Vuosikertomus 2006

SSH Communications Security

YHTIÖKOKOUS

SSH Communications Security Oyj:n yhtiökokous pidetään torstaina 29. maaliskuuta 2007 klo 15.00 alkaen Helsingissä, SSH Communications Security Oyj:n toimitalon Auditoriossa, 2 krs, Valimotie 17–19, 00380 Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään maanantaina 19.3.2007 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joka on ilmoittautunut yhtiökokoukseen viimeistään perjantaina 23.3.2007 klo 16.00 mennessä.

Osakkeenomistaja voi ilmoittautua yhtiökokoukseen joko

a) sähköpostitse [email protected]

tautumisajan päättymistä yhtiölle.

b) telefaksilla numeroon 020 500 7011

c) kirjeitse osoitteeseen SSH Communications Security Oyj, Erja Salo, huone 3002,

Valimotie 17–19, 00380 Helsinki Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan ennen ilmoit-

TALOUDELLISET TIEDOTTEET 2007

Vuoden 2007 aikana SSH Communications Security Oyj julkistaa taloudellisia tiedotteita seuraavasti:

Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2006	13.02.2007
Vuosikertomus 2006	viikolla 12
Osavuosikatsaus, ensimmäinen vuosineljännes	25.04.2007
Osavuosikatsaus, kaksi ensimmäistä vuosineljännestä	25.07.2007
Osavuosikatsaus, kolme ensimmäistä vuosineljännestä	24.10.2007

Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi pörssitiedotteina sekä yhtiön kotisivulla www.ssh.com. Vuosikertomus julkaistaan painotuotteena suomeksi ja englanniksi. Se on myös tilattavissa osoitteesta [email protected] ja nähtävillä pdf-tiedostona yhtiön kotisivulla.

YHTIÖN 10 SUURINTA OMISTAJAA 31.12.2006

	%	Kpl
1. Ylönen Tatu Juhani	51,81	14 727 649
2. Kivinen Tero Tapani	6,51	1 850 021
3. Assetman Oy	6,33	1 800 000
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1,70	483 450
5. Promotion Capital I Ky	1,69	480 000
6. Tatu Ylönen Oy	1,32	375 071
7. Vainio Arto Olavi	0,49	140 000
8. Sjöblom Katri Pauliina	0,45	127 795
9. Siven Pertti	0,42	120 000
10. Kaukonen Kalle Simeoni	0,35	100 000
Yhteensä	71,07	20 203 986

Hallintarekisteröityjä yhteensä	1,70	482 120

TIETOA YHTIÖSTÄ

SSH julkaisee kaikki tiedotteensa ja ylläpitää yhtiötä koskevaa sijoittajatietoa kotisivuillaan. Yhtiölle voi lähettää kysymyksiä sen toiminnasta osoitteeseen [email protected].

61074_SSH_vsk07_KAN_FIN.indd 2 14.3.2007 13:43:09

Sijoittajasuhteet

Talousjohtaja Mika Peuranen Puh. +358 20 500 7419 Sähköposti: [email protected]

Markkina-arvo, milj. euroa Osakkeen vaihto, milj. kpl

TULOS JA OSINKO/OSAKE

Pääoman palautus/osake, euroa Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

SISÄLLYS

Tietoja osakkeenomistajille 2
SSH lyhyesti 3
SSH sijoituskohteena 4
Vuosi 2006 lyhyesti 6
Toimitusjohtajan katsaus 7
SSH Tectia -liiketoiminta 8
Henkilöstö 9
Hallinnointi 10
Osakkeet ja osakkeenomistajat 14
Toimintakertomus 17
Konsernitilinpäätös 21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 24
Emoyhtiön tilinpäätös 38

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 40
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset 45
Tilintarkastusmerkintä 45
Tilintarkastuskertomus 45
Tunnuslukujen laskentakaavat 46

SSH LYHYESTI SSH toimittaa yritystason tietoturvaratkaisuja suurten organisaatioiden tietoliikenteen suojaamiseen. Yhtiön SSH Tectia -ohjelmistotuotteet on kehitetty vastaamaan erityisesti suuryritysten, rahoituslaitoksien ja julkishallinnon laajojen ja monimutkaisten tietoverkkojen tarpeisiin huomioiden jatkuvasti lisääntyvä lainsäädäntö ja muut tietoturvaa koskevat määräykset. Kasvava joukko SSH Tectian käyttäjistä on alojensa suurimpia organisaatioita. SSH on maailmanlaajuiseksi standardiksi muodostuneen Secure Shell -teknologian alkuperäinen kehittäjä. Yhtiö on kehittänyt liikkuvan tiedon tietoturvaa verkossa jo 10 vuoden ajan.

Vuonna 2006 SSH-konsernin liikevaihto oli 9,5 milj. euroa ja konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden lopussa 80 henkilöä. Yhtiöllä on toimisto Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

SSH seuraa ja raportoi liiketoimintaansa IFRS:n (kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö) mukaisesti maantieteellisen segmenttijaon mukaan. Seurattavat alueet ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä Eurooppa ja muut maat. Liiketoiminta on kuitenkin hyvin samanlaista eri maantieteellisillä alueilla, joten tässä vuosikertomuksen katsausosassa SSH:n liiketoimintaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

SSH SIJOITUSKOHTEENA

Sijoitus SSH:hon on sijoitus yritysten tietoliikenteen turvallisuusohjelmistojen tuottajaan, jonka tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja olla johtava toimija markkinallaan. Yhtiö uskoo, että tavoitetaso saavutetaan keskittymällä valikoituihin asiakasryhmiin ja tiiviillä yhteistyöllä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa kehittäen innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden tietoturvatarpeisiin.

BRÄNDI SSH myy ja markkinoi ratkaisujaan SSH Tectia -brändin alla. SSH Tectia koostuu vakioiduista ohjelmistotuotteista sekä tuotteiden käyttöönottoon että ylläpitoon liittyvistä teknisistä palveluista.

SSH Tectia auttaa asiakkaitaan liittämään hyvin laajat ja monimuotoiset tietoverkot tietoliikenteen turvallisuuden osalta helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi. SSH Tectia on helposti hallittava kokonaisratkaisu pääteyhteyksien, tiedostosiirtojen ja muun sovellusliikenteen suojaamiseen yritysverkossa.

ASIAKKAAT SSH Tectian tärkeimmät asiakasryhmät ovat suuryritykset, rahoituslaitokset ja julkishallinnon organisaatiot. Yhteistä näille asiakasryhmille on tietoverkkojen laajuus ja heterogeenisuus. Tietohallinto- ja tietoturvaosastojen johto sekä tekniset asiantuntijat kuten tietoturva-arkkitehdit ovat ostoprosessissa keskeisiä päätöksentekijöitä ja vaikuttajia. Asiakkaan omien resurssien lisäksi projekteihin osallistuu usein konsulttiyrityksiä, järjestelmäurakoitsijoita sekä muita ohjelmisto- ja laitetoimittajia.

Suurin osa Fortune 100 -yrityksistä käyttää SSH:n ratkaisuja sisäisen tietoliikenteensä suojaamiseen. Yhtiö hankkii jatkuvasti aktiivisesti uusia asiakkaita kaikilla kohdemarkkinoillaan. SSH Tectia -asennusten ylläpito, laajentaminen sekä uusien tuotteiden käyttöönotto asiakkaiden olemassa olevissa SSH Tectia -ympäristöissä antavat mahdollisuuden jatkuvaan ja kustannustehokkaaseen lisämyyntiin.

LIIKETOIMINTAKUMPPANIT

SSH Tectia -ratkaisu perustuu avoimien standardien mukaiseen toteutukseen ja sen keskeinen vahvuus on saumaton yhteensopivuus asiakkaan olemassa olevan IT-infrastruktuurin kanssa. SSH työskentelee aktiivisesti valittujen teknologiatoimittajien kanssa varmistaakseen teknisen yhteensopivuuden muiden relevanttien järjestelmäkomponenttien ja -alustojen kanssa. SSH kehittää myös aktiivisesti uusia alueellisia ja globaaleja jakeluyhteistyöpartnereita laajentaakseen myynnin ja markkinoinnin peittoa ja osallistuakseen projekteihin ja jakelumalleihin, joissa SSH Tectia toimitetaan osana laajempaa järjestelmäkokonaisuutta.

TUOTEKEHITYS SSH:n ydinosaamiseen kuuluu kyky kehittää

tietoturvateknologioita vaativiin verkkoympäristöihin. Vuosien 2005 ja 2006 aikana kokonaan uudistettu SSH Tectia -tuotteiden teknologia-arkkitehtuuri, SSH G3TM lisää entisestään tuotekehityksen joustavuutta ja nopeuttaa uusien ominaisuuksien saamista markkinoille. Kaikki uudet toiminnallisuudet kehitetään ja testataan läheisessä yhteistyössä avainasiakkaiden kanssa, jotta varmistetaan niiden haluttavuus markkinoilla. Sen jälkeen ne liitetään osaksi vakioituja SSH Tectia -ohjelmistoja. Näin varmistetaan tuotteiden vahvistuminen ja käyttö kelpoisuus kaikkia kohderyhmän asiakkaita hyödyttävällä tavalla.

SSH:n tuotekehityksessä työskenteli 39 henkilöä ja yhtiöllä oli voimassa 11 patenttia vuoden 2006 lopussa.

MYYNTI Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Pohjoismaat ja Japani. Paikalliset myynti- ja tukiorganisaatiot mahdollistavat strategian mukaisen läheisen yhteistyön päämarkkina-alueiden avainasiakkaiden ja partnereiden kanssa. Suurin osa vuoden 2006 myynnistä saatiin Pohjois-Amerikassa, joka on SSH Tectian suurin markkina-alue. Myynnin kasvu oli nopeinta Euroopassa ja Aasiassa.

Päämarkkina-alueiden ulkopuolella SSH Tectia -tuotteita myydään ja tuetaan epäsuorasti paikallisen jakeluverkoston kautta. Tilaukset pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä pyritään ohjaamaan ensisijaisesti SSH:n sähköiselle kauppapaikalle.

MARKKINA-ASEMA SSH on maailmanlaajuinen

markkinajohtaja Secure Shell -teknologiaan pohjautuvilla ohjelmistomarkkinoilla. SSH Tectia -tuotteet ratkaisevat asiakkaiden ongelmia turvaamalla pääteyhteyksiä, tiedostosiirtoja ja kriittisten yrityssovellusten liikennettä. Markkinoiden vuosittainen ohjelmistomyynnin arvo on useita satoja miljoonia euroja. Uuden lainsäädännön ja standardien ansiosta SSH Tectia -tuotteiden käyttömahdollisuudet näillä markkinoilla ovat kasvaneet monipuolisemmiksi. Myös uudet turvallisuusuhat lisäävät asiakkaiden kiinnostusta tietoturvatuotteisiin, ja siten SSH:n kasvumahdollisuuksia.

SSH:n kasvustrategiana on asteittain vahvistaa asemaansa näillä markkinoilla kehittämällä tuotetta, hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevaa asiakaskuntaa ja hankkimalla uusia suuria asiakkaita, joilla jo on Secure Shell -teknologian asennettua kantaa. Lisäksi SSH kehittää liiketoimintakumppanuuksia, jotka avaavat epäsuoria kanavia uusille markkinoille.

VUOSI 2006 LYHYESTI

Asiakkaat

Maailman johtava yritysohjelmistojen tuottaja, saksalainen SAP asensi vuoden alkupuolella SSH Tectia -tuotteet laajaan käyttöön sisäverkkonsa tietoliikenteen suojaamiseksi.
Maailman suurimpiin kuuluva yhdysvaltalainen vähittäiskauppaketju valitsi SSH Tectian verkossaan liikkuvan tiedon salaamiseksi.
Yhä useammat yritykset tekivät päätöksiä selväkielisten tiedostonsiirtojen ja Telnet-yhteyksien kieltämisestä tietoverkoissaan, mikä lisäsi tietoturvan kysyntää erityisesti turvallisten tiedostonsiirtojen alueella.
Lainsäädännön vaatimat auditoinnit käynnistivät uusia projekteja tietoturvassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tällaisia säädöksiä ovat Yhdysvaltojen SOX, sekä luottokorttiyhtiöitä koskeva PCI ja terveydenhuoltoa koskeva HIPAA.

• SSH solmi useita merkittäviä ja monivuotisia SSH Tectia -tuotteiden lisensointisopimuksia maailman suurimpien rahoituslaitosten kanssa.

Kumppanit

• IBM myönsi SSH Tectia Server -tuotteelle IBM ServerProven® -sertifi oinnin suurkoneympäristöihin. Sertifi oinnin edellytyksenä oli tuotteen toimivuuden verifi ointi olemassa olevan asiakkaan tuotantoympäristössä.

SSH ja verkkoyhteysohjelmistoja valmistava NetManage solmivat jakelusopimuksen, jonka mukaisesti NetManage tarjoaa SSH Tectia -tuotteita asiakkailleen omien pääteyhteysratkaisujensa osana.
SSH tiivisti yhteistyötä amerikkalaisen BMC:n kanssa tiedostonsiirtojen hallinnan alueella. Yhteistyö mahdollistaa SSH Tectia -tuotteiden hyödyntämisen suuryritysten vaativissa verkkoympäristöissä entistä laajemmalla edistyneiden tiedostonsiirtojen markkina-alueella.

Tuotteet

• Uusien SSH Tectia -tunnelointi- ja tiedostonsiirtotuotteiden asemointia ja nimeämistä muutettiin jatkomyynnin tehostamiseksi olemassa oleville asiakkaille. Expansion Pack -tuotteistamismallin avulla uusien tuotteiden myyntiprosessia ja käyttöönottoa voidaan nopeuttaa.

• SSH julkisti vuoden alkupuolella uusia tuotesuunnitelmia tiedostonsiirtojen suojaamiseen ja hallintaan suurissa ja hajautetuissa yritysverkoissa. Kesällä lanseerattu läpinäkyvä tiedostonsiirtosuojaus osana uusia SSH Tectia -tuoteversioita auttoi asiakkaita vastaamaan auditointien vaatimuksiin tiedostonsiirtojen turvaamisessa.

• Uudet merkittävät IBM-suurkoneympäristöjen tietoturvaan liittyvät tuoteominaisuudet vahvistivat SSH Tectiaa johtavana IBM mainframe -järjestelmiin turvalliset tietoliikenneyhteydet tarjoavana ratkaisuna, ja useat kohderyhmän asiakkaat ottivat sen käyttöön vaativissa suurkoneympäristöissään.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

UUDET TUOTTEET JA UUDET ASIAKKUUDET LUOVAT VANKAT LÄHTÖKOHDAT

Hyvän sopimus- ja tarjouskannan, vahvistuneen ja monipuolistuneen asiakaskunnan sekä uudistuneiden tuotteiden ansiosta lähtökohtamme vuodelle 2007 ovat erinomaiset. Aloitimme uuden G3-ohjelmistosukupolven kaupalliset toimitukset, voitimme merkittäviä uusia asiakkaita ja moninkertaistimme uusien tuotteidemme myynnin.

Sisäiseen tietoturvaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysynnän kasvu levisi viime vuonna Yhdysvalloista Eurooppaan. Etenkin myyntimme Saksassa ja Englannissa lähti voimakkaaseen kasvuun. Seuraavaksi odotamme nopeamman kasvun näkyvän myös Aasian markkinoilla.

Asiakaskuntamme monipuolistui pankki- ja julkisen hallinnon sektoreilta nyt myös suuriin kaupan alan, teollisuuden ja korkean teknologian yrityksiin.

Parhaassa vauhdissa uusista tuotteistamme oli vuonna 2005 lanseerattu IBM-suurkoneympäristön tietoturvaohjelmisto, jonka myynti moninkertaistui. Tämä tuote on hyvä esimerkki siitä, miten olemme strategian mukaisesti keskittyneet suuriin käyttäjäorganisaatioihin. Näin parannamme kilpailukykyämme, myymme entistä kannattavampia tuotteita ja luomme pitkäaikaisia asiakassuhteita huippuluokan yritysten kanssa.

Tuotteiden jatkuva uudistaminen synnyttää etuja sekä asiakkaille että itsellemme. Jatkuvan muutoksen keskellä on tärkeää ylläpitää järjestelmää tehokkaasti ja kasvattaa suorituskykyä. Asiakkaiden riippumattomissa testeissä uusi G3-sukupolven SSH Tectia on ollut ylivoimaisesti suorituskykyisin kilpailijoihinsa nähden.

VUODEN 2007 HAASTEET

Kannattavuutemme parani kuluneena vuonna merkittävästi, mutta ei riittävästi. Vuoden 2007 tärkein haaste on nopeuttaa myynnin kasvua. Se vaikuttaa suoraan kannattavuutemme paranemiseen ja mahdollistaa positiivisen tilinpäätöksen 2007. Muita haasteita ovat asiakaskannan laajentaminen ja asiakkuuksien syventäminen. Uskon, että meillä on tehokkaita keinoja saavuttaa tavoitteet.

Asiakkaiden koko potentiaalin hyödyntämisessä meillä on paljon uusia kasvumahdollisuuksia. Tärkein aseemme on jatkuvasti monipuolistuva SSH Tectia -ratkaisu. Useissa asiakkuuksissa olemme vasta ensimmäisessä vaiheessa: asiakas on valinnut tuotteemme yhteen sovellukseen, tehnyt runkosopimuksen ja tilannut ensimmäisen projektinsa ohjelmistolisenssit ja tekniset ylläpitopalvelut.

Asiakaskohtaisen myynnin kasvu perustuu seuraavien vaiheiden laajennuksiin, uusien SSH Tectia -sovellusten ja -ominaisuuksien myyntiin. Mahdollisuudet syventää asiakkuuksia ja laajentaa sovelluksia ovat hyvät.

Lisäksi kehitämme jatkuvasti yhteistyötä muiden johtavien yritysten kanssa. Käynnissä olevien yhteistyöhankkeiden avulla aiomme moninkertaistaa markkinapeittomme ja avata aivan uusia toimitusja arvoketjun osia, joilla nopeutamme asiakashankintaa ja myynnin kasvua.

TULEVAISUUDESTA

Uudet tietoturvamääräykset ja -standardit sekä jatkuvasti kehittyvät tietoturvakäytännöt luovat hyvän perustan kasvulle. Oma myyntimme ja entistä kiinteämmät kumppanuudet ovat vastauksemme tähän kysyntään. Siitä todistavat voittamamme uudet suuret asiakkuudet, joista jokainen on meille monivuotisen kauppa- ja palvelusuhteen alku.

Suuryrityksillä, rahoituslaitoksilla ja julkishallinnolla on turvallisuusuhkien kasvaessa tarve jatkuvasti parantaa sisäistä tietoturvaa, mihin tarjoamme osaamistamme. Useat maailman arvostetuimmista ja suurimmista organisaatioista ovat valinneet meidät ja osallistuvat kanssamme ratkaisujemme jatkuvaan kehittämiseen.

Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja olemme operatiivisesti hyvässä kunnossa. Yhtiöllämme on tarvittavat resurssit liiketoiminnan seuraavien vaiheiden onnistumisiin. Uskon, että meillä on kaikki edellytykset jatkaa menestyksellisesti sekä markkina-asemamme että tuloksemme parantamista lähivuosina.

Kiitän koko SSH:n henkilökuntaa erinomaisesta panoksesta kaikilla alueilla vuonna 2006.

Arto Vainio toimitusjohtaja

SSH TECTIA -LIIKETOIMINTA

SSH toteuttaa strategiaansa SSH Tectia -ratkaisun avulla. SSH Tectia on avainasiakkaiden kanssa läheisessä yhteistyössä kehitetty helposti hallittava kokonaisratkaisu tiedostonsiirtojen, pääteyhteyksien ja muun sovellusliikenteen suojaamiseen yritysverkoissa. Nämä kolme sovellusaluetta edustavat myös kolmea erillistä markkinamahdollisuutta samoilla asiakkailla.

TURVALLISET JA HALLITUT TIEDOSTONSIIRROT

Tiedoston siirtäminen kahden koneen välillä on yksi keskeisimmistä toistuvista operaatioista yritysten tietoverkoissa. Liiketoimintaprosessien lisääntyvän verkottumisen, automatisoinnin ja integroinnin myötä tiedostonsiirtojen hallinnan ja turvaamisen tarve kasvaa jatkuvasti.

Turvallisten ja hallittujen tiedostonsiirtojen (EFT, Enhanced File Transfer) ohjelmistomarkkinat olivat vuonna 2006 noin 400 miljoonaa euroa. Uudet EFT Expansion Pack for SSH Tectia -tuotteet laajentavat SSH Tectia -ratkaisua, niin että se soveltuu myös tehokkaampaa hallintaa ja suorituskykyä vaativiin turvallisiin tiedostonsiirtoihin. Uusien tuotelaajennusten myötä asiakkaiden ei enää tarvitse hankkia toiminnallisuudeltaan osittain päällekkäisiä erillisratkaisuja kolmansilta osapuolilta.

Vuoden 2006 aikana tiedostonsiirtojen turvaaminen oli yleisin tarve uusissa asiakasprojekteissa ja solmituissa kaupoissa. Tähän vaikuttivat lainsäädännön kehitys ja määräykset, joiden vuoksi monet yritykset tekivät koko organisaation kattavia päätöksiä selväkielisten tiedostonsiirtoyhteyksien kieltämisestä.

SSH:n vuonna 2005 lanseeraama ja 2006 monilla uusilla ominaisuuksilla vahvistama SSH Tectia Server for IBM z/OS -tuote laajensi SSH Tectia -tiedostonsiirtoratkaisun peittoa IBMsuurkoneympäristöihin. Vuoden 2006 aikana moni uusi asiakas otti tuotteen käyttöönsä. SSH Tectia sai IBM ServerProven® -sertifi oinnin osoituksena

tuotteen toimivuudesta asiakkaan ympäristössä.

SSH ei halua vastata kaikkiin tiedostonsiirtomarkkinoiden tarpeisiin, vaan yhtiö keskittyy suuryritysten hajautetuissa ja heterogeenisissa sisäverkoissa liikkuvien tiedostojen turvaamiseen. Suurin osa SSH:n kilpailijoista tiedostonsiirtomarkkinoilla toimii pääasiassa ulkoisten asiakas- ja kumppanisiirtojen alueella. SSH Tectian merkittävimpiä kilpailijoita tiedostonsiirtomarkkinoilla ovat Yhdysvaltalaiset Sterling Commerce ja Tumbleweed.

Aktiivisten kumppanuuksien, kuten BMC Software -yhteistyön avulla SSH Tectia -ratkaisua voidaan täydentää tiedostonsiirtojen aikataulutuksen ja hallinnan osa-alueilla. Yhteisratkaisu vastaa asiakastarpeisiin, joihin SSH Tectia ei yksin tarjoa kaikkea vaadittua toiminnallisuutta.

TURVALLISET PÄÄTEYHTEYDET

Turvallisen pääteyhteyden muodostaminen ja etäteitse tapahtuva komentojen suorittaminen kohdepalvelimella oli ensisijainen käyttötapaus, johon Tatu Ylönen kehitti Secure Shell -teknologian vuonna 1995. Secure Shell on nyt maailmanlaajuisesti vakiintunut standardi erityisesti Unix- ja Linux -palvelinten turvalliseen ylläpitoon. Aseman kehittymistä standardiksi ovat edesauttaneet Unix-laitevalmistajat ja Linux-jakeluiden tuottajat, jotka ovat paketoineet avoimen lähdekoodin Secure Shell -toteutuksen (OpenSSH) osaksi käyttöjärjestelmätoimituksiaan.

SSH Tectia tarjoaa kaupallisesti tuetun, keskitetysti hallitun ja erityisesti suuryritysten tarpeisiin kehitetyn tietoturvaratkaisun turvallisten pääteyhteyksien muodostamiseen heterogeenisissä verkoissa, jotka koostuvat Windows, Unix, Linux ja IBM mainframe -koneista. Ratkaisulla voidaan saumattomasti täydentää olemassa olevia OpenSSH-pohjaisia ympäristöjä valituilla alustoilla tai vaihtoehtoisesti asiakas voi kustannustehokkaasti yhdenmukaistaa koko verkkonsa ottamalla SSH Tectian käyttöön kaikilla palvelimillaan.

Vuoden 2006 suurimmat SSH Tectia -kaupat korvasivat asiakkaan olemassa olevaa asennettua Secure Shell -kantaa. Asiakkaan tavoitteena oli saada yksi kaupallisesti tuettu ratkaisu koko verkkoympäristöönsä. Useimmiten alkuvaiheen tilaus on pienempi osakokonaisuus kuten ensiasennus tietyn organisaation osan käyttöön tai yhdelle käyttöjärjestelmäalustalle, jolloin käytön asteittainen laajentaminen tuottaa jatkomyyntimahdollisuuksia olemassa oleville asiakkaille.

Turvallisten pääteyhteyksien markkinat ovat osa laajempia pääteyhteysmarkkinoita (host access market), jonka vuosittaisen ohjelmistomyynnin arvo on satoja miljoonia euroja. Perinteisillä Secure Shell -pääteyhteysohjelmistojen markkinoilla, jotka ovat kooltaan alle kymmenesosa kokonaismarkkinoista, SSH on markkinajohtaja.

VUODEN 2006 AIKANA TIEDOSTONSIIRTOJEN TURVAA MINEN OLI YLIVOIMAISESTI YLEISIN TARVE UUSISSA ASIAKAS-PROJEKTEISSA JA SOLMI-TUISSA KAUPOISSA.

SSH TECTIA -RATKAISUN LIIKE-VAIHDON KEHITYS KVARTAALEITTAIN 2006, milj. euroa

HENKILÖSTÖ

Tärkeimmät kaupalliset kilpailijat ovat yhdysvaltalaiset Attachmate ja Van Dyke.

SSH pyrkii laajentamaan markkinoitaan kumppanuuksien avulla, joissa SSH Tectia liitetään osaksi laajempaa pääteyhteysratkaisua. Yksi esimerkki tällaisesta kumppanuudesta on kesällä 2006 solmittu jälleenmyyntisopimus yhdysvaltalaisen Netmanage-yhtiön kanssa. Myös uusien SSH Tectia -tuotteiden mahdollistamat suojatut mainframe-yhteydet edustavat uutta kasvumahdollisuutta SSH Tectialle näillä markkinoilla.

TURVALLISET SOVELLUSYHTEYDET

SSH Tectia -ratkaisun avulla voidaan läpinäkyvästi turvata käyttäjien sovellusyhteyksiä työasemien ja sovelluspalvelinten välillä. SSH Tectia Connector -työasematuote, SSH Tectia Server -tuotteen Tunneling Expansion Pack -laajennus sekä SSH Tectia Manager mahdollistavat käyttäjälle näkymättömän ja keskitetysti hallitun tavan suojata sovellusyhteyksiä ilman muutoksia asiakkaan sovelluksiin tai infrastruktuuriin. Ratkaisu mahdollistaa sekä paketoitujen valmisohjelmistojen että yrityksen itse kehittämien käyttäjäsovellusten verkkoyhteyksien salaamisen ja vahvan tunnistamisen.

Turvallisten sovellusyhteyksien ratkaisua pyritään ensisijaisesti myymään olemassa oleville asiakkaille lisäarvoa tuottavana laajennuksena SSH Tectia -järjestelmään, sekä osana SSH Tectia -kokonaisratkaisua uusille asiakkaille. Ratkaisualue vahvistaa SSH Tectiaa kokonaisratkaisuna yrityksen sisäisen tietoliikenteen suojaamiseen läpi verkon.

KANSAINVÄLINEN TYÖYMPÄRISTÖ

SSH:lla oli vuoden lopussa yhteensä 80 työntekijää. 56 henkilöä työskenteli yhtiön pääkonttorissa Helsingin Pitäjänmäellä, 3 muualla Euroopassa, 18 Yhdysvalloissa ja 3 Japanissa. SSH: n henkilöstö on aidosti kansainvälistä edustaen 14 kansallisuutta. Henkilöstöstä 39 työskenteli tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, 30 myynnissä ja markkinoinnissa sekä 11 hallinnossa.

ARVOT OHJAAVAT TOIMINTAA

SSH:n vastuullinen toiminta perustuu koko henkilöstön yhdessä määrittelemiin arvoihin: Valitse (Select), Ratkaise (Solve) ja Kunnioita (Honor). SSH keskittyy ratkaisemaan valittujen asiakasryhmien tietoturvaongelmia rajatuilla ratkaisualueilla tavoitteenaan molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva monivuotinen yhteistyö. Yhtiön arvot ohjaavat henkilöstön toimintaa ja auttavat päivittäisessä päätöksenteossa.

HYVINVOINTI JA KEHITTYMINEN EDISTÄVÄT INNOVAATIOITA

SSH:n ydinosaamisalueisiin ja keskeisiin menestystekijöihin kuuluu kyky innovoida uusia teknisiä ratkaisuja asiakkaan tietoliikenteen tietoturvaongelmiin. Suurin osa työtehtävistä SSH:lla edellyttää korkeaa koulutusta, ja yhtiö palkkaakin pääosin akateemisen loppututkinnon suorittanutta henkilöstöä. Yhtiön työntekijöistä 79 prosenttia on suorittanut yliopistotason loppututkinnon.

SSH pyrkii luomaan ja ylläpitämään yhtiön edellytyksiä asiakaslähtöiseen innovointiin panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja jatkuvaan kehittymiseen. SSH:ssa käydään kehityskeskusteluja kaksi kertaa vuodessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Keskustelujen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset vuositavoitteet ja kehityssuunnitelmat. Toimenkuvan kehittäminen, työnkierto, sisäiset koulutukset sekä ulkoiset kurssit ovat keinoja, joilla ylläpidetään ja kehitetään työntekijöiden osaamista.

TYÖTEHTÄVIEN KIINNOSTAVUUS JA RYHMÄHENKI VOIMAVAROINA

Marraskuussa 2006 toteutettiin vuosittainen henkilöstön työtyytyväisyystutkimus. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli hyvä. Erityisen hyvinä asioina henkilöstö piti mm. työn sisällön kiinnostavuutta, vastuualueiden selkeyttä ja hyvää ryhmähenkeä. Tulosten perusteella määriteltiin kehitysalueita ja -toimenpiteitä, joiden toteuttaminen aloitettiin 2007 alussa.

SSH:N HENKILÖSTÖ ON AIDOSTI KANSAIN-VÄLISTÄ EDUSTAEN 14 KANSALLISUUTTA.

HALLINNOINTI

SSH-konserni muodostuu SSH Communications Security Oyj:stä (SSH) ja sen tytäryhtiöistä. SSH Communications Security Oyj on Suomessa rekisteröity ja Helsingissä kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. SSH:n tytäryhtiöitä ovat SSH Communications Security, Inc. (Yhdysvallat), SSH Communications Security K.K. (Japani) ja SSH Operations Oy, joka toimii Suomen lisäksi Britanniassa ja Saksassa.

SSH:n hallinnoinnissa ja päätöksenteossa noudatetaan SSH:n yhtiöjärjestystä, hyvää hallinnointitapaa ja korkeita eettisiä periaatteita. Yhtiön hallinnointiperiaatteet noudattavat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, Helsingin Pörssin sääntöjä sekä Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.

YHTIÖKOKOUS

SSH:n ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitsee hallituksen jäsenet. Hallituksen valitsemisen lisäksi yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat Suomen osakeyhtiölain mukaan muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätöksen vahvistaminen, osingon määrästä päättäminen ja tilintarkastajien valinta. Jokainen SSH:n osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiöjärjestyksen mukaisesti SSH:lle hallituksen, johon kuuluu kolmesta kahdeksaan jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa ensimmäiseksi

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärää eikä asetettu hallituksen jäsenille erityisiä valintakriteerejä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

SSH:n hallituksen tehtävänä on vastata yhtiön strategisista linjauksista sekä liiketoiminnan ja yhtiön hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii kaikissa tilanteissa yhtiön edun mukaisesti. Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen mainittujen tehtävien lisäksi SSH:n hallitus työjärjestyksensä mukaisesti

vahvistaa yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian
hyväksyy yhtiön toimintasuunnitelman, budjetin ja rahoitussuunnitelman ja valvoo niiden toteutumista
päättää yksittäisistä suurista ja strategisesti merkittävistä investoinneista, kuten yritysostoista sekä liiketoimintojen ostoista ja niistä luopumisista
päättää strategisesti merkittävistä tuotekehityshankkeista
nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkkaeduistaan
päättää SSH:n ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmistä
vahvistaa yhtiön riskienhallinta- ja raportointimenettelyn
laatii osinkopolitiikan ja vastaa osakasarvon kehittymisestä
vahvistaa yhtiön arvot.

HALLITUKSEN KOKOONPANO

Yhtiökokous valitsi 21.3.2006 hallituksen jäseniksi Tapio Kalliojan, Tomi Laamasen (pj), Timo Ritakallion ja Tatu Ylösen.

Tapio Kallioja, s. 1948, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 2001 SWelcom Oy: n toimitusjohtaja Tapio Kalliojalla on 26 vuoden kokemus johtotehtävistä media-alalla, mm. Helsingin Telset Oy: ssä, Helsinki Televisio Oy: ssä, Eurocable Oy: ssä, Sanoma Yhtymän Uudet Viestimet -ryhmässä ja Helsinki Media Company Oy:ssä.

Omistaa 2 000 SSH:n osaketta ja 2 000 optiooikeutta.

Tomi Laamanen, s. 1968, tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori Hallituksen jäsen vuodesta 2001, hallituksen

puheenjohtaja 21.9.2001 alkaen Teknillisen korkeakoulun professori

Professori Laamanen on Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osaston strategisen johtamisen professori. Hän on toiminut usean suomalaisen teknologiayrityksen ja ammatinharjoittajien yhdistyksen hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenenä. SSH:n lisäksi hän on hallituksen puheenjohtajana Emtele Oy:ssä ja SystemsGarden Oy:ssä sekä hallituksen jäsenenä Halton Oy:ssä, HPY:n Tutkimussäätiössä ja Suomen Strategisen Johtamisen Seurassa. Omistaa 22 000 SSH:n osaketta ja 4 000 optiooikeutta.

Timo Ritakallio, s. 1962,

oikeustieteen kandidaatti, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 2003 OKO Pankki Oyj:n varatoimitusjohtaja Timo Ritakalliolla on 20 vuoden monipuolinen kokemus johtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä pääomamarkkinoilla ja pankkitoiminnassa. Ritakallio on OKO-konsernin johtoryhmän varapuheenjohtaja. Ritakallio on lisäksi hallituksen jäsen OMX Exchanges Ltd:ssä ja Stockholmsbörsen AB:ssa. Omistaa 8 000 SSH:n osaketta ja 0 optio-oikeutta.

Hallitus vasemmalta oikealle: Tapio Kallioja, Tomi Laamanen, Timo Ritakallio, Tatu Ylönen.

Tatu Ylönen, s. 1968, tekniikan lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 1995 Pääomistaja, teknologiajohtaja 30.9.2004 saakka Tatu Ylönen on turvallisten etäyhteyksien muodostamiseen käytettävän Secure Shell -teknologian kehittäjä ja SSH Communications Security Oyj:n perustaja. Ylönen on kansainvälisesti arvostettu tietoturva-asiantuntija ja on toiminut aktiivisena vaikuttajana useissa kansainvälisissä standardointijärjestöissä.

Omistaa suoraan 14 727 649 ja välillisesti 375 071 SSH:n osa ketta.

Koska SSH:n toiminta keskittyy yhdelle toimialalle, ja yhtiö on kansainvälisesti mitattuna pieni, kykenee nelihenkinen hallitus tehokkaasti huolehtimaan hallituksen tehtävistä. Hallituksen jäsenistä enemmistöllä ei ole riippuvuussuhdetta yhtiöön. Riippumattomaksi katsottuja hallituksen jäseniä ovat Tapio Kallioja, Tomi Laamanen sekä Timo Ritakallio. Tatu Ylösellä on OYL 1 luvun 3 § mukainen määräysvalta yhtiöön, minkä johdosta hän ei ole riippumaton hallituksen jäsen.

HALLITUKSEN TYÖSKENTELY

Hallitus työskentelee ennalta määritetyn työjärjestyksen mukaisesti. Tulevien kokouksien teemat ja työjärjestys suunnitellaan uuden hallituskauden alussa. Kevään aikana hallitustyöskentely painottuu strategisten painopisteiden määrittämiseen ja yhtiön strategian päivittämiseen. Syksyn aikana käsitellään taktisen tason asioita ja marraskuun aikana hyväksytään budjetti seuraavalle vuodelle. Alkuvuoden kokouksissa keskitytään yhtiökokouksen valmisteluun.

Hallituksen jäsenille toimitetaan säännöllisesti informaatiota yhtiön liiketoiminnasta ja taloudellisesta tilasta. Hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja

tai muu toimitusjohtajan määräämä henkilö esittelee käsiteltävät asiat. Hallitus käsittelee jokaisessa kokouksessaan toimitusjohtajan tilannekatsauksen vakiotyöjärjestyksen mukaisesti. Myös myynnin edistymistä ja markkinoiden kehitystä sekä yhtiön taloudellista tilaa seurataan kokouksissa. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön lakiasiainjohtaja. Hänen sekä toimitusjohtajan lisäksi hallitustyöskentelyyn osallistuvat talousjohtaja ja yhtiön Yhdysvaltojen toiminnoista vastaava johtaja.

SSH:n hallitus kokoontui vuoden 2006 aikana 16 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 99 prosenttia.

SSH:n hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan hallitustyöskentelyn tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi. Sisäinen itsearviointi tehdään kerran vuodessa.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Osakeyhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimivuus edellyttää, että hallitustyöskentely järjestetään mahdollisimman tehokkaasti. Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua voidaan tehostaa perustamalla hallituksen jäsenistä koostuvia valiokuntia. SSH:n hallitus on nimittänyt tarkastusvaliokunnan, mutta nimitysja palkitsemisvaliokuntien nimittämistä hallitus ei ole toiminnan rajatun laajuuden vuoksi pitänyt tarpeellisena.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Tomi Laamanen. Koska SSH:n toimitusjohtaja, talousjohtaja ja tilintarkastaja osallistuvat tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on hallitus katsonut yhden hallitusjäsenen jäsenyyden riittäväksi. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnan keskeisimmiksi tehtäviksi:

• yhtiön taloudellisen tilanteen seurannan

taloudellisen raportoinnin (tilinpäätökset, osavuosikatsaukset) valvonnan
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden ja asianmukaisuuden arvioinnin
lakien ja määräysten noudattamisen arvioinnin
tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelun
yhteydenpidon tilintarkastajaan, tilintarkastussuunnitelman ja tilintarkastajan raporttien läpikäynnin.

Tarkastusvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuoden 2006 aikana.

TOIMITUSJOHTAJA

SSH:n hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysvallan mukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtajana on 2.7.2002 alkaen toiminut ekonomi Arto Vainio, s. 1950. SSH: lle Vainio siirtyi Tellabsin markkinointijohtajan tehtävistä. Ennen Tellabsia Vainio toimi Kaakkois-Aasian myyntijohtajana Nokia Telecommunications toimialaryhmässä (nykyisin Nokia Networks). Vainio omistaa 140 000 SSH:n osaketta ja 100 000 optio-oikeutta.

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytyminen noudattavat TEL-säädöksiä. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomiskorvaus on kahdentoista kuukauden palkan suuruinen.

JOHTORYHMÄ

SSH:lla on johtoryhmä, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Muita johtoryhmän jäseniä ovat liiketoimintojen ja yhtiön eri tukitoimintojen johtajat. Johtoryhmän kokoonpanoa voidaan laajentaa, mikäli se käsiteltävän aiheen ja asian

vuoksi nähdään tarpeelliseksi. Johtoryhmän jäsenet ovat suoraan toimitusjohtajan alaisia ja raportoivat suoraan toimitusjohtajalle.

Johtoryhmän päätehtävä on toimitusjohtajan avustaminen, yhtiön toiminnan seuraaminen ja kehittäminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti, informaation jakaminen sekä investointipäätösten valmistelu hallituksen käsittelyä varten. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain.

JOHTORYHMÄN KOKOONPANO

George F. Adams, s. 1948, MBA, BSEE Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999 SSH Inc:n toimitusjohtaja, myyntijohtaja George F. Adams vastaa SSH:n Pohjois-Amerikan myynnistä ja toimii Yhdysvaltain tytäryhtiön toimitusjohtajana. Aikaisemmin Adams toimi Phoenix Technologies Ltd.:n liiketoiminnan kehityksestä vastaavana varatoimitusjohtajana. Ennen Phoenixiä Adams toimi johtotehtävissä mm. Sun Microsystemsissä, Intelissä, Analog Devices:issä ja Motorolassa.

Omistaa 58 250 SSH:n osaketta ja 60 000 optiooikeutta.

Petri Lillberg, s. 1974, kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Tuotekehitys- ja tuotehallintojohtaja Petri Lillberg vastaa SSH:n tuotekehityksestä ja tuotehallinnasta. Hän on ollut SSH:n palveluksessa vuodesta 1998 lähtien ja on aikaisemmissa tehtävissään vastannut tuotehallinnasta, Euroopan ja Aasian myynnistä, toiminut maajohtajana sekä johtanut liiketoimintayksikköä. Omistaa 3 000 SSH:n osaketta ja 14 000 optiooikeutta.

Mika Peuranen, s. 1964, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Talous- ja hallintojohtaja

Mika Peuranen vastaa SSH:n talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä tietohallinnosta ja sijoittajasuhteista. Aikaisemmin Peuranen on toiminut mm. Finnforestin Itävallan tytäryhtiön toimitusjohtajana vastaten samalla Tsekin, Slovakian, Unkarin ja Romanian operaatioiden taloudesta ja hallinnosta. Ennen Finnforestia Peuranen toimi taloushallinnon tehtävissä KONE Oyj:ssä sekä Suomen että Hollannin yksiköissä.

Omistaa 10 000 SSH:n osaketta ja 0 optio- oikeutta.

Pekka Rauhala, s. 1960, varatuomari, MBA Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001 Lakiasiainjohtaja

Pekka Rauhala vastaa SSH:n ja sen tytäryhtiöiden lakiasioista. Lisäksi Rauhala toimii SSH:n hallituksen sihteerinä. Aikaisemmin Rauhala toimi Tellabsissa lakiasiainjohtajana, kiinteistöjohtajana ja yhtiölakimiehenä, Jaakko Pöyry -yhtiöissä yhtiölakimiehenä sekä Helsingin Kauppakamarissa yhtiö- ja verolakimiehenä.

Omistaa 0 SSH:n osaketta ja 85 000 optio- oikeutta.

Timo J. Rinne, s. 1969, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Teknologiajohtaja

Timo Rinteen vastuualueeseen kuuluvat tutkimusprojektit, teknologiastrategiat, immateriaalioikeuksien hallinta sekä standardointi. Vuodesta 1998 lähtien hän on ollut mukana kehittämässä kaikkia SSH:n keskeisiä tuotteita ja teknologioita. SSH:n palveluksessa hän on toiminut mm. tuotekehitysjohtajana. Aikaisemmin Rinne toimi tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä Nokia Tutkimuskeskuksessa. Omistaa 10 000 SSH:n osaketta ja 39 500 optiooikeutta.

Juha Saksi, s. 1963, diplomi-insinööri, eMBA Johtoryhmän jäsen vuodesta 2004 Myyntijohtaja

Juha Saksi vastaa SSH:n Euroopan ja Aasian alueiden myynnistä, myyntitoimistoista sekä liiketoiminnan kehityksestä. Aikaisemmin Saksi toimi F-Secure Oyj:ssä langattoman tietoturvan liiketoimintayksikön vetäjänä sekä johtoryhmän jäsenenä ja Vaisala Oyj: ssä myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä. Omistaa 0 SSH:n osaketta ja 15 000 optio-oikeutta.

Bo Sørensen, s. 1956, BSc (Computer Science), B.A. (Finnish)

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 Markkinointijohtaja

Bo Sørensen vastaa SSH Tectian maailmanlaajuisesta markkinoinnista ja toimii myös yhtiön Englannin myyntiyksikön johtajana. Bo Sørensen tuli SSH: n palvelukseen tammikuussa 2004 toimien ensin yhtiön US West -myyntialueen johtajana toimipaikkanaan Los Altos, Kalifornia. Syyskuussa 2005 hän siirtyi Lontooseen ottaen vastuulleen SSH:n Englannin toimipisteen johtamisen. Aikaisemmin Bo Sørensen toimi F-Securen myynti- ja markkinointijohtajana Yhdysvalloissa.

Omistaa 0 SSH:n osaketta ja 0 optio-oikeutta.

Petri Säkkinen, s. 1976, diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Petri Säkkinen toimi markkinointijohtajana koko vuoden 2006 ajan, mutta siirtyi toisen yhtiön palvelukseen tammikuussa 2007. Petri Säkkinen oli SSH:n palveluksessa vuodesta 1999 alkaen monissa eri johtamistehtävissä.

Omistaa 5 334 SSH:n osaketta ja 12 416 optiooikeutta.

Jukka Tuomas, s. 1967, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Asiakaspalvelujohtaja

Jukka Tuomas vastaa asiakaspalveluista ja SSH Tectia -tuotteiden logistiikasta maailmanlaajuisesti. Aikaisemmin Tuomas toimi markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen tehtävissä Tellabsilla. Tuomas oli avainasemassa mm. liiketoiminnan suunnittelussa, asiakasyhteistyön kehittämisessä ja Tellabsin uuden sukupolven reititintuotteiden kansainvälisessä lanseerauksessa.

Omistaa 0 SSH:n osaketta ja 10 000 optio- oikeutta.

Arto Vainio, s. 1950, ekonomi Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 Toimitusjohtaja

Konsernin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana toimii Arto Vainio. Hallitusten muut jäsenet ovat talousjohtaja Mika Peuranen, lakiasiainjohtaja Pekka Rauhala sekä kyseisen yhtiön toimitusjohtaja. SSH Communications Security K.K:n toimitusjohtaja Jean-Bernard Dumerc raportoi SSH:n Euroopan ja Aasian myynnistä vastuulliselle johtajalle.

PALKAT JA PALKKIOT

Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain etukäteen. Hallitus vahvistaa toimitusjohtajan palkan ja muut edut sekä päättää myös muun ylimmän johdon palkoista ja etuuksista.

SSH:n ylimmän johdon ja toimitusjohtajan palkitsemisen muodot ovat tulospalkkaus ja optio-ohjelmat. Yhtiöllä ei ole muita palkitsemiskäytäntöjä. Yhtiöllä ei ole myöskään poikkeavia eläkejärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muulle ylimmälle johdolle.

Johdon tulosperusteisen palkitsemisjärjestelmän perusteita ovat yhtiön liikevaihto ja sen kehitys, yhtiön kannattavuus sekä henkilökohtaiset kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tavoitteet.

Yhtiön taloudellisten mittareiden painoarvo vaihtelee eri johtajien välillä, kuitenkin niin, että yhtiön taloudellisten tunnuslukujen painoarvo palkitsemisessa on keskimäärin 75–85 prosenttia koko tavoitteesta. Myynnistä ja tuoteohjelmasta vastaavat johtoryhmän jäsenet saavat myös oman vastuualueensa myyntituloksesta riippuvia tulospalkkioita. Yhtiön ylimmän johdon tavoitteet määritetään vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenet

Tapio Kallioja 14 800 euroa Tomi Laamanen 14 800 euroa Timo Ritakallio 14 800 euroa Tatu Ylönen (ei palkkioita)

Toimitusjohtaja

Arto Vainio, palkka ja muut edut 163 038 euroa, optiotulo 38 260 euroa, yhteensä 201 298 euroa.

Hallituksen jäsenille tai toimitusjohtajalle ei ole tilikauden aikana annettu optio-oikeuksia. Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osake- ja optio-omistukset on kerrottu henkilöesittelyjen yhteydessä.

SISÄPIIRIHALLINTO

SSH:ssa on käytössä sisäpiiriohje, joka perustuu Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeeseen. Yhtiö ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä osake- ja optio-omistuksista Suomen Arvopaperikeskus Oy: n SIRE järjestelmässä. Julkinen sisäpiirirekisteri sekä yhtiön sisäpiiriläisiä koskevat kaupankäyntiperiaatteet ovat nähtävillä myös yhtiön internetsivuilla sekä yhtiön pääkonttorissa.

Yhtiön ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä tilintarkastajat. Yhtiön ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten määrä on 14.

Yhtiö ylläpitää myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtäviensä vuoksi saavat säännöllistä sisäpiiritietoa tai joilla työnsä luonteesta johtuen on mahdollisuus saada haltuunsa sisäpiiritietoa ja jotka eivät ole yhtiön julkisessa sisäpiirissä. Näitä ovat mm. ylemmän johdon sihteerit, tuotehallinnosta vastaavat henkilöt sekä henkilöt, jotka työskentelevät taloushallinnossa ja yhtiön tietohallinnossa. Lisäksi yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat yhtiön vakituisesti käyttämät ulkopuoliset juridiset neuvonantajat.

SSH:n julkiseen tai yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 21 vuorokauden aikana ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista (suljettu ikkuna). Kaupankäynti yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla on sallittua ainoastaan 21 vuorokauden aikana yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen jälkeen ilman erillistä, yhtiön sisäpiirivastaavalta saatua lupaa (avoin ikkuna).

Tilanteissa, joissa yhtiö valmistelee tapahtumaa, jolla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön osakkeen arvoon, yhtiö perustaa hankekohtaisen sisäpiirirekisterin. Myös hankekohtaisen sisäpiirirekisterin osalta noudatetaan Helsingin Pörssin ohjeita.

Yhtiön lakiasiainjohtaja vastaa sisäpiiri asioiden ohjauksesta ja valvonnasta.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, taloudellinen tieto luotettavaa ja että viranomaissäännöksiä ja sisäisiä toimintaperiaatteita noudatetaan. SSH:n hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä

seurataan valvonnan toimivuutta. Myös ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle, joka vahvistaa SSH: n riskienhallinta- ja raportointimenettelyt sekä valvoo yhtiön hallintoprosessien riittävyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta.

Toimitusjohtaja muun operatiivisen johdon avustamana vastaa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä käytännössä ja siitä, että lakeja ja muita säädöksiä, yhtiön toimintaperiaatteita ja hallituksen päätöksiä noudatetaan. Yhtiön toiminnan tueksi on julkaistu joukko erilaisia sääntöjä ja ohjeistuksia. Prosessi- eli laatutyössä varmistetaan, että kaikista keskeisistä prosesseista on prosessikuvaus, ja että eri prosessien rajapinnat on hyvin määritetty ja kuvattu. Prosessien määrittelyn tarkoituksena on varmistaa, että kaikki organisaatiossa tietävät kuinka SSH toimii ja miten kunkin työ liittyy osaksi yhtiön toimintaa. Valvontatoimenpiteillä varmistetaan sääntöjen, ohjeiden ja prosessien noudattaminen.

Yhtiö asettaa vuosittain taloudelliset tavoitteet budjetoinnin yhteydessä ja seuraa niiden toteutumista kuukausittain. Yhtiön organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan liiketoiminnan suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan. Tuloskortti (Balanced Scorecard) -tyyppisellä mittaamisella varmistetaan, että tavoitteet ovat tasapainossa.

Riskienhallinta on osa SSH:n valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan. Keskeisen markkina-alueen Yhdysvaltain maa- ja valuuttariski on merkittävä. Liiketoiminnan muut merkittävimmät riskit liittyvät tuoteteknologiaan, kilpailijoiden toimintaan ja kannattavuuteen. Omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit suojataan vakuutuksin.

SSH:n päämarkkina-alue on Yhdysvallat. Vähentääkseen Yhdysvaltain markkinariskiä yhtiö pyrkii aktiivisesti laajentamaan toimintaansa Euroopassa. Yhtiön myyntitoimintaa tukee oma lakiyksikkö, joka pyrkii jatkuvalla sopimusten hallinnalla pienentämään yhtiön liiketoiminnan riskejä. Myyntisopimuksilla suojataan SSH:n tekijänoikeuksia sekä tavaramerkkejä. Yhtiöllä on aktiivinen patenttipolitiikka, jolla se suojaa teknologiaansa. Yhtiö kannustaa työntekijöitään keksintöjen tekemiseen ja niiden suojaamiseen.

SSH:lla on prosessi, jonka mukaisesti yhtiön tuotteissa mahdollisesti havaitut tietoturvariskit raportoidaan nopeasti ylimmälle johdolle. Korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi ja päivitykset toimitetaan asiakkaille viivytyksettä. Yhtiön kriittiset tietojärjestelmät ovat varmistettuja ja toimintaa pystytään jatkamaan ulkoisenkin katastrofi n tapahduttua. SSH käyttää aktiivisesti omia tuotteitaan oman tietojärjestelmäinfrastruktuurinsa suojaamisessa. Yhtiön luottamuksellinen tietoliikenne suojataan vahvalla salauksella ja käyttäjien tunnistamisella sekä sisäisiltä että ulkoisilta uhilta.

Rahoitusriskien hallintaa on kuvattu erikseen vuosikertomuksen tilinpäätösosassa. SSH ei rahoita asiakkaitaan muutoin kuin myöntämällä tavanomaisia maksuaikoja. Konsernin taserakenne on vahva eikä sillä ole merkittävää pitkäaikaista vierasta pääomaa. Varainhoitajat sijoittavat yhtiön kassavarat hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti: lähes kaikki yhtiön varat on sijoitettu korkorahastoihin. Yhtiön laskutuksesta valtaosa tapahtuu Yhdysvaltain dollareina, minkä vuoksi valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan.

SSH:lla ei yhtiön pienen koon ja liiketoiminnan laajuuden vuoksi ole sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tilintarkastusyhteisön osavuosikatsausten yhteydessä tekemällä jatkuvalla tarkastuksella pyritään osaltaan myös riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen sekä

tukemaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

TILINTARKASTUS

SSH:n tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta kultakin tilikaudelta. Vuositilinpäätöksen yhteydessä annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan yhtiön hallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan SSH:lla on yksi Keskuskauppakamarin hyväksymä varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa kuitenkaan tarvitse valita. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Henrik Sormunen.

Tilintarkastuspalkkiot vuonna 2006 olivat konsernissa 58 481 euroa ja emoyhtiössä 55 087 euroa. Tilintarkastusyhteisön veloittamat muut palkkiot olivat konsernissa 54 077 euroa ja emoyhtiössä 8 321 euroa. Muut palkkiot liittyivät pääasiassa vero neuvontaan.

TIEDOTTAMINEN

SSH pyrkii antamaan markkinoille hyvän kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilasta noudattamalla listayhtiön tiedonantovelvollisuutta. Yhtiö suosii tiedonvälitystä sähköisessä muodossa. Kaikki yhtiön tiedotteet ja muu yhtiötä koskeva sijoittajatieto on koottu yhtiön kotisivuille, joilta on aina nähtävissä viimeisin tieto yhtiöstä.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKEPÄÄOMA

Yhtiöjärjestyksen mukaan SSH Communications Security Oyj:n vähimmäisosakepääoma on 600 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 400 000 euroa, näissä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden nimellisarvo on 0,03 euroa ja osakkeiden lukumäärä siten vähintään 20 miljoonaa ja enintään 80 miljoonaa kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2006 oli 852 716,85 euroa sekä osakkeiden lukumäärä 28 423 895.

OSAKKEIDEN NOTEERAUS JA REKISTERÖINTI

SSH:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. Ne on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, jota ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy (APK). APK on myös SSH:n virallisen osakasluettelon ylläpitäjä.

VALTUUTUKSET

SSH:n 21.3.2006 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen 21.3.2007 mennessä päättämään osakepääoman korottamisesta uusmerkinnällä ja/tai vaihtovelkakirjalainan ottamisesta ja/taikka optio-oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen seurauksena osakepääoma voi nousta enintään 165 000 eurolla. Valtuutusta ei ole käytetty.

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

	Osakkeiden Osake
	lukumäärä	pääoma
31.12.2004	28 101 542	843 046
Optiomerkinnät vuoden aikana	167 271	5 018
31.12.2005	29 268 813	848 064
Optiomerkinnät vuoden aikana	155 082	4 652
31.12.2006	28 423 895	852 717

OMISTUSJAKAUTUMA SEKTOREITTAIN

Tyyppi	Osakkeita, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Yritykset	3 605 010	12,68
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	521 940	1,84
Julkisyhteisöt	487 450	1,72
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	80 850	0,28
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt	23 613 015	83,08
Ulkomaiset omistajat	115 630	0,41
Yhteensä	28 423 895	100

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUTUMA

Markkina-arvo, milj. euroa Osakkeen vaihto, milj. kpl

TULOS JA OSINKO/OSAKE

Pääoman palautus/osake, euroa Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

Osakkeita	Omistajia,	Osuus	Osakemäärä,	Osuus osake
	kpl	omistajista, %	kpl	kannasta, %
1–50	2 204	37,95	108 186	0,38
51–100	432	7,44	42 799	0,15
101–500	1 237	21,30	383 828	1,35
501–1 000	678	11,68	583 563	2,05
1 001–5 000	980	16,88	2 473 344	8,70
5 001–10 000	153	2,64	1 170 092	4,12
10 001–50 000	98	1,69	1 966 695	6,92
50 001–100 000	15	0,26	1 130 062	3,98
100 001–500 000	7	0,12	2 187 656	7,70
500 001–1 000 000	0	0	0	0
1 000 001–5 000 000	2	0,03	3 650 021	12,84
5 000,000–999,999,999	1	0,02	14 727 649	51,81
Yhteensä	5 807	100	28 423 895	100
joista hallintarekisteröityjä	7		482 120	1,70

OPTIO-OIKEUDET

SSH:n yhtiökokoukset ovat vuosina 1998, 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 päättäneet osakeoptiooikeuksien antamisesta. Optio-oikeudet ovat osa konsernin henkilöstön sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää. Yhtiön optio-ohjelman I/1999 sarjat C, D, E, F, G ja H ovat myös kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä. Lisätietoja optioohjelmista on liitetiedossa 21 sivulla 33.

JOHDON OSAKKEENOMISTUKSET

SSH:n hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja omistivat 31.12.2006 suoraan tai välillisesti omistamiensa yhtiöiden kautta 53,7 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on yhteensä 106 000 osakeoptiota. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä noin 0,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja heillä on yhteensä 223 500 optiota. Lisätietoja johdon osakkeenomistuksista on liitetiedossa 32 sivulla 37.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2006 lopussa SSH:lla oli yhteensä 5 807 osakkeenomistajaa. Hallintarekistereihin oli merkitty 482 120 osaketta, 1,7 prosenttia yhtiön osakkeista. Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhteensä 71,07 prosenttia osakkeista ja äänimäärästä. Ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 0,41 prosenttia, josta 0,39 prosenttia oli suoria omistuksia ja 0,02 prosenttia hallintarekisterien kautta olevia omistuksia. SSH ei omista omia osakkeitaan.

Yhtiön suurin osakkeenomistaja oli Tatu Ylönen. Hän omisti 53,1 prosenttia osakekannasta sekä suoran osakeomistuksen että 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta. Tatu Ylösellä on siten arvopaperimarkkinalain 1. luvussa tarkoitettu määräysvalta yhtiössä. Yhtiön vapaasti vaihdettavien osakkeiden osuus oli 46 prosenttia osakkeista.

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

SSH:n osakkeen (SSH1V) vuoden 2006 päätöskurssi oli 1,15 euroa ja painotettu keskihinta 1,43 euroa. Osakkeen kurssi laski vuoden 2006 aikana 6,5 prosenttia (vuonna 2005 -4,1%). Osakkeen ylin hinta oli 2,40 euroa (vuonna 2005 1,78 euroa) ja alin 0,88 euroa (vuonna 2005 0,91 euroa). Osakkeen kumulatiivinen vaihto Helsingin Pörssissä oli 13,9 miljoonaa osaketta ja 19,9 miljoonaa euroa. Koko osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä 32,7 miljoonaa euroa.

61074_SSH_vsk07_FIN.indd 15 14.3.2007 15:10:52

10 SUURINTA OMISTAJAA HALLINTAREKISTERISSÄ OLEVIA OMISTAJIA LUKUUN OTTAMATTA 31.12.2006

	%	kpl
1. Ylönen Tatu Juhani	51,81	14 727 649
2. Kivinen Tero Tapani	6,51	1 850 021
3. Assetman Oy	6,33	1 800 000
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1,70	483 450
5. Promotion Capital I Ky	1,69	480 000
6. Tatu Ylönen Oy	1,32	375 071
7. Vainio Arto Olavi	0,49	140 000
8. Sjöblom Katri Pauliina	0,45	127 795
9. Siven Pertti	0,42	120 000
10. Kaukonen Kalle Simeoni	0,35	100 000
Yhteensä	71,07	20 203 986
Hallintarekisteröityjä, yhteensä	1,70	482 120

OSAKKEEN VAIHTO JA KURSSIKEHITYS

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	1.1.2006–	1.1.2005–	1.1.2004–	1.1.2003–	1.1.2002–
	31.12.2006	31.12.2005	31.12.2004	31.12.2003	31.12.2002
	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS
Osakekohtainen tulos (konserni), €	-0,01	-0,07	-0,21	0,20	-0,49
Osakekohtainen tulos (konserni) ottaen	-0,01	-0,07	-0,21	0,19	-0,48
huomioon laimennusvaikutuksen, €
Osakekohtainen oma pääoma (konserni), €	0,63	0,90	1,26	1,49	1,30
Osingot	0	0	8 149 930	0	0
Osakekohtainen osinko, €	0,00	0,00	0,29	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	-	-	-	0,0	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0	0,0	22,7	0,0	0,0
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	28 310	28 166	28 014	27 728	27 702
keskimäärin kauden aikana, 1 000 kpl
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	28 424	28 269	28 102	27 736	27 714
kauden lopussa, 1 000 kpl
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	28 787	28 614	28 457	28 506	28 133
otettuna huomioon osakkeiden laimennusvai
kutus, 1 000 kpl
Hinta/voittosuhde (P/E)	-	-	-	8,5	-
Osakekannan markkina-arvo, milj. €	32,7	34,8	36,0	47,2	20,8
Osakkeen kurssikehitys Helsingin Pörssissä, €
Keskikurssi	1,43	1,23	1,69	1,31	1,66
Kurssi vuoden lopussa	1,15	1,23	1,28	1,70	0,75
Alin kurssi	0,88	0,91	1,18	0,61	0,60
Ylin kurssi	2,40	1,78	2,69	2,36	3,70
Osakevaihto, milj. kpl	13,9	11,4	9,3	7,6	4,3
Osakevaihto, % kokonaismäärästä	48,8	40,5	33,3	27,5	6,9
Osakevaihto, Meur	19,9	14,0	15,8	10,0	7,1

toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS 1.1.–31.12.2006

LIIKEVAIHDON KEHITYS

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 9,5 milj. euroa (9,3 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 1,7 %. Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 3,3 milj. euroa.

SSH laskuttaa valtaosin Yhdysvaltain dollareissa. Tilikauden aikana dollari oli keskimäärin 0,9 % heikompi kuin vastaavana ajanjaksona 2005.

TULOKSEN JA KULURAKENTEEN KEHITYS

Tilikauden liiketappio oli -0,9 milj. euroa (-2,6 milj. euroa). Tappio oli -0,2 milj. euroa (-2,0 milj. euroa). Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto oli 0,5 milj. euroa (1,0 milj. euroa) ja voitto oli 0,7 milj. euroa (1,0 milj. euroa).

Vuoden 2005 tilikauteen verrattuna kiinteät kustannukset ovat laskeneet noin 1,4 milj. eurolla. Henkilöstökulut vähenivät 11 % ja muut kulut 13 %.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat tilikaudella 3,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Myynnin ja markkinoinnin kulut olivat 5,7 milj. euroa (6,7 milj. euroa). Hallinnon kulut olivat 1,6 milj. euroa (1,9 milj. euroa).

Emoyhtiö on tilikaudella kirjannut 3,6 milj. euron arvonalennuksen tytäryhtiösaamisista. Kirjauksella ei ole vaikutusta konsernin tulokseen.

TASE JA RAHOITUS

SSH:n rahoitusasema säilyi tilikaudella hyvänä osakkeenomistajille maksetun 7,1 milj. euron pääoman palautuksen jälkeenkin. Taseen loppusumma 31.12.2006 oli 21,3 milj. euroa (29,1 milj. euroa), josta likvidit varat olivat 16,7 milj. euroa (22,5 milj. euroa) eli 78,4 % taseen loppusummasta. Konsernilla ei ole pitkäaikaisia velkoja.

Nettovelkojen suhde omaan pääomaan oli tili-

kauden lopussa -93,0 (-88,4). Omavaraisuusaste 31.12.2006 oli 92,4 % (92,8 %).

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa). Tilikauden rahoitustuotot muodostuivat pääasiassa rahasto-osuuksien myyntivoitoista. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä +0,7 milj. euroa, kun ne edellisvuoden vastaavana ajanjaksona olivat +0,6 milj. euroa.

SSH:n liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 0,9 milj. euroa ja investointien rahavirta 6,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta -7,0 milj. euroa sisältää heinäkuussa maksetun pääoman palautuksen. Yhteensä rahavarat lisääntyivät tilikaudella 0,4 milj. euroa.

MARKKINOIDEN KEHITYS

Tietojen luottamuksellisuutta ja turvallista tiedonvälitystä koskevilla lainsäädännön muutoksilla niin Yhdysvalloissa, Japanissa kuin Euroopassakin

on pitkäaikainen myönteinen vaikutus tuotteidemme markkinoihin. Uudet ja vanhat tietoturvariskit, jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö, tietoturvaa koskevat standardit ja mallit luovat asiakkaillemme tarpeita, joihin tuotteemme ja palvelumme monipuolisesti vastaavat.

Tällaisia säädöksiä ovat mm. Sarbanes Oxley 404 -säädökset (SOX), Gramm-Leach-Bliley Act, HIPAA sekä myös luottokorttiyhtiöiden PCI-standardit. Näiden vaikutuksesta asiakkaamme joutuvat parantamaan IT-infrastruktuurinsa tietoturvaa sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia vastaan. Tämä tapahtuu käytännössä useiden vaiheittaisten auditointien ja niitä seuraavien projektien kautta.

Tiukentuneiden tietoturvasäädösten valossa useat suuret asiakkaat alkoivat kiinnittää huomiota niihin riskeihin ja piilokustannuksiin, jotka ilmenevät käytettäessä monesta lähteestä koottuja ei-kaupallisia toteutuksia. Useat suuret asiakkaat ovat tehneet päätöksiä vaiheittaisesta siirtymisestä kaupallisesti tuetun ratkaisun käyttäjiksi.

Uskomme, että lainsäädännön, tietoturvastandardien, yritysten omien ja keskinäisten kehitysohjelmien ansiosta SSH Tectian kysynnän kasvu tulee jatkumaan.

SSH Tectia on järjestelmätasoinen tuote, jonka myyntiprosessi suurille asiakkaille on usein pitkä. Suurimpien asiakkaiden tilausten ajoitus näkyy vuosineljännesten välisen liikevaihdon vaihtelussa.

Tilikauden aikana SSH:n liikevaihdosta 61 % (73 %) tuli Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, 10 % (8 %) Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta ja 30 % (19 %) Euroopasta ja muista maista.

Tilikauden aikana SSH sai ja toimitti kahdeksan yli 100 000 euron arvoista lisenssitilausta. SSH:n kymmenen suurimman asiakkaan myynnin osuus oli 34 % liikevaihdosta. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella noin 6 %.

MYYNNIN KEHITYS

LIIKEVAIHTO
milj. euroa	10–12/2006	7–9/2006	4–6/2006	1–3/2006	1–12/2006	10–12/2005	1–12/2005
MAANTIETEELLINEN JAKAUMA
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	2,0	1,1	1,4	1,2	5,7	3,3	6,8
Aasia ja Tyynenmeren alue	0,2	0,3	0,3	0,2	0,9	0,1	0,7
Eurooppa ja muut maat	1,2	0,4	0,6	0,6	2,8	0,7	1,8
SSH-konserni	3,3	1,8	2,3	2,0	9,5	4,1	9,3

LIIKETOIMINTA
Lisenssimyynti	2,4	0,8	1,4	1,2	5,8	3,5	6,9
Ylläpito	0,9	0,9	0,9	0,9	3,6	0,6	2,4
Yhteensä	3,3	1,8	2,3	2,0	9,5	4,1	9,3

TUOTTEET JA MARKKINOINTI

SSH:n tuote- ja markkinointiohjelma kohdennettiin yhtiön strategian mukaisesti suuryrityksiin, rahoituslaitoksiin ja julkishallinnon organisaatioihin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa. Yhtiö jatkoi myös samoihin kohdemarkkinoihin suuntautuneiden yhteistyökumppaneiden verkoston kehittämistä.

toimintakertomus

Yhtiön markkinoinnin pääteemoja olivat SSH:n IBM mainframe -ympäristöön kehittämät Secure Shell tuotteet ja SSH Tectian uudet käyttötavat esimerkiksi yrityksen sisäverkon tiedostosiirtojen turvaamisessa. Yhtiö jatkoi myös kolmannen sukupolven arkkitehtuuriin perustuvien tuotteiden jatkokehitystä. Yhtiön tuotteistuksen kehittämisellä pyrittiin lisäämään tuotteen arvoa, monikäyttöisyyttä ja tekemään uusien laajennettujen ominaisuuksien ostaminen asiakkaille helpommaksi.

Monipuoliset käyttösovellukset, laaja käyttöjärjestelmien tuki, monipuolinen integroitavuus ja keskitetty hallinta tekevät SSH Tectiasta markkinoiden laajimman ja suorituskykyisimmän yhtenäisen Secure Shell -pohjaisen ratkaisun.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

SSH:n tutkimus- ja kehitysmenot olivat tilikaudella 3,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa), mikä vastasi 35,5 % liikevaihdosta (36,8 %). Tilikaudella ei ollut aktivoitavia tuotekehitysmenoja.

Joulukuun lopussa yhtiöllä oli yksitoista myönnettyä patenttia ja 12 patenttihakemusta.

LIIKETOIMINTARISKIT

Riskienhallinta on osa SSH:n valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön

vaikuttavat merkittävät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan. Yhtiö toimii nopeasti kehittyvillä tietoturvaohjelmistojen markkinoilla. Koko IT -markkinoiden ja erityisesti tietoturvaohjelmistojen markkinoiden muutokset vaikuttavat suoraan yhtiön liiketoimintariskiin. Keskeisen markkinaalueen Yhdysvaltain maa- ja valuuttariski on merkittävä. Liiketoiminnan muut merkittävimmät riskit liittyvät tuoteteknologiaan, kilpailijoiden toimintaan ja kannattavuuteen.

Yhtiön myyntitoimintaa tukee oma lakiyksikkö, joka pyrkii jatkuvalla sopimusten hallinnalla pienentämään yhtiön liiketoiminnan riskejä. Myyntisopimuksilla suojataan SSH:n tekijänoikeuksia sekä tavaramerkkejä. Yhtiöllä on aktiivinen patenttipolitiikka, jolla se suojaa teknologiaansa. Yhtiö kannustaa työntekijöitään keksintöjen tekemiseen ja niiden suojaamiseen. Omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit suojataan vakuutuksin.

SSH:lla on prosessi, jonka mukaisesti yhtiön tuotteissa mahdollisesti havaitut tietoturvariskit raportoidaan nopeasti ylimmälle johdolle. Korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi ja päivitykset toimitetaan asiakkaille viivytyksettä. Yhtiön kriittiset tietojärjestelmät ovat varmistettuja. SSH käyttää aktiivisesti omia tuotteitaan oman tietojärjestelmäinfrastruktuurinsa suojaamisessa. Yhtiön luottamuksellinen tietoliikenne suojataan vahvalla salauksella ja käyttäjien tunnistamisella.

SSH ei rahoita asiakkaitaan muutoin kuin myöntämällä tavanomaisia maksuaikoja. Konsernin taserakenne on vahva eikä sillä ole merkittävää pitkäaikaista vierasta pääomaa. Varainhoitajat sijoittavat yhtiön kassavarat hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti: lähes kaikki yhtiön varat on sijoitettu korkorahastoihin. Yhtiön laskutuksesta valtaosa tapahtuu Yhdysvaltain dollareina, minkä vuoksi valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan.

YMPÄRISTÖ

SSH kantaa vastuuta ympäristöstään. SSH:n tavoitteena on täyttää lakisääteiset velvoitteet, edistää kierrätystä ja vähentää jätteiden määrää. Yhtiö lajittelee ja kierrättää kierrätyskelpoisen materiaalin.

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

Konsernin henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 80. Henkilöstömäärä kasvoi 5 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (6,7 %). Henkilöstöstä 56 työskenteli Suomessa, 3 muualla Euroopassa, 18 Yhdysvalloissa ja 3 Japanissa. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 81 (83) henkilöä tilikauden aikana. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sivukuluineen oli tilikauden aikana 6,4 (7,3) milj. euroa.

SSH:n työntekijöiden keski-ikä on noin 38 vuotta. 79 prosenttia on suorittanut akateemisen loppututkinnon. 20 prosenttia henkilöstöstä oli naisia ja 80 prosenttia miehiä. Henkilöstöstä 39 työskenteli tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, 30 myynnissä ja markkinoinnissa sekä 11 hallinnossa.

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden lopussa 56 (52) henkilöä. Emoyhtiössä työskenteli keskimäärin 55 (59) henkilöä tilikaudella. Emoyhtiön palkka- ja palkkiokulut sivukuluineen olivat 3,9 (4,2) milj. euroa tilikauden aikana.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

SSH Communications Security Oyj:n hallitukseen valittiin uudelleen 21.3.2006 pidetyssä yhtiökokouksessa Tapio Kallioja, Tomi Laamanen, Timo Ritakallio ja Tatu Ylönen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tomi Laamanen.

Tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tarkastajanaan KHT Henrik Sormunen.

OSAKE, OMISTUS JA KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

Tilikauden aikana SSH Communications Security Oyj:n osakkeiden vaihto oli 13 858 965 kpl (19 911 632,67 euroa). Jakson ylin kurssinoteeraus oli 2,40 euroa ja alin 0,88 euroa. Jakson painotettu keskikurssi oli 1,43 euroa ja jakson viimeisen pörssipäivän (29.12.2006) noteeraus 1,15 euroa.

Maaliskuussa SSH Communications Security Oyj sai Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Assetman Oy:n omistamien SSH:n osakkeiden kokonaismäärä on 17.3.2006 noussut yli yhden kahdeskymmenesosan (1/20) yhtiön kaikkien osakkeiden määrästä ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. Assetman Oy:n omistus tilikauden päättyessä on 6,3 %. Omistuksessa ei tilikauden aikana tapahtunut muita oleellisia muutoksia. Yhtiön suurimmat omistajat ovat Tatu Ylönen ja Tero Kivinen. Tatu Ylönen omistaa sekä suoraan että yhtiönsä Tatu Ylönen Oy:n kautta 53,1 % yhtiöstä ja Tero Kivinen vastaavasti 6,5 %. Lisätietoja osakeomistuksesta on saatavilla yhtiön verkkosivuilta.

Konsernirakenteessa ei ollut tilikaudella muutoksia.

OSAKEPÄÄOMAN KEHITYS JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Tilikauden päättyessä 31.12.2006 SSH: n osakepääoma oli 852 716,85 euroa ja se jakaantui 28 423 895 osakkeeseen. Tilikauden aikana osakepääomaa korotettiin kolme kertaa. Optioohjelman I/1999 nojalla merkittiin 9 250 ja optioohjelman I/2003 nojalla 145 832 kappaletta uusia SSH:n osakkeita. Näiden merkintöjen seurauksena yhtiön osakepääoma nousi 4 652,46 eurolla.

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen esityksen ylikurssirahaston alentamisesta ja alentamismäärän osittaisesta jakamisesta osakkeenomistajille. Varojen maksupäivä oli 21.7.2006 ja palautettava määrä 0,25 euroa osaketta kohden, kokonaisuudessaan 7 073 286,50 euroa.

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiö on saanut merkittävän lisätilauksen johtavalta yhdysvaltalaiselta vähittäiskauppaketjulta. Tilikauden lopussa allekirjoitetun runkosopimuksen mukaisen tilauksen arvo on n. 0,9 milj. euroa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Uudet tietoturvamääräykset ja -riskit vaativat asiakaskuntaamme jatkuvasti panostamaan ITjärjestelmien tietoturvan kehittämiseen, joten odotamme kysynnän jatkuvan hyvällä tasolla kaikilla kohdemarkkinoilla.

Eri vaiheissa olevat maantieteelliset ja toimialakohtaiset markkinat ovat yhtiöllemme hyvä kasvupohja. Olemme teknisesti ja ajallisesti hyvässä asemassa hyödyntämään Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyttä yrityksen sisäisen tietoturvan trendiä sen alkaessa luoda kasvavaa kysyntää tuotteillemme myös Euroopan ja Aasian keskuksissa. Samalla tavoin myös toimialakohtaisesti voimme hyödyntää rahoitusmaailman ja julkisen sektorin ratkaisuista saamiamme kokemuksia vastaavien käytäntöjen ja vaatimusten levitessä muille toimialoille.

Uskomme että asiakaskuntamme tulee monipuolistumaan vaiheittain siten, että perinteisesti vahvojen rahoitusalan yritysten rinnalle tulee joukko uusia asiakkaita esimerkiksi vähittäiskaupan, lääketeollisuuden ja korkean teknologian alueilla. Tuotteiden käytön laajentuessa saamme myös jatkuvasti kasvavia ohjelmistojen ylläpitotuloja.

Hyvän tarjouskannan ja kasvavan asiakaskunnan ansiosta yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet jatkaa myynnin ja kannattavuuden parantamista. Vuonna 2007 SSH:n tavoitteena on voitollinen vuositulos.

Tilausten kasvanut koko ja asiakkaan hankkeista riippuva ajoitus voi aiheuttaa laskutuksen vaihtelua vuosineljännestasolla.

HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖN TAPPIOTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

SSH:n hallitus tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa esittämään, että osinkoa ei jaeta. Tilikauden tappio esitetään kirjattavaksi omaan pääomaan.

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

	1.1.2006–	1.1.2005–	1.1.2004–	1.1.2003–	1.1.2002–
	31.12.2006	31.12.2005	31.12.2004	31.12.2003	31.12.2002
	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS
€ Liikevaihto,	9 455 902	9 296 985	8 229 959	13 850 908	16 801 298
€ Liikevoitto/-tappio,	-885 684	-2 645 377	-6 398 988	5 172 620	-14 066 158
% liikevaihdosta	-9,4	-28,5	-77,8	37,3	-83,7
€ Voitto/-tappio ilman kertaluonteisia eriä, ennen veroja,	-192 636	-2 015 209	-5 857 895	5 525 405	-13 601 275
% liikevaihdosta	-2,0	-21,7	-71,2	39,9	-81,0
€ Voitto/tappio ennen veroja,	-192 636	-2 015 209	-5 857 895	5 525 405	-13 601 218
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	-2,0	-21,7	-71,2	39,9	-81,0
Oman pääoman tuotto, %	-1,0	-6,6	-15,4	14,4	-31,7
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-0,9	-6,4	-13,6	16,3	-30,0
€ 1 000 Korolliset nettovelat,	-16 698	-22 485	-33 522	-36 489	-34 456
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	-93,0	-88,4	-94,8	-88,7	-95,8
Omavaraisuusaste, %	92,4	92,8	94,8	94,7	88,7
€ Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen,	115 186	83 174	460 038	860 130	478 455
osuus liikevaihdosta, %	1,2	0,9	5,6	6,2	2,6
€ Tutkimus- ja kehityskulut,	3 356 617	3 423 873	3 843 119	5 200 973	8 232 005
% liikevaihdosta	35,5	37,4	49,9	39,0	49,0
% liikevaihdosta (ilman investointeja)	35,5	36,8	46,7	37,4	49,0
Henkilöstö keskimäärin	81	83	105	131	166
Henkilöstö kauden lopussa	80	75	105	104	147

KONSERNITILINPÄÄTÖS

€	Liitetieto*	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
LIIKEVAIHTO	3	9 455 902	9 296 985

Myytyjen suoritteiden hankintameno		55 254	85 496
BRUTTOKATE		9 400 648	9 211 489
Liiketoiminnan muut tuotot	4	357 594	240 566
Tuotekehityksen kulut		3 356 617	3 423 813
Myynnin ja markkinoinnin kulut		5 665 088	6 737 725
Hallinnon kulut		1 622 222	1 935 894

LIIKETAPPIO		-885 684	-2 645 377

Rahoitustuotot	7	782 299	748 972
Rahoituskulut	8	89 251	118 804
TAPPIO ENNEN VEROJA		-192 636	-2 015 209
Tuloverot	9	-19 762	-1 177
TILIKAUDEN TAPPIO		-212 398	-2 016 386
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		-212 398	-2 016 386
Vähemmistöille		–	–
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tappiosta
laskettu osakekohtainen tulos:
Laimennettu osakekohtainen tulos
(€ per osake)	10	-0,01	-0,07
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(€ per osake)	10	-0,01	-0,07

TULOSLASKELMA RAHAVIRTALASKELMA

€	Liitetieto*	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		10 857 552	6 954 795
Liiketoiminnan muista tuotoista
saadut maksut		530 686	265 703
Maksut liiketoiminnan kuluista		-10 533 516	-10 728 572
Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista		-99 683	-236 479
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		117 627	213 129
Liiketoiminnan rahavirta		872 665	-3 531 424

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-83 840	-59 040
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-31 982	-77 459
Investoinnit muihin sijoituksiin		25 517	-429 116
Myytävissä olevien
rahoitusinstrumenttien myynnit		6 624 801	11 430 683
Investointien rahavirta		6 534 496	10 865 068
Rahoituksen rahavirta
Maksut optioilla merkityistä osakkeista		53 235	29 477
Pääomalainan takaisinmaksu		0	-245 218
Pääoman palautus		-7 073 287	0
Maksetut osingot		0	-8 149 930
Rahoituksen rahavirta		-7 020 051	-8 365 671
Rahavarojen muutos		387 110	-1 032 027

Rahavarat tilikauden alussa		1 443 920	2 413 898
Muuntoero-oikaisu		-109 930	62 049
Rahavarojen muutos		387 110	-1 032 027
Rahavarat tilikauden lopussa	19	1 721 100	1 443 920

* Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

TASE

€	Liitetieto*	31.12.2006	31.12.2005	€	Liitetieto*	31.12.2006	31.12.2005
VARAT				OMA PÄÄOMA JA VELAT
PITKÄAIKAISET VARAT				OMA PÄÄOMA
Aineelliset hyödykkeet	11			Osakepääoma	20	852 717	848 064
Koneet ja kalusto		137 359	151 782	Ylikurssirahasto	20	11 496 715	24 448 132
Muut aineelliset hyödykkeet		0	3 598	Muuntoerot	20	-844 461	-718 020
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		137 359	155 380	Arvonmuutosrahasto	20	126 183	248 822
				Vapaan pääoman rahasto	20	5 926 714	0
Aineettomat hyödykkeet	12			Kertyneet voittovarat	20	402 931	615 329
Aineettomat oikeudet		236 882	424 600	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		17 960 799	25 442 328
Kehittämismenot		37 718	143 020
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		274 600	567 620	PITKÄAIKAISET VELAT
				Laskennalliset verovelat	13	3 658	34 568
Laskennallinen verosaaminen	13	244 960	244 960	Varaukset	22	37 846	92 232
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		656 919	967 960	Pitkäaikaiset rahoitusvelat	23	13 008	46 239
				PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		54 513	173 040
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	14	0	1 365	LYHYTAIKAISET VELAT
				Saadut ennakot	24	1 883 530	1 661 480
Lyhytaikaiset saamiset				Ostovelat	25	114 120	253 022
Myyntisaamiset	15	3 509 350	4 893 764	Siirtovelat	26	823 948	637 766
Muut saamiset	16	306 831	202 826	Muut velat	27	474 338	900 769
Siirtosaamiset	17	127 393	471 499	LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		3 295 936	3 453 037
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		3 943 574	5 568 089
				VELAT YHTEENSÄ		3 350 449	3 626 076
Sijoitukset
Myytävissä olevat sijoitukset	18	14 989 656	21 087 071	OMA PÄÄOMA JA VELAT		21 311 248	29 068 404
Sijoitukset yhteensä		14 989 656	21 087 071
Rahavarat	19	1 721 100	1 443 920
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		20 654 329	28 100 444
VARAT		21 311 248	29 068 404

OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	20	852 717	848 064
Ylikurssirahasto	20	11 496 715	24 448 132
Muuntoerot	20	-844 461	-718 020
Arvonmuutosrahasto	20	126 183	248 822
Vapaan pääoman rahasto	20	5 926 714	0
Kertyneet voittovarat	20	402 931	615 329
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		17 960 799	25 442 328

PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	13	3 658	34 568
Varaukset	22	37 846	92 232
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	23	13 008	46 239
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		54 513	173 040
LYHYTAIKAISET VELAT
Saadut ennakot	24	1 883 530	1 661 480
Ostovelat	25	114 120	253 022
Siirtovelat	26	823 948	637 766
Muut velat	27	474 338	900 769
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		3 295 936	3 453 037

VELAT YHTEENSÄ		3 350 449	3 626 076

OMA PÄÄOMA JA VELAT		21 311 248	29 068 404

konsernitilinpäätös

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

€	Liite-	Osake-		Ylikurssi- Arvonmuutos-	Muunto-	Vapaat	Voittovarat	Yhteensä1
2005	tieto*	pääoma	rahasto	rahastot	erot	rahastot
Oma pääoma 1.1.	20	843 046	24 423 673	135 619	-808 929		0 10 781 645	35 375 055
Muuntoerot		0	0	0	90 909	0	0	90 909
Myytävissä olevat sijoitukset:
voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta		0	0	19 752	0	0	0	19 752
Suoraan omaan pääomaan
kirjatut nettotulot/menot		0	0	19 752	90 909	0	0	110 661
Tilikauden tappio		0	0	0	0	0	-2 016 386	-2 016 386
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä		0	0	19 752	90 909	0	-2 016 386	-1 905 725
Osingonjako		0	0	0	0	0	-8 149 930	-8 149 930
Optioilla merkityt osakkeet		5 018	24 459	0	0	0	0	29 477
Myönnetyt osakeoptiot		0	0	93 450	0	0	0	93 450
Oma pääoma 31.12.	20	848 064	24 448 132	248 822	-718 020	0	615 329	25 442 328
€
2006
Oma pääoma 1.1.	20	848 064	24 448 132	248 822	-718 020	0	615 329	25 442 328
Muuntoerot		0	0	0	-126 441	0	0	-126 441
Myytävissä olevat sijoitukset:
voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta		0	0	-88 703	0	0	0	-88 703
Suoraan omaan pääomaan kirjatut
nettotulot/menot		0	0	-88 703	-126 441	0	0	-215 144
Tilikauden tappio						0	-212 398	-212 398
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä		0	0	-88 703	-126 441	0	-212 398	-427 542
Siirto toisen oman pääoman erään		0	-5 926 714	0	0	5 926 714	0	0
Pääoman palautus		0	-7 073 287	0	0	0	0	-7 073 287
Optioilla merkityt osakkeet		4 652	48 583	0	0	0	0	53 235
Myönnetyt osakeoptiot		0	0	-33 935	0	0	0	-33 935
Oma pääoma 31.12.	20	852 717	11 496 715	126 183	-844 461	5 926 714	402 931	17 960 799

konsernitilinpäätös

1 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

* Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1 Yleistä

SSH on yrityksen tietoturvaratkaisujen ja päästäpäähän tietoliikenteen tietoturvan toimittaja sekä Secure Shell -teknologian alkuperäinen kehittäjä. SSH myy asiakkailleen käyttöoikeudet ohjelmistoihin ja tarjoaa asiakkailleen ylläpito sekä tukipalveluita.

konsernitilinpäätöksen liitetiedot

SSH-konserni ("SSH", "konserni") muodostuu SSH Communications Security Oyj:stä ja sen tytäryhtiöistä. SSH Communications Security Oyj on Suomessa rekisteröity ja Helsingissä kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. SSH: n tytäryhtiöt ovat SSH Communications Security, Inc. (Yhdysvallat), SSH Communications Security K.K. (Japani) ja SSH Operations Oy, joka toimii Suomen lisäksi Britanniassa ja Saksassa. SSH Communications Security Oyj:n rekisteröity osoite on Valimotie 17, 00380 Helsinki.

SSH Communications Security Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 12. helmikuuta 2007. Jäljennös tilinpäätöksestä julkaistaan osana yhtiön vuosikertomusta, joka on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteessa www.ssh.com tai yhtiön pääkonttorista. Yhtiön antamat pörssitiedotteet ovat nähtävillä sen kotisivuilla.

2 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRS") mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2006 voimassa olevia IAS ja IFRS-standardeja sekä SIC ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä kaikki luvut ovat täysiä euroja ellei toisin mainita.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys SSH Communications Security Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai konsernilla on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin konsernin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamis- ja velkasaldot, realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

SSH Communications Security -konsernilla ei ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan toimintavaluutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutassa tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaan rahan määräiset erät arvostetaan tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuerinä liikevoiton yläpuolella. Rahoituksen valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä muunnos suoritetaan kuukausittain käyttäen kuukauden keskikurssia. Taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,

kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tuloutusperiaatteet

SSH:n liikevaihto muodostuu pääasiassa ohjelmistotuotteiden lisenssimyynnistä ja ylläpitomaksuista. Liikevaihtoa esitettäessä myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä veroilla sekä valuuttakurssieroilla.

Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut sovitun toimituslausekkeen mukaisesti, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä sekä liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yhtiön hyväksi.

Rojaltituotot kirjataan tuotoksi sille kaudelle, jona asiakkaalta on saatu suoritus tai vahvistus tai muutoin todettu rojaltien määrä. Ylläpitosopimukset jaksotetaan tasaisesti koko sopimuskaudelle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset saadut julkiset

avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenon poistamiseksi jäännösarvon määrään asti sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.

Koneet ja kalusto:

5 vuotta, alkaen hankintakuukaudesta. Atk-laitteet:

3 vuotta, alkaen hankintakuukaudesta. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet:

3–5 vuotta riippuen vastaavan hyödykkeen poistoajasta, alkaen hankintakuukaudesta. Vuokrahuoneistojen perusparannukset: vuokrasopimuksen kestoaika, kuitenkin enintään 7 vuotta, alkaen hankintavuodesta.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Aineettomat hyödykkeet

Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenon poistamiseksi jäännösarvon määrään asti sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämisprojekteista syntyneet menot (jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen) merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi aktivointikriteerien täytyttyä siihen määrään asti kuin niiden odotetaan tuottavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmällä tilikaudella.

Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja

arvoalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan kuluiksi tasapoistoina.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin lukeutuvat hankitut patentit, tavaramerkit ja ohjelmistolisenssit. Ne kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Vaikutusaika ei yleensä ylitä viittä vuotta. Sisäiseen käyttöön hankittujen ohjelmistojen poistoaika on kolmesta viiteen vuotta.

Arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko viitteitä sille, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, mikäli on tapahtunut muutos, niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konserni on luokitellut rahoitusvarat IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat sijoitukset. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja kun kyseessä ovat muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut varat, transaktiomenot sisällytetään niiden alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperäisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittävimmiltään osin konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista, korollisista sijoituksista sekä korko- ja osakerahasto-osuuksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Mahdolliset erot transaktiomenoilla oikaistun vastikkeen ja takaisin maksettavan määrän välillä merkitään tuloslaskelmaan laina-ajan kuluessa.

Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voi voivat olla korollisia tai korottomia. Pääomalaina luokitellaan IAS 32:n mukaisesti rahoitusvelaksi.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan.

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon voittojen ja tappioiden käsittely riippuu siitä, sovelletaanko johdannaiseen suojauslaskentaa vain onko se luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi.

Konserni ei sovella suojauslaskentaa ja on luokitellut kaikki johdannaisinstrumentit kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, vaikka ne täyttävätkin konsernin asettamat taloudellisen suojauksen ehdot. Kaikki johdannaisinstrumentit

arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Johdannaiset esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Käyvän arvon määrittäminen

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien ja myytävissä olevien sijoitusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Arvioitaessa käypiä arvoja sellaisille rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä julkisesti kauppaa, konserni käyttää useita eri menetelmiä ja tekee oletuksia, jotka perustuvat kunkin tilinpäätöspäivän markkinaolosuhteisiin.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa ja

ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään keskihintamenetelmällä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sinä kautena kuin ne ovat syntyneet.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta osakkeita, jotka SSH itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta on osakkeen käypää arvoa alempi. Laskettaessa laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta osakeoptioita käsitellään kuitenkin laimentavina ainoastaan, jos niiden vaihtaminen kantaosakkeisiin pienentäisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tulosta tai kasvattaisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tappiota. Konsernin tuloksen ollessa tappiollinen osakeoptioita ei siis käsitellä laimentavina.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Kantaosakkeille maksettavat osingot vähennetään omasta pääomasta sillä tilikaudella, jonka aikana niiden jakamisesta tehdään päätös.

Osakeantimenot

Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuunottamatta yritysten yhteenliittymissä syntyviä menoja esitetään verovaikutuksella oikaistuna saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa. Yritysten yhteenliittymiin välittömästi liittyvistä osakeanneista johtuvat menot sisältyvät hankintamenoon.

Omat osakkeet

Jos SSH Communications Security Oyj tai sen tytäryritykset ostavat SSH:n osakkeita, maksettu vastike, mukaan lukien kaikki siihen liittyvät transaktiomenot verovaikutuksella oikaistuna, vähennetään oman pääoman kokonaismäärästä omina osakkeina, kunnes ne mitätöidään. Jos tällaisia osakkeita myöhemmin myydään, kaikki saadut vastikkeet sisällytetään omaan pääomaan.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavaksi osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, joidenkin sijoitusten ja johdannaissopimusten uudelleenarvostuksista, rahoitusleasingsopimuksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.

Laskennallista veroa määritettäessä on käytetty verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai jonka hyväksytystä määrästä on ilmoitettu. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on IAS 19 standardin (työsuhde-etuudet) mukaisia maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluiksi sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.

Omaan pääomaan sidotut etuudet

Konsernin johdolle ja henkilöstölle on annettu optio-oikeuksia. Optiot annetaan kiinteällä merkintähinnalla, joka määritellään optio-ohjelman ehdoissa. SSH on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin sellaisiin optioihin, jotka on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä aiemmista optiojärjestelyistä ei ole esitetty kuluja tuloslaskelmassa.

Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt sisältäen optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo on määritelty Black-Scholes -optiohinnoittelumallia käyttäen. Sellaisten ehtojen vaikutuksia, jotka eivät ole markkinaperusteisia, ei sisällytetä option käypään arvoon vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Oletukset optioiden lopullisista määristä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeudet käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan osakepääomaan ja ylikurssirahastoon mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna.

Varaukset

Varaus kirjataan kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvausta joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Uudet tai uudistetut IFRS-standardit

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät vielä ole voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2007 seuraavat IASB:n vuosina 2005 ja 2006 julkistamat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat:

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimassa 1.1.2007 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 7 edellyttää aiempaa laajempien liitetietojen esittämistä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Standardi edellyttää kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tietojen esittämistä yhteisön altistumisesta rahoitusinstrumenteista aiheutuville riskeille ja se sisältää minimivaatimukset luotto-, maksuvalmius- ja markkinariskiä koskevista liitetiedoista. Lisäksi se sisältää vaatimuksen herkkyysanalyysin esittämisestä markkinariskin osalta. Konsernin arvion mukaan IFRS 7:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä konsernin tulevan tilinpäätöksen liitetietoihin, kuten markkinariskien herkkyyksien esittämiseen.

IAS 1 -standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot (voimassa 1.1.2007 jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen jälkeen IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Konsernin arvion mukaan IAS 1:n uudet säännökset vaikuttavat lähinnä konsernin tulevan tilinpäätöksen liitetietoihin.

Seuraavien tulkintojen konserni ei arvioi vaikuttavan sen tilinpäätökseen:

IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala
IFRIC 9 Reassesment of Embedded Derivatives*
IFRIC 10 Interim Financial Reporting and Impairment*

*Standardille tai tulkinnalle ei ole vielä olemassa virallista suomenkielistä käännöstä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat saattavat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät myyntisaamisten luottoriskiin ja laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen.

3 Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on maantieteellisten segmenttien mukainen. Segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien markkinoiden luonne sekä riskit eroavat toisistaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat erät sisältävät koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella. Segmenttien väliset tapahtumat toteutetaan markkinaehtoisesti.

Maantieteelliset segmentit:

Konsernin maantieteelliset segmentit ovat seuraavat:

Pohjois- ja Etelä-Amerikka (AMERICAS)
Eurooppa ja muu maailma sekä (EROW)
Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC) Maantieteelliset segmentit esitetään varojen sijainnin perusteella.

Liiketoimintasegmentit:

Konserni toimii yhdellä liiketoimintasegmentillä.

Tuloslaskelma

2006	EROW	Americas	APAC	Kohdista-	Elimi-	Konserni	2005	EROW	Americas	APAC	Kohdista-	Elimi-	Konserni
€				mattomat	noinnit		€				mattomat	noinnit
LIIKEVAIHTO	2 796 554	5 731 791	927 557	erät 0	0	9 455 902	LIIKEVAIHTO		1 804 307 6 832 562	660 116	erät 0	0	9 296 985

Myytyjen suoritteiden							Myytyjen suoritteiden
hankintameno	-38 814	-4 995	-11 445	0	0	-55 254	hankintameno	-67 503	-11 780	-1 480	0	- 4 732	-85 496
BRUTTOKATE	2 757 741	5 726 796	916 112	0	0	9 400 648	BRUTTOKATE		1 736 804 6 820 782	658 636	0	-4 732	9 211 489
Liiketoiminnan							Liiketoiminnan
muut tuotot	0	0	0	357 594	0	357 594	muut tuotot	0	0	0	240 566	0	240 566
Kulut ja poistot	-2 161 269	-2 862 421	-488 998	-5 131 237		0 -10 643 926	Kulut ja poistot	-2 561 701	-3 264 937	-495 062	-5 775 732		0 -12 097 432
LIIKEVOITTO/-TAPPIO	596 471	2 864 375		427 114 -4 773 643	0	-885 684	LIIKEVOITTO/-TAPPIO		-824 897 3 555 845		163 573 -5 535 166		-4 732 -2 645 377
Rahoitustuotot						782 299	Rahoitustuotot						748 972
Rahoituskulut						-89 251	Rahoituskulut						-118 804
TAPPIO ENNEN VEROJA						-192 636	TAPPIO ENNEN VEROJA						-2 015 209
Tuloverot						-19 762	Tuloverot						-1 177
TILIKAUDEN TAPPIO						-212 398	TILIKAUDEN TAPPIO						-2 016 386

Segmentin varat	1 308 598	2 729 853		499 366 16 773 431		0 21 311 248	Segmentin varat	539 062	4 593 533		417 940 23 517 869		0 29 068 404
Segmentin velat	2 273 694	9 886 363	456 134		-958 777 -8 306 965	3 350 449	Segmentin velat		1 739 886 12 230 883	352 317		-634 188 -10 062 822	3 626 076
Investoinnit							Investoinnit
hyödykkeisiin	99 394	15 792				115 186	hyödykkeisiin	74 304	7 682				81 986
Poistot hyödykkeistä	410 719	14 125				424 844	Poistot hyödykkeistä	503 924	97 979				601 904

Konsernitason kulut koostuvat lähinnä konsernin tuotekehityksen sekä konsernihallinnon kustannuksista.

4	Liiketoiminnan muut tuotot, €	2006	2005
	Vuokratuotot	79 344	566
	Teknologian Edistämiskeskuksen (TEKES) tuotekehitysavustukset	278 250	240 000
	Yhteensä	357 594	240 566
5	€ Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,	2006	2005
	Palkat	5 576 416	6 201 770
	Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	558 702	586 995
	Muut henkilösivukulut	338 178	395 941
	Myönnetyt osakeoptiot	-33 935	93 450
	Yhteensä	6 439 360	7 278 157

Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 32.

Vuonna 2006 ei myönnetty uusia osakeoptioita. Kulu aiempina vuosina myönnetyistä optioista sisältää 47 321 euron oikaisun vuodelta 2005 kirjattuun kuluun. Vuonna 2005 optiojärjestelyjen käypä arvo määritettiin Black-Scholes -arvonmääritysmallilla käyttäen odotettuna volatiliteettina 35 prosenttia, riskittömänä korkokantana 3 prosenttia ja osinkona nolla prosenttia. Osakeperusteisten maksujen tiedot esitetään liitetiedossa 21.

Henkilöstö	2006	2005
Keskimäärin tilikaudella	81	83
Tilikauden lopussa	80	75

Henkilöstön jakauma toiminnoittain tilikauden lopussa	2006	2005
Tutkimus ja kehitys	39	33
Myynti ja markkinointi	30	31
Hallinto	11	11
Yhteensä	80	75
€ 6 Poistot käyttöomaisuuslajeittain,	2006	2005
Poistot koneistosta ja kalustosta	38 063	89 477
Poistot rahoitusleasingomaisuudesta	58 512	54 146
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	3 475	65 416
Poistot ohjelmistoista	219 491	299 749
Poistot aktivoiduista kehittämismenoista	105 302	93 115
Yhteensä	424 844	601 904

€ Poistot toiminnoittain,	2006	2005
Tuotekehityksen kulut	214 826	250 218
Myynnin ja markkinoinnin kulut	125 300	195 604
Hallinnon kulut	84 718	156 082
Yhteensä	424 844	601 904
€ 7 Rahoitustuotot,	2006	2005
Korkotuotot	28 678	34 675
Voitot, myytävissä olevat sijoitukset	681 436	623 535
Voitot, johdannaissopimukset	56 151	20 987
Valuuttakurssivoitot	16 035	69 775
Yhteensä	782 299	748 972
€ 8 Rahoituskulut,	2006	2005
Tappiot myytävissä olevista sijoituksista	8 919	1 024
Tappiot johdannaissopimuksista	49 267	102 913
Lainojen korot	0	11 280
Rahoitusleasingkorot	2 007	3 588
Valuuttakurssitappiot	29 057	0
Yhteensä	89 251	118 804
€ 9 Verot,	2006	2005
Laskennalliset verot	-256	-1 556
Muut välittömät verot	-19 506	380
Yhteensä	-19 762	-1 177

Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

	2006	2005
Tappio ennen veroja, yhteensä	-192 636	-2 015 209

Verot Suomen 26 % verokannalla	50 085	523 954
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	58 991	-105 201
Vähennyskelvottomat kulut	-7 817	-8 178
Kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	67 580	0
Tilikauden tappioista kirjaamaton verosaaminen	-188 346	-410 196
Laskennalliset verot	-256	-1 556
Verot tuloslaskelmassa	-19 762	-1 177

€ 10 Osakekohtainen tulos,	2006	2005
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tappio	-212 398	-2 016 386
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (tuhansia)	28 310	28 166
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ per osake)	-0,01	-0,07
Osakkeiden lukumäärä otettuna huomioon
osakkeiden laimennusvaikutus, (tuhansia)	28 787	28 614
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (€ per osake)	-0,01	-0,07
11 Aineelliset hyödykkeet
€ Koneet ja kalusto,	2006	2005
Hankintameno 1.1.	1 080 104	1 209 002
Muuntoero	-25 702	60 753
Lisäykset	66 924	43 773
Vähennykset	-41 932	-233 423
Hankintameno 31.12.	1 079 395	1 080 104
Kertyneet poistot 1.1.	1 014 030	1 094 529
Muuntoero	-24 327	55 148
Tilikauden poistot	38 063	89 477
Tilikauden poistojen muuntoero	-324	1 868
Vähennysten kertyneet poistot	-41 932	-226 993
Kertyneet poistot 31.12.	985 511	1 014 030
Kirjanpitoarvo 31.12.	93 884	66 074
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet, €	2006	2 005
Hankintameno 1.1.	166 632	149 852
Lisäykset	16 279	16 781
Hankintameno 31.12.	182 912	166 632
Kertyneet poistot 1.1.	80 924	26 778
Tilikauden poistot	58 512	54 146
Kertyneet poistot 31.12.	139 437	80 924
Kirjanpitoarvo 31.12.	43 475	85 708
Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. yhteensä,	€ 137 359	151 782

Muut aineelliset hyödykkeet, €	2006	2005
Hankintameno 1.1.	20 707	530 233
Muuntoero	-2 159	81 982
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	-591 508
Hankintameno 31.12.	18 548	20 707
Kertyneet poistot 1.1.	17 110	325 247
Muuntoero	-1 784	50 288
Tilikauden poistot	3 475	65 416
Tilikauden poistojen muuntoero	-252	4 073
Vähennysten kertyneet poistot	0	-427 915
Kertyneet poistot 31.12.	18 548	17 110
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	3 598

Aineellisten hyödykkeiden tasearvo 31.12., €	137 359	155 380

12 Aineettomat hyödykkeet
Ohjelmistot, €	2006	2005
Hankintameno 1.1.	1 769 453	1 744 487
Muuntoero	-1 827	2 347
Lisäykset	31 982	22 620
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 799 609	1 769 453
Kertyneet poistot 1.1.	1 344 853	1 043 518
Muuntoero	-1 462	1 408
Tilikauden poistot	219 491	299 749
Tilikauden poistojen muuntoero	-156	178
Vähennysten kertyneet poistot	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	1 562 727	1 344 853
Kirjanpitoarvo 31.12.	236 882	424 600

Kehittämismenot, €	2006	2005
Hankintameno 1.1.	315 905	261 067
Lisäykset	0	54 839
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	315 905	315 905
Kertyneet poistot 1.1.	172 886	79 770
Tilikauden poistot	105 302	93 115
Kertyneet poistot 31.12.	278 188	172 886
Kirjanpitoarvo 31.12.	37 718	143 020
Aineettomien hyödykkeiden tasearvo 31.12.	274 600	567 620

13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat, €

	1.1.2005 Kirjattu tulos- Kirjattu omaan
Laskennalliset verosaamiset		laskelmaan	pääomaan	31.12.2005
Tappioista	245 415	455	0	244 960
Laskennalliset verovelat
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvostaminen käypään arvoon	26 078	0	6 940	33 018
Muut erät	-6	1 556	0	1 550
Yhteensä	26 072	1 556	6 940	34 568
	1.1.2005	Kirjattu tulos- Kirjattu omaan		31.12.2005
Laskennalliset verosaamiset		laskelmaan	pääomaan
Tappioista	244 960	0	0	244 960
Laskennalliset verovelat
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvostaminen käypään arvoon	33 018	0	-31 166	1 852
Muut erät	1 550	256	0	1 806
Yhteensä	34 568	256	-31 166	3 658

Konsernin sellaisten vahvistettujen tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 23,6 miljoonaa euroa. Näistä 16,4 miljoonaa euroa on kotimaassa ja 7,2 miljoonaa Yhdysvalloissa. Vahvistetut tappiot vanhenevat kotimaassa alkaen vuodesta 2011 ja Yhdysvalloissa alkaen vuodesta 2018.

€ 14 Vaihto-omaisuus,	2006	2005
Valmiit tuotteet/tavarat	0	1 365
Myytyjen suoritteiden hankintamenoon sisältyvä varaston muutos	-1 365	-4 459
	2006	2005
€ 15 Myyntisaamiset,	3 509 350	4 893 764
€ 16 Muut saamiset,	2006	2005
Ennakkomaksut	155 779	129 410
Arvonlisäverosaamiset	150 138	73 396
Muut lyhytaikaiset saamiset	914	20
Yhteensä	306 831	202 826
€ 17 Siirtosaamiset,	2006	2005
Avustukset	66 908	240 000
Henkilöstösidonnaiset	11 368	154 654
Muut siirtosaamiset	49 117	76 846
Yhteensä	127 393	471 499
€ 18 Myytävissä olevat sijoitukset,	2006	2005
Käypä arvo 1.1.	21 087 071	31 437 877
Lisäykset	106 098 507	68 715 172
Vähennykset	-112 076 052	-79 192 971
Käyvän arvon muutos	-119 869	126 992
Käypä arvo 31.12.	14 989 656	21 087 071
Lyhytaikaiset	14 989 656	21 087 071

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääasiassa sijoitusrahasto-osuuksista.

Tilikauden aikana myytävissä olevista sijoituksista realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot esitetään liitetiedoissa 7 ja 8. Muutokset käyvän arvon rahastossa esitetään "Arvonmuutosrahastoissa" laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

19 Rahavarat	2006	2005
Käteinen raha ja pankkitilit	1 721 100	1 443 920
Yhteensä	1 721 100	1 443 920

20 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoman ja ylikurssirahaston muutokset:

	Osakkeiden lukumäärä		Osakepääoma Ylikurssirahasto	Yhteensä
31.12.2004	28 101 542	843 046		24 423 673 25 266 719
Merkinnät osake-optioilla I/1999	126 750	3 802	723	4 525
Merkinnät osake-optioilla I/2003	39 521	1 186	23 186	24 372
Merkinnät osake-optioilla II/2003	1 000	30	550	580
31.12.2005	28 268 813	848 064		24 448 132 25 296 196
Siirto toiseen oman pääoman erään			-5 926 714	-5 926 714
Pääoman palautus			-7 073 287	-7 073 287
Merkinnät osake-optioilla I/1999	9 250	277	0	277
Merkinnät osake-optioilla I/2003	145 832	4 375	48 583	52 958
31.12.2006	28 423 895	852 717		11 496 715 12 349 432

Oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää kolme alarahastoa: käyvän arvon rahaston myytävissä oleville sijoituksille, suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille ja rahaston myönnettyjen optio-oikeuksien kuluosuudelle.

Vapaat rahastot

Vapaat rahastot muodostuvat emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, ettei osinkoa jaeta.

21 Osakeperusteiset maksut

SSH:n osakeperusteiset maksujärjestelyt ovat osakeoptio-ohjelmia. Yhtiökokoukset ovat vuosina 1998, 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 päättäneet osakeoptio-oikeuksien antamisesta. Optio-oikeudet ovat osa konsernin henkilöstön sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää. Lähes koko konsernin henkilökunta on optio-ohjelmien piirissä.

Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen optio-ohjelman ehdoissa määrätyllä hinnalla ja merkintäaikana. Optiot mitätöityvät, jos henkilö lähtee konsernin palveluksesta ennen merkintäajan alkamista. Oikeuden syntymiselle ei ole muita ehtoja. Kaikkien SSH:n optioiden merkintäaika oli tilikauden päättyessä alkanut lukuun ottamatta optiotodistusta II/2003 D. Merkintäajan alettua optiot ovat siirtokelpoisia lukuunottamatta Yhdysvalloissa työskenteleville suunnattuja ohjelmia II/2002, III/2002 ja II/2003, joiden optioilla osakemerkintä on lisäksi suoritettava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa ne on merkitty. Muut osakeoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin. Yhtiön optio-ohjelman I/1999 sarjat C, D, E, F, G ja H ovat myös kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä.

Optio-ohjelmien tiedot

Optio-ohjelma	Optio-	Liikkeeseen-	Merkintäaika		Merkintä-	Käyttä-
	todistus	laskupäivä			hinta	mättömät
			Alku	Loppu	€	optiot
I/1999	I/1999C	5.8.1999	1.5.2001	1.5.2011	0,03	375
	I/1999D	5.8.1999	1.11.2001	1.11.2011	0,03	375
	I/1999E	5.8.1999	1.5.2002	1.5.2012	0,03	10 374
	I/1999F	5.8.1999	1.11.2002	1.11.2012	0,03	5 999
	I/1999G	5.8.1999	1.5.2003	1.5.2013	0,03	5 128
	I/1999H	5.8.1999	1.11.2003	1.11.2013	0,03	4 749
						27 000
10.7.2000		10.7.2000	1.11.2000	1.11.2010	5,96	32 000
I/2000	I/2000A	10.7.2000	1.5.2001	1.5.2011	5,96	56 525
	I/2000B	13.9.2000	1.11.2001	1.11.2011	5,96	70 190
	I/2000C	22.3.2001	1.5.2002	1.5.2012	5,96	42 310
						169 025
II/2000	II/2000A	22.3.2001	1.11.2001	1.11.2011	14,46	3 250
	II/2000B	22.3.2001	1.5.2002	1.5.2012	14,46	1 625
	II/2000C	22.3.2001	1.11.2002	1.11.2012	14,46	875
	II/2000D	22.3.2001	1.5.2003	1.5.2013	14,46	875
	II/2000E	22.3.2001	1.11.2003	1.11.2013	14,46	875
	II/2000F	22.3.2001	1.5.2004	1.5.2014	14,46	875
	II/2000G	22.3.2001	1.11.2004	1.11.2014	14,46	875
						9 250
I/2002	I/2002A	11.4.2002	1.5.2003	1.5.2008	2,96	254 477
	I/2002B	11.4.2002	1.5.2004	1.5.2008	2,96	203 013
	I/2002C	11.4.2002	1.5.2005	1.5.2008	2,96	140 813
	I/2002D	11.4.2002	1.5.2006	1.5.2008	2,96	80 749
						679 052
II/2002	II/2002A	11.4.2002	6.6.2002	11.4.2012	1,46	2 750
	II/2002B	11.4.2002	6.5.2003	11.4.2012	1,46	1 625
	II/2002C	11.4.2002	6.5.2004	11.4.2012	1,46	4 125
	II/2002D	11.4.2002	6.5.2005	11.4.2012	1,46	4 125
						12 625

Optio-ohjelma Optio-	Liikkeeseen-			Merkintä-	Käyttä-
todistus	laskupäivä			hinta	mättömät
		Alku	Loppu	€	optiot
III/2002A	26.6.2002	6.5.2003	26.6.2012	1,36	9 749
III/2002B	26.6.2002	6.5.2004	26.6.2012	1,36	9 750
III/2002C	26.6.2002	6.5.2005	26.6.2012	1,36	10 750
III/2002D	26.6.2002	6.5.2006	26.6.2012	1,36	10 750
					40 999
					101 846
					149 314
					157 505
					408 665
II/2003A	29.4.2003	1.5.2004	29.4.2013	0,33	6 874
II/2003B	29.4.2003	1.5.2005	29.4.2013	0,33	6 876
II/2003C	29.4.2003	1.5.2006	29.4.2013	0,33	7 374
II/2003D	29.4.2003	1.5.2007	29.4.2013	0,33	7 376
					28 500
	I/2003A I/2003B I/2003C	29.4.2003 29.4.2003 29.4.2003	1.5.2004 1.5.2005 1.5.2006	Merkintäaika 1.5.2009 1.5.2009 1.5.2009	0,33 0,33 0,33

Optio-ohjelmien merkintähintoja alennettiin osakkeenomistajille tilivuoden aikana maksettua pääoman palautusta vastaavalla määrällä. Tilinpäätöshetkellä SSH:lla oli käyttämättömiä optioita 1 407 116 kappaletta (2005: 1 566 698), joista SSH:n täysin omistetun tytäryhtiön, SSH Operations Oy:n, hallussa 209 932 kappaletta (2005: 201 849). Kaikkien käyttämättömien optioiden toteutushinnan painotettu keskiarvo oli 2,53 euroa (2005: 2,55 euroa). Toteuttamatta olevien optioiden juoksuajan painotettu keskiarvo oli 2,5 vuotta (2005: 3,5 vuotta). Optioiden toteutushinta vaihtelee 0,03 eurosta 14,46 euroon sekä sopimuksen jäljellä oleva juoksuaika 1,3 vuodesta 7,8 vuoteen.

Optioiden määrän ja painotetun keskimääräisen lunastushinnan muutos:

		2006		2005
	Toteutushinnan	Optioiden	Toteutushinnan	Optioiden
	painotettu	määrä	painotettu	määrä
	keskiarvo		keskiarvo
Tilikauden alussa	2,70	1 364 849	2,70	1 614 840
Myönnetyt optiot	0	0	0,80	66 000
Menetetyt optiot	1,92	12 583	1,94	148 720
Toteutetut optiot	0,34	155 082	0,18	167 271
Tilikauden lopussa	2,74	1 197 184	2,70	1 364 849
Toteutettavissa olevat optiot
tilikauden lopussa	2,76	1 191 183	2,98	1 207 869

SSH:n osakkeen painotettu keskihinta oli 1,43 euroa vuonna 2006 ja 1,23 euroa vuonna 2005.

€ 22 Varaukset,	Muut	Tappiolliset
	sopimukset	sopimukset
31.12.2004	95 451	126 684
Varausten lisäykset	0	5 390
Käytetyt varaukset	-95 451	-57 461
Kurssierot	0	17 619
31.12.2005	0	92 232
Käytetyt varaukset	0	-45 923
Kurssierot	0	-8 464
31.12.2006	0	37 846

Täysin omistettu tytäryhtiö SSH Communications Security Inc on vuonna 2004 edelleen vuokrannut toimitilan Yhdysvalloissa tappiollisesti. Tappiollisesta sopimuksesta kirjattiin varaus, joka kattaa sopimusaikana syntyvän nettotappion. Sopimus päättyy vuonna 2007. Vuonna 2004 tehty varaus F-Secure Oyj:lle palautettavista rojaltimaksuista purettiin vuonna 2005.

23 Rahoitusleasingvelat

€ Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä,	2006	2005
Yhden vuoden kuluessa	38 088	46 597
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	13 270	47 144
Yhteensä	51 358	93 741

€ Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo,	2006	2005
Yhden vuoden kuluessa	37 416	45 000
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	13 008	46 239
Yhteensä	50 424	91 238
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	934	2 502
€ Rahoitusleasingvelat yhteensä,	2006	2005
Lyhytaikaiset	37 416	45 000
Pitkäaikaiset	13 008	46 239

Konserni on vuokrannut toimistokoneita ja atk-laitteita pitkäaikaisilla leasingsopimuksilla. Atklaitteiden leasingsopimukset sisältävät jatko- ja markkinahintaisia osto-optioita. Muut sopimukset eivät sisällä jatko- tai osto-optioita. Kaikki vuokrat ovat kiinteitä. Sopimuskausi on yleensä 3–5 vuotta, ja velat 31.12.2006 erääntyvät vuoteen 2010 mennessä.

	2006	2005
€ 24 Saadut ennakot,	1 883 530	1 661 480
	2006	2005
25 Ostovelat, €	114 120	253 022
€ 26 Siirtovelat,	2006	2005
Henkilöstösidonnaiset	800 029	638 270
Verovelat	13 700	-504
Muut siirtovelat	10 219	0
Yhteensä	823 948	637 766
€ 27 Muut velat,	2006	2005
Henkilöstösidonnaiset	113 377	103 310
Leasingrahoitusvelka	37 416	45 000
Arvonlisäverovelka	89 074	255 586
Johdannaisinstrumentit	1 383	2 097
Muut lyhytaikaiset velat	233 089	494 776
Yhteensä	474 338	900 769

28 Johdannaissopimukset, €		2006	2005
Termiinisopimukset
Käypä arvo		-1 383	0
Nimellisarvo		654 077	0
Valuuttaoptiot
Käypä arvo	Myydyt	0	25 064
	Ostetut	0	-28 006
Nimellisarvo	Myydyt	0	4 021 178
	Ostetut	0	2 018 619

29 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille. Konsernin kannalta merkittävin valuutta on Yhdysvaltojen dollari (USD). Transaktioriskiä hallitaan nettoposition pohjalta tarvittaessa käyttäen valuttatermiinejä tai optioita.

Korkoriski

Konsernilla ei ole korollista velkaa, joten tältä osin ei ole suojaustarvetta. Konsernin rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan.

Sijoitustoiminnan markkinariski

Varainhoitajat sijoittavat yhtiön kassavarat hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti: lähes kaikki yhtiön varat on sijoitettu korkorahastoihin.

Luottoriski

Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Konsernilla on luottoriskipolitiikka sen varmistamiseksi, että tuotteita ja palveluita myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot.

Maksuvalmiusriski

Konserniin ei liity maksuvalmiusriskiä, koska konsernin rahavirtaan nähden mittavat sijoitusvarat ovat päivän varoitusajalla saatavilla.

30 Muut vuokrasopimukset

Muu vuokrasopimus on vuokrasopimus, joka ei ole rahoitusleasingsopimus.

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevat toimistotilojen

€ vuokrasopimukset - vähimmäisvuokrat,	2006	2005
Yhden vuoden kuluessa	707 394	868 718
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 240 093	1 975 895
Yhteensä	1 947 487	2 844 613
Ei-purettavissa olevat ajoneuvojen käyttöleasing sopimukset - vähimmäisvuokrat, €	2005
Yhden vuoden kuluessa	65 267	73 798
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	55 074	66 144
Yhteensä	120 341	139 942

Konserni vuokraa kaikki käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yleensä 3–5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuoden 2006 tuloslaskelmaan sisältyy toimistotilojen vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 806 004 euroa (792 245 euroa vuonna 2005).

Konserni vuokraa myös ajoneuvoja. Vuokrat ovat kiinteitä ja sopimuskausi on keskimäärin 3–4 vuotta. Vuoden 2006 tuloslaskelmaan sisältyy ajoneuvojen käyttöleasingsopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 77 826 euroa (92 835 euroa vuonna 2005).

Konserni on edelleenvuokrannut osan toimistotiloistaan. Edelleenvuokrattuihin tiloihin kohdistuvien vuokratuottojen määrä on 225 848 euroa vuonna 2006 (132 129 euroa vuonna 2005). Tehtyjen edelleenvuokraussopimusten saatavat vähimmäisvuokrat ovat 327 331 euroa 31.12.2006 (245 703 euroa 31.12.2005). Konsernilla on näihin vuokrasopimuksiin liittyvä 37 846 euron varaus (liitetieto 22).

€ 31 Annetut vakuudet ja muut vastuusitoumukset,	2006	2005
Vuokravakuudet (pantti)	205 600	178 763

Konserni on saanut tilikaudella ja edellisten tilikausien aikana julkisia avustuksia, joihin liittyy mahdollinen takaisinmaksuvelvollisuus.

32 Konserniyritykset ja lähipiiritapahtumat

Konserniyritykset	Kotimaa	Konsernin	Osuus ääni
		omistusosuus, %	vallasta, %
SSH Communications Security Oyj, Helsinki	Suomi
SSH Communications Security Inc., Los Altos	Yhdysvallat	100	100
SSH Communications Security K.K, Tokio	Japani	100	100
SSH Operations Oy, Helsinki	Suomi	100	100
€ Johdon kompensaatiot,		2006	2005
Toimitusjohtajien palkat		611 038	548 725
Hallituksen jäsenet, palkkiot		50 400	50 400
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet		489 747	145 200
Hallituksen omistukset 31.12.2006		Osakkeet	Optiot
Tapio Kallioja		2 000	2 000
Tomi Laamanen		22 000	4 000
Timo Ritakallio		8 000	0
Tatu Ylönen		15 102 720	0
Yhteensä		15 134 720	6 000
Johtoryhmän omistukset 31.12.2006		Osakkeet	Optiot
George Adams		58 250	60 000
Petri Lillberg		3 000	14 000
Mika Peuranen		10 000	0
Pekka Rauhala		0	85 000
Timo Rinne		10 000	39 500
Juha Saksi		0	15 000
Bo Sörensen		0	0
Jukka Tuomas		0	10 000
Arto Vainio (toimitusjohtaja)		140 000	100 000
Yhteensä		221 250	323 500
Petri Säkkinen (palveluksessa 15.1.2007 asti)		5 334	12 416

33 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
LIIKEVAIHTO	1	5 054 123,87	5 067 629,96
Hankinnan ja valmistuksen kulut		123 036,56	188 700,24
BRUTTOKATE		4 931 087,31	4 878 929,72
Tuotekehityksen kulut		3 159 613,00	3 271 022,14
Myynnin ja markkinoinnin kulut		2 026 146,79	2 343 652,01
Hallinnon kulut		1 437 660,42	1 713 609,66
Liiketoiminnan muut tuotot	7	357 594,00	240 565,58
Liiketoiminnan muut kulut	8	3 550 000,00	4 500 000,00
LIIKETAPPIO		-4 884 738,90	-6 708 788,51
Rahoitustuotot ja -kulut	9
Korko- ja rahoitustuotot saman
konsernin yhtiöiltä		0,00	141 236,13
Muut korko- ja rahoitustuotot		766 948,59	1 356 460,11
Korkokulut ja muut rahoituskulut		529 333,38	137 365,33
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		237 615,21	1 360 330,91
TAPPIO ENNEN SATUNNAISERIÄ		-4 647 123,69	-5 348 457,60
TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		-4 647 123,69	-5 348 457,60
TILIKAUDEN TAPPIO		-4 647 123,69	-5 348 457,60

TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA

€	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	6 313 515,83	3 078 648,24
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	530 686,00	265 703,00
Maksut liiketoiminnan kuluista	-6 127 542,19	-6 761 132,04
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	716 659,64	-3 416 780,80
Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista	-60 124,02	-166 993,85
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	83 899,09	120 477,68
Liiketoiminnan rahavirta	740 434,71	-3 463 296,97
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-83 114,37	-111 796,96
Myönnetyt lainat	-330 000,00	-980 776,62
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut	0,00	969 661,09
Luovutustulot muista sijoituksista	6 650 062,27	11 000 010,23
Investointien rahavirta	6 236 947,90	10 877 097,74

Rahoituksen rahavirta Emissiotuotot	53 235,31	29 476,89
Pääomalainan takaisinmaksu	0,00	-245 218,00
Pääoman palautus	-7 073 286,50	0,00
Maksetut osingot	0,00	-8 149 930,32
Rahoituksen rahavirta	-7 020 051,19	-8 365 671,43

Rahavarojen muutos	-42 668,58	-951 870,66
Rahavarat tilikauden alussa	842 034,60	1 793 905,26
Rahavarojen muutos	-42 668,58	-951 870,66
Rahavarat tilikauden lopussa	799 366,02	842 034,60

TASE

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10
Aineettomat oikeudet		267 282,17	483 341,45
Kehittämismenot		37 717,82	143 019,62
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		304 999,99	626 361,07
Aineelliset hyödykkeet	10
Koneet ja kalusto		65 661,34	42 539,62
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		65 661,34	42 539,62
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		200 344,24	200 344,24
Sijoitukset yhteensä		200 344,24	200 344,24
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		571 005,57	869 244,93

VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus		0,00	1 364,91

Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		228 181,54	193 198,76
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	11	2 174 718,65	2 492 324,88
Siirtosaamiset	12	78 590,64	403 006,47
Muut saamiset	13	48 940,68	53 871,43
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		2 530 431,51	3 142 401,54
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		30 000,00	4 570 696,43
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		30 000,00	4 570 696,43

Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit	14	14 989 655,72	21 087 070,60
Rahat ja pankkisaamiset		799 366,02	842 034,60
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		18 349 453,25	29 643 568,08

VASTAAVAA YHTEENSÄ		18 920 458,82	30 512 813,01

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2006	1.1.–31.12.2005
VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA	15
Osakepääoma		852 716,85	848 064,39
Ylikurssirahasto		13 139 714,86	26 091 132,01
Käyvän arvon rahasto		5 270,95	93 974,25
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		5 926 713,50	0,00
Edellisten tilikausien voitto/-tappio		2 717 464,76	8 065 922,36
Tilikauden tappio		-4 647 123,69	-5 348 457,60
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		17 994 757,23	29 750 635,41
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot		52 067,39	25 287,94
Ostovelat		65 200,97	134 497,05
Laskennalliset verovelat	18	1 851,93	33 017,99
Siirtovelat	19	595 074,71	466 529,67
Muut velat	20	211 506,59	102 844,95
Lyhytaikainen yhteensä		925 701,59	762 177,60
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		925 701,59	762 177,60
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		18 920 458,82	30 512 813,01

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiö SSH Communications Security Oyj:n tilinpäätös laaditaan suomalaisen laskentasäännöstön (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään euroina. Taseen erät merkitään perustuen alkuperäiseen hankintamenoon lukuunottamatta rahoitusvälineitä, jotka arvostetaan käypään arvoon kirjanpitolain 5. luvun 2 a §.n mukaisesti. Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvälineiden arvostusmenetelmät on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Rahoitusriskien hallintaan ja johdannaisten käyttöön liittyvät tiedot on myös esitetty konsernitilinpäätöksessä.

Myynnin tulouttamisperiaatteet

Myynti kirjataan pääsääntöisesti liikevaihtoon kun asiakastoimitus on tapahtunut, asiakkaan kanssa on solmittu sopimus tai asiakkaalta on tullut kirjallinen tilaus ja on voitu osoittaa, että asiakas on maksukykyinen. Ylläpitosopimukset jaksotetaan tasaisesti koko sopimuskaudelle. Rojaltitulot kirjataan tuotoksi sille kaudelle, jona asiakkaalta on saatu suoritus tai vahvistus tai muutoin todettu rojaltien määrä. Myynti, joka tapahtuu sähköisessä kaupassa, kirjataan tuotoksi maksuperusteisesti. Maksuperusteen käytöllä suoriteperiaatteen sijasta ei ole oleellista vaikutusta liikevaihdon suuruuteen tai tulokseen.

Kustannusten jakaminen toiminnoille

Kustannukset jaetaan toiminnoille niiden aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, lukuunottamatta tiettyjä tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun tietyt kriteerit ovat täyttyneet. Aktivoidut

tuotekehitysmenot poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot kirjataan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:

Koneet ja kalusto	5 vuotta, alkaen
	hankintakuukaudesta
Atk-laitteet	3 vuotta, alkaen
	hankintakuukaudesta
	Aineettomat oikeudet 5 vuotta, alkaen hankinta-
	vuodesta
Tuotekehitysmenot	5 vuotta, alkaen hankinta-
	vuodesta
Muut pitkä
vaikutteiset menot	5 vuotta, alkaen hankinta-
	vuodesta
Vuokrahuoneistojen
perusparannukset	vuokrasopimuksen
	kestoaika, kuitenkin
	enintään 7 vuotta, alkaen
	hankintavuodesta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan alimman arvon periaatteen mukaisesti alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan tai jälleenhankintahinnan mukaisesti.

Rahoitusarvopaperit

Rahoitusarvopaperit luokitellaan myytävissä oleviksi tai eräpäivään asti pidettäviksi. Myytävissä olevat rahoitusarvopaperit, jotka sisältävät mm. sijoitukset korkorahastoihin, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon oikaistuna laskennallisella verovelalla tai -saamisella. Eräpäivään asti pidettävät rahoitusarvopaperit, jotka ovat pääsääntöisesti yritystodistuksia, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Yhtiö käyttää valuuttajohdannaisia valuuttamääräisten saamistensa suojaamiseksi. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta. Valuuttajohdannaisten käypä arvo merkitään taseeseen saamiseksi tai velaksi. Käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen lasketaan verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Taseeseen kirjataan laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Poistoerosta aiheutuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata. Yhtiöllä ei ole kertynyttä poistoeroa. Verotuksessa vahvistetuista tappioista kirjataan verosaamista erityistä varovaisuutta noudattaen.

Optio-oikeudet

Optio-oikeuksia on myönnetty emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille. Optio-oikeuksilla voidaan merkitä osakkeita merkintähinnalla, joka määritellään optio-ohjelman ehdoissa. Vanhan osakeyhtiölain voimassaoloaikana päätettyjen optio-ohjelmien osalta optio-oikeutta käytettäessä kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuorituksen osakepääomaan sekä ylikurssirahastoon. Kun työntekijä käyttää optio-oikeutta, on yhtiö velvollinen pidättämään ennakonpidätyksen ja tilittämään sosiaaliturvamaksun, joka kirjataan yhtiössä kuluksi.

Tuloslaskelman liitetiedot

1	€ Liikevaihto markkina-alueittain,	2006	2005
	Suomi	540 908	423 122
	Muu Eurooppa	1 175 043	627 631
	Pohjois-Amerikka	2 795 589	3 440 358
	Muu	542 584	576 519
	Yhteensä	5 054 124	5 067 630
2	€ Henkilöstökulut,	2006	2005
	Palkat	3 192 016	3 487 752
	Eläkekulut	540 327	564 658
	Muut henkilösivukulut	194 531	178 089
	Yhteensä	3 926 874	4 230 500
3	Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	2006	2005
	Henkilöstö keskimäärin	55	59



4	Henkilöstön jakauma toiminnoittain tilikauden lopussa	2006	2005
	Tutkimus ja kehitys	36	32
	Myynti ja markkinointi	10	10
	Hallinto Yhteensä	10 56	10 52

5	Johdon palkat ja palkkiot, €	2006	2005
	Arto Vainio	201 299	147 137
	Tomi Laamanen	16 800	16 800
	Tapio Kallioja	16 800	16 800
	Timo Ritakallio	16 800	16 800
6	€ Poistot ja arvonalennukset,	2006	2005
	Poistot aineettomista oikeuksista	248 042	311 622
	Poistot kehittämismenoista	105 302	93 115
	Poistot koneista ja kalustosta Yhteensä	28 010 381 354	57 541 462 279

7 Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muissa tuotoissa ovat Teknologian Edistämiskeskuksen (TEKES) tuotekehitysavustukset 278 250 euroa. Vuonna 2005 avustukset olivat 240 000 euroa. Muut tuotot sisältävät myös 79 344 euron vuokratuoton. Yhtiö on edelleenvuokrannut osan toimitiloistaan.

Liiketoiminnan muut kulut	2006	2005
Arvonalentuminen saamisista SSH Communications Security Inc:ltä	2 200 000	4 500 000
Arvonalentuminen saamisista SSH Operations Oy:ltä	1 350 000	0
Yhteensä	3 550 000	4 500 000

Liiketoiminnan muut kulut ovat saamisista täysin omistetuilta tytäryhtiöiltä kirjattua arvonalentumista.

€ Rahoitustuotot ja kulut,	2006	2005
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	0	141 236
Korkotuotot	17 686	25 898
Voitot, myytävissä olevat sijoitukset	672 517	622 511
Voitot, johdannaissopimukset	56 151	20 987
Tappiot, johdannaissopimukset	-49 267	-102 913
Valuuttakurssit (netto)	-459 471	663 891
Lainojen korot	0	-11 280
Yhteensä	237 615	1 360 331

Taseen liitetiedot

10 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, €	2006	2005
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 827 928	1 805 308
Lisäykset	31 982	22 620
Hankintameno 31.12.	1 859 911	1 827 928
Kertyneet poistot 1.1.	1 344 587	1 032 965
Tilikauden poistot	248 042	311 622
Kertyneet poistot 31.12.	1 592 629	1 344 587
Kirjanpitoarvo	267 282	483 341
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	315 905	261 067
Lisäykset	0	54 839
Hankintameno 31.12.	315 905	315 905
Kertyneet poistot 1.1.	172 886	79 771
Tilikauden poistot	105 302	93 115
Kertyneet poistot 31.12.	278 188	172 886
Kirjanpitoarvo	37 718	143 020
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	820 070	802 579
Lisäykset	51 132	34 904
Vähennykset	0	-17 414
Hankintameno 31.12.	871 202	820 070
Kertyneet poistot 1.1.	777 530	737 402
Tilikauden poistot	28 010	57 542
Vähennysten kertyneet poistot	0	-17 414
Kertyneet poistot 31.12.	805 541	777 530
Kirjanpitoarvo	65 661	42 540

€ 11 Emoyhtiön saamiset saman konsernin yrityksiltä,	2006	2005
Myyntisaamiset	2 174 719	2 492 325
Lainasaamiset	30 000	4 570 696
Yhteensä	2 204 719	7 063 021
€ 12 Siirtosaamiset,	2006	2005
Avustukset	66 908	240 000
Korkosaamiset	790	8 353
Henkilöstösidonnaiset	10 892	154 654
Yhteensä	78 591	403 006

13 Muut saamiset, €	2006	2005
Ennakkomaksut	48 026	44 265
Arvonlisäverosaamiset	0	9 586
Muut lyhytaikaiset saamiset	914	20
Yhteensä	48 941	53 871

14 Muut arvopaperit, €	2006	2005

Myytävissä olevat sijoitukset
Käypä arvo 1.1.	21 087 071	31 437 877
Lisäykset/vähennykset netto	-5 977 546	-10 477 799
Käyvän arvon muutos	-119 869	126 992
Käypä arvo 31.12.	14 989 656	21 087 071

Lyhytaikaiset	14 989 656	21 087 071

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääasiassa sijoitusrahasto-osuuksista ja niistä on kirjattu myyntivoittoja ja -tappioita rahoitustuottoihin ja kuluihin 0,7 milj. euroa vuonna 2006.

€ 15 Oma pääoma,	2006	2005
Osakepääoma 1.1	848 064	843 046
Osakepääoman korotus	4 652	5 018
Osakepääoma 31.12.	852 717	848 064
Ylikurssirahasto 1.1.	26 091 132	26 066 673
Osakkeiden merkintä	48 583	24 459
Pääoman palautus	-7 073 287	0
Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon	-5 926 714	0
Ylikurssirahasto 31.12.	13 139 715	26 091 132
Käyvän arvon rahasto 1.1.	93 974	74 222
Lisäykset	1 229 568	2 239 915
Vähennykset	-1 318 271	-2 220 163
Käyvän arvon rahasto 31.12.	5 271	93 974
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	0	0
Siirto ylikurssirahastosta	5 926 714	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	5 926 714	0
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	2 717 465	16 215 853
Maksetut osingot	0	-8 149 930
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	2 717 465	8 065 922
Tilikauden tappio	-4 647 124	-5 348 458
Oma pääoma yhteensä	17 994 757	29 750 636

16 Voitonjakokelpoiset varat, €	2006	2005
Voitto edellisiltä tilikausilta	2 717 465	8 065 922
Tilikauden tulos	-4 647 124	-5 348 458
Muut rahastot	5 926 714	0
Muut	-30 400	-45 600
Yhteensä	3 966 655	2 671 865

€ 17 Varaukset,	2006	2005
Muut varaukset
Tilikauden alussa	0	95 451
Varausten vähennykset	0	95 451
Tilikauden lopussa	0	0
Tilikaudella 2004 tehty varaus F-Secure Oyj:lle palautettavista rojaltimaksuista on purettu vuonna
2005.
18 Laskennalliset verovelat ja -saamiset, €	2006	2005


Laskennalliset verovelat
Omaan pääomaan kirjatut Yhteensä Yhtiöllä on vahvistettuja tappioita 15,4 milj. euroa. Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.	1 852 1 852	33 018 33 018

	2006	2005
Henkilöstösidonnaiset	593 755
Muut siirtovelat Yhteensä	1 320 595 075

	2006	466 530 0 466 530 2005
Henkilöstösidonnaiset	107 925	90 249
Arvonlisäverovelka Johdannaisinstrumentit	79 024 1 383	0 2 097
19 Siirtovelat, € 20 Muut velat, € Muut lyhytaikaiset velat	23 175	10 499

€ 21 Johdannaissopimukset,	2006	2005
Termiinisopimukset
Käypä arvo	-1 383	0
Nimellisarvo	654 077	0
Valuuttaoptiot
Käypä arvo
Myydyt	0	25 064
Ostetut	0	-28 006
Nimellisarvo
Myydyt	0	4 021 178
Ostetut	0	2 018 619
€ 22 Muut vastuut,
Ei-purettavissa olevat toimistotilojen vuokra
sopimukset - vähimmäisvuokrat	2006	2005
Yhden vuoden kuluessa	496 106	496 106
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 157 580	1 653 685
Yhteensä	1 653 685	2 149 791
Ei-purettavissa olevat ajoneuvojen käyttöleasing
sopimukset - vähimmäisvuokrat	2006	2005
Yhden vuoden kuluessa	34 538	29 610
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	47 138	31 710
Yhteensä	81 676	61 320
Annetut vakuudet	2006	2005
Vuokravakuudet (pantti)	1 521	1 521

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTA-KERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsinki 12.2.2007

Tomi Laamanen Timo Ritakallio Hallituksen puheenjohtaja

Tapio Kallioja Tatu Ylönen

Arto Vainio Toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSMERKINTÄ

Toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 9. maaliskuuta 2007

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-Yhteisö

Henrik Sormunen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

SSH COMMUNICATIONS SECURITY OYJ:N OSAKKEENOMISTAJILLE

Olemme tarkastaneet SSH Communications Security Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2006. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HALLINTO

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä 9. päivänä maaliskuuta 2007

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Henrik Sormunen KHT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja – verot x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja + korko ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/Osake (EPS) Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja – verot +/- vähemmistöosuus Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella

Osinko/Osake

Osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/Tulos %

Osakekohtainen osinko Tulos/osake (EPS) x 100

Oma pääoma/Osake Oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Nettovelkaantumisaste, % (gearing)

Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100

DESIGN: EVIA OYJ, HELSINKI KUVAT: TUOMAS MARTTILA/STUDIO POLAROISKIS KANSIKUVA GETTY IMAGES PAPERI: KANSI GALERIE ART MATT 300 G/M2 , SISUS GALERIE ART MATT 150 G/M2 PAINOTYÖ: LÖNNBERG PAINOT OY, HELSINKI

SSH Communications Security Oyj Valimotie 17, 00380 Helsinki Puhelin 020 500 7000, fax 020 500 7001

www.ssh.com

AI Terminal

SSH Communications Security

3344_10-k_2007-03-20_50faa8b1-0f08-4a21-8767-758d6a7ad204.pdf

Vuosikertomus 2006

YHTIÖKOKOUS

TALOUDELLISET TIEDOTTEET 2007

YHTIÖN 10 SUURINTA OMISTAJAA 31.12.2006

TIETOA YHTIÖSTÄ

Sijoittajasuhteet

SISÄLLYS

SSH SIJOITUSKOHTEENA

LIIKETOIMINTAKUMPPANIT

TUOTEKEHITYS SSH:n ydinosaamiseen kuuluu kyky kehittää

MARKKINA-ASEMA SSH on maailmanlaajuinen

VUOSI 2006 LYHYESTI

Asiakkaat

Kumppanit

Tuotteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

UUDET TUOTTEET JA UUDET ASIAKKUUDET LUOVAT VANKAT LÄHTÖKOHDAT

VUODEN 2007 HAASTEET

TULEVAISUUDESTA

SSH TECTIA -LIIKETOIMINTA

TURVALLISET JA HALLITUT TIEDOSTONSIIRROT

TURVALLISET PÄÄTEYHTEYDET

SSH TECTIA -RATKAISUN LIIKE-VAIHDON KEHITYS KVARTAALEITTAIN 2006, milj. euroa

HENKILÖSTÖ

TURVALLISET SOVELLUSYHTEYDET

KANSAINVÄLINEN TYÖYMPÄRISTÖ

ARVOT OHJAAVAT TOIMINTAA

HYVINVOINTI JA KEHITTYMINEN EDISTÄVÄT INNOVAATIOITA

TYÖTEHTÄVIEN KIINNOSTAVUUS JA RYHMÄHENKI VOIMAVAROINA

HALLINNOINTI

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

HALLITUKSEN KOKOONPANO

Timo Ritakallio, s. 1962,

HALLITUKSEN TYÖSKENTELY

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

TOIMITUSJOHTAJA

JOHTORYHMÄ

JOHTORYHMÄN KOKOONPANO

Mika Peuranen, s. 1964, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Talous- ja hallintojohtaja

Juha Saksi, s. 1963, diplomi-insinööri, eMBA Johtoryhmän jäsen vuodesta 2004 Myyntijohtaja

PALKAT JA PALKKIOT

Hallituksen jäsenet

Toimitusjohtaja

SISÄPIIRIHALLINTO

SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

TILINTARKASTUS

TIEDOTTAMINEN

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKEPÄÄOMA

OSAKKEIDEN NOTEERAUS JA REKISTERÖINTI

VALTUUTUKSET

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

OMISTUSJAKAUTUMA SEKTOREITTAIN

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUTUMA

TULOS JA OSINKO/OSAKE

OPTIO-OIKEUDET

JOHDON OSAKKEENOMISTUKSET

OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

10 SUURINTA OMISTAJAA HALLINTAREKISTERISSÄ OLEVIA OMISTAJIA LUKUUN OTTAMATTA 31.12.2006

OSAKKEEN VAIHTO JA KURSSIKEHITYS

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TOIMINTAKERTOMUS 1.1.–31.12.2006

LIIKEVAIHDON KEHITYS

TULOKSEN JA KULURAKENTEEN KEHITYS

TASE JA RAHOITUS

MARKKINOIDEN KEHITYS

MYYNNIN KEHITYS

TUOTTEET JA MARKKINOINTI

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

LIIKETOIMINTARISKIT

YMPÄRISTÖ

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

OSAKE, OMISTUS JA KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

OSAKEPÄÄOMAN KEHITYS JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET