TOIMITUS-JOHTAJAN LIIKETOIMINTA-KATSAUS 2024

Kohokohdat 2024

99% sähköntuotannosta hiilidioksidipäästötöntä

Rahoitusvelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde

0,2

Laitosten käytettävyysaste ydinvoima

84 %,

vesivoima

97 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

1 178 miljoonaa euroa

Vuodelle 2024 osinkoehdotus

1,40

euroa osakkeelta

Optimisaatiomarginaali

8,7

euroa/MWh

Fortumin vuoden 2024 reportointikokonaisuus

Toimitusjohtajan liiketoimintakatsaus

Taloudelliset tiedot

Hallinnointi

Tax Footprint

Palkitseminen

Julkaistaan vain englanninkielisenä

Ominaispäästöt (kokonaisenergiantuotanto)

26 g CO2/KWh

Nettonollapäästöt 2040

SBTi:n hyväksymä tavoite

Kohokohdat 2024

Toimitusjohtajan katsaus 2024

Toimitusjohtajan liiketoimintakatsaus 2024

"Vuonna 2024 Fortum keskittyi ydinliiketoimintoihinsa, ensiluokkaisen tuotantonsa optimointiin, ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojensa myyntiin sekä tehostamistoimiin. Muun muassa näillä toimenpiteillä rakennamme valmiutta tulevaan kasvuun. Näemme edelleen vahvaa asiakaskysyntää, jonka uskomme kuvastavan sähkön kysynnän pitkän aikavälin kasvua. Tavoitteenamme on olla valmiina kasvuvaiheeseen ja samalla varmistaa vahva taloudellinen tulos myös epävakaassa toimintaympäristössä.

Vuonna 2024 sähkömarkkinoille olivat ominaisia epävakaat mutta aiempaa alhaisemmat sähkön hinnat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 kylmä alku nosti pohjoismaisia spothintoja etenkin Suomessa, jossa tuntihintapiikit ylsivät ensimmäisen neljänneksen aikana lähes 1 900 euroon/MWh. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen maatuulivoiman suuri osuus ja vesivoiman suuret tulovirtaamat painoivat kuitenkin Pohjoismaiden spot-hintoja vuoden loppuun asti. Tämän vaikutusta tasoitti pohjoismaisen sähkönkysynnän elpyminen, etenkin kun muu kuin teollinen kysyntä kasvoi vuonna 2024.

Pohjoismaisten spot-sähkönhintojen lasku näkyi erityisesti Generation-segmenttimme taloudellisessa tuloksessa läpi vuoden. Monipuolisen ja kilpailukykyisen päästöttömän tuotantomme ansiosta saavutettu sähkönhintamme oli kuitenkin hyvällä tasolla vuonna 2024 onnistuneen suojauksen ja fyysisen optimoinnin ansiosta. Tulos parani Consumer Solutions- ja Muut toiminnot -segmenteissä vuonna 2024.

Kierrätys- ja jäteliiketoimintamme myynnin tukemana taloudellinen asemamme on edelleen vahva. Velkaantumisasteemme on hyvin alhainen (0,2 kertaa), ja vuoden lopussa meillä oli edelleen riittävästi likviditeettiä ja luottopuskureita. Vuoden 2024 aikana S&P Global Ratings (S&P) nosti iloksemme Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Fitch Ratings vahvisti säilyttävänsä Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BBB vakain näkymin. Otimme myös käyttöön vihreän rahoituksen viitekehyksemme ja allekirjoitimme ensimmäisen vihreän lainamme kesäkuussa.

Konsernin tulokseen ja vahvaan taloudelliseen asemaan perustuen Fortumin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkona 1,40 euroa osaketta kohti. Osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, sekä 0,50 euron lisäosingosta. Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän. Ehdotettu lisäosinko parantaa yhtiömme pääoman käyttöä ja oikaisee tämänhetkistä erittäin vahvaa likviditeettiasemaa. Yhtiön rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden 2024 lopussa olisi yli 1,0, kun ehdotettu osingonmaksu otetaan huomioon.

Tavoitteenamme on olla valmiina kasvuvaiheeseen ja samalla varmistaa vahva taloudellinen tulos myös epävakaassa toimintaympäristössä.

Helmikuussa 2024 selkeytimme strategista painotustamme ja tavoitteitamme vastauksena muuttuneeseen toimintaympäristöön. Strategiamme ytimessä on sitoumuksemme puhtaaseen siirtymään. Työstimme tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteitamme koko vuoden 2024 ajan saadaksemme niille kansainvälisen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksynnän. Tammikuussa 2025 meillä oli ilo julkistaa kunnianhimoiset SBTi:n vahvistamat tavoitteemme: muun muassa kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä ja 85 %:n vähennys Scope 1- ja Scope 2 -päästöissä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteemme hiilestä irtautumiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä sekä ominaispäästöjä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteemme pysyvät ennallaan.

Vuonna 2024 asetettujen keskeisten strategisten suoritusmittariemme osalta optimointimarginaali oli 8,7 euroa/ MWh vuonna 2024 ja ylitti siten hieman vuosittaisen tavoitteemme (6–8 euroa/MWh). Saavutimme pitkäaikaisen tavoitteemme vesivoiman käytettävyysastetta koskevan suorituskykymittarimme osalta, mutta ydinvoiman käytettävyysasteessa emme yltäneet pitkäaikaiseen tavoitteeseemme, koska vuoden aikana oli useita suunnittelemattomia ja pitkittyneitä seisokkeja. Etenemme aikataulussa saavuttaaksemme tavoitteemme suojatun sähkön tukkumyynnin osuudesta liukuvalla 10-vuotiskaudella sekä rakennusvalmiiden aurinko- ja maatuulivoimaprojektien määrästä. Jälkimmäisen osalta meillä on noin 5 GW maatuulija aurinkovoimaprojekteja lupaprosessissa Pohjoismaissa ja lisää projekteja varhaisessa kehitysvaiheessa. Lupaprosessissa oleviin projekteihin sisältyy joulukuussa 2024 tiedotettu kehitysportfoliohankinta.

Ensimmäinen strateginen prioriteettimme on toimittaa luotettavaa ja puhdasta energiaa. Vuonna 2024 keskityimme sähköntuotannon ydintoimintoihimme ja edistimme useita merkittäviä hankkeita, jotta voimme vastata entistäkin paremmin järjestelmän, yhteiskunnan ja asiakkaidemme tarpeisiin. Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen vuoteen 2050 eteni hyvin. Päätimme modernisoida matalapaineturbiinit ja uudistaa päämerivesipumput. Saavutimme myös tärkeän virstanpylvään luotettavan länsimaisen vaihtoehdon varmistamisessa ydinpolttoainetoimituksillemme, kun ensimmäinen erä Westinghousen toimittamaa polttoainetta ladattiin Loviisaan elokuussa. Espoon Clean Heat -ohjelma edistyy merkittävästi Espoon ja Kirkkonummen kohteissa, joissa hukkalämpöä saadaan tulevaisuudessa Microsoftin datakeskuksista, sekä Espoon Nuijalaan tulevan sähköpohjaisen laitoksen osalta. Osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa suljimme viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkömme Suomessa vuoden etuajassa. Uusiutuvan energian liiketoiminnassamme Pjelaxin tuulipuisto, Suomen kolmanneksi suurin, otettiin kokonaan käyttöön toisella neljänneksellä. Sen kaupallinen toiminta Helenin kanssa solmitun sähkönmyyntisopimuksen puitteissa käynnistyi heinäkuun alussa. Neljännellä neljänneksellä päätimme investoida 100 miljoonaa euroa Czestochowan

sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksemme dekarbonisaatioon Puolassa.

Toinen strateginen prioriteettimme on edistää teollisuuden hiilestä irtautumista. Sen osalta olemme alkaneet kehittää useita eri puolella Suomea sijaitsevia kohteita, joita voidaan tarjota asiakkaillemme datakeskus- tai teolliseen käyttöön. Yksi näistä kohteista on Raumalla, jossa olemme alkaneet kehittää yhdessä Norsk e-Fuelin ja Rauman Satama Oy:n kanssa uusiutuvan synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen sijoituspaikkaa. Neljännellä neljänneksellä aloimme tukea energiakumppanin roolissa selvitystä, jossa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa vähähiilisen alumiinin valmistus Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Toteutuessaan laitos kuluttaisi sähköä noin 7 TWh vuodessa. Lisäksi aloimme rakentaa vedyntuotannon koelaitosta (2 MW) Loviisaan.

Muutos ja kehitys ovat kolmas strateginen prioriteettimme. Sen puitteissa jatkoimme tehostamisohjelmaamme, jonka tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Vuonna 2024 pienensimme kiinteää kulupohjaamme yli 60 miljoonalla eurolla. Samalla olemme toteuttaneet kiinteisiin kustannuksiin vaikuttavia toimia rakentaaksemme valmiuttamme tulevaan kasvuun, kuten uusiutuvan energian ja uusien laitospaikkojen kehittämistä. Myös Circular Solutions -liiketoimintojen strateginen arviointi eteni hyvin vuoden 2024 aikana. Kierrätys- ja jäteliiketoimintamme, turbiini- ja generaattoripalvelumme ja biopohjaisten ratkaisujen liiketoimintamme myytiin. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan velaton kauppahinta oli noin 800 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton neljännellä neljänneksellä. Lisäksi Fortum myi osuutensa 185 MW:n aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa toisella neljänneksellä.

Mahdollisista uusista ydinvoimahankkeista on käyty julkista keskustelua sekä Ruotsissa että Suomessa. Fortumin näkemyksen mukaan teollisuuden ja liikenteen sähköistäminen sekä uudet puhtaat teolliset investoinnit edellyttävät eri energialajien tasapainoa ja ennustettavuutta tulevina vuosikymmeninä. Kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa, vesivoimalla on keskeinen rooli Pohjoismaiden energiajärjestelmän tasapainottamisessa. Joustava järjestelmä tarvitsee kuitenkin vakaan perustan, jonka ydinvoima tarjoaa. Fortum on saamassa päätökseen kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä. Uuden ydinvoiman taloudellisista edellytyksistä olemme aiemmin todenneet, että Pohjoismaiden nykyiset energianhinnat eivät tue kannattavia investointeja ilman yhteiskunnan osallistumista. Fortumissa pidämme myönteisenä sitä, että Ruotsin ja Suomen hallitukset tutkivat uusien ydinvoimahankkeiden rahoitus- ja sähkömarkkinamekanismeja. Olemme kuitenkin vielä kaukana mahdollisista investointipäätöksistä. Alamme myös selvittää pumppuvoimalaitoksilla tuotettavan vesivoiman mahdollisuuksia Ruotsissa, jotta saisimme paljon kaivattua joustavaa säätövoimaa.

Lopuksi haluan ilmaista kiitollisuuteni kaikille työntekijöillemme heidän omistautumisestaan ja kovasta työstään vuoden aikana. Kiitän myös asiakkaitamme, kumppaneitamme, osakkeenomistajiamme ja muita sidosryhmiä jatkuvasta luottamuksesta, kun rakennamme energiallamme maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä."

Markus Rauramo

President and CEO

Kohokohdat 2024

Markkinakehitys

Liiketoimintarakenne

Strategia

Kestävyys Fortumissa

Markkinakehitys

Pohjoismaiden sähkömarkkinasta on tullut erittäin hintakilpailukykyinen ja lähes päästötön. Alue on noussut asemaan, jossa se näyttää tietä muiden sektoreiden hiilestä irtautumiselle. Fortumilla on hyvät edellytykset edistää tätä puhdasta siirtymää. Se on luotettu energiakumppani, jonka puhtaan energian tuotanto on kilpailukykyistä ja luotettavaa ja toimialan tuntemus ylivertaista.

Vuoden 2024 kylmä alku nosti pohjoismaisia spot-hintoja etenkin Suomessa, jossa nähtiin äärimmäisiä hintapiikkejä ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen useat tekijät alkoivat kuitenkin painaa pohjoismaista spot-hintaa. Maatuulivoimakapasiteetin suuri määrä vahvisti sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Lisäksi vuoden jälkipuolisko oli sateinen, mikä vahvisti pohjoismaisia vesivarantoja merkittävästi. Nämä tekijät painoivat spot-hintoja vuoden loppuun saakka. Niiden vaikutusta tasoitti pohjoismaisen sähkönkysynnän elpyminen, varsinkin kun muu kuin teollinen kysyntä kasvoi vuonna 2024.

Vuonna 2024 kaasun keskimääräinen front month -hinta oli 16 % edellisvuotta alempi, mutta sen hintakehitys poikkesi huomattavasti vuodesta 2023. Ensimmäisen vuosineljänneksen jyrkän laskun jälkeen hinnat nousivat vähitellen joka neljänneksellä toisesta neljänneksestä alkaen. Ne kohosivat maaliskuun puolivälin alle 25 eurosta/MWh lähes 50 euroon/ MWh vuoden loppuun mennessä. Noususuuntausta vauhdittivat jatkuvat huolet geopoliittisten riskien aiheuttamasta mahdollisesta toimituspulasta sekä koko vuoden ajan kiristynyt Euroopan ja Aasian välinen kilpailu nesteytetystä maakaasusta. Vuonna 2024 EU:n päästöoikeuksien hinnat laskivat heikentyneen kysynnän seurauksena, kun energia-alan päästöt vähenivät edelleen. Myös teollisuus supistui edelleen, mikä osaltaan vähensi päästöoikeuksien kysyntää. Kaasun korkeat hinnat heijastuivat Euroopan sähkömarkkinoille, joilla myös spothinnat nousivat. Samaan aikaan vastaavat futuurihinnat

pysyivät useilla Manner-Euroopan markkinoilla selvästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampina, vaikka ne laskivatkin suhteellisesti vuoden 2023 aikana.

Vuonna 2024 toteutunut pohjoismainen systeemihinta oli 36 euroa/MWh, kun se vuonna 2023 oli 56 euroa/MWh. Vuoden 2025 futuurihinta oli 45 euroa/MWh vuoden alussa mutta laski vuoden aikana ja oli 33 euroa/MWh vuoden lopussa.

Paitsi että pohjoismaisesta sähköntuotannosta on tullut erittäin hintakilpailukykyistä, se on myös runsasta, sillä lähes 10 % kokonaistuotannosta viedään Baltian maihin, Manner-Eurooppaan ja Britanniaan. Toinen kilpailuetu Pohjoismaille on se, että pohjoismainen sähköntuotanto on jo nyt päästötöntä: lähes 99 % sähköntuotannosta on päästötöntä. Kaiken kaikkiaan viime vuoden luvut osoittavat, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on hyvät edellytykset toimia suunnannäyttäjänä muiden teollisuudenalojen hiilestä irtautumisessa. Teollisuuden hiilestä irtautumisen saavuttamiseksi on kuitenkin varmistettava energiateollisuuden kilpailukyky ja edellytykset uusille investoinneille, jotta Pohjoismaissa ja Euroopassa voidaan tehdä tarvittavia puhtaan energian investointeja.

Vaikka vuotuiset hinnat ovat palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle sekä toteutuneiden spot-markkinoiden että futuurimarkkinoiden osalta, pohjoismaisten sähkömarkkinoiden dynamiikka on muuttunut. Tuulivoiman voimakas kasvu erityisesti pohjoisilla hinta-alueilla ja Etelä-Norjan uudet siirtoyhteydet ovat osaltaan kasvattaneet pysyvää hintaeroa alueen halvempien pohjoisten ja kalliimpien eteläisten osien välillä. Siirtokapasiteetin jatkuva vahvistaminen on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta pohjoismaista puhtaan energian potentiaalia voidaan kehittää edelleen sekä Pohjoismaiden talouden että Euroopan energiavarmuus- ja ilmastotavoitteiden hyväksi.

Hintojen volatiliteetin jatkuva lisääntyminen Pohjoismaissa jatkui koko vuoden 2024 ajan. Vaihtelut ovat olleet suurimpia Suomen ja Baltian hinta-alueilla. Kun tuulivoiman tuotannon osuus oli yli kolmannes Suomen sähköntuotannosta tuulisina päivinä ja vientimahdollisuudet lähialueille jäivät vähäisiksi, Suomen spot-markkinoilla nähtiin viime vuonna jälleen enemmän negatiivisia hintatunteja kuin missään muussa EU-maassa. Toisaalta syyskuun heikon tuulen kausi osui samaan aikaan Ruotsin ja Suomen välisten siirtoyhteyksien huoltokatkojen ja kahden suomalaisen ydinvoimalayksikön suunniteltujen ja suunnittelemattomien huoltokatkojen kanssa. Tämä nosti Suomen korkeimmat tuntikohtaiset spothinnat yli 400 euroon/MWh, kun taas Ruotsissa hintoihin kohdistui edelleen paineita ja Manner-Euroopassa hinnat pysyivät lähellä keskimääräistä vuositasoa.

Fortum on yksi Pohjoismaiden kolmesta suurimmasta sähköntuottajasta ja sillä on tärkeä rooli pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sen arvokkaat päästöttömät tuotantolaitokset (47 TWh) perustuvat joustavaan vesivoimaan, vakaaseen ydinvoimaan ja jossain määrin tuulivoimaan. Se on edelläkävijä puhtaan sähkö-järjestelmän luomisessa ja tukee samalla teollisuuden hiilestä irtautumista. Tehtävämme on paljon muutakin kuin vain omistaa ja käyttää olemassa olevia tuotantolaitoksia. Tehtävänämme on myös varmistaa, että jokaista 150 voimalaitostamme käytetään optimaalisesti ja kestävästi. Pyrimme myös etsimään yhteisiä ratkaisuja ja riskinjakomalleja uusien investointien mahdollistamiseksi, ymmärtäen koko arvoketjun pohjoismaisesta sähköntuotannosta loppukäyttöön ja kysyntään.

Markkinakehitys

Liiketoimintarakenne

Strategia

Kestävyys Fortumissa

Spot-hinnan kehitys 2013–2024, euroa/MWh Systeemi Helsinki Tukholma Sundsvall 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 0 20 40 60 80 100 120 140 160

Kaasun hinnan kehitys 2013–2024 (TTF front month), euroa/MWh

Lähde: Nord Pool

Epävakaista ajoista kohti uutta normaalia

Energiateollisuus on osa kaikkien toimivien ja kukoistavien modernien yhteiskuntien ja talouksien perustaa. Hiilestä irtautumisen ja digitaalisen kehityksen vahvoista megatrendeistä huolimatta toimintaympäristöllemme on ollut ja on edelleen ominaista epävakaus, heikko ennustettavuus ja epävarmuus.

Kuluva vuosikymmen alkoi maailmanlaajuisen energiankysynnän huomattavalla laskulla, kun koronapandemia aiheutti merkittäviä häiriöitä taloudelliseen toimintaan eri aloilla. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua, ja energiantarjonta väheni huomattavasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Tätä kehitystä vahvisti dramaattisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuoden 2022 alussa. Nämä tapahtumat herättivät merkittävää huolta energian saatavuudesta ja hinnasta ja aiheuttivat laajempaa epävarmuutta turvallisuuden, makrotalouden ja geopolitiikan kehitykseen. Eurooppa on selviytynyt jatkuvista häiriöistä melko hyvin. Se on saanut turvattua energiavarmuuden suhteellisen hyvin huolimatta siitä, että edullinen ja laajamittainen energiantuonti Venäjältä päättyi äkillisesti. Näiden tapahtumien vaikutukset tuntuvat ja jatkuvat edelleen ja tulevat mitä todennäköisimmin muokkaamaan toimintaympäristöämme tulevina vuosina.

Maailmaa leimaavat yhä enemmän kasvava polarisoituminen, geopoliittiset jännitteet ja strateginen kilpailu. Ne kääntävät 1990-luvun alussa alkaneita globalisaation ja sääntöpohjaisen järjestyksen kehityssuuntia. Olemme jälleen jakautuneessa maailmassa, jossa vahvat ryhmittymät kilpailevat keskenään taloudellisesti ja jopa sotilaallisesti. Tämä hidastaa maailman ja mahdollisesti jopa Euroopan yhdentymistä entisestään, ainakin lyhyellä aikavälillä. Lisääntyvä pirstoutuneisuus näkyy jo Euroopassa ja sen ulkopuolella kansallisissa teollisuuspolitiikoissa ja tukimekanismeissa, joilla pyritään vahvistamaan turvallisuutta, tuotantoa ja työllisyyttä.

Jatkuvien geopoliittisten jännitteiden ja epävarmuuden odotetaan vaikuttavan lyhyellä aikavälillä maailmantalouden kasvuun. Vaikka inflaatio ja korot ovat laskeneet aiemmista

huipputasoista, erityisesti korot ovat edelleen tavallista korkeammat, mikä lisää puhtaan energian siirtymisen kustannuksia. Lisäksi heikentynyt investointiympäristö voi kasvattaa kuilua kuluttajille kohtuullisten energianhintojen ja sen sähkönhinnan välillä, jota tarvitaan kannattavuuden turvaamiseen tulevaisuuden energiantarjontaan tehtävissä uusissa investoinneissa ennakoidun kysynnän kasvun tyydyttämiseksi.

Kuluneen vuoden aikana Eurooppa on keskittynyt yhä enemmän talouskasvuun, kilpailukykyyn ja turvallisuuteen. Samalla Eurooppa on edelleen sitoutunut kunnianhimoisiin ilmasto- ja päästövähennystavoitteisiinsa, jotka tukevat vahvasti sähköistymistä ja puhtaan energian kysyntää. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten Eurooppa onnistuu elpymään, vahvistamaan taloudellista kilpailukykyään ja toteuttamaan suunnitellut hiilestä irtautumiseen tähtäävät investoinnit energian kysynnässä ja tarjonnassa, kun otetaan huomioon maailmanlaajuiset epävarmuustekijät.

Ennen energiakriisiä energia-alaa koskevilla politiikoilla pyrittiin lähinnä vähentämään päästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Yksi Ukrainan sodan keskeisistä seurauksista on entistä vahvempi keskittyminen ns. energiakolmion kaikkiin tekijöihin: kestävään kehitykseen, kohtuuhintaisuuteen ja toimitusvarmuuteen. Nyt kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian takaaminen on ratkaisevan tärkeää, kun taas hiilestä irtautumista pidetään välttämättömänä turvalliselle, kriisinkestävälle ja kustannustehokkaalle energiajärjestelmälle, joka minimoi riippuvuuden fossiilisten polttoaineiden tuonnista pitkällä aikavälillä.

Pohjoismailla hyvät edellytykset toimia kilpailukykyisen puhtaan energian keskuksena

Pohjoismailla on useita merkittäviä vahvuuksia, jotka tukevat eurooppalaisia ja jopa maailmanlaajuisia hiilestä irtautumisen pyrkimyksiä kohtuullisin kustannuksin laajassa mittakaavassa.

Pohjoismailla on erittäin hyvät edellytykset olla keskeinen toimija puhtaan energian siirtymässä. Pohjoismainen

vesivoimatuotanto tuo tarvittavaa ja arvokasta joustavuutta energiajärjestelmään. Yhteiskunnallisesti hyväksytyllä vakaalla ydinvoimalla on valmis pysyvä ydinjätteen loppusijoitusjärjestely, ja uusiutuvan energian mahdollisuudet ovat laajat etenkin tuuli- ja aurinkovoimalle. Tämä yhdistelmä tuottaa nykyään Euroopan edullisimmat sähkönhinnat. Siihen yhdistyvä vertaansa vailla oleva kasvupotentiaali houkuttelee paljon energiaa kuluttavia teollisuudenaloja, jotka tarvitsevat puhdasta, kohtuuhintaista ja ennustettavaa energiaa tukemaan puhdasta kasvuaan.

Sähköistäminen on ensisijainen keino hiilestä irtautumiseen monilla aloilla, kuten asuntojen lämmityksessä ja kevyessä liikenteessä. Joillakin aloilla hiilestä irtautuminen on vaikeampaa. Esimerkiksi tietyillä teollisuudenaloilla ja raskaassa liikenteessä suora sähköistäminen ei yksin riitä. Näihin käyttökohteisiin puhdas vety ja sen johdannaiset tuovat ratkaisun, jossa Pohjoismailla on ainutlaatuisia etuja. Kilpailukykyisen puhtaan sähköntuotannon suuren potentiaalin lisäksi makeaa vettä on runsaasti, biogeenisen hiilen saatavuus on hyvä ja lisähyötynä elektrolyysin tuottama ylimääräinen lämpö voitaisiin liittää esimerkiksi olemassa oleviin kaukolämpöverkkoihin. Lisäksi Pohjoismailla on hyvin kehittyvä energiainfrastruktuuri ja energiapoliittinen ympäristö, jolla pyritään mahdollistamaan hiilineutraalius jo 2030- ja 2040-luvuilla.

Nämä perusasiat kannustavat jo nyt yhä useampia globaaleja teknologiayrityksiä, johtavia teollisuusyrityksiä ja uusia puhtaita energiaintensiivisiä yrityksiä kehittämään Pohjoismaissa hankkeita, kuten datakeskuksia, vihreää terästä ja puhtaita polttoaineita.

Pohjoismaiset sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijat tekevät yhteistyötä kansallisesti ja Pohjanlahden alueella kehittääkseen pitkän aikavälin suunnitelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa vahva energiansiirtoverkko, joka edistää sähkö- ja vetykauppaa sekä Pohjoismaissa että Manner-Eurooppaan. Tämä kehitys yhdistää Pohjoismaat entistä vahvemmin muuhun Eurooppaan, jolloin alue voi palvella yhä suurempaa puhtaan energian kysyntää sekä sähkön että vedyn viennillä.

Pohjoismailla on ihanteelliset mahdollisuudet yhdistää alueen runsaat puhtaat energiavarat mantereen energiamarkkinoihin, joilla on rakenteellisesti puutetta puhtaasta energiasta. Näin Pohjoismaat toimivat merkittävänä puhtaan energian keskittymänä, joka edistää Euroopan hiilestä irtautumista luotettavasti ja kohtuullisin kustannuksin. Tulevina vuosikymmeninä kotimaisten kasvumahdollisuuksien ja vientipotentiaalin odotetaan lisäävän sähkön kysyntää sadoilla terawattitunneilla. Nykyiset pohjoismaiset sähkömarkkinat voivat jopa yli kaksinkertaistua.

Fortumilla on hyvät edellytykset edistää tätä siirtymää. Se on luotettu energiakumppani, jonka puhtaan energian tuotanto on kilpailukykyistä ja luotettavaa ja toimialan tuntemus ylivertaista.

Fortumin markkina-asema

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja yksi Euroopan puhtaimmista sähköntuottajista. Vuonna 2024 noin 85 % konsernin vertailukelpoisesta käyttökatteesta tuli pohjoismaisesta 47 TWh:n tukkusähkön tuotannosta, joka perustuu pääasiassa päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan.

Fortum on myös Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä: yhtiöllä on 2,1 miljoonaa asiakasta ja 13 %:n markkinaosuus. Lisäksi Fortumilla on kaukolämpö- ja kaukojäähdytysliiketoimintaa Suomessa ja Puolassa. Vuonna 2024 Fortum tuotti 4,1 TWh lämpöä pääasiassa energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Näitä liiketoimintoja täydentävät maatuulivoima, aurinkovoima sekä sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa. Suurin osa Fortumin Circular Solutions -liiketoiminnoista myytiin vuoden 2024 aikana strategisen arvioinnin jälkeen.

-ominaispäästöt, gCO2/kWh sähköä

Pohjoismainen sähköntuotanto, 429 TWh, yli 350 yhtiötä

Lähde: Fortum, yritystiedot, 2023 pro forma. Fortumin jatkuvat toiminnot.

PGE

Pohjoismainen sähkön vähittäismyynti, 16 miljoonaa asiakasta, ~350 yhtiötä

Lähde: Fortum, yritystiedot, 2023 pro forma.

Fortumin tieto sisältää sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt vuonna 2024. Kaikki luvut, lukuun ottamatta Fortumia, sisältävät sähköntuotannon Euroopassa vuonna 2023. Joidenkin yhtiöiden kohdalla PwC:n luvut saattavat sisältää myös lämmöntuotantoa. Lähde: PwC, marraskuu 2024, Climate Change and Electricity, Fortum.

Suurimmat sähköntuottajat Euroopassa, TWh

Suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden CO²

Lähde: Fortum, yritystiedot 2023 pro forma

*Ukrainalaisille yhtiöille 2021 tieto. Fortumin jatkuvat toiminnot. EPH sis. LEAG:n.

Markkinakehitys

Liiketoimintarakenne

Strategia

Kestävyys Fortumissa

Liiketoimintarakenne

Fortumilla on kolme raportointisegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin puhtaan sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä.

Generation-segmentti

Generation-segmentti sisältää Hydro Generation, Nuclear Generation, Corporate Customers and Markets ja Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.

Hydro Generation

Hydro Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin 4,7 gigawatin (GW) vesivoimaomaisuutta. Yksikön arvonluonnin avaintekijöitä ovat toiminnan turvallisuus sekä kyky optimoida ja lisätä vesivoiman joustavuutta ja käytettävyyttä.

Nuclear Generation

Nuclear Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin kokonaan omistamaa 1,0 GW:n Loviisan ydinvoimalaitosta sekä hallinnoi Fortumin omistuksia osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa 2,2 GW:n osuudella. Yksiköllä on merkittävää insinööriosaamista, ja se tarjoaa myös asiantuntijapalveluita, jotka kattavat ydinvoimalaitosten koko elinkaaren uuden ydinvoiman rakentamisesta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen.

Corporate Customers and Markets

Corporate Customers and Markets -liiketoimintayksikkö vastaa suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla ja varmistaa tulovirran Fortumin sähköntuotannosta. Se myös vastaa Consumer Solutions -yksikön sähkönhankinnasta. Lisäksi liiketoimintayksikkö vastaa suurista teollisuusasiakkuuksista ja tavoittelee näin pitkän aikavälin arvonluontia lisäämällä sähkön kysyntää Pohjoismaisilla markkinoilla.

Renewables and Decarbonisation

Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksikkö vastaa kasvusta maatuulivoimassa ja aurinkoenergiassa kehittämällä ja toteuttamalla projekteja. Yksikkö vastaa myös Fortumin kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminnasta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä lämpöliiketoiminnassa. Lisäksi yksikkö tutkii puhdasta vetyä Pohjoismaissa.

Consumer Solutions -segmentti

Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelu ja laskutuspalvelut. Fortum on yli 2 miljoonalla asiakkaallaan Pohjoismaiden suurin sähkötuotteiden tarjoaja.

Muut toiminnot -segmentti

Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka ei ole Fortumin strategian keskiössä. Vuoden 2024 aikana Fortum myi Circular Solutions -liiketoimintoihin kuuluvat kierrätys- ja jäteliiketoimintonsa, turbiini- ja generaattoripalvelunsa sekä biopohjaiset ratkaisunsa. Jäljellä olevien Circular Solutions -liiketoimintojen, pääasiassa akkujen kierrätyksen, tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi jatkuu edelleen.

Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös innovaatio- ja pääomasijoitustoiminnot, liiketoimintoja tukevat konsernitoiminnot ja yritysjohto. Konsernitoimintoja ovat Talous ja rahoitus (Finance), Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet (Sustainability and Corporate Relations), Henkilöstö ja hankinnat (People and Procurement), Lakiasiat (Legal) sekä Uudistuminen ja IT (Transformation and IT). Väliaikainen Transformation Office -toiminto lakkautettiin vuoden 2024 lopussa.

Markkinakehitys

Liiketoimintarakenne

Strategia

Kestävyys Fortumissa

Strategia – Power to renew

Fortumin strategia keskittyy pohjoismaisiin markkinoihin, ja se toteuttaa yhtiön tarkoitusta: "Energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä". Tarkoitus kiteyttää arvolupauksemme sidosryhmillemme.

Fortumilla on ainutlaatuinen kyky toimittaa luotettavasti puhdasta energiaa suuressakin mittakaavassa. Näin Fortum voi auttaa yhteiskuntia ja asiakkaitaan vähentämään päästöjä prosesseissaan ja saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Toimintaympäristön näkymät

Lyhyellä aikavälillä energia-alaan vaikuttavat edelleen geopoliittiset jännitteet, heikommat yleiset talousnäkymät, sääntelyn kiristyminen ja hintojen voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla.

Pidemmällä aikavälillä sähkön osuuden

kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan kuitenkin kasvavan merkittävästi. Sähkön kysynnän kasvuvauhtia määrittää yhä enemmän energiaintensiivisten teollisuusalojen sekä liikenneja lämmityssektorin sähköistyminen ja puhtaan vedyn käyttö. Pohjoismaisilla markkinoilla puhdasta ja kohtuuhintaista sähköä on saatavilla teollisuuden dekarbonisaatioon, ja Fortumilla on hyvät edellytykset edistää tätä siirtymää.

Fortumin strategiset painopistealueet:

1. Tuotamme puhdasta energiaa luotettavasti

Fortumin suurin vahvuus ja yksi yhtiön keskeisimmistä strategista painopisteistä on olla luotettava puhtaan energian toimittaja suuressa mittakaavassa asiakkaille ja pohjoismaiselle energiajärjestelmälle. Fortumin ydin- ja vesivoimaportfolio on jo alansa parhaimmistoa ja asiantuntemus tuotannon optimoinnista huippuluokkaa. Tältä pohjalta Fortumin on hyvä jatkaa toiminnan tehokkuuden ja joustavuuden kehittämistä edelleen. Fortum jatkaa myös päästöjen vähentämistä ja laitosten modernisointia arvon luomiseksi ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kumppanuudet asiakkaiden kanssa ja sähkön toimittaminen vakaaseen hintaan asiakkaan tarpeen mukaisesti antaa Fortumille mahdollisuuden hallita paremmin pohjoismaisten sähkön tukkuhintojen heilunnan vaikutuksia.

2. Edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota

Raskaan teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on keskeinen haaste, joka on ratkaistava siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kestävämpien polttoaineiden käyttö teollisissa tuotantoprosesseissa kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Fortumilla on vahva asema puhtaassa energiantuotannossa Pohjoismaissa, ja yhtiö pyrkii löytämään teollisuusasiakkaille ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on kehittää ja rakentaa uutta puhdasta energiaa yhdessä strategisten asiakkaiden kanssa sekä kehittää aktiivisesti kysyntävetoisia uusiutuvan energiantuotannon projekteja. Lisäksi Fortumin tavoitteena on tutkia ydinvoiman mahdollisuuksia yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Fortum aikoo vaiheittain ja pienessä mittakaavassa tutkia vetyä pilottihankkeiden kautta Pohjoismaissa.

3. Uusiudumme ja kehitymme

Uusiutuminen ja kehittyminen on Fortumin kolmas strateginen painopistealue. Sen avulla voidaan varmistaa yhtiön kilpailukyky tulevina vuosina. Tavoitteena on uudistaa organisaatiota vastaamaan nykyistä rakennetta ja toimintamme perustaa (purpose) ja rakentaa tehokas toimintamalli sekä kehittää yrityskulttuuria ja johtamista tukemaan strategian toteuttamista.

Valikoitua kasvua kannattavin investoinnein

Epävakaassa ja sumuisessa toimintaympäristössä Fortum noudattaa erityistä varovaisuutta pääomainvestoinneissaan. Samaan aikaan yhtiö pyrkii hyödyntämään pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hyviä olosuhteita.

Fortum valitsee kasvuhankkeensa tarkasti ja kohdistaa ne puhtaaseen energiaan ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviin hankkeisiin. Fortum arvioi, että konsernin pääomainvestoinnit ovat 1,4 miljardia euroa vuosina 2025– 2027, josta vuosittaisten kasvuinvestointien (ilman yritysostoja) arvioidaan olevan noin 150–300 miljoonaa euroa. Vuotuisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan 250 miljoonaa euroa. Uusia investointipäätöksiä voidaan tehdä markkinatilanteen ja investointiympäristön kehityksestä riippuen. Käynnissä olevat investointihankkeet sisältävät mm. Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamisen Suomessa ja

Czestochowan voimalaitoksen dekarbonisaation Puolassa. Uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) ja 150–400 korkopistettä. Investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin.

Vahva tase luo puskuria

Fortumin tase on vahva ja velkaantumisaste on ollut erittäin alhaisella tasolla. Tämä on luonut merkittävän puskurin, joka auttaa sopeutumaan nykyisiin epävarmoihin ja epävakaisiin markkinaolosuhteisiin ja valmistautumaan tulevaan kysynnän kasvuun. Kierrätys- ja jäteliiketoimintojen myynnin tukemana Fortumin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli vuoden lopussa alhaisella tasolla: 0,2.

Fortum on sitoutunut ylläpitämään vakaata luottoluokitusta (vähintään BBB) ja arvioi, että pitkän aikavälin nettovelkaantumisaste voisi olla enintään 2,0–2,5. Maaliskuussa

S&P Global Ratings nosti Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin, ja Fitch Ratings vahvisti BBB-tason luokituksensa vakain näkymin.

Hallitakseen sähkön tuotantoon liittyviä sähkömarkkinariskejä Fortum pyrkii myös ylläpitämään riittävää likviditeettiasemaa vakuusvaatimusten varalle erilaisissa hintaskenaarioissa.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikka – osingonjakosuhde 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta – heijastaa Fortumin sähköntuotannon portfolion mahdollisia tulosvaihteluja. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaisuusasteen ollessa korkea ja/ tai käynnissä on suuria investointeja.

Fortumin hallitus ehdottaa tilikauden 2024 osingoksi 1,40 euroa osakkeelta, ja että osinko maksetaan vuoden 2025

toisella neljänneksellä. Ehdotettu osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (1,00 euroa), sekä 0,50 euron lisäosingosta.

Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

Fortumin asemaa johtavana pohjoismaisena puhtaan energian yhtiönä täydentävät kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, jotka tähtäävät johtajuuteen vastuullisuudessa.

Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvan nettonollapäästötavoitteen koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tavoitteet ovat linjassa sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 celsiusasteeseen. Fortumin nettonollapäästötavoitteen siirtymäsuunnitelma sisältää kaikesta hiileen perustuvasta energiantuotannosta luopumisen ja päästöjen vähentämisen yhtiön omassa toiminnassa (Scope 1, 2) sekä sähkönmyynnin jalanjälkeen vaikuttamisen tuotevalikoiman ja sähkönhankinnan kautta (Scope 3).

Fortum on asettanut tavoitteet myös ominaispäästöille: alle 20 g CO2/kWh energian kokonaistuotannossa ja alle 10 g CO2/kWh sähköntuotannossa vuoteen 2028 mennessä. Fortumin toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa hiilen käytöstä irtautuminen omassa toiminnassa sekä käynnissä oleva dekarbonisaatio kaukolämmössä.

Lisäksi Fortum on sitoutunut kunnianhimoiseen biodiversiteettitavoitteeseen, jonka mukaan yhtiön nykyisissä ja uusissa toiminnoissa (Scope 1 ja 2) ei ole luonnon monimuotoisuuden nettohäviötä (vesivaikutuksia lukuun ottamatta) vuodesta 2030 alkaen. Yhtiö vähentää myös negatiivisia dynaamisia maanpäällisiä vaikutuksiaan 50 % tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). Fortumin konsernitasoinen yksityiskohtainen, luonnon monimuotoisuutta koskeva

siirtymäsuunnitelma on kehitteillä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 aikana.

Vaiheittainen strategian toteutus lyhyen aikavälin epävarmuuden hallitsemiseksi

Fortum toteuttaa strategiansa vaiheittain. Näin halutaan hallita paremmin epävarman markkinatilanteen ja heikentyneen investointisentimentin vaikutuksia. Lähitulevaisuudessa Fortum keskittyy ydinliiketoimintaansa, varsinkin optimoimaan ensiluokkaisia toimintojaan erityisesti sähköntuotannossa, sekä pienentämään markkinariskiä. Fortum noudattaa edelleen kurinalaisuutta pääomainvestoinneissaan pyrkien luomaan mahdollisimman paljon lisäarvoa joustavuuden, tehokkuuden ja kassavirran kautta. Tulevaan kasvuun yhtiö valmistautuu kehittämällä rakennusvalmiita tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Ydinvoiman pidemmän aikavälin investointimahdollisuuksia yhtiö tutkii kaksivuotisessa uutta ydinvoimaa koskevassa selvityksessään, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 puoliväliin mennessä.

Näillä toimilla Fortum rakentaa pidemmällä aikavälillä valmiuksia kasvulle, joka perustuu muiden sektoreiden dekarbonisaatioon ja sähköistymiseen. Koska Fortumin oma tuotanto on jo lähes päästötöntä ja fossiilisia polttoaineita käyttäviä tuotantolaitoksia on erittäin vähän, Fortum pystyy rakentamaan kumppanuuksia ja aikaa myöten kasvamaan teollisuusasiakkaiden kanssa puhtaassa energiantuotannossa samalla kun se keskittyy tehokkaaseen pääoman allokointiin, hyvään tuottoon, tasapainoiseen riskinottoon ja kestävään kehitykseen.

Strategian toteutus vuonna 2024

Luotettava puhtaan energian tuotanto

Kestävä kehitys ja päästötön sähköntuotanto ovat olleet osa Fortumin strategiaa jo vuosikymmenien ajan. Energiajärjestelmän muutoksessa päästöjen on pienennyttävä merkittävästi ja resurssitehokkuuden on parannuttava.

Onnistunut puhdas siirtymä edellyttää päästötöntä kapasiteettia, joka palvelee optimaalisesti järjestelmän, yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita. Tämän saavuttamiseksi sähköjärjestelmä tarvitsee tasapainoisen yhdistelmän vakaata ja luotettavaa ydinvoimaa, joustavaa vesivoimaa ja vaihtelevaa uusiutuvan energian tuotantoa.

Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen noin 20 vuodella vuoden 2050 loppuun saakka on esimerkki siitä, miten Fortum jatkaa luotettavan puhtaan energian tuotantoa. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2030–2050 nousevat arviolta miljardiin euroon. Lisäksi saavutimme Loviisan voimalaitoksella merkittävän virstanpylvään, kun elokuussa 2024 pääsimme lataamaan ensimmäisen erän Westinghousen puhtaasti länsimaista alkuperää olevaa ydinpolttoainetta.

Fortum ilmoitti joulukuussa 2021 investoivansa 380 MW:n Pjelax-tuulipuiston rakentamiseen Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helenin kanssa. Tuulipuiston rakentaminen alkoi tammikuussa 2022 ja sen kaupallinen toiminta käynnistyi vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Tuulipuisto käsittää 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen uusiutuvan energian tuotanto on noin 1,1 terawattituntia. Pjelax on täysin konsolidoitu Fortumin taseeseen. Helenillä on yrityksessä 40 %:n vähemmistöosuus. Hankkeen kokonaisinvestoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa.

Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella vuoteen 2030 mennessä. Espoo Clean Heat -hanke on erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilma-vesilämpöpumppujen avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin

300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Vuonna 2024 Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 77 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta alkaen olivat yhteensä noin 108 miljoonaa euroa. Hiilen käyttö lopetettiin huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä. Suurimmat rakenteilla olevat kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella, joissa hukkalämpöä otetaan talteen Microsoftin suunnitelluista suuren mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja toiminnan arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025–2026. Kun hukkalämmön talteenotto Microsoftin datakeskuksista on täydessä toiminnassa, kaukolämmön tuotanto on täysin hiilineutraalia.

Fortumin Meri-Porin voimalaitos siirtyi huoltovarmuuskäyttöön huhtikuussa 2024. Huoltovarmuuskeskus on varannut voimalaitoksen tuotannon käytettäväksi vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa.

Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää suuria määriä puhdasta ja luotettavaa sähköä, jonka tarvetta ei voida kattaa pelkästään uusilla vaihtelevilla lähteillä. Fortumin strategisena tavoitteena on kehittää ja rakentaa uutta puhtaan energian tuotantoa strategisten asiakkaidensa kanssa ja edistää aktiivisesti projekteja tulevan kasvun mahdollistamiseksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi Fortum on käynnistänyt perusteellisen selvityksen uuden ydinvoiman rakentamisen taloudellista kannattavuudesta Suomessa ja/tai Ruotsissa. Selvityksen on määrä valmistua vuonna 2025, ja se keskittyy teknisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin edellytyksiin, joiden on toteuduttava, jotta Fortum voi harkita tällaista suurta ja pitkäaikaista investointia. Mahdolliset päätökset tulevista investoinneista ydinvoimaan tai pienydinvoimaloihin tehdään aikanaan.

Pitkäaikaiset kumppanuudet ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään varmistamaan ennakoitavuus pitkän aikavälin energiahankinnoissa ja edistämään sähköistymistä energiasiirtymässä. Fortum ilmoitti huhtikuussa 2024 tehneensä ruotsalaisen ferroseoksen tuottajan Vargön Alloys AB:n kanssa viisivuotisen sähkönmyyntisopimuksen noin 0,4 TWh:n vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi alkaa joulukuussa 2024 ja päättyy vuoden 2029 lopussa. Sähkö toimitetaan Fortumin ydinvoimaportfoliosta Keski-Ruotsin SE3 (Tukholma) -hinta-alueelta.

Vesi- ja ydinvoimatuotannon lisäksi uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen rooli energiajärjestelmän muutoksessa. Fortum operoi tällä hetkellä yhdessä kumppaneidensa kanssa 730 MW maatuulivoimaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Strategiansa mukaisesti Fortum kehittää rakennusvalmiita uusiutuvan energian hankkeita pitkäaikaisilla sähkönmyyntisopimuksilla, jotta kysynnän jälleen elpyessä yhtiö voi vastata asiakkaidensa energian tarpeeseen Pohjoismaissa. Tällä hetkellä Fortumilla on noin 5 GW maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita lupaprosessissa eri puolilla Pohjoismaita ja lisää projekteja varhaisessa kehitysvaiheessa. Lupaprosessissa oleviin projekteihin sisältyy joulukuussa 2024 tiedotettu kehitysportfoliohankinta.

Fortum ilmoitti vuoden 2024 aikana useista eri puolilla Suomea sijaitsevista kohteista, joita voidaan tarjota asiakkaille datakeskus- tai teollisuuskäyttöön. Yksi niistä sijaitsee Raumalla, missä Fortum, Norsk e-Fuel ja Rauman Satama kehittävät sijoituspaikkaa kestävää synteettistä lentopolttoainetta valmistavalle tehtaalle.

Joulukuussa 2024 Fortum ryhtyi energiakumppanina tukemaan selvitystä, joka tutkii vähähiilisen alumiinituotannon mahdollisuuksia Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Toteutuessaan laitos kuluttaisi noin 7 TWh sähköä vuosittain. Fortum aloitti myös 2 MW:n vedyntuotannon koelaitoksen rakentamisen Loviisassa.

Uusiutuminen ja kehittyminen

Uusiutuminen ja kehittyminen on Fortumin kolmas strateginen painopistealue. Sen avulla voidaan varmistaa yhtiön kilpailukyky tulevina vuosina. Vuoden 2024 aikana Fortum jatkoi tehostamisohjelmansa toteutusta tavoitteenaan vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla asteittain (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Vuoden 2024 loppuun mennessä Fortumin kulupohja oli pienentynyt yli 60 miljoonalla eurolla.

Circular Solutions -liiketoimintojen strateginen arviointi eteni suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Fortum myi vuoden neljännen neljänneksen aikana kierrätys- ja jäteliiketoimintonsa, turbiini- ja generaattoripalvelunsa sekä biopohjaiset ratkaisut. Kierrätys- ja jäteliiketoimintojen myynnin velaton kauppahinta oli noin 800 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton neljännen vuosineljänneksen tulokseen.

Lisäksi Fortum myi jäljellä olleen osuutensa 185 MW:n aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa ja kirjasi kaupasta 16 miljoonan euron myyntivoiton vuoden toisella vuosineljänneksellä.

Strategiset tavoitteet ja KPI:t sekä vuoden 2024 toteuma

Strateginen tavoite	Markkinajohtajuuden vahvistaminen Pohjoismaissa	Arvonluonnin varmistaminen tuotanto-joustavuudesta	Tulovirtojen vakauttaminen	Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto
KPI	Laitosten käytettävyysaste: yli 90 % ydinvoima, yli 95 % vesivoima	Optimoinnin marginaali ja lisäarvo: 6–8 euroa/MWh	Suojatun sähkön tukkumyynnin osuus Pohjoismaissa rullaavalla 10-vuotiskaudella yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä	Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita yli 800 MW vuoden 2026 loppuun mennessä
2024 toteuma	84 % ydinvoima, 97 % vesivoima 8,7 EUR/MWh		18 %	0 MW

Kohokohdat 2024
Toimitusjohtajan katsaus 2024
Markkinakehitys
Liiketoimintarakenne
Strategia
Kestävyys Fortumissa
Avainteijät ja riskit

Kestävyys Fortumissa

Energiantuotanto on yksi ratkaisevan tärkeistä aloista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla modernin yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Lähes kolme neljäsosaa maailman nykyisistä päästöistä liittyy energiaan. Fortum on yksi Pohjoismaiden suurimmista ja puhtaimmista sähköntuottajista. Siksi tapamme tuottaa sähköä ja lämpöä on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Sähköistäminen on tehokkaimpia tapoja vähentää riippuvuutta fossiilisista ja polttoon perustuvista energialähteistä. Siksi Fortumilla on keskeinen rooli yhteiskunnan ja teollisuuden päästöjen vähentämisessä. Me käytämme, kehitämme ja rakennamme uusia vähähiilisiä energiaratkaisuja, jotka osaltaan auttavat yhteiskuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja, ja sen sähköntuotannon CO² -ominaispäästöt ovat Euroopan pienimpiä. Energiantuotantomme perustuu vähähiiliseen vesija ydinvoimaan, jota täydentävät maatuulivoima, kaukolämpö ja kaukokylmä sekä sähkön ja kaasun vähittäismyynti. Sähkönja lämmöntuotannon energiatehokkuutta parantamalla voimme vähentää päästöjä suhteessa tuotettuun energiaan sekä pienentää tuotantokustannuksia.

Yhteiskunnassa meillä on merkittävä rooli sähkön ja energian yleisen toimitusvarmuuden takaamisessa. Yhteiskunnan on voitava luottaa siihen, että tuotamme jatkuvasti ja kestävästi sen toiminnalle välttämätöntä energiaa, myös epävarmassa toimintaympäristössä.

Kestävyys on olennaista Fortumin liiketoiminnoille ja strategiamme ytimessä. Kunnianhimoiset kestävyystavoitteemme ohjaavat toimintaamme. Jatkamme määrätietoisesti kohti nettonollapäästöjä, mikä hyödyttää myös ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja asiakkaitamme. Vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa olemme arvioineet olennaiset kestävyysteemamme niiihin kohdistuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Tässä katsauksessa keskitymme ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, ihmisiin ja hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä yhteisön osallistamiseen. Seuraavassa kerromme tarkemmin tärkeimmistä tavoitteistamme ja niiden saavuttamisesta vuonna 2024. Lisätietoja on kestävyysraportissamme, joka sisältyy Taloudelliset tiedot 2024 -julkaisuumme.

Ilmastonmuutos

Fortum on sitoutunut täyttämään ilmastolupauksensa ottamalla konkreettisia askeleita kohti nettonollapäästöjä. Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on vahvistanut Fortumin äskettäin julkaistut lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet sekä nettonollatavoitteen vuoteen 2040 mennessä.

Fortumin kunnianhimoinen sitoutuminen SBTi-tavoitteisiin on merkittävä virstanpylväs Fortumin kestävyysmatkalla. Se on

1) Siirtymäsuunnitelma ei sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024.

2) Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka toimii näyttönä siitä, että tietty energiaosuus tai -määrä on tuotettu esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla.

3) Jäännöspäästöt joko vähennetään omassa arvoketjussa tai neutraloidaan nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuonna 2040.

Kohokohdat 2024 Toimitusjohtajan katsaus 2024

yhtiön strategian ytimessä ja tärkeä osa sen toteuttamista. Vuonna 2024 Fortumin sähköntuotannosta 99 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä tai ydinvoimasta. Tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti Fortum vähentää edelleen kasvihuonekaasupäästöjään sähkön ja lämmön tuotannosta sekä myydystä sähköstä, kaasusta ja lämmöstä.

Fortumin siirtymäsuunnitelma kohti nettonollaa sisältää oman toiminnan ja arvoketjun päästövähennykset. Asetamme etusijalle suorat päästövähennykset, ja kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti. Fortum on sitoutunut esimerkiksi irtautumaan kaikesta hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista vuoden 2027 loppuun mennessä. Viimeinen kaukolämmöntuotantoon käytetty hiiliyksikkö Suomessa suljettiin jo keväällä 2024 osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa. Lisäksi Fortum investoi 100 miljoonaa euroa Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen, joka odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä. Meri-Porin hiilikäyttöinen voimalaitos on valtakunnallisessa huoltovarmuuskäytössä vuoden 2026 loppuun saakka ja otetaan käyttöön vain vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Päästöjen vähentäminen arvoketjussa sisältää alkuperätakuulla sertifioidun sähkön myynnin kasvun ja tuotevalikoiman muutokset, kuten biokaasun osuuden kasvattamisen.

Vuonna 2024 Fortumin markkinaperusteiset Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 12,9 Mt CO² -ekv., 1,2 Mt CO² -ekv. (9 %) vähemmän kuin vuonna 2023. Scope 1 -päästöt vähenivät 0,28 Mt CO² -ekv. johtuen pääasiassa hiilen käytön vähentymisestä Meri-Porin voimalaitoksella (0,1 Mt CO² -ekv.) ja Suomenojan hiilikäyttöisen yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta (0,08 Mt CO² -ekv.). Scope 2 -päästöt vähenivät 0,02 Mt CO² -ekv. (45 %) johtuen lisääntyneestä omaan käyttöön hankitun ja alkuperältään varmennetun sähkön ostosta. Scope 3 -päästöt vähenivät 1,0 Mt CO² -ekv. johtuen alkuperältään varmennetun sähkön myynnin kasvusta, mutta myydyn kaasun määrän kasvu Puolassa kasvatti päästöjä 0,3 Mt CO² -ekv.

SBTi-tavoitteiden lisäksi Fortumilla on ominaispäästötavoitteet: energian kokonaistuotannossa (sähkö ja lämpö) alle 20 gCO2/kWh ja sähköntuotannossa alle 10 gCO2/kWh vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2024 Fortumin ominaispäästöt energian kokonaistuotannossa olivat 26 gCO2/kWh ja sähköntuotannossa 11 gCO2/kWh.

Luonnon monimuotoisuus

Fortumin merkittävimmät vaikutukset maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan. Fortumilla on kunnianhimoinen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuva tavoite, jonka mukaan yhtiön nykyisissä ja uusissa toiminnoissa (Scope 1 ja Scope 2) ei ole luonnon monimuotoisuuden nettohäviötä (vesivaikutuksia lukuun ottamatta) vuodesta 2030 alkaen. Vähennämme myös kielteisiä dynaamisia maanpäällisiä vaikutuksiamme 50 % arvoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). Päästöjä vähentämällä myös maanpäällinen luontojalanjälkemme pienenee. Lisäksi työskentelimme vuonna 2024 tuulivoiman, aurinkovoiman ja lämmön varastoinnin tapaustutkimustemme parissa. Haluamme luoda prosessin luontojalanjälkemme analysointiin, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme: ei luonnon monimuotoisuuden nettohäviötä vuodesta 2030 alkaen. Fortumin konsernitasoinen yksityiskohtainen, luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma on kehitteillä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 aikana.

Vuonna 2024 Fortum alkoi soveltaa uusia kestävän metsänhoidon ohjeita omistamissaan metsissä. Tarkoituksena on mahdollistaa luonnon monimuotoisuusarvojen lisääminen ja turvata metsien virkistys- ja kulttuuriarvoja.

Fortum on myös sitoutunut jatkamaan paikallisia aloitteita ja osallistumaan tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen, jotta voidaan arvioida vesivoiman vesiympäristövaikutuksia ja lieventää vesivoiman vaikutusta vesiluonnon monimuotoisuuteen. Fortum ja sen kumppanit ovat edelläkävijöitä vesiluonnon monimuotoisuuden arvioinnissa ja tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamisessa. Vuonna 2024 Fortum jatkoi niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman monimuotoisuustoimia, kuten elinympäristöjen parantamista, nuorten lohien ja

Terveys ja turvallisuus

Erinomainen turvallisuus on Fortumille ehdoton edellytys tehokkaalle ja keskeytyksettömälle toiminnalle. Pyrimme varmistamaan terveellisen ja turvallisen työpaikan, mikä tukee työntekijöidemme ja urakoitsijoidemme hyvinvointia. Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtamisjärjestelmämme kattaa kaiken toimintamme. Uskomme, että kaikki työtapaturmat voidaan estää ennakoivilla suunnitelmilla ja toimenpiteillä.

Osana turvallisuuden johtamista varmistamme riittävät resurssit, jotta voimme taata toimintavalmiutemme kaikenlaisissa oloissa. Olemme ottaneet käyttöön riskipohjaisia kriisinhallintamalleja, jatkuvuussuunnitelmia sekä fyysisiä ja kybersuojaustoimenpiteitä. Harjoittelemme säännöllisesti ja toteutamme kehitysohjelmia turvallisuutemme ja valmiutemme parantamiseksi.

Turvallisuustavoitteet ja tulokset 2024

Tavoite	2024
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), <1,0 vuoden 2030 loppuun mennessä	4,0
Ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapahtumia	2 vakavaa työtapaturmaa
60 %:n toteumataso turvallisuuden kehityssuunnitelmissa 2024	90% toteumataso

meritaimenten luontoon päästämistä sekä kalateiden ja ohitusratkaisujen toimintaa ja entisöintiä kalojen vaelluksen helpottamiseksi. Lisäksi Fortum on yhdessä kumppaneidensa kanssa kehittänyt tieteeseen perustuvaa menetelmää vesivoiman vesiympäristövaikutusten arvioimiseksi muun muassa tapaustutkimuksilla. Vastaavia toimia suunnitellaan myös tulevaisuudessa.

Kohokohdat 2024 Toimitusjohtajan katsaus 2024

Ihmiset ja hyvinvointi

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Fortum mittaa työntekijöidensä näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksistä tukea työntekijöitä henkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa kahdesti vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Fortumin marraskuun 2024 terveysja hyvinvointitulos oli 7,9 (ilman kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintaa). Tulos oli energia-alan vertailuarvon tasolla.

Vuonna 2024 edistyimme merkittävästi monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuustyössämme (DEI). Fortumin johtoryhmä päätti ottaa käyttöön kunnianhimoisen DEIstrategian, jonka päätavoitteena on parantaa kaikkien työntekijöiden osallisuuden tunnetta. Jatkoimme tietoisuuden lisäämistä ja järjestimme koulutuksia yli tuhannelle Fortumin työntekijälle. Fortumin henkilöstökyselyyn sisältyy DEI-aiheisia kysymyksiä, joiden avulla arvioidaan yhtiön edistymistä monimuotoisuudessa, yhdenvertaisuudessa ja osallisuudessa. Vuonna 2024 DEI-kokonaistulos parani ja oli 7,9 (+0,1), nousten lähemmäs toimialan vertailuarvoa. Jatkamme DEI-näkökohtien järjestelmällistä kehittämistä.

Yhteisön osallistaminen

Fortumin toiminta ja investoinnit hyödyttävät yhteisöjä monin tavoin. Vahvistamme taloutta työllistämällä ja tekemällä yhteistyötä laajan urakoitsijaverkoston kanssa. Lisäksi tuotamme tuloja paikallisesti maa-alueiden vuokrasopimusten, kiinteistöverojen ja vapaaehtoisten tuulivoimarahastojen kautta. Käymme myös jatkuvaa vuoropuhelua paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa.

Lisäksi Fortum edistää yhteistä hyvää yhteiskunnassa järjestöjen ja yhteisöjen kanssa yhteiskuntavastuuohjelmansa kautta. Vuonna 2024 muun muassa autoimme Ruotsin vesivoimalaitoksiemme lähellä olevien jokien puhdistamisessa (Städa Sverigen kanssa järjestetty vuosittainen tapahtuma) ja tuimme Pelastakaa Lapset -järjestön työtä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa.

Avainteijät ja riskit

Avaintekijät ja riskit

Fortumin toiminta altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytär-, osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin keskeiset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoa on Fortumin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Fortumin maaliskuussa 2023 julkistamaa strategiaa kehitettiin osittain konsernin liiketoimintariskien vähentämiseksi. Fortumin ydinliiketoiminta koostuu pääasiassa tukkusähkön tuotannosta Pohjoismaissa. Siten pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin kannalta merkittävin yksittäinen tekijä ja taloudellinen riski. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä sekä hallita tämän riskin suojaamisesta aiheutuvia luotto- ja likviditeettiriskejä.

Merkittävin strateginen riski on liiketoiminta- ja/tai sääntelyympäristön kehittyminen ennakoimattomasti ja tavalla, johon Fortum ei ole varautunut. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen olennaisia operatiivisia ja liiketoiminnallisia riskejä Fortumille sähkön- ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkinoita, sääntelyä ja ilmastoa koskevia skenaarioita sekä skenaarioita nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutus Fortumin olemassa olevaan ja mahdolliseen uuteen liiketoimintaan, päivitetään säännöllisesti ja hyödynnetään strategian kehittämisessä.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit, mukaan lukien altistuminen ilmastonmuutokselle, ovat edelleen Fortumin painopistealue. Fortumilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuuksia olemassa olevan, suurelta osin päästöttömän tuotantoportfoliomme avulla.

Liiketoimintaympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan keskittyessä Pohjoismaihin. Sen vuoksi Fortum altistuu poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen yhtiön toimintamarkkinoilla.

Konfliktit ovat kärjistyneet entisestään ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä energian toimitusketjuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti vakavasti Fortumin liiketoimintoihin. Osa geopoliittisista riskeistä on toteutunut, ja osa riskeistä on edelleen kohonneella tasolla Venäjän aggressiivisen toiminnan jatkumisen seurauksena. Venäjän viranomaisten keväällä 2023 toteuttaman laittoman haltuunoton ja edelleen määräysvallan menetyksen seurauksena Fortum alaskirjasi koko Venäjän omaisuutensa, lopetti konsolidoinnin ja päätti toiminnan. Suojatakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien etuja Fortum lähetti Venäjän valtiolle tiedoksiannot kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista ja käynnisti helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan. Sodan eskaloituminen entisestään voi lisätä riskiä Venäjän valtion vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voisi olla vakavia seurauksia, kuten Fortumin toimintamaiden energiainfrastruktuuriin kohdistuvan sabotaasin riskin kasvaminen esimerkiksi suorien fyysisten hyökkäysten tai kyberhyökkäysten muodossa.

Tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus on vahvistanut nationalismin ja protektionismin trendiä, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin. Ne voivat puolestaan vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, tuotantovalmiuksiin, omaisuuden arvoon ja rahoituksen saatavuuteen. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat

toteuttaneet erilaisia Venäjää koskevia pakotteita, ja pakotteita voidaan laajentaa entisestään. Pakotteiden ennakoimattomuus on edelleen riski Fortumille, vaikka Venäjän liiketoiminnan määräysvalta on menetetty.

Sääntely-ympäristö

Kansalliset ja EU-tason energia- ja ilmastopolitiikat ja -sääntely vaikuttavat voimakkaasti energia-alaan. Yleinen monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset Fortumin toimintamaissa aiheuttavat riskejä ja luovat mahdollisuuksia sähköntuotannossa ja kuluttajaliiketoiminnassa. Osana strategiaansa Fortum analysoi ja arvioi lukuisia markkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Fortum käy aktiivista ennakoivaa vuoropuhelua lakien, politiikkojen ja määräysten kehittämiseen osallistuvien päättäjien ja lainsäätäjien kanssa, jotta näitä riskejä voidaan hallita ja jotta energia- ja ilmastopolitiikka ja sääntelykehys kehittyvät yhdenmukaisesti Fortumin strategisiin tavoitteisiin nähden.

Pohjoismainen sähkön hintariski ja siihen liittyvät riskit

Fortumin tukkusähkön tuotannon (esim. vesi-, ydin- ja tuulivoima) tulos ja kannattavuus altistuvat pääasiassa pohjoismaisten sähkönhintojen vaihteluille. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat, tuotantojakauma sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Talouden laskusuhdanne, hyödykehintojen lasku, lämmin sää tai vesitilanne voi johtaa Pohjoismaiden sähkönhintojen merkittävään laskuun, mikä vaikuttaisi negatiivisesti Fortumin tukkusähkön tuotannon tulokseen. Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen sekä pelko muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden

Kohokohdat 2024 Toimitusjohtajan katsaus 2024 Markkinakehitys Liiketoimintarakenne Strategia Kestävyys Fortumissa