KONE Oyj

Annual Report • Feb 12, 2025

•

x

Vuosikatsaus 2024

1 KONE Vuosikatsaus 2024

Sisällysluettelo

KONE yrityksenä	3
Hallituksen toimintakertomus	7
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys	18
Osakkeet ja osakkeenomistajat	26
Kest ävyysraportti	30
Konsernitilinpäätös	81
Konsernituloslaskelma	81
Laaja konsernituloslaskelma	81
Konsernitase	82
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	83
Konsernin rahavirtalaskelma	84
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	85
1. Laadintaperiaatteet	85
2. Taloudellinen kehitys	88
3. Nettokäyttöpääoma	98
4. Yritysostot ja investoinnit	105
5. Pääomarakenne	113
6. Muut liitetiedot	126
Emoyhtiön tilinpäätös	131
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset	149
Tilintarkastajan lausunnot	150
Selvitys hallinto - ja ohjausjärjestelmästä
Tietoa osakkeenomistajalle	169

KONE lyhyesti

Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä rooli kaupunkien tulevaisuuden muokkaamisessa. Olemme yksi alamme johtavista yrityksistä, ja autamme päivittäin kahta miljardia ihmistä liikkumaan turvallisesti, sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän kehityksen mukaisissa rakennuksissa ja kaupungeissa.

Liikevaihto noin 11 mrd. EUR vuonna 2024

Liikutamme yli kaksi miljardia hissien ja liukuportaiden käyttäjää päivittäin

Yli 1 700 000 laitetta KONEen huoltokannassa Yli 60 000 työntekijää

Lähes 600 000 asiakasta

Toimintaa lähes 70 maassa ja valtuutettuja jakelijoita ja agentteja lähes 100 maassa

Avainluvut

					Vertailu kelpoinen
		1–12/2024	1–12/2023	Muutos	muutos
Saadut tilaukset	Me	8 758,9	8 577,7	2,1 %	3,3 %
Tilauskanta	Me	9 058,6	8 715,7	3,9 %	1,4 %
Liikevaihto	Me	11 098,4	10 952,3	1,3 %	2,2 %
Liikevoitto (EBIT)	Me	1 249,0	1 200,1	4,1 %
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)	%	11,3	11,0
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹	Me	1 303,0	1 248,4	4,4 %
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin) ¹	%	11,7	11,4
Voitto ennen veroja	Me	1 254,1	1 206,1	4,0 %
Tilikauden voitto	Me	961,0	931,6	3,2 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79	2,7 %
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	1 589,3	1 485,2
Korollinen nettovelka	Me	-831,2	-1 013,4
Omavaraisuusaste	%	39,8	40,9
Oman pääoman tuotto	%	33,8	33,0
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)	Me	-827,2	-861,2
Nettovelkaantumisaste	%	-28,7	-36,4

¹ KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

oikaistu liikevoittomarginaali (%)

Rahavirta ³

³ Rahavirta liiketoiminnasta ennen

rahoituseriä ja veroja

KONEen strategia

Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä rooli kaupunkien tulevaisuuden muokkaamisessa. Autamme päivittäin kahta miljardia ihmistä liikkumaan turvallisesti, sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän kehityksen mukaisissa kaupungeissa ja rakennuksissa. Autamme kaupunkeja jättämään positiivisen jäljen planeetallemme – seuraavaksi vuosisadaksi ja siitä eteenpäin. Me muokkaamme kaupunkien tulevaisuutta.

KONEen strategia 2021–2024

KONEen strategia vuosille 2021–2024 oli nimeltään "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa", ja sen aikana KONE keskittyi luomaan asiakkailleen entistä enemmän arvoa uusilla älykkäillä ratkaisuilla ja nivomaan kestävän kehityksen yhä syvemmälle kaikkiin yhtiön toimintoihin.

KONE oli määritellyt neljä aluetta, "Missä menestymme", joilla se näki parhaat mahdollisuudet kannattavaan kasvuun: Ydintuotteet ja palvelut; Uudet asiakasarvoa luovat ratkaisut; Älykkäät ja kestävästi kehittyvät kaupungit ja Huolto- ja modernisointiliiketoiminta Kiinassa.

Tämän lisäksi KONE oli määritellyt koko yhtiön laajuiset muutos- ja kehitysalueet, "Miten menestymme": Osallistuvat ja osaavat ihmiset; Markkinoinnin ja myynnin uudistus; Lean KONE ja Digitaalinen + fyysinen liiketoiminta.

KONE edistyi hyvin useilla osa-alueilla strategiakauden aikana. Kohokohtia olivat verkkoon kytkettyjen ydintuotteiden ja -palveluiden menestyksekäs hyödyntäminen tarjooman kehittämisessä, uusien ratkaisujen esittely tukeaksemme asiakkaitamme heidän ekotehokkuustavoitteidensa saavuttamisessa sekä hiilineutraalien tehdastoimintojen saavuttaminen.

KONEen uusi strategia vuosille 2025– 2030: "Rise"

KONEen tavoite on nousta toimialansa johtoon. Strategialla tavoitellaan johtajuutta työntekijä- ja asiakaskokemuksen, kestävän kehityksen ja innovoinnin, sekä kasvun ja kannattavuuden osa-alueilla.

KONE on määritellyt kaudelle neljä strategista painopistealuetta tavoitteiden saavuttamiseksi:

Digitalisaation kiihdyttäminen

Digitalisaatio muokkaa toimialaamme kiihtyvällä vauhdilla. Turvallisuuden ja luotettavuuden ohella asiakkaamme vaativat digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon, täyden läpinäkyvyyden sekä välittömän reagoinnin ongelmatilanteissa.

Modernisoinnin vauhdittaminen

Maailmassa on lähes 10 miljoonaa hissiä ja liukuporrasta, jotka olisi aika modernisoida, ja määrä kasvaa nopeasti. Samaan aikaan asiakkaamme etsivät vastuullisia, vähemmän kuormittavia ratkaisuja ja yhä parempaa käyttökokemusta, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Asuinrakennusmarkkinassa voittaminen

Saadaksemme takaisin johtoasemamme asuinrakennussegmentissä, toimialan suurimmassa segmentissä, räätälöimme tuotteitamme ja ratkaisujamme tälle asiakasryhmälle ja panostamme myynnin ja toimitusten tehokkuuteen.

Päästöjen vähentäminen

Vähennämme radikaalisti omia päästöjämme ja etsimme keinoja kohti nollapäästöjä. Samalla autamme asiakkaitamme vähentämään omia päästöjään ratkaisujemme avulla.

Näiden painopistealueiden lisäksi strategian ytimessä ovat ihmiset, ja KONE haluaa olla yritys, jonka kanssa on helpointa tehdä yhteistyötä ja miellyttävintä työskennellä. Meitä ohjaavat edelleen arvomme: rohkeus, välittäminen, asiakas ja yhteistyö.

Taloudelliset tavoitteet

KONE on asettanut seuraavat keskipitkän aikavälin tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2027 loppuun mennessä:

• Kasvu: noin 5 prosentin kokoluokassa olevaa vuosittaista kasvua liikevaihdossa
• Kannattavuus: 13–14 prosentin oikaistu liikevoittomarginaali

KONEen pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali
• Kassavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

tonnia

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Uudisrakentamisen ratkaisuissa tarjoamme asiakkaille innovatiivisia, älykkäitä ja ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille. Huollossa varmistamme käytössä olevien laitteiden toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisoinnissa tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.

Uudisrakentamisen ratkaisujen tärkeimmät kasvun ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa.

huollon tärkein kasvun ajuri, koska suurin osa uusista laitteista saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden laitetoimittajien hissejä.

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa. Käyttöpääoma on negatiivinen ja toimimme ennakkomaksuilla

Komponenttitoimittajat toimivat oman valmiuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste yli 90 prosenttia). Uudisrakentamisen ratkaisut seuraavat rakentamisen suhdanteita. Modernisointi on luonteeltaan vakaampi, mutta toisaalta näihin projekteihin liittyvään päätöksentekoon

kaikissa liiketoiminnoissa ja kaikilla alueilla.

Modernisoinnissa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan liikkumiseen, turvallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on keskeinen modernisoinnin kasvun ajuri. KONE näkee lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia luoda lisää arvoa asiakkaille kaikissa liiketoiminnoissaan uusien teknologioiden ja tietoliikenneyhteyksien mahdollistamana.

Hallituksen toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Globaalilla uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla oli selkeitä alueellisia eroja kysynnässä vuoden 2024 tammi– joulukuun aikana. Kehittyneemmillä markkinoilla sentimenttiin vaikuttivat korkeat korot sekä hidas talouskasvu, kun taas monilla kehittyvillä markkinoilla kysyntä oli suotuisampaa. Kiinassa aktiviteetti laski kiinteistömarkkinoiden laskusuhdanteen vuoksi. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella aktiviteetti kasvoi huomattavasti. Euroopassa markkina oli vakaa aktiviteetin vaihdellessa eri alueilla. Pohjois-Amerikassa markkina kasvoi hieman.

Sekä huolto- että modernisointimarkkinat kehittyivät positiivisesti kasvaen kaikilla alueilla.

Kova kilpailu vaikutti hinnoitteluympäristöön uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla Kiinassa, kun taas muualla maailmassa hinnoittelu oli vakaampaa. Huolto- ja modernisointimarkkinoilla hinnoitteluympäristö oli suotuisampi.

	Uudisrakentamisen ratkaisujen markkina yksiköissä 1–12/2024	Huoltomarkkina yksiköissä 1–12/2024	Modernisointimarkkina rahamääräisesti 1–12/2024
Kokonaismarkkina	-	+	+++
Pohjois-Amerikka	+	+	+++
Eurooppa	vakaa	+	++
Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka	+++	++	+++
Kiina	---	++	+++
Taulukko kuvaa toimintaympäristön kehitystä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.	--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset kasvoivat 2,1 % verrattuna tammi– joulukuuhun 2023 ja olivat 8 758,9 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset kasvoivat 3,3 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat hieman; volyymiliiketoiminnan tilaukset laskivat selvästi ja suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti. Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat huomattavasti ja suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Kokonaisuudessaan saatujen tilausten marginaali laski hieman vuodentakaiseen verrattuna Kiinan ajamana. Muualla kehitys oli vakaampaa. Kiinassa uusien laitteiden vertailukelpoiset hinnat laskivat merkittävästi ja mixillä oli negatiivinen vaikutus.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 159 000 laitetta (2023: noin 164 000 laitetta).

Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi– joulukuuhun 2023 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat selvästi ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Euroopan alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat hieman ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA) alueella saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat huomattavasti ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Kiinan alueella saadut tilaukset laskivat huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat huomattavasti rahamääräisesti ja laskivat selvästi tilatuissa yksiköissä mitattuna. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Tilauskanta kasvoi 3,9 % vertailukauden 2023 loppuun nähden ja pysyi vahvalla 9 058,6 miljoonan euron tasolla

Me	1–12/2024	1–12/2023	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Saadut tilaukset	8 758,9	8 577,7	2,1 %	3,3 %
Tilauskanta	9 058,6	8 715,7	3,9 %	1,4 %

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uudisrakentamisen ratkaisujen laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia

	Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset	Modernisointitilaukset	Kokonaistilaukset
Amerikka	++	+++	+++
Eurooppa	+	+++	++
Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka	+++	+++	+++
Kiinan alue	---	+++	---

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

raportointikauden lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tilauskanta kasvoi 1,4 %.

Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden tilausten peruutukset olivat alhaisella tasolla.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 1,3 % tammi–joulukuuhun 2023 verrattuna ja oli 11 098,4 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 2,2 %. Kasvu (vertailukelpoisin valuuttakurssein) kaikilla alueilla huolto- ja modernisointiliiketoimintojen liikevaihdossa enemmän kuin kompensoi uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihdon laskua.

Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski 7,1 % vertailukelpoisin valuuttakurssein. Vertailukelpoisin valuuttakurssein huollon liikevaihto kasvoi 9,5 % huoltokannan 6,5 prosentin kasvun (sisältäen jonkin verran epäorgaanista kasvua) ja parantuneen hinnoittelun ansiosta. Lisäksi positiivinen kehitys lisäarvoa tuottavissa palveluissa jatkui. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 10,1 % vertailukelpoisin valuuttakurssein.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen ja oli selvästi yli 1,7 miljoonaa laitetta vuoden 2024 lopussa (selvästi yli 1,6 miljoonaa laitetta vuoden 2023 lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat huoltokannan kasvuun. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli hieman negatiivinen.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (21 %), Yhdysvallat (21 %), Saksa (7 %) ja Ranska (6 %).

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 10,4 % ja oli 2 727,1 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 10,9 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Euroopan alueen liikevaihto kasvoi 5,8 % ja oli 4 233,8 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 5,5 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski selvästi, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA) alueella liikevaihto kasvoi 9,4 % ja oli 1 609,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 13,5 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi

Liikevaihto markkina-alueittain, Me	1–12/2024	1–12/2023	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Amerikka	2 727,1	2 469,4	10,4 %	10,9 %
Eurooppa	4 233,8	4 000,7	5,8 %	5,5 %
APMEA	1 609,3	1 470,9	9,4 %	13,5 %
Kiinan alue	2 528,2	3 011,3	-16,0 %	-14,8 %
Yhteensä	11 098,4	10 952,3	1,3 %	2,2 %

Liikevaihto liiketoiminnoittain, Me	1–12/2024	1–12/2023	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Uudisrakentamisen ratkaisut	4 506,9	4 921,5	-8,4 %	-7,1 %
Huolto	4 503,6	4 127,0	9,1 %	9,5 %
Modernisointi	2 088,0	1 903,8	9,7 %	10,1 %
Yhteensä	11 098,4	10 952,3	1,3 %	2,2 %

	Uudisrakentamisen ratkaisut	Huolto	Modernisointi
Amerikka	+++	++	+++
Eurooppa	--	++	++
Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka	+++	+++	+++
Kiinan alue	---	++	++

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

huomattavasti ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Kiinan alueen liikevaihto laski 16,0 % ja oli 2 528,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 14,8 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

Tulos

KONEen liikevoitto (EBIT) oli 1 249,0 miljoonaa euroa ja 11,3 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli 1 303,0 miljoonaa euroa ja 11,7 % liikevaihdosta. Kannattavuus parani huollon ja modernisoinnin suhteellisen osuuden kasvamisen ansiosta. Lisäksi toimitusten parempi marginaali uuslaite- ja modernisointitilausten toimituksissa Kiinan ulkopuolella tuki kannattavuutta. Kiinan marginaalin heikentyminen ja laaja-alainen inflaatio vaikuttivat negatiivisesti kannattavuuteen.

Tammi–joulukuussa 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna translaatiovaikutus vertailukauden liikevoittoon oli -8,9 miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 254,1 miljoonaa euroa. Verot olivat 293,1 (274,6) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 23,4 % efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Katsauskauden voitto oli 961,0 miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,84 euroa.

Rahavirta ja tase

KONEen tase oli vahva joulukuun 2024 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) tammi–joulukuussa 2024 kasvoi 1 589,3 miljoonaan euroon.

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot) kasvoi maltillisesti vuoden alkuun verrattuna ja oli -827,2 miljoonaa euroa joulukuun 2024 lopussa.

		1–12/2024	1–12/2023
Liikevoitto	Me	1 249,0	1 200,1
Liikevoittomarginaali	%	11,3	11,0
Oikaistu liikevoitto	Me	1 303,0	1 248,4
Oikaistu liikevoittomarginaali	%	11,7	11,4
Voitto ennen veroja	Me	1 254,1	1 206,1
Tilikauden voitto	Me	961,0	931,6
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79

		1–12/2024	1–12/2023
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	1 589,3	1 485,2
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)	Me	-827,2	-861,2
Korollinen nettovelka	Me	-831,2	-1 013,4
Nettovelkaantumisaste	%	-28,7	-36,4
Omavaraisuusaste	%	39,8	40,9
Osakekohtainen oma pääoma	e	5,54	5,32

Korollinen nettovelka oli -831,2 miljoonaa euroa joulukuun 2024 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 1 799,0 (31.12.2023: 1 688,4) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat olivat 987,1 (31.12.2023: 687,8) miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 141,4 (31.12.2023: 132,9) miljoonan euron velvoitteen ja vuokrasopimusvelan 432,6 (31.12.2023:

349,1) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhdeetuuksista kirjattuja varoja 15,0 (31.12.2023: 9,2) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -28,7 % ja omavaraisuusaste 39,8 % joulukuun 2024 lopussa. Osakekohtainen oma pääoma oli 5,54 euroa.

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 522,5 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2024. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tiloihin, järjestelmälisensseihin ja ohjelmistokehitykseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan työkaluihin ja laitteisiin. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Yritysostot olivat 125,6 miljoonaa euroa tammi– joulukuussa 2024. Raportointikauden aikana KONE toteutti useita huoltoliiketoimintaan liittyviä hankintoja pääasiassa Euroopassa.

Tutkimus ja kehitys

KONE keskittyy tutkimus- ja kehitystoiminnassaan älykkäisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jotka mukautuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Sisäänrakennetut digitaaliset tietoyhteydet uusimmissa hisseissämme tekevät niistä digitaalisia alustoja lukuisille palveluille sekä uusille liiketoimintamalleille. Lisäksi KONE auttaa asiakkaan saavuttamaan heidän ekotehokkuustavoitteensa koko rakennuksen elinkaaren ajan ja kehittää erilaisia strategisia kumppanuuksia asiakaslähtöisten ratkaisujen parantamiseksi. KONEen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 203,6 miljoonaa euroa eli 1,8 % liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2024. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Vuonna 2024 KONE vastaanotti tunnustuksia innovaatiosaavutuksista. Näihin lukeutuivat Red Dot Award for Product Design 2024 -palkinto KONEen hisseihin tarkoitetulle KONE 4G Gateway -päätelaitteelle sekä palkinnot KONE SiteFlow'lle, huippuluokan digitaaliselle ratkaisulle, joka valvoo rakennushissejä ja seuraa logistiikkaa reaaliajassa, ja monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta (DEI) edistäville aloitteillemme 'Awards of Excellence' CTBUH:n (Council on Tall Buildings and Urban Habitat) Awards -ohjelmassa.

Me	1–12/2024	1–12/2023
Käyttöomaisuus	164,3	161,2
Leasingsopimukset	232,7	161,1
Yritysostot	125,6	190,3
Yhteensä	522,5	512,7

		1–12/2024	1–12/2023
Tutkimus- ja kehitysmenot	Me	203,6	185,0
Osuus liikevaihdosta	%	1,8	1,7

KONE julkaisi useita uusia tuotteita ja parannuksia vuonna 2024. KONE julkisti valikoiman päivityksiä modernisointitarjontaan ja -portfolioon. Päivitykset nopeuttavat asennuksia pienissä konehuoneissa sekä tarjoavat hiljaisemmat toiminnot ja parantuneen matkustusmukavuuden. Lisäksi KONE laajensi ja kehitti ReSolve MRL DX - ratkaisun saatavuutta ja käytettävyyttä muiden tuotemerkkien laitteiden modernisoinnissa. Syyskuussa julkaistiin KONE High-Rise MiniSpace DX tuoteperhe keskikorkeille ja korkeille rakennuksille. KONE lanseerasi myös uuden hissien ohjausjärjestelmän ja KONE UltraRope:n yhdistelmän, joka mahdollistaa lisää vuokrattavaa tilaa rakennukseen ja vähentää merkittävästi energiankulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä. Matalien rakennusten hissien verkkoon kytkettävyyttä parannettiin julkaisemalla KONE MonoSpace 100 DX -hissi viidessä Euroopan maassa. Julkaisu muihin maihin jatkuu vuonna 2025.

Vuoden 2024 aikana verkkoon kytkettyjen hissien osuus KONEen huoltokannasta kasvoi lähelle 35 prosenttia. Tämä antaa KONEelle enemmän mahdollisuuksia digitalisaation hyödyntämiseen huoltoliiketoiminnassa.

KONEelle myönnettiin useita vastuullisten tuotteiden sertifikaatteja Aasian markkinalla vuonna 2024. KONE vastaanotti Singapore Green Building Product (SGBP) sertifikaatit yhteensä seitsemälle tuotteelle: kaksille liukuportaille (KONE TravelMaster™ 110 ja KONE TransitMaster™ 140), kolmelle DX-alustalle (KONE TranSys™ DX, KONE MiniSpace™ DX ja KONE N MiniSpace™ DX) sekä kahdelle hissille (KONE N MiniSpace™ ja KONE N MonoSpace®). Lisäksi KONE vastaanotti Green Label Gold rating -sertifikaatit Green Product Council Indonesialta (GPCI) seitsemälle eri ratkaisulle. KONEelle myönnettiin myös Malesian Green recognition -hankkeen (MyHIJAU) toimesta sertifikaatit neljälle eri ratkaisulle, minkä lisäksi Vietnamin Green Building Council (VGBC) myönsi LOTUS-sertifikaatin yhteensä kuudelle KONEen ratkaisulle.

Vastuullisuustunnustukset

KONE on vastaanottanut useita ulkoisia tunnustuksia sen

pyrkimyksistä harjoittaa liiketoimintaa kestävällä tavalla.	Vastuullisuustunnustukset vuonna 2024	KONEen tulos	Toimialalla sijoittuminen
	CDP Climate Change -lista	Paikka listalla
	CDP Supplier Engagement Leaderboard	Paikka listalla
	Clean200 -arviointi (julkaisijana Corporate Knights ja kalifornialainen osakkeenomistajien neuvonantaja As You Sow)	55. sijoitus	Ainoa listalle sijoittunut hissi ja liukuporrasalan yritys
	Time-lehden ja Statistan vuoden 2024 World's Most Sustainable Companies -lista	Parhaan neljänneksen joukossa 500:sta listalle päässeestä yrityksestä
	Financial Times and Statista Climate Leaders 2024	Tunnustus
	EcoVadisin vuoden 2024 vastuullisuusarviointi (työntekijöiden ja ihmisoikeudet, etiikka ja kestävät hankinnat)	Parhaan viiden prosentin joukossa kaikista yli 130 000 arvioidusta yrityksestä	Parhaan prosentin joukossa
	Forbes World's Best Employers	Yksi mailman parhaista työnantajista

Henkilöstö

Henkilöstön vaihtuvuus oli 11,5 % (13,1 %). Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 3 907 (3 656) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä maantieteellisesti 12 % (12 %) oli Amerikassa, 33 % (32 %) Euroopassa, 19 % (19 %) Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa ja 36 % (37 %) Kiinan alueella. Työntekijöiden lukumäärä on esitetty henkilötyövuosien määränä.

	1–12/2024	1–12/2023
Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä	64 072	63 164
Työntekijöiden lukumäärä kauden lopussa	64 663	63 536
Amerikka	7 970	7 625
Eurooppa	21 346	20 542
APMEA	12 383	12 116
Kiinan alue	22 964	23 253

Merkittävimmät riskit

KONE altistuu riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Strategiset riskit

KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja kilpailuympäristöön vaikuttavat yleiset suhdannevaihtelut ja erityisesti rakennusteollisuuden aktiviteettitaso. Epävarmat talousnäkymät ja niiden vaikutus rakennusmarkkinoihin muodostavat riskin KONEen liiketoiminnalle ja kannattavuudelle. Tämä pätee erityisesti Kiinaan, jossa markkina-aktiviteetti on edelleen paineen alla. Vuonna 2024 KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnan liikevaihto Kiinassa laski huomattavasti.

Voimistuneet geopoliittiset riskit ja jännitteet, liiketoimintaympäristön arvaamattomuus ja globaalien toimitusketjujen häiriöt voivat vaikuttaa KONEen ensisijaisiin markkinoihin ja altistaa KONEen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kannattavuuteen liittyville riskeille. Markkinoiden kysyntätason lisäksi KONEen tarjooman kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman, ekosysteemien ja liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi heikentää KONEen tarjooman kilpailukykyä. Lisäksi hissi- ja liukuporrasalan kilpailukentän rakenteelliset muutokset, esimerkiksi kilpailun kiristyminen tai asiakkaiden konsolidoituminen, voisivat vaikuttaa markkinadynamiikkaan ja KONEen markkinaosuuteen.

Operatiiviset riskit

Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja työskentelytapojen muuttuessa KONE tarvitsee työntekijöiltään uudenlaista osaamista ja uusia kyvykkyyksiä, esimerkiksi digitalisaation osalta. Samaan aikaan

työvoimapula sekä kilpailu osaavasta työvoimasta, esimerkiksi kenttätyöntekijöistä, on kasvussa erityisesti Euroopassa. Tarvittavien resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Epäonnistuminen näiden valmiuksien kehittämisessä, turvaamisessa tai rekrytoinnissa voisi vaikuttaa negatiivisesti KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä komponenteista alihankitaan ulkoisilta toimittajilta, joista suuri osa sijaitsee Kiinassa. KONE käyttää myös huomattavasti alihankittuja asennusresursseja, on ulkoistanut joitakin liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa mm. digitaalisissa palveluissa ja logistiikassa. Tämä altistaa KONEen toimitusketjuun ja logistiikkaan liittyville rajoitteille, komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen ja kustannuksiin liittyville riskeille sekä avainkumppaneihin liittyville jatkuvuusriskeille. Vuoden 2024 aikana sotilaalliset konfliktit vaikuttivat edelleen maailmanlaajuiseen merirahtiin. Mahdolliset haasteet materiaalien, komponenttien tai resurssien hankkimisessa tai mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat aiheuttaa liiketoiminnan häiriöitä, muutoksia tilausten aikataulutuksessa ja kustannusten nousua. Työvoiman saatavuuteen liittyvät rajoitteet voivat myös vaikuttaa rakennustyömaiden etenemiseen sekä huollon ja korjauspalveluiden suoriutumiseen.

Yhtenä toimialansa johtavista yrityksistä KONEella on vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi fyysisen onnettomuuden, kyberturvallisuus- tai compliancehaasteen tai merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelulaatuongelman takia.

Turvallisuuteen ja yllättäviin tapahtumiin liittyvät riskit

Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta, saatavuudesta ja luotettavuudesta. Tämä altistaa KONEen IThäiriöille ja kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset tietojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa prosessien ja tuotteiden saatavuuden keskeytyksiin.

Geopoliittiset jännitteet, kuten sodat Ukrainassa ja Lähiidässä, voivat johtaa kyber-, hybridi- ja jopa perinteisiin sodankäynnin hyökkäyksiin. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja häiriöitä, joilla voi olla vaikutus KONEeseen sekä sen asiakkaisiin ja toimittajiin.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakasdatan tietovuodot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja mainehaittoihin. Tällaiset tilanteet voisivat johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä, kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai KONEen työntekijöiden tai toimittajien tahattomista virheistä.

Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnonkatastrofeista tai terrorismista voisivat aiheuttaa häiriöitä KONEen tai sen toimittajien liiketoimintaan.

Rahoitusriskit

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vastapuoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja talletettuna rahoituslaitosten kautta sijoituksissa ja johdannaisissa. Lisäksi KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -kuriin, ja jotka voivat vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai johtaa luottotappioihin, erityisesti Kiinassa. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin ja rahavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

Riskienhallinta

Riskit	Toimenpiteet riskien lieventämiseksi
Globaalin taloustilanteen heikentyminen	KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla markkina-alueilla. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus, globaali valmistuskapasiteetti ja toimitusverkosto sekä tasapainoinen liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huolto- ja modernisointiliiketoimintaa.
Geopoliittiset jännitteet, jotka vaikuttavat KONEen toimitusketjun kilpailukykyyn, johtavat kustannusten kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia häiriöitä	KONE tekee jatkuvasti töitä lieventääkseen mahdollisia tuotteiden ja kriittisten komponenttien toimitusten myöhästymisiä. KONE seuraa aktiivisesti sovellettavan ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä, valmistautuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja arvioi KONEen toimitusketjun ja hankintakanavien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia niihin. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita tai muita geopoliittisia toimia.
KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset kilpailija tai asiakaskentässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai kilpailijoiden tarjoomissa	KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.
Kasvavat materiaali-, polttoaine- ja/tai logistiikkakustannukset heikentävät KONEen kannattavuutta	KONE pyrkii kompensoimaan kustannusten nousua parantamalla saatujen tilausten kannattavuutta sekä soveltamalla dynaamisia hinnoittelu- ja sopimusmalleja, joiden avulla KONE voi siirtää kohonneet toimitusketjujen kustannukset tuotteiden hintoihin. Hinnoittelun ja tuottavuuden parantaminen sekä tuotekustannusten alentaminen ovat KONEen prioriteettilistan kärjessä.
Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä kehittämisessä	KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä kykypooleista tai ulkoisesti. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämisen ja kehittämisen varmistamiseksi.
Komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit	KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakategoriat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia sopimuksia, optioita ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankintapooleja varmistaakseen alihankkijoiden kapasiteetin paikallisella tasolla. Alihankkijoiden kykyjä ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti vastaavasti kuin KONEen omien työntekijöiden kanssa. Puolijohdemarkkinaa seurataan ja riskiä toimitushäiriöistä hallitaan muiden keinojen ohella kaksoishankinnalla ja toimitusketjun kumppaneiden aktiivisella osallistamisella.
Ongelmat tuotteiden laadussa tai turvallisuudessa sekä mainehaitat	Vähentääkseen tuoteriskejä KONEella on tiukat laadunvarmistusprosessit tuotesuunnittelulle, hankinnalle, tuotannolle, asennukselle ja huollolle. Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet
Keskeytykset KONEen tai sen toimittajien toimintaan	Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia, KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä, vakavaraisuutta ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma. KONEen globaali toimitusketju auttaa vähentämään keskeytysriskiä. KONEella on 10 tuotantolaitosta seitsemässä maassa, lukuisia jakelukeskuksia sekä laaja toimittajaverkosto ympäri maailmaa. Tämä auttaa lieventämään mahdollisten keskeytysten vaikutusta yksittäisissä kohteissa tai maissa.
IT-järjestelmien häiriöt ja kyberturvallisuusriskit	KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot toimitilojen, tiedon sekä toiminnassa ja kehitystyön alla olevien tietojärjestelmien suojaukselle kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseksi ja niistä palautumiseksi mahdollisimman nopeasti. KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien sekä luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä valvontakehyksen kautta. KONE tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia identifioidakseen riskejä ja varmistaakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. Lisäksi KONEella on globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.
Rahoitusriskit	KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen 2024 liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3

Markkinanäkymät 2025

KONEen markkinanäkymät ovat positiiviset tai vakaat yhdellätoista kahdestatoista markkina-alueesta.

Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla aktiviteetin odotetaan vaihtelevan alueellisesti. Aktiviteetin odotetaan kasvavan hieman Pohjois-Amerikassa. Euroopassa markkinan odotetaan olevan vakaa. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella markkinan odotetaan kasvavan selvästi. Kiinassa markkinan odotetaan laskevan huomattavasti.

Modernisointimarkkinoiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla. Kasvua tukevat ikääntyvä laitekanta sekä vastuullisuuden ja rakennusten muunneltavuuden korostuminen. Huoltoaktiviteetin odotetaan kasvavan selvästi Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella ja kasvavan hieman muilla alueilla.

Liiketoimintanäkymät 2025

KONE arvioi liikevaihdon kasvavan hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein vuonna 2025. Oikaistun liikevoittomarginaalin paranemisen odotetaan jatkuvan.

Liikevaihdon kasvun keskeisiä ajureita ovat myönteiset näkymät huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa sekä vahva tilauskanta. Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan lasku Kiinassa rasittaa kasvunäkymiä.

Keskeisiä kannattavuuden ajureita ovat huolto- ja modernisointiliiketoimintojen liikevaihdon kasvu sekä ohjelmat tehokkuuden parantamiseksi. Haastavan uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan Kiinassa ja vuonna 2024 kirjattujen tilausten marginaalin hienoisen laskun odotetaan vaikuttavan kannattavuuteen negatiivisesti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 31.12.2024 3 215 181 251,13 euroa, josta tilikauden voitto on 1 111 782 600,04 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,80 euroa kutakin ulkona olevaa 441 319 396 B-sarjan osaketta kohden. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 931 360 072,62 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 2 283 821 178,51 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 14.3.2025. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2024.

Yhtiökokous 2025

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 5. maaliskuuta 2025 klo 11.00 alkaen Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13 E, Helsinki.

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma		2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	Me	11 098	10 952	10 907	10 514	9 939
Liikevaihto Suomen ulkopuolella	Me	10 889	10 736	10 698	10 342	9 745
Liikevoitto	Me	1 249	1 200	1 031	1 295	1 213
Prosenttia liikevaihdosta	%	11,3	11,0	9,5	12,3	12,2
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹	Me	1 303	1 248	1 077	1 310	1 251
Prosenttia liikevaihdosta ¹	%	11,7	11,4	9,9	12,5	12,6
Voitto ennen veroja	Me	1 254	1 206	1 028	1 321	1 224
Prosenttia liikevaihdosta	%	11,3	11,0	9,4	12,6	12,3
Tilikauden voitto	Me	961	932	784	1 023	947

Tase, Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Pitkäaikaiset varat	3	2	2	2	2
	321	967	781	798	666
Lyhytaikaiset varat	5	5	6	6	6
	963	764	309	922	126
Oma pääoma	2	2	2	3	3
	893	786	867	199	197
Pitkäaikainen vieras pääoma	929	658	643	717	522
Varaukset	186	197	177	152	155
Lyhytaikainen vieras pääoma	5	5	5	5	4
	276	090	404	652	918
Taseen loppusumma	9	8	9	9	8
	284	731	090	720	792
Korollinen nettovelka	-831	-1 013	-1 309	-2 164	-1 954
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma ²	2	1	1	1	1
	062	773	557	035	243
Nettokäyttöpääoma ²	-827	-861	-904	-1 468	-1 160

¹ KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

² Sisältö on esitetty osiossa Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat.

Vaihtoehtoinen tunnusluku

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun liikevoittoon ei sisällytetä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia ja KONEen tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja ja kuluja.

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn.

Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

Vuonna 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2021 sekä aikaisempina vuosina vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Muita tietoja		2024	2023	2022	2021	2020
Saadut tilaukset	Me	8 759	8 578	9 131	8 853	8 185
Tilauskanta	Me	9 059	8 716	9 026	8 564	7 729
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	Me	1 589	1 485	755	1 829	1 908
Investoinnit ilman yritysostoja	Me	397	322	209	217	201
Prosenttia liikevaihdosta	%	3,6	2,9	1,9	2,1	2,0
Tutkimus- ja kehitysmenot	Me	204	185	188	189	180
Prosenttia liikevaihdosta	%	1,8	1,7	1,7	1,8	1,8
Henkilöstö keskimäärin		64 072	63 164	63 186	61 698	60 376
Henkilöstö raportointikauden lopussa		64 663	63 536	63 277	62 720	61 380
Henkilöstökulut	Me	3 907	3 656	3 533	3 222	3 043
Tunnuslukuja, %		2024	2023	2022	2021	2020
Oman pääoman tuotto		33,8	33,0	25,9	32,0	29,7
Sijoitetun pääoman tuotto		27,2	27,8	22,4	26,8	25,0
Omavaraisuusaste		39,8	40,9	40,3	41,2	45,5
Nettovelkaantumisaste		-28,7	-36,4	-45,7	-67,6	-61,1

Vaihtoehtoinen tunnusluku		2024	2023	2022	2021	2020
Liikevoitto (EBIT)	Me	1 249	1 200	1 031	1 295	1 213
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)	%	11,3	11,0	9,5	12,3	12,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Me	54	48	45	15	38
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)	Me	1 303	1 248	1 077	1 310	1 251
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT - marginaali)	%	11,7	11,4	9,9	12,5	12,6

Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

=	Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Tilikauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden	Osakevaihto	=		Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
	osakeantikorjattu painotettu lukumäärä				B-osakkeen vaihtomäärä
					B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
=	Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - omat osakkeet	Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
	Tilikaudelta jaettava osinko
=		Oman pääoman tuotto			Tilikauden voitto
	omat osakkeet	(%)			Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
					Tilikauden voitto + rahoituskulut
		tuotto (%)			Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
	B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa				Oma pääoma yhteensä
			=	100 x	Taseen loppusumma – saadut ennakot ja myynnin
					jaksotukset
		Nettovelkaantumisaste			Korollinen nettovelka
=	Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä				Oma pääoma yhteensä
					Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat
		Liiketoimintaan			hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet
=	lukumäärä x B-osakkeen pörssikurssi tilikauden				osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
	= 100 x = 100 x =	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä - Osinko/osake Tulos/osake Osinko/osake B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Tulos/osake B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikaudella Tilikauden lopun ulkona olevien osakkeiden (A + B) ¹ lopussa	Osakevaihto (%) Sijoitetun pääoman Omavaraisuusaste (%) (%) sitoutunut pääoma	= = = = =	100 x 100 x 100 x 100 x

¹ Ei sisällä omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Muutokset johtokunnassa

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2024. Henrik Ehrnrooth jatkoi yhtiön neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukien uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Kaori Uehigashi aloitti Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikaisena johtajana 4. tammikuuta 2024.

Nicolas Alchal nimitettiin Strategia & Transformaatio yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin Nicolas aloittaa kyseisessä roolissa, hän toimii KONEen Euroopan alueen väliaikaisena johtajana 1. maaliskuuta 2024 alkaen, kun Karla Lindahl on vanhempainvapaalla.

Kyseisten väliaikaisten roolien alkuperäinen suunniteltu pituus oli vuoden 2025 alkuun saakka. KONE tiedotti 9. joulukuuta 2024, että Euroopan alueorganisaation sekä Strategia & Transformaatio -organisaation väliaikaiset johtajuudet jatkuvat maaliskuun 2025 loppuun asti. Karla Lindahl, Euroopan alueorganisaation johtaja, palaa vanhempainvapaalta maaliskuun 2025 lopussa.

1. kesäkuuta 2024 KONE tiedotti, että Kaija Bridger on nimitetty Henkilöstö & viestintä -yksikön johtajaksi ja KONEen johtokunnan jäseneksi 1. heinäkuuta 2024 alkaen. Kaija seuraa tehtävässään Susanne Skipparia, joka päätti jatkaa uraansa KONEen ulkopuolella.

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004 alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa.

Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaan lukien. Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 55 miljoonaa euroa joulukuun 2024 lopussa (31.12.2023: 64 miljoonaa euroa). KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Syyskuussa KONE ilmoitti aloittavansa rakennusten automaattiovia koskevan liiketoimintansa arvioinnin tavoitteenaan selvittää liiketoiminnalle optimaalista rakennetta ja synergioita. Arviointiin kuuluu myös oviliiketoiminnan mahdollinen myynti. KONEen oviliiketoiminta tarjoaa ylläpito-, huolto- ja modernisaatiopalveluita sekä uuslaiteratkaisuja rakennusten automaattioviin sekä henkilö- että teollisuusliikenteen sujuvoittamiseksi. Vuonna 2023 KONEen oviliiketoiminta kattoi noin 2 prosenttia KONEen liikevaihdosta. Suunniteltu arviointi ja toimenpiteet ovat paikallisten lakien ja työntekijöiden edustajien kuulemisen alaisia.

Hallituksen toimintakertomus | Yhtiökokouksen päätökset

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 2 9. helmikuuta 202 4.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1. –31.12.202 3 .

Osingoksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 1,7475 euroa kutakin A -sarjan osaketta kohden ja 1,75 euroa kutakin ulkona olevaa B -sarjan osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 4. maaliskuuta 2024 ja osinko maksettiin 11. maaliskuuta 2024.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, sekä Krishna Mikkilineni. Uudeksi hallituksen jäsen eksi valittiin Timo Ihamuotila .

2 9 . helmikuuta 202 4 pidetyn KONE Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa KONE Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Marika Fredriksson valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Susan Duinhoven, Jussi Herlin ja Timo Ihamuotila jäseniksi. Marika Fredriksson, Susan Duinhoven ja Timo Ihamuotila ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Jussi Herlin valittiin nimitys - ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Susan Duinhoven jäseniksi. Matti Alahuhta ja Susan Duinhoven ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 220 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 125 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 110 000 euroa. Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B -sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio: tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa sekä nimitys - ja palkitsemisvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa. Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Palkkiota ei

kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A -sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 ja B -sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30. kesäkuuta 202 5 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio -oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 7 620 000 A -sarjan osaketta ja 45 310 000 B -sarjan osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30. kesäkuuta 202 5 asti.

Tilintarkastajaksi toimikaudelle 202 4 valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024 .

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä (LTI) korostetaan kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Jokaisen vuoden pituisen ansaintajakson ansaintakriteerit määritellään vuosittain. Osakepalkkiot vapautuvat ja ne luovutetaan yhtenä eränä kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, perustuen kolmen vuoden pituisen ansaintajakson kertyneisiin suorituksiin. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta. Hallitus päättää jokaisen vuosittain alkavan kannustinohjelman

kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan osakemäärä. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava osakemäärä.

Suoriteperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONEkonsernin avainhenkilöt. Vuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024 ansaintajaksoille sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80%) ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avaintyöntekijöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisältävät B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeiden lukumäärä on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteisten maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääomana maksettaviksi.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääoma ja markkina-arvo	31.12.2024	31.12.2023
B-sarjan osakkeiden lukumäärä	453 187 148	453 187 148
A-sarjan osakkeiden lukumäärä	76 208 712	76 208 712
Osakkeita yhteensä	529 395 860	529 395 860
Omat osakkeet	11 867 752	12 159 159
Osakepääoma, e	66 174 483	66 174 483
Markkina-arvo, Me ¹	24 324	23 358

¹ Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet	1–12/2024
Omien osakkeiden lukumäärä kauden alussa	12 159 159
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä kauden aikana	-291 407
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	11 867 752

Joulukuun 2024 lopussa konsernilla oli hallussaan 11 867 752 B-sarjan osaketta. Omat osakkeet edustavat 2,6% kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0% kaikista äänistä.

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä		1–12/2024	1–12/2023
Kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrä Nasdaq Helsinki Oy:ssä, miljoonaa	kpl	139,4	145,3
Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto	kpl	555 351	579 003
Hinnan volyymilla painotettu keskiarvo	e	47,16	45,79
Osakkeen korkein hinta kaudella	e	54,78	53,34
Osakkeen matalin hinta kaudella	e	41,33	37,20
Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa	e	47,00	45,16

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 110 750 ja lopussa 106 659. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 101 852, mikä vastaa noin 12,0% listatuista Bsarjan osakkeista. Katsauskauden lopussa yhteensä 51,9% KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa omistuksessa.

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2024 aikana KONE vastaanotti kolme Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta BlackRock, Inc.:iltä. Ilmoitukset vastaanotettiin 4. marraskuuta, 12. marraskuuta ja 13. marraskuuta. Ilmoitukset on pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n nettisivuilla osoitteessa www.kone.com. Viimeisimmän ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä nousi yli viiteen (5) prosenttiin 13. marraskuuta 2024.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONEen osake

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.

Äänioikeudet

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Päätöskurssit (e)

31.12.2024		47,00
31.12.2023		45,16
Muutos	4,1 %

Osinkopolitiikka

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin Asarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,125 euroa.

Osakenoteeraukset (e)

Korkein		54,78
Alhaisin		41,33
Volyymilla painotettu keskihinta	47,16

KONEen osakepääoma koostuu seuraavista osakkeista:

	Nimellisarvo,
	Kappaletta	euroa
A-sarja	76 208 712	9 526 089
B-sarja	453 187 148	56 648 394
Yhteensä	529 395 860	66 174 483

	KONEen B-sarjan osake
Kaupankäyntitunnus
Nasdaq Helsinki Oy:ssä	KNEBV
ISIN-koodi	FI0009013403
Kirjanpidollinen vasta-arvo	0,125 e

Markkina-arvo	Osinkoehdotus
31.12.2024	1,80 e
24 324 miljoonaa euroa	B-sarjan osakkeelta

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, e

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys, e

A-sarjan osakkeet, %

⚫ 92,6 % Yksityiset yritykset ⚫ 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

B-sarjan osakkeet, %

⚫ 51,4 % Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat *

⚫ 14,5 % Yksityiset yritykset

• ⚫ 13,3 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
  • ⚫ 12,4 % Kotitaloudet
• ⚫ 4,4 % Julkisyhteisöt
• ⚫ 4,0 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

* Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet

Osakkeenomistajat

Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista	Osakemäärä	% osakekannasta
1–10	23 617	22,1 %	126 822	0,0 %
11–100	47 433	44,5 %	2 111 098	0,4 %
101–1 000	28 688	26,9 %	9 734 911	1,8 %
1 001–10 000	6 206	5,8 %	16 642 137	3,1 %
10 001–100 000	625	0,6 %	15 573 008	2,9 %
100 001–	90	0,1 %	485 165 620	91,7 %
Yhteensä	106 659	100,0 %	529 353 596	100,0 %
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			42 264	0,0 %
Liikkeeseenlaskettu määrä			529 395 860	100,0 %

					Osuus	Osuus äänistä,
		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	osakkeista, %	%
1	Herlin Antti	70 561 608	53 062 160	123 623 768	23,4 %	62,4 %
	Holding Manutas Oy 1)	54 284 592	42 805 254	97 089 846	18,3 %	48,2 %
	Security Trading Oy 2)	16 277 016	8 560 303	24 837 319	4,7 %	14,1 %
	Herlin Antti	0	1 696 603	1 696 603	0,3 %	0,1 %
2	Polttina Oy	0	17 271 928	17 271 928	3,3 %	1,4 %
3	Wipunen Varainhallinta Oy	0	16 350 000	16 350 000	3,1 %	1,3 %
4	Koneen säätiö	5 647 104	9 859 632	15 506 736	2,9 %	5,5 %
5	Heikintorppa Oy	0	10 000 000	10 000 000	1,9 %	0,8 %
6	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	0	7 215 394	7 215 394	1,4 %	0,6 %
7	Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	6 839 091	6 839 091	1,3 %	0,6 %
8	Blåberg Olli Edvard	0	5 400 000	5 400 000	1,0 %	0,4 %
9	Riikantorppa Oy	0	4 900 000	4 900 000	0,9 %	0,4 %
10	Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Elo	0	3 252 000	3 252 000	0,6 %	0,3 %
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	76 208 712	134 150 205	210 358 917	39,7 %	73,7 %
	Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat 3)	0	235 228 602	235 228 602	44,4 %	19,4 %
	Hankitut omat osakkeet	0	11 867 752	11 867 752	2,2 %	1,0 %
	Muut osakkeenomistajat	0	71 940 589	71 940 589	13,6 %	5,9 %
	Yhteensä	76 208 712	453 187 148	529 395 860	100,0 %	100,0 %

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

¹ Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin käyttää määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

² Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa

Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

³ Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

Suuret osakkeenomistajat, 31.12.2024 Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan osakkeenomistuksesta 31.12.2024 sekä omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.- 31.12.2024 löytyy raportilta Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Osakekohtaisia tunnuslukuja

Osakekohtaisia tunnuslukuja		2024	2023	2022	2021
Laimentamaton tulos/osake	e	1,84	1,79	1,50	1,96
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake	e	1,84	1,79	1,49	1,96
Oma pääoma/osake	e	5,54	5,32	5,49	6,13
Osinko/osake, B-sarjan osake ¹	e	1,80	1,75	1,75	2,10
Osinko/osake, A-sarjan osake ¹	e	1,7975	1,7475	1,7475	2,0950
Osinko/tulos, B-osake	%	97,9	97,8	117,0	107,3
Osinko/tulos, A-osake	%	97,8	97,6	116,8	107,0
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake	%	3,83	3,9	3,6	3,3
Hinta/tulos, B-sarjan osake	e	25,57	25,23	32,29	32,20
B-osakkeen keskikurssi	e	47,16	45,79	46,56	65,44
B-osakkeen kauden päätöskurssi	e	47,00	45,16	48,30	63,04
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa ²	Me	24 324	23 358	24 975	32 652
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl		76 209	76 209	76 209	76 209
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl		76 209	76 209	76 209	76 209
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl ²		441 319	441 028	440 881	441 754
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³		441 292	441 008	441 632	441 847
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³		518 014	517 595	517 841	518 055

¹ Hallituksen ehdotus.

² Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

³ Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti muodostaa KONEen vuosittaisen kestävyysraportoinnin ytimen. Selvitys on laadittu kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja rakentuu eurooppalaisille kestävyysraportointistandardeille (European Sustainability Reporting Standards, ESRS). Tavoitteena on tarjota läpinäkyvää ja yhdenmukaista tietoa KONEelle olennaisista kestävän kehityksen aiheista. Raportoinnin laajuus on linjassa KONEen konsernitilinpäätöksen kanssa, ellei julkistettujen tietojen yhteydessä toisin mainita. Tämän kestävyysraportin lisäksi KONE julkaisee erillisen kestävyysselvityksen täydennysosan, jossa on täydentävää tietoa tietyistä kestävyysseikoista.

Selvitykseen sisältyvät kestävyystiedot perustuvat kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka on tehty CSRDviitekehyksen puitteissa. KONE on tunnistanut liiketoiminnalleen ja sidosryhmilleen merkittävimmät kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä toimintansa laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Tässä kestävyysraportissa KONEen arvoketju kattaa komponenttien ja raaka-aineiden tuotantoon liittyvät ketjun alkupään toiminnot sekä ketjun loppupään toiminnot, jotka koskevat KONEen tuotteiden käyttöä sekä laitteiden hävittämistä ja kierrätystä rakennuksen elinkaaren lopussa. KONE on myös kartoittanut toimintaansa Sustainability Accounting Standard Boardin (SASB) sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevien kestävän kehityksen kirjanpitostandardien mukaisesti. SASB -taulukko ja tietoa KONEen ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista TCFD:n (Task Force on Climate Related Financial

Disclosures) vaatimusten mukaisesti on luettavissa osoitteessa kone.com.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun KONE raportoi CSRD:n mukaisesti, minkä vuoksi kaikkia kestävyystietoja ei esitetä vertailukaudelta. Raportointiperiaatteet ovat pysyneet samana niissä raportin osissa, joista on esitetty vertailutietoja. Aiemmin julkistettuihin kestävyystietoihin ei ole tehty olennaisia oikaisuja. Ympäristötiedot sisältävät sekä nettoettä bruttopäästöt Scope 1:n osalta. KONE raportoi biokaasun nettopäästöt näyttääkseen raportointivuoden aikana saavutetut kokonaispäästövähennykset. Lähestymistapa on yhdenmukainen uusien raportointiohjeiden kanssa koskien biometaanisertifikaattien hankintaa, jota ei tällä hetkellä lasketa mukaan Scope 1:n bruttopäästöihin.

Kestävyystiedot, johdon harkinta ja epävarmuustekijät

Kestävyysraportti perustuu useista KONEen sisäisistä tietojärjestelmistä saatuihin kestävyystietoihin. Kaikki taloudelliset tiedot on kerätty KONEen toiminnanohjauksen ja taloudellisen raportoinnin järjestelmistä. Kaikki tässä raportissa esitetyt taloudelliset luvut perustuvat KONE Oyj:n tilintarkastettuun konsernitilinpäätökseen, ellei toisin mainita.

Kestävyystiedot kerätään KONEen tytäryhtiöistä ja operatiivisista yhtiöistä. Kontrollit on implementoitu sen varmistamiseksi, että kerätyt tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia. Jos tarkkoja tietopisteitä ei ole, kestävyysraportointi edellyttää sellaisten oletusten, estimaattien, ennusteiden ja johdon arvioiden käyttöä, jotka sisältävät luonnostaan epävarmuustekijöitä. Näistä epävarmuustekijöistä on lisätietoa julkistetun tiedon yhteydessä.

Kestävyyshallinto

Kestävyyden hallintorakenne ja roolit

KONEen sisäisen kestävyyden ja yritysvastuun hallintomallin tarkoitus on varmistaa, että kestävyys huomioidaan päätöksenteon kaikilla tasoilla aina strategian seurannasta operatiiviseen toteutukseen. KONEen keskeisiä kestävyyden hallintoelimiä ovat hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, kestävyyteen keskittyvät johtoryhmät (Sustainability Disclosure Board ja Safety, Quality and Sustainability Board) ja globaali kestävyysfoorumi.

Hallituksella on kokonaisvastuu yhtiön kestävyysstrategian valvonnasta. Hallitus arvioi säännöllisesti kestävyyden toteutumista ja käsittelee mahdollisia riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä varmistaa, että yhtiö noudattaa kaikkia olennaisia säännöksiä ja standardeja. Hallituksen jäsenten vahva vakuuttuneisuus kestävyyden strategisesta merkityksestä KONEen liiketoiminnalle antaa kestävyydelle merkittävän painoarvon KONEen kokonaisstrategiassa. Hallitus on perehtynyt toimialan ja tuotteiden kannalta keskeisiin kestävyysseikkoihin, kuten hiilineutraaliuteen. Hallitus koostuu johtokuntaan kuulumattomista jäsenistä, joista 67 prosenttia on miehiä ja 33 prosenttia naisia. Hallituksen varapuheenjohtajalla Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus KONEen hallituksen päätoimisena varapuheenjohtajana. Hallituksen jäsenillä ei ole muita erillisiä työsopimuksia. Hallituksen jäsenistä 78 prosenttia on riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen hyväksymän kestävyysstrategian integroimisesta osaksi yhtiön päivittäistä toimintaa. Johtokunta toteuttaa kestävyysstrategiaa kaikissa liiketoimintayksiköissä. Jokainen johtokunnan jäsen on vastuussa kestävyyden sisällyttämisestä omaan vastuualueeseensa ja varmistaa, että siihen liittyvät ohjelmat

toteutetaan tehokkaasti ja että ne ovat linjassa yrityksen yleisten tavoitteiden kanssa.

Erityisiä johtoryhmiä on perustettu keskittymään kriittisiin kestävyyden osa-alueisiin, kuten ympäristöön, turvallisuuteen, laatuun, globaaliin vaatimustenmukaisuuteen ja kestävyyshallintoon. Erilaiset kestävyyteen liittyvät foorumit kokoavat alustoina yhteen edustajia eri alueilta, liiketoimintalinjoilta ja globaaleista toiminnoista. Niiden kautta jaetaan parhaita käytäntöjä, keskustellaan haasteista ja linjataan globaaleja prioriteetteja kestävyyteen liittyen.

KONEen globaali compliance-komitea, johon kuuluu neljä johtokunnan jäsentä, Corporate Controller ja globaali compliance-asioista vastaava johtaja (VP, Global Compliance) auttaa johtokuntaa varmistamaan, että KONEella on tehokas ohjelma eettisen ja vaatimustenmukaisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Globaalilla compliance-komitealla on asiantuntemusta vaatimustenmukaisuuden kannalta kriittisistä aiheista, ja se neuvoo johtokuntaa, muuta johtoa ja tarkastusvaliokuntaa kokouksissa ja raporttien kautta. Tarkastusvaliokunta valvoo compliance-liitännäisiä asioita. Hallitus tarkastaa toiminnan vähintään vuosittain.

Hallituksen jäsenillä on kokemusta kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelystä esimerkiksi hiilineutraaliuden ja työsuojeluaiheiden osalta yhtiön toimialalla, tuotteissa ja toimintaympäristössä. Hallituksen vuosittainen arviointisykli ja hallintorakenne on perustettu varmistamaan jatkuva seuranta liittyen kestävyyden tavoitteisiin, niihin liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Näitä arviointeja tekevät KONEen omat tai ulkopuoliset aihealueiden asiantuntijat.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

KONEen kestävyysraportointi perustuu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan konsernitason periaatteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä arvioida niiden vaikutusten todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa toimenpiteet vaikutusten hallitsemiseksi. Tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan KONEen kestävyyttä, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevien hallintomallien avulla.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön, rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä omistautuneiden ja osaavien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys. Globaalit ja paikalliset politiikat ja periaatteet ovat keskeinen osa sisäisen valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäinen valvonta on suunniteltu kestävyysraportoinnin olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan osana KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja. Kestävyysraportoinnin sisäistä valvontaa tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet ja politiikat, joita ylläpidetään jatkuvasti ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto huolehtii riskien arvioinnista. Riskienarviointi sisältää riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin suhteessa kestävyysraportointivaatimuksiin. Riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien järjestelmällinen tunnistaminen, arviointi ja käsittely varmistetaan kestävyysriskien ja -vaikutusten tai olennaisuuden arvioinneilla. Riskejä ja mahdollisuuksia priorisoidaan kestävyysraportointiin sovellettavan KONEen riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Johtokunta tarkastaa ja arvioi riskienarvioinnin tulokset vähintään kahdesti vuodessa ja sopii riskienhallinnan painopisteistä. Alueita ja globaaleja toimintoja edustavat johtokunnan jäsenet ovat organisaatioidensa tavoitteiden kannalta keskeisten riskien ja mahdollisuuksien omistajia. He ovat viime kädessä vastuussa siitä, että riskejä hallitaan asianmukaisesti, ja heidän on kohdennettava resursseja ja delegoitava vastuuta riskien hallitsemiseksi. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat yhdessä vastuussa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta, ja tämä vastuu on edelleen delegoitu komiteoille ja niiden jäsenille, jotka keskittyvät turvallisuuteen, laatuun, kestävyyteen ja globaaliin vaatimustenmukaisuuteen.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto fasilitoi kestävyysriskien arviointeja (ml. kaksoisolennaisuusanalyysi) ja vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointeja, joita tarkastellaan ja hallitaan yhdessä asiaankuuluvien toimintojen kanssa. Johtokunta ja toimitusjohtaja saavat kaksi kertaa vuodessa päivitetyt tiedot olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista tai muista asiaankuuluvista

riskienarvioinneista globaalilta riskienhallintatoiminnolta. Hallitus saa vuosittain tietoa olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista lakiasiainjohtajalta.

KONE integroi riskienarvioinnin ja sisäisen valvonnan tulokset liiketoiminnan käytäntöihin ja prosesseihin hallintajärjestelmien kautta ja ottaa ne huomioon kestävään kehitykseen littyvissä prosesseissa ja raportoinnissa. Tämä tapahtuu nimeämällä tunnistetuille riskeille, mahdollisuuksille, toimille ja valvontakeinoille asiaankuuluvat riskien omistajat ja vastuulliset sidosryhmät. Nämä toimenpiteet ja valvontakeinot vaihtelevat yrityksen liiketoimintariskeistä ja ilmastonmuutoksen hillintästrategioista operatiivisiin ja sijaintikohtaisiin ympäristövaikutusten hillintätoimiin. Kestävyysraportoinnin tarkkuuteen ja oikea-aikaisuuteen liittyvien tunnistettujen olennaisten riskien hallintaan liittyvät keskeiset sisäisen valvonnan toimenpiteet otetaan käyttöön osana KONEen prosesseja, jotka tuottavat kestävyystietoa.

Hallitus seuraa ja arvioi KONEen riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta KONEen riskienhallintapolitiikassa määritetyn roolinsa mukaisesti sekä tarkastelee keskeisiä riskejä ja toimintasuunnitelmia. Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo sisäisen valvonnan järjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta kattaen kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan. Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tietoa sisäisen valvonnan havainnoista.

Kestävyyden sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

KONE edistää kestävyyttä myös palkitsemisella. KONEen hallituksen hyväksymässä ja päivittämässä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä painotetaan kestävyyttä kannattavan kasvun ohella. Näin voidaan varmistaa keskittyminen muutokseen, joka tähtää kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. KONEen kestävyyteen liittyvien suorituskykymittarien painotus pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on 20 prosenttia. Mittarit liittyvät KONEen tavoitteeseen pienentää Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -päästöjä (painotus 10 prosenttia) sekä monimuotoisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita (painotus 10 prosenttia).

Kestävyyden due diligence

KONE integroi huolellisuusvelvoitteen (due diligence) hallintotapaansa ja strategiaansa noudattamalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja sisällyttämällä kestävyyden osaksi toimintaansa. Yhtiön huolellisuusvelvoitetta ja sen sisällyttämistä keskeisiin prosesseihin tukevat KONEen globaali johtamisjärjestelmä, terveys- ja turvallisuuspolitiikka, ympäristöpolitiikka, ihmisoikeusperiaatteet sekä eettinen ohjesääntö ja eettiset ohjesäännöt toimittajille ja jakelijoille, joista on lisätietoa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyviä toimintaperiaatteita käsittelevissä osioissa. KONE korostaa yhteydenpitoa sidosryhmiin, kuten työntekijöihin, toimittajiin ja yhteisöihin. Katso lisätietoja yhteistyöstä vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa osiosta ESRS 2: Sidosryhmien edut ja näkemykset.

KONEen kestävyyden huolellisuusvelvoitteen (due diligence) toteutumista tukee vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien jatkuvan arvioinnin ja tunnistamisen sisällyttäminen yhtiön prosesseihin ja politiikkoihin. Katso lisätietoja tämän kestävyysraportin seuraavien osioiden vastaavista olennaisista aiheista: "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet", "Toimintaperiaatteet", "Yhteistyö vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa", "Negatiivisten vaikutusten korjaaminen", "Toimenpiteet" ja "Mittarit". Sovellettavien lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamisen lisäksi KONE on asettanut sisäisiä vaatimuksia korkeiden ympäristö- ja sosiaalisten standardien ylläpitämiseksi maailmanlaajuisessa toiminnassa sekä toimittajilleen että yhteistyökumppaneilleen. KONEen ihmisoikeuksia ja toimittajia koskevat due diligence -prosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdissa S2: Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite ja S2: Toimittajien due diligence.

Liiketoiminnan kestävyys

Strategia

KONE julkisti vuonna 2024 uuden Rise-strategiansa vuosille 2025–2030. Edelläkävijyys kestävyydessä on yksi strategian päätavoitteista, ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Cut Carbon) on yksi neljästä strategisesta painopistealueesta. Kyseisessä strategisessa painopistealueessa keskitytään sekä KONEen omien päästöjen vähentämiseen että

auttamaan KONEen asiakkaita irtautumaan hiilestä tarjoamalla kestäviä ratkaisuja. Vastuullisuus on edelleen myös yksi KONEen perusperiaatteista turvallisuuden ja laadun ohella.

Edistymistä kohti strategian kestävyystavoitteita mitataan sisäisellä kestävyysindeksillä. 'Cut Carbon' -strategisen painopisteen alla KONE mittaa päästöjen vähentymistä arvoketjussa, kestävistä ratkaisuista saatavaa liikevaihtoa ja markkinaosuutta kestävissä projekteissa. Käytännössä KONE pyrkii vähentämään radikaalisti tuotteidensa ja ratkaisujensa päästöjä ottamalla käyttöön ja kehittämällä energiatehokkaita teknologioita, tutkimalla uusia vähähiilisiä materiaaleja ja innovoimalla yhdessä toimittajien ja kumppaneiden kanssa. Palveluissa kestävyyttä edistetään digitalisaation hyödyntämisellä tarpeettomien huoltokäyntien vähentämisessä ja huoltotoiminnan älykkäässä suunnittelussa.

Uuden strategian myötä KONE on edelleen sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman kestäviä ratkaisuja ja auttamaan asiakkaita vähentämään hiilidioksidipäästöjä rakennusten koko elinkaaren ajan seuraavilla keskeisillä tavoitteilla:

• Tuotteisiin liittyvien Scope 3 -päästöjen yleinen vähentäminen: käytettyihin materiaaleihin liittyvien päästöjen ja koko elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vähentäminen tilattua tuotetta kohden
• Materiaalien älykäs käyttö ja kiertotalous: materiaalien käytön optimointi ja KONEen ratkaisuissa ja toiminnassa käytettyjen materiaalien, energian ja muiden resurssien vähentäminen
• Pidempi käyttöikä tuotteille: laitteiden käyttöiän pidentäminen huollon ja modernisoinnin avulla, mukaan lukien älykkäät KONE 24/7 Connected Services -palvelut ja ennakoiva kunnossapito
• Loppukäyttäjien turvallisuus: turvallisuus on KONEelle tärkeintä kaikessa toiminnassa
• Esteettömyys: helppokäyttöisten, turvallisten ja kätevien ratkaisujen tarjoaminen kaikille loppukäyttäjäryhmille

Liiketoimintamalli ja arvoketju

KONEella on elinkaariliiketoimintamalli, jonka puitteissa se tarjoaa hissejä, liukuportaita, rakennusten ovia ja niihin liittyviä älykkäitä ratkaisuja rakennuksiin ja kaupunkiliikenteeseen.

KONE huoltaa ja modernisoi laitteita varmistaakseen niiden pitkäikäisyyden, turvallisuuden ja tehokkaan toiminnan ja edistää siten kestävyyttä pidentämällä tuotteiden elinkaarta. Tarjoamalla energiatehokkaita ja kestäviä tuotteita KONE pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia koko tuotteen elinkaaren ajan raaka-aineiden hankinnasta aina käyttöiän loppuun saakka. Lisäksi KONE edellyttää, että sen toimitusketjun kumppanit noudattavat kestävyysvaatimuksia, mukaan lukien eettinen hankinta ja ympäristövaikutusten minimointi.

Merkittävä osa KONEen luomasta arvosta syntyy yhteistyöstä laajan asiakas-, kumppani- ja toimittajaverkoston kanssa sekä KONEen valmistamien ja/tai huoltamien hissien ja liukuportaiden käytöstä. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat rakennusliikkeet, rakennusten omistajat, kiinteistönhoitajat, rakennuttajat ja asunto-osakeyhtiöt. Arkkitehdit, viranomaiset ja konsultit ovat myös keskeisiä vaikuttajia hissejä ja liukuportaita koskevassa päätöksenteossa. KONEen keskeiset tuotteet ja merkittävimmät markkinat on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (liikevaihto). Vuoden 2024 aikana ei pantu täytäntöön uusia tuote- tai palvelukieltoja.

KONE luo arvoa asiakkailleen tarjoamalla innovatiivisia, turvallisia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tehostavat ihmisten liikkumista kaupunkiympäristössä. Yhtiön digitaaliset ratkaisut, kuten ennakoiva kunnossapito ja älykkäät hissit, parantavat käyttökokemusta, turvallisuutta ja käytettävyyttä. KONE pyrkii varmistamaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden korkeiden turvallisuusstandardien ja käytäntöjen avulla. KONE edistää työntekijöidensä keskuudessa monimuotoisuuden, osallistamisen ja jatkuvan oppimisen periaatteita. Osakkeenomistajilleen KONE luo arvoa joustavalla, kestävällä ja pääomakevyellä liiketoimintamallillaan, joka tuottaa vahvaa ja vakaata kassavirtaa.

KONE on tunnistanut seuraavat strategiset panostukset, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä arvon luomisessa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle:

• Osaava ja sitoutunut henkilöstö ja vahva johtaminen
• Innovatiivinen kestävä tarjonta sekä globaalit prosessit ja järjestelmät
• Parhaat kumppanit
• Tehokas tuotanto ja toimitusketju
• Vakaa taloudellinen asema
• Ympäristölle kestävä toiminta
• Korkea turvallisuustaso, vahva brändi, vankka maine ja sitoutuminen turvallisuuteen
• Elinkaariliiketoimintamalli ja olemassa oleva huoltokanta

KONE varmistaa arvoketjunsa keskeisimpien tuotantopanosten saatavuuden strategisen hankinnan, toimittajahallinnan ja riskien vähentämisen yhdistelmällä. Parhaiden osaajien turvaamiseksi KONE panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen, sekä pysyvyyteen kannustavan ja innovatiivisen kulttuurin kautta.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Kestävyys on sisäänrakennettu KONEen strategiaan ja liiketoimintamalliin. Taulukossa Sidosryhmävuorovaikutus on yhteenveto KONEen keskeisistä sidosryhmistä, niiden eduista ja KONEen vuorovaikutuksesta niiden kanssa. KONE tekee yhteistyötä ja ylläpitää aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa ymmärtääkseen niiden tarpeita ja odotuksia myös

ihmisoikeusasioiden osalta, jotta KONEen suunnitteluprosesseja voidaan kehittää ja johtamisjärjestelmää parantaa jatkuvasti. Näin luodaan ennustettava liiketoimintaympäristö kaikille. Aiheiden vastuulliset omistajat ja aihepiiriasiantuntijat tiedottavat tuloksista asiaankuuluville hallinto-, johto- ja valvontaelimille eri kanavien kautta, ja tämän perusteella ryhdytään asianmukaisiin toimiin olennaisten vaikutusten käsittelemiseksi.

Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon strategiaprosesseissa. KONE osallistuu paikallisiin turvallisuusfoorumeihin ja -neuvostoihin ja toimii niissä työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jotta voidaan varmistaa työntekijöiden osallistuminen ja kuuleminen työsuojeluasioissa. Vuosittaisella Pulse-henkilöstökyselyllä selvitetään työntekijöiden näkemyksiä ja osallistetaan heitä aktiivisesti yhtiön kehittämiseen. KONEen työntekijöiden henkilömäärä kullakin maantieteellisellä alueella on esitetty kohdassa S1: Mittarit. Henkilöstökyselystä, asiakaskyselyistä ja muusta sidosryhmätoiminnasta saadut opit otettiin

huomioon strategian kehittämisessä tuomalla keskeiset havainnot asiaankuuluviin johtokunnan keskusteluihin.

Työntekijöiden, arvoketjun työntekijöiden ja laitteiden käyttäjien näkemyksiä kerätään myös KONEen hallintajärjestelmän kautta. Näin yhdenmukaistetaan turvallisuusjohtamisen käytäntöjä kaikkialla KONEella ja asetetaan vähimmäisvaatimukset yhtiön laitteiden käyttäjien, työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden terveyden suojelemiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. KONE ottaa arvoketjun työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strategiassaan ja liiketoimintamallissaan pääasiassa johtotason keskustelujen kautta.

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmä Asiakkaat, kuluttajat ja loppukäyttäjät	Etu • Luotettavat ja turvalliset ratkaisut sekä huolto ja modernisointi • Kilpailukykyinen hinnoittelu, arvo	Vuorovaikutuskanavat • Kokoukset, tapahtumat, seminaarit ja konferenssit • Vuoropuhelu ratkaisutuen kautta • Tiedon jakaminen yritysraporttien, markkinointimateriaalien, verkkosivustojen ja sosiaalisen median kanavien kautta • Jatkuva vuoropuhelu päivittäisen vuorovaikutuksen, digitaalisten ratkaisujen, käyttäjäpalautteen ja sosiaalisen median kanavien kautta	Arviointimenetelmä • Net Promoter Score • Asiakaskyselyt • KONE Compliance Line • Palautteen seuranta
Oma työvoima (työsuhteiset työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät)	• Turvallinen työympäristö • Hyvinvointi • Urakehitys • Oikeudenmukainen korvaus	• Päivittäinen vuorovaikutus • Säännölliset työntekijöiden kehityskeskustelut • Sisäiset kanavat ja foorumit koko yrityksen laajuisille keskusteluille • Koulutusmahdollisuudet ja innovaatiotyökalut	• Pulse-henkilöstökysely • Vuosittaiset työntekijöiden kehityskeskustelut • Ideoiden hallintajärjestelmä, innovaatiotyökalu • KONE Compliance Line
Sijoittajat ja analyytikot	• Kestävä taloudellinen tulos ja kasvu • Läpinäkyvyys	• Talous- ja muut yritysraportit, pörssitiedotteet, yhtiön internetsivut • Tapahtumat, kuten yhtiökokoukset ja pääomamarkkinapäivät • Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset	• Suora palaute rahoitusmarkkinoiden edustajilta • Palaute rahoitusyhteisöltä myös kyselyjen kautta
Toimittajat ja alihankkijat (arvoketjun työntekijät)	• Pitkäaikaiset kumppanuudet • Oikeudenmukaiset liiketoimintakäytännöt • Turvallinen työympäristö	• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu toimittajien kanssa • Messut, ohjausryhmän kokoukset, toimittajien työpajat ja vuosittainen toimittajapäivä valituille strategisille toimittajille • Toimittajien arvioinnit, mukaan lukien auditointi ja vuosittainen toimittajien Supplier Excellence - sertifiointiohjelma	• Vuosittainen toimittajakysely • Toimittajien laadun auditointi ja suorituskyvyn arviointi Supplier Maturity - sertifiointiohjelmassa • Korkean riskin toimittajien seuranta • KONE Compliance Line
Jakelijat ja edustajat (arvoketjun työntekijät)	• Tavoittavuus markkinoilla • Tehokkuus • Logistiikan asiantuntemus • Riskien lieventäminen	• Päivittäinen vuorovaikutus, asiakassuhteen suunnittelu, säännölliset maavierailut ja jakelijoiden tapaamiset • KONE-työkalut • Palkitsemisohjelmat ja liiketoiminnan kehittämisaloitteet	• Myyntiin liittyvän toiminnan seuranta ja suora palaute jakelijoilta • KONE Compliance Line
Kumppanit	• Yhteistyö • Resurssien jakaminen • Innovointi	• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu • Kehittäjäportaali sovellusohjelmointiin ja käyttöliittymien rakentamiseen • Osallistuminen yhteisinnovoinnin ohjelmiin • Toimiala- ja innovaatiotapahtumat ja -kilpailut, kuten hackathonit	• Puolivuosittainen kumppanitietojen katsaus • Vuosittainen kumppanien palautekysely • Palaute kahdenkeskisistä kumppanikeskusteluista
Tiedotusvälineet	• Sisältö • Sitoutuminen • Läpinäkyvyys	• Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet, haastattelut, taustapalaverit ja vierailut • Julkaisut sekä yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat • KONEtta koskeva mediaseuranta ja uutisoinnin analysointi	• Kyselyt ja media-analyysit
Koulutus- ja tutkimuslaitokset	• Tutkimusmahdollisuudet • Harjoittelupaikat • Osaamisen jakaminen • Kumppanuudet	• KONEen harjoitteluohjelmat ja kesäharjoittelupaikat • KONE on yliopistojen ja yritysten globaalin CEMS-yhteisön jäsen. • Yhteistyö KONEtta koskevan tiedon jakamiseksi kouluissa, yliopistoissa ja muissa asiaankuuluvissa oppilaitoksissa • Opinnäytetyömahdollisuudet, rekrytointimessut, projektit, vierailuluennot ja tutkimusohjelmat	• Houkuttelevin työpaikka -kyselyt, online seuranta • Kouluyhteistyö ja sosiaalisen median näkyvyys KONEen brändin vahvistamiseksi työnantajana ja osaajien houkuttelemiseksi
KONEen toimintamaat	• Ympäristövaikutus • Paikallisen kehityksen edistäminen	• Yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat • Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset • Vapaaehtoistyö KONE Centennial Foundationin kautta	• Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset • KONE Compliance Line

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Tunnistaminen ja arviointi

KONEen kaksoisolennaisuusanalyysi koostui neljästä vaiheesta, jotka määrittivät KONEen kannalta olennaiset kestävyysaiheet. Analyysin tuloksia hyödynnettiin strategian kehityksessä. Näitä vaiheita olivat arvoketjun kartoitus, vaikutusten arviointi, taloudellinen arviointi ja lopullinen olennaisuuden määrittäminen. Kaksoisolennaisuusanalyysi valmistui vuonna 2024. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Kaksoisolennaisuusanalyysin lähtökohtana käytettiin KONEen aiempaa olennaisuusanalyysia, ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja kolmannen osapuolen due diligence -prosessia, ei-taloudellista riskinarviointia ja ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysia jotka on integroitu KONEen riskienhallintaprosesseihin. Skenaarioanalyysi ja siihen liittyvät oletukset on kuvattu kohdassa E1: Skenaarioanalyysi.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia, mukaan lukien olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, tarkasteli johdon ohjausryhmä, joka koostui KONEen johtokunnan jäsenistä ja muista johdon jäsenistä. Nämä jäsenet valittiin heidän kestävyysraportointiin liitännäisten rooliensa ja vastuualueidensa perusteella. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset raportoitiin KONEen hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Kaksoisolennaisuusanalyysin prosessin sisäinen valvonta varmistettiin tulosten läpikäynnillä ja järjestelmällistä arviointimenetelmää hyödyntämällä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin alkuvaiheessa KONE kartoitti arvoketjunsa ja listasi tärkeimmät liiketoimintaaktiviteetit ketjun alkupäässä, omassa toiminnassaan ja ketjun loppupäässä sekä läpileikkaavissa aktiviteeteissa haastattelemalla keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä. Näille tunnistettiin raportoinnin vaatimusten mukaisesti maantieteelliset alueet ja keskeiset ulkoiset sidosryhmät, joihin nämä aktiviteetit vaikuttavat. Erityiset maantieteelliset alueet, riskialueet ja riskeille altistuneet toiminnot otettiin huomioon.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin KONEen aihepiiriasiantuntijoiden ryhmissä asteikolla 1–5 ESRSkriteerien mukaisesti. Näitä tuloksia on helppo verrata

ESRS-aiheet		Osa-aihe	Olennainen KONEelle
		E1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Kyllä
	E1 Ilmastonmuutos	E1 Ilmastonmuutoksen hillintä	Kyllä
		E1 Energia	Kyllä
		E2 Ilman pilaantuminen	Ei
		E2 Veden pilaantuminen	Ei
		E2 Maaperän pilaantuminen	Ei
	E2 Ympäristön	E2 Elävien organismien ja elintarvikkeiden	Ei
	pilaantuminen	pilaantuminen
		E2 Ongelma-aineet	Ei
		E2 Erityistä huolta aiheuttavat aineet	Ei
		E2 Mikromuovit	Ei
	E3 Vesivarat ja merten	E3 Vesi	Ei
E-Ympäristö	luonnonvarat	E3 Merten luonnonvarat	Ei
		E4 Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen	Ei
		suorat vaikutustekijät
	E4 Biologinen	E4 Vaikutukset lajien tilaan	Ei
	monimuotoisuus ja	E4 Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan	Ei
	ekosysteemit	E4 Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja	Ei
		riippuvuudet niistä
	E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5 Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien	Ei
		resurssien käyttö
		E5 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien	Ei
		ulosvirtaukset
		E5 Jäte	Ei
		S1 Työolot	Kyllä
	S1 Oma työvoima	S1 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset	Ei
		mahdollisuudet kaikille
		S1 Muut työhön liittyvät oikeudet S2 Työolot	Ei Kyllä
		S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset	Ei
	S2 Arvoketjun työntekijät	mahdollisuudet kaikille
		S2 Muut työhön liittyvät oikeudet	Ei
		S3 Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja	Ei
S-Sosiaalinen		sivistykselliset oikeudet
	S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset	Ei
		oikeudet
		S3 Alkuperäiskansojen oikeudet	Ei
		S4 Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin	Ei
	S4 Kuluttajat ja	kohdistuvat vaikutukset S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen	Kyllä
	loppukäyttäjät	turvallisuus
		S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen	Ei
		inkluusio
		G1 Yrityskulttuuri	Kyllä
	G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	G1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Kyllä
		G1 Eläinten hyvinvointi	Ei
G-Hallinto		G1 Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta	Ei
		G1 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan	Ei
		lukien maksukäytännöt
		G1 Korruptio ja lahjonta	Kyllä

KONEen riskienhallintaprosessiin ja -työkaluun, jolloin kestävyysriskit voidaan ottaa huomioon muiden liiketoimintariskien ohella. KONEen sidosryhmien näkemykset kerättiin yhteenvedoiksi aihepiiriasiantuntijoiden yhteistyöllä ja vuorovaikutuksessa asianomaisten sidosryhmien sekä KONEen kestävyysraportin käyttäjien kanssa.

Vaikutusten arviointivaiheessa KONE arvioi, pisteytti ja priorisoi arvoketjussaan ihmisiä tai ympäristöä koskevia vaikutuksia (positiivisia tai negatiivisia) ja aktiviteetteja niiden mittakaavan, laajuuden tai todennäköisyyden perusteella. Negatiivisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutusten mahdollinen korjaamaton luonne. Mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten osalta painotettiin enemmän vaikutusten vakavuutta kuin niiden todennäköisyyttä.

Taloudellisten vaikutusten arviointivaiheessa tunnistettiin keskeiset taloudelliset riskit ja mahdollisuudet sekä arvioitiin niiden kokoluokkaa, todennäköisyyttä ja mahdollisen toteutumisen ajankohtaa. Arviointivaiheessa käytettiin seuraavia asteikkoja:

Esiintymisen todennäköisyys:

• 1. Erittäin epätodennäköinen: > 0–1 prosenttia
• 1. Epätodennäköinen: > 1–10 prosenttia
• 1. Mahdollinen: > 10–30 prosenttia
• 1. Todennäköinen: > 30–60 prosenttia
• 1. Erittäin todennäköinen: > 60–100 prosenttia

Taloudellisten vaikutusten laajuus:

• 1. Nimellinen taloudellinen vaikutus
• 1. Maltillinen taloudellinen vaikutus
• 1. Suuri taloudellinen vaikutus
• 1. Merkittävä taloudellinen vaikutus
• 1. Kriittinen taloudellinen vaikutus

Aikaväli:

Lyhyt < 1 vuosi Keskipitkä 1–5 vuotta Pitkä > 5 vuotta

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa otettiin huomioon niiden väliset yhteydet ja riippuvuudet, erityisesti niiden maantieteellisten sijaintien ja alaaihealueiden osalta. Kuitenkaan kaikkia yhteyksiä ja riippuvuuksia ei järjestelmällisesti ristiin viitattu toisiinsa.

Jokainen olennainen riski, mahdollisuus tai vaikutus on osoitettu asianomistajalle. Asianomistaja nimeää tehtävään asianmukaisessa roolissa toimivan henkilön, joka on vastuussa kyseisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Vastuuhenkilö toteuttaa tarvittavat vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelytoimenpiteet ja raportoi edistymisestä kyseisen riskin asianomistajalle.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksena syntyi kattava katsaus KONEen vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kunkin kestävyysaiheen osalta. Kun jonkin aiheen vaikutuksen ja/tai riskin tai mahdollisuuden pistemäärä ylitti tietyn kynnysarvon, aihe tunnistettiin KONEelle olennaiseksi. Tällaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittely asetettiin etusijalle KONEen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja sidosryhmien odotuksiin vastaamiseksi. Kaikki pakolliset tietopisteet on sisällytetty ja julkistettu ESRS-standardin olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Muita olennaisia yhteisökohtaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu.

Olennaiset ESRS-aiheet

KONEen kaksoisolennaisuusanalyysiin perustuvat olennaiset ESRS-aiheet on esitetty edellisen sivun taulukossa.

KONE on tunnistanut olennaisia riskejä ja negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia liittyen ilmastonmuutokseen ja energiaan, negatiivisia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia liittyen omiin työntekijöihin, arvoketjun työntekijöihin ja loppukäyttäjiin sekä myönteisiä vaikutuksia liittyen yrityskulttuuriin, väärinkäytösten paljastajien suojeluun sekä korruptioon ja lahjontaan. Kunkin ESRS-aiheen kannalta merkitykselliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu yhteenvetotaulukoissa aihekohtaisten kestävyysosioiden alussa, ja niihin on liitetty asiaankuuluvat tiedot aikahorisontista, arvoketjusta ja vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyyn liittyvistä hallintatoimista.

KONEen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien nykyiset tunnistetut taloudelliset vaikutukset eivät altista KONEen taloudellista asemaa, taloudellista suorituskykyä tai kassavirtoja merkittäville riskeille, joilla voisi olla materiaalista vaikutusta varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. Vuoden 2024 aikana KONEen strategia ja liiketoimintamalli osoittivat kykyä hyödyntää tässä raportissa mainittuja olennaisia mahdollisuuksia ja hallita olennaisia vaikutuksia ja riskejä

pääasiassa terveen maantieteellisen ja liiketoimintajakauman sekä vankan toimitusketjun ansiosta. Tätä johtopäätöstä tukee myös laadullinen arvio, jonka mukaan KONE saavutti asetetut strategiset tavoitteet ja mittarit raportointikaudella. KONEen resilienssiä ilmastonmuutoksen kannalta olennaisissa aiheissa on kuvattu kohdassa E1: Skenaarioanalyysi.

KONEen uusi Rise-strategia on kuvattu kohdassa ESRS 2: Liiketoiminnan kestävyys. KONEen hallinnointirakenteiden mukaisesti strategian toteutumista ja strategisia kestävyysmittareita seurataan jatkuvasti sekä osana neljännesvuosittaista raportointia. Riskienhallintapolitiikka määrittelee johtokunnan ja hallituksen roolit ja vastuut. Niitä sovelletaan johtokunnan ja hallituksen valvoessa ja seuratessa KONEen strategian toteuttamiseen ja tavoitteisiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. KONEen olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on otettu perusteellisesti huomioon uuden strategian suunnittelussa ja strategian toteuttamisessa vuonna 2024.

Standardikohtaiset näkökohdat

Ilmastonmuutos

KONE on arvioinut ja käynyt läpi merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjensä lähteet omissa toiminnoissaan, tuotteissaan ja arvoketjussaan kaikkien asiaankuuluvien liiketoiminta-aktiviteettien osalta. Suurin osa päästöistä tulee KONEen arvoketjusta KONEen tuotteiden pitkän käyttöiän vuoksi, olettaen päästöprofiilin pysyvän samanlaisena tulevaisuudessa. Syventääkseen ymmärrystä ilmastoon liittyvistä fyysisistä ja siirtymävaiheen riskeistä ja mahdollisuuksista KONE on tehnyt TCFD:n suosituksiin perustuvan ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysin. Käytetyt ilmastoskenaariot on esitetty kohdassa E1: Skenaarioanalyysi.

Ilmastoon liittyvät fyysiset vaarat käytiin läpi suurten päästöjen skenaariossa, jossa otettiin huomioon KONEen omien ja keskeisten toimittajien tuotantolaitosten ja logistiikkakeskittymien sijainnit sekä ennustetut ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset altistumiset näissä sijainneissa. Vaaroja arvioitiin ottamalla huomioon niiden todennäköisyys, laajuus ja kesto.

Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin lyhyellä (alle 1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta). Lyhyt aikaväli on linjassa

KONEen lyhyen aikavälin tavoitteiden asettamisen ja budjetoinnin kanssa, kun taas keskipitkä aikaväli linkittyy keskipitkän aikavälin taloussuunnitteluun ja pitkä aikaväli strategiseen suunnittelukauteen ja siitä eteenpäin.

Arvioinnin perusteella KONE tunnistaa, että vakavat sääilmiöt saattavat altistaa KONEen omien tai toimittajien tuotantolaitokset ja logistiikkareitit fyysisille vahingoille ja siitä johtuville liiketoiminnan keskeytyksille. Tapahtumien todennäköisyys ja laajuus ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja ei-olennaisia lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä todennäköisyys kuitenkin kasvaa, jos häiriötilanteiden esiintymistiheys ja vakavuus lisääntyvät suurten päästöjen skenaarion mukaisesti.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet sekä niiden aiheuttajat tunnistettiin ja arvioitiin KONEen aihepiiriasiantuntijoiden haastatteluissa ottamalla huomioon siirtymätapahtumien todennäköisyys, vaikutukset ja kesto erilaisissa skenaarioissa, mukaan lukien Pariisin sopimuksen skenaario ilmastonmuutoksen rajoittamisesta 1,5 asteeseen.

KONE tukee asiakkaitaan tarjoamalla kestäviä ratkaisuja, jotka ovat energiatehokkaita ja kulutusta kestäviä sekä helppoja purkaa ja kierrättää. Asiakaskysyntää ohjaavat toimintaperiaatteiden ja sääntelyn muutokset sekä teknologian edistyminen uusiutuvassa energiassa, energiatehokkuudessa ja materiaaleissa. KONEen maine ja brändimielikuva toimialan kestävän kehityksen edelläkävijänä ovat vaarassa, jos yhtiö ei pysty tarjoamaan asiakkailleen ratkaisuja, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ympäristöriskien arviointi

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ympäristön pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä resurssien käyttö ja kiertotalous eivät ole KONEen olennaisimpia kestävyysaiheita.

KONE käy jatkuvasti läpi ja hallinnoi ympäristöön liittyviä vaikutuksia ISO 14001 -sertifioidulla johtamisjärjestelmällä,

joka asettaa yksiköille yhteiset vaatimukset arvioida ja vähentää niiden toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa havaittuja olennaisia ympäristöriskejä sekä niihin liittyviä elinkaarivaikutuksia. Riskien tunnistaminen ja hallinta varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla. Lisäksi KONE seuraa jatkuvasti toimitus- ja arvoketjun riskejä ympäristöasioissa. Näitä riskejä seurataan reaaliaikaisesti automaatiolla ja geopaikannustietojen avulla.

KONE ei ole järjestänyt erillisiä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia, vaan se tekee säännöllisesti yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja muiden asianomaisten tahojen kanssa ympäristöaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Lisäksi kuulemisia järjestetään osana ympäristöriskien arviointeja.

KONEen johtamisjärjestelmää täydentävät yksityiskohtaisemmat ympäristöarvioinnit, jotka on kuvattu seuraavissa osioissa.

Muut päästöt ilmaan

KONEen automatisoitujen tuotantojärjestelmien ja kokoonpanolinjojen ansiosta yhtiön tuottamat NOx-, SOx- ja VOC-päästöt ovat erittäin pieniä. Näitä päästöjä seurataan paikallisten ympäristölupien ja sovellettavien sääntelykehysten edellyttämällä tavalla.

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesiriskiarvioiden perusteella vain muutama KONEen tuotantoyksikkö sijaitsee suuren vesistressin alueilla. Tuotantoyksiköiden vesistressivaikutus on arvioitu vähäiseksi, koska KONEen prosessit eivät vaadi merkittävää vedenkäyttöä.

Biodiversiteetti ja ekosysteemit

Suoritettujen arviointien perusteella KONEen tuotantoyksiköt eivät sijaitse Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) maailmanperintökohteissa, Natura 2000 -kohteissa tai muissa suojelupuistoissa tai luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hillintätoimia ei ole pidetty tarpeellisina. KONE kuitenkin jatkaa biodiversiteettivaikutustensa arviointia ja seurantaa, jotta se voi suunnitella tulevia toimenpiteitä ja muodostaa yksityiskohtaisempia arvioita arvoketjun vaikutuksista ja riippuvuuksista luonnon monimuotoisuuteen liittyen.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

KONE seuraa jatkuvasti kaiken jätteen kulutusta tuotantoyksiköissään osana säännöllistä toimitilaseurantaa. Tuotantoprosesseissa syntyvä vähäinen jätemäärä on merkityksetön, ja suurin osa jätteestä kierrätetään tai poltetaan. Keskeisiä materiaalivirtoja ja raaka-aineita seurataan järjestelmällisesti komponentti- tai moduulikohtaisesti automatisoiduilla varastojärjestelmillä. KONEen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät kuitenkin tuotteiden energiankäytöstä ja siihen liittyvistä päästöistä niiden pitkän käyttöiän aikana.

Liiketoiminnan harjoittaminen

KONEen kolmansien osapuolten due diligence -prosessi, toimittajaseulonnat ja -auditoinnit, sisäiset arvioinnit ja kyselyt sekä paikalliset compliance-riskien arvioinnit ja Compliance Line -raportit tukevat yrityskulttuuriin ja hallintoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Lisäksi globaaleissa lahjonnan ja korruption vastaisissa riskinarvioinneissa on otettu huomioon erityisiä toimintoja ja alueita, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Kiina.

Liitteet

Muusta EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet

Alla olevassa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, kuten ESRS 2:n liitteessä B on esitetty. Taulukossa kerrotaan, mistä tietopisteet löytyvät kestävyysraportissa, mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia ja onko siirtymäsäännöstä sovellettu.

			Viittaus		Viittaus
Tiedonanto			tiedonantovelvoite	Viittaus pilariin	vertailuarvo	Viittaus EU:n
vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	asetukseen	3	asetukseen	ilmastolakiin	Osio
ESRS 2 GOV-1	21 (d)	Hallituksen sukupuolijakauma	x		x		Kestävyyshallinto
ESRS 2 GOV-1	21 (e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			x		Kestävyyshallinto
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	x				Kestävyyshallinto
ESRS 2 SBM-1	40 (d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	x	x	x		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	x		x		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	x		x		Epäolennainen
		Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iv	toimintaan			x		Epäolennainen
							Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet
		Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi					ja tavoitteet, Raportoinnin
ESRS E1-1	14	vuoteen 2050 mennessä				x	periaatteet
		Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle
ESRS E1-1	16 (g)	suljetut yritykset		x	x		Raportoinnin periaatteet
							Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	x	x	x		ja tavoitteet
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	x				Mittarit
		Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
		eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
ESRS E1-5	38	merkittävät alat)	x				Mittarit
		Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ESRS E1-5	40–43	ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	x				Mittarit
		Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -
ESRS E1-6	44	bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	x	x	x		Mittarit
ESRS E1-6	53–55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	x	x	x		Mittarit
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				x	Mittarit
ESRS E1-9	66	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			x		Siirtymäsäännöstä sovellettu
		Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin
	66: (a),	mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka,
ESRS E1-9	66: (c)	joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski		x			Siirtymäsäännöstä sovellettu
		Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
ESRS E1-9	67 (c)	energiatehokkuusluokittain		x			Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa			x		Siirtymäsäännöstä sovellettu

			Viittaus		Viittaus
Tiedonanto			tiedonantovelvoite	Viittaus	vertailuarvo	Viittaus EU:n
vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	asetukseen	pilariin 3	asetukseen	ilmastolakiin	Osio
		Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden
		määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja
ESRS E2-4	28	siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II	x				Epäolennainen
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat	x				Epäolennainen
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	x				Epäolennainen
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys	x				Epäolennainen
ESRS E3-4	28 (c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	x				Epäolennainen
		Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti
ESRS E3-4	29	laskettuna	x				Epäolennainen
ESRS 2 -		Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden
SBM 3 - E4	16 (a) i	kannalta herkkiin alueisiin	x				Epäolennainen
		Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan
ESRS 2 -		heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän
SBM 3 - E4	16 (b)	sulkemiseen	x				Epäolennainen
ESRS 2 -
SBM 3 - E4	16 (c)	Toiminta, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin	x				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (b)	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	x				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (c)	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	x				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 (d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	x				Epäolennainen
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte	x				Epäolennainen
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	x				Epäolennainen
ESRS 2 -
SBM3 - S1	14 (f)	Pakkotyötapausten riski	x				Epäolennainen
ESRS 2 -
SBM3 - S1	14 (g)	Lapsityövoimatapausten riski	x				Epäolennainen
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	x				Toimintaperiaatteet
		Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
ESRS S1-1	21	käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt			x		Toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	x				Toimintaperiaatteet
		Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai
ESRS S1-1	23	hallintajärjestelmä	x				Toimintaperiaatteet
							Omaan työvoimaan kohdistuvien
							negatiivisten vaikutusten
ESRS S1-3	32 (c)	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	x				korjaaminen
	88 (b) ja
ESRS S1-14	(c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	x		x		Mittarit
		Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien
ESRS S1-14	88 (e)	vuoksi menetettyjen päivien määrä	x				Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS S1-16	97 (a)	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	x		x		Epäolennainen
ESRS S1-16	97 (b)	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	x				Epäolennainen
							Omaan työvoimaan kohdistuvien
							negatiivisten vaikutusten
ESRS S1-17	103 (a)	Syrjintätapaukset	x				korjaaminen
							Omaan työvoimaan kohdistuvien
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden					negatiivisten vaikutusten
ESRS S1-17	104 (a)	ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	x		x		korjaaminen

Tiedonanto			Viittaus	Viittaus	Viittaus	Viittaus EU:n
vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	tiedonantovelvoiteasetukseen	pilariin 3	vertailuarvoasetukseen	ilmastolakiin	Osio
ESRS 2 -							Olennaiset vaikutukset, riskit ja
SBM3 - S2	11 (b)	Huomattava lapsi- tai pakkotyövoiman käytön riski	x				mahdollisuudet
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	x				Toimintaperiaatteet
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	x				Toimintaperiaatteet
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
		ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
ESRS S2-1	19	noudattamatta jättäminen	x		x		Toimintaperiaatteet
		Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
		perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
ESRS S2-1	19	due diligence -käytännöt			x		Toimintaperiaatteet
		Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ESRS S2-4	36	ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	x				Toimenpiteet
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	x				Epäolennainen
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
		ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
ESRS S3-1	17	OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	x		x		Epäolennainen
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	x				Epäolennainen
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	x				Toimintaperiaatteet
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
		ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
ESRS S4-1	17	noudattamatta jättäminen	x		x		Toimintaperiaatteet
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	x				Toimenpiteet
							Toimintaperiaatteet, Korruption ja
		Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien					lahjonnan ehkäiseminen ja
ESRS G1-1	10 (b)	yleissopimus	x				havaitseminen
ESRS G1-1	10 (d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	x				Epäolennainen
		Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
ESRS G1-4	24 (a)	rikkomisesta määrätyt sakot	x		x		Epäolennainen
ESRS G1-4	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	x				Epäolennainen

Tiedonantovaatimusten sisällyttäminen viitteinä

Tiedonantovaatimus	Kuvaus	Viite
DP 40 a ii	Tietoa KONEen merkittävistä markkinoista ja asiakasryhmistä	Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Liikevaihto
DP 40 f	Tietoa merkittävistä tuotteista ja palveluista	Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Liikevaihto
DP 29 c i	Tietoa KONEen tutkimus- ja kehityskustannuksista	Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Kulut

Sisältövertailu

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet BP-2 Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot mahdollisuudet, Liitteet GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyyshallinto, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyyshallinto, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyshallinto GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyyshallinto GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyyshallinto SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Liiketoiminnan kestävyys SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Liiketoiminnan kestävyys SBM-3 Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa mahdollisuudet IRO-1 Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista mahdollisuudet IRO-2 Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, Liitteet E1 Ilmastonmuutos Osion nimi E1-1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet ja Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma tavoitteet, Raportoinnin periaatteet E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteet E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Toimenpiteet ja tavoitteet E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet ja tavoitteet, Mittarit E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Mittarit E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Mittarit E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet Mittarit E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu Mittarit GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2 Kestävyyshallinto IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Skenaarioanalyysi S1 Oma työvoima Osion nimi S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteet S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Toimenpiteet S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Tavoitteet S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Mittarit S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Mittarit		ESRS 2 Yleiset tiedot	Osion nimi
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen	S1-17
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

	S2 Arvoketjun työntekijät	Osion nimi
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa
	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin
S2-3	tuomiseksi	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen
	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
	arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
S2-4	hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Toimenpiteet, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
S2-5	mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Tavoitteet
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys
	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
SBM-3	kanssa.	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Osion nimi
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
S4-3	tuomiseksi	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen
	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
	kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
S4-4	hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Toimenpiteet
	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
S4-5	mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Tavoitteet
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys
	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
SBM-3	kanssa.	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Osion nimi
		KONEen kulttuuri, Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita,
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
		Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita, Korruption ja lahjonnan
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	ehkäiseminen ja havaitseminen
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	ESRS 2 Kestävyyshallinto
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	ESRS 2 Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristötiedot

EU taksonomian mukainen raportointi

EU taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville toiminnoille, joka perustettiin kääntämään EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet kriteereiksi taloudelliselle toiminnalle. Luokitusjärjestelmä tunnistaa ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan, joka edistää merkittävästi vähintään yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista vahingoittamatta muita, ja täyttää sosiaaliset vähimmäisvaatimukset. Tavoitteena on auttaa sijoittajia tekemään ympäristön kannalta kestäviä sijoituksia tunnistamalla yrityksiä, jotka edistävät muutosta EU:n ympäristötavoitteita tukevaan talouteen, ja ohjata investointeja Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi.

Hissi- ja liukuporrastoimiala ei tällä hetkellä kuulu suoraan luokitusjärjestelmän piiriin, koska se ei ole suuripäästöisimpien toimialojen joukossa. Tästä huolimatta KONE on tunnistanut liiketoiminnastaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja -mukaisia toimintoja. Koska luokitusjärjestelmäasetusta kehitetään edelleen ja siihen sisältyy tulkinnanvaraisuutta, KONE arvioi jatkuvasti toimintaansa suhteessa luokitusjärjestelmän ympäristötavoitteisiin.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta on taloudellinen toiminta, jonka kuvaus ja tekniset arviointikriteerit löytyvät luokitusjärjestelmäasetuksen ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteestä I. Vuonna 2024 KONE tunnisti seuraavat luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden merkittävän edistämisen kriteereiden alla.

Toiminta 5.2 "Varaosien myynti" liittyy tuotteisiin ja varaosiin, joita käytetään NACE-koodiin C28.22 "Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus" luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne soveltuvat näin ollen KONEen liiketoimintaan. Osana huoltoliiketoimintaansa KONE myy varaosia toimijoille, jotka huoltavat KONEen valmistamia tuotteita. Tämä sopii toiminnan 5.2 kuvaukseen.

KONEen DX -luokan hissit valmistetaan sisäänrakennetulla 24/7 Connected Services -kyvykkyydellä, ja näiden hissien huolto sopii toiminnan 4.1 "Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen" kuvaukseen.

Hissien ja liukuportaiden lisäksi KONEen tarjoomaan kuuluvat automaattiovet. Taloudellisen toiminnan 3.5 "Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus" määritelmässä mainitaan NACE-koodi C25.12, joka kattaa metalliovien ja -ikkunoiden, niiden kehyksien sekä ikkunaluukkujen, porttien ja metallisten huoneen väliseinien valmistamisen. KONEen liikevaihto erityyppisten ovien ja porttien valmistamiseen liittyen sopii tähän määritelmään. Myös ovien ja porttiratkaisujen asennus, huolto ja korjaus on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi taloudellisen toiminnan 7.3 "Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus" määritelmän perusteella.

KONEen ajoneuvokanta koostuu noin 19 000 ajoneuvosta. Taloudellisen toiminnan 6.5 "Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne" kuvauksen pohjalta KONE on todennut koko ajoneuvokantansa leasingkulujen olevan luokitusjärjestelmäkelpoisia kategorian C "Muiden yhtiöiden luokitusjärjestelmäkelpoisten ratkaisujen osto" mukaisesti. Kategorioiden A tai B mukaisia pääomamenoja ei tunnistettu.

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei tässä vaiheessa arvioitu yllä oleville toiminnoille.

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa voidaan pitää luokitusjärjestelmän mukaisena, jos se edistää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta, ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttää ihmisoikeuksia ja työnormeja koskevat vähimmäistason suojatoimet. Vuonna 2024 KONE tunnisti luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden alla, ja raportoi mukaisuutta seuraaville toiminnoille.

Yksi KONEen uraauurtavista ekotehokkaista ratkaisuista on regeneratiivinen ratkaisu. Kun regeneratiivisella ratkaisulla varustettu hissi laskeutuu raskaalla kuormalla tai nousee kevyellä kuormalla, se voi ottaa talteen energiaa muuntamalla varastoidun mekaanisen energian sähköiseksi energiaksi moottorissa, joka toimii generaattorina. Generoitu energia palautetaan takaisin rakennuksen sähköverkkoon, jossa muu

rakennuksen laitteisto, esim. LVI-laitteet, voi hyödyntää sitä. Regeneratiivisella ratkaisuilla varustettujen hissien valmistamisen katsotaan soveltuvan parhaiten EU taksonomian taloudelliseen toimintaan 3.6 "Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus".

KONE 24/7 Connected Services tarjoaa älykästä ennakoivaa huoltoa pilviyhteyden kautta. Pilveen liitetyistä laitteista saadaan jatkuvaa käyttödatavirtaa, joka auttaa tekemään älykkäitä, ennakoivia päätöksiä siitä, miten mahdolliset ongelmat ratkaistaan ennen kuin ne aiheuttavat häiriöitä. Kehittynyt analytiikka määrittää, onko ongelma kriittinen ja onko siihen puututtava välittömästi tai voidaanko se ratkaista seuraavan määräaikaisen huoltokäynnin aikana, näin ollen tehostaen huoltoa. Mikä tahansa hissi tai liukuporras voidaan liittää 24/7 Connected Services palveluun asentamalla niihin laite, joka mahdollistaa pilveen yhdistämisen. KONEen DX -luokan hissit valmistetaan sisäänrakennetulla 24/7 -kyvykkyydellä. Nämä toiminnat sopivat taloudellisen toiminnan 4.1 "Datavetoisten IT/OTratkaisujen tarjoaminen" kuvaukseen.

Hissien ja liukuportaiden elinkaari on tyypillisesti pitkä, ja sitä voidaan pidentää entisestään huolto- ja modernisointipalveluilla. KONEen modernisointiliiketoiminta tarjoaa ratkaisuja tuotteen elinkaaren pidentämiseksi energiatehokkuutta, turvallisuutta ja visuaalista ilmettä päivittämällä. Taloudellisen toiminnan 5.1 "Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus" kuvaus sisältää sellaisten tavaroiden korjauksen ja kunnostuksen, joita asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen. KONE arvioi hissien ja liukuportaiden osittaisen modernisoinnin sopivan toiminnan kuvaukseen. Kuten toiminta 5.2, myös 5.1 liittyy tuotteisiin ja varaosiin, joita käytetään NACE -koodiin C28.22 "Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus" luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne soveltuvat näin ollen KONEen liiketoimintaan.

Toiminta 4.1 sisältää liikevaihdon ilman regeneratiivista ratkaisua valmistettujen DX-luokan hissien osalta; muut hissimallit sekä DX -luokan hissit regeneratiivisella ratkaisulla ovat toiminnassa 3.6.

Merkittävän edistämisen kriteerit

KONE on arvioinut merkittävän edistämisen kriteerit taloudellisille toiminnoille 3.6, 4.1 ja 5.1 ja todennut toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset.

Kuten toiminnan 3.6 merkittävän edistämisen kriteerit liite I:ssä lainsäädännölle 2020/852 edellyttävät, regeneratiivisella ratkaisulla varustetut hissit tuottavat merkittävän elinkaaren aikaisen kasvihuonepäästövähennyksen verrattuna markkinoilla olevaan parhaaseen vaihtoehtoiseen ratkaisuun, kuten moderniin hissimoottoriteknologiaan ilman kykyä syöttää energia takaisin sähköverkkoon. Regeneroidun energian määrä vaihtelee rakennustyypin mukaan; säästö voi olla jopa 20–40 prosenttia keskikokoisissa kerrostaloissa ja jopa 35–45 prosenttia korkeissa rakennuksissa. Täyttämällä kriteerit, regeneratiivisella ratkaisulla varustetut hissit edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.

Etävalvonta ja ennakoiva huolto KONE 24/7 Connected Services -palvelulla täyttää toiminnan 4.1 kriteerit, edistäen merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen. Palvelu tuottaa tietoa tulevista huoltotarpeista ja tunnistaa mahdolliset ongelmat ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Ympärivuorokautinen valvonta lisää turvallisuutta ja parantaa laitteiden käytettävyyttä, ja faktapohjaiset huoltosuositukset auttavat pidentämään laitteiden käyttöikää. Toiminnan 5.1 osalta osittainen modernisointi pidentää tuotteiden käyttöikää korjauksella ja kunnostuksella, mikä myös merkittävästi edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Ei merkittävää haittaa -arviointi

Ei merkittävää haittaa -arviointi suoritettiin toiminnoille joiden osalta KONE täyttää edellä mainitut merkittävän edistämisen kriteerit. KONEella on yhteensä seitsemän globaalia tuotekehitysyksikköä ja kymmenen tehdasta Yhdysvalloissa, Meksikossa, EU:ssa, Kiinassa ja Intiassa, ja 200 strategisesti tärkeintä materiaalitoimittajaa sijaitsevat KONEen tuotantoyksiköiden läheisyydessä. Sekä regeneratiivisilla ratkaisuilla varustetut hissit, DX -luokan hissit, 24/7 Connected Services -laitteet että osittaiseen modernisointiin käytettävät komponentit valmistetaan tai kootaan KONEen tehtailla, joten samat valmistustoimintoihin liittyvät ei merkittävää haittaa -arvioinnit koskevat kaikkia luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE on tehnyt fyysisten ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnin osana vuosittaista riskienarviointiprosessia. KONEen riski- ja mahdollisuusarviointi sisältää kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin RCP:n skenaarioihin perustuvan ilmastonmuutosskenaarioanalyysin, jonka avulla voidaan

varmistaa, että KONEen strategia kestää ilmastonmuutosta useissa mahdollisissa tulevissa skenaarioissa. Riskien arvioinnissa keskityttiin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin KONEen toiminnan keskeisillä strategisen suorituskyvyn osa-alueilla: suorat materiaalihankinnat, valmistustoiminta, logistiikka sekä tuoteja palvelusuunnittelu.

Lopputulos analyysista oli, että fyysiset ilmastoriskit eivät ole KONEelle merkittäviä. KONE on tehnyt toimenpiteitä varmistaakseen toimintojensa jatkuvuuden globaalisti, ja aktiivisesti kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä.

Vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Vettä käytetään KONEen toiminnoissa kaikkialla maailmassa lähinnä saniteettitarkoitukseen. Vedenkulutus KONEen huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa on minimaalista. KONE hankkii vettä pääasiassa kunnallisista vesilähteistä, ja jätevesi päästetään kunnallisiin, paikallisia määräyksiä noudattaviin jätevedenkäsittelyjärjestelmiin. Osa KONEen valmistusyksiköistä käyttää vähäisiä määriä vettä teollisissa prosesseissaan, esimerkiksi suljetun kierron vedenkiertoon perustuvissa maalaus- ja pinnoitusprosesseissa, sekä jäähdytystarkoituksiin. Nämä tuotantoyksiköt seuraavat vedenkulutustaan ja jätevesien päästöparametrejaan, suorittavat tarvittavan näytteenoton ja raportoivat paikallisille viranomaisille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. KONEen kymmenestä valmistusyksiköstä kahdella on omat jätevedenkäsittelyjärjestelmät, joissa on säännöllinen kolmannen osapuolen valvonta ja luvat.

Vesiriskien arvioinnin perusteella osa KONEen valmistusyksiköistä sijaitsee alueilla, joilla on korkea vesistressi. Valmistusyksiköiden vesistressivaikutus on kuitenkin arvioitu vähäiseksi vuonna 2023 tehdyssä vuosittaisessa ympäristöarvioinnissa.

KONEen kaikille tuotantoyksiköille osana ISO 14001 sertifiointia tehty ympäristövaikutusten arviointi sisälsi vesivarojen vaikutusten arvioinnin.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen kriteerit edellyttävät, että toiminta ei johda kemiallisten aineiden tuotantoa ja käyttöä koskevissa EU:n asetuksissa lueteltujen aineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön. KONE on arvioinut luokitusjärjestelmän mukaisia toimintojaan kriteerejä vasten ja arvioinut täyttävänsä vaatimukset.

KONEella on ympäristöön liittyvät johdonmukaiset toimintatavat ja ohjesäännöt jotka edellyttävät, että aineet, materiaalit, komponentit, osat, osalaitteistot, koneistot, tuotteet, pakkausmerkinnät tai tuotteiden valmistuksessa tai niiden komponenteissa käytetyt merkinnät täyttävät Euroopan komission vaatimukset. KONE tekee jatkuvasti töitä rajoittaakseen kiellettyjen aineiden määrää tuotteissaan ja pyrkii käyttämään ainoastaan aineita jotka ovat kestäviä ympäristön kannalta, ja teknisesti sekä taloudellisesti kannattavia.

Tietyt KONEen tuotteissa käytetyt komponentit sisältävät ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen ei merkittävää haittaa -kriteereissä mainittuja aineita. Lyijyn ollessa näistä merkittävin, KONE on tehnyt arvioinnin analysoimalla onko lyijyä sisältäville komponenteille markkinoilla muita soveltuvia vaihtoehtoja, ja olisiko näihin vaihtoehtoihin siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Arvioinnin toteuttivat KONEen tuotesuunnittelun ja tutkimus- ja tuotekehityksen asiantuntijat. Arvioinnin lopputuloksen perusteella KONE ei ole tietoinen, että markkinoilla olisi soveltuvia vaihtoehtoisia tekniikoita, jotka olisivat teknisesti ja/tai taloudellisesti toteutettavissa.

Siirtyminen kiertotalouteen

KONEen panos kiertotalouteen keskittyy ratkaisuissa ja toiminnoissa käytettävien materiaalien, energian ja muiden resurssien vähentämiseen. KONE pyrkii optimoimaan materiaalien käyttöä muun muassa robotiikalla ja automaatiolla, tuotesuunnittelulla, jätteiden kierrätyksellä aina sen ollessa mahdollista sekä pakkausmateriaalien uudelleenkäytöllä. KONEen tavoitteena on maksimoida positiiviset ympäristövaikutukset ja minimoida haitalliset vaikutukset ratkaisujen koko elinkaaren aikana. Tämä ulottuu raaka-aineiden louhinnasta käytöstäpoistokäsittelyyn, kuten materiaalien kierrätykseen. Jopa 90 prosenttia KONEen ratkaisuissa olevista materiaaleista voidaan ottaa talteen. Modernisointiratkaisut edistävät rakennusten kunnostamista ja kunnostusta. KONEen tuotteet soveltuvat purkamiseen, ja ne voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää.

Kierrätysmateriaalien osuus KONEen tuotteissa on tällä hetkellä suhteellisen alhainen, ja KONE tekee yhteistyötä

toimittajiensa kanssa lisätäkseen kierrätettyjen metallien osuutta tinkimättä laitteiden turvallisuudesta ja laadusta.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen

Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty kaikille KONEen tuotantoyksiköille osana ISO 14001 -sertifiointia. Yksiköille toteutetaan kaikki vaaditut ympäristönsuojelun lieventämis- ja kompensaatiotoimenpiteet paikallisten viranomaisvaatimusten perusteella, ja ne sisältyvät KONEen ISO 14001 -sertifiointi- ja tarkastusprosesseihin.

KONE on suorittanut vuonna 2024 arvioinnin ja todennut, että sen tuotantolaitokset eivät sijaitse biodiversiteetille tärkeissä paikoissa tai näiden läheisyydessä. KONE on asettanut myös pitkän tähtäimen (2030) ja vuosittaiseksi biodiversiteettitavoitteekseen, että sen tuotantolaitokset eivät sijaitse UNESCO World Heritage-, Nature 2000- tai muilla luonnonsuojelualueilla tai biodiversiteetille tärkeissä paikoissa tai näiden läheisyydessä.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

KONE on arvioinut EU:n kestävän rahoituksen foorumin määrittämät vähimmäistason suojatoimet ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon sekä verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun liittyen ja todennut toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset.

KONEen eettinen ohjesääntö, ihmisoikeuspolitiikka, lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden politiikka, kilpailusääntöjen noudattamisen ohjesääntö sekä muut asiaan liittyvät ohjeet asettavat periaatteet ja vaatimukset, joiden noudattamista edellytetään KONEen työntekijöiltä, KONEen yhtiöiltä, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta kumppaneilta. KONE on sitoutunut kunnioittamaan ja noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia koskevia normeja toiminnoissaan ja koko arvoketjussa. KONEella on ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite -prosessi, joka koostuu vaikutuksen arvioinnista, kolmannen osapuolen suorittamasta due diligence -arvioinnista, toimittajien seurannasta sekä sisäisistä arvioinneista ja kyselyistä. Lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi KONE on kehittänyt kattavan lahjonnan ja korruption vastaisen ohjelman, joka sisältää perusteelliset

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja EI 1. käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja EI 2. turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös EI 3. kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai EI 4. sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä EI 5. tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten EI 6. rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

riskiarvioinnit, selkeät toimintaperiaatteet, pakollisen koulutuksen ja ennakoivat toimenpiteet.

Toimintamenot

Toimintamenojen osalta KONE on määritellyt kokonaiskulut (nimittäjä), 282 miljoonaa euroa, luokittelujärjestelmän ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät KONEen tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut toimitilojen ja rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset leasingkulut.

KONE ei tunnistanut luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon liittyviä tai muita luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

Muutokset KONEen

luokitusjärjestelmäraportoinnissa vuodesta 2023

KONE on uudelleenkategorisoinut liikevaihdon DX -luokan hisseistä jotka on varustettu regeneratiivisella ratkaisulla taloudellisesta toiminnasta 4.1 toimintaan 3.6. Tämän seurauksena toiminnan 3.6 luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on hieman korkeampi ja vastavuoroisesti toiminnan 4.1 liikevaihto hieman matalampi verrattuna vuoden 2023 raportointiin.

Toiminnan 4.1 osalta vuoden 2024 raportoitu luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto pitää sisällään sellaisten huoltosopimusten arvon kokonaisuudessaan, jotka sisältävät 24/7 Connected Services -palvelun. Vuoden 2023 raportointi sisälsi ainoastaan 24/7 -palvelusta veloitetun lisäarvon osuuden, joka laskutettiin tavallisen huoltosopimuksen päälle. Vuoden 2023 jälkeen KONE on kehittänyt merkittävästi huollon strategiaansa hyödyntääkseen täysimääräisesti digitaalisten tietoyhteyksien etuja. Nykyään 24/7 Connected Services on integroitu KONEen kokonaisvaltaiseen tapaan tehdä huoltoa, eikä sitä enää pidetä erillisenä lisäarvoa tuottavana palveluna.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

		2024		Merkittävän edistämisen kriteerit								Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH)
Taloudelliset toiminnat		Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mäkelpoist män mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel en (A.2) osuus	liikevaihdosta, vuosi N-1 Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
		Me	%					K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E								K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6	1 850	16,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	16,8 %	M
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen	4.1	1 976	17,8 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	18,3 %	M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	5.1	1 101	9,9 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	8,6 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		4 927	44,4 %	37,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	62,4 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	43,7 %
Josta mahdollistavat toiminnat		3 827	34,5 %	16,7 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	17,8 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	35,1 %	M
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	17	0,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen	4.1	52	0,5 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,4 %
Varaosien myynti	5.2	10	0,1 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,1 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	77	0,7 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		155	1,4 %	60,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	39,8 %	0,0 %								1,2 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)		5 082	45,8 %	38,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	61,8 %	0,0 %								44,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		6 016	54,2 %
YHTEENSÄ		11 098	100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Kokonaisliikevaihto KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1 ja 4.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus pääomamenoista

		2024			Merkittävän edistämisen kriteerit		Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot	Osuus pääomamenoista, vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Vesi Il	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mäkelpoist män mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel en (A.2) osuus	pääomamenoista, vuosi N-1 Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
		Me	%			K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E									K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	6.5	160	30,6 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL							17,4 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		160	30,6 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %							17,4 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)		160	30,6 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %							17,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu pääomameno		363	69,4 %
YHTEENSÄ		523	100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Pääomamenot ja kokonaisinvestoinnit KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	mintamenot Toi	mintamenoista, Osuus toi vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Vesi Il	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mintamenoista, vuosi N män mukainen osuus Luokitusjärjestel toi 1	Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
		Me	%								K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E				K/E	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0	0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+ A.2)		0	0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu toimintameno			282 100,0 %
YHTEENSÄ			282 100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

E1 Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysissä pohjautuen aiempiin ilmastoon liittyviin arviointeihin ja ymmärrykseen KONEen merkittävimmistä ilmastovaikutuksista. KONEen kannalta olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä energia. Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE on arvioinut kaikki merkittävimmät päästölähteensä. KONEen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt eli päästölukkiutumat (locked-in emissions) ovat merkityksellisiä silloin, kun KONEen ratkaisuissa käytetään uusiutumattomia energialähteitä koko niiden käyttöiän ajan. Tuote- ja arvoketjupäästöihin (Scope 3) liittyvä toiminta ei ole KONEen välittömässä hallinnassa, joten hiilestä irtautumisen nopeus voi näillä toimialoilla vaikuttaa mahdollisuuksiin vähentää Scope 3 -päästöjä. Siksi KONE tekee järjestelmällistä yhteistyötä tärkeimpien toimittajiensa ja asiakkaidensa kanssa materiaaleihin liittyvien päästöjen vähentämiseksi ja uusien innovatiivisten energiaratkaisujen löytämiseksi maissa, joissa sen tuotteita käytetään. Katso tiedot käyttövaiheen suorien kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta (Scope 3, kategoria 11) taulukosta Kasvihuonekaasupäästöt. Tiedot laskentamenetelmästä löytyvät kohdasta E1: Raportoinnin periaatteet.

Skenaarioanalyysi

Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

KONEen ensimmäinen ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysi aloitettiin vuonna 2022 ja viimeisteltiin vuoden 2023 alussa. Siihen sisältyi KONEen toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisten toimintojen resilienssianalyysi ilmastoriskien osalta. Analyysiä tarkastellaan vuosittain osana KONEen yleistä riskinarviointiprosessia, ja sitä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Sovelletut aikajänteet on kuvattu kohdassa

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe
(aikajänne)	1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Johdon vastaus
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen omassa toiminnassa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä (pitkä aikaväli)	↓ Fyysinen riski Vaikeat sääilmiöt voivat keskeyttää toiminnan ja lisätä liiketoiminnan kustannuksia KONEen tehtaissa tai toimitusketjun alkupäässä tai toimitusketjun loppupäässä logistiikkareitit mukaan lukien.	• KONE kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan valmiuksia ja yhdenmukaistaa tuotteitaan häiriötilanteiden sietokyvyn lisäämiseksi • KONE kehittää asiakkaille palveluita sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä, päivystyshuollossa sääilmiöiden aikana sekä niiden jälkeisessä kunnontarkastuksessa ja korjauksissa
Ilmastonmuutoksen hillintä omassa arvoketjun alku- ja loppupäässä (pitkä aikaväli /jatkuva)	↑ Positiivinen vaikutus KONEen ratkaisut on suunniteltu elinkaarikäyttöön. Niiden pitkä käyttöikä ja ammattimainen huolto ja modernisointi edistävät kiertotaloutta ja vähentävät energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä käyttöiän aikana. ↓ Negatiivinen vaikutus Tuotteisiin liittyvät päästöt – käyttöiän aikainen energiankulutus ja materiaalit – muodostavat suurimman osan KONEen päästöistä ↓ Siirtymäriski Mainehaitta, jos KONE ei saavuta luvattuja kestävyys- /ilmastotavoitteitaan ajoissa	• KONE jatkaa vähähiilisen tarjonnan kehittämistä, jotta se voi vastata asiakkaiden odotuksiin ja tukea asiakkaita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa • KONE keskustelee aktiivisesti toimittajiensa kanssa ilmastoaiheista
Energia arvoketjun loppupäässä (pitkä aikaväli /jatkuva)	↓ Negatiivinen vaikutus KONEen ratkaisut on suunniteltu kestämään pitkään (hissit 25 vuotta ja liukuportaat 15 vuotta). Yhtiön ratkaisut kuluttavat sähköä käyttöikänsä aikana.	• KONE jatkaa energiatehokkaan vähähiilisen tarjoomansa kehittämistä

¹Taulukossa esitetyistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ilmastoon liittyvät riskit on jaettu edelleen fyysisiin ja siirtymäriskeihin.

ESRS 2: Standardikohtaiset näkökohdat. Lisätietoja skenaarioiden kriittisistä oletuksista, lähtötiedoista ja keskeisistä, kohti vähähiilisempää taloutta ohjaavista sekä muista tekijöistä, on esitetty taulukossa Skenaariovertailu.

Skenaarioanalyysin ensimmäisessä vaiheessa KONE keskittyi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin strategisesti keskeisissä toiminnoissa. Analyysissä huomioitiin alku- ja jäännösriski käytössä olevien riskienhallintatoimien jälkeen. KONE pyrkii määrittämään olennaisten ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien ennakoidut taloudelliset vaikutukset tulevan analyysipäivityksen yhteydessä.

Keskeisillä strategisilla suoritusalueilla huomioon otetut ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet sisälsivät suorat materiaalihankinnat (KONEen arvoketjun alkupää), logistiikan (monialainen toiminta arvoketjussa), tuotantotoiminnan sekä tuote- ja palvelumuotoilun (omat toiminnot). Vaikka arvoketjun loppupää ei suoraan kuulunut soveltamisalaan, tuote- ja palvelumuotoilu liittyvät läheisesti siihen. Analyysiin sisältyi, miten KONE voi neuvoa ja auttaa asiakkaita vahinkojen ehkäisemisessä, kun asiakkaiden tilat ja KONEen laitteet altistuvat ankarille sääilmiöille, kuten hurrikaaneille ja tulville.

Ilmastoskenaariot

Ilmastoskenaarioiden arvioinnissa hyödynnettiin useita tietolähteitä, joita olivat esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ensimmäisen työryhmän kuudes arviointiraportti ja Swiss Re CatNet sekä yhdistetyt SSP-RCP-skenaariot eli yhdistetyt sosioekonomiset kehityskulut (Shared Socioeconomic Pathways, SSP) ja niitä ohjaavat ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavat kehityskulut (Representative Concentration Pathways, RCP).

Todellinen poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys voi poiketa SSP-RCP-skenaarioiden oletuksista esimerkiksi maailmanlaajuisen yhteistyön osalta, mikä vaikuttaa hillintä- ja sopeutumistoimien toteutettavuuteen. Muut rajoitteet liittyvät oletuksiin luonnonvarojen saatavuudesta ja käytöstä, teknologisen edistyksen käytettävyydestä ja käyttöönotosta sekä lainsäädännön vaikuttavuudesta ja toimeenpanosta.

Valittujen skenaarioiden katsotaan edustavan KONEen riskejä ja epävarmuustekijöitä. Niissä yhdistyy todennäköisiä ilmaston lämpenemisen kehityskulkuja ja niihin liittyviä sosioekonomisia kehityskulkuja, jotka voivat vaikuttaa KONEen strategiaa tukeviin globaaleihin megatrendeihin ja joilla on välitön vaikutus KONEen päivittäiseen toimintaympäristöön.

KONEen resilienssi eri skenaarioissa

KONEen ilmastolupaus pohjautuu tieteeseen perustuviin tavoitteisiin ja tähtää kasvihuonekaasupäästöjen merkittäviin vähennyksiin, jotka vastaavat ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Se on tällä hetkellä kunnianhimoisin kriteeri tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamiselle. Katso KONEen tavoitteet kohdasta E1: Toimenpiteet ja tavoitteet.

Vähähiilisessä skenaariossa (1,5 °C) KONEen liiketoimintastrategia on sopeutumiskykyinen, sillä energiatehokkaiden, kestävien ja ilmastonmuutokseen sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa jo lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä nähdään täysi siirtymä uusiutuvaan energiaan ja sähköistämiseen, mikä luo mahdollisuuksia KONEelle. Fyysiset muutokset voivat aiheuttaa ajoittain häiriöitä KONEen tuotantolaitoksissa ja toimitusketjussa. KONEen pyrkimykset parantaa yhtiön kykyä ennakoida häiriöitä sekä varautua, reagoida ja sopeutua niihin, pitävät keskeytykset liiketoimintaan rajallisina. Häiriöistä voi yleensä palautua ilman merkittäviä tappioita.

Keskitien skenaariossa (2,7 °C) tiukemmat politiikat edistävät KONEen energiatehokkaan tuotevalikoiman kysyntää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä mutta vain tietyillä markkinoilla ja Pariisin sopimukseen sitoutuneissa maissa. KONEen liiketoimintastrategiassa on joitakin resilienssiin liittyviä haasteita materiaalitehokkuuden,

Skenaariovertailu

	SSP1	SSP2	SSP4
IPCC:n viitelämpötilaskenaario	Ilmaston lämpeneminen 1,5 °C	Ilmaston lämpeneminen 2,7 °C	Ilmaston lämpeneminen 4 °C
Keskeiset lähtötiedot	Sääntelyn kiristyminen	Sääntelyn kiristyminen, toimitusketjun häiriöt, äärimmäiset sääilmiöt	Ennustetut lämpötila- ja sademuutokset, ilmastoon liittyvien sääilmiöiden odotettavissa oleva vakavuus
Tärkeimmät tekijät	Politiikat/säännökset, teknologian muutos	Politiikat/säännökset, teknologian muutos, resurssien käyttö, äärimmäiset sääilmiöt	Äärimmäiset sääilmiöt, väestörakenteen muutokset, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, resurssien käyttö
Skenaarion kuvaus	• Kunnianhimoiset ja maailmanlaajuisesti yhdenmukaiset säännökset, jotka tähtäävät vähähiiliseen talouteen • Lisääntynyt kysyntä kestäville ja ilmastonmuutokseen sopeutuville ratkaisuille luo mahdollisuuksia KONEelle • Täysi siirtymä uusiutuvaan energiaan ja sähköistämiseen sekä keskittyminen energiatehokkuuteen • Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä väheneminen vuoteen 2050 mennessä	• Nykyinen sosioekonominen kehitys jatkuu • Tiettyjen raaka-aineiden saatavuuden häiriöt ja hintojen epävakauden lisääntyminen pitkällä aikavälillä • Maailmanlaajuiset toimitusketjut ja logistiikkareitit voivat muuttua merkittävästi, mikä vaikuttaa KONEen liiketoimintaan • Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat maltillisesti, kunnes vakautuvat vuoden 2035 tienoilla ja kääntyvät laskuun vuoden 2050 tienoilla	• Järjestäytymätön siirtyminen vähähiiliseen talouteen, talouskasvua suositaan ilmastotoimien sijasta • Integroitumattomat hiilimarkkinat ja hiilivuodon lisääntyminen eri maiden hiilisäännösten erojen seurauksena • Kestävien ja ilmastonmuutokseen sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa kehittyneillä markkinoilla, kun taas kehittyvillä markkinoilla asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan näistä ratkaisuista • KONEen logistiikkakustannukset kasvavat merkittävästi, kun äärimmäiset sääolot aiheuttavat toimitusketjujen ja logistiikkareittien häiriöitä • Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen mutta hieman aiempaa vähemmän

kierrätysinfrastruktuurin ja uusien materiaalien kehityksen ollessa hitaampaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, kun lainsäädännölliset kannustimet innovoinnille vähenevät. Toisaalta tämä saattaa kiihtyä pitkällä aikavälillä, kun viranomaiset tunnistavat tarpeen ryhtyä toimiin. Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja logistiikkareitteihin voi kohdistua merkittäviä häiriöitä, jotka vaikuttavat KONEen liiketoimintaan.

Korkeahiilisessä skenaariossa (4 °C) päästöjen kasvu jatkuu, siirtyminen vähähiiliseen talouteen on hajanaista, talouskasvua suositaan ilmastotoimien sijasta ja resurssien ylikulutus jatkuu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä skenaariossa KONEen liiketoimintastrategiassa on eniten

resilienssiin liittyviä haasteita, sillä kestävien ja ilmastonmuutokseen sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa vain kehittyneissä talouksissa tai valikoiduissa asiakasryhmissä. KONEen strategiset valinnat ovat silti suurelta osin merkityksellisiä. Äärimmäiset sääolosuhteet lisäävät häiriöitä toimitusketjuissa ja logistiikkareiteillä etenkin pitkällä aikavälillä, mikä voi johtaa merkittävään logistiikkakustannusten nousuun. Keskipitkällä aikavälillä KONEen tuotesuunnittelussa saatetaan tarvita muutoksia, jotta laitteet kestävät äärimmäistä kuumuutta ja kosteutta ja toimivat tällaisissa olosuhteissa.

KONE ottaa huomioon nykyisen ja tulevan ennustetun altistumisen ilmastonmuutoksen akuuteille ja kroonisille

fyysisille vaikutuksille, kun yhtiö tekee investointeja ja valitsee uusien tuotanto- tai jakelukeskusten sijaintipaikkoja tai laajentaa olemassa olevia keskuksia. KONEen mahdollisuudet vaikuttaa toimittajien tai asiakkaiden toimipaikkojen sijaintien valintaan ovat kuitenkin rajalliset. Globaalin toimintansa ansiosta KONE voi hajauttaa toimitusja jakeluketjuaan, mikä vähentää riippuvuutta fyysisille vaikutuksille kulloinkin altistuneista paikoista. Lisäksi KONE hyödyntää erityisiä sijaintipohjaisia ohjelmistotyökaluja, joiden avulla seurataan säännöllisesti toimitusketjun toimipaikkoja, kuten toimittajien tuotantopaikkoja, sekä ilmastonmuutoksen kannalta merkityksellisiä fyysisiä riskejä. Tämän ansiosta KONE voi siirtyä tarvittaessa nopeammin ennalta määriteltyihin vaihtoehtoisiin toimitusketjuihin.

KONEen uudessa Rise-strategiassa korostetaan toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Pariisin sopimuksen ja vähähiilisen skenaarion (1,5 °C) mukaisesti. Kestävyys on sisällytetty strategiaan keskeisenä kannattavan kasvun ja erottautumisen ajurina. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi KONEen strategisista siirtymistä, kuten on kuvattu kohdassa ESRS 2: Liiketoiminnan kestävyys.

Skenaarioarvioinnissa KONE ei tunnistanut mitään sellaisia omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka eivät olisi yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa tai joiden yhteensovitettavuus edellyttäisi merkittäviä ponnistuksia. KONEen tilinpäätöksessä ei ole kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia.

Toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Keskeiset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään liittyvät politiikat on esitetty taulukossa Keskeiset ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet. KONEen liiketoiminnan jatkuvuuden hallintastandardi asettaa yhtiön laajuiset vähimmäisvaatimukset kriisi- ja häiriövalmiudelle ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiselle, tukien KONEen resilienssiä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Se ohjaa tunnistamaan kriittiset toiminnot, vaikutukset, riskit ja mitigointitoimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä häiriöt tai toipua niistä asetetuissa tavoiteajoissa.

Liiketoimintaan vaikuttavat disruptioskenaariot, mukaan lukien fyysinen ilmastonmuutos, on dokumentoitu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiin. Niissä määritetään roolit ja vastuut, jotka liittyvät ehkäisemiseen ja

Ilmastonmuutokseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet
------------------------------------------------------------	--	--

Hallintajärjestelmä	Käsitellyt olennaiset aiheet	Soveltamisala	Vastuu KONEella
Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintastandardi	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Kaikki KONEen yksiköt	Toimitusketjun johtoryhmä
Liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Kaikki KONEen yksiköt	Yksikön/toiminnon johtaja
Ympäristöpolitiikka	Ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus	Kaikki KONEen yksiköt ja globaalit toiminnot	Toimitusjohtaja
ISO 14001 on sisällytetty KONEen toimintajärjestelmään	Ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus	Kaikki KONEen yksiköt ja tärkeimmät toimittajat	Toimitusketjusta vastaava johtaja (EVP Supply Chain)
ISO 50001 - energiahallintajärjestelmä	Ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus	4 (2023: 3) paikallisyksikköä	Paikalliset johtoryhmät ja nimetyt toiminnot
Globaali toimitilapolitiikka	Uusiutuva energia	Kaikki KONEen yksiköt	Johtokunta, talousjohtaja

varautumiseen, hätätilanteisiin ja kriiseihin reagointiin sekä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen kussakin skenaariossa. Suunnitelmat sekä riskienhallintatoimenpiteiden riittävyys ja vaikuttavuus tarkastetaan vähintään vuosittain kriisien ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan harjoitusten ja auditointien yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

KONEen sitoutuminen YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen sisältyy yhtiön strategiaan, toimintaperiaatteisiin ja politiikkoihin. Esimerkiksi KONEen ympäristöpolitiikassa korostetaan lupausta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja minimoida ratkaisujen ympäristövaikutukset kestävien energiatehokkaiden tuotteiden ja kunnossapitotarjooman avulla. KONEen johtokunta tarkastelee neljännesvuosittain ja hallitus vuosittain yhtiön edistymistä näissä tavoitteissa.

KONEen liiketoimintaprosessit ovat ISO-standardien mukaisia. Näistä standardeista ISO 14001 (ympäristöasioiden hallintajärjestelmä) ja ISO 50001 (energianhallintajärjestelmä) liittyvät erityisesti KONEen kestävän toiminnan parantamiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä yhtiön omassa että kumppanien päivittäisessä toiminnassa ja kulttuurissa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Pariisin

ilmastolupauksen ja KONEen tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka KONEen olennaiset aiheet keskittyvät kasvihuonekaasupäästöjen ja energian vaikutuksiin arvoketjussa, yhtiö on sitoutunut vähentämään päästöjä ja energiankulutusta myös omassa toiminnassaan. KONEen globaali toimitilapolitiikka osoittaa sitoutumisen uusiutuvan sähkön käytön lisäämiseen 100 prosenttiin yhtiön toimitiloissa maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Kaikki KONEen yksiköt raportoivat uusiutuvan sähkön osana neljännesvuosittaista raportointiaan. Katso lisätietoja tiedonkeruu- ja seurantaprosesseista kohdasta E1 Raportoinnin periaatteet.

KONEen päivittäistä työtä ohjaa KONEen eettinen ohjesääntö yhtiön muiden politiikkojen ja ohjeiden ohella. KONEen eettinen ohjesääntö edellyttää lakien ja säännösten noudattamista korkeiden ympäristöstandardien varmistamiseksi sekä KONEen että sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa. KONEen eettiset ohjesäännöt toimittajille ja jakelijoille edellyttävät, että yhtiön toimittajat noudattavat kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja ja KONEen vaatimuksia, hankkivat tarvittavat luvat ja hallinnoivat materiaaleja, energiaa ja päästöjä tehokkaasti. Katso lisätietoja KONEen eettisistä ohjesäännöistä ja niiden

toteuttamisesta kohdista G1: Toimintaperiaatteet ja S2: Toimintaperiaatteet.

Kaikki KONEen toimintaperiaatteet ovat saatavilla KONEen sisäisissä järjestelmissä, kuten intranetissä, tai julkisesti.

Toimenpiteet ja tavoitteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutoksen fyysisiin vaikutuksiin yhdenmukaistamalla nykyisten ja uusien tuotteidensa suunnittelu-, toimitus- ja tuotantorakenteita. Tämä auttaa yhtiötä ylläpitämään ja parantamaan resilienssiään, jos toimitusketjussa tai logistiikkareiteissä on häiriöitä ja materiaali- tai komponenttitoimittajia, KONEen tuotantolaitoksia, jakelukeskuksia tai kuljetusten logistiikkareittejä on korvattava nopeasti toteutettavissa olevilla vaihtoehdoilla. Vuonna 2024 KONE toteutti tuotteiden yhdenmukaistamisen ensimmäisen vaiheen, jota seuraavat valikoitujen komponenttien yhdenmukaistukset Euroopassa ja Amerikan alueella vuonna 2025.

Vuonna 2024 KONE järjesti kriisien- ja jatkuvuudenhallinnan simulaatioharjoituksia muutamissa tuotantolaitoksissaan varmistaakseen liiketoiminnan jatkuvuuden ja vähentääkseen häiriöiden vaikutuksia ja todennäköisyyttä koko toimitusketjussaan. Sen lisäksi että KONEen kymmenen tuotantolaitosta seitsemässä maassa, useat jakelukeskukset ja laaja toimittajaverkosto eri puolilla maailmaa auttavat lieventämään mahdollisten häiriöiden vaikutuksia yksittäisissä toimipaikoissa tai maissa, yhtiö pyrkii varmistamaan toimitusten jatkuvuuden hyödyntämällä vaihtoehtoisia hankintakanavia, pitkäaikaisia sopimuksia ja kriittisten komponenttien ja palvelujen osto-optioita. KONEella on myös maailmanlaajuinen omaisuusvahinko- ja liiketoiminnan keskeytysvakuutusohjelma.

Yhtiö kehittää jatkuvasti palveluita, jotka auttavat asiakkaita sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä, päivystyshuollossa sääilmiöiden aikana sekä niiden jälkeisessä kunnontarkastuksessa ja korjauksissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

KONE on sitoutunut vähentämään omien toimintojensa Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2018 perustasoon, ja yhtiö on sitoutunut

Tekijät Scope 1- ja 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

hiilineutraaliin toimintaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite vastaa maapallon ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Se on tällä hetkellä kunnianhimoisin kriteeri tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamiselle. Lisäksi KONE tavoittelee samalla ajanjaksolla 40 prosentin vähennystä tuotteiden materiaaleihin ja käyttöiän aikaiseen energiankäyttöön liittyviin päästöihin (Scope 3) suhteessa saatuihin tilauksiin.

Lisäksi KONE on sitoutunut vähentämään sähkönkulutusta omissa toiminnoissaan ja asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvan sähkön osuuden yli 90 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on myös kasvattanut uusiutuvan sähkön osuutta suunniteltua nopeammin saavuttamalla 97 prosentin tason jo vuonna 2023. Tämän edistyksen ja järjestelmällisen työn ansiosta KONE asetti vuonna 2024 tavoitteeksi kasvattaa uusiutuvan sähkön osuutta 98 prosenttiin vuoden 2024 aikana. Vuonna 2024 saavutettiin 99 prosentin taso.

KONEen uudessa strategiassa painotetaan voimakkaasti päästövähennystavoitteita yhtenä keskeisistä strategisista painopistealueista, kuten on esitetty kohdassa ESRS 2: Strategia. Käynnissä olevan vihreän siirtymän tueksi KONEella on Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa ohjelma. Siinä on neljä painopistealuetta: asiakasyhteistyö, tarjooma, toiminnot sekä asenne ja käyttäytyminen.

Yhtiön sisällä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä edistetään esimerkiksi järjestämällä teemapäiviä. Vuoden 2024 aikana KONE jatkoi panostuksia tietoisuuteen ja omistajuuteen yhtiön ympäristötavoitteista ja niissä edistymisestä. Yhtiö järjesti muun muassa kestävyyttä ja ilmastoa koskevia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia eri työntekijäryhmille. Yhtiö vastaa myös asiakkaiden kasvavaan kestävien tuotteiden ja palvelujen kysyntään.

Raportointivuoden 2024 aikana KONE on vähentänyt päästöjään panostamalla ratkaisujensa energiatehokkuuteen, kasvattamalla ja laajentamalla vähähiilistä tarjontaa ja

tekemällä yhteistyötä toimittajien kanssa ratkaisuidensa materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Päästöjen vähentämistä jatketaan vuonna 2025 ja sen jälkeen, jotta yhtiö voi saavuttaa vuodelle 2030 asetetut tavoitteet. Kaikki KONEen päästövähennystoimenpiteet vuonna 2024 ovat linjassa ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysin kanssa, jotta varmistetaan pitkän aikavälin menestys Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisesti. Katso kohta E1: Skenaarioanalyysi. KONEen jatkuvana painopisteenä ovat varsinaiset päästövähennykset sekä omassa toiminnassa että tuotteissa ja arvoketjussa. Saavuttaakseen hiilineutraalin toiminnan vuoteen 2030 mennessä KONE suunnittelee kuitenkin kompensoivansa jäljelle jäävät päästöt.

KONE on tunnistanut keskeiset päästöjen vähentämistä edistävät tekijät, joiden avulla se voi saavuttaa tieteeseen perustuvat tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä omassa toiminnassaan (Scope 1 ja Scope 2) ja arvoketjussaan (Scope 3):

• Scope 1: siirtyminen sähköajoneuvoihin ja uusiutuvan energian käytön lisääminen
• Scope 2: uusiutuvan sähkön ja muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen
• Scope 3: energiatehokkaiden sähköistysjärjestelmien ja regeneratiivisten koneistojen osuuden lisääminen, materiaalitehokkuuden parantaminen, järjestelmällinen yhteydenpito toimittajien kanssa, tuoteinnovaatiot ja kumppanuudet

Scope 1- ja Scope 2 -päästöt

Raportointivuoden 2024 aikana KONE saavutti 29 prosentin (2023: 25 prosenttia) netto Scope 1- ja Scope 2 päästövähennyksen verrattuna vuoden 2018 päästöihin (154 700 tCO2e), ylittäen 25 prosentin päästövähennystavoitteen (2023: -21 prosenttia). Kuten mainittu yleisten tietojen osiossa, ympäristötiedot sisältävät sekä netto- että bruttopäästöt Scope 1:n osalta. KONE raportoi biokaasun nettopäästöt näyttääkseen raportointivuoden aikana saavutetut kokonaispäästövähennykset. Bruttopäästöt näkyvät taulukossa "Kasvihuonepäästöt", alaviite ⁶ .

KONE keskittyy vähentämään Scope 1 -päästöjä pääasiassa siirtymällä vähäpäästöiseen tai päästöttömään ajoneuvokantaan ja autokannan vähentämisellä. KONEen ajoneuvokannan osuus yhtiön Scope 1- ja Scope 2 päästöistä on noin 95 prosenttia (2023: 92 prosenttia). KONEen ajoneuvokannan kokonaishiilijalanjälki pieneni 2

Tekijät Scope 3 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

prosenttia verrattuna vuoteen 2023 ja pieneni 4 prosenttia verrattuna vuoden 2018 päästöihin (109 000 tCO2e).

Vuoden 2024 aikana KONE kehitti kattavan suunnitelman ajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Päästöjä vähennetään esimerkiksi tunnistamalla asentajat, jotka voisivat hyödyntää sähköajoneuvoja, sisällyttämällä sähköajoneuvot tytäryhtiöiden paikallisiin autokäytäntöihin, kannustamalla työntekijöitä valitsemaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja tarjoamalla sähköajoneuvojen latauspisteitä. Vuoden 2024 jälkeen sähköautoihin siirtymisen nopeuttaminen on välttämätöntä, jotta vuoden 2030 vähennystavoitteet voidaan saavuttaa.

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

KONEen kymmenen globaalia tuotantoyksikköä ovat vähentäneet Scope 1- ja Scope 2 -nettopäästöjään 83 prosenttia (2023: 81 prosenttia) vuoden 2024 loppuun mennessä vuoden 2018 perustasoon verrattuna. Vuonna 2024 aurinkopaneeleita käytettiin kuudessa kymmenestä tuotantoyksiköstä ja vihreää kaukolämpöä yhdessä tuotantoyksikössä. Kaikki yksiköt ovat ostaneet 100 prosenttisesti uusiutuvaa sähköä vuoden 2023 alusta lähtien. Vuonna 2024 KONE lisäsi myös biopolttoaineiden käyttöä toimitiloissaan Pohjois-Amerikassa ja jatkoi energiankäytön optimointia lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja valaistusjärjestelmissä tuotantoyksiköissään. KONE paransi myös tuotantoprosessiensa materiaali- ja energiatehokkuutta entisestään investoimalla tuotantolinjojen robotiikkaan ja automaatioon.

Lisäksi KONE on ryhtynyt merkittäviin toimiin vähentääkseen markkinaperusteisia Scope 2 -päästöjä parantamalla järjestelmällisesti energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan sähkön käyttöä toimitiloissaan. Vuonna 2024 KONEen kokonaisenergiankulutus pysyi vuoden 2023 tasolla ja kasvoi kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 2018.

Tuotteiden ja arvoketjun (Scope 3) päästöt: energiaja materiaalitehokkuus

Vuonna 2024 KONEen Scope 3 -päästöt (tuotteet ja arvoketju) tilattua tuotetta kohti (62,2 tCO2e/tilaus) vähenivät 8,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2023 (68,2 tCO2e/tilaus) ja 12,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2018 (71,4 tCO2e/tilaus). Absoluuttiset tuote- ja arvoketjupäästöt vähenivät 8,8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna ja 9,8 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tuotteiden vuotuisesta energiankulutuksesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) vähenivät 9,8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna (364 000 tCO2e) ja 15,3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna (387 600 tCO2e).

Vuoden 2024 aikana ja myös eteenpäin katsoen yksi suurimmista päästöjen vähentämiseen vaikuttavista tekijöistä on tuotteiden edelleen parantunut energiatehokkuus. Tähän päästiin muun muassa lisäämällä energiatehokkaiden sähköistysjärjestelmien ja regeneratiivisten koneistojen osuutta tilatuissa hisseissä ja tekemällä järjestelmällisesti yhteistyötä toimittajien kanssa KONEen tuotteiden materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi yhtiö pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissaan yhteistyössä toimittajiensa kanssa. KONE hakee aktiivisesti uusia kumppaneita ja toimintatapoja tunnistaakseen vaihtoehtoisia materiaaleja, joilla on pienempi hiilijalanjälki. Yhtiö pyrkii myös kehittämään prosesseja, jotka tehostavat materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

Vuonna 2024 lanseerattiin KONE Energy Management ominaisuus, joka optimoi hissiryhmien energiankulutusta matkustajien odotusajan ja määränpäähän saapumiseen kuluvana ajan sijaan ruuhkatuntien ulkopuolella. Ruuhkatunteina minimoidaan odotusaikaa ja määränpäähän saapumiseen kuluvaa aikaa. Tämä tuo energiansäästöjä hissiryhmissä, kun energiankäyttö optimoidaan vähäisemmän liikenteen aikoina. Lisäksi KONEen palveluliiketoiminnassa otettiin käyttöön KONE-etäpalvelut, joiden avulla ongelmia voidaan ratkaista etänä. Tämä vähentää huoltokäyntien tarvetta ja asentajien ajoa kohteiden välillä, mikä puolestaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

KONE tarjoaa myös alan laajimman valikoiman ulkoisesti varmennettuja tuotetietoja, esimerkiksi EN 15804 -standardin mukaisia ympäristötuoteselosteita (Environmental Product Declarations) ja ISO 25745 -standardin mukaisia energiatehokkuustietoja. Vuonna 2024 KONE julkaisi kuusi (2023: neljä) ympäristötuoteselostetta. Yhtiöllä on yhteensä 27 (2023: 21) kolmannen osapuolen varmentamaa

ympäristötuoteselostetta. Terveystuoteselosteiden (Health Product Declaration) avulla KONE antaa myös tietoa tuotteidensa materiaaleista ja niihin liittyvistä terveysvaikutuksista ja vastaa siten terveellisempien elinympäristöjen kasvavaan tarpeeseen. Vuonna 2024 KONEella oli yhteensä kuusi terveystuoteselostetta.

Vuonna 2021 KONE lanseerasi ensimmäisenä alallaan hiilineutraalin palvelutarjooman, KONE Care DX:n. Vuoteen 2024 mennessä yhtiö oli lanseerannut hiilineutraalin hissin ja hiilineutraalit liukuportaat ja jatkoi hiilineutraalin tarjoomansa laajentamista uusille markkinoille. KONE pyrkii lisäämään regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien määrää yhtiön kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden mukaisesti ja kasvattamaan samalla luokitusjärjestelmän mukaista osuutta liikevaihdosta. Katso kohta E1: EU taksonomian mukainen raportointi.

Tuotteiden ja arvoketjun (Scope 3) päästöt: toimittajien sitouttaminen, innovaatiot ja kumppanuudet

Vuonna 2024 KONE tunnisti toimittajat, joiden osuus ostettujen tuotteiden Scope 3 -päästöistä on suurin. Yhtiö tekee aktiivisesti yhteistyötä näiden toimittajien kanssa päästöjen vähentämiseksi. Osana tätä yhteistyötä KONE käy esimerkiksi jatkuvaa vuoropuhelua toimittajien kanssa, kehittää päästöraportointia, asettaa päästövähennystavoitteita ja kouluttaa toimittajia. Vuodesta 2025 lähtien yhtiö alkaa mitata toimittajiensa sitoutumista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Älykkäitä ja kestäviä materiaaleja, ratkaisuja ja rakennuksia koskevat vaatimukset kasvavat, mikä tuo KONEelle kestäviä kasvumahdollisuuksia. KONE haluaa ymmärtää kestäviin ja resilientteihin kaupunkiympäristöihin liittyviä uusia tarpeita ja teknologioita sekä ihmisten käyttäytymistä näissä ympäristöissä. Siksi yhtiö osallistuu aktiivisesti laajoihin tutkimushankkeisiin ja konsortioihin, kuten nelivuotiseen innovaatio-ohjelma Veturiin, jota se rahoittaa yhdessä Business Finlandin kanssa. Tässä ohjelmassa KONE vastaa ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin luomalla älykkäitä ja kestäviä kaupunkeja yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

KONEen T&K-kulut sisältävät uusien kestävien ratkaisujen kehittämisen sekä olemassa olevien ratkaisujen ja palvelujen jatkokehityksen. Vuonna 2024 kestävyyteen liittyvät T&K-kulut olivat 43,1 miljoonaa euroa, johon sisältyi myös uuden

sukupolven regeneratiivisten koneistojen kehittäminen. Lisäksi yhtiö investoi jatkuvasti toimintaa tehostaviin järjestelmiin ja työkaluihin, jotka parantavat toiminnan ja tuotannon kestävyyttä. Katso lisätietoja T&K-kuluista KONEen vuosikatsauksen kohdasta Kulut.

Tavoitteiden asettaminen

KONEen tieteeseen perustuvat tavoitteet Scope 1-, Scope 2 ja Scope 3 -päästöille asetettiin vuonna 2020. Johtokunta vahvisti ja hallitus hyväksyi tavoitteet. Niissä linjataan KONEen päästövähennystoimien yhteen sovittaminen liiketoimintastrategian ja talouden kanssa.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet kattavat 100 prosenttia Scope 1- ja markkinaperusteisista Scope 2 -päästöistä ja lähes 99 prosenttia Scope 3 -päästöistä (kategoria 1: ostetut tavarat ja palvelut ja kategoria 11: myytyjen tuotteiden käyttö).

Tieteeseen perustuvat tavoitteet yhdistettynä vuosittaisiin uusiutuvan sähkön ja hiilineutraalin toiminnan tavoitteisiin muodostavat KONEen päästövähennyssuunnitelman ja KONEen globaalin ilmastolupauksen. Niillä edistetään tarvittavia päästövähennystoimenpiteitä sekä oman toiminnan että tuotteiden ja arvoketjun osalta. KONEen strategia ja liiketoimintamalli edistävät kestävään talouteen siirtymistä sekä ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet on asetettu yhteistyössä keskeisten sisäisten sidosryhmien ja globaalien liiketoimintayksiköiden kanssa. Tämä koskee T&K:ta, innovointia ja hankintoja. Lisäksi Science Based Target aloitteen (SBTi) standardeja ja kriteerejä on noudatettu toimintahetkellä voimassa olleen monialaisen päästövähennysten kehityskulun mukaisesti. Se edistää ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen ottaen huomioon liiketoiminnan kasvun eri maantieteellisillä alueilla ja liiketoimintalinjoilla. Vuoden 2018 perustaso valittiin SBTi:n ohjeiden ja kriteerien mukaisesti kyseiselle vuodelle, joka oli viimeisin ajanjakso, jolta tiedot olivat tuolloin saatavilla. SBTi on arvioinut ja hyväksynyt tavoitteet, ja tavoitteessa edistyminen varmistetaan vuosittaisilla ulkoisilla tarkistuksilla. Myös päästövähennysten etenemissuunnitelma ja liiketoiminnan kasvuennusteet tarkistetaan vuosittain, jotta ne vastaavat yleisiä KONEen liiketoimintanäkymiä.

Kaikki KONEen päästövähennystavoitteet (Scope 1, Scope 2 ja Scope 3), uusiutuvan energian tavoitteet ja toimintasuunnitelmat ovat yhtiön globaalien ympäristöpolitiikkojen ja -standardien mukaisia. Globaali kestävyystiimi tarkistaa kaikki päästövähennystavoitteet, ja ylin johto vahvistaa ne vuotuisessa budjetointiprosessissa. Näin varmistetaan sekä vuosittainen edistyminen että vuodelle 2030 asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen.

Vuosittaiset ja pitkän aikavälin (2030) päästövähennystavoitteet ja perusvuositiedot on esitetty tarkemmin taulukossa Kasvihuonekaasupäästöt. KONEen kasvihuonekaasuintensiteetti nettotuottoa kohti on esitetty taulukossa Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti. Katso lisätietoja energiankulutus- ja energiayhdistelmästä tarkemmin taulukoista Energiankulutus energialähteen mukaan ja Energiankulutus. KONEen oman toiminnan energiaintensiteetti on esitetty taulukossa Energiaintensiteetti.

Päästöhyvitykset

KONE kompensoi KONE Care DX -huoltosopimuksiin liittyvän huoltotoiminnan suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt. KONE tarjoaa myös asiakkailleen mahdollisuuden kompensoida KONE DX -hissien luovutukseen mennessä laitteisiin sitoutuneet hiilidioksidipäästöt. Jotta KONEen tuotantoyksiköt olisivat maailmanlaajuisesti hiilineutraaleja, yhtiö kompensoi lisäksi päästövähennystoimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävät hiilidioksidipäästöt.

KONE kompensoi päästöjään kolmannen osapuolen kumppanin kautta päästöhyvityksillä. Eri maanosista on valittu hankkeita, joilla on erilaisia ilmastohyötyjä: metsitystä Kolumbiassa, aurinkovoimaa Thaimaassa, vesivoimaa Kiinassa ja Laosissa sekä puhtaita keittoliesiä metsäkadon välttämiseksi Malissa. Kaikki projektit toteutetaan EU:n ulkopuolella, ja niillä on Gold Standard® -sertifiointi. Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi hankkeet tukevat muita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka tuovat sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä paikallisille yhteisöille.

Raportointikaudella kumottiin yhteensä 28 tCO2e vuoden 2024 ja 2025 päästöjä KONEen arvoketjun ulkopuolella. KONE ei kuitenkaan ota kompensointia huomioon tieteeseen perustuvissa kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteissa. Kompensointia käytetään vain viimeisenä toimenpiteenä, jolla tuetaan asiakkaita hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Sisäinen hiilien hinnoittelu

KONE otti käyttöön sisäisen hiilikustannuksen pilottiohjelman vuosille 2021–2024. Sillä edistettiin muutosta ja kannustettiin kaikkia yksiköitä pienentämään hiilijalanjälkeään. Sisäinen hiilikustannus on varjohinta operatiivisessa tuloslaskelmassamme, eli sitä käytetään sisäisessä raportoinnissa, eikä se aiheuta todellisia kassavirtoja yrityksen sisällä tai ulkopuolella. Sisäinen hiilikustannus kattaa KONEen Scope 1 -kokonaispäästöt (108 600 tCO2e vuonna 2024) ja markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt (1 400 tCO2e vuonna 2024), joiden osuus KONEen

kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on noin 1 prosenttia ja 0,01 prosenttia. Käytetty todellinen hinta on 100 euroa CO2etonnia kohti, ja se tarkistetaan vuosittain. Hinta perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien (EUA) hintaan, jota käytetään alalla laajalti varjohintana. Hiilen hinnoittelujärjestelmä ei ole linjassa EU taksonomian arviointikriteerien kanssa.

Mittarit

Energiankulutus ja energiayhdistelmä

Energiankulutus

MWh	2024	2023
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin oleva polttoaine	0	0
% on ajoneuvojen polttoaineita)1 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin oleva polttoaine (josta 99	419 900	421 700
Maakaasusta peräisin oleva polttoaine	11 900	28 700
Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaine	0	0
Ostettu tai hankittu fossiilisista lähteistä peräisin oleva sähkö lämpö höyry ja jäähdytys	8 600	14 700
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	440 400	465 100
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus	0	0
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus biomassa mukaan lukien	500	700
Biokaasu2	19 600	0
Ostettu tai hankittu uusiutuvista lähteistä peräisin oleva sähkö lämpö höyry ja jäähdytys	70 600	65 100
Itse tuotetun muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus	8 900	6 200
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	99 600	72 600
Energian kokonaiskulutus	540 000	537 100

¹ Suurin osa raakaöljy- ja öljytuotteista koostuu ajoneuvojen polttoaineista (414 000 MWh)

² Biokaasu REC/GO -sertifikaatti

Energiankulutus energialähteen mukaan

%	2024	2023
Fossiilinen	82 %	87 %
Ydinvoima	0 %	0 %
Uusiutuva	18 %	13 %

Energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti1	2024	2023
KONEen oman toiminnan energiaintensiteetti (MWh/Me)	49	49

¹Oman toiminnan energiaintensiteetti ei ole KONEen toiminnan tavoite, mutta se on ESRS-raportointivaatimus. KONE pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa energiatehokkuutta. EU-asetuksen (EY) N:o 1893/2006 mukaisesti KONEen koko liikevaihto tulee toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä alalla. Tämä koskee esimerkiksi hissien, liukuportaiden ja ovien valmistusta (NACE-koodi C28.22 "Nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus"). Huomattava osuus (59%) kokonaisliikevaihdosta liittyy kuitenkin muihin kuin ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (esim. huolto- ja modernisointiliiketoimintaan). Energiaintensiteetti lasketaan kokonaisenergiankulutuksen perusteella yhdisteltyjen toimintojen liikevaihtoa kohden. Lue lisää liikevaihdosta konsernitilinpäätöksen osiosta 2.1.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt

	Takautuva 2			Virstanpylväät ja tavoitteet 3 4 5
	Perusvuosi 2018	2023	2024	Muutos vuosien 2023 ja 2024 välillä	2025, %	2030, %	Vuotuinen % tavoite/ perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt netto (tCO2eq)	119 600	114 000	6 108 600	-5 %	-32 %		-50 %	-9 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien Scope 1 -
1 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus %	0	0	0	0	0		0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt brutto (tCO2e)	36 900	32 000	32 600	2 %
Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt brutto
(tCO2e)	35 100	2 500	1 400	-44 %	-32 %		-50 %	-96 %
Merkittävät Scope 3 -päästöt
Epäsuorat (Scope 3) kokonaiskasvihuonekaasupäästöt brutto
(tCO2eq)		12 652 900	11 555 700
1. Ostetut tavarat ja palvelut	4 285 300	4 410 400	4 125 400			-40	% (tuotetilausta kohti)
2 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu		108 600	107 400
5. Toiminnassa syntyvä jäte		2 600	1 900	-27 %
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen		18 000	20 200	12 %
11. Myytyjen tuotteiden käyttö
Käyttöikä (sisältyy bruttosummaan Scope 3)	8 308 800	8 113 300	7 300 800			-40	% (tuotetilausta kohti)
Vuosittainen (ei sisälly bruttosummaan Scope 3)	387 600	364 000	328 500
Kasvihuonepäästöt yhteensä
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset) (tCO2e)		12 798 400	11 696 900
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinaperusteiset) (tCO2e)		12 769 400	11 665 700

¹KONEtta ei säännellä päästökauppajärjestelmissä.

²Biogeenisiä päästöjä ei ole otettu huomioon taulukossa ja ne olivat yhteensä 3 000 tCO2e.

³KONEella on yhdistetty tavoite Scope 1- ja Scope 2 -päästöille sekä intensiteettitavoite merkittäville Scope 3 -kategorioille (1 ja 11).

⁴KONEen Scope 3 -intensiteettitavoite (asetettu vuonna 2020) johtaa absoluuttisiin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä Science Based Targets -aloitteen ohjeiden pohjalta.

⁵Virallisten tieteeseen perustuvien tavoitteidensa lisäksi KONE mittaa vuosittain toimintansa vertailukelpoista hiilijalanjälkeä (Scope 1 ja Scope 2). KONEen tavoite oli vähentää toimintansa vertailukelpoista hiilijalanjälkeä 28 % vuonna 2024 ja yhtiö saavutti 30 %:n vähennyksen verrattuna vuoden 2019 perustasoon (144 400 tCO2).

⁶ Nettopäästöt 108 600 tCO2 sisältävät biokaasu REC/GO seritfikaatit, bruttopäästöt ilman sertifikaatteja 112 500 tCO2. Bruttokasvihuonepäästöt ovat yhteensä (sijaintiperusteiset) 11 700 800 tCO2eq ja bruttokasvihuonepäästöt (markkinaperusteiset) 11 669 600 tCO2eq.

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

Kasvihuonekaasujen intensiteetti nettotuottoa kohti1	2024	2023
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)	1 054,3	1 168,6
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)	1 051,5	1 165,9

¹ Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti lasketaan jakamalla sijaintiperusteisten tai markkinaperusteisten brutto-kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä yhdisteltyjen toimintojen liikevaihdolla. Lue lisää liikevaihdosta konsernitilinpäätöksen kohdasta 2.1.

Raportoinnin periaatteet

KONE soveltaa operatiiviseen määräysvaltaan perustuvaa menetelmää energia- ja kasvihuonekaasupäästömittausten vahvistamiseen. Tiedot konsolidoidaan ensin tytäryhtiö- tai tuotantoyksikkötasolla ja syötetään ympäristötiedon hallintajärjestelmään. Tiedot konsolidoidaan myöhemmin vielä konsernitasolla. Manuaalinen tiedonkeruu sekä arvioiden ja päästökertoimien käyttö tuovat epävarmuutta ympäristötietoihin. Epävarmuuden vähentämiseksi KONE on yhdenmukaistanut vuosien mittaan päästöraportointikäytäntöjä, joihin kuuluvat esimerkiksi raportointiohjeet, koulutus sekä sisäiset arvioinnit ja validoinnit.

KONE noudattaa kasvihuonekaasujen laskennassa Maailman luonnonvarainstituutin kasvihuonekaasuprotokollan ja Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston kolmea standardia, jotka ovat GHG Corporate Accounting and Reporting Standard, GHG Protocol Scope 2 Guidance ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard.

Kerätyt energiatiedot kattavat 99 prosenttia KONEen Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä. Raportointiperiaatteet ja laajuus kattavat maat globaalisti, mukaan lukien kaikki KONEen tuotantolaitokset.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen laskentaperiaatteet

Energiankulutus sisältää uusiutumattoman ja uusiutuvan sähkön, nestekaasun (LPG), maakaasun, kaukolämmön ja itse tuotetun sähkön (esim. aurinkosähkön) epäsuoran ja suoran energiankäytön. Tietolähteinä ovat laskut ja palveluntarjoajan raportit. Toimintatiedot kerätään neljännesvuosittain tuotantoyksiköiltä.

Scope 1 -päästöt on laskettu käyttämällä Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön (DEFRA) energiankulutustietoja ja kansallisia päästökertoimia sekä eräitä toimittajakohtaisia päästökertoimia. Tämä koskee Suomessa esimerkiksi biopolttoaineita. Tässä dokumentissa esitetyt Scope 1 nettopäästöt sisältävät biokaasun RECs/GO -sertifikaatit. Bruttomäärät taulukossa "Kasvihuonepäästöt", alaviite ⁶ , eivät sisällä biokaasun RECs/GO -sertifikaatteja. Lähestymistapa on yhdenmukainen uusien raportointiohjeiden kanssa, jotka edelleen kehittyvät biometaanisertifikaattien hankinnan osalta. KONE ostaa biokaasua USA:ssa ja Kanadassa biometaani

REC/GO -sertifikaateilla ja Ranskassa biometaani GO sertifikaateilla.

Scope 2 -päästöt on laskettu markkina- ja sijaintiperusteisilla menetelmillä. Ostetulle uusiutuvalle sähkölle on hankittu eurooppalaisen energiatodistusjärjestelmän (EECS) mukaiset uusiutuvan energian alkuperätakuut ja alkuperätakuun sertifikaatit. Esimerkkejä ovat uusiutuvan energian sertifikaatit (REC), kansainväliset uusiutuvan energian sertifikaatit (I-REC) ja globaalien uusiutuvien energialähteiden kaupattavat instrumentit (TiGR). Vuonna 2024 KONEen ostetun uusiutuvan sähkön kulutuksesta lähes 100 prosenttia koostui sopimusinstrumenteista – tästä noin 30 prosenttia oli energian myyntiin ja hankintaan käytettyjä sopimusinstrumentteja, joihin liittyi energiantuotannon alkuperätakuita, ja noin 70 prosenttia energian myyntiin ja hankintaan käytettyjä sopimuinstrumentteja, joihin ei liittynyt alkuperätakuita. Yli 99 prosenttia KONEen Scope 2 -energiasta tulee uusiutuvasta sähköstä. Vuonna 2024 markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt olivat 1 400 tCO2, josta puolet tuli uusiutumattomasta sähköstä ja puolet kaukolämmöstä.

Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia Suomelle ja Tšekin tasavallalle. Niitä täydentävät Association of Issuing Bodies (AIB) European Residual Mix Report ja Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päästökertoimet (raportoinnin periaatteet ja laajuus) jäljittämättömälle ostetulle sähkölle. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään AIB:n ja IEA:n päästökertoimia.

Suorat biogeeniset hiilipäästöt lasketaan kertomalla käytettyjen biopolttoaineiden energia TJ (2024: 51TJ) Tilastokeskuksen päästökertoimilla.

Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet

KONE on raportoinut kaikki merkittävät ja olennaiset Scope 3 -kategoriat GHG-protokollan Scope 3 -inventaario-ohjeiden perusteella. KONE arvioi vuosittain kaikkien Scope 3 kategorioiden oleellisuuden ja suuruuden ja päivittää inventaariota tarvittaessa.

Ostetuista tavaroista ja palveluista aiheutuvat päästöt lasketaan KONEen kahdelle päätuotetyypille, hisseille ja liukuportaille, sekä uusiin rakennuksiin ja niihin modernisointihankkeisiin, joissa asiakkaalle toimitetaan uusia hissiyksiköitä. Kokonaispäästöt perustuvat kullakin alueella eniten myytyihin tuotteisiin kerrottuna kaikkien raportointivuonna tilattujen tuotteiden määrällä.

Päästökertoimet on saatu Ecoinvent V3.4 -tietokannasta tai materiaalivalmistajien ympäristötuoteselosteista.

Logistiikkatiedot kattavat tuotteiden kuljetuksen KONEen tuotantolaitoksista jakelukeskuksiin. Kuljetus paikallisiin varastoihin tai asennuskohteisiin huomioidaan siinä tapauksessa, että KONEen tuotantoyksiköt huolehtivat kuljetuksesta. Myös varaosatoimitukset kuuluvat raportoinnin piiriin, mutta KONEen tuotantolaitoksiin saapuvien materiaalien logistiikkaa ei ole otettu huomioon. Tuote- ja varaosalogistiikan tiedot on laskettu sisäisen logistiikan päästölaskentatyökalun ja DEFRA:n päästökertoimien avulla.

Oman toiminnan jätepäästöt lasketaan kertomalla kerätyt jätetiedot DEFRA:n päästökertoimilla kunkin jätetyypin ja käsittelymenetelmän osalta. Laskelma ei sisällä KONEen asennuskohteiden jätteitä, jotka käsitellään normaalisti KONEen asiakkaiden jätehuoltoprosessien sekä sovellettavien lakien ja vaatimusten mukaisesti.

Liikematkojen lentomatkustuksen tiedot on kerätty KONEen suurimmalta matkatoimistolta ja muutamalta paikalliselta matkatoimistolta. Päästölaskelmat ovat DEFRA:n menetelmien mukaisia.

Myytyjen laitteiden operatiiviset hiilipäästöt lasketaan käyttöiän aikaisen energiankulutuksen ja IEA:n viimeisimmän julkaisun päästökertoimien perusteella. Toimitettujen tuotteiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus lasketaan ISO 25745 -standardien mukaisesti huomioimalla myydyimmät ratkaisut sekä oletetut käyttöprofiilit kullakin maantieteellisellä alueella. Tuotteiden keskimääräinen vuosittainen energiankulutus kerrotaan laitteiden odotettavissa olevalla käyttöiällä, joka on hisseillä 25 vuotta ja liukuportailla 15 vuotta. Näin saadaan käyttöiän aikaisen energiankulutuksen arvot. Päästökertoimet kuvaavat kunkin alueen tilausmääräpainotettua keskimääräistä päästökerrointa. Globaalit operatiiviset kokonaishiilipäästöt lasketaan kertomalla kunkin alueen keskimääräiset operatiiviset hiilipäästöt aluekohtaisilla tilausmäärillä ja laskemalla sitten tulokset yhteen. Tuotteisiin liittyvien Scope 3 -päästöjen laskelmat ovat linjassa KONEen ulkoisesti varmennettujen ympäristötuoteselosteiden kanssa. Laskentaa parannetaan jatkuvasti, kun tiedonkeruun läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta kehitetään yhteistyössä toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Tietojen arviointimenetelmät

Energiankulutus- ja jätetiedot eivät välttämättä ole kaikissa tapauksissa saatavilla reaaliaikaisesti tai heti neljänneksen päättymisen jälkeen. Tästä syystä energiankulutus- ja jätetiedot sekä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 (kategoria 6) tiedot ennustetaan neljännelle neljännekselle raportointivuoden kolmannen neljänneksen tietojen perusteella. Johdonmukaisuuden vuoksi Scope 3 (kategoriat 4 ja 5) arvioidaan samalla tavalla.

Scope 3 -laskelmien (kategoriat 1 ja 11) vuosittaiset tilausmäärät arvioidaan neljännelle neljännekselle vastaavasti aiemmin tunnettujen tietojen perusteella.

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1818 esitettyjen (12 artikla) kriteerien perusteella KONEtta ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Sosiaaliset tiedot

S1 Oma työvoima – terveys ja turvallisuus

KONEen oma työvoima koostuu kolmesta ryhmästä: KONEen työntekijät, vuokratyöntekijät ja itsenäiset urakoitsijat. KONEen työntekijöihin kuuluu vakituisia työntekijöitä, määräaikaisia työntekijöitä sekä harjoittelijoita. Suurin osa omasta työvoimasta on KONEen työntekijöitä. Työntekijät työskentelevät maailmanlaajuisesti lähes 70 maassa KONEen toimistoissa, tuotantolaitoksissa ja asiakaskohteissa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Työolot omissa toiminnoissa, erityisesti työterveys ja turvallisuus, tunnistettiin KONEelle olennaiseksi aiheeksi vuoden 2024 kaksoisolennaisuusanalyysissa. Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Ottaen huomioon, että KONE harjoittaa asennus- ja huoltotoimintaa maailmanlaajuisesti, KONE on tunnistanut useita omaan työvoimaan mahdollisesti kohdistuvia terveysja turvallisuusvaikutuksia sekä -riskejä. KONE tiedostaa, että riittämättömät turvallisuusvarotoimet voivat johtaa tapaturmataajuuden kasvuun ja vakaviin työtapaturmiin, jotka voivat johtaa jopa kuolemaan.

KONE varmistaa omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten tehokkaan hallinnan sisällyttämällä keskeiset periaatteet – turvallisuus, laatu ja vastuullisuus – toimintaansa ja strategiaansa. Integroitu johtamisjärjestelmä sekä vakiintuneiden johtoryhmien ja komiteoiden toiminta tukevat vaikutusten hallintaa kokonaisvaltaisen valvonnan ja integroitujen johtamiskäytäntöjen kehittämisen kautta.

Strategian ja liiketoimintamallin mukaisessa KONEen riskienhallinnan ohjesäännössä todetaan, että kaikkien KONEen prosessien, toimintatapojen, tuotantolaitosten ja toimitilojen on oltava turvallisia. Ne on suunniteltava ja niitä on Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe (aikajänne)	Materiaaliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Johdon vastaus
Terveys ja turvallisuus omassa toiminnassa (keskipitkä ja pitkä aikaväli)	↓ Negatiivinen vaikutus KONEen toimialalla on useita turvallisuusriskejä. Olemme tunnistaneet maailmanlaajuisessa asennus- ja huoltotoiminnassa useita mahdollisia omaan työvoimaamme kohdistuvia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia, etenkin edellä mainittujen alojen tehtävissä. Epäonnistunut turvallisuustoiminta voi lisätä vaaratilanteita ja johtaa vakaviin onnettomuuksiin ja jopa kuolemantapauksiin.	• Kaikkiin omiin työntekijöihin sovelletaan riskienhallintakehystä sekä integroitua johtamisjärjestelmää, joka koskee muun muassa terveyttä ja turvallisuutta • Työsuojelukäytäntöjä käsitellään osallistavasti, muut kuin työsuhteiset työntekijät otetaan mukaan turvallisuuskampanjoihin ja muihin yrityksen turvallisuusaloitteisiin ja heidän pätevyydelleen, menetelmilleen ja työkaluilleen asetetaan vaatimuksia

huollettava vakiintuneiden turvallisuusstandardien mukaisesti, eivätkä ne saa vaarantaa työntekijöiden terveyttä.

Rakennustyömailla tehtävän työn luonteen vuoksi tietyt työntekijäryhmät voivat altistua vaaroille etenkin asennus- ja huoltotyömailla. KONE Safety Solution (KSS) turvallisuushavaintojärjestelmän havainnot vahvistavat, että suurimmat turvallisuusriskit KONEella kohdistuvat uudisrakentamisen ratkaisujen parissa ja huoltokohteissa työskenteleviin työntekijöihin.

KONE on määrittänyt keskeiset turvallisuusperiaatteet, joiden avulla ohjataan merkittävimpien terveys- ja turvallisuusriskien hallintaa ja vältetään vakavat vaaratilanteet. KONEella merkittävimpiä vakavia loukkaantumisia aiheuttavia tilanteita ovat kontaktit liikkuviin kappaleisiin ja korkealta putoaminen, kun taas yleisimpiin tunnistettuihin työhön liittyviin vammoihin kuuluvat viiltohaavat, venähdykset, mustelmat ja ruhjevammat.

Toimintaperiaatteet

Työturvallisuuden johtaminen

KONEen globaali johtamisjärjestelmä yhdistää laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuudenhallinnan strategisten aloitteiden edistämiseksi, sekä käytäntöjen parantamiseksi ja standardisoimiseksi. Järjestelmä sisältää maailmanlaajuisesti kaikki toiminnot, tarjoomat ja palvelut, joilla tuotetaan lisäarvoa asiakkaille ja varmistetaan menestyvä liiketoiminta turvallisesti ja vastuullisesti. KONEen johtamisjärjestelmässä

määritetään myös paikallisten lakien lisäksi noudatettavat työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat globaalit toimintaohjeet. KONEen turvallisuuden hallinta kattaa koko oman työvoiman (100 prosenttia) urakoitsijat mukaan lukien, ja noudattaa ISO 45001 -standardia. Keskeiset terveyden ja turvallisuuden mittarit on esitetty yksityiskohtaisesti taulukossa S1: Globaalit terveyden ja turvallisuuden keskeiset suorituskykymittarit – oma työvoima. Lisäksi KONE vahvistaa sitoutumistaan turvallisuuteen sertifioimalla toimintayksikköjään. ISOsertifioinneista on lisätietoa kohdassa S4: Ohjesäännöt.

Mahdollisia jännitteitä olennaisten negatiivisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten ehkäisemisen tai lieventämisen ja muiden liiketoimintapaineiden välillä hallitaan toimintojen välisellä turvallisuuden hallintomallilla. Safety Core Team, KONEen globaali turvallisuusjohtamisen ydintiimi, toimii yhteistyössä varmistaakseen yhteisön tuen avoimen vuoropuhelun kautta sekä turvallisuusaloitteiden tehokkuuden ja linjaamisen KONEen strategisen suunnan mukaisesti. Tiimi tarkastelee kuukausittaista kehitystä turvallisuudessa sekä kuluneen kuukauden saavutuksia ja seuraavan kuukauden suunnitelmia, arvioiden mahdollisuudet ja riskit. Lisäksi tiimi päättää lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteistä ja sisäisistä tukitarpeista eri toimintojen välillä.

Ohjesäännöt on esitetty taulukossa Omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet. KONEen ohjesääntöjen, määräysten ja vakiintuneiden työmenetelmien noudattamista arvioidaan KONEen johtamisjärjestelmän auditointiohjelman avulla. Se kattaa 100 prosenttia KONEen yksiköistä. Auditointien tulosten avulla KONE parantaa järjestelmällisesti

turvallisuutta suunnittelemalla ja toteuttamalla korjaavia toimenpiteitä ja järjestämällä seurantakokouksia.

KONEen terveys- ja turvallisuuspolitiikka osoittaa yhtiön sitoutumisen sovellettaviin turvallisuusvaatimuksiin ja luo puitteet turvallisuuteen liittyville tavoitteille ja vastuille.

KONEen riskienhallinnan politiikka on olennainen osa globaalia johtamisjärjestelmää. Siinä määritetään riskienhallinnan tavoitteet, roolit ja vastuut sekä riskinsietokyvyn. Sitä ohjaavat riskienhallinnan ISO 31000 standardin mukaiset periaatteet, viitekehys ja riskienhallintaprosessi.

KONEen globaali toimitilapolitiikka yhdenmukaistaa KONEen toimitilojen valinnan ja hallinnan. Yksi keskeisistä tavoitteista on varmistaa turvallinen työpaikka kaikille toimitilojen käyttäjille.

KONEen toimitilojen turvallisuuspolitiikassa määritetään fyysiset turvatoimet KONEen käyttämille toimitiloille, sekä omille että vuokratuille. Jokaisella toimitilalla on oltava dokumentoidut, toteutetut ja testatut hätätilannemenettelyt. Niihin kuuluvat myös vuosittaiset evakuointi- ja pelastusharjoitukset, joiden tulokset kirjataan.

KONEen asennuspolitiikassa esitetään KONEen asennustöihin sovellettavat vaatimukset ja odotukset, joilla varmistetaan oikea ja turvallinen asennus. Periaatteiden noudattaminen varmistetaan säännöllisillä tarkastuksilla. KONEen tuotteet on asennettava KONEen hyväksymillä menetelmillä ja työkaluilla. Jos KONEen menetelmää ei ole olemassa, tulee tehdä paikka- tai työkohtainen riskinarviointi.

KONEen matkustuspolitiikassa annetaan ohjeita työhön liittyvien matkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tulee käydä läpi maa- tai aluekohtainen riskinarviointi ja turvallisuusohjeet, jotta matkan turvallisuus voidaan varmistaa. Työ- ja vapaa-ajan tasapainon ja työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamiseksi palautumisjaksoja on noudatettava myös matkustettaessa.

Ihmisoikeuksien kunnioitus

Terveys ja turvallisuus ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja siten myös KONEen perusperiaatteita. KONE on sitoutunut kunnioittamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia muun muassa seuraavien sopimusten, periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti:

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä	Käsitellyt olennaiset aiheet	Soveltamisala	Vastuu KONEella
Globaali johtamisjärjestelmä	Terveys ja turvallisuus	Kaikki toiminnot, tarjoomat ja palvelut; oma työvoima sekä urakoitsijat ja kumppanit	Johtokunta
Terveys- ja turvallisuuspolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Oma työvoima, kumppanit ja laitteidemme käyttäjät	Toimitusjohtaja
Riskienhallinnan politiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki KONEen yksiköt	Johtokunta
Globaali toimitilapolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki KONEen yksiköt, mukaan lukien KONEen toimintojen toimisto- ja varastotilat; oma työvoima ja arvoketjun työntekijät	Toimitusketjusta vastaava johtaja, globaalien kategoriajohtajien tilat, paikalliset omistajat
Toimitilojen turvallisuuspolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki uudet tai merkittävästi uudistetut KONEen toimitilat	Johtokunta
Asennuspolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki KONEen yksiköt; oma työvoima	Toimitustoimintojen kehitysjohtaja
Matkustuspolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Oma työvoima	Johtokunta
Ihmisoikeuspolitiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki KONEen yksiköt; Oma työvoima ja arvoketjun työntekijät	Johtokunta

• YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämät työntekijöiden perusoikeudet, mukaan lukien ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja perusoikeuksista
• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa määritetään tarkemmin roolit, tavoitteet ja vastuut KONEen ihmisoikeussitoumuksen osalta. Ihmisoikeuspolitiikka tarkistetaan vuosittain, ja se on julkisesti saatavilla osoitteessa kone.com.

KONE tiedostaa, että sillä on liiketoimintaa maissa joissa lapsi- ja pakkotyövoimaa on olemassa. KONEen oman toiminnan osalta on arvioitu, että kiinteistöpalveluyrityksiin (esim. siivous, pitopalvelu ja vartiointi) liittyy kohonnut pakkotyön riski. Kaakkois-Aasiassa lapsityövoiman käyttöön liittyvä riski on myös kohonnut. KONEen suurimmat riskit ovat toimitus- ja jakeluketjuissa erityisesti Afrikassa, Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Ihmisoikeuspolitiikassa kielletään lapsityövoiman käyttö kaikissa muodoissaan, eikä KONE ILO:n yleissopimusten mukaisesti palkkaa alle 15 vuotiaita tai oppivelvollisuusiässä olevia lapsia, sen

mukaisesti kumpi on korkeampi. KONEen periaatteiden mukaan vaarallisen työn alaikäraja on aina 18 vuotta. KONEen ihmisoikeuspolitikka kieltää kaikenlaisen modernin orjuuden yhtiön toiminnassa ja toimitusketjuissa. KONE takaa oikea-aikaisen korvauksen työntekijöille, myös urakoitsijoille, tilapäisille ja osa-aikaisille työntekijöille, ilman laittomia vähennyksiä tai peruutuksia.

KONE noudattaa kaikkia työaikaan, palkkaukseen, etuihin ja ylityöhön sovellettavia paikallisia lakeja, ILO:n yleissopimuksia ja alan standardeja. Globaali compliancekomitea, joka on vastuussa ihmisoikeuksista KONEella, käsittelee tapaukset, joissa paikalliset lait ovat ristiriidassa ILO:n yleissopimusten tai muiden asianmukaisten standardien kanssa. YK:n Global Compact -aloitteen sitoutuneena osallistujana KONE on sisällyttänyt YK:n Global Compactin periaatteet, myös ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet, yhtiön toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin.

Ihmisoikeustyöryhmä seuraa kansallisen ja kansainvälisen politiikan kehitystä varmistaakseen sääntelyvaatimusten ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisen. Ihmisoikeustyöryhmässä on jäseniä KONEen kaikilta alueilta. Terveydestä, turvallisuudesta ja muista ihmisoikeusasioista keskustellaan

säännöllisesti. Vuonna 2024 KONE seurasi tarkasti vuoden 2023 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin turvallisuustuloksia ja linjasi toimintasuunnitelmaa tunnistettujen riskien lieventämiseksi. KONE tunnistaa, arvioi ja priorisoi ihmisoikeusvaikutuksia koko liiketoiminnassaan, jotta se voi ehkäistä ja lieventää näitä vaikutuksia jatkuvasti. Oman työvoimansa osalta KONE tekee säännöllisiä ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ja sisäisiä kyselyjä varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden toiminnassaan. Anonyymeillä kyselyillä tunnistetaan KONEen yksiköissä tapahtuvaa syrjintää, kiusaamista ja häirintää. Ihmisoikeuksia koskevasta huolellisuusvelvoitteestamme on lisätietoja kohdassa S2: Ihmisoikeuksia koskeva due diligence.

Jos tutkinnassa todetaan, että eettistä ohjesääntöä on rikottu, asiaankuuluvat toiminnot ja sidosryhmät sopivat korjaavista toimenpiteistä tapauksen tosiseikkojen ja paikallisen lainsäädännön perusteella vakiintuneen prosessin mukaisesti.

Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa

KONE on sitoutunut tekemään yhtiöstään erinomaisen työpaikan, lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja ottamaan työntekijät mukaan työtekijäkokemuksen rakentamiseen. Sitoutumista mittaava vuosittainen Pulsehenkilöstökysely on keskeinen työkalu läpinäkyvyyden lisäämisessä ja työntekijäkokemuksen ymmärtämisessä KONEella. Tulokset jaetaan vuosittain virtuaalisen työkalun kautta esihenkilöille ja henkilöstöjohtajille.

Selkeillä vastuilla ja rooleilla varmistetaan asiaankuuluvan tiedon kerääminen ja tehokas hyödyntäminen. Johtajamme ovat vastuussa toimintasuunnitelmien laatimisesta ja tulosten viestimisestä tiimeilleen roolinsa mukaisesti. Tavoitteena on muuntaa kyselyn tulokset konkreettisiksi toimiksi, jotka parantavat työympäristöä ja edistävät pysyviä parannuksia.

Vuoden 2024 tuloksissa on nähtävissä positiivista kehitystä sitoutumista mittaavassa indeksissä ja vastausaste oli korkea. Kyselyn toteutuksesta vastaa globaali Talent & Culture-yksikkö, joka raportoi osaamisesta ja kulttuurista vastaavalle johtajalle (SVP Talent and Culture).

Kyselyyn sisällytetään osallisuutta ja hyvinvointia mittaavat indeksit, jotta voidaan ottaa huomioon työntekijät, jotka saattavat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Toinen mekanismi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden vuoropuheluun osallistamiseen ovat kolme työntekijäverkostoa, joita vapaaehtoiset työntekijät johtavat

itsenäisesti. Kullakin näistä ryhmistä on sponsori organisaatiossa johtokuntatasolla, ja ne saavat vastaavan organisatorisen tuen ja budjetin.

Esihenkilöt käyvät tiiminsä jäsenten kanssa jatkuvaa vuoropuhelua ja pitävät säännöllisiä kehityskeskusteluja. Sisäiset viestintäkanavat antavat kaikille – myös muille kuin KONEeen työntekijöille, joilla on pääsy KONEen järjestelmiin – mahdollisuuden osallistua koko yhtiön laajuisiin keskusteluihin, kuten neljännesvuosittain järjestettävään tilaisuuteen, jossa toimitusjohtaja vastaa henkilöstön esittämiin kysymyksiin.

KONE varmistaa työntekijöiden kuulemisen ja osallistamisen työsuojeluasioissa järjestämällä paikallisia turvallisuusfoorumeita, joihin osallistuu pääasiassa työntekijöitä ja heidän edustajiaan. Johto osallistuu aktiivisesti näiden turvallisuuskomiteoiden toimintaan, ja tällä hetkellä niiden ohjelmia, päätöksiä ja toimintasuunnitelmia hallinnoidaan paikallisella tasolla. KONE tekee myös yhteistyötä henkilöstöneuvostojen kanssa paikallisten järjestelyjen ja maakohtaisten määräysten mukaisesti.

Vuosittain järjestettävä European Employee Forum tapahtuma tuo yhteen työntekijöiden edustajia ja ylintä johtoa keskustelemaan eri aiheista, kuten turvallisuudesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja strategiasta. Tapahtuma on henkilöstö- ja viestintäjohtajan vastuulla. Päätavoitteena on edistää työntekijöiden edustajien ja KONEen välistä vuoropuhelua ja tukea siten yhtiön tavoitetta olla erinomainen työpaikka.

Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

Turvallisuuspoikkeamien hallintaprosessi ja raportointi

KONE Safety Solution (KSS) -järjestelmää käytetään maailmanlaajuisesti omaan työvoimaan, alihankkijoihin, sekä kolmansiin osapuoliin kuten kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuuspoikkeamien raportointiin ja hallintaan. Kaikilla KONE työntekijöillä, sekä omaan työvoimaan kuuluvilla että muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä, on KSS-järjestelmän käyttöoikeudet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Niiden itsenäisten urakoitsijoiden ja vuokratyöntekijöiden, joilla ei ole KONE-tiliä, on raportoitava KONEen esihenkilöille. Yksiköt, jotka eivät voi myöntää suoria

käyttöoikeuksia määräysten vuoksi, voivat raportoida paikallisten kanavien kautta. KSS-sovellus asennettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vuonna 2024 kaikkiin KONEen puhelimiin maailmanlaajuisesti, mikä mahdollistaa sujuvan pääsyn KSS-järjestelmään.

Poikkeamien hallintaprosessimme noudattaa vakioitua työnkulkua. Jokaisen tapaturman juurisyyt tunnistetaan ja ratkaistaan korjaavilla toimenpiteillä. Paikallinen turvallisuushenkilöstö tutkii ja analysoi suuren tai keskisuuren riskin poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet globaalien toimintojen tuella. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat juurisyihin, ja aikataulut ja vastuut määritetään niitä koskevissa suunnitelmissa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työkalujen uudelleensuunnittelu tai koulutusohjelmien järjestäminen. Tapaturmatilanteissa KONE tarjoaa omalle työvoimalleen terveydenhoitopalveluja nopean ja täyden toipumisen tueksi.

Korjaavien toimenpiteiden onnistumista arvioidaan säännöllisesti osana turvallisuuden arviointiprosesseja ja säännöllisiä kokouksia, joissa turvallisuuspäälliköt käsittelevät ongelmatilanteita ja jakavat parhaita käytäntöjä. Jos korjaava toimenpide osoittautuu tehottomaksi, se arvioidaan uudelleen lisätoimenpiteiden osalta, kunnes riskitason todetaan olevan hyväksyttävällä tasolla. Opituista asioista tiedotetaan maailmanlaajuisesti, ja poikkeamat raportoidaan kuukausittain globaaleille toiminnoille.

KONEen oma työvoima voi ilmoittaa huolenaiheista sisäisten raportointikanavien kautta. Sisäisiä kanavia ovat raportointi johdolle, henkilöstöhallinnolle, lakiosastolle ja compliance-tiimille. Lisäksi käytössä on luottamuksellinen raportointikanava, KONE Compliance Line, josta on lisätietoja kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita.

Työntekijöiden ääni

Työntekijöiden huolenaiheiden käsittelyyn on monia foorumeita ja kanavia. Pulse-kyselyssä kerätään kvalitatiivista tietoa, joka välitetään esihenkilöille. Lisätietoa Pulseprosessista ja työntekijöiden osallistamisen foorumeista on kohdassa S1: Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa. Tietoa menetelmistä, joilla KONE varmistaa, että sen oma työvoima on tietoinen näistä kanavista ja luottaa niihin, on kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita. Pulse-kyselyn tulokset auttavat myös tunnistamaan raportointikanaviin liittyviä luottamusongelmia ja tarpeita.

KONE kannustaa työntekijöitä raportoimaan läheltä piti tilanteista ja poikkeamista turvallisuuden parantamiseksi. KONE käyttää tähän tarkoitukseen erilaisia viestintämenetelmiä, kuten maailmanlaajuisia kampanjoita, sisäisiä artikkeleita ja turvallisuusverkoston kokouksia. KONE tarjoaa 'Turvallisuuspoikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden raportointi' -koulutuksen, joka on käännetty useimmille KONEkielille. Turvallisuusraportoinnin ja edellä mainitun koulutuksen hyväksyttyjen suoritusten määrää sekä turvallisuuspassi koulutuksen hyväksyttyjen suoritusten määrää seurataan paikallisesti. Näin voidaan selvittää, missä määrin työntekijät ovat tietoisia KSS-järjestelmästä.

KONEen eettistä ohjesääntöä täydentävissä toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä korostetaan periaatettamme, jonka mukaan vastatoimia ei saa kohdistaa kehenkään, joka ilmoittaa huolenaiheesta hyvässä uskossa. Lisätietoja on kohdassa G1: Toimintaperiaatteet.

Poikkeamat ja valitukset

Vuonna 2024 KONE sai yhteensä 261 compliance-ilmoitusta, joista 33 prosenttia tuli Compliance Line -kanavan kautta. Ilmoituksista 84 liittyi häirintään ja syrjintään, 63 petoksiin tai korruptioon, 31 eturistiriitoihin ja loput 83 muihin asioihin. Vuonna 2024 saatiin päätökseen 239 tapausta. Osa näistä tapauksista oli raportoitu aikaisempina vuosina. Vuonna 2024 päätökseen saaduista tapauksista 98 oli joko osittain tai täysin perusteltuja, ja näissä tapauksissa kurinpitotoimet vaihtelivat ohjaavista keskusteluista työsuhteen päättämiseen. Tutkimusten seurauksena 92 työntekijää irtisanottiin tai irtisanoutui itse.

Vuonna 2024 KONEen omille työntekijöille sattui kaksi valitettavaa työhön liittyvää kuolemantapausta. KONEelle ei määrätty näihin työtapaturmiin liittyviä olennaisia sakkoja, rangaistuksia tai korvauksia.

Vuonna 2024 KONE sai yhden ihmisoikeuksiin liittyvän ilmoituksen. Samoin kuin vuonna 2023, vuonna 2024 KONEella oli nolla lapsi- tai pakkotyövoimaa koskevaa tapausta, josta olisi raportoitu sääntöjen noudattamista koskevien raportointikanavien kautta. Tähän KONE pyrkii myös jatkossa. KONEella oli myös nolla tapausta, jotka olisivat johtaneet oikeudenkäynteihin tai sakkoihin tai olisivat koskeneet lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä tai muita vakavia ihmisoikeustapauksia.

KONEen globaalit toimet, tulokset ja panostukset

Yhteenveto vuoden 2024 globaaleista toimista terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi	Odotetut globaalit tulokset	Panostus tavoitteiden saavuttamiseksi
Alihankkijan turvallisuuden kehitysohjelma 2024–2025	• Alihankkijoiden turvallisuustaso parani 13 maassa, jotka tällä hetkellä osallistuvat ohjelmaan. • Globaali standardisoitu lähestymistapa alihankkijoiden hallintaan.	Kumppanien turvallisuustason parannus – tavoite 1
Tapausten tutkinnan kehitysohjelma 2024–2026	• Tapausten tutkintamenetelmien parantaminen, jotta voidaan ymmärtää paremmin perimmäisiä syitä ja poikkeamien ehkäisemistä; suunnattu kaikille tutkintaan osallistuville työntekijöille. • Tutkintaosaamisen kehitysohjelma.	Työntekijöiden ja kumppanien turvallisuustason parantaminen – tavoite 1
Kaksi globaalia turvallisuustietoisuuskampanjaa – turvallisuusviikko ja vuoden lopun turvallisuuskampanja	• Turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen vahvistaminen – oma työvoima ja arvoketjun työntekijät, asiakkaat ja kumppanit. • Paikallista ja globaalia toimintaa, joka kattaa kaikki KONEen liiketoiminnot ja alueet.	Terveys- ja turvallisuustason jatkuva parantaminen – tavoite 2
Globaalin koulutuksen toteutus paikallisilla kielillä	• Työntekijöiden riskitietoisuuden lisääminen, turvallisuuden raportointiosaamisen parantaminen ja sähköturvallisuuden menetelmätietoisuuden verkkokoulutukset.	Terveys- ja turvallisuustason jatkuva parantaminen – tavoite 2
Datan ja innovoinnin kehittäminen	• KSS-järjestelmän parannukset ja tekoälyn käyttöönotto tehostamaan data-analyysiä sisäisesti. • Intelex-sovellus kaikkiin KONEen mobiililaitteisiin.	Terveys- ja turvallisuusasioiden edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3
Globaalien terveyden ja turvallisuuden johtamiskäytäntöjen uudistaminen	• Linjaus uuden strategian mukaisesti. • Tunnistettujen ESRS-vaatimusten tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen; työ jatkuu vuonna 2025.	Terveys- ja turvallisuusasioiden edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3
KONEen globaalin asennuksen turvallisuus- ja menetelmäpassin päivitys	• Parannettu asentajien pätevyys KONEen menetelmien ja turvallisuusvaatimusten soveltamisessa; oma työvoima (S1) ja asentajan työntekijät arvoketjussa (S2). • Vuoden 2024 pilottivaihetta seuraa globaalin laajentumisen suunnittelu.	Terveys- ja turvallisuusasioiden edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Toimenpiteet

Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi

Vuosittain laadittavassa yksityiskohtaisessa globaalin terveyden ja turvallisuuden painopistealueiden toimintasuunnitelmassa on määritelty maailmanlaajuiset tavoitteet, antaen samalla joustoa alueiden ja liiketoimintayksiköiden omien tarpeiden huomioimiseen. Vuoden 2023 turvallisuustason ja saatujen kokemusten sekä KONEen tavoitteiden perusteella vuoden 2024 turvallisuuden toimintasuunnitelma yksiköille keskittyi seuraaviin painopistealueisiin:

• Perusasiat – toimenpiteet, jotka liittyvät edistymisen kuukausittaiseen seurantaan, alihankkijoiden

turvallisuussitoumukseen, läheltä piti -tilanteista ilmoittamiseen ja putoamisten ennaltaehkäisyn suunnitteluun

• Data ja innovointi KSS-järjestelmään liittyvät toimenpiteet, kuten turvallisuuspoikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden raportointiratkaisun täysipainoinen hyödyntäminen, datan laadun parantaminen ja keskittyminen pienempien vammojen raportointiin
• Ihmiset ja viestintä avoimen kulttuurin ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvät toimenpiteet, työtä edeltävien riskinarviointityökalujen hyödyntäminen, loppukäyttäjien vaaratilanteiden jakaminen, kampanjoiden järjestäminen ja osallistuminen globaaleihin turvallisuustiimin kokouksiin

Toimien määrittäminen edellyttää eri toimintojen välistä yhteistyötä, jossa noudatetaan terveyden- ja turvallisuudenhallintamallia. Se on esitetty kohdassa S1: Työturvallisuuden johtaminen. Globaali turvallisuuden kehitystoiminto käynnistää ja koordinoi yritystason toimenpiteitä, joilla puututaan todellisiin ja mahdollisiin vaikutuksiin. Taulukossa KONEen globaalit toimenpiteet, tulokset ja panostukset esitetään yhteenveto keskeisistä yhtiötason toimista, joilla lievennetään omaan työvoimaan kohdistuvia negatiivisia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia.

KONE on sitoutunut käsittelemään ja korjaamaan tilanteita, joissa sen toiminta on vaikuttanut negatiivisesti sen työvoimaan, parantamalla jatkuvasti KONEen prosesseja, palveluja ja tuotteita sekä lisäämällä turvallisuustietoisuutta. Ponnisteluista huolimatta KONEen työvoimaan kohdistuu edelleen ajoittain negatiivisia työterveys- ja turvallisuusvaikutuksia. Tapaturman sattuessa ensisijaisena tavoitteena on antaa välittömästi kriisitukea ja varmistaa kaikkien mukana olleiden turvallisuus. Tämän jälkeen aloitetaan sisäinen tutkinta, jossa selvitetään juurisyyt ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi. Lisätietoja siitä, miten tapausten hallintaprosessi kohdentaa korjaavia toimenpiteitä todellisiin vaikutuksiin, on kohdassa S1: Negatiivisten vaikutusten korjaaminen.

KONE arvioi terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä toimiaan ja aloitteitaan asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niiden saavuttamista, kuten on esitetty kohdissa S1: Tavoitteet ja S1: Mittarit.

KONEen oman työvoiman turvallisuustason kehitystä seurataan monella eri tavalla ja useassa eri foorumissa. Turvallisuustasoa seurataan esimerkiksi kuukausittain kaikilla

Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma työvoima

Keskeiset suorituskykymittarit – terveys ja turvallisuus	2022	2023	2024	Tavoite
KONEen integroidun terveyden- ja turvallisuuden hallintajärjestelmän 1 kattavuus	100 %	100 %	100 %	• Tavoite 2024: 100 % • Tavoite 2025: 100 % • Tavoite 2030: 100 %
Työtapaturmista johtuvien työntekijöiden kuolemantapausten 2 määrä	3	0	2	• Tavoite 2024: 0 • Tavoite 2025: 0 • Tavoite 2030: 0
Työntekijöiden kirjattavien 3 työtapaturmien määrä	-	-	351	-
Työntekijöiden TRIR tapaturmataajuus (Total Recordable 4 Incident Rate)	-	2,8	3,0	• Tavoite 2024: - • Tavoite 2025: -11 % vuoteen 2024 verrattuna • Tavoite 2030: -
Työntekijöiden IIFR-tapaturmataajuus 5 (Industrial Injury Frequency Rate) (KONEen tärkein terveyden ja turvallisuuden keskeinen suorituskykymittari)	1,4	1,1	6 1,3	• Tavoite 2024: -7 % vuoteen 2023 verrattuna • Tavoite 2025: -11 % vuoteen 2024 verrattuna • Tavoite 2030: 0,6
Loukkaantumisten vuoksi menetettyjen päivien määrä, 7 työntekijät	-	-	3 909	-

¹ Niiden henkilöiden prosenttiosuus omasta työvoimasta, jotka kuuluvat KONEen integroidun terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin lakisääteisten vaatimusten ja ISO 45001 -standardin (työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen) mukaisesti. Järjestelmälle tehdään sekä sisäisiä että ulkoisia kolmannen osapuolen tarkastuksia.

² Ei sisällä työntekijöitä, jotka eivät ole työsuhteessa, eikä työperäisestä sairaudesta johtuvia kuolemantapauksia.

³ Niiden työtapaturmien (loukkaantumisten) lukumäärä, jotka johtavat johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työ tai siirto toiseen työhön, ensiapua pidemmälle menevä lääketieteellinen hoito, tajunnan menetys tai lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen diagnosoima merkittävä vamma. Ei sisällä työperäisiä sairaustapauksia johtuen tietojen keräämisen rajoituksista.

⁴ Kirjattavien työtapaturmien (loukkaantumisten) kokonaismäärä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla. ⁵ Vapaaehtoinen keskeinen suorituskykymittari: Vakavien ja keskivaikeiden työtapaturmien määrä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla.

⁶ Vuonna 2024 tapaturmataajuus (IIFR) kasvoi hieman kohtalaisten ja vakavien työtapaturmien lisääntymisen vuoksi. Tapaturmataajuuden pitkän aikavälin trendi on edelleen laskeva, vaikka kehitys on tasaantunut näille matalille tasoille. Proaktiivisten turvallisuusaloitteiden odotetaan edistävän tapaturmataajuuden (IIFR) laskua. ⁷ Menetetyt työpäivät lasketaan kokonaisina kalenteripäivinä, joina poissaolo on johtunut työhön liittyvästä loukkaantumisesta. Tähän luetaan myös edellisvuonna aiheutuneet vammat, jotka ovat johtaneet poissaoloihin raportointivuonna. Yhdestä loukkaantumisesta otetaan huomioon enintään 180 poissaolopäivää. Lukuihin ei huomioida työhön liittyviä sairauksia tiedonkeruun rajoituksista johtuen. Ei sisällä työperäisiä sairaustapauksia johtuen tietojen keräämisen rajoituksista.

alueilla ja globaaleissa turvallisuuskokouksissa. Myös johtokunta seuraa turvallisuustason kehitystä.

Sisäinen auditointiohjelma varmistaa myös ehkäisevien ja korjaavien toimien tehokkuuden. Siihen kuuluu vankka korjaavien toimien seurantaprosessi poikkeamien varalta.

Hyvinvointi

KONEella on maailmanlaajuinen etuus- ja hyvinvointistrategia, jossa annetaan ohjeita paikallisten etuuksien, hyvinvointikäytäntöjen ja palvelutarjonnan kehittämiseen. KONElla on globaali hyvinvoinnin viitekehys ja ohjelma, Elevate Your Health, joka on kaikkien työntekijöiden sekä muiden KONEen intranetiin pääsevien henkilöiden käytettävissä. Yhtenä esimerkkinä taloudellisesta hyvinvoinnista KONE haluaa tarjota henkivakuutuksen kaikille KONEen työntekijöille suojellakseen heitä ja heidän perheitään taloudellisten menetysten riskien varalta. Esihenkilöitä autetaan tukemaan työntekijöiden hyvinvointia myös erilaisten verkkokoulutusohjelmien, työkalujen ja pikaoppaiden avulla.

KONE on perustanut oman henkilöstön vapaaehtoisista koostuvan hyvinvointilähettiläiden verkoston valikoiduissa maissa. Verkoston tarkoituksena on parantaa tietoisuutta hyvinvointiasioista ja edistää hyvinvointia tukevia toimintoja, ohjelmia ja palveluja kaikkialla organisaatiossa sekä innostaa kollegoita huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

KONEen yksiköt järjestävät KONEen työntekijöiden terveydenhuollon paikallisten käytäntöjen ja määräysten mukaisesti. Vuonna 2024 KONE otti käyttöön työterveysperiaatteen, joka on integroitu osaksi globaalia johtamisjärjestelmää. Periaate toimii globaalina ohjeena, ja siinä määritetään työterveyden vähimmäisvaatimukset. Lisäksi sairausvakuutustietoja analysoidaan vuosittain, jotta voidaan antaa suosituksia ja mahdollistaa ennalta ehkäisevät toimenpiteet.

Vuonna 2024 KONE laajensi edelleen joustavan työnteon mahdollisuuksia, kuten etä- ja hybridityötä, joustavaa työaikaa, työnjakamista, lyhennettyä työviikkoa ja osaaikatyötä. KONE tukee monimuotoisen henkilöstönsä työ- ja yksityiselämän tasapainoa tarjoamalla perhetukea esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen ja perhevapaan avulla monissa paikallisyksiköissään.

Tavoitteet

KONE seuraa ja analysoi erilaisia ennakoivia ja viiveellisiä mittareita arvioidakseen työvoimaansa kohdistuvia olennaisia työturvallisuuden vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä terveys- ja turvallisuustoimenpiteidensä tehokkuutta. Turvallisuustason jatkuvaan parantamiseen pyritään asettamalla tavoitteita. Tavoitteet on esitetty taulukossa Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma työvoima.

KONE on käyttänyt jo vuosia IIFR-tapaturmataajuutta (Industrial Injury Frequency Rate) tavoitteiden asettamiseen. KONE pyrkii saavuttamaan pitkän aikavälin IIFR-tavoitteensa 0,6 vuoteen 2030 mennessä, ja tavoite vuodelle 2024 oli seitsemän prosentin vähennys vuoden 2023 tulokseen verrattuna. Vuositavoitteet asetetaan kunkin vuoden alussa edellisen vuoden edistymisen perusteella. TRIRtapaturmataajuutta (Total Recordable Incident Rate) on seurattu vuodesta 2023. Erityistä lyhyen tai pitkän aikavälin TRIR-tavoitetta ei ole vielä asetettu, koska IIFR on edelleen tärkein terveyden ja turvallisuuden johtamisen mittari KONEella.

KONEen tavoitteena on ehkäistä kaikki työhön liittyvät kuolemantapaukset ja vakavat loukkaantumiset sekä saavuttaa näissä nollataso (0).

Terveys- ja turvallisuustavoitteiden asettaminen on yhteistyöprosessi, joka perustuu useisiin tekijöihin, kuten turvallisuustasoon, ulkoisiin vaatimuksiin, tunnistettuihin mahdollisuuksiin sekä yrityksen strategiaan. KONE kerää palautetta omalta työvoimaltaan maailmanlaajuisten turvallisuus- ja laatuverkostojen ja -yhteisöjen kautta KONEen kaikissa toiminnoissa. Lisäksi Pulse-kyselyn ja toimitusketjun turvallisuuden kypsyysanalyysin tulokset antavat arvokasta palautetta työvoimalta.

Globaali turvallisuuden kehittämistoiminto seuraa terveysja turvallisuustasoa maailmanlaajuisesti. Lisäksi toimintojen välisiin kokouskäytäntöihin kuuluu paikallis- ja globaalin tason kuukausikatsaukset. Johtokunnalle jaetaan kuukausittain tulosraportti, jossa tuodaan esiin turvallisuustoimet ja poikkeamat kuluneelta kuukaudelta. Edistymistä tarkastellaan myös neljännesvuosittaisissa Global Safety -tiimin

kokouksissa kaikkien turvallisuusalan ammattilaisten kesken, sekä globaalin turvallisuus- ja laatuverkoston tapaamisissa. Lisäksi suoriutumista arvioi kuukausittain Safety Core Team, globaali turvallisuusjohtamisen ydintiimi, joka koostuu kunkin alueen ja tärkeimpien liiketoiminta-alueiden sekä globaalien toimintojen johdon edustajista. Lisätietoja siitä, miten KONEen oma työvoima on sitoutunut tunnistamaan opittuja asioita tai parannuksia KONEen suorituskyvyn tuloksena, on kohdassa S1: Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa.

Mittarit

Turvallisuustaso

KONEen terveys- ja turvallisuustaso on kehittynyt myönteisesti vuosien myötä. Tiedostamme kuitenkin tarvitsevamme innovatiivisia strategioita nykyisten suhteellisen alhaisten lukujen parantamiseksi edelleen. Keskeiset mittarimme on esitetty taulukossa Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma työvoima. KSS-järjestelmän nykyisen kokoonpanon vuoksi nämä luvut sisältävät tiedot vain omiin työntekijöihin liittyen.

Kuten on esitetty kohdassa S1: Toimenpiteet, KONEen työterveyden johtaminen on toteutettu yksikkötasolla kansallisten määräysten mukaisesti. Terveystietojen keräämiselle on usein paikallisesti oikeudellisia rajoituksia, mikä tuo haasteita merkityksellisen tiedon tuottamiseen yhtiötasolla. Siksi luvut eivät sisällä työperäisiin sairauksiin liittyviä tapauksia.

KONEen työvoiman ominaisuudet ja lukumäärä

Työntekijöiden lukumäärä ilmoitetaan henkilöstömääränä. Kaikki demografiset tiedot on kerätty HR-järjestelmästä raportointikauden lopussa. Lukumäärä ei sisällä tiettyjä KONEen yksiköitä, joista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia henkilöstötietoja esimerkiksi niiden hiljattaisen hankinnan vuoksi. Muualla toimintakertomuksessa ilmoitettu henkilöstömäärä perustuu henkilötyövuosiin (FTE) sisältäen myös henkilöstömäärät hiljattain tehdyistä yritysostoista. Tämän takia esitetty työntekijöiden määrä voi poiketa raportin sisällä. Erot eivät ole olennaisia. Työntekijöiden lukumäärä ja vaihtuvuus on esitetty seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa.

Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)
Miehet	56 269
Naiset	7 631
1 Muu	13
2 Ei tiedossa	489
Työntekijöitä yhteensä	64 402

¹ Joissakin maissa henkilöt voivat laillisesti rekisteröidä olevansa kolmatta, usein neutraalia sukupuolta, joka luokitellaan "muuksi" edellä olevassa taulukossa.

² Työntekijät, jotka ovat siirtyneet toisesta järjestelmästä, jossa sukupuolta ei ole kirjattu, tai äskettäin palkatut työntekijät, jotka eivät ole vielä tallentaneet sukupuolitietojaan KONEen HR-järjestelmään.

Henkilömäärä 10 suurimmassa maassa

Maa	Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)
1 Kiina	21 783
Intia	5 731
Yhdysvallat	5 721
Ranska	3 287
Saksa	2 922
Suomi	2 643
Italia	2 097
Yhdistynyt kuningaskunta	1 800
Australia	1 169
Meksiko	1 147

¹ Kiina on ainoa maa, joka kuuluu ESRS-raportointivaatimuksen piiriin. Kaikki muut maat raportoidaan vapaaehtoisesti.

KONEen palveluksesta katsauskauden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä

	Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)
KONEen palveluksesta katsauskaudella	7 793
lähteneiden työntekijöiden määrä
1 Liukuva 12 kuukauden kokonaisvaihtuvuus	11,5 %

¹ Kokonaisvaihtuvuus (11,5 %) = Vakituiset työntekijät + ulkomaankomennukselle lähteneet (7 315) jaettuna viimeisten 12 kuukauden keskimääräisellä henkilöstömäärällä (63 873). Määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita (478 lähtijää) ei lasketa vaihtuvuuteen.

Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja sukupuolen mukaan

Henkilömäärä	Naiset	Miehet	Muu 1	Ei tiedossa	Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä	7 631	56 269	13	489	64 402
Vakituisten työntekijöiden lukumäärä	7 435	55 353	12	388	63 188
Tilapäisten työntekijöiden 2 lukumäärä	196	916	1	101	1 214
Nollatuntisopimuksella olevien 3 työntekijöiden lukumäärä	–	–	–	–	–
Kokoaikaisten työntekijöiden 4 lukumäärä	7 263	55 855	13	479	63 610
Osa-aikaisten työntekijöiden 4 lukumäärä	368	414	0	10	792

¹ Työntekijöiden itsensä määrittelemä sukupuoli

² Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

³ Nollatuntisopimuksella olevien työntekijöiden lukumäärää ei voida raportoida, koska näitä tietoja ei kerätä HR-järjestelmissä tällä hetkellä. KONE kehittää

kyvykkyyttä raportoida luvun ensi vuonna.

⁴ Vapaaehtoinen raportointi

Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja alueen mukaan

Henkilömäärä	Amerikka	APMEA	Eurooppa	Kiina	Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä	7 961	12 407	21 070	22 964	64 402
Vakituisten työntekijöiden
lukumäärä	7 955	12 146	20 266	22 821	63 188
Tilapäisten työntekijöiden
lukumäärä1	6	261	804	143	1 214
Nollatuntisopimuksella olevien 2 työntekijöiden lukumäärä	–	–	–	–	–
Kokoaikaisten työntekijöiden
3 lukumäärä	7 959	12 376	20 311	22 964	63 610
Osa-aikaisten työntekijöiden
3 lukumäärä	2	31	759	0	792

¹ Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

² Nollatuntisopimuksella olevien työntekijöiden lukumäärää ei voida raportoida, koska näitä tietoja ei kerätä HR-järjestelmissä tällä hetkellä. KONE kehittää

kyvykkyyttä raportoida luvun ensi vuonna.

³ Vapaaehtoinen raportointi

S2 Arvoketjun työntekijät – terveys ja turvallisuus

KONEen oman työvoiman lisäksi monet muut työntekijät tekevät töitä KONEen arvoketjussa. Työntekijät, joihin olennaiset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, voidaan jakaa neljään ryhmään:

• 1. ketjun alkupään ensisijaisten komponenttitoimittajien työntekijät, jotka ovat mukana valmistuksessa
• 1. ketjun loppupään alihankkijatoimittajien työntekijät, jotka ovat mukana purku-, asennus- tai huoltotoiminnoissa (esim. KONE-hissejä asentavat alihankkijat)
• 1. KONEen toimipaikoissa työskentelevät palveluntarjoajien työntekijät (esim. konsultointi- ja IT-palvelut paikan päällä, laitos- ja siivouspalvelut)
• 1. KONEen jakelijoiden työntekijät, jotka asentavat KONEen tuotteita

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketjun työntekijöiden työolot tunnistettiin KONEelle olennaiseksi aiheeksi vuoden 2024 kaksoisolennaisuusanalyysissa. Tämä koskee etenkin terveyttä ja turvallisuutta. Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE huomioi arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset prosesseissaan töiden ennakkosuunnittelun, työntekijöiden pätevyyden parantamisen ja tehokkaan riskienhallinnan avulla haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tai eliminoimiseksi.

Alihankkijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat yksittäisiä poikkeamia, jotka liittyvät KONEen laitteiden asennuksen tai purkamisen aikana ilmeneviin työympäristön vaaroihin. Alihankkijoiden vakavimmat loukkaantumiset liittyvät korkealta putoamiseen, sähkötöihin, energialähteiden eristämiseen ja manuaaliseen työhön. KONE solmii asennusja modernisointitöistä sopimuksia suoraan arvoketjun loppupään alihankkijoiden kanssa.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

aihe (aikajänne)	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Johdon vastaus
Terveys ja turvallisuus omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä (lyhyt ja pitkä aikaväli)	↓ Negatiivinen vaikutus KONE harjoittaa asennus- ja huoltotoimintaa maailmanlaajuisesti. Arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyy riskejä erityisesti asennuksen ja huollon/kunnossapidon toiminnoissa. Asennuksiin liittyvät turvallisuusriskit saattavat aiheuttaa tapaturmia, jotka johtavat lyhytaikaisiin poissaoloihin vammojen vuoksi, pitkäaikaisiin pysyviin vammoihin tai jopa kuolemiin, jos asianmukaisia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä laiminlyödään. ↓ Negatiivinen vaikutus Jakelijoiden työntekijät ja ulkoistetut työntekijät eivät välttämättä työskentele turvallisessa tai puhtaassa ympäristössä eivätkä välttämättä noudata KONEen laatu- ja turvallisuusvaatimuksia tai vastaavia vaatimuksia. Vakavia loukkaantumisia tai kuolemantapauksia voi sattua.	Osallistavia terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä • edistetään. Arvoketjun työntekijöitä otetaan esimerkiksi mukaan yhtiön turvallisuusaloitteisiin, heidän pätevyydelleen asetetaan vaatimuksia sekä käyttöön otetaan soveltuvia menetelmiä ja työkaluja. Puutteita, kehitystarpeita ja parhaita käytäntöjä • tunnistetaan esimerkiksi urakoitsijoiden turvallisuuteen keskittyvässä kehitysohjelmassa kautta. Näin KONEen prosesseja ja yhteistyötä arvoketjumme työntekijöiden kanssa voidaan kehittää edelleen, mikä parantaa terveyttä ja turvallisuutta työympäristössä.

KONE myy ja asentaa tuotteitaan myös jakelijoiden kautta. Nämä arvoketjun työntekijät eivät työskentele KONEen valvonnassa tai KONEen toimipaikoissa. KONE valvoo jakelijoiden toimintaa ja edistää eettisiä käytäntöjä yhteistyössä heidän kanssaan. Tavoitteena on varmistaa, että jakelijat kantavat vastuuta työlainsäädännön ja eettisten standardien noudattamisesta.

Tietyt arvoketjun työntekijäryhmät ovat alttiimpia mahdollisille vaaroille KONEeseen liittyvien toimintojen aikana. Terveys- ja turvallisuustietojen uusissa rakennusprojekteissa ja modernisointihankkeissa työskentelevillä on suurempi loukkaantumisriski. Huomattava osa tästä ketjun loppupään työvoimasta on Kiinassa. KONE asettaa terveyttä ja turvallisuutta koskeville toimenpiteille vähimmäisvaatimukset, joiden avulla pyritään välttämään mahdolliset haitalliset terveys- ja turvallisuusvaikutukset. Ne myös auttavat varmistamaan, että alihankkijoilla ja jakelijoilla on turvalliseen työhön tarvittavat taidot, laitteet, suojakeinot ja ohjeet.

KONEen toimipaikat, joissa lapsi- ja pakkotyövoiman riski on suurin, on esitetty kohdassa S1: Toimintaperiaatteet. Toimittajien vastuullisuudesta vastaava tiimi tekee tiivistä yhteistyötä globaalin compliance-tiimin kanssa. Paikan päällä tai verkossa tehdyissä ihmisoikeusarvioinneissa havaittuihin vakaviin ongelmiin puututaan, ja erityistä huomiota kiinnitetään toimittajiin Kiinassa, Intiassa ja Meksikossa.

Toimintaperiaatteet

KONEen turvallisuusjohtaminen on osa yhtiön globaalia johtamisjärjestelmää, ohjaten turvallisuuskäytäntöjen jatkuvaan parantamiseen. KONEen johtamisjärjestelmä on esitetty tarkemmin kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

Yhtiön odotukset työntekijöitä ja liikekumppaneita kohtaan on kuvattu eettisessä ohjesäännössä kohdassa G1: Toimintaperiaatteet. Ohjesäännöt on esitetty taulukossa Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset ohjesäännöt. Kaikki nämä politiikat ovat saatavilla osoitteessa kone.com, ja ne tarkistetaan vuosittain ohjesääntöjen tarkistuksen yhteydessä.

KONEen eettinen ohjesääntö toimittajille on saatavilla osoitteessa kone.com yli 30 kielellä. Siinä määritellään vaatimukset toimittajien eettisille liiketoimintakäytännöille, kuten nollatoleranssi lahjonnalle ja korruptiolle. Tämä ohjesääntö sisältää myös vaatimukset, jotka koskevat kansainvälisesti tunnustettuja työntekijöiden oikeuksia ja

ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöasioita.

KONEen eettinen ohjesääntö jakelijoille käsittelee samankaltaisia aiheita kuin toimittajien eettinen ohjesääntö. Se on on saatavilla osoitteessa kone.com seitsemällä kielellä. KONE vaatii kaikkia toimittajiaan ja jakelijoitaan allekirjoittamaan eettiset ohjesäännöt ja seuraa ja valvoo käytäntöjen allekirjoituksia. Jos eettisiä ohjesääntöjä ei noudateta, KONE voi irtisanoa sopimuksen.

Kuten kohdassa S4: Toimintaperiaatteet, on yksityiskohtaisemmin esitetty, KONEen turvallisuusjohtamisen järjestelmä on ISO 45001 -standardin (työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen) mukainen. Sitä on myös laajennettu koskemaan arvoketjun työntekijöitä.

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa määritetään tarkemmin myös KONEen roolit, tavoitteet ja vastuut, jotka koskevat arvoketjun työntekijöitä. Lisätietoa ihmisoikeuspolitiikasta ja ihmisoikeustyöryhmästä on kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa

KONE tukee toimittajiensa sitoutumista vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan. Tämä koskee esimerkiksi ihmisoikeuksia, turvallisuutta, laatua ja ympäristötyötä. Yhtiö käy toimittajien kanssa jatkuvia kahdenkeskisiä vuoropuheluja ja tapaa heitä myös messuilla, ohjausryhmien kokouksissa ja toimittajien työpajoissa. Ympäristöä, etiikkaa, vaatimustenmukaisuutta, ihmisoikeuksia ja laatua koskevia auditointeja ja arviointeja tehdään osana toimittajayhteistyötä. Lisäksi suorille materiaalitoimittajille on vuosittainen Supplier Excellence -sertifiointiohjelma.

KONE tukee jakelijoidensa liiketoiminnan kasvua tarjoamalla kaupallista, teknistä ja koulutuksellista tukea sekä vahvistamalla yhteistyötä ja etsimällä synergiaetuja. Alihankkijoihin, jakelijoihin ja kumppaneihin ollaan yhteydessä säännöllisten foorumien kautta. Näin pyritään parantamaan toimintatapoja, käytännön yhteistyötä ja turvallisuutta.

Kaikki KONEelle ulkoista työvoimaa tietyissä kategorioissa tarjoavat yritykset kuuluvat globaalin toimittajasuhteiden hallinnan piiriin. Terveys- ja turvallisuusaiheista keskustellaan säännöllisesti, ja mahdollisia toimenpiteitä toteutetaan tällä tasolla. Organisaation eri tasoilla tehdään operatiivista yhteistyötä terveys- ja turvallisuusasioissa paikallisten

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä	Käsitellyt olennaiset aiheet	Soveltamisala	Vastuu KONEella
Eettinen ohjesääntö	Terveys ja turvallisuus,	Kaikki toimittajat, myös toimittajien omat	VP Global Compliance
toimittajille	korruptio ja lahjonta	työntekijät, toimittajat ja kolmannet osapuolet
Ohjesääntö	Terveys ja turvallisuus,	Kaikki jakelijat, myös jakelijoiden omat työntekijät,	VP Global Compliance
jakelijoille	korruptio ja lahjonta	asiakkaat ja kolmannet osapuolet

käytäntöjen pohjalta. Yhteydenpidon tiheys ja laatu riippuvat työvaatimuksista.

KONE on myös aktiivisesti yhteydessä jakelijoidensa edustajiin saadakseen tietoa terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden toimivuudesta. Suorituskykyä jakelijoiden toimintamaissa pyritään parantamaan yhteistyössä jakelijoiden kautta toteutettavilla säännöllisillä toiminta-arvioinneilla. KONE tunnistaa terveyteen, turvallisuuteen ja laatuun liittyviä mahdollisuuksia ja jakaa parhaita käytäntöjä jakelijoiden edustajien kanssa. Jakelijat puolestaan tiedottavat vaatimuksista työntekijöilleen ja alihankkijoilleen.

Alihankkijayritysten kanssa järjestetään yleisesti eri organisaatiotasoilla kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia kokouksia, joissa keskustellaan arvoketjun työntekijöiden työoloista ja työsuojelukäytännöistä sekä kehitetään niitä. KONEen kaikentasoiset esihenkilöt tekevät yhtiön toimipaikoissa Gemba-kierroksia, joihin osallistuu omia työntekijöitä ja alihankkijoita. Kierrosten aikana keskustellaan turvallisuuden kehittämisestä päivittäisessä työssä. KONEella on myös vuosittaisia aloitteita ja kampanjoita, joihin kaikki alihankkijoiden työntekijät ovat tervetulleita osallistumaan.

KONE järjestää kuukausittaisia kokouksia eri tason jakelijoiden kanssa. Nämä kokoukset edistävät jatkuvaa sitoutumista ja yhteistyötä. Säännöllisen vuorovaikutuksen lisäksi KONE arvioi vuosittain kenttätoimintoja keskittyen kunkin jakelijan suorituskykyyn, kypsyyteen ja kasvumahdollisuuksiin. Lisäksi KONE järjestää kerran vuodessa tapaamisen jakelijoiden ylimpien edustajien kanssa. Tapaamisessa keskitytään kriittisiin alueisiin, kuten turvallisuuteen, laatuun, toimintoihin ja liiketoimintaan. Samalla varmistetaan yhdenmukainen ja jatkuvaa kehittymistä tukeva toiminta organisaation kaikilla tasoilla.

KONEen globaalien asennus-, turvallisuus- ja hankintatoimintojen vastuulla on luoda ja kehittää prosesseja, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä työvoimaa välittäviin toimittajiin arvoketjussa sekä arvoketjun työntekijöihin. KONEen paikalliset johtajat vastaavat näiden prosessien noudattamisesta ja valvovat, että KONEen vaatimuksia noudatetaan.

KONE seuraa päivittäin alihankkijoiden terveyttä ja turvallisuutta paikallisten lakien ja alihankkijoiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sisäisissä ja ulkoisissa kokouksissa arvioidaan turvallisuustietoja trendien tunnistamiseksi ja alihankkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Toiminnan vaikutuksia arvioidaan alihankkijoiden kanssa ja sisäisesti KONEella. Riskienhallintaprosessit arvioidaan ulkoisesti sertifioidun terveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän avulla.

KONE kerää turvallisuustietoa KSS-järjestelmään sisäisistä ja ulkoisista toiminnoista, joissa on mukana omaa työvoimaamme tai arvoketjun työntekijöitä. Näitä tietoja käytetään järjestelmällisesti parantamaan turvallisuutta KONEella. Tätä prosessia käsitellään kohdassa S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

KONEella on useita kanavia, joiden kautta arvoketjun työntekijät voivat tehdä yhteistyötä, osallistua kehittämiseen sekä ilmoittaa terveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyvistä huolenaiheista. Näitä ovat esimerkiksi KSS-järjestelmä, turvallisuusaloitteet ja -kampanjat, paikalliset kokouskäytännöt sekä päivittäiset toimintaprosessit KONEen edustajien kanssa työntekijätasolla. Lisäksi KONE osallistuu globaaleihin toimialafoorumeihin (esim. Global Elevator Safety Forum) parantaakseen työterveyden ja -turvallisuuden tasoa hissi- ja

liukuporrasteollisuudessa. KONE ei vastaa suoraan jakelijoidensa asennustyöntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Yhtiö kuitenkin seuraa tilannetta tarkasti ja tekee yhteistyötä jakelijoiden kanssa edistääkseen ja tukeakseen eettisiä käytäntöjä.

KONE pyrkii parantamaan terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä henkilöstönsä ja arvoketjunsa kanssa. Tuotteiden ja menettelytapojen kehittämisessä hyödynnetään KSS-raportointijärjestelmästä, auditoinneista, toimipaikkakäynneistä ja työntekijöiden palautteesta saatavia tietoja. Poikkeamia hallitaan paikallisesti tunnistamalla niiden perimmäiset syyt ja ryhtymällä korjaaviin toimenpiteisiin. Strategioita ja toimenpiteitä kehitetään tunnistettujen trendien pohjalta.

Alihankkijoiden työntekijät raportoivat poikkeamista esihenkilöilleen, jotka käsittelevät niitä KSS-järjestelmässä. Terveys- ja turvallisuuspoikkeamat dokumentoidaan sisäisesti, jotta niistä voidaan oppia. Jakelijoiden turvallisuusvastaavien keräämiä ja toimittamia raportteja käydään kuukausittain läpi KONEen kanssa turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi. Alihankkijoilla ei ole suoraa pääsyä KSS-järjestelmään, ja asioista viestitään sen sijaan paikallisten kanavien kautta. Tiedot kerätään reaaliaikaisten digitaalisten alustojen kautta ja välitetään sitten KSS-järjestelmään analysoitaviksi.

KONEen johto ja esihenkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa turvallisuustietojen jakamisessa. Alihankkijoiden työntekijöitä kannustetaan osallistumaan työsuojelukeskusteluihin turvatuokioissa, säännöllisissä kokouksissa ja KONEen tapahtumissa. Näiden aloitteiden onnistumista seurataan turvallisuuden keskeisillä suorituskykymittareilla, auditoinneilla ja jatkuvalla vuoropuhelulla arvoketjun yritysten ja työntekijöiden kanssa. KONEen jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti kaikkien työntekijöiden ja alihankkijoiden vastuulla on ehdottaa ja tunnistaa tapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Compliance Line -kanava on avoinna kaikille mukaan lukien arvoketjun työntekijöille. Sen kautta voi ilmoittaa huolenaiheista käsittäen myös ihmisoikeuksiin liittyvät epäkohdat. KONE Compliance Line -kanavasta on lisätietoa kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita.

Vastatoimia koskeva kielto nostetaan esiin myös toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä. Toimittajien ja jakelijoiden tulisi tarjota työntekijöilleen keinoja ilmoittaa ohjesääntöjen noudattamiseen liittyvistä huolenaiheista. Kun ilmoitus tehdään hyvässä uskossa, ilmoittajaa on suojeltava vastatoimilta. Toimittajien ihmisoikeusarvioinnin kyselyssä arvioidaan, onko toimittajilla käytössä tehokkaat ilmoitusmekanismit. Lisäksi arvioidaan, ovatko toimittajat tietoisia heille tarkoitetusta KONE Compliance Line kanavasta sekä menettelytavoista, joilla huolenaiheita tai epäkohtia tuodaan esille paikan päällä tapahtuvissa ihmisoikeusarvioinneissa. Aihetta käsitellään myös vuosittaisessa jakelijoille suunnatussa due diligence kyselyssä, jossa arvioidaan ilmoituskanavan käytettävyyttä ja luotettavuutta.

Toimenpiteet

KONE käynnisti vuonna 2024 globaalin alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelman. Sen tarkoituksena on puuttua arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin sekä parantaa positiivisia tuloksia luomalla puitteet tehokkaalle yhteistyölle alihankkijayritysten kanssa ja standardisoimalla niiden turvallisuusjohtamisen käytännöt. Ohjelmassa keskitytään työntekijäryhmiin ja alueisiin, joihin KONEen toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa negatiivisesti eniten.

Globaalin alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelman ohjaava viitekehys sisältää erityisiä aiheita terveys- ja turvallisuusriskien lieventämiseksi. Ohjelmassa keskitytään esimerkiksi riskitietoisuuteen ja toimipaikan valvontaan, ja aiheet on valittu tapaturmista, läheltä piti -tilanteista ja perimmäisistä syistä koostettujen ja analysoitujen turvallisuustietojen perusteella.

Vuoden aikana ohjelmassa arvioitiin alihankkijoiden johtamiskäytäntöjä priorisoiduilla maantieteellisillä alueilla ja priorisoiduissa liiketoiminnoissa. Näin voitiin tunnistaa turvallisuuden kehityskohteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Näiden toimien tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti tulosten tehostamiseksi. Ohjelman odotetaan jatkuvan vuoden 2025 loppuun.

KONEen poikkeamien hallintaprosessi ja integroitu turvallisuusjohtamisen järjestelmä koskevat myös arvoketjun työntekijöitä. Poikkeamista kerätty tieto auttaa tunnistamaan kehitysalueita KONEen sisäisissä prosesseissa ja auttaa myös arvoketjun yrityksiä parantamaan omaa turvallisuustasoaan ja -kulttuuriaan. KONEen poikkeamien hallintaprosessista on lisätietoa kohdassa S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen.

Negatiivisten vaikutusten lieventämisen lisäksi KONE pyrkii ennakoivasti vaikuttamaan positiivisesti arvoketjun työntekijöihin. Yhtiö esimerkiksi kutsuu arvoketjun kumppaneita yhtiön terveys- ja turvallisuusaloitteisiin ja kampanjoihin. Niistä on lisätietoa kohdassa S1: Toimenpiteet. Näiden kampanjoiden tarkoituksena on lisätä riski- ja turvallisuustietoisuutta ja vaikuttaa siten myönteisesti työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

KONE arvioi erillisillä prosesseilla, miten tehokkaasti arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia lievennetään. Kokouksissa ja foorumien kautta arvioidaan säännöllisesti terveys- ja turvallisuustekijöitä, jotta saadaan käsitys edistymisestä. Jos tulokset ovat riittämättömiä, tehdään jatkuvan parantamisen vaatimia muutoksia.

KONE pyrkii tunnistamaan ja priorisoimaan korjaavat toimenpiteet mahdollisten negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi arvoketjussa. Sitä varten hyödynnetään KSSjärjestelmästä saatavia arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tietoja, sisäisestä ja ulkoisesta johtamisjärjestelmästä saatuja auditointihavaintoja sekä tiiviissä yhteistyössä arvoketjun yritysten kanssa toteutettavia toimenpiteitä.

KONEella on vähimmäisvaatimukset alihankkijoiden koulutukselle, työkaluille ja henkilönsuojaimille. Pakolliset terveyttä ja turvallisuutta koskevat koulutusvaatimukset liittyvät turvallisiin työtapoihin, joita tarvitaan KONEen tuotteiden asentamisessa ja huollossa. KONE tarjoaa alihankkijoilleen paikallisiin käytäntöihin ja lakeihin perustuvaa verkkokoulutusta, käytännön opetusta sekä hanke- tai tuotekohtaista koulutusta. Lisäksi toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöt vaativat toimittajia tarjoamaan terveen ja turvallisen työympäristön kaikkien asiaankuuluvien lakien ja määräysten mukaisesti. Toimittajien on varmistettava, että työntekijät saavat asianmukaista terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja tietoa ja asianmukaiset laitteet.

KONE seuraa ja tunnistaa jatkuvasti arvoketjun työntekijöihin laajemmin kohdistuvia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia analysoimalla trendejä sekä kanavia, joiden kautta he voivat tuoda asioita esille. Nämä prosessit ja niiden tehokkuus vahvistetaan ja tarkistetaan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Näin voidaan tunnistaa kehitystarpeet ja priorisoida toimenpiteet jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia ihmisoikeuskysymyksiä tai -tapauksia KONEen arvoketjun alku- ja loppupäässä.

KONE antaa tuotteilleen yksityiskohtaiset

menetelmäohjeet turvallista asennusta ja huoltoa varten. KONE myös kerää palautetta arvoketjun työntekijöiltä ja yrityksiltä kehittääkseen edelleen tuotteitaan ja asennusmenetelmiään. Tiivis yhteistyö alihankkijoiden ja jakelijoiden kanssa varmistaa, että mahdolliset KONEen toiminnan negatiiviset vaikutukset voidaan käsitellä tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään useilla tasoilla, kuten KONEen hankinnassa, myynnissä, toimitustoiminnoissa, globaaleissa toiminnoissa ja KONEen paikallisissa yksiköissä.

Linjaorganisaatio on vastuussa KONEen omien työntekijöiden sekä KONEen toimipaikoissa KONEen valvonnassa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Paikallisella KONEen linjaorganisaatiolla on tarvittava osaaminen ja tarvittavat resurssit arvoketjun työntekijöiden turvallisten työtapojen mahdollistamiseen, tukemiseen ja varmistamiseen. Tämä koskee pääasiassa uusia rakennusprojekteja ja modernisointihankkeita.

Paikallisten KONEen yksiköiden ja alueiden palveluksessa on terveys- ja turvallisuusasiantuntijoita. KONEella on myös globaali turvallisuus- ja laatutoiminto, joka keskittyy alueiden ja liiketoimintojen turvallisuuden kehittämiseen. Tämän toiminnon puitteissa globaali turvallisuuden kehitystiimi tukee ja ohjaa terveyden ja turvallisuuden kehitystä KONEen koko toiminnassa. Tämä koskee myös arvoketjun työntekijöitä. Globaali turvallisuuden kehitystiimi vastaa KONEen globaalien terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien aloitteiden, ohjelmien, työkalujen ja kampanjoiden johtamisesta ja resursoinnista.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Ihmisoikeussitoumus

KONE on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti ymmärtämään ihmisoikeusvaikutuksia paremmin ja ryhtyy toimiin vaikutusten korjaamiseksi. Kuten toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä esitetään, KONE odottaa liikekumppaneidensa kunnioittavan samoja kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, joihin se on itse sitoutunut.

Vuonna 2024 päivitettiin sekä jakelijoiden vuosittainen due diligence -kysely että toimittajien ihmisoikeusarvioinnin verkkokysely. Niihin lisättiin kysymyksiä, siitä miten eettisistä ohjeista tiedotetaan työntekijöille. KONEen tietoon ei ole tullut minkään ilmoituskanavan kautta arvoketjun alku- ja loppupään työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa olisi rikottu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.

KONEen toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä nimenomaisesti kielletään pakkotyövoiman käyttö kaikissa olosuhteissa. Tämä koskee esimerkiksi ihmiskauppaan perustuvaa työvoimaa, velkatyövoimaa ja orjatyövoimaa. Ohjesäännöissä kielletään myös sopimukset sellaisten alihankkijoiden tai toimittajien kanssa, jotka käyttävät lapsi- tai pakkotyövoimaa, henkistä ja fyysistä pakottamista tai orjuutta ja ihmiskauppaa.

KONE on sitoutunut ryhtymään asianmukaisiin toimiin korjatakseen tilanteet, joissa sen toiminta on aiheuttanut haitallisen ihmisoikeusvaikutuksen tai vaikuttanut sellaisen syntyyn. Kaikki ihmisoikeuskysymykset voidaan viedä eteenpäin ihmisoikeustyöryhmälle, joka raportoi globaalille compliance-komitealle. Jos vaatimuksenmukaisuutta koskevissa tutkimuksissa paljastuu ohjesääntöjen rikkomuksia, johto, compliance-tiimi, lakiosasto ja henkilöstöosasto tai muut asiaankuuluvat toiminnot ja sidosryhmät sopivat yhdessä korjaavista toimenpiteistä. Kaikki toimenpiteet perustuvat tapauksen tosiasioihin ja ovat paikallisten lakien mukaisia. Tarvittaessa yksittäisiä henkilöitä nimetään valvomaan korjaavien toimenpiteiden toteuttamista ja varmistamista.

Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite

KONE kehittää ja valvoo jatkuvasti ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -ohjelmaa, jotta se voi tunnistaa ja käsitellä mahdollisia riskejä omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan. Näin myös varmistetaan, että ohjelma on kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukainen. Ohjelman prosesseista keskustellaan säännöllisesti ihmisoikeustyöryhmässä. Ihmisoikeuksien due diligence ohjelma koostuu vaikutustenarvioinneista, sisäisistä arvioinneista ja kyselyistä sekä kolmannen osapuolen due diligence -selvityksistä ja seulonnoista.

KONE arvioi säännöllisesti ihmisoikeusvaikutuksia tunnistaakseen riskejä organisaatiossa ja koko toimitusketjussa. Arvioinnit kohdistuvat riskeihin sekä arvoketjun alku- että loppupäässä ja koskevat myös loppukäyttäjiä, asiakkaita ja paikallisia yhteisöjä. KONE priorisoi mahdolliset vaikutukset huomioimalla vakavuuden kohteena mahdollisesti olevat yksilöt ja ryhmät, liiketoimintaan kohdistuvat riskit sekä vaikutusten toteutumisen todennäköisyyden. Yhtiö laatii toimintasuunnitelmat riskien lieventämiseksi ihmisoikeusvaikutusten arviointien ja KONEen vuosittaisten riskiarviointien perusteella.

Viimeisin ihmisoikeusvaikutusten arviointi tehtiin vuonna 2023. Keskeisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi tunnistettiin samat kuin vuonna 2019, eli työntekijöiden terveys ja turvallisuus koko toimitus- ja jakeluketjussa sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen.

Ihmisoikeuksien noudattamista yhtiön omassa toiminnassa arvioidaan sisäisillä kyselyillä sekä anonyymeillä kyselyillä, joiden avulla voi tunnistaa syrjintään, kiusaamiseen ja/tai häirintään liittyviä ongelmia yksiköiden sisällä. Lisäksi KONEen tarjoamia majoitustiloja arvioidaan aika ajoin paikan päällä. Näin voidaan tunnistaa ja käsitellä mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden turvallisuuteen.

Toimittajien due diligence

Vuonna 2024 laajennettiin edelleen kolmansien osapuolten osuutta compliance -seulontaratkaisussa. Tällä hetkellä ratkaisu kattaa 78,3 prosenttia (2023: 78,2 prosenttia) toimittajista KONEen hankintojen kokonaisarvon mukaan laskettuna sekä valittujen riskikriteerien perusteella mukaan otetut asiakkaat ja muut kolmannet osapuolet.

Työkalun avulla hallinnoidaan kolmansia osapuolia viiden keskeisen vaiheen kautta. Ne ovat yhteistyön aloitus, riskinarviointi, due diligence, riskien lieventäminen ja seuranta. Havaituista haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista ilmoitetaan asiaankuuluvalle KONEen sopimuksen omistajalle ja kategoriapäällikölle seurantaa varten.

Vuonna 2024 perustettiin erityinen toimittajien vastuullisuudesta vastaava tiimi kehittämään ja toteuttamaan KONEen ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia. Toimittajille tehtiin ihmisoikeusarviointeja virtuaalisesti ja paikan päällä, joissa pyrittiin tunnistamaan KONEen toimitusketjun potentiaaliset ja toteutuneet ihmisoikeusriskit. Arviointitulosten perusteella tiimi pyrkii yhdessä toimittajien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa ehkäisemään mahdollisia haittavaikutuksia ja lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Toimittajien kanssa sovitaan mitattaviin tavoitteisiin perustuvasta toimintasuunnitelmasta sekä aikataulusta. Seurantaprosessi ja nimetyt resurssit on myös otettu käyttöön toimittajien ihmisoikeuskäytännöissä.

Tavoitteet

KONE haluaa varmistaa, että sen liikekumppanit noudattavat samoja standardeja kuin KONE itse noudattaa terveyden ja turvallisuuden, lahjonnan ja korruption nollatoleranssin, kansainvälisesti tunnustettujen työ- ja ihmisoikeuksien sekä ympäristöasioiden suhteen. Siksi KONE on luonut jakelijoiden ja toimittajien eettisten ohjesääntöjen allekirjoittamista koskevat tavoitteet, joita mitataan perusvuosiin 2020 (jakelijat) ja 2021 (toimittajat) verrattuna. Tavoitteet on asetettu strategisesti ja järjestelmällisesti. Vaikka tavoitteet eivät koske suoraan sidosryhmiä, KONE ottaa huomioon niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Kaikkia jakelijoita vaaditaan allekirjoittamaan jakelijoiden eettinen ohjesääntö. Vuoden 2024 lopussa 97 prosenttia (2023: 92 prosenttia) jakelijoista oli allekirjoittanut eettisen ohjesäännön. Tämä johtui yhteistyön vaiheittaisesta lopettamisesta tiettyjen jakelijoiden kanssa. KONE aikoo saavuttaa 100 prosentin allekirjoitusasteen vuoden 2025 aikana.

KONEen hankintakäytännön mukaisesti kaikkien sen toimittajien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava toimittajien eettinen ohjesääntö ja osoitettava noudattavansa KONEen odottamia toimintatapoja. Poikkeamat tästä vaatimuksesta voidaan sallia, jos toimittajan oma eettinen ohjesääntö on varmennettu ja lakiosasto on katsonut sen vastaavan KONEen standardeja. Toimittajien eettisen ohjesäännön noudattamista koskeva tavoite asetetaan vuosittain. Sitä varten analysoidaan toimittajien suoriutumista ja tämän ratkaisevan tärkeän ohjesäännön noudattamista. Vuoden 2024 lopussa 87 prosenttia (2023: 86 prosenttia) KONEen säännöllisten hankintojen ja asennusurakoiden kokonaisarvosta kohdistui toimittajiin ja asennusalihankkijoihin, jotka olivat allekirjoittaneet KONEen toimittajien eettisen ohjesäännön tai vastaavan ohjesäännön. Tavoite vuodelle 2024 oli 87 prosenttia.

KONEen tavoitteena on vähentää alihankkijoille aiheutuvien loukkaantumisten määrää ja vakavuutta uusien rakennusprojektien ja modernisointihankkeiden purku- ja asennustöissä vuoteen 2030 mennessä. Tietojen keräämiseen ja varmentamiseen liittyvien haasteiden vuoksi KONE ei ole asettanut määrällistä vähennystavoitetta arvoketjun työntekijöitä koskeville loukkaantumisille. Työajat ja muut keskeiset tiedot ovat yleensä luottamuksellisia, minkä vuoksi niitä on vaikea verrata omien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden tasoon. Näistä rajoituksista huolimatta KONE

seuraa tarkasti loukkaantumisten määriä ja kehityssuuntia parantaakseen työntekijöiden turvallisuutta arvoketjussa.

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat tavoitteet asetetaan yhteistyössä. Niissä huomioidaan oikeudelliset näkökohdat, alihankkijoiden terveys- ja turvallisuustaso sekä vuorovaikutus alihankkijoiden kanssa. Kaikki alihankkijoihin liittyvät poikkeamat ilmoitetaan ja niistä keskustellaan alihankkijoiden kanssa säännöllisissä kokouksissa. Yhdessä laaditaan korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet jatkuvaa parantamista varten. KONE on parhaillaan asettamassa pitkän aikavälin tavoitetta alihankkijoiden loukkaantumismäärälle. Tämä koskee myös arvoketjun työntekijöiden kategoriaan 2 kuuluvia alihankkijoita. Tavoite on linjassa vuodelle 2030 asetettavan, omien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan tavoitteen kanssa.

Työntekijöiden palaute terveys- ja turvallisuustavoitteiden asettamista varten kerätään globaalien turvallisuus- ja laatuverkostojen ja -yhteisöjen kautta kaikista KONEen toiminnoista. Lisäksi Compliance Line -kanavan ja KSSjärjestelmän kautta saadaan arvokasta palautetta tavoitteiden asettamista varten sekä yhtiön omalta työvoimalta että arvoketjun työntekijöiltä. KONE hyödyntää myös European Lift Association -toimialajärjestön ja muiden teollisuusfoorumien tietoja sekä muita julkisia tietoja, joiden avulla tavoitteet voi asettaa laajempaan kontekstiin.

KONE seuraa alihankkijoidensa turvallisuustasoa KSSjärjestelmän kautta. Lisätietoja on kohdassa S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen. Alihankkijoiden läheltä piti -tilanteista, keskivaikeista ja vakavista loukkaantumisista sekä hyvin harvinaisista kuolemantapauksista raportoidaan johtokunnalle globaalisti kuukausittain sekä osana säännöllisiä terveys- ja turvallisuuskatselmuksia globaaleissa ja paikallisissa johdon kokouksissa.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten, alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelman havaintojen ja KSSjärjestelmän raporttien perusteella on tunnistettu tarve tukea kumppaneita edelleen terveyden ja turvallisuuden johtamiskäytäntöjen parantamisessa. KONE luottaa siihen, että se voi vähentää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia negatiivisia vaikutuksia ja edistää samalla positiivisia tuloksia valvomalla tehokkaammin eettisen ohjesäännön noudattamista sekä tukemalla KONEen jatkuvaa alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelmaa.

Terveys- ja turvallisuusjohtamisen tukeminen ja seuranta on asetettu painopisteeksi, joka koskee purku- ja asennustöihin osallistuvia alihankkijatoimittajien työntekijöitä arvoketjun loppupäässä, ensisijaisia komponenttitoimittajia arvoketjun alkupäässä sekä KONEen toimipaikoissa työskenteleviä palveluntarjoajia. Jatkossa pyritään luomaan tehokkaammat prosessit arvoketjun kaikkien työntekijäryhmien terveyden ja turvallisuuden valvonnalle. Tämä koskee myös asennustoimintaan osallistuvien jakelijoiden työntekijöitä.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät – terveys ja turvallisuus

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen terveys ja turvallisuus tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi KONEen vuoden 2024 kaksoisolennaisuusanalyysissa. Olennaisuusanalyysin kuvaus löytyy kohdasta ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE on sitoutunut käsittelemään raportoinnissaan perusteellisesti kaikki kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin sen toiminta, arvoketju, tuotteet ja palvelut todennäköisesti vaikuttavat olennaisella tavalla. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE tiedostaa, että sen tuotteilla on laaja ja monimuotoinen käyttäjäkunta, joka koostuu kuluttajista ja loppukäyttäjistä. Siihen kuuluu liikkumiskyvyltään erilaisia henkilöitä, kuten vanhuksia, vammaisia ja lapsia sekä painavia tai suuria esineitä kuljettavia henkilöitä. Lisäksi yhtiön tuotteita käytetään usein vilkkaasti liikennöidyissä ympäristöissä, kuten sairaaloissa, ostoskeskuksissa ja julkisen liikenteen keskuksissa, joissa turvallisuus ja luotettavuus ovat äärimmäisen tärkeitä.

Suurin osa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvista vaaratilanteista liittyy väärinkäyttöön tai sopimattomaan henkilökohtaiseen käyttäytymiseen laitteissa tai niiden kanssa. Luonnollisesti lapset ja nuoret ovat alttiimpia laitteiden väärän tai tahattoman käytön aiheuttamille vaaratilanteille.

KONEen tuotteisiin liittyvien vaaratilanteiden taustalla on usein tekijöitä (esim. kiinteistönhuolto, rakennuksen olosuhteet, valvonta ja epäasianmukainen käyttö sekä muut muuttujat), jotka vaikuttavat loppukäyttäjiin merkittävästi KONEen tuotevalmistuksen ja markkinoinnin lisäksi.

Turvallisuus on osa tuotekehitysprosessia, jossa tuotteen mahdolliset vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti koko elinkaaren osalta. Vaikka kaikkia vaaroja ei voida täysin poistaa, ne minimoidaan hyväksyttävälle tasolle tai niille asetetaan huoltovaatimuksia osien vaihtamiseksi ennen turvallisuusriskien syntymistä tuoteturvallisuuden varmistamiseksi ennen markkinoille tuloa. Olemassaolevia tuotteita kehitetään jatkuvasti niiden turvallisuuden ja toimivuuden parantamiseksi entisestään.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe (aikajänne)	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Johdon vastaus
Terveys ja turvallisuus arvoketjun loppupäässä (keskipitkä aikaväli)	↓ Negatiivinen vaikutus KONEen laitteiden väärinkäyttö, huolto-ohjeiden laiminlyönti tai muut ennalta arvaamattomat tapahtumat voivat johtaa laiterikkoihin ja aiheuttaa loppukäyttäjille vakavia vaaratilanteita tai kuolemia. ↓ Riski Suunnittelu- tai huoltovirheestä johtuviin laitteiden toimintahäiriöihin liittyvät loukkaantumiset. Riittämätön huoltotaso, myös alihankkijoiden osalta. Modernisoinnin lykkääminen rakennuksen omistajan osalta.	Turvallisuus osana tuotekehitysprosessia • Jälkiasennus tuotteiden tunnistettujen • turvallisuusvaarojen osalta Ennalta ehkäiseviä huoltomenetelmiä hyödyntävä • moduulipohjainen kunnossapito Asentajien säännöllinen koulutus • Turvallisuuden edistämiskampanjat asiakkaille ja • loppukäyttäjille Modernisointiratkaisujen kehittäminen olemassa • olevien laitteiden päivittämiseksi tai korvaamiseksi uusilla ratkaisuilla, jotka täyttävät tai ylittävät viimeisimmän turvallisuusstandardin

KONE on jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiinsa heidän rakennuksensa ja KONEen laitteiden koko elinkaaren ajan. Näin pystytään vastaamaan mahdollisiin turvallisuusriskeihin tai todellisiin olennaisiin vaikutuksiin ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka voivat ylittää paikallisten turvallisuusstandardien vaatimukset.

Toimintaperiaatteet

KONEen laatu-, terveys- ja turvallisuuspolitiikoissa esitetään KONEen kaikkia yksiköitä koskevat tahtotilat ja tavoitteet. Politiikat ovat julkisesti saatavilla verkkosivuilla osoitteessa www.kone.com.

Säännöt, standardit ja viranomaisvaatimukset asettavat teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia KONEen ratkaisuille ja palveluille niiden koko elinkaaren ajaksi aina suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta lähtien huoltoon, modernisointiin ja purkamiseen asti. Kaupunkien, valtioiden ja osavaltioiden viranomaisten asettamien sääntöjen ja vaatimusten noudattaminen on KONEella pakollista.

KONEen sääntöjä ja standardeja koskevassa politiikassa määritetään, millä tavoin sen yksikköjen ja työntekijöiden odotetaan noudattavan KONEen ratkaisuja ja palveluja koskevia sääntöjä, standardeja ja määräyksiä. KONEen asiakasratkaisujen suunnittelupolitiikassa linjataan keskeiset periaatteet sen varmistamiseksi, että asiakastoimitusten suunnittelutyö on turvallista ja laadukasta sekä sovellettavien lakien, sääntöjen ja standardien mukaista. Ohjesäännöt on esitetty taulukossa Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät keskeiset ohjesäännöt.

Riskienhallinta on olennainen osa KONEen liiketoimintaprosesseja, jotka liittyvät yhtiön ratkaisujen ja palvelujen turvallisuuteen koko niiden elinkaaren ajan. KONEen riskienhallintapolitiikka on kuvattu kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa esitetään yksityiskohtaisesti yhtiön roolit, tavoitteet ja vastuut, jotka koskevat ihmisoikeussitoumuksia sekä työntekijöitä koko toimitus- ja jakeluketjussa. Loppukäyttäjien osalta periaatteissa todetaan, että turvallisuus on yhteisesti kaikkien sidosryhmien ja myös loppukäyttäjien vastuulla. Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikastamme ja sen yhdenmukaisuudesta kansainvälisesti tunnustettujen sopimusten kanssa on kohdassa S1: Toimintaperiaatteet, Lisätietoja kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksien huomioinnista on kohdassa S2: Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite. Korjaavia toimenpiteitä koskeva prosessi on esitetty kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita.

ISO-sertifioinnin kattavuus

KONEella on globaali integroitu johtamisjärjestelmä, joka käsittää laadunhallinnan (ISO 9001), ympäristöjohtamisen (ISO 14001) sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (ISO 45001). Johtamisjärjestelmästä on lisätietoa kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

KONE sertifioi yksiköitään ISO-standardien mukaisin sertifioinnein varmistaakseen toiminnan jatkuvan parantamisen. Monet KONEen yksiköt ovat joko osa KONEen ryhmäsertifikaatteja (OneISO) tai niillä on oma paikallisen akkreditointielimen myöntämä sertifikaatti. Yhtiö pyrkii laajentamaan ISO-ryhmäsertifikaattinsa kattavuutta ja sisällyttämään siihen jatkossa myös paikalliset sertifikaatit.

Vaikka KONEen ryhmäsertifikaattien kattavuus laajenee vuosi vuodelta, kaikkia KONEen yksiköitä ei ole sertifioitu jokaisen kansainvälisen standardin mukaisesti. Taulukossa ISO-sertifioidussa yksikössä työskentelevien KONEen työntekijöiden osuus on esitetty KONEen työntekijät kolmen pääasiallisen johtamisjärjestelmän ISO-sertifioinnin osalta (paikallinen tai OneISO) sekä sertifioitujen yksiköiden yhteenlaskettu henkilömäärä verrattuna KONEen globaaliin henkilömäärään.

Edellä mainittujen standardien lisäksi osa yksiköistä on sertifioitu muiden kansainvälisten, paikallisten tai aluekohtaisten standardien mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi tietoturvallisuuden hallintajärjestelmästandardi (ISO 27001), energianhallintastandardi (ISO 50001) ja hissidirektiivi (2014/33/EU).

Nämä sertifioinnit tukevat KONEen vakioitua johtamisjärjestelmää, mikä edistää sekä kuluttajien että työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

ISO-sertifioidussa yksikössä työskentelevien KONEen työntekijöiden osuus

ISO-standardi	Työntekijöiden osuus
ISO 9001		90 %
ISO 14001		87 %
ISO 45001		68 %

Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

KONEen yksiköt ovat mukana toimialajärjestöissä, standardointifoorumeissa ja organisaatioissa, jotka pyrkivät Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät keskeiset ohjesäännöt

Hallintajärjestelmä	Käsitellyt olennaiset aiheet	Soveltamisala	Vastuutaho KONEella
Sääntöjä ja standardeja
koskeva politiikka	Terveys ja turvallisuus	Kaikki KONEen yksiköt	Johtokunta
		Kaikki KONEen yksiköt;
Asiakasratkaisujen		kohdeyleisö: KONEen
suunnittelupolitiikka	Terveys ja turvallisuus	toimitusyksiköt ja paikalliset yksiköt	Johtokunta

vaikuttamaan toimialan standardien, käytäntöjen ja tavoitteiden kehitykseen. KONE pyrkii löytämään entistä laajempia mahdollisuuksia turvallisuuden parantamiseksi toimimalla aktiivisesti Euroopan hissiyhdistyksessä (European Lift Association, ELA), jossa kerätään ja analysoidaan poikkeamatietoja useilta alkuperäisiltä laitevalmistajilta ja toimialajärjestöiltä. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa KONE tukee Elevator and Escalator Safety -säätiötä toimialajärjestön kautta.

KONE huomioi kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmat päätöksenteossa. Näitä tietoja kerätään järjestelmällisten palautemekanismien kautta, esimerkiksi kyselyin, poikkeamien hallinnalla ja suoralla asiakasyhteydenpidolla. Kerättyjä tietoja hyödynnetään tuotesuunnittelussa, ja niiden avulla parannetaan myös turvallisuutta ja palvelun laatua. Tätä työtä valvoo KONEen globaali laatu- ja turvallisuustoiminto, ja operatiivinen vastuu on laadusta ja turvallisuudesta vastaavalla johtajalla (SVP Quality and Safety). Johtaja raportoi suoraan johtokunnalle ja varmistaa, että kuluttajapalaute otetaan huomioon keskeisissä strategioissa.

Turvallisuusviestintä

Turvallisuus on yhteistyötä, johon osallistuvat myös hissien, liukuportaiden ja automaattisten ovilaitteiden omistajat, matkustajat ja käyttäjät. KONEen laitteiden käyttö on suunniteltu turvalliseksi, kun käyttöä, päivittäisiä tarkastuksia ja huoltovaatimuksia koskevia ohjeita noudatetaan. KONE opettaa asiakkaitaan ehkäisemään turvallisuusriskeihin mahdollisesti johtavia tilanteita tai lieventämään niiden vaikutuksia. KONE tarjoaa myös turvallisuuskoulutusta ja materiaaleja, mikä auttaa asiakkaita huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta. Laitteiden käyttäjille järjestetään myös turvallisuustietoisuuskampanjoita yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Näin voidaan tukea

turvallista käyttöä ja seurata tarkasti tuotteisiin liittyviä turvallisuuspoikkeamia.

Kiinteistöjen omistajat ja huoltopalvelujen tuottajat ovat vastuussa laitteiden ammattimaisesta huollosta ja kunnossapidosta. Rakennusten omistajan tulee esimerkiksi ilmoittaa palveluntuottajalle havaitsemistaan vaaratekijöistä, kuten poikkeavista äänistä tai roskista laitteissa tai niiden osissa.

KONE tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa auttaakseen heitä laitteiden turvallisessa käytössä, sekä tunnistamaan mahdolliset turvallisuusriskit ja käsittelemään tilanteet, jotka voivat johtaa turvallisuusriskeihin. Asiakkaita ja laitteiden käyttäjiä opastetaan niiden turvallisessa käytössä tiedottamalla aktiivisesti turvallisuudesta, järjestämällä turvallisuuteen liittyvää toimintaa sekä tarjoamalla koulutusta ja koulutusresursseja.

Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, sillä he ovat yksi haavoittuvimmista käyttäjäryhmistä. KONEen turvallisuusmaskotit Max ja Perttu ovat vierailleet kauppakeskuksissa, päiväkodeissa ja asiakkaiden tiloissa ympäri maailmaa edistämässä turvallisuutta hauskalla ja mukaansatempaavalla tavalla. KONEen verkkosivustolla on lapsille suunnattua informatiivista materiaalia.

Tietoja kerätään myös vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Se koostuu yli 19 000 asiakashaastattelusta (yli 15 000 vuonna 2023), ja yli 65 000 asiakasta (yli 60 000 vuonna 2023) osallistuu vuosittaisiin kyselyihimme asioinnin kehittämiseksi. Paikalliset tiimit käyvät tulokset läpi ja luovat niihin perustuvia toimintasuunnitelmia.

Vuonna 2023 uudistetussa KONEen koko yhtiön ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin loppukäyttäjiä ja asiakkaita terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä selvitettiin asiaan mahdollisesti liittyvät ihmisoikeusriskit. Vaikutustenarviointeja päivitetään säännöllisesti ja toimintasuunnitelmia laaditaan tunnistettujen riskien

poistamiseksi ja lieventämiseksi. Arvioinnissa yhtään loppukäyttäjien tai asiakkaiden ryhmää ei tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten osalta korkean riskin ryhmäksi. Lisätietoja on kohdassa S2: Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

Kun KONEen laitteiden käyttöön liittyvistä turvallisuuspoikkeamista saadaan tieto, tapahtumat selvitetään yhtiön poikkeamien hallintaprosessin mukaisesti. Sitä käsitellään kohdassa S1: Oman työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen. Poikkeamien hallintaprosessia sovelletaan kaikkiin KONEen yksiköihin maailmanlaajuisesti lukuun ottamatta toimintaa Yhdysvalloissa. Lakisääteisten vaatimusten vuoksi poikkeamia, joissa on mukana käyttäjiä Yhdysvalloissa, ei tallenneta KSS-järjestelmän keskustietokantaan. Sen sijaan jokainen tapaus tutkitaan yhtä huolellisesti paikallisella alustalla, ja mahdolliset korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet selvitetään.

KONEella on jälkiasennusprosessi, jolla puututaan tunnistettuihin todellisiin tai mahdollisiin turvallisuusriskeihin. Sen yhteydessä asiakkaille ja/tai toimialalle myös ilmoitetaan tarvittaessa tunnetuista vioista, jotka johtavat tuotteen takaisinkutsuun tai korjaukseen. Riskien tunnistuksessa huomioidaan muun muassa todelliset käyttäjätapahtumat, läheltä piti -tilanteet, laatu- tai takuuvaatimukset, Quality Issue Management (QIM) -tiketit, auditoinnit, kolmannen osapuolen tarkastukset ja tekniset hälytykset. Tarvittaessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan korjata laitteiden käyttäjiin mahdollisesti kohdistuvat negatiiviset vaikutukset.

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista voi raportoida KONE Compliance Line -kanavan kautta. Se on saatavilla kaikille sidosryhmille, myös asiakkaille, kuluttajille ja loppukäyttäjille. Kanava on avoin kaikille ja käytettävissä milloin tahansa KONEen verkkosivuilla. Compliance Line kanavasta on lisätietoa kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita. KONE vaatii toimittajiaan ja jakelijoitaan tarjoamaan työntekijöilleen kanavan, jonka kautta nämä voivat ilmoittaa KONEen toimittajien ja/tai jakelijoiden eettisen ohjesäännön rikkomuksista. Tämä vaatimus on esitetty KONEen toimittajien ja jakelijoiden eettisissä ohjesäännöissä, ja aihetta käsitellään

myös näille ryhmille suunnatuissa ihmisoikeuskyselyissä. Lisäksi KONE korostaa Compliance Line -kanavan saatavuutta asiakassopimuspohjissa selkänä keinona huolenaiheista ilmoittamiseen.

KONEen johtamisjärjestelmään tehdään sisäisiä ja ulkoisia auditointeja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että poikkeamien hallintaprosessi ja ilmoituskanavat on toteutettu yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Auditointikäytännöistä on lisätietoa kohdissa S1: Toimintaperiaatteet ja S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen.

Toimenpiteet

KONE on sitoutunut hallitsemaan tehokkaasti toimintaan, tuotteisiin, palveluihin ja arvoketjuun liittyviä olennaisia negatiivisia vaikutuksia. Yhtiö on kohdentanut resursseja organisaation eri toimintoihin varmistaakseen hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden, luotettavuuden ja kestävyyden.

Asennuksen jälkeen KONE toimittaa omistajille ohjeet ja varoitusmerkit sekä laitteiden asianmukaiseen käyttöön liittyvät tiedot.

KONE ylläpitää hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuutta ennakoivasti. Yhtiön asentajat saavat kattavaa koulutusta ja valmennusta sekä tarvittavat digitaaliset työkalut. Näin varmistetaan, että heillä on tarvittava osaaminen ja ajantasainen tieto työnsä turvalliseen suorittamiseen. Käyttäjiin ja kolmansiin osapuoliin kohdistuvat riskit huomioidaan kaikissa asennus-, huolto- ja modernisointimenetelmissä.

KONE kehittää modernisointiratkaisuja, joilla olemassa olevat laitteet voidaan päivittää tai mahdollisuuksien mukaan korvata uusilla. Tällä tavoin modernisoidut laitteet täyttävät tai ylittävät viimeisimmät turvallisuusstandardit ja toimivat aiempaa luotettavammin ja turvallisemmin.

Uusia KONEen yksiköitä ja niiden johtamisjärjestelmiä integroidaan osaksi KONEen ryhmäsertifikaattia (OneISO), joka koskee laatua (ISO 9001), ympäristöä (ISO 14001), työterveyttä ja -turvallisuutta (ISO 45001) ja hissidirektiiviä (2014/33/EU). Näin johtamiskäytäntöjä voidaan yhdenmukaistaa globaalisti ja varmistaa, että ne ovat asiaankuuluvien standardien ja KONEen toimintamallin (KONE Way) mukaisia.

KONEen prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseksi käynnistetään erilaisia tuotekehitystä ja jatkuvaa parantamista koskevia aloitteita Lean Six Sigman tai vastaavan menetelmän mukaisesti. Tietoa jatkuvaa parantamista varten kerätään esimerkiksi KONEen paikallisyksiköiltä QIM-prosessin avulla. Raportointikaudella on käynnistetty yli 2 000 DMAIC- tai muutospyyntöprojektia, joista osa keskittyy loppukäyttäjien turvallisuuden parantamiseen.

Vuonna 2024 pilotoitiin liukuportaiden videovalvontajärjestelmää. Sen avulla voi tunnistaa laitteen käyttäjien vaarallisen toiminnan tai muita mahdollisia ennalta määritettyjä vaaraskenaarioita. Jos poikkeama tunnistetaan, turvallisemmasta toiminnasta voidaan ilmoittaa audiovisuaalisilla ilmoituksilla. Lisäksi järjestelmä tallentaa jokaisen havainnon ja tarjoaa siten enemmän tietoa, jonka perusteella loppukäyttäjien turvallisuutta voidaan parantaa kohdennetusti. Tämän ratkaisun laajentaminen hisseihin on parhaillaan käynnissä.

KONE on mukana kehittämässä kansallisia ja kansainvälisiä standardeja, jotka parantavat hissien ja liukuportaiden turvallisuutta ja saavutettavuutta. Esimerkiksi ISO 8100 -standardeissa esitetään maailmanlaajuisesti tunnustetut vaatimukset hissien ja liukuportaiden turvalliselle suunnittelulle, asennukselle, huollolle ja käytölle.

Vuonna 2024 julkaistiin kone.com-sivustolla kaksi uutta videota hissien ja liukuportaiden turvallisista käyttötavoista. Videot ovat saatavilla julkisesti kaikille, myös asiakkaille, ja niitä voi käyttää vapaasti turvallisuustiedottamisessa. Sivustolla on myös lapsille suunnattuja materiaaleja, kuten turvallisuusaiheinen puuhakirja. Lisätietoa videoista ja lapsille suunnatusta materiaalista on saatavilla osoitteessa kone.com.

Muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten osalta KONE ei ole tietoinen sen kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvistä tapauksista raportointijakson aikana.

KONE pyrkii tunnistamaan keinot, joilla voi puuttua kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin negatiivisiin vaikutuksiin. Sitä varten analysoidaan tapahtumatietoja, tehdään riskiarviointeja ja kerätään palautetta sidosryhmiltä. KONE seuraa jatkuvasti turvallisuustuloksiaan, ja käytössä on menetelmiä poikkeamien hallintaan. Näin yhtiö pyrkii selvittämään, miten tehokkaasti se onnistuu ehkäisemään olennaisia riskejä ja vaikutuksia. Tässä yhteydessä arvioidaan myös loppukäyttäjiin ja kolmansiin osapuoliin liittyvät poikkeamat. Prosessi seuraa normaalia työnkulkua, jossa huomioidaan myös aiemmin tehdyt riskiarvioinnit. Tämän prosessin mukaisia korjaavia toimenpiteitä todellisten vaikutusten käsittelemiseksi on käsitelty tarkemmin kohdissa

S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen ja S1: Toimenpiteet.

Tavoitteet

KONEen perimmäisenä tavoitteena on nolla tapaturmaa. Se kuvastaa sitoutumista kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuteen. Terveys - ja turvallisuustavoitteiden asettaminen on yhteistyöhön perustuva datalähtöinen prosessi. Siinä huomioidaan turvallisuusmittarit, viranomaisvaatimukset, tunnistetut parannusmahdollisuudet sekä KONEen strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Asiakastyytyväisyyskyselyistä ja globaalien turvallisuus - ja laatuverkostojemme kautta saatu asiakaspalaute vaikuttaa suoraan näihin tavoitteisiin. Näin varmistetaan, että tavoitteet vastaavat kuluttajien ja loppukäyttäjien erityisiä turvallisuustarpeita kaikissa KONEen toiminnoissa.

KONE arvioi edistymistään kohti nollan loukkaantumisen tavoitetta seuraamalla kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuspoikkeamien määrää. Näin toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida ja poikkeamien yleiset syyt tunnistaa. Poikkeamatiedot tallennetaan KSS -järjestelmään (poikkeuksena KONE Americas) ja analysoidaan. Näin voidaan määrittää ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja minimoida vastaavat poikkeamat jatkossa. Vaikka erityistä määrällistä loppukäyttäjien kohdistuvien

loukkaantumistapausten vähentämistavoitetta ei ole asetettu tiedonkeruun haasteiden vuoksi, läheltä piti -tilanteiden seuranta ja analysointi mahdollistavat sen, että KONE voi puuttua ennakoivasti kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuusriskeihin ehkäisemällä mahdollisia poikkeamia ennen niiden syntymistä.

Laitteiden huolto ja niiden teknisen kunnon varmistaminen vaaditulla tasolla on keskeinen tekijä loppukäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Siksi KONE on tunnistanut vuodesta 2020 lähtien "kenttätoiminnan mahdollistajia". Niitä varten on kaikille paikallisyksiköille asetettu yhä enemmän numeerisia tavoitteita, jotka tukevat standardinmukaisia kunnossapitotöitä. Vuoden 2024 tavoitteita olivat:

• Moduulipohjaisen kunnossapidon (MBM) huoltokäyntien valmistumisprosentti (> 98 prosenttia )
• KONEen esihenkilöiden suorittamat MBM -auditoinnit (neljä auditointia/SPV/kuukausi )
• 24/7 korjaustarvekutsujen valmistumisprosentti (> 98 prosenttia )

Kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuden vahvistamiseksi kaikilla tasoilla KONE on asettanut maailmanlaajuiseksi tavoitteekseen vähintään 12 johdon työpaikkakäyntiä johtotiimin jäsentä kohden ja yhden turvallisuuden edistämistapahtuman tai -kokouksen jokaista 2 000:ta käytössä olevaa yksikköä kohden. Tämän tavoitteen avulla voidaan olennaisesti parantaa turvallisuustietoisuutta ja turvallisuusvaatimusten mukaista toimintaa. Yksikkötason johdon kokouksissa seurataan tarkasti edistymistä ja varmistetaan, että nämä tavoitteet pysyvät kuluttajia ja loppukäyttäjien koskevien KONEen laajempien turvallisuustavoitteiden ja -periaatteiden mukaisina ja edistävät KONEen nollan tapaturman tavoitetta.

Yksiköiden budjetit suunnitellaan vuosittain tavoitteiden asettamiseksi. Vuotuisessa budjettisuunnitelmassa asetetaan yksikön budjetti ja tavoitteet. Lisäksi luodaan toimintasuunnitelma, jossa määritetään, miten yksikkö tukee KONEen taloudellisten ja muiden tavoitteiden saavuttamista.

Vuotuinen budjettisuunnitelma laaditaan seuraavien seikkojen perusteella:

• Sidosryhmien tarpeet, odotukset ja vaatimukset, esimerkiksi KONEen taloudelliset tavoitteet ja budjettiohjeet, ottaen huomioon niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet
• Säännölliset yksiköiden suoritusarvioinnit
• Alueiden neljännesvuosittaiset liiketoimintakatsaukset

Lisätietoja KONEen terveys - ja turvallisuustavoitteiden asettamisesta sekä suorituskyvyn seurannasta on kohdassa S1: Tavoitteet.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusanalyysissä korostuivat KONEen positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin, väärinkäytösten ilmoittajien suojelu sekä lahjonnan ja korruption laajamittainen ehkäiseminen. KONE ymmärtää kuitenkin myös, että kaikkien olennaisiin aiheisiin liittyvien negatiivisten vaikutusten täydellinen poistaminen ei välttämättä ole mahdollista. Siksi KONE on ottanut käyttöön ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla minimoidaan näitä riskejä ja lisätään julkistettavien tietojen läpinäkyvyyttä. Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONEen kulttuuri

KONEen kaiken toiminnan kivijalkana on yrityskulttuuri, joka pohjautuu turvallisuudelle, laadulle, kestävälle kehitykselle sekä yhtiön arvoille: välittäminen, asiakas, yhteistyö ja rohkeus. Nämä arvot ovat erottamaton osa tapaa jolla KONEen ihmiset tekevät yhteistyötä ja toteuttavat KONEen kulttuuria ja arvoja.

KONE jatkoi kulttuurinsa kehittämistä vuonna 2024 varmistaakseen, että se tukee strategisia tavoitteita. Kulttuurin kehittäminen sisällytettiin nykyisiin prosesseihin ja muutostoimintaan, esimerkiksi perustamalla uusia työntekijäverkostoja, vahvistaen siten osallistavaa kulttuuria.

KONEen eettinen ohjesääntö on olennainen osa KONEen yrityskulttuuria ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen perusta. Lisäksi osallisuus on juurtunut syvälle KONEen kulttuuriin ja arvoihin. KONE uskoo, että yhtiön tuleva menestys riippuu yhteisestä kyvystä rakentaa osallistavia tiimejä, yhteisöjä ja verkostoja. Kun yksilöitä arvostetaan heidän aidon itsensä vuoksi, he ovat onnellisempia ja pystyvät parhaimpaan suoritukseensa. KONEen arvot on otettu kriteeriksi vuotuiseen suoritusarvioon, jotta niiden merkitystä voi vahvistaa osana yhtiön kulttuuria. Suoritusarvio liittyy välillisesti myös maailmanlaajuiseen lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe
(aikajänne)	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Johdon vastaus
Yrityskulttuuri omassa toiminnassa (keskipitkä aikaväli)	↑ Positiivinen vaikutus Positiivinen yrityskulttuuri asettaa eettiset käytännöt ja kestävyyden etusijalle ja voi parantaa vastuullista päätöksentekoa koko arvoketjussa. Tämä hyödyttää yhteiskuntaa.	• KONEen perusperiaatteisiin ja arvoihin perustuva kulttuuri on KONEen kaiken toiminnan perusta • Yrityskulttuuriin liittyvät keskeiset suorituskykymittarit sisältyvät KONEen kestävyysohjelmaan esimerkiksi arvojen, etiikan ja sääntöjen noudattamisen osalta • Vuonna 2024 KONE käynnisti pakollisen vuotuisen eettistä ohjesääntöä koskevan verkkokoulutuksen kaikille työntekijöille
Väärinkäytösten paljastajien suojelu omassa toiminnassa (keskipitkä aikaväli)	↑ Positiivinen vaikutus Väärinkäytösten paljastajien suojelu antaa työntekijöille ja arvoketjulle mahdollisuuden tuoda esiin mahdollisia eettisen ohjesäännön rikkomuksia. Tämä parantaa läpinäkyvyyttä, vahvistaa vastuuvelvollisuutta ja hyödyttää yhteiskuntaa edistämällä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä. Samalla kuluttajien luottamus kasvaa ja myönteiset mielikuvat vahvistuvat yhteiskunnassa. KONE Compliance Line -kanavan kautta KONEen työntekijät, toimittajat ja jakelijat sekä muu yleisö voivat ilmoittaa erityisistä huolenaiheista, jotka liittyvät KONEen eettisen ohjesäännön rikkomuksiin.	• KONE Compliance Line on työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja muun yleisön käytettävissä kaikkina aikoina. • Eettisessä ohjesäännössä painotetaan KONEen noudattamaa periaatetta: minkäänlaisia vastatoimia ei suvaita sellaista henkilöä kohtaan, joka vilpittömin aikein tekee ilmoituksen väärinkäytöksestä.
Korruptio ja lahjonta omassa toiminnassa (keskipitkä aikaväli)	↑ Positiivinen vaikutus Korruption tehokas ehkäiseminen ja havaitseminen tukevat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia liiketoimintakäytäntöjä, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta elinkeinoelämään, mikä lisää yhteistyötä yhteiskunnassa ja tukee kestäviä aloitteita. KONEen uudessa lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa ja pakollisessa verkkokoulutuksessa määritetään KONEen nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Ne sisältävät myös ehkäisevät toimenpiteet niiden riskien lieventämiseksi, jotka tunnistettiin lahjonnan ja korruption vastaisessa riskinarvioinnissa vuonna 2021.	• Global Compliance tekee tiivistä yhteistyötä KONEen varmennus-, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tiimien kanssa lahjonta- ja korruptioriskien tunnistamiseksi ja lahjonnan ja korruption vastaisen ohjelmamme tehokkuuden seuraamiseksi • Eturistiriitojen ilmoitustyökalun käyttöönotto koko KONEeen laajuisesti vuonna 2024

Toimintaperiaatteet

KONEen eettinen ohjesääntö määrittelee vastuullisen ja eettisen toiminnan, jota KONEen työntekijöiltä ja yhtiöiltä odotetaan. Ohjesäännöstä julkaistiin uudistettu versio vuonna 2024. Ohjesäännössä käsitellään esimerkiksi eturistiriitoja, korruptiota, kilpailusääntöjen noudattamista, kolmansien osapuolien due diligence -selvityksiä, ihmisoikeuksia, petoksia ja varkauksia sekä ohjesäännön rikkomuksista ilmoittamista. Ohjesäännössä painotetaan myös KONEen noudattamaa periaatetta: minkäänlaisia vastatoimia ei suvaita sellaista

henkilöä kohtaan, joka hyvässä uskossa tekee ilmoituksen väärinkäytöksestä. KONE on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyvää periaatetta. KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä täydentävät eettiset ohjesäännöt toimittajille ja jakelijoille. Niitä kuvataan tarkemmin kohdassa S2: Toimintaperiaatteet. Lahjonnan ja korruption vastainen politiikka on kuvattu yksityiskohtaisesti myöhemmin kohdassa G1: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen. KONEen yleinen valtuutusten delegointia koskeva ohjesääntö määrittelee, milloin asiat on vietävä eteenpäin johtokunnan jäsenille, toimitusjohtajalle tai hallitukselle. Käytännöt on esitetty taulukossa Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet.

KONEen kulttuurin kehittäminen koulutuksen ja tiedotuksen avulla on edelleen tärkein keino torjua compliance-riskejä sisäisesti, ja tähän keskityttiin myös vuonna 2024. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti verkko- , video- ja lähikoulutusta aiheen tiimoilta. Keskeiset verkkokoulutusmateriaalit (eettinen ohjesääntö, kilpailusääntöjen noudattaminen, lahjonnan ja korruption torjunta) tarkistetaan säännöllisesti. Näin varmistetaan, että joka vuosi järjestetään vähintään yksi pakollinen compliancekoulutus kaikille KONEen työntekijöille, myös johtokunnan jäsenille.

Vuoden 2021 eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus päivitettiin ja julkaistiin uudelleen kaikille KONEen työntekijöille maailmanlaajuisesti vuonna 2024. Samalla sitä laajennettiin koskemaan myös hallitusta. Päivitetty verkkokurssi on 20 minuutin verkkokoulutusmoduuli, joka sisältää yleiskatsauksen ohjesäännöstä sekä tosielämän tilanteista, joita työntekijät voivat kohdata päivittäisessä työssään. Aiheina ovat esimerkiksi korruptio ja petokset, eturistiriidat, lahjat ja vieraanvaraisuus, ohjesäännön soveltaminen sekä todellisista tai mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Eettinen ohjesääntö on saatavilla yli 30 kielellä osoitteessa kone.com. Kaikkien KONEen uusien työntekijöiden on suoritettava viimeisin eettistä ohjesääntöä koskeva verkkokoulutus. Kilpailusääntöjen noudattamista koskeva verkkokoulutus (päivitetty vuonna 2022) on myös pakollinen kaikille KONEen uusille työntekijöille ja esihenkilöille.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä	Käsitellyt olennaiset aiheet	Soveltamisala	Vastuu KONEella
Eettinen ohjesääntö	Yrityskulttuuri, korruptio ja lahjonta, väärinkäytösten paljastajien suojelu	Oma työvoima ja kaikki KONE-yhtiöt	Johtokunta
Lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö	Korruptio ja lahjonta	Oma työvoima	Johtokunta
Yleinen valtuutusten delegointia koskeva ohjesääntö	Korruptio ja lahjonta	Oma työvoima	Johtokunta

Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita

Kaikkien KONEen työntekijöiden edellytetään tutustuvan eettiseen ohjesääntöön, noudattavan sitä ja raportoivan ohjesäännön vastaisesta toiminnasta siihen tarkoitettujen kanavien kautta. Sisäisiä raportointikanavia ovat raportointi johdolle, henkilöstöosastolle, lakiosastolle tai compliancetiimille. Lisäksi luottamuksellinen KONE Compliance Line ilmoituskanava on työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja yleisön (mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät) käytettävissä maailmalaajuisesti ympäri vuorokauden. Sitä korostetaan työntekijöille kaikissa compliance-koulutuksissa ja tiedotusmateriaaleissa, kuten artikkeleissa ja julisteissa, sekä siitä tiedotetaan infonäytöillä. Compliance Line -kanavaa korostetaan myös toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä. Kone.com-sivustolla on erillinen sivusto, jossa on selkeät ohjeet siitä, miten eettisten ohjesääntöjen epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa. Compliance Line -kanavaa ylläpitää riippumaton ulkoinen toimija, ja kanava on käytettävissä puhelimitse ja/tai verkossa yli 30 kielellä. Ilmoituksen voi tehdä omalla kielellä ja nimettömästi, mikäli paikallinen tietosuojalaki sen sallii. Ilmoituksia voi tehdä laajasti eettisen ohjesäännön rikkomuksiin liittyvistä ja muista ohjesäännön kannalta merkityksellisistä aiheista. Niitä ovat esimerkiksi petokset, varkaudet, korruptio, häirintä, eturistiriidat, ihmisoikeudet, ympäristö ja turvallisuus.

KONE on toteuttanut EU:n whistleblower-direktiivin (EU 2019/1937) paikallisen toimeenpanon asettamat vaatimukset toimipaikoissaan. Paikallisten ilmoittajansuojalakien niin vaatiessa KONEen tytäryhtiöillä on paikalliset raportointikanavat ja -prosessit, joiden kautta voi raportoida compliance-huolista. Paikalliselle henkilökunnalle on järjestetty virtuaalikoulutusta paikallisten raportointikanavien

kautta tulevien ilmoitusten käsittelystä. Koulutuksissa on käsitelty myös raportointikanavien taustavaatimuksia, prosessin toimintaa ja ilmoituksen vastaanottamista sekä compliance-tutkinnan perusteita.

KONE tutkii ilmoitetut huolenaiheet riippumattomasti, objektiivisesti, nopeasti ja ammattimaisesti. Tutkinnasta vastaa KONEen puolueeton compliance-tiimi, jolla ei ole eturistiriitoja. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat olla esimerkiksi kurinpitotoimet (myös työsuhteen tai liikesuhteiden päättäminen), prosessien parantaminen ja lisäkoulutus. Jos tutkinnassa todetaan, että eettistä ohjesääntöä on rikottu, asiaankuuluvat toiminnot ja sidosryhmät (esim. compliance-tiimi, johto, lakiosasto ja henkilöstöosasto) sopivat korjaavista toimenpiteistä tapauksen tosiseikkojen ja paikallisen lainsäädännön perusteella. Tarvittaessa voidaan vaatia selvitystä tehdyistä korjaavista toimenpiteistä, jotta niiden toteutuminen voidaan varmistaa. Ilmoitusjärjestelmään on integroitu verkkopalvelu, puhelinpalvelu ja muut raportointikanavat, joilla varmistetaan ilmoitusten turvallinen ja luottamuksellinen käsittely ja seuranta. Ilmoituksia seurataan jatkuvasti alueen, tyypin, maan ja muiden kriteerien mukaan, jotta trendejä ja muuta merkityksellistä tietoa voidaan havaita. Ilmoituskanavien tehokkuuden ja tietoisuuden varmistamiseksi KONE tiedottaa työntekijöitään useaa eri viestintäkeinoa käyttäen tavoista, joilla he voivat ilmoittaa huolenaiheista. Näitä keinoja ovat esimerkiksi eettinen ohjesääntö ja muut toimintaperiaatteet, säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja intranet-julkaisut sekä muut julkaisut. Säännöllisillä kyselyillä ja arvioinneilla selvitetään ilmoituskanavien tunnettuuden tasoa ja työntekijöiden halukkuutta ilmoittaa huolenaiheista. Poikkeamia ja valituksia on kuvattu tarkemmin kohdassa S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen.

Keskeiset compliance-tapaukset ja tilastot kaikista compliance-tapauksista raportoidaan globaalille compliancekomitealle neljännesvuosittain. Yksittäisistä compliancetapauksista keskustellaan tarvittaessa myös compliancekomitean, KONEen toimitusjohtajan ja/tai johtokunnan vastuullisen jäsenen kanssa. Yhteenveto keskeisistä compliance-tapauksista ja -tilastoista toimitetaan tarkastusvaliokunnalle ja ulkoisille tilintarkastajille vuosittain.

KONE ilmoittaa selkeästi eettisessä ohjesäännössään, toimittajien ja jakelijoiden eettisissä ohjesäännöissä ja muissa toimintaperiaatteissaan sekä koulutusmateriaaleissaan ja Compliance Line Speak Up -ohjeissaan, että se kieltää vastatoimet niitä henkilöitä kohtaan, jotka ilmoittavat eettisten ohjeiston rikkomisesta vilpittömässä mielessä. Ilmoitus on tehty vilpittömässä mielessä, kun ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että annetut tiedot pitivät paikkansa ilmoitushetkellä. Lisäksi KONE pienentää vastatoimien riskiä pitämällä ilmoittajien henkilöllisyyden luottamuksellisena paikallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa. Kaikki muut ilmoituskanavat ovat käytettävissä maissa, joissa nimetön ilmoittaminen ei ole sallittua. Kaikki ilmoitukset pidetään luottamuksellisina ehdottoman tiedonsaantitarpeen perusteella, ylläpitäen KONEen vastatoimien kieltoa. Ilmoitusjärjestelmään pääsevät vain koulutetut henkilöt, joiden tehtävänä on käsitellä sääntöjen noudattamista koskevia ilmoituksia.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

KONEen toiminta on jaettu seitsemään globaaliin toimintoon ja neljään maantieteelliseen alueeseen. Globaalit yksiköt ovat Commercial and Operations, Technology and Innovation, Supply Chain, Strategy and Transformation, People and Communications, Finance ja Legal. Maantieteelliset alueet ovat Amerikka, Eurooppa, Kiinan alue sekä Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alue. KONE tehosti lahjonnan ja korruption ehkäisemistä ja havaitsemista tekemällä vuonna 2021 kattavan maailmanlaajuisen lahjontaa ja korruptiota koskevan riskiarvioinnin. Arvioinnissa havaittiin, että hankinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa on kohonnut lahjonnan ja korruption riski. Nämä korkean riskin toiminnot on luokiteltu Supply Chain- ja Commercial and Operations yksikköjen alaisuuteen/alle. Lisäksi Aasian jaTyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella sekä Kiinan alueella havaittiin olevan kohonnut lahjonnan ja korruption riski. Näitä riskejä

arvioidaan sisäisesti vuosittain. KONE raportoi mittarit globaalilla toimintotasolla varmistaakseen, että raportoinnin kattavuus on yhdenmukainen kaikissa olennaisissa rooleissa, joissa korruption ja lahjonnan riski on kohonnut.

Tässä menetelmässä otetaan huomioon roolien nimien ja kuvausten vaihtelut, jotka eivät välttämättä aina sisällä kaikkia riskialttiita tehtäviä. Kun näistä toiminnoissa suoritetuista koulutuksista raportoidaan, vain aktiiviset KONEen työntekijät ovat mukana raportoinnissa. Poissaolevia työntekijöitä ei oteta huomioon, ja he suorittavat kurssin töihin palattuaan.

Lahjonnan ja korruption vastainen ohjelma ja koulutus

Lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi KONE on kehittänyt kattavan lahjonnan ja korruption vastaisen ohjelman. Uusi lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö julkaistiin vuonna 2023 osana jatkuvaa työtä lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi. Lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö perustuu eettiseen ohjesääntöön ja antaa työntekijöille ohjeita siitä, miten toimia riskialttiissa lahjontaan ja korruptioon liittyvissä tilanteissa. Se on saatavilla sekä sisäisesti että ulkoisesti kone.com-sivustolla yli 30 kielellä. Ohjesäännössä todetaan KONEen nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan, esitetään kielletyt järjestelyt (mukaan lukien suora ja epäsuora lahjonta, voitelumaksut, ylenpalttiset lahjat ja vieraanvaraisuus sekä epäasianmukaiset lahjoitukset ja sponsoroinnit), kuvataan kolmansien osapuolten riskejä, kuvataan KONEen riskiperusteinen lähestymistapa lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, annetaan esimerkkejä käytännön riskitilanteista, joita työntekijöiden tulisi varoa, ja annetaan ohjeita siitä, miten epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa. KONEen lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö on linjassa YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen kanssa ja vahvistaa siten yhtiön sitoutumista eettisiin standardeihin.

Lahjonnan ja korruption vastaista ohjesääntöä on täydennetty siihen liittyvällä koulutuksella, ja lahjonnan ja korruption vastaisista verkkokursseista tuli vuonna 2023 pakollisia kaikille työntekijöille sekä ylimmälle johdolle. Niistä laadittiin kaksi versiota, jotka sisälsivät erilaisia riskiskenaarioita toimihenkilöille ja työntekijöille. Molemmissa versioissa käsitellään korruption ja lahjonnan määritelmää ja nollatoleranssiamme ja annetaan ohjeita siitä, miten korruptoituneita liiketoimintakäytäntöjä ehkäistään ja havaitaan ja miten niihin reagoidaan. Lisäksi työntekijöille ohjeistetaan, miten väärikäytöksistä voi ilmoittaa. Koulutus

sisältää työntekijöiltä selkeän suostumuksen siitä, että he sitoutuvat noudattamaan lahjonnan ja korruption vastaista politiikkaa. KONEen aktiivisista työntekijöistä 85 prosenttia oli suorittanut koulutuksen vuoden 2023 loppuun mennessä (lähes 54 000 suoritusta). 86 prosenttia työntekijöistä lahjonnan ja korruption kannalta riskialttiissa toiminnoissa oli suorittanut koulutuksen. Lahjonnan ja korruption vastainen verkkokoulutus on osa perehdytystä kaikille uusille työntekijöille. Lahjonnan ja korruption torjuntaa sekä lahjoja ja yritysten vieraanvaraisuutta koskevaa erillistä kohdennettua koulutusta jatkettiin vuoden 2024 aikana. KONE suunnittelee julkaisevansa vuosittain uudelleen riskialttiille toiminnoille tarkoitetun lahjonnan ja korruption vastaisen koulutuksen. Lahjontaa ja korruptiota käsitellään KONEen verkkokurssin lisäksi eettistä ohjesääntöä koskevassa koulutuksessa, jossa käydään läpi korruption ja lahjonnan määritelmää, periaatteitamme sekä epäilyttävien havaintojen käsittelyä. Eettistä ohjesääntöä koskevan vuosittaisen verkkokoulutuksen suoritusasteet on esitetty taulukossa Eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus. Katso lisätietoja liiketoiminnan harjoittamisen periaatteita ja eettistä ohjesääntöä koskevasta koulutuksesta kohdasta G1: Toimintaperiaatteet.

Eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus 2024 ¹

	Kohderyhmä	Suorittaneet
Työntekijät	65 673	95 %
Työntekijät riskialttiissa
toiminnoissa	37 464	98 %
Hallitus ja ylin johto	21	100 %

¹ Kaikkia pakollisia compliance-koulutuksia valvotaan oppimisen hallintajärjestelmällä, joka kirjaa kunkin koulutusmoduulin suoritusasteet. Kiinassa työntekijöitä koulutetaan erillisessä China Learning Management järjestelmässä (China LMS). Kiinan alueen compliance-tiimi valvoo ja seuraa suoritusastetta China LMS -järjestelmän kautta ja raportoi siitä säännöllisesti globaalille compliance-toiminnolle.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimet

KONE jatkaa paikallisia compliance -riskiarviointeja sekä lokalisoituja lahjonnan ja korruption torjumiseen keskittyviä ohjelmia. Vuonna 2023 aloitettiin paikalliset arvioinnit kahdeksassa KMTA -maassa (KONE Middle East, Türkiye and Africa) ja tätä työtä jatkettiin vuonna 2024 jäljellä olleissa seitsemässä KMTA -maassa. 100 prosenttia KMTA -maista arvioitiin vuosina 2023 –2024. Alueellinen compliance -johtaja järjesti henkilöstölle lähikoulutusta eettisestä ohjesäännöstä ja KONE Compliance Line -kanavasta kahdeksassa maassa. Vuonna 2024 samaa prosessia laajennettiin Eurooppaan.

KONE määritti vuonna 2022 maailmanlaajuiset ohjeet lahjoista ja yritysten vieraanvaraisuudesta, ja niiden toimeenpanemista jatkettiin vuonna 2024. Lisäksi toimintojen välinen petostyöryhmä tunnistaa aktiivisesti petosriskejä ja tekee tarkistuksia lieventääkseen näitä riskejä.

KONE pyrkii aktiivisesti luotettaviin ja reiluihin suhteisiin toimittajien, jakelijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa molemminpuoliseksi hyödyksi. Läpinäkyvyys ja sääntöjen noudattaminen varmistetaan jakelijoiden kolmansien osapuolten due diligence -prosessilla, joka on kuvattu kohdassa S2: Ihmisoikeuksia koskeva due diligence, sekä keskittämällä tietoa jakelijoiden hallinnasta maailmanlaajuisesti. Lisäksi vuosittain järjestetään jakelijoiden koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään keskeisiä aiheita, kuten pakotteita, lahjontaa, korruptiota ja ihmisoikeuksia. Näitä koulutuksia järjestettiin myös vuoden 2024 aikana. KONE varmistaa, että sen aktiiviset jakelijat ovat allekirjoittaneet jakelijoiden eettisen ohjesäännön viimeisimmän version. Vuonna 2024 uudistettiin jakelijoiden vuosittaista due diligence -kyselyä ja siihen sisällytettiin yksityiskohtaisempia kysymyksiä lahjonnasta ja korruptiosta sekä työoloista. KONE asettaa kaikille toimittajilleen samat lahjonnan ja korruption vastaiset korkeat standardit. Toimittajien eettisessä ohjesäännössä näitä ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä käsitellään laajasti niille omistetussa luvussa ja korostetaan yhteistä sitoutumista eettisiin liiketoimintakäytäntöihin. Katso lisätietoja eettisistä ohjesäännöistä jakelijoille ja toimittajille kohdasta S2: Toimintaperiaatteet .

KONE sisällytti vuonna 2024 globaaleihin asiakassopimusmalleihinsa uuden lahjonnan ja korruption vastaisen lausekkeen, jotta liikesuhteet asiakkaisiin vastaavat paremmin yhtiön tiukkoja korruption vastaisia

toimintaperiaatteita. Lisäksi Global Compliance -yksikkö seuloo järjestelmällisesti kohdeyrityksiä yritysjärjestelyjen aikana osana riskienhallintastrategiaa. Tämä prosessi ylläpitää KONEen sitoutumista eettiseen toimintaan ja lahjonnan vastaisten säännösten noudattamiseen.

Vuonna 2024 kehitettiin uusi eturistiriitojen ilmoitustyökalu, joka integroitiin KONEen HR -järjestelmään. Työkalun avulla työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista eturistiriidoista esihenkilölleen ja dokumentoida tarvittavat ratkaisut. Työkalun avulla työtekijöitä voidaan vaatia myös vahvistamaan itse, että heillä ei ole eturistiriitoja. Työkalu toimii riskienhallintamekanismina, jolla havaitaan ja ehkäistään tilanteita, joissa työntekijöiden henkilökohtaiset edut voivat olla ristiriidassa yrityksen etujen kanssa. Lisäksi kaikkia työntekijöitä kannustetaan kertomaan, jos he epäilevät tai saavat tietää, että eettistä ohjesääntöä on rikottu. Tämä koskee myös korruptioon ja lahjontaan liittyviä rikkomuksia.

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

		1.1.–		1.1.–
Me	Liitetieto	31.12.2024	%	31.12.2023	%
Liikevaihto	2.1	11 098,4		10 952,3
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-9 849,5		-9 752,2
Liikevoitto		1 249,0	11,3	1 200,1	11,0
Rahoitustuotot	2.5	48,3		50,0
Rahoituskulut	2.5	-43,1		-43,9
Voitto ennen veroja		1 254,1	11,3	1 206,1	11,0
Verot	2.6	-293,1		-274,6
Tilikauden voitto		961,0	8,7	931,6	8,5
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		951,3		925,8
Määräysvallattomille omistajille		9,7		5,8
Yhteensä		961,0		931,6
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,84		1,79
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e		1,84		1,79

Laaja konsernituloslaskelma

		1.1.–	1.1.–
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Tilikauden voitto		961,0	931,6
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero		78,4	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-12,8	15,9
Rahavirtojen suojaus		-3,7	-18,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi		61,9	-98,4
Käyvän arvon muutokset		-1,6	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-8,7	-17,2
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-10,3	-41,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna		51,6	-139,5
Tilikauden laaja tulos		1 012,6	792,1
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		1 002,9	786,3
Määräysvallattomille omistajille		9,7	5,8
Yhteensä		1 012,6	792,1

Konsernitase

Varat,
Me Pitkäaikaiset varat		Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Liikearvo		4.2	1 558,4	1 469,0
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	333,3	287,2
Aineelliset hyödykkeet		4.4	898,5	779,7
Työsuhde-etuudet	I	5.6	15,0	9,2
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	365,7	320,2
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat	I/II	5.4	150,3	101,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä			3 321,2	2 966,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	3.1	856,7	820,9
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 494,8	2 495,1
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	693,6	641,0
Tuloverosaamiset	II		119,0	118,7
Lyhytaikaiset talletukset ja muut lyhytaikaiset varat	I	5.4	1 223,0	1 263,9
Rahavarat	I	5.3	576,0	424,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä			5 963,1	5 764,0
Varat yhteensä			9 284,3	8 730,8

Oma pääoma ja velat,
Me		Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		5.2	66,2	66,2
Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			245,7	245,7
Arvonmuutos- ja suojausrahasto			-25,3	-20,0
Muuntoero			135,3	69,7
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-105,2	-96,5
Kertyneet voittovarat			2 449,7	2 386,6
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä			2 866,8	2 752,1
Määräysvallattomien omistajien osuudet			26,3	33,9
Oma pääoma yhteensä			2 893,1	2 786,0
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	700,5	438,7
Eläkevelvoitteet	I	5.6	141,4	132,9
Laskennalliset verovelat	II	3.6	87,3	86,3
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			929,3	657,9
Varaukset	II	3.5	185,9	196,9
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	145,1	116,1
Saadut ennakot	II	3.2	2 016,9	1 915,7
Ostovelat	II	5.3	982,9	927,0
Siirtovelat	II	3.4, 5.3	1 986,6	1 993,4
Tuloverovelat	II		144,4	137,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			5 275,9	5 090,0
Oma pääoma ja velat yhteensä			9 284,3	8 730,8

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Me	Liitetieto	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	Kertyneet voittovarat	Määräysvallat tomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2024		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	2 386,6	33,9	2 786,0
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	951,3	9,7	961,0
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	78,4	-	-	-	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	-12,8	-	-	-	-12,8
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	-3,7	-	-	-	-	-3,7
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-1,6	-	-	-	-	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2	-	-	-	-	-	-8,7	-	-	-8,7
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-905,5	-	-905,5
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-8,4	-17,3	-25,7
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	-	-	25,6	-	25,6
31.12.2024		66,2	100,3	245,7	-25,3	135,3	-105,2	2 449,7	26,3	2 893,1
1.1.2023		66,2	100,3	393,1	21,9	150,1	-79,3	2 184,2	29,9	2 866,5
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	925,8	5,8	931,6
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	-96,2	-	-	-	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	15,9	-	-	-	15,9
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	-18,1	-	-	-	-	-18,1
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-23,8	-	-	-	-	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-	-	-	-	-	-17,2	-0,6	-	-17,8
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-904,9	-	-904,9
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-	-1,8	-1,8
Osakepalkitseminen ¹		-	-	-147,4	-	-	-	182,1	-	34,7
31.12.2023		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	2 386,6	33,9	2 786,0

¹ 1.1.2023 osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien kirjausten kumulatiivinen vaikutus on uudelleenluokiteltu ylikurssirahastosta kertyneisiin voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Myynnistä saadut maksut asiakkailta	11 233,1	11 087,6
Maksut liiketoiminnan kuluista toimittajille ja työntekijöille	-9 643,8	-9 602,4
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 589,3	1 485,2
Saadut korot	16,2	22,5
Maksetut korot	-25,2	-19,1
Saadut osingot ja pääoman palautukset	0,0	5,4
Muut rahoituserät	-1,1	-62,4
Maksetut verot	-329,9	-303,7
Rahavirta liiketoiminnasta	1 249,3	1 127,9
Käyttöomaisuushankinnat	-168,4	-148,2
Käyttöomaisuusmyynnit	0,2	0,9
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-119,2	-169,2
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	-	-3,0
Rahavirta investoinneista	-287,4	-319,4
Rahavirta investointien jälkeen	962,0	808,5
Voitonjako	-905,5	-904,9
Talletusten ja lainasaamisten muutos, netto	72,4	210,5
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-149,7	-134,2
Pitkäaikaisten lainojen muutos	189,3	-31,8
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa	-19,5	-0,8
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-813,0	-861,3
Rahavarojen muutos	149,0	-52,8
Rahavarat kauden alussa	424,5	495,5
Valuuttakurssien vaikutus	2,5	-18,2
Rahavarat kauden lopussa	576,0	424,5

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmassa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Liikevoiton täsmäytys rahavirtaan liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevoitto	1 249,0	1 200,1
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	48,1	15,7
Poistot ja arvonalentumiset	292,2	269,4
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 589,3	1 485,2

1 Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat tiedot KONEen konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista:

• Laatimisperusta
• Konsolidointiperiaatteet
• Hyperinflaatio
• Segmentti-informaatio
• Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta
• Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset tilinpäätöksessä

Laadintaperiaatteet on esitetty liitetietojen yhteydessä osioissa 2–6.

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE on yksi maailman johtavista hissien ja liukuportaiden sekä näihin liittyvien palveluiden toimittajista ja tavoitteenamme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. KONE toimittaa hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajalle. People Flow® -ratkaisujemme avulla teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Toimimme lähes 70 maassa ympäri maailmaa ja palvelemme lähes 600 000 asiakasta. Pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä. Meillä on seitsemän globaalia tutkimusja tuotekehitysyksikköä ja 10 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maassa. Lisäksi meillä on maailmanlaajuinen verkosto valtuutettuja jakelijoita.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti noudattaen 31. joulukuuta 2024 voimassa olevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2024 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardilla tulee olemaan vaikutus KONEen konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 perustuen oletukseen konsernin liiketoiminnan jatkumisesta. KONE Oyj:n hallitus on 11. helmikuuta 2025 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja on laadittu perustuen liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta, joka on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö).

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Hankinnan yhteydessä luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten yksiköiden tuloslaskelmat ja taseet on muutettu esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: varat ja velat käyttäen kyseisen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuotto- ja kuluerät käyttäen raportointikauden keskikursseja. Muunnoksesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Hyperinflaatio

Jatkuvasti kasvaneen inflaation seurauksena, tilintarkastusyhteisöt ja viranomaiset ovat IAS 29 kriteerien perusteella luokitelleet Turkin hyperinflaatiotaloudeksi alkaen raportointikaudesta joka päättyi 30.6.2022. KONE harjoittaa sekä uudisrakentamisen ratkaisu- että huoltoliiketoimintaa Turkissa paikallisen tytäryhtiönsä kautta. KONE on arvioinut, että hyperinflaatiolaskennan käyttöönoton vaikutus konsernitilinpäätökseen olisi immateriaalinen. Näin ollen konsolidoitu tuloslaskelma tai tase ei heijasta Turkin yhtiön liiketoiminnan uudelleenarvostusta hyperinflaatiolaskennan mukaisesti.

Segmenttiraportointi

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikekonseptina on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta tuotteiden elinkaaren aikaiseen huoltoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-huoltosopimuksiin. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitavaksi toimintasegmentiksi on määritelty koko konserni. KONE uudisti toimintamallinsa vuonna 2023, ja siihen liittyvät vuonna 2024 toteutetut muutokset taloudellisessa raportoinnissa ja hallinnossa eivät vaikuttaneet KONEen raportoitaviin segmentteihin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään konsernin tuloslaskelmassa. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen koskien liiketapahtumia, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten suurprojektien projektiennusteisiin,

arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin, myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen, leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmojen veropositioiden määrittelyyn.

Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset tilinpäätöksessä

Ilmastonmuutokseen liittyvillä asioilla on rajallisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia seuraaviin KONEen tilinpäätöksen osa alueisiin vuonna 2024 :

• KONEella on 850,0 (850,0) miljoonan euron suuruinen käyttämätön vastuullisuuteen sidottu luottolimiitti. Limiittiin kuluihin vaikuttava ilmastotavoite liittyy KONEen Scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen .
• KONEen pitkäaikaisiin kannustinohjelmiin sisältyy tavoite hiilijalanjäljen pienentämisestä KONEen Scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen osalta, ja sillä on vaikutus osakeperusteisten maksujen määrään .
• KONEen investoinnit vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan ovat lisänneet käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen määrää sekä niihin liittyviä poistoja ja korkokuluja .
• Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat kassavirtaennusteisiin, terminaalikasvuun ja diskonttokorkoihin, joita käytetään liikearvon arvonalentumistestauksessa.
• Yleinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa KONEen tuloihin, kuluihin ja kassavirtoihin. Tämä vaikutus syntyy erityisesti energiatehokkaiden laitteiden kysynnän ja siihen liittyvien myyntikustannusten ja T&K menojen kautta.

Ilmastonmuutoksen mahdollisia tulevia vaikutuksia konsernitilinpäätökseen voivat olla esimerkiksi kestävän tarjoaman lisääntyneestä kysynnästä johtuvat myyntituotot ja kassavirrat; ilmastonmuutokseen ja siirtymiseen vähähiiliseen talouteen liittyvät kulut ja kassavirrat; investoinnit energiatehokkaisiin omaisuuseriin ja näihin liittyvät poistot; omaisuuserien arvonalentumiset ankarien sääolosuhteiden aiheuttamien fyysisten vahinkojen vuoksi ja tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon muutokset ilmastoriskien vuoksi. Ilmastonmuutoksen mahdollisten tulevien taloudellisten vaikutusten luonnetta ja laajuutta on vaikea arvioida. Minkään erikseen yksilöitävissä olevan taloudellisen vaikutuksen ei tilinpäätöshetkellä arvioida olevan olennainen KONEeen kannalta. KONE jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia, ja nämä asiat huomioidaan konsernitilinpäätöksessä tarpeen mukaan .

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka selventävät KONEen taloudellisen tuloksen kehitystä:

• 2.1 Liikevaihto
• 2.2 Kulut
• 2.3 Poistot
• 2.4 Valuuttakurssiherkkyys
• 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
• 2.6 Tuloverot
• 2.7 Osakekohtainen tulos
• 2.8 Muut laajan tuloksen erät

Taloudelliset tavoitteet

KONE on määritellyt seuraavat keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2027 loppuun mennessä:

• Kasvu: noin 5 prosentin kokoluokassa olevaa vuosittaista kasvua liikevaihdossa
• Kannattavuus: 13−14 prosentin oikaistu liikevoittomarginaali

KONE on määritellyt seuraavat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali
• Kassavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

2.1 Liikevaihto

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla ilman että myynnissä olisi merkittävää asiakaskeskittymää. Suurin yksittäinen asiakas sijaitsi Kiinassa ja sen myynti edusti 0,5 %:a KONEen vuoden 2024 kokonaismyynnistä.

Liikevaihto
liiketoiminnoittain,	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2024	%	31.12.2023	%
Uudisrakentamisen
ratkaisut	4 506,9	41	4 921,5	45
Huolto	4 503,6	41	4 127,0	38
Modernisointi	2 088,0	19	1 903,8	17
Yhteensä	11 098,4		10 952,3

Liikevaihto markkina alueittain, Me	1.1.– 31.12.2024	%	1.1.– 31.12.2023	%
Amerikka	2 727,1	25	2 469,4	23
Eurooppa	4 233,8	38	4 000,7	37
APMEA	1 609,3	14	1 470,9	13
Kiinan alue	2 528,2	23	3 011,3	27
Yhteensä	11 098,4		10 952,3

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaattet

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun tai sitä mukaa kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisointisopimusten erillinen suoritevelvoite on tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai muun People Flow -ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on tavallisesti korjaustilaus.

Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös suoritevelvoite täyttyy ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu valmistusasteen mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä kuvastaa parhaiten laitteen määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko

sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä joita on aikaisemmin samankaltaisista sopimuksista kertyneeseen kokemukseen pohjautuen oikaistu tyypillisillä ennustetarkennuksilla. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.

Myynti huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä kirjataan kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa. Huoltosopimusten suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti, kun KONE suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy näiden kiinteiden hintojen perusteella. KONE asiakassopimukset eivät tavallisesti sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin sopimuksissa maksuehdot tyypillisesti perustuvat joko projektien välitavoiteperusteisiin, työsuorituksiin tai työsuoritusten valmistusasteeseen. Huoltosopimuksissa asiakas tavallisesti maksaa kiinteän maksuaikataulun mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Jos nämä eivät ole suoraan havainnoitavissa, ne arvioidaan odotettujen kustannusten ja katteen perusteella.

2.2 Kulut

Kulut,
Me	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Välittömät materiaalit, tarvikkeet ja alihankinta		3 947,5	4 168,4
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut	5.6	3 907,0	3 656,1
Muut tuotannon kulut		882,4	885,9
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut		806,0	774,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		54,0	48,3
Poistot	2.3	292,2	269,4
Kulut ja poistot		9 889,1	9 802,2
Muut tuotot		39,6	50,0
Kulut ja poistot yhteensä		9 849,5	9 752,2

Tutkimus- ja kehityskulut,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut		203,6	185,0
Osuus liikevaihdosta	%	1,8	1,7

Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilintarkastus (Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille)	4,3	3,9
Tilintarkastajien lausunnot	0,0	-
Veropalvelut	0,4	0,6
Muut palvelut	1,7	0,7
Yhteensä	6,3	5,2

Suurin osa liiketoiminnan kustannuksista liittyy tuotannon materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä alihankintaan. Muut tuotannon kulut sisältävät logistiikkakuluja, työkalujen ja kulutustarvikkeiden kustannukset, liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut -erä sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:stä ja matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja. Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat 13,0 (12,8) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

Muut tuotot pitävät sisällään vuokratuottoja, saadut avustukset, viivästyskorkoja sisältäen peruutusmaksut, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Laadintaperiaatteet

.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna 2024 KONE on jatkanut kahteen kehityshankkeeseen liittyvien kulujen aktivointia.

2.3 Poistot

Poistot, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Aineettomat hyödykkeet:
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	46,7	47,0
Muut	11,5	10,3
Aineelliset hyödykkeet:
Rakennukset	81,6	80,7
Koneet ja kalusto	152,4	131,4
Yhteensä	292,2	269,4

Laadintaperiaatteet

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että soveltuvin osin poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset käyttöajat:

Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat	10–15 vuotta
hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta
Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	2–15 vuotta
Maa-alueet	Ei poisteta

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

Valuuttariskit

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2024

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketapahtumista määritellään tytäryhtiöiden paikallisissa toimintavaluutoissa ja ne eivät siten aiheuta transaktioriskiä. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä altistaa KONEen transaktioriskille. KONEen periaatteena on olennaisilta osin suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa

erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat Kiinan yuaneissa, Kanadan dollareissa, Australian dollareissa, Arabiemiraattien dirhameissa ja Englannin punnissa. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja. Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen tytäryhtiöiden rahoitusvarat ja -velat ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa aina kun mahdollista. Jos tytäryhtiöllä on rahoitusvara tai -velka jossain muussa kuin paikallisessa valuutassa, nämä varat ja velat suojataan valuuttatermiineillä aina kun mahdollista ja soveltaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta valuutanvaihtosopimuksilla.

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu oheisessa taulukossa.

Valuuttariski liittyen ulkomaan valuutassa oleviin tase-eriin ja johdannaisiin
Me	Euroa vastaan					USD:a vastaan			CNY:a vastaan
	HKD	GBP	SEK	USD	CNY	JPY	Muut	Yhteensä	CAD	CNY	Muut	Yhteensä	USD	SGD	Muut	Yhteensä
31.12.2024	-331	-80	-66	-38	-24	93	-42	-487	-88	-	-4	-93	-303	-62	-128	-493
31.12.2023	-441	-90	-79	-72	73	95	-10	-523	-94	88	-10	-17	-	-55	-123	-178

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja tase-erien arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero"- riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan yuanin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut -72,1 (-31,7) miljoonaa euroa tilikauden tulokseen ja 164,1 (103,4) miljoonaa euroa omaan pääomaan.

Translaatioriskit

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä tase-erien arvoihin. Noin 73 prosenttia KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,3 (7,4) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä vuonna 2024. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon. KONEen tytäryhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2024 aikana 78,4 (-96,2) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden nettovaroihin liittyvää translaatioriskiä voidaan kuitenkin suojata. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot jotka liittyvät ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Kiinan yuaneissa, Yhdysvaltain dollareissa, Englannin punnissa, Intian rupioissa ja Australian dollareissa.

10 % muutos vuosittaisissa keskimääräisissä valuuttakursseissa
Vaikutus liikevaihtoon	Vaikutus liikevoittoon (EBIT)
7,3 % muutos euromääräiseen	Liikevaihtoa suurempi vaikutus liikevoittoon ja jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon

		1.1.–31.12.2024		1.1.–31.12.2023
Päävaluuttojen vaihtokurssit		Keskikurssi	Päätöskurssi	Keskikurssi	Päätöskurssi
Kiinan yuan	EUR/CNY	7,7793	7,5833	7,6589	7,8509
Yhdysvaltain dollari	EUR/USD	1,0826	1,0389	1,0816	1,1050
Englannin punta	EUR/GBP	0,8469	0,8292	0,8702	0,8691
Intian rupia	EUR/INR	90,6243	88,9335	89,3371	91,9045
Australian dollari	EUR/AUD	1,6424	1,6772	1,6297	1,6263

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Osinkotuotot ¹	0,0	5,4
Korkotuotot:
Korkoeron käyvän arvon muutos ²	26,2	19,4
Korkotuotot valuuttajohdannaisista	0,0	2,2
Korkotuotot lainoista ja rahoitussaamisista	15,2	17,9
Muut rahoitustuotot	1,6	0,2
Valuuttakurssivoitot ³	5,2	4,8
Rahoitustuotot	48,3	50,0
Korkokulut:
Korkoeron käyvän arvon muutos ²	-2,2	-
Korkokulut valuuttajohdannaisista	-2,9	-
Korkokulut muista rahoitusveloista ⁴	-30,2	-25,3
Muut rahoituskulut ⁵	-5,2	-5,5
Valuuttakurssitappiot ³	-2,5	-13,1
Rahoituskulut	-43,1	-43,9
Yhteensä	5,2	6,1

¹ Koostuu pääosin TELC:lta saadusta osingosta vuonna 2023. Enemmän tietoa TELC:sta on luettavissa liitetiedosta 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset.

² Korkoeron käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista sisältää 25,4 (20,8) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin.

³ Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista -38,9 (55,7) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksia 41,6 (-64,0) miljoonaa euroa.

⁴ Sisältää leasingvelkojen korkokuluja -23,4 (-15,8) miljoonaa euroa.

⁵ Sisältää luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,8 (-0,7) miljoonaa euroa sekä pankki- että muita kuluja -4,3 (-4,8) miljoonaa euroa.

2.6 Tuloverot

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden suoriteperusteiset verot	332,0	314,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-47,1	-45,4
Verot edellisiltä tilikausilta	8,2	5,7
Yhteensä	293,1	274,6

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja,
Me ellei toisin mainita	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Voitto ennen veroja	1 254,1	1 206,1
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)	250,8	241,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	17,0	6,5
Pysyvät erot	-3,7	3,9
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi	11,7	-3,5
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka	13,6	23,6
Muut	3,7	2,9
Yhteensä	293,1	274,6
Efektiivinen veroaste %	23,4	22,8
Emoyhtiön veroaste %	20,0	20,0

Pilari II lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1.1.2024. KONE konserni on soveltanut Pilari II -sääntelyn mukaista poikkeusta laskennallisten verosaamisten ja - velkojen kirjaamisesta ja esittämisestä. KONE kuuluu tämän lainsäädännön soveltamisalaan ja on arvioinut mahdollisia Pilari II tuloverokuluja ottaen huomioon OECDn Safe Harbour olettamia ja rangaistushelpotuksia koskevat Pilari II siirtymäsäännökset. Arvioinnin perusteella suurin osa lainkäyttöalueista, joilla konserni toimii, kuuluu Safe Harbour olettamasäännösten piiriin. Pääasialliset valtiot, joista mahdollinen Pilari II lisäverovelvollisuus syntyy, sijaitsevat Lähi-idän lainkäyttöalueilla. Arviointi osoittaa, että mahdollisen lisäveron vaikutus on 2,2 miljoonan euron tasolla.

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan. Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen verokustannukseen.

2.7 Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos, Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto		951,3	925,8
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella	1 000 kpl	517 501	517 217
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus	1 000 kpl	514	378
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
laimennusvaikutuksella korjattuna	1 000 kpl	518 014	517 595
Laimennettu osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus. KONEella on kaksi osakesarjaa, joista molemmat on huomioitu osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Erittely muista laajan tuloksen eristä,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Muuntoerot	78,4	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-12,8	15,9
Käyvän arvon muutokset	-1,6	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-10,7	-17,2
Tulevien rahavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	8,0	-12,7
Tuloslaskelman uudelleenluokittelut	-11,7	-7,4
Tulevien rahavirtojen suojaus, netto	-3,8	-20,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	2,1	2,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	51,6	-139,5

	1.1.–31.12.2024		1.1.–31.12.2023
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot, Me	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen
Muuntoero	78,4	-	78,4	-96,2	-	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-12,8	-	-12,8	15,9	-	15,9
Tulevien kassavirtojen suojaus	-3,8	0,1	-3,7	-20,1	2,0	-18,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi	61,8	0,1	61,9	-100,5	2,0	-98,4
Käyvän arvon muutokset	-1,6	-	-1,6	-23,8	-	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-10,7	2,0	-8,7	-17,2	0,0	-17,2
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-12,3	2,0	-10,3	-41,0	0,0	-41,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	49,5	2,1	51,6	-141,5	2,0	-139,5

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen nettokäyttöpääoman komponentteja kuvaavat liitetiedot:

3.1 Vaihto-omaisuus

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat 3.3 Siirtosaamiset 3.4 Siirtovelat 3.5 Varaukset 3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

KONEen nettokäyttöpääoma

• Liiketoimintamallimme mahdollistaa negatiivisen nettokäyttöpääoman
• Kaikilla KONEen liiketoiminta- ja markkina-alueilla on käytössä ennakkomaksut

Nettokäyttöpääoma, Me	31.12.2024	31.12.2023
Vaihto-omaisuus	856,7	820,9
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	-2 016,9	-1 915,7
Myyntisaamiset	2 494,8	2 495,1
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	812,5	759,7
Siirtovelat ja tuloverovelat	-2 131,0	-2 131,1
Varaukset	-185,9	-196,9
Ostovelat	-982,9	-927,0
Muut pitkäaikaiset varat	47,0	-
Laskennalliset verosaamiset ja - velat, netto	278,4	233,9
Yhteensä	-827,2	-861,2

¹ Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

3.1 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus, Me	31.12.2024	31.12.2023
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	364,2	360,7
Keskeneräiset työt	476,7	441,5
Maksetut ennakot	15,9	18,7
Yhteensä	856,7	820,9

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi. Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille, kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt asiakkaalle. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 9 058,6 (8 715,7) miljoonaa euroa 31.12.2024. Suurin osa tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Toimitusajat erityisesti pitkäaikaisissa suurprojekteissa ovat kuitenkin jonkin verran pidempiä riippuen projektien koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset noudattavat liiketoiminnan muutoksia, mutta niihin vaikuttaa myös valmistusasteen mukaista tuloutusperiaatetta sovellettaessa tavanomainen projektien edistymisestä johtuva vaihtelu. Jaksotetut huoltosopimusvelat vastaavat keskeneräistä osuutta laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella.

Asiakasluottoriskien hallinta

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin laskuttamattomiin saamisiin tai myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien maantieteellinen jakautuma heijastelee hyvin myynnin jakautumista. KONEen johto on raportointikauden aikana

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on ehdoton sen vastikemäärän suuruisena johon ei liity ehtoja. Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille saaminen kirjataan tyypillisesti laskutettaessa, kun tuotteet toimitetaan. Huoltosopimuksille saaminen kirjataan noudattaen sopimusehtojen mukaista laskutusta.

KONE soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen saatavien arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman perusteella ja ne määritetään historiallisiin luottotappiomääriin perustuen ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota ja saamiskohtaisia arviointeja. Lopullinen luottotappio kirjataan, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu tieto taikka kun on muutoin ilmeistä, että asiakas ei tule suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa ja lopullisissa luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen uuslaiteja modernisointisopimusten ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden myyntiin. Laskuttamaton liikevaihto syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun vastikkeen maksaminen on ehdollinen muista tekijöistä, kuin ajan kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan nettorealisointiarvoon. Laskuttamattomat saamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Arvonalentuminen arvioidaan asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän, jaksotetaan huoltosopimussaaminen, joka arvostetaan nettorealisointiarvoon. Jaksotetut huoltosopimussaamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Kun asiakaslaskutus ylittää myynnin tuloutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtoveloissa.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen uuslaite- ja modernisointisopimusten puitteissa saatuihin ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja ne tuloutuvat myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa.

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat sisältävät aktivoituja kuluja, jotka liittyvät pitkäaikaisiin huoltosopimuksien sisältyvien tulevien suoritevelvoitteiden täyttämiseen. Tällaisia varoja ovat esimerkiksi KONEen huoltokannassa olevien laitteiden etämonitorointilaitteiden aktivoidut kustannukset. Varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja poistetaan kolmen vuoden tai sitä lyhyemmän sopimuskauden kuluessa.

seurannut erityisen tiiviisti kiinalaisiin rakennuttajiin liittyvää luottoriskiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella.

Bruttomääräiset myyntisaamiset tilikauden lopussa 31.12.2024 olivat 2 953,6 (2 858,2) miljoonaa euroa. Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 458,8 (363,1) miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistuu ikäjakauman vanhimpaan kategoriaan. Kasvu vertailukaudesta heijastelee lisääntynyttä epävarmuutta Kiinan markkina-alueella.

Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustavat omaisuuserät ja velat,
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset		2 494,8	2 495,1
Huoltosopimusjaksotukset	3.3	45,5	35,1
Laskuttamattomat myyntisaamiset	3.3	346,3	337,7
Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat	3.3	3,5	-
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät		2 890,1	2 867,9
Huoltosopimusjaksotukset	3.4	418,1	433,3
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset		2 016,9	1 915,7
Asiakassopimuksiin perustuvat velat		2 435,0	2 349,0

Myyntisaamisten ikäjakauma, Me	31.12.2024	31.12.2023
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	1 772,1	1 796,5
1–3 kuukautta erääntyneet	313,6	303,6
3–6 kuukautta erääntyneet	194,3	176,0
Yli 6 kuukautta erääntyneet	214,8	219,0
Yhteensä	2 494,8	2 495,1

3.3 Siirtosaamiset

Siirtosaamiset, Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Korkojaksotukset		1,9	2,4
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	45,5	35,1
Laskuttamattomat asiakassaamiset	3.2	346,3	337,7
Johdannaisvarat	5.3	44,4	11,5
Arvonlisäverosaamiset		78,3	72,5
Ennakkomaksut ja muut siirtosaamiset		173,7	181,8
Muut asiakassopimukset	3.2	3,5	-
Yhteensä		693,6	641,0

3.4 Siirtovelat

Siirtovelat, Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Korkojaksotukset		2,6	1,7
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	418,1	433,3
Jälkikustannukset ¹		212,0	261,3
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset		625,8	583,8
Johdannaisvelat	5.3	44,5	28,5
Arvonlisäverovelat		75,1	100,5
Yritysostojen maksamaton kauppahinta		26,7	29,1
Muut siirtovelat		581,8	555,3
Yhteensä		1 986,6	1 993,4

¹ Sisältää jaksotuksen laskuille, joita ei ole vielä vastaanotettu valmiista uudisrakentamis- ja modernisointisopimuksista.

3.5 Varaukset

	1.1.–31.12.2024
Varausten muutos, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9
Valuuttakurssien vaikutus	1,1	0,0	0,5	1,2	0,6	3,3
Lisäykset	16,9	2,9	26,9	50,5	20,4	117,6
Käytetyt varaukset	-14,3	-2,0	-16,4	-46,1	-8,9	-87,7
Varausten peruutukset	-14,0	-3,7	-6,2	-9,3	-12,2	-45,5
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,2	0,3	0,0	0,9	1,4
Varaukset kauden lopussa	63,6	5,5	31,4	44,5	40,9	185,9
joista pitkäaikaisia						42,0
joista lyhytaikaisia						143,9

		1.1.–31.12.2023
Varausten muutos, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	64,8	8,4	14,9	46,2	43,0	177,4
Valuuttakurssien vaikutus	-2,1	-0,4	-0,2	-1,9	-1,0	-5,6
Lisäykset	27,9	2,5	30,8	41,1	21,1	123,3
Käytetyt varaukset	-15,8	-1,5	-15,9	-28,0	-5,5	-66,6
Varausten peruutukset	-1,5	-1,2	-3,3	-9,3	-17,7	-33,0
Hankitut liiketoiminnot	0,6	0,4	-	0,2	0,2	1,4
Varaukset kauden lopussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9
joista pitkäaikaisia						46,5
joista lyhytaikaisia						150,4

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen kirjaamiseen liittyy tavallisesti johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarauksen määrä arvioidaan perustuen aiempaan kokemukseen tuotteiden korjaamisesta ja korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvaus tullaan suorittamaan ja suorituksen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelma tullaan panemaan toimeen.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun myyntihinnan tai muun tuoton sopimuksesta. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa varauksia sopimus- ja muista vastuista, jotka johtuvat riita- ja työsuhdeasioista tai muista sääntelyyn perustuvista velvoitteista.

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset,
Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut tappiot	2,5	1,2	1,1
Varaukset ja siirtovelat	311,6	297,3	270,2
Eläkevelvoitteet	15,8	9,2	15,9
Vaihto-omaisuus	32,5	30,0	23,9
Käyttöomaisuus	14,0	13,3	13,2
Muut väliaikaiset erot	103,3	87,3	90,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-114,0	-118,1	-106,7
Yhteensä	365,7	320,2	307,5

Laskennallisten verosaamisten muutokset tilikauden aikana, Me	31.12.2024	31.12.2023
Kauden alussa	320,2	307,5
Valuuttakurssien vaikutus	7,3	-16,7
Kirjattu tuloslaskelmaan	31,7	21,2
Kirjattu laajaan tulokseen	2,1	2,0
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	4,5	6,1
Tasearvo kauden lopussa	365,7	320,2

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Käyttöomaisuus	12,5	22,7	21,5
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	87,1	88,1	85,3
Muut väliaikaiset erot	101,7	93,6	84,7
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-114,0	-118,1	-106,7
Yhteensä	87,3	86,3	84,8

Laskennallisten verovelkojen muutokset tilikauden aikana, Me	31.12.2024	31.12.2023
Kauden alussa	86,3	84,8
Valuuttakurssien vaikutus	4,8	5,0
Kirjattu tuloslaskelmaan	-15,4	-24,2
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	11,6	20,8
Tasearvo kauden lopussa	87,3	86,3
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	278,4	233,9

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti myynnin tuloutuksesta, varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, vuokrasopimuksista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että saamista voidaan tulevina vuosina hyödyntää verotettavaa tulosta vastaan.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

yhteensä 29 4

Yritysostot

Yritysostot ja investoinnit

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

• 4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
• 4.2 Liikearvo
• 4.3 Muut aineettomat hyödykkeet
• 4.4 Aineelliset hyödykkeet

Yritysostot ja investoinnit KONEella

• KONEen liiketoimintamalli sitoo vähän pääomaa ja on luonteeltaan työvoimaintensiivinen, erityisesti huollossa. Uudisrakentamisen ratkaisuissa teemme paljon yhteistyötä useiden komponenttitoimittajien kanssa. Tämän tuloksena liiketoiminnassa tarvittavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden määrä on suhteellisen matala.
• Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuvat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja varasto- ja toimistorakennuksista.
• Investoinnit liittyvät pääasiallisesti tutkimukseen ja kehitykseen, IT:hen, tuotannon toimintoihin sekä huoltoliiketoimintaan.
• KONEen vuonna 2024 toteuttamat yritysostot koostuivat pääasiassa huoltoliiketoimintaan liittyvistä hankinnoista Euroopassa.

KONEen investoinnit olivat 3,6 % liikevaihdosta vuonna 2024

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 29 (25) yritysostoa vuonna 2024, yhteenlasketun hankintahinnan ollessa 125,6 (190,3) miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Kaikki hankitut liiketoiminnot ovat pääosin Euroopan alueella. Tilikauden aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia konsernitilinpäätöksen 2024 kannalta. Vuonna 2024 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ja liiketuloksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Alustavien hankintamenolaskelmien perusteella hankintahinnasta 67,8 miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville asiakkuuksiin liittyville huoltosopimuksille. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty oheisessa taulukossa. Hankintahinnat maksettiin käteisellä, lukuun ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen vastikkeen, jonka suuruus tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti ehdolliset vastikkeet toteutuvat kuitenkin alkuperäisen arvion mukaisina. KONE hankki 100 prosentin osuuden kaikista vuonna 2024 hankituista liiketoiminnoista lukuun ottamatta neljää hankintaa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE sai päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin venäläiselle S8 Capital -holdingyhtiölle 23.10.2023. Myynnin loppuunsaattamisen yhteydessä kirjattiin tilikaudella 2023 8,5 miljoonan euron tuotto, kun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaan ja myytyyn liiketoimintaan liittyvät varaukset purettiin.

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan hankittuun liiketoimintaan, ja vastaavasti myydyt toiminnot on sisällytetty määräysvallan lakkaamiseen saakka. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteellisen omistusosuuden määräisenä hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot myytävinä oleviksi silloin kun hyödyt omaisuuseristä tai liiketoiminnoista arvioidaan kerrytettävän lähinnä myynnin kuin jatkuvien toimintojen kautta. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi näistä on alempi.

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot,, Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	67,8	109,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1	0,1
Aineelliset hyödykkeet	3,4	7,7
Laskennalliset verosaamiset	1,0	6,1
Vaihto-omaisuus	5,0	7,9
Saamiset	18,3	20,2
Rahavarat	4,4	8,7
Varat yhteensä	100,0	159,7
Eläkevelvoitteet	0,7	0,7
Korolliset velat	0,5	4,9
Varaukset	1,4	1,4
Laskennalliset verovelat	11,6	20,8
Muut velat	15,1	23,6
Velat yhteensä	29,3	51,3
Nettovarat	70,2	108,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,5	-
Maksettu hankintahinta	106,7	168,5
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	18,8	21,8
Hankintahinta hankintahetkellä	125,6	190,3
Liikearvo	55,4	82,0

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä -0,2 (0,6) miljoonaa euroa.

4.2 Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen

Arvonalentumistestausta varten, liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta mukaillen rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee. Arvonalentumistestattu liikearvo on kohdistettu yhteensä 20 CGU:lle 31.12.2024. Operatiivisen liiketoimintamallin muutoksen vuoksi CGU:iden määrä on laskenut verrattuna viime vuoteen. 5 suurinta CGU:ta vastaa 78% koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron CGU:ita oli yhteensä seitsemän kappaletta. Liikearvon maantieteellinen kohdentaminen (tasearvot) ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ovat esitetty viereisessä taulukossa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaarvioihin pohjautuvat käyttöarvolaskelmat perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin.

Merkittävimmät rahavirta-arvioihin vaikuttavat parametrit sisältävät liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset myyntihintojen ja kustannusten kehityksestä. Nämä CGUkohtaisiin rahavirta-arvioihin sisällytetyt oletukset perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Myöhempien vuosien rahavirrat on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua jollei alla ole mainittu muuta.

Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon.

Vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei raportointikaudella kirjattu arvonalentumistappioita.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä odotettujen synergioiden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen kirjanpitoarvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa

seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Liikearvo markkina-alueittain, Me	31.12.2024	%	Käytetyt diskontto korot (ennen veroja), %	31.12.2023	%	Käytetyt diskontto korot (ennen veroja), %
Amerikka	383,4	25	11,23	362,5	25	10,19
Eurooppa	924,1	59	8,90	867,8	59	8,17
APMEA	64,6	4	10,77	58,8	4	9,96
Kiinan alue	186,2	12	8,60	179,9	12	9,72
Yhteensä	1 558,4			1 469,0

Liikearvon muutos, Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Tasearvo kauden alussa		1 469,0	1 414,7
Valuuttakurssien vaikutus		34,0	-27,6
Hankitut liiketoiminnot	4.1	55,4	82,0
Tasearvo kauden lopussa		1 558,4	1 469,0

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyys merkittävälle liikearvon arvonalentumistappioille oli hyvin matala kaikkien CGU:iden osalta. Ensimmäiset immateriaaliset liikearvon alaskirjaukset tapahtuisivat kahdessa CGU:ssa, mikäli kyseisten CGU:iden rahavirta-arviot laskisivat 20% tai diskonttauskorko nousisi kahdella prosenttiyksiköllä. Oletukset Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin CGU:n osalta on pidetty viime vuoden tapaan tarkistetulla tasolla toimintaympäristön pysyessä pääosin ennallaan. Perusskenaariossa Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin terminaalikasvuksi on määritelty 2% ja diskonttauskoroksi 8,6%. Käytettävissä olevien rahamäärien ja kohdistettujen omaisuuserien välinen liikkumatila perusskenaariossa on kasvanut tämän CGU:n osalta, eikä ole kohtuullista skenaariota, joka johtaisi arvonalentumisen kirjaamiseen. Immateriaalinen alaskirjaus tunnistettaisiin konservatiivisimmassa herkkyysanalyysin skenaariossa. Herkkyyden seurauksena ja käyttöarvolaskelman tuloksen vahvistamiseksi valmisteltiin lisäksi arvio liiketoimintojen käyvästä arvosta. Tämä arvio tukee käyttöarvolaskelman lopputulosta. 31.12.2024 tämän CGU:n liikearvo oli 185,3 miljoonaa euroa.

Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta yksikkökohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 7,6 kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle suurimmalle CGU:lle oli 6,8; viidelle pienimmälle 18,9 ja vastaavasti muille CGU:ille 8,6.

4.3 Muut aineettomat hyödykkeet

		1.1.–31.12.2024
Muut aineettomat hyödykkeet, Me	Liitetieto	Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden alussa		240,6	46,6	287,2
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		2,1	0,4	2,5
Lisäykset		3,0	36,8	39,8
Vähennykset		-3,0	-2,8	-5,7
Uudelleenluokittelut		-	-0,2	-0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	67,8	0,1	67,9
Poistot		-46,7	-11,5	-58,2
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		682,8	308,4	991,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-419,0	-238,9	-657,9
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3

		1.1.–31.12.2023
Muut aineettomat hyödykkeet, Me	Liitetieto	Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		501,6	256,2	757,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-325,4	-224,2	-549,6
Tasearvo kauden alussa		176,3	31,9	208,2

Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		-1,2	-1,2	-2,4
Lisäykset		3,8	26,5	30,3
Vähennykset		-0,4	-0,4	-0,8
Uudelleenluokittelut		-	0,1	0,1
Hankitut liiketoiminnot	4.1	109,0	0,1	109,1
Poistot		-47,0	-10,3	-57,3
Tasearvo kauden lopussa		240,6	46,6	287,2
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden lopussa		240,6	46,6	287,2

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankinnasta aiheutuneiden kustannusten määräisenä. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät huoltosopimukset kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja poistetaan taloudellisena pitoaikanaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen perumisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä.

KONE hankkii usein hissi-, liukuporras-, ja ovihuoltoliiketoimintoja, joiden yhteydessä se osuus maksetusta vastikkeesta, joka ylittää hankinnan kohteen nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille asiakkuuksiin liittyville aineettomille hyödykkeille. Valtaosa aineettomista hyödykkeistä koostuu täten hankituista asiakassopimuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy myös kustannukset hankittujen patenttien, ja tavaramerkkien osalta, tiettyjen ohjelmistojen kehitysmenoja, sekä ohjelmistolisenssejä.

4.4 Aineelliset hyödykkeet

		1.1.–31.12.2024
Aineelliset hyödykkeet, Me		Maa alueet	Raken nukset	Vuokratut raken nukset	Koneet ja kalusto	Vuokratut koneet ja kalusto	Kesken eräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	tieto	5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	-	-	-1 098,1
Tasearvo kauden alussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	3,3	4,1	4,1	4,0	-0,6	0,0	14,9
Lisäykset		-	15,3	72,3	62,2	159,9	48,9	1,7	360,2
Vähennykset		0,0	-0,4	-9,8	-2,9	-6,5	-5,8	-0,4	-25,9
Uudelleenluokittelut		-	30,7	0,5	18,7	0,0	-46,9	-2,8	0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	-	0,2	0,7	2,4	0,1	-	0,0	3,4
Poistot		-	-16,7	-64,9	-69,3	-83,1	-	-	-234,0
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		5,9	402,4	486,1	806,4	376,4	46,1	2,1	2 125,4
Kertyneet poistot kauden lopussa		-	-192,3	-290,8	-587,7	-156,1	-	-	-1 226,9
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 397,0 (322,4) miljoonaa euroa tilikaudella 1.1.–31.12.2024. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tiloihin, järjestelmälisensseihin ja ohjelmistokehitykseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan työkaluihin ja laitteisiin. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Leasing-maksujen osuus kassavirrassa oli -138,3 (-124,5) miljoonaa euroa.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Taloudelliset käyttöajat ovat:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	2–15 vuotta
Maa-alueet	Ei poisteta

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan arvonalentumisen varalta (lisätietoja arvonalentumiset laadintaperiaatteissa) jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka perustuu sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja leasingvelan, joka perustuu sen velvoitteeseen maksaa vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa, jolloin käyttöoikeusomaisuuserän arvo vastaa leasingvelan määrää sopimuksen tekohetkellä. Käyttöoikeusomaisuus hyödykkeet poistetaan vuokra-ajan kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena pitoaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi. Optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus sisällytetään vuokra-aikaan vain silloin, kun option käyttö on todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-ajalle.

		1.1.–31.12.2023
Nettokäyttöpääoma, Me	Liite tieto	Maa alueet	Raken nukset	Vuokratut raken nukset	Koneet ja kalusto	Vuokratut koneet ja kalusto	Kesken eräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		5,9	336,7	403,6	714,2	249,5	25,3	1,6	1 736,9
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-164,6	-212,8	-515,9	-126,7	-	-	-1 020,0
Tasearvo kauden alussa		5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	-5,7	-4,7	-5,9	-2,1	-0,6	-0,3	-19,2
Lisäykset		-	16,7	72,0	68,6	89,1	45,4	4,0	295,9
Vähennykset		0,0	-0,8	-4,0	-1,6	0,0	-2,7	-0,2	-9,2
Uudelleenluokittelut		-	10,3	0,0	8,6	0,0	-16,9	-2,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot	4.1	-	0,0	4,0	2,3	0,9	-	0,4	7,7
Poistot		-	-15,0	-65,7	-66,7	-64,7	-	-	-212,1
Tasearvo kauden lopussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden lopussa		0,0	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	0,0	0,0	-1 098,1
Tasearvo kauden lopussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7

Pääomarakenne

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1 Pääomanhallinta 5.2 Oma pääoma 5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 5.5 Vastuut 5.6 Työsuhde-etuudet

KONEen pääomarakenne

• KONEen rahavarat ovat vahvalla tasolla johtuen rahavirtaa tuottavasta sekä ennakkomaksupainotteisesta liiketoimintamallista.
• KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi.

5.1 Pääomahallinta

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka edesauttaa omistaja-arvon luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. KONEen pääomarakenne nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainanottokapasiteettiaan. Tällaisissa tilanteissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2024 lopussa KONEen rahoitus oli taattu valmiusluottolimiiteillä, käytettävissä olevilla lainasopimuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella. Vuosina 2020–2024 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 97,8 %–124,0 % B-sarjan osakkeelle (KONEen

Pääomanhallinta,
Me	2024	2023	2022	2021	2020
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma
Liikearvo ja osakkeet	1 657	1 567	1 536	1 550	1 470
Aineelliset ja muut aineettomat hyödykkeet	1 232	1 067	925	954	933
Nettokäyttöpääoma	-827	-861	-904	-1 468	-1 160
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	2 062	1 773	1 557	1 035	1 243
Sijoitetun pääoman tuotto
Oma pääoma	2 893	2 786	2 867	3 199	3 197
Korollinen nettovelka	-831	-1 013	-1 309	-2 164	-1 954
Sijoitetun pääoman tuoton yhteensä	2 062	1 773	1 557	1 035	1 243
Nettovelkaantumisaste	-28,7 %	-36,4 %	-45,7 %	-67,6 %	-61,1 %
Omavaraisuusaste	39,8 %	40,9 %	40,3 %	41,2 %	45,5 %

Korollisen nettovelan muutos, MEUR	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Korollinen nettovelka kauden alussa	-1 013,4	-1 309,0
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-831,2	-1 013,4
Korollisen nettovelan muutos	182,2	295,7

hallituksen ehdotus 2024). Vuoden 2024 lopussa KONEella oli hallussaan 11 867 752 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuusja rahavirtakertoimet.

Pitkäaikaiset varat maittain,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Yhdysvallat	602,1	501,2
Kiina	457,9	434,7
Saksa	377,8	329,3
Espanja	276,2	258,9
Ranska	221,9	198,0
Suomi	219,2	194,6
Muut	1 166,1	1 050,1
Yhteensä	3 321,2	2 966,8

5.2 Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2024 lopussa 529 395 860. Osakepääoma oli 66,2 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Sekä yksittäisen A- että B-sarjan osakkeen arvo kirjanpidossa on 0,125 euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen helmikuussa 2024 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

KONE Oyj:n osakepääomassa ei vuosina 2024 tai 2023 tapahtunut muutoksia.

Lisätietoa osakepohjaisista maksuista kohdassa 6.2.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 29. helmikuuta 2024 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Kaikki omat osakkeet tilikauden lopussa olivat B-sarjan osakkeita.

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, työsuhde-etuuksien uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä voittovaroista. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen suojausinstrumentteina käytettyjen rahoitusinstrumenttien valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhdeetuuksien uudelleenarvostuksesta johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhdeetuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. KONE Oyj:n hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2024	12 159 159	230,2
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-280 902	-12,3
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-9 027	-0,4
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, joulukuu	-1 478	-0,1
31.12.2024	11 867 752	217,5
1.1.2023	12 306 640	236,6
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-121 084	-5,3
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-7 912	-0,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, kesäkuu	-18 485	-0,8
31.12.2023	12 159 159	230,2

Omien osakkeiden erittely	Lukumäärä	Hankintameno, Me	Keskihinta, e
31.12.2023	12 159 159	230,2	18.93
31.1.2024	-280 902	-12,3	43,81
25.4.2024	-9 027	-0,4	44,15
3.12.2024	-1 478	-0,1	44,15
31.12.2024	11 867 752	217,5	18.32

5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta johtokunnan hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittävä määrä rahavaroja ja sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi ja likviditeettiriskin hallitsemiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin. Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki olemassa olevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot, kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet käsitellään tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos. Korkorahastojen käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen taso 2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 576,0 (424,5) miljoonaa euroa ja sijoitukset 1 221,9 (1 263,2) miljoonaa euroa 31.12.2024.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti rahavaroja ja sijoituksia. Paikallisen sääntelyn takia osa varoista sijaitsee paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti pankkitileillä useassa KONE-maassa. Merkittävä osa varoista on kuitenkin KONEen rahoitustoiminnon käytettävissä. Muutokset paikallisissa sääntelyissä voivat myös tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen 200,0 (200,0) miljoonaan euron kiinteäkorkoinen ja 200,0 (0,0) miljoonan euron vaihtuvakorkoinen laina Euroopan investointipankilta (EIP). Kiinteäkorkoinen laina erääntyy vuonna 2026 ja vaihtuvakorkoinen laina vuonna 2031. Lainan käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen arvonmääritysmenetelmällä.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan, valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE saattaa käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita suojatakseen valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille taloudellisen suhteen ja täyden tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin saman riskin takia. Suojausinstrumentin käypä arvo termiinipisteineen sisältyy suojaussuhteeseen.

Suojauslaskennan alaisten valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan pääomaan. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan kuluihin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä oleva taloudellinen suhde dokumentoidaan suojaussuhteen alkaessa, mukaan lukien dokumentointi siitä, odotetaanko suojausinstrumentin netottavan suojauskohteen kassavirtojen muutosta. Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin. Valuuttamääräisten transaktioiden suojauksessa voi syntyä tehottomuutta, mikäli ennustettu transaktio ei toteudu alkuperäisen ennusteen mukaisena. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan suojatun oston tai myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä oikaisuna välittömästi tuloslaskelmaan kuluihin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin. Suojattava riski on määritelty spot-kurssin muutoksena (pois lukien muutokset koroissa eli termiinipisteet). Termiinipisteistä johtuva suojausinstrumentin käyvän arvon muutos (suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen taso 2). KONEella on lisäksi 500,0 (500,0) miljoonan euron eikomittoitu yritystodistusohjelma ja 850,0 (850,0) miljoonan euron voimassa oleva yritysvastuullisuusehtoinen pankkiluottolimiittisopimus. Luottolimiitin yritysvastuullisuusehdot liittyvät KONEen hiilineutraaliustavoitteisiin ja sitoumuksiin sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 1 797,9 (1 687,7) miljoonaa euroa. Samaan aikaan KONEen korollinen velka oli 987,1 (687,8) miljoonaa euroa, mikä käsittää korolliset rahoitusvelat, 834,2 (550,4) miljoonaa euroa sisältäen leasingvelat, yritysostojen optioveloista, 9,2 (2,3) miljoonaa euroa sekä työsuhdeetuuksista, 141,4 (132,9) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 15,0 (9,2) miljoonaa euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkina-arvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2024 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -1 853,8 (-1 572,1) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2024 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa merkitsisi -18,5 (-15,7) miljoonan euron muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen optiovelkojen nettokorkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Laadintaperiaatteet

Lainat

Lainat on konsernitaseessa sisällytetty muihin rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Leasingvelat

Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin.

Valtaosa valuuttajohdannaisista ja

valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttajohdannaisten ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen luottokelpoisuus huomioidaan arvioitaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja ne voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin varoihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot ennakoivasti ja sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusvarojen luottoriskin arvioidaan olevan matala, jonka perusteella luottotappiovarausarviointi perustuu 12 kuukauden odotettaviin luottotappioihin.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää lukuun ottamatta korkorahastoja, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

netotuksen jälkeen 9,2 (1,3) miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,4 (18,3) miljoonaa euroa.

Lainat ja muut korolliset velat

Lainat ja muut korolliset velat käsittävät leasingvelat, yritysostojen optiovelat ja muut velat. KONEen pitkäaikaiset leasingvelat olivat 299,8 (238,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset leasingvelat 132,8 (110,9) miljoonaa euroa tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusvelvoitteiden ja koronmaksujen	31.12.2024			31.12.2023
erääntyminen, Me	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat
Lainat	-	-200,7	-200,0	-400,7	0,0	-200,0	-0,4	-200,4
Leasingvelat	-132,8	-265,1	-34,7	-432,6	-110,9	-206,1	-32,2	-349,1
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	-2,2	-	-	-2,2	-2,2	-	-	-2,2
Käytetyt pankkilimiitit	-0,9	-	-	-0,9	-0,8	-	-	-0,8
Yritysostojen optiovelat	-	-9,2	-	-9,2	-	-2,3	-	-2,3
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-982,9	-	-	-982,9	-927,0	-	-	-927,0
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	3 241,7	153,5	-	3 395,2	3 118,0	164,3	-	3 282,3
Pääomamaksut	-3 245,2	-152,7	-	-3 397,9	-3 135,0	-168,8	-	-3 303,8
Koronmaksut	-24,3	-50,3	-16,7	-91,3	-12,1	-17,5	-3,2	-32,8
Nettomaksut	-1 146,5	-524,6	-392,9	-2 064,0	-1 070,0	-430,4	-168,7	-1 669,1

		31.12.2023
Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannaisvarat	Johdannaisvelat	Netto käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	13,3	-26,7	-13,5	-13,2
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	-	-13,3	-13,3	0,0
Muut valuuttasuojat	31,2	-4,5	26,7	-3,9
Yhteensä	44,4	-44,5	-0,1	-17,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 313,5	1 114,3
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	315,9	437,9
Muut valuuttasuojat	1 765,8	1 730,2
Yhteensä	3 395,2	3 282,3

			31.12.2024
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain, Me		Liitetieto	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat Osakkeet ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset		5.4	-	-	98,9	98,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	4,4	-	4,4
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 494,8	-	2 494,8
Johdannaisvarat			31,2	-	13,3	44,4
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	909,1	313,9	-	1 223,0
Rahavarat	I		-	576,0	-	576,0
Rahoitusvarat yhteensä			940,3	3 389,1	112,2	4 441,5
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹
Lainat	I		-	400,7	-	400,7
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²	I		-	3,1	-	3,1
Yritysostojen optiovelat	I		9,2	-	-	9,2
Ostovelat			-	982,9	-	982,9
Johdannaisvelat			4,5	-	40,0	44,5
Rahoitusvelat yhteensä			13,7	1 386,7	40,0	1 440,5

¹ Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 299,8 miljoonaa euroa

² Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 132,8 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

			31.12.2023
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain, Me		Liitetieto	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.4	-	-	97,9	97,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	3,5	-	3,5
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 495,1	-	2 495,1
Johdannaisvarat			5,7	-	5,8	11,5
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	972,0	291,9	-	1 263,9
Rahavarat	I		-	424,5	-	424,5
Rahoitusvarat yhteensä			977,7	3 215,0	103,7	4 296,4
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹
Lainat	I		-	200,4	-	200,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²	I		-	3,0	-	3,0
Yritysostojen optiovelat	I		2,3	-	-	2,3
Ostovelat			-	927,0	-	927,0
Johdannaisvelat			9,6	-	19,0	28,6
Rahoitusvelat yhteensä			11,9	1 130,5	19,0	1 161,3

¹ Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 238,3 miljoonaa euroa

² Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 110,9 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. TELC:n käypä arvo arvioidaan käyttäen tulevien osinkojen diskonttausmenetelmää. Mallin merkittävimmät arviot koskevat ennustettuja osinkoja ja diskonttokorkoa. Sijoituksen käypä arvo on herkkä muutoksille näissä kahdessa keskeisessä arviossa. Ei kuitenkaan ole sellaista jokseenkin mahdollista muutosta jolla olisi merkittävä vaikutus konsernin varoihin tai omaan pääomaan.

Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka ovat pienempiä omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden sisällä ja koostuvat 909,1 (972,0) miljoonaa euroa korkomarkkinainstrumenteista ja 312,8 (291,2) miljoonaa euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista.

5.5 Vastuut

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 1 891,8 (1 983,7) miljoonan euron arvosta 31.12.2024.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan sijoituksiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypä arvo määritellään käyvän arvon hierarkiatason 3 mukaan käyttäen joko tuotto- tai markkinaperusteisia arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja suojausrahastoon kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin eikä tuloslaskelmaan.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt sisältävät KONEen vuokratuoton ja pääoman arvonnousun ansaitsemiseksi hallussa pitämät kiinteistöt, jotka

käsitellään IAS 40:n mukaisesti. Pitkällä aikavälillä KONE odottaa myyvänsä nämä omaisuuserät. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia käyttäen, jolloin kirjanpitoarvo vastaa alkuperäistä hankintamenoa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Muut pitkäaikaiset saamiset

Muut pitkäaikaiset saamiset sisältävät

asuinkiinteistöasiakkailta modernisointiprojekteissa saadut hyvitykset, jotka voidaan vähentää tuloveroista ja muista tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä maksettaviksi tulevista viranomaismaksuista seuraavina vuosina, ja ne käsitellään IAS 12:n mukaisesti. Saamisia testataan arvonalentumisen varalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeisinä raportointikausina. Raportointikaudella ei tunnistettu arvonalentumistappioita. Saamisia ei diskontata.

Talletukset ja lainasaamiset,
Me		31.12.2024	31.12.2023
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat
Osakkeet		96,2	95,0
Muut rahoitusvarat		2,7	2,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	4,4	3,5
Sijoituskiinteistöt	II	0,4	-
Muut pitkäaikaiset saamiset	II	46,6	-
Yhteensä		150,3	101,5
Talletukset ja muut lyhytaikaiset vara
Lyhytaikaiset talletukset	I	1 221,9	1 263,2
Lyhtyaikaiset lainasaamiset	I	1,1	0,6
Yhteensä		1 223,0	1 263,9

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

5.6 Työsuhde-etuudet

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset järjestelyt ovat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset. Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat aktuaarit arvostavat vastuut. Vakuutusmatemaattisissa eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Iso-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Iso-Britannian eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen. Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd). Tytäryhtiö on tarkastelemassa eläkejärjestelyään arvioidakseen Section 37 – oikeuden päätöksen mahdollisia vaikutuksia. Arviointi kattaa aiemmat oikaisut ja näihin liittyvät asianmukaiset hyväksynnät.

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn. Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Järjestely on jäädytetty heinäkuusta 2024 lähtien. Lisäksi Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian TFR järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen

eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn kuuluvia varoja hallinoivat eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille riskeille. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille. Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työsuhde-etuus järjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksutai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten viranomaisten tai riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää

(projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen

vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyvelat			Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuusvelat		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
Muutokset eläkejärjestelyissä kategorioittain,
Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023
Arvo kauden alussa	535,1	519,2	7,5	8,9	418,7	398,2	123,9	130,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	18,0	17,3	0,2	0,2	-	-	18,2	17,4
Korkokulu	23,5	23,3	0,3	0,4	-	-	23,8	23,6
Korkotuotto	-	-	-	-	18,8	18,7	-18,8	-18,7
Muut	-3,9	-3,8	-	-	-3,2	-3,0	-0,7	-0,8
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä	37,7	36,8	0,5	0,5	15,6	15,7	22,6	21,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto	-	-	-	-	-18,9	5,0	18,9	-5,0
Uudelleenarvostus	-11,7	12,2	0,3	-1,1	-	-	-11,5	11,1
Muut laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen/tappioiden uudelleenarvostukset yhteensä	-11,7	12,2	0,3	-1,1	-18,9	5,0	7,4	6,1
Työnantajan suorittamat maksut	-	-	-	-	20,6	26,0	-20,6	-26,0
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	2,2	2,0	0,2	0,2	2,4	2,2	-	-
Maksetut etuudet	-27,2	-35,0	-0,8	-0,8	-21,3	-28,9	-6,7	-6,9
Velvoitteiden täyttämiset	-0,1	-0,3	-	-	-0,1	-	-	-0,3
Liiketoimintojen yhdistämiset, myynnit ja muut tekijät	0,7	0,7	-	-	-	-	0,7	0,7
Muuntoerot	17,3	-0,7	0,5	-0,3	18,5	0,4	-0,7	-1,3
Muut erät	-7,2	-33,2	-0,1	-0,9	20,1	-0,2	-27,4	-33,9
Arvo kauden lopussa	553,8	535,1	8,1	7,5	435,5	418,7	126,5	123,9
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	97,9	86,1	8,1	7,5	-	-	106,1	93,6
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	455,9	449,0	-	-	-	-	455,9	449,0
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	435,5	418,7	-435,5	-418,7
Yhteensä	553,8	535,1	8,1	7,5	435,5	418,7	126,5	123,9

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät velat olivat 31.12.2024 561.9 (542.5) miljoonaa euroa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat 537.4 (519.2) miljoonasta eurosta, jotka painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua, ja 24.6 (23.3) miljoonasta eurosta, jotka painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät 1–5 vuoden kuluttua.

Ennakoidut maksut etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2025 ovat 29,8 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 0,0 (23,7) miljoonaa euroa.

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen, Me	31.12.2024	31.12.2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo markkinahinnalla	402,6	388,6
Muut	32,9	30,1
Yhteensä	435,5	418,7

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	341,9	323,5
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	22,1	21,1
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,5	0,5
Yhteensä	364,5	345,0

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset,	31.12.2024			31.12.2023
%	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko	4,1 %	5,5 %	4,0 %	4,8 %
Tuleva palkankorotusolettamus	1,6 %	-	1,1 %	4,0 %
Eläkkeiden korotusolettamus	4,6 %	-	1,3 %	0,0 %

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys vakuutusmatemaattisten oletusten		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
muutoksille	%-yksikköä	31.12.2024	31.12.2023
Diskonttokorko	+0,25	-1,9 %	-2,5 %
Diskonttokorko	-0,25	3,0 %	2,7 %
Eläkkeiden korotusolettamus	+0,25	1,1 %	1,0 %
Eläkkeiden korotusolettamus	-0,25	-1,0 %	-1,0 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

6 Muut liitetiedot

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat palkitsemiseen ja KONEen lähipiiriin liittyvät liitetiedot:

6.1 Johdon henkilöstöetuudet 6.2 Osakeperusteiset maksut 6.3 Lähipiiriliiketoimet

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

KONEen johdon palkitsemisen piiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Lisätietoja on saatavilla KONEen palkitsemisraportissa.

Hallitus

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella hallituksen vuosipalkkio maksetaan 40 % KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja 60 % rahana. Hallituksen valiokuntien jäsenten vuosipalkkio maksetaan rahana. Hallituspalkkiota ei makseta hallituksen jäsenelle, joka on yhtiön palveluksessa erillisellä työsopimuksella.

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Hänen työsuhteeseensa perustuva palkkansa muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään 100 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta. Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 39,6 tuhatta euroa vuonna 2024. Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

KONE Oyj:n hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan (toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä taseessa 31.12.2024 on 4 608,2 tuhatta euroa. KONEen hänelle maksama eläke vuonna 2024 oli 312,4 tuhatta euroa.

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot, ¹ ²
1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja	230,0	230,0
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja ³	241,3	126,5
Alahuhta Matti	120,0	130,0
Duinhoven Susan	130,0	130,0
Herlin Iiris	110,0	110,0
Kant Ravi	110,0	120,0
Mikkilineni Krishna	110,0	110,0
Fredriksson Marika	130,0	120,0
Ihamuotila Timo ⁴	120,0	-
Manubens Marcela ⁵	-	110,0
Yhteensä	1 301,3	1 186,5

¹ Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

² Sisältävät myös yhtiökokouksen 29.2.2024 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

⁴ Hallituksen jäsen 29.2.2024 alkaen.

⁵ Hallituksen jäsen 29.2.2024 asti.

³ Työsuhteeseen perustuva palkitseminen.

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1.1.2024. Toimitusjohtaja Philippe Delormen palkka muodostuu peruspalkasta, lyhyen aikavälin vuositulospalkkiosta, pitkän aikavälin kannustinpalkkioista, etuuksista sekä eläkemaksusta hallituksen päätöksen mukaisesti. Koska Philippe Delorme aloitti KONEeella tammikuussa 2024, hän ei ollut oikeutettu lyhyen aikavälin vuositulospalkkion maksuun vuonna 2024. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin vuositulospalkkio, joka maksetaan vuonna 2025, perustuu KONEen taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen suoritukseen. Sen enimmäismäärä on 150 prosenttia vuosipalkasta. Lisäksi Philippe Delorme on mukana konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä 2024. Lisätietoa toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut. Philippe Delormen eläkeikä ja eläke määräytyvät Suomen eläkelain mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 158,9 tuhatta euroa vuonna 2024. Lisäksi Philippe Delormelle maksetaan 80 tuhannen euron eläkemaksu hänen ranskalaisen eläkeohjelmansa ylläpitämiseksi. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole erillistä sopimusta. Hänen johtajasopimuksensa sisältää irtisanomistilanteessa oikeuden enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, mikäli irtisanominen tapahtuu ennen eläkkeelle siirtymistä.

Henrik Ehrnroothille, joka toimi toimitusjohtajana 31.12.2023 asti, maksettiin tammikuussa 2024 bruttona 135 417 osaketta vuosien 2021, 2022 ja 2023 pitkän aikavälin osakeperusteisista kannustinohjelmista päättämissopimuksen ja hallituksen päätöksen mukaisesti. Lisäksi marraskuussa 2024 Henrik Ehrnroothille maksettiin 49 339 hallituksen myöntämää KONEen B-sarjan osaketta vastaava rahasumma, 2 488,7 tuhatta euroa, lisäkannustimena tiettyjen tulosmittareiden saavuttamisen perusteella. Vuosien 2022 ja 2023 osakeohjelmien mukaisten palkkioiden ennenaikainen maksu yhdessä lisäkannustimen kanssa korvaavat johtajasopimukseen perustuvan irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen.

Johtokunta

Johtokunnan jäsenten (pl. toimitusjohtaja) palkka muodostuu peruspalkasta, vuositulospalkkiosta, pitkän aikavälin kannustinpalkkioista, etuuksista sekä eläkkeistä. Vuositulospalkkio perustuu KONEen taloudelliseen tulokseen

Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen

	1.1.–31.12.2024		1.1.–31.12.2023
e, tuhatta ¹	Toimitusjohtaja Philippe Delorme	Johtokunta	Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth	Johtokunta
Peruspalkka	819,4	3 880,2	737,9	5 705,8
Etuudet	131,7	999,0	24,8	657,7
Vuositulospalkkio ²	-	2 502,1	465,7	1 987,8
Pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä ³	-	3 854,7	-	2 076,2
Eläke-etuudet	80,0	18,3	-	19,2
Palkkiot yhteensä	1 031,2	11 254,3	1 228,4	10 446,7

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä 31.12.2024

Ohjelma ³	Ansaintajakso	Osakkeiden luovutusvuosi	Toimitusjohtaja – ansaittavissa olevat osakkeet ⁴	Toimitusjohtaja– luovutetut osakkeet	Johtokunta – ansaittavissa olevat osakkeet ⁴	Johtokunta – luovutetut osakkeet
LTI 2021	Tammikuu 2021 - Joulukuu 2023	2024	-	-	-	48 937
LTI 2022	Tammikuu 2022 - Joulukuu 2024	2025	-	-	250 445	-
LTI 2023	Tammikuu 2023 - Joulukuu 2025	2026	-	-	296 081	-
LTI 2024	Tammikuu 2024 - Joulukuu 2026	2027	85 247	-	332 465	-

¹ Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

² Vuositulospalkkio, joka ansaittiin vuonna 2023 (2022) maksettiin vuonna 2024 (2023). Entisen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin vuotuinen lyhyen aikavälin vuositulospalkkio vuodelta 2023, 1 084,8 tuhatta euroa maksettiin vuonna 2024.

³ LTI 2023, LTI 2022 ja LTI 2021 myönnettiin Henrik Ehrnroothille ja maksettiin osana irtautumissopimusta. LTI 2024 myönnettiin Philippe Delormelle. ⁴ Ansaittavissa oleva KONEen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä (brutto, ennen verojen vähentämistä).

ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen suoritukseen. Vuositulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja vuositulospalkkio voi olla enintään 75 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Lisätietoa

johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on taulukossa ja kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta ennenaikaisista eläkkeistä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

6.2 Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut osakeperusteiset maksut olivat 38,0 (34,3) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä (LTI) korostetaan kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Jokaisen vuoden pituisen ansaintajaksonansaintakriteerit määritellään vuosittain. Osakepalkkiot vapautuvat ja ne luovutetaan yhtenä eränä kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, perustuen kolmen vuoden pituisen ansaintajakson kertyneisiin suorituksiin. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta.

Hallitus päättää jokaisen vuosittain alkavan kannustinohjelman kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan osakemäärä. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava osakemäärä.

Suoriteperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONEkonsernin avainhenkilöt. Vuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024 ansaintajaksoille sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80%) ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

KONEeen osakeperusteiset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät on suunnattu konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ennalta määrätyt ehdot täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä vähennetään asianmukaiset verot ja veroluonteisten maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinohjelmat luokitellaan omana pääomana maksettaviksi. KONEen B-sarjan osakkeilla maksettavien osakeperusteisten palkkioiden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Suoriteperusteiset pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2024

Ohjelma	LTI 2021	LTI 2022	LTI 2023	LTI 2024
Ansaintajakso	Tammikuu 2021 - Joulukuu 2023	Tammikuu 2022 - Joulukuu 2024	Tammikuu 2023 - Joulukuu 2025	Tammikuu 2024 - Joulukuu 2026
Osakkeiden luovutusvuosi	2024	2025	2026	2027
Ansaintakriteerit			Oikaistu liikevoittomarginaali % ja liikevaihdon kasvu: 80%
	Vastuullisuus: 20%
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹	751 334	788 768	1 025 056	1 216 229
Luovutettavissa olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 ¹	-	516 233	647 548	936 527
Myöntämispäivän osakekurssi, e	64,92	56,80	52,48	44,73
Päättyneiden ohjelmien toteuma, %	68,5%	-	-	-
Luovutetut osakkeet 31.12.2024	220 637	-	-	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP) toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Kunkin vuosittain alkavan ohjelman sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen mahdollisesti myönnetyt osakepalkkiot maksetaan osallistujalle edellyttäen, että työ- tai palvelusuhde KONE-konserniin on maksuhetkellä voimassa.

6.3 Lähipiiriliiketoimet

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Corporate Controlling -toiminto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon KONEen päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 6.1 ja tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan osakeomistuksesta on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä-osiossa. KONEen tytäryhtiöt on esitetty tilinpäätöksen tytäryhtiöt-osiossa.

Rajoitetut osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2024

Ohjelma	RSP 2021	RSP 2022	RSP 2023	RSP 2024
Kausi	Tammikuu 2021 -	Tammikuu 2022 -	Tammikuu 2023 -	Tammikuu 2024 -
	Joulukuu 2023	Joulukuu 2024	Joulukuu 2025	Joulukuu 2026
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹	15	55	163	80
	650	650	429	000
Luovutettavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 ¹	11	43	136	72
	650	650	641	483
Myöntämispäivien osakekurssien painotettu keskiarvo, e	66,62	39,97	41,01	45,54
Luovutetut osakkeet 31.12.2024	9 828	-	-	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Emoyhtiön tuloslaskelma

e	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	1	794 523 245,93	709 021 837,20
Liiketoiminnan muut tuotot	2	33 694 001,11	36 889 574,39
Materiaalit ja palvelut		-5 135 986,94	-488 951,11
Henkilöstökulut	3	-152 081 083,45	-134 907 238,89
Poistot ja arvonalentumiset	4	-15 605 945,04	-14 846 087,30
Liiketoiminnan muut kulut		-426 162 175,92	-395 792 547,08
Liikevoitto		229 232 055,69	199 876 587,21
Rahoitustuotot ja -kulut	6	919 570 764,94	1 843 565 052,71
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		1 148 802 820,63	2 043 441 639,92
Tilinpäätössiirrot	7	1 112 864,03	264 380,90
Tuloverot		-31 404 547,07	-35 573 529,68
Laskennalliset verot		-6 728 537,55	-11 869 192,31
Tilikauden voitto		1 111 782 600,04	1 996 263 298,83

Emoyhtiön tase

Vastaavaa,
e	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	56 602 979,68	33 370 511,66
Aineelliset hyödykkeet	9	42 771 760,94	40 972 570,21
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	10	3 897 726 022,62	3 749 867 304,70
Muut sijoitukset	11	2 001 098,85	2 001 818,47
		3 899 727 121,47	3 751 869 123,17
Pysyvät vastaavat yhteensä		3 999 101 862,09	3 826 212 205,04
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		322 413 317,64	208 208 242,27
		322 413 317,64	208 208 242,27
Lyhytaikaiset saamiset	13
Myyntisaamiset		93 731 442,23	36 217 979,44
Lainasaamiset		284 819 544,13	502 522 143,43
Laskennallinen verosaaminen		1 038 806,65	7 767 344,20
Muut saamiset		8 236 355,19	4 506 623,92
Siirtosaamiset		286 870 688,56	209 037 676,32
		674 696 836,76	760 051 767,31
Rahoitusarvopaperit		999 417 433,67	970 155 522,23
Rahavarat		146 313 867,04	113 183 568,81
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 142 841 455,11	2 051 599 100,62
Vastaavaa yhteensä		6 141 943 317,20	5 877 811 305,66

Vastattavaa,
e	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Oma pääoma
Osakepääoma		66 174 482,53	66 174 482,53
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		220 089 095,16	220 089 095,16
Edellisten tilikausien voitto		1 893 221 113,77	802 025 209,03
Tilikauden voitto		1 111 782 600,04	1 996 263 298,83
Oma pääoma yhteensä	14	3 391 595 356,08	3 184 880 150,13
Poistoero		7 055 198,63	8 168 062,66
Tilinpäätössiirtojen kertymä		7 055 198,63	8 168 062,66
Pakolliset varaukset		1 119 317,40	2 374 945,72
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat		462 529 183,24	244 116 651,99
		462 529 183,24	244 116 651,99
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Ostovelat		127 505 984,61	97 317 018,02
Lainat		1 996 085 646,76	2 197 980 076,36
Muut velat		3 343 225,47	3 671 303,56
Siirtovelat		152 709 405,01	139 303 097,22
		2 279 644 261,85	2 438 271 495,16
Vieras pääoma yhteensä		2 742 173 445,09	2 682 388 147,15
Vastattavaa yhteensä		6 141 943 317,20	5 877 811 305,66

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Myyntitulot	689 928 274,56	691 025 848,66
Liiketoiminnan muut tuotot	33 694 001,11	36 889 574,39
Ostot, palkat ja muut menot	-547 475 408,53	-568 075 393,54
Rahoitustulot ja -menot	939 048 863,65	1 822 386 551,96
Maksetut verot	-41 617 561,96	-28 405 593,63
Muut rahoituserät	-36 819 846,54	11 186 054,53
Liiketoiminnan rahavirta	1 036 758 322,29	1 965 007 042,37
Käyttöomaisuushankinnat	-40 640 041,79	-32 141 448,70
Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	-147 858 717,92	-1 200 000 000,00
Investointien rahavirta	-188 498 759,71	-1 232 141 448,70
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-201 920 690,65	-46 510 014,76
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	218 412 531,25	-55 273 413,19
Voitonjako	-905 465 283,47	-904 927 510,22
Saadut konserniavustukset	-	1 500 000,00
Muut rahoitustoiminnan erät	73 844 178,52	268 602 391,39
Rahoituksen rahavirta	-815 129 264,35	-736 608 546,78
Rahavarojen muutos	33 130 298,23	-3 742 953,11
Rahavarat 1.1.	113 183 568,81	116 926 521,92
Rahavarat 31.12.	146 313 867,04	113 183 568,81
Rahavarojen muutos	33 130 298,23	-3 742 953,11

Tilikauden voiton täsmäytys liiketoiminnan rahavirtaan,
e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden voitto	1 111 782 600,04	1 996 263 298,83
Poistot	15 605 945,04	14 846 087,30
Muut oikaisut	-709 817,03	-4 368 680,74
Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta	1 126 678 728,05	2 006 740 705,39
Saamisten muutos	-132 349 668,75	24 113 028,11
Velkojen muutos	42 429 262,99	-65 846 691,13
Liiketoiminnan rahavirta	1 036 758 322,29	1 965 007 042,37

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja tase-erien arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Lainasaamiset ja sijoitukset

Lainasaamiset kirjataan nimellisarvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotetun hankintamenon mukaisesti. Johto arvioi, että lainasaamisten käyvät arvot eivät tilinpäätöshetkellä eroa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoista.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää paitsi korkorahastot, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaisinstrumentteja käytetään valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen käypään arvoon noudattaen kirjanpitolain 5:2a §:ää. Valuuttatermiinien käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen arvonmääritysmenetelmällä. Johdannaisinstrumenttien käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Tuloutusperiaate

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna 2024 kahteen kehityshankkeeseen liittyvät kulut on aktivoitu.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 17.

Verot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–15 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	4–10 vuotta
Maa-alueet	Ei poisteta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. Kaikki emoyhtiön pakolliset varaukset ovat takuuvarauksia.

Rahoitusriskien hallinta

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta -, korko -, maksuvalmius - ja luottoriskejä. Näitä riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa. Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä, katso konsernitilinpäätöksen luvut 2.4 ja 5.3.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP). Suoriteperusteiseen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONE -konsernin avainhenkilöt. Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B -sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ennalta määrätyt ehdot täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä vähennetään asianmukaiset verot ja veroluonteisten maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakepalkkio -ohjelmien puitteissa luovutetut osakkeet on hankittu julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta kirjataan omien osakkeiden lisäykseksi, pienentämään omaa pääomaa, ja luovutus omien osakkeiden ja voittovarojen vähennykseksi .

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Myynti 794 523,2 (709 021,8) tuhatta euroa on pääosin myyntiä konserniyhtiöille, koostuen pääosin korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Saadut avustukset	3 800,5	5 393,3
Energian edelleenveloitus	1 050,7	1 298,3
Palveluveloitukset	716,2	808,6
Muut	28 126,6	29 389,4
Yhteensä	33 694,0	36 889,6

3. Henkilöstökulut

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Palkat ja palkkiot	128 583,6	111 299,2
Eläkekulut	21 333,0	20 338,6
Muut henkilösivukulut	2 164,5	3 269,4
Yhteensä	152 081,1	134 907,2

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 254 (1 239) toimihenkilöä.

4. Poistot

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Aineettomat oikeudet	397,4	344,8
Muut pitkävaikutteiset menot	7 044,1	6 583,7
Rakennukset	1 510,2	1 374,6
Koneet ja kalusto	6 654,2	6 543,1
Yhteensä	15 605,9	14 846,1

5. Tilintarkastajien palkkiot

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilintarkastus	1 327,1	953,6
Tilintarkastajien lausunnot	3,9	-
Veroneuvonta	25,1	49,4
Muut palvelut	1 068,9	390,8
Yhteensä	2 425,0	1 393,8

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	975 711,8	1 852 180,9
Muut osinkotuotot	0,4	1,1
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	33 412,5	46 414,3
Korkotuotot muilta	31 374,6	27 414,0
Korkokulut konserniyhtiöille	-96 869,0	-99 661,5
Korkokulut muille	-5 530,4	-1 533,7
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-18 529,1	18 749,9
Yhteensä	919 570,8	1 843 565,1

7. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Poistoeron muutos	1 112,9	264,4
Yhteensä	1 112,9	264,4

Taseen liitetiedot

8. Aineettomat hyödykkeet

1.1.–31.12.2024,		Muut pitkävaikutteiset
1 000e	Aineettomat oikeudet	menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	6 017,8	129 017,6	14 579,1	149 614,4
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-5 035,9	-110 995,9	-212,1	-116 243,9
Tasearvo kauden alussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5
Tasearvo kauden alussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5
Lisäykset	373,9	5 742,8	24 557,3	30 674,0
Vähennykset	-	-	-	-
Uudelleenluokittelut	-	-	-	-
Poistot	-397,4	-7 044,1	-	-7 441,6
Tasearvo kauden lopussa	958,4	16 720,4	38 924,2	56 603,0
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	6 391,7	134 760,4	39 136,4	180 288,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-5 433,3	-118 040,1	-212,1	-123 685,5
Tasearvo kauden lopussa	958,4	16 720,4	38 924,2	56 603,0

1.1.–31.12.2023,		Muut pitkävaikutteiset
1 000e	Aineettomat oikeudet	menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	5 468,1	120 118,9	1 747,1	127 334,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-4 691,1	-104 689,8	-212,1	-109 593,0
Tasearvo kauden alussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Tasearvo kauden alussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Lisäykset	549,7	8 123,9	13 884,2	22 557,9
Vähennykset	-	-	-	-
Uudelleenluokittelut	-	1 052,3	-1 052,3	-
Poistot	-344,8	-6 583,7	-	-6 928,5
Tasearvo kauden lopussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	6 017,8	129 017,6	14 579,1	149 614,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-5 035,9	-110 995,9	-212,1	-116 243,9
Tasearvo kauden lopussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5

9. Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2024, 1				Keskeneräiset
000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	32 664,3	64 687,4	7 731,7	105 265,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-15 090,3	-48 545,3	-656,4	-64 292,0
Tasearvo kauden alussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6
Tasearvo kauden alussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6
Lisäykset	-	814,7	3 666,9	6 305,5	10 787,0
Vähennykset	-	-	-2,4	-821,0	-823,4
Uudelleenluokittelut	-	36,7	3 613,0	-3 649,7	-
Poistot	-	-1 510,2	-6 654,2	-	-8 164,4
Tasearvo kauden lopussa	182,3	16 915,2	16 765,3	8 910,1	42 771,8
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	182,3	33 515,7	71 381,3	9 566,4	114 645,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-	-16 600,5	-54 616,1	-656,4	-71 872,9
Tasearvo kauden lopussa	182,3	16 915,2	16 765,3	8 910,1	42 771,8

1.1.–31.12.2023, 1 000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 741,1	60 853,4	3 636,1	96 412,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-13 715,8	-42 741,7	-656,4	-57 113,9
Tasearvo kauden alussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Tasearvo kauden alussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Lisäykset	-	868,8	3 369,0	5 370,5	9 608,3
Vähennykset	-	-	-16,0	-16,9	-32,9
Uudelleenluokittelut	-	54,4	1 203,6	-1 258,0	-
Poistot	-	-1 374,6	-6 526,2	-	-7 900,8
Tasearvo kauden lopussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	182,3	32 664,3	64 687,4	7 731,7	105 265,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-	-15 090,3	-48 545,3	-656,4	-64 292,0
Tasearvo kauden lopussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6

10. Osuudet saman konsernin yrityksissä

1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Tasearvo 1.1.	3 749 867,3	2 049 869,3
Lisäykset	147 858,7	1 700 000,0
Vähennykset	-	-2,0
Tasearvo 31.12.	3 897 726,0	3 749 867,3

11. Muut sijoitukset

1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Tasearvo 1.1.	2 001,8	2 002,4
Vähennykset	-0,7	-0,5
Tasearvo 31.12.	2 001,1	2 001,8

12. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	320 247,9	206 014,3
Lainasaamiset ulkopuolisilta	2 165,5	2 193,9
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	322 413,3	208 208,2

13. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	93 300,4	31 197,4
Lainasaamiset	284 819,5	502 522,1
Siirtosaamiset	177 687,2	145 629,9
Yhteensä	555 807,2	679 349,4

Saamiset ulkopuolisilta, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	431,0	5 020,6
Muut saamiset	8 236,4	4 506,6
Siirtosaamiset	109 183,5	63 407,8
Yhteensä	117 850,9	72 935,0
Laskennallinen verosaaminen	1 038,8	7 767,3
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	674 696,8	760 051,8

Siirtosaamiset, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisvarat	63 714,8	24 423,8
Verojaksotukset	25 804,7	15 903,8
Laskuttamattomat saamiset	155 002,6	129 468,5
Muut	42 348,6	39 241,6
Yhteensä	286 870,7	209 037,7

14. Oma pääoma ja sen muutokset

1 000 e	Osake-pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat ¹	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2024	66 174,5	100 328,1	220 089,1	2 798 288,5		3 184 880,2
Voitonjako				-905 465,3		-905 465,3
Omien osakkeiden hankinta						-
Osakepalkitseminen				397,9		397,9
Tilikauden voitto					1 111 782,6	1 111 782,6
Tasearvo 31.12.2024	66 174,5	100 328,1	220 089,1	1 893 221,1	1 111 782,6	3 391 595,4

¹ 1.1.2024 alkaen osakeperusteisten palkkioiden kirjaamisesta johtuva vaikutus on luokiteltu uudelleen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kertyneisiin voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 3 225 092 808,97 (3 018 377 603,80) euroa. Jakokelpoiset varat, joista on vähennetty aktivoidut kehityskulut, ovat 3 215 181 251,13 euroa. Vuodesta 2024 eteenpäin osakkeina maksettavat hallituspalkkiot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin.

1 000 e	Osake-pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2023	66 174,5	100 328,1	219 679,6	1 706 952,7		2 093 134,9
Voitonjako				-904 927,5		-904 927,5
Omien osakkeiden hankinta
Osakepalkitseminen			409,5			409,5
Tilikauden voitto					1 996 263,3	1 996 263,3
Tasearvo 31.12.2023	66 174,5	100 328,1	220 089,1	802 025,2	1 996 263,3	3 184 880,2

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	62 529,2	44 116,7
Yhteensä	62 529,2	44 116,7

Velat ulkopuolisille,
1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	400 000,0	200 000,0
Yhteensä	400 000,0	200 000,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	462 529,2	244 116,7

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	51 441,0	31 662,5
Lainat	1 996 085,6	2 197 980,1
Siirtovelat	50 347,3	50 604,7
Yhteensä	2 097 873,9	2 280 247,3

Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	76 065,0	65 654,6
Muut velat	3 343,2	3 671,3
Siirtovelat	102 362,1	88 698,3
Yhteensä	181 770,4	158 024,2
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 279 644,3	2 438 271,5

Siirtovelat, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	37 289,1	38 413,4
Johdannaisvelat	49 673,9	28 673,5
Muut	65 746,5	72 216,2
Yhteensä	152 709,4	139 303,1

17. Vastuut

1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	3 946 166,8	3 474 182,0
Muiden puolesta	-	63,1
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	8 189,8	7 324,7
Yli vuoden kuluttua	13 724,8	13 631,2
Muut vastuut	818,4	966,0
Yhteensä	3 968 899,9	3 496 167,0

18.Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	6 112,0	-14 333,8
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	7 929,0	10 084,0
Yhteensä	14 041,0	-4 249,7

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	3 124 729,9	2 976 926,6
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	1 067 642,2	840 595,2
Yhteensä	4 192 372,1	3 817 521,8

Johdannaissopimukset tehdään suojaustarkoituksessa KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttajohdannaisista erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

Tytäryhtiöt

Seuraava lista sisältää kaikki yhtiöt, joissa emoyhtiö KONE Oyj:llä on määräysvalta 31.12.2024. Lisätietoja on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

	Yhtiö	Omistusosuus %
Maa/alue		Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	Hissi B.V.	100
	KDB Holding B.V.	100
	KDB Netherlands B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	KONE Finance Holding B.V.	100
	KONE Holland B.V.	100	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	100
Australia	KDB Australia Pty Ltd	100
	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Ltd	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
	Orbitz Elevators Services Pty Ltd	100
Bahrain	KONE Bahrain W.L.L.	0
	KONE Elevators W.L.L.	49
Belgia	KDB Belgium SRL	100	100
	KONE Belgium S.A.	100	100
Bosnia ja Hertsegovina	KONE d.o.o. Sarajevo	100
Bulgaria	KONE EOOD	100	100
Egypti	KONE LLC	100
Espanja	Ascensores HERCO S.L.	100
	Ascensores Muguerza, S.A.U.	100
	KONE Elevadores, S.A.	100	99.99
	Neulift, S.L.	100
	Serki Instalaciones Y Servicios S.l.	98
	Técnicas Autocontrol, S.L.U.	100
Etelä-Afrikka	Addo Private Equity Fund 2 (Pty) Ltd.	100
	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd	100
	United Elevators (Pty) Ltd.	100
Filippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	39,80

	Yhtiö	Omistusosuus %
Maa/alue		Konserni	Emoyhtiö
	KPI Elevators, Inc.	99.99
Hong Kong, Kiinan erityishallinto alue	KONE Elevator (HK) Limited	100	0,00
	Shan On Engineering Company Limited	100
Indonesia	PT KONE Indo Elevator	100	1.04
	PT. Mitra Indo Utama	0
Intia	KONE Elevator India Private Limited	100	99.99
Irlanti	Ennis Lifts Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	Consult Lift Services Ltd	100
	KONE Pension Trustees Ltd.	100
	KONE Plc	100	100
	KONE (NI) Limited	100
Israel	KONE LTD	100	100
Italia	ACMA S.r.l.	60
	Ascensori & Ascensori S.r.l.	64
	Cerqueti Servizi S.r.l.	100
	Cofam S.r.l.	100
	CRON.UP S.r.l.	80
	Elevant Servizi S.r.l.	70
	Elevatori Bari S.r.l.	89
	Elevators S.r.l.	60
	Eurolift Ascensori S.r.l.	70
	Euroservice Merano S.r.l.	90
	Ferrara Ascensori S.r.l.	60
	Gianfranceschi Ascensori S.r.l.	97
	GSB Ascensori S.r.l.	65
	KONE Industrial S.p.A.	100	100
	KONE S.p.A.	100	26.86
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	MARIBO-SIMA ascensori S.r.l.	70
	Nettuno S.r.l.	75
	Neulift S.p.A.	100
	Neulift Service Molise S.r.l.	51
	Neulift Service Triveneto S.r.l.	100
	Rimma S.r.l.	60
	SIE Elevatori S.r.l.	100
	Slimpa S.p.A.	100
	Tecnocram S.r.l.	91,5
	Tosca Ascensori S.r.l.	66.67
	Unilift S.r.l.	89,97
	Vitali Ascensori S.r.l.	100
Itävalta	KONE AG	100	100
Kanada	KONE Inc.	100	49
Kazakhstan	KONE Kazakhstan LLP	100
Kenia	KONE Kenya Limited	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd.	100	40
	KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.	100
	KONE Elevators Co., Ltd.	100
	Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.	100	100
Kreikka	KONE S.A.	100
Kroatia	KONE d.o.o.	100	100
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Kuwait	Al-Sabriyah Elevators and Escalators Company, W.L.L.	49
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	0.5
Liettua	UAB KONE	100	100
Luxemburg	KONE Luxembourg Sàrl	100
Makedonia	KONE Makedonija Dooel Skopje	100
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	29,88	29,88
Marokko	KONE Elevators and Escalators Sàrl AU	100	100
Meksiko	KONE Industrial, S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico, S.A. de C.V.	100	0.1
Monaco	S.A.M. KONE	99.87
Montenegro	KONE d.o.o. Podgorica	100
Norja	KDB Norway AS	100
	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Dører og Rulletrapper AS	100	100
Oman	KONE Assarain LLC	70

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Portugali	KONE Portugal - Elevadores, Lda.	100	1
Puola	KONE Sp.z o.o.	100	100
Qatar	KONE Elevators W.L.L.	49	49
Ranska	2STP S.A.S.	100
	Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.	100
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATPE SAS	100
	ATS-ATPE S.A.S.	100
	Automatismes du Mont Blanc S.A.S.	100
	Delta Ascenseurs S.A.S.	100
	KDB France S.A.S.	100
	KONE ATS S.A.S	100
	KONE Développement S.N.C.	100
	KONE Holding France S.A.S.	100	100
	KONE S.A.	99.99
	Liftman S.A.S.	100
	MP2 Gestion Participation	100
	PACA Ascenseurs Services	100
	Prokodis S.A.S.	100
	R.M.D. S.A.S.	100
	Technique & Mecanique des Elevateurs S.A.S.	100
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100	99.99
Ruotsi	KDB Sweden AB	100
	KONE AB	100
Saksa	Alois Kasper GmbH	100
	ATB Aufzugtechnik Berlin GmbH	100
	ATB-Aufzugstechnik GmbH	100
	ATH Aufzüge GmbH	100
	Aufzugstechnik Rhein Ruhr GmbH	100
	DANY Aufzüge GmbH	100	100
	JESCH-Aufzüge GmbH & Co. KG	100
	JESCH GmbH	100
	KONE Automatiktüren GmbH	100
	KONE Escalator Supply Service Center Europe GmbH	100
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	Matthias Schernikau GmbH	100

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	Trierer Aufzugbau Baasch & Didong GmbH	100
Saudi Arabia	KONE Areeco Limited	50	10
	KONE Regional Headquarters LLC	100
Serbia	KONE d.o.o. Beograd-Novi Beograd	100
Singapore	KONE Pte Ltd.	100
Slovakia	KONE Business Services, s.r.o.	100	100
	KONE s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	KDB Finland Oy	100
	KONE Digital Services Oy	100	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
Sveitsi	KONE (Schweiz) AG	100	100
Taiwan, Kiina	Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co., Ltd	100
	KONE Elevators Taiwan Co. Ltd	100
Tanska	KDB Denmark ApS	100
	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Public Company Limited	84.08
	Thai Elevators and Escalators Company Limited	74

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	Thai Elevators Holding Company Limited	49
Tsekki	KONE, a.s.	100	100
	KONE Industrial - koncern s.r.o.	100	100
Tunisia	KONE Elevators & Escalators Assembly	100
	KONE Elevators & Escalators Sarl	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Uganda	KONE Uganda Limited	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvonó Kft.	100	100
Uusi Seelanti	KONE Elevators (NZ) Limited	100
	Orbitz Elevators (NZ) Pty Limited	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100	100
Yhdistyneet Arabiemiraatit	KONE (Middle East) LLC	49	49
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat 3 215 181 251,13 euroa, josta tilikauden voitto on 1 111 782 600,04 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä	olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,80 euroa kutakin ulkona olevaa 441 319 396 B sarjan osaketta kohti.	Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 931 360 072,62 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 2 283 821 178,51 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 14.3.2025.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.	Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja	muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 11. helmikuuta 2025
Antti Herlin	Susan Duinhoven	Timo Ihamuotila
Jussi Herlin	Marika Fredriksson	Ravi Kant
Matti Alahuhta	Iiris Herlin	Krishna Mikkilineni
		Philippe Delorme, Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 11. helmikuuta 2025

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2 sekä emoyhtiön liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka

kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus ja niihin liittyvät varaukset Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutusta ja niihin liittyviä varauksia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 ja 2.1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti KONE tulouttaa uuslaite- ja modernisointimyyntien osuuden liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella (tuloutus ajan kuluessa). Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärään mennessä toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vuonna 2024 noin 60 % konsernin 11,1 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten osalta. Arviomme mukaan riski liittyy erityisesti vuoden 2024 lopussa keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen. KONE kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen valmistusasteen perusteella tuloutettaviin projekteihin. Nämä varaukset edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa. Edellä mainitusta syystä johtuen valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto sekä siihen liittyvät varaukset olivat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. Valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä uuslaite ja modernisointimyyntien tuloutuksiin liittyen, sisälsivät muun muassa: • Arvioimme konsernin valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon sekä siihen liittyviin varauksiin soveltamia laskentaperiaatteita. • Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien prosessista. • Perehdyimme projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan. • Suoritimme analyyttisia toimenpiteitä. • Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta o läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja o keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti- sekä talousjohto. • Haastattelimme johtoa merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden tunnistamiseksi. • Liitetietojen arvioinnin valmiusasteen perusteella tuloutettavan liikevaihdon sekä siihen liittyvien jaksotuksien osalta.
Myyntisaamisten arvostus Myyntisaamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 sekä 3.2. Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän suuruudesta sekä siitä syystä, että myyntisaamisten arvostaminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa, erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinaan kohdistuvista epävarmuuksista johtuen. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten suoritusten todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen niille saamisille, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2024 taseen osoittama myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli 2 494,8 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tasearvo tilinpäätöshetkellä muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus, jonka määrä tilinpäätöshetkellä oli 458,8 miljoonaa euroa.	Suoritimme muun muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä: • Arvioimme myyntisaamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin. • Lähetimme saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä ja vertasimme saamisia testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin. • Analysoimme merkittävimpien saamisten osalta johdon laatimia arvioita huomioiden asiakkaiden maksukäyttäytymisen sekä saamisten vastapuolen kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut. Arvioimme myös konsernitilinpäätöksessä myyntisaamisten osalta esitettyjen • liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

KONE Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kone Oyj:n (y-tunnus: 1927400-1) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös KONE-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

yhdenmukaisuus.

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEFtilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Kone Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen KONE-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Kone Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.- 31.12.2024 on annettu 11.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kone Oyj:n (1927400-1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

.

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kone Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Kone Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kone Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KRT

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
  • Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
  • Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KONEen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelle 2024 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 vaatimusten mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 lukuun ottamatta suosituksia 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä) ja 18 (Nimitysvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 23 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenenä ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen nettisivuilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on saatavilla yhtiön nettisivuilla internetosoitteessa www.kone.com ja se on julkaistu erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta.

Sääntelykokonaisuudet

KONE noudattaa toiminnassaan muun muassa Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säädöksiä Suomessa, yhtiöjärjestystään, Helsingin pörssin sääntöjä sekä Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Hallintoelimet

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja, jota tukee johtokunta, vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta.

Yhtiökokous

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Yhtiökokous päättää Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista, kuten konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, tilintarkastuksen järjestelystä, ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta sekä palkitsemisesta. KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä hallituksen päättämänä ajankohtana.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
• tilinpäätösten, toimintakertomusten ja osavuosikatsausten hyväksyminen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä hyväksyminen
• taloudellisten ja vastuullisuusraportointiprosessien, sisäisen valvonnan tehokkuuden, sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien seuranta ja valvonta
• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu
• toimitusjohtajan nimittäminen sekä tämän palkitsemisen määrittäminen
• palkitsemispolitiikan ja -raportin hyväksyminen
• strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
• yhtiörakenteesta päättäminen
• merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
• päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan yhtiökokouksen lopussa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana.

Hallitus on määritellyt Hallituksen monimuotoisuuspolitiikan, joka ohjaa hallituksen jäsenten nimittämistä. Tavoitteena on hallitusrakenne, joka on monimuotoinen, ja toiminnassaan dynaaminen sekä inklusiivinen. Jäsenien taustojen tulisi olla toisiaan täydentäviä, luoden KONEtta sekä sen sidosryhmiä ja toimintaa hyödyntäviä synergioita.

Hallituksen jäsenet nimitetään ja valitaan heidän henkilökohtaisten ansioidensa, pätevyyksiensä tai koulutuksiensa, kyvykkyyksiensä, osaamisten, sekä integriteettinsä perusteella. Lisäksi huomioidaan heidän mahdollisuutensa käyttää riittävästi aikaa hallitustyöhön ja kykyä myötävaikuttaa hallituksen tehokkaaseen toimintaan ja yhtiön strategiseen suuntaan.

Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan, kokemukseen, osaamiseen, kansallisuuteen, ikään, sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen liiketoiminnasta että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksella tulisi kollektiivisesti olla kokemusta KONEelle tärkeistä markkinoista sekä strategisista kulmakivistä. Tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen sukupuolijakauma hallituksessa. Hallituksen jäsenten riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien mukaisesti.

Valiokunnat

Hallituksessa on nimittänyt kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia sekä kestävyysraportointia. Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastustoiminnon suunnitelmat ja raportit. Tarkastusjohtaja raportoi valiokunnalle tarkastusten tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta seuraa ja arvioi ulkoisten tilintarkastajien riippumattomuutta, erityisesti tilintarkastuksen ulkopuolisten palveluiden osuutta, ja hyväksyy periaatteet näistä palveluista maksettavien palkkioiden hyväksymiselle. Valiokunta tekee myös yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista. Valiokunta valvoo myös kestävyysraportoinnin tarkastusta ja valmistelee ehdotuksen kestävyyraportoinnin varmentajan valinnasta.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan, päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista sekä valvoo ylimmän johdon, mukaan lukien toimitusjohtajan, seuraajasuunnittelua. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunta päättää palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Johto

Hallituksen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan, mahdollisen päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka ovat määritelty kirjallisissa

johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valmistelevat hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä muutoin tarpeen mukaan.

Riskienhallinta, sisäinen valvonta, lähipiiritoimet ja tilintarkastus

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa KONEen liiketoiminnan tavotteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät, arvioida riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa tarvittavat toimenpiteet tunnistettujen riskien negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto kehittää, koordinoi ja johtaa järjestelmällistä riskienhallintaa, joka on integroitu KONEen ydinliiketoimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. KONEen liiketoimintayksiköt ovat vastuussa sellaisten riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta, jotka voivat uhata niiden liiketoimintatavotteiden saavuttamista osana strategiaja budjetointiprosesseja.

Keskeiset riskit raportoidaan Riskienhallintatoiminnolle, joka kokoaa riski-informaation johtoryhmälle. Alueista ja globaaleista toiminnoista vastaavat johtoryhmän jäsenet omistavat organisaationsa tavoitteiden kannalta keskeiset riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä hyväksyy KONEen riskinsietokyvyn. KONEen hallitus hyväksyy KONEen riskienhallinnan periaatteet ja vastaa KONEen riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista. Hallitus käy myös läpi keskeiset riskit ja riskienhallinnan toimintasuunnitelmat sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin hallitukselle raportoitujen keskeisten riskien suhteen.

Sisäinen valvonta

KONEen sisäisen valvontaympäristön tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja kannattavaa, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan hyväksyttävälle tasolle ja että taloudellinen ja operatiivinen raportointi on luotettavaa ja sovellettavien säädösten, toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvontaympäristön prosessin toimivuutta ja tehokuutta. Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Johdon tukena on erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka vastuulla on sisäisen valvonnan suunnittelun ohjaaminen ja koordinoiminen, toteutus ja seuranta koko organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön, rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä omistautuneiden ja osaavien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys. Globaalit ja paikalliset politiikat ja periaatteet ovat keskeinen osa sisäisen valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on hallita olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja complianceriskejä osana KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja. Sisäistä valvontaa tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet ja politiikat, joita ylläpidetään jatkuvasti ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat valvontaviitekehyksen toteuttamisesta sekä globaalisti ja paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden noudattamisen valvomisesta. Konsernin taloushallinto (Global Finance) vastaa viitekehyksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden controller-verkosto.

Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoimintaprosessimittareiden tavoitearvoista ja toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla oikea-aikaisesti. KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on käytössä uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnassa, huollossa modernisoinnissa sekä rahoitus- ja verotoiminnoissa. Ohjausmalli varmistaa taloudellisen valvonnan tehtävien riittävän kattavuuden sekä oikea-aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja periaatteita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäisen tarkastuksen toiminto. Tarkastustoiminnon tarkoitus, laajuus, valtuudet sekä riippumattomuuden periaatteet on määritelty KONEen tarkastusohjesäännössä, jonka tarkastusvaliokunta on hyväksynyt. KONEen tarkastustoiminto vastaa riskienhallinnan, hallinnon, säädösten noudattamisen ja sisäisten valvontajärjestelmien riittävyyden ja tehokkuuden arvioinnista sekä antaa suosituksia näiden prosessien parantamiseksi. Tarkastustoiminto raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle, joka myös hyväksyy riskiperusteisen tarkastussuunnitelman. Tarkastusjohtajana toimii Kristian Snäll, joka raportoi hallituksen varapuheenjohtajalle.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. KONEen lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta mukaan lukien yhtiöt joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. KONEen hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien tunnistamisesta, käsittelystä, hyväksynnästä, seurannasta ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä ja raportoi lähipiiriliiketoimista tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy toimikauden alkamishetkestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamista seuraavasta päivästä alkaen.

KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE pitää tarvittaessa hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. KONE ylläpitää listaa sisäpiiriläisistä, jotka liittyvät osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen valmisteluihin. Näitä henkilöitä koskee kielto käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla suljetun aikaikkunan aikana, joka alkaa kuusi viikkoa ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy niiden julkistamispäivän päättyessä. KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Hallinnointi vuonna 2024

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29. helmikuuta 2024 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen yhdeksän jäsentä: Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja), Jussi Herlin (päätoiminen varapuheenjohtaja), Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Timo Ihamuotila, Ravi Kant ja Krishna Mikkilineni.

Enemmistöllä hallituksen jäsenistä on kansainvälistä ammatillista kokemusta erilaisista tehtävistä, ja he ovat tai ovat olleet hallituksen jäseniä sekä listatuissa että listaamattomissa yhtiöissä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yliopistotutkinto, ja kolmella heistä on tohtorintutkinto. Nämä tutkinnot ovat eri aloilta, joista yleisimpinä tekniset alat ja kauppatieteet. Jäsenet edustavat viittä eri kansallisuutta. Hallituksen jäsenistä kuusi (67 %) on miehiä ja kolme (33 %) naisia. 22 % jäsenistä on alle 50-vuotiaita, 44 % on 51-65 vuotiaita ja 33 % on yli 65-vuotiaita. Hallituksen monimuotoisuuden katsotaan olevan hyvällä tasolla, jolla varmistetaan laaja näkökulmien ja kokemusten kirjo sekä hallituksen tehokas toiminta KONEen strategisten tavoitteiden tukemiseksi.

Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Timo Ihamuotila, Ravi Kant, ja Krishna Mikkilineni ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Vuonna 2024 hallitus kokoontui seitsemän kertaa, jonka lisäksi tehtiin yksi hallituksen päätös kokousta pitämättä (per capsulam-päätös). Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 95 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii Niina Vilske.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Marika Fredriksson (puheenjohtaja, riippumaton jäsen), Susan Duinhoven (riippumaton jäsen), Jussi Herlin, ja Timo Ihamuotila (riippumaton jäsen).

Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi Herlin (puheenjohtaja), Matti Alahuhta (riippumaton jäsen), Antti Herlin ja Susan Duinhoven (riippumaton jäsen).

Vuonna 2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme on toiminut KONE Oyj:n toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2024 alkaen. KONEen edellinen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth toimi KONEen neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Philippe Delormen osakeomistus selviää seuraavan sivun taulukosta.

Johtokunta

Vuoden 2024 lopulla KONEen johtokunnan muodostivat toimitusjohtajan lisäksi 11 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Philippe Delorme 1. tammikuuta 2024 alkaen. Johtokunnan muut jäsenet olivat Nicolas Alchal (Euroopan väliaikainen johtaja), Joe Bao (Kiinan alueen johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön johtaja), Kaija Bridger (Henkilöstö & viestintä -yksiköstä vastaava johtaja), Johannes Frände (lakiasiainjohtaja), Samer Halabi (Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-Idän alueen johtaja), Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta vastaava johtaja), Karla Lindahl (Euroopan johtaja, vanhempainvapaalla), Tomio Pihkala (teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja) ja Kaori Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja). Susanne Skippari toimi johtokunnan jäsenenä 30. kesäkuuta 2024 asti.

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2024:

			Nimitys- ja palkitsemis
	Hallitus	Tarkastusvaliokunta	valiokunta
Antti Herlin	6/7		3/3
Jussi Herlin	7/7	3/3	3/3
Matti Alahuhta	7/7	1/1	3/3
Susan Duinhoven	7/7	3/3	2/2
Marika Fredriksson	7/7	3/3
Iiris Herlin	6/7
Timo Ihamuotila*	6/6	2/2
Ravi Kant	6/7		1/1
Marcela Manubens*	1/1
Krishna Mikkilineni	7/7

* Marcela Manubens toimi hallituksen jäsenenä 29.2.2024 asti. Timo Ihamuotila on toiminut hallituksen jäsenenä 29.2.2024 alkaen.

Koneen hallituksen osakeomistus 31.12.2024 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.-31.12.2024

	Rooli	Syntymä vuosi	Suku puoli	Kansalaisuus Koulutus		A-sarjan osakkeet Muutos	B-sarjan osakkeet	Muutos
Antti Herlin	Puheenjohtaja	1956	Mies	Suomi	Kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c.	- 70 561 608	53 062 160	+2,006
Jussi Herlin	Varapuheenjohtaja	1984	Mies		Suomi Kauppatieteiden maisteri		105 467	0
Matti Alahuhta	Jäsen	1952	Mies		Suomi Tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.		757 757	+1,003
Susan Duinhoven	Jäsen	1965	Nainen		Alankomaat Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen kemia)		4 644	+1,003
Marika Fredriksson	Jäsen	1963	Nainen		Ruotsi Kauppatieteiden maisteri		1 882	+1,003
Iiris Herlin	Jäsen	1989	Nainen		Suomi Valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK)		138 804	+1,003
Timo Ihamuotila	Jäsen	1966	Mies		Suomi Kauppatieteiden lisensiaatti		13 003	+1,003
Ravi Kant	Jäsen	1944	Mies		Intia Tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori		5 957	+1,003
Krishna Mikkilineni	Jäsen	1959	Mies	Yhdysvallat	Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan kandidaatti (elektroniikka ja viestintätekniikka)		2 840	+1,003

Johtokunnan osakeomistukset selviävät viereisestä taulukosta.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Heikki Ilkka. Ernst & Young Oy:lle vuodelta 2024 suoritetut tilintarkastuspalkkiot olivat 1,3 miljoonaa euroa ja veropalveluista sekä muista palveluista suoritetut palkkiot olivat 1,1 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden osakeomistus oli 31.12. 2024 125 069 627 osaketta, mikä vastaa 23,6 % kaikista osakkeista ja 62,5 % äänistä. Antti Herlinin omistus on 123 623 768 osaketta ja 75 867 824 ääntä. KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa 31.12.2024 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät viereisestä taulukosta.

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä tapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvaltaa tai huomattava vaikutusvalta.

Koneen johtokunnan osakeomistus 31.12.2024 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.-31.12.2024

	Rooli	Syntymä vuosi	Suku puoli	Kansalaisuus	Koulutus	B-sarjan osakkeet	Muutos
Philippe Delorme	Toimitusjohtaja	1971	Mies	Ranska	M.Sc. (Manufacturing), MBA (Kansainvälinen liiketoiminta)	0
Nicolas Alchal	Euroopan väliaikainen johtaja	1981	Mies	Kreikka	Insinööri (sähkötekniikka), MBA	5 773	+1 478
Joe Bao	Kiinan alueen johtaja	1982	Mies	Yhdysvallat	Kauppatieteiden kandidaatti	0
Axel Berkling	Commercial & Operations -yksikön johtaja	1967	Mies	Saksa	Kauppatieteiden maisteri	75 226	+6 252
Kaija Bridger	Henkilöstö & viestintä - yksikön johtaja	1972	Nainen	Suomi	Psykologian maisteri	95
Johannes Frände	Lakiasiainjohtaja	1979	Mies	Suomi	OTM, DI (tietotekniikka)	5 494	+4 015
Samer Halabi	Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-Idän alueen johtaja	1970	Mies	Dominica	Insinööri (konetekniikka)	40 140	+8 029
Ilkka Hara	Talousjohtaja	1975	Mies	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	61 311	+6 022
Mikko Korte	Toimitusketjusta vastaava johtaja	1968	Mies	Suomi	Diplomi-insinööri	66 778	+6 022
Karla Lindahl	Euroopan johtaja (vanhempainvapaalla)	1981	Nainen	Suomi	Oikeustieteen maisteri, Master of Arts (kilpailuoikeus)	11 444	+1 505
Tomio Pihkala	Teknologiajohtaja	1975	Mies	Suomi	Diplomi-insinööri (konetekniikka)	119 680	+6 022
Ken Schmid	Amerikan alueen johtaja	1963	Mies	Yhdysvallat	Kandidaatti (historia), MBA	29 564	+5 048
Kaori Uehigashi	Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja	1979	Nainen	Suomi	Diplomi-insinööri (tuotantotalous)	0

Lisätietoa

3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina.

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Toiminut KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONEen hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 2006–2021, KONEen toimitusjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1984, kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen päätoimisena varapuheenjohtajana vuodesta 2021 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin mm. KONEen strategiakehitystoiminnossa Senior Business Analystinä ja Strategy Development Managerina 2016–2020, konsulttina Accenturella 2012–2014 ja KONE Oyj:n hallituksen varajäsenenä 2007–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä, Teknologiateollisuus ry:ssä ja KONE Oyj:n 100 vuotissäätiössä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 2003. Työskennellyt aiemmin KONEen toimitusjohtajana 2005– 2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998-2003, Nokia Telecommunicationsin toimitusjohtajana 1993-1998 ja sen Public Networks liiketoiminnan johtajana 1991-1992 ja Dedicated Networks liiketoiminnan johtajana 1986-1990.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Volvo Groupissa (julkisesti listattu yhtiö).

Susan Duinhoven

s. 1965, Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen kemia) Hallituksen jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt aiemmin Sanoma Oyj:n (julkisesti listattu yhtiö) toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen 1. tammikuuta 2024 asti. Työskenteli aiemmin mm. Koninklijke Wegener N.V.:n toimitusjohtajana 2013–2015, Thomas Cook Group Plc:n Länsi-Euroopan toimintojen / Hollannin toimitusjohtajana 2010–2013, Valitut Palat Benelux & New Acquisitions Euroopan toimitusjohtajana 2008–2010 ja De Gule Sider A/S:n toimitusjohtajana 2005–2007. Aloitti uransa Unileverin palveluksessa 1988.

Marika Fredriksson

s. 1963, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2023.

Työskennellyt aiemmin talousjohtajana ja konsernin varatoimitusjohtajana Vestas Wind Systems A/S:ssa 2013– 2022, talousjohtajana Gambro AB:ssa 2009–2012, talousjohtajana Autoliv Inc.:ssä 2008–2009 ja toiminut useissa tehtävissä, mukaan lukien talousjohtajana ja varapääjohtajana talous- ja strategiatoiminnoissa Volvo Construction Equipment Corporationissa 1996–2008.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet A.P. Møller - Maersk A/S:ssa (julkisesti listattu yhtiö), AB Industrivärdenissä (julkisesti listattu yhtiö), Sandvik AB:ssa (julkisesti listattu yhtiö), Ecolean AB:ssa ja hallituksen puheenjohtajuus emagine Consultingissa.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK)

Hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä 2013–2014. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Timo Ihamuotila

s. 1966, kauppatieteiden lisensiaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2024.

Työskennellyt talousjohtajana ABB Ltd:ssä 2017 lähtien. Työskenteli aiemmin Nokia Oyj:n talousjohtajana 2009–2016, myyntijohtajana 2008–2009 sekä useissa muissa tehtävissä Nokia Oyj:ssä, mukaan lukien varatoimitusjohtaja, myynti ja Portfolio Management, Mobile Phones 2007, Mobile Phonesin CDMA-liiketoimintayksikön johtajana 2004–2007, rahoituspuolen johtotehtävissä 1999–2004 sekä riskienhallinnan johtajana 1993–1996. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Citibank Plc:ssä johdannaisten myynnin johtajana Pohjoismaissa 1996–1999 sekä Kansallis-Osake-Pankissa 1990–1993 rahoituksen varainhallinnon analyytikkona.

Keskeisenä luottamustoimena hallituksen jäsenyys Oras Invest Oy:ssa.

Ravi Kant

s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Työskenteli aiemmin useissa tehtävissä Tata Motorsissa 1999–2014 (mm. pääjohtajana 2005–2009 ja tämän jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014). Työskennellyt aiemmin johtajana Philips Intian kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML Ltd:ssä sekä markkinointijohtajana Titan Watches Ltd:ssä. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys Hawkins Cookers Ltd:ssä (julkisesti listattu yhtiö) ja puheenjohtajuudet sekä MedTherapy Intian että Akhandjyoti silmäsairaalan Advisory Boardeissa.

Krishna Mikkilineni

s. 1959, Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan kandidaatti (elektroniikka ja viestintätekniikka). Hallituksen jäsen vuodesta 2022.

Työskenteli aiemmin useissa eri tehtävissä Honeywell International Inc.:ssä Yhdysvalloissa ja Intiassa 1985–2019 (viimeisimmät positiot olivat teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja ja integroitujen toimitusketjujen ja asiakaspalvelun johtaja Honeywell Corporationissa globaalisti). Tätä aiemmin hän työskenteli Honeywell Technology Solutionsin johtajana. Keskeisiä luottamustoimia ovat neuvonantajuus (Senior Advisor) useissa startup-yrityksissä, General Partner -positio Venture Capital -rahastossa, hallituksen jäsenyys CompoSecure Inc.:ssa (julkisesti listattu yhtiö) ja hallituksen jäsenyys Private Equity -yrityksessä. Hän myös johtaa aktiivisesti yksityistä hyväntekeväisyyssäätiötä, joka keskittyy koulutukseen ja vanhustenhoitoon.

Marcela Manubens toimi hallituksen jäsenenä 29. helmikuuta 2024 asti. Timo Ihamuotila valittiin hallituksen jäseneksi 29. helmikuuta 2024.

Johtokunta

Philippe Delorme

Toimitusjohtaja

s. 1971, M.Sc. (Manufacturing), MBA (Kansainvälinen liiketoiminta)

KONEen toimitusjohtaja ja KONEen palveluksessa vuodesta 2024.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Schneider Electricillä useissa rooleissa, viimeisimpänä Euroopan liiketoimintojen johtajana. Tätä ennen hän työskenteli useissa strategian, teknologian ja operatiivisen toiminnan avainrooleissa, sekä myynnin tehtävissä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Hän oli Schneider Electricin johtoryhmän jäsen vuosina 2009–2023.

Nicolas Alchal

Eurooppa (väliaikainen)

s. 1981, insinööri (sähkötekniikka), MBA KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2011.

Lähi-idän, Turkin ja Afrikan alueen maajohtajana 2022–2024, Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan uuslaiteliiketoiminnan sekä Delivery Operations -yksikön johtajana 2019–2021 ja Arabiemiirikuntien, Qatarin, Omanin ja Bahrainin maajohtajana 2011–2018.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli ThyssenKrupp Elevatorilla useissa johtotehtävissä Arabiemiirikunnissa 2007– 2011.

Joe Bao

Kiinan alue

s. 1982, kauppatieteiden kandidaatti KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2022.

Työskennellyt aiemmin Microsoft Kiinan toimitusjohtajana 2021–2022 sekä eri johtotehtävissä myynnin, markkinoinnin ja strategian aloilla sekä Microsoft konsernin pääkonttorilla että Kiinan alueella 2004–2021.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys FinnCham Shanghaissa.

Axel Berkling Commercial & Operations

s. 1967, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1998.

Työskennellyt aiemmin KONEella Strategia & Transformaatio -organisaation johtajana heinä-lokakuussa 2023, Keski- ja Pohjois-Euroopan alueen johtajana 2021–2023, Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana 2016–2021, Saksan maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa rooleissa 2007–2012 (mm. palveluliiketoiminnan johtajana Saksassa). Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998 ja Arthur Andersenilla 1992–1995.

Kaija Bridger

Henkilöstö & viestintä

s. 1972, psykologian maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2015.

Työskennellyt aiemmin KONEella henkilöstöjohtajana Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa 2022–2024 sekä Talent Management and Culture -johtajana 2015-2022. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli henkilöstöjohdon konsultointitehtävissä Psycon Oy:ssä ja Cubiks Finland Oy:ssä 2000–2015.

Johannes Frände

Lakiasiainjohtaja

s. 1979, OTM, DI (tietotekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021.KONEen palveluksessa vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin KONEen hallituksen sihteerinä 2022– kesäkuu 2024, KONEen palveluliiketoiminnan sekä teknologia- ja innovaatioyksikön lakiasiainjohtajana 2017– 2021 ja vanhempana lakimiehenä 2012–2016. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Roschier asianajotoimistolla 2005– 2007 ja 2009–2012 ja Debevoise & Plimpton LLP asianajotoimistolla 2008–2009.

Samer Halabi

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka

s. 1970, insinööri (konetekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella Lähi-idän ja Afrikan aluejohtajana 2010–2021, Qatarin maajohtajana 2007–2010, jakeluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 2004–2007 sekä useissa muissa johtotehtävissä Lähi-idän ja Afrikan alueella 2001–2004.

Ilkka Hara

Talousjohtaja

s. 1975, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2016.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen väliaikaisena johtajana joulukuusta 2022 kesäkuuhun 2023. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Microsoftilla puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokialla eri johtotehtävissä 2004–2014, ABN AMRO:ssa 2003–2004 ja Morgan Stanleylla 2001–2003. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Hartili Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.

Mikko Korte

Toimitusketju

s. 1968, diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1995.

Työskennellyt aiemmin KONEella Operations Development johtajana 2016–2023, Amerikan uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian maajohtajana 2011– 2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja Suomen palveluiden tuotantopäällikkönä 1999–2004.

Karla Lindahl

Eurooppa (vanhempainvapaalla)

s. 1981, oikeustieteen maisteri, Master of Arts (kilpailuoikeus) KONEen johtokunnan jäsen huhtikuusta 2022 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2004.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen johtajana 2022–2023, Suomen ja Baltian maajohtajana 2017–2022, strategiajohtajana 2016–2017, strategiasta ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana 2014– 2016, sijoittajasuhdejohtajana 2010–2014, lakimiehenä 2005– 2010 ja avustavana lakimiehenä 2004–2005. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys NKT

A/S -yhtiössä.

Tomio Pihkala

Teknologiajohtaja

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2013 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2019–2023, teknologiajohtajana 2015–2019, Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 sekä Kiinan tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2007–2008.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja Vexve Oy:ssä.

Ken Schmid

Amerikka

s. 1963, kandidaatti (historia), MBA KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2020 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1986 (vuoteen 1994 asti Montgomery Elevator Company).

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan alueen talousjohtajana 2005–2020, Global Information Services yksikön johtajana 2003–2005, Amerikan alueen tietohallintojohtajana 1998–2003, laadun johtotehtävissä 1995–1998 sekä useissa uuslaiteliiketoiminnan myyntitehtävissä.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen puheenjohtajuus National Elevator Industry Inc:ssä (NEII).

Kaori Uehigashi

Strategia & Transformaatio (väliaikainen)

s. 1979, diploma-insinööri (tuotantotalous) KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

tammikuusta 2024.

Työskennellyt aikaisemmin Boston Consulting Groupin (BCG) osakkaana vuodesta 2017 ja viimeisimpänä BCG:n Suomen toimitusjohtajana 2021–2023.

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2024. Henrik Ehrnrooth jatkoi yhtiön neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Kaori Uehigashi nimitettiin Strategia & Transformaatio yksikön väliaikaiseksi johtajaksi 4. tammikuuta 2024 alkaen.

Nicolas Alchal nimitettiin Strategia & Transformaatio yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin Nicolas aloittaa uudessa roolissaan, hän toimii KONEen Euroopan alueorganisaation väliaikaisena johtajana 1. maaliskuuta 2024 alkaen Euroopan alueen johtajan Karla Lindahlin ollessa vanhempainvapaalla.

Kyseisten väliaikaisten roolien alkuperäinen suunniteltu pituus oli vuoden 2025 alkuun saakka. KONE tiedotti 9. joulukuuta 2024, että Euroopan alueorganisaation sekä Strategia & Transformaatio -organisaation väliaikaiset johtajuudet jatkuvat maaliskuun 2025 loppuun asti. Karla Lindahl, Euroopan alueorganisaation johtaja, palaa vanhempainvapaalta maaliskuun 2025 lopussa.

KONE tiedotti 6. toukokuuta 2024 Kaija Bridgerin nimityksestä Henkilöstö & viestintä -yksikön johtajaksi ja KONEen johtokunnan jäseneksi 1.heinäkuuta 2024 alkaen. Kaija seuraa tehtävässään Susanne Skipparia, joka päätti jatkaa uraansa KONEen ulkopuolella.

1.tammikuuta 2025 KONEen johtokunta koostui seuraavista jäsenistä: Philippe Delorme (toimitusjohtaja), Nicolas Alchal (Euroopan johtaja), Joe Bao (Kiinan alueen johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön johtaja), Kaija Bridger (Henkilöstö ja viestintä -yksikön johtaja), Johannes Frände (lakiasianjohtaja), Samer Halabi (Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-idän alueen johtaja), Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta vastaava johtaja), Tomio Pihkala (teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja) ja Kaori Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja).

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 5. maaliskuuta 2025 klo 11.00 alkaen Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13e, Helsinki.

Tarkemmat tiedot ja aikataulut yhtiökokoukseen ja liittyen esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa kone.com ja yhtiökokouskutsussa.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 1,7975 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,80 euroa B-sarjan osakkeelta. Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7. maaliskuuta 2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 14. maaliskuuta 2025.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Lisätietoa

Lisätietoa hallituksen voitonjakoehdotuksesta sekä osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy toimintakertomuksesta.

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä kaiken muun sijoittajaviestinnän tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään Euroopan Unionin lainsäädännön, Suomen Arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Natalia Valtasaari Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705 Sähköposti: investors@kone.com

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2025

Tilinpäätöstiedote 2024	torstaina 30. tammikuuta 2025
Vuosikatsaus 2024 sis. tilinpäätös	keskiviikkona 12. helmikuuta 2025
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025	keskiviikkona 30. huhtikuuta 2025
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025	perjantaina 18. heinäkuuta 2025
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025	torstaina 23. lokakuuta 2025

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

KONE Oyj

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02150 Espoo Puh. 0204 751 www.kone.com

Lisätiedot:

Natalia Valtasaari Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705