Vaisala Oyj

Annual Report • Mar 5, 2007

Tilinpäätös 2006

Sisältö

Toimitusjohtajan tervehdys 3
Vuosikertomus verkossa 4
Vaisala lyhyesti 4

Avainluvut graafeina 5
Hallituksen toimintakertomus 2006 6

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma 13
Konsernitase 14
Konsernin rahavirtalaskelma 16
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 17
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 18

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Viiden vuoden kehitys 46
Tunnusluvut 47
Tunnuslukujen laskentakaavat 48

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma 49
Emoyhtiön tase 50
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 53
Emoyhtiön osakkeenomistuksen jakauma ja
tiedot osakkeenomistajista 61

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset 62
Tilintarkastuskertomus 63
Tietoa osakkeenomistajille 64
Sijoittajan kalenteri 65
Vaisala maailmalla 66

Kjell Forsén Toimitusjohtaja

Vuosi 2006 ylitti odotukset

Vuosi 2006 oli Vaisalalle erittäin hyvä. Liikevaihtomme kasvoi 12 prosenttia 220,8 miljoonaan euroon. Orgaanista kasvua täydensi Sigmet-yritysosto säätutkaliiketoiminnan alueella. Markkinakehitys jatkunee myönteisenä myös vuonna 2007. Keskitymme vahvan markkina-asemamme säilyttämiseen sekä kasvualueisiimme teollisuusmittauksiin, uuteen säätutkaan ja palveluihin.

Aloitin Vaisalan toimitusjohtajana 1. lokakuuta 2006. Jo ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet minulle, että luotsaan maailmanluokan yritystä ja henkilöstöä, jonka innovatiivisuuden ansiosta yhtiö on saavuttanut merkittävän asemansa ympäristönmittauksen vaativalla toimialalla. Olen vakuuttunut, että menestyksemme jatkuu myös tulevaisuudessa.

Vuosikertomus verkossa Vaisala lyhyesti

Vaisala on vuodesta 2002 lähtien julkaissut vuosikertomuksen verkossa. Vuoden 2006 verkkovuosikertomus sisältää toimitusjohtaja Kjell Forsénin videohaastattelun kuluneen vuoden tapahtumista ja hänen näkemyksistään Vaisala-konsernin tulevaisuudesta. Vuosikertomussivuilla on myös mielenkiintoisia asiakasartikkeleita eri liiketoimintaalueiltamme. Sivustolta voi ladata taloudellisen informaation pdf- tai Excel-muotoisena.

Tiedotteidemme postituslistalle voi liittyä osoitteessa www.vaisala.com/fi/uutisetjamateriaalit/tiedotetilaus. Postituslistalla oleville lähetetään kaikki Vaisalan pörssitiedotteet sähköpostitse suomeksi tai englanniksi.

Tutustu verkkovuosikertomukseen osoitteessa www.vaisala.com/vuosikertomus.

Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ympäristönmittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Päämääränä on tarjota perustaa paremmalle elämänlaadulle, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja kustannussäästöille.

Konsernin keskeisiä asiaskasryhmiä ovat ilmatieteen ja hydrologian laitokset, puolustusvoimat, ilmailuorganisaatiot, tie- ja liikenneorganisaatiot, meteorologisten järjestelmien integraattorit, yritykset, jotka käyttävät säätietoja operatiivisen toimintansa tueksi sekä eri alojen teollisuusyritykset. Vaisala on maailman markkinajohtaja useimmilla tärkeillä toimialueillaan.

Vaisalan palveluksessa on yli 1000 alansa ammattilaista ja konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli 220,8 miljoonaa euroa. Vaisalan markkina-alue kattaa koko maailman. Vuonna 2006 viennin osuus liikevaihdosta oli 97 %. Vaisalan A-sarjan osakkeet on listattu Helsingin Arvopaperipörssissä.

Avainluvut graafeina

Yleiskatsaus

Vuosi 2006 oli ennakoitua parempi. Kysyntä säilyi hyvällä tasolla ja liikevaihto nousi 220,8 miljoonaan euroon. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 12 %, orgaanisen kasvun ollessa 7 %. Muu kasvu tuli tammikuussa 2006 hankitun Sigmetin liiketoiminnasta. Liikevaihto kasvoi erityisesti pintasäähavaintoverkoissa ja Instruments -liiketoiminta-alueen tuotteissa. Liikevaihdon kasvu yhdessä operatiivisten tehostamistoimien kanssa nostivat liikevoiton 39,6 miljoonaan euroon, kasvua oli 32 %. Tilikauden voitto nousi 7 %, eli 26,6 miljoonaan euroon. Tilikauden voittoa rasittivat epävakaiden valuuttamarkkinoiden aiheuttamat kurssitappiot ja kohonnut efektiivinen veroprosentti.

Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alueeseen ostettiin vuoden alussa säätutkan signaaliprosessoreita ja ohjelmistoja toimittava Sigmet. Osa radiosondituotannosta ulkoistettiin Malesiaan ja vastaavasti kapasiteettia vähennettiin Suomessa. Vaisala Instruments- ja Vaisala Solutions - liiketoiminta-alueiden toiminta on jatkunut ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Shenzhenissa Etelä-Kiinassa avattiin syyskuussa toimipiste, jossa hoidetaan sekä myyntiä että hankintoja. Lisäksi Vaisala ilmoitti avaavansa edustuston Dubaihin, Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin.

Markkinatilanne

Määrätietoinen kehitystyö ja kilpailukyvyn ylläpito ovat auttaneet yhtiötä säilyttämään vahvat markkinaosuutensa. Liikevaihdon kasvu jakautui maantieteellisesti melko tasaisesti. Euromääräinen liikevaihto kasvoi eniten Aasian ja Tyynen valtameren alueella, 15 %, kun taas Euroopassa jäätiin 9 %:iin.

Vuoden 2005 puolivälissä alkanut kysynnän kasvu ja tilauskannan myönteinen kehitys jatkuivat vuonna 2006. Kysyntä säilyi hyvällä tasolla, ja katsauskaudella saatujen tilausten määrä oli vertailukautta selvästi parempi, kasvaen 24 %.

Liikevaihto ja tilauskanta

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 12 % tilikauden aikana, ja oli 220,8 (197,9/2005; 178,1/2004)) miljoonaa euroa. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 % (96 %/2005; 97 %/2004). Uusia tilauksia saatiin tilikaudella 243,6 (196,5/2005; 172,8/2004) miljoonan euron arvosta, kasvua 24 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilikauden lopussa konsernin tilauskanta oli 77,6 (55,3) miljoonaa euroa, josta vuonna 2008 tai myöhemmin arvioidaan tuloutuvaksi noin 18 miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja tulos

Tilikauden liikevoitto oli 39,6 (30,1/2005; 29,4/2004) miljoonaa euroa. Valuuttasuojausten muutos paransi tilikaudella liikevoittoa 2,1 miljoonaa euroa vertailujaksoon nähden. Näin operatiivisen toiminnan aiheuttama liikevoiton parannus oli 7,4 miljoonaa euroa.

Voitto ennen veroja oli 17,3 % liikevaihdosta eli 38,2 (34,1/2005; 29,1/2004) miljoonaa euroa. Voittoa ennen veroja arvioitaessa on syytä huomioida, että rahoituskuluihin kirjattavat kurssierot ja rahoitustoiminnan tuotot olivat -1,5 miljoonaa euroa (+3,9 miljoonaa).

Tilikauden voitto oli 26,6 (24,9/2005; 21,0/2004) miljoonaa euroa. Efektiivinen veroprosentti oli tilikaudella 30,3 % (26,9 %/2005).

Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2006 oli 219,2 (196,9/2005; 163,7/2004) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 81 % (81 %/2005; 82 %/2004).

Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 87,3 (81,4) miljoonaa euroa.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 20,6 (19,8/2005; 21,3/2004) miljoonaa euroa, ollen 9,3 % konsernin liikevaihdosta.

Yksi tärkeimpiä yksittäisiä tutkimus- ja kehityskohteita vuonna 2006 oli säätutka, joka on kehitetty yhteistyössä alan johtavien kansainvälisten tutkimuslaitosten ja kumppanuusasiakkaiden kanssa. Tutkassa on käytetty uutta teknologiaa ja esimerkiksi

sen kaksoispolarisaatiotekniikalla saadaan aiempaa tarkempaa tietoa sateen määrästä ja laadusta. Tutkan prototyyppi, joka valmistui vuonna 2005, on tutkimuskäytössä Kumpulassa Helsingissä. Vaisalan säätutka tuodaan markkinoille kolmannen kvartaalin loppuun mennessä 2007 ja ensimmäiset toimitukset toteutunevat vuoden 2008 alkupuolella.

Toinen keskeinen kehityshanke on niin kutsuttu täsmäsään tutkimusjärjestelmä, Helsinki Testbed, jonka Vaisala on toteuttanut yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsinki Testbed toimii avoimena innovaatioalustana, jossa uusia sää- ja ympäristötietopalveluja ja järjestelmiä koekäytetään todellisessa ympäristössä. Vaisala on tuotteistanut Helsinki Testbedissä käytetyn sääasemien verkonhallintaohjelmiston ja tuotteistaa jatkossa myös muita hankkeen havaintojärjestelmän komponentteja. Lisäksi yhtiö kehittää yhdessä kumppaniensa kanssa paikallisiin havaintoverkkoihin perustuvia täsmäsää- ja ilmanlaatusovelluksia.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 20,4 miljoonaa euroa (8,0/2005; 4,8/2004). Summaan sisältyy Sigmet Inc:in hankintameno, 16,5 miljoonaa euroa.

Vuoden loppupuolella tehtiin päätös uudesta toiminnanohjausjärjestelmästä, joka käsittää Vaisalan globaalin organisaation ja korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä.

Vaisala Measurement Systems

Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 93,2 (84,3) miljoonaa euroa.

Kasvusta 10,0 miljoonaa euroa tuli tammikuussa konserniin ostetusta Sigmet-liiketoiminnasta. Koko divisioonan liikevaihto oli odotusten mukainen. Vertailukelpoisen liikevaihdon lasku johtui tuulikeilainten ja ukkosjärjestelmien vertailujaksoa heikommasta myynnistä.

Liikevoitto oli 19,8 (19,6) miljoonaa euroa. Liikevoittoa rasittivat radiosondituotannon uudelleenjärjestelyistä johtuvat kertaluonteiset kulut ja ukkosjärjestelmien ja tuulikeilainten alhainen myynti.

Vaisala Measurement Systemsin saatujen tilausten määrä edelliseen vuoteen verrattuna nousi 23 %, ollen 97,2 (79,1) miljoonaa euroa.

Maaliskuussa aloitettiin liiketoiminta-alueen tuotantotoimintojen osittaiseen ulkoistamiseen liittyvät uudelleenjärjestelyt, kun 19.1.2006 alkaneet yt-neuvottelut päättyivät. Neuvottelujen tuloksena Vaisala irtisanoi 37 henkilöä. Muilta osin tavoitteena ollut 60 henkilötyövuoden kuluvähennys toteutui lopettamalla määräaikaisia työsuhteita, uudelleensijoittautumisilla ja eläkejärjestelyin. Ulkoistamisen kertaluontoiset kustannusvaikutukset vuonna 2006 olivat noin 0,8 miljoonaa euroa.

Maailman johtavan säätutkien signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja Sigmet Inc.:in yritysosto vahvistettiin tammikuussa. Koko Sigmetin hankitun tilauskannan kate, 1,8 miljoonaa euroa on purettu IFRS 3:n mukaisesti poistoina tilikauden aikana.

Vaisala Instruments

Vaisala Instruments -liiketoiminta-alueen vuosi oli liikevaihdollisesti ja saatujen tilausten suhteen ennakoitua parempi. Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 10 % ja oli 64,3 (58,2) miljoonaa euroa. Vaisala Instrumentsin kaikki tuotelinjat kasvoivat, lukuunottamatta hiilidioksidi-tuotelinjaa. Hiilidioksidituotteiden materiaalin saantia vaikeutti alihankijan tiloissa helmikuussa tapahtunut tulipalo. Tulipalo ei vaikuttanut tilikauden tulokseen, koska Vaisalan keskeytysvakuutus korvasi menetetyn myyntikatteen.

Liikevoitto oli 19,5 (14,0) miljoonaa euroa. Liikevoittoa paransivat jatkuvat tilaus-toimitusketjuun liittyvät tehostamistoimenpiteet.

Vaisala Instrumentsin saatujen tilausten määrä edelliseen vuoteen verrattuna nousi 13 % ollen 68,2 (60,2) miljoonaa euroa.

Vaisala Instruments sai Yhdysvaltain ilmatieteen laitokselta merkittävän tilauksen, jonka täysimääräinen arvo on 12,4 miljoonaa euroa ja sisältää enimmillään 1200 pilvenkorkeusmittalaitetta. Laitteet arvioidaan toimitettavan vuosina 2008 - 2010.

Yhdysvaltain ilmailuviranomaiset valitsivat Vaisalan pilvenkorkeus- ja näkyvyysmittalaitteet osaksi kansallisen automaattisen säähavaintoverkon päivitysprojektia. Sopimuksen arvo on 4,4 miljoonaa euroa sisältäen useita satoja laitteita sekä viiden vuoden takuun. Toimitukset alkoivat huhtikuussa 2006 ja päättyvät vuoden 2007 loppuun mennessä.

Vaisala Instruments toi markkinoille toukokuussa uuden tuotteen teollisuusprosessien happipitoisuuksien mittaamiseen.

Kilpailutilanne kaikilla tuotemarkkina-alueilla on säilynyt kovana. Vaisalan globaali toimintamalli yhdistettynä voimakkaaseen tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen luovat edellytykset markkinajohtajuuden säilyttämiselle ja markkinaosuuksien kasvattamiselle.

Vaisala Solutions

Vaisala Solutions -liiketoiminta-alueen vuosi sujui ennakoitua paremmin. Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 14 % ja oli 63,3 (55,5) miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoitto oli 5,4 (3,0) miljoonaa euroa.

Vaisala Solutionsin tarjoamien kokonaisratkaisuiden kysyntä säilyi hyvänä läpi vuoden. Liiketoiminta-alueen saamien tilausten määrä kasvoi ennakoitua paremmin. Tämän seurauksena liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat edellisvuodesta merkittävästi ja tulos- sekä kannattavuustavoitteet täyttyivät. Saatujen tilausten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 36 % ollen 78,1 (57,2) miljoonaa euroa.

Vaisala Solutions allekirjoitti pitkäaikaisen asiakkaansa kanssa merkittävän sopimuksen automaattisten säähavaintoratkaisujen toimittamisesta kahdelle lentokentälle. Laitteistojen ja ohjelmistojen lisäksi kokonaistoimitus sisältää kohdeselvitykset, projektinhallinnan ja koulutuksen sekä kaksivuotisen ylläpitosopimuksen. Kokonaissopimuksen arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Toimitukset on määrä saada päätökseen kesäkuuhun 2008 mennessä.

Muutokset yhtiön johdossa

Pekka Ketosen ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle Vaisala Oyj:n hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi 1.10.2006 alkaen

tekniikan lisensiaatti Kjell Forsénin (47). Pekka Ketosen työsuhde jatkui vuoden 2006 loppuun.

Vaisalan talousjohtajaksi nimitettiin 1.7.2006 alkaen diplomiinsinööri Jouni Lintunen (35).

Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon.

Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.

Korkoriski

Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni, sillä korollisia velkoja ja saatavia on marginaalisesti. Velka on vaihtuvakorkoista. Pieni riski sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat: a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti, c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin transaktioriskille, sillä konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Muut konsernin valuuttariskit ovat transaktioriskejä, jotka syntyvät pääosin kaupallisista myyntisaamisista ja ostoveloista. Konsernin liikevaihdosta noin puolet syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Näistä syntyvän nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä ei ole varsinaista sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäiseen tarkastukseen liittyviä tehtäviä hoidetaan yhtiön toimintaprosesseihin sisältyvillä kontrollitoimenpiteillä sekä antamalla tarvittaessa toimeksiantoja tilintarkastusyhteisölle.

Vaisalan osake

Vuoden 2006 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä vaihtovelkakirjalaina- tai optiolainojen liikkeellelaskuun.

Omien osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen

Hallituksella oli 22.3.2006 asti voimassa oleva varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2005 myöntämä valtuutus hankkia ja luovuttaa yhtiön omia osakkeita yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käynnistämiseksi. Uuden osakepohjaisen järjestelmän kohderyhmä kattaa noin 50 avainhenkilöä, joista osa kuuluu osakeyhtiölain tarkoittamaan julkiseen sisäpiiriin. Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Vaisala Oyj:n A-osakkeiden kokonaismäärä oli yhteensä enintään 35.000 kpl.

Valtuutuksen nojalla hankittiin arvopaperipörssin kautta 35.000 A-osaketta vasta-arvoltaan 14.717,47 euroa ja niistä luovutettiin kannustinjärjestelmän sääntöjen perusteella 6.3. ja 16.3. kohderyhmälle yhteensä 25.850 A-osaketta vastaarvoltaan 10.869,90 euroa. Hankintojen ja luovutusten keskihinta oli 27,53 euroa.

Vaisala Oyj:n osakepääoma on katsauskauden lopussa 7.660.807,86 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 18.218.364 kappaletta.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettuihin osakkeisiin liittyy luovutuskielto siten, että järjestelmän perusteella saatuja osakkeita ei saa luovuttaa tai pantata kahteen vuoteen siitä lukien, kun järjestelmän perusteella saadut osakkeet on kokonaisuudessaan kirjattu palkkioon oikeutetun henkilön arvo-osuustilille.

Vaisalan vuoden 2000 optio-ohjelmaan liittyvillä optiooikeuksilla merkittiin 31.1.2006 mennessä uusia A-osakkeita yhteensä 739.364 kappaletta, josta vuonna 2005 merkityt A-osakkeet, yhteensä 186.450 kappaletta, oikeuttivat osinkoon tilikaudelta 2005. Merkintähinta oli 20,78 euroa kappaleelta. Tammikuussa 2006 merkityt osakkeet, yhteensä 552.914 A-osaketta, eivät oikeuttaneet osinkoon. Osakepääoma nousi vuonna 2006 merkityillä osakkeilla 232.499,90 euroa. Tästä johtuen ajalla 22.2.2006 - 28.3.2006 Vaisalalla oli kaksi Aosakesarjaa, A-osake ja A-osake-uudet. Vaisalan vuoden 2000 optio-ohjelma päättyi 31.1.2006. Kaikki osakkeet on merkitty Kaupparekisteriin.

Vaisala Oyj sai 27.2.2006 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta: Harris Associates L.P.:n osuus Vaisala Oyj:n osakepääomasta on alittanut viisi (5) prosenttia.

Vaisala Oyj sai 14.6.2006 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta: Inkeri Voipion osuus Vaisala Oyj:n osakepääomasta on alittanut kymmenen (10) prosenttia 22.2.2006.

31.12.2005 Vaisalan A-osakkeen kurssi Helsingin Arvopaperipörssissä oli 24,00 euroa ja tilikauden lopussa 33,07 euroa. Tilikauden ylin noteeraus oli 33,33 euroa (A-osake-uudet 27,67 euroa) ja alin 23,10 euroa (A-osake-uudet 25,35 euroa).

Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana 6.873.504 kappaletta (A-osake-uudet 85.411 kappaletta) ja optio-oikeuksia 249.300 kappaletta.

Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.409.285 kuuluu sarjaan K ja 14.809.079 kuuluu sarjaan A. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on noin EUR 0,42. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,3 % kaikista osakkeista ja 17,8 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,7 % kaikista osakkeista ja 82,2 % äänimäärästä.

Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internetsivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.571 tuhatta kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumustai lunastuslausekkeet lukuunottamatta edellämainittuja johdon osakepalkkiojärjestelmän osakkeita.

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Omat ja emoyhtiön osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05

% ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.899,69 euroa.

Hallitus

Jäsenet

Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on viisi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimikausi

Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun suosituksen kohdan 12 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Konsernin toimitusjohtaja

Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.

Sisäpiiritapahtumat

Sisäpiiriin kuuluneelle toimitusjohtaja Pekka Ketoselle luovutettiin vuoden 2005 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella 3.207 A-osaketta. Sisäpiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.

Henkilöstö

Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1.069 (1.062/2005, 1.092/2004).

Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2006 maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 57,3 miljoonaa euroa (51,9/2005, 48,5/2004).

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 19 % (19 %/2005, 22 %/2004) konsernin henkilökunnasta. Henkilöstöstä 40 % (38 %/2005, 37 %/2004) työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä.

Konsernirakenne

Yhtiöllä on sivuliikkeet Kanadassa, Kiinassa ja Malesiassa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.

Ympäristö ja yhteiskunta

Vaisala-konsernissa on voimassa oleva sertifioitu SFS-EN ISO 14001 standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä. Sen piirissä ovat konsernin kaikki toimipaikat ja toiminnot sekä tuotteet. Vaisalan ympäristöohjelmaan kuuluu sertifioidun ympäristöjärjestelmän ylläpito, EU:n WEEE (Directive on Waste, Electrical and Electronic Equipment) ja RoHS–direktiivien (Directive on the restriction of the use of certain hazardous substances in electrical and electronic equipment) määräysten huomioon ottaminen valmistuksessa ja tuotesuunnittelussa, ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun integroiminen osaksi tuotekehitystä ja tuoteprosessia sekä jätehuollon jatkuva parantaminen.

Tehtaiden ja toimipaikkojen jätehuolto on korkealla tasolla. Kaikesta jätteestä kierrätykseen menevän jätteen suhde sekajätteeseen on 0,60.

Tuotteiden ympäristömyötäisyyttä parannetaan jatkuvasti

Ympäristövaatimukset ovat tasavertaisena osana mukana tuotevaatimuksissa, jotka tuotteen pitää täyttää tullakseen hyväksytyksi. Lakien ja asetusten lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti materiaalien käyttöön, jätteisiin ja päästöihin, tuotteen energiankulutukseen koko elinkaaren aikana, ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden vähentämiseen, tuotteen käyttöikään sekä uusiokäyttöön ja kierrätettävyyteen.

Tavoitteena on minimoida uusien tuotteiden ympäristövaikutukset koko elinkaaren aikana, mikä on otettu huomioon myös tuotesuunniteluprosessin ohjeistuksessa ja sisäisessä koulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään RoHS –direktiivin mukaisten vaarallisten aineiden vähentämiseen.

Heinäkuussa 2006 tuli voimaan Euroopan Unionin RoHS -direktiivi, joka rajoittaa tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Kaikki uudet tuotteet kehitetään RoHS -vaatimusten mukaisiksi, vaikka ne eivät tässä vaiheessa koske Vaisalan tuotteita, jotka kuuluvat direktiivin yhdeksänteen kategoriaan (mittaus- ja valvontalaitteet). Samansuuntaista lainsäädäntöä on kehitteillä myös EUalueen ulkopuolella, muun muassa Kiinassa.

Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisöissä

Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja myötävaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittausasioiden kehittämiseen.

Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala tekee myös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja on aktiivinen jäsen YK:n alaisessa World Meteorological Organization:issa, WMO:ssa. Vaisala myönsi tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että USA:ssa.

Tulevaisuudennäkymät

Markkinakehityksen oletetaan jatkuvan myönteisenä vuonna 2007. Edellisvuosien tapaan ensimmäinen neljännes on vaatimaton liiketoiminnan kausivaihtelun mukaisesti. Vuonna 2007 odotetaan liikevaihdon orgaanisen kasvun jatkuvan ja tilikauden voiton odotetaan olevan suurempi kuin vuonna 2006.

Vaisalan tavoitteena on myös jatkossa olla maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemillaan liiketoiminta-alueilla. Siksi panostukset tuotekehitystyöhön ja kilpailukyvyn kehitykseen tulevat edelleen olemaan merkittävät.

Esitykset yhtiökokoukselle

Hallituksen esitys voitonjaoksi

Tilinpäätöksen 31.12.2006 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 123.786.516,87 euroa, josta tilikauden voitto on 22.916.896,33 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,85 euroa/osake eli yhteensä	15.477.831,90 euroa
- jätetään omaan pääomaan	108.308.684,97 euroa
yhteensä	123.786.516,87 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Täsmäytyspäiväksi on päätetty 27.3.2007 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 3.4.2007.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa on Yrjö Neuvo. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 22.3.2007 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Yrjö Neuvon uudelleen valintaa. Hallitus esittää uutena jäsenenä Maija Torkkoa, joka on toiminut Nokialla useissa tehtävissä, viimeksi talousjohtajana 30.6.2006 asti. Torkko on myös Nordean hallituksen jäsen ja ehdolla Kemira GrowHow Oyj:n hallitukseen.

Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT.

Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.

Vantaalla 13. päivänä helmikuuta 2007

Vaisala Oyj

Hallitus

Konsernin tuloslaskelma

M€	Liite		1.1. -31.12.2006		1.1.–31.12.2005
Liikevaihto	2, 4	220,8		197,9
Hankinnan ja valmistuksen kulut	7	-100,1		-92,3
Bruttokate		120,8	54,7 %	105,6	53,4 %
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1,4		0,5
Myynnin ja markkinoinnin kulut	7	-42,1		-37,7
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut	7	-20,6		-19,8
Muut hallinnon kulut	7	-19,6		-16,9
Liiketoiminnan muut kulut	6	-0,2		-1,5
Liikevoitto		39,6	18,0 %	30,1	15,2 %
Rahoitustuotot ja -kulut	10	-1,5		3,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	16	0,0		0,0
Voitto ennen veroja		38,2	17,3 %	34,1	17,2 %
Tuloverot	11	-11,6		-9,2
Tilikauden voitto		26,6	12,0 %	24,9	12,6 %
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		26,6		24,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	12	1,46		1,42
Laimennusvaikutuksella oikaistu		1,46		1,42
osakekohtainen tulos (EUR)

Konsernitase

M€	Liite	31.12.2006	31.12.2005
Vastaavaa
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	14	21,0	10,3
Aineelliset hyödykkeet	15	33,5	36,0
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	0,4	0,3
Muut rahoitusvarat	17	0,2	0,2
Pitkäaikaiset saamiset	18	0,1	1,6
Laskennalliset verosaamiset	11	5,2 5,9	5,3 7,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	17,6	14,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	53,9	47,1
Tuloverosaamiset		0,0	0,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	21	41,2	27,2
kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat	22	46,1	54,2
Vastaavaa yhteensä		219,2	196,9

Konsernitase

M€	Liite	31.12.2006	31.12.2005
Vastattavaa
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		7,7	7,4
Osakeanti		0,0	5,4
Ylikurssirahasto		16,6	5,3
Muut rahastot /Vararahasto		0,1	0,1
Omat osakkeet		-0,3
Muuntoerot		-1,6	1,9
Voitto edellisiltä tilikausilta		120,7	109,2
Tilikauden voitto		26,6	24,9
Oma pääoma yhteensä	23	169,8	154,3
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet	25	0,3	0,6
Korolliset pitkäaikaiset velat	24	0,3	0,7
Pitkäaikaiset varaukset	26	0,0	0,2
Laskennalliset verovelat	11	0,4	0,5
		1,1	1,9
Lyhytaikaiset velat
Korollisten pitkäaikaisten
lainojen lyhennyserät	24	0,3	0,5
Korolliset lyhytaikaiset velat		0,3	0,3
Saadut ennakot		9,6	5,8
Tuloverovelat		2,6	0,7
Muut lyhytaikaiset velat	27	35,6	33,3
		48,4	40,6
Vastattavaa yhteensä		219,2	196,9

Konsernin rahavirtalaskelma

M€	Liite	Konserni 2006	Konserni 2005
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		220,3	191,1
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		0,0	0,3
Maksut liiketoiminnan kuluista		-173,7	-145,3
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		46,6	46,0
Saadut korot		2,2	1,4
Maksetut korot		-0,1	-0,1
Muut rahoituserät, netto		-3,3	1,9
Saadut osingot liiketoiminnasta		0,0	0,0
Maksetut tuloverot		-9,7	-10,3
Liiketoiminnan rahavirta ( A )		35,7	39,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-7,2	-5,7
Tytäryhtiön hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla	3	-15,7	-2,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,1	0,0
Myönnetyt lainat		0,0	0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin		-0,1	-0,1
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,0	0,0
Investointien rahavirta ( B )		-22,9	-8,5
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti		6,1	9,3
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		0,0	-0,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0,0	0,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-0,5	-0,6
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-13,4	-13,1
Rahoituksen rahavirta ( C )		-7,8	-4,7
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )		5,0	25,7
Rahavarat tilikauden alussa		81,4	54,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		0,9	0,9
Rahavarojen muutos		5,0	25,7
Rahavarat tilikauden lopussa	22	87,3	81,4

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 31.12.2006

M€	Osake pääoma	Osake anti	Ylikurssi rahasto	Vara rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 31.12.2004	7,4		1,6	0,1	0,0	-1,6	122,3	129,7
Muuntoeron muutos				0,0		3,5		3,5
Tilikauden voitto							24,9	24,9
Osingon jako							-13,1	-13,1
Optioilla merkityt osakkeet	0,1	5,4	3,8					9,3
Omien osakkeiden hankinta
Oma pääoma 31.12.2005	7,4	5,4	5,3	0,1	0,0	1,9	134,1	154,3
Muuntoeron muutos				0,0		-3,5		-3,5
Tilikauden voitto							26,6	26,6
Osingon jako							-13,4	-13,4
Optioilla merkityt osakkeet	0,2	-5,4	11,3					6,1
Omien osakkeiden hankinta					-1,0			-1,0
Omien osakkeiden luovutus					0,7			0,7
Oma pääoma 31.12.2006	7,7	0,0	16,6	0,1	-0,3	-1,6	147,3	169,8

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa. Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2006 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Instruments.

Vaisala Measurement Systems kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja laitteita sekä tuulikeilaimia, säätutkia, säätutkien signaaliprosessoreita ja sovellusohjelmistoja sekä salamapaikannusjärjestelmiä, joissa sovelletaan etämittaustekniikkaa sekä tarjoaa näiden järjestelmien ja laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Solutions kehittää, valmistaa ja markkinoi säähavaintolaitteita, joita käytetään lähellä maan pintaa tapahtuviin säähavaintoihin. Liiketoiminta-alue tarjoaa myös näiden laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Instruments kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, tuulen, näkyvyyden, pilvenkorkeuden ja vallitsevan sään mittaukseen. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen myös mittalaitteiden ylläpitopalveluja.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS)

Vuoden 2005 aikana konserni siirtyi kansainväliseen IFRSkäytäntöön. Siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä,

samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50% äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Ennen 1.1.2004 hankitut tytäryhtiöt yhdistellään IFRS 1:ssä mainitun poikkeuksen mukaisesti alkuperäiseen hankintamenoon. 1.1.2004 tai sen jälkeen hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhtiön tilikauden tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Osakkuusyritykset

Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja

sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Konserniyksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myytivoiton tai -tappion osaksi.

Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vantaan toimisto- ja tehdaskiinteistöihin vuosina 1981-1988 tehdyt yhteensä 5,7 milj. euron suuruiset arvonkorotukset on peruutettu IFRS:n käyttöönoton yhteydessä ja aineellisten hyödykkeiden arvostamisessa on kaikilta osin palattu alkuperäisiin hankintamenoihin.

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat lähinnä maaalueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos käyttöomaisuusyhyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Hyödykkeeseen tai sen osaan liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja.

Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Käyttöomaisuusinvestointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käytöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRSsiirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. IFRS-siirtymispäivää ennen tapahtuneissa hankinnoissa hankintameno on kohdistettu soveltuvin osin hankitun tytäryhtiön käyttöomaisuuteen ja poistettu suunnitelman mukaisesti arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan 5 vuodessa.

Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ennen 1.1.2004 hankituilta osin oletushankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiö aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat

Aineettomat oikeudet	enintään 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	enintään 10 vuotta
Ohjelmistot	3-5 vuotta

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaa liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeinden painotettuna keskiarvona.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä

ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja vuokrien nykyarvo kirjataan taseeseen saamiseksi. Bruttosaamisen ja saamisen nykyarvon erotus käsitellään kertymättömänä rahoitustuottona. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumsitappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Myynti- ja muut saamiset

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumsivaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusinstrumentteihin liittyviä IAS 32- ja IAS 39-standardeja on sovellettu 1.1.2005 alkaen.

IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset,

lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoi-

tusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijotukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille.

Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tällä hetkellä yrityksellä ei tällaisia eriä kuitenkaan ole.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.

Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimet

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alussa hankintamenoon ja myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method) ja järjestelyyn kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu taseen avaavaan omaan pääomaan IFRS 1-standardin mahdollistamalla tavalla.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole tällähetkellä voimassa olevia optio-ohjelmia. Edellinen optio-ohjelma päättyi kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja takuukorjauksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon peustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut konsernin saamat tuotot

Saadut rojalti- ja vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.

Liiketoiminnan muut tuot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Muihin tuottoihin ja kuluihin kirjataan lisäksi johdannaisten, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset.

Avustukset

Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan käyttöomaisuuden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, joka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan

käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Hankintamenon kohdistaminen

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.

Tuloutus

Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvoida.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaattessa esitetyn mukaisesti.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvoidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumsivähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkelllä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen on pakollista vuonna 2007 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2007 seuraava IASB:n julkistaman standardin:

IFRS 7, Financial Instruments: Disclosures, and a complementary amendment ot IAS 1. Standardi tuo uusia liiteitetovaatimuksia rahoitusinstrumentteihin liittyen. Se edellyttää kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tietojen antamista yhtiön altistumisesta rahoitusinstrumenteista aiheutuville riskeille, mukaan lukien määritetyt minimiliitetietovaatimukset koskien luottoriskiä, maksuvalmiusriskiä ja markkinariskiä sekä vaatimuksen herkkyysanalyysin esittämisestä markkinariskin osalta. IAS 1 –standardin muutokset tuovat lisäliitetietovaatimuksia koskien yhtiön pääomien tasoa ja niiden hallintaa. Uusi standardi vaikuttaa lähinnä konsernin tilinpäätöksen liitetietoihin.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2008 tai myöhemmin seuraavat IASB:n julkistaman standardit ja tulkinnat:

IFRS 8 Operating segments (korvaa IAS 14, julkaistu 30.11.2006 ) **

IFRIC 10 Intermim Financial Reporting and impairment**

IFRIC 11, IFRS2 - Group and Treasury Share Transactions**

IFRIC 12, Service concessions Arrangements **

Konsernin johto arvioi, että näillä muutoksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• * Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.
• ** EU ei vielä ole hyväksynyt kyseistä standardia/tulkintaa käyttöön.

2.1 Liiketoimintasegmentit

M€ 2006	Vaisala Measurement	Vaisala Systems Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Elimi noinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	93,2	64,3	63,3	0,0	0,0	220,8
Konsernin sisäinen myynti	0,0	11,1	0,4	0,0	-11,5	0,0
Liikevaihto	93,2	75,3	63,7	0,0	-11,5	220,8
Liikevoitto	19,8	19,5	5,4	-5,1	0,0	39,6
Rahoitustuotot ja -kulut						-1,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
Voitto ennen veroja						38,2
Tuloverot						-11,6
Tilikauden voitto						26,6
Varat	51,8	19,5	22,1	125,5	0,0	218,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,4	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4
Velat	7,6	3,7	8,8	29,4	0,0	49,4
Investoinnit	15,1	1,5	1,6	2,3	0,0	20,4
Poistot	4,8	1,9	0,7	3,4	0,0	10,8

M€ 2005	Vaisala Measurement	Vaisala Systems Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Elimi noinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	84,3	58,2	55,5	0,0	0,0	197,9
Konsernin sisäinen myynti	0,0	8,7	0,5	0,0	-9,1	0,0
Liikevaihto	84,3	66,8	56,0	0,0	-9,1	197,9
Liikevoitto	19,6	14,0	3,0	-6,5	0,0	30,1
Rahoitustuotot ja -kulut						3,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
Voitto ennen veroja						34,1
Tuloverot						-9,2
Tilikauden voitto						24,9
Varat	33,8	21,5	20,4	121,2	0,0	196,9
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
Velat	5,1	2,7	6,9	27,8	0,0	42,6
Investoinnit	1,9	1,8	3,1	1,2	0,0	8,0
Poistot	1,7	2,1	0,7	3,6	0,0	8,2
Arvonalentumiset	0,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,2
Uudelleenjärjestelykulut	0,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,2

Uudelleenjärjestelykulut liittyvät salamapaikannus liiketoiminnan Ranskan toimintojen keskittämiseen yhteen toimipisteeseen Pariisiin ja Aix-en-Provancen toimiston sulkemiseen.

2.2 Maantieteelliset segmentit

M€ 2006	Liikevaihto, kohdemaan mukaan (1	Liikevaihto, sijaintimaan mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
Eurooppa	76,0	175,0	178,4	4,0
josta Suomi	7,5	152,4	163,1	3,8
Pohjois-Amerikka	79,0	89,0	53,5	16,2
Aasia ja Australia	52,3	19,3	8,2	0,2
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	13,6			0,0
Konsernieliminoinnit		-62,4	-26,2
Kohdistamattomat erät			5,2
Yhteensä	220,8	220,8	219,2	20,4

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle

2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

M€ 2005	Liikevaihto, kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
	mukaan (1	mukaan (2		Varat (2 Investoinnit
M€
Eurooppa	69,8	156,4	156,8	3,8
josta Suomi	7,3	134,5	141,9	3,6
Pohjois-Amerikka	70,8	83,6	66,3	3,9
Aasia ja Australia	45,3	17,7	8,2	0,3
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	12,1
Konsernieliminoinnit		-59,7	-39,6
Kohdistamattomat erät			5,3
Yhteensä	197,9	197,9	196,9	8,0

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle

2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

3. Yrityshankinnat

Yrityshankinnat vuonna 2006

Tammikuussa 2006 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen Sigmet Corporationin koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuodelta 2005 oli 8,8 miljoonaa euroa. Sigmet on maailman johtava säätutkien ja signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä ja se sijaitsee Westfordissa Massachusetssissa. Vaisala ilmoitti marraskuussa 2005 päätöksestään lähteä mukaan säätutkaliiketoimintaan. SIGMETin osto tukee tätä päätöstä täydentämällä Vaisalan tuote- ja palvelutarjontaa. SIGMET prosessoreita ja sovellusohjelmistotuotteita myydään jatkossakin kaikille säätutkavalmistajille ja loppuasiakkaille. Tuotteet tulevat olemaan myös osa Vaisalan omaa säätutkaa, jonka arvioidaan tulevan markkinoille vuonna 2007. Nämä synergiaedut sekä SIGMET-tuotemerkin haltuun saaminen ovat vaikuttaneet liikearvon 3,7 miljoonaa euroa syntymiseen. Hankintahinta oli 16,5 miljoonaa euroa. Hankintahintaan on myös sisällytetty hankintaan liittyvät tilintarkastajien ja lakimiesten palkkioita 0,2 miljoonaa euroa sekä kauppaan liittyvät verot 0,6 miljoonaa euroa.

Sigmetin Vaisala-konserniin sisällytetty liikevaihto tammi-joulukuussa 2006 oli 10,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 2,9 miljoonaa euroa.

Vastikkeen muodostuminen

M€
Maksettu kauppahinta	15,7
Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,8
Kokonaishankintameno	16,5
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-12,8

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Myyjän kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
Hankitun nettovarallisuuden erittely
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,4	0,1
Aineettomat hyödykkeet
Ohjelmistot	4,1	0,0
Tilauskanta	1,7	0,0
Tavaramerkki	3,2	0,0
Asiakaskanta	1,4	0,0
Vaihto-omaisuus	0,5	0,5
Saamiset	1,1	1,1
Rahavarat	0,8	0,8
Korottomat velat	-0,5	-0,5
Nettovarat	12,8	2,0
Hankintameno	16,5
Liikearvo	3,7
Rahana maksettu kauppahinta	15,7
Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,8
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-0,8
Rahavirtavaikutus	15,7

Yrityshankinnat vuonna 2005

Heinäkuussa 2005 Vaisala hankki Yhdysvaltalaisen CLH Inc:n koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuodelta 2004 oli 3,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on erikoistunut automaattisten säähavaintojärjestelmien asennukseen ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvään tietoliikenteeseen, käyttöliittymiin ja lentosääpalvelujärjestelmiin. Yrityskaupan myötä Vaisala sai haltuunsa myös 2/3 osuuden WSDM Technologies LLC -nimisestä yrityksestä. Yhtiö on erikoistunut lentosääjärjestelmiin, jotka tuottavat lyhyen ajan ennusteita lumisateista ja niiden vaikutuksesta lentokoneiden jäänestotarpeeseen. CLH:n tuotteet ja palvelut tukevat hyvin Vaisalan olemassa olevaa tarjontaa. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet liikearvon 1,4 miljoonaa euroa syntymiseen. Hankinta hinta oli 2,8 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyy yhtiön tulevaan liikevaihtoon ja tulostasoon sidottu osuus, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä. Hankintamenoon on myös sisällytetty hankintaan liittyvät tilintarkastajien ja lakimiesten palkkioita 0,036 miljoonaa euroa. CLH Inc:n Vaisala -konserniin sisällytetty liikevaihto heinä-joulukuussa 2005 oli 1,4 miljoonaa euroa ja liiketappio 0,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi ollut 200,6 miljoonaa euroa ja voitto 30,1 miljoonaa euroa, jos CLH Inc. olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2005 alusta lähtien.

Vastikkeen muodostuminen

2,8
0,0
2,8
-1,4
1,4

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Myyjän kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
Hankitun nettovarallisuuden erittely
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,3	0,2
Aineettomat hyödykkeet	0,7	0,2
Sijoitukset	0,0	0,1
Vaihto-omaisuus	0,4	0,4
Saamiset	1,2	0,4
Rahavarat	0,0	0,0
Laskennalliset verovelat	0,0	0,0
Korottomat velat	-1,1	-1,1
Korolliset velat	-0,1	-0,1
Nettovarat	1,4	0,0
Hankintameno	2,8
Liikearvo	1,4
Rahana maksettu kauppahinta	2,8
Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,0
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	2,8

4. Pitkäaikaishankkeet

Liikevaihtoon sisältyy 2,9 miljoonaa euroa (2005; 2,2 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja. Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,1 miljoonaa euroa (2004; 0,1 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2006 2,4 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa 31.12.2005).

5. Liiketoiminnan muut tuotot

M€	2006	2005
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,1	0,1
Kurssierot *	1,2	0,2
Muut	0,0	0,2
	1,4	0,5

*Kurssivoitto johdannaisista joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

6. Liiketoiminnan muut kulut

M€	2006	2005
Kurssierot*	-0,2	-1,5
	-0,2	-1,5

*Kurssitappio johdannaisista joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

7. Poistot ja arvonalentumiset

M€	2006	2005
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	4,7	2,7
Myynti ja markkinointi	2,3	1,4
Tutkimus ja tuotekehitys	0,4	0,5
Muu hallinto	3,3	3,6
	10,8	8,2

Liikearvoa ei ole poistettu 1.1.2004 alkaen. Hankinnan ja valmistuksen poistot vuonna 2006 sisältävät yritysostona tulleen Sigmetin tilauskannan poistoja 1,8 miljoonaa euroa.

Arvonalentumiset

Myynti ja markkinointi	0,0	0,2
	0,0	0,2

Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuonna 2006.

8.Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

M€	2006	2005
Palkat	57,3	51,9
Sosiaalikulut	6,5	11,1
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-0,2	0,0
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,0	6,5
Henkilöstökulut yhteensä	69,6	69,4
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana	2006	2005
Liiketoimintayksiköittäin
Vaisala Measurement Systems	345	377
Vaisala Instruments	335	318
Vaisala Solutions	277	258
Muu toiminta	112	109
	1.069	1.062
Suomessa	655	698
Suomen ulkopuolella	414	364
	1.069	1.062

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 20,6 miljoonaa euroa vuonna 2006 (19,8 miljoonaa euroa vuonna 2005).

10. Rahoitustuotot- ja kulut

M€	2006	2005
Osinkotuotot	0,0	0,0
Muut korko- ja rahoitustuotot	1,2	1,1
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijotuksista
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*	1,1	0,2
Korkokulut
Lyhyt ja pitkäaikaiset velat	-0,1	0,0
Rahoitusleasing sopimukset	0,0	0,0
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
Kurssivoitot	1,3	2,8
Kurssitappiot	-4,9	-0,2
	-1,5	3,9

*Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos.

11. Tuloverot

M€	2006	2005
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	12,1	9,7
Verot edellisiltätilikausilta	0,0	0,1
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	-0,5	-0,6
	11,6	9,2

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

M€	2006	2005
Tulos ennen veroja	38,2	34,1
Verot laskettuna Suomen verokannalla	9,9	8,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	1,3	1,5
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	0,0	-1,6
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-0,1	-0,1
Muut	0,5	0,5
Verot tuloslaskelmassa	11,6	9,2
Efektiivinen verokanta	30,3%	26,9%

Laskennalliset verot taseessa

M€	2006	2005
Laskennalliset verosaamiset	5,2	5,3
Laskennalliset verovelat	-0,4	-0,5
Laskennallinen verosaaminen, netto	4,8	4,7

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos	2006	2005
Laskennalliset verot 1.1.	4,7	3,6
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,5	0,6
Muuntoerot	-0,4	0,4
Tytäryhtiöiden ostot	0,0	0,0
Laskennalliset verot 31.12.	4,9	4,7

Konsernitilinpäätökseen on jätetty kirjaamatta 2,1 miljoonaa euroa (2005 2,1 miljoonaa euroa) Saksan tytäryhtiön tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, koska näihin sisältyvän verohyödyn realisoituminen ei ole todennököistä lähitulevaisuudessa. Tappiot liittyvät yhtiön aikaisempina vuosina kannattamattomana lakkautettuun toimintaan.

Taseeseen sisältyy 0,8 miljoonaa euroa (2005 0,9 miljoonaa euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryhtiöiden tappioista, joiden kuluvan tai edeltävien tilikausien tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana

M€	31.12. 2005	Kirjattu tuloslas-	kelmaan Muuntoerot	Ostetut tytär yritykset	31.12. 2006
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,2	0,0	0,0	0,0	0,2
Työsuhde-etuudet	0,1	-0,1	0,0	0,0	0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	1,0	-0,2	0,0	0,0	0,8
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,1	0,3	-0,3	0,0	3,1
Muut väliaikaiset erot	0,8	0,4	-0,1	0,0	1,1
Yhteensä	5,3	0,4	-0,4	0,0	5,2
Laskennalliset verovelat:
Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,5	-0,1	0,0	0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,7	0,5	-0,4	0,0	4,8

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2005 aikana

M€	31.12. 2004	Kirjattu tuloslas-	kelmaan Muuntoerot	Ostetut tytär yritykset	31.12. 2005
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,4	-0,2	0,0	0,0	0,2
Työsuhde-etuudet	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,2	0,0	0,0	1,0
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,2	-0,5	0,5	0,0	3,2
Muut väliaikaiset erot	-0,3	1,2	0,0	0,0	0,8
Yhteensä	4,2	0,6	0,4	0,0	5,3
Laskennalliset verovelat:
Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,6	-0,1	0,0	0,0	0,5
Laskennallinen verosaaminen netto	3,6	0,6	0,4	0,0	4,7

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 27,1 miljoonaa euroa vuonna 2006 (21,4 miljoonaa euroa vuonna 2005), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2006	2005
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	26,6	24,9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18.168	17.488
Osakekohtainen tulos, EUR	1,46	1,42

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus.Konsernilla on laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita (optio-ohjelma 2000). Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkellle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	26,6	24,9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18.168	17.488
Vuoden 2000 osakeoptioiden vaikutus, 1000 kpl	7	44
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18.174	17.532
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	1,46	1,42

13. Osakekohtainen osinko

Vuodelta 2005 osinkoa maksettiin 0.75 euroa osakkeelta. 22.3.2007 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksia osinkoa 0,85 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 15,5 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

14. Aineettomat hyödykkeet

M€ Aineettomat hyödykkeet	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Tavara- merkki	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13,1	7,1		1,5	21,7
Muuntoero	-0,2	-0,7		0,0	-1,0
Lisäykset	7,8				7,8
Tytäryrityksen hankinta		3,7	3,2		6,9
Vähennykset	-0,3	-0,1	-	0,0	-0,4
Siirrot erien välillä	0,3	-	-	0,9	1,2
Hankintameno 31.12.	20,6	10,0	3,2	2,3	36,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	10,1	-	-	1,2	11,4
Muuntoero	-0,3	-	-	0,0	-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,3	-	-		-0,3
Tilikauden poistot	4,2	-	-	0,2	4,4
Arvonalennukset	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot 31.12.	13,7	0,0	0,0	1,4	15,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	6,9	10,0	3,2	0,9	21,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	3,0	7,1	0,0	0,2	10,3

1.1.2004 alkaen liikearvoa ei ole poistettu.

Liikearvojen ja tavaramerkin arvonalentumistestaus

Liikearvot kohdistuvat Vaisala Measurement Systems ja Vaisala Solutions segmenteille. Tavaramerkki kohdistuu Vaisala Measurement Systems segmentille. Liikearvojen ja tavaramerkin tasearvoa arvioidaan vähintään kerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Tavaramerkin arvoa arvioidaan relif-from-royalty menetelmällä vertaamalla säästettävien rojaltimaksujen nykyarvoa nykyarvoa tavaramerkin arvoon. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu kolmelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Pohjois-Amerikan ukkoshavaintojen liiketoimintayksikölle 5,1 (2005 5,7) miljoonaa euroa, Pohjois-Amerikan lentosään liiketoimintayksikölle 1,2 (2005 1,4) miljoonaa euroa ja Pohjois-Amerikan tutka liiketoimintayksikölle 3,7 miljoonaa euroa. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2006 15,9 % (2005 17 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimeisen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoista.

15. Aineelliset hyödykkeet

M€ Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja	Muut aineelliset Kalusto hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken eräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,9	31,5	49,4	2,9	2,4	89,0
Muuntoero	-0,2	-0,3	-1,2	-0,3	-0,1	-2,0
Lisäykset	0,0	0,3	2,8	0,3	2,7	6,1
Tytäryrityksen hankinta
Vähennykset	-	0,0	-4,4	-0,3	-	-4,7
Siirrot erien välillä	-	0,0	0,7	-0,1	-1,8	-1,2
Hankintameno 31.12.	2,7	31,5	47,3	2,5	3,2	87,2
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	12,1	38,9	2,0	-	53,1
Muuntoero	-	0,0	-0,9	-0,2	-	-1,2
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	0,0	-4,0	-0,6	-	-4,6
Tilikauden poistot	-	1,7	4,5	0,3	-	6,5
Arvonalennukset	-	-	-	-	-	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	13,7	38,5	1,6	0,0	53,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	2,7	17,8	8,9	0,9	3,2	33,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	2,9	19,4	10,5	0,8	2,4	36,0

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2006 oli 25,0 milj. euroa (22,3 miljoonaa euroa 31.12.2005).

Vuoden 2005 aikana suljettiin Aix-en-Provencen toimipiste Ranskassa. Toimipisteen sulkemiseen liittyen tehtiin aineellisiin hyödykkeisiin yhteensä 0,2 miljoonan euron suuruiset alaskirjaukset koneiden ja kaluston, rakennusten sekä muiden aineettomien hyödykkeiden osalta.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti

2006 M€	Koneet ja kalusto
Hankintameno	1,3
Kertyneet poistot	-0,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	0,5
2005 M€	Koneet ja kalusto
Hankintameno	1,6
Kertyneet poistot	-1,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	0,6

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

M€	2006	2005
Hankintameno 1.1.	0,3	0,3
Osuus tuloksesta	0,0	0,0
Saadut osingot	0,0	0,0
Lisäykset	0,1	0,0
Myynnit ja muut vähennykset	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12.	0,4	0,3

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

Osakkuusyritykset 2006

M€	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus
Meteorage SA, Ranska*	Cedex	1,4	0,5	1,6	0,1	35 %

* Tiedot perustuvat vuoden 2005 tilinpäätökseen

Osakkuusyritykset 2005

Meteorage SA, Ranska	35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin. Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.

17. Muut rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.

18. Saamiset (pitkäaikaiset)

M€		2006 2005
	Tase-arvot	Käyvät arvot	Tase-arvot	Käyvät arvot
Lainasaamiset	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut saamiset*	0,2	0,2	1,6	1,7
	0,2	0,2	1,6	1,7

* Muut saamiset vuonna 2005 sisältävät tytäryhtiön taseeseen sisältyvän pitkäaikaisen asiakassaamisen. Saamiselle lasketaan korkoa 9 % vuodessa ja korko maksetaan puolivuosittain. Saaminen erääntyy kokonaisuudesssaan maksuun 15.4.2007 ja sisältyy lyhytaikaisiin saamisiin vuonna 2006. Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

19. Vaihto-omaisuus

M€	2006	2005
Aineet ja tarvikkeet	9,4	7,9
Keskeneräiset tuotteet	2,8	2,0
Valmisteet / Tavarat	5,3	4,2
Ennakomaksut	0,0	0,0
	17,6	14,1

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,3 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,7 miljoonaa euroa vuonna 2005)

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset

M€	2006	2005
Myyntisaamiset	43,1	41,4
Lainasaamiset	0,0	0,1
Maksetut ennakot	0,8	0,4
Muut saamiset	3,3	2,2
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	3,3	1,0
Arvonlisäverosaamiset	1,7	1,3
Muut siirtosaamiset	1,7	0,7
	53,9	47,1

Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset. Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.

21. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

M€	2006	2005
Korkorahastosijoitukset	41,2	27,2
Johdannaissopimukset	0,2	-0,1

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät korkorahastosijoituksia, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

22. Rahavarat

M€	2006	2005
Käteinen raha ja pankkitilit	21,2	43,0
Sijoitustodistukset	25,0	11,2
Yhteensä	46,1	54,2

Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2006 oli 2,9 % (2,08 % vuonna 2005). Rahoituslaskelmalla myös korkorahastosijoitukset 41,2 (27,2 vuonna 2005) miljoonaa euroa on käsitelty rahavaroina.

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.

Osakepääoma ja rahastot M€	Osakkeiden lukumäärä 1000 kpl	Osake pääoma	Ylikurssi- rahasto	Vara rahasto	Omat osakkeet	Maksetut, mutta rekisteröi- mättömät optiot	Yhteensä
1.1.2005	17.479	7,4	1,6	0,1			9,0
Osakeanti
Osakeoptioiden käyttö	186	0,1	3,8			5,4	9,3
Omien osakkeiden hankinta
31.12.2005	17.665	7,4	5,3	0,1	0,0	5,4	18,3
Osakeanti
Osakeoptioiden käyttö	553	0,2	11,3	0,0	0,0	-5,4	6,1
Omien osakkeiden hankinta	-9				-0,3		-0,3
31.12.2006	18.209	7,7	16,6	0,1	-0,3	0,0	24,1
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	9
	18.218

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen nimellisarvon ylittävä osa. Vararahasto 0,1 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Optio-ohjelma

Yhtiön vuoden 2000 optio-ohjelma päättyi kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006. Optioilla, joiden merkintähinta oli 20,78 eur/kpl, merkittiin tilikaudella 293.164 kpl Vaisalan A-osakkeita.

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos	kpl
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.2006	309.800
Myönnetyt optio-oikeudet
Käytetyt optio-oikeudet, jotka on rekisteröity	-293.164
Käytetyt optio-oikeudet, joiden rekisteröintiä ei vielä ole tehty
Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet
Vanhentuneet optio-oikeudet	-16.636
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2006	0

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Vuoden 2006 järjestelmä

Vaisalan hallitus asetti vuonna 2006 yhtiön noin 50:lle avainhenkilölle uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustin on kestoltaan kaksivuotinen ja päättyy helmikuussa 2008. Kannustin järjestelmän ansaintajakso on tilikausi, joka alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2006. Laskennallinen osakemäärä, johon henkilöt ovat oikeutettuja, perustuu asettettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen,joita mitataan osakekohtaisella tuloksella (EPS). Laskennallista osakemäärää

vastaava palkkio maksetaan rahana ja osakekurssina käytetään tilinpäätöksen 2007 julkistamista seuraavan kaupankäyntipäivän keskikurssia. Henkilön tulee sijoittaa saamastaan rahasummasta verojen jälkeen jäävä osuus Vaisalan osakkeisiin. Avainhenkilöt sitoutuvat hankkimaan osakkeet itse markkinahintaan. Osakkeilla on lisäksi yhden vuoden myyntirajoitus. Maksimissaan kannustinjärjestelmän kustannukset vastaavat 130.000 osakkeeen arvoa. Konsernin taseeseen 31.12.2006 järjestelmästä on kirjattu 2,9 miljoonan euron suuruinen velka. Kannustinjärjestelmä on IFRS 2 mukainen järjestely. Palkkiona annettavien osakkeiden käypä arvo on määritetty käyttäen tilinpäätöpäivän kurssia. Koska kyseessä on osakkeiden antaminen vastikkeetta, ei option hinnoittelumallia ole käytetty.

Vuoden 2005 järjestelmä

Yhtiön vuoden 2005 osakepohjainen kannustinjärjestelmä päättyi vuonna 2006. Kohderyhmä kattoi noin 50 konsernin avainhenkilöä. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso oli tilikausi, joka alkoi 1.1.2005 ja päättyi 31.12.2005. Palkkiot maksettiin ansaintajaksoa seuraavan tilinpäätösjulkistuksen jälkeen ennen valtuutuksen päättymistä. Palkkion määrä perustui asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitattiin osakekohtaisella tuloksella (EPS). Palkkiot maksettiin Vaisalan listattujen A-osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Kannustinjärjestelmä ei ole IFRS 2 mukainen järjestely, koska palkkion määrä ei ole sidottu Vaisalan pörssikurssiin.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saataviin osakkeisiin liittyy luovutuskielto siten, että järjestelmän perusteella saatavia osakkeita ei saa luovuttaa tai pantata kahteen vuoteen siitä lukien, kun järjestelmän perusteella saadut osakkeet on kokonaisuudessaan kirjattu palkkioon oikeutetun henkilön arvo-osuustilille. Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettujen Vaisala Oyj:n A-osakkeiden kokonaismäärä oli yhteensä 25.850 osaketta. Järjestelmässä luovutettuina osakkeina käytettiin yhtiön osakemarkkinoilta hankkimia Vaisala Oyj:n A-osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ollut osakkeiden lukumäärä kasvattavaa vaikutusta.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2006 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä vaihtovelkakirjalaina- tai optiolainojen liikkeellelaskuun. Hallituksella oli varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2005 myöntämä valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen. Valtuutus oli voimassa 22.3.2006 saakka. Osakkeita voitiin hankkia enintään 35.000 kappaletta. Hallitus käytti valtuuksen täysi määräisesti. Valtuutuksen nojalla osakkeita käytettiin osana yhtiön henkilöstölle suunnattuja kannustusja palkkiojärjestelmiä. valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen.

	Osakkeiden lukumäärä	Hankinta-hinta M€
Helmikuu 2006	13.000	0,4
Maaliskuu 2006	22.000	0,6
Yhteensä	35.000	1,0
Luovutetut osakkeet	-25.850	-0,7
Yhteensä omia osakkeita 31.12.2006	9.150	0,3

24. Korolliset velat

Tasearvo
2006	2005
0,1	0,4
0,2	0,3
0,3	0,7
0,3	0,5
0,3	0,3
0,6	0,8
0,9	1,5

Korolliset velat ovat Tekesin myöntämiä lainoja, joiden korko on Suomen valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko vähennettynä kolmella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Korko 31.12.2006 oli 1 % (vuonna 2005 1 %). Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

M€	2006	2005
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,3	0,3
Yli viiden vuoden kuluttua	0,0	0,0
	0,6	0,7
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-0,1	-0,1
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0,5	0,6
Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,3
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä	0,5	0,6

25. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

Tuloslaskelmaan merkityt erät

M€	2006	2005
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-0,2	0,0
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,0	6,5
	5,8	6,5
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	-0,1	0,0
Myynti ja markkinointi	-0,1	0,0
Tutkimus ja tuotekehitys	0,0	0,0
Muu hallinto	0,0	0,0
	-0,2	0,0
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti
M€	2006	2005
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,9	6,6
Varojen käypä arvo	-1,7	-6,1
Ali- /Ylikate	0,2	0,5
Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)	0,2	0,1
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Eläkevelka taseessa	0,3	0,6

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti

M€	2006	2005
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,3	0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-0,3	-0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		0,1
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Tappiot/voitot järjetelyn supistamisesta	-0,3	-0,4
	-0,2	0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto	6,7 %	24,5 %

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärejstelyihin 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat

Velvoite tilikauden alussa	6,6	6,5
Työruorituksesta johtuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,3	0,3
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-4,6	0,0
Maksetut etuudet		-0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,5	-0,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,9	6,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	6,1	6,2
Varojen odotettu tuotto	0,3	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-0,2	0,4
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,1	-0,4
Maksetut etuudet		-0,3
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-4,6	0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot	1,7	6,1

Taseessa esitetyn velan muutokset

M€	2006	2005
Tilikauden alussa	0,6	0,6
Maksetut kannatusmaksut
Eläkekulut tuloslaskelmassa	-0,2	0,0
Tilikauden lopussa	0,3	0,6

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:

Diskonttokorko	4,50 %	4,50 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	5,00 %	4,50 %
Tuleva palkankorotusolettama	3,25 %	3,25 %

26. Varaukset		Uudelleen järjestelyvaraus
M€	2006	2005
Varaukset 1.1.	0,2	0
Varausten lisäys	0,0	0,2
Käytetyt varaukset	-0,2
Käyttämättömien varausten peruutukset
Varaukset 31.12	0,0	0,2

Vuoden 2005 uudelleenjärjestelyvaraus liittyy yhtiön salamapaikannusliiketoiminnan keskittämiseen yhteen toimipisteeseen ja Ranskassa sijaitsevan Aix-en-Provencen toimiston sulkemiseen. Varausta oli jäljellä vuoden 2006 lopussa 4 tuhatta euroa. Varausten lisäys, 24 tuhatta euroa, johtuu Vantaan sonditehtaan tuotannon uudelleen järjestelystä.

27. Ostovelat ja muut velat

M€
Korottomat	2006	2005
Ostovelat	12,2	9,6
Velat osakkuusyrityksille
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	15,8	16,0
Muut siirtovelat	6,1	5,3
Muut lyhytaikaiset velat	1,6	2,5
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä	35,6	33,3

28. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

M€	2006	2005
Omasta velasta/sitoumuksesta
Takaukset	9,7	8,2
Muut omat vastuut
Annetut pantit	0,1	0,1
Muut vuokrasopimukset	0,2	0,2
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	9,9	8,5
Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.
Johdannaissopimukset
M€	2006	2005
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen
ulkopuolisten johdannaissopimusten pääoma-arvot
Valuuttatermiinit	11,9	12,7
Pääoma-arvot yhteensä	11,9	12,7
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen
johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttatermiinit	0,2	-0,1
Käyvät arvot yhteensä	0,2	-0,1

29. Lähipiiritapahtumat

Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä Vaisalan eläkesäätiö.

Konsernin emo ja tytäryhtiöt	Konsernin omistusosuus %	Osuus äänivallasta %
Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi
Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia	100 %	100 %
Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia	100 %	100 %
Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa	100 %	100 %
Vaisala KK, Tokio, Japani	100 %	100 %
Vaisala Holding Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala China Ltd, Peking, Kiina	100 %	100 %
Tycho Technology Inc, Woburn., USA	100 %	100 %
WSDM LCC, Minneapolis, USA	100 %	100 %
Vaisala S.A., Argentiina	100 %	100 %
Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska	100 %	100 %

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.

Johdon työsuhde-etuudet M€	2006	2005
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Pekka Ketonen, toimitusjohtaja 1.1.-30.9.2006
Palkka	0,3	0,2
Palkkiot	0,4	0,0
Kjell Forsen, toimitusjohtaja 1.10.-31.12.2006
Palkka	0,1
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Raimo Voipio, hallituksen puheenjohtaja	0,0	0,0
Stig Gustavsson, hallituksen jäsen 23.3.-31.12.2006	0,0
Pekka Hautojärvi, hallituksen jäsen 1.1.-23.3.2006	0,0	0,0
Mikko Niinivaara, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Yrjö Neuvo, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Mikko Voipio, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Gerhard Wendt, hallituksen jäsen1.1.-23.3.2006	0,0	0,0
Yhteensä	0,9	0,3

Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 0,3 (vuonna 2005 0,4) miljoonaa euroa.

Johdon osakkeenomistus

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2006 oli 1.353.101 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 16,5 % (vuonna 2005 1.242.749 kpl ja 14,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita 31.12.2006.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

30.Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiö avaa toimiston Dubaissa helmikuussa 2007.

31. Vuosikooste

Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat

Viiden vuoden kehitys

Konsernin tuloslaskelma M€	IFRS	IFRS	IFRS	FAS	FAS
	12/2006	12/2005	12/2004	12/2003	12/2002
Liikevaihto	220,8	197,9	178,1	189,2	196,2
Liiketoiminnan muut tuotot	1,4	0,5	1,4	0,9	2,0
Kulut	171,7	159,9	140,6	152,3	161,0
Poistot ja arvonalentumiset	10,8	8,4	9,4	11,9	14,6
Liikevoitto	39,6	30,1	29,4	25,9	22,6
Nettorahoituskulut/tuotot	-1,5	3,9	-0,3	-2,5	-1,1
Voitto ennen veroja	38,2	34,1	29,1	23,4	21,5
Välittömät verot	-11,6	-9,2	-8,1	-8,9	-8,4
Vähemmistön osuus	-	-	-	-	0,2
Tilikauden voitto	26,6	24,9	21,0	14,5	13,2
	31.12.06	31.12.05	31.12.04	31.12.03	31.12.02
Konsernitase M€
Vastaavaa
Pitkäaikaiset varat	60,4	53,7	50,5	56,9	57,8
Vaihto-omaisuus	17,6	14,1	15,0	18,4	23,0
Muut lyhytaikaiset varat	141,3	129,1	98,2	97,6	94,2
	219,2	196,9	163,7	172,9	175,0
Vastattavaa
Oma pääoma	169,8	154,3	129,7	139,5	138,5
Vähemmistön osuus	-	-	-	-	-
Vieras pääoma yhteensä	49,4	42,6	34,0	33,5	36,5
Korollinen vieras pääoma	0,9	1,5	2,0	2,2	2,4
Koroton vieras pääoma	48,6	41,1	32,0	31,3	34,1

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut		IFRS 2006	IFRS 2005	IFRS 2004	FAS 2003	FAS 2002
Liikevaihto	M€	220,8	197,9	178,1	189,2	196,2
vienti ja ulkomaantoiminta, %		96,6 %	96,2 %	96,6 %	96,6 %	96,3 %
Liikevoitto	M€	39,6	30,1	29,4	25,9	22,6
% liikevaihdosta		18,0 %	15,2 %	16,5 %	13,7 %	11,5 %
Voitto ennen veroja	M€	38,2	34,1	29,1	23,4	21,5
% liikevaihdosta		17,3 %	17,2 %	16,3 %	12,4 %	10,9 %
Oman pääoman tuotto-%		16,4 %	17,5 %	16,0 %	10,4 %	9,5 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%		23,5 %	23,8 %	21,9 %	16,6 %	15,4 %
Omavaraisuusaste (%)		81,0 %	80,8 %	82,2 %	84,4 %	83,9 %
Current ratio		3,3	3,7	3,7	3,7	3,6
Bruttoinvestoinnit	M€	20,4	8,0	4,8	14,1	28,4
% liikevaihdosta		9,2 %	4,0 %	2,7 %	7,4 %	14,5 %
Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin	M€	0,3	0,3	0,1	0,4	0,5
Tutkimus- ja kehitysmenot	M€	20,6	19,8	21,3	21,1	22,1
% liikevaihdosta		9,3 %	10,0 %	12,0 %	11,2 %	11,2 %
Tilauskanta tilikauden päättyessä	M€	77,6	55,3	52,7	62,9	77,1
Henkilöstö keskimäärin		1.069	1.062	1.092	1.141	1.208
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS),	€	1,46	1,42	1,20	0,83	0,75
Tulos/osake (EPS), laskettuna optio
lainan laimennusvaikutuksella,	€	1,46	1,42	1,20	0,83	0,75
Liiketoiminnan rahavirta/osake,	€	1,96	2,21	2,06	1,99	1,50
Oma pääoma/osake,	€	9,32	8,74	7,42	7,98	7,94
Osinko/osake,	€	*0,85	0,75	0,75	1,25	0,55
Osinko/tulos,	%	**58,2 %	52,8 %	62,5 %	150,8 %	72,4 %
Efektiivinen osinkotuotto-%		2,6%	3,1 %	4,1 %	5,1 %	2,4 %
Hinta/voittosuhde (P/E)		22,65	16,90	15,17	29,55	30,51
A-osakkeen kurssikehitys
vuoden ylin,	€	33,33	24,74	24,50	25,00	30,30
vuoden alin,	€	23,10	18,48	17,25	16,70	18,81
vuoden keskikurssi,	€	26,64	22,15	20,03	19,95	25,78
päätöskurssi,	€	33,07	24,00	18,20	24,50	22,98
Koko osakekannan markkina-arvo
tilinpäätöspäivänä ***	M€	602,2	424,0	318,1	428,2	400,7
A-osakkeen vaihto
vaihto, kpl	kpl	6 873 504	2 442 168	1 635 934	1 495 572	1 607 165
% sarjan kokonaismäärästä		46,4 %	17,1 %	11,6 %	10,6 %	11,5 %
Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht.	kpl	18 174 250	17 532 161	17 479 000	17 471 904	17 351 471
josta A-osakkeita	kpl	14 809 079	14 256 165	14 065 715	14 063 215	13 935 686
josta K-osakkeita	kpl	3 409 285	3 409 285	3 413 285	3 415 785	3 415 785
Ulkona olevat osakkeet 31.12.	kpl	18 209 214	17 665 450	17 479 000	17 479 000	17 437 000

* Hallituksen esitys ** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna

*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Voitto ennen veroja - verot Oma pääoma+ vähemmistöosuus (keskimäärin)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)	x 100
Omavaraisuusaste (%)	=	Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Current ratio	=	Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma
Tulos/osake (EPS), €	=	Voitto ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu
Liiketoiminnan rahavirta/osake, €	=	Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Oma pääoma/osake, €	=	Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu
Osinko/tulos, (%)	=	Tilikaudelta jaettu osinko Voitto ennen veroja -verot +/- vähemmistöosuus	x 100
Efektiivinen osinkotuotto-%	=	Osinko/osake Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo, M€	=	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä

Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan

M€	Liite	1.1–31.12.2006	1.1–31.12.2005
Liikevaihto	2	152,4	134,5
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-77,7	-71,8
Bruttokate		74,7	62,7
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-17,1	-15,3
Hallinnon kulut
Kehitystoiminnan kulut Muut hallinnon kulut		-15,9 -15,0 -30,9	-15,9 -13,1 -29,0
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1,3	0,2
Liiketoiminnan muut kulut	3	-0,2	-1,5
Liikevoitto		27,9	17,0
Rahoitustuotot ja -kulut	5	1,8	7,2
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		29,7	24,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä		0,5	0,2
Välittömät verot	6	7,3	5,7
Tilikauden voitto		22,9	18,7

Emoyhtiön tase

Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan

M€	Liite		31.12.2006		31.12.2005
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	7
Aineettomat oikeudet		1,6		1,7
Muut pitkävaikutteiset menot		0,3	1,9	0,4	2,1
Aineelliset hyödykkeet	7
Maa- ja vesialueet		1,3		1,3
Rakennukset ja rakennelmat		20,8		22,3
Koneet ja kalusto		6,6		7,5
Muut aineelliset hyödykkeet		0,0		0,0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		3,0	31,7	1,7	32,9
Sijoitukset	7
Tytäryhtiöosakkeet		21,4		21,4
Muut osakkeet ja osuudet		0,0		0,0
Saamiset konserniyrityksiltä		12,4	33,8	18,3	39,7
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		7,1		5,3
Keskeneräiset tuotteet		1,6		1,1
Valmisteet / Tavarat		3,6	12,3	2,6	9,0
Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset		31,0		30,1
Lainasaamiset		1,5 0,6		2,7
Muut saamiset Siirtosaamiset	8	3,9		0,2 3,7
Laskennallinen verosaaminen	10	0,0	37,1	0,0	36,7
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Muut arvopaperit	9		41,2		27,2
Rahat ja pankkisaamiset	9		31,8		20,9
Vastaavaa yhteensä			189,8		168,5

Emoyhtiön tase

M€	Liite		31.12.2006		31.12.2005
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	11	7,7		7,4
Osakeanti		0,0		5,4
Ylikurssirahasto		22,3		11,0
Voitto edellisiltä tilikausilta		100,9		95,8
Tilikauden voitto		22,9	153,8	18,7	138,4
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero			1,5		2,0
Pakolliset varaukset	12		0,0		0,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Muut pitkäaikaiset velat	13		0,1		0,4
Laskennalliset verovelat	10		0,0		0,0
Lyhytaikainen
Saadut ennakot		7,3		3,5
Ostovelat		11,4		8,9
Muut lyhytaikaiset velat		1,2		1,5
Siirtovelat	14	14,5	34,4	13,3	27,2
Vastattavaa yhteensä			189,8		168,5

M€	Emoyhtiö 2006	Emoyhtiö 2005
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	155,2	130,9
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	0,0	0,0
Maksut liiketoiminnan kuluista	-122,8	-101,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	32,3	29,8
Saadut korot	2,7	1,2
Maksetu korot	0,0	0,0
Muut rahoituserät, netto	-2,0	0,6
Saadut osingot liiketoiminnasta	2,8	3,3
Maksetut tuloverot	-5,6	-5,7
Liiketoiminnan rahavirta ( A )	30,2	29,1
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3,9	-3,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0,1	0,0
Myönnetyt lainat	-0,2	-16,8
Investoinnit muihin sijoituksiin	0,0	-0,6
Lainasaamisten takaisinmaksut	6,5	0,9
Luovutustulot muista sijoituksista	0,0	0,0
Investointien rahavirta ( B )	2,5	-20,5
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti	6,1	9,3
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0,0	0,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,0	0,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-0,4	-0,5
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-13,4	-13,1
Rahoituksen rahavirta ( C )	-7,7	-4,4
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )	24,9	4,3
Rahavarat tilikauden alussa	48,1	43,8
Rahavarat tilikauden lopussa	73,0	48,1

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Pysyvät vastaavat

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdaskiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981-1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3 – 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Rahoitusomaisuusarvopaperit sisältävät kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta muodostuvat korkorahastosijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli

tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuutta-määräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Eläkekulut

Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu.

Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myynti-voitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin kirjataan lisäksi johdannaisten käyvän arvon muutokset.

2. Liikevaihto markkina-alueittain

M€	Emoyhtiö 2006	Emoyhtiö 2005
Eurooppa	77,8	56,3
josta Suomi	7,6	7,5
Pohjois-Amerikka	16,3	36,1
Aasia ja Australia	41,0	33,3
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	17,2	8,9
Yhteensä	152,4	134,5

3. Liiketoiminnan muut tuotot

M€	Emoyhtiö 2006	Emoyhtiö 2005
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,1	0,0
Suojaustoimintaan liittyvien johdannaisten kurssivoitot	1,2	0,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,0	0,0
Yhteensä	1,3	0,2
Liiketoiminnan muut kulut
Suojaustoimintaan liittyvien johdannaisten kurssitappiot	0,2	-1,5

4. Henkilöstö

	Emoyhtiö	Emoyhtiö
Henkilöstökulut M€	2006	2005
Palkat	34,4	32,4
Eläkekulut	4,6	5,0
Muut henkilösivukulut	2,6	2,8
Yhteensä	41,6	40,2
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä)
Suomessa	651	679
Suomen ulkopuolella	5	20
Yhteensä	656	698
Henkilöstö 31.12.
Suomessa	643	644
Suomen ulkopuolella	7	23
Yhteensä	650	667
Palkat M€
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Pekka Ketonen, toimitusjohtaja 1.1.-30.9.2006
Palkka	0,3	0,2
Palkkiot	0,4	0,0
Kjell Forsen, toimitusjohtaja 1.10.-31.12.2006
Palkka	0,1
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Raimo Voipio, hallituksen puheenjohtaja	0,0	0,0
Stig Gustavsson, hallituksen jäsen 23.3.-31.12.2006	0,0	0,0
Pekka Hautojärvi, hallituksen jäsen 1.1.-23.3.2006	0,0	0,0
Mikko Niinivaara, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Yrjö Neuvo, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Mikko Voipio, hallituksen jäsen	0,0	0,0
Gerhard Wendt, hallituksen jäsen1.1.-23.3.2006	0,0	0,0
Yhteensä	0,9	0,3
Muulle henkilökunnalle maksetut palkat	31,5	28,1
Yhteensä	32,4	28,5

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

5. Rahoitustuotot ja -kulut

M€	Emoyhtiö 2006	Emoyhtiö 2005
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	2,8	3,3
Muilta	0,0	0,0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Konserniyhtiöiltä	1,1	0,2
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	0,5	0,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*	1,1	0,2
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muilta	-0,1	-0,1
Kurssivoitot ja -tappiot
Konserniyhtiöiltä	-2,2	1,2
Muilta	-1,2	1,6
Yhteensä	1,8	7,2

6.Tuloverot

M€	Emoyhtiö 2006	Emoyhtiö 2005
Tilikauden verot	7,3	5,3
Verot aikaisemmilta vuosilta	0,0	0,0
Ulkomaille maksetut lähdeverot	0,0	0,0
Laskennallisen verovelan muutos	0,0	0,4
Yhteensä	7,3	5,7

7. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Emoyhtiö M€	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä- vaikutteiset menot	Yhteensä
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	13,0	0,8	13,7
Lisäykset	0,3	0,0	0,3
Vähennykset	-0,3	-	-0,3
Siirrot erien välillä	0,3	-	0,3
Hankintameno 31.12.	13,2	0,8	14,0

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiö M€	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä- vaikutteiset menot	Yhteensä
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	11,2	0,4	11,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,3	-	-0,3
Tilikauden poistot	0,7	0,0	0,7
Arvonalennukset	-	-	-
Kertyneet poistot 31.12.	11,6	0,4	12,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	1,6	0,3	1,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	1,7	0,4	2,1

Emoyhtiö M€	Maa- ja- vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	1,2	28,3	31,2	0,0	1,7	62,5
Lisäykset	-	0,0	1,6	-	2,1	3,7
Vähennykset	-	-	-0,7	-	0,0	-0,7
Siirrot erien välillä	-	0,0	0,6	-	-0,9	-0,3
Hankintameno 31.12.	1,2	28,4	32,7	0,0	3,0	65,3
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	11,7	23,7	-	-	35,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-0,6	-	-	-0,6
Tilikauden poistot	-	1,5	3,0	-	-	4,5
Arvonalennukset	-	-	-	-	-	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	13,2	26,1	0,0	0,0	39,3
Arvonkorotukset	0,1	5,6	-	-	-	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	1,3	20,8	6,6	0,0	3,0	31,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	1,3	22,3	7,5	0,0	1,7	32,9

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2006 oli 24,3 miljoonaa euroa (21,5 miljoonaa euroa 31.12.2005).

Emoyhtiö M€	Tytäryhtiö- osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	Yhteensä
Sijoitukset
Hankintameno 1.1.	21,4	0,0	18,3	39,7
Lisäykset	-	-	-	-
Vähennykset	-	0,0	-5,9	-6,0
Siirrot erien välillä	-	-	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	21,4	0,0	12,4	33,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2005	21,4	0,0	18,3	39,7

8. Siirtosaamiset

M€	2006	2005
Verosaamiset	1,7	1,8
Muut siirtosaamiset	2,3	1,8
	3,9	3,7

9. Rahavarat

M€	2006	2005
Muut arvopaperit
Korkorahastosijoitukset	41,2	27,2
Rahat ja pankkisaamiset
Käteinen raha ja pankkitilien saldot	6,9	9,7
Sijoitustodistukset	25,0	11,2
	31,8	20,9

Korkorahastosijoitukset, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden korkorahastojen korkopapereiden maturiteetti on enimmillään yksi vuosi. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

Sijoitustodistukset muodostuu lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta.

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot
------------------------------------------------------------------------------------

Valuuttatermiinit	0,2	-0,1
Käyvät arvot yhteensä	0,2	-0,1

Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

10. Laskennalliset verosaamiset- ja velat

M€	2006	2005
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuseroista	0,0	0,0
	0,0	0,0
Laskennalliset verovelat
Jaksotuseroista	0,0	0,0
	0,0	0,0
Laskennallinen verosaatava/velka, netto	0,0	0,0

Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 26 % vallitessa olisi 1.482,5 tuhatta euroa.

11. Oma pääoma

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.409.285 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.809.079 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

M€	2006	2005
Osakepääoma
Sarja A 1.1.	6,0	5,9
Konvertoitu K -osakkeista	-	0,0
Uusmerkinnät	0,2	0,1
Sarja A 31.12.	6,2	6,0
Sarja K	1,4	1,4
Konvertoitu A -osakkeiksi	-	0,0
Osakepääoma 31.12.	7,7	7,4
Osakeanti	0,0	5,4
Ylikurssirahasto 1.1.	11,0	7,3
Uusmerkinnät	11,3	3,8
Ylikurssirahasto 31.12	22,3	11,0
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1.	114,6	108,9
Tilinpäätössiirtojen kertymä 1.1.
Osingonjako	-13,4	-13,1
Omat osakkeet	-0,3
Muuntoero	-	-
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	100,9	95,8
Tilikauden tulos	22,9	18,7
Oma pääoma yhteensä	153,8	138,4

12. Pakolliset varaukset

M€	2006	2005
Eläkevaraukset	0,0	0,5
	0,0	0,5

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

14. Siirtovelat

M€	2006	2005
Palkka- ja sosiaalikuluvelat	11,7	10,6
Verovelat	1,2	-
Muut siirtovelat	1,6	2,7
	14,5	13,3

15. Saamiset ja velat muilta Vaisala-konsernin yhtiöiltä

M€	2006	2005
Pitkäaikaiset lainasaamiset	12,4	18,3
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1,5	2,7
Myyntisaamiset	10,1	14,2
Siirtosaamiset	0,0	0,1
Saamiset yhteensä	24,0	35,3
Ostovelat	0,9	0,7
Siirtovelat	0,0	0,0
Velat yhteensä	0,9	0,7

16. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

M€	2006	2005
Omasta velasta/sitoumuksesta
Takaukset	9,7	6,0
Konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset	5,5	2,2
Muut omat vastuut
Annetut pantit	0,1	0,1
Leasingvastuut
Tilikaudella maksettavat	0,1	0,1
Myöhemmin maksettavat	0,1	0,1
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	15,4	8,5
Johdannaissopimukset
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot
Valuuttatermiinit	11,9	12,7
Pääoma-arvot yhteensä	11,9	12,7

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006 % % % %

			äänistä K-osakkeista A-osakkeista	osakk.yht.
Suomalainen Tiedeakatemia	21,7	25,8	3,1	7,3
Novametor Oy	12,7	13,4	9,4	10,1
Mikko Voipio	7,7	8,8	2,2	3,4
Anja Caspers	7,0	8,3	1,3	2,6
Raimo Voipio	5,8	6,7	1,7	2,6
Tauno Voipio	4,2	4,6	2,0	2,5
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo	4,1	4,0	4,3	4,2
Inkeri Voipio	2,2	0,0	12,3	10,0
Minna Luokkanen	2,0	2,4	0,1	0,5
Jaakko Väisälä kuolinpesä	1,6	1,8	1,1	1,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1,6	0,0	8,7	7,1
Tuulikki Laasonen	1,3	1,6	0,0	0,3
Hallintarekisteröidyt:	2,0	0,0	9,3	9,3

Omistuksen jakautuminen omistajatyypeittäin 31.12.2006

	Omistajia kpl	%	% äänistä K-osakkeista A-osakkeista	%	% osakk.yht.
Yritykset	232	13,3	13,4	12,8	12,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	32	7,6	4,0	12,5	10,9
Julkisyhteisöt	18	2,7	0,0	15,0	12,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	93	22,4	25,8	6,7	10,3
Kotitaloudet	4.202	53,9	56,8	40,3	43,4
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	36	0,2	0,0	12,6	10,2
Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä		0,0	0,0	0,1	0,1
Yhteensä	4.613	100,0	100,0	100,0	100,0

* sisältää hallintarekisteröidyt

Omistuksen jakautuminen osakemäärän suhteessa 31.12.2006

Osakkeiden lkm	Omistajia	% omistajista	% äänistä	% osakk.yht.	K-osakkeen omistajia	% K-osak- keista	A-osakkeen omistajia	% A-osak keista
1-100	1.518	32,9	0,1	0,6	2	0,0	1.518	0,7
101-1000	2.579	55,9	1,2	5,1	18	0,3	2.575	6,2
1001-10000	410	8,9	3,3	6,5	26	4,0	404	7,8
10001-100000	83	1,8	18,9	16,1	23	24,1	75	16,5
100001-	23	0,5	76,5	71,7	7	71,6	20	68,7
Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä	-	-	0,0	0,0	-	0,0	-	0,1
Yhteensä	4.613	100,0	100,0	100,0	76	100,0	4.592	100,0

Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2006 oli 1.353.101 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 16,5 %

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaalla helmikuun 13. päivänä 2007

Raimo Voipio Stig Gustavson Mikko Niinivaara puheenjohtaja

Yrjö Neuvo Mikko Voipio Kjell Forsén toimitusjohtaja

Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2006. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Vantaalla 13. päivänä helmikuuta 2007

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisö

Mikko Nieminen Hannu Pellinen KHT KHT

Yhtiökokous

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Vaisala Oyj:n pääkonttorissa Vantaalla, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa, torstaina 22. maaliskuuta 2007 alkaen klo 17.00.

Kokouksessa käsiteltävät asiat

1. Yhtiöjärjestyksen 13 §:ssä varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 11. maaliskuuta 2007 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen 21.10.1994. Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille.

Yhtiökokousasiakirjat

64 Vaisala Oyj TILINPÄÄTÖS 2006

Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ja hallituksen esitykset yhtiökokoukselle ovat jäljennöksinä osakkeenomistajien nähtävinä viikon ajan ennen yhtiökokousta yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21 ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen

Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään keskiviikkona 14. maaliskuuta 2007 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen voi määräaikaan mennessä tapahtua joko kirjallisesti osoitteella Vaisala Oyj, Nina Andersin, PL 26, 00421 Helsinki, faxilla numeroon (09) 8949 2206, sähköpostilla osoitteeseen nina. andersin@vaisala.com tai arkisin klo 9.00 - 11.00 puhelimitse numeroon (09) 8949 2201. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta

Hallituksen jäsenistä erovuorossa on Yrjö Neuvo. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 22.3.2007 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Yrjö Neuvon uudelleenvalintaa ja kuudenneksi jäseneksi hallitus esittää Maija Torkkoa.

Hallitus esittää edelleen että nykyinen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT, valittaisiin uudelleen seuraaviksi, yhtiöjärjestyksen mukaisiksi toimikausiksi. Erovuorossa oleva jäsen, uusi jäsen ja nykyinen tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa uudelleenvalintaan.

Innovaatio. Luotettavuus. Ratkaisut. Vantaalla 13.2.2007

Vaisala Oyj

Hallitus

Lisätietoja: Jouni Lintunen, Talousjohtaja (09) 8949 2215, gsm 040 5790 181

Sijoittajan kalenteri

Vaisala Oyj julkaisee vuonna 2007 kolme osavuosikatsausta suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

7.5.2007	Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2007
7.8.2007	Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2007
31.10.2007	Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2007

Yhtiökokous 2007

22.3.2007 Yhtiökokous, Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa

Hiljainen aika

Vaisala ei järjestä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisia kolmeen viikkoon ennen tulostietojen julkistamista.

Taloudellisia katsauksia voi tilata osoitteesta:

Vaisala Oyj Konserniviestintä PL 26, 00421 Helsinki Puh. (09) 8949 2744 Faksi (09) 8949 2593 sähköposti: info@vaisala.com

Painamme Vaisalan Tilinpäätös 2006 -esitteen suomeksi ja englanniksi. Se postitetaan kaikille Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille viikolla 10 (5-9.3.2007). Osavuosikatsaukset sekä muut pörssi- ja lehdistötiedotteet julkaistaan myös konsernin kotisivuilla www.vaisala.com.

Vaisala maailmalla

Suomi Vaisala Oyj

PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Puh. +358 9 894 91 Faksi +358 9 8949 2227 s-posti: info@vaisala.com Y-tunnus: 0124416-2

Ruotsi Vaisala Oyj

Malmö Office

Drottninggatan 1 D, S-212 11 Malmö, Sweden Puh. +46 40 298 991 Faksi +46 40 298 992 Puh. Ruotsista 0200 848 848 Faksi Ruotsista 0200 849 849

Saksa Vaisala GmbH

Hamburg Office Schnackenburgallee 41, D-22525 Hamburg Puh. +49-40-839 03-0 Faksi +49-40-839 03-110

Stuttgart Office Pestalozzi Str. 8 D-70563 Stuttgart , Germany Puh. +49 711 734 057 Faksi +49 711 735 6340

Bonn Office Adenauerallee 15 D-53111 Bonn, Germany Puh. +49 228 249 710 Faksi +49 228 2497 111

Ranska Vaisala SA

Paris Office

2, rue Stéphenson (escalier 2bis) F-78181 Saint-Quentin-en-Yvelines Cedex, France Puh. +33 1 3057 2728 Faksi +33 1 3096 0858

Iso-Britannia Vaisala Ltd

• Birmingham Operations Vaisala House
• 349 Bristol Road Birmingham B5 7SW, UK Puh. +44 121 683 1200 Faksi +44 121 683 1299

Newmarket Office

Unit 9, Swan Lane, Exning, Newmarket Suffolk CB8 7FN, UK Puh. +44 1638 576 200 Faksi +44 1638 576 240

Yhdysvallat Vaisala Inc.

Boston Office

10-D Gill Street Woburn, MA 01801, USA Puh. +1 781 933 4500 Faksi +1 781 933 8029

Boulder Operations

194 South Taylor Avenue, Louisville, CO, 80027, USA Puh. +1 303 499 1701 Faksi +1 303 499 1767

Tucson operations

2705 East Medina Road Tucson, Arizona 85706, USA Puh. +1 520 806 7300 Faksi +1 520 741 2848

6300 34th Avenue South Minneapolis, Minnesota 55450, USA Puh . +1 612 727 1084 Faksi +1 612 727 3895

Westford Operations

2 Park Drive, Unit 1 Westford, MA 01886, USA Puh . +1 978 692 9234 Faksi +1 978 692 9575

Houston Office

1120 NASA Road, Suite 220-E Houston, TX 77058, USA Puh . +1 281 335 9955 Faksi +1 281 335 9956

San Jose Office

6980 Santa Teresa Blvd, Suite 203 San Jose, CA 95119-1393, USA Puh . +1 408 578 3671 Faksi +1 408 578 3672

Kanada Vaisala Inc.

Canada Office 37 De Tarascon Blainville, Quebec J7B 6B7, Canada Puh . +1 450 430 0880 Faksi +1 450 430 6410

Japani Vaisala KK

Tokyo Office

42 Kagurazaka 6-Chome Shinjuku-Ku Tokyo 162-0825, Japan Puh . +81 3 3266 9611 Faksi +81 3 3266 9610

Kiina Vaisala China Ltd

Beijing Office Floor 2, EAS Building No . 21, Xiao Yun Road, Dongsanhuan Beilu Chaoyang District, Beijing, P.R. China 100027 Puh . +86 10 85261199 Faksi +86 10 85261155

Shenzhen Office

Regus Business Centre, Anilian Centre 26th Floor 222 Jintian Road Futian Schenzhen 518026 People's Republic of China Puh . +86 755 3395 5998 Faksi +86 755 3395 5516

Vaisala Shanghai

6F 780 Cailun Lu Pudong New Area 201203 Shanghai P.R. China Puh . + 86 21 5132 0656 Faksi + 86 21 5132 0657

Malesia Vaisala Oyj

Regional Office Malaysia Level 36, Menara Citibank 165 Jalan Ampang 50450 Kuala Lumpur Malaysia Puh . +60 3 2169 7776 Faksi +60 3 2169 7775

Australia Vaisala Pty Ltd

Melbourne Office

3 Guest Street Hawthorn, VIC 3122 Australia Puh . +61 3 9818 4200 Faksi +61 3 9818 4522