000 euroa 2024 2023 Joukkovelkakirjalainat 765 139 1 502 223 Muut pitkäaikaiset lainat 731 284 748 410 Yhteensä 1 496 423 2 250 633 1)Ei sisällä lainoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset lainat 1000 euroa 2024 2023 Korolliset lainat osakkuusyrityksille 232 341 232 341 Yhteensä 232 341 232 341 Korollisten lainojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso liitetieto 13 Rahoitusjohdannaiset. 12 Ostovelat ja muut velat 1 000 euroa 2024 2023 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 14 015 1 411 Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat 35 863 29 494 Siirtovelat 109 590 Yhteensä 49 987 31 495 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille Siirtovelat ja muut velat 10 305 14 761 Yhteensä 10 305 14 761 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Ostovelat 21 716 26 939 Muut velat 3 982 4 543 Siirtovelat 131 124 108 946 Yhteensä 156 821 140 428 219 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 13 Rahoitusjohdannaiset Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Posi- tiivinen Nega- tiivinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 256 086 266 967 0 523 053 17 432 17 383 49 Koronvaihtosopimukset 0 2 425 000 450 000 2 875 000 94 874 54 448 40 426 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0 116 274 0 116 274 3 022 581 2 440 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 12 212 661 502 664 0 12 715 325 74 670 48 936 25 734 Koronvaihtosopimukset 0 13 090 0 13 090 370 0 370 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 23 656 0 0 23 656 1 855 0 1 855 Yhteensä 12 492 404 3 323 995 450 000 16 266 399 192 223 121 348 70 874 Pitkäaikaisia 109 243 61 978 47 265 Lyhytaikaisia 82 980 59 370 23 610 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2023 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Posi- tiivinen Nega- tiivinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 248 273 248 364 0 496 637 18 185 18 042 143 Koronvaihtosopimukset 100 000 1 300 000 1 575 000 2 975 000 113 982 83 107 30 876 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 46 957 73 304 0 120 261 2 739 385 2 354 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 16 216 063 497 166 0 16 713 229 330 209 259 263 70 947 Koronvaihtosopimukset 0 13 518 0 13 518 820 0 820 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0 23 656 0 23 656 1 125 0 1 125 Yhteensä 16 611 293 2 156 008 1 575 000 20 342 301 467 060 360 796 106 264 Pitkäaikaisia 131 680 99 108 32 572 Lyhytaikaisia 335 381 261 688 73 692 220 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat. 2024 2023 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Muut kuin johdannaiset Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut 367 204 2 783 728 2 030 126 5 181 059 1 144 177 2 249 103 2 861 359 6 254 639 Vuokrasopimusvelat 4 650 7 961 0 12 612 4 565 11 106 0 15 671 Ostovelat 21 716 0 0 21 716 26 939 0 0 26 939 Muut kuin johdannaiset yhteensä 393 570 2 791 690 2 030 126 5 215 386 1 175 681 2 260 209 2 861 359 6 297 250 Johdannaiset Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset Sisääntulevat rahavirrat (-) -12 535 963 -898 061 0 -13 434 024 -16 838 106 -862 173 0 -17 700 279 Ulospäin maksettavat rahavirrat 12 506 098 890 164 0 13 396 262 16 763 336 858 836 0 17 622 172 Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat) 27 390 28 968 0 56 357 36 493 50 963 -283 87 172 Johdannaiset yhteensä -2 476 21 071 0 18 595 -38 277 47 626 -283 9 065 Korolliset lainat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä tasearvoltaan 951 miljoonaa euroa (2023: 951). Nämä lainat uusitaan joka kolmas vuosi ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle. 14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet-osiossa liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. 221 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Johdannaiset käypään arvoon rahoitusvaroissa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 1 000 euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Pitkäaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 102 720 122 444 102 720 122 444 Ei sovelleta suojauslaskentaa 6 523 9 235 6 523 9 235 Lyhytaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 12 607 12 462 12 607 12 462 Ei sovelleta suojauslaskentaa 70 372 322 919 70 372 322 919 Yhteensä 192 223 467 060 192 223 467 060 Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 1 000 euroa 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Pitkäaikaisissa veloissa Korolliset velat 1) 990 235 973 343 990 235 973 343 Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 58 787 92 961 58 787 92 961 Ei sovelleta suojauslaskentaa 3 191 6 147 3 191 6 147 Lyhytaikaisissa veloissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 13 625 8 573 13 625 8 573 Ei sovelleta suojauslaskentaa 45 745 253 116 45 745 253 116 Yhteensä 1 111 583 1 334 139 1 111 583 1 334 139 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 71 miljoonaa euroa (2023: 106), joista varoja 192 miljoonaa euroa (2023: 467) ja velkoja 121 miljoonaa euroa (2023: 361). Fortum Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2024 lopussa Fortum oli saanut 69 miljoona euroa ja maksanut 9 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista. 222 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista 15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset 1 000 euroa 2024 2023 Vastuut omasta puolesta Muut vastuut 1 373 982 Vastuut tytäryritysten puolesta Takaukset 445 482 924 061 Vastuut osakkuusyritysten puolesta Takaukset 1 270 512 1 076 389 Vastuut muiden puolesta Takaukset 726 0 Yhteensä 1 718 093 2 001 432 Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset 1 000 euroa 2024 2023 Vuoden sisällä erääntyvät 6 119 6 022 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 10 118 14 468 Yhteensä 16 237 20 490 16 Lähipiiritapahtumat Vuoden 2024 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2023: 51,26 %). Fortumilla oli Suomen valtion kanssa siltarahoitusjärjestely syyskuusta 2022 maaliskuuhun 2023 asti. Vuonna 2023 rahoituskulut – netto sisälsi 56 miljoonaa euroa korkokuluja ja palkkioita siltarahoituslainaan liittyen. Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä. Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa sijoituksissa Osakkeet, kpl Osuus-% Tytäryhtiöosakkeet Fortum Heat and Gas Oy Suomi 2 000 000 100,00 Fortum Clean Oy Suomi 100 100,00 Fortum Norm Oy Suomi 250 100,00 Fortum Power and Heat Oy Suomi 91 197 543 100,00 Fortum Real Estate Oy Suomi 2 000 000 100,00 Fortum TwoGether Oy Suomi 100 100,00 Fortum Holding B.V. Hollanti 1 100,00 Fortum Energy Holding B.V. Hollanti 61 161 100,00 Fortum Finance Ireland Designated Activity Company Irlanti 992 557 100,00 Fortum Power AB Ruotsi 100 100,00 Muut osakkeet ja osuudet AW-Energy Oy Suomi 2 854 688 3,43 Clic Innovation Oy Suomi 100 3,40 East Office of Finnish Industries Oy Suomi 1 5,88 Prototype Carbon Fund USA N/A East Office of Finnish Industries Oy Suomi 1 5,88 Green Industry Park Oy Suomi 19 19,00 Prototype Carbon Fund USA N/A 17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. 223 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimintakertomuksen, kestävyysraportin ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Espoossa, 17. päivänä helmikuuta 2025 Mikael Silvennoinen Essimari Kairisto Ralf Christian Luisa Delgado Jonas Gustavsson Marita Niemelä Teppo Paavola Johan Söderström Vesa-Pekka Takala Markus Rauramo Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa, 17. päivänä helmikuuta 2025 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 224 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tilintarkastuskertomus Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien olennainen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. 225 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus Katso liitetieto 1, 2, 17, 18 ja 20 tilinpäätöksessä. • Konsernitase sisältää aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja liikearvoa yhteensä 6 276 miljoonaa euroa (6 861 miljoonaa). • Johdon on arvioitava jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, on arvioitava omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo testataan vuosittain. • Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin, kassavirtoihin sisältyviin hyväksyttyihin investointiprojektien toteutumiseen ja diskonttokorkoon liittyen. • Mahdollisia arvonalentumista osoittavia tekijöitä voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset ilmastonmuutoksen tulevissa arvioiduissa vaikutuksissa, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin samoin kuin ilmastoriskeihin liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. • Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat merkittävää johdon harkintaa, minkä johdosta aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. • Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista. Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä arvonalentumistestausmalleihin. • Olemme käyneet läpi johdon laatiman aineellisen käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistestausta koskevaa dokumentaatiota pistokokein ja arvioineet johdon käyttämien avainoletusten, kuten hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden, jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta. • Olemme verranneet, että arvonalentumistestauslaskelmissa käytetyt ennusteet, mukaan lukien investointiprojektit, perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. • Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin. • Olemme arvioineet arvonalentumistestauksessa käytettyjen mallien tuottamia lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin herkkyysanalyyseihin. • Olemme arvioineet johdon tekemän arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fortumin liiketoimintaan ja arvonalentumistestauksessa käytettyihin kassavirtaennusteisiin. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Osuudet ydinjäterahastoista ja ydinjätevarauksista Katso liitetieto 2 ja 29 tilinpäätöksessä. • Konsernitaseella ydinvoimaan liittyvät varaukset ovat 1 117 miljoonaa euroa (1 058 miljoonaa) ja Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista 1 058 miljoonaa euroa (1 117 miljoonaa euroa). • Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista esitetään taseessa erillisinä erinä liitetiedossa 29 kuvatulla tavalla. • Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen. • Olemme arvioineet Fortumin laskentakäytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen laskentaa ja kirjaamista sekä sen yhtenevyyttä kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin. • Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuu viranomaisen vahvistukseen. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. 226 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista • Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstä poistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet. • Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska varaukset tilinpäätöksessä ovat merkittäviä ja IFRS:n mukainen kirjanpidollinen käsittely on monimutkaista. Lisäksi varausten määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten, kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kustannusennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä. Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta Katso liitetieto 4, 7, 14 ja 15 tilinpäätöksessä. • Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla. Fortum käyttää johdannaisinstrumentteja vähentääkseen sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. • Johdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 645 miljoonaa euroa (605 miljoonaa euroa) ja velat 554 miljoonaa euroa (1 273 miljoonaa euroa). Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat -61 miljoonaa euroa (111 miljoonaa euroa) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat 127 miljoonaa euroa (-337 miljoonaa euroa). • Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska rahoitusinstrumenttien käyvillä arvoilla ja niiden muutoksilla voi olla olennaisia vaikutuksia Fortumin tilinpäätökseen. • Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi liittyen johdannaisiin, suojaustoimintaan ja käypien arvojen määrittämiseen. • Olemme arvioineet Fortumin johdannaisten arvostuksessa käyttämien mallien ja oletusten asianmukaisuutta. Olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä syöttötietoja markkinoilta saatavaan informaatioon. • Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten olemassaoloon ja täydellisyyteen liittyen. • Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin. • Olemme arvioineet johdannaisten esittämistavasta annettujen tietojen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä. 227 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 19 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja taloudellisiin tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. 228 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Espoossa, 17. helmikuuta 2025 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 229 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Fortum Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (1463611-4) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (635400IUIZZIUJSAMF76-2024-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunniste-tiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF- tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. 230 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fortum Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen (635400IUIZZIUJSAMF76-2024-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Fortum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2024– 31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 17.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Espoossa, 17. helmikuuta 2025 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 231 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Kestävyysraportin varmennuskertomus Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu • kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); • kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Fortum Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF- asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Fortum Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten 232 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Fortum Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. 233 Taloudelliset tiedot 2024 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla. • Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota. • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö kestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Espoossa, 17. helmikuuta 2025 Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KRT

AI Terminal

More from Fortum Oyj

Talk to a Data Expert